<Ameerikkan Jouni> Paska paperi loppui ja joutui pyyhkiin paskasen perseen rakennus muoviin
<Terapeutti nyyhky Vill> Hirveän raskaita uutisia eduskunnasta on tullut tänään. Ymmärrän sen, että minultakin on moni kysellyt, onko kaikki kunnossa, kun olen paljon puhunut eduskunnan työilmapiiriongelmista. Olin juuri tekemässä juoksutreeniä ja tulin puhelimelle ja katsoin, että on kymmeniä soittoja ja satoja viestejä tullut. Olen avoimesti puhunut. Nyt ei tietysti tiedetä, mistä tämä johtuu ja näin. En tiedä. Jotenkin niin järkyttynyt olo ja miljoonat osanotot kaikille, ketä tämä koskee. Odotellaan, kun asiat selviää.
<Kari Liuhto> Kaikki nopeat rauhat ovat kestämättömiä.
<Jyri Pekkonen> Minulla on lipputangossa Alaskan lippu, joka tulee tänään alas. Ei liehu meidän salossa Alaskan lippu tuon kokouksen aikana. Amerikkalaiset arvot ja ihmisoikeudet ovat aika huonossa jamassa, kun tuollaisia diktaattoreita kutsutaan kylään. Se, että Venäjän pitäisi automaattisesti saada alueita, särähtää karjalaisen reserviupseerin korvaan. Se, että kutsutaan kansainvälisen rikostuomioistuimen etsintäkuuluttamia rikollisia kylään, menee yli. Tämä on ensimmäinen näkemäni asia, jossa ollaan samaa mieltä yli puoluerajojen.
<Metsähallitus> Kas kas, ehdimme avata pelin Venäjän kaksoiskansalaisien ihmisoikeuksien sortamiseksi ennen Oikeusministeriötä tai vaalijohtajan ulostuloja.
<J.D Vance> Henkilö, joka on ollut väärässä lähes jokaisessa tärkeässä asiassa viimeisten 30 vuoden aikana, on vihainen Yhdysvaltain presidentille tämän harjoittamasta diplomatiasta.
<Terapeutti nyyhky Vill> Hirveän raskaita uutisia eduskunnasta on tullut tänään. Ymmärrän sen, että minultakin on moni kysellyt, onko kaikki kunnossa, kun olen paljon puhunut eduskunnan työilmapiiriongelmista. Olin juuri tekemässä juoksutreeniä ja tulin puhelimelle ja katsoin, että on kymmeniä soittoja ja satoja viestejä tullut. Olen avoimesti puhunut. Nyt ei tietysti tiedetä, mistä tämä johtuu ja näin. En tiedä. Jotenkin niin järkyttynyt olo ja miljoonat osanotot kaikille, ketä tämä koskee. Odotellaan, kun asiat selviää.
<Kari Liuhto> Kaikki nopeat rauhat ovat kestämättömiä.
<Jyri Pekkonen> Minulla on lipputangossa Alaskan lippu, joka tulee tänään alas. Ei liehu meidän salossa Alaskan lippu tuon kokouksen aikana. Amerikkalaiset arvot ja ihmisoikeudet ovat aika huonossa jamassa, kun tuollaisia diktaattoreita kutsutaan kylään. Se, että Venäjän pitäisi automaattisesti saada alueita, särähtää karjalaisen reserviupseerin korvaan. Se, että kutsutaan kansainvälisen rikostuomioistuimen etsintäkuuluttamia rikollisia kylään, menee yli. Tämä on ensimmäinen näkemäni asia, jossa ollaan samaa mieltä yli puoluerajojen.
<Metsähallitus> Kas kas, ehdimme avata pelin Venäjän kaksoiskansalaisien ihmisoikeuksien sortamiseksi ennen Oikeusministeriötä tai vaalijohtajan ulostuloja.
<J.D Vance> Henkilö, joka on ollut väärässä lähes jokaisessa tärkeässä asiassa viimeisten 30 vuoden aikana, on vihainen Yhdysvaltain presidentille tämän harjoittamasta diplomatiasta.
120 Käyttäjää paikalla!
0.0055968761444092
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956 1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1956_I | ASK_1956_II | ASK_1956_III | ASK_1956_IV | ASK_1956_V | HAK_1956 | Liite_1956_I_XII_A | Liite_1956_I_XII_B | PTK_1956_I | PTK_1956_II | PTK_1956_III |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1956
3:
4: LIITTEET
5: I-XII
6: A.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1956
12: V .ALTIONEUVOSTON KIR.T.AP.AINO
13:
14:
15:
16:
17: E 75/56
18: A. Yleisenä aloiteaikana jätetyt laki-, raha-asia-
19: ja toivomusaloitteet.
20: SISÄLLYSLUETTELO
21:
22: I. Perustuslakivaliokunta.
23: Siv.
24: Hallitusmuodon muuttamista, tasavallan 5. Österholm m. fl., hemst.mot. N:o 1: An-
25: presidentin vaalitavan uudistamista, maa- gående utredning av frågan om reform
26: taloustuotteiden hintoja ja työllisyyden av sättet för vai av republikens presi-
27: turvaamista koskevia laki- ja toivomus- dent . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 15
28: aloitteita.
29: 5. Österholm ym., toiv.al. N:o 1: Tasavallan
30: Siv. presidentin vaalitavan uudistamista kos-
31: 1. Kwusinen ym., lak.al. N:o 1: Ehdotukset kevan kysymyksen selvittämisestä . . . . . . 17
32: laeiksi Suomen hallitusmuodon ja tasa·
33: 6. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 2: An-
34: vallan presidentin valitsijamiesten vaa-
35: gående avgivande av en sådan proposi-
36: leista annetun lain muuttamisesta . . . . . . 7
37: tion om grunderna för prissättningen av
38: 2. S.-K. Kilpi ym., lak.al. N:o 2: Ehdotus lantbrukets produkter, som gör det möj-
39: laiksi hallitusmuodon 49 § :n muuttami- ligt att differentiera producentpriserna . . 19
40: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
41: 6. Korsbäck, ym., toiv.al. N:o 2: Sellaisen
42: 3. Kähönen ym., lak.al. N:o 3: Ehdotus esityksen antamisesta maataloustuottei-
43: laiksi maataloustuotteiden hintojen mää- den hinnoitteluperusteista, joka tekee
44: räämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 mahdolliseksi tuottajahintojen erilaista-
45: misen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
46: 4. Taini<J ym., lak.al. N:o 4: Ehdotus laiksi
47: työllisyyden turvaamista tarkoittavista 7. Kelavesi ym., toiv.al. N:o 3: Työttömyys-
48: toimenpiteistä annetun lain muuttami- töiden järjestämistä koskevien säännösten
49: ~esta . ... .... .. ...... .... .... .... .... . 13 tarkistamisesta eräiltä osin . . . . . . . . . . . . 21
50:
51:
52:
53:
54: II. Lakivaliokunta.
55: Siv.
56: Rikoslain ja huoneenvuokralain muutta- 4. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 4: Esityk-
57: mista ja paikannimiä koskevan lainsää- sen antamisesta siitä, että yksityinenkin
58: dännön aikaansaamista tarkoittavia laki- henkilö voitaisiin vapauttaa 'valtiolle tu-
59: ja toivomusaloitteita. levien maksujen ja korvausten suoritta-
60: Siv. misesta samalla tavoin kuin virkamies . . 34
61: 1. Hakala, lak.al. N:o 5: Ehdotus laiksi ri-
62: roslain 12 luvun 7 §: n muuttamisesta 27 5. Forsberg m. fl., hemst.mot. N:o 5: An-
63: gående åstadkommande av lagstiftning om
64: 2. Salmela-Järvinen ym., lak.al. N:o 6: Eh-
65: ortnamn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
66: dotus laiksi rikoslain 22 luvun 3 §: n
67: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
68: 5. Forsberg ym., toiv.al. N:o 5: Paikanni-
69: 3. Hallberg ym., lak.al. N:o 7: Ehdotus miä koskevan lainsäädännön aikaansaami-
70: laiksi huoneenvuokralain muuttamisesta 31 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
71:
72:
73:
74: III. Ulkoasiainvaliokunta.
75: Siv.
76: Maamme tunnetuksi tekemiseen ulko- 1. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 6: Maamme
77: mailla tähtäävän toiminnan tehostamista tunnetuksi tekemiseen ulkomailla tähtää-
78: koskeva toivomusaloite. vän toiminnan tehostamisesta . . . . . . . . . . 39
79: IV Sisällysluettelo 1956.
80:
81:
82: IV. Valtiovarainvaliokunta.
83: Siv.
84: A. Verotusta, finanssikontrollin tehosta- 18. Tienari ym., toiv.al. N:o 13: Määrära-
85: miSta, virkamiesten palkkausta ja eläk- hasta ns. kenttälisän suorittamiseksi eräille
86: keitä, virastotalojen rakentamista, maa- poliisimiehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
87: seudun sähköistämistä ym. koskevia laki- 19. Teir m. fl., hemst.mot. N:o 14: Angående
88: ja toivomusaloitteita. upptagande av ett skilt anslag inom in-
89: Siv. rikesministeriets budget för avlöning av
90: 1. Sukselainen ym., lak.al. N: o 8: Ehdotus jakt- och fiskepoliser . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108
91: verolaiksi (Laus. Ltv: lta) . . . . . . . . . . . . . 45
92: 19. Teir ym., toiv.al. N:o 14: Eri määrära-
93: 2. Pusa, lak.al. N:o 9: Ehdotus laiksi en- han ottamisesta sisäasiainministeriön tulo-
94: nakkoperintälain muuttamisesta (Laus. ja menoarvioon metsästys- ja kalastuspo-
95: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85 liisien palkkausta varten ............... 109
96: 3. Friman ym., lak.al. N: o 10: Ehdotus 20. Kajatsalo ym., toiv.al. N:o 15: Ylimiili-
97: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- räisten eläkkeiden korottamisesta nykyi-
98: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 siä elinkustannuksia vastaaviksi . . . . . . . 110
99: 4. Hiltunen ym., lak.al. N:o 11: Ehdotus 21. Nordfors m. fl., hemst.mot. N:o 16: An-
100: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- gående åtgärder för erläggande av veder-
101: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 börande procentuella andel av engångsbe-
102: 5. Mustonen ym., lak.al. N:o 12: Ehdotus loppet på 10 000 mk åt änkor efter inneha-
103: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- vare av statens tjänst eller befattning .. 111
104: misesta . , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89 21. Nordfors ym., toiv.al. N:o 16: Toimenpi-
105: 6. Tienari ym., lak.al. N:o 13: Ehdotus teistä asianomaisen prosenttiosuuden mak-
106: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- samiseksi 10 000 markan kertasuorituk-
107: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 sesta valtion viran tai toimen haltij ain
108: leskille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . 112
109: 7. Wiherheimo ym., lak.al. N:o 14: Ehdotus
110: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai- 22. Innala ym., toiv.al. N:o 17: Esityksen
111: sesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92 antamisesta yksityisoppikouluista valtion
112: oppikouluihin siirtyneiden opettajien eläke-
113: 8. Lindqvist ym., lak.al. N:o 15: Ehdotus oikeutta koskevien säännösten muuttami-
114: laiksi perintö- ja lahjaverolain muutta-
115: sesta (Laus. Siv:lta) ................... 113
116: misesta ......... , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94
117: 9. Hautala ym., lak.al. N:o 16: Ehdotus 23. Innala ym., toiv.al. N:o 18: Puolustuslai-
118: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 95 toksen siviilivirkailijain oikeuttamisesta
119: lukemaan eläkettä varten hyväkseen suo-
120: 10. Seppä ym., lak.al. N:o 17: Ehdotus laiksi jeluskuntajärjestössä palveltu aika (Laus.
121: liikevaihtoverolain muuttamisesta . . . . . . 96 Puolv:lta) .......................... , . 114
122: 11. Kähönen ym., lak.al. N:o 18: Ehdotus 24. Hallberg ym., toiv.al. N:o 19: Rajajääkä-
123: laiksi lisäkorvauksen myöntämisestä eräille
124: rien eläkeoikeuden järjestämisestä (Laus.
125: korvauslain nojalla korvausta saanoille an-
126: netun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 97 Puolv:lta) ............................ 115
127:
128: 12. Kaitila, ym., toiv.al. N:o 7: Valtiontalou- 25. Sinkkonen ym., toiv.al. N:o 20: Tutki-
129: den finanssikontrollin tehostamisesta . . . 98 muksen suorittamisesta värviityn raja-
130: miehistön vanhuudenturvassa ja palk-
131: 13. Kajatsalo ym., toiv.al. N:o 8: Esityksen kauksessa olevien epäkohtien poistami-
132: antamisesta toimenpiteistä viran tai toi- seksi (Laus. Puolv:lta) ................. 116
133: men vakinaisesti täyttämiseksi määrä-
134: ajassa viran tai toimen tultua avoimeksi 100 26. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 21: Valtion vil-
135: javaraston muuttamisesta valtionenem-
136: 14. H. Miettunen ym., toiv.al. N:o 9: Koulu- mistöisoksi osakeyhtiöksi (Laus. Mtv:lta) 117
137: hallituksen kuuden tarkastajanviran muut-
138: tamisesta ylitarkastajan viroiksi (Laus. 27. Högström m. fl., hemst.mot. N:o 22: An-
139: Siv:lta) .............................. 101 gående ägobyte mellan staten och Åbo
140: 15. Innala ym., toiv.al. N:o 10: Lennätin- ja stad för uppförande av en ny navigations-
141: puhelinpiirien uusien ylimääräisten piiri- skolebyggnad i Åbo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119
142: konttorinhoitajan toimien perustamisesta 102 27. Högström ym., toiv.al. N:o 22: Valtion
143: 16. Haapasalo ym., toiv.al. N:o 11: Eräiden ja Turun kaupungin välisestä tilusvaih-
144: liikkuvan poliisin toimien vakinaistami- dosta uuden koulutalon rakentamista var-
145: sesta ................................. 104 ten Turun merenkulkukoululle . . . . . . . . . . 120
146: 17. Tienari ym., toiv.al. N:o 12: Määrära- 28. Kuittinen ym., toiv.al. N:o 23: Lisäyk-
147: hasta Turun ja Tampereen kaupunkien sestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
148: poliisimestarien palkkauksen korottamista valtion virastotalon rakentamiseksi Imat-
149: varten ................................ 106 ran kauppalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121
150: Sisällysluettelo 1956. V
151:
152:
153: Siv. Siv.
154: 29. Tuuli ym., toiv.al. N:o 24: ::\1äärärahasta 43. Larson m. fl., hemst.mot. N:o 38: An-
155: virastotalon rakentamiseksi Imatralle . . 122 gående sådan ändring av gällande be-
156: stämmelser, att handelsfartyg, understi-
157: 30. Koskinen ym., toiv.al. N:o 25: Valtion
158: virastotalon rakentamisesta Keuruun kir- gande 1 000 bruttoregisterton, skulle få
159: införas tili landet tullfritt . . . . . . . . . . . . . 141
160: konkylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
161: 31. Ahonen ym., toiv.al. N:o 26: Valtion vi- 43. Larson, toiv.al. N:o 38: Voimassa olevien
162: rastotalon rakentamisesta Viitasaarelle . . 124 määräysten muuttamisesta siten, että alle
163: 1 000 bruttorekisteritonnin kauppa-alukset
164: 32. Lindh m. fl., hemst.mot. N:o '2:7: Angående saataisiin tuoda maahan tullivapaasti .. 142
165: förlängning av deklarationstiden för ägare
166: och innehavare av lantbruksfastighet (Laus. 44. Lepistö ym., toiv.al. N:o 39: Karjata-
167: loustuotteiden vientimaksurahastojärjes-
168: Ltv:lta) .............................. 125
169: telmän aikaansaamisesta (Laus. Mtv:lta) 143
170: 32. Lindh ym., toiv.al. N:o 27: Maatalous-
171: kiinteistön omistajan ja haltijan veroilmoi- 45. Kähönen ym., toiv.al. N:o 40: Asutusla-
172: kien mukaisten lainojen saattamisesta
173: tuksen jättämisajan pidentämisestä (Laus.
174: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126 ehdoiltaan yhdenmukaisiksi Arava-laino-
175: jen kanssa (Laus. Mtv:lta) ............ 144
176: 33. Öhman m. fl., hemst.mot. N:o 28: An-
177: gående lindring av aktieinkomsternas be- 46. J. Wirtanen ym., toiv.al. N:o 41: Lisäyk-
178: skattning (Laus. Ltv:lta) ............. 127 sestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
179: jaettavaksi Käsiteolliauuden Edistämis-
180: 33. Öhman ym., toiv.al. N:o 28: Osaketulojen säätiön kautta avustuslainoina käsi- ja
181: verotuksen lieventämisestä (Laus. Ltv: lta) 128 kotiteollisuusyrittäjille . . . . . . . . . . . . . . . . 145
182: 34. Myllymäki ym., toiv.al. N:o 29: Esityk-
183: sen antamisesta työntekijäin tapaturma- 47. Kosola ym., toiv.al. N:o 42: Lisäyksestä
184: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon Maa-
185: korvausten vapauttamisesta kunnallis- ja
186: valtionveroista (Laus. Ltv:lta) ........ 129 kunnalliset Pienteollisuusliitot r.y: lle sen
187: toiminnan tukemiseksi ................. 146
188: 35. Lilndh m. fl., hemst.mot. N:o 30: Angående
189: avskrivande av anskaffningskostnaderna 48. Hakala, toiv.al. N:o 43: Pienteollisuuden
190: för fiskebragder vid beskattningen un- tarvitsemien luottojen koron alentami-
191: der anskaffningsåret (Laus. Ltv:lta) .... 130 sesta ................................. 147
192: 35. Lindh ym., toiv.al. N:o 30: Kalanpyydys- 49. Mannila ym., toiv.al. N:o 44: Maaseudun
193: ten hankintakustannusten poistamisesta sähköistämisen edistämiseen myönnetyn
194: hankintavuoden verotuksessa (Laus. määrärahan jakoperusteiden muuttami-
195: Ltv:lta) .............................. 131 sesta ................................. 148
196: 36. Hamara ym., toiv.al. N:o 31: Verolain- 50. Kulovaara ym., toiv.al. N:o 45: Lisäyk-
197: säädännön muuttamisesta niin, että met- sestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
198: säpalon tuhoama metsiä olisi määrävuo- maaseudun sähköistämisen tukemiseen . . 149
199: det verovapaa (Laus. Ltv:lta) ........ 132
200: 37. Kähönen ym., toiv.al. N:o 32: Verohelpo- 51. Tauriainen ym., toiv.al. N:o 46: Syrjäis-
201: tusten järjestämisestä juuri salaojitetuille ten seutujen sähköistämiseen myönnettä-
202: pelloille (Laus. Ltv: lta) . . . . . . . . . . . . . . . . 133 vien avustusten ja lainojen saannin hel-
203: pottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150
204: 38. Kosola ym., toiv.al. N:o 33: Esityksen
205: antamisesta uusien pienteollisuusyritysten 52. Nieminen, toiv.al. N:o 47: Sähkövoima-
206: vapauttamisesta maksamasta tulo- ja laitoksen rakentamisesta Patokin koskeen
207: omaisuusveroa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 Heinäveden kunnassa .................. 151
208: 39. Lm·son m. fl., hemst.mot. N:o 34: An- 53 . .Jsvik ym., toiv.al. N:o 48: PoHtoturvetta
209: gående avlyftande av omsättningsskatten käyttävän kaasuturbiinisähkövoimalaitoksen
210: på små fiskefartyg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136 perustamisesta Etelä-Pohjanmaalle ...... 152
211: 39. Larson ym., toiv.al. N:o 34: Pienten ka- 54. Liljeström ym., toiv.al. N:o 49: Kotimai-
212: lastusalusten liikevaihtoveron poistami- sen terästeollisuuden kehittämisestä . . . . 153
213: sesta ................................. 137
214: 40. E. Ryömä ym., toiv.al. N:o 35: Kalastus- 55. Lepistö, toiv.al. N: o 50: Keski-Pohjan-
215: välineiden ja -moottorien liikevaihtoveron maan talouselämän kehittämisestä . . . . . . 155
216: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138 56. Seppä ym., toiv.al. N:o 51: Tutkimuk-
217: 41. Jaakkola ym., toiv.al. N:o 36: Liikevaih- sesta lastulevyteollisuuslaitoksen perusta-
218: toveron poistamisesta kotimaassa valmis- ruismahdollisuuksista Kauhajoen-J alasjär-
219: tettavilta puisilta kala-astioilta ........ 139 ven suoalueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157
220: 42. Pusa, toiv.al. N:o 37: Karjataloustuottei- 57. Hult ym., toiv.al. N:o 52: Toimenpiteistä
221: den tuotantokustannuksia koitottavien tul- teollisuuden aikaansaamiseksi Pohjois-Sa-
222: lien poistamisesta ................. _.... 140 von alityöllisyysalueille . . . . . . . . . . . . . . . . 158
223: VI Sisällysluettelo 1956.
224:
225:
226: Siv. Siv.
227: 58. M. Leskinen ym., toiv.al. N:o 53: Toimen- 70. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 3: :Määrä-
228: piteistä pienpuuta raaka-aineena käyttä- rahan osoittamisesta tutkimuksen suorit-
229: vien teollisuuslaitosten perustamiseksi Poh- tamiseksi valtion omistukseen tulevan
230: jois-Savoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159 selluloosatehtaan rakentamiseksi Kannuk-
231: 59. Kauhanen ym., toiv.al. N:o 54; Tutki- seen .................................. 180
232: muksen suorittamisesta suur- ja pienteol- 71. Ikonen ym., rah.al. N: o 4: Määrärahan
233: lisuuden rakentamiseksi Pohjois-Karjalaan 160 osoittamisesta keskussairaalalain 5 § :ssä
234: tarkoitettujen helpotusten myöntämiseksi
235: 60. Soininen ym., toiv.al. N:o 55: Pienpuuta heikossa taloudellisessa asemassa oleville
236: jaloatavan metsäteollisuuden perustami-
237: kunnille (Laus. Tv;lta) ................ 181
238: sesta Pohjois-Karjalaan . . . . . . . . . . . . . . . . 162
239: 72. Karvonen ym., rah.al. N:o 5: Määrära-
240: 61. Niiranen ym., toiv.al. N:o 56: Kaivostoi-
241: han osoittamisesta avustuksiksi kunnille
242: minnan aloittamisesta Otravaaran alueella 16-1 kunnanlääkärin palkkauskustannuksia ja
243: 62. Ryhtä ym., toiv.al. N:o 57: Koillis-Poh- virka-asunnon rakentamista varten (Laus.
244: janmaan puunjalostustehtaan rakentami- Tv:lta) .............................. 182
245: sesta Taivalkosken kunnan alueelle . . . . 165
246: 73. Karvonen ym., rah.al. N:o 6: Määrära-
247: 63. Kukkonen ym_, toiv.al. N:o 58: Puutava- han osoittamisesta avustuksiksi kunnille
248: ran rautatierahtien korottamisesta Poh- mielisairaanhuoltolaitosten ja huoltotoimis-
249: jois-Karjalalle aiheutuvan epäkohdan pois- tojen kustannuksia varten (Laus. Tv:lta) 183
250: tamisesta ......... _.................... 167
251: 74. Ikonen ym., rah.al. N:o 7: Määrärahan
252: 64. Wickman m. fl., hemst.mot. N:o 59: An- osoittamisesta ylimääräisiksi avustuksiksi
253: gående tillägg till 1956 års statsförslag kunnille kätilöiden paikkaamista varten
254: för sänkning av järnvägsfrakterna för (Laus. Tv:lta) ........................ 184
255: pota tis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169 75. Ikonen ym.., rah.al. N:o 8; Määrärahan
256: 64. Wickman ym., toiv.al. N:o 59: Lisäyk- osoittamisesta terveyssisarten palkkaami-
257: sestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon seksi köyhille ja harvaan asutuille kun-
258: p~runa_n rautatiekuljetusmaksujen alenta- nille myönnettäviä ylimääräisiä avustuk-
259: IDiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 170 sia varten (Laus. Tv:lta) .............. 185
260: 65. Koivusilta ym., toiv.al. N:o 60: Helsingin 76. Suominen ym., rah.al. N:o 9: Määrärahan
261: kaupungissa Kaivokatu 6-Keskuskatu 8 osoittamisesta avustukseksi lastenhoidon
262: tontilla olevan talon uusimisesta ....... 171 opetuslaitoksille lastenhoitajien koulutuk-
263: sesta aiheutuvia kustannuksia varten (Laus.
264: 66. Kajatsalo ym., toiv.al. N:o 61: Määrära-
265: hasta !ainoiksi pientalojen omistajille huo- Tv:lta) ............................... 186
266: neenvuokrasäännöstelyn johdosta rappeutu- 77. M. Mattila ym., rah.al. N:o 10: Määrä-
267: neiden rakennusten korjaamista varten . . 172 rahan osoittamisesta kenttäsahaustoimin-
268: 67. Öhman m. fl., hemst.mot. N:o 62: An- nan ammattitaidon ja välineiden kehittä-
269: gående avlåtande av proposition om un- miseen (Laus. Tv:lta) ................. 188
270: derstöd åt vissa till Ryssland utlämnade,
271: 78. Palovesi ym., rah.al. N:o 11: Määrärahan
272: därifrån återkomna personer ........... 173
273: osoittamisesta a vustuksiksi taloudellisiin
274: 67. Öhman ym., toiv.al. N:o 62: Esityksen vaikeuksiin joutuneille kunnille (Laus.
275: antamisesta avustuksesta eräille Neuvos- Ltv:lta) .............................. 189
276: toliittoon luovutetuille ja sieltä palan-
277: neille henkilöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 4 79. Tiitu ym., rah.al. N:o 12: Määrärahan
278: osoittamisesta avustukseksi Isonkyrön kes-
279: kikoululle yhtä lukioluokkaa varten (Laus.
280: Siv:lta) .............................. 191
281: B. Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoitta- 80. M. Mattila ym., rah.al. N:o 13: Määrära-
282: vat määrärahojen osoittamista sairaan- han osoittamisesta lainaksi Tuusulan kan-
283: ja lastenhoidon edistämiseen, koulujen, sanopiston rakennuksien rakentamista var-
284: maanteiden ja siltojen rakentamiseen ten (Laus. Siv:lta) .................... 192
285: sekä kuivatustöihin ym.
286: 81. Kukkonen ym., rah.al. N:o 14: Määrära-
287: Siv. han osoittamisesta lainaksi Kiteen evan-
288: 68. Tuuli ym., rah.al. N: o 1: Määrärahan kelisen kansanopiston lisärakennusta var-
289: osoittamisesta ennakkopidätyksen valvon- ten (Laus. Siv:lta) .................... 193
290: taa varten perustettujen toimien muutta-
291: 82. Luukka ym., rah.al. N:o 15: Määrärahan
292: miseksi ylimääriiisiksi ................. 177
293: osoittamisesta avustuslainaksi Musiikki-
294: 69. M. Mattila ym., rah.al. N:o 2: :Määrära- opiston omakotisäätiölle Lahden konsertti-
295: han osoittamisesta maataloushallituksen talon rakennustyöstä aiheutuneiden lyhyt-
296: alaisten koulujen johtajien palkkauksen aikaisten velkojen maksamiseen (Laus.
297: järjestelyyn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 179 Si":lta) .............................. 194
298: Sisällysluettelo 1956. VII
299:
300: Siv. Siv.
301: 83. Pusa, rah.al. N:o 16: Määrärahan osoit- noiksi ja avustuksiksi perunavarastojen
302: tamisesta väkilannoitteiden jakamista var- rakentamista varten (Laus. Mtv:lta) ... 213
303: ten pienviljelijöille (Laus. Mtv:lta) ..... 195
304: 98. Lahti ym., rah.al. N:o 31: Määrärahan
305: 84. Jussila ym., rah.al. N:o 17: Määrärahan osoittamisesta suu- ja sorkkatautiepizoo-
306: osoittamisesta maataloudellisten neuvonta- tiasta aiheutuneiden vahinkojen korvaa-
307: järjestöjen maatalouskoneopetustoimintaa miseksi (Laus. Mtv:lta) ............... 214
308: varten (Laus. Mtv:lta) ................ 197
309: 99. Hautala ym., rah.al. N:o 32: Määrärahan
310: 85. Rantamaa ym., rah.al. N:o 18: Määrära- osoittamisesta avustuslainoiksi Pohjois-
311: han osoittamisesta metsäkerhotyötä var- Suomen meijereille rakentamista ja konei-
312: ten (Laus. Mtv:lta) ................... 198 den hankintaa varten (Laus. Mtv:lta) , . 216
313: 86. Pusa, rah.al. N:o 19: Määrärahan osoit- 100. Saura ym., rah.al. N:o 33: Määrärahan
314: tamisesta maaseudun vesihuollon järjestä- osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi
315: misen avustamista ja lainoitusta varten puutarhatuotteiden varastoinnin järjestä-
316: (Laus. Mtv:lta) ...................... 199 mistä varten (Laus. Mtv:lta) .......... 218
317: 87. Kaasalainen ym., rah.al. N:o 20: Määrä- 101. Forsius ym., rah.al. N:o 34: Määrärahan
318: rahan osoittamisesta yksityisJuontoisille osoittamisesta puutarhakonsulentin palk-
319: maataloudellisille oppilaitoksille kaluston, kaamiseksi Uudenmaanläänin Maanvilje-
320: koneiden ja työvälineiden hankintaan lysseuralle (Laus. Mtv:lta) .......... , . 219
321: (Laus. Mtv:lta) ...................... 200
322: 102. Kosola ym., rah.al. N:o 35: Mläärärahan
323: 88. Honkala ym., rah.al. N:o 21: Määrärahan osoittamisesta siitosoriitten osto- ja hoito-
324: osoittamisesta rakennuslainoiksi yksityis- avustuksiksi (Laus. Mtv:lta) ........... 220
325: Juontoisille maataloudellisille oppilaitok-
326: sille (Laus. Mtv:lta) ................... 202 103. Soininen ym., rah.al. N:o 36: Määrärahan
327: osoittamisesta valtion siitosoriitten osta-
328: 89. Honkala ym., rah.al. N:o 22: Määrärahan mista ja sijoituskustannuksia varten (Laus.
329: osoittamisesta rakennusavustuksiksi yksi- Mtv:lta) .............................. 221
330: tyisluo'ntoisille maa taloudellisille oppilai-
331: toksille (Laus. Mtv: lta) . . . . . . . . . . . . . . 203 104. Kosola ym., rah.al. N:o 37: Määrärahan
332: osoittamisesta orivarsalaitumien perusta-
333: 90. V. Simonen ym., rah.al. N:o 23: nfäärä- mista ja parantamista varten (Laus.
334: rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Mtv:lta) ............................. 222
335: emäntäkoulun rakennustöiden aloittamista
336: varten (Laus. Mtv:lta) ................ 204 105. Jussila ym., rah.al. N:o 38: Määrärahan
337: osoittamisesta Laajoen-Pahojoen per-
338: 91. Pasanen ym., rah.al. N:o 24: Määrärahan kaussuunnitelman toteuttamista varten
339: osoittamisesta Kangasniemen kiinteän nais· (Laus. Mtv:lta) ...... , ............... 223
340: kotiteollisuuskoulun perustamista ja uuden
341: koulutalon sille hankkimista varten ·(Laus. 106. Jussila ym., rah.al. N:o 39: Määrärahan
342: Mtv:lta) .............................. 205 osoittamisesta Laitilan ja Kaiannin kun-
343: 92. M. Mattila ym., rah.al. N:o 25: Miilirära- nissa olevien Valko-, Perä- ja Velhojär-
344: han osoittamisesta Bergmanin koulun vien pengerrys- sekä Sirppujoen keski-
345: koulutalon rakentamiseen (Laus. Mtv: lta) 206 osan ja MaJvanjoen alaosan perkaust8i-
346: den toteuttamista varten (Laus. Mtv :lta) 224
347: 93. Bönkkö ym., rah.al. N:o 26: Määrärahan
348: osoittamisesta yksityisluontoisten koti- 107. Åsvik ym., rah.al. N:o 40: Määrärahan
349: teollisuusoppilaitosten kalustojen, konei- osoittamisesta Kyrönjoen perkaamiseen
350: den ja työvälineiden hankinta-avustuk- (Laus. Mtv:lta) ...................... 225
351: siksi (Laus. Mtv:lta) .................. 207 108. Antila ym., rah.al. N:o 41: Määrerahan
352: 94. Hakala ym., rah.al. N:o 27: Määrärahan osoittamisesta Jurvanjärven kuivatustöitä
353: osoittamisesta avustuksiksi kotiteollisuus· varten (Laus. Mtv:lta) ................ 226
354: neuvonta-asemien toimintaa varten (Laus.
355: Mtv:lta) ..................... , ....... 209 109. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 42: Mää-
356: rärahan osoittamisesta Keski-Pohjan-
357: 95. Antila ym., rah.al. N:o 28: Määrärahan maan peruskuivatussuunnitelman toteut-
358: osoittamisesta Työtehoseuralle maatalou- tamiseen Kokkolan maanviljelysinsinööri-
359: den rakennustoimintaa varten (Laus. piirin alueella (Laus. Mtv:lta) ........ 227
360: Mtv:lta) ............................. 210
361: 110. Rantamaa ym., rah.al. N:o 43: Määrära-
362: 96. Lahti ym., rah.al. N:o 29: Määrärahan han osoittamisesta syrjäseutujen puhelin-
363: osoittamisesta Työtehoseuralle kotitalou- verkon laajentamiseen ja parantamiseen
364: den rationalisoimistutkimuksia ja valis- (Laus. Kulkv:lta) ..................... 228
365: tustyötä varten (Laus. Mtv:lta) , , , .• , ... 211
366: 111. E. Byömä ym., rah.al. N:o 44: Määrära-
367: 97. Pusa, rah.al. N: o 30: Määrärahan osoi t- han osoittamisesta Köyliön, Kauvatsan
368: tamisesta perunanviljelyksen lisäämisen ja Kiikoisten puhelinyhtiöiden valtiolle
369: palkitsemiseen pienviljelijöille sekä lai- lunastamista varten (Laus. Kulkv:lta) .. 230
370: VIII Sisällysluettelo 1956.
371:
372:
373: Siv. Siv.
374: 112. Myllymäki ym., rah.al. N:o 45: Määrä· oikaisu töihin Helsingin-Hämeenlinnan
375: rahan osoittamisesta rautatien rakenta- tiellä Helsingin mlk:n, Nurmijärven ja
376: miseksi Jyväskylästä Säynätsalon kautta Vihdin pitäjien alueella (Laus. Kulkv:lta) 234
377: Jämsänkoskelle (Laus. Kulkv: lta) . . . . . . 231
378: 116. M. Mattila ym., rah.al. N:o 49: Määrä-
379: 113. Koivunen ym., rah.al. N:o 46: Määrära- rahan osoittamisesta Palojoen sillan ra-
380: han osoittamisesta Lievestuoreen asemalle kentamiseksi Hyrylän-Nurmijärven tiellä
381: suunnitellun ylikulkusillan rakentamiseen (Laus. Kulkv: lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 235
382: (Laus. Kulkv:lta) ..................... 232
383: 117. Tiitu ym., rah.al. N:o 50: Määrärahan
384: 114. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 47: Määrä-
385: osoittamisesta Pirin sillan rakentami-
386: rahan osoittamisesta Kokkolan rautatie-
387: seksi Alahärmlän kirkonkylässä (Laus.
388: aseman ratapihan eteläpään ylittävän
389: Kulkv: lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236
390: maantiesillan rakennustöiden aloittami-
391: seksi (Laus. Kulkv:lta) ............... 233
392: 118. Rönklcö ym., rah.al. N:o 51: Määrärahan
393: 115. M. Mattila ym., rah.al. N:o 48: Määre- osoittamisesta Palaisvirran sillan rakenta-
394: rahan osoittamisesta tien parannus- ja miseen (Laus. Kulkv:lta) ............. 237
395:
396:
397:
398:
399: VI. Talousvaliokunta.
400: Siv.
401: Sairaalalain, mielisairaslain ja tuberku- 12. Halckila ym., toiv.al. N:o 64: Määrära-
402: loosilain muuttamista, eläinsuojelulakia, hasta sydänkateterisaatiossa tarvittavien
403: sairaalain rakentamista, sairaanhoitoa ja laitteiden hankkimista varten Helsingin
404: -kuljetusta koskevia laki- ja toivomus- Yliopiston II! sisätautien klinikalle .... 261
405: aloitteita.
406: 13. Flinck ym., toiv.al. N:o 65: Määriira-
407: Siv. hast?;. :!-'ampereen keskussairaalan raken-
408: nustOita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 262
409: 1. Liedes ym., lak.al. N: o 19: Ehdotus laiksi
410: sairaalalain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . 243 14. Tienari ym., toiv.al. N:o 66: Lisäyksestä
411: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon Tam-
412: 2. M. Ryömä ym., lak.al. N: o 20: Ehdotus
413: pereen keskussairaalan rakennustöiden
414: laiksi mielisairaslain muuttamisesta . . . . 245
415: aloittamiseen ......................... 263
416: 3. Sarjala ym., lak.al. N:o 21: Ehdotus
417: 15. Suonpää ym., toiv.al. N:o 67: Lisäyk-
418: laiksi mielisairaslain 43 §: n muuttami-
419: sestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
420: sesta ................................. 247
421: Tampereen keskussairaalan rakennustöi-
422: 4. J. Wirtanen ym., lak.al. N:o 22: Ehdotus den aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 266
423: laiksi mielisairaslain 43 § :n muuttami-
424: 16. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 68: Määrära-
425: sesta ................................. 248
426: hasta Hämeenlinnan lääninsairaalan pa-
427: 5. Sarjala ym., lak.al. N:o 23: Ehdotus rannus- ja korjaustöitä varten . . . . . . . . . 267
428: laiksi mielisairaslain 46 §:n muuttami-
429: 17. Pasanen ym., toiv.al. N:o 69: Määrära-
430: sesta ................................. 250
431: hasta Mikkelin lääninsairaalan laajenta-
432: 6. R. Virtanen ym., lak.al. N:o 24: Ehdotus mista ja korjaamista varten . . . . . . . . . . . 268
433: laiksi tuberkuloosilain muuttamisesta ... 251
434: 18. Haapasalo ym., toiv.al. N:o 70: Lisäyk-
435: 7. J. Wirtanen ym., lak.al. N:o 25: Ehdotus sestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
436: laiksi tuberkuloosilain 27 § :n muuttami- Mikkelin lääninsairaalan laajennustöitä
437: sesta ................................. 253 varten ................................ 270
438: 8. Ikonen ym., lak.al. N: o 26: Ehdotus laiksi 19. Järvi, toiv.al. N: 9 71: Määrärahasta Ou-
439: tuberkuloosilain 31 § :n muuttamisesta .. 254 lun lääninsairaalan laajentamiseksi ...... 271
440: 9. Friman ym., lak.al. N:o 27: Ehdotus 20. Koivisto ym., toiv.al. N:o 72: Lapin lää-
441: laiksi aluesairaaloiden ja sairasmajojen ninsairaalan saattamisesta toimintakelpoi-
442: lakkauttamisesta annetun lain muuttami- seksi .................................. 272
443: sesta ................................. 255
444: 21. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 73: Määrä-
445: 10. Rantamaa ym., lak.al. N:o 28: Ehdotus rahasta lainaksi Allergiatutkimussäätiön
446: eläinsuojelulaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 256 ja kuntain yhteistoiminnassa perustetta-
447: 11. Salmela-Järvinen ym., toiv.al. N:o 63: Li- van allergiaaairaalan rakentamista varten 273
448: säyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoar- 22. Tuuli ym., toiv.al. N:o 74: Lisäyksestä
449: vioon kobolttikanuunan hankkimiseksi vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon avus-
450: Helsingin yleisen sairaalan sädehoitoklinik- tukseksi kuntain tai kuntainliittojen omis-
451: kaan .................................. 260 tamain sairaalain käyttötalousmenoihin . . 27 4
452: Sisällysluettelo 1956. IX
453:
454: Siv. Siv.
455: 23. Rytkönen ym., toiv.al. N:o 75: Lisäyk· 32. J. Wirtanen ym., toiv.al. N:o 84: Suo-
456: sestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon menkielisten sairaanhoitokurssien järjes-
457: !ainoiksi Iisalmen kunnallissairaalan osa- tlimisestä Vaasan keskussairaalaan . . . . . 289
458: kaskunnille ........................... 275
459: 33. Salmela-Järvinen ym., toiv.al. N:o 85:
460: 24. Hiltunen ym., toiv.al. N:o 76: Varkauden Määrärahasta vähävaraisten sädehoitopo-
461: sairaalan laajentamisesta aluesairaalakai 276 tilaiden matkakustannusten suorittami-
462: 25. Koskinen ym., toiv.al. N:o 77: Toimenpi- seksi valtion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 290
463: teistä eräiden B-mielisairaaloiden valtion-
464: 34. Nederström-Lunden ym., toiv.al. N:o 86:
465: apukysymyksen järjestämiseksi ........ 278
466: Sairaankuljetuksen järjestämisestä val-
467: 26. Torvi ym., toiv.al. N:o 78: Määrärahasta tion varoilla syrjäseuduilla . . . . . . . . . . . . . 291
468: avustuslainaksi Invaliidisäätiölle ortope-
469: disen sairaalan rakentamiseksi Ouluun . . 279 35. Tienari ym., toiv.al. N:o 87: Sairaankul-
470: jetuskysymyksen jlärjestämisestä ....... 292
471: 27. Brander-Wallin ym., toiv.al. N:o 79: Apu-
472: laisröntgenlääkärin viran perustamisesta 36. V. Simonen ym., toiv.al. N:o 88: Lisäyk-
473: Porin yleiseen sairaalaan . . . . . . . . . . . . . . 282 sestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
474: a vustukseksi Mannerheimliiton kodinhoi-
475: 28. Leinonen ym., toiv.al. N:o 80: Määrära-
476: tajaopiston rakennustöihin . . . . . . . . . . . . . 294
477: hasta vajaamielisten lasten huoltolaitok-
478: sen perustamiseksi Pohjois-Suomeen . . . . 283 37. Torvi ym., toiv.al. N:o 89: Kodinhoitaja-
479: koulun perustamisesta Kuusamon kuntaan 296
480: 29. Väänänen ym., toiv.al. N:o 81: Määrära-
481: hasta Savon Lastenlinnan ylläpitokustan- 38. Brander-Wallin ym., toiv.al. N:o 90: Tuo-
482: nuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 285 remehuasemien perustamisesta Alkoholi-
483: liikkeen voittovaroilla . . . . . . . . . . . . . . . . . 297
484: 30. Pohjala ym., toiv.al. N:o 82: Määrära-
485: hasta vankeinhoitolaitoksen sairaanhoita- 39. Innala ym., toiv.al. N:o 91: Eläinsuojelu-
486: jien palkkojen parantamiseksi . . . . . . . . . 286 lain muuttamisesta nykyisiä oloja vastaa-
487: vaksi ................................. 298
488: 31. Rytinki ym., toiv.al. N:o 83: Määrära-
489: hasta avustukseksi Pudasjärven kunnalle 40. Väänänen ym., toiv.al. N:o 92: Tutki-
490: kunnanlliäkärin virka-asunnon rakenta- muksen suorittamisesta nautaeläinten puna-
491: mista varten .......................... 287 tautituhojen ehkäisemiseksi ............. 299
492:
493:
494:
495:
496: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
497: Kunnallisla.kien, pakkolunastuslain, kai- Siv.
498: voslain ja kalastuslain muuttamista sekä. 5. Jussila ym., lak.al. N:o 33: Ehdotu11 laiksi
499: uuden vesioikeuslain jouduttamista kos- maalaiskun tain kunnallishallinnosta an-
500: kevia laki- ja toivomusaloitteita. netun asetuksen muuttamisesta . . . . . . . . 316
501:
502: Siv. 6. T. Kinnunen ym., lak.al. N:o 34: Ehdotus
503: 1. Haa.panen ym., lak.al. N:o 29: Ehdotuk- laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta
504: set laeiksi kunnallishallituksesta kaupun- annetun asetuksen muuttamisesta ...... 317
505: gissa ja maalaiskuntain kunnallishallin-
506: 7. Kosola ym., lak.al. N:o 35: Ehdotus laiksi
507: nosta annettujen asetusten muuttamisesta 305
508: maalaiskun tain kunnallishallinnosta an-
509: 2. Junnila ym., lak.al. N:o 30: Ehdotukset netun asetuksen muuttamisesta . . . . . . . . 319
510: laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa
511: ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta an, 8. Kulovaara ym., lak.al. N:o 36: Ehdotus
512: nettujen asetusten muuttamisesta . . . . . . . . 308 laiksi manttaalikuntalaitoksen lakkautta-
513: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 320
514: 3. Leinonen ym., lak.al. N:o 31: Ehdotukset
515: laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa 9. Niskala ym., lak.al. N:o 37: Ehdotus
516: ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta an- laiksi kiinteän omaisuuden pakkolunas-
517: nettujen asetusten muuttamisesta . . . . . . . . 310 tuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain
518: 4. 6hman m. fl., lagmot. N:o 32: Förslag muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 321
519: till lagar om ändring av förordningarna 10. Lindblom ym., lak.al. N:o 38: Ehdotus
520: angående kommunalförvaltning i stad od1 laiksi kaivoslain muuttamisesta . . . . . . . . 323
521: kommunalförvaltning på Jandet . . . . . . . . 312
522: 4. Öhman ym., lak.al. N:o 32: Ehdotukset 11. Ta'lwiainen ym., lak.al. N:o 39: Ehdotus
523: laiksi kalastuslain muuttamisesta . . . . . . 325
524: laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa
525: ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta an- 1'> Myllymäki ym., lak.al. N:o 40: Ehdotus
526: nettujen asetusten muutamisesta ........ 314 laiksi kalastuslain muuttamisesta ...... 326
527:
528: 2 E 75/36
529: X Sisällysluettelo 1956.
530:
531:
532: Siv. Siv.
533: 13. Seppi ym., lak.al. N:o 41: Ehdotukset 23. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 101: "Gutlen
534: laeiksi yleisistä teistä annetun lain ja vesioikeuslain jouduttamisesta . . . . . . . . . 341
535: yleisistä teistä annetun lain voimaanpa-
536: nosta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 327 24. Ilosenberg m. fl., hemst.mot. N:o 102: An-
537: gående avlåtande av proposition om re-
538: 14. Twkka ym., lak.al. N:o 42: Ehdotus laiksi formering av fiskerilagstiftningen ...... 342
539: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta 329
540: 24. Ilosenberg ym., toiv.al. N:o 102: Esityk-
541: 15. Honkala, toiv.al. N:o 93: Komitean aset- sen antamisesta kalastuslainsäädännön
542: tamisesta laatimaan ehdotus kuntien laki- uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344
543: sääteisten tehtävien aiheuttamien kustan-
544: nusten helpottamisesta • • • • • . . . . . . . . . . . . 331 25. Ilosenberg m. fl., hemst.mot. N:o 103: An-
545: 16. Suonpää ym., toiv.al. N:o 94: Toimenpi- gående ändring a v stadgandena om röst-
546: teistä kaupunkikunnille erinäisten val- rätten i fiskelagsstämma ......•....... 346
547: tiontehtävien suorittamisesta aiheutuvien
548: 25. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 103: Ääni-
549: kustannusten siirtämisestä valtion suol·i-
550: oikeutta kalastuskunnan kokouksessa kos-
551: tettaviksi ............................. 332
552: kevien säännösten muuttamisesta ........ 347
553: 17. Sarjala ym., toiv.al. N:o 95: Maalaiskun-
554: ~ieD;. J?iiäo~amenojen luotonsaannin jär- 26. Ilosenberg m.fl., hemst.mot. N:o 104: An-
555: Jestamlsesta ....•............... - . . . . . . 333 gående ändring av stadgandena om rät-
556: ten att bedriva fångst av siklöja, ström-
557: 18. Honkala ym., toiv.al. N:o 96: 'l'oimenpi- ming och vassbuk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348
558: teistä kuntien toimivallan lajentamiseksi
559: käsittämään pienteollisuuden tukemisen .. 334 26. Ilosenberg ym., toiv.al. N:o 104: Muikun,
560: silakan ja kilohailin kalastusoikeutta kos-
561: 19. Honkala ym., toiv.al. N:o 97: Kunnallis-
562: kevien säännösten muuttamisesta . . . . . . . . 349
563: verotuksen muuttamisesta siten, että kun-
564: nille tulisi oikeus myöntää määrävuosiksi 27. Jämsen ym., toiv.al. N:o 105: Päijänteen
565: verohelpotuksia aikaville pienyrityksille . . 335 latvavesien kokonaissäännöstelysuunni tel-
566: 20. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 98: An- man valmistamisesta • . . . . . . . • . . . . . . . . . 350
567: gående ändring av stadgandena om tid-
568: 28. T'!Mdi ym., toiv.al. N:o 106: Määrärahasta
569: punkten för fattande av beslut i kommu-
570: ampumaratojen rakentamiseksi ja uusimi-
571: nalbeskattningsnämnd om arealbeskatt-
572: seksi .......•......................... 352
573: ningsgrunder . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 336
574: 29. Tainio ym., toiv.al. N:o 107: Sodassa hä-
575: 20. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 98: Pinta- vitettyjen kunnallisten rakennusten jäl-
576: alaverotuksen perusteiden määräämisaikaa
577: leenrakennuskustannusten korvaamisesta . . 353
578: kunnan verolautakunnassa koskevien sään-
579: nösten muuttamisesta . . • . • . . . . . . . . . . . . . 337 30. Ilytinki ym., toiv.al. N:o 108: Määrära-
580: 21. Saloranta ym., toiv.al. N:o 99: Tilojen hasta !ainoiksi kunnille kunnallis- ja van-
581: yhdistettynä halkomisen helpottamisesta 338 hainkotien rakentamista varten . . . . . . . . . . 354
582: 22. Pöykkö ym., toiv.al. N:o 100: Toimenpi- 31. Niskala ym., toiv.al. N:o 109: Määrära-
583: teistä kruununtilojen perintötiloiksi muut- hasta Kolarin kirkon rakentamista varten 355
584: tamisen helpottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 339
585: 32. Forsius ym., toiv.al. N:o 110: Ns. Tanne-
586: 23. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 101: An- rin tien tiealueen pakkolunastuskorvauk-
587: gående påskyndande av den •ya lagen om sien suorittamisesta valtion varoista
588: vattenrätten ................... , . . . . . . 340 asianomaisille kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . 356
589:
590:
591:
592: Vlll. Sivistysvaliekunta.
593: Koululaitosta, taidetta, nuorisotyötä ym. Siv.
594: koskevia. laki- ja. toivomusaloitteita. 4. H. Miettunen ym., lak.al. N:o 46: Ehdo-
595: tus kirjastolaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 365
596: Siv.
597: 1. Tiekso-Isaksson ym., lak.al. N:o 43: Eh- 5. Hamara ym., lak.al. N:o 47: Ehdotus
598: dotus laiksi korkeakoulustipendeistä an- laiksi kodin tutkimuslaitoksesta ... , .... 370
599: netun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 361
600: 6. Rosnell ym., toiv.al. N:o 111: Koululai-
601: 2. Brancler-WaZlin ym., lak.al. N:o 44: Eh- toksen uudistamisesta ns. yhtenäiskoulu-
602: dotus laiksi ammattiopintojen avustuslain periaatteen mukaisesti . , , ...... , ... , . . . 373
603: muuttamisesta ................. , ..... , 362
604: 7. Pusa, toiv.al. N:o 112: Määrärahasta kou-
605: 3. Torvi ym., lak.al. N:o 45: Ehdotus laiksi lurakennusten rakentamista koskevien
606: ammattiopintojen avustuslain mu!lttami- as1a1n tarkoituksenmukaisen käsitt~lvn
607: sesta ................................. 363 järjestämiseksi kouluhallituksessa ... :. . 374
608: Sisällysluettelo 1956. XI
609:
610:
611: Siv. Siv.
612: 8. Leinonen ym., toiv.al. N:o 113: Yliopis- 26. Innala ym., toiv.al. N:o 131: Kuntien vel·
613: ton perustamisesta Pohjois-Suomeen .... 375 voittamisesta tukemaan yksityisiä oppikou-
614: luja (Laus. Ltv:lta) .................. 395
615: 9. Halinen ym., toiv.al. N:o 114: Puutarha-
616: talouden professorinviran perustamisesta 27. Tuuli ym., toiv.al. N:o 132: Toimenpi·
617: Helsingin yliopiston maatalous-metsätie- teistä valtion oppilaitosten tuntiopettajien
618: teelliseen tiedekuntaan ................ 376 aseman parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 396
619: 10. H. Miettunen ym., toiv.al. N:o 115: Mää- 28. Innala ym., toiv.al. N:o 133: Kuntien vei-
620: rärahasta neljän apulaisenviran perusta- voittamisesta ottamaan kansakouluihinsa
621: miseksi Helsingin yliopistoon humanistis- tähänastista suuremmassa määrin naapuri-
622: ten tieteitten kandidaattitutkintoa varten 377 kunnan oppivelvollisia lapsia (Laus.
623: Ltv:lta) .............................. 397
624: 11. Helle ym., toiv.al. N:o 116: Määrärahasta 29. Mohell ym., toiv.al. N:o 134: Oppivelvol·
625: Lohjan yhteiskoulun ottamiseksi valtion
626: listen lasten silmälasien hankkimiskustan ·
627: haltuun .............................. 3i9 nusten korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 399
628: 12. Forsius ym., toiv.al. N:o 117: Määrära- 30. Stenberg ym., toiv.al. N:o 135: Kansa-
629: hasta .Järvenpään yhteiskoulun ottamiseksi koululaisille järjestettävien koululaismatko·
630: valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 380 jen avustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 400
631: 13. E. Ryömä ym., toiv.a!. N:o 118: Määrä- 31. To-rvi ym., toiv.al. N:o 136: Toimenpi-
632: rahasta Kokemäen yhteiskoulun ottamiseksi teistä koululaisia kohdanneiden tapatur-
633: valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 381 mien ja invaliditeetin aiheuttamien kus-
634: tannusten korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 401
635: 14. Ahonen, toiv.al. N:o 119: Haapamäen yh-
636: teiskoulun ottamisesta valtion haltuun . . 382 32. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 137: Määrära-
637: hasta Helsingin käsityönopettajaopiston
638: 15. Hakkila ym., toiv.al. N:o 120: Määrära- koulurakennuksen rakentamista varten . . 402
639: hasta .Jämsän yhteiskoulun muodostami- 33. Hamara ym., toiv.al. N:o 138: Lisäyksestä
640: seksi valtion kouluksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 383
641: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon raken-
642: 16. Hult ym., toiv.al. N:o 121: Rautalammin nuslainaksi Helsingin käsityönopettajaopis-
643: keskikoulun ottamisesta valtion haltuun . . 384 tolle .................................. 403
644: 17. Helle ym., toiv.al. N:o 122: Määrärahasta 34. J. Wirtanen ym., toiv.al. N:o 139: Tek-
645: avustukseksi Karjaan yhteiskoulun uuden nillisten koulujen oppilaiden opintolainojen
646: koulutalon rakennustöitä varten . . . . . . . . 385 ja apurahojen saantia rajoittavan ikära-
647: jan poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 404
648: 18. Forsius ym., toiv.al. N:o 123: Lisäyksestä
649: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon Vihdin 35. Junnila, toiv.al. N:o 140: Ammattiopinto-
650: yhteiskoulun rakennustöitten aloittamiseksi 386 jen avustuslain muuttamisesta avustuksen
651: saantiin oikeuttavan yläikärajan osalta . . 405
652: 19. Ko-ivusilta ym., toiv.al. N:o 124: Määrä-
653: rahasta Loviisan yhteislyseon lisärakennuk- 36. Kauhanen ym., toiv.al. N: o 141: Pohjois-
654: sen rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 387 Karjalan keskusammattikoulun oppilas-
655: 20. Koiv-usilta ym., toiv.al. N:o 125: Määrä- asuntolan rakentamisen ottamisesta ensi-
656: sijaiseksi työttömyystyökohteeksi . . . . . . . . 406
657: rahasta Orimattilan yhteiskoulun kouluta-
658: lon rakennustöitä varten .............. 388 37. Partanen ym., toiv.al. N:o 142: Valtion
659: keskusammattikoulun aikaansaamisesta
660: 21. Tu-uli ym., toiv.al. N:o 126: Määrära-
661: Kainuuseen ........................... 407
662: hasta Kouvolan lyseon koulurakennuksen
663: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 389 38. FTiman ym., toiv.al. N:o 143: Ammatti-
664: koulun perustamisesta Inarin kuntaan . . 408
665: 22. Innala ym., toiv.al. N:o 127: Määrära·
666: hasta Seinäjoen tyttölyseon kouluraken- 39. E. Nurminen ym., toiv.al. N:o 144: Mää-
667: nuksen laajentamiseen ................. 390 rärahasta kodin tutkimus-, opetus- ja tie-
668: 23. Leinonen ym., toiv.al. N:o 128: Määrä· doituslaitoksen rakentamiseen .......... 409
669: rahasta Oulun opettajakorkeakoulun ra- 40. V. Virtanen ynt., toiv.al. N:o 145: Kaik·
670: kennustöiden aloittamista varten . . . . . . . 391 kien nuorisojärjestöjen saattamisesta kun-
671: 24. Järvi ym., toiv.al. N:o 129: Määrärahasta tien toimesta jaettavien avustuksien suh-
672: lisäkoulutuksen järjestämiseksi kansakou- teen samanarvoiseen asemaan . . . . . . . . . . 411
673: lunopettajille jatkokoulunopettajapätevyy- 41. Järvi, toiv.al. N:o 146: Määrärahasta
674: den saavuttamista varten .............. 392 nuorisotyön tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 412
675: 25. V. Virtanen ym., toiv.al. :N·:o 130: Savon- 42. Wickman m.fl., hemst.mot. N:o 147: An-
676: linnan seminaarin muodostamisesta myös gående anslag till byggnadsbidrag och -lån
677: miesopettajia valmistavaksi opettajasemi- åt Evangeliska Folkhögskolan i Södra Fin-
678: naariksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 394 land .................................. 413
679: XII Sisällysluettelo 1956.
680:
681:
682: Siv. Siv.
683: 42. Wickman ym., toiv.al. N:o 147: Määrä· Helsingissä järjestettävien Pohjoismaisten
684: rahasta rakennusavustukseksi ja -lainaksi Musiikkipäivien avustamiseen . . . . . . . . . . . 424
685: Etelä-Suomen evankeliselle kansanopistolle 414 50. Turunen ym., toiv.al. N:o 155: Pohjois-
686: 43. Wickman m. fl., hemst.mot. N:o 148: An- Karjalan musiikkiopiston perustamisesta
687: gående anslag tili byggnadsbidrag för Itä-Suomen seminaarin yhteyteen . . . . . . . . 425
688: Vörå folkhögskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 415 51. Tur11nen ym., toiv.al. N:o 156: Lisäyk-
689: sestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
690: 43. Wickman ym., toiv.al. N:o 148: Määrä- vakinaisten teattereiden avustamiseen . . . . 426
691: rahasta rakennusavustukseksi Vöyrin kan-
692: sanopistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 416 52. Kuusinen ym., toiv.al. N:o 157: Kirjaili-
693: joille valtion varoista suoritettavien pal-
694: 44. Forsberg m. fl., hemst.mot. N:o 149: An- kintojen korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 427
695: gående anslag till byggnadsunderstödslån
696: för Fria kristliga folkhögskolan . . . . . . . . 417 53. Kuusinen ym., toiv.al. N:o 158: Kh·jaili-
697: joiden taloudellisesta tukemisesta ...... 428
698: 44. Forsberg ym., toiv.al. N:o 149: Määrä-
699: rahasta rakennusavustuslainaksi Fria krist- 54. J:f.iiklci ym., toiv.al. N:o 159: Määrära-
700: liga folkhögskolan nimiselle kansanopis- hasta avustukseksi Joensuun kaupunkiin
701: tolle .................................. 418 rakennetun Karjalan talon rakennusmeno-
702: jen peittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 429
703: 45. Lahtela ym., toiv.al. N:o 150: Lisäyk-
704: sestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon La- 55. T1trkka ym., toiv.al. N:o 160: Määrära-
705: pin kansanopiston opistorakennuksen ra- hasta lainaksi Oulun kaupungin taidetaloa
706: kennustöiden saattamiseksi loppuun ...... 419 varten ................................ 431
707: 46. Heljas ym., toiv.al. N:o 151: Määrära- 56. Rapio ym., toiv.al. N:o 161: Määrära-
708: hasta Muinaistieteellisen toimikunnan käy- hasta torpparimuistomerkin aikaansaamista
709: tettäväksi autiokirkkojen korjaamista var- varten ................................ 433
710: ten ................................... 421 57. Forsberg m. fl., hemst.mot. N:o 162: An-
711: 47. Tiekso-Isaksson ym., toiv.al. N:o 152: gående anslag tili statsunderstöd åt pri-
712: Halpavuokraisten asuntojen järjestämi- vata läroverk för anskaffning av skol-
713: sestä vähävaraisille korkeakouluopiskeli- inventarier, undervisningsmateriel samt bib-
714: joille ................................. 422 liotek ................................. 434
715: 48. Miettinen ym., toiv.al. N:o 153: Esityksen 57. Forsberg ym., toiv.al. N:o 162: Määrära-
716: antamisesta julkisten rakennusten uudisra- hasta valtionavustukseksi yksityisille oppi-
717: kennusmäärärahojen käyttämisestä määrä- laitoksille koulukaluston, opetusvälineiden
718: osalta rakennusten taiteelliseen kaunista- ja kirjastojen hankkimista varten ...... 435
719: miseen ................................ 423
720: 58. Raipala ym., toiv.al. N:o 163: Määrära-
721: 49. Turunen ym., toiv.al. N:o 154: Lisäyk- hasta eräiden Viikin tilalla suoritettavien
722: sestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon rakennustöiden aloittamista varten ...... 436
723:
724:
725:
726: IX. Maatalousvaliokunta.
727: Asutustoimintaa, maa- ja metsätalouden Siv.
728: edistämistä, kalastuselinkeinon, kotitalou- 6. Kämäräinen ym., lak.al. N:o 53: Ehdotus
729: den ja käsiteollisuuden tukemista ym. laiksi maanparannusaineiden ajopalkkioista 453
730: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
731: 7. Lahtela ym., lak.al. N:o54: Ehdotuslaiksi
732: Siv. petoeläinten tappamien tai raatelemien po-
733: 1. Hautala, lak.al. N:o 48: Ehdotus maan- rojen korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454
734: käyttölaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 443
735: 8. Haapanen ym., lak.al. N:o 55: Ehdotus
736: 2. Raipala ym., lak.al. N:o 49: Ehdotus laiksi laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain
737: asutuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 444 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 457
738: 3. Liedes ym., lak.al. N: o 50: Ehdotus laiksi 9. Kauhanen ym., lak.al. N:o 56: Ehdotus
739: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankin- laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain
740: talain muuttamisesta .................. 447 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 459
741: 4. Sävelä ym., lak.al. N:o 51: Ehdotus laiksi 10. Rantamaa ym., lak.al. N:o 57: Ehdotus
742: eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta . . 449 laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain
743: 5. Hietanen ym., lak.al. N:o 52: Ehdotus muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 461
744: laiksi laitumen ja heinämaan vuokraami- 11. Österholm, lagmot. N: o 58: Förslag tili
745: sesta pienviljelijäin, asuntotilan ja tontin lag om ändring av 6 § lagen om fiskeri-
746: omistajain sekä maaseudun tilattoman försäkringsföreningar, som äga rätt till
747: väestön tarpeisiin ...................... 451 bidrng av statsmeclel .................. 463
748: Sisällysluettelo 1956. xm
749:
750: Siv. Siv.
751: 11. Österholm, lak.al. N: o 58: Ehdotus laiksi 24. Väänänen ym., toiv.al. N:o 175: Määrä·
752: kalastusvakuutusyhdistyksistä, joilla on oi· rahasta lisärakennuksen rakentamiseksi
753: keus saada avustusta valtion varoista, an· Suonenjoen emäntäkoululle .............. 484
754: netun lain 6 §: n muuttamisesta . . . . . . . . 465
755: 25. Korsbäck, m. fl., hemst.mot. N:o 176: An-
756: 12. Innala ym., lak.al. N:o 59: Ehdotus laiksi gående uppförande av en skollbyggnad för
757: Helsingin kotitalouskorkeakoulusta . . . . . . 467 Korsholms husmodersskola . . . . . . . . . . . . . . 485
758: 13. Kähönen ym., toiv.al. N:o 164: Esityksen 25. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 176: Kouluta-
759: antamisesta uuden hakuajan myöntämiseksi lon rakentamisesta Korsholman emäntäkou-
760: maanhankintalaissa tarkoitetun maansaanti· lulle .............................. , ... 486
761: oikeuden hakemiseen sotainvaliideille, sota-
762: 26. Lahtela ym., toiv.al. N:o 177: Määrära-
763: leskille ja sotaarvoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 469
764: hasta Kemijärven emäntäkoulun tarvitse-
765: 14. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 165: An- mien rakennusten rakentamiseksi ........ 487
766: gående tillägg tili statsförslaget för år 1956 27. Pakkanen ym., toiv.al. N:o 178: Määrä·
767: för återuppbyggnadslån för Porkala-områ-
768: rahasta kotiteollisuuden yleisten asiain tar-
769: det ................................... 470 kastajan palkkaamiseksi maataloushallituk-
770: 14. Korsbiiclc ym., toiv.al. N:o 165: Lisäyk- seen .................................. 489
771: sestä vuoden 1956 tulo· ja menoarvioon
772: 28. Palovesi ym., toiv.al. N:o 179: Toimenpi-
773: Porkkalan alueen jälleenrakennuslainoja
774: teistä Keski-Suomen kotitalousopettajaopis-
775: varten 471 ton ja sen emäntäkoulun laajennussuunni-
776: 15. Sävelä ym., toiv.al. N:o 166: Porin maan- telmien toteuttamiseksi ................ 491
777: viljelysinsinööripiirin perustamisesta . . . . 4 72
778: 29. Partanen ym., toiv.al. N:o 180: Suomus-
779: 16. Palovesi ym., toiv.al. N:o 167: Toimenpi- salmen kotitalouskoulun rakennusten raken-
780: teistä Keski ·Suomen maanviljelysinsinööri- tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 493
781: piirin vakinaistamiseksi ................ 473 30. Rytinki ym., toiv.al. N:o 181: Yhdistetyn
782: 17. Mannila ym., toiv.al. N:o 168: Mikkelin kotitalous- ja emäntäkoulun perustamisesta
783: maanviljelysinsinööripiirin perustamisesta 474 Koillis-Pohjanmaalle Pudasjärven kuntaan 494
784: 18. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 169: Satovahin- 31. Seppä ym., toiv.al. N:o 182: Lisäyksestä
785: kovakuutuksen käytäntöön ottamisen edel· vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon lainaksi
786: lytysten tutkimisesta ................... 475 Jurvan mies- ja naiskotiteollisuuskoulujen
787: yhteisen koulutalon rakentamista varten . . 495
788: 19. Pöykkö ym., toiv.al. N:o 170: Vanhojen
789: asutusteiden kuntoonsaattamisesta ....... 476 32. Halinen ym., toiv.al. N:o 183: Lisäyksestä
790: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon Heinolan
791: 20. Teir m. fl., hemst.mot. N:o 171: Angående kiertävän naiskotiteollisuuskoulun tilalle
792: inrättande av en statens fiskodlingsanstalt perustettavaa kiinteää naiskotiteollisuus·
793: inom österbottens Fiskarförbund r.f:s om-
794: koulua varten ......... , . . . . . . . . . . . . . . . . 496
795: råde .................................. 477
796: 33. Rönkkö ym., toiv.al. N:o 184: Lisäyksestä
797: 20. Teir ym., toiv.al. N:o 171: Valtion kalan- vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon yksi-
798: viljelyslaitoksen perustamisesta österbot- tyisluontoisten kotiteollisuusoppilaitosten
799: tens Fiskarförbund r.f. nimisen liiton kalustojen, koneiden ja työvälineiden han-
800: alueelle ............................... 478 kinnan avustamista varten ........... , . 497
801: 21. Rosenberg m. fl., hemst.mot. N:o 172: An- 34. Helle ym., toiv.al. N:o 185: Lainojen jär-
802: gående anslag tili understöd och lån åt jestämisestä hedelmien kausivarastojen ra-
803: yrkesfiskare för anskaffning av fiske- kentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 498
804: redskap ............................... 479 35. Soininen ym., toiv.al. N:o 186: Määrä-
805: 21. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 172: Määrä- rahasta Hevosjalostusliittojen Keskuslii-
806: rahasta avustuksiksi ja !ainoiksi ammatti- tolle kantakirjojen painatuskustannusten
807: kalastajille kalastusvälineiden hankkimista peittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 499
808: varten ................................ 480 36. Väänänen ym., toiv.al. N:o 187: Määrä-
809: rahasta työpajarakennuksen rakentamiseksi
810: 22. Rosenberg m. fl., hemst.mot. N:o 173: An- Muuruveden maamieskoululle . . . . . . . . . . . . 500
811: gående anvisande av anslag tili lån för
812: främjande av fiskerihushållningen . . . . . . 481 37. Saura ym., toiv.al. N:o 188: Määrära-
813: hasta konehallin rakentamiseksi Loimaan
814: 22. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 173: Määrä- maamieskoulun yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . 501
815: rahasta !ainoiksi kalatalouden edistämi-
816: 38. Kosola ym., toiv.al. N: o 189: Määrära-
817: seksi .................................. 482
818: hasta suojien rakentamiseksi maatalousop-
819: 23. E. Ryömä ym., toiv.al. N:o 174: Määrä- pilaitoksiin maatalouskoneopetusta varten 502
820: rahasta avustuksiksi kalastajille kalastus- 39. Rytinki ym., toiv.al. N:o 190: Pudasjär-
821: moottorien ja -välineiden hankkimista var- vellä sijaitsevan Koillis-Pohjanmaan maa-
822: ten ................................... 483 mieskoulun ottamisesta valtion haltuun . . 503
823: XIV Sisällysluettelo 1956.
824:
825:
826: Siv. Siv.
827: 40. S·inkkonen ym., toiv.al. N:o 191: Määrä- 57. Lepistö ym., toiv.al. N:o 208: Lisäyksestä
828: rahasta Parikkalan seudun maamieskoulun vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon happa-
829: koulurakennusten rakentamiseksi uudelleen 505 mien liejumaa-alueiden inventoimiseksi
830: Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikko-
831: 41. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 192: Määrära- vyöhykkeellä . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 527
832: hasta Alavuden maamieskoulun toiminnan
833: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 506 58. Sävelä ym., toiv.al. N:o 209: Määrära-
834: hasta maatalouden taloudellista tutkimus-
835: 42. Pakkanen ym., toiv.al. N:o 193: Määrära· laitosta varten ........................ 529
836: hasta Ahlmanin maamieskoulun yhteyteen
837: perustettavaa maamiesopistoa varten .... 507 59. M. Salminen ym., toiv.al. N:o 210: Komi-
838: tean asettamisesta tutkimaan maatilata-
839: 43. Ryhtä ym., toiv.al. N:o 194: Lisäyksestä louden eri aloilla välttämättömien perus-
840: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon koulu- korjausten toteuttamismahdollisuuksia . . . . 531
841: rakennusten rakentamiseksi Haukiputaalle
842: perustettavaa maaseutuammattien kurssi- 60. Järvi ym., toiv.al. N:o 211: Määrärahasta
843: keskusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 509 suunnitteluelimen asettamiseksi Kala-, Py-
844: 44. Kosola ym., toiv.al. N:o 195: MaatalouR- hä- ja Siikajokilaakson maa- ja metsäta-
845: rakennusten tutkimuslaitoksen aikaansaa- louden kehittämistä varten . . . . . . . . . . . . 533
846: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 510 61. E. Ryömä ym., toiv.al. N:o 212: Määrä-
847: 45. Palovesi ym., toiv.al. N:o 196: Määrära- rahasta Porin metsänparannuspiirin perus-
848: hasta Keski-Suomen tieopuolisen karjanhoi- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 535
849: tokoulun rakentamista varten Saarijärven
850: Tarvaalan koulutilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . 511 62. M. Mattila ym., toiv.al. N:o 213: Met-
851: sänhoitokoulun perustamisesta Uudenmaan
852: 46. Pusa, toiv.al. N:o 197: Määrärahasta kar- -Hämeen metsänhoitolautakunnan alueelle 536
853: jantarkastustoiminnan edistämistä varten 512
854: 63. Forsius ym., toiv.al. N:o 214: Määrära-
855: 47. Rönkkö ym., toiv.al. N:o 198: Maitotalous- hasta metsänhoitokoulun perustamiseksi
856: tuotteiden Neuvostoliittoon viennin mah- Vihtiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 537
857: dollisuuksien selvittämisestä . . . . . . . . . . . . 513
858: 64. Niskala ym., toiv.al. N:o 215: Metsäkou-
859: 48. Hautala ym., toiv.al. N:o 199: Tutkimuk- lun perustamisesta Ylitornion kuntaan .. 538
860: sen toimittamisesta maidon ja maitotalous-
861: tuotteiden vientimahdollisuuksista Neuvos- 65. Leinonen, toiv.al. N:o 216: Tutkimuksen
862: toliittoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 514 suorittamisesta koneellisen metsäojituksen
863: 49. Hult ym., toiv.al. N:o 200: Tutkimuksen soveltuvuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 539
864: suorittamisesta maitotaloustuotteiden mark- 66. M. Salminen ym., toiv.al. N:o 217: Mää-
865: kinoimisesta Neuvostoliittoon .......... 515 rärahasta metsäntutkimuslaitokselle metsä-
866: 50. Laine ym., toiv.al. N:o 201: Hämeenlinnan m~~ lannoituksen merkityksen selvittä-
867: meijerikoulun talouden helpottamisesta . . 516 mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 540
868: 51. Lahtela ym., toiv.al. N:o 202: Määrära- 67. Jaakkola ym., toiv.al. N:o 218: Hirvikan-
869: hasta porotalouden edistämiseksi . . . . . . . . 517 nan vähentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541
870: 52. Forsius ym., toiv.al. N:o 203: Sikatalous- 68. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 219: Avustuk-
871: koeaseman uudelleen järjestämisestä ja sen ja lainan myöntämisestä suoraan met-
872: uusien sikataloudellisten kantakoeasemien sänomistajille metsänkuivatustöiden suorit-
873: perustamisesta ......................... 519 tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542
874: 53. Pakkanen ym., toiv.al. N:o 204: Sikata- 69. Saura ym., toiv.al. N:o 220: Määrära-
875: louskoeaseman uudelleen järjestämisestä ja hasta avustukseksi Keskusmetsäseura Ta-
876: uusien sikataloudellisten kantakoeasemien piolle metsäojituksen tutkimista varten .. 543
877: perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 521 - 70. Kosola ym., toiv.al. N:o 221: Lisäyksestä
878: 54. Rytinki ym., toiv.al. N:o 205: Toimenpi- vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon Keskus-
879: teistä laidunraivauspalkkioiden korottami- metsäseura Tapiolle yksityismaiden met-
880: seksi ja niiden käytön laajentamiseksi . . 524 sänparannustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . 544
881: 55. Pusa ym., toiv.al. N:o 206: Yhteislaitu- 71. Forsius ym., toiv.al. N:o 222: Lisäyksestä
882: miksi sopivien alueitten hankkimisesta vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon Pellervo-
883: pienkarjojen laiduntarpeen tyydyttämi- Seuran markkinatutkimuslaitoksen toimin-
884: seksi ..............•................... 525 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 545
885: 56. M. Salminen ym., toiv.al. N:o 207: Li- 72. Seppä ym., toiv.al. N:o 223: Lisäyksestä
886: säyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoar- vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon tuho-
887: vioon maatalouskoelaitoksen maantutkimus- hyönteisten Etelä-Pohjanmaalla aiheutta-
888: osastolle ranikkoalueen rikkipitoisten lie- mien vahinkojen syiden selvittämistä var-
889: jumaiden tutkimista varten . . . . . . . . . . . . 526 ten ................................... 547
890: Sisällysluettelo 1956. XV
891:
892:
893: Siv. Siv.
894: 73. Väänänen ym., toiv.al. N:o 224: Määrä- 86. Sawra ym., toiv.al. N: o 237: Määrärahasta
895: rahasta !ainoiksi vesijohto- ja viemärilait- Perniönjoen perkaamista varten . . . . . . . . 563
896: teiden rakentamista varten maaseudulle . . 548
897: 87. Koivusilta ym., toiv.al. N:o 238: Määrä-
898: 74. Lahtela ym., toiv.al. N:o 225: Määrära- rahasta Myrskyiänjoen kuivatushankkeen
899: hasta avustuksiksi ja !ainoiksi maaseudun toteuttamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 564
900: vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakentamista
901: 88. Lahti, toiv.al. N:o 239: Määrärahasta
902: varten ................................ 549 Ravijärven perkaushankkeen toteuttamista
903: 75. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 226: Määrära- varten ................................ 565
904: hasta eräiden osuusmeijerien korkomeno-
905: 89. Kelovesi ym., toiv.al. N:o 240: Määrära-
906: jen alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 550
907: hasta Kyynelmysjärven-Kaislasen ja sii-
908: 76. Forsius ym., toiv.al. N:o 227: Määrära- hen liittyvien järvien vedenpinnan alenta-
909: hasta Puutarhaviljelijäin Liitolle neuvon- miseksi Lappeen kunnassa . . . . . . . . . . . . . . 566
910: tapisteiden perustamiseksi Lohjalie ja Kar- 90. Tuuli ym., toiv.al. N: o 241: Ala- ja Ylä-
911: jaalle ................................. 551 Kivijärven vedenkorkeuksien järjestelyn
912: 77. Seppä ym., toiv.al. N:o 228: Määrära- toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 567
913: hasta maatalouden yleisneuvontajärjestöille 91. TU1bli ym., toiv.al. N:o 242: Määrära-
914: maatalouskoneneuvojien palkkaamiseen ja hasta Torasjoen alajuoksun perkaustöitä
915: opetusvälineiden hankintaan . . . . . . . . . . . . 552 varten 568
916: 78. Järvi ym., toiv.al. N:o 229: Määrära- 92. E. Kilpi ym., toiv.al. N:o 243: Peliinkos-
917: hasta Oulun läänin talousseuralle neuvojien ken perkaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 569
918: paikkaamista varten Pyhä- ja Siikajoki-
919: laakson kunnat käsittävään neuvontapii- 93. Heikwra ym., toiv.al. N:o 244: Toimenpi-
920: riin 553 teistä Pohjois-Satakuntaa koskenw perua-
921: kuivatussuunnitelman aikaansaamiseksi .. 570
922: 79. Seppä ym., toiv.al. N:o 230: Lisäyksestä
923: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon objek- 94. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 245: Määrära-
924: tiivisten sadonselvittelymenetelmien kent- hasta Töysänjoen perkaamista varten .. 572
925: tätutkimuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 554
926: 95. Kasola ym., toiv.al. N:o 246: Lapuanjoen
927: 80. Sawra ym., toiv.al. N: o 231: Määrära- vesistöalueen tulvasuojelutöiden aloittami·
928: hasta !ainoiksi pienyrittäjille salaojan- sesta ................................. 573
929: kaivu-, ojankaivu- ja kivenraivauskoneiden
930: 96. Koskinen ym., toiv.al. N:o 247: Kouheroi-
931: hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 555
932: sen kosken perkaamisesta Karstulassa .. 574
933: 81. Kiviaho ym., toiv.al. N:o 232: Viljavuus-
934: 97. Koskinen ym., toiv.al. N:o 248: Viitasaa-
935: tutkimuksen edistämisestä pientiloilla . . . . 557
936: ren Muuruenjärven vesistön laskemisesta 575
937: 82. Tiekso-Isaksson ym., toiv.al. N:o 233:
938: 98. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 249: Limingojan
939: Pienviljelijäin tukemisesta lypsykoneiden
940: perkaamisesta Pyhäjoen kunnassa ...... 576
941: hankinnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 558
942: 99. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 250: Pieliingin-
943: 83. Pakkanen ym., toiv.al. N:o 234: Määrära-
944: joen perkaamisesta .................... 577
945: hasta !ainoiksi salaojien kaivukoneiden
946: hankkimista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 559 100. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 251: Lamujoen
947: perkaamisesta Piippolan ja Pulkkilan kun-
948: 84. Järvi ym., toiv.al. N:o 235: Määrärahasta
949: nissa ................................. 578
950: pienten kuivatusyritysten suunnittelun ja
951: toimeenpanon siirtämiseksi maanviljelys- ja 101. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 252: Kuivatus-
952: talousseuroille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 561 suunnitelman laatimisesta Rantsilan ja
953: Pulkkilan pitäjissä olevalle Tiaisennevalie 579
954: 85. Rytinki ym., toiv.al. N:o 236: Erillisten
955: määrärahain varaamisesta vuosittain vesis- 102. Leinonen, toiv.al. N:o 253: Peruakuivatus-
956: töjen perkaamiseksi ja vesiperäisten mai- tutkimuksen suorittamisesta Kiimingin-
957: den kuivattamiseksi .................... 562 Iijoen välisellä alueella . . . . . . . . . . . . . . . . 580
958:
959:
960:
961: X. Työväenasiainvaliokunta.
962: Työsopimuslain ja työsääntölain muutta- Siv.
963: mista, eläkevakuutuslakia, sairausvakuu- 2. Mwrto ym., lak.al. N:o 61: Ehdotus laiksi
964: tusta, asunto-oloja ym. koskevia laki- ja työsopimuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . 588
965: toivomusaloitteita.
966: 3. Liljeström ym., lak.al. N:o 62: Ehdotus
967: laiksi työsääntölain muuttamisesta . . . . . . 591
968: Siv.
969: 1. Liljeströ1n ym., lak.al. N:o 60: Ehdotus 4. R. Virtanen ym., lak.al. N:o 63: Ehdotus
970: laiksi työsopimuslain muuttamisesta . . . . 585 laiksi työsääntölain muuttamisesta . . . . 593
971: XVI Sisällysluettelo 1956.
972:
973:
974: Siv. Siv.
975: 5. Tainio ym., lak.al. N:o 64: Ehdotus laiksi 14. M. Leskinen ym., toiv.al. N:o 261: Maa-
976: metsä- ja uittotöiden vähimmäispalkoista 595 seudun asunto-olojen parantamiseksi annet-
977: tavien lainojen koron alentamisesta . . . . 617
978: 6. Tienari ym., lak.al. N:o 65: Ehdotus elä-
979: kevakuutuslaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 598 15. Rytinki ym., toiv.al. N:o 262: Asutuskas-
980: 7. R. Virtanen ym., toiv.al. N:o 254: Ammat- sojen välityksellä myönnettävien rakennus-
981: tientarkastuksen uudistamisesta . . . . . . . . . . 606 lainojen koron alentamisesta . . . . . . . . . . . . 618
982: 8. Hiltunen ym., toiv.al. N:o 255: Orpo- 16. Väänänen ym., toiv.al. N:o 263: Suuriper-
983: eläkkeen sisällyttämisestä kansaneläkejär- heisten äitien lomatoiminnan järjestämi-
984: jestelmään ............................ 607 sestä ................................. 619
985: 9. Stenberg ym., toiv.al. N:o 256: Perheen- 17. Väänänen ym., toiv.al. N:o 264: Määrära-
986: asuntoavustusten jakoperusteiden muutta- hasta monilapsisten äitien lomaleirimatko-
987: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 608 jen järjestämiseksi ..................... 620
988: 10. Haapasalo ym., toiv.al. N:o 257: Siirto- 18. Heinonen ym., toiv.al. N:o 265: Määrära-
989: väen asuntorakennustoiminnan rahoittami-
990: hasta vähävaraisten perheellisten sotales-
991: sesta .................................. 609 kien sairausavustuksiin ................. 621
992: 11. Nordfors m. fl., hemst.mot. N:o 258: An-
993: gående avlåtande av proposition om en 19. Hamara ym., toiv.al. N:o 266: Määrära-
994: ~?la. befolkningen omfattande sjukför- hasta avustukseksi ja lainaksi kotieläinhoi-
995: saknng ............................... 610 tajain liitolle lomakeskuksen rakennuksia
996: varten ................................ 623
997: 11. Nordfors ym., toiv.al. N:o 258: Esityksen
998: antamisesta koko kansan käsittävästä sai- 20. Seppälä ym., toiv.al. N:o 267: Tutkimuk·
999: rausvakuutuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 612 sen suorittamisesta keskiryhmien sosiaali-
1000: sesta, taloudellisesta ja sivistyksellisestä
1001: 12. Mwrto ym., toiv.al. N:o 259: Työsopimus- asemasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 624
1002: lain soveltamisesta johtuvien riitaisuuksien
1003: saattamisesta työneuvoston käsiteltäväksi 614 21. Leinonen ym., toiv.al. N:o 268: Määrära-
1004: 13. Lindblom ym., toiv.al. N: o 260: Määrä- hasta Pelastakaa Lapset r.y:n perhesijoi-
1005: rahasta työmarkkinatutkimuslaitoksen pe- tustoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 626
1006: rustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 615
1007:
1008:
1009:
1010: XI. Puolustusasiainvaliokunta.
1011: Asevelvollisuuslain muuttamista tarkoit- Siv.
1012: tava lakialoite sekä asevelvollisten päi- 7. Puhakka ym., toiv.al. N:o 274: Kotiutta-
1013: värahan korottamista ja kotiuttamisra- misrahan maksamisesta asevelvollisuutensa
1014: han maksamista ym. koskevia toivomus- suorittaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 637
1015: aloitteita. 8. Kajatsalo ym., toiv.al. N:o 275: Raja-
1016: vartijain siviilitehtäviin siirtymisen helpot-
1017: Siv. tamisesta palvelusajan päätyttyä ........ 638
1018: 1. Tuuli ym., lak.al. N:o 66: Ehdotus laiksi
1019: asevelvollisuuslain muuttamisesta . . . . . . . . 631 9. Tuuli ym., toiv.al. N:o 276: Määrärahasta
1020: sotilassairaalan rakentamiseksi Kouvolaan 639
1021: 2. Tuuli ym., toiv.al. N:o 269: Määrärahasta
1022: avustukseksi ulkomailla opiskeleville puo- 10. Tuuli ym., toiv.al. N:o 277: Määrärahasta
1023: lustuslaitokseen kuuluville henkilöille . . . . 632 sotilaskotirakennusten rakentamista ja pe-
1024: ruskorjauksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 640
1025: 3. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 270: Puolus-
1026: 11. Tuuli ym., toiv.al. N:o 278: Määrärahasta
1027: tuslaitoksen merivoimien konemestarien ase- radiovastaanottimien hankkimiseksi kasar-
1028: man järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 633
1029: meihin ................................ 641
1030: 4. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 271: l'\ferivoi- 12. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 279: Määrära-
1031: mien konemestarien taloudellisten etujen hasta Asevarikko 5: n ampumatarvikehuol-
1032: turvaamisesta jatkokoulutuksen aikana .. 634 toon tarvittavien rakenneimien aikaansaa-
1033: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 642
1034: 5. Tuuli ym., toiv.al. N:o 272: Määrärahasta
1035: puolustuslaitoksen alemman palkkausluokan 13. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 280: Määrära-
1036: kersantin toimien muuttamiseksi ylemmän hasta Riihimäen varuskunnassa sijaitsevan
1037: palkkausluokan kersantin toimiksi . . . . . . . 635 entisen kirkon kunnostamista varten . . . . 643
1038: 6. R. Virtanen ym., toiv.al. N:o 273: Määrä- 14. Tuuli ym., toiv.al. N: o 281: Määrärahasta
1039: rahasta asevelvollisten päivärahan korot- ruokalarakennuksen rakentamiseksi Kouvo-
1040: tamiseksi . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 636 lan varuskuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 644
1041: Sisällysluettelo 1956. XVII
1042:
1043:
1044:
1045: XII. Kulkulaitosvaliokunta.
1046: Rautateiden, maanteiden, siltojen ja len- Siv.
1047: tokenttien rakentamista sekä postilaitosta 18. Sund1nan ym., toiv.al. N: o 299: Loviisan
1048: ym. koskevia toivomusaloitteita. -Lahden rautatien rakentamisesta nor-
1049: maaliraiteiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 670
1050: Siv.
1051: 1. Heikwra, toiv.al. N:o 282: Määrärahasta 19. Häppölä ym., toiv.al. N:o 300: Tutkimuk-
1052: Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin pe· sen toimittamisesta rautatien rakentami-
1053: rustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 649 seksi Lahdesta Anianpeltoon . . . . . . . . . . . . 671
1054: 2. Partanen ym., toiv.al. N:o 283: Kainuun 20. Tuuli ym., toiv.al. N: o 301: Määrära-
1055: lennätin· ja puhelinpiirin perustamisesta 650 hasta rataosaston työ- ja varastoraken-
1056: 3. Lahti ym., toiv.al. li:o 284: Lisäyksestä nuksen rakentamiseksi Kouvolaan . . . . . . 672
1057: vuoden 1956 tulo· ja menoarvioon puhelin·
1058: toimipaikkojen perustamiseksi maamme 21. Tuuli ym., toiv.al. N:o 302: Määrära-
1059: syrjäseuduille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 651 hasta Kouvolan asemarakennuksen raken-
1060: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 673
1061: 4. Eytinki ym., toiv.al. N:o 285: Maalaiskir·
1062: jeenkantajien lukumäärän lisäämisestä . . 652 22. Tuuli ym., toiv.al. N:o 303: Savon radan
1063: lähtökohdan siirtotyön loppuunsaattami-
1064: 5. Teir m. fl., hemst.mot. N:o 286: Angående sesta Kouvolassa ...................... 674
1065: anslag för byggande av ett flygfält i
1066: mellersta österbotten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 653 23. Tuuli ym., toiv.al. N:o 304: Määrärahasta
1067: 5. Teir ym., toiv.al. N:o 286: Määrärahasta Kouvolan-Utin välisen rataosan raken·
1068: lentokentän rakentamiseksi Keski-Pohjan· tamiseksi kaksiraiteiseksi .............. 675
1069: maalle ................................ 654
1070: 24. Kuittinen ym., toiv.al. N:o 305: Lisäyk-
1071: 6. Koivisto ym., toiv.al. N:o 287: Määrära· sestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
1072: hastil. Kemijärven lentokentän saattami- Lappeenrannan-Luumäen-Haminan-Kot-
1073: seksi liikennekelpoiseksi · . . . . . . . . . . . . . . . . 655 kan rataosan rakentamista varten ........ 676
1074: 7. J. Wirtanen ym., toiv.al. N:o 288: Siviili- 25. Tuuli ym., toiv.al. N:o 306: Määrärahasta
1075: ilmailukoulun perustamisesta . . . . . . . . . . . 656 Lappeenrannan-Luumäen rataosan oikai-
1076: 8. Lindqvist ym., toiv.al. N:o 289: Postita- semista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 678
1077: lon rakentamisesta Lahden kaupunkiin .. 657 26. Hallberg ym., toiv.al. N:o 307: Onkamon
1078: 9. Koivisto ym., toiv.al. N:o 290: Autotallin -Parikkalan rataosan koneellisen tutki-
1079: rakentamisesta Ivaloon ................ 658 muksen toimittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 679
1080:
1081: 10. Pöykkö ym., toiv.al. N:o 291: Määrära- 27. Brander-Wallin ym., toiv.al. N:o 308:
1082: hasta autotallin rakentamiseksi Ivaloon .. 659 Tampereen-Porin-Mäntyluodan rataosan
1083: muuttamisesta raskaskiskoiseksi . . . . . . . . . 680
1084: 11. Tuuli ym., toiv.al. N:o 292: Maamme sa-
1085: tamien tuonnin ja viennin tasoittamisesta 660 28. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 309: Määrä-
1086: rahasta Tampereen-Mäntyluodan rata-
1087: 12. Kajatsalo ym., toiv.al. N:o 293: Määrära- osan kiskoituatöitä varten . . . . . . . . . . . . . . 681
1088: hasta kasuunimajakan rakentamiseksi Hei·
1089: singin majakka-aluksen tilalle .......... 661 29. Eapio ym., toiv.al. N:o 310: Määrära-
1090: hasta Tampereen-Kyröskosken teollisuus-
1091: 13. Kajatsalo ym., toiv.al. N:o 294: Määrä- radan rakentamisen aloittamista varten . . 683
1092: rahasta Ruotsinsalmen väylän syventämistä
1093: varten ................................ 662 30. Eaipala ym., toiv.al. N:o 311: Lielahden
1094: -Kyröskosken rautatien rakennustyön
1095: 14. 11fanninen ym., toiv.al. N:o 295: Määrä- aloittamisesta ......................... 684
1096: rahasta uittokanavan rakentamiseksi Tai-
1097: paleen kanavalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 664 31. Manninen ym., toiv.al. N:o 312: Rauta-
1098: tien rakentamisesta Leppävirran Kata-
1099: 15. Tuuli ym., toiv.al. N:o 296: Lisäyksestä lahdelta Varkauteen ................... 685
1100: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon diesel-
1101: veturien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 665 32. Nordström m. fl., hemst.mot. N:o 313: An·
1102: gående anvisande av anslag för planlägg-
1103: 16. Saariahon ym., toiv.al. N:o 297: Rautatie- ning av ett nytt stationshus i Vasa .... 686
1104: liikenteen tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 666
1105: 32. Nordström ym., toiv.al. N:o 313: Määrä-
1106: 17. Koivusilta ym., toiv.al. N:o 298: Lahden rahasta Vaasan uuden asematalon suun·
1107: -Loviisan rautatien muuttamisesta nor- nittelua varten ............. ". . . . . . . . . . 687
1108: maaliraiteiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 668
1109: 33. Koivunen ym., toiv.al. N:o 314: Lisäyk-
1110: 18. Sundman m. fl., hemst.mot. N:o 299: An- sestlä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
1111: gående Lovisa-Lahtis järnvägs ombygg- Suolahden-Haapajärven rautatien raken-
1112: nad tili normalspårig . . . . . . . . . . . . . . . . . . 669 nustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 688
1113:
1114: 3 E 75/56
1115: XVIII Sisällysluettelo 1956.
1116:
1117:
1118: Siv. Siv.
1119: 34. Soininen ym., toiv.al. N:o 315: Juankos· :34. 8.-K. Kilpi ym., toiv.al. N:o 335: Sam-
1120: ken-Sysmäjärven yhdysradan rakenta- matin Lohilammen kylätien ottamisesta
1121: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 689 valtion haltuun ..................•.... 710
1122: 35. Kauhanen, toiv.al. N :o 316: Siilinjärven 55. Lindh m. fl., hemst.mot. N:o 336: An-
1123: -Sysmäjärven radan Pohjois-Karjalan gående utbyggande av Kalkbruksvägen i
1124: puoleisen osan rakentamisesta . . . . . . . . . . 690 Sibbo ända fram till sjön . . . . . . . . . . . . . 711
1125: 36. Leinonen, toiv.al. N:o 317: Koneellisen 55. Lindh ym., toiv.al. N:o 336: Sipoossa ole-
1126: maastotutkimuksen loppuunsaattamisesta van Kalkkitehtaantien rakentamiseksi me-
1127: Oulun-Kuusamon ratasuunnan tutkimat- reen saakka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 712
1128: tomalla osalla Pudasjärvi-Taivalkoski .. 691
1129: 56. Häppölä ym., toiv.al. N:o 337: Valtatien
1130: 37. Niskala ym., toiv.al. N:o 318: Määrära- n:o 4 suunnan selvittämisestä Hausjärven
1131: hasta Kaulirannan-Kolarin rautatien ko- -Kuhmoisten osalla ................... 713
1132: neellista tutkimista varten . . . . . . . . . . . . 692
1133: 57. Häppölä ym., toiv.al. N:o 338: Hämeen-
1134: 38. K'll!1:ttinen ym., toiv.al. N:o 319: Määrä- linnan-Hauhontaustan-Lehdesmäen yh-
1135: rahasta Suhosen rautatieylikäytäväsillan dystien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 714
1136: rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 693
1137: 58. Pasanen ym., toiv.al. N:o 339: Määrära-
1138: 39. Laine ym., toiv.al. N:o 320: Maantieyli- hasta maantien rakentamiseksi Kalkkis-
1139: käytäväsillan rakentamisesta Urjalan ase· ten lastauspaikalta Marjoniemen ja Ona-
1140: malle ................................. 694
1141: lin k;r:lien ka':.~~a Heinolan maalaiskun-
1142: 40. Kujala ym., toiv.al. N:o 321: Sillan ra- nan kukonkylaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 715
1143: ~~~ta~isesta Keihiissalmeen Pyhtään pi-
1144: 59. Kujala ym., toiv.al. N:o 340: Kaakkois-
1145: taJassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 695 Suomen liikenneolojen parantamisesta . . 716
1146: 41. Kurittinen ym., toiv.al. N:o 322: Määrä-
1147: 60. Miikki ym., toiv.al. N:o 341: Maantien
1148: rahasta Saimaan kanavan yli johtavan
1149: maantiesillan rakentamiseksi Lauritsalan rakentamisesta Pulsan asemalta Lappeen-
1150: rannan-Kouvolan väliselle Yaltion tielle 718
1151: kauppalan kohdalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 696
1152: 61. Kajatsalo ym., toiv.al. N:o 342: Lappeen
1153: 42. Miilcki ym., toiv.al. N:o 323: Tutkimuk-
1154: sen toimittamisesta Ukonsalmen sillan ra- -Ylämaan-Hujakkalan tien kunnosta-
1155: kentamiseksi Ruokolahdelle ............ 697 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7.19
1156: 6·) Kulittinen ym., toiv.al. N:o 343: Määrära-
1157: 43. V. Vi1·tanen ym., toiv.al. N:o 324: Maan-
1158: tiesillan rakentamisesta Osmonaskeliin .. 698 hasta tutkimuksen toimittamiseksi tie-
1159: suunnalla Imatran kauppala-Niskalampi
1160: 44. Rantamaa ym., toiv.al. N:o 325: Maantie- -Äitsaari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 720
1161: sillan rakentamisesta Puumalansalmeen . . 699
1162: 03. Miilcki ym., toiv.al. N:o 344: Tutkimuk-
1163: 45. Hiltunen ym., toiv.al. N:o 326: :Maantie- sen toimittamisesta maantien rakentami-
1164: sillan rakentamisesta Orivirtaan ........ 701 seksi Imatran kauppalan Niskalammilta
1165: 46. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 327: Määrä-
1166: Ruokolahden pitäjän Salo-Äitsaaren ky-
1167: rahasta Vammaskosken sillan leventä- lätiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 721
1168: mistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 702 64. Miiklci ym., toiv.al. N:o 345: Purnujär-
1169: ven-Rantjärven kunnantien ottamisesta
1170: 47. Ahonen, toiv;al. N:o 328: Määrärahasta
1171: sillan rakentamiseksi Hännilänsalmen lossi- valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 722
1172: paikalle ............................... 703 65. Miilcki ym., toiv.al. N:o 346: Tutkimuk-
1173: 48. Ahonen ym., toiv.al. N:o 329: Määrä-
1174: sen toimittamisesta maantien rakentami-
1175: seksi Rautjärven Laikonkankaalta Tor-
1176: rahasta siltatöiden suorittamiseksi Suo-
1177: lahden-Koiviston maantien~ .......... 704 santaan kylän kautta Pohjalankilan-
1178: Särkilahden valtion tielle . . . . . . . . . . . . . . 723
1179: 49. Koskinen ym., toiv.al. N:o 330: Löytä-
1180: nänsalmen sillan rakentamisesta ........ 705 66. Rantamaa ym., toiv.al. N:o 347: Maan-
1181: t.~en.. ra~e~ta~~sesta Puumalan kirkonky-
1182: 50. Ikonen ym., toiv.al. N:o 331: Lylykosken lasta L1ev1skaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 724
1183: sillan rakentamisesta llomantsin kuntaan 706
1184: G7. Rantamaa ym., toiv.al. N:o 348: Tynkky-
1185: 51. Rytinki ym., toiv.al. N:o 332: Sillan ra- länmäen tien rakentamisesta Kerimäen
1186: kentamisesta Iijoen Ervastin lossipaikalle 707 kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 726
1187: 52. Pöykkö ym., toiv.al. N:o 333: Määrära- 68. V. Virtanen ym., toiv.al. N:o 349: Maan-
1188: hasta Salmen sillan rakennustöiden aloit- tien rakentamisesta Särkilahdesta Säämin-
1189: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 708 gin saariston kautta Savonlinnaan . . . . . . 727
1190: 53. R. Vi.rtanen ym., toiv.al. N:o 334: Maan- 69. Rantamaa ym., toiv.al. N:o 350: Maan-
1191: tien rakentamisesta Pohjan kirkolta Kos- tien rakentamisesta Heinäveden kunnassa
1192: ken asemalle .......................... 709 linjalla Lamminpää-Viitalahti-Tollero 728
1193: Sisällysluettelo 1956. XIX
1194:
1195: Siv. Siv.
1196: 70. Raipala ym., toiv.al. N:o 851: Kulkuyh· Pihlajaveden rajalle Ähtärin asemalta tu·
1197: teyksien parantamisesta Itä-Satakunnan levan tien päähän ..................... 746
1198: ja Mäntyluodon välillä . . . . . . . . . . . . . . . . 729
1199: 86. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 367: Määrära·
1200: 71. Heikura ym., toiv.al. N:o 852: Raivaalan hasta Myllymäen-Ähtärin välisen tieoi-
1201: -Karvian välisen tieosan ottamisesta kaisun aloittamiseksi .................. 747
1202: valtion haltuun sekä Ikaalisten Mansonie· 87. Jämsen ym., toiv.al. N:o 368: Maantien
1203: men-Raivaalan-Karvian tien kunnosta· rakentamisesta Saarijärven-Myllym&ien
1204: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 730 tieltä Saarijärven-Pajupuron tielle .... 748
1205: 72. Koivunen ym., toiv.al. N:o 353: Keski- 88. Kiviaho ym., toiv.al. N:o 369: Suoran lii-
1206: Suomen tiepiirin alueella olevien maan- k~~ne_:yhte:yd_en aikaansaamisesta Mylly-
1207: teiden liikennekelpoisuuden parantami- maalta YliVIeskaan .................... 749
1208: sesta ................................. 731
1209: 89. Jämsen ym., toiv.al. N:o 370: Maantien
1210: 73. Forsberg m. fl., hemst.mot. N:o 354: An- rakentamisesta Laukaan Leppäveden ky·
1211: gående åtgärder för strandvägens drag- Iästä valtatieltä n:o 4 Vaajakoskelle ... 750
1212: ning på sträckan Vasa-Malax . . . . . . . . 732 90. Palovesi ym., toiv.al. N:o 371: Jyväsky-
1213: län-Kyyjärven maantien kunnostamisesta 751
1214: 73. Forsberg ym., toiv.al. N:o 354: Toimen-
1215: piteistä rannikkotien jatkamiseksi Vaa• 91. Ahonen ym., toiv.al. N:o 372: Maantien
1216: san-Maalahden välille . . . . . . . . • . . . . . . . 733 rakentamisesta Lievestuoreelta Kupariin
1217: Laukaan kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 752
1218: 74. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 355: Tien ra-
1219: kentamisesta Kuortaneen Sippolasta Ala· 92. Hult ym., toiv.al. N:o 373: Tallivirran
1220: järven Saukkoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 734 lassipaikan kiertotien rakentamisesta Rau·
1221: talammin pitäjässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 753
1222: 75. Saloranta ym., toiv.al. N:o 356: Kauha-
1223: 93. Ahonen ym., toiv.al. N:o 374: Kanavuo·
1224: joella olevan Aninkujan kunnantien otta- ren-Leppälahden-Kelkkamäen maantien
1225: misesta valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . 735
1226: rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 754
1227: 76. Saloranta ym., toiv.al. N:o 357: Kauha· 94. Hult ym., toiv.al. N:o 375: Yhdystien ra·
1228: joella olevan Heikkillän kunnantien otta- kentamisesta Niemisjärven pysäkiltä val-
1229: misesta valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . 736 tamaantielle Jyväskylän suuntaan ...... 755
1230: 77. Saloranta ym., toiv.al. N:o 358: Tutki· 95. Jämsen ym., toiv.al. N:o 376: Tien ra·
1231: muksen suorittamisesta runkotien raken- kantamisesta Pyhiäjärven Riidankylästä
1232: tamiseksi linjalla Kaskinen-Kauhajoki- Kajolan maantielle ..•................. 756
1233: Alavus ................................ 737
1234: 96. Jämsen ym., toiv.al. N:o 377: Viitasaaren
1235: 78. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 359: Määrära- -Kannonkosken maantien Kämärinmä-
1236: hasta maantien rakentamiseksi Mäyrystä kien välisen tieosan korjaamisesta . . . . . . 757
1237: Lehtimäelle ja Soiniin . . . . . . . . . . . . . . . . . 738 97. Koskinen ym., toiv.al. N:o 378: Maantien
1238: 79. Ahonen ym., toiv.al. N:o 360: Oriveden- rakentamisesta Lannevedeltä Parantalan
1239: Keuruun-Karstulan runkotien aikaansaa- asemalle .............................. 758
1240: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 739 98. Koskinen ym., toiv.al. N:o 379: Peruskor-
1241: 80. Ahonen ym., toiv.al. N:o 361: Tien ra· jauksen aikaansaamisesta Jyväskylän-
1242: kantamisesta Alavuden aseman alikäytä- Kokkolan runkotiellä Jyväskylän maa·
1243: vän kohdalle ...•...................... 740 laiskunnan, Saarijärven, Karstulan ja
1244: Kyyjärven pitäjien alueella . . . . . . . . . . . . 759
1245: 81. Antila ym., toiv.al. N:o 362: Tutkimuk·
1246: sen suorittamisesta tien rakentamiseksi 99. Soininen ym., toiv.al. N:o 380: Maantien
1247: Kurikan pitäjän Kurikan kylästä Kyrön· rakentamisesta Polvijärven kunnan Saari-
1248: joen itäpuolitse Kauhajoen kirkolle ..... 741 vaarasta Kuusjärven kunnan Perttilahteen 760
1249: 82. Palovesi ym., toiv.al. N:o 363: Alavuden- 100. Soininen ym., toiv.al. N:o 381: Syrjävaa·
1250: Ähtärin-Saarijärven-Äänekosken maan· ran-Nakkomäen-Rovevaaran paikallis-
1251: tien oikaisemisesta ja kunnostamisesta . . 742 tien rakentamisesta ................... 761
1252: 83. Kiviaho ym., toiv.al. N:o 364: Tutkimuk· 101. Puhakka ym., toiv.ul. N:o 382: Mutalah-
1253: sen toimittamisesta tien rakentamiseksi den-Mannervaaran-Hoilolan välisen
1254: Myllynilien tieltä Saarijärven kirkolle .. 744 maantien rakentamisesta . . . . . . . • . . . . . . . 762
1255: 84. Koivunen ym., toiv.al. N:o 365: Maantien 102. Jämsen ym., toiv.al. N:o 383: Pihtipu-
1256: rakentamisesta Pylkönmäen kunnan Tim- taan-Reisjärven maantien peruskorjaus·
1257: persun.ti~ .}ienristeyksestä Multian kun· töiden suorittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 763
1258: nan S1pllaan .. . .. .. . .. . .. .. .. .. .. . .. .. 745 103. KämäTäinen ym., toiv.al. N:o 384: Maan-
1259: 85. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 366: Määrära· tien rakentamisesta Kiuruveden kunnan
1260: hasta tietutkimuksen suorittamiseksi Pih· Koivujärven kyliistä Pyhäsalmen-Piela-
1261: lajaveden-Virtain maantieltä Ähtärin ja veden väliselle tielle Haapamäen kylään 764
1262: XX Sisällysluettelo 1956.
1263:
1264:
1265: Siv. Siv,
1266: 104. Kiviaho ym., toiv.al. N:o 385: Lisäyk· Jarven luoteispuolitae Posion-Kuusamon
1267: sestä vuoden 1956 tulo· ja menoarvioon tiestä Kemijärven-Kuusamon maantiehen 780
1268: Pietarsaaren-Alajärven runkotien raken· 120. Byhtä ym., toiv.al. N:o 401: Maantien
1269: tamiseksi ............................• 765 rakentamisesta Kuusamon kunnan Kuo-
1270: 105. Heljas ym., toiv.al. N:o 386: Toivalan- lion kylästä Penttilänvaaran kautta Mur-
1271: Kortejoen tien ja sen jatkona kulkevan tovaaralle . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . 781
1272: Riistaveden-Vehmersalmen tien rakenta· 121. Lahtela ym., toiv.al. N:o 402: Määr&ra-
1273: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 766 hasta maantien rakentamiseksi Vian ase·
1274: malta Vanttausjärven maantielle .. , 0. 0 782
1275: ••
1276:
1277: 106. Bönkkö ym., toiv.al. N:o 387: Maantien
1278: rakentamisesta Iisalmen maalaiskunnassa 122. Pöykkö ym., toivoal. N:o 403: Määrära·
1279: Ahmon asutustien päästä Kirman-Honka· hasta Viirin-Vanttausjärven-Vian maan·
1280: kosken tiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 767 tietyön aloittamista varten ........... , . . 784
1281: 107. Bytinki ym., toiv.al. N:o 388: Eräiden 123. Tiekso-Isaksson ym., toiv.al. N:o 404:
1282: kuntien tieolojen parantamisesta ........ 768 Maantien rakentamisesta Pellon kunnan
1283: Juoksengin kylästä Ylitornion-Rovanie·
1284: 108. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 389: Tutkimuk· men maantiehen .................... , . 785
1285: sen toimittamisesta Pyhäjoen ja Merijär· 124. Tainio ymo, toiv.al. N:o 405: Yhdystien
1286: ven välisellä Pyhäjoen eteläpuolella ole· rakentamisesta Pellon kunnan Kautuksen
1287: valla tiesuunnalla . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 769 asutusalueen tiestä Ylitornion kunnan
1288: 109. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 390: Tutkimuk- Pakisjärven kylän tiehen .. , .......... 786 0
1289:
1290:
1291:
1292:
1293: sen toimittamisesta maantien rakentami· 1250 Lahtela ym., toiv.al. N:o 406: Kemijär-
1294: seksi Haapaveden Salmenniemen kylästä ven kunnassa olevan Kostamon-Varrion
1295: Pirneskyllin kautta Oulaisten-Vihannin tien kunnostamisesta . o. . . . . . . . . . . . . . . . 787
1296: maantielle ................... o. . . . . . . . 770
1297: 126. Lahtela ym., toiv.al. N:o 407: Yhdystien
1298: 110. Rytkönen ym., toiv.al. N:o 391: Marttia- rakentamisesta Rovaniemen-Sodankylän
1299: joen-Kaarakkalan-Niemisten maan tien maantiestä Orajärven kylään rakennetun
1300: rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 771 kylätien ja Sodankyl.iän-Pelkosenniemen
1301: 111. Tauriainen, toivoal. N: o 392: Oikaisutien maantien välille .............. 788 0 ••••• 0 ••
1302:
1303:
1304:
1305:
1306: rakentamisesta Lylykylän-Laajan maan- 127. Lahtela ym., toiv.al. N:o 408: Pelkosen-
1307: tieltä Laajan asemalle . . . . . . . . . . . . . . . . 772 niemen-Sodankylän maantiellä olevan
1308: Kitisenjoen sillan rakentamisesta ...... 789
1309: 112. Bytinki ym., toiv.al. N:o 393: Maantien
1310: rakentamisesta Pudasjärven Puhoksen 128. Lahtela ym., toiv.al. N:o 409: Määrära·
1311: Myllykankaalta Suomussalmen-Taivalkos· hasta maantien rakentamiseksi Sodankylän
1312: ken maantielle ........................ 773 Kalujärven kylästä Tanhuan kylän kautta
1313: Savukosken Värriön kylään . . . . . . . . . . . . • 790
1314: 113. Byhtä, toivoal. N:o 394: Maantien raken·
1315: tamisesta Rannalta Pudasjärven Saraky· 129. Friman ym., toiv.al. N:o 410: Tepaston
1316: län kautta Taivalkoskelie .............. 774 -Lompolon-Puljujärven tien rakentami·
1317: sesta .................••......•....... 791
1318: 114. Bytinki ym., toiv.al. N:o 395: Maantien
1319: rakentamisesta Pudasjärven Sarakylän 130. Friman ym., toiv.al. N:o 411: Tien ra·
1320: Lehmisuon asutusalueelta Rannalle Kuhan kantamisesta Jeesiöjärven kylästä Ves·
1321: -Impiön maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 775 majärven kylään Kittilän kunnassa . . . . 792
1322: 115. Bytinki ym., toiv.alo N:o 396: Maantien 131. Pöykkö ym., toiv.al. N": o 412: Saarenky·
1323: rakentamisesta Poijulan-Rytinkisalmen län-Meltauksen välisen maantiesuunnan
1324: maantieltä Inattijärven pohjoispuolitae tutkimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 793
1325: Repukan seudulle ......... o....•....... 776 132. Pöykkö ym., toiv.al. N:o 413: Tepaston-
1326: 116. Bytinki ym., toiv.al. N:o 397: Maantien Lompolon-Puljun maantiesuunnan tutki·
1327: rakentamisesta Pudasjärven Kouvalta Tai- misesta ........... o. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 794
1328: valkosken Loukusalle .................. o 777
1329: 133. Friman ym., toivoal. N:o 414: Tien ra·
1330: 117. Järvi ym., toiv.al. N:o 398: Oulun-Kuu· kantamisesta Palojoensuusta Palojärvelle
1331: samon valtamaantien kunnostamisesta .. 778 Enontekiön kunnassa , ........... , . 795 0 •• ,
1332:
1333:
1334:
1335:
1336: 118. Lahtela ym., toivoal. N:o 399: Määrära- 134. Pöykkö ym., toivoal. N:o 415: Mäiirära·
1337: hasta Aholan-Mourujärven-Maaninka· hasta Peltovuoman-Nunnasen tietyön jat·
1338: vaaran maantien rakentamiseksi Posion kamista varten ....... o.... o.... oo. . . . . 796
1339: kunnassa .. 0.•.. 0.••• 0... 0• • . • • • • . . • • • • 779 135. Pöykkö ymo, toivoal. N:o 416: Määrära·
1340: 119. Lahtela ym., toivoal. N:o 400: Määrära- hasta Syysjärven-Utsjoen maantietyön
1341: hasta maantien rakentamiseksi Ylikitka- jatkamista varten ....... o............ o 797
1342: VALTIOPÄIVÄT
1343: 1956
1344:
1345: LIITTEET
1346: A. YLEISENÄ ALOITEAIKANA JÄTETYT LAKI-, RAHA-
1347: ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
1348:
1349:
1350:
1351:
1352: HELSINKI 1956
1353: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1354:
1355:
1356:
1357:
1358: E 75/56
1359: 1
1360: 1
1361:
1362:
1363:
1364: 1
1365: 1
1366:
1367:
1368:
1369: 1
1370: 1
1371:
1372:
1373:
1374: 1
1375: 1
1376:
1377:
1378:
1379: 1
1380: 1
1381:
1382:
1383:
1384:
1385: 1
1386: 1
1387: VALTIOPÄIVÄT
1388: 1956
1389:
1390: LIITTEET
1391: 1
1392:
1393: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
1394: TOIVOMUSALOITTEET
1395:
1396:
1397:
1398:
1399: HELSINKI 1956
1400: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1401: j
1402: j
1403: j
1404: j
1405: j
1406: j
1407: j
1408: j
1409: j
1410: j
1411: j
1412: j
1413: j
1414: j
1415: j
1416: j
1417: j
1418: Hallitusmuodon muuttamista, tasavallan presidentin vaalitavan
1419: uudistamista, maataloustuotteiden hintoja ja työllisyyden tur-
1420: vaamista koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
1421: 7
1422:
1423: I,l. - Lak.al. N: o 1.
1424:
1425:
1426:
1427:
1428: J{uusinen ym.: Ehdotukset laeiksi Suomen hallitusmU<Jdon ja
1429: tasavallan presi<lentin valitsijamiesten vaaleista annetun
1430: lain muuttamisesta.
1431:
1432:
1433: E d u s k u n n a 11 e.
1434:
1435: Valtiollisia ja kunnallisia vaaleja koskeva saammin. On sanomatta:kin selvää, että
1436: lainsäädäntö on viime vuosina vaalipäiviä näistä seikoista aiheutuu paljon haittaa ääni-
1437: koskevissa säännöksissään pyrkinyt johdon- oikeuden käyttämisessä.
1438: mukaisesti siihen, että ensimmäiseksi vaali- Presidentin valitsijamiesten vaalit toimi-
1439: päiväksi on määrätty sunnuntaipäivä ja toi- tetaan ankarimman talven aikana. Maamme
1440: seksi vaalipäiväksi sitä seuraava päivä. syrjäisissä ja harvaan asutuissa osissa sää-
1441: Niinpä esim. toukokuun 8 päivänä 1953 an- suhteet ovat usein voittamattomana esteenä
1442: netun kunnallisvaalilain (191/53) 1 § :n 1 vanhuksien ja muidenkin vähäväkisten ääni-
1443: momentin mukaan kunnallisvaltuuston jäsen- oikeuden käyttämiselle.
1444: ten varsinainen vaali on aloitettava loka- Näistä syistä olisi mielestämme myös pre-
1445: kuun ensimmäisenä sunnuntaina ja loppuun sidentin valitsijamiesten vaalit määrättävä
1446: toimitettava seuraavana päivänä. Kansan- toimitettavaksi kesäaikaan ja sunnuntaipäivä
1447: edustajain vaaleista kesäkuun 30 päivänä säädettävä ensimmäiseksi vaalipäiväksi. Sen
1448: 1955 annetun lain (336/55) 43 § :n mukaan vuoksi hallitusmuotoa ja valitsijamiesten
1449: alkaa vaalitoimitus heinäkuun ensimmäisenä vaaleista annettua lakia olisi muutettava
1450: sunnuntaina klo 12 sinä vuonna, jona vaali- niin, että valitsijamiesten vaalien ensimmäi-
1451: kausi lähinnä edellisistä edustajainvaaleista seksi vaalipäiväksi määrättäisiin heinäkuun
1452: lukien päättyy, ja jatkuu seuraavana päi- ensimmäinen sunnuntai ja toiseksi vaalipäi-
1453: vänä. väksi sitä seuraava päivä. Jos edustajain-
1454: Hallitusmuodon 23 § :n 3 ja 5 momentin vaalit ja valitsijamiesten vaalit sattuvat sa-
1455: sekä tasavallan presidentin valitsijamiesten mana vuonna, ne voitaisiin pitää rinnakkain
1456: vaaleista annetun lain (337/55) 3 § :n 1 samalla kertaa. Presidentin valitsijamiesten
1457: momentin ja 23 § :n mukaan valitsijamies- vaaleissa asetetaan lain 7 §: n mukaan vaali-
1458: ten vaalit toimitetaan tammikuun 15 ja 16 luettelon pohjaksi henkikirjoittajalta kansan-
1459: päivänä kuudentena vuonna sen jälkeen, edustajain vaaleja varten viimeksi saatu
1460: jona tasavallan presidentti viimeksi valit- vaaliluettelon pohjaluettelo taikka viimeinen
1461: tiin, sitä vuotta lukuunottamatta. Jos mai- vaaliluettelo sekä tarpeelliset lisäluettelot.
1462: nituissa lainkohdissa säädetty määräpäivä Viimeisen vaaliluettelon käyttäminen pohja-
1463: sattuu pyhäpäiväksi, on seuraavaa päivää luettelolla on aiheuttanut paljon hankaluuk-
1464: pidettävä määräpäivänä. sia vaaliluetteloiden laatimisessa valitsija-
1465: Tasavallan presidentin valitsijamiesten miesten vaaleja varten sekä näiden luette-
1466: vaaleista on siis nimenomaan säädetty, ettei loiden tarkastamisessa. Tämän epäkohdan
1467: vaalitoimitus voi alkaa sunnuntaina. Tästä poistamiseksi olisi 7 § muutettava niin, että
1468: aiheutuu paljon vaikeuksia varsinkin vähä- vaaliluettelon pohjana käytettäisiin henki-
1469: varaisimmalle kansanosalle, joka joutuu kirjoittajalta vaalivuotta edeltäneeltä vuo-
1470: usein menettämään joko kokonaan tai osan delta saatua luetteloa.
1471: päiväansiostaan kulkiessaan äänestyspaikalle Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
1472: pitkienkin matkojen takaa. Monet työläiset ehdotamme,
1473: ovat myös juuri talven aikana siirtotyö-
1474: mailla metsätöissä tai työttömyystöissä, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1475: koska talvella esiintyy työttömyyttä run- vat lakiehdotukset:
1476: 8 I,l. - Hallitusmuodon muuttaminen.
1477:
1478:
1479:
1480: Laki
1481: Suomen hallitusmuodon muuttamisesta.
1482: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
1483: määrätyllä tavalla, muutetaan Suomen hallitusmuodon. 23 § :n 3 ja 5 momentti
1484: sekä 24 § :n 1 momentti näin kuuluviksi:
1485: 23 §. toisessa vaalissa ovat saaneet suurimmat
1486: äänimäärät. Äänten jakautuessa tasan rat-
1487: Valitsijamiesten vaalit toimitetaan heinä- kaisee arpa.
1488: kuun ensimmäisenä sunnuntaina ja sitä seu-
1489: raavana päivänä kuudentena vuonna sen Jos tässä hallitusmuodossa muualla, paitsi
1490: jälkeen, jona tasavallan presidentti viimeksi kolmannessa momentissa säädetty määrä-
1491: valittiin, sitä vuotta lukuunottamatta. V a- päivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seu-
1492: litsijamiehet kokoontuvat seuraavan elokuun raava arkipäivä määräpäivänä.
1493: 1 päivänä pääministerin puheenjohdolla va-
1494: litsemaan tasavallan presidenttiä. Jos vaa-
1495: lissa, joka toimitetaan umpilipuin, joku saa 24 §.
1496: enemmän kuin puolet annetuista äänistä, on Presidentti astuu toimeensa vaalia seuraa-
1497: hän valittu. Muussa tapauksessa toimitetaan van elokuun 15 päivänä ja antaa silloin
1498: heti uusi vaali ja, jollei silloinkaan kukaan eduskunnan edessä seuraavan juhlallisen va-
1499: saa ehdotonta enemmistöä, vieläkin uusi kuutuksen:
1500: vaali niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka
1501:
1502:
1503:
1504:
1505: Laki
1506: tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleista annetun lain muuttamisesta.
1507: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kesäkuun 30 päivänä 1955 tasavall&n
1508: presidentin valitsijamiesten vaaleista annetun lain (337/55) 3 § :n 1 momentti, 7, 8, 9 §,
1509: 10 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 momentti ja 23 § näin kuuluviksi:
1510: 3 §. ovat täyttäneet 21 vuotta. Sitten kun vaali-
1511: Valitsijamiesten vaalit toimitetaan heinä- luettelo on tarkastettu sillä tavoin kuin edus-
1512: :kuun ensimmäisenä sunnuntaina ja sitä seu- tajainvaaleissa käytettävän vaaliluettelon tar-
1513: raavana päivänä kuudentena vuonna sen kastamisesta on säädetty, merkittäköön sii-
1514: jälkeen, jona tasavallan presidentti viimeksi hen, että se on äänestysalueen vaaliluettelo
1515: valittiin, sitä "~7Uotta lukuunottamatta. valitsijamiesvaaleja varten, ja vaalilauta-
1516: kunta allekirjoittakoon sen.
1517:
1518: 7 §. 8 §.
1519: Vaaliluettelon pohjaksi on asianomaisen Vaaliluettelo, joka on laadittu 7 § :n mu-
1520: henkikirjoittajan joulukuussa sen edellisenä kaisesti, on pidettävä maaliskuun 15 päi-
1521: vuonna, jona kulumassa oleva vaalikausi västä alkaen saman kuun 21 päivään, mo-
1522: päättyy, maalaiskunnassa kunnanhallituksen lemmat päivät mukaan luettuina, vaali-
1523: välityksellä, vaalilautakunnalle toimitettava vuonna asianmukaisen valvonnan alaisena
1524: oikeusministeriön määräämällä tavalla tehty tarkastusta varten nähtävänä kunakin arki-
1525: luettelo kaikista saman vuoden henkikirjan päivänä kello yhdeksästä kello kahteenkym-
1526: mukaan äänestysalueella asuneista Suomen meneen, kaupungissa ja kauppalassa kun-
1527: kansalaisista, jotka kuluvan vuoden lopussa nan alueella, tarvittaessa useammassa pai-
1528: 1,1. - Kuusinen ym. 9
1529:
1530: kassa äänestysalueittain, sekä maalaiskun- että jollei selitystä anneta, asia ratkaistaan
1531: nassa jokaisella äänestysalueella. Paikoista, siitä huolimatta. Tiedoksiauto oikaisuvaati-
1532: JOissa vaaliluettelot ovat nähtävinä, on an- muksesta on viimeistään maaliskuun 26 päi-
1533: nettava tieto sillä tavalla, kuin kunnalliset vänä annettava postin kuljetettavaksi sulje-
1534: ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Tiedoksi- tussa kuoressa, johon on merkitty vastaan-
1535: annosaa on maalaiskunnassa mainittava :myös ottajan nimi ja postiosoite, mutta tiedoksi-
1536: vaalilautakunnan puheenjohtajan nimi ja auto voidaan toimittaa muullakin todistetta-
1537: osoite. valla tavalla, mikäli se ei aiheuta viivytystä.
1538: Joka katsoo, että hänet oikeudettomasti on Jollei vastaanottajan postiosoitetta tunneta,
1539: jätetty pois vaaliluettelosta tai merkitty sii- on tiedoksiauto viipymättä julkaistava sillä
1540: hen äänioikeutta vailla olevaksi, voi esittää tavalla, kuin kunnalliset ilmoitukset kun-
1541: oikaisuvaatimuksensa kirjallisesti tai suulli- nassa julkaistaa;n.
1542: sesti vaalilautakunnalle sen kokouksessa huh-
1543: tikuun 4 päivänä tai kirjallisesti lautakun- 10 §.
1544: mm puheenjohtajalle sitä ennen, vaaliluet- Vaaliluetteloa vastaan tehdyt oikaisuvaa-
1545: telon esillepanon jälkeen. Kirjallinen oikai- timukset käsitellään ja ratkaistaan vaalilauta-
1546: suvaatimus saadaan kuitenkin sinä aikana, kunnan 4 päivänä huhtikuuta pidettävässä
1547: kun vaaliluettelo on esillepantuna, antaa kokouksessa, joka alkaa kello yhdeksäntoista.
1548: myös sille, jonka valvonnan alaisena vaali- Vaalilautakunnan on kussakin asiassa annet-
1549: luettelon tarkastus tapahtuu. tava päätös, joka lyhyesti mainittuine perus-
1550: Edellä 2 momentissa tarkoitetun oikaisu- teluineen on merkittävä pöytäkirjaan.
1551: vaatimuksen voi puoliso ilman valtuutusta
1552: tehdä toisen puolison puolesta.
1553: Jos joku katsoo, . että henkilö, yksi tai 11 §.
1554: useampi, on oikeudettomasti vaaliluetteloon Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkai-
1555: merkitty äänioikeutetuksi, voi hän antaa suun oikaisuvaatimusta koskevassa asiassa,
1556: sitä koskevan, perustellun kirjallisen oikaisu- saa hakea siihen muutosta lääninhallituk-
1557: vaatimuksen viimeistään maaliskuun 25 päi- selta, jonka hallintoalueena ratkaisun tehnyt
1558: vänä vaalilautakunnalle tai sen puheenjoh- vaalilautakunta on, valituskirjalla, joka on
1559: tajalle. osoitettava lääninhallitukselle ja toimitettava
1560: Oikaisuvaatimus voidaan perustaa myös vaalilautakunnan puheenjohtajalle viimeis-
1561: sellaisiin asianomaisen henkilön äänioikeu- tään 14 päivänä huhtikuuta ennen kello
1562: teen vaikuttaviin seikkoihin, jotka ovat sat- kahtatoista. Vaalilautakunnan puheenjohta-
1563: tuneet vaaliluettelon allekirjoittamisen jäl- jan on viipymättä lähetettävä valituskirja
1564: keen. omine lausuntoineen ja ote vaalilautakun-
1565: nan pöytäkirjasta, jollei sitä ole valitukseen
1566: 9 §. liitetty, sekä asian käsittelyssä kertyneet
1567: Kun oikaisuvaatimus tarkoittaa henkilön asiakirjat lääninhallitukselle.
1568: poistamista vaaliluettelosta, on vaalilauta-
1569: kunnan tai sen puheenjohtajan ilmoitettava
1570: sille henkilölle, jota oikaisuvaatimus koskee, 23 §.
1571: että hänellä on tilaisuus osoitetussa pai- Jos tässä laissa muualla, paitsi 3 § :n 1
1572: kassa nähdä oikaisuvaatimus ja viimeistään momentissa, säädetty määräpäivä sattuu
1573: huhtikuun 2 päivänä antaa vaatimuksen joh- pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arki-
1574: dosta vaalilautakunnalle selityksensä uhalla, päivä määräpäivänä.
1575:
1576: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
1577:
1578: Hertta Kuusinen. Eino Tainio. Ville Pessi.
1579: Eino Kilpi. Toivo Kujala. Mauri Ryömä.
1580: Hemming Lindqvist. Elli Stenberg. Y. Enne.
1581:
1582:
1583:
1584: 2 E 75/56
1585: 10
1586:
1587: 1,2. ~ Lak.al. N: o 2.
1588:
1589:
1590:
1591:
1592: S.-K. Kilpi ym.. : Ehdotus laiksi hallitusmuodon 49 §: n muut-
1593: tamisestta.
1594:
1595:
1596: E d u s k u n n a 11 e.
1597:
1598: Vuoden 1955 valtiopäivillä äänestettiin yli tus ei tästä asiasta huomautettaessa suostu-
1599: vaalien hallituksen esitys hallitusmuodon nut ottamaan takaisin esitystään ja korjaa-
1600: 49 § : n muuttamisesta sen vuoksi, että tähän maan asiaa, jäi oikeusasiamiehenkin vaali-
1601: pykälään sisältyi lainsäädäntömme henkeen kausi kolmivuotiseksi. Oikeusasiamiehen vi-
1602: miehen ja naisen tasa-arvoisuudesta sopima- ran suojeleminen miehille etuoikeutettuna
1603: ton määräys. Hallituksen esitys tarkoitti ei mielestämme ole paikallaan, kun sellaista
1604: vain oikeusasiamiehen vaalitavan muutta- ei ole noudatettu esim. oikeuskansleriinkaan
1605: mista niin, että se tulisi yhtenäiseksi neli- nähden. Hallitusmuodon 49 § :ssä olisi nou-
1606: vuotisen valtiopäiväkauden kanssa siten, että datettava naisen kelpoisuudesta valtionvir-
1607: oikeusasiamies valittaisiin neljäksi vuodeksi kaan 23/4 1926 annettua lakia.
1608: kerrallaan. Mutta kun tässä yhteydessä to- Edellä esitetyin perustein ehdotamme,
1609: dettiin, että oikeusasiamieheksi voidaan Ruot-
1610: sin vallan aikuisesta laista periytyneen oh- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1611: jeen mukaan valita vain mies, ja kun halli- van lakiehdotuksen:
1612:
1613:
1614: Laki
1615: hallitusmuodon 49 §: n muuttamisesta.
1616: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
1617: säädetyllä tavalla, muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen hallitus-
1618: muodon 49 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 10 päivänä marraskuuta 1933 anne-
1619: tussa. laissa (277/33), näin kuuluvaksi:
1620: 49 §. järjestyksessä ja samaksi ajaksi valitaan
1621: Varsinaisilla valtiopäivillä on, siinä jär- myöskin varamies oikeusasiamiehen estettynä
1622: jestyksessä, kuin eduskunnan puhemiehen ollessa hoitamaan hänen tehtäviänsä.
1623: vaalista on säädetty, neljäksi vuodeksi ker-
1624: rallaan valittava etevä laintuntija eduskun-
1625: nan oikeusasiamiehenä valvomaan, eduskun-
1626: nan hänelle laatiman johtosäännön mukaan,
1627: lakien noudattamista tuomioistuinten ja mui- Tämä laki tulee voimaan päivänä
1628: den viranomaisten toiminnassa. Samassa kuuta 195
1629:
1630: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
1631:
1632: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Elli Stenberg. Irma Torvi.
1633: 11
1634:
1635: 1,3. - Lak.al. N: o 3.
1636:
1637:
1638:
1639: Kähönen ym.: Ehdotus laiksi maataloustuotteiden hintojen
1640: määräämisestä.
1641:
1642:
1643: E d u s k u n n a ll e.
1644:
1645: Maatalouden harjoittajaväestön toimeen- kysymyksiä, jotka ratkaisevasti vaikuttavat
1646: tulon turvaamis~ksi ja maataloustulon va- maatalouden kannattavan tuotannon harjoit-
1647: kaannuttamiseksi ei maassamme ole tähän tamiseen. Seurauksena tällaisesta väliaikai-
1648: mennessä ollut mitään pitemmäksi ajaksi suudesta on myöskin ollut maatalouden har-
1649: tarkoitettua järjestelmää, vaan kysymys on joittajaväestön joutuminen vuosi vuodelta
1650: ratkaistu vuosi kerrallaan turvautumaila vaikeampaan as~maan, kuten professori Mäen
1651: viim~ vuosina taloudellisen valtalain valtio- puheenjohdolla toiminut komitea on selvästi
1652: neuvostolle antamiin mahdollisuuksiin. Tä- todennut. Puuttumatta laajemmin tämän
1653: män lain perusteella on valtioneuvosto viime kysymy'ksen nopean ratkaisun välttämättö-
1654: vuoteen saakka antanut vuodeksi kerrallaan myyteen pitemmällä tähtäimellä ja viittaa-
1655: päätöksen maataloustuotteiden hintojen mää- malla Mäen komitean antamaan selvitykseen
1656: räämisestä. Kun valtalaki viime vuoden lo- maatalouden nykyisestä tilasta kunnioittaen
1657: pulla kuitenkin lakkasi vaikuttamasta, ei ehdotamme,
1658: tätä keinoa käyttäen ole enää mahdolli-
1659: suutta hoitaa maataloustuotteiden hinta- että Eduskunta hyväksyisi senraa-
1660: van lakiehdotuksen:
1661:
1662:
1663:
1664: Laki
1665: maataloustuotteiden hintojen määräämisestä.
1666: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1667: 1 §. ten, että ihmistyön menekki arvioidaan yhtä
1668: Maataloustuotannon edistämiseksi ja oh- suureksi kuin se on ollut keskimäärin Etelä-
1669: jaamiseksi sekä maataloudesta saatavan tu- Suomen tutkimusalueen 10-25 hehtaaria
1670: lon vakaannuttamiseksi määrätään viitenä muunnettua maatalousmaata käsittävillä kir-
1671: vuotena, alkaen tämän lain voimaantuloa janpitoviljelmillä. Tuotteet, tarvikkeet ja
1672: seuraavasta satovuodesta, vuosittain rukiin, ihmistyö hinnoitetaan kulloinkin kulumassa
1673: vehnän ja voin keskimääräiset takuuhinnat olevan satovuoden arvioitujen keskimääräis-
1674: sekä sianlihan ja kananmunien keskimää- ten hintojen ja palkkojen mukaan ottaen
1675: räiset tavoitehinnat ja tuetaan maatalous- huomioon myös sellaiset hintoja, palkkoja
1676: tuotantoa sen mukaan kuin tässä laissa sää- ja muita kustannuseriä koskevat jo tehdyt
1677: detään. päätökset ja sopimukset, jotka tulevat seu-
1678: 2 §. raavana satovuotena vaikuttamaan maatalou-
1679: Maataloustuotteiden hintojen ja maatalou- den tuoton ja kustannusten suuruuteen.
1680: den tukitoimenpiteiden perustaksi laaditaan Laskelmissa otetaan huomioon myös maata-
1681: vuosittain seuraavaa satovuotta varten las- louden suoranaisesti saama hintapoliittinen
1682: kelma maatalouden tuoton ja kustannusten tuki ja viljelijäperheen suorittaman maata-
1683: suuruudesta, jolloin tuote-, tarvike- ja työ- loustyön arvo palkkaväen työn kanssa sa-
1684: maarma käytetään maataloustilivuosien manarvoiseksi hinnoitettuna sekä maatalou-
1685: 1951/52-1953/54 keskiarvoja kuitenkin si- teen sijoitetun vieraan pääoman korot.
1686: 12 I,3. - :hff..aataloustuotteiden hinnat.
1687:
1688:
1689: Edellä tarkoitettuja laskelmia tehtäessä kä- kaan määrätyt hinnat ja muut toimenpiteet
1690: sitellään maataloutta yhtenä kokonaisuutena sekä suorittaa tarvittaessa niiden uudelleen
1691: ja otetaan laskelmissa huomioon vain varsi- määräämisen.
1692: nainen maatalous ilman asuinrakennusten 5 1§.
1693: aiheuttamia tuotto- ja kustannuseriä. Maataloustuotteiden hintoja ja keskinäisiä
1694: Jos laskelmasta jätetään pois joitakin eriä hintasuhteita 4 § :n mukaan määrättäessä on
1695: niiden vähäisen merkityksen vuoksi, tulee tuotantopoliittiset, kansantaloudelliset sekä
1696: tuotto- ja kustannuspuolelta pois jätettävien työn tuottavuutta ja työllisyyttä edistävät
1697: erien olla yhteismääräitään suunnilleen yhtä näkökohdat otettava huomioon siten, että
1698: suuret. elintarvikkeiden kotimainen tuotanto riittä-
1699: 3 §. vässä määrin turvaa kansanhuollolliset vaa-·
1700: Mikäli 2 § :n mukaan seuraavaa satovuotta timukset.
1701: varten laskettu tuoton ja kustannusten vä- 6 §.
1702: linen ero poikkeaa enemmän kuin viisi sa- Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden
1703: dalta peruskautena pidettävää satovuotta valmistelua varten valtioneuvosto asettaa
1704: 1955/56 varten lasketusta vastaavasta erosta, asiantuntijatoimikunnan, jonka tulee seu-
1705: on maataloustuotteiden hintoja tai kustan- rata maatalouden taloudellista kehitystä ja
1706: nuksia tahi muita tukitoimenpiteitä muutet- vuosittain ennen elokuun 16 päivää laatia
1707: tava siten, että tuoton ja kustannusten vä- ja jättää maatalousministeriölle seuraavaa
1708: linen ero jää yhtä suureksi kuin se on ol- satovuotta koskevat 2 ja 3 §: ssä tarkoitetut
1709: lut satovuonna 1955/56. laskelmat ja ehdotukset sekä avustaa maa-
1710: talousministeriötä tämän lain toimeenpane-
1711: 4 §. miseksi tarvittavien toimenpiteiden suunnit-
1712: Valtioneuvosto maaraa maatalousministe- telussa.
1713: riön esityksestä vuosittain seuraavaa sato- 7 §.
1714: vuotta varten viimeistään elokuun 31 päi- Tässä laissa tarkoitettu satovuosi alkaa
1715: vänä rukiin, vehnän ja voin keskimääräiset syyskuun 1 päivänä ja päättyy seuraavan
1716: takuuhinnat sekä sianlihan ja kananmunien elokuun 31 päivänä.
1717: !keskimääräiset tavoitehinnat ja päättää
1718: muista toimenpiteistä siten, että maatalou-
1719: den tuoton ja kustannusten välinen ero py- 8 §.
1720: syy 3 § : ssä säädetyn suuruisena. Kunnat voidaan velvoittaa huolehtimaan
1721: Milloin on toimitettu niin suuri palkkojen viljelijöille välittömästi myönnettävän hin-
1722: tai muiden kustannuserien muutos, että tapoliittisen tuen suorittamiseen liittyvistä
1723: 2 § :n mukaan laskettujen kustannusten ko- tehtävistä.
1724: konaismäärä muuttuu vähintään viisi sadan- 9 §.
1725: nesta, valtioneuvosto tarkistaa maatalous- Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
1726: ministeriön esityksestä edellä mainitusta meenpanosta ja soveltamisesta annetaan
1727: määräajasta riippumatta 1 momentin mu-. asetuksella.
1728:
1729: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
1730:
1731: Urho Kähönen. Einari Jaakkola.
1732: Erkki Ryömii.. Yrjö Sinkkonen.
1733: M. 0. Lahtela. T. Saloranta.
1734: Leo Kåppölä. Nestori Kaasalainen.
1735: Matti Mattila. Onni Mannila.
1736: Tahvo Rönkkö. Eino Uusitalo.
1737: 13
1738:
1739: 1,4. - Lak.al. N: o 4.
1740:
1741:
1742:
1743: Tainio ym. : Ehdotus laiksi työllisyyden turvaamista tarkoit-
1744: tavista toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta.
1745:
1746:
1747: E d u s k u n n a ll e.
1748:
1749: Laki työllisyyden turvaamista tarkoitta- antajat, joiden toiminnasta työttömyys joh-
1750: vista toimenpiteistä on yhdenmukainen val- tuu, eivät useinkaan ole verovelvollisia niissä
1751: talaissa olleiden vastaavien säännösten kunnissa, joissa työttömyyttä eniten ilmenee,
1752: kanssa. Niinpä kunnat sen mukaan asete- eivätkä tästäkään syystä vähimmässäkään
1753: taan edelleenkin ensisijaisesti velvollisiksi määrässä joudu osallistumaan sen kunnille
1754: huolehtimaan työttömyyden torjuntatoimen- aiheuttamiin rasituksiin.
1755: piteistä. Samoin lain mukaan valtioneuvos. Tällainen järjestely ei ole oikein eikä :,;h-
1756: tolla on valta määrätä, missä suhteessa klm- teiskunnan edun mukaista. Siksi olisikin
1757: tien on osallistuttava työttömyyden torjun- lakiin työllisyyden turvaamista tarkoitta-
1758: nasta aiheutuviin kustannuksiin. vista toimenpiteistä tehtävä asianmukaiset
1759: Useiden vuosien käytännön kokemukset korjaukset.
1760: ovat osoittaneet, minkälaiset taloudelliset Sanotulla lailla pysytettiin myös voimassa
1761: seuraamukset tällainen järj,estely on aiheut- 12 päivänä helmikuuta 1954 valtioneuvoston
1762: tanut kunnille. Useissa kunnissa työttömyy- antama päätös toimenpiteistä työttömyyden
1763: den torjunnasta aiheutuneet kustannukset torjumiseksi ja lieventämiseksi, sellaisena
1764: ovat nousseet 3-4 markkaan veroäyriä koh- kuin se on muutettuna valtioneuvoston 8
1765: den, jopa yli siitäkin. Kun työttömyyttä päivänä huhtikuuta 1954 antamalla päätök-
1766: esiintyy runsaammin kunnissa, jotka jo muu- sellä. Tähän valtioneuvoston päätökseen si-
1767: tenkin ovat taloudellisesti vaikeimmassa nse- sältyy paitsi edellä mainitusta, laissa esiinty-
1768: massa, muodostuu työttömyyden torjunnasta västä epäoikeudenmukaisuudesta johtuvat
1769: aiheutuva lisärasitus niille raskaaksi talou- säännökset, monia muita epäoikeudenmukai-
1770: delliseksi taakaksi ja täysin epäoikeudenmu- suuksia. Niinpä niissä on monenlaisia rajoi-
1771: kaiseksi. Se on sitäkin epäoikeutetumpaa, tuksia työttömyyskortistoihin pääsystä, valk-
1772: kun sanotut kunnat eivät mitenkään ole työt- kauksesta, työsuhteista jne. Siksi olisi myös
1773: tömyyttä aiheuttaneet. Koska kuntien työt- sanottu valtioneuvoston päätös uusittava.
1774: tömyysrasituksetkin viime kädessä joutuvat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1775: kuntalaisten kannettavaksi, kohdistuvat työt-
1776: tömyyden torjunnasta aiheutuvat rasitukset että Eduskunta hyväksyisi seura,(J,-
1777: vaikeimmassa taloudellisessa asemassa eläviin van lakiehdotuksen:
1778: kansalaisiin. Sen sijaan suuryhtiöt ja -työn-
1779:
1780:
1781:
1782: Laki
1783: työllisyyden turvaamista tarkoittavista toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta.
1784: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
1785: säädetyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä tammikuuta 1956 työllisyyden turvaamista
1786: tarkoittavista toimenpiteistä annetun lain (10/56) 1, 2, 4 ja 5 § näin kuuluviksi:
1787: 1 §. huolehtimaan työttömyyden torjumista ja
1788: V altioneuvostolla on valta antaa mää- lievittämistä tarkoittavista toimenpiteistä ja
1789: räyksiä yhtiöiden ja kuntien veivoittamisesta siitä, missä suhteessa yksityisten työnan-
1790: 14 1,4. - Työllisyyden turvaaminen.
1791:
1792:
1793: tajien on osallistuttava niistä aiheutuviin 4 §.
1794: kustannuksiin, niin myös muitakin mää- Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
1795: räyksiä työttömyyden torjumiseksi sekä mää- tamisesta antaa valtioneuvosto.
1796: räyksiä työnvälityksen järjestämisestä.
1797:
1798: 2 §. 5 §.
1799: Työnanta.ja ja kunta, joka ei täytä tämän Tämä laki tulee voimaan päivänä
1800: lain nojalla sille määrättyjä velvollisuuk<;ia, kuuta 1956 ja on voimassa vuoden 195
1801: voidaan pakottaa siihen uhkasakolla. loppuun.
1802:
1803: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
1804:
1805: Eino Tainio. Toivo Niiranen.
1806: Pentti Liedes. Juho Rytkönen.
1807: Pertti Rapio. Toivo Asvik.
1808: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Martti Leskinen.
1809: Toivo Friman. Niilo Nieminen.
1810: H. Tauriainen. J. Mustonen.
1811: R. Virtanen. Y. Murto.
1812: Usko Seppi. Matti Koivunen.
1813: Aleksi Kiviaho. Y. Enne.
1814: Pauli Puhakka..
1815: 15
1816:
1817: 1,5. - Hemst.mot. N: o 1.
1818:
1819:
1820:
1821:
1822: Österholm m. fl.: Angående utredning av frågan om reform
1823: av sättet för val av republikens president.
1824:
1825:
1826:
1827: Till Riksdagen.
1828:
1829: Under hela självständighetstiden har me- uttryck i elektorsvaiet, inte varit vägledande
1830: ningarna varit delade om sättet för vai av för elektorsförsamlingen. Det har tili och
1831: republikens president. Diskussionen i detta med hänt att en person, vars namn inte bli-
1832: ämne har pågått genom åren i tidningspres- vit nämnt i samband med elektorsvaiet, lik-
1833: sen, vid partimöten och även i riksdagen. väl vaits tili republikens president. Elektors-
1834: För att belysa splittringen i uppfattningen församlingen har handlat med full frihet.
1835: om presidentvalet erinras om några drag i Dessutom har det funnits anledning att an-
1836: denna frågas historia. märka på att i elektorsförsamlingen före-
1837: Grundlagskommitten av år 1917 ställde sig kommit taktiska manövrer, som minskat akt-
1838: på den ståndpunkten att den direkta vai- ningen för denna institution.
1839: metoden borde tillämpas så att presidenten Det nuvarande sättet för vai av republi-
1840: skulle väljas omedelbart av folket. I sin pro- kens president kan inte anses vara det bästa.
1841: position till 1917 års andra lantdag föreslog Det uppvisar så många svagheter och är så
1842: regeringen, att presidenten skulle utses ge- omständligt och kostsamt att man allvarligt
1843: nom direkt folkvai varvid det förutsattes borde överväga att söka sig fram tili ett
1844: att ifail ingen av kandidaterna uppnådde bättre. Utom det ofta framförda förslaget
1845: absolut majoritet skulle en ny valförrätt- om direkta vai och tanken att överlåta va-
1846: ning anordnas en månad efter det första let av president åt riksdagen finns det
1847: vaiet. Förslaget till regeringsform av år andra tänkbara former och även kombina-
1848: 1918 byggde däremot på tankegången, att tioner av de båda nyssnämnda systemen.
1849: valet av president skulle förrättas av 300 Undertecknade önskar inte framställa ett
1850: elektorer och samma princip tillämpas se- preciserat reformförslag utan eftersträvar i
1851: dan i regeringsformen ·år 1919, dock så, detta sammanhang att bringa spörsmålet
1852: att vaiet första gången skulle förrättas av om hur vai av president i Finland bäst skail
1853: riksdagen. Därefter har frågan om presi- ske under ailsidig och förutsättningslös om-
1854: dentvaiet flera gånger bragts på tai i riks- prövning. Vi anser, att regeringen borde
1855: dagen genom motioner, i vilka föreslagits överlämna problemet i hela dess vidd tili
1856: olika utvägar att nå fram till ett bättre utredning av sakkunniga och därför i sinom
1857: uttryck för folkviljan än det nuvarande tid inkomma med de förslag tili ändring av
1858: systemet för vai av republikens president den nuvarande vaiordningen som under-
1859: inrymmer. Från regeringsformens bestäm- sökningen kan föranleda.
1860: melser har företagits avvikelser med stöd av Med hänvisning till det som ovan fram-
1861: lagsti:ftning i grundlagsenlig ordning an- hållits föreslås att riksdagen måtte hem-
1862: tingen så, att valet förrättats av riksdagen ställa,
1863: eller att presidenten erhållit sitt ämbete på
1864: grund av en särskild lagstiftningsakt. att regeringen ville tillsätta sak-
1865: Gentemot det nuvarande indirekta val- kunniga för att verkställa en allsidig
1866: systemet har riktats kritik, främst därför, och förutsättningslös utredning av frå-
1867: att det inte sällan inträffat att folkets gan om reform av sättet för val av
1868: opinion, även då den kommit tydligt tili republikens president så, att det nw-
1869: 16 1,5. - Tasavallan presidentin vaali.
1870:
1871:
1872: varande systemets brister avlägsnas, position om sådana ändringar som ut-
1873: samt inkomma till Riksdagen med pro- redningen kan föranleda.
1874: Helsingfors den 17 februari 1956.
1875:
1876: John Österholm. Albin Wickman.
1877: John Forsberg. Bertel Lindh.
1878: Kurt Nordfors. Ralf Törngren.
1879: C. A. Öhman. Grels Teir.
1880: 17
1881: l~5. - ":!-'oiv.al. N: o 1.
1882: Suomennos.
1883:
1884:
1885:
1886:
1887: Österholm ym.: Tasavallan presidentin vaalitavan uudista-
1888: mista koskevan kysymyksen selvittä'»::,isestä.
1889:
1890:
1891: E d u s k u n n a 11 e.
1892:
1893: Koko itsenäisyyden ajan ovat mielipiteet valitsijamieskunta useinkaan ei ole seurannut
1894: tasavallan presidentin vaalitavasta käyneet kansan mielipidettä, ei silloinkaan, kun se
1895: eri suuntiin. Keskustelu tästä asiasta on jat- selvästi on käynyt ilmi valitsijamiesvaaleissa.
1896: kunut läpi vuosien sanomalehdistössä, puolue- Onpa vielä tapahtunut, että henkilö, jonka
1897: kokouksissa ja myös eduskunnassa. Presiden- nimeä ei ollut mainittu valitsijamiesvaalien
1898: tin vaalia koskevissa käsityksissä vallitsevan yhteydessä, silti on valittu tasavallan presi-
1899: erimielisyyden valaisemiseksi palautettakoon dentiksi. Valitsijamieskunta on toiminut täy-
1900: mieleen muutamia piirteitä tämän kysymyk- sin vapaasti. Sitä paitsi on ollut aihetta huo-
1901: sen vaiheista. mauttaa siitä, että valitsijamieskunnassa on
1902: Vuoden 1917 perustuslakikomitea asettui esiintynyt taktikointia, mikä on vähentänyt
1903: sille kannalle, että olisi sovellettava välitöntä kunnioitusta sitä kohtaan.
1904: vaalimetodia, joten kansan olisi suoraan va- Tasavallan presidentin nykyistä vaalitapaa
1905: littava presidentti. Esityksessään vuoden ei voida pitää parhaimpana. Siinä ilmenee
1906: 1917 toisille valtiopäiville hallitus ehdotti, niin monia heikkouksia ja se on niin moni-
1907: että kansa välittömästi valitsisi presiden- mutkainen ja kallis, että tulisi vakavasti har-
1908: tin, jolloin edellytettiin, että mikäli ku- kita paremman löytämistä. Paitsi usein esi-
1909: kaan ehdokkaista ei saisi ehdotonta tettyä ehdotusta välittömistä vaaleista ja aja-
1910: enemmistöä, olisi järjestettävä uusi vaali- tusta presidentin vaalin siirtämisestä edus-
1911: toimitus kuukauden kuluttua ensimmäisestä kunnalle on olemassa muitakin harkitsemisen
1912: vaalista. Ehdotus hallitusmuodoksi vuodelta arvoisia muotoja ja myös molempien juuri
1913: 1918 rakentui sitä vastoin sille ajatukselle, mainittujen järjestelmien yhdistelmiä. Alle-
1914: että presidentin vaalin toimittaisivat 300 va- kirjoittaneet eivät halua tehdä täsmällistä
1915: litsijamiestä, ja samaa periaatetta sovellettiin ehdotusta, vaan pyrkivät tässä yhteydessä
1916: sitten vuoden 1919 hallitusmuodossa, kuiten- saattamaan kysymyksen, miten presidentin
1917: kin niin, että ensimmäisen kerran suorittaisi vaalin tulisi Suomessa parhaiten tapahtua,
1918: vaalin eduskunta. Sen jälkeen kysymys pre- kaikinpuolisen ja ennakolta sitomattoman
1919: sidentinvaalista on useita kertoja otettu edus- tutkimuksen kohteeksi. Käsityksemme mu-
1920: kunnassa esille aloitteissa, joissa on ehdotettu kaan hallituksen tulisi antaa kysymys koko
1921: erilaisia keinoja kansan tahdon saamiseksi laajuudessaan asiantuntijain selvitettäväksi
1922: paremmin esille kuin mihin tasavallan presi- ja sen jälkeen tehdä ne ehdotukset nykyisen
1923: dentin nykyinen vaalijärjestelmä antaa mah- vaalijärjestyksen muuttamiseksi, joihin tutki-
1924: dollisuudet. Hallitusmuodon määräyksistä on mus saattaa antaa aihetta.
1925: tehty poikkeuksia perustuslain säätämisjär- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, että
1926: jestyksessä hyväksytyn lainsäädännön nojalla eduskunta päättäisi hyväksyä toivomuksen,
1927: joko siten, että vaalin on toimittanut edus-
1928: kunta, tai siten, että presidentti on saanut että hallitus antaisi asiantuntijain
1929: virkansa erityisen lainsäädäntötoimen perus- tehtäväksi toimittaa kaikinpuolisen sel-
1930: teella. tyksen ilman ennakolta asetettuja eh-
1931: Nykyiseen välilliseen vaalijärjestelmään on toja tasavallan presidentin vaalitavan
1932: kohdistettu arvostelua lähinnä sen takia, että uudistamiskysymyksestä siten, että ny-
1933: 3 E 75/56
1934: 18 I,5. - Tasavallan presidentin vaali.
1935:
1936:
1937: kyisen järjestelmän puutteet tulevat esityksen sellaisista muutoksista, joihin
1938: poistetuiksi, sekä antaisi Eduskunnalle selvitys voi antaa aihetta.
1939: Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1956.
1940:
1941: John Österholm. Albin Wickman.
1942: John Forsberg. Bertel Lindh.
1943: Kurt Nordfors. Ralf Törngren.
1944: 0. A. Öhman. Grels Teir.
1945: 19
1946:
1947: 1,6. - Hemst.mot. N: o 2.
1948:
1949:
1950:
1951: Korsbäck m. fl.: Angående avgivande av e1t sådan propo-
1952: sition om grunderna för prissättningen av lantbruk&ts
1953: produkter, som gör det möfligt ett differentiera produ-
1954: centpriserna.
1955:
1956:
1957: Till Riksdagen.
1958:
1959: Trots att lantbruksbefolkningen efter in- delar av landet och lantbruket till följd av
1960: dustrialismens genombrott successivt minskat naturförhållandena nästan uteslutande byg-
1961: i antal, är lantbruket med binäringar allt- ger på produktion av mjölk, borde mjölkens
1962: jämt den enda eller huvudsakliga inkomst- pris med statsmedel differentieras på sådant
1963: källan för mer än tredjedelen av landets sätt, att detta pris i dessa omräden skulle
1964: befolkning. För hela landets ekonomiska och bli kännbart högre än medelpriset för hela
1965: sociala framåtskridande är det av största landet. Om denna prisdifferentiering genom-
1966: vikt, att denna betydande del av befolk- föres och landet indelas i olika priszoner,
1967: ningen beredes möjligheter att göra en kan man förutsätta en förskjutning av jord-
1968: fullödig insats i landets ekonomiska liv. bruksproduktionen sälunda, att brödsädsod-
1969: Likaså är det angeläget, att den befolkning, lingen erhåller större utrymme i landets
1970: som i fortsättningen bör vara sysselsatt inom södra del än för närvarande.
1971: lantbruket, får möjlighet att uppnå en lev- En på detta sätt genomförd regionalindel-
1972: nadsstandard, som är likvärdig med andra ning av landet skulle bättre än det nuva-
1973: befolkningsgruppers levnadsstandard. rande prissättningssystemet skapa förutsätt-
1974: En nödvändig åtgärd i nämnda avseende ningar för en inkomstutjämning mellan lant-
1975: är att grunderna för prissättningen av lant- brukare i olika landsdelar och bidraga till
1976: brukets produkter ordnas genom en särskild att de i olika delar av landet rådande pro-
1977: lag, en uppfattning som också riksdagen i duktionsförutsättningarna blir bättre utnytt-
1978: ett klämuttalande nyligen gjort sig till tolk jade än hittills.
1979: för. Med hänvisning till vad som ovan anförts
1980: Med utgångspunkt från principen att lant- föreslås vördsamt att riksdagen ville besluta
1981: brukets priser avväges mot medelproduk- hemställa,
1982: tionskostnaderna i landets södra del och att
1983: ifrågavarande näringsgren skall erhälla full att regeringen skyndsamt måtte till
1984: täckning för efterhand inträdda kostnads- Riksdagen avge ett sådant lagförslag
1985: stegringar samt att prisernas avvägning ord- om grunderna för prissättningen av
1986: nas genom lagstiftning, har lanbrukarna i lantbrukets produkter som gör det
1987: · landets mellersta och norra delar, där pro- möiligt att differentiera producent-
1988: duktionskostnaderna är högre, länge yrkat priserna med hänsyn till och på basen
1989: pä priskompensation härför. Då produktions- av produktionskostnaderna i olika de-
1990: förutsättningarna i norra och mellersta Fin- lar av landet.
1991: land samt i skärgården är sämre än i övriga
1992: Helsingfors den 18 februari 1956.
1993:
1994: Verner Korsbäck Arthur Larson.
1995: 20
1996:
1997: 1,6. - Toiv.al. N :o 2.
1998: Suomennos.
1999:
2000:
2001:
2002: Korsbäck ym.: Sellaisen esityksen antamisesta maatalous-
2003: tuotteiden hinnoitteluperusteista, joka tekee mahdolliseksi
2004: tuottajahintojen erilaistamisen.
2005:
2006:
2007: E d u s k u n n a ll e.
2008:
2009: Vaikka maatalousväestö on teollistumisen ovat huonommat kuin maan muissa osissa ja
2010: ~äpimurron jälkeen lukumäärältään asteit- maatalous luonnonsuhteiden takia rakentuu
2011: tain vähentynyt, on maatalous sivuelinkei- miltei pelkästään maidon tuotantoon, pitäisi
2012: noineen yhä edelleen ainoa tai pääasiallinen maidon hinta erilaistaa valtion varoilla si-
2013: tulolähde enemmän kuin kolmannekselle ten, että tämä hinta näillä alueilla tulisi
2014: maan väestöstä. Koko maan taloudellisen ja tuntuvasti suuremmaksi kuin keskihinta koko
2015: sosiaalisen edistymisen kannalta on mitä tär- maassa. Jos tämä hintojen erilaistaminen
2016: keintä, että tälle huomattavalle väestön toteutetaan ja maa jaetaan eri hintavyöhyk-
2017: osalle valmistetaan mahdollisuus antaa täysi keisiin, voidaan edellyttää siirtymistä sellai-
2018: panos maan taloudelliseen elämään. Samoin seen maataloustuotantoon, jossa leipäviljan
2019: on tärkeätä, että sillä väestöllä, jonka täytyy viljeleminen saa maan eteläosissa suuremman
2020: jatkuvasti työskennellä maataloudessa, on sijan kuin nykyisin.
2021: mahdollisuus saavuttaa elintaso, joka vastaa Tällä tavoin toteutettu maan aluejako loisi
2022: muiden väestöryhmien elintasoa. paremmin kuin nykyinen hinnoittelujärjes-
2023: Välttämätön toimenpide mainitussa suh- telmä edellytykset tulontasoitukselle maan
2024: teessa on maataloustuotteiden hinnoittelupe- eri osien maanviljelijöiden keaken ja myötä-
2025: tusteiden järjestäminen erityisellä lailla. vaikuttaisi siihen, että maan eri osissa val-
2026: Tämän käsityksen on eduskuntakin äskettäin litsevat tuontantoedellytykset tulisivat tä-
2027: ilmaissut eräässä ponsilausumassa. hänastista paremmin käytetyiksi.
2028: Lähtien siitä periaatteesta, että maatalou- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
2029: den hinnat määrätään maan eteläosien keski- nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivo-
2030: määräisia tuotantokustannuksia vastaavasti muksen,
2031: ja että kysymyksessä olevan elinkeinonhaa-
2032: ran on saatava täysi kate jälkikäteen tapah- että hallitus antaisi kiireellisesti
2033: tuneista kustannusten nousuista sekä että Eduskunnalle sellaisen esityksen laiksi
2034: hintojen määrääminen järjestetään lainsää- maataloustuotteiden hinnoitteluperus-
2035: dännöllä, ovat maanviljelijät maan keski- ja teista, joka tekee mahdolliseksi tuotta-
2036: pohjoisosissa, joissa tuotantokustannukset jahintojen erilaistamisen huomioon ot-
2037: ovat suuremmat, kauan vaatineet tästä hinta- taen tuotantokustannukset maan eri
2038: kompensaatiota. Kun tuotannon edellytykset osissa.
2039: Pohjois- ja Keski-Suomessa sekä saaristossa
2040: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
2041:
2042: Verner Korsbäck. Arthur Larson.
2043: 21
2044: 1,7. - Toiv.al. N:o 8.
2045:
2046:
2047:
2048: Kelovesi ym.: Työttömyystöiden järjestämistä koskevien
2049: säännösten tarkistamisesta eräiltä osin.
2050:
2051:
2052: E d u s k u n n a 11 e.
2053:
2054: Työttömyystöiden järjestelyssä ilmenee järjestetty. Samoin palkkojen huomattava
2055: suuria puutteita ja laiminlyöntejä, joista korottaminen on välttämätöntä.
2056: työttömät perheineen joutuvat kärsimään. Sosiaaliset olot ovat työttömyystyömaiden
2057: Niissä työskentelevien työläisten palkkaus ja työläisillä paljon heikommat kuin muilla
2058: sosiaaliset olosuhteet ovat heikommat kuin aloilla. Kuntien työttömyystöihin väliaikai-
2059: muilla työläisillä. Näitäkään töitä ei ole sestikin sijoitettujen kunnan työläisten työ-
2060: annettu kaikille työn tarpeessa oleville. suhde on katkaistu ja heiltä otettu pois työ-
2061: Työttömyysohjeiden puutteellisuudesta ehtosopimuksen mukaiset sosiaaliset edut.
2062: johtuen työvoimaviranomaisilla on ollut suu- Samalla kun valtion työttömyystöissä tulisi
2063: ria mahdollisuuksia estää kortistojen avaa- työntekijäin loma-, sairausajan palkka ym.
2064: minen. Työttömyys on muodostunut monin sosiaalisia etuja parantaa, pitäisi kuntien
2065: paikoin pysyväksi, joten kortistojen auki työttömyystöissä turvata yhtä hyvät sosiaa-
2066: pitäminen ja työn tarpeessa olevien työhön liset edut kuin kunnan vakinaisilla työläi-
2067: sijoittami:ruen pitäisi muuttaa kautta vuoden sillä. Siirtotyömailla tapaa edelleenkin huo-
2068: jatkuvaksi toiminnaksi. nosti järjestettyjä ruokailu- ja majoitusolo-
2069: Kortistoon pääsyä estämässä on työttö- suhteita. Asumis- ja ruokailuolosuhteet ja
2070: myysohjeissa tarpeettomia epäoikeudenmu- vapaa-ajan viettomahdollisuudet tulisi kaik-
2071: kaisia rajoituksia. Sellaiset rajoitukset kuin kialla järjestää ihmisarvoa vastaavalla ja
2072: pienviljelijöitä koskeva hehtaarirajoitus, mai- viihtyisyyttä edistäväliä tavalla. Varsinkin
2073: ninta ,työtä vieroksuva", 17 vuoden ikä- siirtotyömailla on loukattu myös perustus-
2074: raja, aikaisemmat tulot, sekä mahdollisuus lain takaamia kansalaisten demokraattisia
2075: tulkita syy työttömyydestä työläiselle, pitäisi oikeuksia kieltämällä työläisiltä kokousten
2076: työttömyysohjeista poistaa. pitäminen, estämällä heitä lausumasta käsi-
2077: Kortistoon hyväksyttyjä työttömiä sijoi- tyksiään maan asioiden hoitamisesta ja kiel-
2078: tetaan työhön aikaisintaan kuuden vuoro- tämällä yhteiskunnallisen toiminnan harjoit-
2079: kauden kuluttua. Kuinka kauan työtä saa taminen vapaa-aikoina. Tällaiset oikeuksien
2080: enintään odottaa, siitä ei ole ohjeissa mai- loukkaukset tulisi varsinkin valtion työ-
2081: nintaa. Niissä kehotetaan vain ryhtymään mailla estää ja turvata työläisille perustus-
2082: toimenpiteisiin työttömyyshuollon järjestämi- lain mukaiset kansalaisoikeudet.
2083: seksi. Joissakin kunnissa näitä toimenpiteitä Kuntien rasitukset työttömyystöiden jär-
2084: on suoritettu kuukausimääriä. jestämisestä muodostuvat kohtuuttoman
2085: Työvoimaviranomaiset tietävät palkkauk- suuriksi. Ammattikursseille ja työttömyys-
2086: sen olevan työttömyy·styömailla alhaisemman lainavaroilla töihin sijoitettuja työläisiä ei
2087: kuin muissa töissä. Silti he eivät ole ryhty- lueta kunnan sijoitusosuuteen kuuluviksi.
2088: neet toimenpiteisiin palkkojen korottami- Tämä ohjeiden kohta tulisi kumota ja kun-
2089: seksi. Vaikeassa asemassa ovat siirtotyömai- tien sijoitusosuutta pitäisi tuntuvasti hel-
2090: den työläiset, sillä heille aiheutuu lisälms- pottaa, jotta kuntien rasitukset työttömyys-
2091: tannuksia kahdella paikkakunnalla asumi- töiden järjestämisestä vähenisivät.
2092: sesta. Tämä epäsuhde pitäisi korjata päivä- Työttömyysohjeiden muuttamisen yhtey-
2093: rahan maksamisen muodossa, niinkuin dessä tulisi huolehtia ohjeiden toimeenpanon
2094: useimmilla aloilla työehtosopimusteitse on valvonnan tehostamisesta niin, että työläis-
2095: 22 I,7. - Työttömyystyöt.
2096:
2097:
2098: ten työnsaanti ja toimeentulo tulisi turva- toimenpiteisiin työttömyyskortistoihin
2099: tuksi. hyväksymistä estävien rajoitusten
2100: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- poistamiseksi sekä työttömyystyömai-
2101: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, den työolosuhteiden ja palkkauksen
2102: saattamiseksi vapaita työolosuhteita
2103: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti vastaaviksi.
2104: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
2105:
2106: Tauno Kelovesi. Toivo Niiranen.
2107: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
2108: Eino Tainio. H. Tauriainen.
2109: Pauli Puhakka. Rainer Virtanen.
2110: Pentti Liedes. Niilo Nieminen.
2111: Toivo Kujala. Paavo Aitio.
2112: •
2113:
2114: VALTIOPÄIVÄT
2115: 1956
2116:
2117: LIITTEET
2118: II
2119:
2120: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA TOIVOMUS-
2121: ALOITTEET
2122:
2123:
2124:
2125:
2126: HELSINKI 1956
2127: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
2128: Rikoslain ja huoneenvuokralain muuttamista ja paikannimiä koskevan
2129: lainsäädännön aikaansaamista tarkoittavia laki- ja toivomusaloitteita.
2130:
2131:
2132:
2133:
2134: 4 E 75/56
2135: j
2136: j
2137: j
2138: j
2139: j
2140: j
2141: j
2142: j
2143: j
2144: j
2145: j
2146: j
2147: j
2148: j
2149: j
2150: j
2151: j
2152: j
2153: j
2154: j
2155: j
2156: j
2157: j
2158: j
2159: j
2160: j
2161: j
2162: j
2163: j
2164: 27
2165:
2166: II,l. - Lak.al. N:o 5.
2167:
2168:
2169:
2170: Hakala: Ehdotus laiksi rikoslain 12 luvun 7 §:n muutta-
2171: misesta.
2172:
2173:
2174: E d u s k u n n a 11 e.
2175:
2176: Viime vuosina on tullut ilmi huolestutta- siä. Motiivina tällaiselle maanpetokselliselle
2177: van paljon erilaatuisia vakoilujuttuja." Var- toiminnalle on melkein yksinomaan ollut
2178: sinkin rajaseudullamme on vakoilutoiminta taloudellisen hyödyn saaminen. Juttujen
2179: ollut erityisen vilkasta, joskin sisämaassakin selvittelyn yhteydessä on luonnollisesti ollut
2180: on paljastettu yllättävän runsaasti vakoili- erittäin vaikeata todeta, miten suurista sum-
2181: joita. Rajanpinnassa on selville saatuja ta- mista on ollut kysymys, mutta todennäköistä
2182: pauksia kymmenittäin, joista mainittakoon on, että palkkiot ovat nousseet varsin huo-
2183: vain seuraavien pitäjien osuudet: Virolah- mattaviksi.
2184: della 2, Miehikkälässä 2, Ylämaalla 6, Imat- Vakoilutoiminnassa on kysymyksessä Suo-
2185: ralla 1, Parikkalassa 6, Tuupovaarassa 3, men ulkonainen turvallisuus ja lisäksi Suo-
2186: Ilomantsissa 3, Kuusamossa 10 ja Sallassa 6. men suhteiden vaarantaminen vieraisiin val-
2187: Miten laajaa vakoilutoimintaa todellisuudessa tioihin. Langetetut tuomiot ovat olleet var-
2188: on harjoitettu, ei voida sanoa, mutta oletet- sin lieviä. Ne ovat vaihdelleet kahdeksasta
2189: tavasti paljon enemmän kuin mitä on pal- vuodesta kuritushuonetta kuuteen kuukau-
2190: jastunut. Lisäksi vakoilijoiden runsaus an- teen vankeutta. Kun lisäksi tähän maanpe-
2191: taa aiheen olettaa, että kyseessä on hyvin tokselliseen, halveksittavaan toimintaan on
2192: johdettu ja laaja vakoiluverkosto. Vakoilu- ryhdytty juuri taloudellisen hyödyn saavut-
2193: toiminnan lisääntymisestä saa kuvan vuo- tamiseksi, ei rangaistusten lievyydellä ole
2194: sina 1953-55 hovioikeuksissa käsitellyistä ollut lainkaan ennakkoestävää vaikutusta.
2195: jutuista. Rangaistusminimiä tulisikin huomattavasti
2196: Vuonna 1953 hovioikeuksissa syytteitä 2, korottaa varsinkin sellaisissa tapauksissa,
2197: tuomittuja 2; joissa vakoilusta saadaan taloudellista hyö-
2198: vuonna 1954 hovioikeuksissa syytteitä 11, tyä. Vakoilutoiminnan laajuus maassamme
2199: tuomittuja 25; nykyisin madaltaa myöskin arveluttavasti
2200: vuonna 1955 hovioikeuksissa syytteitä 12, ulkomaiden käsityksiä Suomen kansasta. Jo
2201: tuomittuja 26; tämänkin perusteella olisi pyrittävä kaikin
2202: edelleen vireillä hovioikeuksissa syytteitä keinoin vastustamaan vakoilutoiminnan li-
2203: 3, syytettyjä 8. sääntymistä maassamme.
2204: Edellä olevan johdosta ehdotan,
2205: Vakoilijoiden antamat tiedot vieraille val-
2206: tioille ovat käsittäneet tärkeitä sotilaallisia, eJttä Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2207: taloudellisia ja mielialoja koskevia kysymyk- van lakiehdotuksen:
2208:
2209:
2210: Laki
2211: rikoslain 12 luvun 7 §: n muuttamisesta.
2212: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain 12 luvun 7 §, sellaisena kuin
2213: se on 18 päivänä lokakuuta 1939 annetussa laissa (343/39), näin kuuluvaksi:
2214: 7 §. see saadakseen taloudellista hyötyä, mitä ul-
2215: Joka tahallansa, vierasta valtiota hyödyt- konaisen turvallisuuden tähden tai sen oi-
2216: tääkseen tai Suomea vahingoittaakseen, ilmai- keuksien tahi taloudellisten tai muiden etu-
2217: 28 II,l. - Rikoslain 12 luvun 7 §.
2218:
2219:
2220: jen suojelemiseksi on vieraalta valtiolta pi- Jos joku tekee 1 tai 2 n:wmentissa maini-
2221: dettävä salassa, taikka mainitussa aikomuk- tun teon ilman niissä sanottua aikomusta,
2222: sessa hankkii tiedon sellaisesta seikasta, tuo- tietäen, että 1 momentissa mainitut seikat
2223: mittakoon, jollei teko ole 2 §:n mukaan ran- on pidettävä salassa tai että 2 momentissa
2224: gaistava, kuritushuoneeseen elinkaudeksi tai mainittu tietojen hankkiminen voi vaaran-
2225: määräajaksi, vähintään viideksi vuodeksi. taa Suomen suhteita vieraaseen valtioon,
2226: Sama olkoon lakina, jos joku tahallansa, tahi hankkii tietoja tarkoittamatta ilmaista
2227: vierasta valtiota hyödyttääkseen tahi Suo- niitä, olkoon rangaistus kuritushuonetta mää-
2228: mea tai vierasta valtiota vahingoittaakseen, räajaksi taikka, jos asianhaarat ovat erit-
2229: ryhtyy taloudellista hyötyä saadakseen sel- täin lieventävät, vankeutta, vähintään yh-
2230: laiseen tietojen hankkimiseen, joka voi vaa- deksi vuodeksi.
2231: rantaa Suomen suhteita vieraaseen valtioon. Yritys on rangaistava.
2232:
2233: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
2234:
2235: Jaakko Hakala.
2236: 29
2237:
2238: 11,2. - Lak.al. N: o 6.
2239:
2240:
2241:
2242: Salmela-Järvinen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 22 luvun
2243: 3 § :n muuttamisesta.
2244:
2245:
2246: E d u s k u n n a 11 e.
2247:
2248: Tuomioistuinten käsiteltäväksi tulee silloin tämä, vaikka on tietänyt - - (syytetyn)
2249: tällöin rikosjuttuja, joissa yksinäistä äitiä olevan itsestään raskaana ja hädänalaisessa
2250: syytetään siitä, että hän on jättänyt lapsensa tilassa, on jättänyt hänet apua vaille ja sää-
2251: heitteelle tai suorastaan surmannut sen. Ta- limättömällä esiintymisellään saattanut - ___:_
2252: vallisesti on tällöin kysymys nuoresta hen- - epätoivoiseen asemaan". Samanlainen ta-
2253: kilöstä, joka raskaudentilan aiheuttaman paus sattui jälleen aivan hiljattain, jolloin
2254: henkisen masennuksen ja ympäristön, omais- nuori nainen oli haudannut lapsensa elävänä
2255: ten, tuttavien ja ennen kaikkea toisen osa- Malmin hautausmaalle. Kummassakin näissä
2256: puolen, lapsen isän häntä kohtaan osoitta- ja monissa muissa tapauksissa kiintyy huo-
2257: man ynseyden ja halveksumisen vuoksi on mio siihen, mikä on tämän toisen kanssasyyl-
2258: päätynyt epätoivoiseen tekoon. Huomio lisen rangaistus. Voimassa olevan rikosla-
2259: näissä tapauksissa kiintyy mm. siihen, että kimme 22 luvun 3 §: n mukaan tuomitaan ma-
2260: tämä nuori nainen on voinut salata raskau- kaaja tai muu henkilö, joka on ollut asiasta
2261: tensa, eikä kukaan ole kiinnittänyt huomiota tietoinen, mutta ei ole antanut tarpeellista
2262: siihen, millä tavoin hän voisi saada apua hoitoa ja apua naiselle, niin että lapsi kuo-
2263: synnytyksensä aikana ja välittömästi sen jäl- lee tai tuhoutuu, 300 markan sakkoon tai
2264: keen ja miten lapsen huolto myöhemmin on vankeuteen korkeintaan kolmeksi kuukau-
2265: järjestetty. Laissa avioliiton ulkopuolella deksi.
2266: syntyvistä lapsista tosin säädetään, että täl- Tämä laissa määrätty sakkorangaistus, 300
2267: laisista tapauksista on jo ennakkoon tehtävä mk, on niin vähäpätöinen, ettei se varmaan-
2268: ilmoitus kunnan lastenvalvojalle, mutta sel- kaan lisää lain eikä oikeuden kunnioitusta
2269: lainen ilmoitus useimmiten on jäänyt teke- ja arvonantoa, jos joku sellaiseen langete-
2270: mättä. Ymmärrettävää onkin, ettei nuori taan. Eikä myöskään vankeusrangaistus,
2271: nainen itse häpeän pelosta ja tietämättömyy- kolme kuukautta, ole missään suhteessa ri-
2272: destä tällaista ilmoitusta tee; sen tulisi olla kokseen, jolla kuitenkin on voitu saattaa tu-
2273: hänen omaistensa, esimiesten yms. inhimilli- hoon kaksi ihmiselämää, surmattu lapsi ja
2274: nen velvollisuus. Onhan kuitenkin esim. ri- toinen osasyyllinen, lapsen äiti, joka kenties
2275: koksen tapahduttua sangen nopeasti voitu rikoksestaan saamansa vankeusrangaistuksen
2276: osoittaa, ketä epäillään syylliseksi, joten ai- jälkeen ei enää jaksa kohottautua säännölli-
2277: van perinpohjin tietämätön asioista ei lähin seen elämään. Rangaistusten koventaminen
2278: ympäristö ole voinut olla. ei tässäkään tapauksessa varmaan voi rikok-
2279: Tuomittavin tässä kohden on kuitenkin sia estää, mutta siihen on kuitenkin täysi
2280: lapsen siittäjän, isän, suhtautuminen asiaan. syy, sillä tällaisenaan nämä lain esittämät
2281: Mm. eräässä Helsingin raastuvanoikeudessa rangaistusmääräykset herättävät vain aja-
2282: käsitellyssä lapsenmurhajutussa mainitsi tuksen, etteivät niissä tarkoitetut ihmiskoh-
2283: yleinen syyttäjä sanomalehtiuutisen mukaan talot ole enemmän arvoisiakaan.
2284: lieventävänä asianhaarana syytetyn ,häpeän- Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
2285: tunteen ja huolien synnyttämän sielullisen ehdotammekin kunnioittaen,
2286: ahdinkotilan puheenaolevassa tilaisuudessa
2287: ja toiselta puolen makaajan suhteen, että että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2288: van lakiehdotuksen:
2289: 30 n,2. - Rikoslain 22 luvun 3 §.
2290:
2291:
2292:
2293:
2294: Laki
2295: rikoslain 22 luvun 3 §: n muuttamisesta.
2296: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muuteta81n rikoslain 22 luvun 3 § näin kuuluvaksi:
2297: 3 §.
2298: Jos isä, äiti, emäntä tai isäntä, vaikka tie- sakolla taikka vankeudella korkeintaan kah-
2299: tää, että hänen luonaan asuva ja hänen käs- deksi vuodeksi.
2300: kyvaltansa alainen nainen on luvattomasta Saman rangaistuksen saakoon makaaja, jos
2301: sekaannuksesta tullut raskaaksi, ei ole anta- hän, vaikka tietää naisen olevan raskaana
2302: nut naiselle hänen synnyttäessään sitä hoi- ja hädänalaisessa tilassa, jättää hänet apua
2303: toa, jota hänen tilansa vaatii, ja sen kautta tai tarpeellista hoitoa vaille, niin että sikiö
2304: tuottanut sikiölle kuoleman, rangaistakoon sen johdosta kuolee tai pannaan heitteelle.
2305:
2306: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
2307:
2308: Martta Salmela-Järvinen. Laura Brander-Wallin.
2309: Vappu Heinonen. Meeri Kalavainen.
2310: Aino Malkamäki. Anni Flink.
2311: Tyyne Paasivuori. Kyllikki Pohjala.
2312: Elli Nurminen. Aune Innala.
2313: Lempi Lehto. Marja Lahti.
2314: Kaisa Hiilelä. Impi Lukkarinen.
2315: 31
2316:
2317: 11,3. - Lak.al. N: o 7.
2318:
2319:
2320: Hallberg ym. : Ehdotus laiksi huoneenvuokralain muuttami-
2321: sesta.
2322:
2323: E d u s kun n a 11 e.
2324:
2325: Useiden maiden lainsäädännöissä on eri- vaikutuksesta. Tällainen arvonnousu saattaa
2326: tyisiä ansiotoimintaa harjoittavan vuokra- johtua esim. siitä, että asiakaspiiri huoneis-
2327: laisen turvaksi annettuja säännöksiä. Näiden ton läheisyydessä olevalla alueella on vuok-
2328: säännösten tarpeellisuus perustuu siihen, rasopimuksen teon jälkeen alueen rakenta-
2329: että vuokralaiselle, joka harjoittaa huoneis- misen johdosta huomattavasti lisääntynyt.
2330: tossa ansiotoimintaa, on usein erittäin tä.r- Mikäli näin on laita, ei ole syytä estää
2331: keätä saada jatkaa toimintaansa juuri tässä vuokranautajaa saamasta korotetun vuokran
2332: huoneistossa. Liiketoiminnan aloittaminen ja muodossa hyvitystä huoneiston lisääntyneestä
2333: käynnissä pitäminen aiheuttaa yleensä vuok- vuokrausarvosta. Kiinteistön järkiperäinen
2334: ralaiselle tuntuvia kustannuksia, jotka koh- hoito edellyttää, että tällaiset seikat otetaan
2335: distuvat vuokrattuun huoneistoon. Vuokra- huomioon vuokran suuruutta määrättäessä,
2336: lainen on· esim. suorituttanut ja kustantanut eikä sitä voida pitää vuokralaisenkaan kan-
2337: liikehuoneistossa tarpeelliset korjaukset ja nalta kohtuuttomana. Sitä vastoin on asiaa
2338: muutokset sekä ostanut siihen kaluston. Har- arvosteltava toisin, jos vuokranantaja käyt-
2339: joittamansa ansiotoiminnan avulla hän on tää väärin asemaansa korottamalla perusteet-
2340: hankkinut itselleen juuri tätä toimipaik.l{aa tomasti vuokramaksua. Vielä kohtuutto-
2341: silmällä pitäen suuren asiakaspiirin ja tässä mampaa on, että vuokranantaja saattaa
2342: tarkoituksessa hän on uhrannut myös varoja siirtää itselLeen vuokralaisen ansiosta tapah-
2343: toimintansa mainostukseen. tuneen huoneiston vuokrausarvon nousun
2344: Viimeaikaiselle kehitykselle kaupungeissa siten, että vuokranantaja sanoo irti vuokra-
2345: on luonteenomaista liiketoiminnan keskitty- sopimuksen ja alkaa itse harjoittaa huoneis-
2346: minen kaupungin keskustaan. Kun kaupun- tossa samaa tai samanlaista ansiotoimintaa
2347: gin keskustalla on yleensä rajoitetut laajene- taikka luovuttaa huoneiston tässä tarkoituk-
2348: mismahdollisuudet, tuottaa liikehuoneistojen sessa korkeasta vuokrasta kolmannelle.
2349: vuokraaminen tältä alueelta kuitenkin ta- Kun suuri osa yrittäjäkuntaamme joutuu
2350: vallisesti vaikeuksia. Sen vuoksi menettää harjoittamaan ansiotoimintoo vuokrahuoneis-
2351: liikkeenharjoittaja usein kaikki mahdollisuu- toissa, on kohtuutonta, ettei sillä ole mitään
2352: tensa elinkeinotoimintansa harjoittamiseen, oikeusturvaa kerrotunlaista, taloudellisesti
2353: jos hän ei saa jatkaa tätä toimintaa tarkoi- yleensä paremmassa asemassa olevan sopi-
2354: tusta varten vuokraamassaan huoneistossa. muspuolen menettelyä vastaan. Koska vuok-
2355: Huomattava on •vielä, että eräiden li'ikkei- rasäännöstely on nyt liikehuoneistojen osalta
2356: den toimilupa on sidottu liikkeen harjoitta- kumottu, liikehuoneistojen vuokralaisten ase-
2357: miseen määrätyllä suhteellisen rajoitetulla man turvaaminen on käynyt ajankohtaiseksi.
2358: alueella. Siinä tapauksessa, että tällainen Tällaisten huoneistojen vuokrasuhteisiin on
2359: liike veivoitetaan muuttamaan pois vuokraa- voimassa olevan oikeuden mukaan sovellet-
2360: mastaan huoneistosta, sillä ei ole usein mah- tava huoneenvuokralakia. Näin ollen olisi
2361: dollisuuksia saada uutta huoneistoa toimi- puheena olevat vuokralaisen asemaa turvaa-
2362: lupa-alueelta. vat säännökset sijoitettava huoneenvuokra-
2363: Vuokranautajan edun mukaista ei ole lakiin.
2364: yleensä irtisanoa ansiotoimintaa harjoittavan Huoneenvuokralakiin olisi otettava uusi
2365: vuokralaisen vuokrasopimusta. Sitä vastoin säännös, jonka mukaan vuokranantaja, joka
2366: on luonnollista, että vuokranantaja haluaa asettaa liikehuoneiston vuokrasopimuksen
2367: vuokrankorotuiD,;en avulla hyötyä siitä vuok- uudistamiselle kohtuuttomat ehdot, taikka
2368: rausarvon noususta, joka on tullut huoneis- kieltäytyy uudistamasta vuokrasopimusta
2369: ton osalle siinä harjoitetun liiketoiminnan sellaisesta syystä, että hänen suhtautumi-
2370: 32 II,3. - Huoneenvuokralaki.
2371:
2372:
2373: sensa on katsottava olevan hyvän tavan säännöksen mukaan ilmoittamaan viipymättä
2374: vastaista vuokrasuhteissa, voidaan velvoittaa tämän jälkeen vuokralaiselle, millä ehdoilla
2375: suorittamaan kohtuullinen korvaus vuokra- hän on valmis jatkamaan vuokrasuhdetta
2376: laiselle tämän huoneistoon tekemistä paran- tai mistä syystä hän siitä kieltäytyy. Täl-
2377: nuksista ja huoneistosta pois muutosta ai- laisen ilmoituksen laiminlyönnin tulisi ai-
2378: heutuvista kustannuksista. Siinä tapauk- heuttaa korvausvelvollisuus.
2379: sessa, että vuokranantaja tai joku muu har- Useissa tapauksissa ei se vuokralainen,
2380: joittaa huoneistossa edellä tarkoitetun vuok- jonka hallinta-aikana huoneistoa koskeva
2381: rasuhteen päättymisen jälkeen samaa tai· sa- vuokrasopimus irtisanotaan, ole joutunut
2382: manlaista ansiotoimintaa, olisi myös suori- välittömästi kärsimään huoneiston kunnos-
2383: tettava korvausta huoneiston lisääntyneestä tamisesta ja sisustamisesta aiheutuneita kus-
2384: arvosta vuokramarkkinoilla. tannuksia. Mahdollista on myös, ettei voida
2385: Vuokranautajan kysymyksessä olevaa kor- lukea ainakaan yksinomaan tämän vuokra-
2386: vausvelvollisuutta ei tunnu olevan syytä laisen ansioksi, että liike on saanut hyvän
2387: ulottaa kaikkiin tapauksiin, joissa liikehuo- asiakaspiirin. Vuokralainen on ostanut liik-
2388: ne.istoa koskeva vuokrasopimus irtisanotaan. keen, ja kaupan yhteydessä on myös liike-
2389: Mitä ensinnäkin tulee suhteellisen lyhyeksi huoneistoa koskeva vuokrasopimus siirretty
2390: ajaksi solmittuihin vuokrasopimuksiin, täytyy hänelle. Tällöin on hän kuitenkin ylecmsä
2391: olettaa vuokralaisen varautuneen tässä ta- joutunut suorittamaan kauppahinnan OSIWla
2392: pauksessa siihen, että hänen oikeutensa hal- korvauksen niistä eduista, jotka liikkeen har-
2393: lita vuokrahuoneistoa saattaa pian lakata. joittaminen juuri tässä huoneistossa tuottaa.
2394: Sen vuoksi hänellä ei ole perusteltua syytä Mikäli vuokralainen on jatkanut aikaisem-
2395: uhrata huoneistoon yhtä suuria kustannuksia man vuokralaisen huoneistossa harjoittamaa
2396: kuin vuokralaisella, joka pitkäksi ajaksi teh- ansiotoimintaa, tulisi sen vuoksi lisääntyneen
2397: dyn vuokrasopimuksen perusteella saattaa vuokrausarvon perusteella määrättävää kor-
2398: jo alunperin rakentaa toimintansa huoneis- vausta arvioitaessa ottaa huomioon myös
2399: tossa pysyväisemmälle pohjalle. Kysymyksen edellisen vuokralaisen huoneistolle hankkima
2400: olLessa ensiksi mainitusta vuokrasopimuksesta lisätty arvo vuokramarkkinoilla.
2401: ei vuokralaisella ole myöskään yhtä rii.da- Huoneenvuokralaissa ei ole ollut tähän
2402: tonta oikeutta hankkimaansa asiakaspiiriin saakka säännöstä, jossa määriteltäisiin, mitä
2403: ja niiden kustannusten korvaamiseen, jotka liikehuoneistolla tarkoitetaan. Ehdotettujen
2404: hän on tätä tarkoitusta varten uhrannut. uusien säännösten kannalta tähän lakiin
2405: Nyt sanottu pitää myös paikkansa, jos on olisi sen takia otettava määritelmä, jouka
2406: kysymys suhteellisen lyhyeksi määräajaksi mukaan liikehuoneistolla tarkoitettaisiin huo-
2407: tehdystä, ilman irtisanomista päättyvästä neistoa, jossa harjoitetaan kauppaa, käsityö-
2408: vuokrasopimuksesta. tai tehdastoimintaa taikka muuta ansiotoi-
2409: Luonnollista on, ettei liikehuoneiston vuok- mintaa. Huoneenvuokralakiin olisi myös
2410: raoikeuden turvaamiseen ole mitään syytä otettava säännös siitä, että sopimus, jolla
2411: siinä tapauksessa, että vuokranantajana olisi vuokralaiselta kielletään edellä tarkoitettu
2412: oikeus purkaa tällainen vuokrasuhde. Vuok- oikeus korvauksen saamiseen tai jolla tätä
2413: ranautajan mainitun korvausvelvollisuuden oikeutta rajoitetaan, on mitätön.
2414: edellytyksenä tulisi sen vuoksi olla, ettei Vuokranautajan kannalta olisi kohtuu-
2415: vuokranantajana ole tällaista oikeutta. tonta, jos vuokralaisen oikeus vaatia kor-
2416: Kosketelluu vuokranantajan korvausvelvol- vausta vuokrasopimuksen irtisanomisen pe-
2417: lisuuden edellytyksenä tulisi tietysti olla, rusteella jäisi liian pitkäksi ajaksi avoimeksi.
2418: että vuokralainen nimenomaan ilmoittaa Sen takia olisi säädettävä, että vuokralaisen,
2419: haluavansa jatkaa vuokrasuhdetta. Koska joka haluaa vaatia vuokranantajalta tällaista
2420: .olisi kohtuutonta, ettei vuokranantaja saisi korvausta, on pantava sitä tarkoittava kanne
2421: pitkään aikaan tietää tästä vuokralaisen ai- vireille kolmen kuukauden kuluessa vuokra-
2422: komuksesta, olisi säädettävä, että jos vuok- sopimuksen päättymisestä.
2423: ralainen haluaa uudistaa vuokrasopimuksen, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2424: hänen olisi ilmoitettava siitä viikon kuluessa
2425: irtisanomisesta lukien vuokranantajal1e. että Eduskunta lJ,yväksyisi seuraa-
2426: Vuokranantaja olisi velvoitettava uuden van lakiehdotuksen:
2427: II,3. - Hallberg ym.
2428:
2429:
2430:
2431:
2432: Laki
2433: huoneenvuokralain muuttamisesta.
2434: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 12 päivänä toukokuuta 1925 annettuun
2435: huoneenvuokralakiin (166/25) uudet 23 a ja 23 b § sekä muutetaan tämän lain 24 §:n
2436: 3 momentti seuraavasti:
2437: 23 a §. arvioitaessa otettava huomioon myös edelli-
2438: Jos liikehuoneistoa koskeva vuokrasuhde sen vuokralaisen huoneistolle hankkima li-
2439: on jatkunut vähintään kaksi vuotta ja vuok- sätty arvo vuokrausmarkkinoilla.
2440: ranantaja sanoo irti tästä huoneistosta teh- Mitä edellä on säädetty, on vastaavasti
2441: dyn vuokrasopimuksen, vaikkei edellytyksiä sovellettava myös ilman irtisanomista päät-
2442: sopimuksen purkamiseen ole olemassa, ja tyvään vähintään kahdeksi vuodeksi tehtyyn
2443: vuokralainen viikon kuluessa iiJtisanomisesta liikehuoneistoa koskevaan vuokrasopimuk-
2444: lukien ilmoittaa haluavansa uudistaa vuok- seen, jos vuokralainen viimeistään kolme
2445: rasopimuksen, on vuokranantajan viipymättä kuukautta ennen vuokrakauden päättymistä
2446: ilmoitettava vuokralaiselle, millä ehdoilla ilmoittaa vuokranantajalle haluavansa uudis-
2447: hän on valmis uudistamaan vuokrasopimuk- taa vuokrasopimuksen.
2448: sen tai mistä syystä hän siitä kieltäytyy. Liikehuoneistolla tarkoitetaan tässä pykä-
2449: Jos vuokranantaja tämän laiminlyö tai hä- lässä huoneistoa, jossa harjoitetaan kauppaa,
2450: nen vuokrasopimuksen uudistamiselle aset- käsityö- tai tehdastoimintaa taikka muuta
2451: tamansa ehd•t ovat kohtuuttomat taikka jos ansiotoimintaa.
2452: hän kieltäytyy uudistamasta vuokrasopi- Sopimus, jolla vuokl"alaiselta kielletään
2453: musta sellaisesta syystä, että hä:men menet- hänelle tämän pykälän mukaan tuleva oi-
2454: telynsä on katsottava olevan hyvän tavan keus tai jolla sitä vajoitetaan, on mitätön.
2455: vastaista vuokrasuhteissa, edellä mainitun
2456: ilmoituksen tehnyt vuokralainen on oikeu- 23b §.
2457: tettu saamaan kohtuullisen korvauksen huo- Vuokralaisen, joka haluaa vaatia vuokran-
2458: neistoon tekemistään parannuksista ja pois- antajalta korvausta 23 a § : n perusteella,
2459: muutostaan aiheutuvista kustannuksista sekä, tulee panna tätä tarkoittava kanne vireille
2460: siinä tapauksessa, että vuokranantaja tai kolmen kuukauden kuluessa vuokrasopimuk-
2461: joku muu harjoittaa huoneistossa samaa tai sen päättymisestä.
2462: samanlaista ansiotoimintaa, huoneiston li- 24 §.
2463: sääntyneestä arvosta vuokramarkkinoilla.
2464: Mikäli vuokralainen on jatkanut aikaisem- Varoitus, josta 20 § :ssä puhuta!an, ja
2465: man vuokralaisen huoneistossa harjoittamaa 23 a § :ssä mainittu ilmoitus on ,toimitettava
2466: ansiotoimintaa, on lisääntyneen vuokraus- toiselle asianosaiselle, kuten 1 momentissa
2467: arvon perusteella määrättävää korvausta purkamisesta ja irtisanomisesta säädetään.
2468: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
2469:
2470: R. Hallberg. Erkki Tuuli.
2471:
2472:
2473:
2474:
2475: a E 75/56
2476: 34
2477:
2478: 11,4. - Toiv.al. N:o 4.
2479:
2480:
2481:
2482: Kaasalainen ym.: Es~tyksen antamisesta siitä, että yksityi-
2483: nenkin henkilö voitaisiin vapauttaa valtiolle tulevien mak-
2484: sujen ja korvausten suorittamisesta samalla tavoin kuin
2485: virkamies.
2486:
2487:
2488: E d u s k u n n a 11 e.
2489:
2490: Nykyisessä, yhä monipuolisemmin laeilla saada häneltä perityksi, .,.... mutta jos yksityi-
2491: ja asetuksilla säännöstellyssä elämässä ilme- nen henkilö on kytketty virkamiehen kanssa
2492: nee usein tapauksia, joissa yksityinen kansa- samaan korvausvelvollisuuteen ja tämä kor-
2493: lainen joutuu ymmärtämättömyydestä tai vaus on suoritettava valtiolle, peritään yksi-
2494: kykenemättä seuraamaan lainsäädännön ke- tyiseltä ilman mitään helpotuksia vahingon-
2495: hitystä rikkomaan lakia tai siihen perustuvia korvaus, joka on virkamiehen lainvastaisesta
2496: hallinnollisia määräyksiä sekä rangaistuksen toimenpiteestä aiheutunut. Mikäli vahingon-
2497: ohella tai ilman sitä joutuu valtiolle korvaus- korvaus on määrätty maksettavaksi yhteis-
2498: velvolliseksi. Tällaisia esimerkkejä on run- vastuullisesti ao. virkamiehen kanssa, peri-
2499: saasti mm. korvaus- ja maanhankintalain- tään yksityiseltä ilman armoa maksukyvyt-
2500: säädännön alalta. Voimassaoleva laki ei tömän virkamiehenkin osuus.
2501: anna yksityiselle mahdollisuutta maksuhel- Edelläolevasta selviää, että yksityinen kan-
2502: potuksen saamiseen valtiolle tulevasta suori- salainen ja virkamies ovat asetetut kokonaan
2503: tuksesta. Laki valtioneuvoston oikeudesta eri asemaan valtiolle suoritettavien maksujen
2504: myöntää helpotuksia ja vapautuksia valtiolle ja korvausten helpotuksiin nähden, mikä on
2505: tulevien maksujen ja korvausten suorittami- vastoin yleistä oikeustajuntaa. Voimassa-
2506: sesta 21. 12. 1929 1 § säätää tosin, että val- oleva lainsäädäntö on tässä kohdin vanhen-
2507: tioneuvostolla on oikeus, mikäli valtion etua tunut ja puutteellinen. Ehdotamme sen-
2508: ei loukata, myöntää tällaisia helpotuksia, vuoksi kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
2509: mutta ko. rajoittava ehto on tehnyt valtuu- väksi toivomuksen,
2510: den käytännössä tyhjäksi lain kirjaimeksi.
2511: Saman lain 2 §: ssä annetaan sensijaan val- että hallitus antaisi Eduskunnalle
2512: tioneuvostolle virkamiehiin nähden kokonaan esityksen sellaisen muutoksen aikaan-
2513: toiset valtuudet. Nämä voidaan osaksi tai saamiseksi voimassaoleviin lakeihin,
2514: kokonaan vapauttaa vahingonkorvausvelvolli- että yksityiselle kansalaiselle voitaisiin
2515: suudesta valtion etua huomioonottamatta. - myöntää helpotuksia ja vapautuksia
2516: Laki valtion vastuunalaisuudesta virkamie- valtiolle tulevien maksujen ja korvaus-
2517: hen aikaansaamasta vahingosta 18. 5. 1927 ten suorittamisessa noudattamalla sa-
2518: on niinikään yksipuolinen antaen valtiolle moja kohtuusperiaatteita kuin nykyir
2519: oikeuden korvata määrätyissä tapauksissa sin on voimassa virkamiehiin nähden.
2520: virkamiehen tekemän vahingon jos sitä ei
2521: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
2522:
2523: Nestori Kaasalainen. G. Henriksson.
2524: Jaakko Hakala. Lauri Laine.
2525: Wiljam Sarjala. Heikki Soininen.
2526: Eino Uusitalo. Eino E. Heikura.
2527: Matti Miikki. Einari Jaakkola.
2528: Mauno Jussila. Kalle Kämäräinen.
2529: K. F. Haapasalo. Yrjö Sinkkonen.
2530: 35
2531:
2532: U,5. - Hem.st.mot. N: o 5.
2533:
2534:
2535:
2536: Forsberg m. fl.: Angående åstadkommande av lagstiftning
2537: om ortnamn.
2538:
2539:
2540: Till Riksdagen.
2541:
2542: Ortnamnen i vårt land utgör en viktig del vid det inträffat, att allmänt begagnade,
2543: av kulturarvet. I vårt på kulturminnen icke hävdvunna namn ersatts med nya, ofta
2544: alltför rika land borde fördenskull dessa konstruerade namn utan anknytning till det
2545: namn bevaras och skyddas mot opåkallade levande språkbruket. Detsamma har skett
2546: ändringar. Det ligger visserligen i sakens och sker fortfarande vid statsjärnvägarna.
2547: natur, att det geografiska namnbeståndet Trafikplatser tilldelas ofta namn, som fritt
2548: undergår förändringar, i det att det all- konstruerats av vederbörande myndighet
2549: männa språkbruket skapar nya namn och utan kännedom om lokala förhällanden. Även
2550: namnformer. Även om en naturlig utveck- ur allmän språkriktighetssynpunkt har de
2551: ling på namngivningens område .inte bör för- nya namnen ofta varit tvivelaktiga, ty filo-
2552: hindras, kräver dock historiska och kulturella logisk sakkunskap har i allmänhet inte an-
2553: synpunkter att utvecklingen inte föregripes litats.
2554: genom att i det allmänna språkbruket gängse Därest det allmänna språkbruket under-
2555: namn åsidosättes och ersättes med allehanda gått ändring och en ny namnform uppkom-
2556: konstruerade namn och namnformer. Strä- mit, borde godkännandet av en sådan namn-
2557: vandena att i detta hänseende tillvarataga form för officiellt bruk ankomma på en
2558: våra nationella kulturvärden kan leda till myndighet, som kan anses ha nödig kompe-
2559: resultat endast ifall statsmakten skänker dem tens för uppgiften att pröva det nya nam-
2560: sitt stöd. nets behövlighet och språkliga skick. Genom
2561: I detta sammanhang kan erinras om att lag borde jämväl stadgas, att ärenden an-
2562: 26 § i förordningen angående jordeböckers gående geografiska namn inte finge avgöras,
2563: upprättande och jordrannsakningars verk- innan utlåtande inhämtats av något sakkun-
2564: ställande av den 18 januari 1897 stadgar, nigorgan, förslagsvis språkbyrån vid Fin-
2565: att kommuner, byar och lägenheter skall i lands akademi beträffande finska namn och
2566: jordeböckerna betecknas med deras på orten Svenska språkvårdsnämnden i Finland be-
2567: allmänt begagnade och hävdvunna namn. träffande svenska namn.
2568: Denna princip borde utsträckas att gälla Under hänvisning till vad ovan anförts
2569: alla geografiska namn, säväl naturnamn som föreslår vi att riksdagen ville besluta hem-
2570: bebyggelsenamn. Tyvärr måste man konsta- ställa,
2571: tera, att en riktig uppfattning om de geogra-
2572: fiska namnens värde icke är så allmän som att regeringen måtte vidta åtgärder
2573: önskvärt vore och att även statens myndig- för åstadkommande av en lagstiftning
2574: heter icke sällan förhällit sig likgiltigt till om ortnamn och med dem jämförbara
2575: de bestående ortnamnen. Sä har skett t. ex. naturnamn och bebyggelsenamn.
2576: vid uppgörandet av kartor och sjökort, var-
2577: Helsingfors den 17 februari 1956.
2578:
2579: John Forsberg. T. E. Nordström.
2580: Albin Wickman. Arthur Larson;
2581: Bertel Lindh. Grels Teir.
2582: Kurt Nordfors. Verner Korsbäck.
2583: Helge Miettunen.
2584: 36
2585:
2586: II,5. - Toiv.al. N:o 5.
2587: Suomennos.
2588:
2589:
2590:
2591: Forsberg ym.: Paikannimiä koskevan lainsäädännön aikaan.
2592: saamisesta.
2593:
2594:
2595: E d u s k u n n a 11 e.
2596:
2597: Maamme paikannimistö on tärkeä osa kult· merkiksi tapahtunut karttoja ja merikortteja
2598: tuuriperinnöstä. Maassamme, jossa kulttuuri. laadittaessa, jolloin on sattunut, että yleisesti
2599: muistoja ei suinkaan ole liialti, olisi sen käytettyjä, vanhastaan vakiintuneita nimiä
2600: vuoksi nämä nimet säilytettävä ja suojattava on korvattu uusilla, usein keinotekoisilla ni·
2601: aiheettomilta muutoksilta. Asian luonnosta millä vailla yhteyttä elävään kielenkäyttöön.
2602: tosin johtuu, että maantieteellisessä paikan· Samoin on tapahtunut ja edelleen tapahtuu
2603: · nimistössä tapahtuu muutoksia yleisen kielen. valtionrautateillä. Liikennepaikoille annetaan
2604: käytön luodessa uusia nimiä ja nimimuotoja. usein nimiä, jotka asianomainen viranomai-
2605: Vaikka luonnollista kehitystä nimien antami. nen on vapaasti konstruoinut paikallisia olo-
2606: sessa ei olekaan estettävä, vaativat kuitenkin suhteita tuntematta. Myös yleiseltä oikea-
2607: historialliset ja kulttuurinäkökohdat, ettei kielisyyskannalta ovat uudet nimet usein ol-
2608: puututa kehitykseen sillä tavoin, että ylei· leet epäilyttäviä, sillä filologista asiantunte-
2609: ·sessä kielenkäytössä vakiintuneita nimiä syr- musta ei yleensä ole käytetty.
2610: jäytetään ja korvataan kaikenlaisilla keino- Mikäli yleisessä kielenkäytössä on tapah·
2611: tekoisilla nimillä ja nimimuodoilla. Pyrki- tunut muutos ja uusi nimimuoto on tullut
2612: mykset valvoa tässä suhteessa kansallisia esille, tulisi sellaisen nimimuodon hyväksy-
2613: ·kulttuuriarvojamme voivat antaa tuloksia misen käyttöön kuulua viranomaiselle, jolla
2614: vain siinä tapauksessa, että valtiovalta antaa voidaan katsoa olevan tarvittava pätevyys
2615: niille tukensa. harkita uuden nimen tarpeellisuutta ja
2616: Tässä yhteydessä voidaan muistuttaa siitä, kielellistä asua. Niinikään olisi lailla säädet·
2617: että maakirjojen laatimisesta ja maakirja- tävä, että maantieteellisiä nimiä koskevia
2618: tutkimusten toimittamisesta 18 päivänä tam- asioita ei saisi ratkaista ennen lausunnon
2619: mikuuta 1897 annetussa asetuksessa sääde· hankkimista joltakin asiantuntijaelimeltä,
2620: tään, että kunnat, kylät ja tilat on merkit- esimerkiksi Suomen Akatemian kielitoimis·
2621: tävä maakirjoihin paikkakunnalla tavallisilla tolta suomenkielisten nimien ja Suomen ruot-
2622: ja käytäntöön juurtuneilla nimillään. Tämä salaiselta kielilautakunnalta ruotsinkielisten
2623: periaate olisi ulotettava koskemaan kaikkia nimien suhteen.
2624: maantieteellisiä nimiä, sekä luonnon. että Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
2625: asutuksen nimiä. Valitettavasti täytyy to- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2626: deta, että oikea käsitys maantieteellisten ni-
2627: mien arvosta ei ole niin yleinen kuin olisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2628: ·toivottavaa ja että myös valtion viranomaiset paikannimiä ja niihin verrattavia luon·
2629: ovat usein suhtautuneet välinpitämättömästi nonnimiä ja asutuksennimiä koskevan
2630: olemassa oleviin paikannimiin. Niin on esi- lainsäädännön aikaansaamiseksi.
2631: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
2632:
2633: John Forsberg. Kurt Nordfors. Grels Teir.
2634: Albin Wickman. T. E. Nordström. Verner Korsbäck.
2635: Bertel Lindh. Arthur Larson. Helge Miettunen.
2636: VALTIOPÄIVÄT
2637: 1956
2638:
2639: LIITTEET
2640: 111
2641:
2642: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY MAAMME TUNNE-
2643: TUKSI TEKEMISEEN ULKOMAILLA TÄHTÄÄVÄN TOIMINNAN
2644: TEHOSTAMISTA KOSKEVA TOIVOMUSALOITE
2645:
2646:
2647:
2648:
2649: HELSINKI 1956
2650: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
2651: 39
2652:
2653: m,l. - Toiv.al. N: o 6.
2654:
2655:
2656:
2657: A. Leikola ym.: Maamme tunnetuksi tekemiseen ulkomailla
2658: tähtäävän toiminnan tehostamisesta.
2659:
2660:
2661: E d u s k u n n a ll e.
2662:
2663: Ne toimenpiteet, joihin tähän mennessä kausien odottelun jälkeen. Sanottua maara-
2664: on ryhdytty maamme tunnetuksi tekemiseksi rahaa on käytetty myös sanomalehtihuoneen
2665: ulkomailla, ovat jääneet vaikutukseltaan suh- ylläpitämiseen Helsingissä ulkomaisille kir-
2666: teellisen vähäisiksi riittämättömien maarara- jeenvaihtajille, tiedotushenkilöstön palkkauk-
2667: hojen vuoksi ja koska tutkimusta eri mah- seen ym.
2668: dollisuuksista ei ole suoritettu. Maamme Ulkoasiainministeriön tiedotustoiminta ei
2669: aseman vahvistaminen muun maailman tie- kuitenkaan yksin ole riittävä. Olisikin suo-
2670: toisuudessa on useista eri syistä ensiarvoisen ritettava tutkimus siitä, miten maamme tun-
2671: tärkeätä, kuten historiamme ratkaisevissa netuksi tekemistä voitaisiin tehostaa kauppa-
2672: vaiheissa on usein saatu kokea. Tuskin voi- ja teollisuusministeriön osalta. Suomen tun-
2673: daan kylliksi arvostaa sitä, että ulkomaille netuksi tekemistä ulkomailla harjoittavat
2674: esitetään nykyistä monin verroin enemmän myös useat järjestöt, kuten Suomen Ulko-
2675: tietoja maastamme, sen kulttuurista, sosiaali- maankauppaliitto, Suomen Matkailijayhdis-
2676: oloista ja elinkeinoelämästä. tys, Suomen Taideteollisuusyhdistys samoin
2677: Puutteellisesta tiedotustoiminnasta joh- kuin monet sivistys- ja kansansivistysjärjes-
2678: tuen ulkomailla on maastamme, sen asemasta töt, urheilu- ja liikuntakasvatusjärjestöt,
2679: ja oloista paljon virheellisiä, jopa maallemme kirkko jne. Myöskin valtion rautateillä
2680: suorastaan vahingollisia käsityksiä. Ainoa pitäisi olla erinomaiset mahdollisuudet
2681: keino tällaisten meille epäedullisten käsitys- maamme tunnetuksi tekemiseksi ulkomailla.
2682: ten oikaisemiseksi ja asiallisten tietojen anta- Tässä on mainittu vain osa niistä yhteisöistä,
2683: miseksi on tiedotustoiminnan tehostaminen joita voidaan sanottuun tarkoitukseen käyt-
2684: eri aloilla. tää. Kaikki nämä mahdollisuudet olisikin
2685: Se määräraha, joka on varattu ulkoasiain- tutkittava, jotta tehokas ja oikein ohjattu
2686: ministeriön vuosittain käytettäväksi valtion työ tällä alalla saataisiin aikaan.
2687: tulo- ja menoarvion 5 Pl: n II: 8 momentille, Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
2688: sekalaisia menoja, on jatkuvasti osoittautu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2689: nut aivan riittämättömiksi. Tätä määrära- vomuksen,
2690: haa käytetään pi:ftiasiassa julkaisujen, fil-
2691: mien, rainojen yms. toimittamiseksi ulko- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
2692: maille lähetystöjen toimesta ja välityksellä toimenpiteisiin sellaisen suunnitelman
2693: jaettavaksi tai lainattavaksi tiedotustarkoi- laatimiseksi ja toteuttamiseksi, että
2694: tuksessa. Kysyntää ei kuitenkaan ole pys- maamme tunnetuksi tekemistä ulko-
2695: tytty tyydyttämään kuin pieneltä osalta ja mailla voitaisiin keskitetysti ohjata ja
2696: esim. filmien lainauspyynnöissä monien kuu- tehostaa.
2697: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
2698:
2699: Aare Leikola. Aukusti Pasanen. Artturi Tienari.
2700: VALTIOPÄIVÄT
2701: 1956
2702:
2703: LIITTEET
2704: IV
2705: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
2706: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
2707:
2708:
2709:
2710:
2711: HELSINKI 1956
2712: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
2713:
2714:
2715: 6 B 75/56
2716: A.
2717: Verotusta, finanssikontrollin tehostamista, virkamiesten palkkausta ja
2718: eläkkeitä, virastotalojen rakentamista, maaseudun sähköistämistä ym.
2719: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
2720: 45
2721:
2722: IV,l. - Lak.al. N: o 8.
2723:
2724:
2725:
2726: Sukselainen ym. : Ehdotus vero laiksi.
2727:
2728: E d u s k u n n a II e.
2729:
2730: Pitkän ja perusteellisen valmistelun jäl- asiantuntemukseen turvautuen valmistaa tä-
2731: keen hallitus antoi 8 päivänä elokuuta 1952 män lakialoitteen.
2732: eduskunnalle esityksen verolaiksi (N :o 38 Edellä mainituista aikaisemmista ehdotuk-
2733: Vp. 1952). Tämä esitys, joka merkitsi sekä sista olemme verolainsäädännön uudistami-
2734: tulo- ja omaisuusvero- että kunnallisverolain- sessa sanottavammin poikenneet vain siinä,
2735: säädännön täydellistä uudistamista ja koon- että olemme ehdotukseemme omaksuneet ns.
2736: taa sekä kunnallis- ja valtionverotuksen yh- kulutusyksikköjärjestelmän. Tämä JarJes-
2737: distämistä samojen veroviranomaisten toimi- telmä tekee mahdolliseksi niin veroluokkien
2738: tettavaksi, ehti tulla valtiovarainvaliokunnan kuin lapsivähennystenkin poistamisen ja an-
2739: jaostossa melko pitkälle käsitellyksi, kun taa verovelvolliselle nykyistä havainnolli-
2740: eduskunta hajoitettiin ja esitys siten raukeni. semman kuvan siitä, mistä syystä veron on
2741: Myöhemmin on verokomitea vielä valmistel- oltava tietyssä suhteessa elatusvelvollisuu-
2742: lut kysymyksessä olevaa lainsäädäntöuudis- teen. Tätä uudistusta on vuosien varrella
2743: tusta ja ehti komitean uusi ehdotus vuoden lukuisissa eduskunta-aloitteissa jo yksityis-
2744: 1955 kuluessa ministerivaliokunnan käsitel- kohtaisesti esitetty. Kun sen hylkääiDisen
2745: täväksi. Mielipiteet ilmeisesti 'kuitenkin oli- tueksi ei ole koskaan voitu esittää mitään
2746: vat ministerivaliökunnassa siksi vaikeasti yh- kestävää perusteina, olisi mielestämme jo
2747: teen sovitettavissa, että eduskunta sai tur- aika tuoda tämä uusi oikeudenmukaisempi
2748: haan odottaa asiasta esitystä vuoden 1955 järjestelmä verolainsäädäntöömme.
2749: valtiopäiville. Odotettavissa oleva hallituksen esitys vero-
2750: Näyttää siltä, että tämän monestakin laiksi tulee ilmeisesti rakentumaan pääasial-
2751: syystä kiireellisen lainsäädäntötyön hoitami- lisesti samalle pohjalle kuin aloitteemme. Se
2752: nen tulee edelleenkin viivästymään, jos saattaa kuitenkin valmistua vasta niin myö-
2753: eduskunnan on jäätävä odottamaan hallituk- hään, ettei eduskunta sen pohjalta lähtien
2754: sen esitystä. Kun asiaa on vuosien varrella ehdi kuluvalla kevätistuntokaudella asiaa kä-
2755: kuitenkin niin perusteellisesti valmisteltu, sitellä. Hyvin tietäen sen työmäärän, mikä
2756: ovat allekirjoittaneet - hyvin tietäen ne valtiovarainvaliokunnalla taas syksyllä on
2757: epäilykset, joita yksityisen aloitteen pohjalla suoritettavanaan, esitämme edellä sanottuun
2758: tapahtuva lainsäädäntötyö helposti saattaa viitaten kunnioittavasti,
2759: herättää - rohjenneet verokomitean viimeis-
2760: telemää esitystä pohjana käyttäen sekä hal- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2761: lintoneuvos Reino Kuuskosken juriidiseen ja van lakiehdotuksen:
2762: tohtori Gunnar Fougstedtin matemaattiseen
2763:
2764:
2765: Verolaki.
2766: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2767:
2768: 1 osasto.
2769: Yleisiä säännöksiä. rusteella ( valtionvero) sekä kunnalle tulon
2770: perusteella (kunnallisvero).
2771: 1 §. Tämän lain mukaan toimitetaan myös
2772: Valtiolle on vuosittain tämän lain mukaan evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen
2773: suoritettava veroa tulon ja varallisuuden pe- kirkkokunnan seurakunnille menevän kirkol-
2774: 46 IV,l. - Verolaki.
2775:
2776:
2777: lisveron sekä kansaneläkelaitokselle suoritet- määräystä ole annettu, jonka välittömässä
2778: tavan kansaneläkevakuutusmaksun maaraa- huollossa lapsi tulovuoden aikana pääasialli-
2779: minen eri laeissa säädettyjen perusteiden no- sesti on ollut.
2780: jalla. Mitä tässä laissa säädetään lapsesta, olkoon
2781: vastaavasti voimassa myös ottolapsesta ja
2782: 2 §. puolison lapsesta.
2783: V eroa suoritetaan siitä tulosta (tulovero),
2784: joka verovelvollisella on tulovuotena ollut,
2785: sekä sen varallisuuden perusteella ( varalli- 6 §.
2786: suusvero), joka hänellä on ollut tulovuoden Perheenjäsenenä tämän lain mukaan pide-
2787: päättyessä. tään henkilöä, joka omaisen asemassa elää
2788: verovelvollisen taloudessa.
2789: Tulovuotena on kalenterivuosi tai, jos ve-
2790: rovelvollisen tilikautena ei ole kalenterivuosi,
2791: se tilikausi, joka on päättynyt lähinnä en- 7 §. .
2792: nen sen vuoden alkua, jona verotus toimi- Yhteisöllä tässä laissa tarkoitetaan vaitiotat
2793: tetaan ( verotusvuosi). Mitä tässä on sanottu kuntaa, seurakuntaa ja muuta uskonnollista
2794: tilikaudesta, sovellettakoon myös poronhoito- yhdyskuntaa, osakeyhtiötä, osuuskuntaa,
2795: vuoteen. Maatalouskiinteistöstä saadusta tu- säästöpankkia, keskinäistä vakuutusyhtiötä
2796: losta verotetaan kuitenkin aina lähinnä edel- ja yhdistystä sekä säätiötä ja laitosta ynnä
2797: liseltä kalenterivuodelta. muuta niihin verrattavaa oikeushenkilöä tai
2798: erityiseen tarkoitukseen varattua varallisuus-
2799: Älköön sen johdosta, että tilikautena ei kokonaisuutta, niin myös kaupparekisteriin
2800: ole kalenterivuosi, verovelvolliselle kuiten- merkittyä avointa ja kommandiittiyhtiötä
2801: kaan miltään vuodelta jätettäkö määräämättä sekä laivanisännistöyhtiötä ja sellaista yh-
2802: varallisuusveroa. tiötä, kuin perintökaaren 11 luvun 1 §: ssä
2803: tarkoitetaan, samoin kuin sellaista ulko-
2804: 3 §. maista yhteenliittymää, joka, jos se olisi ko-
2805: Mitä tässä laissa säädetään kiinteistöstä, timainen, olisi 2 momentin mukaan katsot-
2806: sovellettakoon myös sellaiseen toisen maalla tava yhtymäksi, sekä ulkomaista kuolinpesää.
2807: olevaan rakennukseen tai muuhun laitokseen,
2808: joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan Yhtymänä tämän lain mukaan pidetään
2809: maanomistajaa kuulematta luovuttaa kol- sellaista kotimaista kahden tai useamman
2810: mannelle henkilölle. henkilön jonkin liikkeen tai ammatin har-
2811: joittamista taikka kiinteistön viljelemistä tai
2812: hallintaa varten muodostamaa muuta kuin
2813: 4 §. 1 momentissa mainittua yhteenliittymää, joka
2814: Maatalouskiinteistönä pidetään tämän lain on tarkoitettu toimimaan osakkaiden yhtei-
2815: mukaan sellaista tilaa tai tilan osaa tahi seen lukuun, ei kuitenkaan jakamatonta kuo-
2816: muuta kiinteistöä, jolla harjoitetaan varsi- linpesää.
2817: naista maa- tai metsätaloutta. Jos kiinteis-
2818: tön jollakin osalla harjoitetaan muuta elin- 8 §.
2819: keinoa, ei sitä osaa lueta maatalouskiinteis- Hallituksella on oikeus kaksinkertaisen
2820: töön. verotuksen ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi
2821: sopimuksella myöntää poikkeuksia siitä, mitä
2822: 5 §. tässä laissa säädetään velvollisuudesta suorit-
2823: Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan tässä taa veroa ulkomaalta saadusta tulosta ja
2824: laissa lasta, joka ennen verotusvuoden alkua siellä olevasta varallisuudesta sekä ulko-
2825: ei ole täyttänyt 18 vuotta. maalla asuvan tai ulkomaan kansalaisen
2826: Milloin lapsen vanhemmat eivät ole olleet ynnä ulkomaisen yhteisön verovelvollisuu-
2827: avioliitossa tai he ovat välien rikkoutumisen desta. Sellaisen sopimuksen perusteella toi-
2828: vuoksi asuneet erillään, katsotaan sen van- mitetun verotuksen on katsottava tapahtu-
2829: hemmista elättäneen lasta, jonka huolletta- neen tämän lain mukaan (kaksinkertaisen
2830: vaksi lapsi on määrätty tai, ellei tällaista verotuksen ehkäisemissopimus).
2831: IV,l. - Sukselainen ym. 47
2832:
2833: II osasto. ole asunut valtakunnassa, sekä ulkomaalla
2834: asuneen henkilön kuolinpesä ja ulkomainen
2835: Aineellinen vero-oikeus. yhteisö täällä olevista varoistaan, ei kuiten-
2836: kaan obligatioista, pankki- tai muuhun raha-
2837: I OSA. laitokseen tallettamistaan varoista eikä myös-
2838: Verovelvollisuus. kään ulkomaan kaupassa syntyneestä tilisaa-
2839: misestaan (rajoitettu verovelvollisuus).
2840: 9 §.
2841: Velvollinen suorittamaan valtionveroa tu- 11 §.
2842: lon perusteella on: Vieraan vallan Suomessa olevaan lähetys-
2843: 1) tulovuotena valtakunnassa asunut hen- töön tai lähetetyn konsulin virastoon ·kuulu-
2844: kilö, valtakunnassa asuneen henkilön kuolin- vat henkilöt, heidän perheensä jäsenet tai
2845: pesä ja kotimainen yhteisö sekä täältä että palvelijansa ovat, jos he eivät ole Suomen
2846: muualta saamastaan tulosta {yleinen verovel- kansalaisia, velvollisia suorittamaan veroa
2847: vollisuus); ja ainoastaan täällä olevan kiinteistön ja täällä
2848: 2) henkilö, joka tulovuotena ei ole asunut harjoittamansa liikkeen tai ammatin tulosta
2849: valtakunnassa, sekä ulkomaalla asuneen hen- sekä täältä muutoin kuin mainitusta toimesta
2850: kilön kuolinpesä ja ulkomainen yhteisö täältä saamastaan palkkauksesta ja eläkkeestä, niin
2851: saamastaan tulosta, ei kuitenkaan obligatioi- myös täällä olevasta kiinteistöstään ja täällä
2852: den, pankki- tai muuhun rahalaitokseen talle- harjoittamaansa liikkeeseen tai ammattiin si-
2853: tettujen varojen eikä myöskään ulkomaan joitetuista varoista.
2854: kaupassa syntyneen tilisaamisen tuottamasta Samoin ovat 9 §: n 4 momentissa tarkoi-
2855: korkotulosta (rajoitettu verovelvollisuus). tetut henkilöt, jos he eivät ole Suomen kan-
2856: Henkilön katsotaan asuneen valtakunnassa, salaisia, vapaat suorittamasta veroa· muusta
2857: jos hänellä tai hänen perheellään on täällä kuin 1 momentissa mainitusta tai suomalai-
2858: ollut varsinainen asunto taikka jos hän on sella aluksella saamastaan tulosta sekä
2859: jatkuvasti täällä oleskellut yli kuuden kuu- muusta kuin sellaisella aluksella tai täällä
2860: kauden ajan, jolloin tilapäinen poissaolo ei olevasta varallisuudesta.
2861: estä pitämästä oleskelua jatkuvana.
2862: Valtakunnassa asuneeksi katsotaan myös 12 §.
2863: Suomen lähetystössä tai lähetetyn konsulin Kunnallisveroa on 9 §: ssä mainitun vero-
2864: virastossa tahi muussa edustustossa palveleva velvollisen suoritettava:
2865: Suomen kansalainen, hänen puolisonsa ja lap- 1) kiinteistötulosta sille kunnalle, jossa
2866: sensa, joka ennen tulovuoden päättymistä ei kiinteistö on;
2867: ole täyttänyt 21 vuotta, niin myös hänen 2) liike- ja ammattitulosta sille kunnalle,
2868: henkilökohtaisessa palveluksessaan oleva Suo- jossa liikettä tai ammattia on harjoitettu
2869: men kansalainen. kiinteästä toimipaikasta; sekä
2870: Niin ikään pidetään valtakunnassa asu- 3) muusta eli henkilökohtaisesta tulosta
2871: neena henkilöä, joka on palvellut suomalai- kotikunnalle.
2872: sessa aluksessa. Verovelvollisen henkilön kotikunnaksi kat-
2873: Sitä, joka ainoastaan osan tulovuotta on sotaan se kunta, missä hänet olisi tulovuoden
2874: asunut valtakunnassa, verotettakoon siltä alussa ollut henkikirjoitettava ja yhteisön
2875: ajalta 1 momentin 1 kohdan ja muulta osalta kotikunnaksi se kunta, missä yhteisön koti-
2876: vuotta sen 2 kohdan mukaan. paikka tulovuoden alussa oli.
2877: Milloin puolisoita valtionverotuksessa on
2878: 10 §. yhteisverotettava, verotetaan kunnallisvero-
2879: Velvollinen suorittamaan valtionveroa va- tuksessakin vaimoa 1 momentin 3 kohdassa
2880: rallisuuden perusteella on: tarkoitetusta tulosta sille kunnalle, jolle hä-
2881: 1) tulovuoden päättyessä valtakunnassa nen miestään olisi vastaavista tuloista vero-
2882: asunut henkilö, valtakunnassa asuneen hen- tettava.
2883: kilön kuolinpesä ja kotimainen yhteisö sekä 13 §.
2884: täällä että muualla olevista varoistaan (ylei- Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan paik-
2885: nen verovelvollisuus); ja · kaa, jossa liikkeen tai ammatin pysyväistä
2886: 2) henkilö, joka tulovuoden päättyessä ei harjoittamista varten on erityinen laitos tai
2887: 48 IV,l. - Verolaki.
2888:
2889:
2890: jossa on ryhdytty erityisiin järjestelyihin, Muusta osasta tulojaan ne suorittavat kun-
2891: niin kuin paikkaa, missä sijaitsee liikkeen nallisveron kuntien keskusrahastoon, josta
2892: johto, sivuliike, teollisuuslaitos, tuotantolai- säädetään erikseen.
2893: tos, työpaja tai myymälä taikka muu pysy-
2894: väinen myynti- tai ostopaikka. Kiinteän 15 §.
2895: toimipaikan veroisena pidetään myös käy- Jos liikettä tai ammattia on harjoitettu
2896: tössä olevaa kaivosta tai muuta löydöstä, kivi- valtakunnassa siten, ettei sitä voida katsoa
2897: louhosta, turvesuota, soranotto- tai muuta sii- harjoitetun erityisesti missään kunnassa, tahi
2898: hen verrattavaa paikkaa taikka palstoitettu- jos ulkomaisella yhteisöllä tai henkilöllä, joka
2899: jen tai palstoitettaviksi tarkoitettujen kiin- ei ole asunut valtakunnassa, on ollut henkilö-
2900: teistöjen ammattimaisessa myynnissä näitä kohtaista tuloa täältä, taikka jos tulosta mak-
2901: kiinteistöjä, ja rakennusurakoinnissa paikkaa, settavan veron 12 § : n 1 momentin mukaan
2902: jossa sellaista urakointia on huomattavassa muutoin ei voida katsoa kuuluvan millekään
2903: määrässä harjoitettu, sekä linjaliikenteen tietylle kunnalle, verovelvollisen on suoritet-
2904: harjoittamisessa myös liikkeen huoltopaikkaa tava kunnallisvero kuntien keskusrahastoon.
2905: tai muuta erityistä liikennettä palvelevaa
2906: pysyväistä laitosta. 16 §.
2907: Sekä tulon että varallisuuden perusteella
2908: 14 §. suoritettavasta verosta ovat vapaat, mikäli
2909: Milloin tulo samasta liiketoiminnasta on jäljempänä ei toisin säädetä:
2910: katsottava saaduksi useammassa kunnassa, 1) Suomen valtio sekä Suomen Pankki,
2911: siitä on 5 prosenttia taikka, milloin olosuh- kansaneläkelaitos ja muut valtion laitokset,
2912: teet antavat siihen aihetta, suurempi tai pie- ei kuitenkaan postisäästöpankki;
2913: nempikin osuus kunnallisverotuksessa verotet- 2) kotimainen kunnallinen yhdyskunta,
2914: tava siinä kunnassa, jossa pääkonttori sijait- evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen
2915: see (pääkonttorikunta), ja muu osa niissä kirkkokunta sekä niiden seurakunta samoin
2916: kunnissa, joissa muuta kiinteätä toimipaik- kuin muu uskonnollinen yhdyskunta, niin
2917: kaa on käytetty, jaettuna kohtuuden mukai- myös tiekunta, lainajyvästö, siemenrahasto,
2918: sesti eri kunnissa valmistettujen tavaroiden armeliaisuuslaitos, sairaus- ja hautausavus-
2919: arvon, liikevaihdon suuruuden, sijoitettujen tuskassa sekä yleisradiotoimintaa harjoittava
2920: varojen määrän, työntekijäin lukumäärän tai kotimainen yhteisö;
2921: muun sellaisen perusteen mukaan, joka voi 3) sellainen kotimainen eläkelaitos, eläke-
2922: osoittaa eri kunnissa saaduksi katsottavan säätiö tai leski- ja orpokassa, joka saa avus-
2923: tulon suuruutta. tusta yleisistä varoista tahi joka on perus-
2924: Jos verovelvollisella samassa kunna&sa on tettu valtion, kunnallisen yhdyskunnan, seu-
2925: kaksi tai useampia liikkeitä taikka liikkeen rakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskun-
2926: ohella muita kiinteistöjä kuin varsinaisia nan palveluksessa olevia varten, samoin kuin
2927: maatalouskiinteistöjä, katsotaan yhteisen ve- sellainen työttömyyskassa, jolla on oikeus
2928: rotettavan tulon jakaantuvan liikkeiden ja saada apuraha valtionvaroista; sekä
2929: kiinteistöjen kesken liikevaihdon mukaisessa 4) sellainen kotimainen opetuslaitos, aat-
2930: suhteessa. teellinen yhdistys ja muu yhteisö, jolla, sen
2931: Mikäli verovelvollinen harjoittaa teollista tarkoittamatta toiminnallaan välittömästi
2932: toimintaa, jonka pääasiallisena raaka-aineena tuottaa siihen osallisille taloudellisia etuja,
2933: on jalostamaton pyöreä tai halkaistu puu- on tieteellinen, taiteellinen, kansanvalistusta,
2934: tavara, taikka käy kauppaa sellaisella tai maanpuolustusta tai kotimaista elinkeinoelä-
2935: veistetyllä puutavaralla, jaetaan liikkeen mää edistävä tai muu yleishyödyllinen tar-
2936: verotettavasta tulosta liikkeen laadun mu- koitus (yleishyödylUnen yhteisö), ei kuiten-
2937: kaan kohtuullinen osa kunnallisverotetta- kaan liikkeen eikä muuhun kuin yleiseen tai
2938: vaksi niiden kuntien hyväksi, missä puu- yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiin-
2939: tavaraa on liikettä varten verovuotena ha- teistön tai kiinteistön osan tulosta.
2940: kattu. Asetuksella voidaan määrätä verovelvolli-
2941: Liikepankit, postisäästöpankki sekä koti- seksi sellainen valtion laitos, joka harjoittaa
2942: maiset vakuutusyhtiöt suorittavat kunnallis- teollista, kaupallista tai muuta liiketoimin-
2943: veroa kiinteistötuloistaan 12 § : n mukaan. taa ja jota hoidetaan liikeperiaatteiden mu-
2944: IV,l. - Sukselainen ym. 49
2945:
2946: kaisesti. Niin ikään voidaan asetuksella an- 19 §.
2947: taa tarkempia määräyksiä siitä, millaista lai- Siitä poikkeavasti, mitä 16 §: ssä on saa-
2948: tosta voidaan pitää armeliaisuuslaitoksena, detty, valtio ja sen laitokset ovat verovelvol-
2949: kuin myös siitä, milloin opetuslaitos tai yh- lisia kunnalle sellaisen maatalous- ja muun
2950: teisö voidaan katsoa yleishyödylliseksi. kiinteistön tai kiinteistön osan tulosta, jota
2951: Väkijuomista annetussa laissa ( 45/32) mai- ei käytetä yleiseen tarkoitukseen, sekä kalas-
2952: nittu väkijuomayhtiö on vapaa suorittamasta tuksensa tulosta.
2953: valtion veroa. Kunnalle on väkijuomayhtiö vel- Niin ikään valtio ja nekin valtion laitok-
2954: vollinen maksamaan veroa ainoastaan niistä set, joita ei 16 §: n 2 momentin mukaisesti
2955: tuloista, jotka yhtiö saa kiinteistöstään ja ole määrätty verovelvollisiksi, ovat velvollisia
2956: teollisuuslaitoksestaan sekä harjoittamastaan suorittamaan kunnalle veroa liikeperiaattei-
2957: väkijuomain anniskelusta. Teollisuuslaitoksen den mukaisesti hoidetun teollisen, kaupallisen
2958: verotettavaa tuloa arvioitaessa pidettäköön tai muun liiketoiminnan puhtaasta tulosta.
2959: tällöin väkijuomain valmistuksesta saatavana Veroa ei kuitenkaan ole maksettava tulosta,
2960: tulona sitä alinta palkkiota, jonka yksityinen jonka valtio saa pääasiallisesti valtion laitos-
2961: väkijuoman valmistaja saa yhtiölle valmista- ten tarpeiden tyydyttämiseksi toimivasta tuo-
2962: mistaan tai niihin verrattavista väkijuomista, tantolaitoksesta, tahi laiva-, lento- ja autolii-
2963: taikka sitä hintaan sisältyvää voittoa, joka kenteestä, rautateistä, kanavista, satamista
2964: valmistajan voidaan katsoa saavan sellaisista taikka posti-, lennätin-, puhelin- tai radio-
2965: yhtiölle myymistään väkijuomista. laitoksista, ellei siitä 16 §: n 2 momentin no-
2966: jalla annetulla asetuksella ole toisin mää-
2967: 17 §. rätty.
2968: Varallisuuden perusteella suoritettavasta Tulo, jonka valtio saa metsistään, arvioi-
2969: verosta ovat vapaat seuraavat kotimaiset yh- daan 25 §: ssä mainittujen tuottoperusteiden
2970: teisöt: mukaan.
2971: 1) säästöpankkien vakuusrahasto, osuus-
2972: kassojen vakuusrahasto, hypoteekkiyhdistys
2973: ja asuntohypoteekkiyhdistys; 20 §.
2974: 2) sellainen kuoletuslainoja antava luotto- Puolisoihin sovelletaan yhteisverotusta si-
2975: laitos, jonka osinko saa sen yhtiöjärjestyksen ten, että heitä verotetaan heidän yhteenlas-
2976: mukaan olla enintään 5 prosenttia siihen ketun tulonsa ja varallisuutensa perusteella
2977: maksetulle pääomalle; sekä sen mukaisesti, kuin kumpikin heistä niitä
2978: 3) teollisuuden harjoittamista varten pe- vallitsee.
2979: rustettu yhteisö kolmelta, paitsi sähkövoiman Jos avioliitto on päätetty tulovuotena tai
2980: kehittämistä tai jakelua varten perustettu jos puolisot tulovuoden päättyessä välien rik-
2981: yhteisö ja kaivosyhteisö viideltä ensimmäi- koutumisen vuoksi ovat jatkuvasti asuneet
2982: seltä tulovuodelta sen perustamisesta lukien, erillään, heitä ei yhteisveroteta, vaan vero-
2983: mikäli sitä ei ole perustettu ennestään ole- tus toimitetaan erikseen niin kuin eri vero-
2984: massa olleen teollisuuslaitoksen toiminnan velvollisten verotus.
2985: jatkamiseksi. Kotona olevan alaikäisen lapsen tulosta ja
2986: 18 §. varallisuudesta verotetaan hänen vanhem-
2987: Sen estämättä mitä 16 §: ssä on säädetty, piaan.
2988: kunnallinen yhdyskunta on velvollinen suo-
2989: rittamaan kulmallisveroa toisessa kunnassa 21 §.
2990: liikkeen ja muuhun kuin julkiseen tarkoituk- Jos verovelvollinen kuolee tulovuoden ai-
2991: seen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan kana, on hänen jakamatonta kuolinpesäänsä
2992: tulosta, ei kuitenkaan laiva- tai ilmaliiken- siltä vuodelta verotettava sekä hänellä ol-
2993: nettä palvelevasta satamasta rakennuksineen leesta tulosta että myös siitä, mitä hänen
2994: ja laitteineen. kuoltuaan kuolinpesälle on tullut; ja sovel-
2995: Niin ikään ovat seurakunnat ja muut us- lettakoon tällöin kuolinpesään, mitä hänestä
2996: konnolliset yhdyskunnat sekä 16 §: n 1 mo- tämän lain mukaan olisi ollut voimassa.
2997: mentin 3 kohdassa tarkoitetut laitokset ja Mitä edellä tässä osassa ja 130 §: ssä on
2998: yhteisöt velvolliset suorittamaan kunnallis- luonnollisesta henkilöstä säädetty, on voi-
2999: veroa kiinteistö- ja liiketuloista. massa myös hänen jakamattomasta kuolin-
3000: 7 E 75/56
3001: 50 IV,l. - Verolaki.
3002:
3003:
3004: pesästään, ellei pesän jakamattomana pitä- neenä ja kahtena sitä edeltäneenä talousvuo-
3005: misestä ole tehty sellaista sopimusta, kuin tena keskimäärin vuotta kohti kunnassa an-
3006: perintökaaren 11 luvun 1 §: ssä tarkoitetaan. taneen, ottaen huomioon tuotteiden jalosta-
3007: minen siihen määrään, mikä paikkakunnalla
3008: 22 §. on yleistä, sekä paikkakunnalla tavalliset
3009: Yhtymää ei veroteta erikseen, vaan jaetaan luonnolliset vähennykset, maanvuokraa ja
3010: sen verotettava tulo ja varallisuus eri osa- velan korkoa sekä lapsilisä- ja kansaneläke-
3011: kasten tuloiksi ja varoiksi sen määräisinä, maksua lukuun ottamatta.
3012: mikä vastaa kunkin osuutta yhtymän tulosta Maatalouskiinteistön varsinaisena metsäta-
3013: ja varallisuudesta. loustulona on pidettävä sitä puhdasta tuot-
3014: toa, jonka samanlaatuisen metsämaan vero-
3015: 23 §. kuutiometreissä ilmaistuna arvioidaan kun-
3016: Verosta, joka on suoritettava kuolleen hen- nassa tulovuotena päättyneenä ja kahtena
3017: kilön tulosta ja varallisuudesta, vastaa kuo- sitä edeltäneenä hakkuuvuotena vallinneen
3018: linpesä ainoastaan pesän varoilla. Jos pesä kantohintatason mukaan laskettuna, keski-
3019: on jaettu, vastatkoon osakas vain siitä, mitä määrin vuotta kohti antaneen, kun paikka-
3020: hänen pesäosuudelleen verosta tulee, ja enin- kunnalla tavalliset hallinto- ja hoitokustan-
3021: tään pesäosuutensa määrällä. nukset, lapsilisä- ja kansaneläkemaksua sekä
3022: Verovelvollinen on niin kuin omasta ve- metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain ( 558/
3023: rostaan vastuussa sellaisen perheenjäsenensä 50) mukaista metsänhoitomaksua lukuun ot-
3024: verosta, jota on verotettu verovelvolliselta tamatta, otetaan huomioon.
3025: saadusta palkkatulosta tai hänen taloutensa Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu tuotto
3026: hyväksi tehdyn työn arvosta. määrätään kunkin vuoden verotusta varten
3027: Henkilölle, joka ei asu valtakunnassa, sekä vahvistettujen tuottoperusteiden nojalla.
3028: ulkomaiselle yhteisölle määrätyn veron suo-
3029: rittamisesta on myös niiden täällä oleva edus- 26 §.
3030: taja vastuussa niin kuin omasta verostaan. Verolautakunnan on tuottoperusteiden vah-
3031: vistamista varten ennen lokakuun 1 päivää
3032: tehtävä ehdotus siitä, mihin määriin arvioi-
3033: daan erilaisen pellon, luonnonniityn ja lai-
3034: II OSA. dunmaan 25 §: ssä tarkoitetun puhtaan tuo-
3035: ton tulovuotena päättyneenä talousvuotena
3036: Verotettava tulo ja varallisuus. hehtaaria kohti keskimäärin nousseen, mää-
3037: rättynä erikseen erilaisen maan laadun ynnä
3038: 1 luku. tilusten sijoituksen (verojyvitys) ja, milloin
3039: Tulo. se tarpeelliseksi katsotaan, erikseen kiinteis-
3040: tön aseman mukaan liike- ja kulutuspaikkoi-
3041: 24 §. hin nähden (sijaintiryhmitys), sekä mihin
3042: V eronalaiseksi tuloksi katsotaan, jäljem- määriin arvioidaan erilaisen ( veroluokitus)
3043: pänä mainituin rajoituksin, mitä verovelvol- ja kuljetusmahdollisuuksiin nähden eri ase-
3044: linen on tulovuotena rahana tai rahanarvoi- massa olevan (vyöhykejako) metsämaan sa-
3045: sena etuutena saanut. notussa pykälässä tarkoitettu viimeisen hak-
3046: V erotettava tulo on se jäännös, joka saa- kuuvuoden keskimääräinen puhdas tuotto.
3047: daan, kun veronalaisesta tulosta tehdään Kappale verolautakunnan päätöstä on vii-
3048: tässä laissa sallitut vähennykset. vytyksettä lähetettävä valtioneuvostolle sekä
3049: toinen kappale asetettava soveliaassa pai-
3050: 25 §. kassa kunkin kunnan alueella verovelvollis-
3051: Maatalouskiinteistöstä saatuna varsinaisena ten nähtäväksi 14 päivän ajaksi siitä lukien,
3052: maataloustulona on, mikäli jäljempänä ei jolloin nähtäväksi asettaminen on saatettu
3053: toisin säädetä, pidettävä sitä puhdasta tuot- tiedoksi sillä tavoin, kuin kunnalliset ilmoi-
3054: toa, joka samanlaisten kiinteistöjen maan- tukset kunnassa julkaistaan, sitä päivää lu-
3055: viljelyksen ja kotieläinhoidon kunnassa, pel- kuun ottamatta. Sillä, joka ei tyydy vero-
3056: lon, luonnonniityn ja laidunmaan tuotoksi lautakunnan päätökseen, on oikeus valtio-
3057: laskettuna, arvioidaan tulovuotena päätty- neuvostolle tehdä muistutuksensa päätöstä
3058: IV,l.- Sukselainen ym. 51
3059:
3060: vastaan kirjelmällä, joka on mainittujen 14 taminen on tapahtunut olennaisesti toisin ja
3061: päivän kuluessa toimitettava verojohtajalle. edullisemmalla tavalla kuin kunnassa ylei-
3062: Valtioneuvoston on, olipa verolautakunnan sesti.
3063: päätöstä vastaan tehty muistutus tai ei, vah-
3064: vistettava tuottoperusteet siten, että verotus 29 §.
3065: tulee oikeaksi ja koko valtakunnassa yhden- Maatalouskiinteistöstä saatuna tulona on
3066: mukaiseksi. Tähän valtioneuvoston päätök- niin ikään pidettävä sen työn arvoa, maata-
3067: seen ei voida hakea muutosta. louden liiketoiminnan hoito ja muu johto-
3068: Asetuksella annetaan tarkemmat määräyk- työ siihen luettuna, minkä verovelvollinen
3069: set niistä perusteista, menettelytavoista ja on varsinaisen maa- tai metsätaloutensa hy-
3070: siitä järjestyksestä, joiden mukaan verojyvi- väksi tehnyt, arvioituna rahaksi siihen mää-
3071: tys ja -luokitus sekä sijaintiryhmitys ja vyö- rään, mikä siitä työstä olisi ollut palkatulle
3072: hykejako on suoritettava ja tuottoperusteet henkilölle suoritettava (isännän työn arvo).
3073: on vahvistettava, samoin kuin siitä, miten ja Milloin puolisot, joita on yhteisverotettava,
3074: miltä viranomaiselta näihin toimituksiin saa- tai toinen heistä on tulovuotena hallinnut
3075: daan hakea muutosta. maatalouskiinteistöä, on työn arvona pidet-
3076: tävä ainoastaan sen puolison työn arvoa,
3077: jonka maa- tai metsätalouden hyväksi te-
3078: 27 §. kemä työ on arvioitava suuremmaksi.
3079: Jos jollakulla on ollut maatalouskiinteistö
3080: hallussaan ainoastaan osan tulovuotta, luet- Sen työn arvo, minkä maa- tai metsäta-
3081: takoon hänen tulokseen tuottoperusteiden loutta harjoittavan verovelvollisen kotona
3082: mukaisesta vuositulosta niin suuri osa, kuin oleva, ennen verotusvuotta 18 vuotta täyttä-
3083: hänen hallinta-aikansa on koko vuodesta. nyt lapsi tai muu perheenjäsen, puolisoa lu-
3084: kuun ottamatta, on tehnyt hänen varsinai-
3085: sen maa- tai metsätaloutensa hyväksi, arvioi-
3086: 28 §. tuna siten, kuin 1 momentissa on säädetty,
3087: Jos jollakin maatalouskiinteistöllä käytetty katsotaan lapsen tai perheenjäsenen veron-
3088: viljelys- tai muu tuotantotapa olennaisesti alaiseksi tuloksi ( perheenjäsenen työn arvo).
3089: poikkeaa kunnassa yleensä käytetystä vilje- Yhteisön tai yhtymän omistamastaan maa-
3090: lys- tai tuotantotavasta taikka jos jonkin talouskiinteistöstä saamana tulona on myös
3091: maatalouskiinteistön tuotto on hallan, kui- pidettävä sen osakkaan tai hänen perheen-
3092: vuuden, raesateen, tulvaveden, metsäpalon jäsenensä kiinteistön varsinaisen maa- tai
3093: tai muun sellaisen johdosta vähentynyt metsätalouden hyväksi tekemän työn arvoa,
3094: enemmän kuin kunnassa yleensä, on edelli- siitä maksettu palkka pois luettuna. Kuolin-
3095: sessä tapauksessa saatu lisätulo ja jälkim- pesän sellaisena tulona on myös pidettävä
3096: mäisessä tapauksessa tulon vähentyminen sen osakkaan tai osakkaan sen perheenjäse-
3097: otettava tuloa arvioitaessa kohtuullisessa nen pesän varsinaisen maa- tai metsätalou-
3098: maarassa huomioon. Niin ikään on maata- den hyväksi tekemän työn arvoa, jonka työn
3099: louskiinteistöstä saatuna varsinaisen maata- arvo on katsottava muiden työn arvoa suu-
3100: loustulon lisänä otettava huomioon kiinteis- remmaksi. Muiden osakkaiden tai osakkai-
3101: töllä olevasta sellaisesta tuotantolaitoksesta, den perheenjäsenten työn arvo on luettava
3102: jota verotuksessa ei lueta eri liikkeeksi, ai- asianomaisen omaksi veronalaiseksi tuloksi.
3103: heutunut tuoton lisäys. Edellä 1-3 momentissa tarkoitettuja työn
3104: Edellä 1 momentissa tarkoitetun viljelys- arvoja määrättäessä on otettava huomioon
3105: tai muun tuotantotavan katsotaan olennai- tilan koosta ja sen viljelysten laadusta joh-
3106: sesti poikkeavan kunnassa yleensä käytetystä tuvat rajoitukset työvoiman tehokkaaseen ja
3107: viljelys- ja tuotantotavasta, jos kiinteistöllä taloudelliseen käyttöön.
3108: on peltoviljelyksenä huomattavassa määrässä Jos viljelmältä tulovuotena saatu sato on
3109: viljelty sellaisia kasveja, joiden viljelemistä hallan, kuivuuden, raesateen, tulvaveden tai
3110: ei ole otettu huomioon 25 §: n 1 momentissa muun sellaisen syyn vuoksi jäänyt huomat-
3111: mainittuja tuottoperusteita määrättäessä, tai tavasti pienemmäksi kuin paikkakunnalla
3112: sellaisia kasveja, joiden viljeleminen pelto- yleensä säännöllisissä oloissa saatu sato ja
3113: kasveina ei ole kunnassa tavanmukaista, maatalouden työn menekki on tilalla tämän
3114: taikka jos maataloustuotteiden rahaksi muut- johdosta olennaisesti pienentynyt, voidaan
3115: 52 IV,l. - Verolaki.
3116:
3117:
3118: edellä säädettyjen perusteiden mukaan ar- jäsenellä tai osakkaana ja hänen perheel-
3119: vioituja isännän ja perheenjäsenen työn ar- lään on kiinteistöllä olevasta asunnosta ollut
3120: voja alentaa määrällä, jolla työn menekin yli siitä maksetun vuokran.
3121: arvioidaan vahingon johdosta alentuneen.
3122: 32 §.
3123: 30 §. Liike- tai ammattitulona pidetään kaikkea
3124: Poronhoidosta saatuna tulona on pidettävä liike- tai ammattitoiminnan antamaa tuot-
3125: sitä puhdasta tuottoa, minkä poronhoidon toa, olipa se saatu rahana tai tavarana tahi
3126: edellisenä poronhoitovuotena arvioidaan kes- muuna rahan arvoisena etuutena.
3127: kimäärin antaneen paliskunnan toimesta V eronalaista liike- tai ammatti tuloa on
3128: luettuna, vuotta vanhempaa poroa kohti. myös:
3129: Tätä tuottoa arvioitaessa on noudatettava pe- 1) sen tavaran arvo, jonka verovelvollinen
3130: rusteita, joiden vahvistamisessa on sovellet- on itseään tai perhettään varten käyttänyt
3131: tava, mitä 26 §: ssä maatalouden tuottope- yrityksensä tuotteista tai kaupan pitämistään
3132: rusteiden vahvistamisesta säädetään. valmisteista;
3133: Porotalouden hyväksi tehdyn työn arvon 2) Liikkeeseen kuuluvasta vaihto-omaisuu-
3134: verottamisessa on vastaavasti noudatettava, desta saatu korvaus siltä osalta, kuin omai-
3135: mitä 29 §: ssä on säädetty. suuden hinta, jos omaisuus olisi myyty, olisi
3136: ollut veronalaista liiketuloa;
3137: 31 §. 3) liikkeeseen kuuluvan käyttöomaisuuden,
3138: Muusta kiinteistöstä kuin maatalouskiin- paitsi rakennusten, luovutuksessa takaisin
3139: teistöstä saatuna tulona tai maatalouskiin- saatu, aikaisemmin verotuksessa hyväksytty,
3140: teistöstä saatuna muuna kiinteistötulona kuin 41 § :ssä tarkoitettu arvonvähennys;
3141: varsinaisena maataloustulona verotetaan 4) liikkeen varsinaiseen omaisuuteen kuu-
3142: puhtaan tulon mukaan erikseen määrättynä: luviksi katsottavista varoista kertynyt korko
3143: ja osinko;
3144: 1) puutarha- ja muusta siihen verratta- 5) voitto-osuuskorvaus (royalty) ja tois-
3145: vasta viljelyksestä saatu puhdas tulo, lu- tuvaismaksu patentin, mallin tai muun sel-
3146: kuunottamatta sitä tuloa, mikä on saatu sel- laisen käyttämisestä, sikäli kuin korvausta
3147: laisesta kotipuutarhasta, joka samanlaisilla tai maksua ei ole pidettävä kiinteistöstä saa-
3148: ja samaa suuruusluokkaa olevilla kiinteis- tuna tulona;
3149: töillä kunnassa on yleinen; 6) yrityksen luovuttamisesta toisen käytet-
3150: 2) vuokratulo sekä kalavedestä, metsästys- täväksi saatu korvaus; sekä
3151: maasta ynnä muiden sellaisten etuuksien hy- 7) liikkeen toiminimen ja muun kuin kiin-
3152: väksi käyttämisestä tai luovuttamisesta saatu teän käyttöomaisuuden satunnaisesta luovu-
3153: puhdas tulo; tuksesta saatu, 35 §: ssä tarkoitettu voitto.
3154: 3) se etu rahaksi arvioituna, joka vero-
3155: velvollisella on ollut omaan tai perheensä
3156: tarpeeseen käytetystä, kiinteistöllä olevasta 33 §.
3157: omasta tai vapaasta asunnosta; Liike- tai ammattitulona verotetaan silloin-
3158: 4) kaivoksen tai muun kivennäislöydöksen kin, kun tulo on saatu maatalouden harjoit-
3159: käyttöoikeuden korvaus, kuin myös muusta tamisen yhteydessä, myös sitä puhdasta tu-
3160: kiinteän omaisuuden käyttämisestä saatu loa, joka saadaan:
3161: voitto-osuuskorvaus (royalty); 1) viljatuotteiden edelleen jalostamisesta
3162: 5) liikkeen tai ammatin harjoittamiseen muuhun kuin kotitarvekäyttöön;
3163: tai liikkeen henkilökunnan asuntotarkoituk- 2) mehiläisten ja turkiseläinten hoidosta
3164: siin käytetystä kiinteistöstä saatu etu rahaksi muuta kuin kotitaloutta varten;
3165: arvioituna; sekä 3) oriin astutukseen luovuttamisesta;
3166: 6) kiinteistön ja sen tarkoituksiin käyte- 4) metsäntuotteiden sellaisesta valmistami-
3167: tyn irtaimiston satunnaisesta luovutuksesta sesta, jota ei ole otettu huomioon 25 §: n 2
3168: saatu 35 §: ssä tarkoitettu voitto. momentissa mainittuja tuottoperusteita mää-
3169: Kuolinpesän tai yhteisön omistamastaan rä ttäessä; sekä
3170: kiinteistöstä saamana tulona on pidettävä 5) vapaasta kalastuksesta ja metsästyk-
3171: myös sitä etua rahaksi arvioituna, mikä sen sestä muuta kuin kotitaloutta varten.
3172: IV,l. - Sukselainen ym. 53
3173:
3174: 34 §. Henkilökohtaiseksi veronalaiseksi tuloksi
3175: Henkilökohtaisena tulona verotetaan: katsotaan kunnallisverotuksessa myös varalli-
3176: 1) palkka, palkkio, osapalkkio sekä muu suuden lisäys, joka on saatu lahjan, perin-
3177: etuus tai korvaus virasta tai toimesta taikka nön tai testamentin kautta, milloin se on
3178: työstä, tehtävästä tahi palveluksesta, jonka tullut muulle kuin puolisolle tai suoraan
3179: tulon tai palkan saaja korvausta vastaan ylenevää tai alenevaa polvea olevalle perilli-
3180: on työn tai tehtävän antajalle suorittanut, selle.
3181: olipa se saatu rahana tai tavarana tahi
3182: muina luontoisetuina, ei kuitenkaan milloin 35 §.
3183: sitä voidaan pitää itsenäisen liikkeen tai am- Veronalaista tuloa on myös omaisuuden
3184: matin harjoittamisesta saatuna tulona; satunnaisen luovutuksen tuottama voitto ( sa-
3185: tunnainen myyntivoitto), jos omaisuus on
3186: 2) pääomatulo, niin kuin korko talletuk- saatu ostamalla tai vaihtamalla tahi muulla
3187: sista, lainoista ja obligatioista, sekä osinko- niihin verrattavalla saannolla vastiketta vas-
3188: tulo, sikäli kuin ne eivät ole liiketuloa; taan ja ollut luovuttajan omana, irtain viittä
3189: 3) rahaksi arvioitu etu sellaisesta huoneis- vuotta ja kiinteä kymmentä vuotta lyhyem-
3190: tosta, joka verovelvollisella on käypää vuok- män ajan. Satunnaisena luovutuksena ei ole
3191: ramaksua pienemmästä vastikkeesta ollut pidettävä pakkolunastukseen perustuvaa luo-
3192: työnantajaltaan taikka yhteisön tai yhtymän vutusta.
3193: osakkaana tahi muulla sellaisella perusteella; Edellä 1 momentissa tarkoitettuna voittona
3194: 4) tulo eläkkeestä, elinkorosta ja muusta pidetään luovutetun omaisuuden luovutus-
3195: sellaisesta etuudesta; hinnan 3a alkuperäisen hankintahinnan vä-
3196: 5) testamentilla tai lahjana saadun elin- listä eroa, kun hankintahinnasta on vähen-
3197: kautisen nautintaoikeuden, eläkkeen tai netty luovuttajan omistusaikana verotuksissa
3198: muun elinkautisen tai määrävuosiksi jolle- hyväksytyt arvonvähennykset ja siihen on
3199: kulle tulevan etuuden vuotuinen tuotto, ei lisätty luovuttajan omaisuuteen panemien
3200: kuitenkaan milloin se on saatu kiinteistön tai sellaisten parannusten arvo, joita hän ei ole
3201: liikkeen hallintaoikeudesta; saanut vuotuisissa verotuksissaan vähentää.
3202: Niin ikään on luovutushintaan lisättävä luo-
3203: 6) mitä välien rikkoutumisen vuoksi jat- vuttajan omistusaikana, ei kuitenkaan pitem-
3204: kuvasti erillään asuva tai avioerossa elävä mältä ajalta kuin tulovuodelta ja sitä edel-
3205: puoliso laillisen velvoitteen perusteella saa täneiden viiden vuoden ajalta, kiinteistöitä
3206: elatusapuna toiselta puolisoita itselleen tai erikseen luovutettaviksi hakattujen metsän-
3207: hoidossaan olevalle lapselleen; tuotteiden sekä luovutuksessa pidätetyn hak-
3208: 7) sellainen rahana tai tavarana saatu kuuoikeuden kantoarvo, vähennettynä sa-
3209: avustus, joka vapaaehtoisen sitoumuksen tai moilta vuosilta verotetuna metsäntuotolla.
3210: muun velvoitteen nojalla määräajoin suori- Milloin luovutettua omaisuutta on verovel-
3211: tetall!n, ei kuitenkaan, jos avustuksen saaja vollisen omistusaikana kohdannut vahinko,
3212: elää samassa taloudessa kuin avustuksen an- josta hän on saanut korvausta, lisättäköön
3213: taja, eikä myöskään, jos avustus, joka ei ole myös tämä korvaus luovutushintaan, sikäli
3214: vahingonkorvausta, on annettu kasvatusta tai kuin sitä ei ole käytetty tuhoutuneen tai va-
3215: koulutusta varten (toistuvaisavustus); sekä hingoittuneen omaisuuden uudistamiseen tai
3216: 8) satunnainen voitto, sellaiseksi luettuna kuntoon panemiseen.
3217: myös 35 § : ssä tarkoitettu, muun kuin
3218: 31 § :n 1 momentin 6 kohdassa ja 32 § :n 36 §.
3219: 2 momentin 7 kohdassa mainitun omaisuu- Milloin tulo valtakunnassa harjoitetusta
3220: den satunnaisesta luovutuksesta saatu voitto. liikkeestä, joka välittömästi tai välillisesti on
3221: Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua riippuvainen ulkomaisesta yhteisöstä tai ulko-
3222: henkilökohtaista tuloa on myös päivärahana maalla asuvasta henkilöstä, jää huomattavasti
3223: tai edustusrahana tahi muussa sellaisessa pienemmäksi kuin muista samanlaisista liik-
3224: muodossa annettu etuus siltä osin kuin sen keistä yleensä saatu tulo, taikka jos sellaisen
3225: ei voida katsoa kuluneen niihin erityisiin liikkeen tulo muutoin on katsottava kohtuut-
3226: kustannuksiin, joita varten tällainen etuus on toman pieneksi, voidaan liikettä, sen jälkeen
3227: annettu. kun verovelvolliselle on annettu tilaisuus tar-
3228: 54 IV,l. - Verolaki.
3229:
3230:
3231: peellisten selvitysten esittämiseen, harkinnan 8) huoltoapua, työttömyys- tai hautaus-
3232: mukaan verottaa tulosta, jota liikkeen laa- avustusta, valtiolta saatua äitiysavustusta,
3233: tuun ja laajuuteen nähden on pidettävä koh- perhelisää, lapsilisää ja invaliidirahaa tai
3234: tuullisena. lain nojalla myönnettyä vanhuusavustusta,
3235: Ulkomaisen vakuutuslaitoksen tulon arvioi- opintoavustusta tai apurahaa, kansaneläkelai-
3236: mista varten voidaan asetuksella määrätä, toksen suorittamaa työkyvyttömyys- tai van-
3237: miten monta prosenttia vakuutusmaksuista, huuseläkettä lisäeläkkeineen, asevelvollisen ja
3238: jotka sellainen laitos on kantanut täällä har- invaliidin omaisen sotilasavustusta tai huolto-
3239: joitetusta vakuutusliikkeestä, on eri vakuu- rahaa eikä myöskään muuta sellaista lain tai
3240: tusaloilla luettava täältä saaduksi tuloksi. asetuksen nojalla rahana tai luontaisetuna
3241: Jos sellainen ulkomaalla asuva henkilö tai annettua avustusta;
3242: ulkomainen yhteisö, jolle ei ole myönnetty 9) työtaistelun johdosta asianomaiselta
3243: oikeutta harjoittaa valtakunnassa elinkeinoa työmarkkinajärjestöitä saatua määrää;
3244: tahi jolla ei ole täällä kiinteätä toimipaikkaa, 10) henki- tai pääomavakuutuksen nojalla
3245: harjoittaa täällä ansiotoimintaa, on tällaisen saatua pääomaa, mikäli se suoritetaan va-
3246: henkilön tai yhteisön suoritettava veroa siitä kuutetulle itselleen, hänen puolisolleen, suo-
3247: tulosta, jonka arvioidaan muodostuneen val- raan ylenevässä tai alenevassa polvessa ole-
3248: takunnassa harjoitetusta toiminnasta. valle sukulaiselleen tahi kuolinpesälleen, eikä
3249: kansaneläkelain (248/37) nojalla palautettua
3250: 37 §. kansaneläkevakuutusmaksua;
3251: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota valtion- 11) rikoslain 9 luvun 2 § :n 1 ja 3 koh-
3252: eikä kunnallisverotuksessa: dassa mainittuja ja niihin verrattavia va-
3253: 1) mitä on saatu naimaosana, avio-oikeuden hingonkorvauksia, eikä muista esinevahin-
3254: nojalla tai etuosana jakamattomasta pesästä; goista suoritettuja korvauksia, lukuun otta-
3255: 2) mitä on saatu perintönä tai testamentin matta 32 §: n 2 momentin 2 kohdassa tar-
3256: nojalla taikka lahjana, paitsi 34 § :n 1 mo- koitettua korvausta, ei myöskään mitä on
3257: mentin 5 ja 7 kohdassa sekä kunnallisvero- saatu sairauden tai vamman johdosta kor-
3258: tuksessa 34 § : n 3 momentissa tarkoitetussa vauksena vakuutus- tai eläkelaitokselta, elä-
3259: tapauksessa; kesäätiöltä tahi valtiolta, ei silloinkaan, kun
3260: 3) tasavallan presidentin palkkausta ja korvaus suoritetaan eläkkeenä tai elinkor-
3261: eläkettä; kona, paitsi siltä osalta, kuin sen vuotuis-
3262: 4) ulkomaisessa edustuksessa palvelevien
3263: määrä ylittää 75 000 markkaa;
3264: paikalliskorotusta sekä kurssi- ja hintavaih-
3265: telukorvausta;4 12) mitä kotimainen osakeyhtiö tai osuus-
3266: 5) stipendiä tai muuta apurahaa, joka on kunta, joka ei harjoita kauppaa arvopape-
3267: saatu opintoja tai tutkimuksia varten, niihin reilla, on saanut osinkona osakeyhtiöstä tahi
3268: luettuna Suomen Akatemiasta ja valtion apu- osuuspääoman korkona osuuskunnasta;
3269: rahoista korkeimman hengenviljelyn edistä- 13) säästöpankkien tai osuuskassojen va-
3270: miseksi annetun lain (732/47) mukaiset apu- kuusrahastosta saatua avustusta;
3271: rahat, tahi tieteellisen tai taiteellisen toimin- 14) mitä osakas on saanut osinkona 7 §:n
3272: nan tunnustukseksi annettua palkintoa tai 1 momentissa tarkoitetusta kotimaisesta
3273: valtion samoin perustein myöntämää elä- kaupparekisteriin merkitystä avoimesta tai
3274: kettä; kommandiittiyhtiöstä tahi laivanisännistö-
3275: 6) valtiolta tai julkiselta yhdyskunnalta yhtiöstä;
3276: saadusta, tietystä tehtävästä johtuneiden eri- 15) mitä liikkeen yhteydessä toimiva itse-
3277: tyisten kustannusten korvauksen sitä osaa, näinen eläkelaitos tai eläkesäätiö on toimin-
3278: jonka on katsottava kuluneen sanottuun tar- taansa varten saanut siihen määrään asti,
3279: koitukseen; kuin vakuutusteknillisten perusteiden mu-
3280: 7) lesken tai orvon eläkettä, jota suorite- kaan laitoksen eläkesitoumuksista johtuvan
3281: taan vainajan virka-, työ- tai muun palvelus- eläkevastuun peittämiseen tarvitaan;
3282: suhteen perusteella, paitsi siltä osalta, kuin 16) liikkeestä saaduksi tuloksi sitä osaa
3283: sen vuotuismäärä ylittää 100 000 markkaa, yrityksen antamasta tuotosta, joka 31 § : n
3284: eikä myöskään valtiolta saatua lahjapalk- 1 momentin 5 kohdan mukaan on verotettava
3285: kiota; kiinteistötulona;
3286: IV,l. - Sukselainen ym. 55
3287:
3288: 17) kiinteistöstä rahana, luonnontuotteina 5) palkka-, ravinto- ja muut etuudet, jotka
3289: tai muuna tavarana saatua kiinteistöeläkettä verovelvollinen on suorittanut muussa elin-
3290: (syytinkiä) ; keinossaan tai ansiotoiminnassaan kuin var-
3291: 18) valtiolta saatua uudisraivauspalkkiota, sinaisessa maa- sekä metsätaloudessa työs-
3292: metsänparannus-, salaojitus- ja maanparan- kennelleille henkilöille, niin myös entisille
3293: nusavustusta eikä muuta perustamiskustan- toimihenkilöilleen ja työntekijöil1een sekä
3294: nuksia varten annettua valtionapua; heidän perheenjäsenilleen suoritetut kohtuul-
3295: 19) asevelvollisen· päivärahaa; liset eläkkeet ja muut avustukset, niihin
3296: 20) alaikäisen lapsen saamaa työtuloa siltä luettuna huoltoapulain 5 § :ssä tarkoitettu
3297: osin, kuin se ei ylitä 100 000 markan määrää; elatus;
3298: 21) petoeläinten tapporahaa; sekä 6) mitä yhtymä tai 37 § :n 14 kohdassa
3299: 22) maksua, joka on suoritettu liittymi- tarkoitettu yhteisö on maksanut osakkaal-
3300: sestä sähkövoimaa kehittävän tai jakavan leen kohtuulliseksi katsottavana palkkana;
3301: liikkeen, taikka puhelinlaitoksen, tahi vesi- 7) edellä 5 kohdassa tarkoitetut palkka-,
3302: johto- tai viemärilaitoksen verkostoon. ravinto- j,a muut etuudet, eläke-etuuksia
3303: lukuun ottamatta, jotka verovelvollinen on
3304: 38 §. suorittanut ansiotoiminnassaan jatkuvasti
3305: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota valtion- työskennelleelle, kotona olevalle, ennen vero-
3306: verotuksessa : tusvuoden alkua 18 vuotta täyttäneelle lap-
3307: 1) asunto-osakeyhtiölle taikka siihen ver- selleen taikka muulle perheenjäsenelleen,
3308: rattavalle kiinteistöosakeyhtiölle tai asunto- puolisoa lukuun ottamatta, ei kuitenkaan
3309: osuuskunnalle sitä asuntoetua, josta osakas enempää, kuin mitä työstä olisi ollut palka-
3310: tai jäsen on erikseen verovelvollinen; eikä tulle henkilölle maksettava;
3311: 2) kotimaisten raha-arpojen tai palkinto- 8) mitä kotimaisen vakuutuslaitoksen lain
3312: obligatioiden arvonnassa saatua voittoa, josta mukaan on siirrettävä korvaus- ja vakuu-
3313: on suoritettu leimaveroa, ei myöskään voittoa, tusmaksurahastoihinsa;
3314: joka on saatu urheilu- tai hevoskilpailujen 9) mitä liike on sen yhteydessä toimivalle
3315: yhteydessä asianomaisella luvalla toimeen- itsenäiselle eläkelaitokselle tai eläkesäätiölle
3316: pannussa vedonlyönnissä. 37 § :n 15 kohdassa mainittuun tarkoitukseen
3317: suorittanut;
3318: 10) mitä säästöpankin tai osuuskassan on
3319: suoritettava säästöpankkien .tai osuuskassojen
3320: 2 luku. vakuusrahastolle;
3321: Veronalaisesta tulosta tehtävät vähennykset. 11) apteekkimaksu;
3322: 12) lapsilisä- ja kansaneläkemaksu, jonka
3323: 39 §. verovelvollinen on elinkeinotoiminnasgaan pi-
3324: Veronalaisesta tulosta saadaan luonnolli- tämiensä työntekijäin puolesta suorittanut;
3325: sena vähennyksenä vähentää tulon hankki- 13) matkakustannukset asunnosta työpaik-
3326: misesta ja säilyttämisestä johtuneet kustan- kaan, mikäli ne ylittävät sellaiset kustan-
3327: nukset. nukset, joiden voidaan katsoa sisältyvän
3328: paikkakunnalla tavallisiin elinkustannuksiin,
3329: 40 §. ei kuitenkaan, milloin kyseessä olevat elin-
3330: Tulon hankkimisesta johtuneeksi kustan- kustannukset ovat niin paljon halvemmat
3331: nukseksi katsotaan mmm muassa: kuin siellä, missä työpaikka on, että mat-
3332: 1) tulon hankkimiseen käytetystä maasta kustamisesta aiheutuneiden lisämenojen voi-
3333: tai huoneista maksettu vuokra; daan katsoa tulleen sen kautta korvatuiksi;
3334: 2) tulon hankkimiseen käytetyn velkapää- 14) tutkimusmatkoista, tutkimusvälineiden
3335: oman korko; ja tieteellisen tai ammattikirjallisuuden
3336: 3) verovelvollisen muuta tuotantoaan var- hankkimisesta, ynnä tieteellisestä työstä muu-
3337: ten käyttämien, maatalouskiinteistöstä saa- toin johtuneet taikka taiteen harjoittamisesta
3338: tujen tuotteiden ja muiden etuuksien arvo; aiheutuneet kohtuullisiksi katsottavat kus-
3339: 4) tulovuotena suoritetut osto- ja myynti- tannukset, mikäli niitä ei ole suoritettu
3340: hyvitykset, ylijäämäpalautukset sekä vuosi- 37 § :n 5 kohdassa mainitulla stipendillä
3341: ja vaihtoalennukset; tai muulla apurahalla;
3342: 56 IV,l. - Verolaki.
3343:
3344:
3345: 15) siirtyvät vuosilomakorvaukset; 2) kaivosten, kivilouhosten, turvesoiden,
3346: :J-6) aluksen arvioidusta luokituskustan- savialueiden ja muun sellaisen omaisuuden
3347: nuksesta tulovuoteen kohdistuva osa; käyttämisestä johtunut ainesarvon vähenty-
3348: 17) edellä 31 § : n 1 momentin 6 kohdassa, minen.
3349: 32 § :n 2 momentin 7 kohdassa ja 34 § :n 1 Asetuksella annetaan tarkempia määräyksiä
3350: momentin 8 kohdassa tarkoitetun tulon hank- 1 momentissa tarkoitettujen vuotuisten ar-
3351: kimisesta olleet menot, ei kuitenkaan tulon vonvähennysten suuruudesta.
3352: määrän ylittävältä osalta; Milloin tärkeä yleinen etu sitä vaatii, val-
3353: 18) omaisuuden satunnaisesta luovutuk- tioneuvosto voi asettamillaan ehdoilla myön-
3354: sesta saadun voiton osalta tai muusta satun- tää verovelvolliselle oikeuden lukea määrä-
3355: naisesta luovutuksesta tulovuotena aiheutu- vuosina hyväkseen 32 §: n 2 momentin 3
3356: nut tappio, ei kuitenkaan kunnallisverotuk- kohdassa tarkoitetusta omaisuudesta sään-
3357: sessa muussa kuin siinä kunnassa, jossa sa- nönmukaista suuremmat arvonvähennykset.
3358: masta luovutuksesta saatu voitto olisi ollut Tähän valtioneuvoston päätökseen älköön
3359: verotettava; haettako muutosta.
3360: 19) ulkomaan rahan kurssin muuttumisen
3361: johdosta ulkomaan rahasta tahi ulkomaan
3362: rahan määräisestä saamisesta tai velasta 42 §.
3363: ansiotoiminnan yhteydessä syntynyt vuotui- Tulon hankkimisesta johtuneina kustan-
3364: llE'i! kurssitappio; nuksina ei pidetä muun muassa:
3365: 20) ulkomaalta saadusta, täällä veron- 1) verovelvollisen ja hänen perheensä elan-
3366: alaisesta tulosta ulkomaalla maksettu vero; tokustannuksia, joihin luetaan myös asun-
3367: sekä non vuokra sekä verovelvollisen it<leään var-
3368: 21) metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain ten pitämän palvelusväen palkkaus ja elatus
3369: (558/50) mukainen metsänhoitomaksu. ynnä mitä muuta on niihin verrattava,a;
3370: Edellä 1 momentin 2 kohdassa sekä 43 § :n 2) verovelvollisen oman pääoman korkoa
3371: 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna velan tahi rahana, luonnontuotteina tai muuna ta-
3372: korkona pidetään myös kahta kolmannesta varana suoritettua kiinteistöeläkettä (syy-
3373: veronmaksun laiminlyömisen johdosta suori- tinkiä) ; eikä
3374: tettavasta veronlisäyksestä annetussa laissa 3) mitä verovelvollinen on sijoittanut
3375: (1077/43) säädetystä veronlisäyksestä. uudisrakennuksiin, uudisviljelyksiin, perus-
3376: Milloin liikettä perustetta,essa, uudelleen parannuksiin taikka liikkeensä perustamiseen
3377: järjestettäessä tai laajennettaessa tulon hank- tai laaj,entamiseen tahi muuhun sellaiseen.
3378: kimisesta johtuneita liikkeen perustamiseen,
3379: uudelleen järj,estämiseen tai laajentamiseen
3380: liittyviä kustannuksia ei ole voitu niiden 43 §.
3381: syntymisvuonna vähentää tulosta sen puut- V altakunnassa koko tulovuoden ajan asu-
3382: tumisen tai vähäisyyden vuoksi, saadaan neella luonnollisella henkilöllä sekä kotimai-
3383: sanotut kustannukset liikkeen kirjanpidon sella yhteisöllä, kuolinpesällä ja yhtymällä
3384: mukaisesti poistoina vähentää tulosta viiden on oikeus yleisenä vähennyksenä tulostaan
3385: vuoden kuluessa niiden syntymisestä lukien. vähentää:
3386: 1) velkain korot, sikäli kuin ne eivät ole
3387: 41 §. vähennettävissä 40 § :n 1 momentin 2 koh-
3388: Luonnollisina vähennyksinä saadaan ve- dan nojalla, ei kuitenkaan mikäli ne koh-
3389: ronalaisesta tulosta tehdä myös seuraavat distuvat sellaiseen ansiotoimintaan, josta
3390: arvonvähennykset: saatua tuloa ei ole pidettävä veronalaisena,
3391: 1) muun veronalaisen tulon, kuin varsi- muuta kuin toiminnasta saadun tulon ylittä-
3392: naisen maa- ja metsätaloustulon hankkimi- vältä osalta;
3393: sessa käytettyjen rakennusten, alusten, ko- 2) toisesta tulolähteestä saadusta tulosta
3394: neiden, kaluston ja työvälineiden sekä mui- toisen kotimaisen tulolähteen tappio, jota ei
3395: den niihin verrattavien esineiden ynnä vasti- o1e katsottava pääoman vähennykseksi;
3396: ketta vastaan hankitun patentti- ja muun 3) valtakunnassa asuvalle luonnolliselle
3397: sellaisen oikeuden vuotuinen, kohtuullinen henkilölle suorittamansa avustus, joka on
3398: arvon vähentyminen; sekä mainittu 34 § :n 1 momentin 5 ja 6 koh-
3399: IV,l. - Sukselainen ym. 57
3400: dassa, sekä saman momentin 7 kohdassa tar- 44 §.
3401: koitettu kohtuullinen toistuvaisavustus, joka Luonnollinen henkilö, joka koko tulovuo-
3402: on annettu sellaisen avustuksen tarpeessa den on asunut valtakunnassa, saakoon sen
3403: olevalle henkilölLe, sikäli kuin näitä avus- lisäksi, mitä 39, 40, 41 ja 43 §: ssä on sää-
3404: tuksia ei ole pidettävä luonnollisina vähen- detty, erityisenä vähennyksenä vähentää:
3405: nyksinä; 1) maksun, jonka hän on suorittanut
3406: 4) lahjoitukset sellaiseen yleishyödylliseen omasta taikka puolisonsa tai lastensa henki-,
3407: tarkoitukseen, kuin asetuksella tarkemmin pääoma-, elinkorko-, tapaturma- tai sairaus-
3408: säädetään; vakuutuksesta, kuitenkin enintään 5 000
3409: 5) luonnollisen henkilön työstä saadun tu- markkaa verovelvollista itseään ja kutakin
3410: lon (työtulo) sekä aikaisemman virka- tai perheenjäsentä kohti;
3411: työsuhteen perusteella saadun eläkkeen mää- 2) eläke-, leski- ja orpo- ynnä muusta sel-
3412: rästä 10 prosenttia, jolloin työstä sa:atuna laisesta vakuutuksesta avustuskassaan tai
3413: tulona on pidettävä 34 § :n 1 momentin 1 muuhun vakuutus- tai eläkelaitokseen suori-
3414: kohdassa tarkoitettua palkkatuloa sekä 29 ja tetut maksut, kansaneläkevakuutusmaksu
3415: 30 §: ssä mainittua isännän ja perheenjäse- niihin luettuna, ei kuitenkaan enempää kuin
3416: nen työn arvoa sekä sellaista osaa ammatti- 10 000 markkaa sekä lisäksi 5 000 markkaa
3417: ja liiketulosta, jota on pidettävä kohtuulli- puolisaa ja kutakin alaikäistä lasta kohti,
3418: sena korvauksena verovelvollisen ammatis- taikka, milloin hänen virkansa tai toimensa
3419: saan ja liikkeessään suorittamasta työstä vuoksi on ollut sellaisia maksuja suoritet-
3420: (työtulovähennys); tava, enemmänkin, kuitenkin enintään kolme
3421: 6) ulkomaanliikenteessä purjehtivassa aluk- prosenttia työtulon määrästä;
3422: sessa suoritetusta palveluksesta saadusta 3) lapsilisä- ja kansaneläkemaksu, jonka
3423: palkkatulon kokonaismäärästä 5 kohdassa verovelvollinen on työnantajana suorittanut,
3424: mainitun vähennyksen lisäksi 15 prosenttia, sikäli kuin sitä ei ole vähennetty 40 § : n 1
3425: viimeksimainittuna vähennyksenä ei kuiten- momentin 12 kohdan nojalla;
3426: kaan enempää kuin 50 000 markkaa (meri- 4) omat ja perheenjäsentensä lääkärin- ja
3427: miesvähennys); lääkekulut sekä sairaalamaksut ynnä niihin
3428: verrattavat sairaudesta johtuneet kustannuk-
3429: 7) yhteisverotettavilla puolisoilla, jotka set, kuitenkin enintään 60 000 markkaa, mil-
3430: molemmat ovat olleet sellaisessa ansiotyössä, loin kysymyksessä on naimaton henkilö,
3431: kuin 5 kohdassa tarkoitetaan, yhteenlaske- eronnut tai leski taikka puolisot, joita ei ole
3432: tusta tulostaan, sen puolison, joka on ansain- yhteisverotettava, sekä enintään 80 000
3433: nut vähemmän, tästä työstä saama, saman markkaa, milloin kysymyksessä ovat yhteis-
3434: kohdan mukaan vähennetty ansiotulo, enin- verotettavat puolisot, minkä lisäksi mainit-
3435: tään kuitenkin 75 000 markkaa ja tämän tuja enimmäismääriä on korotettava 10 000
3436: määrän ylittävältä osalta puolet, ei kuiten- markalla jokaisen sellaisen alaikäisen lapsen
3437: kaan yhteensä enempää kuin 200 000 mark- kohdalta, jota verovelvollinen on tulovuotena
3438: kaa (yhteisvähennys); sekä elättänyt ( sairausvähennys);
3439: 8) edelliseltä tulovuodelta maksuunpantu 5) invaliidi, jonka vammasta tai pysähty-
3440: kunnallisvero. neestä sairaudesta aiheutunut työkyvyttö-
3441: Mitä 1 momentin 2, 4, 7 ja 8 kohdassa on myys- tai haitta-aste on pysyväisesti satapro-
3442: sanottu, ei kuitenkaan koske kunnallisvero- senttinen, 100 000 markkaa tai, jos sanottu
3443: tusta. Vähennykset, joita tarkoitetaan 1 ja prosenttimäärä on pienempi, kuitenkin vä-
3444: 3 kohdassa, saadaan kunnallisverotuksessa hintään 20 prosenttia, prosenttimäärää vas-
3445: tehdä vain kotikunnalle verotettavista tu- taavan osan 100 000 markasta, kuitenkin
3446: loista. niin, että henkilö, joka saa kansaneläkelain
3447: Luonnollisella henkilöllä, joka ei ole koko mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai on työ-
3448: tulovuotta asunut valtakunnassa, on oikeus kyvyttömänä jätetty kansaneläkelaitoksen
3449: tehdä 1 momentin 3, 4, 5, 6 ja 8 kohdassa päätöksellä vakuutuksen ulkopuolelle, on
3450: mainitut, sekä myös ulkomaisella yhteisöllä oikeutettu vähintään 80 000 markan suurui-
3451: 1 momentin 4 ja 8 kohdassa mainitut vähen- seen vähennyksoon (invaliditeettivähennys);
3452: nykset, sikäli kuin ne kohdistuvat tuloon, 6) ennen tulovuoden päättymistä 67 vuotta
3453: josta täällä on suoritettava veroa. täyttänyt luonnollinen henkilö ( vanhuusvä-
3454: 8 E 75/56
3455: 58 IV,l. - Verolaki.
3456:
3457:
3458: hennys) sekä luonnollinen henkilö, joka tulo- kalla jokaisesta sellaisesta alaikäisestä lap-
3459: vuotena on elättänyt alaikäistä lastaan, sesta, jota verovelvollinen on tulovuotena
3460: mutta joka ei ole avioliitossa (leskeysvähen- elättänyt ( kalliinpaikanvähennys) ,·
3461: nys), 50 000 markkaa; 2) kunnallisverotuksessa, sen mukaan kuin
3462: 7) milloin verovelvollinen on elättänyt kunnallisvaltuusto kunkin vuoden tuloista
3463: huollossaan olevaa lastaan, joka tulovuotena toimitettavaa verotusta varten päättää, kau-
3464: vähintään kahdeksan kuukauden ajan on pungissa vähintään 25 000 ja enintään
3465: saanut säännöllistä ja täyttä opetusta am- 40 000 markkaa ja maalaiskunnassa vähin-
3466: matti- tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai tään 15 000 ja enintään 30 000 markkaa jo-
3467: muussa niihin verrattavassa oppilaitoksessa, kaisesta alaikäisestä lapsesta, jota hän on
3468: jokaisesta sellaisesta ennen verotusvuoden tulovuotena elättänyt (lapsivähennys); sekä
3469: alkua 18 vaan ei 22 vuotta täyttäneestä lap- 3) kunnallisverotuksessa, sen mukaan kuin
3470: sesta 30 000 markkaa, jos lapsi opiskelu- kunnallisvaltuusto kunkin vuoden tuloista
3471: aikanaan on voinut asua kodissaan, mutta toimitettavaa verotusta varten päättää, kun
3472: muutoin 50 000 markkaa, sekä 20 000 mark- tulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen
3473: kaa jokaisesta sellaisesta 18 vuotta nuorem- ei ole kaupungissa 80 000 eikä maalaiskun-
3474: masta lapsesta, joka edellä tarkoitetun kou- nassa 60 000 markan määrää suurempi, vä-
3475: lutuksen takia on asunut toisella paikka- hintään 30 000 markkaa sekä kaupungissa
3476: kunnalla ( koulutusvähennys); enintään 80 000 ja maalaiskunnassa enintään
3477: 8) verovelvollinen, joka on sen ikäinen ja 60 000 markkaa, tai, jos tulo on sanottua
3478: saa sellaista opetusta kuin 7 kohdassa tar- määrää suurempi, mainittu vähennysmäärä
3479: koitetaan, työtulostaan 50 000 markkaa, vähennettynä yhdellä prosentilla jokaisesta
3480: jollei hänen huoltajansa ole saanut tehdä 7 täydestä 1 000 markan määrästä, jolla tulo
3481: kohdassa mainittua vähennystä ( opintovä- ylittää kaupungissa 80 000 ja maalaiskun-
3482: hennys); sekä nassa 60 000 markan määrän ( perusvähen-
3483: 9) milloin verovelvollisen veronmaksukyky nys).
3484: muun läheisen kuin alaikäisen lapsensa elät- Yhteisverotettavien puolisoiden valtionve-
3485: tämisen taikka oman tai läheisen henkilön rotuksessa tehdään 1 momentin 1 kohdassa
3486: vanhuuden, sairauden, tapaturman tahi in- tarkoitettu vähennys heidän yhteenlasketusta
3487: validiteetin tähden, viran tai työpaikan me- tulostaan. Alaikäisen lapsen osalta myön-
3488: nettämisen takia taikka muusta sellaisesta nettävä vähennys kuuluu elättäjälle silloin-
3489: syystä on huomattavasti vähentynyt, koh- kin, kun lapsella itsellään on veronalaista
3490: tuullisen määrän, ei kuitenkaan enempää tuloa.
3491: kuin 100 000 markkaa. Kunnallisverotuksessa perusvähennys teh-
3492: Vähennykset, joita tarkoitetaan 1 momen- dään kummankin puolison tulosta. Milloin
3493: tin 6, 7 ja 8 kohdassa, saadaan kunnallis- molempia puolisoja verotetaan, tehtäköön
3494: verotuksessa tehdä vain kotikunnalle verotet- lapsivähennys vain sen puolison tulosta, joka
3495: tavista tuloista. lapsen joko yksin tai pääasiallisesti on elät-
3496: tänyt. Lapsen osalta, jolla itsellään on ve-
3497: 45 §. ronalaista tuloa, saadaan lapsivähennys tehdä
3498: Koko tulovuoden ajan valtakunnassa asu- ainoastaan sikäli, kuin sanottu tulo perus-
3499: neen henkilön tulosta vähennettäköön erityi- vähennyksen tekemisen jälkeen on valtuuston
3500: senä vähennyksenä vielä: päättämää lapsivähennyksen määrää pie-
3501: 1) valtionverotuksessa paikkakunnalla, jolla nempi.
3502: elinkustannukset ovat tuntuvasti suuremmat Milloin kuolinpesän osakkaana tai osak-
3503: kuin yleensä maassa, valtiovarainministeriön kaan perheenjäsenellä, jonka maa- tai met-
3504: vuosittain lopullisella päätöksellä vahvistama sätalouden hyväksi tekemän työn arvo 29 § : n
3505: määrä, enintään 18 000 markkaa, milloin 3 momentin mukaan luetaan kuolinpesän tu-
3506: kysymyksessä on naimaton henkilö, eronnut loksi, ei ole sellaista määrää veronalaista tu-
3507: tai leski taikka puolisot, joita ei ole yhteis- loa, että 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu
3508: verotettava, sekä enintään 30 000 markkaa, lapsivähennys voitaisiin siitä tehdä, on mai-
3509: milloin kysymyksessä on yhteisverotettavat nittu vähennys tai se osa siitä, jota ei voida
3510: puolisot, minkä lisäksi mainittuja enimmäis- tehdä hänen tulostaan, tehtävä kuolinpesän
3511: määriä on korotettava enintään 12 000 mar- tulosta.
3512: IV,l. - Sukselainen ym. 59
3513:
3514: 3 luku. 48 §.
3515: Jos kunnallisverotuksessa muusta kiinteis-
3516: Erityisiä tuloa koskevia säännöksiä. töstä, kuin varsinaisesta maatalouskiinteis-
3517: töstä, taikka liikkeestä saatu edellä määrätyin
3518: 46 §. tavoin laskettu verotettava tulo tai yhtymän
3519: Jos osoittautuu, että verovelvollisen ilmoit- 22 § :n mukaisesti jaettava tulo on jäänyt
3520: tama tulo muiden samalla alalla ja vastaa- niin vähäiseksi, että sitä veronalaisen kiin-
3521: vasti samanlaatuisissa olosuhteissa toimivien teistön tai liikkeen laatuun ja laajuuteen
3522: verovelvollisten vuosituloon verrattuna on katsoen ei voida hyväksyä kunnallisveron
3523: ilmeisesti liian vähäinen eikä verovelvollinen suorittamisen perusteeksi, taikka jos tällaista
3524: vaadittaessakaan esitä vuositulon vähäisyy- tuloa ei ole jäänyt lainkaan, on verolauta-
3525: teen johtaneita päteviä syitä, verolautakun- kunnan huolellisesti tutkittava kiinteistön
3526: nalla on oikeus arvionsa mukaan vahvistaa käyttötapa ja liikkeen toimiala sekä niiden
3527: verotettavan tulon määrä (harkinta-arvio- muu laatu ja tuottavuus, niin myös aikai-
3528: verotus). sempien ja tulovuoden vuosivaihto, tuotto ja
3529: toiminnan muu laajuus sekä jatkuva toimi-
3530: 47 §. mismahdollisuus ynnä varallisuusasema ja
3531: Verovelvollinen, jonka ilmoittama tulo pää- kaikki ne muut asianhaarat, jotka voivat olla
3532: asiallisesti on muodostunut tekijänoikeu- johtona asian arvostelemiseen, sekä annet-
3533: desta henkisiin tuotteisiin ja patenttia kos- tuaan verovelvolliselle tilaisuuden tarpeellis-
3534: kevien lakien tarkoittaman tuotteen tai kek- ten selvitysten esittämiseen, harkittava se
3535: sinnön luovuttamisesta, esittämisestä, jäljen- kohtuullinen määrä, jonka perusteella vero-
3536: tämisestä, monistamisesta ja levittämisestä tus on toimitettava (harkintaverotus).
3537: tai muusta sellaisesta käyttämisestä, voi, jos Milloin verovelvollisen samassa kunnassa
3538: hänen tulovuotena saamansa tulot ovat ol- omistamista liikkeistä ja muista kiinteistöistä
3539: leet olennaisesti suuremmat kuin kahtena kuin maatalouskiinteistöistä kertynyt tulos
3540: edellisenä vuotena, valtionverotuksessa vaa- jonkin tulolähteen osalta on ollut sellainen,
3541: timuksestaan saada näiden kolmen vuoden että kunnallisverotus sen osalta olisi 1 mo-
3542: yhteisen tulon jaetuksi tasan mainituilta mentin mukaan toimitettava harkinnan pe-
3543: vuosilta verotettavaksi. Vaatimus on esitet- rusteella, älköön harkintaverotusta kuiten-
3544: tävä veroilmoituksen tekemiselle säädetyssä kaan käytettäkö, jos näiden kunnassa sijait-
3545: ajassa ja oikaisu kahden edellisen vuoden sevien kaikkien liikkeiden ja kiinteistöjen yh-
3546: verotukseen toimitettava, niin kuin jälki- teenlaskettu verotettava tulo on niiden laa-
3547: verotuksesta on säädetty. Vaatimus voidaan tuun ja laajuuteen nähden katsottava kaik-
3548: esittää kuitenkin vain silloin, kun tulovuo- kien niiden osalta riittäväksi.
3549: den veronalainen tulo on vähintään 300 000
3550: markkaa. Liikettä verotettaessa älköön harkintavero-
3551: tusta käytettäkö kolmelta ensimmäiseltä tulo-
3552: Samanlainen oikeus on 17 § : n 3 koh-dassa vuodelta liikkeen perustamisesta lukien, mi-
3553: tarkoitetulla yhteisöllä saada kolmen ensim- käli sitä ei ole perustettu ennestään olemassa
3554: mäisen toimintavuotensa yhteinen tulos jae- olleen liikkeen toiminnan jatkamiseksi.
3555: tuksi tasan näiltä vuosilta verotettavaksi.
3556: Milloin verovelvollinen on hänestä riippu-
3557: mattomasta syystä saanut veronalaisen pal-
3558: kan eläkkeen tai muun toistuvaissuorituksen 4 luku.
3559: myÖhempänä vuotena kuin vastaavanlaisessa Varat.
3560: velvoitesuhteessa on tavallista, verotetaan
3561: verovelvollista, jos hän on sitä veroilmoituk- 49 §.
3562: sen tekemiselle säädetyssä ajassa vaatinut, V eronalaisiksi varoiksi katsotaan varalli-
3563: sanotusta tulosta valtionverotuksessa jälki- suusverotuksessa jäljempänä mainituin rajoi-
3564: verotuksin siltä vuodelta, jona suorituksen tuksin verovelvollisella tulovuoden päättyessä
3565: säännönmukaisesti olisi pitänyt tapahtua. ollut rahanarvoinen omaisuus.
3566: Jälkiverotusoikeutta älköön tässä tapauksessa V erotettavat varat on se jäännös, joka saa-
3567: rajoittako 138 §: ssä tarkoitettu viiden vuo- daan, kun veronalaisista varoista tehdään
3568: den määräaika. tässä laissa sallitut vähennykset.
3569: 60 IV,l. - Verolaki.
3570:
3571:
3572: 50 §. 7) yksityisen rautatien yleisen liikenteen
3573: Veronalaisiksi varoiksi luetaan varallisuus- tarpeeseen käyttämä omaisuus;
3574: verotuksessa muun muassa: 8) kalanviljelyslaitokseen kuuluva omai-
3575: 1) rajattoman ajan voimassa oleva taikka suus;
3576: elin- tai määräaikainen hallinta- tai nautinta- 9) lauttausyhdistyksen uittoväylään kuulu-
3577: oikeus kiinteistöön, metsänhakkuuoikeus ja vat kiinteät laitteet ja johtopuomit ynnä
3578: muu oikeus käyttää hyväkseen toisen kiinteis- lauttaussäännössä määrätyt muut rakenteet
3579: töä; ja laitteet; sekä
3580: 2) oikeus elinkorkoon ja eläkkeeseen sekä 10) se osuus maatalouskiinteistön vilja- ja
3581: oikeus kiinteistön tuottoon ja muuhun sel- rehusadosta, jonka voidaan katsoa kuluvan
3582: laiseen etuuteen, jos oikeus on tarkoitettu tilalla tarvittavien kotieläinten ruokintaan tai
3583: olemaan voimassa etuuteen oikeutetun henki- siemeneksi tilan viljelyksille.
3584: lön elinajan tai määräajan, josta tulovuoden
3585: päättyessä on jäljellä vähintään viisi vuotta, 52 §.
3586: siltä osin kuin sen arvo, minkä etuuteen oi- Varoihin kuuluvan omaisuuden arvo maa-
3587: keutettu vuosittain saa hyväkseen, on enem- rätään, mikäli ei jäljempänä toisin säädetä,
3588: män kuin 30 000 markkaa; sekä sen käyvän hinnan mukaan, mikä sillä oli tu-
3589: 3) patentti- ja kustannusoikeus ynnä lovuoden päättyessä omistajan kädessä ja
3590: kanta-apteekin erioikeus. sillä paikalla, jossa se oli.
3591:
3592: 51 §. 53 §.
3593: Verovapaita varoja ovat: Kiinteistön arvostus varallisuusverotuk-
3594: 1) vaatteet, huone- ja talouskalut sekä sessa toimitetaan asetuksella määrättävien pe-
3595: muu verovelvollisen ja hänen perheensä hen- rusteiden mukaan (kiinteistönarvostusperus-
3596: kilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu irtai- teet).
3597: misto, eivät kuitenkaan autot, moottoripyörät
3598: ja -veneet, purjeveneet, ratsuhevoset tai muut 54 §.
3599: niihin verrattavat esineet eivätkä myöskään Kotimaisille obligatioille ja sellaisten osake-
3600: tavanomaista suuremman arvoiset koruesi- yhtiöiden, lukuun ottamatta asunto-osake-
3601: neet; yhtiöitä, osakkeille, joiden osakepääoma tulo-
3602: vuotta edeltäneen kalenterivuoden päättyessä
3603: 2) taideteokset sekä kirja-, taide- ja muut on ollut vähintään 5 000 000 markkaa, niin
3604: niihin verrattavat kokoelmat, jollei omistaja, myös osakkeille ja muille arvopapereille, joi-
3605: joka ei ole tekijä, tee niillä kauppaa tai muu- hin nähden valtiovarainministeriö pitää sen
3606: toin ammattinaan hanki niistä itselleen tuloa; tarpeellisena, otetaan varallisuusverotuksessa
3607: 3) vuokra- tai muu oikeus asuntoon; valtiovarainministeriön vahvistama arvo.
3608: 4) sellainen eläkeoikeus ja oikeus muuhun Ellei valtiovarainministeriö ole arvopaperin
3609: etuuteen, joka on myönnetty aikaisemman arvoa vahvistanut, sen määrää verolauta-
3610: virka- tai työsuhteen perusteella, niihin luet- kunta verotusta toimitettaessa.
3611: tuina köyhäinhoitolain 5 §: ssä tarkoitettu Ehdotuksen 1 momentissa tarkoitettujen
3612: elatus, taikka oikeus 37 §: n 7 ja 11 kohdassa arvopapereiden verotusarvoksi valmistaa val-
3613: tarkoitettuun eläkkeeseen, elinkorkoon ja tiovarainministeriö ennen tulovuoden loka-
3614: huoltoeläkkeeseen sekä oikeus 37 §: n 8 koh- kuun loppua, minkä jälkeen se, jonka etua
3615: dassa tarkoitettuun etuuteen; asia saattaa koskea, sekä myös arvopaperin
3616: 5) sellainen ehdollinen oikeus, joka tulee antaja voivat seuraavan marraskuun aikana
3617: voimaan vasta siihen liittyvän lykkäävän eh- ministeriölle tehdä ehdotusta vastaan muis-
3618: don täyttyessä, sekä sellainen oikeus, jota tutuksensa. Valtiovarainministeriön on seu-
3619: verovelvollinen voi vasta tuonnempana käyt- raavan joulukuun loppuun mennessä toimi-
3620: tää hyväkseen, kuin myös oikeus omaisuu- tettava verotusarvojen lopullinen vahvistami-
3621: teen, josta toinen toistaiseksi saa tuoton; nen.
3622: 6) kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan Arvopaperin arvoa älköön vahvistettako
3623: omistamat toisen kotimaisen osakeyhtiön osak- sille 2 momentissa mainittuun ehdotukseen
3624: keet tai osuuskunnan osuudet, ellei omistaja otettua arvoa suuremmaksi, ellei siihen anna
3625: harjoita kauppaa arvopapereilla; aihetta ehdotusta valmistettaessa sattunut
3626: IV,l. - Sukselainen ym. 61
3627:
3628: olennainen erehdys tai olosuhteiden muuttu- 4) määrävuosiksi jollekulle tuleva etuus
3629: minen tahi muu niihin verrattava syy. Arvo- siihen pääoma-arvoon, mikä sillä, laskettuna
3630: paperipörssissä noteerattavien osakkeiden ja etuuden voimassaoloajasta jäljellä olevain
3631: obligatioiden arvo vahvistettakoon edellä mai- täysien vuosien luvun ja viittä sadalta vas-
3632: nittua ehdotusta tekemättä. taavan korkokannan mukaan, on tulovuoden
3633: Valtiovarainministeriön arvopaperin arvon päättyessä.
3634: vahvistamista koskevaan päätökseen älköön 56 §.
3635: haettako muutosta. Milloin arvopaperin arvo Omistajan veroiseksi katsotaan:
3636: on vahvistettu sille 2 momentissa tarkoitet- 1) sellainen kiinteän omaisuuden haltija,
3637: tuun ehdotukseen otettua arvoa suuremmaksi jolla on omaisuuteen pysyvä hallintaoikeus;
3638: tai verolautakunta on määrännyt arvopape- 2) ehdollisen tontin haltija, jonka hallinta-
3639: rin arvon, voidaan verotukseen tältäkin oikeutta ei saa ottaa pois niin kauan kuin
3640: osalta hakea muutosta siinä järjestyksessä, hän suorittaa määrätyt maksut, taikka anta-
3641: kuin 147 ja 148 § : ssä säädetään. matta asianmukaista lunastusta;
3642: 3) eloon jäänyt puoliso, joka keskinäisen
3643: testamentin nojalla hallitsee omaisuutta, niin
3644: 55 §. myös se, jolla testamentin nojalla tai muu-
3645: Jäljempänä mainittava omaisuus arvioi- toin on oikeus saada elinajakseen tuotto sel-
3646: daan: laisesta omaisuudesta, jonka omistusoikeus
3647: 1) koroton saaminen, joka tulovuoden on määrätty hänen lapselleen tai tämän jäl-
3648: päättyessä ei ollut erääntynyt, siihen arvoon, keläiselle; sekä
3649: joka sillä, laskettuna viittä prosenttia vastaa- 4) se, jolla muutoin on oikeus nauttia
3650: van korkokannan mukaan ja ottaen lukuun tuotto toisen omaisuudesta, elleivät olosuh-
3651: vain täydet vuodet, oli tulovuoden päättyessä, teet ole sellaiset, ettei häntä kohtuuden mu-
3652: sekä muu saaminen, niin myös epävarma tai kaan voida pitää omistajan veroisena.
3653: suuruudeltaan epämääräinen saaminen toden-
3654: näköiseen arvoonsa;
3655: 2) rajattoman ajan voimassa oleva nau- 5 luku.
3656: tintaoikeus ja oikeus tuottoon tai muuhun V eronalaisista varoista tehtävät vähennykset.
3657: etuuteen vuositulon 20-kertaista määrää vas-
3658: taavaksi; 57 §.
3659: 3) elinkautinen nautintaoikeus, eläke ja Veronalaisista varoistaan verovelvollisella
3660: muu elinkautinen etuus, jos siihen oikeu- on oikeus vähentää velkansa, ei kuitenkaan
3661: tettu henkilö on tulovuoden päättyessä ollut mikäli ne kohdistuvat verovapaisiin varoihin,
3662: iältään: muulta kuin siltä osalta, jolla velat ylittävät
3663: näiden varojen määrän. Veikana älköön pi-
3664: alle 16 vuoden, vuoGitulon 17-kertai- dettäkö verovelvollisen omaa pääomaa.
3665: seen määrään Varoista vähennettäköön myös sellainen
3666: 16-30 vuotta, 16 velvoite, jonka nojalla verovelvollisen tulee
3667: 31-40 " 15 " " vastikkeetta tai kerta kaikkiaan annetusta
3668: 41-45 " " 14 " " vastikkeesta määräajoin toimittaa toiselle
3669: 46-50 " " 13 " " rahanarvoinen suoritus tai antaa toisen jos-
3670: 51-54 " " 12 " " sakin suhteessa käyttää hyväkseen verovelvol-
3671: 55-58 " " 11 " " lisen kiinteätä omaisuutta, jos velvoitetta vas-
3672: 59-61 " " 10 " " taava oikeus on veronalainen tai sellainen,
3673: 62-65 " " 9 " " josta säädetään 51 §: n 4 kohdassa.
3674: 66-68 " " 8 " " Edellä 1 ja 2 momentissa mainitun velan
3675: 69-71 " " 7 " " tai velvoitteen arvo määrätään vastaavan oi-
3676: 72-74 " " 6 " " keuden arvioimisperusteen mukaan.
3677: 75-77 " " 5 " "
3678: 78-80 " " 4 " " 58 §.
3679: 81-82 " " 3 " " Henkilö, joka tulovuoden päättyessä ei asu-
3680: "
3681: 83 vuotta tai " " " nut valtakunnassa, niin myös ulkomainen yh-
3682: vanhempi 2 teisö saakoon vähentää ainoastaan sen velan
3683: " " "
3684: 62 IV,l. - Verolaki.
3685:
3686:
3687: ja velvoitteen, joka kohdistuu täällä silloin soveltamisesta ja siitä järjestyksestä, jossa ne
3688: olleeseen omaisuuteen. on pantava täytäntöön, annetaan asetuksella.
3689: Milloin verovelvollisen liike on välittö-
3690: mästi tai välillisesti riippuvainen henkilöstä, 61 §.
3691: joka ei asu valtakunnassa, tahi ulkomaisesta Ulkomaan raha ja sen määräiset saamiset
3692: liikkeestä tai yhteisöstä, älköön verovelvolli- ja velat sekä niistä ansiotoiminnassa synty-
3693: sen varoista vähennettäkö sitä osaa velasta, neet vuotuiset kurssivoitot ja -tappiot arvioi-
3694: jota harkinnan mukaan on pidettävä pää- daan valtiovarainministeriön kunkin verotus-
3695: omansijoituksena täällä olevaan liikkeeseen. vuoden tammikuun alussa lopullisesti vah-
3696: vistamien kurssien mukaisesti.
3697: 59 §.
3698: Valtakunnassa asuvien puolisoiden yhteen- 62 §.
3699: lasketuista varoista, milloin heitä 20 § : n mu- Jos toisella yhteisverotettavista puolisoista
3700: kaan on yhteisverotettava, vähennettäköön on ollut enemmän vähennyksiä kuin tuloja
3701: 300 000 markkaa. taikka velkoja enemmän kuin varoja, otet-
3702: Jos verovelvollinen on asunut valtakun- takoon erotus huomioon toisen puolison vero-
3703: nassa ja tulovuotena elättänyt alaikäistä las- tettavan tulon tai varallisuuden vähennyk-
3704: taan, vähennettäköön hänen varoistaan myös senä, ei kuitenkaan enempää kuin kolmannes
3705: jokaista sellaista lasta kohti 150 000 markkaa. viimeksi mainitun puolison verotettavasta tu-
3706: V erovelvollisella, joka 44 § : n 1 momentin losta tai varallisuudesta.
3707: 6 kohdan mukaan saa tulostaan tehdä van- Edellä 1 momentissa tarkoitettuna vähen-
3708: huusvähennyksen, on oikeus veronalaisista nyksenä ei kuitenkaan ole pidettävä 43 §: n
3709: varoistaan vähentää 150 000 markkaa. 1 momentin 5, 6 ja 7 sekä 44 § :n 1 momen-
3710: tin 6, 7 ja 8 kohdassa mainittuja vähennyk-
3711: siä.
3712: 6 luku. Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
3713: kunnallisverotusta.
3714: Tuloa ja varallisuutta koskevat yhteiset Jos verovelvollinen on kuollut ja häneltä
3715: säännökset. on jäänyt leski, turvattomia lapsia tai muita
3716: 60 §. perillisiä, joiden elatus pääasiallisesti on ollut
3717: Siitä poikkeavasti, mitä tämän osan 4 lu- hänen ansionsa tai työnsä varassa, voidaan
3718: vussa on veronalaisten varojen arvostuksesta verotuksessa vainajan veronalaista tuloa ja
3719: säädetty, määrätään kaupallisen ja teollisen omaisuutta harkinnan mukaan vähentää tai
3720: liikkeen vaihto-omaisuudelle sillä verovelvol- ne kokonaan vapauttaa verosta.
3721: lisen tilinpäätöksessä oleva arvo, mikäli kir-
3722: janpito on pidetty ja tilinpäätös laadittu 63 §.
3723: rehellisesti ja huolellisesti yleist:m kirjanpito- Milloin yhtymän tulo- ja varallisuuslas-
3724: periaatteiden ja hyvän kauppiastavan mu- kelma osoittaa tappiota tai velkoja yli varo-
3725: kaan eikä vaihto-omaisuutta ole tilinpäätök- jen, on verovelvollisella oikeus valtionvero-
3726: sessä arvostettu olennaisesti alhaisempaan ar- tuksessa, mutta ei kunnallisverotuksessa, tu-
3727: voon, kuin mikä alalla aikaisemmin esiinty- lostaan vähentää osuutensa yhtymän tap-
3728: neiden ja sillä huomioonotettavien vastaisten piosta sekä varoistaan osuutensa yhtymän
3729: menekki- ja hintavaihteluiden vuoksi ja velkojen ylijäämästä.
3730: muista niihin verrattavista syistä on ollut
3731: tarpeen. Milloin vaihto-omaisuus liikettä lo-
3732: petettaessa rahaksi muuttamatta luovutetaan III OSA.
3733: liikkeen omistajalle tai osakkaille, määrätään Veron määrä.
3734: sille kuitenkin rahaksimuuttoarvo (varaston-
3735: arvostus). 1 luku.
3736: Mitä 1 momentissa on säädetty, sovellet-
3737: takoon myös muun muassa liike- ja säästö- Valtionveron suuruus.
3738: pankkien, osuuskassojen sekä vakuutuslaitos- 64 §.
3739: ten vaihto-omaisuuden arvostukseen. V ero määrätään jäljempänä säädettyjen
3740: Tarkemmat säännökset 1 ja 2 momentin perusteiden mukaan. -
3741: IV,l. - Sukselainen ym. 63
3742:
3743: Jos valtionveroa määrättäessä verotettava jossakin tulon perusteella toimitettavassa ve-
3744: tulo nousee yli täysien tuhansien markkojen rotuksessa verottamatta ja tulee seuraavassa
3745: tai verotettava omaisuus yli täysien kymme- verotuksessa verotettavaksi vuotta pitemmältä
3746: nientuhansien markkojen, jätetään ylimenevä ajalta, määrättäköön vero tällöin sen näissä
3747: osa lukuun ottamatta. verotuksissa sovelletun veroasteikon tai vero-
3748: kannan mukaan, joka on ankarampi, mutta
3749: 65 §. seuraten sitä sovellettavassa veroasteikossa
3750: Milloin yhteisverotettaville puolisoille on olevaa verokantaa, joka suhteellisesti vastaa
3751: määrättävä valtionveroa, on vero, ottaen hänen yhden vuoden tuloaan.
3752: kummankin puolison tuloa ja varallisuutta Milloin verovelvollinen 1 momentissa mai-
3753: laskettaessa huomioon 64 §: n 2 momentin nitusta syystä vapautuisi joltakin tulovuo-
3754: säännös, määrättävä heidän yhteenlasketusta delta varallisuuden perusteella suoritetta-
3755: verotettavasta tulostaan ja varallisuudestaan. vasta verosta, on hänen maksettavakseen
3756: Kuitenkin on, milloin jompikumpi puoliso on mainitultakin vuodelta seuraavassa verotuk-
3757: pyytänyt, että täten määrätty vero jaettai- sessa pantava veroa sen varallisuuden perus-
3758: siin puolisoiden erikseen vastattavaksi, mai- teella, joka hänellä viimeksi mainitussa vero-
3759: nitusta verosta pantava kummallekin puoli- tuksessa todetaan olleen, mutta sen näitä
3760: solle se osa, joka vastaa hänen tulonsa tai vuosia koskevan verokannan mukaan, joka
3761: varallisuutensa suhdetta yhteenlaskettuun tu- on ankarampi.
3762: loon tai varallisuuteen. 69 §.
3763: Jos valtakunnassa asuva verovelvollinen
3764: 66 §. on kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemistä
3765: Verovelvollisen tai, milloin puolisoita on koskevan sopimuksen perusteella vapautettu
3766: yhteisverotettava, puolisoiden tulovero saa- täällä suorittamasta veroa sellaisesta tulosta
3767: daan siten, että verotettava tulo jaetaan 2 tai sellaisista varoista, joista hän olisi muu-
3768: momentissa tarkoitetulla perheen kulutus- toin ollut tämän lain mukaan verovelvollinen,
3769: yksikköluvulla ja näin saatua osamäärää 70 on, mikäli se sopimuksen mukaan on sallit-
3770: § :ssä olevan asteikon mukaan vastaava vero tua, häntä täällä verotettaessa käytettävä sitä
3771: kerrotaan sanotulla kulutusyksikköluvulla. verokantaa, jota olisi ollut sovellettava, jos
3772: Perheen kulutusyksikköluku lasketaan si- tulo tai varallisuus, joiden verottaminen so-
3773: ten, että verovelvolliselle annetaan 1 kulutus- pimuksella on pidätetty toiselle valtiolle,
3774: yksikkö sekä vaimolle, kun puolisoita yhteis- olisi myös otettu täällä verotettavaksi.
3775: verotetaan, ja verovelvollisen huollettavina
3776: tulovuotena olleille alaikäisille Iapsilie kul- 70 §.
3777: lekin 0.5 kulutusyksikköä. Perheenjäsenten Veroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli
3778: kulutusyksikköjen summa on perheen kulu- 69 ja 72 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan
3779: tusyksikköluku. tuloveroasteikon mukaan:
3780: 67 §. Vero·%
3781: Milloin molemmat puolisot ovat kuolleet, Veron vakioerä alarajan yli
3782: Verotettava tulo tulon alarajan menevästä
3783: verotetaan kuolinpesää 66 §: n 1 momentissa mk kohdalla tulon osasta
3784: säädetyin tavoin, jolloin pesän täysi-ikäisille 170000- 200 000 600 8
3785: osakkaille annetaan yhteensä 1 kulutusyk- 200000- 300 000 3 000 10
3786: sikkö ja kullekin puolisoiden alaikäiselle lap- 300000- 400 000 13 000 13
3787: selle 0.5 kulutusyksikköä. Jos pesän osak- 400000- 600 000 26 000 17
3788: kaina on yksinomaan puolisoiden alaikäisiä 600000- 800 000 60 000 19
3789: lapsia, annetaan yhdelle lapselle 1 kulutus- 800 000- 1 000 000 98000 21
3790: yksikkö ja muille kullekin 0.5 kulutusyksik- 1 000 000- 1 500 000 140 000 24
3791: köä. Kuolinpesän osakkaiden täten määrät- 1 500 000- 2 000 000 260 000 28
3792: tyjen kulutusyksikköjen summa on pesän 2 000 000- 3 000 000 400 000 30
3793: kulutusyksikköluku. 3 000 000- 4 000 000 700 000 32
3794: 4 000 000- 6 000 000 1020 000 36
3795: 68 §. 6 000 000-10 000 000 1 740 000 39
3796: Jos verovelvollinen tilikauden muuttumisen 10 000 000-20 000 000 3 300 000 42
3797: johdosta tai muusta sellaisesta syystä jää 20 000 000 tai enemmän 7 500 000 45
3798: 64 IV,l. - Verolaki.
3799:
3800:
3801: 71 §. ten omassa käytössä asuinhuoneistoina enem-
3802: V eroa varallisuuden perusteella suorite- män kuin neljäsosa, varallisuuden perus-
3803: taan, mikäli 69 ja 72 §: ssä ei toisin ~äädetä, teella 72 § :n 2 momentin mukaan suoritet-
3804: seuraavan varallisuusveroasteikon mukaan: tavaa veroa on alennettava yhtä monella
3805: Vero·Ofoo prosentilla kuin osakasten tai jäsenten
3806: V eron vakioerä alaraja.n yli omassa käytössä olevien asuinhuoneistojen
3807: Verotettava omaisuus omaisuuden menevästä
3808: mk alarajan omaisuuden pinta-ala on rakennuksen mainituin tavoin
3809: kohdalla osasta lasketusta lattiapinta-alasta.
3810: 1 000 000- 2 000 000 500 3.5
3811: 2 000 000- 4 000 000 4000 7
3812: 4 000 000- 6 000 000 18 000 9 74 §.
3813: 6 000 000- 8 000 000 36 000 11 V eroa ei mene luonnollisen henkilön eikä
3814: 8 000 000-10 000 000 58 000 13.5 kuolinpesän verotettavasta tulosta eikä varal-
3815: 10 000 000-15 000 000 85 000 15 lisuudesta, jos verovelvollisen verotettava
3816: 15 000 000-20 000 000 160 000 16 tulo tai varallisuus on pienempi kuin 70 tai
3817: 20 000 000-40 000 000 240 000 18 71 §: ssä olevien asteikkojen osoittama vähin
3818: 40 000 000 tai enemmän 600 000 20 tulo- tai varallisuusmäärä.
3819: Milloin 9 § :n 1 momentin 1 kohdassa mai-
3820: 72 §. nitun verovelvollisen valtionvero kohoaa yli
3821: Yhteisö, 66 §: n 2 momentissa tarkoitet- 70 prosentin verovelvollisen valtionverotuk-
3822: tuja yhteisöjä lukuun ottamatta, suorittaa sessa verotettavasta tulosta, älköön sen yli
3823: veroa tulon perusteella 27 prosenttia vero- menevää tuloveron osaa maksettavaksi mää-
3824: tettavan tulonsa siitä osasta, joka vastaa rättäkö.
3825: yhteisön osakkeilleen tai osuuksilleen tulo-
3826: vuoden aikana jaettavaksi päättämää osinkoa 75 §.
3827: tai korkoa sekä 32 prosenttia tulon muusta Veroasteikon mukaan tulon ja varallisuu-
3828: osasta (yhteisön tuloverokanta). den perusteella määrättävät verot sekä
3829: Varallisuuden perusteella maksettavaa ve- 136 §: ssä tarkoitettu veronkorotus on kukin
3830: roa 1 momentissa tarkoitettu yhteisö suorit- vahvistettava täysin kymmenin markoin si-
3831: taa kahdeksan tuhannelta (yhteisön varalli- ten, että niiden yli menevä erä jätetään lu-
3832: suusverokanta). Säästöpankki suorittaa va- kuun ottamatta.
3833: rallisuuden perusteella maksettavaa veroa
3834: kuitenkin neljä tuhannelta.
3835: Jos edellä tässä laissa säädettyjen vähen-
3836: nysten jälkeen 1 momentissa tarkoitetun 2 luku.
3837: kotimaisen yhteisön tulo on alle 500 000 mar- K unnallis- ja kirkollisveron veroäyrit.
3838: kan tai varallisuus alle 5 000 000 markan,
3839: luetaan edellisessä tapauksessa verotettavaksi 76 §.
3840: tuloksi ainoastaan yhtä monta täyttä pro- Verotettavan tulon suuruuden mukaan
3841: senttia yhteisön tulosta, kuin siihen sisältyy määrätään kunnallisverotusta varten kulle-
3842: 5 000 markan määriä, ja jälkimmäisessä ta- kin verovelvolliselle veroäyrejä siten, että
3843: pauksessa verotettavaksi varallisuudeksi yhtä verotettavasta tulosta 100 markan määrä
3844: monta täyttä prosenttia yhteisön varallisuu- vastaa yhtä veroäyriä. Se tulon osa, joka ei
3845: desta, kuin siihen sisältyy 50 000 markan vastaa täyttä 10 veroäyriä, jätetään huo-
3846: määriä. mioon ottamatta.
3847:
3848: 73 §. 77 §.
3849: Asunto-osakeyhtiön, asunto-osuuskunnan ja Veroäyrit määrätään 12 §: n 1 momentin
3850: 5 päivänä helmikuuta 1926 annetun asunto- ja 76 §: n mukaisesti erikseen seuraavilla
3851: osakeyhtiölain (30/26) 25 § :ssä tarkoitetun kolmella nimityksellä:
3852: osakeyhtiön, jonka omistaman rakennuksen
3853: lattiapinta-alasta, mitä laskettaessa ei oteta 1) kiinteistötuloja;
3854: lukuun kellarikerroksessa olevia tiloja, oli 2) liike- ja ammattituloja; sekä
3855: tulovuoden päättyessä osakkaiden tai jäsen- 3) henkilökohtaisia tuloja.
3856: IV,l. - Sukselainen ym. 65
3857:
3858: 78 §. Verolautakunnassa on puheenjohtaja, riit-
3859: Kunnallishallituksen asiana on, saatuaan tävä määrä varapuheenjohtajia sekä kuusi
3860: verolautakunnalta ilmoituksen verotuksessa tai useampia muita jäseniä, sen mukaan
3861: kertyväksi laskettujen veroäyrien kokonais- kuin valtiovarainministeriö, kunnallishalli-
3862: määrästä, vahvistaa kunnallisen veroäyrin tusta kuultuaan, määrää. Verolautakunnassa
3863: hinta. Samoin on kirkollisten viranomaisten, voi kuitenkin olla vain puheenjohtaja, vara-
3864: saatuaan tiedon kertyvä:ksi laskettujen vero- puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä, jos
3865: äyrien kokonaismäärästä, vahvistettava kir- kunnallishallitus pitää tätä määrää riittä-
3866: kollisten veroäyrien hinta. vänä.
3867: Kun veroäyrin hinta on 1 momentissa mai- Verolautakunnan puheenjohtajana toimii
3868: nituin tavoin vahvistettu, tulee verolauta- veropiirin verojohtaja ja hänen estyneenä
3869: kunnan määrätä kunkin verovelvollisen mak- ollessaan verojohtajan määräämä varapuheen-
3870: settavan kunnallisveron ja, mikäli hän on johtaja.
3871: verovelvollinen evankelisluterilaisen kirkon
3872: tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakun- 82 §.
3873: nalle, kirkollisveron lopullinen suuruus ker- Verojohtajan määrää hakemuksesta, vero-
3874: tomalla veroäyrien hinta hänelle määrätty- piiriin kuuluvien kuntien kunnallishallituksia
3875: jen veroäyrien lukumäärällä. kuultuaan, valtiovarainministeriö.
3876: Edellä 14 § :n 4 momentissa ja 15 § :ssä Verolautakunnan varapuheenjohtajat ja
3877: mainituissa tapauksissa määrätään kunnal- puolet verolautakunnan jäsenistä sekä vara-
3878: lisvero Helsingin kaupungille vahvistetun miehet heille määrää valtiovarainministeriö
3879: veroäyrin hinnan mukaan. kolmeksi vuodeksi, muut jäsenet sekä vara-
3880: miehen kullekin heistä valitsee kolmeksi vuo-
3881: deksi kerrallaan kunnallisvaltuusto.
3882: Valtiovarainministeriö määrää lautakun-
3883: taan lisäksi valtionasiamiehen. Kunnallishalli-
3884: 111 osasto. tus määrää lautakuntaan samoin kunnanasia-
3885: Muodollinen vero-oikeus. miehen. Valtion- ja kunnanasiamiehenä voi
3886: toimia sama henkilö.
3887: I OSA. Valtionasiamiehelle antamansa määräyksen
3888: valtiovarainministeriö voi peruuttaa. Niin
3889: Veroviranomaiset. ikään kunnallishallitus voi peruuttaa kunnan-
3890: asiamiehen tehtävään antamansa määräyksen.
3891: 1 luku.
3892: V et·olautakunta. 83 §.
3893: Verolautakunnan jäseniä määrättäessä ja
3894: 79 §. valittaessa on pyrittävä, mikäli mahdollista,
3895: Verotuksen toimittamista varten maa jae- siihen, että eri veronmaksajaryhmät tulevat
3896: taan veropiireihin. Veropiirit määrää valtio- siinä edustetuiksi.
3897: varainministeriö, kuultuaan asianomaisia Verojohtajaksi tai verolautakunnan vara-
3898: kunnallishallituksia ja lääninhallituksia. puheenjohtajaksi tai muuksi jäseneksi äl-
3899: köön määrättäkö tai valittako sitä, joka on
3900: 80 §. holhouksen alainen tahi kansalaisluottamusta
3901: Jokaisessa veropnnssa on verotoimisto, vailla tai maan palvelukseen kelpaamaton.
3902: jonka sijainnin valtiovarainministeriö asian- Älköön myöskään muuksi kuin puheenjohta-
3903: omaisia kunnallishallituksia kuultuaan mää- jana tai varapuheenjohtajana toimivaksi jä-
3904: rää. V erotoimiston päällikkönä toimii vero- seneksi määrättäkö tai valittako henkilöä,
3905: piirin verojohtaja. joka ei ole kunnan luottamustoimeen vaali-
3906: kelpoinen.
3907: 81 §. Älköön kunnassa asuva henkilö, joka ei ole
3908: Veropiirissä on jokaista kuntaa varten ve- neljää edellistä vuotta ollut verolautakunnan
3909: t•olautakunta. jäsenenä tahi neljää edellistä vuotta toiminut
3910: Valtiovarainministeriö voi jakaa verolauta- kunnallisvaltuuston, kunnallishallituksen tai
3911: kunnan jaostoihin. kunnallisen lautakunnan puheenjohtajana
3912: 9 E 75/56
3913: tajj{k~J. ole tfj,y~täny,t 60 v,~otm,. Ull.liJJ:J. p_~tevää eläkelaitoksen oikeutta ja kunnanasiamiehen
3914: syytä ki~täytyk() yero}a:y.UJ;k~niJn jäsenyy- tehtävänä valvoa kunnan sekä seurakuntien
3915: ®&tä. oikeu.;tt.a verotuksessa.
3916: 84 §. 88 §.
3917: Verol~utakJ.Ulnru;t on pidettävä ~lrou~se?sa Verolautakunnan kokouksessa on pidettävä
3918: se~ kum~an alueel]4, jonk~ verof-)ug,ta tmmite- sellaista pöytäkirjaa kuin valtiovaraillilliizris,.
3919: tuan, tahi, jos yer<>:lautakunta .eri~yisi$,tä teriö määrää.
3920: syistä katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi, lä-
3921: hei;'lessä kaupnngis~a,. k,auppal~ tai .n:tuussa 89 §,
3922: V;ä.estökeskuksessa. Verol:al;ltakunna:r;t ja,osto~ on pu,heenjoht~:t-
3923: :MiJJ,Qjn lau~almn~·a,n jäsen ()!). est~nyt ko.- j~;~;na v:eropiirin Yei,"ojohtaja tai verolau:tl;l;k®-
3924: koukseen saapumasta, ilmoittakoon siitä hy· n:an varapuheenjohtaja.
3925: vissä ajoin puheenjohtajalle, jonka tulee esty- V.@tiovarainministeriö ja kunnallishallitl!.s
3926: neen tilalle kutsua tämän varamies. Jos tällä- voi:vat, mjlloin la:uta]mnta on jaettu ja.ostoi-
3927: kin .Qn este, kutsukoon puheenjohtaja valitun IiW,, määrätä la'Q.taJnJ,ntaan useampia valtion-
3928: jäsenen sijall.Il muun valitun varajäsenen ja k:unnapasiamiehiä. Tehtävien jaosta yal-
3929: taikka, jollei s.ellaista ole k<>:koukseen saata- tionasiamiesten kesken Ill.äii~ää asianom11-inen
3930: vissa, jäseneksi vaalikelpoisen henkilön, sekä verotarkastaja sekä kunnana!>iamiesten kes-
3931: valtiovarainminister-iön määrääiDän jäsenen ken kunnalli$hallitus.
3932: sijaan min,jsteriön määrääiDän varamiehen.
3933: Valtion- ja k:unnwasiamiehellä., niin myös 90 §.
3934: v:e.rotarkastajalla samoin kuin lautakunnan Milloin verolautakuntaan on asetettu
3935: ku,tsumalla asiantuntijalla, on oikeus olla useampia jaostoja, on jaostossa käsiteltävänä
3936: safl.puvjlla verola'Q.takunnan kokouksessa ja oleva asia, jos eri mieltä ilmenee tahi vero-
3937: käivtt~ siell.ä. P\lhevaltaa. Sivullisten älköön lautakunnan tai jaoston p:u.I;J.eenjohtaja taikka
3938: s~l,ljtt~J.kO olla k9kou~essa saapuyilla. valtion- tai kunnanasiamies Ill.uutoin katsoo
3939: tarpeelliseksi, s~atettava lau~nan jaosto-
3940: 85 §. jen yhteisistunnossa ratkaistavaksi.
3941: Verojohtajan, verplautakunnan va;rapu-
3942: hee;njohtajan ja jäsenten e!Wlellisyydestä olr 91 §.
3943: koo;n: soveltuvilta kohdilta voimassa; mitä Verolautakunnan jaostosta ja sen puheen-
3944: tuomarin jääv.istä on säädet~y. johtajasta on soveltuvilta kohdilta voimassa,
3945: Lautakunnan jäsen älköön osallistuko sel- mitä verolautakunnasta ja sen puheenjohta-
3946: laisen verovelvollisen verotusasiain käsittele- jasta on sanottu.
3947: miseen, jolta hän saa palkkaa tai muuta ta-
3948: loud.ellista etua. Tämä ei kuitenkaan estä val-
3949: tion virkruniestä osallistumasta valtion tai sen 2 luku.
3950: laitosten verottamiseen.
3951: Lääninverolautakunta.
3952: 86 §. 92 §.
3953: Verolautakunta on päätösvaltainen, kun Jokaisessa läänissä on, sen mukaan kuin
3954: sen puheenjohtaja.tai :varapuheenjohtaja sekä valtioyarainministeriö maaraa, yksi tai
3955: vähintään puolet valtiovarainministeriön useampia lääninverolautakuntia.
3956: määräämistä ja puolet valituista jäsenistä on Lääninverolautakunnassa on puheenjohtaja
3957: läsnä. ja. riittäv,ä määrä. varapuheenjohtajia sekä,
3958: Varapuheenjohtajana, joka ei toimi vero- sen mukaan kuin valtiovarainministeriö Ill.ää-
3959: lautakunnan jaostojen yhteisistunnossa pu- rää, neljä tai useampia muita jäseniä ja
3960: heenjohtajana, on tässä istunnossa puhevalta näillä varamiehet.
3961: mutta ei äänioikeutta.
3962: 93 §.
3963: 87 §. Lääninverolautakunnan puheenjohtajan ja
3964: Valtionasiamiehen tehtävänä on valvoa val- varapuheenjohtajat määrää valtiovarainmi-
3965: tion, kuntien keskusrahaston sekä kansan- nisteriö.
3966: Läänånve:rolauiakunnan muu.t. jäsen~ sekä 97 §~
3967: v.arami®et heille mä,ärä,i va:ltiova,rawmin..ia· 'l'utkijala:tJtakuntaa;n sekä...flell: puheenjoh-
3968: teriö kolmebi vuod~ksi, ~uiten)dn: .11ihl, ~· ta.~, var:apl:lh&enjoll.~ja@Jl ja.. muihin jä$e-
3969: p:q4!)J.e:t näistä ~enistä j3 heidän v.aramie... niin on v:a.staav~i sovell~va., :mitä vero-
3970: hensä on määrättävä kunnall~n keskusjär- lautakunnasta ja sen puheenjohtajasta.," v.a:r~
3971: jestöjen ehdottamista henkilöistä. · puheenjohtajasta ja muista jäsenistä on sää-
3972: Valtiovarainministeriö määrää, kunnallisia detty.
3973: keskusjärjestöj,ä kuultuaan, lautakul).taal); val-
3974: tionasianiiehen, jonka tulee ~:uolehtia my.ö~
3975: kuntien, ku,l).tien k~ln1srahaston ja kans~tn.. 4 luku.
3976: eläkelaitoksen ~ekä seurakuntien oikeuden
3977: v.alvomisesta.
3978: K eskusverola.utakunta.
3979: · Valtionasiamiehe.lle .antamal"l,sa määräyksen 9S §.
3980: valtiovarainministeriö voi peruuttaa. Ennakkotiedon antamista varten kysymyk-
3981: sessä, joka koskee verovelvolliselle määrät-
3982: 94 §. tävää valtionveroa, kunnallisveroa tai en-
3983: Lääninve:rolautakun,ta,an sekä sen puheen- nakkoperinnästä voimassa olevien säännösten
3984: johtajaan, varapuheenjahtajaan ja muihin mukaan tapahtuvaa ennakon pidättämistä tai
3985: jäseniin on vastaavasti sovellettava, mitä ve- suorittamista, on koko maata varten yhteinen
3986: rolautakunnasta sekä sen puheenjohtajasta, keskmverolautakunta.
3987: varapuheenjohtajasta ja muiSta jäseniStä .on Keskusverolautakunta. voi, jos se katsotaan
3988: säädetty. verovelvolliselle erityisen tärkeäksi, hakemuk-
3989: sesta antaa 1 momentissa tarkoitetun en-
3990: nakkotiedon kirjallisella. päätöksellä, jota on,
3991: kun hakija tekee siitä vaatimuksen, sito.vana
3992: 3 luku. noudatettava siinä verotuksessa tai .ennakko-
3993: Tutkijalautakunta. perinnässä, j·ota varten ennakkotieto on IPJ.-
3994: nettu.
3995: 95 §. Keskusverolautakunnassa on puheenjohtaja
3996: Jokaisessa kunnassa on tutkijalautakunta. ja kuusi muuta jäsentä, jotka ynnä heidän
3997: Tutkijalautakunnassa on puheenjohtajana varamiehensä valtioneuvosto määrää viisivuo-
3998: verojohtaja tai hänen estyneenä ollessaan tiskausittain. ·
3999: hänen määräämänsä verolautakunnan vara- Keskusverolautakunnan puheenjohtajalta
4000: puheenjohtaja sekä kuusi tai useampia muita vaaditaan tuomarinviran hoitamiseen oikeut-
4001: jäseniä, sen mukaaitl kuin valtiovarainminis- tava tutkinto sekä perehtyneisyyttä .tuomarin-
4002: te.dö, kunnallish,allitusta kt~ultuaan,. määrää. tehtäviin ja veroasioihin. Vähintään puolet
4003: V altiov;arairuninisteriö voi jakaa tutkija- keskusverolautakunnan muista jäsenistä tu-
4004: lautakunnan jaostoihin. lee olla tuomarin:viran hoitamiseen oikeutta-
4005: Tutkijalautakunnan ja -sen jaostojen jäse- van tutkinnon suorittaneita. Sen ohessa kes-
4006: net va;ramiehin~ määrätääiJ. ja valitaan &a- kusverolautakunnan jäsenten, joista kolme
4007: massa järjestyksessä kuin verolautakunnan määrätään valtiovarainministeriön viran hal~
4008: jäsenet, kuitenkin niin, .että tutkijalautaktm~ tijoista, tulee olla veroasioihin perehtyneitä
4009: nan ~kä määrätyistä että. valituista jäse- ja heillä tulee, mikäli mahdolli-sta, olla tunte-
4010: nistä· tulee olla veroli;t.utakuntaan kuuluvia musta talouselämän eri aloista. ··
4011: ~nt,ä,än n.elj~~~ mutt!l,. vähemmän kuin
4012: puolet,
4013: 96 §. 5 luku.
4014: Verola\ltaku,nnassa toimiva valtionasiamies Lääninhallitus.
4015: valvoo tutkijalautakunnasaa valtion, kuntien,
4016: keskusrahaston ja. kansa.neläke.laitoksen oi- 99 §.
4017: keutta. V:enolautakunnassa toimiva kunnan- Lääninhallitukselle tämän lain mukaan
4018: asiamies valvoo siellä kunnan ja seurakun" kuuluvat muutoksenhakuasiat käsitellään
4019: nan oikeutta. lääninoikeudessa, josta säädetään erikseen.
4020: 68 IV,l. - Verolaki.
4021:
4022:
4023: 100 §. Tulosta, josta kunnallisvero on 12 § : n
4024: Lääninhallituksessa on yksi tai useampia mukaan suoritettava toiselle kunnalle, on
4025: t<trkastusasiamieh-iä, jotka määrää valtiova- veroilmoitus annettav,a kaksin kappalein, ei
4026: rainministeriö kuultuaan kunnallisia keskus- kuitenkaan 14 § :n 3 momentissa tarkoite-
4027: järjestöjä. tussa · tapauksessa;
4028:
4029: 101 §. 107 §.
4030: Tarkastusasiamiehen tulee olla tuomarin- Veroilmoituksessa, joka on omakätisellä
4031: viran hoitamiseen oikeuttavan tutkinnon suo- allekirjoituksella kunnian ja omantunnon
4032: rittanut. kautta vakuutettava oikeaksi, on riittävästi
4033: eritellen ilmoitettava tämän lain mukaan
4034: 102 §. veronalainen tulo ja varallisuus sekä ne vä-
4035: Tarkastusasiamies valvoo verotusta ko.ske- hennykset, mitkä verovelvollinen tahtoo lu-
4036: via muutoksenhakuasioita, lääninhallituksessa kea hyväkseen.
4037: käsiteltäessä valtion, kunnan ja seurakun-
4038: nan sekä kuntain keskusrahaston etua. 108 §.
4039: Tulosta ja varoista, joita ei voida suuruu-
4040: 103 §. deltaan tai arvoltaan tarkalleen määrätä, ori
4041: Tarkastusasiamiehellä on oikeus ottaa osaa lupa raha-arvon sijasta ilmoittaa ne seikat,
4042: lääninoikeudessa 102 § :ssä tarkoitettujen joiden nojalla sellainen tulo tai sellaiset va-
4043: asiain käsittelyyn, mutta ei päätöksen teke- rat voidaan arvioida.
4044: miseen. Maatalouskiinteistöstä sekä poronhoidosta
4045: saadut tulot on myös katsottava sellaisiksi,
4046: 104 §. että niistä, täydellisen veroilmoituksen ase-
4047: Tarkastusasiamiehen esteellisyydestä on mesta, on velvollisuus antaa ainoastaan sel-
4048: voimassa, mitä verolautakunnan puheenjoh- laisten tulojen laissa säädettyä arvioimista
4049: tajan ja jäsenten esteellisyydestä on säädetty. varten tarpeelliset tiedot.
4050: Yhtymän osakkaan on veroilmoituksessaan
4051: ilmoitettava, mikä oikeus hänellä on yhtymän
4052: II OSA. tuloon ja varoihin.
4053: Ilmoittamisvelvollisuus.
4054: 109 §.
4055: 1 luku. Sen, joka kuuluu kirjanpitolain (701/45)
4056: V erovelvollisen ilmoitt~kset. 2 §: n 2 momentissa tarkoitettuun kirjanpito-
4057: vei vollisten ensimmäiseen ryhmään, on vero-
4058: 105 §. ilmoitukseensa liitettävä luettelo, josta käy
4059: Verotusta varten tulee verovelvollisen, jolla selville hänen kaikki rahavaransa, tavara- ja
4060: on tulovuotena ollut tämän lain mukaan ve- raaka-ainevarastonsa, rakennustensa, koneit-
4061: ronalaista tuloa tai varallisuutta, kehotuk- tensa, kalustonsa, saamistensa sekä muiden
4062: setta antaa veroilmoitus. varojensa arvo, niin myös velkojensa määrä,
4063: Myös yhtymän on ·annettava tulostaan ja ja sen, joka kuuluu kirjanpitovelvollisten
4064: varoistaan veroilmoitus. toiseen, kolmanteen tai neljänteen ryhmään,
4065: Velvollinen antamaan veroilmoituksen on oikeaksi todistettu jäljennös tulovuoden ja
4066: myös jokainen, jolta veroLautakunnan pu- sitä edeltäneen vuoden omaisuustaseesta ynnä
4067: heenjohtaja sitä erityisesti vaatii. tulovuoden tulostaseesta sekä erityinen luet-
4068: telo arvonvähennyksistä, jotka on tehty kiin-
4069: 106 §. teistöstä, kalustosta ja koneista ynnä muusta
4070: Verovelvollisen veroilmoitus on annettava sellaisesta omaisuudesta, samoin kuin saa-
4071: verovelvollisen kotikunnan verolautakun- misista tehdyistä poistoista, kuin myös muut
4072: nalle. mahdolliset täydentävät tiedot, jotka ovat
4073: Yhtymän veroilmoitus on annettava yhty- tarpeen, jotta verotettava tulo ja varallisuus
4074: män 123 § : n 3 momentissa tarkoitetun edus- voidaan ilmoituksen perusteella saada sel-
4075: tajan kotikunnan verolautakunnalle. ville.
4076: IV,l. ~ Sukselainen ym. 69
4077:
4078: Yhteisön on veroilmoitukseensa liitettävä Milloin valtionveron määrääminen ta-
4079: myös jäljennös tilintarkastuskertomuksestaan pahtuu muussa verolautakunnassa, kuin missä
4080: sekä pöytäkirjanote, josta käy ilmi, mitä ti- valtionveron ennakko on maksuunpantu, vero-
4081: linpäätöksen vahvistamisesta, voitonjaosta ja velvollisen on, saadakseen mainitun ennakon
4082: tarkastuskertomuksen johdosta on yhteisön vähennetyksi verostaan, liitettävä veroilmoi-
4083: kokouksessa päätetty, sekä osakeyhtiön osalta, tukseensa ennakon määräuneen verolautakun-
4084: ketkä osakkeenomistajat ja kuinka suurin nan todistus hänen maksettavakseen pannun
4085: osakemäärin ovat olleet yhtiökokouksessa ennakon määrästä.
4086: edustettuina. Jollei näitä asiakirjoja ole voitu
4087: veroilmoitukseen liittää, ne saadaan toimittaa 111 §.
4088: verolautakunnalle erikseen kuukauden ku- Veroilmoitus on kultakin tulovuodelta
4089: luessa kokouksen pitämisestä, kuitenkin vii- ennen seuraavan vuoden tammikuun loppua
4090: meistään kesäkuun loppuun mennessä. annettava asianomaiselle verolautakunnalle.
4091: Kauppa-, teollisuus- tai käsityöliikettä har- Verovelvollisella, joka kuuluu kirjanpitovel-
4092: joittavan sekä liiketoimia välittävän verovel- vollisten kolmanteen tai neljänteen ryhmään
4093: vollisen on veroilmoituksessaan ilmoitettava ja jonka tilivuosi on päättynyt lokakuun 1
4094: myös mainitunlaisen liikkeen liikevaihdon päivän jälkeen, olkoon kuitenkin oikeus antaa
4095: suuruus tulovuoden aikana. Edellä 14 §:n veroilmoituksensa viimeistään huhtikuun 1
4096: 3 momentissa tarkoitetun verovelvollisen on päivänä.
4097: veroilmoitukseensa liitettävä myös arvio siitä,
4098: paljonko puutavaraa eri kunnista on tulo- 112 §.
4099: vuoden aikana verovelvollisen liikettä varten Veroilmoituksen lisäksi verovelvollisen tu-
4100: hankittu sanotussa lainkohdassa tarkoitetuin lee, saatuaan asianomaisen vero-, läänin-
4101: tavoin. vero- tai tutkijalautakunnan puheenjohta-
4102: Yhtymän on veroilmoitukseensa lisäksi lii- jalta taikka valtion- tai kunnanasiamieheltä
4103: tettävä luettelo osakkaistaan ja heidän osoit- tahi verotarkastajalta tai muulta valtiova-
4104: teistaan sekä selvitys siitä, mikä oikeus yhty- rainministeriön veroasiainosaston virkamie-
4105: män kullakin osakkaalla on sen tuloon ja heltä taikka lääninhallitukselta kehotuksen,
4106: varoihin. antaa samoin velvoituksin kuin veroilmoitus
4107: Asetuksella voidaan määrätä, mitä muita ne täydentävät tiedot ja selvitykset, jotka
4108: tietoja, asiakirjoja ja selvityksiä 1 momen- hänen verotustaan tai siitä tehdyn valituksen
4109: tissa tarkoitetun verovelvollisen on veroilmoi- ratkaisemista varten saattavat olla tarpeen.
4110: tuksessaan annettava ja minkälaisia tulo- Jos jonkun on vaikeata antaa 1 momen-
4111: tositteita kirjanpitovelvollisten ensimmäiseen tissa tarkoitettuja tietoja kirjallisesti, saa-
4112: ryhmään kuuluvan verovelvollisen on vero- koon esittää ne suullisesti, jolloin tietojen
4113: tusta varten käytettävä, niin myös siitä, mi- vastaanottaja laatii niistä kirjoituksen ja
4114: ten veroilmoitus 106 §: n 3 momentissa mai- antaja nimikirjoituksenaan vakuuttaa ne
4115: nitussa tapauksessa on annettava. oikeiksi.
4116: 113 §.
4117: 110 §. Kehotuksesta annettavat veroilmoitukset,
4118: Saadakseen verotuksessa lukea hyväkseen tiedot ja asiakirjat on siinä määrätyn koh-
4119: tässä laissa säädetyt vähennykset, verovelvol- tuullisen ajan kuluessa toimitettava kehotuk-
4120: lisen tulee veroilmoitukseensa liittää sellaiset sen antajalle.
4121: selvitykset, kuin asetuksella tarkemmin mää- 114 §.
4122: rätään. Veropiirin verojohtajalla on oikeus pyyn-
4123: Saadakseen verotuksessa lukea maksetta- nöstä pitentää veroilmoituksen antamisaikaa.
4124: vakseen pantavan veron ja ·kansaneläkeva- Sillä viranomaisella, jolle 112 § : ssä mai-
4125: kuutusmaksun lyhennykseksi ennakkope- nitut tiedot ja asiakirjat on annettava, on
4126: rintälain mukaan ennakkona pidätetyt mää- myös oikeus pitentää asettamaansa määrä-
4127: rät, verovelvollisen niin ikään tulee kotikun- aikaa.
4128: tansa verolautakunnalle annettavaan veroil- Ilmoituksen, tiedon ja asiakirjan antami-
4129: moitukseen liittää verokirjansa ja muut pi- sesta on alitajalla oikeus maksutta saada to-
4130: dätyksistä saamansa pidätystodistukset. distus.
4131: 70
4132: 115 §. yhtiöistä ja osuusku'llnista, niin myös ihnoi-
4133: Verovelvollisen on 112 §: ssä mainitun 'ri· tu'kSista osakeyhtiön tai osuuskun1utn purka-
4134: ra'Mmåisen kehmuksesta esitettä'Vä san'Otun misesta, samoin kuin yhtiön osakepääoman
4135: "Viranomaisen tai tämän rnääräämän a:sian· muutoksista.
4136: tuntevan ja ·esteettömä:nä pidettävän henkilön V erolautakunnalle on, sen mukaan kUin
4137: tarkastettavaksi liikekirjans-a sekä niihin kuu- v~tlti()varainministeriö määrää, toimitattava
4138: luvat kalusto- ja varastöluettelonsa, sopimus- myös tarpeelliset otteet maarekisteristä sekä
4139: ja velkakirjansa, laskunsa, :kuittinsa ja kir- tiedot kaupungin ja kauppalan to'll:ttikir~
4140: jeenvaihtonsa ynnä muut asiakirjat, jotka jasta.
4141: saattavat olla ohjeena häntä verotettaessa,
4142: sekä näytettävä liikkeen varastot; 117 §.
4143: Mainitulla viranomaisella on myös tulo- Vel'otuS1Ja varten tulee jäljempäm.ä mainit-
4144: vuoden aikana oikeus verotusta silmällä pi- tujen viranomaisten, luonnotlisteli' henkilöi-
4145: täen toimittaa tai toimituttaa verovelvolli- den, yhteiSojen, yhtymren ja kuolinpesien
4146: sen varastojen sekä liikekirjain ja muiden toimittaa vel'olaiUtak'limiaUe tammikuun ku-
4147: 1 momentissa mainittujen asiakirjain tarkas- luwsa edelliseltä kalfflterivuodelta seuraa-
4148: tuksia. vat asiakirjat ja tiedot:
4149: Asiakirjain tarkastus· on, mikäli mahdol- f) '.Puölliiokunnan tuomarin ja 'Paastuvan-
4150: lista, toimitettava verovelvollisen asunnossa oikeuden myönnetyistä lain:huudömta ~hty
4151: tai liikehuoneistossa. Suoritetusta tarkastuk- lue'litelo,· johon on m~l'kittJ hakijan ja ·hä-
4152: sesta on laadittava kertomus. nen saantomiehensä nim:et, saartnon laatu ja
4153: päiväys sekä luovutushinta ja oikeuden kii'ri-
4154: Wistölle määräämä arvo;
4155: 2 luku. 2) maistraatin aluksen omistusoikeutta kos-
4156: Muiden ilmoitukset. kevista, alusrekisteriin tehdyistä ilmoituk-
4157: sista luettelo, johon on merkitty luovlittaja,
4158: 116 §. vastaanottaja, saantoaika sekä luovutus-
4159: Viranomaisen, joka toimittaa henkikirjoi- hinta j'a rekisteröitäessä alukselle :määrätty
4160: tuksen, on vuosittain ennen syy'skuun 1 päi- arvo;
4161: vä'ä lähetet'tä:vä verolatttakunnalle tal'peelli- 3) uudisraivauspalkkioita jakavien yhtei-
4162: nen ote viimeksi laaditusta herikikirjasta, söjep. kunmittain tahty luettelo niistä tiloista,
4163: sekä kunkin lruukauden 5 päivään menne8sä joiden viljelijöille on valtion varoista myön-
4164: lähetettävä kahtena ka:ppaleena jäljennös netty uudisraivauspalkkioita sekä raivattu-
4165: sille edellisen ·kuukauden aikana tulleesta jen alueiden pinta~aloista; .
4166: kau<panvahvistajan päiva'kirjanotteesta luo- 4) viranomaisen, yhteisön, yhtymän, niin
4167: vutetun kiinteistön: sijait~miskunnan vero- myös sellaisen kuolinpesän ja yksityisen
4168: lautakunnalle. työnantajan, jolla tulovuotena vähintään yh-
4169: Kirkollisen ja muun rekisteriviranomaisen den kuukauden ajan on ollut ainakin kolme
4170: tulee kuukauden kuluessa kunkin vuosinel- henkilöä yhtäaikaisesti työssään, kullekin
4171: jänneksen ,päättymisestä lähettää verolauta- toimihenkilölleen ja muulle palk8!llSaajalleen
4172: k1mnalle luettelot edellisen vuosineljännek- rahassa ja luonnossa suorittamistaan palkka-
4173: sen aikaria kuolleista sekä .paikkakunnalle ja eläke-eduista, niihin luettuna myö~ osa-
4174: ja paikkakunnalta muuttaneista henkilöistä. palkat, lahja~ ja tilapäispalkkiot, päivärahat
4175: Ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnan ja edustusraliat, asuntoedut ynnä muut ra-
4176: neuvoston on vuosittain ennen syyskuun 1 hanarvoiset etuudet;
4177: päivää lähetettävä verolauta;kumia1le kun- 5) sellaisen kiinteistön isännöitsijän, jossa
4178: nittain laadittu luettelo seurakunnalle vero- osakeyhtiöön tai osuuskuntaan kuuluvilla
4179: veivollisista. osakkaana tai jäsenenä on asuntoja, asun-
4180: Maistraatin ja henkikirjoittajan on vuo- non suuruudesta ja siitä yhtiölle tai osl.ms-
4181: sittain ennen tammikuun loppua toimitettava ku'nnalle suoritettavasta vastikkeesta:, osak-
4182: verolautakunnalle luettelot niistä ilmoituk- kaan tai jäseneri omistamien osakkeiden tai
4183: sista,· jotka edellisenä vuotena on tehty elin- osuuksien lukumäärästä, niin myös, onko
4184: keinon aloittamisesta tai lopattamisesta sekä asnnto tulovuoden aikana ollut muun kuin
4185: kaupparekisteriin merkityistä uusista osake- o88!kkaan ta.i jäsenen käytettävänä;
4186: IV,l. - Btil:selaf.nen ym. 7i
4187: 6) väkijuomayhtiön kullekin anniskelu- käiniehen kirJallisesta kehotuksesta myös an-
4188: liikkeelle luovuttamiensa väkijuomien ja nettava toisen verotusta tai siitä johtunntta
4189: mallasjuomien määrästä ja hinnoista; valitusasiaa varten ·Sella..isia toista kosKevia
4190: 7) vakuutus- ja eläkelaitoksen, eläkesää- tiet()ja, jotka selviävät hänen hallussaan ole-
4191: tiön sekä avustuskassan vakuutuksena, eläk- vista asiakirjoista tai muutoin ovat· hänoo
4192: keenä tai avustuksena suorittamastaan mää- tiedossaan, mikäli ne eivät k08ke sellaista
4193: rästä, paitsi milloin se 37 § :n mukaan on asiaa, josta hänellä lain mukaan on oikeus
4194: verovapaa tai sen vuotuinen määrä on vä- kieltäytyä todistamasta.
4195: hemmän kuin 30 000 markkaa;
4196: 8) sen, joka on maksanut korvausta te- 120 §.
4197: kijä-, patentti-; kaivos- tai muun senkaltai- Viranomaisella, jolle 117 § :n 4-9 koh-
4198: sen oikeuden käyttämisestä, kullekin: suori- dassa sekä 118 ja 119 § :ssä tarkoitetut tie-
4199: tetun korvauksen määrästä, mikäJi korvauk- dot on annettava, on oikeus tarkastaa tai
4200: sen vuotuismäärä on ollut 10 000 markkaa tarkastiittaa kaikki ne liike- ja muut asia-
4201: suurempi; sekä kirjat, jotka voivat selvittää sanottujen tie"
4202: 9) poroisännän paliskuntaan kuuluvan po- tojen oikeellisuutta.
4203: ronomistajan omistamien, edellisenä poron-
4204: hoitovuotena laskettujen, vuotta vanhempien 121 §.
4205: porojen luvusta. Viranomaisen ja julkisen laitoksen tulee
4206: 112 § :ssä mainitun viranomaisen pyynnöstä
4207: 118 §. antaa tietoja seikoista, joiden tunteminen
4208: Jäljempänä mainittujen henkilöiden ja lai- on verotusta varten tarpeen, taikka sallia
4209: tosten tulee 112 § :ssä tarkoitetun viranomai- sellaisen veroviranomaisen tai hänen val-
4210: sen kehotuksesta ilmoittaa: tuuttamansa ottaa niistä selko, mikäli ne ei-
4211: 1) jokaisen, joka edellisenä vuotena on toi- vät koske sellaista ·asiaa, josta hänellä lain
4212: selle suorittanut rahassa tai luonnossa mukaan on oikeus kieltäytyä todistamasta.
4213: palkka- tai eläke-etuja, niihin luettuina myös
4214: osapalkat, lahja- ja tilapäispalkkiot, päivä-
4215: rahat ja edustusrahat sekä asuntoedut, taikka 3 luku.
4216: muita · rahanarvoisia etuuksia, suoritta- Muita ilmoittamisvelvollisuutta koskevia
4217: miensa etuuksien laatu ja määrä; säännöksiä.
4218: 2) vakuutus- ja eläkelaitoksen, eläkesää-
4219: tiön sekä avustuskassan edellisenä vuotena 122 §.
4220: suorittamansa, 30 000 markkaa pienempikin Veroilmoitus ja, mikäli tarpeelliseksi kat-
4221: elinkorko tai eläke; sotaan, muut tiedot, joista tässä laissa on
4222: 3) palovakuutuslaitoksen vakuutetun ra- säädetty, on aimettava valtiovarainministe-
4223: kennuksen, laitoksen, metsän tai tavaravaras- riön vahvistamia lomakkeita käyttäen.
4224: ton vakuutusarvo ja, jos sellainen omaisuus
4225: on vakuutuslaitoksen toimesta arvioitu, se 123 §.
4226: arvo, mikä siile on pantu; . Velvollinen täyttämään, mitä ilmoittamis-
4227: 4) pankin ja mu:un rahalaitoksen siihen velvollisuudesta on säädetty, on holhouksen
4228: tehty talletus ynnä siitä hyvitetty korko; alaisen puolesta holhooja ja poissa . olevan
4229: 5) osakeyhtiön osingonsaajalle suoritta- puolesta hänelLe määrätty ugkottumi€8 hal-
4230: mansa osinko; littavanaan olevasta tulosta ja omaisuudesta
4231: 6) apteekin tulovuotena valmistamiensa sekä kuolinpesän puolesta se, jolla on pesä
4232: lääkemääräysten antajat ja kunkin osalta hallussaan, taikka, jos pesä on jaettu, se,
4233: määräysten lukumäärä; sekä jonka hallussa pesä jaon aikana oli.
4234: 7) holhouslautakunnan tieto siitä tulosta Yhteisön ilmoittamisvelvollisuuden täyttä-
4235: ja omaisuudesta, joka holhouksen alaisella minen on asianomaisen hallituksen tai· hal-
4236: on viimeksi annetUn holhoustilin mukaan linnon asiana. Veroilmoituksen tulee olla
4237: ollut. toimitusjohtajan taikka 'ainakin yhden hal-
4238: 119 §. lituksen tai hallinnon jäsenen allekirjoittama.
4239: Jokaisen on verotarkastajan tai valtiova- Yhtymän ilmoittamisvelvollisuuden täyttä-
4240: rainministeriön veroasiainosaston muun vir- minen on yhtymän sellaisen osakkaan vei-
4241: 72 IV,l. - Verolaki.
4242:
4243:
4244: vollisuutena, jolla on oikeus edustaa yhty- rallisuuden määrät on tmmollisesti sekä val-
4245: mää. tion ja kunnan että verovelvollisen etua sil-
4246: Ilmoittamisvelvollisuuden täyttäminen 23 mällä pitäen harkittava, mitä verovelvolli-
4247: § :n 3 momentissa mainitussa tapauksessa on sen tulosta ja varallisuudesta sekä muista
4248: myös sanotussa lainkohdassa tarkoitetun asiaan kuuluvista seikoista on. veroilmoituk-
4249: edustajan asiana. sesta tai muutoin selville käynyt taikka
4250: Joka poissaolon tai muun laillisen esteen muulla perusteella on oikeaksi katsottava.
4251: tähden on estynyt täyttämästä ilmoittamis-
4252: velvollisuuttaan, saa asettaa sijaansa so-
4253: veliaan henkilön; vastatkoon kuitenkin siitä, 128 §.
4254: mitä sijainen tekee tai jättää tekemättä. Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle
4255: 124 §. on annettu sellainen oikeudellinen muoto,
4256: Sen, joka on laiminlyönyt v1eroilmoituksen joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai
4257: tai muun tässä laissa säädetyn tiedon tai tarkoitusta, on verotusta toimitattaessa mene-
4258: asiakirjan antamisen määräajassa taikka joka teltävä niin, kuin jos asiassa olisi käytetty
4259: on antanut ne puutteellisina, tulee verolau- oikeata muotoa. Milloin kauppahinta, muu
4260: takunnan puheenjohtajan tai muun 112 § :ssä vastike tahi suoritusaika kauppa- tai muussa
4261: mainitun viranomaisen kehotuksesta uuden sopimuksessa on määrätty taikka muuhun
4262: kohtuullisen määräajan kuluessa täyttää vel- toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä
4263: vollisuutensa. Sama olkoon lakina, jos on tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta
4264: aihetta epäillä, että veroilmoituksessa tai vapauduttaisiin, on verolautakunnalla oikeus
4265: muutoin on annettu tieto, joka ei ole oikea. arvioida verotettava tulo ja varallisuus.
4266: Jos on ilmeistä, että osakeyhtiö tai muu
4267: 125 §. yhteisö on suorittanut osakkaalleen taikka
4268: Viranomaisen kehotus tietojen tai asia- tämän puolisolle, lapselle, vanhemmalle tai
4269: kirjain antamiseen on tarpeellisesti yksilöi- muulle omaiselle palkan, lahjapalkkion, osa-
4270: tynä annettava kirjallisesti, ja siinä on il- palkan, asuntoedun, edustus- tai matkakus-
4271: moitettava aika, jonka kuluessa ilmoittamis- tannuksen tahi muu sellaisen hyvityksen ni-
4272: velvollisuus on täytettävä, se seuraamus, mellä enemmän, kuin on pidettävä kohtuul-
4273: minkä velvollisuuden laiminlyöminen tuot- lisena, taikka että yhteisö on hintana, vuok-
4274: taa, sekä mitä 112 § : n 2 momentissa ja rana, korkona, provisiona tai muuna kustan-
4275: 126 §: ssä on ilmoittamisvelvollisuuden täyt- nuksena edellä mainituilla henkilöille mak-
4276: tämisen helpottamiseksi säädetty. Milloin sanut olennaisesti enemmän tai heiltä kan-
4277: tieto voidaan antaa vahvistetulla lomakkeella, tanut vähemmän, kuin mikä on tavallista,
4278: on sellainen liitettävä kehotukseen. otettakoon se verotuksessa huomioon koh-
4279: tuullisen määräisenä.
4280: 126 §. Jos osakeyhtiö Innastamalla omia osakkei-
4281: Joka haluaa selvitystä ilmoittamisvelvolli- taan tai alentamalla osakepääomaansa on
4282: suudestaan tai ilmoittamistavasta, saakoon jakanut varoja osakkailleen ja jos on il-
4283: sitä veropiirin verojohtajalta tai tämän sitä meistä, että varojen jakaminen on tapahtu-
4284: varten määräämäitä henkilöltä, joka myös nut osingosta menevän veron välttämiseksi,
4285: maksutta avustaa ilmoittamisvelvollista il- on näin jaetut varat joko kokonaan tai osit-
4286: moituksen laadinnassa. tain katsottava osakkaan veronalaiseksi
4287: tuloksi.
4288:
4289: III OSA.
4290: Verotus ja muutoksenhaku. 129 §.
4291: Jos verotusta toimitettaessa tai siitä teh-
4292: 1 luku. tyä muutoksenhakua ratkaistaessa ilmaantuu
4293: eri mieliä, tulee se mielipide päätökseksi,
4294: Yleisiä säännöksiä. jota useimpien on katsottava kannattaneen,
4295: 127 §. sekä äänten jakautuessa tasan se mielipide,
4296: Vahvistettaessa verotettavan tulon ja va- joka on verovelvolliselle edullisempi tahi,
4297: IV,l. - Sukselainen ym. 73
4298:
4299: ellei tätä perustetta käy soveltaminen, se 3 luku.
4300: mielipide, jota puheenjohtaja on kannatta-
4301: nut. V et·otuksen toimittaminen.
4302: 132 §.
4303: Ennen kuin verotettava tulo ja varallisuus:
4304: 2 luku. vahvistetaan, on verotusaineisto valmistele-
4305: V erotuspaikka. vasti käsiteltävä verotoimistossa ( verova:Zmis-
4306: telu).
4307: 130 §. 133 §.
4308: Veron määrää: Verolautakunnan on verovalmistelun jäl-
4309: 1) kunnallisveron 12 § : ssä mainituissa ta- keen vahvistettava se tulo ja varallisuus, joi-
4310: pauksissa sen kunnan verolautakunta, jolle den perusteella kunkin verovelvollisen on
4311: vero tulee; veroa valtiolle ja kunnalle maksettava.
4312: 2) kunnallisveron 15 §: ssä tarkoitetussa Verolautakunnan on myös vahvistettava
4313: tapauksessa Helsingin kaupungin verolauta- yhtymän verotettavan tulon ja varallisuuden
4314: kunta; sekä määrät sekä niistä kullekin yhtymän osak-
4315: 3) valtionveron verovelvollisen kotikunnan kaalle tuleva osuus ja ilmoitettava vahvista-
4316: verolautakun ta. mansa osuudet niille verolautakunnille, jotka
4317: toimittavat osakkaiden verotuksen.
4318: Lääninverolautakunnan tulee kuitenkin Sittenkuin verolautakunta tai lääninvero-
4319: määrätä valtion- ja kunnallisvero 131 §:ssä lautakunta on vahvistanut verovelvollisen ve-
4320: tarkoitetuille verovelvollisille. Asetuksessa rotettavan tulon ja varallisuuden määrät, ve-
4321: voidaan lisäksi määrätä verolautakunta alis- rolautakunnan on 69, 70 ja 78 §:ssä sääde-
4322: tamaan muitakin verovelvollisia koskeva ve- tyn veroasteikon, verokannan tai veroäyrin
4323: rotus lääninverolautakunnan ratkaistavaksi. hinnan mukaan määrättävä verovelvollisen
4324: Jälkiverotus on sen kunnan verolautakun- maksettavan valtionveron ja kunnallisveron
4325: nan toimitettava, jossa vero olisi ollut mää- suuruus. Niin ikään verolautakunnan on sen
4326: rättävä, jos verotus olisi oikeaan aikaan ta- mukaan, kuin siitä on erikseen säädetty, vah-
4327: pahtunut. vistettava kunkin suoritettavan kirkollisveron
4328: ja kansaneläkevakuutusmaksun suuruus.
4329: 131 §.
4330: Sen estämättä, mitä 130 § :ssä on kunnai- 134 §.
4331: Hsveron verotuspaikasta säädetty, tekevät Ennen yleisten ja erityisten vähennysten
4332: niissä tapauksissa, joissa liikettä tai ammattia tekemistä verolautakunnan on verotusta toi-
4333: on harjoitettu kahdessa tai useammassa kun- mittaessaan kunkin tulolähteen ja varalli-
4334: nassa siten, että siitä on suoritettava veroa suusryhmän osalta:
4335: kullekin niistä, ehdotuksen sellaisesta liik- 1) jollei ilmene syytä, minkä vuoksi vero-
4336: keestä tai ammatista ja niissä käytetyistä ilmoitusta sellaisenaan ei voida asettaa vero-
4337: kiinteistöistä pantavien veroäyrien määristä tuksen perusteeksi, vahvistettava verotettava
4338: ja· niiden jakamisesta eri kuntien kesken tulo ja varallisuus sen mukaan (ilmoituksen
4339: kaikkien mainittujen kuntien verolautakun- mukainen verotus);
4340: nat ja lähettävät tämän ehdotuksensa sen 2) jos veroilmoituksen jotakin yksityiskoh-
4341: läänin lääninverolautakunnalle, jossa vero- taa ei sellaisenaan voida hyväksyä verotuk-
4342: velvollisella on asuntonsa ja kotipaikkansa. sessa noudatettavaksi, tehtävä tulo- ja varal-
4343: Tämän lääninverolautakunnan on sen jälkeen lisuuslaskelmaan vastaava oikaisu ja toimi-
4344: vahvistettava liikkeestä tai ammatista ja mai- tettava verotus sen mukaan (laskelmavero-
4345: Irituista kiinteistöistä suoritettavien veroäy- tus);
4346: rien määrä ja lliiden jakaminen asianomais- 3) jollei veroilmoitusta ole annettu tai sitä
4347: ten kuntien kesken. ei voida panna oikaistunakaan verotuksen pe-
4348: J.Jääninverolautakunnan tulee myös toimit- rusteeksi, toimitettava verotus kokonaisuu-·
4349: taa 14 §: n 3 momentissa mainitun verovel- dessaan arvioimalla ( arvioverotus);
4350: vollisen verotettavan tulon määrääminen ja 4) milloin 46 §: n mukaiset edellytykset
4351: sanotun tulon jakaminen ilman 1 momen- ovat olemassa, toimitettava harkinta-arviove-
4352: tissa tarkoitettua ehdotusta. rotus; taikka
4353: 10 E 75/56
4354: 74 IV,l.- Vfrolaki.
4355:
4356:
4357: 5) edellä 36 § : n 1 momentissa tai 48 § : ssä 137 §.
4358: tarkoitetussa tapauksessa toimitettava har- Jos verovelvolliselle laskuvirheen tai siihen
4359: kintaverotus. verrattavan erehdyksen vuoksi tahi sen joh-
4360: dosta, että verolautakunta ei ole asiaa jolta-
4361: 135 §. kin osalta tutkinut, on, hänen sitä aiheutta-
4362: Jos verovelvollisen omaisuudesta tehtyjen matta, jäänyt panematta säädetty vero tai
4363: laskelmien m:u:kaan verovelvollisen varalli- osa siitä, tehtäköön oikaisu viimeistään toisen
4364: suusaseman havaitaan tulovuoden aikana lähinnä seuraavan verotuksen yhteydessä
4365: muodostuneen hänelle edullisemmaksi, kuin ( veronoikaisu).
4366: hänen tulojensa ja menojensa väliseen suh-
4367: teeseel'l. nithden, ottaen menoina huomioon 138 ·§.
4368: n1yös hänen elinsuhteittensa mukaiset arvioi- Jos verovelvoilinen sen johdosta, että hän
4369: dut yksityismenonsa:, olisi ollut mahdollista, on jättänyt antamatta veroilmoituksen taikka
4370: eikä verovelvollinen vaadittaessa esitä luotet- antanut puutteellisen, erehdyttävän tai vää-
4371: tavaa selvitystä siitä, että sen mukaisen omai- rän veroilmoituksen tahi muun tiedon tai
4372: suuden lisäyksen on katsottava ·muodostuneen asiakirjan, on säännönmukaisessa verotuk-
4373: aikaisemmin verotetusta tai verovapaasta tu- sessa jäänyt kokonaan tai osaksi verotta-
4374: losta taikka tulosta, jota ei enää voida jälki- matta, on hänen suoritettavakseen jonakin
4375: verottaa, pidettäköön tätä lisäystä, ellei sen säännönmukaisen verotuksen toimittamis-
4376: osoiteta syntyneen sellaisena vuotena, että vuotta seuraavista viidestä vuodesta jälki-
4377: verovelvollista on siitä jälkiverotettava, hä- verotuksin määrättävä se vero, mikä maini-
4378: nen tulovuodelta verotettavan:a tulon:aan. tusta syystä ön jäänyt hänelle panematta,
4379: 182 §: ssä tarkoitettua veronlisäystä va8taa-
4380: vine korkoineen ynnä säädetty veronkorotus
4381: 136 §. ( jälkiverotus).
4382: Milloin edellä 1 momentissa mainitusta
4383: Veroa on korotettava ( veronkorotus): syystä asi'anomaisena vuotena verotta'matta
4384: 1) jos veroilmoituksessa tahi muussa tie- jäänyt tulo on verotettu jonakin muuna vuo-
4385: dossa tai asiakirjassa on vähäinen puutteelli- tena, ja tämä verotus on saanut lainv'oiman,
4386: suus eikä verovelvollinen ole noudattanut on jälkiverotuksin määrättävästä verosta vä-
4387: saamaansa kehotusta sen korjaamiseen, enin- hennettävä se vero, mikä jälkiverototusta tu-
4388: tään 20 prosentilla; losta on sanottuna muuna vuotena pantu
4389: 2) jos verovelvollinen ilman pätevää syytä verovelvollisen maksettavaksi.
4390: on laiminlyönyt veroilmoituksen tahi muun
4391: säädetyn tiedon tai asiakirjan oikeassa ajassa 139 §.
4392: antamisen taikka antanut ne olennaisesti vail- V erovelvollisen kuoltua tulee veronoikaisun
4393: linaisina, enintään 20 prosentilla ja, jos hän ja jälkiverotuksen kohdistua kuolinpesään, ja
4394: säädetyn kehotuksen saatuaankin on ilman n:oudatettakoon silloin, mitä 23 §: n 1 mo-
4395: hyväksyttävää estettä jättänyt velvollisuu- mentissa on sanottu. Kuolinpesään kohdis-
4396: tensa kokonaan tai osaksi täyttämättä, vielä tuvaa veronoikaisua tai jälkiverotusta älköön
4397: enintään 20 prosentilla; sekä kuitenkaan toimitettako myöhemmin kUin
4398: 3} jos verovelvollinen on tietensä tai tör- kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden
4399: keästä huolimattomuudesta antanut olennai- päättymisestä, jona perukirja ooi annettu
4400: sesti väärän veroilmoituksen tahi muun sää- perintöverolaU:takunnalle.
4401: detyn tiedon tai asiakirjan, enintään kaksin-
4402: kertaiseksi. 140 ~.
4403: Veronkorotus määrätään kunnallisveron Veronoikaisu, jälkiverotus ja muutoksen-
4404: osalta veroäyreinä. hakuviranomaisen uudelleen verolautalm1ma.n
4405: Milloin edellä 1 momentin 1 tai 2 kohdassa toimitettavaksi palauttama verotus voidaan
4406: tarkoitettu puutteellisuus tai va1llinaisuus on toimittaa muumiki!n aikana kuin varsinaisen
4407: koskenut va:in tiettyä tulon tai varallisuuden verotuksen yhteydessä.
4408: osa:ä:, on veronk(}rotus määrättävä valin tästä Edellä 1 momentissa mainituiSsa tapauk-
4409: tulon tai varallisuuden osasta maksettavasta sissa toimitettavissa verotuksissa on käytet-
4410: verosta. tävä siinä verotuksessa sovellettua v.eroasteik-
4411: IV,l. ~ StUtselain6il ym. ·75
4412:
4413: koa, verokantaa ja veroäyrin liintaa, j6ssa tukseen. Myös seurakunnalla on oikeus hakea
4414: verotus olisi ollut toimitettava, jos se olisi muutosta verotukseen, sikäli kuin kirkollis'-
4415: oikeaan aikaan tapahtunut. veroa: ei ole määrätty 1 §:n ·2 momentissa
4416: tarkoitettujen perusteiden mukaan.
4417: 141 §. Verolautakunnan päätökseen, jolla yhty-
4418: Verovelvollisille mäiirätyistä valtion-, lrnn- män verotettavan tulon ja varallisuuden
4419: naUis- ja kirkoUitYveroista sekä kansaneläke- määrä on vahvistettu, älköön yhtymä hakeko
4420: vakuutusmaksuista on erikseen kunkin kun- erikseen muutosta, vaan osakas voi valittaa
4421: nan osalta laadittava yhteinen verolnettelo. siitä hakemalla muutosta omaan verotuk-
4422: seensa.
4423: 142 §. 146 §. . ..
4424: Veroluettelon lyhennysote on pidettävä Muutosta verotukseen voi verovelvollinen
4425: kunnassa soveliaassa paikassa julkisesti näh- tai muu 145 § :n 1 momentissa tarkoitettu
4426: tävänä 14 :päivän ajan. Nähtäville panosta henkilö hakea tutkijalautakunnalle tehtävällä
4427: on sitä ennen ilmoitettava, niin kuin kunnal- muistutuksena (veromuistutus).
4428: liset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Maalaiskunnassa tutkijalautakunta kokoon-
4429: Verotuksen katsotaan päättyneen siiiQin, tuu aikaisintaan 30 päivän kuluttua siitä
4430: kun veroluette!Qn lyhennysote on pantu päivästä, jona veroluettelo on pantu julki-
4431: 1 momentin mukaan julkisesti nähtäväksi. sesti nähtäville, määräaikana ,ja -paikassa,
4432: josta kuulutetaan siten, kuin kunnalliset il-
4433: 143 §. moitukset kunnassa julkaistaan. Muistutus
4434: Edellä 140 § :n 1 momentissa mainituista verotuksesta voidaan tutkijalautakunnalle
4435: verotuksista on verotetulle toimitettava vir- esittää joko suullisesti tai kirjallisesti Kir-
4436: kateitse henkilökohtainen tieto veroluettelon jallinen muistutus on toimitettava tutkija-
4437: otteella sekä osoitus siitä, miten ja minkä lautakunnalle tai asianomaisen veropiirin
4438: ajan kuluessa verotuKseen saadaan hakea verotoimistolle niin hyvissä ajoin, että tut-
4439: muutosta. kijalautakunta voi sen ilmoitetussa järjes-
4440: 144 §. tyksessä käsitellä. Muistutuksesta tutkija-
4441: Verolautakunnan puheenjohtajan tulee, ve- lautakrmnan on kuultava valtion- ja kunnan-
4442: roluettelon mukaisesti, kirjoituttaa verolippu asiamiestä, joiden on sitä varten oltava tut-
4443: jokaiselle, jonka suoritettavaksi on määrätty kijalautakunnan kokouksessa saapuviHa. Tut-
4444: veroa tai kansaneläkevakuutusmaksua tai kijalautakunnan päätös on heti, kun muistu-
4445: jolle ·veron enriakkoa on määrätty palautetta- tus on ratkaistu, julistettava asianosaisille.
4446: vaksi. Milloin muistutuksentekijä ei ole saapuvilla
4447: Veroliput, joihin on merkittävä, miten ve- silloin, kun tutkijalautakunnan päätös hänen
4448: rotukseen voidaan hakea muutosta, on ennen kohdaltaan julistetaan, tutkijalautakunnan
4449: veroluettelon lyhennysotteen nähtävillepanoa päätöksestä on kirjallisesti ilmoitettava hä-
4450: lähetettävä verovelvollisille. nelle.
4451: Kaupungissa on muistutus verotuksesta
4452: tehtävä tutkijalautakunnalle kirjallisesti.
4453: 4 luku; Muistutuskirjelmä on 30 päivän kuluessa
4454: lltnutoksenhakn. siitä, kun veroluettelo on pantu julkisesti
4455: nähtäväksi, toimitettava asianomaisen vero-
4456: 145 §. piirin verotoimistolle. Muistutuksesta tutki-
4457: Verotukseen voi hakea muutosta verovel- jalautakunnan on kuultava valtion- ja kun-
4458: vollinen itse sekä jokainen muu, jonka oman nanasiamiestä. Tutkijalautakunnan· päätös on
4459: veron määrään verotus· saattaa vaikuttaa: tai asetettava soveliaassa paikassa julkisesti näh-
4460: joka' on veron suorittamisesta joko julkis- täväksi 14 plHvän aikana siitä lukien, kun
4461: tai yksityisoikeudellisen oikeussuhteen perus" nähtäville panosta on kuulutettu sillä tavoin,
4462: teella vastuussa. kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa jul-
4463: Valtion- ja kunnana8iamiehellä, verotarkas- kaistaan.
4464: tajalla selrli kunnaUishallituksella, kansan- Tutkijalautakunnan päätöksistä on pidet-
4465: eläkelaitoksella ja kuntien keskusrahastolla tävä pöytäkirjaa ja tehtävä merkintä vero-
4466: on niin ikään oikeus hakea muuMstia vero- lautakunnan veroluettelooh.
4467: 76 IV,l. - Verolaki.
4468:
4469:
4470: Lääninverolautakunnan toimittamasta vero- saakoon valittaa veron määrästä ainoastaan
4471: tuksesta, samoin kuin veronoikaisusta, jälki- veronkorotuksen osalta.
4472: verotuksesta ja verotuksesta, joka on toimi-
4473: tettu verolautakunnan uudelleen käsiteltä- 148 §.
4474: väksi palautetussa asiassa, älköön tutkija- Jos verovelvollinen tai muu 145 § :n 1
4475: lautakunnalle tehtäkö veromuistutusta. momentissa tarkoitettu henkilö tahtoo valit-
4476: taa verotuksesta sillä perusteella, että vero-
4477: 147 §. tus on toimitettu lakia virheellisesti tulkiten
4478: Verotukseen tyytymätön voi, olipa siitä tai että siinä on tapahtunut ilmeinen olen-
4479: tehty muistutus tutkijalautakunnalle tai ei, nainen asiallinen erehdys taikka että asiaa
4480: valittaa siitä sen läänin lääninhallitukseen, käsiteltäessä verolautakunnassa on tapahtu-
4481: jonka alueella häntä on henkilökohtaisista tu- nut sellaiseen tuomiovirheeseen veuattava
4482: loista verotettu tai olisi ollut verotettava. virhe, kuin oikeudenkäymiskaaren 25 luvun
4483: Muutoksenhaku on tehtävä kirjallisesti, ja 21 § : ssä tarkoitetaan, saakoon hän, mikäli
4484: valituskirja on toimitettava veropiirin vero- asia koskee sellaista verotuksen perustetta,
4485: toimistoon verojohtajalle tai muulle vali- hakea muutosta 147 §:ssä tarkoitetulta lää-
4486: tuksia vastaanottamaan määrätylle henkilölle ninhallitukselta samassa pykälässä mainittu-
4487: taikka lääninhallitukseen 30 päivän kuluessa jen määräaikojen jälkeenkin ( perustevali-
4488: sen päivän jälkeen, jona tutkijalautakunta tus).
4489: maalaiskunnassa on lopettanut työnsä tai Milloin verovelvolliselle on samalta tulo-
4490: t11tkijalautakunnan päätös kaupungissa on vuodelta määrätty valtionveroa tai henkilö-
4491: pantu julkisesti nähtäville. Jos muutoksen- kohtaisista tuloista kunnallisveroa kahdessa
4492: hakukirjelmä on. annettu verotoimistoon, tulee tai useammassa kunnllS"!a, verovelvollinen on
4493: verojohtajan, varattuaan asianomaisille tilai- perustevalituksensa yhteydessä oikeutettu
4494: suuden vastineen antamiseen, viipymättä lää- hakemaan muutosta myös veron määrään.
4495: ninhallitukseen lähettää valituskirja vastinei- Edellä 1 ja 2 momentissa mainittua vali-
4496: neen ja verotuksen perusteena olleet asiakir- tusta älköön kuitenkaan tehtäkö myöhemmin
4497: jat sekä otteet verolautakunnan pöytäkirjasta kuin viidennen vuoden kuluessa sitä seuran-
4498: ja veroluettelosta ynnä tutkijalautakunnan neen kalenterivuoden alusta lukien, jona
4499: pöytäkirjasta, jos asia on tutkijalautakun- veron maksuunpano on tapahtunut.
4500: nassa käsitelty. Vielä asiakirjoihin on liitet- Tässä pykälässä tarkoitettua valitusta kos-
4501: tävä ilmoitus siitä, milloin tutkijalautakunta keva muutoksenhakukirja on toimitettava
4502: maalaiskunnassa on päättänyt työnsä tai tut- jollekin 147 § : n 2 momentissa mainitulla
4503: kijalautakunnan päätös on kaupungissa pantu viranomaiselle, jonka tulee v·alituksesta hank-
4504: julkisesti nähtäville, sekä verojohtajan lau- kia sanotussa lainkohdassa tarkoitetut vasti-
4505: sunto valituksesta. Jos valitus on toimitettu neet, selvitykset ja lausunnot.
4506: lääninhallitukseen, vaatikoon tämä verojohta-
4507: jan välityksellä mainitut vastineet, selvityk- 149 §.
4508: set ja lausunnon (säännönmukainen valitus). Edellä 148 § :n 2 momentissa mainitussa
4509: Edellä 140 § :n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksessa asia voidaan saattaa lääninhalli-
4510: tapauksissa luetaan muutoksenhakuaika kui- tuksen käsiteltäväksi perustevalituksin myös
4511: tenkin 143 § : n mukaisesta tiedoksi antami- siten, että sen veropiirin verojohtaja, jossa
4512: sesta. jokin verotuksista on toimitettu, tai ulos-
4513: Milloin verovelvollista on verotettu useam- ottomies verovelvollisen pyynnöstä ilmoittaa
4514: massa kunnassa, hänellä on oikeus hakea asian lääninhallitukselLe, jonka tulee ottaa
4515: muutosta kaikkiin verotuksiin yhdellä muu- se käsiteltäväksi sillä tavoin kuin 148 § :ssä
4516: toksenhakukirjalla, joka on toimitettava joko sanotaan. Verojohtaja tai ulosottomies anta-
4517: lääninhallitukseen tai johonkin asianomai- koon pyynnöstä verovelvolliselle todistuksen
4518: sista verotoimistoista ennen viimeksi päätty- asian vireillepanosta.
4519: vän muutoksenhakuajan loppuun kulumista.
4520: Verovelvollinen, joka saatuaan 124 § :ssä 150 §.
4521: mainitun kehotuksen on ilman hyväksyttävää Lääninoikeuden päätös on toimitettava
4522: syytä kokonaan tai olennaiselta osalta laimin- asianosaisille vivkateitse. Tiedoksiautopäivä
4523: lyönyt säädetyn ilmoittamisvelvollisuutensa, on merkittävä päätökseen.
4524: IV,l. - Sukselainen ym. 77
4525:
4526: 151 §. on ratkaissut, siirtäköön korkein hallinto-
4527: Lääninoikeuden päätöksestä on sillä, jota oikeus, jollei se katso voivansa asiaa välittö-
4528: päätös koskee, lupa valittaa korkeimpaan mästi asiallisesti ratkaista., asian ensiksi mai-
4529: hallinto-oikeuteen 60 päivän kuluessa tie- nitulle lääninoikeudelle.
4530: doksi saamisesta. Valtion puolesta valitus-
4531: oikeus on lääninhallitukseen määrätyllä tar-
4532: kastusasiamiehellä saman ajan kuluessa luet- 153 §.
4533: tuna päätöksen teon päivästä. Keskusverolautakunnan päätöklseen, jolla
4534: Valituskirja sekä lääninoikeuden päätös on päätetty olla antamatta tämän lain 98
4535: ynnä, jos valitus ei ole valtion puolesta § : ssä tarkoitettua ennakkotietoa, ei saa hakea
4536: tehty, selvitys siitä, milloin valittaja on muutosta.
4537: saanut päätöksen tiedokseen, on 1 momen- Hakijalla, valtion puolesta valtiovarain-
4538: tissa mainitussa ·ajassa toimitettava läänin- ministeriöllä, kunnallishalli tuksella, seura-
4539: hallitukseen, joka varatkoon asianosaisille kunnalla, kansaneläkelaitoksella ja kuntien
4540: tilaisuuden vastineen antamiseen määräajan keskusrahastolla on oikeus valittaa keskus-
4541: kuluessa sekä lähettä:köön korkeimpaan hal- verolautakunnan ennakkotiedon sisältävästä
4542: linto-oikeuteen valituksen vastineineen ynnä päätöksestä korkeimpaan hallinto-oilreuteen
4543: asiassa kertyneet asiakirjat ja oman lausun- 30 päivän kuluessa luettuna päätöksen tie-
4544: tonsa. doksi saamisesta. Ennakkotietoa koskeva
4545: Edellä 2 momentissa tarkoitettu valitUS- valitusasia on korkeimmassa hallinto-oikeu-
4546: kirja voidaan toimittaa myös suoraan kor- dessa käsiteltävä kiireellisenä.
4547: keimpaan hallinto-oikeuteen.
4548: Muutosta lääninoikeuden päätökseen ei
4549: kuitenkaan saa hakea, mikäli sen veron 154 §.
4550: määrä, jonka asianosainen muutoksenhaun Jos verotus on jonkin kunnan kohdalta
4551: alaisella päätöksellä on kadottanut, ei nouse toimitettu olennaisesti väärin, korkein hal-
4552: yli 30 000 markan. Jos asianosainen arve- linto-oikeus voi, valtionasiamiehen, verotar-
4553: lee, että lain soveltamisen kannalta muissa kastajan, kunnanasiamiehen tai kunnallishal-
4554: samanlaisissa tapauksissa olisi tärkeätä saat- lituksen taikka kunna;ssa verotetun vaati-
4555: taa lääninoikeuden ratkaisu, johon muu- muksesta, kumota verotuksen kokonaisuu-
4556: tosta ei saa ha;kea, korkeimman hallinto- dessaan tai tarpeellisilta osilta ja määrätä
4557: oikeuden tutkittavaksi, on hänellä oikeus verotuksen uudelleen toimitettavaksi. Vaati-
4558: pyytää korkeimmalta hallinto-oikeudelta lu- mus on 30 päivän kuluessa sen päivän jäl-
4559: paa muutoksen hakemiseen. Sama olkoon keen, jona verotus on päättynyt, annettava
4560: laki, jos asianosainen näyttää, että muutok- kirjallisesti verojohtajalle, jonka tulee viipy-
4561: senhaulla on hänelle erittäin suuri merkitys mättä toimittaa se ynnä verolautakunnan e.~i
4562: muutoinkin kuin siinä jutussa, josta on ky- tyksestä antama selitys korkeimpaan hallinto-
4563: symys.
4564: oikeuteen. Asia on korkeimma;ssa hallinto-
4565: oikeudessa kiireellisesti käsiteltävä.
4566: 152 §.
4567: Milloin valitusta käsiteltäessä havaitaan, 155 §.
4568: että vero on määrätty muussa kuin 130 § :ssä Lainvoiman saaneen päätöksen purkamista
4569: tarkoitetussa verotuspaikassa, on lääninoikeu- tai menetetyn määräajan takaisin antamistn
4570: den tai korkeimman hallinto-oikeuden, ellei koskevissa asioissa käyttää valtion puheval-
4571: se katso voivansa a;siaa välittömästi asialli- taa verotarkastaja.
4572: sesti ratkaista, siirrettävä se sille verolauta-
4573: kunnalle, jonka olisi pitänyt toimiUaa vero-
4574: tus. 156 §.
4575: Jos lääninoikeus muutoksenhakemusta kä- Mikäli erityisten paikallisten tai muutoin
4576: sitellessään toteaa, että valitus kuuluu toisen poikkeuksellisten olojen johdosta se aika,
4577: lääninoikeuden käsiteltäväksi, on asia siir- jonka kuluessa valitus verolautakunnan tai
4578: rettävä viimeksi mainittuun oikeuteen. lääninoikeuden päätöksestä on tehtävä, ha-
4579: Milloin valituksen käsitteleminen olisi kuu- vaitaan liian lyhyeksi, voidaan asetuksella
4580: lunut toiselle lääninoikeudelle lmin mikä sen pitentää muutoksenhakuaikaa.
4581: 78 IV,1. - V.erolakl.
4582:
4583:
4584: IV OSA. ennakoita käytettävä puolisojen verojen sekä
4585: kan$aneläkevakuutusmaks'\ljen &~oritubeksi
4586: '~PJl ~yt~en. ,ia ;v:e.ro,mptp.. s:iinikin tapauksessa, ett;i puoliso kansan~
4587: 1 luku, eläkelain mukaan ei olisi vakuutusmaksusta
4588: v~tuussa.
4589: Ennakon käyttäminen. 160 §.
4590: 157 §. Jos ennakkoperintälain mukaan pidätetty
4591: Verovelvolliselta ennakkoperintälain mu- ja ]{annettu ennak,ko sekä veronkannossa suo~
4592: ~n pidätetty ennakko ori käytettävä l.lä~ ritettu määrä eivät riitä verojen ja vero-
4593: nelie määrätYn valtionveron ja siinä kgn- velvollisen maksettavien kansaneläkevakuu-
4594: na.ssa, missä hän on velvolli,nen suorittam.aan tusmaksujen täyteen suoritu~n, on kerty-
4595: kunnallisveroa. henkili)kohtaisista tuloista, neet 1näärät käytettävä niiden m,aksamiseen
4596: määrätyn kunnallis- ja kirkollisveron sekä seuraavass!). etuoikeusjärjestyksessä:
4597: verovelvollise1;1 maksettavan kansanellikev.a- 1) verovelvollisen oma kansanelä~ev.~,Jwu
4598: kuutusmaksun suoritukseksi. tusmaksu;
4599: · ·Ver~velvollisen maksettavana, kansaneläke- 2) verovelvollisen P'Wljson kansl,l..neläke:va-
4600: vakuutusmaksuna on tämän O$an säännÖksiä kuutusmaksu;
4601: sovelle~aessa pidettävä myös hä;nen puoli- 3) valtion~ ja kunnallisvero; sekä
4602: son&a vakuutusmaksua, sikitli kuin vel'Ovel- 4) kirkollisvero.
4603: vollinen kansaneli:ikelain (248/37) mukaan Milloin valtion- ja kunnallisvero ei ole tlJ.l-
4604: on velvollinen sen suorittamaan. lut täysimääräisesti suoritetuksi, on kumman-
4605: kin veron suoritukseksi katSottava ·yhtä
4606: 158 §. monta prosenttia niiden osalle kertyneestä
4607: Ennakko, joka on. ennakkoperintälain mu- määrästä, kuin kumpikin vero on verovel~
4608: kaan määrätty ve.rovelvolliselta kannettavaksi volliselle määrätyn valtion- ja kunnaJlisve-
4609: 157 § :n 1 momentissa tarkoitetru3Sa kunnassa, ron yhteismäärästä, tasoitettuna lähjl;Ilpään
4610: on myös käytettävä siinä mainittujen vero- täyteen 5 prosenttiin.
4611: jel1- ja kansaneläkevakuutusmaksun suoritta,-
4612: miseen. 161 §.
4613: Verovelvolliselle toisessa kunnassa kiin- Kannon jälkeen perittyjen jäämien jaossa
4614: teristö~, liike- tai ·ammattitulosta määrätty valtion, kunnan, seurakunnan ja kansanelä-
4615: ·~nnallis- ja kirkollisveron ennakko on vä- kelaitoksen kesken on vastaavasti noudl;l.tet-
4616: hennettävä hänelle sanotussa kunnassa mää- tava, mitä 160 § :ssä on säädetty.
4617: rätystä kunnallis- ja kirkollisverosta.
4618: Valtionveron ennakko, joka on maksuun- 162 §.
4619: pantu toisessa kunnassa kuin siellä, missä M:illoin verotuksessa todetaan, että v.er.ovel~
4620: valtionvero on tulovuodelta määrättävä, on volliselta on pidätetty tai ennakkona kan-
4621: vähennettävä maksuunpannusta verosta siinä nettu enemmän, kuin tarvitaan niiden vero-
4622: kunnassa, missä v'erovelvollisen valtionvero- jen ja kansaneläkevakuutusmaksujen suorit-
4623: tus on toimitettava, mikäli verovelvollinen tamis.eksi, joiden suoritukseksi ne on ollut
4624: on antanut verolautakunnalle sellaisen selvi- tarkoitus käyttää, on ljikaa. pidätetty tai
4625: tyksen kuin 110 §:n 3 momentissa sanotaan. kannettu ennakko, mikäli sitä on vähintään
4626: Älköön verovelvolliselle muussa kuin 167 200 markkaa, palautettava ja maksuunpan-
4627: § :n 1 momentissa tarkoitetussa kunnassa tua ennakkoa, jos s~ on suorittamatta, ly-
4628: määrättyä kunnallis- ja kirkollisveron en- hennettävä liikaa maksuunpannulla mää-
4629: nakkoa käytettäkö muun veron kuin sano- rällä.
4630: tussa kunnassa määrätyn kunnallis- ja kir- V aikka:kin osa suorittamatta olevasta, kan-
4631: kollisveron suoritukseksi. nettavaksi määrätystä ennakosta on 1 mo-
4632: mentin mukaan lyhennetty, tulee verovel-
4633: 159 §. vollisen kuitenkin maksaa säädetty veronli-
4634: Milloin puolisoita on yhteisverotettava, ejkä säys suorittamatta olleelle määrälle verotus-
4635: kumpikaan heistä ole · pyytänyt, että heille vuoden loppuun asti. Näin perittävä veron-
4636: määrätty vero jaettaisiin puolisoiden erik- lisäys on vähennettävä verovelvolliselle 1
4637: seen vastattavaksi, on kummankin puolison momentin mukaan palautettavasta määrästä.
4638: IV,l. - Bukselaiaen. ym. 79
4639:
4640: 2luku. lishallitukseHe tai seura:kuamalle. Jos· .vero
4641: on poistettu tai sitä on alennettu, veron.-
4642: V eronkantl). kan.toviranomaisen on ~ianomaiselle makset-
4643: 163 §. tava takaisin liikaa suoritettu mä:äl'ä. ynnä
4644: Jos verovelvolliselta tulpvuotena pidätetyt sille korkoa verotusvuoden päättymisestä ta-
4645: ja }{annettavRksj määrätyt ~nnakot eivät kaisinmaksupäivään soo mukaan, kuin ase-
4646: nouse niiden verojen ja koosan~läkevakuu~ tuksella tarkemmin määrätään. Kun joku
4647: t~sm.aksujen yht.eismäärään, joiQ.en suo,:it'!lk~ on määrätty verovelvolliseksi tai veroa on
4648: seksi- n~ · on ·käytilttävä, on puuttuva osa korotootu, veronkanto.viranomaisen on ann_et-
4649: verovelvolliselta perittävä veron~~nnossa ve- tava verote:tulw sen mukainen ver.olippu ja
4650: rollpuila. . perittävä maksamaton vero.
4651: Milloin 1 momentin mukaan maksetta-
4652: vaksi jäävä määrä ei .nouse 200 markkaan, 168 §.
4653: se on jätettävä perimättä. Jos joku muutoin kuin 167 § :ssä mrum-
4654: tUl3Sa tapauksessa on joutunut maksamaan
4655: 164 §. veroa enemmän kuin hänen maksettavaitseen
4656: Valtion-, lmnnallis- ja kirkollisveron sekä on määrätty, hänellä on oikeus ver..onkanto-
4657: kansaneläkevakuutusma~un k~to toJmite- viranomaiselta saada liikaa maksamansa
4658: taan yhdessä. määrä takaisin. Vaatimus tästä tehtä:köön
4659: . 165 §. viimeistään 5 vuoden kuluessa verotusvuoden
4660: V eronkantovirari.omaisina ovat, jollei val- päättymisestä lukien.
4661: tio:varainmi:Q.isteriö tietyn veropiirin osalta
4662: toisin määrää, lääninhallitus ja verotoimis- 169 §.
4663: tot. Veronkantoviranomaisen asiana on myös V.eron ennakkoperinnästä on .säädetcy- erik-
4664: palauttaa liikaa pidätetyt tai kannetut en- seen.
4665: nakot.
4666: Kanto tapahtuu postisäästöpankin välityk-
4667: sellä sen mukaan, kuin sijtä erikseen sääde- 3 luku.
4668: tään. Valtiovarainministeriö voi kuitenkin Tilitys.
4669: määrätä, et·tii- vero saadaan. suorittaa myös
4670: muihin rahalaitoksiin. 170 §.
4671: Veronkantoviranomaisen on viipymättä
4672: 166 §. kannon päätyttyä, taikka milloin kanto toi-
4673: Kanto toimitetaoo yhdessä tai useammassa mitetaan use~:til.Illassa kuin yhdessä erässä,
4674: erässä, sen mukaan kuin valtiovarainminis- ensimmäisen erän kannon päätyttyä, suori-
4675: teriö määrää. tettava kunnalle .96 sadalta m~J,rsuunpannun
4676: Verovelvollinen on siitä huolimatta, että kunnallisveron määrästä sekä seurakunnalle
4677: verotuksesta on valitettu, velvollinen kan- 90 sadalta maksuunpannun kirkollisver.on
4678: nossa suorittamaan hänen niaksettavakseen määrästä vähennettynä sillä, mitä ennakko-
4679: pannun määrän. perintälain mukaan on etukäteen maksettu
4680: sekä veronkantoviranomaisen kunnan tai
4681: 167 §. seurakunnan puolesta edellisen kalenterivuo-
4682: Jos tutkijalautakunta on tehdyn muistu- den aikana 167 § :n 2 momentin mukaise~;~ti
4683: tuksen johdosta muuttanut verotusta, on verovelvolliselle takaisin. maksamilla mää-
4684: verovelvolliselle annettava sen mukainen rillä.
4685: uusi verolippu sekä veroluetteloon tehtävä 171 §.
4686: merkintä muutoksesta. Kansaneläkelaitokselle on veronkantoviran-
4687: Milloin lääninoikeus tai korkein hallinto- omaisen kannon päätyttyä, taikka milloin
4688: oikeus on määrännyt jonkun verovelvolli- kanto toimitetaan useammassa kuin yhdessä
4689: seksi taikka korottanut tai alentanut veroa, erässä, ensimmäisen e~än kannon päätyttyä,
4690: on jäljennös päätöksestä toimitettava asian- suoritettava 98 sadalta maksuunpnn:tujen
4691: omaiselle lääninhallitukselle ja verotoimis- kansaneläkevaklJ.utusmaksujen määrä:,-tä vä~
4692: tolle sekä, mikäli päätös koskee kunnallis- hennettynä sillä, mitä kansaneläkelaitokselle
4693: tai kirkollisverotusta, asianomaiselle kunnal- on etukäteen maksettu sekä veronkantvviran-
4694: IV,l. - Verolaki.
4695:
4696:
4697: .omaisen kansaneläkelaitoksen puolesta edelli- lainkohdan mukaan ole ankarammin ran-
4698: sen kalenterivuoden aikana 167 § :n 2 mo- gaistava, niin kuin rikoslain 17 luvun
4699: mentin mukaisesti maksuvelvolliselle takai- 8 § :ssä on säädetty.
4700: sin ma:ksamilla määrillä.
4701: 176 §.
4702: 172 §. Joka jättää asianmukaisesti täyttämättä
4703: Viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen 117, 118 tai 119 §:ssä säädetyn velvollisuu-
4704: vuoden alusta lukien, jona maksuunpano on den, rangaistakoon enintään 50 tai, milloin
4705: tapahtunut, veronkantoviranomaisen on an- 124 § : n nojalla annettua kehotusta ei ole
4706: nettava lopputilitys kunnalle, seurakunnille noudatettu, enintään 100 päiväsakolla. Sen
4707: ja kansaneläkelaitokselle verojen ja -kansan- ohessa syyllinen voidaan saattaa täyttämään
4708: ~läkevakuutusmaksujen kannosta. velvollisuutensa, niin kuin 196 § :ssä sääde-
4709: Mikäli tilitykseggä todetaan kunnallis- tai tään.
4710: kirkollisveroa taikka kansaneläkevakuutus- 177 §.
4711: maksuja kertyneen enemmän tai vähemmän Jos verotusta toimittava tai muu virka-
4712: kuin mitä kunnalle, seurakunnille ja kamsan- mies tämän lain mukaan hänelle kuuluvassa
4713: ~läkelaitokselle on 170 ja 171 §:n mukai- tehtävässä menettelee lainvastaisesti tai lai-
4714: sesti suoritettu, tehdään vastaavat hyvityk- minlyö hälllelle tässä laissa säädetyn velvol-
4715: set tai rasitukset tilityksen antamisen jäl- lisuuden taikka ilmaisee siinä saamansa, sa-
4716: keen ensiimi tapahtuvassa suorituksessa. lassa pidettävän tiedon, rangaistakoon niin
4717: kuin rikoslain 40 luvussa on säädetty.
4718: 173 §. Tässä pykälässä tarkoitettuna virkamie-
4719: Mitä tässä osassa on sanottu verosta ja henä pidettäköön myös sitä, joka on mää-
4720: veroviranomaisesta, sovellettakoon myös kam- rätty tilapäisestikin olemaan apuna verotuk-
4721: saneläkevakuutusmaksuun ja vastaavasti sessa.
4722: kansaneläkelaitokseen. Niin ikään sovellet-
4723: takoon tämän osan kuntia koskevia sään-
4724: nöksiä soveltuvin osin myös kuntien keskus-
4725: rahastoon. IV osasto.
4726: Erityisiä säännöksiä.
4727: 178 §.
4728: V OSA. Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön
4729: Rangaistussäännökset. veronmaksukyky oman tai läheisen henkilön
4730: sairauden, tapaturman tai muun sellaisen
4731: 174 §. syyn tähden on olennaisesti vähentynyt
4732: Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taikka jos verovelvollinen on kuollut ja hä-
4733: hyötyä on, antamalla väärän veroilmoituksen neltä on jäänyt leski, turvattomia lapsia tai
4734: taikka muun verotuksen perusteeksi tarkoi- muita perillisiä, joiden elatus on ollut hä-
4735: tetun tiedon, pidättänyt tai yrittänyt pidät- nen ansionsa varassa, voi valtionveron osalta
4736: tää valtiolta, kunnalta tai seurakunnalta ve- lopullisesti valtiovarainministeriö sekä kun-
4737: roa, rangaista:koon niin kuin rikoslain 38 lu- nallisveron osalta kunnallisvaltuusto taikka
4738: vun 11 § :ssä on säädetty. Rangaistukseen ohjesäännössä olevan valtuutliksen nojalla
4739: rikoslain mukaan voidaan tuomita silloinkin, kunnallishallitus harkintansa mukaan hake-
4740: kun veroa on 136 § : n mukaan korotettu. muksesta myöntää veron suorittamisen lyk-
4741: käystä taikka, jollei asiaa ole verotuksen
4742: 175 §. yhteydessä tutkittu, osittaisen tai täydelli-
4743: Joka verotusta tai verotuksesta tehtävää sen vapautuksen verosta.
4744: muistutusta tai valitusta varten on viran-
4745: omaiselle antanut hänen tietensä sisällyk- 179 §.
4746: seltään väärän kirjallisen todistukBen taikka, Jos 9 §: n 1 momentin 1 kohdassa mainittu
4747: valmistettuaan sellaisen todistuksen, antamut verovelvollinen on joutunut ulkomaalla suo-
4748: sen toiselle sanottuun tarkoitukseen käytet- rittamaan veroa sellaisista ulkomaalla saa-
4749: täväksi, rangaistakoon, jollei teko muun duista tuloista tai siellä olleista varoista,
4750: IV,l. - Sukselainen ym. 81
4751:
4752: joista häntä on myös täällä verotettu, voi jäljennös asiassa annetuista lausunnoista ja
4753: valtiovarainministeriö, milloi.n olosuhteet ovat vastineista sekä 115 §: n mukaan toimitetussa
4754: säälittävät tai siihen muutoin on erityistä tarkastuksessa laaditusta kertomuksesta.
4755: syytä, kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemi-
4756: seksi tai lieventämiseksi, myöntää valtion- 185 §.
4757: verosta ja, asianomaista kuntaa ja seurakun- V ero- ja tutkijalautakunnan pöytäkirjasta
4758: taa kuultuaan, myös kunnallis- ja kirkollis- sekä lääninoikeuden päätöksestä tai niiden
4759: verosta, sikäli kuin ne kohdistuvat sanot- hallussa olevasta muusta asiakirjasta yksi-
4760: tuun tuloon tai varallisuuteen, osittaisen tai tyiselle kirjoitettavasta jäljennöksestä tai
4761: täydellisen vapautuksen. Tähän päätökseen otteesta suoritetaan leimaveroa, niin kuin
4762: älköön haettako muutosta. siitä erikseen säädetäJi,n.
4763: Leimaveroa älköön kuitenkaan kannettako
4764: asianosaiselle muutoksenhakua varten annet-
4765: 180 §. tavasta tutkijalautakunnan pöytäkirjanot-
4766: Sille, joka kauppamatkustajan toimesta teesta eikä asianosaiselle tiedoksi annettavasta
4767: on suorittanut leimaverolaissa säädettyä lei- lääninoikeuden päätöksestä.
4768: maveroa, valtiovarainministeriö voi hakemuk-
4769: sesta määrätä maksettavaksi takaisin leima-
4770: veroa vastaavan osan valtionverosta. 186 §.
4771: Tietoja ja asiakirjoja, jotka ilmoittamisvel-
4772: vollisuuden täyttämiseksi on esitetty, älköön
4773: 181 §. vero- ja tutkijalautakunnassa, lääninhallituk-
4774: Siinä kertomuksessa, jonka hallitus valtio- sessa, lääninoikeudessa tai korkeimmassa hal-
4775: päiväjärjestyksen 29 §: n mukaan antaa linto-oikeudessa annettako muiden kuin lau-
4776: eduskunnalle, on myös lueteltava 178 ja takunnan tai oikeuden puheenjohtajan ja
4777: 179 § :n mukaan valtionverosta myönnetyt muiden jäsenten, lääninhallituksen asian-
4778: veronhuojennukset, sikäli kuin ne saman ve- omaisten viran tai toimen haltijain, valtion-
4779: rovelvollisen osalta ovat 200 000 markkaa ja kunnanasiamiehen, tarkastusasiamiehen,
4780: suuremmat, kuin myös 41 § :n 3 momentin verotarkastajan taikka kunnallishallituksen
4781: nojalla myönnetyt oikeudet ylimääräisten ja kansaneläkelaitoksen edustajan sekä asian-
4782: arvonvähennysten tekemiseen. tuntijain ja asianomaisten lautakuntien ja
4783: oikeuksien toimihenkilöiden nähtäväksi.
4784: 182 §. Verotuksen valvontaa, veron perimistä,
4785: Veronlisäyksestä, joka on suoritettava ve- verotuksesta tehtyjen valitusten tutkimista,
4786: roa kantoajan jälkeen maksettaessa, on sää- syytettä sekä tilastollista taikka muuta tie-
4787: detty erikseen. teellistä tutkimusta varten on veroilmoituk-
4788: set sekä muut veroviranomaisille kertyneet
4789: 183 §. asiakirjat annettava asianomaisen viranomai-
4790: Verolautakunnan asiakirjat on säilytettävä sen tai sen edustajan taikka tieteellistä tut-
4791: sen arkistossa. Tähän arkistoon on myös kimusta ohjaavan valtion laitoksen hyväksy-
4792: tutkijalautakunnan asiakirjat annettava säi- män henkilön käytettäväksi.
4793: lytettäväksi. Mitä 1 momentissa on säädetty, ei estä
4794: Kun 10 vuotta on kulunut sen vuoden myöskään ennakkopäätösten painosta julkai-
4795: päättymisestä, jOJla verotus on toimitettu, semista sanamuodon mukaisina tai lyhennet-
4796: saadaan, ellei valtiovarainministeriö toisin tyinä.
4797: määrää, ilmoittamisvelvollisuuden täyttämi-
4798: seksi annetut asiakirjat hävittää, mutta muut 187 §.
4799: asiakirjat on säilytettävä. Jokainen on velvollinen pitämään salassa,
4800: mitä hän virassaan tai julkisessa toimessaan
4801: tai 186 §: ssä tarkoitetuissa tapauksissa on
4802: 184 §. veroilmoituksista tai muista verotusta varten
4803: Edellä 145 § :n 1 momentissa tarkoitetulla annetuista tiedoista tai asiakirjoista saanut
4804: asianosaisella on oikeus saada ote vero- ja tietää toisen taloudellisesta asemasta tai liike-
4805: tutkijalautakunnan pöytäkirjasta sekä jäljen- suhteista taikka seikasta, joka lain tai erityi-
4806: nös lääninoikeuden päätöksestä, niin myös sen määräyksen mukaan nimenomaan tai
4807: 11 E 75/56
4808: 82 IV,l. - Verolaki.
4809:
4810:
4811: asian laadun vuoksi ilmeisesti on pidettävä 191 §.
4812: salassa, sekä myös, mitä vero- ja tutkija- Lääninverolautakuntien kustannuksista ns-
4813: lautakunnassa sekä lääninhallituksessa niistä taa valtio.
4814: asian käsittelyssä on lausuttu.
4815: 192 §.
4816: 188 §. Verotusta koskevasta valituksesta päättäes-
4817: Jos veroilmoitukset taikka muut verotuk- sään voivat lääninoikeus ja korkein hallinto-
4818: sen valmisteluun kuuluvat asiakirjat ovat oikeus määrätä valtion, kunnan, seurakun-
4819: jonkin kunnan osalta tuhoutuneet, on uudel- nan, kuntien keskusrahaston tai kansaneläke-
4820: leen ryhdyttävä verotusta varten tarvittaviin laitoksen taikka verovelvollisen suorittamaan
4821: toimenpiteisiin, mikäli asetuksella niin mää- oikeudenkäyntikulujen korvausta asian laa-
4822: rätään. dun ja oikeudenkäymiskaaren 21luvussa sää-
4823: dettyjen perusteiden mukaan.
4824: 189 §.
4825: Vero- ja tutkijalautakuntien sekä verotoi-
4826: mistojen kustannusten suorittamisesta huo- 193 §.
4827: lehtii valtio. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa voidaan
4828: Edellä 1 momentissa tarkoitetuista vuotui- tämän lain alaisessa asiassa toimittaa suulli-
4829: sista kustannuksista, niihin luettuina myös nen kuulustelu. Sen toimittavat korkeimman
4830: kustannukset maatalouskiinteistöjen vero- hallinto-oikeuden määräämä jäsen puheen-
4831: jyvityksestä ja -luokituksesta, vastaavat val- johtajana sekä asian esittelijä. Siinä voidaan
4832: tio ja asianomainen kunta kumpikin 45 pro- myös kuulustella valallisesti todistajia sekä
4833: sentista sekä kansaneläkelaitos ja evankelis- asianosaista totuusvakuutuksen nojalla.
4834: luterilainen seurakurnta kumpikin 5 prosen-
4835: tista. Milloin veropiiriin kuuluu useampia
4836: kuntia tai seurakuntia, vastaavat ne osuudes- 194 §.
4837: taan henkikirjoitetun väkiluvun mukaisessa Sen lisäksi, mitä 193 §: ssä on säädetty, voi
4838: suhteessa, kuitenkin niin, että verojyvitys- se viranomainen, jossa tämän lain alainen
4839: ja luokituskustannuksista kuntien ja seura- asia on vireillä, myöntää verovelvolliselle
4840: kuntien osuudesta vastaavat vain ne kunnat sekä kunnalle, kuntien keskusrahastolle,
4841: ja seurakunnat, joiden alueilla verojyvityksiä kunnan- tai valtionasiamiehelle, tarkastus-
4842: ja -luokituksia on toimitettu. asiamiehelle tai verotarkastajalle oikeuden
4843: Edellä 1 ja 2 momentissa mainitut kustan- kuulustuttaa todistajia myös siinä yleisessä
4844: nukset on valtiolla oikeus periä puolivuo- alioikeudessa, jossa se saattaa sopivasti käydä
4845: sittain. päinsä. Todistajankuulustelussa on myös toi-
4846: Valtionasiamiehen palkkauksesta vastaa silla asianosaisilla tällöin oikeus kuulustuttaa
4847: valtio ja kunnanasiamiehen palkkauksesta todistajia.
4848: kunta.
4849: 195 §.
4850: 190 §. Edellä 193 ja 194 §: ssä tarkoitetulle
4851: Samaan veropiiriin kuuluvista kunnista todistajalle on sen viranomaisen, joka on
4852: tulee sen, jonka alueella veropiirin verotoi- todistajaa kuullut, määrättävä suoritetta-
4853: misto on, hankkia ja ylläpitää verotoimistolle vaksi palkkio, ja tällöin on soveltuvin osin
4854: tarkoituksenmukainen huoneisto. noudatettava, mitä todistajain palkkioiden
4855: Milloin verotoimisto sijaitsee veropiirin määräämisestä yleisessä tuomioistuimessa
4856: ulkopuolella, hankkii ja ylläpitää verotoimis- vireillä olevassa asiassa on voimassa. Mil-
4857: ton huoneiston valtio, ja veropiiriin kuulu- loin todistajaa on kuultu valtion puolesta,
4858: vat kunnat suorittavat yhteisesti puolet huo- maksettakoon hänelle tuleva palkkio ylei-
4859: neiston ylläpitokustannuksista, vuokrakor- sistä varoista, sen mukaan kuin korvauk-
4860: vaus niihin luettuna, henkikirjoitetun väki- sesta todistajille valtionvaroista annetussa
4861: luvun mukaisessa suhteessa. laissa (333/38) on säädetty. Todistajalle,
4862: Kunnan, jonka alueella ei ole verotoi- jota on kuultu kunnan, kuntien keskus-
4863: mistoa, on omalla kustannuksellaan varat- rahaston tai verovelvollisen puolesta, suo-
4864: tava vero- ja tutkijalautakunnille niiden rittakoon palkkion asianomainen kunta, kun-
4865: tarvitsemat huoneistot. tien keskusrahasto tai verovelvollinen.
4866: IV,l. - Sukselainen ym. 83
4867:
4868: 196 §. 202 §.
4869: Ulosotonhaltija sekä nimismies maalla ja Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
4870: poliisilaitos kaupungissa ovat velvollisia mikuuta 195 ja sillä kumotaan 19 päivänä
4871: antamaan viranomaisille tarpeellista virka- marraskuuta 1943 annettu tulo- ja omaisuus-
4872: apua veroasioissa, ja ulosotonhaltijalla on verolaki (888/43), kunnallishallituksesta kau-
4873: myös oikeus veroviranomaisten esityksestä pungissa 8 päivänä joulukuuta 1873 annettu
4874: uhkasakolla tai vankeudella velvoittaa se, asetus ( 40/73) vielä voimassa olevilta osil-
4875: joka ei ole noudattanut 124 §: n nojalla taan, maalaiskuntain kunnallishallinnosta
4876: annettua kehotusta, täyttämään velvollisuu- 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuk-
4877: tensa. sen (21/98) 78 §, 79 § :n 3 momentti, 80-
4878: 197 §. 84, 84 a ja 89-91 §, tulojen ilmoittamisvel-
4879: Siitä, mitä tässä laissa on sanottu vero- vollisuudesta kunnallisverotusta varten 9 päi-
4880: lautakunnan kokoonpanosta ja toiminnasta vänä huhtikuuta 1919 annettu laki (43/19),
4881: sekä sen puheenjohtajasta, voidaan asetuk- maatalouskiinteistöstä saatujen tulojen verot-
4882: sella säätää suurimmissa veropiireissä tar- tamisesta kaupungeissa ja kauppalaissa 11
4883: peellisiksi katsottuja poikkeuksia. päivänä joulukuuta 1933 annettu laki
4884: (305/33), yhteismetsän verottamisesta tulo-
4885: 198 §. ja omaisuusverotuksessa 26 päivänä helmi-
4886: Valtiovarainministeriöllä on oikeus, mil- kuuta 1954 annettu laki (82/54), eräiden
4887: loin erityiset syyt vaativat, pitentää niitä yhteisöjen verovapaudesta 15 päivänä mar-
4888: määräaikoja, joiden kuluessa veroilmoitus ~askt~uta 1940 annettu laki (618/40), vero-
4889: on verolautakunnalle annettava. Jen Ja sotalainan maksamisessa myönnettä-
4890: vistä huojennuksista eräissä tapauksissa 9
4891: 199 §. päivänä helmikuuta 1945 annettu laki
4892: Tämän lain säännöksiä kunnallis- ja kir- (129/45), Oy Yleisradio Ab nimisen yhtiön
4893: kollisverosta sekä kansaneläkevakuutusmak- verovapaudesta 29 päivänä kesäkuuta 1951
4894: susta ei ole sovellettava Ahvenanmaan maa- annettu laki (381/51), elinkeinon harjoitta-
4895: kunnassa. Valtiovarainministeriön asiana on misen oikeudesta 27 päivänä syyskuuta 1919
4896: antaa tästä johtuvat tarkemmat määräykset. annetun lain (122/19) 16 §, varojen varaa-
4897: Jos Ahvenanmaan maakuntalainsäädän- misesta uudisraivauksista jaettavia palkkioita
4898: nössä annetaan tarvittavat säännökset, voi- varten 21 päivänä huhtikuuta 1950 annetun
4899: daan asetukflella määrätä, että tätä lakia lain (198/50) 2 §: n 1 momentti, 10 päi-
4900: sovelletaan myös kunnallis- ja kirkollisveroa vänä kesäkuuta 1949 annetun salaojituslain
4901: sekä kansaneläkevakuutusmaksua koskevalta (413/49) 2 §:n 1 momentti, kiinteän omai-
4902: osaltaan sanotussa maakunnassa. suuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpee-
4903: Asetuksella säädetään, mistä ajankohdasta seen 14 päivänä heinäkuuta 1898 annetun
4904: lukien tätä lakia on sovellettava evankelis- l~in (27 /98) 53 §: n 2 momentti, yksityi-
4905: luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkko- Sistä rautateistä yleistä keskusliikettä varten
4906: kunnan seurakuntien kirkollisverojen mää- 15 päivänä huhtikuuta 1889 annetun ase-
4907: räämiseen. Niin kauan kuin näiden verojen tuksen (16/89) 30 §, väkijuomayhtiön verot-
4908: määrääminen ei tapahdu tämän lain mukaan, tamisesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä
4909: vastaavat 189 §: ssä tarkoitetuista kustan- 20 päivänä toukokuuta 1935 annetun lain
4910: nuksista valtio ja asianomainen kunta kum- (207 /35) 1 §, eräistä toimenpiteistä vaja-
4911: pikin 47.5 sekä kansaneläkelaitos 5 prosen- tuottoisten metsien uudistamiseksi 22 päi-
4912: tista. vana lokakuuta 1943 annetun lain (834/43)
4913: 5 §, 30 päivänä huhtikuuta 1943 annetun
4914: 200 §. perhelisälain (375/43) 14 §: n 1 momentti,
4915: Mitä tässä laissa on säädetty kaupungista, 10 päivänä marraskuuta 1944 annetun
4916: sovellettakoon myös kauppalaan. ammattiopintojen avustuslain (796/44) 14
4917: §: n 1 momentti, oppikoulun oppilaiden avus-
4918: 201 §. tamisesta 22 päivänä kesäkuuta 1949 anne-
4919: Tarkemmat määräykset tämän lain täy- tun lain (439/49) 5 §, 14 päivänä kesäkuuta
4920: täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan 1951 annetun invaliidirahalain (374/51) 15
4921: asetuksella.
4922: 84 IV,l. - Verolaki.
4923:
4924:
4925: § : n 1 momentti, valtion viran ja toimen heinäkuuta 1752 annetun kuninkaallisen pää-
4926: haltijain perhe-eläkevakuutuksesta 29 päi- töksen ja selityksen 42 §.
4927: vänä kesäkuuta 1951 annetun lain (395/51) Tätä lakia sovelletaan, 199 § :ssä maini-
4928: 23 §, lainoista ja avustuksista veden han- tuin poikkeuksin, ensi kerran siinä verotuk-
4929: kinta- ja viemärilaitteiden rakentamista sessa, joka perustuu verovelvollisten tuloihin
4930: varten maalaiskunnissa 29 päivänä kesä- ja varallisuuteen vuodelta 195 . Kuitenkin
4931: kuuta 1951 annetun lain (397/51) 3 §:n voidaan jo ennen lain voimaantuloa ryhtyä
4932: säännös avustusten verovapaudesta, 15 päi- tämän lain täytäntöönpanon edellyttämiin
4933: vänä helmikuuta 1952 annetun vanhuus- toimenpiteisiin.
4934: avustuslain (88/52) 29 §, köyhäinsadan- Milloin jälkiverotus kohdistuu ennen
4935: neksen maksamisesta vaivaisille kuolinpesän vuotta 195 verottamatta jääneeseen tuloon
4936: omaisuudesta 21 päivänä lokakuuta 1698 tai omaisuuteen, määrättäköön verovelvolli-
4937: annetun säännön ja asetuksen 7 §, kaupan selle tai hänen kuolinpesälleen se vero ja
4938: harjoittamisesta 12 päivänä lokakuuta 1617 veronkorotus, mikä hänelle on aikanaan
4939: annetun kuninkaallisen ordinantian 19 §, jäänyt panematta, mutta muutoin nouda-
4940: kymmenysrahan maksamisesta perinnöstä, tettakoon, mitä tässä laissa on säädetty.
4941: joka kaupungista viedään pois, koskeva Tarkastuslautakunnassa tämän lain voi-
4942: kuninkaallinen kirje 13 päivältä toukokuuta maan tullessa vireillä olevat asiat siirretään
4943: 1686 sekä kaupunkien valituksiin 7 päivänä lääninhallitukseen.
4944:
4945: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
4946:
4947: V. J. Sukselainen. Eemil Luukka.
4948: Kauno Kleemola. Kusti Eskola.
4949: Atte Pakkanen. S. S. Aittoniemi.
4950: 85
4951:
4952: IV,2.- Lak.al. N:o 9.
4953:
4954:
4955:
4956: Pusa: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta.
4957:
4958:
4959: E d u s k u n n a 11 e.
4960:
4961: Lokakuun 4 päivänä 1946 annetun ennak- ulosottomiehillä ei ole mahdollisuutta aJOissa
4962: koperintälain 52 §: n mukaan verovelvolliselle lain mukaisesti toimittaa kaikkia ulosmit-
4963: on palautettava tulo- ja omaisuusveron tai tauksia ja antaa asianmukaista maksukieltoa.
4964: kunnallisveron ja kansaneläkevakuutusmak- Siten verot saattavat jäädä perimättä, vaikka
4965: sun suoritukseksi liikaa pidätetty tai kan- kunnallishallitus liikaa pidätettyjä ennak-
4966: nettu ennakko, mikäli se on vähintään 50 koja palauttaessaan on tietoinen maksamat-
4967: markkaa, ilman että asianomaisilla viran- tomien verojen ja kansaneläkevakuutusmak-
4968: omaisilla on oikeus käyttää liikaa pidätet- sujen olemassaolosta.
4969: tyä tai ennakkoverolipun perusteella kannet- Käytännössä on liikaennakkojen ulosmit-
4970: tua määrää hänelle aikaisemmin pantujen tauksessa yleensä menetelty suoraviivaisem-
4971: verojen ja kansaneläkevakuutusmaksujen min, ja mikäli verovelvolliset eivät menette-
4972: suoritukseen. Tällä tavoin palautettavia en- lystä ole valittaneet, vero on jotenkuten
4973: nakkoja saattaa pienissäkin kunnissa olla mo- saatu perityksi. Kun verojen perimisessä
4974: nia miljoonia markkoja samanaikaisesti kuin tällöinkin tarvitaan ulosottomiehen apua,
4975: samojen verovelvollisten veroja edellisiltä siitä aiheutuu liikaa pidätettyjen ennakko-
4976: vuosilta on huomattavat määrät maksamatta. jen käsittelyssä ja vanhojen verojäämien suo-
4977: Veron perintä liikaa pidätetyistä ennakoista rituksessa suurta hankaluutta. Tämä kaikki
4978: on voimassa olevan lainsäädännön mukaan voitaisiin välttää sillä, että kunnallishallitus
4979: mahdollinen vain ulosottotoimenpitein. Kun ja vastaavasti asianomaiset viranomaiset val-
4980: verovelvolliset useassa tapauksessa ovat ulos- tion- ja kirkonveroihin nähden lailla oikeu-
4981: ottotoimenpiteisiin ryhdyttäessä saattaneet tettaisiin käyttämään liikaa perittyjä ennak-
4982: muuttaa paikkakunnalta tuntemattomiin, koja maksamattomien verojen ja kansanelä-
4983: pakkoperinnän alkaminen käy vaikeaksi, kevakuutusmaksujen sekä niiden verolisäyk-
4984: koska saatavan ulosmittaus, jollainen tässä- sien maksuun. •
4985: kin on kysymyksessä, lain mukaan on alet- Tämän vuoksi kunnioittaen ehdotan,
4986: tava velallisen luona. Kun sitäpaitsi liikaa
4987: pidätettyjen tai kannettujen ennakkojen pa- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4988: lauttaminen on lyhyessä ajassa suoritettava, van lakiehdotuksen:
4989:
4990:
4991: Laki
4992: ennakkoperintälain muuttamisesta.
4993: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätäJin 4 päivänä lokakuuta 1946 annetun ennakko-
4994: perintälain (696/46) 52 §: ään näin kuuluva uusi 2 momentti:
4995: 52 §. kannettua ennakkoa verovelvollisen maksa-
4996: matta jättämän veron ja kansaneläkevakuu-
4997: Kunnallishallituksella ja lääninhallituk- tusmaksun sekä veron- tai maksunlisäyksen
4998: sella on oikeus käyttää liikaa pidätettyä tai suoritukseen.
4999:
5000: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
5001:
5002: E. Pusa.
5003: 86
5004:
5005: IV,3. - Lak.al. N:o 10.
5006:
5007:
5008:
5009: Friman ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain mu1d-
5010: tamisesta.
5011:
5012: E d u s k u n n a.ll e.
5013:
5014: Voimassa olevan kunnallis'lain mukaan voi- Tällainen tulkinta on johtanut siihen, että
5015: daan kunnallisiin luottamustehtäviin vaiilta pienituloista henkilöä, varsinkaan sellaista,
5016: siitä riippumatta, millainen varallisuusasema jolla on iso perhe, ei voida valita tähän
5017: valittavana on. Aikaisemmin oli tässä suh- tehtävään, vaikka hän olisi miten kykenevä
5018: teessa hyvin suuria rajoitulffiia, ja vielä sodan talli.ansa tehtävän hoitamaan ja täyttäisi yh-
5019: edellisinä vuosina saattoi mm. kunnallisvero- teiskunnallisiin luottamustehtäviin valitta-
5020: jen ma!ksamatta jättäminen merkitä ä.ä.ni- valle asetettavat vaatimukset. Tällaisesta tul-
5021: o~keuden menetystä kunnallisissa vaaleissa. kinnasta voi olla. seurauksena, että esim. 10
5022: Yleensä kunnalliseen luottamustehtävään kel- vuotta valtion verolautakunllllSSa toiminut
5023: paamaton on vain holhouksenalainen, kansa- henkilö, joka sairautensa vuoksi menettää.
5024: laisluottamusta vailla oleva, maan palv~luk tulonsa tai osam. niistä jonakin vuonna, katso-
5025: seen kelpaamaton ja henkilö, joka. ei ole kun- taa:n ke'lpaamattomaksi tehtävään, vaikka hän
5026: nassa va,aHkelpoinen. Samojen periaatteiden olisi sen hoitamisessa suorastaan ammrutti-
5027: mukaan määräytyy kelpoisuus valtiollisiin ihminen. Tämän tulkinnan mukaan veron
5028: luottamustehtäviin vaE:ttaviin nähden. asettaminen on mtJkaiseva ja niinpä saattaa-
5029: Viime vuosina on silloin tällöin sattunut kin olla mahdollista, että vaikka asetettu vero
5030: tapauksia;, joissa kuntien vaJlittua jäseniä val- on jäänyt mruksa.ma;tta, se ei estä valintaa.
5031: tion verolautakuntiin tulo- ja omaisuusvero- Kun tämä laintulkitsijoiden va!ltion vero-
5032: lain 55 § :n perusteella, valtion verovirano- lautaJkunna;n jäsen~lle asettama vaatimus on
5033: maiset eivät ole hyväksyneet valintaa jonkun perusteettomasti poMeu'ksellinen ja lienee
5034: henkilön kohda~.ta sillä perusteella, että vali- jäänyt sattumalta lakiin peruna siltä ajalta,
5035: tulle ei ole asetettu vaiJ.tion veroa lähinnä jolloin tällaisia vaatimuksia asetettiin yleensä
5036: edelliseltä verovuodelta. Tulo- ja oma;isuus- yhteiskunnallisiin luottamustehtäviin valitta-
5037: verolain sanonta: ,taikka; joka lähinnä edelli- vNle, olisi tulo- ja omaisuusverolain 56 § : n
5038: seltä verovuodelta ei ole verovelvollinen" on 1 momenttia s·elvennettävä.
5039: tulkittu siten, että verovelvollisuus tässä ta;- Edellä ·esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5040: pauksessa tarkoittaa veron asettamista eikä nioittaen,
5041: verovelvollisuutta tavallisessa mielessä, joka että Eduskunta hyväksyisi seuma-
5042: määritellään saman lain 7 § : ssä. van lakiehdotuksen:
5043:
5044: Laki
5045: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
5046: Eduskunnan päätoksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marra~kuuta 1943 annetun
5047: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 56 § :n 1 momeDJtti näin kuuluvaksi:
5048: 56 §. tamusta vailla tai maan palvelukseen kelpaa-
5049: Verolautakunnan puheenjohtajaksi tai jä- maton. Älköön myöSkään jäsenaksi valittako
5050: seneksi älköön määrä.ttäkö tai valittako sitä, heD!kilöä, joka ei ole kunnassa vaalikelpoinen.
5051: joka on holhouksenalainen tahi kansalaisluot-
5052:
5053: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
5054:
5055: Toivo Friman. H. Tauriainen. J. Mustonen.
5056: Eino Tainio. Rainer Virtanen. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
5057: 87
5058:
5059: IV,4. - Lak.al. N:o 11.
5060:
5061:
5062: Hiltunen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
5063: tamisesta.
5064:
5065: E d u s k u n n a ll e.
5066: Jo useampien vuosikymmenien ajan ovat ovat tarpeellisia verotettavan tulon hankki-
5067: ensi SIJassa osuustoiminnalliset järjestöt, miseksi ja säilyttämiseksi.
5068: mutta myös eräät muut liikkeenharjoittajat Niiden verotettavien taholla, joita asia
5069: jäsen- ja asiakaskuunalleen ilmaiseksi tai lähinnä koskee, on oltu siinä käsityksessä,
5070: joissakin tapauksissa myös osittaisesta mak- että mainitunlaiset kulut ovat asianomaisten
5071: susta jakaneet aikakautisia painotuotteita, liikkeenharjoittajien selviä mainoskuluja ja
5072: sellaisia kuin Pellervo, Kuluttajain Lehti, että mainoskulut on saatava vähentää vero-
5073: Yhteishyvä, Talous ja Koti jne, jotka kysy- tettavasta tulosta, kunhan ne pysyvät koh-
5074: myksessä olevat liikkeenharjoittajat ovat saa- tuullisuuden rajoissa.
5075: mansa kokemuksen perusteella havainneet Niin ikään on tulon hankkimisesta ja säi-
5076: tehokkaiksi ja muutenkin edullisiksi liike- lyttämisestä johtuneina kustannuksina pidet-
5077: toimintansa mainostusvälineiksi. Kun näillä tävä eräitä liike-elämässä esiintyviä ja nykyi-
5078: painotuotteilla on edellä mainitun mainos- senkin käytännön mukaan vähennettäviksi
5079: tustarkoituksensa ohella ollut, yleiseltäkin hyväksyttyjä jäsen- ja kannatusmaksuja.
5080: kannalta asiaa tarkastellen, myöskin hyödyl- Tällaisia ovat jäsen- ja kannatusmaksut sel-
5081: linen ja korkeatasoinen sisältö, ovat ne sa- laisille yhteisöille, jotka harjoittavat liikettä
5082: doin tuhansin kappalein väestön keskuuteen ja joiden liiketuloina niille suoritettuja
5083: levinneinä muodostuneet huomattavaksi si- jäsen- ja kannatusmaksuja pidetään, samoin
5084: vistystekijäksi sekä yleensäkin että etenkin kuin jäsen- ja kannatusmaksut sellaisille yh-
5085: sen väestönosan keskuudessa, jonka ainoan teisöille, jotka toimittavat jäsenilleen näiden
5086: säännöllisesti saatavan painetun tiedonläh- liike- tai ammattitarkoituksia varten tarpeel-
5087: teen ne muodostavat. lisia hyödykkeitä, tietoja tai selvityksiä, val-
5088: Näiden painotuotteiden jakamisesta johtu- vovat asianomaisen liike- tai ammattialan
5089: neet kustannukset on alusta alkaen ja usean yleisiä etuja, hoitavat sen neuvontaa, koulu-
5090: vuosikymmenen ajan saatu vähentää niiden tusta ja yleistä kehittämistä taikka muulla
5091: liiketoimintaa harjoittavien yhteisöjen ja yk- tavoin edistävät jäsentensä liiketoimintaa.
5092: sityisten liikkeenharjoittajien verotettavasta Näissä tapauksissa on jäsen- ja kannatusmak-
5093: tulosta, joiden kustannuksella jakaminen on suja pidettävä korvauksena niistä palveluk-
5094: tapahtunut, kunnes korkein hallinto-oikeus sista, joita yhteisö suorittaa jäsenelleen ja
5095: 40-luvun keskivaiheilla täysi-istunnossaan kannattajalleen tulon hankkimisessa. Otta-
5096: pienellä enemmistöllä asettui sille kannalle, malla lakiin nimenomainen säännös tästä
5097: että tällaisia kuluja ei tunnusteta verotetta- asiasta voitaneen helpottaa kysymyksen rat-
5098: vasta tulosta vähennettäviksi. Tätä korkeim- kaisua kulloinkin esille tulevissa tapauksissa.
5099: man hallinto-oikeuden uutta tulkintaa on Asiantilan korjaamiseksi ja tämän kysy-
5100: siitä alkaen noudatettu. Se on kuitenkin he- myksen saattamiseksi myös lainsäädännölli-
5101: rättänyt hämmästystä sitäkin enemmän, kun sesti kestävämmälle pohjalle esittivät edellä
5102: samaan aikaan on sallittu verotettavasta tu- mainittuja aikakautisia painotuotteita julkai-
5103: losta vähentää vastaavanlaiset kustannukset sevat keskusjärjestöt Pellervo-Seura r.y.,
5104: sellaisista aikakautisista painotuotteista, joita Kulutusosuuskuntien Keskusliitto (KK) r.y.,
5105: liikkeenharjoittaja on itse julkaissut ja ja- Yleinen Osuuskauppojen Liitto r.y. ja Yksi-
5106: kanut jäsenilleen ja asiakkailleen. Korkeim- tyisyrittäjäin Liitto r.y. jo vuonna 1951 val-
5107: man hallinto-oikeuden omaksuma uusi tul- tiovarainministeriölle anomuksen, jossa pyy-
5108: kinta ei perustukaan mihinkään erikoiseen dettiin silloin valmisteilla olevan verolaki-
5109: säännökseen verolaeissa,' vaan yksinomaan esityksen täydentämistä sillä tavoin, että
5110: yksilölliseen käsitykseen siitä, mitkä kulut mainittujen kulujen vähentämisoikeuteen
5111: 88 IV,4. - Tulo- ja omaisuusverolald.
5112:
5113:
5114: nähden ei lain kannalta jäisi mitään epäi- hoitavat sen neuvontaa, koulutusta ja yleistä
5115: lyksiä ja että eräiden muidenkin liikekulu- kehittämistä taikka muulla tavoin edistävät
5116: jen vähentämisoikeudesta otettaisiin lakiin jäsentensä liike- tai ammattitoimintaa."
5117: nimenomainen saannös. Eduskunnalle sit- Kun verojaosto hyväksyi tämän lisäyksen
5118: temmin jätetyssä verolakiesityksessä ei kui- lähes yksimielisesti, saattoi odottaa, että se
5119: tenkaan näkynyt minkäänlaisia jälkiä aloit- olisi tullut hyväksytyksi myöskin eduskun-
5120: teesta, mutta verolakiesityksen ollessa valtio- nassa, jos lakiehdotus olisi tullut sen käsitel-
5121: varainvaliokunnan lisätyn verojaoston käsi- täväksi. Niin ei kuitenkaan vaalikauden
5122: teltävänä täydensi mainittu jaosto lakiehdo- päättymisen johdosta ehtinyt käydä, vaan
5123: tuksen 40 § :ää siten, että tulon hankkimi- silloinen verolakiesitys raukesi.
5124: sesta johtuneiksi kustannuksiksi oli katsot- Koskei eduskunta ole vieläkään saanut
5125: tava muun muassa: uutta hallituksen esitystä verolaiksi, ja sel-
5126: ,9) liikkeen tai ammatin harjoittajan ku- laisen valmistuminen saattaa myöhästyä niin
5127: lut ilmoittelusta, näyttelyiden tai muiden paljon, että uusi verolaki, vaikkapa sellai-
5128: mainostustilaisuuksien järjestämisestä, alan nen lähivuosina saataisiinkin aikaan, ei voi
5129: aikakautisten tai tilapäisten painotuotteiden tulla noudatettavakai ainakaan ennen kuin
5130: jakamisesta tai muusta sellaisesta; aikaisintaan parin vuoden kuluttua, eikä
5131: 10) liikkeen tai ammatin harjoittajan edellä kosketeltua kysymystä näyttäisi enää
5132: jäsen- ja kannatusmaksut sellaisille yhtei- olevan syytä jättää avoimeksi, ehdotamme
5133: söille, jotka toimittavat jäsenilleen näiden kunnioittaen,
5134: liike- tai ammattitarkoituksia varten tarpeel-
5135: lisia tietoja tai selvityksiä, valvovat asian- että Eduskunta hyväksyisi seuma-
5136: omaisen liike- tai ammattialan yleisiä etuja, van lakiehdotuksen:
5137:
5138: Laki
5139: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
5140: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
5141: tulo- ja omaisuusverolain 26 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 21 päivänä helmi-
5142: kuuta 1946 annetussa laissa (147/46), uudet näin kuuluvat 10 ja 11 kohta:
5143: 26 §. peellisia tietoja tai selvityksiä, valvovat
5144: - - - - - - - - - - - - - - asianomaisen liike- tai ammattialan yleisiä
5145: 10) liikkeen tai ammatin harjoittajan ku- etuja, hoitavat sen neuvontaa, koulutusta ja
5146: lut ilmoittelusta, näyttelyiden tai muiden yleistä kehittämistä taikka muulla tavoin
5147: mainostilaisuuksien järjestämisestä, alan ai- edistävät jäsentensä liike- tai ammattitoi-
5148: kakautisten tai tilapäisten painotuotteiden mintaa.
5149: jakamisesta tai muusta sellaisesta; sekä - - - - - - - - -- -- - - -- --
5150: 11) liikkeen tai ammatin harjoittajan
5151: jäsen- ja kannatusmaksut sellaisille yhtei-
5152: söille, jotka toimittavat jäsenilleen näiden Tämä laki tulee voimaan päivänä
5153: liike- tai ammattitarkoituksia varten tar- kuuta 195
5154:
5155: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
5156:
5157: Onni Hiltunen. Tauno Kelovesi. Eino Raunio.
5158: Vilho Väyrynen. Rafael Paasio. Arvo Sävelä.
5159: Kalle Kauhanen. Veikko Helle. Esa Koivusilta.
5160: Eino Roine. Laura Brander-Wallin. Matti Mattila.
5161: Toivo Asvik. K. F. Haapasalo. Heikki Soininen.
5162: Arvo Ah~men. Meeri Kalavainen. Kustaa Alanko.
5163: Viljo Virtane-n. Artturi Koskinen. Yrjö Sinkkonen.
5164: Veikko Kokkola. Eetu Karjalainen. Juho Karvonen.
5165: Hugo Manninen. Sylvi Halinen. Niilo Nieminen.
5166: Martti Leskinen. Lauri Myllymäki.
5167: 89
5168:
5169: IV,5. - Lak.al. N:o 12.
5170:
5171:
5172:
5173: Mustonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
5174: muuttamise$/a.
5175:
5176:
5177: E d u s k u n n a 11 e.
5178:
5179: Vuoden 1954 valtiopäivien alkaessa olemme kaan muutosehdotus koski silloin voimassa
5180: jättäneet eduskunnalle ehdotuksen tulo- ja ollutta väliaikaislakia. Sen jälkeen lakia on
5181: omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- uudelleen muutettu ja kun valtiovarainva-
5182: sesta annetun lain muuttamiseksi siten, että liokunta siinä yhteydessä jätti aloitteen kä-
5183: milloin tulo on hankittu metsä- ja uittotöissä sittelemättä, on se annetun selvityksen mu-
5184: sekä niiden yhteydessä ja niihin verratta- kaan katsottava vanhentuneeksi. Kun kuiten-
5185: vissa metsässä suoritettavissa töissä, verovel- kin samat syyt, jotka silloin antoivat aiheen
5186: vollisella on oikeus ansiotulostaan verotuk- lakiehdotuksen jättämiseen, ovat edelleen
5187: sessa vähentää lain saliimien muiden vähen- olemassa, ehdotamme,
5188: nysten lisäksi kolmekymmentä prosenttia.
5189: Tämän aloitteen johtolauseen säännöksen mu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5190: van lakiehdotuksen:
5191:
5192:
5193: Laki
5194: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
5195: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
5196: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
5197: 28 §. 12) milloin tulo on hankittu metsä- ja uit-
5198: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- totöissä sekä niiden yhteydessä ja niihin ver-
5199: hentää: rattavissa metsässä suoritettavissa töissä, an-
5200: - -- -- - - - - - - - - - - - siotuloistaan kolmekymmentä sadalta.
5201:
5202: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
5203:
5204: J. Mustonen. Pauli Puhakka.
5205: Eino Tainio. Toivo Niiranen.
5206: Matti Koivunen.
5207:
5208:
5209:
5210:
5211: 12 E 75/56
5212: 90
5213:
5214: IV,6. - Lak.al. N: o 13.
5215:
5216:
5217:
5218: Tienari ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
5219: tamisesta.
5220:
5221:
5222: E d u s k u n n a 11 e.
5223:
5224: Marraskuun 19 päivänä 1943 annetun tulo- kilölle eläkettä tai muuta avustusta. Tällai-
5225: ja omaisuusverolain 10 § : n 1 momentin sessa tapauksessa korkein hallinto-oikeus on
5226: 4 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksissään tulkinnut lakia siten, että yh-
5227: kesäkuun 4 päivänä 1955, säätää, että sekä teisö, olkoonpa tuo eläke tai avustus yhtei-
5228: tulon että omaisuuden perusteella suoritet- sön tuloon ja omaisuuteen nähden kuinka
5229: tavasta verosta on vapaa sellainen opetus- mitätön hyvänsä, ei enää, koska se tuottaa
5230: laitos, aatteellinen yhdistys ja muu yhteisö, taloudellista etua osallisilleen, ole rakenteel-
5231: laitos tai säätiö, jolla on tieteellinen, taiteel- taan sellainen, jolle laki turvaa verovapau-
5232: linen, kansanvalistusta, maanpuolustusta tai den. Nyt on kuitenkin huomattava, että
5233: kotimaista elinkeinoelämää edistävä tai muu tällainen testamenttimääräys eläkkeen, avus-
5234: yleishyödyllinen tarkoitus, kuten maanvil- tuksen tai muun sellaisen suorittamisesta ei
5235: jelys-, maatalous- ja maamiesseura, työväen- tosiasiallisesti muuta yhteisön lopullista yleis-
5236: yhdistys, nuoriso- ja urheiluseura sekä yh- hyödyllistä tarkoitusperää. Kohtuutonta on
5237: distys, jonka varsinaisena tarkoituksena on näin ollen, että verotusviranomaiset katsovat
5238: valtiollisiin asioihin vaikuttaminen, mikäli yhteisön koko yleishyödyllisen luonteen mää-
5239: tällainen laitos, yhdistys, yhteisö tai säätiö rä;ytyvän kerrotuista ohimenevistä edun suo-
5240: ei tarkoita toiminnallaan tuottaa siihen osal- rituksista. Tässä on huomattava, että viita-
5241: lisille taloudellisia etuja. Tämän lainkohdan tut edut ovat luonteeltaan velvoitteita, jotka
5242: säännökset ovat siksi väljät, että ne antavat asianomaisen yhteisön on pakko täyttää.
5243: mahdollisuuden hyvin monenlaiseen tulkin- Jos tällainen velvoite, esim. vain muu-
5244: taan. Erikoisen vaikeata on ollut ratkaista, taman tuhannen markan suuruinen vuo-
5245: mitä lainsäätäjä on tarkoittanut puhuessaan tuinen eläke, pysyy voimassa vuosikymme-
5246: yhteisön- käytämme seuraavasl3a tätä yleis- niä ja siten aiheuttaa nykyisen tulkinnan
5247: sanaa edellämainittua laitosta, yhdistystä, mukaan hyvin varakkaan yhteisön verova-
5248: yhteisöä ja säätiötä tarkoittaen - osallisista pauden menetyksen tuoksi ajaksi, lienee täl-
5249: ja heidän taloudellisista eduistaan. Näin on lainen asiantila, joka melkein kokonaan voi
5250: jouduttukin siihen, että verotusviranomaiset, tyrehdyttää kyseisen yhteisön yleishyödylli-
5251: viime kädessä korkein hallinto-oikeus, ovat sen toiminnan, aivan kohtuuton ja siksi vii-
5252: kiristäneet tämän verovapausoikeuden niin pymättä oikaistava. Kuvattu asiantila on
5253: ahtaisiin rajoihin, että tosiaan on vain san- autettavissa sillä, että vero sekä tulon että
5254: gen harvoja yhteisöjä, jotka enää saavat omaisuuden perusteella suoritetaan yleishyö-
5255: nauttia, yleishyödyllisestä perusluonteestaan dyllisen yhteisön kohdalta vain siltä osalta,
5256: huolimatta, puheenaolevaa verovapautta. joka lankeaa yhteisön ei-yleishyödyllisille
5257: Tällaista lain tulkintaa ei varmaankaan ole osallisille.
5258: alunperin tarkoitettu. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
5259: Meillä on sangen monia yleishyödyllisiä kunnioittaen,
5260: yhteisöjä, jotka perustuvat testamenttiin.
5261: Tällainen testamentti määrää hyvin usein, että Edtlskttnta hyväksyisi settraa-
5262: että yhteisön on suoritettava nimetylle hen- van lakiehdotuksen:
5263: IV,6. - Tienari ym. 91
5264:
5265:
5266:
5267: Laki
5268: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
5269: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
5270: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 10 §: n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on ke-
5271: säkuun 4 päivänä 1955 annetussa laissa (288/55), näin kuuluvaksi:
5272: 10 §.
5273: Sekä tulon että omaisuuden perusteella vaikuttaminen, mikäli tällainen laitos, yhdis-
5274: suoritettavasta verosta ovat vapaat: tys, yhteisö tai säätiö ei tarkoita toiminnal-
5275: laan tuottaa siihen osallisille taloudellisia
5276: 4) sellainen opetuslaitos, aatteellinen yh- etuja.
5277: distys ja muu yhteisö, laitos tai säätiö, jolla Jos tällainen laitos, yhdistys, yhteisö tai
5278: on tieteellinen, taiteellinen, kansanvalistusta, säätiö testamentin tai velvoitteen takia tuot-
5279: maanpuolustusta tai kotimaista elinkeinoelä- taa taloudellisia etuja joillekin, joiden teh-
5280: mää edistävä tni muu yleishyödyllinen tar- tävä tai tarkoitus ei vastaa sitä, mitä edellä
5281: koitus, kuten maanviljelys-, maatalous- ja on sanottu, on vero sekä tulon että omaisuu-
5282: maamiesseura, työväenyhdistys, nuoriso- js den perusteella suoritettava vain näiden ta-
5283: urheiluseura sekä yhdistys, jonka varsinai- loudellisten etujen osalta.
5284: sena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin
5285:
5286: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
5287:
5288: Artturi Tienari. Kaarlo Kajatsalo.
5289: Harras Kyttä. Armas Leinonen.
5290: Aukusti Pasanen. Armi Hosia.
5291: Jaakko Hakala. Leo I. Mattila.
5292: Juho Tenhiälä. Aune Innala.
5293: Helge Miettunen. Saara Forsius.
5294: Aare Leikola. Erkki Tuuli.
5295: 92
5296:
5297: IV, 7. - Lak.al. N: o 14.
5298:
5299: Wiherheimo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
5300: väliaikaisesta muuttamisesta.
5301:
5302: Ed uslk:urnnal'le.
5303: Sotaa seuranneen poikkeu~ajan ankara ve- luettavi:en verorasitukseen nähden, olisi
5304: rotus on sen jälkeen jäänyt tasolle, joka ylei- oikeude.nmuikaisemman verotuksen aikaansaa-
5305: sesti myönnetään kohtuuttoman korkeaksi. miseksi veroa I veroluokassa alennettava
5306: Syksyliä 1955 edUSkunta hallituksen esityk- suhteellisesti enemmän !kuin II ja III vero-
5307: sestä hyväksyi uuden tuloveroasteikon vuotta luokissa.
5308: 1956 varten, mutta se tiesi verojen alene- Voimassaolevaa omaisuusveroasteikkoa so-
5309: mista vain eräissä pienimmissä tuloryhmissä. vellettiin ensi kerran vuonna 1948 ja sitä
5310: Tämän veronalennuksen todellinen merkitys oli jo siUoin pidettävä poikkeuksellisen kor-
5311: olilk:in erittäin vähäinen; sen mukainen suu- keana. Kun otetaan huomioon rahan arvon
5312: rin mahdolitinen: veronalenrnus oli 6 000 marik- alenemisen aiheuttama omaisuuden verotus-
5313: kaa vuodessa, mi!kä tulee sellaisten II vero- arvojen nousu, omaisuusvero on asteikon jyr-
5314: luokan mulk:aan yhteisverotettavie.n puolisoi- kän progressiivisuuden vuoksi !käynyt vuosi
5315: den osa'ksi, jo~den yhteinen: verotettava tulo vuodelta yhä anikarammaksi. Ne muutokset,
5316: on 400 000 markkaa. Muiden saarnat veron- jotka eduskunta hallituksen esityksestä hy-
5317: alennukset olivat vi~läikin vähäisemmät, mi- väksyi syksyllä 1955, merkitsivät vain enin-
5318: käli niitä saatiin lainkaan. tään 1 000 markkaan nousevaa helpotusta
5319: Tuloveroasteikon jyrkän progressiivisuuden pienimpien omaisuuksien omistajille.
5320: vuoksi, jota viimeksi tehty muutos yhä lisäsi, Tuloveroasteikon jyrkän progression vuoksi
5321: verorasitus tuntuu kuitenikin anikarmpana joutuvat aviopuo'lisot, jotka molemmat ovat
5322: juuri keskisuurten tulojen kohdalla. Kun I ansiotyössä, luonnottoman ankaran verotuk-
5323: veroluokkaan !kuuluva henkilö suorittaa sen ikohteilk:si. Ei voi olla tarkoituksenmu-
5324: 200 000 ma~kan tulosta tuloveroa 2% ja kaista, että etenkin sellaisissa tapauksissa,
5325: 400 000 markan tulosta 7.5 %, hän joutuu joissa aviovaimolla;kin on huomattava am-
5326: 1 000 000 markan tulosta maksamaan jo 15 % mattipätevyys, jonka hankkimista useimmi-
5327: ja 2 000 000 markasta 21.5 %. 4 000 000 mar- ten yhteisikun:n® taholta on edistetty ja
5328: kan tulosta tulovero vie kdkonaista 27.5 %. rohkaistu, lyhytnäköisen verotuspolitiikan
5329: Vastaavat prosenttimäärät II veroluokassa vudksi tehdään asianomaiselle kannattamatto-
5330: ovat 0.25, 5, 12.5, 18.5 ja 25 % sekä III vero- maksi toimia ammatissaan. Niitä vähennyksiä,
5331: luOikassa 0, 3.25, 10, 16 ja 22.5 %. Näin jotka vähemmän ansainnut a.viopuoliso saa
5332: ankara verotus on omiaan heikentämään työn- tehdä, olisikin sen vuoksi korotettava.
5333: tekemisen ha!Iua ja lisäämään pyrkimystä tu- Esittämiimme perusteluihin viitaten ehdo-
5334: lojen salaamiseen. tamme,
5335: Kun I veroluokkaan kuuluvien verotus on että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5336: ihneisessä epäsuhteessa muihin veroluokkiin van lakiehdotuksen:
5337:
5338: Laki
5339: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
5340: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä joululk:uuta 1955 tulo- ja
5341: omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain (491/55) 28 § :n 8 kohta,
5342: 48 § : n 1 momentti sekä 49 § näin kuuluviksi:
5343: 28 §.
5344: suhteen perusteella saatua eläiketuloa, sen
5345: 8) milloin kummallakin puolisolla on ollut puolison ansio- tai elä:ketulosta, joka on saa-
5346: ansiotuloa tai aikaisemman virka- tai työ- nut sellaista t"ttloa vähemmän, sataJkaiksikym-
5347: IV,7. - Wiherheimo ym. 93
5348:
5349: mentätuhatta maflkkaa sekä tämän määrän 48 §.
5350: ylittäväitä osalta puolet, ei kuitenkaan yh- Veroa tulon perusteella suoritetaan, ml-
5351: teensä enempää kuin /kolmesataatuhatta käli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan
5352: mar'klkaa; asteikon mukaan:
5353: Veroluokka
5354: I II III
5355: Verotettava tulo Vero-')(, Vero·')(, Vero·%
5356: mk Veron vakioerä alarajan yli Veron vakioerä alarajan yli Veron vakioerä alarajan yli
5357: tulon alarajan menevästi tulon alarajan menevästä tulon alarajan menevästä
5358: kohdalla tulon osasta kohdalla tulon osasta kohdalla tulon osasta
5359: mk mk mk
5360: 150000-- 200 000 500 5
5361: 200 000- 250 000 3 000 8 500 6
5362: 250000- 300 000 7000 10 3 500 9 500 6
5363: 300000- 400 000 12 000 13 8000 11 3 500 8.5
5364: 400000- 600 000 25 000 15.5 19000 14 12 000 11
5365: 600000- 800 000 56000 16.5 47000 15 34000 12
5366: 800 000- 1 000 000 89000 18 77000 16.5 ·58 000 13.5
5367: 1 000 000- 1 500 000 125 000 22 110000 20 85000 17
5368: 1 500 000- 2 000 000 235 000 27 210000 24 170000 22
5369: 2 000 000- 3 000 000 370 000 30 330000 29 280 000 27
5370: 3 000 000- 4 000 000 670000 33 620000 31 550 000 29
5371: 4 000 000-- 6 000 000 1000 000 35 930000 33.5 840 000 31
5372: 6 000 000-10 000 000 1700 000 37.5 1600 000 36 1460 000 33.5
5373: 10 000 000-20 000 000 3 200000 41 3 040000 41 2 800000 40.5
5374: 20 000 000 tai enemmän 7 300000 43 7140000 42.5 6 850000 41.5
5375:
5376:
5377: 49 §.
5378: Veroa omaisuuden perusteella suoritetaan,
5379: mikäii 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan
5380: asteikon mu!kaan:
5381: Veron Vero Ofoo
5382: vakioerä alarajan yli
5383: Verotettava omaisuus omaisuuden menevästä
5384: mk alarajan omaisuuden
5385: kohdalla osasta
5386: mk
5387: 1 000 000- 2 000 000 500 1.'5
5388: 2 000 000- 4 000 000 2000 2.5
5389: 4 000 000-- 6 000 000 7000 4
5390: 6 000 000- 8 000 000 15 000 5.5
5391: 8 000 000- 10 000 000 26 000 7
5392: 10 000 000- 15 000 000 40000 8
5393: 15 000 000- 20 000 000 80000 10
5394: 20 000 000-- 40 000 000 130000 11.5
5395: 40 000 000-100 000 000 360 000 14
5396: 100 000 000 tai: enemmän 1200 000 16
5397:
5398: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
5399:
5400: T. A. Wiherheimo. T. Junnila.
5401: Erkki Koivisto. Päiviö Hetemäki.
5402: 94
5403:
5404: IV,S. - Lak.al. N:o 15.
5405:
5406:
5407: Lindqvist ym.: Ehdot1ts laiksi perintö- ja lahjaverolain muut-
5408: tamisesta.
5409:
5410: E d u s k u n n a II e.
5411: Perintö- ja lahjaverolain 2 §: n 1 momen- tiin, hallitus esitti perusteluiksi mm. sen,
5412: tin mukaan laissa säädettyä veroa ei suori- että tulo- ja omaisuusverolain 10 § :n 1 mo-
5413: teta omaisuudesta, joka on annettu aatteel- mentin 4) kohta ei ollut täysin selvä siinä
5414: liselle yhdistykselle tai muulle yhteisölle, suhteessa, minkälaatuisia yhdistyksiä oli lain
5415: laitokselle tai säätiölle, jolla, sen tarkoitta- mukaan pidettävä yleishyödyllisen tarkoituk-
5416: matta toiminnallaan tuottaa siihen osallisille sen omaavina ja sen perusteella verovapaina.
5417: taloudellisia etuja, on tieteellinen, taiteelli- Kun perintö- ja lahjaverolain sanottu
5418: nen, kansanvalistusta, maanpuolustusta tai lainkohta saattaa vielä antaa aihetta erilai-
5419: kotimaista elinkeinoelämää edistävä tahi muu siin tulkintoihin, olisi sitäkin vastaavasti sel-
5420: yleishyödyllinen tarkoitus. Sanottu lainkohta vennettävä. Tällaisella perintö- ja lahjavero-
5421: vastaa näin ollen sisällöltään ja sanamuo- lain muutoksella saataisiin mainittu lain-
5422: doltaankin tulo- ja omaisuusverolain 10 § : n kohta yhdenmukaiseksi tulo- ja omaisuus-
5423: 1 momentin 4) kohtaa sen alkuperäisessä verolain 10 § : n 1 momentin 4) kohdan
5424: muodossa eli ennen siihen kesäkuun 4 päi- kanssa, sellaisena kuin se on 4 päivänä kesä-
5425: vänä 1955 annetulla lailla tehtyä muutosta, kuuta 1955 annetussa laissa.
5426: jolla lain sanamuotoa selvennettiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5427: Hallituksen esityksessä n:o 41 vuoden nioittaen, -
5428: 1955 valtiopäiville, jonka perusteella sanottu
5429: lainmuutos tulo- ja omaisuusverolakiin teh- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5430: van lakiehdotuksen:
5431:
5432: Laki
5433: perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta.
5434: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun
5435: perintö- ja lahjaverolain (378/40) 2 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
5436: 2 §. sanvalistusta, maanpuolustusta tai kotimaista
5437: Tässä laissa säädettyä veroa ei suoriteta elinkeinoelämää edistävä tai muu yleishyö-
5438: kruununperinnöstä eikä sellaisesta omaisuu- dyllinen tarkoitus, kuten maanviljelys, maa-
5439: desta, joka yhdistyksen sääntöjen mukaan talous, ja maalaisseura, työväenyhdistys, nuo-
5440: sen toiminnan lakattua on siirtynyt toiselle, riso- ja urheiluseura sekä yhdistys, jonka
5441: taikka joka testamentilla tai lahjana on an- varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin
5442: nettu valtiolle tai sen laitokselle, maakun- asioihin vaikuttaminen, mikäli tällainen lai-
5443: nalle, kunnalle, kuntayhtymälle, seurakunc tos, yhdistys, yhteisö tai säätiö ei tarkoita
5444: nalle tai muulle uskonnolliselle yhdyskun- toiminnallaan tuottaa siihen osallisille talou-
5445: nalle sekä armeliaisuus- tai opetuslaitokselle. dellisia etuja.
5446: Sama olkoon voimassa myös omaisuudesta,
5447: jonka lahjana tai perintönä on saanut aat-
5448: teellinen yhdistys tai muu yhteisö, laitos tai Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
5449: säätiö, jolla on tieteellinen, taiteellinen, kan- 195 aikana saatuun perintöön ja lahjaan.
5450:
5451: Helsingissä 17 päivänä helmikunta 1956.
5452:
5453: Hemming Lindqvist. Antti Kinnunen. Kaino Haapanen.
5454: J'udit Nederström-Lunden. Pentti Liedes. Pauli Puhakka.
5455: Toivo Asvik.
5456: 95
5457:
5458: IV,9. -- Lak.al. tl: o 16.
5459:
5460:
5461: Hautala ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
5462: sesta.
5463:
5464: E d u s k u n n a ll e.
5465:
5466: Liikevaihtovero nykymuodoissaan rajoittaa tiilien teko sementtivaluna yhtä vaatimatto-
5467: ja, suorastaan sammuttaa tervettä, tarpeel- missa puitteissa, ovat liikevaihtoveron alaisia,
5468: lista ja välttämätöntäkin pienyritteliäi(;lyyttä jos tuotteita myy ja jos niiden valmistami-
5469: erikoisesti maaseudulla. Sen vuoksi voimassa seen osallistuvat mm. yrityksen omistajan
5470: olevaa lainsäädäntöä olisi kiireellisesti tarkis- yli 21-vuotiaat lapset. Sama on asia, jos
5471: tettava. täysi-ikäinen veljespari omaan lukuunsa
5472: Maatilatalouden ja aivan erikoisesti väki- ahertaa kotonaan em. tehtävissä ja sama on
5473: ja lapsirikasten pienviljelijäin talouksien tietysti asia vieraisiinkin työntekijöihin näh-
5474: asema on laajassa mielessä varsin vaikea, den. Koska näin on, niin asiaan on saatava
5475: sillä kipeästi kaivattuja rahatuloja on varsin muutos ja kiireellisesti.
5476: niukasti. Mutta jos ansion tarpeessa aloittaa Voimassa olevan liikevaihtoverolain 3
5477: vaatimattomankin tukiyrityksen aikaistuneen §: ään olisi lisättävä uusi 3. kohta, jonka
5478: kotoisen väen työvoimilla tai muutaman vie- mukaan 2. kohdassa mainittujen henkilöiden
5479: raan työntekijän avulla, niin joutuu liike- lisäksi liikevaihtoverosta vapaassa yrityk-
5480: vaihtoverolain kanssa ikävästi tekemisiin ja sessä sallittaisiin ainakin enintään 3 työnte-
5481: yllättäviinkin vaikeuksiin. kijää. Tällainen muutos olisi varsin kohtuul-
5482: Lain rajoitukset, harmit, yllättävät sakot linen ja toisi kaivatun parannuksen tähän
5483: jne. ovat jo ·hävittäneet liian paljon tervet- erittäin kipeäksi muodostuneeseen tilantee-
5484: täkin yritteliäisyyttä. Mitä kohtuutta on seen.
5485: esim. siinä, että niin luonnolliset touhut,
5486: ainakin maaseudulla, kuin kodin piirissä
5487: .
5488: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5489:
5490: välttämättömän ansion tarpeessa aloitettu että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5491: savitiilien teko, jossa polttokin suoritetaan van lakiehdotuksen:
5492: varsin alkeellisissa kenttäuuneissa tai katto-
5493:
5494: Laki
5495: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
5496: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun liike-
5497: vaihtoverolain (605/50) 3 § :n 1 momenttiin näin kuuluva uusi 3 kohta:
5498: 3 §. 2 kohdassa mainittujen henkilöiden lisäksi
5499: Verovelvollisia eivät ole: enintään kolmea työntekijää.
5500:
5501: Tämä laki tulee voimaan päivänä
5502: 3. ne pienyrittäjät, jotka käyttävät edellä kuuta 195
5503:
5504: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
5505:
5506: Yrjö Hautala. Armas Leinonen. Kalle Kämäräinen.
5507: Kusti Eskola. T. Saloranta. J. F. Pöykkö.
5508: Eino Rytinki. Nestori Kaasalainen. Vieno Simonen.
5509: Eeli Erkkilä. Onni Mannila. Hilja Våänänen.
5510: S. S. Aittoniemi.
5511: 96
5512:
5513: IV,lO. - Lak.al. N:o 17.
5514:
5515:
5516:
5517: Seppä ym..: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
5518:
5519: E d u s k u n n a 11 e.
5520: Maatalouden rationalisoimisen kannalta joita miltei yksinomaan käytetään pienti-
5521: olisi välttämätöntä, että työtäsäästävien ja loilla, on hintoja kohottava liikevaihtovero-
5522: tehokkaiden koneiden käyttö yhä yleistyisi rasitus. Rehukeittimien valmistus tapahtuu
5523: entisestään. Tarkoituksenmukaista olisi, että pääasiassa maaseudulle sijoittuneen käsi- ja
5524: tilalle ostettuun traktoriin voitaisiin hankkia pienteollisuuden puitteissa. Pienten tilojen
5525: mahdollisimman paljon lisälaitteita ja siten kustannuksien vähentämiseksi ja pienteolli-
5526: tehdä mahdolliseksi traktorien monipuolinen suuden edistämiseksi olisi suotavaa, että
5527: käyttö. Useilla traktoreihin liitettävillä ko- myös rehukeittimet vapautettaisiin fiikevaih-
5528: neilla on kuitenkin vielä liikevaihtovero, · toverosta. Viime aikoina on maatilatalouden
5529: mikä nostaa näiden hintaa huomattavasti ja käyttöön tullut useita uusia koneita, jotka
5530: monissa tapauksissa tekee mahdottomaksi nii- ovat omiaan keventämään ja helpottamaan
5531: den hankkimisen. Tästä syystä on asiallista raskasta ja likaista maataloustyötä. Uusilla
5532: ja kohtuullista, että eräiltä traktoriin kiin- laitteilla on mahdollisuus alentaa maatila-
5533: nitettäviltä koneilta poistettaisiin liikevaihto- talouden kustannuksia, jos niiden hinta saa-
5534: vero. daan alentumaan.
5535: Edelleen maataloudessa käytettävillä rehu- Siksi ehdotamme kunnioittaen,
5536: keittimillä on liikevaihtovero. On erittäin
5537: valitettavaa, että näiden artikkelien kohdalla, että Eduskunta hyväksyisi se-uraa-
5538: van lakiehdotuksen:
5539:
5540: Laki
5541: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
5542: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
5543: liikevaihtoverolain (605/50) 4 §:n 21 kohta näin kuuluvaksi:
5544: 4 §. käyttöiset karjanlannanlevittäjät, karjanlan-
5545: Liikevaihtoveron alaisia tavaroita eivät nankuormaajat, seivästyskairat, lantatalikot
5546: ole: ja heinän ja olkien elevaattorikuormaajat,
5547: traktoriperäkärryt ja niiden alustat, puoli-
5548: 21. seuraavat maataloustuotannossa käytet- telaketjut, kitkaketjut, traktorikuljetuslaati-
5549: tävät koneet: äkeet, jyrät, niitto-, elonleik- kot, kotitarvemyllyt, lypsykoneet, käsisepa-
5550: kuu-, harava-, kylvö- ja perunannostokoneet, raattorit, rehukeittimet, traktorikäyttöiset
5551: perunanriviinkokoojat, perunanlajittelijat, maajyrsit, juurikasviharat, heinänpöyhijät,
5552: sokerijuurikkaannostokoneet, puimakoneet, herneenkorjuukoneet, heinänpaalaajat, oljen-
5553: leikkuupuimurit, viljankuivaajat, viljanlajit- niputtajat ja -paalaajat, rehun- ja jätteiden-
5554: telijat, lietsot, silppukoneet, aurat, sahrat, hienontajat, viljavaa'at, käsikirnut, lannan-
5555: uudis- ja kivenraivauskoneet, avo- ja salaoja- siirtolaitteet, traktoriperävaunun akselistot,
5556: aurat, salaojakaivukoneet, harat, kasvinsuo- hevosajoneuvon akselistot, tukkireet ja moot-
5557: jelu- ja peittauskoneet, traktorit, traktori- torisahat lisälaitteineen.
5558:
5559: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
5560:
5561: Mauri Seppä. Matti Raipala.
5562: Saara Forsius. N. Kosola.
5563: Martti Salminen.
5564: 97
5565:
5566: IV,ll. - Lak.al. N: o 18.
5567:
5568:
5569: Kähönen ym.: Ehdotus laiksi lisäkorvauksen myöntämisestä
5570: eräille korvauslain nojalla korvausta saaneille annetun
5571: lain muuttamisesta.
5572:
5573: E d u s kun n a 11 e.
5574: V. 1955 hyväksyttiin ns. lisäkorvauslaki, lyhyessä ajassa korvaukseen oikeutetuille,
5575: jonka 5 §: n mukaan yksityiselle henkilölle, jotta ne edes jollain tavalla vastaisivat tar-
5576: joka on saanut korvausta 13. 8. 1942 anne- koitustaan. Kun obligaatioille ei saatu min-
5577: tun korvauslain perusteella, voidaan myöntää käänlaista inflaatiotakuuta, pidettiin mahdol-
5578: lisäkorvausta korkeintaan 200 000 markkaa. lisimman lyhyttä kuoletusaikaa obligaatioille
5579: Lisäkorvauslain 14 § : n perusteella korvauk- välttämättömänä. Kun lisäkorvauksen jär-
5580: sesta maksetaan 20 000 markan määrään jestämiseen sitä paitsi tarvitaan suhteellisen
5581: saakka rahana ja muulta osalta valtion obli- vähän valtion varoja, jotka joka tapauksessa
5582: gaatioilla, jotka valtio lunastaa vuosina 1957 on valtion suoritettava, olisi asian saattami-
5583: -1961, kunakin vuonna 20 %. nen pois päiväjärjestyksestä sekä korvauksen-
5584: Tätä lisäkorvauslakia eduskunnassa kevät- saajien että valtion etujen mukaista. Tämä
5585: istuntokaudella 1955 käsiteltäessä tuotiin voitaisiin käytännössä hoitaa siten, että lain
5586: karjalaisen väestön järjestöjen sekä heidän 13 § : n ensimmäinen momentti muutetaan.
5587: edustajiensa taholta voimakkaasti esiin se, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
5588: että näin pienet lisäkorvaukset, joiden keski- kunnioittaen,
5589: suuruus jäänee 50 000 markan tienoille, pi-
5590: täisi pyrkiä suorittamaan mahdollisimman että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5591: van lakiehdotuksen:
5592: Laki
5593: lisäkorvauksen myöntämisestä eräille korvauslain nojalla korvausta saaneille annetun
5594: lain muuttamisesta.
5595: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lisäkorvauksen myöntämisestä eräille kor-
5596: vauslain nojalla korvausta saaneille 22 päivänä huhtikuuta 1955 annetun lain (180/55)
5597: 13 § näin kuuluvaksi:
5598: 13 §. lunastaa ne siten, että obligaatioiden alku-
5599: Kun lisäkorvauksen määrä on lainvoimai- peräisestä nimellisarvosta lunastetaan 1 päi-
5600: sesti vahvistettu, suorittaa valtiokonttori lisä- vänä elokuuta vuosina 1957-1958 kunakin
5601: korvauksen siihen oikeutetulle 20 000 markan vuonna 50 sadalta.
5602: määrään asti rahana ja muulta osalta halti- Mikäli lisäkorvaus määrätään 1 päivän
5603: jalle asetetuilla valtion obligaatioilla, kuiten- elokuuta 1956 jälkeen, suoritetaan sille lisä-
5604: kin niin, että mikäli maksettavaa määrää ei korvausmäärälle, jonka valtiokonttori 1 mo-
5605: voida tasan suorittaa obligaatioilla, ylime- mentin mukaan suorittaa lisäkorvaukseen
5606: nevä määrä maksetaan rahana. Obligaa- oikeutetulle rahana, samalla korkoa 4 sadalta
5607: tioista, joiden antopäivänä pidetään 1 päivää vuodessa sanotusta päivästä siihen saakka,
5608: elokuuta 1956, suoritetaan vuotuista korkoa kun valtiovarainministeriö on lisäkorvauksen
5609: 4 sadalta alkaen sanotusta päivästä ja valtio määrän vahvistanut.
5610:
5611: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
5612:
5613: Urho Kähönen. Nestori Kaasalainen.
5614: Eemil Luukka. Arno Tuurna..
5615: Juho Kuittinen.
5616: 13 E 75/56
5617: IV,12.- Toiv.aL N:o 7.
5618:
5619:
5620:
5621: Kaitila. ym.: Valtiontalouden finanssikontrollin tehostami-
5622: sesta.
5623:
5624:
5625: Eduskunnalle.
5626:
5627: Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana finanssivalvon taelin, valtion tilintarkastajat,
5628: on valtiontaloutemme erittäin suuresti laajen- voi tietenkin revisiolaitoksesta riippumatta
5629: tunut ja sen rakenteessakin on tapahtunut ja sen suorittamasta valvonnasta välittä-
5630: oleellisia muutoksia. Tämä kehitys on aina- mättä toimittaa omakohtaisesti kaikki halua-
5631: kin osittain tapahtunut vakiintumattomissa mansa tarkastukset. Käytännössä tämä mer-
5632: olosuhteissa ja jossain määrin juuri niistä kitsisi kuitenkin sitä, että valtiontilintarkas-
5633: johtuen. Tämä asiantila edellyttää luonnol- tajien käyttöön olisi asetettava huomattavan
5634: lisesti valtion revisiotoimen alalla vastaavaa suuri henkilökunta. Tämä johtaisi kokonaan
5635: kehitystä ja tehostumista. Valtion revisio- uuden revisiolaitoksen muodostamiseen eikä
5636: laitoksessa vuoden 1948 alussa toimeenpantu tämäntapaista kehitystä voitaisi pitää ter-
5637: uudelleenjärjestely merkitsi tiettyä paran- veenä eikä suotavana.
5638: nusta siihenastiseen olotilaan, mutta ei kui- Yksinkertaisin parannuskeino on valtion-
5639: tenkaan niin suuressa määrässä kuin olisi talouden tarkastusviraston muodostaminen
5640: ollut toivottavaa. Valtiontaloudessa nykyisin hallituksesta riippumattomaksi virastoksi.
5641: vallitsevat olosuhteet huomioonottaen ei ny- Mahdollisena voidaan pitää senkin saatta-
5642: kyistä revisiosysteemiä voida enää pitää riit- mista välittömästi eduskunnan alaiseksi.
5643: tävänä eikä kyllin tehokkaana, kuten käy- Mikäli tarkastusviraston toimivaltaan tällöin
5644: täntö on osoittanut. Erittäin tärkeää näet kuuluisi vain finanssivalvonnan suoritta-
5645: on, että valtiontalous kaikissa muodoissaan mista mutta ei hallintovallan käyttämistä, ei
5646: ja koko laajuudessaan tulee keskitetyn ja systeemi rikkoisi voimassaolevaa vallanjako-
5647: tehokkaan valvonnan alaiseksi ja että vaikeat järjestelmää eikä merkitsisi eduskunnan suo-
5648: ja suuritöisetkin tarkastukset kyetään perus- ranaista osallistumista valtionhallintoon.
5649: teellisesti suorittamaan. Valtion finanssikontrollia suorittavan eli-
5650: Nykyisen revisiosysteemin pahin puutteel- men riippuvaisuus yksinomaan eduskunnasta
5651: lisuus on se, että hallitusmuodon edellyttä- ei vielä merkitse sen täydellistä itsenäisyyttä
5652: mänä revisiolaitoksena toimiva valtiontalou- eikä riippumattomuutta. Parhain ratkaisu
5653: den tarkastusvirasto, jonka suorittamaan yk- olisi, useiden maiden esikuvien mukaisesti,
5654: sityiskohtaiseen finanssivalvontaan perustuu tehdä revisiolaitoksesta riippumaton, tuomio-
5655: parlamentaarinen valtiontilintarkastus, on istuimeen verrattavissa oleva elin. Tällaisen
5656: valtiovarainministeriön alainen ja siten hal- finanssivalvontaelimen suorittaman tarkas-
5657: lituksesta riippuvainen virasto. Tämä mer- tustyön tulokset olisivat yhtä luotettavina
5658: kitsee asiallisesti sitä, että parlamentaarisen aekä eduskmman että hallituksen käytettä-
5659: valtiontilintarkastuksen valmisteluun ratkai- VIssa. Saman työn suorittaminen useaan
5660: sevassa määrässä vaikuttavalta revisiolaitok- kertaan vältettäisiin, ja valtiontilintarkasta-
5661: selta täydellisesti puuttuu itsenäisyys sekä jain toiminta voisi nykyistä tehokkaammin
5662: riippumattomuus hallitukseen nähden. Sen kohdistua eduskunnan budjettivallan kan-
5663: hallituksen toimintaan kohdistuva valvonta, nalta tärkeiden asioiden käsittelemiseen.
5664: johon sillä kylläkin on oikeus, jää tällöin Edellä esitetyn perusteella, ja kun teho-
5665: tehottomaksi eikä sen suorittama finanssi- kas finanssikontrolli on yhtenä tärkeänä
5666: valvonta siten tarjoa luotettavaa perustaa edellytyksenä siihen, että saadaan aikaan
5667: parlamentaariselle valtiontilintarkastukselle, valtiontaloudessa vakiintuneisuutta ja ny-
5668: jonka päätarkoituksena on juuri hallituksen kyistä parempaa järjestelmällisyyttä ja siten
5669: toiminnan valvominen. Eduskunnan oma tältä osalta myötävaikutettaisiin sen talou-
5670: IV,12. - Eaittla )'Dl. 99
5671: dellisen vakautumisen saavuttamiseen, jo- nanssikontrolli olisi järjestettävä ny-
5672: hon nyt on kaikin voimin pyrittävä, ehdo- kyisten olosuhteiden asettamia vaati-
5673: tamme kunnioittaen edusbnnan hyväksyttä- muksia vastaavaksi ja riittävän tehok-
5674: väksi toivomuksen, kaaksi, sekä antaisi tästä aiheutuvat
5675: että hallitus kiireellisesti selvityt- esitykset Eduskunnalle.
5676: täisi, millä tavoin valtiontalouden Ii-
5677: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
5678:
5679: Esa Kaitila. Armi Bosia..
5680: Kaarlo Kaja.tsalo. Eino Saari.
5681: A.a.re Leikola.
5682: 100
5683:
5684: IV,13. _. Toiv.al. N:o 8.
5685:
5686:
5687:
5688: Kajatsalo ym.: Esityksen antamisesta toimenpiteistä viran tai
5689: toimen vakinaisesti täyttämiseksi määräajassa viran tai
5690: toimen tultua avoimeksi.
5691:
5692:
5693: E d u s kun n a 11 e.
5694:
5695: Valtion viran tai toimen tultua avoimeksi saan kilpailemaan, kun virka vihdoin julis-
5696: kuuluisi asiaan, että se täytettäisiin jolla- tetaan haettavaksi. Kun tämänkaltaisessa
5697: kin virkaa hakuajan kuluessa hakeneista, menettelyssä voi helposti syntyä väärinkäy-
5698: pätevyysehdot täyttäneistä henkilöistä. Vii- töksiä ja ainakin menettely on omiaan sel-
5699: meaikainen käytäntö on kuitenkin useissa laisiin houkuttelemaan, olisi mielestämme
5700: tapauksissa ollut sellainen, että virkaa auki syytä tutkia, miten em. syistä mahdollisesti
5701: julistamatta joku henkilö määrätään tois- aiheutuvat epäkohdat saataisiin poistetuksi.
5702: taiseksi hoitamaan virkaa. Koska varsinai~ia Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
5703: viran hakijoita ei tällöin ole, ei myöskään nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5704: säädettyjä ylenemisperusteita useinkaan muksen,
5705: oteta huomioon viran hoitajaa määrättäessä.
5706: Näin tulee usein viran väliaikaiseksi hoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5707: tajaksi määrätyksi henkilö, joka, jos virka sellaisen lakiesityksen antamiseksi
5708: olisi täytetty vakinaisesti, ei olisi voinut Eduskunnalle, jonka mukaan avoinna
5709: tulla laillisesti valituksi. olevan viran tai toimen suhteen on 6
5710: Edelläkerrotunlaisen menettelyn jälkeen kuukauden kuluessa siitä, kun virka tai
5711: virkaa voidaan pitää vakinaisesti täyt- toimi on tullut avoimeksi, ryhdyttävä
5712: tämättä kauan aikaa, jopa vuosia, jolloin toimenpiteisiin sen vakinaisesti täyt-
5713: viran väliaikainen hoitaja ehtii ao. työssä tämiseksi, ellei virkaa tai tointa
5714: saada niin suuren kokemuksen, etteivät ne saman ajan kuluessa ole esitetty lak-
5715: henkilöt, jotka alunperin olisivat olleet häntä kautettavaksi.
5716: etevämpiä, ehkä enää pystykään hänen kans-
5717: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
5718:
5719: Kaarlo Kajatsalo. Eino Saari.
5720: Esa Kaitila. Aare Leikola.
5721: 101
5722:
5723: IV,14.- Toiv.al. N:o 9.
5724:
5725:
5726:
5727: H. Miettunen ym.: Kcmlukallituksen kuuden tarkastajan vi-
5728: ran muuttamisesta ylitarlwstajan viroiksi.
5729:
5730:
5731: E d u s kun n a 11 e.
5732:
5733: Niistä uudistuksista, jotka vuoden 1956 me- muuttaminen saman palkkausluokan viroiksi
5734: noarvioesityksessä on kouluhallituksen uudel- kuin hallituksen esittämät muut ylitarkas-
5735: leen järjestämiseksi ehdotettu, on jäänyt . tajan virat on välttämätöntä, koska kaikkien
5736: muuttamatta kouluhallituksen ja sen uudis- tarkastajien ja ylitarkastajien tehtävät ja
5737: tuskomitean jo v. 1950 tekemän ehdotuksen pätevyysvaatimukset ovat samanlaiset.
5738: mukaan ylitarkastajan viroiksi entiset kuusi Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
5739: (6) tarkastajan virkaa. Näiden tarkastajien nioittaen, että eduskunta lausuisi hallituk-
5740: työ on käytännössä kuitenkin ylitarkasta- selle toivomuksen,
5741: jan tehtävien hoitamista kouluhallituksen
5742: kaikilla osastoilla. että kouluhallituksen kuusi ( 6) tar-
5743: Ylitarkastajan tehtäviä jo todellisuudessa kastajan virkaa muutettaisiin ylitar-
5744: hoitavien entisten tarkastajien virkojen kastajan viroiksi.
5745: H;elsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
5746:
5747: Helge Miettunen. Kaarlo Kajatsalo.
5748: Arvo Salminen. Irma Hamara.
5749: Artturi Tienari. Aare Leikola.
5750: 102
5751:
5752: IV,15. - Toiv.al. N: o 10.
5753:
5754:
5755:
5756: Innala ym.: Ltmnätin- ja puhelinpiirien uusien ylimääräisten
5757: piirikonttorinlwitajan toimien perustamisesta.
5758:
5759:
5760: Eduskunnalle.
5761:
5762: Posti- ja lennätinlaitoksen hallussa ole- tava toimiluvan saamisen edellyttämä yksi-
5763: vien kaukokaapelijohtojen lukumäärä oli tyisen puhelinlaitoksen tarkastus ja annet-
5764: ennen talvisotaa suhteellisen pieni, eikä pai- tava tarpeen mukaan ohjeita puhelinlaittei-
5765: kallisliikennettä ollut vielä valtion hallussa den saattamiseksi määräysten mukaisiksi.
5766: kuin nimeksi. Puhelinlaitteiden huolto ja Piiriorganisaatio on osoittautunut tarkoi-
5767: verkoston laajentaminen voitiin tällöin hoi- tuksenmukaiseksi ja sopivaksi tehtäviinsä.
5768: taa suoraan posti- ja lennätinhallituksesta. Se on myös täyttänyt kaikilta kohdin sille
5769: Juuri ennen talvisotaa tilanne rupesi mllut- jatkuvasti asetetut uudetkin vaatimukset.
5770: tumaan, ja sotien aikana sekä varsinkin nii- Vaikka tehtävät ovat moninkertaistuneet ja
5771: den jälkeen valtion puhelinverkko on kas- monipuolistuneet, samalla kun niiden suo-
5772: vanut moninkertaiseksi ja muuttunut tek- rittamiseen vaadittava teknillinen taso on
5773: nillisen kehityksen takia huomattavasti myös huomattavasti noussut, ei piirikonttorien
5774: laadullisesti. Tämän vuoksi on ollut kehi- hoitajiksi määrätyille ole järjestetty erikoisia
5775: tettävä organisaatiota siten, että on muo- virkoja, vaan he ovat saaneet palkkansa
5776: dostettu erikoinen piirihallintojärjestelmä aikaisempien tehtävien mukaisesta virasta.
5777: posti- ja lennätinhallituksen ja varsinaisen Siten osa piirikonttorinhoitajista edelleen-
5778: suoritusportaan väliin. Ensimmäiset kolme kin toimii 28 palkkaluokassa olevana van-
5779: piiriä perustettiin jo v. 1938, mutta 1. 7. hempana apulaisinsinöörinä tähän virka-
5780: 1941 koko maa jaettiin kymmeneen lennätin- nimikkeeseen kuuluvin palkkauksin ja osa
5781: ja puhelinpiiriin, joiden toimintaa johtaa 26 palkkaluokassa olevana linjatarkastajana
5782: erikoinen piirikonttori. Piirijako vastaa virkanimikkeeseen kuuluvin palkkauksin.
5783: esim. tie- ja vesirakennushallinnossa olevaa. Tehtävien tärkeyden ja vastuullisuuden sekä
5784: Lennätin- ja puhelinpiirikonttorien hoi- pätevYysvaatimusten puolesta heidät olisi
5785: tajien tehtäviin kuuluu mm. parannukBien kuitenkin lähinnä rinnastettava posti- ja
5786: esittämilllen oman piirin lennätin- ja puhe- lennätinlaitoksen 31 palkkaluokassa oleviin
5787: linoloihin ja huolehtiminen piirin alueella postitarkastajiin ja 28 sekä 29 palkkaluo-
5788: olevien puhelinlaitteiden kunnosta ja huol- kassa oleviin 1 luokan konttorinhoitajiin.
5789: losta. Heidän on myös vastattava linja-, Valtion edun mukaista olisi järjestää
5790: kaapeli- ja keskustöiden suunnittelusta ja nykyisien lennätin- ja puhelinpiirien hoita-
5791: järjestelystä sekä valvottava sanottujen töi- jien asema sekä virkanimikkeen että palk-
5792: den suoritusta. Sitäpaitsi heidän on hoidet- kauksen puolesta heidän tehtäviään ja vas-
5793: tava piirinsä hallinnolliset asiat ja johdet- tuutaan vastaaviksi. Sen vuoksi posti- ja
5794: tava sekä valvottava alaistensa viran ja toi- lennätinhallintoon olisi perustettava yhdt>.k-
5795: men haltijain samoin kuin myös yksityis- sän uutta ylimääräistä lennätin- ja puhelin-
5796: oikeudellisessa työsuhteessa olevien toimin- piirien hoitajan - piirikonttorinhoitajan -
5797: taa. Kaiken tämän ohella piirikonttorinhoi- tointa, joista viisi ylemmän ja neljä alem-
5798: tajien on vastattava piirin rahaliikenteestä man palkkausluokan tointa edellä viitatuin
5799: ja koko johtamansa toiminnan taloudelli- 31 palkkausluokan ja 29 tai ainakin 28 palk-
5800: suudesta. Kulkulaitosten ja yleisten töiden kausluokan vuosipalkkioin.
5801: ministeriön 26. 11. 1954 vahvistamien eri- Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnossa
5802: tyisten puhelinalan rakennemääräysten tul- teknillisen työvoiman osalta vallitsevan kes-
5803: tua voimaan 25. 10. 1954 piirikonttorinhoi- tämättömän tilanteen vuoksi ci vastaavaa
5804: tajien on lisäksi henkilökohtaisesti suoritet- määrää apulaisinsinöörin ja linjatarkastajan
5805: IV,15. - IDDala ym. 103
5806:
5807: virkoja voida puheena olevalta momentilta mainitut hoitamatta jäävät virat olisi käy-
5808: vähentää, vaan ne olisi säilytettävä enti- tettävä.
5809: sellään paikallis- ja kaukoliikenteen auto- Kaiken edellä esitetyn nojalla ehdotamme
5810: matisointia varten. Kaukovalintaisen anto- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
5811: maattiliikenteen >edellytyksenä on nykyisen toivomuksen,
5812: yhteysmäärän moninkertaistaminen, joka on
5813: mahdollista vain uusimallisten, monikana- että hallitus ryhtyiri ensi tilassa
5814: vaisten kantoaaltolaitteiden avulla. Näiden toimenpiteisiin yhdeksän ylimääräisen
5815: parhaillaan rakennusvaiheessa olevien lait- lennätin- ja puhelinpiirien piirikont-
5816: teiden huolto vaatii kuitenkin uutta, päte- torinhoitajan toimen perustamisek,si
5817: vää työvoimaa, mihin tarkoitukseen edellä posti- ja lennätinhallituksen linjahal-
5818: lintoon.
5819: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
5820:
5821: Aune Innala. Eino Sa.a.ri.
5822: Saara Forsius. Johannes Wirtanen.
5823: Irma. Ha.mara.. N. Kosola..
5824: Niilo Honkala.. R. Hallberg.
5825: 104
5826:
5827: IV,16. - Toiv.al. N: o 11.
5828:
5829:
5830:
5831: Haapasalo ym.: Eräiden liikkuvan poliisin toimien vakinais-
5832: tamisesta.
5833:
5834:
5835: E d u s k u n n a 11 e.
5836:
5837: Liikkuva poliisi on meillä toiminut jo n. aiheuttaa tämä toimien ylimääräisyys kuiten-
5838: 25 vuotta. Vuonna 1949 annetun asetuksen kin monia varsin tuntuvia epäkohtia, jotka
5839: mukaan se toimii itsenäisenä laitoksena. Sen haittaavat liikkuvan poliisin toiminnan edel-
5840: tehtävänä on avustaa paikallista poliisia jär- leen kehittämistä. Riittävä ammattitaito kye-
5841: jestyksen ja turvallisuuden valvonnassa huvi- tään saavuttamaan vain pitempiaikaisen pal-
5842: ym. väenkokoontumistilaisuuksissa, luvatto- velun suomien kokemusten avulla, mutta kun
5843: mien väkijuomien maahantuonnin ym. estä- toimet ovat ylimääräisiä, muodostuu palve-
5844: misessä, yleisen liikenteen valvonnassa sekä lusaika liikkuvassa poliisisaa yleensä lyhyeksi.
5845: rikosten selvittämisessä ja muissa poliisiteh- Toimien ylimääräisyys aiheuttaa lisäksi halti-
5846: tävissä. Lyhyesti sanoen liikkuva poliisi on jassaan epävarmuuden tunteen, josta saattaa
5847: meillä muodostunut erittäin tarpeelliseksi olla haitallisia vaikutuksia ao. henkilön työ-
5848: poliisireserviksi, joka on nopeasti saatu sinne, tehoon ja mielialaan. Toimen tilapäisyydestä
5849: missä apua on tarvittu. Esim. 1952 Kymen johtuu myös, että pystyvä ja eteenpäin pyr-
5850: ja Uudenmaan lääneissä puhjenneen suu- ja kivä henkilö alituiseen suunnittelee siirty-
5851: sorkkatautiepidemian aiheuttamia poliisiteh- mistä toiselle, vakinaisemmalle toimialalle.
5852: täviä hoitamaan komennettiin 250 poliisi- Henkilöstön eroaminen onkin ollut huomat-
5853: miestä ja parhaillaan Porkkalan alueen po- tavan suurta: 25 vuoden aikana on liikku-
5854: liisitehtäviä on hoitamassa 60 liikkuvan po- vasta poliisista eronnut n. 9 200 henkilöä,
5855: liisin miestä. Sellaiset poikkeukselliset ta- joista 5 000 on siirtynyt toisille toimialoille.
5856: paukset kuin Mäntsälä, Nivala, Kemi ja Viidentuhannen koulutetun poliisimiehen me-
5857: Arabia on kyetty hoitamaan juuri tämän nettäminen muille toimialoille on ollut val-
5858: poliisivoiman avulla. Erittäin suurimerkityk- tiolle melkoinen taloudellinenkin tappio.
5859: sellinen on liikkuva poliisi ollut ns. pontikka- Niin yleisen edun kuin koko poliisikunnan-
5860: sodassa. Yleiseen liikenteeseen kohdistuvan kin kannalta olisi pidettävä välttämättömänä,
5861: poliisivalvonnan suorittaa se lähes 90 %: sti. että liikkuvalla poliisilla olisi toimintansa
5862: Erittäin merkittävä on liikkuva poliisi ollut johtamista sekä sen määrätietoista ja jat-
5863: poliisikunnan täydennyselimenä: 25 vuoden kuvaa kehittämistä varten vakinaisista toi-
5864: aikana on siitä siirtynyt vakinaisen poliisin menhaitijoista muodostettu kantahenkilöstö.
5865: toimiin n. 4 200 hyvän koulutuksen ja riit- Tällöin tulisi lähinnä kysymykseen ylimmän
5866: tävän käytännöllisen poliisipalveluskoulutuk- päällystön toimien lisäksi sen kentällä toimi-
5867: sen saanutta henkilöä. van päällystö-, alipäällystö- ja miehistöosan
5868: Vaikka liikkuva poliisi on saanut täysin sekä eräiden erikoistoimien vakinaistaminen.
5869: vakiintuneen aseman meidän poliisijärjestel- Liikkuvaan poliisiin kuuluu nykyään 627 eri
5870: mässämme ja monet sen palveluksessa olevat arvoista ylimääräistä tointa, jotka jakautu-
5871: henkilöt ovat toimineet tässä laitoksessa jopa vat kanslian ja 9: n lääninosaston kesken.
5872: kymmeniä vuosia, ovat sen kaikki toimet Ottaen kantahenkilöstön valinnassa huomioon
5873: edelleen valtion ylimääräisiä toimia. Alussa edellä kosketellut seikat on laskettavissa, että
5874: tällainen asiantila oli luonnollista, koska liik- vakinaistaminen tulisi koskemaan kaikkiaan
5875: kuva poliisitoiminta oli oloissamme uutta ja 279 tointa, mikä on n. 45 % koko liikkuvan
5876: osittain kokeiluluontoista, eikä komennuskun- poliisin vahvuudesta. Kun tarkoituksena olisi
5877: nan jatkuvasta tarpeellisuudesta oltu vielä toimien vakinaistaminen nykyiselle palkka-
5878: tietoisia. Liikkuvan poliisin toiminnan saa- tasolle, ei tästä koituisi valtiolle lisämenoja.
5879: vutettua nykyisen muotonsa ja laajuutensa
5880: IV,16. - Haapasalo ym. 106
5881:
5882: Kysymykseen tulisivat tällöin lähinnä seuraavat ylimääräiset toimet:
5883:
5884: 1 tarkastaja ......................... . 30 pl. LP: n päällikkö.
5885: 2 yp. toimiupseeria ................... . 27 pl. henkilö- ja poliisiasioiden sekä huolto-
5886: ja tiliasioiden esittelijät.
5887: 11 1 lk: n komisariota .................. . 23 pl. 2 peruskoulun opettajaa ja 9 läänin-
5888: komisariota.
5889: 4 2 lk: n komisariota . . ................ . 21 pl. 1 peruskoulun opettaja ja 3 läänin-
5890: osastoissa palvelevaa ns. kenttäkomi-
5891: sariota.
5892: 60 ylikonstaapelia ..................... . 18 pl. komennuskuntien päälliköt sekä liik-
5893: kuvien komennusryhmien ja partioi-
5894: den johtajia.
5895: 90 vanhempaa konstaapelia ............. . 15 pl. vartioiden ja partioiden johtajia.
5896: 100 nuorempaa konstaapelia ............. . 14 pl. liikenne- ym. valvonnan vaatimat eri-
5897: koismiehet.
5898: 1 kirjanpitäjä .............. "! . .••..••.• 17 pl. liikkuva poliisi on nykyään itsenäi-
5899: nen valtion tilivirasto.
5900: 1 rahastonhoitaja ..................... . 17 pl. sama perustelu kuin edellä.
5901: 4 apulaiskanslistia .................... . 14 pl. LP:n kansliassa.
5902: 3 toimistoapulaista ................... . 12 pl. " "
5903: 1 1 lk:n kirjuri ...................... . 11 pl. " "
5904: 1 puhelinvälittäjä .................... . 9 pl. " ,
5905:
5906: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- menpiteisiin liikkuvan poliisin toimin-
5907: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- nan ja kehittämisen kannalta tät·keim-
5908: muksen, pien virkojen ja toimien vakinaistami-
5909: seksi.
5910: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5911: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
5912:
5913: K. F. Haapasalo. Arvo Ahonen.
5914: Veikko Helle. Veikko Kokkola.
5915: Varma K. Turunen. Vilho Väyrynen.
5916: Eino Raunio. G. Henriksson.
5917: Meeri Kalavainen. Bruno J. Sundman.
5918: Vappu Heinonen. Kalle Jokinen.
5919: Eetu Karjalainen. V. Liljeström.
5920: Artturi Koskinen. 0. Lindblom.
5921: Kustaa Alanko. J. Kuittinen.
5922:
5923:
5924:
5925:
5926: 14 E 75/56
5927: 106
5928:
5929: IV,17. - Toiv.al. N:o 12.
5930:
5931:
5932:
5933: Tienari ym.: Määrärakasta Turun ja Tampereen kaupunkien
5934: poliisimestarien palkkauksen korottamista varten.
5935:
5936:
5937: Eduskunnalle.
5938:
5939: Syksyllä 1955 tapahtuneissa valtion viran juuri Turun ja Tampereen poliisimestarit
5940: ja toimen haltijain palkkajärjestelyissä saa- sekä kulkulaitosten ja yleisten töiden minis-
5941: vutettiin viimeinkin lähes koko virkamies- teriön työvoima-asiainosaston ylitarkastaja,
5942: kuntaa tyydyttävä tulos ja luotiin myös pohja jonka viimemainitun palkkaluokka sentään on
5943: palkkausasiain vastaiselle kehitykselle. Kui- jo melko korkea.
5944: tenkin jäi todennäköisesti epähuomiossa kah- Sillä seiblla, että Turun ja Tampereen
5945: den vastuunalaisessa asemassa olevan ja itse- poliisimestarien palkkausta aikaisemmin 1. 1.
5946: näistä päätäntävaltaa käyttävän poliisivirka- 1955 alusta lukien korotettiin yhdellä palkka-
5947: miehen palkkaus entiselleen. Ns. kuoppa- luokalla, ei enää ole merkitystä, koska nyt
5948: korotuksen koskiessa käytännöllisesti katsoen korotuksista osallisiksi tulleiden joukossa on
5949: koko poliisikuntaa jäivät Turun ja Tampe- aivan yleisesti sellaisia virkamiehiä, joiden
5950: reen poliisimestarit kokonaan vaille korotusta, palkkausta silloin samanaikaisesti korjattiin
5951: jolloin eräät sellaisetkin virkamiehet, jotka varsin monessa tapauksessa useammalla kuin
5952: aikaisemmin olivat olleet palkkaluokittelussa yhdellä palkkaluokalla. Näitä tapauksia on,
5953: sijoitettuina mainittujen poliisimestareiden kuten edellä on esitetty, 32-42 palkkaluok-
5954: alapuolelle, nousivat heidän tasolleen ja kien virkamiehissä niin runsaasti, että olisi
5955: eräissä tapauksissa siitä ylikin. Näin syntyi melkein parempi puhua yleiskorotuksesta
5956: sekaannusta aiheuttava epäsuhde, joka mitä kuin kuoppakorotuksesta.
5957: pikimmin olisi korjattava. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
5958: Kun ylimpien palkkaluokkien virkamiehet kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5959: jo kerran 1. 1. 55 lukien lähes sataprosentti-
5960: sesti saivat yhden tai useamman palkkaluo- että hallitus ottaisi vuoden 1957
5961: kan korotuksen ja kun palkkoja nyt vielä tulo- ja menoarvioesitykseen 83 040
5962: uudelleen suuressa mittakaavassa tarkistet- markan suuruisen määrärahan Turun
5963: tiin, jäi 32-42 palkkaluokissa- joissa kaik- ja Tampereen poliisimestarien palk-
5964: kiaan on 1115 virkamiestä - vain kolmen kauksen korottamiseksi yhdellä palkka-
5965: palkka korottamatta. Nämä virkamiehet ovat luokalla.
5966: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
5967:
5968: Artturi Tienari. Harras Kyttä.
5969: Atte Pakkanen. Aare Leikola.
5970: K . .A.lanko. Matti Raipala.
5971: Jaakko Hakala. Anni Flinck.
5972: Kalervo Saura. Kaisa Hiilelä.
5973: Rafael Paasio.
5974: 107
5975:
5976: IV,18. - Toiv.a.l. N:o 13.
5977:
5978:
5979: Tienari ym.: Määrärahasta ns. kenttälisän S'UOrittamiseksi
5980: eräiUe poliisimiehille.
5981:
5982: Eduskunnalle.
5983: Jo useita vuosia sitten otti Suomen Polii- Aikaisemmin oli nykyisin poistetussa polii-
5984: sien Liitto r. y. ohjelmaansa poliisikunnan sikunnan palkkausluokittelussa jaettu kau-
5985: palkkauksen yhtäläistämisen asettaen lähim- pungit kolmeen luokkaan, joista pääkau-
5986: mäksi tavoitteekseen Tampereen ja Turun punki yksinään muodosti ensimmäisen, muut
5987: kohdalta palkkauksen kohottamisen Helsin- suurimmat kaupungit toisen ja pikkukau-
5988: gin tasolle. pungit kolmannen ryhmän. Varsinaiseen pe-
5989: Nyt on tämä periaate jo yleisesti tunnus- ruspalkkaan kohdistuen oli tämä jako ehdot-
5990: tettu oikeaksi - paitsi useimmissa valtion tomasti epäoikeudenmukainen, mutta jos nyt
5991: viran ja' toimen haltijaryhmissä - myös ajatellaan ns. kenttälisän suhteen pääkau-
5992: poliisikunnan suhteen, jossa se kuitenkin punkia toisena äärimmäisyytenä ja varsi-
5993: toistaiseksi on toteutettu vain 1 ja 2 luokan naista maaseutua toisena, niin olisi mahdol-
5994: poliisikomisarioiden kohdalta. Alipäällystön lista jaoitella kaupungit kahteen ryhmään
5995: ja miehistönkin kohdalla peruspalkka on silmälläpitäen sitä, kuinka lähellä ne ovat
5996: sama, mutta pääkaupungissa palveleville po- mainittuja äärimmäistapauksia. Tällöin lie-
5997: liisimiehille maksetaan näissä toimissa vielä nee oikeudenmukaisin raja asetettavissa asu-
5998: lisäksi ns. kenttälisää, joka yhtä palkkaluok- kasluvun 20 000 kohdalle sillä perusteella,
5999: kaa vastaavana on lähinnä tarkoitettu kor- että sen yli menevät kaupungit voidaan työ-
6000: vaukseksi rasittavasta, työaikalain tuntimää- olosuhteittensa puolesta katsoa pääkaupun-
6001: riin sidotusta kenttätyöstä. kiin ja muihin suuriin kaupunkeihin rinnas-
6002: Suomen Poliisien Liiton eduskunnan val- tettaviksi, kun taas mainitun rajan alapuo-
6003: tiovarainvaliokunnalle osoittaman kirjelmän lella olevien luonne on lähempänä maaseu-
6004: 24. 2. -55 n:o 39/I/55 mukaan kaupunki- tua. Tämän johdosta olisi poliisin ns. kent-
6005: poliisin palkkausta ja työsuhteita vertail- tälisä ulotettava koskemaan pääkaupungin
6006: taessa on otettava huomioon, että kaikkien lisäksi myös muita kaupunkeja, joiden asu-
6007: kaupunkipoliisissa palvelevien työaikalain kasluku on 20 000 tai sitä suurempi.
6008: alaisten poliisitoimenhaltijain työaika on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
6009: sama eli 141 työtuntia kolmiviikkoiskausit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6010: tain. Työaikalain ulkopuolella olevien rikos-
6011: poliisimiesten työaika on vastaavanlainen, että haUitus ottaisi vuoden 1957
6012: usein pitempikin. tulo- ja menoarvioesitykseen tarvitta-
6013: Edellämainitun poliisityön rasittavuus ei van suuruisen määrärahan Hämeen-
6014: niinkään paljon ole riippuvainen asianomai- linnan, Joensuun, Jyväskylän, Ke-
6015: sen kaupungin koosta kuin itse varsinaisen min, Kotkan, Kuopion, Lahden, Lap-
6016: työn luonteesta. Poliisimiehen henkilökoh- peenrannqn, Oulun, Porin, Tam-
6017: tainen työ Helsingissä on samanlaista kuin pereen, Turun ja Vaasan kaupun-
6018: muuallakin, muualla osaksi vaativampaakin geissa palvelevien, kenttätyötä teke-
6019: kuin Helsingissä, kun ottaa huomioon pää- vien poliisilaitosten viran- ja toimen-
6020: kaupungissa erittäin pitkälle toteutetun haltijain ottamiseksi ns. kenttälisää
6021: työnjaon. saavien poliisimiesten piiriin.
6022: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
6023: Artturi Tienari. Armas Leinonen. T. E. Nordström.
6024: K. Ala.nko. Harras Kyttä. Eino Roine.
6025: Jaakko Hakala. Aa.re Leikola. 0. Muikku.
6026: Juho Tenhiälä. Matti Raipala.. J oha.nnes Wirtanen.
6027: Kalervo Saura. Anni Flinck. Rafael Paasio.
6028: Kaarlo Kajatsalo. Kaisa Hiilelä. L. Myllymäki.
6029: Helge Miettunen. Leo Suonpä.ä..
6030: 108
6031:
6032: 1V,19.- Bem.st.mot. N:o 14.
6033:
6034:
6035:
6036: Teir m. fl.: Angående upptagande av ett skilt anslag inom
6037: inrikesministeriets budget för avlöning av jakt- och fiske-
6038: poliser.
6039:
6040:
6041: T i 11 R i k s d a g e n.
6042:
6043: Inom vida kretsar har det väckt förvåning, och skapande jakt- och fiskevården. Princi-
6044: att avlöningen av jakt- och fiskepoliser samt pen att på detta vis försöka tvinga jakt och
6045: övrig övervakning av jakt- och fiskevården fiske till någon slags ,,självförsörjning" är
6046: betalas med medel, som influtit på jakt- och en synnerligen olycklig företeelse, som borde
6047: fiskekorten. Jakt- och fiskepolisernas verk- snarast möjligt avlägsnas.
6048: samhet är ju en allmän polisiär åtgärd, som På denna grund borde gällande bestäm-
6049: borde betalas ur anslag som antecknats för melser i förordningen angående verkställig-
6050: övrig dylik verksamhet. Detta innebär, att het och tillämpning av lagen om fiske ändras
6051: jakt- och fiskepolisernas avlöning borde upp- så, att punkt 1 i 1 momentet av 9 paragrafen
6052: tagas inom inrikesministerieti budget. Detta skulle utgå samt att förfarandet vid av-
6053: med ännu större skäl, då dessa poliser nu- löningen av jaktvårdspoliser skulle ändras
6054: mera sorterar under rörliga polisen, som i så, att också de skulle avlönas ur anslag för
6055: sin tur är underställd inrikesministeriet. detta ändamål i inrikesministeriets budget.
6056: Senaste år användes sammanlagt 18 mil~ En dylik reform är också påkallad av ett
6057: joner mark för avlöning av jakt- och fiske- samordnande av den polisiära verksamheten
6058: poliser. Beloppet uppdelades så, att hälfteil i landet.
6059: eller nio miljoner togs av jaktkortsavgif- Med hänvisning till det ovanstående före-
6060: terna och den andra hälften från fiskekorts- slås, att riksdagen ville hemställa,
6061: avgifterna. Då exempelvis fiskekortsavgif-
6062: terna senaste år inbragte något över 45 mil- att regeringen måtte vidtage en så-
6063: joner mark, är det synnerligen oskäligt att dan ändring av gällande stadganden
6064: helasta denna summa för avlöning av fiske- angående avlöning av jakt- och fiske-
6065: poliser. Detsamma gäller avlöningen av jakt- poliser, att deras avlöning icke skall
6066: poliserna med jaktkortsavgifter. Med 18 mil- tagas ur de medel, som inflyta på
6067: joner mark har man kunnat avlöna två jakt- jakt- och fiskekort, utan att dessa po-
6068: och fiskepoliser i varje Iän. Genom att så lisers avlöning skall verkställas genom
6069: stora belopp av jakt- och fiskekortsavgif- upptagande av ett skilt anslag för
6070: terna går tili avlöning av polisen, verkar ändamålet inom inrikesministeriets
6071: detta kännbart hämmande på den egentliga budget.
6072: Helsingfors den 18 februari 1956.
6073:
6074: Grels Teir. Arthur Larson.
6075: 109
6076:
6077: IV,19.- Toiv.al. N:o 14.
6078: Suomennos.
6079:
6080:
6081:
6082: Teir ym.: Eri määrärahan ottamisesta sisäasiainministeriön
6083: tulo- ja menoarvioon metsästys- ja kalastuspoliisien palk-
6084: kausta varten.
6085:
6086:
6087: E d u s k u n n a 11 e.
6088:
6089: Laajoissa piireissä on herättänyt ihmetystä tuntuvasti varsinaista ja luovaa riistan- ja
6090: se seikka, että metsästys- ja kalastuspoliisien kalanhoitoa. Periaate, jonka mukaan koete-
6091: palkat sekä riistan- ja kalanhoidon muu val- taan tällä tavalla pakottaa metsästys ja ka-
6092: vonta maksetaan metsästys- ja kalastuskor- lastus eräänlaiseen ,omavaraisuuteen", on
6093: teista kertyneillä varoilla. Metsästys- ja ka- hyvin onneton ilmiö, josta olisi mitä pikim-
6094: lastuspoliisien työhän on yleistä poliisitoimin- min päästävä.
6095: taa, joka olisi kustannettava yleensä sellaiseen Tämän johdosta tulisi kalastuslain toimeen-
6096: toimintaan varatuista määrärahoista. Tämä pano- ja soveltamisasetusta muuttaa siten,
6097: tietää sitä, että metsästys- ja kalastuspoliisien että 9 § :n 1 momentin 1 kohta poistettaisiin
6098: palkkaus olisi otettava sisäasiainministeriön sekä että metsästyspoliisin palkkausmenette-
6099: tulo- ja menoarvioon. Näin sitäkin suurem- lyä muutettaisiin siten, että myös heidät pal-
6100: malla syyllä, kun nämä poliisit nyttemmin kattaisiin sisäasiainministeriön tulo- ja meno-
6101: toimivat liikkuvan poliisin alaisina, joka vuo- arvioon tätä tarkoitusta varten otetusta mää-
6102: rostaan on alistettu sisäasiainministeriölle. rärahasta. Sellaiseen uudistukseen on myös
6103: Viime vuonna käytettiin yhteensä 18 mil- aihetta maan poliisitoimen yhtenäistäiDisen
6104: joonaa markkaa metsästys- ja kalastuspolii- kannalta.
6105: sien palkkaukseen. Määrä jaettiin siten, että Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan edus-
6106: puolet eli kymmenen miljoonaa otettiin met- kunnan hyväksyttäväksi toivomus,
6107: sästyskorttimaksuista ja toinen puoli kalastus-
6108: korttimaksuista. Kun esimerkiksi kalastus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6109: korttimaksut viime vuonna tuottivat jonkin metsästys- ja kalastuspoliisien palk-
6110: verran yli 43 miljoonaa markkaa, on erit- kauksesta voimassa olevien säännösten
6111: täin kohtuutonta käyttää tätä summaa ka- muuttamiseksi siten, että heidän palk-
6112: lastuspoliisien palkkaamiseen. Sama koskee kaustaan ei suoritettaisi niistä va-
6113: metsästyspoliisien paikkaamista metsästys- roista, jotka kertyvät metsästys- ja
6114: korttimaksuilla. 18 miljoonalla markalla on kalastuskorteista, vaan että näiden po-
6115: voitu palkata kaksi metsästys~ ja kalastus- liisien palkkausta varten otettaisiin eri
6116: poliisia jokaiseen lääniin. Kun näin suuret määräraha sisäasiainministeriön tulo-
6117: summat metsästys- ja kalastuskorttimaksuista ja menoarvioon.
6118: käytetään poliisien palkkaamiseen, haittaa se
6119: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
6120:
6121: Grels Teir. Arthur Larson.
6122: 110
6123:
6124: IV,20.- Toiv.al. N:o 11>.
6125:
6126:
6127: Ka.jatsalo ym.: Ylimääräisten eläkkeiden korottamisesta ny-
6128: kyisiä elink1J,I;tannuksia vastaaviksi.
6129:
6130:
6131: Eduskunnalle.
6132:
6133: Valtioneuvoston päätöksen mukaan voi- aloilla. Tähän piiriin kuuluvat esim.: 1.
6134: daan ylimääräinen eläke antaa valtion va- jääkärieläkkeet; seuraavat ylimääräiset eläk-
6135: roista tulo- ja menoarvioon otetun määrä- keet: 2. sotainvaliideille; 3. vapaussodan rin-
6136: rahan puitteissa: tamamiehille; 4. valtion palvelukseen verrat-
6137: valtion palveluksessa tai työssä olleelle tavasta palveluksesta; 5. taiteilijoille ja kir-
6138: henkilölle hänen siitä erottuaan, milloin hän jailijoille sekä sanomalehtimiehille; 6. val-
6139: muodollisista tai muista syistä ei ole voinut tion työntekijöille; 7. eräille ulkomailla in-
6140: saada palvelus- tai työvuosiaan vastaavaa ternoiduille; 8. leskille ja lapsille jne.
6141: vakinaista eläkettä; Edellä jo mainittu määräys, että ylimää-
6142: kunnan, kuntien keskusjärjestön, kuntien räinen eläke voidaan myöntää vain sellai-
6143: yhtymän, uskonnollisen yhdyskunnan tai yk- selle henkilölle, jonka toimeentulo on eläk-
6144: sityisen palveluksessa tai työssä olleelle hen- keestä riippuvainen, merkitsee tosiasiassa
6145: kilölle hänen siitä erottuaan, jos hänen palk- sitä, että tällainen eläke on saajalleen aivan
6146: kansa kokonaisuudessaan on maksettu sano- välttämätön. Eläkkeitten suuruus ei kuiten-
6147: tun palkkauksen maksamiseen osoitetuista kaan useimpien eläkkeensaajaryhmien koh-
6148: valtion varoista; dalla ole jaksanut seurata rahan arvossa ta-
6149: valtionapua nauttivan järjestön tai laitok- pahtunutta alenemista. Kun raha on menet-
6150: sen palveluksessa tai työssä olleelle hänen tänyt n. 95 % sodanaikaisesta arvostaan, ja
6151: siitä erottuaan, jos järjestön tai laitoksen tästä johtuen esim. palkat ja vakinaiset
6152: saama valtionapu on vähintään kolmekym- eläkkeet ovat kohonneet n. 20-kertaisiksi,
6153: mentä sadalta järjestön tai laitoksen koko- ovat useimmat ylimääräiset eläkkeet nous-
6154: naismenoista; seet sodan edelliseen aikaan verrattuna vain
6155: sellaiselle terveydenhoidon tai sosiaalihuol- n. 10-11 kertaisiksi.
6156: lon alalla toimineelle perättäin useamman Huomioonottaen sen, että ylimääräiset
6157: kunnan palveluksessa olleelle henkilölle, joka eläkkeet alunperinkin ovat voineet taata saa-
6158: palvelusajan jakaantumiselil. vuoksi eri kun- jalleen vain kaikkein välttämättömimpien
6159: tien kesken ei voi saada eläkettä miltään tarpeitten tyydyttämisen, voidaan helposti
6160: kunnalta; sekä todeta, että ne nykyisen suuruisina eivät mi-
6161: edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun hen- tenkään riitä korvaamaan esim. elinkustan-
6162: kilön leskelle ja lapselle. nusten hinnoissa tapahtunutta nousua. Tä-
6163: Kuitenkaan ei ylimääräistä eläkettä an- hän viitaten esitämme kunnioittaen edus-
6164: neta henkilölle, jonka toimeentulo ei ole eläk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6165: keestä riippuvainen.
6166: Edelläolevien määräysten puitteissa on että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
6167: ylimääräistä eläkettä nauttivien henkilöitten toimenpiteisiin ylimääräisten eläkkeit-
6168: piiri alaltaan hyvin laaja, vaikka se tarkko- ten korottamiseksi nykyisiä elinkus-
6169: jen ja tiukkojen määräysten takia koskee- tannuksia vastaaviksi.
6170: km vain verrattain harvoja henkilöitä eri
6171: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
6172:
6173: Kaarlo Kajatsalo. Armi Hosia.
6174: Esa Kaitila.. Eino Saari.
6175: Aare Leikola.
6176: 111
6177:
6178: IV,21. - Hemst.mot. N: o 16.
6179:
6180:
6181:
6182: Nordfors m. fl.: Angående åtgärder för erläggande av veder-
6183: börande procentueUa andel av engångsbeloppet på 10 000
6184: mark åt änkor efter innehavare av statens tjänst eller be-
6185: fattning.
6186:
6187:
6188: Tili Riksdagen.
6189:
6190: I 14 § lagen den 29 juni 1951 om familje- dem. För dessa änkor, som leva i anspråks-
6191: pensionsförsäkring för innehavare av statens lösa förhällanden på en njugg pension.
6192: tjänst eller befattning stadgas, att om inne- skulle även ett anspråkslöst tillägg ha varit
6193: havares av tjänst eller befattning löner höjas synnerligen behövligt. För staten skulle er-
6194: eller sänkas, justeras i enlighet med lagen läggandet av nämnda tillägg åt änkor med
6195: beviljade pensioner enligt grunder, som när- pension icke ha medfört någon nämnvärd
6196: mare angivas i förordning, sålunda, att ök- tilläggsutgift. Med hänsyn tili att nämnda i
6197: ningen eller minskningen av pensionerna i december 1955 utdelade engångsbelopp bör
6198: genomsnitt motsvarar förändringen i avlö- betraktas som i lagen den 29 juni 1951 om
6199: ningen. Denna bestämmelse har likväl icke familjepensionsförsäkring avsedd löneökning
6200: beaktats i fråga om änkor med pension, då och med hänvisning tili vad ovan sagts få
6201: lönetillägg senast beviljades innehavarna av undertecknade vördsamt föreslå, att riksda-
6202: statens tjänster eller befattningar. Vid be- gen ville besluta hemställa,
6203: handlingen av sista tilläggsbudgeten för år
6204: 1955 beslöt nämligen riksdagen i enlighet att regeringen måtte vidtaga åtgär-
6205: med regeringens förslag, att ett engångs- der för att åt sådana änkor efter inne-
6206: belopp på 10 000 mark skulle erläggas för havare av statens tjänst eller befatt-
6207: år 1955 åt varje innehavare av tjänst eller ning, som uppbära pension av F'amil-
6208: befattning. De pensionerade, som ätnjuta jepensionsfonden, skulle erläggas i fa-
6209: pension enligt lagen den 30 september 1950 miljepensionsförsäkringslagen förut-
6210: om tjänstemanhapensioner, fingo i lag före- sedd andel av det belopp på 10 000
6211: skriven del av denna 10 000 mark. Däremot mark, som i december 1955 erlades åt
6212: blevo de änkor, som uppbära pension av innehavare av statens tjänst eller be-
6213: Familjepensionsfonden, utan denna förhöj- fattning.
6214: ning, vilket framkallat stark besvikelse bland
6215: Helsingfors den 17 februari 1956.
6216:
6217: Kurt Nordfors. 0. A. öhman.
6218: John Forsberg. John Österholm.
6219: 112
6220:
6221: IV,21.- Toiv.al. N:o 16.
6222: Suomennos.
6223:
6224:
6225:
6226: Nordfors ym.: Toimenpiteistä asianomaisen prosenttiosuuden
6227: maksamiseksi 10 000 markan kertasuorituksesta valtion
6228: viran tai toimen haltijain leskille.
6229:
6230:
6231: E d u s kun n a 11 e.
6232:
6233: Valtion viran tai toimen haltijain perhe- heidän keskuudessaan suurta pettymystä.
6234: eläkevakuutuksesta 29 päivänä kesäkuuta Näille leskille, jotka elävät vaatimattomissa
6235: 1951 annetun lain 14 § :ssä säädetään, että oloissa niukan eläkkeen varassa, olisi vaati-
6236: jos viran tai toimen haltijan palkkausta koro- matonkin lisä ollut erittäin tarpeellinen.
6237: tetaan tai alennetaan, tarkistetaan lain mu- Valtiolle ei mainitun lisän maksaminen elä-
6238: kaan myönnetyt eläkkeet asetuksella tarkem- kettä saaville leskille olisi aiheuttanut mi-
6239: min määrättävien perusteiden mukaisesti tään mainittavaa lisämenoa. Ottaen huo-
6240: siten, että eläkkeiden lisäys tai vähennys mioon, että mainitut joulukuussa 1955 suo-
6241: keskimäärin vastaa palkkauksen muutosta. ritetut kertamaksut on katsottava perhe-
6242: Tätä määräystä ei kuitenkaan ole otettu eläkevakuutuksesta 29 päivänä kesäkuuta
6243: huomioon leskien eläkkeiden suhteen, kun annetun lain tarkoittamakai palkankorotuk-
6244: viimeksi myönnettiin palkanlisä valtion vi- seksi, sekä edellä sanottuun viitaten allekir-
6245: ran tai toimen haltijoilla. Vuoden 1955 vii- joittaneet kunnioittaen ehdottavat, että edus-
6246: meisen lisäbudjetin yhteydessä eduskunta kunta päättäisi hyväksyä toivomuksen,
6247: näet päätti hallituksen ehdotuksen mukai-
6248: sesti, että vuodelta 1955 suoritetaan jokai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6249: selle viran tai toimen haltijalle 10 000 mar- perhe-eläkevakuutuslaissa edellytetyn
6250: kan kertamäärä. Ne eläkkeellä olevat, jotka osuuden suorittamiseksi valtion viran
6251: saavat eläkettä virkamieseläkkeistä 30 päi- tai toimen haltijoille joulukuussa 1955
6252: vänä syyskuuta 1950 annetun lain mukaan, maksetusta 10 000 markan määrästä
6253: saivat laissa edellytetyn osan tästä 10 000 sellaisille valtion viran tai toimen hal-
6254: markasta. Sitä vastoin ne lesket, jotka saa- tijain leskille, jotka saavat eläkettä
6255: vat eläkkeen perhe-eläkerahastosta, jäivät perhe-eläkerahastosta.
6256: ilman tätä korotusta, mikä on aiheuttanut
6257: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
6258:
6259: Kurt Nordfors. 0. A. Öhman.
6260: John Forsberg. John Österholm.
6261: 113
6262:
6263: IV,22.- Toiv.al. N:o 17.
6264:
6265:
6266: Innala ym.: Es~tyksen antamisesta yksityisoppikouluista val-
6267: tion oppikouluihin siirtyneiden opettajien eläkeoikeutta
6268: koskevien säännösten muuttamisesta.
6269:
6270:
6271: E d u s k u n n a ll e.
6272:
6273: Valtion oppikoulun vakinainen tai ylimää- ja kokeneen opettajavoiman siirtymistä val-
6274: räinen opettaja on virkamieseläkkeistä syys- tionapua nauttivista yksityisistä oppikou-
6275: kuun 30 päivänä 1950 annetun lain 2 § :n luista valtion oppikouluihin. Mikäli tällai-
6276: mukaisesti oikeutettu erotessaan saamaan nen siirtyminen tapahtuu, se joka tapauk-
6277: elinkautista eläkettä edellyttäen, että hän on sessa aiheuttaa sen, että valtion oppikoulussa
6278: saavuttanut kuudenkymmenenkolmen vuoden alunpitäen palvelleet opettajat ovat eläketur-
6279: iän tai sitä ennen on käynyt ruumiinvian tai vaan nähden edullisemmassa asemassa kuin
6280: vähentyneiden ruumiin tai sielunvoimien mahdollisesti paljon pitemmän aikaa oppi-
6281: vuoksi pysyväisesti kykenemättömäksi hoita- koulussa opettajina toimineet, mutta vasta
6282: maan virkaansa tai tointansa ja että hänellä myöhemmin valtion kouluun siirtyneet, sa-
6283: sen ohessa on vähintään kymmenen eläke- moja tehtäviä suorittavat ja saman pätevyy-
6284: vuotta. den omaavat opettajat. Sama koskee ennen
6285: Saman lain 3 § : n mukaan eläke vuosiksi, kaikkea niitä yksityisoppikoulun opettajia,
6286: jotka viran tai toimen haltija saa las- jotka ovat joutuneet tällaiseen epäoikeuden-
6287: kea hyväkseen, luetaan aika, minkä hän, täy- mukaiseen asemaan koulun ottamisen takia
6288: tettyään kaksikymmentäyksi vuotta, on ollut valtion haltuun.
6289: valtion peruspalkkaisen viran tai toimen hal- Tämä ei ole oikeudenmukaista eikä koh-
6290: tijana tahi ylimääräisenä toimen haltijana tuullista kysymyksen ollessa saman tarkoi-
6291: taikka hoitanut väliaikaisena tai sijaisena tusperän toteuttamisesta, kansamme nouse-
6292: valtion virkaa tai tointa tahi ylimääräistä van nuorison opettamisesta ja kasvattami-
6293: tointa taikka muutoin ollut päätoimeksi kat- sesta. Asiaan olisi saatava korjaus rinnasta-
6294: sottavassa valtion palveluksessa tai sellaisessa maila valtionapua nauttivassa yksityisoppi-
6295: valtion työssä, jossa olon ajan työntekijä saa koulussa palveltu aika eläkevuosien laskemi-
6296: laskea hyväkseen eläkkeeseen oikeuttavana seen nähden valtion oppikoulussa palveltui-
6297: palvelusaikana. hin virkavuosiin. Sen vuoksi ehdotamme
6298: Kuten edellä sanotusta selviää, eläkeoikeu- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
6299: den syntymiseen vaaditaan, että asianomai- toivomuksen,
6300: sella viran tai toimen haltijalla on vähin-
6301: tään kymmenen eläkevuotta valtion palve- että hallitus ensi tilassa ryhtyisi toi-
6302: luksen perusteella. Tämä säännös tuntuu menpiteisiin sellaisen esityksen anta-
6303: kuitenkin erittäin kohtuuttomalta niiden yk- miseksi Eduskunnalle, että valtion-
6304: sityisissä oppikouluissa toimineiden opetta- apua nauttivista yksityisoppikouluista
6305: jien osalta, jotka vähemmän kuin kymmenen valtion oppikouluihin siirtyneiden
6306: vuotta ennen eläkkeelle joutumistaan ovat opettajien palvelus edellä mainituissa
6307: hakeutuneet valtion oppikouluihin, koska he oppikouluissa katsottaisiin virkamies-
6308: täten menettävät yksityisoppikouluasetuksen ten eläkkeistä annetun asetuksen
6309: mukaisen eläketurvan. Eläketurvan menet- (460/50) 3 §:n 1 momentissa tarkoi-
6310: tämisen mahdollisuus estää myöskin pätevän tetuksi valtion palvelukseksi.
6311: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
6312:
6313: Aune Innala. Johannes Wirtanen. Niilo Honkala.
6314: Saara Forsius. Irma Hamara. Eino Saari.
6315: Arvo Salminen.
6316: 15 E 75/56
6317: 114
6318:
6319: IV,23. - Toiv.al. N:o 18.
6320:
6321:
6322:
6323: Innala ym.: Puolustuslaitoksen siviilivirkailijain oikeuttami-
6324: sesta lukemaan eläkettä varten hyväkseen suojeluskunta-
6325: järjestössä palveltu aika.
6326:
6327:
6328: Eduskunnalle.
6329:
6330: Syyskuun 30 pa1vana 1950 upseerien, ali- paan kuin upseereilta, aliupseereilta ja len-
6331: upseerien ja lentomestarien oikeudesta eläk- tomestareilta.
6332: keeseen annetun lain ( 463/1950) 3 §: n 1 Epäkohta olisi sen vuoksi korjattava ja
6333: momentin mukaan saa tämän lain mukaan asia järjestettävä siten, että myös puolustus-
6334: eläkkeeseen oikeutettu viran tai toimen hal- laitoksen palveluksessa olevat siviilivirkaili-
6335: tija, joka suojeluskuntajärjestössä on pää- jat saisivat eläkettä varten lukea hyväkseen
6336: toimenaan hoitanut sellaista tointa, josta sen ajan, minkä he suojeluskuntajärjestössä
6337: palkkaus hänelle on suoritettu muista va- päätoimenaan ovat hoitaneet sellaista tointa,
6338: roista kuin valtion tulo- ja menoarviossa josta palkkaus heille on suoritettu muista
6339: myönnetyistä määrärahoista, lukea eläkettä varoista kuin valtion tulo- ja menoarviossa
6340: varten hyväkseen sen ajan, jona hän on ollut myönnetyistä määrärahoista.
6341: tämän laatuisessa palvelussuhteessa valtioon. Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
6342: Tällaista oikeuttar ei kuitenkaan ole niillä tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
6343: puolustuslaitoksen palveluksessa olevilla hen- täväksi toivomuksen,
6344: kilöillä, jotka palvelevat muihin kuin upsee-
6345: rin tai aliupseerin tahi lentomestarin toimiin että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
6346: nimitettyinä. Niin ollen ei puolustuslaitoksen toimenpiteisiin virkamieseläkkeistä 30.
6347: siviilivirkailijoilla, joista kuitenkin useilla 9. 1950 annetun lain 3 § :n 1 momen-
6348: on upseerin tai aliupseerin arvo, ole oikeutta tin täydentämiseksi siten, että myös
6349: lukea eläkettä varten hyväkseen alussa mai- puolustuslaitoksen palveluksessa ole-
6350: nittua palvelusta niinkuin upseereilla, ali- vat siviilivirkailijat saisivat lukea elä-
6351: upseereilla ja lentomestareilla. Tällainen puo- kettä varten hyväkseen sen palvelus-
6352: lustuslaitoksen palveluksessa olevien henkilöi- ajan, minkä he ovat suojeluskuntajär-
6353: den asettaminen erilaiseen asemaan on sitä jestössä päätoimenaan hoitaneet sel-
6354: kohtuuttomampaa, kun useilta siviilivirkaili- laista tointa, josta palkkaus heille on
6355: jailta varsinaisten virkatehtäviensä lisäksi suoritettu muista varoista kuin va!-
6356: vaaditaan myös päivystyspalvelua samaan ta- tion tulo- ja menoarviossa myönne-
6357: tyistä määrärahoista. ·
6358: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1956.
6359:
6360: Aune Innala. Juho Tenhiälä. Artturi Tienari.
6361: Urho Saariaho. Helge Miettunen. Niilo Honkala.
6362: Johannes Wirtanen. Irma Hamara. Arvo Salminen.
6363: R. Hallberg. Saara Forsius. Arno Tuurna.
6364: Martti Salminen. Erkki Koivisto. N. Kosola.
6365: 115
6366:
6367: IV,24.- Toiv.al. N:o 19.
6368:
6369:
6370:
6371: Hallberg ym. : Rajajääkärien eläkeoikeuden järjestämisestä.
6372:
6373:
6374: E d u s k u n n a ll e.
6375:
6376: Rajavartiostossalllll1Je palvelee vakinaisina sellaiseen ammattiin ja toimeen, joka takaa
6377: miehinä mm. rajajääkärit. Näiden nykyinen heille eläke-edun ja jossa otetaan myös huo-
6378: palkkaus ja muut edut on järjestetty niin, mioon rajavartiostossa palvellut vuodet.
6379: että he ikänsä perusteella ovat pakotetut Mutta tällaista siirtymismahdollisuutta ei
6380: eromaan toimestaan 50 ikävuotta täytet- likimainkaan kaikilla rajajääkäreillä ole.
6381: tyään, jolloin heille maksetaan nk. eroraha Mainittakoon vielä, että esim. maan länsira-
6382: klertakaikkisena, mutta eivät ole oikeutettuja jalla ja muuallakin rajajääkäri toimii vas-
6383: kuin poikkeustapauksissa - esim. säälittä- taavanlaisessa tehtävässä kuin tullimies,
6384: vissä olosuhteissa - jonkinlaiseen ylimää- jolla on eläkeoikeus, mutta rajajääkärillä ei.
6385: räiseen eläkkeeseen, jota saavat vain muu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
6386: tamat harvat. Mainitun erorahan suuruus kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6387: riippuu palvelusvuosista ja on sen korkein
6388: määrä nykyisin 12 vuoden palvelusajan pää- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
6389: tyttyä rajajääkäreille 220 000 mk ja yliraja- menpiteisiin, että eroamisiässä ole-
6390: jääkäreille 225 000 mk, joista summista vä- ville rajajääkäreille erorahan ase-
6391: hennetään maksutilaisuudessa vastaava vero. mesta myönnettäisiin heidän vaki-
6392: Tosin moni rajajääkäreistä siirtyy jo aikai- naista palkkaetuaan, luontaisedut sa-
6393: semmassa vaiheessa johonkin toiseen, esim. malla huomioonottaen, vastaava vaki-
6394: poliisilaitoksen, tullilaitoksen tai muuhun nainen eläke.
6395: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
6396:
6397: R. Hallberg. N. Kosola.
6398: Urho Saariaho. Heikki Soininen.
6399: Erkki Tuuli. Lauri Järvi.
6400: Kalervo Saura. Antti Kukkonen.
6401: Erkki Koivisto. Armas Leinonen.
6402: Aukusti Pasanen. Eino Raunio.
6403: Juho Tenhiälä.
6404: 116
6405:
6406: 1V,25.- Toiv.al. N:o 20.
6407:
6408:
6409:
6410: Sinkkonen ym.: Tutkimuksen suorittamisesta värvätyn raja.
6411: miehistön vanhuudenturvassa ja palkkauksessa olevien
6412: epäkflhtien poistamiseksi.
6413:
6414:
6415: E d u s k u n n a ll e.
6416:
6417: Viime aikoina on valtion viran ja toimen valtion ylimääräisiksi toimenhaltijoiksi, jol-
6418: haitijoitten palkkausta huomattavasti paran- loin heidän vanhuutensa myöskin olisi tur-
6419: nettu. Eräs ryhmä, joka suorittaa vastuun- vattu.
6420: alaista tehtäväänsä, on jäänyt osattomaksi Edellä esitetyn pemateella ehdotamme
6421: tästä edusta. Tämä ryhmä on värvätty raja- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
6422: miehistö. Heidän vanhuudenturvansa on toivomuksen,
6423: myöskin aivan olematon, sillä se on vain
6424: pienen erorahan varassa. On luonnollista, että hallitus kiireellisesti tutkitut-
6425: että ala ei kiinnosta. Tällä hetkellä on ti- taisi värvätyn rajamiehistön palk-
6426: lanne sellainen, että hyvin suuri osa raja- kauksessa ja vanhuudenturvaa koske-
6427: jääkäreistä sanoutuu irti toimistaan, jm hei- vassa asiassa olevat epäkohdat ja ryh-
6428: dän asemaansa ei palkkauksen ja vanhuu- tyisi asiassa kiireellisiin toimenpitei-
6429: denturvan osalta paranneta. Itse he ovat siin.
6430: tehneet aloitteen, että heidät nimitettäisiin
6431: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
6432:
6433: Yrjö Sinkkonen. Matti Miikki.
6434: Erkki Tuuli. Kalle Kauhanen.
6435: Marja Lahti.
6436: 117
6437:
6438: IV,26.- Toiv.al. N:o 21.
6439:
6440:
6441:
6442:
6443: Tenhiälä ym.: Valtion viljavaraston muuttamisesta valtion-
6444: enemmistöiseksi osakeyhtiöksi.
6445:
6446:
6447: E d u s k u n n a ll e.
6448:
6449: Valtion viljavarastosta 30. 11. 1951 an- ohella kirjanpitolain sekä hyvän kauppiasta-
6450: netun asetuksen ( 580/51) 7 § : ssä olevan van mukaiseen varastoarvostukseen ja pois-
6451: säännöksen nojalla on viljavarastoa hoidet- toihin tulo- ja menoarvion ulkopuolella.
6452: tava yleisten liikeperiaatteiden mukaan. Käytäntö on johtanut siihen, että sellai-
6453: Useista syistä on kuitenkin johtunut, ettei' sissa tapauksissa, jolloin rahasto ja tiliviras-
6454: sen toimintaa ole hoidettu eikä voitukaan tokäsitteet ovat johtaneet aivan ilmeisiin
6455: hoitaa yksinomaan sanotun säännöksen tar- ristiriitaisuuksiin, on rahastokäsitettä pidetty
6456: koittamalla tavalla. Nämä seikat ovat vai- ratkaisevana viittaamalla viljavarastolakiin
6457: kuttaneet myös viljavaraston vuotuisten ti- ja -asetukseen. Niinpä silloin, kun valtio on
6458: linpäätösten osoittamiin tuloksiin. budjettivaroista korvannut viljavarastolle
6459: Viljavaraston organisaatio ja sen liittymi- osan sen liiketoiminnasta syntyneestä tap-
6460: nen valtion budjettitalouteen ja valtion piosta, jota ei ole voitu korvata viljavarasto-
6461: yleiskirjanpitoon on nykyisessä muodossaan rahaston käyttörahastosta, ja toisaalta, kun
6462: osoittautunut erittäin epäonnistuneeksi ja valtiolla lain mukaan on vuosittain ollut
6463: aiheuttanut useita ristiriitaisuuksia. Vilja- mahdollisuus määrätä osa valtion viljavaras-
6464: varastolain (531/51) ja -asetuksen mukaan ton ylijäämästä tuloutettavaksi valtiolle, niin
6465: viljavarasto toimii tulo- ja menoarvion ulko- sekä tappio että ylijäämä on käsitetty liike-
6466: puolella olevan viljavarastorahaston avulla taloudellisena tuloksena, toisin sanoen sellai-
6467: ja sen käytettäväksi ehkä muuten asetettu- sena kirjanpidollisena tuloksena, jonka osoit-
6468: jen varojen turvin. Sen tuloja ja menoja ei taa kirjanpitolain ja hyvän kauppiastavan
6469: siten ole budjetoitu. Samalla se kuitenkin on mukaisesti laadittu tilinpäätös.
6470: vuodesta 1952 lähtien toiminut valtion tilivi- Edelläselostettujen ristiriitaisuuksien ja
6471: rastona, jollaisena sillä pitäisi olla tililainsää- epäkohtien johdosta on syytä, että valtion
6472: dännön tilivirastolle säätämät oikeudet ja viljavaraston organisaatiota ryhdytään kii-
6473: velvollisuudet. Näin ollen sen tulojen ja me- reellisesti tarkistamaan. Tällöin olisi epäile-
6474: nojen pitäisi olla budjetoituja ja se olisi mättä kokonaan luovuttava rahastosystee-
6475: velvollinen pitämään yleiskirjanpitoon liit- mistä, jolloin valittavaksi jäisi nähdäksemme
6476: tyvää hallinnollista kirjanpitoa rahoitus- kaksi vaihtoehtoa. Valtion viljakauppaa ja
6477: omaisuudestaan ja rahoitusveloistaan. Myös- viljan varastointia hoitava elin voisi olla
6478: kin se olisi oikeutettu tileistään poistamaan joko budjettiin sidottu tilivirasto tai se voisi
6479: rahoitusomaisuuttaan ja kuolettamaan käyt- toimia budjetin ulkopuolella olevana valtion-
6480: töomaisuuttaan ainoastaan tulo- ja menoar- enemmistöisenä osakeyhtiönä. Monet tarkoi-
6481: viossa saamillaan määrärahoilla. tuksenmukaisuusnäkökohdat huomioonottaen
6482: Toisaalta sen kuitenkin on pidettävä kau- on viimeksimainittua vaihtoehtoa kuitenkin
6483: pallista kirjanpitoa kaikesta omaisuudestaan, pidettävä edullisempana, jolloin kaupallinen
6484: koska sen omaisuus kokonaisuudessaan lue- toiminta ei ole riippuvainen budjettisidon-
6485: taan viljavarastorahaston katteeksi ja koska naisuudesta. Niinikään vuotuisten tilinpää-
6486: sitä on hoidettava yleisten liikeperiaatteiden tösten osoittamat tulokset tulisivat selvem-
6487: mukaisesti. Edelleen se on oikeutettu muun min esiin.
6488: 118 IV,26. - Valtion viljavarasto.
6489:
6490:
6491: Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo- että haUitus ryhtyisi kiireellisiin
6492: tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä- toimenpiteisiin valtion viljavaraston
6493: väksi toivomuksen, muuttamiseksi valtionenemmistöiseksi
6494: osakeyhtiöksi.
6495: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
6496:
6497: Juho Tenhiälä. Leo 1. Mattila.
6498: Helge Miettunen. Harras Kyttä.
6499: Armas Leinonen. Aukusti Pasanen.
6500: Kaarlo Kajatsalo. Eino Saari.
6501: 119
6502:
6503: IV,27.- Hemst.mot. N:o 22.
6504:
6505:
6506:
6507: Högström m. fl.: Angående ägobyte mellan staten och Å.bo
6508: stad för uppförande av en ny navigationsskolebyggnad i
6509: Å.bo.
6510:
6511:
6512: T i 11 R i k s d a g e n.
6513:
6514: Åbo navigationsskola arbetar sedan år 1835 rat i att Åbo stad är villig att upplåta en
6515: i den förra observationsbyggnaden, viiken tomt och med minst en tredjedel av plane-
6516: Åbo stad förbundit sig att inreda och under- rings- och byggnadskostnaderna deltaga i ut-
6517: hålla för navigationsskolan och dess lärar- gifterna för det planerade skolhuset emot att
6518: bostäder. Ifrägavarande byggnad motsvarar staden befrias från skyldighet att underhälla
6519: dock inte de krav man kan ställa pä en skol- Åbo navigationsskolas nuvarande lokaliteter.
6520: byggnad och dess skick är aHt annat än till- De ökade arbetsmöjligheter den växande
6521: fredsställande. Till följd härav kan bety- handelsflottan erbjuder avspeglar sig i an-
6522: dande utrymmen inte alls utnyttjas i skol- talet elever vid navigationsskolorna. Sålunda
6523: byggnaden bl. a. pä grund av att central- är totalantalet elever under innevarande är
6524: värme saknas. 257 mot 235 år 1955. För Åbo navigations-
6525: P.å förslag av handels- och industriministe- skolas del gäller samma tendens. Inneva-
6526: riet tillsatte statsrådet den 19 maj 1949 en rande år har skolan 52 elever mot 35 under
6527: kommitte med uppdrag att uppgöra förslag år 1955. För att kunna utbilda personai för
6528: till centralisering av sjöfartsundervisningen handelsflottan är det av synnerligen stor
6529: och organisering av sjömansutbildningen. I betydelse att arbetsmöjligheterna i Åbo med
6530: ett betänkande av den 20 oktober 1949 för- det snaraste förbättras. .
6531: ordar kommitten, att sjöfartsundervisningen På grund av vad ovan anförts får under-
6532: mätte förläggas till Åbo samt att staten tecknade vördsamt föreslå, att riksdagen ville
6533: skulle inleda förhandlingar med Åbo stad an- besluta hemställa,
6534: gående reserverande av lämplig tomt samt
6535: angående fördelningen av kostnaderna för att regeringen måtte till Riksdagen
6536: uppförande av ett tidsenligt skolhus. avlåta proposition med förslag till
6537: Enligt regeringens propositioner, n: o 145 ägobyte mellan staten och Å.bo stad
6538: vid 1950 års riksdag och n: o 14 vid 1953 års i syfte att en ny navigationsskolebygg-
6539: riksdag, har förda underhandlingar resulte- nad i Å.bo måtte uppföras.
6540: Helsingfors den 17 februari 1956.
6541:
6542: Sven Högström. Ralf Törngren.
6543: John Forsberg. Grels Teir.
6544: Bertel Lindh. Albin Wickman.
6545: 120
6546:
6547: IV,27. - Toiv.al. N:o 22.
6548: Suomennos.
6549:
6550:
6551:
6552: Högström ym.: Valtion ja Turun kaupungin 'Välisestä tilus-
6553: vaihdosta uuden koulutalon rakentamista varten Turun
6554: merenkulkukoululle.
6555:
6556:
6557: E d u s k u n n a 11 e.
6558:
6559: Turun merenkulkukoulu on vuodesta 1835 siihen, että Turun kaupunki on halukas luo-
6560: lähtien työskennellyt entisessä observatorio- vuttamaan tontin ja osallistumaan suunnitel-
6561: rakennuksessa, jonka Turun kaupunki oli si- lun koulutalon kustannuksiin vähintään yh-
6562: toutunut sisustamaan ja ylläpitämään meren- dellä kolmanneksella suunnittelu- ja raken-
6563: kulkukoulua ja sen opettaja-asuntoja varten. nuskustannuksista ehdolla, että kaupunki va-
6564: Kysymyksessä oleva rakennus ei kuitenkaan pautetaan velvollisuudesta ylläpitää Turun
6565: vastaa niitä vaatimuksia, joita voidaan koulu- merenkulkukoulun nykyistä rakennusta.
6566: l'akennukselle asettaa, ja sen kunto on kaik- Kasvavan kauppalaivaston tarjoamat suu-
6567: kea muuta kuin tyydyttävä. Tästä johtuen remmat työmahdollisuudet kuvastuvat meren-
6568: ei huomattavia huonetiloja koulurakennuk- kulkukoulujen oppilasluvussa. Siten on op-
6569: sessa lainkaan voida käyttää mm. keskus- pilaiden kokonaismäärä kuluvana vuonna
6570: lämmityksen puuttumisen takia. 257 sen oltua 235 vuonna 1955. Sama suunta
6571: Kauppa- ja teollisuusministeriön esityk- pitää paikkansa Turun merenkulkukoulun
6572: sestä asetti valtioneuvosto 19 päivänä touko- suhteen. Koulussa on tänä vuonna 52 oppi-
6573: kuuta 1949 komitean, jonka tehtävänä oli lasta lukumäärän oltua viime vuonna 35.
6574: tehdä ehdotus merenkulkuopetuksen keskittä- Jotta kauppa,laivastolle voitaisiin kouluttaa
6575: misestä ja merimieskoulutuksen järjestämi- henkilöstöä, on työmahdollisuuksien mitä pi-
6576: sestä. Mietinnössään 20 päivältä lokakuuta kaisimmalla parantamisella Turussa erittäin
6577: 1949 komitea ehdottaa, että merenkulkuope- suuri merkitys.
6578: tus sijoitettaisiin Turkuun sekä että valtio Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
6579: ryhtyisi neuvotteluihin Turun kaupungin kunnioittaen ehdottavat eduskunnan päätet-
6580: kanssa sopivan tontin varaamisesta ja kus- täväksi toivomuksen,
6581: tannusten jakamisesta ajanmukaisen koulu-
6582: talon rakentamiseksi. että hallitus antaisi Eduskunnalle
6583: Hallituksen esitysten n: o 145 vuoden 1950 esityksen tilusvaihdosta valtion ja Tu-
6584: valtiopäivillä ja n: o 14 vuoden 1953 valtio- run kaupungin välillä uuden koulu-
6585: päivillä mukaan neuvottelut ovat johtaneet rakennuksen rakentamiseksi Tu1·un
6586: merenkulkukoululle.
6587: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
6588:
6589: Sven Högström. Ralf Törngren.
6590: John Forsberg. Grels Teir.
6591: Bertel Lindh. Albin Wickman.
6592: 121
6593:
6594: IV,28.- Toiv.al. N:o 23.
6595:
6596:
6597:
6598: Kuittinen ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
6599: valtion virastotalon rakentamiseksi Imatran kauppalaan.
6600:
6601:
6602: E d u s k u n n a ll e.
6603:
6604: Imatran kauppala on ollut olemassa jo 8 keskukseen välttämätön ja kiireen vaatima.
6605: vuotta ja tänä aikana on kauppala rakenta- Rakentaminen ei tuota vaikeuksia siitä
6606: nut useita kansakouluja, tilapäisiä toimi- syystä, että valtiolla on tontti aivan välit-
6607: taloja, terveystalon, lastenkodin sekä am- tömästi nykyisen poliisilaitoksen vieressä.
6608: mattikoulun ym. Mutta Imatralla on suurin Vielä tähän voisi sijoittaa posti- ja lennätin-
6609: puutteellisuus siinä, kun täällä ei ole virasto- laitoksen ja säästöpankkiliikkeen, jota myös-
6610: taloa, mikä olisi välttämättömästi saatava ai- kin paikkakunnalla kipeästi kaivataan.
6611: van lähiaikoina. Kauppalamme verotoimisto Kun kuluvan vuoden aikana paikkakun-
6612: sijaitsee aivan kehnossa ja kelvottomassa nalta saatujen tietojen mukaan tulee ensi
6613: paikassa ja vähemmän sopivassa ympäris- syksyyn mennessä huomattavia työtilaisuuk-
6614: tössä ja huoneistot ovat tarkoitukseensa kel- sien supistamisia eräitten töiden valmistu-
6615: paamattomat. Tuomarin arkisto sijaitsee 8 misen johdosta Kaukopään tehtaalla ja muis-
6616: kilometrin matkan päässä Imatran keskuk- sakin paikoissa, niin olisi kiireellisesti vi-
6617: sesta Immalan järven rannalla tuomarin yk- rastotalon rakentaminen pantava alulle, josta
6618: sityisasunnossa, koska muualta ei ole saatu olisi hyötyä sekä valtiolle, Imatran kauppa-
6619: siihen sopivaa tilaa. Käräjähuoneistoa ei ole lalle ja työttömiksi joutuville työläisille.
6620: olemassakaan. Käräjiä on istuttava milloin Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
6621: missäkin vuokrahuoneistossa, ollen ne täl- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6622: lä;kin hetkellä jo kolmannessa paikassa. Po- vomuksen,
6623: liisilaitos on myöskin huoneiston puutteessa,
6624: sillä tilan ahtaus on niin suuri, etteivät vi- että hallitus antaisi Eduskunnalle
6625: ranomaiset käräjien aikana tiedä, mihin olisi esityksen riittävän suuren määrärahan
6626: sijoitettava oikeuteen saapuvat henkilöt. ottamisesta lisäyksenä vuoden 1956
6627: Kuten tässä mainitut epäkohdat osoitta- tulo- ja menoarvioon valtion virasto-
6628: vat, on virastotalon rakentaminen Imatran talon rakentamista varten Imatralle.
6629: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
6630:
6631: Juho Kuittinen. Heikki Hykkäälä.
6632: Veikko Helle. Meeri Kalavainen.
6633: Veikko Kokkola. Toivo Kujala.
6634:
6635:
6636:
6637:
6638: 16 E 75/.iG
6639: 122
6640:
6641: IV,29.- Toiv.al. N:o 24.
6642:
6643:
6644:
6645: Tuuli ym.: Määrärahasta virastotalon rakentamiseksi 1mat-
6646: ralle.
6647:
6648:
6649: E d u s k u n n a ll e.
6650:
6651: Valtion eri virastojen ja laitosten toimis- tamassa rakennuksessa, mutta ovat niiden
6652: tot ovat usein eri puolilla asianomaista käytettävissä olevat virastotilat, noin 550
6653: paikkakuntaa ja rakennuksissa, jotka eivät m2, tarpeeseen nähden, noin 1500 m2, puut-
6654: enää alkuunkaan tyydytä näiden toimialojen teelliset ja vähäiset ja on lisätiloj1en saami-
6655: laajentunutta tarvetta. Niinpä esim. Imatran nen erittäin kiireellinen. Myös eräiden mui-
6656: kauppalassa käräjätalona toimii puinen den valtion viranomaisten, kuten maanmit-
6657: seuratalo, jonka ravintolahuoneessa istunnot tausinsinöörin piiritoimiston jne. huoneisto-
6658: pidetään; arkistona on osa näyttämöä ja tarve olisi ratkaistava. Näiden kaikkien kii-
6659: asianajajain huoneena keittiö, . käräjäyleisön lleeilisten rakennussuunnitelmien toteuttami-
6660: odottaessa juhlasalissa. Kihlakunnantuoma- nen käy parhaiten rakentamalla yhteinen
6661: rin asunnossa 13 km: n päässä kauppalan virastotalo. Tällaisesta keskittämisestä on
6662: keskustasta on tuomiokunnan arkiston pää- hyötyä virastoja käyttävälle yleisölle ja myös
6663: osa. On ymmärrettävää tällaisesta olotilasta kiinteistön hoito tulee edullisemmaksi. Kun
6664: yleisölle aiheutuvat hankaluudlet ja arvok- Imatmlla lisäksi esiintyy jatkuvaa työttö-
6665: kaalle arkistolle aiheutuvat vaarat. Edelleen myyttä, olisi virastorakennuksen rakentami-
6666: valtion verovirasto toimii vuokratussa pa- nen omiaan helpottamaan myös paikkakun-
6667: rakkirakennuksessa, jonka pinta-ala on noin nan työllisyystilannetta.
6668: 200 m2, tarvittavan pinta-alan ollessa noin Edellä sanotun johdosta ehdotamme edus-
6669: 600 m2. Imatran kaukopuhelinkeskus ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6670: Imatrankosken automaattipaikalliskeskus ja
6671: lennätintoimisto, Milllielin lennätin- ja puhe~ että hallitus ottaisi vuoden 1957 tulo-
6672: Iinpiirin aluetoimisto ja Imatrankosken ja menoarvioesitykseen 100 000 000
6673: postitoimisto sijaitsevat tosin valtion omis- markan suuruisen määrärahan virasto-
6674: talon rakentamiseksi Imatralle.
6675: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
6676:
6677: Erkki Tuuli. Urho Saariaho.
6678: Matti Miikki. Heikki Hykkäälä.
6679: Toivo Kujala.
6680: 123
6681:
6682: IV,SO.- Toiv.al. N:o 25.
6683:
6684:
6685:
6686: Koskinen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Keuruun
6687: kirkonkylään.
6688:
6689:
6690: E d u s k u n n a ll e.
6691:
6692: Keuruusta on aivan viime vuosien aikana vuokrahuoneissa ja jälKimäisellä on käytet-
6693: useitten uusien ja huomattavien teollisuus- tävissään vanha ränsistynyt puutalo. Valtion
6694: laitosten ansiosta muodostunut erittäin vilkas verotoimisto työskentelee vailla .kunnollista
6695: liikennepaikka, jonka asukasluku edellämai- huoneistoa.
6696: nitusta syystä on jatkuvasti voimakkaasti Jatkuva väestön lisäys ja Keuruun kunnan
6697: kasvanut. Tästä huolimatta ei ole valtion viimeaikainen kehitys edellyttävät, että val-
6698: toimesta tehty mitään, että valtion laitokset tion virastotalo olisi kiireellisesti valtion toi-
6699: edes tyydyttävästi täyttäisivät lisääntyneet mesta Keuruun kunnan keskukseen saatava,
6700: tehtävät. Poliisilaitos toimii aivan alkeelli- että voitaisiin jatkuvasti laajeneva eri toimi-
6701: sissa olosuhteissa, talossa, joka on tien alla aloja käsittävä valtion virastotyö hoitaa ajan
6702: ja joutuu lähiaikoina pois siirrettäväksi. vaatimalla tasolla.
6703: Paikkakunnalla vaihtuu nimismies v:n Edellä lausumaamme viitaten ehdotamme
6704: 1956 aikana, entisen siirtyessä eläkkeelle. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
6705: Uuden nimismiehen konttorihuoneistoa ei ole toivomuksen,
6706: sopivalta paikalta saatavissa. - Käräjähuone
6707: on erittäin puutteellinen. Posti ja puhelin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6708: tarvitsevat välttämättä uudet tilat, sillä edel- toimenpiteisiin valtion virastotalon ra-
6709: linen toimii varsin pienissä ja hankalissa kentamiseksi Keuruun kunnan kirkon-
6710: kylään.
6711: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1956.
6712:
6713: Artturi Koskinen. Artturi Jämsen.
6714: Impi Lukkarinen. Matti Koivunen.
6715: Eino Palovesi.
6716: 124
6717:
6718: IV,31. - Toiv.al. N:o 26.
6719:
6720:
6721:
6722: Ahonen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Viitasaa-
6723: relle.
6724:
6725:
6726: Eduskunnalle.
6727:
6728: Viime vuosina on kiinnitetty ansaittua tynyt siihen, että tällainen talo olisi Viita-
6729: huomiota ns. valtion virastotalojen rakenta- saarelle mahdollisimman pikaisesti rakennet-
6730: miseen eri .puolille maata. Toimenpide onkin tava, koska huoneistojen vuokraaminen mai-
6731: oikeaan osunut, kun valtion eri virastoja nituille virastoille on ollut vaikeata. Viitasaa-
6732: keskitetään samaan rakennukseen. Tämän- ren kunta on ostanut maa-alueen, josta to-
6733: luontoisen valtion virastotalon tarve on myös- dennäköisesti voidaan sopivasti järjestää
6734: kin suuri pohjoisella osalla Keski-Suomea. mainitulle talolle riittävän suuruinen tontti.
6735: Sijoituspaikkana olisi silloin luonnollisesti Edellä olevan perusteella kunnioittaen
6736: Viitasaari. Viitasaarella mainittuun taloon ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6737: voitaisiin sopivasti sijoittaa esim. posti ja vomuksen,
6738: puhelin, poliisi, tuomiokunnan arkisto,
6739: TVH: n paikallinen toimisto, valtion vero- että hallihts ryhtyisi toimenpiteisiin
6740: lautakunta ym. Viitasaaren kunnanhallitus valtion virastotalon rakentamiseksi
6741: mm. on käsitellyt virastotalon asiaa ja pää- V iitasaarelle.
6742: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
6743:
6744: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen.
6745: 125
6746:
6747: IV,32.- Hemst.mot. N:o 27.
6748:
6749:
6750:
6751: Lindh m. fl.: Angående förlängning av deklarationstiden för
6752: ägare och innehavare av lantbruksfastighet.
6753:
6754:
6755: T i ll R i k s d a g e n.
6756:
6757: De grunder, enligt vilka inkomsterna från ange eller uträkna sin skattbara inkomst.
6758: lantbruket skall beskattas, fastställde stats- Vidare bör det observeras att detta missför-
6759: rådet i år först den 27 januari. Till följd hållande ger skattemyndigheterna merarbete
6760: härav kom dessa grunder till de skattskyl- genom att de avgivna deklarationerna är
6761: digas kännedom så sent, att dessa icke kunde ofullständiga. Under sådana förhållanden
6762: beakta dem vid uppgörandet av deklaratio- måste en förlängning av deklarationstiden
6763: nerna, som före januari månads utgång skall för lantbrukarna anses fullt motiverad. En
6764: vara inlämnade till vederbörande skatte- dylik förlängning skulle dess bättre icke hel-
6765: nämnd. Det har visat sig att en dylik förse- ler stöta på några praktiska svårigheter,
6766: ning förekommer så pass ofta, att man näs- emedan beskattningen i regel icke vidtager
6767: tan kan beteckna det som ett undantag, då förrän tidigast på vårvintern. År 1953 för-
6768: skattegrunderna något år delgivits allmän- längdes för övrigt deklarationstiden för lant-
6769: heten under första hälften av januari må- bruket på finansministeriets försorg med två
6770: nad. veckor, utan att detta vållade något som helst
6771: När detta sakförhållande tidigare påtalats, avbräck i beskattningsarbetet.
6772: har från finansministeriet framhållits, att På ovan anförda grunder får vi härmed
6773: fastställandet av lantbruksfastigheternas be- vördsamt föreslå, att riksdagen måtte
6774: skattningsgrunder är en synnerligen arbets- hemställa,
6775: dryg och tidsödande uppgift. Enligt hör-
6776: sägen torde förseningen i år dock huvudsak- att regeringen måtte vidtaga sådana
6777: ligen ha berott av politiska orsaker. åtgärder, att deklarationstiden för
6778: Ovan påtalade försening vållar givetvis ägare och innehavare av lantbruks-
6779: svårigheter och förargelse för deklaranterna. fastighet skulle utsträckas till den
6780: Det kan icke heller anses normalt, ehuru det femtonde den månad, som följer när-
6781: måhända inte kan kaUas lagstridigt, att mast efter den, under vilken lant-
6782: största delen lantbrukare nödgas inlämna bruksfastigheternas beskattningsgrun-
6783: sina deklarationer utan möjlighet att kunna der blivit publicerade.
6784: Helsingfors den 9 februari 1956.
6785:
6786: Bertel Lindh. John Forsberg.
6787: Arthur Larson. Verner Korsbäck.
6788: Kurt Nordfors. Grels Teir.
6789: Sven Högström. Wiljam Sarjala.
6790: Albin Wickman. Kalervo Saura.
6791: 126
6792:
6793: IV,32. - Toiv.al. N:o 27.
6794: Suomennos.
6795:
6796:
6797:
6798: Lindh ym.: Maatalouskiinteistön omistajan ja haltijan vero-
6799: ilmoituksen jättämisajan pidentämisestä.
6800:
6801:
6802: E d u s k u n n a ll e.
6803:
6804: Ne perusteet, joiden mukaan maatalou- tuksensa saamatta mahdollisuutta verotetta-
6805: desta saatuja tuloja on verotettava, vah- van tulonsa ilmoittamiseen tai arvioimiseen.
6806: visti valtioneuvosto tänä vuonna vasta 27 Edelleen on otettava huomioon, että tämä
6807: päivänä tammikuuta. Tämän johdosta nämä epäkohta antaa veroviranomaisille enemmän
6808: perusteet tulivat verovelvollisten tietoon työtä sen takia, ,että jätetyt veroilmoitukset
6809: niin myöhään, että niitä ei voitu ottaa huo- ovat epätäydellisiä. Näin ollen on maanvil-
6810: mioon laadittaessa veroilmoituksia, jotka jelijäin veroilmoitusajan pidentämistä pidet-
6811: ennen tammikuun loppua on jätettävä tävä täysin perusteltuna. Sellainen pidennys
6812: asianomaiselle verolautakunnalle. Sellainen ei myöskään onneksi kohtaisi mitään käy-
6813: viivytys on osoittautunut tapahtuvaksi niin tännöllisiä vaikeuksia, koska verotukseen ei
6814: usein, että voidaan miltei pitää poikkeuk- ryhdytä tavallisesti ennenkuin aikaisintaan
6815: sena, milloin verotusperusteet on jonakin kevättalvella. Vuonna 1953 pidennettiin sitä
6816: vuonna annettu yleisön tiedoksi tammikuun paitsi maatalouden veroilmoitusaikaa valtio-
6817: edellisellä puoliskolla. varainministeriön toimesta kahdella viikolla
6818: Kun tätä asiaintilaa on aikaisemmin vali- sen aiheuttamatta minkäänlaista haittaa
6819: tettu, on valtiovarainministeriön taholta verotustyölle.
6820: esiintuotu, että maatalouskiinteistöjen vero- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6821: tusperusteiden vahvistaminen on erittäin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6822: suuritöiruen ja aikaa kysyvä tehtävä. Tänä muksen,
6823: vuonna lienee myöhästyminen kuuleman
6824: mukaan kuitenkin pääasiallisesti johtunut että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
6825: poliittisista syistä. menpiteisiin, että maatalouskiinteistön
6826: Kysymyksessä oleva viivästyminen aiheut- omistajan ja haltijan veroilmoituksen
6827: taa tietenkin vaikeuksia ja harmia ilmoitus- jättämisaikaa jatkettaisiin sitä ktltl-
6828: velvollisille. Myöskään ei voida pitää nor- kautta, jonka aikana maatalouskiin-
6829: maalina, vaikkakaan sitä ei ehkä voikaan teistöjen verotusperusteet on saatettu
6830: sanoa lainvastaiseksi, että maanviljelijöistä julkisuuteen, lähinnä seuraavan kuu-
6831: on suurimman osan pakko jättää veroilmoi- kauden viidenteentoista päivään.
6832: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1956.
6833:
6834: Bertel Lindh. Grels Teir.
6835: Albin Wickman. Arthur Larson.
6836: John Forsberg. Kurt Nordfors.
6837: Verner Korsbäck. Sven Högström.
6838: 127
6839:
6840: IV,33. - Hemst.mot. N: o 28.
6841:
6842:
6843:
6844: Öhman m. fl.: Angående lindring av aktieinkomsternas be·
6845: skattning.
6846:
6847:
6848: T i ll R i k s d a g e n.
6849:
6850: Statsverket har slutligen också fått ögonen måste bygga på möjligheten att bland den
6851: öppna för sparandets stora betydelse. En stora allmänheten finna personer, färdiga att
6852: sparmånad har just inletts av minister placera medel uti bolagens nyemissioner.
6853: Veikko Vennamo och en för staten och pen- Intresset för aktieköp minskas emellertid
6854: ningeinstituten gemensam kommitte har till- på grund av den dubbelbeskattning medel
6855: satts för att leda propagandaarbetet under placerade i aktier för närvarande är under-
6856: månaden. kastade. Bolaget beskattas ju för hela sitt
6857: Allt detta gäller emellertid endast en form aktiekapital och aktieägarna därtill för sina
6858: av sparandet, det egentliga penningsparan- aktier. På denna punkt måste en ändring
6859: det. Detta allenast befrämjas också av icke fås till stånd. Alla försök att direkt av-
6860: obetydliga skattelättnader. Även övriga for- skaffa dubbelbeskattningen av aktiekapital
6861: mer för sparande borde emellertid vinna synes emellertid vara dömda att misslyckas.
6862: statsmyndigheternas uppmärksamhet och Så har fallet varit hoo oss men också utom-
6863: stöd. Ett sådant är aktiesparandet. Det- lands. I Nord-Amerikas Förenta stater har
6864: samma är av gammalt datum, men har ty- man emellertid nyligen gått in för en medel-
6865: värr inte vunnit den spridning detsamma väg, man har nämligen från all skatt befriat
6866: vore förtjänt av. Orsaken därtill står må- de första 50 dollarna av aktieinkomsterna
6867: hända att söka däri att denna sparmetod och dessutom 4 % av de 50 dollar överskju-
6868: stämplats såsom den storkapitalistiska for- tande aktieinkomsterna.
6869: men för sparande. Detta är den dock alls Vi borde följa detta exempel och genom-
6870: inte åtminstone numera, utan är det stora föra en sådan skattereform att avkastningen
6871: flertalet av storbolagens aktieägare personer av aktier befrias från såväl statlig som kom-
6872: tillhörande landets medelklass, som placerat munal inkomstskatt intill ett belopp av
6873: sina ofta ganska små sparmedel uti bolagens förslagsvis 25 000 mark för enskild person
6874: aktier, dels för att få en bättre avkastning och 50 000 mark för äkta makar.
6875: än genom andra placeringar, men främst Med anledning av ovanstående föreslås
6876: för att under inflationstider bättre säker- a tt riksdagen ville hemställa,
6877: ställa det sparade än vad deposition i pen-
6878: ningeinrättning inneburit. att regeringen måtte utarbeta och
6879: Ur allmän synpunkt sett är också aktiespa- överlämna till Riksdagen en proposi-
6880: randet förtjänt av uppmuntring och stimu- tion om sådan ändring av skattelag-
6881: lering. En större spridning av delägarska- stiftningen att avkastningen av aktier
6882: pet i landets produktiva företag är nämli- befrias från inkomstskatt intill ett
6883: gen självfallet önskvärd. Härtill kommer att belopp om 25 000 mark för enskild
6884: en fortsatt expansion av landets näringsliv person och 50 000 mark för äkta ma-
6885: kar.
6886: Helsingfors den 9 februari 1956.
6887:
6888: C. A. Öhman. Grels Teir.
6889: 128
6890:
6891: IV,S3. - Toiv.al. N: o 28.
6892: Suomennos.
6893:
6894:
6895: Öhman ym.: Osaketulojen verotuksen lieventämisestä.
6896:
6897:
6898: E d u s k u n n a ll e.
6899:
6900: Valtiovaltakin on lopulta alkanut ymmär- että suuren yleisön piiristä on löydettävissä
6901: tää säästämisen suurta merkitystä. Ministeri henkilöitä, jotka ovat valmiit sijoittamaan
6902: Veikko Vennamo on juuri avannut säästä- varansa yhtiöiden uusiin ooakeanteihin.
6903: miskuukauden ja valtion ja rahalaitosten yh- Kaksinkertainen verotus, jonka alaisia
6904: teinen komitea on asetettu johtamaan pro- osakkeisiin sijoitetut varat nykyisin ovat, vä-
6905: pa~andaa kuukauden aikana. hentää kuitenkin kiinnostusta osakkeiden os-
6906: Tämä kaikki koskee kuitenkin vain yhtä tamiseen. Yhtiötähän verotetaan koko osake-
6907: säästämismuotoa, varsinaista rahan säästä- pääomastaan ja osakkeenomistajia lisäksi hei-
6908: mistä. Yksinomaan tätä myös edistetään dän o.:;akkeistaan. Tässä kohdassa on saa-
6909: melkoisin verohelpotuksin. Kuitenkin olisi tava aikaan muutos. Kaikki yritykset suora-
6910: myös muiden säästämismuotojen päästävä naisesti poistaa osakepääoman kaksoisverotus
6911: osalliseksi valtion viranomaisten huomiosta näyttävät kuitenkin olevan tuomitut epäon-
6912: ja tuesta. Eräs sellainen on osakkeisiin liit- nistumaan. Näin on ollut laita meillä, mutta
6913: tyvä säästäminen. Se on vanha säästämis- myös ulkomailla. Pohjois-Amerikan Yhdys-
6914: tapa, mutta se ei valitettavasti ole päässyt valloissa on kuitenkin äskettäin ryhdytty
6915: leviämään siinä määrin kuin se ansaitsisi. kulkemaan keskitietä. Kaikista veroista on
6916: Syy siihen on ehkä löydettävissä siitä, että nimittäin vapautettu osaketulojen ensimmäi-
6917: tämä säästämistapa on leimattu suurkapita- set 50 dollaria ja sitä paitsi 4 % 50 dollaria
6918: listiseksi säästämismuodoksi. Sitä se ei kui- · ylittävistä osaketuloista.
6919: tenkaan ole enää lainkaan, vaan suuryhtiöi- Meidän olisi seur-attava tätä esimerkkiä ja
6920: den osakkeenomistajien suuren enemmistön toteutettava sellainen verouudistus, että osak-
6921: muodostavat maan keskiluokkaan kuuluvat keiden tuotto vapautetaan sekä valtion että
6922: henkilöt, jotka ovat sijoittaneet useinkin kunnan tuloverosta esimerkiksi 25 000 mark-
6923: varsin pienet säästövaransa yhtiöiden osak- kaan saakka yksinäisten henkilöiden ja
6924: keisiin, osaksi saadakseen paremman tuoton 50 000 markkaan saakka aviopuolisoiden
6925: kuin muilla sijoituksilla, mutta lähinnä tur- osalta.
6926: vatakseen inflaatioaikoina säästönsä parem- Edellä olevan johdosta ehdotetaan edus-
6927: min kuin mitä niiden tallettaminen rahalai- kunnan hyväksyttäväksi toivomus,
6928: tokseen on merkinnyt.
6929: Yleiseltä kannalta katsoen ansaitsee myös että hallitus valmistuttaisi ja an-
6930: osakkeisiin kohdistuva säästäminen rohkai- taisi Eduskunnalle esityksen verolain-
6931: sua ja elvyttämistä. Osakkeenomistajakun- säädännön muuttamisesta siten, että
6932: nan laajeneminen maan tuotannollisissa yri- osakkeiden tuotto vapautetaan tulove-
6933: tyksissä on näet sinänsä toivottavaa. Lisäksi rosta 25 000 markan määrään asti
6934: maan elinkeinoelämän jatkuvan laajenemi- yksinäisen henkilön ja 50 000 markan
6935: sen täytyy perustua siihen mahdollisuuteen, määrään asti aviopuolisoiden osalta.
6936: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1956.
6937:
6938: C. A. Öhman. Grels Teir.
6939: 129
6940:
6941: IV,34. - Toiv.al. N:o 29.
6942:
6943:
6944:
6945: Myllymäki ym.: ESityksen antamisesta työntekijäin tapatur-
6946: makorvausten vapauttamisesta kunnallis- ja valtionve-
6947: roista.
6948:
6949:
6950: E d u s k u n n a 11 e.
6951:
6952: Joulukuun 18 päivänä 1952 annettiin laki donmukaista, että tapaturman uhriksi joutu-
6953: eräistä väliaikaisista poikkeuksista verolakei- neita henkilöitä verotetaan siitä avustuk-
6954: hin, jolla ensi kerran poistettiin työntekijäin sesta, mitä he vammansa korvauksena saavat.
6955: tapaturmavakuutuslain perusteella myönnet- Lisäksi yhdenmukaisuus vaatii, että kaikki
6956: tävien korvausten verovapaus. Korvaukset tapaturmalakien perusteella maksetut kor-
6957: olivat aikaisemmin vapautetut kunnallis- ja vaukset ovat verovapaita.
6958: valtionveroista. Sen jälkeen ovat vain sota- Edellä olevan perusteella ehdotamme
6959: palveluksessa ja muissa sotatoimissa sattu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6960: neista vaurioista suoritettavat korvaukset
6961: verovapaita. että hallitus antaisi Eduskunnalle
6962: Kun työssä aiheutuneiden tapaturmien esityksen, että kaikki työntekijäin t~
6963: johdosta useat loukkaantuneet joutuvat sai- paturmavakuutuslain perusteella suori-
6964: rastamaan vuosikausiakin, kohoaa heidän tetut korvaukset ovat vapautetut kun-
6965: korvauksensa, varsinkin kunnallisveron osalla nallis- sekä valtion tulo- ja omaisuus-
6966: merkittäviin summiin. On väärin ja epäjoh- verolakien perusteella perittävistä
6967: maksuista.
6968: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
6969:
6970: Lauri Myllymäki Pauli Puhakka.
6971: J. Mustonen. Rainer Virtanen.
6972:
6973:
6974:
6975:
6976: 17 E 715/56
6977: IV,35.- Bemst.mot. B:o 30.
6978:
6979:
6980:
6981: Lindh m. fl,: A.-gåmWle twskrivande av anskaffningskostna-
6982: d:er Jör fiskebragder vid beskattningen under anskaff-
6983: ningsåret.
6984:
6985:
6986: TH~ Riksdag.en.
6987:
6988: ,Att ri.cra yrk-esfiska.re .för Jrlilrvarånde käm- drabbar fiskehl'agdenia vid oväder~ synes
6989: par med :stora svårigheter, är ett faktum det välmotiv'erat, a.tt fiskebragderna - i
6990: aom allmint :erkännes. Detta verifieras även likhet med vissa a.ndra arbetsredskap och
6991: av ·den inte minst ur nationalekonomisk syn- -verktyg, som anses b1i förslitna senast un-
6992: punkt beklagliga flykt från yrket ooh skär- der 3 år - i sin helhet skulle få avskrivas
6993: gården, som ägt rum under de senaste åren. under anskaffningsåret. Man bör nämligen
6994: Fiskerinäringens utövare har inte heller av även beakta, att fiskebragderna trots sitt
6995: statsmakten erhällit tillräckligt stöd för att höga anskaffningsvärde i regel inte har nå-
6996: denna utveckling hade kunnat förhindras. got försäljningsvärde, som står i proportion
6997: Under sädana förhållanden synes det natur- till detta, ty de anskaffas i delar ooh av-
6998: tigt att sä mycket som möjligt göres för att passas efter de lokala vattenförhållandena.
6999: underlätta fiskarenas utkomstmöjligheter. På den grund har de vanligen inte något
7000: Ett missförhållande, som redan tidigare värde för fiskare i andra vatten.
7001: påtfilats, är fiskarenas brista:nde rätt tili av- Ett tillrättaläggande av ovan påtalade
7002: skrivning på sina fiskebragder vid beskatt- missförhållande skulle endast kräva en obe-
7003: ningen. I en hemställningsmotion, som år tydlig ändring av 20 § gällande förordning
7004: 1950 inlämnades tili riksdagen (N: o 26/ om irikomst- och förmögenhetsskatt. Att
7005: 1950) av företrädare för olika partier på- lämna en sådan ändring, som skulle vara av
7006: pekades, att de i allmänhet mindre bemed- stor betydelse för fiskarena, beroende av en
7007: lade fiskarena inte kan göra några som helst eventuellt först om flera år tillkommen total-
7008: avskrivningar på sina bragder, vilket uppen- revision av skattelagen, synes oförsvarligt.
7009: bart är oskäligt, då man betänker vilken På ovananförda grunder får vi därför
7010: kort livslängd fiskeredskapen i allmänhet vördsamt föreslå, att riksdagen måtte
7011: har och det höga pris de betingar sig. Mo- hemställa,
7012: tionen förkastades dock i väntan på den to-
7013: tala reformen av skattelagstiftningen. att regeringen måtte vidtaga sådana
7014: Med hänsyn tili fiskerinäringens speciella åtgärder att fiskebragder vid be-
7015: betingelser och den höga förlustprocent, som skattningen i sin helhet finge avskri-
7016: vas under anskaffningsåret.
7017: Helsingfors den 16 februari 1956.
7018:
7019: Bertel Lindh. Sven Högström. G. Henriksson.
7020: Albin Wickman. Mauno Jussila. Grels Teir.
7021: T. E. Nordström. Vappu Heinonen. G. Rosenberg.
7022: Kurt Nordfors. Matti Lepistö. Ralf Törngren.
7023: John Forsberg. John Österholm. Verner ltorsbäck.
7024: Bruno J. Sundman.
7025: lSl
7026: IV,S5. - Toiv.al. N:o 80.
7027: Suomennos.
7028:
7029:
7030: Lindh ym..: Kalanpyydysten hankintakustannusten poistami-
7031: sesta hankintavuoden verotuksessa.
7032:
7033:
7034: E d u s k u n n a ll e.
7035:
7036: Se seikka, että ammattikalastajamme kamp- että kalanpyydysten - kuten eräiden mui-
7037: ,.pailevat nykyisin suurissa vaikeuksiSsa, on den työvälineiden ja työkalujen, joiden kat-
7038: yleisesti tunnustettu tosiasia. Sitä todistaa sotaan kuluvan viimeistään kolmessa vuo-
7039: viime vuosina tapahtunut, ei vähiten kan- dessa - arvo saataisiin kokonaisuudessaan
7040: santaloudelliselta kannalta valitettava pako vähentää ,hankintavuoden verotuksessa. On
7041: ammatista ja saaristosta. Kalastuselinkeinon näet myös otettava huomioon, että kalan-
7042: harjoittajat eivät myöskään ole saaneet val- pyydyksillä. korkeasta hankinta-arvostaan
7043: tiovallalta riittävästi tukea, jotta tätä kehi- huolimatta ei tavallisesti ole mitään siihen
7044: tystä olisi voitu ehkäistä. Näin ollen näyttää verrattavissa olevaa myyntiarvoa, sillä ne
7045: luonnolliselta, että tehdään niin paljon kuin hankitaan osissa. ja sovelletaan paikalli~iin
7046: voidaan kalastajien toimeentulomahdollisuuk- vesistöoloihin. Sen vuoksi ne tavallisesti eivät
7047: sien helpottamiseksi. ole minkään arvoisia kalastajille muilla ve-
7048: Eräs epäkohta, jota jo aikaisemmin on sillä.
7049: valitettu, on kalastajilta puuttuva oikeus Edellä selostetun epäkohdan korjaamiseen
7050: tehdä pyydystensä osalta vähennyksiä vero- tarvittaisiin vain vähäinen muutos voima..'!Sa
7051: tuksessa. Vuonna 1950 eduskunnalle jäte- olevan tulo- ja omaisuusveroasetuksen
7052: tyssä toivomusaloitteessa (n:o 26/1950) eri 20 §: ään. Tuntuu anteeksiantamattomalta
7053: puolueiden edustajat osoittivat, että yleensä jättää sellainen muutos, joka merkitsee ka-
7054: vähävaraiset kalastajat eivät voi tehdä min- lastajille paljon, riippumaan mahdollisesti
7055: käänlaisia vähennyksiä pyydyksistään, mikä vasta useiden vuosien kuluttua aikaansaata~
7056: on ilmeisesti kohtuutonta, kun otetaan huo- vasta verolain kokonaisuudistuksesta.
7057: mioon, miten lyhyt elinikä kalastusvälineillä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7058: yleensä on ja miten suuri hinta niistä on kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
7059: maksettava. Aloite kuitenkin hylättiin odo- toivomuksen,
7060: tettaessa verolainsäädännön kokonaisuudis-
7061: tusta. että kaUitus ryhtyisi sellaisiin toi-
7062: Kun otetaan huomioon kalastuselinkeinon menpiteisiin, että kawnpyydysten
7063: erityiset edellytykset ja se suuri tappio- kankintakustanrvukset saataisiin han-
7064: prosentti, mikä tulee kalanpyydysren osalle kintavuonna kokonoon vähentää vero-
7065: huonoilla säillä, tuntuu hyvin perustellulta, tuksessa.
7066: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
7067:
7068: Bertel Lindh. Sven Högström. G. Henriksson.
7069: Albin Wickman. Mauno Jussila. Grels Teir.
7070: T. E. Nordström. Vappu Heinonen. G. Rosenberg.
7071: Kurt Nordfors. Matti Lepistö. Ralf Törngren.
7072: John Forsberg. ,J'lhn Österholm. Verner Korsbäck.
7073: Bruno J. Sundman.
7074: 132
7075:
7076: IV,36.- Toiv.al. N:o 31.
7077:
7078:
7079:
7080: Hamara ym.: V erolainsäädännön muuttamisesta niin, että
7081: metsäpalon tuhoama metsä olisi määrävuodet verovapaa.
7082:
7083:
7084: E dusku·n:n alle.
7085:
7086: Tulo- ja ·omaisuusverolain 18 §:n mukaan daan alentaa metsämaan veroluokkaå. Mutta
7087: saadaan antaa verotettavassa tulossa alen- milloin tuli on tuhonnut vain puuston, eio
7088: nusta, jos esim. metsäpalo on tuhonnut met- nykyisten määräysten perusteella voida met-
7089: sää, niin että maatalouskiinteistön tuotto on sämaan luokituksessakaan antaa tulonalen-
7090: sen johdosta alentunut huomattavasti enem- nusta metsäpalon vuoksi. Vaikka maa- ja
7091: män kuin kunnassa yleensä. Metsäpalo tu- metsätalouskiinteistöjen verotus olikin keski-
7092: hoaa kuitenkin, paitsi puustoa, myös vuotui- arvoon perustuva, olisi kuitenkin oikeuden~
7093: sen kasvun, niin että tulon väheneminen ta- mukaista, että sellainen poikkeuksellinen ja
7094: pahtuu ·yleensä useampana eikä yhtenä vuo- tavallisesti ilman· metsän omistajan omaa
7095: tena. Säännöllisesti kestää kauan ennen kuin syytä tapahtunut tulonvähennys, minkä met-
7096: metsämaahan on kasvatettu sellainen puusto, säpalo usein aiheuttaa, otettaisiin huomioon
7097: että sen vU.otuinen kasvu on verrattavissa verotuksessa antamalla tällaiselle metsälle
7098: normaaliseen metsään, jollaista keskiarvoon määrävuosiksi verovapaus.
7099: perustuva verotus lähimain edellyttää. Sen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7100: viloksi metsäpalon vuoksi yhtenä vuotena an- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7101: nettava tulonalennus ei voi olla oikeassa suh- muksen,
7102: teessa useampana vuonna tapahtuneeseen tu- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
7103: lonvähennykseen. · menpiteisiin verolakien ja luokitus-
7104: Siitä, millä tavalla puheena olevaa tulon- asetuksen muuttamiseksi niin, että
7105: alennusta voitaisiin antaa useampana vuo- metsäpalon tuhoama metsä tulisi mää-
7106: tena, ei kuitenkaan ole mitään määräyksiä rävuodet palon sattumisesta olemaan
7107: laissa olemassa. Ainoastaan silloin, kun met- verovapaana.
7108: säpalo on suorastaan polttanut maan, Voi-
7109: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
7110:
7111: .Irma Hamara. Kalervo Saura.
7112: Mauri Seppä. R. Hallberg.
7113: Arno Tuurna. Erkki Koivisto.
7114: N. Kosola. Saara Forsius.
7115: Matti Raipala. Niilo Nieminen.
7116: 138
7117: IV,S7.- Toiv.al. N:o 32.
7118:
7119:
7120:
7121: Kähönen ym.: Verohelpotusten järjestämisestä juuri salaoji-
7122: tetuille pelloille.··
7123:
7124:
7125: E d u s k u n_ n a 11 e.
7126:
7127: Maamme salaojituskelpoinen peltoala on vuosien 1956-59 aikana tullaan varaamaan
7128: arvioitu lähes :2 milj. hehtaariksi. Kaikissa vähintään 300 milj. markkaa valtion varoja
7129: niissä piireissä tai virallisissa elimissä, missä salaojituslainoihin ja avustuksiin. Vauhtiin
7130: on suunniteltu maamme talouselämän ja erit- päässyttä salaojitusinnostusta ovat kuitenkin
7131: täinkin maamme maatalouden tulevia ratkai- omiaan suuressa määrin laimentamaan vero~
7132: suja, on oltu täysin yksimielisiä siitä, että viranomaisten toimenpiteet salaojitettujen
7133: tämän peltoalan tai mahdollisimman suuren peltojen verottamisessa. Näiden ohjeiden
7134: osan nopea salaojittaminen on . maatalou- mukaan niitä viljelijöitä, jotka salaojittavat
7135: temme rationalisoimisen sekä tuotantokustan- peltojaan, rangaistaan verotuksen yhteydessä
7136: nusten alentamisen tärkein edellytys. Vali- mm. omaisuusveron sekä. veroluokan kohoami-
7137: tettavasti monien häiritsevien tekijöiden, sen muodossa. Täten viljelijä menettää sen
7138: ennen kaikkea ·pääomien puutteen takia on edun, minkä hän saa ·hankkiessaan lainaa
7139: salaojittamisen vauhti ollut liian hidas, kuten valtiolta peltonsa salaojittamiseen. Kun ylei-
7140: salaojitettuja aloja osoittavat pinta-alat sesti tunnustetaan salaojituksen suuri merki-
7141: viime vuosilta selvästi oSoittavat: tys, on tällainen · verotuspolitiikka lyhyt-
7142: näköistä, mikäli mielitään· saada koko viljeli-
7143: V: een 1950 mennessä salaojitettu 77 700 ha jäkunta suuremmassa määrin mukaan sala-
7144: · V: n 1951 aikana , 7000 ojitustyöhön sekä valtion sa:laojitusurak-
7145: 1952 , , 87000 ,'' kamme nopeasti suoritetuksi. Nykyisen sala-
7146: ·" 1953 11000 ,
7147: " 1954 ," " ojitettuihin peltoihin kohdistuvan verotuksen
7148: 11000 , lisäämisen asemesta olisi pyrittävä hyvittä-
7149: " 1955 " 15 000 , mään viljelijää niiltä peltohehtaareilta, mitkä
7150: " " "
7151: Yhteensä 130 400 , hän on juuri salaojittanut. Tällainen hyvitys
7152: tulisi tietysti kysymykseen vain määräaikai-
7153: Vaikka, kuten edelläsanotusta käy selville, sena, •esim. seuraavien viiden tai kymmenen
7154: vuotuiset salaojitusalat ovat nousemistaan vuoden aikana siitä ajasta lukien, jolloin
7155: nousseet, ei saavutettu aikataulu vastaa lähes- pelto on salaojitettu.
7156: kään sitä nopeata koneellistamista, mihin olo- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
7157: jen pakosta on täytynyt pyrkiä ja mihin on ehdotamme, että eduskunta hyväksyisi toivo-
7158: jouduttu sijoittamaan viime vuosina kymme- muksen,
7159: niä miljardeja markkoja, mutta niistä koi- että hallitus salaojitusharrastuksen
7160: tuva hyöty on avo-ojitetuilla pelloilla jäänyt lisäämistä silmälläpitäen kiireellisesti
7161: kuitenkin puolitiehen. tutkituttaisi, mitä· mahdollisuuksia olisi
7162: Eduskunnan taholta on myöskin selvästi olemassa verohelpotusten järjestämi-
7163: tunnustettu salaojituksen suuri merkitys. seksi juuri salaojitetuille pelloille, sekä
7164: Siitä on hyvin myönteisenä merkkinä mai- että hallitus antaisi sitä tarkoittavat
7165: nittava uusi salaojituslaki, jonka mukaan lainmuutosesitykset Eduskunnalle.
7166: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
7167:
7168: Urho Kähönen. Erkki Ryömä.
7169: Nestori Kaasalainen. Einari J a.a.kkola.
7170: Matti Mattila. Eeli Erkkilä.
7171: Mauno J'ussila.. J. F. Pöykkö.
7172: Esa Koivusilta. Kalervo Saura.
7173: 134
7174: IV,38. - Toiv.al. N:o 33.
7175:
7176:
7177:
7178: Kosola. ym.: Esityksen antamisestCJ uusien pienteollisuusyri-
7179: tysten vapauttamisesta maksCJmastCJ tulo- ja omaisuusverOCJ.
7180:
7181:
7182: Eduskunnalle.
7183:
7184: l(aaseudun teollistamisen välttämättömyys julkiset tehtävät ja rasitukset ovat esteeni
7185: Plyönnetään jo nykyisin miltei kaikissa pii- sielläkin, missä uutta teollista toimintaa voisi
7186: reiasä. Tästä syystä on jouduttu etsimään spontaanisestikin syntyä. Tästä syystä on
7187: keinoja ja menetelmiä, joiden avulla ll}aaseu- valtion velvollisuus ensimmäisenä luoda mah-
7188: dulla jo nyt olevan pienteollisuuden asemaa dollisuudet omatoimisen yritteliäisyyden
7189: voitaisiin vahvistaa sekä luoda mahdollisim- er.iin pääsemiselle. Näin sitäkin suuremmalla
7190: man hyvät edellytykset uuden teollisen toi- syyllä, kun lisääntynyt tuotanto, uudet työ-
7191: minnan syntymiselle siinä mitassa, että pien- tilaisuudet, raaka-aineiden, työvoiman, pää-
7192: teollisuus voisi sekä laatunsa että laajuutensa omien, koneiden jne. entistä tarkempi hy-
7193: puolesta olla tehokkaasti mukana pyrittäessä väksikäyttö monien muiden tähän liittyvien
7194: vahvistamaan maaseudun taloudellista poh- seikkojen ohella kuuluvat valtion välittömiin
7195: jaa. On ilman muuta selvää, että täten saa- etuihin.
7196: vutettavat tulokset eivät suinkaan koske vain Puuttumatta niihin moniin epäkohtiin ja
7197: pienteollisuutta itseään tai maaseutua ja sen suoranaisiin kohtuuttomuuksiin, joita voi-
7198: perhmäisiä elinkeinoja, vaan hyvin ohjatun massa olevat liikevaihtoverolaki, laki verojen
7199: ja hoidetun, laajalle pohjalle rakentuvan, ennakkoperinnästä, kunnallishallintoa koske-
7200: terveen pienteollisuuden vaikutukset näkyvät viin lakeihin sisältyvät määräykset kunnai-
7201: koko kansantaloudessamme, jota tällä het- Hsverotuksesta sekä valtion tulo~ ja omai-
7202: kellä, niinkuin on voitu selvästi huomata, suusverolaki ovat niinhyvin kirjaimensa kuin
7203: rasittaa voimakkaasti maaseudun oloissa il- toimeenpanotapansakin puolesta aiheuttaneet,
7204: menevä yleinen epävarmuus ja sen taloudel- on todettavissa, että verotuksen keventäminen
7205: lisen pohjan kapeus. kaikkienkin yrittäjien kohdalla, mutta erityi-
7206: Vaikka mitään yhtenäistä, maan aineelli- sesti siellä, missä uutta teollista toimintaa
7207: sia voimavaroja ja -reservejä koskevaa in- on syntymässä, luo varmuutta, jota uuden
7208: ventointia ei valtiovallan taholta vielä ole- yrittäjätoiminnan esiinpääseminen ennen
7209: kaan saatu aikaan, on kuitenkin osoitetta- muuta vaatii.
7210: vissa, että maaseutu itse voi asettaa lisäänty- Kun alkuvaikeuksien kanssa kamppailevan
7211: vän teollisen toiminnan käyttöön sellaiset yrittäjän pääomat vallitsevan pääomapulan
7212: henkiset ja aineelliset mahdollisuudet, että aikana ovat äärimmäisen rajoitetut ja kun
7213: niiden käyttämättä jättäminen, jopa suora- on täysin mahdotonta nykyisissä taloudelli·
7214: nainen hävittäminenkin on maamme koko- sissa oloissamme laatia kestäviä kustannuslas-
7215: naismahdollisuudet ja sen rajoitetut tuotan- kelmia pitempää aikaa silmällä pitäen, on
7216: toedellytykset huomioon ottaen suorastaan välttämätöntä, että valtiovalta omalta osal-
7217: edesvastuutonta. taan antaa uudelle yrittäjälle mahdollisuu-
7218: Perussyynä siihen, ettei maaseudun teollis- den asemansa vakiinnuttamiseen eikä, kuten
7219: tamisessa toistaiseksi ole päästy eteenpäin, nykyisin valitettavan usein tapahtuu, aseta
7220: lienee viime kädessä se, ettei yhteiskunta verojen perimistä mahdollisimman :p.opeasti
7221: vielä ole herännyt tajuamaan tämän kysy- ja ankarasti kaikkia muita päämääriä edelle.
7222: myksen laajuutta ja merkitystä, vaikka juuri Uuden teollisen yksikön veronmaksukyky,
7223: valtiovallalla on avaimet maaseudun teollista- jonka pitäisi lainsäätäjän tarkoituksen mu-
7224: misenkin edistämiseen. Juuri valtion erilai- kaan olla kunkin veronmaksajan osalle tule-
7225: sista määräyksistä ja velvoituksista johtuvat vien verojen mittana, ei ole tällaisessa ta-
7226: IV,38. - Koiola J1D. IH
7227:
7228: pauksessa arvioitavissa vuoden tai kahden- misesta lukien v&'Ltion tulo.. ja. ~-
7229: kaan toiminnan nojalla. Tällä perusteella maksamisesta.
7230: pitäisi uudet, jälkeen 1 p. tammikuuta 1956 Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7231: perustetut maaseudun teollisuusyritykset, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7232: jotka valmistavat tuotteita myy.ntiin tai har- muben.,.
7233: joittavat sellaista korjaus-. huolto- tai pal- että hallitus antaisi Eduskunnalle
7234: veluelinkeinoa, jonka edellytyksenä on ko- kiireellisesti esityksen 1. 1. 1956 jäl-
7235: neilla varustettu työhuone tai tuotantoraken- keen perustettujen pienteollisuusyri-
7236: nus ja joiden pääasiallisena toimintamuotona tysten vapauttamisesta maksamasta
7237: ei ole kauppa tai jakelu, vapauttaa ntää:rä, valtion tulo- ja omaisuusveroa toimin-
7238: vuosiksi, esim. 3 vuodeksi yrityksen perusta- tansa kolmena ensimmäiseAä WOKna.
7239: Helsingissä 17 päivänä helmikullta 1956.
7240:
7241: N. ltoaoJa.
7242: 136
7243:
7244: IV,39. - Hemst.mot. N: o 34.
7245:
7246:
7247:
7248: Larson m. fl.: Angående avlyftande av omsättningsskatten
7249: på små fiskefartyg.
7250:
7251:
7252: Till RiksdageL
7253:
7254: De senaste årens utveckling av vårt lands avgiften på 4 129 mark, nödgades bemälda
7255: havsfiske har ställt ökade krav på vår fiske- fiskare för sitt inköp av fiskebåt vidkännas
7256: flotta i fråga om utrustning, hällharhat och en merkostnad på samman.lagt 907 479 mark.
7257: aktionsradie. Fiskets betydelse för folkhus- Detta belopp är uppenbart ä'gnat att starkt
7258: hällningen är direkt beroende av, i vilken reducera yrkesfiskarnas möjlighet att an-
7259: mån våra yrkesfiskare är i tilifälle att skaffa skaffa åndamålsenliga fiskefartyg.
7260: sig fiskefarkoster, som är lämpade för det Det ovan anförda ger vid handen, att vår
7261: krävande havsfisket. gällande omsättningsskattelags stadganden i
7262: Enligt nugällande omsättningsskattelag är denna punkt icke längre tili följd av den
7263: omsättningsskatten på fiskefartyg under 10 utveckling av vårt fiske, som ägt rum på
7264: nettoregisterton 25 %, medan fiskefartyg senaste tid, motsvarar sitt ändamål. Värt
7265: över 10 nettoregisterton är helt fria från om- havsfiske, som övervägande bedrives pä inter-
7266: sättningsskatt. Sakkunskapen har konstate- nationellt vatten och utföres under ofta syn-
7267: rat, att i våra förhällanden den lämpligaste nerligen svåra yttre omständigheter, tillför
7268: storleken för lax- och trälfiskebätar är mel- årligen vår folkhushållning ansenliga värden.
7269: lan 5 och 12 nettoregisterton, alltsä i de flesta Våra yrkesfiskare, som även i övrigt får gå i
7270: fall under 10 nettoregisterton. Av de inköpta betydande ekonomiska utlägg i samband med
7271: fiskebätarna har 70 % varit under 10 netto- anskaffning och ersättning av förlorade
7272: registerton. Detta leder tili att ett fiskefar- bragder samt annan dyrbar utrustning, borde
7273: tyg päförs en skatt pä 25 %, medan ett an- för att framgångsrikt och på ett ekonomiskt
7274: nat gär helt skattefritt. Då värdet av ett lönsamt sätt kunna utöva sin näring beredas
7275: modernt fiskefartyg, som är lämpat för havs- bättre möjligheter att anskaffa ändamåls-
7276: fiske, stiger till minst 2-3 miljoner mark, enliga och moderna fiskefarkoster.
7277: leder gällande omsättningsskattelag tili att På grund av vad ovan anförts föreslår vi,
7278: de yrkesfiskare, som anskaffar ett fiskefartyg att riksdagen ville besluta hemställa,
7279: av ovannämnt slag, drabbas av en betydande
7280: extra belastning, Detta belyses bäst av föl- att regeringen måtte vidtaga nödiga
7281: jande konkreta fall. I september 1955 in- åtgärder i syfte att snarast möjligt
7282: köpte en äländsk fiskare fiskefartyget ,Saga" avlyfta omsättningsskatten på för
7283: på 7.68 nettoregisterton från Sverige tili ett havsfiske inköpta fiskefartyg under
7284: pris av 2 581 000 mark. Omsättningsskatten 10 nettoregisterton samt att de om-
7285: utgjorde 696 870 mark och då därtill kom sättningsskattebelopp, vilka på senaste
7286: importtullen på 206 480 mark samt tolags- tid erlagts för dylika fiskefartyg,
7287: måtte återbäras till vederbörande.
7288: Helsingfors den 17 februari 1956.
7289:
7290: Arthur Larson. Grels Teir.
7291: 137
7292:
7293: IV,39. - Toiv.al. N:o 34.
7294: Suomennos.
7295:
7296:
7297: La.r.son ym,: Pienten kalastusalusten liikevaihtoveron poista-
7298: misesta.
7299:
7300:
7301: Eduskunnalle.
7302:
7303: Maamme merikalastuksessa viime vuosina 206 480 markkaa sekä tuulaakimaksua 4 12g
7304: tapahtunut kehitys on asettanut kalastuslai- markkaa, joutui mainittu kalastaja kalastus-
7305: vastollemme lisävaatimuksia varusteiden, kes- aluksen ostoonsa panemaan lisäkustannuksia
7306: tävyyden ja toimintasäteen suhteen. Kalas- yhteensä 907 479 markkaa. Tällainen määrä
7307: tuksen merkitys kansantaloudellemme riip. on ilmeisesti omansa vähentämään suuresti
7308: puu suoranaisesti siitä, missä määrin am- ammattikalastajien mahdollisuuksia hankkia
7309: mattikalastajillamme on tilaisuus hankkia tarkoituksenmukaisia kalastusaluksia.
7310: vaativaan merikalastukseen sopivia kalastus- Edellä esitetystä ilmenee, ettei voimassa
7311: aluksia. oleva liikevaihtoverolakimme kalastukses-
7312: Nyt voimassa olevan liikevaihtoverolain samme viime aikoina tapahtuneen kehityk-
7313: mukaan on alle 10 nettorekisteritonnin kalas- sen vuoksi tässä kohdin enää vastaa tarkoi-
7314: tusaluksen liikevaihtovero 25 %, kun taas yli tustaan.. Merikalastuksemme, jota pääosal-
7315: 10 nettorekiiteritonnin kalastusalukset ovat taan harjoitetaan kansainvälisillä vesillä ja
7316: kokonaan vapaat liikevaihtoverosta. Asian- usein erittäin vaikeissa ulkonaisissa olosuh-
7317: tuntijat ovat todenneet, että meidän olois- teissa, tuottaa vuosittain kansantaloudel-
7318: samme on lohi- ja troolikalastusalusten sopi• lemme huomattavia arvoja. Ammattikalasta-
7319: vin koko 5-12 nettorekisteritonnia, siis jillemme, jotka muutenkin saavat kantaa
7320: useimmissa tapauksissa alle 10 nettorekisteri- huomattavia taloudellisia rasituksia pyydys-
7321: tonnin. Ostetuista kalastusaluksista on 70 % ten sekä muiden kallisarvoisten varusteiden
7322: ollut alle 10 nettorekisteritonnin. Tämä on hankkimisessa ja menetettyjen korvaami-
7323: johtanut siihen, että joillekin kalastusaluk- sessa, olisi järjestettävä paremmat mahdolli-
7324: sille pannaan 25 %: n vero, kun taas muut suudet tarkoituksenmukaisten ja nykyaikais-
7325: kalastusalukset pääsevät kokonaan verosta. ten kalastusalusten hankkimiseen, jotta he
7326: Kun nykyaikaisen, merikalastusta varten ra- voisivat menestyksellisesti ja taloudellisesti
7327: kennetun kalastusaluksen arvo nousee vähin- kannattavalla tavalla harjoittaa elinkeinoaan.
7328: tään 2--3 miljoonaan markkaan, on voimassa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7329: olevasta liikeTaihtoverolaista seurauksena, eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
7330: että ammattikalastajalle, joka hankkii edellä
7331: mainitun laatuisen kalastusaluksen, koituu että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
7332: huomattava ylimääräinen rasitus. Tätä va- menpiteisiin merikalastusta varten os-
7333: laisee parhaiten seuraava tositapaus. Syys- tettujen alle 10 nettorekisteritonnin
7334: kuussa 1955 eräs ahvenanmaalainen kalas- kalastusalusten liikevaihtoveron pois-
7335: taja osti Ruotsista 7.68 nettorekisteritonnin tamiseksi ensi Ulassa sekä sellaisista
7336: kalastusaluksen ,Sagan" 2 581 000 markan kalastusaluksista viime aikoina suori-
7337: hinnasta. Liikevaihtovero oli 696 870 mark- tetun liikevaihtoveron palauttamiseksi
7338: kaa, ja kun siihen tuli lisäksi tuontitullia asianomaisille.
7339: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
7340:
7341: Arthur Larson. Grels Teir.
7342:
7343:
7344:
7345:
7346: 18 E 75/56
7347: IV,40. - Toiv.al. 1f: o 315.
7348:
7349:
7350:
7351: E. Ryömi ym..: KaltutuwiiUneiden ja -moottori611. liikevaikto-
7352: veron poistamisuta.
7353:
7354:
7355: B d us k u n n a 11 e.
7356:
7357: Ikävä ja huolestuttava tosiasia on se, että ne normaaliolosuhteissa kestäisivät 3-4
7358: rannikkomme ja saaristomme ammattikalu- vuotta. Kalastuksen siirtyminen avomerelle
7359: tajat elävät varsin vaikeissa ja puutteelli- vaatii entistä parempia välineitä, joiden
7360: sissa olosuhteissa. Yhteiskunnan heille an- hankkiminen tuottaa monelle kalamajalle
7361: tama tuki on jäänyt vähäiseksi, vaikka ka- ylivoimaisia esteitä. Maksaahan silakkarysä
7362: lastajien toimeentulo ei yleensä vastaa l'litä noin 200 000 markkaa, 6-8 hv:n moottorin
7363: tasoa, mikä olisi katsottava kohtuulliseksi. maksaessa saman verran ja ylikin. Jos ka-
7364: Tästä on ollut seurauksena ammattikalas- lastaja haluaa hankkia sellaisen moottorin,
7365: tajien lukumäärän pelottava pieneneminen joka vastaa naapurimaissa käytettyä ja joHa
7366: vuosi vuodelta sekä saariston autioituminen. voi mennä avomerikalastukseen, nousee moot-
7367: Mainittakoon tässä esimerkkinä vain Vehka- torin hinta 400 000 markkaan. Lisäksi on
7368: lahden Tammion saaren vanha asutusalue. tietysti hankittava kallis alus. Kaikista edellä
7369: Kylässä on kaikkiaan 40 taloa, mutta vain mainituista välineistä kalastajat joutuvat
7370: 15 niistä on asuttuja. Samanlainen suuntaus maksamaan liikevaihtoveron.
7371: on muuallakin. Pohjanmaalla kalastajien Kalastajille olisi varattava mahdollisuus
7372: siirtyminen pois ammatistaan ja muutto harjoittaa ammattiaan ulkomerellä, jonne
7373: Ruotsiin on saanut varsin ikävät mitta- kala rannikoiltamme on kaikonnut. Vähä--
7374: suhteet. varainen kalastajaväestö ei voi ammattiaan
7375: Asutusalueet laajenevat ja kalankulutus nykytilanteen vaatimalla tavalla harjoittaa
7376: niissä kasvaa. Kuitenkin asutusalueiden suu- ilman valtiovallan tukea.
7377: reneminen tuo samalla kalastajien kannalta Edellä sanotun perusteella ehdotamme
7378: ikäviä seurauksia. Vesien likaantuminen kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
7379: näillä alueilla suurenee. Kalastajien entiset toivomuksen,
7380: kalastuspaikat menettävät merkityksensä ja
7381: kalastajien on haettava apajapaikat yhä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
7382: kauempaa mereltä, jonne kala siirtyy, Koke- toimenpiteisiin kalastusvälineiden ja
7383: mäenjoen suulla, lähellä Poria esimerkiksi kalastajien ostamien kalastajamoot-
7384: kalliit rysät lahoavat yhdessä kesässä, kun torien liikevaihtoveron poistamiseksi.
7385: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
7386:
7387: Erkki Ryömä. Marja Lahti.
7388: Nestori Kaasalainen. Kalle Kämäräinen.
7389: Urho Kähönen. Eemil Partanen.
7390: Eino E. Heikura. Laura Brander-Wallin.
7391: Toivo Antila. ·Einari Jaakkola.
7392: Artturi Jämsen. Eino Palovesi.
7393: Arvo Sävelä.
7394: 13$
7395:
7396: IV,41. - Toiv.al. lf:o 36.
7397:
7398:
7399:
7400: Jaakkola ym.: IMkew.ihtoveron poistamisesta kotimaassa val-
7401: mistd:tcwilta puisilte kala-astioilta.
7402:
7403:
7404: Edus-kunnalle.
7405:
7406: Kysymystä liikevaihtoveron poistamisesta täydellisesti periäkään. Liikevaihtonron
7407: on viime vuosina jatkuvasti käsitelty. Sa- poisto puisilta astioilta lisäisi näiden käyt~
7408: nottu vero onkin voitu jo monelta elin- töä, antaisi työtilaisuuksia niiden valmis-
7409: tärkeältä tavaralta kokonaan poistaa. Kiin- tuksessa, sillä alan valmisteitten hinnoissa
7410: nitämme tässä huomiota erääseen tavaraan, näyttelevät työpalkat suurta osaa. Puu-
7411: jonka kaupassa liikevaihtovero siitä huoli- raaka-aine on taas kala-astioiden valmistuk-
7412: matta, että se ei markkamääräisesti edusta sessa miltei 100-pros:enttisesti vientiin kel-
7413: suurta lukua, tuottaa huomattavia vai- paamatonta jätetavaraa.
7414: keuksia ja on suorastaan epäoikeuden- Saatujen tietojen mukaan on vuoden
7415: mukainenkin. Tämä artikkeli on puiset 1955 aikana kertynyt edellämainituista
7416: kala-astiat, joilla oleva liikevaihtovero lan- astioista liikevaihtoveroa yhteensä 2 962105
7417: keaa yksinomaan sellaisten ammatinharjoit- markkaa. Liikevaihtoveron poistamisella
7418: tajien maksettavaksi, joilla muutenkin on saatettaisiin kaikki astioiden valmistajat
7419: joka päivä edessään suunnattomia taloudel- tasaveroiseen asemaan, lisättäisiin kotimai-
7420: lisia vaikeuksia. Kansan elintarvikehuoliolle sen raaka-aineen käyttöä ja edistettäisiin
7421: välttämätön kalastus elinkeinona nimittäin työllisyyttä. Lisäksi poistettaisiin se risti-
7422: kaipaa yhteiskunnalta oikeudenmukaista riitainen järjestelmä, jossa ruokatavaran
7423: huomiota, jos sen piirissä edelleen halutaan pakkaus on veron alainen, vaikka sisältö on
7424: kansalaisia pitää. verovapaa. Suurin oikeus tapahtuisi kui-
7425: Poistamalla liikevaihtovero puisilta kala- tenkin vähävaraiselle kalastajaväestölle,
7426: astiailta poistettaisiin samalla nykyisin val- joka miltei poikkeuksetta maksaa liike-
7427: litseva käytäntö B-lisenssien saannissa, kun vaihtoveroa markkinoidessaan kalojaan,
7428: toisilla kalaliikkeillä on lisenssioikeus, toi- kun vastaavaa markkinoimista suorittavat
7429: silla ei, ja kalastajilla ei ole lisenssioikeutta liikkeet väistävät veron lisensain alaista
7430: ollenkaan. ta varaa käyttämällä.
7431: Ulkolaisista raaka-aineista valmistettujen Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7432: peltikala-astioiden käyttäjillä on kaikilla tie- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
7433: tämämme mukaan B-lisenssioikeus. muksen,
7434: Käsityksemme mukaan on puusta valmis-
7435: tettujen kala-astioiden liikevaihtoveron että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
7436: kanto siksi monimutkaista ja epätasaista, toimenpiteisiin liikevaihtoveron poista-
7437: että verotuksen valvonta on erittäin vai- miseksi kotimaassa valmistettavilta
7438: keata. On ky~eenalaista, voidaanko veroa puisilta kala-astioilta.
7439: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
7440:
7441: Einari J a.a.kkola.. Mauno Jussila.
7442: Nestori Kaasalainen. Eino E. Heikura.
7443: Urho Kähönen. Matti Mattila.
7444: Erkki Ryömä.
7445: 140
7446:
7447: IV,42.- Toiv.al. N:o 87.
7448:
7449:
7450:
7451: Pusa: Karjataloustuotteiden tuotantokustannuksia kokotta-
7452: vie'll. tullien poistamisesta.
7453:
7454:
7455: Eduskunnalle.
7456:
7457: Joulukuussa 1955 eduskunta hyväksyi karjattomia viljelmiä olleen syksyllä 1953
7458: eräitä muutoksia tullitariffiin. Mm. rehu- 900-1000 kpl. On selvää, että näiden tilo~
7459: kauralle asetettiin 6 markan suuruinen tulli jen kannattavuutta parannetaan huomatta-
7460: kiloa kohti. Väkirehuille on myöskin ase- vasti sikäli, kun asetettujen tullien avulla
7461: tettu markan viidenkymmenen pennin suu- tehdään. mahdolliseksi esim. 6. mat~-~~a kor-
7462: ruinen tulli kiloa kohti. keamman hinnan saanti kauroista. Kun toi-
7463: Näiden toimenpiteiden johdosta herää ky- saalta on 275 000 tilaa, joilla on enintään
7464: symys niiden tarpeellisuudesta ja tarkoituk- 4 lehmää ja jotka joutuvat tilan pienuuden
7465: senmukaisuudesta. 6 markan suuruinen tulli takia käyttämään ostettua tuotantorehua, on
7466: merkitsee noin 3 markan suuruista tuotanto- tuotantokustannuksia korottavan tullin käyt-
7467: kustannusten lisää maitolitraa kohti. täminen kaikkein .epätarkoituksenmukaisim.
7468: Herää kysymys, minkä vuoksi maidontuo- pia keinoja näiden tuhannen karjattoman
7469: tantokustannuksia näin runsaasti lisääviin tilan kannattavuuden parantamiseksi.
7470: toimenpiteisiin on valtiovallan taholta ryh- Edellä sanottuun ·viitaten ehdotan edus-
7471: dytty. Ainoa ymmärrettävä selitys lienee lrunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7472: siinä, että maassamme on maatalouden ta-
7473: loudellisen tutkimuslaitoksen toimesta vuonna että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
7474: 1953 agronomi Samuli Suomelan johdolla toimenpiteisiin karjataloustuotteiden
7475: suoritettu tutkimus karjattoman maanvilje- tuotantokustannuksia kokottavien tul-:
7476: lyn taloudellisista edellytyksistä Suomessa. lien ja muiden maksujen poistami-
7477: Siinä arvioidaan yli 5 ha peltoa käsittäviä seksi.
7478: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
7479:
7480: E. Pusa.
7481: 141
7482:
7483: IV,43.- Hemst.mot. N:o 38.
7484:
7485:
7486:
7487: Larson m. f1.: Angdende sådan ändring av gällande bestäm-
7488: melser, att handelsfartyg, understigande 1 000 bruttoregis-
7489: terton, skuUe fd infiiras tiU landet tullfritt.
7490:
7491:
7492: T i 11 R i k s d a g e n.
7493:
7494: På grund av en hög kostnadsnivå i vårt skeppningarna av speciellt sågat virke sker
7495: land, höga räntor, betydande skatter, kredit- i vida mindre partier än tidigare. Här är
7496: svårigheter, inskränkta avskrivningsmöjlig- det de små fartygen - utländska - som
7497: heter i många fall och licensproblem har övertagit en mycket avsevärd del av trans-
7498: vårt lands sjöfart svårigheter att kämpa med porterna från vårt land.
7499: i den internationella konkurrensen. Det sagda visar de små fartygens fortsatta
7500: . Detta är fallet för hela vår handelsflotta, betydelse inom östersjö- och nordsjöfarten
7501: men gäller i särskilt hög grad de mindre och för transporten av våra exportvaror.
7502: fartygen. Stränga bostads- och bemannings- Positiva åtgärder för att underlätta dessa
7503: bestämmelser gäller hos oss för dessa små små fartygs existens torde därför förr eller
7504: fartyg i förhållande till många utländska senare bli erforderliga.
7505: länders fartyg. En bidragande orsak tili att små fartyg
7506: Dessa speciellt för de små fartygen typiska i större omfattning inte anskaffats tili vårt
7507: svårigheter har lett till att de mindre far- land under de senaste åren, har dock varit
7508: tygen, lämpade för östersjö- och nordsjöfart, gällande tullbestämmelser.
7509: som under förkrigstiden utgjorde en avse- Enligt nugällande bestämmelser uppbäres
7510: värd del av vår handelsflotta, numera håller nämligen tuli för fartyg i storleksgruppen
7511: på att helt försvinna.
7512: Förhållandet har dock icke gått i samma 19 nrt. och under . . . . . . . . . 8%
7513: riktning i alla länder. Sålunda har den 19 nrt.-400 brt. . . . . . . . . . . 7%
7514: tyska och den holländska småfartygsflottan 400 brt.-1 000 brt. . . . . . . . . 6%
7515: på grund av förmånligare förhållanden kun- Då det inte finns någon saklig grund att
7516: nat utbyggas och förnyas, ett förhållande, i avseende å tull uppdela handelsfartygen i
7517: som håller på att leda. tili att dessa länders olika grupper och än mindre skäl att belägga
7518: fartyg nästan helt övertar de små fartygens just den grupp handelsfartyg, som har de
7519: transportuppgifter på Nordsjön och Öster- största svårigheterna att kämpa med i den
7520: sjön. Detta gäller även trafiken på vårt internationella konkurrensen, med tuli,
7521: land. föreslår undertecknade, hänvisande tili vad
7522: Dessa smä fartyg spelar fortfarande en ovan anförts, att riksdagen ville besluta hem-
7523: stor roll - och kanske större än tidigare - ställa,
7524: i trafiken på vårt land. Om man bortser att regeringen skyndsamt måtte tJid-
7525: från kusttrafiken, mä det blott hänvisas tili taga sådan ändring av gällande be-
7526: att flera linjer mellan vårt land och kotinen- stämmelser, att handelsfartyg, under-
7527: ten och England upprätthålles just med stigande 1 000 bruttoregisterton, skuUe
7528: coastrar. Det är även allt vanligare, att få infiiras till landet tullfritt.
7529: Helsingfors den 17 februari 1956.
7530:
7531: Aa.rthur La.rson. Bertel Lindh.
7532: Grels Teir. Kurt Nordfors.
7533: Verner Korsbäck. 0. A. öhma.n.
7534: Nils Meinander. John Österholm.
7535: Ralf Törngren. Albin Wickman.
7536: IV,43.- Toiv.al. N:o 88.
7537: Suomennos.
7538:
7539:
7540: La.rson ym.: Voimassa 6WvU?t määräysten muuttamisesta M·
7541: tett, ettii 11.Ue 1 000 bruttorekisteritonnin kauppa-alukset
7542: saataisii• tu.oda maakatt tullivapaasti.
7543:
7544: E d u s k u n n a 11 e.
7545:
7546: Maassamme vallitsevan korkean kustannus- tyisesti sahatavaran laivaukset tapahtuvat
7547: tason, suurten korkojen, huomattavien vero. pienemmissä erissä kuin aikaisemmin. Juuri
7548: jen, luottovaikeuksien, monissa tapauksissa tässä pienet alukset - ulkomaiset - ovat
7549: rajoitettujen poistomahdollisuuksien sekä ottaneet haltuunsa hyvin huomattavan osari
7550: lisenssipulmien takia on merenkulullamme kuljetuksista maastamme.
7551: vaikeuksia kansainvälisessä kilpailussa. Edellä sanottu osoittaa pienten alusten
7552: Näin on laita koko kauppalaivastomme jatkuvan merkityksen Itämeren ja Pohjan-
7553: suhteen, mutta erityisen suuressa määrässä meren liikenteen piirissä. sekä vientitavaroi-
7554: tämä koskee pienempiä aluksia. Tiukat ma- demme kuljetuksessa. Positiiviset toimenpi-
7555: joitus- ja miehistömääräykset koskevat meillä teet näitä pieniä aluksia koskeviksi helpo-
7556: näitä pienempiä aluksia suuremmassa mää- tuksiksi käynevät sen vuoksi ennemmin tai
7557: rässä kuin monia ulkomaiden aluksia. myöhemmin tarpeellisiksi.
7558: Näistä erityisesti pienille aluksille tyypil- Yhtenä syynä siihen, ettei pienempiä aluk-
7559: lisistä vaikeuksista on ollut seurauksena, että sia ole suuremmassa määrin hankittu maa-
7560: pienemmät, Itämeren ja Pohjanmeren liiken- hamme viime vuosien aikana, ovat kuitenkin
7561: teeseen soveltuvat alukset, jotka ennen sota- voimassa olevat tullimääräykset.
7562: aikaa muodostivat huomattavan osan kaup- Nykyisin voimassa olevien määräysten mu-
7563: palaivastostamme, ovat nyttemmin tyystin kaisesti kannetaan nimittäin aluksista tullia
7564: häviämässä. suuruusryhmissä
7565: Kaikissa maissa eivät asiat kuitenkaan ole 19 brt ja siitä alle ..... . 8%.
7566: kehittyneet samaan suuntaan. Niinpä Sak- 19 brt-400 brt ........ . 7%.
7567: san ja Hollannin pienten alusten kauppalai- 400 brt-1 000 brt ....... . 6%.
7568: vastoa on edullisempien olosuhteiden joh- Kun ei ole mitään asiallista perustetta ja-
7569: dosta voitu laajentaa ja uusia, seikka, joka kaa kauppalaivasto tullin suhteen eri ryh-
7570: on viemässä siihen, että näiden maiden aluk- miin ja vielä vähemmän syytä rasittaa tul-
7571: set miltei kokonaan valtaavat pienten alus- lilla juuri sitä kauppa-alusryhmää, jolla on
7572: ten kuljetustehtävät Pohjanmerellä ja Itä- suurimmat vaikeudet kansainvälisessä kilpai-
7573: merellä. Tämä koskee myös liikennettä JUei- lussa, ehdottavat allekirjoittaneet edellä esi-
7574: dän maamme osalta. tettyyn viitaten eduskunnan hyväksyttä-
7575: Näillä pienillä aluksilla on jatkuvasti suuri väksi toivomuksen,
7576: osuus - ja ehkä suurempi kuin aikaisem-
7577: min - meidän maamme liikenteessä. Jos ei että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7578: oteta rannikkoliikennettä huomioon, voita- toimenpiteisiin voirnassa olevien mää-
7579: neen vain viitata siihen, että monia linjoja räysten muuttamiseksi siten, että alle
7580: maamme ja Euroopan mantereen sekä Eng- 1 000 bruttorekisteritonnin kauppa-
7581: lannin välillä ylläpidetään juuri rannikko. alukset saataisiin tuoda maahan tulli-
7582: laivoilla. Myös on yhä yleisempää, että eri- vapaasti.
7583: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
7584:
7585: Arthur Larson. Nils Meinander. 0. A. öhman.
7586: Grels Teir. Ralf Törngren. John Österholm.
7587: Verner Korsbä~k. Bertel Lindh. Albin Wickman.
7588: Kurt Nordfors.
7589: l4S
7590: IV,44. - Tolv.al. B':o 39.
7591:
7592:
7593:
7594: Lepistö ym..: Karjatallmltuotteiden vientimaksurahastojärjes·
7595: t.tl:mlin --nsAmifesto.
7596:
7597:
7598: Ed uakun.nalle.
7599:
7600: Valta0Sa maamme karjataloustuotteista nissä tähän mennessä on turvauduttu yksin-
7601: saadaan pieniltä ja keskikokoisilta tiloilta. ~aan -valtion varoista maksettuun hinnan
7602: Näille tiloille nämä tuotteet puolestaan mer- erO()n. Voidaanko, jos kerran tuotanto jatku-
7603: kitsevät pä.äasia1lista rahatulojen lähdettä vasti nousee ja vienti lisääntyy, turvallisesti
7604: maataloustuotannon osalta. Siksi kysymys tuotantoa harjoittaa nykyisillä edellytyksillä,
7605: karjataloustuotteitten markkinoimisesta on jOlloinka hinnan erotukseen tarvittavat varat
7606: maamme pienviljelijäväestölle ensiarvoisen ovat riippuvaisia siitä, tulevatko ne kunakin
7607: tärkeä. NäköpiiriBsä on - huomioon ottaen, vuonna otetuksi valtion tulo- ja menoarvioon.
7608: että saadaan normaalisia satovuosia - jat- Tällä hetkellä on tähän huoleen sitäkin suu-
7609: kuvaa tuotannon lisääntymistä .karjatalous- rempi syy, kun vastakohtaisuudet tuottaja-
7610: tuotteitten osalta. Jos taasen mainittujen ja kuluttajanäkökantojen välillä ovat tulleet
7611: tuotteitten kulutus normalisoituu, niin nykyi- erittäin jyrkästi vastakkain. Eri yhteyksissä
7612: nen tuotantomme keskimääräisesti ottaen jo onkin kysymykseen kiinnitetty huomiota ja
7613: l'iittänee tyydyttämään kotimaisen tarpeen. on esitetty se ratkaistavaksi perustamalla
7614: Turvautuminen tuotannon rajoituksiin olisi vientimaksurahasto, johon varojen keräämi-
7615: politiikkaa, josta joutuisivat ensisijaisesti nen tapahtuisi yhteistoimin tuottajien ja val-
7616: kärsimään pienten ja keSkikokoisten tilojen tion kesken. Tällä tavoin maataloustuotteit-
7617: viljelijät, siksi kaikki tällaiset toimenpiteet ten 'Vientikysymys voitaisiin pysyväisesti
7618: olisi estettävä. ratkaista.
7619: Lisääntyvän karjataloustuotannon markki- Kun kysymystä on jo tutkittu ja siitä
7620: noimiseksi on kaksi hyväksyttävää keinoa. tehty erinäisten toimikuntien ja komiteoitten
7621: Ensinnäkin on pyrittävä kotimaista kulu- taholta esityksiä hallitukselle, niin ei pitäisi
7622: tusta lisäämään kaikin keinoin. Toinen on tuottaa vaikeuksia selvittää asia sillä ta-
7623: ulkomaille vienti. Viennissä on ensimmäisenä voin, että kysymys voitaisiin käytännölli-
7624: suurena vaikeutena hintatason erilaisuus sesti ratkaista ja ryhtyä tarvittaviin toimen-
7625: meillä ja ulkomailla." Kun esimerkiksi viime piteisiin.
7626: syksynä tilapäisesti jouduttiin ostamaan ul- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
7627: komailta voita, niin ostohinta Tanskasta oli dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
7628: 250:50 kilolta ja USA:sta on tarjottu 211:37 muksen,
7629: kilolta. Sianlihan vastaava ulkomainen osto- että hallitus kiireellisesti selvityt-
7630: hinta on ollut Tanskasta 113: 56 ja Ruot- täisi ja antaisi Eduskunnalle esityksen
7631: sistil 114: 81. tarkoituksenmukaisen kar,iataloustuot-
7632: Jo nämä numerot osoittavat, kuinka suuri teitten vientimaksurahastojärjestelmän.
7633: tosiaan on ero kotimaisten ja ulkomaisten aikaansaamisesta.
7634: hintojen kesken. Karjataloustuotteitten Vien-
7635: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
7636:
7637: Matti Lepistö. Väinö Tikkaoja.
7638: Mikko Hult. Artturi Koskinen.
7639: Arvo Sävelä. E. Pusa.
7640: 144
7641:
7642: IV,45. - Toiv.al. N: o 40.
7643:
7644:
7645:
7646: Kähönen ym.: .A..tUtuslakien mukaisten lainojen saattamisesta
7647: ehdo.iltaan yhdenmukaisiksi Arava-lainojen kanssa.
7648:
7649:
7650: Eduskunnalle.
7651:
7652: Verrattaessa toisiinsa niitä lainoja, joita ovat Arava-lainoissa pitemmät. Samoin on
7653: valtion varoista myönnetään toisaalta ns. huomattavaa eroa siinä, että lainamäärät ovat
7654: Arava-lain nojalla kaupunkien ja asutuskes- Arava-lainoissa huomattavasti suuremmat,
7655: kusten rakentajille ja toisaalta ~tuslain tai mikä johtuu siitä, että kustannusarviot teh-
7656: maanhankintalain mukaan maaseudun asun- dään väljemmillä perusteilla kuin asutus-
7657: tojen rakentajille, on helppo havaita hyvin tilojen kustannusarviot. Kun vielä otetaan
7658: huomattavia periaatteellisia eroavaisuuksia huomioon se, että halpoja Arava-lainoja voi-
7659: ensinmainittujen lainojen hyväksi. Näistä vat saada hyvinkin varakkaat henkilöt, ovat
7660: ~roavaisuuksista mainittakoon kohtuuttomim- eroavaisuudet Arava-lainojen ja asutuslaino-
7661: pana se, että Arava-rakentajat joutuvat mak- jen välillä niin suuret, että asiaan olisi no-
7662: samaan saamistaan lainoista korkoa vain peasti puututtava, jotta yhdenmukaisuus saa-
7663: 1 %:n mukaan. Vaikka korkoprosenttia ei taisiin aikaan.
7664: ole nimenomaan Arava-laissa lyöty tämän Edellä olevan perusteella kunnioittaen
7665: ·suuruisena lukkoon, on nykyinen käytäntö, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7666: jota tuskin voidaan muuttaa, kuitenkin täl- vomuksen,
7667: lainen. Sensijaan joutuvat sekä maanhan-
7668: kintalain mukaan että asutuslain mukaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7669: lainoja saavat rakentajat maksamaan korkoa toimenpiteisiin a.tUtuslakien mukaan
7670: 3 %: n mukaan eli kolme kertaa enemmän annettujen ja annettavien lainojen
7671: kuin Arava-rakentajat. Muitakin eroavai- saattamiseksi koroltaan, kuoletuksel-
7672: -suuksia maaseudun rakentajien vahingoksi taan ym. ehdtn'ltaan yhdenmukaisiksi
7673: .on olemassa. Niinpä lainojen kuoletusajat Arava-lainojen kanssa.
7674: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
7675:
7676: Urho Kähönen. Esa Koivusilta.
7677: Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen.
7678: Eemil Luukka.
7679: 149
7680:
7681: IV,46. - Toiv.al. tf: o 41.
7682:
7683:
7684:
7685: J. Wirtanen ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja meno-
7686: arvioon jaettavaksi Käsiteollisuuden Edistämissäätiön
7687: kautta avustuslainoina käsi- ja kotiteollisuusyrittäjt'Ue.
7688:
7689:
7690: Eduskunnalle.
7691:
7692: Varsinaiset käsi- ja kotiteollisuusyrittäjät, v. 1954 tasaluvuin 20 % ollut sellaisia, jotka
7693: jotka kuuluvat maamme elinvoimaiseen ja ovat anoneet alle 350 000 mk:n suuruista
7694: omalla työllään itsensä elättävään kansan- lainaa, mutta lainaehtojen ja lainojen hoito-
7695: osaan, ovat tähän saakka joutuneet suoritta- vaikeuksien takia varsinaisille käsi- ja koti~
7696: maan kone- ja työvälinehankintansa kalliin teollisuusyrittäjille on voitu myöntää vain
7697: pankkiluoton turvin. Ehkäpä ainoana ja 5 % jaettavana olevasta määrästä eli n. 30
7698: melkoisen vaatimattomana apuna heillä on milj. mk.
7699: ollut v. 1940 perustettu Käsityön ja Pien- Jotta myös käsi- ja kotiteollisuuden yrit-
7700: teollisuuden Huoltotoimikunta, nykyinen täjät tulisivat osallisiksi tästä valtion halpa-
7701: Kiisiteollisuuden Edistämissäätiö, joka sodan korkoisesta lainoituksesta, esitämme kunnioit-
7702: aikana Ruotsista saadulla 10 000 000 mk:n tavasti edellä oleviin perusteluihin viitaten
7703: pääomalla on mahdollisuuksien mukaan koet- ja huomauttaen, että ilmeisesti määrärahaa
7704: tanut toimia tämän ryhmän luotonantajana. asetettaessa oli tarkoitus nämäkin piirit ottaa
7705: Kilpailu pakottaa kuitenkin jo tämänkin huomioon, että eduskunta hyväksyisi toivo-
7706: yrittäjäryhmän hankkimaan itselleen ajan- muksen,
7707: mukaisia koneita, joiden rahoitus tuottaa
7708: heillJe suuria vaikeuksia. Tätä kuvastaa sel- että hallitus ottaisi lisäyksenä ku-
7709: västi säätiön tilasto, jonka mukaan aikaisem- luvan vuoden tulo- ja menoarvioon 19
7710: min keskimääräinen lainasumma oli 30- Pl. II: 23 momentilla olevaan käsi- ja
7711: 50 000 mk, mutta oli v. 1955 jo 102 000 pienteollisuutta varten osoitettuun
7712: mk. 600 000 miljoonan markan avustus-
7713: Eduskunta on viime vuosina. merkinnyt lainamäärärahaan 40 miljoonaa mark-
7714: käsi- ja pienteollisuuden edistämiseen avus- kaa jaettavaksi Käsiteollisuuden Edis-
7715: tuslainoja 600 milj. mk. Lainananojista oli tämissäätiön kautta käsi- ja kotiteolli-
7716: suusyrittäjille.
7717: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
7718:
7719: Johannes Wirtanen. Jaakko Hakala.
7720:
7721:
7722:
7723:
7724: 19 E 75/56
7725: IV,47.- Toiv.al. lf:o 42.
7726:
7727:
7728: Kosola. ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
7729: MaakutnnaUiset Pien:te&lisuusliitot r. y: lle sen toiminnan
7730: tukemiseksi.
7731:
7732: Eduskunnalle.
7733: Maan talouspoliittisiasa oloissa ilmenevä elinkelpoista ja kansantaloudellisesti hyväk-
7734: epävarmuus ja vakiintumattomuus heijll8tuu syttävää pienteollisuutta lisäämällä otettu
7735: ehkä kaikkein selvimmin maaseutuun ja sen yhä laajemmissa piireissä esille.
7736: &losuhteisiin. Lisääntyvä rakenn~työttömyys, Kun on ilmeistä, että meidän maallamme
7737: maaltapako, jopa suoranainen maaseudun on tässä suhteessa suunnilleen samanlaiset
7738: autioituminen.kin ovat tästä kouriintuntuvia mahdollisuudet kuin muillakin vastaavassa
7739: esimerkkejä. Maatalouden kannattavuuden asemassa olevilla mailla, jopa erinäisten
7740: aleneminen, maatilO'jen liian pieni keskimää- käyttämättömien .aineellisten reservien takia
7741: 1l'äinen koko sekä näiden muutosten kanssa paremmatkin, on maaseudun teollistamisen
7742: samanaikaisesti tapahtunut maa- ja metsä- laatu ja laajuus, sen mahdollisuudet, toteut-
7743: talouden koneeliistuminen ja rationalisointi tamistavat ja päämäärät otettava yhtenäisen,
7744: ovat ,johtaneet siihen, että suoritettujen las- looskitetyn ja asiallisen tutkimuksen koh-
7745: kelmien mukaan 2-15 peltohehtaarin tiloilla teeksi.
7746: on nykyisin noin 300 000 muunMttua työ- Maakunnalliset Pienteollisuusliitot r.y.,
7747: töntä. Samoin osoittavat tilastot, että autio- joka toimii maakunnallisten pienteollisuus-
7748: tilojen määrä on noussut lähes tuhanteen. - liittojen keskusjärjestönä, on ottanut tämän
7749: Jo nämä luvut yksinkin ovat niin hälyttäviä, tehtävän hoitaakseen. Jotta toiminnalle kui-
7750: että niihin olisi ehdottomasti kiinnitettävä tenkin saataisiin riittävän luja ja reaalinen
7751: se huomio, jonka ne ansaitsevat. Kun tämän perusta, on valtiovallan oltava mukana lii-
7752: lisäksi on laskettava mukaan vielä ne erit- ton taloudellisessa tukemisessa. Samoin kuu-
7753: täin suuret menot, jotka muuttoliikkeen koh- luu valtion tehtäviin erinäisten koko maata
7754: teena oleville asutuskeskuksille aiheutuvat koskevien perustutkimusten suorittaminen
7755: siitä, että ne eivät ole voineet eivätkä ehti- sekä määrätyt taloudellisten mahdollisuuk-
7756: neetkään varustautua vastaanottamaan ny- sien inventoinnit.
7757: kyistä suuruusluokkaa olevaa väestönsiirtoa Kun on selvää, että se työ, jota Maakun-
7758: riittävän tehokkain ja tarkoituksenmukaisin nalliset Pienteollisuusliitot r.y. suorittaa, liit-
7759: keinoin, edustaa nykyinen maaseudun oloissa tyy välittömästi valtion omiin etuihin, ja
7760: ilmenevä yhteiskunnallinen sairaustila !>el- kun tulokset tästä työstä myöskin koituvat
7761: laista yhteiskuntamme koko perustaa järkyt- viime kädessä koko yhteiskunnan hyväksi,
7762: tävää kriisiä, että sen lievittämiseksi olisi on valtiovallan tehtävänä huolehtia omalta
7763: otettava käytäntöön kaikki käytettävissä ore- osaltaan siitä, että liitto pääsee toimimaan
7764: vat keinot. tehokkaasti ja että sille on taloudellisesti
7765: Eräitä tällaisia keinoja onkin jo esitetty. mahdollista onnistua työssään.
7766: Pääperiaatteena niillä on se, että maaseu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7767: dun taloudellista perustaa olisi vahvistettava, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7768: kehitettävä ja levennettävä niin paljon, että muksen,
7769: vaikka nykyistä kehitystä ei pyrittäisikään
7770: kääntämään täysin päinvastaiseksi, se kui- että hallitus antaisi EduskunnaUe
7771: tenkin saataisiin palautetuksi normaaleille, esityksen 10 miljoonan markan miiä-
7772: sosiaalisesti, kansantaloudellisesti ja väestö- rärahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
7773: poliittisesti hyväksyttäville raiteme. Tässä 1956 tulo- ja menoarvioon Maakun-
7774: mielessä on maaseudun elinkeino-olojen vah- nalliset Pienteollisuusliitot r.y :lle sen
7775: vistaminen ja monipuolistaminen lähinnä toiminnan tukemiseksi.
7776: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
7777:
7778: lf. Kosola.. Niilo Honkala..
7779: IV,48. - Toiv.al. N:o 43
7780:
7781:
7782:
7783: II&kala~ Pienteoni.tuuden tarvitsemien luottojen koron alen-
7784: .tmn.ise&tfl.
7785:
7786:
7787: Ed u akunnall e.
7788:
7789: Vuosi vuodelta on työtilaisuuksien puute Siinäkin tapauksessa, että U\lSi yrittäjä on-
7790: maaseudulla käynyt yhä suuremmaksi. Met.· nistuu luottoa saamaan, on ae huomattavan
7791: sätöitä ei monellakaan paikkakunnalla riitä korkeakorkoista, mikä luonnollisesti vaikellt·
7792: kuin pienelle osalle työtä tarvitsevia. Vaikka taa ensimmäisten vuosien toimintaa ja yri-
7793: valtion toimesta onkin työttömyystöitä jär- tyksen edelleen kehittämistä. Kun ,enaim-
7794: jestetty viime vuosina entistä enemmän, ovat mäisten vuosien .tuotto tavallisesti supistuu
7795: tällaiset toimenpiteet kuitenkin vain osarat- varsin vaatimattomaksi, muodostuu kork{)jen
7796: kaisuja, eivätkä poista itse kysymyksen maksaminen ja velkojen kuolettaminen ~i
7797: ydintä. Kun otetaan vielä huomioon lähi- tykselle monesti kohtalokkaaksi. Tämän
7798: vuosina työmarkkinoille astuvat nuoret ,;suu- vuoksi olisikin valtion varoilla pyrittävä tu-
7799: ret ikäluokat", muodostuu työllisyystilanne kemaan uusien pienyrittäjien asemaa eshn.
7800: entistä vaikeammaksi juuri maaseudulla. myöntämällä lainoja, joilla korkokantaa voi-
7801: Työtilaisuuksia tulisi näin ollen lisätä taisiin alentaa. Normaali nykyinen korko-
7802: mahdollisimman runsaasti. Kun kuitenkin kanta on n. 8 %. Tuntuva huojennus olisi
7803: itse maa- ja metsätaloudella tuskin lähivuo- jo se, että korkokanta voitaisiin alentaa esim..
7804: sinakaan tulee olemaan ratkaisevassa määrin 5 %: iin. Arvioimalla, että pienyrittäjillä
7805: mahdollisuuksia lisätä työtilaisuuksia, on koko maassa on ehkä suunnilleen miljardin
7806: maaseudulla pyrittävä kehittämään elinkel- markan määrästä 8 % :n lainoja, merkitsisi
7807: poista pienyritystoimintaa. Voidaankin sa- korkokannan alentaminen 5 % : iin 30 miljoo-
7808: noa, että pienyrityksillä tässä suhteessa on naa markkaa. Tällaisen määrärahan irroit-
7809: melkoisia mahdollisuuksia. Käytännöllisinä taminen valtion varoista ei tunnu kohtuutto-
7810: esimerkkeinä voidaan mainita eräät Satakun- malta, varsinkin kun tällä toimenpiteellä voi-
7811: nan ja Etelä-Pohjanmaan pitäjät, joissa on taisiin ratkaisevasti edistää pienyritysten
7812: silmäänpistävän voimakkaasti kehittynyttä muodostumista maaseudulle ja .siten lisätä
7813: pienyrittäjätoimintaa. Näillä paikkakunnilla työtilaisuuksien lukua ja yleistä hyvin-
7814: on työttömyyttä esiintynyt huomattavasti vointia.
7815: vähemmän kuin muualla sekä on sitä paitsi Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
7816: havaittavissa yleistä vaurastumista. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7817: Maassamme yleisesti ja tarkoituksellisesti muksen,
7818: harjoitettu kireä rahapolitiikka on kuitenkin että hallitus tutkituttaisi mahdolli-
7819: erityisesti maaseudulla, joasa normaalistikin suuksia alentaa pienteollisuuden tar-
7820: on huutava pääoman puute, tuntunut luotto- vitsemien luottojen korkoa ja ryhtyisi
7821: vaikeuksina niin, että uusien pienyrittäjien tutkimuksen osoittamiin toimenpitei-
7822: on ollut äärimmäisen vaikeata päästä alkuun. siin.
7823: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
7824:
7825: Jaakko Hakala.
7826: 148
7827:
7828: IV,49. - Toiv.al. lt:o 44.
7829:
7830:
7831:
7832: Mannila. ym.: Maaseudun sähköistämisen edistämiseen myön-
7833: netyn määrärahan jakoperusteiden muuttamisesta.
7834:
7835:
7836: E d u s k u n n a ll e.
7837:
7838: Maaseudun sähköistämistä on avustettu Näiden epäkohtien poistamiseen ja säh-
7839: vuosittain tarkoitukseen varatun määrä- kön tarpeen tyydyttämiseen eivät nykyi-
7840: rahan turvin. Tämä on tapahtunut valtio- set sähköistysmäärärahan jakoperusteet
7841: neuvoston määräämien jakoperusteiden mu- myönnä apua. Jakoperusteet olisi muutet-
7842: kaan määrätyn rajan ylittävien kustannus- tava sellaisiksi, että niissä otettaisiin huo-
7843: ten peittämiseksi. Tällä tavoin on jako ta- mioon paikkakunnan ja yksityisenkin talou-
7844: pahtunut muutamien suurien sähköyhty- den asema ja avustuksen tarve. Tällä
7845: mien kautta ja niiden toiminta-alueilla. tavoin entistä suuremmat alueet samallakin
7846: Muuntajapiirissä, jonka kustannukset ovat määrärahalla saataisiin maaseudulla säh-
7847: nousseet määrätyn rajan yli, ovat avustuk- köistetyksi ja tällä tavoin tasaisemmin
7848: sesta hyötyneet kaikki osakkaat, vaikka koko maaseutu huomioon ottaen. Kokemus
7849: joukossa saattaisi olla hyvin varakkaitakin. ·on osoittanut miten yksityistalouteen koh-
7850: Toisessa tapauksessa taas muuntajapiirin distettu avustus on sopinut uudisraivausta,
7851: yleiskustannusten jäädessä tämän rajan salaojitusta, kivenraivausta ja koko maa-
7852: alle, voi hyvinkin avustuksen tarpeessa taloustuotannon kannattavuutta edistä-
7853: oleva pienviljelijäseutu jäädä ilman tätä mään.
7854: tukea. Yhtenä tärkeimmistä toimenpiteistä maa-
7855: Maaseudun sähköistyskomitean mietin- talouden rationalisoinnissa on maaseudun
7856: nössä sanotaan, että muita kohtia tär- sähköistys. Sähkön palvellessa maataloutta
7857: keämpi on paikkakuntien ja tulevien kulut- tulee monipuolisen voimankäytön ja valon
7858: tajien taloudellinen kantokyky. Teknilli- mukana tarpeellista viihtyisyyttäkin, jota
7859: sessä mielessä voitaisiin kaikki sähköistys- maaseudulla kipeästi tarvitaan.
7860: tarpeet tyydyttää. Samassa mietinnössä Edellä olevan perusteella ehdotamme
7861: todetaan edelleen, että sähköistämättömien kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
7862: talouksien lukumäärä oli likimäärin sama toivomuksen,
7863: sekä suhteellisen hyvin sähköistetyllä
7864: alueella Etelä-, Lounais-, Länsi- ja Keski- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
7865: Suomessa että heikosti sähköistetyllä joilla maaseudun sähköistystä edistä-
7866: alueella Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tämä vän määrärahan jakoperusteita uusi-
7867: yhtä suuri sähkön tarve hyvin sähköiste- malla ja nykyaikaisiksi muuttamalla
7868: tyllä alueella johtuu suurelta osalta syr- entistä suuremmat alueet maaseutua
7869: jäisistä seuduista ja vähävaraisuudesta. saataisiin sähköistetyksi.
7870: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
7871:
7872: Onni Mannila.. Heikki Soininen. Yrjö Sinkkonen.
7873: Hem.ming Lindqvist. Artturi Koskinen. Urho Kähönen.
7874: Sylvi Ha.linen. .Artturi Jämsen. Matti Mattila.
7875: Kalle Ka.uha.nen. Yrjö Hautala. Nestori Kaasalainen.
7876: Eino Uusitalo. Aleksi Kiviaho. T. Saloranta.
7877: 149
7878:
7879: IV,lSO. - Toiv.al. lf:o 45.
7880:
7881:
7882:
7883: Kulovaara ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoar-
7884: vioon maaseudun sähköistämisen tukemiseen.
7885:
7886:
7887: Eduskunnalle.
7888:
7889: Vuoden 1956 tulo- ja menoarviossa edus- näistä noin 35 000 mk/ty maksavista töistä
7890: kunta hyväksyi maaseudun sähköistämiseen saadaan valtionavustusta noin 6 000 mk/ty,
7891: 350 000 000 mk. Koska kuitenkin nyt on il- joka siis on suunnilleen sama kuin näistä
7892: mennyt, että viime vuoden aikana valmistu- menoista johtuva liikevaihtovero.
7893: neille sähköistyksille olisi maaseudun säh- Avustus auttaa ratkaisevasti syrjäseutujen
7894: köistyskomitean laatimien avustusperusteiden ja saaristojen sähköistystyötä sekä teknilli-
7895: mukaan jaettava noin 400 000 000 mk, mer- sesti että taloudellisesti. Samalla se saa ai-
7896: kitsee tämä sitä, että määräraha on noin kaan sähköistyksen toteuttamisen yhteydessä
7897: 50 000 000 mk liian pieni jo suoritetuille välttämättömän yhteistoiminnan sähköntar-
7898: sähköistyksille ja että tänä vuonna toteutet- vitsijoiden keskuudessa tasoittamalla säh-
7899: tavaksi aiotuille sähköistyksille ei menoar- köistyskustannukset jokaiselle yhtä suureksi
7900: viossa ole ollenkaan varoja. tariffiyksikköä kohti.
7901: Edelläoleva tuli tulo- ja menoarvion kä- Koska tällä hetkellä käytännöllisesti kat-
7902: sittelyn · yhteydessä valtiovarainministeriön soen avustusmäärärahaa ei ole, on vaikeata
7903: tietoon ja luvattiin hoitaa ensimmäisen lisä- ryhtyä toteuttamaan suunniteltuja uusia
7904: menoarvion yhteydessä. sähköistyksiä. Vain sillä edellytyksellä, että
7905: Tämän johdosta toivoisimme hallituksen tämän vuoden budjetissa olisi määrärahoja,
7906: varaavan ensimmäiseen lisämenoarvioon voisi niitä toteuttaa. Jakamalla tästä mää-
7907: 50 000 000 mk viime vuoden aikana valmis- rärahasta valtionavustusta työn kestäessä ja
7908: tuneille avustuskohteille ja 200 000 000 mk heti työn valmistuttua helpotettaisiin tilan-
7909: tämän vuoden aikana toteutettaville maaseu- netta normaaliseen järjestykseen ja vältyt-
7910: tusähköistyksille. täisiin valtionavustuksen odotuksesta aiheu-
7911: Tässä yhteydessä haluamme kiinnittää hal- tuviita korkomenoilta.
7912: lituksen huomiota siihen:, että myönnettävä Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
7913: avustus sähköistystä toteutettaessa palautuu ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7914: liikevaihtoveron muodossa takaisin valtiolle, vomuksen,
7915: sillä paitsi tarvittavat linjarakennukset, jotka
7916: maksavat noin 18 000 mk/tariffiyksikkö (ty), että hallitus antaisi Eduskunnalle
7917: maksavat sisäjohtoasennukset noin 10 000 esityksen 250 000 000 markan ottami-
7918: mk/ty ja sähkö-, radio- sekä muut sähkön- sesta lisäyksenä vuoden 1956 tulo- ja
7919: kulutuslaitteet noin 7 000 mk/ty. Yhteensä menoarvioon maaseudun sähköistämi-
7920: sen tukemiseen.
7921: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1956.
7922:
7923: Urho Kulovaara. E. Pusa. Eino E. Beikura.
7924: Rafael Paasio. Veikko Kokkola. Heikki Soininen.
7925: Varma K. Turunen. Arvo Sävelä. Urho Kähönen.
7926: Arvo Ahonen. Sven Bögström. Albin Wickman.
7927: IV,51. - Toiv.al. N: o 46.
7928:
7929:
7930:
7931: Ta\11'ia.inen ym.: 8y1"jälist.e1t. seutujen sähköistämiseen myön-
7932: n:ettävi:en ~wst'Ustett: ja lainojen saannin helpottamisesta.
7933:
7934:
7935: E d· u 8 k u tt n a ll e.
7936:
7937: Sodan j·äikeen on· maase'Udllln sähköistämi'- koska 'On luonnollista, että sähkölin.jQjen ra-
7938: sessä päästy huomatta:v:asti ete-enpäin. Sitä kentaminen tulee siellä tal'iffiyksikköä k'6hti
7939: ovat suuressa: määrin · edistäneet valtion kalliimmaksi kuin taajaan a1lutuilla seu-
7940: myöntämät a\"tlS't1illkset ja lainat sähköyhty- duilla. Sähköistämisoon myönnettäviä. mää'"
7941: mille. Viime aikioma; on valtion avustus- ja rärahoja ei olisi siis supistettava, vaan päm-
7942: lainoitustoimintaa kuitenkin ryhdytty enti~ vastoin niitä olisi lisättävä. Niinikään ei tlle
7943: sestään su:pistam.aan, m:itä. osoittaa mm. se, 'Oikeudenmukaista, että valti'On viran'Omaiset
7944: ~ttä valtion talo- jår menoarviossa olevia säh- asettavat maaseudun sähkäyhtymille ehtoja,'
7945: ka.istämismää.:räraho}a on hallituksen vaati- jo-illa estetään syrjäisten seutujen sähköistä-
7946: muksesta jatlar~sti ·vähenn~tty. Niinikään minen. Tämän vuoksi ja edellä olevaan vii-
7947: vtition virano~isten toimesta on sähkQyhty- taten esitämme kunnioittaen eduskunnan hy-
7948: mille määrätty lainojen ja avustusten eh- väksyttäväksi toivomuksen,
7949: doksi, ettei säh'köistämistä sa:a ulottaa alueille,
7950: missä kustannll'ks$t k00.'0ar'fat yli 18 000 mar- että hallitus ryhtyisi sdlaisiin toi-
7951: lmn tariffiyksikköä kohden. Tämä on joh:- menpiteisiin maamme S1J*'jäisten, 8'6#-
7952: tgnut siihen, että ttut:&llnm>e syrjäiset seudut tujen sähköistämisefl. edistämiseksi, ~Uii
7953: O\l'at jään~t sählt1>istämlittä. sähkönjakelt'tyhtymiUe avu.stuste'Jt ja
7954: lai~Jen saa11ttiin nähden asetetut -ek-
7955: Nyt on ma1assrMtnne ·sähk-öistämätti pää-
7956: asi388a. sytojäiset ja ha;rvaan astttut seudut, d()t, jotka raj{)ittavat :aähkö~ilftjoj.en
7957: rakentamis-ta, pO'istettllm.
7958: Helsingissä 16 päåvä:nä helmikuuta 1956.
7959:
7960: Hannes Ta'IJriainen. lTma Torvi
7961: Billo~o. Pentti Uedes.
7962: Antti Kinnunn..
7963: 15-1
7964:
7965: IV,52. - Toiv.al. N:o 41.
7966:
7967:
7968:
7969: Niemino: SäkkQvomalaitoksen rakentamisesta Patokin kos-
7970: keen H einiiveden kunnassa.
7971:
7972:
7973: Ed uskun n a 11 e.
7974:
7975: Maaltapako teollisuus- ja muihin liike- teollisuuden palvelukseen olisi edullista ja
7976: keskuksiin on viime aikoina muodostunut asiallista, mikä samalla au:ttaiBi maa.setttu-
7977: uhkaavan suureksi. Sen seuraukset liike- '\t.äestöä toimeentulonsa saamisessa.
7978: kesku:kSis.sa ovat vaikeat, varsinkin asunto- Heinäveden kunnan halki virtaa osa Vu~
7979: kysymyksen kohdalla. Ei ·ole tervettä·· yh- sen vesistön valtavista. vesimassoista. Täällä
7980: teiskunta:kehitystä liiallisen muuttoliikkeen on myöskin suuria koskia, joissa on riittä-
7981: syntyminen ja liikeke&rusten ahtaminen tun- västi vettä suurenkin sähkövoimalaitok-
7982: gokseen asti maaseutnvä.estöllä. Olisi ryh- sen tarpeisiin. Esim. Patokin koskessa on
7983: dyttävä toimenpiteisiin maaseutuväestön aae- putousta noin 24 metriä ja vesimBISSoja vyö-
7984: man parantamiseksi ja siten liiallisen .maal- ryy valtavasti tämän putouksen kautta. Alue
7985: tapaon estämiseksi. on muutenkin mitä parhain sähkövoimalai-
7986: Ilman huomattavia maaseutuolojen uudis- toksen sijoittamiselle. Myöskin teollisuud~n
7987: tuksia ei 1mitenkaan edellä mainittua muut- tarkoituksiin on alue edullinen, varsinkin
7988: toliikettä. voida supistaa, sillä maaseutu- kun Varkauden-Joensrmn rautatie kulkee
7989: väestö on joutunut entistä suurempiin vai- Heinäveden kunnan halki ja mainittujen
7990: keuksiin toimeentulonsa turvaamisessa. Maa- koskien läheisyy.d~. Olisi ensin rakennet-
7991: talouden koneellistuminen. i1'roittaa jatku- tava voimalaitos Patokin koskiin ja siten
7992: vasti ihmistyövoimaa maatalouden palveluk- luotava edellytykset teollisuuden kehittämi-
7993: sesta ja metsätyötkin ovat siinä määrin selle tälle alueelle.
7994: muuttuneet, ettei niihin tarvita enää niin Patokin koskien valjastaminen sähkövoi-
7995: paljon työntekijöitä kuin ennen. Tästä joh- man palvelukseen olisi suuritnerkityksellistä
7996: tuen maaseudulla on muodostunut entistä myöskin valtakunnan yleisen voimatalouden
7997: enemmän sellaisia työvoimareservejä, joita kannalta, sillä alueelle sijoitettuna uusi voi-
7998: maaseutu ei kykene nykyisellään käyttämään malaitos voisi antaa sähkövoimaa sangen laa-
7999: tuottavaan työhön. Tällaisen työvoiman on jalle alueelle ympäristöönsä ja siten täyttää
8000: ollut pakko lähteä etsimään työtä ja toi- merkittävän osan valtakunnan voimatalou-
8001: meentuloa liikekeskuksista. dessa. Tällaista mahdollisuutta ei saisi jät-
8002: Maaseudun osittainenkin teollistaminen tää käyttämättä, vaan Patokin koskien vielä
8003: olisi keino, jolla varattaisiin toimeentulon hukkaan valuvat vesimassat olisi saatava ta-
8004: edellytyksiä maaseutuväestölle ja suurelta louselämän palvelukseen ja ennen kaikkea
8005: osalta estettäisiin liiallista muuttoliikettä lii- elvyttämään maaseudun elinmahdollisuuksia.
8006: kekeskuksiin. On kyllä olemassa monia han- Valtiovallan olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin
8007: kaluuksia maaseudun teollistamisessa, mutta tällaisten arvojen käyttämiseksi ja maaseu-
8008: on myöskin monia maaseutupaikkakuntia, dun teollistamisen edistämiseksi.
8009: missä teollisuudelle on erittäin edulliset edel- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
8010: lytykset. On riittävää koskivoimaa teollisuu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8011: den voimalähteeksi, on raaka-aineiden run-
8012: sautta ja vieläpä valmiiden tuotteiden kulu- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
8013: tuskeskuksiin kuljettamismahdollisuudetkin. siin sähkövoimalaitoksen aikaansaami-
8014: Tällaisten alueiden ensisijainen käyttäminen seksi Heinäveden kunnassa sijaitse-
8015: vaan Patokin koskeen.
8016: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
8017:
8018: Niilo Nieminen.
8019: 162
8020:
8021: IV,63. - 'l'oiv.al. N:o 48.
8022:
8023:
8024:
8025: Asvik ym.: Polttoturvetta käyttävän kaasuturbiinisähkövoi·
8026: malaitoksen perustamisesta Etelä-Pohjanmaalle.
8027:
8028:
8029: E d u s k u n n a 11 e.
8030:
8031: Maassamme on suoalueita n. 10.4 milj. ha. santaloudellisesti hyöty muodostuisi huomat-
8032: Huomattavan suuret alueet näistä sisältävät tavan suureksi sähköenergian tuotannossa ja
8033: polttoturvetuotannolle sopivaa turvetta. Suo- toisaalta voitaisiin tarjota maaseudulle työ-
8034: alueista suurin ja käyttökelpoisin sijaitsee tilaisuuksia uusien tuotanto- ja teollisuuslai-
8035: Etelä-Pohjanmaalla Kauhajoen ja Jalasjär- tosten perustamisen kautta. Käsityksemme
8036: ven kuntien alueella. Useampaa suoryhmää mukaan hallituksella olisi syytä ryhtyä sel-
8037: hyväksi käyttäen on ko. alueella polttotur- vittämään, mitä mahdollisuuksia on tuottaa
8038: peen ottoon kelvollista suota n. 4 500 ha, taloudellisesti sähkövoimaa kotoisella poltto-
8039: mikä riittäisi n. 10 milj. tonnin tuotanto- turpeella.
8040: määrään kuivaa turvetta. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
8041: Mainitun alueen tarjoamat voimavarat so- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8042: pisi mainiosti käyttää esim. valtion toimesta
8043: perustettavassa turvekäyttöisessä kaasutur- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8044: biinisähkövoimalaitoksessa. Suoalueitten voi- poUtoturvetta käyttävän kaasuturbiini-
8045: mavarojen hyväksikäytöllä tyydytettäisiin sähkövoimalaitoksen perustamiseksi Ja-
8046: Etelä-Pohjanmaan alituotantoalueena sähkö- lasjärven tai Kauhajoen kuntacm
8047: voiman tarve kotoisilla raaka-aineilla. Kan- Etelä-Pohjanmaalla.
8048: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
8049:
8050: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
8051: Nestori Nurminen. G. Rosenberg.
8052: 153
8053:
8054: IV,54.- Toiv.al. N:o 49.
8055:
8056:
8057:
8058:
8059: Liljeström ym.: Kotimaisen tet·ästeollisuuden kehittämisestä.
8060:
8061:
8062:
8063: Eduskunnalle.
8064:
8065: Metalliteollisuutemme oma raaka-ainepohja tusasteen kehittämisestä ajankohtaiseksi. Tästä
8066: on, kuten tunnettua, vielä varsin suppea. syystä olisi pikaisesti laadittava suunnitelmat
8067: Vaikka olemmekin useiden ei-rautametallien raudanhuoltomme pysyväksi turvaamiseksi
8068: suhteen omavaraisia, joutuu metalliteollisuu- maamme raaka-ainepohjaa hyväksikäyttäen.
8069: temme toimimaan pääraaka-aineittensa, rau- Tämä on välttämätöntä myös raudan ja te-
8070: dan ja teräksen osalta jatkuvan tuonnin va- räksen kulutuksen jatkuvaa kasvua ja laajen-
8071: rassa. Kysymys maamme raudanhuollosta on tuvan metalliteollisuutemme kilpailu- ja toi-
8072: useissa eri otteissa antanut aihetta harkita mintamahdollisuuksia silmälläpitäen. Tämä
8073: raudantuotantomme lisäämistä nykyistä suu- merkitsisi myös teollisuutemme riippumatto-
8074: rempaa omavaraisuutta silmällä pitäen. Eri- muutta ulkomaisiin markkinoihin nähden.
8075: koisesti on kysymys muodostu.nut ajankohtai- Maassamme on toistaiseksi vielä suhteelli-
8076: seksi silloin, kun lisääntyneestä tarpeesta joh- sen rajoitetussa määrin suoritettu suunnitel-
8077: tuen toimitusajat rauta- ja teräsmarkkinoilla mallista ja määrätietoista malminetsintää.
8078: ovat olleet pitkät tai on jouduttu maksa- Tämän vuoksi olisi valtiovallan taholta asiaan
8079: maan ylihintoja välttämättömän tuontitar- kiinnitettävä nykyistä suurempaa huomiota.
8080: peen tyydyttämiseksi. Viime aikoina tapahtuneiden uusien malmi-
8081: Metalliteollisuutemme pääraaka-aineet voi- esiintymien löytäminen tukee käsitystä, että
8082: daan jaoitella: rauta- ja terästeollisuuden maapohjamme saattaa sisältää arvokkaita
8083: perusraaka-aineet, malmi, romu ja billetit, mineraalirikkauksia, joiden käyttöönotto olisi
8084: - takkirauta, - valssaustuotteet, levyt, put- metalliteollisuudellemme mitä merkitykselli-
8085: ket ja erilaiset profiiliraudat. Valssaustuot- sin. Raudantuotantomme jalostusasteen nos-
8086: teiden vuotuinen kulutus, tuotanto ja tuonti tamisessa täytyy ottaa huomioon myös ne
8087: ovat viime aikoina vaihdelleet 450-500 000 uudet teknilliset menetelmät, joita viime vuo-
8088: tonniin. Tästä on kotimaisen tuotannon sina on eräissä Euroopan maissa kehitetty.
8089: osuus edustanut noin 40 %. Vuosittain jou- Terästeollisuutemme aikaansaaminen ja te-
8090: dutaankin raudan ja teräksen tuontiin uhraa- hostaminen luo myös suuressa määrin uusia
8091: maan merkittävä määrä ulkomaista valuuttaa mahdollisuuksia jatkuvasti lisääntyvän väes-
8092: myös ns. kovan valuutan maista. Viime tömme työllistämiseksi, puhumattakaan
8093: vuonna oli raudan ja teräksen lisenssiointi muista elintasoon liittyvistä ja kansantalou-
8094: 22.1 miljardia mk, lisenssianomuskannan den kannalta merkittävistä näkökohdista.
8095: edustaessa samanaikaisesti noin 35 miljar- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
8096: dia mk. kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväk-
8097: Maastamme vietiin ulkomaille v. 1955 noin syttäväksi toivomuksen,
8098: 180 000 tonnia rautarikastetta vastaten rauta-
8099: sisällöltään noin 110 000 tonnia. Kun ottaa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin t<Ji-
8100: huomioon tämän seikan jatkuvuuden sekä menpiteisiin kotimaisen terästeollisuu-
8101: maassamme lähivuosina mahdollisesti käyt- den kehittämiseksi siten, että perustet-
8102: töönotettavien uusien kaivosten toiminnan, taisiin sulatto ja valssilaitos nykyisin
8103: tulee kysymys raudanvalmistuksemme jalos-
8104:
8105:
8106: 20 }] 75/56
8107: IV,M. - Kotimainen terästeollisuus.
8108:
8109:
8110: tuotettavan rautarikasteen kotimaassa siihen eUmeUiseati liittyvää malmi?rt-
8111: jalostamista varten ja tehostettaisiin etsintätoimintaa.
8112: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
8113:
8114: V. Liljeström. Vilho Väyrynen.
8115: <1 Henriksson. Kalle J olånen.
8116: Bruno J. Sundman. 0. Lindblom.
8117: Meeri Kalava.inen. Juho Kuittinen.
8118: Onni Hiltunen. Juho Karvonen.
8119: Eetu Karjalainen. Lempi Lehto.
8120: Aino Malka.m.ä.lå. Martta Salmel&-J'ä.rvinen.
8121: Kaisa Hiilelä.. Unto Suominen.
8122: Edvard Pesonen. Anni Flinck.
8123: Elli Nurminen. Arvi Turkka..
8124: E. Pusa. Kalle Kauhanen.
8125: Tyyne Pa.a.sivuori. Otto Muikku.
8126: Mikko Bult. Viljo Rantala..
8127: Varma K. Turunen. Urho Kulovaara.
8128: Viljo Virtanen. Heikki Hykkää.lä.
8129: Väinö Tikka.oja. Eino Raunio.
8130: Arvo Ahonen. Veikko Kokkola.
8131: Kustaa. Alanko. Artturi Koslånen.
8132: Arvo Sä.velä. Matti Lepis.tö.
8133: Rafael Paasio. Olavi Kajala..
8134: Veikko Helle. Laura. Bra.nder-Wallin.
8135: Vappu Heinonen. Erkki Mohell.
8136: Impi Lukkarinen. Kalervo Haapasalo .
8137:
8138:
8139:
8140:
8141: •
8142: 165
8143:
8144:
8145:
8146:
8147: Lepistö: K eski-Pohjtmmaan talouseUimiint; kehit:ti:imisestii.
8148:
8149: E d u s k u n n a 11 e.
8150: Valtiovallan toimesta on eri ma-akuntien osaltaan selvittävät, miksi siirtolaisuus
8151: taloudellisia pulmakysymyksiä pyritty sel- tästä maakunnasta oli aikoinaan maan. suu~
8152: vittämään. Kun Keski-Pohjanmaa kuuluu rin ja miksi se myöskin vielä viime V'llO·
8153: maamme erääseen suurimpaan alityöllisyys- sina on jatkunut ulkomaille ja erikoisesti
8154: alueeseen ja siellä olevat pul;makysymyks8t maakunnan ulkopuolella oleviin asutuskes;.
8155: ovat erittäin suuria, olisi tämän maakun- kuksiin.
8156: nan taloudellisia ongelmia myös valtio- Keski-Pohjanmaan kaupungeissa ja liike~
8157: vallan toimesta selvitettävä. ·keskuksissa olevat elinkeinot, kauppa, lii-
8158: Keski-Pohjanmaa maakunnallisena ja kenne ja teollisuus antavat melko tasaiset
8159: erillisenä talousalueena erottautuu hyvin työtilaisuudet. Jyrkät konjunktuurimuutok-
8160: selvästi Etelä-Pohjamnaasta, liittyen set tietenkin voivat aiheuttaa heilahduksia.
8161: Pohjois~Suomen talo'USalueeseen. Etelä- ja Satamat luonnollisista syistä sitä vastoin an-
8162: Pohjois-Suomen rajaa on hyvin vaikea mää- tavat vain osan vuotta työtä niissä työsken-
8163: ritellä, ;mutta jos tuo raja johonkin mää- televille työntekijöille. Maaseudulla sitä
8164: rättyyn kohtaan on vedettävä, niin tuskin vastoin, erittäin tyypillinen on Himangan
8165: sitä sen oikeudenmukaisemmin voidaan kunta, on rakenteellista työttömyyttä ja
8166: tehdä, kuin ns. Pohjois-Suomen ohran- työvoiman ylitarjontaa. Mistä sitten uusia
8167: viljelysrajan länsiosassa suoritettu. Sehän työtilaisuuksia r
8168: alkaa Pietarsaaren seuduilta ja kulkee
8169: Iisa}meen ja edelleen. Keski-Pohjanmaalla Maanparannustyöt peruskuivatuksineen
8170: ovat taloudelliset kysymykset vastaavan- näyttelevät huomattavaa osaa niitten perus-
8171: laisia kuin Pohjois-Suomen kysymykset parannusten sarjassa, jotka Keski-Pohjan-
8172: yleensä, ja tämän maakunnan problee- maan maatalousolojen parantamiseUe ovat
8173: mat ovat yhtenäisiä ja liittyvät valta- aivan ensiarvoisia. Perkaus- ja kuivatustyöt
8174: kunnallisessa mielessä Pohjois-Suomen ta- ovat ensimmäisellä tilalla ja ne odottavat
8175: loudellisiin kysymyksiin. jatkuvasti uusia varoja.
8176: LKeski-Pob.janll!l;aan pientilallis- ja maa- Maataloustuotannon kohottamiseksi muu-
8177: seutuväen suurimpana taloudellisena kysy- tenkin tehtävä työ on mitä. ajankohtaisin.
8178: myksenä .on työllisyyskysymys. Jonkinlai- Satotulosten kohottamiu~, karjataJ,o.us.
8179: sen kuvan. tämän maakunnan .taloudelli- tuotannon parantaminen ja tuotannon
8180: sesta kartasta saa, kun mainitsee, että monipuolistuttaminen. ovat ajankohtaisia
8181: vuonna 1950 Slroritetussa maatalouslasken- tehtäviä ja ne vaativat ammattitaidon
8182: nassa oli Keski-Pohjanmaan maanviljelys- kehittämistä ja kasvattamista, jota ei saa
8183: seuran alueella vi]jelmiä 10 000·. Näistä oli laiminlyödä, ja siksi onkin kiinnitettävä
8184: alle 2 ha:n viljebniä 2 757 kpl., 2-5 ha:n huomiota maakunnan maataloudellisten
8185: viljelmiä 5 509 kpl. Yhteensä näitä ns. ammattikoulujen kehittämiseen ja. maa-
8186: työmies-pienviljelmiä oli 8 266 kpl. 10-15 talousneuvonnan tehostamiseen.
8187: na.:n viljelmiä oli 1672 ja yli 15 ha:n Ammattiopetuksen järjestäm:ine11l tuossa
8188: viljebniä vain 1 052. Tämä tilasto osoittaa, maakunnassa. josta niin runsaasti lähtee
8189: että n. .10% koko viljelmien lukumää- väestöä eri työaloille, on ensiarvoisen tär-
8190: rästä on sellaisia, joita voidaan pitää keä tehtävä ja siksi maakunnan ammatti-
8191: elinkelpoisina maatalousmielessä. Keskeisin koulukysymykset olisi saatava nopeasti
8192: kysymys maakunnan väestölle on juuri rntkaistuksL Keski-Pohjanmaan oloissa on
8193: työllisyyskysymys, sillä pienet tilat eivät ammattiopetus ja ammattitaidon hankkimi-
8194: anna kotona riittävästi työ- ja ansio- nen nuorisolle eräs tärkeimpiä koti-
8195: mahdollisuuksia. Nämä numerot omalta perintöjä, mitä maakunta voi heille antaa.
8196: 156 IV,55. - Kellki-Pohjamnaan talouselämä.
8197:
8198:
8199: Metsä- ja metsätalouskysymykset ovat Eskolan metsäradan käyttö puutavaran kul-
8200: tärkeä luku Keski-Pohjanmaan talous- jetukseen ja sen kuljetustehon parantami-
8201: elämässä ja tällä alalla on myöskin työtä nen ovat niitä kysymyksiä, jotka olisi huo-
8202: sekä nyt että tulevaisuudessa. Peruskuivatus mioitava tehtävässä selvityksessä.
8203: metsäojituksineen on suuri työn lähde ja Maakunnan satamat ovat luku erikseen,
8204: metsätuotannon parannuskeino. :Mutta ehkä ja niillä varmastikin on erittäin ratkaiseva
8205: kiireeliisin metsänhoitokysymys tällä het- merkitys puutavarakysymyksen kustannus-
8206: kellä on sittenkin ns kovien maitten tekijänä. Himangan ja Rahjan satamilla on
8207: metsänparannus. Keski-Pohjanmaan yksi- oma tehtävänsä lähinnä pyöreän puutava-
8208: tyismetsissä on aikaisempina vuosikymme- ran lastauksessa ja kuljetuksessa ja Yks-
8209: ninä erittäin runsaasti pilalle hakattuja pihlajan ja Pietarsaaren satamien kehittä-
8210: metsiä. Metsämaitten luonnollinen ja tuot- minen on maakunnalle ensiarvoisen tärkeä.
8211: tava puulaji olisi mänty, mutta nyt ne ovat Merenkulkuun liittyy eräänä osana jään-
8212: pääasiassa virheellisten hakkuitten joh- murtajakysymyksen tyydyttävä ratkaisu,
8213: dosta muuttuneet kuusivaltaisiksi, mikä ei sillä erikoisesti Kokkolan ja Pietarsaaren
8214: ole sopiva puulaji näille maille. Näitten satamia voitaisiin liikennöidä huomattavasti
8215: metsien muuttaminen männylle - tähän myöhäisempään, jos jäänmurtajan avulla
8216: liittyy tietenkin ojitus ja nuorten metsän voitaisiin Merenkurkku pitää auki. Näin
8217: harvennustyöt - ovat niitä suurtehtäviä, ollen kaikki ne kysymykset, jotka liittyvät
8218: jotka odottavat Keski-Pohjanmaan metsiä kuljetuksiin, olisivat erittäin tärkeät tämän
8219: ja ovat myöskin suurina työkysymyksinä maakunnan osalta perusteellisesti selvittää.
8220: siellä edessä. :Maakunnassa on voitu aikaansaada
8221: Keski-Pohjanmaan teollistamisessa on kaivostoimintaa ja nähtävästi tässä suh-
8222: suurimpana kysymyksenä maakuntamme teessa ei ole vielä viimeistä sanaa sanottu.
8223: luontaiseen raaka-aineeseen - puuhun - :Mainittakoon, että Pohjois-Suomen tut-
8224: perustuva teollisuus, ja tämän teollisuuden kimussäätiön malminetsintäkilpailussa on
8225: maakuntaan saamiseksi olisi aivan erikoi- useana vuonna annettu ensimmäiset pal-
8226: sesti pyrittävä selvitykset suorittamaan. kinnot Keski-Pohjanmaalle, joten myöskin
8227: Maakunnan teollistamisen edellytyksenä malminetsintätoimintaa olisi tehostettava
8228: on kuljetusolojen kehittäminen. Kun kat- ja, sikäli kuin saavutetut löydöt antavat
8229: selemme maakunnan liikennekysymyksiä, aihetta, olisi ryhdyttävä tällöin tietenkin
8230: niin on todettava, että jokainen uusi maan- näitä asioita eteenpäin viemään.
8231: tie alkaen syrjäisestä kylätiestä, jokainen Kaikki edellä oleva osoittaa, että Keski-
8232: maantien oikaisu, jokainen tienparannus, Pohjanmaalla on taloudellisia mahdolli-
8233: joka parantaa tien kestokykyä ja tekee suuksia olemassa, mutta nuo mahdollisuu-
8234: mahdolliseksi liikennöimisen entistä ras- det pitäisi pyrkiä perusteellisesti selvittä-
8235: kaammilla kuormilla, kaikki nämä ovat mään sekä talouselämän kehitystä haittaa-
8236: apuna kuljetuskustannuksia alentavissa vat puutteet korjaamaan. Siksi valtiovallan
8237: toimenpiteissä. Alentuneet kuljetuskustan- toimesta olisi kaikki nämä selvitykset
8238: nukset ovat luomassa edellytyksiä myös Keski-Pohjanmaan oloista kiireellisesti suo-
8239: uudelle puunjalostusteollisuudelle ja pa- ritettava.
8240: remmilla taloudellisille tuloksille niin Edellä olevan perusteella kunnioittaen
8241: metsänomistajille kuin työntekijöillekin. ehdotan eduskunnan päätettäväksi toivo-
8242: Näin ollen maakunnan tiekysymysten pe- muksen,
8243: rusteellinen selvittäminen on erikoisen tär-
8244: keää, mutta .unohtaa ei myöskään sovi että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
8245: jokien uittomahdollisuuksien parantamiseen sen Keski-Pohjanmaan taloudeUisista
8246: liittyviä puutavaran kuljetuskysymyksiä. oloista ja ryhtyisi sen osoittamiin toi-
8247: Edelleen rautatiekysymykset ja erikoisesti menpiteisiin maakunnan talouselämän
8248: kehittämiseksi.
8249: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
8250:
8251: Matti Lepistö.
8252: 157
8253:
8254: IV,56. - Toiv.al. N:o 51.
8255:
8256:
8257:
8258: Seppä ym.: Tutkimuksesta laatulevyteollisuuslaitoksen pe-
8259: rustamismahdollisuuksista Kauhajoen--Jalasjärven suo-
8260: alueeUe.
8261:
8262:
8263: E d u s k u n n a ll e.
8264:
8265: Maamme laajat polttoturvesuot muodosta- hää seutua, sen vuoksi alunperin sinne puun-
8266: vat valtavan käyttämättömän energialähteen. jalostusteollisuutta luotaessa olisi lähdettävä
8267: Suoritettujen arviointien mukaan Suomen siitä, että kaikki puu olisi jalostettava ja
8268: turvevarastot ovat noin 120 miljardia ms puunjalostusteollisuuden lämmön- ja voiman-
8269: luonnontilaista turvetta. Energiatarpeen jat- tarve tyydytettävä turpeella. Edelleen on
8270: kuvasti kasvaessa olisi turpeen käyttö ajoissa kohtuullista vaatia, että valtio investoisi jos-
8271: ohjattava taloudellisille raiteille. kus myös Etelä-Pohjanmaalle, ja tällöin las-
8272: Etelä-Pohjanmaalla Kauhajoen-Jalasjär- tulevytehtaan perustamisen mahdollisuus
8273: ven laaja suoalue käsittää yhteensä 4 500 ha olisi vaatimattomien perustamiskustannuk-
8274: käyttökelpoista turvetta. Tämän alueen tur- sien vuoksi ainakin tutkittava. Koska käsi-
8275: vevarat vastaavat noin 10 miljoonaa tonnia tyksemme mukaan Etelä-Pohjanmaan teollis-
8276: polttoturvetta. Näiden energialähteiden käyt- tamisen runkona joka tapauksessa tulee ole-
8277: töä varten on alueelle suunniteltu varavoi- maan sen ainoat luonnolliset raaka-aineet
8278: malaitosta sähkön kehittämistä varten. Asian- puu ja turve, olisi mitä luonnollisinta pyr-
8279: tuntijoiden käsityksen mukaan Kauhajoen- kiä alunperin teollisuuteen, joka tarvitsee
8280: Jalasjärven suoalueen käyttö varavoimalai- näitä molempia.
8281: toksen tarpeisiin on epätarkoituksenmukaista Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
8282: ja ne suosittelevat harkittavaksi turpeen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8283: käyttöä vastapainelaitoksissa. Täten turpeen muksen,
8284: käyttö tulisi kolme kertaa taloudellisemmaksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8285: ja lisäksi ratkeaisi eräs tärkeä seikka: ko. tutkimuksen suorittamiseksi, mitä mah-
8286: alueen pienpuun käytön ongelma. Tällöin dollisuuksia on Kauhajoen--Jalasjär-
8287: tulisi kysymykseen esim. lastulevyteollisuus- ven suoalueelle perustaa lastulevyteol-
8288: laitos, jossa raaka-aineena olisi pienpuu ja lisuuslaitos, jossa raaka-aineena on
8289: voima- ja lämmönlähteenä vastapainehöyry- pienpuu ja voima- ja lämmönlähteenä
8290: voimalaitos polttoaineena turve. vastapainehöyryvoimalaitos, polttoai-
8291: Etelä-Pohjanmaa on suhteellisen metsäköy- neena turve.
8292: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
8293:
8294: Mauri Seppä. Toivo Antila.
8295: N. Kosola. T. Saloranta.
8296: IV,57. - Toiv.al. N:o 5a.
8297:
8298:
8299:
8300: Hult ym.: Toimenpiteistä Jeti1ilisuuden aikaansaamiseksi Poh·
8301: jois,8cwon ·al.ttyi!Uist/ttsalueille.
8302:
8303:
8304: E d u s k u n n a 11 e.
8305:
8306: Kuten yleisesti tiedetään, on Pohjois- maanteiden kanssa yhteen.
8307: Savosta muodostunut yksi tämän maan vai- Lähtökohtana onkin pidettävä sitä, .että
8308: keimmista työttömyysalueista. Nykyisellään Pohjois-Savossa on raaka-ainetta riittävästi
8309: ei tämä alue pysty täystyöllisyyttä ylläpitä- suurempaankin teollisuuteen, siellä on myös
8310: mään kuin lyhyen aikaa vuodesta ja enimmän riittävästi työvoimaa. Ja kun otamme vielä
8311: osan ajasta vallitsee alueella melkoisen vai- huomioon sen seikan, että joka vuosi on jou-
8312: kea työn puute. duttu ja joudutaan edelleenkin uhraamaan
8313: Tähän on moniakin syitä, mm. maatalous tänne useita miljardeja markkoja varoja työl-
8314: on pääosaltaan pienviljelysvaltaista, niin ettei lisyyden turvaamiseksi, niin silloin on paikal-
8315: se näillä pientiloilla pysty turvaamaan riittä- laan, että vakavasti ryhdytään suunnittele-
8316: vää toimeentuloa ilman ulkopuolisia ansioita. maan pysyvän teollisuuden rakentamista
8317: Kuitenkin pahin vika on siinä, että alueella näille alityöllisyysalueille.
8318: on liian vähän teollisuutta, joka antaisi pysy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8319: viä työtilaisuuksia. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8320: Pohjois-Savo on tunnetusti metsärikasta muksen,
8321: aluetta, johon kyllä hyvin voitaisiin rakentaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8322: puuraaka-ainetta käyttävää teollisuutta ny- Pohjois-Savon ym. alityöllisyysalueille
8323: kyistä huomattavasti enemmän. Muutkin sellaisen teollisuuden aikaansaamiseksi,
8324: edellytykset ovat kyllä olemassa. Halkaisee- jonka avulla pysyvästi voitaisiin pois-
8325: han mm. rautatie maakunnan ja monin pai- taa työttömyys ja taata ihmisille riit-
8326: koin yhtyvät ~yös vesiväylät rautatien ja tävä toimeentulo.
8327: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
8328:
8329: Mikko Hult. Martti Salminen.
8330: Tahvo Rönkkö. Elli Nur:minen.
8331: Onni Hiltunen. Lennart Heljas.
8332: Hilja Väänänen. Juho Rytkönen.
8333: IV,68.- Toiv.al. N:o 53.
8334:
8335:
8336:
8337: M. Leskinen ym.: Toimenpiteistä pienpuuta raaka-aineena
8338: käyttävien teoUisviuslaitosten perustamiseksi Pohjois-Sa-
8339: .voon.
8340:
8341:
8342: E d u s kunnalle.
8343:
8344: Pohjois-Savon kunnat ovat vuosittain jat- ja rakennuskaipoista vesivoimaa siksi paljon,
8345: kuvasti .lisääntyvän työttömyyden takia jou- että maakunnan omat voimavarat riittävät
8346: tumassa erittäin suuriin vaikeuksiin. Maa- suurempaakin teollisuutta varten. Savon ve-
8347: kunnan asukkaista saa vain noin 19 % toi- det, järvet ja joet voisivat uittoväylinä te-
8348: meentulonsa teollisuudesta teollisuustyöväes- hokkaasti palvella teollisuutta, jos se sijoite-
8349: tön osuuden ollessa koko maan väestöstä noin taan sopivasti maakunnan alueelle.
8350: 29 %· Maa on karua ja tilat pieniä, joten Tutkimuksen toimittaminen ja suunnitel-
8351: maatalouskaan ei pysty tarjoamaan lähes- man laatiminen Pohjois-Savon teollistamista
8352: kään riittävästi toimeentulomahdollisuuksia ja taloudellisen elämän elvyttämistä varten
8353: jatkuvasti Jisääntyvälle maatalousväestölle. olisi laajemmassa mitassa ensi tilassa suori-
8354: Suuri osa heistä joutuu elämään joko koko- tettava. Asian kiireellisyyden vuoksi olisi
8355: naan tai tilapäisesti saatavien ansiotulojen aluksi laadittava suunnitelma ja ryhdyttävä
8356: varassa. Tämä lisää huomattavasti työn ky- tarpeellisiin toimenpiteisiin pääasiassa pien-
8357: syntää. Palkkatyöväestö on ansiomahdolli- puuta raaka-aineena käyttävän yhden tai
8358: suuksien puuttumisen vuoksi erittäin vaka- useamman teollisuuslaitoksen perustamiseksi
8359: van tilanteen edessä. Kunnat ja maakunnan Pohjois-Savoon. Siihen on kaikki edellytyk-
8360: väestö ovat joutuneet vakavasti pohtimaan set olemassa ja tarpeelliset asiatiedot helposti
8361: kysymystä keinojen löytämiseksi alueellisten saatavana.
8362: taloudellisten pulmakysymysten ratkaisemi- Pohjois-Savon Maakuntaliitto on myös
8363: seksi ja väestön toimeentulomahdollisuuksien asiaa käsitellyt ja yrittänyt löytää keinoja
8364: turvaamiseksi oman maakunnan alueella. On sen ratkaisemiseksi, mutta siltä puuttuvat
8365: todettu, että maakunnassa on suuri määrä asian hoitamiseen tarvittavat varat. Sen
8366: käyttämättömiä työkohteita. Tämä koskee eri- vuoksi valtion olisi tämä kysymys sopivalla
8367: tyisesti lisääntyvien metsävarojen hyväksi- tavalla hoidettava. Maakuntaliitto ja eri
8368: käyttöä. On osoitettu, että maakunnan met- kunnat sekä eri yhteisöt ja liikelaitokset tuli-
8369: sien vuotuista lisäkasvua ei ole voitu käyttää sivat kaikesta päättäen tukemaan tämän maa-
8370: enempää myyntiin kuin teollisuuden tarpei- kunnalle tärkeän hankkeen myönteiseen rat-
8371: siinkaan. Paperi- ja muun pienpuun osalta kaisuun saattamista.
8372: käyttövaikeudet ovat eniten lisääntyneet sen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8373: vuoksi, ettei maakunnan alueella ole kuin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8374: nimeksi niitä jalostavia teollisuuslaitoksia.
8375: Maakunnan puuvarastoista kuljetetaan raa- että hallitus ryhtyisi kUreellisesti
8376: kana pois huomattava määrä jalostettavaksi toimenpiteisiin pääasiassa pienpuu.ta
8377: maakunnan, jopa maan rajojenkin ulkopuo- raaka-aineena käyttävän yhden tai
8378: lelle. Pohjois-Savossa on rakenteilla olevaa useamman teollisuuslaitoksen perusta-
8379: miseksi Pohjois-Savoon.
8380: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
8381:
8382: Martti Leskinen. Juho Rytkönen.
8383: Esa Hietanen. Hugo Manninen.
8384: 160
8385:
8386: IV,59.- Toiv.al. N:o 54.
8387:
8388:
8389:
8390:
8391: Kauhanen ym..: Tutkimuksen suorittamisesta suur- ja pien-
8392: teollisuuden rakentamiseksi Pohjois-Karjalaan.
8393:
8394:
8395: Eduskunnalle.
8396:
8397: Viime vuosina on eri yhteyksissä, kuten sa- Keskusteltaessa maaseudun ja siellä elävän
8398: nomalehdistössä sekä valtiovallan toimesta väestön toimeentulomahdollisuuksien paranta-
8399: ruvettu pohtimaan väestön, erikoisesti nuori- misesta joutuu tekemään sellaisen toteamuk-
8400: son maalta muuton (maaltapaon) syitä ja sen, että suurimpana esteenä elintason kohot-
8401: seurauksia. Tilastot osoittavat, että muutto- tamiseen on maaseudun taloudellisen, tuotan-
8402: liike on vuosi vuodelta lisääntynyt. nollisen toiminnan yksipuolisuus. Huomat-
8403: Pääasiallisena syynä tähän muuttoliikkee- tava osa maatalousväestöstä voi käyttää ai-
8404: seen on se, että maaseutulaisten keskuudessa noastaan osan työvoimastaan oman tilan vaa-
8405: ei olla tyytyväisiä niihin taloudellisiin olosuh- timissa töissä, kuten edellä esitettiin, ja vain
8406: teisiin, joita maaseutu asukkailleen tarjoaa, osa ylijäämätyövoimasta joudutaan jättä-
8407: vaan lähdetään etsimään parempia elinmah- mään käyttämättä sopivien työkohteiden
8408: dollisuuksia kaupungeista taikka maan rajo- puutteen johdosta.
8409: jen ulkopuolelta. Sopivien työkohteiden löytämiseksi tarvit-
8410: Maaseudun yli 350 000 tilasta on n. 200 000 taisiin maaseudulla monipuolisempaa tuotan-
8411: alle 5 peltohehtaaria käsittäviä pientiloja sekä nollista toimintaa, ja tällöin joudutaan kiin-
8412: lähes 90 000 tilaa sellaisia, joiden peltopinta- nittämään huomio maaseudun teollisuuden
8413: alan suuruus on 5-10 ha. Tilojen pie- kehittämiseen. Maaseudulle olisi saatava jär-
8414: nuudesta johtuen on n. 250 000 pientilan jestetyksi teollisuutta, joka riittävässä laa-
8415: omistajan perheineen turvauduttava toimeen- juudessa voisi käyttää hyväkseen siellä ole-
8416: tulonsa turvaamiseksi tilan ulkopuolelta saa- van, muuten käyttämättä jäävän taikka vain
8417: tuihin ansiotuloihin, ja näitä ei läheskään osittain käytetyksi tulevan työvoiman. Täten
8418: aina ja kaikkialla maaseudulla ole saatavissa. saataisiin ns. piilevä osatyöttömyys maaseu-
8419: Ulkopuoliset ansiotyöt ovat pääasiallisesti tal- dun osalta poistetuksi, pienviljelijäperheiden
8420: visin suoritettavia metsätöitä, joiden suuruus jäsenille voitaisiin tarjota omalla paikkakun-
8421: on varsin suuressa määrässä vientisuhdan- nalla ansiotyötä kodin ulkopuolella.
8422: teista riippuvainen. Viime vuosien työllisyysasiain hoito on sel-
8423: Vaikka metsätöitä olisi jatkuvastikin, eivät västi osoittanut, että Pohjois-Karjala on yksi
8424: ne kuitenkaan kykene täydellisesti tyydyttä- vaikeimpia alityöllisyysalueita. Pohjois-Kar-
8425: mään maaseudun pienviljelijäväestön lisäan- jalaan on kovin vähän sijoitettu teollisuutta,
8426: siotarvetta, joka vielä lisääntyy, sikäli kuin vaikka suur- niinkuin pienteollisuudellekin
8427: maataloustöitä enemmän koneellistetaan. Met- on olemassa erinomaiset mahdollisuudet, ku-
8428: sätöitä ei ole läheskään kaikkialla pienvil- ten puun raaka-aineeseen, sähkövoimaan, ve-
8429: jelysseuduilla saatavissa, eivätkä läheskään siväyliin ja työvoimaan nähden. Kun yksi-
8430: kaikki lisäansion tarpeessa olevat pientilojen tyisen pääoman avulla ei ole Pohjois-Karja-
8431: haltijat taikka perheen jäsenet kykene käyt- laan rakennettu teollisuutta, niin olisi yhteis-
8432: tämään työvoimaansa ja työtaitoansa par- kunnan toimesta kiireellisesti suunniteltava
8433: haalla mahdollisella tavalla juuri metsätöissä. ja rakennettava sellaisia tuotantolaitoksia,
8434: Monilla saattaa olla taipumuksia kokonaan jotka parhaiten soveltuvat Pohjois-Karjalan
8435: muille aloille, joilla he voisivat käyttää työ- alueelle ja joiden avulla lisätään työtä ja
8436: voimansa paljon tehokkaammin. toimeentulomahdollisuuksia.
8437: IV,59. - Kauhanen ym. 161
8438:
8439: Toivoen, että tämä asia sa1s1 myönteisen että hallitus suorituttaisi kiireellisesti
8440: ratkaisun, ehdotamme kunnioittaen eduskun- tutkimuksen ja tekisi sen perusteella
8441: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, suunnitelmat suur- ja pienteollisuuden
8442: rakentamiseksi Pohjois-Karjalaan.
8443: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
8444:
8445: Kalle Kauhanen. Antti Kukkonen.
8446: Arvi Ikonen. Juho Kuittinen.
8447: Eetu Karjalainen. Unto Suominen.
8448: Veikko Helle. Veikko Kokkola.
8449: Artturi Koskinen. Yrjö Sinkkonen.
8450: Onni Mannila. Atte Pakkanen.
8451:
8452:
8453:
8454:
8455: 21 E 75/56
8456: 162
8457:
8458: IV,60. - Toiv.al. N:o 55.
8459:
8460:
8461:
8462: Soininen ym..: Pienpuuta jalostavan metsäteollisuuden perus-
8463: tamisesta Pohjois-Karjalaan.
8464:
8465:
8466: Eduskunnalle.
8467:
8468: Suomen eteläpuoliskossa pienpuuongelma Pohjois-Karjalan teollistamisen edellytyk-
8469: on vaikein Pohjois-Karjalassa. Sodan aiheut- siä tarkasteltaessa on huomattava, että paitsi
8470: tamat menetykset: Karjalan radan ja Sai- puuraaka-aineen ja työvoiman ylitarjontaa
8471: maan kanavan katkeaminen ja lukuisten Pohjois-Karjala on puupolttoaineen ja vesi-
8472: kaakkois-Suomen metsäteollisuuslaitosten me- voiman ylituotantoaluetta. Lähitulevaisuu-
8473: netys ovat suuresti heikentäneet Pohjois- dessa rakennettaneen vielä Kaltimon, Kuur-
8474: Karjalan pienpuun menekkiä. Jatkuvasti nan ja Puntarikosken voimalaitokset. Maa-
8475: hakkaamatta jäänyt toisarvoinen puusto jar- kunnassa hyvien liikenneyhteyksien ulottu-
8476: ruttaa pahasti metsänhoidon edistymistä villa sijaitsevasta Outokummusta saadaan
8477: mm. vähentäen siten arvopuuston tuottomah- sulfiittikeittohapon valmistukseen tarvitta-
8478: dollisuuksia ja hidastaen vajaatuottoisten vaa rikkikiisua. Esim. Pielisjoesta saadaan
8479: metsien uudistustyötä sekä metsään lahotes- riittäviä määriä hyvää vettä selluloosan val-
8480: saan aiheuttaen tavatonta kansantaloudellista mistukseen. On myös huomattava, että kai-
8481: tuhlausta. Suurin ylitarjonta vallitsee vos- ja paperipuun vienti Pohjois-Karjalasta
8482: mänty- ja koivupienpuun osalla. Kolmannen on pitkien maakuljetusmatkojen vuoksi vä-
8483: valtakunnanmetsien arvioinnin tulosten pe- häistä ja että pyöreän puun rautatietariffien
8484: rusteella laskettu mäntykuitupuun ja -kai- viimeaikaiset korotukset ovat yhä vielä huo-
8485: vospuun metsänhoidollinen hakkuumäärä on nontaneet ko. vientimahdollisuuksia.
8486: noin 1200 000 pm3/V, minkä lisäksi mm. Kysymys edullisimman metsäteollisuuden
8487: polttopuuta olisi 8 v: n kuluessa hakattava lajista kaipaa yksityiskohtaista tutkimusta.
8488: 3 720 000 pm3 /v, kun taas polttopuun tarve Erityisesti on korostettava, että Pohjois-
8489: lienee korkeintaan 2 000 000 pm3 /v. Pohjois- Karjala, varsinkin Pielisen vesistöalueen
8490: Karjalan mekaanisen metsäteollisuuden vuoksi, tarjoaa sekä metsä- ja energiavaro-
8491: (saha-, vaneri- yms. teollisuuden) jätepuun jen että kuljetusmahdollisuuksien puolesta
8492: menekki on erittäin huono, koska maakun- edellytykset taloudellisessa mielessä riittä-
8493: nassa ei ole lainkaan jätepuuta jalostavia vän suuren tehdasyksikön perustamiseen.
8494: teollisuuslaitoksia ja koska pitkät kuljetus- Valittavista teollisuushaaroista lienee ennen
8495: matkat nostavat tilaa ottavan jätepuun kul- muuta kysymyksessä sulfaattiselluloosateolli-
8496: jetuskustannukset korkeiksi. Mänty- ja koi- suus, koska olisi saatava toimeksi suuren
8497: vupienpuun ja mekaanisen metsäteollisuuden mäntypienpuumäärän jalostaminen. Sul-
8498: jätepuun kohtuullisen menekin turvaamiseksi faattiselluloosateollisuus voinee käyttää
8499: olisi Pohjois-Karjalaan perustettava tuotan- raaka-aineena myös koivua lisääntyvin mää-
8500: tolaitos, jonka tuotanto olisi 150 000- rin. Esim. eräs ruotsalainen sulfaattisellu-
8501: 200 000 vuositonnia selluloosaa tai vastaa- loosatehdas on jo käyttänyt koivua noin
8502: vasti muita metsäteollisuustuotteita 500 000 pm3jv.
8503: On korostettava, että metsäteollisuuden Sekä Suomessa että Ruotsissa on jo otettu
8504: laajentaminen Pohjois-Karjalan ulkopuolella käytäntöön menetelmiä, jotka tekevät mah-
8505: ei tuottaisi työllisyyden ja metsänhoidon dolliseksi männyn käytön myös sulfiittisellu-
8506: kannalta tyydyttävää ratkaisua, koska juuri loosan valmistukseen. Mäntypuun halpuu-
8507: laskusuhdanteiden aikana, ts. vaikeimpana den sekä koivun ja haavan hyvien hankinta-
8508: työttömyyskautena metsäteollisuus supistaa mahdollisuuksien vuoksi olisi selvitettävä
8509: voimakkaasti hankintojaan kaukana tehdas- myös sulfiittiselluloosateollisuuden edellytyk-
8510: laitoksista sijaitseviita alueilta. set. Haapasulfiittiselluloosan menekki on
8511: IV,60. - Soininen ym. 163
8512:
8513: ollut jatkuvasti erittäin hyvä. Koivusulfiit- levyjen valmistus aloitetaan piakkoin myös
8514: tiselluloosan menekki lienee lisääntymässä, Suomessa. Pohjois-Karjalassa saattaisi olla
8515: koska on onnistuttu käyttämään sitä edulli- mahdollisuuksia sijoittaa lastulevytehdas
8516: sesti mm. pergamiini-, kirjoitus- ja painopa- esim. sahan tai vaneritehtaan yhteyteen.
8517: pereihin sekä tiettyjen kartonkilaatujen pin- Vähäarvoista runkopuuta ja jätepuuta käyt-
8518: takerroksiin. tävänä teollisuudenhaarana lastulevyteolli-
8519: Sekä Suomessa että muuallakin Euroo- suuden syntyminen Pohjois-Karjalaan olisi
8520: passa puolikemiallinen selluloosa on verraten suotavaa.
8521: uusi tuote, mutta USA: ssa sen tuotanto on Olisi myös kehitettävä edellytyksiä puu-
8522: jo noin 1 000 000 vuositonnia ja nousee jat- raaka-ainetta käyttävän pienteollisuuden
8523: kuvasti. Puoliselluloosan tuotannossa pie- syntymiselle. Mahdollisia tuotteita saattaisi-
8524: nehkötkin tehdasyksiköt saattavat olla talou- vat olla esim. puupuristetuotteet ja kuivattu
8525: dellisia, minkä vuoksi tehtaita voidaan usein sahajauho. Viimeksi mainitulle tuotteelle
8526: kannattavasti perustaa raaka-ainelähteiden olisi paikallisia markkinoita.
8527: lähelle. Raaka-aineena voidaan käyttää koi- Samalla kun tutkitaan pienpuuta jalosta-
8528: vua ja kuorellista havupuuhaketta,. siis raa- van metsäteollisuuden perustamista, olisi
8529: ka-ainetta, jonka menekki Pohjois-Karjalassa tutkittava ko. teollisuuden toimintaedellytys-
8530: on vaikeimmin ratkaistavissa. ten parantamismahdollisuuksia, erityisesti
8531: Erityisesti viimeisen kymmenen vuoden kuljetusolosuhteiden kehittämistä. Olisi har-
8532: aikana on kuitulevyteollisuus lyönyt itsensä kittava myös uuden teollisuuden perusta-
8533: läpi Suomessa, mutta Pohjois-Karjalaan ei mista helpottavia talouspoliittisia toimen-
8534: ole syntynyt yhtään kuitulevytehdasta, piteitä, kuten valmiiden tuotteiden rahti-
8535: vaikka maakunnassa olisi halpaa raaka- alennuksia ja määräaikaisia verohelpotuksia.
8536: ainetta ja omiakin markkinoita. Koska Uuden teollisuuden perustaminen siihen edel-
8537: Ruotsin jatkuvasti laajenevan kuitulevyteol- lytyksiä omaavaan Pohjois-Karjalaan olisi
8538: lisuuden tuotantokapasiteetti on vielä noin kansantaloudellisesti ja sosiaalisesti edulli-
8539: kolme kertaa niin suuri kuin Suomen kuitu- sempi ratkaisu kuin verovarojen pakkokäyttö
8540: levyteollisuuden, lienee meillä mahdollisuuk- työttömyyden torjumiseen ja puuvarojen
8541: sia uusien kuitulevytehtaiden perustamiseen. jättäminen metsään lahoamaan.
8542: Olisi tutkittava myös sellaisten ulkomailla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
8543: kehitettyjen menetelmien soveltamista, jotka kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
8544: tekevät mahdolliseksi pienten ja halpojen toivomuksen,
8545: tehdasyksiköiden kannattavan toiminnan ja
8546: sijoittamisen raaka-ainelähteille. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8547: Keski-Euroopassa, USA:ssa ym. on lastu- toimenpiteisiin tutkimuksen suoritta-
8548: levyjen tuotanto kasvanut erittäin nopeasti. miseksi sellaisen pienpuuta Jalostavan
8549: Lastulevyt ovat saaneet laajan käytön mm. metsäteollisuuden perustamisesta Poh-
8550: huonekalu-, rakennus- ja laivanrakennusteol- jois-Karjalaan, joka kohtuullisessa
8551: lisuudessa ja tätä nykyä niiden käyttö määrin turvaisi pienpuun menekin ja
8552: näyttää olevan jyrkästi nousemassa. Lastu- työllisyyden Pohjois-Karjalassa.
8553: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
8554:
8555: Heikki Soininen. Juho Karvonen.
8556: Arvi Ikonen. R. Hallberg.
8557: 0. Muikku. Pauli Puhakka.
8558: Antti Kukkonen. Toivo Niiranen.
8559: 164
8560:
8561: IV,61. - Toiv.al. N: o 56.
8562:
8563:
8564:
8565: Niiranen ym.: Kaivostoiminnan aloittamisesta Otrat~aaran
8566: alueella.
8567:
8568:
8569: E d u s k u n n a 11 e.
8570:
8571: Enon kunnan Kuusjärven kylästä, Otra- voskummussa. Louhintateknillisesti on malmi
8572: vaaralta, löydettiin vuonna 1918 rikkikiisu- suhteellisen edullinen.
8573: esiintymä. Suoritettujen tutkimusten jälkeen Joensuun-Koveron rautatien lähiaikoina
8574: Suomen Mineraali Oy. aloitti alueella mal- valmistuessa ratkeaa kuljetuskysymys myön-
8575: min louhinnan vuonna 1919. Louhitun mal- teisesti, sillä malmio sijaitsee tämän radan
8576: min käsin lajittelulla saavutettiin n. 40 % välittömässä läheisyydessä. Kaivostyöt Otra-
8577: rikkisisältö. Louhinta jatkui vuoteen 1924, vaaralla olisi siis mahdollista aloittaa jäl-
8578: jolloin se täytyi kannattamattomana lopet- leen. Tämä olisikin alueen talouselämän ja
8579: taa. Pääsyynä kannattamattomuuteen oli varsinkin työllisyyden kannalta erittäin tar-
8580: vaikea kuljetus. Louhittu malmi oli nimit- peellista. Kaivostoiminnan aloittamista tar-
8581: täin kuljetettava hevosilla n. 30 km päässä koittaviin suunnitelmiin ja valmisteluihin
8582: sijaitsevalle Jakokosken asemalle. Qlisi jo nyt ryhdyttävä. Mielestämme valtio-
8583: Töiden keskeytymisen jälkeen suoritetuissa vallan tulisi olla aloitteen tekijänä ja tukea
8584: tutkimuksissa on todettu Otra vaaralla olevan hankkeen toteuttamista.
8585: vähintään 400 000 tonnia rikkimalmia, S = Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
8586: 25 %. Todennäköiset malmivarat ovat vielä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8587: huomattavasti suuremmatkin. Otravaaran
8588: alueella on nimittäin tavattu useita mal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8589: mioita, viimeksi vuonna 1937 Koveron He- kaivostoiminnan jälleen aloittamiseksi
8590: Otravaaran alueella.
8591: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
8592:
8593: Toivo Niiranen. Heikki Soininen.
8594: Pauli Puhakka.
8595: 165
8596:
8597: IV,62. - Toiv.al. N: o 57.
8598:
8599:
8600:
8601:
8602: Ryhtä ym.: Koillis-Pohjanmaan puunjalostustehtaan raken·
8603: tamisesta Taivalkosken kunnan alueelle.
8604:
8605:
8606: E d u s k u n n a ll e.
8607:
8608: Viime talvena valtioneuvosto antoi insi- mätyksi kannattamattomana yrityksenä, sillä
8609: nööritoimisto Amperlan tehtäväksi laatia puuraaka-aineen kuljetuskustannukset pit-
8610: suunnitelmat Pohjois-Suomeen rakennettavaa kiltä kuljetusmatkoilta tuovat esiin ylivoi-
8611: puunjalostuslaitosta varten. Nyt mainittu maisia vaikeuksia ja metsänomistajille ei jää
8612: insinööritoimisto onkin saanut suunnitel- mitään kantohintaa. Senvuoksi on tarpeel-
8613: mansa sikäli valmiiksi, että kauppa- ja teol- lista tarkoin tutkia aikaisemmin puunjalos-
8614: lisuusministeri on hiljattain radion ja sano- tuslaitoksen paikaksi ajateltujen paikkakun-
8615: malehtien kautta antanut julkisuuteen tietoja tien mahdollisuudet, siellä olevat metsien
8616: tästä Pohjois-Suomeen rakennettavan puun- puuvarastot sekä puutavaran kuljetuskustan-
8617: jalostuslaitoksen suunnitelmasta. Näissä jul- nuksiin liittyvät kysymykset. Kuusamon,
8618: kisuuteen antamissaan selostuksissa kauppa- Taivalkosken, Pudasjärven ja Suomussalmen
8619: ja teollisuusministeri on maininnut, että insi- kuntien asettama lähetystö kävikin viime
8620: nööritoimisto Amperlan laatimat suunnitel- syksynä valtioneuvoston jäsenten luona esit-
8621: mat ko. tehtaan koosta ja sen mukaisesta tämässä niitä näkökohtia, jotka liittyvät Tai-
8622: tuotantokapasiteetista ovat sitä suuruusluok- valkaskelle mahdollisesti rakennettavan puun-
8623: kaa, että sanotun teollisuuslaitoksen raaka- jalostustehtaan paikkakysymykseen sekä tä-
8624: ainelähteeksi tarvitaan koko Lapin läänin män talousalueen kunnissa oleviin suuriin
8625: alue. Näistä ministerin tiedonannoista saa puuvarastoihin. Niinkuin tiedetään, on Kuu-
8626: sen käsityksen, ettei Pohjois-Suomea varten samossa ja Posiolla nyt isojako päättymässä
8627: suunnitellun puunjalostuslaitoksen paikkana ja siellä olevat laajat yli-ikäiset metsäalueet
8628: tulisikaan enää kysymykseen Taivalkoski eikä ovat siinä tilassa, että jo metsien luonnolli-
8629: Kemijärvi, vaikka juuri nämä viimeksimaini- sen uusimisenkin kannalta olisi pää~tävä var-
8630: tut paikkakunnat olivat ensi sijalla puunja- sin voimakkaisiin puutavarahakkuisiin. _Tä-
8631: lostustehtaan rakentamiseen liittyviä suunni- män lisäksi ovat Taivalkoski, Pudasjärvi,
8632: telmia alustavasti valmisteltaessa, ja niin Suomussalmi ja Puolanka myöskin suuria
8633: myöskin teollistamiskomitea aikanaan lausui, metsärikkaita pitäjiä, joissa lisäksi sijaitsee
8634: että juuri Taivalkoski ja Kemijärvi on kat- valtiolla varsin huomattavat metsäpääomat.
8635: sottava edullisimmiksi paikoiksi suunnitel- Käsityksemme mukaan Pohjois-Suomen
8636: taessa puunjalostusteollisuutta Pohjois-Suo- puunjalostustehtaan rakentamiskysymystä on
8637: men raaka-ainelähteille. Teollistamiskomitea lähdettävä suunnittelemaan siltä pohjalta,
8638: ottikin näissä suunnitelmissaan huomioon sen että luodaan mahdollisuus sisämaapitäjien
8639: seikan, että lisäämällä metsävarojen hyväksi elinkeinoelämän kehittämiselle ja taataan sa-
8640: käytön mahdollisuuksia juuri Sisamaa- malla sisämaakunnissa oleville suurille raaka-
8641: alueella, voidaan silloin siellä olevalle puuta- puumäärille kohtuullinen kantohinta. Tässä
8642: varalle taata jonkinlainen kantohinta ja voi- mielessä Taivalkoski on puunjalostustehtaan
8643: daan myös ratkaisevalla tavalla luoda mah- paikaksi sopiva keskuspaikka, sillä siellä si-
8644: dollisuudet sisämaakuntien taloudelliselle jaitsevalle puunjalostuslaitokselle voidaan
8645: kehitykselle. raakapuut kuljettaa kohtuullisilla kuljetus-
8646: Esittämällä näin suurta teollisuuslaitosta kustannuksilla. Taivalkosken-Kontiomäen
8647: rakennettavaksi Pohjois-Suomen alueelle, on rautatien lähivuosina valmistuttua on rauta-
8648: se mahdollisuus, että koko hanke tulee tyr- tiekuljetus valmiille teollisuustuotteelle Tai-
8649: 166 IV,62. - Koillis-Pohjanmaan puunjalostustehdas.
8650:
8651:
8652: valkoskelta Etelä-Suomen satamiin yhtä vai- että hallitus ryhtyisi kiireell'isesti
8653: vatonta kuin muualtakin rautatien varrelta. toimenpiteisiin Koillis-Pohjanmaan
8654: Edellä olevan perusteella ehdotammekin puunjalostustehtaan rakentamiseksi
8655: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, Taivalkosken kunnan alueelle.
8656: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1956.
8657:
8658: Niilo Ryhtä. Eino Rytinki.
8659: Eeli Erkkilä. Eemil Partanen.
8660:
8661:
8662:
8663:
8664: •
8665: 167
8666:
8667: IV,6S. - Toiv.al. N:o 58.
8668:
8669:
8670: Kukkonen ym..: Puutavaran rautatierahtien korottamisesta
8671: Pohjois-Karjalalle aiheutuvan epäkohdan poistamisesta.
8672:
8673:
8674: E d u s k u n n a ll e.
8675:
8676: Rautatiehallitus teki v. 1956 alusta voi- että ,muutokset on pääasiassa kohdistettu
8677: maantulleita tavaraluokituksen muutoksia, sellaisiin tavaroihin, joilla rautatien tulojen
8678: jotka merkitsevät luokituksen yksinkertaistu- kannalta on merkitystä".
8679: mista aiheuttaen samalla eräiden tavaroiden Arvion mukaan merkitsee tavaraluokituk-
8680: kohdalla rahtien alenemista ja eräiden koh- sen muutos puutavaran osalta valtionrauta-
8681: dalla nousua. teille n. 250 milj. markan tulonlisäystä.
8682: Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluu Suuri osa tästä lisäyksestä joutuu syrjäis-
8683: pääosa puutavaroista. ten metsäseutujen maksettavaksi.
8684: Rautateitä koskevan, viimeisimmäksi v. Joensuun liikennealueelta, joka suunnilleen
8685: 1954 ilmestyneen Suomen Virallisen Tilas- käsittää koko Pohjois-Karjalan, lähetetystä
8686: ton (Rautatietilasto vuodelta 1952) mukaan rahti- ja pikatavarasta oli v. 1952 puutava-
8687: oli puutavaroiden osuus tavaraliikenteestä roiden osuus n. 68 % ja maa- ja kivilajien
8688: 40.7 % ja lähinnä seuraavien maa- ja kivi- sekä metalliteollisuustavaroiden, jotka ovat
8689: lajien 15.7 % sekä paperiteollisuustavaroi- miltei yksinomaan Outokumpu Oy: n tuot-
8690: den 11.2 %. teita, n. 28 %. Muulle tavaralle jää vain n.
8691: Puutavaroiden osuus on siis ratkaisevasti 4%. .
8692: suurin, eikä siksi eräiden muiden tavarala- Em. rautatietila:aton sekä julkaistujen
8693: jien rahtien alentamisella ole paljoakaan ,Valtionrautatiet, ennakkotietoja kuukausit-
8694: merkitystä. tain" mukaan lähetettiin Joensuun liikenne-
8695: Liikennetarkastaja Yrjö J alli toteaakin alueelta puutavaraa seuraavasti:
8696: ,Rautatieliikenne" lehdessä N: o 12 v. 1955,
8697:
8698: Joensuun liikenne· Osuus maan 18 lii- Joensuun liikenne-
8699: alueelta lähetetty kennealueen lähettä- alueen keskim. kul-
8700: puuta varamäärä mästä puutava- jetusmatka (kaikki
8701: tonnia/vuosi rasta % tavara) km
8702: 1952 836 034 10.08 381
8703: 1953 783 960 14.04 367
8704: 1954 952 846 14.18 387
8705: 1955 725 329 (tammi-syyskuun aikana)
8706:
8707: Sekä viime vuosina lähetetyt määrät että v. 1952 n. 410 000 tonnia
8708: keskikuljetusmatkat, jotka viimeksi mainitut v. 1953 n. 330 000 ,
8709: soveltunevat myös puutavaran keskimääräi- v. 1954 n. 470 000 ,
8710: seksi kuljetusmatkaksi, ovat maan suurim- v. 1955 n. 375 000 , (tammi-syyskuu)
8711: mat. Tonnikilometreissä Joensuun liikenne- v. , n. 490 000 , (arviolta koko
8712: alueelta yhteensä lähetetyt puutavaramäärät vuonna)
8713: ovat siis muihin verrattuina vielä erittäin
8714: paljon suuremmat. Keskimäärin lähetettiin neljän viime vuo-
8715: Sellaisia havutukkeja sekä paperi- ja kai- den aikana n. 425 000 t. Eräät maakunnan
8716: vospuita, joiden rahdeissa luokituksen muu- ulkopuoliset yhtiöt ovat laajentaneet toimin-
8717: toksen yhteydessä tapahtui nousua n. 11 %, taansa Pohjois-Karjalassa, ja osaksi tästä
8718: lähetettiin Joensuun liikennealueelta seuraa- johtuen ovat määrät viime vuosina olleet
8719: vasti: keskiarvoa suuremmat.
8720: 168 IV,63. - Puutavaran rautatierahdit.
8721:
8722:
8723: Vaikka rahtien nousu pitkillä kuljetusmat- pitämiseksi joudutaan siten uhraamaan huo-
8724: koilla onkin suhteellisesti vähän pienempi mattavasti valtion varoja.
8725: kuin 11 %, on se markkamääräisesti huo- Jo tapahtunut tosiasia on Pohjois-Karja-
8726: mattava. Esim. kuljetusmatkoilla 303-434 lassa pinotavaran ostohintojen alentuminen
8727: km on nousu 90 mk tonni eli puolipuhtaalla heti rahtien nostamisen jälkeen n. 50 mk/
8728: metsäkuivalla ainespinotavaralla n. 47 mk/ pm3. Alennuksen toimeenpanivat myös yk-
8729: pm3. sinomaan vesikuljetusta käyttävät, Etelä-
8730: Keskimääräisen kuljetusmatkan ja -mää- Saimaan teollisuuslaitoksia edustavat yhtiöt,
8731: rän puitteissa merkitsee siis rahtien nousu jotka täten käyttivät syntynyttä tilannetta
8732: Joensuun liikennealueen puutavaran lähet- hyväkseen.
8733: täjille n. 38 milj. markan kustannusten li- On lisäksi kyseenalaista, aiheutuuko rah-
8734: • säystä. tien korotuksesta valtionrautateillekään las-
8735: Puunjalostusteollisuutemme on pääasialli- kettua tulonlisäystä, sillä on mahdollista, että
8736: sesti sijoittunut meren rannikolle tai sen lä- esim. Pohjois-Karjalasta vetäytyvät maakun-
8737: heisyyteen. nan ulkopuoliset ostajat osaksi pois ja siir-
8738: Toimenpiteitä, jotka tähtäävät teollisuu- tyvät omilla alueillaan yhä enemmän auto-
8739: den leviämiseen sisämahan, on tervehdittävä kuljetuksiin.
8740: tyydytyksellä. Raakapuun rautatierahtien Yllättäen toimeenpantu rahdinkorotus jou-
8741: korotuksella ja jalosteiden rahtien alentami- tuu jo ostetun tavaran osalta yhtiöiden ja
8742: sella on pitkällä tähtäimellä katsoen tällaista yrittäjien kannettavaksi. Koska kustannus-
8743: vaikutusta. ten lisäys tapahtui kesken hankintakautta,
8744: Nyt tapahtui nousua myös jalosteille, esim. herättää se tiettyä epävarmuutta, joka tule-
8745: enintään 11 cm leveälle havusahatavaralle vissa kustannuslaskelmissa otetaan huomioon
8746: sekä pintalaudoille. Lukuunottamatta merki- kantohintaosuutta määriteltäessä.
8747: tyksetöntä koivutavaran rahdin alentamista Rautatiehallitukselle annettua oikeutta toi-
8748: ei Pohjois-Karjalan sahateollisuudellekaan mia itsenäisesti liikeperiaatteiden mukaan ei
8749: tullut helpotusta muuta kuin enintään siinä pitäisi soveltaa siten, että kustannusten
8750: mielessä, että kauempaa tapahtuva raaka- nousu siirretään maa- ja metsätalouden kan-
8751: puun ostotoiminta heikkenee. Koska Pohjois- nettavaksi. Näin menetellen se lankeaa en-
8752: Karjalassa ei ole selluloosatehdasta, on myös nen kaikkea syrjäisten, kaukana teollisuus-
8753: va~kaistun selluloosan rahdin alennus maa- keskuksista olevien ja jo muutenkin heikossa
8754: kuntaa ajatellen merkityksetön. asemassa olevien seutujen maksettavaksi.
8755: Raakapuun rahtien huomattava nostami- Tilanne muuttuu varsinkin Pohjois-Kar-
8756: nen ja jalosteiden vähän merkitsevä alen- jalan kohdalta vielä paljon huonommaksi, jos
8757: taminen ei siten tässä vaiheessa herätä suu- puutavaran rautatierahtien suunniteltu 5%
8758: riakaan toiveita jo kauan odotetun metsä- korotus tulee voimaan.
8759: teollisuuden laajentumiselle Pohjois-Karja- Edellä esitetyistä seikoista ilmenee, että
8760: laan. puutavaran rautatierahtien korotukset vai-
8761: Niin kauan kuin tämä teollisuuden laajen- kuttavat sangen häiritsevästi Pohjois-Karja-
8762: tuminen on epämääräisessä tulevaisuudessa lan koko elinkeinotoimintaan. Syntyneen
8763: ja toisaalta puun ylituotanto on erittäin epäkohdan korjaamiseksi olisi jotakin teh-
8764: suuri, on rahdinkorotusta, joka heikentää tävä.
8765: syrjäseudun jo ennestään heikkoa kysyntää Ylempänä esitettyihin perusteisiin viita-
8766: ja alentaa puutavaran hintoja siirtäen ten ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
8767: 0-aluetta yhä lähemmäksi, pidettävä kansan- toivomuksen,
8768: taloudellisestikin epäedullisena. Ostotoimin-
8769: nan heikkeneminen aiheuttaa metsäkauppo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8770: jen teon vähenemistä ja samalla metsänhoi- sen epäkohdan poistamiseksi, mikä
8771: toharrastuksen taantumista ja ennen kaikkea Pohjois-Karjalalle aiheutuu puutava-
8772: lisää myös työttömyyttä. Työllisyyden yllä- ran rautatierahtien korottamisesta.
8773: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
8774:
8775: Antti Kukkonen. Heikki Soininen. Arvi Ikonen.
8776: Vieno Simonen. R. Hallberg.
8777: 169
8778:
8779: IV,64. - Hemst.mot. N: o 59.
8780:
8781:
8782:
8783: Wickman m. fl.: Angående tillägg till 1956 års stats[ö1·slag
8784: för sänkning av järnvägsfraktema för potatis.
8785:
8786:
8787: T i ll R i k s d a g e n.
8788:
8789: Potatisen hör till de produkter för vilka genomförda förhöjningen måste anses omoti-
8790: järnvägsfrakterna fr.o.m. början av detta verad. Konsumtionsorterna i Österbotten är
8791: år märkbart höjts. Det kan nämnas att på relativt små, varför den salubjudna hushålls-
8792: sträckan Seinäjoki-Helsingfors frakten för potatisen till en stor del måste marknads-
8793: en kall vagn rymmande 13 000 kg tidigare föras i landets södra delar, varigenom frak-
8794: utgjorde 15 300: - och efter förhöjningen terna kommer att ha en stor betydelse.
8795: 21 000: - eller 1 : 17 respektive 1: 61 per Järnvägsfrakterna för potatis borde där-
8796: kg. Motsvarande frakter för varm vagn var för nedbringas, och det synes motiverat att
8797: före förhöjningen 19 700: - och efter för- härvid tillämpa samma praxis som i fråga
8798: höjningen 27 000: - eller 1 : 51 respektive om frakterna för spannmål och brännved.
8799: 2: 07 per kg. En exakt statistik förefinnes Som känt har frakterna för dessa produk-
8800: inte, men det är sannolikt att minst hälften ter sänkts, och statsjärnvägarna har ur stats-
8801: av konsumtionspotatisen till Helsingfors medel erhållit kompensation härför.
8802: hämtas från Österbotten. Det är att beakta På grund av det ovananförda får vi här-
8803: att just potatisen är en av de viktigaste med vördsamt föreslå, att riksdagen ville
8804: handelsväxterna för Österbottens små lägen- hemställa,
8805: heter, då till följd av väder1eks- och jord-
8806: månsförhållandena odlingen av mera ford- att regeringen måtte till Riksdagen
8807: rande handelsväXter såsom sockerbetor och överlämna en proposition om ett till-
8808: oljeväxter är osäker. räckligt anslag såsom tillägg till 1956
8809: Frakten för potatis har dock jämfört med års statsförslag för en sänkning av
8810: det normala potatispriset redan före förhöj- järnvägsfrakterna för potatis till den
8811: ningen varit relativt hög, varför den senast nivå, som var rådande före förhöj-
8812: ningen.
8813: Helsingfors den 17 februari 1956.
8814:
8815: Albin Wickman. Kurt Nordfors.
8816: Bertel Lindh. Grels Teir.
8817: Verner Korsbäck. John Forsberg.
8818:
8819:
8820:
8821:
8822: 22 E 75/56
8823: 170
8824:
8825: IV,64. - Toiv.al. N :o 59.
8826: Suomennos.
8827:
8828:
8829: Wickman ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
8830: perunan rautatiekuljetusmaksujen alentamiseksi.
8831:
8832:
8833: E d u s kun n alle.
8834:
8835: Peruna on niitä tuotteita, joiden osalta aiheettomana. Kulutuspaikkakunnat Poh-
8836: rautatierahteja on tämän vuoden alusta huo- janmaalla ovat suhteellisen pieniä, joten
8837: mattavasti korotettu. Mainittakoon, että kauppaan tarjottu talousperuna on suurim-
8838: matkalla Seinäjoki-Helsinki rahti kylmässä maksi osaksi markkinoitava maan etelä-
8839: vaunussa, johon mahtuu 13 000 kiloa, oli osissa, jolloin kuljetusmaksuilla on suuri
8840: aikaisemmin 15 300 mk ja korotuksen jäl- merkitys.
8841: keen 21 000 mk eli kiloa kohti vastaavasti Perunan rautatierahteja olisi sen vuoksi
8842: 1: 17 ja 1: 61 mk. Tarkkaa tilastoa ei ole, alennettava, ja tällöin näyttää pm'UStellulta
8843: mutta todennäköisesti vähintäänkin puolet soveltaa samaa käytäntöä kuin viljan ja
8844: Helsinkiin tulevasta kulutusperunasta tuo- polttopuun kuljetusmaksujen suhteen. Kuten
8845: daan Pohjanmaalta. On otettava huomioon, tunnettua, näiden tuotteiden kuljetusmaksuja
8846: että juuri peruna on Pohjanmaan pientilo- on alennettu, ja valtionrautatiet ovat saa-
8847: jen tärkeimpiä kauppakasveja, koska ilmas- neet tästä valtion varoista korvausta.
8848: tosta ja maan laadusta johtuen vaativam- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
8849: pien kauppakasvien, kut1en sokerijuurikkai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8850: den ja öljykasvien, viljeleminen on epä-
8851: varmaa. että hallitus antaisi Eduskunnalle
8852: Perunan rahti on kuitenkin normaaliin esityksen riittävän määrärahan otta-
8853: perunanhintaan verrattuna jo ennen koro- misesta lisäyksenä vuoden 1956 tulo-
8854: tusta ollut suhteellisen korkea, minkä vuoksi ja menoarvioon perunan rautatiekulje-
8855: viimeksi toteutettua korotusta on pidettävä tusmaksujen alentamiseksi ennen nii-
8856: den korottamista vallinneelle tasolle.
8857: Helsingissä 17 päivänä he~mikuuta 1956.
8858:
8859: Albin \Viclrman. Kurt Nordfors.
8860: Bertel Lindh. Grels Teir.
8861: Verner Korsbäck. John Forsberg.
8862: 171
8863:
8864: IV,65. - Toiv.al. N: o 60.
8865:
8866:
8867:
8868: Koivusilta ym..: Helsingin kaupungissa Kaivokatu 6-Keskus-
8869: katu 8 tontilla olevan talon uusimisesta.
8870:
8871:
8872: E d u s k u n n a 11 e.
8873:
8874: Valtion kireän taloudellisen tilanteen tun- 2.50 on 28.50 on 8 kerrosta ja yksi kellari-
8875: tien esitämme, että hallitus kiinnittäisi huo- kerros. Rakennuksen tilavuus maanpäällinen
8876: miota eräiden sen omistuksessa olevien ja osa 1900 X 28.5 on 54.150 ms, kellarikerros
8877: erittäin helposti paljon rahaa tuottamaan 2 300 X 3.00 on. 6 900 ms eli yhteensä
8878: saatavien arvokiinteistöjen rakennusten 61000 ms.
8879: uudelleen rakentamiseen. Rakennuskustannukset 61000 ms a 8 000
8880: Eräs tällainen rautatiehallituksen omistuk- mk on 490 miljoonaa, tontin hinta 175 mil-
8881: sessa oleva kiinteistö on Kaivokatu 6-Kes- joonaa eli yhteensä 665 milj. mk. Lattia-alaa
8882: kuskatu 8. Tällä kertaa on tällä arvokkaana I ja II kerros liikehuoneita, lattiapinta-alat
8883: tontilla vuonna 1877-78 rakennettu talo, brutto 3 800 m2' ja hyötypinta-ala 3 500 m2.
8884: jossa alakerrassa on urheiluliike SKOHA:lla Virastohuoneita III, IV, V, VI, VII ja VIII
8885: liikehuoneita jonkun verran, mutta suurin kerroksiin. Virastotilaa brutto 11 400 m2',
8886: osa taloa on asuntotiloina. Tässä 80 vuotta hyötypinta-ala 10 300 m2. Kellaritilaa brutto
8887: vanhassa talossa on vielä uunilämmitys ja 2 300 m2', hyötypinta-ala 1 500 m2.
8888: puiset välikatot ja on se rakennettu puu- Tuloja: liikehuoneet 3 500 m2 a 2 500 mk
8889: paalujen päälle. Tontin arvoksi arvosteli kuukaudessa = 105 milj. mk. vuodessa. Vi-
8890: insinööri Savolainen jo vuonna 1950 175 mil- rastotilat 10 300 m2 a 800 mk = 99 milj. mk
8891: joonaa markkaa ja on se tällä hetkellä yli 200 vuodessa. Kellaritila 1 500 m2 a 400 mk kuu-
8892: milj. markkaa. Näin ollen nykyinen talovan- kaudessa = 7 milj. mk. Yhteensä 211 mil-
8893: hus on jo aikansa elänyt ja tappiollisena kii- joonaa vuodessa.
8894: reesti uusittava. Asian tärkeyttä ja kiireelli- Menot: korko + kuoletus 8% 490 milj.
8895: syyttä korostaaksemme olemme tehneet seu- markasta on 39 200 000. Lämmitys ynnä
8896: raavan kustannus- ja kannattavuusarvion ra- muut kulut 80 mk m2 :Itä = 15 300 on
8897: kennettavalle talolle: 14 800 000 mk. Yhteensä 54 000 000 mk.
8898: Asemakaavaosaston arkkitehti J akobssonin Vuotuinen säästö: 211 000 000 - 54 000 000
8899: tietojen ja kaupungin rakennusjärjestyksen on 157 000 000 · mk.
8900: mukaan saa tontille Kaivokatu 6-Keskus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8901: katu 8 rakentaa 3/4 tontin alasta. Ra- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8902: kennusala 3/4 X 2 325.7 on 1 745 m2. Li- muksen,
8903: sätty rakennusoikeus 155 m2 eli yhteensä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8904: 1900 m2. Rakennuskorkeus, katukorkeus + menpiteisiin Helsingin kattpungin Kai-
8905: 2.50, asemakaavan mukainen rakennuskorkeus vokatu 6-Keskuskatu 8 tontilla ole-
8906: + 31.00. Rakennuksen korkeus + 31.00- van talon uusimiseksi.
8907: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
8908:
8909: Esa Koivusilta. Yrjö Sinkkonen.
8910: Urho Kähönen. Juho Kuittinen.
8911: Matti Mattila. Veikko Kokkola.
8912: Leo Häppölä. Heikki Hykkäälä.
8913: Vappu Heinonen.
8914: 172
8915:
8916: IV,66. - Toiv.al. N:o 61.
8917:
8918:
8919:
8920: Kajatsalo ym.: Määrärahasta lainoiksi pientalojen omistajille
8921: huoneenvuokrasäännöstelyn johdosta rappeutuneiden ra-
8922: kennusten korjaamista varten.
8923:
8924:
8925: Eduskunnalle.
8926:
8927: Jo yli kuusitoista vuotta jatkuneen vuokra- nalla vieläkin tarpeen vaatimana on yleisen-
8928: säännöstelyn seurauksena on varsin yleisesti kin käsityksen mukaan aivan riittämätöntä
8929: voitu todeta, että ns. vanhat säännöstelyn- korvausta vastaan ottanut käyttöönsä, jou-
8930: alaiset talot ja näitten joukossa erikoisesti tuisivat tämän toimenpiteen seurauksena jopa
8931: puiset pientalot ovat alkaneet riittävän hoi- kokonaan menettämään tämän vähäisenkin
8932: don ja korjausten puutteessa pahasti rap- omaisuutensa, ja kun ei myöskään yhteiskun-
8933: peutua. Näin on olemassa vaara, että huo- nan omien tarpeitten ja etujen kannalta ole
8934: mattavan suuri ja arvokas asuntokanta, jota yhdentekevää, säilyykö tämä huomattava
8935: nämä talot edustavat, voi muutamassa vuo- asuntokanta asumiskelpoisena vai tuhoutuuko
8936: dessa kokonaan tuhoutua. se, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-
8937: Talojen omistajat, jotka useissa tapauk- väksyttäväksi toivomuksen,
8938: sissa ovat vanhuksia, eläen pienen eläkkeen
8939: tai vähäisten, inflaation tuhoamien säästö- että hallitus ottaisi vuoden 1957
8940: jensä ja talostaan saamiensa kohtuuttoman tulo- ja menoarvioesitykseen 100 mil-
8941: pienien vuokratulojen turvin, eivät ilman yh- joonaa markkaa myönnettäväksi halpa-
8942: teiskunnan tukea pysty talojaan riittävästi korkoisina lainoina sellaisille pientalo-
8943: kunnostamaan. jen omistajille, joitten rakennukset
8944: Kun on kohtuutonta, että henkilöt, joitten vuokrasäännöstelyn seurauksena ovat
8945: vähäisen omaisuuden yhteiskunta aikoinaan vaarassa rappeutua asumiskelvotto-
8946: olosuhteitten pakosta ja monella paikkakun- miksi.
8947: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
8948:
8949: Kaarlo Kajatsalo. Aare Leikola.
8950: 173
8951:
8952: IV,67.- Hemst.mot. N:o 62.
8953:
8954:
8955:
8956:
8957: Öhman m. fl.: Angående avlåtande av proposition om under-
8958: stöd åt vissa till Ryssland utlämnade, därifrån återkomna
8959: personer.
8960:
8961:
8962: T i 11 R i k s d a g e n.
8963:
8964: En del av de personer, som av dåvarande deras ålderdom. I ett ännu svårare läge än
8965: minister Leino strax efter krigsslutet, stri- de, som dock nu fått återvända, befinna
8966: dande emot alla rättsprinciper, utlämnades sig enligt uppgift hustrurna till dem, som
8967: åt ryska myndigheter för att föras till Ryss- ännu inte återbördats till hemlandet, och
8968: land, har numera blivit repatrierade och våga alldeles speciellt änkorna till dem av de
8969: vi hoppas att också de övriga, som ännu lömskt bortförda, som avlidit i fångenska-
8970: äro kvar i livet, inom kort få återvända. I pen.
8971: enlighet med av riksdagen fattat beslut till- Med hänvisning till det ovansagda före-
8972: delades de återkomna en ringa ernättning av slås vördsamt, att riksdagen ville besluta
8973: staten för allt det de genom den långvariga hemställa,
8974: fångenskapen fått lida och gått miste om.
8975: Härmed har vi emellertid inte på långt att regeringen skyndsamt måtte till-
8976: när uppfyllt våra skyldigheter emot dem ställa Riksdagen en proposition om
8977: som oskyldigt nödgats lida. De återvändnas årligt livstidsunderstöd åt repatriemde
8978: hälsa är mer eller mindre bruten och mån- personer tillhörande den grupp, som i
8979: gen av dem är redan så gammal, att det tiden utlämnades av dåvarande mi-
8980: ställer sig så gott som omöjligt för honom att .nistern Leino, liksom också åt hust-
8981: skaffa sig ett nytt levebröd. En livstidspen- rurna till sådana av samma grupp,
8982: sion borde därför tilldelas de repatrierade som inte ännu återkommit och må-
8983: för att åtminstone i någon mån säkerställa hända avlidit i Ryssland.
8984: Helsingfors den 8 februari 1956.
8985:
8986: C. A. Öhman. Arthur Larson.
8987: 174
8988:
8989: IV,67. - Toiv.al. N: o 62.
8990: Suomennos.
8991:
8992:
8993:
8994: Öhman ym.: Esityksen antamisesta avustuksesta eräille N eu-
8995: vostoliittoon luovutetuille ja sieltä palanneille henkilöille.
8996:
8997:
8998: E d u s k u n n a ll e.
8999:
9000: Osa niistä henkilöistä, jotka silloinen sisä- jotta heidän vanhuutensa ainakin jossakin
9001: asiainministeri Leino kaikkien oikeusperiaat- määrin turvattaisiin. Vielä vaikeammassa
9002: teiden vastaisesti luovutti Neuvostoliiton vi- asemassa kuin ne, jotka nyt eentään ovat
9003: ranomaisille Venäjälle kuljetettaviksi, on nyt- saaneet palata, ovat kotimaahan vielä pa-
9004: temmin palautettu if'!änmaahansa, ja uskal- lauttamattomien vaimot ja erityisesti petolli-
9005: lamme toivoa myös muiden, jotka vielä ovat sella tavalla poisvietyjen ja vankeudessa
9006: elossa, saavan lähitulevaisuudessa palata. kuolleiden henkilöiden lesket.
9007: Eduskunnan päätöksen mukaisesti annettiin Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan kun-
9008: palanneille valtiolta vähäinen korvaus kai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9009: kesta siitä, mitä he pitkän vankeutensa ai- mus,
9010: kana olivat joutuneet kärsimään ja menet- että hallitus kiireellisesti antaisi
9011: tämään. Eduskunnalle esityksen vuosittaisesta
9012: Tällä emme kuitenkaan ole läheskään täyt- elinaikaisesta avustuksesta siihen ryh-
9013: täneet velvollisuuksiamme syyttömästi kärsi- mään kuuluville palautetuille henki-
9014: mään joutuneita kohtaan. Palanneiden ter- löille, joka aikanaan luovutettiin sil-
9015: veys on enemmän tai vähemmän murtunut, loisen sisäasiainministeri Leinon toi-
9016: ja monet heistä jo ovat siksi vanhoja, että mesta, samoin kuin samaan ryhmään
9017: heidän on miltei mahdotonta ryhtyä uudel- kuuluvien, vielä palaamattomien ja
9018: leen hankkimaan elatustaan. Palautetuille Venäjällä mahdollisesti kuolleiden hen-
9019: olisi sen vuoksi annettava elinaikainen eläke, kilöiden aviopuolisoille.
9020: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
9021:
9022: C. A. Öhman. Arthur Larson.
9023: B.
9024: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista
9025: sairaan- ja lastenhoidon edistämiseen, koulujen, maanteiden
9026: ja siltojen rakentamiseen sekä kuivatustöihin ym.
9027: 177
9028:
9029: IV,68. - Rah.al. N: o 1.
9030:
9031:
9032:
9033: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta ennakkopidätyksen
9034: valvontaa varten perustettujen toimien muuttamiseksi yli-
9035: määräisiksi.
9036:
9037:
9038: Eduskunnalle.
9039:
9040: Maan ensimmäiset ennakkopidätyksen val- perintä muodostaa olennaisen ja pysyvän
9041: vojat astuivat toimiinsa 1. 4. 1947. Ennakko- osan valtion välittömän veron kannossa, ei
9042: pidätyksen valvojien toimia on vuosittain hallitus ole kertaakaan tehnyt esitystä ennak-
9043: lisätty ja on niitä nykyisin 124, ennakkopi- kopidätyksen valvojien ja heidän esimies-
9044: dätyksen verotarkastajien toimia on 9, apu- tensä toimien ylimääräistämisestä.
9045: laistoimistopäällikön toimia 2, toimistopäälli- Koska veron ennakkoperintä perustuu py-
9046: kön toimia 1 ja tarkastajan toimia 1. Vaikka syvään lakiin, ei ole tarkoituksenmukaista
9047: maan ennakkopidätyksen valvojien luku- eikä valtion edun mukaista pitää pysyvän
9048: määrä esimiehineen on noussut 137: ään, ja veron kantoa valvovia toimihenkilöitä tilapäi-
9049: vaikka ennakkopidätysten valvontaorgani- sinä, joten edellä mainitun epäkohdan kor-
9050: saatio on saanut vakiintuneen muotonsa ja jaamiseksi olisi vuoden 1957 menoarvioon
9051: vaikka ilman ennakkopidätyksen valvontaa otettava seuraavat ylimääräiset toimet:
9052: ei voida tulla toimeen, koska veron ennakko-
9053:
9054: Vuosipalkkio ilman
9055: indeksikorotuksia
9056: 8 Pl. I: 1 mk Yhteensä mk
9057: 1 tarkastaja . . . . . . . . . . . . . . . . . (31 pl) 687 540:- 687 540:-
9058: 9 verotarkastajaa . . . . . . . . . . . . . (29 pl) 621480:- 5 593 320:-
9059: Yhteensä 6 280 860: -
9060:
9061: 8 Pl. XII: 1
9062: 1 toimistopäällikkö •••• 0 0 ••• 0. 0 (32 pl) 725 400:- 725 400:-
9063: 2 apulaistoimistopäällikköä (29 pl) 621480:- 1242 960:-
9064: 4 ennakkopidätyksen valvojaa (28 pl) 591600:- 2 366 400:-
9065: 16 (27 pl) 562 920:- 9006 720:-
9066: 15 " " (26 pl) 535 200:- 8028000:-
9067: 15 " " (25 pl) 508 200:- 7 623 000:-
9068: 1 " " (24 pl) 481800:- 481800:-
9069: 73 " " (23 pl) 456 360:- 33 314280:-
9070: " "
9071: Yhteensä 62 788 560:-
9072:
9073:
9074: Koska melkein kaikld ennakkopidätyksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9075: valvojat esimiehineen jo saavat valtioneuvos-
9076: ton raha-asiainvaliokunnan päätöksen perus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9077: teella ikälisän tapaan lasketun palkanlisäyk- tulo- ja menoarvioon edellä mainittu-
9078: sen, ei ylimääräistämisestä aiheudu valtiolle jen valtiovarainministeriön ja valtio-
9079: sanottavaa menonlisäystä, koska palkkaus- varainministeriön alaisten ylimääräis-
9080: menot vähenevät tilapäisten toimihenkilöiden ten toimien perustamiseksi: 8 Pl. l lu-
9081: kohdalta noin 81 800 000 markalla. vun 1 momentille vuosipalkkioihin
9082: 23 E 75/56
9083: 178 IV,68. - Ennakkopidätyksen valvojat.
9084:
9085:
9086: 6 280 860 markkaa, ikälisiin 438 120 hin 62 788 560 markkaa, ikälisiin
9087: markkaa ja kalliinpaikanlisiin 472 680 8 624 450 markkaa ja kalliinpaikan-
9088: markkaa eli yhteensä ilman indeksiko- lisiin 3 918 060 markkaa eli yhteensä
9089: rotuksia 7 191 660 markkaa, sekä 8 Pl. ilman indeksikorotuksia 75 331 070
9090: XII luvun 1 momentille vuosipalkkioi- markkaa.
9091: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
9092:
9093: Erkki Tuuli. Lauri Järvi. Jaakko Hakala.
9094: 179
9095:
9096: IV,69. - Rah.al. N:o 2.
9097:
9098:
9099:
9100: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta maataloushalli-
9101: tuksen alaisten koulujen johtajien palkkauksen järjeste-
9102: lyyn.
9103:
9104:
9105: E d u s k u n n a 11 e.
9106:
9107: Viime vuoden lopulla suoritetussa valtion palkkaustarkistuksessa jäänyt huomioon ot-
9108: viran- ja toimenhaltijain palkkausten järjes- tamatta ja muodostunut epäsuhde on 2-3
9109: telyissä jäivät maataloushallituksen alaisten palkkausluokan suuruinen.
9110: koulujen johtajien palkat tämän järjestelyn Palkkauksen järjestely palkkausluokkia ko-
9111: ulkopuolelle. Onhan oppikoulujen rehtorien rottamalla on mielestämme ainoa oikea tapa,
9112: ja maatalouskoulujen johtajien pätevyys- jolla voidaan em. koulujen johtajien palkka-
9113: vaatimus samanlainen, joten ei ole olemassa taso säilyttää kiinteässä suhteessa muihin sa-
9114: mitään syytä palkkojen pitämiseksi eri ta- manlaisiin viran- ja toimenhaltijoihin. Täl-
9115: soilla. Lisäksi nykyinen maatalouskoulujen lainen järjestely vaatisi lisäystä maatalous-
9116: johtajien palkkio on erillinen, joka ei vai- oppilaitosten kohdalla 1 636 320: -, koti-
9117: kuta eläkkeeseen ja sen suuruuskin on jää- teollisuuskoulujen kohdalla 2 281 800: -, ko-
9118: nyt sodan edellisestä tasosta jälkeen. Esim. titalousoppilaitosten kohdalla 1 034 680: -
9119: maatalousnormaalikoulussa se oli ennen so- eli yhteensä 4 950 860: -.
9120: tia 750: -/kk ja nykyisin 4 000: -/kk. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
9121: Muissa maatalouskouluissa se on 3 000: -1 dotamme,
9122: ikk:. Tämän laatuinen johtajanpalkan järjes-
9123: tely ei ole voinut olla vaikuttamatta toimien että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9124: hoitamiseen eikä myöskään näiden täyttä- tulo- ja menoarvioon 4 950 860 mark-
9125: miseen. Tämän palkkion suuruuskin on vielä kaa maataloushallituksen alaisten kou-
9126: samalla tasolla, mille se v. 1950 on määrätty. lujen johtajien palkkauksen järjeste-
9127: Kotiteollisuus- ja kotitalouskoulujen joh- lyyn.
9128: tajien palkkauksen tarkistus on myös em.
9129: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
9130:
9131: Matti Mattila. Erkld Ryöm.ä..
9132: Esa Koivusilta. Kalle Kämäräinen.
9133: Kalervo Saura.
9134: 180
9135:
9136: IV,70.- Rah.al. N:o 3.
9137:
9138:
9139:
9140: N. Nurminen ym..: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen
9141: suorittamiseksi valtion omistukseen tulevan selluloosateh-
9142: taan rakentamiseksi Kannukseen.
9143:
9144:
9145: E d u s k u n n a 11 e.
9146:
9147: Keski-Pohjanmaan suuria metsävaroja ei saasti valtion niinkuin yksityistenkin metsiä
9148: ole käytetty parhaalla mahdollisella tavalla ja ne tarjoavat mahdollisuuksia teollisuus-
9149: palvelemaan kansantalouden etuja. Alueelta laitosten rakentamiselle.
9150: riittäisi raaka-ainetta monipuolisellekin Lestijokivarrella sijaitseva Kannuksen
9151: puunjalostusteollisuudelle. Tätä osoittaa kunta olisi sopiva paikka selluloosatehtaan
9152: mm. se, että yksin Ykspihlajan satamasta rakentamiseksi. Lestijoki on runsasvetinen
9153: viedään vuosittain huomattavat raakapuu- ja sen varsilla on suuria metsävaroja tehtaan
9154: määrät, esim. v. 1954 259 000 tonnia. Lisäksi käyttöön; ja kuten sanottu, työvoimaa on
9155: on raakapuuta viety Leppäluodon, Himan- runsaasti Kannuksessa ja sen lähipitäjissä,
9156: gan ja Rahjan satamien kautta. kuten esim. Himangalla, Lohtajalla, Toho-
9157: On suurta kansantaloudellista tuhlausta, lammilla, Ullavassa ja Kälviällä.
9158: että puutavaraa viedään jalostamattomana Myös selluloosateollisuutta pitäisi ruveta
9159: ulkomaille, varsinkin kun ottaa huomioon, sijoittamaan lähemmäksi raaka-ainelähteitä.
9160: että Keski-Pohjanmaan tilat pieninä ja väki- Tämäkin puolustaisi esitystä edellä mainitun
9161: rikkaina eivät tarjoa toimeentulomahdolli- teollisuuslaitoksen paikaksi. On otettava
9162: suuksia väestölle läheskään riittävästi. Tästä huomioon vielä sekin, että Kannus on Poh-
9163: syystä on välttämätöntä, että valtiovallan janmaan pääradan varrella ja sieltä on lyhyt
9164: taholta ryhdytään tarpeellisiin toimenpitei- matka niin Ykspihlajan kuin Himangankin
9165: siin teollisuuslaitoksien rakentamiseksi Keski- satamiin.
9166: Pohjanmaalle. .Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9167: Keski-Pohjanmaan kunnissa ei ole edes kunnioittaen,
9168: kesäisinkään riittävästi työtilaisuuksia, puhu-
9169: mattakaan talvikaudesta, jolloin työttömyys että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9170: ja siitä johtuvat taloudelliset rasitukset muo- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
9171: dostuvat kunnille ylivoimaisiksi kantaa. kan suuruisen määrärahan tutkimuk-
9172: Esim. Himangan kunnassa on veroäyrin hin- sien suorittamiseksi valtion omistuk-
9173: nassa ollut eräinä vuosina yli neljä markkaa seen tulevan selluloosatehtaan rakenta-
9174: työttömyysmeno ja. miseksi Kannukseen.
9175: Keski-Pohjanmaan jokien varsilla on run-
9176: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
9177:
9178: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho.
9179: Toivo Asvik. Gösta Rosenberg.
9180: 181
9181:
9182: IV,71. - Rah.al. N:o 4.
9183:
9184:
9185:
9186: Ikonen ym.: . Määrärahan osoittamisesta keskussairaalalain
9187: 5 §: ssä tarkoitettujen helpotusten myöntämiseksi heikossa
9188: taloudellisessa asemassa oleville kunnille.
9189:
9190:
9191: E d u s k u n n a 11 e.
9192:
9193: Huhtikuun 17 päivänä 1948 annetun kes- kohden laskettuna. Mainitun sairaalan käyt-
9194: kussairaalalain (312/48) 5 § :n perusteella tötalousmenoista kuntien osalle jäänyt määrä
9195: valtioneuvosto voi anomuksesta vapauttaa oli vuonna 1953 keskimäärin 28 penniä
9196: heikossa taloudellisessa asemassa olevan kun- äyriä kohden. Joissakin köyhimpiin kuulu-
9197: nan joko kokonaan tai osaksi keskussairaa- vissa Pohjois-Karjalan maalaiskunnissa pu-
9198: lan perustamisen kertakaikkisesta osallistu- heena oleva rasitus on noussut näitäkin lu-
9199: ruismaksusta sekä määräajaksi keskuS'Sairaa- kuja huomattavasti korkeammalle. Saatujen
9200: lan vuotuisten kunnossapito- ja käyttökus- tietojen mukaan on keskussairaaloihin osal-
9201: tannusten peittämiseksi suoritettavasta kun- listumisesta aiheutunut kohtuutonta rasi-
9202: nan osuudesta. Kysymyksessä oleva laki on tusta myös muualla maassa sijaitseville köy-
9203: voimassa vielä kuluvan vuoden ajan, jonka hille kunnille, vaikuttaen merkittäväitä
9204: jälkeen astuu voimaan vastaavan säännök- osalta verorasituksen kohoamiseen nnssa.
9205: sen sisältävä sairaalalaki. Keskussairaala- Vaikeuksiin ovat joutuneet erityisesti Poh-
9206: lain voimassa ollessa ei valtion tulo- ja meno- jois-Savon ja Keski-Suomen köyhät kunnat.
9207: arvioon kuitenkaan ole otettu määrärahaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9208: kysymyksessä olevien helpotusten myöntä- nioittaen,
9209: mistä varten.
9210: Köyhille kunnille aiheutuu keskussairaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9211: lan perustamiseen ja toimintaan osallistu- tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
9212: misesta varsin huomattava rasitus. Esimer- markan suuruisen määrärahan kes-
9213: kiksi Pohjois-Karjalan keskussairaalan pe- kussairaalalain 5 §: ssä tarkoitettujen
9214: rustamiskustannuksiin osallistuminen on helpotusten myöntämiseksi heikossa ta-
9215: merkinnyt sanotun alueen maalaiskunnille loudellisessa asemassa oleville kun-
9216: vuosittain keskimäärin noin 90 penniä äyriä nille vuoden 1956 menojen osalta.
9217: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
9218:
9219: Arvi Ikonen. Mikko Hult.
9220: Eino Palovesi. Juho Karvonen.
9221: Tahvo Rönkkö. Heikki Soininen.
9222: Vieno Simonen. Hilja Väänänen.
9223: Eeli Erkkilä. Sylvi Halinen.
9224: Eino E. Heikura. Eemil Partanen.
9225: Markus Niskala. Kalle Kauhanen.
9226: Eino Rytinki. 0. Muikku.
9227: Toivo Niiranen.
9228: 182
9229:
9230: IV,72. - Rah.al. N:o 5.
9231:
9232:
9233:
9234: Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
9235: nille kunnanlääkärin palkkauskustannuksia ja virka-asun-
9236: non rakentamista varten.
9237:
9238:
9239: E d u s k u n n a ll e.
9240:
9241: Yleisestä lääkärinhoidosta maaliskuun 9 kuntien osalle jäänyt kohtuuttoman raskas
9242: päivänä 1951 annetun lain (141/51) 20 § :n rasitus. Useissa tällaisissa kunnissa nousi
9243: 4 momentin mukaan kaukaisella, harvaan sanottu rasitus esimerkiksi vuonna 1954 aina
9244: asutulla ja vähävaraisella syrjäseudulla si- 25-30 penniin äyriä kohden laskettuna. Toi-
9245: jaitsevat sekä sellaiset maalaiskunnat ja kun- saalta taas on todettava, että maan vauraam-
9246: tayhtymät, joiden liikenneyhteydet ovat huo- missa kunnissa tämä rasitus oli yleensä ai-
9247: not, ovat oikeutetut, niin kauan kuin niiden noastaan noin 5-10 penniä äyriä kohden.
9248: taloudellinen kantokyky on maan kuntien Kun näin ollen kunnanlääkärin palkkauskus-
9249: keskimäärää olennaisesti heikompi, saamaan tannukset ovat omiaan merkittävällä tavalla
9250: ylläpitämäänsä kunnanlääkärin virkaa var- kohottamaan köyhien ja harvaan asuttujen
9251: ten valtionavustuksena koko viran peruspal- maalaiskuntien verorasitusta, olisi kiireelli-
9252: kan ja luontoisetujen raha-arvon taikka suu- sesti luotava edellytykset kysymyksessä ole-
9253: remman osan niistä kuin säännönmukaisesti. vien avustusten myöntämiselle ja alussa mai-
9254: Puheena olevan lainkohdan mukaan myöntää nitun lainsäännöksen käytäntöön soveltami-
9255: sanotun valtionavustuksen sisäasiainministe- selle. Myöskin on todettava, että kunnanlää-
9256: riö ja milloin sanotunlaisen kunnan tai kun- kärin talon rakentamisesta on viime vuosina
9257: tayhtymän on tarpeen rakentaa kunnanlää- aiheutunut useille köyhille kunnille huomat-
9258: kärin virka-asunto tai vastaanottohuoneisto, tavia menoja, jotka on ollut pakko rahoittaa
9259: annetaan niitä varten valtionavustusta sa- miltei yksinomaan luotolla, mistä puolestaan
9260: malla tavoin kuin peruspalkkaa ja luontois- on seurannut verorasituksen kasvua tällai-
9261: etuja varten. Kysymyksessä olevaa lakia sää- sissa kunnissa. Tähänkin asian tilaan olisi
9262: dettäessä on ilmeisesti oltu selvillä siitä, että välttämättömästi saatava korjaus.
9263: kunnanlääkärin paikkaaminen ja lääkärinta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9264: lon rakentaminen tulee aiheuttamaan köy- nioittaen,
9265: hille ja harvaan asutuille kunnille kohtuu-
9266: tonta rasitusta, elleivät ne saa tarkoitusta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9267: varten valtionavustusta. Valtion tulo- ja tulo- ja menoarvioon 39 miljoonan
9268: menoarviossa ei kuitenkaan ole ollut määrä- markan suuruisen arviomäärärahan
9269: rahaa puheena olevia avustuksia varten. avustuksen myöntämiseksi köyhille ja
9270: Käytettävissä olevat tilastotiedot osoittavat harvaan asutuille kunnille kunnan-
9271: selvästi, että kunnanlääkärin viran ylläpitä- lääkärin palkkauskustannuksia ja
9272: misestä on köyhien ja harvaan asuttujen virka-asunnon rakentamista varten.
9273: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1956.
9274:
9275: Juho Karvonen. Eino Palovesi.
9276: Arvi Ikonen. Heikki Soininen.
9277: Artturi Koskinen. Kalle Kauhanen.
9278: Väinö Tikkaoja. Eino Raunio.
9279: Arvi Turkka. Antti Kukkonen.
9280: Kustaa Alanko.
9281: 183
9282:
9283: IV,73. - Rah.al. N:o 6.
9284:
9285:
9286:
9287: Karvonen ym..: Määrät·ahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
9288: nille mielisairaanhuoltolaitosten ja huoltotoimistojen kus-
9289: tannuksia varten.
9290:
9291:
9292: E d u s kun n a 11 e.
9293:
9294: Toukokuun 2 päivänä 1952 annetun mieli- kuntien kohdalta nousivat puheena olevat
9295: sairaslain (187/52) 47 § : n mukaan valtio- kustannukset äyriä kohden 40-45 penniin.
9296: neuvosto voi myöntää valtion varoista avus- Nämä kustannukset ovat siis osaltaan olleet
9297: tusta kaukaisella, harvaan asutulla ja vähä- merkittävällä tavalla vaikuttamassa kunnal-
9298: varaisella syrjäseudulla sijaitseville kunnille, lisverorasituksen kasvamiseen kohtuuttoman
9299: joiden taloudellinen kantokyky on heikko, suureksi köyhissä ja harvaan asutuissa ikun-
9300: mielisairaanhoitolaitosten ja huoltotoimisto- nissa. Kun verorasituksen alentamista näillä
9301: jen ikustannuksiin. Tähän mennessä ei kysy- alueilla on pidettävä erityisen tärkeänä, olisi
9302: myksessä olevaa tarkoitusta varten ole val- mielestämme kiireellisesti ryhdyttävä toi-
9303: tion tulo- ja menoarviossa ollut määrärahaa. menpiteisiin myös illyt kysymyksessä olevan
9304: Piirimielisairaaloiden ja huoltotoimistojen rasituksen tasoittamiseksi ylimääräisten val-
9305: samoin kuin B-mielisairaaloidenkin kunnille tionavustusten avulla.
9306: aiheuttama rasitus vaihtelee huomattavasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9307: eri puolilla maata. Esimerkiksi ne kuntain- nioittaen,
9308: liittojen piirimielisairaaloiden ja huoltotoi-
9309: mistojen kustannukset, jotka jäävät kuntien että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9310: osalle, olivat vuonna 1953 veroäyriä kohden tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
9311: laskettuna keskimäärin kaikissa maalaiskun- markan suuruisen määrärahan kun-
9312: nissa 17 penniä, mutta Lapin läänin maa- nille mielisairaanhuoltolaitosten ja
9313: laiskunnissa ne olivat 26 penniä, kun taas huoltotoimistojen kustannuksiin myön-
9314: Kymen läänissä ne jäivät 6 penniin äyriä nettäviä avustuksia varten.
9315: kohden. Eräiden Pohjois-Suomen köyhien
9316: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
9317:
9318: Juho Karvonen. Heikki Soininen.
9319: Eino Palovesi. Kalle Kauhanen.
9320: Arvi Ikonen. Väinö Tikkaoja.
9321: Artturi Koskinen. Eino Raunio.
9322: Antti Kukkonen. Arvi Turkka.
9323: Kustaa Alanko.
9324: 184
9325:
9326: IV,74. - Rah.al. N:o 7.
9327:
9328:
9329:
9330: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi avus-
9331: tuksiksi kunnille kätilöiden palkkaamista varten.
9332:
9333:
9334: E d u s k u n n a 11 e.
9335:
9336: Kunnankätilöistä maaliskuun 31 päivänä den. Nämä kustannukset ovat siis omiaan
9337: 1944 annetun lain (223/44) 15 §: n 4 mo- kohottamaan syrjäseutukuntien ennestäänkin
9338: mentin mukaan voi lääkintöhallitus harkin- korkeaa kunnallisverorasitusta. Verorasituk-
9339: tansa perusteella ja käytettävissä olevien sen kasvusta väestön elinkeinoelämälle ja toi-
9340: määrärahojen mukaan myöntää ylimääräistä meentulolle aiheutuneet vakavat seuraukset
9341: avustusta heikossa taloudellisessa asemassa ovat yleisesti tunnettuja. Niitä voitaisiin kä-
9342: oleville kunnille samoinkuin kunnille, joille sityksemme mukaan lieventää soveltamalla
9343: kätilöiden paikkaaminen maantieteellisistä käytäntöön lainsäännöksiä, joiden perusteella
9344: tai muista erityisistä syistä tuottaa huomatta- kunnille voidaan myöntää ylimääräisiä val-
9345: vaa rasitusta. Kysymyksessä olevaa lakia sää- tionavustuksia.
9346: dettäessä on ilmeisesti oltu tietoisia siitä, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9347: kätilötoimen kustannukset voivat tuottaa sa- nioittaen,
9348: notunlaisille kunnille kohtuutonta rasitusta.
9349: Suoritetun selvityksen mukaan saattoivat että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9350: kätilötoimesta eräille köyhille ja harvaan asu- tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
9351: tuille kunnille aiheutuneet kustannukset markan suuruisen arviomäärärahan
9352: nousta vuonna 1954 aina 20-25 penniin ylimääräisten avustusten myöntämi-
9353: äyriä kohden, kun taas maan eteläosien vau- seksi heikossa taloudellisessa asemassa
9354: raammissa kunnissa vaihteli puheena oleva oleville kunnille kätilöiden palkkaa-
9355: suhdeluku yleensä 2-8 penniin äyriä koh- mista varten.
9356: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
9357:
9358: Arvi Ikonen. Juho Karvonen.
9359: Eino Palovesi. Heikki Soininen.
9360: Vieno Simonen. Hilja Väänänen.
9361: Sylvi Halinen. Eeli Erkkilä.
9362: Eemil Partanen. Eino E. Heikura.
9363: Markus Niskala. Kalle Kauhanen.
9364: Eino Rytinki. 0. Muikku.
9365: Mikko Hult. Toivo Niiranen.
9366: 185
9367:
9368: IV,75. - Rah.al. N:o 8.
9369:
9370:
9371:
9372: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyssisarten palk-
9373: kaamiseksi köyhille ja harvaan asutuille kunnille myönnet-
9374: täviä ylimääräisiä avustuksia varten.
9375:
9376:
9377: E d u s k u n n a ll e.
9378:
9379: Kunnallisista terveyssisarista maaliskuun penniä äyriä kohden. Toisaalta taas maan
9380: 31 pmvana 1944 annetun lain (220/44) eteläosien vauraammille kunnille puheena
9381: 16 § :n 4 momentin mukaan heikossa talou- olevasta tehtävästä aiheutuva rasitus on ta-
9382: dellisessa asemassa oleville kunnille samoin vallisesti noin 4-8 penniä äyriä kohden.
9383: kuin kunnille, joille terveyssisarien paikkaa- Kun terveyssisarkustannukset näin ollen ko-
9384: minen maantieteellisistä tai muista erityi- hottavat köyhien ja harvaan asuttujen kun-
9385: sistä syistä tuottaa huomattavaa rasitusta, tien väestön verorasitusta merkittävässä mää-
9386: voi lääkintöhallitus, asianomaista lääninhal- rassa, olisi välttämätöntä pyrkiä tasoitta-
9387: litusta ,kuultuaan, myöntää ylimääräistä .. maan sitä soveltamalla käytäntöön alussa
9388: avustusta käytettävissä olevien määräraho- mainittua lainsäännöstä.
9389: jen mukaan. Tarkoitusta varten ei koko lain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9390: säätämisen jälkeisenä aikana ole valtion tulo- nioittaen,
9391: ja menoarviossa ollut määrärahaa.
9392: Erilaisella varallisuustasolla oleville kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9393: nille aiheutuu terveyssisarien paikkaamisesta tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
9394: varsin epätasainen rasitus. Useissa köyhissä markan suuruisen arviomäärärahan
9395: ja harvaan asutuissa kunnissa nousivat ky- terveyssisarten palkkaamiseksi köy-
9396: symyksessä olevat kustannukset yli 20 pen- hille ja harvaan asutu~7le kunm7le
9397: niin äyriä kohden vuonna 1954. Mainitta- myönnettäviä ylimääräisiä avustuksia
9398: koon, että esimerkiksi Utsjoen kunnassa oli varten.
9399: sanottu suhdeluku niinkin korkea kuin 78
9400: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
9401:
9402: Arvi Ikonen. Juho Karvonen.
9403: Eino Palovesi. Heikki Soininen.
9404: Vieno Simonen. Hilja Väänänen.
9405: Sylvi Halinen. Eeli Erkkilä.
9406: Eino E. Heikura. Kalle Kauhanen.
9407: Markus Niskala. 0. Muikku.
9408: Eino Rytinki. Mikko Hult.
9409: Toivo Niiranen.
9410:
9411:
9412:
9413:
9414: 24 E 75/56
9415: 186
9416:
9417: IV,76. - Rah.al. N:o 9.
9418:
9419:
9420:
9421: Suominen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi las-
9422: tenhoidon opetuslaitoksille lastenhoitajien koulutuksesta
9423: aiheutuvia kustannuksia varten.
9424:
9425:
9426: E d u s k u n n a ll e.
9427:
9428: Valtio huolehtii ja kustantaa kokonaisuu- koulutustyön tukemista varten vain hyvin
9429: dessaan sairaanhoitajien, kätilöiden, mieli- pieni avustusmääräraha. Viime vuosina on
9430: sairaanhoitajien ja apuhoitajien koulutuksen tämän avustusmäärärahan suuruus ollut vain
9431: sekä osallistuu lakisääteisesti 50 %:lla myös- 1 791 600 markkaa, mistä Helsingin Lasten-
9432: kin kodinhoitajien opetuksesta aiheutuviin linnan osuus on ollut ainoastaan 750 000
9433: kustannuksiin. markkaa. Näin pieni avustus on kuitenkin
9434: Lastenhoitajien, jotka suorittavat yhtä aivan riittämätön, kun otetaan huomioon, että
9435: kaikkein tärkeintä osaa kansanterveystyössä, esim. Helsingin Lastenlinnan vuotuismenot
9436: lastenhoitoa, koulutus on jäänyt kokonaan ovat yhteensä n. 110 miljoonaa markkaa. Las-
9437: lakisääteisen valtionavustuksen ulkopuolelle. tenhoitajien koulutuksen aiheuttamat menot
9438: Tämä koulutus on ollut tähän asti yksityis- onkin tähän mennessä jouduttu hankkimaan
9439: ten järjestöjen kustantama, mitä varten tosin yksityisten järjestöjen toimesta. Tämä on
9440: on myönnetty aivan mitättömän pieni val- ollut aikaisemmin mahdollista harjoitetun lii-
9441: tionavustus. Ratkaiseva merkitys lastenhoita- ketoiminnan avulla ns. hyväntekeväisyys-
9442: jien kouluttajana on ollut Mannerheimliiton myynnin muodossa. Nykyoloissa tällainen
9443: Helsingin Lastenlinnalla, joka tähän men- hyväntekeväisyysmyynti on kuitenkin mahdo-
9444: nessä on kouluttanut yhteensä jo yli 3 500 tonta. Tämän vuoksi ei ole valittavana muuta
9445: lastenhoitajaa. Nämä lastenhoitajat suoritta- mahdollisuutta kuin
9446: vat tällä hetkellä maamme lastensairaaloissa, 1. että lastenhoitajakoulutus kokonaan lak-
9447: synnytyslaitoksissa ja yleensä kaikkinaisissa kautetaan varojen puutteessa; tai
9448: lastenhoitolaitoksissa samoin kuin perheissä 2. että valtio ottaa huolehtiakseen ja vas-
9449: mitä tärkeintä lapsiin kohdistuvaa hoitotyötä. tatakseen siitä
9450: Myöskin valtiovalta on tunnustanut lasten- a) joko ottamalla lastenhoidon opetuslai-
9451: hoitajien koulutuksen välttämättömyyden pe- tokset haltuunsa; tai
9452: rustaessaan mm. keskussairaaloihin huomat- b) riittävässä määrin tukemalla nykyisiä
9453: tavan määrän lastenhoitajien virkoja. Nykyi- lastenhoidon opetuslaitoksia.
9454: sen erittäin vakavan sairaanhoitajapulan ai- Lastenhoitajien koulutuksen opetuslaitok-
9455: kana lastenhoitajien merkitys keskussairaa- selle aiheuttama tappio, mihin sisältyy ope-
9456: loiden lastenhoitajina tuleekin olemaan koko tus, oppilasasuntolan kulut, ruoka, pesu ym.,
9457: maallemme mitä suuriarvoisinta. Samoin on esim. Helsingin Lastenlinnassa n. 800 mk
9458: eduskunta on 24 päivänä marraskuuta 1953 oppilasta ja päivää kohti. Tällaisia lasten-
9459: hyväksynyt toivomuksen, että hallitus ryh- hoitajaoppilaita on maassamme, mukaanluet-
9460: tyisi kiireellisiin toimenpiteisiin riittävän ta- tuina lyhyempienkin epätäydellisten kurssien
9461: loudellisen tuen järjestämiseksi lastenhoidon oppilaat, eri opetuslaitoksissa tällä hetkellä
9462: opetuslaitoksille lastenhoitajien kouluttamista n. 350.
9463: varten tarvetta vastaavassa määrässä. Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
9464: Vaikka kaikki myöntävät, että lastenhoita- koska aikaisemmin mainitun, eduskunnan hy-
9465: jien koulutustyö ja heidän suorittamansa las- väksymän toivomuksen edellyttämät hallituk-
9466: tenhoitotyö ovat valtakunnallisesti aivan ensi- sen toimenpiteet riittävän taloudellisen tuen
9467: arvoisen tärkeitä, valtion tulo- ja menoar- järjestämiseksi lastenhoidon opetuslaitoksille
9468: viossa on vuosittain varattu lastenhoitajien näyttävät vaativan paljon aikaa,
9469: rv,76. - Suominen ym. 187
9470:
9471: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 seksi lastenhoidon opetuslaitoksille las-
9472: tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- tenhoitajien koulutuksesta aiheutuvia
9473: kan suuruisen määrärahan avustuk- kustannuksia varten.
9474: I-Ielsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
9475:
9476: Unto Suominen. Lauri Myllymäki.
9477: Hilja Väänänen. Antti Kinnunen.
9478: Veikko Helle. Marja Lahti.
9479: Vieno Simonen. Irma Hamara.
9480: Sylvi Halinen. Saara Forsius.
9481: Vappu Heinonen. Matti Mattila.
9482: Arvo Ahonen. Edvard Pesonen.
9483: Esa Koivusilta. Tyyne Paasivuori.
9484: Eino Raunio. Laura Brander-Wallin.
9485: Kalle Kauhanen. Aukusti Pasanen.
9486: Juho Kuittinen. Rafael Paasio.
9487: Anni Flink.
9488: 188
9489:
9490: IV,77. - Rah.al. N:o 10.
9491:
9492:
9493:
9494: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta kenttäsahaustoi-
9495: minnan ammattitaidon ja välineiden kehittämiseen.
9496:
9497:
9498: E d u s k u n n a ll e.
9499:
9500: Sotien jälkeisen ajan rakennustoiminnassa Ruotsissa, on kenttäsirkkelisahaus kehittynyt
9501: oli kenttäsahauksella huomattava osuus. Se huimaavin askelin eteenpäin ja ns. ryhmä-
9502: suorastaan teki mahdolliseksi, että jälleen- sahajärjestelmät ovat vientisahauksessa huo-
9503: rakennustoiminta maaseudulla voitiin suo- mattavina tekijöinä. Mutta siellä onkin tä-
9504: rittaa niin nopeasti kuin se on tapahtunut. män alan ammattikoulutus järjestetty val-
9505: Huomattavien etuisuuksiensa tähden on tion tukemana erittäin tehokkaasti. Usea
9506: kenttäsahaus saavuttanut pysyvän aseman suomalainenkin on siellä suorittanut sahaus-
9507: meidän puunjalostuksessamme. Ratapölkky- kul'SSin. Ammattikoulutuksen meillä on tä-
9508: jen ja parrujen sahaus käy klenttäsil'kkelillä hän asti hoitanut Työtehoseura sekä Kenttä-
9509: parhaiten. Myös on mainittava, että kenttä- sahat r.y., jotka eivät kuitenkaan yksinään
9510: saha voidaan siirtää syrjäisemmillekin seu- taloudellisten vaikeuksien vuoksi kykene sitä
9511: duille metsien ääreen, mistä sitten sahattu tarpeeksi tehokkaasti järj,estämään.
9512: puutavara voidaan kuljettaa tarvitsijoille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9513: Kenttäsahojen varjopuolena on kuitenkin nioittaen,
9514: sahurien puutteellinen ammattitaito. Etu-
9515: päässä vapaaehtoisin voimin sekä eri ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9516: hoilta saatujen pienien ,avustusten turvin tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar-
9517: on voitu järjestää sahaus- ja teränkunnos- kan määrärahan käytettäväksi kenttä-
9518: tuskursseja eri puolille maata. Näillä kul'S- sahaustoiminnan ammattitaidon ja
9519: seilla on ollut oppilaita enemmän kuin teho- välineiden kehittämiseen.
9520: kas opetus edellyttäisi. Ulkomailla, esim.
9521: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
9522:
9523: Matti Mattila. Erkki Ryömä.
9524: Eino Rytinld. Veikko Helle.
9525: M. 0. Lahtela. Kalle Kämäräinen.
9526: Yrjö Sinkkonen. Eemil Partanen.
9527: Esa Koivusilta. Kalervo Saura.
9528: 189
9529:
9530: IV,78.- Rah.al. N:o 11.
9531:
9532:
9533:
9534: Palovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi talou-
9535: dellisiin vaikeuksiin joutuneille kunnille.
9536:
9537:
9538: E d u s k u n n a 11 e.
9539:
9540: Valtion tulo- ja menoarvion 15 Pl:n II takoon, että viime vuonna toimitetuissa tak-
9541: luvussa on vuodesta 1950 alkaen ollut vuo- soituksissa oli Lapin läänin, maalaiskuntien
9542: sittain 20 miljoonan markan suuruinen mää- keskimääräinen äyrinhinta 11: 92, Oulun
9543: räraha, joka on tarkoitettu käytettäväksi läänin 11: 42 ja Kuopion läänin 11: 55,
9544: avustuksina taloudellisiin vaikeuksiin joutu- kun taas Uudenmaan läänissä vastaava
9545: neille kunnille. Määrärahasta on myönnetty luku oli vain 9: 11. Voimassa oleva kun-
9546: ylimääräisiä rahoitusavustuksia lähinnä niille tien valtionapujärjestelmä onkin useasti to-
9547: kunnille, jotka on määrätty lisättyyn val- dettu puutteelliseksi sikäli, ettei sen avulla
9548: tion valvontaan kunnan hallinnon lisätystä ole aikaansaatu riittävässä määrässä kunnal-
9549: valvonnasta 12 päivänä joulukuuta 1941 an- lisverorasituksen tasoittumista. Vähintään
9550: netun lain ( 862/41) perusteella. Sen lisäksi yhtä varteenotettava näkökohta on se, ettei
9551: on katsottu välttämättömäksi myöntää tästä valtionapujen avulla ole onnistuttu luomaan
9552: määrärahasta avustuksia my&s eräille muille, eri varallisuustasolla oleville kunnille lähes-
9553: ylivoimaisiin vaikeuksiin joutuneille kun- kään samanlaisia mahdollisuuksia suorittaa
9554: nille. Tätä onkin pidettävä tarkoitustaan lain määräämiä tehtäviä yhteiskuntaelämän
9555: vastaavana, koska siten on voitu ennakolta eri aloilla. Niinpä syrjäseutujen kunnat ei-
9556: ehkäistä eräiden kuntien joutumista talou- vät nykyisin pystykään tarjoamaan jäsenil-
9557: delliseen umpikujawn. Määrärahan riittä- leen läheskään samantasoisia palveluksia
9558: mättömyyden vuoksi ovat puheena olevat mm. ammattiopetuksen, terveydenhoidon tai
9559: avustukset jääneet kuitenkin varsin vähäi- sosiaalihuollon aloilla kuin vauraammat kun-
9560: siksi ja niitä on voitu myöntää vain har- nat.
9561: voille, kaikkein suurimmissa vaikeuksissa ole- Tähän mennessä on tehty useitakin suun-
9562: ville kunnille. Esimerkiksi vuoden 1955 nitelmia kunnallisverorasituksen tasoittami-
9563: määrärahasta saivat ylimääräistä rahoitus- seksi. Niistä mainittakoon mm. kunnallisen
9564: avustusta ainoastaan Kiihtelysvaaran, Rau- verorasituksen tasoittamiskomitean mietintö
9565: tavaaran, Kuusamon, Puolangan, Suomus- (N :o 2/1938), maalaiskuntien luottokomitean
9566: salmen, Taivalkosken, Ylikiimingin, Enon- mietintö (N :o 6/1939) ja kuntien avustus-
9567: tekiön, Kolarin, Posion, Sallan, Utsjoen ja rahastokomitean mietintö (19. 7. 1955). Sa-
9568: Ylitornion kunnat. Näiden kuntien rahoitus- maan päämäärään tähtää myös kuntien va-
9569: vaikeuksia onkin voitu jossakin määrin hel- rallisuusluokittelukomitean mietintö (N: o
9570: pottaa puheena olevin avustuksin. Tällaisen 2/1955). Vaikka kunnallisverorasituksen
9571: ylimääräisen avustuksen tarpeessa olisivat tarve onkin yleisesti tunnustettu, ei sitä kos-
9572: kuitenkin olleet myös lukuisat muut köyhät kevia suunnitelmia ole maassamme riittä-
9573: ja syrjäseutujen kunnat, joissa verorasitus vässä määrässä toteutettu. Sensijaan esimer-
9574: on kohtuuttoman korkea ja taloudellinen kiksi Ruotsissa ja Norjassa on vastaavaan
9575: asema lähes kestämätön. kysymykseen kiinnitetty käytännössäkin pal-
9576: Kunnallisverorasituksen tasoittamisen tarve jon huomiota. Niinpä esim. vuonna 1952
9577: on maassamme käynyt vuosi vuodelta yhä myönnettiin Ruotsissa kunnille veronhuojen-
9578: välttämättömämmäksi. Ei nimittäin voi pi- nusavustuksia yhteensä 4.2 milj. kruunua ja
9579: tää oikeana sitä, että kunnallisverorasitus Norjassa 15.6 milj. kruunua.
9580: köyhissä ja harvaan asutuissa kunni•ssa on Köyhien ja harvaan asuttujen kuntien ta-
9581: huomattavasti raskaampi kuin vauraammissa. loutta koskevista tilastoista on todettavissa,
9582: Esimerkkinä nykyisestä asiaintila•sta todet- että kunnallisverorasitus niissä on viime
9583: 190 IV,78. - Kuntien avustaminen.
9584:
9585:
9586: vuonna yleensä jatkuvasti kohonnut. Niin- tamisekseen runsaasti aikaa, olisi mielestäm-
9587: ikään voidaan todeta tällaisten kuntien vei- me välttämätöntä lisätä alussa mainittua
9588: kantuneen yhä enentyvässä määrässä. Varo- määrärahaa niin, että sen avulla voitaisiin
9589: jen puutteessa nämä kunnat eivät myöskään tehokkaasti vaikuttaa kunnallisen verorasi-
9590: ole voineet riittävästi toimia elinkeinoelämän tuksen alentamiseksi köyhissä ja harvaan
9591: kohottamiseksi, mikä osaltaan on vaikuttanut asutuissa kunnissa.
9592: työkykyisen väestön runsaaseen siirtymiseen Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
9593: toisille paikkalrunnille. Päinvastoin on niissä nioittaen,
9594: vallitseva korkea verorasitus omiaan tukah-
9595: duttamaan elinkeinojen kehitystä. Näistä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9596: syistä on pidettävä kiireellisenä tehtävänä tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
9597: alentaa verorasitusta näissä kunnissa. Kun markan määrärahan käytettäväksi
9598: asiaa koskevat laaja:kantoisemmat suunnitel- avustuksina taloudellisiin vaikeuksiin
9599: mat, joihin edellä viitattiin, vaativat toteut- joutuneille kunnille.
9600: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
9601:
9602: Eino Palovesi. Niilo Ryhtä.
9603: Arvi Ikonen. Kalle Kämäräinen.
9604: R. Hallberg. Tahvo Rönkkö.
9605: J. F. Pöykkö. Onni Mannila.
9606: M. 0. Lahtela. Marja Lahti.
9607: Juho Karvonen. Vieno Simonen.
9608: Heikki Soininen. 0. Muikku.
9609: Yrjö Sinkkonen. Artturi Jämsen.
9610: Erkki Ryömä. Eino Uusitalo.
9611: Yrjö Murto. Artturi Koskinen.
9612: Atte Pakkanen. Matti Koivunen.
9613: 191
9614:
9615: IV, 79. - Rah.al. N: o 12.
9616:
9617:
9618:
9619: Tiitu ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Isonkyrön
9620: keskikoululle yktä lukioluokkaa varten.
9621:
9622:
9623: E d u s k u n n a ll e.
9624:
9625: Isonkyrön keskikoulu on toiminut jo 32 Isonkyrön keskikoululla on kaikki edelly-
9626: vuotta, eikä tähän mennessä monista ano- tykset laajennusluvan saantiin olemassa. Yk-
9627: muksista huolimatta ole saanut valtioneu- sin Isonkyrön henkikirjoitettu väkiluku on
9628: vostolta laajentamislupaa yliopistoon johta- 8 672 henkilöä. Naapurikunnassa Vähässä-
9629: vaksi oppikouluksi. Isonkyrön keskikoulun kyrössä on vain keskikoulu, ja Isoakyröä ra-
9630: kannatusyhdistys ry. on anonut laajentamis- joittaa lännessä ja pohjoisessa laaja ruotsin-
9631: lupaa vv. 1946, 1948, 1953 ja 1954. Koulu- kielinen alue, jolla asuu huomattava määrä
9632: hallitus on v. 1954 ja nyt v. 1955 puoltanut suomea puhuvaa väestöä. Isonkyrön koulu
9633: ensimmäisenä mainittua laajentamisanomu."lta. tulee palvelemaan myöskin mainitun suoma-
9634: Myöskin kouluasiain toimikunta on kokouk- laisväestön lapsien oppikoulutarvetta.
9635: sessaan 13. 5. 1955 yksimielisesti esittänyt On huomattava, että mm. Seinäjoen kaup-
9636: anotun perustamisluvan myönnettäväksi. palassa, jossa on vain 8 392 asukasta, on jo
9637: Edellä olevasta huolimatta valtioneuvosto kaksi valtion hallussa olevaa yliopistoon joh-
9638: hylkäsi anomuksen 26. 5. 1955. Koulussa on tavaa oppikoulua, ja Ylivieskan maalaiskun-
9639: nyt viisi varsinaista luokkaa ja kolme rin- nassa, jossa on 9 969 asukasta, on myöskin
9640: nakkaisluokkaa ja 235 oppilasta. Kouluun kaksi yliopistoon johtavaa oppikoulua.
9641: pyrki kuluvalle lukuvuodelle 84 oppilasta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9642: joista hyväksyttiin 80. Koulussa on kolme nioittaJen,
9643: pätevää opettajaa. Koululle on viime vuotena
9644: rakennettu uusi 12 500 m3 käsittävä koulu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9645: talo entisen lisäksi. Koulussa on nyt 11 tulo- ja menoarvioon 700 000 markan
9646: luokkahuonetta ja 3 erikoisluokkaa sekä määrärahan valtion avustukseksi yhtä
9647: kaikki tarpeelliset muut tilat. lukioluokkaa varten Isonkyrön keski-
9648: Kannatusyhdistys uskoi laajennusraken- koulun l.aajentamiseksi yliopistoon
9649: nushankkeeseen ryhtyessään saavansa luldo- johtavaksi oppikouluksi 1 päivästä
9650: luokkien perustamisluvan, koska tiesi koulu- syyskuuta 1957 lukien.
9651: hallituksen suhtautuvan myötämielisesti pe-
9652: rustamishankkeeseen.
9653: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1957.
9654:
9655: Kustaa Tiitu. J. F. Pöykkö.
9656: Lennart Heljas. Eeli Erkkilä.
9657: Markus Niskala. M. 0. Lahtela.
9658: 192
9659:
9660: IV,SO. - Rah.al. N: o 13.
9661:
9662:
9663:
9664: M. Mattila ym.: 111äärämhan osoittamisesta lainaksi Tuusn-
9665: lan kansanopiston rakennuksien rakentamista varten.
9666:
9667:
9668: E d u s k u n n a ll e.
9669:
9670: Tuusulan kansanopisto on jo lähes puolen siin 1 opettajan ja 8 oppilasasuntoa ja sitten
9671: vuosisadan ajan toiminut nuorison opin- rakennettaisiin uusi paja, käsityöhuone ja
9672: ahjona jakaen oppilailleen tietoa ja taitoa pieni konehalli oppilaitten koneopetusta var-
9673: niin henkisen kuin käytännöllisenkin elämän ten. Mainittujen rakennusten yhteinen kus-
9674: aloilla. Opiston tarkoituksena on ollut varsi- tannusarvio on 8 800 000 mk, josta uuden
9675: naisen opetustyön ohella herättää oppilaissa rakennuksen osuus 7 100 000 mk ja käsityö-
9676: pyrkimys tietojen ja taitojen jatkuvaan kar- huoneen asuntoiaksi muuttaminen 1 700 000
9677: tuttamiseen ja syventämiseen myöskin itse- mk. Piirustukset ja kustannusarvio on laa-
9678: opiskelun avulla. Opetustyössä on yhtenä joh- dittu ja selviävät niistä rakennushankkeen
9679: totähtenä aina ollut työnteon merkityksen yksityiskohdat.
9680: korostaminen sekä oppilaiden oma-aloittei- Valtion rahatalous on tunnetusti vaikea,
9681: suuden ja ammattitaidon kehittäminen nuo- mutta työllisyyskysymyksen hoitaminen edel-
9682: rison vastaisia tehtäviä ajatellen. Opiston lyttää, että työtilaisuuksia on järjestettävä,
9683: johdossa olevat henkilöt ovat opiston opetus- ja Tuusulan kunnassa, missä opisto sijaitsee,
9684: toiminnassa pyrkineet ottamaan huomioon tulee olemaan varsinkin rakennusalan työttö-
9685: kehityksen opetustoiminnalle asettamat vaati- myyttä. Koska opistolla ei ole mahdollisuuk-
9686: mukset. sia selviytyä rakennuskustannuksista omin
9687: Kun nyt elämme koneellistamisen ja ratio- neuvoin, olisi rahoitus järjestettävä valtion
9688: nalisoinnin aikaa, niin on se varsinkin mies- halpakorkoisen lainan avulla.
9689: oppilaiden kohdalla pakottanut ottamaan ope- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9690: tusohjelmaan puutyön rinnalla metalli- ja nioittaen,
9691: koneopetuksen. Näin laajennettu opetus-
9692: ohjelma oli käytännössä jo talvella 1953 ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9693: saatiin siitä erittäin myönteiset kokemukset. tulo- ja menoarvioon 8 800 000 markan
9694: Opistolla on nykyisin tyydyttävä käsityö- määrärahan halpakorkoiseksi lainaksi
9695: huone, mutta sen sijaan puute oppilas- ja Tuusulan kansanopiston opettaja. ja
9696: opettajain asunnoista, jotka olisi tavalla tai oppt7asasuntojen sekä uuden pajan,
9697: toisella aikaansaatava. Edullinen ratkaisu konehallin ja käsityöhuoneyhdistelmän
9698: saataisiin, jos käsityöhuoneesta muodostettai- rakentamista varten.
9699: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
9700:
9701: Matti Mattila. Esa Koivusilta. Veikko Helle.
9702: 193
9703:
9704: IV,Sl.- Rah.al. N:o 14.
9705:
9706:
9707:
9708: Kukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Kiteen
9709: evankelisen kansanopiston lisärakennusta varten.
9710:
9711:
9712: E d u s k u n n a ll e.
9713:
9714: Noin 10 vuotta toiminut Kiteen evankeli- relta osalta lahjavarojen ja taikootyön
9715: nen kansanopisto on osoittautunut rajaseu- avulla. Tarvittavaa kalustoa on niin ikään
9716: dun todellisen sivistystarpeen vaatimaksi. hankittu melkoinen osa lahjoituksina. Myös
9717: Sillä on alunpitäen ollut runsas oppilasmäärä nyt puheena olevaa rakennusta varten on
9718: ja sen opettajaJkunnan ammattipätevyys on koossa yli miljoona markkaa lahjavaroja.
9719: voitu pitää kohtuulliset vaatimukset tyydyt- Kun paikkakunnalta koottava pääoma ei
9720: tävänä. riitä rakennushankkeen toteuttamiseen, on
9721: Opiston toiminta on kuitenkin vaikeutu- herännyt toive, että valtiovalta helpottamalla
9722: nut sen johdosta, että alkuperäisestä raken- rakennushankkeen toteuttamista tahtoisi tu-
9723: nusohjelmasta vielä on toteuttamatta yksi kea vähävaraisen rajaseutuväestön ponnis-
9724: tärkeä osa. Tämä puute vaikeuttaa muiden tuksia sivistystarpeensa tyydyttämiseksi.
9725: haittojen lisäksi sekä tyttöjen että poikien Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
9726: käsityönopetusta, etenkin kun tämän tärkeän
9727: alan opettajain asunnot, kuten myös talon- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9728: miehen asunto, vielä puuttuvat. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
9729: Lisärakennusta varten on hankittu hyväk- kan määrärahan halpakorkoiseksi lai-
9730: sytyt piirustukset ja 23 miljoonaan mark- naksi Kiteen evankelisen kansanopis-
9731: kaan kohoava kustannusarvio. Opiston tä- ton lisärakennusta varten.
9732: hänastiset rakennukset on saatu aikaan Suu-
9733: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
9734:
9735: Antti Kukkonen. Vieno Simonen.
9736: Heikki Soininen. R. Hallberg.
9737: Arvi Ikonen. Kalle Kauhanen.
9738:
9739:
9740:
9741:
9742: 25 E i5/56
9743: 194
9744:
9745: IV,82. - Rah.al. N: o 15.
9746:
9747:
9748:
9749: Luukka ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi Mu-
9750: siikkiopiston omakO'tisäätiölle Lahden konserttitalon raken-
9751: nustyöstä aiheutuneiden lyhytaikaisten velkojen maksami-
9752: seen.
9753:
9754:
9755: E d u s k u n n a ll e.
9756:
9757: Lahden konserttitalo on karjalaisten ja erityisesti se, että velkasummasta lähes 80
9758: kantasuomalaisten yhteistoimintahengen kau- miljDonaa on vekseli- ja muuta lyhytaikaista
9759: neimpia ilmauksia. Talossa työskentelee Vii- luottoa, mikä saattaa säätiön toiminnan jat-
9760: purin Musiikkiopisto 630 oppilaineen ja 53 kuvan uhan alais~ksi. Lyhytaikainen velka
9761: opettajineen, siinä on 600 hengen konsertti- olisi sen vuoksi saatava vakautetuksi pitkä-
9762: sali lämpiöineen ja muine aputiloineen, aikaisiksi lainoiksi nykyistä vekseliluottoa
9763: Lahden kaupunginorkesterin harjoitussali, huomattavasti halvemmalla korolla, niin että
9764: joka kantaa Sirpasalin nimeä, Yleisradion talon tulot riittäisivät korkomenoihin ja koh-
9765: Lahden studio sekä 8-ratainen keilailuhalli. tuullisiin lyhennyksiin. Pankeilta ja muilta
9766: Lisäksi on talossa hotelli ja ravintola sekä rahalaitoksilta ei säätiö ponnistuksistaan
9767: kannattavuudelle tärkeitä myymälätiloja. huolimatta ole kuitenkaan voinut saada
9768: Konserttitalon rakentamista varten on enempiä kiinnelainoja, mikä osaltaan johtuu
9769: Lahden kaupunki luovuttanut säätiölle ilmai- talon julkisesta ja yleishyödyllisestä luon-
9770: sen tontin ja antanut korotonta lainaa 30 teesta.
9771: miljoonaa markkaa. Valtiolta on säätiö tä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9772: hän mennessä saanut avustuksena 42 miljoo- nioittavasti,
9773: naa. Omia ja Viipurin Musiikkiopiston ra-
9774: hastoista saatuja varoja on ollut käytettä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9775: vänä noin 85 miljoonaa. Kun konserttitalo tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
9776: kuitenkin on ennakkolaskelmat ylittäen tul- markan suuruisen halpakorkoisen
9777: lut maksamaan noin 340 miljoonaa, mitä avustuslainan Musiikkiopiston omako-
9778: summaa talon erikoisluonteen huomioonot- tisäätiölle Lahden konserttitalon ra-
9779: taen ei voida pitää liian korkeana, on Mu- kennustyöstä aiheutuneiden lyhytai-
9780: siikkiopiston omakotisäätiö joutunut ras- kaisten velkojen maksamista varten
9781: kaan, noin 200 miljoonaan markkaan nouse- laina-ajan ollessa 25 vuotta.
9782: van velkataakan alle. Tilannetta vaikeuttaa
9783: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
9784:
9785: Eemil Luukka. Olavi Kajala.
9786: Arno Tuurna. Nestori Kaasalainen.
9787: Juho Tenhiälä. Juho Kuittinen.
9788: Matti Miikki. E. Pusa.
9789: Leo Häppölä. Hemming Lindqvist.
9790: Urho Kähönen. Aino Malkamäki.
9791: 195
9792:
9793: IV,83.- Rah.al. N:o 16.
9794:
9795:
9796:
9797: Pusa: llfäärämhan osoittamisesta väkilannoitteiden jakamista
9798: varten pienviljelijöille.
9799:
9800:
9801: E d u s k u n n a ll e.
9802:
9803: Maassamme on v. 1950 suoritetun laskennan mukaan 1110 454 lehmää.
9804:
9805: Alle 2 ha peltoa olevilla ............. . 95 036 tilalla oli 117 278 lehmää
9806:
9807: Yli 2 ha peltoa olevilla tiloilla oli 1-
9808: lehmäisiä karjoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 690 ja niissä lehmiä 21690
9809: 2-lehmäisiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 433 , , , 120 866 "
9810: 3-lehmäisiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 290 , , 171870 "
9811: 4-lehmäisiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 042 , , " 164168 "
9812: "
9813: --------~--~----~----------~-- "
9814: Pieniä karjoja oli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 275 491 tilalla ja niissä 595 872 lehmää
9815:
9816: 5-lehmäisiä ja sitä suurempia karjoja
9817: oli ............................ . 69118 514 582
9818: " " " "
9819: karjattomia tiloja oli 12177
9820: Yhtensä 356 786 tilaa Yhteensä 1110 454 lehmää
9821:
9822: Vuonna 1953-54 kuului karjantarkastus- jos maidon tuottajahintaa nostetaan 3: lla
9823: yhdistyksiin 311 566 lehmää ja oli niiden markalla, saa tarkastuskarjan omistaja
9824: keskilypsy 3 425 kg vuodessa. Tarkastusyh- 10 275 markkaa vuodessa lisätuloa lehmää
9825: distyksiin kuulumattomissa karjoissa laske- kohti. Sitä vastoin tarkastusyhdistykseen
9826: taan silloin olleen 847 000 lehmää ja nousi kuulumattoman lehmä tuottaa vain 6 483
9827: niiden lypsymäärä vuodessa arviolta vain markkaa lisätuloa vuodessa lehmää kohti.
9828: 2 161 kiloon lehmää kohti. Jos lehmien vuo- Parhaillaan on olemassa erittäin kireä po-
9829: tuinen maitomäärä muutetaan rahaksi 25 liittinen ja talouspoliittinen kiista maidon
9830: mal'kan mukaan kilolta, nähdään, miten tuottajahinnan 3 markan suuruisen hin-
9831: suuri ero erisuuruisten tarkastusyhdistyksiin nankorotuksen johdosta, yleislakko- ja luovu-
9832: kuuluvien ja muiden karjojen vuotuisessa tuslal~kouhkineen sekä hallituspulineen. Siksi
9833: bruttotulossa on. on tarkasteltava, paljonko tällainen maidon
9834: tuottajahinnan korotus antaa lisätuloja eri
9835: Karjan suuruus Tarkastuskarjat Muut karjat suuruisten tarkastuskarjojen ja niihin kuu-
9836: bruttotulo bruttotulo
9837: lumattomien karjojen omistajille.
9838: 1 lehmä ...... 85 625 mk 54025 mk
9839: 2 lelunää 171250 , 108 050 ,
9840: 3 lehmää 256 875 116 075 , Karjan suuruus Tarkastuskarjat Muut karjat
9841: 4 lehmää 342 500 " 216100 , 1 lehmä ..... 10275 mk 6483 mk
9842: " 2 lehmää 20 550 12 966
9843: Tarkastusyhdistysten ulkopuolella olevien 3 30 825 " 19449 "
9844: karjojen omistajat saavat siis runsaan kol- 4 " 41100 " 25 932 ,"
9845: manneksen vähemmän tuloja lehmää kohti 10 " 102 750 " 64830
9846: vuodessa kuin tarkastuskarjojen omistajat. 50 " 513 250 " "
9847: On mielenkiintoista panna merkille, että 100 " 1027 500 "
9848: " "
9849: 196 IV,83. - Väkilannoitteet.
9850:
9851:
9852: Näin epätasaisesti jakautuu eri suuruil'!ten käytettävä pienviljelijöille jaettavien ilmais-
9853: karjojen omistajien kesken maidon hinnan- ten väkilannoitteiden ja maatalouskalkin
9854: korotuksesta saatava lisätulo. Edellä esite- määrien huomattavaa korottamista, toiseksi
9855: tystä käy myös vakuuttavasti selville, että satoisien kasvien, niinkuin perunan ja rehu-
9856: nimenomaan pienien karjojen omistajien ta- juurikkaan viljelysalan huomattavaa lisää-
9857: loudellinen asema ei ole parannettavissa yk- mistä ja kolmanneksi riittävien yhteislaitu-
9858: sinomaan eikä edes pääasiassa maidon hintaa mien perustamista kaikkien pienien karjojen
9859: korottamalla. Sitä varten tarvitaan muita ja omistajien kotieläinten laiduntarpeen tyy-
9860: tehokkaampia toimenpiteitä. dyttämistä varten.
9861: Sellaisena on ensisijaisesti toimenpiteet ProfeS'Sori K. U. Pihkalan mukaan antaa
9862: pienien karjojen lehmien vuotuisen lypsy- väkilannoitteiden ilmaiseen jakeluun käy-
9863: määrän kohottamiseksi ainakin tarkastusyh- tetty markka maidontuotantoa harjoittavalle
9864: distykseen kuuluvien karjojen vuotuista kes- pienviljelijälle yli 5 markan suuruisen tulon-
9865: kilypsyä vastaavalle tasolle, siil'! noin lisän. Maitotaloustuotteiden ylijäämän vienti
9866: 37 %: lla. Se merkitsisi n. 31 600 markan halpoihin hintoihin tuottaa kansantaloudelli-
9867: suuruista tulonlisää lehmää kohti. sesti 2 markan suuruisen tuoton. Tohtori
9868: Tämän maidontuotannon lisäyksen tär- August Jäntin mukaan on vuotuinen väki-
9869: keimpänä edellytyksenä on, että pienviljeli- lannoitekustannus rehnyksikköä kohti nous-
9870: jäin karjojen ruokintaan voidaan käyttää sut Viikin tilan laidunkokeissa vuosina
9871: riittävästi kohtuullisilla kustannuksilla saa- 1950-54 ke3kimäärin 2: 50 rehnyksikköä
9872: tavissa olevaa tuotantorehua. LisäkGi pitäisi kohti. Sato on noussut 4 100 rehuyksikköön
9873: ryhtyä toimenpiteisiin, joiden avulla mah- ja on siinä ollut 703 kg sulavaa raakaval-
9874: dollisimman nopeasti kaikkien pienien karjo- kuai·3ta hehtaaria kohti.
9875: jen lehmiin nähden voitaisiin ulottaa eri olo- Edellä esitettyyn nojaten ehdotan,
9876: suhteisiin sopivaa ja tarkoitustaan vastaavaa
9877: karjantarkastustoimintaa. Tämä edellyttää että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9878: nykyisestä käytännöstä poikkeavaa tarkas- tulo- ja menoarvioon 5 miljardin mm·-
9879: tustoimintaa, joka olisi toimeenpantava ko- kan suuruisen määrärahan väkilan-
9880: konaan valtion varoilla. noitteiden ilmaiseksi jakamista varten
9881: Tarvittavan tuotantorehun hankkimiseksi pienviljeli.iöille.
9882: kohtuulliseen hintaan olisi keinoina lähinnä
9883: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
9884:
9885: E. Pusa.
9886: 197
9887:
9888: IV,84. - Rah.al. N:o 17.
9889:
9890:
9891:
9892: Jussila ym.: Määrärahan osoittamisesta maataloudellisten
9893: neuvonta jär jegt öj en maat alouskoneopetust oimintaa varten.
9894:
9895:
9896: Eduskunnalle.
9897:
9898: Maatalouden koneeliistuminen on viime kannattavaisuuden parantaminen, joihin em.
9899: vuosina edistynyt huomattavasti, vaikka mo- konekysymys tärkeältä osalta liittyy, ovat ky-
9900: net tekijät, kuten pääomien puute sekä va- symyksiä, joiden suhteen pitäisi pikaisesti
9901: luutta- ja lisenssisäännöstely ovat olleet jar- saada parannus aikaan. Ei riitä yksinomaan
9902: ruttamassa suotuisaa kehitystä. Varsinkin se, että maatalousammattikouluissa tehoste-
9903: traktorikanta on tuntuvasti lisääntynyt ja taan koneopetusta, vaan sen lisäksi pitäisi
9904: on edelleenkin lisääntymässä. Sekä yksityi- saada maatalousneuvontajärjestöille vuosit-
9905: seltä että kansantaloudelliselta kannalta o:.isi tain riittävästi valtion varoja, joiden avulla
9906: tärkeätä, että koneitten käyttö tulisi tehok- neuvontajärjestöt voisivat tehokasta koneope-
9907: kaaksi ja että uusia koneita hankittaessa tusta maanviljelijöiden keskuudessa harjoit-
9908: otettaisiin entistä suuremmassa määrin tar- taa. Tähän asti määrärahat ovat olleet mel-
9909: koituksenmukaisuus huomioon. Niinikään ko- keinpä olemattomat. Neuvontajärjestöt ovat
9910: neiden hoitokysymykseen olisi kiinnitettävä oma-aloitteisesti koettaneet asian hoitaa,
9911: kasvavassa määrin huomiota. mutta tässä suhteessa vailmudet ovat erittäin
9912: Nykyisin lasketaan maassamme olevan mm. suuret. Nykyisin on neuvontajärjestöillä noin
9913: maataloustraktoreita n. 41 000 kpl. ja leik- 25-30 toimihenkilöä koneneuvontatehtävissä,
9914: kuupuimureita noin 2 000 kpl. Varovaisen- mutta tuntuvasti enemmän tarvittaisiin työ-
9915: kin arvion mukaan la.skien on maatalous- voimaa ja varoja tähän jo nyt ensiarvoisen
9916: koneiden arvo noin 30 miljardia markkaa. kysymyksen hoitamista varten. Tulevaisuu-
9917: Oikean koneiden käytön ja hoidon suhteen dessa tulee koneopetuksen tehostaminen en-
9918: on heillä vielä runsaasti toivomisen varaa. tistäänkin tärkeämmäksi.
9919: Tehokkaan koneopetuksen avulla voitaisiin Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
9920: koneiden kestävyysaikaa tuntuvasti pidentää. ehdotamme,
9921: Siten saavutettaisiin sekä yksityis- että kan-
9922: santaloudelliselta kannalta tuntuvia säästöjä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9923: Heikko koneen hoidon ja käytön tuntemus tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
9924: aiheuttaa tuntuvia menetyksiä koneiden kan suuruisen määrärahan käytettä-
9925: käyttöajan lyhentyessä. Menetykset saatta- väksi maataloudellisille neuvontajär-
9926: vat nousta 15-20 %: iin koneisiin kiinnitet- jestöille maatalouskoneopetuksen jär-
9927: tyjen pääomien arvosta. jestämistä ja tehostamista varten.
9928: Maatalouden rationalisoimiskysymykset ja
9929: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
9930:
9931: Mauno Jussila. Nestori Kaasalainen.
9932: Leo Häppölä. Wiljam Sarjala.
9933: Kalervo Saura. Eeli Erkkilä.
9934: 198
9935:
9936: IV,85. - Rah.al. N:o 18.
9937:
9938:
9939:
9940: Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäkerhotyötä
9941: varten.
9942:
9943:
9944: Eduskunnalle.
9945:
9946: Metsäkerhotyö, jonka päämääränä on maa- Eräs tärkeimmistä metsäkerhotyön kehit-
9947: seudun nuorison, tulevien metsänomistajien tymisen edellytyksistä on kuitenkin saada
9948: ja metsätyöläisten monipuolinen ammatti~ lisää mieskerhoneuvojia. Jos kuntaan saa-
9949: kasvatus sekä heidän taloudellinen tukemi- daan hyvä miesneuvoja, ovat metsäkerhotyön
9950: sensa, on viime vuosina päässyt hyvään vauh- mahdollisuudet aivan toiset kuin naispuoli-
9951: tiin. V. 1954 käytettiin tähän toimintaan sen kerhoneuvojan kanssa työskenneltäessä.
9952: 4.25 milj. markkaa ja vuodelle 1955 oli va- Miesneuvojien palkka on kuitenkin kor-
9953: rattu 6.36 milj. markkaa. keampi kuin naisneuvojien, ja monet kerho-
9954: Maatalouskerholaistemme keski-ikä ylittää yhdistykset ovat niin vähävaraisia, etteivät
9955: jo nykyisin 14 vuotta. Tämä osoittaa, että ne voi nykyisten rahavarojensa turvin pal-
9956: meillä on kerholaisina runsaasti varttunutta kata miesneuvojaa. Jos metsänparannus-
9957: nuorisoa, joka voi hyvin erikoistua metsä- varoista voitaisiin saada lisäavustusta mies-
9958: alan töihin. Kokemus ja havainnot osoitta- puolisten kerhoneuvojien palkkaamiseksi -
9959: vat nimittäin selvästi, että mikäli metsä- esim. kahden-kolmen kuukauden palkka
9960: kerhotyötä aiotaan lisätä ja kehittää, on metsäkerhoneuvontaan osallistuville -, kor-
9961: saatava mukaan runsaasti vähintäin 15-20 jautuisi metsäkerhotyön kannalta epätyydyt-
9962: vuoden ikäisiä. Vasta tämän ikäisellä nuori- tävä kerhoneuvojatilanne varsin monessa
9963: solla on riittävästi kestävyyttä ja ymmärtä- kunnassa.
9964: mystä metsässä tapahtuvaan työskentelyyn. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9965: Työkalujen käyttö ja työn teknillinen hal- nioittaen,
9966: linta ovat nekin vasta tässä iässä riittäviä.
9967: Vajaatuottoisten metsien kunnostaminen että Eduskunta ottaisi vuoden .1.957
9968: on se työkenttä, joka erikoisen hyvin so- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII
9969: veltuu metsäkerhonuorisolle. Valtakunnan lukuun. asianomaiselle momentille 9.5
9970: metsät kärsivät myös nuorten taimistojen miljoonan markan määrärahan met-
9971: puutteesta. Kerholaiset voivat osaltaan kor- säkerhotyötä varten.
9972: jata tätäkin tilannetta.
9973: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1956.
9974:
9975: Antti J. Rantamaa. Eino Palovesi.
9976: Eeli Erkkilä. Pertti Rapio.
9977: Matti Raipala. Kalle Kämäräinen.
9978: Artturi Jämsen. Kalle Kauhanen.
9979: J. F .. Pöykkö. John Forsberg.
9980: Martti Salminen. Heikki Soininen.
9981: Urho Kähönen. Tahvo Rönkkö.
9982: Nestori Kaasalainen. Armas Leinonen.
9983: Aukusti Pasanen. M. 0. Lahtela.
9984: Arvo Sävelä. Hilja Väänänen.
9985: Vieno Simonen. Onni Mannila.
9986: Niilo Ryhtä. Johannes Wirtanen.
9987: 199
9988:
9989: IV,86. - Rah.al. N:o 19.
9990:
9991:
9992:
9993: Pusa: 111äärärahan osoittamisesta maaseudun ves~'huollon jär-
9994: jestämisen avustamista ja lainoitusta varten.
9995:
9996:
9997: E d u s k u n n a ll e.
9998:
9999: Viime vuosina on talousarvioon otettujen Edellä sanottuun viitaten ehdotan kun-
10000: määrärahojen avulla pyritty edistämään nioittaen,
10001: maaseudun vesitalouskysymyksen järjestä-
10002: mistä nykyajan tarvetta vastaavalle kan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10003: nalle. Myönnetyt määrärahat ovat vain rip- tulo- ja menoarvioon 300 000 000 mar-
10004: peitä kysyntään ja todelliseen tarpeeseen kan suuruisen määrärahan maaseu-
10005: verraten. dun vesihuollon järjestämisen avusta-
10006: mista ja lainoitusta varten.
10007: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
10008:
10009: E. Pusa.
10010: 200
10011:
10012: IV,87. - Rah.al. N:o 20.
10013:
10014:
10015:
10016: Kaasalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisltwntoi-
10017: sille maataloudellisille oppilaitoksille kaluston, koneiden jct
10018: työvälineiden hankintaan.
10019:
10020:
10021: E d u s k u n n a ll e.
10022:
10023: Nykyajan yhteiskunnassa on eri väestö- edullisemmaksi kuin niiden hoitaminen val-
10024: ryhmien ja eri ammatti- ja tuotantoalojen tion oppilaitoksina. Yksityisten oppilaitos-
10025: keskinäinen vuorovaikutus mitä kiintein. ten varustaminen tarpeellisilla koneilla olisi
10026: Kaikkia niitä on kehitettävä rinnan ja toi- kuitenkin välttämätöntä, jotta ne voisivat
10027: siaan täydentävinä. Mikään niistä ei saisi seurata kyllin tehokkaasti oman opetus-
10028: jäädä jälkeen yleisestä kehityksestä. alansa kehittymistä ja antaa pätevää am-
10029: Maataloudesta saa runsas kolmannes väes- mattiopetusta.
10030: töstämme toimeentulonsa ja jollei tämä osa Mutta kun esim. kuluvan vuoden meno-
10031: saa työstään riittävää toimeentuloa, jarrut- arviossa on yksityisluontoisille maatalous-,
10032: taa se muiden tuotantoalojen kehittymistä. kotitalous- ja kotiteollisuuskouluille merkitty
10033: Nyt on maatalousväestön osuus kansantuloota avustusta kaluston, koneiden ja työvälinei-
10034: kuitenkin jäänyt suhteellisesti pienemmäksi den hankkimista sekä sellaisesta johtuneen
10035: kuin muiden ammattien piirissä, vaikka työ- velan maksua varten, maatalousoppilaitok-
10036: päivä on yleensä pitempi kuin näissä. Maa- sille 5 milj. mk, kotitalousoppilaitoksille 1.5
10037: taloustuotteiden laatu on kylläkin yleensä milj. mk ja kotiteollisuusoppilaitoksille 2.9
10038: korkealla tasolla, mutta maatalouden harjoit- milj. mk, tulee maatalouskoulua (60 kpl)
10039: tajain ammattitaito ei takaa läheskään tehok- kohden 83 000 mk, kotitalouskoulua (25 kpl)
10040: kainta mahdollista työn tulosta. kohden 60 000 mk ja kotiteollisuuskoulua
10041: Tähän antaa selviä viitteitä myös vuoden (125 kpl) kohden 23 200 mk.
10042: 1950 maataloustiedustelu, jonka mukaan
10043: vain 6-7 % maatilojen isännistä oli käynyt Puutteellisen konekannan täydentäminen
10044: ammatillisen koulun. Suunnilleen samanlai- ja pahoin vanhentuneen koneiston, työväli-
10045: nen on tilanne ollut emäntien kohdalla. neistön ja muun kaluston tehokas uusiminen
10046: Nykyinen teollinen kehitys tunkeutuu jo siinä määrin, että se ratkaisevasti parantaisi
10047: väistämättömästi maataloudenkin piiriin sa- opetusmahdollisuuksia, niin että ammattiope-
10048: malla ikun maaseudun sähköistyessä myös ko- tus vastaisi yleisen koneistumisen johdosta
10049: titalouden hoidossa tarjoutuu aivan uusia syntyneitä uusia vaatimuksia, on nyt tärkeä
10050: mahdollisuuksia. Samalla käsi-, koti- ja pien- ja ajankohtainen tehtävä maaseudun elin-
10051: teollisuuden tehtävät lisääntyvät laajentu- mahdollisuuksien parantamiseksi.
10052: villa tuotantoaloilla sekä erilaisilla enenevän Maaseudun ammattiopetuksen mahdolli-
10053: koneeliistumisen ylläpitämiseksi tarvittavilla suuksien lisäämiseksi olisi nämä määrärahat
10054: mitä moninaisimmilla palvelustyömuodoilla. kuitenkin otettava vähintään sen suuruisina
10055: Edellä hahmoiteltua kehitystä tulisi maata- kuin maataloushallitus ammattivirastona ne
10056: loudellisten ammattioppilaitosten tukea ja esitti otettavaksi kuluvan vuoden tulo- ja
10057: pystyä antamaan maatalouden piirissä työs- menoarvioon. Tämän vuöksi olisi ensi vuo-
10058: kenteleville ja maaseudulla toimiville koti- den tulo- ja menoarvion 11 Pl. VIII luvulle
10059: ja pienteollisuusyrittäjille pätevää ammatti- otettava yksityisluontoisille maatalouskou-
10060: ohjausta. Näiden alojen ammattiopin saan- luille 9.8 milj. mk, kotitalouskouluille 5 milj.
10061: nin tarvetta maaseudulla osoittaa sekin, että mk ja kotiteollisuuskouluille 8 milj. mk ka-
10062: maassamme toimii 210 yksityistä maatalous-, luston, koneiden ja työvälineiden hankin-
10063: kotitalous- ja kotiteollisuusoppilaitosta, joi- taan sekä sellaisesta johtuneen velan mak-
10064: den ylläpidon avustaminen tulee valtiolle sua varten.
10065: IV,87. - Kaasalainen ym. 201
10066:
10067: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- markan suuruisen määrärahan yks~
10068: nioittaen, tyisluont()isille maataloudellisille ()ppt-
10069: laitoksille kalust()n, koneiden ja työ-
10070: että Edusktmta ()ttaisi vuoden 1957 välineiden hankintaa sekä sellaisesta
10071: tulo- ja menoarvioon 22.8 miljoonan johtuneen velan maksua varten.
10072: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
10073:
10074: Nestori Kaasalainen. J oh. Wirtanen.
10075: Jaakko Hakala. Juho Tenhiälä.
10076: Eemil Luukka.
10077:
10078:
10079:
10080:
10081: 26 E 75/56
10082: 202
10083:
10084: IV,88. - Rah.al. N:o 21.
10085:
10086:
10087:
10088: Honkala ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi
10089: yksityis luon toisille maat aloudellis·ille op pilaitokS11le.
10090:
10091:
10092: E d u s k u n n a ll e.
10093:
10094: Yksityisten maatalous-, kotitalous- ja koti- tettavia vaatimuksia. Epäkäytännöllisyyden
10095: teollisuusoppilaitosten yhdistys r.y: n suorit- ja ahtauden takia ei useinkaan ole mahdol-
10096: taman tutkimuksen mukaan tarvittaisiin sii- lista tyydyttää lisääntynyttä opetustarvetta.
10097: hen kuuluvien 210 ammattioppilaitoksen ra- Edellä mainituista syistä on myös uusien
10098: kennusten työhuoneiden ja oppilasasuntoloi- koulurakennusten tarve tullut entistä suu-
10099: den kunnostamiseen ja uudistamiseen yli remmaksi. Tämän vuoksi ehdotamme,
10100: 1 000 milj. mk. Tähän on jouduttu syystä,
10101: että oppilaitosten ylläpitäjillä 'ei ole ollut että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10102: mahdollisuuksia taloudellisten resurssien tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II: 18
10103: puutteessa suorittaa edes välttämättömiäkään momentille 200 miljoonaa markkaa
10104: korjauksia. Niin ovat 10 vuoden aikana halpakorkoisiksi rakennuslainoiksi yk-
10105: monet rakennukset joutuneet sellaiseen kun- sityisluontoisille maatalous-, kotitalous-
10106: toon, ,etteivät rappeutuneisuuden vuoksi ja kotiteollisuusoppt'laitoksille.
10107: vastaa edes siedettäville opetustiloille ase-
10108: Helsingissä H päivänä helmikuuta 1956.
10109:
10110: Niilo Honkala. Harras Kyttä.
10111: Urho Saariaho. Irma Hamara.
10112: Jaakko Hakala.
10113: 203
10114:
10115: IV,89. - Rah.al. N: o 22.
10116:
10117:
10118:
10119: Honkala ym. : Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
10120: siksi yksityisluontoisille maataloudellist1le oppilaitoksille.
10121:
10122:
10123: E d u s k u n n a 11 e.
10124:
10125: Maataloudellisten, kotitaloudellisten ja Tästä huolimatta on kaikille edellä mai-
10126: kotiteollisten ammattioppilaitosten opetusta nituille oppilaitoksille yhteisesti myönnetty
10127: haittaavat pahasti rappeutumaan päässeet kulnvanakin vuonna vain 55 milj. mk raken-
10128: ja jopa ahtaatkin opetushuoneet, joita on nusavustuksiksi ja kertamenona lisäksi 8
10129: vain muutamissa tapauksissa saatu kunnos- milj. mk.
10130: tetuksi välttämättömien vuosikorjausten Kun maaseudunkin ammattiopetusta on
10131: ohella. mielestämme voimakkaasti tehostettava, on
10132: yksityisille maatalous-, kotitalous- ja koti-
10133: Minkälaisista vaikeuksista on kysymys yk- teollisuusoppilaitoksille luotava entistä pa-
10134: sityisten maatalous-, kotitalous- ja kotiteolli- remmat huonetilat sekä työskentelymahdol-
10135: suusoppilaitosten !kohdalla, osoittaa se, että lisuudet, minkä vuoksi ehdotamme,
10136: maataloushallitukselle toimitetut korjaus- ja
10137: uudistussuunnitelmat v. 1954 sisälsivät ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10138: kennusavustuksia maatalousoppilaitoksille 82 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
10139: milj. mk, kotitalousoppilaitoksille 30 milj. vun 8 momentille 100 miljoonaa
10140: mk ja kotiteollisuusoppilaitoksille 90 milj. markkaa rakennusavustuksiksi yksi-
10141: mk. Kuitenkin nämä suunnitelmat oli laa- tyisluontoisille maatalous-, kotitalous-
10142: dittu harkiten ja pidättyvästi. ja kotiteollisuusoppilaitoksille.
10143: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
10144:
10145: Niilo Honkala. Harras Kyttä.
10146: Erkki Koivisto. Jaakko Hakala.
10147: 204
10148:
10149: IV,90. - Rah.al. N:o 23.
10150:
10151:
10152:
10153: V. Simonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
10154: emäntäkoulun rakennustöiden aloittamista varten.
10155:
10156:
10157: E d u s k u n n a ll e.
10158:
10159: Viitaten vuoden 1955 valtiopäiville jäte- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
10160: tyn raha-asia-aloitteen n: o 23 perusteluihin kohdalle 80 miljoonan markan määrä-
10161: ehdotamme kunnioittavasti, rahan Pohjois-Karjalan emäntäkoulun
10162: rakennustöiden alkuunpanemista var-
10163: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 ten.
10164: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
10165:
10166: Vieno Simonen. Hilja Väänänen.
10167: 205
10168:
10169: IV,91. - Rah.al. N:o 24.
10170:
10171:
10172:
10173: Pasanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen kiin-
10174: teän naiskotiJteollisuuskoulun perustamista ja uuden kou-
10175: ltttalon sille hankkimista varten.
10176:
10177:
10178: E d u s k u n n a ll e.
10179:
10180: Mikkelin läänin I kiertävä naiskotiteolli- tavasti vähemmän kuin aivan uuden koulu-
10181: suuskoulu on jo yli 5 vuotta toiminut Kan- talon rakentaminen. Viime vuosina rakenne-
10182: gasniemen kunnan ikirkonkylässä siinä mie- tut kiinteät kotiteollisuuskoulut ovat nim.
10183: lessä, että tämä koulu yhtenä mainitun lää- tulleet maksamaan noin 30 miljoonaa mark-
10184: nin kuudesta kiertävästä kotiteollisuuskou- kaa. Kangasniemen kiinteä naiskotiteolli-
10185: lusta muodostettaisiin kiinteäksi sanotulle suuskoulu tulisi lähinnä palvelemaan Kan-
10186: paikkakunnalle. Koulu on sijainnut Kangas- gasniemen, Pieksämäen, Virtasalmen, Hauki-
10187: niemen 'kunnalta vuokratussa entisessä kun- vuoren, Mäntyharjun, Leivonmäen, Luhan-
10188: nansairaalarwkennuksessa, joka on tarkoi- gan, ToivaJkwn, Joutsan, Korpilahden ja
10189: tusta varten korjattu. Kun kuitenkin kysy- Hirvensalmen kuntia.
10190: myksessä oleva rakennus ei täysin tyydytä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
10191: niitä vaatimuksia, joita nykyisin ki1nteille nioittaen,
10192: kotiteollisuuskouluille asetetaan, on tarkoi-
10193: tuksena koululle ostaa keskeltä kirkonkylää että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10194: tarkoitukseen sopivat rakennukset ja korjata tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
10195: ne perinpohjin koulun tulevaa käyttöä var- kan määrärahan Kangasniemen kiin-
10196: ten. Tehtyjen laskelmien mukaa.n tulisivat teän naiskotiteollisuuskoulun perusta-
10197: mainitut rakennukset ja noin 1500 m2 kä- mista ja uuden koulutalon sille hank-
10198: sittävä koulutontti korjauksineen maksamaan kimista varten.
10199: noin 10 000 000 markkaa, mikä on huomat-
10200: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
10201:
10202: Aukusti Pasanen. Wiljam Sarjala.
10203: 206
10204:
10205: IV,92. - Rah.al. N:o 25.
10206:
10207:
10208:
10209: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Bergmanin kou-
10210: lun koulutalon rakentamiseen.
10211:
10212:
10213: E d u s kun n a 11 e.
10214:
10215: Askolan kunnan Tiilään kylään perustet- hon oppilaita voitaisiin ottaa lähiympäristön
10216: tiin 4 v. sitten maanmittausinsinööri K. L. tarvetta tyydyttävä määrä, sekä oppilaille
10217: J. Bergmanin lahjoitusvaroin sekä sanotun ja opettajille tyydyttävät asunto-olot.
10218: kunnan lahjoittamalla määrärahalla kotiteol- Kaikkeen edelliseen viitaten ja huomioon
10219: lisuuskoulu. Tämä koulu on käytännössä ottaen sen, että kaupunkeihin ja asutuskes-
10220: osoittautunut onnistuneeksi, mistä varmim- kuksiin on rakennettu pääasiassa valtion va-
10221: pana osoituksena on se, että vain osa haki- roin hyvinkin korkeat vaatimukset täyttäviä
10222: joista on vuosittain voinut päästä oppilaiksi. ammattikouluja kaupunkilaisnuorisoa var-
10223: Koulun rakennukset ovat kuitenkin hei- ten, ehdotamme,
10224: kosti tarkoitustaan vastaavia, mistä johtuen
10225: oppilaat joutuvat työskentelemään ahtau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10226: dessa ja puutteellisin välinein. Myös opetta- tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mark-
10227: jien asunto-olot ovat hyvin heikot. Yhdellä- kaa Bergmanin koulun koulutalopii-
10228: kään opettajalla - ei edes johtajalla - ole rustusten hankkimiseen sekä raken-
10229: käytössään kuin yksi pieni huone. Koulu nustöiden aloittamiseen.
10230: tarvitsisi välttämättä uuden koulutalon, jo-
10231: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
10232:
10233: Matti Mattila. Veikko Helle.
10234: Esa Koivusilta. Kalle Kämäräinen.
10235: Unto Suominen.
10236: 207
10237:
10238: IV,93.- Rah.al. N:o 26.
10239:
10240:
10241:
10242: Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisluontoisten
10243: kotiteollisuusoppilaVtosten kalustojen, koneiden ja työväli-
10244: neiden hankinta-avustuksiksi.
10245:
10246:
10247: E d u s k u n n a 11 e.
10248:
10249: Maanviljelyksen koneeliistuminen ja tek- poistettaviksi tuomitut työvälineet, kalustot
10250: niikan kehitys kaikilla aloilla asettaa am- ja koneet olisi saatava nopeasti korvatuiksi
10251: mattikasvatukselle uusia vaatimuksia. Jo ai- uusilla ja lisäksi olisi saatava välttämättä-
10252: van valmistavassa ammattikoulutuksessa kan- miksi osoittautuneet lisähankinnat suorite-
10253: sakoulujen jatkoluokilla on oivallettu konei- tuiksi ensi tilassa. Tähän tarvitaan valtion
10254: den välttämättömyys ja ajanmukaiset kou- avustusvaroja, koska koulujen omistajayhtei-
10255: lut varustetaan ainakin tärkeimmillä puu- söt suurelta osalta ovat aatteellisia järjes-
10256: ja metallityöalan koneilla. Maalaiskodeissa töjä, jotka eivät omin voimin pysty kyseisiä
10257: on osattava käyttää, hoitaa ja pitää kun- hankintoja rahoittamaan.
10258: nossa erilaisia koneita. Kotiteollisuuskou- On laskettu äärimmäistä säästäväisyyttä
10259: lut ovat maaseudun ammattikouluja, joiden noudattaBn, että viiden vuoden aikana ta-
10260: myös olisi seurattava ajan vaatimuksia ja pahtuva koneiden, kalustojen ja työvälinei-
10261: tekniikan kehitystä. Kuitenkin on monilla den I vaiheen uusinta ja täydennys vaatisi
10262: yksityisluontoisilla kotiteollisuuskouluilla ai- avustusvaroja 40 miljoonaa markkaa, mikä te-
10263: van huutava puute alkeellisimmistakin työ- kisi vuotta kohti 8 miljoonaa markkaa. Tämän
10264: koneista. vanhimman kaluston uusinnan jälkeen olisi
10265: Kotiteollisuuskouluja on maassamme 125, ja uusittava toinen hieman nuorempi, suunnil-
10266: niistä suurin osa jo vuosikymmeniä toimi- leen saman laajuinen kone-, kalusto- ja työ-
10267: neita. Sekä miehiä että naisia varten aika- välinekanta. Ellei tähän uudistukseen ja
10268: naan perustetuissa kouluissa, vanhimmissa- täydennykseen pian päästä, alenee koulujen
10269: kin, on työvälineitä ja koneita, jotka ovat työtaso nopeasti. Opettajat ja oppilaat ovat
10270: palvelleet opetustyössä koulujen perustami- monessa koulussa jo nyt joutuneet voitta-
10271: sesta lähtien. Niinpä on miesten kotiteolli- mattomaan kiusaukseen käyttää kuluneita ja
10272: suuskouluissa yhä käytössä työkoneita, joi- muuten heikkoja työkoneita yhä lisääntyvän
10273: den ikä on yli 40 vuotta. Mutta erittäin työpaineen helpottamiseksi ja siten asetta-
10274: huolellisessakaan hoidossa nämä tällaiset ko- maan itsensä vahingonvaaralle alttiiksi, mitä
10275: neet eivät ole voineet kulumatta kestää, ja ei suinkaan voida oppilaitoksessa pitää asian-
10276: kaikissa tapauksissa nämä koneet ovat jää- mukaisena.
10277: neet teholtaan pahasti jälkeen uusista vas· Maataloushallitus esitti vuoden 1956 tulo-
10278: taavista koneista. Tämä seikka ei ole voinut ja menoarvioon v&-attavaksi 8 000 000 mar-
10279: olla jarruttamatta koulujen kehittymistä. kan määrärahan yksityisluontoisten kotiteol-
10280: Kun kotiteollisuuskoulujen vuosikymmeniä lisuusoppilaitosten kalustojen, koneiden ja
10281: tekemän merkityksellisen ammatillisten taito- työvälineiden hankintojen avustamista var-
10282: jen opetustyön arvo on todettavissa ja kun ten. Kun avustettavia kouluja, joiden kone-
10283: tämän opetustyön kehittäminen nyt jos kos- kanta olisi kokonaan uusittava tai on aivan
10284: kaan on ajankohtaista, aikana, jolloin ko- puutteellinen, on useita kymmeniä ja kun
10285: tien jäsenten työtaito ja maaseudun yksityis- esimerkiksi metallisorvin hinta nykyään on
10286: yritteliäisyys on suorastaan elintärkeätä mo- yli 1 000 000 markkaa, on helposti todetta-
10287: nin paikoin, olisi näille kouluille suotava vissa, että maataloushallituksen esitys on
10288: kunnolliset edellytykset suorittaa tätä arvo- tehty säästäväis-esti ja harkiten. V. 1956
10289: kasta työtään. menoarvioon tähän tarkoitukseen varattu
10290: Koulujen vanhentuneet, kuluneet ja jo määräraha, 2 900 000 mk, on täysin riittä-
10291: 208 IV ,93. - Kotiteollisuusoppilaitosten hankinta-avustukset.
10292:
10293:
10294: mätön, minkä vuoksi edellä esitettyyn viita- momentin kohdalle 8 000 000 markan
10295: ten ehdotamme, suuruisen määrärahan yksityisluon-
10296: toisten kotiteollisuusoppilaitosten ka-
10297: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 lustojen, koneiden ja työvälineiden
10298: tulo- ja menoarvion 11 Pl. VIII: 5 hankinta-avustuksiksi.
10299: Helsingi-ssä 16 päivänä helmikuuta 1956.
10300:
10301: Tahvo Rönkkö. Urho Kähönen. M. 0. Lahtela.
10302: 209
10303:
10304: IV,94. - Rah.al. N:o 27.
10305:
10306:
10307:
10308: Hakala ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kotiteol-
10309: lisuusneuvonta-asemien toimintaa varten.
10310:
10311:
10312: E d u s k u n n a ll e.
10313:
10314: Maamme kotiteollisuusyhdistykset ovat vii- jäseniä. Tällöin neuvonta-asemista muodos-
10315: meisten 10 vuoden aikana kehittäneet koti- tuu alueensa työalaa ohjaavia ja työtä kehit-
10316: teollisuusneuvonta-asemien toimintaa pyrkien täviä elimiä, jotka kotiteollisuusyhdistysten
10317: kotien taloudellisen aseman vahvistamiseen kautta ovat yhteydessä kotiteolliseen am-
10318: sekä perheen vaatetuskysymysten hoitami- mattiopetukseen ja alueensa kotiteollisuus-
10319: sen että lisäansiotyön ohjauksen kautta. liikkeisiin ja muihin alan yrittäjiin maata-
10320: Tällä hetkellä toimii maassamme 19 kotien loushallituksen kotiteollisuusosaston toimiessa
10321: neuvonta-asemaa, joiden kautta sai ohjau~ta työn valvojana.
10322: v. 1955 lähes 28 000 naista ja miestä. Neu- Kotiteollisen neuvonta-asematoiminnan va-
10323: vonnan luonteesta johtuen ei keskustelun kiinnuttamiseksi olisi jo toimiville neuvonta-
10324: muodossa tapahtuvasta opastuksesta voida asemilla, joita on 19 kpl, myönnettävä palk-
10325: periä maksua. Neuvonta-asematoiminnan ra- kausavustusta kullekin 32 000 mk sekä työ-
10326: hoittamiseksi on ollut kuitenkin pakko periä välineiden täydentämistä varten neuvonta-
10327: maksuja neuvonta-aseman ompelukoneilla, asemaa kohti 50 000 mk eli yhteensä
10328: kangaspuilla ym. työvälineillä tapahtuvasta 8 246 000 mk sekä uusien neuvonta-asemien
10329: käytännöllisestä ohjauksesta sekä kurssineu- perustamiseen ( 4 kpl) palkkauksia varten
10330: vonnasta. kullekin 32 000 mk sekä työvälineistön hank-
10331: Kun neuvonta-asematoimintaa varten ei kimiseen neuvonta-asemaa kohti 100 000 mk
10332: ole ollvt lainkaan erikoismäärärahoja, on eli yhteensä 1 936 000 mk jaettavaksi maa-
10333: maksujen periminen ollut ainoa keino päte- taloushallituksen kotiteollisuusosaston hyväk-
10334: vien kotiteollisuus- ja käsityönopettajien symän suunnitelman mukaan.
10335: sekä erikoisneuvojien palkkaamiseksi ja neu- Kun ammattiopetuksen saantiin erilaisten
10336: vonta-asemien yleiskulujen peittämiseksi. ammattioppilaitosten kautta ei ole oppilai-
10337: Tällöin ovat nimenomaan sellaiset pieni- tosten vähälukuisuuden ja riittävien opetus-
10338: tuloiset, jotka taloutensa kohentamiseksi tar- tilojen puutteen vuoksi kaikilla halukkailla
10339: vitsisivat ohjausta ,kädestä pitäen", jääneet mahdollisuuksia, pidämme tär~eänä valtion
10340: ilman varojen puutteessa. Poikkeuksena ovat tukea jo tähänastistenkin tulosten perusteella
10341: vain ns. perhelisäperheet, joiden neuvontaan arvostellen merkittävästi toimineita neu-
10342: on saatu erikoisavustus, mikä ei ole vastan- vonta-asemia varten ja ehdotamme kunnioit-
10343: nut kustannuksia. tavasti,
10344: Neuvonta-asematoiminnan laajentuessa voi-
10345: vat myös kunnan nuorisotyöntekijät sekä eri että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10346: järjestöjen taidollisen käsityöaskartelun ke- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
10347: hittämiseksi työskentelevät kääntyä kotiteol- 18 momentin kohdalla 10 000 000 mar-
10348: lisuusneuvonta-asemien puoleen saadakseen kan määrärahan ammattiopettajien
10349: ammattinsa taitavien henkilöiden ohjausta. palkkauksen avustamiseksi kotiteolli-
10350: Kotiteollisuusneuvonta-asemat palvelevat ni- suusneuvonta-asemille sekä näiden työ-
10351: mittäin yhdenvertaisesti kaikkien järjestöjen välineistön täydentämiseksi.
10352: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
10353:
10354: Jaakko Hakala. J oh. Wirtanen.
10355:
10356: 27 E 75/56
10357: 210
10358:
10359: IV,95.- Rah.al. N:o 28.
10360:
10361: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuralle maa-
10362: talouden rakennustoimintaa varten.
10363:
10364: E d u s k u n n a ll e.
10365: Maatalouden rakentaminen on kansanta- niitä objektiivisesti kokeiltava huomioon otta-
10366: loudellisesti katsoen yksi tärkeimmistä sijoi- malla myös uudet kehittymässä olevat maa-
10367: tuskohteista. Meillä rakennetaan vuosittain talouden työmenetelmät. Tutkimuksien poh-
10368: koko maassa noin 130 miljardin markan ar- jalle olisi luotava tyyppipiirustuksia, jotka
10369: vosta ja siitä yli puolet maatalouden piirissä. auttaisivat lähinnä pientilojen omistajia ja
10370: Maatalouden talousrakennusten rakentami- jotka olisivat myös suuntaa antavia yleisessä
10371: nen ei tapahdu kansan- ja yksityistaloudelli- mielessä.
10372: sesti nykyajan muuttuneita työtaloudellisia Työtehoseura on viime vuosien aikana
10373: ja teknillisiä olosuhteita vastaavasti. työskennellyt maatalouden rakentamiskustan-
10374: Yksityistä maatilataloutta rasittaa. raken- nuksien pienentämiseksi ja kehittänyt uusia
10375: nuspaaoma, joka suuruudeltaan vaihtelee menetelmiä keveiden ja joustavien karja-
10376: 30-70 % koko pääoman tarpeesta. Pienillä ja varastorakennusten luomiseksi maata-
10377: tiloilla rakennuspääoman tarve on lisäksi loutta palvelemaan. Tämä työ on tapahtunut
10378: suurempi kuin suurilla tiloilla. Otettaessa ilman valtion tai muuta julkista tukea. Alus-
10379: huomioon korkea korkokantamme, voidaan tavia rakennus- ja työmenetelmiä on voitu
10380: todeta, miten vaikeissa taloudellisissa olosuh- toistaiseksi kokeilla vain tekemällä rakennus-
10381: teissa maataloutemme joutuu toimimaan yk- suunnitelmia yksityisille tiloille uusia mene-
10382: sinomaan liian korkeitten rakennuskustan- telmiä käyttäen. Jo tämä työ ja sen ohessa
10383: nusten takia. suoritettu kokeilu- ja tutkimustyö on antanut
10384: Maatalouden muuttuvainen luonne tuotan- suuren määrän hyviä ratkaisuja ja kokemuk-
10385: tosuuntien vaihdellessa ja myös tilakokojen sia, jotka olisi saatettava laajempien piirien
10386: pienetessä vaatii entistä joustavampia raken- tiedoksi ja käyttöön.
10387: nuksia. Meillä viime vuosikymmeninä käy- Katsoen rakentamiskustannuksien · alenta-
10388: tetty jäykkä ja raskas rakennustapa on ai- misen ja joustavan rakennustavan luomisen
10389: heuttanut suuria taloudellisia tappioita mo- tärkeyteen sekä suunnittelemaUoman raken-
10390: nasti tyhjien, käyttämättömien rakennustilo- tamisen vähentämisen tuomaan taloudelliseen
10391: jen muodossa. Nykyinen tapa rakentaa kal- etuun, olisi Työtehoseuran suorittamalle ra-
10392: liisti ja raskaasti johtunee lähinnä siitä, ettei kennuskokeilulle ja edelleen uusien tyyppi-
10393: ole suoritettu tutkimuksia rakentamisen kus- piirustusten luomiseksi saatava valtion va-
10394: tannuksista sekä myös siitä, että vuosikym- roja. Jo verrattain pienen määrärahan tur-
10395: meniä vanha käytäntö sanelee ratkaisut. Rat- vin voisi Työtehoseura käytettävissään ole-
10396: kaisemattomia teknillis-taloudellisia rakennus- van ammattitaitoisen työvoiman ja saamiensa
10397: kysymyksiä on paljon nykyisten uusien ma- kokemusten perusteella luoda erityisesti pien-
10398: teriaalien ja työtapojen selvittämiseksi. ten tilojen käyttöön soveltuvia tyyppipiirus-
10399: Nämä vaativat kiireellisiä tutkimuksia, jotta tuksia.
10400: säästyttäisiin niin rakentamisessa kuin raken- Edellä olevaan perustuen ehdotamme,
10401: nuksissa jatkuvasti suoritettavissa töissä suu-
10402: rilta taloudellisilta tappioilta. Uudet raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10403: nusaineet lupaavat maatalouden talousraken- tulo- ja menoarvioon 4 miljoonan mar-
10404: nuksissakin nykyistä taloudellisempia ratkai- kan suuruisen määrärahan luovutetta-
10405: suja, mutta ennen kuin monia uusia raken- vaksi Työtehoseuralle maatalouden ra-
10406: nusaineita voidaan maaseudun erilaisissa ra- kennustutkimuksen suorittamiseksi ja
10407: kentamisissa ottaa yleisesti käyttöön, olisi rakentamista palvelevien tyyppipiims-
10408: tusten luomiseksi.
10409: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
10410: Toivo Antila. Hilja Väänänen. Heikki Soininen.
10411: T. Saloranta. Verner Korsbäck. Marja Lahti.
10412: Yrjö Sinkkonen. Matti Mattila. Sylvi Halinen.
10413: 211
10414:
10415: IV,96. - Rah.al. N:o 29.
10416:
10417:
10418:
10419:
10420: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuralle koti-
10421: talouden rationalisoimistutkimuksia ja valistustyötä var-
10422: ten.
10423:
10424:
10425: Eduskunnalle.
10426:
10427: Suomessa on n. 900 000 naista, joiden työn voimakas rationalisointi on välttämä-
10428: päivätyö on kokonaan tai ainakin huomatta- töntä maassamme myöskin sosiaalisessa mie-
10429: valta osalta kotitaloudessa tapahtuvaa työtä. lessä, sillä liian rakaan ja pitkän työpäivän
10430: Työtehoseuran tutkimusten mukaan heidän seuraukset tuntuvat kohtalokkaina perheen-
10431: työpäiväinsä keskimääräinen pituus on hiu- emäntien ja kotien kohdalla.
10432: kan yli 13 tuntia - ansioäitien ja pienvil- Työtehoseura, jonka toiminta kohdistuu
10433: jelijäperheiden emäntien työpäivän pituuden maa-, metsä- ja kotitaloustyön rationalisoimi-
10434: saattaessa nousta jopa 16-17 tuntiin. Mutta seen, on tehnyt huomattavaa työtä kotitalous-
10435: varsinaiseen kotitaloustyöhön käytetty aika työn rationalisoimiseksi. Siitä huolimatta, että
10436: on varovasti ottaen keskimäärin 8 tuntia se ei kotitalousosastonsa arvokasta toimin-
10437: pa1vassa. Kun lisäksi otetaan huomioon, taa varten ole tähän asti saanut nauttia
10438: että perheenemännän työviikko on 7-päiväi- valtion avustusta, on sen toiminta kotita-
10439: nen, jopa monissa tapauksissa työvuosi 365- loustyön rationalisoimiseksi yleisesti tunnus-
10440: päiväinen, lienee kysymys yhteiskuntamme tettua. Työtehoseuran kotitalousosasto on
10441: rasitetuimmasta työntekijäryhmästä. suorittanut ja suorittaa jatkuvasti tutkimus-
10442: Todetaksemme, miten valtavasta ihmis- työtä kotitalouden eri työalojen rationalisoi-
10443: työn menekistä kotitaloustyössä on kysymys, miseksi. Nämä tutkimukset voidaan ryhmit-
10444: meidän on toimitettava pieni laskutoimitus. tää kolmeen ryhmään; ensinnäkin jotain
10445: 900 000 X 8 X 365. Näin saadaan kotitalou- määrättyä kotitalouden työalaa kerrallaan
10446: den kokonaistyön menekiksi lähes 2 628 milj. käsittävät laajemmat tutkimukset, toiseksi
10447: työtuntia vuodessa. Se on enemmän kuin vertailevat kone- ja työvälinetutkimukset ja
10448: 8 kertaa niin paljon kuin koko metsätalous kolmanneksi ne kokeilut, jotka tarkoittavat
10449: tarvitsee vuosittain. lausuntojen antamista kotimaan teollisuu-
10450: Nämä edellä esitetyt luvut antavat toi- delle, Iisenssivirastolie ja maahan tuotta-
10451: saalta kuvan kotitaloustyön rasittavuudesta jille, toiminimille ja yksityisille keksijöille.
10452: sekä toisaalta laajuudesta koosantaloudes- Työtehoseuran tutkimustulokset eivät ole
10453: samme. Ja kummassakin mielessä ne pane- jääneet ,hyllyille". Ne on monitahoisen va-
10454: vat ajattelemaan, että jotakin on vinossa! listus- ja tiedotustoiminnan kautta levitetty
10455: Eikö kotitalouden työmenekkiä voida alen- kansan tiedoksi ja kansa on ne omarksunut.
10456: taa, jotta se ei nykyisenä työvoimapulan ai- Tätä arvokasta työtä olisi nyt voimape-
10457: kana sitoisi ihmistyötä niin valtavia määriä räistettävä ja jatkettava. Mutta sellaiseen
10458: ja jotta perheenemäntien kohtuuton työ- ei ole nykyaikana mahd<>llisuutta ilman voi-
10459: taakka pienenisi? makasta valtion tukea. V aitio uhraa nykyi-
10460: Jos maassamme ryhdyttäisiin voimaikkaasti sin vuosittain suuria summia kotitalous-
10461: ja monin eri keinoin rationalisoimaan koti- alan ammattikasvatukseen. Tämä on erit-
10462: taloustyötä, voisivat kotitaloutemme luovut- täin tärkeätä kotitaloustyön rationalisoinnin-
10463: taa nykyistä huomattavasti enemmän työ- kin vuoksi. Mutta samalla on todettava, että
10464: voimaa tuotantoelämämme muille aloille, mitään ei uhrata kotitalouden rationalisoi-
10465: silti vaarantamatta kotitaloudessa työskente- mistutkimuksien suorittamiseksi eikä myös-
10466: levien terveyttä ja kestokykyä. Kotitalous- kään kotien laajojen piirien herättämiseksi
10467: 212 IV,96. - Kotitalouden rationalisoiminen.
10468:
10469:
10470: ja valistamiseksi omakohtaiseen kotitalous- santaloutemme kannalta ehdotamme täten
10471: työn rationalisoimiseen, yksityisin varoin kunnioittaen,
10472: suoritettujen tutkimusten tunnetuksi tekemi-
10473: sen kautta. Tämä puute olisi nyt välttämät- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10474: tömästi korjattava. tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar-
10475: Katsoen siis kotitalouden rationalisoimis- kan määrärahan Työtehoseuralle koti-
10476: työn erittäin suureen merkitykseen nyky- talouden rationalisoimistutkimuksia ja
10477: oloissa niin yksityisten kotien kuin koko kan- valistustyötä varten.
10478: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1956.
10479:
10480: Marja Lahti. Saara Forsius.
10481: Yrjö Sinkkonen. Hilja Våänänen.
10482: Erkld Tuuli. Sylvi Halinen.
10483: Irma Hamara. Vieno Simonen.
10484: Meeri Kalavainen. Matti Mattila.
10485: Artturi Jämsen.
10486: 213
10487:
10488: IV,97. - Rah.al. N:o 30.
10489:
10490:
10491:
10492: Pusa: Määrärahan osoittamisesta perunanviljelyksen lisäämi-
10493: sen palkitsemiseen pienviljelijöille sekä lainoiksi ja avus-
10494: tuksiksi perunavarastojen rakervtamista varten.
10495:
10496:
10497: E d u s k u n n a ll e.
10498:
10499: Perunan viljelysala on maassamme vaih- huomattavalta osalta sadonkorjuuaikana ta-
10500: dellut viimeisten kymmenen vuoden kuluessa pahtuvaksi. Tällöin riittävän suurien ja tar-
10501: noin 70 000 hehtaarista 104 000 hehtaariin. koitusta vastaavien perunavarastojen hank-
10502: Tästä on johtunut, että maassamme on kiminen näyttelee ratkaisevaa osaa.
10503: tämän tästä esiintynyt niukkuutta ruoka- ja Perunavarastojen rakentamiseen nähden
10504: siemenperunain saannissa. Perunan kylvö- olisi ilmeisesti käytettävä samanlaista menet-
10505: alan pienuus on ihmeteltävä tosiasia, koska telyä kuin viime vuosina on käytetty tar-
10506: se on eräs meidän kaikkein edullisimmista koitusta vastaavien viljavarastojen hankki-
10507: viljelyskasveistamme. Perunaa voidaan käyt- misessa ja varustamisessa tehokkailla kuivu-
10508: tää paitsi ihmisten ravinnoksi myöskin tärk- reilla ja viljalajittelukoneilla. Sitä varten
10509: kelysteollisuuden raaka-aineeksi sekä karjan- on myönnetty halpakorkoisia valtionlainoja,
10510: rehuksi. Esim. kahdella kilolla perunaa voi- joiden saamisen ehdoksi on asetettu lainau-
10511: daan tuottaa litra maitoa. Se merkitsee var- saajan velvollisuus rahoittaa muu osa raken-
10512: sin korkeata maatilahintaa perunalle. nusyrityksestä ja varustaa laitos lainaehto-
10513: Peruna on näistä syistä erityisen sopiva jen mukaisilla laitteilla.
10514: pienviljelijäin viljelyskasviksi. 'Paikkakun- Tällaista suurempien perunavarastojen
10515: nan pienviljelijät voivat ns. väkilainaa käyt- rakentamistoimintaa olisi syytä kokeilla. Sil-
10516: tämällä nostaa perunankaivuukoneen avulla loin voisi alkuvuosina olla aihetta edistää
10517: huomattavat alat perunoita epäsuotuisinakin rakennustoimintaa sekä lainoilla että suora-
10518: korjuusyksyinä ja nimenomaan silloin, kun naisilla avustuksilla. Perunavarastoja olisi
10519: palkkatyöväestön avulla tapahtuva peruna- pyrittävä rakentamaan alueille, joilla on
10520: sadon korjuu kohtaa suuria vaikeuksia. maan laadun, ilmastollisten olosuhteiden
10521: Kun pyritään valitsemaan toimenpiteitä, sekä riittävän runsaslukuisen perunavilje-
10522: joiden avulla sellaisten viljelijäin talouc.lel- lystä harrastavan pienviljelijäväestön lukui-
10523: lista asemaa voitaisiin tehokkaasti kohottaa, suuden kannalta suotuisia edellytyksiä.
10524: joilla on enintään 4 Lehmää, niin on peru- Edellä sanotun perusteella ·kunnioittaen
10525: nanviljelyksen lisääminen eräs parhaimmista ehdotan,
10526: keinoista. Silloin kylvöalan lisääminen, lan-
10527: noituksen ja muokkauksen tehostaminen sekä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10528: oloihin sopivan lajikkeen hankkiminen sie- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
10529: meneksi ovat ensisijaisia toimenpiteitä. Toi- loan suuruisen määrärahan • käytettä-
10530: selle sijalle on asetettava toimenpiteet tar- väksi perunanviljelyksen lisäämisen
10531: vittavien perunankaivuukoneiden hankkimi- palkitsemiseen pienviljelijöille ja lai-
10532: seksi. Kolmannelle tilalle on asetettava toi- noiksi ja avustuksiksi perunavarasto-
10533: menpiteet perunakaupan järjestämiseksi jo jen rakentamista varten.
10534: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
10535:
10536: E. Pusa.
10537: 214
10538:
10539: IV,98.- Rah.al. N:o 31.
10540:
10541:
10542:
10543: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta suu- ja sorkkatautiepi-
10544: zootiasta aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi.
10545:
10546:
10547: E d u s k u n n a 11 e.
10548:
10549: Vuosina 1952-53 maassamme raivonnut useissa karjoissa koko sairastunut eläin-
10550: suu- ja sorkkatautiepizootia aiheutti Kymen- kanta on jouduttu hävittämään.
10551: laakson maata1ouksille ja meijereille suuren Viimeksi mainituissa tapauksissa jäävät
10552: tappion. · vahingot yksinomaan asianomaisen karjan-
10553: Sellaisille karjanomistajille, joiden eläi- omistajan kannettavaksi, koska tällaisi"'Sa
10554: met jouduttiin teurastamaan ja hävittämään, tapauksissa ei valtion varoista suoriteta mi-
10555: on voimassa olevan eläintautilain määräys- tään korvausta.
10556: ten mukaan maksettu korvaus valtion va- Suu- ja sorkkataudin aiheuttamat vahin-
10557: roista. got eivät rajoitu yksinomaan maatalouksien
10558: Pääasiallisesti korvausten turvin on hävi- suoranaisiin menetyksiin, vaan tauti levisi
10559: tettyjen karjojen omistajilla ollut mahdolli- myöskin meijereiden sikaloihin - Koskiston
10560: suus hankkia tilalle uutta eläinkantaa, ja Peippolan meijereihin Elimäellä ja Ku-
10561: yleensä kuitenkin vähemmän kuin mitä ninkaankylän meijeriin Ruotsinpyhtäällä,
10562: tilalla on aikaisemmin ollut, johtuen tämä joissa eläimiä kuoli ja jouduttiin muuten
10563: eläinten hinnan noususta, mikä oli noin 5- hävittämään.
10564: 30 %. Uusien eläinten hankintaan kului kui- Meijereissä aiheutti tuotantosuunnan muu-
10565: tenkin aikaa noin 2 kk. karjan hävittämi- tos lisäkustannuksia, esim. Koskistan meije-
10566: sestä. Tänä aikana tilat ovat jääneet ilman rissä jouduttiin asianomaisella luvalla muut-
10567: säännöllistä rahatuloa, joka on aiheuttanut tamaan juuston valmistus voin valmistuk-
10568: taloudellisia vaikeuksia, sillä tilat ovat pie- seksi. Tämän sekä meijerin sikalassa ·aiheu-
10569: niä - esim. Kymenlaakson meijerin keski- tuneiden menetysten ja ~lisäkustannusten
10570: lehmäluku on 5 - ja niissä karjantulo on aiheuttama vahinko jakaantui noin 27 P'f'n-
10571: tärkein tulolähde. nin suuruisena hinnanalennuksena maito-
10572: litraa kohti, osuuskunnan lähes 4 000 jäsenen
10573: Taudin torjunnassa luotiin Kymenlaakson kannettavaksi. Molemmissa toisissa saastu-
10574: ja Itä-Uudenmaan tautialueelle rokotustoi- neissa meijereissä ei sen sijaan saatu ottaa
10575: menpitein suojavyöhylm taajaan saastuneen vastaan sairastuneiden karjojen maitoa. Va-
10576: alueen ympärille, jolla alueella olevia sairas- hinko jäi täten pääosaltaan saastuneiden ti-
10577: tuneita karjoja ei hävitetty. Mitä torjunta- lojen omistajien kannettavaksi.
10578: menettelyä kullakin tilalla käytettiin, mää- Käsityksemme on, ·että sekä elossa pide-
10579: räytyi tilan sijaitsemispaikan mukaan. tyille karjoille että myös meijereille aiheu-
10580: Sairasbmeissa ja elossa pidetyissä kar- tuva vahinko olisi korvattava. Oilreuden-
10581: joissa ovat suu- ja sorkkataudista aiheutuneet mukaisena ei voida pitää sitä, että mahdolli-
10582: tuhot muodostuneet karjanomistajille vielä- suus korvauksen saantiin riippuu siitä, mitä
10583: kin raskaammiksi. Yhtä pitävästi ulkolais- torjuntamenettelyä - eläinten hävittämistä
10584: ten tutkimusten kanssa on täälläkin osoit- vai rokottamista - kyseessä olevalla alueella
10585: tautunut, ·että tauti, vaikka oli lievää, on käytetään. Lisäksi katsomme, että näiden
10586: aiheuttanut sekä ohimeneviä että pysyviä vahinkojen korvaamiruen on asiallisesti rin-
10587: vikoja, joiden takia eläinten tuotanto on nastettavissa niihin toimenpiteisiin, joita
10588: pysyvästi tai tilapäisesti huonontunut. Li- käytetään tulva-, halla- ja raesadevahinko-
10589: säksi näyttää/ olevan todettavissa, että sai- jen kohdatessa.
10590: raus on vähentänyt eläinten tuotantovuosien Samanlaiseen tulokseen tulee myös valtio-
10591: lukumäärää. Voitaneen pitää ilmeisenä, että neuvoston v. 1953 asettama toimikunta.
10592: IV,98. - Lahti ym. 215
10593:
10594: Toiqlikunta arvioi sellaisten maatilatalouk- Meijeritalous:
10595: silen vahingot, joiden karjat jätettiin eloon Kymenlaakson osuusmeijeri 11932 895:-
10596: ja jotka eivät saaneet korvausta, yksistään Kuninkaankylän osuusmei-
10597: nautakarjan osalta 8.5 milj. markaksi. Mei- jeri ................. . 2 268 750:-
10598: jeritalouden käl'\Simän vahingon arvioi toimi- Peippolan meijeri ..... . 403 630:-
10599: kunta 15 milj. markaksi. Kausalan osuusmeijeri .. . 415980:-
10600: Vahinkoja kärsineiden toimesta asetettiin Pyhtään osuusmeijeri .. . 115 934:-
10601: myös v. 1954 toimikunta, joka suoritti arviot Yht. 15 137 189: -
10602: korvaamatta olevista vahingoista ja tuli seu-
10603: raavaan tulokseen: Edellä o~evan perusteella ehdotamme kun-
10604: nioittaen,
10605: Maatilatalous: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10606: Tilat, joiden karja on tulo- ja menoarvioon 30 000 000 m.ar-
10607: elossa kan määrärahan maatalousministeriön
10608: Talousyk- käytettäväksi vuosina 1952-1953 suu-
10609: sikköjä: Vahingot: ja sorkkatautiepizootiasta aiheutunei-
10610: den vahinkojen korvaamiseksi sellai-
10611: Tarkkailukarjat 49 11235 356:- sille maatalouksille ja meijereille, jotka
10612: Muut karjat . . . . . . 51 3 420 985:- eivät ole aikaisemmin saaneet kor-
10613: ------------------
10614: Yht. 14 656 341:- vausta.
10615: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
10616:
10617: Marja Lahti. Artturi Jämsen.
10618: Sylvi Halinen. Juho Kuittinen.
10619: Yrjö Sinkkonen. Urho Saariaho.
10620: Erkki Tuuli. Lauri Laine.
10621: Hilja Väänänen. Arvi Ikonen.
10622: Vieno Simonen. Matti Miikki.
10623: Matti Mattila. Toivo Kujala.
10624: 216
10625:
10626: IV,99. - Rah.al. N:o 32.
10627:
10628:
10629:
10630:
10631: Hautala ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi
10632: Pohjois-Suomen meijereille rakentamista ja koneiden han-
10633: kintaa varten.
10634:
10635:
10636: Eduskunnalle.
10637:
10638: Tuotannon ensimmäinen edellytys on, että mm. seuraavaa: Kemin meiJerm tehoa on
10639: karjanomistajana on jatkuvasti mahdollisuu- lisättävä rakentamalla sen yhteyteen juusto-
10640: det saada myyntikelpoiset tuotteensa kau- meijeri, tai vastaava laitos sopivaan paik-
10641: paksi. Pohjois-Suomessa, varsinkin Lapin kaan ylemmäs, Kemijokivarteen. Lisäksi
10642: läänin puolella on karjatalous päässyt suu- Kemijärven-Sallan suunnalla tarvitaan uusi
10643: rempaan vauhtiin vasta viime sotien jälkeen. jalostusmeijeri. Sodankylään ja Kittilän
10644: Tämä ei aiheutunut siitä, etteikö maitoa olisi Lohinivaan on rakennettava uudet maidon
10645: pystytty tuottamaan, vaan enemmän siitä, ja kerman vastaanottoasemat.
10646: että näillä harvaanasutuilla seuduilla ei ole Oulun läänin puoleisista meijeritalouden
10647: ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia saada välttämättömistä lähiajan uudistuksista mai-
10648: maitoa kaupaksi. Sotien jälkeen aloitettiin nittakoon myös tärkeimpiä:
10649: suuremmassa määrässä maidon keräily seu- Oulun ympäristöseutujen meijerien tehoa
10650: raavissa tukipisteissä: Oulu, Pudasjärvi, Kuu- on lisättävä. Samaa tarvetta on Temmes-
10651: samo, Salla, Kemijärvi, Rovaniemi, Sodan- jokivarrella. Ja aivan erikoisesti tarvitaan
10652: kylä, Kittilä, Ylitornio ja Kemi. Seurauk- tukea hälyttävästi autioituvan Siikajokivar-
10653: sena on ollut tavattoman voimakas maito- ren meijeritoiminnan edistämiseen.
10654: määrien kohoaminen.
10655: Oulussa, Kemissä ja Rovaniemellä on Myöskin Kainuun alueelle on rakennettava
10656: otettu yhteensä vuosittain vastaan seuraavat uusi jalostusmeijeri. Samoin on Oulun lää-
10657: määrät maitoa milj. litroissa, 1947-11.3, nin eteläosan meijereitä laajennettava ja
10658: 1948-19.7, 1949-28.4, 1950-39.8, 1951- koneistoja uusittava, että lisääntyvä tuotanto
10659: 45.2, 1952-46.5, 1953-50.1, 1954--53.5, voitaisiin keskitetysti jalostaa ja markkinoida.
10660: 1955-54.6. Pohjois-Suomessa on jatkuvasti työttö-
10661: Kuusamon ja Sallan määrät ovat olleet myyttä, varsinkin sellaisina aikoina, jolloin
10662: milj. litraa: Kuusamo: 1951-0.6, 1952-1.4, metsätöitä ei ole. Paljon halvemmaksi tulee
10663: 1953-2.2, 1954--2.8, 1955-3.3. kohottaa kaikin puolin Pohjois-Suomen maa-
10664: Salla: 1951-0.1, 1952-0.1, 1953-0.3, talouden tuottoa kuin teettää varatöitä.
10665: 1954--0.7, 1955-1.5. Oman maataloutensa ohella suorittavat
10666: Maitomäärien kohoamisessa ei ole vielä pienviljelijät myös maallemme elintärkeät
10667: päätä näkyvissä, sillä useimmissa pitäjissä metsä työt. Ympärivuotisen metsätyöntekijä-
10668: lähetetään meijeriin vasta 700 l. lehmää kunnan asuttaminen ja ylivuotisten töitten
10669: kohti. järjestely on huomattavasti kalliimpaa ja
10670: Voi olettaa täydellä syyllä, että yllämaini- käytännössä todennäköisesti aivan mahdoton-
10671: tut määrät lisääntyvät kaksinkertaisiksi lä- takin. Myöskin on huomattava, että Etelä-
10672: himpien vuosien kuluessa. Jotta meijereillä Suomen osuusmeijerit on aikoinaan mel-
10673: olisi mahdollisuudet ottaa vastaan nousevat kein kaikki rakennettu valtion halpakorkois-
10674: maitomäärät, niin on ehdottomasti lisättävä ten lainojen turvin. Näistä syistä olisi Poh-
10675: meijerien vastaanottokykyä. Lapin läänin jois-~uomen meijeritaloutta tuettava ja edis-
10676: puolelta voidaan todeta lähiajan tarpeista tettävä halpakorkoisilla avustuslainoilla.
10677: IV,99. - Hautala ym. 217
10678:
10679:
10680: Edellä sanotun perusteella kunnioittaen markan määrärahan halpakorkoisiksi
10681: ehdotamme, avustuslainoiksi Pohjois-Suomen mei-
10682: jereille rakentamista ja koneiden han-
10683: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 kintaa varten.
10684: tulo- ja menoarvioon 150 000 000
10685: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
10686:
10687: Yrjö Hautala. Armas Leinonen.
10688: Kusti Eskola. Kalle Kämäräinen.
10689: Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
10690: Marja Lahti. Vieno Simonen.
10691: Irma Torvi. Hilja Väänänen.
10692: T. Saloranta. Eeli Erkkilä .
10693:
10694:
10695:
10696:
10697: •
10698:
10699: 28 E 75/56
10700: 218
10701:
10702: IV,lOO. - Rah.al. N: o 33.
10703:
10704:
10705: Saura ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja lai-
10706: noiksi puutarhatuotteiden varastoinnin järjestämistä var-
10707: ten.
10708:
10709: E d u s k u n n a ll e.
10710:
10711: Vuosittain toistuvana ilmiönä on puutar- Tanskassa ja Saksassa, kun taas Hollannissa,
10712: hatuotemarkkinoilla havaittavissa vuoroin Euroopan voimakkaimmassa puutarhatuotan-
10713: tuotteiden ylitarjontaa, vuoroin tarjonnan tomaassa, myyntiosuuskuntien menestyksel-
10714: niukkuutta. Vaikka viljely on jatkuvasti lisyys perustuu puutarhatuotteiden suureen
10715: voimakkaasti lisääntynyt, ei tätä epäkohtaa vientiin. Tämä voimakas järjestäytyminen
10716: ole kyetty välttämään, koska sen perussyy suurelta osalta vaikuttaa myös siihen, että
10717: on oleellisesti tuotteiden markkinoinnissa. meidän on pakko ostaa näistä maista entistä
10718: Tuotantoportaassa ei ole nykyisin lähestul- -enemmän sellaisia tuotteita, joita täällä tyy-
10719: koonkaan riittäviä mahdollisuuksia tuottei- dyttävästi pystyttäisiin tuottamaan, mikäli
10720: den .tarkoituksenmukaiseen varastointiin, ja tuotteiden markkinointi on saatu ajan ta-
10721: sen vuoksi viljelijät korjuukauden päätyt- salle. Asiaan olisivat hedelmä- ja marja-
10722: tyä pyrkivät myymään tuotteensa mihin hin- talouskomitean suunnitelmat erityisen mark-
10723: taan tahansa. Näiden epäikohtien poistami- kinointineuvoston perustamisesta tuoneet
10724: seksi perustettiin maahamme kuusi VUJotta suurta parannusta rahoittamana mm. mark-
10725: sitten viljelijöiden ensimmäiset myyntiosuus- kinoimismaksun tuottamin varoin varasto-
10726: kunnat, joista nyt on toiminnassa vain jen rakentamista tuotantoportaaseen, mutta
10727: kolme. Syynä osuuskuntien harvalukuisuu- monista yrityksistä huolimatta ei eduskunta
10728: teen on ennen kaikkea se, etä ne toimin- ole vieläkään ko. lakiesitystä hyväksynyt.
10729: taansa varten tarvitsevat riittävät varasto- Puutarhaviljelyn harjoittaminen on jo siksi
10730: tilat, joiden rakentaminen tarpeelliset jääh- laajaa maassamme ja sen odotetaan entistä
10731: dytyslaitteet huomioiden vaatii huomattavia enemmän antavan lisäansiota eterrkin pien-
10732: pääomia. Osuuskuntamuodossa, mikä on kat- viljelmille, että nykyisten varastosuunnitel-
10733: sottu meillä markkinoinnin järkiperäistämi- mien toteuttaminen olisi todella tehtävä mah-
10734: sessä ainoaksi sopivaksi, on yrityksen tavat- dolliseksi, samoin kuin nyt toiminnassa ole-
10735: toman vaikeata selviytyä jo yksinomaan lai- vien varastojen toimintamahdollisuuksien
10736: napääomien aiheuttamista korkeista korko- varmentaminen.
10737: kustannuksista, mikä seii~ka luonnollisesti ra- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10738: joittaa toiminnan kehittämistä. Että mo- noittaen,
10739: nissa Euroopan maissa osuuskuntamuoto
10740: puutarhatuotteiden ma~kkinoinnissa on ke- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10741: hittynyt varsin voimakkaaksi organisaatioksi tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
10742: tuoden mukanaan monet rationalisoinnin kan määrärahan avustuksina ja pit-
10743: suomat edut, johtuu suurelta osaltaan siitä, käaikaisina halpakorkoisina lainoina
10744: että osuuskunnat varastointilaitoksineen on puutarhatuottajaosuuskunnille niiden
10745: voitu rakentaa julkisten varojen, pääasiassa varastomkennuksiin ja -laitteisiin käy-
10746: valtion myöntämien avustusten ja pitkäaikais- tettäväksi.
10747: ten lainojen turvin. Näin on asianlaita mm.
10748: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
10749:
10750: Kalervo Saura. Urho Kähönen.
10751: Bertel Lindh. Martti Salminen.
10752: Erkki Tuuli. • N. Kosola.
10753: Matti Raipala. Mauno Jussila.
10754: 219
10755:
10756: IV,101. - Rah.al. N: o 34.
10757:
10758:
10759:
10760: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta puutarhakonsulentin
10761: palkkaamiseksi Uudenmaanläänin Maanviljelysseuralle.
10762:
10763:
10764: E d u s k u n n a 11 e.
10765:
10766: V. 1950 toimeenpannussa yleisen maata- puutarhatuotteiden luonnollinen tuotanto-
10767: louslaskennan yhteydessä kerätyn puutarha- alue. Eivät luonnonsuhteet - ei ilmasto
10768: tilaston mukaan oli Uudenmaan läänin puu- enempää kuin maanlaatukaan - ole tämän
10769: tarha-ala yhteensä 2 673 ha eli 19.3 % koko yrityksen esteenä. Huonon onnistumisen
10770: maan puutarha-alasta. Eri-ikäisiä omena- syynä on useissa tapauksissa riittämätön am-
10771: puita oli kaikkiaan lähes % milj. eli 16.8% mattitaito ja -tieto. Tämän puutteen poista-
10772: koko maan omenapuista ja muita hedelmä- miseksi olisi tärkeätä saada tälle alueelle jär-
10773: puita. vähän yli 100 000 kpl eli 26.6 % koko jestetyksi riittävästi ja tehokasta neuvontaa.
10774: maan vastaavasta määrästä sekä erilaisia Käsityksemme mukaan voitaisiin tämä par-
10775: marjapensaita yhteensä yli % milj. kpl. Koko haiten hoitaa maanviljelysseuran ja sen orga-
10776: maan vihannes- ja juurikasvialasta sijaitsi nisaation puitteissa.
10777: 13.5 %, puutarhamansikka-alasta 15.4 % ja Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
10778: lavaikkunoista n. 24.5 % Uudellamaalla. Tus- nioittaen,
10779: kin Uudellamaalla on ainoatakaan viljelmää,
10780: jolla ei jossain määrin harjoitettaisi puu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10781: tarhaviljelyä, ainakin omiksi tarpeiksi, mutta tulo- ja menoarvioon 600 000 markan
10782: useimmilla sitä harjoitetaan joko vakituista suuruisen määrärahan puutarhakonsu-
10783: tai ajoittaista myyntiä varten. Maan suurim- lentin palkkaamiseksi Uudenmaanlää-
10784: man kulutuskeskuksen lähin ympäristö on- nin Maanviljelysseuralle.
10785: kin helposti pilaautuvien ja tilaaottavien
10786: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
10787:
10788: Saara Forsius. · Aune Innala. Eino Saari.
10789: 220
10790:
10791: IV,102. - Ra.h.al. N: o 35.
10792:
10793:
10794:
10795: Kosola ym.: Määrärahan osoittamisesta siitosm·iitten osto- ja
10796: hoitoavustuksiksi.
10797:
10798:
10799: E d u s k u n n a ll e.
10800:
10801: Viitaten vuoden 1955 valtiopäiville jäte- kan määrärahan hevostalouden edis-
10802: tyn toivomusaloitteen n: o 260 perusteluihin tämistä varten, jaettavaksi siitosoriit-
10803: kunnioittaen ehdotamme, ten osto- ja hoitoavustuksina hevos-
10804: jalostustyötä tekeville yhdistyksille,
10805: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 osuuskunnille ja seuroille.
10806: tulo- ja menoarvioon 18 000 000 mar-
10807: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
10808:
10809: N. Kosola. Mauri Seppä.
10810: R. Ballberg. Toivo Antila.
10811: 221
10812:
10813: IV,10S. - Rah.al. N:o 36.
10814:
10815:
10816:
10817: SoininE;ln ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion siitosoriitten
10818: ostamista ja sijoituskustannuksia varten.
10819:
10820:
10821: Eduskunnalle.
10822:
10823: Viitaten vuoden 1955 valtiopäiville jäte- tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mark-
10824: tyn toivomusaloitteen n: o 262 perusteluihin kaa valtion siitosoriitten ostoon, nii-
10825: kunnioittaen ehdotamme, den hoitoon sairaustapauksissa ja si-
10826: joituskustannuksiin.
10827: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10828: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
10829:
10830: Heikki Soininen. Nestori Kaasalainen.
10831: N. Kosola. Matti Mattila.
10832: Toivo Antila. R. Hallberg.
10833: T. Saloranta. Eino Rytinki.
10834: 222
10835:
10836: IV,104. - Rah.al. N:o 37.
10837:
10838:
10839:
10840: Kosola ym.: Määrärahan oso~ttamisesta orivarsalaitumien pe-
10841: rustamista ja parantamista varten.
10842:
10843:
10844: E d u s k u n n a ll e.
10845:
10846: Viitaten vuoden 1955 valtiopäiville jäte- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
10847: tyn toivomusaloitteen n: o 263 perusteluihin kan määrärahan orivarsojen yhteis-
10848: kunnioittaen ehdotamme, laidunten perustamista sekä olemassa-
10849: olevien orivarsalaitumien parannus-
10850: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 töitä varten.
10851: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
10852:
10853: N. Kosola. Mauri Seppä.
10854: R. Hallberg. Toivo Antila.
10855: 223
10856:
10857: IV,105. - Rah.al. N: o 38.
10858:
10859:
10860:
10861: Jussila ym.: Määrärahan osoittamisesta Laajoen-Pahojoen
10862: perkaussuunnitelman toteuttamista varten.
10863:
10864:
10865: E d u s k u n n a 11 e.
10866:
10867: Tulvat ovat jatkuvasti tehneet tuhojaan telma on valmistunut v. 1954 ja perustuu
10868: myös eräillä alueilla Lounais-Suomessa. Tul- se uusimpiin tutkimustuloksiin.
10869: vien pahiten vaivaamia alueita ovat eräät Perkaustyön esteitä ei ole alapuolella,
10870: seudut Karjalan T.l., Mynämäen, Laitilan koska Laajoen keskiosa on käytännöllisesti
10871: ja Kaiannin kunnissa. Tulvavahinkojen es- katsoen valmiiksi perattu. Sen sijaan riip-
10872: tämiseksi näillä alueilla olisi kiireesti toteu- puu Laajoen-Pahojoen perkaussuunnitel-
10873: tettava nk. Laajoen-Pahojoen perkaus, jota man toteuttamisesta Laajoen yläosan per-
10874: varten on hyvwksytty suunnitelma olemassa kaus, joka jo on tutkittu ja jonka alueen
10875: sekä vesistötoimikunnan lupa. kuivatussuunnitelmat lähiaikoina valmistu-
10876: vat. Tällä alueella on niinikään runsaasti
10877: Ko. suunnitelma käsittää Laajoen perkauk- laajoja tulva-alueita, joilta sato useana vuo-
10878: sen Karjalankosken ja Salavaistenkosken vä- tena on jäänyt· korjaamatta tulvien takia.
10879: liseltä osalta 13 km pituudelta sekä Paho- Laajoen perkaustyöt pitäisi näilläkin, so.
10880: joen perkauksen 5.2 km ja sivuojien n. 14 Karjalankylän ja Laajoen kylän alueilla
10881: km pituudelta. Hyötyalue on 769.54 ha, saada nopeasti käyntiin, jonka vuoksi ko.
10882: josta peltoa 428 ha. Tältä alueelta jäi mm. Laajoen-Pahojoen perkaussuunnitelma olisi
10883: v. 1954 sato korjaamatta runsaiden tulvien kiireellisesti saatava toteutetuksi.
10884: takia. Perkaushankkeen kustannusarvio on Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
10885: 82 000 000 markkaa. ehdotamme,
10886: Alueen kuivatushanketta on ajettu jo vuo-
10887: desta 1911 saakka, jolloin ensimmäinen että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10888: suunnitelma laadittiin. Suunnitelma toteu- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
10889: tettiin v. 1921-1930, mutta tulosta ei saa- kan määrärahan käytettäväksi Laa-
10890: vutettu, koska vesimäärät oli laskettu vain joen-Pahojoen perkaussuunnitelman
10891: 14, todellisista. Nyt kyseessä oleva suunni- toteuttamista varten.
10892: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
10893:
10894: Mauno Jussila. Nestori Kaasalainen. Urho Kähönen.
10895: 224
10896:
10897: IV,106. - Rah.al. N:o 39.
10898:
10899:
10900:
10901: Jussila ym. : Määrärahan osoittamisesta Laitilan ja Kalannin
10902: kunnissa olevien Valko-, Perä- ja V elhojärvien penger-
10903: rys- sekä Sirppujoen keskiosan ja Malvonjoen alaosan
10904: perkaustöiden toteuttamista varten.
10905:
10906:
10907: Ed u sk u n nalle.
10908:
10909: Uusien viljelysalueiden valtaaminen vesis- vatusojien kaivu ja siltojen rakentaminen
10910: töjen laskun, pengerryksien ja perkaustöiden noin 32 milj. markkaa. Kuivatushankkeeseen
10911: avulla on erittäin tärkeä toimenpide. Varsin- kuuluu 207 osakasta.
10912: kin sellaisilla seuduilla, missä maatalous- Hankkeen hyötyalue käsittää kaikkiaan
10913: väestön toimeentulo perustuu pääasiassa pel- 1 097.77 ha maata, josta erittäin helposti vil-
10914: toviljelyyn, kuten on laita yleensä vähämet- jelykseen otettavaa hyvää vesijättöä 573.85
10915: säisillä seuduilla Lounais-Suomessa, merkit- ha. Vesijättöalueet sijaitsevat erittäin edul-
10916: see uusien viljelysten saanti huomattavaa pa- lisesti Laitilan kirkonkylän välittömässä lä-
10917: rannusta viljelijöille, jotka kuivatustoimenpi- heisyydessä. Kun hankkeen toteuttaminen
10918: teiden kautta voivat viljelyksiään laajentaa. mainituille paikkakunnille on erittäin suuri-
10919: Hyöty ei itse tietenkään koske yksinomaan merkityksellinen ja kun tarkoitukseen nykyi-
10920: näitä viljelijöitä, vaan ulottuu koskemaan sen suunnitelman mukaan jo on käytetty va-
10921: paljon laajempia piirejä. roja 54 milj. markkaa, kehoittavat kaikki
10922: Eräs tällainen huomattava kuivatushanke asialliset syyt kiirehtimään töiden jatka-
10923: on Valko-, Perä- ja Velhojärvien pengerrys mista, jotta mainittu alue saataisiin mahdol-
10924: sekä Sirppujoen keskiosan ja Malvonjoen lisimman nopeasti hyödylliseen käyttöön ..
10925: alaosan perkaustyö Laitilan ja Kaiannin Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
10926: kunnassa. Hanke on ollutkin jo kauan vi- ehdotamme,
10927: reillä. Alajuoksu on uuden suunnitelman
10928: mukaan jo perattu. Kuluvan vuoden ku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10929: luessa on suunniteltu suoritettavaksi Sirppu- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
10930: joen perkaus Kallelan kylän ja Nansionsillan kan suuruisen määrärahan Laitilan ja
10931: välisellä jokiosalla. Kustannusarvio tältä Kalannin kunnissa olevien Valko-,
10932: osin on 16.5 milj. markkaa. Seuraava työ- Perä- ja Velhojärvien pengerrys- sekä
10933: vaihe on pumppuaseman rakentaminen ja Sirppujoen keskiosan ja Malvonjoen
10934: koneistojen hankinta, kustannus noin 10.5 alaosan perkaustöiden toteuttamista
10935: milj. markkaa, ja varsinaisten eristys- ja kui- varten.
10936: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
10937:
10938: Mauno Jussila. Einari Jaakkola.
10939: Nestori Kaasalainen. Urho Kähönen.
10940: 225
10941: IV,107.- Rah.al. N:o 40.
10942:
10943:
10944:
10945: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrönjoen perkaa-
10946: miseen.
10947:
10948:
10949: E d u s k u n n a ll e.
10950:
10951: Vuosittain toistuvat tulvat vaikeuttavat kien patoutumisen johdosta, esiintyy tulvia
10952: maanviljelyksen harjoittamista Etelä-Poh- toistuvasti ja ne aiheuttavat korvaamattomia
10953: janmaalla. Ne aiheuttavat kasvu- ja korjuu- vahinkoja. Kyrönjoen perkaamisella voitai-
10954: aikana viljelijöille huomattavia vahinkoja. siin tulvien uusiutuminen estää. Käsityk-
10955: Kyrönjoen vesistöalueella on useana vuotena semme on, että Kyrönjoen alapään perkaami-
10956: arvioitu olleen n. 8 000 ha tulvaveden pei- nen ja pengerrys on ensisijainen ja kiireel-
10957: tossa. Kun ko. viljelmien koko valtaosaltaan linen tehtävä.
10958: edellyttää karjatalouden harjoittamista, niin Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
10959: heinä- ja kaurasadolle tulvista aiheutuneet
10960: vahingot vähentävät ratkaisevasti karjata- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10961: loudesta saatua tuloa. t-ulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
10962: Kun Kyrönjoki, joka on valtaväylä, ei kui- kan ntäärärakan Kyrönjoen perkaami-
10963: tenkaan anna tarpeellista mahdollisuutta ve- seksi Etelä-Pohjanmaalla.
10964: den laskulle mm. Hanhi- ja Kylänpään kos-
10965: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
10966:
10967: Toivo Asvik. N. Nurminen.
10968: Väinö Tikkaoja. Aleksi Kiviaho.
10969: Toivo Antila. T. Saloranta.
10970:
10971:
10972:
10973:
10974: 29 E 75/56
10975: 226
10976:
10977: IV,108. - Rah.al. N:o 41.
10978:
10979:
10980:
10981: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jurvanjä1·ven ku.iva-
10982: tustöitä varten.
10983:
10984:
10985: E d u s k u n n a 11 e.
10986:
10987: Jurvan pitäjässä olevan Jurvanjärven kui- markkaan. Huomioon ottaen se varsin suuri
10988: vatusasia on ollut kauan vireillä. Sen viiväs- taloudellinen merkitys, mikä vesijätön kuivat-
10989: tyminen on johtunut viimeksi alajuoksun tamisella tulisi olemaan paikkakunnan maa-
10990: varrella suoritetun katselmuksen vaikeuksista. talouden kehitykselle, olisi hankkeen toteut-
10991: Eduskunnan maatalousvaliokunnan lausun- tamiseen ensi tilassa ryhdyttävä. Maatalous-
10992: non mukaan olisi tämä kuivatusasia nyt kui- hallitus on lähettänyt hakemuksen vesistö-
10993: tenkin kiireellisimpiä. Jurvanjärvi on maan- toimikunnan luvan saamiseksi hankkeen to-
10994: viljelysinsinööripiirin toimesta aikaisemmin teuttamista varten pyytäen samalla, että asia
10995: laskettu niittykuivatusta silmällä pitäen. käsiteltäisiin kiireeilisessä järjestyksessä. Kun
10996: Riittämättömän kuivatussyvyyden vuoksi on lupa on odotettavissa kuluvan vuoden lop-
10997: täten syntynyt vesijättö nykyisin jokseenkin puun mennessä, voitaisiin hankkeen toteutta-
10998: tuottamattomassa tilassa. Hanke alueen kui- miseen, mikäli tarvittavat varat saadaan, ryh-
10999: vattamiseksi voimaperäiseen viljelykseen so- tyä ensi vuoden aikana. Maataloushallituk-
11000: veltuvaksi on vesijätön osakkaiden toimesta sen suunnitelmien mukaan voitaisiin työ
11001: jo vuonna 1937 pantu vireille, mutta on kui- osittain suorittaa työttömyystyönä, mutta
11002: vatussuunnitelman laatiminen maanhankinta- tarvittaisiin töiden jatkamiseen kesän aikana
11003: lain toimeenpanoon liittyvien kiireellisten vesistönlaskuvaro ja.
11004: kuivatustöiden ja insinöörityövoiman puut- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11005: teen vuoksi siinä määrin viivästynyt, että
11006: suunnitelma on saatu valmiiksi, alajuoksun että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11007: katselmusta lukuunottamatta, vasta vuonna tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
11008: 1952. Kuivatussuunnitelma käsittää lähes kan määrärahan Jurvan kunnassa ole-
11009: 1 700 ha viljelyskelpoista maata, joka tulisi van Jurvanjärven kuivatustöiden suo-
11010: jakautumaan 360 tilan kesken, ja nousee rittamista varten.
11011: suunnitelman kustannusarvio noin 120 milj.
11012: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
11013:
11014: Toivo Antila. T. Saloranta.
11015: Eeli Erkkilä. Väinö Tikkaoja.
11016: Eino Uusitalo. Atte Pakkanen.
11017: Eino E. Heikura. Eemil Partanen.
11018: Johannes Wirtanen. Marja Lahti.
11019: Erkki Ryömii.. Sylvi Halinen.
11020: Artturi Jämsen. Toivo Asvik.
11021: Mauri Seppä. Matti Mattila.
11022: Hilja Våä.nänen. Väinö Rankila.
11023: Yrjö Hautala.
11024: 227
11025:
11026: IV,109.- Rah.al. N:o 42.
11027:
11028:
11029: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjan-
11030: maan peruskuivatussuunnitelman toteuttamiseen Kokkolan
11031: maanviljelysinsinööripiirin alueella.
11032:
11033: E d u s k u n n a ll e.
11034:
11035: l\:Iaamme on tunnetusti Euroopan suorik- suunnitelmia oli toteuttamatta vuoden Hl55
11036: kainta aluetta. Asian laajuutta osoittaa, että alussa 734, hyötyalueeltaan noin 170 000 ha.
11037: maassamme on noin 10 milj. ha suota, josta Kuivatussuunnitelmia oli maanviljelysinsi-
11038: asiantuntijoiden lausunnon mukaan noin 2.5 nööripiireissä tutkimusta odottamassa noin
11039: milj. ha voitaisiin saada pelloksi ja muu 5 000, hyötyalueeltaan noin 400 000 ha etu-
11040: osa hyödylliselLe metsän kasvulle. Tämän päässä viljelyskelpoista maata. Näiden jo
11041: lisäksi on vesistöjen varsilla suuria veden valmiiden hyötyalueiden kustannusarvio nou-
11042: vaivaamia alueita, jotka olisi kuivatuksella see noin 6 miljardiin markkaan.
11043: mahdollisuus saada maataloudelle hyödylli- Kleski-Pohjanmaan peruskuivatusohjelman
11044: seen käyttöön. Kaikkiaan arvioidaan maas- toteuttaminen tietäisi sitä, että saatai~iin
11045: samme olevan n. 92 % veden vaivaamia uutta viljelyskelpoista peltoalaa noin 80 000
11046: maita. ha. Tämän lisäksi edistyisi metsän kasvu
11047: Toisaalta on todettavissa, että maatalou- suurilla alueilla. Mainittakoon, että nyt on
11048: temme on pirstoutunut niin pieniin tiloihin, Keski-Pohjanmaalla peltoviljelyksessä vain
11049: että ne eivät anna toimeentuloa asukkailleen. vähän yli 100 000 ha. Viime vuoden syys-
11050: Erityisen pieniä ovat tilat Keski-Pohjan- kauden ja tämän vuoden alkupuolen kuiva-
11051: maalla, sillä lähes 70 % tiloista omistaa tusohjelmassa on 43 työkohdetta, joihin voi-
11052: peltoa alle 5 ha. Viljelijät ja heidän lap- daan sijoittaa noin 1 800 työmiestä.
11053: sensa joutuvat satunnaisten ansiotöiden Edellisinä sateisina kesinä toivat tulvat
11054: varaan tai työttömiksi. Tunnettua on myös, suuria taloudellisia vahinkoja Keski-Pohjan-
11055: että pienviljelijöillä ei ole varoja koneiden maan viljelijöille. Valtio korvasi niitä vain
11056: hankintaan ja heillä on yleensä suuremmat vähäisessä maarassa. Peruskuivatussuun.ni-
11057: kustannukset hehtaaria kohden kuin suu- telman toteuttamisen kautta saataisiin tul-
11058: remmilla viljelmillä. vien viljelijöillle tuottama haitta poistetuksi.
11059: Näistä ,syistä on pienviljelijäin erääksi Peruskuiva tusohjelman toteuttamiseen
11060: tärkeimmäksi kysymykseksi muodostunut Keski-Pohjanmaalla tarvittaisiin vuosittain
11061: maan saanti. Mutta kun viljelyskelpoiset ainakin 200 milj. markkaa. Samalla kun
11062: alueet, joista voisi saada maata viljelykselle, suunnitelman ripeä toteuttamioon antaisi
11063: ovat Keski-Pohjanmaalla yleensä veden vai- maata viljelijöille, se loisi myös 1msia tar-
11064: vaamia ja niiden kuntoon saattaminen vaa- peellisia työtilaisuuksia jokaiseen pitäjään
11065: tisi suuria varoja, joita pienviljelijöillä ei ja parantaisi pienviljelijöiden taloudellista
11066: ole, tulisi valtion voimakkaammin ryhtyä· asemaa.
11067: Keski-Pohjanmaan peruskuivatussuunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11068: maa toteuttamaan. Sen kautta saataisiin tar-
11069: peellista viljelysmaata, ja raivatut pellot että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11070: kasvaisivat paremmin, kun veden haitat pois- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
11071: tuisivat, ja metsienkin kasvu edistyisi. Val- kan suuruisen määrärahan Keski-
11072: tion tuella valmistuneiden kuivatushankkei- Pohjanmaan peruskuivatussuunnilel-
11073: den hyötyalue on viime vuosina ollut vain man toteuttamiseen Kokkolan maan-
11074: noin 36 000 ha vuodessa. Valmiita kuivatus- viljelysinsinööripiirin alueella.
11075: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
11076: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho.
11077: Toivo .Asvik. Gösta Rosenberg.
11078: 228
11079:
11080: IV,110. - Rah.al. N: o 43.
11081:
11082:
11083:
11084: Rantamaa ym.: Määrärahan oso~ttamisesta syrjäseutujen pu-
11085: helinverkon laajentamiseen ja parantamiseen.
11086:
11087:
11088: E d u s k u n n a ll e.
11089:
11090: Eduskunnassa on viimeksi kuluneiden lähi- kansalaisvelvollisuudet lyhentämättömiuä,
11091: vuosien aikana kiinnitetty useaan kertaan niin saattaa varsin hyvin hyväksyä sen
11092: huomiota maamme puhelin- ja lennätinver- vuodesta vuoteen jatkuneen toivomuksen,
11093: kon laajentamiseen ja parantamiseen. Mieli- että sellaistenkin seutujen asukkaat alkaisi-
11094: hyvin onkin todettava, että eduskunta on vat vähitellen päästä osallisiksi edes osasta
11095: näinä vuosina myöntänyt huomattavasti va- niitä etuja, joita muut ovat jo vuosikymme-
11096: roja maan puhelintoimen kehittämistä var- niä saaneet nauttia.
11097: ten. Sotien jälkeen tapahtunut teollistumi- Po.3ti- ja lennätinhallituksessa kerrotaan
11098: nen ja talouselämän vilkastuminen ovat kui- nykyään olevan kaikkiaan 194 kappaletta
11099: tenkin aiheuttaneet sen, että myönnetyt va- puhelinasemien ja 219 kappaletta puhelu-
11100: rat on pääasiallisesti ollut käytettävä liike- paikkojen perustamista koskevaa anomusta,
11101: elämää varten välttämättömien kaukopuhe- mitkä odottavat ratkaisua. Tämän lisäksi on
11102: linyhteyksien lisäämiseksi ja parantamiseksi. maan eri lennätin- ja puhelinpiireissä lukui-
11103: Maan syrjäseutujen puhelintarpeen tyy- sia anomuksia, joita ei ole vielä lähetetty
11104: dyttämiseksi siinä määrin kuin olisi ollut posti- ja lennätinhallitukselle. Posti- ja len-
11105: toivottavaa ei varoja ole riittänyt, huoli- nätinhallitukseen jo saapuneissa anomuksissa
11106: matta siitä, että puhelimen tarve varsinkin on niin paljon tilaajia mukana, että heitä
11107: jutlri syrjäisillä seuduilla ja etäisissä salo- tällä hetkellä liittyisi ko. puhelinasemiin
11108: kylissä on suorastaan huutava. Useimmat noin 2 600. Kun ikuluvalle vuodelle myönne-
11109: syrjäisistä kylistä eivät kykene saamaan pu- tyt määrät posti- ja lennätinhallituksessa
11110: helinta ilman valtiovallan apua. Tällaisia äskettäin jaettiin, havaittiin siellä, ettei ano-
11111: olisikin tässä asiassa kiireellisesti autettava, muksien lukumäärä ensinkään päässyt vähe-
11112: jotta taloudellinenkin elämä pääsisi kehitty- nemään, vaan että se päin vastoin oli suu-
11113: mään sellaisilla seuduilla. rempi kuin vastaavana aikana viime vuonna,
11114: Osoituksena syrjäisten seutujen vaikeasta mikä taas johtuu siitä, että uusia anomuksia
11115: asemasta puhelinolojen kannalta ovat ne lu- saapuu jatkuvasti saman verran, jopa enem-
11116: kuisat anomukset, joita posti- ja lennätin- mänkin ~kuin vuotuisilla määrärahoilla voi-
11117: hallitukselle kerrotaan maamme syrjäseu- daan puhelinasemia ja puhelupaikkoja pe-
11118: duilta jatkuvasti saapuvan ja joissa valite- rustaa.
11119: taan puhelinyhteyksien puuttumisesta asuja- Lopuksi tahdomme vielä kerran korostaa
11120: mistolle koituvia vaikeuksia heidän jokapäi- kahta asiantuntevaa lausuntoa tästä kysy-
11121: väisessä elämässään. Tämän syrjäisten seu- myksestä. Valtion tilintarkastajat ovat ker-
11122: tujen valituksen saattaa kuka tahansa to- tomukse.3saan jo vuodelta 1919 lausuneet
11123: deta täysin perustelluksi, kun muistaa, mi- mm.: ,Puhelinliikenne ei nykyisin läheskään
11124: ten ensiarvoisen ratkaiseva merkitys nopeilla vastaa sille kohtuudella asetettavia vaatimuk-
11125: tiedotusyhteyksillä, tässä tapauksessa siis sia. Huolestuttavinta asiassa on, ettei ti-
11126: kunnollisilla puhelinyhteyksillä, on esimer- lanne tässä suhteessa edes pysy ennallaan
11127: kiksi synnytys-, sairaus- ja muissa kiireel- vaan vuosi vuodelta ennestäänkin huononee.
11128: listä apua edellyttävissä tapauksissa. Kun Huomioon ottaen varsinkin ne suuret haitat
11129: edelleen on toki muistettava, että tällaisten- ja suoranaiset vahingot, mitkä puhelinoloissa
11130: km, usein pahasti laiminlyötyjen seutujen vallitsevat epäkohdat aiheuttavat talouselä-
11131: asukkailta kuitenkin peritään verot ja että mällemme, on pidettävä erittäin suotavana,
11132: he muutenkin joutuvat täyttämään kaikki että puhelinlaitteiden kunnostamiseen ja pu-
11133: IV,llO. - Rantamaa ym. 229
11134:
11135: helinverkon laajentamiseen vastaisuudessa sille voitaisiin tehdä edes tältä osin oikeutta,
11136: voitaisiin myöntää riittävän suuret määrä- ehdotamme kunnioittaen,
11137: rahat." Valtion tulo- ja menoarvioon vuo-
11138: delle 1952 otetussa liitteessä todetaan, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11139: ,posti- ja lennätinlaitokseen tapahtuvat si- tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
11140: joitukset ovat reaalisesti vuoden 1938 ta- kan suurttisen määrärahan syrjäseutu-
11141: solla". jen puhelinverkon laajentamiseen ja
11142: Jotta varsinkin syrjäisten seutujen moNin parantamiseen.
11143: tavoin suurissa vaikeuksissa asuville ihmi-
11144: Helsingi&3ä 8 päivänä helmikuuta 1956.
11145:
11146: Antti J. Rantamaa. Antti Kinnunen.
11147: Antti Kukkonen. Eino Roine.
11148: Martti Leskinen. Hemming Lindqvist.
11149: Hugo Manninen. Pentti Liedes.
11150: Onni Mannila. Toivo .lsvik.
11151: Lennart Heljas. Lauri Myllymäki.
11152: Eemil Luukka. Artturi Jämsen.
11153: Urho Kähönen. Hilja Väänänen.
11154: Kauno Kleemola. Armas Leinonen.
11155: Eino Palovesi. Juho Rytkönen.
11156: Eino Rytinki. Eino E. Heikura.
11157: Toivo Kujala. Onni Hiltunen.
11158: Rainer Virtanen. Kalle Kauhanen.
11159: Eino Uusitalo. Yrjö Sinkkonen.
11160: J. Mustonen. Heikki Soininen.
11161: Toivo H. Kinnunen. Niilo Ryhtä.
11162: J. F. Pöykkö. Eeli Erkkilä.
11163: Matti Mattila. Martti Salminen.
11164: Sylvi Halinen. Jaakko Hakala.
11165: Väinö Rankila. Johannes Wirtanen.
11166: M. 0. Lahtela. Erkki Ryömä.
11167: Edvard Pesonen. Nestori Kaasalainen.
11168: Niilo Nieminen. Artturi Tienari.
11169: Varma K. Turunen. Kaisa Hiilelä.
11170: Eemil Partanen. Bertel Lindh.
11171: Pertti Rapio. Unto Miettinen.
11172: Kalle Kämäräinen. Usko Seppi.
11173: Juho Karvonen. Irma. Bama.ra.
11174: Pauli Puhakka. Erkki Tuuli.
11175: Matti Koivunen. John Forsberg.
11176: Toivo Niiranen. Aukusti Pasanen.
11177: Vieno Simonen.
11178: 230
11179:
11180: IV,lll. - Rah.al. lf:o 44.
11181:
11182:
11183:
11184: E. Ryömä ym.: Määrärahan osoittamisesta Köyliön, Kauvat-
11185: san ja Kiikoisten puhelinyhtiöiden valtiolle lunastamista
11186: varten.
11187:
11188:
11189: E d u s k u n n a 11 e.
11190:
11191: Maaseudun puhelinoloja kohentaessaan on kin näitä alueita koskeviksi. Tämä ei ole
11192: posti- ja lennätinhallitus joutunut Innasta- tarpeellista yksinomaan maaseudun puhelin-
11193: maan paikallisten puhelinyhtiöiden omai- olojen parantamisen kannalta. Kun työt
11194: suuksia. Näin on tapahtunut myöskin Koke- tällä alueella posti- ja lennätinhallituksen
11195: mäen pitäjän kohdalla. Täällä ovatkin val- toimesta on aloitettu, olisi valtiolle edullisinta
11196: tion toimesta puhelimien automatisointi ja laajentaa työmaa useampia pitäjiä käsittä-
11197: muut kunnostustyöt parhaillaan käynnissä. väksi.
11198: Tässä samassa yhteydessä haluaisivat myös- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
11199: kin Köyliön, Kauvatsan ja Kiikoisten puhe- kunnioittaen,
11200: Jinyhtiöt, jotka hyvin läheisesti liittyvät
11201: Kokemäen puhelinverkostoon, kohtuullista että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11202: korvausta vastaan luovuttaa omaisuutensa tulo- ja menoarvioon 100 000 000
11203: valtiolle. markan määrärahan Köyliön, Kauvat-
11204: Kun nämä pitäjät ovat Kokemäen, jossa san ja K iikoisten kunnissa olevien
11205: työt posti- ja lennätinhallituksen toimesta puhelinlaitosten valtiolle lunastamista
11206: ovat käynnissä, naapuripitäjiä, olisi välttä- ja niiden kunnostamista varten.
11207: mätöntä, että työt voitaisiin laajentaa myös-
11208: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
11209:
11210: Erkki Ryömä. Arvo Sävelä.
11211: 231
11212:
11213: IV,112. - Rah.al. N:o 45.
11214:
11215:
11216: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien raken-
11217: tamiseksi Jyväskylästä Säynä·tsalon kautta Jämsänkoskelle.
11218:
11219: E d u s k u n n a ll e.
11220:
11221: Keski-Suomen ja varsinkin Jyväskylän ym- taan mm.: ,Edelleen on rautatierakennus-
11222: päristön taloudellinen kehitys on viimeisten ohjelmassa Jyväskylän-Säynätsalon rauta-
11223: vuosikymmenien aikana ollut varsin nopea. tie, jolla metsäteollisuuden valmisteiden kul-
11224: Uusia tuotantolaitoksia on rakennettu useille jetuksessa Säynätsalossa sijaitseviita tehtailta
11225: paikkakunnille. Teollisuusseutujen väestö on on ensiarvoisen tärkeä merkitys. Rautatie-
11226: lisääntynyt rinnan tuotantolaitosten kehityk- rakennuskomitean mietinnössä on myös mai-
11227: sen kanssa. Rautateiden lisäys ei ole ollut nittu Oriveden-Jämsän rautatien rakenta-
11228: niin suurta kuin muuttuneet taloudelliset minen aina Jyväskylään saakka. Tämä rauta-
11229: olot olisivat vaatineet. Jyväskylästä Etelä- tie palvelisi mitä suurimmassa määrin sekä
11230: ja Länsi-Suomeen johtavana ainoana rauta- raakapuun että metsäteollisuuden tuotteiden
11231: tienä on vaikeasti liikennöitävä Jyväskylän- kuljetusta." Metsätalouskomitean toimitta-
11232: Haapamäen rantatie, joka etelään suuntautu- maan Suomen metsätiekarttaan on tämä rata-
11233: van liikenteen osalta merkitsee huomattavaa suunnitelma myös merkitty.
11234: kiertomatkaa. Edellä esitettyjen kansantaloudellisestikin
11235: Rakenteilla oleva Äänekosken-Saarijärven tärkeiden näkökohtien lisäksi radan rakennus-
11236: -Haapajärven rata tulee valmistuttuaan li- töiden aloittamista puoltaa vielä se, että. ko.
11237: säämään etelään päin kulkevaa tavara- ja alueella on esiintynyt ja tulee tulevana tal-
11238: henkilöliikennettä. Toisaalta äskettäin liiken- vena:kin esiintymään huomattavasti työttö-
11239: teeseen avattu Oriveden-Jämsänkosken rau- myyttä. Korpilahdella olevat sahat ovat
11240: tatie on jo muodostanut avatun sylin Jyväs- ajoittain olleet kokonaan pysähdyksissä, mikä
11241: kylään johdetulle Etelä-Suomeen suunnatulle jatkunee tulevaisuudessakin. Muissakin lähi-
11242: liikenteelle. kunnissa työttömien lukumäärä tulee arve-
11243: Säynätsalon ja Jyväskylän välinen osuus luttavasti kohoamaan.
11244: olisi välttämätön teollisuusratana ja on siitä Edellämainittujen kuntien, niinkuin maa-
11245: jo olemassa huolellisesti laaditut suunnitelmat laiskuntien yleensäkin, on vaikea järjestää
11246: kustannuslaskelmineen. Niiden mukaan Säy- työttöminä oleville knutalaisilleen työtä ja an-
11247: nätsalon tehdas ottaisi huomattavasti osaa siomahdollisuuksia. Rautatien rakennustöihin
11248: radan rakennustöiden kustannuksiin. Laskel- sijoitettuna työn ja ansion puutteesta kärsi-
11249: mat tosin perustuvat siihen, että tavara- vät suorittaisivat koko maan kannalta erit-
11250: liikenne suuntautuisi Jyväskylän ja Haapa- täin hyödyllistä työtä.
11251: mäen kautta, mutta suunnitelmat sopisivat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11252: varmaan yhtä hyvin, vaikka rakennettavan nioittaen,
11253: 1·adan pituus muuttuisikin.
11254: Rautatien rakentaminen Jyväskylästä ete- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11255: lään Jämsänkosken suuntaan on ollut kauan tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
11256: vireillä. Jo 1880~luvulla, jolloin rautatietä kan määrärahan rautatien rakennus-
11257: .Jyväskylään suunniteltiin, oli ehdotus, että töiden aloittamiseksi Jyväskylästä Säy-
11258: se ohjattaisiin Jämsän ja Korpilahden kautta. nätsalon, Muuramen ja Korpilahden
11259: Marraskuun 15 päivänä 1951 allekirjoite- kautta J ämsänkoskelle.
11260: tussa metsätalouskomitean mietinnössä lausu-
11261: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
11262: Lauri Myllymäki. Elli Stenberg. Aleksi Kiviaho.
11263: Matti Koivunen. Usko Seppi. Leo Suonpää.
11264: Pertti Rapio.
11265: 232
11266:
11267: IV,113.- Ra.h.al. N:o 46.
11268:
11269:
11270:
11271: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lievestuoreen ase-
11272: malle suunnitellun ylikulkusillan rakentamiseen.
11273:
11274:
11275: E d u s k u n n a ll e.
11276:
11277: Eduskunta on periaatteessa päättänyt, että kymmentä ihmishenkeä, olisi ylikulkusillan
11278: Lievestuoreen asemalla oleva vaarallinen ta- rakentamiseen ryhdyttävä enemmittä viivyt-
11279: soristeys olisi kiireellisesti poistettava raken- telyittä.
11280: tamalla paikalle ylikulkusilta. Sillan raken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11281: tamiseen liittyvät maantien korjaussuunnitel-
11282: mat ovat valmiina ja odottaa sopii, että että Eduskuntct ottaisi vuoden 1957
11283: rautatiehallituskin viivyttelemättä valmistaa tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
11284: ylikulkusillan rakennussuunnitelmat. Koska kan määrärahan Lievestuoreen ase-
11285: kysymyksessä on eräs maamme vaarallisim- malle suunnitellun ylikulkusillan m-
11286: mista tasoristeyksistä, jossa sattuneet liiken- kentamisen ja siihen liittyvien m1tiden
11287: neonnettomuudet ovat vaatineet jo toista- töiden aloittamiseksi.
11288: Hclsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
11289:
11290: Matti Koivunen. Impi Lukkarinen.
11291: Aleksi Kiviaho. Artturi Koskinen.
11292: Eino Palovesi.
11293: 233
11294:
11295: IV,114. - Rah.al. N:o 47.
11296:
11297:
11298:
11299: N. Nurminen ym..: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan rau-
11300: tatieaseman ratapihan eteläpään ylittävän maantiesillmt
11301: r·akennustöiden aloittamiseksi.
11302:
11303:
11304: E d n s k u n n a 11 e.
11305:
11306: Kokkolan rautatieaseman eteläpäässä on Ratapenkereen leikkauksen ja maansiirron
11307: ratapihan yli johtava maantiesilta. Silta kustannusarvio on lisäksi n. 6 milj. markkaa.
11308: on aikoinaan rakennettu tyydyttämään sil- Työn käyntiin saattaminen mahdollisim-
11309: loista liikennettä. Liikenteen kuitenkin alati man pian on tärkeätä senkin vuoksi, että
11310: kasvaessa on silta käynyt niin ahtaaksi, että Kokkolassa ja sen lähiympäristössä on suuri
11311: siinä on autojen vaikea sivuuttaa toisiaan. määrä työttömiä, joille avautuisi ansiomah-
11312: Kuntoonsa nähden se on myös tullut niin dollisuuksia sillan rakennustyössä. Tällaisten
11313: heikoksi, että se on suorastaan vaarallinen työkohteiden avaaminen on siis yhteiskun-
11314: liikenteelle. Näistä syistä johtuen onkin lii- nalle hyödyllistä monin tavoin.
11315: kennettä valvovien elinten taholta määrätty Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11316: ylikäytäväsilta uusittavaksL Uuden sillan
11317: rakentaminen olisi myös välttämätön rata- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11318: pihan laajentamisen johdosta, josta rautatie- tulo- ja menoarvioon 36 000 000 mar-
11319: hallituksessa on jo valmis suunnitelma. Sil- kan suuruisen määrärahan Kokkolan
11320: lan pituus tulisi olemaan n. 75 m. Se on rautatieaseman ratapihan eteläpään
11321: suunniteltu rakennettavaksi betonista ja kus- ylittävän maantiesillan rakennustöiden
11322: tannusarviolaskelma on n. 30 milj. markkaa. aloittamiseksi.
11323: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
11324:
11325: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho.
11326: Toivo .Asvik. Gösta Rosenberg.
11327:
11328:
11329:
11330:
11331: 80 E 75/56
11332: 234
11333:
11334: IV,115. - Rah.al. N:o 48.
11335:
11336:
11337:
11338: M. Mattila ym..: Määrärahan osoittamisesta tien parannus- ja
11339: oikaisutöihin Helsingin-Hämeenlinnan tiellä Helsingin
11340: mlk:n, Nurmijärven ja Vihdin pitäjien alueella.
11341:
11342:
11343: E d u s k u n n a ll e.
11344:
11345: Jo vuonna 1937 valmistui laajojen tutki- nettomuustilastoa ylivoimaisesti. Liikennettä
11346: musten jälkeen suunnitelma Helsingin--Hä- hidastavien mutkien oikaiseminen nopeuttaisi
11347: meenlinnan tien n: o 32 oikaisemiseksi ja pa- kuljetuksia huomattavasti sekä samalla hel·
11348: rantamiseksi Helsingin mlk:n, Nurmijärven pottaisi tien varrelle muodostuneiden asutus-
11349: ja Vihdin pitäjien kohdalla. Tätä suunni- ja omakotialueiden asukkaiden kulkua työ-
11350: telmaa on sittemmin täydennetty ja pidetty paikkoihinsa pääkaupunkiin ja sen ympäris-
11351: se ajan vaatimuksia vastaavana. Liikenne töön.
11352: ko. tiellä on viime vuosien aikana moninker- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11353: taistunut ja siitä on muodostunut aina V aa-
11354: sasta, Raumalta ja Porista Helsinkiin joh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11355: tava imutie. Tien kunnon parantamiseksi ei tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
11356: kuitenkaan ole vuosien mittaan voitu tehdä kaa tien parannus- ja oikaisutöihin
11357: juuri mitään. Tien huonon kunnon seurauk- Helsingin-Hämeenlinnan tiellä H el-
11358: sena on, että mm. Nurmijärven pitäjä johtaa singin mlk:n, NurmiJärven ja Vihdin
11359: Uudenmaan kuntien joukossa tieliikenneon- pitäjien a.Zueella.
11360: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
11361:
11362: Matti Mattila. Erkki Ryömä.
11363: Lauri Laine. Veikko Helle.
11364: Eino Raunio. Unto Suominen.
11365: 235
11366:
11367: IV,116.- Rah.al. N:o 49.
11368:
11369:
11370:
11371: M. Mattila. ym..: Määrärahan osoittamisesta Palojoen sillan
11372: rakentamiseksi Hyrylän-Nurmijärven tiellä.
11373:
11374:
11375: E d u s k u n n a 11 e.
11376:
11377: Hyryiästä Nurmijärvelle johtavalla maan- mistä johtuen nämä ovat joutuneet käyttä-
11378: tiellä oleva ns. Palojoen silta on viime vuo- mään kiertotietä.
11379: sien aikana huonokuntoisuutensa vuoksi muo- TVH: n suunnitelmienkin mukaan silta
11380: dostunut tälle tielle varsin pahaksi liiken- tulee ensi tilassa uusittavaksi, mutta määrä-
11381: nettä rajoittavaksi tekijäksi. Sillalla suori- rahoja ei vielä ole myönnetty riittävästi.
11382: tettujen tutkimustöiden jälkeen on silta pai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11383: nunut jatkuvasti alas ja muodostaa mel-
11384: keinpä pakollisen pysähdyksen ajoneuvoille. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11385: Sillan molemmin puolin olevat suuret mäet tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
11386: ovat näin muodostuneet raskaalla kuormituk- kaa Palojoen sillan rakentamiseen
11387: sella ajaville ajoneuvoille ylivoimaisiksi, Hyrylän-Nurmijärven tiellä.
11388: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
11389:
11390: Matti Mattila. Esa Koivusilta.
11391: 236
11392:
11393: IV,117. - Rah.al. N:o 50.
11394:
11395:
11396:
11397: Tiitu ym.: llläärärahan osoittamisesta Pi1'in sillan rakenta-
11398: miseksi Alahä1·män kirkonkylässä.
11399:
11400:
11401: E d u s k u n n a ll e.
11402:
11403: Alahärmän kirkonkylässä Lapuanjoen yli tilanne sinä paiVana, kuu keskellä kirkon-
11404: johtava valtion hallussa oleva Pirin silta on kylää joen yli käyvä vilkas liikenne loppuu
11405: aikoinaan rakennettu riippusillaksi ja on nyt ja mm. pääsy Härmän rautatieasemalle es-
11406: niin heikko, että kuormitus on rajoitettu 2 tyy. Lähin silta on Voltissa 5 km päässä,
11407: tonniksi. Sillan kaikki puuosat ovat loppuun jonka sillan kautta nyt jo kuorma-autot
11408: kuluneet. Silta kokonaisuudessaan on suu- joutuvat kiertämään.
11409: rena vaarana jokaiselle, joka joutuu sen Edellä olevan perusteella ehdotamme
11410: kautta liikennöimään, ja silta on niin heikko, kunnioittaen,
11411: ettei sitä voi enää korjata. Silta yhdistää
11412: Alahärmän kirkonkylässä kaksi valtion hal- että Edttskunta ottaisi vuoden 1957
11413: lussa olevaa maantietä sekä Kortesjärvelle tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar"
11414: johtavan kunnantien. Liikenne sillan kautta kan määt·ärahan Alahärmän kirkon-
11415: loppuu todennäköisesti jo kuluvan vuoden kylässä olevan Pirin st'llan rakennus-
11416: tai ensi vuoden aikana. Tulee kestämätön töiden alttllepanoa varten.
11417: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
11418:
11419: Kustaa Tiitu. Markus Niskala.
11420: Toivo Antila. J. F. Pöykkö.
11421: S. S. Aittoniemi. Kalle Kämäräinen.
11422: M. 0. Lahtela. Een Erkkilä.
11423: 237
11424:
11425: IV,118. - Rah.al. N:o 51.
11426:
11427:
11428:
11429: Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Paloisv·irran sillan
11430: rakentamiseen.
11431:
11432:
11433: E d u s k u n n a 11 e.
11434:
11435: Kuten tunnettua, kulkee Kuopiosta Kajaa- lisäksi, että uuden sillan rakentamisesta
11436: niin johtava valtatie n:o 5 Iisalmen Imu- tulisi olemaan suurta etua ja hyötyä myös-
11437: puugin läpi, ylittäen kaupungin kahtiajaka- kin puutavaran uittomahdollisuuksi:en paran-
11438: van Paloisvirran aivan keskellä kaupunkia tumiselle ja sillan yläpuolella olevien vesis-
11439: olevaa vanhaa maantiesiltaa pitkin. Nykyi- töjen tulvavesien säännöstelylle. Paloisvirta
11440: mm Paloisvirran yli johtava silta on raken- kuuluu yhteisuittoväyliin ja suoritetaan
11441: nettu vanhojen kylmämuurivirtapilareiden siinä nykyään puutavaran irtouittoa Savon
11442: varaan, ja on sen pääkannattajat ja kansi- uittoyhdistyksen toimesta, mutta uuden sil-
11443: rakenteet uusittu viimeksi yli 20 vuotta lan rakentamisen, vanhan sillan purkamisen
11444: sitten. Paitsi valtatie n:o 5:n kauttakullrn- ja virran ruoppauksen jälkeen voidaan siir-
11445: liikennettä välittää silta myös kaupungin tyä nippu-uittoon, jolloin nippukuljetus-
11446: sisäistä liikennettä Paloisvirran pohjois- ja väylä pitenee 14 km: llä ja uittokustannuk-
11447: eteläpuolilla olevien kaupunginosien välillä, set pienenevät. Yläpuolella olevien vesistö-
11448: muodostaen ainoan maantieyhteyden virran jen tulvien ehkäisemiseksi on Paloisvirta
11449: yli. Verrattuna kauttalrnlkuliikenteeseen kä- suunniteltu perattavaksi, mutta ICSteenä on
11450: sittää kaupungin sisäinen liikenne kuitenkin, ollut nykyisen sillan aukkojen kapeus, mistä
11451: erittäinkin mitä liik!enteen raskauteen tulee, syystä mm. sillan yläpuolella olevien vesis-
11452: ainoastaan vähäisen murto-osan sillan kautta töjen varsilla maita omistavat, tulvista kär-
11453: kulkevan liikenteen kokonaismäärästä. Sil- simään joutuvat maanviljelijät ovat pyytä-
11454: lan ajoradan leveys on 4.3 metriä, mikä on neet kaupungin toimenpiteitä sanotun esteen
11455: täysin riittämätön ottaen huomioon liiken- poistamiseksi.
11456: teen laadun ja tiheyden. Niinpä vuonna Kuten edellä esitetystä selviää, olisi Pa-
11457: 1954 suoritettu liikennelaskenta osoitti, että loisvirran yli kiireellisesti rakennettava uusi
11458: sillan ajoradan leveyden tulisi olla vähin- nykyaikaista liikennettä tyydyttävä silta,
11459: tään 8 metriä. Sillan ollessa jo hyvin hei- jonka suunnittelussa ja rakentamisessa ote-
11460: kossa kunnossa alkaa se olla vaarallinen taan huomioon ny~yistä parempien edelly-
11461: raskaille ajoneuvoille, ja on kapeutensa tysten järjestäminen myös puutavaran
11462: vuoksi jarruna muullekin liikenteelle. Ktm uitolle ja vesistön säännöstelylle. Kaupungin
11463: vanhan sillan korjaamista ei voida enää sisäisen liikenteen tarpeet nykyinen silta
11464: pitää kannattavana eikä mainituista syistä kyllä vielä toistaiseksi tyydyttäisi, mutta
11465: tarkoituksenmukaisena, on Iisalmen kaupun- suuren läpikulkuliikenteen takia, mikä Pelto-
11466: gin toimesta ryhdytty toimenpiteisiin koko- salmen sillan nyt valmistuttua vielä lähi-
11467: naan uuden sillan rakentamiseksi nykyisen vuosina voi huomattavasti kasvaa, ja ottaen
11468: sillan viereen sen yläpuolelle, missä tarkoi- huomioon uuden sillan ralrentamisesta tulva-
11469: tuksessa insinööri Hotinen on laatinut alus- vesien säännöstelylle ja uitolle saatavan suu-
11470: tavan suunnitelman kustannusarvioineen ren hyödyn, olisikin rakennustöihin pääs-
11471: edellämainitulle paikalle rakennettavaksi tävä mahdollisimman pian. Uuden sillan kus-
11472: uudeksi maantiesillaksi ja Kuopion läänin- tannusarvion noustessa kuitenkin 47 000 000
11473: hallitus antanut päätöksellään 26. 4. 1955 markkaan ja kokonaiskustannusten, vanhan
11474: vesioilmuslain mukaisen rakennusluvan suun- sillan purkamis- ym, kustannukset mukaan
11475: nitellun sillan rakentamiseen. luettuna, yhteensä 50 215 000 markkaan, ei
11476: Lääninhallituksen rakennuslupa päätökseen Iisalmen pienellä kaupungilla ilman valtion
11477: jäljennetystä katselmuspöytäkirjasta selviää tukea ole taloudellisia mahdollisuuksia
11478: 238 IV,118. - Palaisvirran silta.
11479:
11480:
11481: tämän yleisen edun kannalta tärkeän raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11482: nustyön suorittamiseen. tulo- ja menoarvioon 35 miljoonan
11483: markan määrärahan Iisalmen kaupun-
11484: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- gissa olevan Paloisvirran sillan raken-
11485: nioittavasti, tamista varten.
11486: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
11487:
11488: Tahvo Rönkkö. Sylvi Halinen.
11489: Kalle Kauhanen. Kalle Kämäräinen.
11490: VALTIOPÄIVÄT
11491: 1956
11492:
11493: LIITTEET
11494: VI
11495:
11496: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
11497: TOIVOMUSALOITTEET
11498:
11499:
11500:
11501:
11502: HELSINKI 1956
11503: VALTIONEUVOSTON KIBJAPAINO
11504: Sairaalalain, mielisairaslain ja tuberkuloosilain muuttamista, eläin-
11505: suojelulakia, sairaalain rakentamista, sairaanhoitoa ja -kuljetusta
11506: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
11507:
11508:
11509:
11510:
11511: 31 E 75/56
11512: 1
11513: 243
11514: vtl. - ~kal. N: o 19.
11515:
11516:
11517: Liedes ym.: Ekdot'ltS la:ik~ Bflir(l(llal<Jin muuttamisesta.
11518:
11519:
11520: Uuden ~ra.alalairn (49/56) käsittel~ yh- kasvavan taa~a:p. keven,täm~eksi oUsi miel~
11521: tey<leiså toimme jo esiin, käsityksemme siitä, tämme sairaalalakia mu,utettava jo enn,en,
11522: millin mmn~ kehityksen ·sairaanhoidon kuin sitii, ryhdytään käytän,töön soveltamaan,
11523: alal'la pitäisi kulkea. Vastuun, sairaanhoi- siten, että valtion osuudeksi määrättäisiin
11524: dosta tulisi nykyoloissa olla ensi! sijassa val- 75% keskus- ja ahiesairaaloiden perustamis~.
11525: tion ja vasta toissijaisena kuntien asia. kunnossapito- ja käyttökustannuksista sekä
11526: Uusi sairaalalaki mertkitsee jo perustettu- paikallissairaaloiden vastaavista kustannuk-
11527: jen ja perustettavien keskussairaaloiden siir- sista 50-75%.
11528: ttymistä valtirdlta kuntien omistuikseen ja hal- Emme pidä riittä.vämii. my&fkää.n ~raaia
11529: iintoon. Se merkitsee eniten sairaalakoke- lain 38 §: n 3 momentissa säädettyä alue- ja
11530: musta omaavien asiantuntijoiden lausunnon paikaJlissaira;aloille annettavan valtionavun
11531: mukaan tuntuvia rajoituksia itse sairaanhoi- taannehtivuutta. Ne periM.tteet, joiden ml}o
11532: don alalla. Kustannusten jaossa on pidetty kaan maan yleinen sairaanhoito oli järjestet-
11533: periaatteena siltä, että valtio osallistuu noin tävä, määriteltiin toukokuun 7 päivällä 1943
11534: puolella sairaanhoidosta aiheutuviin kustan- annetussa :taissa. Ei ole oikein, että ne lkun.-
11535: nuksiin. Kun ottaa huomioon lain pakotta- nat, jotka kiirehtivät tätä toteuttamaan ja
11536: vat säännokset ja kunnille asettamat velvolli- vaikeimpina vuosina suorittivat sairaaloiden
11537: suudet, uusi sairaalalaki merkitsee suurien, rakentamisen, jäisiväit pernsta:miskustannus-
11538: vaJttåoHe kuuluvien rasitu!ksien siirtämistä ten osalta vaille valtion a.pua. Pidämme edellä
11539: kuntien kannettavaksi. mainittua päivää tässä suhteessa sopivim-
11540: Kuntien lalkisääteiset menot ovat viime pan·a.
11541: vuosina kasvaneet huimaavaa vaulhtia. Tämä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11542: kehitys merkitsee käytännössä sitä, että yh-
11543: teiskunta siirtää velvollisuutensa niiden kan- että Edusk-unta hyväksyisi seuraa-
11544: nettavaksi, joilla on vähimmän oikeuksia. van lakiehdotuksen:
11545: Kuntien vähäväkisten veronmaksajien yhä
11546:
11547: Laki
11548: sairaalalain muuttamisesta.
11549: EduSkunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä tammikuuta 1956 annetun
11550: sairaalaiain (49/56) 7 §:n 1 momentti, 17 §:n 2 momentti, 20, 21 §, 22 §:n 1 mo-
11551: mentti, 24 § sekä 38 § :n 2 ja 4 momentti näin ikuuluviiksi:
11552: 7 §. seen hankittava entisten lisäksi hoitopaik!koja
11553: Keskussairaalaan osallistuva ikunta on vel- keSkussairaalasta, mutta 1 momentissa tar-
11554: vollinen lkertakaikikisena osalHstumismaiksuna koitettua sopimusta niåden lunastamisesta ei
11555: suorittamaan vaJti<Ylle kutakin varaamaansa saada aikaan, sisäasiainministeriö voi velvoit-
11556: hoitopaikkaa kohti kaksikymmentäviisi sa- taa ikuntainliiton luovuttamaan kunna:lle hoi-
11557: da!lta sairaalan hoitopaikkaan kohdistuvista topai!k!koja siinä määriin, kuin se on piirin
11558: perustam:iskustannurksista. muiden kuntien tarpeen huomioon ottaen
11559: kohtuullista ja mi!käli jäse.D'kuntien omista-
11560: mien paiiklkojen lukumäärälle 1 momentissa
11561: 17 §. säädettyä rajaa ei ylitetä. Lunastushintana
11562: saa kuntainliitto tällöin !kaksikymmentäviisi
11563: Jos lkeskussairaaiapiiriin kuuluvan ikunn·an saitalta hoitopaikan lunastulksen ajankohtana
11564: olisi 3 § :ssä. säädetyn velvoituksen täyttää'k- arvioitavista perustam:iskustrunnuiksista, vä-
11565: 244 VI,l. - Sairaalalaki.
11566:
11567:
11568: hennettynä !kohtuullisellla arvonalennuksella lan ja saman pykälän 2 momentissa tarkoite-
11569: sekä hoitopaikan osa:lle laskettavalla osuu- tun paika:llissairaaian perustami.s'kustannuk-
11570: della kuntainliiton veloista. Mikäli kuntain- siin ja toimintaan annetaan valtionapua kun-
11571: liitolla on sellaista keskussaii·aalan rakenta- tien tai kunnan taloudellisesta kantokyvystä
11572: misen päätyttyä hankittua omaisuutta, jota riippuen kuitenkin vähintään viisikymmentä.
11573: varten ei ole saatu jäljempänä 21 § :ssä tar- sadalta hyvälksyttävien kustannusten mää-
11574: koitettua valtionapua, on sen arvo kuitenkin rästä, milloin lääkintöhallitus on katsonut
11575: otettava lunastushintaa laskettaessa kokonai- sairaalan tarpeelliseksi sekä hyväksynyt sen
11576: suudessaan huomioon. Ellei 1U1Ul8tushinnasta sijoitus-, rakentamis- ja toimintasuunnitel-
11577: sovita, vahvistetaan· se siinä järjesty'ksessä, man, ja edellyttäen, että sairaalassa hoidosta
11578: kuin välimiesmenettelystä annetussa laissa perittävät maksut eivät ylitä keslkussai.raa-
11579: ( 46/28) säädetään. lo.issa pecittäviä vastaavia inaksuja.
11580:
11581: 38 §.
11582: 20 §.
11583: Keskussairaalan toimintaan !kuntainliitto
11584: saa vuosittain valtionapua seitsemänkymmen- Poiketen keskussairaaloiden perustamiskir-
11585: täviisi sada:lta hyväksyttävistä ikunnossapito- jojen mä.äräJ71ksistä on kuntien suoritettava
11586: jai. ikäy:ttöiaistannuksista. edellä 7 § : asä tarkoitettu maksuosuutensa
11587: valtiolle siten, että kultakin hoitopaikalta
11588: 21 §. !kannettavaksi arvioidusta maksusta suorite-
11589: Kun lkeskussairaaiaa laajennetaan tai siinä taan vuosittain määrä, jOika. vastaa !kunnan
11590: te'hdään peruskorjauksia, saa kuntainliitto osuutta hoitopaikkaan vuoden aikana käyte-
11591: niistä aiheutuviin perustamiskustannuksiin tyistä perustamiskustannu!ksista. Vuosittain
11592: valtionapua seitsemänkymmentäviisi sadalta tapahtuneet maksut otetaan huomioon las-
11593: hyväksyttävien kustannusten määrästä. Tämä kettaessa 7 § :ssä tarkoitetun maksun loppu-
11594: valtionapu annetaan, sitten kun sisäasiain- erää rakentamisen päätyttyä. Edellä. lausu-
11595: ministeriö on päättänyt laajennuksen tai pe- tuin tavoin vuosittain maiksettavien erien
11596: ruskorjaukset. otettavaksi valtionapua koske- suuruuden määrää lääkintöhallitus ra:kennus-
11597: vaan yleiseen suunnitelmaan ja hyväksynyt toim.ikunnan esittämien tilitysten perusteella.
11598: niitä koskevat rakennuspiirustukset sekä sitä Jo toiminnassa olevan alue- ja paikallis-
11599: mukaa, kuin rakennustyöt edistyvät. sairaalan perustamiskustannuksiin annetaan
11600: 22 § :n 1 ja 2 momentissa taikka 24 § :ssä
11601: 22 §. tarkoitettua valtionapua sen mukaan kuin
11602: Milloin keskussairaaloiden ohella pysyvästi sairaa!la täyttää sanotuissa pykälissä valtion-
11603: tarvitaan 2 § :ssä mainittua aluesairaalaa, avun saamiselle säädetyt ed~llyty!kset, mikäli
11604: jossa on osastot ainakin !kahta yleisen sai- sairaa:lan rakentaminen tai, milloin sairaala
11605: raanhoidon lääJk:etieteeB:istä erikoisalaa var- on perusteellisesti uusittu, sen peruskorjaU&-
11606: ten ja jonka palveluksessa on ainakin kaksi työ on aloitettu 7 päivänä toukokuuta 1943
11607: erikoislääkäriä, saa kuntainliitto valtionapua jälkeen. Valtionavun suuruuden määräämistä
11608: tällaisen sairaaian perustamiskustannU'ksiin varten arvioidaan sairaalan rakennusten ja
11609: ja toimirrutaan seitsemänkymmentäviisi sadaita kaluston arvo siten kuin 7 § : n 3 momentissa
11610: hyväksyttävien !kustannusten määrästä. on sanottu. V a!ltionapu on maksettava vii-
11611: meistään 2 vuoden kuluessa siitä, kun sai-
11612: 24 §. raala on hyväJksytty tarkoitukseensa käytet-
11613: Muun !kunnallisen sairaalan ikuin edellä täväksi.
11614: 22 § : n 1 momentissa tarkoitetun aluesairaa-
11615:
11616: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
11617: Pentti Liedes. Toivo Niiranen. Pauli Puhakka..
11618: Usko Seppi. Matti Koivunen. Niilo Nieminen.
11619: H. Tauriainen. Antti Kinnunen. Leo Suonpää..
11620: Judit Nederström-Lunden. Bernming Lindqvist. Kaino Haapanen.
11621: Aleksi Kiviaho. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.Juho Rytkönen.
11622: Irma Torvi. Lauri Myllym.äki. Pertti Rapio.
11623: Unto !alettinen. Rainer Virtanen. Toivo A.svik.
11624: Toivo Kujala. Toivo Friman.
11625: 245
11626:
11627: VI,2.- Lak.al..N:o 20. .. .: ~
11628:
11629:
11630:
11631:
11632: M. Ryömä ym.: Ehdotus laiksi mielisairaslain muuttamisesta.
11633:
11634:
11635: Ed u sku nn alle.
11636:
11637: Kuntien talousarvioissa muodostavat ter- dyttävien laitosten perustamista ja ylläpitä-
11638: veyden- ja sairaanhoitomenot yhä suurem- mistä valtion aVl;lUa. A-luokkaan olisi yleensä
11639: man osan kaikista menoista. Tämä johtuu luettava kaikki 8ellaiset hoitolaitokset, joissa
11640: etenkin siitä, että mainittuja menoja on jat- asianmukaisen hoidon järjestäminen on mah-
11641: kuvasti siirretty valtiolta kunnille. Jo muu- dollista. Näihin laitoksiin tulisivat näin ollen
11642: tama vuosi sitten nämä menot nousivat kun- kuulumaan myös ne varsinaiset kunnalliset
11643: tien osalta koko maassa noin 4 miljardiin sairaalat, jotka nykyään luokitellaan B-
11644: markkaan, ja sittemmin niiden määrä on mielisairaaloiksi. Valtion osuus kaikkien var-
11645: vuosi vuodelta kasvanut. sinaisten kunnallisten mielisairaaloiden, jotka
11646: Voimassa olevan mielisairaslain mukaan siis yhdessä muodostaisivat ns. A-luokan,
11647: saavat kunnat .A.-luokan mielisairaanhoitolai- sekä rakennus- että ylläpitokustannuksista
11648: toksien perustamiskustannuksiin puolet val- olisi korotettava vähintään 75 prosenttiin.
11649: tionapua ja B-luokan mielisairaanhoitolaitok- Tämä merkitsisi huomattavaa parannusta
11650: siin vastaavasti vain neljänneksen. Lain mu- sekä nykyisten A-sairaaloiden että tähänas-
11651: kaan valtionapu maksetaan jälkikäteen siinä tisten B-sairaaloiden kohdalta, joita jälkim-
11652: järjestyksessä kuin rakennustyöt suoritetaan. mäisiä valtio nykyisen lain mukaan tukee
11653: Tämä järjestelmä sitoo kunnilta usein ylivoi- ainoastaan neljänneksellä rakennuskustan-
11654: maisen suuria pääomamääriä vuosikausiksi nuksista. Nykyisin B-luokkaan luetut mieli-
11655: mielisairaanhoitolaitosten perustamiskustan- sairaalat tulisivat muutoksen jälkeen saa-
11656: nuksiin. maan valtiolta 75 prosenttia sekä rakennus-
11657: Maamme mielisairaanhoito-oloissa nykyään että ylläpitokustannuksista.
11658: vallitsevan tilanteen korjaamiseksi on tar- B-luokkaan jäisivät ainoastaan kunnalliset
11659: peellista, että mielisairaslakia muutetaan. mielisairaanhoitokodit ja kunnalliskotien mie-
11660: Korkeimmat lääkintäviranomaiset ja alan lisairasosastot, joista on pyrittävä vapautu-
11661: lääkärit ovat todenneet, että hoitopaikkojen maan. Niin kauan kuin välttämättömyyden
11662: puute on huutava. Tuhansia mielisairaita on pakko toistaiseksi vaatii B-laitosten käyttä-
11663: sijoitettu kunnaJliskoteihin joko yleisille tahi mistä mielisairaanhoidossa, on niille kuiten-
11664: mielisairasosastoille. Mielisairaslaille tulisi kin turvattava valtionapua vähintään puolet
11665: antaa sellainen sisältö, että se mahdollisim- niiden kunnossapito- ja käyttökustannusten
11666: man tehokkaasti edistäisi tilanteen korjaa- keskimäärästä.
11667: mista, hoitopaikkojen puutteen lieventämistä Sisäasiainministeriöllä olisi lääkintöhalli-
11668: ja. poistamista sekä hoitolaitosten tason ko- tuksen esityksestä oikeus myöntää sekä A-
11669: hottamista. että B-luokkaan kuuluville laitoksille valtion-
11670: Tällöin on ensiksikin tarpeen, että valtion apua yli laissa säädetyn vähimmäismäärän.
11671: vastuu mielisairaanhoidon järjestämisestä sel- Tällaista lisättyä valtionapua tulisi myöntää
11672: västi tunnustetaan. varsinkin, milloin kunnan tai kuntayhtymän
11673: Mielisairaiden säilyttäminen kunnallisko- taloudellinen asema on erityisen vaikea tai
11674: tien mielisairasosastoilla tulisi sallia vain milloin rakennus- ja hoitokustannukset väis-
11675: toistaiseksi eli siihen asti, kunnes tulee mah- tämättömistä syistä nousevat tavanomaista
11676: dolliseksi sijoittaa heidät tyydyttäviin hoito- keskimäärää korkeammalle.
11677: laitoksiin. Kohtuullista olisi, että valtio suorittaisi
11678: Kunnallisten hoitolai~osten ryhmittely A- kustannukset täysimääräisesti syrjäseutujen
11679: ja B-luokkiin olisi omiaan edistämään tyy- vähävaraisille kunnille. Huoltotoimistoista
11680: VI,2. - Mielisairaslaki.
11681:
11682:
11683: koituvat kustannukset tulisi valtion samoin että Eduskuntå hyväksyisi seura6-
11684: kokonaan suorittaa. va"" lakiehdotuksen:
11685: Näillä perusteilla ehdotamme kunnioittaen,
11686:
11687:
11688: Laki
11689: mielisairaslain muuttamisesta.
11690: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä toukokuuta 1952 annetun mie-
11691: lisairaslain ( 1S7/52) 3 § :n 1 momentti, 5 § : n 3 momentti, 41, 4.4, 45, 46 ja 47 § sekä
11692: 43 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 27 päivänä heinäkuuta 1955 annetussa laissa
11693: (366/55), näin kuuluviksi:
11694: 3 §. 44 §.
11695: Mielisairaanhoidon järjestäminen on val- Valtionapua annetaan A-luokan mielisai-
11696: tion ja kuntien asia. Sitä varten maa jae- raanhoitolaitoksille vuotuisiin kunnossapito-
11697: taan mielisairaanhoitopiireihin, joista jäljem- ja käyttökustannuksiin hoitopäivää kohti
11698: pänä käytetään nimitystä huoltopiiri. määrä, joka vastaa vähintään 75 sadalta
11699: kaikkien keskusmielisairaalain hyväksyttä-
11700: vien todellisten kunnossapito- ja käyttökus-
11701: 5 §. tannusten keskimäärästä, sekä vuotuisiin
11702: perhehoitokustannuksiin vähintään puolet
11703: Paitsi 1 momentissa mainittuja mielisai- hyväksyttävien todellisten kustannusten mää-
11704: raaloita on sanottua tarkoitusta varten tois- rästä.
11705: taiseksi kunnalliskotien mielisairasosastoja.
11706: 45 §.
11707: Huoltotoimiston perustamis-, kunnossapito-
11708: 41 §. ja käyttökustannukset suorittaa valtio.
11709: Kunnalliset mielisairaanhoitolaitokset jae-
11710: taan valtionavun saamista varten kahteen
11711: ryhmään: A- ja B-luokkaan. A-luokkaan lue- 46 §.
11712: taan keskusmielisairaalat ja niihin 11 §: n Valtionapua annetaan B-luokan mielisai-
11713: 1 momentin mukaisesti verrattaviksi määrä- raanhoitolaitoksille kunkin 11 §:n 2 ja3 mo-
11714: tyt mielisairaalat. Kunnalliskotien mielisai- mentissa tarkoitetun, laitokseen sijoitEltun
11715: rasosastot ja kunnalliset mielisairaanhoito- mielisairaan hoitovuorokaudelta vähintään
11716: kodit muodostavat B-luokan. puolet kaikkien tähän luokkaan kuuluvien
11717: mielisairaanhoitolaitosten hyväksyttävien to~
11718: 43 §. dellisten kunnossapito- ja käyttökustannus-
11719: A-luokan mielisairaanhoitolaitoksen perus- ten keskimäärästä.
11720: tamiskustannuksiin annetaan valtionapua vä-
11721: hintään 75 sadalta kustannusten määrästä.
11722: Valtionapu maksetaan sitten, kun sisäasiain- 47 §.
11723: ministeriö, lääkintöhallituksen esityksestä, on Kaukaisilla, harvaanasutuilla ja vähävarai-
11724: hyväksynyt perustamistyöt otettaviksi val- silla syrjäseuduilla sijaitsevat kunnat, joiden
11725: tionapua koskevaan yleiseen suunnitelmaan, taloudellinen kantokyky on heikko, saavat
11726: vuosittain etukäteen siinä järjestyksessä kuin tämän lain täytäntöönpanosta aiheutuvat
11727: :rakennustyöt edistyvät. kustannukset valtion varoista.
11728:
11729:
11730: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
11731:
11732: Mauri Ryömä. Elli Stenberg. Rainer Virtanen.
11733: Toivo Friman. Pentti Liedes.
11734: VI,S. - Lak.al. N: o 21.
11735:
11736:
11737: Sa.rjala ym.: Ehdotus laiksi mielisairaslain 43 §:n muutta-
11738: misesta.
11739:
11740: E d u s k u n n a 11 e.
11741:
11742: Mielisairaslain (187/52) 43 § :n mukaan, tää valtionavun maksettavaksi rakennustöi-
11743: sellaisena kuin se on muutettuna 27 päivänä den edistymisen mukaan, nämä suunnitelmiin
11744: heinäkuuta 1955 annetussa laissa (366/55), hyväksytyt valtionavut on hyväksytty makset-
11745: annetaan A-luokan mielisairaanhoitolaitoksen tavaksi vuosittain 12 vuoden kuluessa siten,
11746: ja huoltotoimiston perustamiskustannuksiin että viimeiset niistä maksetaan vasta vuonna
11747: valtionapua puolet kustannusten määrästä. 1967. Kun asianomaiset joutuvat väistämät-
11748: B-luokan mielisairaanhoitolaitoksen perusta- tömän pakon sanelemina toteuttamaan raken-
11749: miakustannuksiin annettava valtionapu on nushankkeen useimmissa tapauksissa laina•
11750: neljännes kustannusten määrästä. Valtion- varoin huomattavasti aikaisemmin kuin val-
11751: apu maksetaan sitten kun sisäasiainministe- tionapu on hyväksytty maksettavaksi, jou-
11752: riö, lääkintöhallituksen esityksestä, on hyväk- tuvat hankkeessa mukana olevat kunnat kär•
11753: synyt perustamiatyöt otettavaksi valtionapua simään huomattavia korkotappioita. Keskus-
11754: koskevaan yleiseen suunnitelmaan, ja yleensä sairaaloiden rakentamislaissa (337/50) on
11755: siinä järjestyksessä kuin rakennustyöt suori- hyväksytty periaate, että valtio maksaa kor-
11756: tetaan. koa kuntien etukäteen rahoittamasta valtion
11757: Tunnettuahan on, että maassamme on tällä osuudesta rakennuskustannuksiin. Myös nyt
11758: hetkellä ennen muuta mielisairaalapaikoista kysymyksessä olevat kustannukset ovat täy-
11759: huutava puute, joten hoitopaikkojen lisää- sin rinnastettavissa mainittuun lakiin, joten
11760: miseksi tullaan jatkuvasti tekemään sekä on täysin perusteltua, että valtio maksaa kor-
11761: A- että B-luokan mieli~airaanhoitolaitosteii koa kuntien etukäteen rahoittamasta valtion
11762: osalta esityksiä näiden laitosten perustamia- osuudesta myös näissä tapauksissa.
11763: töiden ottamiseksi valtionapua koskevaan Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit-
11764: yleiseen suunnitelmaan. Tällaisia esityksiä oli tavasti,
11765: jo viime vuonna hyväksytty valtionapuwun-
11766: nitelmiin määrä, jossa valtion osuus oli yli että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11767: 1 miljardin markan. Huolimatta siitä, että van lakiehdotuksen:
11768: edellä mainittu mielisairaslain 43 § edellyt-
11769:
11770: Laki
11771: mielisairaslain 43 §: n muuttamisesta.
11772: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä toukokuuta 1952 annetun mie~
11773: lisairaslain (187/52) 43 § näin kuuluvaksi:
11774: 43 §. hemmin kuin rakennustyöt edellyttävät, mak-
11775: saa valtio kuntien etukäteen rahoittamasta
11776: Milloin ensimmäisessä momentissa mainittu valtion osuudesta perustamiskustannuksiin
11777: valtionapu hyväksytään maksettavaksi myö- korkoa vuosittain kuusi sadalta.
11778:
11779: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
11780:
11781: Wiljam Sa.rjala. S. S. Aittoniemi. Eino Palovesi.
11782: Arvi Ikonen. Sylvi Halinen. Atte Pakkanen.
11783: Yrjö Sinkkonen. Toivo H. Kinnunen. Markus Niskala.
11784: Eino Uusitalo. Mauno Jussila. Aukusti Pasanen.
11785: Eemil Luukka. Eemil Partanen. Viljo Virtanen.
11786: Nestori Kaasalainen. Marja. Lahti.
11787: VI,4. - Lak.al. N:o 22.
11788:
11789:
11790:
11791:
11792: J. Wirtanen ym..: Ehdotus laiksi mielisairaslain 43 §:n muut-
11793: tamisesta.
11794:
11795:
11796:
11797: E d u s k u n n a ll e.
11798:
11799:
11800: Toukokuun 2 päivänä 1952 annetun mieli- taloudellisen rasituksen kohteiksi kuin lain
11801: sairaslain (187/52) 43 §: n mukaan, sellai- tarkoitus edellyttäisi. Jos rahoitus tapah-
11802: sena kuin se on heinäkuun 27 päivänä 1955 tuu välittömästi kuntien varoista, saattavat
11803: annetussa laissa (366/55), annetaan A-luo- nämä rahanarvon alenemisen johdosta kär-
11804: kan mielisairaanhoitolaitoksen ja huoltotoi- siä huomattavaa taloudellista tappiota val-
11805: miston perustamiskustannuksiin, jollaisina tionavun viivästymisen vuoksi. Jos taas pe-
11806: pidetään myös laajentamisesta tai peruakor- rustamiskustannukset rahoitetaan lainava-
11807: jauksista aiheutuneita kustannuksia, valtion- roin-, aiheutuu kunnille suuria korkomenoja,
11808: apua puolet sekä B-luokan mielisairaanhoito- joita ei lain nykyisen sanamuodon mukaan
11809: laitoksen perustamislrustannuksiin neljännes oteta huomioon valtionavun suuruutta mää-
11810: kustannusten määrästä. Valtionapu makse- rättäessä. Kuntien asettamista näin epäedul-
11811: taan sitten kun sisäasiainministeriö, lääkintö- liseen asemaan ei voida pitää kohtuullisena
11812: hallituksen esityksestä, on hyväksynyt perus- eikä myöskään lain tarkoituksen mukaisena,
11813: tamistyöt otettavaksi valtionapua koskevaan koska laki edellyttää, että valtio osallistuu
11814: yleiseen suunnitelmaan, ja yleensä siinä jär- mielisairaanhoitolaitosten ja huoltotoimisto-
11815: jestyksessä kuin rakennustyöt suoritetaan. jen perustamiskustannuksiin osaksi samassa
11816: Vuonna 1955 oli A- ja B-luokan mielisai- suhteessa kuin kunnatkin, osaksi taas täs-
11817: raanhoitolaitosten sekä huoltotoimistojen pe- mällisesti määritellyn osuuden mukaisesti.
11818: rustamis-, laajentamis- ja peruskorjaussuun- Kun keskussairaaloiden rakentamisesta ke-
11819: nitelmia hyväksytty valtionapua koskevaan säkuun 27 päivänä 1950 annetussa laissa
11820: yleiseen suunnitelmaan määrä, jonka mu- (337/50) on omaksuttu periaate, jonka mu-
11821: kaan sanottujen laitosten perustamiskustan- kaan valtion tulee suorittaa kuntien etukä-
11822: nuksiin myönnettävä valtionapu nousi yh- teen rahoittamasta valtion osuudesta raken-
11823: teensä noin 1 019 miljoonaan markkaan. nuskustannuksiin vuotuista korkoa, olisi
11824: Siitä huolimatta, että puheena olevat valtion- edellä esitetyistä syistä välttämätöntä, että
11825: avut olisi suoritettava rakennustöiden edisty- myös mielisairaanhoitolaitosten ja huoltotoi-
11826: misen mukaan, on ne määrätty maksettavaksi mistojen perustamiskustannuksiin myönne-
11827: vuosittain 13 vuoden kuluessa siten, että vii- tylle, mutta vasta rakennusajan jälkeen mak-
11828: meiset niistä erääntyvät vasta vuonna 1967. settavalle valtionavulle määrättäisiin suori-
11829: Tästä on seurauksena, että mielisairaanhoito- tettavaksi kohtuullinen korko.
11830: laitoksia ja huoltotoimistoja perustavien ja Edellä lausutun perusteella ehdotamme
11831: ylläpitävien kuntien tai kuntainliittojen on kunnioittavasti,
11832: toteutettava rakennus- ja peruskorjaushank-
11833: keensa aluksi kokonaisuudessaan joko omin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11834: varoin tai turvautumaila lainoitukseen. Tä- van lakiehdotuksen:
11835: ten kunnat joutuvat olennaisesti raskaamman
11836: VI,4. - J. Wirtanen ym. 249
11837:
11838:
11839: Laki
11840: mielisairaslain 43 §: n muuttamisesta.
11841: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 2 päivänä toukokuuta 1952 annetun mieli-
11842: sairaslain (187/52) 43 §:ään, sellaisena kuin se on 27 päivänä heinäkuuta 1955 anne-
11843: tussa laissa (366/55), uusi näin kuuluva 3 momentti:
11844: 43 §. tio kuntien etukäteen rahoittamasta valtion
11845: osuudesta perustamiskustannuksiin korkoa
11846: Milloin tässä pykälässä mainittu valtion- kuusi sadalta vuodessa siltä ajalta, jona sa-
11847: apu hyväksytään maksettavaksi myöhemmin nottu osuus on suorittamatta.
11848: kuin rakennustyöt toteutetaan, suorittaa val-
11849:
11850: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
11851:
11852: Joh. Wirtanen. Urho Saariaho. Ja.a.kko Hakala.
11853:
11854:
11855:
11856:
11857: 82 E 75/56
11858: 250
11859:
11860: VI,5. - Lak.al. N: o 23.
11861:
11862:
11863:
11864: Sa.rja.la. ynt.: Ehdotus laiksi mielisairtUlain 46 §:n muutta-
11865: misesta.
11866:
11867: Eduskunnalle.
11868:
11869: Mielisairaslain (187/52) 46 §:n mukaan kustannuksella. Järjestelmästä joutuvat kär-
11870: annetaan B-luokan mielisairaanhoitolaitok- simään nimenomaan kaikki uudet B-mieli-
11871: sille valtionapua puolet kaikkien tähän luok- sairaalat, joissa kustannukset yleensä ovat
11872: kaan kuuluvien mielisairaanhoitolaitosten hy- korkeammat kuin vanhoissa kunnalliskotien
11873: väksyttävien todellisten kunnossapito- ja mielisairasosastoissa. Jos valtionapu jaettai-
11874: käyttökustannusten keskimäärästä. Ensim- siin kullekin laitokselle sen omien kustannus-
11875: mäisen kerran nämä laitokset saivat valtion- ten mukaan, tulisi lain mukainen valtion-
11876: apua vuodelta 1953, jolloin valtionapu oli avun kokonaismäärä jakautumaan oikeuden-
11877: 163 markkaa hoitopäivältä. Vuodelta 1954 mukaisesti kaikkien laitosten kesken lisää-
11878: se oli 177 markkaa. Valtionavun laskemista mättä silti valtionavun määrää ja siis valtion
11879: varten lääkintöhallitus hankkii tarvittavat kustannuksia lainkaan. Kun vastaavanlainen
11880: tiedot valtionapuun oikeutetuilta laitoksilta, valtionavun jakoperuste on hyväksytty myös
11881: joita oli v. 1954 kaikkiaan 76. Näille lai- ensi vuoden alusta voimaan tulevassa sairaa-
11882: toksille myönnetyn valtionavun kokonais- lalaissa kaikille paikallis- (kunnan), alue- ja
11883: määrä mainitulta vuodelta oli 144 milj. keskussairaaloille, olisi samaa oikeudenmu-
11884: markkaa. Kun tämä jaetaan keskimääräis- kaista jakoperustetta sovellettava myös nyt
11885: ten hoitopäiväkustannusten mukaan eri lai- puheena oleviin B-luokan mielisairaanhoito-
11886: tosten kesken, joutuvat kustannuksiltaan huo- laitoksiin.
11887: mattavasti keskimääräisiä kustannuksia kor- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11888: keammat laitokset kärsimään, samalla kun kunnioittaen,
11889: alle keskimääräisten kustannusten selviyty-
11890: neet laitokset pääsevät hyötymään edellisten että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11891: van lakiehdotukse3:
11892:
11893: Laki
11894: mielisairaslain 46 §: n muuttamisesta.
11895: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä toukokuuta 1952 annetun mie-
11896: lisairaslain (187/52) 46 § näin kuuluvaksi:
11897: 46 §. mielisairaan hoitovuorokaudelta puolet asian-
11898: Valtionapua annetaan B-luokan mielisai- omaisen laitoksen hyväksyttävien kustannus-
11899: raanhoitolaitoksille kunkin 11 § : n 2 ja 3 ten määrästä.
11900: momentissa tarkoitetun, laitokseen sijoitetun
11901: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
11902:
11903: Wiljam Sa.rjala. Sylvi Halinen. Markus Niskala.
11904: Arvi Ikonen. Toivo H. Kinnunen. Aukusti Pasanen.
11905: Yrjö Sinkkonen. Mauno Jussila. Viljo Virtanen.
11906: Eino Uusitalo. Eemil Partanen. Nestori Kaasalainen.
11907: Eemil Luukka. Eino Palovesi. Ma.rja Lahti.
11908: S. S. Aittoniemi. Atte Pakkanen.
11909: 251
11910: VI,6. - Lak.al. N: o 24.
11911:
11912:
11913:
11914:
11915: R. Virtanen ym.: Ehdotus laiksi tuberkuloosilain muuttami-
11916: 1
11917:
11918:
11919: sesta.
11920:
11921:
11922: E d u s k u n n a 11 e.
11923:
11924: Tuberkuloosi tunnetaan tautina, jonka olisi mielestämme asteittain siirrettävä mak-
11925: puhkeamiseen vaikuttavat ratkaisevasti hen- settavaksi kokonaan valtion varoista. Vain
11926: kilön hyvinvointi ja fyysillinen kunto. On sitä tietä estetään nykyinen, vähävaraiselle
11927: sen vuoksi väärin, että tämän taudin hoitami- kansanosalle turmiollinen kehityssuunta,
11928: sesta ja vastustamisesta aiheutuvat menot joka sälyttää yhä raskaamman verotaakan
11929: asetetaan kuntien maksettavaksi, koska se työläisten ja vähävaraisten kannettavaksi.
11930: merkitsee juuri varattomien kuntien kohdalla Pidämme välttämättömänä, että valtion
11931: alistumista taudin raivaamiseen, sillä varat- osuutta tuberkuloosin vastustaruistyöstä ai-
11932: tomat kunnat eivät kykene suorittamaan heutuvista kustannuksista lisättäisiin niin,
11933: niille kuuluvia tehtäviä. Terveyden- ja sai- että noin puolet kuntien nykyisestä osuu-
11934: raanhoitomenojen yhä merkittävämpi siirty- desta siirrettäisiin valtion maksettavaksi.
11935: minen kunnille on kuitenkin ilmeinen tosi- Keskusparantolan ja tuberkuloositoimiston
11936: asia. Esimerkiksi vuonna 1951 näiden me- perustaruiskustannuksiin olisi kunnille annet-
11937: nojen nettomäärä kasvoi kuntien taloudessa tava valtionapua 90 % ja halpakorkoista kuo-
11938: noin 40% saavuttaen markoissa lähes 3 900 letuslainaa enintään 10% kustannusten
11939: miljoonan markan rajan. Se merkitsee, että määrästä, ja valtionapu olisi maksettava vuo-
11940: jokaisen äyrin hinnasta menee toista mark- sittain etukäteen siinä järjestyksessä kuin
11941: kaa terveyden- ja sairaanhoitoon. rakennustyöt edistyvät. Kunnossapito- ja
11942: Kansalaisten terveydelle välttämättömät käyttökustannuksiin olisi annettava valtion-
11943: toimenpiteet olisi suoritettava paikkakunnan apua kolme neljännestä hyväksyttävien kus-
11944: ja kunnan varallisuudesta riippumatta. tannusten määrästä.
11945: Näistä toimenpiteistä aiheutuvat kustannuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11946: set olisi myös jaettava oikeudenmukaisesti nioittaen,
11947: eri kansalaisryhmien veronmaksukyvyn mu-
11948: kaan. Tehtävistä, jotka luonteeltaankin kuu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11949: luvat paremmin valtiolle, aiheutuneet menot van lakiehdotuksen:
11950:
11951:
11952: Laki
11953: tuberkuloosilain muuttamisesta.
11954: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä syyskuuta 1948 annetun tu-
11955: berkuloosilain ( 649/48) 4 § : n 3 momentti, 27 § : n 1 momentti, 28 § : n 1 momentti,
11956: 29 §, 30 §: n 1 momentti ja 35 §, näistä 4 §: n 3 momentti sellaisena kuin se on 2 päivänä
11957: toukokuuta 1952 annetussa laissa (188/52), näin kuuluviksi:
11958: 4 §. hallitsee. Niiden osastoja voi olla toisella
11959: paikkakunnalla. Keskusparantolaan voi liit-
11960: Valtion sekä kunnan tai kuntainliiton on tyä erillisinä parantolaosastoina työhoito-
11961: ylläpidettävä tuberkuloositoimistoa ja keskus- osasto ja tuberkuloosi-invaliidien ammatti-
11962: parantolaa, jotka kunta tai kuntainliitto oppilaitos.
11963: omistaa tai joita se pysyvän oikeuden nojalla
11964: 252 VI,6. - Tuberkuloosilaki.
11965:
11966:
11967: 27 §. 29 §.
11968: Keskusparantolan ja tuberkuloositoimiston Tuberkuloositoimiston kunnossapito- ja
11969: perustamiskustannuksiin annetaan valtion- käyttökustannuksiin a~netaan valtionapua
11970: apua 90 sadalta ja halpakorkoista kuoletus- vähintään 75 sadalta hyväksyttävien todellis-
11971: lainaa enintään 10 sadalta kustannusten mää- ten kustannusten määrästä.
11972: rästä. Valtionapu maksetaan, sitten kuin si-
11973: säasiainministeriö, lääkintöhallituksen esityk- 30 §.
11974: sestä, on hyväksynyt perustamiatyöt otetta- Edellä 7 § : ssä tarkoitetulle hoitolaitok-
11975: viksi valtionapua koskevaan yleiseen suunni- selle annetaan valtionapua vuotuisiin kun-
11976: telmaan, vuosittain etukäteen siinä järjestyk- nossapito- ja käyttökustannuksiin hoitopäi-
11977: sessä kuin rakennustyöt edistyvät. vää kohti vähintään 75 sadalta keskusparan-
11978: tolalle hoitopäivältä suoritettavasta mää-
11979: rästä.
11980: 28 §.
11981: Keskusparantolan vuotuisiin kunnossapito-
11982: ja käyttökustannuksiin annetaan valtionapua 35 §.
11983: hoitopäivää kohti määrä, jo~a vastaa vähin- Kunnissa suoritetuista yleisistä tuberku-
11984: tään 75 sadalta kaikkien keskusparantolain loositarkastuksista ja -tutkimuksista kuntain-
11985: hyväksyttävien kunnossapito- ja käyttökus- liitolle aiheutuneet menot maksetaan valtion
11986: tannusten keskimäärästä. varoista.
11987:
11988:
11989: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
11990:
11991: Rainer Virtanen. Niilo Nieminen. Lauri Myllymäki.
11992: Irma. Torvi. Leo Suonpää. Matti :Koivunen.
11993: Toivo Niiranen. Antti Kinnunen. Toivo Asvik.
11994: Usko Seppi. Eino Roine. Bemm.ing Lindqvist.
11995: Pauli Puha.kka, Kaino Haapanen. Toivo Friman.
11996: Pentti Liedes. Juho Rytkönen. Hertta Kuusinen.
11997: Pertti Rapio.
11998: 253
11999:
12000: VI, 7. - Lakal. N: o 25.
12001:
12002: J. Wirtanen ym.: Ehdotus laiksi tuberkuloosilain 27 §:n
12003: muuttamisesta.
12004:
12005: E d u s k u n n a 11 e.
12006: Syyskuun 3 päivänä 1948 annetun tuber- lyttäisi. Jos rahoitus tapahtuu välittömästi
12007: kuloosilain (649/48) 27 §:n mukaan anne- kuntien varoista, saattavat nämä rahanarvon
12008: taan kesk.usparantoloiden ja tuberkuloositoi- alenemisen johdosta kärsiä huomattavaa ta-
12009: mistojen perustamiskustannuksiin, jollaisina loudellista tappiota valtionavun viivästymi-
12010: pidetään myös laajentamisesta tai peruakor- sen vuoksi. Jos taas perustamiskustannukset
12011: jauksista aiheutuneita kustannuksia, valtion- rahoitetaan lainoituksella, aiheutuu kunnille
12012: apua kolme neljäsosaa kustannusten mää- suuria korkomenoja, joita ei lain nykyisen
12013: rästä. Valtionapu maksetaan sitten, kun sanamuodon mukaan oteta huomioon valtion-
12014: sisäasiainministeriö, lääkintöhallituksen esi- avun suuruutta määrättäessä. Kuntien aset-
12015: tyKsestä, on hyväksynyt perustamiatyöt otet- tamista näin epäedulliseen asemaan ei voida
12016: tavaksi valtionapua koskevaan yleiseen suun- pitää kohtuullisena eikä myöskään lain tar-
12017: nitelmaan, ja siinä järjestyksessä kuin raken- koituksen mukaisena, koska laki edellyttää,
12018: nustyöt suoritetaan. että valtio osallistuu keskusparantoloiden ja
12019: Vuonna 1955 oli kesk.usparantoloiden ja tuberkuloositoimistojen perustamiakustannuk-
12020: tuberkuloositoimistojen perustamia-, laajenta- siin täsmällisesti määritellyn osuuden mukai-
12021: mis- ja peruskorjaussuunnitelmia hyväksytty sesti.
12022: valtionapua koskevaan yleiseen · suunnitel- Kun keskussairaaloiden rakentamisesta 27
12023: maan määrä, jonka mukaan sanottujen lai- päivänä kesäkuuta 1950 annetussa laissa
12024: tosten perustamiakustannuksiin myönnettävä (337/50) on omaksuttu periaate, jonka mu-
12025: valtionapu nousi yhteensä 342,5 miljoonaan kaan valtion tulee. suorittaa kuntien etukä-
12026: markkaan. Siitä huolimatta, että puheena teen rahoittamasta valtion osuudesta raken-
12027: olevat valtionavut olisi suoritettava raken- nuskustannuksiin vuotuista korkoa, olisi
12028: nustöiden edi'i!tymisen mukaan, on ne mää- edellä esitetyistä syistä välttämätöntä, että
12029: rätty maksettavaksi vuosittain 14 vuoden myös tuberkuloosiparantoloiden ja tuber-
12030: kuluessa siten, että viimeiset niistä eräänty- kuloositoimistojen perustamiakustannuksiin
12031: vät vasta vuonna 1968. Tästä on seurauk- myönnetylle, mutta vasta rakennusajan jäl-
12032: sena, että keskusparantoloita ja tuberkuloosi- keen maksettavalle valtionavhlle määrättäi-
12033: toimistoja perustavien ja ylläpitävien kun- siin suoritettavaksi kohtuullinen korko.
12034: tien tai kuntainliittojen on toteutettava ra- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
12035: kennus- ja peruskorjaushankkeensa aluksi kunnioittavasti,
12036: kokonaisuudessaan joko omin varoin tai tur-
12037: vautumaila lainoitukseen. Täten kunnat jou- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12038: tuvat olennaisesti raskaamman taloudellisen van lakiehdotuksen:
12039: rasituksen kohteiksi kuin lain tarkoitus edel-
12040: Laki
12041: tuberkuloosilain 27 §: n muuttamisesta.
12042: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 3 päivänä syyskuuta 1948 annetun tuber-
12043: kuloosilain (649/48) 27 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
12044: 27 §. tio kuntien etukäteen rahoittamasta valtion
12045: - - - - -- - - - -- - - - - osuudesta perustamiskustannuksiin korkoa
12046: Milloin tässä pykälässä mainittu valtion- kuusi sadalta vuodessa siltä ajalta, jona sa-
12047: apu hyväksytään maksettavaksi myöhemmin nottu osuus on suorittamatta.
12048: kuin rakennustyöt toteutetaan, suorittaa val-
12049:
12050: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
12051: Job. Wirtanen. Urho Saariaho. Jaakko Hakala.
12052: VI,S. - Lak.al. N :o 26.
12053:
12054: Ikonen ym.: EkdQtus laiksi tttberkuloosilain 31 §: n muutta-
12055: misesta.
12056:
12057: ~ d u s lt u n n a 11 e.
12058:
12059: Syyskuun 3 pä,ivä,nä 1948 annetun tl.lber- oli vain 9: 11. Verorasituksen kohtuuttomuu-
12060: kuloosilain (649/48) 31 §:n mukaan valtio- desta köyhien seutujen väestölle aiheutuvat
12061: neuvosto voi m~n pohjoisten ja vähävarais- monet haitat ja seuraukset ovat yleisesti tun-
12062: ten seutujen osalta yksityistapauksissa korot- nettuja. Senvuoksi olisikin tä,män rasituksen
12063: taa. samassa laissa säädettyjen keskusparan- tasoittamiseen tähtääviä. toimenpiteitä erityi-
12064: toloitten ja tuberkuloositoimistojen valtion- sesti kiirehdittävä.
12065: avun määrää. Tällaisia ylimääräisiä valtion- Keskusparantoloitten ja tuberkuloositoimis-
12066: avustuksia varten ei valtion tulo- ja meno- tojen valtionavuista voimassa olevien sään-
12067: arviossa kuitenkaan ole tähän mennessä, ollut nösten mukaan myönnetään ne kuntainlii-
12068: määrärahaa. toille, jotka sanottuja laitoksia ylläpitä,vät.
12069: Keskusparantoloiden ja tuberkuloositoimis- Kun s11-maan kuntainliittoon voi kuulua sekä
12070: tojen kustannuksista kuntien osalle jäävä ra- köyhiä että varakkaita kuntia, koituisi yli-
12071: situs vaihtelee huomattavasti m~n eri osissa. määräinen valtionavustus - jos sitä myön-
12072: Esimerkiksi vuonna 1953 muodostivat kun- nettäisiin - myöskin varakkaiden kuntien
12073: tien osuudet sanottujen parantoloitten ja toi- eduksi, mikä luonnollisestikaan ei ole tarkoi-
12074: mistojen käyttö- ja pääomatalousmenoista tuksenm"Q.kaista. Tämä lienee eräs niistä
12075: veroäyriä kohden laskettuina keskimäärin syistä, joiden vuoksi ei sanottuihin ylimääräi-
12076: kaikissa maalaiskunnissa 27 penniä, mutta siin valtionavustuksiin tarvittavaa määrära-
12077: Lapin läänin maalaiskunnissa tämä luku oli haa ole katsottu voitavan esittääkään tähän
12078: 61 penniä ja Oulun läänissä 36 penniä. Eri mennessä tulo- ja menoarvioon. Näiden avus-
12079: kuntien osalta olivat erot vielä huomattavasti tusten välttämättömyyden huomioon ottaen
12080: suuremmat. Kysymyksessä olevat kustannuk- olisikin alussa mainittua lainkohtaa muutet-
12081: set vaikuttavat näinollen huomattavassa mää- tava niin, että ylimääräistä valtionaV"Q.stusta
12082: rässä maan köyhimpien ja harvaan asuttu- voitaisiin myöntää suoraan asianomaisille
12083: jen kuntien väestön verorasitukseen, joka on- köyhille k'!lnnille käytettäväksi tuberkuloosi-
12084: kin vuosien mittaan noussut kohtuuttoman parantolamaksuosuuksien suorittamiseen.
12085: korkeaksi. Tästä osoituksena todettakoon, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12086: että viime vuonna toimitetussa kunnallisve- nioittaen,
12087: rotuksessa oli keskimääräinen äyrinhinta La-
12088: pin läänin maalaiskunnissa 11: 92, Oulun että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12089: läänin 11: 42 ja Kuopion läänin 11: 55, kun van lakiehdotuksen:
12090: taas Uudenmaan läänissä vastaava suhdeluku
12091:
12092: Laki
12093: tuberkuloosilain 31 §: n muuttamisesta.
12094: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan syyskuun 3 päivänä 1948 annetun tuber-
12095: kuloosilain (649/48) 31 § näin kuuluvaksi:
12096: 31 §. vistamien perusteiden mukaan avustusta kes-
12097: Kunnille, joiden taloudellinen kantokyky kusparantolan ja tuberkuloositoimiston kus-
12098: on heikko, myönnetään valtioneuvoston vah- tannuksiin osallistumista varten.
12099:
12100: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
12101: Arvi Ikonen. Heikki Soininen. Eemil Partanen.
12102: Eino Palovesi. Vieno Simonen. Markus Niskala.
12103: Tahvo Rönkkö. Sylvi Halinen. Eino Rytinki.
12104: Hilja Väänänen. Eeli Erkkilä. Mikko Hult.
12105: Juho Karvonen. Toivo Niiranen. Eino E. Heikura.
12106: Kalle Kauhanen. 0. Muikku.
12107: 255
12108:
12109: VI,9. - Lak.al. N:o 27.
12110:
12111:
12112: Friman ym.: Ehdotus laiksi aluesairaaloiden ja sairasmajojen
12113: lakkauttamisesta annetun lain muuttamisesta.
12114:
12115: E d u s k u n n a 11 e.
12116:
12117: Vuonna 1951 säädettiin laki aluesairaaloi- tällaisen avustuksen antaminen tapahtuu
12118: den ja sairasmaJOJen lakkauttamisesta. valtion tulo- ja menoarvion puitteissa, ja on
12119: Näistä valtion laitoksista tehtiin kuntien hoi- näin ollen aivan varmaa, että näiden kuntien
12120: dettavia. Kun kaikki nämä laitokset sijait- saarnat erikoisavustukset pienentyvät tai
12121: sivat köyhillä ja harvaanasutuilla seuduilla, mahdollisesti loppuvat kokonaan.
12122: joilla kuntien taloudellinen kantokyky on Sen jälkeen kun aluesairaaloiden lakkaut-
12123: keskinkertaista heikompi, määrättiin laissa, tamisesta annettu laki tuli voimaan, on ta-
12124: että viiden vuoden aikana lain voimaantu- loudellinen asema vaikeutunut kaikissa kun-
12125: losta lukien valtio maksaa kunnille kaikki nissa, joita laki koskee. Veroäyrin hinnat
12126: sairaaloiden aiheuttamat kustannukset. Ko- ovat nousseet ja kuntien rahoitusvaikeudet
12127: kemus on osoittanut, että kunnat eivät ole lisääntyneet annettujen uusien tehtävien
12128: voineet saada kaikista kustannuksista kor- hoitamisesta johtuen. Jos nämä kunnat jou-
12129: vausta valtiolta, kuten laki määrää. Varsin- tuisivat kaiken lisäksi jo ensi vuoden alusta
12130: kin rakennusten korjaus- ja uusintakustan- lukien hoitamaan entiset valtion aluesairaa-
12131: nuksista on osa jäänyt kuntien kannetta- lat uudessa sairaalalaissa määrätyin ja nii-
12132: vaksi vaikeuttaen niiden taloudenhoitoa ja den lisäksi ehkä annettavin pienin lisäavus-
12133: lisäten verorasitusta. tuksin, merkitsisi se jälleen jo muutenkin
12134: Tämä laissa määrätty 5-vuotiskausi päät- korkean veroäyrin hinnan nousua 1 %-2 %
12135: tyy vuoden 1956 lopussa. Sen jälkeen tulisi markalla. Tämän vuoksi olisi aluesairaaloi-
12136: edellä mainitussa laissa tarkoitettujen kun- den ja sairasmajojen lakkauttamisesta anne-
12137: tien avustuksen saanti määräytymään sen tun lain 3 § muutettava.
12138: mukaan kuin v. 1956 annetun sairaalalain Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
12139: ( 49/56) 31 § : n 2 momentissa on säädetty kunnioittaen,
12140: harvaanasuttujen ja taloudellisesti heikossa
12141: asemassa olevien kuntien sairaaloiden avusta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12142: misesta. Viimemainitun lainkohdan mukaan van lakiehdotuksen:
12143:
12144: Laki
12145: aluesairaaloiden ja sairasmajojen lakkauttamisesta annetun lain muuttamisesta.
12146: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan aluesairaaloiden ja sairasmajojen lak-
12147: kauttamisesta 9 päivänä maaliskuuta 1951 annetun lain (142/51) 3 § näin kuuluvaksi:
12148: 3 §. lan tulojen tultua niistä vähennetyksi, kus-
12149: Edellä 2 §: ssä mainitulle kunnalle tai tannusten jälelle jäävää määrää vastaava val-
12150: kuntayhtymälle annetaan kymmenen vuoden tionapu. Määräajan umpeen kuluttua anne-
12151: aikana tämän lain nojalla muodostettujen taan valtionapua edelleen niin kauan kuin
12152: kunnansairaaloiden perustamiskustannuksiin, kyseessä olevien kuntien tai kuntayhtymien
12153: joihin myös luetaan laajentamisesta tai pe- taloudellinen kantokyky on maan kuntien
12154: ruskorjauksista aiheutuvat kustannukset, sekä keskimääräistä kantokykyä olennaisesti hei-
12155: kunnossapito- ja käyttökustannuksiin, sairaa- kompi.
12156:
12157: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
12158:
12159: Toivo Friman. Eino Tainio. H. Tauriainen.
12160: J. Mustonen. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
12161: 256
12162:
12163: VI,lO. - Lak.al. N: o 28.
12164:
12165:
12166:
12167: Rantamaa ym.: Ehdotus eläinsuojelulaiksi.
12168:
12169:
12170: Ed us kunnalle.
12171:
12172: Eräs sekä sivistyneen ihmisen että oikeu- mittavat monesti vielä alkeellisiksi katsotta-
12173: denmukaisesti järjestäytyneen yhteiskunnan vat kulkuneuvonsa kiertolaiselämään ja toi-
12174: tunnusmerkkejä on se tapa, millä niin hyvin mettomuuteen tottuneilla heimolaisillaan ja
12175: ihminen yksilönä kuin hänen muodostamansa tuntematta sääliä useinkin ikäloppuja ja vä-
12176: yhteiskuntakin kohtelevat eläimiä. Tämä vaa- syneitä hevosiansa kohtaan pakottavat niitä
12177: timus ei koske ainoastaan ihmisen palveluk- kohtuuttomiin ponnistuksiin; jopa heidät -
12178: sessa olevien kotieläinten kohtelua, vaan kuten valitettavasti monet omankin kan-
12179: myöskin villinä luonnossa liikkuvia eläimiä. samme -jäsenet - on todettu esimerkiksi
12180: Lähinnä kuitenkin ihmisen hoidossa ja hä- syyllistyneen hevosten lääkitsemiseen tavalla,
12181: nen palveluksessaan olevat eläimet, kuten mikä loukkaa yleistä oikeustajua. Kun edellä
12182: hevonen, lehmä, koira ym. kotieläimet jou- kuvatunlaisiin julmuuksiin syyllistyviä on
12183: tuvat joko julman ja säälimättömän kohte- muittenkin kansalaisten keskuudessa, olisi
12184: lun tai asianmukaisen ja huolehtivan hoidon eläinsuojelulakia muutettava niin, että asian-
12185: kohteiksi. Jo ammoisista ajoista on ihminen tila tulisi korjatuksi.
12186: ensinnäkin omien taloudellisten ym. hyötynä- Lakiehdotuksestamme on hankittu ja siinä
12187: kökohtiensa vuoksi kohdellut kotieläimiään on otettu huomioon maatalousministeriön
12188: moitteettomasti, ja varsinkin sivistyksen ja eläinlääkintöosaston, maataloushallituksen,
12189: yleisen kehityksen syventyessä on ihminen Maatalousseurojen Keskusliiton, Suomen
12190: oppinut kohtelemaan eläimiä hyvin. myös Kunnallisten Teurastamoiden Yhdistyksen,
12191: säälin ja eläinrakkauden tähden. Hevosjalostusliittojen Keskusliiton, Suomen
12192: Tästä huolimatta on kuitenkin meilläkin Kennelliiton Keskuselimen, Suomen Eläin-
12193: vielä valitettavan usein havaittavissa suu- lääkäriyhdistyksen ja Sianjalostugyhdistyk-
12194: ria puutteellisuuksia, jopa selvää julmuutta, sen lausunnot. Ehkä on mainittava, että He-
12195: sadismia ja raakuutta, joiden kohteiksi gy- vosjalostusliittojen Keskusliitto ehdottaa lau-
12196: dämetön ihminen alistaa itseään puolusta- sunnossaan, että ns. valvomattomat ravikil-
12197: maan kykenemättömiä luontokappaleita. pailut kiellettäisiin. Kenties siitä voitaisiin
12198: Eläinsuojeluviranomaiset saattavat kertoa ottaa määräys voimaanpanoasetukseen.
12199: -suoranaisista eläinrääkkäystapauksista, joita Aloitteessamme pyrimme eläinsuojelun ja
12200: <>n todettu esimerkiksi eläinmarkkinoiden, sen valvonnan tehostamiseen esittämällä la-
12201: metsätyömaiden, jopa yksityisten töiden kiin muutoksia ja täydennyksiä, joita eläin-
12202: yhteydessä. Valitettavasti varsin usein saa- suojeluviranomaiset ovat käytännöllisessä
12203: daan vielä nykyaikanakin todeta, kuinka työssään todenneet tarpeellisiksi.
12204: esimerkiksi mustalaiset saattavat vuodesta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
12205: vuoteen kohdella haltuunsa saamiansa he- nioittaen,
12206: vosia säälimättömästi kierrellessään jouti-
12207: lasjoukkoina pitäjästä pitäjään ja markki- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12208: noilta markkinoille. Toistuvasti saadaan sa- van lakiehdotuksen:
12209: nomalehdistä lukea, miten mustalaiset kuor-
12210: VI,lO. - Rantamaa ym. 257
12211:
12212:
12213:
12214: EläinsuojelulakL
12215: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12216:
12217: 1 §. 4 §.
12218: Eläintä on kohdeltava hyvin ja niin, ettei Eläintä älköön pidettäkö sidottuna tai lie-
12219: sille tuoteta kärsimyksiä. kaan kiinnitettynä vaivaa tai kärsimystä ai-
12220: Tämä koskee myös eläimiä, jotka eivät ole heuttavalla tavalla tahi niin, ettei se saata
12221: kotieläimiä tai joilta vapautta ei ole riis- kunnollisesti levätä.
12222: tetty.
12223: 2 §. 5 §.
12224: Kielletty on: Sairastuneelle tai vahingoittuneelle eläi-
12225: haavoittuneiden ja ontuvien tai muuten melle on viipymättä hankittava tarpeellista
12226: sairaiden vetoeläinten sekä eläintä haavoitta- hoitoa, ellei sairaus tai vamma ole niin vai-
12227: vien tai sille tuskaa tuottavien ajokalujen, kea, että eläin on heti lopetettava.
12228: kuolainten ja valjaiden käyttäminen; Sairasta eläintä älköön luovutettako toi-
12229: eläimen pahoinpiteleminen seipäällä, sol- selle, ellei vastaanottaja ole sairaudesta tie-
12230: muruoskalla, metallista valmistetulla tai pii- toinen.
12231: keillä varustetulla välineenä tahi muilla näi- 6 §.
12232: hin verrattavilla lyömäaseilla; Eläintä kuljetettaessa on erikoisesti otet-
12233: piikkikannusten käyttäminen; tava huomioon, että ajoneuvo on tarkoituk-
12234: eläimen tarpeeton ja liiallinen kurittami- seen sopiva ja että eläintä mikäli mahdol-
12235: nen; lista suojeliaan sysäyksiltä, hankauksilta ja
12236: terveydelle tiettävästi vaarallisen ravinnon muulta sellaiselta.
12237: antaminen eläimelle; Lähempiä määräyksiä eläinten kuljetuk-
12238: elävän eläimen kyniminen, nylkeminen tai sesta antaa maatalousministeriö.
12239: ripustaminen;
12240: elävän kalan punnitseminen panemalla se 7 §.
12241: joltakin osalta puntarikoukkuun ja kuivil- Kotieläinten teurastuksesta on erikseen
12242: laan pitäminen; säädetty.
12243: siipikarjan pakkoruokinta lihottamistarkoi- 8 §.
12244: tuksessa; Eläintä älköön harjoitettako tai käytettäkö
12245: eläimen tappaminen tavalla, joka tarpeet- filmaukseen, julkiseen esitykseen tahi muu-
12246: tomasti lisää sen kärsimystä; hun näyttämiseen sillä tavoin, että sille tuo-
12247: pikkulintujen sekä niiden munien ja poi- tetaan tuskaa tai kärsimystä.
12248: kasten vahingoittaminen;
12249: kyyhkysammunta eläviä kyyhkysiä käyttä- 9 §.
12250: mällä. Paikasta toiseen kuljetettavien eläinten
12251: Eläimen ripustamiseksi ei katsota sen nos- näyttäminen niin sanotui&aa menaserioissa on
12252: tamista tai siirtämistä lyhyen matkan pun- kielletty.
12253: nitsemista tai muuta sellaista tarkoitusta Älköön se, mitä 1 momentissa on määrätty,
12254: varten. estäkö maatalousministeriön määräämillä eh-
12255: 3 §. doilla näyttämästä eläintä sirkus- tai muissa
12256: Eläinten. säilytyspaikkojen kuten tallien ja niihin verrattavissa näytännöissä, joiden tar-
12257: navettojen tulee olla riittävän tilavia, läm- koitus on pääasiassa opetetun taidon esittä-
12258: pöisiä ja valoisia ja on ne pidettävä kuivina minen.
12259: ja puhtaina. 10 §.
12260: Eläimelle on annettava riittävästi ravin- Eläimelle huomattavaa kärsimystä aiheut-
12261: toa ja vettä. tava leikkaus tai muu toimenpide, neljää
12262: Kotieläimen omistaja älköön hylätkö sitä kuukautta vanhemman eläimen kuohitsemi-
12263: karkoittamalla sen luotaan tai muulla siihen nen ja eläimen hännän ja korvien typistä-
12264: verrattavalla tavalla. minen on eläinlääkärin suoritettava.
12265: 33 E 75/56
12266: 258 VI,lO. - Eläinsuojelulaki.
12267:
12268:
12269: Eläimen luovuttaminen ennenkuin se on Jos joku laiminlyö sen, mitä 3-6 § : ssä
12270: typistämisen jälkeen parantunut, on kiel- säädetään, tulee terveydenhoitolautakunnan,
12271: letty. mikäli erikoisia säännöksiä ei ole olemassa,
12272: 11 §. antaa tarpeellisia määräyksiä siitä, mitä hä-
12273: Eläintä älköön maatalousministeriön lu- nen mainittujen lainkohtien mukaan tulee
12274: vatta käytettäkö tieteelliseen kokeeseen tai noudattaa. Tähän lautakunnan päätökseen
12275: opetukseen, taudin määrittelemiseen, lääke- tyytymätön hakekoon siihen muutosta lää-
12276: aineiden valmistukseen tai muuhun näihin ninhallitukselta kirjallisella valituksella, joka
12277: verrattavaan tarkoitukseen, jos siihen liittyy valituksenalaisen päätöksen kera valittajan
12278: leikkaus, ruiskutus, verenotto tai jos se muu- itsensä tai hänen valtuuttamansa asiamiehen
12279: ten aiheuttaa eläimelle tuskaa tai kärsi- on annettava tai lähetettävä lääninhallituk-
12280: mystä. selle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä
12281: Maatalousministeriön päätöksellä voidaan päivästä lukien, jona päätös annettiin. Lää-
12282: kuitenkin myöntää määrätylle laitokselle oi- ninhallitus voi määrätä, että sen päätöstä
12283: keus poiketa siitä, mitä nyt on sanottu. on heti noudatettava.
12284: Lähempiä määräyksiä ensimmäisessä kap-
12285: paleessa mainitusta luvasta antaa maatalous-
12286: ministeriö. 15 §.
12287: 12 §. Se, jonka hoidossa eläin on, olkoon velvol-
12288: Eläinkokeilun käyttö opetustarkoituksiin linen sallimaan terveydenhoitolautakannan
12289: on sallittu ainoastaan, mikäli sitä ei voida tai eläinsuojeluvalvojan tarkastaa eläin ja
12290: korvata muilla opetusvälineillä kuten ku- talli tai muu eläimen säilytyspaikka.
12291: villa, malleilla, valmisteilla tai filmeillä. Poliisiviranomainen antakoon tällaiseen
12292: tarkastukseen ehkä tarvittavaa virka-apua.
12293: 13 §.
12294: Leikkauksella tai muulla 11 §: ssä tarkoi- 16 §.
12295: tetulla menettelyllä älköön aiheutettako eläi- Jos eläin on sellaisessa tilassa, että sen
12296: melle enempää kipua kuin on välttämätöntä. hengissä pitäminen ilmeisesti on julmuutta
12297: Jos voidaan päätellä, että eläin joutuu kär- eläintä kohtaan, poliisiviranomaisen on toi-
12298: simään huomattavaa kipua vielä toimenpi- mitettava katselmus käyttäen apunaan lail-
12299: teen päätyttyä, on eläin viipymättä kivut- listettua eläinlääkäriä tai kotieläinten hoitoon
12300: tomalla tavalla lopetettava. perehtynyttä muuta luotettavaa henkilöä, ja
12301: Samaa eläintä älköön käytettäkö enempää on poliisiviranomaisella oikeus, jos hän eläi-
12302: kuin yhteen vaikeaan kokeeseen. men enempien kärsimysten välttämiseksi kat-
12303: Eläimelle kipua aiheuttavan leikkauksen soo sen olevan tarpeen, viipymättä lopettaa
12304: tai muun toimenpiteen suorittamisessa on tai lopetuttaa eläin.
12305: käytettävä nukutusta tai puudutusta.
12306:
12307: 14 §. 17 §.
12308: Eläinsuojelutoimintaa johtaa ja valvoo Eläimen, joka on niin vaikeasti sairaana
12309: maatalousministeriön eläinlääkintäosastossa tai loukkaantunut, että sen lopettaminen il-
12310: eläinsuojelun ylivalvoja. meisesti on heti tarpeen, saakoon poliisivi-
12311: Kunkin paikkakunnan terveydenhoitolau- ranomainen, eläinlääkäri, eläinsuojeluvalvoja
12312: takunnan tulee yhteistoiminnassa asianomai- sekä erittäin pakottavissa tapauksissa jokai-
12313: sen kunnan- tai piirieläinlääkärin kanssa nen muu ottaa hengiltä. Katselmusta älköön
12314: valvoa eläinten hoitoa ja käsittelyä toimi- tällaisissa tapauksissa vaadittako, mutta on
12315: alueellaan. Tätä tarkoitusta varten on lau- eläimen omistajan tai haltijan mielipidettä
12316: takunnan, kuultuaan paikkakunnalla ehkä sitä ennen kuultava, mikäli se viivytyksettä
12317: _toimivaa eläinsuojeluyhdistystä, valittava voi tapahtua.
12318: joku eläinten hoitoon ja käsittelyyn pereh- Sen, jonka toimesta eläin lopetetaan, on
12319: tynyt jäsenensä eläinsuojeluvalvojaksi, joka viipymättä ilmoitettava siitä eläimen omista-
12320: toimii eläinsuojelun ylivalvojan alaisena ja jalle tai haltijalle tai, esteen sattuessa, lä-
12321: hänen ohjeittensa mukaan. himmälle poliisiviranomaiselle.
12322: VI,lO. - Rantamaa ym. 259
12323:
12324: 18 §. 20 §.
12325: Ellei poliisiviranomainen katso olevan Lääninhallituksella on valta, milloin erityi-
12326: syytä 16 §: ssä mainittuun toimenpiteeseen, set olosuhteet jollakin paikkakunnalla sitä
12327: mutta katselmuksessa havaitaan, että koti- vaativat, määrätä eläinsuojeluvalvoja, eläin-
12328: eläin on erityisen hoidon tarpeessa, poliisi- lääkäri tai kotieläinten hoitoon perehtynyt
12329: viranomainen voi eläinlääkärin tai muun muu luotettava henkilö toimimaan 16, 17 ja
12330: asiantuntijan lausunnon mukaisesti kirjalli- 18 § : ssä poliisiviranomaiselle myönnetyillä
12331: sesti kieltää eläimen käyttämisen korkeintaan valtuuksilla ja oikeuksilla. Sellainen hen-
12332: kahden kuukauden ajaksi sekä määrätä, mi- kilö on velvollinen noudattamaan, mitä po-
12333: ten sitä muuten on sinä aikana hoidettava. liisiviranomaisesta on vastaavasti säädetty,
12334: Jos tätä määräystä ei noudateta, poliisivi- ja hänen on vaadittaessa esitettävä läänin-
12335: ranomainen voi hankkia eläimelle hoitoa hallitukselta saamansa määräys.
12336: muualta tai, arvioituaan eläimen, myyttää
12337: sen tai, ellei myyntiä saada aikaan tai se 21 §.
12338: aiheuttaisi ilmeisesti kohtuuttomia kustan- Tämän lain ja sen nojalla annettujen mää-
12339: nuksia, lopettaa eläimen. räysten rikkomisesta rangaistakoon, ellei siitä
12340: muualla ole säädetty ankarampaa rangais-
12341: 19 §. tusta, sakolla tai, jos asianhaarat ovat erit-
12342: Katselmuksesta, josta 16 §: ssä on sää- täin raskauttavat, vankeudella enintään kuu-
12343: detty, poliisiviranomaisen on pidettävä pöy- deksi kuukaudeksi.
12344: täkirjaa, johon eläinlääkärin tai muun Erittäin törkeästä eläinrääkkäyksestä ran-
12345: asiantuntijan lausunto on otettava. Jos on gaistukseen tuomittu voidaan julistaa menet-
12346: todennäköisiä syitä siihen, että eläintä koh- täneeksi oikeuden joko kokonaan tai määrä-
12347: taan on osoitettu julmuutta tai tätä lakia ajaksi pitää ja käyttää eläimiä. Tämän kiel-
12348: taikka sen nojalla annettuja määräyksiä ri- lon rikkomisesta olkoon rangaistus kuten en-
12349: kottu, lähetettäköön jäljennös pöytäkirjasta simmäisessä momentissa sanotaan.
12350: asianomaiselle viralliselle syyttäjälle niitä
12351: toimenpiteitä varten, joihin hän katsoo ole- 22 §.
12352: van aihetta. Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
12353: Kustannukset 16, 17 ja 18 § :ssä maini- tamisesta annetaan asetuksella.
12354: tuista eläimen katselmuksesta, hoidosta tai
12355: lopettamisesta on eläimen haltijan suoritet- 23 §.
12356: tava, ja ne voidaan häneltä ulosottaa ilman Tämä laki tulee voimaan
12357: tuomiota tai päätöstä. Nämä samoin kuin . Sillä kumotaan huhtikuun 14
12358: eläimen myynnistä mahdollisesti johtuneet päivänä 1934 annettu eläinsuojelulaki ja seu-
12359: kustannukset voidaan kuitenkin vähentää ranneen toukokuun 25 päivänä annettu ase-
12360: myyntihinnasta, josta on tehtävä tili ja jään- tus eläinsuojelulain soveltamisesta ynnä
12361: nös annettava eläimen omistajalle tai halti- kaikki muutkin säännökset, jotka ovat risti-
12362: jalle. riidassa tämän lain kanssa.
12363:
12364: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
12365:
12366: Antti J. Rantamaa. Martti Salminen. Eino E. Heikura.
12367: Wiljam Sarjala. Leo Häppölä. R. Hallberg.
12368: Eino Rytinki. Eemil Partanen. Lauri Laine.
12369: Onni Mannila. Niilo Ryhtä. Heikki Soininen.
12370: Toivo H. Kinnunen. Pauli Puhakka. Mauno Jussila.
12371: J. F. Pöykkö. Joh. Wirtanen. Kalle Kämäräinen.
12372: Matti Mattila. Matti Koivunen. Jaakko Hakala.
12373: Urho Kähönen. Artturi Tienari. T. E. Nordström.
12374: Antti Kukkonen. Hemming Lindqvist. Eino Roine.
12375: Eino Palovesi. Eino Uusitalo. Yrjö Sinkkonen.
12376: S. S. Aittoniemi. Väinö Rankila. Bertil Lindh.
12377: Yrjö Hautala. Niilo Nieminen.
12378: 260
12379:
12380: VI,ll. - Toiv.al. N: o 63.
12381:
12382:
12383: Salmela-Järvinen ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja
12384: menoarvioon kobolttikanuunan hankkimiseksi Helsingin
12385: yleisen sairaalan sädehoitokliriikkaan.
12386:
12387: E d u s k u n n a 11 e.
12388: Eduskunta on marraskuun 15 p: nä 1955 antamaan opetusta koboltti-isotooppien ja ko-
12389: lausunut toivomuksen, että hallitus kiirehtisi bolttikanuunan käytössä syövän sädehoitoon.
12390: toimenpiteitä, jotka tähtäävät sädehoitoeri- Näin varsinkin sen vuoksi, että maamme
12391: koispaikkojen lisäämiseen maassamme ja ni- muissa sairaaloissa voidaan kenties hyvinkin
12392: menomaan koulutuspaikkana toimivan Hel- pian pyrkiä radioaktiivisen koboltin käyttöön
12393: singin sädehoitoklinikan uudelleen rakentami- sen halpuuden vuoksi. On näin ollen vält-
12394: seen. tämätöntä, että tätäkin seikkaa silmällä pi-
12395: Koska Helsingin sädehoitoklinikan uudis- täen on ajoissa ryhdytty tarvittavan koulu-
12396: rakennuksen rakennustöitä ei ole vielä pantu tuksen järjestämiseen.
12397: edes alulle, näyttää siltä, että parhaassakin Huolimatta siitä, että nykyinen sädehoito-
12398: tapauksessa tulee kestämään useita vuosia, klinikka on varsin ahdas ja että sen varsinai-
12399: ennenkuin tätä tietä saadaan toivottu tehon seen laajentamiseen ei voida ajatellakaan ryh-
12400: lisäys aikaan. dyttävän sen nykyisessä sijaintipaikassa, sen
12401: Huomioonottaen syöpätautien yleisyyden tontilla on kuitenkin käyttämättömänä n.
12402: meidän maassamme tulisi tätäkin väliaikaa 400-500 m s: n rakennusmahdollisuus säde-
12403: pyrkiä kaikin keinoin käyttämään hoitomah- hoitoklinikan ja sen yhteydessä toimivan sä-
12404: dollisuuksien tehostamiseen. Ydinfysiikan teilyfysiikan osaston ja patologisen laborato-
12405: alalla tapahtunut kehitys on monella tavalla rion välissä. Käyttämällä hyväksi tämä ra-
12406: koitunut myös lääketieteen hyväksi. Erityi- kennusmahdollisuus - johon eduskunta jo
12407: sen merkittäviä ovat ne edistysaskeleet, joita v. 1941 myönsi varat, jotka kuitenkin jäivät
12408: on saavutettu syöpätautien sädehoidon alalla. sodan syttymisen vuoksi käyttämättä - voi-
12409: Sen jälkeen, kun kaikkialla maailmassa on taisiin näin saataviin tiloihin sijoittaa syövän
12410: ryhdytty käyttämään mm. radioaktiivista ko- sädehoitohuone kobolttikanuunan käyttöä
12411: bolttia syövän sädehoidossa, on yhä useam- varten. Tarvittava lisärakennus on siis var-
12412: missa syöpätapauksissa päästy hyviin hoito- sin vähäinen, joten pääasia1liset kustannukset,
12413: tuloksiin. Radioaktiivisen koboltin käyttöä kaikkiaan noin 25 milj. mk, aiheutuisivat itse
12414: säteilylähteenä suositellaan senkin vuoksi, hoitovälineiden hankkimisesta.
12415: että se on moninverroin halvempaa kuin ra- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
12416: dium, joten suurempienkin kobolttimäärien nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
12417: käyttö on mahdollista. Näin voidaan päästä muksen,
12418: antamaan sellaistakin syvähoitoa, johon ei että hallitus antaisi Eduskunnalle
12419: nykyisin käytössä olevalla radiumkanuunalla esityksen riittävän suuren maara-
12420: pystytä. Koboltin käyttö suurannoksina ta- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
12421: pahtuu ns. kobolttikanuunalla. 1956 tulo- ja menoarvioon koboltti-
12422: Koska Helsingin yleisen sairaalan säde- kanuunan hankkimiseksi Helsingin
12423: hoitoklinikka edelleenkin on se sairaala, missä yleisen sairaalan sädehoitoklinikkaan
12424: syöpätautien sädehoidon opetus pääasiallisesti ja sitä varten tarpeellisten rakennus-
12425: annetaan, olisi erittäin tähdellistä, että siellä töiden suorittamiseksi.
12426: voitaisiin mahdollisimman nopeasti ryhtyä
12427: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
12428:
12429: Martta Salmela-Järvinen. Lempi Lehto. Irma Torvi.
12430: Kaisa Hiilelä. Laura Br&nder-Wallin. Anni Flinck.
12431: Vappu Heinonen. Meeri Kalavainen. Kyllikki Pohjala.
12432: Tyyne Paasivuori. Irma Rosnell. Aune Innala.
12433: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
12434: 261
12435:
12436: VI,12.- Toiv.al. N:o 64.
12437:
12438:
12439:
12440: Hakkila ym.: Määrärahasta sydänkateterisaatiossa tarvitta-
12441: vien laitteiden hankkimista varten Helsingin Yliopiston
12442: Ill sisätautien klinikalle.
12443:
12444:
12445: E d u s k u n n a ll e.
12446:
12447: Kuten tunnettua, ovat sydänsairaudet lista synnynnäisen sydänvian tai sydänläppä-
12448: maassamme yleisiä. Ne ovat yleisin kuolinsyy vian hoidossa soveltaa kirurgista hoitoa vai
12449: ja aiheuttavat eniten työkyvyttömyyttä. Eri- ei, ja täten ehkä palauttaa sairastuneen työ-
12450: laiset synnynnäiset sydänviat ja läppäviat kyky, on ns. sydänkateterisatio, veri- ja hen-
12451: ovat tärkeimpiä työkyvyttömyyden aiheutta- gitysilma-analyyseineen ja sydämen sisäisine
12452: jia siinä iässä, missä ihminen muuten olisi painemittauksineen tärkein apuväline. Sen
12453: parhaassa työkyvyssään. - Melkoinen osa avulla on useimmiten päätettävissä tarkka sy-
12454: näistä on laadultaan sellaisia, että nykyaikai- dänvian laatu ja arvosteltavissa kirurgisen
12455: nen sydänkirurgia voi näissä palauttaa takai- hoidon mahdollisuus.
12456: sin työkyvyn. Maassamme on jo vuosia me- Helsingin yliopiston III sisätautien klini-
12457: nestyksellä tehty erilaisia sydänleikkauksia. kalla on jo tällaisten välineiden käyttöön
12458: Perusedellytys kuitenkin tällaiseen sydänleik- yksityisessä laitoksessa kouluuntunut henkilö-
12459: kaukseen on erittäin tarkka tieto, missä koh- kunta ja tarpeellinen huonetila, mutta työvä-
12460: taa ja millainen vika sydämessä on. Tämä ei lineet uupuvat. Senvuoksi ehdotamme edus-
12461: kuitenkaan ole mahdollista ilman tarpeellisia kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12462: välineitä. Kun maassamme ei missään val-
12463: tion ja yliopiston sairaalassa ole käytettävänä että hallitus ottaisi vuoden 1957
12464: tällaisia välineitä, niin jää suurin osa tällai- tulo- ja menoarvioesitykseen 6 000 000
12465: sia tauteja sairastavista ilman sitä apua, markan määrärahan sydänkateterisaa-
12466: jonka nykyaikainen lääketiede voisi heille an- tiossa tarvittavien laitteiden hankki-
12467: taa. - Osa tämän vuoksi hakeutuu Ruotsiin mista varten Helsingin yliopiston III
12468: saamaan apua. Arvosteltaessa, onko mahdol- sisätautien klinikalle.
12469: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
12470:
12471: Väinö Hakkila. Kauno Kleemola.
12472: Kaisa Hiilelä. Kyllikki Pohjala.
12473: Päiviö Hetemäki. Eino Kilpi.
12474: Erkki Leikola. Mauri Ryömä.
12475: Antti Kukkonen. Irma Karvikko.
12476: 262
12477:
12478: VI,13. - Toiv.al. N: o 65.
12479:
12480:
12481:
12482: Flinck ym.: Määrärahasta Tampereen keskussairaalan raken-
12483: nustöitä varten.
12484:
12485:
12486: Eduskunnalle.
12487:
12488: Tampereen kaupungin ja niiden 39 ympä- tön, sillä 61-paikkaisessa laitoksessa on pm-
12489: ristökunnan alueella, jotka muodostavat kes- vittäin keskimäärin 73 potilasta ja suurin
12490: kussairaalapiirin, on sairaalapaikkojen puute määrä yhtäaikaisesti on ollut 102 potilasta.
12491: lisääntynyt huolestuttavassa määrin. Lähes Näinollen on luonnollista, että äidit, jou-
12492: kaksi vuosikymmentä vireillä ollut keskus- duttuaan laitoksesta lähtemään liian aikai-
12493: sairaalan rakentamiskysymys on aiheuttanut sin, sairastuvat hyvin useassa tapauksessa
12494: sen, ettei näiden kuntien taholta ole sairaala- ja joutuvat jälleen turvautumaan lääkärin
12495: paikkoja rakennettu, koska on katsottu asian apuun.
12496: ratkaisuTie kokonaisuuden kannalta edulli- Mainittakoon, että synnytyslaitoksen poti-
12497: semmaksi keskittää sairaalapaikat keskus!:!ai- laista on 40 % ulkokuntalaisia.
12498: raalan yhteyteen. Samanlaista on ahtaus myöskin muissa
12499: Tampe11een keskussairaalapiiri perustettiin sairaaloissa, sillä sairaalapaikkoja Tampe-
12500: v. 1947, jonka jälkeen on tehty alustavia reella on vain 440 ja näistäkin paikoista on
12501: valmistelutöitä siinä määrin, että mm. lres- jatkuvasti enemmän kuin puolet maaseu-
12502: kussairaalan suunnittelu- ja piirustuskilpailu dulta sairaalahoitoon tulleiden potilaiden
12503: on toimeenpantu ja rakennustyöt voidaan varaamina. Niinikään on suurena epäkoh-
12504: aloittaa heti, kun valtio on myöntänyt tar- tana puute erikoisosastoista, joissa pitäisi
12505: koitusta varten määrärahan. Edistääkseen hoitaa korva-, nenä-, kurkku- sekä silmätau-
12506: sairaalan rakentamisyritystä ovat kunnat jo dit. Syöpä-, sydän- ym. tautien parantami-
12507: tähän mennessä suorittaneet rahoitusta omalta seen tarvittavaa erikoishoitoa varten olisi
12508: osaltaan n. 260 milj. mk. saatava sädetutkimus- ja hoitolaitos.
12509: Tampereen keskussairaala on hyväksytyn Syksyllä 1956 toimintansa aloittava Tam-
12510: rakentamisjärjestyksen mukaan vuorossa, pereen sairaanhoitajakoulu tarvitsisi, toi-
12511: joka sekin osoittaa asian kiireellisyyttä. Tam- miakseen mahdollisimman tehokkaalla tavalla,
12512: pereen ja ympäristön sairaaloissa on erittäin keskussairaalan tilavampia suojia.
12513: kipeänä kohtana naistentautien erikoisosaston Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
12514: puuttuminen, joka merkitsee sitä, että ne nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12515: kaupungin ja maaseudun asukkaat, joilla on muksen,
12516: mahdollisuudet, turvautuvat pääkaupungissa että hallitus ottaisi vuoden 1957
12517: työskentelevien erikoislääkärien hoitoon. tulo- ja menoarvioesitykseen 350 mil-
12518: Hoitoa vaille jääneiden k!eskuudessa on joonan markan määrärahan Tampe-
12519: useissa tapauksissa ollut seurauksena mm. reen keskussairaalan rakennustöitä
12520: liian varhainen työkyvyttömyys. Tampereen varten.
12521: synnytyslaitoksessa on tilanahtaus sietämä-
12522: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
12523:
12524: Anni Flinck. Arvo Sävelä.
12525: Kustaa Alanko. E. Pusa.
12526: Atte Pakkanen. Erkki Ryömä.
12527: Jaakko Hakala. Matti Raipala.
12528: Kaisa Hiilelä. Väinö Hakkila.
12529: Eino Raunio. Laura Brander-Wallin.
12530: 263
12531:
12532: VI,14. - Toiv.al. N: o 66.
12533:
12534:
12535:
12536: Tienari ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
12537: Tampereen keskussairaalan rakennustöiden aloittamiseen.
12538:
12539:
12540: E d u s k u n n a ll e.
12541:
12542: Ilman lähempiä todisteluja yleisesti tie- ryhdyttiin täällä n. 18 vuotta sitten he-
12543: detään, että sairaaloista ja sairaanhoito- rättämään keskussairaala-ajatusta muodos-
12544: paikoista on suuri puute kaikkialla maas- tamaHa maaseutua ja kaupunkia edustava
12545: samme. Lääketieteen keinot sairauksien toimikunta sitä varten. Talvisodan päätyt-
12546: parantamiseksi ovat kehittyneet jättiläis- tyä Tampereen kaupunginhallitus asetti
12547: askelin. Uudet tutkimusmenetelmät tuovat oman sairaalatoimikunnan valmistelemaan
12548: ilmi uusia sairauksia ja ilmaisevat myös keskussairaala-asiaa ja ryhtymään sen to-
12549: ihmistä uhkaavan vaaran entistä aikaisem- teuttamiseksi yhteistoimintaan valtiovallan
12550: min. Eliniän kohotessa tuovat vanhusten edustajien kanssa. Toimikunnan työsken-
12551: taudit ja lisääntyvä vanhusten huolto tely jatkui aina vuoteen 1947 saakka, jol-
12552: esille uusia pulmia. Sairaalatarve lisääntyy loin lääkintöhallitus antoi kaupungin viran-
12553: siten kaikkialla, mutta erikoisesti se tun- omaisten tehtäväksi kutsua koolle kuntain
12554: netaan kipeästi suurissa teollisuuskeskuk- edustajainkokouksen, jossa 29/12 1947
12555: sissa ja tiheästi asutuilla paikkakunnilla. keskussairaalan perustamiskirja allekirjoi-
12556: Mutta ei ole puutetta vain yksin sairaala- tettiin, ja sen jälkeen asetettu rakennus-
12557: paikoista. Maaseutu yleensä - siksi luet- toimikunta pääsi aloittamaan toimintansa
12558: tuna kaikki pääkaupungin ulkopuolella v: n 1949 alussa
12559: olevat alueet - on käytännöllisesti kat- Rakennustoim:ikunnan esitys lopullisen
12560: soen vailla mahdollisuuksia lääketieteen rakennussuunnitelman valmistamisesta ja
12561: suoman erikoistutkimuksen ja -hoidon saa- arkkitehdin valinnasta on tullut sisäasiain-
12562: miseen. Tieteen ja tekniikan pyrkimys ministeriössä hyväksytyksi, joten lopullista
12563: erikoistumiseen on ulottunut myös lääkäri- rakennussuunnitelmaa pääpiirustuksineen
12564: toimintaan. Yhä enemmän tarvitaan erikois- on päästy valmistamaan. Piirustustyö saa-
12565: lääkäreitä ja lääketieteen eri alojen hoito- tiin jo syksyyn v. 1955 mennessä niin pit-
12566: paikkoja useimpien sairauksien parantami- källe, että kaikkien rakennusten yleismuoto
12567: seksi ja ihmisten työkyvyn ennalleen pa- ja sijoitus alueelle tuli täysin varmistetuksi.
12568: lauttamiseksi. Nämä puutteet tunnetaan Pääpiirustukset valmistuvat kevääseen 1956
12569: erikoisen kipeästi 'Tampereen keskus- mennessä, minkä jälkeen varsinaisiin
12570: sairaalapiirin laajalla alueella. Täällä ei rakennustöihin voidaan ryhtyä.
12571: voida saada apua vaikeammissa naisten- Kuntain edustajainkokouksessa 25/5 1954
12572: taudeissa, syöpä-, silmä-, korva-, nenä- ja hyväksyttiin Tampereen keskussairaalaa
12573: kurkkutaudeissa eikä monissa muissa sai- varten rakennustoimikunnan esittämä seu-
12574: rauksissa. Tampereella ei voida myöskään raava rahoitusohjelma: (Sairassijojen määrä
12575: suorittaa laboratoriotutkimuksia, jotka oli- on siinä 834 alkuperäisen perustamiskirjan
12576: sivat aivan välttämättömiä sekä taudin mukaan).
12577: kiireellisessä toteamisessa että sen jatku-
12578: vassa hoidossa. Kaikkiin näihin on koetet- Maalaiskunna t 17 6 sair .sij.
12579: tava hakea apua pääkaupungin sairaaloista, a 1.7 milj. mk . . . . .. . . 299 200 000:-
12580: joista kuitenkin vain harvoissa tapauksissa Tamp, kaupunki 380 sair.-
12581: voidaan sitä ajoissa toimittaa. sij. a 1.7 milj. mk . . . . 646 000 000:-
12582: Näistä sairaanhoidon pulmista on maa- Valtio 278 sair.sij. (2/3
12583: seudulla jo kauan kärsitty, ja aivan kuin kok.menoista) . . . . . . . . . 1 890 400 000:-
12584: tulevan kehityksen suuntaa aavistellen yhteensä mk 2 835 600 000:-
12585: 264 VI,14. - Tampereen keskussairaala.
12586:
12587:
12588: Tähän mennessä keskussairaalapiirin raala), joissa on yliopistonopettajan päte-
12589: kunnat ovat rahoitusosuuttaan suorittaneet vyyden omaava ylilääkäri, saaneet antaa
12590: n. 259 milj. mk. kirurgisen erikoiskoulutuksen apulaislääkä-
12591: Viime aikoina on herätetty keskustelua reilleen. Eiköhän ainakin suurimpiin keskus-
12592: siitä, pitäisikö keskussairaalain rakenta- sairaaloihin, jotka sekä rakenteellisesti
12593: mista ryhtyä vieläkin hidastamaan sen että lääkinnöllisten varusteittensa puolesta
12594: vuoksi, ettei tätä nykyä valmistuisi riittä- tulevat olemaan paljon edellä ko. valtion-
12595: västi lääkäreitä ja sairaanhoitohenkilö- sairaaloita, saada sellaisia osastoryhmien
12596: kuntaa lisääntyvää tarvetta varten, ja on ylilääkäreitä, joilla on riittävä pätevyys
12597: viitattu siihen, että valmistuneiden keskus- erikoiskoulutuksen antamiseen näissä sairaa-
12598: sairaalain eräiden virkojen täyttämisessä loissa. Jos näin voidaan jatkaa ja myös
12599: olisi esiintynyt vaikeuksia. Tätä pää- laajentaa tähänastista käytäntöä, saadaan
12600: kaupunkilaistahalla esiintyvää pessimismiä erikoiskoulutusta järjestetyksi useampaan
12601: on maaseudun erittäin puutteellisia sairaala- paikkaan ja siten aikanaan uhkaava vajaus
12602: oloja seuratessa vaikea ymmärtää. Ensiksi helpoimmin täytetyksi.
12603: em. virkojen täyttämisessä tällä kertaa Keskussairaalan odotus näinä vuosina on
12604: olleet hankaluudet lienevät aiheutuneet ollut sellainen jarru, joka on pysäyttänyt
12605: pääasiallisesti palkkapoliittisista syistä. kaiken kehityksen Tampereen ja sitä ympä-
12606: Taasen riittävän sairaanhoitohenkilökunnan röivän maaseudun sairaalaoloissa. Kaikki
12607: kouluttaminen ei voine olla ylivoimainen muut parannukset on kiedottu riippumaan
12608: tehtävä, koska tälle alalle on erittäin run- siitä, ja niin on vuosi vuodelta yhä anka-
12609: saasti pyrkijöitä, ja koulutusta voidaan rampi tilanpuute ahdistanut Tampereen
12610: lisätä valmistuviin keskussairaaloihin ja sairaaloita. Sairaat eivät ole päässeet hoi-
12611: era1snn muihinkin sairaaloihin tarvetta toon, ja ne, jotka ovat onnistuneet sairaa-
12612: vastaavassa määrässä. Eihän rakentamatta laan pääsemään, on jouduttu häätämään
12613: olevien keskussairaalain sairaanhoitaja- pois usein kesken paranemisen, kun toisia
12614: tarve ole enempää kuin n. 2-3 vuosi- vielä enemmän apua tarvitsevia on ollut
12615: kurssia vastaava 16 vuoden aikana, kun oven takana odottamassa.
12616: otetaan huomioon, että nykyisistä sairaa- Eri eduskuntaryhmille on syksyllä 1955
12617: loista laajennettaviksi tulevissa keskus- mahdollisimman pätevästi selvitetty Tampe-
12618: sairaaloissa on jo entistä hoitohenkilö- reen ja sen ympäristön sairaalaolojen puut-
12619: kuntaa. Pikemminkin syntyy puutetta, ellei teellisuus. Tämän lisäksi valtiovarainvalio-
12620: uusia sairaaloita rakenneta ja siten lisätä kunnan vieraillessa Tampereella ylilääkäri
12621: koulutuspaikkoja, koska koulutettua hoito- prof. V. Tuomikoski osoitti, mitenkä Tam-
12622: henkilökuntaa jatkuvasti siirtyy myös pere ympäristöineen on kerrassaan paljon
12623: muille sosiaalisen työn aloille. Muusta huonommassa asemassa sairaalapaikkojen
12624: hoitohenkilökunnasta kuin sairaanhoitajista suhteen kuin koko maa. Täällä on sairaala-
12625: ei pitäisi olla puutetta. Kätilövajaus lienee paikkoja, kun kaikki mahdollisuudet ote-
12626: juuri tullut täytetyksi ja lastenhoitajia taan huomioon, vain kolmasosa siitä, mitä
12627: sanotaan olevan ylikin nykyisen tarpeen. pitäisi vähintään olla. Yleiseen sairaalaan
12628: Lääkärikysymys tulevissa keskussairaa- on janottamassa yli tuhannen potilasta.
12629: loissa tulee olemaan hyvin tärkeä ja on Eikä jono Hatanpään sairaalaan ole sen
12630: hyvä, että siihen on jo kiinnitetty huomiota. pienempi.
12631: Onhan lääkärien pohjakoulutusta lisätty Että tilanne on tällainen, ei ole ihme,
12632: tänä vuonna kummassakin yliopistossa. kun muistaa, että Hatanpään sairaala on
12633: Erikoistumispyrkimys on taasen lääkäri- samoilta jäljiltä kuin se rakennettiin v.
12634: piireissä tiettävästi hyvin suuri. Jos koko 1935, jolloin kaupungin asukasmäärä ei
12635: lääkärien erikoiskoulutus tahdotaan yksin- ollut puoltakaan nykyisestä. Valtion ylei-
12636: omaan keskittää vain yliopistosairaaloihin, nen sairaala on vielä vanhempi eli v: lta
12637: käynee erikoistuminen ajan mittaan riittä- 1910, minkä jälkeen sinne on vain lisätty
12638: mättömäksi. Kuitenkin jo tähänkin asti vuoteita ilman, että tilat olisivat laajentu-
12639: ovat eräät varsin vaatimattomat valtion- neet. Eiväthän noiden aikojen oloihin suun-
12640: sairaalat (mm. Tampereen yleinen sai- nitellut sairaalat mitenkään riitä enää ny-
12641: VI,14. - Tienari ym. 265
12642:
12643: kyään, puhumatta siitä, että niistä puuttu- että hallitus antaisi Eduskunnalle
12644: vat nykyaikaisen sairaalan monet erikois- esityksen 50 000 000 markan määrä-
12645: osastot. Kuitenkin asia on niin, että avun rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
12646: antaminen sairaille ihmisille on yhteis- 1956 tulo- ja menoarvioon Tampereen
12647: kunnan ensisijainen sosiaalinen tehtävä. keskussairaalan rakennustöiden aloit-
12648: Edellä esiintuotuun viitaten esitämme tamiseksi.
12649: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
12650: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
12651:
12652: Artturi Tienari. Juho Tenhiälä. Erkki Ryömä.
12653: Atte Pakkanen. Nestori Kaasalainen. Eino E. Heikura.
12654: Jaakko Hakala. Aare Leikola. Leo Häppölä.
12655: Matti Raipala.
12656:
12657:
12658:
12659:
12660: 84 E 75/56
12661: 266
12662:
12663: VI,15. - Toiv.al. N: o 67.
12664:
12665:
12666:
12667: Suonpää ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
12668: Tampereen keskussairaalan rakennustöiden aloittamista
12669: varten.
12670:
12671:
12672: E d u s k u n n a 11 e.
12673:
12674: Sairaanhoitopaikkojen riittämättömyyden nusohjelman mukaan 864 sairaanhoitopaikkaa
12675: vuoksi on Tampereen ja sen ympäristökun- ja kustannusarvio on noin 3 000 milj. mk.
12676: tien kohdalla sairaanhoitotilanne muuttunut Viime vuonna päättyneen suunnittelukilpai-
12677: yhä kestämättömämmäksi. Keskussairaalalain lun pohjalta on jatkettu piirustusten valmis-
12678: mukaisesti on näiden seutujen sairaalaolojen tamista ja ovat ne nyt siinä vaiheessa, että
12679: kehittämistä jo vuosikausia suunniteltu Tam- rakennustyöt voidaan heti aloittaa. Hyväk-
12680: pereelle rakennettavan keskussairaalan puit- sytyn rahoitusohjelman mukaisesti on kun-
12681: teissa. Keskussairaalain rakentamislain mu- tien osuus toteutettu. Siten on nyt rakennus-
12682: kaisesti Tampereen sairaala on nyt ensimmäi- työhön käytettävissä kuntien varoja 250 milj.
12683: senä vuorossa jo valmistuneiden sairaalain ja mk, jonka lisäksi kunnat suorittavat vielä
12684: parhaillaan rakenteilla olevan Kuopion kes- tänä vuonna 200 milj. mk, vuonna 1957
12685: kussairaalan jälkeen. Kun tällaisten suurten 300 milj. mk ja vuonna 1958 lopun kuntien
12686: sairaalain rakentaminen kestää noin 3 vuotta, osuudesta.
12687: pitäisi yhtäaikaisesti olla useampi sairaala ra- Rakennustyön aloittamiseksi pitäisi valtion
12688: kenteilla, että jäljellä olevat 13 keskussairaa- osoittaa tarvittava määräraha. Tälle vuodelle
12689: laa valmistuisivat ohjelman mukaisesti vuo- riittäisi 250 milj. mk, mikä ei merkitsisi val-
12690: den 1970 alkuun mennessä. Sen mukaan tiotaloudelle vielä tänä vuonna mitään rasi-
12691: Tampereen keskussairaalan rakennustyöt olisi tusta, koska Tampereen keskussairaalapiirin
12692: ollut viimeistään jo viime vuonna aloitettava. kuntainliitto on valmis heti rakennustöiden
12693: Rakennusohjelman toteuttaminen on jää- alettua suorittamaan kyseisen suuruisen sum-
12694: nyt jälkeen, kun valtion menoarvioissa ei man valtiolle kuntien rahoitusosuutena.
12695: viime vuosina ole osoitettu riittäviä määrä- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
12696: rahoja keskussairaalain eikä muidenkaan sai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12697: raanhoitolaitosten rakentamiseen. Kun viisi-
12698: vuotiskautena 1950-1954 käytettiin sairaa- että hallitus antaisi Eduskunnalle
12699: larakennustoimintaan valtion varoja vuosit- esityksen 250 000 000 markan määrä-
12700: tain keskimäärin 1137 milj. mk, on tämän rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
12701: vuoden talousarviossa osoitettu sanottuun tar- 1956 tulo- ja menoarvioon Tampereen
12702: koitukseen vain 513 milj. mk. keskussairaalan rakennustöiden aloitta-
12703: Tampereen keskussairaalaan tulee raken- mista varten.
12704: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
12705:
12706: Leo Suonpää. Usko Seppi.
12707: Elli Stenberg. Pertti Rapio.
12708: Lauri Myllymäki.
12709: 267
12710:
12711: VI,16. - Toiv.al. N: o 68.
12712:
12713:
12714:
12715: Tenhiälä ym.: Määrärahasta Hämeenlinnan lääninsairaalan
12716: parannus- ja korjaustöitä varten.
12717:
12718:
12719: E d u s k u n n a ll e.
12720:
12721: Jo yli 110 vuotta vanhan Hämeenlinnan Jotta Hämeenlinnan lääninsairaalassa väl-
12722: lääninsairaalan toimintaa on viime vuosi- tyttäisiin sen toimintaa nopeasti uhkaavasta
12723: kymmenien ajan vaikeuttanut sairaalassa val- katastroofista ja jotta työskentely toisaalta
12724: litseva hoitopaikkojen puute ja suuri tilan- saataisiin sairaalassa jatkumaan ainakin tär-
12725: ahtaus. Korjaukset on lykätty etupäässä sillä keimpiä ja kiireellisimpiä sairaanhoidollisia
12726: perusteella, että aikanaan Hämeenlinnaan vaatimuksia tyydyttävällä tavalla, on sairaa-
12727: rakennettava keskussairaala toisi ratkaisun lassa suunniteltu ja ehdotettu tehtäväksi vält-
12728: asiaan. Kun keskussairaalahanke on siirtynyt tämättömät korjaus- ja parannustyöt. Niinpä
12729: verraten epävarmaan tulevaisuuteen, muodos- olisi hoitajille rakennettava uusi asuntola,
12730: tuu sairaanhoidollinen tilanne lääninsairaa- johon mahtuisi 40-45 hoitajaa; nykyisin
12731: lassa aivan kestämättömäksi, ellei valtion ta- asuvat hoitajat sairaalassa. Näin saisivat
12732: holta kiireesti ryhdytä toimenpiteisiin kysy- poliklinikka ja röntgenosastot kipeästi kai-
12733: myksessä olevien vaikeuksien torjumiseksi. paamansa lisätilat. Edelleen olisi sairaa-
12734: Syynä tilanteen kärjistymiseen tässä sai- laa korotettava yhdellä kerroksella, jolloin
12735: raalassa on ennen kaikkea sodan jälkeen ta- saataisiin lisää potilastiloja ja nykyinen
12736: pahtunut työmäärän tavaton lisääntyminen ylin kerros muutettaisiin 40-45 paikkaiseksi
12737: sairaalan kaikilla osastoilla. Sairaalan vuo- gynekologis-abstreettiseksi osastoksi, jota ki-
12738: tuinen potilasmäärä on kohonnut viimeksi peästi tarvittaisiin. Uuteen kerrokseen saa-
12739: kuluneena kymmenvuotiskautena suunnilleen taisiin täten noin 60 hoitopaikkaa käsittävä
12740: kaksinkertaiseksi, nousten nykyään noin sisätautiosasto, joka näin tulisi 20 paikkaa
12741: 4 000 tapaukseen vuodessa eli määrään, joka suuremmaksi kuin nykyinen. Koko sairaalan
12742: muodostaa 120-paikkaisen sairaalan hoidolli- paikkaluku kasvaisi 60-65 hoitopaikalla ja
12743: sen kestokyvyn korkeimman rajan, jos vä- vuodeluku nousisi 185: een. Tämäkään luku
12744: hänkin pyritään tutkimaan ja hoitamaan sai- ei vielä voisi olla muuta kuin tilapäisratkai-
12745: raalaan otettuja potilaita nykyajan vaatimuk- suna mitä välttämättömimmän sairaalahoidon
12746: sia vastaavalla tavalla. Samoin on kirurgi- varaamiseksi, ottaen huomioon sekä Hämeen-
12747: silla osastoilla suoritettujen leikkausten luku- linnan asukasluvun nopean kasvun että laa-
12748: maara kaksinkertaistunut, kohoten noin jan maaseudun väestötiheyden juuri Sydän-
12749: 2 000 tapaukseen vuodessa. Poliklinikalla ja Hämeen alueella.
12750: laboratoriossa sekä röntgenosastossa on työ- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
12751: määrän nousu ollut verrattomasti vielä suu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12752: rempi. Niinpä tutkittujen ja hoidettujen ta- vomuksen,
12753: pausten lukumäärä näillä osastoilla on ny-
12754: kyään 10 jopa 15 kertaakin suurempi kuin että hallitus ottaisi vuoden 1957
12755: vuonna 1945. Kuvaavaa on, että 1955 myön- tulo- ja menoarvioesitykseen 150 000 000
12756: nettyyn röntgenlääkärin vakanssiin ei ole markan määrärahan Hämeenlinnan
12757: saatu hakijaa juuri röntgenosastolla vallitse- lääninsairaalan parannus- ja korjaus-
12758: van ahtauden ja puutteellisuuksien takia. töiden suorittamista varten.
12759: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
12760:
12761: Juho Tenhiälä. Artturi Tienari. Eino Raunio.
12762: Eemil Luukka. Nestori Kaasalainen. Olavi Kajala.
12763: Leo Häppölä. Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen.
12764: 268
12765:
12766: Vl,17. - Toiv.al. N:o 69.
12767:
12768: Pasanen ym.: Määrärahasta Mikkelin lääninsairaalan laajen·
12769: tamista ja korjaamista varten.
12770:
12771: E d u s k u n n a ll e.
12772:
12773: Keskussairaaloiden rakentamisesta annetun taan häpeäksi, että sellaista rakennusta vie-
12774: lain mukaan olisi Mikkelin lääninsairaala, läkin käytetään sairaalana. Uuden vastaa-
12775: jossa on nyt 186 hoitopaikkaa, muutettava vansuuruisen sisätautiosaston rakentaminen
12776: n. vuoteen 1960 mennessä keskussairaalaksi, onkin erittäin kiireellinen asia.
12777: jossa tulee olemaan n. 360 hoitopaikkaa. Sairaalassa on lastentautiosasto, mutta sen
12778: Keskussairaaloiden rakentaminen ei lmiten- hoitopaikkamäärä on osoittautunut riittämät-
12779: kaan ole, kuten tunnettua, voinut tapahtua tömäksi. Erikoisen suurta haittaa ja vai-
12780: laissa edellytetyllä nopeudella. Tällä het- keutta hoitotoimenpiteille tuottaa, ettei tart-
12781: kellä arvioidaankin, että esim. Mikkelin kes- tuvia tauteja sairastavia lapsia voida erottaa
12782: kussairaalan rakentaminen saattaa siirtyä 15 muita tauteja sairastavista. Tämä on useissa
12783: -20 vuotta myöhemmäksi. Mikkelin keskus- tapauksissa suoranaisena esteenä potilaan
12784: sairaalapiirin, jossa on lähes 150 000 asu- sairaalaan ottamiselle, vaikka hänen sairau-
12785: kasta, täytyy siihen saakka tulla toimeen dentilansa sitä välttämättömästi vaatisi. Yh-
12786: niillä hoitomahdollisuuksilla, joita nykyinen den uuden lastenosaston rakentaminen olisi-
12787: Mikkelin lääninsairaala tarjoaa. Mikkelin kin tarpeen vaatima.
12788: lääninsairaala on, kuten jäljempänä käy sel- Myöskin kirurgisten paikkojen määrä on
12789: ville, jo nyt liian pieni ja puutteellisesti va- riittämätön aiheuttaen janotusta sairaalaan
12790: rustettu kyetäkseen selviämään tehtävästään pääsyssä. Tilanne helpottuisi huomattavasti,
12791: edes tyydyttävästi. Kustannuksilla, jotka jos sairaalaan saataisiin edes yksi uusi kirur-
12792: ovat suhteellisen pienet keskussairaalan pe- ginen osasto.
12793: rustamiskustannuksiin verrattuna, voidaan Siitä, miten kauan sairaalaan pääsyä jou-
12794: Mikkelin lääninsairaala tehdä toimintakykyi- dutaan odottamaan, saa käsityksen, kun mai-
12795: seksi ja kykeneväksi ottamaan vastaan ny- nitsemme, että enimmillään on sairaalaan
12796: kyistä huomattavasti suuremmat potilasmää- pyrkijöitä ollut janottamassa 825 henkeä.
12797: rät. Helmikuun 10 päivänä 1956 oli jonottajien
12798: Mikkelin lääninsairaalassa on nyt 186 hoi- määrä 538 henkeä. Näistä oli kauimmin jo-
12799: topaikkaa, jotka jakaantuvat eri osastojen nottanut nainen pyrkinyt sairaalaan 2. 3.
12800: kesken seuraavasti: 1953 ja kauimmin janottanut mies 27. 5.
12801: 1953. Pitkästä odotusajasta aiheutuu monen-
12802: kirurgisia paikkoja eri osastoilla 76 kpl. laisia haittoja ei ainoastaan potilaalle, vaan
12803: sisätautipaikkoja , , 58 , sairaalallekin. Usein sitä henkilöä, joka on
12804: lastentautipaikkoja osasto II: lla 40 , vuorossa päästä sairaalaan, ei tavoiteta heti
12805: ns. yksityispaikkoja 12 , ja paikka joutuu olemaan tyhjänä.
12806: Hoito-osastot sairaalarakennuksessa ovat
12807: 186 kpl. hyvät, kuten edellä jo mainittiin. Sensijaan
12808: sairaalasta puuttuu paljon sellaista, joka
12809: Edellämainituista paikoista on 154 kpl. olisi sairaalan toiminnalle aivan välttämä-
12810: 1930-luvun alussa rakennetussa sairaalara- töntä. Sellaisia puuttuvia tiloja ovat syn-
12811: kennuksessa. Nämä hoito-osastot ovat sangen nytysosasto, poliklinikka, röntgenosasto ja
12812: hyvät. Sensijaan sisätautiosaston 32 hoito- laboratorio.
12813: paikkaa on sodan aikana rakennetussa para- Mikkelin kaupungissa toimii kaupungin
12814: kissa, joka on tarkoitettu vain väliaikaiseksi omistama 30-paikkainen synnytyslaitos. Kau-
12815: ja hätätilassa käytettäväksi. Hoitopaikkojen pungilla ei ole tätä tarkoitusta varten ra-
12816: puutteen takia sitä ei kuitenkaan ole voitu kennusta, vaan synnytyslaitos on sijoitettu
12817: jättää pois käytöstä. On katsottava suoras- erääseen vanhaan rakennukseen, joka on niin
12818: VI,17. -Pasanen ym. 269
12819:
12820: huonokuntoinen, ettei sitä kannata edes pe- oli 54 284. Lisäksi pu!lotettiin 545 pulloa
12821: rusteellisesti korjata. Sitäpaitsi rakennus on verta ja näytteitä lähetettiin tutkittavaksi
12822: kuntainliiton omistaman Suur-Savon ammat- muualle 2 926. Sairaalaan otettiin v. 1955
12823: tioppilaitoksen tontilla ja joudutaan lähiai- kaikkiaan 4 172 potilasta.
12824: koina purkamaan pois ammattikoulun raken- Edelläesitettyä puuteluetteloa voitaisiin
12825: nusten tieltä. Muuta sopivampaa rakennusta vielä jatkaa, mutta se ei ole tarpeellista.
12826: ei ole saatavissa, eikä kaupungilla ole talou- Edelläolevat tiedot jo antavat selvän kuvan
12827: dellisia mahdollisuuksia rakentaa uutta syn- siitä, että kiireelliset parannukset ovat tar-
12828: nytyslaitosta. Synnytyslaitoksen toiminnalle peen Mikkelin lääninsairaalassa.
12829: olisi luonnollisesti eduksi, että se toimisi lää- Sairaalassa suoritettavista laajennuksista
12830: ninsairaalan yhteydessä, jossa kaikkia lää- on tehty suunnitelmia lähinnä kustannusten
12831: ninsairaalan hoitomahdollisuuksia voidaan selvillesaamiseksi. Tällöin on todettu, että
12832: käyttää synnytyslaitoksen hyväksi, jopa sel- jos sairaalaan rakennetaan lisärakennuksia,
12833: laista järjestelyä nykyisin pidettäneen vält- joihin voidaan sijoittaa 30-paikkainen sisä-
12834: tämättömänä, sillä onhan kaikkiin tähän tautiosasto, 30-paikkainen synnytyslaitos, 30-
12835: saakka rakennettuihin ja suunniteltuihin paikkainen lastenosasto ja 30-paikkainen ki-
12836: keskussairaaloihin sisällytetty synnytysosasto. rurginen osasto, muodostuvat kustannukset
12837: Näistä syistä olisi välttämätöntä rakentaa noin 160 miljoonan markan suuruisiksi. Kus-
12838: lääninsairaalan yhteyteen kiireellisesti noin tannukset poliklinikan rakentamisesta ja
12839: 30-paikkainen synnytysosasto. leikkausosaston siirrosta sisältyvät tähän
12840: Kun lääninsairaalassa ei ole poliklinikkaa, kustannusarvioon. Lisäksi tulisi röntgenosas-
12841: on poliklinikaksi jouduttu ottamaan eräs ton ja laboratorion sekä varastotilojen laa-
12842: pieni huone, joka on alkuaan rakennettu jentamisesta ja olemassa olevissa rakennuk-
12843: muuhun tarkoitukseen. Sairaalan ensimmäi- sissa kustannuksia noin 20 miljoonaa mark-
12844: sen kerroksen käytävää käytetään poliklini- kaa. Näihin lukuihin ei sisälly tarvittavan
12845: kalle pyrkivien potilaiden odotushuoneena. uuden irtaimiston hinta. Edelläolevat luvut
12846: Mitään poliklinikan välttämättömimpiäkään osoittavat, että ehdotetuin toimenpitein saa-
12847: aputiloja ei ole, ja mainitussa poliklinikka- taisiin noin 180 miljoonalla markalla 120 hoi-
12848: huoneessa operoidaan päivittäin yli 100 poti- tvpaikkaa ja sairaalan toiminta muussakin
12849: lasta useiden lääkärien työskennellessä sa- suhteessa tehostuisi huomattavasti. Kustan-
12850: manaikaisesti samassa huoneessa. nukset noin 1 500 000 markkaa olisivat siis
12851: Sairaalassa on röntgenlääkärin virka, sangen alhaiset, kun otetaan huomioon, että
12852: mutta sitä ei ole saatu vakinaisesti täytetyksi jokainen sairasSIJa uusissa keskussairaa-
12853: röntgenosaston puutteellisuuden takia. Hoi- loissa tulee maksamaan 3.8-4.5 miljoonaa
12854: tomahdollisuuksia ei ole, sillä röntgenhoito- markkaa.
12855: koneelle ei ole missään tilaa. Samalla tavoin Ehdotamme näin ollen kunnioittaen edus-
12856: toimii laboratorio aivan puutteellisissa ti- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12857: loissa. Välttämättömimmän laboratoriotyön
12858: käynnissäpitämiseksi on äskettäin täytynyt että hallitus ottaisi vuoden 1957
12859: ottaa 4 potilashuonetta laboratorion käyttöön. tulo- ja menoarvioesitykseen tarvitta-
12860: Kun sitä työn määrää, joka suoritetaan van määrärahan Mikkelin lääninsai-
12861: näissä puutteellisissa tiloissa, tarkastellaan, raalan laajentamista ja korjaamista
12862: tuntuu melkein uskomattomalta, että se varten siten, että sairaalaan rakenne-
12863: yleensä on voitu tehdä. Niinpä vuonna 1955 taan yksi sisätautiosasto, yksi synny-
12864: oli poliklinikalla käyneiden potilaiden luku tysosasto, yksi lastenosasto ja yksi
12865: 10 828 ja käyntien luku 19 510. Röntgen- kirurginen osasto sekä poliklinikka ja
12866: osastossa tutkittujen potilaiden luku oli että sairaalan röntgen- ja laboratorio-
12867: 9 040 ja otettujen kuvien luku 20 081. La- osastolla suoritetaan samalla tarpeelli-
12868: boratoriossa suoritettujen tutkimusten määrä set laajennustyöt.
12869: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1956.
12870:
12871: Aukusti Pasanen. Niilo Nieminen. Sylvi Halinen.
12872: Aare Leikola. Viljo Virtanen. Onni Hiltunen.
12873: R. Hallberg. Antti J. Rantamaa. Irma Hamara.
12874: Wiljam Sarjala. Toivo H. Kinnunen. Edvard Pesonen.
12875: 270
12876:
12877: VI,18. - Toiv.al. N: o 70.
12878:
12879:
12880:
12881: Haapasalo ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoar·
12882: vioon Mikkelin lääninsairaalan laajennustöitä varten.
12883:
12884:
12885: E d u s k u n n a ll e.
12886:
12887: Mikkelin lääninsairaalassa on tilanne vaihetta kävivät asiaan tutustumassa mm.
12888: muodostumassa täysin kestämättömäksi suu- sisäministeri Käkelä ja lääkintöhallituksen
12889: ren tilanahtauden vuoksi. Kun Mikkeli on pääjohtaja Pesonen, jotka lausunnoissaan
12890: keskussairaalain rakennusohjelmassa vasta 11. totesivat, että sairaalaan on nopeasti saatava
12891: sijalla, ei tämäkään tie tuo apua lähimmän lisätilaa.
12892: 10-15 vuoden aikana. Mainittujen neuvottelujen pohjalla ryhtyi-
12893: Paitsi suurta sairassijapuutetta lääninsai- kin Mikkelin kaupunki toimenpiteisiin. Sillä
12894: raalaan on saatava viipymättä tilaa myös po- taholla on nyt valmistunut suunnitelma sai-
12895: liklinikka-, röntgen- ja laboratorio-osastoille. raalan laajentamisesta. Tämä käsittää siipi-
12896: Poliklinikalla on käytettävänään tilaa vain rakennuksen nykyiseen lääninsairaalaraken-
12897: 49 m 2 , jossa työskentelee samanaikaisesti nukseen sekä lisäksi suunnitelman naisten-
12898: 8 lääkäriä avustajineen. Päivittäin käsitel- tautiosastoa ja synnytyslaitosta varten, koska
12899: lään tällä osastolla jopa yli 100 potilasta. Mikkelin kaupungin ylläpitämä synnytyslai-
12900: Poliklinikalla ei ole lainkaan odotushuonetta, tos, joka on ollut Mikkelin ympäristön maa-
12901: vaan heikossakin kunnossa olevat potilaat laiskuntienkin käytössä, joudutaan purka-
12902: joutuvat odottamaan vuoroaan ahtaassa käy- maan lähitulevaisuudessa sen vuoksi, että
12903: tävässä. OsastoUa on käytössään vain yksi synnytyslaitos sijaitsee parhaillaan rakennet-
12904: kylpyhuone, joka samalla toimii veristen ja tavalla ammattikoulun tontilla.
12905: likaisten vaatteiden säilytyspaikkana; sinne Ensimmäiseksi olisi ryhdyttävä rakenta-
12906: ·viedään leikatut selviämään huumauksestaan, maan lääninsairaalan lisärakennusta, johon
12907: jopa siellä joudutaan säilyttämään kuolleit,a- voitaisiin sijoittaa neljä potilasosastoa sekä
12908: kin määrätunnit, ennen kuin heidät voidaan poliklinikka-, röntgen- ja la:boratorio-osastot.
12909: siirtää ruumishuoneeseen. Vielä joutuvat Tämä suunnitelma käsittää 19 500 m3 uutta
12910: sairaala-apulaiset käyttämään sitä pukeutu- tilaa ja kustannukset on arvioitu 156 milj.
12911: mis- ja kahvihuoneenaankin. markaksi. Pyrkimyksenä olisi, että rakennus-
12912: Kun laboratoriota varten tarvittiin välttä- töihin voitaisiin ryhtyä mahdollisimman pian.
12913: mättä tilaa, jouduttiin siihen uhraamaan yksi Kun kuitenkin rakennustyöt siirtyisivät huo-
12914: neljän hengen potilashuone. Röntgenkone on mattavalta osalta v: n 1957 puolelle, riittäisi
12915: jouduttu sijoittamaan samoin potilaille varat- tähän tarkoitukseen v:lle 1956 50 milj. mk.
12916: tuun huoneeseen. Sisätautiosasto, jossa on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12917: 32 sairassijaa, on jouduttu sijoittamaan sodan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12918: aikana rakennettuun parakkiin, joka uhkaa muksen,
12919: huonouttaan hajota paikalleen. että hallitus antaisi Eduskunnalle
12920: Tätä kestämätöntä tilannetta osoittaa se- esityksen 50 m'tljoonan markan määrä-
12921: kin, että sairaalaan pääsyä odottavien määrä rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
12922: vaihtelee 700-900 välillä. Näiden joukossa 1956 tulo- ja menoarvioon Mikkelin
12923: on ihmisiä, jotka ovat pyrkineet sairaalaan jo lääninsairaalan laajennustöiden aloit-
12924: vv. 1952-53 vaihteessa. Ennen viime VUoden- tamista varten.
12925: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
12926:
12927: K. F. Haapasalo. Antti J. Rantamaa. Niilo Nieminen.
12928: Viljo Virtanen. Irma Hamara. Toivo H. Kinnunen.
12929: Aukusti Pasanen. Onni Hiltunen. Wiljam Sarjala.
12930: Sylvi Halinen.
12931: 271
12932:
12933: VI,19. - Toiv.al. N: o 71.
12934:
12935:
12936:
12937: Järvi: Määrärahasta Oulun lääninsairaalan laajentamiseksi.
12938:
12939:
12940: E d u s k u n n a ll e.
12941:
12942: Tällä hetkellä on Oulun lääni huonoim- tastrofiin. Mainittu osasto työskentelee li-
12943: massa asemassa koko maassa sairaalapaikko- säksi riittämättömin voimin, koska valtio-
12944: jen suhteen. Erityisesti on tilanne käynyt valta tämänkin haitan poistamiseen suhtau-
12945: kestämättömäksi sairaalain synnytysosastoilla. tuu jatkuvasti kielteisesti.
12946: Tähän on vaikuttanut sekä syntyväisyyden Tehdyt aloitteet Oulun lääninsairaalan
12947: yleinen lisääntyminen että laitossynnytysten laajentamiseksi on hylätty sillä perusteella,
12948: osuuden kasvu. Niinpä vuonna 1930 oli kai- että keskussairaalasuunnitelman puitteissa
12949: kista synnytyksistä laitossynnytysten osuus tämäkin epäkohta aikanaan tulee korjatuksi.
12950: 19.1 %. Vuonna 1954 oli vastaava prosentti- Jos sitä jäädään odottamaan Oulun läänin-
12951: :luku noussut jo 73.2: een. Synnytysosastojen sairaalan suhteen, saadaan odottaa vielä n.
12952: ylikuormitusta ja laitospaikkojen puutetta 20 vuotta, niin osoittavat laskelmat. Ja ti-
12953: Oulun läänissä osoittaa se, että yhtä laitos- lanteen annetaan vuosi vuodelta muodostua
12954: pa,ikkaa kohden tapahtui vuonna 1954 yh- yhä pahemmaksi saman aikaisesti, kun
12955: teensä 74 synnytystä, kun keskimääräinen uusissa keskussairaaloissa on kokonaisia täy-
12956: luku, joka sekin on katsottava korkeaksi, sin varustettuja osastoja tyhjinä. Kaiken
12957: maassa oli 49. Tilanteen tulisi kuitenkin järjen mukaan olisi välttämättömät laajen-
12958: Pohjois-Suomessa olla yhtä hyvä kuin muual- nustyöt suoritettava jo toiminnassa olevissa
12959: lakin maassa ja olosuhteet huomioon ottaen vanhoissa sairaaloissa, olivatpa kokonaissuun-
12960: parempikin, koska siellä puute, asunto-olojen nitelmat millaiset tahansa, koska ne kuiten-
12961: kurjuus ja perheiden lapsirikkaus pakotta- kin joudutaan aikanaan suorittamaan. Ti-
12962: vat odottavan äidin lähtemään kotoaan lanne Oulun lääninsairaalan suhteen on sel-
12963: muualle synnytyksen ajaksi apua saamaan. lainen, että jos se halutaan pitää toiminta-
12964: Synnytyspaikkojen huutava puute tulee kykyisenä, on sen laajentamiseen viipymättä
12965: erittäin räikeällä tavalla esille Oulun läänin- ryhdyttävä. Kiireellisintä on saada synny-
12966: sairaalassa, missä synnytysosasto edelleen on tysosasto parempiin suojiin, sillä nykyisin
12967: sijoitettu täysin sopimattomiin suojiin, joita tarkoitustaan vastaamattomaan tilaan, jossa
12968: ei ole siihen tarkoitukseen koskaan suunni- on paikkoja 26, on jatkuvasti ahdettu kes-
12969: teltukaan. Se on raskaammin kuormattu kimäärin 42 potilasta.
12970: kuin yksikään toinen laitos koko maassa. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
12971: Mitä haittoja, jopa suoranaisia vaaroja tästä taen, että eduskunta hyväksyisi toivomuk-
12972: on seurauksena, ymmärtää jokainen. Sekä sen,
12973: vastasyntyneiden että äitien terveyden tila
12974: on saatettu vaaroille alttiiksi ja lääkärit ja että hallitus ottaisi vuoden
12975: hoitohenkilökunta pakotettu työskentele- 1957 tulo- ja menoarvioesitykseen
12976: mään olosuhteissa, joissa pysyminen on ym- 100 000 000 markan määrärahan Ou-
12977: märrettävissä vain siten, että he eivät vas- lun lääninsairaalan laajentamista var-
12978: tuun- ja velvollisuudentuntoisina tahdo pääs- ten.
12979: tää tilannetta kehittymään suoranaiseen ka-
12980: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
12981:
12982: Lauri Järvi.
12983: 272
12984:
12985: VI,20. - Toiv.al. N:o 72.
12986:
12987:
12988: Koivisto ym. : Lapin lääninsairaalan saattamisesta toiminta·
12989: kelpoiseksi.
12990:
12991:
12992: E d u s k u n n a ll e.
12993:
12994: Lapin lääninsairaala Rovaniemellä ei pit- uinsairaala tällä hetkellä kaikkein pikaisim-
12995: kiin aikoihin ole voinut täyttää sille asetet- man avun tarpeessa.
12996: tuja vaatimuksia. Vaikka sen virallinen paik- Siksi, kunnes keskussairaala saadaan ra-
12997: kaluku on 120, se ei pitkiin aikoihin ole voi- kennetuksi, on Lapin lääninsairaalassa suun-
12998: nut toimia 102 sairaspaikkaa suurempana. niteltu sellaisia välttämättömiä laajennus- ja
12999: Lähinnä huonetilojen puutteen vuoksi ei korjaustöitä, että se voisi edes välttävällä
13000: myöskään sisätautiosastoa ole saatu toimi- tavalla toimia. Sairaalarakennuksen yhteyteen
13001: maan eikä osaston lääkärivirkaa täytetyksi. on suunniteltu rakennettavaksi siipirakennus,
13002: Samoin toimivat röntgenosasto, laboratorio ja johon ensimmäiseen kerrokseen tulisi polikli-
13003: poliklinikka erittäin kehnoissa olosuhteissa, nikka, röntgenosasto, laboratorio, konttori,
13004: minkä lisäksi sairaalan kalusto on vanhan- arkisto ja kansliatila sekä toiseen kerrokseen
13005: aikaista ja puutteellista. Sairaalan yhtey- synnytysosasto. Kellarikerrokseen tulisi sai-
13006: destä puuttuu runsaasti asuntotilaa. Mitään raalasta puuttuva ompelimo, tarvittavat va-
13007: erikoisosastoja sairaalassa ei ole. Niinpä rastotilat sekä apteekki. Erilliseen puuraken-
13008: viime vuonna sairaalan toiminta-alueella puh- teiseen rakennukseen, johon nyt on sijoitettu
13009: jennutta lapsihalvausepidemiaa lääninsai- asuntoja, tulisi sis'ätautiosasto, joka, kuten
13010: raala ei voinut millään hoitotoimenpiteillä mainittu, tähän asti ei ole voinut toimia.
13011: auttaa. Ensi syksynä toimintansa aloittava Lisäksi tarvitaan asuntoja lääkäreille, sai-
13012: Rovaniemen sairaanhoitajatarkoulu ei nykyi- raanhoitajille sekä taloushenkilökunnalle.
13013: sissä olosuhteissa voi lainkaan toimia muulta Vielä on nykyisessä sairaalarakennuksessa
13014: osin kuin erillisessä Lapin kuntien liiton hal- suoritettava eräitä muutos- ja korjaustöitä
13015: linnassa olevan lastensairaalan lastenhoito- sekä hankittava uutta kalustoa. Kokonaisuu-
13016: kurssin osalta. Muu opetus on toistaiseksi dessaan tämän korjaus- ja laajennustyön kus-
13017: järjestettävä eteläisemmissä sairaaloissa. tannusarvio on noin 250 miljoonaa markkaa.
13018: Lapin keskussairaala tulee lain mukaan ra- Tällä tavalla järjestettynä sairaalan sairas-
13019: kennettavaksi vasta kahdentenatoista järjes- paikkojen lukumäärä lisääntyisi huomat-
13020: tyksessä, joten se, huomioon ottaen tällä vä- tavasti ja sairaalan toiminta muutenkin te-
13021: lin rakennettavat yliopistosairaalat, päässee hostuisi. Sen lisäksi sairaalan yhteydessä kä-
13022: toimintakuntoon vasta aikaisintaan parinkym- visi päinsä sairaanhoitajaopetuksen antami-
13023: menen vuoden kuluttua. Täksi ajaksi olisi nen, jota nyt ei lainkaan voida järjestää.
13024: Lapin lääninsairaalan sairaanhoitomahdolli- Keskussairaalan aikanaan valmistuttua ny-
13025: suudet voitava järjestää. Kun valtion toi- kyiset sairaalan rakennukset tarvitaan mui-
13026: mesta on maan keskussairaalaohjelmaa ryh- hin sairaanhoitotarkoituksiin läänissä.
13027: dytty toteuttamaan suhteellisen yksipuolisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13028: vain erään maamme osan hyväksi, on ilman nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13029: muuta selvää, että valtio on samalla sitoutu- muksen,
13030: nut huolehtimaan siitä, että myös muut eri
13031: puolilla olevat valtion sairaalat voivat kehit- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
13032: tää toimintamahdollisuuksiaan tarvetta vas- toimenpiteisiin Lapin lääninsairaalan
13033: taavalla tavalla. Siinä suhteessa on Lapin lää- saattamiseksi toimintakelpoiseksi.
13034: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
13035:
13036: Erkki Koivisto. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Lennart Heljas.
13037: Armas Leinonen. M. 0. Lahtela. John Forsberg.
13038: Vilho Väyrynen.
13039: 273
13040:
13041: VI,21. - Toiv.al. N: o 73.
13042: Paasivuori ym.: Määrärahasta lainaksi Allet·giatutkimussää-
13043: tiön ja kuntain yhteistoiminnassa perustettavan allergia-
13044: sairaalan rakentamista varten.
13045: Eduskunnalle.
13046: Yhteiskunnan velvollisuus tarjota hoito- kaupunki on luovuttanut sairaalaa varten
13047: mahdollisuuksia yliherkkyystauteja, lähinnä edustavan tontin Meilahdessa yliopiston sai-
13048: keuhkoastmaa, kroonillista ihottumaa yms. raaloiden viereStä. Kustannukset nyt raken-
13049: sairastaville, on vuosi vuodelta käynyt yhä nettavasta rakennusvaiheesta nousevat 180
13050: selvemmäksi. Laajat tutkimukset osoittavat, milj. markkaan, johon tulee lisäksi 35 milj.
13051: että noin joka kymmenes henkilö tarvitsee sisustusmenoihin. Rahoitus on suunniteltu
13052: näiden tautien vuoksi pitkällistä erikois- seuraavasti: Kuntien osuus (90 sairassijaa
13053: hoitoa. Pätevän hoidon puute johtaa työ- a 1.5 milj. mk.) on 135 milj. mk. Näistä
13054: kyvyttömyyteen ja vähitelleen invaliditeet- ovat kunnat ympäri Suomea tähän men-
13055: tiin. Kansaneläkelaitoksen tilasto osoittaa, nessä adlekirjoittaneet sopimuksen 72 sairas-
13056: että näistä taudeista johtuva invaliditeetti sijasta. Säätiön pääoma on 20 milj. mk, lai-
13057: meidän maassamme on varsin suuri. Niitten noja on saatu 30 milj. mk ja vielä tarvittava
13058: aiheuttama työkyvyttömyys johtaa myös lainamäärä on 30 milj. mk.
13059: kansantaloudellisiin menetyksiin. On muis- Muiden ka:nsantautien, kuten tuberkuloo-
13060: tettava vielä, että allergiset taudit usein saa- sin, mielisairauksien ja reumatautien hoi-
13061: vat alkunsa jo pienissä lapsissa ja turmele- dossa on jo olemassa kuntainliittojen ja val-
13062: vat koko heidän elämänsä. tion tuen varassa rakennettuja sairaaloita
13063: Tulevien lääkärien ja sairaanhoitajien ny- ja parantoloita. Samanlainen järjestelmä
13064: kyisestä koulutusohjelmasta puuttuu aller- olisi sopiva myös aller.giasairaalan ralrenta-
13065: gisten tautien opetus ja mahdollisuus eri- mi'SeSSa.
13066: koistumiseen niiden alalla. Edellä kosketeltu sairaalahanke on erit-
13067: Maassamme on v:sta 1947 lähtien toimi- täin tarpeellinen potilaiden kannalta. Myös
13068: nut Allergiatutkimussäätiön ylläpitämä 40- allergisten tautien opetus on tärkeä sekä
13069: paikkainen allergiasairaala, jossa hoidetaan lääkäreille että sairaanhoitajille. Kuitenkaan
13070: potilaita koko maastamme. Sairaalan varsin ei valtio ole millään tavalla tähän asti tuke-
13071: ahta.ista oloista huolimatta ovat hoitopäivät nut allergisten potilaiden erikoishoitoa maas-
13072: yhteensä nousseet 90 239: een, poliklinikka- samme.
13073: käynnit 86 817: een ja loboratoriotutkimukset Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
13074: 190 263: een. Viime vuoden poliklinikkakäyn- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13075: nit nousivat 18 966: een ja nämä potilaat muksen,
13076: täytyi ottaa vastaan kaksi huonetta ja keit-
13077: tiön käsittävässä yksityishuoneistossa. että hallitus ottaisi vuoden 1957
13078: Näitten sietämättömien sairaalaolojen takia tulo- ja menoarvioesitykseen 30 mil-
13079: AllergiaJtutkimussäätiö on neuvoteltuaan lää- joonaa markkaa halpakorkoista lainaa
13080: kintöhallituksen kanssa päättänyt nopeasti käytettäväksi Allergiatutkimussäätiön
13081: toteuttaa uuden allergiasairaalan rakentami- ja kuntain yhteistoiminnassa per-us-
13082: sen. Ensimmäinen rakennusvaihe tulee kä- tettavan allergiasairaalan rakentamista
13083: sittämään noin 90 sairassijaa. Helsingin varten.
13084: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
13085: Tyyne Pa.asivuori. Irma Hamara. Saara Forsius.
13086: Laura Brander-Wallin. Sylvi Halinen. Grels Teir.
13087: Arvo ·Salminen. Hilja Väänänen. Kurt Nordfors.
13088: Helge Miettunen. Anni Flinck. Albin Wickman.
13089: Unto Suominen. G. Henriksson. Elli Nurminen.
13090: John Forsberg. Bruno J. Sundman. Armi Hosia.
13091: Martta Salmela-Järvinen. Va.pp"Q Heinonen. Leo 1. Ma.ttila..
13092: Marja Lahti. 0. Lindblom. Varma K. Turunen.
13093: V. Liljeström.
13094: 35 E 75/56
13095: 274
13096:
13097: VI,22.- Toiv.al. N:o 74.
13098: Tuuli ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
13099: avustukseksi kuntain tai kuntainliittojen omistamain sai-
13100: raalain käyttötalousmenoihin.
13101:
13102: Eduskunnalle.
13103:
13104: Eduskunta hyväksyi sairaalalain 13 päi- sairaalat, kustannukset hoitopäivää kohden
13105: vänä joulukuuta 1955. Sen mukaan jaetaan nousevat 1 800-2 500 markkaan, ja kun
13106: sairaalat keskus-, alue- ja paikallissairaaloi- siitä vähennetään potilaiden maksamat hoi-
13107: hin, jolloin yhteinen valtion taloudellisesti tomaksut, jää bruttotappioksi keskimäärin
13108: tukema sairaalaverkosto ulottuu yli maan. 1 800 markkaa hoitopäivää kohden, joka käy-
13109: Keskussairaalat, vaikkakin ne lain mukaan tännöllisesti katsoen kokonaisuudessaan jää
13110: tulevat kuntainliittojen omistukseen, raken- asianomaisten kuntien vastattavaksi ja kus-
13111: netaan valtion toimesta ja osallistuu valtio tannettavaksi, kun valtionapu noille sairaa-
13112: 67 % :lla niiden rakentamiseen sekä 50 % :lla loille on keskimäärin alle 100 markkaa hoi-
13113: niiden käyttökustannuksiin. Ainesairaalain topäivää kohden. Myös paikallissairaalain
13114: rakentamiseen osallistuu valtio lain mukaan käyttökustannukset, jotka tekevät noin 1 000
13115: 50 % : lla ja niiden käyttökustannuksiin markkaa hoitopäivää kohden, jäävät käytän-
13116: 40 % :lla sekä lopuksi paikallissairaalain pe- nöllisesti katsoen kuntien maksettavaksi.
13117: rustamis- ja käyttökustannuksiin 25-40 Sairaalalain käyttökustannuksiin edellyttämä
13118: % :lla. Sairaalalakia eduskunnassa hyväk- valtion apu aluesairaaloille, joista ainakin
13119: syttäessä edellytettiin yleisesti, että se tulisi viisi täysin vastaa keskussairaaloita, olisi n.
13120: voimaan jo kuluvan vuoden aikana, mutta 250-300 miljoonaa markkaa ja vastaava
13121: sen vahvistamisen yhteydessä voimaantulo- apu paikallissairaaloille n. 400 milj. mk.
13122: päiväksi määrättiin vasta 1. 1. 1957. Tähän vuodessa, on niin suurimerkityksellinen sai-
13123: asti voimassa olleet säännökset valtionavun raaloita ylläpitäville kunnille, että tuon val-
13124: suhteen eri sairaaloille pysyvät näin ollen tionavun siirtyminen vuodella vaikuttaa rat-
13125: ennallaan. Ne alueet ja paikkakunnat, joissa kaisevalla tavalla heikentävästi noiden kun-
13126: jo toimii keskussairaala tai valtion omistama tien talouteen, puhumattakaan siitä, että
13127: muu sairaala, ovat tällöin huomattavan edul- valtion osuuden maksaminen sairaaloiden pe-
13128: lisessa asemassa. Valtion sairaaloiden kaikki rustamiskustannuksiin vastaavasti siirtyy
13129: kustannuksethan suoritetaan valtion varoista tuonnemmaksi.
13130: ja keskussairaaloiden käyttökustannuksista, Kun sairaalahoidon järjestämisessä ja siitä
13131: joiden bruttotappion lasketaan olevan n. 800 aiheutuvien kustannusten suhteen eri osien
13132: markkaa hoitopäivältä, valtio vastaa puolet maatamme tulisi olla mahdollisimman suu-
13133: ja osakaskuntien vastattavaksi jää toinen ressa määrässä samassa asemassa, tulisi sai-
13134: puoli eli n. 400 markkaa kunnan käyttämää raalalain edellyttämä valtionapu ainakin
13135: hoitopäivää kohden. Valtavasti suurin osa sairaalain käyttökustannuksiin myöntää jo
13136: maatamme jää kuitenkin noiden valtion ja kuluvan vuoden aikana.
13137: keskussairaaloiden vaikutuspiirin ulkopuo- Kaiken edellä olevan johdosta esitämme
13138: lelle ja ovat nämä alueet olleet pakotetut kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
13139: ilman valtion tukea huolehtimaan välttämät- toivomuksen,
13140: tömien sairaalain rakentamisesta. Tällöin
13141: ovat kuntainliitot rakentaneet sairaanhoidol- että hallitus antaisi Eduskunnalle
13142: lisesti keskussairaalain veroisia ja lähes yhtä esityksen 650 000 000 markan ottami-
13143: suuria alueita varten ns. alue- tai sauma- sesta lisäyksenä vuoden 1956 tulo-
13144: sairaaloita. Näissä sairaaloissa, joita ovat ja menoarvioon valtionavuksi kuntain
13145: mm. Pohjois-Kymen, Tammisaaren, Rau- tai kuntainliittojen omistamain sairaa-
13146: man, Kokkolan, Salon, Loimaan ja Porvoon lain käyttötalousmenoihin.
13147: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
13148:
13149: Erkki Tuuli. Johannes Wirtanen. Toivo Kujala.
13150: Marja Lahti. Urho Saariaho.
13151: 275
13152:
13153: VI,23. - Toiv.al. N: o 75.
13154:
13155:
13156:
13157:
13158: Rytkönen ym.: IÄsäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
13159: lainoiksi 1isalmen kunnallissairaalan osakaskunnille.
13160:
13161:
13162: Eduskunnalle.
13163:
13164: Ylä-Savon sairaalaolot ovat erittäin puut- niteltujen hoitopaikkojen erotus on 52 hoito-
13165: teelliset. Kunnallissairaaloita on huomatta- paikkaa, ollen tarve vieläkin suurempi sai-
13166: van laajan alueen sisällä vain Iisalmessa, raalahankkeeseen liittyneiden kuntien koh-
13167: Iisalmen maalaiskunnassa, Kiuruvedellä ja dalla, joka jatkuvasti kasvaa. Kuntien
13168: Pielavedellä. Iisalmen ja Iisalmen maalais- heikko taloudellinen asema asettaa kuitenkin
13169: kunnan kunnallissairaalat ovat pieniä, jonka vakavan esteen rakennushankkeen toteutta-
13170: vuoksi ne eivät tyydytä hoitopaikkojen tar- miselle, elleivät kunnat saa valtion varoista
13171: vetta, ja muutenkin puutteellisia. Hoitopaik- lainaa tarkoitusta varten. Sairaalalain mu-
13172: kojen puutetta ilmentää jo se, että molem- kainen valtion osuus kunnallisten keskussai-
13173: missa kunnallissairaaloissa niitä on yhteensä raaloiden rakentamiseen ei riitä turvaamaan
13174: vain 38. sairaalan rakennustöiden aloittamista. Mää-
13175: Uuden kunnallissairaalan rakentamishanke rärahan varaaminen !ainoiksi ja sen avulla
13176: Iisalmeen on ollut vireillä noin 20 vuotta. rakennustöiden aloittaminen toisi arvokkaan
13177: Sen rakentamishankkeen toteuttamista ovat lisän rakennustyöalalle Ylä-Savoon, ja se sa-
13178: aj-aneet aktiivisesti Iisalmen kaupunki, Iisal- malla helpottaisi alueella vallitsevaa vaikeaa
13179: men maalaiskunta, Vieremän ja Sonkajärven työttömyystilannetta ja lisäisi työvoiman
13180: kunnat ja sairaala-asian hoitoon vuonna 1954 kysyntää. Valtion olisikin myönnettävä
13181: perustettu kuntaliitto. 22 000 m3 käsittävän edellä sanotuille kunnille riittävä lainaerä
13182: rakennuskompleksin piirustukset ja kustan- sairaalahankkeen toteuttamiseksi.
13183: nusarvio ovatkin nyt valmiina. Sen mu- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
13184: kaan sairaala tulisi maksamaan noin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13185: 200 000 000 markkaa ja hoitopaikkoja olisi 90.
13186: Osakaskuntina sairaalan rakentamisessa ovat että hallitus antaisi Eduskunnalle
13187: Iisalmen kaupunki, Iisalmen maalaiskunta, esityksen 100 000 000 markan ottami-
13188: Vieremän ja Sonkajärven kunnat. sesta lisäyksenä vuoden 1956 tulo- ja
13189: Iisalmen uuden kunnallissairaalan raken- menoarvioon lainoiksi Iisalmen kau-
13190: nushakkeen toteuttamiseen olisikin ryhdyt- pungt'lle, Iisalmen maalaiskunnalle,
13191: tävä nopeasti. Hoitopaikkojen puute on V ieremän ja Sonkajärven kunnille
13192: suuri, sillä nyt käytettävissä olevien hoito- Iisalmen uuden kunnallissairaalan ra-
13193: paikkojen ja uuteen kunnallissairaalaan SUun- kennushankkeen toteuttamista varten.
13194: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
13195:
13196: Juho Rytkönen. Martti Leskinen.
13197: Esa. Hietanen. Mikko Hult.
13198: 276
13199:
13200: VI,24. - Toiv.al. N:o 76.
13201:
13202:
13203:
13204:
13205: Hiltunen ym.: Varkauden sairaalan laajentamisesta aluesai-
13206: raalaksi.
13207:
13208:
13209: E d u s k u n n a ll e.
13210:
13211: Vuonna 1953 osti Varkauden kauppala kaupunkeihin ja parhaillaan rakennetaan
13212: 15 sairaansijaa A. Ahlström Osakeyhtiön Kuopion kaupunkiin, joutuu Varkaus ympä-
13213: omistamassa Varkauden sairaalassa. Näiden ristöineen näiden alueiden keskelle sairaan-
13214: hoitopaikkojen lisäksi oli kauppala merkinnyt hoidollisessa mielessä eräänlaiseen tyhjiöön.
13215: Kuopioon rakennettavasta keskussairaalasta Kuten edellä on mainittu, merkitsi Var-
13216: 24 hoitopaikkaa. Kun A. Ahlström Osakeyh- kauden kauppala keskussairaalasta 6 sairaan-
13217: tiön taholta ilmoitettiin kauppalalle, että yh- sijaa. Varkauden lisäksi on Heinäveden
13218: tiö ei tule ylläpitämään Varkauden sairaalaa kunta merkinnyt keskussairaalasta 3, Joroi-
13219: 'vuoden 1956 jälkeen kauppalan ja yhtiön nen 4 ja Kangaslampi 4 sairaansijaa. Jäppi-
13220: välillä 20 vuotta voimassa olleen sopimuksen län kunta on mukana Pieksämäen seudun
13221: mukaisesti, joutuivat kauppalan viranomaiset sairaalassa.
13222: harkitsemaan Varkauden ja sen ympäristön Kun Varkauden ympäristöstä, kuten edellä
13223: sairaalaoloja koskevia kysymyksiä uudelta on selostettu, on hyvät liikeyhteydet kauppa-
13224: näkökannalta. Asiassa päädyttiin seuraavaan laan, seuraa siitä, että sairastuneet tuodaan
13225: ratkaisuun: Kauppala möi Kuopion kaupun- pitkiltäkin etäisyyksiltä Varkauden sairaa-
13226: gille 18 sairaansijaa merkitsemästään 24 sai- laan hoidettaviksi, ottamatta huomioon, mitkä
13227: raansijasta keskussairaalassa ja osti Var- mahdollisuudet sairaalalla on auttaa sairastu-
13228: kauden sairaalan A. Ahlström Osakeyhtiöitä. neita. On nimittäin muistettava, että poti-
13229: Kauppalalla on näin ollen tällä hetkellä laat hyvin useassa tapauksessa kääntyvät
13230: 6 sairaansijaa Kuopion keskussairaalassa, joi- Varkauden sairaalan puoleen ilman että
13231: den lisäksi kauppala omistaa 56 hoitopaikkaa asianomaiset kunnanlääkärit heitä millään ta-
13232: käsittävän Varkauden sairaalan. valla lähettävät. Näin Varkauden sairaala
13233: Varkauden kauppalan sairaalaoloja koske- joutuu, tahtoipa tai ei, joka tapauksessa toi-
13234: via kysymyksiä ei kuitenkaan voida käsitellä mimaan eräänlaisena aluesairaalana.
13235: ottamatta huomioon sitä laajaa maaseutua, Tulevan Kuopion keskussairaalan rakenta-
13236: jonka keskuksena kauppala on. Kauppala minen ei tule helpottamaan Varkauden sai-
13237: sijaitsee viiden valtatien risteyksessä, jotka raalan kuormitusta lainkaan, sillä sairaalassa
13238: johtavat Mikkeliin, Pieksämäelle, Kuopioon, ei ole sinä aikana, kun se on ollut kauppalan
13239: Joensuuhun .ja Savonlinnaan. Kauppalan omistuksessa, voitu yrittääkään hoitaa krooni-
13240: keskeistä asemaa tehostaa lisäksi se seikka, sia tapauksia. Ne sairastuneet, jotka Kuo-
13241: että Varkaudessa on laajan vesistöalueen yh- pion keskussairaalan valmistumisen jälkeen
13242: tymäkohta. voidaan Varkauden sairaalasta osoittaa Kuo-
13243: Varkauden talousalueeseen kuuluu Jorois- pion keskussairaalaan hoidettaviksi, on ny-
13244: ten kunta kokonaisuudessaan, n. % Jäppilän kyään hoidettu kokonaan muualla kuin Var-
13245: kunnasta, noin % Leppävirran ja Heinä- kauden sairaalassa.
13246: veden kunnista, Kangaslammin kunta ko- Erikoisesti kiinnitettäköön huomiota siihen
13247: konaan sekä osia Rantasalmen kunnasta. Var- seikkaan, että ulkokuntalaisten osuus on var-
13248: muudella voidaan sanoa, että kauppalan ta- sin suuri. Tämä siitä huolimatta, että ulko-
13249: lousalueella asuu n. 51 000 asukasta. kuntalaisilta on peritty 800 mk/vrk. Sairaa-
13250: Kun keskussairaalan rakentamista koske- ilaanottosyy ulkokuntalaisten osalta on v.
13251: vien suunnitelmien mukaan keskussairaalat 1954 ollut 120 tapauksessa 222 tapauk-
13252: ()Vat rakennetut jo Joensuun ja Savonlinnan sesta tapaturma tai äkillinen leikkaus. Vas-
13253: VI,24. - Hiltunen ym. 277
13254:
13255: taavasti oli v. 1955 tämä sairaalaanoton syynä Varkauden sairaalan laajentamista suunni~
13256: ulkokuntalaisten osalta 169 tapauksessa 379 teltaessa ei voida päätyä muuhun tulokseen
13257: tapauksesta. Sairaalan poliklinikan toimin- kuin siihen, että sairaalan täytyy palvella
13258: nassa on myöskin havaittavissa ympäristöstä myös lähiympäristöä, jolloin kysymys ei enää
13259: tulevaa painetta. Poliklinikalla käy n. 6 000 ole vain paikalliset olosuhteet tyydyttävästä
13260: ulkokuntalaista potilasta vuosittain ja näistä sairaalasta, vaan suuremmasta kokonaisuu-
13261: kerääntyY n. 20 000 käyntiä. Potilaiden ja desta, joka palvelee laajempaa ympäristöä, ja
13262: käyntien osalta on n. 1,4 ulkokuntalaisia tässä tapauksessa siis aluesairaalasta, ·jolloin
13263: ja ulkokuntalaisten suorittamia. Heistä on valtion on tultava avuksi laajennustöitä ra-
13264: ollut suuri osa ns. päivystystapauksia, kuten hoitettaessa.
13265: esim. luunmurtumia, tapaturmia jne. Sen vuoksi edellä olevaan viitaten ehdo-
13266: Edellä esitetyn perusteella päädytään sii- tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
13267: hen tulokseen, että Varkauden sairaalaa olisi väksi toivomuksen,
13268: ainakin siten laajennettava, että siihen perus-
13269: tetaan lisäksi sisätautiosasto erikoislääkärei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13270: neen. Vähin laajennus, joka sairaalaan näh- entistä paikallissairaalaa laajentaen
13271: den olisi siis suoritettava, on sairaalan muut- aluesairaalan rakentamiseksi V arkau-
13272: taminen kaksi erikoisosastoa käsittäväksi sai- teen.
13273: raalaksi.
13274: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
13275:
13276: Onni Hiltunen. Lennart Heljas.
13277: Elli Nurminen. Helge Miettunen.
13278: Mikko Hult.
13279: l!78
13280:
13281: VI,25. - Toiv.al. N: o 77.
13282:
13283:
13284:
13285:
13286: Koskinen ym.: Toimenpiteistä eräiden B-mielisairaaloiden
13287: valtionapukysymyksen järjestämiseksi.
13288:
13289:
13290: E d u s k u n n a 11 e.
13291:
13292: Helmikuun 5 päivänä 1952 annettu mieli- on luonnollinen asia mielestämme se, että ne
13293: sairaslaki on ollut voimassa yli neljä vuotta. kuntainliitot, jotka ovat heti lain ensimmäi-
13294: Näitten vuosien kuluessa on selvinnyt, että sessä vaiheessa lähteneet toteuttamaan tätä
13295: laissa on epäkohta, joka olisi kiireellisesti maamme tärkeätä suurkysymystä, tulevat
13296: korjattava. Tämä oikeudenmukaisuus, joka valtiolta saamaan sen 25 %:n taloudellisen
13297: lain korjaamisessa tarvitaan, on se, että ne tuen jo suorittamalleen rakennustyölle, joka
13298: kuntainliitot, jotka ovat rakentaneet B-mieli- heille oikeudenmukaisesti kuuluu.
13299: sairaalat uuden mielisairaslain johdosta, Hallituksen olisi senvuoksi oikeudenmukai-
13300: mutta olivat jo lain muutoksen voimaan tul- suusnäkökohdat huomioiden syytä ottaa kii-
13301: lessa valmiit tai ra~enteilla, ovat jääneet val- reellisesti harkittavaksi kysymys, eikö olisi
13302: tion avustuksesta osattomiksi. Laki vahvis- kohtuullista myöntää perustamiskustannuk-
13303: tettiin 27. 7. 1955, joka merkitsee sitä, että siin annettavaa valtionapua myös niille B-
13304: myös B-mielisairaalat saavat perustamiskus- luokan mielisairaanhoitolaitoksille, jotka ovat
13305: tannuksiinsa lakisääteisen valtion avun, joka valmistuneet ennen lain voimaantuloa, siitä
13306: on 25 %. Kuntainliittojen B-mielisairaaloita huolimatta, että näillä laitoksilla ei ole välit-
13307: on maassamme rakennettu lain voimaan tul- tömästi lakiin perustuvaa oikeutta tähän
13308: tua eri puolille maatamme useita, jotka ovat avustukseen.
13309: jääneet valtion avustuksesta osattomiksi. En- Edellä lausumaamme viitaten ehdotamme
13310: simmäisenä tietojemme mukaan on valmistu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13311: nut Keski-Suomessa Suolahden B-mielisai-
13312: raala, Etelä-Pohjanmaalla Alavuden B-mieli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13313: sairaala, sekä eri puolilla maata useita, jotka valtionavun ulottamiseksi niihin B-
13314: ovat rakennetut kuntainliittojen omin kus- mielisairaaloihin, jotka ovat valmistu-
13315: tannuksin, pääasiassa lainavarojen turvin. neet 1. 1. 1953 voimaan tulleen uuden
13316: Oikeudenmukaisuusnäkökohdat huomioiden mielisairaslain aikana.
13317: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1956.
13318:
13319: Artturi Koskinen. Eino Raunio. Otto Muikku.
13320: Impi Lukkarinen. 0. Lindblom. Varma K. Turunen.
13321: Arvo Ahonen. Elli Nurminen. Laura Brander-Wallin.
13322: Arvo Sävelä. Matti Lepistö. Juho Karvonen:
13323: Viljo Virtanen. Matti Koivunen. Olavi Kajala.
13324: Mikko Hult. Kalle Kauhanen. Juho Kuittinen.
13325: Tyyne Paasivuori. K. Alanko. Meeri Kalavainen.
13326: G. Henriksson. Anni Flinck. Edvard Pesonen.
13327: Bruno J. Sundman. Väinö Tikkaoja. Eino Palovesi.
13328: 279
13329:
13330: VI,26. - Toiv.al. N: o 78.
13331:
13332:
13333:
13334:
13335: Torvi ym.: Määrärahasta avustuslainaksi Invaliidisäätwlle
13336: ortopedisen sairaalan rakentamiseksi Ouluun.
13337:
13338:
13339: E d u s kunnalle.
13340:
13341: Vuoteen 1940 saakka toimi maassamme ai- Lisäksi on mainittava, että Helsingin
13342: noastaan Raajarikkoisten Auttamisyhdistyk- kirurgisessa sairaalassa hoidetaan myös in-
13343: sen 30-paikkainen ortopedinen sairaala Hel- valiideja, mikä johtuu sairaalan ylilääkärin,
13344: singissä, Alppikatu 1 :ssä. Sen toiminta lak- prof. Kallion ortopedisistä harrastuksista.
13345: kautettiin talvisodan jälkeen, kun Invaliidi- Invaliidien lääkintähuolt&tilanne on to-
13346: säätiö perustettiin. della huolestuttava, sillä Invaliidisäätiön
13347: Nykyään toimii meillä seuraavat ortopedi- sairaalaan jonottaa jatkuvasti pääsyä lähes
13348: set sairaalat: 2 000 invaliidia. Mainittuun jonoon otet-
13349: taessa suoritetaan ankara karsinta. Siihen
13350: Invaliidisäätiön kuntouttamis- ei ollenkaan pääse ilman lääkärinlausuntoa,
13351: laitoksen sairaala . . . . . . . . . . 305 paikkaa ei yli 40-vuotias eikä henkilö, joka ei ole
13352: Jyväskylän invaliidisairaala invaliidihuoltolain piiriin kuuluva. Tällöin
13353: (toistaiseksi) . . . . . . . . . . . . . . 30 , jäävät jonosta mm. pois kaikki, jotka jonkin
13354: joten käytettävissä on yhteensä 335 paikkaa muun ortopedisen vamman kuin invaliidi-
13355: huoltolain mukaisen takia ovat hoidon tar-
13356: Näistä Invaliidisäätiön sairaala on toistai- peessa.
13357: seksi ainoa :täydellisesti varustettu ortopedi- Karsinnasta huolimatta on paikkatilanne
13358: nen erikoissairaala maassamme. Se aloitti niin vaikea, että eräät potilasryhmät saavat
13359: toimintansa v. 1943 ja toimi alussa sotasai- odottaa sairaalaanpääsyä jopa viisikin vuotta.
13360: raalana hoitaen raajakirurgisia tapauksia. Vieläpä sotainvaliiditkin ovat saaneet odot-
13361: Hoitoa tarvitsevien sotainvaliidiemme luvun taa hoitopaikkaa 2-3 kk.
13362: vähennyttyä otti sairaala hoitoonsa myös Rajaviivan Kokkola-Iisalmi-Nurmes poh-
13363: muita invaliideja, mutta sotainvaliideja, joispuolelta on säätiön jonossa tällä hetkellä
13364: joita otetaan etuoikeutettuina sairaalaan, on n. 500 ortopedistä sairaalahoitoa tarvitsevaa
13365: jatkuvasti ollut viidesosa sairaalan potilaista. invaliidia. Pohjois-Suomessa invaliidien luku
13366: Jyväskylän keskussairaalan valmistuttua on tavallista suurempi, johtuneeko se sitten
13367: vapautuivat Jyväskylän entisen yleisen Rai- pitkistä taipaleista, erilaisista olosuhteista,
13368: raalan rakennukset muihin tarkoituksiin. tietämättömyydestä ortopedian mahdollisuuk-
13369: Kesästä 1954 lähtien on sairaalassa suori- sista tms. Myös on voitu todeta, että Poh-
13370: tettu korjaustöitä sen kunnostamiseksi val- jois-Suomessa on paljon luu- ja niveltuber-
13371: tion invaliidisairaalaksi. kuloottisia.
13372: Sairaala on nyt toistaiseksi vain 30-paik- Pohjoismaissa lasketaan tarvittavan kolme
13373: kaisena aloittanut toimintansa eikä sillä ortopedistä sairaalapaikkaa kymmentätuhatta
13374: vieläkään ole röntgenkonetta eikä leikkaus- asukasta kohden. Kun maamme invaliideista
13375: mahdollisuuksia. ei ole kunnollista tilastoa, on laskettava
13376: Sairaalan paikkaluku nousee korjaustöiden edellä olevan perusteella. Sen mukaan
13377: päätyttyä n. 90: een ja pystynee hoitamaan laskien maamme ortopedisten sairaalapaikko-
13378: Jyväskylän ja sen lähiympäristön invaliidit. jen tarve on 3X400=1200. Vähentämällä
13379: 280 Vl,26. - Ortopedinen sairaala.
13380:
13381:
13382: käytettävissä olevat 335 paikkaa edellä ole- ohjelman puitteissa järjestänyt arkkiteh"
13383: vasta ja ottaen huomioon Jyväskylän inva- deille ideakilpailun, jonka voitti arkkitehti
13384: liidisairaalan valmistumisen, kirurgisen sai- Bertel Liljequistin arkkitehtitoimisto. Sen
13385: raalan paikkamahdollisuudet sekä sen, että laatiman luonnoksen pohjalla on piirustuksia
13386: Käpylän pieni kuntouttamislaitos voi ottaa k~~itetty ja pääpiirustukset ovat jo val-
13387: hoitoonsa eräitä vain harjoituksen tarpeessa mnna.
13388: olevia invaliideja., voidaan sanoa, että maal- Viime aikoina on lapsihalvauspropagandan
13389: tamme puuttuu n. 700 ortopedistä hoito- yhteydessä puhuttu ns. kuntouttamislaitok-
13390: paikkaa. sista. Niistä on sanottava, etteivät ne ole
13391: Lisäksi on otettava huomioon, sairaaloita ja etteivät ne suinkaan ~atkaise
13392: edes kysymystä lapsihalvaustapausten hoi-
13393: 1: o että vaikean lapsihalvausepidemian dosta, koska niihin ei saada ortopedilääkä-
13394: varalta ei ole yhtään varapaikkoja, reitä ja koska niissä ei ole leikkausmahdol-
13395: 2:o että ns. kolmannen asteen lapsihal- lisuuksia. Niitä tarvitaan täydentämään sekä
13396: vaukset vaativat huomattavan määrän orto- ortopedistä että muuta kirurgista sairaala-
13397: pedisiä sairaalapaikkoja, sekä hoitoa, mikäli sairaaloilla itsellään, kuten
13398: 3: o että luu- ja niveltuberkuloositapauk- valitettavasti vielä monessa tapauksessa on
13399: set maassamme ovat suurin piirt1ein hoita- asianlaita, ei ole kuntouttamismahdollisuuksia.
13400: matta ja että heidänkin hoitoonsa tarvittai- Invaliidisäätiön Ouluun suunnitteleman
13401: siin paikkoja. ortopedisen sairaalan paikkaluku tulee ole-
13402: Ortopedisten sairaalapaikkojen lisäämiseksi maan 200 jakaantuneena kuuden osaston
13403: on tehty useita esityksiä. kesken. Lisäksi tulee siihen . poliklinikka,
13404: röntgenosasto, leikkausosasto ja kuntoutta-
13405: Eräs niistä oli ortopedisten osastojen saa- misosasto voimistelutiloineen ja työpajoineen.
13406: minen keskussairaaloihin. Ehdotus ~aukesi, Edelleen tulee rakennukseen proteesitehdas
13407: kun sairaala-alan suunnittelutoimikunta to- ja majatalo invaliidien majoittamiseksi.
13408: tesi, ;ettei se nykyisissä olosuhteissa ole mah-
13409: dollista. Sairaalan kuutiotilavuus on 46 000 m3 ja
13410: henkilökunnan asuinrakennusten 8 000 m 3.
13411: Toin·en ehdotus oli entisten yleisten sai-
13412: raaloiden luovuttaminen invaliidisairaaloiksi, Rakennusmiesten arvion mukaan tulee ra-
13413: kuten nyt Jyväskylän yleisen sairaalan koh- kennus maksamaan 8 000 mkjm3 eli yhteensä
13414: dalla on tapahtunut. 400 000 000 mk. Puolet henkilökunnan asuin-
13415: rakennuskustannuksia on laskettu voitavan
13416: Kuitenkin on todettava, että Jyväskylän rahoittaa lainavaroilla, koska henkilökunta
13417: sairaala 90- paikkaisona tulee tyydyttämään maksaa vuokraa.
13418: vain Keski-Suomen tarpeen, ei muuta.
13419: Kolmas ehdotus on Jyväskylän invaliidi- Edellä mainittu rakennushanke on suun-
13420: sairaalan laajentaminen 300- paikkaiseksi, niteltu rahoitettavaksi seuraavasti:
13421: mutta Pohjois-Suomesta sinne on liian pit-
13422: kät matkat. mk
13423: Jäljelle jää neljäs ehdotus, Pohjois-Suo- Invaliidisäätiön rakennusrahasto 13 000 000
13424: men ortopedisen sairaalan rakentaminen Oulun kaup. lahjoitus ....... . 5000000
13425: Ouluun. Paikkojen myynnistä (50 paik-
13426: kaa a 1 500 000 mk) ....... . 75 000 000
13427: Invaliidisäätiö on vuodesta 1944 lukien Lainaa ...................... . 45 000 000
13428: tehnyt useita aloitteita mainitun sairaalan Valtion avustus ............. . 262 000 000
13429: rakentamiseksi, mutta toistaiseksi ei sitä Yar-
13430: ten ole saatu määrärahaa valtion talous- Yht. mk 400 000 000
13431: arvioon. Syyksi on ilmoitettu valtion vaikea
13432: rahataloudellinen ,asema sekä se, että kes- Useat kunnat ovat jo ilmoittaneet otta-
13433: kussairaaloiden rakentaminen nykyisen stan- vansa suunnitelmassa 1edellytetyt paikat.
13434: dardin mukaan (paikka 3-5 milj. mk) on Ortopedisellä sairaalahoidolla voidaan in-
13435: vaatinut paljon varoja. valiidin vamma parantaa eräissä tapauksissa
13436: Invaliidisäätiö on mahdollisimman edulli- kokonaisuudessaan ja eräissä tapauksissa
13437: sen ratkaisun löytämiseksi v. 1949 laatimansa voidaan vamman aiheuttamaa haittaa huo-
13438: VI,26. - Torvi ym. 281
13439:
13440: mattavasti vähentää. Kampurajalkaisuus että hallitus ottaisi vuoden 1957
13441: voidaan, jos potilas tuodaan ajoissa hoitoon, tulo- ja menoarvioesitykseen 262 mil-
13442: kokonaan parantaa, kävelykyvytön saadaan joonan markan avustuslainan lnva-
13443: liikkumaan jne. liidisäätiön ortopedisen sairaalan ra-
13444: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- kentamiseksi Pohjois-Suomea varten
13445: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, Ouluun.
13446: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
13447:
13448: Irma Torvi. Erkki Koivisto. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
13449: Arvi Turkka. Yrjö Hautala. J. Mustonen.
13450: J. F. Pöykkö. Vilho Väyrynen. H. Tauriainen.
13451: Eeli Erkkilä. M. 0. Lahtela. J. Rytkönen.
13452: Niilo Ryhtä. Eino Tainio. Erkki Koivisto.
13453: Armas Leinonen. Pentti Liedes. Eetu Karjalainen.
13454: Lauri Järvi. Antti Kinnunen. Toivo Friman.
13455: Eino Rytinki. Yrjö Murto. Eemil Partanen.
13456: Kalle Kämäräinen.
13457:
13458:
13459:
13460:
13461: 36 E 75/56
13462: 282
13463:
13464: VI,27.- Toiv.al. N:o 79.
13465:
13466:
13467:
13468:
13469: Brander-Wa.llin ym.: ApulaisriYntgenlääkärin viran perusta-
13470: misesta Porin yleiseen sairaalaan.
13471:
13472:
13473: E d u s k u n n a 11 e.
13474:
13475: Satakunnan ainoana varsinaisena maakun- apulaislääkärin virkaa, joka näinkin suuressa
13476: nan asukkaiden hoitopaikkana merkitsee Po- keskussairaalassa on aivan välttämätön. Tut-
13477: rin yleinen sairaala hyvin paljon. Sairaala kimusten tehostamiseksi, jouduttamiseksi ja
13478: on jo keskussairaala, mutta siltä puuttuu mo- myös tehtävien hoitamiseksi silloin, kun rönt-
13479: nia sellaisia osastoja kuin myös virkoja, joita genlääkäri joutuu olemaan syystä tai toisesta
13480: näissä sairaaloissa pidetään välttämättöminä. poissa, on välttämättä saatava sairaalaan apu-
13481: Yhtenä näistä on sairaalan röntgenosasto, laisröntgenlääkäri.
13482: jossa yksi lääkäri hoitaa koko osastoa. Oman Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13483: sairaalan tutkimusten ja poliklinikkapotilai- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
13484: den lisäksi hän joutuu suorittamaan myös muksen,
13485: Porin diakonissalaitoksen potilaiden röntgen-
13486: tutkimukset. Potilasmäärä on täten huomat- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
13487: tavan suuri, melkein ylivoimainen yhden lää- toimenpiteisiin Porin yleisen sairaalan
13488: kärin hoidettavaksi. Jatkuvista pyynnöistä apulaisröntgenlääkärin viran perusta-
13489: huolimatta osastolle ei ole saatu perustetuksi miseksi.
13490: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
13491:
13492: Laura Brander-Wallin. Einari Jaakkola. 0. Lindblom.
13493: Arvo Sävelä. Irma Rosnell. Matti Raipala.
13494: 283
13495:
13496: VI,28. - 'l'oiv.al. N:o 80.
13497:
13498:
13499:
13500: Leinonen ym.: Määrärakasta vajaamielisten lasten huoltolai-
13501: toksen perustamiseksi Pohjois-Suomeen.
13502:
13503:
13504: E d u s k u n n a 11 e.
13505:
13506: Vajaakykyisten lasten huolto ja nimen- Pari vuotta sitten hankitussa tilastossa.
13507: omaan juuri laitoshuolto on meidän maas- ilmoittavat jo yksin Oulun läänin kuntien
13508: samme jäänyt muusta huollosta huomatta- sosiaalilautakunnat olevan tiedossaan kaik-
13509: vasti jälkeen. Tässä asiassa voimme vedota kiaan 220 vajaamielistä alle 16-vuotiasta
13510: vajaakykyisten lasten huoltokomitean mie- lasta.
13511: tintöön n:o 2 vuodelta 1947. Maassamme Läänin sosiaalihuollon tarkastaja pitää to-
13512: oli silloisen tutkimuksen mukaan syvemmin dennäköisenä, etteivät sosiaalilautakunnat ole
13513: vajaamielisiä alle 18-vuotiaita lapsia 2 300- tässä asiassa sataprosenttisesti tilanteen ta-
13514: 2 500. Nykyisin tällaisia lapsia lasketaan salla. Hänen käsityksensä mukaan on vajaa-
13515: olevan maassamme noin 4 000. mielisten lasten luku huomattavasti suurempi
13516: Edellä mainitun komitean mietinnön mu- [äänissä, jonka väkiluku on noin 380 000 hen-
13517: kaan Oulun korkeudelle rakennettava kes- keä ja jonka eräillä paikkakunnilla vajaa-
13518: kuslaitos Pohjois-Suomea, siis lähinnä Oulun mielisyyttä esiintyy tavallista paljon run-
13519: ja Lapin lääniä varten, ikäsittäisi yhteensä saammin, erikoisesti rajaseutukunnissa. So-
13520: 565 hoitopaikkaa. Tämä keskuslaitos on pe- siaalihuollon tarkastaja on sitä mieltä, että
13521: rustettava vajaamielishuollon laajennuksen huoltoa tarvitsevia vajaamielisiä lapsia on
13522: ensimmäisessä vaiheessa, jotta Pohjois-Suo- Oulun läänin alueella ainakin noin 300,
13523: mea varten saataisiin mahdollisimman pian koska hän on matkoillaan tavannut 12 kun-
13524: siellä jo kauan kipeästi kaivattu Vajaamie- nassa vajaamielisiä lapsia, joissa kunnissa ei
13525: listen huoltolaitos. Tässä laitoksessa tulisi niitä ole ilmoitettu lainkaan olevan.
13526: olla, sitten kun se on saatu rakennetuksi täy- Näistä lapsista hoidetaan:
13527: teen laajuuteensa:
13528: jdko omassa tai vieraassa kodissa 242 lasta
13529: 1) 50-hoitopaikkainen vastaanotto- ja tark- kunnalliskodeissa ............. .
13530: kailuosasto, 8 "
13531: tylsä- ja vajaamielislaitoksissa tai
13532: 2) 100 hoitopaikkaa monivammaisia var-
13533: ten,
13534: 3) 100 hoitopaikkaa vaikeasti hoidettavia
13535: Seinäjoen
13536: ______
13537: piirimielisairaalan
13538: lastenosastolla . . . . . . . . . . . . . . ,
13539: 50 ..;.:___
13540: yht. 300 lasta.
13541: kehityskyvyttömiä tylsämielisiä varten,
13542: 4) 90 hoitopaikkaa käsittävät osastot suh-
13543: teellisen helposti hoidettavia kehitysky- Jos sanomme Pohjois-Suomen mielisairaan-
13544: vyttömiä tylsämielisiä varten ja hoitotilanteesta oikeutetusti, että se on
13545: 5) 225 hoitopaikkaa itse laitoksen yhtey- huono, voimme sanoa vajaamielisten lasten
13546: dessä ja sen alaisissa hoitokodeissa ke- hoitotilanteesta, että se on kriitillinen. Las-
13547: hityskykyisiä tylsä- ja vähämielisiä var- tensuojeluviranomaisille tuottaa suurta han-
13548: ten. Yhdeksi viimeksimainitunlaiseksi kaluutta ja vaikeutta vajaamielisten lasten
13549: hoitokodiksi soveltuu Muhoksella oleva asianmukaisten hoitopaikkojen huutava
13550: Nuorten Ystävät r. y:n omistama Toi- puute. Mitä nimittäin merkitsevät hoitopaik-
13551: vola-koti, joka voi toimia edelleen ta- kojen tarvetta ajatellen Muhoksella sijaitse-
13552: loudellisesti itsenäisenä, mutta muuten van vajaamielisten Toivola-kodin 60 hoito-
13553: uuden vajaamielislaitoksen alaisena lai- paikkaa, joista ainoastaan noin 1/3 on ta-
13554: toksena. vallisesti Oulun läänin kuntien sosiaalilau-
13555: 284 VI,28. - Vajaamielisten lasten huoltolaitos.
13556:
13557:
13558: takuntien käytettävissä ja Lapin läänin käy- mielistä lastaan vuosikaudet kotonaan hoi-
13559: tettävissä esimerkiksi viime vuonna vain taneet äidit alkavat uupua ja murtua, mistä
13560: kaksi paikkaa~ Ja vain kolmella kunnalla on eräissä tapauksissa ollut seurauksena äi-
13561: tämän läänin alueelta on hoitopaikkoja Suo- din itsensä sortuminen mielisairaalaan.
13562: men Sisälähetysseuran Vaalijalan laitoksissa Nämä tällaiset tosiasiat ja tapaukset pu-
13563: Piek-sämäellä, nimittäin Oulun kaupungilla huvat järkyttävää kieltä tämän sosiaalihuol-
13564: 13, Haapaveden kunnalla 1, Sotkamon kun- lon alan kehittämisen tarpeellisuudesta ja
13565: nalla 2, yhteensä 16 hoitopaikkaa. Yksin kiireellisyydestä.
13566: Oulu tarvitsisi lisää 15 hoitopaikkaa. On Kaikkeen edellä mainittuun viitaten ehdo-
13567: aivan tavallista, että vajaamieliselle lapselle tamme ·kunnioittaen eduskunnan lausutta-
13568: joudutaan odottamaan laitospaikkaa useita vaksi toivomuksen,
13569: vuosia ja monesti niin kauan, että lapsi on
13570: jo 16 vuotta täytettyään menettänyt mahdol- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
13571: lisuutensa päästä vajaamielislaitokseen, ja toimenpiteisiin Vajaamielisten lasten
13572: tämä on tapahtunut siitä huolimatta, että huoltolaitoksen perustamiseksi Poh-
13573: hakemus on ollut sisällä samanaikaisesti kai- jois-Suomeen ja ottaisi sitä varten jo
13574: kissa mahdollisissa ko. alan hoitolaitoksissa. ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityk-
13575: Tilanteen tekee tässä kohdassa ennen kaik- seen tarpeelliseksi katsomansa määrä-
13576: kea kestämättömäksi se tosiasia, että vajaa- rahan.
13577: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
13578:
13579: Armas Leinonen. J. F. Pöykkö.
13580: Eemil Partanen. Kusti Eskola.
13581: Erkki Koivisto. Artturi Tienari.
13582: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Arvi Turkka.
13583: R. Hallberg. Antti Kinnunen.
13584: Eeli Erkkilä. J. Mustonen.
13585: Toivo Friman. H. Tauriainen.
13586: Yrjö Murto. Pentti Liedes.
13587: Markus Niskala. Yrjö Hautala.
13588: Lauri Järvi. Eino Rytinki.
13589: Irma Torvi. M. 0. Lahtela.
13590: Eino Tainio.
13591: 285
13592:
13593: VI,29. - Toiv.al. N :o 81.
13594:
13595:
13596:
13597:
13598: Väänänen ym.: Määrä1·ahasta Savon Lastenlinnan ylläpito-
13599: kustannuksia varten.
13600:
13601:
13602: E d u s k u n n a ll e.
13603:
13604: Talousvaliokunnan mietinnössä n:o 17 vuo- niitä ylläpitäville järjestöille annettava riit-
13605: delta 1953 todetaan mm. seuraavaa: ,Lasten- tävä valtion tuki kysymyksessä olevaa opetus-
13606: hoidon opetuslaitosten kouluttamien lasten- toimintaa varten."
13607: hoitajien suorittamaa työtä on kansantervey- .Savon Lastenlinna, jonka Mannerheim-
13608: den kannalta pidettävä erittäin tärkeänä. liitto on rakentanut, toimii paitsi lastensai-
13609: Tämän ohella olisi heidän koulutuksestaan raalana ja lastenhoitolaitoksena myös lasten-
13610: huolehtivien laitosten toiminnan jatkamisen hoidon opetuslaitoksena ja lastenhoidollisena
13611: tarpeellisuutta harkittaessa kiinnitettävä huo- valistuskeskuksena toimintapiirissään. Vuo-
13612: miota myös siihen, että puheena olevissa lai- sittain siellä koulutetaan noin 70 lastenhoita-
13613: toksissa ei ole annettu opetusta yksinomaan jaa, minkä lisäksi annetaan opetusta lasten-
13614: niiden omille oppilaille, vaan myös vuosittain hoidossa Kuopion sairaanhoitaj3!koulun oppi-
13615: suurelle määrälle muita terveyden- ja sai- laille.
13616: raanhoitohenkilöstöön kuuluvia työntekijöitä. Pohjois-Savon kunnat, huolimatta vai-
13617: Toisaalta on valtion edun mukaista saada keasta taloudellisesta asemastaan ja huoli-
13618: riittävästi palvelukseensa koulutettuja lasten- matta osallistumisestaan sairaaloiden ja mui-
13619: hoitajia hoitamaan heidän ammattipätevyyt- den laitosten rakentamiseen, ovat ylläpitäneet
13620: tään vastaavia tehtäviä tarvitsematta turvau- Savon Lastenlinnaa, jossa hoidetaan myös
13621: tua korkeampipaikkaiseen työvoimaan. Li- muualta Suomesta sairaalahoitoa tarvitsevia
13622: säksi on huomattava, että lastenhoitajain lapsia.
13623: tarve sairaaloitten osalta tulee olemaan ny- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13624: kyistä huomattavasti suurempi keskussairaa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13625: laverkoston tultua valmiiksi. muksen,
13626: Edellä esitetyistä syistä olisi valiokunnan
13627: mielestä pyrittävä sellaisen järjestelyn ai- että hallitus ottaisi vuoden 1957
13628: kaansaamiseen, että puheena olevien opetus- tulo- ja menoarvioesitykseen 10 m~1joo
13629: laitosten toiminta tulisi nykyistä varmem- nan markan määrärahan Savon Las-
13630: malle pohjalle. Tässä tarkoituksessa olisi tenlinnan ylläpitokustannuksia varten.
13631: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
13632:
13633: Hilja Väänänen. Kalle Kämäräinen.
13634: Vieno Simonen. Arvi Ikonen.
13635: Artturi Jämsen. Eeli Erkkilä.
13636: Marja Lahti. Lennart Heljas.
13637: Sylvi Halinen. Tahvo Rönkkö.
13638: 286
13639:
13640: VI,30. - Toiv.al. lf:o 82.
13641:
13642:
13643:
13644:
13645: Pohjala. ym.: Määrärakasta vankeinhoitolaitoksen sairaanhoi·
13646: tajien palkkojen parantamiseksi.
13647:
13648:
13649: E d u s k u n n a 11 e.
13650:
13651: Vankeinhoitolaitosten sairaaloissa on jo pi- ruumiillisestikin rasittavammissa ja vaaralli-
13652: temmän aikaa vallinnut erittäin vaikea työ- semmissa olosuhteissa kuin muut sairaanhoi-
13653: voimatilanne. Avoimena olevia sairaanhoita- tajat. On myös ilmeistä, että työolosuhteet
13654: jien toimia ei ole saatu täytetyiksi pätevillä ovat vankiloiden sairaaloissa monasti paljon
13655: työntekijöillä. Tämän johdosta on jouduttu alkeellisemmat kuin muissa sairaaloissa. Tästä
13656: supistamaan osastoilla sairaanhoidollisia teh- johtuen olisi heidän palkkauksensa rinnastet-
13657: täviä ja ottamaan epäpätevää työvoimaa. tava. mielisairaalain niin sanotulla lujaosas-
13658: Tämä on luonnollisesti ollut haitaksi sairaa- tolla toimivien sairaanhoitajien palkkoihin,
13659: loiden työskentelylle. Sitäpaitsi sairaalatoi- mikä merkitsisi yhden palkkaluokan koro-
13660: minnan supistaminen tulee valtiolle hyvin tusta vankilasairaanhoitajille.
13661: kalliiksi, koska joudutaan potilaita kuljetta- Samoin olisi kiinnitettävä huomiota siihen,
13662: maan ja hoitamaan muissa sairaaloissa. että vankilasairaaloihin perustetaan sairaan-
13663: Erikoisesti tilanne Helsingin keskusvanki- hoitajavirkojen lisäksi tarpeellinen määrä
13664: lan lääkintöhuollon alalla on käynyt kestä- osastonhoitajavirkoja.
13665: mättömäksi. Nykyisin on kuudesta sairaan- Helsingin keskusvankilan ylihoitajan palk-
13666: hoitajan toimesta täytettynä 4, näistä työn- kaus olisi huomioonottaen sairaalan suuruus
13667: tekijöistä on kaksi pätevää ja kaksi epäpäte- ja työn erikoisuus rinnastettava valtion sai-
13668: vää. On hyvin kyseenalaista, kuinka. kauan raalain II luokan ylihoitajan palkkaan ja
13669: ko. sairaanhoitajat jaksavat työskennellä sai- korotettava 18 palkkaluokasta 21 palkkaluok-
13670: raalassa nykyisin siellä vallitsevan erittäin kaan.
13671: rasittavan työpaineen alaisena. Tilanteeseen Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
13672: olisi saatava pikainen korjaus. ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
13673: Eräänä erittäin painavana syynä vaikeaan vomuksen,
13674: tilanteeseen on se, ettei vankilasairaanhoita-
13675: jien palkkaus ole oikeassa suhteessa muihin että hallitus ottaisi vuoden 1957
13676: sairaanhoitajien palkkauksiin nähden huo- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
13677: mioonottaen työn rasittavuuden. Vankiloiden suuren määrärahan vankeinhoitolai-
13678: sairaanhoitajathan joutuvat suorittamaan toksen sairaanhoitajien palkkojen pa-
13679: sairaanhoidollisia tehtäviään sielullisesti ja rantamiseksi.
13680: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
13681:
13682: Kyllikki Pohjala.. Arno Tuurna. Albin Wickman.
13683: Martta. Salmela.-.Tårvinen. Mauri Ryömä. Ralf Törngren.
13684: Aune Innala. Irma Karvikko. Antti Kukkonen.
13685: 287
13686:
13687: VI,31.- Toiv.al. N':o 83.
13688:
13689:
13690:
13691:
13692: Rytinki ym.: Määrärakasta avustukseksi Pudasjärven kun-
13693: nalle kunnanlääkärin virka-asunnon rakentamista varten.
13694:
13695:
13696: E d u s k u n n a 11 e.
13697:
13698: Pudasjärven kunta on yksi niistä kunnista, niihin yleisestä lääkärinhoidosta annetun
13699: joissa oli valtion aluesairaalat ja aluelääkärit. lain 20 §: ssä mainittuihin harvaanasuttujen,
13700: Yleisestä lääkärinhoidosta vuonna 1951 anne- vähävaraisten syrjäseutujen ja huonoliiken-
13701: tulla lailla aluesairaalat ja lääkärien virat teisten kuntien joukkoon, joilla on oikeus
13702: lakkautettiin ja muutettiin kunnansairaa- saada kunnanlääkärin vastaanottohuoneiston
13703: loiksi ja kunnanlääkärien viroiksi. Saman ja virka-asuntotalon rakentamiseen valtion-
13704: lain mukaan lääkärien virka-asunnot ja vas- avustusta joko kokonaan tai suurin osa,
13705: taanottohuoneistot luovutettiin kunnille. Ra- sillä kunnan taloudellinen kantokyky on
13706: kennusten peruskorjaukset, laajentamistyöt maan kuntien keskimäärää huomattavasti
13707: ym. tehtävät jäivät valtion suoritettaviksi. heikompi. Veroäyrin hinta on ollut jatku-
13708: Yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain 20 vasti 13 mk. Kunnan veronmaksajat ovat
13709: §: n 4 momentissa sanotaan myöskin, että ansiotöissä käyvää pienviljelijäväestöä. Min-
13710: ,kaukaisella, harvaanasutulla ja vähävarai- käänlaista teollisuuslaitosta ei kunnan
13711: sella syrjäseudulla sijaitsevat sekä sellaiset alueella ole. Verorästien määrä on veron-
13712: maalaiskunnat ja kuntayhtymät, joiden lii- maksajain heikon taloudellisen aseman vuoksi
13713: kenneyhteydet ovat huonot, ovat oikeutetut, suurimpia verrattuna muihin maamme kun-
13714: niin kauan kuin niiden taloudellinen kanto- tiin. Kunnan rakennustoiminnasta mainitta-
13715: kyky on maan kuntien keskimäärää olennai- koon, että kunta on joutunut viimeisten vii-
13716: sesti heikompi, saamaan ylläpitämänsä kun- den vuoden aikana käyttämään yksistään
13717: nanlääkärinvirkaa varten valtionavustuksena kansakoulujen rakentamiseen yli 100 milj.
13718: koko viran peruspalkan ja luontoisetujen mk verovaroja. Uusia kansakouluja on
13719: raha-arvon taikka suurimman osan niistä, vielä rakennettava 20 ja vanhoja laajennet-
13720: kuin 1 momentissa säädetään. Sanotun val- tava, rakennettava vanhainkoti ja otettava
13721: tionavustuksen myöntämisestä päättää sisä- osaa 42 hoitopaikalla kuntien liiton suunnit-
13722: asiainministeriö. Milloin tällaisen maalais- teleman B-mielisairaalan rakennuskustannuk-
13723: kunnan tai kuntayhtymän on tarpeen raken- siin. Kun näin on, niin kunta ei kykene
13724: taa kunnanlääkärin virka-asunto tai vastaan- rakentamaan välttämättömästi tarvittavaa
13725: ottohuoneisto, annetaan niitä varten valtion- toisen kunnanlääkärin virkataloa ja vastaan-
13726: avustusta samalla tavoin kuin peruspalkkaa ottohuoneistoa ilman valtion avustusta. Talon
13727: ja luontoisetuja varten." rakentamista varten on hankittu piirustukset
13728: Pudasjärven kunta, jonka väkiluku on kustannusarvioineen, saatu niille lääkintähal-
13729: hiukan yli 14 000 henkeä, on yleisestä lääkä- lituksen ja lääkäriliiton hyväksyminen. Kus-
13730: rinhoidosta annetun lain perusteella velvol- tannusarvio on noin 8 000 000 markkaa,
13731: linen perustamaan toisen kunnanlääkärin vi- mutta todelliset kustannukset noussevat
13732: ran, mutta kun kunnalla ei ole lääkärin 9 000 000 markkaan. Kunta on hakenut lää-
13733: virka-asuntoa ja vastaanottohuoneistoa var- kintähallituksen kautta valtioneuvostolta ra-
13734: ten tarvittavaa rakennusta, niin kunta ei ole kennusavustusta, mutta rahallisista syistä se
13735: voinut ottaa toista lääkäriä. Kunta on eräs on hylätty. Valtiovarainvaliokunnan mietin-
13736: niitä kuntia, joka voidaan laskea kuuluvaksi nön perusteluissa kuluvan vuoden tulo- ja
13737: 288 VI,31. - Pudasjärven kunnanlääkärin virka.-a.sunto.
13738:
13739:
13740: menoarvioksi kiinnitetään myöskin asiaan että hallitus ottaisi vuoden 1957
13741: huomiota. tulo- ja menoarvioesitykseen 8 000 000
13742: markan suuruisen määrärahan avus-
13743: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tukseksi Pudasjärven kunnalle toisen
13744: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- kunnanlääkärin virka-asunnon ja vas-
13745: muksen, taanottohuoneiston rakentamista var-
13746: ten.
13747: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
13748:
13749: Eino Rytinki. Toivo Antila.
13750: Eeli Erkkilä. Eino Uusitalo.
13751: Hugo Manninen. Arvi Turkka.
13752: 289
13753:
13754: VI,32. - Toiv.al. N: o 84.
13755:
13756:
13757:
13758:
13759: J. Wirtanen ym.: Suomenkielisten sairaanhoitokurssien jär-
13760: jestämisestä Vaasan keskussairaalaan.
13761:
13762:
13763: E d u s k u n n a ll e.
13764:
13765: Vaasan kaksikielisessä keskussairaalassa an- sinkielisiä kursseja. Valtiovarainvaliokunta
13766: nettavaa sairaanhoito-opetusta varten on ku- käsitellessään raha-asia-aloitettani n:o 73,
13767: luvan vuoden tulo- ja menoarviossa osoitettu jossa pyydettiin määrärahan osoittamista suo-
13768: tarpeellinen määräraha. menkielisen sairaanhoitokurssin järjestämi-
13769: On kuitenkin luonnotonta, että sairaala, seksi Vaasan keskussairaalaan, hylkäsi aloit-
13770: jonka perustajana ja rahoittajana on sekä teen sillä perusteella, että kysymys kaipaa
13771: puhtaasti ruotsinkielisiä että kaksikielisiä vielä valmistelua hallituksen ja asianomaisen
13772: kuntia, palvelisi vain ruotsinkielisten sairaan- ammattiviranomaisen taholta. Koska ruotsin-
13773: hoitajien koulutuksessa. Talousvaliokunta kä- kieliset kurssit on jo järjestetty, olisi mieles-
13774: sitellessään vuoden 1955 valtiopäivillä tätä tämme asianomaisten ryhdyttävä kiireellisiin
13775: kysymystä päätyi yksimielisesti tulokseen, että toimenpiteisiin myöskin suomenkielisten kurs-
13776: Vaasan keskussairaalassa tulisi antaa myös- sien järjestämiseksi ko. keskussairaalassa.
13777: kin suomenkielistä sairaanhoito-apetusta. On Yllämainittuun viitaten ehdotamme edus-
13778: itsestään selvää, että tämäkin keskussairaala kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13779: joutuu kouluttamaan sairaanhoitajia myös
13780: omaa hoitajatarvettaan varten. Näin Vaasan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13781: kaupunginvaltuustokin on asian käsittänyt menpiteisiin suomenkielisten sairaan-
13782: lausuessaan toivomuksen, että myöhemmin hoitokurssien järjestämiseksi Vaasan
13783: Vaasaan rakennettavasaa sairaanhoitokoulus- keskussairaalaan.
13784: sakin tulisi olemaan sekä suomen- että ruot-
13785: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
13786:
13787: Johannes Wirtanen. Väinö Tikkaoja.
13788: Toivo Antila. Toivo Asvik.
13789:
13790:
13791:
13792:
13793: 37 E 75/56
13794: 290
13795:
13796: VI,33. - Toiv.al. N:o 85.
13797:
13798:
13799:
13800:
13801: Salmela-Järvinen ym.: Määrärahasta vähävaraisten sädehoi-
13802: topotilaiden matkakustannusten suorittamiseksi valtion va-
13803: roista.
13804:
13805:
13806: Eduskunnalle.
13807:
13808: Vuodesta 1936 vuoteen 1953 on valtion rärahan ottamisesta seuraavaan tulo- ja me-
13809: tulo- ja menoarviossa ollut arviomääräraha noarvioon.
13810: varattomien ja vähävaraisten röntgen- ja ra- Kun kysymyksessä on sinänsä varsin vä-
13811: diumhoitoa saavien potilaiden matkakustan- häinen rahamäärä - viimeksi 1 000 000 mk
13812: nusten suorittamiseksi valtion varoista. Tä- - ja kun on pidettävä epäoikeudenmukai-
13813: män määrärahan turvin voitiin huolehtia sena, että syöpätautien hoito eräissä tapauk-
13814: siitä, että muualla maassa asuvat varattomat- sissa voi varojen puutteen vuoksi joutua lai-
13815: kin syöpäpotilaat saattoivat taloudellisten minlyödyksi, olisi tässä tarkoitettu määräraha
13816: seikkojen estämättä käydä Helsingissä säde- valtion varoista myönnettävä.
13817: hoidossa ja jälkitarkastuksissa. Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
13818: Huolimatta siitä, ettei maahamme ole saatu nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
13819: sädehoitomahdollisuuksia lisää ja että syöpä- muksen,
13820: tautien sädehoito edelleenkin suurimmalta
13821: osalta on keskittynyt Helsingin yleiseen sai- että hallitus ottaisi vuoden 1957 var-
13822: raalaan, ei viime vuosina ole sanotunlaista sinaiseen tulo- ja menoarvioesitykseen
13823: arviomäärärahaa em. tarkoitukseen myön- 1 000 000 markan suuruisen arviomää-
13824: netty. Mitään toimenpiteitä ei ole aiheutunut rärahan varattomien ja vähävaraisten
13825: siitäkään, että eduskunta vastauksessaan hal- sädehoitopotilaiden matkakustannusten
13826: lituksen esitykseen vuoden 1955 tulo- ja me- suorittamiseksi valtion varoista..
13827: noarvioksi lausui toivomuksen tällaisen mää-
13828: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
13829:
13830: Martta Salmela-Järvinen. Laura Brander-Wallin.
13831: Kaisa Hiilelä. Meeri Kalavainen.
13832: Vappu Heinonen. Anni Flinck.
13833: Tyyne Paasivuori. Kyllikki Pohjala.
13834: Lempi Lehto. Aune Innala.
13835: 291
13836:
13837: VI,34.- Toiv.al. N:o 86.
13838:
13839:
13840:
13841:
13842: Nederström-Lunden ym.: Sairaankuljetuksen järjestämisestä
13843: valtion varoilla syrjäseuduilla.
13844:
13845:
13846: E d u s k u n n a ll e.
13847:
13848: Laajan maamme syrjäseuduilla elävät Näin ollen olisi välttämätöntä, että asiaan
13849: kansalaiset joutuvat monenlaisten vaikeuk- kiinnitetään huomiota ja tällöin huomioi-
13850: sien kanssa tekemisiin. Pitkät matkat ja daan myös saaristossa asuva kansanosa.
13851: huonot kulkuyhteydet rasittavat heitä joka- Jokaisella kansalaisella tulisi olla mahdolli-
13852: päiväisissä toimissaan. Varsinkin sairaus- suus nopeaan ja tehokkaaseen hoitoon
13853: tapausten sattuessa joudutaan toteamaan, sairaustapausten sattuessa, ja jotta varat-
13854: että syrjäisillä seuduilla asuminen tuottaa tomat eivät jäisi huonompaan asemaan,
13855: huolia ja vaikeasti ratkaistavia pulmia. olisi sairaankuljetus järjestettävä valtion
13856: Lääkäreitä samoinkuin sairaanhoi tohenkilö- varoilla tapahtuvaksi.
13857: kuntaa ja sairassijoja on liian vähän ja Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
13858: pitkien matkojen takana. Sairaan kuljetus eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13859: on hankalaa ja varoja kysyvää. Kun viime
13860: aikoina on maassamme esiintynyt runsaasti että halUtus kiireellisesti ryhtyisi
13861: lapsihalvaustapauksia, on näiden henkilöi- sellaisiin toimenpiteisiin, joilla turva-
13862: den hoitoon saattaminen tuottanut varsin taan syrjäisten seutujen asukkaille
13863: suuria vaikeuksia. Vähävaraiset kansalaiset sairaustapausten sattuessa mahdolli-
13864: ovat tässä suhteessa vielä toisia huonom- suus päästä tarvitsemaansa hoitoon
13865: massa asemassa. käyttämällä hyväkseen valtion varoilla
13866: tapahtuvaa sairaankuljetusta.
13867: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
13868:
13869: Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi.
13870: Elli Stenberg. Irma Rosnell.
13871: 292
13872:
13873: VI,35. - Toiv.al. N:o 87.
13874:
13875:
13876:
13877:
13878: Tienari ym.: Sairaankuljetuskysymyksen järjestämisestä.
13879:
13880:
13881:
13882: E d u s k u n n a ll e.
13883:
13884: Lukuisissa kirurgisissa tapauksissa ja mo- poliopotilaiden kuljetuspulmat Pohjois-Suo-
13885: nissa muissakin sairauksissa on potilaan pi- mesta Helsinkiin tarjoavat selviä havaintoesi-
13886: kainen hoitoon saattaminen hänen tervehty- merkkejä.
13887: misensä kannalta perustavan tärkeä kysymys. Tällä hetkellä on sairaiden lentokuljetus
13888: Kaksi vuotta sitten suoritti Suomen Punai- ollut eräiden Helsingissä olevien yksityisten
13889: nen Risti tutkimuksen maamme sairasauto- liikennekoneiden yhtenä tehtävänä. Ilman
13890: tilanteesta. Tulos osoitti, että 411 kunnan näitä oltaisiin jouduttu täydelliseen umpi-
13891: alueella ei ole lainkaan sairasautoa ja vain kujaan. Mutta käytettävissä olevat yksityiset
13892: 74 kunnassa on sairasautokysymys järjes- koneet ovat paitsi tarkoitukseen hankalia,
13893: tetty. Näiden ambulanssia saattaa 105 sai- koska ne ovat pääkaupungissa, myös sikäli
13894: rasauton puutteessa olevaa kuntaa käyttää soveltumattomia, että ne on alunperin suun-
13895: tarvittaessa hyväkseen. Sama tutkimus niteltu toisenlaiseen kuljetukseen ja että ne
13896: osoitti, että niillä alueilla, jotka kelirikkoai- ovat lento-ominaisuuksiltaan verrattain heik-
13897: kana ovat eristettyinä, asuu 100 000 henkeä. koja. Aero puolestaan ei omista nimenomaan
13898: Tilaston synkimmän luvun tarjoaa Lappi, sairaskuljetukseen sopivia koneita ja pyrkies-
13899: saaristo ja Mikkelin lääni. Lapin kipeätä sai- sään toimimaan puhtaasti liikeyrityksenä, se
13900: raskuljetustilannetta kuvastaa myös, että v:n ei voi ottaa potilaslentoja hoitaakseen, ellei
13901: 1953 aikana suorittivat SPR: n Lapin piirin se saa erikoista kalustoa ja määrärahoja tätä
13902: kolme ambulanssia 1 786 kuljetusta ja ajoi- tarkoitusta varten.
13903: vat sairaskuljetusmatkoillaan yli 111 000 kilo- Lappiin tarvittaisiin välttämättä sinne
13904: metriä. pysyvästi sijoitettuja sairaslentokoneita,
13905: Vaikka sairaalaolojamme on vihdoinkin minkä lisäksi sääsuhteiden ja kuljetusyhteyk-
13906: päästy desentralisoimaan, jäävät harvan asu- sien puolesta ehkä kaikkein vaikein alue,
13907: tuksemme johdosta monet sairaalapiirit niin laaja saaristomme tarvitsisi sairaskuljetus-
13908: laajoiksi, että kuljetuskysymys on niiden si- probleemansa ratkaistakseen omat koneensa,
13909: sällä erikseen järjestettävä. Monissa tapauk- mieluimmin helikoptereita, jotka kaikissa olo-
13910: sissa on hoito edelleen pakko keskittää vain suhteissa ovat osoittautuneet parhaimmiksi
13911: muutamaan harvaan hoitopaikkaan, joten kuljetusten hoitajiksi.
13912: pitkierrkin sairaskuljetuksien tarvetta tulee Monet terveydenhoitomme epäkohdat joh-
13913: jatkuvasti esiintymään. tuvat organisatorisista syistä. Lääkintöhalli-
13914: Suomen Punaiselle Ristille tämä sairaan- tus on ollut vain yksi sisäministeriön alainen
13915: kuljetuskysymyksen ratkaiseminen kokonai- osa ja se ei muodollisesti katsoen ole päässyt
13916: suudessaan on ylivoimainen tehtävä. Siksi lainkaan omien edustajiensa välityksellä teke-
13917: tätä kysymystä suunnittelemaan ja hoita- misiin valtioneuvoston ja sen jäsenten kanssa.
13918: maan tarvittaisiin pikaisesti erityinen elin, Erityisen terveydenhoitoministeriön perusta-
13919: jolle SPR voisi antaa kaikkea mahdollista minen onkin kauan odotettu toimenpide,
13920: apuaan. Paitsi sairasautokysymystä tulisi mutta sitä ennen on sairaskuljetyskysy-
13921: mainitun elimen järjestää myös potilaiden mystä ratkaisemaan asetettava jo tässä vai-
13922: lentokuljetusolot, joiden kurjuudesta eräät heessa oma elimensä.
13923: VI,35. - Tienari ym. 293
13924:
13925: Edellä esiintuotuun viitaten esitämme ntenpiteisiin sairaankuljetuskysymyk-
13926: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, sen järjestämiseksi koko maassa nykyi-
13927: sen kuljetustekniikan suomia mahdolli-
13928: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- suuksia hyväksi käyttäen.
13929: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
13930:
13931: Artturi Tienari. Wiljam Sarjala.
13932: Atte Pakkanen. Aare Leikola.
13933: Jaakko Hakala. Saara Forsius.
13934: Juho Tenhiälä. Erkki Tuuli.
13935: Antti J. Rantamaa. Kaisa Hiilelä.
13936: Toivo Antila. Esa Kaitila.
13937: Einari Jaakkola. Erkki Ryömä.
13938: J. F. Pöykkö. Eino Roine.
13939: Kalervo Saura. 0. Muikku.
13940: Kaarlo Kajatsalo. Johannes Wirtanen.
13941: Matti Mattila. Niilo Ryhtä.
13942: Helge Miettunen. Eino E. Heikura.
13943: Armas Leinonen. Nestori Kaasalainen.
13944: Harras Kyttä. Leo Häppölä.
13945: Armi Hosia. Vieno Simonen.
13946: Leo I. Mattila. Hilja Väänänen.
13947: Eeli Erkkilä. N. Kosola.
13948: 294
13949:
13950: VI,36. - Toiv.al. N:o 88.
13951:
13952:
13953:
13954: V. Simonen ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja meno-
13955: arvioon avustukseksi Mannerheim-liiton kodinhoitajaopis-
13956: ton rakennustöihin.
13957:
13958:
13959: E d u s k u n n a ll e.
13960:
13961: Mannerheim-liitto aloitti maamme kodin- mukainen lastenkoti, opistotiloja ja eräitä
13962: hoitajatoiminnan v. 1931 ja kodinhoitajakou- asuntoja. Vanhojen rakennusten vapautuvat
13963: lutuksen v. 1939. Koulutus voitiin vakinais- tilat kunnostetaan toistaiseksi opetustarkoi-
13964: taa v. 1944, jolloin Mannerheim-liiton kodin- tuksiin ja oppilasasunnoiksi. Viimemainitut
13965: hoitajaopisto Espoossa aloitti toimintansa muutostyöt vievät n. 2 milj. mk.
13966: maamme ensimmäisenä kodinhoitajakouluna. Mannerheim-liiton kodinhoitajaopisto on
13967: Sodan jälkeisissä vaikeissa olosuhteissa opisto tehnyt uraauurtavaa työtä koko maan kodin-
13968: jouduttiin kuitenkin sijoittamaan 2 isompaan hoitajatoiminnassa. Se on nyt kuitenkin
13969: ja 4 pienempään erilliseen rakennukseen, tukalassa tilanteessa, kun uudisrakentamiseen
13970: jotka kaikki olivat rakennetut huviloiksi ja on pakko ryhtyä, mutta varoja on tiedossa
13971: näistä osa tarkoitettu vain kesällä asutta- vain 5 milj. mk laina valtiolta. Muina lai-
13972: viksi. noina ja omatoimisuudella opiston johtokunta
13973: Opiston jatkuva toiminta on nyttemmin voi kaikkensa yrittäen saada kokoon noin
13974: suuresti vaikeutunut, sillä rakennusten rap- 10 milj. mk, joten rahoitukseen jää vielä vä-
13975: peutumisen lisäksi opetuksen monipuolistumi- hintään 15 milj. mk vajaus. Vaikka uudis-
13976: nen ja tehostuminen asettaa laitokselle eri- rakentaminen tässä vaiheessa käsittää erikoi-
13977: näisiä vähimmäisvaatimuksia, joita sen on sesti mm. lastenkodin, se kodinhoitajaopiston
13978: vaikea täyttää. Niinpä opistolla ei ole min- osana ollen ei kuitenkaan voi päästä osalli-
13979: käänlaisia opetustiloja, joten tähän tarkoituk- seksi lastenkotien valtionavusta 30. 12. 1949
13980: seen joudutaan käyttämään ruokailuhuonetta, annetun lain myöntämästä edusta ( 5 §) :
13981: eteistiloja, oppilaiden makuuhuoneita ja ,Lastenkodin perustaruiskustannuksiin voi-
13982: muita vastaavia tiloja. Opiston yhteydessä daan tulo- ja menoarvion rajoissa myöntää
13983: toimivan 10-paikkaisen lastenkodin työsken- valtionapua tavalliselle lastenkodille enintään
13984: telyä kuvaa mm. se, että se on sijoitettuna kaksi viidesosaa sekä muulle lastenkodille
13985: kolmeen kerrokseen. Oppilaiden asumistiheys enintään puolet sosiaaliministeriön hyväksy-
13986: (30 oppilasta- 4 huonetta) on täysin epä- män suunnitelman mukaisista kohtuullisista
13987: tyydyttävä. Minkäänlaista varahuonetta perustamiskustannuksista''. Yksityisluontoi-
13988: esim. sairaustapauksen sattuessa ei ole käytet- sella ammattioppilaitoksena kodinhoitaja-
13989: tävissä. Opettajien ja muun henkilökunnan opisto on myös epäedullisemmassa asemassa
13990: asunto-olot ovat puutteelliset, osa henkilökun- kuin sen toimiessa kuten eräät myöhemmin
13991: taa asuu kesäkäyttöön tarkoitetuissa huvi- syntyneet kodinhoitajakoulut kansanopiston
13992: loissa osittain yhteismajoituksessa. yhteydessä, puhumattakaan valtion ylläpitä-
13993: Näissä puutteellisissa ja rappeutuneissa ti- mistä kodinhoitajakouluista.
13994: loissa toimintaa ei voida enää jatkaa. Varo- Kodinhoitajaopisto kouluttaa kodinhoitajia
13995: jen puutteesta huolimatta on opiston johto- kunnille maaseutua varten. Sellaisena sen
13996: kunta senvuoksi joutunut laatimaan raken- toiminta on välttämätön kuntien kannalta,
13997: nussuunnitelman, joka on tarkoitettu toteu- koska uusia kunnallisia kodinhoitajan virkoja
13998: tettavaksi kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen perustettaessa kodinhoitajien tarve jatkuvasti
13999: osa on tilavuudeltaan n. 2 500 m3 ja sen kasvaa. Mutta kodinhoitajaopisto on välttä-
14000: kustannusarvio kalustoineen n. 30 500 000 mätön myös nuorille naisille itselleen, joilla
14001: mk. Tähän rakennusvaiheeseen sisältyy 12- muutenkin on riittämättömästi mahdollisuuk-
14002: paikkainen uuden perhekunta-periaatteen sia ammattiin valmistumiseen. Valtion vel-
14003: VI,36. -V. Simonen ym. 295
14004:
14005: vollisuus on senvuoksi käsityksemme mukaan että hallitus antaisi Eduskunnalle
14006: turvata tämän maan ensimmäisen, erinomai- esityksen 10 000 000 markan ottami-
14007: sin tuloksin toimineen kodinhoitajakoulun sesta lisäyksenä vuoden 1956 tulo- ja
14008: toiminta, minkä vuoksi ehdotamme kunnioit- menoarvioon avustukseksi Mannerheim·
14009: taen eduskunnan lausuttavaksi toivomuksen, liiton kodinhoitajaopiston rakennus-
14010: töihin.
14011: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1956.
14012:
14013: Vieno Simonen. Helge Miettunen.
14014: Unto Suominen. Harras Kyttä.
14015: Hilja Väänänen. Tyyne Paasivuori.
14016: Erkki Tuuli. Vilho Väyrynen.
14017: Arno Tuurna. Onni Hiltunen.
14018: Irma Karvikko. Saara Forsius.
14019: Armi Hosia. Jaakko Hakala.
14020: Juho Tenhiälä. Eemil Luukka.
14021: 296
14022:
14023: VI,S7. - Toiv.al. N: o 89.
14024:
14025:
14026:
14027:
14028: Torvi ym.: Kodinhoitajakoulun perustamisesta Kuusamon
14029: kuntaan.
14030:
14031:
14032: E d u s k u n n a ll e.
14033:
14034: Lailla järjestetyn kunnallisen kodinhoita- sellaisille alueille, joissa työ muodostuu ly-
14035: jatoimen tarkoitus on auttaa perheitä ja per- hyempien matkojen ja parempien olosuhtei-
14036: heenäitejä perheessä sattuneiden sairaus- den johdosta siedettävämmäksi.
14037: tapausten aikana sekä tehdä mahdolliseksi Laissa kodinhoitajista säädetään, että val-
14038: perheenäidin lomauttaminen. Kunnat eivät tio osallistuu kodinhoitajien koulutuskustan-
14039: kuitenkaan ole palkanneet sitä määrää ko- nuksiin. Maassa on nykyään 11 koulua, jotka
14040: dinhoitajia, jonka on katsottu vähimmäis- valmistavat vuosittain n. 300 lmdinhoitajaa.
14041: tarpeen tyydyttämiseksi olevan tarpeellista, Määrä ei ole täysin riittävä, koska kato tällä
14042: nimittäin yhtä kodinhoitajaa maalaiskunnissa alalla on suhteellisen runsas. Koulut sijait-
14043: ka:htatuhatta ja kaupunkikunnissa kolmea- sevat pääasiassa Etelä-Suomessa. Kemijär-
14044: tuhatta asukasta kohti, joiden palkkaukseen ven vasta aloitettu 12 oppilaan kurssi ei voi
14045: ne voisivat saada valtionapua. Koko maassa tyydyttää Pohjois-Suomen tarvetta. Kodin-
14046: on kodinhoitajia vain 961. Syynä ei yksin- hoitajan vaikea ja raskas ammatti vaatii so-
14047: omaan ole kuntien haluttomuus järjestää ko- peutumista olosuhteisiin ehkä enemmän kuin
14048: dinhoitoapua perheille eikä yksinomaan kun- moni muu ammatti. Ilmeisesti Pohjois-Suo-
14049: tien varattomuuskaan, vaan myöskin pätevien messa syntyneet ja kasvaneet nuoret naiset
14050: lrodinhoitajain puute. Niinpä Pohjois-Suo- kykenisivät paremmin auttamaan varattornia
14051: men kunnissa on keskimäärin vain yksi ko- ja ylirasittuneita perheenäitejä tällä alueella.
14052: dinhoitaja 8 000-10 000 asukasta kohti siitä Ammattikouluista on yleensä puutetta, var-
14053: huolimatta, että suurien perheiden osuus tällä sinkaan tytöillä ei ole Pohjois~Suomessa riit-
14054: alueella on huomattavasti suurempi kuin tävästi mahdollisuuksia tietojen ja taitojen
14055: Etelä-Suomessa. Näissä kunnissa on myös hankkimiseen. Tästä syystä olisi tarpeellista
14056: jatkuvasti ollut kodinhoitajapaikkoja avoi- perustaa uusi valtion ylläpitämä kodinhoita-
14057: mena. Koska kodinhoitajia on tarpeeseen jakoulu Pohjois-Suomea varten. Sopiva
14058: nähden näissä kunnissa liian vähän, muodos- paikka olisi Kuusamon kunta.
14059: tuu kodinhoitajatoimen hoitaminen myöskin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14060: raskaaksi, koska kodinhoitajat saattavat usein kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14061: pakottavissa tapauksissa joutua ylittämään
14062: työaikaansa ja vapaa-aikojen järjestäminen että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
14063: yleensä tuottaa vaikeuksia. Tästä syystä siin kodinhoitajakoulun perustamiseksi
14064: näillä alueilla myös usein tapahtuu kodin- Kuusamon kuntawn..
14065: hoitajien irtisanoutumista ja muuttamista
14066: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
14067:
14068: Irma. Torvi. Toivo Friman.
14069: Elli Stenberg. Rainer Virtanen.
14070: 297
14071:
14072: VI,SS. - Toiv.al. N: o 90.
14073:
14074:
14075:
14076:
14077: Brander-Wallin ym.: Tuoremehuasemien pe1'Ustamisesta Al·
14078: koholiliikkeen voitt ovaroilla.
14079:
14080:
14081: E d u s k u n n a ll e.
14082:
14083: Maamme puutarhojen omistajat sekä ja marjatarhain omistajat voisivat marjansa
14084: kotitalous- että puutarhaväki ovat huoles- ja jäteomenansa käden käänteessä valmis-
14085: tuneina ja samalla avuttomina todenneet taa terveelliseksi tuoremehuksi, joka ei
14086: eraan kansantaloudelliseltakin kannalta kaipaa sokeriakaan ja jossa säilyy omenien
14087: tärkeäksi katsottavan toimenpiteen jääneen ja marjojen tuore maku ja vitamiinit. Näin
14088: hoitamatta, nimittäin omenien ja marjojen myös saataisiin omenien ja marjojen runsas
14089: jalostamismahdollisuuden. Kuinka helposti käyttö kotitalouksissa mahdolliseksi. Ter-
14090: olisikaan asia hoidettu, jos kiinnitettäisiin veellisen ruokavalion pitäisi sisältää päi-
14091: huomiota jo kauan kotitalousväen mieliä vittäin henkilöä kohti 300 grammaa hedel-
14092: askarruttaneen tuoremehujen valmistus- miä ja marjoja. Kaksi lasillista tuoremehua
14093: organisaation luomiseen. Tämä kävisi par- sisältääkin jo kyseessä olevan hedelmä-
14094: haiten päinsä perustamalla ns. tuoremehu- ja marjamäärän.
14095: asemia. Nykyisin ei ole ollut saatavana- Tuoremehuasemien perustaminen on siksi
14096: kaan asianmukaisia koneita ja välineitä, tärkeä toimenpide, että siihen olisi valtio-
14097: kotimaassa ei niitä valmisteta. Kotitalous- vallan taholta kiinnitettävä vakavaa huo-
14098: väki on syksyisin saanut ammattien- miota. Alkoholiliikkeen voittovarojen myön-
14099: edistämislaitokselta Puutarhaviljelijäin lii- täminen tarkoitukseen olisi erittäin toivot-
14100: ton toimeenpanemilla kursseilla havainto- tavaa.
14101: opetusta tuoremehujen valmistuksessa. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
14102: Siellä on ollut mallikappaleet koneista ja ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
14103: välineistä. Selviö on, että juuri tuoremehu- muksen,
14104: asemia ajatellen on saatava tarpeeksi te- että hallitus kiir:eellisesti tutkitut-
14105: hokkaat koneet ja välineistö. Tuoremehu- taisi, mitä mahdollisuuksia on tuore-
14106: asema olisi sijoitettava suurempiin kylä- mehuasemien perustamiseen käyttä-
14107: yhteisöihin, joista varmaan löytyisi sopivat mällä tarkoitukseen Alkoholiliikkeen
14108: tilat kyseessäolevaan tarkoitukseen. Omena- voittovaro ja.
14109: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
14110:
14111: Laura Brander-Wallin. Aino Malkam.äki. Impi Lukkarinen.
14112: Väinö Tikkaoja. Arvo Sävelä. Martta Salmela-Järvinen.
14113: Tyyne Paasivuori. Elli Nurminen. Eino Raunio.
14114: Unto Suominen. Kaisa Hiilelä. Veikko Helle.
14115:
14116:
14117:
14118:
14119: 38 E 75/56
14120: 298
14121:
14122: VI,39. - Toiv.al. N:o 91.
14123:
14124:
14125:
14126:
14127: Innala ym.: Eläinsuojelulain muuttamisesta nykyisiä oloja
14128: vastaavaksi.
14129:
14130:
14131: E d u s k u n n a ll e.
14132:
14133: Nykyinen eläinsuojelulakimme on monessa kaisemmilta vuosilta muuttuneessa suhtautu-
14134: kohden korjauksen ja uudistuksen tarpeessa. misessa luontokappaleiden suojeluun. Yhteis-
14135: Sen voimaantulosta kuluneet runsaat kaksi- kunnan odotetaan nykyistä enemmän puuttu-
14136: kymmentä vuotta ovat tuoneet siksi paljon van valvovalla kädellään epäkohdiksi katsot-
14137: muutoksia sekä teknillisen että taloudellisen tuihin edellä kosketeltuihin yksilöiden tekoi-
14138: elämän moninaisilla aloilla, etteivät ne ole hin ja laiminlyönteihin. Varsinkin näiden
14139: voineet olla vaikuttamatta myös niihin joka- tekojen ennakolta estämiseksi olisi yhteiskun-
14140: päiväisen elämän ilmiöihin, joiden valvomi- nan valvontamahdollisuuksia nykyisestä te-
14141: nen ja ohjaaminen kuuluu luontokappaleiden hostettava.
14142: suojaamistoimiin. Vaikkakin eräisiin epäkoh- Sanotun perusteella ehdotamme kunnioitta-
14143: tiin on osittain puututtu asetusteitse, kuten vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14144: on tapahtunut mm. eläinten kuljetuksesta sen,
14145: moottoriajoneuvoilla v. 1955 annetuin asetuk-
14146: sin, jää lakiin vielä useassa suhteessa täyden- että hallitus ensi tilassa antaisi
14147: tämisen varaa ja vain itse lain eikä ainoas- Eduskunnalle esityksen laiksi, jossa
14148: taan asetuksen säännöksin korjattavia puut- muuttuneita ja kehittyneitä olosuh-
14149: teellisuuksia. teita vastaavasti eläinsuojelulain eläin-
14150: Edellä kosketeltu kehitys ei ole pysähtynyt ten suojelua turvaavia säännöksiä täy-
14151: ainoastaan aineellisen elämän alalla havaitta- dentämällä ja valvontaa tehostamalla
14152: viin muutoksiin, vaan sen vaikutukset huo- poistettaisiin siinä nykyisin vallitsevat
14153: mataan myös yleisessä ajattelutavassa ja ai- puutteellisuudet.
14154: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
14155:
14156: Aune Innala. Artturi Tienari.
14157: Johannes Wirtanen. Saara Forsius.
14158: R. Hallberg. Irma Hamara.
14159: Martti Salminen. Erkki Koivisto.
14160: Juho Tenhiälä. Niilo Honkala.
14161: 299
14162:
14163: VI,40. - Toiv.al. N: o 92.
14164:
14165:
14166:
14167:
14168: Väänänen ym.: Tutkimuksen suorittamisesta nautaeläinten
14169: punatautituhojen ehkäisemiseksi.
14170:
14171:
14172: E d u s k u n n a ll e.
14173:
14174: Monin paikoin maassamme esiintyvä nau- Suomessa, siis varsinaisella punatautialueella,
14175: taeläinten punatauti aiheuttaa karjanomista- ovat sangen suuret ja eläinlääkäreitä näin
14176: jille varsin suuria taloudellisia tappioita. ollen harvassa, tulevat heidän matkakustan-
14177: Erikoisesti Itä-Suomessa, missä yleisesti ol- nuksensa arveluttavan korkeiksi. Tämä on
14178: laan vielä pakotettuja pitämään lehmiä met- omiaan viivyttämään vähävaraisia lehmän-
14179: sälaitumilla, on punatauti saanut tuhoisat omistajia eläinlääkäriin turvautumasta.
14180: mittasuhteet, mutta myös muilla seuduilla on Koska tähän mennessä ei vielä ole löydetty
14181: punataudin yleisyys johtanut raskaisiin me- täysin tehokkaita menetelmiä punataudin eh-
14182: netyksiin. Esimerkkinä punataudin levinnei- käisemiseksi, olisi kohtuullista, että valtio-
14183: syydestä voidaan mainita muutamissa eläin- valta osallistuisi punataudista aiheutuviin
14184: lääkäripiireissä sattuneet punatautitapaukset kustannuksiin ja että taistelu punatautia
14185: vuosina 1953-1955: Heinävesi 520, Joensuu vastaan saataisiin valtiovallan toimesta nv-
14186: 729, Juankoski 849, Kuopio 473, Lappeen- kyistä tehokkaammaksi. ·
14187: ranta 761, Suonenjoki 694, Riihimäki 725, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14188: Luopioinen 762, jne. Koko maassa oli edellä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14189: mainittuina vuosina tilastojen mukaan muksen,
14190: 12 366 punatautitapausta, mutta kuten ym-
14191: märrettävää, esiintyneistä tautitapauksista että hallitus kiireellisesti selvityt-
14192: vain osa tulee eläinlääkärien tietoon ja sitä täisi, millä tavoin nautaeläinten puna-
14193: kautta tilastoihin. tautituhoja voitaisiin ehkäistä, ja tä-
14194: Punataudin menestykselliseksi hoitamiseksi män perusteella antaisi asiasta tar-
14195: on välttämätöntä, että eläinlääkärin apu on peelliseksi katsomansa esityksen Edus-
14196: mahdollisimman pian käytettävissä. Kun kunnalle.
14197: kuitenkin eläinlääkäripiirit varsinkin Itä-
14198: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
14199:
14200: Hilja Väänänen. Eeli Erkkilä. Väinö Rankila.
14201: Marja Lahti. J. F. Pöykkö. Kustaa Tiitu.
14202: Sylvi Halinen. Matti Mattila. Wiljam Sarjala.
14203: Vieno Simonen. Toivo Antila. Esa Koivusilta.
14204: Yrjö Sinkkonen. Onni Mannila. Atte Pakkanen.
14205: Eino E. Heikura. Tahvo Rönkkö. Artturi Jämsen.
14206: Mikko Hult. Arvi Ikonen. Martti SalolU1en.
14207: VALTIOPÄIVÄT
14208: 1956
14209:
14210: LIITTEET
14211: VII
14212:
14213: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
14214: TOIVOMUSALOITTEET
14215:
14216:
14217:
14218:
14219: HELSINKI 1956
14220: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
14221: j
14222:
14223: j
14224:
14225: j
14226:
14227: j
14228:
14229: j
14230:
14231: j
14232:
14233: j
14234:
14235: j
14236:
14237: j
14238:
14239: j
14240:
14241: j
14242:
14243: j
14244:
14245: j
14246: Kunnallislakien, pakkolunastuslain, kaivoslain ja kalastuslain muutta-
14247: mista sekä uuden vesioikeuslain jouduttamist~ ym. koskevia laki- ja
14248: toivomusaloitteita.
14249: 305
14250:
14251: VII,l. - Lak.al. N: o 29.
14252:
14253:
14254: Haapanen ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kau-
14255: pungissa ja maalaiskuntai11, kunMllishallinnosta anfl,ettu-
14256: jen asetusten muuttamisegta.
14257:
14258: E d u s k u n n a 11 e.
14259:
14260: Nykyinen kumialUsverotusta koskeva lain- Eri kunnissa on käytetty erilaista menet-
14261: säädäntö poikkeaa monessa suhteessa valtion- telyä päivärahan verovapauteen nähden. Toi-
14262: verotusta koskevasta lainsäädännöstä. Tästä sissa kunnissa on normaalinen päiväraha
14263: erilaisuudesta johtuen muodostuu kunnallis- katsottu verovapaaksi, toisissa taas sitä on
14264: verotus pientuloisille huomattavasti raskaam- pidetty osittain veronalaisena. Säännöksiä
14265: maksi kuin valtionverotus ja on nykyisellään, olisi syytä selventää niin, että palkansaajat
14266: välillisten verojen ohella vähävaraisia väestö- olisivat verovapaita saamistaan päivärahoista
14267: piirejä eniten rasittava veromuoto. Kansa- ainakin siihen rajaan asti, kun ne eivät ylit-
14268: laiset ovat jo kauan odottaneet verolakiuudis- täisi virkamiehille kulloinkin maksettavia
14269: tusta, jolla myös kunnallisverotuksessa olevat päivärahoja. Jos päivärahat ylittävät voi-
14270: epäkohdat voitaisiin korjata. Koska uudella massa olevien säännösten mukaan virkamie-
14271: verolailla tuskin on edellytyksiä, vaikka se hille maksettavan päivärahan, olisi ylimene-
14272: annettaisiin nopeastikin, tulla voimaan niin, vää osaa pidettävä veronalaisena tulona.
14273: että se koskisi jo vuoden 1956 tuloja, olisi Tämä korjaus aikaansaisi sen, että kaikki
14274: syytä pahimmat puutteet ja epäkohdat kor- palkansaajaryhmät tulisivat päivärahojen
14275: jata jo ennen verolain valmistumista. verovapauteen nähden samanarvoiseen ase-
14276: Nykyisten kunnallisverotusta koskevien maan.
14277: säännösten mukaan saa vähentää verotetta- Kiinteistöstä saadun eläkkeen verotuk-
14278: vista tuloista maasta suoritetut vuokramak- sessa on käytäntö viime vuosina ollut kovasti
14279: sut, lukuunottamatta valtiolta vuokrattuja erilainen. Toisinaan on kiinteistöstä saatu
14280: maita. Käsityksemme mukaan pitäiSi lakiin eläke katsottu veronalaiseksi ja toisinaan taas
14281: tehdä sellainen muutos, että myös valtion- verovapaaksi. Koska on kohtuutonta, että
14282: maista suoritetut vuokramaksut saataisiin varsinkin vanhusten maatalouskiinteistöstä
14283: vähentää verotettavista tuloista kuten muut- saarnat eläkkeet katsotaan veronalaiseksi, olisi
14284: kin maanvuokrat. Näin poistuisi se epäoikeu- syytä kunnallisverotuksessakin ottaa sama
14285: denmukaisuus, jonka alaisia ovat olleet ne käytäntö, mikä on vakiintunut valtionvero-
14286: vuokraajat, joiden maat ovat valtion omis- tuksessa, jonka mukaan eläkkeen saajaa
14287: tamia. ei veroteta saamastaan eläkkeestä, mutta ei
14288: Suurta tyytymättömyyttä on myös herät- myöskään eläkkeen maksaja saa sitä tulois-
14289: tänyt se, että kiinnitettyjen velkain koroista taan vähentää.
14290: on myönnetty enintään 15 000 markan vä-
14291: hennysoikeus. Mainittu vähennykseen oikeut- Aikaisemmin olivat tapaturmakorvaukset
14292: tava määrä ei muuttuneen rahanarvon vuoksi verovapaita, mutta vuodesta 1952 alkaen ne
14293: enää tee oikeutta vähävaraisille pienviljeli- on katsottu veronalaisiksi. Huomioon ottaen
14294: jöille eikä omakotitalon omistajille, jonka tapaturman ja sairauden aiheuttamat monet
14295: vuoksi tätä vähennysoikeutta olisi välttä- haitat, olisi mielestämme oikein ja kohtuul-
14296: mättä kordtettava. Muuttamalla säännöksiä lista, että tapaturmakorvaukset pidettäisiin
14297: niin, että kiinnitettyjen velkain korkoja sal- verovapaina aikaisemman käytännön mukai-
14298: litaan vähentää 75 000 markan määrään asti sesti.
14299: kokonaan ja sen yli menevältä osalta puolet, Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14300: mutta ei kuitenkaan kokonaisuudessaan yli
14301: 100 000 markan, tulisivat pienviljelijät ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14302: omakotitalojen omistajat saamaan oikeuden vat lakiehdotukset:
14303: kaikkien velkain korkojensa vähentämiseen.
14304: 39 E 75/56
14305: VII,l. - Kunnallisverotus.
14306:
14307:
14308:
14309:
14310: Laki
14311: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
14312: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi-
14313: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § : n 1) ja 2) kohta, sellaisena kuin 1)
14314: kohta on 30 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (980/47) ja 2) kohta 13 päivänä
14315: toukokuuta 1955 annetussa laissa (245/55), näin kuuluviksi:
14316: 55 §. tai irtaimen omaisuuden satunnaisesta luovu-
14317: tuksesta saatu voitto, jonka luovuttaja on
14318: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- saanut ostamalla tai vaihtamalla tahi muulla
14319: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi irtai- niihin verrattavalla saannolla vastiketta vas-
14320: men pääoman, viran, liikkeen tai työtoimen taan, jos se on ollut luovuttajan omana, kiin-
14321: taikka hänen nauttimansa eläkkeen, eläke- teä kymmentä ja irtain viittä vuotta lyhyem-
14322: rahan, armovuoden tai muun sellaisen etuu- män ajan, muusta samanlaisesta luovutuk-
14323: den rahaksi arvioidusta tuotosta sekä siitä sesta syntynyt tappio kuitenkin voitosta vä-
14324: määrästä, minkä verran hänen omaisuutensa hennettynä. Tuloista ei saa lukea pois vero-
14325: muutoin on lisääntynyt lahjan, perinnön, velvollisen ja hänen perheensä elantokustan-
14326: testamentin, sääntöperinnön ynnä muun sel- nuksia, joihin myös luetaan asunnon vuokra
14327: laisen kautta, luetaan pois tarpeelliset vuo- sekä verovelvollisen itseään varten pitämän
14328: tuiset kunnossapito- ja käyttökustannukset, palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä mitä
14329: työpaikat, kohtuulliset arvonvähennykset, muuta on niihin verrattavaa. Ålköön luet-
14330: maasta suoritetut vuokramaksut sekä kiinnit- taka pois sitäkään, mitä verovelvollinen on si-
14331: tämättömäin velkain korot sekä kiinnitetty- joittanut uudisrakennuksiin ja uudisviljelyk-
14332: jen velkain koroista 75 000 markkaa sekä sen siin tai liikkeensä laajentamiseksi koneisiin
14333: yli menevältä osalta puolet, kuitenkin enin- ynnä muuhun sellaiseen.
14334: tään 100 000 markkaa. Verosta vapaa on 2) Verotettavana tulona ei ole pidettävä
14335: kuitenkin, mitä on saatu naimaosana, huo- stipendiä tai matka-apurahaa, joka on an-
14336: menlahjana tai etuosana jakamattomasta pe- nettu tieteellisiä tai taiteellisia opintoja tai
14337: sästä tai myötäjäisinä, niin myös lahja, pe- tieteellisiä tutkimuksia varten, ei myöskään
14338: rintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka on päivärahaa tai sitä, mitä valtio tai muu jul-
14339: tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää tai kinen yhdyskunta on myöntänyt tilapäisestä
14340: alenevaa polvea olevalle perilliselle. Tuloksi tehtävästä johtuvien erityisten kustannusten
14341: on myös luettava rahaksi arvioituna se etu, peittämiseksi. Päiväraha ei ole kuitenkaan
14342: joka verovelvollisella on ollut omaan tai per- verovapaa siltä osalta, joka ylittää voimassa
14343: heensä tarpeeseen käytetystä omasta tai va- olevien säännösten mukaan valtion virkamie-
14344: paasta asunnosta, niin myös se työ, minkä hille maksettavan päivärahan.
14345: verovelvollisen kotona olevat lapset tahi Verotettavana tulona ei myöskään pidetä
14346: muut perheenjäsenet, hänen vaimoansa lu- kiinteistöstä saatua eläkettä, kansaneläkettä,
14347: kuunottamatta, ovat tehneet verovelvollisen uudis- ja laidunraivauspalkkiota, eikä myös-
14348: talouden hyväksi, ellei heitä erikseen vero- kään korvausta, mikä on kertakaikkisena tai
14349: teta, kuitenJ,dn huomioon ottaen kunkin per- jatkuvana suoritettu sotapalveluksesta taikka
14350: heenjäsenen kohdalta ne vähennykset, jotka muuten sotatoimesta tahi työntekijälle työstä
14351: tämän pykälän kolmannessa ja neljännessä aiheutuneen ruumiinvamman, sairauden tahi
14352: kohdassa mainitaan. Niin ikään on tuloksi kuolemantapauksen johdosta joko valtion tai
14353: luettava, mitä verovelvollinen on osinkona yleishyödyllisten yhtymäin varoista taikka
14354: saanut osakeyhtiöstä tai osuuskunnasta, työntekijäin tapaturmakorvauksen perus-
14355: vaikka sille osakeyhtiölle tai osuuskunnalle teella vahingoittuneelle tai sairastunealle it-
14356: olisikin pantu kunnallisveroa, sekä satunnai- selleen taikka hänen omaisilleen.
14357: set voitot, niihin luettuna sellaisen kiinteän
14358: vn,l. - Haapanen ym. 307
14359:
14360:
14361:
14362: Laki
14363: maalaiskuntain kunnallisba.llinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
14364: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
14365: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §:n 7) ja 8) kohta, 7) kohta sellaisena
14366: kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (981/47) ja 8) kohta sellaisena
14367: kuin se on 13 päivänä toukokuuta 1955 annetussa laissa (246/55), näin kuuluviksi:
14368: 82 §. päivärahaa tai sitä, mitä valtio tai muu jul-
14369: kinen yhdyskunta on myöntänyt tilapäisestä
14370: 7) Tulosta on oikeus vähentää maasta suo- tehtävästä johtuvien erityisten kustannusten
14371: ritetut vuokramaksut, kiinnittämättömäin peittämiseksi. Päiväraha ei ole kuitenkaan
14372: velkain korot sekä kiinnitettyjen velkain ko- verovapaa siltä osalta, joka ylittää voimassa
14373: roista 75 000 markkaa sekä sen yli menevältä olevien säännösten mukaan valtion virkamie-
14374: osalta puolet, kuitenkin enintään 100 000 hille maksettavan päivärahan.
14375: markkaa. Sitävastoin ei saa lukea pois vero- Verotettavana tulona ei myöskään pidetä
14376: velvollisen ja hänen perheensä elantokustan- kiinteistöstä saatua eläkettä, kansaneläkettä,
14377: nuksia, joihin myös luetaan asunnon vuokra uudis- ja laidunraivauspalkkioita, ei myös-
14378: sekä verovelvollisen itseään varten pitämän kään korvausta, mikä on kertakaikkisana tai
14379: palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä mitä jatkuvana suoritettu sotapalveluksesta taikka
14380: muuta on niihin verrattavaa. Älköön luet- muuten sotatoimesta tahi työntekijälle työstä
14381: tako pois sitäkään, mitä verovelvollinen on aiheutuneen ruumiinvamman, sairauden tahi
14382: sijoittanut uudisrakennuksiin ja uudisvilje- kuolemantapauksen johdosta joko valtion tai
14383: lyksiin tai liikkeensä laajentamiseksi konei- yleishyödyllisten yhtymäin varoista taikka
14384: siin ynnä muuhun sellaiseen. työntekijäin tapaturmakorvauksen perus-
14385: 8) V erotettavana tulona ei ole pidettävä teella vahingoittuneelle tai sairastuneelle it-
14386: stipendiä tai matka-apurahaa, joka on an- selleen taikka hänen omaisilleen.
14387: nettu tieteellisiä tai taiteellisia opintoja tai
14388: tieteellisiä tutkimuksia varten, ei myöskään
14389:
14390: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
14391:
14392: Kaino Haapanen. Toivo Niiranen.
14393: Eino Tainio. Pentti Liedes.
14394: 308
14395:
14396: vn,2. - Lak.al. N: o so.
14397:
14398:
14399:
14400: Jumilla. ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kau-
14401: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettu-
14402: jen asetusten muuttamisesta.
14403:
14404:
14405: Eduskunnalle.
14406:
14407: Kunnallisverotuksessa saadaan korkome. suurempi veronkantokyky ja että monet maa-
14408: noista, jotka verovelvollisella on ollut kiinni- talouskiinteistöt saattaisivat muuten jäädä
14409: tysvakuutta vastaan otetuista veloista, vä- melkein kokonaan verosta vapaiksi. Toimitta-
14410: hentää 1 500 markkaa, jos korkojen määrä miensa tutkimusten perusteella on vuonna
14411: on alle 3 000 markan, ja muussa tapauksessa 1948 uutta verolakia valmistelemaan asetettu
14412: puolet, kuitenkin enintään 15 000 markkaa. komitea kuitenkin todennut, ettei mainituilla
14413: Korot ovat yleensä tulon hankkimisesta perusteilla ole väitettyä merkitystä ja ehdot-
14414: aiheutuneita kuluja, jotka ennen veron tanut lakia siten muutettavaksi, että kiinni-
14415: määräämistä tulisi saada tulosta vähentää. tettyjen velkojen korot asetettaisiin myös
14416: Kunnallisverotuksessa joutuu verovelvollinen, kunnallisverotuksessa samaan asemaan kuin
14417: jolla on kiinnitettyjä velkoja, kuitenkin suo- muutkin korot. Sama muutos sisältyi myös
14418: rittamaan veroa todellista tuloaan suurem- siihen hallituksen esitykseen v;erolaiksi, joka
14419: masta määrästä. Seurauksena on myös, että annettiin eduskunnalle vuonna 1952, mutta
14420: luoton tarvitsijat yleisesti käyttävät takaus- joka eduskunnan hajoittamisen vuoksi vuonna
14421: vakuutta, vaikka heillä olisi kiinteätäkin 1954 raukesi. Kun hallitus ei vielä ole an-
14422: omaisuutta vakuudeksi. · Takauksien yleisty- tanut uutta esitystä verolaiksi ja verolakien
14423: mistä kiinnitysten kustannuksella ei ole !'cn- kokonaisuudistus näyttää yhä lykkääntyvän,
14424: kään vuoksi pidettävä suotavana, että velal- olisi kiinnitettyjen velkojen korkojen vähen-
14425: lisen joutuessa maksuvaikeuksiin sidotaan ta- nyskelpoisuuden suhteen vallitseva epäkohta
14426: kaajat velkaisten naapuriensa kanssa samaan erikseen korjattava, minkä vuoksi ehdo-
14427: kohtaloon. tamme,
14428: Perusteina kiinnitettyjen velkojen vähen-
14429: nysoikeuden rajoittamiselle on esitetty, että että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14430: kiinteällä omaisuudella on muita tulolähteitä vat lakiehdotukset:
14431:
14432:
14433:
14434: Laki
14435: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
14436: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
14437: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: n 1 kohta, sellaisena kuin se on saman
14438: asetuksen muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (980/47), näin kuu-
14439: luvaksi:
14440: 55 §. rahan, armovuoden tai muun sellaisen etuu-
14441: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- den rahaksi arvioidusta tuotosta sekä siitä
14442: datettava seuraavia säännöksiä: määrästä, minkä verran hänen omaisuutensa
14443: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- muutoin on lisääntynyt lahjan, perinnön,
14444: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi irtai- testamentin, sääntöperinnön ynnä muun sel-
14445: men pääoman, viran, liikkeen tai työtoimen laisen kautta, luetaan pois tarpeelliset vuo-
14446: taikka hänen nauttimansa eläkkeen, eläke- tuiset kunnossapito- ja käyttökustannukset,
14447: VII,2. - Junnila ym. 309
14448:
14449: työpaikat, kohtuulliset arvonvähennykset, tai osuuskunnasta, vaikka sille osakeyhtiölle
14450: maasta, paitsi valtion omistamasta, suorite- tai osuuskunnalle olisikin pantu kunnallis-
14451: tut vuokramaksut sekä velkain korot. V e- veroa, sekä satunnaiset voitot, niihin luet-
14452: rosta vapaa on kuitenkin, mitä on saatu tuna sellaisen kiinteän tai irtaimen omai-
14453: naimaosana, huomenlahjana tai etuosana suuden satunnaisesta luovutuksesta saatu
14454: jakaniattomasta pesästä tai myötäjäisinä, niin voitto, jonka luovuttaja on saanut ostamalla
14455: myös lahja, perintö, testamentti tahi sääntö- tai vaihtamalla tahi muulla niihin verratta-
14456: perintö, joka on tullut puolisolle tahi suo- valla saannolla vastiketta vastaan, jos se on
14457: raan ylenevää tai alenevaa polvea olevalle ollut luovuttajan omana, kiinteä kymmentä
14458: perilliselle. Tuloksi on myös luettava ra- ja irtain viittä vuotta lyhyemmän ajan,
14459: haksi arvioituna se etu, joka verovelvollisella inuu.Sta samanlaisesta luovutuksesta syntynyt
14460: on ollut oman tai perheensä tarpeeseen käy- tappio kuitenkin voitosta vähennettynä. Tu-
14461: tetystä omasta tai vapaasta asunnosta, niin loista ei saa lukea pois verovelvollisen ja· hä-
14462: myös se työ, minkä verovelvollisen kotona nen perheensä elantokustannuksia, joihin
14463: olevat lapset tahi muut perheenjäsenet, hä- myös luetaan asunnon vuokra sekä verovel-
14464: nen vaimoansa lukuun ottamatta, ovat teh- vollisen itseään varten pitämän palvelusväen
14465: neet verovelvollisen talouden hyväksi, ellei palkkaus ja elatus ynnä mitä muuta on nii-
14466: heitä erikseen veroteta, kuitenkin huomioon hin verrattavaa. Älköön luettako pois sitä-
14467: ottaen kunkin perheenjäsenen kohdalta ne kään, mitä verovelvollinen on sijoittanut
14468: vähennykset, jotka tämän pykälän kolman- uudisrakennuksiin ja uudisviljelyksiin tai
14469: nessa ja neljännessä kohdassa mainitaan. liikkeensä laajentamiseksi koneisiin ynnä
14470: Niin ikään on tuloksi luettava, mitä vero- muuhun sellaiseen.
14471: velvollinen on osinkona saanut osakeyhtiöstä
14472:
14473:
14474:
14475:
14476: Laki
14477: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muutta.miaesta.
14478: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
14479: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n 7 kohta, sellaisena kuin se on saman
14480: asetuksen muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (981/47), näin
14481: kuuluvaksi:
14482: 82 §. taan asunnon vuokra sekä verovelvollisen
14483: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- itseään varten pitämän palvelusväen palk-
14484: datettava seuraavia säännöksiä: kaus ja elatus ynnä mitä muuta on niihin
14485: verrattava. Älköön luettako pois sitäkään,
14486: 7) Tuloista on oikeus vähentää maasta, mitä verovelvollinen on sijoittanut uudisra-
14487: paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuokra- kennuksiin ja uudisviljelyksiin tai liikkeensä
14488: maksut sekä velkain korot. Sitä vastoin ei laajentamiseksi koneisiin ynnä muuhun sel-
14489: saa lukea pois verovelvollisen ja hänen per- laiseen.
14490: heensä elantokustannuksia, joihin myös Iue-
14491:
14492: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
14493:
14494: T. Junnila. T. A. Wiherheimo.
14495: Päiviö Hetemäki. .Erkki Koivisto.
14496: 310
14497:
14498: vn,s. - Lak.ai. N: o 31.
14499:
14500:
14501: Leinonen ym.: Ehdotukset laeiksi kunnaUiskallituksesta ka~
14502: pungissa ja maalaiskuntain k1J,nnalliskaUinnosta annettu-
14503: jen asetusten muuttamisesta.
14504:
14505:
14506: Eduskunnalle.
14507:
14508: Eduskunta lausui jo joulukuun 16 päivänä velvollisen veronmaksukykyisyyden kannalta
14509: 1947 hallitukselle toivomuksen, ,että Hallitus ei ole mitään eroa sillä, minkälaatuinen on
14510: kiireellisesti antaisi Eduskunnalle esityksen laina, josta hänen on korkoja suoritettava,
14511: kunnallisverolakien muuttamisesta siten, että loukkaa tämä vähennysoikeuden rajoitus ve-
14512: kiinnitettyjen velkojen korkojen vähennys- rotukselle asetettua ensisijaista vaatimusta,
14513: määriä korotettaisiin rahan arvon alenemista että vero on määrättävä kunkin veronmaksu-
14514: vastaavasti". Hallitus ei kuitenkaan vielä- kyvyn mukaan. Uutta verolakia valmistellut
14515: kään, vaikka jo yli 8 vuotta on kulunut komitea on myös todennut tutkimuksissaan,
14516: tästä eduskunnan lausumasta, ole ryhtynyt ettei tämän ylärajan poistamisella ole mitään
14517: toimenpiteisiin kiinnitettyjen velkojen kor- oleellista vaikutusta kuntien talouteen, niin-
14518: kojen vähennysoikeuden ylärajan korottami- kuin on haluttu väittää, sillä se korottaisi
14519: seksi. Kun rahan arvo näiden vuosien ai- veroäyrin hintaa vain 1 prosentilla.
14520: kana on yhä alentunut, on seurauksena ollut Kun näin ollen kunnallistaloudelliset syyt
14521: tämän epäkohdan muodostuminen entistä ki- eivät vaadi kiinnitettyjen lainojen korkojen
14522: peämmäksi. vähennysoikeuden rajoittamista ja kun ny-
14523: Uutta verolakia valmistellut komitea on kyinen yläraja aikaansaa ilmeistä epäoikeu-
14524: kiinnittänyt myös huomiota siihen, että kun- denmukaisuutta verorasituksen jakautumi-
14525: nallisverotuksessa kiinnitettyjen velkojen sessa, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
14526: korkojen vähentämisoikeuden yläraja on yhä jo aikaisemmin lausumaan toivomukseen vii-
14527: vain 15 000 markkaa, sensijaan että nämä taten,
14528: korot saadaan vähentää verotettavasta tu-
14529: losta valtionverotuksessa kokonaan ja että että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
14530: kunnallisverotuksessa muitten lainojen korot lakiehdotukset:
14531: ovat kokonaan vähennyskelpoisia. Kun vero-
14532:
14533:
14534:
14535: Laki
14536: kunnallishallituksesta. kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
14537: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi-
14538: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § :n 1 kohta, sellaisena kuin se on 30
14539: päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (980/47), näin kuuluvaksi:
14540: 55 §. rahaksi arvioidusta tuotosta sekä siitä mää-
14541: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- rästä, minkä verran hänen omaisuutensa
14542: datettava seuraavia säännöksiä: muutoin on lisääntynyt lahjan, perinnön, tes-
14543: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- tamentin, sääntöperinnön ynnä muun sellai-
14544: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi irtai- sen kautta, luetaan pois tarpeelliset vuotui-
14545: men pääoman, viran, liikkeen tai työtoimen set kunnossapito- ja käyttökustannukset,
14546: taikka hänen nauttimansa eläkkeen, eläkera- työpaikat, kohtuulliset arvonvähennykset,
14547: han, armovuoden tai muun sellaisen etuuden maasta, paitsi valtion omistamasta, suoritetut
14548: VII,S. - Leinonen ym. 311
14549:
14550: vuokramaksut ja velkain korot. Verosta va- olisikin pantu kunnallisveroa, sekä satunnai-
14551: paa on kuitenkin, mitä on saatu naimaosana, set voitot, niihin luettuna sellaisen kiinteän
14552: huomenlahjana tai etuosana jakamattomasta tai irtaimen omaisuuden satunnaisesta luovu-
14553: pesästä tai myötäjäisinä, niin myös lahja, tuksesta saatu voitto, jonka luovuttaja on
14554: perintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka saanut ostamalla tai vaihtamalla tahi muulla
14555: on tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää tai niihin verrattavalla saannolla vastiketta vas-
14556: alenevaa polvea olevalle perilliselle. Tuloksi taan, jos se on ollut luovuttajan omana, kiin-
14557: on myös luettava rahaksi arvioituna se etu, teä kymmentä ja irtain viittä vuotta lyhyem-
14558: joka verovelvollisella on ollut oman tai per- män ajan, muusta samanlaisesta luovutuk-
14559: heensä tarpeeseen käytetystä omasta tai va- sesta syntynyt tappio kuitenkin voitosta vä-
14560: paasta asunnosta, niin myös se työ, minkä hennettynä. Tuloista ei saa lukea pois vero-
14561: verovelvollisen kotona olevat lapset tahi velvollisen ja hänen perheensä elantokustan-
14562: muut perheenjäsenet, hänen vaimoansa lu- nuksia, joihin myös luetaan asunnon vuokra
14563: kuun ottamatta, ovat tehneet verovelvollisen sekä verovelvollisen itseään varten pitämän.
14564: talouden hyväksi, ellei heitä erikseen vero- palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä mitä
14565: teta, kuitenkin huomioon ottaen kunkin per- muuta on niihin verrattavaa. Älköön luet-
14566: heenjäsenen kohdalta ne vähennykset, jotka tako pois sitäkään, mitä verovelvollinen on
14567: tämän pykälän kolmannessa ja neljännessä sijoittanut uudisrakennuksiin ja uudisvilje-
14568: kohdassa mainitaan. Niin ikään on tuloksi lyksiin tai liikkeensä laajentamiseksi konei-
14569: luettava, mitä verovelvollinen on osinkona siin ynnä muuhun sellaiseen.
14570: saanut osakeyhtiöstä tai osuuskunnasta,
14571: vaikka sille osakeyhtiölle tai osuuskunnalle
14572:
14573:
14574:
14575:
14576: Laki
14577: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
14578: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
14579: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § : n 7 kohta, sellaisena kuin se on 30 päi-
14580: vänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (981/47), näin kuuluvaksi:
14581: 82 §. asunnon vuokra sekä verovelvollisen itseään
14582: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- varten pitämän palvelusväen palkkaus ja ela-
14583: datettava seuraavia säännöksiä: tus ynnä mitä muuta on niihin verrattava.
14584: Älköön luettako pois sitäkään, mitä verovel-
14585: 7) Tuloista on oikeus vähentää maasta, vollinen on sijoittanut uudisrakennuksiin ja
14586: paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuokra- uudisviljelyksiin tai liikkeensä laajentami-
14587: maksut ja veikmn korot. Sitä vastoin ei saa seksi koneisiin ynnä muuhun sellaiseen.
14588: lukea pois verovelvollisen ja hänen perheensä
14589: elantokustannuksia, joihin myös luetaan
14590: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
14591:
14592: Armas Leinonen. Artturi Tienari. Aukusti Pasanen.
14593: Helge Miettunen. Leo I. Mattila. Armi Hosia.
14594: Harras Kyttä. Esa Kaitila. Aare Leikola.
14595: Irma Karvikko. Kaarlo Kajatsalo. Eino Saari.
14596: Juho Tenhiälä.
14597: 312
14598:
14599: VJI,4. - ·Lagmot. N: o 32.
14600:
14601:
14602:
14603: Öhman m. fl.: F'örslag till lagar om ändring av förord-
14604: ningarna angående kommunalförvaltning i stad och kom-
14605: munalförvaltning på landet.
14606:
14607:
14608: T i ll R i k s d a g e n.
14609:
14610: Den mycket efterlängtade propositionen medgiva endast ett avdrag om sammanlagt
14611: om :py skattelag låter allt ännu vänta på 60 000 mark, medan motsvarande bestäm-
14612: si.g. Det förfaller numera troligt, att om melser vid statsbeskattning äro mycket libe-
14613: också lagförslaget överlämnas åt riksdagen, ralare och därtill blivit genom ovannämnda
14614: detsamma icke vidare under denna riksdags- nya lagsti:ftning avsevärt utvidgade. Så-
14615: pe:riod hinner slutbehandlas och sålunda lunda äro enbart läkar- och läkemedelskost-
14616: bliva lag. ·Regeringen själv synes insett detta, nader avdragsgilia upp till 60 000 mark för
14617: att döma av de iclre obetydliga sociala för- ensamstående person, medan i avdrag :för
14618: bättringar som in:fördes i den temporära övriga sjukkostnader kan beviljas högst
14619: inkomst- och :förmögenhetsskattelagen som 100 000 mark. För den kommunala beskatt-
14620: senaste höst godkändes. Lika önskvärda re- ningen har i detta avseende ingen ändring
14621: :former i den kommunala skattelagen ha gjorts sedan lagens tillkomst 1948. In:flatio-
14622: emellertid lämnats på långbänlren. nens stora inverkan har sålunda här icke
14623: Ett sådant speciellt den åldrande med- observerats. Då ingen som helst orsak :före-
14624: borgaren betungande :fel är att de avdrag, ligger att hålla den kommunala beskatt-
14625: som inom ramen :för kommunaltaxeringen ningen av gamla och sjuka på ett annat
14626: äro tillåtna tili :följd av nedsatt skattebetal· plan än statsbeskattningen, bör avdraget för
14627: nings:förmåga och andra orsaker, ä:ro mind:re den kommunala beskattningen höjas tili
14628: och snävare tilltagna än vid statsbeskatt- samma belopp som :för statsbeskattningen
14629: ningen. 55 § 4 a mom. i :förordningen angå- eller :från 60 000 mark tili 100 000 mark.
14630: ende kommunal:förvaltning i stad (828/48) Hänvisande tili ovanstående föreslås,
14631: ~ch 82 § 10 a. mom. i :förordningen angående
14632: kommunal:förvaltning på la.ndet (829/48) att Riksdagen måtte antaga följande
14633: lagförslag:
14634:
14635:
14636:
14637: Lag
14638: om ändring av förordningen angående kommunalförvaltning i stad.
14639: I enlighet med Riksdagens beslut skall 4 a punkten i 55 § i :förordningen den 8
14640: december 1873 angående kommunalförvaltning i stad, sådan den lyder i lagen den 3
14641: december 1948 om ändring av samma förordning (824/48), erhålla :följande ändrade
14642: lydelse:
14643: 55 §. :fall eUer invaliditet, förlust av tjänst eller
14644: Vid taxering av beslrattningsbar inkomst arbetsplats eller annan sådan orsak väsent-
14645: skola :följande sta.dga:pden iakttagas: ligen nedgått, kan från inkomsten avdragas
14646: högst etthundrasextiotusen mark. Från av-
14647: 4 a) Har skattskyldig persons skattebetal- liden persons inkolllSt kan efter prövning
14648: ningsförmåga genom underhåll av nära an- avdrag göras eller hans dödsbo beviljas
14649: förvant eller till :följd av egen eller när- fullständig befrielse från skatt, därest han
14650: stålende persons ålderdom, sjukdom, olycks- efterlämnat änka, oförsörjda barn eller
14651: VII,4. - öhman ym. 313
14652:
14653: andra arvingar, vilka :för sin :försörjning Denna lag tillämpas :första gängen vid den
14654: varit beroende av hans :förtjänst. kommunalbeskattning, som :förrättas på
14655: grund av 19. . ärs inkomster.
14656:
14657:
14658:
14659:
14660: Lag
14661: om ändring av förordningen angående kommunalförvaltning på landet.
14662: I enlighet med Riksdagens beslut skall 10 a punkten i 82 § i :förordningen den 15
14663: juni 1898 angäende kommunal:förvaltning pä landet, sädan den lyder i lagen den 3
14664: december 1948 om ändring av samma :förordning (829/48), erhälla :följande ändrade
14665: lydelse:
14666: 82 §. liden persons inkomst kan e:fter prövning
14667: Vid taxering av beskattningsbar inkomst avdrag göras eller hans dödsbo beviljas.
14668: skola :följande stadganden iakttagas :fullständig be:frielse :frän skatt, därest han
14669: e:fterlämnat änka, o:försörjda barn eller
14670: 10 a) Har skattskyldig persons skattebe- andra arvingar, vilka :för sin :försörjning
14671: talnings:förmäga genom underhäll av nära varit beroende av hans :förtjänst.
14672: an:förvant eller till :följd av egen eller när-
14673: stående persons älderd<>m, sjukdom, olycks-
14674: :fall eller invaliditet, :förlust av tjänst eller
14675: arbetsplats eller annan sädan orsak väsent- Denna lag tillämpas :första gången vid
14676: ligen nedgätt, kan :från inkomsten avdragas den kommunalbeskattning, som förrättas på
14677: högst etthundrasextiotusen mark. Frän av- grund av 19 .. års inkomst.
14678:
14679: Helsingfors den 8 :februari 1956.
14680:
14681: C. A. Öhman. Kurt Nordfors.
14682:
14683:
14684:
14685:
14686: 40 E 75/56
14687: :314
14688:
14689: VTI,4.- Lak.al. N:o 32.
14690: Suomennos.
14691:
14692:
14693:
14694: Öhman ym.: Ehdot'likset laeiksi kunnallishallituksesta kau-
14695: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettu-
14696: jen asetusten muuttamisesta.
14697:
14698:
14699: Eduskunnalle.
14700:
14701: Suuresti kaivattua esitystä uudesta vero- taan yhteensä 60 000 markan vähennys, kun
14702: laista saadaan yhä edelleen odottaa. Nyt- taas vastaavat säännökset valtionverotuksessa
14703: temmin tuntuu luultavalta, että vaikka laki- ovat paljon vapaamielisemmät ja niitä on
14704: 'El.Sitys annettaisiinkin eduskunnalle, sitä ei lisäksi huomattavasti laajennettu edellä mai-
14705: ehditä enää tällä eduskuntakaudella käsitellä nitulla lainsäädännöllä. Siten ovat yksin lää-
14706: loppuun eikä siitä siis ehdi tulla lakia. Hal- käri- ja lääkekustannukset vähennyskelpoisia
14707: lituskin näyttää tämän oivaltaneen päätellen aina 60 000 markkaan saakka yksinäisen hen-
14708: niistä melkoisista sosiaalisista parannuksista, kilön osalta, kun taas muista sairauskustan-
14709: jotka sisällytettiin viime syksynä hyväksyt- nuksista voidaan myöntää vähennystä enin-
14710: tyyn väliaikaiseen tulo- ja omaisuusverola- tään 100 000 markkaa. Kunnallisverotukseen
14711: kiin. Kuitenkin on jätetty sivuun yhtä toi- ei tässä suhteessa ole tehty mitään muutosta
14712: vottavat uudistukset kunnalliseen verolakiin. sen jälkeen, kun laki vuonna 1948 säädet-
14713: Sellainen virheellisyys, joka erityisesti ra- tiin. Inflaation suurta vaikutusta ei siis
14714: sittaa iäkkäitä kansalaisia, on se seikka, että tässä ole otettu huomioon. Kun ei ole min-
14715: ne vähennykset, jotka kunnallistaksoituks.en käänlaista syytä pysyttää vanhojen ja Rai-
14716: puitteissa sallitaan alentuneen veronmaksu- raiden kunnallisverotusta toisella tasolla
14717: kyvyn ja muiden syiden johdosta, ovat pie- kuin valtionverotus, on vähennys kunnal-
14718: nemmät ja ahtaammin määritellyt kuin val- lisverotuksessa korotettava samaan määrään
14719: tionverotuksessa. Kunnallishallituksesta kau- kuin valtionverotuksessa eli 60 000 markasta
14720: pungissa annetun asetuksen (828/48) 55 100 000 markkaan.
14721: § :n 4 a momentissa ja maalaiskuntain kun- Edellä olevaan viitaten ehdotetaan,
14722: nallishallinnosta annetun asetuksen (829/48)
14723: 82 § : n 10 a momentissa myönnetään ainoas- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14724: vat lakiehdotukset:
14725:
14726:
14727:
14728:
14729: Laki
14730: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
14731: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
14732: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § :n 4 a kohta, sellaisena kuin se on
14733: saman asetuksen muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1948 annetussa laissa (828/48),
14734: näin kuuluvaksi:
14735: 55 §. 4 a) Jos verovelvollisen henkilön veron-
14736: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- maksukyky läheisen omaisen elättämisen tahi
14737: datettava seuraavia säännöksiä: oman tai läheisen henkilön vanhuuden, sai-
14738: rauden, tapaturman tai invaliditeetin täh-
14739: VII,4. - öhman ym. 315
14740:
14741: den, viran tai työpaikan menettämisen takia muita perillisiä, joiden elatus on ollut hänen
14742: taikka muusta sellaisesta syystä on olennai- ansionsa varassa.
14743: sesti vähentynyt, voidaan tulosta vähentää
14744: enintään satakuusikymmentätuhatta mark-
14745: kaa. Kuolleen henkilön tuloa voidaan har-
14746: kinnan mukaan vähentää tai hänen kuolin- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
14747: pesänsä kokonaan vapauttaa verosta, jos hä- 19. . tuloista toimitettavassa kunnallisvero-
14748: neltä on jäänyt leski, turvattomia lapsia tai tuksessa.
14749:
14750:
14751:
14752:
14753: Laki
14754: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
14755: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
14756: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetulrsen 10 a kohta, sellaisena kuin se on saman ase-
14757: tuksen muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1948 annetussa laissa (829/48), näin kuu-
14758: luvaksi:
14759: 82 §. kaa. Kuolleen henkilön tuloa voidaan har-
14760: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- kinnan mukaan vähentää tai hänen kuolin-
14761: datettava seuraavia säännöksiä: pesänsä kokonaan vapauttaa verosta, jos hä-
14762: neltä on jäänyt leski, turvattomia lapsia tai
14763: 10 a) Jos verovelvollisen henkilön veron- muita perillisiä, joiden elatus on ollut hänen
14764: maksukyky läheisen omaisen elättämisen tahi ansionsa varassa.
14765: oman tai läheisen henkilön vanhuuden, sai-
14766: rauden, tapaturman tai invaliditeetin täh-
14767: den, viran tai työpaikan menettämisen takia
14768: taikka muusta sellaisesta syystä on olennai- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
14769: sesti vähentynyt, voidaan tulosta vähentää 19.. tuloista toimitattavassa kunnallisvero-
14770: enintään satakuusikymmentätuhatta mark- tuksessa.
14771:
14772: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
14773:
14774: 0. A. Öhman. Kurt Nordfors.
14775: 316
14776:
14777: Vll,5. - Lak.al. N: o 33. ·
14778:
14779:
14780:
14781: Jussila ym. : Ehddtus laiksi maalaiskuntain kunnallishallin-
14782: nosta annetun asetuksen muuttamisesta.
14783:
14784:
14785: E d u s k u n n a 11 e.
14786:
14787: Kiinnitettyjen velkojen korkoa ei saa kun- kohtuutonta, että verovelvolliset, joiden ve-
14788: nallisverotuksessa vähentää enempää kuin ronmaksukyky maksettavien korkojen vuoksi
14789: puolet ja enintään 15 000 markkaa. Tämä on heikompi kuin velattomien veronmaksa-
14790: epäkohta olisi nopeasti korjattava, sillä se jain, saatetaan nettotuloonsa nähden ras-
14791: rasittaa kohtuuttoman raskaasti heikossa ta- kaamman verotuksen alaiseksi kuin velatto-
14792: loudellisessa asemassa olevia yrittäjiä mm. mat veronmaksajat.
14793: maanviljelijöitä, joiden luotonsaanti pää- Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan,
14794: asiassa perustuu kiinnityslainoihin.
14795: Edellä mainittu epäkohta on sen laatui- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14796: nen, että se olisi korjattava ennenkuin uusi van lakiehdotuksen:
14797: verolaki tulee eduskunnassa käsitellyksi. On
14798:
14799:
14800:
14801: Laki
14802: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
14803: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallirmosta 15
14804: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n 7 kohta, sellaisena kuin se on saman
14805: asetuksen muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (981/47), näin
14806: kuuluvaksi:
14807: 82 §. myös luetaan asunnon vuokra sekä verovel-
14808: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- vollisen itseään varten pitämän palvelus-
14809: datettava seuraavia säännöksiä: väen palkkaus ja elatus ynnä mitä muuta
14810: on niihin verrattavaa. Älköön luettako pois
14811: 7) Tuloista on oikeus vähentää maasta, sitäkään, mitä verovelvollinen on sijoittanut
14812: paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuokra- uudisrakennuksiin ja uudisviljelyksiin tai
14813: maksut, (poist.) sekä velkain korot. Sitä vas- liikkeensä laajentamiseksi koneisiin ynnä
14814: toin ei saa lukea pois verovelvollisen ja hä- muuhun sellaiseen.
14815: nen perheensä elantokustannuksia, joihin
14816:
14817: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
14818:
14819: Mauno Jussila. Nestori Kaasalainen. T. Saloranta..
14820: Leo Häppölä. Wiljam. Sarjala.. Arvi Ikonen.
14821: Lauri Laine. Eeli Erkkilä. Yrjö Sinkkonen.
14822: Matti Miikki. Markus Niskala.. Urho Kähönen.
14823: 317
14824:
14825: VII,6. - Lak.al. N :o 34.
14826:
14827:
14828: T. Kinnunen ym.: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnallis-
14829: haUinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
14830:
14831:
14832: Eduskunnalle.
14833:
14834: Maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 mukaisena. Tätä osoittaa jo sekin, että tulo-
14835: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen ja omaisuusverolakiin - sen 24 §: n 7 koh~
14836: 82 § : n 5 kohdassa, sellaisena kuin se on taan - on otettu nimenomainen säännös,
14837: muutettu 19 päivänä marraskuuta 1943 ettei tulona ole pidettävä kiinteistöstä saa-
14838: (889/43), säädetään muun ohella, että muun- tua eläkettä. Kun tällainen nimenomainen
14839: laisena kuin maatalouskiinteistöstä saatuna säännös on katsottu oikeaksi toiseen vero-
14840: tulona on pidettävä sitä säästöä, joka syn- lakiin, niin ei voitane pitää oikeudenmukai-
14841: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tai irtai- sena, että kunnallisverolaki tekee siitä poik-
14842: men pääoman, viran, liikkeen tai työtoimen keuksen päinvastaiseen suuntaan sallien
14843: taikka hänen nauttimansa eläkkeen, eläke- sanotunlaisesta tulosta taksoituksen jopa
14844: rahan, armovuoden jne. muun sellaisen kaksinkertaisena. - Kun tällainen kiinteis-
14845: etuuden rahaksi arvioidusta tuotosta lue- tön luovutuksen yhteydessä sovittu ja mak-
14846: taan pois tarpeelliset vuotuiset kunnossa- settavaksi sidottu eläke on ko. kiinteistön
14847: pito- ja käyttökustannukset, työpalkat ja vähin erin suoritettavaa kauppahintaa eli
14848: kohtuulliset arvonvähennykset. - - - - vastinetta toiselle luovutetusta esineestä,
14849: Kunnallisverolaki on säilytetty näin van- jonka esineen luovuttaja on aikoinaan saat-
14850: hentuneena kannalla ja useat taksoituslauta- tanut ostaa, niin ei tällainen vastine voi
14851: kunnat ovat tätä soveltaneet sellaisiin olla edes tuloa, vaan se on pääoman myy-
14852: tapauksiin, että kun tilan aikaisempi omis- mistä. Jos tällainen luonnossa suoritettu
14853: taja on myynyt tilansa eläkettään vastaan, kauppahinta olisi tuloa, niin silloinhan olisi
14854: niin on tuo eläke arvioitu rahaksi vuosittain rahallakin ostettu ja vähin erin maksettava
14855: ja siitä asetettu maksettavaksi vissi äyri- tilan hinta katsottava kunkin suorituksen
14856: määrä. Tätä suoritettua eläkettä ja eläke- tapahtuessa saajan tuloksi. Näinhän kuiten-
14857: vanhukselle arvioitua tuloa ei kuitenkaan kaan ei ole eikä voikaan olla järkevän lain-
14858: ole vähennetty tilan tuotosta pois, vaan on säädännön mukaan. Tältä osalta onkin lakiin
14859: tilan tuotto taksoitettu täysimääräisenä tilan lisättävä sitä selventävä ja täydentävä sään-
14860: uudelle omistajalle. Kun näin tapahtuu, nös.
14861: tulee myydyn ja luovutetun kiinteistön Edellä olevan perusteella kunnioittaen
14862: tuotto verotetukai kahteen kertaan siltä ehdotamme,
14863: osalta, jolta eläkekin on taksoitettu. Tämä
14864: ei ole oikea laintulkinta eikä tällaista kak- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14865: sinkertaista verotusta voida pitää oikeuden- van lakiehdotuksen:
14866:
14867: Laki
14868: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
14869: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
14870: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § : n 5 kohta, sellaisena kuin se on 19
14871: päivänä marraskuuta 1943 annetussa laissa (889/43), näin kuuluvaksi:
14872: 82 §. pidetään tulona sitä säästöä, joka syntyy,
14873: kun verovelvollisen kiinteän tai irtaimen pää-
14874: 5) Muunlaista kuin maatalouskiinteistöstä oman, viran, liikkeen tai työtoimen taikka
14875: tai poronhoidosta saatua tuloa taksoitettaessa hänen nauttimansa eläkkeen, eläkerahan,
14876: 818 VII,6. - Kunnallisverotus.
14877:
14878:
14879: armovuoden tai muun sellaisen etuuden sille osakeyhtiölle tai osuuskunnalle olisikin
14880: rahaksi arvioidusta tuotosta sekä siitä mää- pantu kunnallisveroa, sekä satunnaiset voi-
14881: rästä, minkä verran hänen omaisuutensa tot, niihin luettuna sellaisen kiinteän tahi
14882: muutoin on lisääntynyt lahjan, perinnön, irtaimen omaisuuden satunnaisesta luovu-
14883: testamentin, sääntöperinnön ynnä muun sel- tuksesta saatu voitto, jonka luovuttaja on
14884: laisen kautta, luetaan pois tarpeelliset vuo- saanut ostamalla tai vaihtamalla tahi muulla
14885: tuiset kunnossapito- ja käyttökustannukset, niihin verrattavalla saannolla vastiketta vas-
14886: työpalkat ja kohtuulliset arvonvähennykset. taan, jos omaisuus on ollut luovuttajan
14887: Verosta vapaa on kuitenkin, mitä on saatu omana, kiinteä kymmentä ja irtain viittä.
14888: naimaosana, huomenlahjana tai etuosana vuotta lyhyemmän ajan, muusta samanlai-
14889: jakamattomasta pesästä tai myötäjäisinä, sesta luovutuksesta syntynyt tappio kuiten-
14890: niin myös lahja, perintö, testamentti tai kin voitosta vähennettynä. Tuloksi ei kat-
14891: sääntöperintö, joka on tullut puolisolle tahi sota kuitenkaan kiinteistön luovutuksen
14892: suoraan ylenevää tai alenevaa polvea ole- yhteydessä syntynyttä kiinteistöstä saatua
14893: valle perilliselle. Tuloksi on katsottava myös, eläkettä eikä eläkerahaa.
14894: mitä verovelvollinen on osinkona saanut
14895: osakeyhtiöstä tahi osuuskunnasta, vaikka
14896: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1956.
14897:
14898: Toivo H. Kinnunen. J. F. Pöykkö. Urho Kähönen.
14899: Wiljam Sarjala. Arvi Ikonen. Leo H'åppölä.
14900: Antti J. Rantamaa. Markus Niskala. S. S. Aittoniemi.
14901: M. 0. Lahtela. Eemil Partanen. Erkki Ryömä.
14902: 3191
14903:
14904: vn,7.- Lak.al. N:o 85.
14905:
14906: Kosola ym.: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnallishallin-
14907: nosta annetun asetuksen muuttamisesta.
14908:
14909:
14910: Eduskunnalle.
14911:
14912: Verolakiemme ilmeinen tarkoitus on verot- markkaa. Valtionverotuksessa velkojen korot,.
14913: taa sitä puhdasta tuloa, joka jää, kun ko- kuten luonnollista onkin, saadaan sen sijaan
14914: konaistulosta vähennetään tulon hankkimi- vähentää riippumatta siitä, ovatko velat kiin-
14915: sesta aiheutunut kustannus. Maalaiskuntain nitettyjä vai ei.
14916: kunnallishallinnosta kesäkuun . 15 päivänä Edellä selostettu kunnallisverotuksessa ta--
14917: 1898 annetussa asetuksessa tai siihen myö- pahtuva epäoikeudenmukaisuus koskee ylei-
14918: hemmin tehdyissä muutoksissa ei edellä mai- simmin maataloutta, jossa kiinnitettyjen vel-
14919: nittua periaatetta tosin ole niin selvästi kojen käyttö on suhteellisen laajaa. Mutta.
14920: sanottu kuin tulo- ja omaisuusverolain 25 puheena oleva menettely on epäoikeudenmu-
14921: §: ssä, mutta ilmeistä on, että sama periaate kainen myös muiden elinkeinojen osalta,.
14922: sisältyy myös kunnallislakiin. Nykyinen kun- koska myös kiinnitettyjen velkojen korot
14923: nallislaki ei kuitenkaan toteuta tätä itsestään ovat todellinen kustannus, jonka pitäisi olla:
14924: selvää periaatetta kiinnitettyjen velkojen vähennyskelpoinen kokonaisuudessaan. Lisäksj;
14925: korkojen osalta muuhun kuin näiden korko- kysymyksessä oleva epäoikeudenmukaisuus.
14926: jen vähäiseen määräosaan nähden. Edellä kohtaa ensi sijassa vähävaraisia luotonkäyt-
14927: mainitun kunnallislain 82 §: n 7 kohdan mu- täjiä. Näin ollen tulisi myös kunnallisvero-
14928: kaan, sellaisena kuin se on joulukuun 30 päi- tuksessa saada vähentää kaikkien kiinnitet-
14929: vänä 1947 annetussa asetuksessa, saadaan tyjenkin velkojen korot.
14930: nimittäin kiinnitettyjen velkojen korkoja Edellä esitettyjen perusteiden nojalla esi-
14931: vähentää vain, jos niiden määrä on alle tämme kunnioittaen,
14932: kolmentuhannen markan, enintään tuhatviisi-
14933: sataa markkaa ja muussa tapauksessa puo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14934: let, kuitenkin enintään viisitoistatuhatta van lakiehdotuksen:
14935:
14936: Laki
14937: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
14938: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta kesä-
14939: kuun 15 päivänä 1898 annetun asetuksen 82 §: n 7 kohta, sellaisena kuin se on joulukuun
14940: 30 päivänä 1947 annetussa laissa (981/47), näin kuuluvaksi:
14941: 82 §. elantokuStannuksia, joihin myös luetaan'
14942: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- asunnon vuokra sekä verovelvollisen itseään
14943: datettava seuraavia säännöksiä: varten pitämän palvelusväen palkkaus ja ela--
14944: tus ynnä mitä muuta on niihin verrattavaa.
14945: 7) Tuloista on oikeus vähentää maasta, Älköön luettako pois sitäkään, mitä verovel-
14946: paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuok- vollinen on sijoittanut uudisrakennuksiin ja
14947: ramaksut, velkojen korot sekä kunnalle ja uudisviljelyksiin tai liikkeensä laajentami-
14948: kirkolle menevät verot. Sitä vastoin ei saa seksi koneisiin ynnä muuhun sellaiseen.
14949: lukea pois verovelvollisen ja hänen perheensä
14950:
14951: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
14952:
14953: N. Kosola. Erkki Ryömä.
14954: Matti Raipala. Martti Salminen.
14955: 320
14956:
14957: vn,s. - Lak.al. N:o 36.
14958:
14959:
14960: Kulovaara. ym.: Ehdotus laiksi manttaalikuntalaitoksen lak-
14961: kauttamisesta.
14962:
14963:
14964: E d u s k u n n a 11 e.
14965:
14966: :Manttaalikunnilla ei ole enaa mitään jul- :Maalaiskunnissa on myös ilmennyt tyyty-
14967: kisia, kunnan tehtäväpiiriin verrattavia vel- mättömyyttä sen johdosta, että kunnanhalli-
14968: vollisuuksia. Manttaalikunnan viimeinen jul- tus joutuu panemaan täytäntöön manttaali-
14969: kinen tehtävä päättyi, kun maanjako-oikeu- kunnan kuntakokouksen päätökset.
14970: den jäsenten ja maanmittaustoimitusten us- Kun manttaalikunnalla ei ole enää mitään
14971: kottujen miesten vaali siirrettiin uudella julkisia tehtäviä, olisi ne lakkautettava.
14972: jakolailla (604/51) kunnanvaltuustolle. Tällaisella pakkoyhdyskunnalla, joka ennen
14973: Moni manttaalikunta ei enää toimikaan, oli välttämätön, ei ole enää olemassaolon oi-
14974: kun sille ei kuulu mitään julkisia tehtäviä. keutta. Mikään ei estä niitä maanviljelijöitä,
14975: Toiset manttaalikunnat ovat sen sijaan otta- jotka sitä haluavat, perustamasta yhtymiä
14976: neet itselleen muita tehtäviä ja verottavat voimassa olevan lain puitteissa hyväksi katso-
14977: sen vuoksi edelleen jäseniään. mainsa asioiden ajamiseksi.
14978: Kun manttaalikunnan hallinnon järjestys- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14979: muoto perustuu edelleen vuodelta 1898 ole- kunnioittaen,
14980: vaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta an-
14981: nettuun asetukseen, on se monessa kohdin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14982: vanhentunut eikä vastaa nykyajan vaatimuk- van lakiehdotuksen:
14983: sia.
14984:
14985:
14986: Laki
14987: manttaalikuntalaitoksen lakkauttamisesta.
14988: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14989: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kun- vat säännökset 1 päivästä tammikuuta 1958
14990: nallishallinnosta kesäkuun 15 päivänä 1898 lukien. Manttaalikunnan omaisuus ja vastuu
14991: annettuun asetukseen (21/98) sisältyvät sen veloista omaisuuden määrään saakka siir-
14992: manttaaliin pantua maata ja laitoksia koske- tyy samana päivänä asianomaiselle kunnalle.
14993: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1956.
14994:
14995: Urho Kulovaara. E. Pusa. Arvo Sävelä.
14996: Rafael Paasio. Viljo Virtanen. Olavi Kajala.
14997: Matti Lepistö. K. F. Haapasalo. G. Henriksson.
14998: Eino Raunio. Onni Hiltunen. Veikko Kokkola..
14999: Arvo Ahonen. Eetu Karjalainen. Kalle Jokinen.
15000: Varma K. Turunen.
15001: 321
15002:
15003: VII,9. - Lak.a.l. N:o 37.
15004:
15005:
15006:
15007:
15008: Niskala. ym.: Ehdotus laiksi kiinteän omaisuuden pakkolu-
15009: nastuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain muuttami-
15010: sesta.
15011:
15012:
15013:
15014: E d u s k u n n a 11 e.
15015:
15016: Kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta makkaasti alenee, koska lunastushinta usein
15017: yleiseen tarpeeseen 14 päivänä heinäkuuta määrätään sen hetken hintatason mukaan,
15018: 1898 annetun lain 5 luvun mukaan, sellai- jolloin kiinteistön haltuunotto on tapahtunut.
15019: sena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1951 Varsinkin pientilallisille saattaa pakkolunas-
15020: annetussa laissa (672/51), on pakkolunastet- tuskorvauksen viivästyminen merkitä suora-
15021: tavan alueen haltuun ottaminen eräissä ta- naiseen taloudelliseen ahdinkoon joutumista,
15022: pauksissa mahdollista ennen pakkolunastus- milloin huomattava osa vähäisestä viljelys-
15023: menettelyn loppuun saattamista. Käytän- maasta on menetetty tiealueeksi tai jouduttu
15024: nössä on pakkolunastettavan alueen haltuun luovuttamaan muuhun yleiseen tarpeeseen.
15025: ottaminen etenkin tiealueita lunastettaessa Tätä vakavaa epäkohtaa ei voida täysin pois-
15026: muodostunut säännöksi, koska aikaa vievää taa missään tapauksessa, milloin on kysymys
15027: pakkolunastusmenettelyä ei ole voitu usein- pakkolunastettavan alueen haltuun ottami-
15028: kaan edes aloittaa ennen kiireellisiin tien ra- sesta ennen pakkolunastuksen loppuun saat-
15029: kennustöihin ryhtymistä. Pakkolunastusme- tamista, mutta maanomistajan oikeusturva
15030: nettelyssä tarvittavan maanmittaushenkilös- olisi kuitenkin saatettavissa nykyistä olen-
15031: tön puutteen vuoksi on sanottu menettely naisesti paremmalle kannalle määräämällä
15032: usein viivästynyt monia vuosia, jopa jos- alueen haltuunottajalle velvollisuus suorittaa
15033: kus lähes kaksi vuosikymmentäkin. Tästä on maanomistajalle mahdollisuuksien mukaan
15034: ollut seurauksena, että maanomistajat ovat maan käypää arvoa vastaava ennakkokor-
15035: joutuneet aluksi luovuttamaan alueensa ylei- vaus, jonka määrä arvioitaisiin erityisessä
15036: seen käyttöön useiden vuosien ajaksi koko- katselmustoimituksessa. Lopullinen pakkolu-
15037: naan ilman korvausta, jonka suorittaminen nastushinta, jonka lyhennykseksi ennakko-
15038: on saattanut tapahtua vasta pakkolunastus- korvaus laskettaisiin, tulisi määrättäväksi
15039: menettelyn päätyttyä. Tällöin maanomistajat varsinaisessa pakkolunastustoimituksessa, jos-
15040: ovat tosiasiallisesti jääneet vaille sellaista sa luovutettavan maan arvon ohella jäisivät
15041: omaisuuden ja oikeuden turvaa, mitä alussa lähemmin määriteltäviksi etenkin ne muut
15042: mainitun lain tarkoitus edellyttäisi. Vasta haitat, joita alueen luovuttaminen maanomis-
15043: vuosien jälkeen saatava pakkolunastushinta tajalle saattaa aiheuttaa.
15044: ei voi täysin korvata sitä haittaa ja vahin- Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
15045: koa, mikä maanomistajalle pakkolunastuk- nioittavasti,
15046: sesta aiheutuu. Lunastushinta saattaa jäädä
15047: maanomistajalle jopa verraten merkitykset- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15048: tömäksi, etenkin silloin kun rahanarvo voi- van lakiehdotuksen:
15049:
15050:
15051:
15052:
15053: 41 E 75/56
15054: 322 VTI,9. - Pakkolunastuslaki.
15055:
15056:
15057:
15058:
15059: Laki
15060: kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain muutta-
15061: misesta.
15062: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sää-
15063: detyllä tavalla, lisätään kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen 14
15064: päivänä heinäkuuta 1898 annetun lain (27/98) 57 §:ään, sellaisena kuin se on 28 päi-
15065: vänä joulukuuta 1951 annetussa laissa (672/51), uusi 2 momentti sekä muutetaan saman
15066: lain 60 §: n 1 momentti seuraavasti:
15067: 57 §. mittaa kaksi pätevää ja esteetöntä henkilöä.
15068: Jos katselmus koskee useita kiinteistöjä eikä
15069: Ennen alueen haltuunottoa on hakijan tiedoksiantoa muutoin voida vaikeuksitta toi-
15070: suoritettava maanomistajalle alueen arvioi- mittaa, voidaan asianosaisille antaa tieto kat-
15071: tua käypää hintaa vastaava ennakkokorvaus, selmuksen toimittamisesta kuulutuksella,
15072: jonka suuruuden lääninhallitus 60 §: ssä tar- joka on hyvissä ajoin ennen katselmuksen
15073: koitetun katselmuksen perusteella määrää. alkamista julkaistava jossakin paikkakunnan
15074: Sanottu ennakkokorvaus luetaan pakkolunas- yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Katsel-
15075: tusmenettelyssä vahvistetun lopullisen pakko- musmiehet määrää hakijan pyynnöstä sen
15076: lunastuskorvauksen lyhennykseksi. tuomiokunnan tuomari tai sen kaupungin
15077: raastuvanoikeus, jonka piirissä kiinteistö si-
15078: jaitsee. Katselmuksessa laadittavasta toimi-
15079: 60 §. tuskirjasta on annettava kaksi kappaletta
15080: Ennen kuin hakija ryhtyy alueella työ- hakijalle sekä pyynnöstä tarpeellisin osin
15081: hön, on hakijan toimesta ja kustannuksella ote maanomistajalle ja -haltijalle. Sanotusta
15082: toimitettava alueen katselmus haltuun otet- toimituskirjasta on hakijan toimitettava kap-
15083: tavan omaisuuden selvittämistä sekä pakkolu- pale pakkolunastuslautakunnan puheenjoh-
15084: nastuskorvauksen ja 57 § : ssä tarkoitetun tajalle, sittenkun hänet on tehtäväänsä mää-
15085: ennakkokorvauksen arvioimista varten. Kat- rätty.
15086: selmuksen, josta on annettava todisteeilinen
15087: tieto 59 § : ssä mainituille asianosaisille, toi-
15088:
15089: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
15090:
15091: Markus Niskala. Urho Kähönen. Eeli Erkkilä.
15092: Tahvo Rönkkö. Lennart Heljas. Arvi Ikonen.
15093: Yrjö Sinkkonen. Eino E. Heikura. Vieno Simonen.
15094: Armas Leinonen. Atte Pakkanen. Eino Palovesi.
15095: Eemil Partanen. Yrjö Hautala. J. F. Pöykkö.
15096: Kusti Eskola. Matti Miikki. M. 0. Lahtela.
15097: Heikki Soininen. Väinö Rankila. Eino Uusitalo.
15098: Mauno Jussila. Marja Lahti. Erkki Ryömä.
15099: Lauri Laine. Sylvi Halinen. Kauno Kleemola.
15100: Matti Mattila. Kustaa Tiitu. S. S. Aiitoniemi.
15101: Esa Koivusilta. Kalle Kämäräinen. Eemil Luukka.
15102: Eino Rytinki. Wiljam Sarjala. Toivo Antila.
15103: Onni Mannila.
15104: 328
15105:
15106: VII,10. - Lak.al. N: o 38.
15107:
15108: Lindblom ym. : Ehdotus laiksi kaivoslain muuttamisesta.
15109:
15110: E d u s k u n n a ll e.
15111:
15112: Maaliskuun 24 päivänä 1943 annetun Suomen puoleinen Pohjwnlahden rannikko
15113: kaivoslain 1 § :ssä määritellään ne kiven- olisi tyypillistä maakaasujen ja vuoriöljyn
15114: näisesiintymät, joita Suomen kansalainen ja esiintymisaluetta. Meikäläisetkin geologit
15115: suomalainen yhtiö, osuuskunta, yhdistys tai ovat viimeaikoina tehneet tässä kohdin eri-
15116: muu yhteisö on oikeutettu valtaamaan kai- näisiä myönnytyksiä.
15117: voslaissa lähemmin säädetyssä järjestyksessä. Kaivoslaissa ei kuitenkaan ole tarkoitus
15118: Todettava myös on, että kaivoslaissa on tun- ratkaista sitä, että siinä mainittuja kiven-
15119: nustettu yksityisten ja yhteisöjen valtaus- näisesiintymiä todella maassamme on ole-
15120: oikeus yleensä maapohjalöydöksiin sekä jär- massa ja että niitä myös löydetään, vaan
15121: vimalmeihin. Lain 1 § on kuitenkin rajoit- ainoastaan turvata valtaajan oikeus lain sää-
15122: tanut tämän valtausoikeuden vain siinä mai- tämissä rajoissa löydöksen etsimiseen ja hy-
15123: nittuihin kivennäisesiintymiin. väksikäyttöön. Selvää on, että jos muunlaisia
15124: Huomattava kuitenkin on, että maapohja- maapohjalöytöjä, kuten tarkoitettuja maa-
15125: löytöjä on muitakin kuin kivennäisesiinty- kaasu- ja vuoriöljylöydöksiä tehdään ja voi-
15126: mät, esim. maakaasu ja vuoriöljy. Vuori- daan hyväksikäyttää, niin niillä on yhteis-
15127: öljyn merkitys lienee jokaiselle selviö pitem- kunnallekin arvaamaton taloudellinen merki-
15128: mittä perusteluitta, mutta myös maakaasu- tys. Toiselta puolen on selvää, että kun
15129: esiintymillä on suurikin taloudellinen arvo tällaisten löydösten esillesaaminen vaatii var-
15130: j"a merkitys, mikä selviää siitä, kun viita- sin suuria taloudellisia kustannuksia, työtä
15131: taan Venäjän, Itävallan, Italian ja U.S.A:n ja vaivannäköä, niin on mahdollisuuksien
15132: maakaasuesiintymiin, joilla voidaan tyydyt- ulkopuolella se, että kukaan rohkenisi ryhtyä
15133: tää suurienkin yhteiskuntien voiman ja läm- selvittämään tällaisen esiintymän mahdolli-
15134: mön tarve. Kun siis kaivoslaissa on tunnus- suuksia, ellei hänellä olisi mitään laissa tur-
15135: tettu valtausoikeus yleensä maapohjalöydök- vattua oikeutta löydöksen hyväksikäyttöön,
15136: siin, niin tuntuu kummalliselta se seikka, ei edes oikeutta ryhtyä tarpeellisiin tutkimus-
15137: että valtausoikeus laissa on rajoitettu vain toimenpiteisiin.
15138: kivennäisesiintymiin. Tämä s-eikka saanee Ylläsanotun perusteella ja koska koko yh-
15139: kuitenkin selityksensä siitä, että kaivoslakia teiskunnalle ja sen taloudelle olisi mitä suu-
15140: säädettäessä oli vallalla sellainen katsomus, riarvoisinta, että kaikki taloudelliset mahdol-
15141: että maakaasujen ja vuoriöljyjen esiinty- lisuudet voitaisiin käyttää yhteiskunnan hyö-
15142: miselle ei ollut maapohjasaamme geologisia dyksi, saamme kunnioittaen ehdottaa,
15143: edellytyksiä. Tämä katsomus lienee vielä-
15144: kin meillä vallitseva, mutta ulkomaiset asian- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15145: tuntijat ovat lausuneet käsityksenään, että van lakiehdotuksen:
15146:
15147: Laki
15148: kaivoslain muuttamisesta.
15149: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä maaliskuuta 1943 annetun
15150: kaivoslain (273/43) 1 luvun 1 § :n 1 momentti ja 10 luvun nimike sekä lisätään 10 lu-
15151: kuun uusi 77 a § seuraavasti:
15152: 1 luku. osuuskunta, yhdistys tai muu yhteisö on
15153: Yleiset säädökset. oikeutettu siinä järjestyksessä, kuin tässä
15154: laissa säädetään, sekä omalla että toisenkin
15155: 1 §. alueella etsimään ja valtaamaan kivennäis-
15156: Suomen kansalainen ja suomalainen yhtiö, esiintymiä, jotka sisältävät kulta-, hopea-,
15157: 324 VII,lO. - :S:.a.ivoslaki.
15158:
15159:
15160: platina-, elohopea-, lyijy-, tina-, sinkki, ku- 10 luku.
15161: pari-, koboltti-, nikkeli-, rauta-, lukuun otta- Järvimalmi, maakaasu ja vuoriöljy.
15162: matta suomalmia, mangaani-, kromi-, titani-,
15163: molybdeeni-, wolframi-, vanadiini-, vismutti-, 77 a §.
15164: antimoni-, radiumi-, toriumi- tai uranimalmia Vastaavasti noudatetaan tämän lain sään-
15165: tahi arsenikkikiisuja, rikkikiisua, magneetti- nöksiä soveltuvin kohdin myös maakaasu- ja
15166: kiisua, kivennäishiiltä, grafiittia, timanttia, vuoriöljyvaltauksiin tässä luvussa järvimal-
15167: apatiittia, magnesiittia, kaoliinia, bauksiittia, mivaltauksille säädettyine lisäyksineen.
15168: talkkia tai asbestia. Vastaavanlainen oikeus
15169: on myös maakaasu- ja vuoriöljyesiintymien
15170: etsimiseen ja valtaamiseen. Tämä laki tulee voimaan päivänä
15171: kuuta 195 .
15172: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
15173:
15174: 0. Lindblom. Harras Kyttä. Einari Jaakkola.
15175: Viljo Rantala. V. Liljeström. 0. A. öhman.
15176: T. Junnila.
15177: 326
15178:
15179: VII,ll. - Lak.al. N:o 39.
15180:
15181:
15182: Tauriainen ym.: Ehdotus laiksi ka.lastuslain muuttamisesta.
15183:
15184: Eduskunnalle.
15185:
15186: Voimassa olevan kalastuslain (503/51) mu- vat edellä mainitun maksun vuoksi kalliim-
15187: kaan kalastusoikeus kuuluu joitakin poik- miksi kuin kaupasta ostamalla. Tämä on
15188: keuksia lukuunottamatta vesialueen omif>ta- aiheuttanut tyytymättömyyttä väestön kes-
15189: jalle. Vesialueen omistus taas määräytyy kuudessa. Aivan luonnottomalta tuntuu se-
15190: maanomistuksen mukaan. Näin ollen maata kin, että syrjäisillä seuduilla, kymmenien
15191: omistamattomalla väestöllä ei ole myöskään kilometrien etäisyydessä asutuksesta olevissa
15192: kalavettä, eivätkä he voi, rajoitettua onki- järvissä tai Iammissa kalastaviita peritään
15193: mista lukuun ottamatta, harjoittaa edes koti- yhtä korkeat maksut. Tämä on johtanut
15194: tarvekalastusta muuten kuin vesialueen omis- siihen, ettei kenenkään kannata lunastaa ka-
15195: tajan luvalla, usein korkeaa vuokraa vas- lastusoikeutta, vaan suuri osa syrjäisten seu-
15196: taan. Kalastus, joka on suurimerkitykselli- tujen kalavesistä jää käyttämättä.
15197: nen varsinkin maaseudun vähävaraisten per- Kalastuslaki olisi kokonaisuudessaan uudis-
15198: heiden ruokatalouden kannalta, on muuttu- tettava siten, ettei kalastus olisi harvo-
15199: nut suurmaanomistukseen liittyväksi etuoi- jen yksinoikeutena. Mutta ennenkuin hal-
15200: keudeksi ja niin kotitarve- kuin ammattika- litus sellaisen uuden esityksen antaa, voitai-
15201: lastajatkin joutuvat maksamaan kohtuutto- siin jo nyt suuri osa valtion vesialueista
15202: man korkeita vuokria kalavesistä. Näin ta- tehdä koko kansan kalavesiksi niin, että niissä
15203: pahtuu myös valtion omistamien kalavesien olisi kaikilla yhtäläinen kalastusoikeus. Tie-
15204: suhteen. tenkin näissäkin kalavesissä olisi muutoin
15205: Niillä valtion maihin liittyvillä kalave- noudatettava niitä kalastuslain säännöksiä,
15206: sillä, joita ei ole suoraan vuokrattu yksityi- joilla pyritään kalakannan lisäämiseen ja
15207: sille tai kalastusyhtymille, metsähallitus perii suojelemiseen.
15208: maksun pyyntiyksiköiden mukaan. Kullekin Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
15209: kalanpyydykselle on määrätty eri maksu. taen,
15210: Nämä maksut ovat niin korkeat, ettei ain·a-
15211: kaan kotitarvekalastajan kannata niitä suo- että Eduskunta hyväksyisi näin kuu-
15212: rittaa, sillä mahdollisesti saadut kalat tule- luvan lakiehdotuksen:
15213:
15214: Laki
15215: kalastuslain muuttamisesta.
15216: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun
15217: kalastuslain (503/51) 2 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
15218: 2 §. tilan omia eivätkä erityisillä ehdoilla kenen-
15219: Meressä kylän rajan ulkopuolella sekä kään hallussa, olkoon jokaisella Suomen kan-
15220: niissä merenrantavesissä ja niiden merensaa- salaisella oikeus harjoittaa kalastusta, mikäli
15221: rien ja luotojen luona, jotka kuuluvat val- ei ole toisin määrätty.
15222: tiolle sekä sisävesissä valtion maihin kuulu-
15223: villa vesialueilla, jotka eivät ole minkään
15224:
15225: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
15226:
15227: Hannes Tauriainen. Rainer Virtanen. Matti Koivunen.
15228: G. Rosenberg. Toivo Asvik. Esa Hietanen.
15229: Usko Seppi. Juho Rytkönen. Aleksi Kiviaho.
15230: 326
15231:
15232: VII,12. - Lak.al. N: o 40.
15233:
15234:
15235:
15236: Myllymäki ym..: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
15237:
15238:
15239: Eduskunnalle.
15240:
15241: Voimassa oleva kalastuslaki on käytännössä Lain 101 § : n perusteella on asetuksella
15242: osoittautunut useissa kohdin sellaiseksi, että säädetty, että ns. kalastuskorttivaroja käy-
15243: siihen tarvittaisiin muutoksia. Lain 25 § : ssä tetään myös kalastuspoliisien palkkaamiseen.
15244: säädetään, että metallilankaverkosta valmis- Kun kalastuslaki on verrattava kaikkeen
15245: tetussa pyydyksessä ei silmien läpimitta mi- muuhun lainsäädäntöön, olisi lain valvonta
15246: hinkään suuntaan mitaten saa olla 35 milli- kuuluva yleisten lainvalvontaviranomaisten
15247: metriä pienempi. Kun roskakalojen esiinty- tehtäväksi. Tämän vuoksi olisi lakiin hyväk-
15248: minen vesistöissämme on erittäin vahingol- syttävä selventävä säädös.
15249: lista, voidaan tilannetta pyydyksen silmien Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15250: pienentämisellä ainakin jonkin verran pa-
15251: rantaa. Kyseessä olevaksi mitaksi on 25 mil- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15252: limetriä osoittautunut tarkoitustaan vastaa- van lakiehdotuksen:
15253: vaksi.
15254:
15255: Laki
15256: kalastuslain muuttamisesta.
15257: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalas-
15258: tuslain (503/51) 101 §:ään uusi 2 momentti ja muutetaan 25 §seuraavasti:
15259: 25 §. 101 §.
15260: Metallilankaverkosta valmistetussa pyy-
15261: dyksessä älköön silmien läpimitta mihinkään Kalastuksenhoitomaksuista kertyneitä va-
15262: suuntaan mitaten olko 25 millimetriä pie- roja käytettäköön kalataloudelliseen valistus-
15263: nempi. työhön, kalakannan lisäämiseen sekä käytän-
15264: nölliseen kalataloudelliseen tutkimus- ja koe-
15265: toimintaan.
15266: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
15267:
15268: Lauri Myllymäki. Pertti Rapio. Unto Miettinen.
15269: Hem.ming Lindqvist. Usko Seppi. Toivo Niiranen.
15270: 327
15271:
15272: Vll,13. - Lak.al. N: o 41.
15273:
15274:
15275:
15276: Seppi ym. : Ehdotukset laeiksi yleisistä teistä a11.netun lain
15277: ja yleisistä teistä annetun lain voimaanpanosta annetun
15278: lain muuttamisesta
15279:
15280:
15281: E d u s k u n n a 11 e.
15282:
15283: Yleisistä teistä annettu laki, joka tulee voi- kuntoon panosta aiheutuisi, vaan olisi tiet
15284: maan 1 päivänä tammikuuta 1958, edellyttää, otettava valtion haltuun niiden nykyisessä
15285: että suurin osa kylä- ja kunnanteistä otetaan kunnossa.
15286: valtion hallintaan. Paikallisteiksi luovutetta- Paikallisteiksi otettavien teiden vuotuisista
15287: vat tiet on lain mukaan saatettava teiden luo- kunnossapidon kustannuksista joutuvat kun-
15288: vuttajien toimesta tieviranomaisten määrää- nat vuosittain suorittamaan 40 prosenttia ja
15289: mään kuntoon. Kuntoonpanosta johtuukin uusien teiden tekemisen kustannuksista 30
15290: kunnille ja kylätiekunnille huomattavan suu- prosenttia peruskorvauksena. Nämä korvauk-
15291: ret kertakaikkiset menot. Näiden on ar- set tulevat suoranaisina valtion antamina
15292: vioitu v. 1950 hintatason mukaan tekevän velvoituksina rasittamaan kuntien taloutta.
15293: maalaiskunnille 1 292.2 milj. mk ja kylätie- Kun kuntien menot ovat monien muiden teh-
15294: kunnille 963.3 milj. mk kertakaikkisina me- tävien johdosta jatkuvasti lisääntyneet, tule-
15295: noina, mutta nousevat nämä menot todelli- vat nämä uudet menot vakavasti horjutta-
15296: suudessa näitä määriä huomattavasti suurem- maan kuntien taloutta. Tämän vuoksi on
15297: miksi. Se on liian suuri rasitus teiden ny- kuntien osuutta teiden kunnossapidon kus-
15298: kyisille haltijoille. Kun kyläteitä nykyään tannuksista alennettava.
15299: hyvin suuressa määrin käytetään yleisen lii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15300: kenteen hyväksi, niin ei ole oikein velvoittaa
15301: nykyisiä kyläteiden osakkaita niin raskaisiin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15302: taloudellisiin rasituksiin, kuin mitä teiden vat lakiehdotukset:
15303:
15304:
15305:
15306:
15307: Laki
15308: yleisistä. teistä. annetun lain muuttamisesta.
15309: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä toukokuuta 1954 yleisistä·
15310: teistä annetun lain (243/54) 87 § :n 1 momentin 1 kappale näin kuuluvaksi:
15311:
15312: 87 §. den ja paikallisteiden yhteenlasketusta pituu-
15313: Kunnan suoritettavaa korvausta määrät- 'desta ja paljonko kunnassa on paikallisteitä
15314: täessä katsotaan peruskorvaukseksi 20 pro- asukasta kohden, seuraavien perusteiden mu-
15315: senttia teiden tekemisen ja 20 prosenttia nii- kaan:
15316: den kunnossapidon kustannuksista, ja perus-
15317: korvausta alennetaan tai korotetaan 86 § : ssä
15318: tarkoitettua Iuokitusta vastaavasti sekä sen
15319: mukaan, suuriko kunnassa olevien maantei- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15320: den osuus on sen alueella olevien maantei- kuuta 1958.
15321: 328 VII,13. - Tielaki.
15322:
15323:
15324:
15325:
15326: Laki
15327: yleisistä teistä annetun lain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta.
15328: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä annetun lain voimaan-
15329: panosta 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain (244/54) 6 § :n 1 momentti näin kuu-
15330: luvaksi:
15331:
15332: 6 §. määräämänsä henkilön toimitettava tien vas-
15333: Päätöksessä, jolla tie määrätään paikallis- taanottokatselmus maan sulana ollessa. Kat-
15334: tieksi, on asetettava määräaika, jonka ku- selmus, johon on kutsuttava tien luovuttajan
15335: luessa tie, mikäli siinä on puutteellisuuksia, edustaja sekä maalaiskunnassa ja kauppa-
15336: on luovuttajan toimesta saatettava sellaiseen lassa nimismies, on pidettävä viimeistään kol-
15337: kuntoon kuin 9 päivänä lokakuuta 1941 an- men kuukauden kuluessa päätöksessä maini-
15338: netussa valtioneuvoston päätöksessä tarkem- tun määräajan päättymisestä.
15339: mista määräyksistä, joita on noudatettava
15340: valtion avustusta suoritettaessa kunnan- ja
15341: kyläteitä varten, (717/41) 6 § :ssä säädetään.
15342: Tien kunnon selvittämiseksi on tie- ja vesi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15343: rakennushallinnon piiri-insinöörin tai hänen kuuta 1958.
15344:
15345: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
15346:
15347: Usko Seppi. Aleksi Kiviaho.
15348: H. Tauriainen. Martti Leskinen.
15349: Pentti Liedes. Pauli Puhakka.
15350: Lauri Myllymäki. Rainer Virtanen.
15351: 329
15352:
15353: VU,14. - Lak.al. N:o 42.
15354:
15355:
15356:
15357: Turkka ym;: Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun lain
15358: mwwttamisesta.
15359:
15360:
15361: E d u s k u n n a 11 e.
15362:
15363: Nopeasti kehittynyt moottoriajoneuvolii- Oulunsalo 0 909
15364: kenne on vaikuttanut sen, että yleisillä maan- Ii ........ . 47 867 1 1 12 14
15365: teillä ei ole enää sitä paikallista luonnetta, Kuivaniemi 23 304 6 1 11 18
15366: mikä niillä vielä muutama vuosikymmen Yhteensä 405 292 59 44 75 178
15367: sitten oli. Tieolojemme kehittämistä ja olevia
15368: oloja silmälläpitäen annettiin vuonna 1954
15369: uusi tielaki. Tämän lain mukaan tien teke- Edellinen luettelo käsitti vain valtatie 4: n
15370: misen ja kunnossapidon kustantaa valtio tiealueen. Tämän lisäksi samoissa kunnissa
15371: myöskin siltä osalta, mikä koskee tiealueitten on TVH: n toimesta parasta-aikaa käynnissä
15372: lunastamista ja tiealueella olevien rakennus- useita muitakin tienparannustöitä.
15373: ten siirtoja. Kuitenkin tässä laissa, sen Vaikka kyseessä ovatkin valtion toimesta
15374: 111 § : ssä on säädös siitä, että jos tietyö on rakennettavat tiet, on niistä aiheutunut jo
15375: aloitettu ennen kuin uusi laki tuli voimaan tähänkin mennessä "myöskin köyhille kunnille
15376: kunnan on vastattava vanhan tielain 93 §: ~ vuosittain eri muodoissa huomattavia kustan-
15377: mukaisten kustannusten suorittamisesta. nuksia.
15378: Maamme köyhimmissä osissa, erikoisesti juuri Tiet on kuitenkin rakennettu ei niinkään
15379: Pohjois-Suomessa, missä viime vuosina on paljon itse tientarpeen kuin sen takia, että
15380: työttömyyttä esiintynyt suuressa laajuudessa, valtion on ollut löydettävä sopivia työkoh-
15381: on pantu käyntiin suuria tietöitä valtion toi- teita, joita varatöinä on voitu talvisin pitää
15382: mesta. Tällaisia tietöitä on tehty taikka käynnissä. Kun tilanne tässä suhteessa on
15383: pantu alulle mm. monissa Oulun läänin kun- ollut toisenlainen maamme tiheimmin asu-
15384: tu~lla ja vauraammilla seuduilla, ei tiehank-
15385: nissa niin suuressa laajuudessa, että näitä
15386: koskevat suunnitelmat toteutuvat aivan lähi- keita ole pantu läheskään siinä määrin käyn-
15387: vuosina, ja ilmeisestikään ei vuosikymmeniin tiin kuin ensin mainituilla. Kun asia on
15388: uusia tiehankkeita enää tule vireille. Näin näin, johtuu siitä, että ne kunnat, missä tie-
15389: on tapahtunut juuri harvaanasutuilla ja hankkeita on toteutettu taikka uuden tielain
15390: köyhimmillä seuduilla. Yksin Oulun läänissä voimaantullessa vireillä, joutuvat vastaamaan
15391: valtatie 4: n alle jää maa-aluetta ja tie- tiealueitten lunastuskustannuksista, kun sen
15392: alueelta siirrettäviä rakennuksia seuraavasti: sijaan muut seudut pääsevät tässä suhteessa
15393: myöhemmin nauttimaan uuden tien suomasta
15394: Lunastet· Siirrettäviä rakennuksia edusta valtion vastatessa näistäkin kustan-
15395: Kunta tavn. maata nuksista. Uuden tielain tarkoituksena ilmei-
15396: ha Asuinr. Talousr. Muut Yht.
15397: sestikään ei ole ollut saattaa ennen kaikkea
15398: Pyhäjärvi 76 903 3 7 4 14 Pohjois-Suomen köyhiä ja harvaanasuttuja
15399: Kärsämäki 58 865 2 2 4 8 kuntia ja niiden jäseniä yleisten teitten ra-
15400: Piippola 24643 1 3 3 7 kentamiskustannusten maksamisessa huonom-
15401: Pulkkila 29196 5 4 4 13 paan asemaan kuin valtakunnan muita osia.
15402: Rantsila 31580 8 8 5 21 Kun kuitenkin uuden tielain säännöksestä
15403: Liminka 30490 6 4 5 15 johtuen näin tapahtuu, olisi la;kiin tullut epä-
15404: Temmes 21027 2 2 2 6 kohta korjattava poistamalla sen 111 § :n
15405: Kempele 15 568 1 4 2 7 1 mom. lopusta lause: ,sitä vastoin kuntaan
15406: Oulujoki ... 9 789 2 3 5 nähden noudatetaan aikaisemman tielain
15407: Haukipudas ·35 061 24 6 20 50 93 § :ää."
15408: 42 E 75/56
15409: VII,14. - Tielaki.
15410:
15411:
15412: Tässä tarkoituksessa kunnioittaen ehdo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15413: tamme, van lakiehdotuksen:
15414:
15415:
15416: Laki
15417: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
15418: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä 21 pa1vana toukokuuta
15419: 1954 annetun lain (243/54) 111 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
15420:
15421: 111 §. tarpeen tiehankkeen toteuttamiseksi. Kun on
15422: Jos maantien rakentamista taikka sen siir- kysymys maantiestä tai sen osasta, jolla tie-
15423: tämistä tai muuta parantamista tarkoittava työ on aloitettu ennen, kuin uusi laki tuli
15424: hanke on tämän lain tullessa voimaan kes- voimaan, ei kuitenkaan ole sovellettava lain
15425: keneräisenä eikä tietä varten tarvittavan 67 §: n 1 momenttia eikä kunnan osalta
15426: alueen lunastamista ja korvausten määrää- myöskään sen 2 momenttia.
15427: mistä ole toimitettu, on uutta lakia sovel-
15428: lettava suoritettaessa niitä toimia, jotka ovat
15429:
15430: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
15431:
15432: Arvi Turkka. Armas Leinonen.
15433: Eino Rytinld. Kusti Eskola.
15434: Antti Kinnunen. Eemil Partanen.
15435: Erkki Koivisto. Pentti Liedes.
15436: Lauri .Järvi. Eeli Erkkilä.
15437: Irma. Torvi. Yrjö Hautala.
15438: Yrjö Murto.
15439: 331
15440:
15441: VII,15. - Toiv.al. N: o 93.
15442:
15443:
15444:
15445:
15446: Honkala: Komitean asettamisesta laatimaan ehdotus kuntien
15447: lakisääteisten tehtävien aiheuttamien kustannusten helpot-
15448: tamisesta.
15449:
15450:
15451: E d u s k u n n a 11 e.
15452:
15453: V aitioneuvosto asetti 24. 9. 1956 komitean Kuntien lakisääteiset tehtävät ovat kui-
15454: varatuomari Esko Rekolan puheenjohdolla tenkin jatkuvasti kasvaneet ja siten lisän-
15455: tutkimaan, miten kuntien tilaa mahdollisesti neet kuntien taloudellista rasitusta ja rajoit-
15456: voitaisiin lievittää lainsäännöksiä, määräai- tavat erittäin suuressa määrin kunnallista
15457: koja ym. helpottamalla sekä laatimaan niistä itsemääräämisoikeutta. Kunnille asetetut vel-
15458: ehdotukset. Komitealla ei kuitenkaan ollut voitukset määräytyvät erittäin monien erilais-
15459: mahdollisuuksia kysymystä perusteellisesti ten lakien nojalla. Tämän vuoksi useassa
15460: tutkia, koska sen oli annettava mietintönsä tapauksessa niiden aiheuttamat rasitukset
15461: jo kuukauden sisällä. Niinpä komitea toteaa- ovat epäsuhteessa niiden kunnille tuottamaan
15462: kin, että ,ottaen huomioon sen lyhyen ajan, hyötyyn ja aiheuttavat tulkintavaikeuksia.
15463: mikä komitealla on työtään varten ollut käy- Ennenkuin kunnille voidaan saada mitään
15464: tettävissä, komitea ei myöskään ole voinut merkittävää helpotusta lakisääteisiin velvoi-
15465: ryhtyä toimittamaan mitään selvityksiä kun- tuksiin, on tätä koskevaa lainsäädäntöä tut-
15466: tien taloudellisten rasitusten jakaantumisesta kittava kokonaisuudessaan ja sen perustealla
15467: niiden pakollisten ja vapaaehtoisten tehtä- tehtävä tarpeelliset ehdotukset. Tehdessään
15468: vien kesken eikä muutoin hankkimaan selvi- muutosehdotuksia tulisi komitean kiinnittää
15469: tettävänään olevaan asiaan mitään varsi- erityisesti huomiota siihen, että ne johtai-
15470: naista tilastoaineistoa. Niissä kohdin, joissa sivat kuntien taloudellisten rasitusten huo-
15471: komitea ehdottaa ryhdyttäväksi toimenpitei- mattavaan helpottumiseen.
15472: siin kuntien aseman helpottamiseksi, komi- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
15473: tea on myös lausunut vain yleisen käsityk- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15474: sensä niistä suuntaviivoista, joiden mukaan
15475: niissä olisi toimittava. Komitea ei ole kat- että haUitus asettaisi komitean laa-
15476: sonut mahdolliseksi laatia täsmällisiä ehdo- timaan ehdotukset sellaisiksi lainmwu-
15477: tuksia toteutettavista nainsäädännön muutok- toksiksi, joilla kunnille lakisääteisten
15478: sista". tehtävien aiheuttamia kustannukM
15479: voitaisiin helpottaa.
15480: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
15481:
15482: Niilo Honkala.
15483: 332
15484:
15485: VU,16. - Toiv.a.l. N:o 94.
15486:
15487:
15488:
15489:
15490: Suonpää ym.: Toimenpiteistä kaupunkikunnille erinäisten
15491: valtiontehtävien suorittamisesta aiheutuvien kustannusten
15492: siirtämisestä valtion suoritettaviksi.
15493:
15494:
15495: E d u s k u n n a 11 e.
15496:
15497: Kunnallisverorasitus on viime vuosina suu- maan kaupungeilla, ja niidenkin, joilla tuo
15498: resti noussut. Esim. kaupunkien kohdalla oli oikeus on, samoin kuin useiden rannikkokau-
15499: keskimääräinen äyrin suuruus sotaa edeltä- punkienkin kohdalla, joiden kautta ei huo-
15500: neenä viisivuotiskautena 1935-1939 8:22 mattavaa tuontiliikettä tapahdu, tuulaakitu-
15501: mk, mutta viisivuotiskaudella 1950-1954 se lot jäävät mitättömän pieniksi niihin menoi-
15502: oli vastaavasti 11: 57 mk, joten nousu on hin verraten, joista tuulaaki on korvauk-
15503: 3:35 mk eli yli 40 %. Verorasituksen kas- sena. Tuulaaki onkin hyvin epäoikeu-
15504: vuun on osaltaan vaikuttanut se, että kun- denmukainen menettely valtion tehtävien
15505: nille on lakimääräisesti asetettu uusia vaati- aiheuttamien menojen korvaamiseksi kau-
15506: via tehtäviä, joiden kustannuksia ei valtio pungeille. Siitä voitaisiin kokonaan luo-
15507: korvaa. pua, jas valtio suorittaisi todellisiin me-
15508: Kaupunkikuntien taloudessa muodostavat noihin perustuvan korvauksen kaupunki-
15509: huomattavan menoerän ns. erinäiset valtion kunnille. Nykyisellään esimerkiksi kau-
15510: tehtävät, joihin kuuluvat mm. maistraatin, punkien velvollisuus kolmanneksella korvata
15511: rlfkennustarkastuksen, raastuvanoikeuden, poliisilaitoksen ylläpitomenot ja palkkaukset
15512: syyttäjistön, kaupunginvankilan, tullihuo- sekä kokonaisuudessaan huoneistomenot on
15513: neiden ja suurelta osalta myös poliisilaitok- kohtuuton jo senkin vuoksi, että kaupunkien
15514: sen ylläpitokustannukset. Kaupunkikuntien hallintoelimillä ei ole mitään mahdollisuutta
15515: menot näiden tehtävien suorituksesta olivat osallistua poliisilaitoksen hallintoon ja kysei-
15516: v. 1954 1 487 960 000 mk. Tulot olivat vain sistä menoista päättämiseen. Nämä kustan-
15517: 378 560 000 mk, josta valtion avustus oli nukset pitäisi kokonaisuudessaan siirtää val-
15518: vajaa 9 milj. mk. Valtion avustus oli siis tion vastattaviksi.
15519: vain 0.6 % erinäisten valtiontehtävien kun- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
15520: nille aiheuttamista menoista. kunnan päätettäväksi toivomuksen,
15521: Vanhastaan on eräille kaupunkikunnille
15522: myönnetty tuulaakin kanto-oikeus korvauk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15523: sena sellaisten valtion tehtävien suorittami- sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
15524: sesta, jotka maaseudulla kustantaa valtio. seksi, että kaupunkikunnille erinäisten
15525: Tuulaakin määrä on viime vuosikymmeninä valtiontehtäv.ien suorittamisesta, kuten
15526: ollut 2 % kannetun tullin määrästä. Koko maistraatin, raastuvanoikeuden, syyt-
15527: tuulaakin määrä oli vuonna 1954 341 458 000 täjistön, ulosottolaitoksen, kaupungin-
15528: mk, eikä siis riittänyt kuin noin 23 %:lla vankilan ja poliisilaitoksen ylläpi-
15529: korvaamaan ne valtion tehtävistä aiheutuvat dosta, aiheutuvat kustannukset joko
15530: kaupunkien menot, joiden korvaukseksi se on kokonaan tai ainakin tähänastista huo-
15531: annettu. Epäsuhdetta lisää vielä se, että mattavasti suuremmalta osalta suori-
15532: tuulaakin kanto-oikeutta ei ole kaikilla sisä- teta~n valtion varoilla.
15533:
15534: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
15535:
15536: Leo Suonpää. Y. Enne. Eino Roine.
15537: Bernming Lindqvist. N. Nurminen. Toivo Asvik.
15538: 333
15539:
15540: VII,l7. - Toiv.al. N:o 95.
15541:
15542:
15543:
15544:
15545: Sarjala ym.: Maalaiskuntien pääomamenojen luotonsaan1tin
15546: järjestämisestä.
15547:
15548:
15549: E d u s k u n n a ll e.
15550:
15551: Maalaiskuntien pääomamenot ovat enim- kuntien täytyy, välttyäkseen työn keskeyttä-
15552: mältä osaltaan sidottuja lain säännöksiin ja misestä ja sen aiheuttamasta työllisyystilan-
15553: vain vähäisemmässä määrässä kuntien omaan teen huononemisesta sekä muista haitallisista
15554: päätösvaltaan. Niiden nykyinen suuruus joh- seurauksista, rahoittaa kohtuuttoman suuri
15555: tuu paitsi sodanaikaisen rakennustoiminnan osa rakennuskustannuksista korkeakorkoisilla
15556: lamaantumisesta myös ennen kaikkea yhteis- tilapäisluotoilla.
15557: kunnan suuresti kehittyneistä tarpeista. Vii- Kun lakimääräiset velvoitteet, mm. työttö-
15558: meaikainen lainsäädäntö on enemmän lisän- myyskysymyksen hoitaminen, näyttävät jat-
15559: nyt kuin supistanut kunnille asetettuja vel- kuvasti lisääntyvän, olisi valtiovallan velvol-
15560: voituksia useilla eri aloilla, kuten sivistystoi- lisuus myötävaikuttaa maalaiskuntien pää-
15561: men, terveyden- ja sairaanhoidon sekä so- omamenojen luotontarpeen järjestämiseksi.
15562: siaalihuollon osalla. Näinollen on koko maa- Ymmärrämme hyvin, etteivät nämä mahdolli-
15563: laiskuntien pääomamenojen tarve jatkuvasti suudet nykyaikana suinkaan ole helpot, mutta
15564: noussut, ollen se viime vuosina jo lähes joka tapauksessa voi valtiovalta myötävaikut-
15565: 20 miljardia markkaa. On näinollen selvää, taa mm. postisäästöpankin antamien luotto-
15566: että maalaiskuntien pääomamenojen rahoitus- jen ohjauksessa kuntien rahoituspulman rat-
15567: kysymys on erittäin suuria vaikeuksia tuot- kaisussa paremmin kuin kunnat omatoimisesti
15568: tava kunnallistaloudellinen pulma. Kehitys taikka edes oman keskusliittonsa kautta.
15569: on kulkemassa jatkuvasti siihen suuntaan, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15570: että pääomamenojen rahoitus yhä enemmän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15571: siirtyy verovaroilla tapahtuvaksi. Rakennus- muksen,
15572: toiminnan kiireellisyys aiheuttaa sen, ettei
15573: kunnilla useinkaan ole mahdollisuuksia koota että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
15574: etukäteen verotuksella sitä varten tarpeellisia toimenpiteisiin maalaiskuntien pääoma-
15575: varauksia. Tällöin joudutaan siihen, että menojen luotansaannin järjestämiseksi.
15576: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1956.
15577:
15578: Wiljam Sarjala. Kalle Kämäräinen. Kustaa Tiitu.
15579: J. F. Pöykkö. Erkki Ryömä. K. F. Haapasalo.
15580: Esa Hietanen. Mauno Jussila. Einari Jaakkola.
15581: Martti Leskinen. Eino Uusitalo. Leo Häppölä.
15582: Tahvo Rönkkö. Sylvi Halinen. Antti J. Rantamaa.
15583: Artturi Jämsen. T. Saloranta. Bertel Lindh.
15584: E. Pusa. Eeli Erkkilä. Eemil Partanen.
15585: V'åinö Tikkaoja.
15586: 884
15587:
15588: VU,lS. - Toiv.al. N: o 96.
15589:
15590:
15591:
15592:
15593: Honkala ym.: Toimenpiteistä kuntien toimivallan laajentami-
15594: seksi käsittämään pienteollisuuden tukemisen.
15595:
15596:
15597: E d u s k u n n a ll e.
15598:
15599: Valtiovallan taholta on viime vuosina käytäntö rajoittavat kuitenkin olennaisesti
15600: alettu kiinnittää erityistä huomiota pien- kuntien mahdollisuuksia pienteollisuuden
15601: teollisuuden kehittämiseen maassamme. tukemiseen alueellaan. Kun kunnat saman-
15602: Ottaen huomioon maan alhaisen teollis- aikaisesti kuitenkin joutuvat uhraamaan
15603: tumisasteen sekä riittävien työtilaisuuksien suuria summia työllisyyden ylläpitämiseen
15604: puutteen varsinkin maaseudulla, olisi pien- alueellaan sekä miltei jatkuvasti lisäämään
15605: teollisuuden kehittämiseen ryhdyttävä en- kunnan jäsenten verorasitusta, olisi sekä
15606: tistäkin määrätietoisemmin tukemalla pien- kansantalouden että kunnallistalouden kan-
15607: teollisuuden harjoittajia etenkin niissä nalta epäilemättä järkevää ja tarkoituksen-
15608: alkuvaikeuksissa, joita peruspääomien mukaista väljentää kuntien mahdollisuuksia
15609: puute suuressa määrin aiheuttaa. Valtion tukea sellaista tuottavaa pienteollisuus-
15610: varoista myönnetyt pienteollisuuslainat toimintaa, joka olisi omiaan helpottamaan
15611: eivät ole läheskään riittäneet tyydyttämään työllisyyden säilymistä kunnassa. Tämä
15612: elinkelpoisen pienteollisuuden peruspääoman voitaisiin toteuttaa esimerkiksi erityisellä
15613: tarvetta. Lisäksi pienteollisuuden yrittäjillä kunnan toimivallan väliaikaista laajenta-
15614: on usein ollut huomattavia vaikeuksia mista koskevalla lailla, jonka nojalla kunta
15615: yrittäessään hankkia tarpeellisia vakuuksia voisi tietyin edellytyksin myöntää työlli-
15616: saatavissa olevia pienteollisuuslainoja var- syystarkoituksiin varatuista määrärahoista
15617: ten. Tätä kysymystä ei olekaan toistaiseksi lainoja pienteollisuudenharjoittajille tai
15618: kyetty ratkaisemaan tyydyttävällä tavalla. mennä takaussitoumukseen yrittäjille val-
15619: Valtion ohella olisivat myös kunnat var- tion varoista myönnettävistä pienteollisuus-
15620: sin halukkaita tukemaan kunnan alueella lainoista.
15621: jo olevia tai sinne pyrkiviä pienteollisuus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
15622: yrityksiä, koska ne saattavat usein vaikut- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
15623: taa huomattavalla tavalla työllisyyden toivomuksen,
15624: säilymiseen kunnassa ja ovat myös omiaan
15625: lisäämään kunnan verotettavia tuloja. että hallitus kiireellisesti tutkitut-
15626: Tällä tavoin saattavat elinvoimaiset pien- taisi, miten kuntien toimivaltaa voitai-
15627: teollisuusyritykset ratkaisevasti edistää siin laajentaa siten, että kunnat saat-
15628: kunnan hyvinvointia ja helpottaa niitä vai- taisivat tukea sellaista alueellaan toi-
15629: keuksia, joihin useat kunnat ovat joutu- mivaa pienteollisuutta, joka edistää
15630: neet taloudellisten velvollisuuksiensa jat- työllisyyden säilymistä ja on omiaan
15631: kuvan laajenemisen johdosta. helpottamaan verorasitusta kunnassa,
15632: Kunnan toimivaltaa koskevat kunnallis- sekä ryhtyisi asian vaatimiin toimen-
15633: lain säännökset ja niihin perustuva oikeus- piteisiin.
15634: Helsingil3sä 17 päivänä helmikuuta 1956.
15635:
15636: Niilo Honkala. Grels Teir.
15637: Erkki Koivisto. Jaakko Hakala.
15638: Nestori Kaasalainen.
15639: 835
15640:
15641: VII,19. - Toiv.al. N: o 97.
15642:
15643:
15644:
15645:
15646: Honkala ym.: Kunnallisverotuksen muuttamisesta siten, että
15647: kunniUe tulisi oikeus myöntää määrävuosiksi verohelpotuk·
15648: sia alkaviUe pienyrityksille.
15649:
15650:
15651: E d u s k u n n a ll e.
15652:
15653: Maaltapako on saavuttanut viime vuosina Maaseudulla vallitsevan rahankireyden ta-
15654: varsinkin maatalousvaltaisissa kunnissa huo- kia on pienyrittäjien, joilla ei yleensä ole
15655: lestuttavat mittasuhteet. Tilat ovat muodos- itsellä suuriakaan alkupääomia, turvaudut-
15656: tuneet niin pieniksi, että niillä ei tarvita tava juuri perustamisvaiheessa korkeakorkoi-
15657: mainittavasti vierasta työvoimaa. Kun maa- siin lainapääomiin. Niiden korot yhdessä
15658: laiskunnissa on teollisuuslaitoksia tai muita muiden alkuvaikeuksien -kanssa saattavat
15659: suurehkoja työnantajia vain vähän, vallitsee muodostua kohtalokkaaksi juuri toimintaan
15660: maaseudulla suuri työtilaisuuksien puute. päässeelle pienyritykselle. Kun kunnan etu-
15661: Tämän tilanteen torjumiseksi ovat lukuisat jen mukaista useista äskenmainituista syistä
15662: kunnat vuodesta toiseen joutuneet järjestä- on, että tällaiset yritykset alusta lähtien me-
15663: mään työttömyystöitä erityisesti talviaikana. nestyvät hyvin ja kehittyvät edelleen, olisi
15664: Tilapäisten työmaiden avaaminen useimmi- kunnan myöskin taloudellisesti tuettava
15665: ten työn suorituksen kannalta mahdollisim- näitä alkuvaikeuksissa. Eräs parhaita kei-
15666: man epäedullisena ajankohtana on kunnille noja tämän päämäärän saavuttamiseksi on
15667: hyvin epätaloudellista. verohelpotuksen myöntäminen pienyrityk-
15668: Eräissä kunnissa on tämä vaikea pulma sille kunnallistaksoituksessa määrävuosiksi,
15669: ratkennut pienyritysten tarjoamien työmah- esim. viideksi ensimmäiseksi tilivuodeksi.
15670: dollisuuksien turvin. Niissä kunnissa, joissa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
15671: tämäntapainen elinkeinotoiminta on saavut- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15672: tanut pysyvän jalansijan, ei työttömyyttä muksen,
15673: yleensä esiinny. Tämä on kunnallistalouden
15674: kannalta mitä suuriarvoisin kysymys. Li- että hallitus kiireellisesti tutkitut-
15675: säksi se on suurena helpotuksena niille työn- taisi, miten kunnallisverotusta voitai-
15676: tekijöille, joiden ei tarvitse lähteä kauaksi siin muuttaa siten, että kunnille tulisi
15677: kotipaikan ulkopuolelle ns. työllisyyssiirto- oikeus myöntää määrävuosiksi verohel-
15678: työmaille. potuksia alkaville pienyrityksille.
15679: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
15680:
15681: Niilo Honkala. Harras Kyttä.
15682: Grels Teir. Jaakko Hakala.
15683: Nestori Kaasalainen.
15684: 336
15685:
15686: Vll,20. - Hemst.mot. N: o 98.
15687:
15688:
15689:
15690:
15691: Korsbäck m. fl.: A1tgående ändring av stadgandena o·m tid-
15692: punkten för fattande av beslut i kommunal beskattnings·
15693: nämnd om arealbeskattningsgrunder.
15694:
15695:
15696: T i 11 R i k s d a g e n.
15697:
15698: Enligt gällande bestämmelser skall kom- deklarationens inlämnande till kommunens
15699: munal skattenämnd, som valts för verkstäl- skattenämnd, utan vissa år först efter dekla-
15700: landet av följande års taxering, före den 15 rationsterminens utgång.
15701: oktober uppgöra förslag till vilka belopp Detta sakförhållande påvisar nödvändig-
15702: nettoavkastningen i medeltal per ha av odlad heten av en sådan ändring av gällande lag-
15703: mark och naturlig äng samt skogsmark skall bestämmelse angående tidpunkten för skatte-
15704: uppskattas under löpande hushållningsår. nämndens uppgörande av förslag till areal-
15705: Skattenämndens förslag skall därefter till- beskattningsgrunder, att denna fastställes till
15706: ställas statsrådet. Statsrådet skall sedan in- den 15 september.
15707: förskaffa utlåtande om förslaget hos länssty- Med hänvisning till vad som ovan anförts
15708: relsen. Vidare skall skattenämndens förslag föreslås vördsamt att riksdagen ville besluta
15709: framläggas tili de skattskyldigas granskning, hemställa,
15710: vilka inom fastställd tid äger ingiva anmärk-
15711: ning om förslaget till statsrådet. att regeringen skyndsamt måtte
15712: Dessa omständigheter omöjliggör en snabb ändra förordningen angående kommu-
15713: behandling av skattenämndernas förslag i nalförvaltningen sålunda, att kommu-
15714: finansministeriet och följden har därför bli- nal beskattningsnämnd äger fatta be-
15715: vit, att arealbeskattningsgrunderna icke fast- slut om arealbeskattningsgrunderna
15716: ställts av statsrådet och tillkännagivits de före den 15 septembm·.
15717: skattskyldiga inom rimlig tid före inkomst-
15718: Helsingfors den 18 februari 1956.
15719:
15720: Verner Korsbäck. Arthur Larson.
15721: 337
15722:
15723: VII,20. - Toiv.al. N:o 98.
15724: Suomennos.
15725:
15726:
15727:
15728: Korsbäck ym.: Pinta-alaverotuksen perusteiden määräämis-
15729: aikaa kunnan verolautakunnassa koskevien säännösten
15730: muuttamisesta.
15731:
15732:
15733: E d u s k u n n a 11 e.
15734:
15735: Voimassa olevien määräysten mukaan on alaverotuksen perusteita kohtuullisessa ajassa
15736: kunnan verolautakunnan, joka on valittu toi- ennen tuloilmoitusten jättämistä kunnan ve-
15737: mittamaan seuraavan vuoden taksoitus, en- rolautakunnalle, vaan eräinä vuosina vasta
15738: nen lokakuun 15 päivää tehtävä ehdotus veroilmoitusten jättämisajan päätyttyä.
15739: siitä, mihin määriin viljelysmaan ja luonnon- Tämä asiantila osoittaa välttämättömäksi
15740: niityn sekä metsämaan tuotto keskimäärin muuttaa voimassa olevaa lainsäännöstä
15741: hehtaaria kohti on arvioitava kulumassa ole- pinta-alaverotuksen perusteita koskevan eh-
15742: van talousvuoden aikana. Verolautakunnan dotuksen päättämisen ajankohdasta verolau-
15743: ehdotus toimitetaan sen jälkeen valtioneu- takunnassa siten, että se vahvistetaan 15
15744: vostolle. Valtioneuvoston on sitten hankit- päiväksi syyskuuta.
15745: tava ehdotuksesta lääninhallituksen lausunto. Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
15746: Edelleen on verolautakunnan ehdotus annet- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomus,
15747: tava verovelvollisten tarkastettavaksi, joiden
15748: on säädettynä aikana esitettävä huomautuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15749: sensa ehdotuksen johdosta valtioneuvostolle. toimenpiteisiin kunnallishallintoa kos-
15750: Tämän vuoksi käy verolautakuntien ehdo- kevan asetuksen muuttamiseksi siten,
15751: tusten nopea käsittely valtiovarainministe- että kunnan verolautakunnan on teh-
15752: riössä mahdottomaksi, ja seurauksena on ol- tävä päätös pinta-alaverotuksen pe-
15753: lut, että valtioneuvosto ei ole vahvistanut rusteista ennen 15 päivää syyskuuta.
15754: ja antanut verovelvollisten tiedoksi pinta-
15755: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
15756:
15757: Verner Korsbäck. Anhur Larson.
15758:
15759:
15760:
15761:
15762: 43 E 75/56
15763: 338
15764:
15765: VII,21. - Toiv.al. N:o 99.
15766:
15767:
15768:
15769:
15770: Saloranta ym.: Tilojen yhdistettynä halkomisen helpottami·
15771: sesta.
15772:
15773:
15774: E d u s k u n n a ll e.
15775:
15776: Voimassaolevan tilojen yhdistämisestä tomasti paisutetaan keskusviraston työmää-
15777: 29. 6. 1951 annetun lain mukaan samalle rää samalla kun menettelyn harkinnassa jää
15778: omistajalle kuuluvia samanluontoisia tiloja pois tarpeellinen paikallistuntemus ja sen
15779: saa yhdistettynä halkoa vasta sitten, kun kautta saatava kehityksen seuraamisen mah-
15780: maanmittaushallitus anomuksesta on suorit- dollisuus. Arveluttavinta on, että tämän
15781: tanut kyseisenlaisten tilojen yhdistämisen. kautta on luotu suoranainen epäkohta ja aihe
15782: Aikaisemmin asiaa säädelleen jakoasetuksen sekaannukseen, koska varmaankin yhä pitem-
15783: mukaan sitävastoin sanotunlaisten tilojen yh- mäksi venyvän käsittelyn aikana maanmit-
15784: distämisen suorittivat toimitusmiehet sen tar- taushallituksessa yhdistettäviin tiloihin voi-
15785: koituksenmukaiseksi harkittuaan ja saatuaan daan myöntää uusia kiinnityksiä, ja sen sei-
15786: siihen kiinnityksen haltijan suostumuksen. kan toteamiseksi uudet rasitustodistukset käy-
15787: Vallitseva tilojen halkomis- ja lohkomis- vät tarpeellisiksi ennen toimituksen jatka-
15788: vapaus on kuitenkin luonut tilanteen, jolloin mista. Hidas ja mutkikas menettely ei ole
15789: useinkin kuuluu monia pieniä tiloja samalle myöskään omiaan saamaan aikaan toivotta-
15790: omistajalle. Varsinkin perimistapauksissa vaa pienien tilojen yhdistämistä, koska aloit-
15791: tällaisia tilayhteyksiä joudutaan yhä useam- teen on joka tapauksessa tultava alhaalta
15792: min halkomaan ja tunnettua on tilakokojen käsin.
15793: yhä jatkuva pieneneminen. Tilojen lukumää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15794: rän jatkuvan lisääntymisen estämiseksi ja nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
15795: teknillisen suorittamisen helpottamiseksi jako- muksen,
15796: toimituksissa joudutaan näinollen yhä useam-
15797: min turvautumaan yhdistettynä halkomiseen. että hallitus antaisi Eduskunnalle
15798: Yhdistämisasiain keskittäminen maanmit- ensi tilassa esityksen tilojen yhdistä-
15799: taushallinnon yläpartaaseen on aiheetonta, misestä annetun lain muuttamisesta
15800: koska aikaisemmassa menettelyssä ei ole ha- siten, että tilojen yhdistettynä halko-
15801: vaittu epäkohtia tai lisätyn oikeusturvan tar- minen helpottuisi.
15802: vetta. Keskittämisen kautta myöskin aiheet-
15803: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
15804:
15805: T. Saloranta. Eeli Erkkilä. Eino E. Heikura.
15806: Eino Uusitalo. Toivo Antila. Mauri Seppä.
15807: J. F. Pöykkö. Väinö Tikkaoja. Yrjö Hautala.
15808: Nestori Kaasalainen.
15809: 339
15810:
15811: VII,22. - Toiv.al. N: o 100.
15812:
15813: Pöykkö ym.: Toimenpiteistä kruununtilojen perintötiloiksi
15814: muuttamisen helpottamiseksi.
15815:
15816: E d u s k u n n a ll e.
15817:
15818: Lapin läänissä on vielä yli 400 ns. kruu- jonka lääninhallitus harkitsee tilalla olevan,
15819: nuntilaa. Ne yleensä ovat muodostuneet jo kuitenkin vähintään 1200 ja enintään 60 000
15820: alunperin valtion maille syntyneistä torpista markkaa. Tilan perinnöksi saamiselle ei ole
15821: tai pikku tiloista. Kruununtiloja koskevat mitään periaatteellista estettä. Tilan on kui-
15822: säännökset ovat pääasiallisesti kesäkuun tenkin oltava perinnöksiostokunnossa, ts.
15823: 6 päivänä 1883 annetussa asetuksessa, joka asianmukaisesti rakennettu ja viljelty.
15824: koskee asukasoikeutta kruunun tiloilla (n : o Eräänä tärkeänä rajoituksena on mainit-
15825: 26) ja johon on tehty muutoksia kesäkuun tava, ettei kruununtilaa voida kiinnittää ja
15826: 4 päivänä 1937 annetulla lailla (Asetusko- ettei asukas voi siis saada luottoa kiinnitys-
15827: koelma 260/37). vakuutta vastaan; myöskään näille tiloille ei
15828: Kruununtalon omistusoikeus kuuluu val- voida myöntää asutusvaroista rakennuslai-
15829: tiolle, asukkaan oikeus on ns. vakaa nautinta- noja. Tästä saattaa aiheutua suuria vaikeuk-
15830: oikeus: hänellä on oikeus elinaikansa asua sia tilan rakentamiselle ja viljeiemiselle, eikä
15831: ja viljellä tilaa. Metsän käytöstä on sään- edellä mainittu metsänmyyntilupakaan aina
15832: nöksiä metsälain 16 ja 17 § :ssä. Asukas saa ratkaise rahoituskysymystä, koska monien
15833: käyttää metsää mm. tilan rakennus-, kalusto-, kruununtilojen metsät ovat niin pieniä tai
15834: aidas- ja polttopuu- ym. sellaiseen tarpeeseen. heikkoja, ettei puutavaran myyntiä ainakaan
15835: Sen sijaan hän ei saa ilman lupaa myydä tai merkittävämmässä määrässä voida ajatella.
15836: muille antaa taikka tilalta poisviedä metsän- Tilan ostaminen perinnöksi tekisi sen kiinni-
15837: tuotteita tai näistä valmistettuja tavaroita. tyskelpoiseksi, mutta useinkin ilmeisesti juuri
15838: Lupaa anotaan käytännössä lääninhallituk- tilan perinnöksiostokuntoon saattaminen on-
15839: selta, joka alistaa anomuksen lausuntoineen kin se tarkoitus, johon varoja ja kiinnitys-
15840: maatalousministeriön ratkaistavaksi. vakuutta tarvittaisiin.
15841: Kruununtila voidaan saada täysin omaksi Edellä lausutusta selviää, että voimassa
15842: ja perintöluontoiseksi ns. perinnöksiosto- oleva laki ns. kruununtiloista asukasoikeuden
15843: menettelyssä. Tilan asukkaan on tehtävä nauttijoille aiheuttaa hyvin vakavia vaikeuk-
15844: asiaa koskeva anomus lääninhallitukselle ja, sia ja on esteenä tilojen sellaiseen kuntoon
15845: mikäli anomukseen suostutaan, annetaan saamiselle, että kysymyksessä olevat tilat voi-
15846: asukkaalle lääninhallituksen päätöksenä pe- taisiin ostaa omaksi perintötilaksi.
15847: rintökirja. Tällöin peritään ns. perintölunas- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
15848: tusmaksu, joka on nykyisin kuitenkin vain nioittaen eduskunnan hyvaksyttäväksi toivo-
15849: muodollista laatua ja suuruudeltaan muuta- muksen,
15850: masta markasta muutamaan sataan mark- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15851: kaan hehtaarilta. Suurempi merkitys on ti- toimenpiteisiin sellaisen lainmuutoksen
15852: lan arvon mukaan laskettavalla leimaverolla, aikaansaamiseksi, että nk. kruunun-
15853: joka leimaverolain 10 §: n ja ko. lain sovel- tilojen perintöt~'loiksi muuttaminen sen
15854: tamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimien kulujen kannalta ja menet-
15855: 7 §: n mukaisesti on 20 markkaa kultakin telyäkin ajatellen ratkaistaisiin hel-
15856: täydeltä tuhannelta markalta siitä arvosta, pommalla tavalla kuin nyt on laita.
15857: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
15858:
15859: J. F. Pöykkö. Eemil Partanen. M. 0. Lahtela.
15860: T. Saloranta. Markus Niskala. Atte Pakkanen.
15861: Eeli Erkkilä. Hilja Väänänen. Urho Kähönen.
15862: Erkki Koivisto.
15863: 840
15864:
15865: Vfi,23. - Hemst.mot. N': o 101.
15866:
15867:
15868:
15869:
15870: Korsbäck m. fl.: Angående påskyndande av den nya lagen om
15871: vatt em·ätt en.
15872:
15873:
15874: T i 11 R i k s d a g e n.
15875:
15876: Liksom industrins väldiga uppsving un- ning. Det åt dessa kommitteer an:förtrodda
15877: der de senaste årtiondena ställt anspråk på uppdraget har krävt mycket längre tid, än
15878: förnyad lagstiftning om utnyttjande av vat- vad som varit nödigt. Den :första statskom-
15879: tenkraft och om virkesflottning kräver även mitten tillsattes redan den 16 februari 1928.
15880: den utveckling lantbruket genomgått under Men något lagförslag har tillsvidare icke
15881: de senaste decennierna, att gällande lagstad- framlagts för riksdagen.
15882: ganden om torrläggning av mark och sär- På grund av att kommittearbetet :fördröjts
15883: skilt om regleringen av de därvid ifråga- och den nödvändiga revisionen av vatten-
15884: kommande grannelagsförhållandena revideras. rättslagstiftningen ej fåtts till stånd, har
15885: I vår tid räknas till dikning icke endast torr- stora värden spolierats för lantbruket. För
15886: läggning av odlad och odlingsbar mark utan att avhjälpa dessa missförhållanden är det
15887: även skogstorrläggning, men stadgandena oundgängligen nödvändigt, att förslaget till
15888: om torrläggning i gällande vattenrättslag är ny vattenrättslagstiftning utarbetas och över-
15889: så oklara, att man åtminstone i fråga om lämnas till riksdagen i brådskande ordning.
15890: dikning av skogsmark måste ifrågasätta, om Med hänvisning till vad som ovan anförts
15891: lagstiftarna alls tänkt på torrläggning av föreslås vördsamt att riksdagen ville besluta
15892: sådan mark vid vattenrättslagens tillkomst. hemställa,
15893: Dikningslagstiftningen avser att förbättra
15894: marken och öka dess produktionsförmåga, att regeringen måtte påskynda ut-
15895: men bristerna i denna lagstiftning har i arbetande av förslag till förnyad l4g-
15896: hög grad verkat hämmande på utvecklingen. stiftning rörande vattenrätten.
15897: Särskilda statskommitteer har tilJ..satts för
15898: att uppgöra :förslag till ny vattenrättslagstift-
15899: Helsingfors den 18 :februari 1956.
15900:
15901: Verner Korsbäck. Arthur La.rson.
15902: 341
15903:
15904: VII,23. - Toiv.al. N: o 101.
15905: Suomennos.
15906:
15907:
15908:
15909: Korsbäck ym.: Uuden vesioikeuslain jouduttamisesta.
15910:
15911:
15912: E d u s k u n n a ll e.
15913:
15914: Samoin kuin teollisuuden valtava nousu Erityisiä valtionkomiteoita on asetettu laa-
15915: viime vuosikymmenien aikana on vaatinut timaan ehdotusta uudeksi vesioikeuslainsää-
15916: lainsäädännön uusimista vesivoiman käytöstä dännöksi. Näille komiteoille uskottu tehtävä
15917: ja puutavaran uitosta, samoin vaatii myös on vaatinut paljon pitemmän ajan kuin olisi
15918: maatalouden alalla viime vuosikymmeninä ollut tarpeellista. Ensimmäinen valtionkomi-
15919: tapahtunut kehitys, että voimassa olevat tea asetettiin jo helmikuussa 1928. Mutta
15920: säännökset maiden kuivatuksesta ja erityi- mitään lakiehdotusta ei toistaiseksi ole esi-
15921: sesti siinä yhteydessä kysymykseen tulevien tetty eduskunnalle.
15922: naapuruussuhteiden järjestelystä voimassa Sen johdosta, että komiteatyö on viivästy-
15923: olevassa laissa uudistetaan. Meidän aika- nyt ja että vesioikeuslainsäädännön välttä-
15924: namme ei katsota ojitukseksi ainoastaan vil- mätöntä uudistamista ei ole saatu aikaan,
15925: jelysmaan ja viljelyskelpoisen maan kuivat- on riistetty suuria arvoja maataloudelta.
15926: tamista, vaan myös metsämaan kuivattami- Näiden epäkohtien korjaamiseksi on ehdotto-
15927: nen, mutta kuivatusta koskevat säännökset man välttämätöntä, että ehdotus uudeksi ve-
15928: voimassa olevassa vesioikeuslaissa ovat niin sioikeuslainsäädännöksi valmistetaan ja an-
15929: epäselvät, että ainakin metsämaan ojituksen netaan eduskunnalle kiireellisesti.
15930: osalta on asetettava kysymyksenalaiseksi, tu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
15931: livatko lainsäätäjät lainkaan ajatelleeksi sel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15932: laisen maan kuivattamista siihen aikaan, joi- mus,
15933: join vesioikeuslaki säädettiin. Ojitusta kos-
15934: keva lainsäädäntö tarkoittaa maan paranta- että hallitus kiirehtisi vesioikeuslain-
15935: mista ja sen tuottokyvyn lisäämistä, mutta säädännön uudistamista koskevan eh-
15936: tämän lainsäädännön puutteet ovat vaikut- dotuksen valmistamista.
15937: taneet ehkäisevästi kehitykseen.
15938: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
15939:
15940: Verner Korsbäck. Arthur Larson.
15941: 342
15942:
15943: VII,24. - Hemst.mot. N: o 102.
15944:
15945:
15946:
15947:
15948: Rosenberg m. fl.: Angående avlåtande av proposition om
15949: reformering av fiskerilagstiftningen.
15950:
15951:
15952: T i 11 R i k s d a g e n.
15953:
15954: Vår fiskerilagstiftning är trots den för statens sida vidtagits några effektiva åtgär-
15955: några år sedan genomförda förnyelsen myc- der för att öka fiskbeståndet, har fiskbestån-
15956: ket gammal. De bestämmelsen, som där är av det i våra vatten på ett betänkligt sätt för-
15957: grundläggande natur, härstammar från en svagats. Detta visar även, att fiskbeståndet
15958: tid för flera århundranden sedan och an- inte har kunnat bevaras trots de betydande
15959: sågs i då rådande förhållanden motsvara sitt inskränkningar, som våra fiskerilagar inne-
15960: ändamål, men kan inte längre under så helt håller. Enligt den nuvarande fiskerilagen
15961: andra förhållanden tillfredsställa folkets all- kan man i fiskelags och fiskevårdssamman-
15962: männa uppfattning eller näringslivets ford- slutnings stadgar, förutom obligatoriska be-
15963: ringar. stämmelser, även intaga bestämmelser rö-
15964: Man torde i stort sett vara enig i dag rande bl. a. fiskevattnets vård. Detta är
15965: därom, att fisken i våra vattendrag inte är alltså valfritt och lagen stadgar inga sär-
15966: någons privategendom utan hela folkets ge- skilda straff för underlåtenhet att vårda
15967: mensamma nationalegendom, till vars nytt- fiskevattnen. För att stöda vårt försvagade
15968: jande och vård alla fiskeriidkande medbor- gädd-, braxen- och idbestånd bestämmer la-
15969: gare borde ha lika rätt. gen ingen fredning under lektiden men istäl-
15970: Enligt vår fiskerilag tillhör fiskerätten let förbjuder den användningen av vissa
15971: dock - på några få undantag när - vat- andra rangens fångstmetoder vid gäddfiske.
15972: tenområdets ägare och äganderätten till vatt- Detta förbud gäller inte fiskevattnens ägare
15973: nen åter rättas efter jordägoförhållandena. utan dem, som inte själva äger fiskevatten.
15974: Sålunda har de, vilka icke äga jord, icke Också härvidlag borde en rättelse fås till
15975: heller fiskevatten, och de få icke fiska an- stånd.
15976: nat än med vattenägarens tillåtelse och mot Enligt fiskerilagens bestämmelser fortlö-
15977: av denne ålagt arrende. Denna praxis har per vissa från urminnes tider nedärvda
15978: lett därhän, att fisket har blivit ett pri- bruksrättigheter till av andra ägda fiskevat-
15979: vilegium för allt färre pernoner. Ofta har ten, t. o. m. till den för fiskevattnens sköt-
15980: det, i all synnerhet i landets södra och syd- sel så viktiga fiskleden. Dessa bruksrättig-
15981: västra delar, blivit ett med jordägandet för- heter bestämmes inte ens enligt jordägande-
15982: bundet monopol, som icke av innehavarna rätten utan enligt vissa gamla lantegendo-
15983: använts som eget näringsfång utan som ett mar i forntiden tilldelade privilegier. Som
15984: effektivt spekulationsmedel, med vars till- känt beviljades dylika fiskeriprivilegier un-
15985: hjälp man eftersträvat enskild fördel på de- der det svenska väldets tid till vissa av kun-
15986: ras bekostnad, för vilka fisket utgör huvud- gens trogna medhjälpare och i samband med
15987: näring eller en viktig biinkomst eller vilka storskiftet till vissa av de äldsta stamlägen-
15988: genom husbehovsfiske skaffar sig ett nödigt heterna. De är privilegier, som i vår tid
15989: tillskott till sitt hushåll. inte längre kan anses lämpliga, och de är
15990: Genom att fiskerätten grundar sig på även stridande mot regeringsformens anda,
15991: jordäganderätten, har man inte inom större ty adelns och med denna jämställdas pri-
15992: befolkningskretsar hyst något nämnvärt in- vilegier äro upphävda och alla finländska
15993: tresse för fiskevattnens vård och för ökan- medborgare äro lika inför lagen.
15994: det av fiskbeståndet. Då det varken från Trots sin ungdom har fiskerilagen redan
15995: fiskevattnens ägares och brukares eller från fått en enhällig och sträng dom från vår
15996: VII,24. - Rosenberg ym. 343
15997:
15998: fiskarbefolknings sida. I praktiken inskrän- visande härtill föreslå vi, att riksdagen ville
15999: ker den de redan förut små :fiskemöjlighe- besluta hemställa,
16000: terna och skapar inte heller någon hållbar
16001: bas :för en e:ffektiv utveckling av vårt :fisk- att regeringen i brådskande ordning
16002: bestånd och i intet avseende har den bi- måtte till Riksdagen inlämna en pro-
16003: dragit tili att underlätta utkomstmöjlighe- position med sådana ändringar i la-
16004: terna och bredda den ekonomiska grunden gen om fiske, varigenom fiskarnas rät-
16005: för alla dem, vilka ännu i dag i större eller tigheter och möjligheter att utöva sin
16006: mindre grad livnära sig på fiske. näring fullt tryggas, samtidigt som
16007: I det ovan anförda har undertecknade där- ägare av strandtomter och övriga fin-
16008: :för velat fästa riksdagens uppmärksamhet ländska medborgare tillförsäkras skä-
16009: vid några av de miss:förhållanden, som vid- liga ~·ättigheter att idka husbehovs-
16010: låda den nuvarande lagen om :fiske, och hän- och sportfiske.
16011: Helsingfors den 16 februari 1956.
16012:
16013: Gösta Rosenberg. N. Nurminen.
16014: B. Tauriainen. Toivo Asvik.
16015: Rainer Virtanen.
16016: 344
16017:
16018: VII,24. - Toiv .al. N: o 102.
16019: Sttomenno.t.
16020:
16021:
16022:
16023: Rosenberg ym.: Esityksen antamisesta kalastuslainsäädännön
16024: uudistamisesta.
16025:
16026:
16027: E d u s k u n n a ll e.
16028:
16029: Kalastuslainsäädäntömme on, sen muuta- käyttäjien kuin vaitionkaan taholta ei ole
16030: mia vuosia sitten toteutetusta uudistami- ryhdytty mihinkään tehokkaisiin toimenpitei-
16031: sesta huolimatta, hyvin vanha. Ne määräyk- siin kalakannan lisäämiseksi, on kalakanta
16032: set, jotka siinä ovat perustuslain luontoisia, vesissämme arveluttavalla tavalla heikontu-
16033: periytyvät useiden vuosisatojen takaiselta nut. Tätä osoittaa myös se, että kalakan-
16034: ajalta. Niiden katsottiin silloin vallinneissa taamme ei ole voitu varjella kalastusla-
16035: oloissa vastaavan tarkoitustaan, mutta ne kiemme sisältämistä huomattavista rajoituk-
16036: eivät saata enää niin täysin toisenlaisissa sista huolimatta. Nykyisen kalastuslakimme
16037: olosuhteissa tyydyttää kansan yleistä käsi- mukaan voidaan kalastuskunnan ja kalan-
16038: tystä eikä elinkeinoelämän vaatimuksia. hoitoyhdistysten sääntöihin ottaa, paitsi pa-
16039: Suurin piirtein oltaneen yksimielisiä siitä, kollisia määräyksiä, myös määräyksiä mm.
16040: ettei kalastus meidän vesistöissämme ole jon- kalaveden hoidosta. Se on siis vapaaeh-
16041: kun yksityisomaisuutta, vaan koko kansan toista, eikä laki säädä mitään erityisiä ran-
16042: yhteistä kansallisomaisuutta, jonka käyttä- gaistuksia kalavesien hoidon laiminlyömi-
16043: miseen ja hoitamiseen kaikilla kalastusta har- sestä. Heikontuneen hauki-, lahna- ja säy-
16044: joittavilla kansalaisilla pitäisi olla samanlai- näskantamme vahvistamiseksi laissa ei mää-
16045: nen oikeus. rätä minkäänlaista rauhoitusta kutuaikana,
16046: Kalastusoikeus kuuluu kuitenkin kalastus- mutta sen sijaan kielletään eräiden toisar-
16047: lakimme mukaan - muutamin harvoin poik- voisten pyyntitapojen käyttö hauenkalastuk-
16048: keuksin - vesialueen omistajalle ja omistus- sessa. Tämä kielto ei koske kalavesien omis-
16049: oikeus veteen taas noudattaa maanomistus- tajia, vaan niitä, jotka eivät itse omista
16050: suhteita. Siten niillä, joilla ei ole maata, kalavettä. Myös tässä olisi saatava korjaus
16051: ei ole myöskään kalavettä, eivätkä he saa aikaan.
16052: kalastaa muuten kuin vedenomistajan luvalla Kalastuslain määräysten mukaan jatkuvat
16053: ja hänen määräämäänsä vuokraa vastaan. määrätyt, ikimuistoisista ajoista periytyneet
16054: 'fämä käytäntö on johtanut siihen, että ka- käyttöoikeudet toisten omistamiin kalavesiin,
16055: lastus on muodostunut yhä harvempien hen- vieläpä kalavesien hoidolle niin tärkeisiin
16056: kilöiden etuoikeudeksi. Siitä on usein, eri- kalaväyliin. Nämä käyttöoikeudet eivät mää-
16057: toten maan etelä- ja lounaisosissa, tullut räydy edes maanomistusoikeuden mukaan,
16058: maanomistukseen sidottu monopoli, jota sen vaan eräille vanhoille maanomistuksille en-
16059: haltijat eivät ole käyttäneet omaksi elinkei- tisinä aikoina myönnettyjen etuoikeuksien
16060: nokseen, vaan tehokkaana keinotteluväli- mukaisesti. Kuten tunnettua, myönnettiin
16061: neenä, jonka avulla he ovat tavoitelleet yk- sellaisia kalastusetuoikeuksia Ruotsin vallan
16062: sityistä etua niiden kustannuksella, joille aikana eräille kuninkaan uskollisille a pulai-
16063: kalastus muodostaa pääelinkeinon tai tärkeän sille ja isonjaon yhteydessä eräille vanhim-
16064: sivutulon tai jotka kotitarvekalastuksella mille kantatiloille. Ne ovat etuoikeuksia,
16065: hankkivat välttämättömän lisän talouteensa. joita meidän aikanamme ei enää voida pitää
16066: Sen vuoksi, että kalastusoikeus perustuu sopivina, ja ne ovat myös hallitusmuodon
16067: maanomistukseen, ei laajemmissa väestöpii- hengen vastaisia, sillä aateliston ja siihen
16068: reissä ole tunnettu mainittavaa kiinnostusta verrattavien etuoikeudet ovat lakkautetut, ja
16069: kalavesien hoitoon ja kalakannan lisäämi- kaikki Suomen kansalaiset ovat yhdenver-
16070: seen. Kun enempää kalavesien omistajien ja taisia lain edessä.
16071: VII,24. - Rosenberg ym. 345
16072:
16073: Nuoresta iästään huolimatta kalastusla- siin nykyisessä kalastuslaissa oleviin epäkoh-
16074: kimme on saanut yksimielisen ja ankaran tiin· ja ehdottavat siihen viitaten eduskunnan
16075: tuomion kalastajaväestön taholta. Käytän- hyväksyttäväksi toivomuksen,
16076: nössä se rajoittaa jo ennestään vähäisiä ka-
16077: lastusmahdollisuuksia eikä myöskään muo- että hallitus kiireellisesti antaisi
16078: dosta mitään kestävää perustaa kalakan- Eduskunnalle esityksen kalastuslain
16079: tamme tehokkaalle kehittämiselle eikä ole muuttamisesta siten, että kalastajien
16080: missään suhteessa myötävaikuttanut kaikkien oikeudet ja mahdollisuudet elinkei-
16081: niiden, jotka vielä tänä päivänä suurem- nonsa harjoittamiseen täysin turva-
16082: massa tai pienemmässä määrässä elättävät taan, samalla kun rantatonttien omis-
16083: itsensä kalastuksella, toimeentulomahdolli- taj~'lle ja muille Suomen kansalaisille
16084: suuksien helpottamiseen ja taloudellisen pe- taataan kohtuulliset oikeudet koti-
16085: rustan laajentamiseen. tarve- ja urhe~'lukalastuksen harjoitta-
16086: Edellä esitetyssä ovat allekirjoittaneet tah- miseen.
16087: toneet kiinnittää eduskunnan huomiota eräi-
16088: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
16089:
16090: Gösta Rosenberg. N. Nurminen.
16091: H. Tauriainen. Toivo Asvik.
16092: Rainer Virtanen.
16093:
16094:
16095:
16096:
16097: 44 E 75/56
16098: 346
16099:
16100: VII,25. - ·Hemst.mot. N: o 103.
16101:
16102:
16103:
16104:
16105: Rosenberg m. fl.: Angående ändring av stadgandena om
16106: rösträtten i fiskelagsstämma.
16107:
16108:
16109: T i ll R i k s d a g e n.
16110:
16111: 1 den nuvarande fiskerilagens 58 § bestäm- undertecknades åsikt bör härvidlag en ·änd-
16112: mes, att vid fiskelagsstämma varje delägare ring snarast möjligt åstadkommas.
16113: tillkommer rösträtt efter sin andel i vatten- Hänvisande tili ovanstäende föreslår un-
16114: området. Denna odemokratiska bestämmelse dertecknade, att riksdagen ville besluta hem-
16115: har åstadkommit stor förargelse bland fis- ställa,
16116: karna och kan inte anses överensstämma
16117: med de allmänt demokratiska principerna att regeringen skyndsamt måtte tm
16118: och folkets rättsmedvetande. Genom denna Riksdagen överlämna proposition med
16119: rösträttsfördelningsgrund ges möjlighet för förslag till sådan ändring av stadgan-
16120: stora mantalsägare att helt diktera besluten dena i 58 § lagen om fiske, att i fiske-
16121: på fiskelagsstämmorna, medan samtidigt icke- lagsstämma varje delägare äger endast
16122: vattenägande fiskare inte har något att säga en röst.
16123: tili om i för dem livsviktiga frågor. Enligt
16124: Helsingfors den 17 februari 1956.
16125:
16126: Gösta Rosenberg. Nestori Nurminen.
16127: H. Tauriainen. Toivo Asvik.
16128: Rainer Virtanen.
16129: 347
16130:
16131: VII,25. - Toiv.al. N: o 103.
16132: Suomennos.
16133:
16134:
16135:
16136: Rosenberg ym. : Äänioikeutta kalastuskunnan kokouksessa
16137: koskevien säännösten muuttamisesta.
16138:
16139:
16140: E d u s k u n n a 11 e.
16141:
16142: Nykyisen kalastuslain 58 §: ssä säädetään, mista heille elintärkeissä kysymyksissä. Alle-
16143: että kalastuskunnan kokouksessa määräytyy kirjoittaneiden käsityksen mukaan olisi tässä
16144: kunkin osakkaan äänioikeus hänen osuutensa mitä pikimmin saatava aikaan muuto.S.
16145: mukaan kalaveteen. Tämä epädemokraattinen Edellä esitettyyn viitaten ehdottavat alle-
16146: määräys on herättänyt voimakasta suuttu- kirjoittaneet eduskunnan päätettäväksi toi-
16147: musta kalastajien keskuudessa eikä sen voida vomuksen,
16148: katsoa soveltuvan yleisiin demokraattisiin
16149: periaatteisiin eikä kansan oikeustajuntaan. että hallitus kiireellisesti antaisi
16150: Tällä äänioikeuden jakoperustee:fta annetaan Eduskunnalle esityksen kalastuslain
16151: suurille manttaalinomistajille mahdollisuus 58 § :n säännöksien muuttamisesta si-
16152: kokonaan sanella päätökset kalastuskunnan ten, että kalastuskunnan kokouksessa
16153: kokouksissa, samalla kun niillä kalastajilla, kullakin osakkaalla on ainoastaan yksi
16154: jotka eivät omista vettä, ei ole mitään Sano- ääni.
16155: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
16156:
16157: Gösta Rosenberg. Nestori Nurminen.
16158: H. Tauriainen. Toivo Asvik.
16159: Rainer Virtanen.
16160: 348
16161:
16162: VII,26. - Bemst.mot. N: o 104.
16163:
16164:
16165:
16166:
16167: Rosenberg m. n. : A.ngående ändring av stadgandena om
16168: rätten att bedriva fångst av siklöja, strömming och vass-
16169: buk.
16170:
16171:
16172: T i 11 R i k s d a g e n.
16173:
16174: Redan vid behandlingen i riksdagen av ovannämnda paragraf ändras så att fisket
16175: den nuvarande lagen om fiske påpekades det kan fortsätta utan inskränkningar.
16176: oförnuftiga i att lagens 4 § 2 mom. in- Hänvisande till ovanstäende, föreslår un-
16177: skränkte rätten att fänga siklöja, strömming dertecknade, att riksdagen ville besluta hem-
16178: och vassbuk till att gälla endast vattenom- ställa,
16179: räde inom kommunen. Denna bestämmelse
16180: har dock icke efterföljts pä grund av dess att regeringeJn skyndsamt måtte tiU
16181: verklighetsfrämmande natur och praktiska Riks3-agen överlämna proposition med
16182: ogenomförbarhet. Dä det emellertid uppen- förslag ttU sådana ändringar av stad-
16183: barligen förefinnes risk för framtida för- gandena i lagen om fiske, att fångst
16184: vecklingar i denna fräga och då bestämmel- av siklöja, strömming och vassbuk
16185: sen dessutom riktar sig mot den obesuttna finge bedrivas på vattenområde, som i
16186: fiskarbefolkningen, viiken annars ocksä käm- lagens 4 § 2 mom. avses, även av per-
16187: par med s. g. s. oövervinneliga ekonomiska s-on, som är bosatt i tmnan kommun.
16188: svårigheter, är det synnerligen viktigt, att
16189: Helsingfors den 17 februari 1956.
16190:
16191: Gösta Rosenberg. Nestori Nurminen.
16192: B. Tauriainen. Toivo Asvik.
16193: Rainer Virtanen.
16194: 349
16195:
16196: VII,26. - Toiv.al. N:o 104.
16197: Suomennos.
16198:
16199:
16200:
16201: Rosenberg ym.: Muikun, silakan ja kilohailin kalastusoikeutta
16202: koskevien säännösten muuttamisesta.
16203:
16204:
16205: E d u s k u n n a 11 e.
16206:
16207: Jo nykyisen kalastuslain eduskuntakäsitte- tua pykälää siten, että kalastus voi jatkua
16208: lyssä osoitettiin se järjettömyys, että lain rajoituksitta.
16209: 4 § : n 2 momentti rajoitti muikun, silakan Edellä esitettyyn viitaten ehdottavat alle-
16210: ja kilohailin pyynnin ainoastaan kuntaan kirjoittaneet eduskunnan hyväksyttäväksi
16211: kuuluvaan vesialueeseen. Tätä määräystä ei toivomuksen,
16212: ole sentään noudatettu, koska se on todelli-
16213: suudelle vieras ja käytännössä mahdoton to- että hallitus kiireellisesti antaisi
16214: teuttaa. Kun kuitenkin on ilmeisesti ole- Eduskunnalle esityksen kalastuslain
16215: massa vaara, että tässä kysymyksessä vastai- säännösten muuttamisesta siten, että
16216: suudessa syntyy selkkauksia, ja kun määräys muikun, silakan ja kilohailin pyyntiä
16217: sitä paitsi kohdistuu ns. asuttamattomaan saisi lain 4 § :n 2 momentissa tarkoi-
16218: kalastajaväestöön, joka muutenkin saa kamp- tetuUa. vesialueella harjoittaa myös
16219: pailla miltei ylipääsemättömissä vaikeuksissa, toisessa kunnassa asuva henh7ö.
16220: on erittäin tärkeätä muuttaa edellä mainit-
16221: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
16222:
16223: Gösta Rosenberg. Nestori Nurminen.
16224: H. Tauriainen. Toivo Asvik.
16225: Rainer Virtanen.
16226: 350
16227:
16228: Vll,27. - Toiv.al. N: o 105.
16229:
16230:
16231:
16232:
16233: Jämsen ym.: Päijänteen latvavesien kokonaissäännöstelysuun-
16234: nitelman valmistamisesta.
16235:
16236:
16237:
16238: E d u s k u n n a 11 e.
16239:
16240: Päijänteen latvavesien sadealueen pinta- tajien välillä, eikä siihen saada ratkaisua,
16241: ala on noin 20 000 km2. Säännöstely koskee koska ei ole päteviä juoksutusohjeita. Voima-
16242: noin 30 järveä, joiden ranta-alueet ovat ti- laitoksilla on kahnausta keskenäänkin, koska
16243: heästi asutetut. yhtenäisjuoksutusohje puuttuu. Nämä seikat
16244: Alueella on 3 järvireittiä: Rautalammin, puoltavat voimakkaasti yhtenäisen säännös-
16245: Viitasaaren ja Saarijärven reitit. Säännös- telysuunnitelman aikaansaamista, missä olisi
16246: tely koskee välittömästi seuraavia järviä: määrätty kullekin järvelle selvä vedenkor-
16247: Leppävesi, Saravesi, Kuhnamo, Vatia, Kei- keuden ylärajasääntö. Tällaisen, tosin pal-
16248: tele, Muuruejärvi, Pudasjärvi, Vuosjärvi, jon suunnittelutyötä vaativan kokonaissuun-
16249: Kivijärvi, Kolimajärvi, Alva- ja Muuras- nitelman avulla voitaisiin poistaa epämää-
16250: järvi, Kuusvesi, Kynsivesi, Liesvesi, Van- räisestä juoksutusohjeesta maataloudelle ai-
16251: ginvesi, Konnevesi, Hankavesi, Koskelovesi, heutuvat haitat sekä myös saada samalla suu-
16252: Niinivesi, Iisvesi, Pielavesi, Nilakka, Koivu- rin mahdollinen energiahyöty. Suuunitel-
16253: järvi sekä Saarijärven reitissä Pääjärvi. malla voitaisiin myös poistaa eri etupiirien
16254: Alueelle on rakennettu jo seuraavat voima- jatkuvat keskinäiset riitaisuudet.
16255: laitokset: Vaajakoski (Leppävesi), Kuhan- Alueella ovat rakennettavat kosket jo
16256: koski, (Saravesi), Äänekoski (Keitele), Kär- enimmäkseen yksityisten yhtiöiden hallussa,
16257: nänkoski (Kolimajärvi). Rakennusvaiheessa jotka pyrkivät rakentamaan ja säännöstele-
16258: ovat seuraavat voimalaitokset: Hilmonkoski mään järviä itselleen mahdollisimman edul-
16259: (Kivijärvi) ja Keilankoski (Konnevesi). lisesti ottamatta huomioon maatalouden ja
16260: Suunnitteilla rakennettaviksi ovat seuraavat muiden voimalaitosten etuja. Kuitenkin ve-
16261: voimalaitokset: Kuusankoski ynnä Kapee- sioikeuslain mukaan ainoastaan valtio voi
16262: koski (Vatia ja Kuhnamo), Hietamankoski saada luvan sellaiseen säännöstelyyn, jossa
16263: (Saarijärven reitti), Äyskoski (Pielavesi + syntyy ,sanottavaa vahinkoa". Alustavien
16264: Nilakka), Koivukoski (Koivujärvi), Huopa- suunnitelmien mukaan eräitä järviä joudu-
16265: nankoski (Vuosjärvi-Muuruejärvi). taan säännöstelemään keskusjärvinä verra-
16266: Jo rakennettujen voimalaitosten lupaeh- ten voimakkaasti, niin että ,sanottava va-
16267: doissa määrätään kaikkien voimalaitosten hinko" on mahdollinen. Näin ollen valtio on
16268: kohdalla juoksuttaminen toimitettavaksi nou- ainoa mahdollinen hakija ja suunnitelman
16269: dattamalla luonnonmukaisuuden periaatetta. tekijä tällaisessa hankkeessa, jossa tulee
16270: Luonnonmukaisen purkautumisen on kuiten- koota eri etupiirit yhteisen edun hyväksi.
16271: kin muuttanut laajoilla aloilla suoritetut Edelleen alueella olevat monet järvenlas-
16272: perkaukset, viemäröinnit ja viljelystapojen kuhankkeet voitaisiin kytkeä kokonaissuunni-
16273: muuttuminen. Luonnonmukaisuutta ei ole telmaan kitkattomasti. Tällaisia ovat mm.
16274: voitu täysin noudattaa voimalaitoksilla ener- Muuruenjärvi (Viitasaari), Kynsivesi, Lies-
16275: giavaihteluiden vuoksi. Voimalaitokset pyr- vesi ja Vanginvesi sekä useat pienemmät
16276: kivät säästämään vettä järviin, jollaiseen sivujärvet. Säännöstelyn kohteeksi tulevissa
16277: säästämiseen väljät juoksutusohjeet antavat järvissä tullaan maataloudelle vahinkoa ai-
16278: mahdollisuuden. Tämä aiheuttaa edelleen rii- heuttavaa kevättulvan huippua suunnitelman
16279: toja maanomistajien ja voimalaitosten omis- mukaan laskemaan.
16280: VII,27. - Jlimsån ym. 351
16281:
16282: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- nöstelysuunnitelman kiireellisesti vaZ..
16283: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, mistamiseksi niin, että myös maan-
16284: omistajien ja maatalouden edut tulisi-
16285: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vat tasapuolisesti huomioiduiksi.
16286: Päijänteen latvavesien kokonaissään-
16287: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
16288:
16289: Artturi Jämsen. T. Saloranta.
16290: Kalle Kämäräinen. Arvi Ikonen.
16291: Tahvo Rönkkö. Toivo H. Kinnunen.
16292: Eino Palovesi. Niilo Ryhtä.
16293: Hilja Väänänen. Päiviö Hetemäki.
16294: Eino Uusitalo. Atte Pakkanen.
16295: Sylvi Halinen. Wiljam Sarjala.
16296: Matti Koivunen. Eeli Erkkilä.
16297: Marja Lahti. Yrjö Sinkkonen.
16298: Lauri Laine. Aleksi Kiviaho.
16299: Eino Rytinld. Esa Hietanen.
16300: Matti Mattila. V. J. Sukselainen.
16301: Erkki Ryömä. Lennart Heljas.
16302: M. 0. Lahtela. Vieno Simonen.
16303: Artturi Koskinen. Yrjö Hautala.
16304: Antti J. Rantamaa. Arvo Ahonen.
16305: Toivo Antila. Heikki Soininen.
16306: Impi Lukkarinen. Elli Nurminen.
16307: Esa Koivusilta. Hugo Manninen.
16308: Eemil Partanen. Einari Jaakkola.
16309: Väinö Rankila. Nestori Kaasalainen.
16310: Kustaa Tiitu. Martti Leskinen.
16311: 352
16312:
16313: V11,28. - Toiv.al. N:o 106.
16314:
16315:
16316:
16317:
16318: Tuuli ym.: Määrärahasta ampumaratojen rakentamiseksi ja
16319: uusimiseksi.
16320:
16321:
16322: E d u s k u n n a 11 e.
16323:
16324: Sotilaskoulutuksessa ammunnan harjoitte- pyritään jatkuvasti tehostamaan. Toisaalta
16325: lulla on ratkaiseva merkitys. Aseideu moni- vaatii voimassaoleva metsästyslaki v. 1958
16326: puolistuessa ja niiden tehon lisääntyessä on alusta lukien suoritettavaksi ampumakokeen,
16327: myös harjoituspaikoille, so. ampumaradoille joka puolestaan sekin edellyttää paikkoja,
16328: asetettava yhä suurempia vaatimuksia. Mo- joissa nämä kokeet voidaan suorittaa. Uusien
16329: net varuskuntien ampumaradat ovat kuiten- ampumaratojen rakentaminen on niinmuo-
16330: kin jääneet välttämättömiä parannuksia doin kiireellinen ja välttämätön toimenpide.
16331: vaille ja eräiden ampumaratojen käyttö on Edellä sanotun johdosta kunnioittaen esi-
16332: omistussuhteiden muuttuessa ja asutuksen lä- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16333: heisyyden vuoksi jouduttu lopettamaan. Kun muksen,
16334: tilalle ei ole saatu uusia ampumaratoja, on
16335: ampumakoulutus joutunut suuresti kärsi- että hallitus ottaisi vuoden 1957
16336: mään. Myös siviiliampumakoulutus ja am- tulo- ja menoarvioesitykseen 25 000 000
16337: munnan harrastus yleensä on harjoitusmah- markan suuruisen määrärahan ampu-
16338: dollisuuksien puutteen vuoksi maassamme maratoje:n rakentamiseksi ja niiden
16339: melkoisesti taantumassa, vaikka sitä muualla uusimiseksi.
16340: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
16341:
16342: Erkki Tuuli. Lauri Järvi. Saara Forsius.
16343: Urho Saariaho. R. Hallberg. Aune Innala.
16344: 353
16345:
16346: VII,29. - Toiv.al. N:o 107.
16347:
16348:
16349:
16350:
16351: Tainio ym.: Sodassa kävitettyjen kunnallisten rakennusten
16352: jälleenrakennuskustannusten korvaamisesta.
16353:
16354:
16355: E d u s k u n n a 11 e.
16356:
16357: Sotien aikana hävitettyjen kunnallisten kunnallisten rakennusten jälleenrakennus-
16358: rakennusten jälleenrakentaminen tapahtui kustannuksia ei ole valtion taholta kokonaan
16359: heinäkuun 20 päivänä 1945 eräiden kuntien suoritettu, on monissa Lapin ja Oulun lää-
16360: talouden järjestämisestä annetun lain mu- nin kunnissa näitä jälleenrakennusmenoja
16361: kaan. Lain kolmannen pykälän määräysten yhteensä satoja miljoonia markkoja kuntien
16362: mukaan piti tuhottujen kunnallisten raken- talousarvioiden ulkopuolella.
16363: nusten jälleenrakentamisen tapahtua valtion Eräissä tapauksissa on nyt esitetty valtion
16364: varoin. Tästä syystä jälleenrakennuskustan- viranomaisten taholta, että nämä, samoinkuin
16365: nuksia ei saanut, ministeriön antamien ohjei- koulujen normaalihintojen alhaisuudesta joh-
16366: den mukaan, sisällyttää kuntien talous- tuneet velat, olisi otettava kuntien talous-
16367: arvioon, vaan ne oli hoidettava sen ulko- arvioihin. Koska veroäyrin hinta muutenkin
16368: puolella. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, on useissa kunnissa jo liian korkea, nousisi
16369: kuten myöhempi kokemus on osoittanut, vaan se eräissä kunnissa yli 20 markankin, jos
16370: valtio on jättänyt kunnille maksamatta sa- valtion viranomaisten vaatimus toteutettai-
16371: toja miljoonia markkoja jälleenrakennettujen siin. Se ei sitäpaitsi ole oikeudenmukaista-
16372: rakennusten osalta. Niinpä v. 1952 suorite- kaan, koska, kuten edellä jo osoitettiin, laki
16373: tun tutkimuksen mukaan yksinomaan Lapin nimenomaan edellytti, että sodassa tuhoutu-
16374: läänin kunnilla oli sijoitettuna jälleenraken- neet kunnalliset rakennukset jälleenrakenne-
16375: nettaviin rakennuksiin omia varoja 172 mil- taan valtion varoin.
16376: joonaa markkaa. Maakuntaliitossa tehdyn Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16377: laskelman mukaan yksistään koulujen raken- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16378: tamisesta johtuvat sijoitukset aiheuttivat
16379: näinä vuosina 15-17 miljoonan markan kor- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
16380: kotappion vuosittain. Vielä vuoden 1955 hei- toimenpiteisiin sodassa kävitettyjen
16381: näkuussa Lapin läänin kuntien saatavat val- kunnallisten rakennusten jälleenraken-
16382: tiolta olivat jälleenrakennettavien koulujen nuskustannusten korvaamiseksi täysi-
16383: osalta 112 milj. markkaa. Kun muidenkaan määräisinä kunnille.
16384: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
16385:
16386: Eino Tainio. Pentti Liedes.
16387: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Irma Torvi.
16388: Toivo Friman. J. Mustonen.
16389: Hannes Tauriainen. Y. Murto.
16390:
16391:
16392:
16393:
16394: 45 E 75/56
16395: 354
16396:
16397: VU,30. - Toiv.al. N: o 108.
16398:
16399:
16400:
16401:
16402: Rytinki ym.: Määrärahasta lainoiksi kunnille kunnallis- ja
16403: vanhainkotien rakentamista va1·ten.
16404:
16405:
16406: Eduskunnalle.
16407:
16408: Maamme maalaiskunnista on varsinkin tannuksiin halpakorkoista lainaa". Näillä
16409: Pohjois- ja Itä-Suomessa paljon sellaisia perusteilla valiokunta otti 60 § : ään uuden
16410: kuntia, joitten vuotuiset menot ovat koulu- momentin. V aHokunnan mietinnön edus-
16411: ym. pakollisten raJkennusten rakentamisen kunta hyväksyi ja laki astuu voimaan 1 päi-
16412: ja muiden lakiin perustuvien menojen vuoksi vänä tammikuuta 1957.
16413: niin suuret, että kuntien taloudellinen asema Monissa vähävaraisissa kunnissa olisi kun-
16414: on pysynyt jatkuvasti heikkona ja veroäyrin nallis- ja vanhainkodit saatava kiireellisesti
16415: hinta niin korkeana, etteivät kunnat ole voi- rakennetuiksi, mutta kun niillä ei ole siihen
16416: neet verovaroilla ryhtyä rakentamaan vält- muuten mahdollisuutta kuin valtion pitkä-
16417: tämättömästi tarvitsemiaan kunnallis- ja van- aikaisten ja halpakorkoisten lainojen turvin,
16418: hainkoteja. olisi jo ensi vuoden valtion tulo- ja menoar-
16419: Huoltoapulain käsittelyn yhteydessä laki- vioon varattava riittävän suuri määräraha
16420: ja talousvaliokunta kiinnitti asiaan huomiota tarkoitukseen. Tämä toimenpide varmistaisi
16421: ja lausui mietintönsä perusteluissa seuraa- kuntien lainansaantimahdollisuudet jo ensi
16422: vaa: ,Kunnalliskotien ja muiden 18 § : ssä vuoden aikana.
16423: mainittujen huoltolaitosten rakentaminen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16424: tuottanut suuria taloudellisia vaikeuksia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16425: etenkin vähävaraisille kunnille, koska näiden muksen,
16426: laitosten rakennuskustannuksiin ei anneta
16427: valtionavustusta ja koska kunnat eivät ole että hallitus ottaisi vuoden 1957
16428: voineet saada rakennushankkeita varten riit- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
16429: tävästi luottoja rahalaitoksista. Tämän suuren määrärahan pitkäaikaisten ja
16430: vuoksi valiokunta on pitänyt välttämättö- halpakorkoisten lainojen myöntämi-
16431: mänä, että kunnille voitaisiin valtion varoista seksi kunnille kunnallis- ja vanhain-
16432: antaa kunnalliskotien ja muiden 18 §: ssä kotien 1·akentamista varten.
16433: tarkoitettujen huoltolaitosten rakennuskus-
16434: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1956.
16435:
16436: Eino Rytinki. Artturi Jämsen.
16437: Kalle Kämäräinen. Eemil Partanen.
16438: Toivo Antila. M. 0. Lahtela.
16439: Eeli Erkkilä.
16440: 955
16441:
16442: VII,Sl. - Toiv.al. N: o 109.
16443:
16444:
16445:
16446:
16447: Niskala ym.: llfäärärahasta Kolarin kirkon rakentamista var-
16448: ten.
16449:
16450:
16451: E d u s k u n n a 11 e.
16452:
16453: Kolarin seurakunnan kirkko, joka, kuten mikä valmistuu ensi kesänä. Tämä ei kuiten-
16454: eräät muutkin Tornionjokilaakson kirkot, on kaan voi tyydyttää varsinaisen· Kolarin kir-
16455: rakennettu saarelle, on kuntonsa sekä sijain- kon tarvetta. Kolarin seurakunnan kirkko on
16456: tipaikkansa puolesta jo 40 vuotta sitten to- niin ränsistynyt ja huonossa kunnossa, että
16457: dettu tarkoitukseensa sopimattomaksi. Niinpä sitä ei ole voitu pitkiin aikoihin tarkoituk-
16458: 24/8 1915 senaatti määräsi Kolariin raken- seensa käyttää. Vuonna 1947 tuomiokapituli
16459: nettavaksi uuden kirkon ns. Makasiinin kan- oikeuttikin pitämään jumalanpalveluksia seu-
16460: kaalle mantereen puolelle. Kun Tornionlaak- rakuntatalossa, jota senjälkeen on käytetty
16461: son kirkkojen uudelleen rakentamiseen kiin- väliaikaisena kirkkona. Kun jälleenrakennus
16462: nitettiin valtiovallan taholta huomiota vuo- sodan hävittämässä Tornionlaaksossa on jo
16463: sina 1936-1939 rakentamalla mm. Ylitornion loppuun saatettu, olisi kohtuullista, että jo
16464: kirkko uudestaan, otettiin myös vuoden 1939 ennen sotia päätetty Kolarin kirkon rakenta~
16465: tulo- ja menoarvioon 500 000 markan määrä- minen toteutettaisiin.
16466: raha Kolarin kirkon rakentamista varten. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16467: Sota kumminkin keskeytti nämä suunnitel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16468: mat. Rauhan tultua oli ensi tilalle asetettava muksen,
16469: hävitettyjen kirkkojen jälleenrakentaminen,
16470: mikä on jo toteutettu. Kolarin seurakunnan että hallitus ottaisi vuoden 1957
16471: toiseen asutuskeskukseen Sieppijärveen on tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
16472: sittemmin kirkkohallituksen esityksestä pää- markan määrärahan Kolarin kirkon
16473: tetty rakentaa kirkkomainen rukoushuone, rakentamista varten.
16474: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1956.
16475:
16476: Markus Niskala. Eemil Partanen. J. F. Pöykkö.
16477: Arvi Ikonen. M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
16478: 356
16479:
16480: VII,32. - Toiv.al. N:o 110.
16481:
16482:
16483:
16484:
16485: Forsius ym.: N s. Tannerin tien tiealueen pakkolunastuskor-
16486: vauksien suorittamisesta valtion varoista asianomaisille
16487: kunn~'lle.
16488:
16489:
16490:
16491: E d u s k u n n a ll e.
16492:
16493: Jo ennen talvisotaa alettiin rakentaa Hel- ja Uudenmaanläänin Pyhäjärven osalta noin
16494: singistä Vihdin kautta Satakuntaan johtavaa 25 milj. markkaa.
16495: ns. Tannerin tietä. Siitä on nyt valmiina Kun sanotulla tiellä ensi kädessä on valta-
16496: Helsingin pitäjän, Espoon ja Vihdin kuntien kunnallinen merkitys, on kohtuutonta, että
16497: osalta yhteensä noin 50 km. Sanottu tie on ne kunnat, joiden halki tämä tie kulkee, jou-
16498: tarkoitettu päävaltaväyläksi Helsingistä Sata- tuisivat yksin suorittamaan tiealueeksi ote-
16499: kuntaan ja on sillä paikallistienä edellämai- tun maan lunastushinnan. Vuonna 1958 voi-
16500: nittujen kuntien kohdalta vähän merki- maantulevassa uudessa tielaissa onkin hyväk-
16501: tystä. Nykyisen tielain 93 §:n mukaan jou- sytty periaate, jonka mukaan tällaiset kustan-
16502: tuvat kuitenkin ne kunnat, joiden läpi täl- nukset tulevat valtion kannettaviksi.
16503: lainen valtatie kulkee, suorittamaan korvauk- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
16504: sen tietä varten pakkolunastettavista tie- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16505: alueista ja rakennuksista. Mm. Vihdin kun- muksen,
16506: nan kohdalta näiden tiealueiden pakkolunas-
16507: tuskorvaukset tulevat maksamaan yhteensä että hallitus ryhtyisi kiit·eellisesti
16508: noin 21 milj. markkaa, ja rakennusten osalta toimenpiteisiin ns. Tannerin tien tie-
16509: 2.5 milj. markkaa, minkä viimeksi mainitun alueen pakkolunastuskorvauksien suo-
16510: Vihdin kunta on jo suorittanut. Vastaavat rittamiseksi valtion varoista edellämai-
16511: korvaukset Espoon kunnan osalta ovat noin nituille kunnille.
16512: 20 milj., Helsingin pitäjän osalta n. 20 milj.
16513: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
16514:
16515: Saara Forsius. Arvo Salminen.
16516: Veikko Helle. Bruno J. Sundman.
16517: VALTIOPÄIVÄT
16518: 1956
16519:
16520: LIITTEET
16521: VIII
16522:
16523: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
16524: TOIVOMUSALOITTEET.
16525:
16526:
16527:
16528:
16529: HELSINKI 1956
16530: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16531: Koululaitosta, taidetta, nuorisotyötä ym. koskevia laki- ja
16532: toivomusaloitteita.
16533: 361
16534:
16535: VIII,!. - Lak.al. N:o 43.
16536:
16537:
16538:
16539: Tiekso-Isaksson ym. : Ehdotus laiksi korkeetkmtlustipendeistä
16540: annetun lain muuttctmisesta.
16541:
16542:
16543: E d u s k u n n a 11 e.
16544:
16545: Hyväksyessään v. 1948 lain korkeakoulu- kelijoita. Kun lainoja on vaikeasti saata-
16546: stipendeistä eduskunta lausui hallitukselle vissa, joutuvat vähävaraiset opiskelijat
16547: toivomuksen, että sen olisi annettava edus- useissa tapauksissa turvautumaan jo ensim-
16548: kunnalle lakiesitys, jonka mukaan korkeakou- mäisenä opiskeluvuotenaan ansiotyöhön.
16549: luissa opiskeleville voitaisiin myöntää halpa- Tämä johtaa siihen, että alusta alkaen opin-
16550: korkoisia, pitkäaikaisia lainoja. Eduskunnan tojen edistyminen hidastuu, jolloin on vai-
16551: lausumaa toivomusta ei ole vieläkään toteu- keata saada myöhemminkään stipendejä,
16552: tettu. Kun ylioppilaiden lainansaantimahdol- koska niitä myönnettäessä pannaan varsin
16553: lisuudet rahalaitoksilta ovat vaikeat, muodos- suuri paino lahjakkuudelle ja ahkeruudelle,
16554: tavat valtion varoista myönnettävät stipendit toisin sanoen opiskelun edistymiselle.
16555: erittäin arvokkaan tuen vähävaraisten ja Jotta entistä suurempi osa opintonsa aloit-
16556: lahjakkaiden nuorten opintojen turvaami- tavia vähävaraisia korkeakouluopiskelijoita
16557: selle. Stipendien lukumäärä on kuitenkin voisi saada jo opiskelunsa alkuvaiheessa sa-
16558: liian pieni verrattuna korkeakouluissa opis- mat mahdollisuudet menestykselliseen opin-
16559: kelevien stipendin saannin edellytykset täyt- tojen harjoittamiseen kuin on varakkaam-
16560: tävien lukuun. Erikoisesti tämä pitää paik- milla opiskelijoilla, olisi ensimmäisen vuoden
16561: kansa ensimmäisen vuoden korkeakouluopin- stipendien lukumäärä korotettava ainakin
16562: toja varten annettaviin stipendeihin nähden. viideksisadaksi.
16563: Ensimmäisen vuoden korkeakouluopintoja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16564: varten on nimittäin vain sata viidenkymme-
16565: nenkuudentuhannen markan suuruista sti- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16566: pendiä, vaikka maamme eri korkeakouluihin van lakiehdotuksen:
16567: kirjoittautuu vuosittain tuhansia uusia opis-
16568:
16569:
16570: Laki
16571: korkeakoulustipendeistä annetun lain muuttamisesta.
16572: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkeakoulustipendeistä 5 päivänä kesä-
16573: kuuta 1953 annetun lain (252/53) 3 § näin kuuluvaksi:
16574: 3 §. taipumukset menestykselliseen toimintaan yh-
16575: Sellaisten erikoisen lahjakkaiden ylioppilai- teiskunnan ja valtion palveluksessa, asete-
16576: den ensimmäisen vuoden korkeakouluopintoja taan viisisataa viidenkymmenenkuudentuhan-
16577: varten, joilla katsotaan olevan hyvät edelly- nen markan suuruista stipendiä.
16578: tykset tieteelliseen työskentelyyn tai erikoiset
16579:
16580: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
16581:
16582: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. N. Nurminen. Toivo Asvik.
16583: Irma. Rosnell. Paavo Aitio. Irma Torvi.
16584: Y. Enne. Leo Suonpää. Elli Stenberg.
16585: Eino Tainio. Toivo Niiranen.
16586: 46 E 75/56
16587: 362
16588:
16589: VIII,2. - Lak.al. N: o 44.
16590:
16591:
16592:
16593: Brander-Wallin ym.: Ehdotus laiksi ammattiopintojen avus-
16594: t1tslain muuttamisesta.
16595:
16596:
16597: E d u s k u n n a II e.
16598:
16599: Laki ammattiopintoavustuksista myöntää vanhempi kuin 24 vuotta voinut saada tämän
16600: ammattioppilaitoksissa opiskeleville 24 vuotta luontoisen valtioavun, mutta hyvin harvoissa
16601: nuoremmille avustuksia ja lainoja heidän tapauksissa niin on käynyt. Teknillisissä
16602: opintotyönsä tukemiseksi. Useimmat ikära- kouluissa, kauppaoppilaitoksissa ja seminaa-
16603: jan alapuolella olevat vähävaraiset opiskeli- reissa opiskelee hyvin suuri joukko juuri
16604: jat saavat tämän lain perusteella ammatti- sellaisia, jotka eivät lain mukaan ole voineet
16605: opintoapua. Toisin on monen sellaisen nuo- saada valtionapua, vaikka kipeästi sitä tar-
16606: ren, joka on jo sivuuttanut edellämainitun vitsisivat. Jotta he voisivat tulla osallisiksi
16607: ikärajan. On sellaisia, jotka esim. sairauden samanlaisesta opintoavusta kuin nuoremmat
16608: vuoksi voivat ryhtyä opiskelemaan vasta van- opiskelijat, pitäisi ikärajaa välttämättä ko-
16609: hempana tai jotka perheen perustettuaan rottaa.
16610: haluaisivat jatkaa opintojaan, mutta varatto- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16611: muus ei anna mahdollisuuksia, sillä perheen
16612: elatus tulee opiskelun ohella huomattavan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16613: kalliiksi, eikä lainansaantimahdollisuuksia van lakiehdotuksen:
16614: juuri ole. Tosin eräissä erikoistapauksissa on
16615:
16616:
16617: Laki
16618: ammattiopintojen avustuslain muuttamisesta.
16619: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä marraskuuta 1944 annetun
16620: ammattiopintojen avustuslain (796/44) 3 § näin kuuluvaksi:
16621:
16622: 3 §. 1) ei ole täyttänyt 28 vuotta;
16623: Avustuksen saannin edellytyksenä on, että
16624: asianomainen:
16625:
16626: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
16627:
16628: Laura Brander-Wallin. K. F. Haapasalo. Eino Raunio.
16629: Impi Lukkarinen. Veikko Helle. Aino Malkamäki.
16630: Tyyne Paasivuori. Elli Nurminen. Unto Suominen.
16631: Rafael Paasio.
16632: 363
16633:
16634: VIfi,3. - Lak.al. N: o 45.
16635:
16636:
16637:
16638: Torvi ym.~ Ehdotus laiksi ammattiopintojen avustuslain
16639: m1tnttamisesta.
16640:
16641:
16642: E d u s k u n n a ll e.
16643:
16644: Ammattiopintojen avustuslain mukaan on jalta lähtenyt opiskelija, jonka työtä lauta-
16645: vuosittain otettu valtion tulo- ja menoarvioon poikana, betonikärrärinä tai muurarin apu-
16646: määräraha vähävaraisia opiskelijoita varten, laisena ei hyväksytä monipuoliseksi esiharjoi-
16647: mutta useana vuonna ei ole käytetty arvion tukseksi, joutuu jo 20 vuoden ikään, ennen-
16648: mukaista summaa. Tämä ei suinkaan johdu kuin hän omaa kouluun vaadittavan tason.
16649: siitä, ettei vähävaraisia avustusta tarvitsevia Miespuolisten opiskelijain on sen jälkeen suo-
16650: opiskelijoita ja hakijoita olisi, vaan eräistä ritettava asevelvollisuutensa. Tällöin nuoret
16651: lain säännöksistä ja niiden soveltamisesta. ihmiset ovat siinä iässä, jossa tavallisesti ta-
16652: Lain kolmannessa pykälässä määritellään pahtuu avioituminen, joka silloin, kun on
16653: edellytykset apurahan saantiin. Ensimmäi- kysymyksessä varattomat ihmiset, jälleen siir-
16654: senä edellytyksenä on, ettei apurahan anoja tää suunnitellunkin opiskelun alkamista. Ti-
16655: ole täyttänyt 24 vuotta. Saman pykälän kol- lastojen mukaan noin kolmannes teknillisissä
16656: mas momentti tosin myöntää sääntöön eräitä kouluissa olevista on perheellisiä. Kun meillä
16657: poikkeuksia, mutta käytännössä kuitenkin tunnetusti kuitenkin on erittäin suurta pulaa
16658: suuri määrä hakemuksia hylätään liian kor- nimenomaan teknikon asteelle opiskelleista
16659: kean iän perusteella, tai opintojen harjoit- ammattimiehistä, ei ole yhteiskunnan kan-
16660: tajat jättävät hakemuksen tekemättä tietäes- nalta viisasta ikärajoituksella estää heitä
16661: sään ikärajan todennäköisesti aiheuttavan saamasta sitä avustusta, jota ammattiopin-
16662: anomuksen hylkäämisen. Varsinkin teknilli- tojen avustuslaki edellyttää.
16663: sissä kouluissa ja muissa vastaavissa oppi- Lain mukaan apuraha on vähintään 30 ja
16664: laitoksissa opiskelevat ovat joutuneet suuriin enintään 60 sadalta valtioneuvoston eri kou-
16665: taloudellisiin vaikeuksiin, koska ikäraja on lumuotoja ja apurahan saajaryhmiä varten
16666: estänyt heitä pääsemästä osallisiksi siitä paikkakuntien kalleuden huomioon ottaen
16667: edusta, mikä yhteiskunnan taholta on tarkoi- vahvistamista kohtuullisista kustannuksista.
16668: tettu taloudelli!'len esteen poistamiseksi am- Käytännössä ovat apurahat ja myönnetyt
16669: mattiopintojen harjoittajilta. Teknillisi&'lä lainat yhteensä olleet n. 30 000 mk: n suu-
16670: kouluissa opiskelijoista on huomattava määrä ruisia opiskeluvuotta kohden. Kun opiske-
16671: yli 24-vuotiaita. Niinpä esim. Vaasan teknil- lijat itse ovat laskeneet, että vieraalla paikka-
16672: lisessä koulussa oli v. 1949 41 %, v. 1950 kunnalla opiskelu tulee yksinäiselle opiske-
16673: 45 %, v. 1953 32 % yli 24-vuotiaita. Oulun lijalle maksamaan 8 kuukauden aikana vähin-
16674: teknillisessä koulussa oli oppilaiden keski-ikä tään 140 000 mk ja perheelliselle n. 200 000
16675: v. 1955 24.9 vuotta ja opintosuunnittain eri- mk, ovat opintoavustusten määrät aivan liian
16676: teltynä ensimmäisellä luokalla: koneenraken- pienet. Tästä syystä joutuvat vähävaraiset
16677: nussuunnalla 24.1 vuotta, sähkötekniikan opiskelijat raskaasti velkaautumaan opiskelu-
16678: suunnalla 22.6 vuotta, talonrakennussuun- aikanaan ja monet taloudellisista syistä kes-
16679: nalla 25.4 vuotta ja tie- ja vesirakennus- keyttämäänkin koulunsa. Eräät opiskelijat
16680: suunnalla 25.2 vuotta. taas pyrkivät kouluaikanaankin tekemään
16681: Kouluun pääsyvaatimus tosin edellyttää ansiotöitä, mikä tekee vaikeaksi, ellei suoras-
16682: vain kansakouluun perustuvaa pohjatietoa ja taan mahdottomaksi tehollisen opiskelun.
16683: 20 kuukauden esiharjoittelua, mutta jotta Ilmeisesti valtioneuvoston määrittelemät
16684: työkokemus voidaan hyväksyä esiharjoituk- opintokustannukset eivät vastaa todellisia
16685: seksi, sen pitää olla monipuolista. Käytän- elinkustannuksia ja vielä vähemmän seuraa-
16686: nössä tämä merkitsee, että kansakoulupoh- vat niiden nousua. Paitsi sitä, että valtio-
16687: 364 VIII,3. - Ammattiopintojen avustuslaki.
16688:
16689:
16690: neuvoston tulisi päätöksessä avustuslain täy- enintään 100 sadalta opintokustannuksista.
16691: täntöönpanosta seurata todellisia kustannuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16692: sia, pitäisi myös laissa merkittyjä apurahan
16693: suuruutta sääteleviä prosenttimääriä korot- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16694: taa siten, että ne olisivat vähintään 50 ja van lakiehdotuksen:
16695:
16696:
16697:
16698: Laki
16699: ammattiopintojen avustuslain muuttamisesta.
16700: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä marraskuuta 1944 annetun
16701: ammattiopintojen avustuslain (796/44) 3 § ja 4 § :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat
16702: muutettuina 21 päivänä lokakuuta 1949 annetussa laissa (655/49), näin kuuluviksi:
16703:
16704: 3 §. ammattiopintojensa harjoittamista varten
16705: Apurahan saannin edellytyksenä on, että niin suurta avustusta kuin hän tämän lain
16706: asianomainen: nojalla saisi.
16707: 1) on aikomalleen ammattialalle sopiva;
16708: 2) voi todennäköisesti saada suunnitellulla 4 §.
16709: ammattialalla toimeentulonsa; 'Tämän lain nojalla myönnettävä apuraha
16710: 3) on hyväksytty tai voidaan hyväksyä on vähintään 50 ja enintään 100 sadalta
16711: oppilaaksi 5 §: ssä tarkoitettuun oppilaitok- valtioneuvoston eri koulumuotoja ja apu-
16712: seen, erikoiskursseille tai oppipaikkaan; sekä rahansaajaryhmiä varten paikkakunnan kal-
16713: 4) ei ole sotaorpojen työhuollosta annetun leuden huomioon ottaen vahvistamista koh-
16714: lain (363/43) mukaan oikeutettu saamaan tuullisista kustannuksista.
16715: koulutustaan työhuoltona eikä muutoin val-
16716: tion varoista voi saada tai ei ole saanut
16717:
16718: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
16719:
16720: Irma Torvi. Väinö Tikkaoja. Mauri Ryömä.
16721: Toivo Asvik. T. Saloranta. Eino Roine.
16722: Pentti Liedes. Martta Salmela-Järvinen. Meeri Kala.vainen.
16723: Job. Wirtanen. John Forsberg. Eino Rytinki.
16724: Irma Rosnell. Arvi Turkka.. Antti J. Rantamaa.
16725: Yrjö Murto. Armas Leinonen. Toivo Kujala..
16726: Ville Pessi. Lauri Järvi. Y. Enne.
16727: Matti Koivunen. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.Eino Tainio.
16728: Leo Suonpää. G. Rosenberg. Nestori Nurminen.
16729: Unto Miettinen. Elli Stenberg. Tauno Kelovesi.
16730: Yrjö Hautala. Judit Nederström-Lunden.
16731: 365
16732:
16733: VIII,4. - Lak.al. N: o 46.
16734:
16735:
16736:
16737: H. Miettunen ym.: Ehdotus kirjastolaiksi.
16738:
16739:
16740: E d u s k u n n a ll e.
16741:
16742: V. 1928 säädetty kansankirjastolaki on jo Kirjastotoiminta ehdotetaan pakolliseksi
16743: kauan ollut vanhentunut ja suorastaan jar- siten, että jokaisessa kunnassa tulisi olla vä-
16744: ruttanut yleisen kirjastotoiminnan kehitystä, hintään yksi kirjasto ja ellei tämä tyydytä
16745: etenkin maaseudulla. Kirjastolainsäädännön kunnan kaikkien osien kohtuullista kirjaston-
16746: uudistamiseksi v. 1946 asetetun komitean tarvetta, kunnan olisi ylläpidettävä myös
16747: mietintö jätettiin valtioneuvostolle v. 1949, tarpeellinen määrä sivukirjastoja tai muulla
16748: mutta kirjastolakiesitystä ei eduskunnalle ole tavalla huolehdittava kunnan eri osiin ulot-
16749: hallituksen taholta annettu. Komitean totea- tuvan kirjastotoiminnan järjestämisestä. Kir-
16750: mat epäkohdat ovat siten yhä pahentuneet, jastopakko tässä muodossa ei pääkirjastojen
16751: ja v. 1954 kunnat saivat kirjastomenoista osalta muuta meillä olemassaolevaa tilan-
16752: valtionapuna keskimäärin maassa enää n. netta, koska vain parista kunnasta valtion-
16753: 12 % laissa määrätyn 50 %: n asemesta, val- apua saava kirjasto enää puuttuu. Sivuosas-
16754: tionavun ylärajan ollessa kuntaa kohti tojenkaan osalta säännös ei merkitse oleel-
16755: 150 000 markkaa, sen oltua v. 1929 30 000 lista muutosta nykyiseen asiaintilaan, koska
16756: mk, mistä ajankohdasta kuntien kirjastome- kansankirjastoista annettuun asetukseen si-
16757: not ovat nousseet yli viisikymmenkertaisiksi. sältyy määräys, että kirjastotoiminnan tulee
16758: Kirjastohallinnon työvoima on myös edel- ulottua kunnan eri osiin tarkoituksenmukai-
16759: leen sama kuin v. 1929. sella tavalla keskitettynä. Sivukirjastoja on-
16760: Lainsäädännön uudistaminen on näin osoit- kin maassa keskim. 5-6 kuntaa kohti. Kun
16761: tautunut välttämättömäksi. kuitenkin lakisääteistä kirjastopakkoa ylei-
16762: Tässä· aloitteessa esitetty kirjastolakiehdo- sesti pidetään tavoitteena, vaikka siihen har-
16763: tus rakentuu yllämainitun kirjastolakikomi- vassa maassa on päästy (toteutettu mm. Nor-
16764: tean ehdotuksen pohjalle, mutta lakia on jassa), niin meillä jo saavutetun tilanteen
16765: huomattavasti yksinkertaistettu ja valtion- toteaminen kirjastopakkopykälän muodossa
16766: avun määriä pienennetty. nostaisi maamme arvoa kansainvälisesti sivis-
16767: Kirjastokomitean ehdotuksen mukaisesti tystoiminnan alalla.
16768: kirjastotoimen hallinto ehdotetaan yhdistet- Rakennusavustusta esitetään annettavaksi
16769: täväksi kouluhallitukseen, johon on suunni- maalaiskunnalle, kauppalalle ja enintään
16770: teltu perustettavaksi kansansivistysosasto. 15 000 asukasta käsittävälle kaupungille
16771: Laissa olisi näihin järjestelyihin liittyen omien kirjastohuoneistojen hankintaan samo-
16772: määrättävä, että kouluhallituksessa on kir- jen perusteitten mukaan kuin kansakoulura-
16773: jastotoimisto, jonka päällikkönä on kirjasto- kennuksiin, mikä asettaisi kuntien toimitaloi-
16774: asiain kouluneuvos (nykyinen valtion kirjas- hin ym. kunnallisiin rakennuksiin liitettävät
16775: totoimiston johtaja) ja määriteltävä virka- kirjastohuoneistot samaan asemaan rakennus-
16776: tyypit, mutta virkojen määrästä ja valtion avustusta myönnettäessä kuin nykyisin maa-
16777: kirjastotoimiston nykyisten viranhaltijain laiskansakoulujen yhteyteen tehtävät yleiset
16778: siirtämisestä niihin määrättäisiin asetuksella. kirjasto- ja lukuhuoneistot. Useimmiten kun-
16779: Kun tämän jälkeen nykyinen kansansivistys- tien pääkirjastot sijoitetaankin kuntien toi-
16780: järjestöjen edustajista kokoonpantu valtion mitalojen yhteyteen. Sen sijaan ehdotettu
16781: kirjastotoimikunta lakkautettaisiin, on sen normaalihintajärjestelmä, jota nykyisin ei
16782: sijaan kouluhallituksen avuksi ehdotettu 15- sovelleta ensinmainituissa tapauksissa, rajoit-
16783: jäsenistä kirjastoasiain neuvottelukuntaa, taisi osaltaan kustannusten nousua. Alle
16784: jolla ei kuitenkaan olisi päätäntäoikeutta. 15 000 asukasta käsittävät kaupungit, joille
16785: 36'6 vm,4. - Kirjastolaki.
16786:
16787: nykyäänkin maksetaan rakennusavustusta, toimintaa ja palvelemaan opintokerhoja ja
16788: olisi rinnastettava maalaiskuntiin. Ylimää- itseopiskelijoita on tärkeimpiä kirjastotoimin-
16789: räistä rakennusavustusta ehdotetaan annetta- nan rationalisoimissuunnitelmia. Tällä alalla
16790: vaksi vähävaraisille maalaiskunnille ja tulo- olemme pahimmin jäljessä naapurimais-
16791: ja menoarvion rajoissa yli 15 000 asukasta tamme. Kirjastokomitean ehdotuksesta poik-
16792: käsittäville kaupungeille. keavasti maakuntakirjastoavustus ehdotetaan
16793: Vuotuista valtionapua ehdotetaan makset- maksettavaksi markkamääräisesti kutakin
16794: tavaksi maalaiskunnille, joissa kirjastotoi- maakuntakirjastoa kohti. Vähemmällä kuin
16795: minta on heikoimmin kehittynyttä ja jossa 3 milj. markalla tuskin kaupunginkirjastot
16796: sen ylläpitäminen sivuosastojen vuoksi tulee voivat ottaa vastaan maakuntakirjastosta
16797: myös kalliimmaksi, nykyistä jonkinverran johtuvia lisätehtäviä. Maakuntakirjastoja
16798: enemmän eli 60 %, sen sijaan kaupungeille, ehdotetaan perustettavaksi jokaiseen lääniin
16799: joiden taloudellinen kantokyky on suurempi, 15 vuoden kuluessa. Vastaavia kirjastoja on
16800: alenevan asteikon mukaan, miniminä 10 %. Tanskassa 33, Ruotsissa 22 ja Norjassa 16.
16801: Valtionavun enimmäismäärän asettamisesta Koska muissa pohjoismaissa on jo totmt-
16802: ehdotetaan kokonaan luovuttavaksi, koska pe- tettu ns. kirjailijakorvauksen maksaminen
16803: riaatteellisesti ei ole oikein, että kirjasto- valtion varoista kirjailijoille heidän kirjas-
16804: toiminnan kehittymistä jarrutetaan heti kun toissa olevien kirjojensa tai Iainausten luvun
16805: määrättyyn rajaan on tultu, mitä ylärajan mukaan, tämä kirjailijain taloudellisen ase-
16806: asettaminen merkitsee. Aleneva valtionavun man tukemiseksi sovelias avustusmuoto ehdo-
16807: asteikko takaa sen, että lainuudistuksesta tetaan meilläkin toteutettavaksi kirjastolain-
16808: johtuvat kustannukset pysyvät kohtuullisissa säädännön uudistuksen yhteydessä.
16809: rajoissa. Koska kokemukset meiltä ja Laitoskirjastojen ja etenkin laivakirjasto-
16810: muualta osoittavat sairaalain kirjastotoimin- jen toiminnan saattamiseksi ajanmukaiselle
16811: nan kehittyvän parhaiten, jos se keskitetään kannalle myös meidän maassamme ehdote-
16812: kirjastoista käsin suoritettavaksi, on erityistä taan valtionavun myöntämistä kirjastokomi-
16813: valtionapua esitetty myönnettäväksi kunnal- tean ehdotuksen mukaisena näihin tarkoituk-
16814: liselle kirjastolle silloin, jos se ottaa huoleh- siin valtion tulo- ja menoarvioehdotukseen
16815: tiakseen valtion sairaalan kirjastosta. tarkoitusta varten otettavan määrärahan
16816: Kirjastojen ylläpitokustannusten määrit- puitteissa.
16817: tely ehdotetaan nykyistä täsmällisemmäksi. Uutena säännöksenä ehdotetaan kuntien
16818: On välttämätöntä, että valtionapua makse- valtionavusta pidätettäväksi valtioneuvoston
16819: taan myös esim. lukusalikalusteista ja niin- harkinnan mukaan 1-2% opetusministeriön
16820: ikään audiovisuaalisista välineistä, koska kir- käytettäväksi kirjastojen toimintaa yhteisesti
16821: jastojen toiminta on monipuolistunut ja mm. tukevien ja edistävien tehtävien suorittami-
16822: opetuselokuvien ja äänilevyjen paikallisarkis- seksi. Tanskassa vastaava pidätys on 2 lj2 %
16823: toina kirjastot voivat palvella kansansivis- ja Ruotsissa 2 %. Sen avulla voidaan keski-
16824: tys- ja opetustointa menestyksellisesti. tetysti suorittaa kirjastojen luetteloinnin
16825: Valtionavun ehdot on nykyisestä poikkea- avustamista (painetut luettelokortit) ja te-
16826: vasti sisällytetty lakiin eikä asetukseen. Nii- hostaa ja syventää kirjastojen yleisönpalve-
16827: hin ehdotetaan liitettäväksi kohta, jonka mu- lua (erilaiset kirjaluettelot yleisön kirjava-
16828: kaan kunnalla tulee olla viisivuotiskausittain linnan ohjaukseksi) sekä palvella kirjastoja
16829: tehtävä suunnitelma kirjastolaitoksensa toi- huoneistosuunnittelussa ym. tavoilla. Suo-
16830: mintaa varten, koska nykyisin juuri suunni- men Kirjastoseura on jo osittain suorittanut
16831: telmattomuns aiheuttaa sen, että kirjastot tällaista palvelua.
16832: joutuvat unohduksiin muita kunnallisten toi- Edelläsanotun perusteella ehdotamme kun-
16833: minnan aloja kehitettäessä ja mm. rakennus- nioittaen,
16834: suunnitelmia tehtäessä.
16835: Maakuntakirjastojen aikaansaaminen täy- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16836: dentämään määrättyjen alueitten kirjastojen van lakiehdotuksen:
16837: Vlli,4. - B. Miettunen ym. 367
16838:
16839: Kirj astolaki.
16840: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16841: 1 §. kunnan tulee pääkirjaston lisäksi perustaa
16842: Kansalaisten sivistystarpeiden tyydyttämi- ja ylläpitää tarpeellinen määrä sivukirjas-
16843: seksi ja itseopiskelun edistämiseksi ylläpi- toja tai muulla tavoin huolehtia kunnan eri
16844: dettyjen kunnallisten ja muiden yleisten kir- osiin ulottuvan kirjastotoiminnan järjestä-
16845: jastojen toimintaa valtio avustaa siten kuin misestä.
16846: jäljempänä säädetään. Kaksikielisessä kunnassa on molempien kie-
16847: liryhmien kirjastontarpeesta huolehdittava
16848: 2 §. niihin kuuluvan väestön lukumäärien mu-
16849: Yleistä kirjastotointa johtaa ja valvoo lwu- kaisessa suhteessa.
16850: luhallitus. •
16851: Kouluhallituksessa on kirjastotoimisto, 6 §.
16852: jonka päällikkönä on kirjastoasiain koulu- Maalaiskunta ja kauppala, niin myös kau-
16853: neuvos. Kirjastotoimistossa on ylitarkasta- punki, jonka asukasluku on enintään 15 000,
16854: jia, tarkastajia, kirjastosihteerejä ja toimisto- on oikeutettu saamaan kirjastorakennusten ja
16855: apulaisia sen mukaan kuin asetuksessa sää- -huoneistojen sekä kansakoulurakennuksiin
16856: detään. sijoitettujen yleisten kirjasto- ja lukuhuo-
16857: Kirjastojen paikallista valvontaa varten neiden hankkimiseen valtiolta avustusta
16858: on kouluhallituksen alaisena riittävä määrä 20-50 % ja kuoletuslainaa 40-60 % raken-
16859: kirjastojen piiritarkastajia. nuslmstannusten koko määrästä, mikäli nämä
16860: kustannukset eivät nouse yli jäljempänä
16861: 3 §. tässä pykälässä mainittujen normaalihintD-
16862: Kirjastotoimen yleisten ja periaatteellisten jen.
16863: kysymysten käsittelyä varten kouluhallituk- Valtioneuvosto määrää ne yleiset perusteet,
16864: sen apuna toimii neuvoa antavana ja aloittei- joita noudattaen kouluhallituksen on vah-
16865: siin oikeutettuna elimenä kirjastoasiain neu- vistettava kirjastohuoneistojen piirustukset
16866: vottelukunta. ja työselitykset sekä määrättävä ne normaali-
16867: Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtajan . hinnat, joita ylittävistä rakennuskustannuk-
16868: lisäksi enintään 15 jäsentä, jotka edustavat sista kunta ei ole oikeutettu saamaan valtion-
16869: kaupunki- ja maalaiskuntia, kirjastonhoitaja- apua.
16870: koulutusta sekä kirjastotoiminnan ja vapaan Maalaiskunnille, joiden taloudellinen kan-
16871: kansansivistystyön alalla toimivia järjestöjä tokyky on heiklm, annetaan, jos kirjasto-
16872: kummastakin kieliryhmästä. Neuvottelukun- huoneistojen hankkiminen niille muutoin tu-
16873: nan puheenjohtajana toimii kirjastoasiain lisi kohtuullista raskaammaksi, valtioneuvos-
16874: kouluneuvos tai, hänen ollessaan estynyt, ton vahvistamien perusteiden mukaan avus-
16875: kouluhallituksen määräämä henkilö. tusta enemmän kuin edellä 1 momentissa on
16876: säädetty. Erityistapauksissa saadaan, val-
16877: 4 §. tioneuvoston harkinnan mukaan, kirjastohuo-
16878: Kunnalla on oikeus lain ja asetuksen sää- neiston rakennuskustannukset kokonaisuudes-
16879: tämissä rajoissa itse järjestää kirjastotoimin- saan suorittaa valtion varoista.
16880: tansa ohjesäännöllä, jonka kouluhallitus vah- Kaupunki, jonka asukasluku on yli 15 000,
16881: vistaa. voi saada valtiolta avustusta kirjastohuoneis-
16882: Kirjastojen hallintoa varten kunnalla tu- ton hankkimiseen, opetusministeriön harkin-
16883: lee olla kirjastolautakunta, jonka kunnallis- nan mukaan, valtion tulo- ja menoarvioon
16884: valtuusto valitsee neljäksi vuodeksi kerral- varatusta määrärahasta.
16885: laan. Kunnan sivukirjastoilla voi olla erilli- Valtionavustuksella hankitun kirjastora-
16886: set johtokunnat. kennuksen tai -huoneiston luovuttamisesta
16887: 5 §. tai käyttämisestä muuhun kuin kirjastotar-
16888: Kunnassa tulee olla ainakin yksi kunnalli- koitukseen on voimassa, mitä kansakoulura-
16889: nen kirjasto. Jos se ei voi tyydyttää kunnan kennusten suhteen on vastaavien tapausten
16890: kaikkien osien kohtuullista kirjastontarvetta, varalta säädetty.
16891: 368 VIII,4. - Kirjastolaki.
16892:
16893:
16894: 7 §. tusmaksut. Ylläpitokustannuksiksi katsotaan
16895: Edellä 6 § : n 1 momentin perusteella ra- myös kirjastohuoneiston lämmitys-, valais-
16896: kennusavustusta saaneen kirjastohuoneiston tus- ja siivouskustannukset valtioneuvoston
16897: kunnossapitoon annetaan kunnalle valtion- vahvistamien perusteiden mukaan sekä tar-
16898: avustusta kaksi kolmasosaa ja saman pykä- koituksenmukaisen huoneiston vuokra tai,
16899: län 4 momentin perusteella rakennusavus- milloin kirjasto on kunnan omassa rakennuk-
16900: tusta saaneen kirjastohuoneiston kunnossa- sessa, jonka hankkimiseen ei ole saatu edellä
16901: pitoon puolet niistä kunnossapitokustannus- 6 §: ssä tarkoitettua rakennusavustusta, tar-
16902: ten arvioiduista määristä, jotka valtioneu- koituksenmukaisen kirjastohuoneiston vuokra-
16903: vosto vuosittain vahvistaa. arvo määrättynä valtioneuvoston vahvista-
16904: mien perusteitten mukaan.
16905: 8 §.
16906: Kunnat saavat vuotuista valtionapua jäl- 10 §.
16907: jempänä 9 § :ssä mainituista, kouluhallituk- Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, vuo-
16908: sen hyväksymistä kirjastojen ylläpitokustan- tuisen valtionavun saamiseksi vaaditaan:
16909: nuksista, huomioon ottaen 14 § :ssä maini- 1. että kunnan jäsenet saavat maksutto~
16910: tun rajoituksen, seuraavasti: masti käyttää kirjastoa;
16911: 2. että kirjastot toimivat tarkoituksenmu-
16912: maalaiskunna t . . . . . . . . . . . . . . . . 60 % kaisissa huoneistoissa;
16913: kauppalat ja kaupungit, joiden 3. että kirjastojen kirjavara11tot vastaavat
16914: asukasluku on enintään 30 000 50 % määrältään ja laadultaan asianomaisen kun-
16915: kaupungit, joiden asukasluku on nan suuruuden ja väestöaineksen edellyttä-
16916: yli 30 000, mutta enintään mää kohtuullista kirjastontarvetta ja että
16917: 200000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 35% kirjastoja vuosittain riittävästi kartutetaan;
16918: muut kaupungit . . . . . . . . . . . . . . 10 % 4. että kirjastot pidetään avoimina koulu-
16919: hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti;
16920: Kunnat, joiden taloudellinen kantokyky on 5. että kirjastojen toiminnassa noudate-
16921: heikko, saavat lisäavustusta 10-30% kirjas- taan asianmukaista yhteistoimintaa ja kes-
16922: tojensa ylläpitokustannuksista sen mukaan kitystä;
16923: kuin opetusministeriö vuosittain päättää. 6. että kirjastonhoitoon osallistuvilla va-
16924: Kuntayhtymä, joka ylläpitää kirjastoa kinaisilla toimihenkilöillä on säädetty kelpoi-
16925: omistamassaan sairaalassa tai huoltolaitok- suus ja kouluhallituksen kohtuulliseksi kat-
16926: sessa, saa valtionapua 50 % kirjaston yllä- soma palkka ja että kirjastoammatilliset virat
16927: pitokustannuksista. täytetään asetuksessa lähemmin määrätyllä
16928: Jos kunta ylläpitää kirjastoa valtion omis- tavalla;
16929: tamassa sairaalassa tai huoltolaitoksessa, saa 7. että kirjasto, jonka kouluhallitus pitää
16930: maalaiskunta ja kauppala valtionapua 90 % sopivana harjoittelukirjastoksi, vastaanottaa
16931: ja kaupunki 75 % kirjaston ylläpitokustan- ja opettaa kirjastoalan harjoittelijoita sellai-
16932: nuksista. sen määrän, ettei se häiritse kirjaston toi-
16933: 9 §. mintaa;
16934: Kirjaston ylläpitokustannuksiksi katsotaan 8. että kirjastontarkastajille lähetetään
16935: tarpeellisen kirjastohenkilökunnan ja tilapäi- vuosittain ennen seuraavan vuoden helmi-
16936: sen työvoiman rahassa maksetut palkat, joh- kuun loppua kouluhallituksen hyväksymän
16937: tokuntien jäsenten kokouspalkkiot, työnanta- kaavan mukainen vuosikertomus ja vaadit-
16938: jan suorittamat kansaneläke- ja lapsilisämak- taessa muut kirjastojen valvontaa varten
16939: sut, sivukirjastojen tarkastuskulut, kirjalli- tarvittavat tiedot;
16940: suuden ostamiseen, sitomiseen ja kuljetukseen 9. että kunnan on kirjastotoimintansa ke-
16941: sekä mikrofilmien, opetusfilmien, äänilevyjen hittämistä varten viisivuotiskausittain teh-
16942: ja muiden audiovisuaalisten välineiden han- tävä suunnitelma, jonka kouluhallitus hy-
16943: kintaan ja vuokraukseen käytetyt varat, ka- väksyy.
16944: luston ja kirjastovälineiden hankinta- ja kor- 11 §.
16945: jauskustannukset, kirjastotarvike- ja kanslia- Jos kunta suostuu siihen, että sen kirjasto
16946: menot, tarpeellisiin painatuksiin ja ilmoituk- toimii maakuntakirjastona täydentämässä ja
16947: siin käytetyt varat sekä kirjaston palovalmu- tukemassa paikallisten kirjastojen toimintaa
16948: VIII,4. - H. Miettunen ym. 369
16949:
16950: määrätyllä alueella, kunta saa valtionavus- tion varoista vuosittain rahamäärä, joka vas-
16951: tusta 8 §: ssä mainitun valtionavun lisäksi taa kahta prosenttia kunnille edellisenä ka-
16952: vuosittain 3 miljoonaa markkaa. Valtion lenterivuonna 8 § : n mukaan maksettujen
16953: tulo- ja menoarvioon tarkoitusta varten ote- valtionavustusten summasta.
16954: tusta määrärahasta maakuntakirjasto voi sen
16955: lisäksi saada avll!'ltusta kirjastoautotoimintaa 14 §.
16956: varten. Kirjastojen toimintaa yhteisesti tukevien
16957: Maakuntakirjastojen tehtävät valtioneu- ja edistävien tehtävien suorittamiseksi kun-
16958: vosto antaa kirjastotoimintaansa varten val- nille 8 §:n mukaan maksettavasta valtion-
16959: tionapua saavan ja maakuntakirjastoksi so- avusta pidätetään valtioneuvoston harkinnan
16960: pivaksi katsotun kunnan kirjastolle. Maa- mukaan 1-2% opetusministeriön käytettä-
16961: kuntakirjastoja perustetaan viidentoista vuo- väksi. Pidätettävän määrän käyttämisestä
16962: den kuluessa yksi kuhunkin lääniin ja sen tekee kouluhallitus ehdotuksen.
16963: jälkeen tarpeen mukaan.
16964: Koko valtakuntaa varten voidaan perus- 15 §.
16965: taa keskuskirjasto, jonka valtionavusta sää- Tällä lailla lakkautetaan valtion kirjasto-
16966: detään erikseen. toimikunta ja valtion kirjastotoimisto.
16967: Lakkautetun valtion kirjastotoimiston joh-
16968: 12 §. taja siirretään kouluhallitukseen kirjasto-
16969: Suomen kansalaiselle ja kotimaiselle yhtei- asioita varten perustettavaan kouluneuvok-
16970: sölle voidaan valtion tulo- ja menoarvioon sen virkaan ja muut kirjastotoimiston viran-
16971: tarkoitukseen otetusta määrärahasta myöntää haltijat kouluhallitukseen kirjastoasioita var-
16972: kouluhallituksen harkinnan mukaan valtion- ten perustettuihin muihin virkoihin ja kou-
16973: apua yksityisillä varoilla ylläpidettyyn kir- luhallituksen alaisiin kirjastojen piiritarkas-
16974: jastotoimintaan sairaaloissa, parantoloissa, tajan virkoihin sen mukaan kuin siitä ase-
16975: vanhojen ja lastenkodeissa, työmailla, lai- tuksella säädetään.
16976: voissa, majakoissa ja muissa niihin verratta-
16977: vissa paikoissa, ehdolla että kirjaston yllä- 16 §.
16978: pitäjä käyttää kirjastotoimintaan omia varo- Tarkempia säännöksiä tämän lain sovelta-
16979: jaan vähintään valtionavun suuruisen mää- misesta annetaan asetuksella.
16980: rän ja kirjastot ovat kouluhallituksen tarkas-
16981: tuksen alaiset ja noudattavat sen antamia oh- 17 §.
16982: jeita. Tämä laki, jolla kumotaan 20 päivänä huh-
16983: 13 §. tikuuta 1928 annettu kansankirjastolaki
16984: Rahastoon, josta jaetaan kotimaisille kir- (131/28) siihen myöhemmin tehtyine muu-
16985: jailijoille korvausta heidän kirjojensa lainaa- toksineen, tulee voimaan 1 päivänä tammi-
16986: misesta yleisistä kirjastoista, suoritetaan val- kuuta 1957.
16987:
16988: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
16989:
16990: Helge Miettunen. Esa Kaitila.
16991: Tyyne Paasivuori. Aukusti Pasanen.
16992: Meeri Kalavainen. Harras Kyttä.
16993: Artturi Tienari. Lauri Järvi.
16994: Irma Hamara. Kaarlo Kajatsalo.
16995: John Forsberg. Armas Leinonen.
16996: Elli Nurminen.
16997:
16998:
16999:
17000:
17001: 47 E 75/56
17002: 370
17003:
17004: VIII,5. - Lak.al. N:o 47.
17005:
17006:
17007:
17008: Hamara ym.: Ehdotus laiksi kodin tutkimuslaitoksesta.
17009:
17010:
17011: Eduskunnalle.
17012:
17013: Kodin tutkimuslaitos, joka selvittelee eri- kin markkinoilla esiintyvän tavaralajin kes-
17014: laisia kodin piiriin kuuluvia kysymyksiä, on kitetty, vertaileva tutkimus toisi arvokkaita
17015: nykyään useimmissa sivistysmaissa. Tans- viitteitä sekä teollisuudelle että kotitalouk-
17016: kassa, Norjassa ja Länsi-Saksassa tällainen sille. Tällaisen tutkimuksen suorittamisen
17017: laitos toimii kokonaan valtion ylläpitämänä, voi hoitaa vain riittävän laajalla pohjalla
17018: Ruotsissa valtaosaltaan valtion tukemana. toimiva, valtion ylläpitämä ja siten täysin
17019: Yhdysvalloissa, missä kotitalous on kuulunut puolueeton kodin tutkimuslaitos.
17020: yliopistojen ohjelmaan jo puoli vuosisataa, Kodin tutkimuslaitoksen tehtävänä olisi
17021: tämän alan tutkimusta suoritetaan laajassa tutkia
17022: mitassa yliopistojen laitoksissa. Lisäksi yli- 1. Kotitaloudessa käytettäviä erilaisia
17023: opistojen rinnalla toimii erillinen, lähinnä markkinatuotteita, kuten koneita, laitteita,
17024: markkinatuotteita kodin kannalta tutkiva työvälineitä, astioita, puhdistusaineita, vaat-
17025: valtion laitos. Kahdella suurella kuluttaja- teita, huonekaluja ja muita sisustusesineitä
17026: järjestöllä on sitä paitsi itsenäiset laitok- jne.
17027: sensa, jotka tutkivat kaupassa olevia tuot- 2. Kotitaloudessa käytettäviä erilaisia työ-
17028: teita ja antavat niiden laadusta tietoja osta- ja valmistusmenetelmiä, kuten ruoanlaittoa,
17029: valle yleisölle. pesua ja muuta puhdistusta, vaatteiden val-
17030: Meidän oloissamme on katsottava riittä- mistusta ja kunnossapitoa jne.
17031: väksi yksi tämän alan keskustutkimuslaitos. 3. Asuntoa ja sen tarkoituksenmukaisuutta
17032: Kun tavaravalikoima on harvalukuinen ja sekä kodin kauneusarvoja.
17033: elintaso alhaisempi kuin edellä mainituissa 4. Kodin taloudellisia kysymyksiä.
17034: maissa, on sitäkin tärkeämpää, että markki- 5. Perhesosiologiaa ja -psykologiaa.
17035: noilla olevien tuotteiden laatuominaisuuk- 6. Kotitalousopetusta sekä -neuvontaa.
17036: sista kuluttajalla olisi mahdollisimman selvä 7. Suurtalouksien kuten ravintoloiden, ho-
17037: tieto. tellien, eineskeittiöiden, kouluruokaloiden,
17038: Pääosa kaupan olevista tavaroista käyte- lasten- ja vanhainkotien jne. piiriin kuulu-
17039: tään kotitaloudessa. Kokemuksesta on tun- via kysymyksiä.
17040: nettua, että lähimainkaan kaikki nämä tava- Kodin tutkimuslaitoksen työohjelmaan kuu-
17041: rat eivät ole laatu- ja käyttöominaisuuksil- luu niinikään selvittää niitä lukuisia erikois-
17042: taan toivomustemme mukaisia. Monet tuot- kysymyksiä, joita esiintyy maanviljelijäper-
17043: teiden huonot ominaisuudet esiintyvät piile- heen taloudessa. Työtehoseuran kotitalous-
17044: vinä ja tavaran ostajan on pelkkien ulkois- osasto, joka meillä on tehnyt uraauurtavaa
17045: ten seikkojen perusteella mahdotonta todeta työtä kotitalouden rationalisoimiseksi, voisi
17046: näitä tavaran arvonmittaa alentavia tekijöitä. kodin tutkimuslaitokseen niveltyvänä ulkoi-
17047: Vain erikoistutkimuksen avulla asian laita sena osastona omistautua yhä enemmän maa-
17048: on määritettävissä. Monilla maamme tuo- laiskotien probleemeille ja soveltaa kodin
17049: tanto- ja liikelaitoksilla on omaa tuotantoaan tutkimuslaitoksen muiden osastojen tuloksia
17050: varten tutkimustoimintaa, mutta se koskee maatilatalouden kokonaisuuteen.
17051: vain vähäistä osaa kotitaloudessa käytettä- Kun kodin aihepiiri on laaja ja sitä kos-
17052: vien tuotteiden kokonaismäärästä. Tätä toi- keva tutkimus haarautuu monien eri tietei-
17053: mintaa on pidettävä merkitykseltään erittäin den aloille, yhteistoimintaa muiden jo ole-
17054: tärkeänä. Suurin osa tuotteista jää kuiten- massa olevien laitosten kanssa tulee luonnol-
17055: kin mainitun tutkimuksen ulkopuolelle. Kun- lisesti olemaan. Sellaiset tutkimuslaitokset
17056: VIII,5. - Hamara ym. 371
17057:
17058: kuin Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Bio- vitsee täydellä syyllä tutkimuskeskuksen,
17059: kemiallinen tutkimuslaitos, Sero-bakteriologi- joka sen työlle antaisi pätevän ja määrätie-
17060: nen laitos, Työterveyslaitos, Psykologinen toisen perustan.
17061: laitos jne. tulevat olemaan korvaamattomana Tutkimustuloksilla on vähän arvoa, ellei
17062: apuna kodin tutkimukselle, kun mainituissa niitä voida muuntaa sellaiseen muotoon, joka
17063: laitoksissa saavutettuja tuloksia sovelletaan tekee ne käyttökelpoisiksi jokapäiväisessä elä-
17064: kodin tutkimuslaitoksen aihepiiriin kuulu- massa. Eräänä tutkimuslaitoksen tärkeim-
17065: villa aloilla. Ajan mukana tulevat kodin tut- mistä tehtävistä on juuri tulosten soveltami-
17066: kimuslaitoksen tulokset olemaan vastavuoroi- nen käytäntöön niin, että sekä kotitalous että
17067: sesti hyödyksi muiden alojen laitoksille. teollisuus voi käyttää niitä hyväkseen, sekä
17068: Kun kysymyksessä on juuri kodin tutki- tulosten tiedoittaminen yleistajuisessa asussa.
17069: muslaitos, tehokkaalla tiedoituksella on suuri Tämän vuoksi kodin tutkimuslaitoksessa tar-
17070: merkitys. Tarkoituksenaharr on palvella kaik- vitaan tutkijoiden lisäksi kuhunkin alaan pe-
17071: kia koteja. Niinpä laitoksen tulee toimia rehtyneet, pätevät tulosten soveltajat.
17072: tiedonlähteenä, josta toisaalta suuri yleisö Kodin tutkimuslaitos olisi tarkoituksenmu-
17073: suoraan saa valistusta ja avun pulmiinsa, kaisinta liittää Helsingin yliopiston yhtey-
17074: toisaalta ammattiväki voi ammentaa jatku- teen, jossa alan korkeinta opetusta nykyisin
17075: vasti uutta tietämystä. Näitä välillisen valis- annetaan. Näin saavutettaisiin samalla se
17076: tuksen kanavia Suomessa on runsaasti. Meil- etu, että yliopisto voisi käyttää laitosta sekä
17077: lähän on kai maailman tihein emäntäjärjestö- tutkimus- että opetustarkoituksiin. Hallin-
17078: ja neuvontaverkosto. Niinpä Kotitalouskes- nollisesti olisi luonnollisinta saattaa laitos
17079: kuksen ja Maatalousnaisten Keskuksen alai- opetusministeriön alaisuuteen, johon korkein
17080: siin järjestöihin kuuluu yhteensä 370 000 kotitalousopetus yliopiston yhteydessä ennes-
17081: jäsentä, Maatalouskerholiittoon, joka sekin tään kuuluu.
17082: harjoittaa kotitalousneuvontaa, lähes 50 000 Kun nopean teollistumisen ja yhteiskun-
17083: jäsentä. Neuvontatyön tekijöitä näissä jär- nassamme tapahtuneiden suurten muutosten
17084: jestöissä on yhteensä yli 1100. Läheisesti johdosta kotien taloudenpito ja sen mukana
17085: tähän kenttään liittyy kodinhoitajien toi- kotielämäkin on toisen maailmansodan jäl-
17086: minta, joka sekin kohdistuu koteihin. Kun- keen joutunut uusille raiteille, kodin tutki-
17087: nallisia kodinhoitajia on nykyään noin 1 000, muslaitoksen tehtävänä olisi selvittää tämän
17088: mutta voi heidän lukunsa lain salliman val- uuden kehityksen suunta. Kotitalousopet1J.k:-
17089: tionavun turvin kohota 2 000: een. Alan opet- sen haarautuessa usean ministeriön alaisuu-
17090: tajia taas on eri koulumuodoissa yhteensä teen ja neuvonnan jakautuessa moniin eri
17091: noin 2 000 ja he antavat vuosittain opetusta järjestöihin kodin tutkimuslaitos toimisi tällä
17092: likimain 130 000 oppilaalle. Tämän lisäksi alalla ammatillisesti kokoavana ja myös am-
17093: suorittavat maamme suuret osuustoiminta- mattikuntaa yhdistävänä elimenä.
17094: järjestöt ja yksityiskauppiaiden organisaa- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
17095: tiot jatkuvaa koteihin kohdistuvaa tiedoitus-
17096: toimintaa. Tällainen jättiläisorganisaatio tar- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17097: van lakiehdotuksen:
17098:
17099:
17100:
17101: Laki
17102: kodin tutkimuslaitoksesta.
17103: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17104: 1 §. 2 §.
17105: Valtion varoilla perustetaan Helsingin Kodin tutkimuslaitoksen tehtävänä on:
17106: kaupunkiin kodin tutkimuslaitos valtionlai- harjoittaa kotia koskevaa tutkimustoimin-
17107: toksena, joka toimii Helsingin yliopiston yh- taa tieteellisessä ja yleishyödyllisessä tarkoi-
17108: teydessä, mutta on välittömästi opetusminis- tuksessa;
17109: teriön alainen.
17110: 372 VIII,5. - Kodin tutkimuslaitos.
17111:
17112:
17113: suorittaa kotia koskevia selvitystehtäviä sia toimintaansa ja saamiaan erikoistehtävia
17114: viranomaisten ja yksityisten pyynnöstä; varten. Näin saatuja varoja on käytettävä
17115: olla Helsingin yliopiston apuna opetuk- lahjoittajan tahdon mukaisesti.
17116: sessa ja tutkimustyössä.
17117: 5 §.
17118: 3 §. Korvauksena kodin tutkimuslaitoksessa toi-
17119: Kodin tutkimuslaitokseen voidaan perustaa mitetusta selvitystehtävästä suorittaa tilaaja
17120: seuraavia peruapaikkaisia virkoja ja pysy- maksun asetuksella vahvistetun taksan mu-
17121: väisiä toimia : kaan.
17122: tutkimuslaitoksen ylijohtaja, osastonjohtaja, Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain
17123: tutkija, assistentti, soveltaja, tiedoitusavus- otettava erityinen määräraha tutkimuslaitok-
17124: taja, toimistosihteeri, kanslia-apulainen, kone- sen käytettäväksi tutkimustoiminnasta aiheu-
17125: mestari, laborantti, vahtimestari, lämmittäjä tuvia menoja varten.
17126: ja talonmies.
17127: Edellä tässä pykälässä mainittuja virkoja
17128: ja toimia voi olla eri luokkaisia. 6 §.
17129: Lisäksi voidaan tutkimuslaitokseen ottaa Tarkemmat määräykset kodin tutkimus-
17130: ylimääräisiä toimenhaltijoita. laitoksesta annetaan asetuksella.
17131:
17132: 4 §. 7 §.
17133: Kodin tutkimuslaitoksella on oikeus ottaa Tämä laki tulee voimaan päivänä
17134: yksityisiltä ja yhteisöiltä vastaan lahjoituk- kuuta 195 .
17135:
17136: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
17137:
17138: Irma Hamara. Elli Nurminen.
17139: 373
17140:
17141: VIII,6. - Toiv.al. N: o 111.
17142:
17143: Rosnell ym.: Koululaitoksen uudistamisesta ns. yhtenäiskou-
17144: luperiaatteen mttkaisesti.
17145:
17146: E d u s k u n n a 11 e.
17147: Maamme koululaitos kokonaisuudessaan, tettavan koulujärjestelmän yleisten periaat-
17148: oppivelvollisuuskoulusta ammattiopetukseen teiden vahvistamiseksi ja oppivelvollisuuden
17149: ja koululaitoksen korkeimpaan hallintoon laajuuden määräämiseksi". Tällöin ei kuiten-
17150: saakka on jo sodanjälkeisen ajan ollut kes- kaan yleinen mielipide ollut kypsynyt niin
17151: kustelun ja ankaran arvostelunkin kohteena. laajan ja perusteellisen uudistuksen toimeen-
17152: Eri yhteyksissä on perustellusti todettu, että panaan kuin komitean mietintö edellytti. Ku-
17153: varsinkaan oppivelvollisuuskoulumme ei ole luneen kymmenen vuoden aikana uudistuksen
17154: kyennyt seuraamaan maan talous- ja kulttuu- välttämättömyys on kuitenkin käynyt yhä
17155: rielämässä tapahtuneiden muutosten ja kehi- selvemmäksi ja se tunnetaan nyt myös sitä
17156: tyksen vaatimuksia, vaan se on pysähtynyt aikaisemmin epäilleiden taholta. Lisäksi on
17157: perusteiltaan samalle kehitystasolle, jonka yleensä tultu siihen käsitykseen, että tulevai-
17158: sille jo Uuno Cygnaeus viitoitti noin sata suuden koulujärjestelmämme on perustettava
17159: vuotta sitten. nimenomaan yhtenäiskoulun periaatteelle,
17160: Teknillistynyt ja monipuolistunut tuotan- vaikka tämän toteuttamisen tavasta ja yksi-
17161: toelämä, teollisuus, kauppa ja liikenne vaati- tyiskohdista voidaankin olla eri mieltä. Että
17162: vat työntekijöiltään yhä tehokkaampaa, kor- tämä on myös käytännön koulumiesten kanta,
17163: keampaa, monipuolisempaa ja ajanmukaisom- sitä todistanee parhaiten se, että mm. Suo-
17164: paa pohjakoulutusta. Maan kulttuurielämä, men kansakoulunopettajain liitto on koulu-
17165: pysyäkseen sillä tasolla, joka oikeuttaa mei- poliittisessa ohjelmassaan asettunut yhtenäis-
17166: dät kuulumaan sivistyskansoihin, vaatii perus- koulun kannalle.
17167: takseen koko kansan erittäin korkeaa sivis- Koululaitoksemme jälkeenjääneisyyteen lä-
17168: tystä. Näitä tarpeita ei nykyinen koulujärjes- heisesti liittyvä ja korjausta kaipaava epä-
17169: telmä vanhentuneena enää kykene tyydyttä- kohta on koko koululaitoksemme ja opetus-
17170: mään. Nykyistä kansakoulusivistystä kor- olojemme korkeamman hallinnollisen johdon
17171: keamman ja tehokkaamman pohjasivistyksen desentralisaatio sekä korkeimman pedagogi-
17172: tarve kuvastuu selvänä mm. siitä tosiasiasta, sen johdon lähes täydellinen puuttuminen.
17173: että vuosittain yhä suuremmat joukot lapsia Korjaamatta näitä epäkohtia ei kouluolo-
17174: pyrkivät oppikouluihin, joissa tilanne oppi- jemme kehittäminen ole ylipäänsä lainkaan
17175: lastulvan takia jo nyt on kestämätön. mahdollista, kuten asiantuntijain taholta on
17176: Lukuisissa sivistysmaissa samantapaiset on- usein todettu.
17177: gelmat on jo useita vuosia sitten voitu rat- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
17178: kaista ja toisissa niitä parhaillaan ratkaistaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17179: lainsäädäntöteitse suoritettavalla koulun ke-
17180: hittämisellä ns. yhtenäiskoulun periaatteen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17181: mukaisesti. Näin on tehty mm. Ruotsissa, koululaitoksemme uudistamiseksi ns.
17182: Tanskassa, Norjassa, Englannissa, Yhdysval- yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti
17183: loissa ja Neuvostoliitossa. Myös meidän maas- ottaen huomioon välttämättömyyden
17184: samme on tehty lukuisia samansuuntaisia esi- saattaa opetuksen eri asteet ja muodot
17185: tyksiä. Tällaista ratkaisua esitti mietinnös- tarkoituksenmukaiseen sekä mam~ si-
17186: sään mm. valtion komitea, joka jo 29. 4. 1946 vistys- ja tuotantoelämän tarpeita vas-
17187: oli asetettu ,laatimaan suunnitelman uudis- taavaan suhteeseen keskenään.
17188: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
17189:
17190: Irma Rosnell. Unto Miettinen. Eino Roine.
17191: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio. G. Rosenberg.
17192: Judit Nederström-Lunden. Matti Koivunen. Toivo Friman.
17193: 374
17194:
17195: VIII,7. - Toiv.al. N:o 112.
17196:
17197:
17198:
17199:
17200: Pusa: Määrärahasta koulurakennusten rakentamista koske·
17201: vien asiain tarkoituksenmukaisen käsittelyn järjestämi·
17202: seksi kouluhallituksessa.
17203:
17204:
17205: E d u s k u n n a ll e.
17206:
17207: Kouluhallitus joutuu viran puolesta käsit- johdosta suoranaista kuntien ja valtion va-
17208: telemään nykyään noin 7 miljardin markan rojen tuhlausta. Tällaisen epäkohdan pois-
17209: rakennuskustannuksiin nousevat kouluraken- tamiseksi tarvitaan kouluhallitukseen lisää
17210: nusten piirustus- ja rakennussuunnitelmat ammattityövoimaa.
17211: sekä laskemaan näiden kustannusten jakautu- Edellä sanottuun nojaten kunnioittaen eh-
17212: mista valtion ja kuntien kesken. Tätä työtä dotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17213: suorittaa nykyään vain 3 ammattimiestä. sen,
17214: Työn paljouteen nähden heillä ei voi olla
17215: riittäviä mahdollisuuksia yksityiskohtaisesti että hallitus ottaisi vuoden 1957
17216: ja perinpohjin tutkia rakennussuunnitelmien tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
17217: taloudellisuutta. Samoin kustannusten ja- suuren määrärahan kouluhallitukselle
17218: kautuminen valtion ja kuntien kesken voi tulevien koulurakennusten piirustus-
17219: jäädä melkeinpä sattumanvaraiseksi. Tästä ten, työselitysten ja kustannusten ja-
17220: aiheutuu epäoikeudenmukaisuutta ja tyyty- kaantumista koskevain asiain tarkoi-
17221: mättömyyttä ja monissa tapauksissa epätar- tusta vastaavaa käsittelyä varten.
17222: koituksenmukaisten rakennussuunnitelmien
17223: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
17224:
17225: E. Pusa.
17226: 375
17227:
17228: VIII,S. - Toiv.al. N: o 113.
17229:
17230:
17231:
17232:
17233: Leinonen ym.: Yliopiston perustamisesta Pohjois-Suomeen.
17234:
17235:
17236: E d u s k u n n a ll e.
17237:
17238: Pohjois-Suomessa tapahtunut taloudellinen Asiantilaan ei saada korjausta, ellei Poh-
17239: kehitys on jo kaikille tunnettu. Sen rin- jois-Suomeen perusteta omaa yliopistoa.
17240: nalla on tapahtunut myöskin sivistyksellinen Tämä on sitäkin luonnollisempaa, kun Hel-
17241: herääminen. Joskin Pohjois-Suomi vielä Tu- singin yliopisto on jo kasvanut mittasuhteil-
17242: run yliopistoa perustettaessa oli sivistys- taan niin suureksi, että tieteellinen opetus
17243: elämän suhteen takamaan asemassa, ei se siellä kärsii siitä, eikä senvuoksi kykene vas-
17244: enää ole. Oppikouluihin tulleiden lasten taanottamaan yhä laajenevia ylioppilaspolvia.
17245: lukumäärä Pohjois-Suomessa vuonna 1954 Pohjois-Suomeen perustettavaan yliopis-
17246: oli jo n. 3 000, ja ilmeisesti lukumäärä tulee toon tarvittaisiin kipeimmin lainopillis-yh-
17247: lähivuosina nousemaan kaksinkertaiseksi, mi- teiskuntatieteellinen tiedekunta, teologinen
17248: käli oppilastiloja on suhteellisesti Etelä- tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta sekä
17249: Suomeen verrattuna. historiallis-kielitieteellinen tiedekun ta.
17250: Toisaalta Pohjois-Suomi kärsii eri aloilla Kun yliopiston saaminen Pohjois-Suomeen
17251: sivistyneen työvoiman puutetta. Yliopiston on kiireellinen, olisi hallituksen heti ryhdyt-
17252: ollessa kaukana Etelä-Suomessa suurin osa tävä suunnittelemaan sitä.
17253: opiskelijoista hakeutuu tutkintonsa suoritet- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
17254: tuaan Etelä-Suomeen. Samanaikaisesti kun kunnan lausuttavaksi toivomuksen,
17255: 2 000 lääkäristä 800 lääkäriä on asettunut
17256: yksinomaan Helsinkiin, kärsii Pohjois-Suomi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
17257: lääkärien puutteesta. Oppi- ym. koulut eivät toimenpiteisiin yliopiston perustami-
17258: myöskään saa päteviä opettajia, muutamia seksi Pohjois-Suomeen.
17259: esimerkkejä mainitaksemme.
17260: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
17261:
17262: Armas Leinonen. Markus Niskala. Antti Kinnunen.
17263: Eemil Partanen. Lauri Järvi. J. Mustonen.
17264: Erkki Koivisto. Irma Torvi. H. Tauriainen.
17265: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. J. F. Pöykkö. Pentti Liedes.
17266: Eeli Erkkilä. Kusti Eskola. Yrjö Hautala.
17267: Toivo Friman. Artturi Tienari. Eino Rytinki.
17268: Yrjö Murto. Arvi Turkka. M. 0. Lahtela.
17269: Eino Tainio.
17270: 376
17271:
17272: VIII,9. - Toiv.al. N: o 114.
17273:
17274:
17275:
17276:
17277: Halinen ym.: Puutarhatalouden professorinvimn perustami-
17278: sesta Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tie-
17279: dekuntaan.
17280:
17281:
17282: E d u s k u n n a ll e.
17283:
17284: Puutarhaviljelyllä on maassamme yhä li- Puutarhatalouden professorin opetus- ja
17285: sääntyvä merkitys sekä maatilatalouksien yh- tutkimusalaan tulisi kuulua mm.
17286: teydessä että myöskin itsenäisenä ammattina - puutarhataloudellinen valtakunnan-, alue-
17287: harjoitettuna. Samoin kansanravitsemuksen ja paikallinen suunnittelu,
17288: vuoksi olisi puutarhatuotteiden saantia ja - alan rakenne- ja organisaatiotutkimus,
17289: käyttöä kaikin puolin edistettävä. Tämän - tuotteiden markkinointi (sadonkorjuun
17290: tuotannonhaaran vastaista kehitystä silmällä- jälkeinen käsittely ja kauppaankunnostus,
17291: pitäen on vuoden 1956 valtion tulo- ja meno- markkinaorganisaatio, hinnanmuodostus,
17292: arvioon sisällytetty määräraha yhtä puutarha- markkina- ja kuljetustutkimus, tuotanto-
17293: tieteen professorinvirkaa varten ja näin saatu suojakysymykset jne.),
17294: alkuun puutarhaviljelyn korkeakouluopetus - tuotannon järjestelyn ja tuotantosuuntien
17295: ja -tutkimus. Mutta niinkuin kaikessa muus- tutkimus mm. silmälläpitäen perhe- ja
17296: sakin toiminnassa taloudellinen suunnittelu sivuansioviljelmiä,
17297: on ensiarvoisen tärkeää, olisi myös rinnan - varastointi, kuljetukset ja teollinen jalos-
17298: puutarhaviljelyn edistämisen kanssa kehitet- tus.
17299: tävä puutarhatalouden tutkimus- ja opetus- Tämän professuurin perustaminen ei ai-
17300: työtä. Sillä alalla ovat virheet vielä tuhoi- heuttaisi muita kustannuksia, koska labora-
17301: sampia kuin viljelystekniikassa tehdyt. Puu- torioita ym. kalliita laitoksia ei tarvittaisi.
17302: tarhatalous on sekä tuotannon että varsinkin Edellä olevaan viitaten ja ottaen huomioon
17303: markkinoinnin suhteen kokonaan eri ase- myös eduskunnassa usein esitetyt toivomukset
17304: massa kuin varsinainen maatalous. Maatalous- puutarhatalouden sekä sen tuotteiden mark-
17305: metsätieteellisen tiedekunnan maanviljelys- kinoinnin edistämiseksi, ehdotamme kunnioit-
17306: talouden professorien toimesta ehkä voitaisiin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17307: hoitaa puutarhataloudenkin liiketieteen ope- sen,
17308: tus. Mutta on paljon muita tämän alm1 eri-
17309: koiskysymyksiä, mitkä tarvitsisivat puutarha- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17310: talouden erikoisprofessuuria tutkimus- ja puutarhatalouden professorinviran pe-
17311: opetustyön järjestämiseksi. rustamiseksi Helsingin yliopiston ntaa-
17312: talous-metsätieteelliseen tiedekuntaan.
17313: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1956.
17314:
17315: Sylvi Halinen. Lennart Heljas. Hilja Väänänen.
17316: Marja Lahti. Urho Kähönen. Arvi Ikonen.
17317: Artturi Jämsen. Eino Uusitalo. Eemil Partanen.
17318: Vieno Simonen. Wiljam Sarjala. Yrjö Sinkkonen.
17319: Matti Mattila. Eino Palovesi. Onni Mannila.
17320: Mauno Jussila.
17321: 377
17322:
17323: VIII,lO. - Toiv.al. N: o 115.
17324:
17325:
17326:
17327: H. Miettunen ym.: Määrärahasta neljän apulaisenviran pe-
17328: rustamiseksi Helsingin yliopistoon humanististen tieteittetl
17329: kandidaattitutkintoa varten.
17330:
17331:
17332: E d u s kun n a ll e.
17333:
17334: Helsingin yliopistossa otettiin syysluku- deksi kerrallaan määrättynä assistenttina,
17335: kauden 1955 alussa käytäntöön uudet kan- jonka palkkio on maksettu opettajapalkkio-
17336: didaattitutkinnot, jotta keskikoulunopetta- varoista.
17337: jien valmistusta voitaisiin lisätä ja joudut- Kasvatus- ja opetusopin opettajavoimat ra-
17338: taa. Tätä varten perustettiin kymmenen joittuvat myös yhteen varsinaiseen professo-
17339: apulaisen virkaa, joita varten määrärahat riin (jonlra työtä vain jossain määrin hel-
17340: myönnettiin vuoden 1956 tulo- ja menoar- pottaa ruotsinkielinen professori), yhteen
17341: viossa. Tämä luku oli kumminkin aivan riit- dosenttiin ja yhteen yl. pl. assistenttiin. Opis-
17342: tämätön, sillä siihen eivät sisältyneet lain- kelijoiden lukumäärää kuvaavat seuraavat
17343: kaan eräiden kaikkein suurimpia oppilas- tiedot: lisensiaattiseminaarin osanottaja-
17344: määriä käsittävien aineiden opettajavoimat, määrä on 18; tekeillä olevia laudatur-tut-
17345: vaan ulkopuolelle jäivät estetiikan ja ny- kielmia on yli 100, ja laudatur-seminaari-
17346: kyiskansain kirjallisuuden, kasvatus- ja ope- harjoituksia toimeenpannaan 3 ryhmässä;
17347: tusopin, kotimaisen kirjallisuuden sekä psy- cum laude approbatur-harjoituksia suorite-
17348: kologian apulaisen virat. taan 5 ryhmässä; peruskurssien luennoilla
17349: Syy, jonka vuoksi hallitus ei näitä yli- on jatkuvasti 150-200 osanottajaa, joka
17350: opiston ehdottamia virkoja perustanut, oli osoittaa, että opiskelijoiden lukumäärä tulee
17351: yksinkertainen. Nämä aineet eivät hallituk- jatkuvasti olemaan korkea; lukuvuonna 1954
17352: sen käsityksen mukaan ole keskikoulunopetta- -55 suoritettiin suomenkielisen professorin-
17353: jien valmistuksen kannalta välttämättömiä. viran haltijalle yhteensä 410 eriasteista tut-
17354: Tämä on kumminkin täysin virheellinen kintoa.
17355: olettamus. Aineyhdistelmäthän ovat opiske- Kotimaisen kirjallisuuden opetusta hoitaa
17356: lijain vapaasti valittavissa, ja jokseenkin myös varsinainen professori yksinään. Ai-
17357: säännöllisesti sisältyy estetiikka ja nykyis- neen proseminaarissa on tällä hetkellä yli
17358: kansain kirjallisuus ns. uusien kielten opis- 100 osanottajaa ja seminaarissa n. 60, luen-
17359: kelijain aineyhdistelmään, kasvatus- ja ope- tojen kuulijoita on n. 300.
17360: tusoppi kuuluu suorastaan kelpoisuusvaati- Psykologian opiskelijoiden. määrä myös
17361: muksiin, kotimainen kirjallisuus on pakolli- on pysynyt jatkuvasti niin suurena, että
17362: nen suomen kielen vanherumiksi lehtoreiksi riittävän tehokkaan opetuksen järjestäminen
17363: aikoville, ja psykologia on erittäin suosittu tuottaa erittäin suuria vaikeuksia. Yksin
17364: mitä erilaisimmissa aineyhdistelmissä. peruskurssia aloittaneiden määrä syksyllä
17365: Estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden 1955 oli 180.
17366: opiskelijoita on Helsingin yliopistossa n. 900. Myös tutkintojen lukumäärä on kasvanut
17367: Proseminaariharjoituksia on viime lukukau- niin suureksi, että niiden hoitaminen nykyi-
17368: sina johtanut aineen professori sekä neljä sin opettajavoimin tuottaa erittäin suuria
17369: dosenttia. Osanottajamäärä on ollut pyörein vaikeuksia. Niinpä lukuvuonna 1954 suoritet-
17370: luvuin 400. Siihen voidaan lisätä laudatur- tiin kaikkien aineiden tutkintoja 174 ja v.
17371: seminaarin osanottajat, n. 60-70 henkeä. 1955 176.
17372: Aineessa on ainoastaan yksi vakinainen Nämä seikat osoittavat kiistattomasti sen,
17373: opettaja, varsinainen professori. Hänen tila- että nykyisissä olosuhteissa opiskelijat yllä-
17374: päisenä apunaan on viime vuosina toiminut mainituissa aineissa saavat aivan riittämät-
17375: yksi aineen dosenteista ylimääräisenä, vno- tömästi ohjausta opintoihinsa ja että he jou-
17376: 48 E 75/56
17377: 378 VIII,lO. - Helsingin yliopiston apulaisenvirat.
17378:
17379:
17380: tuvat pitkiäkin aikoja odottamaan vuoroaan vuoksi olisi aivan välttämätöntä saada ku-
17381: päästäkseen tutkintovaatimuksissa pakolli- hunkin yllämainittuun aineeseen apulaisen
17382: siksi määrättyihin harjoituksiin, joita ei opet- virat.
17383: tajien puutteessa voida panna toimeen kyl- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
17384: liksi suuressa laajuudessa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17385: Uusi humanististen tieteitten kandidaatti- vomuksen,
17386: tutkinto on jo nyt lisännyt opiskelijamää-
17387: riä kaikissa yllämainituissa aineissa, ja on että hallitus ottaisi vuoden 1957
17388: odotettavissa yhä suurempaa lisäystä. Ai- tulo- ja menoarvioon riittävän määrä-
17389: neiden vakinaiset professorit eivät parhaalla rahan neljän uuden, humanististen
17390: tahdollaankaan ennätä hoitaa kaikkia niitä tieteitten kandidaattitutkinnon perus-
17391: velvollisuuksia, mitä tästä aiheutuu, ilman tamisen vuoksi välttämättömäksi tul-
17392: että heidän oma tehtävänsä siitä suuresti leen apulaisenviran perustamiseksi
17393: kärsii ja ilman että opiskelijain opintoi- Helsingin yliopistoon.
17394: hinsa käyttämä aika suurenee. Tämän
17395: Helsingis.gä 17 päivänä helmikuuta 1956.
17396:
17397: Helge Miettunen. Harras Kyttä. Tyyne Paasivuori.
17398: Arvo Salminen. Lauri Järvi. Artturi Tienari.
17399: Irma Hamara. Armas Leinonen. Lennart Heljas.
17400: Aare Leikola. John Forsberg.
17401: 379
17402:
17403: VIII,11. - Toiv.al. N: o 116.
17404:
17405:
17406:
17407:
17408: Helle ym.: Määrärahasta Lohjan yhteiskoulun ottamiseksi
17409: valtion haltuun.
17410:
17411:
17412: E d u s k u n n a ll e.
17413:
17414: Lohjan yhteiskoulu on maamme vanhimpia enaa nykyistä suuremmaksi. Huomioon-
17415: yksityisiä oppikouluja. Se on perustettu ottaen sen, että koulun oppilasmäärästä val-
17416: vuonna 1914 ja vuodesta 1920 lähtien se on taosa on työläiskodeista lähtöisin, ei luku-
17417: toiminut täysiluokkaisena yliopistoon johta- kausimaksunkaali korottamista nykyisestään
17418: vana oppikouluna. Koulun toimialue käsit- voida ajatella, joten ainoaksi ratkaisuksi jää
17419: tää Lohjan kauppalan ja kunnan lisäksi suu- koulun valtion haltuun siirtäminen.
17420: ren määrän ympäristökuntia, joiden ainoa Kouluhallitus on ehdottanut Lohjan yh-
17421: yliopistoon johtava oppikoulu se on. Koulun teiskoulun valtiolle ottamista kuluvana
17422: vaikutuspiiriin kuuluu neljä keskikoulua, ni- vuonna, mutta hallitus ei ole tähän ehdotuk-
17423: mittäin Nummen, Karjalohja-Sammatin, seen yhtynyt. Tästä johtuen on valtiovarain-
17424: Vihdin ja Virkkalan keskikoulut, jotka jatku- valiokunta mietinnössään hallituksen esityk-
17425: vasti lähettävät oppilaita koulun lukioluo- sen johdosta valtion tulo- ja menoarvioksi
17426: kille. vuodelle 1956 lausunut: , Valiokunta on to-
17427: Koulua varten on 1. 9. 1954 valmistunut dennut, että hallitus tehdessään ehdotuksensa
17428: uusi ajanmukainen koulurakennus, joka sekä yksityisoppikoulujen ottamisesta valtion hal-
17429: suunnittelultaan että tiloiltaan vastaa kaikkia tuun ei ole noudattanut kouluhallituksen
17430: nykyajan vaatimuksia. Rakennus on tilavuu- suunnitelmaa, jonka mukaan Haapamäen ja
17431: deltaan 29 500 ms ja käsittää se erikoisluok- Lohjan yhteiskoulut vuonna 1956 olisi otet-
17432: kineen kaikkiaan 27 opetustilaa. Kouluun, tava valtion haltuun. Kun tämä kouluhalli-
17433: jonka tämänhetkinen oppilasmäärä on 707, tuksen ehdotus valiokunnan mielestä on oi-
17434: voidaan ns. aineluokkajärjestelmään siirty- kea ja asianmukainen, valiokunta lausuu
17435: mällä sijoittaa 900 oppilasta, mitä paikka- odottavansa, että hallitus ryhtyy toimenpitei-
17436: kunnan sivistystarpeen kannalta on pidettävä siin sen toteuttamiseksi."
17437: välttämättömänä. Edellä esitettyyn ja siihen, että eduskunta
17438: Yksityinen lahjoitustoiminta sekä kuntien on yksimielisesti mainitun valtiovarainvalio-
17439: myöntämät lainat ja avustukset ovat raken- kunnan lausunnon hyväksynyt, ehdotamme
17440: nusvaiheen aikana helpottaneet koulun ta- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17441: loutta, mutta sen jatkuva hoitaminen tulee
17442: tuottamaan koulun ylläpitäjille voittamatto- että hallitus ottaisi vuoden 1957
17443: mia vaikeuksia, varsinkin kun sitä rasittavat tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
17444: raskaat kiinteistövelat ja kun kuntayhteisöjen suuren määrärahan Lohjan yhteiskou-
17445: jatkuva taloudellinen tuki tuskin voi nousta lun ottamiseksi valtion haltuun.
17446: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
17447:
17448: Veikko Helle. Matti Mattila. Rainer Virtanen.
17449: Bruno J. Sundman. Tyyne Paasivuori. Esa Koivusilta.
17450: Unto Suominen. Saara Forsius. Martta Salmela-Järvinen.
17451: G. Henriksson. Urho Kähönen.
17452: 380
17453:
17454: VIII,12. - Toiv.al. N:o 117.
17455:
17456:
17457:
17458:
17459: Forsius ym.: Määrärahasta Järvenpään yhteiskoulun ottami-
17460: seksi valtion haltuun.
17461:
17462:
17463: E d u s k u n n a 11 e.
17464:
17465: Viitaten eduskunnalle helmikuun 11 päi- että hallitus ottaisi vuoden 1957
17466: vänä 1955 jättämämme raha-asia-aloitteen tulo- ja menoarvioesitykseen 10 mil-
17467: n: o 9 perusteluihin ehdotamme kunnioittaen joonan markan suuruisen määrärahan
17468: edusklmnan hyväksyttäväksi toivomuksen, Järvenpään yhteiskoulun ottamiseksi
17469: valtion haltuun.
17470: Helsingi-ssä 15 päivänä helmikuuta 1956.
17471:
17472: Saara Forsius. Matti Mattila.
17473: Veikko Helle. G. Henriksson.
17474: 381
17475:
17476: VIII,13. - Toiv.al. N:o 118.
17477:
17478: E. Ryömä ym.: Määrärahasta Kokemäen yhteiskoulun otta-
17479: miseksi valtion haltuun.
17480:
17481: E d u s k u n n a 11 e.
17482: Kokemäen yhteiskoulu on perustettu v. Uusi koulurakennus valmistui joulukuussa
17483: 1907, joten se ensi vuonna täyttää 50 vuotta. 1955, sen tilavuus on 13 200 ms ja kouluun
17484: Koulun omistajana on kaiken aikaa ollut voidaan sijoittaa 600-700 oppilasta.
17485: Kokemäen yhteiskoulun kannatusyhdistys ry. Uusi koulurakennus tuli maksamaan ka-
17486: Koulun keskeinen asema on vaikuttanut sen, lustoineen ja muine hankintoineen 93 milj.
17487: että oppilasmäärä on vuosi vuodelta jatku- markkaa. Edellä mainitun summan on kan-
17488: vasti lisääntynyt, joka käy ilmi allaolevasta natusyhdistys kokonaan joutunut peittämään
17489: tilastosta: lainoilla. Joutuessaan näin vastaamaan lä-
17490: hes 100 milj. markan lainapääoman koroista
17491: Vuosi Oppilasmäärä ja kuoletuksista on koulu joutunut erittäin
17492: 1940 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180 vaikeaan asemaan. V: n 1955-56 talousar-
17493: 1950 ...................... 343 vio päättyy lähes 5 milj. markan vajauk-
17494: 1955 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 476 seen, vaikkei siihen vielä vaikutakaan em.
17495: lainoituksen korkorasitus eivätkä vuotuiset
17496: Koulun oppilasmäärä on pääasiassa Koke- kuoletukset läheskään täysimääräisinä.
17497: mäen ja Kauvatsan kunnista, mutta koulun Koska koulun lukukausimaksut jo nyt ovat
17498: vaikutuspiiriin kuuluu lisäksi osia Köyliön, korkeat, ei niitä voida korottaa lisätulojen
17499: Harjavallan ja Kiikoisten kunnista. Tämän hankkimiseksi, vaan ainoaksi keinoksi jää
17500: alueen asukasmäärä on n. 30 000 henkeä. talousarvion peittämiseksi lainoitus, mikäli
17501: Koulu on toiminut vanhassa, maatilan pää- sitä on saatavissa. Kannatusyhdistyksen vel-
17502: rakennuksesta kunnostetussa puurakennuk- kataakka tulee näin ollen vuosi vuodelta kas-
17503: sessa. Se ei kuitenkaan pystynyt, sen yhtey- vamaan ja tilanne käy koulun kannalta kes-
17504: teen aikoinaan rakennettuine lisätiloineen- tämättömäksi.
17505: kaan, tyydyttämään yhä kasvavaa oppilas- Kun Kokemäen yhteiskoulun vanha koulu-
17506: maaraa. Kouluhallituksen tarkastaja antoi rakennus oli kaikissa tarkastuksiS'Sa todettu
17507: rakennuksesta täysin kielteisen lausunnon, kouluista annettujen vähimmäisvaatimusten
17508: missä todettiin, että koulurakennus pinta- vastaiseksi ja kun sen paloturvallisuuskin oli
17509: alaltaan, tilavuudeltaan sekä yleisjärjestyk- puutteellinen, joutui kannatusyhdistys olo-
17510: seltään ja portaHtaan on täysin kouluista an- suhteiden pakosta rakennuttamaan uuden
17511: nettujen vähimmäisvaatimusten vastainen. koulurakennuksen, koska ei voitu jo puoli
17512: Myöskin paloturvallisuus oli näinollen ole- vuosisataa kestänyttä koulutoimintaa lopet-
17513: maton. taa.
17514: Jo moneen eri kertaan laajennetun ja Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
17515: kunnostetun vanhan koulutalon korjausta ei nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17516: enää voitu ajatella eikä uuden lisärakennuk- muksen,
17517: sen rakentamista ennestäänkin ahtaalle ton-
17518: tille. Kannatusyhdistys joutuikin näin ol- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
17519: len suunnittelemaan uutta koulutaloa uuteen toimenpiteisiin Kokemäen yhteiskou-
17520: paikkaan, jossa myöskin tontin suuruus täyt- lun ottamiseksi Kokemäen yhteisly-
17521: täisi vaatimukset. Hankittua keskeiseltä pai- seon nimisenä valtion haltuun ja ot-
17522: kalta 1.04 ha: n suuruisen tontin rakennus- taisi tätä tarkoitusta varten vuoden
17523: työt voitiin alkaa syksyllä v. 1954. 1957 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
17524: tävän suuren määrärahan.
17525: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
17526: Erkki Ryöm.ä. Eino E. Heikura. Laura Brander-Wallin.
17527: Nestori Ka:11.salainen. Antti J. Rantamaa. Kyllikki Pohjala.
17528: Matti Raipala. Artturi Tienari. Irma Rosnell.
17529: Einari Jaakkola. Mauri Ryömä.
17530: 382
17531:
17532: VIII,14. - Toiv.al. N: o 119.
17533:
17534:
17535:
17536:
17537: Ahonen: Haapamäen yhteiskoulun ottamisesta valtion hal-
17538: tuun.
17539:
17540:
17541: E d u s k u n n a ll e.
17542:
17543: Haapamäen yhteiskoulu kuuluu maaseudun suunnitelmissa ko. koulu on ehdotettu aivan
17544: vanhimpien oppikoulujen joukkoon. Se pe- ensisijaisena valtion haltuun otettavaksi, on
17545: rustettiin v. 1907 ja laajennettiin v. 1919 asia kuitenkin jäänyt hoitamatta. Niinpä jo
17546: 8-luokkaiseksi. Tällä hetkellä on koulussa op- v. 1940 piti koulusta tulla valtion oppikoulu.
17547: pilaita noin 400 opettajamäärän ollessa 17. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17548: Haapamäen yhteiskoulu on pitkät ajat ollut taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17549: laajan alueen ainoa yliopistoon johtava oppi- sen,
17550: koulu.
17551: Jo useamman vuoden aikana on käyty neu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17552: votteluja Haapamäen yhteiskoulun valtion Haapamäen yhteiskoulun ottamiseksi
17553: haltuun ottamisesta, mutta siitä huolimatta, valtion haltuun.
17554: vaikka tietääksemme myös kouluhallituksen
17555: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
17556:
17557: Arvo Ahonen.
17558: 383
17559:
17560: VIII,15. - Toiv.al. N: o 120.
17561:
17562:
17563:
17564:
17565: Hakkila ym.: Määrärahasta Jämsän yhteiskoulun muodosta.
17566: miseksi valtion kouluksi.
17567:
17568:
17569: E d u s k u n n a 11 e.
17570:
17571: Maamme koulupolitiikan yleisesti hyväksyt- luksessa olevia (72.6 % oppilaiden vanhem-
17572: tynä pyrkimyksenä on tarjota nuorille tasa- mista).
17573: arvoiset mahdollisuudet opintojen harjoitta- Koululla on vuonna 1955 valmistunut, ki-
17574: miseen riippumatta heidän vanhempainsa vestä rakennettu, 18 000 m3 :n suuruinen,
17575: taloudellisesta tai yhteiskunnallisesta ase- 700 oppilaalle mitoitettu ja aineluokkajärjes-
17576: masta taikka asuinpaikasta. Toistaiseksi ol- telmään perustuva uusi koulurakennus van-
17577: ,laan vielä kaukana tavoitteesta, mutta suunta han koulutalon lisäksi, joten opetuksen ulko-
17578: on selvä. Tämän mukaisesti on eräs tärkeim- naiset edellytykset ovat erinomaiset. Luku-
17579: piä tehtäviä lisätä maaseudun nuorten koulu- kausimaksujen suuruus on yli kaksinkertai-
17580: tusmahdollisuuksia. nen valtion kouluihin verrattuna, 7 500
17581: Valtion oppikoulumme sijaitsevat valta- markkaa, ja on niillä nykyisin peitettävä
17582: osaltaan kaupungeissa maaseudun ollessa yk- lähes neljäsosa koulun menoista. Pelättä-
17583: sityisoppikoulujen varassa, joiden lukukausi- vissä on, että niitä on edelleen korotet-
17584: maksut ovat huomattavasti korkeammat kuin tava, sillä tilivuoden 1955-56 talousarvio
17585: valtion koulujen. Nimenomaan tähän epä- osoittaa 4 733 000 markan tappiota, joka ai-
17586: kohtaan on korjausta saatava. Missä on tar- heutuu velkojen koroista ja kuoletuksista.
17587: peeksi voimakasta kulttuuritahtoa ja muut Jämsän yhteiskoulu täyttää erinomaisesti
17588: edellytykset, on yksityisoppikouluja pyrittävä valtion kouluksi ottamisen ehdot, tarkastel-
17589: muodostamaan valtion kouluiksi. laanpa asiaa oppilasmäärän, opettajain päte-
17590: Eräs maamme voimakkaimpia taloudellisia vyyden, monikymmenvuotisten opetustulosten
17591: ja henkisiä maaseutukeskuksia on Jämsän tai uudenaikaisten koulurakennusten kan-
17592: seutu. Siellä on vuonna 1905 perustettu nalta. Tiettävästi koulu onkin kouluhallituk-
17593: yksityinen Jämsän yhteiskoulu, joka vuodesta sen ehdotuksessa suunniteltu vuonna 1957
17594: 1923 on yliopistoon johtava ja vuodesta 1932 otettavaksi valtion kouluksi.
17595: saanut jatkuvan oikeuden päästää oppilaita Kaiken edellä mainitun perusteella ehdo-
17596: korkeakouluihin. Opettajia on 23, joista pä- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
17597: tevyysvaatimukset täyttäviä 13 eli 56. 9%. väksi toivomuksen,
17598: Lukuvuonna 1955-56 on luokkia 18 ja niissä
17599: oppilaita 568. Oppilaat ovat kotoisin pää- että hallitus ottaisi vuoden 1957
17600: asiassa Jämsästä ja sen ympäristön pitäjistä. tu7o- ja menoarvioesitykseen määrä-
17601: Heidän vanhempansa ovat valtaosaltaan maa- rahan Jämsän yhteiskoulun muodosta-
17602: ja metsätalouden harjoittajia tai teollisuu- miseksi valtion kouluksi.
17603: den, käsityön ja rakennustoiminnan palve-
17604: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
17605:
17606: Väinö Hakkila. Jaakko Hakala. Elli Stenberg.
17607: Kaisa Hiilelä. Leo Suonpää. Lauri Myllymäki.
17608: Anni Flinck. Atte Pakkanen. Usko Seppi.
17609: T. A. Wiherheimo. Artturi Tienari. Kustaa Alanko.
17610: 384
17611:
17612: VIII,16. - Toiv.al. N:o 121.
17613:
17614:
17615: Hult ym.: Rautalammin keskikoulttn ottamisesta valtion hal-
17616: tuun.
17617:
17618:
17619: E d u s k u n n a ll e.
17620:
17621: Rautalammin keskikoulun kannatusyhdis- Lukuvuosi I lk II Ik III Ik IV lk V Ik Yht.
17622: tys ry. perustettiin toukokuun 27 päivänä 1952-53 40 44 39 25 148
17623: 1928 ja merkittiin yhdistysrekisteriin mar- 1953-54 42 38 38 31 149
17624: raskuun 20 päivänä 1930 numerolla 14776. 1954-55 A+B 66 38 27 36 32 205
17625: Yhdistys sai syyskuun 8 päivänä 1928 luvan 1955-56 A+B 66 52 35 31 31 215
17626: perustaa 3-luokkaisen, kansakoulun koko op-
17627: pimäärään perustuvan keskikoulun Rauta- Koulun nykyisistä oppilaista on 152 eli
17628: lammin kirkonkylään. Koska kansakoulun 70.8 % kotoisin Rautalammilta, 41 eli 19 %
17629: kuuden alimman luokan oppimäärään perus- naapuripitäjästä Konnevedeltä, jossa ei ole
17630: tuva keskikoulu osoittautui oppilaille liian ja johon ei aiota perustaakaan oppikoulua,
17631: raskaaksi, anoi kannatusyhdistys oikeutta ja loput eli 10.2 % muista lähipitäjistä.
17632: muuttaa ylläpitämänsä koulu kansakoulun Koulu toimii toista lukuvuotta uudessa
17633: neljän alimman luokan kurssiin perustu- koulutalossa, jossa on seitsemän tilavaa luok-
17634: vaksi 5-luokkaiseksi kouluksi. Valtioneuvosto kahuonetta, fysiikkaluokka, ajanmukainen
17635: antoi muutokseen luvan päätöksellään kesä- opetuskeittiö, tyttöjen käsityösali, poikien
17636: kuun 16 päivänä 1950. 5-luokkainen keski- veistosali, voimistelusali pesu- ja pukuhuo-
17637: koulu alkoi toimintansa syyskuun 1 päi- neineen, kaksi kokoelmahuonetta, kirjasto-
17638: vänä 1950, jolloin 3-luokkaiseen kouluunkin huone, opettajainhuone ja rehtorin kanslia.
17639: vielä otettiin alkava III luokka. Viimeksi- Koulu pyrittiin rakentamaan mahdollisim-
17640: mainittu koulumuoto on nyt lopettanut toi- man halvalla, mutta silti tarkoituksenmukai-
17641: mintansa ja koulu toimii 5-luokkaisena keski- seksi. Tässä onnistuttiinkin: koulun m3-hin
17642: kouluna. Viisiluokkaisen keskikoulun luku- naksi tuli vain vähän yli 4 700 mk ja esim.
17643: suunnitelma hyväksyttiin tammikuun 25 päi- tarkastaja Haahtela pitäessään koulussa
17644: vänä 1951 sekä uusittuna ja harjoitusainei- yleistarkastuksen 1954 antoi koulurakennuk-
17645: den osalta lisättynä heinäkuun 29 päivänä sesta hyvän lausunnon, samoin tarkastaja
17646: 1954. Visapää 13. 10. 1955. Koululla on riittävästi
17647: Valtioneuvosto on syyskuun 8 päivänä ja hyvässä kunnossa olevaa koulukalustoa.
17648: 1954 tekemällään päätöksellä myöntänyt Taloudellisesti tällaisen koulun toiminta
17649: Rautalammin keskikoululle 400 000 markan pelkästään kannatusyhdistyksen varassa on
17650: suuruisen valtionavun rinnakkaisosaston pe- hyvin vaikeata. Kun koulun tarpeellisuus on
17651: rustamista varten alkaen heinäkuun 1 päi- kiistaton ja se on vakiintunut paikkakun-
17652: västä niin kauaksi kuin osasto seuraavillekin nalle, pitäisi sen jatkuva toiminta turvata
17653: asteilla siirtyneenä on tarpeen ja täyttää ottamalla koulu valtion oppikouluksi.
17654: määrätyt ehdot. Samoin ehdoin on valtio- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17655: neuvosto jälleen 7 päivänä syyskuuta 1955 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17656: myöntänyt 430 000 markan suuruisen val- muksen,
17657: tionavun syyslukukauden 1955 alussa perus-
17658: tettua rinnakkaisluokkaa varten. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17659: Koulun tarpeellisuus ilmenee seuraavasta Rautalammin keskikoulun ottamiseksi
17660: oppilastilastosta: valtion oppikouluksi.
17661: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
17662:
17663: Mikko Hult. Elli Nurminen. Helge Miettunen.
17664: Tahvo Rönkkö. Hilja Väänänen. Martti Salminen.
17665: Lennart Heljas.
17666: 385
17667:
17668: VUI,17. - Toiv.al. N: o 122.
17669:
17670:
17671:
17672:
17673: Helle ym.: Määrärahasta avustukseksi Karjaan yhteiskoulun
17674: uuden koulutalon rakennustöitä varten.
17675:
17676:
17677: Eduskunnalle.
17678:
17679: Karjaan yhteiskoulu on perustettu Länsi- tettu tontti ja rakennuspiirustukset ovat jo
17680: Uudenmaan laajan alueen suomenkielisten myös valmiina. Rakennussuunnitelman toteut-
17681: vähemmistöjen kouluksi. Tämän tehtävän se taminen kokonaisuudessaan kohtaa kuitenkin
17682: on pystynyt täyttämään erikoisesti keskeisen sellaisia vaikeuksia, ettei koulu ilman valtion
17683: asemansa vuoksi. Sijaiten maanteitten ja rau- tukea pysty sitä hoitamaan. Kun koulun op-
17684: tateitten solmukohdassa se on voinut koota pilaat ovat laajalta alueelta eri kunnista,
17685: oppilaita kaikista ympärillä olevista ruotsa- eivät ympäristön ruotsinkieliset kunnat voi
17686: laisista kunnista ja onkin koulun oppilaita tuntea mielenkiintoa Karjaan yhteiskoulun
17687: tällä hetkellä 11 : sta eri kunnasta. rakentamispulmia kohtaan, eikä Karjaan
17688: Koulu on aikaisemmin pystynyt tyydyttä- kauppalakaan voi katsoa koulun huoneisto-
17689: västi toimimaan entisessä huoneistossaan sen kysymyksen ratkaisua yksinomaiseksi velvol-
17690: monista puutteista huolimatta. Kun koulun lisuudekseen. Kun sitäpaitsi paikkakunnan
17691: oppilasmäärä on kuitenkin jatkuvasti lisään- rahalaitokset eivät kielisuhteiden vuoksi
17692: tynyt ja kun koulu on saanut oikeuden tunne harrastusta asiaa kohtaan, nähdään
17693: lukioluokkien perustamiseen, on se joutunut Karjaan ja sen ympäristön suomenkielisen
17694: etsimään ratkaisua huoneistokysymykselleen. väestön keskuudessa ainoana ratkaisuna val-
17695: Tämä ei ole ollut mahdollista muuten kuin tion riittävän tuen saaminen koulurakennus-
17696: jakamalla koulu toimimaan kolmessa eri pai- hankkeen toteuttamiseksi.
17697: kassa, joitten välimatka on 1 km. Kun Karjaan yhteiskoulun merkitystä pai-
17698: Huoneistokysymyksen tämänkaltainen rat- kallisen suomenkielisen väestön sivistystar-
17699: kaisu voi olla kuitenkin vain tilapäinen. Rin- peiden tyydyttäjänä ei voida kiistää ja kun
17700: nakkaisluokkien tarve kasvaa ja koulu on uuden koulurakennuksen rakentamistöihin on
17701: jatkuvasti huonepulan edessä. Koulun jou- tarkoitus ryhtyä viipymättä, ehdotamme kun-
17702: tuessa toimimaan tällä tavoin monessa eri nioittaen edellä sanottuun viitaten eduskun-
17703: paikassa on siitä muiden hankaluuksien li- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17704: säksi se haitta, että koulun hallinta käy hy-
17705: vin vaikeaksi. että hallitus ottaisi vuoden 1957
17706: Tässä tilanteessa on koulun johdon ollut tulo- ja menoarvioesitykseen kohtuulli-
17707: pakko ryhtyä etsimään täydelleen uutta huo- seksi katsomansa suuruisen määrära-
17708: neistokysymyksen ratkaisua, jolloin se on to- han Karjaan yhteiskoulun uuden kou-
17709: dennut kokonaan uuden koulutalon rakenta- lutalon rakentamistöiden avustami-
17710: misen välttämattömäksi. Tätä varten on os- seksi.
17711: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
17712:
17713: Veikko Helle. Matti Mattila. Rainer Virtanen.
17714: Bruno J. Sundman. Tyyne Paasivuori. Esa Koivusilta.
17715: Unto Suominen. Saara Forsius. Martta Salmela-Järvinen.
17716: G. Henriksson. Urho Kähönen.
17717:
17718:
17719:
17720: 49 E 75/56
17721: 386
17722:
17723: VID,18.- Toiv.al. N:o 123.
17724:
17725:
17726:
17727:
17728: Forsius ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
17729: Vihdin ykteisktJUlun rakennustöitten aloittamiseksi.
17730:
17731:
17732: E d u s k u n n a 11 e.
17733:
17734: Vihdin yhteiskoulun kannatusyhdistyksen tarkastuksen yhteydessä huomautettu, ettei
17735: perustama Vihdin yhteiskoulu on toiminut koulun opetusohjelmaa voida saada ajan
17736: vuodesta 1930 alkaen, nykyisin 5-luokkaisena, vaatimalle tasolle koulutilojen puutteellisuu-
17737: vanhassa, viime vuosisadalla rakennetussa den tähden.
17738: maalaistalossa. Siitä on väliseiniä poistamalla Kannatusyhdistys on:kin tehnyt päätöksen
17739: muodostettu kolme lukuhuonetta, opettajien uuden koulutalon rakentamisesta. Sitä var-
17740: huone ja keittiö. Vuonna 1937 rakennettiin ten on ostettu tontti Vihdin seurakunnalta,
17741: tämän vanhan talon yhteyteen voimistelusali kirkonkylästä, keskusurheilukentän läheltä ja
17742: ja vuonna 1951 kaksi luokkahuonetta. Talon piirustusten hankkimiseen on ryhdytty. Kun
17743: omistaa Koulutalo Oy, joten koulu toimii koulun kannatusyhdistys ei yksin eikä ny-
17744: vuokrahuoneistossa. Vuonna 1955 perustet- kyisin käytettävissä olevin keinoin kykene
17745: tiin I Iuokalle rinnakkaisluokka, joka toimii uutta koulua rakentamaan, ehdotamme kun-
17746: vanhasta kansakoulusta vuokratussa huo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17747: neessa noin lf2 kilometrin päässä muusta kou- muksen,
17748: lusta. Koulun oppilasmäärä on vuonna
17749: 1955-56 222 ja kouluun on runsaasti enem- että hallitus antaisi EduskunnaUe
17750: män pyrkijöitä kuin mitä sinne voidaan esityksen 15 miljoonan markan määrä-
17751: ottaa. Kuuden luokkahuoneen yhteinen pinta- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden<
17752: ala on 344 m2, mikä tekee oppilasta kohden 1956 tulo- ja menoarvioon Vihdin yh-
17753: 1.55 m2. Tilan a:htaus onkin koulussa nykyi- teiskoulun rakennustöitten aloittami-
17754: sin sietämätön. Kouluhallituksen taholta on seksi.
17755: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
17756:
17757: Saara Porsiu. Veikko Helle. Arvo lalminen.
17758: 387
17759:
17760: VUI,19. - Toiv.al. N: o 124.
17761:
17762:
17763:
17764:
17765: Koivusilta ym.: Määrärahasta Loviisan yhteislyseon lisära-
17766: kennuksen rakentamista varten.
17767:
17768:
17769: E d u s k u n n a 11 e.
17770:
17771: Loviisan yhteiskoulu otettiin valtion hal- nyt kuluvana lukuvuonna 12, oppilasmäärä
17772: tuun 1. 9. 1953. Hieman toista vuotta aikai- on noussut yli 300: n. Tämän johdosta on
17773: semmin oli saatu koululle valmiiksi uusi ra- jouduttu käyttämään mm. veistosalia, pientä
17774: kennus. Eduskunta oli kesällä 1949 lisämeno- kokoelmahuonetta ja laulusalia kouluhuo-
17775: arviossa myöntänyt 30 000 000 markan ko- neena.
17776: rottoman avustuslainan yksityistä koulua Loviisan yhteislyseo tarvitsee - kuten
17777: ylläpitävälle kannatusyhdistykselle. Raken- edellä olevasta selviää - lisärakennuksen,
17778: nusaikana sattunut huomattava kustannusten johon sisällytettäisiin kaksi voimistelusalia,
17779: nousu aiheutti kuitenkin sen, että myönnetyn 5 luokkahuonetta sekä pari erikoisluokkahuo-
17780: valtion lainan lisäksi oli otettava korkea- netta, toinen käsitöitä ja toinen piirustusta
17781: korkoista lainaa, joten yhdistyksen toiminta varten. Laskelmien mukaan edellämainittu
17782: muodostui kestämättömäksi. Tästä syystä val- . tilojen rakentaminen tulisi maksamaan noin
17783: tio joutui ottamaan koulun haltuunsa, mutta 45 miljoonaa markkaa.
17784: tästä johtui myös, että uuteen rakennukseen Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
17785: ei voitu saada mm. voimistelusaleja eikä dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17786: myöskään erikoisluokkahuoneita muutamia muksen,
17787: pienempiä lukuun ottamatta. Näin oli tyy-
17788: dyttävä vain varsinaisten luokkahuoneiden että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
17789: , ym. tuiki tärkeiden tilojen rakentamiseen. toimenpiteisiin Loviisan yhteislyseon
17790: Luokkahuoneiden lukumäärä jäi näin ollen lisärakennuksen rakentamiseksi ja ot-
17791: aivan liian pieneksi. Uuteen rakennukseen taisi vuoden 1957 tulo- ja menoarvio-
17792: saatiin nim. vain 5 suurempaa ja 4 pie- esitykseen 45 000 000 markkaa tätä
17793: nempää luokkahuonetta. Luokkien luku on tarkoitusta varten.
17794: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
17795:
17796: Esa. Koivusilta.. Matti Ma.ttna..
17797: 388
17798:
17799: VIII,20. - Toiv.al. N:o 125.
17800:
17801:
17802:
17803:
17804: Koivusilta ym..: Määrärahasta Orimattilan yhteiskoulun kou-
17805: lutalon rakennustöitä varten.
17806:
17807:
17808: E d u s k u n n a 11 e.
17809:
17810: Orimattilan yhteiskoulun, joka on yksityi- Rakennuslupa on saatu ja työt aloitetaan
17811: nen valtion tukea nauttiva koulu, puinen ensi keväänä. Kustannusarvio on 75 miljoo-
17812: koulurakennus, rakennettiin vuonna 1923 ja naa markkaa. Tästä summasta on yhteiskou-
17813: on se jo pitemmän aikaa, oppilasmäärän li- lutalon johtokunta pystynyt hankkimaan osa-
17814: säännyttyä yli kolminkertaiseksi, osoittautu- kepääomaa ja lainoitusta yhteensä 65 miljoo-
17815: nut sangen ahtaaksi. Koulurakennus onkin naa markkaa, mutta puuttuu 10 miljoonaa.
17816: nyt jo 33 vuoden ikäinen ja puusta raken- Kun kysymys on näin suuren ja väkirikkaan
17817: nettuna kovin puutteellinen ja heikko. seudun opinahjon kuntoon saattamisesta,
17818: Koulun uudelleen rakentamista varten on opinahjon, jonka oppilasmäärä muodostuu ta-
17819: perustettu Orimattilan Yhteiskoulutalo Oy, saisesti kaikista yhteiskuntapiireistä, toi-
17820: jonka osakepääoma on 15 miljoonaa markkaa vomme valtiovallankin suhtautuvan yrityk-
17821: ja on siitä Orimattilan kunta merkinnyt 5 seemme myötämielisesti.
17822: miljoonaa markkaa. Koululla on yhden heh- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
17823: taarin suuruinen tasainen hyvä tontti. Kou- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17824: lun oppilasmäärä on 320, mutta olisi huomat- vomuksen,
17825: tavasti suurempi, jos olisi ollut tiloja ottaa
17826: edes kaikki pääsytutkinnon suorittaneet oppi- että haUitus otta.isi vuoden 1957 tulo-
17827: laat kouluun. Paitsi Orimattilasta, käy kou- ja menoarvioesitykseen 10 000 000 mar-
17828: lussa oppilaita Artjärveltä, Myrskyiästä ja kan määrärahan Orimattilan yhteis-
17829: Pukkilasta. Koulun oppilasalueen väkiluku on koulun koulutalon rakennukse% lop-
17830: 25 000 henkeä. Uuden koulutalon piirustuk- puunsaattamista varten.
17831: set on laatinut diplomiarkkitehti Niemioja.
17832: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
17833:
17834: Esa Koivusilta. Matti Mattila.
17835: 389
17836:
17837: vm,21. - Toiv.al. N: o 126.
17838:
17839:
17840:
17841:
17842: Tuuli ym. : Määrärahasta Kouvolan lyseon koulurakennuksen
17843: rakentamiseen.
17844:
17845:
17846: E d u s kun n a 11 e.
17847:
17848: Kouvolan lyseo toimii vanhassa puuraken- jaan, joudutaan heidät odotusajaksi samoin-
17849: nuksessa, jossa on kaikkiaan 13 luokkahuo- kuin ruokatunneiksi ajamaan oleskelutilan
17850: netta, yksi luonnonhistorian ja yksi luonnon- puutteessa ulos, joka varsinkin ma:aseutu-
17851: opin luokka. Vaistonopetusluokkaa ei kou- oppilaille, joita koulussa on n. 50%, on erit-
17852: lussa ole lairrkaan ja vain yksi pieni voimis- täin hankalaa.
17853: telusali, joka samalla toimii koulun juhla- Koulu on vanha ja sijaitsee erittäin ah-
17854: salina. Koulussa on kuitenkin tällä hetkellä taalla tontilla, joten sen laajentamiseen ei
17855: 729 oppilasta jakautuneena 23 luokkaan, ja ole mahdollisuuksia. Kouvolan kauppala on-
17856: kun lukioluokat jakautuvat eri linjoihin, kin koululle lahjoittanut urheilupuistostaan
17857: vaatisivat ne vielä kaksi tai kolme lisäluok- tarkoitukseen melkoisen tontin ja ovat kou-
17858: kaa. Kun luokkahuoneiden todellinen tarve lun piirustukset työttömyysvaroista myönne-
17859: siis olisi 25, joutuvat melkein kaikki luokat tyn määrärahan turvin tekeillä ja valmistu-
17860: vuorolukuun. Voimistelutuntien lukumäärä nevat kuluvan kevään aikana. Kun kouluun
17861: viikossa on koulussa tällä hetkellä 84 ja edel- pyrkivien määrä vuosi vuodelta vain kasvaa,
17862: lyttäisi se voimistelusalin käyttöä 14 tuntia olisi uuden koulurakennuksen saaminen ensi-
17863: päivässä niinä aikoina, jolloin ulkona tapah- arvoisen tärkeä ja kiireellinen.
17864: tuvaan urheiluun ja palloiluun ei ole mah- Kaiken edellä olevan johdosta kunnioittaen
17865: dollisuutta. Kun voimistelusalia tulisi lisäksi ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17866: käyttää laulun opetukseen, koska vain siellä vomuksen,
17867: on koulun ainoa flyygeli, on ymmärrettävää,
17868: millaisia vaikeuksia koulun työskentelyssä on. että hallitus ottaisi vuoden 1957 tulo-
17869: Koulussa ei myöskään ole minkäänlaisia ker- ja menoarvioesitykseen 120 000 000
17870: hohuoneita, ei koulukeittolaa eikä multa vas- rnarkkaa Kouvolan lyseon uuden kou-
17871: taavia tiloja, ja vaikka vuoroluvun vuoksi lurakennuksen rakentamiseksi.
17872: oppilaat joutuvat usein odottamaan tunte-
17873: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
17874:
17875: Erkki Tuuli. Heikki Hykkäälä.
17876: Urho Saariaho. Toivo Kujala.
17877: 390
17878:
17879: VUI,22. - Toiv.al. N:o 127.
17880:
17881:
17882: Innala ym.: Määrärahasta Seinäjoen tyttölyseon kouluraken·
17883: nuksen laajentamiseen.
17884:
17885: Eduskunnalle.
17886:
17887: Seinäjoen tyttölyseo on toiminut viimeiset taa koulutiloja rakentamalla lisärakennus,
17888: kymmenen vuotta tavattoman ahtaissa ja jonka piirustukset myöskin oli laadittu,
17889: huonokuntoisissa koulutiloissa. Puinen koulu- mutta hanke jäi sotien vuoksi toteuttamatta.
17890: rakennus, joka on alunperin rakennettu vii- Vuonna 1944 jaettiin Seinäjoen yhteis-
17891: siluokkaista keskikoulua varten, on vuodelta lyseo lyseoksi ja tyttölyseoksi. Lyseon käy-
17892: 1914, ja epii:käytännöllisesti laajennettu kah- tössä on ollut yksityiskoulun aikana v. 1928
17893: deksanluokkaista koulua varten vuonna 1919. rakennettu kivirakennus, joka sisältää viisi
17894: Viisi vuotta sitten rakennushallitus totesi, luokkahuonetta, voimistelusalin ja luonnon-
17895: ettei tätä koulurakennusta kannata perus- opin opetusluokan. Kun Seinäjoen lyseolle,
17896: teellisemmin korjata eikä varustaa keskus- jossa on noin 430 oppilasta, on nyt valmis-
17897: lämmityslaitteilla, vaan olisi se vähitellen tumassa uusi koulutalo, jää sanottu kivi-
17898: poistettava koulukäytöstä. Tässä koulutalossa rakennus tyttölyseon käyttöön. Sen saami-
17899: ei ole yhtään normaalikokoista luokkahuo- nen ei kuitenkaan ratkaise millään tavoin
17900: netta eikä mitään tiloja erikoisopetusta var- tyttölyseon opetustilojen ja muitten koulu-
17901: ten. Luokkahuoneita on 8. Niiden ja mui- tilojen huutavaa puutetta.
17902: den opetukseen käytettyjen tilojen pinta-ala Vuonna 1953 myönsi valtioneuvosto työt-
17903: vain 490 m2. Koulutalon kokonaistilavuus tömyysvaroista määrärahan Seinäjoen tyttö-
17904: on 3 350m3. lyseon koulurakennuksen laajennuspiirustuk-
17905: Koulussa on kuitenkin 20 oppilasluokkaa sia varten ja keväällä 1954 valmistuivat pii-
17906: ja oppilaiden lukumäärä 650. Opetus on ta- rustukset rakennushallituksessa. Suunni-
17907: pahtunut nyt jo kymmenen vuotta vuoro- telma perustuu edellä mainitun kiviraken-
17908: lukuna. Kaikki mahdollinen lattiatila on nuksen laajentamiseen, korottamiseen ja sii-
17909: otettu luokkakäyttöön: kokoelmahuoneet, pu- pirakennuksen rakentamiseen. Kun piirustuk-
17910: kuhuone, aulat ja käytävät, opettajain set ja kustannusarvio ovat valmiit ja pohja-
17911: huone, kanslia jne. Siitä huolimatta on jou- tutkimukset suoritetut, olisi työt aloitettava
17912: duttu vuokraamaan huoneistotiloja koulu- mahdollisimman pian, sillä tällä hetkellä
17913: alueen ulkopuolelta. Neljäkymmentä oppi- Seinäjoen tyttölyseo, 650 oppilaan valtion
17914: lasta on ahdettu luokkahuoneeseen, joka tus- koulu, toimii niin ahtaissa ja huonokuntoi-
17915: kin olisi riittävä kahdellekymmenelle. Täl- sissa koulutiloissa, että niille tuskin. löytyy
17916: laisena yhä jatkuva tilanne on vakava vaara vertauskohtaa maassamme.
17917: oppilaiden terveydelle ja vaikeuttaa monin
17918: eri tavoin normaalia kouluelämää, niin ope- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
17919: tusta kuin kasvatustakin. Käsitöiden, koti- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17920: talouden, piirustuksen, laulun, voimistelun, vomuksen,
17921: luonnonhistorian ja luonnonopin erikoisluo-
17922: kat ovat puuttuneet kokonaan. Luonnolli- että hallitus ottaisi vuoden 1957 tulo-
17923: sesti ei ole ollut mitään omia tiloja oppilai- ja menoarvioesitykseen 30 000 000 mar-
17924: den ruokailua varten. kan määrärahan Seinäjoen tyttölyseon
17925: Koulu on ollut valtion kouluna v :sta 1930. koulurakennuksen laajentamista var-
17926: Jo vuonna 1941 oli valtion tarkoitus laajen- ten.
17927: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
17928:
17929: Aune Innala. Toivo .A.ntila. Erkki Koivisto.
17930: Johannes Wirtanen. Saara Forsius. Arvo Salminen.
17931: 391
17932:
17933: Vl11,23. - Toiv.al. N: o 128.
17934:
17935:
17936:
17937:
17938: Leinonen ym.: Määrärahasta Oulun opettajakorkeakoulun ra·
17939: kennustöiden aloittamista varten.
17940:
17941:
17942: E d u s k u n n a 11 e.
17943:
17944: Eduskunta on tammikuussa 1956 päättä- Opettajakorkeakoulun taso ja laajuus vaa-
17945: nyt vakinaistaa Oulun va. opettajakorkeakou- tivat välttämättä omat käytännölliset ja
17946: lun vuoden 1957 alusta lukien ja on vaki- ajanmukaiset työskentelytilat.
17947: naistaruispäätös jo saanut asianmukaisen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17948: vahvistuksen. nioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo-
17949: Ko. opettajakorkeakoulu. on toiminut ja muksen,
17950: toimii edelleenkin erittäin vaikeissa olosuh-
17951: teissa. Se on sijoitettuna 12: een paikkaan että hallitus ottaisi ensi vuoden tulo-
17952: eri puolilla kaupunkia, ja ovat olosuhteet ja menoarvioesitykseen 200 000 000
17953: sittenkin useassa tapauksessa vain siedettä- markan määrärahan Oulun opettaja-
17954: vän raJOissa. Tällainen hajasijoitus on korkeakoulun rakennustöiden aloitta-
17955: omiansa suuresti vaikeuttamaan korkeakou- mista varten.
17956: lun työtä.
17957: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
17958:
17959: Armas Leinonen. Yrjö Murto. H. Tauriainen.
17960: Eemil Partanen. Lauri Järvi. Pentti Liedes.
17961: Erkki KoiVisto. Irma Torvi. Yrjö Hautala.
17962: Anna-Liisa Tiekso-lsaksson. J. F. Pöykkö. Eino Rytinki.
17963: Eeli Erkkilä.. Arvi Turkka. M. 0. Lahtela.
17964: Toivo Friman. Antti Kinnunen. Eino Tainio.
17965: J. Mustonen.
17966: 392
17967:
17968: VIII,24. - Toiv.al. N:o 129.
17969:
17970:
17971:
17972:
17973: Järvi ym.: Määrärahasta lisäkoulutuksen järjestämiseksi kan-
17974: sakoulunopettajille jatkokoulunopettajapätevyyden saavut-
17975: tamista varten.
17976:
17977:
17978: E d u s k u n n a ll e.
17979:
17980: Maamme kansakoululaitos elää parhaillaan tävänä on antaa näistä asioista yksityiskoh-
17981: voimakasta kehityskautta, mikä kuvastuu mm. taiset esitykset. Mutta nämä toimenpiteet
17982: päiväjatkokoulujen nopeassa yleistymisessä. ovat pahasti myöhässä, sillä kuten mainittu,
17983: Kaupungeissa ja kauppaloissa ne ovat jo päiväjatkokoulu on jo toteutettu kaikissa kau-
17984: saavuttaneet vakiintuneen aseman, ja varsi- pungeissa, kauppaloissa ja suurimmissa asu-
17985: naiselle maaseudullekin on niitä perustettu tuskeskuksissa. Maaseudulla on toiminnassa
17986: toinen toisensa jälkeen, vaikka lain pakkoa päiväjatkokoulu jo yli 1 300 koulupiirissä.
17987: siihen ei ole ollut. Ajanmukainen ammatilli- Näin ollen on selvää, että jatkokoulun opetta-
17988: nen päiväjatkokoulu on tarkoituksenmukai- jakysymys on tullut todella ajankohtaiseksi
17989: suutensa vuoksi tullut niin suosituksi, että ja nopeaa ratkaisua vaativaksi. Jatkokou-
17990: kunnat vapaaehtoisesti haluavat niitä perus- lunopettajina ovat pääasiassa toimineet tä-
17991: taa. Voitaneenkin katsoa, että kansakoulu- hän saakka kansakoulunopettajat, jotka sovel-
17992: laitoksemme koko olemassaoloajan vireillä ol- tuvaisuutensa ja hankkimansa lisäpätevyy-
17993: ~ut kysymys jatko-opetuksen muodosta ja den perusteella on virkoihin valittu. Käytän-
17994: opetussuunnitelmasta on nyt saamaisillaan nöllisten aineiden opettajina on lisäksi toi-
17995: ratkaisun, joka laajassakin mittakaavassa on minut huomattava määrä erilaisen ammatti-
17996: toteuttamiskelpoinen ja erilaisiin olosuhteisiin pätevyyden omaavia henkilöitä.
17997: hyvin sovellettavissa. Kun tilanne on edellä selostetun kaltainen
17998: Päiväjatkokoulun opetussuunnitelman pai- ja säännöllinen jatkokoulunopettajan valmis-
17999: nopiste on ammatillisissa aineissa yleisainei- tus pääsee vasta vuosien kuluttua tilantee-
18000: den saadessa vain noin yhden kolmanneksen seen vaikuttamaan, on poikkeuksellinen jat-
18001: tuntimäärästä. On luonnollista, että opetus- kokoulunopettajain valmistus saatava kiireel-
18002: työ jatkokoulussa on vaativampaa kuin varsi- lisesti käyntiin. Tarkoituksenmukaisimmin ja
18003: naisilla kansakoululuokilla. Niin on laita nopeimmin asia tulee ratkaistuksi sillä ta-
18004: kaikissa aineissa, olivatpa ne yleisluontoisia valla, että jo jatkokouluissa toimiville opetta-
18005: tahi ammatillisia. Erityisesti kysytään jatko- jille kuin myös jatkokoulunopettajiksi halua-
18006: koulun opettajalta lujaa kasvattajaotetta, ville kansakoulunopettajille järjestetään ti-
18007: koska oppilaat ovat murrosikäisiä ja siksi laisuus sellaisen lisäkoulutuksen saamiseen,
18008: vaikeasti hallittavia, mikä seikka vaikeutuu että he saavat jatkokoulunopettajan pätevyy-
18009: sen takia, että oppilasaines on runsaan oppi- den. TäUaisia opettajia on suuressa opetta-
18010: kouluihin siirtymisen takia hyvin karsiutu- jien ammattikunnassa tiettävästi varsin run-
18011: nutta. saasti ja on paljon sellaisiakin, jotka aikai-
18012: Jatkokoulun opettajan kelpoisuusvaatimuk- semman koulutuksensa, taipumustensa ja
18013: sia ei vielä ole virallisesti vahvistettu. Loka- harrastustensa perusteella hyvin soveltuvat
18014: kuun 14 päivänä 1954 ilmestyneessä ,Maa- koulutettaviksi ammattiaineiden erikoisopet-
18015: laiskansakoulun jatko-opetuskomitean mietin- tajiksi.
18016: nössä" on sekä opettajavalmistusta että kel- Lisäkoulutusmahdollisuuden järjestäminen
18017: poisuusvaatimuksia selvitetty ja parhaillaan kansakoulunopettajille sopivien kesäkurssien
18018: istuu kouluneuvos Salmelan johdolla ns. muodossa on puollettavissa monin perustein.
18019: ,Jatkokoulunopettajan komitea", jonka teh- Paitsi että tätä tietä nopeimmin saadaan
18020: VIII,24. - Järvi ym. 393
18021:
18022: jatkokouluun hyvää opettaja-ainesta, avau- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
18023: tuu tässä eräänlainen virassa ylenemismah- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18024: dollisuus, joka innostaisi opettajia entistä muksen,
18025: määrätietoisemmin harrastamaan jatko-opis-
18026: kelua. Käytännölliset toimenpiteet kurssien että hallitus ottaisi vuoden 1957
18027: järjestämisestä jäisivät luonnollisesti koulu- tulo- ja menoarvioesitykseen 2 500 000
18028: hallituksen asiaksi, joka voisi saada tässä markan suuruisen määrärahan lisä-
18029: tarkoituksessa apua erinäisiltä ammattikou- koulutuksen järjestämiseksi kansakou-
18030: lulaitoksilta ja asioista kiinnostuneilta talou- lunopettajille jatkokoulunopettajapäte-
18031: dellisilta järjestöiltä. vyyden saavuttamista varten.
18032: Helsingi~sä 17 päivänä helmikuuta 1956.
18033:
18034:
18035: Lauri J'årvi. Eeli Erkkilä. Armas Leinonen.
18036: Erkki Koivisto. Heikki Soininen. Aino Malka.mä.ki.
18037:
18038:
18039:
18040:
18041: 60 E 75/56
18042: 394
18043:
18044: VIII,25. - Toiv.al. N: o 130.
18045:
18046:
18047:
18048:
18049: V. Virtanen ym.: Savonlinnan semi•aarin muodostamisesta
18050: myös miesopettajia valmistavaksi opettajaseminaariksi.
18051:
18052:
18053: E d u s k u n n a 11 e.
18054:
18055: Savonlinnan seminaarissa valmistetaan ny- Edellä olevan viitaten ehdotamme edus-
18056: kyisin vain naisopettajia ja kansakoulujen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18057: kotitalousopettajia. Kuitenkin miesopettajien
18058: puute on varsin yleinen. Erikoisesti on va- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18059: jaus havaittavissa Itä-Savossa ja varsinkin Savonlinnan seminaarin saattamiseksi-
18060: sen laajassa saaristossa. Sitäpaitsi ei Savon- myös miesopettajia valmistavaksi opet-
18061: linnassa tai sen lähiympäristössä ole olemassa tajaseminaariksi.
18062: ammattikoulua poikia varten, joten oppilas-
18063: ainesta varmaankin tulisi riittämään.
18064: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
18065:
18066: Viljo Virtanen. Yrjö Sinkkonen. Sylvi Halinen.
18067: Toivo H. Kinnunen. K. F. Haapasalo. Irma Hamara.
18068: 395
18069:
18070: Vlfi,26. - Toiv.al. N: o 131.
18071:
18072: Innala ym.: Kuntien velvoittamisesta tukemaan yksityisiä
18073: oppikouluja.
18074:
18075: E d u s k u n n a ll e.
18076:
18077: Maassamme on jo kauan ollut todettavissa mainkaan aina laita. Useimmiten senkin
18078: pyrkimys saattaa mahdollisimman monet kunnan avustus, jonka alueella koulu toimii,
18079: kansalaispiirit osallisiksi oppikoulunopetuk- on sangen vaatimaton, ympäristökuntien,
18080: sesta ja sen jälkeen opillisen ammattipäte- joiden alueelta oppilaita saattaa koulussa
18081: vyyden hankkimisesta. Tämän tarkoituspe- olla hyvinkin runsasti, tuen ollessa joko ai-
18082: rän saavuttamiseksi ja jotta varattomim- van olematon tai varsin mitätön. Ja kuiten-
18083: pienkin kansankerrosten lapset pääsisivät kin näiltä kunnilta säästyy kansakoulukus-
18084: nauttimaan korkeammasta opetuksesta, on tannuksissa vuosittain huomattavia summia
18085: lukuisiin maalaiskuntiin yksityisten kansa- niiden oppivelvollisten lasten osalta, jotka
18086: laisten aloitteesta ja yritteliäisyydellä sekä käyvät oppikoulua.
18087: heidän lahjoituksiensa turvin perustettu yk- Oikeudenmukaista ja kohtuullista olisi sen
18088: sityisiä oppikouluja näiden ja ympäröivien vuoksi, että kaikki sellaiset kunnat, joiden
18089: naapurikuntien oppikouluntarpeen tyydyttä- alueella yksityinen oppikoulu toimii, samoin
18090: miseksi. kuin ne naapurikunnat, joiden lapsia siinä
18091: Tällaisten yksityiskoulujen taloudellinen on oppilaina, velvoitettaisiin tukemaan vuo-
18092: asema on kuitenkin useassa tapauksessa san- sittain sanottua oppikoulua ainakin sillä ra-
18093: gen vaikea. Niidenhiin on kaksi ensimmäistä hamäärällä oppilasta kohti, joka vastaisi
18094: vuotta tultava toimeen kokonaan ilman val- asianomaisen kunnan alueelta kotoisin ole-
18095: tion tukea ja sen jälkeenkin valtionapu ei vien oppikoulua käyvien oppilaiden kansa-
18096: useinkaan riitä muuta kuin töin tuskin opet- koulu- ja jatko-opetuskustannuksia, mikäli
18097: tajien palkkoihin. Niinpä onkin muut me- he suorittaisivat opintonsa oman kuntansa
18098: not, kuten esim. kaluston ja opetusvälinei- kansakoulussa. Tähiin olisi sitäkin suurempi
18099: den hankkimisesta, rakennuslainojen ko- syy, kun yhteiskunnan puolelta jatkuvasti
18100: roista, talonmiehen palkasta, lämmitys-, va- korostetaan juuri varhaisnuorison kasvatuk-
18101: laistus- ja siivouskustannuksista ym. aiheu- sen ja sen ammatilliseen ja opilliseen päte-
18102: tuvat, suoritettava muilla tavoin kokoon saa- vyyteen sekä elämäntehtävään ohjaamisen
18103: duilla varoilla, osittain kuntien avustuksilla tärkeyttä.
18104: ja koulun ystävien kannatusmaksuilla, mutta Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo-
18105: pääasiassa kuitenkin oppilaiden lukukausi- tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
18106: maksuilla, jotka tämän johdosta yksityiskou- syttäväksi toivomuksen,
18107: luissa ovat sangen korkeat, useimmiten mo-
18108: ninkertaiset verrattuina valtion oppikoulujen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
18109: vastaaviin maksuihin. Siitä huolimatta useat toimenpiteisiin niiden kuntien velvoit-
18110: näistä kouluista joutuvat toimimaan sangen tamiseksi, joiden alueella toimii yksi-
18111: puutteellisissa oloissa: epäpätevin opettaja- tyinen oppikoulu, samoin kuin niiden
18112: voimin, ahtaissa ja kylmissä huoneistoissa, naapurikuntienkin velvoittamiseksi,
18113: vailla välttämättömimpiäkin opetusvälineitä joiden alueelta oppilaita käy sano-
18114: jne. tussa koulussa, vuosittain tukemaan
18115: Jossain määrin onnellisemmassa asemassa tätä opp~'lait()sta smä rahamäärällä
18116: ovat tietysti sellaiset yksityiskoulut, joita se oppilasta kohti, minkä näiden oppi-
18117: kunta, jonka alueella !koulu toimii, ja mah- laiden "oppivelvollisuuslain edellyt-
18118: dollisesti jotkin ympäristökunnatkin tuntu- tämä koulutus jatko-opetuksineen hei-
18119: varumin avustavat. Mutta näin ei ole Iiki- dän kotikunnalleen aiheuttaisi.
18120: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
18121:
18122: Aune Inna.la. Saara Forsius.
18123: 396
18124:
18125: VIII,27. - Toiv.al. N:o 132.
18126:
18127:
18128:
18129: Tuuli ym.: Toimenpiteistä valtion oppilaitosten tuntiopetta.
18130: jien aseman parantamiseksi.
18131:
18132:
18133: E d u s k u n n a ll e.
18134:
18135: Jo pitemmän aikaa on kysymys valtion ten huomattavasti epäedullisemmassa ase-
18136: oppilaitoksissa olevien tuntiopettajien ase· massa kuin vakinaiset opettajat.
18137: masta ollut järjestämättä tyydyttävälle kan- Kun tuntiopettaja joutuu eroamaan viras-
18138: nalle. Useassa yhteydessä mm. eduskunta- taan joko iän tai sairauden perusteella, ei
18139: aloitteissa on asiaan kiinnitetty huomiota. hänelle tule mitään eläkettä. Näin siitäkin
18140: Vuonna 1951 valtioneuvosto asetti komitean- huolimatta, vaikka hän olisi palvellut uskol-
18141: km selvittämään tuntiopettajien asemaa. lisesti valtion oppilaitoksessa niin pitkän
18142: Komitea sai työnsä valmiiksi jo 1952, mutta ajan, että se vakinaisessa virassa olisi oi-
18143: siitä huolimatta ei asiaa ole vieläkään tyy- keuttanut koko eläkkeeseen. Jos tuntiopet-
18144: dyttävästi hoidettu. taja erotessaan on tuntiopettajan virassa, saa
18145: hän lähteä toimestaan tyhjin käsin. Tosin
18146: Paras ratkaisu olisi luonnollisseti se, että on olemassa mahdollisuus anoa valtion yli-
18147: opettajantoimia hoidettaisiin yksinomaan va- määräistä eläkettä, joka on huomattavasti
18148: kinaisin opettajavoimin. Kun näyttää kui- vakinaista eläkettä pienempi ja jonka saami-
18149: tenkin selvältä, ettei tähän ratkaisuun päästä, sen ratkaisee valtioneuvosto kussakin tapauk-
18150: olisi välttämätöntä saattaa tuntiopettajien sessa erikseen. Tämä on kuitenkin laiha loh-
18151: asema vastaamaan sitä vastuunalaista työtä, dutus huomattavasti pienemmällä palkalla ja
18152: jota he oppilaitoksissa suorittavat. Vaikka muita etuisuuksia vailla palvelleelle tunti-
18153: tuntiopettajien virat useimmassa tapauk- opettajalle.
18154: sessa ovat pysyväisluontoisia, ei tuntiopetta- Tuntiopettajien epäoikeudenmukainen ase-
18155: jilla ole valtion vakinaisen viranhaltijan vi- ma on luonnollisesti jo sinänsä aiheena tyy-
18156: ra•asapysymisoikeutta. Nykyisten säännösten tymättömyyteen tuntiopettajien piirissä. Li-
18157: mukaan voidaan heidät irtisanoa kahden vii- säksi on valtion oppilaitoksissa tuntiopetta-
18158: kon irtisanomisajalla, joka luonnollisesti luo jien alempaa asemaa korostamassa se, että
18159: epävarmuuden ja turvattomuuden tunnetta tuntiopettajat eivät ole jäseniä koulun opet-
18160: tuntiopettajien piirissä. tajaneuvostossa, kuten vakinaiset ja ylimää-
18161: Myöskin muissa suhteissa on tuntiopettajien räiset opettajat. Tämäkin epäkohta on
18162: asema, vaikka heidän virkojaan pidettäisiin- omiaan lisäämään tuntiopettajien ja vaki-
18163: km pysyväisluontoisina, huomattavasti hei- naisten tai ylimääräisten opettajien aseman
18164: kompi kuin valtion vakinaisten viranhalti- välistä eroa.
18165: jain. Tämä ilmenee palkkauksessakin. Tun- Edellä olevan johdosta ehdotamme edus-
18166: tiopettajat eivät saa peruspalkkaa, vaan he kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18167: saavat nuoremman lehtorin peruspalkan
18168: mukaan lasketun palkkion viikkotunneilta. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
18169: Tuntiopettaja ei saa myöskään kalliinpaikan- toimenpiteisiin valtion oppilaitosten
18170: eikä ikälisää hyväkseen. Ei edes pitempi- tuntiopettajien aseman parantamiseksi
18171: aikaisen palveluksen jälkeen ole tiedossa mi- sekä havaittujen epäkohtien poistami-
18172: tään palkanlisäystä. Tuntiopettajat ovat tä- seksi.
18173: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
18174:
18175: Erkki Tuuli. R. Hallberg.
18176: Jaakko Hakala. Kalervo Saura.
18177: Felix Seppälä. Saara Forsius.
18178: Lauri Järvi. Urho Saariaho.
18179: 397
18180:
18181: VIII,28. - Toiv.al. N: o 133.
18182:
18183:
18184:
18185:
18186: Innala ym.: Kuntien velvoittamisesta ottamaan kansakoului-
18187: hinsa tähänastista suuremmassa määrin naapurikunnan
18188: oppivelvollisia lapsia.
18189:
18190:
18191: E d u s k u n n a 11 e.
18192:
18193: Oppivelvollisuudesta huhtikuun 15 päi- pienet lapset, olisi tarkoituksenmukaisempaa
18194: vänä 1921 annetun lain (101/21) 10 §:n oikeuttaa heidät käymään kansakoulua sijain-
18195: mukaan, sellaisena kuin se on muutet- tinsa puolesta heidän kotiaan lähinnä ole-
18196: tuna joulukuun 17 päivänä 1932 annetulla vassa koulussa, vaikka heidän, huoltajansa
18197: lailla, lapsen huoltaja saa maksutta käyttää asuinpaikan mukaan, olisi käytävä oman pii-
18198: kansakouluiässä olevaa lasta, joka ei ole rinsä huomattavasti etäämpänä olevassa kou-
18199: vielä kansakoulun oppimäärää suorittanut, lussa. Lukuisissa tapauksissa eri puolilla
18200: sen piirin koulussa, jossa huoltaja asuu tai maata kansakoulua käyvä lapsi joutuu kul-
18201: oleskelee työansiolla. Tämän oikeuden si- kemaan pitkät matkat, 3-4 kilometriä, oman
18202: jasta voidaan huoltajalle kuitenkin tarjota piirin kouluun, vaikka lähin koulu, tosin toi-
18203: tilaisuus väliaikaisesti kokonaisin lukuvuo- sen kunnan, sijaitsee vain muutaman sadan
18204: sin käyttää lasta saman kunnan toisessa kan- metrin päässä lapsen kotoa. Tästä johtuvat
18205: sakoulussa, taikka vieraan kunnan koulussa, haitat ovat perin kiusallisia, jopa usein koh-
18206: jollei lapsen koulumatka tule viittä kilomet- talokkaitakin, etenkin nuorimpien kohdalla
18207: riä pitemmäiksi taikka kunta 9 § :n 3 mo- sekä vilkkaan maantieliikenteen aiheuttamien
18208: mentin mukaan ole velvollinen lapsille kus- vaarojen takia että myös esim. kovien talvi-
18209: tantamaan opetusta heidän omassa piiris- pakkasten tai runsaan lumen takia.
18210: sään. Lapsen huoltaja lienee tosin edellä selos-
18211: Säädettyä menettelyä noudattaen huolta- tetun mukaisesti oikeutettu, siinä tapauksessa
18212: jana lisäksi on oikeus panna lapsi saman että koulun oppilasluku ei nouse sallittua
18213: kunnan toiseen kansakouluun, ellei siitä ai- suuremmaksi, asettamaan lapsensa käymään
18214: heudu valtionavun lakkauttamista oman pii- kansakoulua vieraan kunnan koulussa tämän
18215: rin opettajan palkkaukseen tahi toisessa pii- kunnan suostumuksella, mutta tällainen kou-
18216: rissä muuten tarpeettoman viran perusta- lun käynti on korvattava täysin ja käytän-
18217: mista tai ylläpitämistä taikka lisärakennuk- nössä usein kalliiksi käyvin lukukausimak-
18218: sen hankkimista. suin. Tällaiseen ei tietenkään vähävaraisilla
18219: Sanotun 10 § : n mukaan saa huoltaja vanhemmilla ole mahdollisuuksia.
18220: vielä panna lapsen vieraan kunnan kansa- Nykyiseen olotilaan olisi tässä kohden saa-
18221: kouluun, jos sen kunnan alueelta olevia lap- tava aikaan jonkinlainen käytännöllinen
18222: sia käy vastaava lukumäärä samanaikaisesti muutos.
18223: huoltajan oman kunnan kansakouluissa Eräänä mahdollisuutena olisi ajateltavissa
18224: taikka jos vieras kunta siihen suostuu. Kui- sellainen järjestely, sen vaatimin muutoksin
18225: tenkaan ei kunta ole velvollinen ottamaan voimassa olevaan lakiin, että maalaiskunnat
18226: kouluihinsa vieraasta kunnasta olevia lapsia, olisivat velvollisia ottamaan vastaan koulu-
18227: jos sen johdosta olisi perustettava uusi opet- piirin rajan toisella puolella asuvia lapsia,
18228: tajan virka tai ylläpidettävä muuten tarpee- mikäli koulu sijaitsee esim. enintään puolen
18229: tonta virkaa tai hankittava lisärakennus. kilometrin päässä lapsen huoltajan asun-
18230: Sellaisia tapauksia on paljon, jolloin lasten nosta ja lapsen lainmukainen koulu kauem-
18231: itsensä kannalta, varsinkin kun kysymyk- pana kuin kahden ja puolen kilometrin
18232: sessä ovat vasta ensi vuosiaan koulua käyvät päässä hänen kotoaan.
18233: 398 Vm,28. - Kansakoulunkil.ynti.
18234:
18235:
18236: Kuntaa ei kuitenkaan voitane velvoittaa nut mahdollinen lisärasitus vieraalle kun-
18237: ottamaan vieraasta kunnasta lapsia kou- nalle kouluhallituksen päätöksen mukaisesti.
18238: luunsa siinä tapauksessa, että se lisäisi kun- Edellä esitetyn nojalla kunnioittavasti eh-
18239: nan koulurakennuksien rakentamisvelvolli- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18240: suutta. muksen,
18241: Mitä puheena olevan järjestelyn toteutta-
18242: misen taloudelliseen puoleen muuten tulee, että hallitus kiireellisesti toimitut-
18243: olisi lapsen kotikunnan suoritettava vieraalle taisi tutkimuksen siitä, miUä ehdoilla
18244: kunnalle oppivelvollisten lasten kouluttami- maalaiskunnat voitaisiin velvoittaa
18245: sesta aiheutuva lisäkustannus siltä osalta, ottamaan kansakouluihinsa lähimmän
18246: mikä vastaisi lapsen kouluttamisesta kotikun- naapurikunnan oppivelvollisia lapsia,
18247: nassa aiheutuvia kustannuksia siinä tapauk- joiden koti on enintään puolen kilo-
18248: sessa, että hän kävisi koulua omassa kun- metrin paassa lähimmästä vieraan
18249: nassaan. Mikäli kustannukset nousisivat tätä kunnan kansakoulusta lapsen huolta-
18250: suuremmiksi, olisi lainmuutoksin määrättävä, jan lähimmän oman kunnan kansa-
18251: että valtion on korvattava, ja missä mää- koulun sijaitessa vähintään kahden ja
18252: rin, puheena olevasta järjestelystä aiheutu- puolen kaometrin päässä lapsen kotoa.
18253: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
18254:
18255: Aune Innala. Johannes Wirtanen. Irma Hama.ra.
18256: Jaakko Hakala. R. Hallberg. Saara Forsius.
18257: VIII,29.- Toiv.al. N:o 134.
18258:
18259:
18260:
18261:
18262: Mohell ym.: Oppivelvolliste'lt lasten silmälasien hankkimis-
18263: kustannusten korvaamisesta.
18264:
18265:
18266: E d u s k u n n a 11 e.
18267:
18268: Oppivelvollisuuslain mukaan lapset ovat nukset voitaisiin suorittaa joko kunnan tai
18269: oppivelvollisia. Heikkonäköisten lasten kou- valtion varoista sosiaalilautakunnan lausun-
18270: lunkäynnin välttämättömänä edellytyksenä non perusteella.
18271: on sopivien silmälasien hankkiminen. Mo- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
18272: nille vähävarai-sille perheille se tuottaa suu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
18273: ria vaikeuksia. Sosiaalilautakunnat saavat- vomuksen,
18274: kin jatkuvasti vastaanottaa varattomien van-
18275: hempien anomuksia oppivelvollisten lasten että hallitus tutkituttaisi kiireelli-
18276: silmälasien han:kkimiskustannusten maksami- sesti, millä tavalla vähävaraisten ja
18277: seksi. Asianmukaista olisi, että vähävarais- varattomien vanhempien oppivelvol-
18278: ten ja varattomien vanhempien lasten silmä- listen lasten silmälasien hankkimis-
18279: lasien hankkiruiskustannusten korvaaminen kustannukset korvattaisiin, ja antaisi
18280: järjestettäisiin yhtenäisesti. Nämä kustan- asiasta esityksen Eduskunnalle.
18281: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
18282:
18283: Erkki W. Mohell. V. Liljeström. Varma K. T111'1Ulen.
18284: 400
18285:
18286: VIII,30. - Toiv.al. N:o 135.
18287:
18288:
18289:
18290:
18291: Stenberg ym.: Kansakoululaisille järjestettävien koululais-
18292: matkojen avustamisesta.
18293:
18294:
18295: E d u s k u n n a ll e.
18296:
18297: Jo vuosikymmeniä sitten ryhdyttiin joissa- koihin. Eräät kunnat ovat yrittäneet pois-
18298: kin maamme kansakouluissa järjestämään taa tätä epäkohtaa myöntämällä talousar-
18299: viimeiselle vuosikurssille opinto- ja virkistys- viossaan määrätyn summan mainittujen mat-
18300: matkoja, jotka silloin kohdistuivat tavalli- kojen taloudelliseksi tukemiseksi. Kaikki
18301: sesti maaseutukouluilta lähimpään kaupun- kunnat eivät ole näin menetelleet. Syynä
18302: kiin ja kaupunkikouluista johonkin toiseen ovat kuntien taloudelliset vaikeudet, ehkä
18303: kaupunkiin. Tällöin olivat matkat täysin va- joskus myös välinpitämättömyys asiassa.
18304: paaehtoisia perustuen vain siihen, voivatko Niissä kunnissa, missä varoja on myönnetty,
18305: oppilaiden vanhemmat maksaa matkakustan- on se usein ollut riittämätön rajoittuen pää-
18306: lllUkset. Matkailutoiminnan voimakkaasti ke- asiassa matkarahaan lasten joutuessa ole-
18307: hittyessä viimeisten vuosien aikana on myös maan puutteellisella ravinnolla matkan ai-
18308: koululaismatkailu tullut yhä yleieemmäksi. kana.
18309: Vakiintuneen käytännön mukaan ovat kan- Vaatimattoman avustuksen myöntäminen
18310: sakoulujen oppilaille järjestettävät matkat valtion varoista tätä tarkoitusta varten niille
18311: jo kuin opetusohjelmaan kuuluvia ja käsit- kunnille, joista matkat retkeilykaupunkeihin
18312: tävät kahden tai kolmenkin ylemmän vuosi- ovat pitkät tai jotka ovat taloudellisesti vai-
18313: kurssin aikana tehdyn matkan tavallisesti keassa asemassa, ei olisi suurestikaan valtio-
18314: maamme suurimpiin kaupunkeihin. Nämä taloutta rasittavaa. Kunnat voisivat kuiten-
18315: matkat ovat sekä koulun oppilaille että opet- kin sen kautta avustaa kohtuullisemmin kan-
18316: tajillekin mieluisia, ja niillä saadut koke- sakoululapsia näille matkoille, eivätkä syrjä-
18317: mukset muodostuvat koululaisille usein var- seutujen lapset jäisi muita huonompaan ase-
18318: sin merkittäviksi myöhemmän elämän var- maan.
18319: rella. Koska yhä lisääntyviä rasituksia kanta-
18320: Epäkohtana koululaismatkojen järjeste- maan joutuvat kunnat eivät pysty varaa-
18321: lyssä ovat edelleenkin niiden taloudelliset maan varoja tähän tarkoitukseen ja koska
18322: rasitukset, jotka jäävät oppilaiden vanhem- koululaismatkat ovat nykyisin kuin opetus-
18323: pien kannettaviksi. Ne vaikeuttavat vähem- ohjelmaan kuuluva osa, ehdotamme eduskun-
18324: pivaraisissa kodeissa olevien oppilaiden osal- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18325: listumista matkalle varsinkin siellä, mistä
18326: matkat ovat pitkät. Paitsi sitä mielipahaa, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18327: joka täten poisjääville aiheutuu, ei voida kansakoululaisille järjestettävien kou-
18328: kieltää sen jättävän myös tiedollista vaja- lulaismatkojen avustamiseksi valtion
18329: vuutta toisiin nähden, varsinkin juuri syr- varoista ensi sijassa syrjäisten ja köy-
18330: jäisten seutujen koululaisille, joilla ei muu- hien kuntien osalta.
18331: toin ole mitään mahdollisuutta tällaisiin mat-
18332: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
18333:
18334: Elli Stenberg. Rainer Virtanen.
18335: Irma Torvi. Toivo Friman.
18336: 401
18337:
18338: VIII,31. - Toiv.al. N:o 136.
18339:
18340:
18341:
18342:
18343: Torvi ym.: Toimenpiteistä koululaisia kohdanneiden tapatur-
18344: mien ja invaliditeetin aiheuttamien kustannusten korvaa-
18345: miseksi.
18346:
18347:
18348: E d u s k u n n a 11 e.
18349:
18350: Oppivelvollisuuslaki maaraa Suomen kan- tuu yhteiskunnan säätämästä velvoitteesta,
18351: salaisten lapset määrävuosina käymään kan- on mitä luonnollisinta, että yhteiskunta myös
18352: sakoulua tai oppikoulua tai muulla tavoin tapaturman sattuessa korvaa aiheutuneet ku-
18353: hankkimaan vastaavat tietomäärät. Lapset lungit.
18354: joutuvat täten melko nuorina ja usein koke- Tunnettua myös on, että monet koulura-
18355: mattomina koulutielle ja tapaturmavaaralle kennukset, erikoisesti oppikoulut, ovat niin
18356: alttiiksi matkan aikana. Kouluissa sattuu ahtaita, kylmiä ja vetoisia, ja vuoroluku,
18357: usein, varsinkin voimistelu- ja urheilutuntien jopa koulupäivän moneen osaan jakaminen,
18358: aikana tai välitunneilla lasten leikkiessa, tekee lasten koulupäivän niin pitkäksi ja
18359: suurempia tai pienempiä tapaturmia. Jos rasittavaksi, että lapset suorastaan kouluolo-
18360: vammat ovat niin pieniä, että ne voidaan suhteista johtuen sairastuvat. Pitkäaikaiset
18361: hoitaa koululääkärin, -hoitajattaren tai ter- sairaudet, ilrnten tuberkuloosi aiheuttavat
18362: veyssisaren avulla, ei niistä koidu vanhem- suuria kustannuksia lasten vanhemmille.
18363: mille suurempia kuluja. Mutta silloin tällöin Jotkut sairaudet, kuten polio ja reuma, ai-
18364: sattuu, että kouluissa tai koulutiellä oppilas heuttavat invaliditeettia, jonka pysyväi-
18365: joutuu pahemman tapaturman uhriksi, jonka syyttä ei alkuvaiheessa voida todeta, eikä
18366: johdosta hän joutuu sairaalaan hoidettavaksi koululainen siitä syystä saa myöskään inva-
18367: tai ehkä saa pysyvän vamman tai mahdolli- liidihuoltolain mukaista avustusta.
18368: sesti joutuu tarvitsemaan proteeseja. Täten Edellä olevan johdosta ehdotamme edus-
18369: aiheutuu tapaturmasta suuriakin ja pitkä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18370: aikaisia aineellisia rasituksia lasten vanhem-
18371: mille. Jotkut kunnat ovat tosin päättäneet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18372: tällaisissa tapauksissa ottaa kannettavakseen koululaisille koulussa ja koulutiellä
18373: syntyneet aineelliset rasitukset, mutta näin sattuneiden tapaturmien ja niistä tai
18374: ei kuitenkaan ole tapahtunut kaikkialla. sa,irauden seurauksena syntyneen in-
18375: Koska koululaisen tapaturmavaaralle alt- validiteetin aiheuttamien kustannusten
18376: tiiksi joutuminen koulutyön yhteydessä joh- korvaamiseksi valtion varoista.
18377: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
18378:
18379: Irma Torvi. Rainer Virtanen.
18380: J. Mustonen. Toivo Friman.
18381: Elli Stenberg.
18382:
18383:
18384:
18385:
18386: 51 E 75/56
18387: 402
18388:
18389: VIII,32. - Toiv.al. N:o 137.
18390:
18391:
18392:
18393:
18394: Tenhiälä ym.: .Mää1·ärahasta Helsingin käsityönopettajctopis-
18395: ton koulurakennuksen mkentamista varten.
18396:
18397:
18398: E d u s k u n n a ll e.
18399:
18400: Helsingissä sijaitseva naisten käsityönopet- turvatuksi. Tämän hetken tilanteen huo-
18401: tajaopisto päätti äskettäin 75: nnen toimin- mioonottaen olisi opistolle viipymättä saa-
18402: tavuotenl3a. Opisto toimii edelleenkin riit- tava oma ja riittävän suuri opistorakennus,
18403: tämättömissä vuokrahuoneistotiloissa ja on jonka aikaansaamiseksi olisi saatava valtion
18404: jokin aika sitten joutunut häätöuhan alai- tukea.
18405: seksi, mikä huolestuttavasti näyttää vaaran- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
18406: tavan sen tulevaa toimintaa. Opistolla on kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
18407: oma, lahjoituksena saatu tontti sekä hiukan toivomuksen,
18408: varoja koulutalon rakentamista varten,
18409: mutta nämä varat eivät riitä rakennustoi- että hallitus ottaisi vuoden 1957
18410: minnan aloittamiseen. Kun kuitenkin opis- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
18411: ton jatkuva toiminta pätevän ammattikoulu- suuren mää1·ärahan Helsingin käsi-
18412: tuksen kannalta on katsottava välttämättö- työnopettajaopiston koulurakennuksen
18413: mäksi, on sen toiminta vastedeskin saatava mkentamista varten.
18414: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
18415:
18416: Juho Tenhiälä. Armas Leinonen.
18417: Helge Miettunen. Kaarlo Kajatsalo.
18418: Leo I. Mattila.
18419: 403
18420:
18421: VIII,33. - Toiv.al. N: o 138.
18422:
18423: Hamara ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
18424: rakennuslainaksi Helsingin käsityönopettajaopistolle.
18425:
18426: E d u s k u n n a ll e.
18427:
18428: Helsingin käsityönopettajaopisto sai 12 hyväksytyt ja mistä tontin luovutusehtojen
18429: päivänä heinäkuuta 1949 annetulla lailla va- mukaan varataan Helsingin kaupungin
18430: kinaisen valtionavustuksen. Mainitun lain käyttöön 3 741 ms. Tammikuussa 1955 teh-
18431: 5 §: ssä määrätään valtionavustuksen saami- tyjen laskelmien mukaan kustannukset nou-
18432: sen ehdoksi, ,että opistolla on tyydyttävät sisivat 8 000 markkaan kuutiometriltä, ja
18433: huoneustot ja muut opetukseen tarvittavat kokonaiskustannukset olisivat 257 000 000
18434: laitokset sekä tarpeelliset opetus- ja työväli- markkaa. Opistolla on tätä varten varoja
18435: neet". 83 000 000 markkaa, joista valtiolta
18436: 75-vuotias opisto, jonka seminaariosasto 40 000 000 markkaa halpakorkoisena lainana
18437: valmistaa käsityönopettajia niin kansa- kuin ja kaupungilta 35 000 000 markkaa sen
18438: oppikouluihin ja lukuisiin muihin laitoksiin käyttöön tulevan osan rakentamista varten.
18439: ja jonka modistiosasto ja ompelimo-osasto Lisäksi on luvassa lainoja, lahjoituksia ym.
18440: opettavat korkeampaa ammattitaitoa aikui- yhteensä 78 000 000 markkaa. Vaikka opisto
18441: sille, sekä käsityö- ja kutomakoulu erilai- usean vuoden ajan on omatoimisesti yrittä-
18442: sine kursseineen kehittää käsityötaitoa nyt saada rakennuksen rahoitusta' järjesty-
18443: yleensä, on viimeiset 17 vuotta toiminut kah- mään, ei se ole onnistunut, ja koska nykyi-
18444: della taholla kaupunkia, ahtaissa huoneus- sin vallitsevan kireän rahatilanteen takia on
18445: toissa, jotka eivät tätä määräystä täytä. vaikeata saada lainoja yksityisiltä rahalaitok-
18446: Opisto on kuitenkin saanut nostaa lainmu- silta, on opiston edelleen turvauduttava val-
18447: kaisen valtionavustuksen, koska uuden opis- tion apuun, koska se käänteentekevästi tu-
18448: torakennuksen rakentaminen on ollut suun- lisi vaikuttamaan rakennushankkeen toteut-
18449: nitteilla. tamiseen.
18450: Kun molemmat huoneustot ovat olleet Koska Tieisingin käsityönopettajaopiston
18451: opiston hallussa vain vuokraoikeudella ja kouluhuoneustot nyt ovat suurimmalta osal-
18452: kun niiden omistajat tarvitsisivat ne omaan taan irtisanotut, mikä seikka uhkaa katkaista
18453: käyttöönsä, on opisto saanut pitää ne hal- opiston 75 vuotta kestäneen toiminnan, se
18454: lussaan tähän asti ainoastaan vuokrasään- näin ollen mitä pikimmin tarvitsee oman
18455: nöstelyn voimassaolon avulla. Nyt kun lii- koulurakennuksen voidakseen jatkaa opetuk-
18456: kehuoneustot vapautettiin säännöstelystä, sellisesti suuriarvoista ja kansantaloudelli-
18457: käytti omistaja heti tilaisuutta hyväkseen sesti tärkeätä työtään.
18458: ja irtisanoi opiston varsinaisen kouluhuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18459: neuston 31 päivästä toukokuuta 1956 al- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18460: kaen. Opiston tila on nyt sen vuoksi käy- muksen,
18461: nyt suorastaan uhanalaiseksi.
18462: Suunnitteilla olevaa uutta opistoraken- että hallitus antaisi Eduskunnalle
18463: nusta varten on Helsingin kaupunki varan- esityksen 70 000 000 markan määrä-
18464: nut tontin Helsinginkatu 34: stä. Tälle ton- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
18465: tille on opiston johtokunta suunnitellut ra- 1956 tulo- ja menoarvioon halpakor-
18466: kennettavaksi 32 110 m3: n suuruisen raken- koisena rakennuslainana li elsingin
18467: nuksen, jonka piirustukset ovat valmiit ja käsityönopettajaopistolle.
18468: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
18469:
18470: Irma Hamara. Lauri Järvi. Tyyne Paasivuori.
18471: Helge Miettunen. Erkki Leikola. Unto Suominen.
18472: Saara Forsius. Kurt Nordfors. Armi Hosia.
18473: Marja Lahti. Laura Brander-Wallin. Aukusti Pasanen.
18474: Sylvi Halinen. Meeri Kalavainen. Aune Innala.
18475: 404
18476:
18477: VIU,34.- Toiv.al. N:o 139.
18478:
18479:
18480:
18481:
18482: J. Wirtanenym.: Teknillisten koulujen oppilaiden opintolai-
18483: nojen ja apurahojen saantia mjoittavan ikärajan poista-
18484: misesta.
18485:
18486:
18487: E d u s k u n n a ll e.
18488:
18489: Maamme teknillisten koulujen oppilaat joten opiskelu vieraalla paikkakunnalla tu-
18490: saavat valtion opintolainoja ja avustus- lee taloudellisesti raskaaksi, olisi kohtuul-
18491: rahoja, mutta vain sillä ehdolla, ettei haki- lista, että opintolainojen ja apurahojen
18492: jan ikäraja ylitä 24 vuotta. Teknillisissä saantia rajoittava ikäraja poistettaisiin tek-
18493: kouluissamme on kuitenkin yleensä 40- nillisten koulujen oppilaiden kohdalta. Yllä-
18494: 45 o/o oppilaista, jotka ovat ylittäneet mai- mainittuun viitaten ehdotamme eduskunnan
18495: tun ikärajan. Ottaen huomioon, että monet hyväksyttäväksi toivomuksen,
18496: teknillisen koulun oppilaat suoritettuaan
18497: asevelvollisuuden sekä hankittuaan alalleen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
18498: vaadittavan kahden vuoden käytännöllisen toimenpiteisiin teknillisten ko~ulujen
18499: harjoittelun ovat jo ikääntyneitä, jopa mo- oppilaiden opintolaino.fen ja apn-
18500: net avioituneet ja että useimmat oppilaat rahojen saantia rajoittavan ikämjrm
18501: ovat maaseudulta ja vähävaraisista kodeista, poistamiseksi.
18502: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
18503:
18504: Johannes Wirtanen. Toivo Asvik.
18505: Väinö Tikkaoja. Toivo Antila.
18506: Irma Torvi. Aune Innala.
18507: Jaakko Hakala.
18508: 405
18509:
18510: VIII,S5. - Toiv.al. N:o 140.
18511:
18512:
18513:
18514:
18515: Junnila: Ammattiopintojen avustuslain muuttamisesta avus.
18516: tuksen saantiin oikeuttavan yläikärajan osalta.
18517:
18518:
18519: E d u s k u n n a ll e.
18520:
18521: Maamme teknillisissä oppilaitoksi&Sa opis- lain perusteella opintoavustuksia. Tämä on
18522: kelevilta vaaditaan, paitsi tiettyä pohjakou- sitäkin valitettavampaa, kun juuri näistä
18523: lutusta, myös alan käytännöllistä työkoke- vanhemmista oppilaista suuri osa on per-
18524: musta, teknillisissä kouluissa 18-24 kuu- heeliisiä ja sen tähden erityisesti taloudelli-
18525: kautta, teknillisissä opistoi&Sa 12-16 kuu- sen tuen tarpeessa.
18526: kautta. Koska kilpailu pääsystä näihin op- Esimerkiksi Tampereen teknillisessä kou-
18527: pilaitoksiin on kireä, vain noin kolmannes lussa, jonka keski-ikä edustaa suomenkielis-
18528: pyrkijöistä voidaan sijoittaa, kasvaa myös ten koulujen oppilaiden alarajaa (24.1 v.),
18529: työkokemuksen tarve ja siihen käytettävä ensimmäisten luokkien oppilaista vain 59 %
18530: aika hyväksyttyjen osalta huomattavasti. oli lukuvuonna 1954-55 alle 24-vuotiaita,
18531: Näin ollen ovat teknillisten oppilaitosten op- ja siis lain mukaan oikeutettuja opintoavus-
18532: pilaat jo kouluun tullessaan varsin iäkkäitä. tuksiin. 27 vuotta täyttäneitä oli vielä 16 %.
18533: Lukuvuonna 1954-55 olivat teknillisten Tampereen teknillisessä opistossa vastaavat
18534: oppilaitosten ensimmäisten luokkien keski-iät luvut olivat 69 % ja 7 %.
18535: seuraavat: Kaiken ylläolevan perusteella ehdotan kun-
18536: Teknilliset opistot 23.2 v. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18537: Teknilliset koulut 24.9 v. muksen,
18538: Kun laki ammattiopintojen avustamisesta että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
18539: asettaa määräiäksi, jonka ylittäneelle vain siin ammattiopintojen avustamista
18540: määritellyissä poikkeustapauksissa voidaan koskevan lain muuttamiseksi siten,
18541: myöntää opintoapurahoja ja -lainoja, 24 että opintoavustusten saantiin oikeut-
18542: vuotta, jää suuri osa teknillisten oppilaitos- tava yläikäraja km·otettaisiin 27 vuo-
18543: ten oppilaista vaille mahdollisuutta saada deksi.
18544: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
18545:
18546: T. Junnila.
18547: 406
18548:
18549: VIII,36. - Toiv.al. N:o 141.
18550:
18551:
18552:
18553:
18554: Kauhanen ym..: Pohjois-Karjalan keskusam·mattikoulun oppi·
18555: lasasuntolan rakentamisen ottamisesta ensisijaiseksi työt.
18556: tömyystyökohteeksi.
18557:
18558:
18559: E d u s k u n n a 11 e.
18560:
18561: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun op- kunta valtiovarainvaliokunnan ehdotuksen
18562: pilaat ovat suurimmaksi osaksi maakunnan mukaisesti myönsi Pohjois-Karjalan keskus-
18563: etäisistä ja osaksi taloudellisesti heikoista ammattikoulun oppilasasuntolan rakenta-
18564: maalaiskunnista. Pitkien matkojen takia ja mista varten v. 1956 talousarvioon 20 000 000
18565: kotien vähävaraisuuden vuoksi heidän ma- markkaa.
18566: joituskysymyksensä aiheuttaa jatkuvasti suu- Kun 20 000 000 markalla ei kysymyksessä
18567: ria vaikeuksia. Ainoa ratkaisu on, että kou- olevaa oppilasasuntolaa voida paljoakaan
18568: luun rakennetaan riittävä oppilasasuntola. rakentaa, niin ehdotamme eduskunnan hy-
18569: Laadittujen suunnitelmien mukaan tällainen väksyttäväksi toivomuksen,
18570: asuntola, johon myös voitaisiin sijoittaa kou-
18571: lun lämpökeskus, tulisi maksamaan noin että hallitus ottaisi Pohjois-Karja-
18572: 113 000 000 markkaa. lan keskusammattikoulun oppilasasun-
18573: Eduskunnan sivistysvaliokunta on katso- tolan rakentamisen ensisijaiseksi työt-
18574: nut asian tärkeäksi ja antanut siitä v. 1955 tömyystyökohteeksi.
18575: valtiopäivillä puoltavan lausunnon. Edus-
18576: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
18577:
18578: Kalle Kauhanen. Antti Kukkonen.
18579: 407
18580:
18581: VIII,37. - Toiv.al. N:o 142.
18582:
18583: Partanen ym.: Valtion keskusammattikoulun aikaansaami-
18584: sesta Kainuuseen.
18585:
18586: E d u s k u n n a ll e.
18587:
18588: Maamme talous- ja elinkeinoelämän jat- alalla on muualla maassamme valtion toi-
18589: kuva kehittyminen sekä väestöpoliittiset ja menpitein viety eteenpäin, muodostaa Kai-
18590: muut yhteiskunnalliset tekijät vaativat huo- nuu toistaiseksi ammottavan tyhjiön. Tämän
18591: lehtimaan nuorten ikäluokkien ammattikas- vuoksi olisi riittävän kiireellisesti ryhdyt-
18592: vatus- ja koulutuskysymyksistä. Valtioval- tävä kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joilla
18593: lan taholta onkin näihin kysymyksiin kiin- tämä epäkohta saataisiin korjatuksi. V er-
18594: nitetty merkittävää huomiota. Valtion toi- rattuna niihin maamme alueihin, joilla toi-
18595: menpiteistä näkyvimpiä ovat maassamme toi- mii valtion keskusammattikoulut, KainnuHa
18596: mivat valtion keskusammattikoulut. Ne täytyy olla kaikissa suhteissa vähintäin sa-
18597: maakunnat ja alueet maassamme, jotka ovat mat oikeudet saada vastaava oppilaitos maa-
18598: saaneet keskusammattikoulun, ovat jo vapau- kunnan nuorison ammattikoulutusta palve-
18599: tuneet siitä vaikeasta probleemasta, mikä lemaan.
18600: vielä monin paikoin maatamme on ratkaise- Mitä Kainuun kuntien oma-aloitteiseen toi-
18601: matta. Eräs tällainen maakunta on Kainuu. mintaan tässä suhteessa tulee, ei niillä ole
18602: Kainuun alueella on ammattikasvatus- ja lähitulevaisuudessa taloudellisia mahdolli-
18603: ammattikoulutuskysymys mitä tärkeimpiä suuksia toteuttaa maakunnan tarvetta tyy-
18604: ajankohtaisia kysymyksiä. Kainuussa on dyttävän ammattioppilaitoksen aikaansaa-
18605: väestönlisäys runsasta. Tästä johtuen väea- mista, vaikkakin asian tärkeys kuntien ta-
18606: tön sijoittuminen yhteiskunnassa siten, että holla varauksettomasti oivalletaan. Monet
18607: jokainen yksilö voisi palvella kansankoko- Kainuun kuntien yhteistoiminnassa aikaan-
18608: naisuutta parhaalla mahdollisella panoksella, saarnat uudistukset, kuten maakunnan säh-
18609: on ensiarvoisen tärkeää ja vaatii sen vuok·ai köistys, B-mielisairaala ym. suuria kustan-
18610: tehokkaita toimenpiteitä, joilla tätä asiaa nuksia kysyneet sijoitukset tuntuvat ras-
18611: voidaan auttaa tarkoituksenmukaisella ta- kaina kuntien talouksissa, ja kun Kainuun
18612: valla eteenpäin. keskussairaalan rakentaminen lähivuosina
18613: Kainuun laajan maakunnan alueella asuu tuo lisää taloudellisia rasituksia kuntien kan-
18614: yli 100 000 asukasta, joiden miltei yksin- nettavaksi, niin tilanne tässä suhteessa on
18615: omaisena elinkeinona on maa- ja metsäta- vaikea. Tämän vuoksi on Kainuun alueen
18616: lous niissä usein niukoissa puitteissa, jotka nuorison ammattikoulutusta hoitavan oppi-
18617: ovat ominaisia varsinkin Kainuun maata- laitoksen aikaansaaminen mahdollista vain
18618: loudelle. Lisääntyvän väestön sijoittamiseen siten, että Kainuuseen perustetaan koko maa-
18619: ei nykyisellään ole olemassa riittäviä edelly- kunnan tarvetta vastaava valtion keskusam-
18620: tyksiä huomioonottaen sijoittumisen tarkoi- mattikoulu.
18621: tuksenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen so- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
18622: veltuvuuden. Sen lisäksi, että mahdollisuuk- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
18623: sia, mitkä ovat luonteenomaisimpia ja olo- muksen,
18624: suhteisiin sovellettavissa, kehitetään ja edis-
18625: tetään, on sen ohella välttämätöntä ammat- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
18626: tikoulutuksen aikaansaaminen. Siinä kehi- toimenpiteisiin valtion keskusammatti-
18627: tyksen kentässä, mitä ammattikoulutuksen koulun aikaansaamiseksi Kainuuseen.
18628: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
18629:
18630: Eemil Partanen. M. 0. Lahtela. Eetu Karjalainen.
18631: J. F. Pöykkö. Arvi Ikonen. Hannes Tauriainen.
18632: Markus Niskala. Eino Rytinki. Armas Leinonen.
18633: Lauri Järvi.
18634: 408
18635:
18636: VIII,38. - Toiv.al. N:o 143.
18637:
18638:
18639:
18640:
18641: Friman ym.: Ammattikoulun pe1'Ustamisesta l narin kuntaan.
18642:
18643:
18644: E d u s k u n n a ll e.
18645:
18646: Inari on vua3ikymmeniä ollut taka-Lapin Kun ammattikoulutuksen hankkiminen toi-
18647: keskus. Mineraali- ja erikoisesti kultalöytö- silla paikkakunnilla on taka-Lapin asukkaille
18648: jen sekä myöhemmin niiden lisäksi Jääme- korkeista kustannuksista ja pitkistä mat-
18649: reen laskevan vesistöalueen puutavaran hy- koista johtuen melkein mahdotonta, tehtiin
18650: väksikäytön keskukseksi on muodostunut paikallisen työväestön ja myöhemmin kun-
18651: Ivalon kylä Inarin kunnassa. Sodan jälkeen nan johdossa olevien toimesta sosiaaliminis-
18652: Neuvostoliiton laskuun suoritetut suuret voi- teriölle esitys ammattikoulun perustamisesta
18653: malaitosrakennusten rakentamiset ovat tätä paikkakunnalle. Tämä, jo vuonna 1952 tehty
18654: asemaa edelleen vahvistaneet. Ivalosta on- aloite, ei ole kuitenkaan tähän mennessä joh-
18655: kin muodostunut väestökeskus pienoiskoossa, tanut tulokseen. Myöhemmin tehty päätös
18656: jonka asujamisto on kokoomukseltaan poh- huomattavan puunjalostusteollisuuslaitoksen
18657: joissuomalaisistakin asutuskeskuksista poik- rakentamisesta kunnan alueelle tulee jo sen
18658: keava, sillä sen muodostavat pääasiassa pal- rakennusvaiheen aikana lisäämään ammatti-
18659: kansaajat. taitoisten ihmisten tarvetta ja valmistuttuaan
18660: Jo sodan jälkeen kunnan aluetta jälleen- se tarvitsee niitä edelleen; samalla se myös-
18661: rakennettaessa ja myöhemmin voimalaitos- kin vahvistaa Inarin kuntaa taka-Lapin ta-
18662: rakennustöiden aikana todettiin ammattitai- loudellisena keskuksena, jossa tästä johtuen
18663: toisen työväen puute. Sen kuljettaminen ammattitaitoisen työvoiman tarve lisääntyy.
18664: kaukana sijaitseviita Etelä-Suomen paikka- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
18665: kunnilta oli kallista. Se oli kuitenkin vält- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
18666: tämätöntä, koska koulutettuja ammatti-ihmi- toivomuksen,
18667: siä ei paikkakunnalla ollut. Samaan aikaan
18668: oli järjestettävä kunnan toimesta työttömyys- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
18669: töitä ammattitaidottomille. toimenpiteisiin ammattikoulun pertts-
18670: tamiseksi Inarin kuntaan.
18671: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
18672:
18673: Toivo Friman. Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
18674: 409
18675:
18676: VIII,39. - Toiv.al. N:o 144.
18677:
18678:
18679:
18680:
18681: E. Nurminen ym.: Määrärahasta kodin tutkimus-, opetus- .fa
18682: tiedoituslaitoksen rakentamiseen. ·
18683:
18684:
18685: E d u s k u n n a ll e.
18686:
18687: Kun kotitalousopetus Helsingin yliopis- joka olennaisesti kuuluu tutkimuslaitokseen,
18688: tossa ei vielä ole saanut alan vaatimia ope- saattaa alan korkeimman opetuksen jatku-
18689: tustiloja ja kun toisaalta Suomessa ei ole vaan ja elävään vuorovaikutukseen kenttä-
18690: kodin tutkimuslaitosta, jollainen on esim. työn ja kotien kanssa siten tuoden jatku-
18691: kaikissa muissa pohjoismaissa, olisi nämä lai- vasti opetuksen piiriin käytännössä ilmene-
18692: tokset suunniteltava ja yhdistettävä yhdeksi vät probleemit.
18693: kokonaisuudeksi, valtion laitokseksi, johon Toiminta tässä yhteislaitoksessa tapahtuisi
18694: alan yliopisto-opetuksen ja -tutkimuksen kolmessa muodossa: opetus ja tutkimus,
18695: lisäksi olisi otettava myös tutkimuksen tu- jotka tutkimuksen osalta sulaisivat osittain
18696: loksia käytäntöön soveltava ja tiedoittava yhteen, sekä tiedoitus. Tulevaisuudessa, kun
18697: elin. laitos on täydelliseksi kehitetty, kunkin tie-
18698: Ottaen huomioon, että yliopistollinen koti- teen sisäinen henkilöorganisaatio muodostuisi
18699: talousopetus tulevaisuudessa tulee vaatimaan seuraavanlaiseksi. Opetuksessa kullakin tie-
18700: kutakin alan tiedettä varten oman opetuslai- teellä olisi oma oppituolinsa professoreineen
18701: toksensa ja perustettava kodin tutkimuslai- ja opetusassistentteineen, tutkimuslaitok-
18702: tos vastaavan osastonsa, joiden varusteet oli- sessa vastaavasti kullakin osastolla johta-
18703: sivat suunnilleen samat, mutta joiden täysi jansa, apulaisprofessori, tarpeellinen määrä
18704: kapasiteetti ei ole aina käytössä, yhteisjär- tutkijoita ja tutkimusassistentteja tutkimus-
18705: jestelyllä saavutettaisiin huomattavia etuja. alasta ja -tehtävästä riippuen, tiedoituslai-
18706: Ensinnäkin säästetään yhteenlaskettua kuu- toksessa vastaavasti kullakin tutkimusalalla
18707: tiotilaa, mutta saadaan kullekin tieteelle soveltajansa tiedoitusavustajineen. Sovelta-
18708: kahden pienemmän laitoksen sijasta yksi suu- jan tehtävänä olisi tutkimustulosten käytän-
18709: rempi. Toiseksi yhteisiin laitoksiin saadaan töön soveltaminen eri tiedoitusmuotoja var-
18710: hankituksi täydellisempi tutkimusvälineistö, ten sekä opettaja- ja neuvojakunnan jatko-
18711: joka sekin on varsin kallis. Kolmanneksi kouluttaminen ja muu ajan tasalla pitämi-
18712: opetuksen ja tutkimuksen työvoimia voidaan nen. Opetus-, tutkimus- ja tiedoituslaitos
18713: käyttää yhteistyöhön, mikä on merkitsevä te- taas puolestaan muodostaisivat kukin oman
18714: kijä jo senkin vuoksi, että uusien tieteiden kokonaisuutensa, joilla kullakin olisi oma
18715: alalla tieteellisesti koulutettua työvoimaa on johtajansa.
18716: rajoitetusti. Tutkijat voivat avustaa opetuk- Koska on ekonomisinta luoda tällaiselle
18717: sessa, mihin heidät aluksi olisi suorastaan toiminnalle alun perin ne ulkonaiset puitteet,
18718: velvoitettava niiden tieteenhaarojen osalta, joita opetus ja tutkimus lähivuosikymme-
18719: joilla ei vielä ole opettajavoimia. Yliopiston nien aikana tulee vaatimaan, olisi suunnitel-
18720: opettajat ja nimenomaan professorit, joille tava sellainen rakennuskompleksi, jossa
18721: tutkimus opetuksen ohessa kuuluu, voivat kaikkien tutkimusalojen laitostilan tarve on
18722: tällaisessa yhteislaitoksessa antaa pätevyy- otettava huomioon. Tarkastelun lähtökoh-
18723: tensä tutkimustyön käyttöön. Välitön yh- daksi olisi otettava ne kotitaloustieteet, jotka
18724: teys tutkimuslaitokseen tehostaisi myös suu- ovat kauan olleet esim. anglosaksisten mai-
18725: resti alan opintoja samalla kuin tutkimus- den yliopistoissa ja joita vastaavat oppiai-
18726: laitos hyötyisi opiskelijatyövoimasta, koska neet ovat nyt meidänkin koulujemme ohjel-
18727: harjoitustöitäkin voidaan järjestää tutki- missa. Nämä opetus- ja tutkimusalat ovat
18728: musta avustaviksi. Neljänneksi tiedoituselin, seuraavat:
18729: 52 E 75/56
18730: 410 VIII,39. - Kodin tutkimuslaitos.
18731:
18732:
18733: 1. Ravitsemus deksiperhettä) varten, jossa kodin eri toi-
18734: 2. Ruoanvalmistus mintoja voidaan tarkastella ja kokeilla yh-
18735: 3. Kotitalousvälineistö (koneet, kiinteät tenä kokonaisuutena. Laitostalous sen sijaan
18736: laitteet, astiat) käyttää laboratorioinaan edellä mainittuja
18737: 4. Pesu ja puhdistus liike- ja sosiaalisia laitoksia, mutta tarvit-
18738: 5. Vaatetus (tekstiilit, vaatteiden han- see tietyn tilansa sekin lähinnä kustannus-
18739: kinta, konstruointi ja kunnossapito) laskentaa varten. Perhepsykologia ja kotita-
18740: 6. Asunto (omakodin suunnittelu, huo- louspedagogiikka vaativat myös tilaa kokeilu-
18741: neiden sisäkäsittely, huonekalut ja ko- tutkimuksiin. - Tähän yhteislaitokseen olisi
18742: din sisustus) varattava tila myös kotitalouskirjastolle, joka
18743: palvelisi samalla sekä tutkimusta että ope-
18744: 7. Kodin talous tusta.
18745: 8. Perhepsykologia Olettaen, että kotitalousopetuksen perus-
18746: 9. Laitostalous (ravintoloiden, hotellien opetus (kemia, fysiikka, fysiologia jne.) saa-
18747: ym. liike- ja vastaavien sosiaalisten daan toisissa laitoksissa, suunniteltu yhtei-
18748: laitosten johto) nen opetus- ja tutkimuslaitos vaatisi 20 000
18749: 10. Kotitalouspedagogiikka (opetus ja neu- m3 :n suuruisen rakennuksen, joka nykyi-
18750: vonta kaikissa muodoissaan) sin hinnoin tulisi ilman sisusteita maksa-
18751: maan 130 milj. markkaa. Jos opetuslaitos ja
18752: Näistä aineista ainoastaan ravitsemus (ra- tutkimuslaitos rakennettaisiin erillisinä, vaa-
18753: vintokemia), joilla on oppituolinsa yliopis- tisivat ne kumpikin vähintään 12 000 m3.
18754: tossa, on tähän mennessä saanut oman lai- Vertailun vuoksi mainittakoon, että Tanskan
18755: toksen. Siihen läheisesti liittyvällä ruoan- uusi tutkimuslaitos käsittää 10 000 m3, Länsi-
18756: valmistuksella on eri maiden tutkimuslaitok- Saksan 12 000 m3, vaikka kaikki tässä huo-
18757: sissa toiseksi suurin tutkimustila. Pesu ja mioon otetut tutkimusalat eivät kuulu nii-
18758: puhdistus sekä tekstiilit, joita koskeva opetus den ohjelmaan. - Ylläselostetun kodin tut-
18759: nyt tapahtuu ravintokemian laitoksessa, kai- kimuslaitoksen suunnittelutyöhön ja raken-
18760: paisivat omat laitostilansa samaten kuin vaa- nuspiirustuksiin tarvitaan 3 milj. markkaa.
18761: tetusta koskeva muu opetus ja tutkimus. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18762: Suurin tila kodin tutkimuslaitoksissa on koti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18763: talousvälineistöllä. Alan opetusta annetaan muksen,
18764: nykyään yliopistoSISa, mutta laitostilaa sillä
18765: ei tällä hetkellä ole lainkaan. Asunto-opin että hallitus ottaisi vuoden 1957
18766: kohdalla tilanne on sama. Kodin taloustie- tulo- ja menoarvioesitykseen 130 mil-
18767: teen opetus tapahtuu kahdessa eri laitok- joonan markan suuruisen määrära.han
18768: sessa ja laitostilana on vastaanottohuoneen kodin tutkimus-, opetus- ja tiedoitus-
18769: lisäksi ainoastaan pieni työsali, jota useat laitoksen rakentamista varten sekä 3
18770: opettajat käyttävät myös luentosalina. Ko- miljoonan markan suurui~en määrä-
18771: din taloustiede kaipaisikin välttämättä lai- rahan tämän rakennuksen suunnit-
18772: tostilaa esim. tilastotöitä sekä koekotia (in- telu- ja piirustustyöhön.
18773: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
18774:
18775: Elli Nurminen. Irma Hamara.
18776: 411
18777:
18778: VIII,40. - Toiv.al. N:o 145.
18779:
18780:
18781: V. Virtanen ym.: Kaikkien nuorisojärjestöjen saattamisesta
18782: kuntien toimesta jaettavien avustuksien suhteen saman·
18783: arvoiseen asemaan.
18784:
18785: E d u s k u n n a 11 e.
18786:
18787: Nuorisokysymys on muodostunut maas- laiseen epäpoliittiseen toimintaan kuten as-
18788: samme viime vuosina entistä suuremmaksi karteluun, urheiluun, retkeilyyn, ohjelman-
18789: probleemaksi. Suuret ikäluokat ovat saavut- ohjaukseen yms., on sitä annettava kaikille,
18790: tamassa nuoruusikänsä, joten nuorisokysy- olkoon kysymyksessä poliittinen tai ns. epä-
18791: mys tulee lähivuosina vaatimaan yhteiskun- poliittinen nuorisojärjestö. Mm. eduskunnan
18792: nankin taholta entistä enemmän huomiota sivistysvaliokunta on mietinnössään (N: o 18,
18793: puoleensa. 1955 vp.) tätä asiaa käsitellessään lausunut:
18794: Nuorison hyväksi tehdyssä työssä ovat ,,Valiokunnan mielestä on välttämätöntä, että
18795: nuorisojärjestöt sangen suureksi hyödyksi kaikkien maamme nuorisojärjestöjen tär-
18796: nuorison mukaan saamiseksi yhteiskuntaa ra- keätä työtä tuetaan taloudellisesti tasapuoli-
18797: kentavaan työhön. Samalla nuorisojärjestöt suusperiaatetta noudattaen." Näin ollen tun-
18798: tekevät suuriarvoista työtä nuorten itsensä tuukin mitä luonnollisimmalta, että sikäli
18799: kehittämiseksi ja jalostamiseksi. Siksi onkin h.t1in kunnallislaki tai sen tulkinta asettaa es-
18800: paikallaan, että mm. valtiovalta on huomioi- teen mainitun tasapuolisuusperiaatteen nou-
18801: nut nuorisojärjestöjen työn tukemalla nii- dattamiselle, olisi este poistettava.
18802: den toimintaa taloudellisesti. Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
18803: Kunnallisissa elimissä on tunnettu tarvetta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18804: samanlaiseen avustamiseen. Se on kuitenkin muksen,
18805: eräissä kunnissa kohdannut vastatuulta siksi,
18806: että kunnallislain 4 § on tulkittu niin, että että hallitus suorituttaisi kiireelli-
18807: se kieltäisi avustamaata ns. poliittisia nuo- sesti tutkimuksen, mitä mahdollisuuk-
18808: risojärjestöjä. sia olisi olemassa kaikkien nuorisojär-
18809: Kun on syntynyt sekavuutta siitä, onko jestöjen saattamiseksi tasapuolisuuspe-
18810: lain tämäntapainen tulkinta oikea, olisi käsi- riaatetta noudattaen samanarvoiseen
18811: tyksemme mukaan asia viipymättä tutkit- asemaan myös silloin, kun nuorisojär-
18812: tava hallituksen toimesta ja tehtävä ehdotus jestöille jaetaan avustuksia kuntien
18813: lain selventämiseksi. toimesta, ja ryhtyisi viipymättä tutki-
18814: Yleinen oikeustajunta sanoo, että jos joil- muksen osoittamiin toimenpiteisiin.
18815: lekin nuorisojärjestöille annetaan tukea sel-
18816: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
18817:
18818: Viljo Virtanen. Juho Karvonen. Heikki Hykkäälä.
18819: Meeri Kalavainen. Kalle Jokinen. G. Henriksson.
18820: Veikko Helle. Elli Nurminen. V. Liljeström.
18821: Eino Raunio. Aino Malkamäki. E. Pusa.
18822: Onni Hiltunen. Rafael Paasio. Olavi Kajala.
18823: Arvo Ahonen. Lempi Lehto. Vappu Heinonen.
18824: Erkki W. Mohell. Veikko Kokkola. Viljo Rantala.
18825: Tyyne Paasivuori. K. F. Haapasalo. Väinö Leskinen.
18826: Anni Flinck. Kalle Kauhanen. Matti Lepistö.
18827: Bruno J. Sundman. Väinö Tikkaoja. Kaisa Hiilelä.
18828: Mikko Hult. 0. Muikku. Edvard Pesonen.
18829: Impi Lukkarinen. Vilho Väyrynen. Unto Suominen.
18830: Artturi Koskinen. Varma K. Turunen. Arvo Sävelä.
18831: Laura Brander-Wallin.
18832: 412
18833:
18834: VII1,41. - Toiv.al. N:o 146.
18835:
18836:
18837:
18838:
18839: Järvi: Määrärahasta nuorisotyön tukemiseksi.
18840:
18841:
18842: E d u s k u n n a 11 e.
18843:
18844: Nuorisotyön saama osuus veikkausvoitto- 1957 tulo- ja menoarvioon otetaan nuoriso-
18845: varoista on jäänyt kohtuuttoman alhaiseksi työtä varten määräraha, joka vastaa nuoriso-
18846: toisiin avustuksensaajiin verrattuna. Kulu- työn merkitystä ja kipeää tarvetta. Lisäystä
18847: van vuoden tulo- ja menoarviossa on nuoriso- kuluvan vuoden määrärahaan tarvitaan 30
18848: työlle varattu yhteensä 32 milj. markkaa, milj. markkaa, joka olisi jaettava siten, että
18849: josta nuorisojärjestöjen toiminnan tukemi- järjestöjen osuutta lisättäisiin 20 milj. mar-
18850: seen 21 milj. markkaa. Se on vain noin puo- kalla, opetusministeriön käyttöön lisää 6 milj.
18851: let raittiusjärjestöille myönnetystä määrästä markkaa ja erikseen merkittävälle momen-
18852: ja 1/10 urheilujärjestöjen osuudesta. Jokai- tille kansakoulun piirissä tehtävän nuoriso-
18853: nen asioista perillä oleva kuitenkin tietää, työn ohjausta varten 4 milj. markkaa.
18854: että ajanmukainen nuorisotyö on tehokkainta Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
18855: raittiuskasvatusta. Kun kuluvan vuoden taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18856: budjettia valtiovarainvaliokunnassa käsitel- sen,
18857: tiin, oli esillä raha-asia-aloitteen johdosta että hallitus ottaisi vuoden 1957
18858: nuorisojärjestöjen osuuden lisääminen. Sii- tulo- ja menoarvioesitykseen 10 Pl.
18859: hen valiokunta olikin jo valmis, mutta edus- XV luvun 4 momentin B kohtaan
18860: kunnassa se ei mennyt läpi, koska mainittuja 62 000 000 markan suuruisen määrä-
18861: varoja oli kertamenona esitetty Säveltaiteen rahan ja että se 30 000 000 markan
18862: tukisäätiölle peräti 50 milj. markkaa, eikä suuruinen lisäys, joka näin momentille
18863: erinäisistä syistä ehdotettua määrää tahdottu tulisi, käytettäisiin nuorisotyön tuke-
18864: vähentää. Kun tällaista suurta kertamenoa miseen edeUä olevissa perusteluissa
18865: e! enää esiinny, on kohtuullista, että vuoden esitetyllä tavalla.
18866: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
18867:
18868: Lauri Järvi.
18869: 413
18870:
18871: vm,42. - Hem.st.mot. N:o 147.
18872:
18873: Wickman m. fl.: Angående anslag till byggnadsbidrag och
18874: -Uin åt Evangeliska Folkhögskolan i Södra Finland.
18875:
18876: Till Riksdagen.
18877:
18878: Evangeliska Folkhögskolan i Södra Fin- Skolans ledning har från början varii
18879: land inledde sin verksamhet i Hangö hösten medveten om behovet av en ny internats-
18880: 1947 efter det statsrådet medelst resolution byggnad och har också godkänt uppgjorda
18881: av den 25/5 1947 givit skolans garantiför- skisser till ett sådant hus. Det skisserade nya
18882: ening vederbörligt tillstånd. Som skolhus har huset är avsett att inrymma internat för
18883: hittills tjänat ett bönehus, som garantiför- både gossar och flickor, skolkök och under-
18884: eningen inköpte av Svenska Lutherska Evan- visningskök, matsal samt bostäder för rek-
18885: geliföreningen i Finland. Köpeskillingen för tor, en lärare, husmor, köksbiträde och vakt-
18886: byggnaden jämte tomt och uthusbyggnad mästare. Huset, som omfattar fyra vanm-
18887: utgjorde mk 4 100 000: -, vilket pris erlades gar, skulle få en byggnadskub på inemot
18888: genom intecknad skuldsedel. 5 000 ms.
18889: Skolan har nu arbetat åtta år utan att Uppförandet av det nya internatshuset
18890: ännu ha kunnat förvärva några nya fastig- kommer att draga en kostnad på ca 40 mil-
18891: heter. Skolbyggnaden - det forna bönehu- joner mark, vartill kommer kostnaderna för
18892: set - har under de gångna åren på olika planeringen av området samt förnyandet av
18893: sätt ombyggts och förbättrats. Den inrymmer de lösa inventarierna. Till allt detta kommer
18894: nu festsal och klassrum, handarbets- och ca 3 miljoner, som erfordras för att moder-
18895: slöjdsalar, en lärarbostad på 2 rum och kök nisera det nuvarande skolhuset med central-
18896: och ett rum för handarbetslärarinnan. För uppvärmning, bekvämligheter och nödiga om-
18897: elevernas inkvartering finns endast två rum byggnader i samband därmed.
18898: med alkov, i vilka sammanlagt 8 gossar kan Då det nuvarande skolhuset redan är in-
18899: få plats. Byggnaden saknar ännu värmeled- tecknat för 4 100 000 mk, kan ingen penning-
18900: ning. Till lärarbostaden har under somma- inrättning förmås att bevilja ytterligare lån
18901: ren 1955 dragits vatten- och avloppsledning, mot en andra inteckning. Då skolans direk-
18902: men för övrigt saknar huset alla bekvämlig- tion icke har kännedom om andra kredit-
18903: heter. möjligheter, har den i slutet av februari
18904: Den nuvarande skolbyggnaden saknar ut- månad senaste år ingått till skolstyrelsen
18905: rymme för inkvartering av de kvinnliga ele- med anhållan om byggnadsbidrag och bygg-
18906: verna. Flickinternatet jämte skolkök, matsal nadslån av statsmedel för byggnadsplanens
18907: och rum för husmor och köksbiträde befin- förverkligande. Ärendet har på övligt sätt
18908: ner sig i en hyrd lokal på 9 rum en halv gått vidare till statsrådet. I statsförslaget
18909: kilometer från skolan. I flickinternatet ryms för år 1956 har dock icke anvisats medel för
18910: 15 elever. De övriga kvinnliga eleverna måste ifrågavarande ändamål.
18911: inkvarteras i särskilda hyrda rum i staden. Hänvisande till ovanstående föreslår vi
18912: Att elevskaran på detta sätt måste inkvarte- vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
18913: ras på olika håll verkar menligt på samman- ställa,
18914: hållningen i folkhögskolan. Även rektorn bor att regeringen måtte i 1957 års
18915: i hyrd lokal ute i staden. Ingen annan sta- statsförslag upptaga ett belopp av 40
18916: tionär folkhögskola i hela Finland torde vara milj. mark, varav 30 milj. mark som
18917: så illa rustad med egna fastigheter och inter- byggnadsbidrag och 10 milj. mark som
18918: nat som Evangeliska Folkhögskolan i Södra byggnadslån, åt Evangeliska Folkhög-
18919: Finland. skolan i Södra Finland.
18920: Helsingfors den 14 februari 1956.
18921:
18922: Albin Wickman. John Forsberg. Verner Korsbäck.
18923: Bertel Lindh. Sven Högström. Grels Teir.
18924: Kurt Nordfors.
18925: 414
18926:
18927: VIII,42. - Toiv.al. N:o 147. Suomennos.
18928:
18929: Wickman ym.: Määrärahasta rakennusavustukseksi ja -lai-
18930: naksi Etelä-Suomen evankeliselle kansanopistolle.
18931:
18932: E d u s k u n n a 11 e.
18933:
18934: Etelä-Suomen evankelinen kansanopisto Koulun johto on alusta alkaen ollut tietoi-
18935: (Evangeliska Folkhögskolan i Södra Fin- nen uuden asuntolarakennuksen tarpeesta ja
18936: land) aloitti toimintansa Hangossa 1947 val- myös hyväksynyt sellaista taloa varten laa-
18937: tioneuvoston annettua päätöksellään 25/5 ditut luonnokset. Suunniteltu uusi talo on
18938: 1947 koulun kannatusyhdistykselle asian- tarkoitettu käsittämään sekä poikien että
18939: omaisen luvan. Koulutalona on tähän saakka tyttöjen asuntolan, koulukeittiön ja opetus-
18940: ollut rukoushuone, jonka kannatusyhdistys keittiön, ruokasalin sekä rehtorin, yhden
18941: osti Suomen ruotsalaiselta evankeliumiyhdis- opettajan, emännän, keittiöapulaisen ja vah-
18942: tykseltä. Kauppahinta rakennuksesta tonttei- timestarin asunnot. Neljä kerrosta käsittävän
18943: neen sekä ulkorakennuksista oli 4 100 000 talon kuutiotilavuudeksi tulisi noin 5 000 ms.
18944: mk, mikä hinta suoritettiin kiinnitysvelka- Uuden asuntolatalon rakentaminen tulee
18945: kirjana. maksamaan noin 40 miljoonaa markkaa, mi-
18946: Koulu on nyt toiminut kahdeksan vuotta hin tulevat lisäksi kustannukset alueen suun-
18947: voimatta vielä hankkia mitään uusia kiin- nittelusta sekä irtaimiston uusimisesta. Tähän
18948: teistöjä. Koulutaloa - entistä rukoushuo- kaikkeen tulee lisäksi noin 3 miljoonaa, mikä
18949: netta - on kuluneiden vuosien aikana eri on tarpeen nykyisen koulutalon uudistami-
18950: tavoin uudistettu ja parannettu. Se käsittää seen keskuslämmityksellä, mukavuuksilla ja
18951: nyt juhlasalin ja luokkahuoneen, käsityö- ja sen yhteydessä tehtävillä tarpeellisilla muu-
18952: kutomosalit, kahden huoneen ja keittiön opet- tostöillä.
18953: tajanasunnon sekä yhden huoneen käsityön Kun nykyinen koulutalo on jo kiinnitetty
18954: opettajatarta varten. Oppilaiden majoituk- 4 100 000 markasta, ei mitään rahalaitosta
18955: seen on vain kaksi huonetta alkooveineen, voi saada myöntämään lisää lainaa toista
18956: joissa on tilaa yhteensä 8 poikaa varten. Ra- kiinnitystä vastaan. Kun koulun johdon tie-
18957: kennuksesta puuttuu vielä lämpöjohto. Opet- dossa ei ole muita . luotonsaantimahdolli-
18958: tajan asuntoon on kesällä 1955 rakennettu suuksia, on se viime vuoden helmikuussa
18959: vesi- ja viemärijohdot, mutta muuten puut- jättänyt kouluhallitukselle anomuksen val-
18960: tuvat talosta kaikki mukavuudet. tion varoista myönnettävästä rakennusavus-
18961: Nykyisessä koulurakennuksessa ei ole tilaa tuksesta ja rakennuslainasta rakennussuun-
18962: naisoppilaiden majoittamiseksi. Tyttöjen nitelman toteuttamiseksi. Asia on tavanmu-
18963: asuntola sekä koulukeittiö, ruokasali ja emän- kaista tietä mennyt edelleen valtioneuvos-
18964: nän ja keittiöapulaisen huone sijaitsevat 9 tolle. Vuoden 1956 tulo- ja menoarviossa ei
18965: huoneen vuokrahuoneistossa puolen kilomet- kuitenkaan ole osoitettu varoja kysymyksessä
18966: rin päässä koulusta. Muut naisoppilaat on olevaan tarkoitukseen.
18967: majoitettava erityisiin vuokrattuihin huonei- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18968: siin kaupungissa. Sillä seikalla, että oppilas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18969: joukko on tällä tavoin majoitettava eri ta- muksen,
18970: hoille, on haitallinen vaikutus kansanopiston että hallitus ottaisi vuoden 1957
18971: työskentelyn yhtenäisyyteen. Myös rehtori tulo- ja menoarvioesitykseen Etelä-
18972: asuu vuokrahuoneistossa kaupungilla. Ei Suomen evankelista kansanopistoa var-
18973: minkään muun vakinaisen kansanopiston ten 40 miljoonan markan määrärahan,
18974: laita koko Suomessa liene omien kiinteistöjen josta 30 miljoonaa markkaa rakennus-
18975: ja asuntolan suhteen niin huonosti kuin avustukseksi ja 10 miljoonaa markkaa
18976: Etelä-Suomen evankelisen kansanopiston. rakennuslainaksi.
18977: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
18978: Albin Wickman. John Forsberg. Verner Korsbäck.
18979: Bertel Lindh. Sven Högström. Grels Teir.
18980: Kurt Nordfors.
18981: 415
18982:
18983: VIII,43. - Hemst.mot. N:o 148.
18984:
18985:
18986:
18987:
18988: Wickman m. fl.: Angående anslag till byggnadsbidrag för
18989: Vörå folkhögskola.
18990:
18991:
18992: T i ll R i k s d a g e n.
18993:
18994: Vörå folkhögskolas lokaliteter har länge skottet. Därmed var frågans öde avgjort för
18995: befunnits vara av sådan bcskaffenhet, att den gången. Men därmed är icke saken posi-
18996: vederbörande vid inspektioner förklarat dem tivt eller som vi tror, definitivt avgjord, ty
18997: i behov av grundliga förbättringar. År 1955 kvar står det faktum, att den 60-åriga sko-
18998: hade riksdagens kulturutskott konstaterat, lan måste få sina byggnader förbättrade.
18999: att Vörå folkhögskola står på första förslags- Ingen ungdomsskola kan i längden betjäna
19000: rummet å skolstyrelsens förslag till viktig- en hel bygds ungdomar i förfallna och
19001: hetsordning för folkhögskolbyggen. Denna oändamålsenliga lokaliteter. Vörå folkhög-
19002: plats innehar skolan fortfarande. Riksdagens skola måste med det första få sin byggnads-
19003: kulturutskott godkände i princip ovan- fråga löst. Redan det, att en massa bygg-
19004: nämnda år en hemställan om intagande av nadsmaterial, som samlats genom frivilliga
19005: ett nödigt belopp för nämnda skolbygge, insamlingar, håller på att förfaras på grund
19006: ehuru förslaget icke blev godkänt, emedan av att skolans fråga om statsbidrag fram-
19007: utskottet konstaterade, att skolstyrelsen re- skjutits år för år, gränsar till slöseri och
19008: dan då i sitt budgetförslag upptagit en oklok ekonomisk hushållning.
19009: summa om 15 miljoner mark till byggnads- Då vi anser, att Vörå folkhögskola är i
19010: bidrag för Vörå folkhögskola. Tyvärr in- absolut trängande behov av statsbidrag för
19011: tog regeringen icke beloppet i senaste års sitt byggnadsbehov, får vi, på ovanstående
19012: budgetförslag, trots vederbörande instansers gTunder och med hänvisning till hemställ-
19013: förord för ett sådant anslag. ningsmotionen n: o 172 och till finans-
19014: Hösten 1955 behandlades i riksdagen en motionen n: o 156, vardera från år 1955,
19015: finansmotion, i vilken äskades ett awslag om vördsamt föreslå, att riksdagen ville besluta
19016: 15 000 000 mark för här ofta nämnda folk- hemställa,
19017: högskolas byggnadsverksamhet. 1 statsutskot-
19018: tets kulturdelegation godkändes förslaget att regeringen i statsförslaget för
19019: tvenne gånger och i själva utskottet under år 1957 måtte upptaga ett belopp om
19020: första behandlingen av ärendet. Genom ett 15 000 000 mk som byggnadsbidrag för
19021: olyckligt ingripande från vi..<~St håll ströks Vörå folkhögskola.
19022: anslaget vid andra behandlingen i statsut-
19023: Helsingfors den 14 februari 1956.
19024:
19025: Albin Wickm.an. T. E. Nordström. Nils Meinander.
19026: Bertel Lindh. C. A. Öhman. Verner Korsbäck.
19027: John Forsberg. Arthur Larson. Kurt Nordfors.
19028: Sven Högström. Grels Teir. Ralf Törngren.
19029: 416
19030:
19031: Vlll,43. - Toiv.al. N: o 148.
19032: Suomennos.
19033:
19034:
19035:
19036: Wickm.an ym.: Määrärahasta t·akennusavustukseksi Vöyrin
19037: kansanopistolle.
19038:
19039:
19040: E d u s k u n n a 11 e.
19041:
19042: Vöyrin kansanopiston huoneistojen kunto kunnassa. Siten oli kysymyksen kohtalo rat-
19043: on jo kauan todettu sellaiseksi, että kaistu sillä kertaa. Mutta sillä ei ole asiaa
19044: viranomaiset ovat pitämissään tarkastuk- ratkaistu myönteisellä tavalla, eikä, kuten
19045: sissa selittäneet niiden olevan perusteellisten uskomme, lopullisesti, sillä tosiasia on, että
19046: parannusten tarpeessa. Vuonna 1955 oli 60-vuotiaan koulun täytyy saada paremmat
19047: eduskunnan sivistysvaliokunta todennut Vöy- rakennukset. Mikään nuorisokoulu ei ajan
19048: rin kansanopiston olevan ensimmäisellä si- mittaan voi palvella koko seudun nuorison
19049: jalla ehdotuksessa kansanopistorakennusten tarvetta rappeutuneissa ja epäajanmukai-
19050: tärkeysjärjestykseksi. Eduskunnan sivistys- sissa huoneistoissa. Vöyrin kansanopiston on
19051: valiokunta hyväksyi periaatteessa edellä mai- ensi tilassa saatava rakennuskysymyksensä
19052: nittuna vuonna toivomuksen tarvittavan ratkaistuksi. Jo se, että koko joukko raken-
19053: määrärahan ottamisesta mainittua koulu- nusmateriaalia, joka on koottu vapaaehtoi-
19054: rakennusta varten, vaikka ehdotus ei tullut- silla keräyksillä, on turmeltumassa koulun
19055: kaan hyväksytyksi, koska valiokunta totesi valtionapukysymyksen lykkääntyessä vuo-
19056: kouluhallituksen jo silloin ottaneen budjetti- desta vuoteen, lähentelee tuhlausta ja epä-
19057: ehdotukseensa 15 miljoonan markan summan viisasta taloudenpitoa.
19058: rakennusavustukseksi Vöyrin kansanopis- Kun käsityksemme mukaan Vöyrin kansan-
19059: tolle. Valitettavasti hallitus ei ottanut sum- opistolla on ehdottoman pakottava tarve
19060: maa viime vuoden budjettiesitykseen, vaikka saada valtionavustusta rakennustaan varten,
19061: asianomaiset instanssit olivat sellaista määrä- ehdotamme kunnioittaen edellä esitetyin pe-
19062: rahaa puoltaneet. rustein ja viitaten toivomusaloitteeseen n: o
19063: Syksyllä 1955 käsitteli eduskunta raha- 172 ja raha-asia-aloitteeseen n: o 156, mo-
19064: asia-aloitetta, jossa pyydettiin 15 000 000 lemmat vuodelta 1955, eduskunnan päätettä-
19065: markan määrärahaa tässä usein mainitun väksi toivomuksen,
19066: kansanopiston rakennustoimintaa varten. Val-
19067: tiovarainvaliokunnan sivistysjaostossa ehdo- että hallitus ottaisi vuoden 1957
19068: tus hyväksyttiin kahteen kertaan ja itse va- tulo- ja menoarvioesitykseen 15 000 000
19069: liokunnassa asian ensimmäisessä lukemisessa. uwrkan suuruisen määrärahan raken-
19070: Määrätyltä taholta tapahtuneen onnettoman nusavustukseksi Vöyrin kansanopis-
19071: asiaanpuuttumisen takia määräraha pyyhit- tolle.
19072: tiin toisessa lukemisessa valtiovarainvalio-
19073: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956
19074:
19075: Albin Wickm.an. T. E. Nordström. Nils Meinander.
19076: Bertel Lindh. C. A. Öhman. Verner Korsbäck.
19077: John Forsberg. Arthur Larson. Kurt Nordfors.
19078: Sven Högström. Grels Teir. Ralf Törngren.
19079: 417
19080:
19081: VUI,44.- Hemst.mot. N:o 149.
19082:
19083:
19084:
19085:
19086: Forsberg m. fl.: Angående anslag Ull byggnadsunderstödslån
19087: för F'ria kristliga folkhögskolan.
19088:
19089:
19090: Till Riksdagen.
19091:
19092: Fria kristliga :folkhögskolan grundades lagen om statsunderstöd åt folkhögskolor.
19093: 1945. Arbetet :försiggick de första . åren i Samtidigt som detta är ett hedersamt erkän-
19094: hyrda lokaliteter. Då skolan påtagligt visade nande åt skolans arbete, förpliktar det sko-
19095: sig :fylla ett speciallt bildningsbehov, vid- lan att se till att dess yttre arbetsmöjlig-
19096: togs åtgärder för anskaf:fande av egna loka- heter är till:fredsställande och att skolan har
19097: liteter, varvid skolan förlades tili Korsholm, rum, där sådana auskultanter kan placeras.
19098: Veikars. Fria kristliga :folkhögskolan har hittills
19099: Skolan har under de senaste åren utbyggts uppbyggts utan särskilt statsunderstöd. Det
19100: steg för steg. Ytterligare nybyggnader är sista byggnadsskedet, in:för vilket skolan nu
19101: dock o:frånkomliga. Bl. a. saknas internat står, ser emellertid ut att bli skolan ekono-
19102: för de manliga eleverna. Två av skolans miskt övermäktigt. Under sådana :förhållan-
19103: lärarinnor och en av de gi:fta lärarna i teo- den och då 7 § i lagen om statsunderstöd
19104: retiska ämnen saknar reglementsenliga bo- åt :folkhögskolor samt 24 § i :förordningen
19105: städer. Därtill kommer att skolan :för:fogar angående tillämpningen av sagda lag förut-
19106: över endast ett klassrum, som tillika är fest- . sätter statsunderstöd även :för byggnadskost-
19107: sal, samt att skolan saknar sällskapsrum och nader, föreslår vi under hänvisning till an-
19108: en del andra i en skola nödvändiga utrym- :förda skäl, att riksdagen ville besluta hem-
19109: men. ställa,
19110: Skolstyrelsen har medelst resolution av dei1
19111: 1 december 1954 godkänt Fria kristliga folk- att regeringen i propositWnen an-
19112: högskolan som en av de två svenskspråkiga gående statsförslaget för år 1957
19113: folkhögskolor, vid vilka blivande :folkhög- måtte upptaga ett belopp om 10 mil-
19114: skol:föreståndare och -lärare bör auskultera joner mark att som byggnadsunder-
19115: i enlighet med vad som förutsättes i 12 stödslån tilldelas F'ria kristliga folk-
19116: och 13 §§ :förordningen om tillämpning av högskolan.
19117: Helsingfors den 11 :februari 1956.
19118:
19119: John Forsberg. Kurt Nordfors.
19120: Albin Wickman. Verner Korsbäck.
19121:
19122:
19123:
19124:
19125: 53 E 75/56
19126: 418
19127:
19128: Vm,44. - Toiv.al. N:o 149.
19129: Suomennos.
19130:
19131:
19132:
19133: Forsberg ym.: Määrärahasta rakennusavustuslainaksi Fria
19134: kristliga folkhögskolan nimiselle kansanopistolle.
19135:
19136:
19137: Eduskunnalle.
19138:
19139: Fria kristliga folkhögskolan niminen kan- soveltamista koskevan asetuksen 12 ja 13 §:n
19140: sanopisto perustettiin 1945. Ensi vuosina mukaan. Samalla kun tämä on kunniakas
19141: työskenneltiin vuokrahuoneistoissa. Kun tunnustus koulun työlle, velvoittaa se kou-
19142: koulu osoittautui nimenomaan vastaavan eri- lua valvomaan, että sen ulkonaiset työmah-
19143: tyistä sivistystarvetta, ryhdyttiin toimen- dollisuudet ovat tyydyttävät ja että koululla
19144: piteisiin omien huoneistojen hankkimiseksi, on huoneita, joihin sellaiset auskultantit voi-
19145: jolloin koulu sijoitettiin Korsholmaan Vei- daan sijoittaa.
19146: karsiin. Fria kristliga folkhögskolan nimistä kan-
19147: Koulua on viime vuosina aste asteelta laa- sanopistoa on tähän mennessä rakennettu
19148: jennettu. Uusia rakennuksia on kuitenkin ilman erityistä valtionavustusta. Viimeisin
19149: välttämättä saatava lisää. Niinpä puuttuu rakennusvaihe, jonka edessä koulu nyt on,
19150: asuntola miesoppilaita varten. Kaksi kou- näyttää kuitenkin käyvän koululle taloudelli-
19151: lun opettajattarista ja yksi perheellinen sesti ylivoimaiseksi. Näissä oloissa ja kun
19152: opettaja tietopuolisissa aineissa on , vailla kansanopistojen valtionapua koskevan lain
19153: määräysten mukaisia asuntoja. Lisäksi kou- 7 § sekä sanotun lain soveltamisasetuksen
19154: lun käytössä on vain yksi luokkahuone, joka 24 § edellyttävät valtionapua myös raken-
19155: samalla on juhlasalina. Koulussa ei ole seu- nuskustannuksiin, ehdotamme esitettyihin syi-
19156: rusteluhuonetta eikä eräitä muita koulussa hin viitaten eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
19157: välttämättömiä huonetiloja. , vomuksen,
19158: Kouluhallitus on päätöksessään 1 päivältä
19159: joulukuuta 1954 hyväksynyt kansanopiston että hallitus ottaisi vuoden 1957
19160: toiseksi niistä kahdesta ruotsinkielisestä kan- tulo- ja menoarvioesitykseen 10 mil-
19161: sanopistosta, joissa tulevien kansanopiston- joonan markan määrärahan rakennus-
19162: johtajien ja -opettajien on auskultoitava avustuslainaksi Fria kristliga folkhög-
19163: kansanopistojen valtionavusta annetun lain skolan nimiselle kansanopistolle.
19164: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1956.
19165:
19166: John Forsberg. Kurt Nordfors.
19167: Albin Wickman. Verner Korsbäck.
19168: 419
19169:
19170: VTII,45. - Toiv.a.l. N: o 150.
19171:
19172:
19173:
19174: Lahtela ym. : Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
19175: Lapin kansanopiston opistorakennuksen rakennustöiden
19176: saattamiseksi loppuun.
19177:
19178:
19179: E d u s k u n n a I l e.
19180:
19181: Lapin kansanopisto, jonka kotipaikka on tarpeellinen, että opisto pääsee toimimaan
19182: Sodankylän kirkonkylä, alkoi opetustyönsä täydellä teholla.
19183: vuonna 1923 sitä varten perustetun kanna- V aitio on tosin antanut kannatusyhdistyk-
19184: tusyhdistyksen toimesta ja sisällytettiin opis- selle luokkahuoneet ja opettajanasunnot
19185: ton opetusohjelmaan muun opetuksen ohella käsittävän rakennuksen rakentamista var-
19186: myöskin sikäläisiin oloihin soveltuva maata- ten vuonna 1946 tulo- ja menoarvioon
19187: lousopetus. Sanottua opistoa varten osti kan- varatuista varoista 6 milj. markkaa ja
19188: natusyhdistys heti alussa maatilan, jonka ko- vuonna 1952 varatuista varoista 5 miljoo-
19189: konaispinta-ala on 132 hehtaaria sekä raivasi naa markkaa, joilla on hankittu tarvitta-
19190: siihen peltoa noin 8 hehtaaria ja rakennutti vat rakennustarpeet, tiilet ja noin 70 stan-
19191: tarvittavat koulurakennukset jo 1926. darttia puutavaraa sekä tehty rakennuksen
19192: Mainitussa opistossa oli vuosittain, siitä kivijalkakerros valmiiksi jo kesällä 1953.
19193: alkaen kun sille rakennettiin tarvittavat ra- Kun valtio ei ole sen jälkeen itse huolehtinut
19194: kennukset, 50-60 oppilasta siihen asti, kun- rakennuksen jälleenrakentamisesta eikä anta-
19195: nes sota keskeytti sen toiminnan. nut kannatusyhdistykselle varoja, on puhee-
19196: Po. opiston rakennukset, joiden yhteinen naoleva rakennus, jonka rakennuskustannus-
19197: tilavuus oli 5 500 m3, poltettiin saksalaisten arvio on 48 milj. markkaa, jäänyt mainit-
19198: toimesta syksyllä 1944. Valtio ei ole korvan- tuun rakennusvaiheeseen ja pysyy siinä, ellei
19199: nut tuhottuja rakennuksia eikä niitä jälleen- valtio jatka rakennustyötä tai anna sen ra-
19200: rakentanut, vaikka eduskunta jo vuonna kentamiseksi kannatusyhdistykselle tarvitta-
19201: 1945 päätti, että jälleenrakentamisen suorit- via varoja. On itsestään selvää, että ellei
19202: taa valtio. Kun valtio ei ole maksanut kor- rakennustyötä heti jatketa, pilaantuvat pai-
19203: vauksia eikä rakentanut rakennuksia, on kan- kalle hankitut rakennustarpeet ja myöskin
19204: natusyhdistys vuonna 1949 valtiolta saamal- rakennettu kivijalkakerros, josta aiheutuu
19205: Iaan 8 miljoonan markan lainalla rakentanut suuri vahinko, koska niihin on käytetty tä-
19206: opistolle asuntolarakennuksen puusta sekä hän mennessä jo 11 milj. markkaa. Kun val-
19207: rahalaitoksilta hankkimillaan lainoilla ja tio ei ole kannatusyhdistykselle maksanut
19208: omilla varoillaan pienen asuinrakennuksen korvausta tuhoutuneista rakennuksista, vaan
19209: ja talousrakennuksen sekä saunan ja alkanut on itse päättänyt rakentaa niiden tilalle ra-
19210: opetustoimintansa uudelleen jo syksyllä 1949. kennukset ja myöntänyt po. rakennuksen
19211: Kun opistolle ei ole rakennettu opettajain rakentamiseksi varoja mainitun määrän, olisi
19212: asuin- ja luokkarakennusta, on opistoon, joka rakennustöitä heti jatkettava työttömyysva-
19213: vieläkin osaksi toimii parakkirakennuksessa, roilla tai muilla varoilla sekä otettava kulu-
19214: tilan puutteen vuoksi voitu ottaa ainoastaan van vuoden lisämenoarvioon ja vuoden 1957
19215: 25 oppilasta, vaikka hakijoita on jatkuvasti tulo- ja menoarvioon tarvittavat lisävarat
19216: ollut paljon. Kun opistoon ei voida ottaa aikaisemmin annettujen 11 000 000 markan
19217: edes puolta siitä oppilasmäärästä, jota siihen lisäksi, että puheena oleva kesken rakentami-
19218: palkatut pätevät opettajat voisivat opettaa, sen oleva rakennus voitaisiin rakentaa val-
19219: on opetustoimi epätaloudellista, ja kun siihen miiksi edes ensi vuoden aikana ja opisto
19220: rakennukseen, joka vielä pitäisi rakentaa, pääsisi suorittamaan työtään riittävällä te-
19221: tulee myöskin opettajain asuinhuoneita, on holla, jota odottaa koko se laaja väestörikas
19222: sen rakentaminen erikoisen kiireellinen ja alue, jonka ainoa opisto se on.
19223: 420 VIII,45. - Lapin kansanopisto.
19224:
19225:
19226: Siinä, ettei hallitus ole ottanut tarkoituk- seen on jo kahtena vuotena myönnetty yh-
19227: seen määrärahaa edes vuoden 1956 tulo- ja teensä 11 000 000 markkaa ja rakennustyöt
19228: menoarvioesitykseensä, on selitetty tapahtu- ovat kesken rakentamisen eikä opistoon voida
19229: neen opetusministeriölle valitettava unohta- ottaa puoltakaan siitä oppilasmäärästä, minkä
19230: minen syystä, ettei kouluhallitus ollut tehnyt siihen otetut opettajat voisivat opettaa.
19231: f!iitä ehdotusta, minkä on selitetty johtuneen Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
19232: siitä, että kouluhallituksen asianomainen vir- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
19233: kamies on ollut sairaana silloin, kun esitys vomuksen,
19234: olisi pitänyt ministeriölle tehdä.
19235: On valitettavaa, ettei vieläkään, vaikka että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
19236: eduskuntakin toistamiseen käsitellessään menpiteisiin sodassa tuhotun Lapin
19237: vuoden 1955 tulo- ja menoarviota, lausui hal- kansanopiston keskeneräisen opistora-
19238: litukselle toivomuksen opistorakennuksen ra- kennuksen rakentamiseksi ja antaisi
19239: kentamisesta ja vaikka 12:s vuosi on kulu- tätä varten Eduskunnalle esityksen
19240: massa siitä, kun opiston rakennukset sota- riittävän suuren määrärahan ottami-
19241: toimissa tuhottiin, ole rakennettu sen välttä- sesta lisäyksenä vuoden 1956 tulo- ja
19242: mättömästi tarvitsemia rakennuksia. Tämä menoarvioon.
19243: on sitäkin valitettavampaa, kun rakentami-
19244: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1956.
19245:
19246: M. 0. Lahtela. Niilo Ryhtä.
19247: Eino Rytinki. Erkki Koivisto.
19248: 421
19249:
19250: VIn,46. - Toiv.al. N: o 151.
19251:
19252:
19253:
19254:
19255: Heljas ym.: Määrärakasta Muinaistieteellisen toimikunnan
19256: käytettäväksi autiokirkkojen korjaamista varten.
19257:
19258:
19259: Ed usk un nalle.
19260:
19261: Suomessa on kolmattakymmentä autiokirk- toimikunnan pienet määrärahat taasen on
19262: koa, jotka ovat jääneet käyttämättä sen joh- käytettävä muitten rakennusmuistomerkkien
19263: dosta, että seurakuntiin on rakennettu uusia hoitoon. Muutamassa tapauksessa on toimi-
19264: ja tilavampia kirkkoja. Nämä autiokirkot kunta kuitenkin voinut avustaa seurakuntia,
19265: ovat kuitenkin edelleen seurakuntien omis- mutta tämä koskee yksinomaan raunioitu-
19266: tuksessa, mutta niiden hoito on jäänyt neita kirkkoja.
19267: vaillinaiseksi. Ainoastaan harvat seurakun- Useimmat autiokirkot ovat niin arvokkaita
19268: nat ovat ·pystyneet asianmukaisesti ylläpitä- kirkollisen rakennustaiteen edustajia, että
19269: mään niitä. Eräissä tapauksissa, autiokirk- niitä ei missään tapauksessa saisi jättää lo-
19270: kojen ollessa huomattava matkailukohde, on pullisesti rappeutumaan. Esimerkkeinä voi-
19271: niitä kuitenkin hyvin hoidettu; parhaimpina daan mainita Tyrvään; Karkun, Isonkyrön ja
19272: esimerkkeinä mainittakoon Keuruun, Sipoon Kemin maaseurakunnan keskiaikaiset kivi-
19273: ja Hattulan vanhat kirkot. Nimenomaan kirkot, Lopen luultavasti 1500-luvun, Sodan-
19274: on metsien pakkoluovutus haitallisesti vai- kylän, Pyhämaan ja Kristiinankaupungin
19275: kuttanut seurakuntien mahdollisuuksiin huo- 1600-luvun, Petäjäveden, Pihlajaveden ja
19276: lehtia tästä tehtävästään mm. sen takia, Vestanfjärdin 1700-luvun ja Pomarkun al-
19277: että ne eivät omistamistaan metsistä voi kavan 1800-luvuh puukirkot.
19278: saada kirkkojen paanukattojen uusimiseen Nämä autiokirkot ovat kansallisen kulttuu-
19279: tai korjaukseen tarvittavaa puuta. Kirkko- rimme aarteita, joitten pelastaminen on kan-
19280: hallitus on tosin viime vuosina varannut sallinen velvollisuus.
19281: 500 000 mk käytettäväksi avustuksina autio- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
19282: kirkkojen hoitoon, mutta tämä määräraha nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19283: on mitättömän pieni tarvittaviin määriin muksen,
19284: verrattuna. Toisaalta valtiontalouden tarkas- että hallitus ottaisi vuoden 1957
19285: tusvirasto on ollut sitä mieltä, että rakennus- tulo- ja menoarvioesitykseen 10 000 000
19286: hallitus ei saa käyttää valtion varoja autio- markan määrärahan Muinaistieteelli-
19287: kirkkojen korjaamiseen, koska kirkot eivät sen toimikunnan käytettäväksi autio-
19288: ole valtion omistamia. Muinaistieteellisen kirkkojen korjaamista varten.
19289: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
19290:
19291: Lennart Heljas. Helge Miettunen.
19292: Felix Seppälä. John Forsberg.
19293: Jaakko Hakala. Erkki Koivisto.
19294: 422
19295:
19296: VIII,47. - Toiv.al. N:o 152.
19297:
19298:
19299:
19300:
19301: Tiekso-Isaksson ym.: H alpavuokraisten asuntojen järjestämi·
19302: sestä vähävaraisille korkeakouluopiskelijoille.
19303:
19304:
19305: E d u s k 11 n n a 11 e.
19306:
19307: Korkeakoulukaupungeissamme, erikoisesti vaikeuksia. Niidenkin vuokrat ovat ylMnsä
19308: Helsingissä, opiskelevien ylioppilaiden asun- korkeat ja myös matkat tUlevat kalliiksi.
19309: nonsaanti on vuosi vuodelta tullut yhä vai- Viime helmikuussa järjestetyillä ylioppi~
19310: keammaksi. Ylioppilasjärjestöt ovat ansiok- laiden III valtakunnallisilla neuvottelupäi~
19311: kaasti pyrkineet auttamaan opiskelijoita villä kiinnitettiin vakavaa huomiota myös
19312: asunnon saamisessa. Helsingissä opiskelevista opiskelijoiden asuntokysymykseen ja tutkit-
19313: 12 000 ylioppilaasta joutuu kuitenkin n. tiin mahdollisuuksia sen ratkaisemiseksi.
19314: 6 000 hankkimaan asunnon omatoimisesti. Neuvottelupäivien tätä kysymystä koskevaSsa
19315: Sadat opintojaan harjoittamaan tulevat jou- suorituksessa todettiin mm., että koska yli-
19316: tuvat vuosittain palaamaan takaisin kotiseu- oppilaat tuovat vuosittain Helsinkiin n. 2.5
19317: dl.llleen asuntojen puutteen tai niiden kal- miljardin markan suuruisen rahasumman,
19318: leuden vuoksi. niin yhteiskunnan velvollisuutena on pyr-
19319: Asuntotilanne on jatkuvasti huononemassa. kiä eri tavoin helpottamaan opiskelijoiden
19320: Keskustassa olevia suurihuoneistoisia van- asunnonsaantia.
19321: hoja taloja, joissa asuminen on ollut edul- Käsityksemme mukaan myös valtion on
19322: lisinta opiskelijoille lyhyiden välimatkojen autettava ylioppilaita ja ylioppilasjärjestöjä
19323: ja verrattain kohtuullisten vuokrien an- kunnollisten ja halpavuokraisten opiskelija.
19324: siosta, puretaan. Ylioppilaille tarjotaankin asuntojen saamisessa.
19325: entistä enemmän asuntoja kaupungin laita- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
19326: osista ja sen ulkopuolelta. Kun nämä kau- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19327: kana olevat asunnot vielä muutama :vuosi
19328: sitten olivat :vain vajaat puolet kaikista tar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19329: jouksista, niin muodostavat ne nyt 70 % tar- halpavuokraisten asuntojen järjestä-
19330: jolla olevista asunnoista. Näissä etäällä ole- miseksi vähävaraisille korkeakoulu-
19331: vissa asunnoissa asuminen tuottaa varsinkin opiskelijoille.
19332: vähävaraisille opiskelijoille erittäin suuria
19333: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
19334:
19335: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio.
19336: Elli Stenberg. Irma Torvi.
19337: Irma Rosnell.
19338: 423
19339:
19340: VIII,48. - Toiv.al. N:o 153.
19341:
19342:
19343:
19344:
19345: Miettinen ym.: Esityksen antamisesta julkisten rakennusten
19346: uudisrakennusmäärärahojen käyttämisestä määräosalta ra-
19347: kennusten taiteelliseen kaunistamiseen.
19348:
19349:
19350: E d u s k u n n a ll e.
19351:
19352: Kun eduskunta hyväksyi vuoden 1939 sen koulukunta, jolla on tilillään useita huo-
19353: tulo- ja menoarvion yhteydessä toivomuksen mattavia taidesaavutuksia.
19354: määrätyn prosentin käyttämisestä julkisten Omaa kansaamme on mainittu lahjak-
19355: rakennusten kustannuksista niiden taiteelli- kaaksi, sen hengenelämää korkeatasoiseksi ja
19356: seen kaunistamiseen, uskottiin maassamme sen kauneudenkaipuuta sammumattomaksi,
19357: kuvaamataiteen saavuttaneen lopultakin ar- samalla kun sen taidekäsitystä ja hyvää ma-
19358: voisensa tunnustuksen ja mahdollisuudet tai- kua on ylistetty. Maamme taiteilijakunta
19359: teen saattamiseksi julkisia rakennuksia käyt- kaipaa kuitenkin jatkuvaa positiivista kan-
19360: tävän maaseudun ja kaupunkien asujaimis- natusta yltääkseen aina uusiin saavutuksiin.
19361: ton omaisuudeksi. Kuluneiden vuosien käy- Eräänä kannustimena voisi olla laki, jonka
19362: täntö on kuitenkin osoittanut, ettei eduskun- mukaan julkisluontoiset valtion rakennukset
19363: nan toivomuksella ole ollut arveltua vaiku- tulee kaunistaa taiteilijoille järjestetyissä
19364: tusta. Onkin vakiintunut sellainen käsitys, kilpailuissa ansioituneillå taideteoksilla. Näin
19365: että vain julkisten rakennusten taiteellisesta eduskunnan toivomus ja vuoden 1956 tulo-
19366: kauneudesta säädetty laki voisi käytännössä ja menoarvion yleisperusteluitten lausuma
19367: toteuttaa eduskunnan useampaan kertaan siitä, että: ,Hallitus pitää tarkoituksenmu-
19368: lausuman toivomuksen. kaisena, että valtion julkisia rakennuksia
19369: On tunnettua, että useissa muissa Euroo- vastaisuudessa kaU:nistettaisiin taideteoksilla",
19370: pan maissa on jo vuosia sitten ryhdytty toi- voitaisiin parhaiten toteuttaa. Mikäli rat-
19371: menpiteisiin julkisten rakennusten kaunista- kaisu jätetään yksin valtioneuvoston raha-
19372: miseksi maalauksilla, veistoksilla ja muilla asiainvaliokunnalle, tulee epätyydyttävä ti-
19373: taideteoksilla ja näin tehty suuri palvelus lanne asiassa edelleen jatkumaan.
19374: maitten taide-elämälle, kohotettu sen tasoa, Edellä sanotun nojalla ehdotamme ed\1$-
19375: levitetty taideharrastusta ja saatettu kansan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19376: henkiseksi omaisuudeksi muuten vain harvo-
19377: jen nautittavaksi jäävää parasta taidetta. että hallitus antaisi Eduskunnalle
19378: Erityisesti on havaittu, että tässä tarkoite- sellaisen esityksen laiksi, jonka mu-
19379: tut toimenpiteet ovat auttaneet taidesaavu- kaan valtion kustannuksella rakennet-
19380: tusten pääsyä myös muuten usein osatto- tavien julkisten ja yhteiskunnallisten
19381: maksi jäävän maaseutuväestön saataville. rakennusten uudisrakennusmäärära-
19382: Viittaamme tässä vain Norjaan, jossa mai- hoista käytettäisiin 2% niiden taiteel-
19383: nittujen toimenpiteitten tukemana on ke- liseen kaunistamiseen.
19384: hittynyt norjalainen monumenttaalimaalauk-
19385: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
19386:
19387: Unto Miettinen. Irma Rosnell.
19388: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Rainer Virtanen.
19389: Toivo Friman.
19390: 424
19391:
19392: VID,49.- Toiv.al. N:o 154.
19393:
19394:
19395:
19396:
19397: Turunen ym..: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
19398: Helsingissä järjestettävien Pohjoismaisten Musiikkipäivien
19399: avustamiseen.
19400:
19401:
19402: E d u s kun n a 11 e.
19403:
19404: Vuonna 1946 Pohjoismaiden säveltäjäjär- mat ylimääräiset menot sekä kamarimusiikki-
19405: jestöt muodostivat yhteisen elimen, Pohjois- konserttien kaikki kustannukset. Kun tähän
19406: maisen säveltäjäneuvoston (Nordiska kom- vielä lisätään isäntämaan velvollisuuksiin
19407: ponisträdet), jossa kullakin jäsenjärjestöllä kuuluvat juhlallisuudet, jotka tällä kertaa
19408: on kaksi edustajaa. Säveltäjäneuvoston tar- tulevat saamaan tavallista laajemmat puit-
19409: koituksena on pohjoismaisen yhteistyön ke- teet, sekä ulkomaisten vieraiden, mm. sano-
19410: hittäminen säveltaiteen alalla. mospäin nä- malehtien edustajien huoltaminen, on ym-
19411: kyvimpänä toimintamuotona on pohjoismais- märrettävissä, ettei mainitulla järjestöllä ole
19412: ten musiikkipäivien järjestäminen joka toi- mahdollisuutta selviytyä näistä kustannuk-
19413: nen vuosi kunkin maan pääkaupungissa sista ilman valtiovallan tukea. Maallamme
19414: vuoron perään. Tähän mennessä on pidetty ei liioin ole varaa laiminlyödä pohjoismai-
19415: pohjoismaisia musiikkipäiviä vuorotellen jo- sen kulttuuripiirimme kehittämistä tarkoitta-
19416: kaisessa pohjoismaassa, viimeksi Reykjavi- via pyrkimyksiä. Pohjoismaisten musiikki-
19417: kissa vuonna 1954. Nyt on jälleen tullut päivien onnistuminen on myös kansallisen
19418: Suomen vuoro järjestää ensi syyskuussa Hel- kulttuurimme kannalta erittäin merkityksel-
19419: singissä musiikkipäivät. Musiikkipäivien oh- listä.
19420: jelmaan on suunniteltu kaksi sinfoniakon- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
19421: serttia, yksi orkesterikonsertti kansanomai- kunnioittavasti ehdottavat eduskunnan hy-
19422: sella ohjelmalla ja kaksi kamarimusiikkikon- väksyttäväksi toivomuksen,
19423: serttia. Näiden lisäksi järjestetään ooppera-
19424: näytäntö sekä ääninauhakonsertti kutsu- että hallitus antaisi Eduskunnalle
19425: vieraille. esityksen miljoonan markan ottami-
19426: Musiikkipäivien järjestelyistä vastaa Suo- sesta lisäyksenä vuoden 1956 tulo- ja
19427: men Säveltäjät ry., jolle pienenä ja varat- menoarvioon käytettäväksi ensi syys-
19428: tomana järjestönä aiheutuu ylivoimaisia ta- kuussa Helsingissä järjestettävien
19429: loudellisia rasituksia. Yhdistyksen vastatta- Pohjoismaisten Musiikkipäivien avus-
19430: vaksi jää mainittujen konserttien aiheutta- tamiseksi.
19431: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
19432:
19433: Varma. K. Turunen. Otto Muikku.
19434: 425
19435:
19436: VIII,50. - Toiv.al. N:o 155.
19437:
19438:
19439:
19440:
19441: Turunen ym.: Pohjois-Karjalan musiikkiopiston perustami-
19442: sesta Itä-Suomen seminaarin yhteyteen.
19443:
19444:
19445: Eduskunnalle.
19446:
19447: Musiikin alan kasvatustyö maassamme on Valtio ei musiikkiopetuksen alalla ole ollut
19448: saanut osakseen varsin niukasti yhteiskun- aloitteellinen, on vain tyytynyt pienin mää-
19449: nan taloudellista tukea. Kansa- ja oppikou- rärahoin tukemaan omatoimisuuden kautta
19450: luissa suoritettavan laulun ja musiikin al- syntyneitä opistoja. Parhaillaan rakennetaan
19451: keisteorian ohjauksen lisäksi tarjoutuu luon- uutta Itä-Suomen seminaaria Joensuun kau-
19452: taisia edellytyksiä omaavien nuorten - punkiin. Voitaneen pitää oikeaan osuneena
19453: ja miksei vanhempienkin - kansalaistemme ajatusta, että seminaarin läheisessä yhtey-
19454: sekä harrastuksellisen että ammatillisen mu- dessä, ehkäpä sen suojasaakin toimisi myös
19455: siikkikasvatuksen hyväksi perin vähän mah- musiikin koulutuksen tyyssija, Pohjois-Kar-
19456: dollisuuksia. Sibelius-akatemian ja Kansan- jalan musiikkiopisto, jossa tämän laajan
19457: konservatoriomme ohella ainoastaan muuta- maakunnan edellytyksiä omaaville nuorille
19458: mat harvat maan alueet ovat päässeet osalli- tarjoutuisi tilaisuus luontaisten kykyjensä
19459: siksi musiikinopetuksesta alan opistojen kouluttamiseen ja siten mahdollisuus kansal-
19460: kautta. Näihin osattorniin alueisiin kuuluu lisen kulttuurimme jatkuvaan kehittämiseen.
19461: maamme laaja itäinen rajaseutu, joka sodan Jo yksin kustannustenkin vuoksi suunnitelma
19462: jälkiseurauksena menetti kaikki aikaisemmat osoittautuu parhaaksi mahdolliseksi puhu-
19463: musiikin koulutuskeskuksensa. Mm. Pohjois- mattakaan niistä monista eduista, joita mu-
19464: Karjalan väestöllä ei paremmin harrastus- siikkiopiston läheinen yhteys seminaariin
19465: kuin ammattikasvatusmielessäkään ole mah- tarjoaisi.
19466: dollisuuksia saada omalla väkirikkaalla Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet
19467: alueellaan minkäänlaista pätevää opetusta kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväk-
19468: teorian, laulu- ja soitinmusiikin alalla. Joen- syttäväksi toivomuksen,
19469: suun orkesteriyhdistyksen perustama orkes-
19470: terikoulu voi asiaa auttaa vähäisessä määrin, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19471: mutta ainoastaan soitinmusiikin osalta. Eikä Pohjois-Karjalan musiikkiopiston pe-
19472: varmaan voida epäillä, etteikö karjalaisen rustamiseksi rakenteilla olevan Itä-
19473: väestön asuma-alueilla olisi laajempiakin Suomen seminaarin yhteyteen.
19474: edellytyksiä musiikin alan kaikinpuoliseen
19475: edistymiseen.
19476: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
19477:
19478: Varma. X. Turunen. Otto Muikku.
19479:
19480:
19481:
19482:
19483: 54 E 75/56
19484: 426
19485:
19486: VIII, 51. - Toiv.al. N: o 156.
19487:
19488:
19489:
19490:
19491: Turunen ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
19492: vakinaisten teattereiden avustamiseen.
19493:
19494:
19495: Ed u s kun n a II e.
19496:
19497: Näyttämötaiteemme viimeaikaiseen suotui- vasti tehostunut ja yleistaso noussut, minkä
19498: saan kehitykseen ovat tuntuvasti vaikutta· Johdosta olisi aiheellista siirtää ne tähänas-
19499: neet ne teatteritalojen perusparannuksiin ja tista korkeampaan valtionavustusluokkaan.
19500: teknillisiin uudistuksiin tarkoitetut määrä- Määrärahojen lisäys on kuitenkin viime vuo-
19501: rahat, joita valtio on kolmen vuoden aikana sien aikana ollut niin niukka, ettei mitään
19502: teattereille myöntänyt. Samanaikaisesti on mahdollisuutta tämänlaatuisiin tarkistuksiin
19503: kuitenkin teattereiden varsinaisten avustus- ole ollut. Teatterielämämme elimellisen kehi-
19504: ten kohtuullinen lisääminen pysähtynyt, ja tyksen kannalta olisi tämä toimenpide nyt
19505: kuluvan vuoden talousarviossa nämä määrä- erittäin tarpeellinen. Kun teatterien avustus-
19506: rahat ovat pysyneet aivan muuttumattomina. määrärahoja on eri momenteilla yhteensä
19507: Viime vuosien teknilliset uudistukset ovat 62 650 000 markkaa jakaantuen 32 teatterin
19508: kuitenkin tuntuvasti lisänneet teattereiden osalle 1 olisi tätä yhteissummaa korotettava..
19509: palkka- ja valaistusmenoja, ja kun monet Esitämme tämän johdosta kunnioittaen
19510: tarvikkeet ovat vähitellen hinnoiltaan nous- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19511: seet ja teattereiden taiteellisenkin henkilö-
19512: kunnan palkkataso on varovasti pyritty pa- että hallitus antaisi Eduskunnalle
19513: rantamaan, on teattereiden taloudellinen esityksen 10 000 000 markan määrä-
19514: asema huolestuttavassa määrässä vaikeutu- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
19515: nut. 1956 tulo- ja menoarvioon vakinaisten
19516: On myöskin huomattava, että useiden teat- teattereiden avustamiseen.
19517: tereiden toiminta on viime vuosina tuntu-
19518: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
19519:
19520: Varma K. Turunen. Martta Salmela-Järvinen. Tyyne Paasivuori.
19521: 427
19522:
19523: VIII,52. - Toiv.al. N:o 157.
19524:
19525:
19526: Kuusinen ym.: Kirjailijoille valtion varoista suoritettavien
19527: palkintojen korottamisesta.
19528:
19529: E d u s k u n n a ll e.
19530:
19531: Rahan arvon vaihdellessa ja valtion nou- taisi sen merkitystä. Sama pätee luonnolli-
19532: dattaman johdonmukaisen kulttuuripolitii- sesti myös muihin valtion taidepalkintoihin.
19533: kan puuttuessa ovat valtion kirjalliset apu- Nykyisellään valtion palkinnot ovat kadot-
19534: rahat menettäneet jatkuvasti merkitystään. tamassa kunniapalkinnon luonteensa ja jää-
19535: Kun kokemus niin omasta kuin muistakin mässä huomattavasti jälkeen yksityisten ra-
19536: maista osoittaa, että kaunokirjallisuus ilman hastojen vuosittain jakamista apurahoista
19537: valtion tukea vain suhteellisen harvoissa ta- tai palkinnoista. Kun lisäksi viimemainitut
19538: pauksissa saattaa selviytyä ankarasta kau- rahastot vielä jakavat vuosittain tai määrä~
19539: pallisesta kilpailusta ala-arvoisen tai ajan- vuosittain suuria kunniapalkintoja asian-
19540: vietekirjallisuuden kanssa, olisi mielestämme omaisen kirjailijan koko tuotannosta tai elä-
19541: vakavasti harkittava tämän tuen tehosta- mäntyöstä, jää valtion palkinto kokonaan
19542: mista. toisarvoiseksi. Vaikka yksityisistä rahas~
19543: Vanhin valtion apurahoista on ns. valtion toista tietenkin on kehittynyt huomattava
19544: palkinto, joka kunakin vuonna jaetaan edel- apu kulttuurielämällemme, on pidettävä
19545: lisenä vuonna eniten ansioituneista kirjoista, luonnottomana, että valtio ei ensisijaisesti
19546: ei kuitenkaan sellaiselle kirjalijalle, jonka palkitse kansalaistensa koko maan kulttuu-
19547: edellinen palkittu teos on katsottu äsken rin hyväksi suorittamia tekoja. On sitä-
19548: ilmestynyttä paremmaksi. Tämä palkinto an- paitsi huomioon otettava, että yksityisissä
19549: netaan pyytämättä ja niiden lukumäärä ja rahastoissa helpommin kuin valtion kirjalli~
19550: suurull'.3 vaihtelee jonkin verran, suomen- sessa lautakunnassa pääsee määräämään joku
19551: kielisten kirjailijoiden osalta 6-10 välillä, määrätty yksipuolinen kaupallisia tai poliit-
19552: ruotsinkielisten 2-3 välillä vuosittain ja tisia intressejä edustava suunta. Valtion
19553: palkintojen suuruus 100 000 markasta (ns. palkinnon arvon kohottamiseksi olisi myös
19554: pieni palkinto) 150 000 markkaan (ns. suuri niihin liitettävä vuosittain tai määrävuosit-
19555: palkinto). Kun valtion palkinto vielä vuosi- tain jaettava 1 000 000 markan suuruinen
19556: sadan alussa esimerkiksi oli 4 000 kulta- erikoinen kunniapalkinto tunnustukseksi
19557: markkaa, saattaa hyvin havaita, miten mi- asianomaisen kirjailijan koko tuotannosta ja
19558: tättömäk.3i tämä ainoa pyytämättä annet- elämäntyöstä. Mielestämme olisi nyt valtion
19559: tava valtion kunnianosoitus on tullut. palkintojen ja kunniapalkintojen merkitystä
19560: Kun lisäksi valtion palkinnon jakamisesta tehostettava jollakin pysyväksi jääväHä sym-
19561: ilmoitetaan ainoastaan lyhyellä sanomaleh- bolilla ja jakamalla ne erikoisin juhlamenoin.
19562: tiin annetulla uutisella sekä kirjeellä asian- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
19563: omaisille ja kustantajien yhdellä ilmoituk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19564: sella sanomalehdissä, ja kun yleisö totunnai-
19565: sooti mittaa· palkinnon arvoa sen rahamää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19566: rän perusteella, ei palkinnon jakamisella ole valtion varoista kirjailijoille suoritet-
19567: saajalle sanottavaa kaupallistakaan merki- tavien palkintojen tuntuvaksi korot-
19568: tystä. Käsittääksemme pienen palkinnon tamiseksi ja niiden merkityksen tehos-
19569: nostaminen ainakin 300 000 markkaan ja tamiseksi.
19570: suuren palkinnon 500 000 markkaan korot-
19571: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
19572:
19573: Hertta Kuusinen. Toivo Friman.
19574: Rainer Virtanen. Eino Tainio.
19575: Sylvi-Kyllikki Kilpi.
19576: 428
19577:
19578: Vlll,53. - Toiv.al. N: o 158.
19579:
19580:
19581:
19582:
19583: Kuusinen ym.: Kirjailijoiden taloudellisesta tukemisesta.
19584:
19585:
19586: Ed u sk u nn alle.
19587:
19588: Maamme kirjallisuuden saama yhteiskun- jonkin verran vaille 15 000 000 kpl.), olisi
19589: nallinen tuki koostuu neljästä varsin eri- 5 mk: n verosta vuotuinen 25 miljoonan mar-
19590: arvoisesta lähteestä: valtion kirjallisuuspal- kan tuotto, jolla olisi varsin huomattava
19591: kinnoista, valtion ns. akatemia-apurahoista, merkitys. Tämän veron ei myöskään pitäisi
19592: valtion eläkkeistä ja yksityisten rahastojen ylentää kirjallisuuden hintoja, koska se var-
19593: varsin erisuuruisista apurahoista. Yhteensä- sin hyvin voitaisiin vähentää kirjakauppiai-
19594: kään nämä lähteet, joista toisilla, esim. val- den varsin kohtuuttomista myyntiprosen-
19595: tion eläkkeillä, on enemmän armeliaisuuden teista (kiinteällä tilillä 40 %, myyntitilillä
19596: kuin kirjallisen työn tukemisen luonne, ja 30% nidotun kappaleen hinnasta, kun esim.
19597: toisilla taas, esim. monien in:flaatioiden syö- kirjailijan koko palkkioksi lasketaan ensim-
19598: mien säätiöitten apurahoilla, vain kuriosi- mäisessä painoksessa 16 %-20 % ja myö-
19599: teettimerkitys, eivät nykyisenä kaupallisen hemmissä painoksissa vähemmän kirjan hin-
19600: kilpailun ja kiristyvän kaupallisen kustan- nasta).
19601: nuspolitiikan aikakautena riitä tukemaan Luonnollisempaa ja varmaan myös käytän-
19602: maamme kirjallisuutta. nössä helpommin toteutettavaa ja käytön
19603: Tämä epäkohta on tajuttu kaikissa kirjal- kannalta tarkoituksenmukaisempaa kuin tä-
19604: lisissa piireissä ja myöskin maamme kirjai- män verotuksen aikaansaaminen vapaaeh-
19605: lijajärjestöissä. On pohdittu ja jopa esi- toista tietä olisi sen määrääminen erikoi-
19606: tettykin esim. ala-arvoisen kirjallisuuden ve- sena valtion osuutena, joka käytettäisiin ko-
19607: rottamista korkeampitasoisen hyväksi, mutta konaan edellämainittuihin tarkoituksiin.
19608: nämä ehdotukset ovat kompastuneet tarkko- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
19609: jen rajaviivojen määrittelemisen vaikeuteen. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19610: Tämän vuoksi ovatkin asianomaiset amma-
19611: tilliset järjestöt esim. Suomen Kirjailija- että hallitus antaisi Eduskunnalle
19612: Hitto koettaneet saada yksityisten kustanta- esityksen, jonka perusteella kirjakau-
19613: jain kanssa aikaan sopimusta vapaaehtoisen passa tai asiamiesten välityksellä myy-
19614: 5 mk:n veron kantamisesta kirjalta kaikista dystä kaunokirjallisen teoksen kappa-
19615: myydyistä kirjoista ja sen käyttämisestä kir- leesta perittäisiin 5 markkaa kirjalta,
19616: jailijoittemme työskentelymahdollisuuksien joka vähennettäisiin asianomaisen
19617: ja vanhuudenturvan hyväksi, mutta nämä myyjän myyntipalkkiosta, sekä että
19618: neuvottelut ovat pysähtyneet kustantajien tämä tuotto kokonaisuudessaan käy-
19619: vastarintaan. tettäisiin kirjailijoiden työskentely-
19620: Kun maassamme vuosittain myydään ar- mahdollisuuksien ja heidän vanhuu-
19621: violta noin 5 000 000 kappaletta varsin eri- tensa turvaamiseen erikoisen suunni-
19622: arvoista kaunokirjallista teosta (kaikkiaan telman mukaisesti.
19623: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
19624:
19625: Hertta. Kuusinen. Toivo Friman.
19626: Eino Tainio. Rainer Virtanen.
19627: Mauri Ryömä.
19628: 429
19629:
19630: Vlfi,54. - Toiv.al. N:o 159.
19631:
19632:
19633:
19634: Miikki ym..: Määrärahasta avustukseksi Joensuun kaupunkiin
19635: rakennetun Karjalan talon rakennusmenojen peittämiseen.
19636:
19637:
19638: Ed u s kun n a 11 e.
19639:
19640: Vuoden 1954 lopulla valmistui Joensuun ,Valtiovarainvaliokunta on kirjelmässään
19641: kaupungissa Karjalaisen Kulttuurin Edistä- viime helmikuun 22 päivältä eduskunnan
19642: missäätiön toimesta ,Karjalan talo" niminen päätöksen mukaisesti pyytänyt sivistysvalio-
19643: kulttuuritalo Pohjois-Karjalan maakunnan kunnan lausuntoa ed. Hallbergin ym. raha-
19644: ja siirtoväen sivistysrientojen tyyssijaksi. asia-aloitteesta n: o 10 jossa ehdotetaan, että
19645: Karjalan talon kokenaistilavuus on 7155 ms, eduskunta ottaisi vuoden 1956 tulo- ja meno-
19646: jossa on 400 m2 laajuinen museohuoneisto. arvioon 20 miljoonan markan määrärahan
19647: Siihen on sijoitettu kolmen karjalaisen mu- annettavaksi Karjalaisen Kulttuurin Edistä-
19648: seon esineet. Museo avattiin yleisölle syk- missäätiölle avustuksena Joensuun kaupun-
19649: syllä 1955. Taloon on sijoitettu lisäksi n. gissa rakennetun Karjalan talon rakennus-
19650: 5 000 nidettä käsittävä, pääasiassa Karjalaa menojen peittämiseksi. Kuultuaan asiantun-
19651: kosketteleva kirjasto. Vuosi sitten avattiin tijana filosofian maisteri Heikki A. Reen-
19652: Karjalan talossa pysyväinen taidenäyttely, päätä ja käsiteltyään asian valiokunta kun-
19653: jossa on yli 40 taidemaalausta ja eräitä veis- nioittavasti esittää seuraavaa:
19654: toksia. Karjalan talo sisältää museo- ja kir- Karjalan rikkaitten kulttuuriperinteiden
19655: jastohuoneiston lisäksi juhlasalin näyttämöi- ja muistojen vaaliminen on koko maan sivis-
19656: neen, kokoushuoneita ja ravintolan. tyselämän kannalta tärkeä ja välttämätön
19657: Karjalan talon rakennus- ja sisustustyöt tehtävä. Tätä taustaa vasten on Karjalan
19658: ovat maksaneet n. 65 milj. markkaa. Taloon talon aikaansaamista pidettävä merkityksel-
19659: on saatu lahjoituksia n. 25 milj. markkaa ja lisenä ja samalla ihailtavana saavutuksena.
19660: lainoja on otettu 28 milj. markkaa. Osa ta- Aloitteen perusteluista käy ilmi, että Kar-
19661: lon rakennus- ja sisustuskustannuksista on jalan talon taloudellinen asema ei ole täysin
19662: vielä maksamatta ja talon velat tekevät tällä vakava. Talon rakentamiseen on tosin saatu
19663: hetkellä kaikkiaan n. 30 milj. markkaa. huomattava määrä lahjoituksia, mutta laino-
19664: Siihen nähden, että Karjalan talo palve- jen osuus on niin suuri, että sen tarkoituk-
19665: lee sekä rajaseudun- että siirtokarjalaisten sen saavuttaminen, mihin talon rakentami-
19666: henkisten harrastusten tyyssijana ja samalla sella on pyritty, näyttää epävarmalta. Valio-
19667: tuuliajolla olleen luovutetun Karjalan mu- kunta on tämän vuoksi päätynyt sellaiseen
19668: seo- ja arkistomateriaalin talletuspaikkana, kannanottoon, että jos talon ylläpito muodos-
19669: on sen merkitys maamme kulttuurielämässä tuu Karjalaisen Kulttuurin Edistämissää-
19670: korvaamaton. Talo on aikaansaatu yksityi- tiölle kohtuuttoman raskaaksi, valtion olisi
19671: sillä uhrauksilla mutta runsaista lahjoituk- myönnettävä säätiölle taloudellista avustusta
19672: sista huolimatta se on suuren velkataakan siinä määrin, että Karjalan talo voi tehok-
19673: alla. kaasti toteuttaa sitä tarkoitusta, jota varten
19674: Raha-asia-aioitteelia n:o 10/55 esittivät se on rakennettu, ja etteivät vähemmän tär-
19675: kansanedustajat R. Hallberg ym. vuosi sit- keät taloudelliset tavoitteet pääsisi alenta-
19676: ten eduskunnalle, että valtion varoista myön- maan talon kulttuurillista arvoa.
19677: nettäisiin 20 milj. markan määräraha Karja-
19678: laisen Kulttuurin Edistämissäätiölie Karja- Valiokunnan puolesta:
19679: lan talon rakennusmenojen peittämiseksi.
19680: Aloitteen johdosta antoi eduskunnan sivistys- Eino Kilpi.
19681: valiokunta valtiovarainvaliokunnalle seuraa-
19682: vansisältöisen lausunnon: Esko Kauppila."
19683: 430 VIII,54. - Karjalan talo.
19684:
19685:
19686: Valtiovarainvaliokunta ehdotti kuitenkin että hallitus ottaisi vuoden 1951
19687: omana lausuntonaan, että rahallisista syistä tulo- ja menoarvioes.itykseen 5 mt"l-
19688: aloite hylättäisiin. Tämän vuoksi ei aloite joonan markan määrärahan annet-
19689: sillä kertaa tuottanut toivottua apua. tavaksi Karjalaisen Kulttuurin Edis-
19690: Uudistaen ne perustelut, jotka em. aloit- tämissäätiölle avustuksena Joensuun
19691: teessa on esitetty ja lisäksi korostaen sitä, kaupungissa rakennetun Karjalan ta-
19692: että valtiovallan tulisi antaa tukensa näin lon rakennusmenojen peittämiseksi.
19693: tärkeän ja suurimerkityksellisen kulttuuri-
19694: saavutuksen pystyssä pitämiseksi, ehdotamme
19695: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
19696: toivomuksen,
19697: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
19698:
19699: Matti Miikki. Antti Kukkonen. Vieno Simonen.
19700: R. Hallberg. Arvi Ikonen. Heikki Soininen.
19701: 431
19702:
19703: VIII,55. - Toiv.al. N: o 160.
19704:
19705:
19706:
19707:
19708: Turkka ym.: Määrärakasta lainaksi Oulun kaupungin taide~
19709: taloa varten.
19710:
19711:
19712: E d u s k u n n a 11 e.
19713:
19714: On tunnettua, että kansamme harrastaa teri antaa myöskin konsertteja NMKY: n
19715: näyttämötaidetta ja musiikkia suhteellisesti luentosalissa, joka mm. huonoakustisena on
19716: enemmän kuin monet muut kansat. Edelleen taide-esityksille aivan sopimaton eikä ole
19717: ollaan selvillä siitä, että ellei näin olisi asian- sellaisia tarkoituksia silmälläpitäen raken-
19718: laita, rikollisuus ja kumoukselliset liikkeet nettukaan.
19719: olisivat saaneet nykyistä suuremman vallan. Painavasti tuntien suuren velvoituksen, ei
19720: Tiedämmehän, että jokaisessa kirkonkylässä ainoastaan omia asukkaitansa kohtaan, vaan
19721: toimii jonkunlainen näytelmäseura, ja että Oulun laajaa ympäristöä ajatellen, on kau-
19722: laulukuorot ovat aivan yleisiä. Torvisoitto- pungissa ylläpidetty jo kokonaisen miespol-
19723: kuntiakin koetetaan ylläpitää ainakin suu- ven ajan ajatusta saada rakennetuksi uusi
19724: remmissa tehdasyhdyskunnissa. Mutta näitä ajanmukainen taidetalo, jossa nähtävän näyt-
19725: erittäin sosiaalisia harrastuksia varten on tämötaiteen ja elävän musiikin esittäminen
19726: välttämätöntä kasvattaa johtajavoimia jolla- olisi mahdollista.
19727: kin suuremmalla paikkakunnalla, muutoin Taidetalohankkeen vastustajat viittaavat
19728: kiitettävä kehitys taantuu. Sellainen kasvat- mielellään radioon, jonka muka pitäisi voida
19729: tava kulttuurikeskus koko laajaa pohjoista korvata näiden tässä kosketeltujen taidealo-
19730: Pohjanmaata ja Lappia varten on ollut Oulu jen harrastajien vaatimukset puheenalaisessa
19731: jo monessa muussakin kuin näissä kosketei- mielessä. Radio on kuitenkin tässä mielessä
19732: luissa tarkoituksissa. Oulussa on ylläpidetty pelkkä korvike ja asiahan on totuudenmukai-
19733: teatteriharrastusta koko tämän vuosisadan sesti nykyisin niin, että ensiluokkaista teatte-
19734: ajan ja samanaikaisesti on orkesterikin ollut ria ja elävää taidemusiikkia näiden herkkien
19735: toiminnassa monia vuosikymmeniä. taidealojen vaatimassa ympäristössä nyky-
19736: Näillä tärkeillä taidelaitoksilla ei kuiten- oloissa saadaan kuulla yksinomaan pääkau-
19737: kaan ole ollut enää pitkiin aikoihin sopivaa pungissa. Ne suurimmat kaupunkimme
19738: huoneistoa toimintaansa varten, minkä joh- Turku, Tampere, Lahti ja Vaasa, jotka ovat
19739: dosta innostus on laskenut. Tilanne on käy- viime aikoina saaneet uusia ajanmukaisia
19740: nyt varsin kiusalliseksi sen jälkeen, kun taidetaloja paikkakunnillensa, ovat lähellä
19741: eräänlaisena taidetalon korvikkeena toiminut tuota päämäärää. Siihen jo asukaslukumää-
19742: vanha kasakkamaneesi paloi 1920-luvulla ja ränsäkin perusteella pitäisi Oulunkin kuulua.
19743: uudistetun työväentalon hyvällä näyttämöllä Merikosken voimalaitoksen rakentamisen
19744: varustettu juhlasali tuhoutui viimeisissä so- yhteydessä muodostui Oulun sydämeen ns.
19745: dissamme. Näistä menetyksistä on ollut seu- Koskikeskus ja taidetalolle aivan kuin itses-
19746: rauksena, että vakinaistettu kaupunginteat- tään erinomaisen sopiva paikka Raatinsaa-
19747: teri työskentelee kaupungintalon pienessä juh- ren Lohipadonniemessä. Parin arkkitehtitoi-
19748: lasalissa, joka kiinteää näyttämöä ja puku- miston välisen kilpailun jälkeen on Koski-
19749: suojaa vailla on tarkoitukseen siinä määrin keskuksen luoja, akateemikko Alvar Aalto,.
19750: sopimaton, että teatterille on vaikeata saada toisena kilpailijana suunnitellut tuolle pai-
19751: tavallista valtionapua. Kaupungin orkeste- kalle taidetalon, mikä tulisi samassa juhla-
19752: rilla on samat vaikeudet, se koettaa jakaa salissa palvelemaan sekä näyttämötaidetta
19753: kaupungintalon juhlasalin, mikä Hsää kustan- että musiikkia, minkä lisäksi tämä talo ra-
19754: nuksia, kun vaativampien konserttien ajaksi kennettaisiin silmälläpitäen myös niitä ko-
19755: väliaikainen näyttämö on purettava. Orkes- kous- ym. huonetarpeita, joita vasta vaki-
19756: 432 VIII,55. - Oulun taidetalo.
19757:
19758:
19759: naistettu opettajakorkeakoulu ja tuleva yli- tää vain 5 milj. markkaa, koska muita paik-
19760: opisto asettaa. Professori Aallon ehdotus kakunnan suuria tarpeita pidetään tärkeäm-
19761: on erittäin taloudellinen ja paikkansa puo- pinä. Käsitys on semmoinen, että tällä me-
19762: lesta ,maailman kaunein". Talo tulisi mak- nolla kuluu vielä vuosikymmen, ehkä useam-
19763: samaan ensimmäisten kustannusarvioiden pikin, ennenkuin taidetaloajatus Oulussa to-
19764: mukaan teatteritarpeineen noin 215 milj. teutuu. Rakennushankkeen ripeään käyntiin
19765: markkaa. Kokonaistilavuus nykyisessä suun- saattamiseksi valtiovallan tuki on aivan vält-
19766: nitelmassa on 18 000 ms ja juhlasalissa olisi tämätön.
19767: paikkoja 560 henkilölle. Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme kun-
19768: Valistustalo Oy. on koettanut kerätä va- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19769: roja tätä talon rakentamista varten, mutta muksen,
19770: varsin heikoilla tuloksilla. Kokoon on saatu
19771: noin 16 milj. markkaa osittain lahjoitusten- että hallitus ottaisi vuoden 1957
19772: kin muodossa ja tästä syystä kaupunginval- tulo- ja menoarvioesitykseen korotto-
19773: tuusto 350-vuotisjuhliensa merkeissä on peri- mana lainana 100 miljoonan markan
19774: aatteessa ottanut tämän talon toteuttamis- suuruisen määrärahan Oulun kaupun-
19775: ajatuksen omakseen. Tarkoitusta varten on gin taidetaloa varten.
19776: kaupungin varoista voitu toistaiseksi myön-
19777: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
19778:
19779: Arvi Turkka.. Irma Torvi.
19780: Armas Leinonen. Lauri Järvi.
19781: VIU,56.- Toiv.al. N:o 161.
19782:
19783:
19784:
19785:
19786: Rapio ym.: Määräriiltasta torpparimuistomerkin aikaansaa·
19787: mista varten.
19788:
19789:
19790: Eduskunnalle.
19791:
19792: Suomen torpparien ensimmäisestä, Tampe- neuvoston asetettava muistomerkkitoimi-
19793: reella pidetystä edustajakokouksesta tUlee ktinta. Toimikunnan jäsenet pitäisi nimetä
19794: tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Tämä ensisijaisesti Suomen Pienviljelijäin liitosta,
19795: koko niaim torppariväestöä edustanut kokous Suomen Pienviljelijäin Keskusliitosta ja
19796: merkitsi maamme oikeudettomiruman väes- Pienviljelijäin liitosta, koska näiden liitto-
19797: tönosan heräämistä yhteiSkunnalliseen ajat- jen jäsenistö on pääasiaSsa entistä, itsenäis-
19798: teluim ja toimintaan, joka erittäin merkit- tynyttä torppariväestöä.
19799: tävällä tavalla antoi suuntaa myöhemmin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
19800: stioritetulle torpparivapautukselle. Torppa- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomUksen,
19801: rien toiminta välttämättömäksi käyneen
19802: uudistuksen aikaansaamiseksi on merkittävä että hallitus ottaisi vuoden 1957
19803: tapahtuma kansamme historiassa. Pysyvän tulo- ja menoarvioesitykseen 5 000 000
19804: muistomerkin aikaansaaminen olisikin sen- markan määrärahan torpparimuisto-
19805: vuoksi aiheellinen ja ajankohtainen tehtävä, merkin hankkimiseksi ja asettaisi
19806: jota valtiovallan tulisi tukea. Tarkoitusta muistomerkkitoimikunnan hankkeen
19807: varten olisi otettava ensi vuoden tulo- ja toteuttajaksi.
19808: menoarvioon riittävä määräraha sekä valtio-
19809: Helsingissä 17 päivänä helmikUuta 1956.
19810:
19811: Pertti Rapio. Niilo Nieminen.
19812: Usko Seppi. Antti Kinnunen.
19813: Lauri Myllymäki. Toivo Niiranen.
19814:
19815:
19816:
19817:
19818: 55 E 75/56
19819: 434
19820:
19821: vm,57.- Hemst.mot. N:o 162.
19822:
19823:
19824:
19825:
19826: Forsberg m.fl.: Angdende anslag till statsunderstöd dt privata
19827: läroverk för anskaffning av skolinventarier, undervisnings-
19828: materiel samt bibliotek.
19829:
19830:
19831: Till Riksdagen.
19832:
19833: De privata läroverken ut:för ett arbete och dessa läroverk kan :få statsbidrag :för anska:ff-
19834: ikläder sig utgi:fter, som dem :förutan helt ning och komplettering av skolinventarier,
19835: skulle ankomma på statsmakten. Då eleverna undervisningsmateriel samt bibliotek ur an-
19836: i dessa läroverk över lag representerar slag, som för ändamålet upptagits i stats-
19837: samma befolkningsgrupper som eleverna i :förslaget. Sådant anslag har dock tillsvidare
19838: statens läroverk, är det naturligt och rätt- inte intagits i statsförslaget, trots att :fem år
19839: vist, att skolgången i de privata läroverken :förflutit sedan lagen antogs.
19840: inte blir dyrare än skolgången i statens läro- Vid sådant sak:förhållande och under hän-
19841: verk. Under de senaste åren har emellertid visning tili ovanan:förda skäl :föreslår vi, att
19842: de privata läroverken varit tvungna att kra:f- riksdagen ville besluta hemställa,
19843: tigt höja sina terminsavgi:fter :för att ens
19844: närmelsevis uppnå ekonomisk balans. att regeringen i propositionen an-
19845: En av orsakerna tili de privata lärover- gående statsförslaget för år 1957 måtle
19846: kens svaga ekonomiska ställning är att dessa upptaga ett skäligt belopp som stats-
19847: skolor har en mängd utgifter, tili vilka sta- understöd åt privata läroverk föt·
19848: ten inte bidrar. Tili dessa hör utgi:fterna anskaffning ock komplettering av
19849: :för skolinventarier, skolmateriel och biblio- skolinventarier, undervisningsmateriel
19850: tek. Lagen om statsunderstöd åt privata läro- samt bibliotek.
19851: verk av den 6 oktober 1950 :förutsätter, att
19852: Helsingfors den 11 :februari 1956.
19853:
19854: John Forsberg. John Österholm. Grels Teir.
19855: Albin Wickman. Saara Forsius. Nils Meinander.
19856: Sven Högström. Johannes Wirtanen. Verner Korsbäck.
19857: Kurt Nordfors. 0. A. Öhman. Helge Miettunen.
19858: Arthur Larson.
19859: 435
19860:
19861: VUI,57. - Toiv.al. N:o 162.
19862: Suomennos.
19863:
19864:
19865:
19866: Forsberg ym.: Määrärahasta valtionavustukseksi yksityist"lle
19867: oppil'aitokst"lle koulukaluston, opetu.svälineiden ja kirjasto-
19868: jen hankkimista varten.
19869:
19870:
19871: Eduskunnalle.
19872:
19873: Yksityiset oppilaitokset suorittavat sellaista lokakuuta 1950 edellyttää, että nama oppi-
19874: työtä ja hoitavat tehtäviä, jotka ilman niitä laitokset voivat saada valtionavustusta koulu-
19875: tulisivat kokonaan valtiovallan osalle. Kun kaluston, opetusvälineiden ja kirjastojen
19876: näiden oppilaitosten oppilaat kauttaaltaan hankkimiseen ja täydentämiseen tarkoitusta
19877: ovat samoista väestöryhmistä kuin valtion varten tulo- ja menoarvioon otetusta määrä-
19878: oppilaitosten oppilaat, on luonnollista ja rahasta. Sellaista määrärahaa ei kuitenkaan
19879: oikeudenmukaista, ettei koulunkäynti yksi- ole toistaiseksi tulo- ja menoarvioon otettu,
19880: tyisissä oppilaitoksissa muodostu kalliim- vaikka lain hyväksymisestä on kulunut viisi
19881: maksi kuin valtion oppikouluissa. Viime vuo- vuotta.
19882: sina yksityisten oppilaitosten on kuitenkin Näin ollen ja edellä esitettyihin syihin vii-
19883: ollut pakko korottaa suuresti lukukausimak- taten ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
19884: sujaan päästäkseen edes lähimain taloudelli- väksi toivomuksen,
19885: seen tasapainoon.
19886: Eräänä syynä yksityisten oppilaitosten että hallitus ottaisi vuoden 1957
19887: heikkoon taloudelliseen asemaan on se seikka, tulo- ja menoarvioesitykseen kohtuul-
19888: että näillä kouluilla on koko joukko menoja, lisen määrärahan valtionavustukseksi
19889: joita varten valtio ei myönnä avustusta. yksityisille oppilaitoksille koulukalus-
19890: Näitä ovat koulukaluston, opetusvälineiden ton, opetusvälineiden sekä kirjastojen
19891: ja kirjaston aiheuttamat menot. Laki yksi- hankkimista ja täydentämistä varten.
19892: tyisoppikoulujen valtionavusta 6 päivältä
19893: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1956.
19894:
19895: John Forsberg. John Österholm. Grels Teir.
19896: Albin Wickman. Saara Forsius. Nils Meinander.
19897: Sven Högström. Johannes Wirtanen. Verner Korsbäck.
19898: Kurt Nordfors. C. A. Öhman. Helge Miettunen.
19899: 436
19900:
19901: VIII,58. - Toiv.al. N:o 163.
19902:
19903:
19904:
19905:
19906: R&ipala ym.: Määrärahasta eräiden Viikin tilalla suoritetta.
19907: vien rakennustöiden aloittamista varten.
19908:
19909:
19910: E d u s k u n n a 11 e.
19911:
19912: Helsingin yliopistossa on vuodesta 1902 talousopetus olisi kokonaisuudessaan sijoitet-
19913: toiminut maanviljelystaloudellinen osasto, tava Viikin tilalle, pidettiin suunnitelman
19914: joka vuonna 1924 muutettiin maatalous-met- toteuttamisen ehdottomana edellytyksenä, et-
19915: sätieteelliseksi tiedekunnaksi. Vuonna 1906 tei opetustoimintaa suuresti haittaavaa pit-
19916: annetulla asetuksella siirrettiin agronomiope- kää siirtymiskautta muodostuisi, vaan että
19917: tus kokonaisuudessaan Helsingin yliopistoon. rakennussuunnitelmaa viipymättä ryhdyttäi-
19918: Koko kuluneen puolen vuosisadan ajan on siin toteuttamaan. Tätä varten toimeenpan-
19919: korkeimman maatalousopetuksemme raken- tiin v. 1949-1950 piirustuskilpailu ja edus~
19920: nus- ja huoneistokysymY\'1 saanut odottaa rat- kunta myönsi v. 1950 ensimmäisessä lisäme-
19921: kaisuaan. Useista asiaa valmistelleiden ko- noarviossa 3 000 000 markan siirtomäärära-
19922: miteoiden mietinnöistä sekä eduskunnan ja han Viikin tilan asemakaavoitusta sekä en-
19923: hallituksen päätöksistä ja toimenpiteistä huo- siksi rakennettavien rakennusten paapn•
19924: limatta korkeinta maatalousopetusta on edel- rustuksia varten. Vuoden 1952 ensimmäi-
19925: leen annettava tarkoitustaan täysin vastaa- sessä lisämenoarviossa myönnettiin edelleen
19926: illattornissa suojissa ja olosuhteissa. Samat 5 700 000 markan siirtomääräraha piirustus-
19927: puutteellisuudet koskevat myös yliopistoon ten laatimista sekä teiden, vesi-, viemäri- ja
19928: liitettyä kotitalouden opetus- ja tutkimus- sähköjohtojen ym. suunnittelemista varten.
19929: työtä. Erityisen kestämättömäksi on tilanne Vuoden 1953 menoarviossa myönnettiin
19930: muodostunut sen jälkeen, kun osa opetusta 30 000 000 markan määräraha maataloustie-
19931: palvelevista laitoksista oli vanhojen raken- teellisten laitosten uudisrakennustöiden aloit-
19932: nusten tultua puretuiksi siirrettävä osaksi tamista varten Viikin tilan alueella. Tästä
19933: väliaikaisiin suojiin Viikin koetilalle, jonne määrärahasta on 5.6 milj. markkaa käytetty
19934: korkein maatalous- ja kotitalousopetus tulee viemäreiden puhdistuslaitoksen ja viemärin
19935: kokonaisuudessaan sijoitettavaksi. Kun muut rakennustöihin ja 24.4 milj. markkaa on
19936: näitä opetusaloja palvelevat laitokset ovat edelleen käytettävissä.
19937: edelleen vanhoissa sijoituspaikoissaan, aiheu- Vuoden 1954 varsinaisessa menoarviossa
19938: tuu tästä erittäin suurta hankaluutta opis- on myönnetty 30 milj. markan määräraha
19939: kelijoille ja opettajille, joiden on pakko ja- vesijohdon rakentamiseksi Vantaalta Viikin
19940: kaa työskentelynsä kahden n. 8 km etäisyy- tilalle sekä vuoden 1955 menoarviossa edel-
19941: dellä toisistaan olevan työpaikan kesken. leen 10 milj. markan määräraha vesijohdon
19942: Tästä väliaikaiseksi tarkoitetusta järjeste- rakentamiseksi sekä samoin 10 milj. markan
19943: lystä on jo havaittu opiskelun ja opetuksen määräraha kaasujohdon rakentamiseksi Vii-
19944: tehokkuuden suuresti kärsivän. Vielä suu- kin tilalle. Sekä vesi- että kaasujohdot saa-
19945: rempana epäkohtana on pidettävä, että useat daan rakennetuiksi kuluvan vuoden aikana
19946: opetusalat ovat jatkuvasti vailla kiinteätä yh- yhteistoiminnassa Helsingin kaupungin
19947: teyttä opetus- ja tutkimuskohteeseensa, maa- kanssa, joka kustantaa varsinaisen vesijohto-
19948: talouteen, jota kuitenkin olisi pidettävä me- työn sekä kaksi kolmasosaa kaasujohdon ra-
19949: nestyksellisen toiminnan ensimmäisenä edel- kentamiskustannuksista.
19950: lytyksenä. Edellä mainittujen valmistavien töiden li-
19951: Kun pääjohtaja P. Vidingin puheenjoh- säksi on Maatalousylioppilaiden Liitto r.y.
19952: dolla toiminut komitea vuonna 1949 päätyi rakennuttanut Viikin alueelle ylioppilasasun-
19953: yksimielisesti tulokseen, että korkein maa- tolat n. 100 maatalouS- ja kotitalousylioppi-
19954: VIII,58. - Raipala ym. 437
19955:
19956: laalle, jotka nykyisissä olosuhteissa joutuvat maanviljelystalouden, maatalouspolitiikan
19957: asumaan kaukana Helsingin keskustassa si- sekä maatalous- ja metsäeläintieteen ynnä
19958: jaitsevista luentosaleista ja laitoksista. puutarhatieteen laitokset, maatalouskirjasto
19959: Kun hallitus ei ole viime vuosien meno- ja luentosalit lämmityskeskuksineen. Edel-
19960: arvioita laatiessaan esittänyt määrärahaa yli- leen olisi välttämätöntä suunnitteluvaiheessa
19961: opiston maataloustieteellisten laitosten uudis- olevan vesitieteiden laitoksen yliopistoa kos-
19962: rakennuksia varten, ei tällöin ole ilmeisesti- kevan osan sijoittaminen Viikiin. Näiden
19963: kään otettu huomioon, miten vaikeaan tilan- lajtosten rakennustilavuus tulee kaikkiaan
19964: teeseen korkein maatalous- ja kotitalousope- olemaan noin 73 000 m3. Rakennuskompleksin
19965: tus on joutunut viime vuosien toimenpitei- saattamiseksi vesikattovaiheeseen tarvittaisiin
19966: den seurauksena, jolloin osa opetuslaitok- käytettävissä olevan 24.4 milj. markan lisäksi
19967: sista ja oppilasasunnoista on jouduttu sijoit- noin 235 milj. markkaa. Lämpökeskuksen
19968: tamaan Viikin tilalle pääosan opetuslaitok- välttämättömimmän ensi vaiheen rakentami-
19969: sista ollessa rappeutuvissa, erittäin kylmissä seen ja ensimmäisen lämmityskattilan hank-
19970: ja vetoisissa sekä ainaisen häkämyrkytyksen kimiseen tarvitaan 35 milj. markkaa. Sellai-
19971: uhkaamissa suojissa Helsingin keskustassa sen henkilökunnan asuntoihin, joiden työ
19972: sekä tärkeiden opetusalojen ollessa vailla välttämättä edellyttää asumista laitosten vä-
19973: kiinteätä yhteyttä koetilaan. Siirtymiskausi, littömässä läheisyydessä, tarvittaisiin ensim-
19974: jota nykyisiä suunnitelmia laadittaessa py- mäisen rakennusvuoden aikana 14 milj.
19975: rittiin kaikin keinoin välttämään tietoisina markkaa, jolla voitaisiin rakentaa vesikatto-
19976: sen tuottamista suurista haitoista, on todelli- vaiheeseen 8 asuntoa käsittävä asuntoraken-
19977: suudessa jatkunut useita vuosia ja jatkuu nusryhmä. Vielä olisi varattava alueen si-
19978: edelleen korvaamattomaksi vahingoksi ope- säisiin vesi-, viemäri- ja kaasujohtotöihin
19979: tus- ja tutkimustyölle. Näin ollen olisi vält- sekä tieyhteyksien rakentamista varten 8
19980: tämätöntä, että varsinaisiin uudisrakennus- milj. markkaa.
19981: töihin lopultakin päästäisiin ja Viikin tilan Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
19982: alueelle tulevien laitosten rakennustyöt saa- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19983: taisiin käyntiin siinä laajuudessa, että ra- mll!ksen,
19984: kennukset valmistuttuaan muodostaisivat
19985: käyttökelpoisen kokonaisuuden. Tämä mer- että hallitus ottaisi vuoden 1957
19986: kitsee sitä, että kaikki myöhempää opiskelu- tulo- ja menoarvioesitykseen 292 mil-
19987: vaihetta palvelevat laitokset ja luentosalit joonan markan suuruisen siirtomäärä-
19988: olisi saatava siirretyiksi Viikiin suunnilleen rahan Viikin tilalle tulevien laitosra-
19989: samanaikaisesti, vaikkapa perusaineiden ope- kennusten, lämpökeskuksen, välttämät-
19990: tus vielä jäisikin Helsingin keskustaan. En- tömien henh1ökunnan asuntojen sekä
19991: simmäiseen rakennusvaiheeseen tulisivat siten alueen sisäisten vesi-, viemäri- ja kaa-
19992: kuulumaan kasvinviljelystieteen, maanvilje- sujohtojen sekä tieyhteyksien raken-
19993: lyskemian, mikrobiologian, maitotaloustie- nustöiden aloittamista varten.
19994: teen, ravintokemian, kodin taloustieteen,
19995: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
19996:
19997: Matti Raipala. Martti Salminen. Saara Forsius.
19998: Kalervo Saura. Erkki Ryömä. Erkki Koivisto.
19999: N. Kosola. Irma Bamara. Atte Pakkanen.
20000: VALTIOPÄIVÄT
20001: 1956
20002:
20003: LIITTEET
20004: IX
20005:
20006: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
20007: TOIVOMUSALOITTEET
20008:
20009:
20010:
20011:
20012: HELSINKI 1956
20013: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
20014: j
20015: j
20016: j
20017: j
20018: j
20019: j
20020: j
20021: j
20022: j
20023: j
20024: j
20025: j
20026: j
20027: j
20028: j
20029: j
20030: j
20031: j
20032: j
20033: j
20034: j
20035: j
20036: j
20037: j
20038: Asutustoimintaa, maa- ja metsätalouden edistämistä, kalastuselinkei-
20039: non, kotitalouden ja käsiteollisuuden tukemista ym. koskevia laki- ja
20040: toivomusaloitteita.
20041:
20042:
20043:
20044:
20045: 66 E 75/56
20046: 443
20047:
20048: IX,l. - Lak.al. N: o 48.
20049:
20050:
20051: Hautala: Ehdotus maankäyttölaiksi.
20052:
20053: E d u s k u n n a 11 e.
20054:
20055: Hallituksen esitys maankäyttölaiksi ja kaikista Arava-lainain saajista varsinkaan
20056: eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 4 päivältä kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. Tästä
20057: maaliskuuta 1955 on tärkeimpiä ellei peräti syystä esityksessä on epäsuhde, joka on kor-
20058: tärkeinkin esitys maaseudun kannalta, minkä jattava.
20059: pääministeri Kekkosen viides hallitus on an- Uudemman maankäyttölakiesityksen mu-
20060: tanut. Sen vaikutukset tulevat olemaan erit- kaan tämä kohtuuttomuus kuitenkin jatkuisi
20061: täin kauaskantoiset. Esitys on kokonaisuu- entisellään. Siihen ei ole aihetta eikä varaa,
20062: tena erittäin arvokas ja tunnustettava. sillä niin suurissa vaikeuksissa maaseudun
20063: Puuttumatta em. esityksen muihin kohtiin väestö raivaa ja rakentaa suomalaisen yh-
20064: on aiheellista kiinnittää kuitenkin huomiota teiskunnan hyväksi. Tästä syystä korkosuh-
20065: ko. lain mukaan myönnettyjen lainojen takai- detta on välttämättä pyrittävä tasoittamaan,
20066: sinmaksamiseen ja erikoisesti korkomääräyk- ellei peräti samaistamaankin Arava-lainain
20067: siin, jotka määritellään 93 § : ssä. kanssa.
20068: Hallitus esittää, että luotousaaja maksaa Vaikka vuotuismaksu säilytetään hallituk-
20069: lainansa takaisin 5 %: n vuotuismaksuina, sen esityksen mukaisena siis 5% :na, saa-
20070: joista luetaan koroksi enintään kolme sadalta daan aikaan merkittävä parannus, kun ko-
20071: ja loppu, siis kaksi sadalta pääoman lyhen- roksi lasketaan vain enintään 2 %. Tällöin
20072: nykseksi. jää lainan kuoletukseen 3 % tai loppuosa
20073: On olemassa ns. Arava-lainsäädäntö, jonka vuotuismaksusta.
20074: mukaan kaupunkien ja asemakaavoitettujen Tämä on mielestäni vähin korjaus, joka on
20075: seutujen omakodin rakentajille valtion va- tehtävä, ja se on myöskin kaikin puolin pe-
20076: roista myönnetään lainoja, joiden korko on rusteltu ja mahdollisuuksien rajoissa.
20077: 1 %. Maaseudulla ovat nykyisen käytännön Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
20078: mukaan asutusvaroista jaetut lainat hakeutu-
20079: neet vähävaraisten käsiin ja vähätuloisille että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20080: ihmisille, jota samaa ei voida sanoa läheskään van lakiehdotuksen:
20081:
20082: Maankäyttölaki.
20083: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20084:
20085: 1-92 §. lainan maksaa maan ja luoton saaja viiden
20086: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 32/1955 prosentin suuruisina vuotuismalmuina, joista
20087: vp.) luetaan koroksi enintään kaksi sadalta kul-
20088: 93 §. loinkin suorittamatta olevalle pääomalle ja
20089: Tilan ja alueen 85 §: ssä tarkoitetun myyn- muu osa pääoman lyhennykseksi.
20090: tihinnan, osuuden, etuuden ja lisäalueen Kunnalle, yhtiölle, osuuskunnalle ja muulle
20091: 86 § : ssä tarkoitetun hinnan samoin kuin yhteisölle myönnetyn luoton takaisin maksa-
20092: 31 § : ssä mainitun maanostolainan, yhteis- misesta säädetään erikseen.
20093: laidunalueen ostoon käytettyä lainaa lu- 94-116 §.
20094: kuunottamatta, sekä raivaus-, rakentamis-, (Kuten hallituksen esityksessä n: o 32/1955
20095: asunto-, maanparannus-, sisarosuus- ja tie- vp.).
20096:
20097: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
20098:
20099: Yrjö Hautala.
20100: 444
20101:
20102: IX,2. - Lak.al. N: o 49.
20103:
20104:
20105:
20106:
20107: Raipala ym.: Ehdotus laiksi asutuslain muuttamisesta.
20108:
20109:
20110: E d u s k u n n a ll e.
20111:
20112: Hallitus on 4 pa1vana maaliskuuta 1955 aikana, joka pakosta syntyy, kun uutta ny-
20113: antanut eduskunnalle esitykset maankäyttö- kyisiä olosuhteita vastaavaa asutuslakia val-
20114: laiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. mistellaan. Kun vuoden 1936 asutuslaki on
20115: Nämä lakiesitykset ovat sen jälkeen olleet nimenomaan tilojen elinkelpoisuusvaatimus-
20116: julkisuudessa perusteellisen pohdinnan alai- ten suhteen vanhentunut ja puntteellinen,
20117: sina ja eri alojen asiantuntijat ovat antaneet kaipaisi se .tässä suhteessa perusteellisempaa
20118: niistä erittäin kielteisiä lausuntoja. Erikoi- korjausta. Tämä koskee nimenomaan viljelys,-
20119: sesti on arvosteltu sitä, että näihin lakiesi- tilojen maatalousmaan pinta-alan ja metsän
20120: tyksiin on sisällytetty huomattavasti sellaista, tuottoa. Esimerkkinä mainittakoon, että jos
20121: mikä ei lainkaan kuulu varsinaisen asutus- valtiolle asutustarkoituksiin ostetaan maan-
20122: toiminnan piiriin. Maankäyttölakiesitys ni- hankintatila, ei sitä nykyisten lainsäädösten
20123: mittäin edellyttää, että asutusvirapomaiset mukaan voida sellaisena käyttää edelleen asu-
20124: suorittaisivat huomattavia maanmittausalaan tustarkoituksiin, vaan on se pirstottava. Jos
20125: kuuluvi;t toimenpiteitä sekä sellaisia tehtäviä, maan tarkoituksenmukainen käyttö edellyt-
20126: joita tähän asti maataloushallitus ja metsä- tää, että tilaan olisi liitettävä maatalous-
20127: hallitus ovat menestyksellisesti hoitaneet. maata enemmän kuin edellä on mainittu,
20128: Sitä paitsi tulisivat myös vanhojen tilo- pitäisi laissa olla mahdollisuus myös tällai-
20129: jen rakentamiskysymykset lakiesityksen seen menettelyyn.
20130: mukaan asutusviranomaisten toimesta hoi- Nykyaikaisessa mielessä ei sellainen menet-
20131: dettavaksi. Samaten asutusviranomaisten tely, että arvopuut voidaan poistaa undis-
20132: hoidettavaksi tulisi pienyrittäjälainoitus- tilalta, voi olla tarkoituksenmukaista. Täten
20133: toiminta, joka on täysin vieras tehtävä vuoden 1936 asutuslain arvopuukäsite voitai-
20134: näille viranomaisille. Näiden uusien teh- siin vanhentuneena poistaa, ·ja alueella kas-
20135: tävien hoitamista varten olisi perustet- vavat puut lunastettaisiin alueen mukana.
20136: tava uusi organisaatio, joka tietäisi var- Vuoden 1936 laki edellyttää myös, että met-
20137: sinaista normaaliasutustoimintaa hoitavien sää voitaisiin antaa viljelystilalle vain niin
20138: virkamiesten valtavaa lisääntymistä erikoi- paljon, että kotitarvepuun saanti olisi tur-
20139: sesti maakuntaportaissa. Heikkoutena voi- vattu. Metsätalouden osuutta maatilatalou-
20140: daan pitää myös sitä, että säännöllisen ajan dessa olisi kuitenkin lisättävä, ja metsä-
20141: asutuslaiksi tarkoitettua lainsäädäntöä ei ole maata annettava viljelystilalle paitsi koti-
20142: annettu yhtenä esityksenä, vaan on se puo- tarvepuun myös myyntipuun tuotantoa var-
20143: luetaktillisista syistä jaettu täysin tarkoituk- ten.
20144: settomasti kahteen eri esitykseen. Näiden pe- Vapaaehtoista maanhankintaa olisi erikoi-
20145: rusvirheiden lisäksi on lakiehdotuksessa niin sesti pyrittävä tehostamaan, ja nimenomaan
20146: paljon myös pienempiä vikoja ja teknillisiä lisämaiden hankkimista liian pienille tiloille.
20147: puutteellisuuksia, että asiantuntijoiden lau- Tällöin tulisi myös kysymykseen, että val-
20148: suntojen mukaan ei esityksestä korjaamalla- tiolle ostetaan sellaisenaan elinkelvottomia
20149: kaan voida saada uutta käyttökelpoista sään- tiloja, jotka kokonaan tai osittain liitetään
20150: nöllisen ajan asutuslainsäädäntöä. Kun näin muihin tiloihin tai alueisiin.
20151: on, olisi pyrittävä tässä vaiheessa vuoden Edellä esitettyjen suhteellisen vähäisten
20152: 1936 asutuslakia parantamalla luomaan edel- muutosten jälkeen voitaisiin vuoden 1936
20153: lytykset säännöllisen ajan asutustoiminnan asutuslakia menestyksellisesti toteuttaa elin-
20154: tarkoituksenmukaiselle hoitamiselle sinä väli- kelvottomia tiloja parantamalla ja uusia elin-
20155: IX,2. - :B.a.ipala. ym. 445
20156:
20157: kelpoisia maatalousyksikköjä perustamalia, Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
20158: ottaen nimenomaan huomioon, että vapailla nioittaen,
20159: markkinoilla on nykyisin runsaasti tarjolla
20160: asutukseen soveltuvaa maata. ·että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20161: van lakiehdotuksen:
20162:
20163:
20164: Laki
20165: asutuslain muuttamisesta.
20166: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä mai-
20167: nitulla tavalla, muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1936 annetun asutuslain (332/36) 6,
20168: 11, 16, 21, 37, 38, 41, 53, 58 ja 69 § näin kuuluviksi:
20169: 6 §. koituksenmukainen käyttö edellyttää, että
20170: Viljelystilaan liitetään niin paljon maa- tilaan liitetään enemmän maata kuin mitä
20171: talous- ja maatalouskelpoista maata, että kes- edellä tässä pykälässä on sanottu, voidaan
20172: kikokoinen perhe voi, paikallisten liikenne- ja tilaan antaa maata niin paljon, kuin talou-
20173: maatalousolojen tarjoamien edellytysten mu- dellinen tarkoituksenmukaisuus vaatii.
20174: kaan tilaansa viljellen, saada siitä, metsän
20175: antaman tuen huomioon ottaen, ainakin pää- 11 §.
20176: asiallisen toimeentulonsa. Maatalous- ja maa- Milloin tiloja tai alueita ei voida sellaisi-
20177: talouskelpoista maata älköön kuitenkaan an- naan tai lisäaluetta ja etuuksia antamalla
20178: nettako enempää, kuin että se, tarkoituksen- tarkoituksenmukaisesti käyttää, voidaan ne,
20179: mukaisimmiksi maatalousmaan käyttölajeiksi mikäli edellytykset siihen tämän lain mu-
20180: saatettuna, vastaa kahtakymmentä sekä La- kaan ovat olemassa, kokonaan tai osittain
20181: pin läänissä ja muuallakin syrjäisissä seu- muihin tiloihin tai alueisiin liittämällä muo-
20182: duissa kolmeakymmentä muunnettua pelto- dostaa 6 § : ssä tarkoitetuiksi tiloiksi ja
20183: hehtaaria. Mikäli erityiset syyt niin vaativat, alueiksi.
20184: voidaan viljelystilaan kuitenkin liittää edellä
20185: mainittua jonkin verran suurempi tilusala. 16 §.
20186: Viljelystilaan annetaan metsämaata niin Asutusvaroilla ostetaan maata luovutetta-
20187: paljon, että metsä, maan tuottokyyYU sekä vaksi asutustarkoituksiin tämän lain sään-
20188: puuston määrän ja rakenteen huomioon nösten mukaisesti. Mikäli kiinteistöä, joka
20189: ottaen, kestävää hakkuumäärää soveltaen ja on mainittua tarkoitusta varten hankittu, ei
20190: se tarkoituksenmukaisesti hyväksi käyttäen voida kokonaisuudessaan sopivasti siihen luo-
20191: antaa tilan pääasiallisen kotitarvepuun ja vuttaa, voidaan jäljellejäävä kiinteistönosa
20192: tilan elinkelpoisuutta varten tarvittavan mää- luovuttaa muuhun tarkoitukseen.
20193: rän myyntikelpoista puuta. Metsämaata äl-
20194: köön kuitenkaan annettako enempää, kuin
20195: että metsä, huomioonottaen erilaiset puuta- 21 §.
20196: varan menekkisuhteet, vuosittain tuottaa Maasta, jonka hankkimista vapaaehtoisella
20197: puuta 75-125 kiintokuutiometriä kuoretto- kaupalla valtio avustaa tässä luvussa maini-
20198: maksi runkopuuksi arvioituna. tuin tavoin, älköön maksettako yli paikka-
20199: Sellaisilla seuduilla, missä metsämaata on k~nnalla käyvän hinnan. Valtionvaroista an-
20200: vähän, mutta kannattavaan viljelykseen so- nettu tai välitetty luotto ei saa nousta yli
20201: veltuvaa maatalous- ja maatalouskelpoista sen hinnan, minkä järkevä ostaja maasta
20202: maata runsaasti, voidaan viljelystilaan, 1 ja maksaisi, jotta sitä voitaisiin kannattavasti
20203: 2 momentissa mainituista tilusaloista poike- käyttää siihen tarkoitukseen, mihin se tulee
20204: ten, antaa vähemmän metsämaata ja vastaa- käytettäväksi. Maata hinnoitettaessa otetta-
20205: vasti enemmän maatalous- ja maatalouskel- koon huomioon myöskin sillä kasvava metsä.
20206: poista maata. Mitä 1 momentissa on säädetty maasta,
20207: Jos niiden alueiden, joista viljelystila muo- olkoon noudatettavana myöskin tilalle välttä-
20208: dostetaan, ja niillä olevien rakennusten tar- mättömistä rakennuksista.
20209: 446 IX,2. - Asutuslaki.
20210:
20211:
20212: 37 §. Puiden hinta, josta 2 momentissa sekä
20213: Jos tilaa perustettaessa katsotaan välttä- 37 § :n 1 momentissa mainitaan, on yhdis-
20214: mättömäksi antaa sille rakennuspuita tilan tettävä alueen luovutushintaan.
20215: ulkopuolelta, leimattakoon niitä metsähallin-
20216: non toimesta tarpeen mukaan lähistöllä ole- 53 §.
20217: vasta valtionmetsästä, ja on hakija oikeu- Metsämaata voidaan pakkolunastaa lisä-
20218: tettu ne määräajan kuluessa 41 § : n 2 mo- maaksi vain viljelystilaan, ja se voidaan erot-
20219: mentissa sanotulla hinnalla Innastamaan ja taa viljelystilaan tahi siihen maatalous- tai
20220: metsästä poisviemään. maatalouskelpoisena maana annettavaan lisä-
20221: maahan välittömästi rajoittuvasta metsä-
20222: 38 §. maasta.
20223: Metsämaata annettakoon lisämaaksi ainoas-
20224: taan tilaan välittömästi rajoittuvasta tai sen 58 §.
20225: läheisyydessä olevasta valtionmaasta. Alueella kasvavat puut lunastettakoon
20226: alueen mukana.
20227: 41 §. 69 §.
20228: Valtionmaata asutustarkoituksiin luovutet- Asutustoimikunta voi kieltää metsänhak-
20229: taessa on siitä suoritettava hinta, minkä kaamisen alueelta, jonka se on suunnitellut
20230: järkevä ostaja maasta maksaisi, jotta sitä pakkolunastettavaksi, sen seuraamuksen
20231: voitaisiin kannattavasti käyttää siihen tar- uhalla, minkä laki säätää yhteisen metsän ja
20232: koitukseen, mihin se luovutetaan käytettä- maan oikeudettomasta käyttämisestä; ja en
20233: väksi. metsänhakkaaminen kielletty siihen saakka,
20234: Tilalle sen alueelta varatuista rakennus- kunnes pakkolunastushanke on ehkä rauen-
20235: puista maksettakoon puolet paikkakunnalla nut. Kuitenkaan älköön hakkuukielto koskek(}
20236: puiden ottoaikana voimassa olevasta alim- puita, joiden hakkaaminen perustuu ennen
20237: masta käsikauppahinnasta. kieltoa tehtyyn hakkuusopimukseen.
20238:
20239: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
20240:
20241: Matti Raipala. Irma Hamara. Felix Seppälä.
20242: Kalervo Saura. Saara Forsius. Johannes Wirtanen.
20243: R. Hallberg. Erkki Koivisto. Urho Saariaho.
20244: N. Kosola. Martti Salminen. Erkki Tuuli.
20245: 447
20246:
20247: IX,3. - Lak.al. N: o 50.
20248:
20249:
20250:
20251:
20252: Liedes ym.: Ehdotus laiksi Kuusamon ja Sallan kuntien
20253: maanhankintalain muuttamisesta.
20254:
20255:
20256:
20257:
20258: E d u s kun n a 11 e.
20259:
20260:
20261: Vuonna 1945 annettu Kuusamon ja Sallan ja valtio on korvannut niiden rakentamisesta
20262: kuntien maanhankintalaki edellyttää, että 19 aiheutuneet kustannukset. Viljelyksille joh-
20263: päivänä syyskuuta 1944 mainituissa kunnissa tavien teiden rakentamista ei ole kuitenkaan
20264: tilan tai tilan osan omistaneelle siirtoväkeen huomioitu. Viljelykset ovat usein vaikea-
20265: kuuluvalle henkilölle muodostetaan valtion kulkuisten matkojen takana. Koneiden ja
20266: kustannuksella menetettyä tilaa vastaava tila. tarvikkeiden kuljettaminen viljelyksille muo-
20267: Lain 18 §: n mukaan on maanlunastuslau- dostuukin usein ylivoimaiseksi. Luovutetuilla
20268: takunnan toimittamassa katselmuksessa laa- tiloilla, jotka sijaitsevat vanhoilla kauan
20269: dittava suunnitelma tilan muodostamisesta ja asutuilla alueilla, olivat yleensä kunnolliset.
20270: määrättävä mm. mihin ja miten paljon vilje- tiet myös viljelyksille. Samat mahdollisuu-
20271: lyksiä on raivattava sekä mitä tiloille johta- det olisi turvattava myös nykyisille vastike-
20272: via teitä on tehtävä huomioon ottaen, että tiloille.
20273: tilat saavat entisten viljelysten tuottoa vas- Peltojen raivauskustannukset on aikaisem-
20274: taavan määrän viljelyksiä. Lisäksi 30 päi- min arvioitu maanlunastuslautakunnan kat-
20275: vänä heinäkuuta 1945 annetun maatalous- selmustoimituksissa. Raivaustöiden aikana
20276: ministeriön päätöksen 36 § edellyttää, että on kuitenkin tapahtunut hintatasossa muu-
20277: kuivan maan peltoa raivataan sama määrä, toksia eivätkä arviot ole enää vastanneet to-
20278: mitä edelliselläkin tilalla on ollut. Lakia so- dellisia kustannuksia. Tosin 30 päivänä hei-
20279: vellettaessa on kuitenkin näistä määräyksistä näkuuta 1945 annetun maatalousministeriön
20280: luovuttu. Kuivan maan peltoa ei ole usein- päätöksen 39 § edellyttää korvauksien korot-
20281: kaan raivattu edellisellä tilalla ollutta pinta- tamista niiltä osin, joilta työ on vielä suo-
20282: alaa vastaavasti. Näitten peltojen tuotanto- rittamatta. Tilalliset ovatkin yrittäneet saada
20283: kyky ei myöskään vastaa menetettyjen kauan korvauksiin korotuksia, mutta tuloksetta.
20284: viljelyksellä olleiden kovan maan peltojen Suoviljelyksien raivaamisessa on jäänyt täy-
20285: tuotantokykyä. Ne on raivattu nykyisillä simääräinen korvaus 53 000 markkaan heh-
20286: tiloilla pääasiassa raakaan hiesumaahan, joka taarilta. Samånaikaisesti on yleinen raivaus-
20287: ilman maanparannusaineitten ajoa ja voima- palkkio ollut vastaavanlaisissa tapauksissa
20288: kasta lannoitusta eivät anna aikaisemmilla 56 000 markkaa hehtaarilta ja raivauspalkkio
20289: tiloilla vastannutta tuottoa. Maanlunastus- on vain osittainen, eli noin puolet kustannus-
20290: lautakunnan suorittamissa katselmuksissa ei arviosta. Tehdäkseen oikeutta vastiketilan
20291: ole yleensä huomioitu maanparannusaineiden saaneille olisi toimitettava uusi arvio ja suo-
20292: ajoa, joten lain 18 § olisi muutettava siten, ritettava hintatason nousua vastaava korvaus:
20293: että tässä mielessä suoritettava katselmus taannehtivasti.
20294: toimitettaisiin uudelleen ja maanparannus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20295: aineiden ajo korvattaisiin valtion toimesta.
20296: Katselmuksissa on myös huomioitu, mitä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20297: tilan pihaan johtavia teitä on rakennettava, van lakiehdotuksen:
20298: 448 IX,3. - Kuusamon ja Sallan maanhankintalaki.
20299:
20300:
20301:
20302:
20303: Laki
20304: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankintalain muuttamisesta.
20305: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä heinäkuuta 1945 annetun
20306: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankintalain (751/45) 18 ja 40 § näin kuuluviksi:
20307:
20308: 18 §. ja määrättävä, mihin kylään tila tulee kuu-
20309: Maanlunastuslautakunnan on maalla ta- lumaan.
20310: pahtuvassa katselmuksessa laadittava suun- 40 §.
20311: nitelma siirtoväkeen kuuluvalle henkilölle Menetetyn tilan SIJaan ja 2 § : ssä maim-
20312: annettavan tilan muodostamisesta, sen mu- tulle henkilölle muodostetun tilan viljelys-
20313: kaan kuin jälempänä säädetään, ja mää- ten raivaamisesta ja maanparannusaineiden
20314: rättävä tilojen tonttipaikat, mihin ja miten ajosta sekä tiloille ja viljelyksille johtavien
20315: paljon viljelyksiä on raivattava, mitä saven teiden tekemisestä aiheutuvat kustannukset
20316: ja mudan ajoja tai muita maanparannustöitä suoritetaan valtion varoista, sen mukaan
20317: <>n suoritettava sekä mitä tiloille ja viljelyk- kuin asetuksella säädetään, ja voidaan niitä
20318: -sille johtavia teitä on tehtävä ja tientekoai- maksaa myös etukäteen. Jos hintatasossa
20319: neen ottopaikkoja varattava, huomioon ot- oli tapahtunut muutosta kustannusten arvioi-
20320: taen, että tila yleensä saa tilan tai vuokra- misen ja töidert loppuun suorittamisen väli-
20321: alueen entisen viljelyksen tuottoa vastaavan sellä ajalia, tulee maatalousministeriön tilan
20322: määrän viljelyksiä. Katselmuksessa on laa- omistajan tai haltijan esityksestä korottaa
20323: dittava tästä arviokirja, noudattamalla ylei- kustannusarviota hintatason muutosta vas-
20324: sen maanhankintalain 73 § : n säännöksiä. taavalla määrällä ja suorittaa korvaus taan-
20325: Milloin tilan muodostamista koskevassa kat- nehtivasti.
20326: -selmuksessa ei ole otettu huomioon maanpa- Jollei tilan omistaja tai haltija ole nosta-
20327: rannusaineiden ajoa kovan maan pelloille nut varoja, jotka hän on oikeutettu saamaan,
20328: niiden saattamiseksi edellisen tilan kovan viidentoista vuoden kuluessa siitä, kuin kat-
20329: maan peltoja vastaavaan tuottokykyyn, voi- selmustoimitus oli saanut lain voiman, on oi-
20330: daan tilan omistajan tai haltijan anomuk- keus niidert saamiseen menetetty siltä osalta,
20331: sesta myöhemminkin laatia arvio valtion kus- kuin raivaus- tai tietöitä ei ole suoritettu.
20332: tannuksella suoritettavien maanparannusai- Muutoin ovat uuden tilan raivaamiseen
20333: neiden ajosta. Maanlunastuslautakunnan on nähden soveltuviri kohdirt voimassa yleisen
20334: myös annettava muodostettavalle tilalle nimi maanhankintalain 97-104 § : n säännökset.
20335:
20336:
20337: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
20338:
20339: Pentti Liedes. Irma Torvi. A.-L. Tiekso-Isaksson.
20340: Antti Kinnunen. Yrjö Murto. Toivo Friman.
20341: Eino Tainio.
20342: 449
20343:
20344: IX,4. - Lak.al. N: o 51.
20345:
20346:
20347:
20348: Sävelä. ym.: Ehdotus laiksi eräiden vuokra-alueiden lunasta-
20349: misesta.
20350:
20351: Eduskunnalle.
20352:
20353: Hallitus on antanut vuoden 1955 valtio- ovat rinnastettavissa maalaiskuntien vastaa-
20354: päiville esityksen n : o 56 laiksi eräiden viin tiloihin. Useat :tp.aamme kaupungit
20355: vuokra-alueiden lunastamisesta maalaiskun- omistavat tuhansia hehtaareja tällaisia
20356: nissa sekä laiksi siitä, mitä jakotoimituksissa alueita, joilla on satoja vuokratiloja. Esi-
20357: taajahkoa asutusta varten maaseudulla on merkkeinä mainittakoon Kajaanin, Lahden
20358: huomioon otettava, annetun lain muuttami- ja ennen kaikkea Porin kaupungit. Mm. vii-
20359: sesta. Mainittu esitys ei kuitenkaan vastaa meksi mainitun kaupungin alueella on noin
20360: joka kohdassa niitä toiveita, joita maata- 200 vuokraviljelijää, jotka eivät voi ryhtyä
20361: omistamaton ja suurilulruinen pienvilj.elijä- voimaperäiseen maanviljelykseen eikä uusien
20362: väestö siltä odottaa. Jo annetun esityksen rakennuksien rakentamiseen, kun on jäätävä
20363: nimestä käy ilmi, että valtion harjoittama odottamaan tilan itsenäistymistä. Vain muu-
20364: asutustoiminta ja vuokra-alueiden lunasta- tamien kilometrien päässä samanlaisissa olo-
20365: mislainsäädäntö koskee vain varsinaista maa- suhteissa eläneiden, mutta naapurina olevan
20366: seutua. Kaupunki- ja kauppalakuntien laa- maalaiskunnan alueella, vuokratilojen halti-
20367: jat alueet, joilla on satoja vuokra-alueita, jat sitävastoin voivat lunastaa vuokra-
20368: on jätetty annetussa lakiehdotuksessa huo- alueensa sekä tuntea taloudellisen asemansa
20369: miota vaille. Esityksen perusteluissa on vain turvatummaksi. Tällainen kaupunki- ja
20370: lyhyesti todettu, ettei lunastamisen järjes- kauppalakuntain asemakaavan ulkopuolisilla
20371: telyä voida kaupungeissa ja kaupp,aloissa viljelysalueilla oLeviin vuokramiehiin suun-
20372: sisällyttää mainittuun esitykseen asemakaa- tautuva kohtuuttomuus ja asian viivyttely
20373: vallisten järj,estelyjen, maan arvon nousun olisi jo tässä vaiheessa korjattava. Itse ase-
20374: ja muiden sellaisten seikkojen johdosta, ja makaavoitetuna alueella olevien vuokra-
20375: luvattu myöhemmin korjata asia tässä suh- alueiden lunastaminen suurempaa valmiste-
20376: teessa. lua vaativana järjestettäköön myöhemmin.
20377: Tätä hallituksen esityksessä olevaa epäkoh- Edellä esitettyyn viitaten ja nojautuen
20378: taa voitaisiin mielestämme kuitenkin ainakin valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ehdotamme
20379: osittain korjata jo tämän lakiehdotuksen kunnioittaen,
20380: puitteissa. Lakiehdotus olisi nimittäin ulo-
20381: tettava koskemaan kaupunki- ja kauppala- että Eduskunta hyväksyisi seuraa~
20382: kuntain asemakaavantakaisilla laajoilla vil- van lakiehdotuksen:
20383: jelysalueilla olevia maanvuokratiloja, jotka
20384:
20385: Laki
20386: eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta.
20387: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
20388: määrätyllä tavalla, säädetään:
20389: 1 luku. kuin tässä laissa säädetään, omakseen lunas-
20390: Lunastamisen yleiset edellytykset. taa maalaiskunnassa tahi kauppala- tai
20391: kaupunkikunnan asemakaavoitetun alueen
20392: 1 §. ulkopuolella olevilla viljelysmailla vuokruoi-
20393: Vuokramiehellä on oikeus, sen mukaan keuden nojalla hallitsemansa asuinrakennuk-
20394: 57 E 75/56
20395: 450 IX,4. - Vuokra-alueiden lunastaminen.
20396:
20397:
20398: sella varustettu alue, joka on tarkoitettu (2-4 mom. kuten hallituksen esityksessä
20399: maatilatalouden tai kalastuksen harjoittami- n:o 56/1955 vp.)
20400: seen taikka pääasiallisesti asuntoalueeksi.
20401: Samoin on vuokramiehellä lunastusoikeus, 2-90 §.
20402: milloin hänestä riippumattomien syiden on (Kuten hallituksen esityksessä n:o
20403: katsottava estäneen rakennettavaksi tarkoi- 56/1955 vp.)
20404: tetun vuokra~alueen rakentaminen.
20405:
20406:
20407: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
20408:
20409: Arvo Sävelä. Viljo Rantala. Einari Jaakkola.
20410: Matti Lepistö. Arvo Ahonen. Erkki Ryömä.
20411: Edvard Pesonen. Mikko Hult. Kalle Kämäräinen.
20412: Artturi Koskinen. E. Pusa. Nestori Kaasalainen.
20413: Väinö Tikkaoja. Pertti Rapio. 0. Muikku.
20414: 451
20415:
20416: IX,5. - Lak.al. N: o 52.
20417:
20418: Hietanen ym.: Ehdotus laiksi laitumen ja heinämaan vuok-
20419: raamisesta pienviljelijäin, asuntotilan ja 'tontin omistajain
20420: sekä maaseudun tilattoman väestön tarpeisiin.
20421:
20422: E d u s k u n n a ll e.
20423: Kysymys karjanlaitumista on käynyt ta- 12 775 000 ha, so. noin 44 % tilojen koko
20424: vallista kireämmäksi viime vuosien aikana yhteispinta-alasta. Sanottuna aikana omisti-
20425: maaseudun tilattoman väestön, pienviljelijäin vat alle 5 ha:n viljelmät n. 327 000 lehmää
20426: sekä asuntotilan ja tontinomistajien keskuu- maamme koko lehmäluvun ollessa 1110 000
20427: dessa. Niin on tapahtunut sen vuoksi, että päätä.
20428: valtiovalta ei ole enää puuttunut tähän kysy- Yllä esitetyt tilastonumerot paljastavat
20429: mykseen silläkään tarmolla, jolla sotien jäl- erään huutavan epäkohdan köyhän maaseutu-
20430: keiset, ns. kolmen suurimman puolueen yh- väestön elinoloissa. Maaseutumme monilukui-
20431: teistyöhallitukset sitä hoitivat. Maanhankin- simman väestönosan muodostavat alle 5 pel-
20432: talain edellyttämä yhteislaitumien perusta- tohehtaarin viljelmien omistajat ja maaseu-
20433: mis- ja kunnostamistoiminta on tosiasialli- dun tilaton väestö. Lisäksi on otettava huo-
20434: sesti pysähtynyt. Hallituksen välinpitämät- mioon muukin osa pienviljelijäperheistä.
20435: tömyys laitumen ja heinämaan hankkimiseksi Nämä perheet ovat tavallisesti erittäin lapsi-
20436: ylempänä mainituille väestöryhmille on ollut rikkaita, mutta heidän käytössään on tuskin
20437: omiaan saattamaan maaseudun vähävarai- kuudennes peltopinta-alasta ja vajaa kol-
20438: simmat perheet tukalaan asemaan laitumen mannes lehmäluvusta.
20439: ja heinämaan hankinnassa. Se on luonut Edellä mainittuja, valtion, yhtiöiden,
20440: taantumuskauden tunnelman maaseudulle. seurakuntien ja kuntien maita ei liioin luo-
20441: Suuret, taantumusmieliset tilanomistajat käyt- vuteta käytettäväksi karjanlaitumena eikä
20442: tävät hyväkseen köyhien, laitumen ja heinä- niitä vuokrata karjan rehun keräämistarkoi-
20443: maan tarpeessa olevien kansalaisten hätää, tuksiinkaan. Näiden alueiden lisäksi voitai-
20444: yrittäen heitä painostaa luopumaan edistyk- siin käyttää ylempänä mainittuun tarkoituk-
20445: sellisistä mielipiteistään laitumen ja heinä- seen myös suurten tilojen käyttämättömiä ja
20446: maan saannin ehtona. tarkoitukseen sopivia maa-alueita.
20447: Jonkinlaisen käsityksen maaseudun köy- Vaikka onkin totta, ettei läheskään kaik-
20448: himpien väestökerrosten laiduntarpeesta ja kea edellä mainituista maista voida käyttää
20449: laitumen saantimahdollisuuksista tarjoavat enempää laitumeksi kuin heinämaaksikaan
20450: kysymystä käsittelevät tilastonumerot vuo- laatunsa ja sijaintinsa vuoksi, on niistä kui-
20451: delta 1950. Niiden mukaan oli maamme tenkin huomattava osa sopivaa maata käy-
20452: 356 000 viljelmästä 194 000 alle 5 peltoheh- tettäväksi laidun- ja heinämaana maaseudun
20453: taarin omistajia. Heidän käytössään oleva vähävaraisten kerrosten puutteenalaista ase-
20454: peltoala oli yhteensä 416 000 ha maamme maa lievittämään. Jotta epäkohta poistettai-
20455: koko peltopinta-alan ollessa 2 400 000 ha. siin, ehdotamme,
20456: Tilojen kokonaispinta-alasta, joka sanotun
20457: tilaston mukaan oli 28 430 200 ha, omisti- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20458: vat valtio, yhtiöt, kunnat ja seurakunnat van lakiehdotuksen:
20459: Laki
20460: laitumen ja heinämaan vuokraamisesta pienviljelijäin, asuntotilan ja tontin omistajain
20461: sekä maaseudun tilattoman väestön tarpeisiin.
20462: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20463: 1 §.
20464: Pienviljelijöille, asuntotilan ja tontin omis- vuokrataan karjanlaidunta ja heinämaata
20465: tajille sekä maaseudun tilattomalle väestölle siten kuin tässä laissa säädetään.
20466: 452 IX,5. - Laitumen vuokraaminen.
20467:
20468:
20469: 2 §. tumen ja heinämaan vuokraamisessa. Perus-
20470: Ensimmäisessä pykälässä mainittuun tar- teet lähetetään asutuslautakunnille laidunta-
20471: koitukseen vuokrataan maata ensisijaisesti misvuoden tammikuun aikana ja otetaan
20472: suurten osakeyhtiöiden, valtion, suurten tilo- niissä huomioon paikalliset olosuhteet ja
20473: jen, seurakunnan ja kuntien maista. karjataloustuotteiden keskimääräinen hinta-
20474: taso.
20475: 3 §. 6 §.
20476: Tämän lain mukaiset vuokrasopimukset Jos vuokranottajan maksukyky on erittäin
20477: .solmitaan kunnallisen asutuslautakunnan vä- heikko ja hänen perhesuhteensa säälittävät,
20478: lityksellä, sopimuspuolten tekemät ehdotuk- voidaan laitumen ja heinämaan vuokramaksu
20479: set sopiviita kohdiltaan huomioon ottaen. suorittaa valtion varoista.
20480: Elleivät sopimuspuolet pääse yksimielisyy-
20481: teen sopimusehdoista, ratkaistaan asia asutus-
20482: lautakunnan päätöksellä. 7 §.
20483: Lain paikallisena täytäntOOnpano- ja val-
20484: 4 §. vontaelimenä toimii paikallinen asutuslauta"
20485: Sopimukset laitumen ja heinämaali vuok- kunta.
20486: raamisesta solmitaan hyvissä ajoin ennen
20487: laiduntamiskauden alkua, viimeistään touko- 8 §.
20488: kuun 1 päivään mennessä. Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
20489: Sopimuspuolten sitä yksimielisesti halu- tamisesta antaa maatalousministeriö, joka
20490: tessa voidaan vuokrasopimus vahvistaa myös samalla toimii lain täytäntöönpanon ylim-
20491: yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi. pänä valvojana.
20492: 5 §. 9 §.
20493: Maatalousministeriö vahvistaa vuosittain Laki tulee voimaan päivänä
20494: vuokran laskemisperusteet käytettaväksi lai- kuuta 195 .
20495:
20496:
20497: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
20498:
20499: Esa Hietanen. Aleksi Kiviaho. Pauli Puhakka.
20500: Toivo Niiranen. Usko Seppi. Irma Torvi.
20501: juho Rytkönen. Matti Koivunen. Eino· Tainio.
20502: Judit Nederström-Lunden. Niilo Nieminen. Lauri Myllymäki.
20503: Y. Enne. Irma Rosnell. Martti Leskinen.
20504: Leo Suonpää. A.-L. Tiekso-Isaksson. TOivo Kujala.
20505: Pentti Liedes; Hugo Manninen. Toivo Asvik.
20506: Paavo Aitio. Antti Kinnunen. Q, Rosenberg.
20507: Rainer Virtanen. Eino Roine.
20508: 463
20509:
20510: IX,6. - Lak.al. N: o 53.
20511:
20512: Kämäräinen ym.. : Ehdotus laiksi maanparannusaineiden ajo-
20513: palkkioista.
20514:
20515: E d u s k u n n a ll e.
20516:
20517: Useana edellisenä syksynä ja talvena on työasiainlautakunnilta. Tästä kärsii tietysti
20518: maassamme ollut laaja työttömyys. Se on ol- pienviljelijäin talous, sillä maanparannus-
20519: lut laajinta maaseudulla ja näyttää toistuvan aineitten puuttuessa viljelysten satotulokset
20520: jokaisena talvena. Mm. kuluvan talven kevät- useassa tapauksessa jäävät varsin alhaisiksi.
20521: puolella, jolloin metsätyöt loppuvat, uhkaa Tämän vuoksi olisi näille pientilallisille
20522: työttömyys maaseudulla muodostua varsin annettava valtion varoista palkkiota maan-
20523: yleiseksi. Työttömien joukossa on ollut huo- parannusaineiden ajosta viljelyksille. Palk-
20524: mattava osa maaseudun pienviljelijöitä ja kioiden jako tapahtuisi parhaiten samaa me-
20525: heidän perheittensä jäseniä. Työtä kyllä netelmää noudattamalla kuin mikä on ollut
20526: näillä pientiloilla olisi mm. talvella roudan pitkän aikaa käytännössä pienviljelijöiden
20527: ja saven ajo pelloille. Erikoisesti uudisvilje- uudisviljelyspalkkioiden maksamisessa, joten
20528: lykset, joita mm. maanhankintalain toimeen- organisaatio olisi valmis. Maamiesseurojen ja
20529: panon yhteydessä ja uudisviljelyspalkkioiden pienviljelijäyhdistysten neuvojilla on laaja
20530: turvin on raivattu, kaipaisivat näitä maan- kokemus näiden töiden suunnittelussa, tar-
20531: parannusaineita. Useimmilla pientiloilla nii- kastuksessa ym. seikoissa.
20532: den ajo täytyy kuitenkin jättää suoritta- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
20533: matta senvuoksi, että rahatulojen saamiseksi kunnioittavasti,
20534: on turvauduttava ansiotöihin. Kun ansiotöitä
20535: ei viime vuosina ole ollut riittävästi saata- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20536: vissa, on ollut pakko pyytää työtä kuntien van lakiehdotuksen:
20537:
20538: Laki
20539: maanparannusaineiden ajopalkkioista.
20540: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään:
20541: 1 §. 2 §.
20542: Viitenä vuotena alkaen vuodesta 1957 ote- Tämän lain nojalla valtion varoista jaetta-
20543: taan valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain vat palkkiot ovat vapaat verosta.
20544: tarpeellinen siirtomääräraha maanparannus- Oikeutta näihin palkkioihin älköön ulos-
20545: aineiden ajosta jaettavia palkkioita varten. mitattako.
20546: Tästä määrärahasta voidaan myöntää
20547: maanparannusaineiden ajosta palkkioita, joi-
20548: hin saadaan käyttää eduskunnan vuosittain 3 §.
20549: osoittama määrä viljelijälle, jonka omistaman Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
20550: tai hallitseman viljelmän peltoala on vähin- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
20551: tään 0.50 ja enintään 15 ha tahi mikäli vil- tuksella.
20552: jelmä sijaitsee Pohjois-Suomessa tai itäisen
20553: rajaseudun kunnissa, enintään 25 ha.
20554:
20555: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
20556:
20557: Kalle Kämäräinen. Eino Uusitalo. Tahvo Rönkkö.
20558: Eeli Erkkilä. Arvi Ikonen. T. Saloranta.
20559: Matti Mattila. Atte Pakkanen. Nestori Kaasalainen.
20560: Eemil Partanen. Eino Rytinki. Onni Mannila.
20561: Eino Palovesi.
20562: 454
20563:
20564: IX,7. - Lak.al. N:o 54.
20565:
20566:
20567:
20568:
20569: Lahtela ym.: Ehdotus laiksi petoeläinten tappamien tai ma-
20570: telentien porojen korvaamisesta.
20571:
20572:
20573:
20574:
20575: Petoeläimet, sudet, ahmat, maak:otkat, kar- Karhut .. 46 48 94
20576: hut ja ilvekset tappavat ja raatelevat huo- Ilvekset .. 23 15 38-
20577: mattavan paljon poroja ja aiheuttavat siten Yhteensä 3 773 1791 5 564
20578: taloudellista vahinkoa poronomistajille, jotka
20579: suumlta osalta ovat vähävaraista väestöä ja Mainittujen vuotta vanhempien porojen
20580: elävät maamme pohjoisosassa pääasiassa po- arvo laskettuna a 6 000 markan mukaan, on
20581: ronhoidolla. Usein sattuu, että ne tappavat ' 000 markkaa ja vuotta nuorempien
20582: 22 638 .
20583: omistajan ainoan ajo- ja vetöporon, joka on arvo 2 000 markan mukaan 3 582 000 mark-
20584: omistajalleen yhtä tarpeellinen kuin hevo- kaa eli yhteensä 26 220 000 markkaa, josta
20585: senomistajalle hevonen, ja usein on sattunut tulee vuotta kohti keskimäärin 5 244 000
20586: niinkin, että ne ovat tappaneet sellaisen vä- markkaa. On selvää, ettei kaikkia petojen
20587: hävaraisen poronomistajan poroista suurim- tappamia poroja ole saatu edelläolevaan luet-
20588: man osan, jolla niitä on vain vähäinen teloon eikä niitä saada vastaisuudessakaan,
20589: määrä. vaikka laki niiden korvaamisesta säädettäi-
20590: Sitä vahinkoa, minkä pedot aiheuttavat siin ja vahingot korvattaisiin, koska porot
20591: poronomistajille, ei valtio korvaa missä~n ovat kesät vapaina laajoilla metsälaitumil-
20592: muodossa vaikka se maksaa korvauksen ~nl laan, jolloin eivät näy petojen jäljet eikä
20593: loin, kun 'karhu tappaa tai vahingoit~aa koti: niiden tappamia poroja voida todeta muu-
20594: eläimen, ja vaikka porojen tappammen tai toin kuin harvoissa sattumanvaraisissa ta-
20595: raateleminen on poronomistajalle samanlai- pauksissa.
20596: nen vahinko kuin kot1eläimen tappaminen Petojen tappamien ja raatelemien porojen
20597: sen omistajalle. Kun siis petojen aiheuttama toteaminen ja poron arvon määrääminen
20598: vahinko on poronomistaja.lle samanlainen olisi asiallisinta jättää asetuksella säädettä-
20599: kuin kotieläimen tappaminen sen omistajalle väksi, koska sitä voitaisiin käytännön vaati-
20600: ja kun kotieläimen omistajalle korvataan va- musten mukaisesti siten hoitaa joustavammin
20601: hinko, olisi myöskin poronomistajalle sa- kuin jos säännökset otettaisiin yksityiskoh-
20602: moin maksettava korvaus. taisina lakiin.
20603: Siitä miten paljon mainitut petoeläimet Voimassaolevan poronhoitolain mukaan
20604: ovat tappaneet poroja poronhoitoalueena jokaiseen paliskuntaan, joita on poron-
20605: vuosina 1950-1955, on Paliskuntain Yhdis- hoitoalueelia 64, on valittava poroisäntä ja
20606: tyksen toimesta hankittu perusteellinen sel- varaporoisäntä sekä tarpeellinen määrä apu-
20607: vitys ja laadittu sen perusteella luettelo. miehiä sekä porojen tekemien vahinkojen
20608: Sen mukaan ovat pedot tappaneet mainit- arvioimista varten lääninhallituksen mää-
20609: tuina vuosina poroja seuraavat määrät: räämä määrä arviomiehiä, joista toisen puo-
20610: len valitsee paliskunta ja toisen puolen sen
20611: vuotta vuotta kunnan manttaalikunnan kokous, jossa kun-
20612: vanhempaa nuorempaa Yhteensä nassa paliskunta on. Kun kaikkien näiden
20613: Sudet _-- 2 436 891 3 327 on tehtävä vala ennen toimeensa ryhtymistä,
20614: Ahmat 1241 98 1339 ja näitä arviomiehiä on jokaisessa kylässä,
20615: Ketut . -- 15 497 512 suurimmissa useampiakin, ja näiden tehtä-
20616: Maak:otkat 12 242 254 väksi on uskottu porojen tekemien vahinko-
20617: TX.,7. - Lahtela ym. 455
20618:
20619: jen arviointi viljelyksillä ja metsissä ja po- mista varten Lapin lääninhallitukselle, jonka
20620: roisäntä ja varaisäntä sekä heidän apulai- tulisi toinen kappale lähettää sen paliskun-
20621: sensa toimivat samanlaisen vastuun alaisena nan poroisännälle, josta hakemus on tehty.
20622: kuin virkamiehet, voidaan heidän tehtäväk- Tämän paliskunnan poroisännällä tulisi olla
20623: seen uskoa myöskin petojen tappamien ja oikeus nostaa lääninhallituksesta se korvaus,
20624: raatelemien porojen toteaminen ja arvioimi- mikä porosta määrätään maksettavaksi ja
20625: nen. Sanotuissa toimissa voidaan käyttää myöskin ne korvaukset, mitkä arvion toimit-
20626: mm. poliisiviranomaisia, joiden tehtäviin tajille tulevat ja toimittaa ne niille, joille
20627: kuuluu myöskin karhujen tappamien ja raa- ne on maksettava, jolLei porosta maksettava
20628: telemien kotieläinten toteaminen ja arvon korvaus jää sille paliskunnalle, jonka poro-
20629: määrääminen, ja ne korvataan sen toteami- isäntä on korvauksen nostanut. Näin helpo-
20630: sen ja arvion perusteella. Mainittu tehtävä tettaisiin lääninhallituksen työtä ja asia olisi
20631: voitaisiin uskoa muillekin luotetuille henki- muutoinkin oikealla perusteella, koska poro-
20632: löille edellyttäen, että he antamansa totea- isäntä on oikeutettu nostamaan muutkin pa-
20633: misen ja arvon määräämisen todistavat kir- liskuntaansa kuuluvien osakkaiden porojen
20634: jallisesti valanehdolla. hinnat myös naapuripaliskunnilta.
20635: Todistus- ja hakemuslomakkeet olisi laa- Lakiin olisi otettava oikeusturvan säilyt-
20636: dittava maatalousministeriön toimesta ja tämiseksi säännös, jonka mukaan ministeriön
20637: myöskin vahvistettava ja painettava valtion päätöksestä voidaan valittaa määräajassa.
20638: kustannuksella sekä toimitettava ne Palis- Mainittakoon, että eduskuntakin on käsi-
20639: kuntain Yhdistykselle,. että ne tulisivat &ei- tellyt asiaa ja asettunut sille kannalle,
20640: vät ja yhdenmukaiset ja että niitä olisi saa- että siitä olisi hallituksen annettava esi-
20641: tavissa. tys eduskunnalle. Tällaisen päätöksen teki
20642: Korvausasiain käsittely ja ratkaiseminen eduskunta 25. 11. 1955. Kun asia on selvä
20643: olisi annettava maatalousministeriölle, koska ja kiireellinen ja kun hallituksella on paljon
20644: siellä on porotaloutta koskevien asiain esit- muita tärkeitä asioita ja hallituksen esityk-
20645: telijä. sen valmistaminen saattaa viedä vuosia,
20646: KorvausanomukSiet olisi jätettävä sen pa- emme ole katsoneet voivamme jäädä odotta-
20647: liskunnan poroisännälle, jossa vahinko maan, milloin hallituksen esitys mahdolli-
20648: on tapahtunut . ja sen olisi anomus oman sesti tulisi, vaan olemme pitäneet asiaa
20649: lausuntonsa seuraamana toimitettava Palis- niin selvänä ja yksinkertaisena, että edus-
20650: kuntain Yhdistykselle, joka lain mukaan on kunta voi siitä säätää lain ilman hallituk-
20651: oikeutettu hyväksymään kullekin omistajalle sen esitystäkin, jota me toivomme ja odo-
20652: poromerkin ja pitämään niistä rekisteriä tamme.
20653: ja joka siis voi todeta, mikäli merkki on Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
20654: selvä, kenen poro on ollut ja todettuaan sen ehdotamme,
20655: toimittaa anomuksen ministeriölle.
20656: Ministeriön ratkaistua asian olisi päätös että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20657: kahtena kappaleena lähetettävä maksatta- van lakiehdotuksen:
20658:
20659: Laki.
20660: petoeläinten tappamien tai raatelemien porojen korvaamisesta.
20661: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20662:
20663: 1 §. poron arvon määräämisestä arviomiehille
20664: Poro, jonka petoeläin, susi, ahma, kettu, palkkio ja matkakulujen korvaus sen suu-
20665: maakotka, karhu tai ilves on todistettavasti ruisena kuin siitä asetuksella määrätään.
20666: tappanut tai raadellut, on korvattava koh-
20667: tuullisen arvonsa mukaan valtion varoilla. 2 §.
20668: Valtion varoilla on myöskin maksettava 1 § : ssä mainitun poron arvon korvaus
20669: 1 momentissa mainitun petoeläimen tappa- sekä arviomiesten palkkio ja matkakulujen
20670: man tai raateleman poron toteamisesta ja maksu maksatetaan Lapin lääninhallituksen
20671: 456 DC.,7. - Porovahinkojen korvaaminen.
20672:
20673:
20674: välityksellä sen paliskunnan poroisännälle, ronhoitoalueen ulkopuolella sitä lähinnä ole-
20675: jonka paliskunnan alueella poron tappa- van paliskunnan poroisännälle. Poroisännän
20676: minen tai raateleminen on tapahtunut. Mai- saatua anomuksen, on se tarkastettava ja
20677: nittujen maksujen nostajan on porosta saatu oman lausuntonsa seuraamana toimitettava
20678: korvaus maksettava sille, jonka lain mukaan Paliskuntain Yhdistykselle, jonka on todet-
20679: hyväksytyllä merkillä poro on ollut tai sille, tava tai annettava lausunto siitä, kenen poro
20680: jonka poro todistettavasti on ollut, sekä ar- on ollut ja lähetettävä se maatalousminis-
20681: viomiesten palkkiot ja matkakustannusten teriölle.
20682: korvaukset niilLe, jotka sen ovat toimitta- Maatalousministeriön on käsiteltävä ja
20683: neet. ratkaistava asia ja toimitettava antamansa
20684: Jos porolla ei ole lain edellyttämää merkkiä päätös kahtena kappaleena Lapin lääninhal-
20685: tai se on niin pilaantunut, ettei sitä tunneta litukselle, jonka tulee siitä toinen kap-
20686: taikka ellei voida muutoin todistaa, kenen pale toimittaa sen paliskunnan poroisän-
20687: poro on ollut, lankeaa korvaus sille palis- nälle, josta anomus on jätetty.
20688: kunnalle, jonka alueella poro on tapettu tai
20689: raadeltu. 5 §.
20690: 3 §. Tämän lain edellyttämää poron arvon
20691: Siitä, miten todetaan, että 1 §: ssä mai- maksamista sekä arviomiesten palkkioiden
20692: nittu peto on poron tappanut tai raadellut ja matkakustannusten korvaamista varten
20693: ja miten vahinko arvioidaan sekä kuka tai tarvittavat varat on otettava vuosittain tulo-
20694: kutka sen toimittavat, säädetään asetuksella ja menoarvioon arviomäärärahana.
20695: ja tarvittaessa antaa lähemmät ohjeet maa-
20696: talousministeriö. 6 §.
20697: Joka ei tyydy ministeriön antamaan paa-
20698: 4 §. tökseen, on hänellä oikeus valittaa siitä kor-
20699: Joka tahtoo saada 1 § :ssä mainitun pedon keimpaan hallinto-oikeuteen 60 päivän ku-
20700: tappamasta tai raatelemasta porosta kor- luessa siitä lukien kun sai päätöksestä tiedon.
20701: vauksen, on siitä ja sen arvioinnista johtu- Valitus voidaan lähettää valittajan vas-
20702: vista kustannuksista tehtävä maatalousmi- tuulla myöskin postitse maksetnssa kirjeessä.
20703: nisteriölle osoitettu anomus, ministeriön vah-
20704: vistaman kaavan mukaisesti, siten kuin siitä
20705: asetuksella säädetään ja jätettävä se sen pa-
20706: liskunnan poroisännälle, jonka alueella se Tämä laki tule voimaan päivänä
20707: on tapahtunut, ja jos se on tapahtunut po- kuuta 195 .
20708:
20709:
20710: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
20711:
20712: M. 0. Lahtela. Hilja Väänänen. Kalle Kämäräinen.
20713: Erkki Koivisto. Urho Kähönen. Eeli Erkkilä.
20714: Eino Rytinki. Esa Koivusilta. Eemil Partanen.
20715: J. F. Pöykk.ö. Kustaa Tiitu. Yrjö Sinkkonen.
20716: Vieno Simonen. Wiljam Sarjala. Markus Niskala.
20717: Nestori Kaasalainen.
20718: 457
20719:
20720: IX,S. - Lak.al. N: o 55.
20721:
20722:
20723:
20724:
20725: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä an-
20726: netun l-ain muuttamisesta.
20727:
20728:
20729:
20730:
20731: E d u s k u n n a ll e.
20732:
20733: Metsänhoitoyhdistyksistä vuonna 1950 an- tantamaan suurmetsänomistajan tarvitsema
20734: netun lain mukaan joutuvat kaikki ne met- metsänhoitohenkilökunta, kuten voimassa ole-
20735: sänomistajat, joiden metsän vuosittainen lisä- van lain mukaan on asianlaita. On nimittäin
20736: kasvu on vähintään 20 kuutiometriä, maksa- huomattava, että pientilat eivät useinkaan
20737: maan pakollisen metsänhoitomaksun. Mak- tarvitse metsiensä hoitoon metsänhoitoyhdis-
20738: sun suuruus on 2-6 % metsähehtaarin puh- tyksien tarjoamaa ammattityövoimaa, vaan
20739: taasta tuotosta. Niissä kunnissa, joissa met- pystyvät itse suorittamaan metsiensä kunnos-
20740: sänhoitoyhdistykset ovat määränneet metsän- tamisen. Tämän vuoksi pidämme välttämät-
20741: hoitomaksun suuruudeksi lain salliman kor- tömänä, että metsänhoitomaksu on vapaaeh-
20742: keimman rajan eli 6 % tulosta, on maksusta toinen ainakin sellaisille pientiloille, joiden
20743: muodostunut uusi vero, joka ennen kaikkea metsämaan lisäkasvu ei ylitä 100 m3 vuo-
20744: rasittaa sellaisia pienmetsänomistajia, joilla dessa. Näin ollen vapautuisivat pakollisesta
20745: ei ole metsästään myyntituloja. maksusta ne pientilalliset, joilla on I lk: n
20746: Kunnissa, joissa vuoden 1955 tuloista vero- metsää alle 25 ha. Maamme keski- ja poh-
20747: tettaessa I lk:n metsähehtaarin puhtaaksi joisosissa, sekä heikompituottoisten metsien
20748: tuotoksi on arvioitu 4 600 markkaa, menee osalta muuallakin, olisi vapautuva pinta-ala
20749: mainittua metsänhoitomaksua 10 ha: n metsä- suurempikin. Muutos ei estäisi mainittua
20750: alasta 2 760 markkaa, 20 ha: n metsäalasta rajaa pienempiäkään metsänomistajia vapaa-
20751: 5 520 markkaa ja 30 ha: n metsäalasta 8 280 ehtoisesti maksamasta metsänhoitomaksua,
20752: mk jne. Esimerkki osoittaa, että metsän- jos he sitä haluaisivat.
20753: hoitomaksu on nykyisellään verrattain raskas Toisena korjausta kaipaavana epäkohtana
20754: lisävero niille pienmetsänomistajille, joiden on lain 8 § : n neljännen momentin säännös,
20755: metsän lisäkasvu kuluu poHtopuihin ja ra- jonka mukaan valtio ja suuret puunjalostus-
20756: kennustarvikkeisiin. Pääosahan maamme yhtymät joutuvat maksamaan vain neljän-
20757: pientilojen metsistä on sellaisia, ettei niistä neksen siitä, mitä muut metsänomistajat ovat
20758: paljonkaan myytäväksi liikene, koska korkeat velvollisia maksamaan. Tämä kohtuuton etu
20759: verot ja pankkien perimät korot ovat pitä- on syytä poistaa valtiolta ja suuryhtiöiltä.
20760: neet huolen siitä, ettei metsiin arvopuita ole Korjaus tulee suoritetuksi sillä, että 8 §: n
20761: jäänyt. neljäs momentti poistetaan. Nyt, kun lain
20762: Pienmetsänomistajat yleensä ovat tyyty- täytäntöönpanosta on jo saatu riittävästi
20763: mättömiä tähän uuteen pakolliseen veroon. kielteisiä kokemuksia, olisi esitettyjen muu-
20764: Tämä on täysin ymmärrettävissä, koska ny- tosten aikaansaaminen sitäkin välttämättö-
20765: kyinen maatalouden verotus saattaa jo muu- mämpää.
20766: toinkin pientilat monin verroin raskaamman Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
20767: verotaakan alaiseksi kuin suurtilat. Mieles-
20768: tämme ei myöskään ole oikein, että köyhä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20769: pienmetsänomistaja pakotetaan osaltaan kus- van lakiehdotuksen:
20770: 58 E 75/56
20771: 458 IX,8. - Metsänhoitoyhdistykset.
20772:
20773:
20774:
20775:
20776: Laki
20777: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
20778: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä
20779: marraskuuta 1950 annetun lain (558/50) 8 § näin kuuluvaksi:
20780:
20781: 8 §. metsämaan puhtaasta tuotosta, ottamatta
20782: Tässä laissa tarkoitettua metsätalouden huomioon verotuksessa tehtäviä vähennyksiä.
20783: edistämistoimintaa varten on kunnan alueella Metsänhoitomaksua ei kuitenkaan määrätä
20784: sijaitsevien metsämaiden osalta suoritettava maksettavaksi metsämaalta, jonka vuosittai-
20785: metsänhoitomaksuna kahdesta kuuteen sa- nen puun tuotto säännöllisessä kasvukun-
20786: dalta kunnallisverotusta varten arvioidusta nossa ei nouse sataan tuottokuutiometriin.
20787:
20788:
20789: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
20790:
20791: Kaino Haapanen. Usko Seppi. J. Mustonen.
20792: Toivo Niiranen. Pertti Rapio. Toivo Kujala.
20793: Pentti Liedes. Rainer Virtanen. Hemming Lindqvist.
20794: Juho Rytkönen. Leo Suonpää. Paavo Aitio.
20795: Matti Koivunen. Eino Roine. Niilo Nieminen.
20796: Eino Tainio. Toivo Friman. Aleksi Kiviaho.
20797: Yrjö Murto.
20798: 459
20799:
20800: IX,9. - Lak.al. N: o 56.
20801:
20802:
20803:
20804: Kauhanen ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä an-
20805: netun lain muuttamisesta.
20806:
20807:
20808: E d u s k u n n a ll e.
20809:
20810: Laki metsänhoitoyhdistyksistä herätti jo Edellä olevista seikoista johtuen onkin
20811: käsittelyvaiheessaan suurta epäilyä niin metsänhoitoyhdistyksil3tä annetun lain tuntu-
20812: eduskuntapiireissä kuin metsänomistajienkin vimpana heikkoutena se, että pienmetsän-
20813: keskuudessa. Erityisesti pienmetsänomistajat omistajat saattavat joutua metsänhoitoyhdis-
20814: pitivät laista aiheutuvia metsänhoitomaksuja tysten harkinnan perusteella suorittamaan
20815: ylimääräiseksi veroksi katsottavana lisärasi- metsänhoitoyhdistysmaksut yksikköä kohti
20816: tuksena, varsinkin kun maksut yksikköä samansuuruisina kuin kooltaan suurempien
20817: kohti voidaan lain mukaan määrätä metsän- ja edullisesti sijaitsevien metsien omistajat.
20818: hoitoyhdistysten toimesta samansuuruisiksi Tämä epäkohta on korjattavissa siten, että
20819: kaiken kokoi•.sille metsäalueille. lain 8 §: ään tehdään sellainen muutos, että
20820: Vaikka maamme on tunnetusti metsäval- metsänhoitomaksuista kotitarvepuun osuu-
20821: tainen, niin siitä huolimatta useimmilla pien- delta voidaan vähentää kaksikymmentä tuot-
20822: tiloilla kasvullinen metsämaa on verraten tokuutiometriä.
20823: pieni, joten siitä riittää myyntiin vain var- Lain 3 § : ää tulisi muuttaa niin, että jäse-
20824: sin rajoitettu määrä puutavaraa ja lukui- neksi pääsy metsänhoitoyhdistyksiin tulisi
20825: sissa tapauksissa ei lainkaan. Pientilojen joustavammaksi.
20826: suhteellisen suuresta pääomantarpeesta joh- Lain 10 § : ään olisi tehtävä toinen mo-
20827: tuen pienmetsien omistajat joutuvat usein mentti, jossa määrätään eduskunnan lausu-
20828: myymään metsäänsä huonojenkin puutavara- man toivomuksen mukaisesti metsänhoitoyh-
20829: konjunktuurien aikana, kun sen sijaan va- distyksien varat julkisen tarkkailun alai-
20830: rakkaammat metsänomistajat kykenevät siksi.
20831: odottamaan suotuisia suhdanteita. Monissa Edellä olevan perusteella ja kiinnittäen
20832: tapauksissa on pienmetsänomistajien mahdo- huomiota siihen, että lain hyvä tarkoitus ei
20833: tonta saada edes kotitarvepuu omasta met- tämän muutoksen johdosta tule kärsimään,
20834: sästään. Vielä on otettava huomioon, että vaan tehostumaan, ehdotamme kunnioittaen,
20835: puheena olevat pienmetsälöt sijaitsevat epä-
20836: edullisilla paikoilla kuljetusreitteihin nähden että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20837: ja maat laatunsa puolesta ovat useassa ta- van lakiehdotuksen:
20838: pauksessa varsin heikkoja.
20839:
20840: Laki
20841: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
20842: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä
20843: marraskuuta 1950 annetun lain (558/50) 3, 8 ja 10 § näin kuuluviksi:
20844: 3 §. 8 §.
20845: Metsänhoitoyhdistyksen jäseniä ovat ne Tässä laissa tarkoitettua metsätalouden
20846: metsänomistajat, joilla on hallinnassaan met- edistäruistoimintaa varten on kunnan alueella
20847: sämaata yhdistyksen toiminta-alueella ja sijaitsevien metsämaiden osalta suoritettava
20848: jotka suorittavat täyden metsänhoitomaksun metsänhoitomaksuna kahdesta kuuteen sa-
20849: tai sitä vastaavan maksun metsänhoitoyhdis- dalta kunnallisverotusta varten arvioidusta
20850: tykselle. metsämaan puhtaasta tuotosta, ottamatta
20851: 460 IX,9. - Metsänhoitoyhdistykset.
20852:
20853:
20854: huomioon verotuksessa tehtäviä vähennyksiä, kin mewänomistajan suoritettavaksi edellä
20855: kuitenkin niin, että metsän omistajana on mainittujen perusteiden mukaan tuleva met-
20856: oikeus metsänhoitomaksuista vähentää koti- sänhoitomaksu. Täten määrättävät maksut,
20857: tarvepuun käyttöosa, kaksikymmentä tuotto- jotka on merkittävä taksoitusluetteloon ja
20858: kuutiometriä. verolippuihin, peritään kunkin vuoden ve-
20859: ronkannon yhteydessä.
20860: 10 §. Metsänhoitoyhdistyksien varojen käyttö on
20861: Taksoituslautakunnrun on vuosittain kun- julkisen tarkastuksen alainen.
20862: nallisverotusta toimittaessaan laskettava kun-
20863:
20864: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
20865:
20866: Kalle Kauhanen. Mikko Hult. Edvard Pesonen.
20867: K. F. Haapasalo. Artturi Koskinen. Arvo Sävelä.
20868: Väinö Tikkaoja.
20869: 461
20870:
20871: IX,10. - Lak.al. N:o 57.
20872:
20873:
20874:
20875: Rantamaa ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä an-
20876: netun lain muuttamisesta.
20877:
20878:
20879: E d u s k u n n a 11 e.
20880:
20881: Lokakuun 20 päivänä 1950 hyväksyi edus- mäksi katkeruudeksi muodostuneen mielialan
20882: kunta metsänhoitoyhdistyslain, mikä oli an- ymmärtää sitäkin paremmin, koska asian-
20883: nettu 20 päivänä toukokuuta 1949 päivättynä laita on yksinkertaisesti se, että metsänomis-
20884: Fagerholmin hallituksen esityksenä. Metsän- taja täten joutuu kaksinkertaisen ja varsin
20885: hoitoyhdistyslaki kohtasi eduskunnassa heti raskaan verotuksen (pinta-alaverotus ja met-
20886: alusta lähtien suorastaan ankaraa vastus- sänhoitomaksu) kohteeksi. Näin ollen on edel-
20887: tusta, koska pelättiin sen merkitsevän eri- leen sekä johdonmukaista että varsin ymmär-
20888: koisveroa määrätylle kansalaisryhmälle ja rettävää, että metsänhoitoyhdistyslakia ylei-
20889: koska niinikään saatettiin perustellusti sesti maaseudulla ja yksityismetsänomistajien
20890: epäillä, ettei sen antama metsänhoidollinen- keskuudessa, joitten valtavan enemmistön
20891: kaan hyöty mahdollisesti tulisi olemaan ole- muodostavat selvät pienviljelijät vähäisine
20892: tetun suuruinen. Nyttemmin metsänhoitoyh- metsälöineen, erittäin ankarin sanoin arvos-
20893: distyslaki on ollut voimassa jo viisi vuotta, tellaan.
20894: joten sen merkitys ja vaikutukset käytän- Arvostelun kohteena ovat lähinnä olleet
20895: nössä alkavat olla kautta koko maan melkoi- seuraavat kolme kohtaa:
20896: sen tarkoin tunnettuja. Tähän mennessä met- Ensinnäkin metsänhoitoyhdistysmaksun sa-
20897: sänhoitoyhdistyslaki on tullut yksityismetsän- dannesmäärä, mikä voimassa olevassa metsän-
20898: omistajille tunnetuksi käytännössä lähinnä hoitoyhdistyslaissa on 2-6% metsän puh-
20899: sen metsänhoitomaksun merkitsemän erikois- taan tuoton määrästä, on monin paikoin ja
20900: veron muodossa, mikä lain voimalla heiltä varsinkin lain voimaantulon alkuaikoina, mil-
20901: peritään. Niinikään tämä laki on käytännössä loin selvästi saatettiin havaita halua kerätä
20902: merkinnyt myös sitä, että metsänomistajilta suuret pääomat yhdistyksen kassoihin ja osoi-
20903: perityillä metsänhoitomaksuilla on perus- tettiin taipumusta rakentaa toisinaan selvästi
20904: tettu uusia virkoja viranhaltijoineen, virka- liian kalliiksi käyneitä virkailijoiden asun-
20905: asuntoineen ja palkkauksineen. Edelleen on toja, maksajien mielestä ollut kohtuuttoman
20906: metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä osoittau- korkea. Tästä syystä lakiin pitäisi kirjoittaa
20907: tu:tmt myös sellaiseksi, että milloin näitä selvä säännös, joka rajoittaa tämän maksun
20908: maksuja pakkoverotuksena suorittava metsän- ylärajan. Mielestämme riittää täksi sadan-
20909: omistaja on tarvinnut ja pyytänyt esim. nesmääräksi 1-2 %. Tämä senkin vuoksi,
20910: metsänleimaukseen ammattimiehen, siis oman että on voitu todeta, että laajoja numero- ym.
20911: paikkakuntansa metsänhoitoyhdistyksen palk- perusteluja esittelevät ammattimiehet saatta-
20912: kaama;n neuvojan apua, oh hänen suoritet- vat onnistua saamaan metsänhoitoyhdistykset
20913: tava· tästä työstä korvausta, minkä suuruus kokouksissaan hyväksymään vuodeksi kerral-
20914: tietenkin v~htelee jonkin verran eri puolilla laan määrättävän metsänhoitomaksun sadan-
20915: maata, mutta sen asteikko on ollut 500-'- neksen heidän kannaltaan toivottavaart, usein
20916: 1 500 markan välillä, minkä lisäksi on suori- ylimpään määrään. Jotta tällainen ei enää
20917: tettava vielä myös matkakulut, joten on var- olisi mahdollista, ehdotamm:e edellä mainittua
20918: sin ymmärrettävää, että tällainen asiantila sadannesmäärää, 1-2 %.
20919: ja kehitys ei luonnollisl;lstikaan voi olla suu- Toiseksi: voimassa oleva metsänhoitoyhdis-
20920: resti pahoittamatta niitä, jotka joutuvat tyslaki määrää metsähhoitoyhdistysmliksun
20921: metsänhoitoyhdistyslain kaikki kulut ja kus- perustana olevan puhtaan tuoton määräksi
20922: tannukset erikoispakkoveronsa muouossa mak- 20 kuutiometriä. Tämä merkitsee sitä, että
20923: samaan. Tämän monin paikoin peittelemättö- joissakin tapauksissa jopa runsaastikin alle
20924: 462 IX,lO. - Metsänhoitoyhdistykset.
20925:
20926:
20927: kymmenen hehtaarin suuruisen metsälön olisi voimassaolevasta mhy-laista poistettava
20928: omistaja saattaa joutua suorittamaan mhy- 8 § : n viimeinen monetti.
20929: maksua, ja on lain voimassaoloaikana käytän- Nämä, edellä osoittamamme korjausten
20930: nössä todettu tämän puhtaan tuoton määrän kohteet koskevat kaikki voimassaolevan mhy-
20931: vetävän mhy-maksun maksajien piiriin sellai- lain 8 § : ää, mitä ehdotamme siis edellä viit-
20932: sia muutenkin vähävaraisia pienviljelijöitä, taamallamme tavalla korjattavaksi. Kaikki
20933: jotka kaiken kohtuuden nimessä pitäisi sel- tämä sen vuoksi, että mhy-laki on voimassa-
20934: laisesta pakkoverorasituksesta toki vapauttaa. oloaikanaan käytännössä osoittautunut sellai-
20935: Tästä syystä ehdotamme puhtaan tuoton mää- seksi, että ainakin nämä, olennaiset ja ratkai-
20936: räksi 30 tuottokuutiometriä. sevia helpotuksia pienviljelijöille merkitsevät
20937: Kolmanneksi: voimassa oleva metsänhoito- peruskorjaukset olisi kiireellisesti saatava
20938: yhdistyslaki takaa 8 §: n viimeisessä momen- muutoksina mhy-lakiin. Yksityismetsänomis-
20939: tissa eräille metsänomistajille oikeuden päästä tajien pääosa on nimittäin muutenkin suu-
20940: neljäsosalla siitä mhy-maksusta, mikä yleensä rissa vaikeuksissa kamppailevia pienten tilo-
20941: kaikilta muilta peritään. Kun tämä käytän- jen viljelijöitä ja omistajia, joten mhy-lain
20942: nössä merkitsee sitä, että tästä erikoisedusta muuttaminen edellä kuvatuista syistä ja ta-
20943: pääsevät osallisiksi lähinnä valtio ja suuret paan on sekä hyvin perusteltu että kautta
20944: puutavarayhtiöt laajoine metsäalueineen sekä koko maan yleisesti oikeaksi todettu ja kauan
20945: toisinaan myös kunnat ja seurakunnat, ehdo- odotettu toimenpide. Sitä kuvastaa myöskin
20946: tamme, että kaikki metsänomistajat velvoitet- eduskunnan lausuma toivomus syyskaudella
20947: taisiin samanlaisesti ja tasaveroisesti suoritta- 1955, että mhy-lakia on niin muutettava, ettei
20948: maan mhy-maksun sen täytenä määränä. Pi- se tuota kohtuuttomia rasituksia pienviljeli-
20949: dämme tätä jo metsänhoidon näkökohtien jöille.
20950: mukaan periaatteellisesti oikeana, koska mhy- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti eh-
20951: lailla on kaiketi toki pyritty metsänhoidon, dotamme,
20952: metsän kasvun ja kunnon ym. muiden perus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20953: edellytysten vahvistamiseen. Tästä syystä van lakiehdotuksen:
20954:
20955:
20956:
20957: Laki
20958: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
20959: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä mar-
20960: raskuuta 1950 (558/50) annetun lain 8 § näin kuuluvaksi:
20961:
20962: 8 §. vuosittainen puuntuotto säännöllisessä kasvu-
20963: Tässä laissa tarkoitettua metsätalouden kunnossa ei nouse kolmeenkymmeneen (30)
20964: edistämistoimintaa varten on kunnan alueella tuottokuutiometriin;
20965: sijaitsevien metsämaiden osalta suoritettava Metsänhoitoyhdistys määrää 1 momentissa
20966: metsänhoitomaksuna yhdestä kahteen sadalta mainituissa rajoissa vuodeksi kerrallaan met-
20967: (1-2 %) kunnallisverotusta varten arvioi- sänhoitomaksun suuruuden.
20968: dusta metsämaan puhtaasta tuotosta, otta- Metsämaan osalta, josta kunnallisveroa ei
20969: matta huomioon verotuksessa tehtäviä vähen- suoriteta, on metsäntuotto metsänhoitomak-
20970: nyksiä. Metsänhoitomaksua ei kuitenkaan sun määräämistä varten arvioitava verotuk-
20971: määrätä maksettavaksi metsämaalta, jonka sessa noudatettavien perusteiden mukaisesti.
20972:
20973: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
20974:
20975: Antti J. Rantamaa. Eino Rytinki.
20976: Matti Mattila. Toivo H. Kinnunen.
20977: Sylvi Halinen. Väinö Rankila.
20978: Vieno Simonen. Hilja Väänänen.
20979: 463
20980:
20981: IX,ll. - Lagmot. N: o 58.
20982:
20983:
20984:
20985: Österholm: F'örslag till lag om ändring av 6 § lagen om
20986: fiskeriförsäkringsföreninga1·, som äga rätt till bidrag av
20987: statsmedel.
20988:
20989:
20990: T i 11 R i k s d a g e n.
20991:
20992: Under senare år har fisket vid våra kuster skadeersättningar, som föreningarna på
20993: utvecklats och strävar till att deltaga i det grund av försäkringsavtal skall erlägga vid
20994: egentliga havsfisket. Detta gäller i synner- inträffande skador.
20995: het laxfisket, som flyttas allt längre bort Om våra fiskeriförsäkringsföreningar skall
20996: från kusten och är företrätt i mellersta och kunna följa med i utvecklingen av fiskebåts-
20997: södra Östersjön. Fisket på öppna havsvidder materialets växande storlek och tjäna sitt
20998: förutsätter stora, sjövärdiga fiskebåtar med ändamål som trygghet för inträffande ska-
20999: starka motorer. De representerar ett bety- dor, bör statens bidrag väsentligen ökas.
21000: dande kapitalvärde, inte sällan uppgående Enligt den ovannämnda lagen deltar staten
21001: till flera miljoner. Under sådana förhål- med nittio procent om skadeersättningarna
21002: landen kan den försäkringsverksamhet av under ett år överstiger tio procent av för-
21003: redskap och båtar, som grundats på lagen eningens försäkringsbestånd vid årets ut-
21004: den 18 april 1946 om fiskeriförsäkringsför- gång. Denna princip borde tillämpas även
21005: eningar, som äga rätt till bidrag av stats- vid försäkring av farkost eller redskap, vil-
21006: medel, inte erbjuda den trygghet för skador kas värde överstiger en miljon mark, och vid
21007: och totalförlust som är nödvändig. Fiskeri- skadeersättning, som uppgår till minst
21008: försäkringsföreningarna är alltför kapital- 500 000 mark.
21009: fattiga för att bära de risker som uppstår På grund av vad ovan anförts föreslås,
21010: vid försäkring av större, dyrbarare fiske-
21011: båtar, emedan staten enligt ovannämnda lag att Riksdagen måtte antaga föl-
21012: bidrar med endast två tredjedelar av de jande lagförslag:
21013:
21014:
21015:
21016:
21017: Lag
21018: om ändring av 6 § lagen om fiskeriförsäkringsföreningar, som äga rätt tili bidrag av
21019: statsmedel.
21020: I enlighet med Riksdagens beslut skall 6 § lagen den 22 juni 1938 om fiskeriförsäk-
21021: ringsföreningar, som äga rätt till bidrag av statsmedel, sådan den lyder i lagen den 18
21022: april 1946 (299/46), erhålla följande ändrade lydelse:
21023:
21024: 6 §. uppräknad fiskerimateriel. Staten deltager
21025: Till fiskeriförsäkringsförening utbetalas i dock icke i ersättandet av de kostnader, som
21026: årligt statsbidrag två tredjedelar av de ska- föranletts av bärgning av försäkrad fiskeri-
21027: deersättningar, som föreningen på grund av materiel, ej heller i skadeersättningar, för
21028: försäkringsavtal i enlighet med 3 och 4 §§ vilka föreningen kan erhålla gottgörelse av
21029: och med iakttagande av bestämmelserna i 5 § tredje man.
21030: erlagt till ovan i 2 § nämnda personer och Överstiga i föregående moment nämnda
21031: sammanslutningar för i sistnämnda paragraf skadeersättningar, vilka föreningen blivit
21032: 464 IX,ll. - Ka.lastusvakuutusyhdistykset.
21033:
21034:
21035: skyldig att erlägga till följd av skador, som Uppgår försäkringsvärdet för farkost eller
21036: inträffat under ett och samma räkenskapsår redskap, som användes vid fiske, till en mil-
21037: och i vilkas ersättande staten deltager, tio jon mark eller mera och värdet av inträffad
21038: procent av föreningens försäkringsbestånd skada till minst 500 000 mark, deltager sta-
21039: vid årets utgång, erlägges i statsbidrag för ten vid skadans ersättande med nittio pro-
21040: den överskjutande delen nittio procent. cent av skadans värde.
21041:
21042: Helsingfors den 17 februari 1956.
21043:
21044: John Österholm.
21045: :a.:u. - Lak.al • : 9- 58.
21046: -
21047: Österholm: Ehdotus. la~"'ksi kalastusvakuutusyhdistyksistä,
21048: joilla on oikeug slWda,. twusttusta valtion va-roisfa., annetun
21049: lain 6 §:n muuttamisesta.
21050:
21051:
21052: Ed usku:ana lle.
21053:
21054: Viime vuosina on kalastus rannikoil- neksella niistä vahingonkorvauksista, jotka
21055: lamme laajentunut ja pyrkii osallistumaan yhdistysten on vakuutussopimusten mukaan
21056: varsinaiseen merikalastukseen. Tämä koskee maksettava vahinkojen sattuessa.
21057: varsinkin lohenkalastusta, joka siirtyy yhä Jos kalastusvakuutusyhdistystemme on
21058: kauemmas rannikolta ja jota harjoitetaan kyettävä pysymään kalastusalusmateriaalin
21059: Itämeren keski- ja eteläosissa. Kalastus kasvavan suuruuden tasalla ja tarkoituk-
21060: aavalla merellä edellyttää suuria, voimak- sensa mukaisesti turvaamaan sattuvien vahin-
21061: kailla moottoreilla varustettuja merikelpoisia kojen varalta, täytyy valtion avustusta oleel-
21062: kalastusaluksia. Ne edustavat huomattavia lisesti lisätä. Edellä mainitun lain mukaan
21063: pääoma-arvoja, jotka monasti nousevat usei- valtio osallistuu yhdeksälläkymmenellä pro-
21064: hin miljooniin. Näin ollen ei sillä vakuutus- sentilla, jos vahingonkorvaukset yhden vuo-
21065: toiminnalla, joka on perustettu 18 päivänä den aikana ylittävät kymmenen prosenttia yh-
21066: huhtikuuta annetulla lailla kalastusvakuutus- distyksen vakuutuskannasta vuoden lopussa.
21067: yhdistyksistä, joilla on oikeus saada avus- Tätä periaatetta olisi sovellettava myös nii-
21068: tusta valtion varoista, voida antaa sitä tur- den alusten ja välineiden vakuutuksessa, joi-
21069: vaa vahinkojen ja kokonaistappioiden suh- den arvo ylittää miljoonan markan ja va-
21070: teen, mikä on välttämätöntä. Kalastusva- hingonkorvauksissa, jotka nousevat vähin-
21071: kuutusyhdistyksillä on aivan liian pienet tään 500 000 markkaan.
21072: pääomat, jotta ne voisivat vastata niistä ris· Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan,
21073: keistä, jotka syntyvät suurehkojen, kallisar-
21074: voisten kalastusalusten vakuuttamisesta, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21075: koska valtio avustaa vain kahdella kolman- van lakiehdotuksen:
21076:
21077:
21078:
21079: Laki
21080: ka.lastusvakuutusyhdistyksistä, joilla on oikeus saada avustusta valtion varoista,
21081: annetun lain muuttamisesta.
21082: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kalastusvakuutusyhdistyksistä, joilla on
21083: oikeus saada avustusta valtion varoista, 22 päivänä kesäkuuta 1938 annetun lain 6 §,
21084: sellaisena kuin se on 18 päivänä huhtikuuta 1946 annetussa laissa (299/46), näin kuu-
21085: luvaksi:
21086: 6 §. kilöille ja yhteisöille samassa pykälässä lue-
21087: Kalastusvakuutusyhdistykselle maksetaan telluista kalastusvälineistä. V aitio ei kuiten-
21088: vuotuisena valtion avustuksena kaksi kolmas- kaan osallistu vakuutettujen kalastusvälinei-
21089: osaa niistä vahingonkorvauksista, mitkä yh- den pelastamisesta johtuneiden kustannusten
21090: distys on 3 ja 4 § :n mukaisten vakuutus- korvaamiseen eikä sellaiseen vahingonkor-
21091: sopimusten nojalla ja noudattaen 5 §: n mää- vaukseen, josta yhdistys voi saada korvauk-
21092: räyksiä suorittanut 2 § : ssä mainituille hen- sen kolmannelta henkilöltä.
21093: 69 E 75/56
21094: 466
21095:
21096: Jos edellisessä pykälässä mainitut vahin- Jos aluksen tai välineiden, joita käytetään
21097: gonkorvaukset, jotka yhdistys on joutunut kalastuksessa, vakuutusarvo nousee miljoo-
21098: velvolliseksi suorittamaan samana tilivuonna naan markkaan tai siitä yli ja sattuneen va-
21099: sattuneiden vahinkojen johdosta ja joihin hingon arvo vähintään 500 000 markkaan,
21100: valtio osallistuu, nousevat yli kymmenen sa- osallistuu valtio vahingon korvaamiseen yh-
21101: dalta yhdistyksen vakuutuskannasta vuoden deksälläkymmenellä sadalta vahingon ar-
21102: päättyessä, suoritetaan valtion avustusta yli vosta.
21103: menevältä osalta yhdeksänkymmentä sadalta.
21104: ----
21105: Helsingissä. 17 päivänä helmikuuta 1956.
21106:
21107: John Österholm.
21108: 467
21109:
21110: IX,U. - Lak.al. H:o 59.
21111:
21112:
21113:
21114: Inna.l& ym.: Ehdotus laiksi Helsingin kotitalouskorkeakou-
21115: Zusta.
21116:
21117:
21118: Eduskunnalle.
21119:
21120: Helsingin kotitalousopettajaopisto, joka on yhden vuoden käytännöllinen harjoittelu että
21121: maassamme ensimmäisenä ja pitkän aikaa ai- opetusharjoittelu. Opiston opetus on silloin
21122: noana, nyt 65 vuoden aikana valmistanut korkeakoulutasolla.
21123: kotitalousopettajia kotitalousalan eriasteisiin Koulu on tähän asti toiminut osittaisen
21124: oppilaitoksiin, kuten ammatti-, kansa- ja op- valtion avun turvin, jolloin, lukuunottamatta
21125: pikouluihin, kansan- ja työväenopistoihin, vakinaisten opettajien palkkoja, jotka val-
21126: opettajain valmistuslaitoksiin, järjestöihin tio on kokonaan suorittanut, valtion osuus
21127: sekä talous- ja liike-elämän palvelukseen, on useimmista muista menoista on 65 %. Oma-
21128: toimittuaan tähän asti ahtaassa vuokrahuo- toimisesti on siis ollut hankittava 35 % me-
21129: neistossa saanut suurin ponnistuksin val- noista etupäässä lukukausi- ja kurssimak-
21130: miiksi oman rakennuksen, johon se pääsee suina. Kokonaismenojen kasvaessa laajentu-
21131: muuttamaan jo kuluvan vuoden maaliskuun neessa koulussa käy tämän oman osuuden
21132: alkupuolella. hankkiminen vaikeaksi etenkin, kun ottaa
21133: Rakennushankkeeseen oli ryhdyttävä, koska huomioon, että uusi rakennus on hankittu
21134: käytettävissä oleva huoneisto oli ahdas jo suureksi osaksi lainojen turvin. Näiden ko-
21135: nykyiselle opetusohjelmalle. Opistosta v. rot ja kuoletukset erikoisesti lähivuosina ovat
21136: 1949 annetun lain ja asetuksen edellyttämää raskaat yksityisen koulun kannettavaksi
21137: laajempaa opetusohjelmaa ei ole voitu en- Oman koulun aiheuttamista hoitomenoista
21138: sinkään toteuttaa nykyisissä olosuhteissa. mainittakoon erikoisesti lisääntyneet lämmi-
21139: Uuteen ohjelmaan kuuluu liikelinja laitos- tys-, sähkö-, puhtaanapito- ja talonmies-läm-
21140: talouksia silmällä pitäen, dieettilinja, kaksin- mittäjän palkkamenot. Yllämainituista laa-
21141: kertainen opettajanvalmistus ja harjoittelu- jennuksista on alustavasti neuvoteltu raken-
21142: luokkia paitsi talouskoulu-, myös kansa- ja nusvaiheen aikana kouluhallituksen ja ope-
21143: jatkokouluasteelle. Lisäksi tulee entistä enem- tusministeriön kanssa, jotka ovat suopeasti
21144: män pidettäväksi suoraan suurelle yleisölle suhtautuneet asiaan.
21145: soveltuvia kursseja. Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
21146: Uudessa opistossa on myöskin kaikki nämä tamme kunnioittaen,
21147: lisätyt tarpeet otettu huomioon. Samalla on
21148: tarkoitus laajentaa opettajanvalmistus kol- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21149: mivuotiseksi, mikä jo kauan on osoittautunut van lakiehdotuksen:
21150: tarpeen vaatimaksi. Tähän tulee vielä sekä
21151:
21152:
21153: Laki
21154: Helsingin kotitalouskorkeakoulusta.
21155: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21156: 1 §. korkeakoulu-nimiseksi oppilaitokseksi 1 päi-
21157: Helsingin kaupungissa toimiva yksityinen västä elokuuta 1957.
21158: kotitalousopettajien valmistuslaitos ,Helsin- Helsingin kotitalouskorkeakoulun tehtä-
21159: gin kotitalousopettajaopisto" otetaan valtion vänä on valmistaa ylioppilaista kotitalouden
21160: haltuun ja muutetaan Helsingin kotitalous- opettajia ja kotitalousalan muita ammatti-
21161: IX,12. - Helsingin kotitalouskorkeakoulu.
21162:
21163:
21164: henkilöitä, pitää vireillä harrastusta kotita- 4 §..
21165: louteen ja kehittää tämän alan ammattitai- Helsingin kotitalouskorkeakoulussa on pe-
21166: toa. ruspalkkaisia ylemmän ja alemman palkkaus-
21167: luokan lehtorin virkoja sekä opettajan vir-
21168: .·· 2 §. koja. Valtion tulo- ja menoarvion rajoissa
21169: Helsingin kotitalouskorkeakoulu on suo- saadaan korkeakouluun ottaa tuntiopettajia
21170: menkielinen. Opiskelijoiden oikeudesta kuu- ja ylimääräisiä opettajia.
21171: lusteluissa ja tutkinnossa käyttää ruotsin Korkeakoululla on lisäksi sihteerin, talou-
21172: kieltä säädetään asetuksella. denhoitajan, kirjastonhoitajan, talonmiehen,
21173: vahtimestarin sekä emännöitsijän ja talous-
21174: apulaisen toimia.
21175: 8 §.
21176: Uels~gin koti~,l\l<mskorke&kol;llulla tulee . 5 §.
21177: olla tietopuoliseen ja käytännölliseen ope- Helsi:agin kotitalousko.rkeakoulu on ope-
21178: t~:n ta:n>e~ll~t tllat :s,ekä. mu.ut sen toi- tusministeriön ja lähinnä kouluhallituksen
21179: :ro,inn&.lle vf.i.Ittihnätt.®lät varusteet ja 1aitok- ahdnen.
21180: ~t.. .. 6 §.
21181: :Korkel#foululla t)U oikeus järjestää opetus.- Yksityiskohtaiset säännökset tä.m.än lain
21182: ha.ljoittelqa k\\nnalli.ljisaa_ kouluissa ja muissa täytäntöönpanosta ja Helsingin kotitalous-
21183: oj\pilaitoks~ sen muka.a.n kuin asetuksella korkeakoulun perussäännöstä · annetaan ase-
21184: aäädetäi\n. tuksella.
21185:
21186: Helsingissä 16 pähr,änä helmilmuta 1956.
21187:
21188: Aune ln:wlla. Mutta Salmela-Järvinen. Armi Bosia.
21189: Saara. Forsius. Kyllik:ki Pohjala.. Jeh. Wirtanen.
21190: Imt.a Jlanwra. Erkki Leilmla. Jaakko Hakala.
21191: .Amo Tuuru.. Marja Lahti. T. A. Wihuheimo.
21192: Arvo Salmillen. Syl'ri Halinen. Wiljam. Sarjala.
21193: Helge Miettunen. Niilo Honkala.
21194: IX,13.- Toiv.al. N:o 164.
21195:
21196:
21197: Kähönen ym.: Esityksen antamisesta uuden hakuajan myön.
21198: tämiseksi maanhankintalaissa tarkoitetun maansaantioikeu.
21199: den hakemiseen sotainvaliideille, sotaleskille ja sotaorvoille.
21200:
21201:
21202: Eduskunnalle.
21203:
21204: Toukokuun 5 pa1vana 1945 annetulla maankill jättäneet maansaantihakemuksensa
21205: maanhankintalailla myönnettiin oikeus maan- määräaikana, joilta se on kokonaan jäänyt
21206: saantiin muun muassa sotainvaliideille, sota• tekemättä. Tässä yhteydesMä. bll myös .todet-
21207: leskille ja sotaorvoille edellyttäen, että sitä tava, että maanhankintalain mukllisen haku-
21208: haettiin 31 päivään lokakuuta 1945 men- ajan kuluessa eivät teoreettisestikMn ole oi-
21209: nessä. Kun tämän maansaantioikeuden ha 4
21210: keutettuja maansaantiin sodi~ kadonneitten
21211: kemiseen varattu aika oli näinkin lyhyt sil- ja sittemi'nin kuolleiksi julistettujefi perheet,
21212: loiset olosuhteet erikoisesti huomioon ottaen, joiden määra ön 'Varsin huomltttava. Niin-
21213: hyvin huomattava osa lain nojalla maan- ikään hakuajan jälkeen vammaansa kuolleit-
21214: saantiin muutoin oikeutetuista ei tullut ten sotainvaliidien omaiset ovat jääneet il-
21215: maansaantioikeutta määräajassa hakeneeksi. man maanhankintalain mukaisia etuja.
21216: Sotavammaisia oli tuona ajankohtalla vielä On myöskin huomattava, että \TUOden 1945
21217: runsain määrin sairaalahoidossa ja ammatti- jälkeen on kaksi eri kertaa myönnetty sli-
21218: koulutuksessa eikä monilla muillakaan ollut määräitJ.en hakuaika sotila~;~va.:rnmalain mukai-
21219: vielä tuona ajankohtana edellytyksiä tarkko- sen korvauksen saamiseksi. Näiden hairn-
21220: jen tulevaisuudensuunnitelmien laatimiseen. aikojen tuloksena on tuhansia sotavartnnaisia
21221: Erityisesti vaikeavammaisten oli hyvin vAi- valtion tapaturmatoimiston päätöksellä taval-
21222: keata uskoa selviytyvänsä maansaantiin laan virallisesti todettu sotainvaliideiksi, ja
21223: oleellisesti liittyvistä rakennustöistä, koska monille näistä vasta tämä virallinen totea-
21224: heillä ei ollut vielä mitään kokemusta mah- minen on suonut maanhankintalaissa tarkoi-
21225: dollisuuksistaan sijoittua takaisill yhteiskun- tetut edellytykset maansaantioikeuden saami-
21226: taan. Samoin oli asianlaita lukuisten sota- seksi. Rakuajan puuttuessa he eivät kuiten-
21227: leskien kohdalla. Perheenhuoltajan kaadut- kaan ole tätä heille virallisesti kuuluvaa oi-
21228: tua sodassa heidänkin mahdollisuutensa sel- keutta voineet hakea.
21229: viytyä rakennustehtävistä täytyi tuntua hy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21230: vin vähäisiltä. Maanhankintalakiin 12 päi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21231: vänä heinäkuuta 1949 tehdyllä muutoksella
21232: maansaantiin oikeutetuille henkilöille suotiin että hallitus antaisi Eduskunnalle
21233: mahdollisuus saada lainaa myöskin asunto- kiireellisesti esityksen uuden hakuajan
21234: osakkeen hankkimiseen. Jos tällainen mah- myöntämiseksi maanhankintalaissa tar-
21235: dollisuus olisi ollut asianomaisten tiedossa jo koitetun maansaantioikeuden hdkemi-
21236: maansaantioikeuden hakemiseen säädettynä seen sotainvaliideille, sotal,eskille ja
21237: aikana, olisiv~t .lukuisat seHaiset vaikeavam· sptaorvm'lle.
21238: maiset sotavammai~t ~ekä sotalesket var-
21239: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1956. ·
21240:
21241: Urho Kähönen. Jaa.kko Hakala. Arvo Salminen.
21242: Vappu Heinonen. Juho Tenhiälä. Arno Tuuma.
21243: Kustaa Tiitu. K. F. Haapasalo. Erkki Tuuli.
21244: Veikko Helle. T. A. Wiherheimo. Y. Enne.
21245: Toivo Kujala.. Päiviö Hetemäki. Kaino Haapanen.
21246: Eemil Luukka. M. 0. Lahtela.
21247: 470
21248:
21249: IX,14. - He:mat.mot. N: o 165.
21250:
21251:
21252:
21253:
21254: Korsbäck m. fl.: .Angående tillägg till statsförslaget för år
21255: 1956 för återuppbyggnadslån för Porkala-områd6t.
21256:
21257:
21258: T ill R i k s d a g e n.
21259:
21260: Trots att till:förlitliga beräkningar ännu kunde bevi:ljas porkala:för:flyttade, borde till
21261: icke kunnat ut:föras rörande kostnaderna för kolonisations:fonden skyndsammast över:fÖras
21262: återuppbyggnaden av Porkala-området kan - ett tillräckligt stort belopp budgetmedel att
21263: man på basen av de er:farenheter som erhål- utges som lån genom kolonisationskassorna i
21264: lits vid besök pä området redan nu konsta- de kommuner, till vilka Porkala-området hör.
21265: tera att behovet av kapital blir synnerligen Genom denna åtgärd kan :finansierings-
21266: stort. Alla hus, t. o. m. sådana som nybyggts :frågan visserligen icke lösas i sin helhet,
21267: e:fter utarrenderingen, är i behov av större emedan lån ur kommunernas kolonisations-
21268: eller mindre reparationer. Därtill kom- kassor kan beviljas endast åt i lagen an-
21269: mer behovet av nybyggnader i stället för givna be:folkningsgrupper. En stor del av
21270: hyggnader, som under arrendetiden gått till den för:flyttade porkalabe:folkningen tillhör
21271: spillo. Om:fattande grund:förbättringar av dock de grupper, som enligt 1936 års kolo-
21272: åkrar och skogsmarker är även nödvändiga. nisationslag kan beviljas byggnads-, jord-
21273: Då det :för den :för:flyttade be:folkningen inköps-, inventarie- m. :fl. lån ur kolonisa-
21274: :från Porkala-området är omöjligt att an- tionskassan, om tiHräckliga lånemedel ställes
21275: ska:f:fa så stora kapital som er:fordras för till :för:fogande.
21276: nämnda m. :fl. återuppbyggnadsarbeten, är Med hänvisning till vad som ovan anförts
21277: det nödvändigt, att statsmedel ställes till för- föreslår vi vördsamt, att riksdagen ville be-
21278: fogande i likhet med vad som skett i :fråga sluta hemställa,
21279: om återuppbyggnaden av andra krigshärjade
21280: områden i värt land. Ordnandet av denna att regeringen i första .tilUiggsbud-
21281: fråga är dessutom av brådskande natur, eme- get6n för år 1956 måtte upptaga 500
21282: dan de :förllyttade med det aUra snaraste bor- miljoner mark för överföring tiU ko-
21283: de :få möjligheter att vidtaga reparations- och lonisationsfonden att genom kolonis~
21284: andra :förbättringsarbeten på sina återbör- tionskassorna i de kommuner, till vilka
21285: dade lägenheter. På grund härav och då vi Porkala-området hör, utges som lån
21286: tillsvidare icke har nägon annan lag än 1936 enligt 1996 års kolonisationslag.
21287: års kolonisationslag, enligt viiken stödlån
21288: Helsingfors den 14 februari 1956.
21289:
21290: Verner Korsbick Kurt lfordfors. Arthur Larso:n.
21291: John Porsberg. Bertel Lindh. G. :Rosenberg.
21292: Irma Hamara.
21293: 471
21294:
21295: IX,14. - Toiv.al. lf:o 165.
21296:
21297:
21298:
21299:
21300: Korsbäck ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
21301: Porkkalan alueen jälleenrakennuslainoja varten.
21302:
21303:
21304: Ed uskunn l;l.lle.
21305:
21306: Vaikka Porkkalan alueen jälleenrakennus- siirtoväelle, olisi asutusrahastoon mitä kii-
21307: kustannuksista ei vielä ole voitu suorittaa reellisimmin siirrettävä riittävä määrä bud-
21308: luotettavia laskelmia, voidaan niiden koke- jettivaroja jaettavaksi lainoina niiden kun-
21309: musten perusteella, joita on saatu alueella tien asutuskassojen välityksellä, joihin Pork-
21310: käytäessä, jo nyt todeta pääoman tarve erit- kalan alue kuuluu.
21311: täin suureksi. Kaikki talot, vieläpä sellaiset- Rahoituskysymystä ei tosin voida kokonai-
21312: kin, jotka on rakennettu alueen vuokraami- suudessaan ratkaista tällä toimenpiteellä,
21313: sen jälkeen, ovat suurempien tai vähäisem- koska kuntien asutuskassoista voidaan myön-
21314: pien korjausten tarpeessa. Lisäksi tulee tää lainoja· ainoastaan laissa mainituilla
21315: uusien rakennusten tarve vuokra-aikana me- väestöryhmille. Porkkalan siirtoväestä kuu-
21316: netettyjen rakennusten tilalle. Laajat pelto- luu kuitenkin suuri osa niihin ryhmiin, joille
21317: jen ja metsämaiden perusparannukset ovat vuoden 1936 asutuslain mukaan voidaan
21318: myös välttämättömiä. myöntää rakennus-, maanosto-, kalusto- ym.
21319: Kun Porkkalan alueelta siirretyn väestön lainoja asutuskassasta, jos lainavaroja asete-
21320: on mahdotonta hankkia niin suuria pääomia, taan riittävästi käytettäväksi.
21321: mitä mainittuihin ym. jälleenrakennustöihin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21322: vaaditaan, on välttämätöntä asettaa käytettä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21323: väksi valtion varoja samalla tavalla kuin on muksen,
21324: tapahtunut kysymyksen ollessa muiden sodan
21325: hävittämien alueiden jälleenrakentamisesta että hallitus ottaisi vuoden 1956 en-
21326: maassamme. Tämän kysymyksen järjestämi- simmäiseen lisäbudjettiesitykseen 500
21327: sellä on sitä paitsi kiire, koska siirtoväen on m~1joonan markan määrärahan siirret-
21328: mitä pikimmin saatava mahdollisuus ryhtyä täväksi asutusrahastoon ja jaettavaksi
21329: korjaus- ja muihin parannustöihin palaute- vuoden 1936 asutuslain mukaisina lai-
21330: tuilla tiloillaan. Tämän johdosta ja kun tois- noina asutuskassojen välityksellä niissä
21331: taiseksi ei ole olemassa mitään muuta lakia kunnissa, joihin Porkkalan alue kuu-
21332: kuin vuoden 1936 asutuslaki, jonka mukaan luu.
21333: avustuslainoja voitaisiin myöntää Porkkalan
21334: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
21335:
21336: Verner Korsbäck. Kurt Norclfors. Arthur Larson.
21337: J'ohn l'orsberg. Bertel Lindh. G. RoaeDberg.
21338: Irma Bamara.
21339: "'
21340: IX,15. - Toiv.al. 1(: o 166.
21341:
21342:
21343:
21344:
21345: 8ive1i Jm..: Porin tttfm1Wiliefysinsinööripiirin perustamisesta.
21346:
21347:
21348: E d u s k u n n a 11 e.
21349:
21350: Asutustoiminnan edistyminen riippuu hy- insinööripiirin kohdalla. Pohjois-Satakunta,
21351: vin suuressa määrin vt1jelyskelpcrlsten vesi- joka kuuluu ma,.inittnun piiriin, on talous- ja
21352: periiisten maiden lruivatuksesta, mikä onkin muid'Elllkin elämänalojen kehittyessä muodos-
21353: muodostunut monili11 alueilla maassamme hy- tunut omtrksi talousalueekseen käsittä-en laa-
21354: vin ajankohtaiseksi. Vielä MHL:n toimeen- joja viljelyskelpoisia noalueita, joiden hyö-
21355: panon ansiosta ja viljelijäin vapaaehtoisen dyksikäyttö riippuu suuressa määrin mitä,
21356: ha.ITastuben kautta kuivatushankkeet ovat kuinka insinööripiirin toimesta voidaan kui-
21357: nmnilla. paikkakunnilla lisääntyneet. Niiden vatustöitä saada käyntiin. Tampereen insi"
21358: toteutumin-en riippuu hyvin paljon knnkin nööripiirin nykyisellään ollessa Jiian laaja ei
21359: maanviljeiysinsinööripiirin toiminnasta, jota sen toimesta ole voitu kiinnittää tarpeellista
21360: kuitenkin useimmissa tapauksissa hidastaa huomiota Satakunnan vesiperäisiin alueisiin.
21361: piirin iiian suul'eSta laajuudesta johtuva yli- Jotta mainitunlaisesta tilanteesta päästäisiinJ
21362: voimainen työtaakka.. Suoritetuissa tutki- olisi perustettava uusi Porin maanviljelys-
21363: muksissa eri insinööripiireissä vuoden 1'955 insinööripiiri, joka käsittäisi Porin ympäris-
21364: alu:ssa vireillä olevista kuivatushankkeista j-a tön, Keski-Satakunnan ja Pohjois-Satakun-
21365: niiden laajuudesta on ilmennyt, että meillä nan ja jonka rajat siten tulisivat kulkemaan
21366: on vireillä noin 1 500 kuivatushanketta, joi- samoja rajoja kuin perustamishankkeissa
21367: den hyötyala ylittää 800 000 ha, mikä nykyi- olevan uuden Satakunnan tie- ja vesiraken-
21368: sestä peltoalastamme on noin kolmannes. nuspiirin, jonka piirin pernstamisesta edus-
21369: Näistä hankkeista on noin 40 % sellaisia, kunta viime valtiopäivillä lausui toivomuk-
21370: joiden käsittelyyn ei ole ehditty ryhtyä edes sen.
21371: tutkimubenkaan osalta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21372: NiiUä alueilla maassamme, joissa maanvil- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21373: jelysinsinööripiirien toiminta-alueet ovat koh- muksen,
21374: tuuttoman suuria, aiheuttaa lisääntynyt työ- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21375: määrä käytännössä toimitusten viivästymistä toimenpiteisiin Porin maanviljelysinsi-
21376: ja suoritettavien töiden hidastumista, kuten nööripiirin perustamiseksi, jonka toi-
21377: jo edellä mainitut luvut osoittavat. Näin on mialue olisi Porin. ympäristö ja 'Poh-
21378: asianiaita varsinkin Tampereen maanviljelys- jois-Satakunta.
21379: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
21380:
21381: Arvo Sävelä. Erkki :&yömä. Einari Jaakkola.
21382: Laura Brander-Wa.llin. Esa Koivusilta. Eino E. Heikura..
21383: Viljo Rantala. Nestori Kaasalainen. Irma Rosnell.
21384: 4fS
21385: IX,16. - Toiv.al. N:o 167.
21386:
21387:
21388:
21389:
21390: Plllveli. ym..: ToWitenpft~ Kesk~Suornen maanviljelysinsi-
21391: nööripiirin vaki~eksi.
21392:
21393:
21394: E d a s kun n a ll e .
21395:
21396: l\batal0ust..1lituksen alaisen ma.anviljelys- .EdeHä. mainituista syistä on talrpeett ~aa
21397: piiriha.lli:nn&n mu0dostaa nykyisin :tO vaki- timaa, että ylimääräisenä. tähän .sukka toi-
21398: naista ja Yksi ylimäärä.inen, v. 1949 toimin- minut Keski-Suomen maanviljely3insmööri-
21399: tansa aloittanut Keski~Suomen piiri. Vii- piiri vakinaistetaa11 ja siten osaltaan turva-
21400: meksi m.aimtun perustaminen kävi välttä- taan maan'Parannustoiminnan jatlmvuus
21401: mättömäksi .sen takia, että työmäärän pii- myös Keski..Suomen talousalueella.
21402: reissä. jatkuvasti kasvaessa töitä ei enålä. V.altioneuv.osto.n huhtikuun 1 .päivä.Dii. 1954
21403: voitu KokJml:asta ja Tampereelta sekä osit- asettama. ns. maatalouden vesirakennustoi~
21404: tain Kuopiosta ja :Mikkelistä käsin tehok- milrunta on myös kiinnittänyt asiaan huo.--
21405: kaasti ja taloudellisesti hoitaa. Mainittujen m.iota ja osamietinnössään, j@nka se on jät-
21406: suurten piirien syrjäosia yhdistä.vänä alueena tänyt valtioneuvostolle ennen lopullisen
21407: se on helpottanut kantapiirien työtaakkaa mietinnön valmistumista, ~ittänyt käsityk-
21408: sekä edistänyt kuivatushankkeiden toimeen- senään, että Keski-Suemen maanviijely:sinsi-
21409: panoa Keski-Suomessa. Ylimääräistä Keski- nööripiiri on pysyvästi tarpeen, minkä
21410: SuC!lmen. piiriä pel'Ustettaessa se sai perin- vuoksi .se olisi vakinaistettava.
21411: nöksi yhteensä 482 toimitusta. Sen jälkeen Keski-Suomen ylimää.räisellä :piirillä on
21412: on tilauksia sQi)unut vähintään sama määrä toimistohuoneistonsa sekä varasto- ja kor-
21413: ja eräinä 'V"DOSin:a enemmän lruin töitä on jaamo-olosuhteet samoinkuin työkone- ja ka~
21414: valm:ist1mut, joten toimitusten hikumäärä on lust~anta sikäli jä.r~tyksessä, että siinä
21415: vuosi vuodelta kasvanut. On huomattava, suhteessa vakinaistaminen ei tule aiheutta-
21416: että Keski~e:n ylimääräinen piiri, joka maan lisänrenoja. Myöskään ti'>inrihenkilöi-
21417: maa-alaltaa.nldlt Dn toisten piirien -su'Ul'Uus- den palkkaus ei tässä vaiheessa aiheuta lisä-
21418: luokkaa, sisältää huomattavan osan maamme menoja yhtä piiri-insinöörin vakinaista vir-
21419: järvi- ja vesistöalueesta, mikä seikka antaa kaa l1ilku.unottamatta, jonka permltamiDN.. on
21420: piirille suhteel.lisen paljon vesioikeudellisia tarpeem piirin vakinaistuessa.
21421: katse1m:lilksia. ja muita erilmistehtäviä. Sekin Edellä. esittämämme perusteelia ehdo-
21422: seikka, että. liikenne Keski-Suomen kun- tailllne kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
21423: tien alueelta suuntautuu maakunnan talous- väksi toivomuksen,
21424: keskukseen Jyväskylään, tekee piirikonttorin
21425: SlJamnin Jyväskylässä välttämättömäksi että hallitus ryhtyisi kiireelli-
21426: myös Keski~en lrn.ntioo. asukkaiden ta- siin toimenpit~ Keski-Suomen
21427: kia, joille mat'kllstaminen kantapiirien k~ '/'R,aanviljely~ripiiri'lt ~inaista
21428: kuspaikkoihin '6lbii Uike~eyhteyksien vuoksi . miseksi.
21429: hankalaa ja lisäksi aikaa ja kustannuksi&
21430: kysyvää.
21431: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1956.
21432:
21433: Eino Palovesi. Matti Koivunen. Artturi .Tåm.sen.
21434: Artturi Koskinen. Päiviö Hetemäki. Eino Uusitalo.
21435:
21436:
21437: 60 E 75/56
21438: 474
21439:
21440: IX,17. - Toiv.al. lf:o 168.
21441:
21442:
21443:
21444:
21445: Mannila, ym.: Mikkeli11. ~nviljelysinsinööripiirm perusta-
21446: misesta.
21447:
21448:
21449: E d u s k u n n a 11 e.
21450:
21451: Maanviljelysinsinööripiirin toimialaan kuu- nin vesistöjen runsaudesta johtuu, että näitä
21452: luvia tehtäviä hoidetaan Mikkelin läänin töitä olisi enemmän kuin muualla. Maan-
21453: alueella kolmesta piiritoimistosta käsin: 17 viljelysinsinööripiirien hajanaisuus ja niissä
21454: kuntaa kuuluu Kymen, 1 Keski-Suomen ja työvoiman puute ovat aiheuttaneet näiden
21455: 15 Savon maanviljelysinsinööripiiriin. Sen töiden viivästymisen ja ruuhkautumisen.
21456: jälkeen kun Kymen piirin toimisto siirret- Uusia suunnitelmia ei pystytä tekemään eikä
21457: tiin Mikkelistä Kouvolaan, ovat kaikkien toteuttamaan. Paras keino, jolla voitaisiin
21458: näiden piirien toimistot Mikkelin läänin ul- tehostaa maanviljelysinsinööripiireille kuulu-
21459: kopuolella. Kokemus on kumminkin osoitta- vien tehtävien hoitamista, olisi läänin muo-
21460: nut, että tällaiset reuna-alueet tulevat dostaminen omaksi maanviljelysinsinööripii-
21461: muualta käsin heikommin hoidetuksi. Tästä riksi. Kun Mikkeliin parhaillaan suunnitel-
21462: syystähän muutamia vuosia sitten Mikkeliin laan virastotalon rakentamista, olisi tässä
21463: perustettiin Mikkelin läänin oma tie- ja vesi- yhteydessä tilaisuus varata maanviljelysinsi-
21464: rakennuspiiri. nööripiirille oma vakinainen huoneisto. Oli
21465: Mikkelin aäänissä ovat väestön toimeen- taka-askel läänille, kun Kymen maanviljelys-
21466: tulomahdollisuudet rajoitetut. Vaikka syn- insinööripiiri siirrettiin Mikkelistä Kouvo-
21467: tyväisyys on suuri, ei väestön liikakasvua laan. Suurelta osalta Mikkelin läänin sinne
21468: pääse muodostumaan, sillä muuttoliike vetää kuuluvalta osalta on Kouvolaan vaikea yh-
21469: hankkimaan toimeentuloa muualta. Läänin teys. Läänin virastojen eri paikkakunnilla
21470: alueella on teollisuutta suhteellisen vähän. olo lisää myös hankaluutta.
21471: Suurin osa väestöstä saa toimeentulonsa maa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21472: taloudesta. Siinäkin useimmassa tapauksessa nioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo-
21473: esiintyvät rajoituksina pienet pinta-alat ja muksen,
21474: monet luonnon esteet. Tästä syystä olisikin
21475: kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21476: tämän väestön toimeentulon parantamiseen toimenpiteisiin Mikkelin maanv·iljelys-
21477: perkansten ja kuivatusten muodossa. Lää- insinööripiirin perustamiseksi.
21478: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
21479:
21480: Omli Mannila,, Onni Hiltunen. Aukusti Pasanen.
21481: Antti J. lta.nta.ma.a. Sylvi Balinen. Edva.rd Pesonen.
21482: Heitori Kaasalainen. Irma Bama.ra.. Toivo B. 1timnmen.
21483: Viljo Virtanen.
21484: 475
21485:
21486: IX,18. - Toiv.al. lf:o 169.
21487:
21488:
21489:
21490:
21491: Tenhiälä ym.: 8atovakink01Jakuutuksen käytäntöön ottamisen
21492: edellytysten tutkimisesta.
21493:
21494:
21495: E d u s kun n a 11 e.
21496:
21497: Valtiontalouden moniin pulmakysymyksiin pan maissa. Ensiksi mainitussa maassa on
21498: kytkeytyvänä suurena ongelmana tulee lähi- vakuuttaminen vapaaehtoista, muissa sano-
21499: aikoina käsityksemme mukaan olemaan sub- tuissa maissa sensijaan pakollista. Naapuri-
21500: ventiojärjestelmän asteittain tapahtuva pur- maassamme Ruotsissa selvittelee parhaillaan
21501: kaminen. Millä tavoin tämä purkaminen voi- satovahinkovakuutukseen ja sen mahdolliseen
21502: daan toteuttaa aiheuttamatta rahanarvopo- käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä erityi-
21503: liittisia vaaroja, on vielä tässä vaiheessa rat- nen valtion komitea, jonka mietintö saadun
21504: kaisematta. Oleellisen osan tästä kysymyk- tiedon mukaan valmistunee ensi syksyyn
21505: sestä muodostaa muun ohella maatalouden mennessä.
21506: satovahinkojen korvaaminen. Asia olisi kyet- Olisi erittäin ajankohtaista selvittää seik-
21507: tävä hoitamaan sellaisella tavalla, että se kaperäisesti, voitaisiinko maamme maatalous-
21508: valtiontaloutta rasittamatta ja rahanarvoa tulon turvaamiseksi ottaa käytäntöön pu-
21509: vaarantamatta tekee kuitenkin oikeutta maa- heenaoleva satovahinkovakuutus.
21510: talouden vaatimuksille. Nykyisen subventio- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21511: järjestelmän tilalle on siten löydettävä jokin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21512: muu käyttökelpoinen menetelmä. Tällaisen muksen,
21513: mahdollisuuden tarjoaisi peltoviljelystuotan- että hallitus kiireellisesti suoritut-
21514: non vakuuttaminen ilmastosuhteiden aiheut- taisi perusteetUsen tutkimuksen siitä,
21515: tamien katojen ja muiden satovahinkojen voitaisiinko ja missä määrin maas-
21516: varalta. samme ottaa käytäntöön erityinen va-
21517: Tämä olisi meidän oloissamme uutta, mutta kuutusmuoto peltoviljelystuotantoa
21518: eräissä muissa maissa on menetelmä käytän- vaarantavien katojen ja muiden sato-
21519: nössä jo toteutettu, nimittäin Amerikan Yh- vahinkojen varalta, sekä antaisi tästä
21520: dysvalloissa, Japanissa ja eräissä Itä-Euroo- esityksen Eduskunnalle.
21521: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
21522:
21523: J'uho Tenhiälä. Armas Leinonen. .A.rtturi 'l'iena.ri.
21524: Eino Saa.ri. Harras Kyttä. J'åakko Hakala.
21525: Helge Miett111leD.. A.ukusti Pasanen. Aare Leikola.
21526: IX,19. - Toiv.al. lf:o 170.
21527:
21528:
21529:
21530:
21531: Pöylckö 1JIL.~ VaMejeft. ..ututeiden kuntoonsaattamisesta.
21532:
21533:
21534: Ed us kun n a 11 e.
21535:
21536: Eduskunnan 9/3 1951 asutusteiden väli- asutustilalliset perin vaikeaan asemaan. He
21537: aikaisesta hoidosta hyväksymän lain mukaan eivät voi käyttää hyväkseen mm. yhteisiä
21538: otetaan vuodesta 1951 alkaen viitenä vuo- k-o:n.eita, kun niiden kuljetus tien puutteen
21539: tena valtion tulo- ja menoarviossa vähintään vuoksi tuottaa yl~pääsemättömia vaikeuksia
21540: 100 000 000 markan suuruinen siirtomäärä- ja tekee näin ollen tHojen kannattavaan kun-
21541: raha vuosittain. toon saattamisen ja tiloilla asU.misen miltei
21542: Timän. mukaisesti on vuosittain tulo- ja mahdottomaksi.
21543: menoarvion 11 Pl:n XVI: 18 momentille Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
21544: otettu ko. määräraha sanotun suuruisena, nioittaen eduskunnan hyvaksyttäväksi toivo-
21545: mutta nyt on, kun laki on ollut viisi vuotta muksen,
21546: voimassa, vielä ainakin Lapissa n. 3(} % ja
21547: Oulun läänissä myös h~omattava osa van- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21548: hoista asutusteistä kokonaan korjaamatta. toimenpiteisiin, että kaikki vanhat
21549: Sanomattakin on selvää, että tällaiset osit- asut'ltStiet &aataisiin makdou.isimman
21550: tain läpipääsemättömät asutustiet saattavat nopeasti täysin kutjettavaan kuntfJon.
21551: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
21552:
21553: J. F. Pöykkö~ Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
21554: IX,20. - Hemst.mot. N: o 171.
21555:
21556:
21557:
21558:
21559: Teir m. fl,: A.ng.4snde mriittande av en statens fiskodlings-
21560: anstalt inom iJsterbottens Fiskarförbund r. f: s område.
21561:
21562:
21563: Titl Riksdagen.
21564:
21565: Redan en lingre tid ha:r; det visat sig att Emedan :fiskarna själva ej ha möjl'igneter,
21566: vissa :fisksorter vid Bottniska vikens kuster redan av ekonomiska skäl, att på ett sak-
21567: blivit sällsynta i vissa vatten, ja ibland t.o.m. kunnigt sätt omhänderhava en rationell f'ISk-
21568: osynliga :på sina håll. Detta kan dels bero odling, borde en av staten upprätthållen
21569: -på. uppkomsten av :fa:briker vid kusten och :fiskodlingsanstalt sköta om det. Redan av
21570: äivmynningarna, dels på effektivt fiske m.m. nationalekonomiska skäl är skapandet av en
21571: Emedan det tager en ovanligt lång tid att dylik statlig :fiskodlingsanstalt inom fiskar-
21572: på :naturligt sätt reglera saken och det är :förbundets område en ofrån:komlig sak. Pen-
21573: eviss-t om naturen alls gör detta, är det skäl garna är säkert väl placerade. och de: skulle
21574: att ingripa i saken genom fiskodling. samtidigt bidraga till att upphjälpa fiskar-
21575: Inom Öst.erbottens Fiska:rförbunds r. f:s befolkningen i dess dagliga kamp för sinut-
21576: område, som sträcker sig från Sideby i sö- komst. En :fiskodlingsanstalt skulle garan-
21577: der tili Karieby i norr, finnes icke någon tera både bättre och säkrare fångster av
21578: statlig fiskodling,sanstalt, ehuru en eylik matnyttig :fisk. .
21579: skulle vara. av behovet päkallad. På många På grund av ovanstående f'öreslås, att
21580: håll är siken redan rätt säUsynt. Utplante- rilrsdagen måtte besluta hemställa,
21581: ringen av gös lu!.r givit g.oda resultat, men
21582: den har vaJ,'it. alldeles för liten. Utplantering att regering.en mått.e undersöka
21583: av gä.dda är oekså behövlig på många om- möiligheterna. att: inriit'ta en statens
21584: råden. La:lte.n har blivit allt svårare att [iskodUngsanstalt inom. llsterboftens
21585: fånga på flera häll. Fiskarförbund r; f: s område.
21586: Helsingfors den 18 februari 1956.
21587:
21588: Grels Teir. Arthur Larson.
21589: 478
21590:
21591: IX,IO. - Toiv.al. N:o 171.
21592: Suomennos.
21593:
21594:
21595:
21596: Teir ym.: Valtion kalanviljelyslaitoksen perustamisesta lJster·
21597: bottens Fiskarförbund r. f. nimisen liiton alueeUe.
21598:
21599:
21600: Ed uskunnaUe.
21601:
21602: Jo pitemmän ajan on havaittu eräiden Koska kalastajilla ei itsellään ole jo talou-
21603: kalalajien Pohjanlahden rannikoilla käyneen dellisistakaan syistä edellytyksiä huolehtia
21604: harvinaisiksi, vieläpä joskus kadonneenkin asiantuntevalla tavalla järkiperäisestä kalan-
21605: tavanmukaisilta paikoiltaan. Tämä voi osaksi viljelyksestä, olisi valtion ylläpitämän kalan-
21606: johtua rannikoille ja jokien ~;~uihin rakenne- viljelyslaitoksen se hoidettava. Jo kansan-
21607: tuista tehtaista, osaksi voimaperäisestä ka- taloudellisista syistä on valtion yllä,..
21608: lastuksesta jne. Kun asian järjestyminen pitämän kalanviljelyslaitoksen perustaminen
21609: luonnollisella tavalla vie tavattoman pit- kalastajaliiton alueelle välttämätöntä. Rahat
21610: kän ajan ja kun on epävarmaa, voiko luonto ovat varmasti hyvin sijoitetut ja samalla ne
21611: itsestään sen lainkaan tehdä, on syytä puut- auttaisivat kalastajaväestöä sen jokapäiväi-
21612: tua asiaan kalanviljelyksellä. sessä kamppailussa toimeentulostaan. Kalan-
21613: Österbottens Fiskarförbund r. f. nimisen viljelyslaitos olisi takeena ravinnoksi kelpaa-
21614: liiton alueella, joka ulottuu Siipyystä ete- van kalan paremmista ja varmemmista saa-
21615: lässä Kaarlelaan pohjoisessa, ei ole lainkaan liista.
21616: valtion kalanviljelyslaitosta, vaikka sellainen Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan edus-
21617: olisi tarpeen vaatima. Monilla tahoilla on kunnan hyväksyttäväksi toivomus,
21618: siika jo hyvin harvinainen. Kuhan istutuk-
21619: sesta on ollut hyviä tuloksia, mutta se on että hallitus tutkituttaisi makd{)Ui-
21620: ollut aivan liian vähäistä. Hauen istutus on suudet valtion kalanviljelyslaitoksen
21621: myös tarpeen monilla alueilla. Lohen saanti perustamisesta (Jsterbottens Fiskar-
21622: on monella taholla käynyt yhä vaikeammaksi. förbund r. f. nimisen liiton alueeUe.
21623: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
21624:
21625: Grels Teir. Arthur Larson.
21626: 479
21627:
21628: IX,21. - Hemst.mot. N: o 172.
21629:
21630:
21631:
21632:
21633: . Rosenberg m. fi.: Angående anslag till understöd ock lån åf
21634: yrkesfiskare för anskaffning av fiskeredskap.
21635:
21636:
21637: T i 11 R i k s d a g en.
21638:
21639: Förnyandet av hragdbeständet är ett lag vore pä sin plats. Otvivelaktigt ligger
21640: stäende problem för yrkesfiskarna. Därtill det i hela landets intresse att det skapas
21641: kommer att kustfisket av omständigheternas reella utkomstmöjligheter och levnadsbetin-
21642: tväng häller på att utveckla sig till havs- gelser för yrkesfiskarna, vilka hittills san-
21643: fiske, vilket betyder övergäng till allt större nerligen icke blivit bortskämda med statliga
21644: och dyrbarare bätar och fiskeredskap. Frå- understöd.
21645: gan om att kunna erhälla billiga statslän för Hänvisande till ovanstäende föreslår un-
21646: att kunna förnya och modernisera bätar och dertecknade att riksdagen måtte besluta hem-
21647: hragdbestånd är därför ett synnerligen brän- ställa,
21648: nande dagsaktuellt problem för yrkes-
21649: fiskarna. att regeringen i statsförslaget för
21650: De ärliga anslag som beviljas för detta år 1957 måtte upptaga ett anslag på
21651: ändamål har visat sig vara alldeles otillräck- 80 miljoner mark till lån ock under-
21652: liga varför de borde höjas. Mängen fiskare stöd åt yrkesfiskare för anskaffning
21653: befinner sig dessutom i ett sådant ekono- av fiskeredskap.
21654: miskt trängmäl att direkta understöd härvid-
21655: Helsingfors den 16 februari 1956.
21656:
21657: Gösta· Rosenberg. Toivo Asvik.
21658: Nestori Nurminen. Rainer Virtanen.
21659: IX,21.- Toiv.al. N:o 172.
21660: Suome-nnos.
21661:
21662:
21663:
21664: Rosenberg ym.: Määrärako.sta avustuksiksi ja lainoiksi am-
21665: mattikalastajille- kalastusvälineiden hankkimista varten.
21666:
21667:
21668: Ed u ak un nalle.
21669:
21670: Py:ydy;skannan uusllllmen on ammatti- vat suoranaiset avustukset paikaJJaau Epäi-
21671: ka.liultajille pysyvä probleemi. Lisäksi on lemättä on koko maan edun nmkaista.. luoda
21672: :ra:nnikkokalastns olosuhteiden. pakosta kehit- reaaliset toimeentuloma:bdoll.i.s:ood.et ja. elin-
21673: tymässä merikalastukseksi, mikä. merkitsee ehdot ammattikalastajille, joita tähän saakka
21674: siirtymistä yhä suurempiin ja kalliimpiin ei todellakaalll ole valtionavustuksilla. hellllll6-
21675: aluksiin ja kalastusvälineisiin. Kysymys hal- te1tu.
21676: J:lOijen 'laltionlainoj~ saamisesta alusten ja Ede:llä esitettyyn viitaten ehdottant alle-
21677: pyydyskannan uusimista ja nykyaikaista- kirjoittaneet kunnioittaen eduskunnan hy-
21678: mista varten on sen vuoksi ammattikalasta- väksyttäväksi toivomuksen,
21679: jille erittäin polttava ajankohtainen kysymys.
21680: Vaosittain tähän tarkoitukseen. osoitetut että hallitus ottaisi vuoden 1957
21681: määrärahat ovat osoittautuneet aivan riittä- t-ulo- ja me-noarvioesity.kse~n 80 mil-
21682: mä.ttömiksi, minkä v110ksi niitä olisi lisättävä. jponain markan määräraAan Tiainoiksi
21683: Monet kalastajat elävät sitä paitsi sellaisessa ja avuduksiksi ammattilr.alasto.jille ka-
21684: taloudellisessa ahdingossa;, että tällöin olisi- lastusvälineiden hankkimista varte11,,
21685: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
21686:
21687: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik.
21688: Nestori HurmineD. Ra.iner Virtanen.
21689: 481
21690:
21691: IX,22. - Hemst.mot. N: o 173.
21692:
21693:
21694:
21695:
21696: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag tiU lån för
21697: frärnjande av fiskerihushållningen.
21698:
21699:
21700: T i ll R i k s d a g en.
21701:
21702: För att eliminera svårigheterna som :före- träda hjälpande emellan och bevilja lång-
21703: finnes i :fråga om avsättningen på :fisk och :fristiga lån med låg ränta för sagda ändamål.
21704: för att hindra inköpspriset på fisk att under Hänvisande till ovanstående föreslår där-
21705: säsongtid :falla ned till en ur fiskarens syn- för undertecknade, att riksdagen måtte be-
21706: punkt sett o1önsam nivå är man inom expert- sluta hemställa,
21707: kretsar :fullt ense om nödvändigheten av att
21708: upp:föra allt :flere anläggningar för frysning, att regeringen i statsförslaget för
21709: djupfrysning, torkning och förädling av år 1957 måtte upptaga ett anslag på
21710: fisk. Sådana anläggningar fordrar emeller- 40 mt1joner mark att utdelas som lån
21711: tid så stora anläggningskostnader att fiskar- med låg ränta åt fiskarnas egna före-
21712: nas egna företag inte ensamma är i stånd tag för byggandet av anläggningar för
21713: att anskaffa nödigt kapital. Här bör staten frysning, djupfrysning, torkning och
21714: förädling av fisk.
21715: Helsingfors den 16 februari 1956.
21716:
21717: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik.
21718: Nestori Nurminen. Rainer Virtanen.
21719:
21720:
21721:
21722:
21723: 61 E 75/56
21724: 482
21725:
21726: IX,22. - Toiv.al. N:o 173.
21727: Suomennos.
21728:
21729:
21730:
21731: Rosenberg ym.: Määrärahasta lainoiksi kalatalouden edistä-
21732: miseksi.
21733:
21734:
21735: E d u s k u n n a 11 e.
21736:
21737: Jotta voitaisiin poistaa vaikeudet kalan myönnettävä pitkäaikaisia halpakorkoisia
21738: menekkimahdollisuuksien suhteen ja estää lainoja sanottuihin tarkoituksiin.
21739: kalan hintaa putoamasta sesonkiaikana ka- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
21740: lastajalle kannattamattomalle tasolle, ollaan sen vuoksi ehdottavat,
21741: asiantuntijapiireissä yksimielisiä siitä, että
21742: on välttämätöntä rakentaa yhä useampia että hallitus ottaisi vuoden 1957
21743: jäädytys-, syväjäädytys-, kuivaamis- ja ja- tulo- ja menoarvioes.itykseen 40 miljoo-
21744: lostuslaitoksia. Sellaiset laitokset vaativat nan markan määrärahan jaettavaksi
21745: kuitenkin niin suuria perustamiskustannuk- halpakorkoisina lainoina kalastajien
21746: sia, että kalastajien omat yritykset eivät omille yrityksille kalan jäädytys-, syvä-
21747: yksin kykene hankkimaan tarvittavaa pää- jäädytys-, kuivaamis- ja jalostuslaitos-
21748: omaa. Tässä on valtion tultava apuun ja ten rakentamista varten.
21749: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
21750:
21751: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik.
21752: Nestori Nurminen. Rainer Virtanen.
21753: 483
21754:
21755: IX,23. - Toiv.al. N:o 174.
21756:
21757:
21758:
21759:
21760: E. Ryömä. ym.: Määrärahasta avustuksiksi kalastajille kalas·
21761: tusmoottorien ja -välineiden hankkimista varten.
21762:
21763:
21764: E d u s k u n n a 11 e.
21765:
21766: Viitaten toivomusaloitteen n: o 35 peruste- että hallitus ottaisi vuoden 1957
21767: luihin ehdotamme kunnioittaen eduskunnan tulo- ja menoarvioesitykseen 30 000 000
21768: hyväksyttäväksi toivomuksen, markan määrärahan avustuksiksi ka-
21769: lastajille kalastusmoottorien ja kalas-
21770: tusvälineiden hankintoja varten.
21771: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
21772:
21773:
21774: Erkki Ryömä. Eino Palovesi, Urho Kähönen.
21775: Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen. Artturi Jämsen.
21776: Marja Lahti. Toivo Antila. Eemil Partanen.
21777: Laura Brander-Wallin. Kalle Kämäräinen. Arvo Sävelä.
21778: Einari Jaakkola.
21779: 484
21780:
21781: IX,24. - Toiv.al. N: o 175.
21782:
21783:
21784:
21785:
21786: Väänänen ym..: Määrärahasta lisärakennuksen rakentami·
21787: seksi Suonenjoen emäntäkoululle.
21788:
21789:
21790: E d u s k u n n a ll e.
21791:
21792: Suonenjoen emäntäkouluun on ollut aina jne. Kun lisäksi koulun käyttämät vuokra-
21793: enemmän pyrkijöitä kuin on voitu ottaa vas- huoneet on jätettävä omistajan haltuun ai-
21794: taan. Esimerkiksi kuluvana vuotena pyrki van lähitulevaisuudessa, on uuden rakennuk-
21795: kouluun 135 tyttöä, joista kuitenkin vain 46 sen aikaansaaminen sitäkin pakottavampi.
21796: voitiin ottaa oppilaaksi. Tähän voimakkaa- Kun Suonenjoen emäntäkoulun merkitys
21797: seen oppilasmäärän rajoitukseen vaikuttavat laajan maakunnan kotitaloudelle ja tyttöjen
21798: ennen kaikkea ahtaat opetustilat ja riittä- ammattiinsa valmistautumiselle on ensiarvoi-
21799: mättömät oppilasasuntolat, jotka monin ta- sen tärkeä, ehdotamme kunnioittaen edellä esi-
21800: voin vaikeuttavat koulussa annettavaa ope- tettyyn viitaten, että eduskunta hyväksyisi
21801: tusta. Tästä syystä on Suonenjoen emäntä- toivomuksen,
21802: koululle lisärakennus välttämätön, mihin ra-
21803: kennukseen voitaisiin sijoittaa nykyään puut- että hallitus ottaisi vuoden 1957
21804: tuvat huoneet, kuten opetusluokka, kirjasto- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
21805: huone, opetuskeittiö, lastenkoti, opettajain ja määrärahan lisärakennuksen rakenta-
21806: oppilaiden asunnot sekä kellari, pesutupa miseksi Suonenjoen emäntäkoululle.
21807: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
21808:
21809: Hilja Väänänen. Arvi Ikonen. Marja Lahti.
21810: Sylvi Halinen. Eeli Erkkilä. Artturi Jämsen.
21811: Vieno Simonen. Lennart Heljas. Tahvo Rönkkö.
21812: 485
21813:
21814: IX,25. -- Hemst.mot. N: o 176.
21815:
21816:
21817:
21818:
21819: Korsbäck m. fl.: Angående uppförande av en skolbyggnad
21820: [ö1· Korsholms husmodersskola.
21821:
21822:
21823: T i 11 R i k s d a g e n.
21824:
21825: Trots upprepade framställningar har an- Det finns också brister i andra husmoders-
21826: slag ännu icke anvisats för uppförande av skolor, och tillbudsstående statsmedel räcker
21827: en skolbyggnad för statens husmodersskola icke till för avhjälpandet av förekommande
21828: i Korsholm. Denna skola, som är den enda brister. Korsholms husmodersskola befinner
21829: svenskspråkiga husmodersskolan i vårt land, sig dock i en särställning genom att skolan
21830: som äges och upprätthålles av staten, har helt saknar byggnader och dessutom är den
21831: snart i 30 års tid arbetat såsom inhysing i enda svenskspråkiga skolan i sitt slag i lan-
21832: Korsholms lantmannaskolas byggnader. det. Lantbruksstyrelsen har med hänsyn här-
21833: Förhållandena för såväl husmodersskolan, till också placerat skolan i första förslags-
21834: lantma:rinaskolan och den likaså i förenämnda rummet bland statliga husmodersskolor som
21835: skolbyggnad arbetande jordbruksskolan är borde byggas.
21836: synnerligen svåra till följd av utrymmes- Med hänvisning till ovananförda föreslås
21837: brist. Ett stort antal inträdessökande måste vördsamt att riksdagen ville besluta hem-
21838: varje år avvisas, undervisningen kan icke ställa,
21839: göras effektiv, och den undervisning, som
21840: förekommer i de olika skolorna, blir i hög att regeringen skyndsamt måtte
21841: grad störd genom att samma rum måste skrida till åtgärder för uppförande
21842: användas för flera skolor. av en skolbyggnad åt J{o1·sholms hus-
21843: modersskola.
21844: Helsingfors den 18 februari 1956.
21845:
21846: Verner Korsbäck. Arthur Larson.
21847: 486
21848:
21849: IX,25.- Toiv.al. N:o 176.
21850: Suomennos.
21851:
21852:
21853:
21854: Korsbäck ym.: Koulutalon rakentamisesta Korsholman emän.
21855: täkoululle.
21856:
21857:
21858: E d u s k u n n a ll e.
21859:
21860: Moneen kertaan tehdyistä esityksistä huoli- Myös muissa emäntäkouluissa on puutteita
21861: matta ei ole vielä osoitettu määrärahaa kou- eivätkä käytettävissä olevat valtion varat
21862: lutalon rakentamiseksi valtion emäntäkou- riitä ilmenevien puutteellisuuksien poistami-
21863: lulle Korsholmassa. Tämä koulu, joka on seen. Korsholman emäntäkoulu on kuitenkin
21864: ainoa valtion omistama ja ylläpitämä ruot- erikoisasemassa sen takia, että koulu on ko-
21865: sinkielinen emäntäkoulu maassamme, on jo konaan ilman rakennuksia, ja sitä paitsi se
21866: pian 30 vuoden ajan saanut työskennellä on lajissaan maan ainoa ruotsinkielinen
21867: loisena Korsholman maamieskoulun raken- koulu. Maataloushallitus on tähän nähden
21868: nuksissa. myös sijoittanut koulun ensimmäiselle sijalle
21869: Olosuhteet ovat sekä emäntäkoulun että niiden valtion emäntäkoulujen joukossa,
21870: edellä mainituissa rakennuksissa niinikään jotka olisi rakennettava.
21871: työskentelevän maamieskoulun osalta erittäin Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
21872: vaikeat tilanpuutteen takia. Joka vuosi täy- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21873: tyy pyrkijöistä hylätä suuri määrä, opetusta mus,
21874: ei voida hoitaa tehokkaasti, ja eri kouluissa
21875: tapahtuva opetus häiriintyy suuresti sen ta- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21876: kia, että samoja huoneita on käytettävä usei- toimenpiteisiin koulutalon rakentami-
21877: den koulujen tarpeisiin. seksi Korsholman emäntäkoululle.
21878: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
21879:
21880: Verner Korsbäck. Arthur Larson.
21881: 487
21882:
21883: IX,26. - Toiv.al. N: o 177.
21884:
21885:
21886:
21887:
21888: Lahtela ym.: Määrärahasta Kemijärven emäntäkoulun tar-
21889: vitsemien rakennusten rakentamiseksi.
21890:
21891:
21892: E d u s kun n a U e.
21893:
21894: Emäntäkoulun perustamista Kemijärven aivan välttämättömiä, on siitä ollut seurauk-
21895: kuntaan on puuhattu yli 30 vuotta maakun- sena, ettei koulu voi vieläkään toimia täy-
21896: nan väestön toivomuksesta. dellä tehollaan, mikä on jokaisen koulun vä-
21897: Kun sen laittaminen siirtyi vuodesta toi- hin vaatimus. Kun koulu on maatalous-
21898: seen, lahjoitti Kemijärven kunta sen pe- koulu, jossa opetusohjelman mukaan olisi
21899: rustamista varten valtiolle omistamansa maa- myöskin opetettava käytännöllistä karjan-
21900: tilan kotipalstan, jossa on yli 8 hehtaaria hoitoa ja tähän opetukseen ehdottomasti tarvi-
21901: peltoa ja muuta maata sekä siinä olevat ra- taan navetta ja kotieläimet, olisi se myöskin
21902: kennukset, ja niin saatiin koulun toiminta rakennettava ja kotieläimet hankittava, että
21903: alkuun v. 1949 useaan eri taloon sovitettuna. opetus voitaisiin toteuttaa. Mahdotonta on
21904: Kun mainittua maa-alaa pidettiin valtion ta- myöskin pitää koulun viljelykset kasvukun-
21905: holla liian vähäisenä, osti Kemijärven kunta nossa ilman kotieläimiä, kuten jokainen hy-
21906: lisäksi yli 8 hehtaarin suuruisen naapuritilan vin käsittää.
21907: kotipalstan peltoineen ja lahjoitti sen ja li- Kun näin on, ja kun kouluun on jatku-
21908: säksi vielä oman maatilansa metsäpalstan, vasti pyrkinyt vuosittain yli 120 oppilasta
21909: jossa on yli 50 hehtaaria kasvullista metsä- ja niistä voidaan ottaa ainoastaan 48, olisi
21910: maata, valtiolle mainittua koulua varten, joi- nyt aika ryhtyä rakentamaan siihen ne ra-
21911: den nykyinen arvo on noin 10 miljoonaa kentamatta olevat rakennukset, jotka kou-
21912: markkaa, siinä toivossa, että valtio rakentaa lulla välttämättä tarvitaan, että kouluun
21913: sille tarvittavat rakennukset mahdollisim- voitaisiin ottaa 60 oppilasta, jonka oppilas-
21914: man pian. Siitä lähtien, kun kunta lahjoitti määrän siinä olevat täysin pätevät opettajat
21915: koulua varten mainitut maat, on toivottu ja voisivat opettaa ja jota oppilasmäärää var-
21916: vuodesta toiseen odotettu, että valtio raken- ten koulu on suunniteltu rakennettavaksi.
21917: taa sille mahdollisimman pian tarkoitustaan Mainittakoon vielä, että koulun raken-
21918: vastaavat rakennukset, että koulu, joka on nuksia varten on va:lmistettu piirustukset
21919: ainoa laajan ja väestörikkaan koillisen jtJ ne on asianmukaisesti vahvistettu ja että
21920: Pohjois-Suomen emäntäkoulu ja johon on ol- niiden mukaan rakentaminen olisi voitu
21921: . lut alusta alkaen paljon oppilaiksi pyrki- toteuttaa jo vuoden 1955 loppuun men-
21922: jöitä, voisi ottaa sen määrän oppilaita, minkä nessä, mutta siihen ei myönnetty rahaa edes
21923: siinä olevat opettajat voisivat opettaa, ja toi- sen vertaa, että rakennustyöt olisi voitu
21924: mia täydellä teholla. Siitä huolimatta, vaikka aloittaa.
21925: kunta on uhrannut paljon varoja koulua Ei voi olla valtion eikä myöskään koulun
21926: varten siinä toivossa, että sille raken- ja siihen oppilaiksi pyrkivien etujen mu-
21927: nettaisiin pian tarvittavat rakennukset, kaista, ettei koululla ole opettajien asuin-
21928: on siihen rakennettu tähän mennessä ainoas- rakennusta eikä navettaa ja kasvihuonetta
21929: taan luokka- ja oppilasasuntolarakennus. ja että opettajain on asuttava oppilaita var-
21930: Opettajain asuntorakennus sekä navetta- ja ten rakennetuissa huoneissa ja tästä syystä
21931: talousrakennus ovat vieläkin rakentamatta. ei voida ottaa kouluun täyttä määrää oppi-
21932: Kun koulussa ei ole opettajain asuntoraken- laita eikä navetan puuttuessa pitää koti-
21933: nusta eikä navettaa ja kasvihuonetta, jotka eläimiä eikä opettaa käytännössä karja-
21934: koululle sen opetusohjelman mukaan ovat taloutta.
21935: 488 IX,26. - Kemijärven emäntäkoulu.
21936:
21937:
21938: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen tarvitsemien rakennusten rakentami-
21939: ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- seksi ja ottaisi vuoden 1957 tulo- ja
21940: vomuksen, menoarvioesitykseen sellaisen määrä-
21941: rahan, että koulu saadaan kaikin puo-
21942: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- lin valmiiksi ennen edellä mainitun
21943: menpiteisiin Kemijärven emäntäkoulun vuoden loppua.
21944: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
21945:
21946: M. 0. Lahtela. Eemil Partanen. Niilo Ryhtä.
21947: Markus Niskala. J. F. Pöykkö. Erkki Koivisto.
21948: Eino Rytinki.
21949: 489
21950:
21951: IX,27. - Toiv.al. N:o 178.
21952:
21953:
21954:
21955:
21956: Pakkanen ym.: Määrärahasta kotiteollisuuden yleisten asiain
21957: tarkastajan palkkaamiseksi maataloushallitukseen.
21958:
21959:
21960: E d u s k u n n a 11 e.
21961:
21962: Valtakunnan suunnittelukomitea lausui Tämän kehityksen mukaisesti on jo erai-
21963: vuonna 1954, että valtakunnan kehitysedel- hin maaseudun vanhempiin ammattioppilai-
21964: lytysten lisäämiseksi sekä väestön sosiaalis- toksiin, kotiteollisuuskouluihin, perustettu
21965: ten olojen ja viihtyisyystekijöiden paranta- erityisiä maatalouskoneiden korjaus- ja me-
21966: miseksi olisi pyrittävä aikaansaamaan uutta tallityöosastoja samalla kun puutyöosastoja
21967: alkutuotantoa niille alueille, joilla on siihen on pyritty voimakkaasti koneistamaan. Hau-
21968: edellytyksiä. Maaltapako ohjautuisi tervei- kiputaalla on syntymässä kuntayhtymän toi-
21969: siin uomiin, kun maaseudun liikaväestölle mesta erityinen maaseutuammattien kurssi-
21970: saataisiin työmahdollisuuksia samalla, kun keskus ja naisten työalojen puolella on ha-
21971: asutustoiminnan kautta voitaisiin lisätä myös vaittavissa ompeluosastojen voimakasta li-
21972: ns. sekundäärisen työvoiman käyttöä maaseu- sääntymistä. Tämä kaikki osoittaa, että maa-
21973: dulla. seudulla tunnetaan kipeästi ammattikasva-
21974: Vuoden 1950 maatalouslaskennan yhtey- tuksen saannin tarvetta, mitä todistaa sekin,
21975: dessä voitiin todeta, että mitä pienemmästä että maassamme toimii 124 yksityisluontoista
21976: viljelysalasta on kysymys, sitä suurempi on kotiteollista ammattioppilaitosta. Niitä ha-
21977: sivuansioiden merkitys asukkaiden toimeen- luttaisiin vielä enemmänkin.
21978: tulolle. Sivuansiot merkitsevät vielä 2-3 Opetustyön valvonta kuuluu maatalous-
21979: ha: n pelto-alan viljelysperheille 30 % ansio- hallituksen kotiteollisuusosastolle, jossa asioita
21980: tuloista, 3-5 ha:n viljelmillä 19 %, mutta hoitaa kotiteollisuusneuvos sekä nais- ja
21981: 5-10 ha:n tiloilla enää vain 10% ansioista. mieskotiteollisuuden tarkastajat. Vuonna
21982: Asutustoiminta lisää kuitenkin pientiloja, jo- 1917 vahvistetun ohjesäännön mukaan osas-
21983: ten myös sivuansioiden saannin tarve kas- ton tehtäviin kuuluu:
21984: vaa. Tätä painetta lisäävät vielä osaltaan 1) Opetustoimen ja neuvonnan valvonta
21985: sotavuosien suuret ikäluokat, jotka piakkoin (kotiteollisuuskoulut ja yhdistykset)
21986: tulevat ammattikoulutusikään. 2) Tilastonteko opetus- ja neuvontatyöstä
21987: Yleisen teollistumisen edistyessä on myös 3) Tilastonteko toimiston suorittamasta he-
21988: kotiteollisuus seurannut kehitystä. Käsityö- rätys- ja neuvontatyöstä
21989: luontoisesta valmistuksesta on siirrytty kone- 4) Selostuksen laatiminen kotiteollisuuden
21990: voimaiseen työskentelyyn, sillä vain joilla- harjoittamisesta
21991: kin erikoisaloilla, vaikka ne ovat ryhminä 5) Suojeleva ammatintarkastus kotiteolli-
21992: suuriakin, voinee käsityö vielä löytää mark- suuden harjoittajain keskuudessa
21993: kinoita. Mutta tällöin lienee kysymys lä- 6) Kotiteollisuustuotteiden kaupan edistä-
21994: hinnä taideteollisuuteen verrattavista valmis- minen
21995: teista tai sitten eräistä naisten työaloista, ku- 7) Kotiteollisuusnäyttelyiden toimeen pa-
21996: ten ompelu ja kudonta eri työmuotoineen. non avustaminen
21997: Oman ryhmänsä muodostavat ns. palvelus- 8) Valtion kotiteollisuusmuseon ja kirjas-
21998: työaloihin luettavat: koneiden huoltokorjaus, ton hoito.
21999: sähkömiehen, sepän ja satulasepän työ jne.
22000: Hiljaisiksi kausiksi voitaisiin näillä työ- Kotiteollisuusosaston tehtävät ovat siis var-
22001: aloilla täydennykseksi ottaa esim. rekien, ve- sin moninaiset käsittäen itse asiassa harras-
22002: neiden ym. kulkuvälineiden valmistusta, tajain kurssitoiminnan ohjaamisen, ammatti-
22003: nahka- ja puutöiden tekoa, hienotakeita yms. koulutuksen valvonnan sekä työntekijäin
22004: 62 E 75/56
22005: 490 IX,27. - Kotiteollisuuden tarkastaja.
22006:
22007:
22008: ammattityöskentelyn ja kotiteollisen liiketoi- reiden korjaus, koneiden korjaus, sähkötyö,
22009: minnan edistämisen. Näinhän pitääkin olla, valjastyö jne. sekä kutominen, liinavaate- ja
22010: sillä vain siten, että yhteen pisteeseen on pukuompelu. Selvityksen perusteella voitai-
22011: koottu kotiteollisuuden kaikkien eri haaro- siin ratkaista myös kiertävien oppilaitosten
22012: jen valvonta ja edistämistyö, voidaan päästä asema sekä kotiteollisten ammattioppilaitos-
22013: siihen, että alan ammattikoulutusta on mah- ten eri osastojen lukumäärä jne., jotta am-
22014: dollista suunnata maan eri osien tarpeiden mattiopin hankkineita voitaisiin ohjata työ-
22015: mukaan ottaen huomioon myös valmisteiden aloille, jotka voivat taata riittävän lisäansion.
22016: markkinoinnin. Näinollen olisi kotiteollisuusosastolle vält-
22017: On kuitenkin todettava, että ammattiope- tämättä saatava lisätyövoimaa edellämainit-
22018: tuksen valvonta- ja nykyaikaistamistehtävä tujen kansantaloudellisesti tärkeiden tehtä-
22019: on siinä määrin monipuolistunut ja lisään- vien hoitamiseksi niin, että työntekijöitä voi-
22020: tynytkin, että jo se yksin vaatii kotiteolli- taisiin ohjata sellaisille työaloille, joilla sen
22021: suusosaston nykyisen henkilökunnan koko harjoittajilla olisi lisäansiomahdollisuuksia,
22022: työpanoksen. Onhan ohjesäännön vahvista- samalla kun huolehditaan alan näyttely- ja
22023: misen jälkeen perustettu 19 uutta alan am- mallikysymyksistä, hoidetaan raaka-aineiden
22024: mattioppilaitosta sekä Lahden kotiteollisuus- hankintaa, jalostamista ja muokkausta sekä
22025: opisto, joka on maamme ensimmäinen puu-, ohjataan uusien tuotantoartikkelien kehittä-
22026: metalli- ja koneenkorjausaloille ammattiopet- mistä ja vientimahdollisuuksien tutkimista.
22027: tajia valmistava laitos. Aivan liian vähän Edellä olevan perusteella esitämme kun-
22028: huomiota on voitu kiinnittää työntekijäin si- nioittavasti, että eduskunta lausuisi toivo-
22029: joittumiskysymyksiin, liiketoiminnan ja me- muksen,
22030: nekin edistämiseen, näyttelyiden hoitamiseen
22031: ja ennen kaikkea selvityksen tekemiseen että hallitus ottaisi vuoden 1957
22032: siitä, mitkä ovat nykyisin tarpeelliset maa- tulo- ja menoa1·vioesitykseen 11 Pl.
22033: talouden palvelusmuodot sekä niiden tarve VI l"uvun 1 rnomentille rnäärärahan
22034: eri osissa maata. Lisäksi kaipaa selvitystä kotiteollisuuden yleisten asiain tarkas-
22035: työntekijöiden tarve lähivuosina eri ammatti- tajan palkkaamiseksi maataloushalli-
22036: aloille: puu työ, maalaus, sepäntyö, mootto- tuksen kotiteollisuusosastolle.
22037: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
22038:
22039: Atte Pakkanen. Jaakko Hakala.
22040: 491
22041:
22042: IX,28. - Toiv.al. N:o 179.
22043:
22044:
22045:
22046: Palovesi ym.: Toimenpiteistä Keski-Suomen kotitalousopet-
22047: tajaopiston ja sen emäntäkoulun laajennussuunnitelmien
22048: toteuttamiseksi.
22049:
22050:
22051: E d u s k u n n a 11 e.
22052:
22053: Kun Keski-Suomen emäntäkoulu v. 1947 joista on voitu ottaa kouluun 144 eli 16 op-
22054: muutettiin Keski-Suomen kotitalousopettaja- pilasta vuosittain talousopettajien kysynnän
22055: opistoksi, jouduttiin tilanpuutteen vuoksi ollessa samanaikaisesti miltei rajaton.
22056: pienentämään emäntäkoulun oppilasmäärää Tämänsuuruisenkin oppilasmäärän - opet-
22057: vuosittain ennen olleesta 50 oppilaasta 24 tajakurssin kolmella luokaJlla yhteensä 48 ja
22058: oppilaaseen. Emäntäkoulun merkitys tyttö- emäntäkoulussa 24 eli yht. 72 oppilasta -
22059: jen ammattioppilaitoksena on Keski-Suomessa opettaminen nykyisissä ahtaissa, v. 1931 ra-
22060: ymmärretty. Sitä osoittaa vuotuinen runsas kennetuissa, epäkäytännöllisissä opetustiloissa
22061: hakijamäärä: on erittäin vaikeata eikä vastaa nykyajan
22062: Vuosi Pyrkijöitä vaatimuksia, mikä on todettu sekä talous-
22063: opettajien koulutuksessa että emäntäkoulun
22064: 1947 . . .. • • 169 • 0 0. • ••••• 0
22065: opetuksessa .
22066: 1948 • 0 0 ••• 158 0 •• ••••• 0 •••
22067: Tilanpuutteen takia ei esim. emäntäkoulun
22068: 1949 0 .. •••• 100 • •••• 0 •• 0 ••
22069: kurssiin kuuluvaa lastenhoidon käytännöllistä
22070: 1950 . . . . . . . . . . . . . . . . .. 91 opetusta ole voitu lainkaan hoitaa .
22071: 1951 • • • ... 100
22072: 0 ••• 0 •• 0 •••
22073: Keski-Suomen kotitalousopettajaopisto on
22074: 1952 . . . . . . . .... . 69 • 0 0 •••
22075: sisäoppilaitos, mitä edellyttää sen opetus-
22076: 1953 •••••••••••• 95 0 •••••
22077: suunnitelmakin. On aikaisia, jo kello 5.30
22078: 1954 0. 0 •• 103 0. 0 •• 0 0. 0 0 ••
22079: alkavia harjoitustyövuoroja, samoin myöhäi-
22080: 1955 • • • .. .
22081: • 75 • • 0 0 •• 0. 0 •
22082: siä iltavuoroja. Nyt eivät oppilaat läheskään
22083: 1956 0 ••••••••••• 100 0 0 ••• 0
22084: kaikki mahdu asumaan koulun suojiin, vaan
22085: Pyrkijöitä yhteensä 1 060, heitä on ollut sijoitettava yleisen asunto-
22086: pulan vuoksi heikkoihinkin, kylmiin ja ter-
22087: joista on voitu kouluun ottaa 240. Tavatto- veydelle vaarallisiin vuokra-asuntoihin kou-
22088: man suuri määrä siis on jäänyt pois tilan- lun ulkopuolella. Niissä jää vielä lämmittä-
22089: puutteen vuoksi. Asia on herättänyt oikeu- minen illan myöhäisiin tunteihin, kun se on
22090: tettua katkeruutta maakunnan väestössä. oppilaiden suoritettava ja he ovat koko päi-
22091: Keski-Suomen kotitalousopettajaopistossa vät opiskelutehtävissään koululla. Koulun
22092: on emäntäkoulun rinnalla talousopettaja- vastuu tällaisesta asuttamisesta on suuri,
22093: kurssi. Hakijamäärät tälle kurssille ovat mutta mitään muutakaan ei ole tehtävissä.
22094: olleet: Tässä koulumuodossa olisi myös edullista,
22095: Vuosi Pyrkijöitä jos opettajakunta asuisi koululla. Nykyisin
22096: on suuri osa Keski-Suomen kotitalousopetta-
22097: 1947 33 jaopiston opettajien asuntoja niin kehnoja,
22098: 1948 31 että jo nyt 2 opettajaa on hankkinut itsel-
22099: 1949 48 leen oman asunnon Jyväskylän kaupungista
22100: 1950 66 ja mahdollisimman monet yrittävät tehdä
22101: 1951 76 samoin. Siitä on ilmeistä haittaa opetukselle.
22102: 1952 87 Edellä esitettyihin epäkohtiin saadaan kor-
22103: 1953 74 jaus vain sillä, että Keski-Suomen kotitalous-
22104: 1954 • 0 0 •• 0 70
22105: 0 ••••• 0. 0 0 •• 0.
22106:
22107: opettajaopistolle saadaan nopeasti määrä-
22108: Hakijoita yhteensä 555, raha lisärakennusten rakentamista varten,
22109: 492 IX,28. - Keski-Suomen kotitalousopettajaopisto.
22110:
22111:
22112: rakennusten, joiden piirustuksetkin maata- pahtua melkein nykyisin opettajavoimin.
22113: loushallituksen yliarkkitehti J. Peltonen on Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
22114: jo laatinut. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22115: Rakennusten valmistuttua voitaisiin sekä muksen,
22116: emäntäkoulukurssin oppilasmäärää lisätä että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
22117: niin, että maakunnan tarve tässä suhteessa menpiteisiin Keski-Suomen kotitalous-
22118: tulisi tyydytetyksi, että opettajakurssille voi- opettajaopiston ja sen emäntäkoulun
22119: taisiin ottaa oppilaita huomattavasti nykyistä laajentamissuunnitelmien toteuttami-
22120: enemmän. Tämä oppilaiden lisäys voisi ta- seksi.
22121: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
22122:
22123: Eino Palovesi. Artturi Jämsen.
22124: Artturi Koskinen. Matti Koivunen.
22125: Päiviö Hetemäki. Eino Uusitalo.
22126: 493
22127:
22128: IX,29. - Toiv.al. N:o 180.
22129:
22130:
22131:
22132:
22133: Partanen ym.: Suomussalmen kotitalouskoulun rakennusten
22134: rakentamisesta.
22135:
22136:
22137: Eduskunnalle.
22138:
22139: V. 1952 toimintansa aloittaneen Suomus- Rajaseudulla toimivana kotitalousoppilai-
22140: salmen kotitalouskoulun huoneisto-olosuhteet toksena koulu palvelee arvokkaana tavalla
22141: ovat käyneet suorastaan sietämättömän vai- syrjäisen rajaseutualueen ammattiopetustar-
22142: keiksi. Koulu toimii valtion kouluna ja on vetta. Nimenomaan kotitalouden alalla an-
22143: se pakotettu työskentelemään kunnalta vuok- nettava kouluopetus on merkitykseltään ensi-
22144: ratussa vanhassa ja tarkoitukseen huonosti arvoisimpia ja tehokkaimpia työmuotoja si-
22145: soveltuvassa parakkirakennuksessa. Varsinai- käläisen väestön parissa. Koulun jatkuvan
22146: sen koulutyön suorittaminen on näissä oloissa toiminnan ja sen suunnitellun laajentamisen
22147: tukalaa ja oppilaiden majoitus tuottaa suuria välttämättömänä edellytyksenä on kuitenkin
22148: pulmia. Koululle voidaan majoittaa vain se, että koulu saa mahdollisimman kiireelli~
22149: noin puolet koulun oppilaista. Muu osa sesti toimintaansa varten tarvitsemansa vält-
22150: oppilasmäärästä on ollut majoitettuna kun- tämättömät rakennukset.
22151: nalta tarkoitukseen saadussa lisärakennuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22152: sessa, joka nyttemmin on määrätty puretta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22153: vaksi, joten majoituskysymys kohtaa ennen vomuksen,
22154: pitkää voittamattomia vaikeuksia. Koulu on
22155: suunniteltu laajennettavaksi myöhemmin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22156: emäntäkouluksi ja tarkoitusta varten onkin toimenpiteisiin välttämättömien raken-
22157: koululle lahjoitettu 50 hehtaarin suuruinen, nusten rakentamiseksi Suomussalmen
22158: maataloushallituksen taholta toimitetussa tar- kotitalous koululle.
22159: kastuksessa tarkoitukseen soveltuva:ksi kat-
22160: sottu maa-alue.
22161: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
22162:
22163: Eemil Partanen. Eino Rytinki. Armas Leinonen.
22164: 494
22165:
22166: IX,30. - Toiv.al. N: o 181.
22167:
22168:
22169:
22170: Rytinki ym.: Yhdistetyn kotitalous- ja emäntäkoulun perus-
22171: tamisesta Koillis-Pohjanmaalle Pudasjärven kuntaan.
22172:
22173:
22174: E d u s k u n n a 11 e.
22175:
22176: Yleensä on tunnettua ja tunnustettua se, maakuntaan perustettavalle yhdistetylle koti-
22177: että maaseudun pienviljelijätalouksissa tar- talous- ja emäntäkoululle.
22178: vitaan sekä isännäitä että emännältä ammat- Kun maakunta on tyypillinen pienviljelys-
22179: titaitoa maatalouden, karjatalouden, kotita- valtainen alue, väestö vähävaraista ja kunnat
22180: louden ja yleensä kaikkien talousasioiden hoi- vaikeissa ta!loudellisissa oloissa eläviä har-
22181: tamisessa. Mutta monista maakunnista vielä vaanasuttuja kuntia, ei kunnilla eikä yksityi-
22182: puuttuu sellainen koulu, jossa tulevat isän- sillä kansalaisilla ole mahdollisuutta perustaa
22183: nät ja emännät voisivat saada tarvittavaa kaivattua ammattioppilaitosta. Koulu on pe-
22184: ammattiopetusta. Sellainen suuri maakunta, rustettava valtion toimesta ja valtion varoilla
22185: missä ei ole kotitalous- tai emäntäkoulua, ja saatava edistämään tämän köyhän maa-
22186: jossa maakunnan tyttärillä olisi mahdollisuus kunnan taloudellisen elämän kehittämistä.
22187: saada tarpeellista ammattiopetusta, on Koil- Kyseessä olevan koulun pitäisi antaa sitä
22188: lis-Pohjanmaa, johon maantieteellisesti laske- opetusta, mitä maaseudun tyttäret tulevat
22189: taan kuuluviksi Kuusamon, Taivalkosken, Pu- elämässään tarvitsemaan joko emäntinä tai
22190: dasjärven, Yli-Iin, Kiimingin ja Yli-Kiimin- muissa talousammateissa. Koulu olisi suun-
22191: gin kunnat, joiden väkiluku on lähes 50 000 niteltava sille pohjalle, että siellä voitaisiin
22192: henkeä. antaa sitä opetusta, mitä tämän maakunnan
22193: Oulun läänin talousseura ja Pohjois-Suo- talouksissa tarvitaan. Samalla olisi harkit-
22194: men talouselämän elvyttämiseksi suunnitel- tava ja tehtävä mahdolliseksi antaa samassa
22195: mia laativa komitea on ehdottanut, että Koil- yhteydessä kodinhoitajakoulutusta, valmistaa
22196: lis-Pohjanmaalle olisi perustettava emäntä- kodinhoitajia eri puolille maata, mutta ensi-
22197: koulu ja että se olisi perustettava Pudas- sijaisesti oman maakunnan tarpeisiin ja tällä
22198: järven kunnan alueelle. Samaan tulokseen tavalla tyydyttää maakunnassa kodinhoita-
22199: tuli maataloudellisen rajaseututoiminnan jien huutava puute. Meidän käsityksemme
22200: Koillis-Pohjanmaan taloudellisia kysymyksiä on, että kotitalous- ja emäntäkouluissa voi-
22201: käsittelevä kokous viime syksynä. Koulun taisiin antaa riittävää opetusta nykyisin,
22202: perustamiselle ja avaamiselle on nyt hyvät mutta tulevaisuudessakin tarvittaville kodin-
22203: mahdollisuudet olemassa, sillä Pudasjärven hoitajille.
22204: kunnan keskuksessa Kurenalla ovat nykyiset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22205: kansakoulun ja kunnallisen keskikoulun kou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22206: lurakennukset koululaisten lisääntymisen muksen,
22207: vuoksi käyneet pieniksi. Tämän puutteen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22208: poistamiseksi rakennetaan parasta aikaa kun- toimenpiteisiin yhdistetyn kotitalous-
22209: nan keskukseen Kurenalle uutta isoa keskus- ja emäntäkoulun perustamiseksi Koil-
22210: kansakoulua. Nykyiset kansakoulun ja keski- lis-Pohjanmaalle Pudasjärven kun-
22211: koulun rakennukset olisivat erittäin sopivia taan.
22212: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
22213:
22214: Eino Rytinki. Artturi Jämsen.
22215: Kalle Kämäräinen. Eemil Partanen.
22216: Tahvo Rönkkö. M. 0. Lahtela.
22217: Toivo Antila. Markus Niskala.
22218: 495
22219:
22220: IX,31. - Toiv.al. N:o 182.
22221:
22222:
22223:
22224: Seppä ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
22225: lainaksi Jurvan mies- ja naiskotiteollisuuskoulujen yhtei-
22226: sen koulutalon rakentamista varten.
22227:
22228:
22229: E d u s k u n n a 11 e.
22230:
22231: Jurvassa toimiva mieskotiteollisuuskoulu naiskotiteollisuuskoululle. Näin huomatta-
22232: on jo 45 vuotta kestäneen toimintansa ai- vasti laajentuvien mahdollisuuksien turvin
22233: kana kasvattanut suuren joukon taitavia voidaan opetustoimintaa monipuolistaa ja
22234: huonekaluseppiä, joiden valmisteet ovat saa- oppilasmäärää lisätä.
22235: vuttaneet mainetta ja tunnustusta ympäri Kannatusyhdistyksellä ei kuitenkaan ole
22236: koko maamme. Tämä koulu on aivan rat- pahasti velkaantumatta mahdollisuuksia hoi-
22237: kaisevalla tavalla vaikuttanut tämän maa- taa rakennustyön vaatimaa rahoitusta ja
22238: taloudellisesti heikon pitäjän pienteollisuu- tämä velkaantuminen saattaisi vastaisuu-
22239: den voimakkaaseen kehittymiseen siinä mää- dessa vakavasti vaikeuttaa sanottujen kou-
22240: rin, että Jurvan kunta mainitaan malliesi- lujen arvokasta opetustoimintaa. Tähän
22241: merkkinä pien- ja kotiteollisuuspitäjien jou- mennessä vesikattoon saakka rakennetun
22242: kossa. Näiden ammattimiesten koulutus on koulutalon kustannusarvio on noin 33 mil-
22243: tähän saakka tapahtunut erittäin vaatimat- joonaa markkaa, josta on vasta kolmannes
22244: tomissa suojissa ja työnopetuksen nykyiset voitu rahoittaa. Koska budjettivaroja on
22245: vaatimukset huomioon ottaen suorastaan al- tarkoitukseen aivan rajoitetusti saatavissa,
22246: keellisissa olosuhteissa. on välttämätöntä, että koululle myönnettäi-
22247: Koulu on tähän mennessä kasvattanut lä- siin halpakorkeista lainaa rakennushankkeen
22248: hes 600 ammattimiestä, joista noin puolet pikaista loppuunsaattamista varten.
22249: on ulkokuntalaisia. Kun kotiteollisuuskoulun Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22250: merkitys kunnan väestön hyvän työllisyys- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22251: tilanteen aikaansaamisessa on selvästi nähtä-
22252: vissä, on myös haluttu turvata vastaisuutta että hallitus antaisi Eduskunnalle
22253: silmällä pitäen koulun toiminta ja jatkuva esityksen 12 000 000 markan määrä-
22254: kehitys ja tässä mielessä perustettu Jurvan rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
22255: kotiteollisuuskoulujen kannatusyhdistys - 1956 tulo- ja menoarvioon käytettä-
22256: joka osana toimintaohjelmastaan paraikaa väksi halpakorkoisen;;, lainana Jurvan
22257: rakentaa yhteistä, tarkoituksenmukaista kou- mies- ja naiskotiteollisuuskoulujen yh-
22258: lutaloa Jurvan mieskotiteollisuuskoululle ja teisen kottlutalon rakentamista var-
22259: äskettäm toimintansa alkaneelle vastaavalle ten.
22260: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
22261:
22262: Mauri Seppä. Väinö Tikkaoja.
22263: N. Kosola. Toivo Antila.
22264: T. Saloranta.
22265: 496
22266:
22267: IX,32. - Toiv.al. N: o 183.
22268:
22269: Halinen ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
22270: Heinolan kiertävän naiskotiteollisuuskoulun tilalle perus-
22271: tettavaa kiinteää naiskotiteollisuuskoulua varten.
22272: E d u s k u n n a ll e.
22273: Heinolan kaupungissa on yli 10 vuotta toi- johtajanpalkkioksi ........ . 15000:-
22274: minut sinne paikalliseksi kiertäväksi koti- kalliinpaikanlisään ........ . 13 290:-
22275: teollisuuskouluksi hyväksyttynä Itä-Hämeen indeksilisiin .............. . 71890:-
22276: kiertävä naiskotiteollisuuskoulu, joka on pe- -------------------
22277: Yhteensä 598 570:-
22278: rustettu vuonna 1892. Se on osoittautunut
22279: jatkuvasti tarpeelliseksi nuorten naisten am- Kiertävän koulun lakkauttaminen merkit-
22280: matillisena käsityöalan kouluna saavuttaen sisi vastaavissa palkkamenoissa 508 635 mar-
22281: sekä Heinolan kaupungin että lähipitäjien kan vähennystä, joten momentille tarvittava
22282: väestön kannatuksen. Koulun kehittämiseksi lisäys olisi 89 935 markkaa.
22283: laajemman oppikurssin sisältäväksi kiin- Kiinteän koulun ylläpitomenoja varten
22284: teäksi naiskotiteollisuuskouluksi on Heino- olisi varattava. 500 000 markkaa. Kiertävän
22285: lassa useita vuosia uhrautuvasti toiminut koulun osalta vastaava säästö olisi 200 000
22286: kannatusyhdistys. Heinolan kaupunki on markkaa, joten lisäys olisi 300 000 markkaa.
22287: koulua varten luovuttanut tontin edellytyk- Kiinteän koulun kalustonhankintamäärä-
22288: sellä, että se rakennetaan neljän vuoden ku- rahaa tarvitaan perustamisen yhteydessä ker-
22289: luessa. Saaden takaussitoumuksia ja lainoja tamenona 250 000 mk.
22290: eri tahoilta kannatusyhdistys on jo ryhtynyt Lisäykset yhteensä olisivat näinollen seu-
22291: rakennusjärjestelyihin luottaen siihen, että se raavat:
22292: määrärahan lisäys, mikä tarvitaan yksiosas-
22293: toisen kiinteän koulun perustamiseksi, kier- 11 Pl. VIII: 5 momentille . . 89 935 mk
22294: tävän koulun samalla lakatessa ja sen omai- 11 Pl. VIII: 6 momentille . . 550 000 mk,
22295: suuden siirtyessä perustettavalle kiinteälle josta 250 000 mk kertame-
22296: koululle, tulee hyväksytyksi. nona, eli yhteensä . . . . . . . . 639 935 mk.
22297: Valtioneuvostolle jättämässään muistiossa Edelläolevaan ja v. 1955 valtiovarainvalio-
22298: on maataloushallituksen kotiteollisuusosasto kunnan samasta asiasta tehdystä aloitteesta
22299: korostanut Heinolan kiinteän kotiteollisuus- n:o 195 mietinnössään n:o 67 antamaan lau-
22300: koulun tärkeyttä. Koulun perustaminen on suntoon viitaten, jossa valiokunnan mielestä
22301: tässä tapauksessa enemmän järjestely- kuin ehdotus on sen laatuinen, että hallituksen
22302: rahakysymys, merkiten kiinteän ja kier- olisi kiinnitettävä asiaan huomiota, ehdo-
22303: tävän kotiteollisuuskoulun opettajan palk- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22304: kauksessa ·olevan kolmen palkkausluokan ero- muksen,
22305: tusta ja jonkin verran kohoavaa valtion yllä-
22306: pitoavustusta. Kiinteän koulun perustami- että hallitus antaisi Eduskunnalle
22307: seen tarvittaisiin asianomaisille momenteillc esityksen 640 000 markan ottamisesta
22308: seuraavat lisäykset: lisäyksenä vuoden 1956 tulo- ja meno-
22309: arvioon lakkautettavan Heinolan
22310: opettajan palkkaan . . . . . . . . 361 410: -~ kiertävän naiskotiteollisuuskoulun ti-
22311: ikälisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104 580: ·-- lalle perustettavaa kiinteää naiskoti-
22312: ylituntipalkkioihin . . . . . . . . . 32 400: -- teollisuuskoulua varten.
22313: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1953.
22314:
22315: Sylvi Halinen. Niilo Nieminen. Toivo H. Kinnunen.
22316: Wiljam Sarjala. Edvard Pesonen. Antti J. Rantamaa.
22317: Eino Palovesi. Mauno Jussila. Viljo Virtanen.
22318: Marja Lahti. Vieno Simonen. Irma Hamara.
22319: Hilja Väänänen. Arvi Ikonen. Eino Uusitalo.
22320: Onni Mannila. Matti Mattila. Aukusti Pasanen.
22321: 497
22322:
22323: IX,33. - Toiv.al. N: o 184.
22324:
22325:
22326:
22327: Rönkkö ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarmoon
22328: y ksityisluont oist en kotiteollisuusoppilaitosten kalusto j en,
22329: koneiden ja työvälineiden hankinnan avustamista varten.
22330:
22331:
22332: E d u s k u n n a ll e.
22333:
22334: Maanviljelyksen koneenistuminen ja tek- yksityisluontoisten kotiteollisuusoppilaitosten
22335: niikan kehitys kaikilla aloilla asettaa ammat- kalustojen, koneiden ja työvälineiden han-
22336: tikasvatukselle uusia vaatimuksia. Jo aivan kinnan avustamista varten. Tämä avustus-
22337: valmistavassa ammattikasvatuksessa kansa- määräraha on pudotettu 2 900 000 markkaan.
22338: koulujen jatkoluokilla on oivallettu koneiden Kun avustettavia kouluja, joiden konekanta
22339: välttämättömyys, ja ajanmukaiset koulut va- olisi kokonaan uusittava tai on aivan puut-
22340: rustetaan ainakin tärkeimmillä puu- ja meta!l- teellinen, on useita kymmeniä ja kun esi-
22341: lityöalan koneilla. Myöskin maalaiskodeissa merkiksi metallisorvin hinta nykyään on n.
22342: käytetään ja on osattava käyttää, hoitaa ja 1 000 000 markkaa, luulisi olevan helposti
22343: kunnossa pitää erilaisia koneita. Kotiteolli- todettavissa, että maataloushallituksen esitys
22344: suuskoulut ovat maaseudun ammattikouluja, on tehty säästäväisesti ja harkiten ja se
22345: joiden myös olisi seurattava ajan vaatimuksia summa, mikä nyt tarkoitukseen on varattu,
22346: ja tekniikan kehitystä. Kuitenkin on monilla on täysin riittämätön.
22347: yksityisluontoisilla kotiteollisuusoppilaitok- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
22348: silla aivan huutava puute alkeellisimmistakin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22349: koneista. Kotiteollisuuskoulujen pitäisi ko-
22350: hottaa kotien työtaitoa ja samalla valmistaa että hallitus antaisi Eduskunnalle
22351: maaseudulle yksityisyrittäjiä, mutta ne voi- esityksen 5 100 000 markan määrära-
22352: vat tätä työtään tyydyttävästi suorittaa vain han ottamisesta lisäyksenä vuoden
22353: kunnollisin edellytyksin. 1956 tulo- ja menoarvioon yksityis-
22354: Maataloushallitus esitti kuluvan vuoden luontoisten kotiteollisuusoppilaitosten
22355: talousarvioon 8 000 000 markkaa varattavaksi kalustojen, kone.iden ja työvälineiden
22356: hankinnan avustusta varten.
22357: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
22358:
22359: Tahvo Rönkkö. Kalle Kämäräinen. Heikki Soininen.
22360:
22361:
22362:
22363:
22364: 63 E 75/56
22365: 498
22366:
22367: IX,34. - Toiv.al. N: o 185.
22368:
22369:
22370:
22371: Helle ym.: Lainojen järjestämisestä hedelmien kausivarasto-
22372: jen rakentamiseksi.
22373:
22374:
22375: E d u s k u n n a ll e.
22376:
22377: Hedelmänviljely on maassamme viime vuo- delmät voidan lajitella, pakata ja säilyttää
22378: sina kehittynyt tärkeäksi elinkeinoksi. Eri ja joista ne voidaan toimittaa markkinoille
22379: suuruisia uusia hedelmätarhoja on perustettu asianmukaisessa järjestyksessä. Harrastusta
22380: niin paljon, että lähivuosina voidaan odottaa tällaisten varastojen rakentamiseen hedellllä-
22381: satojen suuresti nousevan. Jo nyt ilmenneet viljelijöitten keskuudessa on, mutta vaka-
22382: jokavuotiset markkinoimisvaikeudet, joista on vaksi esteeksi hankkeiden toteuttamiselle on
22383: ollut seurauksena esim. omenien karjanre- muodostunut varojen puute.
22384: huksi käyttäminen tai niiden pilaantuminen Kun valtio halpakorkoisin lainoin antaa
22385: ilman minkäänlaista käyttömahdollisuutta, tukeaan monenlaiselle yrittäjätoiminnalle
22386: ovat kuitenkin kouraantuntuvasti osoittaneet tässä maassa, tulisi sen suoda sitä myös
22387: tämän alan myyntitoiminnan olevan pikai- yhä merkittävämmäksi muodostuneen hedel-
22388: sen järjestämisen tarpeessa. Asiaan puuttu- mänviljelyn edelleen kehittämiseksi ja se
22389: misen puolesta puhuu puhtaasti kansanta- voisi parhaiten tapahtua myöntämällä näitä
22390: loudellisten syiden lisäksi se, että vaikeudet lainoja hedelmien kausivarastojen rakentami-
22391: ovat useissa tapauksissa varsin kipeästi koh- seen.
22392: distuneet moniin vähävaraisiin harrastelija- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
22393: viljelijöihin, jotka tuntuvin uhrauksin ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22394: paljon vaivaa nähden ovat puutarhansa pe- muksep.,
22395: rustaneet ja sitä huolella vaalineet. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22396: Tämä kysymys voidaan järkevästi ja te- halpakorkoisten lainojen järjestämi-
22397: hokkaasti ratkaista vain niin, että saadaan seksi hedelmien kausivarastojen raken-
22398: aikaan kunnollisia kausivarastoja, joissa he- tamiseksi.
22399: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
22400:
22401: Veikko Helle. Eino Raunio.
22402: K. F. Haapasalo. Unto Suominen.
22403: Bruno J. Sundman. Väinö Tikkaoja.
22404: Artturi Koskinen. Viljo Virtanen.
22405: Eetu Karjalainen. Vappu Heinonen.
22406: Kalle Kauhanen. Arvo Ahonen.
22407: Matti Lepistö. Juho Kuittinen.
22408: Arvo Sävelä. Mikko Hult.
22409: 499
22410:
22411: IX,35. - Toiv.al. N:o 186.
22412:
22413:
22414:
22415: Soininen ym.: Määrärahasta Hevosjalostusliittojen Keskuslii-
22416: tolle kantakirjojen painatuskustannusten peittämiseksi.
22417:
22418: E d u s k u n n a ll e.
22419:
22420: Hevosjalostustyön, samoinkuin kaiken täysin kestämättömäksi, oli Hevosjalostus-
22421: muunkin kotieläinjalostustyön perustana on liittojen Keskusliiton pakko ryhtyä v:sta
22422: kantakirjatoiminta, jolla tarkoitetaan sitä, 1948 painattamaan kantakirjat omalla kus-
22423: että määrätyt ominaisuus- ja rakennevaati- tannuksellaan. Sen johdwta kuitenkin, että
22424: mukset täyttävät eläimet erotetaan siitos- hevosjalostusliittojen taloudellinen asema on
22425: eläimiksi muista vähempiarvoisista yksilöistä. viime aikoina hevosen merkityksen pienen-
22426: Kantakirja on välttämätön opastaja kasvat- tyessä huomattavasti heikentynyt, myönsi
22427: tajalle hänen työskennellessään ja pyrkies- eduskunta v. 1953 talousarviossa (11 Pl.
22428: sään yksilövalinnan avulla kehittämään he- XII: 10) 1 milj. markan kertamenon He-
22429: vosta yhä pätevämmäksi hyötyeläimeksi. He- vosjalostusliittojen Keskusliitolle, jolla sum-
22430: voskasvattajalla ja hevosjalostusliitoilla täy- malla voitiin painaa v. 1951 sekä ori- että
22431: tyy olla käytössään luettelo ja selostukset tammakantakirjat.
22432: kantakirjaan otetuista hevosista, siis painettu Hevosjalostusliittojen Keskusliitto on vv.
22433: kantakirja, jwsa on mainittu siitokseen va- 1948-1952 uhrannut useita miljoonia mark-
22434: littujen eläinten sekä hyvät että huonot omi- koja toimenpiteisiin, jotka asetuksen mu-
22435: naisuudet. Tämä on välttämätöntä, jos mieli kaan kuuluvat maataloushallitukselle. Koko
22436: jalostustyössä päästä eteenpäin. Painettujen maan hevoskasvattajaväelle ensiarvoi·.sen tär-
22437: kantakirjojen puuttuessa menee suuri osa keä ori- ja tammakantakirja on täten tullut
22438: kantakirjanpidon hyväksi suoritettavista uh- säännöllisesti julkaistuksi v: een 1952. Tätä
22439: rauksista hukkaan. nykyä on hevosjalostusliittojen taloudellinen
22440: Valtion toimenpiteet hevostalouden edistä- asema kuitenkin siinä määrin heikentynyt,
22441: miseksi on määritelty viimeksi asetuksella että kantakirjojen painatukseen ei enää par-
22442: 17/1935, jonka 17 § : ssä sanotaan, että he- haalla tahdollakaan voida irroittaa varoja.
22443: voskantakirjat julkaistaan maataloushallituk- Nyt on jo kolmen vuoden kantakirjat julkai-
22444: sen toimesta. Näin on tapahtunutkin kanta- sematta, mikä alkaa jälleen tuottaa haittaa
22445: kirjatoiminnan alusta aina v: een 1941, josta hevosjalostustyölle, ellei tilannetta saada jol-
22446: vuodesta [ähtien ei kuitenkaan ole myönnetty lain tavalla korjatuksi.
22447: varoja mainittuun tarkoitukseen ennen kuin Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
22448: vasta vv. 1954 ja 1955, kumpanakin vuonna dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22449: 1 milj. markkaa, jolla summalla on maata- muksen,
22450: loushallituksen toimesta voitu painaa vv. että hallitus ottaisi vuoden 1957
22451: 1941-1947 kantakirjat, nekin huomattavasti tulo- ja menoarvioesitykseen 1 000 000
22452: totutusta tavasta lyhennettyinä. markkaa myönnettäväksi H evosjalos-
22453: Sen johdosta, että tilanne hevoskasvatta- tusliittojen Keskusliitolle kantakirjo-
22454: jien, varsinaisten kenttätyöntekijöitten ja jen painatuskustannusten peittämi-
22455: hevosjalostusliittojen kannalta alkoi käydä seksi.
22456: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
22457:
22458: Heikki Soininen. Antti Kukkonen. Toivo Antila.
22459: Esa Koivusilta. Yrjö Sinkkonen. Eino Uusitalo.
22460: Arvi Ikonen. N. Kosola. T. Saloranta.
22461: Tahvo Rönkkö. R. Hallberg. Matti Mattila.
22462: Kalle Kämäräinen. Eemil Partanen. Kalle Kauhanen.
22463: Martti Salminen. Yrjö Hautala. Mauri Seppä.
22464: 500
22465:
22466: IX,36. - Toiv.al. N:o 187.
22467:
22468:
22469:
22470: Väänänen ym.: Määrärahasta työpajarakennuksen rakenta.
22471: miseksi Muuruveden maamieskoululle.
22472:
22473:
22474: E d u s k u n n a 11 e.
22475:
22476: Viime vuosien aikana tapahtunutta maa· tiloja ja hankittava riittävästi opetusväli-
22477: talouden voimakasta koneellistumista, mikä neitä.
22478: osaltaan on helpottanut maataloustyöstä Muuruveden maamieskoululta, jonka mer-
22479: elantonsa saavien elinehtoja, lisännyt viih· kitys ympäristönsä maataloudelle on ollut
22480: tyisyyttä maaseudulla ja siten vähentänyt varsin suuri, puuttuvat nykyään menestyk-
22481: maaltapakoa, on valtiovallan taholta tuettu sellisen opetuksen edellytykset hyvin suu-
22482: huomattavin määrärahoin. Jotta nämä mää- ressa määrin. Siltä puuttuvat kokonaan kone-
22483: rärahat voisivat tulla tehokkaasti ja pysyväi- opetuksessa tarvittavat opetustilat ja puu-
22484: sesti hyväksi käytetyksi, on myös huolehdit· sepänverstas on sijoitettu lähes sata vuotta
22485: tava 'siitä, että koneita ja erilaisia muita lait· vanhaan puurakennukseen. Kun siellä ei
22486: teita itselleen hankkineet maanviljelijät pys. näin ollen voida oppilaille antaa nykyaikai-
22487: tyvät niitä hoitamaan ja korjaamaan. Tässä sessa maataloudessa tarvittavia tietoja ja tai-
22488: suhteessa on vielä paljon toivomisen varaa toja, vähenee sen oppilasmäärä uhkaavana ta-
22489: ja on tuskin uskottavaa, että asiantilaan saa- valla. Tämän kielteisen kehityksen estämi·
22490: taisiin korjaus aikaan ennenkuin maatalous· seksi olisi tälle koululle ensi tilassa rakennet-
22491: koulujen opetusohjelmassa suoritetaan perus- tava työpajarakennus. Maataloushallitus on,
22492: teellinen uudistus. pitäen työpajarakennuksen saantia sekä kii-
22493: Maatalouskoulujen opetusohjelmassa on reellisenä että välttämättömänä, laaditutta-
22494: koneopetus yhä edelleenkin jäänyt varsin vä- nut sitä varten piirustukset.
22495: hälle huomiolle. Tämän alan kurssitoiminta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22496: on näissä oppilaitoksissa melkeinpä olema- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22497: tonta ja sangen vähäistä on myös muu maa- muksen,
22498: seudulla järjestetty teknillisen alan kurssitoi- että hallitus ottaisi vuoden 1957
22499: minta. Tämän epäkohdan poistamiseen olisi tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
22500: aivan ensi tilassa kiinnitettävä vakavaa huo- määrärahan työpajarakennuksen ra-
22501: miota ja laajennettava maataloudellisten op- kentamiseksi Muuruveden maamies-
22502: pilaitosten opetusohjelmaa, lisättävä Opetus- koululle.
22503: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
22504:
22505: Hilja Väänänen. Eeli Erkkilä.
22506: Vieno Simonen. Lennart Heljas.
22507: Marja Lahti. Artturi Jämsen.
22508: Sylvi Halinen. Kalle Kämäräinen.
22509: Arvi Ikonen. Tahvo Rönkkö.
22510: 501
22511:
22512: IX,37. - Toiv.al. N:o 188.
22513:
22514:
22515:
22516: Saura ym.: Määrärahasta konehallin rakentamiseksi Loimaan
22517: maamieskoulun yhteyteen.
22518:
22519:
22520: E d u s k u n n a ll e.
22521:
22522: Viime aikoina maataloutemme on nopeasti ajanmukaiset. Puuttuvaa konehalliakin var-
22523: koneellistunut, mikä on oikea toimenpide ten on jo olemassa ao. virastossa vahvistetut
22524: maatalouden tuotantokustannusten alentami- piirustukset, mutta määrärahojen puutteessa
22525: seksi. Maatalouden koneiden hoito ja huolto on rakennushanke jäänyt toteuttamatta, niin
22526: eivät kuitenkaan vastaa niille asetettavia vaa- välttämätön kuin se koulun tehollisen työs-
22527: timuksia, vaan suuri osa maataloutemme ko- kentelyn kannalta olisikin.
22528: neista joutuu ennen normaalista kulu- Tällä toimenpiteellä voidaan välillisesti te-
22529: mista pois käytännöstä tietämättömyyden hollisesti hoitaa maatalouskoneopetusta, kurs-
22530: ja väärän hoidon takia. Tällä tavalla jou- sien muodossa myös varsinaisen viljelijäväes-
22531: dumme vuosittain menettämään varsin suuria tön keskuudessa, koska koulun rakennukset
22532: pääomia, suurelta osalta ulkolaisella valuu- antavat hyvät mahdollisuudet varsin laajo-
22533: talla hankittua. jenkin konekurssien pitämiseen, mm. majoi-
22534: Tämä yksityis- ja kansantaloudellisesti tär- tusmahdollisuuksia ajatellen.
22535: keä kysymys voidaan hoitaa tehokkaasti pa- Kun valtiovallan taholta on kiinnitetty va-
22536: rantamalla maatalouskoneiden käytön ja käy- kavaa huomiota tähän asiaan, mm. maatalouS-
22537: tännöllisen hoidon opetusta maamies- ja koneopetuksen opettaja-aineksen kouluttami-
22538: maanviljelyskouluissamme. Tähän ei ole seen uhrattujen varojen muodossa, olisi jär-
22539: täyttä mahdollisuutta, ellei ole käytettävissä kevää menetellä niin, että näistäkin varoista
22540: tarkoitukseen soveltuvaa rakennusta. tarkoitettu hyöty saataisiin käytännössä mah-
22541: Loimaan maamieskoulu sijaitsee keskellä dollisimman nopeasti.
22542: laajaa viljelysaluetta, jolla tehokkaalle konei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22543: den käytölle on kaikki mahdollisuudet. Tällä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22544: suurella koululla, jolla oppilasmääränsä run-
22545: sauden takia on esim. kaksi rinnakkaisluok-
22546: että hallitus ottaisi vuoden 1957
22547: kaa, ei kuitenkaan ole tehokkaan koneopetuk- tulo- ja menoarvioesitykseen 13 000 000
22548: sen ehdottomasti edellyttämää konehallia, markkaa käytettäväksi konehallin ra-
22549: vaikka muut rakennukset ovatkin riittävät ja kentamiseen Loimaan maamieskoulun
22550: yhteyteen.
22551: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
22552:
22553: Kalervo Saura. V. J. Sukselainen.
22554: Mauno Jussila. Niilo Honkala.
22555: 502
22556:
22557: IX,38. - Toiv.al. N:o 189.
22558:
22559:
22560:
22561: Kosola ym.: Määrärahasta suojien rakentamiseksi maatalous·
22562: oppilaitoksiin maatalouskoneopetusta varten.
22563:
22564:
22565: E d u s k u n n a ll e.
22566:
22567: Maatalouden tuotantokustannusten alenta- lutettu tätä tarkoitusta varten opettajavoi-
22568: miseksi ja tällä alalla vallitsevan työvoima- maa. Myöskään opintovälineitten hankkimi-
22569: pulan takia on viime vuosina Suomeen han- nen ei tuottane vaikeuksia, sillä siihen tar-
22570: kittu huomattavat määrät erilaisia maata- koitukseen on edullisesti saatavissa käytän-
22571: louskoneita. Traktoreita on tuotu maahan nöstä poistettuja, korjauskelpoisia maata-
22572: v:n 1944 jälkeen n. 40 000 kpl ja kotimaassa louskoneita, jotka aluksi tyydyttänevät pa-
22573: on valmistettu n. 6 000 kpl. Leikkuupuimu- himman pulan. Osa opetusmateriaalista on
22574: reita on hankittu n. 2 000 kpl. Tämän myöskin saatavissa korvauksetta oppilaitok-
22575: lisäksi on maatalouden käytössä suuri määrä sen lähiympäristön maanviljelijöiltä, voipa
22576: muita koneita. Suomen maatiloilla olevan koulukorjaamo ehkä jonkinverran tuottaakin
22577: konekannan nykyisen yhteenlasketun arvon korjausmaksujen muodossa.
22578: katsotaan kohoavan runsaasti yli 60 miljar- Käytännöllisen maatalouskoneopetuksen
22579: din markan. Kuluvana vuonna lasketaan antaminen ei suurta tilaa vaativien laittei-
22580: maatalouden tarvitsevan lisää uusia trakto- den takia tule kysymykseen ilman tarkoi-
22581: reita n. 10 000 kpl. ja leikkuupuimureita n. tuksenmukaista, lämmitettävää hallia, johon
22582: 1 000 kpl. sekä ulkolaisia työkoneita n. 400 liittyy välttämättä opetuskorjaamo. Tällai~
22583: milj. markan arvosta. · sia suojia on toistaiseksi vain muutamissa
22584: Maatalouskoneet edustavat niin suurta maataloudellisissa ammattikouluissa ja juuri
22585: kansantaloudellista ja yksityistaloudellista siksi on tämän alan opetus maassamme var-
22586: pääomaa, että sen säilyttämiseen jo yksis- sin puutteellista.
22587: tään sijoituskysymyksenä on kiinnitettävä Kun maataloudelliset oppilaitokset työs-
22588: mitä vakavinta huomiota. Kun maatalous- kentelevät pääasiassa talvipuolella, on mah-
22589: koneita käytetään useissa tapauksissa pää- dollisuus käyttää konehalleja ja opetuskor-
22590: asiassa kiireellisinä työhuippuaikoina, on jaamoja muina aikoina lyhyempien maata-
22591: erittäin tärkeätä, että ne toimivat lyhyenä louskonekurssien pitämiseen. Sellaiset olisi~
22592: käyttökautenaan varmasti ja moitteetto- vat erittäin hyödyllisiä sekä maanviljelijöille
22593: masti. Tämä edellyttää, että maatalouskonei- itselleen että maataloustyöväelle, jotka jou-
22594: den käyttäjät tuntevat perusteellisesti väli- tuvat koneita käsittelemään.
22595: neensä ja osaavat täydellisesti niillä myös- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22596: kin työskennellä. Siinä suhteessa vallitsee eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22597: kuitenkin maataloudellisessa ammattikoulu-
22598: tuksessamme erittäin haitallinen aukko, sillä että hallitus ottaisi vuoden 1957
22599: vain muutamissa maatalousoppilaitoksissa tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
22600: annetaan käytännöllistä maatalouskoneope- määrärahan asianmukaisten suojien
22601: tusta. Sen järjestämiseen on jo nyt sikäli rakentamiseksi maatalousoppilaitoksiin
22602: mahdollisuuksia, että valtion varoin on kou- maatalouskoneopetttsta varten.
22603: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
22604:
22605: N. Kosola. Mauri Seppä.
22606: Martti Salminen. Saara Forsius.
22607: Erkki Koivisto. R. Hallberg.
22608: 503
22609:
22610: IX,39. - Toiv.al. N:o 190.
22611:
22612:
22613:
22614:
22615: Rytinki ym.: Pudasjärvellä sijaitsevan Koillis-Pohjanmaan
22616: maamieskoulun ottamisesta valtion haltuun.
22617:
22618:
22619: E d u s k u n n a 11 e.
22620:
22621: Koillis-Pohjanmaan maamieskoulu aloitti Uuden asutuksen ja vanhojenkin viljelmien
22622: toimintansa vuoden 1950 alussa Pudasjärven menestymisen edellytyksenä on, että tähän
22623: kunnassa sijaitsevalla Kynkään tilalla. maakuntaan saadaan sellainen maataloudelli-
22624: Vaikka koulu jouduttiin aloittamaan erittäin nen ammattikoulu, joka kykenee antamaan
22625: puutteellisissa oloissa, niin siitä huolimatta nykyisiä ja kehittyviä viljelystapoja vastaa-
22626: niiden henkilöiden, jotka ovat vastuussa vaa ammattiopetusta, kehittämään ja ohjaa-
22627: mainitun maakunnan maatalouden kehityk- maan viljelystä ja muutenkin antamaan sel-
22628: sestä ja ammattiopetuksen järjestämisestä laista opetusta, joka on maakunnan oloihin
22629: sille nuorisolle, joka ryhtyy hankkimaan sopivaa. Kuten edellä on jo mainittu, ei koko
22630: tässä maakunnassa toimeentuloansa maata- tässä suuressa maakunnassa ole yhtään am-
22631: loudesta, oli järjestettävä mahdollisuus am- mattikoulua. Yhteiskunnallekin olisi hyötyä
22632: mattiopetuksen saamiseen. siitä, että tämä maakunta kykenisi kehittä-
22633: Koillis-Pohjanmaan maanmieskoulun vai- mään maataloutta ja talouselämäänsä ja pää-
22634: kutuspiiriin voidaan laskea kuuluvaksi Kuu- sisi vapaaksi niistä jokapäiväisistä avunpyyn-
22635: samon, Posion, Taivalkosken, Pudasjärven, nöistä, joita valtiovallalle on nykyisissä olo-
22636: Ylikiimingin, Iin, Kiimingin, Yli-Iin ja Kui- suhteissa tehtävä.
22637: vaniemen kunnat, joiden väkiluku on yli Kun Koillis-Pohjanmaan maanmieskoulun
22638: 60 000 henkeä. Tämä maakunta on erikoinen valtion haltuun ottamisesitys oli maatalous-
22639: kahdesta eri syystä. Ensinnäkään tällä valiokunnassa käsiteltävänä, niin valiokunta
22640: alueella ei ole minkäänlaista muuta ammat- mietinnössään n: o 19 syyskuun 26 päivänä
22641: tikoulua olemassa. Toiseksi tuskin löytyy 1952 ~ausui mm. seuraavaa: ,Valiokunta yh-
22642: toista maakuntaa maassamme, jossa olisi asu- tyy aloitteen peruste'luissa esitettyihin näkö-
22643: tustoiminnan kautta muodostettu niin paljon kohtiin siitä merkityksestä, mikä maataloudel-
22644: asutusta kuin Koillis-Pohjanmaan maakun- lisen ammattiopetuksen jatkuvana kehittämi-
22645: taan. Onhan tälle alueelle eri pitäjiin mo- sellä varmaankin tulisi olemaan maatalouden
22646: nien kymmenien suurien ryhmäasutusalueiden tuotannollisen tason kohottamiselle Koillis-
22647: ja haja-asutustilojen lisäksi muodostettu Pu- Pohjanmaalla, jossa maatalousyritysten luku
22648: dasjärven Pärjänsuolle maamme suurin asu- käynnissä olevan asutustoiminnan johdosta
22649: tusalue, eikä asutustoiminnan vähentymisestä on nopeasti lisääntymässä. Kun kysymyk-
22650: ole minkäänlaisia merkkejä; päinvastoin, sessä olevan alueen luontaisia edellytyksiä on
22651: sillä parhaallaan on Pudasjärvellä As- toistaiseksi vain vähäisessä määrin otettu tuo-
22652: muntisuon ja Jaalangan sekä Kuivaniemellä tannollisen elämän palvelukseen, ei ammatil-
22653: Luola-aavan asutusalueitten kuivattamis-, lisen opetuksen kehittämistä voida vielä no-
22654: maantien ja talojen rakennustyöt käyn- jata maakunnan oman taloudellisen tuen va-
22655: nissä. Ensin mainitulle tulee yli 100 tilaa. raan. Tämän vuoksi valiokunta on asettunut
22656: Uusia suunnitelmia laaditaan kaikkien edellä periaatteessa puoltamaan aloitteessa tehtyä
22657: mainittujen kuntien alueille, mutta mainitta- ehdotusta Pudasjärven kunnan omistamalla
22658: koon, että yksistään Pudasjärven kunnan Kynkään tilalla toimivan yksityisluontoisen
22659: alueella on tutkittu ja havaittu olevan noin maamieskoulun ottamisesta valtion haltuun.
22660: 150 000 ha ensiluokkaista viljelyskelpoista Koska Pudasjärven kunta valiokunnalle an-
22661: maata. nettujen tietojen mukaan ei kuitenkaan ole
22662: 504 IX,39. - Koillis-Pohjanmaan maamieskoulu.
22663:
22664:
22665: vielä tehnyt sitovaa tarjousta Kynkään tilan mitä yleensä asutustoiminnalta odotetaan ja
22666: myymisestä valtiolle, ei valiokunta asian ny- vaaditaan. Mutta tässä köyhässä maakun-
22667: kyisessä vaiheessa katso olevan aihetta toivo- nassa, jossa kaikki taloudelliset edellytykset
22668: muksen lausumiseen hallitukselle". Nyt on ovat heikot, ei kannatusyhdistyksellä ole mah-
22669: Pudasjärven kunta päättänyt myydä Kyn- dollisuutta kehittää maamieskoulua sellai-
22670: kään tilan valtiolle Koillis-Pohjanmaan maan- seksi, miksi se olisi kehitettävä, vaan siinä
22671: mieskoulua varten, ja sitä estettä, josta on valtion tultava avuksi ja otettava Koillis-
22672: valiokunta mietinnössään mainitsee, ei enää Pohjanmaan maamieskoulu va1tion haltuun.
22673: ole olemassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22674: Käsityksemme on, että niille tuhansille ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22675: kymmenille tuhansille uudisraivaajille, jotka muksen,
22676: mainitussa maakunnassa on sidottu ja sido-
22677: taan asutustoiminnan kautta maahan kiinni, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22678: ensin annetaan tarpeellinen ammattiopetus toimenpiteisiin Pudasjärven kunnassa
22679: sitä tehtävää varten, mitä heiltä vaaditaan sijaitsevan Koillis-Pohjanmaan maa-
22680: raivaus- ja rakennustyössä. Vasta sen jäl- mieskoulun ottamiseksi valtion hal-
22681: keen voidaan vaatia ja odottaa niitä tuloksia, tuun.
22682: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1956.
22683:
22684: Eino Rytinki. Tahvo Rönkkö. Artturi Jäm.sen.
22685: Kalle Kämäräinen. Toivo Antila. Eemil Partanen.
22686: M. 0. Lahtela. Markus Niskala.
22687: 50&
22688:
22689: IX,40. - Toiv.al. N: o 191.
22690:
22691:
22692:
22693: Sinkkonen ym.: Määrärahasta Parikkalan seudun maamies-
22694: koulun koulurakennusten rakentamiseksi uudelleen.
22695:
22696:
22697: E d u s k u n n a ll e.
22698:
22699: Maataloushallituksen suoritettua yleistar- tehti Haapiolla piirustukset, jotka on maata-
22700: kastuksen Parikkalan seudun maamieskou- loushallitus sekä rakennushallitus hyväksy-
22701: lussa kesällä 1954 todettiin, että koulun ra- nyt. Koulun alueella näyttää olevan riittä-
22702: kennukset ovat niin heikot, että niitä ei kan- västi oppilasainesta koulua varten.
22703: nata korjata. Rakennukset ovat kaikkein Edellä sanotun perusteella ehdotamme
22704: heikoimmat koulurakennukset koko maassa. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
22705: Ne ovat suorastaan hengenvaaralliset oppi- toivomuksen,
22706: laille.
22707: Koulun johtokunta on ryhtynyt, maata- että hallitus ottaisi vuoden 1957
22708: loushallituksen kanssa asiasta neuvoteltuaan, tulo- ja menoarvioesitykseen 75 000 000'
22709: asian vaatimiin toimenpiteisiin ja teettänyt markan suuruisen määrärahan Parik-
22710: koulun uudelleenrakentamista varten arkki- kalan seudun maamieskoulun uudel-
22711: leenrakentamista varten.
22712: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
22713:
22714: Yrjö Sinkkonen. Onni Mannila.
22715: Matti Miikki. Urho Saariaho.
22716: Marja Lahti.
22717:
22718:
22719:
22720:
22721: 64 E 75/56
22722: {)06
22723:
22724: IX,41. - Toiv.al. N: o 192.
22725:
22726:
22727:
22728: Uusitalo ym.: Määrärahasta Alavuden maamieskoulun toi-
22729: minnan aloittamiseksi.
22730:
22731:
22732: E d tu~ k u n n a ll e.
22733:
22734: Koetoiminta ja maataloustiede ovat viime ja saisi vuokrata tarpeelliset rakennukset,
22735: aikoina tuoneet maatalouden piiriin paljon joissa koulun toiminta pääsisi alkamaan.
22736: uutta. Tämän johdosta maatalousammatista Maatalousvaliokunta vuonna 1952 käsitel-
22737: on tullut vaikea ja vaativa ammatti. Ny- lessään Alavuden maamieskoulun perusta-
22738: kyisin ei voida ajatella kestävällä pohjalla mista tarkoittavaa toivomusaloitetta lausuu
22739: olevan maatalouden harjoittamista ilman mietinnössään n:o 29 mm. seuraavaa: ,Siinä
22740: asiaankuuluvaa ammattikoulutusta. Tuntuu- osassa Etelä-Pohjanmaata, joka tulisi kuu-
22741: kin oudolta, että maataloudellinen ammatti- lumaan perustettavaksi ehdotetun koulun
22742: koulutus maassamme ei ole saanut osakseen vaikutuspiiriin, ei nykyisin ole toiminnassa
22743: sitä huomiota, mikä sille kuuluisi. Vain yhtään maatalousoppilaitosta, vaikka sano-
22744: murto-osa ammatinharjoittajista on ammat- tulla alueella on noin 7 000 yli kahden heh-
22745: tikoulun käyneitä ja onpa seutuja, joissa taarin suuruista tilaa, tilaluvun ollessa
22746: maatalousammatin harjoittajat käytännölli- muualla maassa jo toiminnassa olevia maa-
22747: sesti katsoen kaikki ovat ammattikoulutusta talouskouluja kohden keskimäärin noin
22748: vailla. Tällainen on tilanne mm. Etelä-Poh- 5 000. V aliakunnan mielestä on maatalous-
22749: janmaan itä- ja kaa:kkoisosissa, koska täällä koulun perustamista Etelä-Pohjanmaalle pi-
22750: ei ole ainoatakaan maatalousoppilaitosta. dettävä tarpeen vaatimana täyttämään sitä
22751: Asiantilaan kiinnitti aikoinaan huomiota aukkoa, mikä maataloudellisen ammattiope-
22752: valtioneuvoston· asettama maatalousneuvos V. tuksen saantimahdollisuuksissa tämän maa-
22753: R. Lehtosen puheenjohdolla toiminut maata- kunnan kohdalla nykyisin on. Sijaintinsa
22754: lousopetustoimikunta mietinnössään vuodelta puolesta on Alavuden kuntaa pidettävä so-
22755: 1945 ehdottaen, että ko. alueelle olisi saa- pivana kysymyksessä olevaan tarkoitukseen."
22756: tava maamieskoulu. Maakunnan väestön ta- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
22757: holta on myös toimittu asian kehittämiseksi. ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
22758: Perustettuun kannatusyhdistykseen on liitty- väksyttäväksi toivomuksen,
22759: nyt jäseniksi mm. seuraavat kunnat: Alavus,
22760: Kuortane, Nurmo, Peräseinäjoki, Ähtäri ja että hallitus ottaisi vuoden 1957
22761: Töysä. Kannatusyhdistys on ostanut tar- tulo- ja menoarvioesitykseen tarvitta-
22762: koitusta varten maatilan Alavuden pitäjästä van määrärahan Alavuden maamies-
22763: koulun toiminnan aloittamista varten.
22764: Helsingi>sä 12 päivänä helmikuuta 1956.
22765:
22766: Eino Uusitalo. Eino E. Heikura.
22767: Eeli Erkkilä. Väinö Rankila.
22768: Toivo Antila. Tahvo Rönkkö.
22769: T. Saloranta. Artturi Jämsen.
22770: 507
22771:
22772: IX,42. - Toiv.al. N: o 193.
22773:
22774:
22775:
22776:
22777: Pakkanen ym.: Määrärahasta Ahlmanin maamieskoulun yh-
22778: teyteen perustettavaa maamiesopistoa varten.
22779:
22780:
22781: E d u s k u n n a 11 e.
22782:
22783: Tilakoon pieneminen, maatalouden koneel- Jotta tähän heikkoon tilanteeseen saatai-
22784: listaminen ja yhäti kiristyvä kilpailu asetta- siin parannusta, on Ahlmanin koulujen sää-
22785: vat maataloudenharjoittajalle uusia ja en- tiö ryhtynyt omalta osaltaan toimenpiteisiin.
22786: tistä suurempia vaatimuksia. Siten hänen on Tarkoituksena on perustaa Ahlmanin emäntä-
22787: useimmiten yhdessä muiden perheenjäsen- ja maamieskoulun yhteyteen maataloudellista
22788: tensä kanssa kyettävä selviytymään maatila- jatko-opetusta antava kaksivuotinen opisto.
22789: talouden mitä moninaisimmista tehtävistä, Hankkeen, jota tukevat mm. kaikki kolme
22790: seikka, johon myös maatalouden heikko kan- Hämeessä toimivaa maanviljelysseuraa, sa-
22791: nattavaisuus pakottaa. Ammattitaitoisten maten kuin Keski-Suomen ja Satakunnan-
22792: emäntien ja isäntien lisäksi tarvitaan, eten- kin maanviljelysseurat, tarkoituksena on siis
22793: kin suuremmilla tiloilla, myös koulutettuja saada perustetuksi sellainen oppilaitos, jossa
22794: erikoismiehiä, ennen muuta hyviä konemie- alan alkeiskoulun tai keskikoulun käyneille,
22795: hiä. Valitettavasti tähän saakka vain pieni joilla on käytännön kokemusta maatalou-
22796: osa, tilastojen mukaan vajaat 7% kaikista desta, annettaisiin perusteellisempaa maata-
22797: viljelijöistä, on saanut maataloudellisen am- lousopetusta sen eri aloilla sekä yleisiä kan-
22798: mattikoulutuksen ja näistäkin on pääosa sel- salaistietoja. Sanalla sanoen tämä opisto
22799: laisia, jotka ovat saaneet tyytyä vain kuuden kouluttaisi päteviä käytännön maatalousmie-
22800: kuukauden teoreettiseen opetukseen. Meillä hiä itsenäisiksi viljelijöiksi, siis isänniksi,
22801: on alan ammattikouluja liian vähän ja moni taikka valmistaisi näistä maatalouden eri-
22802: toimivistakin kouluista kamppailee suurten koisammattimiehiä, esim. päteviä konemiehiä.
22803: taloudellisten vaikeuksien keskellä. Ahlmanin koulujen tila, jonka kokonais-
22804: Mutta maatalouskoulutuksen heikkous ei pinta-ala on 132 ha, josta peltoa 35 ha, on
22805: johdu vain alkeiskoulutuksen puutteellisuu- Tampereen välittömässä läheisyydessä hyvin
22806: desta, vaan suuressa määrin myös siitä, ettei keskeisellä paikalla. Tilalla on valmiina lä-
22807: perusteellisempaan käytännön maatalouskou- hes kaikki opettaja- ja oppilasasunnot sama-
22808: lutukseen ole kovin suurta teoreettistakaan ten kuin opetustilat. Mm. on juuri valmis-
22809: mahdollisuutta. Näin siitäkin huolimatta, tunut ajanmukainen, noin 10 milj. markkaa
22810: vaikka tekniikan nopea kehitys, maatalouden maksanut konehalli- ja konetyöpajarakennus
22811: voimakas koneistaminen, maataloustuotteiden opetussaleineen, joka puolestaan tekee moni-
22812: markkinoiruiskysymykset ym. vaativat maan- puolisen kone- ja verstasopetuksen mahdolli-
22813: viljelijältä yhä enemmän ammattitaitoa ja seksi. Kun pätevien tuntiopettajien saami-
22814: pätevyyttä. Kun esim. ennen sotia oli toi- nen moniin erikoisaineisiin, etenkin juuri
22815: minnassa kolme suomenkielistä maamiesopis- konealaa koskeviin, on Tampereelta helppoa,
22816: toa ja nämä voivat ottaa vastaan vuosittain jäävät opiston perustamisesta ja opettajien
22817: noin 90 uutta oppilasta, on nykyisin vastaa- palkkauksesta aiheutuvat kustannukset suh-
22818: via suomenkielisiä oppilaitoksia enää vain teellisen vähäisiksi. Jotta opiston ensimmäi-
22819: kaksi ja ne voivat ottaa vastaan uusia oppi- nen vuooikurssi pääsisi aloittamaan toimin-
22820: laita vuosittain vain 68. Vaikka hyvää op- tansa mahdollisimman pian, eli vuoden 1957
22821: pilasainesta olisi niihin menossa runsaasti, alusta, olisi vuoden 1957 tulo- ja menoar-
22822: viime vuosina keskimäärin noin 350, on siten vioon otettava Ahlmanin maamieskoululle va-
22823: vain vajaat 20 % pyrkijöistä voitu hyväksyä ratun määrärahan lisäksi peruspalkkoihin,
22824: oppilaiksi. Tilanne on siten täysin kestä- ylläpitoon ja kesäkurssiin 2 milj. markkaa ja
22825: mätön. opiston perustamisesta aiheutuvaan kaluston
22826: 508 IX,42. - Ahlmanin maamieskoulu.
22827:
22828:
22829: hankintaan 5 milj. markkaa, eli yhteensä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22830: lisäystä 7 milj. markkaa. Tällöin olisi mah- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22831: dollista ottaa opiston ensimmäiselle kurssille
22832: 40 oppilasta. Kun kustannukset, emäntä- ja että hallitus ottaisi vuoden 1957
22833: maamieskoulun kurssit huomioonottaen, nou~ tulo- ja menoarvioesitykseen 7 000 000
22834: sisivat tällöin vain noin 49 000 markkaan markan määrärahan Ahlmanin maa-
22835: oppilasta kohti, olisi se vain noin puolet vas- mieskoulun yhteyteen perustettavan
22836: taavista valtion koulujen kustannuksista, jo- maamiesopiston kaluston hankkimi-
22837: ten opisto tulisi myös valtiolle erittäin edul- seen, ylläpitoon ja palkkoihin.
22838: liseksi.
22839: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1956.
22840:
22841: Atte Pakkanen. Leo Häppölä. Artturi Koskinen.
22842: Matti Raipala. Juho Tenhiälä. Kalervo Saura.
22843: N. Kosola. Artturi Tienari. Eino E. Heikura.
22844: Toivo Antila. Einari Jaakkola. Pertti Rapio.
22845: Kalle Kämäräinen. Arvo Sävelä. Usko Seppi.
22846: 509
22847:
22848: IX,43. - Toiv.al. N:o 194.
22849:
22850:
22851:
22852: Ryhtä ym..: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
22853: koulurakennusten rakentamiseksi H aukiputaalle perustet-
22854: tavaa maaseutuammattien kurssikeskusta varten.
22855:
22856:
22857: E d u s k u n n a ll e.
22858:
22859: Pohjois-Suomen maaseudulla elävän väes- varsinaisen kotiteollisuuskoulun pohjalla toi-
22860: tön toimeentulomahdollisuudet ovat tilojen miva, useampia eri työaloja opastava kurssi-
22861: pienentymisen ja maatalouden heikon kan- keskus. Näin laajennettua toimintaa varten
22862: nattavaisuuden takia huolestuttavat. Vaikka tarvittaisiin huomattavat lisätilat, koska kou-
22863: Pohjois-Suomen teollistaminen vaikuttaisikin lun toiminta nykyisessäkin laajuudessa on
22864: elvyttävästi seudun elintasoon, ei sen vaiku- pakottanut turvautumaan tilapäisratkaisui-
22865: tus kovinkaan suuressa määrin tulisi ulottu- hin opetustilojen järjestelyssä.
22866: maan teollisuuskeskusten ulkopuolelle maa- Kuntayhtymän yksityiskohtaisen suunni-
22867: seutuväestöön. Lähinnä tarvitaan toimenpi- telman perusteella on maataloushallitus esit-
22868: teitä, jotka kohdistuvat nimenomaan tämän tänyt kuluvan vuoden talousarvioon varat-
22869: väestönosan elinmahdollisuuksien kohentami- tavaksi I rakennusvaiheen toteuttamista var-
22870: seen. Sellaista ammattikoulutusta, joka lä- ten 60 000 000 markan suuruisen valtion
22871: heisesti liittyy maatalouteen ja avaa mah- halpakorkoisen lainan, jota ehdotusta ei kui-
22872: dollisuuksia kotona suoritettavien lisäansio- tenkaan ole talousarvioon otettu.
22873: töiden saantiin sekä yksityisyritteliäisyyteen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22874: maaseudulla, on kehitettävä ja tuettava. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22875: Haukiputaan seudun kunnissa on maan-
22876: viljelijäin lisäksi runsaasti pikkutilallisia, että hallitus antaisi Eduskunnalle
22877: joille tila tarjoaa vain osan toimeentulomah- esityksen 60 000 000 markan suurui-
22878: dollisuuksista, ja lisäksi läheisten satamien sen siirtomäärärahan ottamisesta li-
22879: ansiosta asuu niissä joukko kausityöläisiä, säyksenä vuoden 1956 tulo- ja meno-
22880: jotka osan vuotta joutuvat olemaan tilapäis- arvioon H aukiputaalle perustettavaa
22881: ansioiden varassa. Nämä kunnat ovat perus- maaseutuammattien kurssikeskusta var-
22882: taneet kuntayhtymän, joka on mm. ottanut ten tarpeellisten koulurakennusten
22883: hallintaansa Haukiputaan mieskotiteollisuus- rakentamiseksi, jotta rakennustyön I
22884: koulun, mistä on tarkoituksena muodostaa vaihe voitaisiin kiireellisesti toteuttaa.
22885: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
22886:
22887: Niilo Ryhtä. M. 0. Lahtela.
22888: Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
22889: Lauri Järvi. Eemil Partanen.
22890: 510
22891:
22892: IX,44. - Toiv.al. N: o 195.
22893:
22894:
22895:
22896: Kosola ym.: Maatalousrakennusten tutkimuslaitoksen aikaan-
22897: saamisesta.
22898:
22899:
22900: E d u s k u n n a 11 e.
22901:
22902: Maatalousrakennukset muodostavat metsä- pystynyt seuraamaan sitä laajuutta, jolla
22903: puuston jälkeen suurimman pääomaryhmän varsinkin sodan jälkeen on maatalousraken-
22904: Suomen maatilataloudessa. Sen osuus oli v. nuksia pystytetty. Ratkaisut ovat olleet
22905: 1952 maatalouden kannattavuustutkimuksen enemmän tai vähemmän sattumanvaraisia,
22906: mukaan yli 21% maanviljelijäin kaikkien ja taloudellisuuteen ei ole osattu kiinnittää
22907: varojen summasta. Maatalousrakennuspää- aina riittävää huomiota. Kuitenkin on eri-
22908: oman kokonaismäärä nousee saman tutkimuk- laisilla perusratkaisuilla, materiaalin valin-
22909: sen perusteella laskettuna maassamme noin nalla ja työtavoilla aivan ratkaiseva merki-
22910: 220 miljardiin markkaan. Summa lienee nyt tys rakennuskustannuksiin.
22911: jo huomattavasti korkeampi, sillä maaseudun Viime aikoina on pyritty kaikin tavoin
22912: rakentaminen käsittää noin puolet koko vuo- kiinnittämään huomiota maatalouden työkus-
22913: tuisesta rakennusvolyymistamme. tannuksen alentamiseen, joka on liikekustan-
22914: Maatalouden rakentaminen muodostaa työ- nuksista eittämättä suurin. Tämän päämää-
22915: kustannusten jälkeen maatilan suurimman rän saavuttaminen riippuu huomattavasti
22916: menoerän eli noin 6.5 % koko liikekustan- siitä, kuinka rakennukset suunnitellaan.
22917: nuksesta. Vuosittain lasketaan kokonaissijoi- Maassamme on viime aikoina jonkun verran
22918: tuksen, johon sisältyvät myös korjaukset, ole- tutkittu eräitä maatalousrakennusalan kysy-
22919: van maatalousrakennuksiin 40-55 miljardia myksiä, mutta meiltä puuttuu kokonaan tut-
22920: markkaa. kimuslaitos, jonka tehtävänä olisi selvitellä
22921: Ei ole suinkaan kansantalouden kannalta kaikki taloudelliseen maatalouden rakennus-
22922: yhtä vähän kuin maatilataloudenkaan suh- toimintaan kuuluvat seikat. Muissa pohjois-
22923: teen yhdentekevää, kuinka suoritetaan se maissa, joissa kuitenkin maatalouden raken-
22924: rakennustoiminta, jonka kustannukset nou- nustoiminta on jo saavuttanut yhtenäisiä,
22925: sevat edellämainittuihin huomattavan korkei- järkiperäisiä muotoja, on viime vuosina pe-
22926: siin summiin. Kun maatalouden rakennus- rustettu tällaisia tutkimuslaitoksia kokeile-
22927: kustannus vaikuttaa aivan oleellisesti maata- maan ja kehittämään yhä edullisempia rat-
22928: louden kannattavuuteen ja luonnollisesti kaisuja.
22929: myös maataloustuotteiden hintoihin, on kiin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22930: nitettävä vakavaa huomiota kaikkiin niihin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22931: keinoihin, joilla voidaan maatalouden raken-
22932: nuskustannusta alentaa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22933: Rakennusten suunnittelu ei maassamme ole toimenpiteisiin maatalousrakennust,en
22934: tutkimuslaitoksen a.ikaansaamiseksi.
22935: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
22936:
22937: N. Kosola. Kalervo Saura.
22938: Martti Salminen. Mauri Seppä.
22939: Erkki Koivisto. Saara Forsius.
22940: R. Hallberg.
22941: 511
22942:
22943: IX,45. - Toiv.al. N:o 196.
22944:
22945:
22946:
22947: Palovesi ym.: Määrärahasta Keski-Suomen tietopuolisen ka1·-
22948: janhoitokoulun rakentamista varten Saarijärven Tarvaa-
22949: lan koulutilalle.
22950:
22951:
22952: E d u s k u n n a ll e.
22953:
22954: Keski-Suomen tietopuolinen karjanhoito- lan koulutilalle Saarijärvelle. Kun karjan-
22955: koulu toimii vaikeissa asunto-oloissa ja sa- hoitokoulun tarvitsemien uusien luokkahuone-
22956: moin taloudellisesti vaikeassa asemassa. 013oi- ja asuintilojen lisäksi myös Tarvaalan maa-
22957: tukseksi tämän koulun vaikeuksista on edus- mieskoululle on ensimmäisen vuosikurssin
22958: kunnan maatalousvaliokunta koulun nykyi- oppilaiden ja tilanhoitajan yhteisen, koko-
22959: sestä asemasta erään toivomusaloitteen joh- naan rappeutuneen asuinrakennuksen tilalle
22960: dosta lausunut mm. seuraavaa: kiireellisesti rakennettava uusi rakennus, on
22961: ,Keski-Suomen maanviljelysseuran omis- valmistettu suunnitelma molempien koulujen
22962: tama, Laukaan pitäjässä Saarikon tilalla toi- rakennustarpeen tyydyttämiseksi yhteisen
22963: miva Keski-Suomen tietopuolinen karjanhoi- rakennushankkeen puitteissa. Tämän koko-
22964: tokoulu on koulurakennuksen ja oppilasasun- naiskustannuksiltaan noin 100 miljoonaan
22965: tolan heikon ja osittain jo korjauskelvotto- markkaan nousevan rakennushankkeen alul-
22966: man kunnon vuoksi joutunut suuriin vai- le panosta sisältyi ehdotus maataloushalli-
22967: keuksiin. Kun maanviljelysseura, jonka vas- tuksen edellä mainittuun menoarvioesityk-
22968: tattavana jo on koulun kotieläinrakennuksen •3een, mutta ei ehdotusta otettu hallituksen
22969: rakentamisesta aiheutunut 7 000 000 markan esitykseen. Kun kysymyksessä olevalla kar-
22970: suuruinen pankkilaina, ei enää taloudellisesti janhoitokoululla, johon on aina ollut run-
22971: pysty huolehtimaan koulu- ja oppilasasunto- saasti pyrkijöitä, ei ole edellytyksiä jatkaa
22972: larakennusten rakentamisesta, aloitteessa on toimintaansa yksityisluontoisella oppilaitok-
22973: ehdotettu eduskunnan päätettäväksi toivo- sena, olisi koulu maataloushallituksen suun-
22974: mus, että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- nitelman mukaisesti otettava valtion haltuun
22975: piteisiin Keski-Suomen tietopuolisen karjan- ja siirrettävä Tarvaalan koulutilalle.
22976: hoitokoulun muuttamiseksi noin 50 oppilaan Edellä lausutun perusteella ehdotamme
22977: valtion kouluksi ja siirtämiseksi Saarijärven eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22978: Tarvaalan koulutilalle."
22979: Valiokunnan saamien tietojen mukaan on että hallitus ottaisi vuoden
22980: maataloushallitus samoista syistä, jotka aloit- 1957 tulo- ja menoarvioesitykseen
22981: teen perusteluissa on mainittu, ehdottanut 100 000 000 markan määrärahan Kes-
22982: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityksessään, ki-Suomen tietopuolisen karjanhoito-
22983: että puheena oleva karjanhoitokoulu otettai- kot(,lun rakentamista varten Saarijär-
22984: siin valtion haltuun ja siirrettäisiin Tarvaa- ven Tarvaalan koulutilalle.
22985: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
22986:
22987: Eino Palovesi. Eino Uusitalo.
22988: Artturi Koskinen. Matti Koivunen.
22989: Päiviö Hetemäki.
22990: .512
22991:
22992: IX,46. - Toiv.a.l. N:o 197.
22993:
22994:
22995:
22996: Pusa: Määrärahasta karjantarkastustoiminnan edistämistä
22997: varten.
22998:
22999:
23000: E d u s k u n n a ll e.
23001:
23002: Vuonna 1953-54 kuului tarkastusyhdis- Edellä esitettyyn viitaten esitän eduskun-
23003: tyksiin 311 566 lehmää ja oli niiden keski- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23004: lypsy 3 425 kg vuodessa. Tarkastusyhdistyk-
23005: siin kuulumattomissa karjoissa lasketaan sil- että hallitus laatisi nopeasti sellaisen
23006: loin olleen 847 000 lehmää ja arvioidaan nii- suunnitelman, jonka nojalla kaikki leh-
23007: den keskilypsyn nousevan noin 2 160 kg: aan mät, mutta ennen kaikkea pienien kar-
23008: vuodessa. Se merkitsee erittäin suurta tulon jojen lehmät saatettaisiin nopeasti kar-
23009: vähennystä tarkastuskarjojen antamaan tu- jantarkastustoiminnan piiriin, ja että
23010: loon verraten. Siksi olisi ryhdyttävä poik- hallitus ottaisi vuoden 1957 tulo- ja
23011: keuksellisiin toimenpiteisiin kaikkien lehmien menoarvioesitykseen riittävän määrä-
23012: saattamiseksi karjantarkastustoiminnan pii- rahan edellä sanotun toiminnan toteut-
23013: riin. tamista varten.
23014: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
23015:
23016: E. Pusa.
23017: 513
23018:
23019: IX,47. - Toiv.al. N: o 198.
23020:
23021:
23022:
23023: Rönkkö ym.: Maitotaloustuotteiden Neuvostoliittoon viennin
23024: mahdollisuuksien selvittämisestä.
23025:
23026:
23027: E d u s k u n n a 11 e.
23028:
23029: Muutamien vuosikymmenien takaisina ai- kulutuskeskus lähellä Suomea voisi ottaa vas-
23030: koina on ollut Neuvostoliiton ja Suomen vä- taan meiltä maitotaloustuotteita. Mutta täl-
23031: lillä myöskin maataloustuotteiden ja elintar- laisen viennin mahdollisuutta ei liene täy-
23032: vikkeiden molemminpuolista kauppaa. Ly- sin selvitetty.
23033: hyestä matkasta johtuen ovat alhaiset kulje- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23034: tuskustannukset olleet tällöin eduksi. Tältä nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
23035: pohjalta lähtien on viime aikoina esiintynyt sen,
23036: irrallisia mielipiteitä, joissa pyritään tiedus- että hallitus kiinnittäisi huomiota
23037: telemaan maitotaloustuotteiden vientimahdol- maitotaloustuotteiden Neuvostoliittoon
23038: lisuutta Suomesta Neuvostoliittoon. On ole- viennin mahdollisuuksien selvittämi-
23039: tettu, että nimenomaan Leningradin suuri seen.
23040: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
23041:
23042: Tahvo Rönkkö. Toivo H. Kinnunen.
23043: Väinö Rankila. Kusti Eskola.
23044: Kustaa Tiitu. Urho Kähönen.
23045: Leo Häppölä. M. 0. Lahtela.
23046:
23047:
23048:
23049:
23050: 65 E 75/56
23051: IX,48.- Toiv.al. N:o 199.
23052:
23053:
23054:
23055: JI11.utala yBL: Tuthimukg-tm tQimittamisesta maidon ja maito·
23056: taloustuatttiden vientimahdollisuuksista Neuvostoliittoon.
23057:
23058:
23059: E d u s k u n n a 11 e.
23060:
23061: Maatalousväestön toimeentulon turvaami- Tämä asia on kuitenkin maatalousväes-
23062: seen on kiinnitettävä lisääntyvää huomiota tömme kannalta selvittämisen ja kehittämisen
23063: ja tällöin on aiheellista ruveta etsimään arvoinen. Jos onnistumme maitotaloustuot-
23064: myös kehityskykyiselle maitotaloustuotannol- teiden ylijäämän sijoittamaan edullisella ta-
23065: lemme aivan uusiakin markkinoita. valla Neuvostoliittoon, niin yksityiskohtiin
23066: Melko läheistä tulevaisuutta ajatellen saa- puuttumatta tulee sillä olemaan merkittävä
23067: tamme olla maitotaloustuotteiden ylituotan- vaikutus koko kansantaloutemme muotoutu-
23068: non edessä. Tällainen tilanne sekä jatkuva miseen. Sen myönteinen vaikutus ei rajoitu
23069: huolenpito ,ienviljelys- ja karjavaltaisen ainoastaan karjaväkeen. Lähinnä maidosta
23070: maatalousväestömme kohtuullisesta toimeen- saatu heikko tuottajahinta on rajoittanut
23071: tulosta elämäntehtävässään velvoittaa edus- tuotantoamme ja siksi ylijäämää ei ole voi-
23072: kuntaa ja koko valtiovaltaakin avoimin sil- nut aikaisemmin syntyä. Nykyiset näkymät
23073: min huomioimaan ajan merkit ja vaatimuk- ovat kuitenkin toisenlaiset, ja kun maatalous-
23074: set. ja karjaväen toimeentulosta on huolta pidet-
23075: Tiedämme, että em. tuotteiden viennillä tävä, on tärkeätä, että tähän tavoitteeseen
23076: länteen on tietyt rajoituksensa sekä vaikeu- liittyvät kaupallisetkin näkymät kiireellisesti
23077: detkin ja mm. maidon viennille ei liene ehkä ja perinpohjin Neuvostoliiton kanssa selvite-
23078: koskaan mahdollisuuksia. Siksi olisi ennak- tään. Tämä on vihdoinkin ajankohtaista.
23079: koluulottomasti ryhdyttävä tutkimaan maito- Samalla olisi selvitettävä, voisiko maidon
23080: taloustuotteittemme myyntimahdollisuuksia ja maitotaloustuotteiden mahdolliseen vien-
23081: Neuvostoliittoon. Aivan erikoisesti maidon tiin Neuvostoliittoon liittyä muitakin karja-
23082: vienti ainakin Leningradin valtavaan kulu- taloutemme kannalta tärkeitä näkymiä.
23083: tuskeskukseen nykyisissä kehittyneissä kulje- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
23084: tusolosuhteissa saattaisi tulla kysymykseen. ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
23085: Tällaisella viennillä on vanhoja perinteitäkin. muksen,
23086: Teollisuutemme kannalta on kaupallisia
23087: suhteita kehitetty sotien jälkeen Neuvostolii- että hallitus ryhtyisi viipymättä tut-
23088: ton kanssa varsin myönteisesti, mutta maa- kimaan maidon ja maitotaloustuottei-
23089: ja karjataloutemme kannalta vastaava kehi- den vientimahdollisuuksia Neuvosto-
23090: tys on jäänyt vähemmälle. Lieneekö syy mei- liittoon.
23091: dän puolellamme, kauppaneuvottelijoiden
23092: vaiko hallitusten~
23093: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
23094:
23095: Yrjö Hautala. Eeli Erkkilä. Armas Leinonen.
23096: Kusti Eskola. lt'Iarja Lahti. Kalle Kämäräinen.
23097: Eino Rytinki. Irma Torvi. J. F. Pöykkö.
23098: Esa Koivusilta. T. Saloranta. Vieno Simonen.
23099: Artturi Jämsen. Nestori Kaasalainen. Hilja Väänänen.
23100: Onni Mannila.
23101: IX,49. - Toiv.al. N:o 200.
23102:
23103:
23104:
23105: llul• ,_.: Tmtimu~~ 8'Ufl'T~'ttamisesta maitotaloustuotteiden
23106: markkinoimisesta Neuv-ostoliittoon.
23107:
23108:
23109: Eduskunnall~.
23110:
23111: Maam.me karjataloustuotannossa on odotet- Erikoisesti olisi huomiota. kiinnitett-ävä itäi-
23112: tavissa jatkuvaa tuotann()ll UsäåntY!llistä. sen naapurimaamme markkinoihin ja erikoi-
23113: Näin erikoisesti, jos saamme normaalisia sato- sesti selvitettävä ne mahdollisuudet, joita
23114: vuosia. Nykyi&et tuotanto-olosuhteet ovat poik- mahdollisesti olisi ns. Leningradin piirin mai-
23115: keuksellisten sääsuhteitten aiheuttamista sato- totalousmarkkinoilla, johon meillä lyhyen
23116: vaurioista johtuen olleet heikkoja. Huomatta- matkan johdosta pitäisi olla huomattavat
23117: vaa on edellaen, että ns. syöntipalkkiot ovat markkinoimismahdollisuudet. Tämä kysymys
23118: lisänneet kotimaista kulutusta huomattavasti. olisi hallituksen toimes1;a ensitilassa pyrittävä
23119: Jos niissä tapahtuu supistuksia tai jos ne ko- selvittämään.
23120: konaan poistetaan, merkitsevät sellaiset toi- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
23121: menpiteet erikoisesti maitotaloustuotteille me- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23122: nekin pienentymistä. Näköpiirissä näin ollen muksen,
23123: on sellainen tilanne, että toisaalta tuotannon
23124: kohottamisesta johtuen ja toisaalta mahdolli- että hallitus kiireellisesti selvityt-
23125: sen kulutuksen supistumisen johdosta karja- täisi, olisiko Neuvostoliittoon ns. Le-
23126: taloustuotteitten ja erikoisesti maitotalous- ningradin piiriin mahdollisuus mark-
23127: tuotteitten ulkomaille vienti lisääntyy ja näin kinoida maitotaloustuotteitamme.
23128: ollen näille tuotteille pitäisi löytää uusia
23129: markkinoita.
23130: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
23131:
23132: Mikko Hult. E. Pusa.
23133: Matti Lepistö. Artturi Koskinen.
23134: Väinö Tikkaoja. Kalle Kauhanen.
23135: 516
23136:
23137: IX,50.- Toiv.al. N:o 201.
23138:
23139:
23140:
23141: Laine ym.: Hämeenlinnan meijerikoulun talouden helpotta-
23142: misesta.
23143:
23144:
23145: E d u s k u n n a 11 e.
23146:
23147: Ammattiopetuksen kustantaa ja valvoo näitä ja vaikuttaa heti myös maidosta mak-
23148: maassamme yleensä valtio. On kuitenkin settavaan hintaan.
23149: eräitä yksityisluontoisia ammattikouluja. Koulun toimintaa on koetettu helpottaa
23150: Näillä on oma kannatusyhdistyksensä, jotka eduskunnassa tekemällä raha-asia-aloitteita
23151: eri keinoin hankkivat varoja koulun ylläpito- lainan saantia varten. Valtiovarainvaliokunta
23152: menoja varten. Opettajain palkkauksen näis- onkin jo kaksi kertaa ensimmäisessä käsitte-
23153: säkin kustantaa valtio. Tällainen maatalou- lyssään hyväksynyt aloitteet ja myöntänyt
23154: dellinen koulu on Hämeenlinnan meijeri- lainaa, mutta myöhemmin ne tulivat kuiten-
23155: koulu. Se on toiminut vasta pari vuotta. kin hylätyiksi. Asia on mielestämme sen laa-
23156: Koulu on ajanmukainen sisäoppilaitos ope- tuinen, että se on tutkittava ja koulun ta-
23157: tusmeijereineen ja kalustoineen. Mutta tällä loutta helpottaviin toimenpiteisiin olisi heti-
23158: vastaperustetulla laitoksella on suuret kou- miten ryhdyttävä.
23159: lun toimintaa rasittavat velat, yhteensä 84.5 Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
23160: milj. markkaa, josta 20 milj. valtion lainaa. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23161: Meijeriliitot ovat tätä jonkin verran autta- muksen,
23162: neet, mutta ne eivät voi suuremmassa mää- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
23163: rässä antaa, koska heidän on kaikki perittävä toimenpiteisiin Hämeenlinnan meijeri-
23164: yksityisiltä meijereiltä. Tämä taas rasittaa koulun talouden helpottamiseksi.
23165: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
23166:
23167: Lauri Laine. Leo Bäppölä.
23168: 517
23169:
23170: IX,51. - Toiv.al. N:o 202.
23171:
23172:
23173:
23174:
23175: Lahtela ym.. : Määrärahasta porotalouden edistämiseksi.
23176:
23177:
23178: E d u s k u n n a ll e.
23179:
23180: Kesäkuun 4 päivänä 1948 annetulla poron- sivuelinkeinona, tarvitsee valtion tukea sa-
23181: hoitolailla kumottiin entinen poronhoitolaki, moin kuin kaikki muutkin maamme elin-
23182: jonka mukaan oli perustettu poronhoitoasioita keinot.
23183: hoitamaan 14 eri yhdistystä. Tässä uudessa Mainitun ,Paliskuntain Yhdistyksen" me-
23184: laissa määrättiin perustettavaksi poronhoitoa noja varten otettiinkin vuoden 1950 tulo- ja
23185: koskevia asioita hoitamaan yksi ainoa yhdis- menoarvioon 11 Pl: n XV luvun 12 momen-
23186: tys ns. Paliskuntain Yhdistys, johon tuli tille 2 461 600 markkaa, jolloin palkkataso
23187: kuulua kaikkien paliskuntien (poronhoitoyh- oli paljon alhaisempi kuin vuonna 1956 ja
23188: tymien), joita on 64, ja siirrettiin sille kaikki jolloin valtion tulo- ja menoarvio hyvä:ksyt-
23189: ne tehtävät, jotka kumotuksi tulleen lain mu- tiin 104 379 223 850 markan suuruisena. Vuo-
23190: kaan kuuluivat entisten 14 yhdistyksen hoi- den 1956 tulo- ja menoarvioon on otettu ai-
23191: dettaviksi ja lisäksi suuri osa niistäkin tehtä- noastaan 2 538 800 markkaa, vaikka palkka-
23192: vistä, jotka olivat aikaisemman lain mukaan taso on paljon noussut ja hyväksytyn tulo-
23193: kuuluneet valtion virastojen hoidettaviksi. ja menoarvion kokonaismenot olivat yli
23194: Samalla kun Paliskuntain Yhdistykselle siir- 215 000 000 000 markkaa eli ei yli 100%
23195: rettiin hoidettavaksi suuri määrä asioita, otet- enemmän kuin vuonna 1950. Näin on tehty
23196: tiin lakiin säännös, jonka mukaan maatalous- siitä huolimatta, että maatalousministeriö,
23197: ministeriölle annettiin oikeus vahvistaa po. joka valvoo mainitun yhdistyksen työtä ja
23198: yhdistyksen säännöt sekä määrätä saman yh- toimintaa, ei vain yhdistyksen johtokuntaan
23199: distyksen johtokuntaan valtion edustaja ja se määräämänsä henkilön kautta, vaan myöskin
23200: on myöskin määrätty ja on edelleenkin yhdis- muutoin, on esittänyt otettavaksi 4 000 000
23201: tyksen johtokunnassa. Kun laki muutettiin markkaa, minkä mainittu yhdistys oli pyytä-
23202: sellaiseksi, että entiset yhdistykset lakkautet- nyt voidakseen hoitaa ne tehtävät, mitkä sen
23203: tiin ja niiden tilalle määrättiin perustetta- pakollisiksi tehtäviksi laissa ja asetuksessa
23204: vaksi ainoastaan yksi ainoa yhdistys ja sille sekä yhdistyksen säännöissä oli määrätty ja
23205: siirrettiin entisten yhdistysten tehtävät ja joiden suorittamista mainitun lain määräyk-
23206: myöskin miltei kaikki ne tehtävät, jotka oli- sen mukaan, kaiken muun valvonnan lisäksi,
23207: vat ennen kuuluneet valtion virastojen hoi- tulee Lapin lääninhallituksen valvoa.
23208: dettaviksi ja po. laissa ja asetuksessa sekä Mainittakoon vielä, että kun eduskunta
23209: yhdistyksen säännöissä määrättiin paljon otti po. tarkoitukseen vuoden 1954 tulo- ja
23210: muitakin erilaisia tehtäviä, otettiin mainit- menoarvioon 2 338 800 markkaa, jätettiin sii-
23211: tuun uuteen eli nyt voimassa olevaan poron- täkin mainitulle yhdistykselle maksamatta
23212: hoitolain 49 §: ään säännös, jonka mukaan 298 392 markkaa, minkä on jäljestäpäin seli-
23213: valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain tetty tapahtuneen huomaamattomuudesta.
23214: otettava määräraha porotalouden edistämi- Sillä toimenpiteellä, ettei puheena olevaan
23215: seksi, koska oli tiedossa, ettei niitä monia tarkoitukseen ole vuoden 1950 jälkeen otettu
23216: tehtäviä, jotka Paliskuntain Yhdistyksen palkkatason ja muiden kustannusten nousua
23217: tehtäväksi siirrettiin ja määrättiin, voida hoi- vastaavaa määrärahaa, ja että vuodeksi
23218: taa ilman palkattua tehtäviinsä kykenevää 1954 otetuista määrärahoista jätettiin mak-
23219: työvoimaa ja että porotalous, joka on samatta edellä mainittu määrä, on saatu ai-
23220: maamme pohjoisimpien alueiden väestön pää- kaan se, ettei yhdistys ole voinut suo-
23221: elinkeino ja jolla poronhoitoalueen keskisellä rittaa läheskään kaikkia niitä tehtäviä,
23222: ja etelläisellä alueella on huomattava merkitys mitkä sen lain ja asetuksen sekä maatalous-
23223: IX,51. - Porotalouden edistäminen.
23224:
23225:
23226: ministeriön vahvistamien sääntöjen mukaan pakolliset tehtävät ja ettei sen tarvitsisi vas-
23227: pitäisi suorittaa. Vaikka laissa ja asetuk- toin lakia jättää tehtäviään suorittamatta,
23228: sessa sekä yhdistyksen säännöissä määrättyjä olisi hallituksen välttämättä otettava kulu-
23229: tehtäviä on täytynyt jättää suorittamatta, van vuoden ensimmäiseen lisämenoarvioesi-
23230: potee yhdistys nyt sellaista rahapulaa, ettei tykseensä 12 Pl:n XV luvun 12 momentille
23231: se kykene määräaikana maksamaan toimi- lisäyksenä vähintään 1 milj. markkaa, ja
23232: henkilöittensä palkkoja ja muita menoja. huolehdittava siitä, että vuoden 1957 tulo- ja
23233: Kun laissa ja asetuksessa määrätyt tehtä- menoarvioesitykseen otetaan sanottuun tar-
23234: vät olisi valtion tulo- ja menoarvioon en- koitukseen riittävän suuri määräraha, ettei-
23235: simmäisenä rahoitettava, on valitettavaa, et- vät lain ja asetuksen määräämät tehtävät
23236: tei hallitus ottanut kuluvan vuoden tulo- ja jää suorittamatta.
23237: menoa:rvioesitykseensä po. tarkoitukseen sitä Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
23238: määrää, minkä maatalousministeriö on siihen dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23239: esittänyt otettavaksi ja että valtiovarain- muksen,
23240: valiokunta ehdotti raha-asia-aloitteessa esi- että hallitus ottaisi vuoden 1957
23241: tetyn lisäyksen hylättäväksi ja siihen yhtyi tulo- ja menoarvioesitykseen vähin-
23242: eduskuntakin. tään 4 000 000 markkaa porotalouden
23243: Että yhdistys voisi hoitaa sille kuuluvat edistämistä varten.
23244: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
23245:
23246: M. 0. Lahtela. Markus Niskala. Niilo Ryhtä.
23247: Arvi Ikonen. J. F. Pöykkö. Erkki Koivisto.
23248: Eino Rytinki.
23249: 619
23250:
23251: IX,62. - Toiv.al. 'N:o 208.
23252:
23253:
23254:
23255: Forsius ym. : Sikatalouskoeaseman uudelleen järjestämisestä
23256: ja uusien sikataloudellisten kantakoeasemien pe1"UStami-
23257: sesta.
23258:
23259:
23260: E d u s k u n n a 11 e.
23261:
23262: Sikojen jalostusvalinnan saamiseksi var- Vähintään yhtä rajoitetut ovat mahdolli-
23263: :malle pohjalle sellaisiin taloudellisesti tärkei- suudet varsinaisten ruokintakokeiden suorit-
23264: siin ominaisuuksiin nähden kuin kasvunope- tamiseen, joita varten ainoalla sikatalouskoe-
23265: tus, suhteellinen rehunkuljetus ja teurastava- asemallamme on käytettävissä vain 8 kolmen
23266: ran laatu, on sianjalostustyössä katsottu porsaan karsinaa.
23267: välttämättömäksi kokeellisesti selvittää mai- Sikatalouskoeasemalla nykyisin käytettä-
23268: nitut ominaisuudet samanlaisissa ruokinta- ja vissä olevissa koetiloissa voidaan siis suorit-
23269: hoito-olosuhteissa, ns. vertailevissa kanta- taa vain murto-osa siitä tarkastus- ja tutki-
23270: kokeissa. Tämä menetelmä, jota ensimmäi- mustoiminnasta, joka sikataloutemme laa-
23271: senä on sovellettu hyvällä menestyksellä juuden ja tarpeet huomioon ottaen olisi vält-
23272: käytäntöön Tanskassa, on sieltä levinnyt tämätöntä. Lukuisista esityksistä huolimatta
23273: useimpiin Euroopan maihin ja viime vuosina ei ole kuitenkaan saatu määrärahoja. sika-
23274: huomattavasti laajentunut. Omassa maas- talouskoeaseman rakennustilojen laajenta-
23275: samme kantakokeet on saatu käyntiin v. miseen. Tämä tuntuu sitä. oudommalta, kun
23276: 1926 eli likimain samoihin aikoihin kuin otetaan huomioon sikatalouskoetoiminnan
23277: Ruotsissa. Ne on asetettu perustaksi kanta- halpuus. Ovathan koeaseman tulot vuosit-
23278: kirja-aineksen parhaan osan, ns. valioluok- tain peittäneet noin 80 % koeaseman käy-
23279: kaan hyväksyttävien eläinten valinnassa. tettäväksi myönnetyistä määrärahoista. Jotta
23280: Tähänkin nykyiset koesikatilat ovat kuiten- sikatalouskoetoiminta saataisiin vastaamaan
23281: kin riittämättömät siitä huolimatta, että koe- ajan tarpeita, tulisi olla käytettävissä tiloja
23282: ryhmien määrään nähden alkuperäisiä valio- kokeiden suorittamiseen eri ikäisillä eläi-
23283: luokkavaatimuksia on lievennetty. millä, siis emakoilla, lihotussioilla ja pikku-
23284: Vertailu Ruotsin ja Tanskan vastaaviin porsailla ja toisaalta riittävän laajassa mi-
23285: olosuhteisiin osoittanee parhaiten nykyisen tassa vertailevia kantakokeita. Nykyistä tar-
23286: tilanteen kestämättömyyden meillä Suomessa. vetta varten tarvittaisiin sikalatiloja seuraa-
23287: Vertailu voidaan tehdä seuraavan yhdistel- vasti:
23288: män perusteella, josta ilmenee kantakoeryh- 1. Vertailevia kantakokeita varten kar-
23289: mien lukumäärä ja käytettävissä olevat kar- sinatiloja 100-150 ryhmälle (400-600
23290: sinatilat ja ottamalla huomioon, että sika- sialle).
23291: määrä Ruotsissa on noin kaksinkertainen ja 2. Emakkoja varten 60 karsinaa.
23292: Tanskassa noin 10-kertainen maamme sika- 3. Lihotussikoja varten 100-150 yksilö-
23293: määrään verrattuna. ruokintakarsinaa.
23294: Kantakoeryh· Karsinoita kantakoe·
23295: mien lukumäärä asemilla yhteensä Huom.
23296: Koeteknillisesti ja koekustannusten pie-
23297: Suomi 1 40 ryhmäkars. nentämiseksi olisi tarkoituksenmukaista, jos
23298: Ruotsi 5 286 sekä ruokinta- että kantakokeet voitaisiin
23299: Tanska Keskuskoeasemat " suorittaa samassa paikassa. Pitkien kuljetus-
23300: 3 1200 yksilöruo- matkojen vuoksi ei kantakokeita kuitenkaan
23301: kintakarsin. voida keskittää yhteen ainoaan paikkaan.
23302: Paikalliskoeasemat Lounais- ja Etelä-Suomen koeryhmät, jotka
23303: 16 572 ryhmäkars. koeryhmistä muodostavat pääosan, voidaan
23304: 620 IX,52. - Sika.talouskoeasema..
23305:
23306:
23307: kyllä lähettää samalle koeasemalle, mikäli Nykyinen sikatalouskoeaseman paikka
23308: koeaseman paikka on sopivasti valittu, mutta Puistolassa täyttää muutoin edellämainitut
23309: toisaalta Pohjois-Suomea ja Pohjanmaata ja vaatimukset, mutta Helsingin kaupungin
23310: toisaalta Itä-Suomea varten tarvitaan pienet asutus saattaa ajanmittaan aiheuttaa vai-
23311: paikalliset koeasemat noin 25 koeryhmää var- keuksia sikaloiden käytölle. Ilmeisesti nykyi-
23312: ten. sin käytössä olevia sikalatiloja, koeaseman ja
23313: Toiminnan keskuspaikan tulee sijaita hy- maatalouskoelaitoksen hallinnassa olevan
23314: vien kulkuyhteyksien varrella ja maatalous- alueen suuruus (yli 30 ha) huomioon ot-
23315: ja luonnontieteellisten kirjastojen käyttö taen, voidaan kuitenkin kauan käyttää ny-
23316: koeasemalta käsin tulee olla mahdollista il- kyiseen tarkoitukseen.
23317: man suurta ajan hukkaa. Tavallisimpia Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23318: määräyksiä varten tarvitaan sikatalouskoe- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23319: asemalla oma laboratorio. On kuitenkin vält- muksen,
23320: tämätöntä, että koeaseman sijainti tekee
23321: mahdolliseksi käyttää myös slilurempia ja pa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23322: remmin varustettuja laboratorioita, mieluim- toimenpiteisiin Puistolassa olevan sika-
23323: min maatalouskoelaitoksen kotieläinhoito- talouskoeaseman muodostamiseksi ruo-
23324: osaston laboratoriota, jonka välineet ja lait- kintakokeita suorittavaksi tutkimus-
23325: teet parhaiten soveltuvat tarkoitukseen. laitokseksi ja sikataloudellisten kanta-
23326: Tämä koskee erityisesti ruokintakokeita, koeasemien perustamiseksi Ypäjälle
23327: jotka vaativat enemmän ja monipuolisem- entiseen ratsukouluun, Seinäjoelle
23328: paa laboratioriotyötä kuin vertailevat kanta- sekä Pieksämäelle.
23329: kokeet.
23330: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
23331:
23332: Saara Forsius. Matti Mattila. Irma Hamara.
23333: Matti Raipala. Toivo Antila. Erkki Tuuli.
23334: N. Kosola. Eino Uusitalo. Mauri Seppä.
23335: Martti Salminen. Hilja Väänänen. Esa Koivusilta.
23336: Bertel Lindh. T. Saloranta.
23337: 521
23338:
23339: IX,53. - Toiv.al. N:o 204.
23340:
23341: Pakkanen ym.: Sikatalouskoeaseman uudelleen järjestämi-
23342: sestä ja uusien sikataloudellisten kantakoeasemien perus-
23343: tamisesta.
23344:
23345: E d u s k u n n a ll e.
23346:
23347: Sikojen jalostusvalinnan saamiseksi var- Vähintään yhtä rajoitetut ovat mahdolli-
23348: malle pohjalle sellaisiin taloudellisesti tär- suudet varsinaisten ruokintakokeiden suorit·
23349: keisiin ominaisuuksiin nähden kuin kasvu- tamiseen, joita varten ainoalla sikatalouskoe-
23350: nopelils, suhteellinen rehunkulutus ja teuras- asemallamme on käytettävissä vain 8 kolmen
23351: tavaran laatu, on sianjalostustyössä katsottu porsaan karsinaa.
23352: välttämättömäksi kokeellisesti selvittää mai- Sikatalouskoeasemalla nykyisin käytettä-
23353: nitut ominaisuudet samanlaisissa ruokinta- ja vissä olevissa koetiloissa voidaan siis suorit-
23354: hoito-olosuhteissa, n.s. vertailevissa kantako- taa vain murto-osa siitä tarkastus- ja tutki-
23355: keissa. Tämä menetelmä, jota ensimmäisenä mustoiminnasta, joka sikataloutemme laajuu-
23356: on sovellettu hyvällä menestyksellä käytän- den ja tarpeet huomioon ottaen olisi välttä-
23357: töön Tanskassa, on sieltä levinnyt useimpiin mätöntä. Lukuisista esityksistä huolimatta
23358: Euroopan maihin ja viime vuosina huomat- ei ole kuitenkaan saatu määrärahoja sikata-
23359: tavasti laajentunut. Ruotsissa ja Tanskassa louskoeaseman rakennustilojen laajentami-
23360: kehitys on jo mennyt niin pitkälle, että kan- seen. Tämä tuntuu sitä oudommalta, kun
23361: takoetulokset on voitu panna perustaksi si- otetaan huomioon sikatalouskoetoiminnan hal-
23362: koja kantakirjaan hyväksyttäessä. Omassa puus. Ovathan koeaseman tulot vuosittain
23363: maassamme kantakokeet on saatu käyntiin peittäneet noin 80-90 % koeaseman käytet-
23364: v. 1926 eli likimain samoihin aikoihin kuin täväksi myönnetyistä määrärahoista. Jotta
23365: Ruotsissa. Ne on asetettu perustaksi kanta- sikatalouskoetoiminta saataisiin vastaamaan
23366: kirja-aineksen parhaan osan, n.s. valioluok- ajan tarpeita, tulisi olla käytettävissä tiloja
23367: kaan hyväksyttävien eläinten valinnassa. Tä- kokeiden suorittamiseen eri-ikäisillä eläimillä,
23368: hänkin nykyiset koesikalatilat ovat kuiten- siis emakoilla, lihotussioilla ja pikkuporsailla,
23369: kin riittämättömät siitä huolimatta, että koe- ja toisaalta riittävän laajassa mitassa vertai-
23370: ryhmien määrään nähden alkuperäisiä valio- Ievia kantakokeita. Nykyistä tarvetta varten
23371: luokkavaatimuksia on lievennetty. tarvittaisiin sikalatiloja seuraavasti:
23372: Vertailu Ruotsin ja Tanskan vastaaviin
23373: olosuhteisiin osoittanee parhaiten nykyisen 1. Vertailevia kantakokeita varten karsina-
23374: tilanteen kestämättömyyden meillä Suomessa. tiloja 100-150 ryhmälle (400-600
23375: Vertailu voidaan tehdä seuraavan yhdistel- sialle),
23376: män perusteella, josta ilmenee kantakoeryh- 2. Emakkoja varten 60 karsinaa,
23377: mien lukumäärä ja käytettävissä olevat kar- 3. Lihotussikoja varten 100-150 yksilöruo-
23378: sinatilat ja ottamalla huomioon, että sika- kintakarsinaa.
23379: määrä Ruotsissa on noin kaksinkertainen ja
23380: Tanskassa noin 10-kertainen maamme sika- Koeteknillisesti ja koekustannusten pienen-
23381: määrään verrattuna. tämiseksi olisi tarkoituksenmukaista, jos sekä
23382: Kantakoeryh· Karsinoita kantakoe·
23383: ruokinta- että kantakokeet voitaisiin suorit-
23384: mien lukumäärä asemilla yhteensä Huom. taa samassa paikassa. Pitkien kuljetusmatko-
23385: Suomi 1 40 ryhmäkars. jen vuoksi ei kantakokeita kuitenkaan voida
23386: Ruotsi 5 286 keskittää yhteen ainoaan paikkaan. Lounais-
23387: Tanska Keskuskoeasemat " ja Etelä-Suomen koeryhmät, jotka koeryh-
23388: 3 1 200 yksilöruo- mistä muodostavat pääosan, voidaan kyllä
23389: kintakarsin. lähettää samalle koeasemalle, mikäli koease-
23390: Paikalliskoeasemat man paikka on sopivasti valittu, mutta toi-
23391: 16 572 ryhmäkars. saalta Pohjois-Suomea ja Pohjanmaata ja
23392: 66 E 75/56
23393: 522 IX,53. - Sikatalouskoeasema.
23394:
23395: toisaalta Itä-Suomea varten tarvitaan pienet 4. Asunnot seuraavalle henkilökunnalle:
23396: paikalliset koeasemat noin 25 koeryhmää - koeaseman johtaja
23397: varten. - assistentti
23398: Toiminnan keskuspaikan tulee sijaita hy- - laborantti
23399: vien kulkuyhteyksien varrella ja maatalous- - 2 lasku- ja toimistoapulaista
23400: ja luonnontieteellisten kirjastojen käytön koe- - 2 sikalanhoitajaa
23401: asemalta käsin tulee olla mahdollista ilman - 8 koe-eläinten hoitajaa
23402: suurta ajan hukkaa. Tavallisimpia määrityk- - kuorma-autonkuljettaja.
23403: siä varten tarvitaan sikatalouskoeasemalla
23404: oma laboratorio. On kuitenkin välttämä- Sikatalouskoetoiminnan uudelleen järjestä-
23405: töntä, että koeaseman sijainti tekee mahdol- minen edellä mainitulla tavalla vaatii kui-
23406: liseksi käyttää myös suurempia ja parem- tenkin runsasta varojen käyttöä uusiin ra-
23407: min varustettuja laboratorioita, mieluimmin kennuksiin. Kun tarvittavien varojen saanti
23408: maatalouskoelaitoksen kotieläinhoito-osaston voi tuottaa vaikeuksia tai viedä kohtuuttoman
23409: laboratoriota, jonka välineet ja laitteet par- pitkän ajan, on harkittu, voitaisiinko mah-
23410: haiten soveltuvat tarkoitukseen. Tämä kos- dollisesti joistakin jo ennestään valtion hal-
23411: kee erityisesti ruokintakokeita, jotka vaati- lussa olevista rakennuksista saada halvem-
23412: vat enemmän ja monipuolisempaa laborato- malla sikatalouskoetoiminnan laajentamiseen
23413: riotyötä kuin vertailevat kantakokeet. tarvittavat rakennustilat.
23414: Valtion hevossiittolan alueella Ypäjällä on
23415: Nykyinen sikatalouskoeaseman paikka Puis-
23416: armeijan käytöstä vapautunut joukko talli-
23417: tolassa täyttää muutoin edellämainitut vaati- ja asuinrakennuksia, joiden käyttöä suunni-
23418: mukset, mutta Helsingin kaupungin asutus teltaessa on harkittu myös mahdollisuuksia
23419: saattaa ajanmittaan aiheuttaa vaikeuksia si- käyttää osa näistä rakennuksista sikatalous-
23420: kaloiden käytölle. Ilmeisesti nykyisin käy- aseman tarpeisiin. Tällöin on tullut myös
23421: tössä olevia sikalatiloja, koeaseman ja maa- esille kysymys sikatalousaseman mahdolli-
23422: talouskoelaitoksen hallinnassa olevan alueen sesta siirtämisestä kokonaisuudessaan Ypä-
23423: suuruus (yli 30 ha) huomioon ottaen, voi- jälle. Ne näkökohdat, joita koeaseman va-
23424: daan kuitenkin kauan käyttää nykyiseen tar- linnassa on otettava huomioon, toisin sanoen
23425: koitukseen. hyvä yhteys kirjastoihin ja hyvin varustet-
23426: Sikatalouskoetoimintaa uudelleen järjes- tuihin laboratorioihin, yhteys muuhun koti-
23427: tettäessä voidaan lähteä joko siltä pohjalta, eläintieteelliseen tutkimukseen ja hyvät lii-
23428: että koeasemalle hankitaan kokonaan uusi kenneyhteydet, ovat siksi painavia, että sika-
23429: toimintapaikka, joka mahdollisimman hyvin taloudellisen koetoiminnar.. keskuspaikaksi
23430: täyttää edellämainitut vaatimukset, ja sinne Ypäjä ei ole sopiva. Kuitenkin voidaan Ypä-
23431: rakennetaan uudet ajanmukaiset, tarvetta jälle hyvin sijoittaa pääosa kantakokeista,
23432: .-astaavat rakennukset. Tälle koeasemalle si- nimittäin Etelä- ja Lounais-Suomesta saapu-
23433: joitetaan ruokintakokeet ja Lounais- ja vat koeryhmät, mikäli Ypäjältä saadaan koe-
23434: Etelä-Suomen kantakokeet. Tämän keskus- aseman käyttöön sikalatilat 100: lle neljän
23435: koeaseman tulisi sijaita rataosalla Hyvinkää porsaan koeryhmälle ja henkilökunnalle tar-
23436: -Hämeenlinna, ja lähtien siitä, että koease- vittavat asunnot.
23437: malle sijoitettaisiin ruokintakokeet kokonai- Ypäjän rakennusten käyttöä harkittaessa
23438: suudessaan ja Etelä- ja Lounais-Suomen on suunniteltu myös Sianhoitokoulun siirtä-
23439: kantakokeet, sillä tarvittaisiin seuraavat ra- mistä Ypäjälle. Sikataloudellisen koetoimin-
23440: kennukset: nan ja sianhoito-opetuksen saamiseksi kiin-
23441: teään kosketukseen olisikin tämä kaikin puo-
23442: 1. Sikalarakennus vertailevia kantakokeita lin suositeltavaa. Jos koulun käyttöön varat-
23443: varten 100 koeryhmäille (400 yksilöruo- tava emakkomäärä on kyllin suuri (vähin-
23444: kintakarsinaa), tään 60 kpl), ja emakkoaineksen valinnassa
23445: 2. Sikalarakennus, jossa olisi tilaa 60 ema- otetaan huomioon myös koetoiminnan näkö-
23446: kolle ja 100-150 yksilöruokintakarsi- kohdat, voidaan mainittua emakkoainesta
23447: naa lihotussioilla suoritettavia kokeita käyttää myös emakkokokeisiin.
23448: varten, Puistolassa nykyisin käytettävät sikaJa-
23449: 3. Laboratorio ja toimisto, tilat saadaan tällöin kokonaisuudessaan ruo-
23450: IX,53. - Pakkanen ym. 628
23451:
23452: kintakokeiden käyttöön ja ne ovat tähän tar- assistentti
23453: koitukseen riittävät. Kun ruokintakokeet sikalanhoitaja
23454: vaativat monipuolisempaa laboratoriotyötä 4 koe-eläinten hoitajaa
23455: kuin kantakokeet, on niiden suorituspaikan autonkuljettaja.
23456: sijainti lähellä kotieläinhoito-osaston labora-
23457: toriota välttämätön. Täten järjestettynä Kantakokeita varten paikalliset koeasemat
23458: kantakokeet ja ruokintakokeet joudutaan hoi- Pohjois-Suomea ja Pohjanmaata varten ja
23459: tamaan tosin eri paikoissa, mutta tästä ai- toisaalta Itä-Suomea varten noin 25 ryh-
23460: heutuu kuitenkin vähemmän haittaa kuin mälle. Näiden sijoituspaikkojen tulisivat lä-
23461: koko koeaseman siirtämisestä Ypäjälle, ja hinnä kysymykseen Seinäjoki ja Kouvola.
23462: välttämätön rakennusohjelma voidaan toteut- Osuusteurastamo Itikka r.l. Seinäjoelta on
23463: taa pienemmin kustannuksin ja siten luulta- tarjoutunut rakentamaan paikalliskoeaseman
23464: vasti myös nopeammin. Seinäjoelle ja pitämään sen käynnissä, mi-
23465: käli valtio myöntää tarkoitukseen rakennus-
23466: Mikäli sikataloudellinen koetoiminta jär- avustusta 5 miljoonaa markkaa. Kun Seinä-
23467: jestetään tältä pohjalta, tarvitaan: joen paikalliskoeasema täten voitaisiin saada
23468: aikaan varsin pienin uhrauksin valtion ta-
23469: Puistolassa: siellä nyt olevat sikalatilat ja holta, olisi tätä mahdollisuutta syytä käyttää
23470: henkilökunta, ja koeasemalle on [isäksi hyväksi.
23471: rakennettava yhdistetty johtajan asunto-, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23472: laboratorio- ja toimistorakennus. Hen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23473: Kilökuntaa tarvitaan aikaisemman li-
23474: säksi: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23475: 1 laborantti ja menpiteisiin Puistolassa olevan sika-
23476: laskuapulainen. talouskoeaseman muodostamiseksi ruo-
23477: kintakokeita suorittavaksi tutkimuslai-
23478: Ypäjällä: sikalatilat 100 koeryhmää var- tokseksi ja sikataloudellisten kantakoe-
23479: ten ja sianhoitokoulun yhteydessä si- asemien perustamiseksi Ypäjälle enti-
23480: kalatilat 60 emakolle sekä seuraava hen- se,en ratsukouluun, Seinäjoelle sekä
23481: kilökunta ja näille asunnot: Kouvolaan.
23482: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
23483:
23484: Atte Pakkanen. Jaakko Hakala. Mauno Jussila.
23485: Yrjö Sinkkonen. Erkki Ryömä. V. J. Sukselainen.
23486: 524
23487:
23488: IX,54. - Toiv.aJ. N:o 205.
23489:
23490:
23491:
23492:
23493: Rytinki ym.: Toimenpiteistä laidunraivauspalkkioiden korot-
23494: tamiseksi ja niiden käytön laajentamiseksi.
23495:
23496:
23497: E d u s k u n n a ll e.
23498:
23499: Suuressa osassa Pohjois-Suomea ovat koti- rustamiskustannuksiin aina lannoitteiden ja
23500: eläimet saaneet näihin saakka kulkea metsä- siementen ostamiseen asti. Ilman tällaista
23501: laitumilla. Mutta viime vuosina, ennen kaik- erikoistoimenpidettä tilanne mainitulla
23502: kea viime vuonna ovat metsähallitus ja alueella muodostuu kestämättömäksi.
23503: puutavarayhtiöt usealla paikkakunnalla Kun näillä alueilla on suurimmalla osalla
23504: Koillis-Pohjanmaalla ja Kainuussa kieltäneet pienviljelijöillä omaa maata ja lisämaata on
23505: kotieläinten laiduntamisen metsämaillaan. mahdollisuus saada joko valtion tai yhtiöit-
23506: Kieltämisen syynä on metsien uudistaminen. ten maista, niin laidunraivauspalkkioita ko-
23507: Seuraus tästä on ollut, että useiden pienvil- rottamalla oman laitumen raivaaminen olisi
23508: jelijöiden on ollut pakko hävittää ainoa edullisempaa kuin yhteisten laitumien teke-
23509: lehmä, ja mikäli niitä on ollut kaksi, niin minen. Palkkioita korottamalla voidaan no-
23510: vähintään toinen. Viljelys- ja peltopinta- peimmin pelastaa pienviljelijäväestö siitä vai-
23511: alat ovat näillä alueiNa niin pienet, ettei ole keasta tilanteesta, mihin he ovat näillä met-
23512: mahdollisuutta laiduntamiseen. säisillä alueilla joutuneet.
23513: Niillä alueilla, missä karjalla on ollut mah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23514: dollisuus kulkea metsälaitumilla, asuva nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23515: väestö on yleensä köyhää pienviljelijäväestöä, muksen,
23516: joiden peltopinta-alat ovat niin pieniä, että
23517: ne tarvitaan kotieläimille talviruokinnassa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23518: tarvittavien rehujen kasvattamiseen. Kun ei toimenpiteisiin uudis- ja laidunrai-
23519: ole mahdollisuutta enää metsälaiduntamiseen vauspalkkiolain muuttamiseksi nvm,
23520: palata, ja koska siitä luopuminen tulee jat- että laidunraivauspalkkio korotetaan
23521: kumaan ja laajentumaan, niin käsityksemme kaksinkertaiseksi ja ulotetaan kaikkiin
23522: on, että laitumen raivauspalkkioita on koro- perustamiskustannuksiin aina lannoit-
23523: tettava nykyisestään ainakin kaksinkertai- teiden ja siementen ostamiseen asti.
23524: seksi ja ulotettava kuulumaan kaikkiin pe-
23525: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1956.
23526:
23527: Eino Rytinki. Artturi Jäm.sen. M. 0. Lahtela.
23528: 525
23529:
23530: IX,55. - Toiv.al. N:o 206.
23531:
23532:
23533:
23534:
23535: Pusa. ym.: Yhteislaitumiksi sopw~en alueitten hankkimisesta
23536: pienkarjojen laiduntarpeen tyydyttämiseksi.
23537:
23538:
23539: E d u s k u n n a ll e.
23540:
23541: Maassamme on vuosikymmenien kuluessa ruista tulonlisää lehmää kohti. Jos yhteis-
23542: tehty työtä viljelys- ja yhteislaitumien käy- laitumia perustetaan niin runsaasti ja niin
23543: tön yleistämiseksi. Kaikista toimenpiteistä suuria, että se avaa mahdollisuuden esim. yh-
23544: huolimatta v. 1950 maassamme oli vain den lisälehmän hankkimiseen, niin voi se
23545: 69 000 ha raivattua viljelyslaidunta. Maan- merkitä 75 000 markan tai sitä suurempaa-
23546: hankintalain mukaan oli 30. 9. 1955 men- kin bruttotuloa lisälehmää kohti vuodessa.
23547: nessä muodostettu vain 1 679 laidunaluetta, Tämän 260 000 lukuisen pienkarjanomista-
23548: joihin oli käytetty 4 100 ha viljeltyä maata jien määrän karjataloustuotannon kohottami-
23549: ja 6 200 ha viljelyskelpoista maata. seksi on välttämätöntä, että viljeltyjen laitu-
23550: Viljellyn laitumen käyttö on varsin hi- mien käytön yleistämiseksi tehdään todella-
23551: taasti yleistynyt siitä huolimatta, että hyvin kin jotain ratkaisevaa. Siihen on tällä kertaa
23552: hoidetuista laitumista on saatu erittäin hy- poikkeuksellisen suotuisia edellytyksiä. Myy-
23553: viä tuloksia. Niinpä karjantarkastusyhdis- täväksi tarjotaan kaikissa osissa maata eri
23554: tyksiin kuuluvien karjojen rehuntarpeesta suuruisia tiloja, niin että tarvittavan maa-
23555: tarkastusvuotena 1953-54 oli 815 ry laitu- alan ostaminen ei tuota suurempia vaikeuk-
23556: mesta saatua eli hiukan vaille kolmannes sia. Toisaalta asutusviranomaisille on myön-
23557: sinä vuonna käytetystä rehuyksikkomäärästä, netty kuluvaksi vuodeksi 700 milj. markkaa
23558: vaikka keskilypsy oli 3 425 kg. maan ostamiseksi asutustarkoituksiin. Tarvi-
23559: Tohtori Jäntti selostaa julkaisussa ,Maa- taan vain velvoittavat ohjeet näiden ostojen
23560: talous ja koetoiminta IX" Viikin laidun- suuntaamiseksi ja varojen käyttämiseksi si-
23561: kokeiden tuloksia. Niissä oli laidunnurmien ten, että niiden avulla hankitaan yhteislaitu-
23562: hehtaarisato vuosina 1950-54 keskimäärin n. miksi sopivia alueita pienkarjanomistajien
23563: 4100 ry ja 703 kg sulavaa raakavalkuaista. eläimiä varten.
23564: Se vastaa 4 920 kaurakilon suuruista satoa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
23565: hehtaarilta ja raakavalkuaissato vastaa 8 080 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23566: kaurakilon valkuaismäärän arvoa hehtaarilta.
23567: Näin korkeita keskimääräisiä satoja on saavu- että hallitus antaisi kiireellisesti asu-
23568: tettu vuotuisilla lannoitemäärillä, jotka mak- tusviranomaisille sellaiset ohjeet maan
23569: savat vain 2: 50 tuotettua rehuyksikköä ostamiseksi vapaaehtoisilla kaupoilla
23570: kohti. tai pakkohuutokaupoista, että ostetusta
23571: Maassamme on noin 600 000 lehmää noin maasta voidaan muodostaa mahdolli-
23572: 260 000 tilalla karjoissa, joissa on 1-4 leh- simman useita yhteislaitumia maan eri
23573: mää. Näiden keskilypsy oli noin 2160 kiloa. osissa olevien pienien karjojen laidun-
23574: Sitä voidaan kohottaa ainakin 1 000 kilolla tarpeen tyydyttämistä varten.
23575: vuodessa, mikä merkitsee 25 000 markan Suu-
23576: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
23577:
23578: E. Pusa.. Kalle Kauhanen. Edvard Pesonen.
23579: Mikko Hult. Viljo Virtanen. Matti Lepistö.
23580: Arvo Sävelä.
23581: 626
23582:
23583: IX,56. - Toiv.al. N:o 207.
23584:
23585:
23586:
23587:
23588: M. Salminen ,_.: JÄSijyJtsestä vuoden 1956 tulo- ja meno-
23589: M'VtaMt maa't6lQUS"kQ~W4toksen maantutkimusosastolle ran-
23590: nikkoalueen rikkipitoisten liejumaiden tutkimista varten.
23591:
23592:
23593: E d u s k u n n a 11 e.
23594:
23595: Suomenlahden ja erittäinkin Pohjanlahden suoritettava kautta koko rannikkoalueen.
23596: rannikkoseuduilla esiintyy viljelyksessä lieju- Kun alustavissa kokeissa on saavutettu erit-
23597: savim.aita, joiden suuresta rikkipitoisuudesta täin hyviä tuloksia, olisi tutkimukset saatet-
23598: johtuva happamuus tekee näitten maitten tava mahdollisimman nopeasti päätökseen.
23599: viljelyn täysin kannattamattomaksi. Nämä Tähän toimintaan eivät maantutkimusosas-
23600: maat olisivat kuitenkin edullisen fysikaali- ton käytettävissä olevat määrärahat kuiten-
23601: sen rakenteensa ja hyvän multavuutensa pe- kaan riitä, joten tätä tarkoitusta varten pi-
23602: rusteella hyviä viljelystarkoituksiin, jos hai- täisi laitoksen käyttöön saada erikoinen mää-
23603: tallinen happamuus voitaisiin poistaa. Kun räraha niin ajoissa, että voidaan jo ensi ke-
23604: mainitut savialueet yleensä ovat varsin ki- sänä suorittaa kenttätutkimukset sekä niiden
23605: vettömiä, sopivat ne senkin taikia hyvin jopa yhteydessä laboratoriotyöt laajassa mittakaa-
23606: koneellistettuunkin maatalouteen. Liiallisen vassa loppuun saakka.
23607: happamuuden takia on koko rannikkoalueel- Edellä olevaan viitaten ehootamme kun-
23608: lamme mm. suuri osa asutustiloista juuri nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23609: tästä syystä kannattamattomia ja elinkelvot- muksen,
23610: tomia. Sama koskee suuressa määrin myös
23611: lukuisia vanhoja tiloja. että hallitus antaisi Eduskunnalle
23612: Tähän maatalouden peruskorjauksiin kuu- esityksen 1 miljoonan markan määrä-
23613: luvaan tehtävään on Maatalouskoelaitoksen rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
23614: maantutkimusosastolla kiinnitetty vakavaa 1956 . tulo- ja menoarvioon maatalous-
23615: huomiota ja yksityisten varojen turvin on koelaitoksen maantutkimusosastolle
23616: tutkittu aluksi laboratoriossa rikin aiheutta- käytettäväksi rannikkoalueen rikki--
23617: man happamuuden poistamismenetelmiä sekä pitoisten liejumaiden tutkimusten
23618: kenttäkokein todettu niiden paikkansapitä- loppuunsaattamiseksi.
23619: vyys käytännössä. Maastotutkimuksia olisi
23620: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
23621:
23622: Martti Salminen. Lauri Järvi. Kalervo Saura.
23623: Matti Raipala. Johannes Wirtanen. Erkki Ryömä.
23624: Erkki Koivisto.
23625: 527
23626:
23627: IX,57; - Toiv.at N: o 208.
23628:
23629:
23630:
23631: Lepistö ym. : Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
23632: happamien liejum(l,Q,.alueiden inventoimiseksi Pohjanlah-
23633: den ja Suomenlahden rannikkovyähykkeellä.
23634:
23635:
23636: E d u s k u n n a ll e.
23637:
23638: Liejusavet ovat huomattavasti orgaanista sinomaan runsaaseen peruskalkitukseen. Kun
23639: ainesta sisältäviä litorina-ajau savikerrostu- kuitenkin tarvittavien kalkkimäärien hankki-
23640: mia. Niiden fysikaalinen rakenne ja ominai- mista viljelysmaan peruskunnon korjaami-
23641: suudet ovat maanviljelykselle erinomaiset. seksi voidaan yksityiselle maanviljelijälle pi-
23642: Kuitenkin niiden käyttöä viljelystarkoituk- tää kohtuuttomana peruskustannuksena, olisi
23643: siin rajoittaa suuresti niiden paikoitellen valtion toimesta aikaansaatava tämän maan
23644: erittäin suuri happamuus. Happamuuden perusparannus. Huomioitakoon tässä yhtey-
23645: näissä aiheuttaa valtaosaltaan niiden runsas dessä esim. vain suorastaan tällaisille alueille
23646: rikkipitoisuus, joka juuri litorinakerrostu- perustetut asutustilat ym., joilla ei ole kun-
23647: mille onkin sangen tunnusomainen ilmiö. nollisten satojen saantiin ilman ko. perus-
23648: Rikin kemialliset reaktiot maassa ja sen olo- korjausta minkäänlaisia mahdollisuuksia.
23649: muodon muuttumisen aiheuttaman lopulli- Asia on täysin verrattavissa morenipelto-
23650: sen tuloksen, rikkihapon aikaansaama maan maitten kivenraivauksiin, joiden kustannuk-
23651: vetyionikonsentration valtava lisääntymi- siin valtio huomattavalla määrällä osallis-
23652: nen on jo teoreettisesti selvitetty. Vapaa tuu. Kysymyksessä oleva peruskorjaus olisi
23653: rikkihappo aiheuttaa näissä ns. liejusavi- kertakaikkinen, ja saatu hyöty on arvioitava
23654: maissa runsaalla esiintymisellään kasvulli- sangen suureksi. Ovathan saadut maa-alueet
23655: suuden kitumisen, jopa saattaa kokonaan erinomaisten fysikaalisten ominaisuuksiensa
23656: ehkäistä kaikenkin kasvun. Jos tällaisten puolesta vain tämän peruskorjauksen tultua
23657: maitten kuivatus on hyvä ja pohjaveden suoritetuksi hyvätuottoisia, koneelliselle vil-
23658: pinta tarpeeksi alhaalla sekä maan humus- jelykselle sopivia maita.
23659: tilanne hyvä, saattavat tällaiset maat huuh- Maatalouskoelaitoksen maatutkimusosaston
23660: toutumisen avulla parantua muutamien vuo- toimesta suoritettiin aikoinaan perusteellinen
23661: sikymmenien aikana kasvinviljelykselle otol- tutkimus morenialueilla niiden kivisyys-
23662: lisemmiksi, mutta tarpeellinen vaihtuvan kal- asteen määräämistavasta, kivisyysasteen suu-
23663: kin määrä on silloinkin lisättävä maahan, ruudesta, raivauskustannuksista ym. kiven-
23664: jotta tuotanto olisi kannattavaa. raivausavustusperusteitten määrittämiseksi.
23665: Maatalouskoelaitoksen maatutkimusosasto Happamien liejumaa-alueitten alueellinen in-
23666: on laboratoriokokeiden jälkeen järjestänyt ventointi sekä myös kullekin seudulle omi-
23667: Limingan niittyalueella sekä Ylistarossa naisen rikkipitoisuuden määrittämiseksi tar-
23668: orientoivia kokeita v. 1954 puolitaloudelli- vittavien näytteiden otto kysymykseen tule-
23669: sessa mittakaavassa. Nämä osoittivat teoreet- vien kalkkimäärien toteamiseksi, on myöskin
23670: tiset tutkimukset täysin oikeiksi. Alue, joka suoritettava, ennenkuin voidaan luoda suun-
23671: edellämainituista syistä ei tavallisella vilje- niteltavien avustusten jakoperusteet, kalki-
23672: lystoimenpiteillä antanut kannattavaa satoa, tusavustusten määrä ja kustannukset jne.
23673: antoi runsaalla kalkituksella jo ensimmäisenä Kysymykseen tulevaan tarkastettavaan aluee-
23674: vuonna hyvin kannattavan sadon. Näitä ta- seen kuuluu muinaisen litorinameren ranta-
23675: loudellisessa mittakaavassa suoritettavia ko- viivan ja nykyisen Pohjanlahden ja Suo-
23676: keita olisi tarpeellista jatkaa ensi kesänä ky- menlahden rantaviivan välinen alue. On
23677: symyksen lopulliseksi selvittämiseksi. Nyt jo huomattava, että tästäkin alueesta paikotel-
23678: voidaan sanoa, että tällaisten happamien sul- len vain pienemmässä osassa esiintyy maan
23679: iiittimaiden kannattava viljely perustuu yk- rikkipitoisuutta haitallisessa määrässä. Täl-
23680: 528 IX,57.- Maantutkimus.
23681:
23682:
23683: laiset alueet sijaitsevat pääasiassa vanhojen tamisesta lisäyksenä vuoden 1956 tulo-
23684: vesijättämöitten alueella mereen laskevien ja menoarvioon happamien liejumaa-
23685: jokien yhteydessä. Näistä inventoitavista alueitten alueellista inventointia var-
23686: alueista maatutkimusosastolla on olemassa ten Pohjanlahden ja Suomenlah-
23687: suunnitelma ja kustannusarvio. Se on n. den rannikkovyöhykkeellä sekä tar-
23688: 600 000 markkaa. peellisten maanäytteiden ottamisella
23689: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tapahtuvaa kalkkimäärän tarpeen sel-
23690: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- vittämistä varten kullakin seudulla
23691: muksen, maan saattamiseksi hyvätuottoiseen
23692: että hallitus antaisi Eduskunnalle viljely skuntoon.
23693: esityksen tarpeellisen määrärahan ot-
23694: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
23695:
23696: Matti Lepistö. Arvo Sävelä. S. S. Aittoniemi.
23697: Martti Salminen. Toivo Asvik. Yrjö Hautala.
23698: Antti Kinnunen. Pertti Rapio. Verner Korsbäck.
23699: Einari Jaakkola. Markus Niskala. Eeli Erkkilä.
23700: Bertel Lindh. Kusti Eskola. Väinö Tikkaoja.
23701: Kauno Kleemola. Arvi Turkka. T. Saloranta.
23702: Lauri Järvi. Artturi Koskinen. Mauri Seppä.
23703: 529
23704:
23705: lX,58. - Toiv.al. N:o 209.
23706:
23707:
23708:
23709: Sä.velä ym.: :Määrärahasta maatalouden taloudellista tutki·
23710: muslaitosta varten.
23711:
23712:
23713: E d u s k u n n a ll e.
23714:
23715: Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitok- peruspalkka 609 720 mk, ja· toimistoapulaisen
23716: sen tehtävänä on harjoittaa maatalouden peruspalkkainen toimi (11 pl.), peruspalkka
23717: alaan kuuluvaa taloustieteellistä tutkimustoi- 239 640 mk.
23718: mintaa ja siten luoda pohja maataloustuo- Vuoden 1957 menoarvion 11 Pl:n XIV: 23
23719: tannon jatkuvalle kehittämiselle, rationalisoi- momentille em. virkojen ja toimen perusta-
23720: miselle sekä tuotantokustannusten alentami- misesta aiheutuva lisäys on peruspalkkoina
23721: selle. Laitos on luonteeltaan tutkimuslaitos, 1 762 140 mk, ikälisinä 525 480 mk ja kal-
23722: jolla ei ole mitään tarkastus- tai koetusluon- liinpaikanlisinä 160 560 mk eli yhteensä il-
23723: toisia tehtäviä, eikä laitoksen työn rinnasta- man indeksikorotusta 2 448 180 mk. Kun
23724: miselle tarkastuslaitosten työhön ole muita- vastaavat tilapäiset toimet ovat olemassa ja
23725: kaan perusteita. Sen vuoksi ei maatalouden ne virkojen tultua perustetuksi lakkautetaan,
23726: taloudellisen tutkimuslaitoksen määrärahoja ei esitettyjen virkojen ja toimien perustami-
23727: tulisi käsitellä 11 Pl:n IX luvussa maatalou- nen vaadi ikälisiä vastaavaa määrää lukuun
23728: dellisten tarkastuslaitosten yhteydessä, vaan ottamatta lisäystä Maatalouden taloudellista
23729: 11 Pl:n XIV luvussa maatalouden koe- ja tutkimuslaitosta varten varattuun määrära-
23730: tutkimustoimintaan kuuluvana. haan.
23731: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos Kun maatalouden hinta- ja markkinatut-
23732: perustettiin vuonna 1952, jolloin laitokseen kimuksen merkitys ja tarve on jatkuvasti li-
23733: perustettiin yksi suunnitelluista kolmesta sääntynyt ja kun tutkimuslaitoksen muukin
23734: osastosta. Laitos toimii edelleen yhtä sup- työ välttämättä tarvitsee avukseen tähän
23735: peana, vain maatilatalouden osaston puit- alaan kuuluvia selvityksiä ja niihin perehty-
23736: teissa. Niinikään ovat kaikki laitokseen tar- nyttä erikoishenkilöstöä, olisi laitoksen suun-
23737: koitetut virat ja toimet vielä tilapäisellä kan- nitellun markkinatutkimusosaston työ saa-
23738: nalla, vaikka laitos on ollut toiminnassa jo tava käyntiin ja sitä varten varattava kerta-
23739: monta vuotta, ja vaikka eduskunta jo kah- menona 2 000 000 mk ja toiminnasta aiheu-
23740: desti on lausunut odottavansa hallituksen tuvia kustannuksia varten 2 800 000 mk.
23741: kiinnittävän huomiota virkojen ja toimien Samalla olisi maatilatalouden osaston toi-
23742: perustamiseen tutkimuslaitokselle. Tällainen mintaedellytyksiä lisättävä varaamaila sille
23743: asiaintila ei ole tyydyttävä eikä vastaa sitä 500 000 mk: n määrärahan lisäys tilapäisen
23744: vähimmäistarvetta, jota laitoksen tärkeä teh- työvoiman hankkimista varten. Niinikään on
23745: tävä ja laaja toimiala edellyttävät. tärkeimpien tutkimustulosten saattamiseksi
23746: Tässä vaiheessa on katsottava tarkoituk- julkisuuteen laitoksen painatusmäärärahan li-
23747: senmukaiseksi, että laitoksella olevista tila- sääminen 300 000 mk: lla välttämätöntä.
23748: päisistä toimista vakinaistetaan ne, joilla on Mielestämme olisi näin ollen poistettava
23749: keskeisin merkitys laitoksen toiminnalle, ja 11 Pl. IX: 14 momentti ja siirrettävä maa-
23750: jotka laitos joka tapauksessa tulee jatkuvasti talouden taloudellisen tutkimuslaitoksen mää-
23751: tarvitsemaan. Siten olisi perustettava sano- räraha 11 Pl. XIV luvun uudelle 23 momen-
23752: tusta laitoksesta annetussa laissa (315/52) ja tille, sekä varattava viimeksi mainitulle mo-
23753: asetuksessa (316/52) edellytetyistä viroista mentille aikaisemmin 11 Pl. IX: 14 momen-
23754: ja toimista maatilatalouden osaston osaston- tilla olleen määrärahan lisäyksenä 2 448 180
23755: johtajan peruspalkkainen virka (37 pl.), pe- markan suuruinen määräraha osastonjohta-
23756: ruspalkka 912 780 mk, ensimmäisen tutkimus- jan ja ensimmäisen tutkimusassistentin pe-
23757: assistentin peruspalkkainen virka (30 pl.), ruspalkkaisten virkojen ja toimistoapulaisen
23758: 67 E 75/56
23759: 530 IX,58. - Maatalouden tutkimuslaitos.
23760:
23761:
23762: peruspalkkaisen toimen perustamista varten että hallitus ottaisi vuoden 1957
23763: maatalouden taloudelliseen tutkimuslaitok- tulo- ja menoarvioesitykseen 11 Pl.
23764: seen sekä 5 600 000 markan suuruinen määrä- XIV luvun kohdalle riittävän määrä-
23765: raha markkinatutkimusosaston perustamista rahan maatalouden taloudellisen tutki-
23766: ja laitoksen toimintaedellytysten lisäämistä muslaitoksen tilapäisten toimien muut-
23767: varten. tamiseksi pet·uspalkkaisiksi viroiksi ja
23768: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- toimiksi sekä markkinatutkimusosaston
23769: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, perustamiseksi mainittuun laitokseen.
23770: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
23771:
23772: Arvo Sävelä. Mikko Hult.
23773: Martti Salminen. Urho Kähönen.
23774: Matti Raipala. Onni Mannila.
23775: Pertti Rapio. Ka~o Kleemola.
23776: Kalervo Saura. Matti Lepistö.
23777: 531
23778:
23779: IX,59. - Toiv.al. N:o 210.
23780:
23781:
23782:
23783: M. Salminen ym.: Komitean asettamisesta tutkimaan maa-
23784: tilatalouden m·i aloilla välttämättömien peruskorjauste11
23785: toteuttamismahdollisuuksia.
23786:
23787:
23788: E d u s k u n n a l1 e.
23789:
23790: Syksyllä 1954 maatilatalouden kehittämis- talouden yhteisvaliolmnnalle mietintönsä vuo-
23791: työn piirissä toimivat neljä ammattimieskun- den 1955 kuluessa. Yhteisvaliokunnan aset-
23792: taa (Suomen Metsänhoitajaliitto, Agronoo- tama, eri asiantuntijatoimikunnan ehdotuk-
23793: mien yhdistys, Maa- ja vesirakennusinsinöö- sia ja suosituksia keskenään ja nykyisten
23794: rien yhdistys ja Maanmittausinsinöörien ohjelmien kanssa vertaileva laaja asiantun-
23795: liitto) asettivat maatilatalouden yhteisvalio- tijatoimikunta aloitti työskentelynsä joulu-
23796: kunnan tarkistamaan ja uusimaan maatila- kuun alussa vuonna 1955. Tähän toimikun-
23797: . talouden kehittämistyön pääohjelma-aloja. taan kuuluvat mainittujen järjestöjen pu-
23798: Yhteisvaliokunta asetti välittömästi kaik- heenjohtajat, ao. keskusvirastojen päälliköt
23799: kiaan 12 asiantuntijatoimikuntaa, joihin ni- sekä eräitä muita näiden alojen johtavia
23800: mettiin yhteensä noin 100 maatilatalouden asiantuntijoita, yhteensä 17 henkilöä. Tä-
23801: eri alojen asiantuntijaa. män koordinoivan toimikunnan vertaileva
23802: Asiantuntijatoimikuntien tehtäväksi ase- työ saataneen päätökseen kevättalven aikana.
23803: tettiin: 1) tutkia pääkohdittain valtakunnan Asiantuntijatoimikuntien mietintöjä tutkies-
23804: nykyisen peltoalan ja viljelmien kehittämi- saan koordinoivan toimikunnan tulee saa-
23805: sen mahdollisuudet ottamalla huomioon toi- miensa ohjeiden mukaan erityisesti tutkia
23806: saalta maatalouden koneeliistuminen ja toi- tehtyjen ehdotuksien vaikutuksia: 1) maan
23807: saalta ihmistyön hinnan jatkuva kohoami- elintarviketuotannon määrään, 2) maan elin-
23808: nen sekä varsinaisen maatalouden jatku- tarvikeomavaraisuuteen, 3) maatilatalouden
23809: vasti heikko kannattavuus, 2) pyrkiä selvit- kannattavuuteen, 4) kokonaisinvestointien
23810: tämään ja osoittamaan maassamme luontai- määrään maatilatalouden piirissä, 5) ohjel-
23811: sen metsänkasvatuksen kehittämismahdolli- mien vaikutus maaseudun työllisyyteen, 6)
23812: suudet maatilametsien osalta, 3) em. oh- suositeltavan valtion rahoituksen määrään ja
23813: jelma-alojen suunnittelu ja toteuttaminen rahoitustapaan.
23814: riippuu suorastaan ratkaisevasti meillä ny- Sen jälkeen kun ammattimiesten omien
23815: kyisin harjoitettavasta maa- ja asutuspolitii- järjestöjensä aloitteesta, vapaasta harrastuk-
23816: kasta, joten myös nämä mainitut kysymyk- ses~a, ilman korvausta laatimat eri alojen
23817: set on otettu ammattimieskuntien yhteisesti ohJelmat on edellä mainittu koordinoiva toi-
23818: tutkittavaksi. mikunta tutkinut ja keskenään sekä nykyis-
23819: Ohjelma-aloittain asetettiin seuraavat asian- ten ohjelmien kanssa vertaillut ja julkaissut
23820: tuntijatoimikunnat: peruskuivatus, uutisrai- mietintönsä, olisi erittäin tarkoituksenmu-
23821: vaus, salaojitus, kivenraivaus pelloilta, kalki- kaista, että annettaisiin valtioneuvoston aset-
23822: tus ja lannoitus, sadon keskitetty varastointi, taman asiantuntijakomitean tutkia po. laa-
23823: maaseudun vesihuolto, rakenteelliset paran- jan tarkistus- ja suunnittelutyön tulokset ja
23824: nukset kotieläinsuojissa, maaseudun asunto- tehdä niistä johtuvat yksityiskohtaiset tar-
23825: olojen parantaminen, maatila-metsätalouden peellisiksi havaittavat esitykset. Tehtävän
23826: kehittäminen, tilojen osittamisrajoitukset ja luonteesta ja tähän mennessä suoritetusta
23827: niihin liittyvät lunastus- ja rahoitusasiat valmistelutyöstä johtuen olisi komiteaa ase-
23828: sekä tilusjärjestelyt ja asutustoiminnass~ tettaessa mahdollisuuksien mukaan otettava
23829: noudatettavat pääperiaatteet. huomioon edellä mainitun koordinoivan toi-
23830: Asiantuntijatoimikunnat jättivät maatila- mikunnan asiantuntemus.
23831: 532 IX,59. - Maatilatalouden peruskorjaukset.
23832:
23833:
23834: Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- tämättömien peruskorjau.sten toteutta-
23835: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, mismahdollisuuksia pitkän ajan ohjel-
23836: mana sekä tekemään tästä johtuvat
23837: että hallitus asettaisi komitean tut- ehdotukset.
23838: kimaan maatilatalouden eri aloilla vält-
23839: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
23840:
23841: Martti Salminen. Urho Kähönen.
23842: Kauno Kleemola. R. Hallberg.
23843: Kalervo Saura. N. Kosola.
23844: Bertel Lindh. Erkki Koivisto.
23845: Verner Korsbäck. Matti Lepistö.
23846: Kalle Kämäräinen. Atte Pakkanen.
23847: Saara Forsius. Irma Hamara.
23848: Mauri Seppä.. Harras Kyttä.
23849: Matti Raipala. Heikki Soininen.
23850: N. Kosola. Einari Jaakkola.
23851: Toivo H. Kinnunen. Erkki Ryömä.
23852: Tahvo Rönkkö. Mikko Hult.
23853: Hilja Väänänen. Jaakko Hakala.
23854: 533
23855:
23856: IX,60. - Toiv.al. N: o 211.
23857:
23858:
23859:
23860: Järvi ym.: Määt·äraha$ta suu1vnittelue~imen asettamiseksi
23861: Kala-, Pyhä- ja Siikajokilaakson maa- ja metsätalouden
23862: kehittämistä varten.
23863:
23864:
23865: E d u s k u n n a ll e.
23866:
23867: Kala-, Pyhä- ja Siikajokialueella asuu noin väksikäytölle. Valtion tukitoimenpiteet eri
23868: 125 000 asukasta, joista noin 90 000 saa toi- virastojen hoitamina ovat olleet hajanaisia,
23869: meentulonsa maa- ja metsätaloudesta tai sen joista esimerkkinä mainittakoon, että monet
23870: sivuelinkeinoista. Peltojen ja metsämaiden pienet raivaustoimenpiteet ovat pakottaneet
23871: ollessa huonojen kuivatusolosuhteiden vuoksi suurehkoihin ja kalliisiin kuivatushankkei-
23872: heikossa tuottokunnossa ja niiden määrän siin, jolloin nopeammin tuottoa lisäävät
23873: ollessa maa- ja metsätalousväestöä kohden hankkeet ovat viivästyneet.
23874: keskimääräistä alhaisempi, johtuu, että maa- Käsityksemme mukaan tulisi hallituksen
23875: talouden kokonaistuotto siitä toimeentule- kiireellisesti asettaa Kala-, Pyhä- ja Siika-
23876: vaa henkilöä kohden on suunnilleen puolet jokilaakson maa- ja metsätalouden kehittä-
23877: Etelä-Suomen vastaavasta tuotosta. Samaten mistä varten pysyvä suunnitteluelin, joka
23878: ovat myös metsän hakkuumäärät vain suun- laatisi maa- ja metsätalouden kehittämiseksi
23879: nilleen puolet siitä, mitä ne ovat keskimää- yhtenäisen kokonaissuunnitelman, mikäli tah-
23880: rin koko Suomessa. dotaan näillä alueilla asuvan viljelijäväestön
23881: Täten näyttää selviöltä, että pako maata- toimeentulomahdollisuudet turvata ja estää
23882: loudesta ja tilojen autioituminen tulee jatku- pelottavan laajuuden saanut tilojen autioitu-
23883: maan lisääntyvällä vauhdilla, ellei maa- ja minen. Tällainen kokonaissuunnitelma olisi
23884: metsätalouden kohentamiseksi suoriteta melko tehtävä ottamalla huomioon
23885: suurisuuntaisia toimenpiteitä. Asiantuntijoi-
23886: den arvion mukaan on alueella mahdolli- - peruskuivatustoiminnan alueellinen
23887: suuksia uutta peltoa raivaamalla, maatalou- yleissuunnittelu,
23888: den tuottoa lisäämällä ja metsiä kunnosta- - kuivatettujen alueiden hyväksikäytön
23889: maila tuotto kaksinkertaistaa ja saada se nopeuttaminen ja tarkoituksenmukai-
23890: muita seutuja vastaavaksi. suus, uusjaon tapaisten tilusjärjestelyi-
23891: Alueella on suoritettu maa- ja metsätalou- den toimeenpano, yhteiset raivaukset,
23892: den tehostamiselle tarpeellisia kuivatuksia ja metsäojitukset ym. toimenpiteet.
23893: niiden jatkuminen tehostettuna on edelleen Suunnitteluelimen olisi lisäksi tehtävä
23894: välttämätöntä. Käytäntö on kuitenkin osoit- - tarpeelliset esitykset mainittujen töiden
23895: tanut, ettei yksityisillä maanviljelijöillä ole rahoituksesta sekä mahdollisista maata-
23896: mahdollisuuksia kuivatettujen alueiden te- louden perusluotoista, joita tarvitaan
23897: hokkaaseen ja nopeaan tuottokuntoon saat- tuotannon muunlaista tehostamista var-
23898: tamiseen. Näistä esteistä mainittakoon vai- ten ja
23899: keimpina laajaperäisen niittytalouden aikai- - tarpeelliset lainsäädäntömuutosesitykset
23900: set maanjako-oikeudet, joita on vielä monet mainittuja toimenpiteitä varten, sekä
23901: halkomiset ja sovintojaot perinnönjakojen - huolehdittava siitä, että työt suoritet-
23902: seurauksena heikentäneet. Tällöin saattaa taisiin työllisyyden kannalta parhaim-
23903: esimerkiksi tilan viljelyskelpoiset alueet si- min soveltuvina ajankohtina.
23904: jaita jopa penikulmienkin päässä toisten ky-
23905: lien vieläpä kuntienkin alueilla. Edelleen Suunnitteluelimeen tulisi kuulua maa- ja
23906: riittävän tilus- ja kylätieverkoston puuttumi- metsätalousalan eri ammattikuntien edusta-
23907: nen kuivattavilta alueilta muodostaa usein jat, jotka pääasiassa huolehtisivat yleissuun-
23908: voittamattoman esteen kuivatusalueiden hy- nittelusta ja yhteyden pidosta nykyisin mai-
23909: 534 IX,60. - Kala-, Pyhä- ja Siikajokilaakson .maa- ja metsätalous.
23910:
23911:
23912: nittuja töitä hoitaviin virastoihin ja järjes- väestön siirtyminen muiden elinkeinojen pal-
23913: töihin. Viimeksimainittujen tulisi edelleen velukseen tasaisesti tapahtuvaksi ja luodaan
23914: hoitaa varsinainen töiden yksityiskohtainen täten edellytykset mm. myös tämän siirtyvän
23915: suunnittelu ja järjestely. väestön ammattikoulutukselle.
23916: Alueella ei ole suuriakaan luontaisia raa- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
23917: ka-ainevaroja teollisuudelle, joten yksin- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23918: omaan sen kehittämisellä ei voida työlli- muksen,
23919: syyttä ratkaista. Esitetyillä töillä voidaan että hallitus asettaisi kiireellisesti
23920: alueen rakenteellinen työttömyys poistaa var- J(ala-, Pyhä- ja Siikajokilaakson maa-
23921: maan halvemmin kustannuksin, mitä se ny- ja metsätalouden kehittämistä varten
23922: kyisin tulee valtiolle maksamaan ja saadaan pätevistä ammattimiehistä kokoonpan-
23923: suoritetuksi alueen sellaiset peruskorjaukset, nun pysyvän suunnitteluelimen ja ot-
23924: joihin on teollistamisen tapahduttua vaikea taisi sitä va1·ten tarpeellisen määrä-
23925: saada työntekijöitä. Suunnitelmallisella töi- rahan vuoden 1957 tulo- ja menoar-
23926: den järjestelyllä saataneen hillityksi myöskin vioesitykseen.
23927: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
23928:
23929: Lauri Järvi. Antti Kinnunen.
23930: Yrjö Hautala. Armas Leinonen.
23931: Eeli Erkkilä. Erkki Koivisto.
23932: 535
23933:
23934: IX,61. - Toiv.al. N:o 212.
23935:
23936:
23937:
23938: E. Ryömä ym.: Määrärahasta Porin metsänpamnnnspiirin
23939: pernstamiseksi.
23940:
23941:
23942: E d u s k u n n a ll e.
23943:
23944: Kun ensimmatsen metsänparannuslain no- tsvään tilanteeseen, joka Satakunnan osalta
23945: jalla suoritettiin valtakunnan jako metsän- nykyisin on havaittavissa siinä, että pelkäs-
23946: parannuspiireihin, meneteltiin siten, että tään nykyisten metsänparannusanomusten
23947: Satakunnan ja Pohjois-Hämeen metsänhoito- käsittely saamamme tiedon mukaan kestää
23948: lautakunnat yhdistettiin yhdeksi metsän- noin 10 vuoden ajan.
23949: parannuspiiriksi, jonka keskuspaikaksi aluksi ·Jotta asiain tilaan saataisiin korjausta ai-
23950: määrättiin Nakkila. Keskuspaikan valintaan kaan, on käsityksemme mukaan välttämä-
23951: epäilemättä vaikutti määräävästi tietoisuus töntä kiireellisesti perustaa Satakunnan met-
23952: siitä, että metsänparannustöiden tarve oli sänparannuslautakunnan alueen käsittävä
23953: Satakunnassa ·suurempi kuin Pohjois-Hä- metsänparannuspiiri, johon sijoitetaan riit-
23954: meessä. tävä määrä metsäammattimiehiä metsän-
23955: Jos puheena olevan metsänparannuspiirin parannussuunnitelmia laatimaan.
23956: keskuspaikka olisi pysytetty Nakkilan kun- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
23957: nassa, olisi epäilemättä kehitys kulkenut suo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23958: tuisaan suuntaan siinä suhteessa, että Poh- muksen,
23959: jois-Satakunnan vesiperäiset maat olisivat
23960: saaneet metsänparannusviranomaisten puo- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
23961: lelta suuremman huomion osakseen. Kävi toimenpiteisiin Porin metsänparannus-
23962: kuitenkin siten, että jo kolmen vuoden ku- piirin perustamiseksi ja ottaisi tätä
23963: luttua metsänparannuspiirin keskuspaikaksi tarkoitusta varten vuoden 1957 tulo-
23964: määrättiin Tampere. Ei liene väärin otak- ja menoarvioesitykseen riittävän suu-
23965: sua, että tässä on eräs syy siihen epätyydyt- ren määrärahan.
23966: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
23967:
23968: Erkki Ryömä. Lauri Laine.
23969: Nestori Kaasalainen. Leo Häppölä.
23970: Wiljam Sarjala. Laura Brander-Wallin.
23971: Matti Raipala. Arvi Ikonen.
23972: T. Saloranta. Yrjö Sinkkonen.
23973: Eino E. Heikura. Arvo Sävelä.
23974: Eino Uusitalo. Urho Kähönen.
23975: Toivo Antila. Mauno Jussila.
23976: Kustaa Tiitu. Kyllikki Pohjala.
23977: Eeli Erkkilä. Artturi Jämsen.
23978: Antti J. Rantamaa. Einari Jaakkola.
23979: Pertti Rapio.
23980: 536
23981:
23982: IX,62. - Toiv.al. N:o 213.
23983:
23984:
23985: M. Mattila ym.: Metsänhoitokoulun perustamisesta Uuden-
23986: maan-Hämeen metsänhoitolautakunnan alueelle.
23987:
23988:
23989: E d u s k u n n a ll e.
23990:
23991: Uudenmaan-Hämeen metsänhoitolauta- koko kansantaloudellemme. Vaikka emme
23992: kunnan alue käsittää Uudenmaan ja Hämeen tuota metsien tuottoa pystyisikään kaksin-
23993: lääneissä 1 kaupunki-, 7 kauppala- ja 27 kertaistuttamaan, on meillä kuitenkin mah-
23994: maalaiskunnan alueet, yhteensä n. 821 000 ha dollisuus tuoton runsaan kohottamisen ke-
23995: alueen, josta metsää kasvavaa on 542 000 ha ralla tuottaa yhä enemmän ja kallisarvoi-
23996: (n. 66 %) . Metsissä on keskimäärin 102 kiin- sempaa tavaraa.
23997: tokuutiometriä puuta ha: lla (koko maassa 68.2 Tähän päämäärään pyrkiessämme on mei-
23998: km3) ja vuotuinen kasvu 4 km3 (koko maassa dän kuitenkin saatava mukaan suurilukuinen
23999: 2 km3) ha:lla. Metsämaat ovat yleensä li- metsänomistajakunta. Metsänomistajien met-
24000: havia ja kuuluu niistä yli 60 % I veroluok- tätietouden lisäämiseksi on maan metsänhoi-
24001: kaan. Metsämaista suurin osa n. (90 %) kuu- tolautakunnissa ryhdytty metsänhoitokoulu-
24002: luu maatilametsiin. Akateemikko Ilvessalon jen ja -kurssikeskusten aikaansaamiseen.
24003: mukaan on metsistä hyviä n. 19% ja tyy- Näin onkin valtion ym. varojen turvin jo
24004: dyttäviä n. 24 %, yhteensä 43% ja loppu- toiminnassa tai rakenteilla tällainen keskus
24005: jen siis n. 57 % metsien metsänhoidollinen 10 lautakunnan alueella. Uudenmaan-Hä-
24006: tila on edellisiä huonompi. Kun valtakunnan meen metsänhoitolautakunnan alueella ei täl-
24007: III metsänarvion (v. 1951-53) mukaan met- laista opinahjoa ole, vaikka se olisi välttämä-
24008: sien tila Uudenmaan-Hämeen metsänhoito- tön. Kun ensin saamme kohotetuksi metsän-
24009: lautakunnan alueella, jossa metsien vuotui- omistajien metsänhoidon tuntemusta - in-
24010: nen kasvu ha kohden on suurin koko maassa nostusta ei kyllä puutu - on meillä mah-
24011: ja jonka kokonaiskasvukin (2.17 milj. km3) dollisuus kansamme päätulolähteen - met-
24012: vastaa koko maan metsänhoitolautakuntien sien tuoton - ehtymättömänä pitämiseen,
24013: keskimäärää, vaikka metsäala onkin lauta- jopa suureen kohottamiseenkin, jos aikanaan
24014: kuntien pienimpiä, on näinkin heikko, ei voi annamme sille edeJilytykset.
24015: tulla muuhun tulokseen kuin että metsien Kun Uudenmaan-Hämeen metsänhoitolau-
24016: tilan kohottamiseksi on jotain tehtävä. takunnan alueen metsien sisältämä puumäärä
24017: Yllämainittu valtakunnanmetsien arviointi on 55.3 milj. km3 ja vuotuinen kasvu nyt
24018: myös osoittaa, että yli 40% metsistä voidaan on yli 2 milj. km3, on itsestään selvää, että
24019: sopivin metsänhoidollisin toimenpitein saat- varat, jotka tämän tuoton kohottamiseen uh-
24020: taa vielä tuottokuntoon, mutta n. 15 % met- rataan, eivät mene hukkaan.
24021: sistä on jo sellaisia, jotka on uudistettava Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24022: mitä pikimmin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24023: Lautakunnan alueen metsät. sijaitsevat muksen,
24024: edullisesti kuljetukseen ja jaJostukseenkin
24025: nähden. Kun Ilvessalon mukaan metsiemme että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
24026: tuotto voidaan jopa kaksinkertaistuttaa, on menpiteisiin metsänhoitokoulun ja kurs-
24027: tällä metsien tuoton kohottamisella siellä, sikeskuksen aikaansaamiseksi Uuden-
24028: missä kaikki olosuhteet metsän kasvatukseen maan-Hämeen metsänhoitolautakun-
24029: ovat parhaiten mahdollisia, suuri merkitys nan alueelle.
24030: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
24031:
24032: Matti Mattila. Erkki Ryömä.
24033: Esa Koivusilta. Kalle Kämäräinen.
24034: Unto Suominen.
24035: 537
24036:
24037: IX,63. - Toiv.al. N: o 214.
24038:
24039:
24040:
24041: Forsius ym.: Määrärahasta metsänhoitokoulun perustamiseksi
24042: Vihtiin.
24043:
24044:
24045: E d u s k u n n a ll e.
24046:
24047: Viitaten eduskunnalle helmikuun 11 päi- tulo- ja menoarvioesitykseen 7 miljoo-
24048: vänä 1955 jättämämme raha-asia-aloitteen nan markan suu1-uisen määrärahan
24049: n: o 16 perusteluihin ehdotamme kunnioit- metsänhoitokoulun perustamista var-
24050: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- ten Vihtiin Uudenmaan maamieskott-
24051: sen, lun yhteyteen.
24052: että hallitus ottaisi vttoden 1957
24053: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
24054:
24055: Saara Forsius. Esa Koivusilta.
24056: Veikko Helle. Matti Mattila.
24057:
24058:
24059:
24060:
24061: 68 E 75/56
24062: 538
24063:
24064: IX,64. - Toiv.al. N:o 215.
24065:
24066:
24067:
24068:
24069: Niskala ym.: Metsäkoulun perustamisesta Ylitornion kuntaan.
24070:
24071:
24072: Eduskunnalle.
24073:
24074: 1\>1etsäammattimiesten tarve maassamme taan tarvittavan vuosina 1956-60 noin 180
24075: näyttää jatkuvasti kasvavan. Tähän vaikut- ja vv. 1961-65 saman verran uusia metsätek-
24076: taa metsäteollisuuden kehittyminen, metsä- nikoita. Näyttäisi siis selvältä, että metsäam-
24077: alan ammattimiesten entistä suurempi ky- mattimiesten koulutusta olisi Lapin läänin
24078: syntä eri elinkeinoaloilla sekä se, että yksi- alueella lisättävä perustamalla toinen metsä-
24079: tyismetsätalouden piirissä on kasvanut met- koulu läntiselle alueelle YHtornion kuntaan.
24080: säteknikkojen tarve metsänhoitoyhdistysten Kun metsätyöt näyttelevät huomattavaa osaa
24081: neuvojina ja muina toimihenkilöinä. Maamme Lapin läänin talouselämässä ja nyt on suun-
24082: luontaisilla metsäalueilla, kuten Pohjois- nitteilla uuden suuren teollisuuslaitoksen pe-
24083: Suomessa ja Lapissa, paikallinen väestö jou- rustaminen juuri tälle alueelle, mikä monin-
24084: tuu jo lapsesta alkaen tekemisiin metsän ja kertaistaa metsätyövoiman tarpeen, olisi vält-
24085: siihen liittyvien töiden kanssa. Tästä johtuu, tämätöntä myös metsätyömiesten ammatti-
24086: että suurin osa metsäkouluihin pyrkiviä on koulutus. Perustettavan metsäkoulun yhtey-
24087: alueilta, joissa tämä ala on huomattava toi- dessä olisi tämäkin puoli otettava huomioon
24088: meentulon antaja. Meidän kuudesta suomen- jo alustavia suunnitelmia tehtäessä.
24089: kielisestä metsäkoulusta sijaitsee yksi Lapin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24090: läänissä, toiset ovat maan keski- ja etelä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24091: osassa. Nykyisin toiminnassa olevat metsä- muksen,
24092: koulut eivät voi ottaa vastaan kuin osan että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
24093: kouluihin pyrkijöistä. Toisaalta metsäam- toimenpiteisiin metsäkoulun ja sen yh-
24094: mattimiesten tarvetta esiintyy varsin run- teyteen metsätyömiesten ammattikou-
24095: saasti, jopa niin, että metsänhoitoyhdistysten lutuskeskuksen aikaansaamiseksi Yli-
24096: ja metsänparannuspiirien palvelukseen laske- tornion kuntaan.
24097: llelsingissä 9 päivänä helmikuuta 1956.
24098:
24099: Markus Niskala. J. F. Pöykkö.
24100: Arvi Ikonen. M. 0. Lahtela.
24101: Eemil Partanen. Erkki Koivisto.
24102: 539
24103:
24104: IX,65. - Toiv.al. N:o 216.
24105:
24106:
24107:
24108: Leinonen: Tutkimuksen suorittatnisesta koneellisen metsäoji-
24109: tuksen soveltuvuudesta.
24110:
24111:
24112: E d u s k u n n a ll e.
24113:
24114: Metsäparannustöistä on osoittautunut eri- mien soveltuvuudesta erilaisissa olosuhteissa.
24115: koisesti ojitus siksi työmuodoksi, jota koneis- Seuraavana vaiheena on tehdä selvitys niistä
24116: tamaHa voidaan saavuttaa suurimmat työn suotyypeistä ja suurehkoista suoalueista, joi-
24117: säästöt. Paitsi sitä, että kasvullista metsä- den koneellista ojitusta olisi ensi tilassa suo-
24118: maata voidaan lisätä kokonaan toisella vauh- siteltava, sekä näiden selvitysten perusteella
24119: dilla käsin kaivuun verrattuna ja vähentää luoda pohja sekä uusille ojitussunnitelmille
24120: näin kehnokasvuisten soiden pinta-alaa, uusin että sellaisten vanhojen ohjelmien toteutta-
24121: menetelmin voidaan ottaa työn kohteiksi miselle, joista kustannussyiden vuoksi on
24122: myös sellaisia soita, joita tähän asti on täy- täytynyt toistaiseksi luopua.
24123: tynyt pitää suorastaan joutomaina. Kokeilu- Edellä selostetun perusteella ehdotan kun-
24124: työmaiden antamat tulokset osoittavat, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24125: ojituskustannukset koneiden kuoletuksineen muksen,
24126: on saatu jopa viidesooaan (1/ 5 ) siitä, mitä että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
24127: työ lapiolla kaivaen olisi tullut maksamaan. sen koneellisen metsäojituksen soveltu-
24128: Metsämaiden ojitus on ilmeisesti joutu- vuudesta erilaisissa olosuhteissa ja eri-
24129: massa työllisyyskysymyksenäkin uudelleen koisesti silmällä pitäen Pohjois-Suo-
24130: arvioitavaksi. Tähänastiset kokeilut ovat sel- men, Pohjanmaan, Kainuttn ja Keski-
24131: laisinaan välttämättömiä teknillisiä selvitte- Suomen suurekkojen suoalueiden kui-
24132: lyjä erilaisten konetyyppien ja työmenetel- vattamista.
24133: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
24134:
24135: Armas Leinonen.
24136: 540
24137:
24138: IX,66. - Toiv.al. N:o 217.
24139:
24140:
24141: M. Salminen ym.: Määrärahasta metsäntutkimuslaitokselle
24142: metsämaan lannoituksen merkityksen selvittämistä varten.
24143:
24144: E d u s k u n n a ll e.
24145:
24146: Tilastotietojen mukaan kasvaa puutavaran Maamme soista on laskettu n. 4.5 milj.
24147: tai puusta saatavien hyödykkeiden tarve hehtaaria olevan sellaisia, jotka sisältävät
24148: maailmassa jatkuvasti samalla kuin puun luontaisesti kasvinravintoaineita niin run-
24149: tuotto pienenee. Metsänhoidollisia toimenpi- saasti, että ne saadaan ojittamalla kasva-
24150: teitä parantamalla voidaan puun tuottoa maan hyötykasveja. Noin 5.5 miljoonaa heh-
24151: massamme jossain määrin lisätä, mutta vain taaria on havaittu niin heikkoravintoisiksi,
24152: tiettyyn rajaan asti. Sitten on edessä hetki, että niitä ei kannata viljellä eivätkä ne kasva
24153: jolloin tuotto ei enää vastaa sitä mitä voitai- yksistään ojituksen avulla puutakaan. Meillä
24154: siin markkinoida. Toistaiseksi markkinoin- ja Ruotsissa suoritettujen alustavien lannoi-
24155: tiamme rajoittaa varsinkin Yhdysvaltojen, tuskokeiden perusteella tiedetään jo tällä
24156: Kanadan ja Venäjän kilpailu, mutta näiden hetkellä, että lannoitusaineita käyttäen voi-
24157: maiden vanhojen luonnonmetsien tultua ha- daan ilmeisesti kaikkein huonoimmatkin suot
24158: katuiksi tilanne muuttuu oleellisesti. muuttaa kohtalaisen hyvätuottoisiksi metsä-
24159: Tällöin herää kysymys, miten metsiemme maiksi. Vientimaksuvarojen turvin kehitetty
24160: tuottoa voitaisiin edelleen lisätä. Kovilla oja-aura on alentanut ojituskustannuksia
24161: metsämailla tulee tällöin kysymykseen lan- huomattavasti, joten huonoimpienkin soiden
24162: noittaminen, suomailla ojittaminen lannoi- lannoittaminen on tullut kannattavaisuuden
24163: tuksen kanssa tai ilman. piiriin. Ojitettavat alueet tulevat lähivuosina
24164: Metsämaan lannoittaminen on meillä miltei kohoamaan satoihin tuhansiin hehtaareihin.
24165: tuntematonta, sitä on tehty ainoastaan ko- Tällöin on pystyttävä antamaan varmoja tie-
24166: keilumielessä hyvin pienillä koealoilla. Näitä toja erilaisten soiden lannoitustarpeista.
24167: pieniä kokeitakin on vain muutamia, ja li- Metsämaan tuottokyvyn parantamista lan-
24168: säksi ne yleensä kohdistuvat mäntyyn. Ylei- noittamalla tutkitaan koealoilla, joita on pe-
24169: nen suhtautuminen metsämaan lannoittami- rustettava eri ikäisiin eri puulajien metsik-
24170: seen onkin samanlaista, kuin oli suhtautumi- köihin. Jotta mahdollisimman nopeasti saa-
24171: nen peltojen lannoitukseen vielä viime vuosi- taisiin selville kussakin tapauksessa sopivim-
24172: sadan alussa, jolloin lannoittaminen oli käy- mat lannoitteet ja lannoitemäärät, tarvitaan
24173: tännössä tuntematonta. koealoja suuri määrä.
24174: Kovien metsämaiden lannoituskokeita on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
24175: tehty etupäässä Saksassa, ja tulokset ovat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24176: olleet yleensä erittäin lupaavia. Meillä män- muksen,
24177: niköissä suoritetut pienet lannoituskokeet että hallitus ottaisi vuoden 1957
24178: ovat poikkeuksetta antaneet positiivisen tu- tulo- ja menoarvioesitykseen 20 m{l-
24179: loksen. Nämä kokeet ovat kuitenkin liian pie- joonan markan suuruisen siirtomäärä-
24180: niä selvittämään lannoituksella saatavaa ta- rahan metsäntutkimuslaitoksen käytet-
24181: loudellista tulosta. Lisäksi ne ovat liian yksi- täväksi metsämaa.n lannoituksen mer-
24182: puolisia, lannoitteena on kokeiltu miltei yk- kityksen selvittämistä varten.
24183: sinomaan kalkkia ja fosforia.
24184: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
24185:
24186: Martti Salminen. Kalervo Saura.
24187: Matti Raipala. Erkki Ryömä.
24188: R. Hallberg. Mikko Hult.
24189: Erkki Koivisto. Jaakko Hakala.
24190: 541
24191:
24192: IX,67. - Toiv.al. N:o 218.
24193:
24194:
24195:
24196: Jaakkola ym.: Hirvikannan vähentämisestä.
24197:
24198:
24199: E d u s k u n n a ll e.
24200:
24201: Metsiemme tuoton kohottaminen on sellai- vien vahinkojen vuoksi, tekevät useissa ta-
24202: nen suurtehtävä, joka vaatii paljon työtä, pauksissa tyhjäksi koko metsänuudistustoi-
24203: varoja ja aikaa, mutta on paras tae kan- menpiteen sekä aiheuttavat myöskin peltovil-
24204: samme taloudellisen kehityksen ja hyvinvoin- jelyksille suuria vahinkoja. Sen vuoksi olisi
24205: nin turvaamiseksi. Vajaatuottoisten ja pal- ryhdyttävä nopeasti rajoittamaan hirvikan-
24206: jaaksi hakattujen metsäalojen tuottokuntoon taa niin vähiin, että ne eivät tuhoaisi arvo-
24207: saattamiseksi on jo tähän mennessä saavu- kasta työtä metsätaloutemme kehittämiseksi,
24208: tettu sellaisia tuloksia, että sekä keinollisen eivätkä aiheuttaisi suuria satotappioita pel-
24209: metsän uudistamisen avulla että luonnonsie- toviljelyksille.
24210: mennyksen tuloksina on metsissämme erittäin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24211: kauniita taimistoja. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
24212: Viime aikoina on herättänyt yhä lisäänty- sen,
24213: vää katkeruutta metsänomistajien ja sen kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24214: nostamisesta huolehtivien kansalaisten kes- menpiteisiin hirvikannan vähentämi-
24215: kuudessa hirvien taimistoille aiheuttamat tu- seksi niin vähiin, että metsien taimis-
24216: hot, jotka varsinkin Länsi-Suomessa yhä li- tot ja pellot saataisiin säästymään nii-
24217: sääntyvän hirvikannan taimistoille aiheutta- den tuhoilta.
24218: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
24219:
24220: Einari Jaakkola. Eino E. Heikura.
24221: !festori lraasalainen. Erkki Ryömä.
24222: Urho Kähonen. Matti Mattila.
24223: 542
24224:
24225: IX,68. - Toiv.al. N:o 219.
24226:
24227:
24228:
24229: Uusitalo ym.: Avustuksen ja lainan myöntämisestä suoraan
24230: metsänomistajille metsänkuivatustöiden suorittamista vat·-
24231: ten.
24232:
24233:
24234: Eduskunnalle.
24235:
24236: Nykyisen voimassa olevan metsänparan- olevan metsänparannuslain mukaisesti ja toi-
24237: i:mslain mukaan on valtion varoja sijoitettu seksi suoraan metsänomistajille palkkioina ja
24238: yksityisten mailla suoritettaviin metsänpa- lainoina uudis- ja kivenraivauspalkkioiden
24239: rannustöihin vuodessa 600 000 000 markkaa, tapaan. Tämä toinen menetelmä tapahtuisi
24240: josta puolet avustuksina ja puolet lainoina. käytännössä siten, että metsänparannus-
24241: Tämä summa on tarkoitukseen aivan liian työstä, lähinnä maankuivatuksesta, tehtäisiin
24242: vähän, sillä varojen kysyntä on tarjontaa suunnitelma Keskusmetsäseura Tapion tahi
24243: huomattavasti suurempi. Tilanne esim. Sei- myöskin metsänhoitoyhdistysten toimesta ja
24244: näjoen metsänparannuspiirissä on sellainen, palkkio maksettaisiin työn päätyttyä sekä
24245: että hakemuksia on vireillä 10 vuoden toteut- mahdollinen laina työn kestäessä määräpro-
24246: tamista vastaava määrä. Joo siis nyt hanke sentin suuruisina. Tämänkaltaista menetel-
24247: laitetaan alulle, voidaan se toteuttaa nor- mää on kokeiltu jo käytännössäkin kuntien
24248: maalitapauksessa 10 vuoden kuluttua. Kun toimesta ja todettu käyttökelpoiseksi. Monet
24249: tilanne on tällainen ja kun lisäksi huo- kunnat ovat nimittäin myöntäneet metsän-
24250: mioimme metsien suuren merkityksen kan- omistajille avustuksia metsämaiden kuivatta-
24251: santaloudenemme ja nykyisen sekä jatkuvan miseen silloin, kun nämä suorittavat metsän-
24252: vaikean kansiluontoisen työllisyystilanteem- parannustöitä työttötnyyden ennakkotorjun-
24253: me, kaipaisi asia mielestämme pikaista kor- taa tarkoittavassa mielessä.
24254: jausta. Kun yllämainitussa menetelmässä varojen
24255: Työttömyys- ja työllisyyttä ylläpitäviin myöntäminen olisi enemmän tilakohtaista, tu-
24256: tarkoituksiin on meillä viime vuosina myön- lisi työn kohdistua lähinnä pienempään kui-
24257: netty runsaasti varoja, joita on käytetty mil- vatukseen, ja suurempi kuivatus eli ns. perus-
24258: loin enemmän milloin vähemmän tarkoituk- kuivatus tapahtuisi varsinaisten metsänpa-
24259: senmukaisella tavalla. Jos metsänparannus- rannusvarojen turvin.
24260: töihin saataisiin riittävästi varoja, voitaisiin Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
24261: työllisyys ylläpitää syksyisin vuodenvaihtee- ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
24262: seen saakka, jopa talvisaikanakin, ja talou- väksyttäväksi toivomuksen,
24263: dellisella tavalla, ainakin siellä missä suori-
24264: tettavia metsänparannustöitä on. että hallitus kiireellisesti t·yhtyisi
24265: Varojen myöntäminen metsänparannustöi- sellaisiin toimenpiteisiin, että sopivaksi
24266: hin voisi käsityksemme mukaan tapahtua kah- katsottavalla tavalla voitaisiin myön-
24267: della tavalla. Ensiksi nykyisen käytännön tää avustusta ja lainaa suoraan met-
24268: mukaan Ke·3kusmetsäseura Tapiolle voimassa sänomistajille metsänkuivatustöiden
24269: suorittamista varten.
24270: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
24271:
24272: Eino Uusitalo. Toivo Antila. Tahvo Rönkkö.
24273: T. Saloranta. Erkki Ryömä. Artturi Jämsen.
24274: Väinö Rankila. Eemil Partanen. Sylvi Halinen.
24275: Eeli Erkkilä. Marja Lahti. Nestori Kaasalainen.
24276: J. F. Pöykkö. Yrjö Sinkkonen. Onni Mannila.
24277: Kustaa Tiitu.
24278: 543
24279:
24280: IX,69. - Toiv.al. N:o 220.
24281:
24282:
24283:
24284: Saura ym.: Määrärahasta avustukseksi Keskttsmetsäseura Ta-
24285: piolle metsäojituksen tutkimista varten.
24286:
24287:
24288: E d u s k u n n a 11 e.
24289:
24290: Metsäojituksen merkitys metsien tuoton leen, mikä merkitsee nykyisen laajuisessa
24291: kohottamisessa on nykyään jo kaikille selviö. metsäojituksessa satojen miljoonien markko-
24292: Ne vaatimattomat määrät valtion varoja, jen säästöä vuodessa. Metsäojituksen koneel-
24293: mitä näiden töiden tukemiseen on käytetty, listamistoimikunnalla, tilapäisluontoisella eli-
24294: ovat sekä yksityis- että kansantaloudelliselta mellä, ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia toi-
24295: kannalta ajatellen olleet erittäin hyvin sijoi- mia edelleen mm. siitä syystä, että sen raha-
24296: tettuja. varat ovat pian lopussa, eikä sillä muutoin-
24297: 1\>fetsäojituksen työmenetelmät ovat olleet kaan ole sellaisia toimintamahdollisuuksia
24298: kuitenkin aivan viime vuosiin asti miestyö- kuin vakinaisella elimellä. Mainitun toimi-
24299: voimaan perustuvia. Kaikilla aloilla, niin kunnan työn jatkajaksi onkin päätetty kes-
24300: myös metsäojituksessa, rationalisoiminen on kusmetsäseura Tapion aloitteesta perustaa
24301: tullut ajankohtaiseksi. Raskas ja likainen metsäojitussäätiö. Tämä säätiö tulee toimi-
24302: ojankaivutyö on suoritettava koneilla. Toi- maan kaikkien metsäojituspiirien kuten met-
24303: mintaan saadaan siten nopeutta ja varoja sähallituksen, keskusmetsäseurojen jne. yh-
24304: voidaan säästää. teiselimenä; keskittämällä paras asiantun-
24305: Metsäojittajapiireissä tunnetaan, että py- temus, mitä on tällä alalla saatavissa met-
24306: syvä elin metsäojitusmenetelmien kaikinpuo- säojituskysymysten selvittämiseksi ja me-
24307: liseksi kehittämiseksi on välttämätön saada netelmien kehittämiseksi, tulee säätiöllä ole-
24308: perustetuksi. Vuodesta 1953 on ollut vienti- maan mahdollisuudet toimia menestykselli-
24309: maksurahastosta saadun 10 milj. markan suu- sesti.
24310: ruisen määrärahan turvin toiminnassa metsä- Metsäojitussäätiön peruspääoma olisi saa-
24311: ojituksen koneellistamistoimikunta, jossa on tava heti alkuun niin suureksi, että laaja-
24312: edustajat metsähallituksesta, metsäntutkimus- kantoisetkin kysymykset voitaisiin ottaa tut-
24313: laitoksesta ja molemmista keskusmetsäseu- kimisen ja kehittelyn kohteiksi. Kun valtion
24314: roista Tapiosta ja Skogskultur'ista. Tämä intressinä tulee jatkuvasti olemaan metsäoji-
24315: toimikunta on monivaiheisten suunnittelujen tuksen tukeminen, ehdotamme eduslnmnan
24316: ja kokeilujen tuloksena saanut jo mm. kehi- päätettäväksi toivomuksen,
24317: tetyksi tehokkaan metsäoja-auran, jonka
24318: sarjavalmistus äskettäin on aloitettu. Monien että hallitus ottaisi vuoden 1957
24319: muiden laitteiden ja koneiden sekä työmene- tulo- ja menoarvioesitykseen 20 000 000
24320: telmien kehittäminen olisi saatava järjeste- markan määrärahan avustukseks,i Kes-
24321: tyksi. Koneellistamalla metsäojitustyöt ja kusmetsäseura Tapiolle metsäojituksen
24322: kehittämällä ojitussuunnitelmien tekoa saa- tutkimista varten.
24323: daan kustannukset alenemaan ainakin puo-
24324: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
24325:
24326: Kalervo Saura. Mauno Jussila.
24327: Matti Raipala. Irma Hamara.
24328: Erkki Ryömä. Nestori Kaasalainen.
24329: Matti Mattila. Urho Kähönen.
24330: 544
24331:
24332: IX, 70. -· Toiv.al. N: o 221.
24333:
24334:
24335:
24336: Kosola. ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
24337: Keskusmetsäseura Tapiolle yksityismaiden metsänparan-
24338: nustöitä varten.
24339:
24340:
24341: E d u s k u n n a 11 e.
24342:
24343: Vuoden 1956 valtion tulo- ja menoarviossa lakkautetaan. Jälkimmäinen vaihtoehto olisi
24344: on yksityismailla suoritettavia metsänparan- metsänparannustöiden tarpeellisuuden ja
24345: nustöitä varten varattu lainavaroja 300 mil- kansantaloudellisen merkityksen kannalta pe-
24346: joonaa markkaa ( 19 Pl. II: 9) ja avustus- räti valitettava toimenpide. Määrärahojen
24347: varoja niinikään 300 miljoonaa markkaa (11 lisäämisen puolesta puhuu paitsi jatkuvaa
24348: Pl. XVIII: 5) eli yhteensä vain se vähim- ruuhkautumista osoittava metsänparannus-
24349: mäismäärä., minkä voimassa oleva metsän- anomusten määrä, myös toteuttamistaan odot-
24350: parannuslaki edellyttää. Vuodesta 1953 läh- tavat jo valmiit metsänparannussuunnitel-
24351: tien, jolloin nykyinen metsänparannuslaki mat. Niiden kustannusarviot nousevat yli
24352: hyväksyttiin, on metsänparannustoiminta kolme kertaa suuremmiksi kuin käytettävissä
24353: vuoteen 1955 verrattuna kasvanut enemmän olevat varat. On varsin todennäköistä, että
24354: kuin kaksinkertaiseksi. Tämä on ollut mah- juuri käyttövarojen niukkuudesta johtuen on
24355: dollista vain sen vuoksi, että vuonna 1955 yksityismailla suoritettavat metsänparannus-
24356: oli käytettävissä kahdelta edelliseltä vuodelta työt tänä vuonna lopetettava jo syyskuun
24357: säästyneitä varoja. Se, että säästöj.ä mainit- alkupuolella. Tällainen toimenpide olisi maa-
24358: tuina vuosina syntyi, johtui edelleen siitä, seudun työttömyyden kannalta varsin tu-
24359: että metsänparannusorganisaatio ei oHut riit- hoisa, sillä jouluun asti voitaisiin ojitus-
24360: tävän laaja eikä niin ollen kyennyt kaikkia ja tietöissä pitää noin 5 000 miestä.
24361: varoja käyttämään. Valtion tulo- ja menoarviossa työttömyy-
24362: Uusia metsänparannuspiirejä perustamalla den torjuntaan ja työllisyyden ylläpitoon
24363: (vuonna 1954 Lahteen ja Rovaniemelle sekä tarkoitetut varat eivät niiden käyttöä koske-
24364: vuonna 1955 Kokkolaan) on toimintamah- vine rajoituksineen ja tilityssyistäkään sovi
24365: dollisuuksia lisätty päämääränä sellainen yksityismailla suoritettavien varsinaisten
24366: organisaatio, joka vastaisi metsänparannustöi- metsänparannustöiden rahoittamiseen. Määrä-
24367: hin vuosittain käytettävissä olevia varoja. rahasta tulisi käyttää puolet avustuksiin ja
24368: Metsätyöpalkkojen huomattavan korottamisen puolet lainoihin.
24369: jälkeen vuonna 1955 ovat toimenpiteet taval- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24370: laan menneet ristiin, niin että tilanne on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24371: tällä hetkellä päinvastainen kuin vuonna muksen,
24372: 1953. Metsänparannusorganisaatio on nyt laa-
24373: janlainen käytettävissä oleviin määrärahoi- että hallitus antaisi Eduskunnalle
24374: hin nähden, johon osaltaan on vaikuttanut esityksen 400 miljoonan markan
24375: myös virkamiesten palkkojen korotuksesta määrärahan ottamisesta lisäyksenä
24376: aiheutuvat menot. vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon Kes-
24377: Korjaus tilanteeseen on aikaan saatavissa kusmetsäseura Tapiolle käytettäväksi
24378: vain siten, että määrärahoja lisätään tai yksityismaiden metsänparannustöitä
24379: että vastaperustettuja metsänparannuspiirejä varten.
24380: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
24381:
24382: N. Kosola. Kalervo Saura.
24383: Matti Raipala. R. Hallberg.
24384: 545
24385:
24386: IX, 71. - Toiv.al. N: o 222.
24387:
24388:
24389:
24390: Forsius ym..: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
24391: Pellervo-Seuran markkinatutkim'ttslaitoksen toiminnan tu-
24392: kemiseen.
24393:
24394:
24395: E d u s k u n n a 11 e.
24396:
24397: Pellervo-Seuran markkinatutkimuslaitos Tutkimuksen objektiivisuuden varmenta-
24398: perustettiin vuonna 1933 valtion ja maa- miseksi ja valtion edun turvaamiseksi Pel-
24399: talousosuustoiminnallisten keskusjärjestöjen lervo-Seuran markkinatutkimuslaitoksen toi-
24400: toimesta ja sen tehtäväksi tuli selvitellä tie- minnassa tutkimuslaitoksen hallitukseen kuu-
24401: teellisiin tutkimusmenetelmiin perustuvan luu useita valtion edustajia. Helsingin yli-
24402: markkinatutkimuksen avulla erilaisia maata- opiston agraaripolitiikan professori, jota käy-
24403: loustuotannon ja markkinoimisen alaan kuu- tännössä on pidettävä valtion edustajana,
24404: luvia kysymyksiä. kuuluu markkinatutkimuslaitoksen hallituk-
24405: Yli 20 vuotta kestäneen toimintakautensa seen 1~eoikeutettuna jäsenenä. Maatalous-
24406: aikana markkinatutkimuslaitos on suoritta- hallitus valitsee yhden edustajan, joka siis
24407: nut ja edelleen suorittaa tutkimuksia, joiden myös edustaa valtiota, markkinatutkimuslai-
24408: avulla pyritään löytämään keinoja maata- toksen hallitukseen. Lisäksi siihen on v: sta
24409: loustuotteiden markkinointikustannusten alen- 1950 lähtien kuulunut kutsuttuna lisäjäse-
24410: tamiseksi ja markkinoinnin tehostamiseksi. nenä toinenkin edustaja maataloushallituk-
24411: Osoituksena markkinointikysymysten tär- sesta.
24412: keydestä mainittakoon, että esim. tällä het- Markkinatutkimuslaitoksen perustamisvai-
24413: kellä valtio maksaa huomattavia avustuksia heessa ja koko 1930-luvun ajan valtion kan-
24414: maidon, lihan, sokerin, leipäviljan ja erilais- natusmaksu oli n. 50 % tai enemmän laitok-
24415: ten väkilannoitteiden markkinoimisesta. sen kannatusmaksujen ja valtionavun sum-
24416: Lisäksi markkinatutkimuslaitos kerää ja masta. Rahan arvon huonontuessa ei valtion
24417: julkaisee pääosan niistä maataloustuotteiden avustus ole noussut samassa suhteessa kuin
24418: ja -tarvikkeiden hintatiedoista ja maatalous- keskusliikkeiden ja järjestöjen. Niinpä sen
24419: tuotannon suuruutta ja tuotteiden markki- osuus laitoksen käytettävissä olevista va-
24420: nointimääriä koskevista tiedoista, joihin val- roista on viime vuosina ollut vain noin 30 %.
24421: tiovalta ja erilaiset taloudelliset järjestöt Tämän johdosta on laitoksen taloudellinen
24422: nykyään perustavat maatalouspoliittiset rat- tila vuosi vuodelta vaikeutunut. Valtionavun
24423: kaisunsa. ja kannatusmaksujen suhde on ollut seu-
24424: Markkinatutkimuslaitos toimii Pellervo- raava:
24425: Seuran yhteydessä ja sitä osittain ylläpitä- Valtionapu Jrannatusrnaksut
24426: vät osuustoiminnalliset keskusliikkeet. Tätä 1933 75000:- 65000:-
24427: on pidetty erityisen tärkeänä tutkimustyössä 1938 150000:- 105 000:-
24428: tarvittavan aineiston saannin kannalta. 1946 329 500:- 316049:-
24429: Markkinoivathan maanviljelijäin osuustoi- 1955 1409 600:- 2 700 000:-
24430: minnalliset yritykset yli 60 % maataloustuot-
24431: teista. Paitsi Pellervo-Seuraa ja osuustoimin- Kun Pellervo-Seuran markkinatutkimuslai-
24432: nallisia keskusliikkeitä kuuluu tutkimuslai- tos kokoaa jatkuvasti ja entistä laajemmalla
24433: toksen kannatusyhdistykseen Maatalousseu- pohjalla maatalouden tuotantoa ja tuotteiden
24434: rojen Keskusliitto, Rikkihappo- ja superfos- kauppaa koskevia tietoja, joihin nykyinen
24435: faattitehtaat OY ja Maataloustuottajain maatalouspolitiikkamme varsin oleellisesti pe-
24436: Keskusliitto. Lisäksi on valtio tukenut Pel- rustuu, ja suorittaa tutkimuksia markkinoin-
24437: lervo-Seuran markkinatutkimuslaitoksen toi- nin tehostamiseksi ja sen kustannusten alen-
24438: mintaa vuosittain määrärahalla. tamiseksi siten myötävaikuttaen mm. markki-
24439: 69 E 75/56
24440: 546 IX,71. - Pellervo-Seuran markkinatutkimuslaitos.
24441:
24442: nointitukipalkkioiden alentamiseen, olisi tär- Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdo-
24443: keätä, että valtionapu laitokselle kohoaisi tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24444: 1930-luvun suhteelliseen määrään laitoksen muksen,
24445: kannatusmaksuista. Valtion apu vuodelle
24446: 1956 tulee saadun tiedon mukaan olemaan n. että haUitu.s antaisi Eduskunnalle
24447: 1 625 000 mk. Valtion avun korottaminen esityksen 1 075 000 markan suuruisen
24448: vuoden 1955 kannatusmaksujen tasolle edel- määrärahan ottamisesta lisäyksenä
24449: lyttäisi 1 075 000 markan korotusta markki- vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon Pel-
24450: natutkimuslaitoksen valtiolta saamaan avus- lervo-Seuran markkinatutkimuslait ok-
24451: tukseen. .~en toiminnan tukemiseksi.
24452:
24453: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
24454:
24455: Saara Forsius. Matti Raipala.
24456: Mauri Seppä. Martti Salminen.
24457: E. Pusa. Sylvi Halinen.
24458: Atte Pakkanen. Marja Lahti.
24459: R. Hallberg. T. Saloranta.
24460: N. Kosola. Toivo Antila.
24461: 547
24462:
24463: IX, 72. - Toiv.al. N: o 223.
24464:
24465:
24466:
24467:
24468: Seppä ym. : Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
24469: tuhohyönteisten Etelä-Pohjanmaalla a~'heuttamien vahin-
24470: kojen syiden selvittämistä varten.
24471:
24472:
24473: E d u s k u n n a 11 e.
24474:
24475: Etelä-Pohjanmaalla viime kesänä sattu- On ilmeistä, että vahingot todellisuudessa
24476: neet katovahingot muodostuivat ennakkoar- ovat huomattavasti suuremmat.
24477: viota paljon suuremmiksi. Etelä-Pohjanmaan Eduskunta on vuoden 1956 tulo- ja meno-
24478: maanviljelysseuran alueella Vähäkyröstä arvion yhteydessä lausunut toivomuksen, että
24479: Karijoelle käsittävällä vyöhykkeellä esiintyi- hallitus kiinnittäisi huomiota Eelä-Pohjan-
24480: vät tuhon aiheuttajina toistaiseksi selvittä- maalla esiintyneiden tuholaisvahinkojen sel-
24481: mättömät tekijät. Kysymyksessä ilmeisesti vittämiseen. Tilanne on kuitenkin tällä
24482: ovat tuhohyönteiset, kasvitaudit, ravintohäi- alueella niin vaikea, että tutkimustyöhön on
24483: riöt, viljelysteknilliset seikat sekä puutostau- ryhdyttävä pikaisesti kaikella teholla. Maan-
24484: dit, mutta mahdollisesti myös muutkin teki- viljelijät ovat ankaran kadon jälkeen täysin
24485: jät ovat vaikuttamassa. epätietoisia, mihin heidän on ryhdyttävä, kun
24486: Kesällä ja syksyllä 1955 on kuntien asetta- kauran ja ohran sekä osittain muidenkin vil-
24487: mien katolautakuntien tarkastus suoritettu jakasvien viljeleminen on osoittautunut mah-
24488: Vähäkyrön, Isokyrön, Ilmajoen, Jurvan, Teu- dottomaksi. Karjatalouden harjoittaminen
24489: van ja Karijoen pitäjissä yhteensä 1 800 ti- on joutumassa niin suuriin vaikeuksiin, että
24490: lalla käsittäen noin 3 600 ha peltoa. Kato- ilman vakavia vaurioita etelä-pohjalainen
24491: arvion määrä nousee yhteensä noin 100 milj. maatalousväestö ei tule selviämään, ellei val-
24492: markkaan, ollen se eri pitäjissä seuraavan tiovalta ryhdy nopeasti toimenpiteisiin.
24493: suuruinen: Vähäkyrö 17.8, Isokyrö 8, Lai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24494: hia 11.1, Ilmajoki 11.1, Jurva 14.1, Teuva kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24495: 22 ja Karijoki 9.6 milj. markkaa. Näiden
24496: lukujen lisäksi tulevat ruotsinkielisen ran- että hallitus antaisi Eduskunnalle
24497: nikkoalueen pitäjissä todetut katovahingot, esityksen 3 000 000 markan määrära-
24498: jotka ovat samaa suuruusluokkaa. han ottamisesta lisäyksenä vuoden
24499: Edellä esitetyt luvut eivät kuitenkaan 1956 tulo- ja menoarvioon tuhohyön-
24500: osoita kadon todellista suuruutta, sillä useissa teisten Etelä-Pohjanmaalla aiheutta-
24501: tapauksissa arvio on jäänyt suorittamatta. mien vahinkojen syiden ja torjtmta-
24502: keinojen selvittämiseksi.
24503: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
24504:
24505: Mauri Seppä. T. Saloranta. Toivo Antila.
24506: N. Kosola. Matti Raipala. Väinö Tikkaoja.
24507: 548
24508:
24509: IX,73. - Toiv.al. N:o 224.
24510:
24511:
24512:
24513:
24514: Väänänen ym.: Määrärahasta lainoiksi vesijohto- ja viemäri·
24515: laitteiden rakentamista varten maaseudulle.
24516:
24517:
24518: E d u -s k u n n a 11 e.
24519:
24520: Vesihuoltolaitteiden merkitys työn säästön Se tosiasia, että esim. 2-10 peltohehtaarin ti-
24521: ja asunto-olojen parantamisen kannalta tun- loista vain 2-6 %:lla on asuinrakennukseen
24522: nustetaan kaikkialla ja myös eduskunta on vesijohto ja että niiden vesihuoltolaitteiden
24523: useaan otteeseen todennut, että vesi- ja vie- kustannusarvio, joita varten on haettu avus-
24524: märijohtojen rakentaminen maaseudulla on tusta valtion myöntämästä määrärahasta, on
24525: tärkeä ja että sitä on edistettävä valtion yli kaksi miljardia markkaa, osoittaa kyllin
24526: tuella. Valtion tuki on kuitenkin ollut var- selvästi, että ko. laitteiden rakentamisen te-
24527: sin vaatimatonta ja koska maaseudun talou- hostamiseen on todella vielä mahdollisuuksia
24528: dellinen tilanne on entisestäänkin heikenty- ja että tämä toiminta on suorastaan elin-
24529: nyt, ei vesihuoltolaitteiden rakentaminen ole tärkeä.
24530: päässyt riittävässä määrässä käyntiin. Kun Edellä olevaan viitaten ehdotamme ,kun-
24531: yhteiskunnan varoilla harjoitetaan nykyään nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24532: mitä monipuolisinta avustustoimintaa, mm. muksen,
24533: asuntotuotantoa Arava-lain puitteissa, missä
24534: tuotannossa vesijohdot ja likaviemärit kuu- että hallitus ottaisi vuoden 1957
24535: luvat asunnon alkeellisimpiin vaatimuk- tulo- ja menoarvioesitykseen 200 mil-
24536: siin, olisi jo yksin tasapuolisuuden vuoksi en- joonan markan määrärahan lainoiksi
24537: tistä voimakkaammin pyrittävä edistämään vesijohto- ja viemärilaitteiden raken-
24538: maaseudun vesihuoltolaitteiden rakentamista. tamiseksi maas,eudulle.
24539: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
24540:
24541: Hilja Väänänen. Eeli Erkkilä.
24542: Vieno Simonen. Lennart Beljas.
24543: Marja Lahti. Artturi .Tämsen.
24544: Sylvi Balinen. Kalle Kämäräinen.
24545: Arvi Ikonen. Tahvo Rönkkö.
24546: 549
24547:
24548: IX,74. - Toiv.al. N:o 225.
24549:
24550:
24551:
24552:
24553: Lahtela ym.: Määrärahasta avustuksiksi ja lainoiksi maaseu-
24554: dun vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakentamista varten.
24555:
24556:
24557: E d u s k u n n a 11 e.
24558:
24559:
24560: Eduskunta on useaan otteeseen todennut, jonka kustannusarvio on 278 milj. markkaa
24561: että vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen ja joka koskee noin 4 000 asukkaan vesi-
24562: maaseudulla on tärkeä ja että sitä on edis- huollon järjestelyä ja rakennustyö on ollut
24563: tettävä valtion tuella. Hallitus oli jo vuoden pakko alkaa. Kun tällaisia käyttökelvottomia
24564: 1955 tulo- ja menoarvioesitykseen merkinnyt ja epäterveeliisiä vesiä käytetään eri puolilla
24565: sanottuun tarkoitukseen 30 miljoonan mar- maata muuallakin ja kun on pidettävä tär-
24566: kan suuruisen määrärahan avustuksiksi ja 75 keänä, että mainitunlaiset työt voitaisiin
24567: miljoonan markan suuruisen määrärahan !ai- toteuttaa vaiheittain ottamalla samalla olojen
24568: noiksi vesi- ja viemärilaitteiden rakentami- kehitys huomioon, ovat tähän mennessä
24569: seksi maaseudulle ja samaan tarkoitukseen sanottuun tarkoitukseen varatut varat olleet
24570: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesitykseensä täysin riittämättömät. Siihen olisikin vuosit-
24571: vastaavasti 30 miljoonan ja 50 miljoonan tain varattava vähintään 200 000 000 mk
24572: markan suuruiset määrärahat. Mainitunsuu- avustuksiksi ja 500 000 000 mk pitkäaikai-
24573: ruiset määrärahat ovat kuitenkin tarpeeseen siksi, halpakorkoisiksi !ainoiksi, joita määriä
24574: nähden aivan riittämättömät, koska tähän- mm. maataloushallitus ja maatalousminis-
24575: astisissa tutkimuksissa jo on todettu maas- teriökin on ehdottanut otettavaksi kuluneelle
24576: samme monin paikoin, että maaseudulla käy- vuodelle, että epäterveellisen veden käyttö
24577: tetty talousvesi on käyttökelvotonta ja ter- voitaisiin lopettaa ja saada käytettäväksi sel-
24578: veydelle vaarallista, joka pakottaa asukkaat lainen vesi, joka ei aiheuta ihmisten ja koti-
24579: kelvollisen ja terveellisen veden hankkimi- eläinten sairauksia ja kuolemaa.
24580: seen. Tästä syystä on nyt jo maaseudulla Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
24581: yksityisten hankkeiden lisäksi odottamassa ehdotamme eduskunnan hyväks;yttäväksi toi-
24582: avustus- ja lainavarojen saantia useita kym- vomuksen,
24583: meniä suuria vesihuoltohankkeita, koska kun-
24584: että hallitus ottaisi vuoden 1957
24585: nollisen veden saanti terveydellisistä syistä
24586: on erityisen tärkeä. Esimerkkinä mainitta-
24587: tulo- ja menoarvioesitykseen maaseu-
24588: koon, että mm. Kemijärven kunnan keskuk-
24589: dun vesi- ja viemärijohtolaitteiden ra-
24590: sessa miltei kaikkien kaivojen vesi rakennus-
24591: kentamiseen annettavia avustuks.ia var-
24592: suunnitelma-a:lueella on käyttökelvotonta. Jo ten 200 000 000 markan ja pitkäaikai-
24593: sia halpakorkoisia lainoja varten
24594: vuonna 1954 on valmistettu tällekin alueelle
24595: vedenhankinta- ja viemäröintisuunnitelma, 500 000 000 markan suuruisen määrä-
24596: rahan.
24597: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1956.
24598:
24599: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. Niilo Ryhtä.
24600: 550
24601:
24602: IX,75. - Toiv.al. N:o 226.
24603:
24604:
24605:
24606:
24607: Uusitalo ym..: Määrärahasta eräiden osuusmeijerien korko-
24608: menojen alentamiseksi.
24609:
24610:
24611: E d u s k u n n a 11 e.
24612:
24613: Meijeritoiminta maassamme on viime vuo- korkokannan mukaan tekevät 2 mk ja ylikin
24614: sina kehittynyt suuresti. Uusia meijereitä on jalostettua maitokiloa kohti meijerin alku-
24615: rakennettu sekä entisiä rappeutuneita ja vuosina. Tämä on kohtuuttoman suuri rasi-
24616: maliiltaan vanhanaikaisia meijereitä kunnos- .tus maidontuottajien maksettavaksi.
24617: tettu, joten meijerit monella paikkakunnalla Kun maatalouden ja erikoisesti karjatalou-
24618: ovat nyt ajanmukaisia ja tyydyttävät tar- den asema tällä hetkellä on tavallista hei-
24619: peen. Tämän ohessa on myöskin uusia kompi, olisi paikallaan, että valtio osallistuisi
24620: alueita, lähinnä syrjäisiä seutuja, saatu mei- meijereiden korkokustannuksiin. Tämä toi-
24621: jeritoiminnan piiriin, joten tässäkin suh- menpide toisi maidolle hinnanlisää juuri
24622: teessa on tapahtunut kehitystä suotuisaan siellä, missä hintasuhteet monestakin eri
24623: suuntaan. Uudistetut meijerit ovat tuoneet syystä ovat olleet keskimääräistä alhaisem-
24624: mukanaan myöskin omat rasituksensa. Ra- mat.
24625: kentamis- ja kunnostamistoiminta on kysy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
24626: nyt melkoisesti varoja, meijerit ovat velkaan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24627: tuneet, mikä on omiaan alentamaan maidon vomuksen,
24628: tuottajahintaa. Erikoisen raskaana tämä
24629: tuntuu syrjäisillä harvaanasutuilla seuduilla, että hallitus ottaisi vuoden 1957
24630: missä kuljetusmatkat ovat pitkät ja karja- tulo- ja menoarvioesitykseen määrära-
24631: talous pienviljelysvaltaista. Mitä tulee uuden han niiden osuusmeijerien korkome-
24632: meijerin rakentamiskustannuksiin, on las- nojen alentamiseksi, joissa korkomenot
24633: kettu, että tavallisen keskikokoisen jalostus- keskimääräistä enemmän alentavat
24634: meijerin, joko juusto- tahi voimeijerin, ra- tuottajahintaa.
24635: kentamisesta aiheutuvat korkomenot nykyisen
24636: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
24637:
24638: Eino Uusitalo. Eino E. Heikura. Yrjö Sinkkonen.
24639: Eeli Erkkilä. Väinö Rankila. Artturi J'ämsen.
24640: Toivo Antila. Tahvo Rönkkö. Sylvi Halinen.
24641: T. Saloranta. Marja Lahti. Kustaa Tiitu.
24642: 551
24643:
24644: IX,76. - Toiv.al. N: o 227.
24645:
24646:
24647: Forsius ym.: Määrärahasta Puutarhaviljelijäin Liitolle neu-
24648: vontapisteiden perustamiseksi Lohjalle ja Karjaalle.
24649:
24650:
24651: E d u s k u n n a 11 e.
24652:
24653: Puutarhaneuvontaa maassamme harjoitta- noinnissa. Se voisi omalta osaltaan poistaa
24654: vat monet maataloudelliset järjestöt sekä niitä suuria haittoja, mitkä nykyisin puu-
24655: alan erikoisjärjestöt. Nykyisessä toiminnas- tarhatuotemarkkinoilla alinomaisesta tarjon-
24656: saan järjestöt taloudellisista syistä johtuen nan ja sen mukaisesti hintojen vaihtelun
24657: ovat pakotetut käyttämään yleisneuvontaa, johdosta syntyvät. Neuvontapisteen tehtä-
24658: jolloin koetoiminnan tutkimuksen ja käytän- viin ei kuuluisi tuotteiden välitön markki-
24659: nön saavutukset saatetaan viljelijöiden tie- nointi, ainoastaan ohjaava toiminta. Varsin-
24660: toisuuteen kurssi- ja esitelmätilaisuuksien kin kiintyy huomio niihin mahdollisuuksiin,
24661: kuin myös julkaisutoiminnan kautta. Luon- joita neuvontapiste viljelijöiden edustajana
24662: nollisesti käytetään myös henkilökohtaista vihannes- ja juurikasvien viljelyssopimusten
24663: neuvontaa, mikä ei kuitenkaan laajasta työ- avulla voi hankkia etenkin pienviljelmille.
24664: kentästä johtuen voi olla riittävän perusteel- Viime vuosina on puutarhaviljelyn harjoit-
24665: lista. Asiaan toisi huomattavan parannuk- taminen esitetty erääksi lisätulon lähteeksi
24666: sen, jos voimakkaimmille puutarhaviljelys- pienviljelmille, mutta nykyisellään, jolloin
24667: seuduillemme voitaisiin perustaa erityisiä puutarhatuotteiden markkinointi kulkee vielä
24668: neuvontapisteitä, joista käsin suoritettaisiin samoja latuja kuin parikymmentä vuotta sit-
24669: sellaisia käytännön töitä, mitä alueen puu- ten, voidaan viljelyksiä tuloksellisesti lisätä
24670: tarhaviljelmillä tarvitaan. Lähinnä kiintyy vain järjestämällä ensin tyydyttävät mark-
24671: huomio pienempien hedelmäviljelmien kuin kinointimahdollisuudet.
24672: myös hedelmätarhojen moninaisiin töihin Neuvontapisteen hoitamiseen tarvitaan
24673: aina tarhojen hoitotoimenpiteistä sadon kä- täysinpalkattu alan ammattihenkilö, joka
24674: sittelyyn, varastointiin ja markkinointiin työn huippukausina voi ottaa avukseen lisä-
24675: saakka. Mainittakoon mm. se suuri etu, mitä työvoimaa. Luonnollisesti viljelmien omaa
24676: yhteisruiskujen hankkiminen kasvinsuojelu- työvoimaa on käytettävä hyväksi mahdolli-
24677: toimenpiteiden nopeuden moninkertaistajana simman paljon ammattihenkilön huolehtiessa
24678: jo mukanaan toisi. Neuvontapisteestä käsin työn johdosta ja valvonnasta. Neuvontapis-
24679: suoritettaisiin käytännön työt kohtuullista teet vuorostaan olisi alistettava puutarha-
24680: korvausta vastaan, mikä menetelmä samalla alan erikoisjärjestöille, Puutarhaviljelijäin
24681: antaa neuvontapisteelle mahdollisuuden mm. Liitolle ja Hedelmänviljelijäin Yhdistykselle.
24682: kulloinkin tarvittavien ajanmukaisten väli- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
24683: neiden hankkimiseen, joista tärkeimpinä vä- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24684: lineinä on pidettävä kasvinsuojeluruiskuja. vomuksen,
24685: Eräissä muissa maissa, mm. Tanskassa, on
24686: tämänkaltainen toiminta tavanmukaisen neu- että hallitus ottaisi vuoden 1957
24687: vontatyön rinnalla antanut erittäin hyviä tulo- ja menoarvioesitykseen 2 000 000
24688: tuloksia. Edelleen neuvontapiste voisi antaa markan määrärahan Puutarhaviljeli-
24689: todella tehokasta apua säilytyksen ja varas- jäin Liitolle neuvontapisteiden perus-
24690: toinnin ohjaamisessa kuin myöskin markki- tamiseksi Lohjalle ja Karjaalle.
24691: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
24692:
24693: Saara Forsius. Matti Mattila. Sven Högström.
24694: Esa Koivusilta. Kurt Nordfors. Bertel Lindh.
24695: Veikko Helle. Bruno J. Sundman.
24696: 552
24697:
24698: IX,77. - Toiv.al. N:o 228.
24699:
24700:
24701:
24702:
24703: Seppä ym.: Määrärahasta maatalouden yleisneuvontajärjes-
24704: töille maatalouskoneneuvojien palkkaamiseen ja opetus-
24705: välineiden hankintaan.
24706:
24707:
24708: E d u s k u n n a 11 e.
24709:
24710: Maatalouskoneet edustavat Suomessakin jo palkanneet omilla varoillaan yhteensä 22
24711: huomattavia taloudellisia arvoja. Niinpä las- maatalouskoneneuvojaa, jotka yleensä ovat
24712: ketaan maassamme ensi satokauteen mennessä vain lyhyillä erikoiskursseilla koulutettuja
24713: olevan käytössä traktoreita n. 46 000 kpl maatalousteknikkoja. Huomioonottaen maa-
24714: arvoltaan 13.8 miljardia markkaa, leikkuu- talousneuvontajärjestöjen laajan työkentän
24715: puimureita n. 30 000 kpl arvoltaan 2.1 mil- ja varsinkin tällä alalla juuri nyt vallitse-
24716: jardia markkaa sekä muita maatalouskoneita van kipeän opetustarpeen kärsii neuvonta
24717: ja laitteita yhteisarvoltaan 15 miljardia huomattavasti ammattitaitoisten neuvojien
24718: markkaa. Kaikkiaan on siis maatalouskonei- puutteesta. Kun heidän palkkauksensa on
24719: den nykyinen arvo n. 31 miljardia markkaa. ollut varojen puutteessa heikko, on näihin
24720: Maatalouskoneiden käyttötavoilla ja huol- tehtäviin vaikea saada pätevää työvoimaa,
24721: Iolla on erittäin suuri vaikutus äskenmaini- ja tästä kärsii koko toiminta.
24722: tun huomattavan pääoman pysyväisyyteen ja Maatalouskonekoulutusta on vaikeuttanut
24723: sen tuottamaan taloudelliseen hyötyyn. Edel- myös melkoisesti riittävien opetusvälineitten
24724: lämainittuihin seikkoihin kohdistuvalla järki- puute.
24725: peräisellä valistus- ja opetustoiminnalla voi- Jotta maatalouskoneneuvonta saataisiin
24726: daan helposti kohottaa esim. koneiden kestä- tarkoituksenmukaiselle kannalle, olisi maata-
24727: vyysaikaa 15-20 %: lla sekä samalla vähen- lousneuvontajärjestöille myönnettävä valtion
24728: tää poltto- ja voiteluaineiden kulutusta huo- varoista 25 neuvojaa varten palkkaukseen
24729: mattavasti. 15 milj. markkaa, matka- ja päivärahoihin
24730: Maatalouskoneiden valinnan ja yleensä 3 milj. markkaa sekä opetusvälineiden han-
24731: koneeliistuttamisen ohjauksena on suuri mer- kintaan 2 milj. markkaa.
24732: kitys maatalouden kustannusten alentajana. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
24733: Sensijaan suunnittelematon ja asiantuntema- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24734: ton koneiden hankinta saattaa muodostua muksen,
24735: taloudellisesti kohtalokkaaksikin niaatalous-
24736: yrittäjäille. että hallitus ottaisi vuoden 1957
24737: Koneneuvontaan tähän saakka myönnetyt tulo- ja menoarvioesitykseen 20 mil-
24738: valtion varat ovat olleet hyvin vähäisiä. Vain joonan markan suuruisen määrärahan
24739: pienviljelijäin neuvontajärjestöille on annettu maatalouden yleisneuvontajärjestöille
24740: yhteensä 1.5 milj. markkaa kolmen koneneu- käytettäväksi maatalouskoneneuvojien
24741: vojan palkkaamiseksi. Sekä suomen- että palkkaamiseen ja opetusvälineiden
24742: ruotsinkieliset maatalousseurajärjestöt ovat hankintaan.
24743: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
24744:
24745: Mauri Seppä. Matti Raipala.
24746: Saara. Forsius. N. Kosola..
24747: Martti Salminen.
24748: 553
24749:
24750: IX,78. - Toiv.al. N:o 229.
24751:
24752: Järvi ym.: Määrärahasta Oulun läänin talousseuralle neuvo-
24753: jien palkkaamista varten Pyhä- ja Siikajokilaakson kun-
24754: nat käsittävään neuvontapiiriin.
24755:
24756: E d u s k u n n a 11 e.
24757: Kuten julkisuudessakin on viime aikoina tävä pienissä erissä laajalta alueelta, jotka
24758: mainittu, ovat maataloudelliset olot Pyhä- seikat vaikuttavat alentavasti jalostuslaitos-
24759: ja Siikajokilaaksojen pitäjissä kuten Kesti- ten kannattavuuteen. Samalla käy edellisestä
24760: Iässä, Kärsämäellä, Piippolassa, Pulkkilassa, selville, että vain kolmas osa tiloista 'Vie mai-
24761: Pysännällä ja Rantsilassa erittäin heikot. toa meijeriin.
24762: Vuoden 1950 väestölaskennan mukaan oli Mainitulla alueella ei ole minkäänlaista
24763: mainituissa kunnissa yhteensä 18 981 asu- teollisuutta eikä edes kotiteollisuutta, joten
24764: kasta, joista maa- ja metsätalousväestöä oli väestön toimeentulo on varsin heikko ja suu-
24765: 15 201 eli 80.1 %. Asutustiheys vaihteli reksi osaksi työllisyystöistä riippuvainen.
24766: näissä kunnissa 2.7-6.9 henkeä km2 :llä. Kuitenkin on alueella melkoiset mahdollisuu-
24767: Peltoa näissä kunnissa oli keskimäärin det maatalouden harjoittamiseen, jos sitä
24768: henkilöä kohti 1.2 ha, mutta maatalouden määrätietoisesti kehitetään ja sen tuotteiden
24769: tuotto on ollut perin heikko, josta johtuu jalostus sekä kauppa saatetaan ajanmukai-
24770: mm. täällä havaittava voimakas maaltapako. selle kannalle. Tämä vaatii kuitenkin voima-
24771: Tuoton alhaisuus johtuu alueen pääasialli- kasta herätys- ja neuvontatyötä, johon on
24772: simman tuotantomuodon, karjatalouden, hei- ryhdyttävä merkittävien tulosten aikaansaa-
24773: kosta tasosta. Maatalouslaskennan mukaan miseksi samojen suuntaviivojen mukaan kuin
24774: oli mainituissa kunnissa lehmiä 9 218 ja nii- harjoitetaan rajaseutujen maataloudellista
24775: den keskituotannoksi arvioitiin 1 800 kg mai- neuvontaa. Oivaltaen kyseessä olevan neu-
24776: toa vuodessa. Karjantarkastusvuonna 1952- voiman suuren merkityksen ovat alueen kun-
24777: 53 oli tällä alueella vain 4 tarkkailupiiriä, nat ja Oulun läänin Talousseura lupautuneet
24778: joissa oli lehmiä 762 ja niiden keskituotto yhdessä ottamaan osaa sen aiheuttamiin kus-
24779: vuodessa 2 704 kg maitoa, 110 kg voirasvaa. tannuksiin. Valtion avustuksen ehtona tulisi-
24780: Alueen lehmistä kuului siis vain 8.3 % kar- kin olla, että äskenmainitut palkkaisivat lisä-
24781: jantarkkailun piiriin. Kaksi peltohehtaaria työvoimaksi vähintäin kolme maatalousneu-
24782: tai sitä suurempia viljelmiä oli 2 514, joiden vojaa.
24783: keskimääräinen peltoala oli 8.5 ha, metsä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24784: maata 53.1 ha ja kokonaisala 89.2 ha. Leh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24785: miä oli viljelmillä keskimäärin 3.4, lampaita muksen,
24786: 4.6, sikoja 0.5 ja kanoja noin 6 kpl.
24787: Kärsämäellä, Kestiiässä ja Rantsilassa on että hallitus ottaisi tulo- ja meno-
24788: jokaisessa yksi meijeri sekä Pulkkilassa 2, arvioesitykseen viitenä peräkkäisenä
24789: mutta näistä voidaan pitää vain Rantsilan vuonna alkaen v. 1957 2.5 miljoonan
24790: meijeriä toimintakykyisenä huomioonottaen markan määrärahan Oulun läänin
24791: kiinteimistöt, laitteet ja vastaanotettu maito- talousseuralle käytettäväksi yhden
24792: määrä, joka v. 1953 oli 2 236 860 kg 320: Itä agronomin, yhden karjatalous- ja yh-
24793: maidonlähettäjältä. Koko alueelta lähetti v. den kotitalousneuvojan palkkaamista
24794: 1953 maitoa meijereihin kaikkiaan 930 ta- varten neuvontapiit·iin, jonka muodos-
24795: loutta yhteensä 6 207 288 kg eli keskimäärin tavat Kestilän, Kärsämäen, Piippolan,
24796: 6 674 kg. Tästä ilmenee, että maitoa saadaan Pulkkilan, Pyhännän ja Rantsilan
24797: meijeriä kohti hyvin vähän ja se on kerät- kunnat.
24798: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
24799:
24800: Lauri J"å.rvi. Eeli Erkkilä. Eemil Partanen.
24801: Eino Rytinki.
24802: 70 E 75/56
24803: 554
24804:
24805: IX,79. - Toiv.al. N:o 230.
24806:
24807:
24808:
24809:
24810: Seppä ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
24811: objektiivisten sadonselvittelymenetelmien kenttätutkimuk-
24812: sia varten.
24813:
24814:
24815: E d u s k u n n a ll e.
24816:
24817: Valtakunnan peltokasvisadon selvittämi- ensi tilassa. Esim. viime vuonna, jolloin
24818: sessä on Suomessa käytetty viime vuosina poikkeuksellisten sääolosuhteiden vuoksi sa-
24819: otantamenetelmää, jossa yksityiset arviot pe- dot vaihtelivat suuresti alueittain, jouduttiin
24820: rustuvat arvion suorittajien omaan käsityk- normaalin sadon arvioinnin lisäksi turvautu-
24821: seen satotulosten suuruudesta viljelyskasveit- maan erikoisselvittelyihin. Tällainen kahteen
24822: tain. Kun sadon suuruutta tällaisessa mene- kertaan selvittäminen tulee tietenkin kal-
24823: telmässä ei voida mitata mittavälinein, vaan liiksi ja kuitenkaan ei näinkään saatujen tu-
24824: tulokset saadaan silmävaraisten arvioiden no- losten avulla voida selvittää satojen suuruuk-
24825: jalla, on menetelmässä leimaa antavana piir- sia niin tarkasti kuin olisi tarpeen ja on
24826: teenä subjektiivisuus, joka saattaa johtaa mahdollista objektiivisia otantamenetelmiä
24827: melko suuriin arvioimiseroihin todella vallit- käyttäen. Esteenä objektiivisten menetelmien
24828: sevaan tilanteeseen verrattuna. Toisena va- käytölle on toistaiseksi ollut se, ettei niitä-
24829: kavana haittana on se, ettei tarkalleen vuosit- ole kenttätutkimuksien avulla sovellettu suo-
24830: tain tiedetä näiden erojen suuruutta. Tällai- malaisiin olosuhteisiin, ja lisäksi määräraho-
24831: nen olotila ei voi olla tyydyttävä. Se on jen puute. Ensiksi mainitun esteen poista-
24832: omiaan herättämään epävarmuutta ja epäluo- miseksi olisi mahdollisesti jo ensi kesänä voi-
24833: tettavuuden tuntua valtakunnan katoarvioi- tava panna toimeen kenttätutkimus esim.
24834: den laatimisessa. Toiselta puolen eri etupii- kolmen maanviljelysseuran alueella menetel-
24835: rien kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, että män teknillisten ja kustannuskysymysten rat-
24836: valtakunnan satoarviot ovat niin hyvin to- kaisemiseksi. Ennakkoarvion mukaan tarvit-
24837: dellista tilannetta vastaavia kuin mahdollista. taisiin tällaisen kenttätutkimuksen suoritta-
24838: Useissa maissa onkin tämä tunnustettu miseen valtion varoja 2 200 000 markkaa sen
24839: ja esim. Saksassa ja Ruotsissa on siirrytty mukaan, mitä maataloushallituksen esityk-
24840: ns. objektiivisten sadonselvittelymenetelmien sessä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesitystä
24841: käyttämiseen. On voitu todeta, että silmä- varten on laskettu. Mainitussa laskelmassa
24842: varaiset arviot ovat poikenneet objektiivisten on käytetty perustana Ruotsissa suoritettu-
24843: menetelmien avulla saaduista satotuloista jen kustannustutkimusten tuloksia.
24844: jopa 20 %. Seurauksena on ollutkin, että Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24845: näiden uusien menetelmien käyttöä on laa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24846: jennettu käsittämään yhä uusia kasveja. Mm.
24847: tärkeimpien puutarhakasvienkin satotulokset että hallitus antaisi Eduskunnalle
24848: selvitetään näissä maissa nykyään objektii- esityksen 2 200 000 markan määrära-
24849: visia menetelmiä käyttäen. han ottamisesta lisäyksenä vuoden
24850: Viime vuosien kokemukset osoittavat yhä 1956 tulo- ja menoarvioon objektiivis-
24851: selvemmin, että myöskin Suomessa olisi siir- ten sadonselvittelymenetelmien kenttä-
24852: ryttävä näiden menetelmien käyttämiseen tutkimuksia varten ensi kesänä.
24853: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
24854:
24855: Mauri Seppä. N. Kosola. Saara Forsius.
24856: Matti Raipala. Erkki Tuuli. Martti Salminen.
24857: 555
24858:
24859: IX,SO. - Toiv.al. N:o 231.
24860:
24861:
24862:
24863: Saura ym.: llläärärahasta lainoiksi pienyrittäjille salaojan-
24864: kaivu-, ojankaivu- ja kivenmivauskoneiden hankkimiseen.
24865:
24866:
24867: E d u s k u n n a 11 e.
24868:
24869: :Maataloutemme viimeaikaisen ripeän ko- teensä n. 32 milj. kappaleeseen, joka vastaa
24870: neistumisen johdosta on peltojemme salaojit- n. 19 000 ha: n salaojitusta.
24871: taminen ihmistyövoiman kallistuessa tullut :Mitä rahoitukseen tulee, on uudessa sala-
24872: ensiarvoisen tärkeäksi tehtäväksi. Maanvilje- ojituslaissa - joka tuli voimaan v: n 1955
24873: lijöitten asiaa kohtaan tuntema mielenkiinto alusta - määrätty, että salaojituspalkkioihin
24874: kuvastuu allaolevasta taulukosta, johon on ja lainoihin on varattava v. 1955 175 milj.
24875: merkitty Salaojitusyhdistyksen laatimat suun- markkaa ja vv. 1956-1959 vähintäin 300
24876: nitelmat v: sta 1949 ja sen valvonnassa vuo- milj. markkaa vuodessa. Asetuksen mukaan
24877: sittain salaojitetut pinta-alat. voidaan näistä varoista myöntää lainoja tai
24878: palkkioita aina 15 ha: n salaojittamiseen ti-
24879: Vuosi Suunniteltu Toteutettu laa kohti, huomioonottaen kuitenkin kaikki
24880: ha ha v: n 1944 jälkeen myönnetyt salaojitusavus-
24881: 1949 • • • • 0 •••• 0 •••• 12400 4730 tukset .
24882: 1950 .............. 12 730 6 310 Edelläesitetystä käynee selville, että tällä
24883: 1951 ••• 0 •••••••••• 15060 6 850 hetkellä on kaivukoneitten vähyys salaoji-
24884: 1952 •••••• 0. 0 ••••• 16 670 8 680 tusta jarruttava tekijä ja konemäärän lisäys
24885: 1953 ••••••• 0. 0 •••• 14 340 11090 mitä suurimmassa määrin ratkaisee salaoji-
24886: 1954 0 ••••••• 0 0 •••• 17 760 11220 tuksen lisääntymisen maassamme. Nykyisin
24887: 1955 .............. 19 000 15 000 on käytössä raskaita salaojankaivukoneita
24888: (kauhapyöräkaivajia) yhteensä n. 70 kpl.
24889: Suurin piirtein voidaan sanoa vuotuisen Tämän lisäksi on toimissa likipitäen sama
24890: salaojitusmäärän kaksinkertaistuneen viime määrä kevyitä Ferguson-traktoriin liitettäviä
24891: aikoina neljässä-viidessä vuodessa. Erikoisen kaivulaitteita. Ensiksimainitut, joista osa on
24892: sateisena vuotena 1954 salaojitettiin vain amerikkalaisia, osa kotimaassa valmistettuja,
24893: sama määrä kuin v. 1953, kun taas suotuis- pystyvät vuodessa kaivamaan n. 120-180
24894: ten sääsuhteitten vallitessa v. 1955 lisäys ha: n salaojat konetta kohti. Amerikkalaisten
24895: edellisiin vuosiin verrattuna on varsin huo- koneitten hinta tehtaalla on n. 11 000-
24896: mattava. 12 000 dollaria, kotimaisten n. 3.4-3.9 milj.
24897: Salaojien kaivusta on kahtena edellisenä markkaa. Ferguson-traktoriin liitettävien
24898: vuotena suoritettu koneilla n. puolet. Kulu- kaivulaitteitten hinta on n. 650 000 mk (trak-
24899: vana vuonna koneellisen kaivun osuus näyt- toreineen n. 1.0 milj. mk) ja niitä valmiste-
24900: tää nousevan 60-70% :iin. Kehitys onkin taan kotimaassa. Viimeksimainittujen ko-
24901: menossa siihen, että yhä enemmän pyritään neitten työsaavutus on ollut yleensä 30-40
24902: vapautumaan raskaasta lapiokaivusta ja suo- ha konetta kohti vuodessa. Osa raskaista
24903: rittamaan työ koneella. Niinpä menneenä ke- kaivukoneista on käytetty jo 6-7, jopa yli
24904: sänä työtilaisuuksia oli koneille tarjolla huo- 15 vuotta ja sellaisina niiden työssä pitämi-
24905: mattavasti yli niiden suorituskyvyn. nen on kannattamatonta suurten korjauskus-
24906: Muista salaojitukseen vaikuttavista teki- tannusten vuoksi - ainakin mitä kotimaassa
24907: jöistä on vielä mainittava, että kuluvan vuo- valmistettuihin tulee. Näistä joutuu ensi
24908: den salaojituksiin tarvitaan tiiliputkia n. 22 vuonna vanhuuden takia käytöstä pois n. 15
24909: milj. kappaletta. Asiantuntijain arvion mu- konetta, jotka olisi korvattava uusilla. Kun
24910: kaan nykyisin toiminnassa olevat tiiliputki- salaojitus kokemuksen mukaan lisääntyy
24911: tehtaat pystyvät nostamaan tuotantonsa yh- 2 500-3 000 ha vuodessa, tarvittaisiin ensi
24912: 556 IX,SO. - Ojankaivu- ja kivenraivauskoneet.
24913:
24914: vuonna tätä lisäystä varten vähintään n. 30 viemärin oltava jonkun verran syvempi kuin
24915: uutta raskasta konetta tai vastaava määrä avo-ojitusta käytettäessä, täytyy tätä varten
24916: kevyitä kaivajia. Puolustuslaitoksen Santa- suurentaa ja syventää äskenmainittua suu-
24917: haminan konepaja, joka valmistaa raskaita rempi määrä valtaojia. Sellaisten kai'vu on
24918: salaojankaivukoneita osaksi ulkomaisesta ma- raskasta ja käsin tehtynä aivan liian hidasta,
24919: teriaalista, on kuluvana vuonna toimittanut joten tätä työtä varten on otettava käytän-
24920: käytettäväksi kymmenkunta kaivajaa ja saa- töön huomattava määrä kaivinkoneita. Sel-
24921: dun tiedon mukaan pystyisi kevääseen 1956 laisia on kehitetty kotimaassa jo useita eri-
24922: mennessä valmistamaan enintään 15 uutta kokoisia malleja ja ne ovat yleensä ulkolais-
24923: konetta. Ferguson-traktorin kaivulaitetta on ten veroisia, mutta toistaiseksi pienien raken-
24924: valmistettu ja myyty kuluvana vuonna n. nussarjojen takia liian kalliita. Näiden ko-
24925: 25 kpl. neiden valmistaminen tarjoaa kuitenkin me-
24926: Käytössä olevista raskaista salaojien kaivu- talliteollisuudellemme melkoisesti sen tarvit-
24927: koneista on yli puolet maanviljelijöitten muo- semia työtilaisuuksia.
24928: dostamilla yhtiöillä tai yksityisillä maanvil- Huomattavasti salaojankaivukoneita hal-
24929: jelijöillä, jotka suorittavat salaojitustöiden vempina sopivat avo-ojankaivinkoneet pie-
24930: urakointia. nempienkin yrittäjien käyttöön jopa yksityi-
24931: Kokemus on osoittanut, että siellä missä sille urakoitsijoille. Tässä muodossa tarjoa-
24932: tällaisia yrittäjiä on ilmaantunut, salaojitus vat kaivinkoneet työmahdollisuuksia erityi-
24933: on ripeästi lisääntynyt ja - mikä tärkeintä sesti maaseudun pienyrittäjille. Mainittakoon
24934: - työkustannukset, lähinnä kaivuhinnat, vielä, että näitä laitteita voidaan käyttää me-
24935: ovat samalla huomattavasti alentuneet. Tästä nestyksellä muis...akin tehtävissä, kuten ra-
24936: lmolimatta tietääksemme ei yksikään tällai- kennustyömailla.
24937: sista urakoitsijoista ole lopettanut toimin- Kaivinkoneittenkin hankinta on varsinkin
24938: taansa. vähävaraisille maaseudun yrittäjiUe vaikeata,
24939: Salaojitusurakoitsijaksi haluavat useasti minkä takia olisi tätä varten varattava lai-
24940: ryhtyä pienviljelijät, joilla ei omalla tilal- noitusmahdollisuus valtion varoista samaan
24941: laan ole riittävästi työmahdollisuuksia. Sa- tapaan kuin salaojankaivinkoneiden hankin-
24942: malla he voisivat tarjota kesäkaudeksi työtä taakin varten.
24943: 5-6 putkenlaskijalle, jotka myös voivat olla Samaan asemaan lainoituksen suhteen olisi
24944: vähitellen opetettuja paikkakunnan miehiä. asetettava kivenraivausvälineet, joiden käyt-
24945: Salaojien kaivukoneet ovat kuitenkin niin töä on pakko lisätä samassa suhteessa kuin
24946: kalliita, että monikaan muuten sovelias hen- maatalol).den voimaperäisyys ja koneeliistut-
24947: kilö ei uskalla puuhaan ryhtyä. Tämän taminen edistyvät. Valtion kivenraivausvaro-
24948: vuoksi halpakorkoinen laina esim. 5 vuoden jen käyttö tämän alan kaluston hankinnan
24949: kuoletusajana olisi käsityksemme mukaan rahoittamiseen vaikuttaisi laajempiin viljeli-
24950: omiaan mitä suurimmassa määrin vilkastut- jäpiireihin ja tehokkaammin kuin suoranais-
24951: tamaan salaojitustoimintaa. Lainaa olisi ten avustusten käyttö.
24952: myönnettävä vähintään 50 % koneen hin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
24953: nasta. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24954: SalaojitukSen pahimpia esteitä on edellä- muksen,
24955: mainitun lisäksi riittävien viemärien puute. että hallitus ottaisi vuoden 1957
24956: Hiljattain suoritettujen tutkimusten mukaan tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
24957: on maassamme peltojen kuivatukseen vaikut- määrärahan käytettäväksi halpakorkoi-
24958: tavia vesiväyliä ja valtaojia noin 140 000 sina lainoina pienyrittäjille salaojan-
24959: km, joista kiireellisen perkauksen tarpeessa kaivu-, ojankaivu- ja kivenraivausko-
24960: on 100 000 km. Kun salaojitusta varten on neiden hankkimiseen.
24961: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
24962:
24963: Kalervo Saura. Saara Forsius. Nestori Kaasalainen.
24964: Irma Hamara. Atte Pakkanen. Urho Kähönen.
24965: Matti Råipala. Martti Salminen. Heikki Soininen.
24966: N. Kosola. Matti Mattila. Mauno Jussila.
24967: 557
24968:
24969: IX,Sl. - Toiv.al. N: o 232.
24970:
24971:
24972:
24973:
24974: Kiviaho ym.: Viljavuustutkimuksen edistämisestä pientiloilla.
24975:
24976:
24977: E d u s k u n n a l1 e.
24978:
24979: Viljavuustutkimuksella on tärkeä merki- taa. Useimmat tilat pitävät koko kustannusta
24980: tys maalajin, maan pH-Iuvun, kalkki-, kali- niin korkeana, että jättävät koko tutkimuk-
24981: jv, fosforipitoisuuden määrittelyssä. Kun sen ottamatta tai jos ottavat, antavat ottaa
24982: maanäytteiden tutkiminen maatalouskoelai- näytteitä vain niin vähän, että yksi
24983: toksen maatutkimusosastolla v. 1949 aloitet- näyte saattaa edustaa jopa 3-4 ha aluetta.
24984: tiin, perittiin siitä 200 mk ha kohti tutki- Näin harvaan otetuilla näytteillä ei ainakaan
24985: musmaksuina. Tällä maksulla otettiin jopa pientilojen tutkimuksen kannalta ole suurta
24986: neljä näytettä peltohehtaarilta ja puutarha- merkitystä, koska näyte edustaa liian suurta
24987: mailta enemmänkin. peltoalaa.
24988: Maatalouskoelaitoksen maatutkimusosasto Näytteet ovat vähentyneet vuodesta 1953
24989: ei kuitenkaan varojen puuttuessa pystynyt lähtien 47 000 näytteestä 40 000 näytteeseen
24990: laajentamaan tutkimustaan. V. 1952 vilja- vuonna 1955. Näytteiden tutkimusmaksuissa
24991: vuustutkimus siirtyi neuvontajärjestöjen pe- pitäisi päästä ainakin siihen, mikä se oli
24992: rustamalle Viljavuuspalvelu Oy: He. Tällöin ennen vuotta 1952, jolloin näytteet tutkittiin
24993: tutkimusmaksuksi tuli 350 mk näytteeitä ja Maatalouskoelaitoksen maatutkimusosastolla
24994: sen lisäksi tuli 10 mk pikipaperipussin hinta 200 mk ha. Tähän pääseminen edellyttäisi
24995: ja tavallisesti 40 mk näytteen ottaneelle jär- valtion avustusta n. 500 mk hehtaaria kohti.
24996: jestölle. Näytteen koko tutkimusmaksuksi tuli Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
24997: siis 400 mk keskimäärin. Viime vuonna tuli kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24998: näytteen tutkimuskustannukseksi 375 mk ja
24999: tänä vuonna tulee maksu olemaan 275 mk, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25000: josta Jaboratoriomaksu on 225, joten tämä viljavuustutkimuksen edistämiseksi ja
25001: alennettu hinta tekee n. 900 mk hehtaarilta. tutkimuskustannusten alentamiseksi
25002: Tutkimusmaksun muodostumisesta nam p.ientiloilla.
25003: korkeaksi on kahdessakin mielessä hait-
25004: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
25005:
25006: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen. Unto Miettinen.
25007: Antti Kinnunen. Toivo Friman. Y. Enne.
25008: Usko Seppi. Rainer Virtanen. Paavo Aitio.
25009: H. Tauriainen. Niilo Nieminen. Kaino Haapanen.
25010: Pentti Liedes. Toivo Kujala. Väinö Rankila.
25011: Martti Leskinen. Tauno Kelovesi. Artturi Jämsen.
25012: Pertti Rapio. Hemming Lindqvist. Artturi Koskinen.
25013: Juho Rytkönen. Pauli Puhakka. Eino Rytinki.
25014: Lauri Myllymäki. Irma Torvi. Tahvo Rönkkö.
25015: Onni Mannila. Toivo A.svik. E. Pusa.
25016: Toivo Antila. Elli Stenberg. Impi Lukkarinen.
25017: Eino Palovesi. Judit Nederström-Lunden. Kustaa Alanko.
25018: Eino Uusitalo. Hertta Kuusinen. Yrjö Murto.
25019: Toivo Niiranen. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Antti J. Rantamaa.
25020: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Väinö Tikkaoja.
25021: 558
25022:
25023: IX,82. - Toiv.al. N:o 233.
25024:
25025:
25026:
25027:
25028: Tiekso-Isaksson. ym.: Pienvl7jelijäin tukemisesta lypsykonei·
25029: den hankinnassa.
25030:
25031:
25032: E d u s k u n n a 11 e.
25033:
25034: Karjataloudessa on yhä enemmän alettu vempia kotimaisia lypsykoneita. Asian nykyi-
25035: kiinnittää huomiota työtä helpottavien lait- sellään ollessa olisi valtiovallan sopivin
25036: teiden ja koneiden hankintaan. Suurina tavoin tuettava pientalouksia mainittujen
25037: tiloilla on jo yleisesti otettu käyttöön lypsy- koneiden hankinnassa.
25038: koneet. Sen sijaan pienillä tiloilla, johtuen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
25039: pääomien puutteesta, tätä ei ole voitu tehdä. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25040: Lypsykoneiden suhteellisen korkea hinta
25041: estää niiden kannattavan käytön pienillä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25042: tiloilla. Vallitsevan tilanteen korjaamiseksi pienviljelijöiden tukemiseksi lypsy-
25043: olisi pyrittävä aikaansaamaan nykyistä hal- koneiden hankinnassa.
25044: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
25045:
25046:
25047: Anna-Liisa Tiekso-lsaksson. Hem.ming Lindqvist. Irma Rosnell.
25048: Aleksi Kiviaho. Pertti Ra.pio. Toivo Niiranen.
25049: Matti Koivunen. Toivo Asvik. Pauli Puhakka.
25050: G. Rosenberg.
25051: 559
25052:
25053: IX,83. - Toiv.al. N:o 234.
25054:
25055:
25056:
25057:
25058: Pakkanen ym.: Määrärahasta lainoiksi salaojien kaivttkonci·
25059: den hankkimista varten.
25060:
25061:
25062: E d u s kun n a ll e.
25063:
25064: Salaojituksella on avainasema, mikäli ha· Tietenkin yhä edelleen siellä, missä konekai-
25065: lutaan tehostaa koneiden käyttöä, voimape. vuu kohtaa teknillisiä vaikeuksia tai missä
25066: räistää maataloutta ja alentaa sen kustan. on kysymys vain pienten erillisten peltotilk.
25067: nuksia. Kun salaojitus vielä lisää kasvullisen kujen salaojittamisesta, suoritetaan kaivuu
25068: pellon pinta-alaa keskimäärin noin 15 %, edelleenkin lapiotyönä., mutta ammattitaitois-
25069: on tämäkin seikka tähdellinen varsin- ten kaivuumiesten puute toisaalta ja ihmis.
25070: kin pient1lojen kohdalla lisämaakysymystä työvoiman kallistuminen toisaalta suorastaan
25071: ajatellen. Vaikka salaojitushaiTastus onkin pakottavat siirtymään konekaivuuseen. Siten
25072: viime vuosina osoittanut ilahduttavaa nou- esim. vv. 1953-54 suoritettiinkin kaivuusta
25073: sua, onhan viime vuoden tulos 15 000 ha, jo noin puolet koneella ja viime kesänä se
25074: paitsi uusi ennätystulos, myös yli kahden- kohosi jo lähes 70 % : iin, vaikkei liian pienen
25075: kertainen määrä esim. vv: n 1950-51 tulok- konekannan vuoksi kyettykään suorittamaan
25076: siin verrattuna, on se sittenkin vielä liian kaikkia tilauksia. Tarvittaisiin vain rohkeita
25077: vaatimaton, kun ajattelemme, ettei se ole yrittäjiä lisää salaojitustöiden urakoitsijoiksi.
25078: kuin runsaat puoli vuotuisesta uudisraivaus~ Kokemus on osoittanut, että siellä, missä täl-
25079: ten määrästä, ja salaojituskelpoista peltoa on laisia on ilmaantunut, on salaojitus ripeästi
25080: maassamme noin 1 900 000 ha. lisääntynyt, ja mikä ilahduttavinta, työkus-
25081: Pahimpana esteenä salaojituksen yleisty- tannukset, lähinnä kaivuuhinnat, ovat sa-
25082: miselle ovat epäilemättä sen aiheuttamat kor- malla huomattavasti alentuneet. Kun lisäksi
25083: keat kustannukset, jotka esim. v. 1954 olivat yksikään tällaisista urakoitsijoista ei tiettä-
25084: keskimäärin 67 700 mk/ha. Nämä lmstan- västi ole joutunut lopettamaan toimintaansa,
25085: nukset puolestaan jakautuvat likipitäen si- ovat yritykset olleet terveellä pohjalla, joten
25086: ten, että kaivuukustannusten osuus on keski- tämäntapaista kehitystä on riittävässä mää-
25087: määrin noin Ys, putkikustannukset samoin rin syytä tukea.
25088: noin 1;3 ja muut kustannukset niin ikään Nykyisin lienee käytössä noin 70 raskasta
25089: noin Ys kokonaiskustannuksista. Asiantunti- kaivuukonetta ja suunnilleen saman verran
25090: jain arvion mukaan pystyvät nykyisin toi- kevyitä Ferguson-traktoreihin liitettäviä kai-
25091: minnassa olevat tiiliputkitehtaat nostamaan vuulaitteita. Kun salaojitus kokemuksen mu-
25092: tuotantonsa noin 32 milj. kappaleeseen. Kun kaan lisääntyy vuosittain 2 500-3 000 ha, vaa-
25093: esim. vuoden 1955 salaojituksiin tarvittiin tisi jo tämä raskasta kaivuukonekantaa lisät-
25094: noin 22 milj. kpl, ei tiiliputkien saanti siten täväksi ainakin 15 koneella vuosittain ja kun
25095: enää ole salaojitustoiminnan kehittämisen es- lisäksi olisi yli-ikäisenä poistettava noin 15
25096: teenä. Uusi salaojituslaki puolestaan helpot- kpl raskaita kaivuukoneita, olisi kaivuukonc-
25097: taa salaojitustoiminnan rahoittamista, nou- kantaa siten lisättävä vuosittain ainakin 30
25098: seehan esim. palkkioiden ja lainojen määrä uudella raskaalla koneella (tai vastaavasti
25099: viime vuoden 175 milj. markasta nyt ja lähi- kevyillä), mikäli halutaan varmistaa salaoji-
25100: vuosina vähintään 300 milj. markkaan. Pa- tustoiminnan suotuisa kehitys. Käytössä ole-
25101: himmaksi pullonkaulaksi näyttää sensijaan vista raskaista salaojien kaivuukoneista on
25102: muodostuvan kaivuukysymys. yli puolet viljelijäin muodostamilla yhty-
25103: Salaojituskaivuussa, joka aiemmin tapah- millä tai yksityisillä urakoitsijoilla. Monet
25104: tui lähinnä lapiotyönä, ollaan yhä suurem- kätevät sekä koneiden hoitoon tottuneet pien-
25105: massa määrin siirtymässä konekaivuuseen. viljelijät, joilla ei ole omalla tilalla riittä-
25106: 560 IX,83. - Salaojien kaivukoneet.
25107:
25108:
25109: västi ansiomahdollisuuksia, olisivat halukkaat noja kivenraivauskoneiden hankkimiseen. Mi-
25110: hankkimaan itselleen kaivuukoneen ja lähte- käli lainan määrä olisi vähintään 50 % ko-
25111: mään sillä urakoimaan, kunhan kykenisivät neen hinnasta, niinkuin olisi välttämätöntä,
25112: vain tällaisen itselleen ostamaan. olisi vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon saa-
25113: Valitettavasti tällaiset koneet ovat nimit- tava tätä varten 60 milj. markan määräraha.
25114: täin verrattain kalliita. Niinpä raskaat koti- Tällainen toimenpide olisi mitä suurimmassa
25115: maiset koneet maksavat lähes 4 milj. mark- määrin omiaan vilkastuttamaan salaojitus-
25116: kaa, vastaavat amerikkalaiset ovat jonkin toimintaa.
25117: verran halvempia ja Ferguson-traktoriin lii- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
25118: tettävien kaivuukoneiden hinta on noin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25119: 650 000 markkaa, traktoreineen noin 1 milj.
25120: markkaa. Vuotuinen konekannan uusiminen että hallitus otta.isi vuoden 1957 tulo-
25121: ja lisäys vaatisi siten noin 120 milj. mark- ja menoarvioesitykseen 60 000 000
25122: kaa. Jotta salaojituskustannuksia voitaisiin markan määrärahan jaettavaksi hal-
25123: alentaa ja jotta myös vähävaraiset, pätevät pakorkoisina lainoina salaojien kaivu-
25124: yrittäjät voisivat hankkia salaojien kaivuu- koneiden hankkimiseksi yksityisille
25125: koneita, olisi valtion tulo- ja menoarvioon viljelijö~?le, sellaisille yhtymille, maa-
25126: saatava vuosittain määräraha, jonka turvin talousjärjestöille tai yksityisille ko-
25127: voitaisiin myöntää halpakorkoisia lainoja neenpitäjille, jotka harjoittavat sala-
25128: esim. 5 vuoden kuoletusajana salaojien kai- ojien kaivukoneiden vuokrausta tai
25129: vuukoneiden ostamiseen, siis suunnilleen sa- konekaivua viljelijö~?le.
25130: maan tapaan kuin annetaan vastaavia lai-
25131: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1956.
25132:
25133: Atte Pakkanen. Kalle Kämäräinen. Toivo Antila.
25134: Kauno Kleemola. Eino E. Heikura. Wiljam Sarjala.
25135: Leo Häppölä. Einari Jaakkola. Kalervo Saura.
25136: 561
25137:
25138: IX,84. - Toiv.al. N; o 235.
25139:
25140:
25141:
25142: Järvi ym.: Määrärahasta pienten kuivatusyritysten suunnit-
25143: telun ja toimeenpanon siirtämiseksi maanviljelys- ja ta-
25144: lousseuroille.
25145:
25146:
25147: E d u s k u n n a 11 e.
25148:
25149: Pohjois-Suomen peltoviljelyksen pahim- maaherra Uuno Hannula, on kiinnittänyt
25150: pana haittana on maitten liiallinen märkyys, tähän asiaan vakavaa huomiota. Harkites-
25151: joka johtuu sekä peruskuivatusolojen keh- saan erilaisia mahdollisuuksia kiirehtiä kui-
25152: noudesta että riittämättömästä viemäriver- vatustöiden suoritusta on komitea päätynyt
25153: kosta. Nämä seikat ovat omiaan paina- siihen, että pienehköt kuivatusyritykset olisi
25154: maan sadot alas ja ne tekevät myös maan annettava maanviljelys- ja talousseurojen
25155: lannoituksen jokseenkin tehottomaksi. Viime hoidettavaksi. Tämä kävisi erittäin hyvin
25156: aikoina tällä alueella tapahtunut tilojen päinsä kaikissa sellaisissa hankkeissa, jotka
25157: autioituminen johtuu suureksi osaksi juuri ovat täysin riidattomia. Tällaisesta toimin-
25158: viljelysten vesiperäisyydestä. Peruskuivatus- nasta on jo myönteisiä kokemuksia, sillä
25159: töiden ohella pitäisi parantaa ja täydentää maanviljelys- ja talousseurojen toimihenkilöt,
25160: nopeasti myöskin varsinaista peltojen vie- agronomit, maatalousteknikot ja rakennus-
25161: märiverkostoa. Maanviljelijät ovatkin pyrki- mestarit, ovat asutustoiminnan yhteydessä
25162: neet saamaan ti,ssä suhteessa korjausta suorittaneet näitä tehtäviä hyvällä menestyk-
25163: aikaan maanviljelysinsinööripiirien avulla, sellä. Puolivirallisina laitoksina mainitut jär-
25164: mutta sillä taholla ovat mahdollisuudet riit- jestöt ovat voineet hoitaa kuivatushankkeita
25165: tämättömiä, koska sekä suunnitelmien laati- joustavammin, nopeammin ja halvemmalla
25166: mista että niiden toteuttamista haittaa pii- kuin valtion virastot.
25167: reissa johtotyövoiman ja määrärahojen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
25168: puute. Niinpä oli yli-insinööri Schroderuksen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25169: mukaan vuonna 1952 anottuja tutkimuksia muksen,
25170: 3 073, vuonna 1953 3 277 ja vuonna 1954
25171: 3 879. Suuria, yli 500 ha käsittäviä hank- että hallitus toimisi niin, että pien-
25172: keita on toteutettavana 122 edustaen 15 700 ten kuivatusyritysten suunnittelu ja
25173: ha, suunniteltu 111 ja suunniteltavana 147 toimeenpano siirrettäisiin maanvilje-
25174: käsittäen yhteensä noin 450 000 ha. Näistä lys- ja talousseuroille ja ottaisi sitä
25175: on huomattava osa juuri Oulun ja Lapin lää- varten riittävän määrärahan vuoden
25176: neissä. 1957 tulo- ja menoarvioesitykseen käy-
25177: Pohjois-Suomen ja itäisen rajaseudun maa- tettäväksi sekä henkilökunnan palk-
25178: talouskomitea, jonka puheenjohtajana on kaukseen että tarpeellisten avustus- ja
25179: lainavarojen myöntämistä varten.
25180: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
25181:
25182: Lauri Järvi. Eeli Erkkilä. Eemil Partanen.
25183: Eino Rytinki.
25184:
25185:
25186:
25187:
25188: 71 E 75/56
25189: 562
25190:
25191: IX,85. - Toiv.al. N: o 236.
25192:
25193:
25194:
25195:
25196: Rytinki ym.: Erillisten määrärahain varaamisesta vuosittain
25197: vesistöjen perkaamiseksi ja vesiperäisten maiden kuivat-
25198: tamiseksi.
25199:
25200:
25201: E d u s k u n n a 11 e.
25202:
25203: Viitaten toivomusaloitteen n:o 388 peruste- voitu työttömyysvaroilla suorittaa riit-
25204: luihin ehdotamme kunnioittaen eduskunnan tävästi vesistöjen perkaamis- ja vesi-
25205: hyväksyttäväksi toivomuksen, peräisten maitten kuivattamistöitä, va-
25206: rattaisiin vuosittain valtion tulo- ja
25207: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti menoarvioon riittävän su1tri erillinen
25208: sellaisiin toimenpiteisiin, että niiden määräraha vesistöjen perkaamiseksi ja
25209: kuntien alueita varten, missä ei ole vesiperäisien maitten kuivattamiseksi.
25210: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
25211:
25212: Eino Rytinki. Arvi Ikonen.
25213: Eemil Partanen. Yrjö Hautala.
25214: M. 0. Lahtela.
25215: 563
25216:
25217: IX,86. - Toiv.al. N: o 237.
25218:
25219:
25220:
25221:
25222: Saura ym.: Määrärahasta Perniönjoen perkaamista varten.
25223:
25224:
25225: E d u s k u n n a ll e.
25226:
25227: Perniön ja Särkisalon kuntien mailla me- 382 ha. Sen parantamiseksi ja suurempien
25228: reen laskevaa Perniönjokea on 20 v. sitten odotettavissa olevien haittojen estämiseksi
25229: osittain perattu Perniön kirkolta Pohjanjär- olisi jokea perattava 26.7 km sekä sivuväy-
25230: veen, jolloin sortuvien maalajien vuoksi oli liä 2 km. Perkaustyön yhteydessä on vah-
25231: mm. käytettäv paljon puisia paalutusvahvis- vistettava ja uusittava mm. 3 maantiesiltaa
25232: tu:ksia. ja 1 rautatiesilta. Tämä on ilman valtion
25233: Perniönjoen sadealue on kokonaisuudes- avustusta ja lainaa maanomistajille ylivoi-
25234: saan 1 050 km2, josta järviä 6.38 %. Pur- mainen tehtävä. Tämän vuoksi esitetään
25235: kautuvat vesimäärät ovat niin suuria, että joenperkausmäärärahoja hankkeelle ensi ti-
25236: vesireitin on oltava kunnossa voidakseen lassa, koska se samalla antaisi työtilaisuuk-
25237: niellä tulvavedet ilman haitallisia vaikutuk- sia useille kymmenille ansiotyön puutteessa
25238: sia. Kun joen vahvistukset nykyisillään ovat oleville.
25239: pahoin lahonneet sekä sortuneet ja yläpuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
25240: lella olevassa vesistössä on vireillä suuria nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25241: tulva-alueiden kuivatushankkeita, on Per- muksen,
25242: niönjoen perkaus tullut erittäin kiireelliseksi
25243: merestä Pohjanjärveen ulottuvalla osalla. että hallitus ottaisi vuoden 1957
25244: V. 1955 toimitettujen Turun maanviljelys- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
25245: insinööripiirin tutkimusten mukaan on vesi- määrärahan Perniönjoen ja sen sivu-
25246: vahinkoalue Perniönjoen varrella nykyisin väylien perkaamista varten.
25247: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
25248:
25249: Kalervo Saura. Niilo Honkala.
25250: Kalle Jokinen. Mauno Jussila.
25251: Harras Kyttä. Urho Kähönen.
25252: V. J. Sukselainen.
25253: 564
25254:
25255: IX,87. - Toiv.al. N:o 238.
25256:
25257:
25258:
25259:
25260: Koivusilta ym..: Määrärahasta Myrskylänjoen kuivatushank-
25261: keen toteuttamista varten.
25262:
25263:
25264: E d u s k u n n a ll e.
25265:
25266: Vuonna 1953-1954 kohtasi maassamme Kun maassamme tällä kertaa on noin
25267: tuhansia maanviljelijöitä kato sen tähden, 7 500 kuivatushanketta, joista 40 % on koko-
25268: että runsaiden sateiden johdosta vedet, eri- naan käsittelemättä maanviljelysinsinööripii-
25269: koisesti viemäreiden alajuoksuilla, nousivat reissä vallitsevan työvoimapulan takia, pi-
25270: pelloille pitkäksi aikaa ja useinkin juuri sa- täisi tällaisille valmiille suunnitelmille antaa
25271: don aikana. rahaa, jotta asiat luistaisivat ja kauan odot-
25272: Näin tapahtui myöskin Myrskyiänjoen var- taneet ja tosiavun tarpeessa olevat maanvil-
25273: silla, missä vesi nousi pelloille ja niityille jelijät saisivat valtiolta sen tuen, joka heille
25274: kuukausiksi, vaikeimpien kohtien ollessa Hal- oikeutetusti kuuluisi.
25275: lilassa, Ilolassa, Sikilässä ja Myrskylässä, Tämän perkaushankkeen hyötyalue on noin
25276: niin että alueille muodostui satojen hehtaa- 550 hehtaaria, josta suurin osa on peltoa tai
25277: rien tulva-alueita. Näiden alueiden kuivatta- niittyä.
25278: miseksi on jo useiden vuosien ajan ollut Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
25279: vireillä ns. Myrskyiänjoen kuivatushanke, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25280: joka Helsingin maanviljelysinsinööripiirin muksen,
25281: toimesta on lopultakin saatu siihen kuntoon,
25282: että lokakuun 12 päivänä 1953 pidetyssä ko- että hallitus ottaisi vuoden 1957
25283: kouksessa voitiin tehdä päätös töiden aloitta- tulo- ja menoarvioesitykseen 30 000 000
25284: misesta heti, kun määräraha sitä varten on markan määrärahan Myrskylänjoen
25285: saatu. Tästä päätöksenteosta on kulunut jo kuivatushankkeen toteuttamiseksi.
25286: kolme vuotta, mutta määrärahaa ei ole saatu.
25287: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
25288:
25289: Esa Koivusilta. Matti Mattila.
25290: 565
25291:
25292: IX,88. - Toiv.al. N: o 239.
25293:
25294:
25295:
25296:
25297: Lahti: Määrärahasta Ravijärven perkaushankkeen totmdta.
25298: mista varten.
25299:
25300:
25301: E d u s k u n n a ll e.
25302:
25303: Peltokasvien viljelylle välttämätön edelly- 1936 anottiin uudelleen järven laskua ja joen
25304: tys on peruskuivatus. Virolahden pitäjän perkausta.
25305: Ravijärven ja Ravijoen maanviljelykselle Uusi tutkimus suoritettiin kohta sen j.äl-
25306: tekevät suurta haittaa liian korkealla oleva keen. Talvisodan alettua asia kuitenkin vii-
25307: pohjavesi ja tulvat. Varsinkin ensin maini- västyi ja v. 1941 pidetyssä yleisessä kokouk-
25308: tun kylän kohdalla peruskuivatus on puut- sessa päätettiin hankkeesta luopua silloisten
25309: teellinen. Kevät- ja syystulvien johdosta nou- vallitsevien olosuhteiden takia, kylässä suo-
25310: see Ravijärven vesi satojen hehtaarien ritettiin nim. linnoitustöitä ja sodan takia
25311: alueelle. Toinen tulva-alue muodostuu val- hanke luonnollisesti lykkääntyi. V. 1947 asia
25312: tion omistaman Harjun maanviljelyskoulu- otettiin uudelleen käsiteltäväksi ja v. 1954
25313: tilan talouskeskuksen alapuolelle ja kolmas muodostettiin perkausyhtiö. Osakkaita on
25314: lähelle Suomenlahden rantaa, ollen tällä 100. Hyötyalue on yhteensä 405.17 ha. Koko
25315: kohdalla eräiden talojen kaikki pellot tulva- perkaus- ja järvenlaskuhankkeen kustannuk-
25316: alueella. set olisivat edellyttäen, että työ saadaan
25317: Tulvien seurauksena päästään liian myö- 3 vuoden kuluessa sen alkamisesta suorite-
25318: hään muokkaus- ja kylvötöihin. Kasvun aika tuksi, noin 28 milj. mk eli 70 000 mk ha
25319: lyhenee. Pohjaveden vaivaamia peltoja ei kohti.
25320: voida salaojittaa. Pellot eivät kanna muok- Huomioon ottaen hyötyalueen suuruuden
25321: kauskoneita, traktorien vajoaminen on ollut ja suhteellisen pienet kustannukset ehdotan
25322: joka kevät ja syksy muokkaustyötä hidasta- täten kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
25323: massa. väksi toivomuksen,
25324: Ravijärven lasku- ja Ravijoen perkaus-
25325: hanke ovat peräisin vuodelta 1910, jolloin en- että hallitus ottaisi vuoden 1957
25326: simmäisen kerran suoritettiin tutkimus ja tulo- ja menoarvioesitykseen 30 mil-
25327: kustannusosittelu. Maailmansodan ja pulavuo- joonan markan määrärahan Ravijär-
25328: sien takia asia hautautui useaksi vuodeksi. ven perkaushankkeen toteuttwmiseksi.
25329: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1956.
25330:
25331: Marja Lahti.
25332: 566
25333:
25334: IX,89. - Toiv.al. N: o 240.
25335:
25336:
25337:
25338:
25339: Kelovesi ym.: Määrärahasta Kyynelmysjärven-Kaislasen ja
25340: siihen liittyvien järvien vedenpinnan alentamiseksi Lap·
25341: peen kunnassa.
25342:
25343:
25344: E d u s k u n n a 11 e.
25345:
25346: Kymen maanviljelysinsinööripiirin alueella hehtaaria kohti, joten kysymyksessä on
25347: tutkitaan ja suunnitellaan vesiperäisten mai- erittäin taloudellinen hanke.
25348: den kuivatuksia yhteiseltä pinta-alaltaan n. Kuivatettava alue jakautuu usean kym-
25349: 5 000 ha vuodessa. Niiden toteuttamista var- menen osakkaan kesken, joten suuri joukko
25350: ten saatavilla määrärahoilla suoritetaan kui- kunnan pienviljelystiloista tulisi saamaan
25351: vatuksia vuodessa n. 4 000 ha. Näin ollen sen toteuttamisen kautta kipeästi kaipaa-
25352: valmiiksi suunniteltujen kuivatusten määrä, maansa lisämaata. Samalla kohotettaisiin
25353: jotka saavat odottaa toteuttamisvuoroaan, entisten veden vaivaamien viljelmien tuot-
25354: kasvaa jatkuvasti. Niiden joukossa on yhä toisuutta. Lappeen kunnassa on jo monena
25355: lukuisammin sellaisia kuivatnshankkeita, vuotena peräkkäin ollut huomattavan suuri
25356: jotka ovat olleet vireillä vuosikymmeniä, työttömyys, jonka torjumista on haitannut
25357: vaikka ovat hyvin taloudellisia toteutetta- sopivien työtilaisuuksien puute. Tälläkin
25358: viksi. hetkellä on kunnassa useita kymmeniä työt-
25359: Eräs näistä on 1920-luvulta asti vireillä tömiä työhön sijoittamatta. Järvenlasku-
25360: ollut Kyynelmysjärven-Kaislasen ym. jär- hankkeen pikainen toteuttaminen helpottaisi
25361: vien vedenpinnan alentaminen Lappeen pitä- myös kunnan vaikeata työttömyystilannetta.
25362: jässä. Sunnitelma siitä on tehty ja olisi val- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25363: mis toteutettavaksi, kun vain saadaan tarkoi-
25364: tusta varten määräraha. Suunnitelmaan kuu- että hallitus ottaisi vuoden 1957
25365: luu useampien järvien vedenpinnan alenta- tulo- ja menoarvioesitykseen 15 000 000
25366: minen kanavoimisen kautta ja saatava hyö- markan määrärahan Lappeen kunnassa
25367: tyalue käsittää n. 650 ha. Kustannusarvio sijaitsevan Kyynelmysjärven-Kaisla-
25368: on vain 15 milj. mk eli noin 23 000 mk sen ja siihen liittyvien .färvien veden-
25369: pinnan alentamiseksi.
25370: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
25371:
25372: Tauno Kelovesi. Toivo Kujala. Matti Miikki.
25373: 567
25374:
25375: IX,90. - Toiv.al. N: o 241.
25376:
25377:
25378:
25379:
25380: Tuuli ym.: Ala- ja Ylä-Kivijärven vedenkorkeuksien järjes-
25381: telyn toteuttamisesta.
25382:
25383:
25384: E d u s k u n n a ll e.
25385:
25386: Luumäen, Lemin, Lappeen ja Savitaipa- 55 000 000 markkaa ja on hankkeen hyöty-
25387: leen kuntien alueella olevan Ala- ja Ylä- alue 1856 hehtaaria, minkä lisäksi uusia ve-
25388: Kivijärven vedenkorkeuden säännöstelykysy- sijättöjä syntyy 260 hehtaaria. Maanparan-
25389: mys on ollut vireillä jo noin 40 vuotta. Laa- nusten arvo on yhteensä n. 74 000 000 maPk-
25390: jalla alueella järvien ympärillä olevat tilat kaa jakautuen 650 osakastilan kesken.
25391: kärsivät suuresti korkeiden tulvien vuoksi. Kun Ala- ja Ylä-Kivijärven vedenkorkeu-
25392: Hankkeen toteuttamisen johdosta, joka pois- den järjestelyhankkeella luonnollisimmalla
25393: taisi tulvavaaran ja alentaisi viljelyksiä vai- tavalla saadaan lisäalueita niitä kipeästi kai-
25394: vaavan korkean pohjaveden, voisi noin sata- paaville pientiloille ja säännöstely poistaa
25395: kunta pientilaa lisätä peltopinta-alaansa korkeiden tulvien aiheuttamat jokavuotiset
25396: noin kaksinkertaiseksi ja niiden samoinkuin suuret haitat, olisi järjestelyhankkeeseen,
25397: lukuisten muiden tilojen elinkelpoisuus pa- jota on jo vuosikymmeniä ajettu, vihdoinkin
25398: ranisi. melkoisesti. ryhdyttävä.
25399: Tutkimukset hankkeen toteuttamiseksi on Edellä olevan johdosta kunnioittaen esi-
25400: suoritettu jo vuosina 1922-23 ja ensim- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25401: mäinen suunnitelma asiasta valmistui jo muksen,
25402: vuonna 1929. Asiassa on myöhemmin suori-
25403: tettu lukuisasti lisätutkimuksia ja viimeisin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25404: tutkimus valmistui vuonna 1955. Sen mu- menpiteisiin Ala- ja Ylä-Kivijärven
25405: kaan on tutkittuja vesiväyliä 120 eli n. 104 vedenkorkeuksien järjestelyn käytän-
25406: kilometriä. Hankkeen kustannusarvio on n. nölliseksi toteuttamiseksi.
25407: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
25408:
25409: Erkki Tuuli. Urho Saariaho.
25410: 568
25411:
25412: IX,91. - Toiv.al. N: o 242.
25413:
25414:
25415:
25416:
25417: Tuuli ym.: Määrärahasta Torasjoen alajuoksun perkaustöitä
25418: varten.
25419:
25420:
25421: E d u s k u n n a ll e.
25422:
25423: Valkealan pitäjää halkova Torasjoki on Perkauksessa tulee maata poistettavaksi n.
25424: suurien tulviensa takia varsinkin keväisin 217 000 ms, josta kalliota 2 328 ms. Hank-
25425: yleisen huomion kohteena, mikä onkin hyvin keen kustannusarvio on 37 milj. mk. Siitä
25426: ymmärrettävää, kun joki tulvimiseHaan ai- on yleiskuluja 6 miljoonaa ja työ- ja tar-
25427: heuttaa vuosittain suuria taloudellisia vahin- veainekuluja 31 milj. mk. Kustannusker-
25428: koja maatavilje1evälle väestölle. Pahimmillaan roin on 2 538, mutta perkauksen toteutta-
25429: tulva peittää alleen satoja hehtaareja vilje- minen vapauttaa lisäksi kunnantien jokavuo-
25430: lysmaata, katkoo teitä ja on uhannut rikkoa tisista vesivahingoista ja rautatien tulvien
25431: rautatienkin. sille aiheuttamasta vaarasta. Joen alaosan
25432: Torasjoki alkaa Tuohikotin kylästä ja vir- perkaussuunnitelma toteutettuna parantaisi
25433: taa noin 45 km: n pituisena monen kylän tilannetta tulva-alueina huomattavasti ja se
25434: maiden kautta Lintu-Kymiin ja Pyhäjärveen. olisi edellytyksenä myös joen yläosan ja kes-
25435: Joen vesistö- eli sadealue on noin 205 km2, kiosan jatkuvalle perkaamiselle, johon hank-
25436: josta järviä on vain 0.5 %. Muihin Salpaus- keen osakkaat ovat toivoneet lähivuosina voi-
25437: selän pohjoispuolisiin vesistöihin verrattuna vansa ryhtyä.
25438: on tämä järvien puute silmiinpistävä. Vettä Kaiken edellä olevan perusteella esitämme
25439: joessa virtaa tulva-aikoina keskimäärin n. kunnioittaen eduskunnan lausuttavaksi toi-
25440: 25 ms sekunnissa ja kesällä pouta-aikana n. vomuksen,
25441: 1.5 ms sekunnissa. Poikkeuksellisen suurina
25442: tulvavuosina nousee joen vesimäärä lähes että hallittts kiireellisesti ryhtyisi
25443: 50 ms: iin sekunnissa. Joen yläjuoksun var- toimenpiteisiin Valkealan pitäjässä
25444: rella suoritetut monet ojitukset ja perkaukset olevan Torasjoen alajuoksun perkaus-
25445: ovat suurentaneet joen alaosan tulvia. suunnitelman toteuttamiseksi ja ottaisi
25446: Torasjoen alaosan perkaussuunnitelma on vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityk-
25447: vwlmistunut vuonna 1954. Se käsittää 14 seen riittävän määrärahan perkaus-
25448: km:n osan joen alapäästä. Hankkeen hyö- työtä varten.
25449: tyalue on 375 ha jakautuen 115 tilan kesken.
25450: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
25451:
25452: Erkki Tuuli. Urho Saariaho.
25453: 569
25454:
25455: IX,92. - Toiv.al. N: o 243.
25456:
25457:
25458:
25459:
25460: E. Kilpi ym.: Pellinkosken perkaamisesta.
25461:
25462:
25463: E d u s k u n n a ll e.
25464:
25465: Padasjoen kunnassa sijaitsevan Peilinkos- Perkaustyö myös osaltaan helpottaisi Padas-
25466: ken perkaamiseksi on maatalousministeriön joen kunnan työttömien työhön sijoittamista.
25467: toimesta suoritettu tutkimuksia, joissa on to- Kansantalouden edun mukaista on tukea
25468: dettu, että alentamalla em. pienessä purossa sellaista toimintaa, jonka avulla saadaan
25469: sijaitsevaa koskea n. 80 sm 75 m: n pitui- lisää maata viljelykseen, mikä taas puoles-
25470: sella matkalla, saataisiin n. 200 ha maata taan auttaa vaikeuksissa elävien syrjäseutu-
25471: viljelykseen sekä puuttuvaksi laidunmaaksi. jen vähävaraisten asukkaiden elämänehtojen
25472: Kosken pienuudesta johtuen perkauskustan- parantumista.
25473: nukset ovat varsin alhaiset, laskelmien mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25474: kaan n. 3 000 000 markkaa. Paikallinen kunnan päätettäväksi toivomuksen,
25475: väestö on pääasiassa lisämaan ja laitumen
25476: tarpeessa olevaa sekä maatonta väestöä, jolle että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25477: kosken perkaus aiheuttaisi toimeentulonsa toimenpiteisiin Padasjoen kunnassa
25478: turvaamisessa huomattavan parannuksen. sijaitsevan Pellinkosken perkauksen
25479: toteuttamiseksi.
25480: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
25481:
25482: Eino Kilpi. Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen.
25483:
25484:
25485:
25486:
25487: 72 E 75/56
25488: 570
25489:
25490: IX,93. - Toiv.al. N: o 244.
25491:
25492:
25493:
25494:
25495: Heikura ym.: Toimenpiteistä Pohjois-Satakuntaa koskevan
25496: peruskuivatussuunnit elman aikaansaamiseksi.
25497:
25498:
25499: E d u s k u n n a ll e.
25500:
25501: Maassamme on viime vuosina, lähinnä v: n nyt mm. Pohjois-Satakunta ja siihen liitty-
25502: 1949 jälkeen koettu useita halla- ja tulva- vien kuntien alueet Karvianjoen ym. ve-
25503: kausia, joitten aiheuttamat taloudelliset me- sistöihin kuuluvina muodostavat sellaisen
25504: netykset ovat olleet eri vuosina 4 000-10 000 alueen, missä kaivattaisiin ;laajempaa yh-
25505: miljoonan markan suuruusluokkaa maatalou- tenäistä peruskuivatussuunnitelmaa, kuiva-
25506: den satomenetyksinä vuosittain, mitkä talou- tushankkeitten toimeenpanon ohjelmallista
25507: delliset menetykset ovat monina muilla elin- toimeenpanoa, niin olisi valtiovallan kiinni-
25508: keinoelämän aloilla rajoittaneet kansantalou- tettävä asiaan sen ansaitsemaa huomiota. Ha-
25509: den muutoin suotuisaa kehitystä. luan nimenomaan korostaa sitä, että täällä
25510: Kun siis nämä maatalouden menetykset Karvian, Parkanon, Kihniön, Honkajoen,
25511: kohdistuvat eri vuosina määrätyille alueille Siikaisten, Merikarvian, Pomarkun, Kan-
25512: yhä toistuvin ilmiöin sekä halla- että tulva- kaanpään, Lavian, Ahlaisten ym. kuntien
25513: vahinkoina, ja niitä vain minimaalisen pie- alueilla on laajoja vesiperalSla alueita,
25514: neltä osalta on yhteiskunta halunnut korvata, joitten peruskuivatus niin maa- kuin met-
25515: on kohtuutonta, että yhteiskunta sallii jatku- sätaloudenkin kannalta olisi välttämätöntä,
25516: vasti säilyttää nämä rasitteet määrättyjen huomioonottaen myös tämän alueen laa-
25517: alueitten viljelijöitten osalle, ja havahtuu jat valtion metsämaat. Satoarviot ja sato-
25518: jonkunlaisiin korvausvelvoitteihin vasta sit- menetykset halla- ja tulva-aikoina ovat ni-
25519: ten, kun menetykset ovat kohdistuneet laa- menomaan näillä alueilla aikaansaaneet v: n
25520: jempien alueitten satoihin. Tämän epä- 1949 jälkeen huomattavan suuria taloudellisia
25521: kohdan korjaamiseen olisi valtiovallan kui- menetyksiä alueen maanviljelijöille ja elin-
25522: tenkin käytävä tehokkaammin kuin tähän keinoelämälle, minkä seurauksena pienviljeli-
25523: saakka. Tässä tehtävässä olisi nimenomaan jäväestön velkaantuminen ja taloudellisten
25524: vesistöjen perkaushankkeitten toimeenpanon vaikeuksien kasvaminen on lisännyt jatkuvaa
25525: laajakantoisempaan suunnitteluun kiinnitet- työttömyyttä ja sen mukana kuntien ja kun-
25526: tävä erikoista huomiota ja ns. peruskuivatus- tien veronmaksajain taloudellisia rasituksia.
25527: suunnitelmien toimeenpanossa huomioitava Kun nimenomaan näiden kuivatushankkeitten
25528: ensiarvoisina lähinnä sellaiset alueet, joissa toimeenpanoon olisi saatava määrättyä ohjel-
25529: halla- ja tulvavahingot ovat usein toistuvia mallisuutta ja tasapuolisuutta eri kuntien vä-
25530: ilmiöitä, siellä, missä nimenomaan laajat vesi- lisissä suhteissa sekä nykyistä enemmän huo-
25531: peräiset alueet ja vesistöt ovat näiden vahin- mioitava perkansten toimeenpanon tärkeys-
25532: kojen pääasiallisia aiheuttajia. Tällaisia järjestys, niin yhtenäisen, laajempia alueita
25533: alueita on laajempina yhtenäisinä alueina koskevan tutkimus- ja peruskuivatussuunni-
25534: mm. eri osat Keski-Pohjanmaata ja eräät telman laatiminen ja aikaansaaminen on ai-
25535: Pohjois-Satakunnan alueet. Valtiovalta onkin noa keino saada suunnitelmaHisuutta ja jär-
25536: tietääksemme jo ottanut huomioon Keski- kiperäisyyttä perkaus- ja kuivatushankkeitten
25537: Pohjanmaan vesistöalueitten kuivaushank- toimeenpanoon Pohjois-Satakunnan laajoilla
25538: keitten tehokkaamman toimeenpanon lähinnä suo- ja vesistöalueilla. Olemme eduskunta-
25539: sen peruskuivatussuunnitelman pohjalla, mikä aloitteilla jo aikaisemmin kiinnittäneet huo-
25540: siellä on laadittu laajempien alueitten kuiva- miota peruskuivatussuunnitelman aikaansaa-
25541: tushankkeitten toimeenpanoa varten tärkeys- miseen tälle alueelle, mutta asianomaisen
25542: järjestys- ym. seikat huomioonottaen. Kun Tampereen maanviljelysinsinööripiirin asian-
25543: IX,93. - Heikura ym. 571
25544:
25545: tuntija!lausunnon perusteella ne on hylätty Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25546: syystä, että asianomainen piiri on ilmoit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25547: tanut, ettei se nykyisellä riittämättömänä muksen,
25548: teknillisellä insinöörityövoimalla ehdi laaja-
25549: kantoisempia peruskuivatustutkimuksia ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25550: kuivatussuunnitelmia valmistaa. Kun tietääk- menpiteisiin vesiperäisten maitten ja
25551: semme po. maanviljelysinsinööripiirin työ- vesistöjen kuivatus- ja perkaushank-
25552: taakka muutenkin yhä lisääntyy, niin olisi keitten toimeenpanoa tarkoittavan pe-
25553: ryhdyttävä toimenpiteisiin lisätyövoiman ruskuivatussuunnitelman aikaansaami-
25554: palkkaamiseen ja hankkimiseen esitetyn suun- seksi Pohjois-Satakunnan kuntien
25555: nitelman aikaansaamiseksi. alueilla.
25556: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
25557:
25558: Eino E. Heikura. Marja Lahti.
25559: Eino Uusitalo. Atte Pakkanen.
25560: 572
25561:
25562: IX,94. - Toiv.al. N: o 245.
25563:
25564:
25565:
25566:
25567: Uusitalo ym.: Määrärahasta Töysänjoen perkaamista varten.
25568:
25569:
25570: E d u s k u n n a 11 e.
25571:
25572: Töysän pitäjän parhaimmilla viljelys- koska pitäjän työttömyystilanne ei ole sitä
25573: alueilla sijaitsevat ns. Ponnenjärvi ja tästä edellyttänyt.
25574: laskeva Töysän joki. Vedenpinta järvessä ja Kun joen perkauksella ja järven veden-
25575: joessa, varsinkin keväisin, on niin korkealla, pinnan ilaskemisella saavutettaisiin huomat-
25576: että satoja hehtaareja viljelysmaata kärsii tava maataloudellinen etu verraten pienin
25577: liiallisesta kosteudesta aiheuttaen siten suu- kustannuksin, olisi mielestämme tärkeätä kii-
25578: ria vahinkoja alueen maanomistajille. reellisesti valtion sijoittaa tarkoitukseen va-
25579: Viljelijöitten toimesta on pantu alulle roja.
25580: hanke joen perkaamiseksi ja järven veden- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
25581: pinnan laskemiseksi. Hanke on ollut vireillä kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
25582: jo kauan ja edistytty siinä niin, että tutki- toivomuksen,
25583: mukset on loppuun suoritettu. Työn aloit-
25584: tamiseksi on myös anottu varoja jo usean että hallitus ottaisi vuoden 1957
25585: vuoden ajan, mutta tuloksetta. Hiljattain tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
25586: on yritetty työttömyysvaroja töiden aloitta- rahan valtion avustusosuudeksi Töy-
25587: miseksi, mutta näitäkään varoja ei ole saatu, sänjoen perkaamiseksi ja Ponnenjär-
25588: ven vedenpinnan laskemiseksi.
25589: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
25590:
25591: Eino Uusitalo. Toivo Antila.
25592: Eeli Erkkilä. T. Saloranta.
25593: Eino E. Heikura.
25594: 573
25595:
25596: IX,95. - Toiv.al. N:o 246.
25597:
25598:
25599:
25600:
25601: Kosola ym.: Lapuanjoen vesistöalueen tulvasuojelutöiden
25602: aloittamisesta.
25603:
25604:
25605: Eduskunnalle.
25606:
25607: Viitaten vuoden 1955 valtiopäiville jätetyn että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25608: toivomusaloitteen n: o 293 perusteluihin eh- toimenpiteisiin Lapuanjoen vesistö-
25609: dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt- alueen tulvasuojelutöiden aloittami-
25610: täväksi toivomuksen, seksi.
25611: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
25612:
25613: N. Kosola. Mauri Seppä.
25614: Nestori Kaasalainen. R. Hallberg.
25615: 574
25616:
25617: IX,96. - Toiv.al. N:o 247.
25618:
25619:
25620:
25621:
25622: Koskinen ym.: Kmtheroisen kosken perkaamisesta Karstu-
25623: lassa.
25624:
25625:
25626: E d u s k u n n a ll e.
25627:
25628: Karstulan pitäjän keskeisimmällä alueella etuja varsin pienillä kustannuksilla, ja kun
25629: on laaja Pääjärvi ja siihen yhtyvien pie- ko. alueella on työvoimaa riittävästi saata-
25630: nempien järvien ja jokien muodostama ve- vana perkaustyön suorittamiseen, olisi mie-
25631: sistöalue. Tämän vesistöalueen ympärillä on lestämme valtion kiireellisesti ryhdyttävä to-
25632: paljon veden vaivaamia viljelys- ja metsä- teuttamaan tutkittua, jo vuosikymmenet vi-
25633: maita sekä laajoilla alueilla erittäin hyvä- reillä ollutta Karstulan Pääjärven kuivatus-
25634: kasvuisia viljelysmaita, joiden viljelykselle ja järvenlaskuhanketta. Kuivatustoimenpi-
25635: raivaaminen käy kuitenkin mahdottomaksi teillä vapautetaan satoja hehtaareja hyvää
25636: vesistön korkean vedenpinnan vuoksi. viljelysmaata viljelijäin käyttöön sekä luo-
25637: Vesistön vedenpinnan laskemishanke on daan laajoilla alueilla mahdollisuus uuden
25638: ollut jo varsin kauan vireillä ja tutkimukset pellon raivaukseen.
25639: loppuunsuoritettu. Vesistötoimikunnan ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
25640: Keski-Suomen maanviljelysinsinööripiirin ta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25641: holta on ilmoitettu, että asiassa puuttuu muksen,
25642: vain toimeenpanopäätös. Näin ollen on tämä
25643: laajoja viljelysalueita koskeva ns. Kouheroi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25644: sen kosken perkaushanke siinä vaiheessa, että toimenpiteisiin Karstulan Pääjärven
25645: se pian voitaisiin toteuttaa, puuttuu vain ja Karankajärven välissä olevan Kou-
25646: lopullinen päätös. heroisen kosken perkaamiseksi Pääjär-
25647: Kun Pääjärven vesistön laskemisella saa- ven vedenpinnan laskemishankkeen to-
25648: vutettaisiin huomattavia kansantaloudellisia teuttamiseksi.
25649: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1956.
25650:
25651: Artturi Koskinen. Artturi Jämsen.
25652: Impi Lukkarinen. Matti Koivunen.
25653: Eino Palovesi.
25654: 575
25655:
25656: IX,97. - Toiv.al. N: o 248.
25657:
25658:
25659:
25660:
25661: Koskinen ym.: Viitasaaren Muuruenjärven vesistön laskemi-
25662: sesta.
25663:
25664:
25665: E d u s k u n n a ll e.
25666:
25667: Viitasaaren pitäjässä olevan Muuruenjär- kettu Muuruenjärveen, aiheuttaen se entistä
25668: ven laskuhanke ja siitä aiheutuva laajojen voimakkaamman nousun vanhoille viljelys-
25669: viljelysmaiden kuivatussuunnitelma on pantu alueille. Nämä ovat pienviljelysalueita, joten
25670: vireille ensimmäisen kerran jo vuonna 1930, niiden taloudellinen asema em. seikkojen
25671: mutta tämä suurta maataloudellista hyötyä vuoksi on erittäin vaikea.
25672: koskeva kysymys ei ole vielä saanut lopul- Kun Muuruenjärven laskemisella saavute-
25673: lista ratkaisua. Uudelleen vuonna 1952 on taan pienin kustannuksin huomattavia talou-
25674: tämä kuivatushanke otettu esille, koska se, dellisia etuja elinkeinoelämälle mainitulla
25675: voimakkaaksi laajenneen asutustoiminnan alueella, olisi mielestämme valtion kiireelli-
25676: takia, on muodostunut erittäin kiireelliseksi sesti ryhdyttävä toteuttamaan kuivatussuun-
25677: kansantaloudelliseksi kysymykseksi. Keski- nitelmaa, joka ensimmäisen kerran on pantu
25678: Suomen maanviljelysinsinööripiiristä saa- alulle v. 1930 ja uudelleen v. 1952; kustan-
25679: mamme tiedon mukaan on vuonna 1934 nusarvio nykymarkoissa on 5 milj. mk.
25680: laaditun suunnitelman mukaan viljelyskel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
25681: poista maata veden vaivaamaila alueella, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25682: jolla on 40 vanhaa tilaa, 149.98 ha sekä met- muksen,
25683: sämaata Muuruenjärven rannalla noin 200
25684: ha. Lisäksi on huomattava, että ns. vanhojen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25685: viljelijöiden asema on entisestään vaikeutu- toimenpiteisiin Viitasaaren pitäjässä
25686: nut veden nousun vuoksi, sillä mhl: n vilje- olevan Muuruenjärven vesistön laske-
25687: lystiloja on muodostettu Muuruenjärven miseksi.
25688: alueelle useita kymmeniä, joilta vesi on las-
25689: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1956.
25690:
25691: Artturi Koskinen. Artturi Jämsen.
25692: Impi Lukkarinen. Matti Koivunen.
25693: Eino Palovesi.
25694: 576
25695:
25696: IX,98. - Toiv.al. N:o 249.
25697:
25698:
25699:
25700:
25701: Erkkilä ym.: Limingojan perkaamisesta Pyhäjoen kunnassa.
25702:
25703:
25704: Eduskunnalle.
25705:
25706: Eräs huomattavan suuri kuivatusta kai- varsinaisen pääväylän varrella käynyt en-
25707: paava alue on Pyhäjoen pitäjässä oleva Li- tistä vaikeammaksi, niin ettei keväisin voida
25708: mingojan ja sen sivuhaarojen piiriin kuu- kylvöntekoon ajoissa ryhtyä, ja vähänkin ta-
25709: luva hyötyalue, jonka kuivattamiseksi on ole- vallista märempinä kesinä viljelykset ovat
25710: massa jo valmiit suunnitelmat. Sen vaiku- veden alla.
25711: tuspiirissä asuu noin 1 500 henkeä ja ta- Kun Limingojan pääväylä on huomatta-
25712: louksia on noin 300. Lisäksi liittyy tämän valta osalta tukossa ja vedentulo yläjuok-
25713: suunnitelman piiriin tuhansien hehtaarien sun metsä- ja suonkuivatusojista vuosi vuo-
25714: laajuiset valtion metsäalueet, joita jo osittain delta lisääntyy, on tilanne alajuoksulla käy-
25715: on kuivatettukin ja uusia suunnitelmia nii- nyt suorastaan sietämättömäksi. Sen vuoksi
25716: den kuivattamiseksi on olemassa. olisi Limingojan pääväylän perkaukseen ryh-
25717: Kun tämän alueen väestö on kokonaisuu- dyttävä aivan ensi tilassa.
25718: dessaan vähävaraista pienviljelijäväkeä, Edellä esitetyillä perusteluilla ehdotamme
25719: jonka toimeentulo on vaikeaa ja suuresti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25720: riippuvainen ansiotöistä, kuivatussuunnitel-
25721: mien toteuttamisesta tulisi heille mitä sopi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25722: vin ansiotyökohde. Useina viime vuosina on toimenpiteisiin Pyhäjoen kunnassa
25723: Limingojan sivuhaaroja jo aukaistu ja val- olevan Limingojan perkauksen saatta-
25724: tio on suorittanut metsänkuivatuksia Li- miseksi mahdollisimman pian käyn-
25725: mingojan latvoilla. Tällä tavoin on tilanne tiin.
25726: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
25727:
25728: Eeli Erkkilä. Toivo Antila.
25729: Eino Rytinki. Eino E. Heikura.
25730: Eino Uusitalo. T. Saloranta.
25731: Väinö Rankila.
25732: 577
25733:
25734: IX,99. - Toiv.al. N: o 250.
25735:
25736:
25737:
25738:
25739: Erkkilä ym.: Piehinginjoen perkaamisesta.
25740:
25741:
25742: E d u s k u n n a ll e.
25743:
25744: Piehinginjoki saa alkunsa Vihanuin kun- eri tiloille Saloisten, Pattijoen ja Vihanuin
25745: nan Möykkyiän kylässä olevasta Piehingin kunnissa, kärsivät tästä liiallisesta pohja-
25746: järvestä ja siihen laskee useita pienempiä jo- kosteudesta. Kuivatuksen avulla myöskin
25747: kia ja järviä. Joen pituus Viliannin kun- runsaasti viljelyskelpoisia maita tulisi vilje-
25748: nan alueella on noin 20 km ja suunnilleen lysmahdollisuuksien piiriin ja maantarvitsi-
25749: saman verran matkaa on mereen Saloisten joita näillä alueilla on runsaasti.
25750: kunnan alueella. Lisäksi tähän jokeen laskee Maanomistajat ovat suurelta osalta vähä-
25751: ns. Poikajoki, joka on suurin Piehinginjoen varaista pienviljelijäväestöä, eikä heillä ole
25752: haara ja on pituudeltaan n. 16 km. taloudellisia mahdollisuuksia edes kuivatus-
25753: Piehinginjoessa, sen alajuoksulla, Saloisten suunnitelmia omin varoin hoitaa.
25754: kunnan alueella, on kaksi suurempaa koskea, Anomuksen tutkimuksen suorittamisesta ja
25755: sekä yläjuoksulla, Vihanuin kunnan alueella, kustannusarvion teosta ovat maanomistajat
25756: puolikymmentä, jotka haittaavat huomatta- tehneet jo vuonna 1951 Oulun maanviljelys-
25757: vammin veden menoa. Näiden koskien per- insinööripiirille, mutta työvoiman vähyyden
25758: kaamisella ja pahimpien mutkien oikaisemi- vuoksi ei tutkimusta vielä ole voitu suorit-
25759: sella saataisiin vesi nopeasti johdetuksi me- taa.
25760: reen ja tarpeellisten sivukanavien avulla Kun tämän kuivatusalueen kunnissa on
25761: koko alue kuivatetuksi suhteellisen helposti. ollut jatkuvasti runsaasti työttömyyttä, olisi
25762: Nykyisin tällä alueella metsät soistuvat hy- Piehinginjoen perkaustyö samalla huomat-
25763: vin nopeasti. Joen välittömässä läheisyydessä tavan suuri ja hyödyllinen työkohde.
25764: on Saloisten kunnan alueella 42 tilaa ja Vi- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
25765: hannin kunnan alueella 19 tilaa, viljelyksiä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25766: n. 350 hehtaaria, joita suurimmalta osalta
25767: vaivaa liiallinen pohjakosteus, koska joki että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25768: perkaamattomana ei jaksa vetää siihen Iaske- toimenpiteisiin kuivatussuunnitelman
25769: via vesiä. Mitään voimaperäisempää vilje- laatimiseksi V ihannin, Pattijoen ja
25770: lystä ei voida harjoittaa, ennen kuin perus- Saloisten kunnissa olevan Piehingin-
25771: kuivatus on suoritettu. joen ja sen sivuhaarojen perkaami-
25772: Alueen kymmeniin tuhansiin hehtaareihin sesta.
25773: nousevat metsäalueet, jotka kuuluvat sadoille
25774: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
25775:
25776: Eeli Erkkilä. Pentti Liedes. Yrjö Sinkkonen.
25777: Antti Kinnunen. Eemil Partanen. Eino Uusitalo.
25778: Eino Rytinki. Hilja Väänänen. Väinö Rankila.
25779: Toivo Antila.
25780:
25781:
25782:
25783:
25784: 73 E 75/56
25785: 578
25786:
25787: IX,100. - Toiv.al. N:o 251.
25788:
25789:
25790:
25791:
25792: Erkkilä ym.: Lamujoen perkaamisesta Piippolan ja Pulkki-
25793: lan kunnissa.
25794:
25795:
25796: E d u s k u n n a II e.
25797:
25798: Maatalouden kehittyessä on entistä enem- Viime aikoina on jätetty kokonaisia tilo-
25799: män kiinnitettävä huomiota peruskuivatuk- jakin autioiksi. Eräänä syynä tähän on
25800: seen, sillä ilman sitä ei voida saada par- myöskin pitäjän syrjäinen asema, onhan rau-
25801: haita mahdollisia tuloksia, vaikka viljelys tatie sieltä lähes 100 kilometrin päässä.
25802: muutoin olisi kuinka voimaperäistä. Erikoi- Piippolan naapurikunnassa Pulkkilassa on
25803: sesti Pohjois-Pohjanmaan tasankoalueella on tilanne melko tarkalleen samanlainen, vaikka
25804: runsaasti kuivatuskohteita, onpa sellaisiakin sieltä ei ole käytettävissä numerotietoja. Pe-
25805: p'itäjiä, joiden pinta-alasta suurin osa on ruskuivatuksen suorittaminen on näiden
25806: liiallisen pohjaveden vaivaamaa. alueiden suuri tehtävä, jolla voidaan tilan-
25807: Piippolan pitäjä on eräs tällainen. Siellä netta huomattavasti parantaa.
25808: suoritetun kuntatutkimuksen ja tilastotieto- Näitä molempia pitäjiä halkoo valtaväy-
25809: jen mukaan pitäjän koko pinta-alasta on länä Lamujoki, joka on niin tukkeentunut,
25810: n. 57 % suota ja maaperä kauttaaltaan ve- ettei kuivatuksesta voida yleensäkään paljon
25811: den vaivaamaa. Maaperä on kyllä laadul- puhua, ellei ensimmäisenä suoriteta Lamu-
25812: taan yleensä hyvää, mutta pohjakosteus on joen perkausta.
25813: esteenä kunnollisten tulosten saamiselle, eikä Suunnitelmat perkauksen suorittamisesta
25814: peruskuivatusta voida paikallisen väestön ovat olleet jo pitkän aikaa valmiina, mutta
25815: omin voimin suorittaa, vaan siinä on valtio- niiden toteuttaminen näyttää yhä vain vii-
25816: vallan tultava avuksi. Väestölaskennan mu- västyvän.
25817: kaan kuului Piippolan väestöstä v. 1950
25818: 78 % maa- ja metsätalousväestöön, ja oli Tilanne näissä kunnissa on muodostunut
25819: kokonaistulo edellä mainittuna vuonna asu- erittäin vaikeaksi ja maatalouden harjoitta-
25820: kasta kohden 29 546 mk, joka on tilaston . minen on kuivatuskysymysten myönteisestä
25821: mukaan pienempi kuin minkään muun ratkaisuista riippuvainen. Valtiovallan olisi
25822: maamme kunnan, vaikka peltopinta-ala asu- syytä ottaa edellä mainittu Lamujoen per-
25823: kasta kohden ei suinkaan ole kaikista pienim- kaus vakavasti huomioon senkin vuoksi, että
25824: piä, ollen edellä mainittuna vuonna 1.1 ha valtio omistaa siellä laajoja metsäalueita.
25825: asukasta kohden. Kun maatalouden mahdol- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
25826: lisuudet peruskuivatuksen puuttuessa ovat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25827: edelläkuvatunlaiset eikä teollisuutta ole
25828: olemassakaan, on väestö alkanut huolestutta- että hallitus ryhtyisi kii1'eellisesti
25829: vassa määrässä siirtyä kaupunkeihin ja asu- toimenpiteisiin Piippolan ja Pulkkilan
25830: tuskeskuksiin hakemaan parempia toimeen- kunnissa olevan Lamujoen perkauksen
25831: tulomahdollisuuksia. suorittamiseksi.
25832: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
25833:
25834: Eeli Erkkilä. Eino Uusitalo. Eino E. Heikura.
25835: Eino Rytinki. Toivo Antila. T. Saloranta.
25836: Väinö Rankila.
25837: 579
25838:
25839: IX,101.- Toiv.al. N:o 252.
25840:
25841:
25842:
25843:
25844: Erkkilä ym.: Kuivatussuunnitelman laatimisesta Rantsilan ja
25845: Pulkkilan pitäjissä olevalle Tiaisennevalle.
25846:
25847:
25848: Eduskunnalle.
25849:
25850: Pohjois-Pohjanmaalla on olemassa suuria Toimenpiteet Tiaisennevan kuivattamiseksi
25851: suoalueita, jotka ovat kokonaan tuottamatto- olisi mielestämme saatava nopeasti vireille,
25852: mina vesiperäisyytensä vuoksi. Pulkkilan ja koska edellä mainituissa kunnissa on työttö-
25853: Rantsilan pitäjien alueella oleva Tiaisenneva myyttä ja näin suuri kuivatustyö antaisi
25854: on näistä suurimpia ollen laajuudeltaan noin runsaasti työtilaisuuksia. Kun edellämai-
25855: 5 000 hehtaaria. nituista Siikajokilaakson latvapitäjistä on
25856: On suorastaan kansantaloudellinen tappio, tullut hälyttäviä tietoja talojen autioitumi-
25857: että näin laaja alue saa olla kokonaan tuot- sesta ja väestön erittäin vaikeasta taloudelli-
25858: tamattomassa kunnossa ja hallan pesänä, sesta tilasta, toivomme, että valtiovalta ottaa
25859: josta vetisyys laajenee edelleen sitä ympäröi- esityksemme kiireellisesti huomioon.
25860: ville kuivemmillekin alueille. Maanomista- Edellä sanotun perusteella esitämme edus-
25861: jien toimesta on tehty anomuksia Oulun kunnan päätettäväksi toivomuksen,
25862: maanviljelysinsinööripiirille kuivatussuunni-
25863: telman tekemiseksi edellä mainitulle alueelle, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25864: mutta työvoiman vähyyden vuoksi ei suun- toimenpiteisiin kuivatussuunnitelman
25865: nitelmaa ole vielä tähän mennessä saatu teh- laatimiseksi Rantsilan ja Pulkkilan
25866: dyksi. pitäjissä olevalle Tiaisennevalle.
25867: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
25868:
25869: Eeli Erkkilä. T. Saloranta. Eino Rytinki.
25870: Eino E. Beikura. Väinö Rankila. Eino Uusitalo.
25871: Toivo Antila.
25872: 580
25873:
25874: IX,102. - Toiv.al. N: o 253.
25875:
25876:
25877:
25878:
25879: Leinonen: Peruskuivatustutkimuksen suo1·ittamisesta l(iimin-
25880: gin-lijoen välisellä alueella
25881:
25882:
25883: E d u s k u n n a II e.
25884:
25885: Alueella, jota rajoittaa pohjoisessa Iijoki, hemmin rakennettavat voimalaitokset suovat
25886: etelässä Kiiminkijoki ja idempänä Oulun- sille hyvät edellytykset. Alueen halki kulkee
25887: Kuusamon maantie sekä lännessä Pohjanlah- pohjois-eteläsuunnassa valmistumisvaiheessa
25888: den rannikkoalue, olisi tärkeätä suorittaa pe- oleva maantie, joka osaltaan parantaa jokien
25889: ruskuivatus. Koko alue on laajuudeltaan n. välisiä kulkuyhteyksiä.
25890: 800 neliökilometriä ja siitä suoalueita n. Edellämainitulla kuivatussuunnitelmalla
25891: 60%. on hyvät edellytykset siksi, että sen halkoo
25892: Kysymyksessä olevat suoalueet on havaittu itä-länsisuunnassa kolme pientä luonnonjo-
25893: tähänastisten tutkimusten perusteella maan- kea, nimittäin Onkamon-, Martimon- ja Nau-
25894: viljelykselle ja metsänkasvulle erittäin sove- ruanjoki, joiden perkaus ja niihin yhdistet-
25895: liaiksi. Alueen kuivatusta kiirehtii sen vesi- tävät kanavat pystyisivät kuivattamaan koko
25896: peräisyydestä johtuva voimakas metsien sois- alueen joko maanviljelykseen tai tehostet-
25897: tuminen, joka taasen puolestaan aiheuttaa tuun metsänkasvuun käytettäväksi.
25898: huomattavaa kansantaloudellista tappiota. Koska nähtävästi toistaiseksi ainakin Poh-
25899: Tämän alueen itäosissa luonnonojien lat- jois-Suomessa ja tälläkin leveydellä tulee
25900: voilla on jo yksi suuri asutusalue, jonka jo ilmenemään jatkuvaa työttömyyttä, voitaisiin
25901: aloitettua peruskuivatusta voitaisiin tuntu- tämän alueen peruskuivatustöitä käyttää Kii-
25902: vasti tehostaa koko alueen kuivatuksella ja mingin, Haukiputaan, Iin, Yli-Iin ja Ylikii-
25903: samalla luoda mahdollisuuksia uusien asutus- mingin kuntien työttömyyden torjumiseen.
25904: alueiden muod.QstumiseHe. Kaikkeen edellä mainittuun viitaten ehdo-
25905: Alue on lähietuinen verrattain tiheään tan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
25906: asuttuun Pohjanlahden rannikkoalueeseen ja väksi toivomuksen,
25907: siellä sijaitseviin moniin jo perustettuihin
25908: teollisuuslaitoksiin. Teollisuus tulee ilmei- että hallitus kiireellisesti sttoritut-
25909: sesti vain voimistumaan sen johdosta, että taisi peruskuivatustutkimuksen Kii-
25910: Oulujokeen jo rakennetut ja Iijokeen myö- ming,in-lijoen välisellä alueella.
25911: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
25912:
25913: Armas Leinonen.
25914: VALTIOPÄIVÄT
25915: 1956
25916:
25917: LIITTEET
25918: X
25919:
25920: TYOVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
25921: TOIVOMUSALOITTEET
25922:
25923:
25924:
25925:
25926: HELSINKI 1956
25927: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
25928: 1
25929: 1
25930: 1
25931: 1
25932: 1
25933: 1
25934: 1
25935: 1
25936: 1
25937: 1
25938: 1
25939: 1
25940: 1
25941: 1
25942: 1
25943: 1
25944: 1
25945: 1
25946: 1
25947: 1
25948: 1
25949: 1
25950: Työsopimuslain ja työsääntölain muuttamista, eläkevakuutuslakia,
25951: sairausvakuutusta, asunto-oloja ym. koskevia laki- ja
25952: toivomusaloitteita.
25953: 585
25954:
25955: X,l. - Lak.al. N: o 60.
25956:
25957:
25958:
25959:
25960: Liljeström ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain muuttamisesta.
25961:
25962:
25963: E d u s k u n n a 11 e.
25964:
25965: Kesäkuun 1 p: nä 1922 annetun työsopi- evätty nämä tiedot. Ehdotammekin, että
25966: muslain 3 §: n mukaan työsopimus voidaan työntekijät ovat oikeutetut valitsemaan edus-
25967: tehdä joko molemminpuolisin irtisanomisoi- tajikseen voimassaolevan lain 19 § tarkoi-
25968: keuksin tai päättyväksi irtisanomisaikaa nou- tuksessa muitakin kuin ko. työhön osallis-
25969: dattamatta. Käytännön kokemus on osoitta- tuvia henkilöitä.
25970: nut, että sellaiset työsopimukset, joihin liit- Eniten erimielisyyttä ja epätietoisuutta on
25971: tyy irtisanomisaika, ovat työsuhdemielessä ehkä aiheuttanut lain 20 §. Sen 2 momentin
25972: vakiintuneempia kuin ilman irtisanomisaikaa säännöksissä on lueteltu esimerkkeinä eräitä
25973: solmitut työsopimukset. Siksi lain 3 § olisi sellaisia tapauksia, jotka voivat estää työn-
25974: muutettava niin, että kaikissa muissa työ- tekijää suorittamasta työtään. Kun sano-
25975: sopimussuhteissa kuin niissä, jotka ovat tar- tussa momentissa lausutaan, että työnteki-
25976: koitetut tilapäisiksi taikka joiden kestämis- jälle on palkka maksettava, jos hän ,muun
25977: aika jo työsopimusta solmittaessa oli molem- senkaltaisen, hänen henkilöstään riippumat-
25978: pien osapuolten tiedossa, noudatettaisiin irti- toman esteen takia ei ole saanut tehdä
25979: sanomisaikaa. Voimassaolevan lain 27 § : ssä työtä", käytännössä ei aina sähköhäiriöitä
25980: säännöstellään tarkemmin työsopimuksen irti- työnantajien taholta ole katsottu tällaiseksi
25981: sanomisaika. Aloitteessa vastaavasti esitetään esteeksi. Kun nykyisessä teollisuudessa sähkö
25982: irtisanomisajaksi vähintään 14 päivää. Kui- muodostaa huomattavimman käyttövoiman,
25983: tenkin työsopimus voisi päättyä sovittua ly- sattuu myös lukuisasti tapauksia, joissa säh-
25984: hyemmänkin irtisanomisajan kuluttua ja köhäiriö estää työntekijää suorittamasta työ-
25985: jopa sitä noudattamattakin, jos työnantaja tään. Kun sähköhäiriö kiistattomasti on sel-
25986: ja työntekijä ovat asiasta yksimieliset. Käsi- lainen este, jota tarkoitetaan lain 20 §: ssä,
25987: tyksemme mukaan ei kuitenkaan olisi asian- esitämme sanottuun momenttiin tätä koske-
25988: mukaista, jos työnantaja ja työntekijä jo vaa nimenomaisen lisäyksen.
25989: toistaiseksi jatkuvaa työsopimusta tehdessään Määriteltäessä esteen ajalta maksettavan
25990: sopivat siitä, että työsuhde voidaan päättää palkan suuruutta on käytännössä syntynyt
25991: irtisanomisaikaa noudattamattakin. Siksi 27 epätietoisuutta ja erimielisyyksiä varsinkin
25992: § : ssä ehdotammekin, että tästä voitaisiin so- silloin, kun työntekijä on suorittanut joko
25993: pia vasta aikaisintaan työsopimusta irtisanot- kokonaan tai pääasiallisesti urakkatyötä.
25994: taessa. Siksi esitämmekin, että työntekijälle makset-
25995: Käytännössä on osoittautunut, että koe- taisiin palkkaa yhtä paljon keskeytyksen
25996: aikaa koskevat säännökset erityisesti suullis- ajalta kuin mitä hän keskeytyneessä työssään
25997: ten työsopimusten kohdalla ovat aiheuttaneet olisi ansainnut, jos se olisi jatkunut keskey-
25998: väärinkäsityksiä.. Siksi ehdotammekin koe- tyksettä, mitä säännöstä olisi sovellettava
25999: aikaa koskevat säännökset kumottaviksi. myös niissä tapauksissa, joissa työntekijälle
26000: Niinikään käytännössä on havaittu, että kun keskeytyksen johdosta annetaan muuta työtä.
26001: palkan määrä riippuu mittauksesta, punnit- Nykyisin työehtosopimuspolitiikan johdosta
26002: semisesta tai muusta laskutavasta, työnan- on 23 § käynyt tarpeettomaksi, joten se
26003: tajat varsin vastenmielisesti antavat tietoja ehdotetaan kumottavaksi. Samoin ehdotamme
26004: mittaus-, punnitsemis- ym. palkanlaskuperus- 24 §: n kumottavaksi. Edelläesitetyn nojalla
26005: teistaan. Onpa työntekijäin luottamusmiehil- olisi myöskin 25 § muutettava siten, että
26006: täkin esitetyistä pyynnöistä huolimatta työnantaja saa pidättää työntekijälle tule-
26007: 74 E 75/56
26008: 586 X,l. - Työsopimuslaki.
26009:
26010:
26011: vasta palkasta työsuhteesta johtuvien saata- tajat valvo tämän lain noudattamista. Siksi
26012: viensa suorittamiseksi työntekijän suostu- ehdotetaankin tätä koskeva lisäys lain 41
26013: muksella enintään kuudennen osan. §:ään.
26014: Ammattientarkastuslaitoksen saatua yhä Edellä sanotun perusteella ehdotamme
26015: enemmän sijaa työsuhde- ja työmarkkinapoli- kunnioittavasti,
26016: tiikassamme on pidettävä heikkoutena, joka
26017: ilmeisesti johtuu lain säätämisaikana vallin- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26018: neista olosuhteista, etteivät ammattientarkas- van lakiehdotuksen:
26019:
26020:
26021:
26022: Laki
26023: työsopimuslain muuttamisesta.
26024: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun työ-
26025: sopimuslain (141/22) 7, 23 ja 24 § sekä muutetaan 3, 19, 20, 25, 27 ja 41 § seuraa-
26026: vasti:
26027: 3 §. Työnantaja on kuitenkin oikeutettu 2 mo-
26028: Työsopimus voidaan tehdä määräajaksi, mentissa mainituissa tapauksissa palkasta vä-
26029: enintään 3 vuodeksi, tahi olemaan voimassa hentämään sen, mitä työntekijä vastaavana
26030: toistaiseksi molemminpuolisin irtisanomisoi- aikana muulla työllään on ansainnut tai ta-
26031: keuksin, taikka määrättyä tahi tilapäistä hallansa jättänyt ansaitsematta, kuin myös
26032: työtä varten. työntekijälle samalta ajalta tulevan lainmu-
26033: kaisen korvauksen häntä kohdanneen ruu-
26034: miinvamman johdosta tai työntekijän sai-
26035: 19 §. raustapauksessa saaman avustuksen sellai-
26036: Jos palkan maara riippuu mittauksesta, selta apukassalta tai vakuutuslaitokselta, jo-
26037: punnitsemisesta, työn- ja aikatutkimuksesta, hon työnantaja on työntekijän puolesta suo-
26038: muusta laskutavasta tai menetelmästä, joka rittanut osakas- tai vakuutusmaksuja.
26039: tarkoittaa työntuloksen paljouden tai arvon 1 ja 2 momenteissa mainituissa tapauk-
26040: määräämistä, on asianomaisilla työntekijöillä sissa työntekijälle on maksettava palkkana
26041: oikeus itse tai valitsemainsa enintään 3 edus- yhtä paljon kuin mitä hän keskeytyneessä
26042: tajan kautta olla siinä läsnä tahi tutustua työssä olisi ansainnut, jos se olisi jatkunut
26043: kaikkiin sitä koskeviin asiakirjoihin. lVIuu keskeytyksettä. Sama koskee tapauksia, joissa
26044: sopimus on mitätön. työntekijälle keskeytyksen johdosta annetaan
26045: muuta työtä.
26046: 20 §. Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle
26047: Jos työntekijä on estetty työtä tekemästii tämän pykälän mukaan tulevia etuja, on
26048: sairauden taikka tapaturman vuoksi, eikä mitätön.
26049: hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut
26050: tahallisesti tai aiheuttanut rikollisella toimin- 25 §.
26051: nallaan tai kevytmielisellä elämällään taikka Työsuhteesta johtuvien saataviensa suurit-
26052: muulla törkeällä tuottamuksella, on työnteki- tamiseksi, jos työntekijä siihen suostuu, työn-
26053: jällä oikeus esteen vallitessakin saada palk- antaja saa jokaisen palkanmaksun yhteydessä
26054: kansa ajalta, sairastumis- tai tapaturman vähentää työntekijälle tulevasta rahapalkasta
26055: sattumispäivä mukaanluettuna, joka on yhtä yhteenlaskettuna enintään kuudennen osan.
26056: pitkä kuin työsuhteessa noudatettava irti-
26057: sanomisaika, kuitenkin enintään 14 päivää.
26058: Sama olkoon laki, jos työntekijä sähköhäi- 27 §.
26059: riön, työpaikalla tapahtuneen tulipalon, ko- Työsopimus lakkaa, kun sovittu työkausi
26060: neen vahingoittumisen tai muun senkaltaisen tai irtisanomisaika irtisanomisen tapahdut-
26061: hänestä riippumattoman esteen takia ei ole tua on päättynyt tai kun sovittu työ on
26062: saanut tehdä työtä. tehty.
26063: X,l. - Liljeström ym. 587
26064:
26065: Kun työsopimus on toistaiseksi voimas.;a, tai kun irtisanominen jo on tapahtunut, voi-
26066: lakkaa se irtisanomisen tapahduttua, jolloin vat asianomaiset sopia lyhyemmästäkin irti·
26067: irtisanomisajan tulee olla vähintään 14 päi- sanomisajasta tai siitä, että työsopimus voi
26068: vää. Jos erityisestä irtisanomisajasta ei ole päättyä irtisanomisaikaa noudattamatta.
26069: sovittu, on sellaisena pidettävä palkanmaksu-
26070: jen välinen aika, mutta jos palkanmaksu ei 41 §.
26071: tapahdu säännöllisin väliajoin, on irtisano- Tämän lain noudattamista valvoo ammat-
26072: misaika 14 päivää. tientarkastaja.
26073: Älköön tämän lain rikkomuksesta nostet-
26074: Työsopimuksen irtisanomisen yhteydessä tako syytettä ellei asianomistaja sitä vaadi.
26075:
26076: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
26077:
26078: V. Liljeström. Varma K. Turunen. 0. Lindblom.
26079: Erkki W. Mohell. G. Henriksson. Lempi Lehto.
26080: 588
26081:
26082: X,2. - Lak.al. N: o 61.
26083:
26084:
26085:
26086:
26087: Murto ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain muuttamisesta.
26088:
26089:
26090: E d u s k u n n a 11 e.
26091:
26092: Voimassa olevaS\3a työsopimuslaissa ( 141/ dassa tarkoitetun sairauden aiheuttamaan
26093: 22) on eräitä säännöksiä, jotka antavat esteeseen.
26094: työnantajalle mahdollisuuden avoimen mie- Sähkön saadessa yhä tärkeämmän sijan
26095: livallan käyttöön työntekijöitä kohtaan. teollisuudessa sattuu myös usein tapauksia,
26096: Tämä ilmenee mm. siten, että työnantaja voi että sähköhäiriö asettaa esteen työnteon jat-
26097: ratkaista sellaisia asioita, jotka tavallisesti kamiselle. Eräissä tapauksissa on kuitenkin
26098: kuuluvat jonkin objektiivisen elimen, kuten tullut erimielisyyttä siitä, onko sähköhäiriötä
26099: esim. tuomioistuimen ratkaistavaksi. Lisäksi pidettävä sellaisena esteenä, joita tarkoite-
26100: lain epäselviä kohtia tulkitaan useimmin taan lain 20 §: ssä. Edellä mainitusta syystä
26101: työsuhteessa vahvemman eli työnantajan hy- on pidetty tärkeänä ottaa lakiin nimenomai-
26102: väksi ja niin ollen vastoin lain tarkoitusta nen säännös, jonka mukaan sähköhäiriötä on
26103: ja henkeä. pidettävä samanlaisena esteenä kuin työpai-
26104: Lain 17 §: n 4 momentin mukaan makse- lmlla sattunutta tulipaloa tai koneen vahin-
26105: taan enintään kolmelta odotuspäivältä työn- goittumista.
26106: tekijälle palkka, jos palkanma:ksu ilman lail- Esteen ajalta maksettavan palkan mää-
26107: lista estettä viivästyy. Koska tätä tulkitaan rään nähden on syntynyt runsaasti erimieli-
26108: usein työntekijän vahingoksi, olisi mainitusta syyksiä lähinnä sellaisissa tapauksissa, joissa
26109: lainkohdasta poistettava sanat ,ilman lail- työntekijät suorittavat pääasiassa urakka-
26110: lista estettä". Työnantaja vapautuisi silloin työtä, mutta tekevät aika ajoin työtä myös
26111: maksamasta odotuspalkkaa vain voidessaan aikapalkalla. Epäselvyyden ja väärinkäytös-
26112: osoittaa maksua kohdanneen ylivoimaisen es- ten estämiseksi ehdotetaan lakia mvös tältä
26113: teen. osin selvennettävä:ksi. •
26114: Kun eräissä tapauksissa on kieltäydytty Lain 24 §: n mukaan voi työnantaja itse
26115: antamasta tarvittavia tietoja työntekijäin määrätä, ·kuinka paljon hän vähentää sano-
26116: luottamusmiehille työsopimuslain 19 §: ssä tussa lainkohda&3a tarkoitetuissa tapauksissa
26117: tarkoitetuista työtuloksen paljouden tai ar- työntekijän palkasta. Koska tämä johtaa
26118: von määräämistä koskevista seikoista, olisi usein avoimen mielivallan käyttöön työnte-
26119: sen vuoksi sanottua lain kohtaa selvennet- kijöitä kohtaan, ja tällaisen vähennyksen
26120: tävä siten, että työntekijät ovat oikeutettuja suuruus olisi mielestämme objektiivisen eli-
26121: valitsemaan edustaja;kseen muitakin kuin ky- men ratkaistava, olisi sanottu lainkohta ku-
26122: symyksessä olevaan työhön osallistuneita hen- mottava.
26123: kilöitä. Lain 25 § antaa myös työnantajalle mah-
26124: Lain 20 § :n säännökset ovat ehkä enem- dollisuuden selittää yksipuolisesti saatavansa
26125: män kuin lain muut kohdat aiheuttaneet epä- selviksi ja sitten vähentää ne työntekijän
26126: tietoisuutta ja erimielisyyttä. Sentähden palkasta. Siksi sanottua lainkohtaa olisi
26127: niitä ehdotetaan selvennettäväksi. muutettava niin, että työnantajana on vä-
26128: Lain 20 § :n 2 momentissa on lueteltu hennysoikeus palkasta vain sillä perusteella,
26129: muutamia niistä tapauksista, jotka voivat että työntekijä on myöntänyt työsuhteesta
26130: estää työntekijää suorittamasta työtä. Työn- johtuneet saatavat oikeiksi.
26131: tekijällä voi olla este työn tekemiseen myös Kun lain 29 § :n 2 momentissa säädetty
26132: kulkutaudin leviämisen ehkäisemisestä aiheu- määräaika on ilmeisesti jäännös siltä ajalta,
26133: tuvien toimenpiteiden vuoksi. Mielestämme jolloin kuulutus avioliittoon oli asetettava 14
26134: tämä olisi rinnastettava sanotussa lainkoh- päivän ajaksi julkisesti nähtäväksi, olisi sa-
26135: X,2. - Murto ym. 589
26136:
26137: nottu määräaika lyhennettävä 7 päiväksi. se, että ammattientarkastaja ei valvo sen
26138: Eräissä tapauksissa työnantajat ovat erot- noudattamista. Sen vuoksi ehdotamme lakiin
26139: taneet työntekijöitä sen vuoksi, että he ovat lisättäväksi uuden 42 a § :n, johon otetaan
26140: olleet työstä poissa ammatilliseen yhdistyk- tätä koskeva säännös.
26141: seen kuulumisesta aiheutuvien tehtävien Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26142: vuoksi. Tällainen menettely olisi asetettava
26143: 34 § : ssä säädetyn rangaistusuhan alaiseksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26144: Nykyisen lain eräänä heikkoutena on myös van lakiehdotuksen:
26145:
26146:
26147: Laki
26148: työsopimuslain muuttamisesta.
26149: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun työ-
26150: sopimuslain (141/22) 24 §, lisätään uusi 42 a § ja muutetaan 17 § :n 4 momentti, 19,
26151: 20, 25 §, 29 § :n 2 momentti ja 34 § :n 1 momentti seuraavasti:
26152:
26153: 17 §. olkoon laki, jos työntekijä sähköhäiriön, työ-
26154: paikalla tapahtuneen tulipalon, koneen va-
26155: Jos palkanmaksu työsuhteen päättyessä hingoittumisen tai muun senkaltaisen, hänen
26156: viivästyy, olkoon työntekijällä oikeus saada henkilöstään riippumattoman esteen takia ei
26157: odotuspäiviltä täysi palkka, kuitenkin enin- ole saanut tehdä työtä.
26158: tään kolmelta päivältä. Edellä tarkoitettu palkka on oleva määräl-
26159: tään yhtä suuri kuin mitä työntekijä kes-
26160: keytyneessä työssään olisi ansainnut. Jos
26161: 19 §. työntekijä on edellä tarkoitetun esteen vuoksi
26162: Joa palkan määrä riippuu mittauksesta, siirretty toiseen työhön, ei hänen pal-kkaansa
26163: punnitsemisesta tai muusta laskutavasta, saa vähentää.
26164: joka tarkoittaa työtuloksen paljouden tai ar- Työnantaja on kuitenkin oikeutettu 2 mo-
26165: von määräämistä, on työpaikan luottamus- mentissa mainituissa tapauksissa palkasta
26166: miehellä ja asianomaisilla työntekijöillä oi- vähentämään sen, mitä työntekijä vastaavana
26167: keus itse tai valitsemainsa enintään kolmen aikana muulla työllään on ansainnut, kuin
26168: edustajan kautta olla siinä läsnä tahi tutus- myös työntekijälle samalta ajalta tulevan
26169: tua kaikkiin sitä koakeviin asiakirjoihin. lainmukaisen korvauksen työssä häntä koh-
26170: Muu sopimus on mitätön. danneen ruumiinvamman johdosta tai työn-
26171: tekijän sairaustapauksessa saaman avustuk-
26172: 20 §. sen sellaiselta apukassalta tai vakuutuslai-
26173: Jos työntekijä sopimuksen mukaisesti on tokselta, johon työnantaja on työntekijän
26174: ollut työnantajan käytettävissä, hänen kui- puolesta suorittanut osakas- tai vakuutus-
26175: tenkaan työnantajasta riippuvasta syystä maksuja.
26176: saamatta tehdä työtä, on palkka hänelle mak- Jos palkka olisi ollut laskettava suoritetun
26177: settava. työn mukaan, on työntekijä tämän pykälän
26178: Jos työntekijä on estetty työtä tekemästä edellyttämissä tapauksissa oikeutettu saa-
26179: sairauden, kulkutaudin leviämisen ehkäise- maan niin paljon kuin hänen asemassaan
26180: misen tai tapaturman vuoksi, eikä hän ole oleva työntekijä olisi samanlaisesta työstä
26181: tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahalli- ansainnut.
26182: sesti tai aiheuttanut rikoksemsella toiminnal- Sopimus, jolla supistetaan työntekijälle 2
26183: laan tahi kevytmielisellä elämällään taikka tai 3 momentin mukaan tulevaa oikeutta, on
26184: muulla törkeällä tuottamuksella, on työnte- mitätön.
26185: kijällä oikeus esteen vallitessakin saada palk- 25 §.
26186: kansa ajalta, joka on yhtä pitkä kuin työ- Työsuhteesta johtuneitten saataviensa suo-
26187: suhteessa noudatettava irtisanomisaika, kui- rittamiseksi, jos työntekijä ne myöntää oi-
26188: tenkin enintään neljältätoista päivältä. Sama keiksi, saa työnantaja jokaisessa tilissä vä-
26189: 590 X,2. - Työsopimuslaki.
26190:
26191:
26192: hentää työntekijälle tulevasta rahapalkasta yhdistykseen kuulumisesta aiheutuvia tehtä-
26193: yhteenlaskettuna korkeintaan kuudennen viään, rangaistakoon sakolla. Sama olkoon
26194: osan. laki, jos työntekijä tässä sanotulla tavalla
26195: 29 §. rikkoo toista työntekijää tai työnantajaa koh-
26196: taan.
26197: Nainen, joka on avioliittoon kuulutettu,
26198: on oikeutettu naimisiin mennäkseen työstä 42 a §.
26199: eroamaan seitsemän päivää irtisanomisen Tämän lain noudattamista valvovat am-
26200: jälkeen, vaikka irtisanomis- tai työsopimus- mattientarkastusviranomaiset. Asianomainen
26201: aika olisikin pitempi. ammattientarkastaja on velvollinen anta-
26202: maan tätä lakia koskevia ohjeita ja neuvoja
26203: 34 §. työntekijöille ja työnantajille.
26204: Jos työnantaja tahi tämän SIJMnen estää
26205: työntekijää kuulumasta tai liittymästä lailli-
26206: sesti luvallisiin yhdistyksiin tai täyttämästä Tämä laki tulee voimaan päivänä
26207: kansalaisvelvollisuuksiaan tai ammatilliseen kuuta 195 .
26208:
26209: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
26210:
26211: Yrjö Murto. Aleksi Kiviaho.
26212: Rainer Virtanen. Eino Tainio.
26213: Leo Suonpää. Matti Koivunen.
26214: 591
26215:
26216: X,3. - Lak.al. N: o 62.
26217:
26218:
26219:
26220: Liljeström ym.: Ehdotus laiksi työsääntölain muuttamisesta.
26221:
26222:
26223: E d u s k u n n a ll e.
26224:
26225: Kesäkuun 1 päivänä 1922 annetun työ- työnantajat eivät kuitenkaan hyvinkin useissa
26226: sääntölain 1 § :n mukaan työsäännöt on laa- tapauksissa o1e ottaneet niitä huomioon. Siksi
26227: dittava sellaiselle teollisuusliikkoolle, missä ehdotamme sellaista muutosta, että työnteki-
26228: vähintään kymm~nen työntekijää vakinai- jäin muutosehdotukset, joista ei työnanta-
26229: sesti on työssä. Tapahtunut kehitys on osoit- jan kanssa ole päästy yksimielisyyteen, jätet-
26230: tanut lain piirin liian suppeaksi. Sanottua täisiin yhdessä työnantajan ehdotuksen
26231: pykälää olisi muutettava siten, että työsään- kanssa sosiaaliministeriölle, joka sitten päät-
26232: nöt olisi laadittava jokaiselle liikkeelle, yri- täisi asiasta. Lienee asianmukaista, että so-
26233: tykselle ja laitokselle, jolla on vakinaisesti siaaliministeriö tällaisessa tapauksessa vaatisi
26234: palveluksessaan vähintään sanottu työn- asianomaisen ammattientarkastajan ja am-
26235: tekijämäärä. Siksi ehdotetaankin lain 1 § mattiliiton lausunnot asiassa.
26236: tässä mielessä muutettavaksi. Sitä seikkaa, että kerran vahvistetut työ-
26237: Koska lain 5 § tulisi olemaan ristiriidassa säännöt saattavat olla voimassa vaikkapa
26238: tämän lain kuin myöskin eräiden muiden vuosikymmeniä siitä huolimatta, että työolo-
26239: työsuhteita säännöstelevien lakien kanssa, suhteet ja jopa lainsäädäntö ovat muuttu-
26240: ehdotamme sen kumottavaksi. Useissa työ- neet, on pidettävä vakavana epäkohtana.
26241: säännöissä on havaittu määräys, jonka mu- Siksi lain 11 §: ään ehdotamme muutosta,
26242: kaan työntekijä sitoutuu työsopimuksen teh- jonka mukaan työsäännöt olisi tarkistettava
26243: dessään jo ennakolta tekemään ylityötä vaa- joka kolmas vuosi työsääntölain määräyksiä
26244: dittaessa, ellei hänellä ole pätevää estettä. noudattaen.
26245: Työaikalaissa on kuitenkin säännös, jonka Käytännössä on ilmennyt, että työsäännöt
26246: mukaan ylityön teettäminen edellyttää työn- saattavat olla ristiriidassa työsopimusten
26247: tekijän suostumusta. Työsääntöjen edellä määräysten kanssa, jolloin on syntynyt epä-
26248: selostetulla määräyksellä ei voitane työnteki- tietoisuutta siitä, kumpia määräyksiä on
26249: jäitä riistää oikeutta vaikkapa koko hänen noudatettava. Siksi lain 12 §: ään olisi lisät-
26250: saman työnantajan palveluksessa oloajaksi tävä uusi momentti, joka säätää, että tällai-
26251: suostua taikka olla suostumatta tekemään sessa tapauksessa noudatetaan työntekijälle
26252: ylityötä. Siksi ehdotamme työsääntöl&.in edullisempaa määräystä.
26253: 6 §: ään lisäyksen, jolla tällaiset lainvastai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26254: set työsääntöjen määräykset kielletään. nioitettavasti,
26255: Mitä työsääntölain 7 ja 8 §: iin tulee on
26256: käytännössä havaittu, että vaikka työnteki- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26257: jät saavatkin lausua mielensä työsääntö- van lakiehdotuksen:
26258: ehdotuksesta ja tehdä siihen muutosesityksiä,
26259:
26260: Laki
26261: työsääntölain muuttamisesta.
26262: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetlm työ-
26263: sääntölain (142/22) 5 § ja muutetaan 1, 2, 6, 7, 8, 11, 12 ja 16 § seuraavasti:
26264: 1 §. kinaisesti on palveluksessa, on laadittava
26265: Liikkeessä, laitoksessa taikka yrityksessä, työsäännöt noudattaen, mitä tässä laissa hää-
26266: missä vähintään kymmenen työntekijää va- detään.
26267: 592 X,3. - Työsääntölaki.
26268:
26269:
26270: 2 §. löstä, tulee työnantajan jättää sääntöehdo-
26271: Jos liikkeessä, laitoksessa taikka yrityk- tuksensa ja työntekijäin muutosehdotukset
26272: sessä on sellainen osasto, jolle jossakin suh- sosiaaliministeriölle noudattaen tämän pykä-
26273: teessa erillisiä määräyksiä on tarpeen, voi- län ensimmäisen momentin säädöksiä.
26274: daan tälle osastolle laatia erityiset työsään- Työsääntöjen vahvistamista koskevat hake-
26275: nöt. muskirjat saapi jättää joko ammattientar-
26276: kastajalle taikka kaupungissa maistraatille
26277: 6 §. ja maalla nimismiehelle, joiden asiana on
26278: Työsääntöihin voidaan sitä paitsi ottaa toimittaa asiakirjat sosiaaliministeriölle.
26279: määräyksiä siitä, mitä on varteen otettava:
26280: 1) tulenvaaran, epäjärjestyksen tahi sii- 8 §.
26281: vottomuuden estämiseksi työpaikalla; Jos työsääntöjen havaitaan vastaavan tä-
26282: 2) työntekijäin tapaturmilta suojelemi- män lain säännöksiä eivätkä ne muutenkaan
26283: sesta voimassa oleviin lainsäännöksiin näh- sisällä mitään lainvastaista tahi kohtuutonta
26284: den ja yleensä työnteon turvaamiseksi: sekä määräystä, tulee sosiaaliministeriön ne vah-
26285: 3) miten työntekijäin sellaisten luottamus- vistaa. Sosiaaliministeriön tulee harkintansa
26286: miesten vaalista, jotka työntekijät lain tai mukaan ottaa huomioon työntekijäin tämän
26287: työsopimuksen mukaan asettavat, on työn- lain mukaan tekemät muutosehdotukset han-
26288: antajalle ilmoitettava. kittuaan niistä ammattientarkastajan ja sen
26289: Työsääntöihin älköön otettako sellaista ammattiliiton lausunnon, johon kyseessä ole-
26290: määräystä, joka vähentää sellaista oirneutta, van alan työntekijät pääasiallisesti kuuluvat.
26291: jonka muut työsuhteita säännöstelevät lait
26292: työntekijälle turvaavat. Sellainen määräys
26293: olkoon mitätön. 11 §.
26294: Työsäännöt on maaraaJom ja vähintään
26295: 7 §. joka kolmas vuosi tarkistettava noudattaen
26296: Liikkeen, laitoksen taikka yrityksen työn- tämän lain säännöksiä.
26297: tekijöille on varattava tilaisuus joko yhtei-
26298: sessä kokouksessa tai keskuudestaan valitse- 12 §.
26299: miensa luottamusmiesten kautta lausua mie-
26300: lipiteensä työsääntöehdotuksesta, joka sellai- Jos työsäännöt ja noudatettavana oleva
26301: sessa tarkoituksessa on pidettävä työpaikalla työsopimus sisältävät kesrnenään ristiriidassa
26302: nähtävillä neljäntoista päivän aikana. Jos olevia säännöksiä, noudatettakoon sitä sään-
26303: työntekijät ilmoittavat hyväksyvänsä työ- nöstä, joka kussakin tapauksessa on työn-
26304: sääntöehdotuksen, tulee työnantajan toimit- tekijälle edullisempi.
26305: taa se työntekijäin lausunnon ohella neljänä
26306: kappaleena sosiaaliministeriölle. 16 §.
26307: Jos työntekijät edellisessä momentissa mai- Jollei työnantaja, joka tämän lain mu-
26308: nitun ajan kuluessa eivät ole toimittaneet kaan on velvollinen laatimaan työsäännöt,
26309: lausuntoaan työnantajalle, on tämän jättäes- ole kahden kuukauden kuluttua liikkeen,
26310: sään sääntöehdotuksensa vahvistettavaksi sel- laitoksen taikka yrityksen aloittamisesta jät-
26311: vitettävä, että työntekijöille on säädetyin tänyt niitä tämän lain säännöksien mukai-
26312: tavoin varattu tilaisuus mielipiteensä lausu- sesti vahvistettavaksi taikka jos hän laimin-
26313: miseen. lyö 9 § :n mukaan hänelle kuuluvan velvol-
26314: Elleivät työnantaja ja työntekijät ole lisuuden taikka muuten rikkoo tämän lain
26315: päässeet yksimielisyyteen työsääntöjen sisäl- säännöksiä, rangaistakoon sakolla.
26316:
26317: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
26318:
26319: V. Liljeström. Varma K. Turunen. 0. Lindblom.
26320: Erkld W. Mohell. G. Henriksson. Lempi Lehto.
26321: 593
26322:
26323: X,4. - Lak.al. N: o 63.
26324:
26325:
26326:
26327: R. Virtanen ym.: Ehdotus laiksi työsääntölain muuttami-
26328: sesta.
26329:
26330:
26331: E d u s k u n n a 11 e.
26332:
26333: Voimassa olevan työsääntölain (142/22) Työsääntölain 7 § ei anna työntekijöille
26334: nojalla laadituissa työsäännöissä on usein riittävää osuutta työsääntöjen laatimisessa
26335: määräyksiä, jotka ovat ilmeisessä ristiriidassa eikä velvoita työnantajaa ottamaan huomioon
26336: muiden työsuhteita säännöstelevien lakien tai työntekijäin ehdotuksia. Koska laista puuttu-
26337: noudatettavana olevien työehtosopimusten vat määräykset, jotka nimenomaan veivoittai-
26338: kanssa. Työsääntöjen sisällön määrää työn- sivat työnantajan aika ajoin tarkistamaan
26339: antaja jokseenkin yksipuolisesti, eikä laki työsääntöjä ja niitä tarvittaessa muuttamaan,
26340: velvoita työnantajaa uusimaan vanhentu- saattavat työsäännöt, kun ne kerran on vah-
26341: neita työsääntöjä muuttuneita oloja vastaa- vistettu, olla voimassa vuosikymmeniä, vaikka
26342: vaksi. lainsäädäntö, työpaikan olosuhteet ja siellä
26343: Varsin monissa työsäännöissä on määräys, noudatettava tapa ovat saattaneet muuttua
26344: jonka mukaan työntekijä jo työhön tulles- aivan toisiksi kuin mitä ne olivat työsääntö-
26345: saan sitoutuu tekemään vaadittaessa ylityötä, jen vahvistamishetkellä.
26346: ellei hänellä ole pätevää estettä. Voimassa- Edellä mainittujen epäkohtien poistami-
26347: olevan työaikalain säännöstä, jonka mukaan seksi olisi mielestämme työsääntölain 6 ja
26348: ylityötä saadaan työntekijällä teettää hänen 12 §: ään lisättävä 2 momentti, jotka selven-
26349: suostumuksellaan, tuskin voidaan tulkita täisivät työsääntöjen suhdetta muihin työ-
26350: niin, että tällainen suostumus voitaisiin an- oikeuden alaan kuuluviin säännöksiin näh-
26351: taa kertakaikkiaan kenties vuosikymmeniksi den. Lain 7 ja 8 § olisi muutettava siten,
26352: etukäteen. että työntekijäin osuutta lisätään työsääntö-
26353: Voimassa olevissa työsäännöissä ja nouda- jen laatimisessa. Lain 11 § olisi muutettava
26354: tettavana olevassa työehtosopimuksessa on siten, että työsäännöt voidaan määräajoin,
26355: usein ristiriitaisia määräyksiä. Kun eräisiin vähintään joka kolmas vuosi, tarkastaa.
26356: työehtosopimuksiin on lisäksi otettu määräys, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26357: että työehtosopimuksen ohella on noudatet-
26358: tava myös työsääntöjä, on tämä synnyttänyt että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26359: erimielisyyttä siitä, mitä määräystä missäkin van lakiehdotuksen:
26360: tapauksessa olisi noudatettava.
26361: .
26362: Laki
26363: työsääntölain muuttamisesta.
26364: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun työsään-
26365: tölain (142/22) 6 ja 12 §:ään uusi 2 momentti sekä muutetaan saman lain 7, 8 ja 11 §
26366: seuraavasti:
26367: 6 §. 7 §.
26368: Liikkeen, laitoksen tai yrityksen työnteki-
26369: Työsääntöihin älköön otettako määräystä, jöille on varattava tilaisuus joko yhteisessä
26370: joka joltakin osin vähentää niitä oikeuksia, kokouksessaan tai keskuudestaan valitse-
26371: joita muut työsuhteita säännöstelevät lait miensa luottamusmiesten kautta lausua mie-
26372: työntekijälle turvaavat. lipiteensä työsääntöehdotuksesta, joka sellai-
26373: '75 E 75/56
26374: 594 X,4. - Työsääntölaki.
26375:
26376:
26377: sessa tarkoituksessa on pidettävä työpaikalla 8 §.
26378: nähtävillä neljäntoista päivän aikana. Jos Jos työsäännöt vastaavat tämän lain sään-
26379: työntekijät ilmoittavat hyväksyvänsä työ- nöksiä eivätkä muutenkaan sisällä mitään
26380: sääntöehdotuksen, tulee työnantajan toimit- lainvastaista tai kohtuutonta määräystä, tulee
26381: taa se työntekijäin lausunnon ohella neljänä sosiaaliministeriön ne vahvistaa ja antakoon
26382: kappaleena sosiaaliministeriölle. niitä hakijalle takaisin yhden kappaleen, jo-
26383: Jos työntekijät edellisessä momentissa mai- hon vahvistus on merkitty. Sosiaaliministe-
26384: nitun ajan kuluessa eivät ole toimittaneet riön on harkintansa mukaan otettava huo-
26385: lausuntoaan työnantajalle, on työnantajan mioon 7 §: n 3 momentissa mainitut työnteki-
26386: jättäessään sääntö.ehdotuksensa vahvistetta- jäin muutosesitykset hankittuaan niistä sitä
26387: vakai selvitettävä, että työntekijöille on sää- ennen ammattientarkastajan ja sen ammatil-
26388: detyin tavoin varattu tilaisuus mielipiteensä lisen järjestön lausunnon, johon kyseessä ole-
26389: lausumiseen. van alan työntekijät pääasiassa kuuluvat.
26390: Työnantajan tulee ottaa huomioon ne muu-
26391: tokset, joita työpaikan työntekijäin enem-
26392: mistö on kannattanut, elleivät nämä esityk- 11 §.
26393: set sisällä mitään lain vastaista tai kohtuut- Työsäiintöjä muutettaessa tai lisäyksiä nii-
26394: tomina pidettäviä vaatimuksia. hin tehtäessä on tiimån luin määräyksiä nou-
26395: Elleivät työnantaja ja työntekijät ole pääs- datettava. Työsäännöt on määräajoin, vä-
26396: seet yksimielisyyteen työsääntöjen sisällöstä, hintään joka kolmas vuosi tarkistettava ja
26397: tulee työnantajan jättää sääntöehdotuksensa noudatettakoon tällöin, mitä edellä on sa-
26398: sekä työntekijäin muutosehdotukset sosiaali- nottu.
26399: ministeriölle, niin kuin tämän pyldiEn ensim- 12 §.
26400: mäisessä momentissa on säädetty.
26401: Työsääntöjen vahvistamista koskevat hake-
26402: musasiakirjat saa jättää joko ammattientar- Jos työsäännöt ja noudatettavana oleva
26403: kastajalle taikka kaupungissa maistraatille työehtosopimus sisältävät säännöksiä, jotka
26404: tai järjestysoikeudelle ja maalla nimismie- ovat keskenään ristiriidassa, noudatettakoon
26405: helle, jonka velvollisuutena on toimittaa asia- sitä säännöstä, joka kussakin tapauksessa on
26406: .kirjat sosiaaliministeriölle. työntekijälle edullisempi.
26407:
26408: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
26409:
26410: Rainer Virtanen. Toivo Kujala. Hertta Kuusinen.
26411: Paavo Aitio. Kaino Haapanen. Elli Stenberg.
26412: Toivo Asvik. Pauli Puhakka. Leo Suonpää..
26413: Nestori Nurminen. Hemming Lindqvist. Eino Roine.
26414: Matti Koivunen. Toivo Friman.
26415: 595
26416:
26417: X,5. - Lak.al. N: o 64.
26418:
26419:
26420:
26421:
26422: Tainio ym.: Ehdotus laiksi metsä- ja uittotöiden vähimmäis-
26423: palkoista.
26424:
26425:
26426: E d u s k u n n a ll e.
26427:
26428: Maamme metsätyöntekijät ja heidän per- tuloon riittävä palkkataso. Sen toteuttami-
26429: heensä muodostavat huomattavan suuren seksi olisi kiireeilisessä järjestyksessä säädet-
26430: väestöryhmän. Heidän pääasiallisin tuloläh- tävä erillislaki, jolla turvattaisiin metsä- ja
26431: teensä on metsä- ja uittotyössä maksettava uittotyöntekijäin vähimmäispalkat. Niitä
26432: palkka. Palkkataso määrää siis ratkaisevasti määrättäessä olisi otettava huomioon paitsi
26433: heidän elintasonsa. Vallitsevista olosuh- palkkojen jälkeenjääneisyys, myös tapahtu-
26434: teista johtuen eivät metsä- ja uittotyöläiset neet hintojen ja maksujen kohoamiset. Sa-
26435: ole kyenneet työnantajiin nähden läheskään malla olisi otettava huomioon sellaiset elin-
26436: tasavertaisina puolustamaan etujaan. Metsä- tasoon alentavasti vaikuttavat tekijät kuin
26437: ja uittotyöpalkkojen säännöstely oli hyväk- omien työvälineiden käyttö ja perheestään
26438: syttävä ja välttämätön toimenpide, koska se erillään asuminen ja määrättävä lailla niistä
26439: esti mielivaltaiset palkkojen alentamiset ja erillinen korvaus. Lisäksi pitäisi lailla mää-
26440: antoi määrätynlaisen toimeentuloturvan rätä paikoille sellainen indeksiehto, jonka
26441: metsä- ja uittotyöntekijöille. avulla voitaisiin po. töiden lyhytaikaisuu ·
26442: Metsä- ja uittotyöpalkkojen säännöstelyn desta johtuen mahdollisimman nopeasti ja
26443: lakattua valtalain kumoutumisen seurauk- herkästi seurata hintojen ja maksujen kohoa-
26444: sena on poistunut este palkkojen alentami- mista.
26445: selta, jota on jo suoritettu monilla metsätyö- Koska tällaisella lailla olisi tarkoitus tur-
26446: mailla. Palkkojen alennukset ja samanaikai- vata vain metsä- ja uittotyöntekijäin minimi-
26447: sesti tapahtuneet hintojen ja maksujen ko- palkat, ei sillä saisi sulkea työläisiltä mah-
26448: hoamiset ovat saattaneet alan työntekijät ta- dollisuutta parantaa sopimusteitse elinehto-
26449: loudellisesti erittäin vaikeaan asemaan. Otta- jaan.
26450: malla tämä huomioon sekä se, että metsä- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
26451: työntekijät työskentelevät kansantaloutemme
26452: avainasemissa, olisi eduskunnan velvollisuus että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26453: turvata metsä- ja uittotyöntekijöille heidän van lakiehdotuksen:
26454: työnsä arvon mukainen kunnolliseen toimeen-
26455:
26456:
26457:
26458: Laki
26459: metsä- ja uittotöiden vähimmäispalkoista.
26460: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26461: 1 §. 2 §.
26462: Vähimmäispalkkatason aikaansaamiseksi ja Metsätöissä ja metsäajoissa päjväpalkalla
26463: turvaamiseksi on metsä- ja uittotöissä sekä työskentelevän työntekijän vähimmäispalkka
26464: metsäajoissa ohjattava vähimmäispalkkojen on seuraava:
26465: muodostumista niin kuin tässä laissa jälcm-
26466: pänä säädetään.
26467: 696 X,5. - Metsä- ja uittotöiden vähimmäispalkat.
26468:
26469: Mies ja Mies ja
26470: Palkkausalue Mies hevonen Palkkausalue Mies hevonen
26471: 1. Lapin 1080:- 2760:- 1. Lapin 1330:- 3330:-
26472: 2. Perä-Pohjolan 1080:- 2760:- 2. Perä-Pohjolan 1330:- 3 330:-
26473: 3. Iijoen 1040:- 2510:- 3. Iijoen 1300:- 3090:-
26474: 4. Kainuun 1040:- 2510:- 4. Kainuun 1300:- 3090:-
26475: 5. Keski-Pohjanmaan 940:- 2270:- 5. Keski-Pohjanmaan 1180:- 2680:-
26476: 6. Etelä-Pohjanmaan 940:- 2270:- 6. Etelä-Pohjanmaan 1180:- 2 680:-
26477: 7. Lounais-Suomen 940:- 2270:- 7. Lounais-Suomen 1180:- 2680:-
26478: 8. Päijänteen 940:~ 2270:- 8. Päijänteen 1180:- 2680:-
26479: 9. Kallaveden 940:- 2270:- 9. Kallaveden 1180:- 2680:-
26480: 10. Pielisjärven 1000:- 2400:- 10. Pielisjärven 1230:- 2950:-
26481: 11. Suur-Saimaan 940:- 2270:- 11. Suur-Saimaan 1180:- 2680:-
26482: 12. Ahvenanmaan 1000:- 2400:- 12. Eteläisen rannikon 1180:- 2680:-
26483: 13. Ahvenanmaan 1230:- 2 950:-
26484: Päiväpalkkaa voidaan korottaa 20 sadalta
26485: riippuen paikkakunnan kalleudesta palkkaus- Sosiaaliministerillä on oikeus 2 momentissa
26486: alueella sekä muista asioihin vaikuttavista mainittuja vähimmäisurakkapalkkanormeja
26487: seikoista. korottaa 20 sadalta riippuen paikkakunnan
26488: kalleudesta palkkausalueella sekä muista
26489: 3 §.
26490: asioihin vaikuttavista seikoista.
26491: Uitto- ja erotteintöissä työskentelevän
26492: työntekijän vähimmäistuntipalkka on seu- Jos ajotöitä suoritetaan konevoimalla, on
26493: raava: vähimmäisyksikköpalkaksi määrättävä vähin-
26494: tään kahdeksankymmentäviisi sadalta edellä
26495: Palkkausalue Tuntipalkka 1 ja 2 momenteissa tarkoitetuista vähim-
26496: 1. Lapin mäisyksikköpalkoista.
26497: 130:-
26498: 2. Perä-Pohjolan 130:-
26499: 3. Iijoen 125:- 5 §.
26500: 4. Kainuun 125:- Uitto- ja erotteintöissä urakkapalkat on
26501: 5. Keski-Pohjanmaan 115:- määrättävä siten, että urakka-ansio muodoS··
26502: 6. Etelä-Pohjanmaan 115:- tuu normaalisella urakkatyövauhdilla vähin-
26503: 7. Lounais-Suomen 115:- tään 30 % 3 §: ssä mainittuja tuntipalkkoja
26504: 8. Päijänteen 115:- korkeammaksi ja kasvaa työnsuorituksen tai
26505: 9. Kallaveden 115:- työtehon lisääntyessä vähintään samassa suh-
26506: 10. Pielisjärven 122:- teessa.
26507: 11. Suur-Saimaan 115:- 6 §.
26508: 12. Eteläisen rannikon 115:- Työntekijälle maksetaan omien työkalujen
26509: 13. Ahvenanmaan 122:- ja välineiden kulutuksesta korvausta tilin-
26510: maksun yhteydessä kaksi sadalta työntekijän
26511: Tuntipalkka voidaan korottaa 20 sadalta ansiosta, eikä tätä korvausta lasketa pal-
26512: riippuen paikkakunnan kalleudesta palkkaus- kaksi.
26513: alueella sekä muista ansioihin vaikuttavista
26514: 7 §.
26515: seikoista.
26516: Työntekijälle, joka pitkästä työmatkasta
26517: 4 §. johtuen ei voi asua kotonaan, maksetaan asu-
26518: Urakaila suoritettavien metsätöiden vä.him- miserokorvauksena 100 markkaa päivässä,
26519: mäisyksikköpalkat määrää sosiaaliministeriö. eikä tätä korvausta lasketa palkaksi.
26520: Metsätöiden vähimmäisyksikköpalkkoj11
26521: määrättäessä on otettava huomioon kaikki 8 §.
26522: työn suoritusta vaikeuttavat tekijät siten, Mikäli elinkustannukset tämän lain voi-
26523: että kaikenlaisissa työolosuhteissa työntekijä maantultua kohoavat, on palkkoja vastaa-
26524: saavuttaa allamainitut vähimmäispalkka- vasti korotettava sosiaaliministeriön pitämän
26525: ansiot: vanhan elinkustannusindeksin mukaisesti, el-
26526: X,5. - TaiDio ym. 597
26527:
26528: leivät asianomaiset työntekijäjärjestöt sovi 11 §.
26529: keskenään muusta elinkustannusindeksistä. Työnantajan kieltäytyessä palkkojen ko-
26530: Elinkustannusten noustessa kolme sadalta, rottamisesta tahi erimielisyyksien syntyessä
26531: korotetaan palkat kolme ja puoli sadalta. lain tarkoittamien palkankorotusten suuruu-
26532: Tämä lisäys palkkoihin maksetaan työnteki- desta, on sosiaaliministeriön, mikäli asian-
26533: jälle kulloinkin sen palkanmaksukauden omaiset eivät 15 vuorokauden kuluessa pääse
26534: alusta lukien, joka lähinnä alkaa elinkustan- sopimukseen, määrättävä palkkojen korotta-
26535: nusten nousua ilmoittavan indeksiluvun jul- misesta.
26536: kaisemisesta.
26537:
26538: 9 §. 12 §.
26539: Edellä määrättyjen vähimmäispalkkojen Tämän lain noudattamista valvoo sosiaali-
26540: alentaminen ei ole missään muodossa sallit- ministeriö.
26541: tua.
26542: Sellainen palkkajärjestelmää koskeva sopi-
26543: mus, joka ei työntekijöille takaa vähintään 13 §.
26544: lisääntyneitä ponnistuksia vastaavaa koro- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
26545: tusta palkkaan, on mitätön. töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
26546: tuksella.
26547: 10 §.
26548: Sen estämättä, mitä edellä on säädetty vä-
26549: himmäispalkoista, on työntekijöillä ja työn- Tämä laki tulee voimaan päivänä
26550: antajilla sekä heidän järjestöillään oikeus kuuta 195 .
26551: sopia korkeammista palkoista.
26552:
26553: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
26554:
26555: Eino Tainio. Rainer Virtanen. Pentti Liedes.
26556: Toivo Friman. A.-L. Tiekso-Isaksson. Hannes Tauriainen.
26557: Yrjö Murto.
26558: 5._98
26559:
26560: X,6. - Lak.al. N: o 65.
26561:
26562:
26563:
26564:
26565: Tienari ym. : Ehdotus eläkevakuutuslaiksi.
26566:
26567:
26568: E d u s k u n n a 11 e.
26569:
26570: Valtion ja kuntien palveluksessa olevien tyisoikeudellisessa työsuhteessa olevista toi-
26571: eläkeasiat ovat jo vuosikausia olleet hyvin mihenkilöistä ja muista työntekijöistä on
26572: järjestetyt. Yksityisoikeudellisessa työsuh- tällä hetkellä ilman riittävää eläketurvaa.
26573: teessa olevien toimihenkilöiden ja muidenkin On selvää, ettei yksityisoikeudellisessa työ-
26574: työntekijäin eläkekysymykset ovat sen si- suhteessa olevien toimihenkilöiden eläkeasiaan
26575: jaan maassamme valtaosaltaan erittäin epä- nähden voida saada välittömästi kokonaisrat-
26576: tyydyttävällä kannalla. kaisua. Syyt tähän ovat ennen kaikkea ta-
26577: Köyhäinhoitolain 5 §: n mukaan on työn- loudellisia. Ei ole olemassa mitään käytän-
26578: tekijä oikeutettu voimainsa mukaista työtä nöllistä mahdollisuutta esimerkiksi kansan-
26579: vastaan saamaan kuolinpäiväänsä asti ela- eläkemaksujen korottamiseen niin suuriksi,
26580: tuksensa työnantajaltaan, jos hän on ollut että sen kautta saataisiin aikaan myös riittä-
26581: saman työnantajan työssä vähintään kaksi- vät eläkkeet. Myös edellä mainittu, olemas-
26582: kymmentä vuotta ja sinä aikana tullut niin saolevien eläkejärjestelymuotojen nykyinen
26583: kivulloiseksi tai muuten työhön kykenemät- kirjavuus on omalta osaltaan omiaan vaikeut-
26584: tömäksi, ettei hän voi itseään työllään elät- tamaan kokonaisratkaisun saavuttamista.
26585: tää, ja jos hän ei omista varoistaan tai avio- Olisi välttämättä luotava sellainen järjes-
26586: puolisonsa taikka lastensa huolenpidon kautta telmä, 1) joka soveltuisi nykytilanteeseen,
26587: voi saada elatustaan. Tällaista eläketurvaa 2) jota voitaisiin käyttää myös pikkuyrityk-
26588: ei kuitenkaan nykyoloissa voida pitää riittä- siin nähden, 3) joka olisi taloudellisten mah-
26589: vänä. dollisuuksien puitteissa, mutta 4) jolla myös
26590: Viime vuosina on sellainen käsitys alka- olisi mahdollisuudet kehittyä käsittämään
26591: nut yhä enemmän voittaa alaa, että eläke kaikki ne yksityisoikeudellisessa työsuhteessa
26592: kuuluu oleellisena osana palkkaukseen. Eläke olevat henkilöt, jotka haluavat itselleen elä-
26593: on osa palkasta, vaikka se maksetaan vasta keturvaa.
26594: jälkeenpäin. Eläkeasian ratkaisemiseen onkin Eläkeasian yleiseen järjestämiseen pyrit-
26595: monissa yksityistapauksissa ollut vakavia taessä on ilmeisesti pääpaino pantava työn-
26596: pyrkimyksiä. Mitään kokonaisratkaisua ei antajien ja heidän palveluksessaan olevien
26597: kuitenkaan ole saatu aikaan. Kansaneläke- omaan haluun ja pyrkimykseen eläkeasiansa
26598: laki ei ole pystynyt, eikä nähtävästi pysty kuntoon saattamiseksi. Välttämätöntä myös
26599: vastaisuudessakaan antamaan todella riittä- on, että he itse ovat valmiit taloudellisiin
26600: vää eläketurvaa. Eläkesäätiölain vaikutus uhrauksiin asian hyväksi.
26601: tulee kohdistumaan nähtävästi ainoastaan Toimihenkilön tai muun työntekijän sekä
26602: suuryrityksiin. Myöskään ryhmäeläkevakuu- hänen työnantajansa maksuosuutta ei kui-
26603: tustoimintaa harjoittavat yhteisöt eivät maas- tenkaan voitane määrätä suuremmaksi kuin
26604: samme ole syystä tai toisesta saaneet toimin- yhteensä 8 prosentiksi palkan määrästä. Tä-
26605: taansa ja vaikutustaan leviämään siinä mää- män maksun jakaantumisesta tulisi heidän
26606: rin kuin esimerkiksi Ruotsissa on asian laita. keskenään sopia, toimihenkilön tai muun
26607: Eläkekassat eivät liioin ole saaneet mitään työntekijän maksuosuuden kuitenkaan nou-
26608: vaikuttavaa parannusta aikaan. Merimies- sematta missään tapauksessa suuremmaksi
26609: eläkelaki taas puolestaan koskee ainoastaan kuin puoleen eli 4 prosenttiin palkastaan.
26610: kysymyksessä olevan ammatin harjoittajia. Toisaalta on kuitenkin myös todettava, et-
26611: Tosiasia on, että suurin osa maamme yksi- tei eläkeasian yleistä ratkaisua meidänkään
26612: X,6. - Tienari ym. 599
26613:
26614: maassamme voida saada aikaan ilman valtion organisaatio ja ilmeisesti kaikki teknilliset
26615: myötävaikutusta. Tämä käsitys on viimeksi mahdollisuudet asian hoitamiseen siinäkin ta-
26616: selvästi ilmennyt merimiesten eläkeasiassa. pauksessa, että vakuutus tulee saavuttamaan
26617: Kun on kysymys yleisempään eläkejärjeste- suuriakin mittasuhteita. Uuden erillisen lai-
26618: lyyn pyrkimisestä, ei nykyinen valtiontalou- toksen perustaminen eläkevakuutustoimintaa
26619: temme ilmeisesti kuitenkaan salli valtion hoitamaan olisi taloudellisesti huomattavasti
26620: osallistumista kovinkaan suurella osuudella epäedullisempaa.
26621: aiheutuviin kustannuksiin. Eläkevakuutustoiminnan antamista juuri
26622: Valtion eläkkeisiin kohdistuvan maksu- kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi puoltaa
26623: osuuden tulisi vastata vähintään neljännestä myöskin se näkökohta, että voimassa olevan
26624: ja korkeintaan puolta siitä, mitä työnantaja kansaneläkelain 94 § : n mukaan on vakuu-
26625: ja toimihenkilö tai muu työntekijä yhdessä tetuilla ollut jo tähänkin asti oikeus saada
26626: maksavat. Valtion maksuosuus vastaisi näin määrätyissä rajoh3sa vapaaehtoisia eläkeva-
26627: vähintään kahta ja korkeintaan 4 prosenttia kuutuksia.
26628: palkoista. Kansaneläkelaitoksen hallintoelinten käsi-
26629: Pääasia on, että valtion osuus hallintokus- tellessä eläkevakuutuksen piiriin kuuluvia
26630: tannuksia lukuunottamatta ei saisi tulla vä- asioita tulisi niissä myös olla riittävän teho-
26631: littömästi kysymykseen vielä nyt, vaan ai- kas eläkevakuutuksen ottaneiden työnanta-
26632: kaisintaan vasta parin vuosikymmenen ku- jien sekä itse vakuutettujen tai heidän jär-
26633: luttua. jestöjensä edustus.
26634: Eläkejärjestelyn tulisi koskea samalla ta- Luonnollista myöskin on, että eläkevakuu-
26635: valla niin toimihenkilöitä kuin muitakin tuksen vakuutusmaksujen kautta kertyneitä
26636: työntekijöitä. Vaikka välttämätöntä on, että varoja tulisi ensisijaisesti sijoittaa sellaisiin
26637: eläkejärjestelmään liittymisen edellytyksenä tarkoituksiin, jotka välittömästi palvelevat
26638: tulisi olla ainakin enemmistön vapaaehtoinen juuri niitä piirejä, joista eläkevakuutusmak-
26639: tahto, ei toimihenkilöitä ja muita työnteki- sujakin on suoritettu.
26640: jöitä kuitenkaan tulisi kytkeä asiassa siten, Rahan arvon huonontumisen vuoksi on kai-
26641: että toinen ryhmä voisi ehkä olla estämässä kissa eläkejärjestelyissä jouduttu toteamaan
26642: toisen ryhmän pyrkimyksiä. Näinollen tulisi rahastoimisjärjestelmän huonot puolet niin
26643: kummallakin ryhmällä, niin toimihenkilöillä sanottuun jaoitusjärjestelmään verrattuna.
26644: kuin muillakin työntekijöillä, olla ryhmänä Eläkevakuutukseen nähden ei jaoitusjärjes-
26645: oikeus päättää omasta asiastaan. Mikään ei teTmää kuitenkaan voitane pitää mahdolli-
26646: luonnollisesti kuitenkaan estä sitä, että mo- sena, ennen kuin järjestelmä ehkä saavuttaa
26647: lemmat ryhmät päättävät asiastaan samalla yleiset valtakunnalliset puitteet. Vaikkakin
26648: tavalla. siis periaatteessa yleisesti ollaan jaoitusjär-
26649: Maassamme vallitsevissa eläkejärjestelyissä jestelmän kannalla, joudutaan sen toteutta-
26650: on, kansaneläkettä lukuunottamatta, yhtenä minen pakostakin jättämään tuonnemmaksi,
26651: perushaittana se, että työnantajan palveluk- vastaisesta kehityksestä riippuen.
26652: sesta siirryttäessä aikaisemmat eläkemahdol- Eläkevakuutukseen nähden on erittäin
26653: lisuudet käytännöllisesti katsoen kokonaan suurena haittana inflaation vaara. Ainakin
26654: menetetään. Tämä epäkohta on varsin huo- välittöminä syinä inflaatiokehitykseen ovat
26655: mattava, koska se on estämässä tehokkainta useimmissa tapauksissa olleet valtiovallan toi-
26656: ammattikehitystä ja kokemuksen saantia menpiteet. Tämän vuoksi olisi paikallaan,
26657: useamman työnantajan palveluksessa. Tämän että valtio myös eläkevakuutusmaksujen suo-
26658: vuoksi olisi välttämätöntä, että kullakin toi- rittajille olisi ainakin osavastuussa heille ai-
26659: mihenkilöllä ja muulla työntekijällä tulisi heutuneista tappioista. Valtiontaloutemme
26660: olla mahdollisuus eläkevakuutuksensa voi- nykyinen tila ei kuitenkaan anna mahdolli-
26661: massa pitämiseen siinäkin tapauksessa, että suutta minkään täydellisen inflaatioturvan
26662: hän vaihtaa työnantajaa. takaamiseen eläkevakuutukselle. Jos palkat
26663: Eläkevakuutuksen hallinnolliseen järjeste- inflaation vaikutuksesta huomattavasti muut-
26664: lyyn nähden olisi olemassa useita mahdolli- tuvat, on oikeana ja asianmukaisena pidet-
26665: suuksia. Näistä on yksinkertaisimpana ja te- tävä, että myös eläkkeet muutetaan vastaa-
26666: hokkaimpana pidettävä sen antamista kan- vassa määrässä. Koska mainitun toimenpiteen
26667: saneläkelaitoksen tehtäväksi. Sillä on valmis täysimääräistä rahoittamista ei voida panna
26668: 600 X,6. - Eläkevakuutuslaki.
26669:
26670:
26671: yksin vakuutettujen ja heidän työnantajiensa katasossa tulisi vielä senkin jälkeen tapahtu-
26672: rasitukseksi, eikä siihen myöskään tällä het- maan muutoksia, on myös eläkkeitä edellä-
26673: kellä tunnu olevan mahdollisuutta valtiolla- mainituin tavoin mahdollisuuksien puitteissa
26674: kaan, jäävät mainitunlaiset eläkkeisiin tehtä- muutettava palkkojen muutoksen mukaisessa
26675: vät muutokset ainoastaan vakuutusteknillis- suhteessa.
26676: ten mahdollisuuksien ja valtion enimmäis- Jotta nykyisestä eläkejärjestelyjen kirja-
26677: osuuden puitteisiin. vuudesta voitaisiin ainakin ajan mittaan
26678: Eläkkeen suuruuden määräämisessä ei päästä, pitäisi eläkekassoilla ja vastaavilla
26679: voida ottaa huomioon ainoastaan vakuutetun olla mahdollisuus, jos niin haluavat, siirtyä
26680: viimeksi, vaan pitempänä ajanjaksona saa- eläkevakuutuksen piiriin.
26681: maa palkkaa. Koska tällöin kuitenkin inflaa- On luonnollista, että täydelliseen ja tehok-
26682: tiokehityksen vaikutus saattaisi alentaa eläke- kaaseen eläkevakuutukseen tulisi oleellisena
26683: määrän merkityksettömäksi, tulisi eläkkeen osana kuulua myöskin perhe-eläke. Siitä ai-
26684: joka tapauksessa olla vähintään määrätyssä heutuisi kuitenkin niin suuri korotus vakuu-
26685: suhteessa vakuutetun viimeksi saamaan palk- tusmaksuihin, että sen maksamiseen tuskin
26686: kaan. Pitemmältä ajalta saadun palkan huo- ainakaan toimihenkilöillä ja muilla työnte-
26687: mioiminen eläkkeen perustana turvaa toi- kijöillä itsellään olisi taloudellisia mahdol-
26688: saalta eläkevakuutettua siinä tapauksessa, lisuuksia. Näin ollen ei perhe-eläkkeen mu-
26689: että hänen palkkaansa olisi esimerkiksi hänen kaan ottamista eläkevakuutukseen voida pi-
26690: heikentyneen terveytensä vuoksi alennettu tää nykyoloissa mahdollisena, vaan se täytyy
26691: vähää ennen hänen eläkkeelle siirtymistään. ilmeisesti jättää tulevan kehityksen varaan
26692: Sanotulla tavalla lasketusta palkan keski- ja vasta myöhemmin aikanaan toteutetta-
26693: arvosta on 65 vuoden iässä maksettavan täy- vaksi.
26694: den eläkkeen määrän oltava 60 prosenttia. Edellä esitetyn perusteella sekä viitaten
26695: Inflaatiomuutoksista huolimatta tulisi eläk- valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ehdotamme,
26696: keen joka tapauksessa olla ainakin 45 pro-
26697: senttia eläkkeelle siirtyjällä edellisenä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26698: vuonna olleesta palkasta. Jos yleisessä pa}k- van lakiehdotuksen:
26699:
26700:
26701: Eläkevakuutuslaki.
26702: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26703:
26704: 1 Luku. kilöiden tai muiden työntekijäin siihen kuu-
26705: luminen pakollista.
26706: Yleiset säännökset.
26707: 1 §.
26708: Jos sekä työnantaja että hänen palveluk- 2 luku.
26709: sessaan olevien toimihenkilöiden tai työnte-
26710: kijäin enemmistö sitä haluaa, myöntää kan- Eläkelaitokselle suoritettavat maksut.
26711: saneläkelaitos työnantajan hakemuksesta hä-
26712: nen palveluksessaan oleville toimihenkilöille 3 §.
26713: tai muille työntekijöille taikka molemmille Vakuutettu ja hänen työnantajansa ovat
26714: vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksen si- yhteisesti velvolliset suorittamaan vakuutus-
26715: ten kuin tässä laissa säädetään. maksuna eläikelaitokselle kahdeksan markkaa
26716: Kansaneläkelaitosta sanotaan jäiempiiiDä sadalta tai sen osalta vakuutetun palkasta,
26717: eläkelaitdkseksi. kuitenkin siten, että vakuutetun oma maksu-
26718: osuus saa olla korkeintaan puolet sanotusta
26719: 2 §. vakuutusma:ksusta. Mitkä rahana suoritetut
26720: Kun eläkelaitos on myöntänyt eläkevakuu- eri tuloerät otetaan huomioon vaJkuutetun
26721: tuksen, on kaikkien kysymyksessä olevan palkkana tätä lakia sovellettaessa, säädetään
26722: työnantajan palveluksessa olevien toimihen- asetuksella.
26723: X,6. - Tienari ym. 601
26724:
26725: 4 §. tuomiota ja päätöstä ulosottokelpoinen siinä-
26726: V aitio on velvollinen suorittamaan eläke- kin tapauksessa, että kysymys maksun suu-
26727: laitokselle eläkevakuutuksesta aiheutuvat hoi- ruudesta on 7 § : n 2 momentin nojalla saa-
26728: tokustannukset sekä sen osan suoritetuista tettu tuomioistuimen ratkaistavaksi.
26729: eläkkeistä, johon vakuutettujen ja työnoo- Määräajassa suorittamatta jääneelle mää-
26730: tajien vakuutusmaksut eivät vakuutusteknil- rälle on työnantajan maksettava korkoa
26731: lisesti riitä. Eläkelaitoksen on viimeistään kuusi sadalta vuodessa myöhästymisajalta.
26732: joka viides vuosi tai sosiaaliministeriön mää-
26733: räyksestä useamminkin toimitettava eläkeva- 9 §.
26734: kuutuksen tilan selville saamiseksi vakuutus- Jos 5 § :n 1 momentissa mainittu palkan-
26735: teknillinen tutkimus. Jos tällöin havaitaan, pidätys on osaksi tai kokonaan jäänyt toi-
26736: että vakuutusmaksut eivät riitä turvaamaan mittamatta, on työnantajana oikeus pidät-
26737: eläkkeiden maksua tahi että valtion maksu- tää puuttuva määrä myöhemmin maksetta-
26738: osuus eläkkeistä vakuutusteknillisesti vastaa vasta palkasta.
26739: enempää kuin puolta tai vähempää kuin
26740: neljännestä 3 § : ssä mainitusta vakuutusmak- 10 §.
26741: susta, tulee eläkelaitoksen viipymättä ilmoit- Valtion tulee suorittaa eläkelaitokselle elä-
26742: taa siitä sosiaalimiuisteriölle ja tehdä esitys kevakuutuksesta aiheutuvat hoitokustannuk-
26743: maksujen muuttamisesta. set ja eläkemaksuosuutensa vuosineljännek-
26744: sittäin, kuukauden kuluessa tilityksen saa-
26745: 5 §. tuaan.
26746: Työnantaja tai hänen edustajansa on vel-
26747: vollinen pidättämään palveluksessaan olevan
26748: eläkevakuutetun henkilön palkasta tämän
26749: eläkelaitokselle suoritettavan maksun.
26750: Pidättämänsä määrät ja omat maksunsa 3 luku.
26751: työnantajan tulee suorittaa eläkelaitokselle
26752: sekä antaa niistä sille tilitys, sen mukaan V akuutetulle suoritettavat etuudet.
26753: kuin asetuksella säädetään.
26754: 11 §.
26755: 6 §. Eläkkeen saamisen yleisenä edellytyksenä
26756: Työnantaja on eläkelaitokselle vastuussa on, että va1kuutettu on täyttänyt 65 ikä-
26757: niistä varoista, jotka hän tai hänen edusta- vuotta tahi että hän sitä ennen ruumiin-
26758: jansa ovat olleet velvolliset pidättämään. vian tai vähentyneiden ruumiin- ja sielun-
26759: voimien vuoksi on käynyt pysyväisesti kyke-
26760: 7 §. nemättömäksi tekemään ansiotyötä kuin
26761: Milloin 5 § : n 2 momentissa mainitussa myös että hän on ollut eläkevakuutettuna vä-
26762: tilityksessä on virhe tai se on jäänyt koko- hintäin kymmenen vuoden ajan.
26763: naan toimittamatta eikä virhettä oikaista tai
26764: tilitystä toimiteta eläkelaitoksen määräämässä 12 §.
26765: ajassa, joka ei saa olla kuukautta lyhyempi, Jos 11 § :n mukainen eläkevakuutettrma
26766: on työnantaja velvollinen suorittamaan sano- oleminen ei ole ollut yhtäja:ksoista, otetaan
26767: tussa momentissa tarkoitettuna maksuna elä- eläkettä määrättäessä huomioon vain täydet
26768: kelaitoksen kohtuulliseksi arvioiman määrän. kalenterikuukaudet kustakin vakuutusjak-
26769: Eläkelaitoksen 1 momentin nojalla mää- sosta.
26770: räämä maksu jää pysyväksi, jollei työnan-
26771: taja ole kuuden kuukauden ilruluessa eläke- 13 §.
26772: laitoksen päätöksestä tiedon saatuaan saatta- Eläke on joko täysi eläke tai osaeläke.
26773: nut asiaa alioikeuden tutkittavaksi. V a:kuutetulla on oikeus täyteen eläkkeeseen
26774: 65 ikävuotta täytettyään, mikäli hän on ollut
26775: 8 §. eläkevakuutettuna 30 vuotta.
26776: Mikäli työnantaja ei ole asetuksella saa- Ellei vakuutetulla ole oikeutta täyteen
26777: dettävässä määräajassa suorittanut eläkelai- eläkkeeseen, saa hän 11 § :ssä mainituilla
26778: tokselle sille tulevaa maksua, on se ilman edellytyksillä osaeläkkeen.
26779: 76 E 75/56
26780: 602 X,6. - Eläkevakuutuslaki.
26781:
26782:
26783: 14 §. lut 15 §: ss1i tarkoitetulla tavalla työkyvyttö-
26784: Täyden eläkkeen määrä on 60 prosenttia mäksi.
26785: vakuutetun eläkkeelle siirtymistä edeltäneen Vapaakirjan saaneelle henkilölle on suori-
26786: kymmenen kalenterivuoden aikana saaman tettava hänen täytettyään 13 § :ssä mainitun
26787: palkan keskiarvosta, kuitenkin vähintään 45 iän tai tultua 1 momentissa mainitusta syystä
26788: prosenttia edellisen kalenterivuoden aikana työkyvyttömäksi hänen vapaakirjansa vas-
26789: saadun palkan keskiarvosta. taava sosiaaliministeriön vahvistaminen pe-
26790: Osaeläke määrätään täydestä eläkkeestä rusteiden mukaisesti laskettava eläke. Eläke-
26791: siten, että se vastaa täysinä kuukausina las- laitoksella on kuitenkin oikeus, jos vapaa-
26792: ketun eläkevakuutettuna olemisen ajan suh- kirjaeläkkeen määrä on pienempi kuin viisi
26793: detta täyden eläkkeen saamiseksi vaaditta- sadalta vakuutetun viimeisen maksukauden
26794: -vaan palvelusaikaan. aikana ansaitsemasta palkasta, suorittaa hä.
26795: nelle hakemuksesta sosiaaliministeriön vah-
26796: 15 §. vistamien perusteiden mukaisesti laskettava
26797: Vakuutetun katsotaan olevan kykenemä- vapaakirjan pääoma-arvo, mikäli sitä on
26798: tön tekemääm. ansiotyötä, jos hänen ansio- haettu eläkelaitokselta vuoden kuluessa siitä
26799: mahdollisuutensa ovat pysyvästi alentuneet päivästä, jolloin vapaakirja on hänelle an-
26800: enemmän kuin kahdella kolmanneksella. Jos nettava.
26801: ansiomahdollisuuksien aleneminen on vähin-
26802: tään kolmannes ja enintään !kaksikolman- 18 §.
26803: nesta, suoritetaan työkyvyttömyyseläkkeenä Jos vakuutetun eläkevakuutuksen alainen
26804: viisikymmentä sadalta täyden eläkkeen mää- työsuhde on päättynyt, voidaan eläkevakuu-
26805: rästä. tus pitää jatkuvasti voimassa siten, että
26806: eläkevakuutettu maksaa eläkelaitokselle joko
26807: 16 §. yksin tai yhdessä mahdollisen uuden, eläke-
26808: Jos vakuutetun palkka on 14 § :ssä mainit- vakuutusta järjestämättömän työnantajansa
26809: tuina aikoina olennaisesti poikennut siitä, kanssa sopiminsa tavoin 3 §: ssä mainitun
26810: mitä vakuutetun ammatissa vastaavana ai- vakuutusmaksun.
26811: kana yleensä on maksettu, on eläkelaitok-
26812: sella, jos se katsoo painavien syiden sitä vaa- 19 §.
26813: tivan, oikeus eläkettä vahvistaessaan ottaa Henkilöllä ei ole oikeutta saada vanhuus-
26814: vakuutetun ansaitsema palkka huomioon tai työkyvyttömyyseläkettä taikka vapaakir-
26815: kohtuulliseksi harkitsemaliaan määrällä lm- jaa, jos hän on tullut eläkevakuutuksen alai-
26816: rotettuna tai alennettuna. seksi ensimmäisen kerran 50 vuotta täytet-
26817: tyään tai jos hänellä, oltuaan vähintään kol-
26818: Jos yleinen palkkataso muuttuu siten, että men vuoden ajan eläkevakuutuksen ulkopuo-
26819: eläkkeensaajan eläkkeen laskemisen perus- lella, mainitun iän täytettyään uudelleen
26820: teena ollut palkka huomattavasti poikkeaa eläkevakuutuksen alaisuuteen tullessaan ei ole
26821: siitä, mitä vastaavassa asemassa oleva an- vapaakirjaa. Hänelle tai hänen kuolinpesäl-
26822: saitsee, on eläkkeitä muutettava, mikäli va- leen maksetaan työsuhteen päätyttyä hake-
26823: kuutusteknilliset seikat sen sallivat, enintään muksesta takaisin hänen eläkelaitokselle suo-
26824: mainittujen palkkojen suhteen osoittamalla rittamansa maksut, lisättyinä sosiaaliminis-
26825: määrällä. teriön vahvistaman perusteen mukaan lasket-
26826: tavalla korolla.
26827: 17 §.
26828: Jos vakuutetun eläkevakuutus on päätty- 20 §.
26829: nyt hänen saamatta tässä laissa tarkoitettua Jos vanhuuseläkkeen saaja tulee uudelleen
26830: eläkettä, on hänelle annettava hänen suorit- eläkevakuutuksen alaiseen toimeen, on eläke-
26831: tamiaan maksuja vastaava vapaakirja joko laitoksen keskeytettävä eläkkeen suorittami-
26832: kolmen vuoden kuluttua siitä päivästä, jol- nen siksi ajaksi, jonka hän on sanotunlai-
26833: loin hän viimeksi oli eläkevakuutettuna, tai sessa toimessa.
26834: sinä aikaisempana ajankohtana, jolloin hän
26835: täyttää 13 § : ssä mainitun iän tai edellä tar- 21 §.
26836: Imitetun eläkevakuutuksen päätyttyä saadun Jos vakuutettu pysyy eläkevakuutuksen
26837: sairauden, vian tai vamman johdosta on tul- alaisessa toimessaan täytettyään vanhuus-
26838: X,6. - Tienari ym. 603
26839:
26840: eläkkeeseen oikeuttavan 13 §: ssä mainitun omalla kustannuksellaan hankkimansa eläke-
26841: iän tai jos hän tämän iän täytettyään uudel- laitoksen määräämä selvitys.
26842: leen palaa mainitunlaiseen toimeen, on elä- Työkyvyttömyyseläkettä on haettava vuo-
26843: kettä, kun sitä ryhdytään hänelle suoritta- den kuluessa työsuhteen päättymisestä mi-
26844: maan, korotettava yhdellä sadalta jokaista k.äli . ansiomahdollisuuksien alentumine~ jo
26845: täyttä kalenterikuukautta kohden, jolta hän s1llom on pysyvä, tai siitä päivästä, josta
26846: sanotun iän täytettyään on suorittanut mak- alkaen mainittu tila on katsottava pysyväksi
26847: sun eläkelaitokselle. tai se on yhtäjaksoisesti kestänyt kuusi kuu-
26848: kautta. Milloin erityistä syytä on, voidaan
26849: 22 §. eläke myöntää, vaikkei sitä olisi haettu edellä
26850: Sellainen työkyvyttömyyseläke, joka on säädetyssä määräajassa.
26851: puolet täyden eläkkeen määrästä, vaihdetaan Työkyvyttömyyseläkkeen hakija tai sen
26852: hakemuksetta viimeksi mainitun eläkkeen saaja on velvollinen vaadittaessa käymään
26853: suuruiseksi eläkkeensaajan täytettyä 13 § : n sairauden, vian tai vamman selvittämistä var-
26854: mukaisen vanhuuseläkkeen saantiin oikeutta- ten tutkittavana eläkelaitoksen määräämän
26855: van iän. lääkärin luona tai eläkelaitoksen määrää-
26856: 23 §. mässä sairaalassa. Eläkelaitos on velvollinen
26857: Työkyvyttömyyden perusteella suoritettava suorittamaan tällaisesta tutkimuksesta aiheu-
26858: eläke voidaan evätä tai sitä vähentää kuiten- tuneet kustannukset, joihin luetaan kuulu-
26859: kin enintään vanhuuseläkkeen saantiin oi- vaksi, mikäli henkilö on määrätty tutkitta-
26860: keuttavaan ikään asti vakuutetulta, joka on vaksi asuinpaikkakuntansa ulkopuolelle, myös
26861: itse tai toisen avulla tahallaan aiheuttanut kohtuullinen korvaus matkakuluista ja koh-
26862: työkyvyttömyyteen johtaneen sairauden, vian tuullinen matkapäiväraha.
26863: tai vamman, sekä myös vakuutetulta, jonka Jos hakija tai eläkkeensaaja ei noudata
26864: rikollinen teko, törkeä huolimattomuus tai eläkelaitoksen 3 momentin nojalla antamaa
26865: päihtymys on olennaisesti myötävaikuttanut määräystä, voidaan hakemuksen käsittely
26866: hänen työkyvyttömyytensä syntymiseen. määrätä raukeavaksi tai jo myönnetyn eläk-
26867: keen suorittaminen määrätä lopetettavaksi.
26868: 24 §.
26869: Eläkelaitos voi ansiomahdollisuuksien me- 26 §.
26870: nettämisen ehkäisemiseksi tai niiden palaut- Jos eläkkeensaajana on oikeus saada kor-
26871: tamiseksi antaa lääkintähuoltoa, koulutusta vausta sairauden, vian tai vamman johdosta
26872: ja työhuoltoa vakuutetulle tai eläkkeensaa- muun lain kuin kansaneläkelain nojalla, on
26873: jalle, jolla ei ole oikeutta saada invaliidi- hänelle saman sairauden, vian tai vamman
26874: huoltoa yleisen invaliidihuoltolain nojalla. johdosta suoritettava työkyvyttömyyseläkettä
26875: Samalla tavoin voi eläkelaitos erityisestä vain, jos se on suurempi kuin samalta ajalta
26876: syystä menetellä, vaikka vakuutetu tai eläk- muun lain nojalla suoritettava vastaava kor-
26877: keensaaja jo olisikin saanut invaliidihuoltoa vaus, ja tällöinkin vain se määrä, millä eläke
26878: yleisen lain mukaan. ylittää sanotun korvauksen.
26879: Eläke tai sen osa voidaan 1 momentissa Eläkelaitoksella on 1 momentin estämättä
26880: mainitun lääkintähuollon ja koulutuksen ai- oikeus, jos siinä mainitun korvauksen saami-
26881: kana pidättää sen yhteydessä annetun ela- nen on viivästynyt eläkkeensaajasta riippu-
26882: tuksen korvaamiseksi. mattomasta syystä, suorittaa eläke täysimää-
26883: Eläkkeensaaja, joka ilman pätevää syytä räisenä sekä saada suorittamansa määrä ta-
26884: kieltäytyy hakemasta yleisen lain mukaista kaisin korvausvelvolliselta, ei kuitenkaan
26885: invaliidihuoltoa tai vastaanottamatta hänelle siltä, joka jo oli täyttänyt korvausvelvolli-
26886: tämän lain mukaan tarjottua lääkintähuol- suutensa vilpittömässä mielessä. Eläkelaitok-
26887: toa, koulutusta tai työhuoltoa, menettää oi- selle täten tulevaa korvausta älköön määrät-
26888: keutensa eläkkeen saamiseen joko kokonaan täkö suuremmaksi, kuin mitä eläkkeensaaja
26889: tai osaksi. eläkettä vastaavana korvauksena olisi ollut
26890: oikeutettu saamaan tai jo on saanut.
26891: 25 §. Jos eläkkeensaaja on 2 momentin perus-
26892: Eläkettä on haettava kirjallisesti eläkelai- teella nostanut eläkettä ja sen jälkeen saa
26893: tokselta. Hakemukseen on hakijan liitettävä vastaavan korvauksen korvausvelvolliselta, on
26894: 604 X,6. - Eläkevakuutuslaki.
26895:
26896:
26897: eläkelaitoksella oikeus saada suorittamansa muuhun vastaavaan laitokseen määrätylle tai
26898: eläke takaisin eläkkeensaajalta tämän saaman otetulle eläkkeensaajalle ei makseta eläkettä
26899: korvauksen määrään asti. Takaisin perimi- siltä ajalta, jonka vapausrangaistuksen kärsi-
26900: nen voidaan toteuttaa siten, että eläkelaitok- minen tai laitoksessa olo kestää kolmea kuu-
26901: sen 1 momentin nojalla suoritettavaa elä- kautta kauemmin. Jos kuitenkin eläkkeensaa-
26902: kettä alennetaan korvauksen määrällä tai sen jana on huollettavanaan omainen, josta hän
26903: suorittaminen keskeytetään, kunnes täten lain mukaan on velvollinen pitämään huolta,
26904: säästyneet eläke-erät ovat yhtä suuret kuin voidaan tälle eläkkeestä maksaa eläkelaitok-
26905: eläkkeensaajan nostama korvaus. sen kohtuulliseksi harkitsema osa.
26906:
26907: 27 §. 32 §.
26908: Työkyvyttömyyseläkettä on suoritettava Milloin eläkelaitoksella ei ole ollut tiedos-
26909: siitä päivästä, josta alkaen vakuutetun ansio- saan 20 tai 31 §: ssä tarkoitettuja olosuhteita
26910: mahdollisuuksien on katsottava pysyvästi eikä se tämän johdosta ole voinut keskeyttää
26911: alentuneen siten, kuin 15 §: ssä on säädetty, eläkkeen suorittamista tai alentaa suoritetta-
26912: kuitenkin aikaisintaan siitä päivästä alkaen, vaa eläkettä, on sillä oikeus saada liikaa suo-
26913: jolta työnantaja ei enää ole velvollinen suo- rittamansa määrä takaisin eläkkeensaajalta.
26914: rittamaan hänelle palkkaa taikka sairaan- Sama olkoon laki, jos eläkekassa on 26 § : n
26915: hoito-, matka- tai elatuskorvauksia. säännöksistä huolimatta suorittanut eläkettä
26916: Vapaakirjan nojalla maksettavaa työky- sen johdosta, että eläkkeensaaja on salannut
26917: vyttömyyseläkettä on suoritettava aikaisin- tai jättänyt ilmoittamatta saavansa tai saa-
26918: taan siitä päivästä, jolloin sitä koskeva ha- neensa korvausta tai eläkettä muualta.
26919: kemus on saapunut eläkelaitokselle. Eläkelaitos voi päättää perittäväksi liikaa
26920: suoritetun määrän takaisin alentamalla suo-
26921: 28 §. ritettavia eläke-eriä kohtuulliseksi harkitse-
26922: Eläke maksetaan jälkikäteen sellaisin aika- mailaan määrällä.
26923: välein kuin eläkelaitos määrää.
26924: Suoritettava eläke on, jollei toisin ole 33 §.
26925: sovittu, eläkelaitoksen toimesta ja kustannuk- Jos eläkkeeseen oikeutettu on vilpillisesti
26926: sella pidettävä eläkkeensaajan saatavana tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut vää-
26927: siinä postitoimipaikassa, jonka eläkkeensaaja rin tai salannut jonkin seikan, jolla on Vlfuru-
26928: määrää. tusta eläkkeen saamiseen tai suuruuteen,
26929: menettäköön hän elin- tai määräajaksi joko
26930: 29 §. kokonaan tai osaksi oikeutensa eläkkeeseen ja
26931: Jollei maksettavaksi erääntynyttä eläkettä korvatkoon mahdollisesti aiheuttamansa va-
26932: ole nostettu kolmen vuoden kuluessa, on oi- hingon.
26933: keus siihen menetetty.
26934: 30 §. 4 luku.
26935: Eläke-erän suorittamista varten voi eläke-
26936: laitos vaatia eläkkeensaajaa tai, jos hän on Erinäisiä säännöksiä.
26937: kuollut, hänen kuolinpesäänsä toimittamaan
26938: tarpeelliseksi katsotun selvityksen siitä, että 34 §.
26939: hänellä tai kuolinpesällä on oikeus se nostaa. Toimihenkilöillä tarkoitetaan tässä laissa
26940: Mikäli selvitystä ei toimiteta, voidaan eläk- insmooreJa, työnjohtajia, toimistohenkilö-
26941: keen suorittaminen keskeyttää, kunnes vaa- kuntaa ja muita henkisen työn tekijöitä.
26942: dittu selvitys on toimitettu.
26943: Eläkkeensaajan tai kuolinpesän on suori- 35 §.
26944: tettava selvityksen hankkimisesta aiheutuneet Kun eläkelaitoksen hallituksessa ja lisä-
26945: kustannukset muissa paitsi 25 § : n 3 momen- tyssä hallituksessa käsitellään eläkevakuutus-
26946: tissa mainituissa tapauksissa. lakia koskevia asioita, on niissä oltava halli-
26947: tuksessa kaksi ja lisätyssä hallituksessa neljä
26948: 31 §. valtioneuvoston vuodeksi kerrallaan määrää-
26949: Vapausrangaistukseen tuomitulle taikka mää lisäjäsentä, jotka edustavat eläkevakuu-
26950: yleiseen työ- tai kasvatuslaitokseen tahi tuksen järjestäneitä työnantajia sekä vakuu-
26951: X,6. - Tienari ym. 605
26952:
26953: tettuja toimihenkilöitä ja muita työnteki- 38 §.
26954: jöitä. Tämän lain nojalla suoritettavaa eläkettä
26955: älköön toiselle siirrettäkö älköönkä ulosmitat-
26956: 36 §. tako.
26957: Eläkevakuutuksen vakuutusmaksuin kerty- Asianomaisen sosiaalilautakunnan esityk-
26958: vät varat, joita ei tarvita eläkkeiden maksa- sestä eläkelaitos voi kuitenkin määrätä, että
26959: miseen, on eläkelaitoksen sijoitettava ensisi- eläke tai sen osa maksetaan sosiaalilau"l;a-
26960: jaisesti sellaisiin tarkoituksiin, että ne pal- kunnalle eläkkeensaajan huoltoon käytettä-
26961: velevat niitä piirejä, jotka ovat vakuutus- väksi.
26962: maksuja suorittaneet.
26963:
26964: 37 §. 39 §.
26965: VanhuuS- ja työkyvyttömyyseläkkeitä Eläkelaitoksella on omasta aloitteestaan tai
26966: myöntävillä eläkekassoilla ja muilla yhtei- asianomaisen pyynnöstä oikeus käsiteltävä-
26967: söillä on oikeus liittyä eläkevakuutukseen, si- nään olevan asian selvittämiseksi kuulustut-
26968: ten että sillä olevat, eläkelaitokselle siirtyvät taa todistajia yleisessä alioikeudessa.
26969: varat eläkelaitoksen tarkemmin määräämällä
26970: tavalla huomioidaan sen jäsenten hyväksi 40 §.
26971: 3 § :ssä mainittuja vakuutusmaksuja vakuu- Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
26972: tusteknillisesti vastaavina. meenpanosta annetaan asetuksella.
26973:
26974: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
26975:
26976: Artturi Tienari. Leo I. Mattila. Eino Saari.
26977: Aukusti Pasanen. Armi Hosia. Esa Kaitila.
26978: Helge Miettunen. Armas Leinonen. Juho Tenhiälä.
26979:
26980:
26981:
26982:
26983: •
26984: 606
26985:
26986: X,7. - Toiv.al. N:o 254.
26987:
26988:
26989:
26990:
26991: R. Virtanen ym.: Ammattien.tat·kastuksen uudistamisesta.
26992:
26993:
26994: E d llS k u n n a ll e.
26995:
26996: 'l'yölainsäädännön kehitys sodanjälkeisinä alojen asiantuntemusta omaavia henkilöitä.
26997: vuosina on asettanut ammattientarkastuk- Ei myöskään ole vähimmässäkään määrin
26998: selle lisääntyneitä tehtäviä valvottavan lain- odotettavissa, että keskimäärin kymmenes-
26999: säädännön soveltamisalan laajentumisen osan vuosityöajasta vaativaan ja vastaavasti
27000: sekä teknillistä ja ammattitauteja koskevaa heikosti palkattuun tarkastajatehtävään
27001: asiantuntemusta edellyttävien uusien tehtä- ryhtynyt henkilö olisi kiinnostunut eri alojen
27002: vien muodossa. Työaikalain soveltamisalan tietojen ja asiantuntemuksen lisäämisestä
27003: ulottaminen koskemaan suuria valtion, kun- tarkastuksen tehostamista silmällä pitäen.
27004: tain ja kuntayhtymien viran ja toimen hal- Jotta ammattientarkastus voitaisiin saada to-
27005: tijaryhmiä on aiheuttanut tämän lain sovel- della tehokkaaksi, olisi tämä hallinnollinen
27006: tamista valvovalle ammattientarkastukselle tehtävä siirrettävä kokonaan valtion toimesta
27007: huomattavaa lisätyötä. Vaikka työturvalli- hoidettavaksi, kuten aikanaan ammattientar-
27008: suuslakia ei vielä olekaan ulotettu koskemaan kastuksen uudistamista valmistelevat eri ko-
27009: vastaavia työpaikkoja, joutuvat ammattien- miteat ovat ehdottaneet. Valtion ammattien-
27010: tarkastajat pyynnöstä antamaan ohjeita ja tarkastuksen nykyiselle tarkastuskunnalle ei
27011: neuvoja niiden työturvallisuuskysymyksistä. voida tarkastuksen tehokkuutta teollisilla
27012: Nykyisten säännösten mukaan kuuluu tar- aloilla huomattavasti heikentämättä siirtää.
27013: kastus ei-teollisissa työpaikoissa kuntain am- On otettava huomioon, että valtion ammat-
27014: mattientarkastajille, joilta ei vaadita niiden tientarkastuksen tehtävät ovat suuresti li-
27015: tarkastamiseen tarvittavaa pätevyyttä ja sääntyneet ja monipuolistuneet sodan jäl-
27016: jotka harvoja poikkeuksia lukuunottamatta keen. Höyrykattilain, höyryastiain ja mui-
27017: ovat sivutoimisia kunnan viran haltijoita. den paineastiain tarkastus on niinikään vaa-
27018: Alusten lastaus- ja purkaustöiden turvalli- tinut jatkuvasti lisääntyneen osuuden val-
27019: suutta koskevat säännökset vuosilta 1946 ja tion tarkastajien työaja.1ta, mikä on ollut
27020: 1948 sisältävät pitkälle meneviä teknillisiä omiaan heikentämään varsinaista ammattien-
27021: määräyksiä, joiden noudattamisen valvon- tarkastusta. Näin ollen on pidettävä välttä-
27022: nasta huolehtiviita kuntain ammattientarkas- mättömänä ammattientarkastuksen perusteel-
27023: tajilta ei vaadita tarpeellista kokemusta eikä lista uudistamista niiden suuntaviivojen mu-
27024: muuta asiantuntemusta tällä alalla. Niin- kaan, jotka asiaa valmistelleet komiteat ovat
27025: ikään rakennusalalla tapahtunut teknillinen esittäneet.
27026: kehitys on tuonut mukanaan tämän alan Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
27027: työntekijöille uusia vaaroja, joiden poistami- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27028: seksi lruntain ammattientarkastajain olisi
27029: ryhdyttävä alan asiantuntemusta edellyttä- että hallitus antaisi kiireellisesti
27030: viin virkatoimiin. Käytännössä on mahdo- ammattientarkastuksen uudistamista
27031: tonta saada kuntain ammattientarkastajiksi, koskevan lakiesityksen, jolla tämä hal-
27032: joiden sivutoimen osuus voi vastata vain linnollinen tehtävä siirretään koko-
27033: keskimäärin kymmenettä osaa vuoden työ- naan valtion toimesta hoidettavaksi.
27034: ajasta, edellä mainittujen ja monien muiden
27035: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
27036:
27037: Rainer Virtanen. Unto Miettinen. Gösta Rosenberg.
27038: 607
27039:
27040: X,S. - Toiv.al. N: o 255.
27041:
27042: Hiltunen ym..: 01·poeläkkeen sisällyttämisestä ka11Smleläkc,iiil'-
27043: jestelmään.
27044:
27045: E d u s k u n n a 11 e.
27046: Kun hallitus vuonna 1936 antoi eduskun- tamatta. Sen vuoksi tuntuisi kohtuulliselta.
27047: nalle esityksen kansanvakuutuslaiksi, sisältyi että tämäkin epäkohta jo vihdoinkin korjat-
27048: siihen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden taisiin. Meidän maassamme lienee noin
27049: lisäksi myöskin ehdotus vakuutetun ja eläk- 25 000 alle 18-vuotiasta orpolasta, joitten
27050: keensaajan jälkeenjääneille 16 vuotta nuo- toimeentulosta useimmissa tapauksissa saavat
27051: remmille lapsille suoritettavasta orpoeläk- varsin puutteellisissa oloissa elävät äidit
27052: keestä. Hallituksen esityksen mukaan orpo- huolehtia. Vähävaraiset orvot ovat jääneet
27053: eläkkeen määrä olisi ollut 50% vainajan edelleenkin huoltolautakunnan avustuksen
27054: saaman kansaneläkkeen määrästä, jos hänen varaan. Tällä tavoin suurin hätä orpojen
27055: jälkeensä olisi jäänyt vain yksi eläkkeeseen osalta lienee voitu poistaa sikäli kuin huolto-
27056: oikeutettu lapsi, 80 %, jos eläkkeeseen oikeu- lautakunnat ovat omanneet sosiaalista mieltä
27057: tettuja lapsia olisi kaksi sekä 100 %, jos avustuksia myöntäessään. Mutta huoltoavun
27058: eläkkeeseen oikeutettuja lapsia olisi kolme hakeminen tuntuu aina ihmisarvoa jollain ta-
27059: tai useampia. Orpoeläkkeet ehdotettiin ra- voin alentavalta ja sen vuoksi siitä olisi luo-
27060: hoitettaviksi käyttämällä tarkoitukseen osalla vuttava ja pyrittävä hoitamaan tämäkin ky-
27061: ennen eläkkeelle tuloa kuolleitten henkilöit- symys vakiintuneita muotoja noudattaen.
27062: ten jälkeen jättämiä pääomia jaoitusjärjes- Eläkkeen turvin voisi valrnutetun leski
27063: telmää käyttämällä. Hyväksyessään pääpiir- useimmissa tapauksissa paremmin huoltaa
27064: teissään hallituksen esityksen valiokunnan lapsensa ja samalla huolehtia heidän kasva-
27065: enemmistö kuitenkin poisti äänestyksen jäl- tuksestaan. Yhteiskunnan lakisääteinen
27066: keen orpoeläkkeen silloin säädetystä kansan- huoltovelvollisuus pitäisi sen vuoksi ulottaa
27067: eläkelaista ja eduskuntakin yhtyi tähän valio- myöskin orpolapsiin, sillä heidän hyväkseen
27068: kunnan enemmistön kantaan. Silloin säädetty uhratut varat eivät varmasti ole hukkaan
27069: kansaneläkelaki jäi muutenkin vajanaiseksi heitettyjä, van palautuvat takaisin tulevai-
27070: ja varsinkin eläkkeitten osalta vaatimatto- suudessa monin verroin.
27071: maksi. Lain ulkopuolelle mm. jäivät paitsi Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
27072: orvot myöskin ennen vuotta 1884 syntyneet nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
27073: ja lain voimaan tullessa työkyVyttömiksi to- muksen,
27074: detut sekä myöhemmin 18 vuotta täyttäneet
27075: työkyvyttömät henkilöt. Näitten silloin sää- että hallitusta kehoitettaisiin har-
27076: dettyyn kansaneläkelakiin jääneitten puut- kitsemaan, miten kansaneläke.färjestel-
27077: teellisuuksien poistamiseksi säädettiinkin sit- män yhteyteen voitaisiin sisällyttää
27078: ten vuonna 1952 voimaan tullut vanhuus- orpoeläke sellaiselle alle 18-vttotiaalle
27079: avustuslaki ja vuonna 1955 voimaan tullut lapselle, .foka perheen pääasiallisen
27080: työkyvyttömyysavustuslaki, joilla korjattiin httolta.fan ktwleman jälkeen on jää-
27081: kaksi kan•.3ancläkelakiin jäänyttä epäkohtaa. nyt orvoksi, ja anta,maan tätä koskeva
27082: Mutta orpojen osalta on asia edelleen hoi- esitys Eduskunnalle.
27083: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
27084: Onni Hiltunen. 0. Lindblom. Eino Raunio.
27085: Laura Brander-Wallin. Juho Kuittinen. Vappu Heinonen.
27086: Meeri Kalavainen. Heikki Hykkää.lä. Anni Flinck.
27087: Unto Suominen. Otto Muikku. K. F. Haapasalo.
27088: Kalle Kauhanen. Mikko Hult. Matti Lepistö.
27089: Vilho Väyrynen. V. Liljeström. Eetu Karjalainen.
27090: Impi Lukkarinen. Kaisa Hiilelä. Tyyne Paasivuori.
27091: Aino Malkamä.ki. Edvard Pesonen. Urho Kulova-ara.
27092: Arvo Ahonen. Elli Nurminen. Varma K. Turunen.
27093: Artturi Koskinen. Juho Karvonen. Viljo Virtanen.
27094: K. Alanko. Rafael Paasio.
27095: 608
27096:
27097: X,9. - Toiv.al. N: o 256.
27098:
27099:
27100: Stenberg ym.: Perheenasuntoavustusten jakope1·usteiden
27101: muuttamisesta.
27102:
27103: E d u s k u n n a ll e.
27104:
27105: Hyväksyessään lain huoneenvuokrien sään- Perheenasuntoavustusten saannin perus-
27106: nöstelystä 21 päivänä joulukuuta 1955 edus- teina on nykyisin vähintään kolme alle 16-
27107: kunta päätti lausua toivomuksen, ,että Hal- vuotiasta lasta ja perheen käytössä tulee olla
27108: litus kiireellisesti tutkisi mahdollisuuksia vähintään kaksi huonetta ja keittiö. Huonei-
27109: keventää vanhoissa taloissa asuvien, useampi- den lukumäärä ei kuitenkaan saisi olla riittä-
27110: lapsisten vähävaraisten perheitten vuokra- vän asumistilan perustana. Jos huoneet ovat
27111: taakkaa." Kysymys perheenasuntoavustusten avarat ja muuten tyydyttävät, voi huoneen
27112: lisäämisestä ja tehostamisesta onkin tullut ja keittiön käsittävää asuntoa pitää nyky-
27113: sangen kiireelliseksi sen jälkeen, kun vuoden oloissa tyydyttävänä, ellei perhe ole kovin
27114: .alusta voimaan saatetut vuokrien korotukset suuri. Senvuoksi olisi asunnon tilavuutta
27115: ovat tehneet asumiskustannukset myös van- määriteltäessä otettava huomioon myös kaksi
27116: hoissa taloissa kohtuuttoman suuriksi. 1920- huonetta käsittävät asunnot. Niinikään olisi
27117: ja 1930-luvulla rakennetuissa keskuslämpöta- myös 2-lapsisille perheille, joiden taloudelli-
27118: loissa on nykyinen, säännöstelty vuokra kah- nen asema on erityisen huono, annettava
27119: -den huoneen ja keittiön asunnosta keskimää- perheenasuntoavustusta. Vaikeassa asemassa
27120: rin 9 500 mk kuukaudessa. Palkkatason al- olevalle, yksin perhettään elättävälle äidille
27121: haisuus vaikuttaa, että vähä- ja keskituloiset olisi sitä annettava, vaikka hänellä olisi vain
27122: perheet, joissa on useita alaikäisiä lapsia, yksi alle 16-vuotias lapsi.
27123: ~ivät voi ilman yhteiskunnan tukea muuta Ne perusteet, joilla vähävaraisuus määri-
27124: €lintasoaan kohtuuttomasti alentamatta suo- tellään, olisi mielestämme tarkistettava. On
27125: rittaa vuokraansa. Koska ei ole toivottavaa, paljon sangen vaikeassa asemassa olevia mo-
27126: että vuokrien korotukset johtaisivat asunto- nilapsisia perheitä, joiden verotettava tulo
27127: tilojen pienentämiseen siellä, missä ne eivät on kuitenkin siksi suuri, että heille ei ole
27128: ole kohtuuttoman suuret, ja koska perhe- myönnetty perheenasuntoavustusta. Sen-
27129: .asuntoavustusten käytäntöönotto eduskunnan vuoksi pidämme tärkeänä, että vähävaraisuu-
27130: päätöksellä on hyväksytty tarkoituksella den perustana olevaa tulorajaa ainakin moni-
27131: poistaa asumisahtautta, olisi sitä sovellettava lapsisten perheiden osalta korotettaisiin.
27132: myös vanhojen talojen asumiskustannusten Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27133: huojentamiseen. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27134: Nykyinen vaikea asuntotilanne on johta-
27135: nut siihen, että taloudellisesti heikossakin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
27136: .asemassa olevien perheitten on ponnistettava toimenpiteisiin perheenasuntoavustus-
27137: kaikki mahdollisuutensa voidakseen hankkia ten jakoperusteiden muuttamiseksi
27138: :asunto-osakkeen. Korkojen ja kuoletusten niin, että niitä voisivat saada myös
27139: maksun vuoksi perhe joutuu kieltäytymään vanhoissa taloissa ja, asunto-osakkeissa
27140: jopa riittävästä ravinnostakin. Sen vuoksi asuvat vähävaraiset perheet sekä kak-
27141: -olisi perheenasuntoavustusta annettava vai- silapsiset ja vähintään kahdessa huo-
27142: keassa asemassa oleville omassakin osakkees- neessa asuvat perheet, ja että vähäva-
27143: saan asuville, jos heidän asuntokustannuk- raisuuden perustana olevaa tulorajaa
27144: sensa ovat kohtuuttoman suuret, kuten sitä korotettaisiin . .
27145: :saavat omakotitaloissa asuvatkin.
27146: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
27147:
27148: Elli Stenberg. R. Virtanen.
27149: J. Mustonen. Toivo Friman.
27150: Irma Torvi.
27151: 609
27152:
27153: X,lO. - Toiv.al. N:o 257.
27154:
27155:
27156:
27157:
27158: Haapasalo ym.: Siirtoväen asuntorakennustoiminnan mhoit-
27159: tamisesta.
27160:
27161:
27162: E d u s k u n n a ll e.
27163:
27164: Yli kolmannes alueluovutuksen kautta ko- aiheuttaneen epäkohdan poistamiseksi tarvi-
27165: tinsa menettäneistä Karjalan siirtolaisista taan valtion tukea. Meillä tosin tuetaan asu-
27166: asui kaupungeissa ja tai muissa asutus- tuskeskustenkin rakennustoimintaa, mutta
27167: keskuksissa, ja suurella osalla heistä oli oma- valitettavan usein on siirtoväki, jonka on täy-
27168: kotitalo tai asunto-osake. Suuri osa näistä tynyt toimeentulomahdollisuuksia hakiessaan
27169: asuu vielä erittäin heikoissa asunnoissa tai siirtyä paikkakunnalta toiselle, jäänyt tässä
27170: kokonaan vailla omaa kotia. Syynä on se, tuessa lapsipuolen asemaan. Kun asuntova-
27171: että nämä henkilöt ovat asuntokysymyksen jaus on edelleen suuri ja valtion tukitoi-
27172: ratkaisussa jääneet vaille valtiovallan tukea. mintaa on harjoitettava asuntovajauksen
27173: 'l'ähänastiset toimenpiteet ovat kohdistuneet poistamiseksi, olisi mainitun siirtoväen asun-
27174: vain maansaantiin oikeutettujen asuttamisen tokysymyksen ratkaisemiseksi vihdoinkin jo-
27175: rahoittamiseen. Maansaantioikeuden ulkopuo- tain tehtävä. Tämän tekee nyt helpommaksi
27176: lelle jääneet ja maansaantioikeudestaan luo- se, että Qisäkorvauslain perusteella annetaan
27177: puneet siirtoväkeen kuuluvat henkilöt eivät talvisodan korvauksen saajille obligatioita,
27178: ole päässeet osallisiksi siirtoväen ja rintama- joita voitaisiin pidättää valtion antamien ra-
27179: miesten asuttamisen rahoittamisasta annetun kennuslainojen vakuutena.
27180: lain nojalla myönnetyistä lainoista. Vain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27181: 2.4% siirtoväestä on voinut käyttää hyväk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27182: seen maanhankintalakiin :lisätyn 157 a muksen,
27183: §: n edellyttämää maansaantioikeuden vaih-
27184: tamista kerrostalon osakkeeseen. Kun talvi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
27185: sodan korvaukset merkitsivät vain vähäistä toimenpiteisiin asuntoa vailla olevan
27186: o~Saa menetettyjen asuntojen arvosta, ei siirtoväen asuntopulan poistamiseksi
27187: näillä varoilla siirtoväki ole kyennyt hank- sekä antaisi esityksen laiksi tämän
27188: kimaan itselleen uusia asuntoja. rakennustoiminnan rahoittamisesta.
27189: 'l'ämän vaikean ja jatkuvaa katkeruutta
27190: Hcl·.singissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
27191:
27192: K. F. Haapasalo. Laura Brander-Wallin. Meeri Kalavainen.
27193: Veikko Helle. Artturi Koskinen. Viljo Virtanen.
27194: E. Pusa. Juho Kuittinen.
27195:
27196:
27197:
27198:
27199: 77 E 75/56
27200: 610
27201:
27202: X,ll. - Hemst.mot. N: o 258.
27203:
27204:
27205:
27206:
27207: Nordfors m. fl.: Angående avlåtande av proposition om en
27208: hela befolkningen omfattande sjukförsäkring.
27209:
27210:
27211:
27212: T i ll R i k s d a g e n.
27213:
27214: Ehuru vår sociallagstiftning i många av- Mot denna proposition kan framför allt
27215: seenden är högt utvecklad, finns det dock den anmärkningen göras, att den är alltför
27216: väsentliga områden, där praktiskt taget inga snävt tilltagen. Redan nu är ca 135 000 per-
27217: resultat ännu nåtts. Anmärkningsvärt är soner inskrivna i existerande sjukkassor, och
27218: särskilt, att i fråga om sjukförsäkringen in- antalet skulle enligt propositionen ökas blott
27219: gen lagstiftning ännu kommit till stånd, till 200 000 a 250 000. Lagen skulle gälla
27220: fastän flera initiativ därom tagits. blott sådana arbetsgivare, som har minst 50
27221: I Tyskland infördes sjukförsäkringen re-. arbetare i sin tjänst. Det är inte skäl att
27222: dan i slutet av förra seklet, i samband med stanna vid en sådan halvmesyr, när reformen
27223: de då genomförda stora sociala reformerna. genomföres i vårt land. Försäkringen bör
27224: I Sverige gäller från ingången av år 1955 gälla hela vår befolkning.
27225: en omfattande lagstiftning om sjuk- och mo- Det är visserligen sant, att utgifterna för
27226: derskapsförsäkring. England åter har för sjukförsäkring hlir höga för alla ifrågakom-
27227: ett antal är sedan slagit in på en annan väg, mande parter, men det bör å andra sidan
27228: i det att man där liksom i Sovjetunionen observeras, att reformen i själva verket ej
27229: tillämpar systemet med fri sjukvård, detta skulle förorsaka någon egentlig ökning av
27230: trots de höga kostnader det medför. totalkostnaderna för hela nationalhushållnin-
27231: År 1927 överlämnade regeringen hos oss gen, då den medför ökade arbetsinsatser och
27232: ett grundligt berett och detaljerat lagförslag ökad produktivitet. Härvid är emellertid att
27233: i saken till riksdagen. Propositionen god- beakta, att kostnaderna för sakens verlcstäl-
27234: kändes efter långvariga debatter av riks- lighet inte får tillåtas stiga utöver en skälig
27235: dagens majoritet, men lades att vila över gräns.
27236: följande nyval och förkastades därpå. Det Avsaknaden av sjukförsäkring för med sig
27237: främsta motivet för det negativa beslutet en svår form av otrygghet särskilt för famil-
27238: var, att reformen skulle ha ställt sig mycket jeförsörjare, vilkas familjer under nuvarandc
27239: dyr för vårt samhälle. förhållanden i hög grad blir lidande av för-
27240: Efter detta trädde frågan i bakgrunden, sörjarens sjukdom. Beklagligt är, att de so-
27241: medan ålderdoms- och invaliditetsförsäkrin- cialt svagaste elementen härvid är de, som
27242: gen, vår nuvarande folkpensionering, ställdes har det värst ställt, medan de starkare redcr
27243: i främsta rummet bland de sociala refor- sig något bättre genom kollektivavtalen och
27244: merna och länge påkallade den allmänna den sociala omvårdnad de stora företag-en
27245: uppmärksamheten. Under krigstiden samt infört för sina anställda. Ytterst svår är
27246: åren därefter fanns det inga möjligheter att ställningen även för små företag och vissa
27247: genomföra en åtminstone något så när om- fria näringsutövare. Man bör ej heller
27248: fattande sjukförsäkring. Först år 1954 över- glämma den situation som uppstår, när hem-
27249: lämnade regeringen ett nytt lagförslag i sa- mamödrar insjuknar, och de konsekvenser
27250: ken, men detta hann inte slutbehandlas före detta har för familjen.
27251: nyvalet samma år, varför det förföll. Ett Skulle allmän sjukförsäkring införas, bleve
27252: förslag med enahanda innehåll överlämnades ovannämnda missförhållanden i hög grad re-
27253: därpå till den nya riksdagen, men det har ducerade. De ekonomiska betingelserna för
27254: som känt icke blivit hehandlat. reformen måste numera betraktas såsom rätt
27255: X,ll. - Nordfors ym. 611
27256:
27257: så gynnsamma, varför man också i detta av- arbetsgivaren erlägga 1 % och den anställda
27258: seende kan anse tiden mogen. Enligt vår själv likaså 1 %. Näringsidkare och andra
27259: åsikt kan denna försäkring lämpligen för- skulle även de erlägga 1 %, och staten skulle
27260: verkligas på grundvalen av ett sjukkasse- för deras vidkommande stå för 1 %. I ge-
27261: väsende, som i nödig mån stödes av staten. nomsnitt beräknas nämligen, att premien bör
27262: I fråga om sjukförsäkringens detaljer skil- utgå med 2%.
27263: jer man i regel på två former av bistånd: Arbetsgivare, som ger i lag eller förord-
27264: dels sjukvård för den sjuka själv, och dels ning närmare preciserade motsvarande för-
27265: dagpenning för hans familj. Denna upp- måner för i hans tjänst anställda, kunde be-
27266: delning synes oss även riktig. Dagpennin- frias från arbetsgivarens andel i försäkrings-
27267: gens storlek kunde enligt vår åsikt uppgå premierna, enär arbetstagarna då erhåller
27268: till 70-75% av familjeförsörjarens arbets- samma trygghet som i den blivande lagen
27269: förtjänst. Föreligger svårigheter vid beräk- skulle eftersträvas.
27270: nandet av denna arbetsförtjänst, skulle ett Enligt vad vi erfarit, har regeringen till-
27271: i lagen närmare fixerat minimibelopp utgå satt en kommitte med uppdrag att utarbeta
27272: för mödrar med minderåriga barn. ett förslag till ny proposition i sjukförsäk-
27273: Det förefaller oss att vara fullt på sin ringsfrågan. Det är mycket önskvärt, att
27274: pl'ats, att den sjuka skulle ha rätt att vända denna kommitte skulle avfatta lagen så, att
27275: sig till viiken läkare han önskar, utan att den komme att gälla hela befolkningen och
27276: detta på något sätt skulle inverka på själva inte blott någon del därav. Observeras bör,
27277: försäkringens utfallande. att Finland icke kunnat ratificera Interna-
27278: Den i en sak som denna ofrånkomliga ka- tionella Arbetskonferensens konventioner på
27279: renstiden kunde fastställas till 4 dagar. Här- detta område, så länge sjukförsäkringsfrågan
27280: vid är emellertid att observera, att maximi- hos oss är olöst. Det är på tiden, att man i
27281: tiden blir beroende av viiken utformning vårt land nu fyller den lucka, som i detta
27282: riksdagen i sinom tid kommer att ge den nu avseende behäftar vår sociala lagstiftning.
27283: aktuella nya lagen om folkpensionering, näm- Hänvisande till vad ovan anförts får un-
27284: ligen i fråga om den kortaste tiden för var- dertecknade vördsamt föreslå, att riksdagen
27285: aktig arbetsoförmåga. ville besluta hemstätlla,
27286: En grundläggande princip i den blivande
27287: sjukförsäkringslagen bör vara, att samtliga att regeringen måtte låta utarbeta
27288: verkliga sjukkostnader skall ersättas. och till Riksdagen överlämna proposi-
27289: Beträffande kostnaderna för sjukförsäkrin- tion med förslag till lag om en hela
27290: gen kunde följande uppdelning tillstyrkas: befolkningen omfattande sjukförsäk-
27291: I fråga om i annans tjänst anställda skulle ring.
27292: Helsingfors den 14 februari 1956.
27293:
27294: Kurt Nordfors. John Forsberg.
27295: Albin Wickman. Bertel Lindh.
27296: 612
27297:
27298: X,ll. - Toiv.al. N: o 258.
27299: Suomennos.
27300:
27301:
27302:
27303: Nordfors ym.: Esityksen antamisesta koko kansan käsittä-
27304: västä sairausvakutduksesta.
27305:
27306: E d u s k u n n a 11 e.
27307:
27308: Vaikka sosiaalinen lainsäädäntömme on mo- Tätä esitystä vastaan voidaan ennen kaik-
27309: nessa suhteessa suuresti edistynyt, on kui- kea tehdä se huomautus, että se on laadittu
27310: tenkin tärkeitä aloja, joilla ei vielä ole aivan !liian ahtaaksi. Nykyisissä sairasapu-
27311: päästy käytännöllisesti katsoen mihinkään kassoissa on jäseninä jo nyt noin 135 000 hen-
27312: tuloksiin. Erityisesti on syytä panna mer- kilöä, ja esityksen mukaan kasvaisi luku-
27313: kille, että sairausvakuutuksen suhteen ei ole määrä vain 200 000-250 000: een. Laki tu-
27314: vielä saatu aikaan minkäänlaista lainsäädän- lisi koskemaan ainoastaan sellaisia työnanta-
27315: töä, vaikka siitä on tehty monia aloitteita. jia, joilla on palveluksessaan vähintään 50
27316: Saksassa otettiin sairausvakuutus käytän- työntekijää. Ei ole aihetta jäädä tällä tavoin
27317: töön jo viime vuosisadan lopulla silloin to- puolitiehen uudistusta maassamme toteutet-
27318: teutettujen suurten sosiaalisten uudistusten taessa. Vakuutuksen tulee koskea koko väes-
27319: yhteydessä. Ruotsissa on vuoden 1955 alusta töämme.
27320: voimassa laaja sairaus- ja äitiysvakuutusta Tosin on totta, että vakuutusmenot nouse-
27321: koskeva lainsäädäntö. Englannissa taasen vat suuriksi kaikille kysymykseen tuleville
27322: lähdettiin joitakin vuosia sitten toiselle tielle osapuolille, mutta toisaalta on otettava huo-
27323: sovellettaessa, kuten Neuvostoliitossakin, il- mioon, että uudistus ei itse asiassa aiheut-
27324: maista sairaanhoitoa koskevaa järjestelmää taisi mitään varsinaista lisäystä koko kansan-
27325: sen aiheuttamista suurista kustannuksista taloutemme kokonaiskustannuksissa, koska se
27326: huolimatta. johtaa työpanosten kasvuun ja tuotannon
27327: Meillä antoi hallitus vuonna 1927 asiasta lisääntymiseen. Tällöin kuitenkin on otettava
27328: perusteellisesti valmistellun ja yksityiskohtai- huomioon, että kysymyksen toteuttamisesta
27329: sen lakiesityksen eduskunnalle. Pitkien väit- johtuvien kustannusten ei saa antaa ylittää
27330: telyjen jälkeen eduskunnan enemmistö hy- kohtuullisia rajoja.
27331: väksyi esityksen, mutta se jätettiin lepää- Sairausvakuutuksen puuttuminen merkitsee·
27332: mään yli seuraavien vaalien ja sen jälkeen vaikeata turvattomuutta erityisesti perheen-
27333: hylättiin. Kielteistä päätöstä perusteltiin lä- huoltajille, joiden perheet nykyoloissa joutu-
27334: hinnä sillä, että uudistus olisi tullut yhteis- vat suuresti kärsimään huoltajan sairaudesta.
27335: kunnanemme kovin kalliiksi. Valitettavaa on, että tällöin sosiaalisesti hei-
27336: Tämän jälkeen kysymys jäi taka-alalle, kun koimmat ainekset ovat huonoimmassa ase-
27337: taas vanhuus- ja invaliditeettivakuutus, ny- massa, kun taas voimakkaammat selviytyvät
27338: kyinen kansaneläkkeemme, asetettiin sosiaali- jonkin verran paremmin kollektiivisopimus-
27339: sissa uudistuksissa etusijalle ja oli kauan ten ja sen sosiaalihuollon avulla, johon suu-
27340: yleisen huomioon kohteena. Sotien aikana ret yritykset ovat ryhtyneet palveluksessaan
27341: ja niitä seuranneina vuosina ei ollut mitään olevia varten. Erittäin vaikea on myös pien-
27342: mahdollisuuksia ainakaan laajemman sairaus- ten yritysten ja eräiden vapaiden elinkeinon-
27343: vakuutuksen toteuttamiseen. Vasta vuonna harjoittajien asema. Myöskään ei ole unoh-
27344: 1954 antoi hallitus asiasta uuden lakiesityk- dettava perheenäitien sairastumisen aiheut-
27345: sen, mutta sitä ei ehditty käsitellä loppuun tamaa tilannetta ja sen seurauksia koko per-
27346: ennen saman vuoden uusia vaaleja, minkä heelle.
27347: takia se raukesi. Samansisältöinen esitys an- Jos yleinen sairausvakuutus toteutettaisiin,
27348: nettiin uudelle eduskunnalle, mutta - ku- korjaantuisivat edellä mainitut epäkohdat
27349: ten tunnettua - se ei ole vielä tullut käsi- suuressa määrässä. Uudistuksen taloudellisia
27350: tellyksi. edellytyksiä on nyttemmin pidettävä varsin
27351: X,ll. - Nordfors ym. 613
27352:
27353: suotuisina, minkä vuoksi ajan voidaan kat- henkilöstä olisi työnantajan suoritettava 1 %
27354: soa kypsyneen myös tässä suhteessa. Käsi- ja hänen palveluksessaan olevan itse sa-
27355: tyksemme mukaan tämä vakuutus voidaan moin 1 %. Elinkeinonharjoittajien ja mui-
27356: sopivasti toteuttaa valtion tarpeellisessa mää- den tulisi myös suorittaa 1% ja valtion hei-
27357: rässä tukeman sairasapukassalaitoksen poh- dän osaltaan 1 %. Keskimäärin lasketaan
27358: jalla. nimittäin, että vakuutusmaksun tulisi olla
27359: Mitä sairausvakuutuksen yksityiskohtiin 2%.
27360: tulee, erotetaan tavallisesti kaksi avustuksen Työnantaja, joka antaa laissa tai asetuk-
27361: muotoa: osaksi sairaan itsensä saama sairaan- sessa tarkemmin määritellyt vastaavat edut
27362: hoito, osaksi hänen perheelleen tuleva päivä- palveluksessaan oleville, voitaisiin vapauttaa
27363: raha. Tämä jako näyttää meistäkin oikealta. työnantajan vakuutusmaksuosuudesta, koska
27364: Päivärahan suuruus voisi käsityksemme mu- työntekijä silloin saa saman turvan kuin mi-
27365: kaan nousta 70-75 %:iin perheenhuoltajan hin tulevalla lailla pyrittäisiin.
27366: työansiosta. Mikäli tämän työansion laske- Tietämämme mukaan hallitus on asettanut
27367: misessa ilmenee vaikeuksia, olisi laissa tar- komitean valmistamaan ehdotusta sairaus-
27368: kemmin määriteltävä minimisumma suoritet- vakuutuskysymystä koskevasta uudesta esi-
27369: tava äideille, joilla on alaikäisiä lapsia. tyksestä. On hyvin toivottavaa, että tämä
27370: Meistä tuntuu olevan täysin paikallaan, komitea laatisi lain sellaiseksi, että se tulisi
27371: että sairaana olisi oikeus turvautua halua- koskemaan koko väestöä eikä vain jotakin
27372: maansa lääkäriin sen vaikuttamatta millään osaa siitä. On otettava huomioon, että Suomi
27373: tavoin itse vakuutuksen maksamiseen. ei voi ratifioida tätä alaa koskevia Kansain-
27374: Tällaisessa asiassa välttämätön karenssiaika välisen työkonferenssin sopimuksia niin
27375: voitaisiin vahvistaa 4 päiväksi. Tällöin on kauan kuin sairausvakuutuskysymys meillä
27376: kuitenkin otettava huomioon, että maksimi- on ratkaisematta. On aika luoda maassamme
27377: aika jää riippumaan siitä, minkä muodon nyt umpeen se aukko, joka tässä suhteessa
27378: eduskunta tulee aikanaan antamaan nyt on sosiaalisessa lainsäädännössämme.
27379: ajankohtaiselle kansaneläkelaille, nimittäin Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
27380: kysymyksessä pysyvää työkyvyttömyyttä kos- ehdottavat kunnioittaen eduskunnan hyväk-
27381: kevasta lyhimmästä ajasta. syttäväksi toivomuksen,
27382: Eräänä tulevan sairausvakuutuksen perus-
27383: periaatteena täytyy olla, että kaikki todelli- että hallitus valmistuttaisi ja antaisi
27384: set sairauskustannukset korvataan. Eduskunnalle esityksen laiksi koko
27385: Sairausvakuutuksen kustannusten suhteen kansan käsittävästä sairausvakuutuk-
27386: voitaisiin puoltaa seuraavaa jakoa: Kysy- sesta.
27387: myksen ollessa toisen palveluksessa olevasta
27388: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
27389:
27390: Kurt Nordfors. John Forsberg.
27391: Albin Wickm.an. Bertel Lindh.
27392: 614
27393:
27394: X,12. - Toiv.al. N: o 259.
27395:
27396:
27397:
27398:
27399: Murto ym.: Työsopimuslain soveltamisesta johtuvien riitai-
27400: suuksien saattamisesta työneuvoston käsiteltäväksi.
27401:
27402:
27403: E d u s k u n n a ll e.
27404:
27405: Asetuksessa työneuvoston käsiteltävistä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
27406: asioista (757/46) luetellaan ne työntekijäin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27407: suojelua koskevat lait, joiden soveltamisesta
27408: aiheutuvia kysymyksiä työneuvosto käsitte- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27409: lee. Sanotussa luettelossa ei ole työsopimus- työneuvoston käsiteltävistä asioista 1
27410: lakia. Koska käytännössä voi tulkintaa työ- päivänä marraskuuta 1946 annetun
27411: sopimuslain suhteen ilmetä aivan yhtä hyvin asetuksen (757 /46) muuttamiseksi
27412: kuin muidenkin työväensuojelua koskevien niin, että työneuvoston käsiteltäviksi
27413: lakien suhteen, olisi mielestämme myös työ- tulisivat myös 1 päivänä kesäkuuta
27414: sopimuslaki otettava edellä sanottuun luette- 1922 annetun työsopimuslain sovelta-
27415: loon. misesta johtuvat riitaisundet.
27416: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
27417:
27418: Yrjö Murto. Rainer Virtanen.
27419: Toivo Friman. Eino Tainio.
27420: 615
27421:
27422: X,13. - Toiv.al. N: o 260.
27423:
27424:
27425:
27426:
27427: Lindblom ym.: Määrärahasta työmarkkinatutkimuslaitoksen
27428: perustamiseksi.
27429:
27430:
27431: E d u s k u n n a 11 e.
27432:
27433: Viime vuosina on maamme tuotanto- ja sesti korostanut työmarkkinatutkimuslaitok-
27434: talouselämän kehittämistä tarkoittavaan sen tarpeellisuutta ja esittänyt sen perusta-
27435: suunnittelutyöhön kiinnitetty yhä kasvavaa mista ministeriön ehdotuksen mukaisesti.
27436: huomiota. Tästä huolimatta sillä tärkeällä Myös talouspoliittisen suunnitteluneuvoston
27437: alueella, joka käsittää työvoiman tarkoituk- mietinnössä on korostettu pitkän tähtäimen
27438: senmukaisen suuntaamisen työelämään, val- työmarkkinaprognoosin tarpeellisuutta. Koska
27439: litsee edelleen täydellinen suunnitelmatto- näiden asiantuntijaelinten yksimielinen käsi-
27440: muus. Tästä on seurauksena lukuisia yhteis- tys puoltaa työmarkkinatutkimuslaitoksen
27441: kunnallisia epäkohtia, joista näkyvimpiä perustamista ja koska laitoksen kustannuk-
27442: ovat työttömyys, epäsuhde ammattityövoiman set ovat saavutettavaan hyötyyn nä:hden hä-
27443: kysynnän ja tarjonnan välillä useilla aloilla, viävän pienet, on laitoksen toiminta saatava
27444: maaltapako, suhteettoman suuressa mitassa aikaan ensi tilassa. Asia ei siedä viivyttelyä
27445: tapahtuva antautuminen yleissivistäviin opin- siitäkään syystä, että lähivuosien aikana as-
27446: toihin sekä korkeakoulututkinnon suorittanei- tuvat työmarkkinoille sodan jälkeen synty-
27447: den liikatarjonta. neet suuret ikäluokat. Ne tulevat saattamaan
27448: Toimenpiteet näiden epäkohtien poistami- mm. työllisyys- ja koulutuskysymysten hoita-
27449: seksi ovat epäilemättä sekä sosiaalisesti että misen nykyistäkin vaikeammaksi, ellei työ-
27450: kansantaloudellisesti mitä tärkeimpiä. En- markkinoiden kartoitusta ole sitä ennen saatu
27451: simmäinen askel pois nykyisestä suunnitel- riittävän tarkoin suoritetuksi.
27452: mattomuudesta ja siihen liittyvästä yhteis- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
27453: kunnallisesta tuhlauksesta on vallitsevan työ- rwn sekä ammatinvalinnanohjauskomitean
27454: markkinatilanteen perusteellinen selvittämi- esitysten mukaan työmarkkinatutkimuslaitos
27455: nen sekä pitkän tähtäimen työmarkkina- muodostaisi uuden toimiston ministeriön
27456: prognoosien laatiminen. Vasta tällaisen tut- työvoima-asiainosastossa.
27457: kimustoiminnan perusteella voidaan järki- Siihen nähden, että tutkittavista ammatti-
27458: peräisesti suunnitella ammattityövoiman kou- aloista henkisen työn piiriin kuuluvat yleensä
27459: lutus tuotanto- ja talouselämän vaatimuksia vaativat pisimmän koulutusajan ja suurim-
27460: vastaavaksi, tehostaa työnvälitystoimintaa, mat opintokustannukset, olisi tarkoituksen-
27461: aloittaa ammatinvalinnan ohjaus ja turvata mukaista, että tutkimustoiminta ja pitkän
27462: täystyöllisyys. tähtäimen prognoosien laatiminen saataisiin
27463: Koska millään nykyisellä virastolla tai lai- näitä aloja silmällä pitäen mahdollisimman
27464: toksella ei ole mahdollisuutta organisaationsa tehokkaaksi. Koulutusteiden monihaaraisuu-
27465: ja toimintaohjelmansa puitteissa suorittaa den ja yksityisten t~htävänimikkeiden suh-
27466: tätä tehtävää, on kiireellisesti saatava aikaan teellisen suuren lukumäärän vuoksi tämä osa
27467: erityinen työmarkkinatutkimuslaitos. Kulku- tutkimustyötä on myös erikoisen vaativaa.
27468: laitosten ja yleisten töiden ministeriö onkin Näihin näkökohtiin viitaten katsommekin,
27469: useita kertoja tehnyt esityksen tällaisen lai- että työmarkkinatutkimuslaitokseen olisi pe-
27470: toksen perustamiseksi ministeriön työvoima- rustettava erityinen toimisto henkisen työn
27471: asiain osastoon. Suurta asiantuntemusta työllisyystilanteen selvittelyä varten.
27472: edustava ammatinvalinnanohjauskomitea on Toimintakykyisen tutkimuslaitoksen perus-
27473: niinikään eri yhteyksissä ja viimeksi 17. 3. tamiseksi tarvittaisiin seuraavat uudet virat
27474: 1954 ilmestyneessä mietinnössään yksimieli- ja toimet:
27475: 616 X,13. - Työmarkkinatutkimuslaitos.
27476:
27477:
27478: Työmarkkinatutkimuslaitos Koska tarpeellisiin toimenpiteisiin ei ole
27479: Johtaja (37 pl.) ............... . 978 060 ajoissa ryhdytty, on ilmeistä, että käytännöl-
27480: Yleinen toimisto liset vaikeudet estävät työmarkkinatutkimus-
27481: Toimistopäällikkö ( 35 pl.) ...... . 861900 laitoksen perustamisen vuoden 1956 aikana.
27482: Apulaistoimistopäällikkö (33 pl.) .. 766 920 Jotta tutkimuslaitoksen toiminta joka ta-
27483: Toimistosihteeri (28 pl.) ....... . 591600 pauksessa saataisiin mahdollisimman kiireel-
27484: Kanslisti ( 16 pl.) .............. . 321420 lisesti alkamaan, ehdotamme eduskunnan hy-
27485: Kanslia-apulainen (12 pl.) ..... . 262 500 väksyttäväksi toivomuksen,
27486: Henkisen työn toimisto
27487: Toimistopäällikkö (35 pl.) ...... . 861900 että hallitus ottaisi vuoden 1957
27488: Toimistosihteeri (28 pl.) ....... . 591600 tulo- ja menoarvioesityksen 12 Pl.
27489: Kanslia-apulainen ( 12 pl.) 262 500 I luvun uudelle 7 momentille 8 858 370
27490: 5 498 400 markan suuruisen määrärahan työ-
27491: Indeksilisät (korotus 15 %) . . . . . . 824 760 markkinatutkimuslaitoksen perustami-
27492: Kalliinpaikanlisät . . . . . . . . . . . . . . 589 750 seksi kulkulaitosten ja yleisten töiden
27493: Ikälisät arviolta ................ 1 945 460 ministeriöön tammikuun 1 päivästä
27494: mk 8 858 370 1957 lukien.
27495: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
27496:
27497: 0. Lindblom. Kurt Nordfors. Päiviö Hetemäki.
27498: Rafael Paasio. Erkki Leikola. Aare Leikola.
27499: 617
27500:
27501: X,14. - Toiv.al. N:o 261.
27502:
27503:
27504:
27505:
27506: M. Leskinen ym.: Maaseudun asunto-olojen parantamiseksi
27507: annettavien lainojen koron alentamisesta.
27508:
27509:
27510: E d u s kun n a ll e.
27511:
27512: Kun eduskunta vuonna 1949 hyväksyi parantamiseen myönnettyjen rakennuslaino-
27513: Arava~lait, se samalla lausui hallitukselle toi- jen korko on kuitenkin kaksi prosenttia suu-
27514: vomuksen, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin rempi kuin Arava-lainoissa. Kun rakennus-
27515: toimenpiteisiin sellaisen asuntorakennussuun- lainat maaseudun asunto-olojen parantami-
27516: nitelman aikaansaamiseksi varsinaista maa- seen on tarkoitettu lähinnä vähävaraisille ja
27517: seutua varten, joka vastaisi kaupunkeja, monilapsisille perheille, olisi kohtuuHista,
27518: kauppaJoita ja eräitä muita asutuskeskuksia että tässä tarkoitetun valtion lainan korko
27519: varten hyväksyttyä Arava-suunnitelmaa. alennettaisiin yhteen prosenttiin.
27520: Tämä eduskunnan lausuma toivomus edellyt- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
27521: täisi, että valtion tuella tapahtuvan asunto- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27522: rakennustoiminnan tulisi jakaautua tasapuo-
27523: lisesti kaikkien tarvitsevien kesken heidän että hallitus 1·yhtyisi kiireellisesti
27524: asuinpaikastaan riippumatta. Tämä tarkoit- toimenpiteisiin rak,ennuslainoiksi maa-
27525: taa nähdäksemme myös sitä, että asuntora- seudun asunto-olojen parantamiseen jo
27526: kennustuotannon tukemiseksi valtion myön- myönnettyjen ja annettavien lainojen
27527: tämien lainojen koron ei tulisi maaseudulla vuotuisen koron alentamiseksi yhteen
27528: olla suurempi kuin vastaavasti myönnetyissä prosenttiin.
27529: Arava-lainoissa. Maaseudun asunto-olojen
27530: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
27531:
27532: Martti Leskinen. Juho Rytkönen. Matti Koivunen.
27533: Toivo Niiranen. Pentti Liedes. Usko Seppi.
27534: Hugo Manninen. Aleksi Kiviaho. Antti Kinnunen.
27535:
27536:
27537:
27538:
27539: 78 E 75/56
27540: 618
27541:
27542: X,15. - Toiv.al. :N': o 262.
27543:
27544:
27545:
27546:
27547: Rytinki ym.: Asutuskassojen välityksellä myönnettävien ra-
27548: kennuslainojen koron alentamisesta.
27549:
27550:
27551: E d u s k u n n a ll e.
27552:
27553: Varsinaisen maaseudun asunto-olojen pa- perusteella. Sen mukaan valtion tulo- ja
27554: rantamiseen tarkoitetut lainat myönnetään menoarvioon varataan vuosittain 7 500 milj.
27555: asutuskassojen välityksellä. Kun usein kuu- markan suuruinen määräraha, joka on huo-
27556: lee sanottavan, että tarkoitukseen käytettä- mattavasti suurempi kuin mitä voidaan va-
27557: vät varat ovat riittävän suuret, niin tämän roja käyttää maaseudun asunto-olojen paran-
27558: johdosta on huomautettava, että asutuskas- tamiseen asutuskassalainoituksella. Arava-
27559: salainoitukseen myönnetyistä varoista myön- lainoista maksettava korko on ainoastaan
27560: netään lainoja myöskin maanostoon, viljelys- 1 %. Sitävastoin varsinaisen maaseudun
27561: ten raivaamiseen, maatalousirtaimiston hank- asunto-olojen parantamiseen asutuskassojen
27562: kimiseen, laidunolojen parantamiseen sekä välityksellä myönnettyjen lainojen korko on
27563: sisarosuuksien lunastamiseen. Rakennusten 3 %. Tätä eroa ei voida millään perusteella
27564: rakentamiseen, vanhojen korjaamiseen ja puolustaa. Molempien lainojen koron pitäisi
27565: laajentamiseen ei asutuskassojen välityksellä olla ainakin samansuuruinen, mikäli halu-
27566: ;jaettavista lainoista käytetä kuin ehkä puolet. taan oikeudenmukaisuutta käytännössä to-
27567: Kun näin on, osoittaa se, ettei voida puhua- teuttaa.
27568: kaan, että asunto-olojen parantamiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27569: maaseudulla käytettävät varat ovat riittävän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27570: suuret. Päinvastoin voidaan todeta ne liika muksen,
27571: pieniksi. Asutuskassalainat maksetaan takai-
27572: sin 5 %:n vuotuismaksuina, mistä 3 % lue- että hallitus 1·yhtyisi kiireellisesti
27573: taan koroksi ja loppu velan kuoletukseksi. toimenpiteisiin maaseudun asunto-olo-
27574: Kaupunkien, kauppaJoiden ja sellaisten jen parantamiseksi alentamalla kaik-
27575: maaseudun keskusten alueelle, joissa on ase- kien asutuskassojen välityksellä myön-
27576: makaavalakiin perustuva rakennussuunni- nettyjen rakennuslainojen koron yhtä
27577: telma tai rakennuskielto, myönnetään asunto- wureksi kuin Arava-lainojen korko on.
27578: olojen parantamiseen varat ns. Arava-lain
27579: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
27580:
27581: Eino Rytinki. Arvi Ikonen. Leo Häppölä.
27582: Eemil Partanen. Yrjö Hautala. M. 0. Lahtela.
27583: 619
27584:
27585: X,16. - Toiv.al. N: o 263.
27586:
27587:
27588:
27589:
27590: Väänänen ym.: Suuriperheisten äitien lomatoiminnan järjes-
27591: tämisestä.
27592:
27593:
27594: E d u s k u n n a ll e.
27595:
27596: Monien väestöpoliittisten lakien avulla on minen lomauttamistietä on tarpeellinen ja
27597: lievennetty suuriperheisten kotien vaikeuksia. välttämätön toimenpide, jos tahdotaan ny-
27598: Mutta eräs, niin yksityiselle kodille kuin kyistä paremmin huolehtia suuriperheisten
27599: koko kansalle tärkeä sosiaalinen uudistus on äitien työkunnosta ja terveydestä.
27600: vielä toistaiseksi jäänyt hoitamatta lakisäätei- Maamme sadat tuhannet perheenemännät
27601: sesti. ovat niin suurissa vaikeuksissa, että he eivät
27602: Perheenemäntien, erikoisesti pientilojen omatoimisesti voi lomaansa järjestää. Siksi
27603: emäntien työpäivä on raskas, raskaampi kuin olisikin omaa työtään tekeville perheenemän-
27604: ehkä minkään muun väestöryhmän. Erikoi- nille järjestettävä valtion avun turvin vuo-
27605: sen raskaaksi se muodostuu silloin, kun per- sittain virkistysloma. Kiireellisimpänä on pi-
27606: heenemännän on hoidettava muun taloutensa dettävä suuriperheisten, vähintään kuuden
27607: ohella monipäinen lapsijoukko. Näissä ko- lapsen äitien lomakysymyksen järjestä-
27608: deissa taloudelliset syyt ja perheenäidin mistä. Myönteisen ratkaisun edistämiseksi
27609: työntäyteinen elämä ovat omiaan edistämään olisi jo tulevan vuoden tulo- ja menoarvioon
27610: maaltapakoa. Nuoret tytöt hakeutuvat maa- varattava riittävän suuri määräraha tähän
27611: seudulta keveämpiin ja tuottavampiin ammat- tarkoitukseen.
27612: teihin. Tästä on seurauksena entistä suu- Perheenemäntien lomakysymyksen tarkoi-
27613: rempi työrasitus perheenemännille, koska ei tuksenmukainen hoitaminen vaatii kuitenkin
27614: ole mahdollisuutta vieraan työvoiman palk- ennen kaikkea lainsäädännöllisiä toimenpi-
27615: kaamiseen. teitä. Sen vuoksi ja edellä olevaan viitaten
27616: Tämän vuoksi tärkeimpiä ja kiireellisimpiä ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
27617: sosiaalipoliittisia tehtäviä on suuriperheisten syttäväksi toivomuksen,
27618: äitien lomatoiminnan järjestäminen. Vuosit-
27619: tainen virkistysloma on tunnustettu erinomai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27620: seksi terveydenhoidolliseksi toimenpiteeksi. menpiteisiin esityksen antamiseksi
27621: Kokemukset osoittavat, että äitien kuntoutta- Eduskunnalle suuriperheisten äitien
27622: lomatoiminnan järjestämisestä.
27623: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
27624:
27625: Hilja Väänänen. Sylvi Halinen. Lennart Heljas.
27626: Vieno Simonen. Arvi Ikonen. Artturi Jämsen.
27627: Marja Lahti. Eeli Erkkilä. Kalle Kämäräinen.
27628: Tahvo Rönkkö.
27629: 620
27630:
27631: X,17. - Toiv.al. N:o 264.
27632:
27633:
27634:
27635:
27636: Väänänen ym.: Määrärahasta monilapsisten äitien lomaleiri-
27637: matkojen järjestämiseksi.
27638:
27639:
27640: E d u s k u n n a ll e.
27641:
27642: Vapaiden kansalaisjärjestöjen toimesta on suuremmalla syyllä, kun rautateillä ja posti-
27643: viime vuosina entistä enemmän kiinnitetty autoissa on tavallisesti vapaita paikkoja. On
27644: huomiota suuriperheisten äitien lomakysy- kohtuullista, että vapaalippuoikeus myönne-
27645: myksen järjestämiseen. Koska lomaleireistä tään äideille, joiden lapsiluku on viisi tai
27646: saadut kokemukset ovat kauttaaltaan olleet sitä suurempi.
27647: sangen rohkaisevia, tullaan niitä taloudellis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
27648: ten mahdollisuuksien sallimissa rajoissa edel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27649: leen järjestämään. On kuitenkin todettava, muksen,
27650: että kalliit matkakustannukset monessa ta-
27651: pauksessa asettavat voittamattomia vaikeuk- että hallitus ottaisi vuoden 1957
27652: sia ja näin ollen estävät monen suuriperhei- tulo- ja menoarvioesitykseen 3 miljoo-
27653: sen äidin lomaleirille pääsyn. Tätä haittaa nan markan määrärahan vapaiden lo-
27654: voidaan huomattavasti lieventää myöntämällä maleirimatkojen järjestämiseksi val-
27655: Ruotsin esimerkkiä noudattaen vähävaraisille tion rautateillä ja postiautoissa vähä-
27656: suuriperheisille äideille vapaaliput valtion varaisille äideille, joiden lapsiluku on
27657: rautateillä ja postiautoissa. Tämä sitäkin viisi tai sitä enemmän.
27658: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
27659:
27660: Hilja Väänänen. Sylvi Halinen.
27661: Vieno Simonen. Marja Lahti.
27662: 621
27663:
27664: X,18. - Toiv.al. N:o 265.
27665:
27666:
27667:
27668:
27669: Heinonen ym.: Määrärahasta vähävaraisten perheellisten so-
27670: taleskien sairausavustuksiin.
27671:
27672:
27673:
27674: Eduskunnalle.
27675:
27676: Voima.gsa olevien lakien mukaisesti on val- siensa rajoissa avustamaan ko. perheitä sat-
27677: tiovalta pyrkinyt turvaamaan niiden kansa- tuneiden sairaustapausten aikana. Saamas-
27678: laisryhmien olosuhteita, jotka joko omaisen taan valtioavu.gta on liitto ministeriön oh-
27679: kaatumisen tai muun sodasta aiheutuneen jeiden mukaisesti ollut velvollinen varaa-
27680: menetyksen vuoksi ovat joutuneet taloudelli- maan tähän tarkoitukseen vuosittain vähin-
27681: sesti vaikeaan asemaan. Tähän ryhmään tään 2 milj. markkaa.
27682: kuuluu kymmeniintuhansiin nouseva sotales- Tämä summa on kuitenkin osoittautunut
27683: kien ja -orpojen joukko, joille sotilasvamma- täysin riittämättömäksi. Esimerkin vuoksi
27684: lain mukaan maksetaan eläke sekä - määrä- mainittakoon, että vuosien 1954 ja 1955 ai-
27685: tyin edellytyksin, mikä on pitkäaikainen sai- kana jätettiin kumpaisenakin yli 1200 avus-
27686: raus - määräaikainen lisähuoltoeläke. tusanomusta. Vuoden 1954 anomuksista voi-
27687: Tällaista lisähuoltoeläkettä ei kuitenkaan tiin myöntävä vastaus antaa 639 sotaleskelle,
27688: voida myöntää lyhytaikaisen sairauden pe- joilla oli huollettavanaan 1 399 ala-
27689: rusteella, vaikka juuri tällainen sairaus usein ikäistä lasta. Avustussumma oli yhteensä
27690: saattaa aiheuttaa perheelliselle sotaleskelle, 3 626 718:-. Vuonna 1955 sai 656 anojaa
27691: perheensä ainoana huoltajana, ylivoimaisia myönteisen ratkaisun. Näillä leskillä oli ala-
27692: taloudellisia vaikeuksia. ikäisiä lapsia yhteensä 1417 ja myönnetty
27693: Tämän epäkohdan on valtioneuvosto 30. 1. summa 5 455 825:-.
27694: 1947, 23. 12. 1947 ja 19. 6. 1952 antamillaan Kun liiton tehtävänä on huolehtia myöskin
27695: päätöksillä halunnut korjata ja niiden mu- vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien
27696: kaisesti on vähävaraisille, perheellisille sota- kaatuneitten omaisista, on sairausavustusten
27697: leskille annettu sairausavustuksia tarkoituk- myöntämiseksi vähävaraisille sotaleskille jou-
27698: seen varatun määrärahan puitteissa. duttu suorittamaan ankaraa karsintaa. Ti-
27699: Vuoden 1952 menoarvioesityksessä hallitus lannetta tulee vaikeuttamaan nykyisestään
27700: jätti osoittamatta ko. tarkoitukseen määrä- vielä se, että Mannerheimliiton Sotakummi-
27701: rahan, mutta eduskunta, todettuaan, ettei valiokunta tulee lopettamaan työnsä vuoden
27702: hallituksen perustelu määrärahan poistami- 1956 aikana varojen puutteessa. Ko. liiton
27703: seksi oHut oikea, palautti määrärahan koro- toiminta on ollut erittäin suurimerkityksel-
27704: tettuna menoarvioon. Tämän jälkeen on listä sotaleskiperheille, koska liitto on voinut
27705: määräraha kuitenkin jatkuvasti jätetty pois vuosittain jakaa n. 200 milj. markkaa avus-
27706: menoarviosta. tuksina näille perheille.
27707: Kun sairaustapaukset sotaleskien kohdalta Kun vapaaehtoisuuden pohjalla työsken-
27708: ovat vuosittain lisääntymässä, on tilanne televien huoltojärjestöjen mahdollisuudet
27709: tästä johtuen tullut erittäin vaikeaksi. yleisen mielipiteen vuoksi ovat heikentyneet,
27710: Sotaleskien ja kaatuneitten omaisten huolto tulee myöskin perheellisten sotaleskien asema
27711: r.y., jonka toiminta kokonaisuudessaan kes- sairau.gtapausten sattuessa entistä vaikeam-
27712: kittyy sodasta kärsimään joutuneiden aseman maksi.
27713: parantamiseksi, on pyrkinyt mahdollisuuk- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
27714: 622 X,18. - Sotalaskien sairausavustus.
27715:
27716:
27717: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- nan markan määrärahan käytettäväksi
27718: muksen, valtioneuvoston päätösten 30. 1. -47,
27719: 23. 12. -47 ja 19. 6. -52 mukaisesti vä-
27720: että hallitus ottaisi vuoden 1957 hävaraisten perheellisten sotaleskien
27721: tulo- ja menoarvioesitykseen 5 miljoo- sairausavustuksiin.
27722: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
27723:
27724: Vappu Heinonen. Aare Leikola. Matti Koivunen.
27725: Lennart Heljas. Artturi Tienari. Usko Seppi.
27726: Eino Kilpi. Sven Högström. Aukusti Pasanen.
27727: Artturi Koskinen. Impi Lukkarinen. Helge Miettunen.
27728: Yrjö Sinkkonen. Arvi Turkka. Leo I. Mattila.
27729: Esa Koivusilta. Anni Flinck. Lauri Laine.
27730: Pauli Puhakka. Eino Raunio. Toivo Kujala.
27731: John Forsberg. G. Henriksson. Eino Raunio.
27732: Kurt Nordfors. Meeri Kalavainen. Unto Suominen.
27733: K. F. Haapasalo. Heikki Soininen. Kalle Kämäräinen.
27734: Veikko Helle. Eemil Partanen. Lauri Myllymäki.
27735: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.Yrjö Hautala. Martti Leskinen.
27736: Eino Roine. Antti Kukkonen. Erkki Koivisto.
27737: Rafael Paasio. Johannes Wirtanen. Matti Raipala.
27738: R. Hallberg. Unto Miettinen. Arvo Sävelä.
27739: Eeli Erkkilä. Eetu Karjalainen. Kustaa Alanko.
27740: Toivo Antila. Väinö Tikkaoja. Olavi Kajala.
27741: Mauno Jussila. Pertti Rapio. Lempi Lehto.
27742: Bertel Lindh. Pentti Liedes. Martta Salmela-Järvinen.
27743: Tyyne Paasivuori.
27744: 623
27745:
27746: X,19. - Toiv.al. N: o 266.
27747:
27748:
27749:
27750: Hani.ara ym.: Määrärahasta avustukseksi ja lainaksi kotieläin-
27751: hoitajain liitolle lomakeskuksen rakennuksia varten.
27752:
27753:
27754: E d u s k u n n a ll e.
27755:
27756: Kotieläinhoitajain liiton tehtävänä on toi- kuksessa maksaa noin 250 markkaa vuoro-
27757: mia yhdyssiteenä kaikkien kotieläinhoitotyötä kaudessa, mutta 11 henkilöä sai ko. aikana
27758: tekevien henkilöitten, niin palkkaväen kuin Heikkilässä täysin ilmaisen kahden viikon
27759: tilojen omistajaperheitten ji.isentenkin sekä oleskelun.
27760: heidän järjestöjensä välillä. Liitto valvoo Kotieläinhoitajain liiton virkistystoiminta
27761: tällä alalla työskentelevien ammatillisia ja on paisunut niin laajaksi, että Heikkilässä
27762: taloudellisia etuja sekä toimii hankkiakseen tarvitaan uusi ruokalarakennus, koska muo-
27763: virkistystä jäsenilleen. nitettavia saattaa olla usein 100-140 hen-
27764: Helpottaakseen huolto- ja virkistystoimin- kilöä kerrallaan. Samoin on rakennettava
27765: taansa osti liitto valtiolta 23 päivänä mar- uusi sauna sekä kolme loma-asuntoa. Kaik-
27766: raskuuta 1950 Hämeenlinnan läheltä Aulan- kien näiden rakennusten yhteinen kustannus-
27767: gon Heikkilän tilan keskustoimipaikakseen arvio on 7 200 000 markkaa. Liiton varsinai-
27768: 5 050 000 markan kauppahinnasta. Kun ra- sesta toiminnasta aiheutuvat kulut ovat
27769: kennukset olivat vanhoja ja rappeutuneita 1 500 000 markkaa vuodessa.
27770: sekä osittal.n epätarkoituksenmukaisia, oli Kun kotieläinhoitajain liitto työskentelee
27771: huomattavia korjaustöitä suoritettava. Loma- hyvin laajojen piirien hyväksi ja kun sen
27772: laisia varten on Heikkilään rakennettu 7 ns. toiminta kohdistuu erittäin raskasta ja her-
27773: loma-asuntoa, jotka ovat tulleet maksamaan moja kuluttavaa ammattia harjoittaviin hen-
27774: 600 000 markkaa kappa·le. Virkistyskeslmk- kilöihin, on paikaHaan, että myöskin valtio-
27775: sessa runsaasti käyviä retkeilijäitä varten on valta tukee tätä tärkeätä työtä.
27776: rakennettu retkeilyrakennus, johon voidaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
27777: majoittaa 100 henkilöä. Lisäksi on liiton pii- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27778: rijärjestöillä neljässä maakunnassa viikonlop-
27779: pumajoja. Kaikki tämä on tehty keräyksien että hallitus ottaisi vuoden 1957
27780: tai jäsenten antaman avun turvin. tulo- ja menoarvioesitykseen 3 000 000
27781: Liitossa on nykyään noin 12 000 jäsentä, markan määrärahan avustukseksi ja
27782: ja se on maassa ainoa järjestö, joka työsken- 3 000 000 markan määrärahan halpa-
27783: telee nimenomaan kotieläinhoitoväen hyväksi. korlwiseksi lainaksi kotieläinhoitajain
27784: Heikkilässä oli esim. kuluneena kesänä virkis- liitolle lomakeslw.ksen rakennuksia var-
27785: tymässä 994 henkilöä. Täysylläpito lomakes- ten.
27786: IIelsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
27787:
27788: Irma Hamara. Sylvi Halinen. Kalervo Saura.
27789: lVIarja Lahti. Matti Raipala. Toivo H. Kinnunen.
27790: Martti Salminen. Mauri Seppä. Aukusti Pasanen.
27791: N. Kosola. Verner Korsbäck.
27792: 624
27793:
27794: X,20. - Toiv.al. N:o 267.
27795:
27796:
27797:
27798:
27799: Seppälä ym.: Tutkimuksen suorittamisesta keskiryhmien so-
27800: siaalisesta, taloudellisesta ja sivistyksellisestä asemasta.
27801:
27802:
27803: E d u s k u n n a 11 e.
27804:
27805: Ns. keskiryhmien aseman huonontuminen Julkisten elimien tehtävien lisääntyminen
27806: on meillä niinkuin muuallakin maailmassa jo vaatii yhä enemmän toimihenkilöitä valtion
27807: ensimmäisestä maailmansodasta lähtien ollut ja kuntien palvelukseen. Kauppa, liikenne
27808: jatkuvasti vaikea yhteiskunnallinen kysy- sekä muut palveluelinkeinot tarvitsevat myös
27809: mys. Näiden yhteiskuntaryhmien kilpailu- laajetessaan palvelukseensa juuri toimihen-
27810: kyky muiden yhteiskuntaryhmien rinnalla on kilöitä. Vaikka kysyntä työmarkkinoilla näin
27811: ollut varsin heikko. Jo 1930-luvun lopulla ollen toimihenkilöiden osalta onkin ollut
27812: voitiin meilläkin todeta varsinaisten keski- suuri, on tarjonta sen kuitenkin ylittänyt ja
27813: ryhmien edustajien proletarisoituvan. Keski- siten osaltaan johtanut varsinkin alempien
27814: ryhmien taloudelliset ja sosiaaliset olot eivät toimihenkilöiden, kuten konttoristien, liike-
27815: vastanneet oikeudenmukaisuuden vaatimuk- apulaisten, alempien virkamiesten, teknillis-
27816: sia. Tämän johdosta valtioneuvosto asetti ten toimihenkilöiden jne. taloudelliseen jäl-
27817: keskiluokkakomitean suunnittelemaan sellai- keenjääneisyyteen. Palkkatilastojen puutteel-
27818: sia lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toi- lisuuden johdosta ei kuitenkaan ole voitu
27819: menpiteitä, joilla olisi voitu korjata tämän tehdä tarkempia ja riittävän laajoja vertai-
27820: luokan taloudellisissa ja sivistyksellisissä luja näiden ryhmien palkkatason ja yleisen
27821: oloissa todettuja epäkohtia sekä poistaa nii- palkkatason välillä. Kuitenkin on kiista-
27822: hin johtaneet syyt. tonta ja yleisesti tunnustettukin, että niin
27823: Edellä mainittu komitea sai mietintönsä taloudellisesti kuin sosiaalisestikin vallitsee
27824: valmiiksi helmikuun 18 päivänä 1941, mutta paljon epäoikeudenmukaisuutta toimihenki-
27825: se jäi sodan takia unohduksiin. On luonnol- löiden oloissa. Epäkohtien suurentumiseen
27826: lista, että sen jälkeen tapahtuneet muutokset on vaikuttanut lisäksi sodan jälkeinen palk-
27827: yhteiskunnassa ovat vaikuttaneet komitean kapolitiikka ja se, että näiden ryhmien hete-
27828: työn tuloksiin ja tehtyihin parannusehdotuk- rogeenisuuden tähden ei ammatillisen järjes-
27829: siin siten, että ne ovat suureksi osaksi käy- täytymisen lisääntyessäkään ole voitu tätä
27830: neet epäajanmukaisiksi ja riittämättömiksi. tietä saada etuja valvotuksi riittävän tehok-
27831: Keskiryhmien nykyiset olot vaatisivat kui- kaasti. Sekä julkisoikeudellisessa että yksi-
27832: tenkin ehdottomasti puolueetonta tutkimusta tyisoikeudellisessa työsuhteessa olevien toimi-
27833: näihin ryhmiin kuuluvien asemasta ja talou- henkilöiden ja virkamiesten asemassa vallit-
27834: dellisista sekä sosiaalisista oloista. Keskiryh- see edelleen huomattavia epäkohtia.
27835: mät ovat kasvaneet jatkuvasti muita yhteis- Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden
27836: kuntaryhmiä suhteellisesti nopeammin, mutta toteuttamiseksi olisi välttämätöntä, että ase-
27837: ei ole mitään tarkempaa selvitystä varsinais- tettaisiin komitea, joka asiallisesti tutkisi
27838: ten keskiryhmien suuruudesta. Toimihen- keskiryhmien taloudellisia, sosiaalisia ja si-
27839: kilöryhmät ovat eri elinkeinojen aloilla tul- vistyksellisiä oloja koko laajuudessaan sekä
27840: leet teollistumisen ja koneeliistumisen an- tekisi ehdotukset todettujen epäkohtien ja
27841: siosta tärkeäksi tekijäksi tuotantoelämässä. niiden syiden poistamiseksi.
27842: Varsinaisen työn suorittavat koneet, mutta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27843: rationalisointi sekä suunnittelu-, johto- ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27844: valvontatyöt suoritetaan toimihenkilövoimin. muksen,
27845: X,20. - Seppälä ym. 625
27846:
27847: että hallitus kiireellisesti suoritut- selvityksen perusteella välttämättö-
27848: taisi tutkimuksen keskiryhmien so- miin toimenpiteisiin tilanteen korjaa-
27849: siaalisesta, taloudellisesta ja sivistyk- miseksi.
27850: sellisestä asemasta ja 1·yhtyisi saadun
27851: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
27852:
27853: Felix Seppälä~ Erkki Leikola. Päiviö Hetemäki.
27854: Jaakko Hakala. Erkki Tuuli. Johannes Wirtanen.
27855: Lauri Järvi. Erkki Koivisto. Aune Innala.
27856: R. Hallberg. Irma Hamara. Saara Forsius.
27857: Kalervo Saura. Kyllikki Pohjala. Mauri Seppä.
27858: T. A. Wiherheimo. Niilo Honkala. Martti Salminen.
27859:
27860:
27861:
27862:
27863: 79 E 75/56
27864: 626
27865:
27866: X,21. - Toiv.al. N:o 268.
27867:
27868:
27869:
27870:
27871: Leinonen ym.: Määrärahasta Pelastakaa Lapset r. y: n perhe-
27872: sijoitustoiminnan tukemiseen.
27873:
27874:
27875: E d u s k u n n a ll e.
27876:
27877: Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen ry. sesti koulutettua ja riittävää työvoimaa,
27878: on yli kolmen vuosikymmenen suorittanut mistä aiheutuvat kustannukset korvautuvat
27879: uraauurtavaa työtä lasten yksilöllisen huol- kuitenkin yhteiskunnalle sen kautta, että ky-
27880: • lon, lähinnä yksityiskotisijoituksen yleistä- seiseen toimintaan uhratut varat aiheutta-
27881: miseksi ja kehittämiseksi maassamme. vat huomattavan säästön myöhemmällä iällä
27882: Olosuhteet lastensuojeluasetuksen antami- tarvittavaan huoltoon nähden.
27883: sen jälkeen lakisääteisen lastensuojelun Ottaen huomioon, että lastenkotisijoituksen
27884: alalla ovat nyttemmin muuttuneet oleelli- taso on katsottu välttämättömäksi turvata
27885: sesti. Lastenkotien ylläpitäminen on muo- valtion avulla, on kohtuullista, että lapsen
27886: dostunut taloudellisesti erittäin raskaaksi. kannalta edullisimman perhesijoituksen ta-
27887: Toisaalta lastenkotisijoitus on vain eräs soon ja sen turvaamiseen kiinnitetään sen
27888: muoto lastenhuoltotoiminnassa, jota on syytä ehdottomasti vaatimaa huomiota.
27889: käyttää ainoastaan silloin, kun lopullista Ylläolevan perusteella ehdotamme kun-
27890: sijoitusmuotoa vielä ei ole määrätty tai mil- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27891: loin lapsi sopeutuvaisuutensa tai terveytensä muksen,
27892: vajavaisuuksien vuoksi vaatii laitoshoitoa.
27893: Kaikissa muissa tapauksissa olisi annettava että hallitus ottaisi vuoden 1957
27894: 1lupsille tilaisuus kasvaa perhepiirissä otto-
27895: tulo- ja menoarvioesitykseen 10 mil-
27896: lapsena tai kasvattilapsena. joonaa markkaa Pelastakaa Lapset -
27897: Sopivien kasvatuskotien hankkiminen ja Rädda Barnen r. y:n suorittaman
27898: niiden jatkuva valvonta vaatii asianmukai- perhesijoitustoiminnan t1tkemiseksi.
27899: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
27900:
27901: Armas Leinonen. Eeli Erkkilä. Artturi Tienari.
27902: Lennart Heljas. Lauri Järvi. Arvi Turkka.
27903: Johannes Wirtanen. J. F. Pöykkö. Antti Kinnunen.
27904: Eino Rytinki. Grels Teir.
27905: VALTIOPÄIVÄT
27906: 1956
27907:
27908: LIITTEET
27909: XI
27910:
27911: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
27912: TOIVOMUSALOITTEET
27913:
27914:
27915:
27916:
27917: HELSINKI 1956
27918: VALTIONEUVOSTON KIRJ.A:PAINO
27919: Asevelvollisuuslain muuttamista tarkoittava lakialoite sekä asevel-
27920: vollisten päivärahan korottamista ja kotiuttamisrahan
27921: maksamista ym. koskevia toivomusaloitteita.
27922: 631
27923:
27924: XI,l. - Lak.al. N: o 66.
27925:
27926:
27927:
27928: Tuuli ym.: Ehdotus laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta.
27929:
27930:
27931: Eduskunnalle.
27932:
27933: Asevelve>llisten palvelusaika Suomessa on tusta sodankäyntiä ja taistelutoimintaa var-
27934: tiettävästi lyhin, mitä se on missään muussa ten niin kesän kuin talvenkin olosuhteita
27935: itsenäisessä valtakunnassa, jossa maan ar- varten, sillä siksi erilaisia ne ovat, mutta
27936: meija ja sotilaskoulutus perustuu asevelvol- lyhyt palvelusaika ei suo tähän mahdolli-
27937: lisuuteen. Jo aikaisemmin, jolloin teknilli-· suuksia. On ymmärrettävää, kuinka puut-
27938: nen ja muu kehitys puolustuslaitoksessakaan teelliseksi ja vajanaiseksi asevelvollisten kou-
27939: ei ollut läheskään sillä tasolla kuin se on lutus tällöin jää.
27940: nyt, katsottiin asevelvollisten vähimmäksi Lisäksi asevelvollisil1e palvelusaikana sä-
27941: koulutusajaksi yksi vuosi. Nyt kun kehitys lytetään paljon sellaisia tehtäviä, jotka eivät
27942: tässä suhteessa on mennyt huimasti eteen- varsinaisesti kuulu koulutukseen. Lasketaan,
27943: päin ja koulutus vaatisi tehostamista, on että noin kolmannes asevelvollisista on jat-
27944: asevelvollisten palvelusaika lyhennetty 8 kuvasti erilaisissa v·artiotoimissa puolustus-
27945: kuukauteen. Asevelvollisille on nyt opetet- laitoksen eri varikoilla ja varuskuntapalve-
27946: tava entistä enemmän uusien aseitten käyt- lukseen kuuluvissa vartio- ja muissa vastaa-
27947: tömenetelmiä ja heitä on tutustutettava en- vissa tehtävissä. Tämä kaikki vielä lyhentää
27948: tistä enemmän teknillisiin ja motorisoitui- koulutusaikaa. Koulutusohjelman edes vaja-
27949: hin kuljetus- ja liikuntavälineisiin. Esim. vaisesti. läpi viemiseksi joudutaan tällöin
27950: ennen viimeisiä sotiamme oli rykmentissä koulutus tiivistämään niin, että se monasti
27951: monimutkaisin ase hevosvetoinen konekivääri. tulee asevelvollisille rasitukseksi, eikä kou-
27952: Nyt on jokaisessa rykmentissä vastaavassa lutuksen teho ole läheskään sama kuin jos
27953: joukko-osastossa traktorivetoinen ilmator- koulutus voitaisiin antaa pitemmän ajan
27954: juntatykki melko monimutkaisine ampuma- kuluessa ja käytännöllisenä harjoitteluna.
27955: menetelmineen. On ilman muuta selvää, ettei Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh-
27956: tarpeelliseen koulutusvalmiuteen päästä ny- dotamme,
27957: kyisen lyhennetyn palvelusajan kuluessa.
27958: Talven ja kesän vaihtelut maassamme edel- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27959: lyttäisivät koulutettaville annettavaksi ope- van lakiehdotuksen:
27960:
27961:
27962: Laki
27963: asevelvollisuuslain muuttamisesta.
27964: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun
27965: asevelvollisuuslain 5 § näin kuuluvaksi:
27966: 5 §. määrätään koulutettaviksi reservin upsee-
27967: Yleinen palvelusaika vakinaisessa väessä reiksi tai aliupseereiksi taikka asetuksella
27968: on kolmesataakuusikymmentä päivää. tarkemmin määrättäviin teknillisiin tehtä-
27969: Niiden asevelvollisten palvelusaika, jotka viin, on neljäsataaviisikymmentä päivää.
27970: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
27971:
27972: Erkki Tuuli. Jaakko Hakala.
27973: Matti Raipala. Aukusti Pasanen.
27974: Urho Saariaho.
27975: 632
27976:
27977: XI,2. - Toiv.al. N:o 269.
27978:
27979:
27980:
27981:
27982: Tuuli ym.: Määrärahasta avustttkseksi ulkornaillct opiskele-
27983: ville puolustuslaitokseen kuuluville henkilöille.
27984:
27985:
27986: E d u s k u n n a ll e.
27987:
27988: Teknillinen kehitys kaikilla aloilla, niin siellä saavutettuihin tuloksiin. Tämä edel-
27989: myös puolustuslaitoksen alalla, on mennyt ja lyttää puolustuslaitoksen henkilökunnalta tä-
27990: jatkuvasti menee eteenpäin sellaisella no- hänastista huomattavasti runsaampaa opiske-
27991: peudella, että vain kiinteästi seuraamalla tätä lua ulkomailla.
27992: kehitystä voidaan pysyä ajan tasalla. Pie- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
27993: nellä maalla ei itsellään ole tarpeellisessa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27994: määrässä mahdollisuuksia suorittaa kokei-
27995: luja puolustuslaitteiden, kalustojen ja eri- että hallitus ottaisi vuoden 1957
27996: laisten varusteiden samoinkuin koulutus- ja tulo- ja menoarvioesitykseen 3 000 000
27997: harjoitusmenetelmien suhteen, joten tämä markan suuruisen määrärahan käytet-
27998: kehityksen seuraaminen voi tapahtua vain täväksi apu- ja päivärahoiksi ulko-
27999: tutustumaHa naapurimaissa suoritettuihin mailla opiskelevalle puolustuslaitoksen
28000: vastaaviin tutkimuksiin ja kokeiluihin ja henkilökunnalle.
28001: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
28002:
28003: Erkki Tuuli. Lauri Järvi. Aune Innala.
28004: Urho Saariaho. R. Ballberg. Saara Forsius.
28005: 633
28006:
28007: XI,3. - Toiv.al. N:o 270.
28008:
28009:
28010: Tenhiälä ym.: Puolustuslaitoksen merivoimien konemestarien
28011: aseman järjestämisestä.
28012:
28013:
28014: E d u s k u n n a ll e.
28015:
28016: Puolustuslaitoksessa palveleva teknillinen Vaikkakin puolustuslaitoksemme merivoi-
28017: henkilöstö on koulutusvaatimuksiinsa ja am- mien aluskanta on varsin vanhentunut ja
28018: mattipätevyyteensä nähden sangen korkea- lukumäärältään vähäinen, vaatii se kuitenkin
28019: tasoista luokkaa. Usein eivät kuitenkaan pätevän konepäällystökunnan, jotta alusten
28020: sille asetetut vaatimukset ja vastuu ole sopu- kuntoisuus voidaan edes jotenkuten säilyt-
28021: soinnussa tämän ryhmän virka-aseman ja tää tyydyttävänä. Kun jo nykyisin on todet-
28022: palkkauksen kanssa. Niinpä uudelleen jär- tavis-.sa vajausta kysymyksessä olevan henki-
28023: jestelyssä vuonna 1952 poistettiin koko eri- löstön suhteen ja kun merivoimat pääsevät
28024: koismestariluokka ja sijalle otettiin uudet ali- toteuttamaan kauan odotettua laivanraken-
28025: upseeriarvot. Kuitenkin olivat konemestarit nussuunnitelmaa, tarvitaan tulevaisuudessa
28026: aikaisemmin kuuluneet päällystöön ja tätä entistä enemmän myös päteviä konemesta-
28027: ehdotti myös 21. 1. 1953 asetettu sotilasvir- reita. Nykyisten epäkohtien vallitessa osoit-
28028: kamiesten ja teknikoiden asemaa puolustus- tautunee kuitenkin vaikeaksi täyttää kysy-
28029: laitoksessa käsitellyt toimikunta. Huhti- mykseen tulevat paikat täysin ammattitai-
28030: kuussa 1954 valmistui sanotun toimikunnan toisella henkilöstöllä.
28031: mietintö ja se jätettiin puolustooministeriölle, Asian nopean ja tarpeellisen ratkaisun
28032: josta se lähetettiin edelleen lausuntoja var- saavuttamiseksi olisi puolustuslaitoksen ko-
28033: ten pääesilmnnalle sekä eri aselajien ja jouk- nemestarikoulutus järjestettävä samoin kuin
28034: koyhtymien esikunnille. Näiltä saadut lau- asemestari- ym. koulutukset. Edelleen olisi
28035: sunnot yhtyivät toimikunnan esityksiin ja konepäällystö saatettava virka-asemansa ja
28036: olivat konemestarien ja teknikoiden osalta palkkauksensa suhteen päällystöä vastaavaksi,
28037: varsin myönteisiä. Pääesikunna:!.l laatiessa kuten on laita kauppalaivastossamille ja me-
28038: omalta osaltaan vuoden 1956 budjettiesitystä renkulkuhallituksen aluksissa. Eri valtakun-
28039: otettiin huomioon toimikunnan esitykset. tien sotalaivastoissa on samoin asianlaita.
28040: Tällöin pääesikunta ehdotti teknillisen alan Merivoimien konepäällystön komentaminen
28041: toimien nimike- ja vakanssimuutoksia muun kauppa-aluksille olisi järjestettävä komennus-
28042: ohella uusien sotilasteknikoiden toimien pe- teitse, jotta se voisi saavuttaa asetuksenmu-
28043: rustamiseksi konemestareita varten. Pääesi- kaiset ehdot pätevyyskirjan saamiseksi. Olisi
28044: kunnan laatima ehdotus, jossa puheenaoleva myös tarpeen, että konepäällystö saatettai-
28045: asia oli perusteelli-.sesti ja loppuun asti val- siin uudelleen sotilaseläkelain alaiseksi.
28046: misteltu, lähetettiin sittemmin puolustusmi- Kaikkeen edellä mainittuun viitaten ehdo-
28047: nisteriölle enempiä toimenpiteitä varten. tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
28048: Puolustusministeriön ja eri ammattijärjestö- väksi toivomuksen,
28049: jen kesken oli jo aikaisemmassa vaiheessa
28050: käyty neuvotteluja asiassa ja tällöin oli mi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28051: nisteriön taholta luvattu, että asia tultaisiin toimenpiteisiin puolustuslaitoksen me-
28052: hoitamaan parhaalla mahdollisella ·tavalla r·ivoimien konemestarien aseman lopul-
28053: ratkaisuun, johon alan ammattijärjestötkin liseksi järjestämiseksi konepäällystöön
28054: olisivat olleet tyytyväisiä. Valitettavasti näin kttuluvana erillisryhmänä.
28055: ei kuitenkaan ole tapahtunut.
28056: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
28057:
28058: Juho Tenhiälä. Leo I. Mattila. Aukusti Pasanen.
28059: Kaarlo Kajatsalo. Aare Leikola. Esa Kaitila.
28060: Harras Kyttä.
28061: 80 E 75/56
28062: 634
28063:
28064: XI,4. - Toiv.al. N:o 271.
28065:
28066:
28067:
28068:
28069: Tenhiälä ym.: Merivoimien konemestarien taloudellisten etu.
28070: jen turvaamisesta jatkokoulutuksen aikana.
28071:
28072:
28073: E d u s k u n n a ll e.
28074:
28075: Puolustuslaitoksen pnnssa toimii eriastei- vaikka siirtyykin vieraalla paikkakunnalla
28076: sia kouluja viran- ja toimenhaltijain jatko- olevaan kouluun, joutuu maksamaan sisään-
28077: koulutusta varten. Kun merivoimien kone- kirjoitus- ja lukukausimaksut ja saa itse
28078: alan jatkokoulutuksen tarve on toistaiseksi kustantaa tarvittavat oppikirjat, piirustus-
28079: ollut verrattain vähäinen, ei ole ollut aihetta välineet ja muut koulutarvikkeet.
28080: erityisen teknillisen koulun perustamiseen. Kun ei ole oikein, että merivoimien vähä-
28081: Tämän alan jatkokoulutus on käytännössä lukuinen ja pienipaikkainen konemestari-
28082: järjestetty siten, että asianomaiset konemes- kunta välttämätöntä jatkokoulutusta suorit-
28083: tarit joutuvat suorittamaan valtion siviili- taessaan joutuu kärsimään kohtuuttomia ta-
28084: luontoisen koulun kurssin hankkiakseen teo- loudellisia menetyksiä, olisi epäkohtaan saa-
28085: reettisen pätevyyden ja sen jälkeen toimi- tava aikaan pikainen parannus.
28086: maan kauppa-aluksilla ja korjauspajoilla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28087: säädetyn ajan saadakseen merenkulkuhalli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28088: tukselta tehtäviensä hoitamiseen vaadittavat muksen,
28089: pätevyyskirjat. Opiskelu siviilikoulussa tuot- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28090: taa kuitenkin asianomaisille huomattavia ta- menpiteisiin merivoimien konemesta-
28091: loudellisia menetyksiä. Opiskeluaikanaan rien taloudellisten etujen turvaami-
28092: puolustuslaitoksen palveluksessa oleva oppi- seksi heidän suorittaessaan oman
28093: las menettää nimittäin osan palkastaan ja alansa jatkokoulutusta valtion siviili-
28094: kaikki pukurahat, jää ilman komennusrahoja, oppilaitoksissa.
28095: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
28096:
28097: Juho Tenhiälä. Aukusti Pasanen.
28098: Helge Miettunen. Jaakko Hakala.
28099: Artturi Tienari. Eino Saari.
28100: Leo Häppölä.
28101: 635
28102:
28103: XI,5. - Toiv.al. N: o 272.
28104:
28105:
28106:
28107:
28108: Tuuli ym.: Määrärahasta puolustuslaitoksen alemman palk·
28109: kausluokan kersantin toimien muuttamiseksi ylemmän
28110: palkkausluokan kersantin toimiksi.
28111:
28112:
28113: E d u s k u n n a 11 e.
28114:
28115: .A:liupseerikunta suorittaa suurimerkityk- sen lisäksi sen, että puolustuslaitoksen palve-
28116: sellistä työtä asevelvollisten varusmiesten lukseen, nykyisin tarjolla olevin palkkaeduin,
28117: kouluttamisessa ja kasvattamisessa. Aliup- ei ole pyrkimässä aliupseereita siinä määrin
28118: seerit ovat jokapäiväisessä palveluksessaan kuin olisi suotavaa, on mielestämme aiheel-
28119: jatkuvassa kanssakäymisessä varusmiesten lista muuttaa mainitut 757 alemman palk-
28120: kanssa. Tällöin heidän kykynsä ja taitonsa kausluokan kersantin tointa ylemmän palk-
28121: sekä oma esimerkkinsä vaikuttavat varsin kausluokan kersantin toimiksi. Täten tulisi
28122: suuressa määrässä varusmiesten kehittymi- kersantin toimia olemaan vain yhtä palkkaus-
28123: seen h;yviksi sotilaiksi ja kunnon kansalai- luokkaa.
28124: siksi. Olisikin sen vuoksi toivottavaa, että Tämä järjestely kohentaisi edes kaikkein
28125: kanta-aliupseerikuntamme olisi mahdollisim- heikoimmin palkatun alipäällystökunnan
28126: man korkeatasoista ja että puolustuslaitos osan taloudellista asemaa ja koska tämän toi-
28127: saisi a:liupseerikuntansa riveihin täydennyk- menpiteen katsomme osaltaan edesauttavan
28128: senä jatkuvasti reippaita, tervehenkisiä ja puolustuslaitoksen toimintamahdollisuuksien
28129: kehityskykyisiä nuoria miehiä. parantamista, ehdotamme eduskunnan hyväk-
28130: Nuori aliupseeri joutuu työssään sitkeyttä syttäväksi toivomuksen,
28131: ja kestävyyttä vaativiin ruumiillisiin suori-
28132: tuksiin sekä henkisesti ponnistelemaan soti- että hallitus ottaisi vuoden 1957
28133: laallisten ja kouluttajalta vaadittavien tieto- tulo- ja menoarvioesitykseen puolus-
28134: jen ja taitojen saavuttamiseksi. tuslaitoksen 757 alemman palkkaus-
28135: Puolustuslaitoksessa on 757 alemman palk- luokan kersantin toimen muuttami-
28136: kausluokan kersantin tointa ja 1158 ylem- seksi ylemmän palkkattsluokan kersan-
28137: män palkkausluokan kersantin tointa. Huo- tin toimiksi.
28138: mioonottaen työn rasittavuuden ja merkityk-
28139: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
28140:
28141: Erkki Tuuli. Saara Forsius.
28142: Kaarlo Kajatsalo. Aune Innala.
28143: Urho Saariaho.
28144: 636
28145:
28146: XI,6. - Toiv.al. N:o 273.
28147:
28148:
28149:
28150:
28151: R. Virtanen ym.: Määrärahasta asevelvollisten päivärahan
28152: korottamiseksi.
28153:
28154:
28155: E d u s k u n n a ll e.
28156:
28157: Vuoden 1955 valtiopäivillä eduskunta hy- kiaan avustaa. Tämän vuoksi olisi tarpeel-
28158: väksyi toivomuksen asevelvollisten päivära- lista asevelvollisten päiväraha korottaa aina-
28159: han korottamiseksi. Valtion tulo- ja meno- kin 75 markkaan.
28160: arvion käsittelyn yhteydessä vuodelle 1956 Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
28161: asevelvollisten päiväraha korotettiin 40 mar- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28162: kasta 50 markkaan. Siitä lähtien on tapah-
28163: tunut huomattava hintojen kohoaminen, joita että hallitus ottaisi vuoden 1957
28164: päivärahan korottaminen 10 markalla ei vas- tulo- ja menoarvioesitykseen
28165: taa. 225 000 000 markan määrärahan ase-
28166: Toisaalta päiväraha on niin pieni, ettei se velvollisten päivärahan korottami-
28167: riitä niihin tarpeisiin, joita asevelvollisilla seksi 75 markkaan sekä upseerikoke-
28168: on. On myöskin huomattava, että suurin osa laan, aliupseerin ja korpraalin päivä-
28169: asevelvollisista on lähtöisin vähävaraisista rahojen korottamiseksi samassa suh-
28170: työläis- ja talonpoikaiskodeista, joten heidän teessa.
28171: vanhemmillaan ei ole mahdollisuutta poi-
28172: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
28173:
28174: Rainer Virtanen. Niilo Nieminen.
28175: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen.
28176: Hemming Lindqvist. Toivo Kujala.
28177: Tauno Kelovesi. Antti Kinnunen.
28178: Pentti Liedes. Elli Stenberg.
28179: Matti Koivunen. Eino Roine.
28180: 637
28181:
28182: XI,7. - Toiv.al. N:o 274.
28183:
28184:
28185:
28186:
28187: Puhakka. ym.: Kotiuttamisrahan maksamisesta asevelvollisuu·
28188: tensa suorittaneille.
28189:
28190:
28191: E d u s k u n n a ll e.
28192:
28193: Asevelvollisuuslaki säätää jokaisen terveen, työläis· ja talonpoikaiskodeista, joten van·
28194: kansalaisluottamusta nauttivan miespuolisen hemmatkaan vähävaraisina ja elinkustannus·
28195: kansalaisen asepalvelukseen. Tämä velvoitus ten yhä noustessa eivät voi avustaa poikiaan.
28196: merkitsee näille nuorille, paitsi kieltäyty. Asevelvollisuutensa suorittaneille vähäva·
28197: mistä monista tuon ajan harrastuksista, myös raisille olisi valtion tulo· ja menoarvioon va·
28198: huomattavaa taloudellista menetystä. rattava määräraha edes 5 000 markan suurui·
28199: Saatuaan asevelvollisuutensa suoritetuksi sen kotiuttamisrahan maksamisesta. Sen tur.
28200: ei läheskään kaikilla ole mahdollisuutta vin nämä nuoret voisivat helpommin hakeu·
28201: päästä heti ansiotyöhön tai muutoin hankkia tua ansiotyöhön.
28202: toimeentuloaan. Myös monen niin työ. kuin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus.
28203: pitovaatteetkin ovat käyneet asevelvollisuus· kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28204: ajan kuluessa pieniksi pakottaen uusien
28205: hankintaan. Tästä johtuen asevelvollisuu. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28206: desta vapautuvat joutuvat vaikeaan talon· toimenpiteisiin kotiuttamismhan mak·
28207: delliseen asemaan. Valtaosa asevelvollisia on samiseksi asevelvollisuutensa suoritta.
28208: neille.
28209: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
28210:
28211: Pauli Pnha.kka. Matti Koivunen.
28212: Rainer Virtanen. Niilo Nieminen.
28213: Hemming Lindqvist. Toivo lfliranen.
28214: Tauno Kelovesi. Toivo Kujala.
28215: Pentti Liedes. Antti Kinnunen.
28216: Eino Roine.
28217: 638
28218:
28219: XI,S. - Toiv.al. N:o 275.
28220:
28221:
28222:
28223:
28224: Kajatsalo ym.: Rajavartijain siviilitehtäviin siirtymisen hel-
28225: pottamisesta palvelusajan päätyttyä.
28226:
28227:
28228: E d u s k u n n a 11 e.
28229:
28230: Rajavartiojoukoissa palvelevat joutuvat m1s1a eri aloilla. Tämän takia olisi valtio-
28231: suuriin vaikeuksiin tullessaan iän mukana vallan toimenpitein koetettava helpottaa si-
28232: sellaiseen fyysilliseen kuntoon, etteivät enää viilitehtäviin siirtymistä esim. palvelusajan
28233: voi suorittaa niitä erilaisia raskaita ja vas- lopulla annettavan ammattikoulutuksen, koh-
28234: tuunalaisia palvelustehtäviä, joita heidän tuulliseksi katsottavan eroamisrahan, eläk-
28235: toimessaan on pidettävä välttämättöminä, keen tms. muodossa.
28236: sillä menestyksellä ja valppaudella mikä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
28237: niissä on ehdottomasti tarpeen. Tästä syystä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28238: rajavartijat joutuvat luopumaan toimestaan muksen,
28239: ja siirtymään siviilitehtäviin, joihin he usein- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28240: kaan eivät ole valmistautuneet. menpiteisiin, joilla voitaisiin helpottaa
28241: Uuden aseman ja uuden työpaikan hake- rajavartijain sijoittumista uusiin teh-
28242: minen saattaa monelle tuottaa ylivoimaisia täviin yhteiskunnassa heidän palvelus-
28243: vaikeuksia, paljon hm~lta ja turhia hapuile- aikansa loputtua rajavartiojoukoissa.
28244: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
28245:
28246: Kaarlo Kajatsalo. Harras Kyttä.
28247: Leo 1. Mattila. Aukusti Pasanen.
28248: Juho Tenhiälä. Artturi Tienari.
28249: 639
28250:
28251: XI,9. - Toiv.al. N:o 276.
28252:
28253:
28254:
28255:
28256: Tuuli ym.: Määrärahasta sotilassairaalan rakentamiseksi Kou-
28257: volaan.
28258:
28259:
28260: E d u s k u n n a 11 e.
28261:
28262: Jo pitkään on puolustusministeriön ta- ruskuntien ja Kaakkois-Suomen rajavartios-
28263: holta ajettu uuden sairaalan rakentamista ton sotilassairaalana ja tulisi tällaisen sairaa-
28264: Kouvolaan 3 Divisioonan joukkoja varten. lan paikkaluku olla 90-120 potilaspaikkaa.
28265: Sairaala toimii nykyisin tilapäisessä esikun- Uuden sairaalan piirustukset ovatkin puo-
28266: tarakennukseksi tarkoitetussa rakennuksessa lustusministeriön toimesta jo lopullisesti val-
28267: 74 paikkaisena. Rakennus on varustettu sai- miina ja sairaalan paikka on vahvistettu.
28268: raalatarkoitukseen vähemmin sopivalla uuni- Sairaalan rakentamisella vapautuisi nykyi-
28269: lämmityksellä, kaikissa sairaalaosastoissa ei nen sairaalarakennus varsinaiseen tarkoituk-
28270: ole edes vesijohtoa, potilashuoneet ovat liian seensa prikaatin esikuntarakennukseksi esi-
28271: suuria ja niin kylmiä, ettei niitä kaikkia kunnan nykyisin toimiessa parakkirakennuk-
28272: voida talvisaikaan käyttää, ja puuttuvat ra- sissa.
28273: kennuksesta sairaalalle välttämättömät pesu- Kaiken edellä esitetyn johdosta esitämme
28274: lat ja muut huoltotilat, minkä lisäksi sairaa- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
28275: lan henkilökunnalle ei sairaalan yhteydessä toivomuksen,
28276: ole voitu varata asuntoja. Tarpeeseen näh-
28277: den tämä väliaikainen sairaala on lisäksi että hallitus ottaisi vuoden
28278: liian pieni. Palveleehan se paitsi Kouvolan, 1957 tulo- ja menoarvioesitykseen
28279: Korian ja Utin varuskuntia myös Kotkan, 110 000 000 mm·kan määrärahan soti-
28280: Haminan, Lappeenrannan ja Mikkelin va- lassairaalan rakentamiseksi Kottvo-
28281: laan.
28282: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
28283:
28284: Erkki Tuuli. Lauri Järvi. Saara Forsius.
28285: Urho Saariaho. R. Hallberg. Aune lnnala.
28286: Heikki Hykkäälä.
28287: 640
28288:
28289: XI,lO. - Toiv.al. N:o 277.
28290:
28291:
28292:
28293:
28294: Tuuli ym.: .Määrärahasta sotilaskotirakennusten rakentamista
28295: ja pernskorjauksia varten.
28296:
28297:
28298: E d u s k u n n a ll e.
28299:
28300: Sotilaskotiyhdistys tekee korvaamattoman muiden tavarain hintoja. Ei ole kuitenkaan
28301: arvokasta vapaaehtoista työtä varusmies- oikeudenmukaista, että asevelvollisuuttaan
28302: temme viihtyisyyden lisäämiseksi pitämällä suorittavat varusmiehet kustantavat välttä-
28303: kaikissa varuskunnissa, saarilinnakkeilla ja mättömien sotilaskotien rakentamiset ja nii-
28304: leiripaikoilla sotilaskoteja sekä järjestämällä den kunnossapidon. Valtion olisi sen vuoksi
28305: lisäksi varusmiesten käytettäväksi kirjastoja rakennettava sotilaskodit ja kustannettava
28306: ja muita hyödyllisiä viihdytysmuotoja. Soti- niiden kunnossapito, jolloin varusmiehille so-
28307: laskotien ylläpitämiseksi ovat sotilaskotiyh- tilaskodeissa myytävien tarvikkeiden hintoja
28308: distykset joutuneet suurimmaksi osaksi ra- voitaisiin alentaa ja myyntitulot voitaisiin
28309: kennuttamaan omin varoin myös sotilaskoti- entistä enemmän käyttää yksinomaan varus-
28310: rakennukset ja huolehtimaan niiden kunnos- miesten hyväksi.
28311: sapidosta ja korjauksista. Kun vapaaehtois- Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdo-
28312: ten varojen saaminen tällaisiinkin tarkoituk- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28313: siin on osoittautunut yhä vaikeammaksi, ei muksen,
28314: sotilaskotiyhdistyksellä sanottujen rakennus-
28315: ja hoitokustannusten sekä kalustohankintojen että hallitus ottaisi vuoden 1957
28316: peittämiseksi ole muita mahdollisuuksia kuin tulo- ja menoarvioesitykseen 40 000 000
28317: hankkia tarvittavat varat korottamalla soti- markan määrärahan sotilaskotiraken-
28318: laskodeissaan myytävien virvokkeiden ja nusten rakentamista ja peruskorjauk-
28319: sia varten.
28320: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
28321:
28322: Erkki 'l'lluli. Lauri Järvi. Aune Innala..
28323: Urho Saariaho. R. Hallberg. Saara Porslus.
28324: 641
28325: XI,ll. - Toiv.al. N:o 278.
28326:
28327:
28328:
28329:
28330: Tuuli ym.: Määrärahasta radiovastaanottimien hankkimiseksi
28331: kasarmeihin.
28332:
28333:
28334: E d u s k u n n a 11 e.
28335:
28336: Radion käyttö kaikissa yhteiskuntapiireissä yleensä on radiovastaanotin, ovat usein liian
28337: on niin yleistynyt, että sitä jokapäiväisessä ahtaita eikä likikään kaikilla asevelvollisilla
28338: elämässä pidetään melkeinpä -välttämättö- ole mahdollisuus niitä käyttää. Radiovas-
28339: myysesineenä. Joka tapauksessa sen kautta taanottimien hankkiminen ja lisääminen ase-
28340: välitetyt uutiset ja tiedotukset sekä tieteelli- velvollisten majoituspaikkoihin on jo yleisen
28341: set, taiteelliset ja ajanviete-esitykset ovat kasvatus- ja valistustoiminnan kannalta vält-
28342: sellaista laatua, että niiden on katsottava tämätöntä.
28343: kuuluvan nykypäivien ihmisen jatkuvaan ja Edellä sanotun johdosta kunnioittaen eh-
28344: välttämättömään kasvatukseen ja valistuk- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28345: seen. Armeijamme kasarmeissa on kuitenkin muksen,
28346: erittäin vähän tällaisia asevelvollisten kuun-
28347: teluun tarkoitettuja radiovastaanottimia ja että hallitus ottaisi vuoden 1957
28348: nekin usein vanhoja ja huonokuntoisia, pu- tulo- ja menoarvioesitykseen 5 000 000
28349: humattakaan siitä, että kaikissa miehistön markkaa radiovastaanottimien hankki-
28350: majoituspaikoissa olisi tarkoituksenmukainen miseksi kasarmeihin.
28351: radiovastaanotin. Myös sotilaskodit, joissa
28352: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
28353:
28354: Erkki Tuuli. Lauri Järvi. Saara Forsius.
28355: Urho Saariaho. R. Hallberg. Aune Innala.
28356:
28357:
28358:
28359:
28360: 81 E 75/56
28361: 642
28362:
28363: XI,12. - Toiv.al. N:o 279.
28364:
28365:
28366:
28367:
28368: Tenhiälä ym.: Määrärahasta Asevarikko 5:n ampumatarvike-
28369: huoltoon tarvittavien rakennelmien aikaansaamista varten.
28370:
28371:
28372: Ed us kunnalle.
28373:
28374: Monet puolustusvoimien varikkorakennuk- otettu huomioon. Niinpä esimerkiksi lämmi-
28375: set vaativat pikaisia korjauksia. Erityisen tyslaitteet ovat alkeellisia ja vaarantavat
28376: huonolle kannalle on jäänyt muun ohella osaltaan mitä suurimmassa määrässä asian-
28377: Parolassa sijaitsevan Asevarikko 5: n ampu- omaisten työntekijäin turvallisuutta.
28378: matarvikkeiden huolto kunnollisten rakennei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
28379: mien puuttuessa. Huollon asianmukaiseen kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
28380: hoitamiseen ei ole olemassa läheskään tyydyt- toivomuksen,
28381: täviä edellytyksiä, sillä huoltotoimenpiteet
28382: on ·keskitetty röttelömäisiin, räjähdysvaaran että hallitus ottaisi vuoden 1957
28383: vähentämiseksi osittain maan sisään raken- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
28384: nettuihin parakkeihin. Nämä parakit on ra- sen määrärahan Asevarikko 5 :n am-
28385: kennettu ja sijoitettu siten, ettei turvalli- pumatarvikehuoltoon tarvittavien ra-
28386: suusnäkökohtia ole riittävässä määrässä kennelmien aikaansaamista varten.
28387: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
28388:
28389: Juho Tenhiälä. Kaarlo Kajatsalo. Aukusti Pasanen.
28390: Helge Miettunen. Leo I. Mattila. Jaakko Hakala.
28391: Artturi Tienari. Aare Leikola. Leo Häppölä.
28392: 643
28393:
28394: XI,13. - Toiv.al. N: o 280.
28395:
28396:
28397:
28398:
28399: Tenhiälä ym.: Määrärahasta Riihimäen varuskunnassa sijait-
28400: sevan entisen kirkon kunnostamista varten.
28401:
28402:
28403: E d u s k u n n a 11 e.
28404:
28405: Puolustusministeriön alaisen, Riihimäellä varastojen siirtämistä vaatimattomampiin ra-
28406: sijaitsevan paikallisen rakennuskonttorin va- kennelmiin. Epäkohta olisi saatava viipy-
28407: rastot on sopivien varastotilojen puutteessa mättä korjatuksi.
28408: sijoitettu entisen venäläisen varuskunnan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
28409: käytössä olleeseen kirkkoon. Kun rakennus kunnioittaen eduskunnan hyväksyttaväksi
28410: ainakin seiniensä puolesta on vielä hyvässä toivomuksen,
28411: kunnossa ja kun on varsin todennäköistä,
28412: että se verrattain vähin kustannuksin voitai- että hallitus ottaisi vuoden 1957
28413: siin kunnostaa esimerkiksi sotilaskodiksi tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
28414: taikka muuhun nykyistä sopivampaan tarkoi- sen määrärahan Riihimäen varuskun-
28415: tukseen, niin asialliset näkökohdat puoltavat nassa sijaitsevan entisen kirkon kun-
28416: nostamista varten.
28417: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
28418:
28419: Juho Tenhiälä. Aare Leikola.
28420: Helge Miettunen. Aukusti Pasanen.
28421: Artturi Tienari. Jaakko Hakala.
28422: Kaarlo Kajatsalo. Leo Häppölä.
28423: 644
28424:
28425: XI,14. - Toiv.al. N:o 281.
28426:
28427:
28428:
28429:
28430: Tuuli ym.: Määrärahasta ruokala·rakennuksen rakentamiseksi
28431: Kouvolan varuskuntaan.
28432:
28433:
28434: E d u s k u n n a ll e.
28435:
28436: Varusmiesten ruokalarakennus Kouvolassa lava elokuvasali. Nykyisin joudutaan nimit-
28437: 5 Pr: n joukkoja varten on osoittautunut yhä täin kaikki tilaisuudet järjestämään ruoka-
28438: vähemmän tarkoitustaan vastaavaksi. Var- lassa, mutta häiritsee tämä kiusallisen paljon
28439: sinkin keittiön ja muiden työ- ja varasto- ruokalan varsinaista toimintaa ja vaikeuttaa
28440: tilojen uusiminen, laajentaminen ja perus- sen puhtaanapitoa.
28441: teellinen korjaaminen olisi ensi tilassa suori- Lisäksi on 5 Pr: lla puute käyttökelpoisesta
28442: tettava, sillä ne eivät vastaa terveydelli- varastotilasta, jota olisi myös kiireellisesti
28443: sessä, hygienisessä eivätkä teknillisessä mie- saatava lisää. Vanha ruokalarakennus kel-
28444: lessä enää nykyajan vaatimattomiakaan vaa- paisi melkein sellaisenaan tähän tarkoituk-
28445: timuksia. Kun ruokalan täydellinen korjaa- seen, jolloin uuden ruokalarakennuksen ra-
28446: minen ja sen laajentaminen kuitenkin tulisi kentamisella ratkaistaisiin myös tämä prikaa-
28447: maksamaan J.ähes yhtä paljon kuin uuden tin toiminnalle haitallinen puute.
28448: ajanmukaisen ruokalarakennuksen rakentami- Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
28449: nen, on uuden ruokalarakennuksen rakenta- esitämme eduskunnan lausuttavaksi toivo-
28450: minen kaikin puolin suositeltavampaa. Kun mu:ksen,
28451: varuskunnissa lisäksi ei ole ainoatakaan sel-
28452: laista kokoontumispaikkaa, johon 5 Pr. saa- että haUitus ottaisi vuoden 1957
28453: taisiin kokonaisuudessaan kootuksi juhla-, tulo- ja menom·vioesitykseen tarvitta-
28454: valistus- ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin, van määrärahan uuden ruoka~raken
28455: voitaisiin tämä puute poistaa rakentamalla nukse-n rakentamiseksi Kouv()lan va-
28456: ruokalarakennuksen yhteyteen tarpeeksi ti- ruskuntaan.
28457: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
28458:
28459: Erkki Tuuli. Urho Saariaho.
28460: VALTIOPÄIVÄT
28461: 1956
28462:
28463: LIITTEET
28464: XII
28465:
28466: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
28467: TOIVOMUSALOITTEET
28468:
28469:
28470:
28471:
28472: HELSINKI 1956
28473: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
28474: Rautateiden, maanteiden, siltojen ja Ientokentden rakentamista sekä
28475: postilaitosta ym. koskevia toivomusaloitteita.
28476: 649
28477:
28478: XII,l. - Toiv.al. N:o 282.
28479:
28480:
28481:
28482:
28483: Heikura: jJJäärärahasta Satakunna1~ tie- ja vesirakennuspii-
28484: rin pe1·ustamista varten.
28485:
28486:
28487: E d u s k u n n a ll e.
28488:
28489: V: n 1951 jälkeen on tehty useita edus- asiantuntijalausunnossaan on pnrm perusta-
28490: kunta-aloitteita Turun tie- ja vesiraken- mista puoltanut. Näin siis Satakunnan tie-
28491: nuspnrm jakamiseksi kahdeksi erilliseksi ja vesirakennuspiirin perustamishanke odot-
28492: piiriksi, koska po. tiepiiri on alueellisesti taa hallituksen ja eduskunnan myönteisiä
28493: maan laajimpia ja sen maanteiden pi- toimenpiteitä. Mainittakoon, että v. 1955
28494: tuus kaksi kertaa suurempi kuin nor- syyskuussa eduskunnalle jättämääni raha-
28495: maalikokoisissa tie- ja vesirakennuspiireissä. asia-aloitteeseen sisältyi tie- ja vesirakennus-
28496: Kun piirin sijoituspaikka on Turun kau- hallituksen yksityiskohtainen laskelma tarvit-
28497: punki, on sieltä piirin pohjoisimmille alueille tavista määrärahoista, mikä päättyy yht. n.
28498: Pohjois-Satakuntaan n. 300 km:n etäisyydet, 6.5 milj. markan vuosittain tarvittavaan mää-
28499: mistä aiheutuu maanteiden rakennus- ja tien- rä.än, mikä tietysti ei koko määrällään lisää
28500: parannustöitten suorittamiselle huomattavia valtion menoja, koska voidaan osittain vähen-
28501: vaikeuksia. tää palkkausmenoja jäljelle jäävän Turun
28502: Nämä eduskunta-aloitteet johtivat v:n tie- ja vesirakennuspiirin osalta.
28503: 1955 valtiopäivillä sikäli myönteiseen tulok- Edellä esitettyyn sekä aikaisempien edus-
28504: seen, että eduskunta hyväksyi yksimielisesti kunta-aloitteiden perusteluihin ja asiatietoi-
28505: kulkulaitosvaliokunnan mietinnön mukaisesti hin viitaten saan kunnioittaen esittää edus-
28506: toivomuksen uuden ns. Satakunnan tie- ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28507: vesirakennuspiirin perustamisesta, jonka si-
28508: joituspaikaksi tulisi Porin . kaupunki. Nyt että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28509: kuitenkaan hallituksen v:n 1956 tulo- ja me- toimenpiteisiin Satakunnan tie- ja ve-
28510: noarvioesityksessä ei ole varattu tarkoituk- sirakennuspiirin perustamiseksi sekä
28511: seen määrärahoja. Ei myöskään raha-asia- ottaisi vuoden 1957 tulo- ja menoar-
28512: aloitteeni johtanut myönteiseen tulokseen vioesitykseen tarvittavat määrärahat
28513: valtiovarainvaliokunnassa eikä eduskun- sitä varten.
28514: nassa, vaikka tie- ja vesirakennushallitus
28515: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
28516:
28517: Eino E. Heikura.
28518:
28519:
28520:
28521:
28522: 82 }] 7;jj5(j
28523: 650
28524:
28525: XU,2. - Toiv.al. N: o 283.
28526:
28527:
28528: Partanen ym.: Kainuun lennätin- ja puhelinpiirin perusta-
28529: misesta.
28530:
28531:
28532: E d u s k u n n a 11 e.
28533:
28534: Maassamme viime vuosina tapahtuneen ta- taan on vähintään 5 km, kun taasen pohjoi-
28535: loudellisen kehityksen edistyessä on ollut sella teknikkoalueella on 17 puhelupaikkaa,
28536: havaittavissa, että myöskin puhelinolojen joiden etäisyys on vain 1.4-2.5 km.
28537: parantamiseen maamme eri seuduilla on Esitetyt luvut jo osaltaan osoittavat, että
28538: kiinnitetty asianomaisilla tahoilla myönteistä pinta-alaltaan laajempi ja asukasluvultaan
28539: huomiota. Tilanteen parantuminen puhelin- suurempi alue on jäänyt huomattavasti jäl-
28540: olojen kohdalla ei kuitenkaan ole voinut keen siitä alueesta, joka sijaitsee lennätin-
28541: poistaa niitä vielä edelleen vallitsevia vaka- ja puhelinpiirin välittömässä läheisyydessä.
28542: via epäkohtia, mitä monin paikoin maamme Piirin hallintokeskuksen sijaitessa Oulussa
28543: syrjäisillä seuduilla on olemassa. Tilanteen jää Kainuun alue jatkuvasti takamaan ase-
28544: valaisemiseksi hankitun selvityksen mukaan maan. Kainuun Maakuntaliitto on v. 1955
28545: on helposti havaittavissa, että mm. Kainuun laatinut suunnitelman Kainuun maakunnan
28546: laaja maakunta on jäänyt suuresti jälkeen puhelinolojen parantamiseksi, joka sisältää
28547: siitä kehityksestä, mitä muualla maassamme 27 uuden puhelinkeskuksen sekä 225 puhelu-
28548: on tässä suhteessa tapahtunut. Tämän paikan rakentamisen. Tämän suunnitelman
28549: vuoksi on asiaintilan korjaamiseen Kainuun kustannusarvio on noin 107 milj. markkaa.
28550: alueella jo täysin korkea aika ja asian vaati- Samalla on maakuntaliitto käsityksenään
28551: mat peruajärjestelyt olisi viipymättä toteu- lausunut, että Kainuun maakunnan puhelin-
28552: tettava. olojen vastainen parantaminen vaatii oman
28553: Kainuun maakunta kuuluu Oulun lennä- lennätin- ja puhelinpiirin perustamisen. Täl-
28554: tin- ja puhelinpiiriin, joka edelleen jakau- laiselle perusjärjestelylle on jo olemassa sel-
28555: tuu teknikkoalueihin. Näistä pohjoinen (Ou- västi viitoitettu tie siinä kun mainitaan, että
28556: lun) teknikkoalue on pinta-alaltaan 15 654 tie- ja vesirakennushallinnon alalla on. jo
28557: km2 ja asukasluku on 62 479 henkeä. Kajaa- menty siihen välttämättömään uudistukseen,
28558: ,nin (Kainuun) teknikkoalueen vastaavat lu- että Kainuu on muodostettu omaksi tie- ja
28559: vut ovat 20 343 km2 ja 77 717 asukasta. Poh- vesirakennuspiirikseen ja eduskunta on
28560: joisella teknikkoalueella on 32 puhelinkes- v. 1955 hyväksynyt toivomuksen Kainuun
28561: kusta ja 127 valtion puhelupaikkaa ja Ka- maanviljelysinsinööripiirin perustamisesta
28562: jaanin alueella 36 keskusta ja 104 puhelu- kiireellisenä toimenpiteenä. Myös puhelin-
28563: paikkaa. Kajaanin teknikkoalueen asukas- olojen kehittäminen Kainuun alueella vaatii
28564: määrää kohden on kaikkiaan 1554 puhelin- välttämättä vastaavan uudistuksen.
28565: konetta, jolloin 100 asukasta kohden tulee Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28566: vain 2 puhelinta, koko maassa on keskimää- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
28567: rin 4.9 puhelinta 100 asukasta kohden. muksen,
28568: Pinta-alaa kohden jaettuna Kainuussa tulee
28569: yksi puhelupaikka 200 km2 :lle. Kainuussa että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin toi-
28570: on puhelinverkostoa rakennettaessa pyritty menpiteisiin Kainuun lennätin- ja
28571: siihen, että puhelupaikkojen etäisyys toisis- puhelinpiirin perustamiseksi.
28572: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
28573:
28574: Eemil Partanen. M. 0. Lahtela. Lauri Järvi.
28575: J. F. Pöykkö. Arvi Ikonen. Eetu Karjalainen.
28576: Markus Niskala. Eino Rytinki. Hannes Tauriainen.
28577: Armas Leinonen.
28578: 651
28579:
28580: XII,S. - Toiv.al. N: o 284.
28581:
28582:
28583:
28584:
28585: Lahti ym..: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
28586: puhelintoimipaikkojen perustamiseksi maamme syrjäseu-
28587: duille.
28588:
28589:
28590: Eduskunnalle.
28591:
28592: Määrärahat, jotka eduskunta varsinaisessa sattuessa. Kaakkois-Suomessa ja itäisellä ra-
28593: tulo- ja menoarviossa vuosittain myöntää jaseudulla, joissa liikenneyhteydet ovat ra-
28594: posti- ja lennätinhallitukselle uusien puhe- jan takia vaikeutuneet, on asioiden hoito
28595: lintoimipaikkojen perustamista varten, ovat ilman puhelimia käynyt hankalaksi.
28596: jatkuvasti olleet riittämättömät. Uusia pu- Viitaten edellä olevaan ehdotamme kun-
28597: helintoimipaikkoja (keskuksia) anotaan pe- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28598: rustettavaksi ja entisiä anomuksia on odot- muksen,
28599: tamassa vuoroaan mm. Kymen läänin alueella että hallitus antaisi Eduskunnalle
28600: useita kymmeniä. Useat anomukset ovat esityksen 100 000 000 markan määrä-
28601: vuosikausia vanhoja, joita ei määrärahojen rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
28602: puuttuessa ole voitu toteuttaa. 1956 tulo- ja menoarvioon puhelin-
28603: Syrjäisillä, harvaanasutuilla seuduilla on toimipaikkojen perustamiseksi maam-
28604: puhelin välttämätön esim. sairaustapauksien me syrjäseuduille.
28605: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
28606:
28607: Marja Lahti. Vieno Simonen.
28608: Sylvi Halinen. Artturi Jämsen.
28609: Yrjö Sinkkonen. Arvi Ikonen.
28610: Hilja Väänänen. Matti Mattila.
28611: Toivo Kujala.
28612: 652
28613:
28614: XII,4. - Toiv.al. N:o 285.
28615:
28616:
28617:
28618:
28619: Rytinki ym.: Maalaiskirjeenkantajien lukumäärän lisäämi-
28620: sestä.
28621:
28622:
28623: E d u s k u n n a ll e.
28624:
28625: Viime vuosina on maaseudun postinkulje- teissa saada postia kuljettamaan postinkul-
28626: tusta huomattavan paljon parannettu, on jettajia.
28627: lisätty postilinjoja ja uusille linjoille autoja Kun nykyisissä oloissa ei enään voida vaa-
28628: ja annettu postin kuljettaminen yksityisille tia, että ihmisten on tultava toimeen ilman
28629: linja-autoliikennöitsijöille. sellaisilla linjoilla, sanomalehtiä ja muuta postia ja kun postin-
28630: missä ei kulje postihallituksen linja-autoja. kuljettamisesta ja jakelusta huolehtii valtio,
28631: Mutta sellaisten alueitten postinkuljetuk~ niin se on myöskin velvollinen järjestämään
28632: sessa, missä ei kulje linja-autoja, missä kul- maalaiskirjeenkantolinjoja syrjäisemmillekin
28633: jetukset suorittavat ns. maalaiskirjeenkanta- kyläkulmille sillä tavalla, että asutusalueille
28634: jat, ei ole tapahtunut parannuksia, voidaan ja muillekin vanhemmille talo- ja kyläryh-
28635: sanoa paremminkin päinvastoin. Maaseu- mille saadaan postinkuljetus nykyi-stä parem-
28636: dulla on vielä paljon sellaisia vanhojakin min järjestetyksi.
28637: talo- ja kyläryhmiä, jonne ei ole minkään- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28638: laista postinkuljetusta, asukkaat saavat ha- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28639: kea itse postin jopa kymmenien kilometrien muksen,
28640: päässä olevasta postitoimipaikasta. Uusia
28641: asutusalueita muodostetaan jatkuvasti, joihin että hallitus ryhty4i kii1·eellisesti
28642: postinkuljetuksen järjestäminen tuottaa toimenpiteisiin maalaiskirjeenkanta-
28643: useinkin suuria vaikeuksia. Tilanteeseen jien olojen järjestämiseksi sillä ta-
28644: lienee suurimpana syynä se, että maalaiskir- valla, että maaseudulle saadaan ny-
28645: jeenkantajille maksetaan postinkuljetuksesta kyistä enemmän uusia maalaiskirjeen-
28646: niin huono palkkio, ettei vaikeissa oloslih- kantajalinjoja.
28647: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1956.
28648:
28649: Eino Rytinki. Eemil Partanen.
28650: Yrjö Sinkkonen. M. 0. Lahtela.
28651: 653
28652:
28653: XII,5. - Hemst.mot. N: o 286.
28654:
28655:
28656:
28657:
28658: Teir m. fl.: Angående anslag för byggande av ett flygfält
28659: i mellet·sta österbotten.
28660:
28661:
28662: T i ll R i k s d a g e n.
28663:
28664: Med hänvisning till motiveringen i finans- måtte upptaga ett anslag om 50 000 000
28665: motion n: o 198 vid 1954 års riksdag före- mark för planeringen och påbörjandet
28666: släs, att riksdagen måtte -besluta hemställa, av arbetena på ett flygfält i mellersta
28667: Österbotten på av de sakkunniga ut-
28668: att regeringen i propositionen an- sedd och godkänd plats i Kronoby
28669: gående statsförslaget för år 1957 kommun.
28670: Helsingfors den 18 februari 1956.
28671:
28672: Grels Teir. Arthur Larson.
28673: 654
28674:
28675: XU,5.- Toiv.al. N:o 286.
28676: Suomennos.
28677:
28678:
28679:
28680: Teir ym.: Määrärahasta lentokentän rakentamiseksi Keski-
28681: Pohjanmaalle.
28682:
28683:
28684: E d u s k u n n a 11 e.
28685:
28686: Viitaten perusteluihin raha-asia-aloitteessa markan määrärahan lentokentän suun-
28687: n:o 198 vuoden 1954 valtiopäivillä ehdote- nittelua ja töiden aloittamista varten
28688: taan eduskunnan päätettäväksi toivomus, Keski-Pohjanmaalla asiantuntijain va-
28689: litsemalla ja hyväksymällä paikalla
28690: että hallitus ottaisi vuoden 1957 /(1·uunupyyn kunnassa.
28691: tulo- ja menoarvioesitykseen 50 000 000
28692: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
28693:
28694: Grels Teir. Arthur Larson.
28695: 655
28696:
28697: XU,6.- Toiv.al. N:o 287.
28698:
28699:
28700:
28701:
28702: Koivisto ym.: Määrärahasta Kemijärven lentokentän saatta-
28703: miseksi liikennekelpoiseksi.
28704:
28705:
28706: E d u s k u n n a 11 e.
28707:
28708: Jo ennen sotia ja sotien aikana raken- tämä kenttä olisi tarpeen laajan Koillis-Suo-
28709: nettiin Kemijärven Hanhikoskelie tarkoituk- men liikenneoloja silmällä pitäen, ehdotamme
28710: senmukainen lentokenttä. Sodan aikana tämä kunnioittaen, että eduskunta hyväksyisi toi-
28711: kenttä oli erittäin vilkkaassa käytössä. So- vomuksen,
28712: dan loppuvaiheessa kenttä kuitenkin osittain
28713: pommituksessa tuhoutui, minkä johdosta että hallitus ottaisi vuoden 1957
28714: sitä ei ole voitu lainkaan käyttää. Se on tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
28715: kuitenkin verrattain pienin kustannuksin jäl- suuren ntää1·ärahan Kemijärven lento-
28716: leen saatettavissa liikennekelpoiseen kuntoon. kentän saattamiseksi liikennekelpoi-
28717: Kun lentoliikenne vuosi vuodelta yleistyy ja seksi.
28718: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
28719:
28720: Erkki Koivisto. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
28721: Armas Leinonen. M. 0. Lahtela.
28722: Vilho Väyrynen.
28723: 656
28724:
28725: XII,7. - Toiv.al. N:o 288.
28726:
28727:
28728:
28729:
28730: J. Wirtanen ym.: Siviili-ilma·ilukoulttn perustamisesta.
28731:
28732:
28733: E d u s k u n n a 11 e.
28734:
28735: Kehitys ilmailun alalla menee jatkuvasti kulu montakaan vuotta, kun pienet taloudel-
28736: eteenpäin pitkin askelin. Vaikka taloudelli- liset lentokoneet tai helikopterit ovat yhtä
28737: set mahdollisuutemme eivät riitäkään käy- yleisiä kuin autot nykyisin. Silloin haluavat
28738: tännölliseen osallistumiseen ilmailun teknil- yksityiset kansalaiset hankkia itselleen päte-
28739: liseen kehittämiseen, olisi meidän kuitenkin vän ohjaajakoulutuksen sekä kunnollisen
28740: voitava käyttää hyväksemme jatkuvia edis- huollon koneelleen. Tämä ei kuitenkaan ole
28741: tysaskeleita. Ammattitaitoista henkilökuntaa, mahdollista, jollei siviili-ilmailua kehitetä
28742: niin ohjaajia kuin mekaanikkoja ja muuta siten, että perustetaan siviili-ilmailukoulu.
28743: teknillistä toimihenkilöstöä tarvitaan yhä On myös muistettava, että esim. sota-
28744: enemmän. Ammattihenkilökunnan koulutus aikana koulutettu ,ohjaajakaarti" on jo suu-
28745: on meillä kuitenkin täysin riittämätön. Kou- rimmalta osaltaan yli-ikäistä siviilitehtävien-
28746: lutus tapahtuu suurimmaksi osaksi ilmavoi- kin suorittajina. Sodan jälkeen koulutus on
28747: mien kouluissa, mutta asevelvollisuusajan puolustusmäärärahojen niukkuuden takia
28748: lyhyyden ja toisaalta kasvavien vaatimusten niin vähäistä, että meillä lähivuosina tulee
28749: vuoksi koulutusaika jää liian lyhyeksi ja olemaan suuri puute pystyvistä liikennelen-
28750: vähäiseksi määrältään. Tämän vuoksi olisi täjistä.
28751: välttämätöntä ryhtyä kehittämään siviili- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28752: ilmailukoulutusmahdollisuuksia. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28753: Siviili-ilmailukoulun perustaminen on sel- muksen,
28754: viö ilmailusta perillä olevissa piireissä. Sen
28755: ymmärtää tavallinenkin kansalainen, kun että hallitus kiireellisesti suorittaisi
28756: ajattelee, miten valtaviin mittasuhteisiin tutkimuksen siitä, miten taloudellisesti
28757: matkustaja-, posti- ja rahtiliikenne on lisään- edullisimmalla tavalla voitaisiin pikai-
28758: tynyt suurissa ilmailumaissa. Tuskin voi- sesti perustaa siviili-ilma~"lukottlu pal-
28759: daan epäillä, etteikö meilläkin kehitys kul- velemaan siviili-ilmailun lähivuosina
28760: kisi nopeata vauhtia samaan suuntaan. Ei jatkuvasti kasvavia tarpeita.
28761: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
28762:
28763: Johannes Wirtanen. Matti Raipala. Armas Leinonen.
28764: Erkki Tuuli. Juho Tenhiälä. Aare Leikola.
28765: Jaakko Hakala. Harras Kyttä. Kalle Kämäräinen.
28766: 667
28767:
28768: XII,8. - Toiv.al. N: o 289.
28769:
28770:
28771:
28772:
28773: Lindqvist ym.: Postit&lon rakentamisesta Lahden kaupun-
28774: kiin.
28775:
28776:
28777: E d u s k u n n a ll e.
28778:
28779: Lahden posti- ja lenn~tinkonttori sijait- taudesta postia kuljetettaessa ahtaita porras-
28780: see edelleen n. 40 vuotta. sitten rakennetun käytäviä pitkin. Postissa työskentelevien
28781: Kansallis-Osake-Pankin omistaman talon toi- työ-, ruokailu- ym. olosuhteet ovat ahtau-
28782: sessa kerroksessa. Lahden kaupungin asukas- desta johtuen alapuolella kaiken arvostelun.
28783: luku on siitä lähtien kasvanut 50 000 henki- Lahden kaupunki on luovuttanut tontin
28784: löllä, ja v. 1956 tapahtuneen alueliitoksen uuden postitalon rakentamista varten rauta-
28785: seurauksena kaupungin asukasluku on n. tieaseman välitti)mästä läheisyydestä. Kus-
28786: 60 000 henkilöä. Kaupungin ja sen lähiym- tannusarvio tilavuudeltaan 25 000 m3 käsit-
28787: päristökuntien liike- ja talouselämä on tä- tävää postitaloa varten on valmiina. Posti-
28788: män ajan kuluessa monikymmenkertaistunut. talon rakentaminen myös jokavuotisen työt-
28789: Se on lisännyt myös posti- ja lennätinkont- tömyyden lieventämiseksi olisi hyooyllinen
28790: torin työtä. Niinpä postikonttorissa vallit- toimenpide.
28791: seekin sietämätön tilanahtaus. Tuleva ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28792: lähtevä posti joudutaan liikennöimään kau- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
28793: pungin keskustan vilkasliikkeisimmällä koh-
28794: dalla. Mutta rakennuksen sijainnista siltä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28795: osaltaan kapean kadun varrella johtuu va- toimenpiteisiin postitalon rakentami-
28796: kavia liikennehäirii)itä, puhumattakaan ah-· seksi Lahden kaupunkiin.
28797: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
28798:
28799: HeDlllliDg Lindqvist. Eino Kilpi. Kaino Haapanen.
28800:
28801:
28802:
28803:
28804: 83 E 75/56
28805: ..658
28806:
28807: XII,9. - Toiv.al. N:o 290.
28808:
28809:
28810:
28811:
28812: Koivisto ym.: Au-totallin rakentamisesta Ivaloon.
28813:
28814:
28815: E d u s k u n n a 11 e.
28816:
28817: Tie- ja vesirakennushallituksen käytössä Yhteistoiminnassa ollen rakentaminen ja vuo-
28818: on Ivalossa sodan aikana pystytetty väliai- tuiset käyttökustannukset tulisivat huomat-
28819: kainen laudoista rakennettu nelipaikkainen tavasti halvemmiksi. Asiasta on sovittu sekä
28820: autotalli, joka ei ensinkään täytä sille ase- tie- ja vesirakennushallituksen että sisämi-
28821: tettuja vaatimuksia. Sen pienuudesta joh- nisteriön kanssa. Kun viimemainittu on kun-
28822: tuen suuri osa autoista joutuu olemaan ul- nalle antanut velvollisuuden kiireellisesti ra-
28823: kona taivasalla. Varsinkin talvisaikana se kentaa paloasema, ratkeaisi tämä kysymys
28824: on niin kylmä, ettei se vastaa tarkoitustaan, näin järjestettynä helposti. Palokaluston
28825: eivätkä korjausmiehet voi siellä lainkaan sijoitus autoineen tulisi ympäri vuoden ole-
28826: työskennellä. Myöskään se ei täytä mitään maan avoinna olevan tien yhteydessä, palo-
28827: paloturvallisuuden vaatimuksia. Tie- ja vesi- auton kuljetustaitoinen miehistö olisi aina
28828: rakennushallitukselle on Ivalossa tarkoituk- käytettävissä, rakennuksen lämmitys ei tar-
28829: seen varattu sopiva tontti tiemestarin asun- vitsisi eri huoltoa ja sama kalusto olisi käy-
28830: non välittömässä yhteydessä. Tälle tontille tettävissä sekä kunnan että valtion tarkoi-
28831: on suunniteltu rakennettavaksi tarkoituksen- tuksiin täydellisempänä kuin erillisinä mo-
28832: mukainen lämmin autotalli sekä tarpeelliset lemmille hankittuna. Luonnollisesti kunta
28833: korjaustilat, kuljettajien ruokailu- ja yöpy- osallistuisi omalta osaltaan sekä rakennuskus-
28834: mishuoneet sekä talonmiehen asunto. Tämän tannuksiin että paloaseman ylläpitomenoihin.
28835: kustannusarvio on noin 16 miljoonaa mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28836: kaa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28837: Autotallin yhteyteen on Inarin kunnan
28838: toimesta suunniteltu rakennettavaksi palo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28839: asema. Ivalossa ei nimittäin tähän tarkoi- toimenpiteisiin tarkoituksenmukaisen
28840: tukseen ole muuta sopivaa tonttia saatavissa. autotallin rakentamiseksi Ivaloon.
28841: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
28842:
28843: Erkki Koivisto. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
28844: Armas Leinonen. M. 0. Lahtela.
28845: Vilho Väyrynen.
28846: 659
28847:
28848: Xfi,10. - Toiv.al. N: o 291.
28849:
28850:
28851:
28852:
28853: Pöykkö ym.: Määrärahasta autotallin rakentamiseksi Ivaloon.
28854:
28855:
28856: E d u s k u n n a ll e.
28857:
28858: Ivalon tiemestarin tukikohdassa on nykyi- sen tärkeän ja monipuolisen merkityksen,
28859: sin vain 4-paikkainen puinen autotalli, jonka olisi rakennustyötä varten myönnettävä kii-
28860: kunto jo paloturvallisuudenkin kannalta on reellisesti tarvittavat rahat.
28861: hyvin huono. Lisäksi se on aivan riittämä- Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
28862: tön nykyisellekin kalustolle, koska vielä tai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28863: lista toinen puoli joutuu jatkuvasti olemaan
28864: korjattavien autojen hallussa. Tämän vuoksi että hallitus ottaisi vuoden 1957
28865: olisi Ivaloon rakennettava 8-paikkainen auto- tulo- ja menoarvioesitykseen 20 000 000
28866: talli, johon voitaisiin samalla sijoittaa Inarin markan määrärahan autotallin raken-
28867: kunnan anoma Ivalon paloasema autopaik- tamista varten l valoon.
28868: koineen. Kun ottaa huomioon tallirakennuk-
28869: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
28870:
28871: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
28872: 660
28873:
28874: XU,11. - Toiv.al. N:o 292.
28875:
28876:
28877:
28878:
28879: Tuuli ym.: Maamme satamien tuonnin ja viennin tasoitta-
28880: misesta.
28881:
28882:
28883: E d u s k u n n a ll e.
28884:
28885: Liikenteensä laadun puolesta eroavat sata- Kiireisimpänä kesäaikana ja ankarina tal-
28886: mamme toisistaan huomattavasti. Eräät sa- vina, kuten tänä vuonna, kuljetukset ruuh-
28887: bmlistamme ovat selvästi tuontivoittoisia, ku- kaantuvat ja koko maamme talous joutuu
28888: ,.._ Helsinki ja Turku, ja toisissa taas vienti siitä kärsimään.
28889: on etusijalla, kuten Kotkassa, Haminassa ja Tuonnin ja viennin tasapuolisella jakautu-
28890: Kemissä. Tällaisesta kahteen ryhmään ja- misella eri satamiemme kesken on muunlais-
28891: kautumisesta on haittaa sekä meriliikenteelle takin vaikutusta kuin kuljetuksen tehokkuu-
28892: että maakuljetukselle. Niinpä laivat useim- teen ja sen kustannuksiin. Lähinnä tuonti-
28893: miten joutuvat purkamaan maahan tuomansa satamakaupunkeihin ja niiden välittömään
28894: .b8tin ensin yhteen satamaan siirtyäkseen sit- takamaastoon on keskittynyt ulkomailta tuo-
28895: ten 11Diseen ottamaan lastia. Rautatiet vuo- tavien raaka-aineiden, tarvikkeiden tai vara-
28896: rostaan joutuvat lähettämään vaunuja las- osien varassa toimivaa teollisuutta. Maan
28897: tattuina vientisatamaan ja kuljettamaan sit- kokonaisuuden kanna:lta, työllisyys- y.m.
28898: ten huomattavan osan niistä tyhjinä pois näkökohdat huomioonottaen, olisi suotavam-
28899: sieltä. On laskettu, että esim. Haminasta lä- paa, että tällainen tuotanto jakautuisi tasai-
28900: hetetään purjehduskauden aikana keskimää- semmin eri puolille maata.
28901: rin n. 4 000 vaunua kuukaudessa tyhjänä Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit-
28902: takamaahan. aina Joensuuhun ja Lieksaan taen eduskunnan lausuttavaksi toivomuksen,
28903: asti. Kotkan vastaava luku on vieläkin suu-
28904: rempi. Toisaalta joudutaan taas mainittujen että hallitus kiireellisesti tutkitut-
28905: vientisatamien takamaiden tuontikuljetuksia taisi, millaisiin toimenpiteisiin olisi
28906: varten lähettämään vaunuja tyhjinä ns. ryhdyttävä, että maamme satamista
28907: tuontisatamiin. 1\Jaantiekuljetuksien suhteen, suuntautuva vienti ja niihin tuleva
28908: vaikka ne luonnollisesti ovatkin lyhyempiä, tuonti voitaisiin siten tasoittaa, ettei
28909: on asianlaita suurin piirtein sama. Kansan- se aiheettomasti rasittaisi kuljetuskar
28910: talouden kannalta ei tällaista tilannetta lustoamme ja lisäisi kuljetuskustan-
28911: voida pitää hyväksyttävänä. Siitä aiheutuu nuksia, mutta toiselta puolen tukisi
28912: kuljetuskaluston puutetta niin rautateillä teollisuuden ja tuotantolait{)sten tasa-
28913: kuin maanteilläkin ja se aiheuttaa lisäkustan- puolista sijoittumista eri puolille maa-
28914: nuksia varsinkin tuontitavaroiden osalta. tamme.
28915: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1956.
28916:
28917: lrkld Tuuli. Urho Saariaho. R. Hallberg.
28918: 661
28919:
28920: XII,12. - Toiv.al. N:o 293.
28921:
28922:
28923:
28924:
28925: Kajatsalo ym.: Määrärahasta kasuunimajakan rakentamiseksi
28926: Helsingin majakka-aluksen tilalle.
28927:
28928:
28929: E d u s k u n n a 11 e.
28930:
28931: Erikoisesti sotien jälkeen on merenkulun Kysymyksessä oleva uudistus olisi kannat-
28932: kehitykselle ollut ominaista pyrkimys yhä tava myöskin taloudellisesti, sillä majakka-
28933: suurempien yksikköjen rakentamiseen. Tämä aluksen vuotuiset kustannukset ovat huomat-
28934: ei ole koskenut yksinomaan tankkilaivoja, tavasti suuremmat kuin kiinteän, rautabeto-
28935: vaan myös kuivalastialuksia. Alusten koon nista valmistetun miehittämättömän maja-
28936: ja syväyksen lisäys on asettanut uusia vaati- kan. Esimerkkinä mainittakoon, että ma-
28937: muksia myös satamille ja niitten laitteille jakka-alus Helsingin vuotuiset menot, palk-
28938: merenkulun turvallisuuden edistämiseksi. kaukset, polttoainekustannukset, vuotuiset
28939: Kuitenkaan ei riitä yksin se, että satama- kunnossapitokustannukset ym. olivat vuonna
28940: altaita ja satamalaitteita kehitetään. On 1953 yhteensä 11 669 891 markkaa.
28941: myöskin huolehdittava siitä, että laivaväylät Lisäksi on muistettava, että mikäli ma-
28942: satamiin syvyytensä puolesta vastaavat lii- jakka-aluksiamme ei ryhdytä korvaamaan
28943: kenteen vaatimuksia ja että ne on varus- muulla tavalla, on niitä ryhdyttävä aivan
28944: tettu riittävin merenkulunturvallisuuslait- lähiaikoina uusimaan. Uuden aluksen raken-
28945: tein. Huomattavana heikkoutena esim. Hel- taminen tulee ainakin yhtä kalliiksi kuin
28946: sinkiin suuntautuvan liikenteen varmistami- kasuunimajakan, mutta sen ikä on vain
28947: selle on Helsingin majakka-aluksen poista- muutamia kymmeniä vuosia, kun taas ma-
28948: minen asemapaikaltaan talven ajaksi. jakka on käytännöllisesti katsoen ikuinen.
28949: Jos Helsingin majakka-aluksen LP-puo- Esitetty vertailu osoittanee selvästi kiin-
28950: lella olevalle 10,7 metrin kivikko- ja kallio- teän miehittämättömän majakan taloudelliset
28951: matalalle saataisiin rakennetuksi kiinteä edut verrattuna majakka-alukseen, minkä
28952: majakka, olisi väylä merkitty turvallisesti lisäksi on mainittava, että merenkulullinen
28953: myöskin sellaisena vuodenaikana, jolloin hyöty erikoisesti talviliikennettä silmällä-
28954: majakka-alus ei ole asemapaikallaan. Helsin- pitäen saadaan ikäänkuin kaupantekiäisiksi.
28955: gin sataman suuren merkityksen vuoksi Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
28956: koko maan elinkeinoelämälle on mitä tär- taen eduskunnan lausuttavaksi toivomuksen,
28957: keintä koettaa pitää se talvisinkin avoinna
28958: mahdollisimman kauan, mieluimmin yli koko että hallitus, tutkittuaan Helsingin
28959: talven. Tätä silmälläpitäen olisi kiinteän majakka-aluksen korvaamisesta kasuu-
28960: majakan saaminen Helsingin majakka-aluk- nimajakalla aiheutuvat kustannukset,
28961: sen tilalle mitä tärkeintä. Tällaisen maja- ottaisi riittävän määrärahan vuoden
28962: kan merkitys ei kuitenkaan rajoitu vain Hel- 1957 tulo- ja menoarvioesitykseen
28963: singin liikenteeseen, vaan ulottaa se vaiku- asianomaiselle momentille kasuunima-
28964: tuksensa myös Kotkan ja Haminan satamien jakan rakentamiseksi.
28965: liikenteen turvaamiseen.
28966: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
28967:
28968: Kaarlo Kajatsalo. Armi Hosia.
28969: Esa Kaitila. Eino Saari.
28970: Aare Leikola.
28971: 662
28972:
28973: XII,13. - Toiv.al. N: o 294.
28974:
28975:
28976:
28977:
28978: Kajatsalo ym.: Määrärahasta Ruotsinsalmen väylän syventä-
28979: mistä varten.
28980:
28981:
28982: E d u s k u n n a ll e.
28983:
28984: Kuluvan talven kovat pakkaset ovat sel- kauan kuin Kotkan satama on nykyinen
28985: västi tuoneet esiin ne heikkoudet ja suuret pitkä ja hankala väylä Haminasta Kotkaan.
28986: puutteet, jotka talvisaikaan rasittavat Itä- Tämä este voitaisiin helposti poistaa syven-
28987: Suomen vientiä ja tuontia. Itäisen Suomen- tämällä jo nyt käytössä oleva ns. Ruotsin-
28988: lahden satamien: Viipurin, Uuraan, Maks- salmen sisäväylä talviliikenteessä olevien lai-
28989: lahden, Koiviston ja Tormoon menetyksen vojen syväystä vastaavaksi eli 6 m:n väy-
28990: jälkeen ovat Itä-Suomen ainoat satamat läksi, jolloin matka Haminasta Kotkaan ly-
28991: Kotka ja Hamina. Jäänsärkijäin riittämät- henisi noin kolmasosaan nykyisestä talviväy-
28992: tömyys ja erikoisesti Kotkasta Haminaan lästä, sama!lla kun merenkulku tulisi nykyistä
28993: johtavan väylän pituus ja vaikeus aiheutti- paljon turvallisemmaksi sekä kesä- että tal-
28994: vat sen, että Haminan satama kuluvana tal- violosuhteissa. Haminan ja Kotkan satamat
28995: vena jouduttiin sulkemaan jo ensimmäisten muodostaisivat silloin yhden kokonaisuuden,
28996: kovien pakkasten jälkeen, jolloin Kotka jäi jota vie1ä lähivuosina tulisivat tärkeältä osal-
28997: tämän laajan talousalueen ainoaksi hengi- taan täydentämään ne laituritilat, jotka Enso-
28998: tysreiäksi. Gutzeit tulee rakentamaan Vehkalahden
28999: Suurista ponnistuksista huolimatta, joita Summaan.
29000: Kotkan kaupunki varojaan säästämättä on Ruotsinsalmen väylän syventämisestä on
29001: satamansa laajentamiseksi ja sen suoritusky- TVH tehnyt tutkimuksen jo v. 1931. Tä-
29002: vyn lisäämiseksi tehnyt, ei Kotkan satama män tutkimuksen mukaan olisi poistettavaa
29003: yksinään pysty hoitamaan koko Itä-Suomen maata n. 45 000 m3 ja olisivat kustannuk-
29004: ja erikoisesti sen kaakkoisen teollisuusalueen set sen ajan rahassa olleet n. 6 milj. mk.
29005: jatkuvasti lisääntyvää vienti- ja tuontitar- Kun kalusto- ja työmenetelmät tuosta ajasta
29006: vetta. Haminan sataman pitempi aukiolo lähtien ovat huomattavasti kehittyneet, voi-
29007: helpottaisi liikennettä aivan ratkaisevasti, daan jo tämänkin tutkimuksen perusteella
29008: saattaisi sen kehittyvän ratapihan ja varas- havaita, että väylä saataisiin Haminan tal-
29009: toalueet tehokkaampaan käyttöön ja jakaisi viliikennettä palvelemaan varsin kohtuulli-
29010: työllisyyden tasaisemmin etelä-Kymenlaak- silla kustannuksilla.
29011: sossa. Huomioonottaen tämän väylän syventämi-
29012: Haminan kaupunki on erikoisesti viime sestä koituvat suuret edut koko Itä-Suomen
29013: vuosina sijoittanut runsaasti varoja sata- sekä kesä- että erikoisesti talviliikenteelle,
29014: maansa; mm. valmistuu kuluvana talvena Haminan sataman pitempiaikaisen käytön,
29015: yli 100 % uutta laituritilaa. Näitten laajen- lyhentyneen matkan tuoman säästön ja työl-
29016: nusten kautta sataman suorituskyky huomat- lisyyden tasaantumisen eri vuodenaikoina,
29017: tavasti lisääntyy ja sen koko luonne muut- on Ruotsinsalmen väylän syventämistä pidet-
29018: tuu niin, että se entistä paremmin selviytyy tävä erittäin suuresti tarkoitustaan vastaa-
29019: myöskin kappaletavaran laivauksista. Tämä vana. Kaakkois- ja koko Itä-Suomen teolli-
29020: kuitenkin edellyttää pitempää, mieluimmin suuden jatkuvan kehittymisen ja jo havaitut
29021: jatkuvaa sataman aukioloa. talvenaikaisen liikenteen suuret vaikeudet
29022: Pahimpana, melkeinpä ainoana esteenä huomioonottaen on työtä pidettävä kiireelli-
29023: Haminan sataman aukipitämiseksi yhtä senä. Tähän viitaten ehdotamme kunnioit-
29024: XII,13. - Kajatsalo ym. 663
29025:
29026: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- salmen väylän syventämistä tarkoitta-
29027: sen, van tutkimuksen ja esittäisi väylän
29028: syventämiseen tarvittavat varat otet-
29029: että hallitus antaisi tarkistaa v. tavaksi vuoden 1957 tulo- ja meno-
29030: 1931 TVH:n toimesta tehdyn Hami- arvioesitykseen.
29031: nan ja Kotkan välillä olevan Ruotsin-
29032: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
29033:
29034: Kaarlo Kajatsalo. Edvard Pesonen. Veikko Kokkola.
29035: Heikki Soininen. R. Hallberg. Urho Saariaho.
29036: Arvi Ikonen. Erkki Tuuli. Armas Leinonen.
29037: Heikki Hykkäälä. Marja Lahti. Helge Miettunen.
29038: Otto Muikku. Onni Mannila. Matti Miikki.
29039: XII,14.- '.l'oiv.al. Jf:o M.
29040:
29041:
29042:
29043:
29044: Manninen ym. : Määrärahasta uittokanavan rakentamiseksi
29045: Taipaleen kanavalle.
29046:
29047:
29048: E d u s k u n n a 11 e.
29049:
29050: Eduskunta on toivomuksessaan 7 päivänä ja huomioon ottaen Utran sulusta Pielisen-
29051: joulukuuta 1954 toimenpiteistä uittokanavan joessa saadut myönteiset kokemukset sekä
29052: rakentamiseksi Taipaleen kanavalle, yhtyen sen seikan, että Taipaleessa uitetut tavara-
29053: kulkulaitosvaliokunnan perusteluihin, joissa määrät neljän viime vuoden aikana ovat ol-
29054: sanotaan: leet yli kaksi kertaa niin suuret kuin Valkea-
29055: ,Kallavedestä on mahdollista kulkea Hau- koskessa, mihin rakennettava sulku valmis-
29056: kiveteen joko Varkauden tai Heinäveden tunee ensi vuonna, Eduskunnan mielestä
29057: reittiä. Näistä lyhemmällä eli Varkauden Taipaleen uittosulun rakentamiseen olisi ensi
29058: reitillä on kaksi kanavaa, Konnuksen ja Tai- tilassa ryhdyttävä. Valkeakosken uittosulku-
29059: paleen kanavat. Konnukseen on rakennettu työmaalta vapautuu piakkoin myös tarpeel-
29060: 128.5 m pituinen uittosulku, kun sensijaan lista erikoiskalustoa, joten senkin vuoksi
29061: Taipaleen kanava, joka aikanaan on raken- ajankohta työn aloittamiselle on sopiva.
29062: nettu vain laivaliikenteen vaatimuksia tyy- Uittosulun on arvioitu tulevan maksamaan
29063: dyttämään, on nykyisin nippulauttauksen n. 350 miljoonaa markkaa," yksimielisesti
29064: ruuhkautumispaikka tällä reitillä. Aloitteen esittänyt toivomuksen, että hallitus ryhtyisi
29065: tarkoittaman uittosulun rakentaminen hel- kiireellisiin toimenpiteisiin uittokanavan ra-
29066: pottaisi ratkaisevasti liikennettä Kanavedestä kentamiseksi Varkauden kauppalassa olevan
29067: Saimaalle saakka ja toisi kevennystä uitto- Taipaleen laivakanavan viereen. .
29068: liikenteen kovasti rasittamalle Heinäveden Kun asiassa ei, eduskunnan toivomuksesta
29069: reitille. Uittosulun rakentamisen jälkeen huolimatta, ole tähän mennessä ryhdytty toi-
29070: Kanavedestä tuleva uittotavara olisikin edul- menpiteisiin, ehdotamme eduskunnan hyväk-
29071: lisinta kuljettaa kokonaisuudessaan Varkau- syttäväksi toivomuksen,
29072: den reittiä. Heinäveden reitille jäisi edel-
29073: leen sen varrelta ja Juojärveltä tulevan ta- että hallitus ottaisi vuoden 1957
29074: varan uitto. Kun uittoaika uittosulun vai- tulo- ja menoarvioesitykseen 50 000 000
29075: kutuksesta lyhenisi, olisi sen vaikutus kulje- markkaa uittokanavan rakentamiseksi
29076: tuskustannuksiin huomattava. Tämän vuoksi, Taipaleen kanavalle.
29077: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
29078:
29079: Hugo Manninen. Aleksi Kiviaho.
29080: Tahvo Rönkkö. H. Tauriainen.
29081: Nestori Nurminen. Rainer Virtanen.
29082: Martti Leskinen.
29083: Xfi,15. - Toiv.al. N: o 296.
29084:
29085: Tuuli ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon.
29086: dieselveturien rakentamiseksi
29087:
29088: Ed u skunn alle.
29089:
29090: Kuluva talvikausi on erityisen selvästi tuo- laitos on määrärahojen puitteissa kyennyt
29091: nut esille ne puutteellisuudet, jotka nykyi- hankkimaan keskimäärin ainoastaan 16 vetu-
29092: sin ilmenevät valtionrautateiden toiminnassa. ria vuodessa.
29093: Määrärahojen niukkuudesta johtuen rauta- Tilanteen auttamiseksi olisi ensi tilassa
29094: tielaitos ei ole kyennyt seuraamaan maan hankittava 30 uutta, nykyisiä vaatimuksia
29095: muun elinkeinoelämän kehitystä, josta on vastaavia dieselveturia ja tämän lisäksi vuo-
29096: ollut seurauksena, että kuljetusten tarve, sittain nykyistä uudistustarvetta vastaava
29097: etenkin noususuhdanteiden vallitessa, on määrä. Taloudellisessa mielessä dieselveturit
29098: noussut suuremmaksi kuin mitä laitos py~> ovat höyryvetureihin nähden ylivoimaisia,
29099: tyy suorittamaan. Kuljetushäiriöiden vaiku- josta johtuen niiden käyttö on yleistynyt
29100: tukset maan talouselämään ovat olleet hai- kaikkialla maailmassa. Kotimaisissa veturi-
29101: tallisia. Monien teollisuuslaitosten tuotantoa konepajoissa dieselveturien valmistus on al-
29102: on jouduttu ajoittain supistamaan, ulko- kuvaiheessaan ja kestää joitakin vuosia, en-
29103: maankaupalle on ollut pakko asettaa rajoi- nen kuin niiden toimesta on ehditty kehittää
29104: tuksia jne. puhumattakaan monista muista ja kokeilla rautateiden käyttöön sopiva die-
29105: välillisistä ja välittömistä haitoista. Tilanne selveturityyppi. Koska tilanne ei kuiten-
29106: on vähitellen muodostunut yhä kestämättö- kaan siedä enää viivyttelyä, olisi pikaisen
29107: mämmäksi ja ainoastaan nopea taloudellinen ratkaisun aikaansaamiseksi ensi sijassa tur-
29108: apu rautatielaitokselle voi pelastaa enemmiltä vauduttava ulkomailla kehitettyihin ja lm-
29109: seurauksilta. keiltuihin veturityyppeihin. Kotimaisen kone-
29110: Kuten jo useammassa yhteydessä on to- pajateollisuuden työllisyystilanteen kannalta
29111: dettu, yhtenä pääsyynä rautatielaitoksen ny- ei kuitenkaan ole eduksi mennä suoraan ul-
29112: kyiseen tilaan on sen vetovoimakaluston komaisten veturien ostoon, vaan hankinta
29113: heikkous. Laitoksen päävetovoimakapasitee- olisi suoritettava siten, että kotimaisille ve-
29114: tin muodostavat edelleenkin höyryveturit, turikonepajoille hankittaisiin valittavien ve-
29115: jotka valtaosaltaan ovat yli-ikäisiä. Henkilö- turityyppien valmistuslisenssit, jolloin valta-
29116: junavetureita on 207 ja näistä on tällä het- osa suoritettavasta työstä jäisi kotimaahan.
29117: kellä 31 vuotta tai sitä vanhempia 155 eli siis Tätä menettelyä on sovellettu monissa muissa.
29118: 74,9 %. Kaiken kaikkiaan noin 50% koko maissa hyvällä menestyksellä.
29119: höyryveturikannasta on yli 30 vuotta van- Edellä sanotun johdosta esitämme kun-
29120: hoja ja yli 40-vuotiaita on 27 %. Heikkote- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
29121: hoisina ne eivät vastaa nykyisen liikenteen muksen,
29122: vetureille asettamia vaatimuksia, minkä li- että hallitus antaisi Eduskunnalle
29123: säksi niiden kunnossapitokustannukset ovat esityksen riittävän määrärahan otta-
29124: iän mukana muodostuneet kohtuuttoman kor- misesta lisäyksenä vuoden 1956 tulo-
29125: keiksi. Jos veturin käyttöiäksi lasketaan 30 ja menoarvioon ulkomailla käytän-
29126: vuotta, olisi normaali uudistustarve nykyi- nössä kokeiltujen dieselveturien ra-
29127: sin 25 veturia vuodessa. Kuitenkin mm. vii- kentamiseksi valmistuslisenssillä koti-
29128: meisten kymmenen vuoden aikana rautatie- maisissa veturikonepajoissa.
29129: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
29130:
29131: Erkki Tuuli. Urho Saariaho.
29132: Matti Raipala. T. A. Wiherheimo.
29133: R. Hallberg.
29134: 84 E 75/56
29135: 666
29136:
29137: XII,16. - Toiv.al. N:o 297.
29138:
29139:
29140:
29141:
29142: Saariaho ym..: Rautatieliikenteen tehostamisesta.
29143:
29144:
29145: E d u s k u n n a ll e.
29146:
29147: Kuluvan talven aikana on kuljetustilanne Vetovoiman puute on jo pitemmän aikaa
29148: muodostunut ennen näkemättömän vaikeaksi. ollut ilmeinen. Rautatielaitos potee niin hy-
29149: Se on aiheuttanut kansantaloudenemme huo- vin matkavetureiden kuin vaihtovetureiden-
29150: mattavia tappioita ja uhkaa heikentää työ- kin puutetta. Käytettävissä olevasta veturi-
29151: mahdollisuuksia tuotantolaitosten ollessa pa- määrästä, joka lukumäärältään on sama kuin
29152: kotettuja joko raaka-ainekuljetuksen tai tuo- vuonna 1950, on suurin osa yli-ikäistä. Käy-
29153: tannon markkinoille kuljetuksen häiriin- tössä on vetureita, joiden ikä ylittää 60
29154: tyessä supistamaan tuotantoansa. Kaikki vuotta.
29155: tämä on aiheutunut siitä, että rautatielaitos, Liikkuvan kaluston lukumäärä on pienen-
29156: joka muodostaa kuljetusverkostomme rungon, tynyt ja tarvitsee sen vuoksi uusimista.
29157: ei ole kyennyt selviytymään kuljetustehtä- Rataverkoston kiskotuksesta on esitetty
29158: vistä. Vakavana häiriöntekijänä on ollut monta vakavaa huomautusta. Viimeksi tämä
29159: poikkeuksellisen runsasluminen ja ankara tuli esille Tampereen-Porin radalla kisko-
29160: talvi, jonka rasituksia teknillisesti heikosti tuksen kuluneisuudesta tapahtuneen onnetto-
29161: varustettu rautatielaitoksemme ei ole kyen- muuden yhteydessä. Kuluneilla kiskoilla
29162: nyt kestämään siinä mitassa, kuin olisi ollut esiintyy jo nyt niin runsaasti katkeamia, että
29163: tarpeellista. Kun nimenomaan tavaravau- on ihme, ettei enempiä vaurioita ole sattu-
29164: nuston kiertokulku on kasvaneiden vaikeuk- nut.
29165: sien johdosta huomattavasti hidastunut, on Monessa eri yhteydessä on teroitettu sitä,
29166: kuljetusta voitu hoitaa entistä pienempi osa. että maamme tärkeimpien asemien järjestely-
29167: Mainittakoon vain, että vientikuljetukset ratapihat olisi saatava laajennetuksi ja uudis-
29168: ovat saaneet odottaa pitkiäkin aikoja kulje- tetuiksi sellaisiksi, että ne vastaisivat ny-
29169: tusvuoroaan, kaupunkiseudut ovat joutuneet kyaikaisen liikenteen vaatimuksia. Ruuhkau-
29170: vaikeaan polttoaineiden puutteeseen sekä tumiset aiheutuvat juuri siitä, etteivät ris-
29171: henkilöliikennettä on täytynyt huomattavasti teysasemamme kykene selviytymään niille
29172: supistaa. suuntautuvasta liikenteestä. Talvikauden hi-
29173: Talvikausi ei saisi muodostaa sellaista dastunut vaihtotyö johtuu myös vaunuston
29174: poikkeusta, että rautatiekuljetukset sinä ai- jäykkäkulkuisuudesta. Muuttamalla vau-
29175: kana joutuisivat kärsimään, olletikin kun lii- nuissa laakerijärjestelmää vaunusto saatai-
29176: kenne on kasvanut ja muuttanut muotoaan siin herkkäliikkeisemmäksi, jolloin talvikausi
29177: siten, että se talvikautena vaatii nykyisin ei kykenisi niin suuresti liikennettä jarrut-
29178: jo yhtä suuret kuljetukset kuin kesäkaute- tamaan.
29179: nakin. Olisikin syytä sen vuoksi pikimmi- Rautatielaitos on siksi tärkeä kuljetuslai-
29180: ten kiinnittää huomiota niihin puutteelli- tos, ettei sitä ilman voida tulla toimeen. Ne
29181: suuksiin, jotka ovat saattaneet rautatielai- vauriot, joita liikenteen heikko hoitaminen
29182: toksen vaikeaan asemaan. Eri yhteyksissä aiheuttaa, ovat nyt selvästi kaikkien nähtä-
29183: annetuissa selvityksissä ja tehdyistä esityk- vissä. Siksi olisikin ryhdyttävä nopeisiin toi-
29184: sistä onkin pääteltävissä ne perussyyt, jotka menpiteisiin olemassa olevien puutteiden
29185: rautatielaitoksen kuljetuskyvyn heikentymi- poistamiseksi.
29186: seen ovat vaikuttaneet. Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
29187: XII,l6. - Saariaho ym. 667
29188:
29189: tamme kunnioittavasti eduskunnan päätettä- siin maamme rautatieliikennettä ja sen
29190: väksi toivomuksen, toimintatehoa suuresti vahingoittavien
29191: häiriöiden poistamiseksi.
29192: että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
29193: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
29194: Urho Saariaho. Kaarlo Kajatsalo.
29195: Yrjö Sinkkonen. Juho Tenhiälä.
29196: Lauri Järvi. Heikki Hykkäälä.
29197: Martti Salminen. Eeli Erkkilä.
29198: Juho Kuittinen. Erkki Koivisto.
29199: Erkki Tuuli. T. A. Wiherheimo.
29200: Grels Teir.
29201: 668
29202:
29203: XU,17. - Toiv.al. N:o 298.
29204:
29205:
29206:
29207:
29208: Koivusilta ym.: Lahden-Loviisan rautatien muuttamisesta
29209: normaalirait eiseksi.
29210:
29211:
29212: Eduskunnalle.
29213:
29214: Kun valtio nyt on ostanut Lahden-Lovii- vuodelta 1955 ja esitämme eduskunnan hy-
29215: san rautatien, on tässä kysymyksessä edetty väksyttäväksi toivomuksen,
29216: huomattavasti. Kokonaisuutena asia on kui-
29217: tenkin kunnossa vasta sitten kun rata on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
29218: normaaliraiteinen. Koska eduskunta on tä- toimenpiteisiin valtiolle siirtyneen
29219: hän ratakysymykseen jo perusteellisesti tu- Lahden-Loviisan mutatien muutta-
29220: tustunut ja ymmärtää sen tärkeyden, viit- miseksi ?W1'maaliraiteiseksi tavaralii-
29221: taammekin vain toivomusaloitteeseen n:o 378 kenteelle ta1·koitetuksi radaksi.
29222: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
29223:
29224: Esa Koivusilta. Saara Forsius. Bruno J. Sundman.
29225: XII,18. - Bemst.mot. N: o 299.
29226:
29227:
29228:
29229:
29230: Sundman m. fl.: Angående Lovisa-Lahtis järnvägs ombygg-
29231: nad till nmmalspårig.
29232:
29233:
29234: T i 11 R i k s d a g e n.
29235:
29236: Behovet av en normalspårig järnväg mel- nan Lovisa-Lahtis till normalspårig. Så-
29237: lan Lovisa och Lahtis har under de senaste dana utlätanden har givits av bl. a. Lahtis
29238: åren i olika sammanhang förts fram. Redan handelskammare år 1951 och av Hamnkom-
29239: år 1951, då den av statsrådet år 1949 till- mitten år 1954.
29240: satta Industrialiseringskommitten avgav sitt På ovanstående grunder och med hänvis-
29241: betänkande, uttalade sig kommitten för att ning till motiveringen i hemställningsmotio-
29242: den smalspäriga järnväg som finnes mellan nerna n:ris 377-380 år 1955 föreslår under-
29243: de nämnda städerna med det snaraste borde tecknade, att riksdagen ville besluta hem-
29244: ombyggas till normalspårig och övertagas av ställa,
29245: staten. Senare har till riksdagen inlämnats
29246: ett flertal motioner, i vilka liknande förslag att regeringen skyndsamt måtte
29247: ställts. Alla expertutlåtanden som givits har fatta beslut om Lovisa-Lahtis järn-
29248: också förordat en snabb ombyggnad av ba- vägs ombyggnad till normalspårig.
29249: Helsinifors den 17 februari 1956.
29250:
29251: Bruno J. Sundman. G. Henriksson.
29252: Veikko Helle. Unto Suominen.
29253: 670
29254:
29255: XII,18. - Toiv.al. N:o 299.
29256: Suomennos.
29257:
29258:
29259:
29260: Sundman ym. : Loviisa11r-Lahden rautatien rakentamisesta
29261: normaalirait eiseksi.
29262:
29263:
29264: E d u s k u n n a 11 e.
29265:
29266: Normaaliraiteisen rautatien tarve Loviisan kaista muuttamista normaaliraiteiseksi. Sel-
29267: ja Lahden välillä on viime vuosien kuluessa laisia lausuntoja ovat antaneet mm. Lahden
29268: tuotu eri yhteyksissä esille. Jo vuonna 1951, kauppakamari vuonna 1951 ja satamakomi-
29269: jolloin valtioneuvoston vuonna 1949 asettama tea vuonna 1954.
29270: teoUistamiskomitea antoi mietintönsä, lausui Edellä esitetyin perustein ja viitaten
29271: komitea mielipiteenään, että mainittujen kau- vuonna 1955 tehtyjen toivomusaloitteiden
29272: punkien välillä oleva kapearaiteinen rautatie n: ot 377-380 perusteluihin allekirjoittaneet
29273: olisi mitä pikimmin muutettava normaalirai- ehdottavat eduskunnan päätettäväksi toivo-
29274: teiseksi ja otettava valtion haltuun. Sittem- muksen,
29275: min on eduskunnalle jätetty useita aloitteita,
29276: joissa on esitetty samanlaisia ehdotuksia. että hallitus tekisi kiireellisesti paa-
29277: Kaikki esitetyt asiantuntijalausunnot ovat töksen Loviisa11r-Lahden rautatien ra-
29278: myös puoltaneet Loviisan-Lahden radan pi- kentamisesta normaaliraiteiseksi.
29279: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
29280:
29281: Bruno J. Sundman. G. Henriksson.
29282: Veikko Helle. Unto Suominen.
29283: 671
29284:
29285: XII,19. - Toiv.al. N: o 300.
29286:
29287:
29288:
29289:
29290: Häppölä ym.: Tutkimuksen toimittamisesta 1·autatien raken·
29291: tamiseksi Lahdesta Anianpeltoon.
29292:
29293:
29294: E d u s k u n n a ll e.
29295:
29296: Viime vuonna tehdyn päätöksen perus- Radan vaikutuspiiriin tulisi Asikkalassa,.
29297: teella ostaa valtio yksityisten hallussa olleen Padasjoella ja Kuhmoisissa olevat kuusi
29298: Loviisan-Vesijärven rautatien ja rata levi- vientisahaa, sekä huomioon ottaen Päijän-
29299: tetään normaaliraiteiseksi, jolloin se suoraan teen alueen metsärikkaudet radan rakenta-
29300: liittyy maan rataverkostoon. Käytännössä minen loisi erinomaiset mahdollisuudet
29301: päätös merkitsee sitä, että Valkon luonnon- uuden teollisuuden synnylle Vääksyn-
29302: satamasta kehittyy pian kunnollinen vienti- Anianpellon väliselle noin 5 km pitkälle
29303: satama, johon Lahden-Heinolan ja osa Sa- ranta-alueelle.
29304: von ulkomaankaupasta keskittyy. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29305: Loviisan-Vesijärven radan muuttaminen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29306: normaaliraiteiseksi luo edellytykset Etelä- muksen,
29307: Päijänteen puunjalostusteollisuuden laajen-
29308: tumiselle ja kehittymiselle. että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
29309: Eräs tällainen kehitystä edistävä toimen- sen rautatien rakentamiseksi Lahden.
29310: pide olisi rautatien rakentami:r;ten Lahdesta -Anianpellon välille.
29311: Päijänteen etelärannalle Anianpeltoon, eli
29312: vanhan ratasuunnitelman toteuttaminen.
29313: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
29314:
29315: Leo Häppölä. Eino Raunio.
29316: Lauri Laine. Eemil Luukka.
29317: Wiljam Sarjala. Hemming Lindqvist.
29318: Atte Pakkanen. Felix Seppälä.
29319: Heikki Soininen. Olavi Kajala.
29320: Juho Tenhiälä.
29321: 672
29322:
29323: Xfi,20.- Toiv.al. N:o 301.
29324:
29325:
29326:
29327:
29328: Tuuli ym.: Määrärahasta rataosaston työ- ja varastoraken-
29329: nuksen rakentamiseksi Kouvolaan.
29330:
29331:
29332: E d u s k u n n a ll e.
29333:
29334: Rataosaston työ- ja varastorakennukset Tämän vuoksi on vuodesta 1927 lähtien
29335: Kouvolassa käsittävät nykyisin yhdeksän tehty eri yhteyksissä esityksiä varasto- ja
29336: kunnoltaan erittäin heikkoa ratapihan eri verstasrakennuksen aikaansaamiseksi Kouvo-
29337: puolilla olevaa puista rakennusta. Nämä ra- laan ja on sen tarve viime vuosina osoittau-
29338: kennukset ovat lisäksi sellaisissa paikoissa, tunut yhä tähdellisemmäksi. Paitsi tarpeel-
29339: -että ne veturitallin laajentamisen ja muiden lista varastotilaa tulisi rakennukseen työ-
29340: rautatielaitteiden tarkoituksenmukaisen kun- huoneita ja verstas- ja korjauspajoja sekä
29341: nostamisen ja uusien raiteiden ja vaihteiden tarvittavat sosiaaliset laitokset kaikkiaan
29342: rakentamisen yhteydessä joudutaan purka- 88: lle erilaiselle vakinaiselle ammattimiehelle
29343: maan. Niitä ei sen vuoksi voida laajentaa. ja joukolle aputyövoimaa. Rakennusta var-
29344: Kuitenkin sanotuista työ- ja varastoraken- ten tarvittavat piirustukset ovat valmiina ja
29345: nuksista puuttuvat miltei kaikki lakimääräi- rakennuksen paikka ratapiha-alueella on
29346: set sosiaaliset laitokset, jotka olisi kiireelli- määrätty.
29347: sesti saatava, ja verstas- ja varastotilaa tar- Kaiken edellä lausutun nojalla ehdotamme
29348: vitaan huomattavasti lisää. Työ- ja varasto- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29349: rakennusten hajallaansijoitus tuottaa myös
29350: suuria vaikeuksia työn vaivonnalle ja konei- että hallitus ottaisi vuoden 1957
29351: den tarkoituksenmukaiselle käytölle, eikä ta- tulo- ja menoarvioesitykseen 65 m~"l
29352: varoita voida halvimmalla ja tarkoituksen- joonan markan suuruisen määrärahan
29353: mukaisimmilla tavalla niihin ja niistä kuljet- rataosaston työ- ja varastorakennuksen
29354: taa, minkä lisäksi usean rakennuksen läm- rakentamiseksi Kouvolaan.
29355: mitys- ja hoitokustannukset tulevat kalliim-
29356: maksi.
29357: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
29358:
29359: Erkki Tuuli. Urho Saariaho. Heikki Hykkäälä.
29360: Matti Raipala. R. Hallberg. Toivo Kujala .
29361:
29362:
29363:
29364:
29365: •
29366: 673
29367:
29368: XII,21. - Toiv.al. N:o 302.
29369:
29370:
29371:
29372:
29373: Tuuli ym.: Määrärahasta Kouvolan asemarakennuksen raken-
29374: tamiseksi.
29375:
29376:
29377: E d u s k u n n a ll e.
29378:
29379: Jokaiselle on tunnettua, että maamme suu- myksen tultua nyt ratkaistuksi on asemara-
29380: rimman risteysaseman Kouvolan asemara- kennuksen suunnittelu- ja piirustustyöt työt-
29381: kennus ei enää vuosiin, ehkä vuosikymme- tömyysvaroista myönnetyn määrärahan tur-
29382: niin ole vastannut lisääntyneen liikenteen vin pantu käyntiin ja ovat suunnitelmat
29383: sille asettamia vaatimuksia. Niin tarvittavat lähiaikoina lopullisesti valmistumassa. Kou-
29384: toimisto- ja liikennetilat kuin matkustajain volan aseman matkustaja- ja tavaraliikenteen
29385: käytössäkin olevat tilat ovat erittäin ahtaat jatkuvasti lisääntyessä on asiain lopulliseen
29386: ja huonokuntoiset. Talvisodan pommituk- ratkaisuun saattaminen yhä kiireellisempi ja
29387: sissa tuhoutui myös Kouvolan asemaravin- tärkeämpi.
29388: tola, jonka tilalla on nyt parakkirakennus. Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdo-
29389: Terveydenhoitoviranomaiset ovat sallineet tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29390: sen käytön vain kuluvan vuoden loppuun, muksen,
29391: ellei siihen tehdä huomattavia kustannuksia
29392: vaativia korjauksia ja parannuksia. Rauta- että hallitus ottaisi vuoden 1957
29393: tieviranomaistenkin taholta on nyt kovasti tulo- ja menoarvioesitykseen ·70 000 000
29394: kiirehditty asian ratkaisua, joka tähän markan suuruisen määrärahan Kou-
29395: saakka on ollut kiinni ratapihasuunnitelmiin volan asemarakennuksen rakennustöi-
29396: liittyvästä paikkakysymyksestä. Paikkakysy- den aloittamista varten.
29397: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
29398:
29399: Erkki Tuuli. Urho Saariaho.
29400: Matti Raipala. Heikki Hykkäälä..
29401: Toivo Kuja.la.
29402:
29403:
29404:
29405:
29406: 85 E 75/56
29407: 674
29408:
29409: Xfi,22. - Toiv.al. N: o 308.
29410:
29411:
29412:
29413:
29414: Tuuli ym.: Savon radan lähtökohdan siirtotyön loppuunsaat-
29415: tamisesta Kouvolassa.
29416:
29417:
29418: Eduskunnalle.
29419:
29420: Nykyinen Savon rata lähtee keskeltä ja sinne vastaanottaa tarvitsematta turvautua
29421: Kouvolan ratapihaa ja aiheuttaa siten liiken- edestakaisiin vaihtoihin lähtöraiteelle pääse-
29422: teen joustavalle järjestelylle melkoisesti hait- miseksi. Kun Kouvolan lähin asema, Harju,
29423: taa. Tämän vuoksi onkin Savon radan lähtö- on 7 km: n päässä Kouvolasta, aiheuttaa
29424: kohta suunniteltu siirrettäväksi nykyisestään tämä viivästystä saapuvien junien sisään-
29425: n. 2 km länteen. Suunnitelman toteuttami- tulossa ja lähetettävien junien lähdössä,
29426: seksi on tarkoitukseen vuodesta 1948 lukien koska junaturvallisuuden vuoksi seuraavaa
29427: myönnetty työttömyysvaroja milloin enem- junaa ei voida lähettää liikkeelle ennenkuin
29428: män milloin vähemmän riippuen paikkakun- edellinen on saapunut seuraavalle asemalle.
29429: nalla kulloinkin vallitsevasta työttömyys- Savon radan lähtökohdan siirron yhteydessä
29430: tilanteesta, yhteensä n. 160 000 000 markkaa. rakennettava apuratapiha n. 2.5 km: n pää-
29431: Myös tarvittavan alueen pakkolunastus pan- hän Kouvolan ratapihasta pohjoiseen helpot-
29432: tiin silloin vireille, mutta ei sitä ole saatettu taisi ja nopeuttaisi tässä suhteessa Savosta
29433: päätökseen. Parina viime vuotena ei työtä tulevaa ja sinne suuntautuvaa liikennettä
29434: ole myöskään jatkettu. Työstä, joka käsittää huomattavalla tavalla. Rautatieliikenteen jat-
29435: n. 2 km:n pituisen uuden ratapenkereen, kuva kasvu Savon radalla edellyttäisi edellä
29436: pysäköintiratapiha-alueen ja neljän yli- tai selostetun Savon radan lähtökohdan siirto-
29437: alikulkusillan rakentamisen ja jonka koko- työn pikaista päätökseen saattamista. Työttö-
29438: naisknstannusarvio on n. 350 000 000 mark- myYsnäkökohtien ei tulisi sanella sen raken-
29439: kaa, on tähän mennessä pääosaltaan maan- tamisen kiireellisyyttä, vaan todellisen lii-
29440: siirtotyöt ja yksi alikulkusilta tehty. Muun kennetaroeen.
29441: osan valmistumisesta ei ole tietoa, vaikka Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
29442: kaikki suunnitelmat ovat valmiina. tamme kunnioittaen eduskunnan lausutta-
29443: Savon radan lähtökohdan siirtoa ja sen vaksi toivomuksen,
29444: yhteydessä rakennettavien siltojen rakenta-
29445: mista on rautatiehallituksen taholta pidetty että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29446: hyvinkin kiireellisinä. Työn valmistuminen menpiteisiin jo vuosikausia vireillä
29447: helpottaisi ja nopeuttaisi suuresti Kouvolan olleen Savon radan lähtökohdan siirto-
29448: ratapihan läpäisykykyä. Junat voitaisiin ra- työn pikaisesti loppuunsaattamiseksi
29449: tapihan kaikilta raiteilta joustavasti lähettää Kouvolassa.
29450: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
29451:
29452: Erkki Tuuli. Toivo Kujala. Urho Saariaho.
29453: 675
29454:
29455: Xll,23. - Toiv.al. N:o 804.
29456:
29457:
29458:
29459:
29460: Tuuli ym.: Määrärahasta Kouvolan-Utin välisen rataosan
29461: rakentamiseksi kaksiraiteiseksi.
29462:
29463:
29464: E d u s kun n alle.
29465:
29466: Kouvolan ratapiha maan ehkä suurim- van rataosan läpäisykyky vaikeutuu, kun
29467: pana ratapihana muodostaa joka taholle, myös matkustajaliikennettä on jouduttu laa-
29468: mutta· lähinnä vientinsatamiimme Kotkaan jentamaan. Kouvola-Utti rataosan kaksi-
29469: ja Haminaan suuntautuvan rautatieliiken- . raiteistaminen helpottaisi huomattavasti tätä
29470: teen pullonkaulan. Tämän vuoksi on rata- liikennettä.
29471: pihan läpäisykykyä kaikin tavoin pyrittävä Suunnitelmat Kouvolan-Utin välisen rata-
29472: edistämään. Paitsi ratapihajärjestelyin voi- osan, jonka pituus on 7 kilometriä, kaksi-
29473: daan sen kautta kulkevaa liikennettä helpot- raiteistamiseksi ovat valmiit ja tarpeelliset
29474: taa myös rakentamalla lähiasemille johtavat alueet valtiolle lunastetut. Työstä aiheutu-
29475: radat kaksinkertaisiksi. Niinpä Kouvolasta vat kustannukset nousevat 150 000 000 mark-
29476: länteen ja etelään johtavat radat ovatkin jo kaan.
29477: kaksiraiteisia ja Kouvolasta pohjoiseen johta- Kaiken edellä olevan nojalla ehdotamme
29478: van rataosan kaksiraiteistamistyöt ovat par- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29479: haillaan käynnissä. Kouvolasta itään johta-
29480: valla radalla on tämä työ vielä aloittamatta. että hallitus ottaisi vuoden 1957 tulo-
29481: Vuoksenlaakson teollisuuden jatkuvasti kas- ja menoarvioesitykseen 150 000 000
29482: vaessa ja Neuvostoliittoon ja sieltä tänne markan suuruisen määrärahan Kou-
29483: suuntautuvan liikenteen viikastuessa Kouvo- volan-Utin välisen rataosan raken-
29484: lasta Lappeenrantaan ja Vainikkalaan johta- tamiseksi kaksiraiteiseksi.
29485: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
29486:
29487: Erkki Tuuli. Urho Saariaho.
29488: Matti Raipala. R. Hallberg.
29489: Toivo Kujala.
29490: 676
29491:
29492: XII,24. - Toiv.al. N: o 305.
29493:
29494:
29495:
29496:
29497: Kuittinen ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
29498: Lappeenrannan-Luumäen-Haminan-Kotkan rataosan
29499: rakentamista varten.
29500:
29501:
29502: Eduskunnalle.
29503:
29504: Teollisuuden kehittäminen vaatii huomat- tamalla suora rautatieyhteys Lappeenran-
29505: tavia parannuksia Kaakkois-Suomessa. Ku- nasta Haminan ja Kotkan satamiin, koska
29506: ten kaikille on tunnettua, ovat Vuoksenlaak- . molemmissa päissä, so. satamissa ja teolli-
29507: son ja Saimaan ympärillä olevat teollisuus- suuslaitoksissa on kuormaamis- ja purkamis-
29508: laitokset viime aikoina huomattavasti lisän- välineistöt ja -laitteet rakennettu rautatie-
29509: neet tuotantoaan ja perustaneet uusia teh- liikennettä varten. Myös maan työllisyys-
29510: taita, ja näiden tuotteiden kuljettaminen sa- näkökohdat puhuvat tämän kannan puolesta.
29511: tamiin on tuottanut huomattavan paljon vai- Autokuljetusvälineistöä ei kyetä valmista-
29512: keuksia. Samanaikaisesti olemme voineet ha- maan kotimaassa. Vaikka rautatievälineis-
29513: vaita, että juuri Kaakkois-Suomessa työttö- tön valmistamiseen tarvittavat raaka-aineet-
29514: myys on ollut suurempi kuin muualla Suo- kin on tuotava ulkoa, kyetään sitä kuitenkin
29515: messa. Kuten käsitetään, on valtion työttö- valmistamaan kotimaassa, joten siis työpalk-
29516: myystöiden järjestämisessä vaikeuksia sellais- kojen osuus sen valmistuksessa jää kotimaa-
29517: ten töiden teettämisessä, jotka pysyvästi han.
29518: tuottaisivat hyötyä Vuoksenlaakson ja Sai- Suoran rautatieyhteyden aikaansaaminen
29519: maan ympäristön teollisuuden kehittymiselle Etelä-Saimaan ja Suomenlahden välille rat-
29520: ja työväelle. Tällöin ensisijaisesti tulee kaisisi myös Kouvolan liikennepulman.
29521: esille Vuoksenlaakson ja lähimpien Suomen- Kaakkois-Suomen liikenteen poistuminen
29522: lahden satamien välisten liikenneyhteyksien Kouvolan liikenteestä ehkä antaisi siellä riit-
29523: ratkaiseva parantaminen. Jo monissa eri yh- tävästi tilaa muualta Suomesta sinne ohjau-
29524: teyksissä on sekä Imatran kauppalan että tuvalle liikenteelle.
29525: kauppalan alueen teollisuuden taholta val- Ne korjaukset, joita mm. vuorineuvos
29526: tiovallalle esitetty vaatimuksia, että Vuok- Lauri Kivisen puheenjohdolla toimineen ko-
29527: senlaakson talouselämän hyväksi on suoritet- mitean vuonna 1951 valmistuneessa teollis-
29528: tava tehtävissä oleva jälleenrakennustyö taruiskomitean mietinnössä suositellaan, eivät
29529: myös liikenneolojen kohdalta. Viipurin ja ole riittäviä Kaakkois-Suomen liikenneolojen
29530: Uuraan satamien menetys merkitsi Vuoksen- parantamiseksi. Kouvolan ratapihan laajen-
29531: laaksolle lähes 100 km: n matkan lisäystä lä- taminen, Lappeenrannan-Luumäen mutkan
29532: himpiin satamiinsa, Haminaan ja Kotkaan. oikaiseminen ja Kouvolan-Inkeroisten väli-
29533: Liikenneolojen parantamiseksi on laadittu sen rataosan kaksiraiteistaminen eivät ole
29534: monia ehdotuksia. Niistä on tunnetuin Sai- helpottaneet sanottavasti Kouvolan vaikeuk-
29535: maan-Suomenlahden liikennetoimikunnan v. sia, koskapa jo linjalla Imatra-Kouvola on
29536: 1950 prof. Arvo Lönnrothilla valmistuttama itse rautatielinjallakin ylikuormitusta. Mat-
29537: selvitys liikenneolojen parantamisesta. Tässä kan lyhennys on myös niin mitätön, että se
29538: selvityksessä asetetaan ensi tilalle raskasta ei merkitse mitään käytännöllistä helpotusta
29539: liikennettä kestävän maantien rakentaminen, talouselämälle eikä näyttele mitään osaa Itä-
29540: joka on jo käytännössä, vaikka ei olekaan Suomen satamien menetyksen korvaamisessa
29541: lopullisesti valmis. Mutta täkäläisen suur- täkäläiselle talouselämälle.
29542: teollisuuden piirissä näyttää kuitenkin va- Edellä mainitussa teollistamiskomitean
29543: kiintuneen käsitys, että liikenneyhteyksien mietinnössä sanotaan, että järkevän teolli-
29544: parantamiskysymys olisi ratkaistava raken- suuspolitiikan yhtenä edellytyksenä on mm.
29545: Xll,24. - Kuittinen ym. 677
29546:
29547: kuljetuslaitoksen tehon parantaminen. Jos hyväksi nyt jo kohta 12 vuotta sodan päät-
29548: mihin, niin Vuoksenlaakson teollisuuteen tymisen jälkeen on aika ryhtyä ratkaiseviin
29549: tämä lausuma pitää paikkansa. Uuden ra- toimenpiteisiin. Siten saadaan valtion työt-
29550: dan vaikutus ei rajoittuisi yksinomaan Lap- tömyystyökysymys asialliseen järjestykseen
29551: peenrannan ja Imatran seutuun, vaan se moniksi vuosiksi ja siten saadaan maan suu-
29552: ·koskisi koko Pohjois-Karjalaa, erittäinkin rimman melko yhtenäisen vesistöalueen, Sai-
29553: kun lienee vain ajan kysymys, milloin suora maan ja Pielisen, metsäraaka-ainevarat ny-
29554: rautatieyhteys Etelä-Saimaalta rakennetaan kyistä taloudellisemmin palvelemaan valta-
29555: myös Pohjois-Karjalaan, jolloin esim. Joen- kunnan kansantaloutta.
29556: suu pääsisi nykyisestään n. 150 km lähem- Edellä esitetyn johdosta esitämme kun-
29557: mäksi Etelä-Saimaan teollisuusaluetta. Imat- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29558: ran kauppalan hallitus ja Lappeenrannan muksen,
29559: kauppakamari olivat jo aikoja sitten sitä
29560: mieltä, että tämä rata on tarpeellinen koko että hallitus antaisi Eduskunnalle
29561: Itä-Suomelle ja koko maalle. Etelä-Saimaan esityksen 300 000 000 markan määrä-
29562: ja Pohjois-Karjalan kohdalla ei valtiovai- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
29563: laJia ole nyt eikä lähitulevaisuudessa puu- 1956 tulo- ja menoarvioon Lappeen-
29564: tetta työkohteista, joilla on todella kan- rannan- Luumäen- H aminan-Kot-
29565: santaloudellista merkitystä. Näiden seu- kan rataosan rakentamista varten.
29566: tujen liikenneolojen parantamiskysymysten
29567: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
29568:
29569: Juho Kuittinen. ~ilho ~äyrynen. Toivo Kujala.
29570: ~ei~o lro~ola. V. Liljeström. 0. Lindblom.
29571: E. Pusa. Marja Lahti. Meeri lCalavainen.
29572: Hei~ Hy~aälä.
29573: 678
29574:
29575: XII,25. - Toiv.al. N: o 306.
29576:
29577:
29578:
29579:
29580: Tuuli ym.: Määrärahasta Lappeenrannan-Luumäen rata-
29581: osan oikaisemista varten.
29582:
29583:
29584: E d u s k u n n a ll e.
29585:
29586: Jo vuonna 1945 rautatiehallitus ehdotti, rakenteen muuttamiselle sellaiseksi, että siinä
29587: että Lappeenrannan-Elisenvaaran rautatie- olisivat samat suurimmat nousut ja kaaret
29588: rakennuksen yhteydessä olisi rakennettava kuin yleensä vaaditaan, ei ole taloudellisia
29589: uusi rata Lappeenrannasta Luumäelle Vuok- edellytyksiä, sillä siksi huomattavia ja va-
29590: senniskalta länteen päin suuntautuvan rauta- roja kysyviä nämä muutokset olisivat. Sel-
29591: tieliikenteen helpottamiseksi ja jouduttami- laista nousupituutta, joka Lappeenrannan ja
29592: seksi. Vuonna 1936 ratasuunta tutkittiin ja Raipon välillä olisi loivennettava, on 4 300
29593: laadittiin siitä kustannusarviot. Syystä tai m, ja kaaria, joita olisi loivennettava, 1 300
29594: toisesta rataa ei kuitenkaan silloin raken- m. Tällaiset työt, jotka olisi lisäksi suoritet-
29595: nettu. Sotien jälkeen, kun Lappeenrannan tava liikenteen alaisella radalla, nousevat
29596: kautta kulkeva liikenne suuntautui pää- kustannuksiltaan uuden rakentamista kal-
29597: asiassa länteen, rakennettiin Lappeenrannan liimmaksi.
29598: -Simolan rataan Raipon · liikennepaikan Lappeenrannan-Luumäen rataoikaisun pi-
29599: luona länteen kaartuva yhdyskaari Kouvo- tuus tulisi olemaan 27.6 km. Nykyisen Lap-
29600: lan-Vainikkalan radalla. Tämä yhdyskaari peenrannan-Raipon-Luumäen rataosan pi-
29601: ei kuitenkaan poista niitä hankaluuksia, tuus on 37.2 km, joten rataoikaisusta matka
29602: joita on olemassa aikanaan paljon pienem- Lappeenrannasta Kouvolaan lyhenisi 9.6
29603: pää ja rajoitetumpaa liikennettä varten ra- km:llä. Lappeenrannan-Luumäen oikaisun
29604: kennetulla rataosalla Lappeenranta-Hytti- kokonaiskustannukset ovat n. 960 miljoonaa
29605: Raippo. markkaa. Kun Imatran ja Lappeenrannan
29606: Nykyinen Lappeenrannan-Raipon väli- alueet ovat vaikeita työttömyyskeskuksia,
29607: nen rata jyrkkine nousuineen (12.5%) mää- merkitsisi rakennustyön aloittaminen syksy-
29608: rää koko rataosan Kouvola-Lappeenranta- ja talvisaikaan huomattavaa helpotusta näi-
29609: Parikkala junien suurimmat sallitut nousut den alueiden työllisyystilanteessa ja vähen-
29610: ja junapainot. Kun ·tämän rataosan muilla täisi vastaavalta osalta valtion sanottujen
29611: osilla on enintään 10 Of00 nousu, tietää tämä alueiden työttömyyden torjumiseksi OSOitetta-
29612: sitä, että Lappeenrannan-Raipon rataosan via määrärahoja.
29613: vuaksi koko rataosalla Kouvola-Lappeen- Kaiken edellä lausutun nojalla ehdotamme
29614: ranta-Parikkala junien painoa on pienen- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29615: netty 4-5 osalla muilla osilla sallitusta
29616: junapainosta. Vastaavasti on esim. pika- ja että hallitus ottaisi vuoden 1957
29617: henkilöjunien 10 o100 kaltevuudessa sallitusta tulo- ja menoarvioesityksee'n 300 m~'l
29618: 110 km/t nopeudesta 12.5 o100 kaltevuudessa joonan markan suuruisen määrärahan
29619: vähennettävä 90 km/t:iin eli 22 %. Lap- Lappeenrannan-Luumäen välisen ra-
29620: peenrannan-Raipon rataosan pienisäteiset taoikaisun rakennustöide'n aloittami~
29621: haarat (r. min. 300 m) pienentävät osaltaan seksi.
29622: junien nopeutta ja painoa. Tämän rataosan
29623: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
29624:
29625: Erkki Tuuli. Urho Saariaho.
29626: Toivo Kujala. R. Hallberg.
29627: 679
29628:
29629: XII,26. - Toiv.a.l. N:o 307.
29630:
29631:
29632:
29633:
29634: Hallberg ym.: Onkamo11r-Parikkalan rataosan koneellisen
29635: tutkimuksen toimittamisesta.
29636:
29637:
29638: Eduskunnalle.
29639:
29640: Kuten tunnettua, aiheuttaa nykyinen val- Karjalan talouselämää ja saattaisi maakun-
29641: takunnan itäraja hyvin suurta haittaa koko nan metsä- ja luonnonrikkaudet teollisuuden
29642: Karjalan metsärikkaalle maakunnalla, sen ja viennin hyödyksi, puhumattakaan kaivat-
29643: teollisuudelle ja kaikelle muullekin elinkei- tujen uusien suurten ja pysyväisten tuotta-
29644: nolle, etupäässä syystä, että entinen Karja- vien työtilaisuuksien luomisesta sitä kaipaa-
29645: lan liikennevaltasuoni, Värtsilän-Viipurin ville laajoille piireille.
29646: rautatie, jäi rajan taa. Edellä mainittu pätevien ammattimiesten
29647: Tämän hankalan tilanteen parantamiseksi laatima uuden ratasuunnan positiivinen tut-
29648: perustivat Karjalan eri kunnat rautatietoi- kimus- ja kannattavaisuuslaskelma sinänsä
29649: mikunnan uhraten melkoisesti varoja toimit- jo edellyttäisi kyseellisen uuden radan ra-
29650: tamalla uuden ratasuunnan tutkimisen ja kentamisen alullepanoa. Näyttää kuitenkin
29651: kannattavaisuuslaskelman, jonka laatineet siltä, ettei asia pääse alkuun, ennen kuin
29652: professorit Arvo Lönnroth ja Yrjö Ilves- vielä rautatielaitoksen toimesta suoritetaan
29653: salo sekä dipl. ins. Unto Räihä. Tämän 91 ainakin puolikoneellinen tutkimus.
29654: sivua käsittävän tutkielman on toimikunta Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
29655: aikanaan toimittanut sekä rautatiehallituk- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29656: selle että kansanedustajille. Siinä todetaan muksen,
29657: mm. että uusi Onkamon-Parikkalan rata,
29658: pituudeltaan hiukan vaille 100 kilometriä, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
29659: tulisi olemaan radoistamme kannattavimpia. toimenpiteisiin Onkamon-Parikkalan
29660: Samalla todetaan myös, että uusi rata vau- ratasuunnan koneellisen tutkimuksen
29661: rastuttaisi hyvin huomattavasti koko laajan pikaiseksi toimeenpanemiseksi.
29662: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
29663:
29664: R. Ha.llberg. Heikki Soininen. Pauli Puhakka..
29665: Erkki Tuuli. Juho Karvonen. Toivo Niiranen.
29666: Urho Saariaho. 0. Muikku. Antti Kukkonen.
29667: Arvi Ikonen.
29668: 680
29669:
29670: XII,27. - Toiv.al. N:o 308.
29671:
29672:
29673:
29674:
29675: Brander-Wallin ym.: Tampereen-Porin-Mäntyluodan ra-
29676: taosan muuttamisesta raskaskiskoiseksi.
29677:
29678:
29679: E d u s k u n n a II e.
29680:
29681: Viime vuosikymmeninä on maamme rauta- tällä rataosalla myös Nohkuan mäen alen-
29682: teillä yhä lisääntyvä niin tavara- kuin mat- taminen ja oikaiseminen.
29683: kustajaliikenne asettanut valtion rautatiet Edellä mainitut toimenpiteet ovat välttä-
29684: raskaan paineen alaiseksi. mättömiä siksi, että kahden sataman, Mänty-
29685: Kun ratojen kiskotuksia ei ole uusittu luodon ja Rauman, liikenne suuntautuu tä-
29686: vuosikymmeniin eikä vaunukantaakaan suu- män radan kautta satamiin, sekä Outokum-
29687: remmassa määrin lisätty, on koko rautateit- mun kuparitehtaiden ja muiden radan var-
29688: ten taso siinä määrin heikentynyt, että ti- rella sijaitsevien tehtaiden. Porin ja Rau-
29689: lanne uhkaa käydä suorastaan katastrofaali- man matkustajaliikenne ja sen turvallisuu-
29690: seksi. Ihmetystä herättää myös rautateitten den takaaminen vaativat myös radan kor-
29691: kehnot ja vanhanaikaiset lumenpoistolait- jaamista, samoin kuin koko alueen talou-
29692: teet ja käsikäyttöiset vaihteet pääasemilla, dellisten asioiden hoitaminen.
29693: joiden uusiminen olisi jo aikoja sitten pitä- On aivan välttämätöntä, että rautatiet saa-
29694: nyt suorittaa. daan kuntoon ja koko laitokselle järjeste-
29695: Valtion rautatielaitos on kansantaloudelli- tään mahdollisuudet korjata vuosien laimin-
29696: nen laitos, jolle pitäisi antaa mahdollisuu- lyönnit, jotka eivät ole olleet siitä itsestään
29697: det muuttaa tappionsa voitoksi ja itsensä riippuvaiset, ja nopeasti saadaan poistetuk..si
29698: kannattavaksi ja hyvin hoidetuksi. sellaiset liikennettä ja henkilöturvallisuutta
29699: Erikoisen vaikeaksi on tilanne muodostu- uhkaavat vaaralliset kohteet kuin nyt on ole-
29700: nut jo rataosalla Tampere-Pori, jossa kis- massa edellä mainitulla rataosalla. .
29701: kojen katkeamiset ovat herättäneet vakavaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin
29702: huomiota ja aiheuttaneet suuria vahinkoja. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
29703: Kiskot ovat rikkonaisia, ja milloin tahansa toivomuksen,
29704: saattavat vaunut paiskautua pois radalta.
29705: Tampere- Pori-Mäntyluoto-Peipohja- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
29706: Rauma rataosilla pitäisi ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin Tampereen-Porin-
29707: toimenpiteisiin ratojen muuttamiseksi nykyi- Mäntyluodan rataosan muuttamiseksi
29708: sestä keyyestä kiskotuksesta 43-300 raskaa- raskaskiskoiseksi ja sitä varten tarvit-
29709: seen kiskotukseen ja mikäli mahdollista Tam- tavien oikaisu- ja al.ennustöiden suo-
29710: pere-Pori osalla kaksiraiteisiksi. Radan pa- rittamiseksi.
29711: rantamisen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu
29712: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
29713:
29714: Laura Brander-Wallin. Viljo Rantala.
29715: 0. Lindblom. Arvo Sävelä.
29716: Matti Raipala.
29717: 681
29718:
29719: Xll,28. - Toiv.al. N:o 309.
29720:
29721:
29722:
29723:
29724: Kaasalainen ym..: Määrärahasta Tampereen-Mänty luodon
29725: rataosan kiskoitustöitä varten.
29726:
29727:
29728:
29729: E d u s k u n n a 11 e.
29730:
29731: Rautatieverkostomme ehkä kaikkein vilk- raskailla vaunuilla tuodaan Risteen vilja-
29732: kaimmin liikennöityjä sivuratoja lienee rata- varastolle viljaa. Radan kulumisesta ja kis-
29733: jakso Tampere-Pori-Mäntyluoto. Liiken- kojen kuoleutumisesta ovat hälyttävänä to-
29734: teen suuruudesta antaa havainnollisen selvi- distuksena jatkuvat kiskojen katkeilemiset,
29735: tyksen vuoden 1954 tilasto, missä todetaan, joita tapahtuu muulloinkin, eikä ainoastaan
29736: että se sinä aikana kohosi 1 282 596 juna- pakkaskautena. Onpa sattunut ikäviä juna-
29737: kilometriin. Tämä ratajakson runsas kuormi- vaurioitakin, viimeksi Siurossa tammikuun 4
29738: tus johtuu luonnollisesti siitä, että sitä kautta päivänä 1956, joten täydellä syyllä voidaan
29739: suoritetaan pääasiallinen tavaran kuljetus jo puhua siitä, että liikenneturvallisuuden
29740: Mäntyluodon ja Rauman satamiin, jotka eri- säilyttäminen on noussut vakavana pulmana
29741: koisesti vientisatamina edustavat varsin huo- esille kyseessä olevalla radalla. Yhtenä huo-
29742: mattavia tekijöitä ja ovat näiden satamien mion arvoisena näkökohtana tulkoon vielä
29743: tavaramäärät jatkuvasti lisääntyneet, vii- mainituksi se seikka, että yhäti paisuvan
29744: meksi Jämsään rakennetun Kaipolan tehtaan tavarakuljetuksen menestyksellinen hoitami-
29745: valmistumisen johdosta. Lisäksi rautatie jou- nen vaatisi välttämättömästi raskaampien
29746: tuu huolehtimaan läheisessä vaikutuspiiris- tavarajunaveturien käytön mahdollisuutta,
29747: sään työskentelevän monipuolisen teollisuu- mutta sitäkään ei saada järjestetyksi, koska
29748: den tarpeista. On otettava huomioon myös- näissä akselipaino kohoaa yli sallitun 15 ton-
29749: kin koko se elinvoimainen talousalue, jonka nin rajan.
29750: läpi rautatie kulkee, ja tämän alueen muka- Jotta jälleen saataisiin Tampereen-Män-
29751: naan tuomien kuljetuskysymysten tyydyttävä tyluodon välinen rautatie kunnollisesti pal-
29752: järjestäminen. Tehtäviä ei siis tältä rauta- velemaan niitä tehtäviä, mitkä tälle rata-
29753: tieltä puutu eikä vastaisuudessakaan tule osalle kuuluvat, olisi nopeasti ryhdyttävä
29754: puuttumaan, mutta sen kyky selviytyä tästä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin. Ensinnä
29755: suuresta urakastaan alkaa käydä kyseenalai- pitäisi rakentaa kaksoisraide välille Tampere
29756: seksi, sillä radan nykyinen kunto ei todella- -Lielahti, koska Mustalahden torin ylittä-
29757: kaan enää vastaa liikenteen sille asettamia vät sillat ovat heikot, ja ellei niitä raken-
29758: vaatimuksia. Kaikkein suurinta huolestumista neta uudelleen, ei muunkaan rataosan kor-
29759: aiheuttaa kiskotuksen heikkous. jaamisesta aiheudu vastaavaa hyötyä. Tam-
29760: Nykyinen kiskotus rakennettiin vuosina pereen-Lielahden välin kustannukset kohoa-
29761: 1923-24, jolloin siihen vaihdettiin 30 kg vat siltojen osalta 33.4 mmk ja pengerryk-
29762: kiskot, mutta ovat ne ikäänsä nähden kulu- sen kohdalta 60 mmk. Toisessa vaiheessa on
29763: neet loppuun liiankin nopeasti, siitä yksin- suoritettava kiskotuksen uus1mmen aina
29764: kertaisesta syystä, että olosuhteista johtuen Mäntyluodon satamaan asti, jossa kustan-
29765: on jouduttu ajamaan yliraskailla kuormilla. nukset jakaantuvat siten, että kiskot tulevat
29766: Mm. Neuvostoliitosta tuodaan Harjavallan maksamaan 725 mmk ja itse vaihtokustan-
29767: rikkihappotehtaalle apatiittia vaunuissa, nukset nousevat 38 mmk. Näiden mainittu-
29768: jotka lastaavat 60 tonnia, vaunun oman pai- jen toimenpiteiden suorittamista pitää rau-
29769: non ollessa 24 tonnia, joten akselinpainoksi tatiehallituskin kaikkein kiireellisimpänä teh-
29770: tulee 21 tonnia ja se saisi tällä rataosalla tävänä koko rautatieverkostomme kunnos-
29771: olla korkeintaan 15 tonnia. Vastaavanlaisilla tamisohjelmassa, ja näiden korjauksien
29772: 86 E 75/56
29773: 682 XII,28. - Tampereen-Mintyluodon rata.
29774:
29775:
29776: avulla saataisiin tämä 152 km:n pituinen että haUitus ryhtyisi toime'tlpiteisiin
29777: rataosa Tampere-Mäntyluoto todellakin sel- rataosan Tampere-Lielakti rakenta-
29778: laiseen kuntoon, mitä sen jatkuvasti lisään- miseksi kaksiraiteiseksi ja kiskotuksen
29779: tyvä kuormitus edellyttää. uusimiseksi Tampereelta MäntyZ'U()toon
29780: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- sekä ottaisi vuoden 1957 tul,Q.. ja me-
29781: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- noarvioesitykseen näitä tarkoituksia
29782: muksen, varten riittävän suuren määrärahan.
29783: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
29784:
29785: Nestori Kaasalainen. Eino E. Heikura.. Kalle Kämäräinen.
29786: Mauno Jussila. Einari Jaakkola. Jaakko Hakala.
29787: Kustaa. Alanko. Toivo Antila. Felix Seppälä.
29788: Artturi Jämsen. Erkki Ryömä. Atte Pakkanen.
29789: Urho Kähönen.
29790: 683
29791:
29792: XU,~. - Toiv.al. N: o 310.
29793:
29794:
29795:
29796:
29797: Rapio ym.: Määrärakasta Tampereen--Kyröskosken teolli-
29798: suusradan rakentamisen aloittamista v11rlen.
29799:
29800:
29801: Eduskunnalle.
29802:
29803: Tampereelta Parkanon kautta Seinäjoelle Tampereen-Seinäjoen ratahankkeen koko-
29804: suuntautuvan rautatien rakentaminen on ol- naisuudessaan toteuttamisella voitaisiin ko-
29805: lut esillä jo noin 20 vuotta. Eduskuntakin hottaa Pohjois-Sata:kunnan elinkeinoelämää
29806: on 12 päivänä syyskuuta 1950 lausunut toi- ja poistaa laajaksi ja jatkuvaksi muodostu-
29807: vomuksen, että hallitus ottaisi tämän rata- nutta työttömyyttä. Tähän kysymykseen
29808: suunnan alkuosan, Tampereen-Kyröskosken Satakunnan Maakuntaliittokin on kiinnittä-
29809: ratajakson lähivuosina rautatierakennusohjel- nyt vakavaa huomiota ja pyrkii tutkimuk-
29810: maan. Tasavallan presidentti päättikin 15 sen suorittamisen avulla etsimään keinoja
29811: päivänä joulukuuta 1950 antaa valtioneuvos- työllisyyden turvaamiseksi. Samalla tämän
29812: ton tehtäväksi ryhtyä eduskunnan toivomuk- rautatien aikaansaaminen olisi suurimerki-
29813: sesta johtuviin toimenpiteisiin. tykl.'linen jatkuvasti paisuvan väesto'keskuk-
29814: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- sen, Tampereen, elintarvikehuollon turvaa-
29815: riö jätti saman vuoden joulukuun 20 päi- jana.
29816: vänä asian rautatiehallituksen käsiteltäväksi, Kun teollisuusratajakson Tampere--Kyrös-
29817: ja kun rautatierakennuslakikomitea asetti koski rakentamista ovat sitoutuneet talou-
29818: tämän radan ensi sijaisesti rakennettavien dellisesti tukemaan sen vaikutusalueeseen
29819: teollisuusratojen joukkoon, rautatiehallitus kuuluvat kunnat, Tampereen kaupunki ja Oy
29820: esitti po. radan rakentamisen otettavaksi Kyrö AB, olisi ratajakson rakentaminen
29821: huomioon seuraavien vuosien työttömyys- viimeinkin aloitettava ja tarkoitukseen va-
29822: töitä suunniteltaessa. rattava määräraha ensi vuodelle.
29823: Vaikka suunnitellun ratajakson vaikutus- Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
29824: piirin alueilla onkin ilmennyt työttömyyttä kunnan päätettäväksi toivomuksen,
29825: laajassa mitassa, on talouselämämme kan-
29826: nalta tärkeän rautatien rakentaminen jää- että hallitus ottaisi vuoden 1957
29827: nyt, ja näin ollen yksi maamme vanhimpiin tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
29828: kuuluva paperiteollisuuslaitos sekä sen lä- seksi katsomansa määrärahan Tampe-
29829: heisyydessä toimiva kaivos olivat joutuneet reen--Kyröskosken teollisuusratajak-
29830: harjoittamaan toimintaansa ulkopuolella rau- son rakennustöiden aloittamista var-
29831: tatieverkoston. ten.
29832: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
29833:
29834: Pertti Rapio. Leo Suonpää.
29835: Elli Stenberg. Irma Rosnell.
29836: 684
29837:
29838: XII,30. - Toiv.al. N: o 311.
29839:
29840:
29841:
29842:
29843: Raipala ym.: Lielahden,-Kyröskosken rautatien rakennus-
29844: työn aloittamisesta.
29845:
29846:
29847: E d u s k u n n a ll e.
29848:
29849: Rautatiera:kennuslakikomitea ehdottaa mie- Nokian ja Lielahden puunjalostustehtaat,
29850: tinnössään vuodelta 1946 Lielahden-Kyrös- joille radasta raaka-aineen saantimielessä
29851: kosken radan rakentamista vuosina 1947-51 olisi suurta hyötyä.
29852: ja samaten teollistaruiskomitea mietinnössään Vielä kuuluu radan vaikutuspiiriin Outo-
29853: 25. 10. 1951 ja metsätalouskomitea mietin- kumpu Oy:n kuparikaivos, jonka louhinta-
29854: nössään 15. 11. 1951 puoltaa kyseisen radan· määrä on noin 150 000 tonnia, ja Oy. Vuok-
29855: rakentamista. senniska Ab:n Haverin kaivos, jonka lou-
29856: Tämä rata on eteläisin osa Seinäjoen- hintamäärä on noin 50 000 tonnia vuodessa.
29857: Parkanon-Tampereen jo vuosikymmeniä vi- Rautatierakennuslakikomitea toteaa mie-
29858: reillä olleesta ratahankkeesta ja se olisi erit- tinnössään: ,Tampereen-Kyröskosken väli-
29859: täin tärkeä Itä-Satakunnalle, jonka kulku- selle puunjalostus- ja vuoriteollisuudelle on
29860: yhteydet ovat yksinomaan heikkokuntoisten radan katsottava olevan ensiluokkaisen tär-
29861: ja mutkaisten teiden varassa. keä. Se saattaisi myös 3 000 asukasta käsit-
29862: Tätä rataa on ensi sijassa tarkasteltava tävän Kyröskosken asutuskeskuksen rauta-
29863: teollisuusratana, joten on aiheellista todeta tieverkon yhteyteen. Tampereen kaupungille
29864: ne liikennemäärät, jotka sen vaikutuspii- ja sen liike-elämälle radasta olisi monenlaista
29865: rissä oleva teollisuus tulisi antamaan. hyötyä. Samaten Tampereen vastaista työt-
29866: Kyröskoskella sijaitsevien Oy. Kyrön teol- tömyyshuoltoa ajatellen rautatierakennus
29867: lisuuslaitosten kokonaiskuljetukset ovat tällä olisi sopiva työkohde".
29868: hetkellä noin 100 000 tonnia vuodessa ja Tampereen-Lielahden radan pituus on 38
29869: nousevat tehtaiden laajennusohjelman tultua km ja tutkimukset ja suunnitelma on jo
29870: lähiaikoina toteutetuksi 169 000 tonniin tehty, joten radan rakentamiseen voitaisiin
29871: vuonna 1957. Vertailuu vuoksi mainitta- heti ryhtyä.
29872: koon, että vuonna 1946, jolloin rautatiera- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
29873: kennuslakikomitea asetti tämän radan kii- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
29874: reellisesti rakennettavien joukkoon, näiden toivomuksen,
29875: tehtaiden kuljetukset olivat vain 75 000 ton-
29876: nia vuodessa. että hallitus kiireellisesti aloittaisi
29877: Radan eteläpäässä on lisäksi Tampereen Lielahden,-Kyröskosken rautatien ra-
29878: suuri teollisuuskaupunki ja sen läheisyydessä kennustyön.
29879: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
29880:
29881: Matti Raipala. Anni Flinck.
29882: Kustaa Alanko. Arvo Sävelä.
29883: Atte Pakkaneu. Erkki Ryömä.
29884: Johannes Wirtanen. Laura Brander-Wallin.
29885: 685
29886:
29887: Xfi,31. - Toiv.al. N: o 312.
29888:
29889:
29890:
29891:
29892: Manninen ym.. : Rautatien rakentamisesta Leppävirran Kota-
29893: lahdelta Varkauteen.
29894:
29895:
29896: E d u s k u n n a ll e.
29897:
29898: Leppävirran pitäjän Kotalahden kylässä suunnitelmien ulkopuolelle, vaan rautatie
29899: on löydetty mineraaleja ja tutkimukset löy- olisi rakennettava Kotalahdesta Sorsakosken
29900: döksien taloudellisuudesta ovat ilmeisestikin kautta Varkauteen, joka on tämän talous-
29901: olleet myönteisiä, koska kaivosyhtiöt ovat os- alueen luonnollinen keskus.
29902: taneet paikkakunnalta maa-alueita korkeisiin Jotta asiasta ja rautatien tarpeellisuudesta
29903: hintoihin. Onkin odotettavissa, että kaivos- saataisiin jo sen suunnitteluvaiheessa mah-
29904: toiminta paikkakunnalla ennen pitkää aloi- dollisimman tarkka ja oikeudenmukainen
29905: tetaan. Mineraalilöydösten hyväksikäyttö olisi kuva, olisi otettava huomioon ei ainoastaan
29906: Pohjois-Savon alityöllisyysalueilla ensiluok- Kotalahden, vaan myös Sorsakosken teolli-
29907: kaisen tärkeätä jo työllisyyden kannalta, sa- suuslaitosten ja koko talousalueen kuljetus-
29908: moin kuin se olisi omiaan edistämään kai- kysymysten hoitaminen mahdollisimman edul-
29909: kenlaista taloudellista toimintaa ja paranta- lisesti. Siksi olisi toimitettava tutkimus, jossa
29910: maan seutukunnan vähäväkisen kansanosan edellä esitetyt näkökohdat huomioitaisiin;
29911: toimeentulomahdollisuuksia. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
29912: Kaivostoiminnan onnistuminen edellyttää eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29913: kuitenkin kuljetusyhteyksien parantamista
29914: yhdistämällä kaivosalue valtakunnan rauta- että hallitus kiireellisesti toimitut-
29915: tieverkostoon. Samalla kun näin tehtäisiin, taisi tutkimuksen rautatien rakenta-
29916: olisi huolehditava myös siitä, että rautatie misesta Leppävirran Kotalahden mine-
29917: palvelisi paitsi mainittua aluetta, muutenkin raalilöydösalueelta Sorsakosken teh-
29918: talousalueen kuljetustarpeita. Tällöin ei pi- dasalueen kautta Varkauteen.
29919: täisi jättää Sorsakosken teollisuusseutua
29920: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
29921:
29922: Hugo Manninen. Aleksi Kiviaho.
29923: Rainer Virtanen. Tahvo Rönkkö.
29924: Kaino Haapanen. Nestori Nurminen.
29925: B. Tauriainen.
29926: 686
29927:
29928: XU,32. - Hemst.mot. N: o 313.
29929:
29930:
29931:
29932:
29933: Nordström m. fL: A.ngående anvisande av anslag för plan-
29934: läggning av ett 'WJitt stationshus i V asa.
29935:
29936:
29937: T i 11 R i k s d a g e n.
29938:
29939: Statsjärnvägarnas stationshus i Vasa är utöver utgör den nuvarande stationsbyggna-
29940: uppfört för cirka 70 år sedan i samband med den en anskrämlig anblick i stadsbilden.
29941: Vasa-banans byggnad. Hänvisande tili ovansagda föreslå vi, att
29942: Då staden sedan dess vuxit till en av lan- riksdagen måtte besluta hemställa,
29943: dets medelstora städer och järnvägstrafiken
29944: mångfalt ökat, har stationshuset under årens att regeringen i statsförslaget för
29945: lopp upprepade gånger tillbyggts och om- år 1957 måtte upptaga ett 3 500 000
29946: ändrats så, att det nu är mer eller mindre mark stort anslag för uppgörande QIV
29947: oformligt och synnerligen illa fyller rimliga förslag och nödiga ritningar för ett
29948: anspråk på ett användbart administrations- nytt stationshus i V asa.
29949: hus för järnvägsförvaltningen i Vasa. Där-
29950: Helsingfors den 17 februari 1956.
29951:
29952: T. E. Nordström. Johannes Wirtanen.
29953: John Forsberg. Toivo Asvik.
29954: 687
29955:
29956: XII,32. - Toiv.al. N:o 313.
29957: Suomennos.
29958:
29959:
29960:
29961: Nordström ym.: Määrärakasta Vaasan uuden asematalon
29962: suunnittelua varten.
29963:
29964:
29965: E d u s k u n n a 11 e.
29966:
29967: Valtionrautateiden asematalo Vaasassa on nykyinen asemarakennus on hirveä näky
29968: rakennettu noin 70 vuotta sitten Vaasan kaupunkikuvassa.
29969: rautatien rakentamisen yhteydessä. Edellä sanottuun vi,itaten ehdotamme edus-
29970: Kun kaupunki sen jälkeen on kasvanut kunnan päätettäväksi toivomuksen,
29971: erääksi maan keskisuurista kaupungeista ja
29972: rautatieliikenne lisääntynyt moninkertaisesti, että hallitus ottaisi vuoden 1957
29973: on asemataloa vuosien vieriessä moneen ker- tulo- ja menoarvioesitykseen 3 500 000
29974: taan laajennettu ja muutettu siten, että se markan suuruisen määrärahan ehdo-
29975: nyt on enemmän tai vähemmän muodoton tuksen ja tarpeellisten piirustusten
29976: ja erittäin huonosti vastaa Vaasan rautatie- laatimiseksi Vaasan uutta asemataloa
29977: hallinnolle soveliaalle hallintorakennukselle varten.
29978: asetettavia kohtuullisia vaatimuksia. Lisäksi
29979: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
29980:
29981: T. E. Nordström. Johannes Wirtanen.
29982: John Forsberg. Toivo Asvik.
29983: 688
29984:
29985: xn,ss. - Toiv.al. N:o 314.
29986:
29987:
29988:
29989: Koivunen ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
29990: Suolahden-Haapajärven rautatien rakennustöitä varten.
29991:
29992:
29993: E d u s k u n n a ll e.
29994:
29995: Suolahden-Haapajärven rautatien raken- paikalliselle, tarjolla olevalle työvoimalle
29996: nustöiden jatkamiseen on osoitettu melkoinen järjestää työhönsijoitusmahdollisuudet kautta
29997: summa työttömyysvaroja kuluvaa talvikautta vuoden. Se olisi niin väestön kuin vaition-
29998: varten. Sen sijaan radan valmistelutöihin kin edun mukaista. Töiden jatkamiseksi
29999: kuluvan vuoden talousarviossa osoitettu 115 keskeytyksittä tulisi hallituksen ottaa kulu-
30000: miljoonaa markkaa on riittämätön edes kan- van vuoden lisätalousarvioon tarvittava lisä-
30001: tahenkilökunnan palkkauksiin, puhumatta- määräraha.
30002: kaan materiaalihankinnoista. Sekä valtion Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
30003: varojen taloudellisen käytön että rautatien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30004: valmistumisen kannalta pitäisi myös valmis-
30005: telutöiden suorittamiseen olla riittävästi va- että hallitus antaisi Eduskunnalle
30006: roja. Lyhytnäköiseksi valtion varojen tuh- esityksen 285 000 000 markan määrä-
30007: lailuksi on osoittautunut sellainen menettely, rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
30008: että rakennustyöt lopetetaan kokonaan kesä- 1956 tulo- ja menoarvioon Suolahden
30009: kaudeksi ja täten saadaan aikaan melkoisia -Haapajärven rautatien rakennustöi-
30010: vaurioita keskeneräisille rakenteilla. Kun den suorittamiseen ja rakennustarvik-
30011: ratatyömaan välittömässä läheisyydessä on keiden hankintaan Saarijärven-Pihti-
30012: kautta vuoden työvoimaa saatavissa, pitäisi putaan väliselle rataosalle.
30013: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
30014:
30015: Matti Koivunen. Eino Palovesi.
30016: Aleksi Kiviaho. Impi Lukkarinen.
30017: Artturi Koskinen. Antti Kinnunen.
30018: Pentti Liedes.
30019: 689
30020:
30021: Xll,34. - Toiv.al. lf:o 315.
30022:
30023:
30024:
30025:
30026: Soininen ym.: Juankosken-Sysmäjärven yhdysradan raken-
30027: tamisesta.
30028:
30029:
30030: Eduskunnalle.
30031:
30032: Vuosina 1939-1946 hallituksen esittä- Juankosken-Kaavin-Luikonlahden-Sys-
30033: mässä ja eduskunnan hyväksymässä laissa mäjärven radan rakentamisella on, jos tah-
30034: oli rakennettavaksi hyväksytty Siilinjärven- domme etsiä ulospääsyä taloudellisista vai-
30035: Sysmäjärven rautatie. Käytyjen sotien joh- keuksista ja mikäli tahdomme malmirik-
30036: dosta radan rakentaminen on viivästynyt. kauksia saada kannattavasti kuljetetuksi
30037: Nyt on tästä hallituksen esittämästä ja maailman ja omille markkinoille, vakuutta-
30038: eduskunnan hyväksymästä laista Siilinjärven vasti tärkeä sija rakennettavien ratojen jou-
30039: -Juankosken radan rakentaminen toteutu- kossa.
30040: nut. Jälellä oleva rataosa Juankoski-Kaavi Valtakunnan parhaat asiantuntijat ovat
30041: -Luikonlahti-Sysmäjärvi on niitä valta- vakuuttaneet, että Luikonlahden kaivos al-
30042: kunnan teollisuusalueita, jotka välttämättä kaa toimintansa heti kun rautatiekuljetus
30043: kaipaavat rautatien rakentamista. on järjestetty.
30044: Teollisuusalueet, Kaavin-Luikonlahden Työllisyyskysymyksenä on otettava huo-
30045: malmialue yhdessä Outokummun kanssa, kai- mioon rautatien rakennusaikainen työ ja tä-
30046: paavat malminku1jetuksille rautatietä. Lui- män jälkeen huomattava työvoiman sijoitus
30047: konlahden malmirikkaudet antavat mahdolli- kaivostyöhön Luikonlahdessa. Sekä metsä-
30048: suuden kaivosteollisuuden aloittamiselle heti alueilla metsänhoidolliset puutavaran hak-
30049: kun rautatiekuljetus on järjestetty. Suun- kuut kuin myöskin metsäteollisuuden laa-
30050: nitellun ja tutkitun radan varressa olevat jeneminen näillä metsärikkailla alueilla osoit-
30051: metsärikkaudet antavat myöskin teollisuu- tavat, että tärkeysjärjestyksessä olisi rauta-
30052: delle raaka-ainetta ja rautatielle kannatta- teiden rakennusohjelmassa asetettava kysy-
30053: vaisuutta. myksessä olevan radan rakentaminen ensim-
30054: Vaikka valtiolla on vaikeuksia sotien jäl- mäisten rakennettavien ratojen joukkoon.
30055: keisistä rasituksista, on nyt etsittävä kei- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30056: noja, jotka helpottavat taloudellisen tilan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30057: teen parantamista. Sen vuoksi onkin mie- muksen,
30058: lestämme tärkeätä, että eduskunta kiinnit-
30059: tää huomiota siihen, missä määrin meillä että hallitus ryhtyisi viipymättä
30060: on tarvetta rakentaa rautateitä, jotka tyy- toimenpiteisiin Juankosken-Kaavin-
30061: dyttävät rautateiden kannattavaisuudelle ase- Luikonlahden-Sysmäjärven yhdysra-
30062: tettavat vaatimukset. dan kiireelliseksi rakentamiseksi.
30063: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
30064:
30065: Heikki Soininen. Juho Karvonen. Kalle Kämäräinen.
30066: Arvi Ikonen. Lennart Heljas. Tahvo Rönkkö.
30067: 0. Muikku. Vieno Simonen. R. Hallberg.
30068: Antti Kukkonen. Hilja Väänänen. Pauli Puhakka.
30069: Toivo Niiranen.
30070:
30071:
30072:
30073: 87 E 75/56
30074: 690
30075:
30076: XII,35. - Toiv.al. N:o 316.
30077:
30078:
30079:
30080:
30081: Kauhanen: Siilinjärven-Bysmäjärven radan Pohjois-Karja-
30082: lan ptWleisen osan rakentamisesta.
30083:
30084:
30085: E d u s k u n n a II e.
30086:
30087: V. 1938 annettuun lakiin rautateiden ra- ja kun radan valmistuminen koko pituudel-
30088: kentamisesta vv. 1939-1946 sisältyi myös taan antaisi edellytykset Kaavin kuparimal-
30089: Pohjois-Karjalan ja Savon yhdysradan ra- mialueen teollistamiselle, niin olisi suunni-
30090: kentaminen. teltu rata rakennettava tärkeysjärjestyksessä
30091: Pohjois-Karjalan Savon yhdistäminen ra- ensisijaisena Outokummusta Kaavin-Lui-
30092: dalla on ollut vireillä jo yli 50 vuotta. Tä- konlahden kautta Juankoskelle.
30093: män yhdysradan työt pääsivät alkamaan Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
30094: vasta sitten, kun hallitus myönsi v. 1949 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30095: määrärahan rautatien rakentamiseen työttö-
30096: myystyönä Siilinjärveltä Juankoskelle. että hallitus ryhtyisi kiireesti toi-
30097: Tämä osaratkaisu edistää huomattavasti menpiteisiin vuosiksi 1939-1946 hy-
30098: radan Savon puoleisen talousalueen kehi- väksyttyyn rautatierakennusohjelmaan
30099: tystä, mutta jättää vaikutuspiirin ulkopuo- sisältyvän Siilinjärven-Sysmä.iärven
30100: lelle Pohjois-Karjalan alueella esiintyvät ta- .radan rakentamiseksi Pohjois-Karja-
30101: loudelliset kehitysmahdollisuudet, mm. Kaa- lan puoleiselta osalta Outokummusta
30102: vin-Luikonlahden kuparimalmialueen teol- Kaavin-Luikonlahden kautta Juan-
30103: listamiseen. koskelle.
30104: Kun suunnite!tu rataosa tulisi kulkemaan
30105: karun pienviljelmä- ja työllisyysalueen halki
30106: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
30107:
30108: Kalle Kauhanen.
30109: 691
30110:
30111: XII,36.- Toiv.al. N:o 317.
30112:
30113:
30114:
30115:
30116: Leinonen: Koneellisen maastotutkimuksen loppuunsaattami-
30117: sesta Oulun--Kuusamon ratasuunnan tutkimattomalla
30118: osalla Pudasjärvi-Taivalkoski.
30119:
30120:
30121: Eduskunnalle.
30122:
30123: Oulun-Kuusamon rautatiehanke on ollut kin alueille, joista se tähän asti huonojen
30124: vireillä monet kymmenet vuodet. Koillis- kulkuyhteyksien takia ei ole kannattanut.
30125: Pohjan ja Pohjanmaan rannikon välisen Näin voidaan työmahdollisuuksia lisätä juuri
30126: rautatieyhteyden tärkeys on monissa asian- niille alueille, jotka ovat olleet erittäin alt~
30127: tuntijain yhteisissä neuvotteluissa todettu tiita työttömyydelle.
30128: kerta toisensa jälkeen, viimeksi keväällä Yllämainitun ratasuunnan koneellinen tut-
30129: 1954, kun ko. radan vaikutuspiiriin kuulu- kimus on jo loppuunsuoritettu rataosalla
30130: vien kuntien yhteinen lähetystö kävi Hel- Oulu-Pudasjärvi, ja kannattavaisuuslaskel-
30131: singissä sitä jälleen selostamassa. Asia on mat ovat johtaneet myönteisiin tuloksiin.
30132: myös jatkuvasti tuotu esiin eduskunta- Samoin on rautatiehallitus vuonna 1952 tut-
30133: aloitteissa. kituttanut, miten ko. rautatie tulee kulke-
30134: Kuluneiden vuosien aikana tapahtunut maan Taivalkosken kirkonkylän asemakaavoi-
30135: taloudellinen edistyminen ja sen aiheuttama tetun alueen kautta. Näin ollen sekä Pudas-
30136: liikenteen vilkastuminen ovat kiirehtimässä järven (Kurenalan) että Taivalkosken kir"
30137: tämän ratasuunnitelman toteuttamista. Tä- konkylän puoleisissa päissä ovat tutkimusten
30138: män suunnitellun radan vaikutuspiiriin kuu- tulokset tiedossa. Mutta koska ratahankkeen
30139: luvien kuntien sähköistäminen on parhail- kokonaisratkaisu on lopulta kysymyksessä,
30140: laan käynnissä uusien suurien voimalaitosten olisi ensisijaisen tärkeätä saada ratasuunnan
30141: ansiosta. Se on vuorostaan luomassa mah- tutkimus myös Pudasjärven (Kurenalan)-
30142: dollisuudet ko. alueen puunjalostusteollisuu- Taivalkosken (kirkonkylän) väliseltä osalta
30143: den sekä pienteollisuuden syntymiselle, joka loppuun suoritetuksi.
30144: on mitä tärkeintä, suorastaan elinehto niu- Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
30145: kan maatalouden turvin elävälle, suurten kunnan lausuttavaksi toivomuksen,
30146: perheiden muodostamalle väestölle, jos mieli
30147: estää edelleen jatkuva ja kansan elämää jär- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30148: kyttävä liian aikainen perheiden hajaantu- koneellisen maastotutkimuksen lop-
30149: minen elinkeinomahdollisuuksien puuttuessa. puunsaattamiseksi Oulun--Kuusamon
30150: Rautatien valmistuttua käy mahdolliseksi ratasuunnan trielä tutkimattomalla
30151: puutavarahakkuiden ulottaminen Sellaisille- osalla Pudasjärvi-Taivalkoski.
30152: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
30153:
30154: Armas Leinonen.
30155: 692
30156:
30157: .XU,37. - Toiv.al. lf:o 318.
30158:
30159:
30160:
30161:
30162: Niskala ym.: Määrärahasta Kaulirannan-Kolarin rautatien
30163: koneellista tutkimista varten.
30164:
30165:
30166: Ed uskunn alle.
30167:
30168: V. 1951 eduskunta lausui toivomuksen hal- siellä esiintyvät malmivarat odottavat kulje-
30169: litukselle, ,että hallitus ryhtyisi toimenpitei- tuskysymyksen ratkaisua.
30170: siin Kaulirannan-Kolarin radan rakenta- Vielä eduskunta alussa mainitun mietin-
30171: mista tarkoittavan tutkimuksen suorittami- nön perusteluissa lausuu, ,että rata olisi tar-
30172: seksi". Tämä eduskunnan lausuma toivomus peen sen vaikutuspiirissä olevien valtion met-
30173: on kumminkin vielä toteuttamatta. Kun ny- sien ja koskivoimien hyväksikäytölle", lisä-
30174: ky.isin metsätöiden kausiluontoisuuden vuoksi ten vielä mietinnön lopussa: ,Kun puheena
30175: työttömyys on muodostunut hyvin vakavaksi oleva aloite Kaulirannan-Kolarin radasta
30176: useissa Lapin läänin kunnissa, olisi suunni- liittyy yhtenä tärkeänä osana Lapin vastai-
30177: telmia laadittava pitemmällä tähtäimellä, siin rautatiesuunnitelmiin, Eduskunta pitää
30178: että ne voisivat vaikuttaa säännöllisen työn- suotavana, että tällä ratasuunnal!la toimite-
30179: saannin lisääntymiseen. Ainakin tällä het- taan asianmukainen tutkimus."
30180: kellä on eräiden teollisuusmiesten kiintymys Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30181: Kolarissa Äkäsjoen suulla esiintyvään kalkki- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30182: kivialueeseen todisteena, että sillä olisi me- muksen,
30183: nekkimahdollisuuksia, jos kuljetuskysymys
30184: voitaisiin tyydyttävästi ratkaista. Tämä että hallitus ottaisi vuoden 1957
30185: S km2 laaja alue takaisi riittävän kalkki- tulo- ja menoarvioesitykseen 5 mt"ljoo-
30186: kiven saantimahdollisuuden Lapin ja Pohjois- nan markan määrärahan Kaulirannarn
30187: Suomen nykyiselle ja mahdollisesti lähi- -Kolarin rautatien koneeUista tutki-
30188: :aikoina laajentuvalle teollisuudelle. Samoin mista varten.
30189: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
30190:
30191: Markus Niskala. M. 0. Lahtela.
30192: Arvi Ikonen. J. F. Pöykkö.
30193: Eemil Partanen. Erkki Koivisto.
30194: 698
30195:
30196: XU,38.- Toiv.al. N:o 319.
30197:
30198:
30199:
30200:
30201: Kuittinen ym.: Määrärahasta Suhosen rautatieylikäytäväs-i1-
30202: lan rakentamista varten.
30203:
30204:
30205: E d u s k u n n a 11 e.
30206:
30207: Rautatieonnettomuudet maassamme ovat valtion taholta ensi tilassa, koska moottori-
30208: viime aikoina jatkuvasti kasvaneet. Useassa ajoneuvoliikenne tällä osalla tulee jatkuvasti
30209: tapauksessa on syynä ollut varomaton ajo, aiheuttamaan tapaturmia ihmisille.
30210: mutta vielä useammin rautatieylikäytävien Tilasto osoittaa, että monta yhteentör-
30211: huono kunto ja näkyvyys. Imatran aseman mäystä ajoneuvojen kesken tapahtuu juuri
30212: ja Vuoksenniskan sataman välisellä rauta- tällä alueella, ja koska tämä työ on niitä
30213: tiellä on nk. Suhosen ylikäytävä eräs niitä töitä, joita voidaan tehdä talvella työllisyys-
30214: paikkoja, missä tapaturmia on sattunut töinä, niin olisi tämä kohde otettava käsi-
30215: useita joka vuosi. Tämä johtuu siitä, että teltäväksi ja myöskin pantava rakennustyöt
30216: ylikäytävän molemmin puolin on jyrkkä alkuun.
30217: mäenrinne ja näkyvyys rautatielle on riittä- Sillan rakentamista varten tarvitaan
30218: mätön. Kuitenkin ylikäytävä sijaitsee tämän 20 000 000 markkaa ja ratojen siirtoon ja
30219: rataosan vilkasliikenteisimmällä seudulla. maan ajoon 10 000 000 markkaa eli yhteensä
30220: Molemmin puolin ovat suuret asutuskeskuk- 30 000 000 markkaa.
30221: set ja tämä tie on valtaväylänä ja paikalli- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
30222: sena tienä samalla myöskin Vuoksen sata- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30223: maan vievälle rautatieylikäytävälle. muksen,
30224: Kyseessä oleva tieosa on suurimmalta
30225: osalta jo suoritettu ja on siihen tehty myös- että hallitus ottaisi vuoden 1957
30226: kin oikaisuja. Ainoastaan sillan rakentami- tulo- ja menoarvioesitykseen 30 000 000
30227: nen puuttuu. Paikallinen virasto pitäisi tä- markan suuruisen määrärahan Suho-
30228: män rakentamisen välttämättömänä, sillä se sen rautatieylikäytäväsillan rakenta-
30229: on senluontoinen työ, joka olisi suoritettava mista varten Imatran kauppalassa.
30230: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
30231:
30232: Juho Kuittinen. Veikko Kokkola. Heiklå Hykkääli.
30233: 694
30234:
30235: XII,39. - Toiv.al. N:o 320.
30236:
30237:
30238:
30239:
30240: Laine ym.: MaantieyUkäytäväsillan rakentamisesta Urjalan
30241: asemalle.
30242:
30243:
30244: E d u s k u n n a 11 e.
30245:
30246: Rautatietasoylikäytävät ovat pahimpia lii- Tätä siltaa on jo kauan suunniteltu, mutta
30247: kennettä haittaavia ja hidastavia kohtia sen rakentaminen on siirtynyt aina varojen
30248: maassamme. Kuolemaan johtavia tapaturmia puuttuessa. Kun nyt suunniteltu Hämeen-
30249: sattuu näissä myös jatkuvasti. Tällainen linnan-Porin pikatie valmistuu, tulee silta
30250: vaarallinen paikka on Urjalan asemalla Pun- vielä tärkeämmäksi.
30251: kalaitumelta ja Urjalan kirkolta Toijalaan Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
30252: ja Hämeenlinnaan johtavalla tiellä. Tämä tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30253: tie on hiekkaharjulla, jonka rautatie katkai- muksen,
30254: see. Mainittu ylitys on erittäin vaarallinen
30255: sen vuoksi, että rataa ylitettäessä joudu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
30256: taan laskeutumaan myötämaata ja näkyvyys toimenpiteisiin maantieylikäytäväsillan
30257: radalle alkaa vasta vähän tätä ennen. rakentamiseksi Urjalan asemalle.
30258: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
30259:
30260: Lauri Laine. Eino Raunio. Aino Malkamäld.
30261: Atte Pakkanen. Eemil Luukka. Erkki Ryömii..
30262: Leo Häppölä.. Arno Tuuma. Mauri Ryömii..
30263: 69ä
30264:
30265: Xfi,40. - Toiv.al. N:o 321.
30266:
30267:
30268:
30269:
30270: Kujala · ym.: Sillan rakentamisesta Keihässalmeen Pyhtään
30271: pitäjässä.
30272:
30273:
30274: Eduskunnalle.
30275:
30276: Suomenlahden rannikolla, Pyhtään pitä- tereella ansiotyössä, kelirikko ja myrskyt ei-
30277: jä'ssä sijaitsevan Munapirtin saaren erottaa vät muodostu haitaksi. Sillan rakentaminen
30278: mantereesta Keihässalmi. Saaren pinta-ala avaa lisäksi mahdollisuuden karjataloustuot-
30279: on n. 2 000 ha ja asukasluku n. 500 henki- teiden, vihannesten ym. markkinoimiselle,
30280: löä, jotka hankkivat elatuksensa pääasiassa mikä on . hyvin suurimerkityksistä Munapir-
30281: pienviljelystä harjoittaen. Tilat ovat pieniä tin pienv:iljelijäväestölle.
30282: eivätkä turvaa väestölle riittävää toimeen- Keihässalmen pohja on karikkoista, miltei
30283: tuloa. Saarella olisi mahdollisuus kehittää kauttaaltaan matalaa ja kalliopohjaista, joten
30284: karjataloutta ja vihannesviljelyä nykyistä silta on helppo rakentaa eikä vaadi suuria
30285: laajemmaksi, mutta kun kulkuyhteydet puut- kustannuksia. Kartoitus teistä ja sillan pai-
30286: tuvat, ei ole mahdollisuutta tuotteiden mark- kasta on jo tehty. Osa pengerrystäkin on
30287: kinoimiseen. Tästä johtuen miltei koko ra- rakennettu, joten hankkeen toteuttaminen ei
30288: hantarve on tyydytettävä ansiotyöllä ja siksi enää kaipaa kovin suuria valmisteluja.
30289: 100-150 saarelaista joutuu jatkuvasti käy- On myös huomattava, että Pyhtäällä ja sen
30290: mään työssä mantereella, koska saarella ei ole naapurikunnissa on esiintynyt joka vuosi
30291: ansiomahdollisuuksia. Kulku työpaikoille on työttömyyttä, ja sikäli kuin töitä on järjes-
30292: erityisen hankalaa, koska osa matkasta on tetty, työttömillä on teetetty aivan toisarvoi-
30293: suoritettava veneellä, osa muita kulkuneuvoja . sia töitä, kuten lumenluontia, kunnan laitos-
30294: käyttäen. ten puun pilkontaa yms. Keihässalmen sillan
30295: Saaren vastakkaiselle Keihässalmen ran- rakentaminen olisi omiaan vähentämään myös
30296: nalle on jo olemassa Helsingin-Haminan paikkakunnan työttömyyttä oikealla tavalla,
30297: valtamaantieltä johtava autokuljetukseen joten kansantaloudelliseltakin kannalta olisi
30298: välttävä tie ja saaren halki on parhaillaan mainitun sillan rakennustöiden alkuun saat-
30299: rakenteilla tie, joka valmistuu parin vuoden taminen varsin järkevää.
30300: kuluessa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
30301: Nämä tiet eivät kuitenkaan ratkaise Muna- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30302: pirtin saaren asukkaiden liikennepulmaa,
30303: koska Keihässalmi voidaan ylittää vain ve- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
30304: neellä. Tämä pulma on ratkaistavissa raken- menpiteisiin sillan rakentamiseksi Kei-
30305: tamalla silta sanotun salmen ylitse. Silloin hässalmeen. Purolan kylän ja Muna-
30306: saaren asukkaat voivat esteettä kulkea man- pirtin saaren välille Pyhtään pitäjässä.
30307: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1956.
30308:
30309: Toivo Kujala. Yrjö Sinkkonen.
30310: Veikko Kokkola. Matti Miikki.
30311: Heikki Hykkäälä. Tauno Kelovesi.
30312: Juho Kuittinen. Niilo Nieminen.
30313: 696
30314:
30315: XU,fl. - Toiv.al. H: o 322.
30316:
30317:
30318:
30319:
30320: Kuittinen ym.: Määrärahasta Saimaan kanavan yli johtavan
30321: maantiesillan rakentamiseksi Lauritsalan kauppalan koh-
30322: dalla.
30323:
30324:
30325: E d u s k u n n a II e.
30326:
30327: Kuten tunnettua, ei Kaakkois-Suomen navan yli johtavan sillan rakentaminen, joka
30328: työttömyys ole vielä tänäänkään poistunut joskus kuitenkin tulee tehtäväksi.
30329: siinä määrin, ettei varauksia ensi talven EdeHä esitettyihin perusteluihin sekä vuo-
30330: työttömyyden varalta pitäisi tehdä. Pahim- den 1954 valtiopäiville jätettyyn raha-asia-
30331: man työttömyyden kohteeksi kausityöstä ovat aloitteeseen n: o 484 viitaten ehdotamme kun-
30332: joutuneet Imatran ja Lauritsalan kauppalat, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30333: sillä niissä molemmissa on ollut runsaasti muksen,
30334: rakennustyöväkeä, ja heidän sijoittamisensa
30335: ensi talvena vastaavanlaiseen työhön on il- että hallitus ottaisi vuoden 1957
30336: man erikoistoimenpiteitä vaikeata. Näin sa- tulo- ja menoarvioes.itykseen 20 000 000
30337: novat johtavassa asemassa olevat henkilöt. 1narkan suuruisen määrärahan Sai-
30338: Onhan luonnollista, että kun rakennustyöt maan kanavan yli johtavan maantie-
30339: talvella supistuvat huomattavasti, niin olisi sillan rakentamista varten Lauritsalan
30340: näiden tilalle löydettävä uusia töitä. Yksi kauppalassa.
30341: tällainen työkohde on olemassa, Saimaan ka-
30342: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
30343:
30344: Juho Kuittinen. Veikko Kokkola.. Heikki Hykkäälä.
30345: 697
30346:
30347: XU,42.- Toiv.al. N:o 323.
30348:
30349:
30350:
30351:
30352: Miikki ym.: Tutkimuksen toimittamisesta Ukonsalmen sillan
30353: rakentamiseksi Ruokolakdelle.
30354:
30355:
30356: Eduskunnalle.
30357:
30358: Kymen läänin Ruokolahden kunnan Sillan tarpeellisuuden puolesta puhuu
30359: alueesta käsittää noin neljännen osan Sai- myös se, että keväisin ja syksyisin, kun jäät
30360: maan saaristo, joista kahden suurimman saa- ovat heikot, niin etteivät ne kanna autoja,
30361: ren, Salosaaren ja Äitsaaren alueella asuu eikä lossiväylä ole vielä kunnossa, ovat saa-
30362: lähes 3 000 asukasta. Mantereesta erottaa rien asukkaat jonkin aikaa eristettynä man-
30363: nämä saaret Saimaan vesistö, jonka kapeim- tereesta. Tulkoon mainituksi, että mm. viime
30364: malla kohdalla, Ruokolahden kirkon lähellä syksynä ei aurauskalustoa saatu ajoissa saa-
30365: Ukonsalmessa on valtion lossi välittämässä ren puolelle, mistä johtui, ettei saarien teitä
30366: liikennettä. ole koko talvena saatu talviliikenteen vaa-
30367: Liikenne on mainitulla lossilla siksi vil- timaan kuntoon.
30368: kas, että lautturin on oltava läpi vuorokau- Lossinhoitajan palkka ja lossin vuotuiset
30369: den aina vartiossa. Tilasto osoittaa, että v. hoitokulut lähentelevät 1.5 milj. markkaa,
30370: 1954 kulki lossin kautta 3 938 kuorma-autoa, mikä on myöskin huomioonotettava lossin ja
30371: 15 647 henkilöautoa, 6 369 moottoripyörää sillan 'kannattavaisuutta vertailtaessa.
30372: ja 3 105 hevosmiestä sekä polkupyöräilijöitä Sillan rakentamisesta olisi myöskin se
30373: ja jalankulkijoita noin 500 päivittäin. Kaik- hyöty, kun silta voitaisiin suurelta osalta ra-
30374: kiaan suoritti lossi v. 1954 aikana 29 059 kentaa pengertämällä, että se olisi omiaan
30375: ylitystä. Vuoden 1955 liikenne oli suunnil- estämään lähellä olevan Kaukopään tehtaan
30376: leen sama kuin edellisenäkin vuotena. jätevesiä saastuttamasta Pien-Saimaan vesis-
30377: Edellä olevasta tilastosta selviää, että lii- töä, joka vielä on tunnetusti kalarikasta.
30378: kenne mainitulla lossilla on nyt jo hyvin Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
30379: vilkas, mikä aiheuttaa kiireisimpinä aikoina tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
30380: viivästymistä, ja asutuksen lisääntyessä tulee väksi toivomuksen,
30381: liikenne yhä enemmän vaikeutumaan, joten
30382: mainitun lossin paikalle olisi rakennettava että hallitus toimituttaisi tutkimuk-
30383: silta. sen sillan rakentamiseksi Ruokolahden
30384: kunnassa olevaan Ukonsalmeen.
30385: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
30386:
30387: Matti Miikki. Kaarlo Kajatsalo.
30388: Antti J. Rantamaa. Erkki Tuuli.
30389: Yrjö Sinkkonen. Tauno Kelovesi.
30390:
30391:
30392:
30393:
30394: 88 E 75/56
30395: 698
30396:
30397: XII,43. - Toiv.al. N: o 324.
30398:
30399:
30400:
30401:
30402: V. Virtanen ym.: Maantiesillan rakentamisesta Olmonaske-
30403: liin.
30404:
30405:
30406: Eduskunnalle.
30407:
30408: Puumalan-Ruokolahden pitäjien rajalta vitsisi ryhtyä kaJliisiin asemakaavakustan-
30409: Puumalaan suuntautuvan maantien oikaisu- nuksiin, vaan kirkonkylä voisi säily-ttää suu-
30410: suunnitelmaan kuuluu välittömästi myös sil- rin piirtein nykyisen asemakaavansa. Sen-
30411: lan rakentaminen Puumalaan. Sillan tar- kin merkitys köyhälle ja syrjäiselle kunnalle
30412: peellisuutta ei voida riittävästi korostaa, sillä on huomionarvoinen. Vielä on mainittava,
30413: sen puuttuminen nykyisin uhkaa monasti py- että Puumala on varsinkin kelirikkoaikoina
30414: sähdyttää kokonaisen kirkonkylän liikenteen. eräs maamme vaikeimmin liikennöitäviä kun-
30415: Sillan rakentaminen onkin ensiarvoinen asia. tia. Niinpä mainittu Viljakansaari, joka eh-
30416: Käsityksemme mukaan silta voitaisiin raken- dotuksemme mukaan nyt tulisi mantereeseen
30417: taa ns. Osmonaskelien kautta, koska tie sitä liitetyksi, joutuu keväisin ja syksyisin ole-
30418: kautta tulisi lyhyemmäksi ja ikäänkuin luon- maan eristettynä muusta maailmasta usein
30419: nollisemmaksi myös kauttakulkuliikenteen viikkokausia, koska kulkusuunnilla ympäröi
30420: kannalta katsottuna. Tästä olisi lisäksi se mainittua saarta virtaiset vedet.
30421: etu, että nykyisin kokonaan tiestä erillään Kaikkeen edellä mainittuun viitaten ehdo-
30422: oleva Viljakansaari, jossa on asukkaita noin tammekin kunnioittaen eduskunnan hyväk-
30423: 900 ja neljä koulupiiriä, tulisi myös tien syttäväksi toivomuksen,
30424: vaikutuksen piiriin. Niinikään tie palvelisi
30425: erinomaisella tavalla myös Kietävälän ja Lie- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
30426: viskän asukkaita, joita on noin 720 ja joissa toimenpiteisiin maantiesillan rakenta-
30427: kummassakin on oma koulupiirinsä. Itse miseksi Puumalan kunnassa ns.
30428: Puumalan kirkonkyläUe tietäisi sillan raken- Osmonaskeliin.
30429: taminen Osmonaskelien kautta sitä, ettei tar-
30430: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
30431:
30432: Viljo Virtanen. Irma Hamara. K. F. Haapasalo.
30433: Edvard Pesonen. Wiljam Sarjala. Niilo Nieminen.
30434: Toivo H. Kinnunen. Onni Hiltunen. Sylvi Halinen.
30435: i99
30436:
30437: XII,44. -'- Toiv.al. N: o 325.
30438:
30439:
30440:
30441:
30442: Rantamaa ym.: Maantiesillan rakentamisesta PuumalansaZ.
30443: me en.
30444:
30445:
30446: E d u s k u n n a 11 e.
30447:
30448: Puumalan kunta on tunnetusti luomion- vilkkaaksi, ja linja-autoliikennöitsijät ovat
30449: kaunista, mutta liikenneolosuhteidensa puo- jättäneet monia anomuksia liikenteen vilkas-
30450: lesta se on lähinnä verrattavissa erittäin vai- tuttamiseksi mainitulla tiellä, mikä olennai-
30451: keisiin saaristopitäjiin. Tämän lisäksi nekin sesti parantaa yhteyksiä Imatralta Mikke-
30452: liikenneyhteydet, mitkä pinta-alaltaan laa- liin. Lisäksi on muistettava maantien oi-
30453: jassa pitäjässä ovat olemassa, muodostuvat kaisu Ruokolahden kunnan rajasta Puuma-
30454: usein erittäin hankaliksi lähinnä vesistöjen lansalmeen, mitä parhaillaan työttömyys-
30455: monilukuisuuden vuoksi. Niinpä silläkin työnä suoritetaan ja joka osaltaan ratkaise-
30456: päätiellä Imatra-Savonlinna ja Imatra- vasti helpottaa ja vilkastuttaa liikennettä
30457: Mikkeli, jolla liikenne on suurin ja joka kul- Imatralta Puumalan kirkolle ja siitä edelleen
30458: kee kummassakin tapauksessa Puumalan kir- joko Lietvedentietä Mikkelin suuntaan tai
30459: konkylän. kautta, on liikenteen vilkkaim- Juvan kautta Varkauden kauppalaan ja
30460: malla paikalla ja aivan Puumalan nopeasti edelleen Joensuuhun sekä vielä kolmatta
30461: kehittyvän kirkonkylän äärellä oleva Puu- suuntaa Savonlinnan kaupunkiin. Näistä
30462: malansalmi sellainen kohta, missä ensinnä- syistä liikenteen paine Puumalansalmessa
30463: kin on käytettävä lossia noin 350 m leveän olevalla lossilla on käynyt suorastaan sietä-
30464: salmen ylittämiseen, ja toisekseen tämäkään mättömäksi, joten tästä ,pullonkaulasta"
30465: yhteys ei ole kaikkina aikoina käytettävissä olisi kerta kaikkiaan päästävä pysyvään rat-
30466: ollenkaan, kun myrskyt ja jääesteet hyvin kaisuun, mikä merkitsee maantiesillan raken-
30467: usein katkaisevat senkin, toisinaan jopa vuo- tamista Puumalan kirkonkylään.
30468: rokaudenkin ajaksi. Mainittakoon, että ker- Kun on syntynyt keskustelua siitä, mihin
30469: rankin joulukuun 6 ja 7 päivien välisenä paikkaan tässä tarkoitettu maantiesilta olisi
30470: aikana liikenne oli mainituista syistä Puuma- rakennettava, ja kun on esitetty ehdotuksia
30471: lansalmessa toista vuorokautta täysin la- ainakin kahdesta eri paikasta, nimittäin että
30472: massa. Niinikään on lisättävä, että vastikään ko. maantiesilta olisi rakennettava joko ny-
30473: saatu 20 tonnin kantoinen teräslossikin on kyisen lossin paikalle taikka ns. Osmonaske-
30474: toisinaan joutunut vaikeuksiin liikennettä liin, mikä on nykyisen lossin paikalta noin
30475: välittäessään. 1.2 km: n etäisyydellä, olisi asianomaisten tie-
30476: Jotta saavutettaisiin pysyvä ja kertakaik- viranomaisten suoritettava tutkimus siitä,
30477: kinen korjaus tähän paljon ajanhukkaa ja mikä olisi katsottava parhaiten sopivaksi
30478: hankaluuksia vuosikausien aikana aiheutta- tässä tarkoitetun maantiesillan paikaksi.
30479: neeseen epäkohtaan, olisi Puumalan kirkon- Tämä olisi tarkoin tehtävä senkin vuoksi,
30480: kylään suuntautuvan liikenteen nopeuttami- että usein mainitun Lietvedentien valmistu-
30481: seksi rakennettava maantiesilta. Tämä on minen lisää liikenteen vilkkautta ja suora-
30482: käynyt ajankohtaiseksi varsinkin nyt, kun naista painetta Puumalan kirkolla entiseen
30483: uusi Lietvedentie vuoden 1955 lopulla val- verrattuna suuresti lisääntyvässä määrin.
30484: mistui ja otettiin käyttöön. Jo tähän men- Kulkulaitosvaliokunta lausuu mietinnös-
30485: nessä on mainitulla Lietvedentiellä, mikä ly- sään n: o 98, päivämääräitä 13. 12. 55, kä-
30486: hentää välimatkaa Puumalan kirkolta Mik- sitellessään toivomusaloitetta n: o 438, päivä-
30487: kelin kaupunkiin noin kolmisenkymmentä määräitä 3. 4. 54, että ,aloitteen tarkoitta-
30488: kilometriä, liikenne osoittautunut erittäin malla lo&Sipaikalla esiintyvän huomattavan
30489: 700 XII,44. - PuumaJADAlmen llilta.
30490:
30491:
30492: suuren liikenteen huomioonottaen maantiesil- olosuhteiden vilkastuttaessa liikennettä siinä.
30493: lan rakentaminen on välttämätöntä. - Sil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
30494: tahanke on siis vireillä ja tie- ja vesiraken- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
30495: nushallitus tulee aikanaan sisällyttämään toivomuksen,
30496: määrärahan menoarvioesitykseensä työn aloit-
30497: tamista varten." Tämä osoittaa, että tievi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
30498: ranomaisetkin ovat jo kauan todenneet tässä toimenpiteisiin maantiesillan rakenta-
30499: mainitun liikennesolmukohdan suuret han- miseksi joko Puumalansalmeen tai
30500: kaluudet ja että ne vain pahenevat uusien Osmonaskeliin.
30501: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
30502:
30503: Antti J. Ra.ntamaa. Edvard Pesonen. Antti Kukkonen.
30504: Aukusti Pasanen. Onni Hiltunen. Onni Mannila..
30505: Wilja.m Sa.rjala.. Irma Hama.ra. Sylvi Halinen.
30506: Toivo H. Kinnunen. Matti Miikki. Niilo Nieminen.
30507: K. F. Haapasalo.
30508: 701
30509: XII,45.- Toiv.al. N:o 326.
30510:
30511:
30512:
30513:
30514: Hiltunen ym.: Maantiesillan rakentamisesta Orivirlaan.
30515:
30516:
30517: E d u s k u n n a ll e.
30518:
30519: Viitaten vuoden 1955 valtiopäiville jäte- vana, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
30520: tyn toivomusa-loitteen n: o 405 perusteluihin hyväksyttäväksi toivomuksen,
30521: ja lisäksi huomauttaen, että alustava tutki-
30522: mus sillan rakentamisesta Orivirtaan on jo että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
30523: toimitettu ja on suunnitelma parhaillaan menpiteisiin maantiesillan rakentami-
30524: tie- ja vesirakennushallituksessa valmistelta- seksi Orivirtaan.
30525: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
30526:
30527: Onni Hiltunen. Viljo Virtanen.
30528: Edvard Pesonen. Toivo H. Kinnunen.
30529: X. F. Haapasalo. Sylvi Halinen.
30530: Arvi Ikonen. R. Hallberg.
30531: Niilo Nieminen. Irma Hamara.
30532: 702
30533:
30534: Xll,46. - Toiv.al. N: o 327.
30535:
30536:
30537:
30538:
30539: Kaasalainen ym..: llfäärärahasta Vammaskosken sillan leven.
30540: tämistä varten.
30541:
30542:
30543: Eduskunnalle.
30544:
30545: Maantieliikenteen jatkuvasti vuosi vuo- ja 68 omnibusautoa, 145 moottoripyörää, 4
30546: delta lisääntyessä joutuu teiden kunto kovan traktoria, 2 963 polkupyöräilijää ja 615
30547: rasituksen a:laiseksi ja siitä syystä olisi tar- jalankulkijaa. Koulujen ollessa toiminnassa
30548: peellista suorittaa erittäin runsaasti uudistus- kaksinkertaistuu jalankulkijoiden määrä ja
30549: ja korjaustoimenpiteitä, jotta tieolomme edes polkupyöräilijöidenkin joukko vielä huomat-
30550: tyydyttävästi alkaisivat vastata nykyajan lii- tavasti lisääntyy.
30551: kennetarpeita. Erikoisen lohduttomalta näyt- Jo tämän liikennelaskennan · perusteella
30552: tää tilanne monien siltojen osalta. voidaan todeta, että sillan suorituskyky on
30553: Kaikkein kiireellisimmän ensiavun tar- joutunut äärimmäisen kovan paineen alai-
30554: peessa olevien siltojen joukkoon kuuluu Vam- seksi. Mutta kun kaiken lisäksi ryhdyttäneen
30555: maskosken silta, joka kivirakenteisena on val- vielä aivan lähiaikoina paikkakunnalle raken-
30556: mistunut vuonna 1914 ja siirtyi vuoden 1955 tamaan uutta, huomattavan kokoista teolli-
30557: alussa tapahtuneen alueliitoksen yhteydessä suuslaitosta, mikä merkitsee liikenteen jatku-
30558: Yamma:lan kauppalan alueelle. Sillan ja sen vaa lisääntymistä, tilanne ko. V ammaskosken
30559: pengerosien yhteenlaskettu pituus on 179 sillan kohdalta muodostuu todellakin kestä-
30560: metriä, mutta ajoleveys vain 6 metriä. Tä- mättömäksi. Tämä uhkaava pulma tulisi
30561: män huomattavan pitkän, mutta suhteellisen kumminkin nopeasti ja kohtalaisen pienillä
30562: kapean sillan tehtävänä on palvella Koke- kustannuksilla korjatuksi, kun nykyistä sil-
30563: mäenjoen ylityspaikkana tärkeätä kauttakul- taa levennettäisiin. Leventämistä varten on
30564: kuliikennettä Turun-Tampereen välisellä olemassa valmis suunnitelma ja tie- ja vesi-
30565: päätiellä sekä muille tahoille maakuntaan rakennushallitus on jo pitemmän aikaa voi-
30566: suuntautuvien maanteiden kautta tapahtuvaa makkaasti puoltanut sillan leventämistä.
30567: vilkasta liikennettä. Edellä mainitun lisäksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30568: kauppalan sisäisten yhteyksien ja muun pai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30569: kallisen liikenteen vuoksi sillan merkitys on muksen,
30570: hwnnollisesti korvaamaton. Viimeaikaisen
30571: sillan yli tapahtuvan kauttakulun suuruu- että hallitus ottaisi vuoden 1957
30572: desta antaa havainnollisen selvityksen elo- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
30573: kuun 27 päivänä 1954 kello 6-22 väli- suuren määrärahan avustukseksi V am-
30574: SP.nä aikana suoritettu liikennelaskenta, jol- malan kauppalalle V ammaskosken sil-
30575: loin sillan ylitti: 292 kuorma-, 475 henkilö- lan leventämistä varten.
30576:
30577: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
30578:
30579: Nestori Kaasalainen. Erkki Ryömä.
30580: Einari Jaakkola. Eeli Erkkilä.
30581: Eino E. Heikura. Matti Raipala.
30582: Arvo Sävelä. Kalle Kämäräinen.
30583: Jaakko Hakala. Urho Kähönen.
30584: Xfi,47.- Toiv.al. N:o 328.
30585:
30586:
30587:
30588:
30589: . Ahonen: M.äärärahasta sillan rakentamiseksi Hännilänsaltnen
30590: lossipaikalle.
30591:
30592:
30593: E d u s k u n n a 11 e.
30594:
30595: Kuten tunnettua, kulkee Helsingin-Oulun mutta kun kustannusarvio on noin 150 mil-
30596: valtatie, tie n: o 4, mm. Viitasaaren kautta. joonaa markkaa, olisi tarkoitukseen varat-
30597: Tultaessa etelästä päin Viitasaaren kirkolle tava lisää rahaa, jolla toimenpiteellä jou-
30598: on n. 4 km ennen kirkonkylää Keiteleenjär- dutettaisiin sillan rakentamista.
30599: ven Hännilänsalnii, joka ylitetään lautalla. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
30600: Tämä salmi on kaiken kaikkiaan lähes yhden nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
30601: km: n leyYinen, mutta aikoinaan pengerretty muksen,
30602: kivillä, niin että siinä tällä kertaa on n.
30603: 164 metrin lezyinen lossiväylä. Tilastojen että hallitus ottaisi vuoden 1957
30604: mukaan on tämä valtatie eräs maamme vilk- tulo- ja menoarvioesitykseen 50 000 000
30605: kaimmin liikennöityjä teitä. Tämän joh- markan suuruisen määrärahan sillan
30606: da.;;ta syksyllä· 1953 otettiin käyttöön uusi rakentamiseksi Viitasaaren pitäjässä
30607: lauttakin, joka kiinnitettiin siten, ettei se sijaitsevalle Hännilänsaltnen lossipai-
30608: tule olemaan sillan rakennustöiden haittana. kalle Helsingin-Oulun valtatiellä
30609: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon on otettu n:o 4.
30610: ko. tarkoitukseen 20 miljoonaa markkaa,
30611: Helsingiesä 16 päivänä helmikuuta 1956.
30612:
30613: Arvo Ahonen.
30614: 704
30615:
30616: XU,48. - Toiv.al. N:o 329.
30617:
30618:
30619:
30620:
30621: Ahonen ym.: Määrärahasta siltatöiden suorittamiseksi Suo-
30622: lahden-Koiviston maantiellä.
30623:
30624:
30625:
30626: E d u s k u n n a 11 e.
30627:
30628: Eduskunta osoitti vuosina 1950-1951 10 tetut työt sekä rahat eivät nykyisellään hyö-
30629: milj. markkaa Suolahden-Koiviston maan- dytä ketään.
30630: tien rakentamiseen. Tällä määrärahalla sekä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
30631: myöhemmin myönnetyillä työllisyysvaroilla kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
30632: on ko. tien perusta, pientä osaa lukuunotta- toivomuksen,
30633: matta, saatu valmiiksi. SeuraavS~na vaiheena
30634: on siltojen rakentaminen, johon tarvitaan että hallitus ottaisi vuoden 1957
30635: varsinaisia määrärahoja vuoden 1957 tulo- tulo- ja menoarvioesitykseen 20 000 000
30636: ja menoarvioon. On huomattava, että tie on markkaa Suolahden-Koiviston maan-
30637: ehdottoman tarpeellinen, mutta siihen sijoi- tien siltatöiden suorittamiseen.
30638: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
30639:
30640: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen.
30641: 705
30642:
30643: XII,49. - Toiv.al. N:o 330.
30644:
30645:
30646:
30647:
30648: Koskinen ym.: Löytänänsalmen sillan rakentamisesta.
30649:
30650:
30651: E d u s k u n n a ll e.
30652:
30653: Jyväskylän-Kokkolan maantieltä noin 8 taa pahimman esteen, koska sillan yli ei
30654: km Karstulan kirkolta Jyväskylään haarau- voida kuljettaa nykyisiä kunnossapitoväli-
30655: tuu maantie Kannonkosken kirkolle ns. Kan- neitä, kuten auroja ja tiekarhuja. 20. 4. 1953
30656: nonhaaran tienristeyksestä V astingin-Kal- on tehty suunnitelma sillan uudelleen raken-
30657: lion maantienä. Edellä mainittu maantie yh- tamisesta sekä sen yhteydessä parannetta-
30658: distää Karstulan-Kannonkosken kirkonky- vaksi ehdotettavasta tiestä.
30659: Iät ja liikenne tiealueella on erittäin vil- Silta ehdotetaan 5 m:n vapaa-aukkoiseksi
30660: kasta. Suolahden-Haapajärven radan val- ja sen hyödylliseksi leveydeksi 6.40 m. Pa-
30661: mistuttua tulee kyseisellä tieosuudella raskas rannettavaksi ehdotetun tien pituus on 1 300
30662: puutavaraliikenne muodostumaan erittäin m. Tie ehdotetaan tehtäväksi 6 m leveäksi
30663: suurek.gi rautatien varteen näiltä metsärik- II luokan tieksi. Kokonaiskustannusarvio on
30664: kailta alueilta. Sillan kantavuus on tällä 11190 000 markkaa, josta tietyön osuus
30665: hetkellä 4.5 tonnia. Keski-Suomen tieviran- 5 318 930 markkaa, ja lisäksi yleiskustan-
30666: omaisten antamien lausuntojen mukaan on nukset eli yhteensä 7 255 000 markkaa, jo-
30667: nykyinen painorajoitus supistettava lähivuo- ten sillan ku.gtannuksiksi jää 3 935 000
30668: sina sillan heikon kunnon vuoksi. Ellei markkaa.
30669: tilanteeseen saada korjausta, on liikenne Edellä esitetyyn viitaten ehdotamme kun-
30670: autoilla lähivuosina lopetettava kokonaan. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
30671: PostiautoHnja, joka kulkee linjalla Seinä- muksen,
30672: joki-Karstula-Kivijärvi-Kannus, olisi hy-
30673: väksytty kulkemaan linjalla Seinäjoki- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
30674: Karstula-Kannonkoski-Kivijärvi-Kannus, siin Keski-Suomen tie- ja vesiraken-
30675: mutta Löytänänsalmen sillan heikko kunto, nuspiirissä olevan Kannonkosken
30676: jonka hyödyllinen leveys on vain 2.95 m, Karstulan pitäjien välisen Kallion-
30677: esti kapeutensa ja heikkoutensa vuoksi suun- Vastingin maantien Löytänänsalmen
30678: nitelman hyväksymisen. Nykyinen silta on sillan ja välittömässä läheisyydessä
30679: ns. vaarnapalkkisilta, ja sen kapeus muodos- olevan tien rakentamiseen.
30680: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1956.
30681:
30682: Artturi Koskinen. Artturi Jämsen.
30683: Impi Lukkarinen. Matti Koivunen.
30684: Eino Palovesi.
30685:
30686:
30687:
30688:
30689: 89 E 75/56
30690: 706
30691:
30692: XU,50. - Toiv.al. N:o 331.
30693:
30694:
30695:
30696:
30697: Ikonen ym.: Lylykosken sillan rakentamisesta Ilomantsin
30698: kuntaan.
30699:
30700:
30701: E d u s k u n n a 11 e.
30702:
30703: Ilomantsin kunnassa on kauan aikaa toi- tanut siltasuunnitelman ja pitää sillan raken-
30704: vottu, että Ilomantsin keskuksesta Kivilah- tamista tarpeellisena.
30705: teen menevälle tielle Lylykosken yU rakennet- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
30706: taisiin silta. Nykyinen lossi on pieni ja yli- kunnioittaen,
30707: kulku hidasta ja näin vilkkaasti liikennöity
30708: maantie muodostaa vaikean pullonkaulan että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
30709: Lylykosken kohdalla. toimenpiteisiin Lyl;ykosken sillan ra-
30710: Tie- ja vesirakennushallitus on jo valmis- kentamiseksi Ilomantsin kuntaan.
30711: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
30712:
30713: Arvi Ikonen. Markus Niskala. Eemil Partanen.
30714: 707
30715:
30716: XD,51. - Toiv.al. N: o 332.
30717:
30718:
30719:
30720:
30721: Rytinki ym.: Sillan rakentamisesta Iijoen Ervastin lossipai-
30722: kalle.
30723:
30724:
30725: E d u s k u n n a ll e.
30726:
30727: Pudasjärven-Korentokankaan-Puolangan kokonaan poikki monasti pitkiä aikoja. Kun
30728: välistä maantietä, Iijoessa olevan Ervastin näin on, niin jokainen voipi käsittää, kuinka
30729: lossin kautta, suuntautuu Jongun, Puhoksen suuri hankaluus ja taloudellinen vahinko on
30730: ja Korpisen kylien liikenne kunnan keskuk- sille väestölle, joka joutuu asumaan ja kulke-
30731: seen. Mainituissa kylissä asuu huomattava maan näillä alueilla. Sillan rakentaminen
30732: osa Pudasjärven ku:iman asukkaita. Asutus- mainitulle lassipaikalle tulee niin halvaksi,
30733: toiminnan ansiosta on asutus viime vuosina että ei tarvita kuin muutamien vuosien los-
30734: lisääntynyt ja parasta aikaa suunnitellaan sinpitokustannukset käyttää sillan rakentami-
30735: uusien asutusalueiden muodostamista. Tämä seen.
30736: tietää, etttä paikallinen liikenne tulee huo- Meillä on tällaisilla liikenneteillä losseista
30737: mattavasti nykyisestään lähiaikoina lisään- päästävä ja lossien paikoille rakennettava
30738: tymään. Paikallisen linja-auto-, kuorma- ja sillat, päästävä niistä liikennevaikeuksista,
30739: henkilöautoliikenteen lisäksi on tiellä posti- mitä lossit liikenteelle aiheuttavat, ja vältyt-
30740: autoliikenne Kajaanin ja Pudasjärven välillä tävä niistä tapaturmista ja ihmishenkien me-
30741: ja Pudasjärveltä edelleen yhdysliikenne Ro- netyksistä, mitä lossipaikoilla vuosittain ta-
30742: vaniemelle. Tämän lisäksi lähiaikoina ra- pahtuu.
30743: kannettavan Puhoksen-Myllykankaan ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30744: Suomussalmen-Näljängän tien valmistuttua nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30745: tulee kauttakulkuliikenne Suomussalmen Pu- muksen,
30746: dasjärven välille. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
30747: Kun lossipaikalla Iijoessa on voimakas toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
30748: virta, niin jatkuvan liikenteen ylläpitäminen Pudasjärven Korentokankaan ja Puo-
30749: on vaikeata, onpa keväisin tulvaveden ja langan välisellä maan.tiellä Iijoessa
30750: kelirikon aikana, samoin syksyllä, liikenne olevalle Ervastin lossipaikalle.
30751: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
30752:
30753: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
30754: 708
30755:
30756: XII,52. - Toiv.al. N: o 333.
30757:
30758:
30759:
30760:
30761: Pöykkö ym.: Määrärahasta Salmen sillan rakennustöiden
30762: aloittamista varten.
30763:
30764:
30765: E d u s k u n n a ll e.
30766:
30767: Salmen sillan rakentaminen Ounasjoen yli rikkojen aikana, koska salmen jäätyminen ja
30768: Kittilän kirkonkylässä on nyt kipeän tarpeen sulaminen tapahtuu hitaasti.
30769: vaatima. Siltapaikka sijaitsee Kittilän- Edellä lausutun johdosta esitämme kun-
30770: Sodankylän välillä, vuonna 1954 valmistu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30771: neelia kantatiellä, joka on verrattain vilkas- muksen,
30772: liikenteinen KittHän kirkonkylän ja sen lä-
30773: heisten asutusa:lueiden sekä huomattavan kaut- että hallitus ottaisi vuoden 1957
30774: takulkuliikenteen vuoksi. Nykyisin liiken- tulo- ja menoarvioesitykseen 20 000 000
30775: nettä välittää käsikäyttöinen lossi. Mutta se markan määrärahan Salrnen sillan ra-
30776: on hidas ja hankala liikennöidä etenkin keli- kennustöiden aloittamista varten.
30777: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
30778:
30779: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki.
30780: 709
30781:
30782: XII, 53. - Toiv.al. N: o 334.
30783:
30784:
30785:
30786:
30787: R. Virtanen ym.: Maantien rakentamisesta Pohjan kirkolta
30788: Kosken asemalle. ·
30789:
30790:
30791: E d u s k u n n a 11 e.
30792:
30793: Pohjan kunnan Kuovilan kylän kautta liikennöitävään kuntoon. Kun tällä tiellä ei
30794: Kosken asemalle johtava kylätie vaatisi pi- ole yksinomaan paikallista merkitystä, vaan
30795: kaista korjausta, jotta varsinkin talviaikaan se muodostaa samalla eräänlaisen yhdystien
30796: liikenne tällä tieosuudella voisi häiriöittä jat- Pohjan kirkolta Kuovilan kylän kautta Kos-
30797: kua. Tieosakkaista suurin osa on vähäva- ken asemalle, olisi tarpeellista ryhtyä toimen-
30798: raista pienviljelijä- ja työläisväestöä, joten piteisiin yhdystien rakentamiseksi Pohjan
30799: tien saattaminen liikennöitävään kuntoon ei kirkolta KuovHan kylän kautta Kosken ase-
30800: heidän kustannuksellaan ole mahdollista. malle.
30801: Pohjan kunnan toimesta suoritettiin tien rai- Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
30802: vaus kyseessä olevalla tiellä siltä osin, jonka nioittaen eduskunnan hyväksyttävåksi toivo-
30803: tie on Pohjan kunnan alueella, mutta Ten- muksen,
30804: holan ja Kosken kuntien alueella oleva tie- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30805: osuus on edelleenkin raivaamatta. Jo palo- maantien rakentamiseksi Pohjan kir-
30806: turvallisuuden ja sairaustapaustenkin varalta kolta K uovilan kylän kautta Kosken
30807: olisi tie saatava mitä pikimmin myös talvisin asemalle.
30808: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
30809:
30810: Rainer Virtanen. Eino Roine.
30811: Paavo Aitio. Gösta Rosenberg.
30812: 710
30813:
30814: XI1,54. - Toiv.al. N:o 335.
30815:
30816:
30817:
30818:
30819: S.-K. Kilpi ym.: Sammatin Lohilammen kylätien ottami-
30820: sesta valtion haltuun.
30821:
30822:
30823: E d u s k u n n a ll e.
30824:
30825: Sammatin kunta Uudellamaalla on niitä lohjan Osuusmeijerin luona. Kun tämä tie
30826: asukasluvultaan vähäisiä paikkakuntia, jotka lyhentää matkaa Sammatin kirkolta Karja-
30827: vilkkaan kauttakulkuliikenteen ja turisti- lohjalle n. 2 km ja on senvuoksi autobussien-
30828: matkailun vuoksi joutuvat suorittamaan suh- kin suosima, on sillä sellaisen yleisen tien
30829: teellisesti raskaita tierasituksia. Kun valtio luonne, joka kuuluisi valtion hoidettaviin.
30830: ei ole ottanut haltuunsa edes vilkkaimmin Esim. marraskuun 16 päivänä 1955, aikana,
30831: liikennöitäviä ja etupäässä kauttakulkulii- jolloin varsinainen monikertaisesti vilkas
30832: kennettä palvelevia kyläteitä, eivät tieolot kesäliikenne oli jo päättynyt, liikkui tiellä
30833: kunnassa ole voineet kehittyä viimeisten vuo- kunnan tielautakunnan puheenjohtajan las-
30834: sikymmenien aikana nykyaikaisia oloja vas- kelmien mukaan 28 autoa, 5 moottoripyörää,
30835: taavalle tasolle. Tieolojen takapajuisuus useita kymmeniä hevosia, polkupyöräilijöitä
30836: haittaa elinkeinoelämän kehitystä ja aiheut- ja jalankulkijoita. Tie on keskimäärin 4 m
30837: taa jokatalvista työttömyyttä pienviljelijä- leveä.
30838: väestön keskuudessa. Vanhin ja eniten talvi- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus-
30839: sinkin liikennöity kylätie on Lohilammen kunnan päätettäväksi toivomuksen,
30840: tie, jonka pituus on 4.24 :km. Se alkaa Sam-
30841: matin kirkon luota valtamaantiestä ja päät- että hallitus kiireeUisesti ryhtyisi
30842: tyy Karjalohjalie menevään valtatiehen lä- toimenpiteisiin Sammatin Lohilammen
30843: hellä Karjalohjan rajaa Sammatin-Karja- kylätien ottamiseksi valtion haltuun.
30844: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
30845:
30846: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Urho Kähönen. G. Rosenberg.
30847: 711
30848:
30849: XII,55. - Hemst.mot. N: o 336.
30850:
30851:
30852:
30853:
30854: Lindh m. fl.: Angående utbyggande av Kalkbruksvägen i
30855: Sibbo ända fram till sjön.
30856:
30857:
30858: T i ll R i k s d a g e n.
30859:
30860: De senaste årens utvidgning av statens bruk och ger således inte allmänheten moJ-
30861: landsvägsnät har bidragit till att bereda lighet att beträda den :från sjösidan. Bussen
30862: bl. a. mer avsides belägna byar och skärgår- har också sin ändpunkt där vägen slutar, och,
30863: dens befolkning bättre kommunikationsmöj- då bussen dagligen kör :flera turer till denna
30864: ligheter. Detta annoteras med tillfredsstäl- plats, förefaller vägens plötsliga slut några
30865: lelse inte bara av den befolkning, som direkt tiotal meter :förrän den når kontakt med
30866: berörs härav, utan av alla medborgare, som sjötrafiken mycket egendomlig. Utan:för
30867: önskar se en sund och rättvis utveckling. kalkbruksstranden ligger en stor skärgård
30868: även för dem som är mindre lottade i fråga alltifrån Bergarholmen och Möholmen i väs-
30869: om förbindelserna med yttervärlden. ter tili Löparö och Kitö i öster, vars be:folk-
30870: Då den s. k. Kalkbruksvägen, som förbin- ning denna busslinje även betjänar. Den
30871: der Sibbo Kalkbruk med landsvägen Hel- naturligaste lösningen synes därför vara, att
30872: singfors-Borgå, planerades, föreslog de kom- denna skärgårdsbefolkning bereds rätt att
30873: munala myndigheterna, att vägen skulle dra- från sjösidan :få komma till den allmänna
30874: gas ända ned till fjärden :för att därigenom vägens lindpunkt.
30875: på bästa sätt tjäna allmänheten. Distrikts- På ovan anförda grunder får vi härmed
30876: ingenjören i Nylands väg- och vattenbygg- vördsamt :föreslå, att riksdagen måtte hem-
30877: nadsdistrikt :föreslog i sitt utlåtande ,att vid ställa,
30878: kalkbruksvägens ändpunkt bleve reserverat
30879: ett mindre jord- och vattenområde :för even- att regeringen skyndsamt måtte vid-
30880: tuell framtida anläggning av allmän ång- taga åtgärder för att ubygga Kalk-
30881: båtsbrygga". Tyvärr slutar vägen nu cirka bruksvägen i Sibbo ända fram tiU
30882: 60 meter :från sjöstranden vid Sibbo Kalk- sjön.
30883: Helsing:fors den 16 februari 1956.
30884:
30885: Bertel Lindh. Sven Högström. G. Rosenberg.
30886: Albin Wickma.n. Kurt Nordfora. Ralf Törngren.
30887: John Forsberg. Bruno J. Sundman. Verner Korsbäck.
30888: Grels Teir.
30889: 712
30890:
30891: Xfi,55.- Toiv.al. N:o 336.
30892: Suomennos.
30893:
30894:
30895:
30896: Lindh ym.: Sipoossa olevan Kalkkitehtaantien rakentamiseksi
30897: mereen saakka.
30898:
30899:
30900: E d u s k u n n a ll e.
30901:
30902: Viime vuosina tapahtunut valtion maantie- 60 metrin paassa merenrannasta Sipoon
30903: verkoston laajentaminen on antanut mm. syr- kalkkitehtaan luona eikä yleisöllä siten ole
30904: jäisemmillä seuduilla sijaitseville kylille ja mahdollisuuksia päästä sille meren puolelta.
30905: saariston väestölle paremmat liikennemahdol- Linja-autojen päätekohta on myös siinä,
30906: lisuudet. Tämä on pantu tyydytyksellä mer- missä tie loppuu, ja kun linja-autot päivit-
30907: kille, ei vain siinä väestössä, jota se välittö- täin ajavat useita vuoroja tälle paikalle,
30908: mästi koskee, vaan kaikkien kansalaisten kes- tuntuu hyvin omituiselta tien äkillinen lop-
30909: kuudessa, jotka toivovat näkevänsä terveen . puminen muutamia kymmeniä metrejä ennen
30910: ja oikeudenmukaisen kehityksen tapahtuvan kuin se saavuttaisi yhteyden meriliikentee-
30911: myös niiden suhteen, jotka ovat jääneet vä- seen. Kalkkitehtaan rannan edustalla on
30912: hemmälle osalle kysymyksen ollessa yhteyk- suuri saaristo aina Bergarholmenista ja Mö-
30913: sistä ulkomaailmaan. holmenista lännessä Löparöhön ja Kitöhön
30914: Suunniteltaessa ns. Kalkkitehtaantietä, idässä, ja tämä bussilinja palvelee myös sen
30915: joka yhdistää Sipoon kalkkitehtaan Helsin- väestöä. Luonnollisimmalta ratkaisulta sen
30916: gin-Porvoon maantiehen, kunnalliset viran- vuoksi näyttää, että tälle väestölle annetaan
30917: omaiset ehdottivat tien rakentamista aina oikeus päästä meren puolelta yleisen tien
30918: merenrantaan asti, jotta se voisi siten par- päätekohtaan.
30919: haimmalla tavalla hyödyttää yleisöä. Uuden- Edellä esitetyin perusteluin ehdotamme tä-
30920: maan tie- ja vesirakennuspiirin piiri-insi- ten kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
30921: nööri ehdotti lausunnossaan, ,että kalkki- toivomuksen,
30922: tehtaantien päätekohtaan varattaisiin pie-
30923: nehkö maa- ja vesialue vastaisuudessa mah- että hallitus 1·yhtyisi kiireellisiin
30924: dollisesti rakennettavaa yleistä laivalaituria toimenpiteisiin Sipoon Kalkkitehtaan-
30925: varten." Valitettavasti loppuu tie nyt noin tien jatkamiseksi merenrantaan asti.
30926: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
30927:
30928: Bertel Lindh. Sven Högström. G. Rosenberg.
30929: Albin Wickm.an. Kurt Nordfors. Ralf Törngren.
30930: John Forsberg. Bruno J. Sundman. Verner Korsbäck
30931: Grels Teir.
30932: 713
30933:
30934: XII,56. - Toiv.al. N: o 337.
30935:
30936:
30937:
30938:
30939: Häppölä ym.: Valtatien n:o 4 suunnan selvittämisestä Haus-
30940: järven-Kuhmoisten osalla.
30941:
30942:
30943: E d u s k u n n a ll e.
30944:
30945: Saamiemme tietojen mukaan on päästy lisliikenne on jatkuvasti lisääntynyt, . olisi
30946: selvyyteen Helsingin-Tampereen runkotien mielestämme kiireellisesti saatava selvitetyksi
30947: suunnasta Helsingin-Hämeenlinnan välillä, valtatien n: o 4 suunta ja korjaussuunni-
30948: ja sitä koskevat suunnitelmat ovat valmistu- telma.
30949: massa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30950: Edelleen on ollut selvittelyn alaisena val- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30951: tatien n: o 4 erkaantuminen edellä mainitusta muksen,
30952: runkotiestä ja on suunniteltu se tapahtuvaksi että hallitus ryhtyisi kiit·eellisiin
30953: Hyvinkään-Riihimäen väliltä (Hausjär- toimenpiteisiin valtatien n:o 4 suun-
30954: vellä). nan selvittämiseksi Hausjärven-Lam-
30955: Koska •lännestä ja pohjoisesta Lammin min:-Padasjoen-Kuhmoisten välisellii
30956: kautta etelään suuntautuva kauko- ja paikal- tien osalla.
30957: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
30958:
30959: Leo Häppölä. Atte Pakkanen. Felix Seppälä.
30960: Eino Raunio. Lauri Laine. Erkki W. Mohell.
30961: Juho Tenhiälä. Eemil Luukka. Olavi Kajala.
30962:
30963:
30964:
30965:
30966: 90 E 75/56
30967: 714
30968:
30969: XU,57.- Toiv.al. N:o 338.
30970:
30971:
30972:
30973:
30974: Häppölä ym.: Hämeenlinnan-H auhontaustan-Lehdesmäen
30975: yhdystitn rakentamisesta.
30976:
30977:
30978: E d u s k u n n a 11 e.
30979:
30980: Kehitettäessä Hämeen tieoloja on Kanta- nan-Hauhontaustan-Lehdesmäen välillä,
30981: Hämeen aluesuunnitteluyhdistyksen taholta ollen kustannusarvio mainitun tiehankkeen
30982: ehdotettu rakennettavaksi yhdystie Hämeen- tältä osalta 152 milj. markkaa, ja olisi mai-
30983: linna-Hauhontausta-Padasjoki eli suora nitun tieosuuden rakentaminen ensimmäinen
30984: yhteys Hämeenlinnasta valtatiehen n: o 4. vaihe koko yhdystien rakentamisessa.
30985: Aikaisemmin on v:n 1949 metsätalouskomi- Uusi tie lyhentäisi yhteyksiä huomattavasti
30986: tea kiinnittänyt myöskin huomiota mainit- ja toisi laajat metsäalueet liikenteen piiriin.
30987: tuun tiesuuntaan Hauholle saakka ehdottaen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30988: mietinnössään rakennettavaksi metsätien n: o nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30989: 342, Metsänkylä-Hauhontausta. Edelleen muksen,
30990: on ASO : lla kiinnostusta tiehen, sillä ns. Ila-
30991: mon a.CJutusalue jää tien vaikutuspiiriin. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
30992: Viime vuonna suoritettiin Hämeen tie- ja siin yhdystien rakentamiseksi Hä-
30993: vesirakennuspiirin ( dipl. ins. Noroila) toi- meenlinnan-Hauhontaustan-Lehdes-
30994: mesta silmämääräinen tutkimus Hämeeniin- mäen välille.
30995: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
30996:
30997: Leo Häppölä.. Kaino Haapanen. Felix Seppälä.
30998: Eino Raunio. Juho Tenhiälä. Erkki W. Mohell.
30999: Lauri Laine. Eemil Luukka. Olavi Kaja.la..
31000: Atte Pakkanen.
31001: 715
31002:
31003: XII,58. - Toiv.al. N:o 339.
31004:
31005:
31006:
31007:
31008: Pasanen ym.: Määt·ärahasta maantien t·akentamiseksi Kalk-
31009: kisten lastauspaikalta Marjoniemen ja Onalin kylien
31010: kautta Heinolan maalaiskunnan kirkonkylään.
31011:
31012:
31013: E d u s k u n n a ll e.
31014:
31015: Vuosina 1937 ja 1938 tekivät ed. Helena merkitystä myös matkailullisessa suhteessa.
31016: Syrjälä ym. toivomusaloitteen maantien ra- Sen vuoksi olisi toimitettava tutkimus maini-
31017: kentamiseksi Kalkkisten lastauspaikalta Mar- tulla tiesuunnalla."
31018: joniemen ja Onalin kylien kautta Heinolan Tätä eduskunnan päättämää tutkimusta ei
31019: maalaiskunnan kirkonkylään (toiv.al. 88/1937 kuitenkaan vieläkään ole toimitettu. Sanotun
31020: ja 138/1938). Näiden johdosta eduskunta 3 tien välttämättömyys on kuitenkin aivan
31021: päivänä helmikuuta 1939 päätti lausua toi- kiistämätön ja tarve sen aikaansaamiseen on
31022: vomuksen, että hallitus toimituttaisi tutki- yhä vain lisääntynyt. Paikkakuntalaiset ovat
31023: muksen kyseessä olevan maantien rakentami- yrittäneet pitää tuota tietä edes jollakin ta-
31024: seksi. Toivomuksensa perusteluissa edus- voin kuljettavassa kunnossa, mutta se ei lain-
31025: kunta lausuu: , Kalkkisten lastauspaikalta kaan vastaa tarkoitustaan, vaan olisi edus-
31026: Heinolan kirkonkylään johtava maantie, kunnan päättämä tutkimus ja suunnitelma
31027: jonka rakentamista eräässä aloitteessa ehdo- kiireesti nyt aikaan saatava.
31028: tetaan, tulisi Eduskunnan saaman tiedon Lausumaamme nojaten ehdotamme kun-
31029: mukaan olemaan noin 25 kilometrin pituinen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31030: Kun tiesuunnan varrella on asutusta, on sii- muksen,
31031: hen syntynyt tie, josta noin 12 kilometriä
31032: on kyläläisten puutteellisesti ylläpitämää ja että hallitus ottaisi vuoden 1957
31033: loput vain jalkapolkua. Suunniteltu tie, joka tulo- ja menoarvioesitykseen 2 400 000
31034: yhdistäisi Etelä-Päijänteen itäisellä rannalla markan määrärahan tutkimuksen ja
31035: olevat laajat ja tiheästi asutut seudut sisä- suunnitelman tekemistä varten maan-
31036: maahan, aikaansaisi suuren parannuksen tien rakentamiseksi Kalkkist,en lastaus-
31037: paikkakunnallisiin kulkuyhteyksiin, ja tulisi paikalta Marjoniemen ja Onalin ky-
31038: sillä, kun se liittyisi sopivasti muihin näillä lien kautta Heinolan maalaisk1mnan
31039: seuduilla oleviin matkailureitteihin, olemaan kirkonkylään.
31040: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
31041:
31042: Aukusti Pasanen. Sylvi Halinen.
31043: Antti :r. Rantamaa. Irma Hamara.
31044: Wiljam Sarjala. Niilo Nieminen.
31045: Edvard Pesonen. V. Virtanen.
31046: 716
31047:
31048: XII,59. - Toiv.al. N: o 340.
31049:
31050:
31051:
31052:
31053: Kujala ym.: Kaakkois-Suomen liikenneolojen parantamisesta.
31054:
31055:
31056: E d u s k u n n a 11 e.
31057:
31058: Kaakkois-Suomen liikenneolot ovat jääneet ja uudistetaan sellaiseksi, että Itämeren lii-
31059: huomattavasti jälkeen alueen yleisestä kehi- kenteessä olevat alukset voivat kulkea sen
31060: tyksestä. Vientiteollisuuden tuotteita ei saada kautta aina Kuopioon ja Joensuuhun saakka.
31061: riittävällä teholla Kotkan ja Haminan sata- Voidaan kuvitella, minkälainen merkitys Sai-
31062: miin, joissa ne lastataan. Tuontitavarain maan kanavalla olisikaan, jos Puolan kivi-
31063: kuljetus satamista sisämaahan niinikään hiili, Neuvostoliiton vilja ym. tavara voitai-
31064: ruuhkaantuu. Laivat joutuvat odottamaan siin kuljettaa suoraan sisämaahan ja Saimaan
31065: satamissa, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia. vesistön rannoilta yli Itämeren kuljetettavat
31066: Satamatyöläisten muutoinkin epäsäännöllinen tavarat saataisiin perille ilman välilastausta.
31067: työ vaikeutuu entisestään. Maakunnan väes- Kustannukset kanavan tähän kuntoon saatta-
31068: tölle aiheuttaa liikenteen ruuhkautuminen miseksi eivät ole niin suuret, että ne asettai-
31069: lisäkustannuksia ja vaikeuksia. Tilanne alkaa sivat ylivoimaisia esteitä hankkeen toteutta-
31070: muodostua todella vakavaksi. miselle. Edellä esitetyn perusteella olisi kii-
31071: Enso-Gutzeitin Kaukopään tehtaiden johto reellisesti ryhdyttävä neuvotteluihin Saimaan
31072: on ilmoittanut pysäyttävänsä tehtaan toimin- kanavan saamiseksi liikenteeseen.
31073: nan n. puolentoista kuukauden ajaksi vai- Toinen ratkaiseva tekijä olisi oikoradan
31074: kean kuljetustilanteen vuoksi ja tehtaan yli rakentaminen Lappeenrannasta Haminan
31075: tuhat työläistä lomautetaan. Vaikka toimen- kautta Kotkaan. Siitä on ainakin osasuun-
31076: piteellä olisi muitakin tarkoitusperiä, se nitelmia valmiina, joten työt radan rakenta-
31077: osoittaa karvaalla tavalla, miten kuljetus- ja miseksi voitaisiin aloittaa heti. Tämän radan
31078: liikenneolosuhteiden kehittämisen jatkuva rakentaminen auttaisi ratkaisevalla tavalla
31079: laiminlyönti saattaa aiheuttaa hädänalaisen Vuoksenlaakson ja Lappeenrannan tienoon
31080: tilanteen syntymisen Jaajoille väestöjoukoille. teollisuuslaitosten tuotteiden kuljetusta sata-
31081: Kaakkois-Suomen liikenneolojen nopea pa- miin. Erikoisesti sen tehtävänä olisi palvella
31082: rantaminen on välttämätöntä siksikin, että etäisimpiin maihin suuntautuvaa ulkomaan-
31083: alueen teollisuustuotantoa on suunniteltu kauppaa sekä viennin että tuonnin osalta ja
31084: lisättäväksi lähimmän kahden vuoden aikana myös paikallista tavarain kuljetusta samoin
31085: kaksinkertaiseksi nykyisestään. Ellei nyt kuin väestön kulkuyhteyksien parantamista.
31086: ryhdytä pahasti jälkeenjääneitä liikenne- Myös Parikkalan-Onkamon radan rakennus-
31087: oloja parantamaan, niin parin vuoden kulut- suunnitelma tulisi laatia ja toteuttaa.
31088: tua ollaan umpikujassa, josta selviytyminen Kaakkois-Suomessa on monia maanteitä,
31089: käy vaikeaksi. joiden oikominen ja korjaaminen auttaisi
31090: Kaakkois~Suomen liikenneolojen paranta- väestön toimeentulon parantamista ja hel-
31091: misessa näyttelee ratkaisevaa osaa Saimaan pottaisi alueen liikennepulmaa. Sellaisia
31092: kanavan saaminen liikenteen palvelukseen. maanteitä ovat esim. Haminan-Virojoen,
31093: On kyllä esitetty väitteitä, ettei mainitulla Inkeroisten-Juurikorven-Karhulan, Imat-
31094: kanavalla olisi lainkaan merkitystä nykyisissä ran-Parikkalan osuudet sekä rajaseudulla
31095: oloissa. Väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa. ym. olevat useat tiet, joiden rakentaminen ja
31096: Saimaan kanavan avautuminen liikenteeseen korjaaminen olisi lähiajan tehtäviä.
31097: helpottaa Kaakkois-Suomen liikenneoloja ny- Lisäksi on vakavasti otettava huomioon,
31098: kyiselläänkin, mutta asia saa vielä suurem- että tämä seutu on maan pahimpia työttö-
31099: man merkityksen, jos kanava korjataan myysalueita. I.åikenteen parantaminen tar-
31100: XII,59. - Kujala ym. 717
31101:
31102: joaisi työttömille sopivia työtilaisuuksia, Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
31103: joista nyt ilmenee jatkuvaa puutetta. Lii- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31104: kenneolojen parantaminen edistää tuotanto-
31105: laitosten laajentamista ja lisää siten vakinais- että hallitus ryhtyisi pikaisiin to·i-
31106: ten työtilaisuuksien määrää. Siten se edis- menpiteisiin Kaakkois-Suomen liiken-
31107: tää väeston toimeentulon paranemista vastai- neolojen saattamiseksi ajan vaatimalle
31108: suudessa. tasolle.
31109: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
31110:
31111: Toivo Kujala. Toivo Niiranen.
31112: Tauno Kelovesi. Pauli Puhakka.
31113: Matti Miikki. Niilo Nieminen.
31114: Hemming Lindqvist. H. Tauriainen.
31115: 718
31116:
31117: XII,60. - Toiv.al. N: o 341.
31118:
31119:
31120:
31121:
31122: Miikki ym.: Maantien rakentamisesta Pulsan asemalta Lap-
31123: 1Jeenrannan--Kouvolan väliselle valtion tielle.
31124:
31125:
31126: E d llS k u n n a ll e.
31127:
31128: Nykyinen raja on täydellisesti katkaissut liikennöimisen edelleen Vainikkalasta asti.
31129: koko Ylämaan kunnan ja eteläisen Lappeen Itäiseltä Ylämaalta ilmestyy liikenne Raipon
31130: kunnan tieyhteydet. Ennen sotia muodosti asemalle ja läntiseltä Pulsan asemalle, jo-
31131: Viipuri näitten alueitten luonnollisen talou- tenka esitetyn tien nopea valmistuminen
31132: dellisen keskuk"Sen, josta aiheutui, että tie- toi"Si ratkaisun koko alueen länteen liikennöi-
31133: yhteydet olivat suuntautuneet Viipuriin ja miselle. Nykyisin moottoria-joneuvoilla kul-
31134: yhteydet länteen olivat toissijaiset. Tilanne kien päästään länteen vain Lappeenrannan
31135: on nyt toinen. Mainittujen alueitten talou- kautta, josta aiheutuu n. 21 km: n lisämatka.
31136: delliset mahdollisuudet markkinoinnin ym. Anotun 8 km:n tien rakentamisella lyhenee
31137: kohdalla voivat suuntautua vain länteen. kulkuyhteys 21 km, joka tosiasia selvittänee
31138: Mm. Luumäelle valmistunut juustomeijeri, tien merkityksen.
31139: Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Kouvo- Mainittu Vainikkalan-Luumäen tiesuunta
31140: lan kauppala olisivat luonnollisia maatalous- on paikallisen valtion tiepiirin suunnitelman
31141: ym. tuotteiden markkinoimispaikkoja. Kun mukainen. Myöskin Lappeen ja Ylämaan
31142: nykyinen taloudellinen kanssakäynti vaatii kunnat ovat kiinnittäneet valtiovallan huo-
31143: myöskin nopeita autokuljetuksia, oli"Si vält- miota kyseiseen tieasiaan.
31144: tämätöntä päästä mainituilta alueilta suoraan Mainittakoon lopuksi, että valtion toimesta
31145: yhteyteen Kouvolaan, Haminaan ja Kotkaan on rakennettu maantie Pul"Sasta Tanin pysä-
31146: johtavalle päätielle. kille ja Raipon asemalta Simolaan, mutta
31147: Tilanteeseen saataisiin syntymään ratkai- kun tieosuus Pulsa-Luumäki uupuu, ei jo
31148: seva korjaus, jos valtiovallan toimesta ra- rakennetulla tiellä ole sanottavaa merkitystä,
31149: kennettaisiin yhdysmaantie Pulsan asemalta ennen kuin esitetty tierakennussuunnitelma
31150: Lappeenrannasta Kouvolaan johtavalle val- toteutetaan.
31151: tamaantielle yhtyen tähän Toikkalan kylän Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kun-
31152: kohdalla Luumäen kunnassa. Yhdysmaan- · nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
31153: tien pituu"S olisi n. 8 km ilman huomattavia muksen,
31154: siltarakennelmia. että hallitus · ryhtyisi kiireellisiin
31155: Tien valmistuminen tekisi mahdolliseksi toimenpiteisiin maantien rakentami-
31156: heti varsin hyvän moottoriajoneuvojen lii- seksi Pulsan asemalta Lappeenrannan
31157: kennöimisen aina Simolasta asti ja väittävän -Kouvolan väliselle valtion tielle.
31158: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
31159:
31160: Matti Miikki. Erkki Tuuli. Veikko Kokkola.
31161: Antti J. Rantamaa. Toivo Kujala. Heikki Hykkäälä.
31162: Yrjö Sinkkonen. Kaarlo Kajatsalo. Tauno Kelovesi.
31163: 719
31164:
31165: XII,61. - Toiv.aJ. N:o 342.
31166:
31167:
31168:
31169:
31170: Kajatsalo ym.: Lappeen-Ylämaan-Hujakkalan tien kun-
31171: nostamisesta.
31172:
31173:
31174: E d u s k u n n a ll e.
31175:
31176: Itä- ja Kaakkois-Suomen kaupan, teollisuu- kautta Hujakkalaan ja Virolahdelle johta-
31177: den ja Hike-elämän jatkuva ja voimakas vien teitten saattamiseksi nykyistä maantie-
31178: kasvu ovat tuoneet esiin useita tärkeitä lii- liikennettä ja sen teille asettamia vaatimuk-
31179: kenneprobleemoja, joitten oikea ratkaisu tu- sia vastaaviksi. Kun vanhaa Viipurin maan-
31180: lisi aikaansaamaan huomattavia säästöjä sekä tietä Haminan ja Virolahden välillä parhail-
31181: ajassa että kustannuksissa. Erikoisesti kai- laan oiotaan ja kunnostetaan ja kun maantie
31182: paa Saimaan rantamille syntyneistä huomat- Virolahdelta Hujakkalaan jo on viimeistelyä
31183: tavista keskuksista merenrantasatamiin ja vailla, olisi tarkoituksen mukaista, että näi-
31184: päinvastoin tapahtuva vaihto uusia, lyhyem- hin teihin jo uhratut ja vielä uhrattavat
31185: piä ja parempia liikenneteitä. varat saataisiin täysitehoisesti palvelemaan
31186: Rautatieyhteys Lappeenranta-Raippo- liikennettä parantamalla niitä yhteyksiä,
31187: Kouvola-merenranta on pitkä ja jo ylikuor- joita mainitulla tiellä on valtatiehen n: o 6.
31188: mitettu. Myöskään maantie Lappeenranta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
31189: Taavetti-Salmenkylä ei ole lyhyin ja paras nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31190: mahdollinen. Lisäksi sekin jo on kuormitettu muksen,
31191: täyteen määräänsä. Rajanpinnassa olevat
31192: suuret pitäjät Virolahti, Miehik~älä, Ylämaa että hallitus antaisi tutkia ja val-
31193: ja osin Lappeekin ovat vailla kunnollisia lii- mistaa sttunnitelman Lappeen Tapa-
31194: kenneyhteyksiä. vainalasta Ylämaan kautta Huja.kka-
31195: Edellä mainittujen haittojen ja puutteelli- laan johtavan tien oikaisemiseksi ja
31196: suuksien poistamiseksi olisi tutkittava mah- kunnostamiseksi raskasta maantieUi-
31197: dollisuuksia Lappeenrannasta Y•lämaan kmmettä kestäväksi.
31198: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
31199:
31200: Kaarlo Kajatsalo. Marja Lahti.
31201: Leo I. Mattila. Yrjö Sinkkonen.
31202: 720
31203:
31204: XU,62. - Toiv.al. N: o 343.
31205:
31206:
31207:
31208:
31209: Kuittinen ym.: Määrärahasta tutkimuksen toirnittamiseksi
31210: tiesuunnalla Imatran kauppala-Niskala.mpi-Äitsaari.
31211:
31212:
31213: E d u s k u n n a ll e.
31214:
31215: Imatran kauppalan ja Saimaan saariston nee. Tästä johtuu, että saarten ja mante-
31216: väliset kulkuyhteydet ovat olleet verrattain reen välillä• käy voimakas virta, joka sulat-
31217: heikot. Mm. kevät- ja syysaikoina on kaikki taa jään entistä nopeammin, joten talvinen
31218: matkat suoritettava Ruokolahden kirkon jääliikenne jää verrattain vähäiseksi.
31219: kautta. Kuitenkin Imatran kauppalan-Nis- Imatran kauppalan alueella tulee olemaan
31220: kalammin kautta rakennettava uusi tie aut- jatkuvaa työttömyyttä usean vuoden aikana,
31221: taisi paljon saariston asukkaiden Imatran koska vaitionkin työsuunnitelmat alkavat vä-
31222: kauppalaan pääsyä, joosa tämä väki viikoit- hitellen supistua vähäisiksi lähiympäristössä.
31223: tain kulkee maataloustuotteitaan markkinoi- Olisi tämän johdosta välttämätöntä, että tie-
31224: massa. Saimaan suurimmat saaret, Äitsaari ja vesirakennushallituksen puolesta tutkittai-
31225: ja Salosaari ovat niitä alueita, joita tämä siin tämän tien suunta sekä mahdollisuudet
31226: uusi suunniteltu tie lähinnä koskee. Äitsaa- sen rakentamiseen.
31227: ren ja Salosaaren liikenne kulkee kesäisin Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
31228: Ukonsalmen lautan Jiautta Ruokolahden kir- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31229: kolle ja sieltä edelleen Imatralle. Talven ai- vomuksen,
31230: kana noudattelee liikenne pääasiassa samaa
31231: reittiä, mutta aikaisemmin voitiin - n. nel- että hallitus ottaisi vuoden 1957
31232: jän kuukauden aikana - kulkea suoraan tulo- ja menoarvioesitykseen 5 000 000
31233: jäätä pitkin Niskalammilie ja Tainionkos- markan suuruisen määrärahan Imat-
31234: kelle. Saimaan vedenpintaa on teollisuuslai- ran kauppalan-Niskalammin-Äitsaa-
31235: tosten toimesta ruvettu säännöstelemään, ja ren välisen tien tutkimista varten.
31236: tämän vuoksi vedenpinta talven aikana ale-
31237: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
31238:
31239: Juho Kuittinen. Veikko Kokkola. Heikki Hykkäälä.
31240: 721
31241:
31242: XII,63.- Toiv.al. N:o 344.
31243:
31244:
31245:
31246:
31247: Miikki ym.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien rakenta-
31248: miseksi Imatran kauppalan Niskalammt1ta Ruokolahden
31249: pitäjän Salo-A.itsaaren kylätiehen.
31250:
31251:
31252: E d u s k u n n a 11 e.
31253:
31254: Eteläisellä Saimaalla, vajaan 4 km:n Tien rakennuskustannuksia on ilman pai-
31255: päässä Imatran kauppalasta ovat Saimaan kan päällä toimitettua tutkimusta vaikea ar-
31256: suurimmat saaret, Äitsaari ja Salosaari. vioida, mutta kun ottaa huomioon, että vä-
31257: Näiden yhteinen pinta-ala on noin 80 km2 Jillä olevia pienempiä saaria voidaan käyttää
31258: ja asukkaita yli 2 000 henkeä. Salosaaren ja hyväksi tietä tehdessä, matalat salmet pen-
31259: Imatran kauppalan välillä on sitä paitsi gertää ja vain yhteen salmeen asettaa lossi,
31260: useita pienempiä saaria, joiden väliset sal- niin ei kustannusten luulisi tulevan taval-
31261: met ovat yhtä lukuunottamatta hyvin mata- lista korkeammiksi. Tulkoon myöskin mai-
31262: lia ja laivakululle sopimattomia. Äitsaaren nituksi, että Imatran kauppalan on pitänyt
31263: ja Salosaaren liikenne kulkee kesäisin Ukon- varata joka talvi työtä noin tuhannelle työtä
31264: salmen lautan kautta Ruokolahden kirkolle vailla olevalle kauppalan asukkaalla; ja kun
31265: ja sieltä edelleen Imatralle. Talvisaikana näitä kaikkia ei ole voitu sijoittaa kauppalan
31266: noudattelee liikenne pääasiassa samaa reit- omiin varatöihin, niin niitä on täytynyt lä-
31267: tiä, mutta aikaisemmin voitiin noin 4 kk: n hettää ulkokuntiin, jopa Joensuun-Kove-
31268: aikana liikennöidä jäitse suoraan Salosaa- ron ja Äänekosken-Suolahden rautatietyö-
31269: resta Vuoksen länsipuolelle Niskalammilie maille asti. Mainittu tietyö tulisi näin ollen
31270: eli Tainionkoskelle. helpottamaan paikkakunnan työttömyysti-
31271: Jos mainittujen saarten asukkaiden lii- lannetta lähivuosien aikana.
31272: kenneolot ovat aikaisemminkin olleet heikot, Tien tarpeellisuuden puolesta puhuvat
31273: niin entistä heikorumiksi ne ovat käyneet sen myös ne näkökohdat, että mainitut saaret
31274: vuoksi, kun Saimaan vedenpintaa on teolli- ovat erittäin sopivia omakotialueita, joten
31275: suuslaitosten toimesta ruvettu säännöstele- tien valmistuttua varsinkin Tainionkosken
31276: mään ja tämän vuoksi veden pintaa talven työväki tulisi varmaan ne nopeasti asutta-
31277: aikana alennetaan juoksuttamalla vettä en- maan. Puutteellisten liikenneyhteyksien
31278: tistä runsaammin Vuokseen. Tästä johtuu, vuoksi tämä ei aikaisemmin ole ollut mah-
31279: että saarten ja mantereen välillä käyvä voi- dollista. Lisäksi tulkoon mainituksi, että
31280: makas virta sulattaa jäät entistä nopeam- tämä tie tulisi olemaan alkuosa suunnitteilla
31281: min, joten talvinen jääliikenne kestää vain olevasta Tainionkosken-Puumalan valta-
31282: vajaat 3 kk. tiestä.
31283: Edellä olevasta selvinnee, että mainittujen Edellä olevin perusteluin ehdotamme
31284: saarten liikenneolot kaipaavat parannusta, ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31285: käsittääksemme siihen on mahdollisuuksia
31286: rakentamalla maantie Imatran kauppalaan että hallitus toimituttaisi tutkimuk-
31287: Niskalammilta Ruokolahden Salosaareen, sen maantien rakentamisesta Imatran
31288: missä se yhtyisi Salo-Äitsaaren kylätiehen. kauppalan Niskalammilta Ruokolah-
31289: Tien pituus tulisi olemaan noin 7 km. den pitäjän Salo-Ä.itsaaren kylä-
31290: tielle.
31291: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
31292:
31293: ll&tti ltfiikld. Antti J. Bantamaa. Yrjö SiDkkonen.
31294: 91 E 75/56
31295: 722
31296:
31297: XD,64. - Toiv.al. N: o 345.
31298:
31299:
31300:
31301:
31302: Miikki ym.: Purnujärven-Rautjärven kunnantien ottami-
31303: sesta valtion haltuun.
31304:
31305:
31306: E d u s k u n n a II e.
31307:
31308: Kymen läänissä oleva Rautjärven kunta kylätierasitus on aika huomattava; onhan
31309: on yksi niitä kuntia, jotka uusi valtakunnan- kunnan alueella kaikkiaan 73.5 km kylätietä.
31310: raja halkaisi kahtia. Tällöin jäi mm. kaksi . Kunnan hoidossa on sitäpaitsi kaksi tietä,
31311: rajanpinnassa olevaa kansakoulua rajan joiden yhteinen pituus on 9.5 km. Näistä
31312: taakse, mitkä koulut kunta on joutunut toinen on rajan katkaisema Miettilän-Lan-
31313: uudelleen rakentamaan. Nämä koulut sekä kilan tie, pituus 3.3 km, ja toinen Purnu-
31314: muut kunnalliset rakennukset, jotka kunta järven-Rautjärven tie, pituus 6.2 km, joka
31315: on joutunut viime vuosina rakentamaan, on suorin tie Imatran-Savonlinnan tieltä
31316: ovat aiheuttaneet sen, että kunnan menot kirkkojen vä1iselle valtion tielle ja toimii tu-
31317: ovat olleet tavallista suuremmat. Kun kun- lotienä Rautjärven asemalle Purnujärveltä
31318: nassa on asukkaita vain 3 700 ja veronmaksa- päin. Viimeksi mainittu tie kuuluu luon-
31319: jain valtaosa on pientilallisia, joiden tulot teensa ja sijaintinsa puolesta valtion yllä-
31320: ovat pienet, niin ei veroina koottu tulo täy- pidettäviin teihin ja olikin jo ennen sotia jä-
31321: sin riitä menoja peittämään, vaikka äyrin tetty anomus mainitun tien ottamisesta val-
31322: hinta on ollut 10 mk, vaan on täytynyt tion haltuun, mutta asia on jäänyt päättä-
31323: lisäksi käyttää lainavaroja. Sitä paitsi kuu- mättä.
31324: luu lähivuosien rakennusohjelmaan kaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31325: kansakoulua ja lääroärintalo, joten ylimääräi- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
31326: siä menoja on lähivuosina tiedossa. muksen,
31327: Kuntalaisten veronmaksukykyyn vaikuttaa
31328: heikontavasti se, että raja halkaisi yli 80 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
31329: maatilaa, eivätkä näistä useat ole saaneet toimenpit.eisiin Rautjärven kunnassa
31330: uutta maata tilalle, sitä kun paikkakunnalla olevan Purnujärven-Rautjärven kun-
31331: ei ole saatavissa ·läheskään kaikille. Myöskin nantien ottamiseksi valtion haltuun.
31332: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
31333:
31334: Matti Miikki. Antti J. Ra.nta.ma.a.. Yrjö Sinkkonen.
31335: 723
31336:
31337: XU,65. - Toiv.al. N:o 346.
31338:
31339:
31340:
31341:
31342: Miikki ym.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien rakenta-
31343: miseksi Rautjiirven Laikonkankaalta Torsantaan kyliin
31344: kautta Pohjalankilan-Siirkilahden valtion tielle.
31345:
31346:
31347: E d u s k u n n a ll e.
31348:
31349: Jäljellä olevan Kaakkois-Suomen kunnista Ison Torsanjärven pohjoispuolella on hy-
31350: joutui Rautjärven kunta eniten kärsimään vin runsaat metsävarat ja näiden saattami-
31351: Moskovan rauhassa. Menettihän kunta noin seksi rautatien tai vesistön varteen olisi vält-
31352: % alueestaan eli sen viljavamman osan. Täl- tämätöntä, että mainittu kylätie saadaan
31353: löin myös tieverkko rikkoutui aika pahasti, asianomaiseen kuntoon sekä että tie jatke-
31354: mutta tähän on nyt saatu sikäli parannusta taan pohjoista kohden, missä se yhtyisi Poh-
31355: aikaan, että Kaukopään-Simpeleen pikatie jalankHan-Särkilahden väliseen valtion tie-
31356: valmistuu lähiaikoina. Kunnan alueella on hen.
31357: kumminkin useita kyläteitä, jotka ovat sel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31358: laisessa kunnossa, että esim. puutavaran kul- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
31359: jetus täysillä kuormilla on mahdoton teiden muksen,
31360: mäkisyyden ja mutkaisuuden takia. Tällai-
31361: nen on mm. Laikon-Torsantaan kylän tie, että hallitus toimituttaisi tutkimuk-
31362: mikä alkaa edellä mainitulta pikatieltä ja sen maantien rakentamiseksi Rautjär-
31363: kulkee Ison Torsanjärven pohjoispuolitse ven pitäjän Laikonkankaalta Torsan-
31364: päättyen edellä mainittuun Torsantaan ky- taan kylän kautta Pohjalankilan-
31365: lään. Särkilahden valtion tiehen.
31366: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
31367:
31368: Matti Miikki. Antti J. Rantamaa. Yrjö Sinkkonen.
31369: 724
31370:
31371: XU,66. - Toiv.al. N: o 347.
31372:
31373:
31374:
31375:
31376: Rantamaa ym.: Maantien rakentamisesta Puumalan kirkon-
31377: kylästä Lieviskään.
31378:
31379:
31380: E d u s k u n n a 11 e.
31381:
31382: Mikkelin läänin Puumalan kunta on liiken- Puumalan kirkonkylästä 6 km:n etäisyy-
31383: neoloouhteidensa puolesta jatkuvasti eräs dellä Puumalan-Virmutjoen maantietä Imat-
31384: koko maammekin hankalimmista. Niinpä lin- ran suuntaan. Tieosan pituus on 13.2 km,
31385: jalla Puumalan kirkonkylä-Viljakansaari- millä matkalla on Sitkanleuan-Kivisalmen
31386: Lieviskä asuu kaikkiaan 6 600: sta Puumalan ja Syrjäsalmen sekä Joenlahdenpuron sillat.
31387: kunnan asukkaasta noin 1 624 henkeä. Tämän tieosuuden kokonaiskustannusarvio
31388: Näistä asuu Viljakansaaressa n. 900 asukasta, on edellä mainittujen insinöörien laskel-
31389: Kietävälän virran takana Puumalaan kuulu- mien mukaan (vv. 1952-53) kaikkiaan
31390: valla alueella 374 asukasta ja Lieviskän 68 000 000 mk.
31391: suunnalla 350 asukasta. Tämä ns. Viljakan- Tieosuus Auvila-Kietävälä: Auvilasta tie-
31392: saaren tie tutkittiin insinöörien Yrjö Niska- linja suuntautuu edelleen pohjoiseen ylittäen
31393: sen ja Veikko Hyvärisen toimittamana vuo- vesistön Miekkaniemen virran kohdalta, mikä
31394: sina 1952-1953. Se tulisi kulkemaan laajan on vesistön kapein kohta ja pysyy pisimmän
31395: Viljakansaaren halki ja yhdistymään ylei- ajan jäistä vapaana. Virran poikkileikkauk-
31396: seen tieverkostoon muodostaen tärkeän lisän sesta johtuen voidaan sitä kaventaa penger-
31397: liikenneyhteyksiin tällä laajalla saaristo- tämällä molemmilta rannoilta. Ylikulku on
31398: alueella. Tiellä tulisi olemaan luonnollisesti ajateltu hoidettavaksi 9 tonnin 1ossilla.
31399: kyllä paikallistakin merkitystä, mutta sen Siltoja tieosuudelle tulee 3, nimittäin Pou-
31400: ratkaisevin arvo olisi läpikulkuliikenteen jou- hasaarensalmen, Lammianojan ja Piensalmen
31401: duttamisessa. Ko. Viljakansaari on liikenne- silta. Tieosuus päättyy mainitulle Piensal-
31402: keskuksiin ja muihin tieyhteyksiin nähden melle Sulkavan rajaan. Tämän tieosuuden
31403: kokonaan eristettynä varsinkin pitkällisten kokonaiskustannusarvio on 49 000 000 mk ja
31404: kelirikkojen aikoina, jotka vallankin syys- ja tien pituus on 11.565 km.
31405: kevätjäiden heikkoina ollessa muodostuvat Tieosuus Auvila-Lieviskä: Lieviskään
31406: kiusallisiksi ja saattavat venyä jopa kuukau- suuntautuva tie erkanee kantalinjasta Auvi-
31407: sia kestäviksi. Tämä johtuu siitä, että saa- lassa Hiirijärven pohjoispuolella ja on sillä
31408: ren länsi- ja pohjoispuolella on virtaisia ve- pääsuuntana itä. Tieosuutta on nyt tutkittu
31409: siä ja ne jäävät paikoitellen aivan suliksi 10.28 km, mistä edelleen on matkaa Lievis-
31410: kovillakin pakkasilla. Nimenomaan Puuma- kään noin 7 km. Tällä osuudella on kaksi
31411: lan kirkonkylä on se paikka, mihin olisi siltaa, ja sen kustannusarvio tutkitulla osuu-
31412: päästävä esteettömästi, koska se on sekä kun- della on 39 000 000 mk.
31413: nan liike- että hallintokeskus, ja koska sieltä
31414: päästään edelleen sekä Imatran että Mikke- Sillat osuuksilla I ja II:
31415: lin, Varkauden kauppalan ja Savonlinnan
31416: suuntiin. 1) Sitkonleuvoinsalmen silta:
31417: Tie on suunniteltu rakennettavaksi III luo- kustann.arv. . ........... . 6.5 milj.
31418: kan soratienä tiepinnan leveyden ollessa 5 m. 2) Kivisalmen silta:
31419: Tiesuunnitelma jakautuu kolmeen osaan, kustann.arv. . ........... . 1.2 ,
31420: nim.: Puumala-Auvila, Auvila-Kietävälä 3) Syrjäsalmen silta:
31421: ja Auvila-Lieviskä. kustann.arv. . ........... . 1.42
31422: Tilanne nykyään on seuraava: Tieosuus 4) Joenlahdenpuron silta: "
31423: Puumala-Auvila: tielinjan alkukohta on kustann.arv. . ........... . 0.72
31424: "
31425: XII,66. - Bantamaa. ym. 725
31426:
31427: 5) Pouhasaaren silta: lakin on ollut näihin asti katsottava, asuk-
31428: kustann.arv............. . 1.1 milj. kaiden kannalta niin tuiki tärkeään maan-
31429: 6) Laamionojan silta: tieliikenneyhteyteen muiden seutujen kanssa,
31430: kustann.arv. . ........... . 0.6 mutta pitäjän itäinen osa, siis juuri maini-
31431: 7) Piensalmen silta: " tut Viljakansaaren ja Lieviskän seudut ynnä
31432: kustann.arv. . ............ . 0.53 " Kietävälä, joka kuuluu Partalansaareen,
31433: Siltaosuudella 111: jonka toinen osa taas kuuluu Sulkavan kun-
31434: 8) Louhonsalmen silta: taan, ovat jatkuvasti jääneet vaille tieyhteyk-
31435: kustann.arv............. . 1.06 " siä. Mainittakoon lisäksi, että Sulkavan kun-
31436: nan puolella on aina Puumalan kunnan ra-
31437: Kansakouluja tässä suunnitellun tien vai- jaan saakka jo nyt käytössä ole'.ta tie, mi-
31438: kutuspiirissä on seuraavasti (luvut vuodelta hin tässä suunniteltu Viljakansaaren tie on
31439: 1954): suunniteltu liittyväksi.
31440: Kun kulkulaitosvaliokunta mietinnössään
31441: 1) Hämälänmäen koulu .. . 37 oppilasta n: o 65 päivämääräitä 22. 11. 1955 on ehdot-
31442: 2) Sepänkylän koulu .... . 50 tanut tätä tietä koskevan toivomusaloitteen
31443: 3) Sopalan koulu ....... . 50 " n: o 501 päivämääräitä 3. 4. 1955 hylättä-
31444: 4) Kietävälän koulu ..... . 50 " väksi ja perustelunaan hylkäävälle kan-
31445: 5) Lieviskän koulu ...... . 70 " nalle maininnut mm., että ,tie voitaneen
31446: " rakentaa kunnan- tai kylätienä mahdollisen
31447: 6) Nårtesaloon perustettiin koulupiiri v. valtionavustuksen turvin", tahdomme erikoi-
31448: 1955 ja on se aloittanut toimintansa tänä sesti korostaa, että ensinnäkin mainitut Vil-
31449: vuonna, 1956. Siellä on tällä hetkellä oppi- jakansaaren, Kietävälän ja Lieviskän kylä-
31450: laita 24, joista osa on tullut Sopalan pii- kunnat sekä Puumalan kunta kokonaisuu-
31451: ristä, joten sen oppilasmäärä ei enää ole dessaankin ovat sellaisessa taloudellisessa ase-
31452: sama kuin v. 1954. massa, että näinkin suuren tien rakentami-
31453: Kuten edellä olevista laajoista numero- ja nen heidän voimillaan, ja vaikka siihen saa-
31454: muista asiatiedoista kiistattomasti selviää, taisiin valtion avustustakin, kävisi heille
31455: olisi tässä selostetun maantien aikaansaami- erittäin rasittavaksi. Niinikään korostamme,
31456: nen välttämätöntä jo senkin vuoksi, että. sen että nämä kyläkunnat ovat vuosisatoja asu-
31457: vaikutuspiirissä asuu laajan kunnan asuk- neet suorastaan avuttomuuden tilassa juuri
31458: kaista lopulta jopa noin kolmasosa, joten lii- tien puutteen tähden.
31459: kenteen tarve on todellakin suuri. Sen lisäksi Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
31460: sen merkitys kauttakulkuliikenteelle on niin- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31461: ikään ratkaiseva. Sen jälkeen kun Lietve- muksen,
31462: dentie valmistui viime vuoden loppuun men- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
31463: nessä ja on nyt jo vilkkaan liikenteen käy- toimenpiteisiin maantien rakentami-
31464: tössä, voidaan katsoa, että laajan Puumalan seksi linjalla Puumalan kirkonkylä.-
31465: kunnan läntiset osat ovat päässeet varsin- Auvilar-Kietävälä sekä linjalla Auvila
31466: kin syrjäisten seutujen, jollaiseksi Puuma- -Lieviskä.
31467: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
31468:
31469: Antti J. Rantamaa. Onni Hiltunen.
31470: Matti Miikki. K. F. Haapasalo.
31471: Antti Kukkonen. Onni Mannila.
31472: Aukusti Pasanen. Sylvi Halinen.
31473: Wiljam Sarjala. Edvard Pesonen.
31474: Toivo H. Kinnunen. Niilo Nieminen.
31475: Irma Hamara.
31476: 726
31477:
31478: :X:U,67. -- Toiv.al. N:o 348.
31479:
31480:
31481:
31482:
31483: Rantamaa ym.: Tynkkylänmäen tien rakentamisesta Ke'fi..
31484: mäen kunnassa.
31485:
31486:
31487: Eduskunnalle.
31488:
31489: Mikkelin lääninhallituksen määrättyä näkin se, että se tulisi olemaan teollisuuden
31490: 22. 9. 1954 antamanaan päätöksellä ra:ken- palveluksessa jokavuotisen puutavarankulje-
31491: nettavaksi Kerimäen kunnassa olevan ns. tuksen palvelijana kumpaankin sulintaan ja
31492: Tynkkyaänmäen kylätien, on asia siten tullut että tietä tultaisiin käyttämään myös läpi-
31493: ajankohtaiseksi. Ko. seudun asukkaat ovat- kulkutienä Silvolan kautta Punkaharjun-
31494: kin jo kauan hartaasti odottaneet, että he Savonlinnan liikenteessä. Lisäksi ehkä on
31495: voisivat saada sellaisen uuden tien, joka tyy- mainittava vielä, että Herttualan tienristillä
31496: dyttäisi paitsi heidän myös nykyaikaisen yhtyy Joensuun, Savonrannan, Kiteen ja
31497: liikenteen vaatimuksia. Heidän toivomansa Kerimäen liikenne Punkaharjun tiehen ja
31498: tie alkaisi Savonlinnan-Punkaharjun väli- että siinä kulkee päivittäin kymmeniä linja-
31499: seltä maantieltä Kerimäen ja Sääruingin kun- autovuoroja. Niinikään on muistettava, että
31500: tien rajalta ja päättyisi Silvolan rautatie- tien vaikutuspiiriin tulisi Silvolan kansa-
31501: asemalle johtavaan maantiehen Kerimäen koulu ja tiloja kaikkiaan 24 sekä asukkaita
31502: kunnan Kerimäen kylässä. Tämä ns. Tynk- noin kolmisensataa.
31503: kylänmäen tie olisi pituudeltaan 4 420 km, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
31504: ja kun se rakennettaisiin kolmannen luokan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31505: tienä ja viiden metrin levyisenä, ovat 5. 12. muksen,
31506: 1955 tehdyn kustannusarvion mukaan sen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
31507: kokonaiskustannukset 11 420 000 mk. Tämän toimenpiteisiin Tynkkylänmäen tien
31508: tien tuottamiin etuihin on 'katsottava ensin- rakentamiseksi Kerimäen kunnassa.
31509: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1956.
31510:
31511: Antti J. Rantamaa. Aukusti Pasanen.
31512: Yrjö Sinkkonen. Tahvo Rönkkö.
31513: Matti Miikki. Niilo Nieminen.
31514: Sylvi Halinen. Wiljam Sarjala.
31515: 727
31516:
31517: XU,68.- Toiv.al. N:o 349.
31518:
31519:
31520:
31521:
31522: V. Virtanen ym.: Maantien rakentamisesta Särkilahdesta
31523: Säämingin saariston kautta Savonlinnaan.
31524:
31525:
31526: E d u s k u n n a 11 e.
31527:
31528: Imatran-Savonlinnan välinen maantie itsestään selvää, mutta sitä osoittavat myös
31529: kaipaa monessa suhteessa uudistamista. En- ne ponnistukset, joita vähävaraiset saariston
31530: sinnäkin kulkee tie nykyisin rautatien kanssa asukkaat ja Säämingin kunta ovat tien
31531: niin ristiin, että mm. maantieylikäytäviä - aikaansaamiseksi tehneet. Säämingin kunta
31532: eräitä varsin vaarallisiakin kuoleman louk- nim. on työttömyystyönä tehnyt Saukonsaa-
31533: kuja - on kaikkiaan lähes 20. Kaunis Pun- ren-Särkilahden välistä tieosuutta jo noin
31534: kaharju asettaa niinikään omat esteensä. Oli- 10 km. On kuitenkin selvää, etteivät kunta
31535: sihan sääli rikkoa siellä olevaa luonnon ih- ja saaristolaiset pysty selviytymään koko tien
31536: mettä tien leventämisellä ja oikaisemisella, rakentamisesta.
31537: jotka kumpikin olisi välttämätöntä suorittaa, Tiellä tulisi olemaan erittäin suuri yleinen
31538: jos mieli saada nyt olevasta tiesuunnasta merkitys. Tavaraliikenne - mm. puutava-
31539: kunnollinen. rankuljetukset - ovat sangen suuressa mää-
31540: Niinpä onkin edellä olevien seikkojen joh- rässä Jisääntyneet maantiekuljetuksina. Vaa-
31541: dosta jo pidemmän aikaa ollut vireiHä aja- ralliset ylikäytävät, kapea ja mutkikas tie
31542: tus, että Imatran-Savonlinnan välinen sekä 60 km pitempi matka ovat haittoja, joi-
31543: maantie matkalla Särkilahti-Savonlinna den poistamiseksi olisi ponnisteltava. Ensi-
31544: olisi saatava kulkemaan Säämingin saariston arvoinen olisi myös se tavoite, että näin
31545: kautta ( Särkilahti- Saukonsaari- Pesolan- kauan sivussa ja vaikeuksien kanssa kamp-
31546: saari - Kongonsaari - Pahaniemi - Rito- pa:Hlut saaristokansa saisi kipeästi kaipaa-
31547: saari - Ikoinniemi - Hirvaslahti - Savon- mansa tien.
31548: linna). Särkilahden puoleis.esta päästä tie Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
31549: voisi jatkua edelleen ImatraHe ns. Pohjiin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31550: tielle. Matka Savonlinnasta Imatralle lyhe-
31551: nisi noin 60 km ja laaja saaristo, joka elää että hallitus suorittaisi kiireellisesti
31552: edelleenkin tiestä erillään, tulisi tien vaiku- tutkimuksen ja laadituttaisi suunnitel-
31553: tuksen piiriin. Mainittakoon, että ko. saaris- man uuden maantien rakentamisesta
31554: tossa asuu noin 3 000 henkeä ja siellä on kuusi Säämingin saariston kautta Särkilah-
31555: koulupiiriä. Että tie on heUle välttämätön, on desta Savonlinnaan.
31556: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
31557:
31558: Viljo Virtanen. K. F. Haapasalo. Wilja.m Sarja.la..
31559: Onni Hiltunen. Sylvi Halinen. Toivo H. Kinnunen.
31560: :Matti Miikki. Niilo Nieminen. Meeri Ka.la.vainen.
31561: Edvard Pesonen. Irma. Ha.mara. Yrjö Sinkkonen.
31562: Kaarlo Kajatsalo.
31563: 728
31564:
31565: XII,69. - Toiv.al. N:o 350.
31566:
31567:
31568:
31569:
31570: Rantamaa ym.: Maantien rakentamisesta H einävede'A kun.
31571: nassa linjalla Lamminpää-Viitalahti-Tollero.
31572:
31573:
31574: E d u s k u n n a II e.
31575:
31576: Heinäveden kunnassa ei sillä alueella, joka alenisivat kuljetuskustannukset edellä maini·
31577: keskittyy linjaHe Lamminpää-Viitalahti- tun tien valmistuttua noin 50 %. Kauttakul·
31578: Tollero, nykyisin ole minkäänlaista tietä, kutienäkin sillä olisi huomattava merkitys,
31579: mikä luonnollisesti merkitsee voittamattomia koska se lyhentää matkaa esimerkiksi Kar.
31580: vaikeuksia sen vaikutuspiirissä asuville ihmi· viosta Heinävedelle ja Savonlinnaan 10 km.
31581: sille. Insinööri Kalervo Savolainen TVH: sta Tien vaikutuspiirissä tulisi olemaan noin 70
31582: suoritti tutkimuksen tällä suunnalla vuonna -80 tilaa sekä Viitalahden kansakoulupiiri.
31583: 1953 ja lienee hän silloin päätynyt 57 milj. Osoituksena tien tarpeellisuudesta mainitta·
31584: markan kustannusarvioon. Tien pituus olisi koon, että 21 tilaa on Hmoittanut olevansa
31585: noin 11 km, ja sen rakentaminen vaikeah· valmis luovuttamaan tien pohjaksi tarvitta·
31586: koon maastoon, missä kuitenkaan ei ole vesis. van maan eikä pakkolunastusta tultane tar·
31587: tönylityksiä, olisi suoritettava kantatienä. vitsemaan kuin yhden tilan maiden kohdalla.
31588: Sen vaikutusalueeseen tulisi kuulumaan aina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun.
31589: kin 5 000 hehtaaria metsämaata, josta saatai· nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo·
31590: siin markkinoille tulevaa puutavaraa 15 000 muksen,
31591: pms. Mainittu puutavaramäärä jakaantuisi
31592: suunnilleen seuraavasti: noin 6 000 pms hal· että hallitus ryhtyisi kiire.ellisiin toi.
31593: koja ja 9 000 pms teollisuuspuuta. Kun ny. menpiteisiin maantien rakentamiseksi
31594: kyisin joudutaan puutavara kuljettamaan Heinäveden kunnassa linjalla Lam·
31595: ensin pitkin hevosajoin ja sitten uittaen, minpää-Viitalahti-Tollero.
31596: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1956.
31597:
31598: Antti J. Rantamaa; Matti Miikld.
31599: Hugo Manninen. Aukusti Pasanen.
31600: Toivo H. Kinnunen. Tahvo Rönkkö.
31601: Sylvi Halinen. K. F. Haapasalo.
31602: Yrjö Sinkkonen. Niilo Nieminen.
31603: Wiljam Sarjala.
31604: 729
31605:
31606: XII,70. - Toiv.al. N: o 851.
31607:
31608:
31609:
31610:
31611: Raipala yni: Kulkuyhteyksien parantamisesta Itä-Satakun-
31612: nan ja Mäntyluod<Jn väk'llä.
31613:
31614:
31615: E d u s k u n n a 11 e.
31616:
31617: Itä-Satakunnan, erikoisesti Hämeenkyrön, Näin ollen on tullut erittäin ajankohtai-
31618: Ikaalisten, Suodenniemen ja Viljakkalan seksi kunnollisen tieyhteyden saaminen Itä-
31619: kulkuyhteydet ovat jatkuvasti jääneet val- Satakunnasta juuri Mäntyluotoon ja tällöin
31620: tiovallan taholta riittävää huomiota vaille. olisi ensiksi kiireellisesti suoritettava tutki-
31621: Tähän ovat vaikuttaneet monet seikat, joista mus tarkoituksenmukaisimmasta tiesuunnasta
31622: mainittakoon ensiksikin se, että Turun tie- Tampereen-Vaasan valtatieltä Tampereen-
31623: ja vesirakennuspiiri on liian laaja ja sen Porin valtatielle. Nykyisin kuljetuksiin käy-
31624: kaukaisimmat osat, joihin Itä-Satakunta tetty tie Tuokkola-Kalkunmäki-Haukijärvi
31625: kuuluu, ovat jääneet määrärahojen jaossa - Hyynilä tuskin tulee kysymykseen siitä
31626: ja vieläpä tietutkimustenkin suorittamisessa syystä, että se tekee suurehkon mutkan. Sitä
31627: toisarvoiseen asemaan. Myöskään ei alueella vastoin tuntuu tiesuunta Tuokkola-Vesa-
31628: ole esiintynyt työttömyyttä siinä määrin, järvi-Suodenniemi-Lavia parhaalta, koska
31629: että nykyään yleensä työttömyystöinä tehtä- se on suora ja se toisi kunnollisen tien pii-
31630: vien tietöiden avulla olisi saatu aikaan pa- riin myöskin melkoiset osat Hämeenkyrön,
31631: rannusta heikkoihin kuljetusoloihin. Erityi- Suodenniemen ja Lavian kuntia ja samalla
31632: sesti on korostettava sitä, että ko. alueella avaisi uuden kauttakulkuyhteyden Tampe-
31633: ei ole rautatietä, joten raskaankin tavaran reen ja Porin välille, ja myöskin, koska täl-
31634: kuljetus on suoritettava maanteitä pitkin. löin voitaisiin käyttää hyväksi noin 18 km
31635: Alueella on melkoiset metsävar-at ja puun- pitkää ns. Takamaantietä, joka äskettäin on
31636: jalostuslaitoksia, joiden raaka-aine ja tuot- rakennettu valtion ja kunnan avustuksella
31637: teet on kuljetettava yksinomaan melko al- melkoiset vaatimukset täyttäväksi.
31638: keellisessa kunnossa olevia teitä pitkin. Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kun-
31639: Mainittakoon, että esimerkiksi Oy. Kyro nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31640: tehtaiden kuljetukset kuorma-autoilla lähim- muksen,
31641: pään satamaan Mäntyluotoon tulevat jo ensi
31642: vuonna olemaan noin 169 000 tonnia. Tie- että hallitus kiireellisesti suunnit-
31643: yhteydet Mäntyluotoon ovat kuitenkin hei- telisi ja rakentaisi maantien Tampe-
31644: kot erikoisesti välillä Haukijärvi (Hämeen- reen-Vaasan valtatieltä Tampereen--
31645: kyrö)-Hyynilä (Mouhijärvi), joka tie on Porin valtatielle Itä-Satakunnan kul-
31646: esimerkiksi niin kapea, että monin paikoin kuyhteyksien parantamiseksi Poriin ja
31647: autot eivät mahdu sivuuttamaan toisiaan. Mäntyluotoon.
31648: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
31649:
31650: Matti Raipala. Erkki Ryömä. Laura Brander-Wallin.
31651:
31652:
31653:
31654:
31655: 92 E 75/56
31656: 780
31657:
31658: XII,71.- Toiv.al. N:o 352.
31659:
31660:
31661:
31662:
31663: Beikura ym.: Raivaala11t-Karvian välisen tieosan ottamisesta
31664: valtion haltuun sekä Ikaalisten Mansonieme11t-Raivaalan
31665: -Karvian tien kunnostamisesta.
31666:
31667:
31668: Eduskunnalle.
31669:
31670: Maantieliikenneolojen parantamiseen liit- hon sekä Karvian (Suomijärven kylän) väli-
31671: tyy mm. Pohjois-Satakunnan talouselämän selle osuudelle, niin ovat asianomaiset Ikaa-
31672: kehittäminen syystä, että rautatieliikenteen listen, Parkanon ja Karvian kunnat yhtei-
31673: tuomat edut koskevat vain harvoja tämän sessä kokouksessaan 20. 1. -56 päättäneet
31674: maakunnan osan kuntia ja ovat tällä alueella pyytää valtiovallan toimenpiteitä siihen, että
31675: jääneet puolinaisiksi syystä, että alueen maan- po. tienparannussuunnitelma ja kustannus-
31676: tieverkosto ja tieolot ovat jääneet kehittämättä arviot laadittaisiin valtiovallan toimesta ja
31677: alueen tiepiirin ollessa n. 300 km:n etäisyy- kustannuksella, koska mainitusta Ikaalisten
31678: dessä (Turku) tästä maakunnan osasta. ja Karvian välisestä yhdystiestä tulee val-
31679: Näin ollen myös valtiovallan olisi siksi, että tion maantie ja koska po. liikennetien vaiku-
31680: sillä on laajoja metsäalueita tässä maakun- tuspiiriin liittyy mm. valtion laajoja metsä-
31681: nan osassa, sekä siksi, että Porin-Kankaan- alueita. On siis tärkeätä saada paitsi riittä-
31682: pään-Haapamäen rautatien taloudellinen vät määrärahat Mansoniemen-Kovelahden-
31683: käyttö tehostuisi, kiinnitettävä huomiota tä- Raivaalan (Kovesjoki as.) välisen tieraken-
31684: män maakunnan osan tie- ja liikenneolojen nussuunnitelman toteuttamiseen, myös mää-
31685: kehittämiseen. rärahat tai valtiovallan toimenpi'leet Raivaa-
31686: Tässä haluamme kiinnittää erikoista huo- Jan (Kovesjoki as.)-Karvian välisen maan-
31687: miota Ikaalisten Mansoniemen-Kovelahden tieosuuden tienparannussuunnitelmiin ja
31688: -Raivaalan-Karvian (Karvian-Parkanon kustannusarvioon valtion toimesta mainitun
31689: maantiehen päättyvään) liikennetiehen ja sen liikennetien yleisen liikennemerkityksen ta-
31690: liikenne-edellytysten parantamiseen. Ha- kia. Myös seutukunnan työväestön työtilai-
31691: luamme mainita, että ko. liikennetien avulla suuksien vastainen järjestely ym. syyt edel-
31692: esim. Karvian ja Tampereen välinen matka lyttävät työkohteita ja niitten järkevää suun-
31693: lyhenee n. 23-26 km ja on po. maantien nittelua, missä mainittu tienparannussuunni-
31694: Mansoniemen-Kovelahden-Raivaalan väli- telma on yksi tärkeimpiä.
31695: nen osa valtion maantietä sekä Raivaalasta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
31696: Karvian Suomijärvelle Parkanon ja Karvian nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31697: kuntien kunnantietä. Asianomainen tiepiiri muksen,
31698: on aikanaan tehnyt tienparannussuunnitel-
31699: man Mansoniemen-Kovelahden-Kovesjoen että hallitus ryhtyy kiireellisiin toi-
31700: väliselle osuudelle, minkä mukaisesti on työl- menpiteisiin Rativaalan (Kovesjoki as.)
31701: lisyysmäärärahoista myönnetty Kovelahden ja Karvian välisen tien ottamiseksi
31702: osuuden tienparannustöihin useita kymmeniä valtion haltuun sekä koko Ikaalisten
31703: miljoonia markkoja. Kun olisi tärkeätä Mansoniemen-Kovelahde11t-Raivaalan
31704: saada tienparannussuunnitelma myös po. lii- -Karvian maantien kunnostamiseksi.
31705: kennetien Parkanon kunnan Raivaalan-La-
31706: Helsinki 17 päivänä helmikuuta 1956.
31707:
31708: Eino E. Beikura. Esa. Koivusilta..
31709: 781
31710:
31711: xu,7a. - Toiv.al. N: o 353.
31712:
31713:
31714:
31715:
31716: Koivunen ym.: Keski~Suomen tiepiirin alueella olevien maan-
31717: teiden liikennekelpoisuuden parantamisesta.
31718:
31719:
31720: E d u s k u n n a ll e.
31721:
31722: Keski-Suomen alueelle rakennetut tiet ovat työt jäävät suorittamatta tarvittavasaa laa-
31723: joitakin poikkeuksia lukuunottamatta vai- · juudessa. Yleisvaikutelma on sellainen, että
31724: keasti kunnossa pidettäviä. Pahasti routi- Keski-Suomen maanteiden kunnon paranta-
31725: valle maalle ja heikosti rakennettuina suurin minen lisääntynyttä ja jatkuvasti lisäänty-
31726: osa maakunnan teistä rikkoutuu roudan su- vää liikennettä vastaavaksi on auttamatto-
31727: lamisaikoina liikennekelvottomaksi. Esim. masti laiminlyöty. Olosuhteet ovatkin muo-
31728: Pihtiputaalla, Viitasaarella, Kannonkoskella, dostuneet sellaisiksi, että toden teolla tarvit-
31729: Saarijärvellä, Multialla jne. jäävät melkoiset taisiin pikaisesti lisättyjä varoja, joilla
31730: asutusalueet kelirikkoaikoina melkeinpä koko- kautta vuoden voitaisiin pitää käynnissä
31731: naan vaille liikenneyhteyksiä. Sanomattakin töitä teiden korjaussuunnitelmien toteuttami-
31732: on selvää, millaisia vaikeuksia tällainen nor- seksi. Tämä olisi erittäin tervetullut toimen-
31733: maalien kulkuyhteyksien katkeaminen aiheut- pide myös tarvittavien työtilaisuuksien lisää-
31734: taa väestölle. miseksi.
31735: Tiepiirin mahdollisuudet tämän valitetta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
31736: van asiantilan korjaamiseksi ovat jokseenkin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31737: olemattomat niiden varojen turvin, joita sen
31738: käytettäväksi viime aikoina on myönnetty. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31739: Vain muutamiin valtatien n:o 13 vähäisiin Keski-Suomen tiepiirin alueella ole-
31740: korjauksiin on saatu teiden perusparannuk- vien maanteiden liikennekelpoisuuden
31741: siin tarkoitettuja varoja. Niinikään teiden parantamiseksi osoittamalla nykyistä
31742: kunnossapitomäärärahat jäävät vuosittain runsaammin varoja teiden peruspa-
31743: niin pieniksi, että välttämättömätkin ojitus- rannusten toteuttamiseen ja kunnossa-
31744: ja muut kunnossapitoon kuuluvat korjaus- pitokustannuksiin.
31745: Helsingissä• 17 päivänä helmikuuta 1956.
31746:
31747: Matti Koivunen. Impi Lukkarinen.
31748: Aleksi Kiviaho. Artturi Koskinen.
31749: Eino Palovesi.
31750: 732
31751:
31752: XII,73. - Hemst.mot. N: o 354.
31753:
31754:
31755:
31756:
31757: l!'orsbei'g' m. fl.: Angående åtgärder för strandvägens drag-
31758: ning på sträckan V asa-Malax.
31759:
31760:
31761: Tili Riksdagen.
31762:
31763: Frågan om uträtning av den s. k. strand- projektet. Ytterligare kan nämnas, att ny-
31764: vägen från Vasa via Solf, Malax, Petalax skifte planeras i Sundom-Söderfjärden,
31765: ~h Korsnäs till Närpes har varit aktuell varför vägens dragning inte skulle behöva
31766: under flere decennier. Numera har frågan stycka sönder odlingarna på ett hänsynslöst
31767: avancerat så långt, att ett förslag om vägens och för brukningen besvärande sätt.
31768: dragning från Vikby i Korsholm tili Malax Det inte minst viktiga sakskälet för vä-
31769: är undersökt. Förslaget går ut på en full- gens dragning över Vasklot-Sundom-
31770: ständigt ny väg om c. 12 km på nämnda Söderfjärden är, att de talrika tunga trans-
31771: sträcka. porterna, särskilt virkestransporterna, från
31772: Från Solf kommuns sida har emellertid och till Vasklot hamn från och tili kommu-
31773: föreslagits ett från detta fullständigt av- nerna söder och öster om Vasa på så sätt
31774: vikande alternativ, som förefaller att vara kunde ledas förbi Vasa stads gator. Dessa
31775: mer ändamålsenligt och framsynt. Detta transporter måste nu gå genom hela staden
31776: projekt går ut på, att strandvägen från och därifrån vidare ut till Vasklot hamn.
31777: Malax norrut inte skulle gå genom Solf, De av projektet berörda kommunerna från
31778: Tölby och Vikby utan från Malax över Sö- Solf söderut har vid gemensamt möte den
31779: derfjärden och vidare genom Sundom by i 8 februari 1956 enats om att förorda pro-
31780: Solf till Myrgrundet, vilket är beläget på jektet över Söderfjärden-Sundom-Vasklot.
31781: Sundomlandet mitt emot Vasklot hamn i Under sådana förhållanden förefaller det
31782: Från Myrgrundet skulle en vägbank med bro nödvändigt att detta projekt förutsättnings-
31783: leda över till Vasklot och därifrån vidare löst undersökes, förrän den slutliga dragnin-
31784: in tili staden. gen av strandvägen från Vasa söderut defi-
31785: Detta alternativ förefaller att lösa frågan nitivt fastställes.
31786: om strandvägens uträtning på ett bättre och Med hänvisning till ovanstående och med
31787: mer framsynt sätt än det undersökta pro- beaktande av strandvägens ~behov av uträt-
31788: jektet. Det skulle för det första förkorta ning föreslår vi att riksdagen ville besluta
31789: avståndet Vasa--8undom med c. 15 km, av- hemställa,
31790: ståndet Vasa-Malax, respektive Vasa-Peta-
31791: lax och Vasa-Korsnäs med c. 8 km jämfört att regeringen måtte låta undersöka
31792: med det redan undersökta projektet. Till strandvägens dragning på sträckan
31793: detta kommer att en kommunalväg redan Vasa-Malax via Sundom-Söderfjär-
31794: planeras att utföras med statsbidrag på den och att, om detta projekt visar
31795: sträckan Sundom by-Myrgrundet, varför sig ändamålsenligt, vidtaga åtgärder
31796: staten under alla omständigheter kommer att för arbetets S'nara påbörjande.
31797: åsamkas kostnader för en del · av det nya
31798: Helsingfors den 17 februari 1956.
31799:
31800: John l!'orsberg. Bertel Lindh.
31801: Albin Wickm.an. Verner Korsbäck.
31802: G. Rosenberg.
31803: 733
31804:
31805: XII,73.- Toiv.al. N:o 354.
31806: Suomennos.
31807:
31808:
31809:
31810: Forsberg ym.: Toimenpiteistä rannikkotien jatkamiseksi V aa-
31811: sar~r-Maalahden väUllä.
31812:
31813:
31814:
31815: Eduskunnalle.
31816:
31817: Kysymys ns. rantatien oikaisemisesta Vaa- nita, että uusjako on suunnitteilla Sun-
31818: sasta Sulvan, Maalahden, Petolahden ja domissa-Söderfjärdenissä, minkä vuoksi tien
31819: Korsnäsin kautta Närpiöön on ollut ajankoh- rakentamisen ei tarvitsisi häikäilemättä ja
31820: tainen useita vuosikymmeniä. Nyttemmin on haitallisesti rikkoa viljelyksiä.
31821: kysymys edistynyt niin pitkälle, että on tut- Eräs syy, eikä vähiten painava, tien ra-
31822: kittu ehdotus tien vetämisestä Korsholman kentamiselle Vaskiluodon-Sundomin-Söder-
31823: Vikbystä Maalahteen. Ehdotus tarkoittaa ko- fjärdenin kautta on se seikka, että lukuisat
31824: konaan uutta tietä noin 12 km mainitusta raskaat kuljetukset, erityisesti puutavaran
31825: tieosasta. kuljetukset, Vaskiluodon sataman ja Vaasan
31826: Sulvan kunnan taholta on kuitenkin ehdo- etelä- ja itäpuolella olevien kuntien välillä
31827: tettu tästä täysin poikkeavaa vaihtoehtoa, voitaisiin sillä tavoin ohjata ohi Vaasan
31828: joka tuntuu tarkoituksenmukaisemmalta ja kaupungin katujen. Näiden kuljetukset on
31829: kaukonäköisemmältä. Tämä suunnitelma läh- nyt suoritettava koko kaupungin halki ja
31830: tee siitä, että rantatie Maalahdesta pohjoi- sieltä edelleen Vaskiluodon satamaan.
31831: seen ei tulisi kulkemaan Sulvan, Tölbyn ja Ne kunnat Sulvasta etelään, joita suunni-
31832: Vikbyn kautta, vaan Maalahdesta Söder- telma koskee, ovat yhteisessä kokouksessa
31833: fjärdenin yli ja edelleen Sundomin kylän 8 päivänä helmikuuta 1956 yhtyneet puolta-
31834: kautta Sulvassa Myrgrundetiin, joka sijaitsee maan suunnitelmaa Söderfjärden-Sundom
31835: Sundomlandetissa vastapäätä Vaskiluodon -Vaskiluoto. Näin ollen tuntuu välttämät-
31836: satamaa Vaasassa. Myrgrundetista tulisi tie- tömältä tutkia tämä suunnitelma ilman enna-
31837: penger siltoineen johtamaan Vaskiluotoon ja kolta asetettuja edellytyksiä ennen kuin ran-
31838: sieltä edelleen kaupunkiin. tatien lopullinen rakentaminen Vaasasta ete-
31839: Tämä vaihtoehto tuntuu ratkaisevan kysy- lään vahvistetaan.
31840: myksen rantatien oikaisemisesta paremmin Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huo-
31841: ja kaukonäköisemmin kuin tutkittu suunni- mioon rantatien oikaisemisen tärkeyden ehdo-
31842: telma. Ensiksikin se .tulisi lyhentämään tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
31843: Vaasan-Sundomin väliä noin 15 kilomet- sen,
31844: rillä, Vaasan-Maalahden tai vastaavasti
31845: Vaasan-Petolahden ja Vaasan-Korsnäsin että hallitus tutkituttaisi rantatien
31846: väliä noin 8 kilometrillä jo tutkittuun suun- rakentamisen osuudella Vaasa-
31847: nitelmaan verrattuna. Tämän lisäksi on Maalahti Sundomirlr-Söderfjärdenin
31848: suunniteltu rakennettavaksi valtion avustuk- kautta ja ryhtyisi, jos tämä suunfl.i-
31849: sella kunnantie osuudelle Sundomin kylä- telma osoittautuu tarkoituksefl.mukai-
31850: Myrgrundet, minkä vuoksi valtion osalle joka seksi, toimenpiteisiin työn pikaiseksi
31851: tapauksessa tulee kustannuksia uuden suun- aloittamiseksi.
31852: nitelman eräästä osasta. Lisäksi voidaan mai-
31853: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
31854:
31855: John :rorsberg. Bertel Lindh.
31856: Albin Wickm.an. Verner Korsbäck.
31857: G. Rosenberg.
31858: 734
31859:
31860: XII,74.- Toiv.al. N:o 355.
31861:
31862:
31863:
31864:
31865: Uusitalo ym.: Tien rakentamisesta Kuortaneen Sippolasta
31866: Alajärven Saukkoon.
31867:
31868:
31869:
31870:
31871: E d u s k u n n a ll e.
31872:
31873: Tien aikaansaaminen Kuortaneen-Kure- kahden kylän ulospääsytieksi vastaten tältä
31874: joen maantieltä Sippolasta Alajärven-Lehti- osalta paikallistietä, mutta suuri mer-
31875: mäen maantielle Saukkoon on ollut vireillä kitys tiellä tulisi olemaan myöskin läpikulku-
31876: jo pitkän aikaa. Tie on aiottu alunperin ra- tienä. Tietä tultaisiin käyttämään erikoi-
31877: kentaa kylätienä, mutta osakkaiden vähä- sesti puutavarankuljetukseen Alajärven ja
31878: varaisuuden vuoksi rakennustyöhön ei ole Kuortaneen pitäjistä rautatieasemille. Kun
31879: voitu ryhtyä. Suunnitellun tien pituus on kyseessä olevalla tiellä on näin ollen läpi-
31880: n. 18 km, josta 10 km Alajärven kunnan kulkutien luonne, olisi tie rakennettava ko-
31881: puolella ja 8 km Kuortaneen puolella. konaan valtion varoilla.
31882: Tien pikainen rakentaminen olisi tarpeen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
31883: vaatima. Tien välittömässä vaikutuspiirissä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31884: on kaksi kylää, Haarajärven ja Leunan ky- vomuksen,
31885: lät. Näistä jälkimmäinen Alajärven kunnan
31886: puolella oleva on niin heikkojen tieolojen että hallitus suorituttaisi tietutki-
31887: takana, että kesän aikana kylästä ei pääse muksen K uortaneen Sippolasta Ala-
31888: ulospäin minkäänlaisella, edes hevosajo- järven Saukkoon ja ryhtyisi asian
31889: neuvolla. Rakennettava tie tulisi siis vaatimiin toimenpiteisiin tien rakenta"
31890: miseksi.
31891: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
31892:
31893: Eino Uusitalo. Toivo Antila.
31894: Een Erkkilä. T. Saloranta.
31895: 785
31896:
31897: XII,75.- Toiv.al. N:o 356.
31898:
31899:
31900:
31901:
31902: Saloranta ym.: Kauhajoella olevan Aninkujan kunnantien
31903: ottamisesta valtion haltuun.
31904:
31905:
31906: Eduskunnalle.
31907:
31908: Vaasan läänissä oleva Kauhajoen kunta on relta osalta yleistä kauttakulkuliikennettä.
31909: pinta-alaltaan 1300 km2 ja verrattain har- Tien välittömään läheisyyteen on näinä vuo-
31910: vaan asuttua. Tästä johtuu, että kunnan sina rakennettu kaksi huomattavaa ulosvien-
31911: alueella on yli 400 km kunnan- ja kylätie- tiä harjoittavaa teollisuuslaitosta.
31912: luontoisia teitä. Näiden teiden teosta ja vuo- Tie lyhentää huomattavasti matkaa Kauha-
31913: tuisesta kunnossapidosta ovat pääasiassa jou- joen kunnan keskustasta kirkon seudulta Kai-
31914: tuneet huolehtimaan kylätieosakkaat, jotka naaton rautatieasemalle ja sen ympäristössä
31915: ovat valtaosaltaan pienviljelijäväestöä ja olevalle suurehkolle asutustiheytymälle ja
31916: joille tämä tuottaa tavattoman suuren lisä- siitä edelleen Jurvan kautta Vaasaan, sa-
31917: rasituksen, jota ei edes verotuksessa voida moinkuin Teuvan kautta Kristiinaan ja Kas-
31918: ottaa huomioon. Kunta on jatkuvasti viime kisiin muodostaen näihin paikkoihin johta-
31919: vuosina myöntänyt avustusta kylä- ja tilus- vien maanteiden jatkona yhdystien niiden ja
31920: teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä Kauhajoen suuren ja vilkasliikenteisen kes-
31921: ottanut useita kyläteitä kunnanteiksi, mitkä kustan välille sekä viimeksimainitun kautta
31922: toimenpiteet puolestaan ovat aiheuttaneet edelleen Karvialle sekä myöhemmin Jalas-
31923: kunnan taloudelliselle kantokyvylle suuria järvellekin, kun Kauhajoen-Jalasjärven
31924: vaikeuksia. maantie tulee rakennetuksi.
31925: Eräs sellainen kunnantie, joka olisi no- Edellä lausuttu huomioon ottaen täytyy
31926: peasti saatava valtion tieksi, on yhdystie, kiistattomasti pitää lain- ja oikeudenmukai-
31927: joka alkaa kunnan keskustasta Kauhajoen- sena ratkaisuna sitä, että valtio ottaa tien
31928: Kristiinankaupungin maantiestä ja johtaa kunnossa pidettävä:kseen siten vapauttaen
31929: Kainaston rautatieaseman kautta Kauhajoen kunnan kohtuuttomasta ja oikeastaan sille
31930: -Teuvan maantielle. Tämä tie on nimel- kuulumattomaata rasituksesta, jollaista tu-
31931: tään Aninkujan kunnantie, pituudeltaan losta eduskunnan hiljattain hyväksymä uusi
31932: noin 10 km. Tie on saatettu teknilliseltä tielakikin edellyttää.
31933: rakenteeltaan kaikin puolin vastaamaan III a Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31934: luokan teille asetettuja ja määrättyjä vaati- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
31935: muksia. muksen,
31936: Tiellä liikennöiminen on jatkuvasti vuosi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
31937: vuodelta ja varsinkin senjälkeen, kun tie toimenpiteisiin Kauhajoen kunnassa
31938: muodostettiin kunnantieksi, oleellisesti ja olevan Aninkujan kunnantien ottami-
31939: suuressa määrin lisääntynyt palvellen Suu- seksi valtion haltuun.
31940: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
31941:
31942: T. Saloranta. Eeli Erkkilä.
31943: Eino Uusitalo. Toivo Antila.
31944: J. F. Pöykkö. Toivo Asvik.
31945: Eino E. Heikura.
31946: 736
31947:
31948: XU,76. - Toiv.al. N:o 357.
31949:
31950:
31951:
31952:
31953: Saloranta ym.: Kauhajoella olevan H eikkflän kunnantien
31954: ottamisesta valtion haltuun.
31955:
31956:
31957: Eduskunnalle.
31958:
31959: Kauhajoen kunnassa oleva Heikkilän kun- nittakoon, että tie on saatettu rakenteeltaan
31960: nantie, pituudeltaan noin 3.5 km, joka yh- vastaamaan !II a luokan teille määrättyjä
31961: distää Kauhajoen-Kanltaanpään ja Kauha- vaatimuksia.
31962: joen-Kristiinankaupungin maantiet, lyhen- Edellä olevilla perusteilla sekä huomioon
31963: tää huomattavasti matkaa Kristiinan ja Kas- ottamalla sen, että Kauhajoen kunta vuosit-
31964: kisten satamiin, jonne sitä käyttäen kuljete- tain käyttää huomattavan suuria summia
31965: taan Kauhajoen kunnan eteläpään laajoilta tieolojensa parantamiseen, mikä rasittaa suu-
31966: metsäalueilta vuosittain suuret määrät eri- resti kunnan sekä verovelvollisten taloutta,
31967: laista puutavaraa, kuten pino- ja sahatava- ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
31968: raa, sekä samoin myös metsärikkaan Karvian tettäväksi toivomuksen,
31969: pitäjän metsistä ja sahoilta. Tästä johtuu,
31970: että mainittu puutavarankuljetus ja muukin että haUitus ryhtyisi kiireellisiin
31971: kauttakulkuliikenne ·rasittaa tien kestävyyttä toimenpiteisiin Kauhajoen kunnassa
31972: eniten paikallisen liikenteen aiheuttaman ra- olevan Heikkilän kunnantien ottami-
31973: situksen ollessa siitä vain murto-osa. Mai- seksi valtion haltuun.
31974: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
31975: T. Saloranta. Eeli Erkkilä.
31976: Eino Uusitalo. Toivo Antila.
31977: J. F. Pöykkö. Toivo Asvik.
31978: Eino E. Beikura.
31979: :X:U,77. - Toiv.al. N: o 358.
31980:
31981:
31982:
31983:
31984: Saloranta ym.: Tutkimukse?t. suorittamisesta runkotien raken-
31985: tamiseksi linjalla Kaskinen-Kauhajoki-Ala'IJ'US.
31986:
31987:
31988: E d u s k u n n a ll e.
31989:
31990: Pohjois-Suomen yhä lisääntyvä sähkövoima hoja ja myöskin muita toollisuuslaitoksia,
31991: on tehnyt tuon alueen runsaita raaka-aine- joille olisi taloudellisesti kannattavampaa
31992: varoja käyttävästä ja yhä kasvavasta teolli- suorittaa kuljetuksensa autojen avulla.
31993: suudesta tosiasian. Sen tuotteiden markki- Keski-Suomi, samoin kuin muutkin maini-
31994: nointikuljetuksien yhteydessä on tullut vi- tun tiesuunnan varrella olevat alueet, tule-
31995: reille Kaskisten todellisen luonnonJSataman vat saamaan huomattavat raaka-ainemää-
31996: turvallisen riittävät käyttö- ja laajentamis- ränsä teholliseen ja taloudelliseen käyttöön
31997: mahdollisuudet huomioiva sanotun sataman vasta sitten ja sen mukaan kuin niitten kul-
31998: laajentamis- ja kunnostamishanke, jota par- jetuskysymykset tulevat ratkaistuiksi. Ta-
31999: haillaan toteutetaan. Tämän todelliset suur- loudellisemmat kuljetustiet länteen ja sen
32000: sataman edellytykset omaavan sataman te- lähellä oleviin satamiin ovat mahdottomat,
32001: hokkaaseen käyttämiseen kytkeytyy myös it- kun käytettävissä ei ole poikki maan johta-
32002: sootään toisen suuren liikennepulman, Keski- via teitä. Ei näin ollen kaivanne todisteluja
32003: Suomen ja Pohjois-Savon liikenne- ja kulje- sellainen kohtuullinen vaatimus, että sanotut
32004: tusasiain järjestäminen. Viimeksimainittu- alueet saisivat käytettäväkseen edes yhden
32005: jakin alueita lähinnä tulisi olemaan Kaskis- kunnollisen maantien.
32006: ten talvisatama. Keski-Suomen liikenteelli- TåslSä esiintuotu tiesuunta olisi omiaan
32007: seksi yhdistämiseksi mainittuun satamaan on yhdistämään Keski-Suomen sekä eteläisen
32008: luonnollisesti välttämätöntä maantiekuljetus- Pohjanmaan, joilla kullakin oman alansa yli-
32009: ten kehittäminen jouJStavan autokuljetuksen tuotantoalana olisi mahdollisuus hedelmälli-
32010: muodossa. Se käy sitä edullisemmaksi, mitä seen kanssakäymiseen taloudellisella tavalla.
32011: paremmin maantiet sopeutetaan riittävän Tie olisi myöskin omiaan toimimaan pohjoi-
32012: raskasta ja rauhoitettua kaukoliikennettä sista pikateistä ja vesikuljetusteistä suuntau-
32013: palvelemaan. tuvan ja varmuudella yhä paisuvan liiken-
32014: Entuudestaan on, vaikkakin paikallisia ja teen varauloskäytävänä länteen ja sen sata-
32015: rajoitettuja tarpeita palvelemaan, raken- miin.
32016: nettu yhtenäinen tiesuunta Kaskinen-Kau- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
32017: hajoki-Alavus ja edelleen Kuopioon ja kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
32018: Joensuuhun. Kyseistä liikennettä palvele- vomuksen,
32019: maan on tämä tiesuunta suorin ja myös ly-
32020: hin, eikä mikään lähellä oleva tiesuunta täytä että hallitus ensi tilassa ryhtyisi toi-
32021: näitä vaatimuksia. Kyseisellä tiellä olisi menpiteisiin maantiesuunnan Kaski-
32022: varmuudella myöskin vilkas autokuljetus jo nen-Kauhajoki-Alavus tutkimiseksi
32023: nyt, jos tie olisi sitä luokkaa, että se sallisi tien kunnostamista varten raskainta
32024: raskaamman liikenteen, sillä tiesuunnan var- autoliikennettä palvelevaksi runko-
32025: rella on lukuisia pieniä ja keskikokoisia sa- tieksi.
32026: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
32027: T. Saloranta. Eeli Erkkilä. Toivo Asvik.
32028: Eino Uusitalo. Toivo Antila. Eino E. Beikura.
32029: J. F. Pöykkö. Väinö Tikkaoja. Mauri Seppä.
32030:
32031: 93 E 75/56
32032: 738
32033:
32034: XU, 78. - Toiv.al. N: o 359.
32035:
32036:
32037:
32038:
32039: Uusitalo ym.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Mäy-
32040: rystä Lehtimäelle ja Soiniin.
32041:
32042:
32043: E d u s k u n n a II e.
32044:
32045: Tieyhteydet Soinista ja Lehtimäeltä Seinä- varan kuljetusmahdollisuuksia tie parantaisi
32046: joelle ovat tällä hetkellä erittäin heikot. Suo- ratkaisevasti. Prof. Yrjö Ilvessalon puheen-
32047: raa tieyhteyttä ei ole, vaan joutuvat niin johdolla toimiva metsätalouskomitea on to-
32048: soinilaiset kuin lehtimäkeläisetkin liikennöi- dennut kyseessä olevan seudun tien tarpeen
32049: maan maakunnan keskustaan Seinäjoelle ja ehdottaa ensimmäisessä mietinnössään tien
32050: joko pohjoissuuntaan Alajärven ja Lapuan rakentamista Lehtimäeltä Kuortaneelle. Ete-
32051: kautta tahi eteläsuuntaan Töysän, Alavuden lä-Pohjanmaan kauppakamari on myös pitä-
32052: ja Peräseinäjoen kautta. Mainittuja reittejä nyt ko. tiehankkeen toteuttamista ensiarvoi-
32053: kulkien tulee matkaa Lehtimäeltä Seinäjoelle sena.
32054: noin 100 km ja Soinista 120 km. Sen jäl- Kun tie- ja vesirakennushallituksen toi-
32055: keen kun Venekosken Mäyryn välinen yh- mesta myönnettiin v: n 1955 kesällä tutki-
32056: teys avattiin liikenteelle, voidaan Seinäjoelle musvarat kyseisen tien tutkimista varten,
32057: päästä myös Töysän ja Kuortaneen uuden ollen tutkimus parhaillaan meneillä, olisi
32058: tien kautta, mutta tämäkään mahdollisuus tien rakennustyöt päästävä aloittamaan mah-
32059: ei vielä paran.na kulkuyhteyksiä maakunnan dollisimman pian. Tämä olisi tärkeätä itse
32060: keskustaan. Jos sen sijaan saataisiin jatko tien vuoksi ja myöskin paikkakunnan työl-
32061: Veneskosken Mäyryn tielle Lehtimäelle ja lisyystilanteen johdosta. Tietyön aloittami-
32062: Soiniin saakka, lyhenisi matka Soinista Sei- nen olisi suuri helpotus kunnille; jotka alin-
32063: näjoelle 42 km ja Lehtimäeltä Seinäjoelle omaa joutuvat kamppailemaan vaikean
32064: 36 km. Samalla saataisiin suora tieyhteys työttömyysongelman kanssa, koska nyt mai-
32065: Etelä-Pohjanmaan keskuksen Seinäjoen ja nittujen kuntien alueella ei ole riittävästi
32066: Keski-Suomen välille. Mm. matka Jyväsky- tarjolla työkohteita varsinkaan talvisaikana.
32067: lästä Seinäjoelle lyhenisi noin 50 km. Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
32068: Nykyinen liikenne Seinäjoen ja Etelä-Poh- ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
32069: janmaan itäisten pitäjien Lehtimäen ja Soi- väksyttäväksi toivomuksen,
32070: nin sekä Keski-Suomen välillä on suhteelli-
32071: sen vilkasta, vaikka se tapahtuukin epätyy- että hallitus ottaisi vuoden 1957
32072: dyttäviä teitä monien mutkien kautta. Kun tulo- ja menoarvioesitykseen 25 000 000
32073: suora tieyhteys saadaan, lisääntyy liikenne markan määrärahan maantien raken-
32074: huomattavasti ja on sillä näiden seutujen nustöiden aloittamiseksi Mäyrystä
32075: talouselämälle huomattava merkitys. Puuta- Lehtimäelle ja Soiniin.
32076: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
32077:
32078: Eino Uusitalo. Väinö Rankila.
32079: Eeli Erkkilä. Artturi Jämsen.
32080: Toivo Antila. Aleksi Kiviaho.
32081: T. Saloranta. Artturi Koskinen.
32082: Eino E. Heikura. Aare Leikola.
32083: 789
32084: XII,79. - Toiv.al. N:o 360.
32085:
32086:
32087:
32088:
32089: Ahonen ym.: Oriveden--Keuruun--Kat·stulan t·unkotien ai-
32090: kaansaamisesta.
32091:
32092:
32093: E d u s k u n n a ll e.
32094:
32095: On ilmeistä, että Mäntän, Keuruun, Mul- Yhä enemmän kauppa- ja muissa liiketoi-
32096: tian, Pihlajaveden ja Ähtärin jatkuvalle ke- missa on kunnollisen tien tarve tullut ajan-
32097: hittymiselle ovat pahana esteenä huonot tie- kohtaiseksi. Ei ole syytä jättää mainitse-
32098: olot. Erikoisena haittana voidaan pitää sitä, matta kunnollisen tien merkitystä matkailun
32099: että ko. kunnat ovat kaukana ns. runko- edistämisessäkin.
32100: teistä, Keuruu esim. joka suuntaan yli 60 Voitaneen siten pitää perusteltuna, että
32101: km, jotka teollisuuden saamiseksi ja sen kil- nykyaikaiset vaatimukset täyttävää tietä Ori-
32102: pailukyvyn kannalta ovat välttämättömiä. vesi- Mänttä- Keuruu -Multia-Karstula
32103: Tästä on Keuruun kohdalla melkoisen tuore ryhdyttäisiin mahdollisimman pian suunnit-
32104: esimerkkikin. Erään noin 400 työntekijää telemaan, sillä tämä luonnollisella tavalla
32105: käsittävän teollisuuslaitoksen saamisesta yhdistäisi mainitun alueen valtakunnan mui-
32106: paikkakunnalle käydyt neuvottelut epäonnis- hin runkoteihin. Suunnitelman kiireellisyys
32107: tuivat suurelta osalta huonojen tieolojen on ilmeinen, sillä tien suunta ratkaisevalla
32108: vuoksi. tavalla vaikuttaa moniin muihin suunnitel-
32109: Ko. alue liittyy läheisesti Tampereen vai- miin ko. paikkakuntien alueilla.
32110: kutuspiiriin ja on sen sekä tietenkin Män- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32111: tän raaka-ainealueena puuteollisuudelle. Täl- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32112: läkin alalla siirryttäessä yhä enemmän ras- muksen,
32113: kaitten maantiekuljetusten varaan vaikuttaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32114: nykyaikaisen nopea päätie myöskin alueensa runkotien suunnittelemiseksi Oriveden
32115: raaka-ainehintoihin ja lisää senkin kautta -Mäntän-Keuruun-Multian-Kars-
32116: toimeentuloedellytyksiä alueellaan. tulan tieosalla.
32117: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
32118:
32119: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen.
32120: XII,SO. - Toiv.al. N: o 361.
32121:
32122:
32123:
32124:
32125: Ahonen ym. : Tien mltenta-misesta Alavuden aseman alikäy-
32126: tävän kohdalle.
32127:
32128:
32129: E d u s k u n n a ll e.
32130:
32131: Alavuden asema on V ratajakson suurin kuvasti onnettomuuksia, joista mainittakoon
32132: puutavaran sekä puujalosteiden lastaus- esim. postiauton ja junan yhteenajot ym.
32133: paikka. Tällä asemalla on aina ollut hait- onnettomuudet.
32134: tana ratapihan ahtaus. Ratapihan laajenta- Kun edellä mainitusta tien suunnasta ja
32135: misen ja muunkin rakentamisen esteenä on kaikista siihen liittyvistä seikoista on valmiit
32136: se, että valtamaantie, Alavuden-Kuortaneen suunnitelmat olemassa ja kun tätä työtä voi-
32137: tie n :o 66, ylittää tasoylikäytävineen radan taisiin hyvin menesty.ksellisesti soveltaa
32138: asemalla. Jo lähes 30 vuoden ajan on ollut myöskin työllisyyskohteeksi Alavuden kun-
32139: suunnitteilla maantien muuttaminen siten, nan alueella, niin tien rakentamiseen olisi
32140: että se kulkisi ratapiha-alueen ulkopuolella ryhdyttävä.
32141: rautatien alitse, ratapihalta eteläisessä suun- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32142: nassa. Nykyisin maantien muuttaminen on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32143: tullut entistäkin ajankohtaisemmaksi, koska
32144: rautatien alikäytävä on jo rakennettu ja sitä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32145: ei ole voitu ottaa käyttöön. Huono näky- tien rakentamiseksi Alavuden aseman
32146: vyys tasoristeyksellä aiheuttaa myöskin jat- alikäytävän kohdalle.
32147: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
32148:
32149: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen.
32150: 741
32151:
32152: XU,Sl. - Toiv.al. N:o 362.
32153:
32154:
32155:
32156:
32157: Antila ym. : Tutkimuksen sum·ittamisesta tien rakentamiseksi
32158: Kurikan pitäjän Kurikan kylästä Kyrönjoen itäpuolitse
32159: Kauhajoen kirkolle.
32160:
32161:
32162: E d u s k u n n a ll e.
32163:
32164: Etelä-Pohjanmaan tieverkosto on monin suunta olisi nyt entistä tärkeämpi suun-
32165: paikoin erittäin harva ja se on monessa nitellun Seinäjoen-Kaskisen ja samoin
32166: muussakin suhteessa jäljessä yleisestä kehi- Tampereen-Vaasan tien ohittaessa Kurikan
32167: tyksestä. Nopeasti kasvava liikenne erittäin asutusalueet. Tällä uudella tiesuunnalla olisi
32168: raskaine ajoneuvoineen on muodostunut suu- suuri taloudellinen merkitys alueen asuk-
32169: reksi rasitukseksi teille, joiden huolto vaatii kaille. Maapohja olisi helppo rakentaa, paitsi
32170: entistä enemmän jatkuvia toimenpiteitä. Jalasjoen ylitys, mikä sekään este ei liene
32171: :Mutta sen ohessa uusien tieverkostojen ra- voittamaton.
32172: kentamista ei saisi kokonaan unohtaa. On- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
32173: han ihmeellistä, ettei niin väkirikkaalla ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32174: suurella asutusalueella, kuin on Kurikan
32175: kirkonkylän ja Kauhajoen kirkonkylän vä- että hallitus suorittaisi tutkimuksen
32176: linen alue Kyrönjoen idänpuoleisella osalla., tien rakentamiseksi Kurikan pitäjän
32177: ole minkäänlaista yhdystietä. Tämä tie- Kurikan kylästä Kauhajoen kirkolle
32178: Kyrönjoen itäpuolitse.
32179: Hel:>ingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
32180: Toivo AntUa. Eino Uusitalo.
32181: T. Saloranta.. Eino E. Beikura.
32182: Eeli Erkkilä.. Johannes Wirtanen.
32183: Väinö Tikkaoja.
32184: 742
32185:
32186: XU,82. - Toiv.al. N: o 363.
32187:
32188:
32189:
32190:
32191: Palovesi ym. : Alavuden-Ähtärin-Saarijärven-Ä.änekosken
32192: maantien oikaisemisesta ja kunnostamisesta.
32193:
32194:
32195: E d u s k u n n a ll e.
32196:
32197: Liikenneolot eteläisen Pohjanmaan ja Matosalmi. Tämän 420 metriä leveän salmen
32198: Keski-Suomen välillä ovat varsin vaatimat- yli on järjestetty lossiyhteys, jonka avulla
32199: tomat ja heikot. Merkit viittaavat myöskin ei kuitenkaan pystytä riittävän nopeasti sel-
32200: siihen, että yhtenäistä rautatieliikennettä vittämään varsinkaan alati kasvavaa moot-
32201: tälle alueelle ei tulla ainakaan lähitulevai- toriajoneuvojen määrää, vaan kiusallisia ja
32202: suudessa saamaan. Silmäys karttaan osoit- matkaa hidastavia odotuksia syntyy puolin
32203: taa, että jo entuudestaan, vaikkakin paikal- ja toisin joka päivä.
32204: lisia ja rajoitettuja tarpeita palvelemassa, on Saarijärven muodostuttua äskettäin myös-
32205: yhtenäinen tiesuunta Kaskinen-Kauhajoki kin rautatieasemaksi on varsinkin kuorma-
32206: -Alavus-Saarijärvi-Äänekoski ja edelleen autoliikenne Saarijärven keskustaan kasva-
32207: Kuopio ja Joensuu. Kyseistä liikennettä pal- nut erittäin voimakkaasti, ja tällä hetkellä
32208: velemaan on tämä tiesuunta suorin ja tär- voidaankin varmuudella sanoa, että kun
32209: kein. junaliikenne Saarijärvelle pääsee täyteen
32210: Nykyisten kuljetussaavutusten perusteella vauhtiin ja rahdissa erikoisesti runsas puu-
32211: on voitu laskea, että autokuljetus on talou- tavaran kuljetus tulee näyttelemään huo-
32212: dellisempi rautatiekuljetusta Kaskisista Saa- mattavaa osaa, tulee Matosalmen lossi muo-
32213: rijärvelle ja päinvastoin. Tällä tiesuunnalla dostamaan nykyisestään huomattavasti vai-
32214: olisi varmuudella myöskin vilkas autokulje- keamman pullonkaulan Saarijärven kirkon-
32215: tus jo nyt, jos tie olisi sitä luokkaa, että se kylän ja Myllymäen ja koko Etelä-Pohjan-
32216: sallisi raskaamman liikenteen, sillä tiesuun- maan välisessä liikenteessä.
32217: nan varrella ja välittömässä yhteydessä on Myllymäen aseman ja Saarijärven kirkon-
32218: runsaasti pieniä ja keskisuuria sahoja ja kylän välinen maantie onkin toimitetun alus-
32219: myöskin muita teollisuuslaitoksia, joille olisi tavan tutkimuksen mukaisesti oikaistavissa
32220: taloudellisesti kannattavampaa suorittaa kul- varsin kohtuullisin kustannuksin siten, että
32221: jetuksensa autojen avulla. vaikeasti liikennöitävä Matosalmen lossi voi-
32222: Maantien perusteellisempi kunnostaminen daan jättää liikenteestä kokonaan pois. Suun-
32223: (Kaskinen-Alavus) on jo tehdyn rakennus- niteltu oikaisu nykyisessä maantiessä toden-
32224: suunnitelman mukaisesti hyvällä alulla. Sen näköisesti alkaisi 2.5 km Matosalmen lossilta
32225: sijaan Alavuden-Ähtärin-Saarijärven- Myllymäen suuntaan Sippolan kohdalta
32226: Äänekosken välinen osa maantiestä nykyi- ja suuntautuisi Roikolankoskelle ja siitä
32227: senkin liikenteen vilkkauden huomioon ot- edelleen Pajupuron kunnantietä Saarijärven
32228: taen vaatisi nopeasti tällä maantien osalla asemalle.
32229: tehokasta kasvavan liikenteen edellyttämää Tämän suunnitelmaan otetrm tieoikaisun
32230: peruskorjausta. varsin vahvana puolena on se, että nykyises-
32231: Viime vuosina erittäin nopeasti kehitty- tään matka Myllymäen ja Saarijärven kes-
32232: neestä Saarijärven kirkonkylästä on hyvät kustan välillä ei pitene ja uutta tietä tulisi
32233: kulkuyhteydet moniin eri suuntiin. Ainoan rakennettavaksi vain 3 km. Sen tuloksena
32234: poikkeuksen muodostaa voimakkaasti liiken- voitaisiin hankalasti liikennöitävä Matosal-
32235: nöity Saarijärven-Myllymäen välinen tie- men lossi, jonka vuotuiset ylläpitokustannuk-
32236: osuus, jonka jo noin 3 km päässä Saarijär- set ovat n. 3 miljoonaa markkaa, jättää lii-
32237: ven kirkonkylästä katkaisee leveä ja oikukas kenteestä kokonaan pois.
32238: XII,82. - Palovesi ym. 743
32239: Edellä esittämämme perusteella ehdotam- toimenpiteisiin Alavuden-Äktärin-
32240: mekin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä- Saarijärven-Äänekosken maantien oi-
32241: väksi toivomuksen, kaisemiseksi ja kunnostamiseksi kasva-
32242: van liikenteen vaatimuksia vastaa-
32243: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin vaksi.
32244: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1956.
32245: Eino Palovesi. Artturi Koskinen.
32246: Artturi Jämsen.
32247: 744
32248:
32249: XI1,88. - Toiv.al. N:o 364.
32250:
32251:
32252:
32253:
32254: Kiviaho ym.: Tutkimuksen toimittamisesta tien rakentami-
32255: seksi Myllymäen tieltä Saarijät·ven kirkolle.
32256:
32257:
32258: E d u s k u n n a ll e.
32259:
32260: Myllymäeltä Saarijärvelle johtavalla tiellä maan 4-7 km. Sen avulla liikenne saatai-
32261: on lähellä Saarijärven kirkonkylää ns. Mato- siin sujumaan ilman lossin aiheuttamaa ai-
32262: salmen lossi, joka on liikenteen kannalta vai- kaavievää estettä ja matka Saarijärven ase-
32263: kea hoitaa tyydyttävästi, erityisesti kelirikon malle lyhenisi.
32264: aikana. Tiellä on jo nyt vilkas liikenne, Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
32265: mutta se lisääntyy vielä Suolahden-Haapa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32266: järven radan valmistuttua. Liikenne Mylly-
32267: mäen suunnalta Saarijärven kirkolle voidaan että hallitus kiireellisesti toimitut-
32268: saada kulkemaan ohi ko. lossin rakentamalla taisi tutkimuksen ja ryhtyisi toimen-
32269: tie suoraan Saarijärven kirkolle Matosalmen piteisiin tien rakentamiseksi Mylly-
32270: eteläpuolitse. Uuden tien pituus tulisi ole- mäen tieltä Saarijärven kirkolle.
32271: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
32272:
32273: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
32274: Toivo Asvik.
32275: 746
32276:
32277: Xfi,84.- Toiv.al. N:o 365.
32278:
32279:
32280:
32281:
32282: Koivunen ym.: Maantien rakentamisesta Pylkönmäen kun.
32283: nan Timpersuntin tienristeyksestä Multian kunnan Sipi-
32284: lään.
32285:
32286:
32287: E d u s k u n n a 11 e.
32288: Puutavaran maakuljetusolojen kehittämistä taminen merkitsisi samalla välttämättömän
32289: tutkineen komitean mietintöön on merkitty tieyhteyden rakentamista seudulle, jossa on
32290: tiesuunnitelma numero 161, joka tarkoittaa useita kymmeniä pienviljelmätalouksia.
32291: Multian kunnassa olevan ns. Sipilän tien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
32292: jatkamista Pylkönmäen kuntaan Timpersun- kunnan hyvä·ksyttäväksi toivomuksen,
32293: tin tienristeykseen. Kysymys on noin 10
32294: kilometrin pituisen tieosuuden rakentami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32295: sesta, jolla saatettaisiin melkoiset alueet maantien rakentamiseksi Pylkönmäen
32296: metsähallituksen omistamia maita kuljetus- kunnan Timpersuntin tienristeyksestä
32297: yhteyksien piiriin. Tiesuunnitelman toteut- Multian kunnan Sipilään.
32298: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
32299: Matti Koivunen. Eino Palovesi.
32300: Aleksi Kiviaho. Artturi Koskinen.
32301: Impi Lukkarinen.
32302:
32303:
32304:
32305:
32306: 94 E 75/56
32307: 746
32308:
32309: Xll,85. - Toiv.al. N:o 366.
32310:
32311:
32312:
32313:
32314: Uusitalo ym.: Määrärahasta tietutkimuksen suorittamiseksi
32315: Pihlajaveden-Virtain maantieltä Ähtärin ja Pihlajave-
32316: den rajalle Ähtärin asemalta tulevan tien päähän.
32317:
32318:
32319: Eduskunnalle.
32320:
32321: Pihlajaveden kunta maassamme on niitä hes 20 km:n pituinen tie saataisiin raken-
32322: harvoja kuntia, joissa tieverkosto on erit- netuksi, parantaisi se ratkaisevasti tieoloja
32323: täin heikko. Pitäjän pinta-ala on yli 400 km2 Pihlajavedellä. Tien vaikutuspiirissä olevat
32324: ja liikennekelpoisia teitä on ainoastaan 51 monet kyläryhmät saisivat paikallistien ja
32325: km, josta maanteitä 32 ,km ja kyläteitä 19 puutavaran ulosotto metsästä helpottuisi. Sa-
32326: km. Heikoista tieoloista johtuen pitäjän tuo- malla saataisiin suora tieyhteys Ähtärin ja
32327: tantoelämä on joutunut pahasti kärsimään. Pihlajaveden kirkonkylien välille, kun nyt
32328: Puutavarankuljetus autoteiden varsiin tulee Ähtäristä joudutaan liikennöimään Pihlaja-
32329: kalliiksi pitkien matkojen johdosta rasittaen veden keskustaan Killinkosken ja Kotalan
32330: siten kantohintaa. Maataloustuotteiden, lä- kautta tahi Myllymäen kautta Keuruun
32331: hinnä maidon meijeriin kuljetus on koko- tietä. Suunniteltu tie lyhentäisi matkaa mel-
32332: naan järjestämättä ja ansiotöissä käyville koisesti.
32333: hidas kulkeminen tuottaa melkoisia vaikeuk- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
32334: sia. Tuotantoelämän kehittäminen pitäjässä tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
32335: vaatii pikaisia toimenpiteitä liikenneolojen täväksi toivomuksen,
32336: kohdalla.
32337: Tieolojen heikkouteen Pihlajaveden pitä- että hallitus ottaisi vuoden 1957
32338: jässä on monessa yhteydessä kiinnitetty huo- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
32339: miota. Niinpä eduskunta vuonna 1955 edus- rahan tietutkimuksen suorittamiseksi
32340: kunta-aloitteen pohjalla lausui toivomuksen Pihlajaveden-Virtain maantieltä Ah-
32341: tien rakentamisesta valtion varoilla Pihlaja- taan sillan seutuvilta Ähtärin ja Pih-
32342: veden Virtain maantieltä Pihlajaveden ja lajaveden rajalle Ähtärin asemalta tu-
32343: Ähtärin rajalle Isoonmäkeen. Jos tämä lä- levan tien päähän.
32344: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
32345:
32346: Eino Uusitalo. Toivo Antila.
32347: Eeli Erkkilä. T. Saloranta.
32348: Eino E. Heikura.
32349: 747
32350:
32351: Xfi,86.- Toiv.al. N:o 367.
32352:
32353:
32354:
32355:
32356: Uusitalo ym.: Määrärahasta Myllymäen-Ähtärin välisen tie-
32357: oikaisun aloittamiseksi.
32358:
32359:
32360: E d u s k u n n a 11 e.
32361:
32362: Kaskisten Saarijärven kantatien oikaise- on hiljattain ryhdytty toimenpiteisiin suun-
32363: minen Ähtärin kunnassa on ajankohtainen nitelman laatimiseksi mainittua tienoikaisua
32364: tiehanke. Tähän on johtanut se erikoisen varten ja suunnitelmat tienoikaisusta valmis-
32365: huono tilanne, mikä kyseisellä tiellä on ollut tunevat aivan lähiaikoina. Nyt olisikin mah-
32366: Myllymäen aseman ja Ähtärin kirkonkylän dollisimman pian saatava varoja ja päästävä
32367: välisellä n. 12 km:n pituisella tieoouudella. aloittamaan tien rakentaminen. Myös Ähtä-
32368: Tie on kovin mutkainen, heikosti perustettu rin kunnan viranomaiset pitävät tienoikaisun
32369: ja keväisin kelirikolla, ja mikä erikoisinta, suorittamista kiireellisenä.
32370: mainitulla tieosuudella on 6 rautatietasoyli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
32371: käytävää, mikä tekee liikenteen hankalaksi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32372: ja usein vaaralliseksi. Kyseisellä tieosuu- vomuksen,
32373: della onkin tapahtunut liikenneonnettomuuk-
32374: sia rautatieylikäytävien johdosta niin pal- että hallitus ottaisi vuoden 1957
32375: jon, että mikään tieosuus maas-samme tuskin tulo- ja menoarvioesitykseen 15 000 000
32376: vetää vertaa tälle. Jo tämäkin seikka suo- markan määrärahan Myllymäen-Äh-
32377: rastaan pakottaa tienoikaisuun. tärin välisen tieoikaisun rakennustöi-
32378: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta den aloittamiseksi.
32379: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
32380:
32381: Eino Uusitalo. Toivo Antila.
32382: Eeli Erkkilä. T. Saloranta.
32383: 748
32384:
32385: XII,87.- Toiv.al. N:o 368.
32386:
32387:
32388:
32389:
32390: Jämsen ym.: Maanti6'il rakentamisesta Saarijärven-Mylly-
32391: mäen tieUä Saarijärven-Pajupuron tielle.
32392:
32393:
32394: Ed u s k u n n a ll e.
32395:
32396: Saarijärven-Myllymäen maantien katkai- mesta Myllymäelle pam noin 2% km:n
32397: see noin 3 km: n päässä Saarijärven kirkon- päästä ja päättyisi Roikolankosken sillan
32398: kylästä yli 400 metriä leveä Matosalmi, jonka seutuvilla Pajupuron tiehen. Kyseisen tien
32399: ylitys tapahtuu lossilla. Kun liikenne on pituus tulisi muodostumaan ainoastaan noin
32400: viime aikoina Saarijärvellä ja myös kysei- 4 km: ksi. Myös maasto esittämällämme koh-
32401: sellä tiellä suuresti vilkastunut, on tilanne dalla on varsin edullinen tien rakentamiseen.
32402: muodostunut erittäin kiusalliseksi, sillä los- Näin rakennettu tie tekisi mahdolliseksi
32403: sin avulla ei pystytä riittävästi tielle suun- hankalan ja suuria vuotuisia kustannuksia
32404: tautuvaa liikennettä selvittämään. Suoras- vaativan Matosalmen lossin kokonaan pois-
32405: taan sietämätön tilanne on keväisin ja syk- tamisen käytännöstä. Tämä jo yksin olisi
32406: syisin, jolloin liikenne jääesteiden vuoksi varsin huomattava ja toivottava parannus
32407: joudutaan ko. lossipaikalla keskeyttämään ja Saarijärven paikallisissa liikenneolosuhteissa.
32408: ohjaamaan Kolkanlahden kautta kulkevalle Asian merkittävyyttä lisää vielä se, että los-
32409: kapealle ja mäkiselle Matinpuron kylätielle. sin aiheuttaman esteen poistuessa myös
32410: Luonnollisesti Suolahden-Haapajärven ra- etäämpää tulevan liikenteen tieltä lyhenevät
32411: dan valmistuminen vielä lisää myös Saari- kaikkien Myllymäen-Saarijärven tietä käyt-
32412: järven-Myllymäen tiellä liikennettä, joten tävien liikenneyhteydet mm. Keski-Suomen
32413: tilanne tulee edelleen pahemmaksi. maakunnan keskukseen, Jyväskylään kuljet-
32414: Näin ollen olisi mitä pikaisimmin löydet- taessa.
32415: tävä asiallinen ratkaisu, jonka avulla Mato- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
32416: salmen aiheuttama liikenne-este voidaan pois- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
32417: taa. Käsityksemme mukaan asia saataisiin
32418: suhteellisen pienin kustannuksin järjestyk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
32419: seen siten, että Myllymäen-Saarijärven toimenpiteisiin maantien rakentami-
32420: tieltä rakennettaisiin tie ns. Pajupuron seksi Saarijärven-M yllymäen tieltä
32421: tielle. Uusi tie tulisi lähtemään Matosal- Matosalmen lähistöltä Saarijärven-
32422: Pajupuron tielle.
32423: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1956.
32424:
32425: Artturi Jämsen. Erkki Ryömä.
32426: Einari Jaakkola. Eeli Erkkilä.
32427: Wiljam Sarjala. Toivo Antila.
32428: Eino Palovesi.
32429: '149
32430:
32431: XD,88. - Toiv.al. N:o 369.
32432:
32433:
32434:
32435:
32436: Kiviaho ym.: 8ttoran liikenneyhteyden aikaansaamisesta Myl-
32437: lymäeltä YUvieskaan.
32438:
32439:
32440: E d u s k u n n a ll e.
32441:
32442: Keski-Suomen ja Pohjanmaan väliltä puut- tu.spiiriin tulisi metsävarojen lisäksi tutki-
32443: tuu yhteys, joka suorasti johtaisi Etelä-Suo- muksen alaisena olevat malmiesiintymät
32444: mesta Pohjois-Suomeen. Jyväskylän seudun Lehtimäellä, Soinissa, Alajärvellä, Virope-
32445: kohdalta tilanne paranee Suolahden-Haa- lissä ja Perhossa. Viropelin runsaat kalkki-
32446: pajärven radan valmistuttua. Sen sijaan esiintymät voitaisiin myöskin ottaa parem-
32447: Helsingin-Tampereen-Oulun radan mat- min käyttöön. Suunnitelmaa toteutettaessa
32448: kustajat joutuvat Myllymäeltä länteen suun- voitaisiin myös sijoittaa kyseisissä kunnissa
32449: tautuvan liikenteen vuoksi viipymään mat- oleva liika työvoima, jota on runsaasti.
32450: kalla pari tuntia kauemmin kuin siinä ta- Tutkimuksen yhteydessä ratkeaa, kumpi
32451: pauksessa, että liikenne johdettaisiin Mylly- ratkaisu - rautatien vai runkotien rakenta-
32452: mäeltä suoraan pohjoiseen. Jos Myllymäeltä minen - on kansantaloudellisesti edullisempi
32453: Kokkolan-Ylivieskan väliselle radalle olisi ja nopeammin toteutettavissa.
32454: suora yhteys, lyhenisi tämä matka kolman- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
32455: neksella, eli n. 100 km: llä. Asia olisi rat- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
32456: kaistu rakentamalla joko rautatie tai ras-
32457: kasta kuljetusta kestävä runkotie tälle vä- että hallitus kiireellisesti toimitut-
32458: lille. Rautatien tai runkotien tulisi kulkea taisi tutkimuksen Myllymäenr-YZivies-
32459: Ähtärin, Soinin, Alajärven, Viropelin ja kan välisen suoran liikenneyhteyden
32460: Perhon kautta pohjoiseen, jolloin sen vaiku- aikaansaamiseksi.
32461: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
32462:
32463: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
32464: Nestori Nurminen. Toivo Asvik.
32465: 760
32466: XU,89. - Toiv.al. N: o 370.
32467:
32468:
32469:
32470:
32471: Jämsen ym.: Maantien rakentamisesta Laukaan Leppäveden
32472: kylästä valtatieltä n:o 4 Vaajakoskelle.
32473:
32474:
32475: Eduskunnalle.
32476:
32477: Laukaan kunnan Leppäveden kylän kautta kinoimismahdollisuuksien paranemista, sillä
32478: kulkee valtakunnan runkotie - tie n: o 4 - yhteydet nimenomaan Vaajakoskelle parani-
32479: jolta on suunniteltu rakennettavaksi maantie sivat huomattavasti. Tietyön alkaminen li-
32480: Jyväskylän-Vaajakosken tielle. Kyseisen säisi Laukaassa ja Jyväskylän maalaiskun-
32481: maantien aikaansaaminen olisi tärkeä sekä nassa myös ansiotyömahdollisuuksia seutu-
32482: paikallis- että kauttakulkuliikennettä aja- kunnan vähävaraiselle väestölle.
32483: tellen. Mielestämme tientekokustannukset -matka
32484: Leppäveden-Vaajakosken tien rakentami- on noin 7 km ja maasto melko tasaista -
32485: nen tekisi mahdolliseksi kaukoliikenteen suo- tulevat muodostumaan sen tuottamaan hyö-
32486: ran ohjautumisen itä-Päijänteen tieltä nelos- tyyn nähden niin kohtuullisiksi, ettei sen-
32487: tielle. Tällöin helpottuisi tilanne myös vilk- kään pitäisi olla esteenä tämän tärkeän
32488: kaasti liikennöitävällä ja suuresti rasitetulla maantien rakentamiselle.
32489: Jyväskylän-Vaajakosken tiellä. Kun raken- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
32490: nettava tie tulisi kulkemaan asuttujen aluei- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32491: den halki, saattaen siten myös paikallisen
32492: tietarpeen järjestykseen, on sen merkitys sii- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32493: näkin mielessä erittäin suuri. Tien rakenta- maantien rakentamiseksi Laukaan Lep-
32494: minen merkitsisi myös koko laajan ja metsä- päveden kylästä valtatieltä n:o 4 Vaa-
32495: rikkaan Laukaan kohdalla puutavaran mark- jakoskelle.
32496: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
32497:
32498: Artturi Jämsen. Marja Lahti.
32499: Eino Uusitalo. Eeli Erkkilä.
32500: Yrjö Hautala. Eemil Partanen.
32501: Kalle Kämäräinen. Eino Rytinki.
32502: Aleksi Kiviaho. Lauri Laine.
32503: Tahvo Rönkkö. Onni Mannila.
32504: Väinö Rankila. Kustaa Tiitu.
32505: Antti J. Rantamaa. Atte Pakkanen.
32506: Päiviö Hetemäki. Hilja Väänänen.
32507: Toivo Antila. Vieno Simonen.
32508: 751
32509:
32510: Xll,90. - Toiv.al. N: o 371.
32511:
32512:
32513:
32514:
32515: Palovesi ym.: Jyväskylän--Kyyjärven maantien kunnostami-
32516: sesta.
32517:
32518:
32519: E d u s k u n n a 11 e.
32520:
32521: Maanteiden peruskorjaus ja kunnostami- mäkisyyden ja mutkaisuuden johdosta. Lie-
32522: nen on erikoisesti maan keskiosissa, tarkem- nee todettava, että maassamme tuskin on lii-
32523: min sanottuna Keski-Suomessa, jäänyt paljon kenteen suuruuteen katsottuna toista valta-
32524: yleisestä maassamme tapahtuneesta maantei- maantietä, joka yleisen kuntonsa puolesta
32525: den kunnostamistoiminnasta jälkeen. Tämä olisi niin heikko kuin tämä valtamaantie on
32526: on aiheutunut siitä, että maanteiden raken- varsinkin maantieosuudella Uurainen-Saari-
32527: tamis- ja kunnostamistyöt on maassamme suo- järvi-Karstula-Kyyjärvi.
32528: ritettu sodan jälkeisinä vuosina pääasialli- Saarijärven kunnan alueella on ns. Kol-
32529: sesti työttömyystöinä. kanlahden kuolemankurvi ja tästä noin 5 km
32530: Tunnetuksi on tullut, että Keski-Suomessa Karstulan suuntaan vaikeasti liikennöitävä
32531: metsärikkaana maakuntana ei ole ollut sanot- automiesten peloksi ja kauhuksi muodostunut
32532: tavasti runsaiden metsätöiden ansiosta työt- Kelkkamäki, jotka molemmat kohdat tällä
32533: tömyyttä, ja sikäli kuin työttömyyttä on Saarijärven kirkonkylän ja Kalmarin kylän
32534: esiintynyt, on työntekijät sijoitettu pääasial- välisellä osuudella ovat aiheuttaneet vuosit-
32535: lisesti kaikki keskeneräisenä olevalle Suo- tain lukuisia liikenneonnettomuuksia ja sa-
32536: lfthden-Saarijärven-Haapajärven rautatie- malla ei ainoastaan ·ihmishenkien, mutta
32537: rakennustyömaalle. Kun valtion talousar- myöskin huomattavia taloudellisia menetyk-
32538: viossa ei sotavuosien jälkeen ole ollut varsi- siä.
32539: naisia määrärahoja maanteiden rakentami- Edellä olevan johdosta ehdotammekin kun-
32540: seen ja kunnostamiseen sanottavasti ollen- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32541: kaan, niin tästä johtuen on maanteiden kun- muksen,
32542: nostaminen nimenomaan Keski-Suomessa jää- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32543: nyt miltei kokonaan heitteille. menpiteisiin Jyväskylän-Kokkolan
32544: Jyväskylän-Kokkolan välisellä valtamaan- valtamaantiellä J yväskylän--Uurais-
32545: tiellä n:o 13 on Jyväskylän-Kyyjärven väli ten--Saarijärven--Kyyjärven tieosan
32546: liikenteen voimakkuuden ja vilkkauden huo- kunnostamiseksi tiellä tapahtuvaa voi-
32547: mioon ottaen erittäin heikko tien kapeuden, makasta liikennettä vastaavaksi.
32548: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
32549:
32550: Eino Palovesi. Artturi Koskinen.
32551: Eino Uusitalo. Matti Koivunen.
32552: Artturi J'åmsen.
32553: 752
32554:
32555: XU,91. - Toiv.al. N: o 372.
32556:
32557:
32558:
32559:
32560: Ahonen ym.: Maantien rakentamisesta Lievestuoreelta K u-
32561: pariin Laukaan kunnossa.
32562:
32563:
32564: Eduskunnalle.
32565:
32566: Paikallisten asukkaiden toimesta on raken- kosken si1lan rakentamiseen 100 000 markkaa,
32567: nettu kylätietä Lievestuoreen-Hankasalmen joka onkin ainoa suurempi silta koko tie-
32568: maantieltä Saarilammilie päin n. 5 kilomet- alueella.
32569: riä. Samoin on asutustietä rakennettu Jyväs- Tien rakentaminen on muodostunut kuiten-
32570: kylän-Kuopion maantieltä n. 9 kilometriä kin ylivoimaiseksi tehtäväksi seudun vähä-
32571: Kupariin saakka. Rakentamaton osa on vielä varaiselle pienviljelijä- ja metsätyöväestölle.
32572: n. 20 kilometriä ja käsittää suuren tiettömän Olisi kohtuutontakin vaatia paikalliselta
32573: alueen Laukaan ja Hankasalmen rajamailla, väestöitä rakennus- ja ylläpitokustannuksia
32574: kuten Lankamaan, Simunan ja Saarilammin tiehen, joka palvelisi kauttakulkuliikennettä
32575: kylät. Tätä laajaa asuttua aluetta erottaa sekä huomattavasti raskaita kuljetuksia Lie-
32576: tieverkosta idässä Kynsivesi ja iLännessä vestuoreen teoUisuusalueelle.
32577: Kuusvesi ja Lievestuoreen järvi. Tälle tiettö- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
32578: mälle alueeHe on aikoinaan suunniteltu ra- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32579: kennettavaksi kauttakulkutie Lievestuoreelta muksen,
32580: Jyväskylän-Kuopion maantielle, joka syystä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
32581: tai toisesta on sittemmin rauennut, mutta toimenp.iteisiin maantien rakentami-
32582: jälleen viime aikoina tullut esille Laukaan seksi Lievestuoreelta Saarilammin ja
32583: kunnan sekä paikkakuntalaisten toimesta. Simunan kautta K upariin Lau1caan
32584: Laukaan kunta on mm. varannut Simunan- kunnan alueella.
32585: Helsingissä 16 päivänä hclmikuuta 1956.
32586:
32587: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen.
32588: 753
32589:
32590: Xll,92. - Toiv.al. N: o 373.
32591:
32592:
32593:
32594:
32595: Hult ym.: Tallivirran lassipaikan kiertotien rakentamisesta
32596: Rautalammin pitäjässä.
32597:
32598:
32599: E d u s k u n n a 11 e.
32600:
32601: Noin 3 kilometriä Rautalammin kirkolta olemassa valmiit suunnitelmat, joten se ei
32602: Rankasalmelle päin on maantiellä Tallivirran olisi esteenä töiden nopealle aloittamiselle.
32603: lossi, josta on tullut tälle muutenkin vaikea- Tätä tietä on jo osittain alettu tehdäkin
32604: kulkuiselle tielle paha este liikenteen har- työttömyysvaroilla, joita siihen on käytetty
32605: joittamisessa. Vaikeimpana pulmana on los- n. 6 milj. markkaa. Koko tämän uuden tien
32606: sin kahta puolen olevat suuret mäet, joiden kustannusarvio on alle 30 milj. markkaa,
32607: takia ei esim. linja-auto voi matkustajineen joten on kysymys varsin pienestä määrä-
32608: laskea lossille, vaan on se aina mäen päällä rahasta verrattuna siihen hyötyyn, minkä
32609: tyhjennettävä. Samoin ei puutavaran ajo tämä lossipaikan kiertäminen liikenteelle tuo.
32610: liioin käy ollenkaan. Tieviranomaiset ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
32611: kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että siltaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32612: tähän ei kannata tehdä, vaan tekemällä uusi muksen,
32613: tie voidaan tämä paikka kiertää. Kiertotie
32614: kyllä jatkaa hieman matkaa kirkolle, mutta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32615: lyhentää matkaa rautatielle ja jättää nämä Rautalammin pitäjässä olevan Talli-
32616: suuret mäet pois. Kustannuksiltaankin voi virran lassipaikan kiertotien rakenta-
32617: tämä kiertotie olla ha:lvempi. Tästä on jo miseksi.
32618: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
32619:
32620: Mikko Hult. Hilja Våänänen.
32621: Elli Nurminen. Juho Rytkönen.
32622: Martti Leskinen.
32623:
32624:
32625:
32626:
32627: 95 E 75/56
32628: 754
32629:
32630: Xll,93.- Toiv.al. N:o 374.
32631:
32632:
32633:
32634:
32635: Ahonen ym..: Kanavuoren-Leppälahden-Kelkkamäen maan-
32636: tien rakentamisesta.
32637:
32638:
32639: E d u s k u n n a ll e.
32640:
32641: Asutuksen voimakkaasti lisääntyessä on matkaa Lievestuoreen teollisuusalueelta Jy-
32642: kysymys maantien rakentamisesta V aajakos- väskylään, on tämä talouselämän sekä Lie-
32643: ken aseman seuduilta Kanavuoren ja Ruoko- vestuoreen teollisuusalueelia asuvien kannalta
32644: saaren pysäkin kautta Leppäveden ylitse ensiarvoisen tärkeä asia. Esityksen peruste-
32645: Leppälahden pysäkille ja siitä edelleen Met- luiksi voidaan vielä mainita, että tien raken-
32646: solahden kautta Keikkamäkeen Jyväskylän- taminen ratapengertä myöten Leppäveden
32647: Laukaan-Pieksämäen maantielle tullut ajan- ylitse on jo rautatietä rakennettaessa otettu
32648: kohtaiseksi. Tien aikaansaamista varten ovat huomioon leventämällä ratapengertä huomat-
32649: paikkakuntalaiset pitäneet kokouksia, joissa tavasti yli yksin rautatien tarpeen. Samoin
32650: on yksimielisesti todettu välttämättömäksi on huomioitava se, että nyt jo on rakennettu
32651: kyseeilinen Kanavuoren-Leppälahden tie, vaJltion maantieksi tie Leppälahden pysäkiltä
32652: kuten tiesuuntaa on alettu kutsua. Paikkakun- Toivakkaan, joka jäisi hyvin vähän merkit-
32653: talaiset ovat edellä mainitun tien aikaansaa- seväksi, ellei edellä esitettyä maantietä ra-
32654: misesta kääntyneet jo ku>lkulaitosten ja yleis- kennettaisL
32655: ten töiden ministeriön ym. virastojen puo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
32656: leen. Tällä tiellä olisi suuri yleinen merkitys kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32657: kauttakulkutienä Jyväskylästä itäänpäin, ja vomuksen,
32658: tästä johtuen tätä tiesuuntaa ovat ryhtyneet
32659: kannattamaan mm. Laukaan kunnan tielauta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32660: kunta, Jyväskylän maalaiskunnan valtuusto, maantien rakentamiseksi suunnalla
32661: Jyväskylän kauppakamari, Keski-Suomen Kanavuori- Leppälahti-Metsolahti
32662: maanviljelysseuran asutustoimikunta sekä -Kelkkamäki Jyväskylän maalaiskun-
32663: monet muut Jyväskylän maakunnalliset liike- nan sekä Laukaan kunnan alueella.
32664: ilaitokset. Kun tie lyhentäisi huomattavasti
32665: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
32666:
32667: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen.
32668: Xll,94. - Toiv.al. N:o 875.
32669:
32670:
32671:
32672:
32673: Hult ym..: Yhdystien rakentamisesta Niemisjärven pysäkiltä
32674: valtamaantielle Jyväskylän suuntaan.
32675:
32676:
32677: Eduskunnalle.
32678:
32679: Pieksämäen-Jyväskylän rataosalla ole- tiemestarin ilmoituksen mukaan n. 1 mil-
32680: valta Niemisjärven pysäkiltä lähtee yhdystie joona markkaa. Kun näin pienillä kustan-
32681: Jyväskylän suuntaan, joka on n. yhden kilo- nuksilla saataisiin paikallisiin tieoloihin ki-
32682: metrin pituinen eikä ole nykyisin kenenkään peästi kaivattu parannus, niin O'lisi toivotta-
32683: hallussa. Tie on syntynyt melkein itsestään vaa, että tämä tehtäisiin.
32684: ja on nykyisellään vilkkaasti liikennöity, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
32685: mutta heikon kuntonsa takia ei kestä ras- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32686: kaampaa liikennettä ja O'lisi näin ollen val- muksen,
32687: tion toimesta kunnostettava. Se on tärkeä
32688: siksi, että sitä kautta suuntautuu pysäkille että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32689: erittäin runsas puutavaran kuljetus, jos Hankasalmen kunnassa olevalta Nie-
32690: tämä tie kunnostetaan. Yleensä rautatielle misjärven pysäkiltä yhdystien raken-
32691: suuntautuvan liikenteen takia se on erikoisen tamiseksi valtamaantielle Jyväskylän
32692: tärkeä ja suurimerkityksinen. Tien kunnos- suuntaan.
32693: tamistyöt tulisivat maksamaan paikallisen
32694: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
32695:
32696: Mikko Hult. Artturi Koskinen.
32697: Arvo Ahonen. Martti Leskinen.
32698: 756
32699:
32700: Xll,95. - Toiv.al. N: o 376.
32701:
32702:
32703:
32704:
32705: Jämsen ym..: Tien rakentamisesta Pyhäjärven Hiidenkylästä
32706: Kojolan maantielle.
32707:
32708:
32709: E d u s k u n n a ll e.
32710:
32711: Äänekosken-Haapajärven radan valmistu- Paitsi paikallisen väestön tietarpeen tyy-
32712: minen merkitsee Keski-Suomen liikenneolo- dyttämistä yleensä sekä jo ennen mainittuja
32713: suhteiden huomattavaa parantumista. Ra- metsä- ja maataloustuotteiden markkinoiruis-
32714: dasta koituva hyöty ei kuitenkaan pääse täy- mahdollisuuksia tulisi kyseinen tie palvele-
32715: siin oikeuksiinsa muutoin kuin sen vaikutus- maan jossain määrin myös Pyhäsaimesta
32716: piiriin kuuluvan maantieverkoston täydentä- Muurasjärvelle ja Muuraksen asemalle suun-
32717: misen kautta, jota täydentämistä ainakin tautuvaa kauttakulkuliikennettä.
32718: muutamissa tapauksissa voidaan suorittaa Kyseinen tiesuunta olisi nyt siis pikaisesti
32719: ~uhteellisen pienillä kustannuksilla. Tällai- tutkittava sekä sen jälkeen ryhdyttävä raken-
32720: sena rakennuskohteena pitäisimme valtakun- tamiseen.
32721: nan runkotieltä - tie n:o 4 - Pyhäjärven Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
32722: Ol. Hiidenkylästä lähtevän Pitäjänmäen tien dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32723: jatkamista noin 7 km: llä, ns. Lusikkanevan muksen,
32724: asutusalueen halki kulkevalle Kojolan maan-
32725: tielle, jolloin mm. suuria metsäalueita, joita että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32726: omistaa sekä metsähallitus, asutustilalliset tien rakentamiseksi Pyhäjärven Hii-
32727: että paikalliset maanomistajat, käsittävä Pi- denkylän tiestä Lusikkanevan asutus-
32728: täjänmäen ympäristöseutu pääsisi radan vä- alueen halki kulkevalle Kojolan maan-
32729: littömään yhteyteen Pihtiputaan pitäjässä tielle.
32730: olevan Muuraksen aseman kautta.
32731: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
32732:
32733: Artturi Jämsen. Tahvo Rönkkö.
32734: Eeli Erkkilä. T. Saloranta.
32735: 757
32736:
32737: Xll,96.- Toiv.al. N:o 377.
32738:
32739:
32740:
32741:
32742: Jämsen ym. : V iitasaaren-Kannonkosken maantien Kämä-
32743: rinmäkien välisen tieosan korjaamisesta.
32744:
32745:
32746: E d u s k u n n a 11 e.
32747:
32748: Vaasan läänin itäinen ja keskiosa on maan- ken maantiellä ns. Kämärinmäkeä, jonka ny-
32749: tiekysymystensä suhteen jäänyt huomatta- kyinen kunto, huomioonottaen tiellä tapahtu-
32750: vassa määrin taka-alalle. Näin siitä huoli- van vilkkaan posti- ja linja-auto-, puutavara-
32751: matta, vaikka toisaalta liikenteen suuruus ja ym. liikenteen, ei vastaa edes alkeellisia ylei-
32752: toisaalta teitten yleisesti vaikeasti hoidettava selle maantielle asetettavia vaatimuksia.
32753: maaperä ja heikko kunto edellyttäisivät ko. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32754: osan maata huomattavammalle sijalle tiera- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32755: kennusohjelmassa. Ilmeistä onkin, että ellei vomuksen,
32756: asianti[aan saada pikaista korjausta, ei kysei-
32757: nen tieverkosto kykene ilman kohtuuttomia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32758: kustannuksia aiheuttavia häiriöitä selviämään Viitasaaren - Huopanan- Kannon-
32759: nykyisenkään liikenteen rasituksista. Nimen- kosken maantiellä olevien ns. Kämä-
32760: omaan eräänä maastovaikeuksista johtuvana rinmäkien alentamiseksi ja niiden vä-
32761: mitä kiusallisimpana, jopa vaarallisena lii- lissä olevien vaarallist,en mutkien
32762: kenne-esteenä pitäisimme runsaasti liikennöi- oikaisemiseksi sekä sillan uusimiseksi.
32763: dyllä Viitasaaren-H uopanan-Kannonkos-
32764: •
32765: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
32766:
32767: Artturi Jämsen. Eeli Erkkilä. T. Saloranta.
32768: 758
32769:
32770: XII,97. - Toiv.al. N:o 378.
32771:
32772:
32773:
32774:
32775: Koskinen ym.: Maantien rakentamisesta Lannevedeltä Paran-
32776: talan asemalle.
32777:
32778:
32779: E d u s k u n n a II e.
32780:
32781: Jyväskylän-Saarijärven-Kokkolan maan- minen hyödyttäisi osaa Uuraisten pitäjää,
32782: tiestä kilometrillä 48-49 Lanneveden kylässä Multiaa ja Saarijärven pitäjän eteläpuolta.
32783: eroaa ns. Kyyrän kylätie. Tien pituus on Lisäksi näillä alueilla on suuret metsärikkau-
32784: 4.5 kilometriä ja tietön alue on n. 2 kilomet- det, jotka uuden tien ansiosta tulisivat edul-
32785: riä. Tiea:lueen on tutkinut Vaasan tie- ja 'lisesti kansamme taloudellisen eiämän edistä-
32786: vesirakennuspiiri. Maaston puolesta ei ole miseen.
32787: vaikeuksia tien rakentamiseen muuta kuin Edelllä lausumaamme viitaten ehdotamme
32788: Summakoski-niminen joki, jonka alajuoksun kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
32789: yli on rakennettava si:lta. Koko tien pituus toivomuksen,
32790: on 6.5 kilometriä, joka yhdistää Saarijärven
32791: -Äänekosken ja Jyväskylän-Saarijärven että hallitus ryhtyisi taimenpiteisiin
32792: maantiet ja johtaa Lannevedeltä Parantalan maantien rakentamiseksi Lannevedeltä
32793: rautatieaseman läheisyyteen. Tien rakenta- Parantalan asemalle.
32794: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
32795:
32796: Artturi Koskinen. Eino Uusitalo. Eino Palovesi.
32797: Mikko Hult. Matti Koivunen. Arvo Ahonen.
32798: 759
32799:
32800: XI1,98. - Toiv.al. N:o 379.
32801:
32802:
32803:
32804:
32805: Koskinen ym.: Peruskorjauksen aikaansaamisesta Jyväsky-
32806: lärtr-Kokko.lan runkotiellä Jyväskylän maalaiskunnan,
32807: Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven pitäjien alueella.
32808:
32809:
32810: E d u s k u n n a 11 e.
32811:
32812: Jyväskylän-Kokkolan välinen valtatie n:o Lisäksi on valmistunut suunnitelma Saari-
32813: 13 on noin 250 km pitkä. Liikenne tällä val- järven-Ka!lmarin tieosuudeilla vuonna 1952.
32814: tatieosuudella on muodostunut ennen kaikkea Työllisyyden kannalta edellä mainitun tie-
32815: sodanjälkeisten vuosien aikana erittäin vilk- rungon peruskorjaus olisikin kansantaloudel-
32816: kaaksi. Vilkas Hnja-autoliikenne sekä puu- lisesti erittäin edullinen. On vielä huomat-
32817: tavaran kuljetus raskaissa lasteissa on muo- tava, että Suolahden-Haapajärven radan
32818: dostanut tilanteen, joka ajan pitkään muo- valmistuttua raskas liikenne tulee entisestään
32819: dostuu kestämättömäksi tieosuudella Tikka- voimakkaasti kasvamaan kyseisellä tieosuu-
32820: kosken tienhaara-Kyyjärven Perhon raja. deUa. Peruskorjausten suorittamiseen olisi
32821: Huomautettakoon, että Perhon-Kokkolan myönnettävä määräraha, että peruskorjaus
32822: vålisellä alueella on viime vuosien aikana runkotiellä Jyväskylä-Kokkola n:o 13 Jy-
32823: suoritettu tien .peruskorjauksia jatkuvasti, väskyllin maalaiskunnan Uuraisten, Saarijär-
32824: samoin J yväskyJän-Tikkakosken välisellä ven, Karstulan ja Kyyjärven välisellä
32825: alueella. Suurempi ~eikkaus ja peruskorjaus alueella voitaisiin toteuttaa.
32826: on tehty Jyväskylän maalaiskunnan alueella Kaiken edellä sanotun perusteella pyy-
32827: olevalla tieosuudella ns. Pirttimäessä. Pa- dämme kunnioittaen esittää eduskunnan pää-
32828: himmat mäet ovat Uuraisten ja Saarijärven tettäväksi toivomuksen,
32829: pitäjien alueilla, kapeimpana tie mutkittelee
32830: Saarijärven Karstulan väl:iJV!ä. Edellä mai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32831: nituista syistä johtuen onkin viime aikoina Jyväskylärtr-Kokkolan välisellä run-
32832: jatkuvasti kasvavan liikenteen johdosta sat- kotiellä n:o 13 Jyväskylän maalais-
32833: tunut lukuisia tapaturmia, jopa kuolemaan- kunnan, Uuraisten, Saarijärven, Kars-
32834: kin johtavia. Olisikin erittäin tarpeellista, tulan ja Kyyjärv.en pitäjien alueella
32835: että se suunnitelma, joka on usean kunnan v. 1939-1952 suunnitellun peruskor-
32836: alueella laadittu ja on karttoineen tie- ja jauksen aikaansaamiseksi.
32837: vesirakennushallitukselle jätetty jo vuoden
32838: 1939 huhtikuussa, vihdoinkin toteutettaisiin.
32839: Helsingissä 9 päivänä heiimikuuta 1956.
32840:
32841: Artturi Koskinen. Artturi Jäm.sen.
32842: Impi Lukkarinen. Matti Koivunen.
32843: Eino Palovesi.
32844: 760
32845:
32846: XII,99. - Toiv.al. N: o 380.
32847:
32848:
32849:
32850:
32851: Soininen ym.: Maantien rakentamisesta Polvijärven kunnan
32852: Saarivaarasta Kumjärven kunnan Perttilahteen.
32853:
32854:
32855: E d u s k u n n a ll e.
32856:
32857: Tiesuunta Polvijärven kunnan Saarivaa- Mainittu tie yhdistäisi aikaisemmin raken-
32858: rasta Kuusjärven kunnan Perttilahteen on netun Kaavin-Onnivaaran tien, joten tie
32859: osoittautunut tarpeelliseksi sekä paikallisen yhdystienä tulisi palvelemaan laajempia
32860: asutuksen että myöskin puutavaran kulje- alueita.
32861: tuksen vuoksi. Tästä on osoituksena Kuus- Niin välttämätön kuin tämä tie kyseeili-
32862: järven kunnan taholta työttömyystöinä ra- selle alueelle olisikin, ei tällä suunnalla ole
32863: kennettu Perttilahden puolelta 4 km:n pi- voitu suorittaa suunnan suhteen yksityis-
32864: tuinen ja Saarivaarasta 3 km: n pituinen kohtaista tutkimusta johtuen tämä pääasiassa
32865: asutustie. asukkaiden vähävaraisuudesta. Mielestämme
32866: Jäljellä oleva 7 km:n pituinen matka on olisi kuitenkin tien suunnan tutkimus kiireel-
32867: vähävaraisille syrjäseudun asukkaille ylivoi- lisesti toimeenpantava.
32868: mainen rakentaa. Maantien rakentaminen Edellä esitetyn perusteella ja pitäen tar-
32869: vaikuttaisi aivan ratkaisevasti vähävaraisen peellisena, että näidenkin seutujen asukkaat
32870: pienviljelijäväestön taloudelliseen kehityk- pääsisivät nauttimaan niitä oikeuksia, joita
32871: seen. maantie voi kullekin seudulle mukanaan
32872: Yleisen edun kannalta olisi myös otettava tuoda, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
32873: huomioon laajat metsä-alueet, joista puitten päätettäväksi toivomuksen,
32874: kuljettaminen valtamaanteille ja teollisuuden
32875: käyttöön kävisi mahdolliseksi tien rakenta- että hallitus toimituttaisi tutkimuk-
32876: misen kautta. Lisäksi Outokummun työ- sen maantien rakentamista varten
32877: väestöä asuu tien piirissä ja elintarvehuolto- Polvijärven kunnan Saarivaaran ky-
32878: tienä tulisi tie palvelemaan Outokummun lästä K uusjärven kunnan Kokonvaa-
32879: teollisuusyhdyskuntaa. ran Perttilahteen.
32880: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
32881:
32882: Heikki Soininen. Kalle Kämäräinen. Hilja Väänänen.
32883: Arvi Ikonen. R. Hallberg. Tahvo Rönkkö.
32884: Juho Karvonen. Antti Kukkonen. Pauli Puhakka.
32885: 0. Muikku. Kalle Kauhanen. Toivo Niiranen.
32886: Vieno Simonen.
32887: 761
32888:
32889: XII,lOO. - Toiv.al. N: o 381.
32890:
32891:
32892:
32893:
32894: Soininen ym.. : Syrjävaaran-Nakkomäen--Rovevaaran pai-
32895: kallistien rakentamisesta.
32896:
32897:
32898: E d u s k u n n a ll e.
32899:
32900: Kysymys kulkuyhteyksien parantamisesta rikkojen aikana kannettava välttämättömät
32901: syrjäseuduilla on vuosi vuodelta tullut yhä elin- ja muut tarvikkeet monien kilomet-
32902: ajankohtaisemmaksi. rien takaa, ja mitä kärsimyksiä heillä on-
32903: Huonojen liikenneolojen takia ja ti(,)yh- kaan vaikeissa sairaus- ja muissa lääkärin-
32904: teyksien puutteessa syrjäseutujen vähävarai- ja sairaanhoitoa vaativissa tapauksissa.
32905: nen väestö joutuu pitkiä aikoja vuodesta Kun väestö tällä alueella on vähävaraista
32906: elämään aineellisessa ja henkisessä eristy- ja suunnitelman ja kustannusarvion laati-
32907: neisyydessä, mikä tuntuu ahdistavalta ja ai- minen ei näytä sille mahdolliselta, niin olisi
32908: heuttaa viihtyisyyden puutetta. • kohtuullista, että valtiovalta tutkituttaisi
32909: Teiden kautta pyritään saattamaan eri edellytykset tieverkon rakentamiseksi.
32910: paikkakuntia yhteyteen keskenään ja siten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
32911: helpottamaan kansalaisten toimeentuloa. Ky- nioittaen, että eduskunta päättäisi hyväksyä
32912: symyksessä olevan tien merkitys on erittäin toivomuksen,
32913: suuri tien välittömässä yhteydessä olevalle
32914: väestölle, mutta vieläkin suurempi tien mer- että hallitus toimituttaisi tarpeelli-
32915: kiiys on puutavaran kuljetukselle, sillä tie set tutkimukset mahdollisuuksista ra-
32916: tulisi k-ulkemaan puutavarayhtiöiden metsä- kentaa paikallistie Kaavin pitäjän
32917: rikkaitten maiden halki, joista mainittakoon Maarianvaaran Syrjävaarasta Nakko-
32918: mm. valtionosake-enemmistöinen Enso-Gut- mäen ja Katajan kautta Rovevaaran
32919: zeit, Hackman, Kaukas ym. kylään.
32920: Tiettömässä erämaassa asuminen on kan-
32921: salaisille vaikeata, heidän on kesällä ja keli-
32922: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1956.
32923:
32924: Heikki Soininen. 0. Muikku. Kalle Kämäräinen.
32925: Arvi Ikonen. R. Hallberg. Tahvo Rönkkö.
32926: Antti Kukkonen. Juho Karvonen. Pauli Puhakka.
32927: Kalle Kauhanen. Vieno Simonen. Toivo Niiranen.
32928: Hilja Väänänen.
32929:
32930:
32931:
32932:
32933: 96 E 75/56
32934: 762
32935:
32936: XII,101. - Toiv.al. N: o 382.
32937:
32938:
32939:
32940:
32941: Puhakka ym.: Mutalakden--Mannervaaran--H oilolan välisen
32942: maantien rakentamisesta.
32943:
32944:
32945: E d u s k u n n a ll e.
32946:
32947: Sodan seurauksena tuli huomattava muu- kantamisella. Nykyisin huomattava osa
32948: tos rajaseudun kulkuyhteyksiin. Niinpä Ilo- alueen metsistä, ainakin halkopuu, jää nolla-
32949: mantsin ja Tuupovaaran kuntien alueella rajan ulkopuolelle. Tien rakentaminen mer-
32950: katkesivat nykyisin Mutalahteen, Manner- kitsee Niiralan asemalle suoraa yhteyttä ja
32951: vaaraan ja Hoiloiaan johtavat tiet. Seu- näin parantaa metsävarojen kuljetusmahdol-
32952: rauksena on ollut, että Mutalahdesta Man- lisuuksia rautatielle.
32953: nervaaraan tai päinvastoin matkustettaessa Tuupovaaran kunnassa on jatkuvasti työt-
32954: on tehtävä kierros Ilomantsin kirkonkylän tömyyttä. Sitä on ilmennyt myös Ilomant-
32955: kautta. Mutalahdesta Ilomantsin Koveron sissa. •Ilomantsin kunta onkin esittänyt Mu-
32956: kautta Mannervaaraan tulee yli · 100 kilo- talahden-Mannervaaran-Hoilolan tietä yh-
32957: metrin matka, mutta suoran tien rakentami- deksi työttömyystyökohteeksi. Tien raken-
32958: nen lyhentäisi matkaa n. 15 kilometriin. tamisella on siis työttömyyttä lieventävä vai-
32959: Myös Mannervaaran-RoHolan välinen suora kutus. Mainitun tien rakennuttamiseen val-
32960: tie tulisi huomattavasti nykyistä yhteyttä tiovaltaa suorastaan velvoittaa se, että uusi
32961: lyhemmäksi. Mutalahden-Lapinvaaran- tie olisi ikäänkuin korvaus tien piiriin jää-
32962: Mannervaaran-RoHolan suunnitellulla tie- ville asukkaille menetetyistä, entisistä tie-
32963: suunnalla on huomattava määrä asutusta. yhteyksistä.
32964: Tien rakentaminen on erittäin tarpeellinen Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
32965: Lapinvaaran, Pulkivaaran ja Paasivaaran kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32966: asukkaiden kannalta. Näihin paikkoihin on
32967: tavaroiden saanti ja maatalouskoneiden kul- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32968: jetus melkein mahdotonta. Tiesuunnalla on Mutalahden-Mannervaaran-Hoilolan
32969: myös huomattavat metsävarat, joiden käyt- välisen maantien rakentamiseksi.
32970: töön otto tulee mahdolliseksi vain tien ra-
32971: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
32972:
32973: Pauli Puhakka. Heikki Soininen.
32974: Toivo Niiranen. Varma K. Turunen.
32975: 0. Muikku.
32976: 763
32977:
32978: XII,102. - Toiv.al. N:o 383.
32979:
32980:
32981:
32982:
32983: Jämsen ym.: Pihtiputaa?t-Reisjärven maantien peruskor-
32984: jaustöiden suorittamisesta.
32985:
32986:
32987: E d u s k u n n a 11 e.
32988:
32989: Keski-Suomen pohjoisimmassa kolkassa si- nen tarpeelliseksi. Sitä varten suoritettiin
32990: jaitsevassa Pihtiputaan pitäjässä ovat olo- myös alustavat tutkimukset ja eräitä oikaisu-
32991: suhteet sotien jälkeisinä aikoina entisestään jakin. Sotien jälkeen tapahtuneessa tiera-
32992: huomattavasti muuttuneet. Erityisesti laajan kennustoiminnassa ei Pihtiputaan-Reisjär-
32993: asutustoiminnan, pitäjän halki suuntautuvan ven maantien oikaisu- ja peruskorjausta ole
32994: Suolahden-Haapajärven rautatien rakenta- tullut vielä asianmukaisesti huomioiduksi.
32995: misen ja puutavarakuljetuksen siirtymisen Kun tilanne nyt kyseisen tien kohdalla on
32996: vesistöistä raskailla kuorma-autoilla maan- muodostumassa suorastaan kestämättömäksi,
32997: teitse tapahtuvaksi vaikutuksesta on jo pai- pidämme välttämättömänä, että pikaisesti
32998: kallisliikenne kasvanut niin suuresti, - pu- ryhdytään toimenpiteisiin Pihtiputaalta Al-
32999: humattakaan yhäti vilkastuvasta kautta- vajärven ja Muurasjärven kylien kautta
33000: kulkuliikenteestä - että sen kitkaton hoita- Reisjärven kirkolle kulkevan maantien oikai-
33001: minen varsinkin eräillä heikosti rakenne- semiseksi ja kunnostamiseksi nykyisen lii-
33002: tuilla, mutkaisilla ja kapeilla teillä alkaa kenteen vaatimuksia vastaavalle tasolle.
33003: olla erittäin vaikeaa. Eräänä Pihtiputaalla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
33004: olevana liikenteellisenä pullonkaulana eri- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33005: koisesti juuri kauttakulkuliikennettäkin aja- muksen,
33006: tellen pitäisimme nelostieltä ns. Ruukin sil-
33007: lan seutuviita eroavaa Alvajärven-Muuras- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
33008: järven-Reisjärven maantietä. Kyseinen toimenpiteisiin Pihtiputaan kirkolta
33009: maantie on nelostien jälkeen Pihtiputaalla ns. Ruukin sillan seutuvilta eroavan,
33010: eniten liikennöity tie. Sitä kulkee mm. päi- Alvajärven ja Muurasjärven kylien
33011: vittäin Helsingin-Haapajärven postipika- kautta Reisjärven kirkonkylään kulke-
33012: linja-auto, useita linja-autoja ja runsaasti van maantien oikaisemiseksi ja perus-
33013: puutavara- ym. liikennettä. Jo sotien edellä teellisesti kunnostamiseksi.
33014: nähtiin ko. tien perusteellinen kunnostami-
33015: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
33016:
33017: Artturi Jäm.sen. Kusti Eskola. Marja Lahti.
33018: Eeli Erkldlä. J. F. Pöykkö. Hilja Väänänen.
33019: Eino Uusitalo. Toivo Antila. Sylvi Balinen.
33020: Eino Rytinki. T. Saloranta. Vieno Simonen.
33021: Onni Mannila.
33022: 764
33023:
33024: XII,103. - Toiv.al. N: o 384.
33025:
33026:
33027:
33028:
33029: Kämäräinen ym.: Maantien rakentamisesta Kiuruveden kun-
33030: nan Koivujärven kylästä Pyhäsalmen-Pielaveden väliselle
33031: tielle Haapamäen kylään.
33032:
33033:
33034: E d u s k u n n a ll e.
33035:
33036: Vuonna 1947 eduskunta päätti ed. Hauta- jatko Haapamäeltä Koivujärvelle on vain 3
33037: lan aloitteen johdosta tien rakentamisen Py- km, ja kun maasto tien rakentamiseen on
33038: häjärven-Pielaveden väliseltä tieltä Haapa- edullista, nousisivat tuon 3 km: n pituisen
33039: mäen kylän kohdalta Pihtiputaan-Pyhäjär- tien rakennuskustannukset laskelmien mu-
33040: ven väliselle tielle. Tällä rakennettavaksi kaan · vain n. 5 000 000 markkaan. Näin
33041: päätetyllä tiellä tulee paikallistien tarpeen suhteellisen pienellä rahamenolla olisi saa-
33042: lisäksi olemaan tärkeä merkitys kauttakulku- vutettavissa suuriarvoinen etu mainittujen
33043: liikenteelle Pyhäjärven eteläisestä osasta ja seutujen liikenneoloihin.
33044: Pielaveden pohjoisista kylistä Pihtiputaalle. Edellä lausutun perusteella ehdotamme
33045: Mutta tämän tien merkitystä voitaisiin huo- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
33046: mattavasti lisätä jatkamalla tietä Haapa-
33047: mäeltä Kiuruveden kunnan Koivujärven ky- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33048: lään. Kun Koivujärveltä on tie Kiuruveden toimenpiteisiin maantien rakennus-
33049: taajaväkiseen yhdyskuntaan, josta tulevana suunnitelman aikaansaamiseksi ja tien
33050: kesänä valmistuu suora, entistä lyhyempi tie- rakentamiseksi Kiuruveden kunnan
33051: yhteys Iisalmeen, lyhentäisi tämä tie Pihti- Koivujärven kylästä Pyhäsalmen-
33052: putaalta, Pyhäjärven eteläisistä kylistä ja Pielaveden väliselle tielle Haapamäen
33053: Pohjois-Pielavedeltä matkaa Iisalmeen usealla kylän kohdalle.
33054: kymmenellä kilometrillä. Ehdottamamme tien
33055: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
33056:
33057: Kalle Kämäräinen. Tahvo Rönkkö.
33058: Yrjö Hautala. Artturi Jämsen.
33059: Eeli Erkkilä.
33060: 765
33061:
33062: XII,104. - Toiv.al. N: o 385.
33063:
33064:
33065:
33066:
33067: Kiviaho ym.: Lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
33068: Pietarsaaren-Alajärven runkotien rakentamiseksi.
33069:
33070:
33071: E d u s k u n n a ll e.
33072:
33073: Pietarsaaren-Alajärven välihle suunnitel- Veroäyrin jatkuvan kohoamisen estämi-
33074: tua runkotietä on ryhdytty toteuttamaan seksi olisi järviseudun halki rakennettava
33075: suunnitelman mukaisesti Pietarsaaren puolei- runkotie suoritettava kokonaan valtion va-
33076: sesta päästä työttömyystyönä. Tällä tavalla roiUa. Tätä varten olisi vaJ.tion tulo- ja
33077: suoritettuna työ tulee raskaaksi kunnille, menoarvioon otettava määräraha.
33078: jotka sijoittavat työhön työttömiään, koska Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
33079: kunnat joutuvat osallistumaan työttömyys- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33080: rasituksiin. Tien vaikutuspiirissä on jatku-
33081: vaa työttömyyttä ja kuntien veroäyri kohoaa että hallitus antaisi Eduskunnalle
33082: työttömyysrasituksen takia suuresti. Järvi- esityksen riittävän suuren määrärahan
33083: seudun kunnissa on veroäyrin hinta jopa ottamisesta lisäyksenä vuoden 1956
33084: 12-13 mk. tulo- ja menoarvioon Pietarsaaren-
33085: Alajärven runkotien rakentamiseksi.
33086: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
33087:
33088: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
33089: Toivo Asvik. Nestori Nurminen.
33090: Eino Uusitalo.
33091: 766
33092:
33093: Xfi,105.- Toiv.al. N:o 886.
33094:
33095:
33096:
33097: Heljas ym.: Toivalar~r-Kortejoen tien ja sen jatkona kulkevan
33098: Riistaveder~r-V ehmersalmen tien rakentamisesta.
33099:
33100:
33101:
33102: E d u s k u n n a 11 e.
33103:
33104: Ehdotamme kunnioittaen, että valtion toi- jossa on Kuopion ja Sikoniemen tehtaissa
33105: mesta ryhdyttäisiin toimenpiteisiin maantien työssä käyvän teollisuustyöväen asuma-alue,
33106: rakentamiseksi Sorsasalon pysäkin läheltä naisten kaatumatautiparantola, useita maati-
33107: Kuopion-Iisalmen valtatieltä suoraan Riis- loja ja suuri huvila-asutus.
33108: ta veden-Vehmersalmen maantielle. 2) Mantereella laaja Kurkiharjun kylä,
33109: Maantie lähtisi valtatieltä Sorsasalon py- jossa Kortesalmen rannalla on Sikoniemen
33110: säkin läheltä suuntautuen taajaan asutun saha ja tiilitehdas sekä miesten kaatumatau-
33111: Ranta-Toivalan kylän kautta Karhon ja tiparantola ynnä Savilahden ja Ritoniemen
33112: V aajasalon saarien kautta Niittylahteen, kylät Kuopion mlk: ssa sekä Vehmersalmen
33113: jossa se yhtyisi Vehmersalmelle ja Riistave- kunnan kylät Roikansaari, Riistaveden kylä,
33114: delle johtaviin Kuopion mlk:n ja Vehmer- Ritoniemi ja Vehmersalmen kirkonkylä.
33115: salmen alueella oleviin kunnanteihin. Tie Vehmersalmen kirkolta maantieyhteys Kuo-
33116: ylittäisi verrattain matalan Ranta-Toivalan pioon lyhenisi nykyiseen itäiseen tiehen ver-
33117: ja Karhonsaaren välisen salmen, aivan ma- rattuna 15 km.
33118: talan Karhonsalmen sekä Vaajasalon ja man- 3) Vehmersalmen kirkolta aina Karvioon
33119: tereen välisen matalan, vain n. 50 m leveän saakka vesistön itärannikko; sinne suunnitel-
33120: Kortesalmen. tujen paikalliteiden tultua rakennetuksi tu-
33121: Ehdottamamme Toivalan Niittylahden lisi myös tien vaikutuspiiriin mm. suunnit-
33122: maantien osuudelle on suoritettu tutkimus teilla oleva Vehmersalmen-Litmaniemen ja
33123: ja tehty kustannusarvio, joka päättyy rakenteilla oleva Litmaniemen-Koistilahden
33124: 39 000 000 mk: aan. Suunnitelma edellyttää tie.
33125: Ranta-Toivalan ja Karhonsaaren välille los-
33126: sia, jonka salmen kautta kulkee laivareitti, Näin ollen ehdottamallamme tiellä sekä
33127: mutta siihen voitaisiin rakentaa myös silta, yhdys- että kauttakulkutienä on selvä maan-
33128: jossa olisi laivaliikennettä ja uittoa vastaavat tien luonne. Tämän tien merkitystä lisää
33129: aukot. Karhonsalmeen tulisi pieni silta, tahi vielä se seikka, että sen vaikutuspiiri suu-
33130: se voitaisiin sulkea kokonaankin. Kortesal- relta osalta on nykyisin laivaliikenteen va-
33131: meen tulisi silta hinaajaliikennettä varten. rassa, joka vuosi vuodelta on vähentynyt
33132: Suunnitelma on laadittu 3 luokan tietä var- ja pian loppuu kokonaan.
33133: ten, mutta voitaneen sitä parantamalla käyt- Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
33134: tää myös korkeamman luokan tietä varten. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
33135: Kunnantieosuudelle Niittylahti-Vehmersal- muksen,
33136: mi olisi varmaankin laadittava parannus-
33137: suunnitelma. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
33138: Tämän uuden maantien vaikutuspiiriin tu- siin Toivalan-Kortejoen tien ja sen
33139: lisivat kuulumaan: jatkona kulkevan Riistaveden-V eh-
33140: 1) Sorsasalon kaakkoisosan laaja, Ranta- mersalmen tien 1·akentamiseksi.
33141: Toivalan asutusalue, suuri Vaajasalon saari,
33142: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
33143:
33144: Lennart Heljas. Helge Miettunen.
33145: Kalle Kämäräinen. Heikki Soininen.
33146: Tahvo Rönkkö.
33147: 767
33148:
33149: XU,106.- Toiv.al. N:o 387.
33150:
33151:
33152:
33153:
33154: Rönkkö ym.: Maantien rakentamisesta Iisalmen maalaiskun-
33155: nassa Ahmon asutustien päästä Kirman-Honkakosken
33156: tiehen.
33157:
33158:
33159: E d u s k u n n a ll e.
33160:
33161: Iisalmen kaupungista noin 5 kilometrin tulisi suuren paikkakunnan hyödyksi Honka-
33162: päässä Paloisten kylän suuntaan on Ahmon kosken tienvarsiasutukselle yli 20 kilometrin
33163: asutusalueelle rakennettu hyvin tarpeellinen matkaNa. Myöskin tällä tiettämän 2 kilomet-
33164: Ahmon asutustie. Tämän tien päästä on rin matkalla on useita asutusti1loja.
33165: matkaa Kirman-Honkakosken maantielle Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
33166: vajaat 2 kilometriä, jolla matkalla tie on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33167: rakentamatta. Tämän tien tekeminen pai- muksen,
33168: kallisen liikenteen kannalta olisi välttämättö-
33169: män tarpee1lista. Siten voitaisiin liikenne että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33170: ohjata pois mm. kahdelta rautatietasoylikäy- toimenpiteisiin maantien rakentami-
33171: tävältä, liikenne saataisiin tasaisempaan ja seksi Iisalmen maalaiskunnan Palois-
33172: suojaisempaan maastoon ja matka Iisalmen ten kylässä Ahmon asutustien päästä
33173: kaupunkiin melkoisesti lyhenisi. Tämä etu Kinnan-H onkakosken tiehen.
33174: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
33175:
33176: Tahvo Rönkkö. Hugo Manninen.
33177: 768
33178:
33179: XU,107. - Toiv.al. N: o 388.
33180:
33181:
33182: Rytinki ym.: Eräiden kuntien tieolojen parantamisesta.
33183:
33184: Eduskunnalle.
33185:
33186: Voimassa olevien työttömyys- ja tyOllisyys- ja Taivwlkoskella suunniteltiin karjatalous-
33187: ohjeiden mukaan työllisyysmäärärahoja jae- tuotteiden kuljetusta, niin todettiin, että
33188: taan vasta sen jälkeen, kun vapailla markki- kuljetus on vaikea järjestää, ennen kuin saa-
33189: noilla työt loppuvat. Työllisyysvaroja on tar- daan pistotiet yhdistetyiksi uusilla teillä toi-
33190: koitus jakaa sellaisten töiden suorittamiseen, siinsa ja vanhoilla teillä peruskorjaukset suo-
33191: joissa varat tulevat käytettyä hyödylliseen ritetuksi.
33192: tarkoitukseen ja samalla kehittävät niiden Samaa voidaan sanoa myöskin kuivattamis-
33193: paikkakuntien liikenne- ja talousellämää, töistä, sillä mainittujen kuntien alueella dl.isi
33194: mille paikkakunnwlle varoja annetaan. Tämä useita jokien ja purojen p9rkaussuunnitelmia
33195: tällainen tarkoitushan on oikea ja hyväksyt- valmiina, mutta varojen saannin ehtona on
33196: tävä. Mutta siitä, että näitä määrärahoja työllisyyskysymys. Tähän täillaiseen järjeste-
33197: annetaan eri kuntien alueille tientekoa ja lyyn olisi saatava korjaus aikaan ja metsä-
33198: kuivattamista varten vasta sen jälkeen, kun seuduillekkin myönnettävä edellä mainittujen
33199: vapailla markkinoilla työt loppuvat, on seu- töiden suorittamista varten työllisyysvaroja.
33200: rauksena, että niissä metsäpitäjissä, joissa El1ei työttömyysohjeita voida muuttaa, niin
33201: yksistään on työllisyyskysymys viime vuo- olisi varattava vuosittain valtion tulo- ja
33202: sina hoidettu metsätöitä järjestämällä silloin- menoarvioon riittävästi vakinaisia määrära-
33203: kin, kun on alkanut ilmaantua työntarvetta, hoja teiden rakentamis-, kunnostamis- ja kui-
33204: ovat uusien maanteiden ja vanhojen heikko- vattamistöitä varten. Ilman sitä ei tällaisilla
33205: kuntoisten teiden peruskorjaukset jääneet a;lueilla pääse väestön taloudellinen elämä
33206: suorittamatta. Siellä ei ole päässyt liikenne elpymään ja kehittymään. Vasta tämän toi-
33207: kehittymään eikä talouselämä elpymään. Täl- menpiteen kautta voidaan pysyväisiä paran-
33208: laisista kunnista mainittakoon esimerkkeinä nuksia saada aikaan ja talouselämä kohoa-
33209: Pudasjärven ja Taivalkosken kunnat. Näi- maan.
33210: den kuntien alueelle ei ole rakennettu uusia Edelaä olevan perusteella ehdotamme kun-
33211: Yleisiä maanteitä eikä suoritettu peruskor- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33212: jaustöitä, vaikka näiden kuntien alueella on muksen,
33213: tieverkko niin huono, että se kaipaisi ki-
33214: peästi parannusta. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33215: Kuntien alueilla on pidetty monien talou- sellaisiin toimenpiteisiin, että sellais-
33216: dellisten järjestöjen kokouksia, joissa on neu- ten kuntien alueita varten, missä ei
33217: voteltu niistä toimenpiteistä, joilla väestön ole voitu työttömyysvaroilla uusia
33218: taloudellista elämää voitaisiin kohottaa. maanteitä rakentaa eikä vanhoilla
33219: Näissä kokouksissa on ollut eri talouselämän teillä suorittaa peruskorjauksia, varat-
33220: aloja tuntevia asiantuntijoita, ja kaikissa taisiin vuosittain valtion tulo- ja
33221: kokouksissa on yksimielisesti todettu, että menoarviossa riittävän suuri erillinen
33222: tieverkon parantaminen on yksi tärkeim- määräraha uusien maanteiden raken-
33223: piä kysymyksiä. Mainittakoon tässä yhtey- tamiseen ja vanhojen maanteiden pe-
33224: dessä, että kun viime vuonna Pudasjärvelllä ruskorjaukseen.
33225: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
33226:
33227: Eino Rytinld. Eeli Erkkilä.
33228: Eemil Partanen. M. 0. Lahtela.
33229: Markus Niskala.
33230: 769
33231:
33232: XII,108. - Toiv.al. N:o 389.
33233:
33234:
33235:
33236:
33237: Erkkilä ym.: Tutkimuksen toimittamisesta Pyhäjoen ja Meri-
33238: järven välisellä Pyhäjoen eteläpuolella olevalla tiesuun-
33239: nalla.
33240:
33241:
33242: E d u s k u n n a 11 e.
33243:
33244: Jo vuonna 1925 antoi Oulun läänin maa- jotka ennen ovat olleet kunnollisia tieyhteyk-
33245: herra päätöksen paikallistien rakentamisesta siä vailla, saisivat tämän jo vanhan tiesuun-
33246: Pyhäjoen Etelän kylästä vanhalta ranta- nitelman toteutuessa kunnolliset kulkuyh-
33247: maantieltä Merijärven Kalajoen tiehen Meri- teydet.
33248: järven kirkonkylässä. Suunnitelmat paikallistien rakentamiseks~
33249: Nyt haettavana olevan tien suunta on sama on tälle välille aikoinaan tehty, onpa tietä
33250: kuin aikoinaan paikallistieksi haetun, mutta osittain jo silloin rakennettukin, mutta on
33251: jostain syystä keskeneräiseksi jääneen pai- se kuitenkin jostain syystä jäänyt kesken,
33252: kallistien suunta, jonka pituus on n. 21 kilo- joten nyt on alettava alusta.
33253: metriä. Kuten edellä on käynyt selville, olisi tällä
33254: Nykyään tiellä olisi laajempi merkitys, tiellä laaja maakunnallinen merkitys.
33255: sillä se yhdistäisi Pyhäjoen eteläpuolen yh- Kun ottaa hut>mioon nykyajan vaatimukset
33256: tenäiseen tieverkostoon, koska parhaillaan maantien suunnittelussa, ei vanhoja suun-
33257: on rakenteilla joen eteläpuolella Oulaisten nitelmia voida eikä ole asianmukaista käyt-
33258: Haapaveden välinen osa, joka on tarkoitus· tää tämän tien rakentamisessa, vaan olisi
33259: jatkaa Haapavedeltä Kärsämäen Venetpalon mielestämme laadittava uudet suunnitelmat
33260: kylään, jossa se yhdistyisi Parkkiman ase- valtion toimesta, niin että ko. tie rakenne-
33261: malle menevään tiehen. Samalla se yhdis- taan uutena valtion maantienä.
33262: täisi Pyhäjoen Merijärven ja Alavieskan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
33263: kunnat suoralla yhteydellä, joten sen merki- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33264: tys yleisenä valtion maantienä olisi suuri-
33265: arvoinen. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
33266: Kun Pyhäjoki alajuoksultaan on viime toimenpiteisiin tutkimuksen toimitta-
33267: vuosina pengerretty, on sen johdosta run- miseksi Pyhäjoen ja Merijärven väli-
33268: saasti erittäin hyviä viljelyskelpoisia maita sellä Pyhäjoen eteläpuolella olevalla
33269: mahdollisuus ottaa viljelykselle joen etelä- tiesuunnalla.
33270: puolella. Monet kymmenen vanhat tilat,
33271: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
33272:
33273: Eeli Erkkilä. Eino Uusitalo. T. Salora.nta.
33274: Eino Rytinki. Toivo Antila. Väinö Rankila.
33275: Eino E. Heikura.
33276:
33277:
33278:
33279:
33280: 97 E 75/56
33281: 770
33282:
33283: XII,109. - Toiv.al. N: o 390.
33284:
33285:
33286:
33287:
33288: Erkkilä ym.. : Tutkimuksen toimittamisesta maantien rakenta-
33289: miseksi Haapaveden Salmenniemen kylästä Pirneskylän
33290: kautta Oulaisten-Vihannin maantielle.
33291:
33292:
33293: E d u s k u n n a ll e.
33294:
33295: Syrjäseudun asukkaiden pahimpia vitsauk- aikana on esim. kaikki välttämättömät tar-
33296: sia on tieyhteyksien puute. Nykyajan ihmis- vikkeet kuljetettava kylään kantamalla. Sai-
33297: ten alkeellisimmatkin elämän edellytykset raiden kuljetus vaikeissa tapauksissa on suo-
33298: liittyvät läheisesti kulkuyhteyksien kuntoon. rastaan mahdoton. Paikallisen väestön toi-
33299: Kulkukelpoisen tien katsotaankin olevan asu- meentulon kannalta tien rakentaminen on
33300: tustiloille ensimmäinen ja välttämätön ehto. suorastaan välttämätön. Yleiseltäkin kan-
33301: Sitä vastoin löytyy vielä vanhempia asut- nalta olisi siitä suurta hyötyä, kun sen avulla
33302: tuja alueita, jopa kyläkuntiakin, joihin ei ole saataisiin mm. valtion ja yksityisten huo-
33303: kulkukelpoista tietä. mattavan suuret metsävarat helpommin
33304: Tällainen kylä on esim. Haapaveden pitä- käyttöön.
33305: jän Pirneskylä, jossa on monia taloja, jopa Tien välittömään läheisyyteen tulisi myös-
33306: kansakoulukin, mutta ei tietä pahaistakaan. kin hyviä asutuskelpoisia alueita, joihin
33307: Tiettömän taipaleen pituus on n. 11 kilo- uusien tilojen perustaminen tulisi näin mah-
33308: metriä, jos tie rakennettaisiin Haapaveden dolliseksi.
33309: Salmenniemen kylästä alkavasta kunnan Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
33310: tiestä Pirneskylän kautta Oulaisten-Vihan- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33311: uin Lumimetsän väliselle valtion maantielle.
33312: Kylä on tyypillinen syrjäinen pienviljelys- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33313: kylä ja asukkaiden vähävaraisuudesta joh- menpiteisiin tutkimuksen toimittami-
33314: tuen ei edes suunnitelmaa tien rakentami- seksi maantien rakentamisesta Haapa-
33315: seksi ole saatu, vaikka yrityksiä asian hoita- veden Salmenniemen kylästä Pirnes-
33316: miseksi on kyllä ollut. Tieyhteyksien puute kylän kautta Oulaisten ja Vihannin
33317: tuottaa Pirneskylän asukkaille monenlaisia Lumimetsän väliselle valtion maan-
33318: vaikeuksia ja taloudellisia rasituksia. Kesän tielle.
33319: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
33320:
33321: Eeli Erkkilä. Eino Uusitalo. T. Saloranta.
33322: Eino Rytinki. Toivo Antila. Väinö Rankila.
33323: Eino E. Heikura.
33324: 771
33325:
33326: XII,llO. - Toiv.al. N: o 391.
33327:
33328:
33329:
33330:
33331: Rytkönen ym..: Marttisjoen-Kaarakkalan-Niemisten maan-
33332: tien rakentamisesta.
33333:
33334:
33335: E d u s k u n n a 11 e.
33336:
33337: Valtion omistamasta sekä kunnossa pitä- tys tavarankuljetuskysymyksen ratkaisulle
33338: mästä runkotiestä n: o 19 Iisalmi-Oulu läh- ja metsävarojen käytölle. Toimenpide alen-
33339: tee Marttisjoelta Kaarakkalan-Niemisten taisi kuljetuskustannuksia ja olisi omiaan
33340: kylien kautta yli 64 vuotta sitten valtion kohottamaan pientalonpoikien metsän myyn-
33341: toimesta raivattu tie, joka päättyy Kauppi- neistä saatavia markkamääräisiä tuloja ja
33342: lanmäen-Kainuunmäen tiehen n. 5 km: n saattaisi samalla asutusalueet kunnollisten
33343: päässä Kainuunmäen pysäkiltä. Voimassa kulkuyhteyksien piiriin.
33344: olevan tielain mukaan tämä laajojen metsä- Mainittuun epäkohtaan on mm. Vieremän
33345: ja asutusalueiden kautta johtava tie ja tila- kunta kiinnittänyt vakavaa huomiota. Se
33346: päiseen käyttöön raivattu ja osaksi tasoi- kääntyi v. 1946 lähetystön välityksellä tie-
33347: tettu tierakennelma on jäänyt ns. isännät- ja vesirakennushallituksen puoleen pyytäen
33348: tömäksi tieksi. Tietä ei ole kunnostettu eikä avun antamista tien rakentamisessa. Kor-
33349: korjattu kymmeniin vuosiin ja se on niin jausta ei kuitenkaan ole tullut.
33350: moottori- kuin hevosajoneuvoillekin liikenne- Edellä sanottuun ja jatkuvasti kasvavaan
33351: kelvottomassa kunnossa. tarpeeseen viitaten ehdotamme eduskunnan
33352: Asutuslain toimeenpanon johdosta ja muu- päätettäväksi toivomuksen,
33353: toin aikaisempien asutus- ja torpparivapau-
33354: tuslakien puitteissa on muodostunut laaja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33355: asutusalue, johon sisältyy 4 kansakoulupii- menpiteisiin Marttisjoen-Kaarakka-
33356: riä. Se on nostanut esiin tien rakentamisen lan-Niemisten maantien rakentami-
33357: välttämättömyyden. Tiellä olisi suuri merki- seksi V ieremän kuntaan.
33358: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
33359:
33360: Juho Rytkönen. Martti Leskinen.
33361: 772
33362:
33363: XII,111. - Toiv.al. N: o 392.
33364:
33365:
33366:
33367:
33368: Tauriainen: Oikaisutien rakentamisesta Lylykylän-Laajan
33369: maantieltä Laajan asemalle.
33370:
33371:
33372: Eduskunnalle.
33373:
33374: Kontiomäen-Taivalkosken rautatien val- tie Laajan twlojen tienoilta suoraan asemalle
33375: mistuttua liikenteelle Ämmänsaareen saakka tämä matka lyhenisi noin puoleen entises-
33376: on tullut ajankohtaiseksi myös maantiever- tään.
33377: koston täydentäminen radan vaikutuspiiriin Edeillä olevaan viitaten esitän kunnioit-
33378: kuuluvalla alueel[a. Puolangan pohjoisosista taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
33379: rautatielle tapahtuva liikenne turlee suuntau- sen,
33380: tumaan valmistumisvaiheessa olevan Lylyky- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33381: län-Laajan maantien kautta. Tämän maan- toimenpit.eisiin maantien rakentami-
33382: tien aikaisemmin rakennettu osa ei kuiten- seksi Suomussalmen kunnassa Lyly-
33383: kaan johda suoraan Laajan asemalle. Tämän kylän-Laajan tiestä suoraan Laajan
33384: vuoksi olisi rakennettava oikaisutie, jonka pi- asemalle.
33385: tuus tulisi olemaan n. 5 km. Oikaisemalla
33386: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1956.
33387:
33388: Hannes Tauriainen.
33389:
33390:
33391:
33392:
33393: •
33394: 773
33395:
33396: XII,112. - Toiv.al. N:o 393.
33397:
33398:
33399:
33400:
33401: Rytinki ym.: Maantien rakentamisesta Pudasjärven Puhok-
33402: sen Myllykankaalta Suomussalmen-Taivalkosken maan-
33403: tielle.
33404:
33405:
33406: E d u s k u n n a ll e.
33407:
33408: Kontiomäen-Taivalkosken välisen rauta- piiriin. Tällä alueella olisi myöskin huomat-
33409: tien rakennustyöt päättyvät jo muutaman tavan paljon mahdollisuutta uudelle asutuk-
33410: vuoden perästä. Sen jälkeen rautatie ryhtyy selle, jota tämän alueen lisääntyvä väestö
33411: palvelemaan maakunnan liikennettä. Mutta kipeästi kaipaa. Tämän tien kautta avau-
33412: ilman uusien maanteiden rakentamista ei tuisi suora liikenne Pudasjärven itäperältä
33413: rautatie voi palvella maakuntaa sillä tavalla lähimmälle asemalle Kontiomäen Taivalkos-
33414: kuin sen tulisi palvella. ken väliselle rautatielle. Mutta kun mainitun
33415: Eräs sellainen maantiesuunta, josta ei ole tien rakentamisesta ei ole vielä suunnitelmaa
33416: vielä kustannusarviota ja suunnitelmaa tehty, ja kustannusarviota olemassa, niin se olisi
33417: mutta joka on välttämätön rakentaa, mikäli tehtävä kiireellisesti, että tietä päästäisiin
33418: tahdotaan rautatie saada palvelemaan tämän rakentamaan heti, kun rautatie valmistuu
33419: alueen väestön liikennetarpeita ja kohotta- liikenteelle.
33420: maan talouselämää, on Pudasjärven Puhok- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
33421: sen Myllykankaalta lähtevä ja Puhosjärven kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33422: eteläpuolitse Pääahon ja Partasen talojen
33423: seutuja kulkeva Suomussalmen ja Taivalkos- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33424: ken väliseen maantiehen sopivassa kohdassa toimenpiteisiin maantien kustannusar-
33425: päättyvä maantiesuunta. Mainitun tien vai- vion laatimiseksi ja rakennustöiden
33426: kutuspiiriin pääsisi Pudasjärven puolella aloittamiseksi Pudasjärven Puholesen
33427: Puhosjärven rannalla asuva väestö ja Tai- Myllykankaalta Pääahon ja Partasen
33428: valkosken Metsäkylän Partasen seudulla taloryhmien kautta Suomussalmen-
33429: asuva väestö, joka on saanut odottaa monta Taivalkosken maantiehen.
33430: miespolvea pääsyä maantien Vaikutus-
33431: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1956.
33432:
33433: Eino Rytinki. Eemil Partanen. Markus Niskala.
33434: M. 0. Lahtela.
33435: 774
33436:
33437: XII,113. - Toiv.al. N:o 394.
33438: Ryhtä: Maantien rakentamisesta Ranualta Pudasjärven Sara·
33439: kylän kautta Taivalkoskelle.
33440: E d u s k u n n a 11 e.
33441: Koillis-Pohjanmaan olojen kaikinpuolisen alaiseen runkotiehen, josta avautuu suora
33442: kehittämisen edellytyksenä on liikenneolojen yhteys tältä suunnalta Taivalkoskelle. Sa-
33443: parantaminen ja maantieverkoston täyden- moin olisi tehtävä myöskin noin 8 km:n mit-
33444: täminen tällä alueella, joihin toimenpiteisiin tainen haaratie Naamangan-Särkivaaran
33445: olisi kiireellisesti kiinnitettävä vakavaa huo· väliseltä tieltä Ruhkasen sillan luota kyseen-
33446: miota. Se vanha runkotieverkosto, mikä tällä alaiselle runkotielle.
33447: alueella nykyisin on olemassa, on kovasti Uutta tietä tulisi rakennettavaksi seuraa·
33448: puutteellinen ja harva. Vanhojen maantei· vat määrät kilometreissä: Ranuan tiestä
33449: den peruskorjauksista ja uusien teiden ra· Lehmisuon asutusalueen tiehen n. 13 km,
33450: kentamisesta on paikallisen väestön taholta siitä asutustietä 4 km Sarakylän-Kouvan
33451: tehty useita esityksiä. Niinpä mm. vuoden tiehen ja siitä edelleen Pirinniskaan n. 40
33452: 1952 joulukuulla kävivät Taivalkosken, Pu- km ja mainitut kaksi haaratietä yhteensä
33453: dasjärven ja Ranuan kuntain edustajat jät· 18 km sekä Pirinniskan-Taivalkosken kir-
33454: tämässä valtioneuvostolle kirjelmän, jossa konkylän väli 12 km eli yhteensä rakennet-
33455: anoivat valtiövallan toimenpiteitä uuden tavaa uutta tietä tulisi n. 83 km.
33456: maantien rakentamiseksi Rannalta Simojär- Kun lasketaan tämän mainitun uuden tien
33457: ven maantiestä Pudasjärven Sarakylän ja taloudellinen merkitys, niin voidaan sanoa,
33458: Pirinniskan kautta Taivalkosken kirkonky- että tien vaikutuspiiriin kuuluvan metsärik-
33459: lään. Vaikka maasto tällä esitetyllä alueella kaan noin 3 000 neliökilometrin suuruisen
33460: on mäkistä ja vaaraista, niin siitä huolimatta alueen metsävarojen jo tällä hetkellä tapah-
33461: on suunniteltu uusi tiesuunta sattunut sel- tuva arvonnousu olisi tien rakentamisen jäl-
33462: laiseen uomaan, jossa mäkisyys ei tulisi hait- keen niin suuri, että se asiantuntijain lau-
33463: taamaan, vaan tie tulisi olemaan varsin ta- sunnon mukaan vastaisi lähes 10-kertaisena
33464: saista. Lisäksi tämä uusi tiesuunta tulisi ole- koko tien rakennuskustannuksia. Vieläpä
33465: maan paljon suorempi kuin mikään aikai- uuden tien rakentamisen kautta avautuisi
33466: semmin tänne suunniteltu maantielinja. monelle sadalle uudelle asutustilalle perusta-
33467: Mainittu Ranuan-Sarakylän-Taivalkosken mismahdollisuudet ja vaikuttaisi uusi tie rat-
33468: maantiesuunta on kaksi eri kertaa ollut kaisevasti yli 3 000 asukkaan taloudellisen
33469: eduskunnassakin kä:siteltävänä ja jo v. 1935 elämän kehittymiseen heidän päästessään
33470: eduskunta tekikin toivomusaloitteen nojalla uuden maantien vaikutuspiiriin.
33471: päätöksen, että sanottu tiesuunta tutkittai- Edellä olevaan viitaten on todettava, että
33472: siin maantien rakentamista varten, mutta mainittu uusi tiehanke on Taivalkosken ja
33473: siitä huolimatta ei sitä vain ole vieläkään Pudasjärven kuntain alueella erittäin tär-
33474: tutkittu. keä ja se tulisi huomattavalla tavalla täy-
33475: Edellä mainittu uusi maantiesuunta alkaisi dentämään Koillis-Pohjanmaan runkotiever-
33476: Rannalta Kuhan-Simojärven maantiestä kostoa.
33477: Saarelan ja Mustanvaaran talojen väliltä ja !Kaikkeen ylläolevaan viitaten ehdotan
33478: kulkisi Sarakylän kautta Nuukavaaran ja kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
33479: Särkivaaran kyläryhmien kautta Pudasjärven vomuksen,
33480: -Taivalkosken väliseen valtamaantiehen Pi-
33481: rinniskan tienoilla, josta onkin jo aikaisem- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33482: min suunniteltu valmis tiesuunta Iijoen toimenpiteisiin maantiesuunnan tutki-
33483: poikki Taivalkosken kirkonkylään. Samassa miseksi tien rakentamista varten Ra-
33484: yhteydessä olisi rakennettava noin 10 km:n nualta Simojärven maantiestä Pudas-
33485: haaratie Kelahaan-Rytinginsalmen tienris- Jarven Sarakylän ja Pirinniskan
33486: teyksestä Nuukavaaran itäpuolelle kyseen- kautta Taivalkosken kirkonkylään.
33487: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1956.
33488: Niilo Ryhtä.
33489: 775
33490:
33491: Xfi,114. - Toiv.al. N:o 395.
33492:
33493:
33494:
33495:
33496: Rytinki ym.: Maantien rakentamisesta Pudasjärven Sara,.
33497: kylän Lekmisuon asutusalueelta Ranualle Kukan-Impiön
33498: maantielle.
33499:
33500: Eduskunnalle.
33501:
33502: Viittaamalla ed. Rytingin ym. toivomus- yhdenkään uuden maantien rakentamiseen
33503: aloitteen n: o 455 perusteluihin vuoden 1955 rahoja, minkä vuoksi tiet olisi näillä alueilla
33504: vrultlopäiviltä saamme lisäksi esittää seuraa- rakennettava vakinaisiNa tiemäärärahoilla.
33505: vaa. Nyt kun Lapin läänin puolellla oleva Edellä olevan perusteel[a ehdotamme kun-
33506: Posion-Ranuan välinen maantie, eli ns. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33507: Mäntyjärven tie, on saatu valmiiksi, tällä muksen,
33508: tienrakennustyömaalla olevat koneet voitai-
33509: siin siirtää Pudasjärven-Rannan väliselle että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33510: maantien rakennustyömaalle. Edellä Ollevan toimenpiteisiin maantien rakentami-
33511: lisäksi on myöskin otettava huomioon se, seksi Pudasjärven Sarakylän Lekmi-
33512: että mainittu tie kuuluu Koillis-Pohjanmaan suon asutusalueelta Ranualle Kukan-
33513: alueelle, mihin ei nykyisten työttömyysmäärä- Impiön väliselle maantielle.
33514: rahojen jaon aikana ole sotien jälkeen saatu
33515: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1956.
33516:
33517: Eino Rytinki. Artturi Jämsen. M. 0. Lahtela.
33518: Kalle Kämäräinen. Eemil Partanen. Markus Niskala.
33519: 776
33520:
33521: Xll,115. - Toiv.al. N: o 396.
33522:
33523:
33524:
33525:
33526: Rytinki ym..: Maantien mkentamisesta Poijulan-Rytinkisal-
33527: men maantieltä linattijärven pohjoispuolitse Repukan seu-
33528: dulle.
33529:
33530:
33531: E d u s k u n n a ll e.
33532:
33533: Pudasjärven kunnassa sijaitseva Poijulan Iinattijärven Y'likulkuvaikeus voitaisiin
33534: Rytinkisalmen välinen valtion maantie, joka korjata helposti ja pienillä kustannuksilla
33535: kulkee Iinattijärven ja Naamangan kylien rakentamalla uusi maantie Iinattijärven poh-
33536: kautta Pudasjärven-Kouvan väliselle maan- joispäitse Kenttäiän talojen seudulta järven
33537: tielle, kuuluu yhtenä osana Kajaanin-Rova- eteläpuolella olevan Repukan talon kohdalle.
33538: niemen väliseen valtamaantiehen. Nykyisin Uuden maantien pituus olisi noin 3 kilomet-
33539: tiellä liikennöiv.ät postihallituksen ja yksityi- riä ja rakennuskustannukset tu[isivat niin
33540: Sen liikennöitsijän omistamat Hnja-autot. halvoiksi, että puolenkymmenen vuoden los-
33541: Puutavaraa ajetaan jatkuvasti [äpi vuoden sista aiheutuvilla kustannuksilla tie tulisi
33542: autoilla. Autoliikenne on vilkastunut vuosi rakennetuksi. Kun näin on, niin täytyy ih-
33543: vuodelta jatkuvasti ja lisääntyisi vielä enem- metellä, että valtio uhraa vuosittain jatku-
33544: män, ellei tiellä oleva Iinattijärven lossi olisi vasti varoja kalliiseen lossiin, joka voitaisiin
33545: esteenä ja vaikeuttamassa liikennettä varsin- haitatta poistaa rakentamalla uusi maantie ja
33546: kin keväällä ja syksyhlä kelirikon aikana, sillä tavalla poistaa yJeistä liikennettä hait-
33547: jollloin liikenne on lossin vuoksi kokonaan taava järvenylikulkuvaikeus. Näin tehtynä
33548: poikki. Tämän lisäksi, kun kysymyksessä on myöskin pääsisivät järven perählä olevat
33549: j.ärvessä oleva lossi, tapahtuu monta kertaa, talot maantieliikenteen yhteyteen.
33550: että varsinaisen kelirikon jälkeen, kun lii- Lossin poistamisesta ja liikenteen uudes-
33551: kenne ohjataan kulkemaan jäitse järven yli, taan järjestämisestä on ollut useita mielipi-
33552: jäiden heikkouden tai jäälle nousevan veden teitä, mutta rakentamalla järven pohjois-
33553: tähden on iliikenne lopetettava uudestaan, päitse uusi maantie voitaisiin paikallisen
33554: usein viikkokausiksi. Jokainen voipi kä- kylän asukkaiden tien tarve parhaiten tyy-
33555: sittää kuinka suuret vahingot ja vaikeudet dyttää ja sama tie palvelisi hyvin yleistä
33556: tästä aiheutuu tien vaikutuspiirissä asuvahle kauttakulkuliikennettä.
33557: yli tuhannelle hengelle, mutta myöskin kaut- Edehlä olevan perusteella ehdotamme kun-
33558: takulku1iikenteelle ja puutavaran ajolle, kun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33559: ne on keskeytettävä. muksen,
33560: Kauttakulkumaantienä on tietä yritetty
33561: saada useita kertoja toisen luokan talviau- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
33562: rausohjelmaan kuuluviin maanteihin, mutta toimenpiteisiin maantien rakentami"
33563: esteenä on ollut mainittu Iinattijärven vai- seksi Pudasjärven kunnassa Poijulan
33564: kea ylikulku. Epäkohdan korjaamiseen on -Rytinkisalmen maantieltä Kenttälän
33565: kyllä kiinnitetty huomiota ikunnankin taholta, talojen seudulta Iinattijärven pohjois-
33566: mutta tuloksetta, onpa tutkittu sitäkin mah- päitse järven eteläpuolella olevan Re-
33567: dollisuutta, että järven yli rakennettaisiin pukan talon seudulle.
33568: puupaalusilta, josta kuitenkin on tietääk-
33569: semme luovuttu.
33570: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1956.
33571:
33572: Eino Rytinki. Eemil Partanen. Eeli Erkkilä.
33573: 777
33574:
33575: Xll,116. - Toiv.al. N: o 397.
33576:
33577:
33578:
33579:
33580: Rytinki ym.: Maantien rakentamisesta Pudasjärven Kouvalta
33581: Taivalkosken Loukusalle.
33582:
33583:
33584: E d u s k u n n a ll e.
33585:
33586: Kauan aikaa on ollut kysymyksessä maan- avaamaan Pudasjärven pohjoisalueella ja
33587: tien rakentaminen Pudasjärven Kouvalta Taivalkosken länsialueella asuvalle väestölle
33588: Kylmälän talojen kautta Taivalkoskelie Ka- suora liikenneyhteys Taivalkoskelie rakennet-
33589: riniemen-Posion väliselle maantielle suoran tavalle lähimmälle rautatieasemalle.
33590: yhdysliikenteen saamiseksi Pudasjärven poh- Ne rakennuskustannukset, mitä Kouvolan
33591: joiskulmalta Taivalkoskelie ja Posiolle. Sa- -Loukusan välinen maantie tulee maksa.;.
33592: malla tie avaisi mahdollisuuden tällä alueella maan, voidaan peittää moninkertaisesti niillä
33593: olevien runsaiden yli-ikäisten metsien hak- tuloilla, mitä saadaan alueella hakattavista
33594: kuulle, jotka ovat vaikeiden ja pitkien uitto- valtion metsissä olevista yli-ikäisistä puista
33595: sekä muiden kuljetusvaikeuksien vuoksi jää- korotettua kantohintaa. Lisäksi tällä alueella
33596: neet suurelta osalta vähälle hakkaukselle. Ja on aikaisemmin suoritettujen tutkimusten
33597: samalla tie tulisi palvelemaan tällä alueella perusteella löydetty huomattava kalkkikivi-
33598: asuvaa väestöä.· alue, jonka louhimiseen ja kuljettamiseen
33599: Tien rakentamisen kiireellisyys on lisään- tarvitaan maantie.
33600: tynyt sen jälkeen, kun päätettiin Kontiomäen Edellä olevan perusteella ehdotamme ktm-
33601: Taivalkosken radan rakentaminen. Nyt mai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33602: nitun radan rakennustyöt ovat edistyneet muksen,
33603: niin pitkälle, että muutaman vuoden perästä
33604: rata avataan liikenteelle ja maakuntaa pal- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33605: velemaan. Mutta ilman uusien maanteiden toimenpiteisiin maantien rakentami-
33606: rakentamista ei rautatie voi palvella maa- seksi Pudasjärven Kouvalta Taival-
33607: kuntaa eikä sen talouselämää kohottaa. Nyt kaskelle Loukusan seudulle Karinie-
33608: kysymyksessä oleva tie on eräs niitä tärkeim- men-Posion väliselle maantielle.
33609: piä teitä, joka pitäisi rakentaa kiireellisesti
33610: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1956.
33611:
33612: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
33613: Eemil Partanen. Markus Niskala.
33614: Eeli Erkkilä.
33615:
33616:
33617:
33618:
33619: 98 E 75/56
33620: '778
33621:
33622: Xfi,117. - Toiv.al. N:o 398.
33623:
33624:
33625:
33626:
33627: Järvi ym.: Oulun-Kuusamon valtamaantien R:unnostami-
33628: sesta.
33629:
33630:
33631: Eduskunnal-le.
33632:
33633: Kohta puolen vuosisadan ajan on puhuttu -Kuusamon maantien oikaisuja sekä p-erus-
33634: ja tehty esityksiä Koillis-Pohjanmaan liiken- paranuusluontoisia,.töitä varten. Matkan ly-
33635: neolojen parantamiseksi. Aikaisemmin on tä- heneminen 238 km:stä 214 km:iin ja laa-
33636: män kysymyksen ratkaisemiseksi ajateltu dun kohentuminen alentail'li rahtikustannuk-
33637: rautatietä, mutta viime aikoina on yhä enem- sia mainitulla välillä asiantuntijoitten mu-
33638: män kohdistettu huomiota maantieyhteyksien kaan n. 25--30 %. Samalla se vaikuttaisi
33639: parantamis-een. Näin on halvimmalla ja no- kohottavasti alhaisiin kantohintoihin, toisi
33640: peimmin saatavissa aikaan korjaus tämän paikkakunnalle teollisuutta ja uudisasuk-
33641: seudun kuljetuskysymykseen. Erityisesti on kaita. Tämän tien korjaus toisi Koillis-Poh-
33642: .otettu esiin Oulun-Kuusamon maantien pa- janmaan talouselämään kipeästi kaivattua
33643: rantaminen, sillä tämä tie on raskaimmin lii- parannusta.
33644: k-ennöityjä koko Oulun ja Kainuun tie- ja Tietä on korjailtu pienissä erin työttö-
33645: vesirakennuspiirissä. Niinpä viime vuoden myystyönä, mutta se on liian hidasta, joten
33646: aikana on Kuusamosta Ouluun kuljetettu Oulun-Kuusamon maantien parantaminen
33647: sahatavaraa n. 3 800 standarttia ja pinota- olisi suoritettava nopeasti muodostamaHa
33648: varaa n. 45 000 pm3. Kuusamon ja Posion siitä siirtotyömaa. Tähän ei ole ainoastaan
33649: isojakoj-en päätyttyä, jolloin niiden laajoja hyvät edellytykset, vaan suoranainen pakko,
33650: säästömetsiä ryhdytään hakkaamaan, lisään- sillä läheisiltä voimalaitostyömailta vapau-
33651: tyvät puutavarakuljetukset mainitulla tiellä tuu useita satoja työntekijöitä, jotka nyt
33652: huomattavasti. kuuluvat alueen vakinaiseen väestöön.
33653: Oulun-Kuusamon maantie on kuitenkin Kaikkeen edellä mainittuun viitaten ehdo-
33654: -erittäin mäkinen ja mutkainen sekä heikosti tamme kunnioittaen eduskunnan hyväkl'lyttä-
33655: rakennettuna arka routimiselle, joten keväi- väksi toivomuksen,
33656: sin liikennöiminen on usein hyvin vaikeata
33657: ja rahtikustannukset nousevat huomattavasti että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
33658: juuri näistä syistä. Tie- ja vesirakennushal- toimenpiteisiin Oulun-Kuusamon val-
33659: lituksen toimesta on suoritettu tarpeelliset tamaantien kunnostamistyön laajenta-
33660: tutkimukset ja laadittu suunnitelmat Oulun miseksi ja jouduttamiseksi.
33661: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
33662:
33663: Lauri Järvi. Irma Torvi. Eino Rytinki.
33664: Armas Leinonen. Erkki Koivisto. Arvi Turkka.
33665: Niilo Ryhtä.
33666: 779
33667:
33668: Xll,118. - 'Toiv.al. N:o 399.
33669: Lahtela ym.: Jlfäärämhasta Aholan-Mout·ujärven--Maanin-
33670: kavaaran maantien rakentamiseksi Posion kunnassa.
33671: Eduskunnalle.
33672:
33673: Kysymys maantien rakentamisesta Posion ma1la syyllä, koska kesken rakentamisen jät-
33674: kunnan keskuksesta Aholasta Mourujärven täminen on varojen hukkaan heittämistä.
33675: kylän kautta saman kunnan Maaninkavaaran Kyseessä olevan tien valmiiksi rakentami-
33676: kylään, jossa se yhtyy Sallan-Kuusamon nen on välttämätöntä siihenkin nähden, että
33677: maantiehen, on ollut vuosikymmeniä vireillä. Posion isojako on kesken ja siinä tulee sijoi-
33678: Sen rakentamisen on valtioneuvoston mar- tettavaksi satoja tiluspailstoja ja siirrettä-
33679: raskuun 21 päivänä 1935 asettama komitea väksi osa taloja uusille paikoillle sekä muo-
33680: antamassaan mietinnössä katsonut tarpeelli- dostettavaksi huomattava määrä uusia rin-
33681: seksi ja ehdottanut rakennettavaksi (komi- tamamies. ja muita tiloja, joita varten myös-
33682: tean mietintö n:o 10, 1938) ja eduskuntakin kin ko. tietä välttämättä tarvitaan. On
33683: jo ennen sen rakentamisen alkamista on myöskin huomattava, että Kuusamon kuntaa
33684: useita eri kertoja lausunut hallitukselle toi- varten säädetyn isojakolain, joka koskee
33685: vomuksen, että se rakennettaisiin. Työttö- myöskin Posion kuntaa, 16 §: n mukaan on
33686: myysvaronla on tietä rakennettu jo vuosina tarvittavat tiet rakennettava valtion toimesta
33687: 1949-1954 ja saatu siitä osa valmiiksi ja ja varoilla ja että tämä tie on niitä, joka
33688: ~uullakin osalla tehty pohjaustöitä ja käy- olisi mainitun lain mukaan rakennettava.
33689: tetty siihen yli 130 miQj. markkaa. Siitä Mainittakoon vielä, että sillä osalla po.
33690: huolimatta, että tien rakennustyöt ovat kes- tiesuuntaa, joka on vielä rakentamatta, par-
33691: ken ja että tie pitäisi saada kokonaisuudes- hailllaan suunniteNaan rintamamiesten ja
33692: saan liikennöitävään kuntoon, ei hallitus ot- muiden maanhankintalain mukaisten maan-
33693: tanut vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityk- saajain asuttamista ja siltä osalta tietä on
33694: seensä määrärahaa mainitun tien rakentami- myöskin rakennettava näitä muodostettavia
33695: seksi. Ellei siihen oteta määrärahaa, jäävät tiloja varten useita sivuteitäkin.
33696: tien rakennustyöt edelleen kesken ja ne va- Ottaen huomioon sen, että eduskunta on
33697: rat, mitä siihen on käytetty, jäävät hyödyt- useaan kertaan lausunut hallitukselle toivo-
33698: tömiksi ja tientarve tyydyttämättä. Tällai- muksen, että kesken rakentamisen olevat tiet
33699: nen varojen käyttö on epätarkoituksenmu- olisi rakennettava valmiiksi, on po. tien ra-
33700: kaista ja myöskin epätaloudeillista. Määrä- kentaminen tähänkin nähden eduskunnan
33701: rahan ottaminen siinäkin tapauksessa, että aikaisemman kannan mukainen toimenpide,
33702: tietä rakennetaan kuluvanakin talvena työt- eikä sen valmiiksi rakentamista pitäisi lykätä
33703: tömyyden torjumiseksi varatuilla varoi]la, on vuodesta toiseen.
33704: välttämätön, koska talvellå lumen ja roudan Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
33705: aikana tietä ei voida rakentaa sellaiseksi, dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33706: että sitä voitaisiin kesällä liikennöidä. Jotta muksen,
33707: tie saataisiin kesällä liikennöitävään kuntoon,
33708: olisi siihen otettava varsinainen määräraha, että haUitus ryhtyisi pikaisiin toi-
33709: koska työttömyysvaroja ei voida käyttää menpiteisiin keskeneräisenä olevan
33710: muulloin kuin työttömyyden aikana ja koska Posion kunnan Aholan-Mourujärven
33711: työttömyyttä on vain talvena. -Maaninkavaaran maantien rakennus-
33712: Että ne tuhannet asukkaat pääsisivät tie- töiden jatkamiseksi ja ottaisi sen ra-
33713: yhteyteen, jotka puheena olevalla tiesuun- kentamiseksi vuoden 1957 tulo- ja
33714: nalla ovat, on välttämätöntä, että tie saa- menoarvioesitykseen 25 000 000 mar-
33715: daan rakennetuksi. Näin sitäkin suurem- kan suuruisen määrärahan.
33716: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1956.
33717:
33718: M. 0. Lahtela. Eemil Partanen. Eino Rytinki.
33719: Arvi Ikonen. J. F. Pöykkö. Markus Niskala.
33720: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
33721: 780
33722:
33723: XII,119. - Toiv.al. N: o 400.
33724:
33725:
33726:
33727: Lahtela ym.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Ylikit-
33728: kajärven luoteispuolitse Posion-Kuusamon tiestä Kemi-
33729: järven-Kuusamon maan tiehen.
33730:
33731:
33732: E d u s k u n n a ll e.
33733:
33734: Kysymys maantien rakentamisesta Posion rintamamiestilojakin ja voidaan asuttaa lisää,
33735: -Kuusamon ja Kemijärven-Kuusamon on selvää, että tien rakentaminen on todel-
33736: maanteiden välille Ylikitkajärven luoteis- lisen tarpeen vaatima eikä sen rakentamista
33737: puolta on ollut kauan vireillä ei ainoastaan enää pitäisi siirtää vuodesta toiseen, koska
33738: mainitun kahden pitkän tien yhdistämiseksi, se estää siellä asuvan väestön toimeentulo-
33739: vaan myöskin niiden Kuusamon ja Posion mahdollisuuksien paranemisen ja tuottaa
33740: kuntiin kuuluvien yli 1 000 asukkaan tien- heille monessa eri muodossa voittamattomia
33741: tarpeeN. tyydyttämiseksi, jotka asuvat tiettö- vaikeuksia sekä aiheuttaa mainituille kun-
33742: mällä alueella mainitun Kitkajärven luoteis- nille ja valtiolle suuria kansakoululaisten
33743: puolella. Mainittu yhdystie, jonka pituus tu- majoitus- ja kuljetusmenoja sekä estää keli-
33744: lisi olemaan noin 30 km, alkaisi Posion- rikkojen aikana lasten koulunkäynnin pit-
33745: Kuusamon maantiestä sanotulla tiellä olevan kiksi ajoiksi kokonaan.
33746: Mourunsalmen lossipaikan pohjoispuolelta ja Kyseessä olevan tien pikaista rakentamista
33747: kulkisi Posion kuntaan kuuluvien Ylikitkan edellyttää myöskin se, että ne kansalaiset,
33748: ja Toivan kylien sekä Kuusamon kuntaan jotka asuvat tiettömällä alueella, maksavat
33749: kuuluvien Kivilahden ja Alakitkan kylien välittömät verot samojen perusteiden mu-
33750: kautta sekä päättyisi Kemijärven-Kuusa- kaan kuin nekin, jotka asuvat valtion raken-
33751: mon maantiehen Kilkilösalmen länsipuolella. tamien maanteiden ja rautateiden varsilla,
33752: Mainitun tien rakentamisen on myöskin ja sen lisäksi vielä mm. liikevaihtoveroakin
33753: eduskunta katsonut niin tarpeelliseksi, että korkeista kuljetuskustannuksistakin.
33754: jo vuoden 1949 valtiopäivillä (14. 10. 1949) Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
33755: on kehoittanut haliitusta pikaisesti tutkimaan dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33756: tioouunnan, joka tutkiminen on jo myöskin muksen,
33757: vuosia sitten suoritettu, mutta sen raken-
33758: nustöitä ei ole rahoitettu. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
33759: Kun Kuusamon ja Posion kuntain isojako menpiteisii'111 maantien rakentamiseksi
33760: on nyt päättymäisillään ja po. tie olisi pitä- Ylikitkajärven luoteispuolta Posion-
33761: nyt rakentaa 27 päivänä tammikuuta 1950 Kuusamon maantiestä Kemijärven-
33762: annetun Kuusamon isojakolain ( 43/50) 16 Kuusamon maantiehen käyttämällä
33763: § : n mukaan, joka laki koskee myöskin Kuu- siihen työttömyys- tai muita varoja ja
33764: samon kunnasta erotettua Posion kuntaa, ottaisi sen rakentamiseksi vuoden 1957
33765: valtion varoilla ja toimesta ja kun maini- tulo- ja menoarvioesitykseen 30 000 000
33766: tulla tiesuunnalla tiettömässä erämaassa on markan suuruisen määrärahan, ettei
33767: yli 1000 asukasta ja 3 kansakoulua ja sinne rakennustyötä tarvitse kesällä kes-
33768: on maanhankintalain perusteella muodostettu keyttää.
33769: Helsingissä .10 päivänä helmikuuta 1956.
33770:
33771: M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö.
33772: Arvi Ikonen. Eino Rytinld.
33773: Markus Niskala. Niilo Ryhtä.
33774: Eemil Partanen. Erkki Koivisto.
33775: 781
33776:
33777: XII,120. - Toiv.al. N:o 401.
33778:
33779: Ryhtä ym.: Maantien mkentarnisesta Kuusarnon kunnan Kuo-
33780: lion kylästä Penttilänvaaran kautta Murtovaaralle.
33781:
33782: Eduskunnalle.
33783:
33784: Toimenpiteet maantien rakentamiseksi Oulun valtatiehen suunnilleen samalla pai-
33785: Kuusamon kunnan Kuolion kylästä Pentti- kalla, missä alkaa Kuopion-Purnuvaaran-
33786: länvaaran-Vähäjårven-Keron keskirannan KynsNän maantie. Näin ollen maantieyhtey-
33787: kautta Murtovaaralie ovat olleet vireillä det Kuusamon eteläosista Posiolie suuresti
33788: yli 50 vuotta. Noin neljä vuosikymmentä lyhenisivät tämän uuden yhdystien ansiosta.
33789: sitten laadittiinkin kyseiselle tiesuunnaHe Vaikka tämä Kuolion-Penttilän-Keron
33790: tie- ja vesirakennushallituksen toimesta -Murtovaaran uusi maantie on pidettävä
33791: maantien rakentamisuunnite1lma kustannus- erittäin tärkeänä jo paikahlisellekin asutuk-
33792: arvioineen, mutta varsinaiseen tien rakenta- selle, niin sitäkin tärkeämmäksi muodostuisi
33793: miseen ei sen suunnitelman perusteella silloin tämän maantien yleinen käyttö, koska uusi
33794: päästy. Vuoden 1950 aikana on mainittu tie muodostaisi välittömän jatkeen Kuusa-
33795: tiesuunta tie- ja vesirakennushallituksen toi- mon-Taivalkosken ja Taivalkosken-Posion
33796: mesta uudelleen tutkittu ja tämän tutkimuk- maanteitå yhdistävälle Kuolion-Kynsiiän
33797: sen perusteella on valmistettu maantien ra- tielle. Uusi maantie muodostuisikin sellaisek-
33798: kentamissuunnitelma kustannusarvioineen. si kauttakulkutieksi, joka aivan ratkaisevalla
33799: Tällöin on myös todettu, että maantie tulisi tavalla hetipottaisi Kuusamon ja lähipitäjien
33800: kulkemaan pääasiassa kovapohjaisia helposti välil~ä tapahtuvaa postiautoliikennettä sekä
33801: rakennettavia maita, missä täytemaan- ja parantaisi suuresti meijeritoiminnan mahdol-
33802: soranottopaikat ovat lähelilä ja näin ollen lisuuksia, koska uuden tien kautta suuret
33803: tien rakentamiskustannukset ovat kohtuulli- ja väkirikkaat kyläryhmät saataisiin tie- ja
33804: set. Tiemaa onkin jo maanmittausviran- kulkuyhteyksien vaikutuspiiriin. Nykyisin-
33805: omaisten toimesta erotettu ja sora- ja täyte- kin olisi näistä kyläryhmistä mahdollisuus
33806: maapaikat on kartalle merkitty. saada maitoa meijeriin varsin huomattavassa
33807: Rakennettavan tien vaikutuspiiriin tulee määrässä, mutta maantien puutteessa sitä ei
33808: 84 viljelmää, joilla jo asuu yhteensä 760 ole sielltä saanut kuljetetuksi. Näin ollen
33809: henkilöä. Sen lisäksi on sanotun uuden maan- ·uusi tie on nyt katsottava kiireeHiseksi, pa-
33810: tien varre]le erotettu jo kaksi suurta asutus- rantamaan vanhan asutuksen kulkuyhteyksiä
33811: aluetta, joiLle tulee muodostetuksi n. 40 rin- ja helpottamaan uusien asutusalueiden asut-
33812: tamamiestilaa. Tämän [isäksi joudutaan taruistoimenpiteitä sekä antamaan näiden ky-
33813: isonjaon yhteydessä siirtämään tiheistä kylä- läkuntien asukkaille mahdollisuuden taloudel-
33814: ryhmistä muutamia taloja tämän suunnitel- listen olojensa kehittämiselle. Uuden tien
33815: lun uuden tien vaikutuspiiriin. pituus tulisi olemaan 29 km.
33816: Uusi tie tulisikin palvelemaan varsin Ede]lä esitetyn perusteeNa ehdotamme
33817: suurta väestömäärää, joiden kulkuyhteydet kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
33818: nyt ovat äärimmäisen vaikeat: Näin ollen toivomuksen,
33819: tien rakentamiseen olisikin päästävä mahdol-
33820: lisimman kiireelllisesti. Tämän tien rakenta- että hallitus 1·yhtyisi kiireellisesti
33821: minen on erikoisen tarpeellinen senkin toirnenpiteisiin rnaantien rakentami-
33822: vuoksi, että se muodostaisi yhdystien Murto- seksi Kuusamon kunnan K uolion ky-
33823: vaaran-Poussun maantieltä Kuusamon- lästä Penttilänvaaran-Vähäjärven-
33824: Oulun vl!lltatielle ja yhdistyisi Kuoliolla Keran kautta Murtovaaralle.
33825: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1956.
33826:
33827: Niilo Ryhtä. Eeli Erkkilä.
33828: 782
33829:
33830: Xll,121. - Toiv.al. N:o 402.
33831:
33832:
33833:
33834:
33835: Lahtela ym.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Vian
33836: asemalta Vanttausjärven maantielle.
33837:
33838:
33839: E d u s k u n n a 11 e.
33840:
33841: Heti sen jälkeen, kun Rovaniemen-Kemi- Valtion · metsätaloudelle on myöskin ko.
33842: järven rautatie valmistui vuonna 1934, olisi tien rakentamisesta erikoisen suuri hyöty,
33843: pitänyt rakentaa noin 27 km:n pituinen yh- koska sen vaikutuspiirissä ovat laajat val-
33844: dystie Rovaniemen-Posion maantieltä Rova- tion metsämaat, joista voitaisiin kaikenlai-
33845: niemen kunnan Viirin kylästä mainitulla nen puutavara kuljettaa autolla mainitulle
33846: rautatiellä olevalle Vian asemalle. Sen on Vian rautatieasemalle tarvitsematta niitä
33847: ehdottanut rakennettavaksi mm. valtion ko- ajaa noin 60 km edempänä olevalle Rova-
33848: miteakin. Kun tätä tietä ei rakennettu ja niemen aoaemalle, kuten nyt on tehtävä. Siitä
33849: mainitulla tiesuunnalla olevalle Vanttausjär- olisi myöskin suuri etu rautatielle, koska se
33850: ven asutusalueella perustettiin suuri määrä saisi polttopuunsa paljon halvemmilla kus-
33851: asutuslain edellyttämiä viljelystiloja, rakensi tannuksilla ja koska tien rakentaminen tu-
33852: maatalousministeriön asutusasiainosasto en- lisi huomattavasti lisäämään Vian rautatie-
33853: nen talvisotaa mainitusta Rovaniemen-Po- aseman liikennetulojakin. Yleiselle maantie-
33854: sion maantiestä mainittua suuntaa Vian ase- liikenteelle olisi myöskin huomattava etu po.
33855: maa kohti tietä n. 18lf2 km: n pituudelta. tien rakentamisesta siihen nähden, että mai-
33856: Rakentamatta on siis vain noin 8lf2 km:n nitun rautatien pohjoispuolella olevalta Ro-
33857: pituinen osa Vian aseman puoleisesta päästä. vaniemen-Kemijärven maantieltä, johon yh-
33858: Tämä rakentamaton tieosa estää mainitun tyy Rovaniemen-Sodankylän maantie, on ra-
33859: tien varressa asuvaa väestöä käyttämästä kennettu mainitun Vian asemalle tulotie.
33860: mainittua Vian rautatieasemaa liikennöimi- Kun Vian aseman ja Vanttausjärven välille
33861: seen ja pakottaa heidät liikennöimään noin rakennetaan maantie, avautuu siitä samalla
33862: 40-60 km edempänä olevalla Rovaniemen suora kulkureitti pohjoisesta Vian aseman
33863: rautatieasemalla. Kun edellä mainitun jo ra- kautta Rovaniemen-Po111ion ja Rovaniemen
33864: kennetun tien varressa on yli 40 taloa ja -Sodankylän maanteiden välille tarvitse-
33865: kun näiden lisäksi mainittua Vian rautatie- matta kiertää Rovaniemen kauppalan kautta
33866: asemaa voisivat käyttää lähimpänä liikenne- noin 70 km pitempää tietä.
33867: paikkana kaikki ne, jotka asuvat Rovanie- Kun nyt aloitetaan voimalaitoksen raken-
33868: men-Posion maantien varressa mainitun taminen Kemijoessa olevaan Pirttikoskeen ja
33869: Vanttausjärvelle rakennetun tien erkanemis- myöhemmin tullaan rakentamaan voimalai-
33870: paikan etelä- ja pohjoispuolella, on selvää, tos myöskin mainitussa joessa olevaan V ant-
33871: että varsin suuri asukasmäärä estyy käyttä- tauskoskeen ja molemmille näille rakennus-
33872: mästä lähintä rautatieliikennepaikkaa niin työmaillekin on yli 20 km lyhyempi matka
33873: kauan, kunnes mainittu 8 ljz km: n pituinen Vian rautatieasemalta kuin Rovaniemen ase-
33874: maantie rakennetaan Vanttausjärven maan- malta, olisi tie tähänkin nähden kiireel-
33875: tien ja Vian rautatieaseman välille. lisesti rakennettava. Kun on selvää myöskin
33876: Kun se matka, johon olisi rakennettava se, että se väestö, joka asuu Rovaniemen-
33877: puheenaoleva maantie, on hyvää viljelyskel- Kemijärven rautatien ja Rovaniemen-Kemi-
33878: poista metsämaata, tulee se asutetuksi heti, järven maantien varressa, tulee käymään
33879: kun tie on rakennettu, koska asutettavia sa- mainituilla rakennustyömailla, olisi po. tie
33880: notulla seudullakin on paljon. rakennettava, ettei heidän tarvitsisi tehdä
33881: XII,121. - Lahtela ym. 783
33882:
33883: yli 100 km: n kiertomatkaa tien puuttumisen että haUitus ryhtyisi pikaisiin toi-
33884: vuoksi. menpiteisiin maantien rakentamiseksi
33885: Kun kaikki edellä kerrottu voidaan saa- Rovaniemen-Kemijärven rautatiellä
33886: vuttaa rakentamalla 8 1h km: n pituinen olevan Vian aseman ja V anttausjär-
33887: Vian asemalle johtava erikoisen tarpeelli- ven maantien välille käyttäen siihen
33888: nen tulotie, olisi se mahdollisimman pian ra- työttömyysvaroja ja ottaisi sen val-
33889: kennettava. miiksi rakentamiseen tarvittavan mää-
33890: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen rärahan vuoden 1957 tulo- ja meno-
33891: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- arvioesity kseen.
33892: muksen,
33893: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
33894:
33895: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
33896: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
33897: Markus Niskala. Eemil Pacyanen.
33898: 784
33899:
33900: XII,122. - Toiv.al. N: o 403.
33901:
33902:
33903:
33904:
33905: Pöykkö ym.: ~Määrärahasta Viir·in-1' anttausjärven-Vian
33906: maantietyön aloittamista varten.
33907:
33908:
33909: Eduskunnalle.
33910:
33911: Viirin-Vanttausjärven-Vian maantie- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
33912: osasta on 19.3 km heikkokuntoista asutustietä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
33913: ja 9.1 km Vanttausjärven-Vian välinen sen,
33914: osa tietöntä metsää. Parannus- ja rakennus-
33915: suunnitelma on siitä jo valmis. Tie olisi että hallitus ottaisi vuoden 1957
33916: tärkeä yhdystie Rovaniemen ja Kemijärven tulo- ja menoarvioesitykseen 20 000 000
33917: teiden välillä ja erittäin tärkeä sen läheisyy- markan määrärahan Viirin--Vanttaus-
33918: teen suunniteltujen voimalaitosten rakennus- järven-Vian maantietyön aloittamista
33919: töille. Tämän johdosta olisi työn aloittamista varten.
33920: "Varten saatava vakinaisia määrärahoja.
33921: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
33922:
33923: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
33924: 785
33925:
33926: XII,123. - Toiv.al. N:o 404.
33927:
33928:
33929:
33930:
33931: Tiekso-Isaksson ym.: Maantien mkentamisesta Pellon kunnan
33932: Juoksengin kylästä Ylitornion-Rovaniemen maantiehen.
33933:
33934:
33935: Eduskunnalle.
33936:
33937: Pellon kunnan Juoksengin kylästä Y!litor- mattavia alueita viljeltyä ja viljelyskelpoista
33938: nion-Rovaniemen tiehen suunniteltua yh- maata sekä lisämaita ja metsää kysymyksessä
33939: dystietä on Juoksengin kylän puoleisesta olevan tiesuunnan Qäheisyydessä. · Näiden
33940: päästä tehty 12 kiQometrin pituudelta. Koko- alueiden tehokas hyväksikäyttö on mahdol-
33941: naan rakentamaton osa on vielä n. 18 kilo- lista vain rakentama},}a tie Juoksengin ky-
33942: metriä pitkä. Rakennetunkin tienosan kunto lästä Ylitornion-Rovaniemen tiehen.
33943: on erittäin heikko, ja kun töitä ei ole siitä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
33944: kään osalta suoritettu 1loppuun eikä jatkettu, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33945: näyttää tähän asti suoritettukin työ .menevän
33946: hukkaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33947: Suunnitellun tien vaikutuspiirissä on kaksi maantien rakentamiseksi Pellon kun-
33948: vanhaa kylää ja yksi asutusalue. Noin puo- nan Juoksengin kylästä Ylitornion-
33949: let Juoksengin kylän asukkaista omistaa huo- Rovaniemen maantiehen .
33950: . Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
33951:
33952: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio.
33953:
33954:
33955:
33956:
33957: 99 E 75/56
33958: 786
33959:
33960: XII,124.- Toiv.al. N:o 405.
33961:
33962:
33963:
33964:
33965: Tainio ym.: Yhdystien rakentamisesta Pellon kunnan Kau-
33966: luksen asutusalueen tiestä Ylitornion kunnan Pakisjät·ven
33967: kylän tiehen.
33968:
33969:
33970: Ed us kun n a 11 e.
33971:
33972: Pellon kunnan Turtolan kylästä on raken- län asukkaille, jotka sen kautta pääsisivät
33973: nettu tie Kautuksen asutusalueella. Niin- tieyhteyden piiriin. Kun tien vaikutuspii-
33974: ikään on Ylitorniolta Rovaniemelle mene- rissä on huomattava määrä viljelyskelpoista
33975: västä tiestä rakennettu tie Ylitornion kun- maata, voitaisiin siten edistää myös asutus-
33976: nan Pakisjärven kylään. Paikallisten asuk- toimintaa sanotulla alueella. Lisäksi tien ai-
33977: kaiden toimesta on jo pitemmän ajan py- kaansaaminen edistäisi alueen metsävarojen
33978: ritty saamaan yhdystie Kautuksen asutus- käyttöön saattamista.
33979: alueen tiestä Pakisjärven kylään tulevaan Edellä esitetyin perustein ehdotamme edus-
33980: tiehen. Yhdystien rakentamishanke on ollut kunnan päätettäväksi toivomuksen,
33981: käsiteltävänä myös Pellon kunnanvaltuustossa
33982: ja kunta on myöntänyt pienen avustusmää- että hallitus ryhtyisi to{menpiteisiin
33983: rärahan tiesuunnan tutkimista ja alustavan maantien rakennuttamiseksi Pellon
33984: suunnitelman laatimista varten. Yhdystien kunnan Kautuksen asutusalueen tiestä
33985: pituus on n. 10 km. Ylitornion kunnan Pakisjärven kylän
33986: Yhdystie olisi paikallisille asukkaille erit- tiehen.
33987: täin tarpeellinen, varsinkin Alposjärven ky-
33988: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
33989:
33990: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
33991: Toivo Friman.
33992: 787
33993:
33994: Xll,125. - Toiv.al. N: o 406.
33995:
33996:
33997:
33998: Lahtela ym.: Kemijärven kunnassa olevan Kostamon-Var-
33999: rion tien kunnostamisesta.
34000:
34001:
34002: B d n s k u n n a ll e.
34003:
34004: Kun asutusviranomaisten toimesta sotien mm. linja-autoliikenne, ei hallitus ole ryh-
34005: jälkeen perustettiin rintamamiehiä varten tynyt vahvistetun suunnitelman mukaisiin
34006: Kemijärven kuntaan Kalkiaisen asutusalue kunnostamistoimenpiteisiin eikä siis toteutta-
34007: ja sinne rakennettiin noin 7 km: n pituinen nut po. kylätien valtion haltuun ottamispää-
34008: tie Kemijärven kunnassa olevan 14 km:n töstään, vaan on se jäänyt paperille kylä-
34009: pituisen Kostamon-Varrion kylätien jat- tiekunnan kiusaksi.
34010: kona ja tätä Kalkiaisen asutusalueelle raken- Kun nyt parhaillaan rakennetaan Sallan
34011: nettua jatkotietä eduskunnan 5 päivänä mar- kunnassa olevasta tieverkostosta tietä Kemi-
34012: raskuuta 1946 hallitukselle lausuman toivo- järven kunnassa olevalle Latva-aavan suu-
34013: muksen mukaisesti jatkettiin vielä noin 7 relle asutusalueelle ja sekin yhtyy siihen tie-
34014: km Oinaan kylän kautta ennen sotia perus- hen, joka on rakennettu mainitun kylätien
34015: tetulle J avarusvastuun asutusalueelle, johon jatkoksi, olisi nyt jo ryhdyttävä kiireellisiin
34016: ei ollut mitään tietä, tuli mainitusta Kos- toimenpiteisiin mainitun kylätien vahvistetun
34017: tamon-Varrion kylätiestä kahden valtion suunnitelman mukaiseksi kunnostamiseksi ja
34018: maantien välinen yhdystie ja sitä alkoivat toteutettava kylätien valtion haltuun ottamis-
34019: käyttää yleisenä liikennetienään kaikki, päätös käytännössä.
34020: jotka sitä tarvitsivat. Kun po. kylätie, joka Mainittakoon, että Kemijärven kunta on
34021: erkanee Kemijärven-Sallan maantiestä lä- esittänyt po. kylätien kunnostaruistyön val-
34022: hellä Kemijärven-Sallan rautatiellä olevaa tion työttömyystöiksi. Kun työttömiä on
34023: Isokylän rautatieasemaa, joutui valtion ra- kunnassa ollut jo viime vuonna ja on nytkin
34024: kentamien maanteiden väliseksi tieksi ja kun huomattavan paljon ja kun tien kunnos-
34025: se oli jo useita vuosia ollut tällaisessa ase- tamistyötä voidaan suorittaa talvella tarvit-
34026: massa, anoi kylätiekunta ja Kemijärven sematta rakentaa työmaaparakkeja ym.
34027: kunta, että ko. kylätie otettaisiin valtion hal- laitteita, olisi sen kunnostamistyöt · pi"
34028: tuun ja kunnostettaisiin valtion toimesta tänyt jo tähän mennessä toimeenpanna,
34029: maantieksi. Näiden anomusten perusteella mutta sitäkään ei ole tehty ja työttömät
34030: valmistettiin valtion toimesta suunnitelma saavat olla ilman töitä.
34031: kylätien kunnostamista varten maantieksi Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
34032: ja sisältyi tähän suunnitelmaan mm. se, että ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34033: kun kylätie Kostamon kylän ja Varrion vomuksen,
34034: kylän välillä oli rakennettu suoalueen yli,
34035: siirretään tie sillä kohtaa kulkemaan suo- että hallitus kiit·eellisesti toimisi
34036: alueen itäpuolitse sekä vahvistettiin mainittu niin, että Kemijärven kunnassa ole~
34037: suunnitelma ja päätettiin sanottu kylätie ot- van Kostanion-Varrion tien kunnos-
34038: taa valtion haltuun jo maaliskuun 5 päi- tamistyöt toimeenpannaan vahvistetun
34039: vänä 1953. Vaikka mainitun suunnitelman suunnitelman mukaisesti ja siten to-
34040: vahvistamisesta ja kylätien valtion haltuun teutetaan sen valtion haltuun ottm;nis-
34041: ottamisesta on kulunut lähes 3 vuotta ja sii- päätös käytännössä.
34042: hen on järjestetty jo useita vuosia sitten
34043: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
34044:
34045: M. 0. Lahtela. Yrjö Hautala. J. F. Pöykkö.
34046: 788
34047:
34048: XII,126. - Toiv.al. N:o 407.
34049:
34050:
34051:
34052:
34053: Lahtela ym.: Yhdystien rakentamisesta Rovaniemen,-Sodan-
34054: kylän maantiestä Orajärven kylään rakennetun kylätien
34055: ja Sodankylän-Pelkosenniemen maantien välille.
34056:
34057:
34058: Eduskunnalle.
34059:
34060: Nyt kun on vallmistusvaiheessa jo vuonna Ellei mainittua yhdystietä rakenneta, on
34061: 1936 rakenteelle pantu Sodankylän ja Pel- niiden, jotka asuvat Rovaniemen-Sodanky-
34062: kosenniemen kunnan välinen maantie, län maantien varressa mainitun ky!lätien er-
34063: joka saadaan liikenteelle ensi kesänä ja kanemispaikan läheisyydessä· sekä sen ja So-
34064: silloin avautuu keski- ja pohjois- dankylän kirkonkylän väli'llä, kierrettävä.
34065: Lapin pitkän tien vaikutuspiirissä olevalle mainitun Sodankylän kirkonkylän kautta
34066: väestölle suora kulkureitti lähimmälle rauta- päästäkseen Sodankylän-Pelkosenniemen
34067: tieasemaUe Kemijärvelle, olisi tälle Sodan- maantielle ja sitä lähimmälle rautatiease-
34068: kylän-Pelkosenniemen tielle pääsyä varten malle, joka kiertomatka jatkaa heidän maan-
34069: rakennettava eräitä yhdysteitä, että nekin tiematkaansa 10-20 km ja Orajärven kylän
34070: kylät, jotka eivät ole mainitun maantien asukkaitten matkaa 30-35 km.
34071: varressa, voisivat käyttää hyväkseen mainit- Yhdystiestä tulee olemaan suuri hyöty
34072: tua heitä lähinnä olevaa rautatieasemaa. Kun myöskin valtion ja yksityisten metsätalou-
34073: aikoinaan on rakennettu Rovaniemen-So- delle monessa eri muodossa.
34074: dankylän maantiestä Sodankylän kuntaan Edellä esitetty osoittaa, että tämän noin 6
34075: kuuluvaan Orajärven kylään noin 8 kilomet- kilometrin pituisen yhdystien rakentaminen
34076: rin pituinen kylätie, jonka itäinen pää on on erikoisen tarpeellinen. Mainittakoon, että
34077: n. 6 kilometrin päässä Sodankylän-Pel- mainittua yhdystietä varten on laadittu tie-
34078: kosenniemen maantiestä, olisi tämän maan- suunnitelma ja että Sodankylän kunta on
34079: tien ja po. kylätien väili!lle rakennettava yh- tielain mukaisesti anonut sen rakentamista
34080: 'dystie, että mainitun huomattavan suuren maantienä, koska se katsoo sen rakentamisen
34081: Orajärven kylän asukkaat pääsisivät käyttä- välttämättömäksi.
34082: mään hyväkseen heitä lähinnä olevaa Kemi-
34083: järven rautatieasemaa liikennepaikkanaan. Edeltlä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
34084: Tämän yhdystien rakentaminen olisi erikoi- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34085: sen tarpeellinen niillekin, jotka asuvat Rova- muksen,
34086: niemen-Sodankylän maantien varressa mai-
34087: nitun kylätien erkanemispaikan läheisyydessä että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
34088: ja sen ja Sodankylän kirkonkylän välisellä menpiteisiin yhdystien rakentamiseksi
34089: alueella, sillä siitä avautuisi heillekin tarpeel- Rovaniemen-Sodankylän maantiestä
34090: linen kulkureitti mainituHe lähimmälle rau- Orajärven kylään rakennetun kylätien
34091: tatieasemalle. ja Sadankylän-Pelkosenniemen maan-
34092: Mainitun yhdystien rakentamisella avattai- tien välille.
34093: siin tarpeellinen kulkureitti kauttakulkulii-
34094: kennettäkin varten.
34095: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1956.
34096:
34097: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. Niilo Ryhtä.
34098: 789
34099:
34100: XII,127. - Toiv.a.l. N:o 408.
34101:
34102:
34103:
34104:
34105: Lahtela. ym.: Pelkosenniemen-Sodankylän maantiellä olevan
34106: Kitisenjoen sillan rakentamisesta.
34107:
34108:
34109: E d u s k u n n a ll e.
34110:
34111: Niin kuin tunnettua on, on Kemijärven monien kuukausien aikana ja puut virtaa-
34112: rautatieasema, joka avattiin liikenteelle v. vassa joessa vaikeuttavat lauttaliikennettä.
34113: 1934, lähin rautatieasema Keski- ja Pohjois- Keväällä ja syksyllä ei voida lautalla liiken~
34114: Lappia. Tästä syystä jo vuonna 1936 alet- nettä hoitaa ja talvella voi joen jäät kovan
34115: tiin rakentaa maantietä Kemijärven rauta- virran vaikutuksesta löyhtyä ja keskeyttää
34116: tieasemalta Pelkosenniemen kunnan keskuk- liikenteen kokonaan, olisi välttämätöntä kii-
34117: seen rakennetun maantien jatkona Sodan- reellisesti rakentaa mainittuun Kitisenjokeen
34118: kylän kunnan keskukseen, jossa se yhtyy silta, jotta Perä-Lapista lähimmälle rautatie-
34119: Sodankylästä Ivalon ja Inarin kautta Nor- asemalle johtavaa erikoisen tarpeellista
34120: jan rajalle rakennettuun maantiehen ja maantietä voidaan esteettömästi liikennöidä
34121: Norjan maantieverkostoon. Kyseessä ole- kaikkina vuodenaikoina.
34122: van Pelkosenniemen-Sadankylän maan- Kun lautan avulla ei voida esteetöntä lii-
34123: tien rakentaminen alettiin jo v. 1936 tar- kennettä hoitaa mainitulla Lapista lähim-
34124: koituksella avata Sodankylän kunnan asuk- mälle rautatieasemalle johtavalla tiellä ja
34125: kaille ja niille, jotka asuvat Sodankylästä kun työttömyysvaroja on nyt myönnetty,
34126: Pohjois-Lappiin ja Petsamoon johtavan pit- joita voidaan käyttää vain talven aikana,
34127: kän maantien vaikutusalueella, suora kulku- olisi välttämätöntä ja valtion etujen mu-
34128: reitti lähimmälle eli mainitulle Kemijärven kaista, että sillan rakentaminen töitä keskeyt-
34129: rautatieasemalle ja siten lyhentää heidän tämättä suoritetaan valmiiksi.
34130: pitkää maantiematkaansa sekä lisätä maini- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
34131: tun rautatien tuloja. dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34132: Nyt 20 vuoden kuluessa mainittu Pel- muksen,
34133: kosenniemen-Sodankylän maantie on saatu
34134: siihen kuntoon, että sitä voitaisiin liiken- että hallitus toimisi niin, että Pel-
34135: nöidä, jos mainitulla tiellä Pelkosenniemen kosenniemen-Sodankylän maantiellä
34136: kunnan alueella ei olisi Kitisenjoen ylittä- oleva J{itisenjoen silta, jonka raken-
34137: mispaikka.a, joka on vähän veden aikana niin taminen on alettu työttömyysvaroilla,
34138: matala, ettei siinä lautta ui, ja tulvan ai- mkennetaan työttömyysvaroja käyt-
34139: kana niin virtava, ettei lautta kestä vir- täen keskeyttämättä valmiiksi ke-
34140: ran voimaa, ja lisäksi mainitussa Kitisen- sällä 1956.
34141: joessa uitetaan jokaisena kesänä paljon puita
34142: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
34143:
34144: M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö.
34145: Arvi Ikonen. Eino Rytinki.
34146: Markus Niskala. Niilo Ryhtä..
34147: Toivo H. Kinnunen. Erkki Koivisto.
34148: 790
34149:
34150: XU,128. - Toiv.al. N:o 409.
34151:
34152:
34153: Lahtela ym.: llfäärärahasta maantien rakentamiseksi Sodan-
34154: kylän Kelujärven kylästä Tan1man kylän kautta Savu-
34155: kosken Värriön kylään.
34156:
34157: E d u s k u n n a 11 e.
34158:
34159: Kysymys maantien rakentamisesta Sodan- ettei puheena olevan tien rakentamiseksi ole
34160: kylän kunnan ja Savukosken kunnan keskus- vielä kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon-
34161: ten välille on ollut jo kauan aikaa vireillä. kaan otettu määrärahaa.
34162: Kun jo ennen sotia on rakennettu maantie l\fainitun tien rakentamista pitävät myös-
34163: Sodankylän kunnan keskuksesta sanotun kin asianomaisten kuntien maanlunastuslau-
34164: kunnan Kelujärven kylään ja Savukosken takunnatkin erikoisen tarpeellisena, koska
34165: kunnan keskuksesta sanotun kunnan Värriön sanotulla tiesuunnalla ovat harvinaisen laa-
34166: kylään, olisi mainitun Värriön kylän ja -Ke- jat viljelyskelpoiset suot, joita voitaisiin
34167: lujärven kylän maanteitten välille rakennet- käyttää asuttamiseen ja johon on suunni-
34168: tava yhdystie mainituilla välillä olevan Savu- t~ltu suuri asutusalue ja se tulisi heti asu-
34169: kosken kuntaan kuuluvan Tanhuan kylän tetuksi, jos vain olisi tie.
34170: kautta, jossa on noin 300 asukasta ja johon Valtion metsätaloudelle olisi po. tie myös
34171: ei ole rakem1ettu mistään päin kuljettavaa monessa eri muodossa erikoisen tarpeellinen
34172: tietä, että tämän tiettömässä erämaassa ole- ja tuottaisi suuria tuloksia, koska ne valtion
34173: van kylän asukkaat pääsisivät tieyhteyteen metsämaat käsittävät tuhansia hehtaareja,
34174: ja että siitä avautuisi suora tieyhteys po. joita tie hyödyttäisi.
34175: kuntien keskusten välille. Kun teitä rakennetaan yksinomaan metsä-
34176: Kun jo vuonna 1946 alettiin rakentaa talouden vuoksikin ja mainittu tie on tar-
34177: työttömyysvaroilla mainittua tiesuuntaa peellinen monesta muustakin syystä, kuten
34178: ·maantietä mainitun Kelujärven kylän ja näkyy edellä selostetusta, olisi sen valmiiksi
34179: Tanhuan kylän v:älille ja sitä rakennettiin rakentaminen kiireellisesti toteutettava. On-
34180: useana talvena ja !laitettiin työmaaparakit han epäta!loudellista, että tien rakentamiseen
34181: sekä kaadettiin ja ajettiin tielle rakennetta- on useina vuosina käytetty valtion varoja ja
34182: via siltoja ja rumpuja varten tarvittavat laitettu sinne työmaaparakit sekä silta- ja
34183: puut ja tien rakentamistyötä ei ole jatkettu rakennuspuut ja sitten j.ätetään rakennustyöt
34184: moneen vuoteen, pilaantuvat mainitut para- seisomaan moniksi vuosiksi ja hankittujen
34185: kit ja lahoavat hankitut silta- ja rumpupuut tarvikkeiden annetaan pilaantua.
34186: sinne suureksi vahingoksi valtiolle, jos tien Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
34187: rakennustyötä ei edes ensi vuonna jatketa, dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
34188: ja tiesuunnalla asuvat sadat kansalaiset jou- muksen,
34189: tuvat edelleen olemaan ilman tietä, joka hei- että hallittts ottaisi vuoden · 1957
34190: dän taloude~listen olojensa kehittämiseksi ja tulo- ja menoarvioesitykseen 20 000 000
34191: toimeentulomahdollisuuksiensa parantami- markan suu1·uis.en määrärahan maan-
34192: seksi olisi aivan välttämätön. tien rakennustöiden jatkamiseksi So-
34193: Kun sanotulla tiesuunnalla mainitun Tan- dankylän kunnan Kelujä1·ven kylästä
34194: huarrkylän seudulle on perustettu sotien jäl- Tanhuan kylän kautta Savukosken
34195: keen maanhankintalain edellyttämiä rinta- kunnan Vär1·iö1t kylään ja että mai-
34196: mamiestiloja ja sanotun lain mukaan heiUe nitun tien rakentamiseen käytettäisiin
34197: olisi myös rakennettava tie, on kohtuutonta, myöskin riittävästi työttörnyysvaroja.
34198: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1956.
34199:
34200: M. 0. Lahtela. Niilo Ryhtä.
34201: Eino Rytinki. Erkki Koivisto.
34202: 791
34203:
34204: XII,129. - Toiv.a.l. N:o 410.
34205:
34206:
34207:
34208:
34209: Friman ym.: Tepaston-Lompolon-P·uljujärven tien raken-
34210: tamisesta.
34211:
34212:
34213: E d u s k u n n a 11 e.
34214:
34215: Kittilän kunnan pohjoisosassa sijaitsevat kaansaamista Keski-Lapin ja Enontekiön vä-
34216: Lompolon ja Puljujärven kylät ovat niitä lille. Se syntyisi yhdistämällä myöhemmin
34217: harvoja huomattavia Lapin läänin kyliä, joi- Nunnaseen päättyvä tie etelästä tulevaan
34218: hin ei ole minkäänlaista tieyhteyttä. Molem- tiehen.
34219: mat mainitut kylät ovat vielä erikoisase- Tepaston-Lompolon-Puljujärven suun-
34220: massa sen vuoksi, ettei niihin ole käyttökel- nalla on valtiolla paljon täysin koskematto-
34221: poisia vesiteitäkään, joten tarvikkeet sinne mia metsiä, joiden hyväksikäyttö ilman tä-
34222: on kuljetettava kesäaikana kantamalla. Tien män tien rakentamista on täysin mahdotonta.
34223: puutteesta johtuen ihmisten elämä on näissä Yksityisten ihmistenkään metsillä ei tien
34224: kylissä kuvaamattoman vaikea. puutteesta johtuen ole juuri minkäänlaista
34225: Aikanaan on suunniteltu tien rakentamista arvoa. Tämän tien rakentaminen merkitsisi
34226: näihin kyliin ja jo ennen sotia aloitettiin myös yhden maamme arvokkaimman mat-
34227: sen rakentaminen Kittilän kunnan Könkään kailureitin avaamista ja palvelisi tulevaa
34228: kylästä pohjoiseen. Nykyään tämä tie on jo asu tustoimintaa.
34229: valmis Tepaston kylään. Nyt olisi sen ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34230: kentamista jatkettava Lompolon kylään, jo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34231: hon on matkaa n. 12 km, ja siitä edelleen vomuksen,
34232: Puljujärven kylään. Koko tien pituudeksi
34233: Tepastosta Puljujärvelle tulisi 25-27 km. että hallitus ryhtyisi nopeasti toi-
34234: Kun äskettäin on valmistunut maantie Enon- menpiteisiin tien rakentamiseksi 'Kit-
34235: tekiön Peltovuoman kylästä Nunnasen ky- tilän kunnan Tepaston kylästä Lom-
34236: lään, niin tämän tien rakentaminen tulisi polon kautta Puljujärven kylään.
34237: palvelemaan samalla suoran tieyhteyden ai-
34238: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
34239:
34240: Toivo Friman. Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
34241: 792
34242:
34243: XII,130. - Toiv.al. N:o 411.
34244:
34245:
34246:
34247:
34248: Friman ym.: Tien rakentamisesta J eesiöjärven kylästä V es-
34249: majärven kylään Kith"län kunnassa.
34250:
34251:
34252: E d u s k u n n a 11 e.
34253:
34254: Kittilän kunnan itärajan lähellä sijaitsee Minkäänlaisia metsänhoitotöitä ei siellä myös-
34255: Vesmajärven kylä, johon ei ole tieyhteyttä. kään ole suoritettu teitten puutteesta joh-
34256: Lähin tie päättyy n. 12 km: n päässä ole- tuen. Pomokairan metsiä ei voida koskaan
34257: vaan Jeesiöjärven kylään. Vesmajärven ky- suuremmassa määrin uittamalla kuljettaa.
34258: lässä on useita kymmeniä asukkaita. Kylään Ainoaksi kuljetuskeinoksi jää autokuljetus ja
34259: ei voida kulkea edes vesiteitse ja tarvikkei- se vaatii teitten rakentamista. Tässä sa-
34260: den kuljetus kesäaikana on varsin hankalaa. massa erämaassa, melko lähellä Vesmajärven
34261: Tien rakentaminen Vesmajärvelle helpottaisi kylää, on myös tunnettu Porkosen rautamal-
34262: myös Jeesiöjärven itäpuolella asuvien ihmis- miesiintymä, jonka perusteellisen tutkimisen-
34263: ten elämää. Varsinkin kelirikkoaikoina, ke- km kannalta tämän tien rakentaminen olisi
34264: väisin ja syksyisin, on kulku Luusuan järven tarpeellista.
34265: yli vaikeaa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
34266: Tien rakentamisella Vesmajärvelle tulisi nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
34267: lähitulevaisuudessa olemaan varsin suuri muksen,
34268: merkitys valtion metsien hyväksikäytön kan-
34269: nalta. Vesmajärven kylä nim. sijaitsee mel- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
34270: kein keskellä Keski-Lapin suurinta erämaata, toimenpiteisiin tien rakentamiseksi
34271: ns. Pomokairaa, joka on kokonaan valtion J eesiöjärven kylästä V esmajärven ky-
34272: metsää ja toistaiseksi täysin hakkaamatonta. lään Kittilän kunnassa.
34273: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1956.
34274:
34275: Toivo Friman. Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
34276: 793
34277:
34278: XII,131. - Toiv.al. N:o 412.
34279:
34280:
34281:
34282:
34283: Pöykkö ym.: Saarenkylän-Meltauksen välisen maantiesuun-
34284: nan tutkimisesta.
34285:
34286:
34287: E d u s k u n n a 11 e.
34288:
34289: Saarenkylän-Meltauksen maantie Ounas- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
34290: joen itäpuolitse olisi hyvin tärkeä sen vai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34291: kutuspiirin asukkaille, jotka ovat vailla muksen,
34292: kaikkia tieyhteyksiä. Erittäinkin keväin ja
34293: syksyin kelirikkoaikana joutuvat he suuriin että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
34294: vaikeuksiin, kun Ounasjokea ei voi ylittää. menpiteisiin, että Saarenkylän-Mel-
34295: Lisäksi asutus Ounasjoen itäpuolella on huo- tauksen välisen maantiesuunnan tut-
34296: mattava ja sillä on suuret laajentumisen kiminen pantaisiin kiireellisenä käyn-
34297: mahdollisuudet, jos sinne saataisiin kunnol- tiin.
34298: linen tieyhteys. Tämän johdosta olisi tie-
34299: suunnan tutkimiseen kiireellisesti ryhdyt-
34300: tävä.
34301: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
34302:
34303: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
34304:
34305:
34306:
34307:
34308: 100 E 75/56
34309: 794
34310:
34311: XD,132. - Toiv.a.l. N: o 413.
34312:
34313:
34314:
34315:
34316: Pöykkö ym.: TepMton-Lompolon-Puljun maantiesuunnan
34317: tutkimisesta.
34318:
34319:
34320: Eduskunnalle.
34321:
34322: Tepaston-Lompolon-Puljun kylien väli- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
34323: nen maantie olisi tärkeä mainittujen kylien menpiteisiin, että Tepaston-Lompo-
34324: ja tien vaikutuspiirin asukkaille. Kun mai- lon-Puljun välisen maantiesuunnan
34325: nittu tiesuunta on edelleen tutkimatta, niin tutkiminen pantaisiin kiireellisenä
34326: ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk- käyntiin.
34327: syttäväksi toivomuksen,
34328: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
34329:
34330: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki.
34331: 795
34332:
34333: Xl!I,13S. - Toiv.al. N:o 414.
34334:
34335:
34336:
34337:
34338: Friman ym.: 'l.'ien mkentamisesta Palojoe1mwsta PaloJär-
34339: velle Enontekiön kunnassa.
34340:
34341:
34342: E d u s k u n n a 11 e.
34343:
34344: V. 1938 suoritettiin mittaus- ja punnitus- Enontekiön kunnan alueella esiintyvä suh-
34345: työt sekä tehtiin kustannusarvio Palojoen- teellisen runsas työttömyys voitaisiin myös
34346: suun-Palojärven maantiestä Enontekiön torjua tämän suunnitellun maantierakennus-
34347: kunnassa. Tie on kuitenkin toistaiseksi raken- työn aloittamisella.
34348: tamatta. Suunniteltu tie tulisi olemaan 39 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34349: km :n pituinen ja se kulkisi Suontta- ja Lep- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34350: päjärven kylien kautta Palojärvelle, joilla muksen,
34351: ei toistaiseksi ole minkäänlaista tieyhteyttä
34352: muuhun maailmaan. Suunniteltu tie päät- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
34353: tyisi n. 9 km Norjan rajasta ja tulisi ole- menpiteisiin tien rakentamiseksi Palo-
34354: maan tulevaisuudessa helposti yhdistettävissä joensuusta Suonttajärven ja Leppä-
34355: Norjan Koutokeinosta tulevaan maantiehen .iärven kautta Palojärvelle Enontekiön
34356: sekä näin ollen palvelemaan myöhemmin kunnassa.
34357: myös maamme ja Norjan välistä liikennettä.
34358: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1956.
34359:
34360: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
34361: Eino Tainio.
34362: 796
34363:
34364: XU,134. - Toiv.al. N: o 415.
34365:
34366:
34367:
34368:
34369: Pöykkö ym.: Määrärahasta Peltovuoman-N1tnnasen tietyön
34370: jatkamista. varten.
34371:
34372:
34373: E d u s k u n n a 11 e.
34374:
34375: Peltovuoman-Nunnasen maantie olisi tär- Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
34376: keä Nunnasen kylän ja tien vaikutuspiirin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34377: asukkaille. Tulevaisuudessa muodostuisi siitä muksen,
34378: myös huomattava yhdystie Kittilän ja Enon-
34379: tekiön kuntien välillä, kun Könkään-Tepas- että hallitus ottaisi vuoden 1957
34380: ton tie jatkettaisiin Puljun kautta Nunna- tulo- ja menoarvioesitykseen 15 000 000
34381: seen saakka. Tie on ollut jo rakenteilla työt- markan määrärahan Peltovuoman--
34382: tömyystyönä ja onkin silloin pengerrystyöt Nunnasen tietyön jatkamista varten.
34383: suurimmalta osalta siitä suoritettu, joten jä-
34384: lellä on etupäässä sulan maan aikana suori-
34385: tettavia töitä.
34386: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
34387:
34388: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
34389: 797
34390:
34391: XII,135. - Toiv.al. N:o 416.
34392:
34393:
34394:
34395:
34396: Pöykkö ym.: Määrärahasta Syysjärven-Utsjoen n~aantietyön
34397: jatkamista varten.
34398:
34399:
34400: E d u s k u n n a 11 e.
34401:
34402: Syysjärven-Utsjoen maantie valmiiksi vain pengerrystyöt, olisi työhön saatava vuo-
34403: rakennettuna muodostaisi Lapin huomatuim- sittain myös vakinaisia määrärahoja niitä
34404: man matkailutien luonnonkauniiden nähtä- töitä varten, jotka on sulan maan aikana
34405: vyyksiensä vuolmi ja tulevaisuudessa jatket- edullisempi suorittaa.
34406: tuna Nuorgamiin saakka liittyisi Norjan tie- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
34407: verkostoon. Tiellä muutenkin olisi tärkeä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34408: merkitys sen vaikutuspiirin asukkaille, jotka muksen,
34409: nykyisin ovat kesäisin vain epävarman ja
34410: lyhytaikaisen vesitien varassa. Tietä alettiin että hallitus ottaisi vuoden 1957
34411: rakentaa vuonna 1954 työttömyystyönä ja on tulo- ja menoarvioesitykseen 20 000 000
34412: se parhaillaankin rakenteilla. Kun talvis- markan määrärahan Syysjärven-Uts-
34413: aikana soveltuvat rakennettavaksi etupäässä joen maantietyön jatkamista varten.
34414: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1956.
34415:
34416: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki.
34417: 1
34418:
34419: 1
34420:
34421: 1
34422:
34423: 1
34424:
34425: 1
34426:
34427: 1
34428:
34429: 1
34430:
34431: 1
34432:
34433: 1
34434:
34435: 1
34436:
34437: 1
34438:
34439: 1
34440:
34441: 1
34442:
34443: 1
34444:
34445: 1
34446:
34447: 1
34448:
34449: 1
34450:
34451: 1
34452: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUS-
34453: ALOITTEET
34454: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
34455:
34456:
34457:
34458:
34459: E 75/56
34460: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITIEET
34461: (Hakusanat viittaavat liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.)
34462:
34463:
34464: LAKIALOIITEET
34465: Yleisenä. aloiteaikana jätetyt.
34466:
34467: N:o 1, Kuusisen y m.: Ehdotukset laeiksi -- n:o 14, Wiherheimon ym.: Ehdotus laiksi
34468: Suomen hallitusmuodon ja tasavallan presiden· tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muutta-
34469: tin. valitsijamiesten vaaleista annetun lain misesta. Liitteet IV,7. s. 92. - Ks. Tulo- ja
34470: muuttamisesta. Liitteet I,l. s. 7. - Ks. Halli- omaisuusvero.
34471: tusmuoto. -· n:o ,15, Lindqvistin y m.: Ehdotus laiksi
34472: - n:o 2, s.-K. K i 1 V en y m.: Ehdotus laiksi hal- perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta. Liit-
34473: litusmuodon 49 §: n mnuttamisesta. Liitteet !,2. teet IV,8. s. 94. - Ks. Perintö- ja lahjavero.
34474: s. 10. - Ks. Hallitusmuoto. n:o 16, Hautalan ym.: Ehdotus laiksi liike-
34475: vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,9. s.
34476: n:o 3, Kähösen ym.: Ehdotus laiksi maa- 95. - Ks. Liikevaihtovero.
34477: taloustuotteiden hintojen määräämisestä. Liit-
34478: teet I,3. s. 11. - Ks. Maatalous. n: o 17, Sepän y m.: Ehdotus laiksi liike-
34479: vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,10.
34480: - n: o 4, Tainio n y m.: Ehdotus laiksi työlli- s. 96. - Ks. Liikevaihtovero.
34481: syyden turvaamista tarkoittavista toimenpi-
34482: teistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet 1,4. - n:o 18, Kähösen y m.: Ehdotus laiksi lisä-
34483: s. 13. - Ks. Työttömyys. korvauksen myöntämisestä eräille korvauslain
34484: nojalla korvausta saaneille annetun lain muut-
34485: -- n: o 5, H a k a 1 a n: Ehdotus laiksi rikoslain tamisesta. Liitteet IV,11. s. 97. - Ks. Kor-
34486: 12 luvun 7 §: n muuttamisesta. Liitteet II,1. vauslaki.
34487: s. 27. - Ks. Rikoslaki. - n:o 19, Liedeksen ym.: Ehdotus laiksi
34488: - n: o 6, S a 1 m e 1 a- J ä r v i s e n y m.: Ehdotus sairaalalain muuttamisesta. Liitteet VI,l. s.
34489: laiksi rikoslain 22 luvun 3 §: n muuttamisesta. 243. - Ks. Sairaalat.
34490: Liitteet II,2. s. 29. - Ks. Rikoslaki.
34491: - n:o 20, M. R yö mä n y m.: Ehdotus laiksi
34492: n:o 7, Hallbergin ym.: Ehdotus laiksi mielisairaslain muuttamisesta. Liitteet VI,2. s.
34493: huoneenvuokralain muuttamisesta. Liitteet II,3. 245. - Ks. Mielisairaslaki.
34494: s. 31. - Ks. Huoneenvuokralaki. n: o 21, S a r j a 1 a n y m.: Ehdotus laiksi mieli-
34495: - n:o 8, Sukselaisen ym.: Ehdotus vero- sairaslain 43 §: n muuttamisesta. Liitteet VI,3.
34496: laiksi. Liitteet IV,1. s. 45. - Ks. Verotus. s. 247. - Ks. Mielisairaslaki.
34497: - n: o 9, P u s a n y m.: Ehdotus laiksi ennakko- - n:o 22, J. Wirtasen ym.: Ehdotus laiksi
34498: perintälain muuttamisesta. Liitteet IV,2. s. 85. mielisairaslain 43 §: n muuttamisesta. Liitteet
34499: - Ks. Enn!llkkoperintälaki. VI,4. s. 248. - Ks. Mielisairaslaki.
34500: - n:o 10, Frimanin ym.: Ehdotus laiksi tulo- n: o 23, Sarja 1 a n y m.: Ehdotus laiksi mieli-
34501: ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet sairaslain 46 §: n muuttamisesta. Liitteet VI,5.
34502: IV,3. s. 86. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. s. 250. - Ks. Mielisairaslaki.
34503: - n:o 11, Hiltusen ym.: Ehdotus laiksi tulo- n:o 24, R. Virtasen ym.: Ehdotus laiksi
34504: ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,4. tuberkuloosilain muuttamisesta. Liitteet VI,6.
34505: s. 87. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. s. 251. - Ks. Tuberkuloosilaki.
34506: - n:o 12, Mustosen y m.: Ehdotus laiksi tulo- n:o 25, J. Wirtasen ym.: Ehdotus laiksi
34507: ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet tuberkuloosilain 27 §:n muuttamisesta. Liitteet
34508: IV,5. s. 89. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. VI,7. s. 253. - Ks. Tuberkuloosilaki.
34509: - n: o 13, Tienarin y m.: Ehdotus laiksi tulo- n: o 26, I k o s e n y m.: Ehdotus laiksi tuber-
34510: ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet kuloosilain 31 §: n muuttamisesta. Liitteet VI,8.
34511: IV,6. s. 90. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. s. 254. - Ks. Tuberkuloosilaki.
34512: 4 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1956.
34513:
34514: -- n:o 27, Frimanin ym.: Ehdotus laiksi alue- - n: o 42, Turkan y m.: Ehdotus laiksi ylei-
34515: sairaaloiden ja sairasmajojen lakkauttamisesta sistä teistä annetun lain muuttamisesta. Liit-
34516: annetun lain muuttamisesta. Liitteet VI,9. s. teet VII,l4. s. 329. - Ks. Tielaki.
34517: 255. - Ks. Sairaalat.
34518: n: o 43, T i e k s o - I s a k s s o n i n y m.: Ehdo-
34519: n:o 28, Rantamaan ym.: Ehdotus eläin- tus laiksi korkeakoulustipendeistä annetun lain
34520: suojelulaiksi. Liitteet VI,lO. s. 256. - Ks. muuttamisesta. Liitteet VIII,!. s. 361. - Ks.
34521: Eläinsuo_jelulaki. Stipendit.
34522: - n:o 29, Haapasen y m.: Ehdotukset laeiksi - n: o 44, B r a n d e r - W a lli n i n y m.: Ehdo-
34523: kunnallishallituksesta 'kaupungissa ja maalais- tus laiksi ammattiopintojen avustuslain muut-
34524: ·kuntain kunnallishallinnosta annettujen asetus- tamisesta. Liitteet VIII,2. s. 362. - Ks. Am-
34525: ten muuttamisesta. Liitteet VII,l. s. 305. - Ks. mattiopinnot.
34526: Kunnallisverotus.
34527: n: o 45, T o r v e n y m.: Ehdotus laiksi ammat-
34528: - n:o 30, Junnilan ym.: Ehdotukset laeiksi tiopintojen avustuslain muuttamisesta. Liitteet
34529: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalais- VIII,3. s. 363. - Ks. Ammattiopinnot.
34530: kuntain kunnallishallinnosta annettujen asetus-
34531: ten muuttamisesta. Liitteet VII,2. s. 308. - Ks. -- n:o 46, H. Miettusen ym.: Ehdotus kir-
34532: Kunnallisverotus. jastolaiksi. Liitteet VIII,4. s. 365. - Ks. Kir-
34533: - n: o 31, Leinosen y m.: Ehdotukset laeiksi jastot.
34534: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalais- - n:o 47, Hamaran ym.: Ehdotus laiksi kodin
34535: kuntain •kunnallishallinnosta annettujen asetus- tutkimuslaitoksesta. Liitteet VIII,5. s. 370. -
34536: ten muuttamisesta. Liitteet VII,3. s. 310. - Ks. Ks. Kodin tutkimuslaitos.
34537: Kunnallisverotus.
34538: n: o 48, H a u t a 1 a n: Ehdotus maankäyttö-
34539: n: o 32, ö h m a n i n y m.: Ehdotuks~ laeiksi laiksi. Liitteet IX,l. s. 443. - Ks. Maankäyttö-
34540: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalais- laki.
34541: kuntain kunnallishallinnosta annettujen asetus-
34542: ten muuttamisesta. Liitteet VII,4. s. 312 ja - n: o 49, Ra i p a 1 a n y m.: Ehdotus laiksi asu-
34543: 314. - Ks. Kunallisverotus. tuslain muuttamisesta. Liitteet IX,2. s. 444. -
34544: Ks. Asutuslaki.
34545: n:o 33, Jussi 1 a n y m.: Ehdotus laiksi maa-
34546: laiskuntain kunnallishallinnosta annetun ase- - n: o 50, L i e d e k s e n y m.: Ehdotus laiksi
34547: tuksen muuttamisesta. Liitteet VII,5. s. 316. - Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankintalain
34548: Ks. Kunnallisverotus. muuttamisesta. Liitteet IX,3. s. 447. - Ks.
34549: - n:o 34, T. Kinnusen ym.: Ehdotus laiksi Maanhankin ta.
34550: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun - n:o 51, S ä v e 1 ä n y m.: Ehdotus laiksi eräi-
34551: asetuksen muuttamisesta. Liitteet VII,6. s. 317. den vuokra-alueiden lunastamisesta. Liitteet
34552: - Ks. Kunnallisverotus. IX,4. s. 449. - Ks. Vuokra-alueiden lunasta-
34553: - n: o 35, K o s o 1 a n y m.: Ehdotus laiksi maa- minen.
34554: laiskuntain kunnallishallinnosta annetun ase- - n:o 52, Hietasen ym.: Ehdotus laiksi lai-
34555: tuksen muuttamisesta. Liitteet VII,7. s. 319. tumen ja heinämaan vuokraamisesta pienvilje-
34556: - Ks. Kunnallisverotus. lijäin, asuntotilan ja tontin omistajain sekä
34557: - n:o 36, Kulovaaran ym.: Ehdotus laiksi maaseudun tilattoman väestön tarpeisiin. Liit-
34558: manttaalikuntalaitoksen lakkauttamisesta. Liit- teet IX,5. s. 451. - Ks. Laidun.
34559: teet VII,8. s. 320. - Ks. Kunnallishallinto. - n: o 53, K ä m ä r ä i s e n y m.: Ehdotus laiksi
34560: - n:o 37, Niskalan ym.: Ehdotus laiksi kiin- maanparannusaineiden ajopalkkioista. Liitteet
34561: teän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen IX,6. s. 453. - Ks. Maanparannus.
34562: tarpeeseen annetun lain muuttamisesta. Liit-
34563: -- n:o 54, La h te 1 a n y m.: Ehdotus laiksi peto-
34564: teet VII,9. s. 321. - Ks. Pakkolunastus. eläinten tappamien tai raatelemien porojen kor-
34565: n:o 38, Lindblomin ym.: Ehdotus laiksi vaamisesta. Liitteet IX,7. s. 454. - Ks. Poron-
34566: kaivoslain muuttamisesta. Liitteet VII,lO. s. hoito.
34567: 323. - Ks. Kaivoslaki. - n:o 55, Haapasen y m.: Ehdotus laiksi met-
34568: - n:o 39, Tauriaisen ym.: Ehdotus laiksi sänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttami-
34569: kalastuslain muuttamisesta. Liitteet VII,ll. s. sesta. Liitteet IX,8. s. 457. - Ks. Metsänhoito-
34570: 325. - Ks. Kalastuslaki. yhdistykset.
34571: - n:o 40, Myllymäen ym.: Ehdotus laiksi - n:o 56, Kauhasen ym.: Ehdotus laiksi
34572: kalastuslain muuttamisesta. Liitteet VII,l2. s. metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muutta-
34573: 326. - Ks. Kalastuslaki. misesta. Liitteet IX,9. s. 459. - Ks. Metsän-
34574: hoitoyhdistykset.
34575: - n:o 41, Sepin ym.: Ehdotukset laeiksi ylei-
34576: sistä teistä annetun lain ja yleisistä teistä - n:o 57, Rantamaan ym.: Ehdotus laiksi
34577: annetun lain voimaanpanosta ·annetun lain metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muutta-
34578: muuttamisesta. Liitteet VII,13. s. 327. - Ks. misesta. Liitteet IX,lO. s. 461. - Ks. Metsän-
34579: Tielaki. hoitoyhdistykset.
34580: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1956. 5
34581:
34582: n: o 58, ö s te r h o 1m i n: Ehdotus laiksi kalas- - n:o 62, Liljeströmin ym.: Ehdotus laiksi
34583: tusvakuutusyhdistyksistä, joilla on oikeus saada työsääntölain muuttamisesta. Liitteet X,3. s.
34584: ·avustusta valtion varoista, annetun lain 6 §:n 591. - Ks. Työsääntölaki.
34585: muuttamisesta. Liitteet IX,1L s. 463 ja 465. - n:o 63, R. Virtasen ym.: Ehdotus laiksi
34586: - Ks. Kalastusvakuutus. työsääntölain muuttamisesta. Liitteet X,4. s.
34587: - n:o 59, Innalan ym.: Ehdotus laiksi Hel- 593. - Ks. Työsääntölaki.
34588: singin kotitalouskorkeakoulusta. Liitteet IX,12. n: o 64, T a i n i o n y m.: Ehdotus laiksi metsä-
34589: s. 467. - Ks. Kotitalous. ja uittotöiden vähimmäispalkoista. Liitteet
34590: ---, n:o 60, Liljeströmin ym.: Ehdotus laiksi X,5. s. 595. - Ks. Metsätyöt.
34591: työsopimuslain muuttamisesta. Liitteet X,1. s. n:o.65, Tienarin ym.: Ehdotus eläkevakuu-
34592: 585. - Ks. Työsopimuslaki. tuslaiksi. Liitteet X,6. s. 598. - Ks. Eläke-
34593: vakuutus.
34594: n: o 61, M u r r o n y m.: Ehdotus laiksi työ-
34595: sopimuslain muuttamisesta. Liitteet X,2. s. 588. n:o 66, Tuulen ym.: Ehdotus laiksi asevel-
34596: ,....- Ks. Työsopimuslaki. vollisuuslain muuttamisesta. Liitteet XI,L s.
34597: 631. - Ks. Asevelvollisuuslaki.
34598:
34599:
34600:
34601:
34602: RAHA-ASIA-ALOIITEET
34603: Yleisenä aloiteaikana jätetyt,
34604:
34605: - N: o 1, T u u 1 e n y m.: Määrärahan osoittami- - n: o 9, Suomisen y m.: Määrärahan osoitta-
34606: sesta ennakkopidätyksen valvontaa varten pe- misesta avustukseksi lastenhoidon opetuslaitok-
34607: rustettujen toimien muuttamiseksi ylimääräi- sille lastenhoitajien koulutuksesta aiheutuvia
34608: siksi. Liitteet IV,68. s. 177. - Ks. Ennakko- kustannuksia varten. Liitteet IV,76. s. 186. -
34609: perintä. Ks. Lastenhoito.
34610: - n: o 2, M. M a t t i 1 a n y m.: Määrärahan osoit- - n: o 10, M. M a t t i 1 a n y m.: Määrärahan
34611: tamisesta maataloushallituksen alaisten koulu- osoittamisesta kenttäsahaustoiminnan ammatti-
34612: jen johtajien palkkauksen järjestelyyn. Liit- taidon ja välineiden kehittämiseen. Liitteet
34613: teet IV,69. s. 179. - Ks. Maatalouskoulut. IV,77. s. 188. - Ks. Kenttäsahaustoiminta.
34614: - n:o 3, N. Nurmisen ym.: Määrärahan osoit- n:o ll, Paloveden y m.: Määrärahan osoit·
34615: tamisesta tutkimuksen suorittamiseksi valtion tamisesta avustuksiksi taloudellisiin vaikeuk-
34616: omistukseen tulevan selluloosatehtaan rakenta- siin joutuneille kunnille. Liitteet IV, 78. s. 189.
34617: miseksi Kannukseen. Liitteet IV, 70. s. 180. - - Ks. Kunnat.
34618: Ks. Selluloosatehtaat. - n:o 12, Tiitun ym.: Määrärahan osoittami-
34619: n:o 4, Ikosen ym.: Määrärahan osoittami- sesta avustukseksi Isonkyrön :keskikoululle yhtä
34620: lukioluokkaa varten. Liitteet IV,79. s. 191. -
34621: sesta keskussairaalalain 5 §: ssä tarkoitettujen Ks. Oppikoulut.
34622: helpotusten myöntämiseksi heikossa taloudelli-
34623: sessa asemassa oleville kunnille. Liitteet IV,71. - n:o '13, M. Mattilan ym.: Määrärahan
34624: s. 181. - Ks. Sairaalat. osoittamisesta lainaksi Tuusulan kansanopiston
34625: rakennuksien rakentamista varten. Liitteet
34626: n: o 5, Karvosen y m.: Määrärahan osoit-
34627: tamisesta avustuksiksi kunnille kunnanlääkärin IV,80. s. 192. - Ks. Kansanopistot.
34628: palkkauskustannuksia ja virka-asunnon raken- n: o 14, K u k k o s e n y m.: Määrärahan osoit-
34629: tamista varten. Liitteet IV, 72. s. 182. - Ks. tamisesta lainaksi Kiteen evankelisen kansan·
34630: Lääkärit. opiston lisärakennusta varten. Liitteet IV,8L
34631: -- n:o 6, Karvosen ym.: Määrärahan osoit- s. 193. - Ks. Kansanopistot.
34632: tamisesta avustuksiksi kunnille mielisairaan- - n: o 15, ·L u u k a n y m.: Määrärahan osoitta-
34633: huoltolaitosten ja huoltotoimistojen kustannuk- misesta avustuslainaksi Musiikkiopiston oma-
34634: sia varten. Liitteet IV,73. s. 183. - Ks. Mieli- kotisäätiölle Lahden konserttitalon rakennus-
34635: sairaat. työstä aiheutuneiden lyhytaikaisten velkojen
34636: - n:o 7, Ikosen y m.: Määrärahan osoittami- maksamiseen. Liitteet IV,82. s. 194. - Ks.
34637: sesta ylimääräisiksi avustuksiksi kunnille käti- Konserttitalot.
34638: löiden paikkaamista varten. Liitteet IV,74. s. n: o 16, P u s a n: Määrärahan osoittamisesta
34639: 184. - Ks. Kätilöt. väkilannoitteiden jakamista varten pienviljeli-
34640: n:o 8, Ikosen ym.: Määrärahan osoittami- jöille. Liitteet IV,83. s. 195. - Ks. Pienviljelys.
34641: sesta terveyssisarten palkkaamiseksi köyhille n:o 17, Jussilan ym.: Määrärahan osoitta-
34642: ja harvaan asutuille kunnille myönnettäviä misesta maataloudellisten neuvontajärjestöjen
34643: ylimääräisiä avustuksia varten, Liitteet IV,75. maatalouskoneopetustoimintaa varten. Liitteet
34644: s. 185. - Ks. Terveyssisaret. IV,84. s. 197. - Ks. Maatalouskoneet.
34645: 6 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1956.
34646:
34647: n:o 18, Rantamaan ym.: Määrärahan osoit- jereille rakentamista ja koneiden hankintaa
34648: tamisesta metsäkerhotyötä varten. Liitteet varten. Liitteet IV,99. s. 216. - Ks. Meijerit.
34649: IV,85. s. 198. - Ks. Metsäkerhot.
34650: n: o 33, S a u r a n y m.: Määrärahan osoitta-
34651: -· n: o 19, P u s a n: Määrärahan osoittamisesta misesta avustuksiksi ja !ainoiksi puutarhatuot-
34652: maaseudun vesihuollon järjestämisen avusta- teiden varastoinnin järjestämistä varten. Liit-
34653: mista ja lainoitusta varten. Liitteet IV,86. s. teet IV,100. s. 218. ~ Ks. Puutarhat.
34654: 199. - Ks. Vesitalous.
34655: n:o 20, Kaasalaisen ym.: Määrärahan n: o 34, F o r s i u k s e n y m.: Määrärahan
34656: osoittamisesta yksityisluontoisilla maataloudelli- osoittamisesta puutarhakonsulentin palkkaami·
34657: sille oppilaitoksille kaluston, koneiden ja työ- seksi Uudenmaanläänin Maanviljelysseuralle.
34658: välineiden hankintaan. Liitteet IV,87. s. 200. Liitteet IV,101. s. 219. - Ks. Puutarhat.
34659: - Ks. Maatalouskoulut. -· n: o 35, K o s o 1 a n y m.: Määrärahan osoit·
34660: n:o 21, Honkalan ym.: Määrärahan osoit- tamisesta siitosoriitten osto- ja hoitoavustuk·
34661: tamisesta rakennuslainoiksi yksityisluontoisille siksi. Liitteet IV,102. s. 220. - Ks. Hevoset.
34662: maataloudellisille. oppilaitoksille. Liitteet IV,88.
34663: s. 202. - Ks. Maatalouskoulut. n: o 36, S o i n i s e n y m.: Määrärahan osoitta·
34664: misesta valtion siitosoriitten ostamista ja sijoi-
34665: - n: o 22, Honkalan y m.: Määrärahan osoit- tuskustannuksia varten. Liitteet IV,103. s. 221.
34666: tamisesta rakennusavustuksiksi yksityisluontoi- - Ks. Hevoset.
34667: silla maataloudellisille oppilaitoksille. Liitteet
34668: IV,89. s. 203. - Ks. Maatalouskoulut. -· n: o 37, K o s o 1 a n y m.: Määrärahan osoitta·
34669: misesta orivarsalaitumien perustamista ja pa-
34670: - n:o 23, V. Simosen ym.: Määrärahan osoit- rantamista varten. Liitteet IV,104. s. 222. -
34671: tamisesta Pohjois-Karjalan emäntäkoulun ra- Ks. Laidun.
34672: :kennustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,90.
34673: s. 204. - [Ks. Emäntäkoulut. n: o 38, J u s s i I a n y m.: Määrärahan osoitta-
34674: misesta Laajoen-Pahojoen perkaussuunnitelman
34675: - n: o 24, P a s a s en y m.: Määrärahan osoitta- toteuttamista varten. Liitteet IV,105. s. 223.
34676: misesta Kangasniemen kiinteän naiskotiteolli- - Ks. Perkaustyöt.
34677: suuskoulun perustamista ja uuden koulutalon n:o 39, Jussilan ym.: Määrärahan osoit·
34678: sille hankkimista varten. Liitteet IV,91. s. 20_5. tamisesta Laitilan ja Kalanuin kunnissa ole·
34679: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. vien Valko-, Perä- ja Velhojärvien pengerrys-
34680: sekä Sirppujoen keskiosan ja Malvonjoen ala-
34681: n:o 25, M. Mattilan y m.: Määrärahan osan perkaustöiden toteuttamista varten. Liit-
34682: osoittamisesta Bergmanin koulun koulutalon
34683: teet IV,106. s. 224. - Ks. Perkaustyöt.
34684: rakentamiseen. Liitteet IV,92. s. 206. - Ks.
34685: Kotiteollisuuskoulut. - n:o 40, Åsvikin ym.: Määrärahan osoitta·
34686: misesta Kyrönjoen perkaamiseen. Liitteet
34687: n: o 26, R ö n k ö n y m.: Määrärahan osoitta-
34688: IV,107. s. 225. - Ks. Perkaustyöt.
34689: misesta yksityisluontoisten kotiteollisuusoppi-
34690: laitosten kalustojen, koneiden ja työvälineiden - n: o 41, A n t i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta·
34691: hankinta-avustuksiksi. Liitteet IV,93. s. 207. misesta Jurvanjärven 'kuivatustöitä varten. Liit-
34692: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. teet IV,108. s. 226. - Ks. Kuivatustyöt.
34693: - n:o 27, Hakalan ym.: Määrärahan osoitta- n:o 42, N. Nurmisen ym.: Määrärahan
34694: misesta avustuksiksi kotiteollisuusneuvonta- osoittamisesta Keski-Pohjanmaan peruskuivatus·
34695: asemien toimintaa varten. Liitteet IV,94. s. 209. suunnitelman toteuttamiseen Kokkolan maan·
34696: - Ks. Kotiteollisuus. viljelysinsinööripiirin alueella. Liitteet IV,109.
34697: s. 227. - Ks. Kuivatustyöt.
34698: - n: o 28, A n t i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
34699: misesta Työtehoseuralle maatalouden rakennus- n:o 43, Rantamaan ym.: Määrärahan osoit-
34700: toimintaa varten. Liitteet IV,95. s. 210. - tamisesta syrjäseutujen puhelinverkon laajen·
34701: Ks. Rakennustoiminta. tamiseen ja parantamiseen. Liitteet IV,llO. s.
34702: 228. - Ks. Puhelin.
34703: - n:o 29, Lahden y m.: Määrärahan osoitta-
34704: misesta Työtehoseuralle kotitalouden rationali- - n: o 44, E. R y ö m ä n y m.: Määrärahan osoit·
34705: soimistutkimuksia ja valistustyötä varten. Liit· tamisesta Köyliön, Kauvatsan ja Kiikoisten
34706: teet IV,96. s. 211. - Ks. Kotitalous. puhelinyhtiöiden valtiolle lunastamista varten.
34707: Liitteet IV,lll. s. 230. - Ks. Puhelin.
34708: - n:o 30, Pusan: Määrärahan osoittamisesta
34709: perunanviljelyksen lisäämisen palkitsemiseen - n:o 45, Myllymäen ym.: Määrärahan osoit·
34710: pienviljelijöille sekä lainoiksi ja avustuksiksi tamisesta rautatien rakentamiseksi Jyväsky·
34711: perunavarastojen rakentamist-a varten. Liitteet Iästä Säynätsalon kautta Jämsänkoskelle. Liit-
34712: IV,97. s. 213. - Ks. Viljelyspall(kiot. teet IV,112. s. 231. - Ks. Rautatiet.
34713: - n:o 31, Lahden ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 46, Koivusen y m.: Määrärahan osoit-
34714: misesta suu· ja sorkkatautiepizootiasta aiheutu- tamisesta Lievestuoreen asemalle suunnitellun
34715: neiden vahinkojen korvaamiseksi. Liitteet ylikulkusillan rakentamiseen. Liitteet IV,l13.
34716: IV,9S. s. 214. - Ks. Eläintaudit. s. 232. - Ks. Sillat.
34717: - n:o 32, Hauta 1 a n y m.: Määrärahan osoit- n:o 47, N. Nurmisen y m.: Määrärahan
34718: tamisesta avustuslainoiksi Pohjois-Suomen mei- osoittamisesta Kokkolan rautatieaseman rata-
34719: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1956. 7
34720:
34721: pihan eteläpään ylittävän maantiesillan raken- Hyrylän-Nurmijärven tiellä. Liitteet 1V,ll6. s.
34722: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,114. s. 235. - Ks. Sillat.
34723: 233. - ~s. Sillat. -· n: o 50, T i i t u n y m.: Määrärahan osoitta-
34724: - n:o 48, M. Matti l.a n y m.: Määrärahan misesta Pirin sillan rakentamiseksi Alahärmän
34725: osoittamisesta tien parannus- ja oikaisutöihin :kirkonkylässä. Liitteet 1V,ll7. s. 236 - Ks.
34726: Helsingin-Hämeenlinnan tiellä Helsingin mlk: n, Sillat.
34727: Nurmijärven ja Vihdin pitäjien alueella. Liit·
34728: - n:o 51, R ö n k ö n y m.: Määrärahan osoitta·
34729: teet 1V,115. s. 234. - Ks. Maantiet. misesta Palaisvirran sillan rakentamiseen. Liit-
34730: n:o 49, M. Mattilan ym.: Määrärahan teet 1V,118. s. 237. - Ks. Sillat.
34731: osoittamisesta Palojoen sillan ra·kentamiseksi
34732:
34733:
34734:
34735: TOIVOMUSALOITTEET
34736: N:o 1, österholmin ym.: Tasavallan pre· - n:o 12, Tienarin y m.: Määrärahasta Turun
34737: sidentin vaalitavan uudistamista koskevan ky· ja Tampereen kaupunkien poliisimestarien palk-
34738: symyksen selvittämisestä. Liitteet 1,5. s. 15 ja kauksen korottamista varten. Liitteet 1V,17. s.
34739: 17. - Ks. Presidentin vaali. 106. - Ks. Poliisi.
34740: n:o 2, Korsbäckin ym.: Sellaisen esityk· - n:o 13, Tienarin ym.: Määrärahasta ns.
34741: sen antamisesta maataloustuotteiden hinnoit· kenttälisän suorittamiseksi eräille poliisimie·
34742: teluperusteista, joka tekee mahdolliseksi tuot- hille. L.iitteet 1V,18. s. 107. - Ks. Poliisi.
34743: tajahintojen erilaistamisen. Liitteet 1,6. s. 19 n:o 14, Teirin ym.: Eri määrärahan ottami-
34744: ja 20. - Ks. Maatalous. sesta sisäasiainministeriön tulo- ja menoarvioon
34745: metsästys· ja kalastuspoliisien palkkav.sta var-
34746: n: o 3, K e 1 o veden y m.: Työttömyystöiden ten. Liitteet 1V,l9. s. 108 ja 109. - Ks. Poliisi.
34747: järjestämistä koskevien säännösten tarkistami·
34748: sesta eräiltä osin. Liitteet 1,7. s. 21. ,- Ks. n:o 15, Kaj a t s a 1 on y m.: Ylimääräisten
34749: Työttömyys. eläkkeiden korottamisesta nykyisiä elinkustan-
34750: nuksia vastaaviksi. Liitteet 1V,20. s. 110. -
34751: - n:o 4, Kaasalaisen ym.: Esityksen anta· Ks. Eläkkeet.
34752: misesta siitä, että yksityinenkin henkilö voi·
34753: taisiin vapauttaa valtiolle tulevien maksujen - n:_o 16, Nord f o r s i n y m.: Toimenpiteistä
34754: ja korvausten suorittamisesta samalla tavoin asianomaisen prosenttiosuuden maksamiseksi
34755: kuin virkamies. Liitteet II,4. s. 34. - Ks. 10 000 markan kertasuorituksesta valtion viran
34756: Korvaus. tai toimen haltijain leskille. Liitteet 1V,21. s.
34757: 111 ja 112. - Ks. Lesket.
34758: - n:o 5, F o r s b e r gin y m.: Paikannnimiä kos- n:o 17, 1nnalan ym.: Esityksen antami-
34759: kevan lainsäädännön aikaansaamisesta. Liitteet sesta yksityisoppikouluista valtion. oppikoului·
34760: II,5. s. 35 ja 36. - Ks. Paikannimet. hin siirtyneiden opettajien eläkeoikeutta kos-
34761: - n:o 6, A. Le i k o.l a n y m.: Maamme tunne· ·kevien säännösten muuttamisesta. Liitteet
34762: tuksi tekemiseen ulkomailla tähtäävän toimin- 1V,22. s. 113. - Ks. Eläkkeet.
34763: nan tehostamisesta. Liitteet II1,1. s. 39. - Ks. n: o 18, 1 n n a 1 a n y m.: Puolustuslaitoksen
34764: Tiedotustoiminta. siviilivirkailijain oikeuttamisesta lukemaan elä-
34765: kettä varten hyväkseen suojeluskuntajärjes-
34766: - n:o 7, Kaitilan ym.: Valtiontalouden tössä palveltu aika. Liitteet 1V,23. s. 114. -
34767: finanssikontrollin tehostamisesta. Liitteet 1V,12. Ks. Eläkkeet.
34768: s. 98. - Ks. Valtiontalous.
34769: n:o 19, H a II b e r gin y m.: Rajajääkärien
34770: - n:o 8, Kaj a t s a 1 on y m.: Esityksen antami· eläkeoikeuden järjestämisestä. Liitteet 1V124.
34771: sesta toimenpiteistä viran tai toimen vaki· s. 115. - Ks. Rajavartiolaitos.
34772: naisesti täyttämiseksi määräajassa viran tai
34773: toimen tultua avoimeksi. Liitteet 1V,13. s. 100. - n:o 20, Sinkkos.en ym.: Tutkimuksen suo-
34774: - Ks. Virkamiehet. rittamisesta värvätyn rajamiehistön vanhuuden·
34775: turvassa ja palkkauksessa olevien epäkohtien
34776: n: o 9, H. M i et t u sen y m.: Kouluhallituksen poistamiseksi. Liitteet IV,25. s. 116. - Ks.
34777: kuuden tarkastajanviran muuttamisesta ylitar- Rajavartiolaitos.
34778: kastajan viroiksi. Liitteet 1V,14. s. 101. - Ks. - n:o 21, Tenhiälän ym.: Valtion vilja-
34779: Kouluhallitus. varaston muuttamisesta valtionenemmistöiseksi
34780: - n:o 10, 1nnalan ym.: Lennätin- ja puhelin- osakeyhtiöksi. Liitteet 1V,26. s. 117. - Ks.
34781: piirien uusien ylimääräisten piirikonttorinhoi· Valtion viljavarasto.
34782: tajan toimien perustamisest·a. Liitteet IV,15. s. n:o 22, Högströmin ym.: Valtion ja Tu-
34783: 102. - Ks. Postilaitos. run kaupungin välisestä tilusvaihdosta uuden
34784: - n:o 111 H a a .p a s a 1 on y m.: Eräiden liikku· koulutalon rakentamista varten Turun meren-
34785: van poliisin toimien vakinaistamisesta. Liitteet kulkukoululle. Liitteet 1V,27. s. 119 ja 120. -
34786: 1V,l6. s. 104. - Ks. Poliisi. Ks. Merenkulkukoulut.
34787: 8 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1956.
34788:
34789:
34790: n:o 23, K ui t t i sen y m.: Lisäyksestä vuo- - n:o 39, Lepistön ym.: Karjataloustuottei-
34791: ·den 1956 tulo- ja menoarvioon valtion virasto- den vientimaksurahastojärjestelmän aikaansaa-
34792: talon rakentamiseksi Imatran kauppalaan. Liit- misesta. Liitteet IV,44. s. 143. - Ks. Karja-
34793: teet IV,28. s. 121. - Xs. Virastot. talous.
34794: -· n: o 24, T u u 1 e n y m. : Määrärahasta virasto- - n: o 40, Kähösen y m.: Asutuslakien mukais-
34795: talon rakentamiseksi Imatralle. Liitteet IV,29. ten lainojen saattamisesta ehdoiltaan yhden-
34796: s. 122. ~ Ks. Virastot. • mukaisiksi Arava-lainojen kanssa. Liitteet
34797: IV,45. s. 144. - Ks. Rakennustoiminta.
34798: n:o 25, Koskisen y m.: Valtion virasto-
34799: talon rakentamisesta Keuruun kirkonkylään. n:o 41, J. Wirtasen y m.: Lisäyksestä vuo-
34800: Liitteet IV,30. s. 123. - Ks. Virastot. den 1956 tulo- ja menoarvioon jaettavaksi
34801: Käsiteolliauuden Edistämissäätiön :kautta avus-
34802: - n:o 26, Ahosen ym.: Valtion virastotalon tuslainoina käsi- ja kotiteollisuusyrittäjille.
34803: rakentamisesta Viitasaarelle. Liitteet IV,31. s. Liitteet IV,46. s. 145. - Ks. Käsiteollisuus.
34804: 124. - Ks. Virastot.
34805: - n: o 42, K o s o 1 a n y m.: Lisäyksestä vuoden
34806: - n:o 27, Lindhin y m.: Maatalouskiinteistön 1956 tulo- ja menoarvioon Maakunnalliset
34807: omistajan ja haltijan veroilmoituksen jättämis- Pienteollisuusliitot r.y:lle sen toiminnan tuke-
34808: ajan pidentämisestä. Liitteet IV,32. s. 125 ja miseksi. Liitteet IV,47. s. 146. - Ks. Pien-
34809: 126. - Ks. Verotus. teollisuus.
34810: - n: o 28, ö h m a n i n y m.: Osaketulojen vero- - n: o 43, Haka 1 a n: Pienteollisuuden tarvitse-
34811: tuksen lieventämisestä. Liitteet IV,33. s. 127 mien luottojen :koron alentamisesta. Liitteet
34812: ja 128. - Ks. Verotus. IV,48. s. 147. - Ks. Pienteollisuus.
34813: - n:o 29, Myllymäen ym.: Esityksen anta- - n:o 44, Mannilan ym.: Maaseudun sähköis-
34814: misesta työntekijäin tapaturmakorvausten va- tämisen edistämiseen myönnetyn määrärahan
34815: pauttamisesta kunnallis- ja valtionveroista. jakoperusteiden muuttamisesta. Liitteet IV,49.
34816: Liitteet IV,34. s. 129. - Ks. Verotus. s. 148. - Ks. Sähkö.
34817: - n:o 30, Lindhin ym.: Kalanpyydysten han- - n:o 45, Kulovaaran ym.: Lisäyksestä vuo-
34818: kintakustannusten poistamisesta hankintavuo- den 1956 tulo- ja menoarvioon maaseudun säh-
34819: den verotuksessa. Liitteet IV,35. s. 130 ja 131. köistämisen tukemiseen. Liitteet IV,50. s. 149.
34820: - Ks. Verotus. ,...- Ks. Sähkö.
34821: - n:o 46, Tauriaisen ym.: Syrjäisten seu-
34822: - n: o 31, H a m a r a n y m.: Verolainsäädännön tujen sähköistämiseen myönnettävien avustus-
34823: muuttamisesta niin, että metsäpalon tuhoama ten ja lainojen saannin helpottamisesta. Liit-
34824: metsä olisi määrävuodet verovapaa. Liitteet teet IV,51. s. 150. - Ks. Sähkö.
34825: IV,36. s. 132. - Ks. Verotus.
34826: - n: o 47, Niemisen: Sähkövoimalaitoksen ra-
34827: n: o 32, K ä h ö s e n y m.: Verohelpotusten jär- kentamisesta Patokin koskeen Heinäveden kun-
34828: jestämisestä juuri salaojitetuille pelloille. Liit- nassa. Liitteet IV,52. s. 151. - Ks. Sähkö-
34829: teet IV,37. s. 133. ~ Ks. Verotus. laitokset.
34830: - n:o 33, Kosolan ym.: Esityksen antami- n: o 48, Å s v i k i n y m.: PoHtoturvetta :käyt-
34831: sesta uusien pienteollisuusyritysten vapautta- tävän kaasuturbiinisähkövoimalaitoksen perus-
34832: misesta maksamasta tulo- ja omaisuusveroa. tamisesta Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV,53.
34833: 'Liitteet IV,38. s. 134. - Ks. Tulo- ja omai- s. 152. - Ks. Sähkölaitokset.
34834: suusvero. - n:o 49, Liljeströmin ym.: Kotimaisen
34835: n:o 34, Larsonin ym.: Pienten kalastus- terästeollisuuden kehittämisestä. Liitteet IV,54.
34836: alusten liikevaihtoveron poistamisesta. Liitteet s. 153. - Ks. Teollisuus.
34837: IV,39. s. 136 ja 137. - Ks. Liikevaihtovero. - n:o 50, Lepistö n: Keski-Pohjanmaan talous-
34838: - n: o 35, E. R y ö m ä n y m.: Kalastusvälineiden elämän kehittämisestä. Liitteet IV,55. s. 155.
34839: ja -moottorien liikevaihtoveron poistamisesta. - Ks. Talouselämä.
34840: Liitteet IV,40. s. 138. - Ks. Liikevaihtovero. - n:o 51, Sepän ym.: Tutkimuksesta laatulevy-
34841: - n:o 36, Jaakkolan ym.: Liikevaihtoveron teollisuuslaitoksen perustamiamahdollisuuksista
34842: poistamisesta kotimaassa valmistettavilta pui- Kauhajoen-Jalasjärven suoalueella. Liitteet
34843: silta kala-astioilta. Liitteet IV,41. s. 139. - IV,56. s. 157. - Ks. Puunjalostusteollisuus.
34844: Ks. Liikevaihtovero. - n:o 52, Hu 1 t i n y m.: Toimenpiteistä teolli-
34845: - n: o 37, P u s a n: Karjataloustuotteiden tuo- suuden aikaansaamiseksi Pohjois-Savon alityöl-
34846: tantokustannuksia kohottavien tullien poistami- lisyysalueille. Liitteet IV,57. s. 158. - Ks.
34847: sesta. Liitteet IV,42. s. 140. - Ks. Tullit. Puunjalostusteollisuus.
34848: - n:o 38, Lars on i n: Voimassa olevien mää- - n:o 53, M. Leskisen ym.: Toimenpiteistä
34849: räysten muuttamisesta siten, että alle 1 000 pienpuuta raaka-aineena käyttävien teollisuus-
34850: bruttorekisteritonnin kauppa-alukset saataisiin laitosten perustamiseksi Pohjois-Savoon. Liit-
34851: tuoda maahan tullivapaasti. Liitteet IV,43. s. teet IV,58. s. 159. - Ks. Puunjalostusteolli-
34852: 141 ja 142. - Ks. Tullit. ·suus.
34853: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1956. 9
34854:
34855: - n:o 54, Kauhasen ym.: Tutkimuksen suo- jaustöitä varten. Liitteet VI,16. s. 267. - Ks.
34856: rittamisesta suur- ja pienteollisuuden rakenta- •Sairaalat.
34857: miseksi Pohjois-Karjalaan. Liitteet IV,59. s.
34858: 160. - Ks. Teollisuus. - n: o 69, P a s a s e n y m.: Määrärahasta Mikke-
34859: lin lääninsairaalan laajentamista ja korjaamista
34860: - n:o 55, Soinisen y m.: Pienpuuta jaloata- varten. Liitteet VI,17. s. 268. - Ks. Sairaa-
34861: van metsäteollisuuden perustamisesta Pohjois- lat.
34862: Karjalaan. Liitteet IV,60. s. 162. .--- Ks. Puun- n:o 70, Haapasalon ym.: Lisäyksestä vuo-
34863: jalostusteollisuus. den 1956 tulo- ja menoarvioon Mikkelin läänin-
34864: n: o 56, N i i r a s e n y m.: Kaivostoiminnan aloit- sairaalan laajennustöitä varten. Liitteet VI,18.
34865: tamisesta Otravaaran alueella. Liitteet IV,61. s. 270. - Ks. Sairaalat.
34866: s. 164. - Ks. Kaivostoiminta. - n:o 71, Järven: Määrärahasta Oulun läänin-
34867: sairaalan laajentamiseksi. Liitteet VI,19. s. 271.
34868: n:o 57, R y h d ä n y m.: Koillis-Pohjanmaan - Ks. Sairaalat.
34869: puunjalostustehtaan rakentamisesta Taivalkos-
34870: ken kunnan alueelle. Liitteet IV,62. s. 165. - n:o 72, Koiviston ym.: Lapin lääninsai-
34871: Ks. Puunjalostusteollisuus. raalan saattamisesta toimintakelpoiseksi. Liit-
34872: teet VI,20. s. 272. - Ks. Sairaalat.
34873: n:o 58, Kukkosen ym.: Puutavaran rauta-
34874: tierahtien korottamisesta Pohjois-Karjalalle ai- n:o 73, Paasivuoren ym.: Määrärahasta
34875: lainaksi Allergiatutkimussäätiön ja kuntain yh-
34876: heutuvan epäkohdan poistamisesta. Liitteet
34877: IV,63. s. 167. · - Ks. Rautatiemaksut. teistoiminnassa perustettavan allergiaaairaalan
34878: rakentamista varten. Liitteet VI,21. s. 273. -
34879: - n:o 59, Wickmanin ym.: Lisäyksestä vuo- Ks. Sairaalat.
34880: den 1956 tulo- ja menoarvioon perunan rauta- n:o 74, Tuulen ym.: Lisäyksestä vuoden
34881: tiekuljetusmaksujen alentamiseksi. Liitteet 1956 tulo- ja menoarvioon avustukseksi kun-
34882: IV,64. s. 169 ja 170. - Ks. Rautatiemaksut. tain tai kuntainliittojen omistamain sairaalain
34883: n:o 60, Koivusillan ym.: Helsingin kau- käyttötalousmenoihin. Liitteet VI,22. s. 274. ~
34884: Ks. Sairaalat.
34885: pungissa Kaivokatu 6 - Keskuskatu 8 tontilla
34886: olevan talon uusimisesta. Liitteet IV,65. s. 171. - n:o 75, Rytkösen ym.: Lisäyksestä vuoden
34887: - Ks. Rakennustoiminta. 1956 tulo- ja menoarvioon !ainoiksi Iisalmen
34888: kunnallissairaalan osakaskunnille. Liitteet VI,23.
34889: n:o 61, Kajatsalon ym.: Määrärahasta !ai- s. 275. - Ks. Sairaalat.
34890: noiksi pientalojen omistajille huoneenvuokra-
34891: säännöstelyn johdosta rappeutuneiden raken- - n:o 76, Hiltusen ym.: Varkauden sairaa-
34892: nusten korjaamista varten. Liitteet IV,66. s. lan laajentamisesta aluesairaalaksi. Liitteet
34893: 172. - Ks. Rakennustoiminta. VI,24. s. 276. - Ks. Sairaalat.
34894: n:o 62, ö h m a n i n y m.: Esityksen antami- - n: o 77, Koskisen y m.: Toimenpiteistä eräi-
34895: sesta avustuksesta eräille Neuvostoliittoon luo- den B-mielisairaaloiden valtionapukysymyksen
34896: vutetuille ja sieltä palanneille henkilöille. Liit- järjestämiseksi. Liitteet VI,25. s. 278. - Ks.
34897: teet IV,·67. s. 173 ja 174. - Ks. Korvaus. Mielisairaalat.
34898: - n:o 63, Salmela-Järvisen ym.: Lisäyk- - n: o 78, T o r v e n y m.: Määrärahasta avustus-
34899: sestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon kobolt- lainaksi Invaliidisäätiölle ortopedisen sairaa-
34900: tikanuunan hankkimiseksi Helsingin yleisen lan rakentamiseksi Ouluun. Liitteet VI,26. s.
34901: sairaalan sädehoitoklinikkaan. Liitteet VI,ll. 279. - Ks. Sairaalat.
34902: s. 260. - Ks. Sairaalat. -· n:o 79, Brander-Wallinin ym.: Apulais-
34903: n:o 64, Hakkilan ym.: Määrärahasta sy- röntgenlääkärin viran perustamisesta Porin ylei-
34904: dänkateterisaatiossa tarvittavien laitteiden seen sairaalaan. Liitteet VI,27. s. 282. - Ks.
34905: hankkimista varten Helsingin Yliopiston !II Sairaalat.
34906: sisätautien klinikalle. Liitteet VI,12. s. 261. - n: o 80, Leinosen y m.: Määrärahasta va-
34907: ,..... Ks. Sairaalat. jaamielisten lasten huoltolaitoksen perustami-
34908: - n:o 65, Flinckin ym.: Määrärahasta Tam- seksi Pohjois-Suomeen. Liitteet VI,28. s. 283.
34909: pereen keskussairaalan rakennustöitä varten. - Ks. Vajaamieliset.
34910: Liitteet VI,13. s. 262. - Ks. Sairaalat. - n: o 81,, Väänäsen y m.: Määrärahasta Sa-
34911: n:o 66, Tienarin ym.: Lisäyksestä vuoden von Lastenlinnan ylläpitokustannuksia varten.
34912: 1956 tulo- ja menoarvioon Tampereen keskus· Liitteet VI,29. s. 285. - Ks. Lastenlinnat.
34913: sairaalan rakennustöiden aloittamiseen. Liit-
34914: - n:o 82, Pohjalan ym.: Määrärahasta van-
34915: teet VI,14. s. 263. - Ks. Sairaalat. keinhoitolaitoksen sairaanhoitajien palkkojen
34916: - n:o 67, Suonpään ym.: Lisäyksestä vuo- parantamiseksi. Liitteet VI,30. s. 286. - Ks.
34917: den 1956 tulo- ja menoarvioon Tampereen kes- :Sairaanhoitajat.
34918: kussairaalan rakennustöiden aloittamista vaT-
34919: n: o 83, Rytingin y m.: Määrärahasta avus-
34920: ten. Liitteet VI,15. s. 266. - Ks. Sairaalat.
34921: tukseksi Pudasjärven kunnalle kunnanlääkärin
34922: - n:o 68, Tenhiälän ym.: Määrärahasta Hä- virka-asunnon rakentamista varten. Liitteet
34923: meenlinnan lääninsairaalan parannus- ja kor- VI,31. s. 287. - Ks. Lääkärit.
34924:
34925: 2 E 75/56
34926: 10 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1956.
34927:
34928:
34929: - n:o 84, J. 'Virtasen y m.: Suomenkielisten - n:o 99, Salorannan ym.: Tilojen yhdis-
34930: sairaanhoitokurssien järjestämisestä Vaasan tettynä halkomisen helpottamisesta. Liitteet
34931: keskussairaalaan. Liitteet VI,32. s. 289. - VII,21. s. 338. - Ks. Jakolaitos.
34932: Ks. Sairaanhoito.
34933: n:o 100, Pöykön ym.: Toimenpiteistä kruu-
34934: n: o 85, S a l m e l a-J ä r v i s e n y m.: Määrä- nuntilojen perintötiloiksi muuttamisen helpot-
34935: rahasta vähävaraisten sädehoitopotilaiden mat- tamiseksi. Liitteet VII,22. s. 339. - Ks. Pe-
34936: kakustannusten suorittamiseksi valtion varoista. rinnöksiosto.
34937: Liitteet VI,33. s. 290. - Ks. Sairaanhoito.
34938: n:o 101, Korsbäckin ym.: Uuden vesi-
34939: n:o 86, Nederström-Lundenin ym.: Sai- oikeuslain jouduttamisesta. Liitteet VII,23. s.
34940: raankuljetuksen järjestämisestä valtion varoilla 340 ja 341. - Ks. Vesioikeus.
34941: syrjäseuduilla. Liitteet VI,34. s. 291. - Ks.
34942: Sairaanhoito. n:o 102, Rosenbergin ym.: Esityksen an-
34943: tamisesta kalastuslainsäädännön uudistamisesta.
34944: n:o 87, Tienarin ym.: Sairaankuljetusky- Liitteet VII,24. s. 342 ja 344. - Ks. Kalastus.
34945: symyksen järjestämisestä. Liitteet VI,35. s.
34946: 292. - Ks. Sairaanhoito. n:o 103, Rosenbergin ym.: Äänioikeutta
34947: kalastuskunnan kokouksessa koskevien säännös-
34948: n:o 88, V. Simosen ym.: Lisäyksestä vuo- ten muuttamisesta. Liitteet VII,25. s. 346 ja
34949: den 1956 tulo- ja menoarvioon avustukseksi 347. - Ks. Kalastus.
34950: Mannerheimliiton kodinhoitajaopiston rakennus-
34951: töihin. Liitteet VI,36. s. 294. - Ks. Kodin- - n:o 104, Rosen.oergin ym.: Muikun, sila-
34952: hoito. •kan ja kilohailin kalastusoikeutta koskevien
34953: n: o 89, T o r v e n ym.: Kodinhoitajakoulun pe- säännösten muuttamisesta. Liitteet VII,26. s.
34954: rustamisesta Kuusamon ·kuntaan. Liitteet VI,37. 348 ja 349. - Ks. Kalastus.
34955: s. 296. - Ks. Kodinhoito. n: o 105, J ä m s enin y m.: Päijänteen latva-
34956: n: o 90, B r a n d e r-W a 11 i n i n ym.: Tuore- vesien :kokonaissäännöstelysuunnitelman valmis-
34957: mehuasemien perustamisesta, Alkoholiliikkeen tamisesta. Liitteet VII,27. s. 350. - Ks. Ve-
34958: voittovaroilla. Liitteet VI,38. s. 297. - Ks. densäännöstely.
34959: Tuoremehut. n:o 106, T u u 1 en y m.: Määrärahasta am-
34960: n: o 91, Inna 1 a n y m.: Eläinsuojelulain muut- pumaratojen rakentamiseksi ja uusimiseksi.
34961: tamisesta nykyisiä oloja vastaavaksi. Liitteet Liitteet VII,28. s. 352. - Ks. Ampumaradat.
34962: VI,39. s. 298. - Ks. Eläinsuojelulaki. n: o 107, T a i n i on y m.: Sodassa hävitetty-
34963: n: o 92, Väänäsen y m.: Tutkimuksen suo- jen kunnallisten rakennusten jälleenrakennus-
34964: 1·ittamisesta nautaeläinten punatautituhojen es- kustannusten korvaamisesta. Liitteet VII,29.
34965: tämiseksi. Li.itteet VI,40. s. 299. - Ks. Eläin- s. 353. - Ks. Rakennustoiminta.
34966: taudit. n:o 108, Rytingin ym.: Määrärahasta !ai-
34967: - n: o 93, H on :k a 1 a n: Komitean asettamisesta noiksi kunnille kunnallis- ja vanhainkotien ra-
34968: laatimaan ehdotus kuntien lakisääteisten teh- kentamista varten. Liitteet VII,30. s. 354. -
34969: tävien aiheuttamien kustannusten helpottami- Ks. Kunnalliskodit.
34970: sesta. Liitteet VII,15. s. 331. - Ks. Kunnat. n:o 109, Niskalan ym.: Määrärahasta Ko-
34971: - n:o 94, Suonpään ym.: Toimenpiteistä kau- larin .kirkon rakentamista varten. Liitteet
34972: punkikunnille erinäisten valtiontehtävien suo- VII,31. s. 355. - Ks. Kirkko.
34973: rittamisesta aiheutuvien kustannusten siirtä- n:o 110, Forsiuksen ym.: Tannerin tien
34974: misestä valtion suoritettaviksi. Liitteet VII,16. tiealueen pakkolunastuskorvauksien suorittami·
34975: s. 332. - Ks. Kaupungit. sesta valtion varoista asianomaisille kunnille.
34976: n: o 95, S a r j a 1 a n y m.: Maalaiskuntien pää- Liitteet VII,32. s. 356. - Ks. Pakkolunastus.
34977: omamenojen luotansaannin järjestämisestä. Liit- n:o 111, Rosnellin ym.: Koululaitoksen
34978: teet VII,17. s. 333. - Ks. Kunnat. uudistamisesta ns. yhtenäiskouluperiaatteen mu·
34979: 11: o 96, H o n k a 1 a n y m.: Toimenpiteistä kaisesti. Liitteet VIII,6. s. 373. - Ks. Koulu·
34980: kuntien toimivallan laajentamiseksi käsittämään laitos.
34981: pienteollisuuden tukemisen. Liitteet VII,18. s. -· n: o 112, Pusan: Määrärahasta kouluraken·
34982: 334. - Ks. Pienteollisuus. nusten rakentamista koskevien asiain tarkoi·
34983: n:o 97, Honka 1 a n y m.: Kunnallisverotuk- tuksenmukaisen ·käsittelyn järjestämiseksi kou·
34984: sen muuttamisesta siten, että kunnille tulisi luhallituksessa. Liitteet VIII,7. s. 374. - Ks.
34985: oikeus myöntää määrävuosiksi verohelpotuksia Koululaitos.
34986: aikaville pienyrityksille. Liitteet VII,19. s. 335. n: o 113, L e i n o s e n y m.: Yliopiston perus·
34987: - Ks. Kunnallisverotus. tamisesta Pohjois-Suomeen. Liitteet VIII,8. s.
34988: - n:o 98, Korsbäckin ym.: Pinta-alavero- 375. - Ks. Yliopisto.
34989: tuksen perusteiden määrääruisaikaa kunnan - n: o 114, H a 1 i sen y m.: Puutarhatalouden
34990: verolautakunnassa koskevien säännösten muut- professorinviran perustamisesta Helsingin yli·
34991: tamisesta. Liitteet VII,20. s. 336 ja 337. - opiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekun·
34992: Ks. Kunnallisverotus. taan. Liitteet VIII,9. s. 376. - Ks. Yliopisto.
34993: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1956. 11
34994:
34995: n:o 115, H. M i et t u sen y m.: Määrärahasta valmistavaksi opettajaseminaariksi. Liitteet
34996: neljän apulaisenviran perustamiseksi Helsingin VIII,25. s. 394. - Ks. Seminaarit.
34997: yliopistoon humanististen tieteitten kandidaatti-
34998: tutkintoa varten. Liitteet VIII,10. s. 377. - n: o 131, Inna 1 a n y m.: Kuntien velvoitta·
34999: Ks. Yliopisto. misesta tukemaan yksityisiä oppikouluja. Liit-
35000: teet VIII,26. s. 395. - Ks. Oppikoulut.
35001: n:o 116, He 1 teen y m.: Määrärahasta Loh-
35002: jan yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun. n: o 132, T u u 1 e n y m.: Toimenpiteistä val-
35003: Liitteet VIII,ll. s. 379. - Ks. Oppikoulut. tion oppilaitosten tuntiopettajien aseman pa-
35004: rantamiseksi. Liitteet VIII,27. s. 396. ,..--- Ks.
35005: - n:o 117, Forsiuksen y m.: Määrärahasta Oppikoulut.
35006: Järvenpään yhteiskoulun ottamiseksi valtion
35007: haltuun. Liitteet VIII,12. s. 380. - Ks. Oppi- n: o 133, I n n a 1 a n y m.: Kuntien veivoitta-
35008: ·koulut. misesta ottamaan kansakouluihinsa tähänastista
35009: n:o ll8, E. R yö mä n y m.: Määrärahasta suuremmassa määrin naapurikunnan oppivelvol-
35010: Kokemäen yhteiskoulun ottamiseksi valtion hal- lisia lapsia. Liitteet VIII,28. s. 397. - Ks.
35011: tuun. Liitteet VIII,13. s. 381. - Ks. Oppi- Kansakoulut.
35012: koulut. -· n:o 134, Mohellin ym.: Oppivelvollisten
35013: n:o 119, Ahosen: Haapamäen yhteiskoulun lasten silmälasien hankkimiskustannusten kor-
35014: ottamisesta valtion haltuun. Liitteet VIII,14. vaamisesta. Liitteet VIII,29. s. 399. - Ks.
35015: s. 382. - Ks. Oppikoulut. Lapset.
35016: n:o 120, Hakkilan ym.: Määrärahasta Jäm- n:o 135, Stenberg i n y m.: Kansakoululai-
35017: sän yhteiskoulun muodostamisesta valtion kou- sille järjestettävien koululaismatkojen avusta-
35018: luksi. Liitteet VIII,15. s. 383. - Ks. Oppikou- misesta. Liitteet VIII,30. s. 400. - Ks. Kansa-
35019: lut. koulut.
35020: n: o 121, Hultin y m.: Rautalammin keski- n: o 136, T o r v en y m.: Toimenpiteistä kou·
35021: koulun ottamisesta valtion haltuun. Liitteet lulaisia kohdanneiden tapaturmien ja invali-
35022: VIII,16. s. 384. - Ks. Oppikoulut. diteetin aiheuttamien kustannusten korvaami-
35023: seksi. Liitteet VIII,31. s. 401. - Ks. Tapa·
35024: n: o 122, H e l t e e n y m.: Määrärahasta a vus- turmakorvaus.
35025: tukseksi Karjaan yhteiskoulun uuden koulu-
35026: talon rakennustöitä varten. Liitteet VIII,17. n:o 137, Tenhiälän ym.: MäärärahastaHel-
35027: s. 385. - Ks. Oppikoulut. singin käsityönopettajaopiston :koulurakennuk-
35028: n:o 123, Forsiuksen ym.: Lisäyksestä sen rakentamista varten. Liitteet VIII,32. s.
35029: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon Vihdin yh- 402. - Ks. Käsityö.
35030: teiskoulun rakennustöitten aloittamiseksi. Liit-
35031: teet VIII,18. s. 386. - Ks. Oppikoulut. n: o 138, H a m a r a n y m.: Lisäyksestä vuo·
35032: clen 1956 tulo- ja menoarvioon rakennuslainaksi
35033: n:o 124, Koivusillan ym.: Määrärahasta Helsingin käsityönopettajaopistolle. Liitteet
35034: Loviisan yhteislyseon lisärakennuksen raken- VIII,33. s. 403. - Ks. Käsityö.
35035: tamista varten. Liitteet VIII,19. s. 387. --
35036: Ks. Oppikoulut. n: o 139, J. W i r t a s e n y m.: Teknillisten kou·
35037: lujen oppilaiden opintolainojen ja apurahojen
35038: - n: o 125, K o i v u s i 11 a n y m.: Määrärahasta saantia rajoittavan ikärajan poistamisesta.
35039: Orimattilan yhteiskoulun koulutalon rakennus- Liitteet VIII,34. s. 404. - Ks. Teknilliset kou-
35040: töitä varten. Liitteet VIII,20. s. 388. - Ks. lut. ....
35041: Oppikoulut.
35042: n:o 140, Junnilan: Ammattiopintojen avus-
35043: n: o 126, T u u 1 en y m.: Määrärahasta Kou- tuslain muuttamisesta avustuksen saantiin oi-
35044: volan lyseon koulurakennuksen rakentamiseen. keuttavan yläikärajan osalta. Liitteet VIII,35.
35045: Liitteet VIII,21. s. 389. - Ks. Oppikoulut. s. 405. - Ks. Ammattiopinnot.
35046: n:o 127, Innalan ym.: Määrärahasta Seinä· - n:o 141, Kauhasen ym.: Pohjois-Karjalan
35047: joen tyttölyseon koulurakennuksen laajentami- keskusammattikoulun oppilasasuntolan rakenta-
35048: seen. Liitteet VIII,22. s. 390. - Ks. Oppi· misen ottamisesta ensisijaiseksi työttömyystyö-
35049: koulut. :kohteeksi. Liitteet VIII,36. s. 406. - Ks. Am-
35050: mattikoulut.
35051: n: o 128, Leinosen y m.: Määrärahasta Ou-
35052: lun opettajakorkeakoulun rakennustöiden aloit- n:o 142, Partasen ym.: Valtion keskusam-
35053: tamista varten. Liitteet VIII,23. s. 391. - mattikoulun aikaansaamisesta Kainuuseen. Liit-
35054: Ks. Opettajakorkeakoulu. teet VIII,37. s. 407. - Ks. Ammattikoulut.
35055: n: o 129, J ä r v e n y m.: Määrärahasta lisä· n:o 143, Frimanin ym.: Ammattikoulun
35056: koulutuksen järjestämiseksi kansakoulunopetta- perustamisesta Inarin kuntaan. Liitteet VIII,38.
35057: jille jatkokoulunopettajapätevyyden saavutta- s. 408. - Ks. Ammattikoulut.
35058: mista varten. Liitteet VIII,24. s. 392. - Ks.
35059: Kansakoulut. n:o 144, E. Nurmisen ym.: Määrärahasta
35060: kodin tutkimus, opetus- ja tiedoituslaitoksen
35061: n: o 130, V. Virtasen y m.: Savonlinnan se· rakentamiseen. Liitteet VIII,39. s. 409. - Ks.
35062: minaarin muodostamisesta myös miesopettajia Kodin tutkimuslaitos.
35063: 12 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1956.
35064:
35065:
35066: n:o 145, V. Virtasen ym.: Kaikkien nuo- jalan talon rakennusmenojen peittämiseen. Liit-
35067: risojärjestöjen saattamisesta kuntien toimesta teet VIII,54. s. 429. - Ks. Karjalan talo.
35068: jaettavien avustuksien suhteen samanarvoiseen. n:o 160, Turkan y m.: Määrärahasta lai-
35069: asemaan. Liitteet VIII,40. s. 411. - Ks. Nuo- naksi Oulun kaupungin taidetaloa varten. Liit-
35070: risojärjestöt. teet VIII,55. s. 431. - Ks. Taide.
35071: n: o 146, Järven: Määrärahasta nuorisotyön
35072: n: o 161, R a p i o n y m.: Määrärahasta torp-
35073: tukemiseksi. Liitteet VIII,4L s. 412. - Ks. ·parimuistomerkin aikaansaamista varten. Liit-
35074: Nuoriso. teet VIII,56. s. 433. - Ks. Muistomerkit.
35075: n:o 147, Wickmanin ym.: Määrärahasta n:o 162, Forsbergin ym.: Määrärahasta
35076: rakennusavustukseksi ja -lainaksi Etelä-Suomen
35077: valtionavustukseksi yksityisille oppilaitoksille
35078: evankeliselle kansanopistolle. Liitteet VIII,42. koulukaluston, opetusvälineiden ja kirjastojen
35079: s. 413 ja 414. - Ks. Kansanopistot.
35080: hankkimista varten. Liitteet VIII,57. s. 434 ja
35081: n:o 148, Wickmanin ym.: Määrärahasta ra- 435. ,_ Ks. Oppikoulut.
35082: kennusavustukseksi Vöyrin kansanopistolle.
35083: - n: o 163, R a i p a 1 a n y m.: Määrärahasta eräi-
35084: Liitteet VIII,43. s. 415 ja 416. - Ks. Kansan- den Viikin tilalla suoritettavien rakennustöi-
35085: opistot.
35086: den aloittamista varten. Liitteet VIII,58. s.
35087: - n:ö 149, Forsbergin ym.: Määrärahasta 436. - Ks. Rakennustoiminta.
35088: rakennusavustuslainaksi Fria kristliga folkhög-
35089: n: o 164, Kähösen y m.: Esityksen antami-
35090: skolan nimiselle kansanopistolle. Liitteet sesta uuden hakuajan myöntämiseksi maan-
35091: VIII,44. s. 417 ja 418. - Ks. Kansanopistot.
35092: hankintalaissa tarkoitetun maansaantioikeuden
35093: n:o 150, Lahtelan ym.: Lisäyksestä vuo- hakemiseen sotainvaliideille, sotaleskille ja sota-
35094: den 1956 tulo- ja menoarvioon Lapin kansan- arvoille. Liitteet IX,13. s. 469. - Ks. Maan-
35095: opiston opistorakennuksen rakennustöiden saat- hankinta.
35096: tamiseksi loppuun. Liitteet VIII,45. s. 419. -
35097: Ks, Kansanopistot. -- n:o 165, !Korsbäckin ym.: Lisäyksestä
35098: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon Porkkalan
35099: n:o 151, He l'j a k sen y m.: Määrärahasta alueen jälleenrakennuslainoja varten. Liitteet
35100: Muinaistieteellisen toimikunnan käytettäväksi IX,14. s. 470 ja 471. - Ks. Rakennustoiminta.
35101: autiokirkkojen korjaamista varten. Liitteet
35102: VIII,46. s. 421. - !Ks. Muinaistieteellinen toi- n: o 166, Sävel ä n y m.: Porin maanviljelys-
35103: mikunta. insinööripiirin perustamisesta. Liitteet IX,15,
35104: s. 472. - Ks. Maanviljelysinsinööripiirit.
35105: n:o 152, Tie k so-I s a k s s on i n y m.: Halpa-
35106: vuokraisten asuntojen järjestämisestä vähäva- - n:o 167, P a 1 o veden y m.: Toimenpiteistä
35107: raisille korkeakouluopiskelijoille. Liitteet VIII,47. Keski-Suomen maanviljelysinsinööripiirin vaki-
35108: s. 422. - Ks. Asunnot. naistamiseksi. Liitteet IX,16. s. 473. - Ks.
35109: Maanviljelysinsinööripiirit.
35110: n:o 153, Miettisen ym.: Esityksen anta-
35111: misesta julkisten rakennusten uudisrakennus- n: o 168, M a n n i 1 a n y m.: Mikkelin maan-
35112: määrärahojen käyttämisestä määräosalta raken- viljelysinsinööripiirin perustamisesta. Liitteet
35113: nusten taiteelliseen kaunistamiseen. Liitteet IX,17. s. 474. - Ks. Maanviljelysinsinööripiirit.
35114: VIII,48. s. 42'3. - Ks. Rakennustoiminta. n:o 169, Tenhiälän ym.: Sotavahinko-
35115: - n: o 154, Turusen y m.: Lisäyksestä vuoden vakuutuksen käytäntöön ottamisen edellytysten
35116: 1956 tulo- ja menoarvioon Helsingissä järjes- tutkimisesta. Liitteet IX,18. s. 475. - Ks.
35117: tettävien Pohjoismaisten Musiikkipäivien avus- Satovahinkovakuutus.
35118: tamiseen. Liitteet VIII,49. s. 424. - Ks. Mu- - n:o 170, Pöykön ym.: Vanhojenasutusteiden
35119: siikki. ·kuntoonsaattamisesta. Liitteet IX,19. s. 476.
35120: n: o 155, T u r u s en y m.: Pohjois-Karjalan - Ks. Asutustiet.
35121: musiikkiopiston perustamisesta Itä-Suomen se-
35122: minaarin yhteyteen. Liitteet VIII,50. s. 425. - n:o 171, Teirin ym.: Valtion kalanviljelys-
35123: - Ks. Musiikki. laitoksen perustamisesta österbottens Fiskar-
35124: förbund r. f. nimisen liiton alueelle. Liitteet
35125: n:o 156, Turusen ym.: Lisäyksestä vuoden IX,20. s. 477 ja 478. - Ks. Kalanviljelyslai-
35126: 1956 tulo- ja menoarvioon vakinaisten teatte- tokset.
35127: reiden avustamiseen. Liitteet VIII,5L s. 426.
35128: - Ks. Näyttämötaide. n:o 172, Rosen·bergin ym.: Määrärahasta
35129: avustuksiksi ja !ainoiksi ammattikalastajille
35130: - n: o 157, !Kuusisen y m.: Kirjailijoille val- kalastusvälineiden hankkimista varten. Liitteet
35131: tion varoista suoritettavien palkintojen korot- IX,2L s. 479 ja 480. - Ks. Kalastus.
35132: tamisesta. Liitteet VIII,52. s. 427. - Ks. Kir-
35133: jallisuuspalkinnot. n:o 173, Rosenbergin ym.: Määrärahasta
35134: !ainoiksi kalatalouden edistämiseksi. Liitteet
35135: n: o 158, K u u s i s e n y m.: Kirjailijoiden ta- IX,22. s. 481 ja 482. - Ks. Kalatalous.
35136: loudellisesta tukemisesta. Liitteet VIII,53. s.
35137: 428. - Ks. !Kirjallisuuspalkinnot. n:o 174, E. Ryömän ym.: Määrärahasta
35138: avustuksiksi kalastajille kalastusmoottorien ja
35139: n:o 159, Miikin yni.: Määrärahasta avus- -välineiden hankkimista varten. Liitteet IX,23.
35140: tukseksi Joensuun kaupunkiin rakennetun Kar- s. 483. - Ks. Kalastus.
35141: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1956. 13
35142:
35143: n:o 175, Väänäsen ym.: Määrärahasta - ~: o 189, K o s o 1 a n y m.: Määrärahasta suo-
35144: lisärakennuksen rakentamiseksi Suonenjoen Jien rakentamiseksi maatalousoppilaitoksiin
35145: emäntäkoululle. Liitteet IX,24. s. 484. - Ks. maatalouskoneopetusta varten. Liitteet IX,38.
35146: Emäntäkoulut. s. 502. - Ks. Maatalouskoulut.
35147: - n:o .176, Korsbäckin ym.: Koulutalon n:o 190, Rytingin ym.: Pudasjärvellä
35148: rakentamisesta Korsholman emäntäkoululle. sijaitsevan Koillis-Pohjanmaan maamieskoulun
35149: Liitteet IX,25. s. 485 ja 486. - Ks. Emäntä- ottamisesta valtion haltuun. Liitteet IX,39. s.
35150: koulut. 503. - Ks. Maamieskoulut.
35151: - n: o 177, La h te 1 a n y m.: Määrärahasta n:o 191, Sinkkosen ym.: Määrärahasta
35152: Kemijärven emäntäkoulun tarvitsemien raken- Parikkalan seudun maamieskoulun kouluraken·
35153: nusten rakentamiseksi. Liitteet IX,26. s. 487. nusten rakentamiseksi uudelleen. Liitteet IX,40.
35154: - Ks. Emäntäkoulut. s. 505. - Ks. Maamieskoulut. ·
35155: - n:o 178, Pakkasen ym::. Määrärahasta
35156: kotiteollisuuden yleisten as1am tarkastajan n:o 192, Uusi ta 1 on y m.: Määrärahasta
35157: palkkaamiseksi maataloushallitukseen. Liitteet Alavuden maamieskoulun toiminnan aloittami-
35158: IX,27. s. 489. - Ks. Kotiteollisuus. seksi. Liitteet IX,41. s. 506. - Ks. Maamies-
35159: koulut.
35160: n:o 179, Paloveden ym.: Toimenpiteistä
35161: Keski-Suomen kotitabusopettajaopiston ja sen n:o 193, Pakkasen y m.: Määrärahasta
35162: emäntäkoulun laajennussuunnitelmien toteutta- Ahlmanin maamieskoulun yhteyteen perustet-
35163: miseksi. Liitteet IX,28. s. 491. - Ks. Koti- tavaa maamiesopistoa varten. Liitteet IX,42.
35164: talouskoulut. s. 507; - Ks. Maamieskoulut.
35165: - n: o 180, Partasen y m.: Suomussalmen koti- - n:o 194, Ryhdän ym.: Lisäyksestä vuoden
35166: talouskoulun rakennusten rakentamisesta. Liit- 1956 tulo- ja menoarvioon koulurakennusten
35167: teet IX,29. s. 493. - Ks. Kotitalouskoulut. mkentamiseksi Haukiputaalle perustettavaa
35168: - n:o 181, Rytingin ym.: Yhdistetyn koti- maaseutuammattien kurssikeskusta varten. Liit-
35169: talous- ja emäntäkoulun perustamisesta Koillis- teet IX,43. s. 509. - Ks. Ammattikurssit.
35170: Pohjanmaalle Pudasjärven kuntaan. Liitteet - n: o 195, K o s o 1 a n y m.: Maatalousrakennus-
35171: IX,30. s. 494. - Ks. Kotitalouskoulut. ten tutkimuslaitoksen aikaansaamisesta. Liit-
35172: -- n:o 182, Sepän ym.: Lisäyksestä vuoden teet IX,44. s. 510. - Ks. Rakennustoiminta.
35173: 1956 tulo- ja menoarvwon lainaksi Jurvan
35174: mies- ja naiskotiteollisuuskoulujen yhteisen - n: o 196, P a 1 o v e d e n y m.: Määrärahasta
35175: ,koulutalon rakentamista varten. Liitteet IX,31. Keski-Suomen tietopuolisen karjanhoitokoulun
35176: s. 495. - Ks. Kotiteollisuuskoulut. rakentamista varten Saarijärven Tarvaalan
35177: koulutilalle. Liitteet IX,45. s. 511. - Ks. Kar-
35178: n: o 183, H a 1 i s e n y m.: Lisäyksestä vuoden janhoitokoulut.
35179: 1956 tulo- ja menoarvioon Heinolan kiertävän
35180: naiskotiteollisuuskoulun tilalle perustetta vaa - n: o 197, P u s a n y m.: Määrärahasta karjan-
35181: :kiinteää naiskotiteollisuuskoulua varten. Liit- tarkastustoiminnan edistämistä varten. Liitteet
35182: teet IX,32. s. 496. ,- Ks. Kotiteollisuuskoulut. IX,46. s. 512. - Ks. Karjatalous.
35183: n: o 184, R ö n k ö n y m.: Lisäyksestä vuoden -· n: o 198, R ö n k ö n y m. : Maitotaloustuotteiden
35184: 1956 tulo- ja menoarvioon yksityisluontoisten Neuvostoliittoon viennin mahdollisuuksien sel-
35185: kotiteollisuusoppilaitosten kalustojen, koneiden vittämisestä. Liitteet IX,47. s. 513. - Ks.
35186: ja työvälineiden hankinnan avustamista var- Maitotalous.
35187: ten. Liitteet IX,33. s. 497. - Ks. Kotiteollisuus- n:o 199, Hautalan ym.: Tutkimuksen toi-
35188: koulut. mittamisesta maidon ja maitotaloustuotteiden
35189: - n: o 185, H e 1 t e e n y m.: Lainojen järjestä- vientimahdollisuuksista Neuvostoliittoon. Liit-
35190: misestä hedelmien kausivarastojen rakentami- teet IX,48. s. 514. - Ks. Maitotalous.
35191: seksi. Liitteet IX,34. s. 498. - Ks. Varas- n:o 200, Hu 1 t i n y m.: Tutkimuksen suoritta-
35192: tointi. misesta maitotaloustuotteiden markkinoimisesta
35193: - n:o 186, Soinisen y m.: Määrärahasta He· Neuvostoliittoon. Liitteet IX,49. s. 515. - Ks.
35194: vosjalostusliittojen Keskusliitolle kantakirjojen Maitotalous.
35195: painatuskustannusten peittämiseksi. Liitteet - n:o 201, Laineen y m.: Hämeenlinnan mei-
35196: IX,35. s. 499. - Ks. Hevoset. jerikoulun talouden helpottamisesta. Liitteet
35197: n:o 187, Väänäsen ym.: Määrärahasta IX,50. s. 516. - Ks. Meijerikoulut.
35198: työpajarakennuksen rakentamiseksi Muuruveden - n: o 202, L a h t e 1 a n y m.: Määrärahasta poro-
35199: maamieskoululle. Liitteet IX,36. s. 500. - Ks. talouden edistämiseksi. Liitteet IX,51. s. 517.
35200: Maamieskoulut. - Ks. Poronhoito.
35201: n: o 188, S a u r a n y m.: Määrärahasta kone- - n:o 203, Forsiuksen ym.: Sikatalouskoe-
35202: hallin rakentamiseksi Loimaan maamieskoulun aseman uudelleen järjestämisestä ja uusien sika-
35203: yhteyteen. Liitteet IX,37. s. 501. - Ks. Maa- taloudellisten kantakoeasemien perustamisesta.
35204: mieskoulut. Liitteet IX,52. s. 519. - Ks. Sikatalous.
35205: 14 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1956.
35206:
35207:
35208: - n: o 204, P a k k a s e n y m. : Sika talouskoease- - n:o 219, Uusitalon ym.: Avustuksen ja
35209: man uudelleen järjestämisestä ja uusien sika- lainan myöntämisestä suoraan metsänomistajille
35210: taloudellisten kantakoeas-emien perustamisesta. metsänkuivatustöiden suorittamista varten. Liit-
35211: Liitteet IX,53. s. 521. - Ks. Sikatalous. teet IX,68. s. 542. - Ks. Metsänhoito.
35212: n:o 205, Rytingin y m.: Toimenpiteistä n: o 220, S auran y m.: Määrärahasta avus-
35213: laidunraivauspalkkioiden korottamiseksi ja nii- tukseksi Keskusmetsäseura Tapiolle metsäoji-
35214: den käytön laajentamiseksi. Liitteet IX,54. s. tuksen tutkimista varten. Liitteet IX,69. s.
35215: 524. - Ks. Raivauspalkkiot. 543. - Ks. Ojitus.
35216: n:o 206, Pusan ym.: Yhteislaitumiksi sopi- n: o 221, K o s o 1 a n y m.: Lisäyksestä vuoden
35217: vien alueitten hankkimisesta pienkarjojen lai- 1956 tulo- ja menoarvioon Keskusmetsäseura 'l'a-
35218: duntarpeen tyydyttämiseksi. Liitteet IX,55. s. piolle yksityismaiden metsänparannustöitä var-
35219: 525. - Ks. Laidun. ten. Liitteet IX,70. s. 544. - Ks. Metsänhoito.
35220: n:o 207, M. Salmisen ym.: Lisäyksestä n:o 222, Forsiuksen ym.: Lisäyksestä vuo-
35221: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon maatalous- den 1956 tulo- ja menoarvioon Pellervo-Seuran
35222: koelaitoksen maantutkimusosastolle rannikko- markkinatutkimuslaitoksen toiminnan tukemi-
35223: alueen rikkipitoisten liejumaiden tutkimista seen. Liitteet IX,71. s. 545. - Ks. Markkina-
35224: varten. Liitteet IX,56. s. 526. - Ks. Maan- tutkimus.
35225: tutkimus. n:o 223, Sepän ym.: Lisäyksestä vuoden
35226: - n:o 208, Lepistö n y m.: Lisäyksestä vuo- 1956 tulo- Ja menoarvioon tuhohyönteisten
35227: den 1956 tulo- ja menoarvioon happamien lieju- Etelä-Pohjanmaalla aiheuttamien vahinkojen
35228: maa-alueiden inventoimiseksi Pohjanlahden ja syiden selvittämistä varten. Liitteet IX,72. s.
35229: Suomenlahden rannikkovyöhykkeellä. Liitteet 547. - Ks. Maatalous.
35230: IX,57. s. 527. - Ks. Maantutkimus. n: o 224, Väänäsen y m.: Määrärahasta !ai-
35231: n: o 209, S ä v e 1 ä n y m.: Määrärahasta maa- noiksi vesijohto- ja viemärilaitteiden rakenta-
35232: talouden taloudellista tutkimuslaitosta varten. mista varten maaseudulle. Liitteet IX,73. s.
35233: Liitteet IX,58. s. 529. - Ks. Maatalouden tut- 548. - Ks. Vesijohdot.
35234: ·kimuslaitos. n:o 225, Lahtelan ym.: Määrärahasta avus-
35235: n:o 210, M. Salmisen ym.: Komitean aset- tuksiksi ja lainoiksi maaseudun vesi- ja vie-
35236: tamisesta tutkimaan maatilatalouden eri aloilla märijohtolaitteiden rakentamista varten. Liit-
35237: välttämättömien peruakorjausten toteuttamis- teet IX,74. s. 549. - Ks. Vesijohdot.
35238: mahdollisuuksia. Liitteet IX,59. s. 531. - Ks. n:o 226, Uusitalon ym.: Määrärahasta
35239: Maatalous. eräiden osuusmeijerien korkomenojen alentami-
35240: - n: o 211, J ä r v en y m.: Määrärahasta suun- seksi. Liitteet IX,75. s. 550. - Ks. Meijerit.
35241: nitteluelimen asettamiseksi Kala-, Pyhä- ja n:o 227, F o r s i u k sen y m.: Määrärahasta
35242: Siikajokilaakson maa- ja metsätalouden kehit- Puutarhaviljelijäin Liitolle neuvontapisteiden
35243: tämistä varten. Liitteet IX,60. s. 533. - Ks. perustamiseksi Lohjalle ja Karjaalle. Liitteet
35244: Maatalous. IX,76. s. 551. - Ks. Puutarhat.
35245: n: o 212, E. R y ö m ä n y m.: Määrärahasta
35246: - n:o 228, Sepän ym.: Määrärahasta maata-
35247: Porin metsänparannuspiirin perustamiseksi. talouden yleisneuvontajärjestöille maatalous-
35248: Liitteet IX,61. s. 535. - Ks. Metsänhoito. koneneuvojien palkkaamiseen ja opetusvälinei-
35249: -· n:o 213, M. Mattilan ym.: Metsänhoito- den hankintaan. ·Liitteet IX,77. s. 552. - Ks.
35250: koulun perustamisesta Uudenmaan-Hämeen Maatalouskoneet.
35251: metsänhoitolautakunnan alueelle. Liitteet IX,62. n: o 229, J ä r v e n y m.: Määrärahasta Oulun
35252: s. 536. - Ks. Metsäkoulut. läänin talousseuralle neuvojien paikkaamista
35253: - n:o 214, Forsiuksen ym.: Määrärahasta varten Pyhä- ja Siikajokilaakson kunnat käsit-
35254: metsänhoitokoulun perustamiseksi Vihtiin. Liit- tävään neuvontapiiriin. Liitteet IX, 78. s. 553.
35255: teet IX,63. s. 537. ,._ Ks. Metsäkoulut. - Ks. Maatalous.
35256: n: o 215, N i s k a 1 a n y m.: Metsäkoulun pems- n: o 230, S e p ä n y m.: Lisäyksestä vuoden
35257: tamisesta Ylitornion kuntaan. Liitteet IX,64. 1956 tulo- ja menoarvioon objektiivisten sadon-
35258: s. 538. - Ks. Metsäkoulut. selvittelymenetelmien 'kenttätutkimuksia var-
35259: n: o 216, Leinosen: Tutkimuksen suorittami- ten. Liitteet IX,79. s. 554. - Ks. Maatalous.
35260: sesta koneellisen metsäojituksen soveltuvuu- -· n: o 231, iS a u r a n y m.: Määrärahasta !ainoiksi
35261: desta. Liitteet IX,65. s. 539. - Ks. Ojitus. pienyrittäjille salaojankaivu-, ojankaivu- ja
35262: :kivenraivauskoneiden hankkimiseen. Liitteet
35263: n: 0 217, M. S a 1m i sen y m.: Määrärahasta
35264: metsäntutkimuslaitokselle metsämaan lannoituk- IX,80. s. 555. - Ks. Ojitus.
35265: sen merkityksen selvittämistä varten. Liitteet n:o 2321 Kiviahon y m.: Viljavuustutkimuk-
35266: IX,66. s. 540. - Ks. Metsänhoito. sen edistämisestä pientiloilla. Liitteet IX,81.
35267: s. 557. - Ks. Maatalous. '
35268: n: o 218, J a a k k o 1 a n y m.: Hirvikannan vä-
35269: hentämisestä. Liitteet IX,67. s. 541. - Ks. n:o 233, Tie'kso-Isakssonin ym.: Pien-
35270: Hirvet. viljelijäin tukemisesta lypsykoneiden hankin-
35271: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1956. 15
35272: nassa. Liitteet IX,82. s. 558. - 'Ks. Karja- - n:o 250, Erkkilän ym.: Piehinginjoen per·
35273: talous. kaamisesta. Liitteet IX,99. s. 577. - Ks. Per·
35274: kaustyöt.
35275: - n:o 234, Pakkasen ym.: Määrärahasta !ai-
35276: noiksi salaojien kuivukoneiden hankkimista - n:o 251, Erkkilän y m.: Lamujoen perkaa-
35277: varten. Liitteet IX,83. s. 559. - Ks. Ojitus. misesta Piippolan ja Pulkkilan kunnissa. Liit-
35278: teet IX,100. s. 578. - Ks. Perkaustyöt.
35279: n: o 235, J ä r v e n y m.: Määrärahasta pienten
35280: kuivatusyritysten suunnittelun ja toimeenpanon -· n:o 252, Erkki 1 ä n y m.: Kuivatussuunnitel·
35281: siirtämiseksi maanviljelys- ja talousseuroille. man laatimisesta Rantsilan ja Pulkkilan pitä·
35282: Liitteet IX,84. s. 561. - Ks. Kuivatustyöt. jissä olevalle Tiaisennevalle. Liitteet IX,101.
35283: s. 579. - Ks. Kuivatustyöt.
35284: - n:o 236, Rytingin ym.: Erillisten määrä-
35285: rahain varaamisesta vuosittain vesistöjen per- n: o 253, Leinosen: Peruskuivatustutkimuk·
35286: kaamiseksi ja vesiperäisten maiden kuivatta· sen suorittamisesta Kiimingin-Iijoen välisellä
35287: miseksi. Liitteet IX,85. s. 562. - Ks. Perkaus- alueella. Liitteet IX,102. s. 580. - Ks. Kuiva·
35288: työt. tustyöt.
35289: n: o 237, S auran y m.: Määrärahasta Per- n: o 254, R. Virtasen y m.: Ammattientar·
35290: niönjoen perkaamista varten. Liitteet IX,86. s. kastuksen uudistamisesta. Liitteet X,7. s. 606.
35291: 563. - Ks. Perkaustyöt. - Ks. Ammattientarkastus.
35292: n:o 238, Koivu s i 11 a n y m.: Määrärahasta - n:o 255, Hiltusen ym.: Orpoeläkkeen sisäl-
35293: Myrskyiänjoen kuivatushankkeen toteuttamista lyttämisestä ·kansaneläkejärjestelmään. Liitteet
35294: varten. Liitteet IX,87. s. 564. - Ks. Kuiva· X,8. s. 607. - Ks. Eläkkeet.
35295: tustyöt. n:o 256, Stenberg i n y m.: Perheenasunto-
35296: - n: o 239, L a h d e n: Määrärahasta Ra vijärven avustusten jakoperusteiden muuttamisesta. Liit-
35297: perkanahankkeen toteuttamista varten. Liitteet teet X,9. s. 608. - Ks. Asunnot.
35298: IX,88. s. 565. - Ks. Perkaustyöt.
35299: n:o 257, Haapa s a 1 on y m.: Siirtoväen
35300: -· n:o 240, Keloveden ym.: Määrärahasta asuntorakennustoiminnan rahoittamisesta. Liit·
35301: Kyynelmysjärven---'Kaislasen ja siihen liitty· teet X,10. s. 609. - Ks. Asunnot.
35302: vien järvien vedenpinnan alentamiseksi Lap· n:o 258, Nord f o r s 1 n y m.: Esityksen anta·
35303: peen kunnassa. Liitteet IX,89. s. 566. - Ks. misesta koko kansan käsittävästä sairaus·
35304: .J"årvenlaskut. vakuutuksesta. Liitteet X,11. s. 610 ja 612. -
35305: Ks. Sairausvakuutus.
35306: n: o 241, T u u 1 e n y m.: Ala- ja Ylä-Ki vijär·
35307: ven vedenkorkeuksien järjestelyn toteuttami- n:o 259, Murron ym.: Työsopimuslain sovel·
35308: sesta. Liitteet IX,90. s. 567. - Ks. Perkaus· tamisesta johtuvien riitaisuuksien saattamisesta
35309: työt. työneuvoston käsiteltäväksi. Liitteet X,12. s.
35310: 614. - Ks. Työsopimuslaki.
35311: - n:o 242, T u u 1 en y m.: Määrärahasta Toras·
35312: joen alajrroksun perkanatöitä varten. Liitteet n:o 260, Lindblomin ym.: Määrärahasta
35313: IX,91. s. 568. - Ks. Perkaustyöt. työmarkkinatutkimuslaitoksen perustamiseksi.
35314: Liitteet X,13. s. 615. - Ks. Markkinatutkimus.
35315: - n: o 243, E. K i 1 v e n y m.: Peliinkosken per-
35316: kaamisesta. Liitteet IX,92. s. 569. - Ks. Per· n:o 261, M. Leskisen ym.: Maaseudun
35317: kaustyöt. asunto-olojen parantamiseksi annettavien lai-
35318: nojen koron alentamisesta. Liitteet X,14. s.
35319: - n: o 244, H e i k u r a n y m.: Toimenpiteistä 617. - Ks. Asunnot.
35320: Pohjois-Satakuntaa koskevan peruskui vatus·
35321: suunnitelman aikaansaamiseksi. Liitteet IX,93. n:o 262, Rytingin ym.: Asutuskassojen
35322: s. 570. - Ks. Kuivatustyöt. välityksellä myönnettävien rakennuslainojen
35323: koron alentamisesta. Liitteet X,15. s. 618. -
35324: n:o 245, Uusitalon ym.: Määrärahasta Ks. Rakennustoiminta.
35325: Töysänjoen perkaamista varten. Liitteet IX,94.
35326: s. 572. - Ks. Perkaustyöt. n:o 263, Väänäsen ym.: Suuriperheisten
35327: !iitien lomatoiminnan järjestämisestä. Liitteet
35328: n: o 246, K o s o 1 a n y m.: Lapuanjoen vesistö- X,16. s. 619. - Ks. Loma.
35329: alueen tulvasuojelutöiden aloittamisesta. Liit-
35330: teet IX,95. s. 573. - Ks. Perkaustyöt. n:o 264, Väänäsen y m.: Määrärahasta
35331: monilapsisten äitien lomaleirimatkojen järjestä·
35332: n:o 247, Kos.kisen ym.: Kouheroisen kos- miseksi. Liitteet X,17. s. 620. - Ks. Loma.
35333: ken perk!lamisesta Karstulassa. Liitteet IX,96.
35334: s. 574. - 'Ks. Perkaustyöt. n: o 265, H e i n o s e n y m.: Määrärahasta vähä-
35335: varaisten perheellisten sotaleskien sairausavus-
35336: n:o 248, Koskisen y m.: Viitasaaren Muu- tuksiin. Liitteet X,l8. s. 621. - Ks. Sairaus-
35337: ruenjärven vesistön laskemisesta. Liitteet IX,97. avustus.
35338: s. 575. - Ks. Järvenlaskut.
35339: n: o 266, H a m a r a n y m.: Määrärahasta avus·
35340: n:o 249, Erkkilän ym.: Limingojan per· tukseksi ja lainaksi kotieläinhoitajain liitolle
35341: kaamisesta Pyhäjoen kunnassa. Liitteet IX,98. lomakeskuksen rakennuksia varten. Liitteet
35342: s. 576. - Ks. Perkaustyöt. X,l9. s. 623. - Ks. Loma.
35343: 16 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1956.
35344:
35345:
35346: - n: o 267, S e p p ä 1 ä n y m.: Tutkimuksen suo- - n:o 283, Partasen ym.: Kainuun lennätin-
35347: rittamisesta keskiryhmien sosiaalisesta, talou- ja puhelinpiirin perustamisesta. Liitteet XII,2.
35348: dellisesta ja sivistyksellisestä asemasta. Liit- s. 650. - Ks. Puhelin.
35349: teet X,20. s. 624. - Ks. Väestöryhmät.
35350: n: o 284, L a h d e n y m.: Lisäyksestä vuoden
35351: - n: o 268, Leinosen y m.: Määrärahasta Pe- 1956 tulo- ja menoarvioon puhelintoimipaikko-
35352: lastakaa Lapset r.y:n perhesijoitustoiminnan jen perustamiseksi maamme syrjäseuduilla. Liit-
35353: tukemiseen. Liitteet X,21. s. 626. - Ks. Lapset. teet XII,3. s. 651. - Ks. Puhelin.
35354: n:o 269, Tuulen ym.: Määrärahasta avus- -- n: o 285, Rytingin y m.: Maalaiskirjeen-
35355: tukseksi ulkomailla opiskeleville puolustuslai- kantajien lukumäärän lisäämisestä. Liitteet
35356: tokseen kuuluville henkilöille. Liitteet XI,2. s. XII,4. s. 652. - Ks. Postilaitos.
35357: 632. - Ks. Puolustuslaitos.
35358: n: o 270, T e n h i ä 1 ä n y m.: Puolustuslaitoksen n: o 286, Te i r i n y m.: Määrärahasta lento-
35359: merivoimien konemestarien aseman järjestämi- kentän rakentamiseksi Keski-Pohjanmaalle. Liit-
35360: sestä. Liitteet XI,3. s. 633. - Ks. Puolustus- tcet XII,5. s. 653 ja 654. ,..- Ks. Lentokentät.
35361: laitos. - n:o 287, Koiviston ym.: Määrärahasta
35362: - n:o 271, Tenhiälän ym.: Merivoimien kone- Kemijärven lentokentän saattamiseksi liikenne-
35363: mestarien taloudellisten etujen turvaamisesta kelpoiseksi. Liitteet XII,6. s. 655. - Ks. Lento-
35364: jatkokoulutuksen aikana. Liitteet XI,4. s. 634. kentät.
35365: - Ks. Puolustuslaitos. -· n:o 288, J. Wirtasen ym.: Siviili-ilmailu-
35366: - n: o 272, T u u 1 en y m.: Määrärahasta puo- koulun perustamisesta. Liitteet XII,7. s. 656.
35367: lustuslaitoksen alemman palkkausluokan ker- - Ks. Ilmailu.
35368: santin toimien muuttamiseksi ylemmän palk- - n: o 289, L i n d q v i s t i n y m.: Postitalon
35369: kausluokan kersantin toimiksi. Liitteet XI,5. rakentamisesta Lahden kaupunkiin. Liitteet
35370: s. 635. - Ks. Puolustuslaitos. XII,8. s. 657. - Ks. Postilaitos.
35371: - n:o 273, R. Virtasen ym.: Määrärahasta
35372: asevelvollisten päivärahan korottamiseksi. Liit- n:o 290, Koiviston ym.: Autotallin raken-
35373: teet XI,6. s. ·636. - Ks. Asevelvolliset. tamisesta Ivaloon; Liitteet XII,9. s. 658. -
35374: Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit.
35375: n: o 27 4, Puh a ·k a n y m.: Kotiuttamisrahan
35376: maksamisesta asevelvollisuutensa suorittaneille. n:o 291, P ö y k ö n y m.: Määrärahasta auto-
35377: Liitteet XI,7. s. 637. - Ks. Asevelvolliset. tallin rakentamiseksi Ivaloon. Liitteet XII,10.
35378: s. 659. - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit.
35379: - n:o 275, Kajatsalon ym.: Rajavartijain
35380: siviilitehtäviin siirtymisen helpottamisesta pal- - n: o 292, T u u 1 en y m.: Maamme satamien
35381: velusajan päätyttyä. Liitteet XI,8. s. 638. - tuonnin ja viennin tasoittamisesta. Liitteet
35382: Ks. Rajavartiolaitos. XII,ll. s. 660. - Ks. Satamat.
35383: n: o 276, T u u 1 en y m.: Määrärahasta sotilas- - n:o 293, Kajatsalon ym.: Määrärahasta
35384: sairaalan rakentamiseksi Kouvolaan. Liitteet .kasuunimajakan rakentamiseksi Helsingin ma-
35385: XI,9. s. 639. - Ks. "Sairaalat. jakka-aluksen tilalle. Liitteet XII,12. s. 661.
35386: - Ks. Majakat.
35387: n: o 277, T u u 1 en y m.: Määrärahasta sotilas-
35388: ·kotirlllkennusten rakentamista ja peruskorjauksia n: o 294, Kaj a t s a l on y m.: Määrärahasta
35389: Ruotsinsalmen väylän syventämistä varten.
35390: varten. Liitteet XI,10. s. 640. - Ks. Puolus-
35391: tuslaitos. Liitteet XII,13. s. 662. - Ks. Ruoppaustyöt.
35392:
35393: - n: o 278, T u ill en y m.: Määrärahasta radio- n:o 295, Mannisen y m.: Määrärahasta
35394: vastaanottimien hankkimiseksi kasarmeihin. uittokanavan rakentamiseksi Taipaleen kana-
35395: Liitteet XI,ll. s. 641. - Ks. Puolustuslaitos. valle. Liitteet XII,14. s. 664. - Ks. Kanavat:
35396: n: o 296, T u u 1 en y m.: Lisäyksestä vuoden
35397: n:o 279, Tenhiälän ym.: Määrärahasta
35398: Asevarikko 5:n ampumatarvikehuoltoon tarvit- 1956 tulo- ja menoarvioon dieselveturien raken-
35399: tavien rakenneimien aikaansaamista varten. tamiseksi. Liitteet XII,15. s. 665. - Ks. Rauta-
35400: Liitteet XI,12. s. 642. - Ks. Puolustuslaitos. tiet.
35401: n:o 280, Tenhiälän ym.: Määrärahasta n:o 297, Saariahon ym.: Rautatieliiken-
35402: Riihimäen varuskunnassa sijaitsevan entisen teen tehostamisesta. Liitteet XII,16. s. 666.
35403: kirkon kunnostamista varten. Liitteet XI,13. - Ks. Rautatiet.
35404: s. 643. - Ks. Puolustuslaitos. -- n:o 298, Koivusillan ym.: Lahden-Lo-
35405: viisan rautatien muuttamisesta normaaliraitei-
35406: - n: o 281, T u u 1 e n y m.: Määrärahasta ruokala-
35407: rakennuksen rakentamiseksi Kouvolan varus- seksi. Liitteet XII,17. s. 668. - Ks. Rautatiet.
35408: kuntaan. Liitteet XI,14. s. 644. - Ks. Puolus- -- n:o 299, Sundmanin ym.: Loviisan-Lah-
35409: tuslaitos. den rautatien rakentamisesta normaaliraitei-
35410: - n: o 282, Hei k uran: Määrärahasta Satakun- seksi. Liitteet XII,18. s. 669 ja 670. - Ks.
35411: nan tie- ja vesirakennuspiirin perustamista Rautatiet.
35412: varten. Liitteet XII,l. s. 649. - Ks. Tie- ja - n:o 300, Häppölän ym.: Tutkimuksen toi-
35413: vesirakennuspiirit. mittamisesta rautatien rakentamiseksi Lahdesta
35414: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1956. 17
35415:
35416: Anianpeltoon. Liitteet XII,19. s. 671. - Ks. - n: o 316, Kauhasen: Siilinjärven....,..Sysmä·
35417: Rautatiet. järven radan Pohjois-Karjalan puoleisen osan
35418: rakentamisesta. Liitteet XII,35. s. 690. - Ks.
35419: n:o 301, T u u 1 en y m.: Määrärahasta rata- Rautatiet.
35420: osaston työ· ja varastorakennuksen rakentami·
35421: seksi Kouvolaan. Liitteet XII,20. s. 672. - - n:o 317, Leinosen: Koneellisen maastotut·
35422: Ks. Rautatiet. kimuksen loppuunsaattamisesta Oulun-Kuusa-
35423: mon ratasuunnan tutkimattomalla osalla Pudas·
35424: - n: o 302, T u u 1 e n y m.: Määrärahasta Kouvo· järvi-Taivalkoski. Liitteet XII,36. s. 691. -
35425: lan asemarakennuksen rakentamiseksi. Liitteet Ks. Rautatiet.
35426: XII,21. s. 673. - Ks. Rautatiet.
35427: - n:o 318, Niskalan ym.: Määrärahasta
35428: -· n:o 303, Tuulen ym.: Savon radan lähtö· Kaulirannan-Kolarin rautatien koneellista tut·
35429: kohdan siirtotyön loppuunsaattamisesta Kouvo· kimista varten. Liitteet XII,37. s. 692. - Ks.
35430: lassa. Liitteet XII,22. s. 674. - Ks. Rautatiet. ·Rautatiet.
35431: - n: o 304, T u u 1 en y m.: Määrärahasta Kouvo· - n:o 319, K ui t t i sen y m.: Määrärahasta
35432: lan-Utin välisen rataosan rakentamiseksi Suhosen rautatieylikäytäväsillan rakentamista
35433: .kaksiraiteiseksi. Liitteet XII,23. s. 675. - Ks. varten. Liitteet XII,38. s. 693. - Ks. Sillat.
35434: Rautatiet.
35435: n: o 320, Laineen y m.: Maantieylikäytävä-
35436: ~ n:o 305, Kuittisen ym.: Lisäyksestä vuo· sillan rakentamisesta Urjalan asemalle. Liit·
35437: den 1956 tulo- ja menoarvioon Lappeenrannan teet XII,39. s. 694. - Ks. Sillat .
35438: .-Luumäen-Haminan-Kotkan rataosan raken-
35439: tamista varten. Liitteet XII,24. s. 676. - Ks. n: o 321, K u j a 1 a n y m.: Sillan rakentami-
35440: Rautatiet. sesta Keihässalmeen Pyhtään pitäjässä. Liit-
35441: teet XII,40. s. 695. - Ks. Sillat.
35442: n: o 306, T u u 1 e n y m.: Määrärahasta Lap·
35443: peenrannan-Luumäen rataosan· oikaisemista - n:o 322, K ui t t i sen y m.: Määrärahasta
35444: varten. Liitteet XII,25. s. 678. - Ks. Rauta- Saimaan kanavan yli johtavan maantiesillan
35445: tiet. ra·kentamiseksi Lauritsalan kauppalan kohdalla.
35446: Liitteet XII,41. s. 696. - Ks. Sillat.
35447: - n:o 307, Hall.bergin ym.: Onkamon-
35448: Parikkalan rataosan koneellisen tutkimuksen n:o 323, Miikin ym.: Tutkimuksen toimit-
35449: toimittamisesta. Liitteet XII,26. s. 679. - Ks. tamisesta Ukonsalmen sillan rakentamiseksi.
35450: ·Rautatiet. Ruokolahdella. Liitteet XII,42. s. 697. - Ks.
35451: Sillat.
35452: n:o 308, Brander-Wallinin ym.: Tam·
35453: pereen-Porin-Mäntyluodon rataosan muutta· - n:o 324, V. Virtasen ym.: Maantiesillan
35454: misesta raskaskiskoiseksi. Liitteet XII,27. s. rakentamisesta Osmonaskeliin. Liitteet XII,43.
35455: 680. - Ks. Rautatiet. s. 698. - Ks. Sillat.
35456: - n:o 309, Kaasalaisen ym.: Määrärahasta - n:o 325, Rantamaan ym.: Maantiesillan
35457: Tampereen-Mäntyluodon rataosan kiskoitus· rakentamisesta Puumalansalmeen. Liitteet
35458: töitä varten. Liitteet XII,28. s. 681. - Ks. XII,44. s. 699. - Ks. Sillat.
35459: Rautatiet. - n:o 326, Hiltusen ym.: Maantiesillan ra·
35460: - n:o 310, Rapion ym.: Määrärahasta Tam· kantamisesta Orivirtaan. Liitteet XII,45. s. 701.
35461: pereen-Kyröskosken teollisuusradan rakenta· - Ks. Sillat.
35462: misen aloittamista varten. Liitteet XII,29. s. - n: o 327, K a a s a 1 a i s e n y m.: Määrärahasta
35463: 683. - Ks. Rautatiet. Vammaakosken sillan leventämistä varten. Liit·
35464: n: o 311, R a i p a 1 a n y m.: Lielahden-Kyrös- teet XII,46. s. 702. - Ks. Sillat.
35465: kosken rautatien rakennustyön aloittamisesta. - n: o 328, Aho s e n: Määrärahasta sillan raken-
35466: Liitteet XII,30. s. 684. - Ks. Rautatiet. tamiseksi Hännilänsalmen lossipaikalle. Liitteet
35467: - n:o 312, Mannisen y m.: Rautatien raken- XII,47. s. 703. - Ks. Sillat.
35468: tamisesta Leppävirran Kotalahdelta Varkau· - "'
35469: n: o 329, A h o s e n y m.: Määrärahasta silta·
35470: teen. Liitteet XII,31. s. 685. - Ks. Rautatiet. töiden suorittamiseksi Suolahden-Koiviston
35471: - n:o 313, Nordströmin ym.: Määrärahasta maantiellä. Liitteet XII,48. s. 704. - Ks.
35472: Vaasan uuden asematalon suunnittelua varten. Sillat.
35473: Liitteet XII,32. s. 686 ja 687. - Ks. Rauta· - n:o 330, Koskisen ym.: Löytänänsalmen
35474: tiet. sillan rakentamisesta. Liitteet XII,49. s. 705.
35475: - n: o 314, K o i v u s e n y n;t.: Lisäyksestä vuo· - Ks. Sillat.
35476: den 1956 tulo- ja menoarvioon Suolahden- - n:o 331, Ikosen ym.: Lylykosken sillan
35477: Haapajärven rautatien rakennustöitä varten. rakentamisesta Ilomantsin kuntaan. Liitteet
35478: Liitteet XII,33. s. 688. - Ks. Rautatiet. XII,50. s. 706. - Ks. Sillat.
35479: - n:o 315, Soinisen ym.: Juankosken-Bys· - n:o 332, Rytingin ym.: Sillan rakentami·
35480: mäjärven yhdysradan rakentamisesta. Liitteet sesta Iijoen Ervastin lossipaikalle. Liitteet
35481: XII,34. s. 689. - Ks. Rautatiet. XII,51. s. 707. - Ks. Sillat.
35482:
35483: 3 E 75/56
35484: 18 Laki-, ro.ha-asia· ja toivomu~aloitteet 19(56.
35485:
35486:
35487: _,. n: 0 333, P ö y k ö n y m.: Mää.rär11ohasta Sal- n:o 349, V. Virtasen ym,; Maantien rl!-ken-
35488: men sillan rakennustöiden aloittami$ta varten. tamisesta Särkilahdesta Säämlngin saariston
35489: Liitteet XII,52. s. 708. - Ks. Sillat. kautta Savonlinnaan. Liitteet XII,68. s. 727.
35490: ~ Ks. Maantiet.
35491: - n:o 334, R. Virtasen ym.: Maantien raken-
35492: tamii!esta Pohjan kirkolta Koslten aae!llalle. n:o 350, Rantamaan y m,: Maantien raken-
35493: Liitteet XII,53. s. 709. - l(s. Ya~ntiet. tamisesta Heinäveden kunnassa linjalla Lam-
35494: minpää-Viitalahti-Tollero. Liitteet XII,69. s.
35495: n: 0 335, 8.·\E\:. K i 1 v e n y m.: 811-mmatin Lohi- 728. ~ Ks. Maantiet.
35496: lammen kylätien ottamisesta valtion haltuun.
35497: Liitteet XII,54. s. 710. - Ks. Maantiet. n: o 351, Ra i p a 1 a 11 y m,: Kulkuyhteyksien
35498: parantamisesta Itä-Satakunnan ja Mäntyluodon
35499: - n: o 336, Li n d h i u y m.: SipQossa olevttn Kalk· välillä. Liitteet XII,70. s. 729. ~ Ks. Maan-
35500: kitehtaantien r&!kentamiseksi mereen sattkka. tiet.
35501: Liitteet XII,55. s. 711 ja 712. - Ks. Maautiet.
35502: n:o 352, Hei k uran y m.: Raivaalan~Kar
35503: - n;o 3371 Häppölii.n ym.; Valtatien u:o 4 vian välis.Qn tieQsan ottamisestl!- va.ltion hal-
35504: suunnan selvittämisestä H~J.usjärven-Kuhmois tuun sekä Ikaalisten Mansoniemen-Raivaalan
35505: ten osa,Ua. J:;iitteet XII,56, s. 713. - Ks, Maan- -Karvian tien kunnostamise~ta. Liitteet
35506: tiet. XII,71. s. 730. - Ks. Maantiet.
35507: - n:o 338, l!äppölän ym.: Hämeenli,nnan- n: o 353, K o i v u s en y m.: Keski-Suolllen
35508: Hauhontaustan~Le\ldesmäen ;yhdystien raken- tiepiirin alueella olevien maanteiden liikenne-
35509: tamisesta. Liitteet XII,57. s. 714. - Ks. Maan- kelpoisuuden parantamisesta. Liitteet XII,72.
35510: tiet. s. 731. - Ks. Maantiet.
35511: n:o 339, Pasasen ym.: Määrärah&sta maan- n:o 354, Forsbergin ym.: Toimenpiteistä
35512: tien rakentamiseksi Kalkkisten lastauspaikalta rannikkotien jatkamiseksi Vaasan~Maalahden
35513: Marjoniemen ja Onalin kylien kautta Heinolan välille. Liitteet XII,73. s. 732 ja 733. - Ks.
35514: maalailikunnan kirkonkylään. Liitteet XII,58. Maantiet.
35515: s. '1'15. ~ Ks. Maantiet.
35516: n:o 355, Uusitalon ym.: Tien rakentami-
35517: n: o 340, K u j a 1 a n y m.; l{aaltkois-Suomen sesta Kuortanelln Sippolasta Alajii,rven Bauk·
35518: liikenneolojen :parantamisesta. Liitteet XII,59. 'koon. Liitteet XII,74. s. 734. - Ks. Maantiet.
35519: s. 716. - Ks. Liikenne. n:o 356, Salorannan ym.: J{auhajoella
35520: n:o 341, Miikin ym.: Maantien rakentaUli- olevan Aninkujan kunnantien ottamisesta val-
35521: sesttt Pulaan aselllalta Lappeenr{tnnan-Kouvo- tion haltuun. Liitteet XII,75. s. 735. - Ks.
35522: lan väliselle valtion tielle: · Liitteet XII,60. s. Maantiet.
35523: 718. - Ks. Maantiet.
35524: - n:o 357, S a 1 o rannan y m.: Kauhajoella
35525: - n:o 342, Rajatsalon ym.: Lappeen-Ylä- olevan Heikkilän kunnantien ottamisesta val-
35526: maan-Hujakkalan tien kunnostamisesta. Liit- tion haltuun. Liitteet XII,76. s. 736. - Ks.
35527: teet XII,61. s. 719. - 'KS. Maantiet. Maantiet.
35528: - n: o 343, 1{ ui t t i sen y m .. : Mä,ärärahasta n:o 358, Salorannan ym.! Tutkimuksen
35529: tutkimuksen toimittamiseksi tiesuunnalla Imat- suorittamisesta runkotien rakentamiseksi lin-
35530: ran kauppala-Niskalampi-Xitsattri. Liitteet jalla Kaskinen-Kauhajoki-Alavus, Liitteet
35531: XII,62. s. 720. - Ks. Maantiet. XII,77. s. 737. ~ Ks. MaanHet.
35532: -· n: o 344, M i i k i n y m.: Tutkimqksen toimitta- - n:o 359, Uusitalon ym.: Määrärahasta
35533: misesta maantien rakentamiseksi Imatran kaup- maantien rakentamiseksi Mäyrystä Lehtimäelle
35534: palan Niskalammilta Ruokolahden pitäjän ja SoiniiR. Liitteet XII,78. s. 738. - Ks.
35535: Salo-Äitsaaren .kylätiehen. Liitteet XII,63. s. Maantiet.
35536: 721. - Ks. Maantiet.
35537: -· n:o 360, Ahosen y m.: Oriveden-Keuruun-
35538: - n: o 345, M i iki n y m.: Purnujärven-Raut- Karstulan runkotien, aika.ansaamisesta Liitteet
35539: järven kunnantien ottam~sesta valtion ha.ltuun. XII,79. s. 739. ~ l{s. Maantiet.
35540: Liitte.et XII,64, s. 722. - Ks. Maantiet.
35541: - n:o 361, Ahosen y m.: Tien rakentamisesta
35542: n: o·"346, M i i k i n y m.: 'Tutkimuksen toi!llitta- Alavuden, a;;ew.an alikäytäviin lwhdalle. Liit-
35543: misesta maantien rakentamiseksi Rautjärven teet XII,80, s. 740. - Ks. Maantiet.
35544: Laikonk&nkaalta Torsantaan kylän kautta Poh-
35545: jalankHan-Särkilahden valtion tielle. Liitteet n:o 362, Anti 1 a n y m.: Tutkimuksen suo-
35546: XII,65. s. 723. - Ks. Maantiet. rittamisesta tien rakentamiseksi Kurikan pitä-
35547: jän Kurikan kylästä Kyrönjoen itäpuolitae
35548: - n:o 347, Rantamaan y m.; Maantien ralten- Kauhajoen kirkolle. Liitteet XU,81. s. 741. -
35549: tamisesta Puumalan kirkonkylästä Lieviskään. Ks. Maantiet.
35550: Liitteet XII,66. s. 724. - Ks, Maantiet.
35551: n:o 363, Paloveden ym.: Alavuden-Äh-
35552: n:o 348, Ra 11 ta maan y m.: Tyn~kylänmäen tärin-Saarijärven-Xänekosken maantien oi-
35553: tien rakentamisesta l{erimäen kun~assa. Liit- kaisemisesta ja kunnostamisesta. Liitteet XII,82.
35554: teet XII,67. s. 726. - Ks. Maantiet. s. 742. - Ks. Maantiet.
35555: Laki·, raha-asia· ja toivomusaloitteet 1956. 19
35556:
35557: - n:o 364, Kiviahon ym.: Tutkimuksen toi· Karstulan ja Kyyjärven pitäjien alueella. Liit-
35558: mittamisesta tien rakentamiseksi Myllymäen teet XII,98. s. 759. - Ks. Maantiet.
35559: tieltä Saarijärven kirkolle. Liitteet XII,83. s. - n:o 380, Soinisen ym.: Maantien raken-
35560: 7 44. - Ks. Maantiet. tamisesta Polvijärven kunnan Saarivaarasta
35561: n: o 365, Koivusen y m.: Maantien raken· Kuusjärven kunnan Perttilahteen. Liitteet
35562: tamisesta Pylkönmäen kunnan Timpersuntin XII,99. s. 760. - Ks. Maantiet.
35563: tienristeyksestä Multian kunnan Sipilään. Liit- n: o 381, Soinisen y m.: Syrjävaaran-Nak-
35564: teet XII,84. s. 745. - Ks. Maantiet. komäen-Rovevaaran paikallistien rakentami-
35565: sesta. Liitteet XII,100. s. 761. - Ks. Maantiet.
35566: n:o 366, Uusitalon ym.: Määrärahasta
35567: tietutkimuksen suorittamiseksi Pihlajaveden- n:o 382, Puhakan ym.: Mutalahden-Man-
35568: Virtain maantieltä Xhtärin ja Pihlajaveden ra- nervaaran-Hoilolan välisen maantien raken·
35569: jalle Xhtärin asemalt~.t tulevan tien päähän. tamisesta. Liitteet XII,101. s. 762. - Ks.
35570: Liitteet XII,85. s. 746. - Ks. Maantiet. Maantiet.
35571: n: o 383, J ä m s e n i n y m.: Pihtiputaan-
35572: - n:o 367, Uusitalon y m.: Määrärahasta Reisjärven maantien peruskorjaustöiden suorit-
35573: Myllymäen-Xhtärin välisen tieoikaisun aloit- tamisesta. Liitteet XII,102. s. 763. - Ks. Maan-
35574: tamiseksi. Liitteet XII,86. s. 747. - Ks. Maan- tiet.
35575: tiet.
35576: - n:o 384, Kämäräisen ym.: Maantien ra·
35577: - n:o 368, Jämsenin ym.: Maantien raken· kentamisesta Kiuruveden kunnan Koivuj'årven
35578: tamisesta Baarijärven-Myllymäen tieltä Saari· kylästä Pyhäsalmen-Pielaveden väliselle tielle
35579: järven-Pajupuron tielle. Liitteet XII,87. s. Haapamäen kylään. Liitteet XII,103. s. 764.
35580: 748. - Ks. Maantiet. - Ks. Maantiet.
35581: - n:o 369, K i v i a h o n y m.: Suoran liikenne· - n: o 385, Kivi a h on y m.: Lisäyksestä vuo-
35582: yhteyden aikaansaamisesta Myllymäeltä Yli· den 1956 tulo- ja menoarvioon Pietarsaaren-
35583: vieskaan. Liitteet XII,88. s. 749. - Ks. Lii- Alajärven runkotien rakentamiseksi. Liitteet
35584: kenne. XII,l04. s. 765. - Ks. Maantiet.
35585: n:o 370, J ä m sen i n y m.: Maantien raken· - n:o 386, Heljaksen ym.: Toivalan-Korte-
35586: tamisesta. Laukaan Leppäveden kylästä valta· joen tien ja sen jatkona kulkevan Riistaveden
35587: tieltä n:o 4 Vaajakoskelle. Liitteet XII,89. Vehmersalmen tien rakentamisesta. Liitteet
35588: s. 750. - Ks. Maantiet. XII,l05. s. 766. - Ks. Maantiet.
35589: n:o 371, P a.l o veden y m.: Jyväskylän- n:o 387, Rönkön ym.: Maantien rakenta-
35590: Kyyjärven maantien kunnostamisesta. Liitteet misesta Iisalmen maalaiskunnassa Ahmon asu-
35591: XII,90. s. 751. - Ks. Maantiet. tustien päästä iKirman-Honkakosken tiehen ..
35592: Liitteet XII,106. s. 767. - Ks. Maantiet.
35593: - n:o 372, Ahosen ym.: Maantien rakentami-
35594: sesta Lievestuoreelta Kupariin Laukaan kun· n:o 388, Rytingin ym.: Eräiden kuntien
35595: nassa. Liitteet XII,91. s. 752. - Ks. Maantiet. tieolojen parantamisesta. Liitteet XII,107. s.
35596: 768. - Ks. Maantiet.
35597: - n:o 373, Hultin ym.: Tallivirran lossipaikan
35598: kiert(}tien rakentamisesta Rautalammin pitä- - n:o 389, Erkkilän ym.: Tutkimuksen toi-
35599: jässä. Liitteet XII,92. s. 753. - Ks. Maantiet. mittamisesta Pyhäjoen ja Merijärven välisellä
35600: Pyhäjoen eteläpuolella olevalla. tiesuunnalla.
35601: - n: o 37 4, A h o s en y m.: Kanavuoren-Leppä- Liitteet XII,108. s. 769. - Ks. Maantiet.
35602: lahden-Keikkamäen maantien rakentamisesta.
35603: Liitteet XII,93. s. 754. - Ks. Maantiet. - n:o 390, Erkkilän ym.: Tutkimuksen toi-
35604: mittamisesta maantien rakentamiseksi Haapa·
35605: ~ n: o 375, Hu 1 t i n y m.: Yhdystien rakentami- veden Salmenniemen kylästä Pirnes·kylän kautta
35606: sesta Niemisjärven pysäkiltä valtamaantielle Jy· Oulaisten-Vihannin maantielle. Liitteet XII,109.
35607: väskylän suuntaan. Liitteet XII,94. s. 755. - s. 770. - Ks. Maantiet.
35608: Ks. Maantiet.
35609: n:o 391, Rytkösen y m.: Marttisjoen-Kaa-
35610: -· n: o 376, J ä m sen i n y m.: Tien rakentami- rakkiilan-Niemisten maantien rakentamisesta.
35611: sesta Pyhäjärven Hildenkylästä Kojolan maan- Liitteet XII,llO. s. 771. - Ks. Maantiet.
35612: tielle. Liitteet XII,95. s. 756. - Ks. Maan-
35613: tiet. n:o 392, Ta u r i a i sen: Oikaisutien raken-
35614: tamisesta Lylykylän-Laajan maantieltä Laa·
35615: n: 0 377, J ä m sen i n y m.: Viitasaaren-Kan- jan asemalle. Liitteet XII,lll. s. 772. - Ks.
35616: nonkosken maantien Kämärinmäkien välisen Maantiet.
35617: tieosan korjaamisesta. Liitteet XII,96. s. 757. - n:o 393, Rytingin ym.: :Maantien raken-
35618: - Ks. Maantiet. tamisesta Pudasjärven Puhoksen Myllykan-
35619: - n:o 378, Koskisen ym.: Maantien raken· kaalta Suomussalmen-Taivalkosken maantielle.
35620: tamisesta Lannevedeltä Parantalan asemalle. Liitteet XII,ll2. s. 773. - Ks. Maantiet.
35621: Liitteet XII,97. s. 758. - Ks. Maantiet. n: o 394, R y h d ä n: Maantien rakentamisesta
35622: - n: o 379, K o s k i s e n y m.: Peruskorjauksen Rannalta Pudasjärven Sarakylän kautta Taival-
35623: aikaansaamisesta Jyväskylän-Kokkolan runko- koskelle. Liitteet XII,113. s. 774. - Ks. Maan-
35624: tiellä Jyväs·kylän maalaiskunnan, Saarijärven, tiet.
35625: 20 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1956.
35626:
35627: - n:o 395, Rytingin ym.: Maantien rakenta- tiehen. Liitteet XII,124. s. 786. - Ks. Maan-
35628: misesta Pudasjärven Sarakylän Lehmisuon asu- tiet.
35629: tusalueelta Ranualle Kuhan-Impiön maantielle.
35630: Liitteet XII,l14. s. 775. - iKs. Maantiet. - n: o 406, L a h te 1 a n y m.: Kemijärven kun-
35631: nassa olevan Kostamon-Varrion tien kunnos-
35632: - n:o 396, Rytingin ym.: Maantien raken· tamisesta. Liitteet XII,l25. s. 787. - Ks.
35633: tamisesta Poijulan-Rytinkisalmen maantieltä Maantiet.
35634: Iinattijärven pohjoispuolitae Repukan seudulle. - n:o 407, Lahtelan ym.: Yhdystien raken-
35635: Liitteet XIT,l15. s. 776. - Ks. Maantiet. tamisesta Rovaniemen-sodankylän maantiestä
35636: - n:o 397, Rytingin ym.: Maantien raken· Orajärven kylään rakennetun kylätien ja So-
35637: tamisesta Pudasjärven Kouvalta Taivalkosken dankylän-Pelkosenniemen maantien välille.
35638: Loukusalle. Liitteet XII,l16. s. 777. - Ks. Liitteet XII,126. s. 788. - iKs. Maantiet.
35639: Maantiet. - n: o 408, L a h t e 1 a n y m.: Pelkosenniemen-
35640: - n:o 398, Järven ym.: Oulun-Kuusamon Sodankylän maantiellä olevan Kitisenjoen sil-
35641: valtamaantien kunnostamisesta. Liitteet XII,l17. lan rakentamisesta. Liitteet XII,127. s. 789. -
35642: s. 778. - Ks. Maantiet. Ks. Sillat.
35643: - n:o 339, Lahtelan ym.: Määrärahasta Aho· - n:o 409, La h te 1 a n y m.: Määrärahasta maan-
35644: lan-Mourujärven-Maaninkavaaran maantien tien rakentamiseksi Sodankylän Kalujärven
35645: rakentamiseksi Posion kunnassa. Liitteet kylästä Tanhuan kylän kautta Savukosken Vär-
35646: XII,l18. s. 779. - Ks. Maantiet. riön kylään. Liitteet XII,128. s. 790. - Ks.
35647: Maantiet.
35648: - n:o 400, Lahtelan ym.: Määrärahasta
35649: maantien rakentamiseksi Ylikitkajärven luoteis- - n:o 410, Frimanin ym.: Tepaston-Lom-
35650: puolitae Posion-Kuusamon tiestä Kemijärven polon-Puljujärven tien rakentamisesta. Liit-
35651: -Kuusamon maantiehen. Liitteet XII,l19. s. teet XIT,129. s. 791. - iKs. Maantiet.
35652: 780. - Ks. Maantiet. - n:o 411, Frimanin ym.: Tien rakentami·
35653: - n:o 401, Ryhdän ym.: Maantien rakentami- sesta Jeesiöjärven kylästä Vesmajärven kylään
35654: ·sesta Kuusamon kunnan Kuolion :kylästä Pent· Kittilän kunnassa. Liitteet XII,130. s. 792. -
35655: tilänvaaran kautta Murtovaaralle. Liitteet Ks. Maantiet.
35656: XII,120. s. 781. - iKs. Maantiet. - n:o 412, Pöykön ym.: Saarenkylän-Mel·
35657: tauksen välisen maantiesuunnan tutkimisesta.
35658: - n: o 402, L a h t e 1 a n y m.: Määrärahasta
35659: maantien rakentamiseksi Vian asemalta Vant- Liitteet XIT,l31. s. 793. - Ks. Maantiet.
35660: tausjärven maantielle. Liitteet XII,121. s. 782. - n: o 413, P ö y k ö n y m.: Tepaston-Lompolon
35661: - Ks. Maantiet. -Puljun maantiesuunnan tutkimisesta. Liitteet
35662: XII,132. s. 794. - Ks. Maantiet.
35663: - n: o 403, P ö y lr. ö n y m.: Määrärahasta Viirin
35664: - Vanttausjärven-Vian maantietyön aloitta- - n:o 414, Friman i n y m.: Tien rakentami-
35665: mista varten. Liitteet XII,122. s. 784. - Ks. sesta Palojoensuusta Palojärvelle Enontekiön
35666: Maantiet. kunnassa. Liitteet XII,133. s. 795. - Ks.
35667: Maantiet.
35668: - n:o 404, Tiekso-Isakssonin ym.: Maan-
35669: tien rakentamisest~t Pellon kunnan Juoksengin - n: o 415, P ö y k ö n y m.: Määrärahasta Pelto-
35670: kylästä Ylitornion-Rovaniemen maantiehen. vuoman-Nunnasen tietyön jatkamista varten.
35671: Liitteet XII,123. s. 785. - Ks. Maantiet. Liitteet XII,134. s. 796. - Ks. Maantiet.
35672: - n: o 405, T a i n i o n y m.: Yhdystien rakenta- - n:o 416, P ö yk ö n y m.: Määrärahasta Syys-
35673: misesta Pellon kunnan Kautuksen asutusalueen järven-Utsjoen maantietyön jatkamista varten.
35674: tiestä Ylitornion kunnan Pakisjärven kylän Liitteet XII,135. s. 797. - Ks. Maantiet.
35675: ASIALUETTELO
35676:
35677:
35678:
35679:
35680: 1 E 75/56
35681: Asialuettelo.
35682: A. Amptuil:tradät: Ed. Tuulen ym. toiv.al. _n:o _1~6
35683: määrärahasta ampumaratojen rakentam1seks1 Ja
35684: Ahlman: - Ks. Maamieskoulut. uusimiseksi. Liitteet VII,28. s. 352. L. Ltv: aan
35685: 91.
35686: Alahärmli.: ,..... Ks. Sillat.
35687: Ampumatarvikkeet: - Ks. Puolustuslaitos.
35688: Ala-Kivijärvi: - Ks. Perkaustyöt.
35689: Alavus: - Ks. Maamieskoulut. Apurahat: - Ks. Teknilliset koulut.
35690:
35691: AliUpseerit: ~ Ks. Puolustuslaitos. Ara'V'a.-latnat: ~ Ks. Rakennustoiminta.
35692:
35693: Alkoholiliike: - Ks. Tuoremehut. Asevarikot: - Ks. Puolustuslaitos.
35694: Allergiatutkimussäätiö: ~ Ks. Sairaalat. AsevelvolUset: Ed. R. Virtasen ym. toiv.al. n:o 273
35695: määrärahasta asevelvollisten päivärahan korot·
35696: Aluesairaala.t: ~ Ks. Sairaalat. tamiseksi. Liitteet XI,6. s. 636. L. l?uolv:aan
35697: 100.
35698: Alukset: - Ks. Liikevaihtovero. Tullit. - Ed, Puhakan ym. toiv.al. n:o 274 kotiuttam~s
35699: rahan maksamisesta asevelvollisuutensa suorlt·
35700: Amma.ttie!lta.rita.stus: Ed. R. Virtasei1 ym. toiv.al. taneille. Liitteet XI,7. s. 637. L. Puolv:aan
35701: n: o 254 ammattientarkastuksen uudistamisesta. 100.
35702: Liitteet X,7. s. 606. L. 'ryöv:aan 99.
35703: Aaevelvellisuuslaki: Ed. Tuulen ym. lak.al. n:o 66
35704: Amma.ttika.la.sta.ja.t: - Ks. Kalastus. laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta. Liitteet
35705: XI,l. s. 631. L. Puoiv:aan 83.
35706: Ammattikoulut: Ed. Kauhasen ym. toiv.al. n:o 141
35707: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun oppilas· Asunnot: Ed. Tiekso-Isakssonin ym. toiv.al. n:o
35708: asuntolan rakentamisen ottamisesta ensisijai- 152 halpavuokraisten asuntojen jätjestämisl!l!ti
35709: seksi työttömyystyökohteeksi. Liitteet VIII,S6. vähävaraisille korlteaktmluopisltelijoille. Liitteet
35710: s. 406. L. Siv: aan 93. VIII,47. s. 422. L. Siv:aan 94.
35711: - Ed. Partasen ym. toiv.al. n:o 142 valtion kes- - Ed. Stenbergin ym. toiv.al. n:o 256 perheen·
35712: kusammattikoulun aikaansaamisesta Kainuuseen. asuntoavustusten jakopetttsteidert muuttamisMta.
35713: Liitteet VIII,37. s. 407. L. Siv:aan 93. Liitteet X,9. s. 608. L• '1'yöv:äåh 99.
35714: - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 143 ammattikou- - Ed. Haapasalon ym. toiv.al. n:o !!57 siirtoväen
35715: lun perustamisesta II1arin kuntaan. Liitteet asuntorakennustoiminnan rahoittamisesta. Liit·
35716: VIII,38. s. 408. L. Siv:aan 93. teet X,lO. s. 609. L. Työv:aan 99.
35717: Ammattikurssit: Ed. Ryhdän ym. toiv.al. n:o 194 - Ed. M. Leskisen ym. toiv.o.l. n:o 261 maaseu-
35718: lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja. menoarvioon dun asunto-olojen paranto.tnisekSi annettavien
35719: koulurakennusten rakentamiseksi Haukiputaalle lainojen koron alentåmisesta. Liitteet X,14. s.
35720: perustettavaa maaseutuammattien kurssikeskusta 617. L. Työv:aan 99.
35721: varten. Liitteet IX,43. s. 509. L. Mtv:aan 96.
35722: Asuntotllat: ~ K11. Laidun.
35723: Ammattiopinnot: Ed. Brander-Wallinin ym. lak.al.
35724: n:o 44 laiksi ammattiopintojen avustuslain Atrtttuk86nnifnet: - Ks. Paikannimet.
35725: muuttamisesta. Liitteet VIII,2. s. 362. L.
35726: Siv:aan 82. Asu.tltS: - Ks. Maanhililkinta. Måänkäyttölaki.
35727: - Ed. Torven ym. lak,al. n:o 45 laiksi ammatti- Rakennustoiminta.
35728: opintojen avustuslain muuttamisesta. Liitteet
35729: VIII,3. s. 363. L. Siv:aan 82. AsU.tU$käSSat: ~ Ks. :Rakennustoimittta.
35730: - Ed. Junnilan toiv.al. n:o 140 ammattiopintojen
35731: avustuslain muuttamisesta avustuksen sd.antiifl Asutusla.ki: Ed. Raipalan ym. lak.al. n:o 49 laiksi
35732: oikeuttavan yläikärajan osalta. Liitteet VIII,35. asutuslain muuttamisesta. Liitteet IX,i. ll. 444.
35733: s. 405. L. Siv:aan 93. L. Mtv: aan 83,
35734: 4 Asialuettelo 1956.
35735:
35736: Asutustiet: Ed. Pöykön ym. toiv.al. n:o 170 van- Suonenjoen emäntäkoululle. Liitteet IX,24. s.
35737: hojen asutusteiden kuntoonsaattamisesta. Liit- 484. L. Mtv:aan 95.
35738: teet IX,19. s. 476. L. Mtv:aan 95. - Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 176 kouluta-
35739: lon rakentamisesta Korsholman emäntäkoululle.
35740: Autiokirkot: - Ks. Muinaistieteellinen toimikunta. Liitteet IX,25. s. 485 ja 486. L. Mtv:aan 95.
35741: - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 177 määrärahasta
35742: Autotallit: - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit. Kemijärven emäntäkoulun tarvitsemien raken-
35743: nusten rakentamiseksi. Liitteet IX,26. s. 487.
35744: Avoimet virat: - Ks. Virkamiehet. L. Mtv:aan 95.
35745: - Ed. V. Simosen ym. rah.al. n: o 23 määrärahan
35746: osoittamisesta Pohjois-Karjalan emäntäkoulun
35747: B. rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet
35748: IV,90. s. 204. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
35749: Bergmanin koulu: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. Mtv:n lausunto, 84.
35750: - Ks. Kotitalouskoulut.
35751: D. Ennakkoperintä: Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 1
35752: määrärahan osoittamisesta ennakkopidätyksen
35753: Dieselveturit: - Ks. Rautatiet.
35754: valvontaa varten perustettujen toimien muutta·
35755: miseksi ylimääräisiksi. Liitteet IV,68. s. 177.
35756: E. L. Vv:aan 83.
35757:
35758: Eduskunnan oikeusasiamies: - Ks. Hallitusmuoto. Ennakkoperintä.laki: Ed. Pusan lak.al. n:o 9 laiksi
35759: ennakkoperintälain muuttamisesta. Liitteet
35760: Eläinsuojelulaki: Ed. Rantamaan ym. lak.al. n:o IV,2. s. 85. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
35761: 28 eläinsuojelulaiksi. Liitteet VI,10. s. 256. L. Ltv:n lausunto, 80.
35762: Tv:aan 81. Epizootia: - Ks. Eläintaudit.
35763: - Ed. lnnalan ym. toiv.al. n:o 91 eläinsuojelu-
35764: lain muuttamisesta nykyisiä oloja vastaavaksi. Erora.ha.: - Ks. Rajavartiolaitos.
35765: Liitteet Vl,39. s. 298. L. Tv: aan 91.
35766: Ervasti: - Ks. Sillat.
35767: Eläintaudit: Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 92 tut-
35768: kimuksen suorittamisesta nautaeläinten puna- Etelä-Pohjanmaa: - Ks. Sähkölaitokset.
35769: tautituhojen ehkläisemiseksi. Liitteet Vl,40. s.
35770: 299. L. Tv:aan 91. Etelä-Suomi: - Ks. Kansanopistot.
35771: --:- Ed. Lahden ym. rah.al. n: o 31 määrärahan
35772: osoittamisesta suu- ja sorkkatautiepizootiasta
35773: aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi. Liit- F.
35774: teet IV,98. s. 214. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-
35775: tää Mtv:n lausunto, 85. Finanssikontrolli: - Ks. Valtiontalous.
35776: Eläkevakuutus: Ed. Tienarin ym. lak.al. n: o 65 Fria kristliga folkhögskolan: - Ks. Kansanopis·
35777: eläkevakuutuslaiksi. Liitteet X,6. s. 598. L. tot.
35778: Työv: aan 83.
35779: H.
35780: Eläkkeet: Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:o 15 yli-
35781: määräisten eläkkeiden korottamisesta nykyisiä Haapamä.ki: - Ks. Oppikoulut.
35782: elinkustannuksia vastaaviksi. Liitteet IV,20. s.
35783: 110. L. Vv:aan 87. Halkomtnen: - Ks. Jakolaitos.
35784: - Ed. lnnalan ym. toiv.al. n:o 17 esityksen anta-
35785: misesta yksityisoppikouluista valtion oppikou- Hallitusmuoto: Ed. Kuusisen ym. lak.al. n: o 1
35786: luihin siirtyneiden opettajien eläkeoikeutta kos- laeiksi Suomen hallitusmuodon ja tasavallan
35787: kevien säännösten muuttamisesta. Liitteet presidentin valitsijamiesten vaaleista annetun
35788: IV,22. s. 113. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lain muuttamisesta. Liitteet 1,1. s. 7. L.
35789: Siv:n lausunto, 87. Prv:aan 80.
35790: - Ed. lnnalan ym. toiv.al. n:o 18 puolustuslai- - Ed. S.-K. Kilven ym. lak.al. n:o 2 laiksi hal-
35791: toksen siviilivirkailijain oikeuttamisesta luke- litusmuodon 49 ; :n muuttamisesta. Liitteet 1,2.
35792: maan eläketili varten hyväkseen suojeluskunta- s. 10. L. Prv:aan 80.
35793: järjestössä palveltu aika. Liitteet IV,23. s. 114.
35794: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Puolv:n lau- Hankintakustannukset: - Ks. Verotus.
35795: sunto, 87.
35796: - Ed. Hiltusen ym. toiv.al. n:o 255 orpoeläkkeen Haukipudas: - Ks. Ammattikurssit.
35797: sisällyttämisestä kansaneläkejärjestelmään. Liit-
35798: teet X,8. s. 607. L. Työv:aan 99. Hedelmät: - Ks. Varastointi.
35799: - Ks. Lesket. Rajavartiolaitos.
35800: Heinola: - Ks. Kotiteollisuuskoulut.
35801: Eillii.ntä.koulut: Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 175
35802: määrärahasta lisärakennuksen rakentamiseksi Heinämaa: - Ks. Laidun.
35803: Asialuettelo 1956. 5
35804:
35805: Heinävesi: - Ks. Sähkölaitokset. J.
35806:
35807: Helsinki: - Ks. Kotitalous. Käsityö. Majakat. Jakolaitos: Ed. Salorannan ym. toiv.al. n:o 99 ti-
35808: Rakennustoiminta. lojen yhdistettynä halkomisen helpottamisesta.
35809: Liitteet VII,21. s. 338. L. Ltv: aan 91.
35810: Hevoset: Ed. Soinisen ym. toiv.al. n:o 186 maa·
35811: rärahasta Hevosjalostusliittojen Keskusliitolle Jalasjärvi: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
35812: kantakirjojen painatuskustannusten peittämi·
35813: seksi. Liitteet IX,35. s. 499. L. Mtv:aan 95. Jatkokoulut: - Ks. Kansakoulut.
35814: - Ed. Kosolan ym. rah.al. n: o 35 määrärahan
35815: osoittamisesta siitosoriitten osto· ja hoitoavus- Joensuu: - Ks. Karjalan talo.
35816: tuksiksi. Liitteet IV,102. s. 220. L. Vv:aan,
35817: jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, 85. Julkiset rakennukset: - Ks. Rakennustoiminta.
35818: - Ed. Soinisen ym. rah.al. n: o 36 määrärahan
35819: osoittamisesta valtion siitosoriitten ostamista ja Jurva: - Ks. Kotiteollisuuskoulut.
35820: sijoituskustannuksia varten. Liitteet IV,103. s.
35821: 221. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n Jurvanjä.rvi: - Ks. Kuivatustyöt.
35822: lausunto, 85.
35823: - Ks. Laidun. Jälleenrakentaminen: - Ks. Rakennustoiminta.
35824:
35825: Hinnat: - Ks. Maatalous. Jämsä: - Ks. Oppikoulut.
35826:
35827: Hirvet: Ed . .Jaakkolan ym. toiv.al. n:o 218 hirvi- Järvenlaskut: Ed. Keloveden ym. toiv.al. n:o 240
35828: kannan vähentämisestä. Liitteet IX,67. s. 541. määrärahasta Kyynelmysjärven-Kaislasen ja
35829: L. Mtv:aan 97. siihen liittyvien järvien vedenpinnan alentami·
35830: seksi Lappeen kunnassa. Liitteet IX,89. s. 566.
35831: Huoltolaitokset: Ks. Vajaamieliset. L. Mtv:aan 98.
35832: - Ed. Koskisen ym. toiv.al. n:o 248 Viitasaaren
35833: Huoltotoimistot: Ks. Mielisairaat. Muuruenjärven vesistön laskemisesta. Liitteet
35834: IX,97. s. 575. L. Mtv:aan 98.
35835: Huoneenvuokralaki: Ed. Hallbergin ym. lak.al.
35836: n:o 7 laiksi huoneenvuokralain muuttamisesta. Järvenpää: - Ks. Oppikoulut.
35837: Liitteet II,3. s. 31. L. Lv:aan 80.
35838: Hämeenlinna: - Ks. Meijerikoulut. Sairaalat. K.
35839:
35840: Hännilä.nsaJmj: - Ks. Sillat. Kaakkois-Suomi: - Ks. Liikenne.
35841:
35842: Hävitetyt rakennukset: - Ks. Rakennustoiminta. Kainuu: - Ks. Ammattikoulut. Puhelin.
35843: Kaislanen: - Ks . .Järvenlaskut.
35844:
35845: I. Kaivoslaki: - Ed. Lindblomin ym. lak.al. n:o 38
35846: laiksi kaivoslain muuttamisesta. Liitteet VII,10.
35847: Iijoki: - Ks. Kuivatustyöt. Sillat. s. 323. L. Ltv:aan 82.
35848:
35849: Iisalmi: - Ks. Sairaalat. Kaivostoiminta: Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 56
35850: kaivostoiminnan aloittamisesta Otravaaran
35851: Ikäraja: - Ks. Ammattiopinnot. Teknilliset kou- alueella. Liitteet IV,61. s. 164. L. Vv:aan 89.
35852: lut. Kala-astiat: - Ks. Liikevaihtovero.
35853: Ilmailu: Ed . .J. Wirtasen ym. toiv.al. n:o 288
35854: Kalajoki: - Ks. Maatalous.
35855: siviili-ilmaiinkoulun perustamisesta. Liitteet
35856: XII,7. s. 656. L. Kulkv:aan 100.
35857: Kalanpyydykset: - Ks. Verotus.
35858: nomantsi: - Ks. Sillat.
35859: Kalanti: - Ks. Perkaustyöt.
35860: Imatra: - Ks. Virastot.
35861: Kalanviljelyslaitokset: Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o
35862: Inari: - Ks. Ammattikoulut. 171 valtion kalanviljelyslaitoksen perustami·
35863: sesta österbottens Fiskarförbund r. f. nimisen
35864: Invaliidit: - Ks. Maanhankinta. Sairaalat. Tapa· liiton alueelle. Liitteet IX,20. s. 477 ja 478.
35865: turmakorvaus. L. Mtv:aan 95.
35866: Kalastus: Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 102
35867: Isokyrö: - Ks. Oppikoulut. esityksen antamisesta kalastuslainsäädännön
35868: uudistamisesta. Liitteet VII,24. s. 342 ja 344.
35869: Ivalo: - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit. L. Ltv:aan 91.
35870: 6 Asialllettelo 1956.
35871:
35872:
35873: - Ed.' Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 103 ään~oi naksi Etelä-Suomen evankeliselle kansanopis-
35874: keutta kalastuskunnan kokouksessa koskev1en tolle. Liitteet VIII,42. s. 413 ja 414. L. Siv:aan
35875: säännösten muuttamisesta. Liitteet VII,25. s. 93.
35876: 346 ja. 347. L. Ltv:a.an 91. -Ed. Wiekmanin ym. toiv.al. n:o 148 määrära-
35877: - Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 104 muikun, hasta rakennusavustukseksi Vöyrin kansanopis-
35878: silakan ja kilohailin kalastusoikeutta koskevien tolle. Liitteet VIII143. s. 415 jo. 416. L.
35879: säännösten muuttamisesta. Liitteet VII,26. s. Siv:aän 94.
35880: 348 ja 349. L. Ltv:aan 91. - Ed. Forsbergin ym. toiv.al. n:o 149 määrära-
35881: - Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 172 määrä- hasta rakennusavustuslainaksi Fria kristligo.
35882: rahasta avustuksiksi ja !ainoiksi ammattikalas- folkhögskolan nimiselle kansanopistolle. Liit•
35883: tajille kalastusvälineiden hankkimista varten. teet VIII,44. s. 417 jo. 418. L. SiY:aan 94.
35884: Liitteet IX,21. s. 479 ja 480. L. Mtv:aan 95. - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 150 lisäyksestä
35885: - Ed. E. Ryömän ym. toiv.al. n:o 174 määrä- vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon Lapin kan-
35886: rahasta avustuksiksi kalastajille kalastusmoot- sanopiston opistorakennuksen rakennustöiden
35887: torien ja -välineiden hankkimista varten. Liit- saattamiseksi loppuun. Liitteet VIII145. s. 419.
35888: teet IX,23. s. 483. L. Mtv:aan 95. L. Siv:ao.n 94.
35889: - Ks. Kalastuslaki. Liikevaihtovero. Poliisi. - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 13 määrära-
35890: han osoittamisesta lainaksi Tuusulan kansan-
35891: Kalastulllaki: Ed. Tauriaisen ym. lak.al. n:o 39 opiston rakennuksien rakentamista varten. Liit-
35892: laiksi kalastuslain muuttamisesta. Liitteet teet IV,SO. s. 192. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-
35893: VII,ll. s. 325. L. Ltv:aan 82. tää Siv:n lausunto, 84.
35894: - Ed. Myllymäen ym. lak.al. n:o 40 laiksi kalas- - Ed. Kukkosen ym. rah.al. n:o 14 miäärärahan
35895: tuslain muuttamisesta. Liitteet VII,12. s. 326. osoittamisesta lainaksi Kiteen evankelisen kan-
35896: L. Ltv: aan 82. sanopiston lisärakennusta varten. Liitteet
35897: IV,Sl. s. 193. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
35898: ltalastU!Wa.kUutus: Ed. österholmin lak.al. n:o 58 Siv:n lausunto, 84.
35899: laiksi kalastusvakuutusyhdistyksistä, joilla on
35900: oikeus saada a"Vustusta valtion varoista, anne- Kantakirjat: - Ks. Hevoset.
35901: tun lain 6 §: n muuttamisesta. Liitteet IX,ll.
35902: s. 463 ja 465. L. Mtv:aan 83. Kantakoeasemat: - Ks. Sikatalous.
35903: Kala.talous: Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 173 Karjaa: - Ks. Oppikoulut. Puutarha.t.
35904: määrärahasta !ainoiksi kalatalouden edistämi-
35905: seksi. Liitteet IX,22. s. 481 ja 482. L. Mtv:aan Karjalan talo: Ed. Miikin ym. toiv.al. n:o 159
35906: !)5. määrärahasta avustukseksi Joensuun klmpun-
35907: kiin rakennetun Karjalan talon rakennusmeno-
35908: Kanavat: Ed. Mannisen ym. toiv.al. n:o 295 mää- jen peittämiseen. Liitteet VIII,54. s. 429. L.
35909: rärahasta uittokanavan rakentamiseksi Taipa- Siv:aan 94.
35910: leen kanavalle. Liitteet XII,14. s. 664. L.
35911: Kulkv: aan 101. Karjanhoitokoulut: Ed. Paloveden ym. toiv.al. n:o
35912: - Ks. Liikenne. Sillat. 196 määrärahasta Keski -Suomen tietopuolisen
35913: karjanhoitokoulun rakentamista varten Saari-
35914: Kangasliiemi: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. järven Tarvaalan kotilutilalle. Liitteet IX,45.
35915: s. 511. L. Mtv:aan 96.
35916: Kannus: - Ks. Selluloosatehtaat.
35917: Ka.rjatalous: Ed. Lepistön ym. toiv.al. n:o 39 kar-
35918: Kansakoulut: Ed. Järven ym. toiv.al. n:o 129 jataloustuotteiden vientimaksurahastojärjestel-
35919: määrärahasta lisäkoulutuksen järjestämiseksi män aikaansaamisesta. Liitteet IV,44. s. 143.
35920: kansakoulunopettajille jatkokoulunopettajapäte- L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausu:nto,
35921: vyyden saavuttamista varten. Liitteet VIII,24. 88.
35922: s. 392. L. Siv:aan 92. - Ed. Pusan toiv.al. n:o 197 miili.rärahasta kar-
35923: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 133 kuntien vei- jantarkastustoiminnan edistämistä varten. Liit-
35924: voittamisesta ottamaan kansakouluihinsa tähän- teet IX,46. s. 512. L. Mtv:aan 96.
35925: astista suuremmassa määrin naapurikunnan op· - Ed. Tiekso-Isakseonin ym. toiv.al. n:o 233 pien-
35926: pivelvollisia lapsia. Liitteet VIII,28. s. 397. L. viljelijäin tukemisesta lypsykoneiden hankin-
35927: Siv: aan, jonka tulee P:J-'Ytää Ltv lll lausunto, nassa. Liitteet IX,82. s. 558. L. Mtv:aan 98.
35928: 93. - Ks. Eläintaudit. Laidun. Tullit.
35929: - Ed. Stenbergin ym. toiv.al. n:o 135 kansakou-
35930: lulaisille jij.rjestettävien koululaismatkojen avus- Kasarmit: - Ks. Puolustuslaitos.
35931: tamisesta. Liitteet VIII,30. s. 400. L. Siv:aan
35932: ()3. Kasuunimajakka: - Ks. Majakat.
35933: - Ks. Tapaturmakorvaus.
35934: Kato: - Ks. Satovahinkovakuutus.
35935: E.ansa.ileläke: - Ks. Eläkkeet.
35936: Kauhajoki: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
35937: ltan.sanopistot: Ed. Wickmanin ym. toiv.al. n:o
35938: 147 määrärahasta rakennusavustukseksi ja -lai- Xauppa.-alakllet! ~ Ks. Tullit.
35939: Asialuettelo 1956. 7
35940:
35941: Kaupungit: Ed. Suonpään ym. toiv.al. n:o 94 toi- Kil'kko: Ed. Niskalan ym. toiv.al. n:o 109 mäii.-
35942: menpiteistä kaupunkikunnille erinäisten \'altion- rära.hasta Kolarin kirkon rakentamista varten.
35943: tehtä.vien suorittamisesta aiheutuvien kustan- Liitteet VII,31. s. 355. L. Ltv:aan 92.
35944: nusten siirtämisestä valtion suoritettaviksi. - Ks. Muinaistieteellinen toimikunta. Puolustus-
35945: Liitteet VII,16. s. 332. L. Ltv:aan 91. laitos.
35946:
35947: Kausivarastot: - Ks. Varastointi. Kitee: - Ks. Kansanopistot.
35948: Kattvatsa: ~ Ks. Puhelin. Kitisenjol&:i: - Ks. Sillat.
35949: Keihässalmi: - Ks. Sillat. Kivenraivaus: - Ks. Ojitus.
35950: Kemijärvi: - Ks. Emäntäkoulut. Lentokentät. Koboltti: - Ks. Sairaalat.
35951:
35952: Kenttälisä: - Ks. Poliisi. Kodinhoito: Ed. V. Simosen ym. toiv.al. n:o 88
35953: lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
35954: Kenttäsahaustoiminta: Ed. M. Mattilan ym. rah.al. avustukseksi Mannerheim-liiton kodinhoitaja-
35955: n:o 10 määrärahan osoittamisesta kenttäsahaus- opiston rakennustöihin. Liitteet VI136. s. 294.
35956: toiminnan ammattitaidon ja välineiden kehittä- L. Tv:aan 91.
35957: miseen. Liitteet IV,77. s. 188. L. Vv:aan, - Ed. Torven ym. toiv.al. n:o 89 kodinhoitaja-
35958: jonka tulee pyytää Tv:n lausunto, 84. koulun perustamisesta Kuusamon kuntaan. Liit-
35959: teet VI,37. s. 296. L. Tv:aan 91.
35960: Kenttätutkimukset: - Ks. Maatalous.
35961: Kodin tutkimuslaitos: Ed. Hamaran ym. lak.al.
35962: Kerhotoiminta: - Ks. Metsäkerhot. n:o 47 laiksi kodin tutkimuslaitoksesta. Liit·
35963: teet VIII,5. s. 370. L. Siv:aan 82.
35964: Keskikoulut: - Ks. Oppikoulut. -Ed. E. Nurmisen ym. toiv.al. n:o 144 määrä·
35965: rahasta kodin tutkimus-, opetus· ja tiedoitus·
35966: Keski-Pohjanmaa: - Ks. Kuivatustyöt. Lento- laitoksen rakentamiseen. Liitteet VIII,39. s.
35967: kentät. Talouselämä. 409. L. Siv:aan 93.
35968: Keskiryhmät: - Ks. Väestöryhmät. Koeasemat: - Ks. Sikatalous.
35969:
35970: Keski-Suomi: - Ks. Karjanhoitokoulut. Kotita- Kokemäki: - Ks. Oppikoulut.
35971: louskoulut. Maanviljelysinsinööripiirit.
35972: Kokkola: - Ks. Sillat.
35973: Xeskusammattikoulut: - Ks. Ammattikoulut.
35974: Kolari: - Ks. Kirkko.
35975: Keskusmetsäseura Tapio: - Ks. Metsänhoito. Oji-
35976: tus. Konemestarit: - Ks. Puolustuslaitos.
35977: E.eskussairaalat: - Ks. Sairaalat. Koneopetus: - Ks. :Maatalouskoneet. :Maatalous-
35978: koulut.
35979: Keuruu: - Ks. Virastot.
35980: Xonserttitalot: Ed. Luukan ym. rah.al. n:o 15
35981: Xiikoinen: - Ks. Puhelin. määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi Mu·
35982: siikkiopiston omakotisäätiölle Lahden konsert-
35983: Kiiminginjoki: - Ks. Kuivatustyöt. titalon rakennustyöstä aiheutuneiden lyhytai·
35984: kaisten velkojen maksamiseen. Liitteet IV,82.
35985: Kiinteistöt: - Ks. Pakkolunastus. s. 194. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n
35986: lausunto, 84.
35987: Kilohalli: - Ks. Kalastus.
35988: Konsulentit: - Ks. Puutarhat.
35989: Kirjallisuuapa.Jkimlot: Ed. Kuusisen ym. toiv.al.
35990: n: o 157 kirjailijoille valtion varoista suoritet- Korkeakoulut: - Ks. Kotitalous. Stipendit.
35991: tavien palkintojen korottamisesta. Liitteet
35992: VIII,52. s. 427. L. Siv:aan 94. Korko: - Ks. Asunnot. Meijerit. Pienteollisuus.
35993: - Ed. Kuusisen ym. toiv.al. n:o 158 kirjailijoi- Rakennustoiminta.
35994: den taloudellisesta tukemisesta. Liitteet VIII,53.
35995: s. 428. L. Siv:aan 94. Korsholma: - Ks. Emäntäkoulut.
35996:
35997: Kirjastot' Ed. H. Miettusen ym. lak.al. n: o 46 Korvaus: Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 4 esi·
35998: kirjastolaiksi. Liitteet VIII,4. s. 365. L. Si\T:aan tyksen antamisesta siitä, että yksityinenkin
35999: 8:l. henkilö voitaisiin vapauttaa. valtiolle tulevien
36000: - Ks. Oppikoulut. maksujen ja korvausten suorittamisesta. samalla
36001: tavoin kuin virkamies. Liitteet II,4. s. 34. L.
36002: Kirjeenkantajat: - Ks. Postilaitos. Lv:aan 86.
36003: 8 Asialuettelo 1956.
36004:
36005:
36006: - Ed. Öhmanin ym. toiv.al. n:o 62 esityksen anta- s. 205. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n
36007: misesta avustuksesta eräille Neuvostoliittoon lausunto, 84.
36008: luovutetuille ja sieltä palanneille henkilöille. -Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 25 määrära-
36009: Liitteet IV,67. s. 173 ja 174. L. Vv:aan 89. han osoittamisesta Bergmanin koulun kouluta-
36010: - Ks. Eläintaudit. Poronhoito. lon rakentamiseen. Liitteet IV,92. s. 206. L.
36011: Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto,
36012: Korvauslaki: Ed. Kähösen ym. lak.al. n:o 18 84.
36013: laiksi lisäkorvauksen myöntämisestä eräille kor- - Ed. Rönkön ym. rah.al. n: o 26 määrärahan
36014: vauslain nojalla korvausta saaneille annetun osoittamisesta yksityisluontoisten kotiteollisuus-
36015: lain muuttamisesta. Liitteet IV,11. s. 97. L. oppilaitosten kalustojen, koneiden ja työväli-
36016: Vv:aan 81. neiden hankinta-avustuksiksi. Liitteet IV793. s.
36017: 207. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n
36018: Kotielä.inhoitajain liitto: - Ks. Loma. lausunto, 85.
36019:
36020: Kotitalous: Ed. Innalan ym. lak.al. n: o 59 laiksi Kotiuttamisraha: - Ks. Asevelvolliset.
36021: Helsingin kotitalouskorkeakoulusta. Liitteet
36022: IX,12. s. 467. L. Mtv:aan 83. Kouheroinen: - Ks. Perkaustyöt.
36023: - Ed. Lahden ym. rah.al. n: o 29 määrärahan
36024: osoittamisesta Työtehoseuralle kotitalouden ra- Kouluhallitus: Ed. H. Miettusen ym. toiv.al. n:o
36025: tionalisoimistutkimuksia ja valistustyötä var- 9 kouluhallituksen kuuden tarkastajanviran
36026: ten. Liitteet IV,96. s. 211. L. Vv:aan, jonka muuttamisesta ylitarkastajan viroiksi. Liitteet
36027: tulee pyytää Mtv:n lausunto, 85. IV,14. s. 101. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
36028: Siv:n lausunto, 86.
36029: Kotitalouskoulut: Ed. Paloveden ym. toiv.al. n:o - Ks. Koululaitos.
36030: 179 toimenpiteistä Keski-Suomen kotitalous-
36031: opettajaopiston ja sen emäntäkoulun laajen- Koulukalusto: - Ks. Oppikoulut.
36032: nussuunnitelmien toteuttamiseksi. Liitteet
36033: IX,28. s. 491. L. Mtv:aan 95. Koululaismatkat: - Ks. Kansakoulut.
36034: - Ed. Partasen ym. toiv.al. n:o 180 Suomussal-
36035: men kotitalouskoulun rakennusten rakentami- Koululaitos: Ed. Rosnellin ym. toiv.al. n:o 111
36036: sesta. Liitteet IX,29. s. 493. L. Mtv:aan 95. koululaitoksen uudistamisesta ns. yhtenäiskou-
36037: - Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 181 yhdistetyn luperiaatteen mukaisesti. Liitteet VID,6. s.
36038: kotitalous- ja emläntäkoulun perustamisesta 373. L. Siv:aan 92.
36039: Koillis-Pohjanmaalle Pudasjärven kuntaan. Liit- - Ed. Pusan toiv.al. n:o 112 määrärahasta kou-
36040: teet IX,30. s. 494. L. Mtv:aan 95. lurakennusten rakentamista koskevien asiain
36041: tarkoituksenmukaisen käsittelyn järjestämiseksi
36042: kouluhallituksessa. Liitteet VIII,7. s. 374. L.
36043: Kotiteollisuus: Ed. Pakkasen ym. toiv.al. n:o 178 Siv:aan 92.
36044: määrärahasta kotiteollisuuden yleisten asiain
36045: tarkastajan palkkaamiseksi maataloushallituk- Koulut: - Ks. Emäntäkoulut. Karjanhoitokoulut.
36046: seen. Liitteet IX,27. s. 489. L. Mtv:aan 95. Kotitalous. Kotitalouskoulut. Kotiteollisuuskou-
36047: - Ed. Hakalan ym. rah.al. n: o 27 määrärahan lut. Maamieskoulut. Maatalouskoulut. Meijeri-
36048: osoittamisesta avustuksiksi kotiteollisuusneu- koulut. Metsäkoulut.
36049: vonta-asemien toimintaa varten. Liitteet IV,94.
36050: s. 209. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n Kouvola: - Ks. Oppikoulut. Puolustuslaitos. Sai-
36051: lausunto, 85. raalat.
36052: - Ks. Käsiteollisuus.
36053: Kruununperintö: - Ks. Perintö- ja lahjavero.
36054: Kotiteollisuuskoulut: Ed. Sepän ym. toiv.al. n:o
36055: 182 lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoar- Kruununtilat: - Ks. Perinnöksiosto.
36056: vioon lainaksi Jurvan mies- ja naiskotiteolli-
36057: suuskoulujen yhteisen koulutalon rakentamista Kuivatustyöt: Ed. Järven ym. toiv.al. n:o 235
36058: varten. Liitteet IX,31, s. 495. L. Mtv:aan 95. määrärahasta pienten kuivatusyritysten suun-
36059: - Ed. Halisen ym. toiv.al. n:o 183 lisäyksestä nittelun ja toimeenpanon siirtämiseksi maan-
36060: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon Heinolan viljelys- ja talousseuroille. Liitteet IX,84. s.
36061: kiertävän naiskotiteollisuuskoulun tilalle perus- 561. L. Mtv: aan 98.
36062: tettavaa kiinteää naiskotiteollisuuskoulua var- - Ed. Koivusillan ym. toiv.al. n:o 238 määrä-
36063: ten. Liitteet IX,32. s. 496. L. Mtv:aan 95. rahasta Myrskyllänjoen kuivatushankkeen to-
36064: - Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 184 lisäyksestä teuttamista varten. Litteet IX,87. s. 564. L.
36065: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon yksityisluon- Mtv:aan 98.
36066: toisten kotiteollisuusoppilaitosten kalustojen, - Ed. Heikuran ym. toiv.al. n:o 244 toimenpi-
36067: koneiden ja työvälineiden hankinnan avusta- teistä Pohjois-Satakuntaa koskevan peruskuiva-
36068: mista varten. Liitteet IX,33. s. 497. L. Mtv:aan tuslmunnitelman aikaansaamiseksi. Liitteet
36069: 95. IX,93. s. 570. L. Mtv:aan 98.
36070: - Ed. Pasasen ym. rah.al. n: o 24 määrärahan - Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 252 kuivatus-
36071: osoittamisesta Kangasniemen kiinteän naisko- suunnitelman laatimisesta Rantsilan ja Pulk-
36072: titeollisuuskoulun perustamista ja uuden koulu- kilan pitäjissä olevalle Tiaisennevalle. Liitteet
36073: talon sille hankkimista varten. Liitteet IV,91. IX,101. s. 579. L. Mtv:aan 99.
36074: Asialuettelo 1956. 9
36075:
36076: - Ed. Leinosen toiv.al. n:o 253 peruskuivatus· - Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 98 pinta-ala-
36077: tutkimuksen suorittamisesta Kiimingin-Iijoen verotuksen perusteiden määrääruisaikaa kunnan
36078: välisellä alueella. Liitteet IX,102. s. 580. L. verolautakunnassa koskevien säännösten muut-
36079: Mtv:aan 99. tamisesta. Liitteet VII,20. s. 336 ja 337. L.
36080: - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 41 määrärahan Ltv:aan 91.
36081: osoittamisesta Jurvanjärven kuivatustöitä var- - Ks. Verotus.
36082: ten. Liitteet IV,108. s. 226. L. Vv:aan, jonka
36083: tulee pyytää Mtv:n lausunto, 85. Kunnanlääkärit: - Ks. Lääkärit.
36084: - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 42 määrära-
36085: han osoittamisesta Keski-Pohjanmaan peruakui- Kunnantiet: - Ks. Maantiet.
36086: vatussuunnitelman toteuttamiseen Kokkolan
36087: maanviljelysinsinööripiirin alueella. Liitteet Kunnat: Ed. Honkalan toiv.al. n:o 93 komitean
36088: IV,109. s. 227. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää asettamisesta laatimaan ehdotus kuntien laki-
36089: Mtv:n lausunto, 85. slääteisten tehtävien aiheuttamien kustannusten
36090: - Ks. Metsänhoito. Perkaustyöt. helpottamisesta. Liitteet VII,15. s. .331. L.
36091: Ltv:aan 91.
36092: Kulkuyhteydet: - Ks. Maantiet. - Ed. Sarjalan ym. toiv.al. n:o 95 maalaiskun-
36093: tien pääomamenojen Iuotousaannin järjestämi-
36094: Kunna.llishallinto: Ed. Kulovaaran ym. lak.al. n: o sestä. Liitteet VII,17. !!. 333. L. Ltv:aan 91.
36095: 36 laiksi manttaalikuntalaitoksen lakkauttami- - Ed. Paloveden ym. rah.al. n: o 11 määrärahan
36096: sesta. Liitteet VII,8. s. 320. L. Ltv:aan 82. osoittamisesta avustuksiksi taloudellisiin vai-
36097: - Ks. Kunnallisverotus. keuksiin joutuneille kunnille. Liitteet IV,78.
36098: s. 189. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n
36099: KunnaWskodit: Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 108 lausunto 84.
36100: määrärahasta !ainoiksi kunnille kunnallis- ja - Ks. Kansakoulut. Kunnallisverotus. Kätilöt.
36101: vanhainkotien rakentamista varten. Liitteet Maantiet. Nuorisojärjestöt. Oppikoulut. Pakko-
36102: VII,30. s. 354. L. Ltv: aan 91. lunastus. Pienteollisuus. Rakennustoiminta. Sai-
36103: raalat. Terveyssisaret.
36104: Kunnallissairaalat: - Ks. Sairaalat.
36105: Kurssikeskus: - Ks. Ammattikurssit.
36106: Xunnallisverotus: Ed. Haapasen ym. lak.al. n:o
36107: Kuusamo: - Ks. Kodinhoito. Maanhankinta.
36108: 29 laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa ja
36109: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen
36110: Kylä.tiet: - Ks. Maantiet.
36111: asetusten muuttamisesta. Liitteet VII,l. s. 305.
36112: L. Ltv:aan 81. Kyrönjoki: - Ks. Perkaustyöt.
36113: - Ed. Junnilan ym. lak.al. n:o 30 laeiksi kun-
36114: nallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskun· Kyynelmysjä.rvi: - Ks. Järvenlaskut.
36115: tain kunnallishallinnosta annettujen asetusten
36116: muuttamisesta. Liitteet VII,2. s. 308. L. Kä.siteollisuus: Ed. J. Wirtasen ym. toiv.al. n:o
36117: Ltv:aan 81. 41 lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoar-
36118: - Ed. Leinosen ym. lak.al. n:o 31 laeiksi kunnal- vioon jaettavaksi Käsiteolliauuden Edistiruis-
36119: Iishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain säätiön kautta avustuslainoina käsi- ja koti-
36120: kunnallishallinnosta annettujen asetusten muut-
36121: teollisuusyrittäjille. Liitteet IV,46. s. 145. L.
36122: tamisesta. Liitteet VII,3. s. 310. L. Ltv:aan Vv:aan 88.
36123: 81.
36124: - Ed. öhmanin ym. lak.al. n:o 32 laeiksi kun- Käsityö: Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 137 mää-
36125: nallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskun· rärahasta Helsingin käsityönopettajaopiston
36126: tain kunnallishallinnosta annettujen asetusten koulurakennuksen rakentamista varten. Liitteet
36127: muuttamisesta. Liitteet VII,4. s. 312 ja 314. VIII,32. s. 402. L. Siv: aan 93.
36128: L. Ltv:aan 82. - Ed. Hamaran ym. toiv.al. n:o 138 lisäyksestä
36129: - Ed. Jussilan ym. lak.al. n:o 33 laiksi maalais· vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon rakennuslai-
36130: kuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen naksi Helsingin käsityönopettajaopistolle. Liit-
36131: muuttamisesta. Liitteet VII,5. s. 316. L. teet VIII,33. s. 403. L. Siv:aan 93.
36132: Ltv:aan 82.
36133: - Ed. T. Kinnusen ym. lak.al. n:o 34 laiksi maa- Kätilöt: Ed. Ikosen ym. rah.al. n:o 7 määrärahan
36134: laiskuntain kunnallishallinnosta annetun ase- osoittamisesta ylimlääräisiksi avustuksi kunnille
36135: tuksen muuttamisesta. Liitteet VII,6. s. 317. kätilöiden paikkaamista varten. Liitteet IV,74.
36136: L. Ltv:aan 82. s. 184. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Tv:n
36137: - Ed. Kosolan ym. lak.al. n: o 35 laiksi maalais- lausunto, 84.
36138: kuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen
36139: muuttamisesta. Liitteet VII,7. s. 319. L. Köyliö: - Ks. Puhelin.
36140: Ltv:aan 82.
36141: - Ed. Honkalan ym. toiv.al. n:o 97 kunnallis·
36142: verotuksen muuttamisesta siten, että kunnille L.
36143: tulisi oikeus myöntää määrävuosiksi verohelpo- Laajoki: - Ks. Perkaustyöt.
36144: tuksia aikaville pienyrityksille. Liitteet VII,19.
36145: s. 335. L. Ltv:aan 91. Lahti: - Ks. Konserttitalot. Postilaitos.
36146: 2 E 75/56
36147: 10 Asialuettelo 1956.
36148:
36149:
36150: Laidun: Ed. Hietasen ym. lak.al. n:o 52 laiksi liikennelrelpoiseksi. Liitteet XII,6. s. 655. L.
36151: laitumen ja heinämaan vuokraamisesta pienvil- Kulkv:aan 100.
36152: jelijäin, asuntotilan ja tontin omistajain sekä
36153: maaseudun tilattoman väestön tarpeisiin. Liit- Lesket: Ed. Nordforsin ym. toiv.al. n:o 16 toi-
36154: teet IX,5. s. 451. L. Mtv:aan 82. menpiteistä asianomaisen prosenttiosuuden mak-
36155: - Ed. Pusan ym. toiv.al. n:o 206 yhteislaitumiksi samiseksi 10 000 markan kertasuorituksesta val-
36156: sopivien alueitten hankkimisesta pienkarjojen tion viran tai toimen haltijain leskille. Liit-
36157: laiduntarpeen tyydyttämiseksi. Liitteet IX,55. teet IV,21. s. 111 ja 112. L. Vv:aan 87.
36158: s. 525. L. Mtv:aan 96. - Ks. Maanhankinta. Bairausavustus.
36159: - Ed. Kosolan ym. rah.al. n:o 37 määrärahan
36160: osoittamisesta orivarsalaitumien perustamista Liejumaat: - Ks. Maantutkimus.
36161: ja parantamista varten. Liitteet IV,104. s. 222.
36162: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, Lievestuore: - Ks. Sillat.
36163: 85.
36164: - Ks. Raivauspalkkiot. Liikenne: Ed. Kujalan ym. toiv.al. n:o 340 Kaak-
36165: kois-Suomen liikenneolojen parantamisesta. Liit-
36166: Lainat: - Ks. Rakennustoiminta. teet XII,59. s. 716. L. Kulkv: aan 103.
36167: ~ Ed. Kiviahon ym. toiv.al. n:o 369 suoran lii-
36168: Laitila.: - Ks. Perkaustyöt. kenneyhteyden aikaansaamisesta Myllymäeltä
36169: Ylivieskaan. Liittect XII,88. s. 749. L.
36170: Lakisääteiset tehtävli.t: - Ks. Kaupungit. Kun- Kulkv:aan 104.
36171: nat. - Ks. Maantiet.
36172:
36173: Lamujoki: - Ks. Perkaustyöt. Liikevaihtovero: Ed. Hautalan ym. ltl.k.al. n:o 16
36174: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. Liit-
36175: Laonnoitteet: - Ks. Pienviljelys. teet IV,9. s. 95. L. Vv:aan 81.
36176: - Ed. Sepän ym. lak.al. n: o 17 laiksi liikevaihto-
36177: Lapset: Ed. Mohellin ym. toiv.al. n:o 134 oppi- verolain muuttamisesta. Liitteet IV,lO. s. 96.
36178: velvollisten lasten silmälasien hankkimiskustan- L. Vv:aan 81.
36179: nusten korvaamisesta. Liitteet VID,29. s. 399. - Ed. Larsonin ym. toiv.al. n:o 34 pienten kalas-
36180: L. Siv:aan 93. tusalusten liikevaihtoveron poistamisesta. Liit-
36181: - Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 268 määrärahasta teet IV,39. s. 136 ja 137. L. Vv:aan 88.
36182: Pelastakaa Lapset r. y: n perhesijoitustoiminnan - Ed. E. Ryömän ym. toiv.al. n:o 35 kalastus-
36183: tukemiseen. Liitteet X,21. s. 626. L. Työv:aan välineiden ja •moottorien liikevaihtoveron pois-
36184: 99. tamisesta. Liifteet IV,40. s. 138. L. Vv:aan
36185: - Ks. Vajaamieliset. 88.
36186: - Ed. Jaakkolan ym. toiv.al. n:o 36 liikevaihto-
36187: Lappi: - Ks. Kansanopistot. Sairaalat. veron poistamisesta kotimaassa valmistettavilta
36188: puisilta kala·astioilta. Liitteet IV141. s. 139.
36189: L. Vv:aan 88.
36190: Lapuanjoki: - Ks. Perkaustyöt.
36191: Liikkuva. poliisi: - Ks. Poliisi.
36192: Lastenhoito: Ed. Suomisen ym. rah.al. n:o 9 maa-
36193: rärahan osoittamisesta avustukseksi lastenhoi- Limingoja: - Ks. Perkaustyöt.
36194: don opetuslaitoksille lastenhoitajien koulutuk-
36195: sesta aiheutuvia kustannuksia varten. Liitteet Linja.hallinto: - Ks. Postilaitos.
36196: IV,76. s. 186, L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
36197: Tv:n lausunto, 84. Lisäkorvaus: - Ks. Korvauslaki.
36198: La.stenlinna.t: Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 81 Lohja.: - Ks. Oppikoulut. Puutarhat.
36199: määrärahasta Savon Lastenlinna.n ylläpitokus-
36200: tannuksia varten. Liitteet VI,29. s. 285. L. Loimaa: - Ks. Maamieskoulut.
36201: Tv:aan 90.
36202: Loma: Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 263 suuri·
36203: Lastulevyt: - Ks. Puunjalostusteollisuus. perheisten äitien lomatoiminnan järjestämisestä.
36204: Liitteet X,16. s. 619. L. Työv:aan 99.
36205: :t.au.rttsa.la: - Ks. Sillat. - Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 264 määrära-
36206: hasta monilapsisten äitien lomaleirimatkojen
36207: Leino: - Ks. Korvaus. järjestämiseksi. Liitteet X,17. s. 620. L.
36208: Työv:aan 99.
36209: Lennätin: - Ks. Postilaitos. Puhelin. - Ed. Hamaran ym. toiv.al. n:o 266 määrära-
36210: hasta avustukseksi ja lainaksi kotieläinhoita·
36211: Lentokentät: Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 286 maa- jain liitolle lomakeskuksen rakennuksia varten.
36212: rärahasta lentokentän rakentamiseksi Keski- Liitteet X,19. s. 623. L. Työv:aan 99.
36213: Pohjanmaalle. Liitteet XII,5. s. 653 ja 654. L.
36214: Kulkv:aan 100. Lossit: - Ks. Sillat.
36215: - Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 287 määrära-
36216: hasta Kemijärven lentokentän saattamiseksi Loviisa.: - Ks. Oppikoulut.
36217: Asialuettelo 1956. 11
36218:
36219: LuonnollJ1imet: - Ks. Paikannimet. ja sotaorvoille. Liitteet IX,13. s. 469. L.
36220: Mtv:aan 94.
36221: Luotto: - Ks. Kunnat. Pienteollisuus. - Ks. Vuokra·alueiden lunastaminen.
36222:
36223: Luovqtetut henkilöt: - Ks. Korvaus. Maa.nkltyttölaki: Ed. Hautalan lak.al. n:o 48
36224: maankäyttölaiksi. Liitteet IX,l. s. 443. L.
36225: I;uva.tQu- $ekaannus: - Ks. Rikoslaki. Mtv:aan 82.
36226: - Ks. Asutuslaki.
36227: LylY:koski: - Ks. Sillat. Maanparannus: Ed. Kämäräisen ym. lak.al. n:o 53
36228: laiksi maanparannusaineiden ajopalkkioista.
36229: Lypsyko:o.eet: - Ks. Karjatalous. Liitteet IX,6. s. 453. L. Mtv:aan 83.
36230: Lääkärit: Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 83 mää- Maantiet: Ed. R. Virtasen ym. toiv.al. n:o 334
36231: rärahasta avustukseksi Pudasjärven kunnalle maantien rakentamisesta Pohjan kirkolta Kos-
36232: kunnanliijäkärin virka-asunnon rakentamista ken asemalle. Liitteet XII,53. s. 709. L.
36233: varten. Liitteet VIJ31. s. 287. L. Tv:aan 90. Kulkv:aan 102.
36234: ~ Ed. Karvosen ym. rah,al. n: o 5 määrärahan - Ed. S.-K. Kilven ym. toiv.al. n:o 335 Samma-
36235: osoittamisesta avustllksiksi kunnille kunnanlää- tin Lohilammen kylätien ottamisesta valtion
36236: kärin palkkauskustannuksia ja virka-asunnon haltuun. Liitteet XIIt54. s. 710. L. Kulkv:aan
36237: rakentamista varten. Liitteet IV,72. s. 182. L. 102.
36238: Vv:aan, jonka tulee pyytää Tv:n lausunto, 83. - Ed. Lindhin ym. toiv.al. n:o 336 Sipoossa ole-
36239: van Kalkkitehtaa,ntien rakentamiseksi mereen
36240: :t.ll.in~aala.t: - Ks. Sairaalat. saakka. Liitteet XII,55. s. 711 ja 712. L.
36241: Kulkv:aan 102.
36242: Löytänltnsalmi: - Ks. Sillat. - Ed. H"tåppölän ym. toiv.al. n:o 337 valtatien
36243: n w 4 suunnan selvittämisestä Hausjärven-
36244: Kuhmoisten osa.lla. Liitteet XII,56. s. 713. L.
36245: Kulkv: aan 103.
36246: - Ed. Hiippölän ym. toiv.al. n:o 338 Hämeenlin-
36247: Maakaasu: - Ks. Kaivoslaki. nan-Hauhontaustan-Lehdesmäen yhdystien ra-
36248: kentamisesta. Liitteet XII,57. s. 714. L. Kulk-
36249: 1\,;a.a~~mna.IUset :rtenteoUisuusliitQt r. y.: - Ks. v:aan 103.
36250: Pien teollisuus. - Ed. Pasasen ym. toiv.al. n:o 339 määrärahasta
36251: maantien rakenta.miseksi Kalkkisten lastauspai-
36252: :Maami~tskoulut: Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 187 kalta Marjoniemen ja Onalin kylien kautta
36253: määrärahasta työ,pa,jar&kerinuksen rakentami- Heinolan maalaiskunnan kirkonkylil.iin. Liitteet
36254: seksi Muuruveden maamieskoululle. Liitteet XII,58. s. 715. L. Kulkv:aan 103.
36255: u::,36. 11. 500. L. Mtv: a.an 95. - Ed. Miikin ym. toiv.al. n:o 341 ma.antien ra-
36256: ~ Ed. Sa\lran ym. tQ.iv.al. n: o 188 miäärärahasta kentamisesta Pulsan asemalta Lappeenrannan-
36257: konehttllin r11.kentamis.eksi Loimaan maamies- Kouvolan väliselle valtion tielle. Liitteet
36258: koulun yhteyteen. Liitteet IX,37. s. 501. L. XII,60. s. 718. L. Kulkv:aan 103.
36259: Mtv:aan 96. - Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:o 342 Lappeen-
36260: - Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 190 Pudasjärvellä Ylämaan-Hujakkalan tien kunnostamisesta.
36261: sijaitsev&n Koillis-Pohjanmaan maamiesko11lun Liitteet XII,61. s. 719. L. Kulkv:aa.n 103.
36262: ottamisesta valtion haltuun. Liitteet IX,39. s. - Ed. Kuittisen ym. toiv.al. n:o 343 määrära-
36263: 503. L. Mtv:aan 96, hasta tutkimuksen toimittamiseksi tiesuunnalla
36264: - Ed. Sinkkosen ym. toiv.al. n:o 191 määFära· Imatran kauppala-Niskalampi~Äitsaari. Liit-
36265: hasta Parikkalan seudun maamieskoulun koulu· teet XII,62. s. 720. L. Kulkv:aan 103.
36266: rakennusten rakentamiseksi uudelleen. Liitteet - Ed. Miikin ym. toiv.al. n:o 344 tutkimuksen
36267: IX,40. s. 505, L. Mtv:aan 96. toimittamisesta maantien rakentamiseksi Imat-
36268: - Ed; Uus.italon ym. toiv.al. n:o 192 määrära- ran kauppalan Niskalammilta Ruokolahden pi-
36269: hasta. Alavuden maamieskQulun toiminnan aloit- täjän Salo-Äitsaaren kylätiehen. Liitteet
36270: tamiseksi. Liitteet IX,41. s. 506. L. Mtv:aan XII,6.3. s. 721. L. Kulkv:a.an 103.
36271: 96. - Ed. Miikin ym. toiv.al. n: o 345 Purnujlirven-
36272: - Ed. Pakkasen ym. toiv.al. n:o 193 määrära- Rautjärven kunnantien ottamisesta valtion hal-
36273: hasta Ahlmanin -maamieskoulun yhteyteen pe- tuun. Liitteet XII,64. s. 722. L. Kulkv: aan
36274: rustettavaa maamies.opistoa varten. Liitteet 103.
36275: IX,42. s. 507, L. Mtv:aan 96. - Ed. Miikin ym. toiv.al. n:o 346 tutkimuksen
36276: toimittamisesta maantien rakentamiseksi Raut-
36277: Maauha.n.k:Ulta: Ed. Liedeksen ym. lak.al. n: o 50 järven Laikonkankaalta Torsantaan kylän
36278: laiks.i Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankin- kautta Pohjalankilan-Särkilahden valtion
36279: talain muuttamisel:!ta. Liitteet IX,3. s. 447. L. tielle. Liitteet XII,65. s. 723. L. Kulkv:aan
36280: Mtv:aan 82. 103.
36281: - E<l. Kähöl:!en ym. toiv.al. n:o 164 esityksen - Ed. Rantamaan ym. toiv.al. n:o 347 maantien
36282: antamisesta uuden hakuajan myöntämiseksi rakentamisesta Puumalan kirkonkylästä Lievis-
36283: mao.nhankintalaissa tarkoitetun maansa.antioi- kään. Liitteet XII,66. s. 724. L. Kulkv:aan
36284: keuden hakemiseen sotainvaliideille, sotaleskille 103.
36285: 12 Asialuettelo 1956.
36286:
36287:
36288: - Ed. Rantamaan ym. toiv.al. n:o 348 Tynkkylän· tieltä Saarijärven kirkolle. Liitteet XII,83. s.
36289: mäen tien rakentamisesta Kerimäen kunnassa. 744. L. Kulkv:aan 104.
36290: Liitteet XII,67. s. 726. L. Kulkv:aan 103. - Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 365 maantien
36291: - Ed. V. Virtasen ym. toiv.al. n:o 349 maantien rakentamisesta Pylkönmäen kunnan Timpersun·
36292: rakentamisesta Särkilahdesta Säämingin saaris· tin tienristeyksestä Multian kunnan Sipilään.
36293: ton kautta Savonlinnaan. Liitteet XII,68. s. Liitteet XII,84. s. 745. L. Kulkv:aan 104.
36294: 727. L. Kulkv:aan 103. - Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 366 määrärahasta
36295: - Ed. Rantamaan ym. toiv.al. n:o 350 maantien tietutkimuksen suorittamiseksi Pihlajaveden-
36296: rakentamisesta Heinäveden kunnassa linjalla Virtain maantieltä Xhtärin ja Pihlajaveden ra·
36297: Lamminpää-Viitalahti-Tollero. Liitteet XII,69. jalle Xhtärin asemalta tulevan tien pläähän.
36298: s. 728. L. Kulkv:aan 103. Liitteet XII,85. s. 746. L. Kulkv:aan 104.
36299: - l'!d. Raipalan ym. toiv.al. n:o 351 kulkuyhteyk· - Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 367 määrära·
36300: s1en parantamisesta Itä-Satakunnan ja Mänty· hasta Myllymäen-Xhtärin välisen tieoikaisun
36301: luodon välillä. Liitteet XII,70. s. 729. L. aloittamiseksi. Liitteet XII,86. s. 747. L.
36302: Kulkv:aan 103. Kulkv:aan 104.
36303: - Ed. Heikuran ym. toiv.al. n:o 352 Raivaalan- - Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o 368 maantien
36304: Karvian välisen tieosan ottamisesta valtion rakentamisesta Baarijärven-Myllymäen tieltä
36305: haltuun sekä Ikaalisten Mansoniemen-Raivaa· Saarijärven-Pajupuron tielle. Liitteet XII,87.
36306: lan-Karvian tien kunnostamisesta. Liitteet s. 748. L. Kulkv:aan 104.
36307: XII,71. s. 730. L. Kulkv:aan 103. - Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o 370 maantien
36308: - Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 353 Keski-Suo· rakentamisesta Laukaan Leppäveden kylästä
36309: men tiepiirin alueella olevien maanteiden lii· valtatieltä n:o 4 Vaajakoskelle. Liitteet XII,89.
36310: kennekelpoisuuden parantamisesta. Liitteet s. 750. L. Kulkv:aan 104.
36311: XII,72. s. 731. L. Kulkv:aan 103. - Ed. Paloveden ym. toiv.al. n:o 371 Jyväskylän
36312: - Ed. Forsbergin ym. toiv.aL n:o 354 toimenpi· -Kyyjij.rven maantien kunnostamisesta. Liit·
36313: teistä rannikkotien jatkamiseksi Vaasan-Maa· teet XII,90. s. 751. L. Kulkv:aan 104.
36314: lahden välille. Liitteet XII,73. s. 732 ja 733. -'- Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 372 maantien ra·
36315: L. Kulkv:aan 103. kentamisesta Lievestuoreelta Kupariin Laukaan
36316: - Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 355 tien raken· kunnassa. Liitteet XII,91. s. 752. L. Kulkv:aan
36317: tamisesta Kuortaneen Sippolasta Alajärven 104.
36318: Saukkoon. Liitteet XII,74. s. 734. L. Kulkv:aim - Ed. Hultin ym. toiv.al. n: o 373 Tallivirran los·
36319: 103. sipaikan kiertotien rakentamisesta Rautalam·
36320: - Ed. Salorannan ym. toiv.al. n:o 356 Kauha· min pitäjässä. Liitteet XII,92. s. 753. L.
36321: joella olevan Aninkujan kunnantien ottamisesta Kulkv:aan 104.
36322: valtion haltuun. Liitteet XII,75. s. 735. L. -Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 374 Kanavuoren-
36323: Kulkv:aan 103. Leppälahden-Kelkkamäen maantien rakenta·
36324: - Ed. Salorannan ym. toiv.al. n:o 357 Kauha· misesta. Liitteet XII,93. s. 754. L. Kulkv:aan
36325: joella olevan Heikkilän kunnantien ottamisesta 104.
36326: valtion haltuun. Liitteet XII,76. s. 736. L. - Ed. Hultin ym. toiv.al. n:o 375 yhdystien ra·
36327: Kulkv:aan 104. kantamisesta Niemisjärven pysäkiltä valtamaan·
36328: - Ed. Salorannan ym. toiv.al. n:o 358 tutkimuk· tielle Jyväskylän suuntaan. Liitteet XII,94.. s.
36329: sen suorittamisesta runkotien rakentamiseksi 755. L. Kulkv:aan 104.
36330: linjalla Kaskinen-Kauhajoki-Alavus. Liitteet - Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o 376 tien raken·
36331: XII,77. s. 737. L. Kulkv:aan 104. tamisesta Pyhäjärven Hiidenkylästä Kojolan
36332: maantielle. Liitteet XII,95. s. 756. L. Kulkv:aan
36333: - Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 359 määrära- 104.
36334: hasta maantien rakentamiseksi Mäyrystä Leh· - Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o 377 Viitasaaran-
36335: timäelle ja Soiniin. Liitteet XII,78. s. 738. L. Kannonkosken maantien Iaimärinmäkien välisen
36336: Kulkv:aan 104. tieosan korjaamisesta. Liitteet XII,96. s. 757.
36337: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 360 Oriveden- L. Kulkv:aan 104.
36338: Keuruun-Karstulan runkotien aikaansaami. - Ed. Koskisen ym. toiv.al. n:o 378 maantien
36339: sesta. Liitteet XII,79. s. 739. L. Kulkv·aan rakentamisesta Lannevedeltä Parantalan ase-
36340: 104. .
36341: malle. Liitteet XII,97. s. 758. L. Kulkv:aan
36342: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 361 tien raken- 105.
36343: tamisesta Alavuden aseman alikäytävän koh· - Ed. Koskisen ym. toiv.al. n:o 379 peruskorjauk·
36344: rg!~e. Liitteet XII,80. s. 740. L. Kulkv:aan sen aikaansaamisesta Jyväskylän-Kokkolan
36345: runkotiellä Jyväskylän maalaiskunnan, Saari·
36346: - Ed. Antilan ym. toiv.al. n:o 362 tutkimuksen järven, Karstulan ja Kyyjärven pitäjien
36347: s~?.~ittamis~sta tien rakentamiseksi Kurikan pi·
36348: alueella. Liitteet XII,98. s. 759. L. Kulkv:aan
36349: täJan Kunkan kylästlä Kyrönjoen itäpuolitae 105.
36350: Kauhajoen kirkolle. Liitteet XII,81. s. 741. L. - Ed. Soinisen ym. toiv.al. n:o 380 maantien ra·
36351: Kulkv:aan 104. kantamisesta Polvijärven kunnan Saarivaarasta
36352: - Ed. Paloveden ym. toiv.al. n:o 363 Alavuden- Kuusjärven kunnan Perttilahteen. Liitteet
36353: Ähtärin-Saarijärven-Xänekosken maantien oi- XII,99. s. 760. L. Kulkv:aan 105.
36354: kaisemisesta ja kunnostamisesta. Liitteet - Ed. Soinisen ym. toiv.al. n:o 381 Syrjävaaran
36355: XII,82. s. 742. L. Kulkv:aan 104. -Nakkomäen-Rovevaaran paikallistien raken-
36356: - Ed. Kiviahon ym. toiv.al. n:o 364 tutkimuksen tamisesta. Liitteet XII,lOO. s. 761. L. Kulkv:aan
36357: toimittamisesta tien rakentamiseksi Myllymäen 105.
36358: Al!i~lu~ttelo 1956.
36359: 18
36360: - Ed. Puhakan ym. toiv.~l. mo 382 Mut&l~hden ~ Ed. Rytingin y.m. toiv.al. n:o 397 maantien ra·
36361: -Mannervaaran-Hoilolan väljsen maantien kentamiseiilta P1.1dasjii.rven. Kouvalta Taivalkos·
36362: rakentamisesta. Liitteet XII,101. s. 76:;!. L. ken Loukuealle. Liitte~Jt XII,116. s. 777. L.
36363: Kulkv:aan 105. Kulkv:aan 105.
36364: - Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o 383 Pihtiputaan - Ed. Järven ym. toiv.al. n:o 898 Oulun-Kuu·
36365: -Reisjärven maantien peruskorjaustöiden suo· sa.mon valtamaantien kunnostamisel!ta. Liitteet
36366: rittamisesta. Liitteet XII,102. s. 763. L. XU,117. s .. 778, L. Kulkv:aan 105.
36367: Kulkv:aan 105. - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 399 määrära·
36368: - Ed. Kämäräisen ym. toiv.al. n:o 384 maan· hasta Aholan-Mourujiärven--Maaninkavaaran
36369: tien rakentamisest~ Kiuruveden kunnan Koivu- :m.Rll-ntien r;~.kentamiseki!i Posioa kunnassa. Liit·
36370: järven kylälltä Pyhäsalmen-Pielaveden väli- teet XII,p8. s. 779. L. Kulkv:aan 105.
36371: selle tielle Haapamäen kylään. Liitteet XII,103. - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n: o 400 määrära·
36372: s. 764. L. Kulkv:aan 105. hasta maantien rakentamiseksi Ylikitkajärven
36373: - Ed. Kiviahon ym. toiv.al. n:o 385 lisäyksestä luoteispuolitse Posion~Kuusampn tiestä Kemi·
36374: vuoden 1956 tulo· ja menoarvioon Pietarsaaren jiirveu.-Kuu!'lamon maantiehen. Liitteet XII,119.
36375: -Alajärven runkotien rakentamiseksi. Liitteet s. 780. L. Kulkv:aan 106,
36376: XII,104. s. 765. L. Kulkv:aan 105. - Ed. Ryhdän ym. toiv.al. n:o 401 maanti11n ra-
36377: kentamisesta Kuusamon kunnan Kuolion ky-
36378: - Ed. Heljaksen ym. toiv.al. n:o 386 Toivalan-
36379: Kortejoen tien ja sen jatkona kulkevan Riista- lästä Penttilänvaaran k~tutt~ M~Jrtovaaralle.
36380: veden-Vehmersalmen tien rakentamisesta. Liit- Liitteet XII,120. s. 781. L. Kulkv:aan 106.
36381: teet XII,105. s. 766. L. Kulkv:aan 105. - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 402 määrära·
36382: hasta maantien rakentamiseksi Vian asemaltq.
36383: - Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 387 maantien ra- Val).ttausjärven maantielle. LiHteet XU,l21. s.
36384: kentamisesta Iisalmen maalaiskunnassa Ahmon 782. L. Kulkv:aan 106,
36385: asutustien päästä Kirman-Honkakosken tie· - Ed. PöyköiJ. ym. toiv.al. n:o 403 määrärahasta
36386: hen. Liitteet XII,l06. s. 767. L. Kulkv:aan Viirin~Vanttausjärven-Vian maantiety9n ~tloit
36387:
36388: -
36389: w~
36390: Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 388 eräiden kun·
36391: • tamista varten. Liitteet XII,122. s. 784. L.
36392: Kulkv:aan 106.
36393: tien tieolojen parantamisesta. Liitteet XII,107. - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. toiv.al. n:o 404
36394: s. 768. L. Kulkv:aan 105. maantien rakentamisesta Pellon kunnal). Juok·
36395: - Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 389 tutkimuksen sengin kylästä Ylitornion~Rovaniemen maan-
36396: toimittamisesta Pyhäjoen ja Merijärven väli· tiehen. Liitteet XII,128. s, 78[$. L. K;ulkv:aan
36397: selllä Pyhäjoen eteläpuolella olevalla tiesuun- 106.
36398: nalla. Liitteet XII,108. s. 769. L. Kulkv:aan - Ed. Tainion ym. toiv.al. n:o 405 yhdystien ra·
36399: 105. ke:ntamis~Jsta Pellon kunnan Kautuksell. asutus-
36400: -Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 390 tutkimuksen aluee!l tiestä Ylitornio11 kunnan Pakisjärven
36401: toimittamisesta maantien rakentamiseksi Haa· kylän tiehen. Liitteet XII,124. s. 786. L.
36402: paveden Salmenniemen kylästä Pirneskyliln Kulkv:aan 106.
36403: kautta Oulaisten-Vihannin maantielle. Liitteet - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 406 KeJnijirven
36404: XII,109. s. '770. L. Kulkv:aan 105. kunnasaa olevan Kostamon-Varrioll tien kun-
36405: - Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n:o 391 Marttiajoen nostamisesta. Liitteet XII,125. s. 787, L.
36406: -Kaarakkalan-Niemisten maantien rakenta- Kulkv:f.ltn 106.
36407: misesta. Liitteet XII,llO. s. 771. L. Kulkv:aan - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 407 yhdystien
36408: 105. rakentamisesta Rovaniemen-Sodankylän maan-
36409: - Ed. Tauriaisen toiv.al. n:o 392 oikaisutien ra· tiestä Orajärven kylään rakennetun kylätien ja
36410: kantamisesta Lylykylän-Laajan maantieltä Sodankylän-Pelkosenniemen maantien välille.
36411: Laajan asemalle. Liitteet XII,l11. s.. 772. L. Liitteet XII,126. s. 788. L. Kulkv:aan 106.
36412: Kulkv:aan 105. ~ Ed. LahteTan ym. toiv.al. n:o 409 määrära·
36413: - Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 393 maantien hasta maantien rakentamiseksi Sodankylän Ke·
36414: rakentamisesta Pudasjärven Puhoksen Mylly· lujärven kylästä Tanhuan kylän kautta Savu·
36415: kankaalta Suomussalmen-Taivalkosken maan- kosken Värriön kylään. Liitteet XII,128. s.
36416: tielle. Liitteet XII,112. s. 773. L. Kulkv:aan 790. L. Kulkv:aan 106.
36417: 105. -Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 410 Tepaston-
36418: - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 394 maantien rllken- Lompolon-Puljujärven. tien rakentamisesta.
36419: tamisesta Rannalta Pudasjärven Sarakylän Liitteet XII,129. s. 791. L. Kulkv:aan 106.
36420: kautta Taivalkoskelle. Liitteet XII,ll/3. s. 774. - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 411 tien raken·
36421: L. Kulkv:aan 105. tamisesta Jeesiöjärven kylästä Vesmajärven ky·
36422: - Ed. Rytingin ym. toiv.al. n :o 395 maantien lään Kittilän kunnassa. Liitteet XII,130. s.
36423: rakentamisesta Pudasjärven Sarakylän Lehmi· 792. L. Knlkv:aan 106.
36424: suon asutusalueelta Rannalle Kuhan-Impiön - Ed. Pöyk/jn ym. toiv.al. n:o 412 Saarenkylän-
36425: maantielle. Liitteet XII,114. s. 775. L. Kulk- Meltauksen välisen maantiesuunnan tutkimi·
36426: v:aan 105. sesta. Liitteet XII,131. s. 793. L. Kulkv:aan
36427: - Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 396 maantien 106.
36428: rakentamisesta Poijulan-Rytinkisalmen maan- - Ed. Pöykön ym. toiv.al. n:o 413 Tepaston-
36429: tieltä Iinattijärven pohjoispuolitae Repukan Lompolol!--Puljl.ln maantiesuunnan tutkimi·
36430: seudulle. Liitteet XII,l15. s. 776. L. Kulkv:aan sesta. Liitteet XII,l32. s. 794. L. Kulkv:aan
36431: 105. 106.
36432: 14 Asialuettelo 1956.
36433:
36434:
36435: - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 414 tien raken- teuttamismahdollisuuksia. Liitteet IX,59. s.
36436: tamisesta Palojoensuusta Palojärvelle Enonte- 531. L. Mtv:aan 97.
36437: kiön kunnassa. Liitteeet "XII,133. s. 795. L. - Ed. Järven ym. toiv.al. n:o 211 määrärahasta
36438: Kulkv:aan 106. suunnitteluelimen asettamiseksi Kala-, Pyhä- ja
36439: - Ed. Pöykön ym. toiv.al. n:o 415 määrärahasta Siikajokilaakson maa- ja metsätalouden kehit-
36440: Peltovuoman-Nunnasen tietyön jatkamista var- tlämistä varten. Liitteet IX,60. s. 533. L.
36441: ten. Liitteet XII,134. s. 796. L. Kulkv: aan Mtv:aan 97.
36442: 106. - Ed. Sepän ym. toiv.al. n:o 223 lisäyksestä vuo·
36443: - Ed. Pöykön ym. toiv.al. n:o 416 miiärärahasta den 1956 tulo- ja menoarvioon tuhohyönteisten
36444: Syysjärven-Utsjoen maantietyön jatkamista Etelä-Pohjanmaalla aiheuttamien vahinkojen
36445: varten. Liitteeet Xli,135. s. 797. L. Kulkv:aan syiden selvittämistä varten. Liitteet IX,72. s.
36446: 106. 547. L. Mtv:aan 97.
36447: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 48 määrära- - Ed. Järven ym. toiv.al. n:o 229 määrärahasta
36448: han osoittamisesta tien parannus- ja oikaisutöi- Oulun läänin talousseuralle neuvojien palkRaa-
36449: hin Helsingin-Hämeenlinnan tiellä Helsingin mista varten Pyhä- ja Siikajokilaakson kunnat
36450: mlk:n, Nurmijärven ja Vihdin pitäjien alueella. käsittävään neuvontapiiriin. Liitteet IX,78. s.
36451: Liitteet IV,115. s. 234. L. Vv:aan, jonka tulee 553. L. Mtv:aan 98.
36452: pyytää Kulkv:n lausunto, 86. - Ed. Sepän ym. toiv.al. n:o 230 lisäykseslli vuo-
36453: - Ks. Asutustiet. Liikenne. Pakkolunastus. Sillat. den 1956 tulo- ja menoarvioon objektiivisten
36454: Tielaki. sadonselvittelymenetelmien kenttätutkimuksia
36455: varten. Liitteet IX, 79. s. 554. L. Mtv: aan
36456: Maantutltimus: Ed. M. Salmisen ym. toiv.al. n:o 98.
36457: 207 lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoar- - Ed. Kiviahon ym. toiv.al. n:o 232 viljavuus-
36458: vioon maatalouskoelaitoksen maantutkimusosas- tutkimuksen edistämisestä pientiloilla. Liitteet
36459: tolle rannikkoalueen rikkipitoisten liejumaiden IX,81. s. 557. L. Mtv:aan 98.
36460: tutkimista varten. Liitteeet IX,56. s. 526. L. - Ks. Maanparannus. Rakennustoiminta. Verotus.
36461: Mtv:aan 96.
36462: - Ed. Lepistön ym. toiv.al. n:o 208 lisäyksestä
36463: •
36464: Maataloushallitus: - Ks. Kotiteollisuus.
36465: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon happamien
36466: liejumaa-alueiden inventoimiseksi Pohjanlahden Maatalouskoelaitos: - Ks. Maantutkimus.
36467: ja Suomenlahden rannikkovyöhykkeellä. Liit-
36468: teet IX,57. s. 527. L. Mtv:aan 96. Maatalouskoneet: Ed. Sepän ym. toiv.al. n:o 228
36469: määrärahasta maatalouden yleisneuvontajärjes-
36470: Maanviljelysinsinööripiirit: Ed. Sävelän ym. toiv. töille maatalouskoneneuvojien palkkaamiseen ja
36471: al. n:o 166 Porin maanviljelysinsinööripiirin opetusvälineiden hankintaan. Liitteet IX,77. s.
36472: perustamisesta. Liitteet IX,15. s. 472. L. 552. L. Mtv:aan 97.
36473: Mtv:aan 94. - Ed. Jussilan ym. rah.al. n: o 17 määrärahan
36474: - Ed. Paloveden ym. toiv.al. n:o 167 toimenpi- osoittamisesta maataloudellisten neuvontajärjes-
36475: teistä Keski-Suomen maanviljelysinsinööripii- töjen maatalouskoneopetustoimintaa varten.
36476: rin vakinaistamiseksi. Liitteet IX,16. s. 473. Liitteet IV,84. s. 197. L. Vv:aan, jonka tulee
36477: L. Mtv:aan 94. pyytää Mtv:n lausunto, 84.
36478: - Ed. Mannilan ym. toiv.al. n:o 168 Mikkelin - Ks. Ojitus.
36479: maanviljelysinsinööripiirin perustamisesta. Liit-
36480: teet IX,17. s. 474. L. Mtv:aan 95. Maatalouskoulut: Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 189
36481: määmrahasta suojien rakentamiseksi maatalous-
36482: Maanviljelysseurat: - Ks. Puutarhat. oppilaitoksiin maatalouskoneopetusta varten.
36483: Liitteet IX,38. s. 502. L. Mtv:aan 96.
36484: Maaseutu: - Ks. Ammattikurssit. Asunnot. Pu- -Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 2 määrärahan
36485: helin. Rakennustoiminta. Sähkö. Vesijohdot. osoittamisesta maataloushallituksen alaisten
36486: Vesitalous. koulujen johtajien palkkauksen järjestelyyn.
36487: Liitteet IV,69. s. 179. L. Vv:aan 83.
36488: Maatalouden tutkimuslaitos: Ed. SQvelän ym. toiv. - Ed. Kaasalaisen ym. rah.al. n: o 20 määrärahan
36489: al. n:o 209 määrärahasta maatalouden talou- osoittamisesta yksityisluontoisille maataloudelli-
36490: dellista tutkimuslaitosta varten. Liitteet IX,58. sille oppilaitoksille kaluston, koneiden ja työ-
36491: s. 529. L. Mtv:aan 97. välineiden hankintaan. Liitteet IV,87. s. 200.
36492: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto,
36493: Maatalous: Ed. Kähösen ym. lak.al. n: o 3 laiksi 84.
36494: maataloustuotteiden hintojen määräämisestä. - Ed. Honkalan ym. rah.al. n: o 21 määrärahan
36495: Liitteet I,3. s. 11. L. Prv:aan 80. osoittamisesta rakennuslainoiksi yksityisinon-
36496: - Ed. Korsbäckin ym. toiv.av. n:o 2 sellaisen toisille maataloudellisille oppilaitoksille. Liit-
36497: esityksen antamisesta maataloustuotteiden hin- teet IV,88. s. 202. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-
36498: noitteluperusteista, joka tekee mahdolliseksi tää Mtv:n lausunto, 84.
36499: tuottajahintojen erilaistamisen. Liitteet 1,6. s. - Ed. Honkalan ym. rah.al. n: o 22 määmrahan
36500: 19 ja 20. L. Prv:aan 86. osoittamisesta rakennusavustuksiksi yksityis-
36501: - Ed. M. Salmisen ym. toiv.al. n:o 210 komi- luontoisille maataloudellisille oppilaitoksille.
36502: tean asettamisesta tutkimaan maatilatalouden Liitteet IV,89. s. 203. L. Vv:aan, jonka tulee
36503: eri aloilla välttämättömien peruakorjausten to- pyytää Mtv:n lausunto, 84.
36504: Asialuettelo 1956. 15
36505: Maatalousneuvonta: - Ks. Maatalouskoneet. Metsä.kerhot: Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o 18
36506: määrärahan osoitamisesta metsäkerhotyötä var-
36507: Mainonta: - Ks. Tiedotustoiminta. ten. Liitteet IV,85. s. 198. L. Vv:aan, jonka
36508: tulee pyytää Mtv:n lausunto, 84.
36509: Maitotalous: Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 198 mai-
36510: totaloustuotteiden Neuvostoliittoon viennin Metsä.koulut: Ed. M. Mattilan ym. toiv.al. n:o
36511: mahdollisuuksien selvittämisestä. Liitteet IX,47. 213 metsänhoitokoulun perustamisesta Uuden-
36512: s. 513. L. Mtv:aan 96. maan-Hämeen metsänhoitolautakunnan alueelle.
36513: - Ed. Hautalan ym. toiv.al. n:o 199 tutkimuksen Liitteet IX,62. s. 536. L. Mtv:aan 97.
36514: toimittamisesta maidon ja maitotaloustuottei- - Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 214 määrära-
36515: den vientimahdollisuuksista Neuvostoliittoon. hasta metslänhoitokoulun perustamiseksi Vih-
36516: Liitteet IX,48. s. 514.. L. Mtv:aan 96. tiin. Liitteet IX,63. s. 537. L. l\ftv:aan 97.
36517: Ed. Hultin ym. toiv.al. n:o 200 tutkimuksen - Ed. Niskalan ym. toiv.al. n:o 215 metsäkou·
36518: suorittamisesta maitotaloustuotteiden markki- lun perustamisesta Ylitornion kuntaan. Liitteet
36519: noimisesta Neuvostoliittoon. Liitteet IX,49. s. IX,64. s. 538. L. Mtv:aan 97.
36520: 515. L. Mtv:aan 96.
36521: - Ks. Meijerit. Metsänhoito: Ed. E. Ryömän ym. toiv.al. n:o 212
36522: määrärahasta Porin metsänparannuspiirin pe-
36523: Majakat: Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:o 293 rustamiseksi. Liitteet IX,61. s. 535. L. Mtv:aan
36524: määrärahasta kasuunimajakan rakentamiseksi 97.
36525: Helsingin majakka-aluksen tilalle. Liitteet - Ed. M. Salmisen ym. toiv.al. n:o 217 määrä-
36526: XII,12. s. 661. L. Kulkv:aan 101. rahasta metsäntutkimuslaitokselle metsämaan
36527: lannoituksen merkityksen selvittämistä varten.
36528: Makaaja: - Ks. Rikoslaki. Liitteet IX,66. s. 540. L. Mtv:aan 97.
36529: - Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 219 avustuksen
36530: Maksut: - Ks. Korvaus. ja lainan myöntämisestä suoraan metsänomis-
36531: tajille metsänkuivatustöiden suorittamista var·
36532: Ma.Ivonjoki: - Ks. Perkaustyöt. ten. Liitteet IX,68. s. 542. L. Mtv:aan 97.
36533: - Ed. Kosolan ym. toival. n:o 221 lisäykseslli
36534: Mannerheim-liitto: - Ks. Kodinhoito.
36535: vuoden 1956 tulo· ja menoarvioon Keskusmetsä-
36536: Manttaalikunnat: - Ks. Kunnallishallinto. seura Tapiolle yksityismaiden metsänparannus-
36537: töitä varten. Liitteet IX,70. s. 544. L. Mtv:aan
36538: 97.
36539: Markkinatutkimus: Ed. Forsiuksen ym. toiv.al.
36540: n: o 222 lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja me- Metsänhoitoyhdistykset: Ed. Haapasen ym. lak.al.
36541: noarvioon Pellervo-Seuran markkinatutkimuslai- n: o 55 laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun
36542: toksen toiminnan tukemiseen. Liitteet IX, 71. lain muuttamisesta. Liitteet IX,8. s. 457. L.
36543: s. 545. L. Mtv:aan 97. Mtv:aan 83.
36544: - Ed. Lindblomin ym. toiv.al. n:o 260 määrära- - Ed. Kauhasen ym. lak.al. n:o 56 laiksi metsän-
36545: hasta työmarkkinatutkimuslaitoksen perustami- hoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
36546: seksi. Liitteet X,13. s. 615. L. Työv:aan 99. Liitteet IX,9. s. 459. L. Mtv:aan 83.
36547: - Ed. Rantamaan ym. lak.al. n:o 57 laiksi met-
36548: Markkinointi: - Ks. Maitotalous. sänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttami·
36549: sesta. Liitteet IX,10. s. 461. L. Mtv:aan 83.
36550: Matkakustannukset: - Ks. Kansakoulut. Sairaan-
36551: hoito. Metsäojitus: - Ks. Ojitus.
36552: Meijerikoulut: Ed. Laineen ym. toiv.al. n:o 201
36553: Hämeenlinnan meijerikoulun talouden helpotta- Metsäpalot: - Ks. Verotus.
36554: misesta. Liitteet IX,50. s. 516. L. Mtv:aan
36555: 96. Metsästys: - Ks. Hirvet. Poliisi.
36556: Meijerit: Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 226 mää- Metsätalous: - Ks. Metsänhoitoyhdistykset.
36557: rärahasta eräiden osuusmeijerien korkomenojen
36558: alentamiseksi. Liitteet IX,75. s. 550. L. Mtv:aan Metsätyöt: Ed. Tainion ym. lak.al. n:o 64 laiksi
36559: 97. metsä- ja uittotöiden vähimmäispalkoista. Liit-
36560: ~Ed. Hautalan ym. rah.al. n:o 32 mtiärärahan teet X,5. s. 595. L. Työv: aan 83.
36561: osoittamisesta avustuslainoiksi Pohjois-Suomen
36562: meijereille rakentamista ja koneiden hankintaa Mielisairaalat: Ed. Koskisen ym. toiv.al. n:o 77
36563: varten. Liitteet IV,99. s. 216. L. Vv:aan, toimenpiteistä eräiden B-mielisairaaloiden vai·
36564: jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, 85. tionapukysymyksen järjestämiseksi. Liitteet
36565: VI,25. s. 278. L. Tv:aan 90.
36566: Merenkulkukoulut: Ed. Högströmin ym. toiv.al.
36567: n:o 22 valtion ja Turun kaupungin välisestä Mielisairaat: Ed. Karvosen ym. rah.al. n:o 6 mää-
36568: tilusvaihdosta uuden koulutalon rakentamista rärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
36569: varten Turun merenkulkukoululle. Liitteet mielisairaanhoitolaitosten ja huoltotoimistojen
36570: IV,27. s. 119 ja 120. L. Vv:aan 87. kustannuksia varten. Liitteet IV,73. s. 183. L.
36571: Vv:aan, jonka tulee pyytää Tv:n lausunto, 83.
36572: Merivoimat: - Ks. Puolustuslaitos. - Ks. Mielisairaslaki.
36573: 16 Asialuettelo 1956.
36574:
36575:
36576: MieUsa.iraslaki: Ed. M. Ryömän ym. lak.al. n:o 20 Näyttämötaide: Ed. Turusen ym. toiv.al. n;o 156
36577: laiksi mielisairaslain muuttamisesta. Liitteet lisäyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
36578: VI,2. s. 245. L. Tv:aan 81. vakinaisten teattereiden avustamiseen. Liitteet
36579: - Ed. Sarjalan ym. lak.al. n:o 21 laiksi mielisai- VIII,51. s. 426. L. Siv:aan 94.
36580: raslain 43 §:n muuttamisesta. Liitteet VI,3. s.
36581: 247. L. Tv:aan 81. .
36582: - Ed. J. Wirtasen ym. lak.al. n:o 22 laiksi mieli- 0.
36583: sairaslain 43 § :n muuttamisesta. Liitteet VI,4.
36584: s. 248. L. Tv:aan SL Oikeusasiamies: - Ks. Hallitusmuoto.
36585: - Ed. Sarjalan ym. lak.al. n:o 23 laiksi mielisai-
36586: raslain 46 §:n muuttamisesta. Liitteet VI,5. s. Ojitus: Ed. Leinosen toiv.al. n:o 216 tutkimuksen
36587: 250. L. Tv:aan 81. suorittamisesta koneellisen metsäojituksen sovel-
36588: tuvuudesta. Liitteet IX,65. s. 539. L. Mtv:aan
36589: Mikkeli: - Ks. Maanviljelysinsinööripiirit. Sai- 97.
36590: raalat. - Ed. Sauran ym. toiv.al. n:o 220 määrärahasta
36591: Muikku: - Ks. Kalastus. avustukseksi Keskusmetsäseura Tapiolle metsä-
36592: ojituksen tutkimista varten. Liitteet IX,69. s.
36593: Muina.istieteelllnen toill)ikunta: Ed. Heljaksen ym. 543. L. Mtv:aan 97.
36594: toiv.al. n:o 151 määrärahasta Muinaistieteelli- - Ed. Sauran ym. toiv.al. n:o 231 määrärahasta
36595: sen toimikunnan käytettäväksi autiokirkkojen lainoiksi pienyrittäjille salaojankaivu-, ojan-
36596: korjaamista varten. Liitteet VIII,46. s. 421. L. kaivu- ja kivenraivauskoneiden hankkimiseen.
36597: Siv:aan.94. Liitteet IX,80. s. 555. L. Mtv:aan 98.
36598: - Ed. Pakkasen ym. toiv..al. n:o 234 määrärahasta
36599: Muistomerkit: Ed. Rapion ym. toiv.al. n:o 161 !ainoiksi salaojien kaivukoneiden hankkimista
36600: määrärahasta torpparimuistomerkin aikaansaa- varten. Liitteet IX,83. s. 559. L. Mtv:aan 98.
36601: mista varten. Liitteet VIII,56. s. 433. L.
36602: Siv:aan 94. Opettajakorkeakoulu: Ed. Leinosen ym. toiv.al.
36603: n: o 128 miili.rärahasta Oulun opettajakorkeakou·
36604: Mnsiikki: Ed. Turusen ym. toiv.al. n:o 154 lisäyk- lun rakennustöiden aloittamista varten. Liit-
36605: sestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon Helsin- teet VIII,23. s. 391. L. Siv:aan 92.
36606: gissä järjestettävien Pohjoismaisten Musiikki-
36607: päivien avustamiseen. Liitteet VID,49. s. 424. Opintola.ina.t: - Ks. Teknilliset koulut.
36608: L. Siv:aan 94.
36609: - Ed. Turusen ym. toiv.al. n:o 155 Pohjois-Kar- Oppikoulut: Ed. Helteen ym. toiv.al. n:o 116 mää-
36610: jalan musiikkiopiston perustamisesta Itä-Suo- rärahasta Lohjan yhteiskoulun ottamiseksi val-
36611: men seminaarin yhteyteen. Liitteet VIII,50. s. tion haltuun. Liitteet VID,ll. s. 379. L.
36612: 425. L. Siv:aan 94. Siv:aan 92.
36613: - Ks.. Konserttitalot. - Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 117 määrära-
36614: hasta Järvenpään yhteiskoulun ottamiseksi val-
36615: Muuruenjärvi: - Ks. Järvenlaskut. tion haltuun. Liitteet VID,12. s. 380. L.
36616: Siv:aan 92.
36617: Muuruvesi: - Ks. Maamieskoulut. - Ed. E. Ryömän ym. toiv.al. n:o 118 määrära-
36618: hasta Kokemäen yhteiskoulun ottamiseksi val·
36619: Myllymäki: - Ks. Liikenne. tion haltuun. Liitteet VIII,13. s. 381. L.
36620: Siv:aan 92.
36621: :Myrskylänjoki: - Ks. Kuivatustyöt. - Ed. Ahosen toiv.al. n:o 119 Haapamäen yhteis-
36622: koulun ottamisesta valtion haltuun. Liitteet
36623: VIII,14. s. 382. L. Siv:aan 92.
36624: N. - Ed. Hakkilan ym. toiv.al. n:o 120 määriirahasta
36625: Jämsän yhteiskoulun muodostamiseksi valtion
36626: Naiset: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. kouluksi. Liitteet VIII,15. s. 383. L. Siv: aan
36627: 92.
36628: Neuvonta-asemat: - Ks. Kotiteollisuus. ,- Ed. Hultin ym. toiv.al. n:o 121 Rautalammin
36629: keskikoulun ottamisesta valtion haltuun. Liit-
36630: NeU:vontapisteet: - Ks. Puutarhat. teet VIII,16. s. 384. L. Siv:aan 92.
36631: - Ed. Helteen ym. toiv.al. n:o 122 määrärahasta
36632: Neuvostoliitto: - Ks. Korvaus. Maitotalous. avustukseksi Karjaan yhteiskoulun uuden kou-
36633: lutalon rakennustöitä varten. Liitteet VIII,17.
36634: Nuoriso: Ed. Järven toiv.al. n:o 146 määrärahasta s. 385. L. Siv:aan 92.
36635: nuorisotyön tukemiseksi. Liitteet VID,41. s. - Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 123 lisäyksestä
36636: 412. L. Siv:aan 93. vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon Vihdin yhteis-
36637: koulun rakennustöitten aloittamiseksi. Liitteet
36638: NuoriSojärjestöt: Ed. V. Virtasen ym. toiv.al. n:o VIII,18. s. 386. L. Siv:aan 92.
36639: 145 kaikK.ien nuorisojärjestöjen saattamisesta ~ Ed. Koivusillan ym. toiv.al. n:o 124 määrära-
36640: kuntien toimesta jaettavien avustuksien suh- hasta Loviisan yhteislyseon lisärakennuksen ra-
36641: teen samanarvoiseen asemaan. Liitteet VIII,40. kentamista varten. Liitteet Vill,19. s. 387. L.
36642: s. 411. L. Siv:aan 93. Siv:aan 92.
36643: Asialuettelo 1956. 17
36644: - Ed. Koivusillan ym. toiv.al. n:o 125 maarara· Pakkolunastus: Ed. Niskalan ym. lak.al. n:o 37
36645: hasta Orimattilan yhteiskoulun koulutalon ra· laiksi kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta
36646: rennustöitä varten. Liitteet VIII,20. s. 388. L. yleiseen tarpeeseen annetun lain muuttamisesta.
36647: Siv:aan 92. Liitteet VII,9. s. 321. L. Ltv:aan 82.
36648: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 126 IOO.ärärahasta - Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 110 ns. Tanne-
36649: Kouvolan lyseon koulurakennuksen rakentami- rin tien tiealueen pakkolunastuskorvauksien
36650: seen. Liitteet VIII,21. s. 389. L. Siv:aan 92. suorittamisesta valtion varoista. asianomaisille
36651: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 127 määrärahasta kunnille. Liitteet VII,32. s. 356. L. Ltv:aan
36652: Seinäjoen tyttölyseon koulurakennuksen laajen- 92.
36653: tamiseen. Liitteet VIII,22. s. 390. L. Siv:aan
36654: 92. Palkat: - Ks. Kätilöt. Lääkärit. Maatalouskou-
36655: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 131 kuntien vei- lut. Metsätyöt. Poliisi. Rajavartiolaitos. Sai-
36656: voittamisesta tukemaan yksityisiä oppikouluja. raanhoitajat. Työttömyys.
36657: Liitteet VIII,26. s. 395. L. Siv:aan, jonka tu-
36658: lee pyytää Ltv:n lausunto, 93. Paloisvirta: - Ks. Sillat.
36659: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 132 toimenpiteistä
36660: valtion oppilaitosten tuntiopettajien aseman pa- Palojoki: - Ks. Sillat.
36661: rantamiseksi. Liitteet VIII,27. s. 396. L.
36662: Siv:aan 93. Parikkala: - Ks. Maamieskoulut.
36663: - Ed. Forsbergin ym. toiv.al. n:o 162 määrära-
36664: hasta valtionavustukseksi yksityisille oppilai- Patokki: - Ks. Sähkölaitokset.
36665: toksille koulukaluston, opetusvälineiden ja kir-
36666: jastojen hankkimista varten. Liitteet VIII,57. Pelastakaa Lapset r.y.: - Ks. Lapset.
36667: s. 434 ja 435. L. Siv:aan 94.
36668: - Ed. Tiitun ym. rah.al. n:o 12 määrärahan osoit- Pellervo-Seura: - Ks. Markkinatutkimus.
36669: tamisesta avustukseksi Isonkyrön keskikoululle
36670: yhtä lukioluokkaa varten. Liitteet IV,79. s. Peliinkoski: - Ks. Perkaustyöt.
36671: 191. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lau-
36672: sunto, 84. Perhe-eläkkeet: - Ks. Lesket.
36673: - Ks. Eläkkeet. Tapaturmakorvaus.
36674: Perheenasunnot: - Ks. Asunnot.
36675: Oppilasasuntolat: - Ks. Ammattikoulut.
36676: Perhesijoitustoiminta: - Ks. Lapset.
36677: Opiskelijat: - Ks. Asunnot.
36678:
36679: Oriit: - Ks. Hevoset. Laidun. Perinnöksiosto: Ed. Pöykön ym. toiv.al. n:o 100
36680: toimenpiteistä kruununtilojen perintötiloiksi
36681: Orimattila: - Ks. Oppikoulut. muuttamisen helpottamiseksi. Liitteet VII,22. s.
36682: 339. L. Ltv:aan 91.
36683: Orivirta: - Ks. Sillat.
36684: Perintö- ja lahjavero: Ed. Lindqvistin ym. lak.al.
36685: Ortopedia: - Ks. Sairaalat. n:o 15 laiksi perintö- ja lahjaverolain muutta-
36686: misesta. Liitteet IV,8. s. 94. L. Vv:aan 81.
36687: Orvot: - Ks. Eläkkeet. Maanhankinta.
36688: Perkaustyöt: Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 236
36689: Osaketulot: - Ks. Verotus. erillisten määrärahain varaamisesta vuosittain
36690: vesistöjen perkaamiseksi ja vesiperäisten mai-
36691: Osmonaskelet: - Ks. Sillat. den kuivattamiseksi. Liitteet IX,85. s. 562. L.
36692: Mtv:aan 98.
36693: Osuusmeijerit: - Ks. Meijerit. - Ed. Sauran ym. toiv.al. n:o 237 määrärahasta
36694: Perniönjoen perkaamista varten. Liitteet IX,86.
36695: Otravaara: - Ks. Kaivostoiminta. s. 563. L. Mtv:aan 98.
36696: - Ed. Lahden toiv.al. n:o 239 määrärahasta Ravi-
36697: järven perkaushankkeen toteuttamista varten.
36698: Oulu: - Ks. Maatalous. Opettajakorkeakoulu. Liitteet IX,88. s. 565. L. Mtv:aan 98.
36699: Sairaalat. Taide. - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 241 Ala- ja Ylä-
36700: Kivijärven vedenkorkeuksien järjestelyn toteut-
36701: tamisesta. Liitteet IX,90. s. 567. L. Mtv:aan
36702: P. 98.
36703: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 242 määrärahasta
36704: Pahojoki: - Ks. Perkaustyöt. Torasjoen alajuoksun perkaustöitä varten. Liit-
36705: teet IX,91. s. 568. L. Mtv:aan 98.
36706: Paikallistiet: - Ks. Maantiet. - Ed. E. Kilven ym. toiv.al. n:o 243 Peliinkosken
36707: perkaamisesta. Liitteet I:X,92. s. 569. L. Mtv:aan
36708: Paika.nnirnet: Ed. Forsbergin ym. toiv.al. n:o 5 98.
36709: paikannimiä koskevan lainsäädännön aikaansaa- - Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 245 määrära-
36710: misesta. Liitteet II,5. s. 35 ja 36. L. Lv:aan hasta Töysänjoen perkaamista varten. Liitteet
36711: 86. IX,94. s. 572. L. Mtv: aan 98.
36712: 3 E 75/56
36713: 18 Asialuettelo 1956.
36714:
36715: - Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 246 Lapuanjoen Pienyritykset: - Ks. Kunnallisverotus.
36716: vesistöalueen tulvasuojelutöiden aloittamisesta.
36717: Liitteet IX,95. s. 573. L. Mtv:aan 98. Piirikonttorit: - Ks. Postilaitos.
36718: - Ed. Koskisen ym. toiv.al. n:o 247 Kouheroisen
36719: kosken perkaamisesta Karstulassa. Liitteet Pinta.-a.la.: - Ks. Kunnallisverotus.
36720: IX,96. s. 574. L. Mtv:aan 98.
36721: - Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 249 Limingojan Pirin silta.: - Ks. Sillat.
36722: perkaamisesta Pyhäjoen kunnassa. Liitteet
36723: IX,98. s. 576. L. Mtv:aan 98. Pohjois-Karjala.: - Ks. Ammattikoulut. Emäntä-
36724: - Ed. Erkkiliän ym. toiv.al. n:o 250 Piehinginjoen koulut. Musiikki. Puunjalostusteollisuus. Rau-
36725: perkaamisesta. Liitteet IX,99. s. 577. L. tatiemaksut. Teollisuus.
36726: Mtv:aan 99.
36727: - Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 251 Lamujoen Pohjoismaiset Musiikkipäivät: - Ks. Musiikki.
36728: perkaamisesta Piippolan ja Pulkkilan kunnissa.
36729: Liitteet IX,100. s. 578. L. Mtv: aan 99. Pohjois-Savo: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
36730: - Ed. Jussilan ym. rah.al. n:o 38 määrärahan
36731: osoittamisesta Laajoen-Pahojoen perkaussuun- Pohjois-Suomi: - Ks. Meijerit. Yliopisto.
36732: nitelman toteuttamista varten. Liitteet IV,105.
36733: s. 223. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n Poliisi: Ed. Haapasalon ym. toiv.al. n:o 11 eräi-
36734: lausunto, 85. den liikkuvan poliisin toimien vakinaistami-
36735: - Ed. Jussilan ym. rah.al. n:o 39 määrärahan sesta. Liitteet IV,16. s. 104. L. Vv:aan 86.
36736: osoittamisesta Laitilan ja Kaiannin kunnissa - Ed. Tienarin ym. toiv.al. n:o 12 määrärahasta
36737: olevien Valko-, Perä- ja Velhojärvien penger- Turun ja Tampereen kaupunkien poliisimesta-
36738: rys- sekä Sirppujoen keskiosan ja MaJvonjoen rien palkkauksen korottamista varten. Liitteet
36739: alaosan perkanatöiden toteuttamista varten. IV,17. s. 106. L. Vv:aan 87.
36740: Liitteet IV,106, s. 224. L. Vv:aan, jonka tulee - Ed. Tienarin ym. toiv.al. n:o 13 määrärahasta
36741: pyytää Mtv:n lausuntO', 85. ns. kenttälisän suorittamiseksi eräille poliisi-
36742: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 40 määrärahan miehille. Liitteet IV,18. s. 107. L. Vv:aan 87.
36743: osoittamisesta Kyrönjoen perkaamiseen. Liitteet - Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 14 eri määrärahan
36744: IV,107. s. 225. L. Vv:aan, jonka tulee pyylliä ottamisesta sisäasiainministeriön tulo- ja meno-
36745: Mtv:n lausunto, 85. arvioon metsästys- ja kalastuspoliisien palk-
36746: Perniönjoki: - Ks. Perkaustyöt. kausta varten. Liitteet IV,19. s. 108 ja 109. L.
36747: Vv:aan 87.
36748: Peruna.: - Ks. Rautatiemaksut. Viljelyspalkkiot.
36749: Polttoturve: - Ks. Sähkölaitokset.
36750: Peruskuiva.tus: - Ks. Kuivatustyöt.
36751: Pori: - Ks. Maanviljelysinsinööripiirit. Metsän-
36752: Peräjärvi: - Ks. Perkaustyöt. hoito. Sairaalat.
36753:
36754: Petoeläimet: - Ks. Poronhoito. Porkka.la.: - Ks. Rakennustoiminta.
36755:
36756: Piehinginjoki: - Ks. Perkaustyöt. Poronhoito: Ed. Lahtelan ym. lak.al. n:o 54 laiksi
36757: petoeliäinten tappamien tai raatelemien porojen
36758: Pienpuu: - Ks. Puunjalostusteollisuus. korvaamisesta. Liitteet IX,7. s. 454. L. Mtv:aan
36759: 83.
36760: Pientalot: - Ks. Rakennustoiminta. - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 202 määrärahasta
36761: porotalouden edistämiseksi. Liitteet IX,51. s.
36762: Pienteollisuus: Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 42 li- 517. L. Mtv:aan 96.
36763: säyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
36764: Maakunnalliset Pienteollisuusliitot r.y: lle sen Postila.itos: Ed. InnaJan ym. toiv.al. n:o 10 lennä-
36765: toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,47. s. 146. tin- ja puhelinpiirien uusien ylimääräisten piiri-
36766: L. Vv:aan 88. konttorinhoitajan toimien perustamisesta. Liit-
36767: - Ed. Hakalan toiv.al. n:o 43 pienteollisuuden teet IV,15. s. 102. L. Vv:aan 86.
36768: tarvitsemien luottojen koron alentamisesta. - Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 285 maalaiskir·
36769: Liitteet IV,48. s. 147. L. Vv:aan 88. jeenkantajien lukumäärän lisäämisestä. Liitteet
36770: - Ed. Honkalan ym. toiv.al. n:o 96 toimenpiteistä XII,4. s. 652. L. Kulkv:aan 100.
36771: kuntien toimivallan laajentamiseksi käsittä- - Ed. Lindqvistin ym. toiv.al. n:o 289 postitalon
36772: mään pienteollisuuden tukemisen. Liitteet VII,18. rakentamisesta Lahden kaupunkiin. Liitteet
36773: s. 334. L. Ltv:aan 91. XII,8. s. 657. L. Kulkv:aan 100.
36774: - Ks. Teollisuus. Tulo- ja omaisuusvero.
36775: Pienviljelys: Ed. Pusan rah.al. n:o 16 määrärahan Presidentin va.a.li: Ed. österholmin ym. toiv.al.
36776: osoittamisesta väkilannoitteiden jakamista var- n:o 1 tasavallan presidentin vaalitavan uudis-
36777: ten pienviljelijöille. Liitteet IV,83. s. 195. L. tamista koskevan kysymyksen selvittämisestä.
36778: Y,v:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, Liitteet 1,5. s. 15 ja 17. L. Prv:aan 86.
36779: 84.
36780: - Ks. Karjatalous. Laidun. Viljelyspalkkiot. Presidentti: - Ks. Hallitusmuoto.
36781: Asialuettelo 1956. 19
36782:
36783: Propaganda: Ks. Tiedotustoiminta. Puunjalostusteollisuus: Ed. Sepän ym. toiv.al. n:o
36784: 51 tutkimuksesta laatulevyteollisuuslaitoksen pe-
36785: Pudasjärvi: Ks. Kotitalouskoulut. Lääkiärit. rustamismahdollisuuksista Kauhajoen-Jalasjär-
36786: Maamieskoulut. ven suoalueella. Liitteet IV,56. s. 157. L.
36787: Vv:aan 89.
36788: - Ed. Hultin ym. toiv.al. n:o 52 toimenpiteistä
36789: Puhelin: Ed. Partasen ym. toiv.al. n:o 283 Kai· teollisuuden aikaansaamiseksi Pohjois-Savon ali-
36790: nuun lennätin- ja puhelinpiirin perustamisesta. työllisyysalueille. Liitteet IV,57. s. 158. L.
36791: Liitteet XII,2. s. 650. L. Kulkv:aan 100. Vv:aan 89.
36792: - Ed. Lahden ym. toiv.al. n:o 284 lisäyksestä -Ed. M. Leskisen ym. toiv.al. n:o 53 toimenpi-
36793: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon puhelintoimi- teistä pienpuuta raaka-aineena käyttävien teol-
36794: paikkojen perustamiseksi maamme syrjäseu- lisuuslaitosten perustamiseksi Pohjois-Savoon.
36795: duilla. Liitteet XII,3. s. 651. L. Kulkv:aan Liitteet IV,58. s. 159. L. Vv:aan 89.
36796: 100. - Ed. Soinisen ym. toiv.al. n:o 55 pienpuuta ja-
36797: - Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o 43 määrärahan lostavan metsäteollisuuden perustamisesta Poh-
36798: osoittamisesta syrjäseutujen puhelinverkon laa- jois-Karjalaan. Liitteet IV,60. s. 162. L. Vv:aan
36799: jentamiseen ja parantamiseen. Liitteet IV,llO. 89.
36800: s. 228. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n - Ed. Ryhdän ym. toiv.al. n:o 57 Koillis-Pohjan-
36801: lausunto, 85. maan puunjalostustehtaan rakentamisesta Tai-
36802: - Ed. E. Ryömän ym. rah.al. n: o 44 määrärahan valkosken kunnan alueelle. Liitteet IV,62. s.
36803: osoittamisesta Köyliön, Kauvatsan ja Kiikois· 165. L. Vv:aan 89.
36804: ten puhelinyhtiöiden valtiolle lunastamista var- - Ks. Selluloosatehtaat.
36805: ten. Liitteet IV,111. s. 230. L. Vv:aan, jonka
36806: tulee pyytää Kulkv:n lausunto, 85. Puutarhat: Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 227
36807: - Ks. Postilaitos. määrärahasta Puutarhaviljelijäin Liitolle neu-
36808: vontapisteiden perustamiseksi Lohjalie ja Kar-
36809: Punatauti: - Ks. Eliäintaudit. jaalla. Liitteet IX,76. s. 551. L. Mtv:aan 97.
36810: - Ed. Sauran ym. rah.al. n:o 33 määrärahan osoit-
36811: Puolustuslaitos: Ed. Tuulen ym. toiv.al. n :o 269 tamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi puutarha-
36812: määrärahasta avustukseksi ulkomailla opiskele- tuotteiden varastoinnin järjestämistä varten.
36813: ville puolustuslaitokseen kuuluville henkilöille. Liitteet IV,100. s. 218. L. Vv:aan, jonka tulee
36814: Liitteet XI,2. s. 632. L. Puolv:aan 99. pyytäJä Mtv:n lausunto, 85.
36815: - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 270 puolustuslai- - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n: o 34 määrärahan
36816: toksen merivoimien konemestarien aseman jär- osoittamisesta puutarhakonsulentin palkkaami-
36817: jestämisestä. Liitteet XI,3. s. 633. L. Puolv:aan seksi Uudenmaanläänin Maanviljelysseuralle.
36818: 100. Liitteet IV,l01. s. 219. L. Vv:aan, jonka tulee
36819: - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 271 merivoimien pyytää Mtv:n lausunto, 85.
36820: konemestarien taloudellisten etujen turvaami- - Ks. Yliopisto.
36821: sesta jatkokoulutuksen aikana. Liitteet XI,4. s. Pyhäjoki: - Ks. Maatalous.
36822: 634. L. Puolv:aan 100.
36823: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 272 määrärahasta Päijänne: - Ks. Vedensäännöstely.
36824: puolustuslaitoksen alemman palkkausluokan ker-
36825: santin toimien muuttamiseksi ylemmän palk- Päiväraha: - Ks. Asevei volliset.
36826: kausluokan kersantin toimiksi. Liitteet XI,5. s.
36827: 635. L. Puolv:aan 100. Pääomamenot: - Ks. Kunnat.
36828: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 277 määriärahasta
36829: sotilaskotirakennusten rakentamista ja perus-
36830: korjauksia varten. Liitteet XI,10. s. 640. L. R.
36831: Puolv:aan 100.
36832: -Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 278 määrärahasta Radio: - Ks. Puolustuslaitos.
36833: radiovastaanottimien hankkimiseksi kasarmei-
36834: hin. Liitteet XI,ll. s. 641. L. Puolv:aan 100. Rahastot: - Ks. Karjatalous.
36835: - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 279 määrärahasta
36836: Asevarikko 5:n ampumatarvikehuoltoon tarv-it- Raivauspalkkiot: Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 205
36837: tavien rakenneimien aikaansaamista varten. toimenpiteistä laidunraivauspalkkioiden korot-
36838: Liitteet XI,12. s. 642. L. Puolv:aan 100. tamiseksi ja niiden käytön laajentamiseksi.
36839: - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 280 määrärahasta Liitteet IX,54. s. 524. L. Mtv:aan 96.
36840: Riihimäen varuskunnassa sijaitsevan entisen
36841: kirkon kunnostamista varten. Liitteet XI,13. s. Rajajääkärit: - Ks. Rajavartiolaitos.
36842: 643. L. Puolv:aan 100.
36843: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 281 määrärahasta Rajavartiolaitos: Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o
36844: ruokalarakennuksen rakentamiseksi Kouvolan 19 rajajääkärien eläkeoikeuden järjestämisestä.
36845: varuskuntaan. Liitteet XI,l4. s. 644. L. Puol- Liitteet IV,24. s. 115. L. Vv: aan, jonka tulee
36846: v:aan 100. pyytää Puolv:n lausunto, 87.
36847: - Ks. Ampumaradat. Asevelvolliset. Eliäkkeet. - Ed. Sinkkosen ym. toiv.al. n:o 20 tutkimuksen
36848: suorittamisesta värvätyn rajamiehistön vanhuu-
36849: Puumalansalmi: - Ks. Sillat. denturvassa ja palkkauksessa olevien epäkoh-
36850: 20 Asialuettelo 1956.
36851:
36852:
36853: tien poistamiseksi. 1.Htteet IV,25. s. 116. L. tatiekuljetusmaksujen alentamiseksi. Liitteet
36854: Vv:aan, jonka tulee pyytää Puolv:n lausunto, IV,64. s. 169 ja 170. L. Vv:aan 89.
36855: 81.
36856: ~ Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:o 275 rajavarti· Rautatiet: Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:<i 296 lisäyk·
36857: jain siviilitehtäviin siirtymisen helpottamisesta sestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon diesel-
36858: palvelusajan päätyttyä. Liitteet XI,S. s. 638. veturien rakentamiseksi. Liitteet XII,15. s. 665.
36859: L. Puolv;aan 100. L. Kulkv:aan 101.
36860: - Ed. Saariahon ym. toiv.al. n:o 297 rautatielii·
36861: Rakennustoiminta: Ed. Kähösen ym. toiv.al. n:o 40 kenteen tehostamisesta. Liitteet XII,16. s. 666.
36862: asutuslakien mukaisten lainojen saattamisesta L. Kulkv:aan 101.
36863: ehdoiltaan yhdenmukaisiksi Arava-lainojen kanssa. - Ed. Koivusillan ym. toiv.al. n:o 298 Lahden-
36864: Liitteet IV:,45. s. 144. L. Vv:aan, jonka tulee Loviisan rautatien muuttamisesta normaalirai-
36865: pyytää Mtv:n lausunto, 88, teiseksi. Liitteet XII,17. s. 668. L. Kulkv:aan
36866: - Ed. Koivusillan ym. toiv.al. n: o 60 Helsingin 101.
36867: kaupungissa Kaivokatu 6 - Keskuskatu 8 ton· - Ed. Sundmanin ym. toiv.al. n:o 299 Loviisan-
36868: tilla olevan talon uusimisesta. Liitteet IV,65. Lahden rautatien rakentamisesta normaalirai·
36869: s. 171. L. Vv:aan 89. teis-liksi. Liitteet XII,18. s. 669 ja 670. L.
36870: - Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:o 61 määrära· Kulkv:aan 101.
36871: hasta !ainoiksi pientalojen omistajille huoneen- - Ed. H";äppölän ym. toiv.al. n:o 300 tutkimuksen
36872: vuokrasäännöstelyn johdosta rappeutuneiden ra· toimittamisesta rautatien rakentamiseksi Lah:
36873: kennusten korjaamista varten. Liitteet IV,66. desta Anianpeltoon. Liitteet XII,19. s; 671. L.
36874: s. 172. L. Vv:aan 89. Kulkv:aan 101.
36875: - Ed. Tainion ym. toiv.al. n:o 107 sodassa hävi- - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 301 määrärahasta
36876: tettyjen kunnallisten rakennusten jälleenrakim- rataosaston työ· ja varastorakennuksen raken·
36877: nuskustannusten korvaamisesta. Liitteet VII,29. tamiseksi Kouvolaan. Liitteet XII,20. s. 672.
36878: s. 353. L. Ltv: aan 91. L. Kulkv:aan 101.
36879: - Ed. Miettisen ym. toiv.al. n:o 153 esityksen an· - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 302 määrärahasta
36880: tamisesta julkisten rakennusten uudisrakennus- Kouvolan asemarakennuksen rakentamiseksi.
36881: määrärahojen käyttämisestä määräosalta raken- Liitteet XII,21. s. 673. L. Kulkv:aan 101.
36882: nusten taiteelliseen kaunistamiseen. Liitteet
36883: VIII,48. s. 423. L. Siv: aan 94. - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 303 Savon radan
36884: - Ed. Raipalan ym. toiv.al. n:o 163 määrärahasta lähtökohdan siirtotyön loppuunsaattamisesta
36885: emiden Viikin tilalla suoritettavien rakennus- Kouvolassa. Liitteet XII,22. s. 674. L. Kulk-
36886: töiden aloittamista varten. Liitteet VIII,58. s. v:aan 101.
36887: 436. L. Siv: aan 94. - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 304 määrärahasta
36888: ~ Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 165 lisäyksestä Kouvolan-Utin välisen rataosan rakentamiseksi
36889: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon Porkkalan kaksiraiteiseksi. Liitteet XII,23. s. 675. L.
36890: alueen jälleenrakennuslainoja varten. Liitteet Kulkv:aan 101.
36891: IX,14. s. 470 ja 471. L. Mtv:aan 94. - Ed. Kuittisen ym. toiv.al. n:o 305 lisäyksestä
36892: - Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 195 maatalousra- vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon Lappeenran-
36893: kennusten tutkimuslaitoksen aikaansaamisesta. nan-Luumäen-Haminan-Kotkan rataosan ra-
36894: Liitteet IX,44. s. 510. L. Mtv:aan 96. kentamista varten. Liitteet XII,24. s. 676. L.
36895: - Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 262 asutuskasso· Kulkv:aan 101.
36896: jen välityksellä myönnettävien rakennuslaino- - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 306 määrärahasta
36897: jen koron alentamisesta. Liitteet X,15. s. 618. Lappeenrannan-Luumäen rataosan oikaisemista
36898: L. Työv:aan 99. varten. Liitteet XII,25. s. 678. L. Kulkv: aan
36899: - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 28 määrärahan 101.
36900: osoittamisesta Työtehoseuralle maatalouden ra- - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 307 Onkamon-
36901: kennustoimintaa varten. Liitteet IV,95. s. 210. Parikkalan rataosan koneellisen tutkimuksen
36902: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, toimittamisesta. Liitteet XII,26. s. 679. L.
36903: 85. Kulkv:aan 101.
36904: - Ks. Asunnot. Kirkko. Koululaitos. Kunnallis- - Ed. Brander-Wallinin ym. toiv.al. n:o 308 Tam-
36905: kodit. Käsityö. Maatalouskoulut. Meijerit. Oppi- pereen-Porin-Mäntyluodon rataosan muutta·
36906: koulut. misesta raskaskiskoiseksi. Liitteet XII,27. s.
36907: 680. L. Kulkv: aan 101.
36908: Jtannikkoalueet: - Ks. Maantutkimus. - Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 309 miäärära-
36909: hasta Tampereen-MäntyJuodon rataosan kis-
36910: Rationalisoiminen: - Ks. Kotitalous. koitustöitä varten. Liitteet XII,28. s. 681. L.
36911: Kulkv:aan 101.
36912: Rantalampi: - Ks. Oppikoulut. - Ed. Rapion ym. toiv.al. n:o 310 määrärahasta
36913: Tampereen-Kyröskosken teollisuusradan raken-
36914: Ba.utatiemaksut: Ed. Kukkosen ym. toiv.al. n:o 58 tamisen aloittamista varten. Liitteet XII,29. s.
36915: puutavaran rautatierahtien korottamisesta Poh- 683. L. Kulkv:aan 101.
36916: jois-Karjalalle aiheutuvan epäkohdan poistami· - Ed. Raipalan ym. toiv.al. n:o 311 Lielahden-
36917: sesta. Liitteet IV,63. s. 167. L. Vv:aan 89. Kyröskosken rautatien rakennustyön aloittami-
36918: - Ed. Wickmanin ym. toiv.al. n:o 59 lisäyksestä sesta. Liitteet XII,30. s. 684. L. Kulkv:aan
36919: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon perunan rau· 101.
36920: Asialuettelo 1956. 21
36921: - Ed. Mannisen ym. toiv.al. n:o 312 rautatien ra· Sairaalat: Ed. Liedeksen ym. lak.al. n:o 19 laiksi
36922: kentamisesta Leppävirran Kotalahdelta Varkau· sairaalalain muuttamisesta. Liitteet VI,1. s. 243.
36923: teen. Liitteet XII,31. s. 685. L. Kulkv:aan 101. L. Tv: aan 81.
36924: Ed. Nordströmin ym. toiv.al. n:o 313 määrä· - Ed. Frimanin ym. lak.al. n:o 27 laiksi aluesai-
36925: rahasta Vaasan uuden asematalon suunnittelua raaloiden ja sairasmajojen lakkauttamisesta an-
36926: varten. Liitteet XII,32. s. 686 ja 687. L. Kulk· netun lain muuttamisesta. Liitteet VI,9. s. 255.
36927: v:aan 101. L. Tv:aan 81.
36928: - Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 314 lisäyksestä - Ed. Salmela·Järvisen ym. toiv.al. n:o 63 li-
36929: vuoden 1956 tulo· ja menoarvioon Suolahden- säyksestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon ko·
36930: Haapajärven rautatien rakennustöitä varten. bolttikanuunan hankkimiseksi Helsingin yleisen
36931: Liitteet XII,33. s. 688. L. Kulkv:aan 102. sairaalan sädehoitoklinikkaan. Liitteet VI,ll. s.
36932: - Ed. Soinisen ym. toiv.al. n:o 315 Juankosken- 260. L. Tv: aan 89.
36933: Sysmäjärven yhdysradan rakentamisesta. Liit- Ed. Hakkilan ym. toiv.al. n:o 64 määrärahasta
36934: teet XII,34. s. 689. L. Kulkv:aan 102. sydänkateterisaatiossa tarvittavien laitteiden
36935: - Ed. Kauhasen toiv.al. n:o 316 Siilinjärven- hankkimista varten Helsingin Yliopiston III
36936: Sysmäjärven radan Pohjois-Karjalan puoleisen sisätautien klinikalle. Liitteet VI,12. s. 261. L.
36937: osan rakentamisesta. Liitteet XII,35. s. 690. L. Tv:aan 89.
36938: Kulkv:aan 102. - Ed. Flinckin ym. toiv.al. n:o 65 määrärahasta
36939: - Ed. Leinosen toiv.al. n:o 317 koneellisen maas· Tampereen keskussairaalan rakennustöitä var·
36940: totutkimuksen loppuunsaattamisesta Oulun- ten. Liitteet VI,13. s. 262. L. Tv:aan 89.
36941: Kuusamon ratasuunnan tutkimattomalla osalla - Ed. Tienarin ym. toiv.al. n:o 66 lisäyksestiä
36942: Pudasjärvi-Taivalkoski. Liitteet XII,36. s. vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon Tampereen
36943: 691. L. Kulkv:aan 102. keskussairaalan rakennustöiden aloittamiseen.
36944: - Ed. Niskalan ym. toiv.al. n:o 318 miäärärahasta Liitteet VI,14. s. 263. L. Tv:aan 89.
36945: Kaulirannan-Kolarin rautatien koneellista tut· - Ed. Suonpään ym. toiv.al. n:o 67 lisäyksestä
36946: kimista varten. Liitteet XII,37. s. 692. L. vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon Tampereen
36947: Kulkv:aan 102. keskussairaalan rakennustöiden aloittamista var-
36948: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n: o 45 määrärahan ten. Liitteet VI,15. s. 266. L. Tv:aan 89.
36949: osoittamisesta rautatien rakentamiseksi Jyväs- - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 68 määrärahasta
36950: kylästä Säynätsalon kautta Jämsänkoskelle. Hämeenlinnån lääninsairaalan parannus- ja kor-
36951: Liitteet IV,112. s. 231. L. Vv:aan, jonka tulee jaustöitä varten. Liitteet VI,16. s. 267. L.
36952: pyytää Kulkv:n lausunto, 85. Tv:aan 90.
36953: - Ks. Liikenne. Sillat. -Ed. Pasasen ym. toiv.al. n:o 69 määrärahasta
36954: Mikkelin lääninsairaalan laajentamista ja kor·
36955: Ravijärvi: - Ks. Perkaustyöt. jaamista varten. Liitteet VI,17. s. 268. L.
36956: Tv:aan 90.
36957: Revisio: - Ks. Valtiontalous. - Ed. Haapasalon ym. toiv.al. n:o 70 liooyksestä
36958: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon Mikkelin lää-
36959: Riihimäki: - Ks. Puolustuslaitos. ninsairaalan laajennustöitä varten. Liitteet
36960: VI,18. s. 270. L. Tv:aan 90.
36961: Rikoslaki: Ed. Hakalan lak.al. n:o 5 laiksi rikos- - Ed. Järven toiv.al. n:o 71 määrärahasta Oulun
36962: lain 12 luvun 7 § :n muuttamisesta. Liitteet lääninsairaalan laajentamiseksi. Liitteet VI,19.
36963: II,l. s. 27. L. Lv:aan 80. s. 271. L. Tv: aan 90.
36964: - Ed. Salmela-Järvisen ym. lak.al. n: o 6 laiksi - Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 72 Lapin läänin-
36965: rikoslain 22 luvun 3 § :n muuttamisesta. Liit- sairaalan saattamisesta toimintakelpoiseksi. Liit-
36966: teet II,2. s. 29. L. Lv:aan 80. teet VI,20. s. 272. L. Tv:aan 90.
36967: - Ed. Paasivuoren ym. toiv.al. n:o 73 määrära·
36968: Buokalat: - Ks. Puolustuslaitos. hasta lainaksi Allergiatutkimussäätiön ja kun-
36969: tain yhteistoiminnassa perustettavan allergia-
36970: Ruokolahti: - Ks. Sillat. sairaalan rakentamista varten. Liitteet VI,21.
36971: s. 273. L. Tv:aan 90.
36972: Ruoppaustyöt: Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:o 294 - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 74 lisäyksestä vuo·
36973: määrärahasta Ruotsinsalmen viäylän syventä- den 1956 tulo- ja menoarvioon avustukseksi
36974: mistä varten. Liitteet XII,13. s. 662. L. Kulk· kuntain tai kuntainliittojen omistamain sairaa·
36975: v:aan 101. lain käyttötalousmenoihin. Liitteet VI,22. s.
36976: 27 4. L. Tv: aan 90.
36977: Ruotsinsallili: - Ks. Ruoppaustyöt. - Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n :o 75 li<läyksestä
36978: vuoden 1956 tulo· ja menoarvioon !ainoiksi
36979: Iisalmen kunnallissairaalan osakaskunnille. Liit-
36980: teet VI,23. s. 275. L. Tv: aan 90.
36981: s. - Ed. Hiltusen ym. toiv.al. n:o 76 Varkauden
36982: sairaalan laajentamisesta amesairaalaksi. Liit-
36983: Saarijärvi: - Ks. Karjanhoitokoulut. teet VI,24. s. 276. L. Tv:aan 90.
36984: - Ed. Torven ym. toiv.al. n:o 78 määrärahasta
36985: Sadonselvittely: - Ks. Maatalous. avustuslainaksi Invaliidisäätiölle ortopedisen
36986: sairaalan rakentamiseksi Ouluun. Liitteet VI,26.
36987: Saimaa: - Ks. Sillat. s. 279. L. Tv:aan.
36988: 22 Asialuettelo 1956.
36989:
36990: - Ed. Brander-Wallinin ym. toiv.al. n:o 79 apu- Savo: - Ks. Lastenlinnat.
36991: laisröntgenlääkärin viran perustamisesta Porin
36992: yleiseen sairaalaan. Liitteet VI,27. s. 282. L. Savonlinna: - Ks. Seminaarit.
36993: Tv:aan 90.
36994: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 276 määrärahasta Seinäjoki: - Ks. Oppikoulut.
36995: sotilassairaalan rakentamiseksi Kouvolaan. Liit-
36996: teet XI,9. s. 639. L. Puolv:aan 100. Selluloosatehtaat: Ed. N. Nurmisen ym. rah.al.
36997: - Ed. Ikosen ym. rah.al. n:o 4 määrärahan osoit- n:o 3 määrärahan osoittamisesta tutkimuksen
36998: tamisesta keskussairaalalain 5 §: ssä tarkoitet- suorittamiseksi valtion omistukseen tulevan sel-
36999: tujen helpotusten myöntämiseksi heikossa talou- luloosatehtaan rakentamiseksi Kannukseen.
37000: dellisessa asemassa oleville kunnille. Liitteet Liitteet IV,70. s. 180. L. Vv:aan 83.
37001: IV,71. s. 181. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
37002: Tv:n lausunto, 83. Seminaarit: Ed. V. Virtasen ym. toiv.al. n:o 130
37003: - Ks. Mielisairaalat. Savonlinnan seminaarin muodostamisesta myös
37004: miesopettajia valmistavaksi opettajaseminaa·
37005: Sairaanhoitajat: Ed. Pohjalan ym. toiv.al. n:o 82 riksi. Liitteet VIII,25. s. 394. L. Siv:aan 93.
37006: määrärahasta vankainhoi tolaitoksen sairaanhoi· - Ks. Musiikki.
37007: tajien palkkojen parantamiseksi. Liitteet VI,30.
37008: s. 286. L. Tv: aan 90. Siikajoki: - Ks. Maatalous.
37009: Sairaanhoito: Ed. J. Wirtasen ym. toiv.al. n:o 84 Siitoseläimet: - Ks. Hevoset.
37010: suomenkielisten sairaanhoitokurssien järjestämi-
37011: sestä Vaasan keskussairaalaan. Liitteet VI,32. Sikatalous: Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 203
37012: s. 289. L. Tv:aan 90. sikatalouskoeaseman uudelleen järjestämisestä
37013: - Ed. Salmela-Järvisen ym. toiv.al. n:o 85 mää· ja uusien sikataloudellisten kantakoeasemien
37014: rärahasta vähävaraisten sädehoitopotilaiden perustamisesta. Liitteet IX,52. s. 519. L.
37015: matkakustannusten suorittamiseksi valtion va- Mtv:aan 96.
37016: roista. Liitteet Vl,33. s. 290. L. Tv: aan 90. - Ed. Pakkasen ym. toiv.al. n:o 204 sikatalous-
37017: - Ed. Nederström-Lundenin ym. toiv.al. n:o 86 koeaseman uudelleen järjestämisestä ja uusien
37018: sairaankuljetuksen järjestämisestä valtion va· sikataloudellisten kantakoeasemien perustami-
37019: roilla syrjäseuduilla. Liitteet VI,34. s. 291. L. sesta. Liitteet IX, 53. s. 521. L. Mtv: aan 96.
37020: Tv:aan 90.
37021: - Ed. Tienarin ym. toiv.al. n:o 87 sairaankulje- Sikiö: - Ks. Rikoslaki.
37022: tuskysymyksen järjestämisestä. Liitteet VI,35.
37023: s. 292. L. Tv: aan 90.
37024: Silakka: - Ks. Kalastus.
37025: Saira.ankuljetus: - Ks. Sairaanhoito.
37026: Sillat: Ed. Kuittisen ym. toiv.al. n:o 319 määrä-
37027: Sairasmajat: - Ks. Sairaalat. rahasta Suhosen rautatieylikäytäväsillan ra·
37028: kantamista varten. Liitteet XII,38. s. 693. L.
37029: Sairausavustus: Ed. Heinosen ym. toiv.al. n:o 265 Kulkv:aan 102.
37030: määrärahasta vähävaraisten perheellisten sota- - Ed. Laineen ym. toiv.al. n:o 320 maantieyli-
37031: laskien sairausavustuksiin. Liitteet X,18. s. 621. käytäväsillan rakentamisesta Urjalan asemalle.
37032: L. Työv: aan 99. Liitteet XII,39. s. 694. L. Kulkv:aan 102.
37033: - Ed. Kujalan ym. toiv.al.- n:o 321 sillan raken·
37034: Sairausvakuutus: Ed. Nordfarsin ym. toiv.al. n:o tamisesta Keihässalmeen Pyhtään pitäjässä.
37035: 258 esityksen antamisesta koko kansan käsit- Liitteet XII,40. s. 695. L. Kulkv:aan 102.
37036: tävästä sairausvakuutuksesta. Liitteet X,ll. s. - Ed. Kuittisen ym. toiv.al. n:o 322 määmra-
37037: 610 ja 612. L. Työv:aan 99. hasta Saimaan kanavan yli johtavan maantie·
37038: sillan rakentamiseksi Lauritsalan kauppalan
37039: Salaojitus: - Ks. Verotus. kohdalla. Liitteet XII,41. s. 696. L. Kulkv:aan
37040: 102.
37041: Salla: - Ks. Maanhankinta. - Ed. Miikin ym. toiv.al. n:o 323 tutkimuksen
37042: toimittamisesta Ukonsalmen sillan rakentami-
37043: Salmi: - Ks. Sillat. seksi Ruokolahdella. Liitteet XII,42. s. 697. L.
37044: Kulkv:aan 102.
37045: Satakunta: - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit. - Ed. V. Virtasen ym. toiv.al. n:o 324 maantie-
37046: sillan rakentamisesta Osmonaskeliin. Liitteet
37047: Satamat: Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 292 maam- XII,43. s. 698. L. Kulkv:aan 102.
37048: me satamien tuonnin ja viennin tasoittami- - Ed. Rantamaan ym. toiv.al. n:o 325 maantie-
37049: sesta. Liitteet XII,ll. s. 660. L. Kulkv:aan sillan rakentamisesta Puumalansalmeen. Liit-
37050: 101. teet XII,44. s. 699. L. Kulkv:aan 102.
37051: - Ks. Ruoppaustyöt. - Ed. Hiltusen ym. toiv.al. n:o 326 maantiesil-
37052: lan rakentamisesta Orivirtaan. Liitteet XII,45.
37053: Satovahinkova.kuutus: Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. s. 701. L. Kulkv:aan 102.
37054: n:o 169 satovahinkovakuutuksen käytäntöön - Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 327 määrära-
37055: ottamisen edellytysten tutkimisesta. Liitteet hasta Vammaakosken sillan leventämistä var-
37056: IX,18. s. 475. L. Mtv:aan 95. ten. Liitteet XII,46. s. 702. L. Kulkv:aan 102.
37057: Asialuettelo 1956. 23
37058:
37059: - Ed. Ahosen toiv.al. n:o 328 määrärahasta sil- muuttamisesta. Liitteet VIII,I. s. 361. L.
37060: lan rakentamiseksi Hännilänsalmen lossipai- Siv:aan 82.
37061: kalle. Liitteet XII,47. s. 703. L. Kulkv:aan
37062: 102. Suhonen: - Ks. Sillat.
37063: -Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 329 määrärahasta
37064: siltatöiden suorittamiseksi Suolahden-Koivis- Suojeluskuntajärjestö: Ks. Eläkkeet.
37065: ton maantiellä. Liitteet XII,48. s. 704. L.
37066: Kulkv:aan 102. Suomussalmi: - Ks. Kotitalouskoulut.
37067: - Ed. Koskisen ym. toiv.al. n:o 330 Löytänän-
37068: salmen sillan rakentamisesta. Liitteet XII,49. Suonenjoki: - Ks. Emäntäkoulut.
37069: s. 705. L. Kulkv:aan 102.
37070: - Ed. Ikosen ym. toiv.al. n:o 331 Lylykosken Suu- ja sorkkatauti: - Ks. Eläintaudit.
37071: sillan rakentamisesta Ilomantsin kuntaan. Liit-
37072: teet XII,50. s. 706. L. Kulkv:aan 102. Sydänkateterisaatio: - Ks. Sairaalat.
37073: - Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 332 sillan raken-
37074: tamisesta Iijoen Ervastin lossipaikalle. Liit- Sädehoito: - Ks. Sairaalat. Sairaanhoito.
37075: teet XII,51. s. 707. L. Kulkv:aan 102.
37076: - Ed. Pöykön ym. toiv.al. n:o 333 määrärahasta Sähkö: Ed. Mannilan ym. toiv.al. n:o 44 maaseu-
37077: Salmen sillan rakennustöiden aloittamista var- dun sähköistämisen edistämiseen myönnetyn
37078: ten. Liitteet XII,52. s. 708. L. Kulkv: aan 102. määrärahan jakoperusteiden muuttamisesta.
37079: - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 408 Pelkosennie- Liitteet IV,49. s. 148. L. Vv:aan 88.
37080: men-Sodankylän maantiellä olevan Kitisen- - Ed. Kulovaaran ym. toiv.al. n:o 45 lisäyksestä
37081: joen sillan rakentamisesta. Liitteet XII,I27. s. vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon maaseudun
37082: 789. L. Kulkv:aan 106. sähköistämisen tukemiseen. Liitteet IV,50. s.
37083: -Ed. Koivusen ym .. rah.al. n:o 46 määrärahan 149. L. Vv:aan 88.
37084: osoittamisesta Lievestuoreen asemalle suunnitel- - Ed. Tauriaisen ym. toiv.al. n:o 46 syrjäisten
37085: lun ylikulkusillan rakentamiseen. Liitteet seutujen sähköistämiseen myönnettävien avus-
37086: IV,113. s. 232. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää tusten ja lainojen saannin helpottamisesta.
37087: Kulkv:n lausunto, 86. Liitteet IV,51. s. 150. L. Vv:aan 88.
37088: - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 47 määrära-
37089: han osoittamisesta Kokkolan rautatieaseman Sähkölaitokset: Ed. Niemisen toiv.al. n:o 47 säh-
37090: ratapihan eteläpään ylittävän maantiesillan ra- kövoimalaitoksen rakentamisesta Patokin kos-
37091: kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,114. s. keen Heinäveden kunnassa. Liitteet IV,52. s.
37092: 233. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n 151. L. Vv:aan 88.
37093: lausunto, 86. - Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 48 polttoturvetta
37094: -Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 49 määrära- käyttävän kaasuturbiinisähkövoimalaitoksen pe·
37095: han osoittamisesta Palojoen sillan rakentami- rustamisesta Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV,53.
37096: seksi Hyrylän-Nurmijärven tiellä. Liitteet s. 152. L. Vv:aan 89.
37097: IV,116. s. 235. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
37098: Kulkv:n lausunto, 86.
37099: -Ed. Tiitun ym. rah.al. n:o 50 määrärahan osoit- T.
37100: tamisesta Pirin sillan rakentamiseksi Alahär-
37101: män kirkonkylässä. Liitteet IV,117. s. 236. L. Taide: Ed. Turkan ym. toiv.al. n:o 160 määrära·
37102: hasta lainaksi Oulun kaupungin taidetaloa var-
37103: Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto,
37104: 86. ten. Liitteet VIII,55. s. 431. L. Siv:aan 94.
37105: - Ed. Rönkön ym. rah.al. n: o 51 määrärahan
37106: osoittamisesta Paloisvirran sillan rakentami- Taipale: - Ks. Kanavat.
37107: seen. Liitteet IV,118. s. 237. L. Vv:aan, jonka
37108: tulee pyytää Kulkv:n lausunto, 86. Taivalkoski: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
37109:
37110: Silmälasit: - Ks. Lapset. Talouselämä: Ed. Lepistön toiv.al. n:o 50 Keski-
37111: Pohjanmaan talouselämän kehittämisestä. Liit·
37112: Sirppujoki: - Ks. Perkaustyöt. teet IV,55. s. 155. L. Vv:aan 89.
37113:
37114: Siviili-ilmailu: - Ks. Ilmailu. Talousseurat: - Ks. Maatalous.
37115: Siviilivirkailijat: - Ks. Eläkkeet. Tampere: - Ks. Poliisi. Sairaalat.
37116: Sosiaalinen tutkimus: - Ks. Väestöryhmät. Tannerin tie: - Ks. Pakkolunastus.
37117:
37118: Sotalesk:et: - Ks. Sairausavustus. Tapaturmakorvaus: Ed. Torven ym. toiv.al. n:o
37119: 136 toimenpiteistä koululaisia kohdanneiden ta·
37120: Sotilaskodit: - Ks. Puolustuslaitos. paturmien ja invaliditeetin aiheuttamien kus·
37121: tannusten korvaamiseksi. Liitteet VIII,31. s.
37122: Sotilassairaalat: - Ks. Sairaalat. 401. L. Siv:aan 93.
37123: - Ks. Verotus.
37124: Stipendit: Ed. Tiekso-Isakssonin ym. lak.al. n:o
37125: 43 laiksi korkeakoulustipendeistä annetun lain Tarkastajat: - Ks. Kouluhallitus.
37126: 24 Asialuettelo 1956.
37127:
37128:
37129: Tarvaala: - Ks. Karjanhoitokoulut. Tuberkuloosilaki: Ed. R. Virtasen ym. lak.al. n:o
37130: 24 laiksi tuberkuloosilain muuttamisesta. Liit·
37131: Tasavallan presidentti: - Ks. Hallitusmuoto. Pre- tet VI,6. s. 251. L. Tv:aan 81.
37132: sidentin vaali. - Ed. J. Wirtasen ym. lak.al. n: o 25 laiksi tu-
37133: berkuloosilain 27 §: n muuttamisesta. Liitteet
37134: Teatterit: - Ks. Näyttämötaide. VI,7. s. 253. L. Tv:aan 81.
37135: - Ed. Ikosen ym. lak.al. n:o 26 laiksi tuberku·
37136: Teknilliset koulut: Ed. J. Wirtasen ym. toiv.al. loosilain 31 § :n muuttamisesta. Liitteet VI,8.
37137: n:o 139 teknillisten koulujen oppilaiden opinto- s. 254. L. Tv: aan 81.
37138: lainojen ja apurahojen saantia rajoittavan ikä-
37139: rajan poistamisesta. Liitteet VIII,34. s. 404. Tuhobyönteiset: - Ks. Maatalous.
37140: L. Siv:aan 93.
37141: Tullit: Ed. Pusan toiv.al. n:o 37 karjataloustuot·
37142: Teollisuus: Ed. Liljeströmin ym. toiv.al. n:o 49 teiden tuotantokustannuksia kohottavien tullien
37143: kotimaisen terästeollisuuden kehittämisestä. poistamisesta. Liitteet IV,42. s. 140. L. Vv:aan
37144: Liitteet IV,54. s. 153. L. Vv:aan 89. 88.
37145: - Ed. Kauhasen ym. toiv.al. n: o 54 tutkimuksen - Ed. Larsonin toiv.al. n:o 38 voimassa olevien
37146: suorittamisesta suur- ja pienteollisuuden raken- määräysten muuttamisesta siten, että alle 1 000
37147: tamiseksi Pohjois-Karjalaan. Liitteet IV,59. s. bruttorekisteritonnin kauppa-alukset saataisiin
37148: 160~ L. Vv:aan 89. · tuoda maahan tullivapaasti. Liitteet IV,43. s.
37149: - Ks. Puunjalostusteollisuus. Selluloosatehtaat. 141 ja 142. L. Vv:aan 88.
37150:
37151: Terveyssisaret: Ed. Ikosen ym. rah.al. n:o 8 mää- Tulo- ja oma.isuusvero: Ed. Frimanin ym. lak.al.
37152: rärahan osoittamisesta terveyssisarten palkkaa- n: o 10 laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta-
37153: miseksi köyhille ja harvaan asutuille kunnille misesta. Liitteet IV,3. s.- 86. L. Vv:aan 80.
37154: myönnettäviä ylimGiäräisiä avustuksia varten. - Ed. Hiltusen ym. lak.al. n:o 11 laiksi tulo- ja
37155: Liitteet IV,75. s. 185. L. Vv:aan, jonka tulee omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,4.
37156: pyytää Tv:n lausunto, 84. s. 87. L. Vv:aan 81.
37157: - Ed. Mustosen ym. lak.al. n:o 12 laiksi tulo- ja
37158: omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,5.
37159: Terästeollisuus: - Ks. Teollisuus.
37160: s. 89. L. Vv:aan 81.
37161: - Ed. Tienarin ym. lak.al. n: o 13 laiksi tulo- ja
37162: Tiaisenneva: - Ks. Kuivatustyöt. omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,6.
37163: s. 90. L. Vv:aan 81.
37164: 'Tiedotustoiminta: Ed. .A. Leikolan ym. toiv.al. - Ed. Wiherheimon ym. lak.al. n:o 14 laiksi tulo-
37165: n:o 6 maamme tunnetuksi tekemiseen ulko- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami-
37166: mailla tähtäävään toiminnan tehostamisesta. sesta. Liitteet IV, 7. s. 92. L. V v: aan 81.
37167: Liitteet III,l. s. 39. L. Ulkv: aan 86. - Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 33 esityksen an-
37168: tamisesta uusien pienteollisuusyritysten vapaut-
37169: Tie- ja vesirakennuspiirit: Ed. Heikuran toiv.al. tamisesta maksamasta tulo- ja omaisuusveroa.
37170: n:o 282 määrärahasta Satakunnan tie- ja vesi- Liitteet IV,38. s. 134. L. Vv:aan 88.
37171: rakennuspiirin perustamista varten. Liitteet
37172: XII,1. s. 649. L. Kulkv: aan 100. Tulvasuojelu: - Ks. Perkaustyöt.
37173: - Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 290 autotallin
37174: rakentamisesta Ivaloon. Liitteet XII,9. s. 658. Tunnetuksi tekeminen: - Ks. Tiedotustoiminta.
37175: L. Kulkv: aan 100.
37176: - Ed. Pöykön ym. toiv.al. n:o 291 määrärahasta Tuntiopettajat: - Ks. Oppikoulut.
37177: autotallin rakentamiseksi Ivaloon. Liitteet
37178: XII,10. s. 659. L. Kulkv:aan 100. Tuonti: - Ks. Satamat.
37179:
37180: Tielaki: Ed. Sepin ym. lak.al. n:o 41 laeiksi ylei- Tuoremehut: Ed. Brander-Wallinin ym. toiv.al.
37181: sistä teistä annetun lain ja yleisistä teistä an- n: o 90 tuoremehuasemien perustamisesta .Alko·
37182: netun lain voimaanpanosta annetun lain muut- holiliikkeen voittovaroilla. Liitteet VI,38. s.
37183: tamisesta. Liitteet VII,13. s. 327. L. Ltv:aan 297. L. Tv:aan 91.
37184: 82. Tuotantokustannukset: - Ks. Maatalous. Tullit.
37185: - Ed. Turkan ym. lak.al. n:o 42 laiksi yleisistä
37186: teistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet Turku: - Ks. Merenkulkukoulut. Poliisi.
37187: VII,14. s. 329. L. Ltv: aan 82.
37188: Tutkimuslaitokset: - Ks. Kodin tutkimuslaitos.
37189: Tiet: - Ks. Tielaki. Maatalouden tutkimuslaitos. Markkinatutkimus.
37190: Metsänhoito. Rakennustoiminta.
37191: Tilaton väestö: - Ks. Laidun.
37192: Tuusula: - Ks. Kansanopistot.
37193: Torasjoki: - Ks. Perkaustyöt. Tyttölyseot: - Ks. Oppikoulut.
37194: Torpparit: - Ks. Muistomerkit. Työllisyys: - Ks. Työttömyys.
37195: Asialuettelo 1956. 25
37196: Työmarkkinat: - Ks. Markkinatutkimus. Valtion maaomaisuus: - Ks. Rakennustoiminta.
37197:
37198: Työneuvosto: - Ks. Työsopimuslaki. Valtion maksut: - Ks. Korvaus.
37199:
37200: Työsopimuslaki: Ed. Liljeströmin ym. lak.al. n:o Valtiontalous: Ed. Kaitilan ym. toiv.al. n:o 7 val·
37201: 60 laiksi työsopimuslain muuttamisesta. Liitteet tiontalouden finanssikontrollin tehostamisesta.
37202: X,1. s. 585. L. Työv:aan 83. Liitteet IV,12. s. 98. L. Vv:aan 86.
37203: - Ed. Murron ym. lak.al. n:o 61 laiksi työsopi·
37204: muslain muuttamisesta. Liitteet X,2. s. 588. L. Valtiontehtivät: - Ks. Kaupungit,
37205: Työv: aan 83.
37206: - Ed. Murron ym. toiv.al. n:o 259 työsopimus· Valtionverotus: - Ks. Verotus.
37207: lain soveltamisesta johtuvien riitaisuuksien saat·
37208: tamisesta työneuvoston käsiteltäväksi. Liitteet Valtion viljavarasto: Ed. Tenhiälän ym. toiv.al.
37209: X,12. s. 614. L. Työv:aan 99. n: o 21 valtion vilja varaston muuttamisesta val·
37210: tionenemmistöiseksi osakeyhtiöksi. Liitteet
37211: Työsääntölaki: Ed. Liljeströmin ym. lak.al. n:o 1V,26. s. 117. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
37212: 62 laiksi työsääntölain muuttamisesta. Liitteet Mtv:n lausunto, 87.
37213: X,3. s. 591. L. Työv:aan 83.
37214: - Ed. R. Virtasen ym. lak.al. n:o 63 laiksi työ· Vamma.skoski: - Ks. Sillat.
37215: sääntölain muuttamisesta. Liitteet X,4. s. 593.
37216: L. Työv: aan 83. Vanhainkodit: - Ks. Kunnalliskodit.
37217: Työtehoseura: - Ks. Kotitalous. Rakennustoi· Vankeinhoito: - Ks. Sairaanhoitajat.
37218: minta.
37219: Varastointi: Ed. Helteen ym. toiv.al. n:o 185 lai·
37220: Työttömyys: Ed. Taini on ym. lak.al. n: o 4 laiksi nojen järjestämisestä hedelmien kausivarastojen
37221: työllisyyden turvaamista tarkoittavista toimen· rakentamiseksi. Liitteet IX,34. s. 498. L.
37222: piteistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet Mtv:aan 95.
37223: 1,4. s. 13. L. Prv: aan 80. - Ks. Puutarhat. Viljelyspalkkiot.
37224: - Ed. Keloveden ym. toiv.al. n:o 3 työttömyys·
37225: töiden järjestämistä koskevien säännösten tar· Varkaus: - Ks. Sairaalat.
37226: ldstamisesta eräiltä osin. Liitteet 1,7. s. 21.
37227: L. Prv: aan 86. Varsat: - Ks. Laidun.
37228: Töysänjoki: - Ks. Perkaustyöt. Vedensäännöstely: Ed. J'åmsenin ym. toiv.al. n.:o
37229: 105 Päijänteen latvavesien kokonaissäännöste·
37230: lysuunnitelman valmistamisesta. Liitteet VII,27.
37231: u. s. 350. L. Ltv:aan 91.
37232: Uitto: - Ks. Kanavat. Metsätyöt. Velhojärvi: - Ks. Perkaustyöt.
37233: Ukonsalmi: - Ks. Sillat. Veroilmoitus: - Ks. Verotus.
37234: Urjala: - Ks. Sillat.
37235: Verotus: Ed. Sukselaisen ym. lak.al. n:o 8 vero·
37236: laiksi. Liitteet IV,l. s. 45. L. Vv:aan, jonka
37237: V. tulee pyytää Ltv:n lausunto, 80.
37238: - Ed. Lindhin ym. toiv.al. n :o 27 maatalouskiin·
37239: Vaalit: - Ks. Hallitusmuoto. Presidentin vaali. teistön omistajan ja haltijan veroilmoituksen
37240: jättämisajan pidentämisestä. Liitteet IV;32. s.
37241: Vaasa: - Ks. Sairaanhoito. 125 ja 126. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
37242: Ltv:n lausunto, 87.
37243: Vahingonkorvaus: - Ks. Eläintaudit. Kalastus· - Ed. Öhmanin ym. toiv.al. n:o 28 osaketulojen
37244: vakuutus. Poronhoito. verotuksen lieventämisestä. Liitteet IV,33. s.
37245: 127 ja 128. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
37246: Vajaamieliset: Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 80 Ltv:n lausunto, 87.
37247: määrärahasta Vajaamielisten lasten huoltolai· - Ed. Myllymäen ym. toiv.al. n:o 29 esityksen
37248: toksen perustamiseksi Pohjois-Suomeen. Liitteet antamisesta työntekijäin tapaturmakorvausten
37249: V1,28. s. 283. L. Tv: aan 90. vapauttamisesta kunnallis· ja valtionveroista.
37250: Liitteet 1V,34. s. 129. L. Vv:aan, jonka tulee
37251: Vakoilu: - Ks. Rikoslaki. pyytää Ltv:n lausunto, 88.
37252: - Ed. Lindhin ym. toiv.al. n:o 30 kalanpyydysten
37253: Vakuutus: - Ks. Eläkevakuutus. Kalastusvakuu- hankintakustannusten poistamisesta hankinta·
37254: tus. SairauFakuutus. Satovahinkovakuutus. vuoden verotuksessa. Liitteet 1V,35. s. 130 ja
37255: 131. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n
37256: Valitsijamiehet: - Ks. Hallitusmuoto. lausunto, 88.
37257: - Ed. Hamaran ym. toiv.al. n:o 31 verolainsää·
37258: Valkojärvi: - Ks. Perkaustyöt. dännön muuttamisesta niin, että metsäpalon tu·
37259: 4 E 75/56
37260: 26 Asialuettelo 1956.
37261:
37262:
37263: hoama metsä olisi mMirävuodet verovapaa. Liit· - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 26 valtion virasto-
37264: teet IV,36. s. 132. L. Vv:aan, jonka tulee pyy· talon rakentamisesta Viitasaarelle. Liitteet
37265: tää Ltv:n lausunto, 88. IV,31. s. 124. L. Vv:aan 87.
37266: - Ed. Kähösen ym. toiv.aL n:o 32 verohelpotus·
37267: ten järjestämisestä juuri salaojitetuille pelloille. Virka-asunnot: - Ks. LMikärit.
37268: Liitteet IV,37. s. 133. L. Vv:aan, jonka tulee
37269: pyytää Ltv:n lausunto, 88. Virkamiehet: Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:o 8
37270: - Ks. Ennakkoperintälaki. Kunnallisverotus. Lii· esityksen antamisesta toimenpiteistä viran tai
37271: kevaihtovero. Perintö· ja lahjavero. Tulo- ja toimen vakinaisesti täyttämiseksi määräajassa
37272: omaisuusvero. viran tai toimen tultua avoimeksi. Liitteet
37273: IV,13. s. 100. L. Vv:aan 86.
37274: Vesijohdot: Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 224 ~ Ks. Eläkkeet. Ennakkoperintä. Lesket. Maa-
37275: määrärahasta !ainoiksi vesijohto- ja viemäri- talouskoulut. Poliisi. Postilaitos.
37276: laitteiden rakentamista varten maaseudulle.
37277: Liitteet IX,73. s. 548. L. Mtv:aan 97. Vuokra: - Ks. Asunnot. Huoneenvuokralaki. Lai-
37278: - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 225 mMirärahasta dun.
37279: avustuksiksi ja !ainoiksi maaseudun vesi- ja
37280: viemärijohtolaitteiden rakentamista varten. Vuokra-alueiden lunastaminen: Ed. Sij,velän ym.
37281: Liitteet IX,74. s. 549. L. Mtv:aan 97. lak.al. n:o 51 laiksi eräiden vuokra-alueiden
37282: lunastamisesta. Liitteet IX,4. s. 449. L.
37283: Vesioikeus: Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 101 Mtv:aan 82.
37284: uuden vesioikeuslain jouduttamisesta. Liitteet
37285: VII,23. s. 340 ja 341. L. Ltv:aan 91. Vuokrasäännöstely: - Ks. Rakennustoiminta.
37286: Vesitalous: Ed. Pusan rah.al. 'n:o 19 määrärahan
37287: osoittamisesta maaseudun vesihuollon järjestä- Vuoriöljy: - Ks. Kaivoslaki.
37288: misen avustamista ja lainoitusta varten. Liit-
37289: teet IV,86. s. 199. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- Väestöryhmät: Ed. Seppälän ym. toiv.al. n:o 267
37290: tää Mtv:n lausunto, 84. tutkimuksen suorittamisesta keskiryhmien so-
37291: siaalisesta, taloudellisesta ja sivistyksellisestä
37292: Veturit: - Ks. Rautatiet. asemasta. Liitteet X,20. s. 624. L. Työv:aan
37293: 99.
37294: Viemiirit: - Ks. Vesijohdot.
37295: Vä.himmäispalkat: - Ks. Metsätyöt.
37296: Vienti: - Ks. Maitotalous. Satamat.
37297: Vltkilannoitteet: - Ks. Pienviljelys.
37298: Vientimaksurahasto: - Ks. Karjatalous.
37299: Vöyri: - Ks. Kansanopistot.
37300: Vihti: - Ks .. Metsäkoulut. Oppikoulut.
37301:
37302: Viikin tila: - Ks. Rakennustoiminta. Y.
37303: Viitasaari: - Ks. Virastot.
37304: Yhdystiet: - Ks. Maantiet.
37305: Viljavarasto: - Ks. Valtion viljavarasto.
37306: Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut.
37307: Viljavuustutkimus: - Ks. Maatalous.
37308: Yhteislaitumet: - Ks. Laidun.
37309: Viljelyspalkkiot: Ed. Pusan rah.al. n: o 30 maara-
37310: rahan osoittamisesta perunanviljelyksen lisää- Yhtenäiskoulu: - Ks. Koululaitos.
37311: misen palkitsemiseen pienviljelijöille sekä }ai-
37312: noiksi ja avustuksiksi perunavarastojen raken- Yleiset tiet: - Ks. Tielaki.
37313: tamista varten. Liitteet IV,97. s. 213. L.
37314: Vv:aan, jonka tulee pyytäii Mtv:n lausunto, Ylikulkusillat: - Ks. Sillat.
37315: 85.
37316: Ylikltytävltt: - Ks. Sillat.
37317: Virastot: Ed. Kuittisen ym. toiv.al. n:o 23 lisäyk-
37318: sestä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon valtion Ylimääräiset eläkkeet: - Ks. Eläkkeet.
37319: virastotalon rakentamiseksi Imatran kauppa-
37320: laan. Liitteet IV,28. s. 121. L. Vv:aan 87. Yliopisto: Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 113 yli-
37321: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 24 määrärahasta opiston perustamisesta Pohjois-Suomeen. Liit-
37322: virastotalon rakentamiseksi Imatralle. Liitteet teet VIII,S. s. 375. L. Siv:aan 92.
37323: IV,29. s. 122. L. Vv:aan 87. - Ed. Halisen ym. toiv.al. n:o 114 puutarhatalou-
37324: - Ed. Koskisen ym. toiv.al. n:o 25 valtion viras- den professorinviran perustamisesta Helsingin
37325: totalon rakentamisesta Keuruun kirkonkylään. yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekun-
37326: Liitteet IV,30. s. 123. L. Vv:aan 87. taan. Liitteet VIII,9. s. 376. L. Siv:aan 92.
37327: Asialuettelo 1956. 27
37328: - Ed. H. Miettusen ym. toiv.al. n:o n:o 115 mää- Ylivieska: - Ks. Liikenne.
37329: rärahasta neljän apulaisenviran perustamiseksi
37330: Helsingin yliopistoon humanististen tieteitten Ylä-Kivijärvi: - Ks. Perkaustyöt.
37331: kandidaattitutkintoa varten. Liitteet VIII,lO.
37332: s. 377. L. Siv:aan 92.
37333: Ä.
37334: Ylitarkastajat: - Ks. Kouluhallitus. Äidit: - Ks. Loma.
37335: Ylitornio: - Ks. Metsäkoulut. Äänioikeus: - Ks. Kalastus.
37336:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025