<Ameerikkan Jouni> Paska paperi loppui ja joutui pyyhkiin paskasen perseen rakennus muoviin
<Terapeutti nyyhky Vill> Hirveän raskaita uutisia eduskunnasta on tullut tänään. Ymmärrän sen, että minultakin on moni kysellyt, onko kaikki kunnossa, kun olen paljon puhunut eduskunnan työilmapiiriongelmista. Olin juuri tekemässä juoksutreeniä ja tulin puhelimelle ja katsoin, että on kymmeniä soittoja ja satoja viestejä tullut. Olen avoimesti puhunut. Nyt ei tietysti tiedetä, mistä tämä johtuu ja näin. En tiedä. Jotenkin niin järkyttynyt olo ja miljoonat osanotot kaikille, ketä tämä koskee. Odotellaan, kun asiat selviää.
<Kari Liuhto> Kaikki nopeat rauhat ovat kestämättömiä.
<Jyri Pekkonen> Minulla on lipputangossa Alaskan lippu, joka tulee tänään alas. Ei liehu meidän salossa Alaskan lippu tuon kokouksen aikana. Amerikkalaiset arvot ja ihmisoikeudet ovat aika huonossa jamassa, kun tuollaisia diktaattoreita kutsutaan kylään. Se, että Venäjän pitäisi automaattisesti saada alueita, särähtää karjalaisen reserviupseerin korvaan. Se, että kutsutaan kansainvälisen rikostuomioistuimen etsintäkuuluttamia rikollisia kylään, menee yli. Tämä on ensimmäinen näkemäni asia, jossa ollaan samaa mieltä yli puoluerajojen.
<Metsähallitus> Kas kas, ehdimme avata pelin Venäjän kaksoiskansalaisien ihmisoikeuksien sortamiseksi ennen Oikeusministeriötä tai vaalijohtajan ulostuloja.
<J.D Vance> Henkilö, joka on ollut väärässä lähes jokaisessa tärkeässä asiassa viimeisten 30 vuoden aikana, on vihainen Yhdysvaltain presidentille tämän harjoittamasta diplomatiasta.
<Terapeutti nyyhky Vill> Hirveän raskaita uutisia eduskunnasta on tullut tänään. Ymmärrän sen, että minultakin on moni kysellyt, onko kaikki kunnossa, kun olen paljon puhunut eduskunnan työilmapiiriongelmista. Olin juuri tekemässä juoksutreeniä ja tulin puhelimelle ja katsoin, että on kymmeniä soittoja ja satoja viestejä tullut. Olen avoimesti puhunut. Nyt ei tietysti tiedetä, mistä tämä johtuu ja näin. En tiedä. Jotenkin niin järkyttynyt olo ja miljoonat osanotot kaikille, ketä tämä koskee. Odotellaan, kun asiat selviää.
<Kari Liuhto> Kaikki nopeat rauhat ovat kestämättömiä.
<Jyri Pekkonen> Minulla on lipputangossa Alaskan lippu, joka tulee tänään alas. Ei liehu meidän salossa Alaskan lippu tuon kokouksen aikana. Amerikkalaiset arvot ja ihmisoikeudet ovat aika huonossa jamassa, kun tuollaisia diktaattoreita kutsutaan kylään. Se, että Venäjän pitäisi automaattisesti saada alueita, särähtää karjalaisen reserviupseerin korvaan. Se, että kutsutaan kansainvälisen rikostuomioistuimen etsintäkuuluttamia rikollisia kylään, menee yli. Tämä on ensimmäinen näkemäni asia, jossa ollaan samaa mieltä yli puoluerajojen.
<Metsähallitus> Kas kas, ehdimme avata pelin Venäjän kaksoiskansalaisien ihmisoikeuksien sortamiseksi ennen Oikeusministeriötä tai vaalijohtajan ulostuloja.
<J.D Vance> Henkilö, joka on ollut väärässä lähes jokaisessa tärkeässä asiassa viimeisten 30 vuoden aikana, on vihainen Yhdysvaltain presidentille tämän harjoittamasta diplomatiasta.
116 Käyttäjää paikalla!
0.0052509307861328
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956 1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1956_I | ASK_1956_II | ASK_1956_III | ASK_1956_IV | ASK_1956_V | HAK_1956 | Liite_1956_I_XII_A | Liite_1956_I_XII_B | PTK_1956_I | PTK_1956_II | PTK_1956_III |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1956
3:
4: LIITTEET
5: I-XII
6: B.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1956
12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13:
14:
15:
16:
17: E 1/57
18: B. Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt raha-asia- ja
19: lakialoitteet.
20:
21: S 1 SÄLLYSLUETTELO
22:
23:
24: IV. Valtiovarainvaliokunta.
25: Raha.-asia.-aloitteita, jotka tarkoittavat Siv.
26: määrärahojen osoittamista oikeuden- 128. Kyttä ym., rah.al. N:o 61: Määrärahan
27: käyntilaitoksen ja hallinnon tarpeisiin, osoittamisesta poliisilisän maksamista
28: uusien läänien perustam.iskustannuksiin, varten poliisikunnalle . . . . . . . . . . . . . • . . . 818
29: terveydenhoidollisiin, sivistyksellisiin,
30: maataloudellisiin, sosiaalisiin ym. tarkoi-
31: 129. Haapasalo ym., rah.al. N:o 62: Määrä-
32: rahan osoittamisesta poliisikunnan kans·
33: tuksiin ja kulkulaitosparannuksiin.
34: Siv. listien ja kirjurien palkkojen korotta-
35: 119. Paasio ym., rah.al. N:o 52: Määrärahan
36: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 819
37: osoittamisesta Moskovan suurlähetystön 130. V. Leskinen ym., rah.al. N:o 63: Määrä-
38: I luokan lähetystösihteerin viran muut- rahan osoittamisesta Helsingin poliisilai-
39: tamiseksi lähetystöneuvoksen viraksi . . 805 toksen liikennetoimiston johtajan toimen
40: 120. Aittoniemi ym., rah.al. N:o 53: Määrä- muuttamiseksi liikenneosaston johtajan
41: rahan osoittamisesta Vaasan hovioikeu- toimeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 820
42: den lakkautettavaksi ehdotetun neljän- 131. Hallberg ym., rah.al. N:o 64: Määrära-
43: nen jaoston pysyttämistä varten . . . . . . 806 han osoittamisesta Joensuun kaupungin
44: 121. Hetemäki ym., rah.al. N:o 54: Määrära- poliisilaitoksen komisarionviran palk-
45: han osoittamisesta Helsingin hovioikeu- kauksen korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 822
46: den ylimääräisen seitsemännen jaoston 132. Seppälä ym., rah.al. N:o 65: Määrära-
47: perustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 808 han osoittamisesta nimismiesten ja apu-
48: 122. Ahonen ym., rah.al. N:o 55: Määrärahan la~snin:ismiesten vuokrarahojen korotta-
49: osoitta~ise~ta Keski-Suomen läänin pe- miseksi . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 823
50: rustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 809
51: 133. Kyttä ym., rah.al. N:o 66: Määrärahan
52: 123. Kukkonen ym., rah.al. N:o 56: Määrära- osoittamisesta maanteiden liikenneval-
53: han osoittamisesta Pohjois-Karjalan lää- vonnan tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 824
54: nin perustamista varten . . . . . . . . . . . . . . 811
55: 134. Högström m. fl., fin.mot. N:o 67: An-
56: 124. Lindblom ym., rah.al. N: o 57: Määrära- gående anvisande av anslag för uppfö-
57: han osoittamisesta eräiden ylimääräisten rande av en kommunalläkarbostad i
58: toimistoapulaisen toimien perustamista Nagu kommun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 825
59: varten Uudenmaan lääninhallitukseen . . 813
60: 125. Koskinen ym., rah.al. N:o 58: Määrära- 134. Högström ym., rah.al. N:o 67: Määrä-
61: rahan osoittamisesta kunnanlääkärinasun-
62: han osoittamisesta uusien läänien perus-
63: tamisvalmisteluista aiheutuvia menoja var-
64: non rakentamiseksi Nauvon kuntaan . . 826
65: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 814 135. Hakkila, rah.al. N:o 68: Määrärahan
66: 126. Tienari ym., rah.al. N:o 59: Määrärahan osoittamisesta sydänkateterisaatiossa tar-
67: osoittamisesta maan poliisikunnan palk- vittavien laitteiden hankkimista varten
68: kojen nostamiseksi kahdella palkkaluo- Helsingin yliopiston III sisätautien klini-
69: kalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 815 kalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 827
70: 127. Haapasalo ym., rah.al. N:o 60: Määrä- 136. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 69: Mää-
71: rahan osoittamisesta poliisilisän suorit- rärahan osoittamisesta Porin yleiseen sai-
72: tamista varten eräille poliisimiehille . . 816 raalaan perustettavaa silmäosastoa varten 828
73: IV Sisällysluettelo 1956.
74:
75:
76: Siv. Siv.
77: 137. Ikonen ym., rah.al. N:o 70: Määrärahan 151. Ohman ym., rah.al. N:o 84: Määrärahan
78: osoittamisesta Nurmeksen yleisen sairaa- osoittamisesta valtionavuksi Oy. Num-
79: lan toimintakustannusten peittämiseen . . 829 melan Parantola - Ab. Nummela Sana-
80: torium nimiselle yhtiölle sen ylläpitämän
81: 138. Forsius ym., rah.al. N:o 71: Määrärahan parantolan kirurgisen osaston kustan-
82: osoittamisesta apuhoitajien tilapäistoi- nusten alentamiseksi .................. 846
83: mien muuttamiseksi ylimääräisiksi . . . . . 830
84: 152. Kulovaara ym., rah.al. N:o 85: Korote-
85: 139. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 72: Määrä- tun määrärahan osoittamisesta valtion-
86: rahan osoittamisesta eräiden ylimääräis- avuksi Suomen Syöpäyhdistyksen Turun
87: ten toimien perustamiseksi Keski-Suomen Radiumkodille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 847
88: sairaanhoitaja-terveyssisarkouluun 831
89: 153. Rytinki ym., rah.al. N: o 86: Määrärahan
90: 140. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 73: Määrä- osoittamisesta avustukseksi Pudasjärven
91: rahan osoittamisesta suomenkielisten sai- kunnan toisen kunnanlääkärin virka-asun-
92: raanhoitokurssien järjestämiseksi Vaasan non ja vastaanottohuoneiston rakentamista
93: keskussairaalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 832 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 848
94: 141. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 74: Mää- 154. Tauriainen ym., rah.al. N:o 87: Määrä-
95: rärahan osoittamisesta avustukseksi ja rahan osoittamisesta Suomussalmen kun-
96: avustuslainaksi Kaatumatautisten Hoito- nansairaalan henkilökunnan asuinraken-
97: yhdistys r.y:lle Kortejoen miestenparan- nuksen rakentamista varten • . . . . . . . . . . 849
98: tolan laajennustyötä varten . . . . . . . . . . . 833
99: 155. Rytinki ym., rah.al. N:o 88: Määrärahan
100: 142. Muikku ym., rah.al. N:o 75: Määrära- osoittamisesta kunnansairaalakai muute-
101: han osoittamisesta Kiljavan ja Kontio- tun Taivalkosken entisen aluesairaalan
102: niemen keskusparantolain yhteyteen ra- peruskorjaus- ja laajennustöitä varten . . 850
103: kennettavia työhoito-osastoja varten . . 835
104: 156. Ryhtä ym., rah.al. N:o 89: Määrärahan
105: 143. Partanen ym., rah.al. N:o 76: Määrä- osoittamisesta Taivalkosken kunnansai-
106: rahan osoittamisesta mielisairaslain voi- raalan peruskorjaustöitä varten . . . . . . . 851
107: maantulon jälkeen rakennettujen B-luo-
108: kan mielisairaanhoitolaitoksien tai niitä 157. Pöykkö ym., rah.al. N:o 90: Korotetun
109: vastaavien kunnalliskotien mielisairaan- määrärahan osoittamisesta Lapin lasten-
110: hoitokotien perustamiakustannuksiin . . . 837 sairaalan toimintaa varten • . . . . . . . . . . . 852
111: 158. Teir ym., rah.al. N:o 91: Määrärahan
112: 144. Tauriainen ym., rah.al. N:o 77: Korote- osoittamisesta valtionavuksi Suomen Syö-
113: tun määrärahan osoittamisesta B-luokan
114: mielisairaalain rakentamiseen suoritetta- päyhdistykselle syöpärekisterin ylläpitoa
115: vaa valtionapua varten . . . . . . . . . . . . . . . 838 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 853
116: 159. Stenberg ym., rah.al. N:o 92: Määrära-
117: 145. Soininen ym., rah.al. N:o 78: Määrära- han osoittamisesta maksuttoman insulii-
118: han osoittamisesta eräiden B-luokan mie- nin ja muun tarvittavan hoidon järjes-
119: lisairaanhoitolaitoksien perustamiakustan- tämiseksi vähävaraisille sokeritautisille 854
120: nuksiin suoritettavia avustuksia varten . . 839
121: 160. Helle ym., rah.al. N:o 93: Korotetun
122: 146. Rankila ym., rah.al. N:o 79: Määrära- määrärahan osoittamisesta ylioppilaiden
123: han osoittamisesta korkojen maksami- terveydenhuoltotyön tukemiseen . . . . . . . 855
124: seksi kuntien etukäteen rahoittamille val-
125: tion osuukeille mielisairaanhoitolaitosten 161. Hiltunen, rah.al. N:o 94: Määrärahan
126: pernstamisknstannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . 840 osoittamisesta eräiden ennakontarkasta-
127: jan tilapäisten toimien muuttamiseksi
128: 147. Karjalainen ym., rah.al. N:o 80: Määrä- ylimääräisiksi toimiksi . . . . . . . . . . . . . . . . 856
129: rahan osoittamisesta Kuntainliitto Salmi-
130: järven Kajaanin maalaiskunnassa olevan 162. Malkamäki ym., rah.al. N:o 95: Määrä-
131: B-mielisairaalan rakennusavustukseksi . . . 841 rahan osoittamisesta 336 ylimääräisen toi-
132: men perustamiseksi verohallintoon . . . . . . 85'7
133: 148. Tuuli ym., rah.al. N:o 81: Määrärahan
134: osoittamisesta vai tionavuksi sairaalalain 163. Tuuli ym., rah.al. N:o 96: Määrärahan
135: edellyttämien alue- ja paikallissairaalain osoittamisesta eräiden kersantintoimien
136: toimintakustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . 842 järjestelyä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 859
137: 149. Ikonen ym., rah.al. N:o 82: Määrärahan 164. Saariaho ym., rah.al. N:o 97: Korotetun
138: osoittamisesta valtion osuuden suoritta- määrärahan osoittamisesta koulutustoi-
139: miseksi Nurmeksen yleisen sairaalan toi- minnan tehostamista varten puolustus-
140: mintakustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 843 voimissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 860
141: 150. Henriksson ym., rah.al. N:o 83: Määrä- 165. Saariaho ym., rah.al. N:o 98: Korotetun
142: rahan osoittamisesta rakennusavustuk- määrärahan osoittamisesta liikuntakas-
143: seksi Suomen Punaisen Ristin sairaalan vatustoiminnan edistämiseksi puolustus-
144: laajentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 844 voimissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 861
145: Sisällysluettelo 1956. V
146:
147:
148: Siv. Siv.
149: 166. Saariaho ym., rah.al. N:o 99: Korotetun 181. Honkala ym., rah.al. N:o 114: Määrä-
150: määrärahan osoittamisesta apurahoiksi rahan osoittamisesta avustuksiksi yksityis-
151: ulkomailla opiskeleville puolustuslai tok- oppikoulujen kouluhuoneistojen rakenta-
152: sen viran ja toimen haitijoille . . . . . . . . 862 mista varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 885
153: 167. Tuuli, rah.al. N:o 100: Korotetun mää- 182. Forsberg m. fl., fin.mot. N:o 115: An-
154: rärahan osoittamisesta avustukseksi ulko- gående anvisande av anslag till stats-
155: mailla opiskeleville puolustuslaitokseen understöd åt privata läroverk som bi-
156: kuuluvme henkilöille . . . . . . . . . . . . . . . . . 863 drag tili utgifterna för å.nköp av skolin-
157: ventarier, skolmateriel och bibliotek . . . 886
158: 168. Sundman ym., rah.al. N:o 101: Korote- 182. Forsberg ym., rah.al. N:o 115: Määrära-
159: tun määrärahan osoittamisesta polkupyö- han osoittamisesta valtionavustukseksi
160: rien ja hiihtovälineiden kunnossapitoon yksityisoppikouluille koulukaluston, ope-
161: ja uusintaan puolustusvoimissa • . . . . . . • 864 tusvälineiden ja kirjastojen hankkimista
162: 169. Saariaho ym., rah.al. N:o 102: Määrära- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 887
163: han osoittamisesta normaalielokuvakoneit· 183. Kähönen ym., rah.al. N:o 116: Määrä-
164: ten hankkimiseksi puolustusvoimain elo- rahan osoittamisesta Kyrön yhteiskoulun
165: kuvasaleihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 865 kannatusyhdistys r.y:n vekselilainan ja
166: eräiden muiden lainojen muuttamiseksi
167: 170. Helle ym., rah.al. N:o 103: Määrärahan helpommin hoidettavaksi luotokai • • . . . . 888
168: osoittamisesta puolustuslaitoksen aloite-
169: palkkioita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 866 184. Forsius ym., rah.al. N:o 117: Määrära-
170: han osoittamisesta Vihdin yhteiskoulun
171: 171. Saalasti ym., rah.al. N:o 104: Määrära- rakennustöitten aloittamiseen . . . . . . . . . . 890
172: han osoittamisesta opetusministerin sih-
173: teerin paikkaamista varten . . . . . . . . . . . . 867 185. Tiitu, rah.al. N:o 118: Määrärahan osoit-
174: tamisesta valtion avustuksena yhtä lukio-
175: 172. .A. Salminen ym., rah.al. N:o 105: Koro- luokkaa varten Isonkyrön keskikoulun laa-
176: tetun määrärahan osoittamisesta Suomen jentamiseksi yliopistoon johtavaksi oppi-
177: M_erim~eslähetysseuran toimmnan tuke- kouluksi ...... _. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 891
178: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 868 186. Forsius ym., rah.al. N:o 119: Määrära-
179: 173. H. Miettunen, rah.al. N:o 106: Määrä- han osoittamisesta Järvenpään yhteis-
180: rahan osoittamisesta neljän apulaisenvi- koulun valtion haltuun ottamista varten 892
181: ran perustamiseksi Helsingin yliopistoon 187. Hostila ym., rah.al. N:o 120: Määrära-
182: humanististen tieteitten kandidaattitut· han osoittamisesta Kymin yhteiskoulun
183: kintoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 869 ottamiseksi valtion haltuun . . . . . . . . . . . 893
184: 174. Honkala ym., rah.al. N:o 107: Määrära- 188. Hakala ym., rah.al. N:o 121: Määrära-
185: rahan osoittamisesta Helsingin Yliopis- han osoittamisesta Nokian yhteiskoulun
186: ton voimistelulaitoksen virkojen ja toi- valtion haltuun ottamista varten • . . . . . 894
187: mien uudelleen järjestelyä varten . . . . . . 871
188: 189. Hetemäki ym., rah.al. N:o 122: Määrä-
189: 175. Saalasti ym., rah.al. N:o 108: Määrära- rahan osoittamisesta uusien virkojen pe-
190: han osoittamisesta kouluruokailun ja ra- rustamiseksi Jyväskylän kasvatusopilli-
191: vitsemusopetuksen ylitarkastajan viran seen korkeakouluun oppikoulunopettajien
192: perustamiseksi kouluhallitukseen . . . . . . 872 valmistamiseen ryhtymistä varten . . . . . 891J
193: 176. Seppälä ym., rah.al. N:o 109: Määrära- 190. Järvi ym., rah.al. N:o 123: Määrärahan
194: han osoittamisesta uusien ylimääräisen osoittamisesta ammatillisen päiväjatko-
195: lehtorin virkojen perustamiseksi valtion koulun käytännöllisten aineiden opetta-
196: oppikouluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 873 jain valmistamista varten . . . . . . . . . . . . . 896
197: 191. Järvi ym., rah.al. N:o 124: Määrärahan
198: 177. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 110: Määrä- osoittamisesta asuntolanhoitajakurssin jär-
199: rahan osoittamisesta ylimääräisten lehto- jestämistä varten Kemijärven seminaariin 898
200: rin toimien perustamista varten . . . . . . . 87 4
201: 192. Friman ym., rah.al. N:o 125: Korotetun
202: 178. Seppälä ym., rah.al. N:o 111: Määrära- määrärahan osoittamisesta maalais- ja
203: han osoittamisesta harjoitusaineiden leh- kauppalakansakoulujen rakennusapuihin 899
204: torin virkojen perustamiseksi oppikou-
205: luihin • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 882 193. Pöykkö ym., rah.al. N:o 126: Määrära-
206: han osoittamisesta avustuksiksi Pohjois-
207: 1'79. Seppälä ym., rah.al. N:o 112: Määrära- ja Itä-Suomen vähävaraisilla kunnille
208: han osoittamisesta Hämeenlinnan lyseon kansakoulujen rakentamisesta aiheutunei-
209: kaksintamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 883 den kulujen korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . 900
210: 180. Rosnell ym., rah.al. N:o 113: Korotetun 194. Aitio ym., rah.al. N:o 127: Määrärahan
211: määrärahan osoittamisesta auskultoimis- osoittamisesta avustuksiksi kaupunkikun-
212: stipendeiksi oppikoulujen opettajille . . . 884 nille kansakoulujen rakentamista varten 901
213: VI Sisällysluettelo 1956.
214:
215:
216: Siv. Siv.
217: 195. Rankila ym., rah.al. N:o 128: Määrära- 208. Saariaho ym., rah.al. N:o 141: Määrära·
218: han osoittamisesta avustuksiksi ja !ai- han osoittamisesta Otaniemen Urheilu-
219: noiksi kansakouluun kuuluvien keskikou- säätiön laitosten kuntoonsaattamista var-
220: lujen ja ammatillisten jatkokoulujen pe- ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 917
221: rustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 902
222: 209. Teir m. fl., fin.mot. N:o 142: Angående
223: 196. Malkamäki ym., rah.al. N:o 129: Määrä- anvisande av förhöjt anslag för under-
224: rahan osoittamisesta kunnallisten kesk,i- stöd åt samnordiska folkhögskolor . . . . . 918
225: koulujen perustamista varten • . . . . . . . . . 903
226: 209. Teir ym., rah.al. N:o 142: Korotetun
227: 197. Koivunen ym., rah.al. N:o 130: Määrä- määrärahan osoittamisesta yhteispohjois-
228: rahan osoittamisesta kymmenen uuden maisten opistojen avustamiseen . . . . . . . . . 919
229: keskikoulun perustamiseksi kansakoulu- 210. Kuusinen ym., rah.al. N:o 143: Määrä-
230: jen yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 904 rahan osoittamisesta Suomen Rauhan·
231: 198. Högström m. fl., fin.mot. N:o 131: An- puolustajat r.y:n työn tukemiseksi . . . . 920
232: gående anvisande av anslag för återupp-
233: byggande av folkskolorna på Porkala- 211. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 144:
234: området . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 905 Korotetun määrärahan osoittamisesta op-
235: pikoulun oppilaiden koulunkäynnin avus-
236: 198. Högström ym., rah.al. N:o 131: Määrä- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 921
237: rahan osoittamisesta Porkkalan alueen
238: kansakoulujen jälleenrakentamista var- 212. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 145: Mää-
239: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 906 rärahan osoittamisesta valtion opetuselo-
240: kuvatoimikunnan tilapäisen työvoiman
241: 199. Teir m. fl., fin.mot. N:o 132: Angående palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 922
242: anvisande av anslag tili byggnadsbidrag
243: för om- och tillbyggnad av Kronoby folk- 213. H. Miettunen ym., rah.al. N:o 146: Mää-
244: högskola i Kronoby ko=un . . . . . . . . . . 907 rärahan osoittamisesta eräille ulkomai-
245: sille kansanopistokursseille osallistuvien
246: 199. Teir ym., rah.al. N:o 132: Määrärahan avustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 923
247: osoittamisesta rakennusavustukseksi Kruu-
248: nupyyn kansanopiston muutos- ja lisära- 214. Tienari ym., rah.al. N:o 147: Määrära-
249: kennusta varten Kruunupyyn kunnassa . . 908 han osoittamisesta avustukseksi Yhteis-
250: kunnallisen korkeakoulun sijoittamista
251: 200. Lindblom ym., rah.al. N:o 133: Määrä- varten Tampereelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 924
252: rahan osoittamisesta rakennusavustuk-
253: seksi ja -lainaksi Pohjolan Opistolle . . . 909 215. Miikki ym., rah.al. N:o 148: Määrära-
254: han osoittamisesta Luumäen pitäjän Kan-
255: 201. H. Miettunen ym., rah.al. N:o 134: Koro- kaan hautausmaalla sijaitsevan sankari-
256: tetun määrärahan osoittamisesta Pohjois- hauta-alueen kunnostamiseen . . . . . . . . . . . 925
257: maiden kansanopistojen oppilaille myön-
258: nettäviä apurahoja varten .............. 910 216. Myllymäki ym., rah.al. N:o 149: Määrä-
259: rahan osoittamisesta vuonna 1918 punais-
260: 202. Koivisto ym., rah.al. N:o 135: Määrära- ten puolella henkensä menettäneiden hau-
261: han osoittamisesta amanuenssin viran tojen kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 926
262: perustamiseksi Oulun maakunta-arkistoon 911
263: 217. 8.-K. Kilpi ym., rah.al. N:o 150: Määrä-
264: M3. Rosnell ym., rah.al. N:o 136: Määrära- rahan osoittamisesta palkintojen ja avus-
265: han osoittamisesta veikkausvoittovaroista tusten jakamiseksi taiteen, tieteen ja rau-
266: Työväen Kuvataidetoimikunnan työn tu- hantyön alalla ansioituneille henkilöille
267: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 912 tai järjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 927
268: 204. Leinonen ym., rah.al. N: o 137: Määrära- 218. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 151: Määrära-
269: han osoittamisesta Oulun kesäyliopistoa han osoittamisesta Suomalaisen Kirjalli-
270: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 913 suuden Seuran kansanrunousarkiston käsi-
271: kirjoituskokoelmien mikrofilmaamiseen . . 928
272: 205. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 138: Määrä-
273: rahan osoittamisesta avustukseksi Itä- 219. Koivusilta ym., rah.al. N:o 152: Määrä-
274: Suomen Yliopistoseuralle Lappeenran- rahan osoittamisesta ylimääräisten maan-
275: nan kesäyliopistoa varten . . . . . . . . . . . . 914 mittausinsinöörin toimien perustamista
276: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 929
277: 206. Heljas ym., rah.al. N:o 139: Määrärahan
278: osoittamisesta kesäyliopisto-opetuksen jär- 220. Karvonen ym., rah.al. N:o 153: Määrära-
279: jestämiseksi Kuopiossa . . . . . . . . . . . . . . . . 915 han osoittamisesta vakinaisten kartoitta-
280: jan virkojen haltijain palkkaamiseen . . 930
281: 207. Leinonen ym., rah.al. N:o 140: Määrära-
282: han osoittamisesta Oulun Korkeakoulu- 221. Lahti ym., rah.al. N: o 154: Määrära-
283: seura r.y:lle Oulun kaupunkiin raken- han osoittamisesta Anjalaan perustetta-
284: nettavan ylioppilasasuntolan rakennus- vaa Kymenlaakson emäntäkoulua var-
285: kustannuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 916 ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 931
286: Sisällysluettelo 1956. VII
287:
288: Siv. Siv.
289: 222. Pakkanen ym., rah.al. N:o 155: Määrä- 234. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 167: Määrä-
290: rahan osoittamisesta Vilppulan kotitalous- rahan osoittamisesta avustukseksi Parik-
291: koulun toiminnan jatkamista varten . . . . 932 kalan seudun maamieskoululle uuden kou-
292: lutalon rakentamista varten . . . . . . . . . . . . 949
293: 223. Niskala ym., rah.al. N:o 156: Määrära-
294: han osoittamisesta emäntäkoulun perusta- 235. Liedes ym., rah.al. N:o 168: Määrärahan
295: miseksi Alatornion kuntaan . . . . . . . . . . . . 933 osoittamisesta lainaksi maaseutuammat-
296: 224. Hamara ym., rah.al. N:o 157: Määrä- tien kurssikeskuksen rakentamiseksi Hau-
297: rahan osoittamisesta Inarin kotitalous- kiputaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 950
298: koulun muuttamista varten emäntäkou-
299: 236. Rönkkö ym., rah.al. N:o 169: Määrära-
300: luksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 934 han osoittamisesta maatalouskoneiden tut-
301: 225. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 158: Angående kimuslaitoksen virkojen järjestelyä var-
302: anvisande av anslag för anordnande av ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 951
303: olika slags kurser vid Eriksgårds lant-
304: bruksskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 935 237. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 170: An-
305: gående anvisande av förhöjt anslag tili
306: 225. Lindh ym., rah.al. N:o 158: Määrärahan statens bidrag till kostnaderna för jord-
307: osoittamisesta erilaisten kurssien järjes- förbättringsarbeten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 952
308: tämiseksi Eriksgårdin maatalouskoulussa 936
309: 226. Lahti ym., rah.al. N:o 159: Määrärahan 237. Korsbäck ym., rah.al. N:o 170: Korote-
310: tun määrärahan osoittamisesta valtion
311: osoittamisesta ylimääräisen koneopin ja avustuksiksi maanparannustöiden kustan-
312: pajatöiden opettajan palkkausta varten
313: Kymenlaakson maamieskoululle . . . . . . . . 937 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 953
314:
315: 227. Pusa ym., rah.al. N:o 160: Määrärahan 238. .d.svik ym., rah.al. N: o 171: Korotetun
316: osoittamisesta Hausjärven kuntaan perus- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
317: tettavaa maatalouskoulua varten . . . . . . 938 maanparannustöitä varten . . . . . . . . . . . . . 954
318: 228. Pakkanen ym., rah.al. N: o 161: Määrära- 239. (Jsterholm m. fl., fin.mot. N:o 172: An-
319: han osoittamisesta Ahlmanin maamieskou- gående anvisande av anslag för att täcka
320: lun yhteyteen perustettavaa isäntäopistoa ränteskillnaden på lån, som beviljas yr-
321: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 940 kesfiskare för anskaffning av fiskredskap 955
322: 229. Seppä ym., rah.al. N:o 162: Määrära- 239. (Jsterholm ym., rah.al. N:o 172: Korote-
323: han osoittamisesta maatalouskonekorjaa- tun määrärahan osoittamisesta ammatti-
324: mo-osaston perustamista varten J urvan kalastajille kalanpyydysten hankkimiseksi
325: mies- ja naiskotiteollisuuskoulujen yhtey- myönnettävien lainojen korkoeron suorit-
326: teen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 942 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 956
327: 230. Antila ym., rah.al. N:o 163: Määrära- 240. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 173: Määrä-
328: han osoittamisesta J urvan mieskoti teolli- rahan osoittamisesta avustukseksi Länsi-
329: suuskoulun metallityö- ja konekorjaus- Karjalan Maanviljelysseuralle kalanvilje-
330: osastoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 943 lyslaitoksen perustamiseksi Kaakkois-Suo-
331: meen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 957
332: 231. Korsbäck m.fl., fin.mot. N:o 164: An-
333: gående anvisande av förhöjt anslag för 241. M. Salminen ym., rah.al. N:o 174: Mää-
334: byggnadsunderstöd åt lantbruksundervis- rahan osoittamisesta eräiden maatalouden
335: ningsanstalter av privat natur . . . . . . . . 944 tutkimuskeskuksen ylimääräisten toimien
336: muodostamiseksi peruspalkkaisiksi viroiksi 958
337: 231. Korsbäck ym., rah.al. N:o 164: Korote-
338: tun määrärahan osoittamisesta raken- 242. Antila ym., rah.al. N:o 175 Korotetun
339: nusavustuksiksi yksityisJuontoisille maa- määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjan-
340: taloudellisille oppilaitoksille . . . . . . . . . . 945 maalla esiintyvien kauratuholaisten tut-
341: kimisen jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 960
342: 232. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 165: Angående
343: anvisande av anslag till understöd och 243. Seppä ym., rah.al. N:o 176: Korotetun
344: lån för uppförande av ett skolhus åt määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjan-
345: överby skola för landsbygdens yrken . . 946 maalla kaurassa esiintyviä tuhoja kos-
346: kevien tutkimustöiden tehostamista var-
347: 232. Lindh ym., rah.al. N:o 165: Määrärahan ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 961
348: osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi 244. Lepistö ym., rah.al. N:o 177: Määrära-
349: koulutalon rakentamiseksi överby skola han osoittamisesta happamien liejumaa-
350: för landsbygdens yrken nimiselle kou- alueiden inventoimiseksi Pohjanlahden ja
351: lulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 947 Suomenlahden rannikkovyöhykkeellä . . • . . 962
352: 233. M. Mattila ym., rah.al. N:o 166: Määrä- 245. Forsius ym., rah.al. N:o 178: Määrära-
353: rahan osoittamisesta Nurmijärven koti- han osoittamisesta annattavaksi Puutar-
354: teollisuuskoulun rakennustöiden aloitta- haviljelijäin Liitolle neuvontapisteiden
355: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 948 perustamista varten Lohjalla ja Karjaalle 963
356: VIII Sisällysluettelo 1956.
357:
358:
359: Siv. Siv.
360: 246. Bönkkö ym., rah.al. N: o 179: Määrära· 260. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 193: Mää-
361: han osoittamisesta Pohjois-Savon maa- rärahan osoittamisesta väkirehujen, mais-
362: kuntaliiton alueella olevien osuusmeije· sin ja leseiden rautatierahtien alentami-
363: reiden laajentamista varten . . . . . . . . . . . 964 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 980
364: 247. Tauriainen ym., rah.al. N:o 180: Määrä· 261. Bapio ym., rah.al. N:o 194: Korotetun
365: rahan osoittamisesta meijerin rakentami· määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
366: seksi Suomussalmelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 965 maaseudun asunto-olojen parantamiseen 981
367: 248. Lahtela ym., rah.al. N: o 181 : Korotetun 262. Byhtä ym., rah.al. N:o 195: Korotetun
368: määrärahan osoittamisesta poronhoidon määrärahan osoittamisesta tie· ja kuiva-
369: edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 966 tustöiden suorittamiseksi vuoden 1936 ja
370: muun aikaisemman asutuslainsäädännön
371: 249. Pusa ym:, rah.al. N:o 182: Määrärahan sekä pika-asutuslain mukaisilla tiloilla • • 982
372: osoittamisesta Laidunyhdistykselle uusien
373: laidunkonsulenttien paikkaamista varten 967 263. Kähönen ym., rah.al. N:o 196: Määrä-
374: rahan osoittamisesta Pyhtään kuntaan
375: 250. Pusa, rah.al. N:o 183: Määrärahan osoit· maanhankintalain nojalla perustettujen
376: tamisesta pienviljelijäin viljelyslaitumien kalastustilojen omistajille kalastusvesien
377: perustamisen edistämiseen hankkimalla rajojen epämääräisyydestä johtuvien va-
378: heille tarvittavat väkilannoitteet ja hei· hinkojen korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 983
379: nänsiemenet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 968
380: 264. Koivisto ym., rah.al. N:o 197: Korote·
381: 251. Liedes ym., rah.al. N:o 184: Määrärahan tun määrärahan osoittamisesta Kuusa·
382: osoittamisesta maatalouskoneasemien pe· mon ja Sallan kuntien maanhankinta·
383: rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 969 lain toimeenpanosta johtuviin tie-, kui-
384: vatus- ja raivauskustannuksiin . . . . . . . . 984
385: 252. Pesonen ym., rah.al. N:o 185: Korotetun
386: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 265. Byhtä ym., rah.al. N:o 198: Korotetun
387: ja }ainoiksi vesi- ja viemärijohtolaittei· määrärahan osoittamisesta Kuusamon ja
388: den rakentamiseen maaseudulle . . . . . . . 970 Sallan kuntien maanhankintalain toi·
389: meenpanosta johtuvien tie-, kuivatus- ja
390: 253. Miikki ym., rah.al. N:o 186: Määrära· raivauskustannuksien suorittamiseen . . . 986
391: han osoittamisesta maatalouskonehoidon
392: neuvontaan 971 266. Byhtä ym., rah.al. N:o 199: Korotetun
393: määrärahan osoittamisesta rappiolla ole-
394: 254. Torvi ym., rah.al. N:o 187: Määrärahan vien asutusteiden peruskorjauksiin .... 987
395: osoittamisesta avustuksiksi vähävaraisilla,
396: perheille ja pienviljelijätalouksille tervey· 267. Pusa ym., rah.al. N:o 200: Määrärahan
397: delliset vaatimukset täyttävien kaivojen osoittamisesta asutustiloilla suoritettavaa
398: rakentamiseksi ................... , ... . 973 erikoisneuvontaa varten ............... . 988
399: 255. Lepistö ym., rah.al. N:o 188: Määrära· 268. Hautala ym., rah.al. N:o 201: Määrära·
400: han osoittamisesta kevätviljan siementen han osoittamisesta oman toimistohuoneis-
401: hinnan alentamiseen katoalueelia . . . . . . . 974 ton hankkimista varten Keskusmetsä-
402: seura Tapiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 989
403: 256. Hautala ym., rah.al. N:o 189: Määrära-
404: han osoittamisesta avustuksiksi sieme· 269. Kyttä ym., rah.al. N:o 202: Määrärahan
405: nen hankintaa varten hallasta kärsineille osoittamisesta a vustuksiksi suomenkieli ·
406: asutustilallisille ...................... 975 sille yksityismetsätalouden edistämisjär-
407: jestöille metsätyömiesten ammattikoulu·
408: 257. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 190: Angående tuksen alkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 990
409: anvisande av anslag till Nylands Svenska
410: Lantbrukssällskap för instruktionsverk· 270. Uusitalo ym., rah.al. N:o 203: Korotetun
411: samheten på Porkalaområdet . . . . . . . . . . 976 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi ja
412: avustuksiksi yksityismailla suoritettavia
413: 257. Lindh ym., rah.al. N:o 190: Määrärahan metsänparannustöitä varten . . . . . . . . . . . 992
414: osoittamisesta Nylands Svenska Lant·
415: brukssällskap nimiselle maanviljelysseu· 271. Bytinki ym., rah.al. N:o 204: Korotetun
416: ralle neuvontatoimintaa varten Porkka· määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
417: lan alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 977 metsänparannustöiden kustantamiseen . . 993
418: 258. Bytinki ym., rah.al. N:o 191: Määrära· 272. M. Mattila ym., rah.al. N:o 205: Korote-
419: han osoittamisesta väkirehujen ja sie- tun määrärahan osoittamisesta valtion
420: menten rahtiavustusten maksamista var· avustuksiksi metsänparannustöiden kus-
421: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 978 tantamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 994
422: 259. Nieminen ym., rah.al. N:o 192: Määrä· 273. Kyttä ym., rah.al. N: o 206: Korotetun
423: rahan osoittamisesta koti- ja ulkomais· määrärahan osoittamisesta metsänhoito-
424: ten väkirehujen hintojen alentamiseen . . 979 koulujen avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 995
425: Sisällysluettelo 1956. IX
426:
427: Siv. Siv.
428: 27 4. Lahtela ym., rah.al. N: o 207: Korotetun 290. Laine ym., rah.al. N:o 223: Korotetun
429: määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suo· määrärahan osoittamisesta maantiealuei-
430: men metsien hoitoa ja käyttöä koskevaa den lunastamista varten . . . . . . . . • . • . . • 1013
431: tutkimusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 996
432: 291. Partanen ym., rah.al. N:o 224: Korote-
433: 275. T(kkaoja ym., rah.al. N:o 208: Määrä- tun määrärahan osoittamisesta helpotuk-
434: rahan osoittamisesta eläinlääkärien sai- sen myöntämiseksi kunnille maantiealuei-
435: rasmatkoista aiheutuvien kustannusten den lunastamista varten .............. , 1014
436: osittaiseksi korvaamiseksi valtion varoista 997
437: 292. Pöykkö ym., rah.al. N:o 225: Korotetun
438: 276. Ryhtä ym., rah.al. N:o 209: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpotuksen
439: määrärahan osoittamisesta karhujen ai· myöntämiseksi kunnille maantiealueiden
440: heuttamien vahinkojen korvaamiseen . . 999
441: lunastusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1015
442: 277. Lahtela ym., rah.al. N:o 210: Määrära· 293. Suonpää ym., rah.al. N:o 226: Korotetun
443: han osoittamisesta petoeläinten tappa·
444: mien ja raatelemien porojen korvaami· määrärahan osoittamisesta helpotuksen
445: myöntämiseksi kunnille maantiealueiden
446: seksi ................................ 1000
447: lunastamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1016
448: 278. Hult ym., rah.al. N:o 211: Korotetun
449: määrärahan osoittamisesta maatalouden 294. Liedes ym., rah.al. N:o 227: Määrära-
450: tuotantokustannusten tasoittamiseen ja han osoittamisesta kunnille maksetta-
451: tuotannon edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1001 viksi ennakoikai maantiealueiden lunas-
452: tamista varten ....................... 1017
453: 279. Ilapio ym., rah.al. N:o 212: Korotetun
454: määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin 295. Lahtela ym., rah.al. N:o 228: Korotetun
455: maitotaloustuotannon tukemiseksi . . . . . 1002 määrärahan osoittamisesta kunnan- ja
456: kyläteiden avustamiseen .............. 1018
457: 280. Liedes ym., rah.al. N:o 213: Määrärahan
458: osoittamisesta keväällä 1956 sattuneiden 296. Niskala ym., rah.al. N:o 229: Korotetun
459: tulvavahinkojen korvaamiseksi ........ 1003 määrärahan osoittamisesta kunnan· ja
460: kyläteiden avustamiseen •............• 1020
461: 281. Ilapio ym., rah.al. N:o 214: Määrärahan
462: osoittamisesta hallavahinkoja kärsineille 297. Partanen ym., rah.al. N:o 230: Korote-
463: siementen hankkimiseksi ja väkirehujen tun määrärahan osoittamisesta kunnan-
464: hintojen alentamiseksi ................. 1004 ja kyläteiden avustamiseen ............ 1021
465: 282. Seppä ym., rah.al. N:o 215: Määrärahan 298. Pöykkö ym., rah.al. N:o 231: Korotetun
466: osoittamisesta objektiivisten sadonselvit- määrärahan osoittamisesta kunnan- ja
467: telymenetelmien kenttätutkimuksia var· kyläteiden avustamiseen .............. 1022
468: ten .................................. 1005 299. Byhtä ym., rah.al. N:o 232: Korotetun
469: 283. Häppölä ym., rah.al. N:o 216: Määrära· määrärahan osoittamisesta kunnan· ja
470: han osoittamisesta pysyvän maatalous- kyläteiden avustamiseen .............• 1023
471: näyttelyn aikaansaamista tarkoittavan 300. Seppi ym., rah.al. N:o 233: Korotetun
472: suunnitelman laatimista varten . . . . . . . . 1006 määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
473: 284. Forsius ym., rah.al. N:o 217: Määrära· kunnille ja kylätiekunnille kunnan- ja
474: han osoittamisesta Pellervo-Seuran mark· kyläteiden kuntoonpanosta johtuviin kus-
475: kinatutkimuslaitoksen toiminnan tukemi- tannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1024
476: seen ................................. 1007 301. Nieminen, rah.al. N:o 234: Määrärahan
477: 285. Pesonen ym., rah.al. N:o 218: Määrära· osoittamisesta avustukseksi Heinolan maa·
478: han osoittamisesta Vesihuoltoliitto r.y:n laiskunnalle Taipaleen kylätien rakennus-
479: toiminnan tukemiseen ................. 1008 kustannusten peittämiseen . . . . . . . . . . . . 1025
480: 286. Pöykkö ym., rah.al. N: o 219: Määrära· 302. Tainio ym., rah.al. N:o 235: Määrärahan
481: han osoittamisesta tie- ja vesirakennus- osoittamisesta avustukseksi Kolarin kun-
482: hallituksessa lakkautettavakai ehdotetun nalle kunnanteiden kunnossapitämistä var-
483: ylimääräisen polttoainepäällikön toimen ten .................................. 1027
484: pysyttämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1009 303. E. Leikola ym., rah.al. N:o 236: Määrä-
485: 287. Heik'wra ym., rah.al. N:o 220: Määrära- rahan osoittamisesta eräiden ylimääräis·
486: han osoittamisesta Satakunnan ylimää- ten toimien perustamiseksi rakennushal·
487: räisen tie- ja vesirakennuspiirin perusta- litukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1028
488: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1010 304. Mohell ym., rah.al. N:o 237: Määrära-
489: 288. Ilaipala ym., rah.al. N:o 221: Määrära- han osoittamisesta liikenneturvallisuus·
490: han osoittamisesta Satakunnan tiepiirin toimenpiteiden tehostamista varten .... 1029
491: perustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1011
492: 305. M. Mattila ym., rah.al. N:o 238: Määrä-
493: 289. Hautala ym., rah.al. N:o 222: Määrära· rahan osoittamisesta paikallisten liikenne·
494: han osoittamisesta Keski-Pohjanmaan tie- toimikuntien sekä läänien liikennetoimi·
495: ja vesirakennuspiirin perustamista varten 1012 kuntien toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . 1030
496:
497: 2 E 1/57
498: X Sisällysluettelo 1956.
499:
500:
501: Siv. Siv.
502: 306. L. Mattila ym., rah.al. N:o 239: Määrä· 319. Wiherheimo ym., rah.al. N:o 252: Koro-
503: rahan osoittamisesta ylimääräisten len· tetun määrärahan osoittamisesta teknil·
504: nonjohtajan toimien perustamista varten 1031 listen oppilaitosten kirjastojen perus· ja
505: uusintahankintoja varten . . . . . . . . . . . . . . 1045
506: 307. L. Mattila ym., rah.al. N:o 240: Määrä·
507: rahan osoittamisesta siviili-ilmailua pal· 320. Wiherheimo ym., rah.al. N:o 253: Koro-
508: veievien teleteknillisten toimihenkilöiden tetun määrärahan osoittamisesta teknil-
509: ylimääräisten virkojen perustamista var· listen oppilaitosten oppilasstipendejä var-
510: ten .................................. 1032 ten .................................. 1046
511: 308. Vennamo ym., rah.al. N:o 241: Määrä· 321. Wiherheimo ym., rah.al. N:o 254: Määrä·
512: rahan osoittamisesta sisävesi- ja saaristo- rahan osoittamisesta teknillisten oppilai-
513: liikenteen edistämiseen ............... 1033 tosten oppilaiden vapaa-aikaharrastusten
514: edistämiseksi ja tukemiseksi .......... 1047
515: 309. Larson m.fl., fin.mot. N:o 242: An·
516: gående anvisande av förhöjt anslag tili 322. Raunio ym., rah.al. N: o 255: Määrära-
517: understöd för upprätthållande av menfö· han osoittamisesta keskusammattikoulu-
518: restrafiken på linjen Åbo-skärgården- jen ammattiaineiden opettajien ja am-
519: Mariehamn • • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1034 mattityönopettajien palkkojen korotta·
520: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1048
521: 309. Larson ym,., rah.al. N: o 242: Korotetun
522: määrärahan osoittamisesta avustukseksi 323. Turunen ym., rah.al. N:o 256: Määrära-
523: kelirikkaliikenteen ylläpitämistä varten han osoittamisesta päätoimisten kerho-
524: linjalla Turku-saaristo-Maarianhamina 1035 ohjaajien paikkaamista ja tarvittavien
525: kerhotyövälineiden hankkimista varten
526: 310. Hamara ym., rah.al. N:o 243: Määrära· valtion keskusammattikouluihin . . . . . . . 1050
527: han osoittamisesta Säämingin kunnassa
528: laivaliikennettä harjoittavan s/s Saa· 324. Brander·Wallin ym., rah.al. N:o 257:
529: risto Hyörylaivaosakeyhtiön avustamiseen 1036 Määrärahan osoittamisesta keskusammat-
530: tikoulujen virkojen ja toimien muutta-
531: 311. Kokkola ym., rah.al. N:o 244: Määrära· miseksi peruspalkkaisiksi . . . . . . . . . . . . . 1051
532: han osoittamisesta vientisatamia ylläpi· 325. Pöykkö ym., rah.al. N:o 258: Määrära-
533: täville kunnille satamien kehittämistä han osoittamisesta eräiden toimien pe-
534: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1037 rustamiseksi Lapin keskusammattikou-
535: 312. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 245: Mää· luun ................................ 1053
536: rärahan osoittamisesta avustuksiksi vienti· 326. Kauhanen ym., rah.al. N: o 259: Määrä-
537: satamia ylläpitäville kunnille satamien ke· rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan kes-
538: hittämistä ja kunnostamista varten ..... 1038 kusammattikoulun oppilasasuntolan raken-
539: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1054
540: 313. Tainio ym., rah.al. N:o 246: Määrära·
541: han osoittamisesta avustukseksi Kemin 327. Heikura ym., rah.al. N:o 260: Korotetun
542: kaupungille Ajoksen syväsataman raken· määrärahan osoittamisesta opetusohjel-
543: tamista varten . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1039 mien laatimiseksi ammattikasvatuksen
544: järjestämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1055
545: 314. Nieminen ym., rah.al. N:o 247: Määrä·
546: rahan osoittamisesta avustukseksi Savon· 328. Seppälä ym., rah.al. N:o 261: Määrära-
547: linnan kaupungille Kyrönsalmen sillan ra· han osoittamisesta ammattikoulujen opet-
548: kentamista koskevan tutkimuksen toimit· tajain valmistusta varten . . . . . . . . . . . . . . 1056
549: tamista varten ........................ 1040 329. E. Ryömä ym., rah.al. N:o 262: Määrä-
550: rahan osoittamisesta Hämeenlinnaan pe-
551: 315. L. Mattila, rah.al. N:o 248: Määrärahan rustettavaa ammattikoulujen opettaja-
552: osoittamisesta uuden toimistosihteerin vi- opistoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1059
553: rll;n. per~~-~amiseksi kauppa- ja teollisuus-
554: mimstenoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1041 330. Vennamo ym., rah.al. N: o 263: Määrära-
555: han osoittamisesta avustuksiksi ammat-
556: 316. H. Miettunen, rah.al. N:o 249: Määrära- tikoulutuksen järjestämistä varten maa-
557: han osoittamisesta merenkulkuhallituk· seudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1060
558: sen teknillisen toimiston uutta radioma-
559: jakkamestarin virkaa varten .......... 1042 331. Kyttä ym., rah.al. N:o 264: Määrära-
560: han osoittamisesta Turun kauppakorkea-
561: 317. H. Miettunen, rah.al. N:o 250: Määrära· koulun uudisrakennuksen rakentamista
562: han osoittamisesta moottoriveneen hank- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1061
563: kimiseksi Helsingin lähistöllä olevien 332. Wiherheimo, rah.al. N: o 265: Korotetun
564: majakkojen huoltoa varten . . . . . . . . . . . . 1043 määrärahan osoittamisesta valtionavuiksi
565: 318. Wiherheimo ym., rah.al. N:o 251: Määrä- liikealan erikoiskouluille . . . . . . . . . . . . . . . 1062
566: rahan osoittamisesta eräiden uusien leh· 333. Eskola ym., rah.al. N:o 266: Korotetun
567: torinvirkojen perustamiseksi teknillisiin määrärahan osoittamisesta geologisen tut-
568: oppilaitoksiin ........................ 1044 kimuksen tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1063
569: Sisällysluettelo 1956. XI
570:
571: Siv. Siv.
572: 334. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 267: Mää- 347. Paasivuori ym., rah.al. N:o 280: Koro-
573: rärahan osoittamisesta malmiesiin tymien tetun määrärahan osoittamisesta vähä-
574: tutkimustyöhön Keski·Pohjanmaalla . . . 1064 varaisten ammattiopintoavustuksia var-
575: ten .................................. 1078
576: 335. Saura ym., rah.al. N:o 268: Määrärahan
577: osoittamisesta nahantutkimusinsinöörin vi- 348. Malkamäki ym. rah.al. N:o 281: Koro·
578: ran perustamista varten Valtion teknilli· tetun määrärahan osoittamisesta Tuber-
579: seen tutkimuslaitokseen ................ 1065 kuloosiliitto r.y:n toiminnan tukemiseen 1079
580: 336. Raunio ym., rah.al. N:o 269: Korotetun 349. Hiltunen ym., rah.al. N:o 282: Määrä-
581: määrärahan osoittamisesta kauppa- ja rahan osoittamisesta Kultatähkän Kii-
582: teollisuusministei'iön jaettavia opinto- pulasäätiölle ammattikoulurakennusten
583: matka·apurahoja varten . . . . . . . . . . . . . . . 1066 rakennusavustukseksi ................. 1081
584: 337. Aitio ym., rah.al. N:o 270: Määrärahan 350. Hiltunen ym., rah.al. N:o 283: Määrä-
585: osoittamisesta ammattiopetuksen tarpei- rahan osoittamisesta Kultatähkän Kiipu·
586: siin soveltuvien opetuselokuvien hankki- lasäätiölle avustukseksi oppilasasuntoloi·
587: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1067 den rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . 1082
588: 338. Aitio ym., rah.al. N:o 271: Korotetun 351. Österholm m. fl., fin.mot. N:o 284: An-
589: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi gående anvisande av anslag för an-
590: kunnallisille ja yksityisille teknillisille, skaffande av ritningar och för andra
591: ammatti- ja kauppaoppilaitoksille niiden förberedande arbeten för att i Hel-
592: omia rakennuksia varten . . . . . . . . . . . . . . 1068 singfors uppföra ett arbetshem jämte
593: 339. Sävelä ym., rah.al. N:o 272: Korotetun internat för polioinvalider ............ 1083
594: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 351. Österholm ym., rah.al. N:o 284: Määrä-
595: yksityisille teknillisille, ammatti- ja kaup- rahan osoittamisesta piirustusten hank-
596: paoppilaitoksille niiden omia rakennuksia kimista ja muita valmistavia töitä var-
597: varten ............................... 1069 ten työkodin ja asuntolan rakentami-
598: seksi polioinvalideille Helsinkiin ...... 1085
599: 340. Kyttä ym., rah.al. N:o 273: Määrärahan
600: osoittamisesta käsi- ja pienteollisuutta 352 . .d.svik ym., rah.al. N:o 285: Määrära-
601: koskevan valtakunnantutkimuksen suo· han osoittamisesta kuntouttamislaitok·
602: rittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1070 sen rakentamista varten Vaasan kau-
603: punkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1087
604: 341. Korsbäck ym., rah.al. N:o 274: Korote-
605: tun määrärahan osoittamisesta käsi- ja 353. Flinck ym., rah.al. N:o 286: Määrära-
606: pienteollisuuden neuvontaa varten ..... 1071 han osoittamisesta avustuksiksi kaluston
607: ja hoitovälineistön hankkimiseksi so-
608: 342. Liljeström ym., rah.al. N:o 275: Määrä-
609: keain hieroma- ja fysikaalisiin laitok-
610: rahan osoittamisesta kotimaisen teräs-
611: teollisuuden tehostamista koskevan tutki- siin .................................. 1088
612: muksen suorittamista varten .......... 1072 354. Heinonen ym., rah.al. N:o 287: Määrä-
613: rahan osoittamisesta Pohjoismaiden audio-
614: 343. Wiherheimo ym., rah.al. N:o 276: Mää- logijatkokoulutuskurssien järjestämiseksi
615: rärahan osoittamisesta Harjoittelun Kes- Suomessa vuonna 1958 . . . . . . . . . . . . . . . . 1089
616: kustoimiston (HAKTOn) toiminnan jat-
617: kamiseksi ja laajentamiseksi koskemaan 355. Torvi ym., rah.al. N:o 288: Määrärahan
618: myös pyrkivien esiharjoittelua ........ 1073 osoittamisesta avustuksiksi kunnille toipi-
619: laarahan suorittamista varten . . . . . . . . . . 1090
620: 344. Lindblom ym., rah.al. N:o 277: Määrä·
621: rahan osoittamisesta tarkastusjärjestel· 356. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 289:
622: män aikaansaamista varten alusten las- Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
623: taus- ja purkaustyössä työskentelevien !ainoiksi kunnille vajaamielishoitolaitos·
624: työntekijäin suojelemiseksi tapatur- ten perustamista varten . . . . . . . . . . . . . . 1091
625: milta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107·!
626: 357. Torvi ym., rah.al. N:o 290: Määrärahan
627: 345. Sarjala ym., rah.al. N: o 278: Määrä· osoittamisesta kunnallisten lastenseimien
628: rahan osoittamisesta avustukseksi ja ja päiväkotien valtionapua varten . . . . . . 1092
629: avustuslainaksi Suomen kirkon sisälähe-
630: tysseuralle Vaalijalan keskuslaitoksen vii- 358. Torvi ym., rah.al. N:o 291: Korotetun
631: dennen rakennusvaiheen rakennustöitä ja määrärahan osoittamisesta kunnallisten
632: irtaimiston peruahankintoja varten .... 1075 lastenkotien rakennuskustannusten avusta-
633: miseen ............................... 1093
634: 346. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 279: Mää-
635: rärahan osoittamisesta työneuvoston sih· 359. Leinonen ym., rah.al. N:o 292: Määrä-
636: teerin ja kirjaajan virkojen sekä toi· rahan osoittamisesta Pelastakaa Lapset
637: mistoapulaisen toimen perustamista var- - Rädda Barnen r.y:n suorittaman per-
638: ten .................................. 1077 hesijoitustoiminnan tukemiseksi . . . . . . . 1094
639: XII Sisällysluettelo 1956.
640:
641:
642: Siv. Siv.
643: 360. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 293: 374. Kiviaho ym., rah.al. N:o 307: Määrä-
644: Määrärahan osoittamisesta kesä virkis- rahan osoittamisesta !ainoiksi Etelä-Poh-
645: tyksen järjestämiseksi alle kouluiän ole- janmaan järviseudun kunnille sähköis-
646: ville lapsille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1095 tyksen edistämiseen .................. 1110
647: 361. Torvi ym., rah.al. N:o 294: Määrärahan 375. Enne ym., rah.al. N:o 308: Määrärahan
648: osoittamisesta kesävirkistyksen järjestämi- osoittamisesta lainoiksi kunnille . . • . • . 1111
649: seksi alle kouluiän oleville lapsille . . . . 1096 376. Murto ym. rah.al. N:o 309: Määrärahan
650: osoittamisesta korvauksen suorittami-
651: 362. Pöykkö ym., rah.al. N:o 295: Määrära- seen kunnille työttömyyden torjunnasta
652: han osoittamisesta annattavaksi Työkes-
653: kus Rovalan Kannatusyhdistys r.y:lle niille aiheutunaista kustannuksista . . • . 1112
654: vanhojen metsätyömiesten kodin rakennus- 377. A. Leikola, rah.al. N:o 310: Määrärahan
655: toiminnasta aiheutuneiden kustannusten osoittamisesta korkeimpien teknillisten
656: peittämiseen .......................... 1097 virkojen palkkausten järjestämistä var-
657: ten .................................. 1113
658: 363. Haapanen ym., rah.al. N:o 296: Määrä-
659: rahan osoittamisesta avustuksiksi eräille 378. Vennamo ym., rah.al. N:o 311: Määrä-
660: kunnille huoltomenojen tasoittamiseen .. 1098 rahan osoittamisesta maaseudun teollis-
661: tamisen tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1114
662: 364. Heljas ym., rah.al. N:o 297: Korotetun 379. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 312: Mää-
663: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi rärahan osoittamisesta Pohjois-Savon
664: raittiustyötä suorittaville järjestöille . . 1099 Maakuntaliiton teollistamistoimikunnalle
665: 365. Hiilelä ym., rah.al. N:o 298: Määrära- Pohjois-Savon teollistamistutkimuksen
666: han osoittamisesta väkijuomayhtiön vuo- toimittamista varten ................. 1115
667: sivoiton ylijäämästä kunnille tulevien 380. Helle ym., rah.al. N:o 313: Määrärahan
668: osuuksien käyttöä koskevien selontekojen osoittamisesta Maaseudun Teollistamis-
669: tarkastustyötä suorittavien toimenhalti- liiton toiminnan tukemiseen .......... 1117
670: jain palkkausten järjestelyä varten . . . . 1100
671: 381. Högström m. fl., fin.mot. N:o 314: An-
672: 366. Myllymäki ym., rah.al. N:o 299: Määrä- gående anvisande av anslag såsom er-
673: rahan osoittamisesta avustukseksi kun- sättning åt statsjärnvägarna för sänk-
674: nille siviili-invaliidien huollosta johtu- ning av tarifferna för frakter till ham-
675: viin kustannuksiin .................. 1102 narna i sydvästra Finland ............ 1119
676: 367. Stenberg ym., rah.al. N:o 300: Määrä- 381. Högström ym., rah.al. N:o 314: Määrä-
677: rahan osoittamisesta varattomien ja vä- rahan osoittamisesta korvaukseksi val-
678: hävaraisten alaikäisten siviiliarpojen sekä tionrautateille Lounais-Suomen satamiin
679: näiden hoitoon sidottujen siviililaskien suuntautuvien kuljetusten maksujen alen-
680: elatuksen turvaamiseen ................ 1103 tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1120
681:
682: 368. Myllymäki ym., rah.al. N:o 301: Määrä- 382. Koivusilta ym., rah.al. N:o 315: Määrä-
683: rahan osoittamisesta petroolikäyttöisten
684: rahan osoittamisesta korvausten maksami-
685: seen takautuvaati kansalaissodan punai- traktorien polttoaineen hinnanpalautuk-
686: silla invaliideille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1104 seen ................................. 1121
687: 383. Myllymäki ym., rah.al. N:o 316: Määrä-
688: 369. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 302: Määrä- rahan osoittamisesta vuoden 1918 kansa-
689: rahan osoittamisesta sosiaaliministeriön laissodassa punaisella puolella vahinkoja
690: julkaiseman ,Sosiaalinen lainsäädäntö ja kärsineiden korvauksen järjestämiseksi 1122
691: toiminta Suomessa"-teoksen uusien suo-
692: men- ja ruotsinkielisten painosten julkai- 384. A. Salminen ym., rah.al. N:o 317: Ko-
693: semista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1105 rotetun määrärahan osoittamisesta taitei-
694: lija- ja sanomalehtimieseläkkeitten jär-
695: 370. Ryhtä ym., rah.al. N:o 303: Määrärahan jestelyä varten ..... _. . . . . . . . . . . . . . . . . 1123
696: osoittamisesta valtion omistamien autio-
697: tupien kunnossapitämiseksi . . . . . . . . . . . . 1106 385. Innala ym., rah.al. N:o 318: Määrärahan
698: osoittamisesta eräiden rautatiehallituk-
699: 371. Heikura, rah.al. N:o 304: Korotetun sen tariffiosaston toimien järjestelyä
700: määrärahan osoittamisesta maaseudun varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1124
701: sähköistämisen tukemiseksi . . . . . . . . . . . . 1107
702: 386. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 319: Määrä-
703: 372. Kulovaara ym., rah.al. N:o 305: Koro- rahan osoittamisesta eräiden valtionrauta-
704: tetun määrärahan osoittamisesta maaseu- teiden viran ja toimen haltijain yötyön
705: dun sähköistämisen tukemiseen ........ 1108 korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1126
706: 373. Myllymäki ym., rah.al. N:o 306: Määrä- 387. Kaitila ym., rah.al. N:o 320: Korotetun
707: rahan osoittamisesta avustuksiksi maa- määrärahan osoittamisesta vähintään
708: seudun vähävaraisten talouksien sähköis- viisi vuotta palvelleiden konduktöörien
709: tämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1109 palkkauksen korottamista varten 1127
710: Sisällysluettelo 1956. xm
711: Siv. Siv.
712: 388. Kaitila ym., rah.al. N:o 321: Määrära- 401. Lahtela ym., rah.al. N:o 334: Määrä-
713: han osoittamisesta virkaatekevien (tila- rahan osoittamisesta rautatien rakenta-
714: päisten) konduktöörien palkkausluokan miseksi Kemijärven asemalta Taivalkos-
715: korotusta varten määrävuosien kuluttua 1128 kelie .... : . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1142
716: 389. Kaitila ym., rah.al. N:o 322 Määrära- 402. Raunio ym., rah.al. N:o 335: Määrä-
717: han osoittamisesta junamiesten palk- rahan osoittamisesta raskaiden tavara-
718: kausluokan korotusta varten määrävuo- junahöyryvetureiden osamaksun suorit-
719: sien kuluttua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1129 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1144
720: 390. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 323: Määrä- 403. Raunio ym., rah.al. N:o 336: Korotetun
721: rahan osoittamisesta valtionrautateiden määrärahan osoittamisesta vuonna 1957
722: junanlähettäjinä toimiville virkamiehille valtionrautateille tilattavien uusien tava-
723: maksettavan yörahan korottamista var- ravaunujen osamaksuja varten ........ 1145
724: ten •...•.......••.................... 1130 404. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 337:
725: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-
726: 391. Suonpää ym., rah.al. N:o 324: Määrä- Porin-MäntyJuodon rataosan kiskotukeen
727: rahan osoittamisesta pukuavustusten suo- uusimista varten ...................... 1146
728: rittamista varten eräille valtionrautatei-
729: den toimen haitijoille • . • . . . • . . . . . . . . . 1131 405. Koivunen ym., rah.al. N:o 338: Määrä-
730: rahan osoittamisesta Jyväskylän-Suolah-
731: 392. L. Mattila ym., rah.al. N:o 325: Mää- den rautatien uusimistöiden aloittami-
732: rärahan osoittamisesta eräiden ylimää- seen ................................. 1147
733: räisten tointen muodostamiseksi perus-
734: palkkaisiksi viroiksi ja toimiksi posti- 406. .J.svik ym., rah.al. N: o 339: Määrärahan
735: ja lennätinlaitoksessa ................ 1132 osoittamisesta Seinäjoen ratapihan laa-
736: jennustöiden loppuunsuorittamiseksi . . . 1148
737: 393. Hosia ym., rah.al. N:o 326: Määrära- 407. Suonpää ym., rah.al. N:o 340: Korote-
738: han osoittamisesta ylimääräisten kirju- tun määrärahan osoittamisesta ali- ja
739: rin tointen vakinaistamiseksi posti- ja ylikulkusiltojen rakentamiseksi rautatei-
740: lennätinlaitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1134 den ja maanteiden tasoristeyksiin .... 1149
741: 394. Kulovaara ym., rah.al. N:o 327: Määrä- 408. Forsius ym., rah.al. N:o 341: Määrä-
742: rahan osoittamisesta eräiden posti- ja rahan osoittamisesta Keravan aseman
743: lennätinlaitoksen tilapäisten teknillis- ratapihan yli johtavan sillan uusimi-
744: t~n _ toi~i~n _ muuttamiseksi ylimääräi- seen ................................. 1150
745: BlkBI to1m1kS1 ................ , . . . . . . . 1135
746: 409. Forsius ym., rah.al. N:o 342: Määrära-
747: 395. Pasanen ym., rah.al. N:o 328: Määrä- han osoittamisesta Hyvinkään ratapihan
748: rahan osoittamisesta eräiden ylimääräis- ylikulkusillan uusimiseen . . . . . . . . . . . . 1151
749: ten toimien perustamista varten posti-
750: ja lennätinlaitokseen • . . . . . . . . . . . . . . . . 1136 410. M. Mattila ym., rah.al. N:o 343: Määrä-
751: rahan osoittamisesta Hyvinkään rauta-
752: 396. M. Mattila ym., rah.al. N:o 329: Koro- tiesillan rakentamista varten . . • . . . . . 1152
753: tetun määrärahan osoittamisesta sun-
754: nuntai- ja ylityökorvauksiin maaseudun 411. Suominen ym., rah.al. N:o 344: Määrä-
755: postitoimipaikoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1137 rahan osoittamisesta uuden ylikulkusil-
756: lan rakentamista varten pääradan ylitse
757: 397. A. Leikola ym., rah.al. N:o 330: Mää- Helsingin-Hämeenlinnan maantielle Hy-
758: rärahan osoittamisesta kassaerehdysra- vinkään kauppalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1153
759: hojen maksamista varten posti- ja len-
760: nätinlaitoksen kassapalvelusaa oleville 412. Roine ym., rah.al. N:o 345: Määrära-
761: toimihenkilöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1138 han osoittamisesta rautatieylikäytäväsil-
762: lan rakentamiseksi Loimaan kauppa-
763: 398. Kujala ym., rah.al. N:o 331: Määrära- lasaa ................................ 115-l
764: han osoittamisesta Lappeenrannasta Ha-
765: minan kautta Kotkaan kulkevan oiko- 413. Myllymäki ym., rah.al. N:o 346: Määrä-
766: radan rakennussuunnitelmien loppuun rahan osoittamisesta Epilän rautatieali-
767: saattamista ja töiden aloittamista var- käytävän rakentamiseen ja maantien oi-
768: ten .................................. 1139 kaisemiseen Tampereen-Vaasan maan-
769: tiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 1155
770: 399. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 332: Mää-
771: rärahan osoittamisesta Parikkalan-On- 414. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 347: Mää-
772: kamon rautatien ratasuunnan tutkimista rärahan osoittamisesta rautatieylikulkusil-
773: varten ............................... 1140 lan rakentamiseksi Tuunaansalmen Savon-
774: linnan puoleiseen päähän . . . . . . . . . . . . . . 1156
775: 400. Puhakka ym., rah.al. N:o 333: Määrä-
776: rahan osoittamisesta Joensuun-Ilomant- 415. Tuuli ym., rah.al. N:o 348: Määrärahan
777: sin radan Kovaron-Ilomantsin välisen osoittamisesta Kouvolan asemarakennuk-
778: osan rakennustöiden aloittamiseksi . . . . 1141 sen rakennustöiden aloittamista varten . . 1157
779: XIV Sisällysluettelo 1956.
780:
781:
782: Siv. Siv.
783: 416. Twuli ym., rah.al. N:o 349: Määrärahan 430. Asvik ym., rah.al. N:o 363: Määrärahan
784: osoittamisesta rataosaston työ- ja varas- osoittamisesta tutkimuksien suorittami-
785: torakennuksen rakentamiseksi Kouvolaan 1158 seksi polttoturvetta käyttävän kaasutur-
786: biinisähkövoimalaitoksen perustamisesta
787: 417. Alanko ym., rah.al. N:o 350: Korotetun Jalasjärven tai Kauhajoen kuntaan .... 1173
788: määrärahan osoittamisesta posti- ja len-
789: nätinlaitokselle toimitalojen ja henkilö- 431. Manninen ym., rah.al. N:o 364: Määrä-
790: kunnan asuntojen rakentamista varten 1159 rahan osoittamisesta uittokanavan raken-
791: tamiseksi Varkauden kauppalassa olevan
792: 418. Lindqvist ym., rah.al. N:o 351: Määrä- laivakanavan viereen .................. 1174
793: rahan osoittamisesta suunnittelutöiden
794: suorittamiseksi ja rakennustöiden aloit- 432. Pöykkö ym., rah.al. N:o 365: Korotetun
795: tamiseksi Lahden kaupunkiin tulevaa määrärahan osoittamisesta lainaksi Rova-
796: postitaloa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1160 niemen kauppalalle kauppalan asemakaa-
797: vapakkolunastuksia varten ............. 1175
798: 419. Malkamäki ym., rah.al. N:o 352: Määrä-
799: rahan osoittamisesta postitalon rakenta- 433. Ahonen ym., rah.al. ]if:o 366: Korotetun
800: mista varten Lahden kaupunkiin •••... 1161 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yksi-
801: tyisoppikoulujen koulurakennusten raken-
802: 420. Järvi ym., rah.al. N:o 353: Määrärahan tamiseen .................. , . . . . . . . . . . 1176
803: osoittamisesta Oulun postitalon rakenta-
804: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1162 434. Honkala ym., rah.al. N:o 367: Korotetun
805: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yksi-
806: 421. Ahonen ym., rah.al. N:o 354: Määrära- tyisoppikoulujen kouluhuoneistojen raken-
807: han osoittamisesta postiautovarikon raken- tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1177
808: tamiseksi Jyväskylään ................ 1163
809: 435. Sinkkonen ym., rah.al. N: o 368: Koro-
810: 422. Helle ym., rah.al. N:o 355: Korotetun tetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
811: määrärahan osoittamisesta autojen hank- yksityisoppikoulujen kouluhuoneistojen ra-
812: kimista varten posti- ja lennätinlaitok- kentamista varten ..................... 1178
813: selle ................................. 1164
814: 436. Seppä ym., rah.al. N:o 369: Määrärahan
815: 423. Uusitalo ym., rah.al. N:o 356: Korotetun osoittamisesta lainaksi Teuvan kunnalle
816: määrärahan osoittamisesta puhelin- ja kokeilukeskikoulun rakennushankkeen to-
817: lennätinverkon laajentamiseen ja paran-
818: tamiseen ............................. 1165 teuttamista varten .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. 1179
819: 437. M. Mattila ym., rah.al. N:o 370: Koro-
820: 424. Vennamo ym., rah.al. N:o 357: Koro- tetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
821: tetun määrärahan osoittamisesta uusien metsänparannustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1180
822: puhelintoimipaikkojen perustamista var-
823: ten maaseudulle ...................... 1166 438. Rytinki ym., rah.al. N:o 371: Korotetun
824: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi met-
825: 425. Erkkilä ym., rah.al. N: o 358: Määrä- sänparannustöihin .................... 1181
826: rahan osoittamisesta perunanjalostusteh-
827: taan perustamista varten Paavolan pitä- 439. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 372: An-
828: gående anvisande av förhöjt anslag tili
829: jän Ruukin kylään .................. 1167 lån för jordförbättringsarbeten . . . . . . . . 1182
830: 426. Liljeström ym. rah.al. N:o 359: Määrä- 439. Korsbäck ym., rah.al. N:o 372: Korote-
831: rahan osoittamisesta perustettavan sula- tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
832: ton ja valssilaitoksen suunnittelukustan- maanparannustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1183
833: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1168
834: 440. Asvik ym., rah.al. N:o 373: Korotetun
835: 427. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 360: An- määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maan-
836: gående anvisande av anslag för grun- parannustöitä varten .................. 1184
837: dande av en cellulosa- och pappersfab-
838: rik i Närpes korumun . . . . . . . . . . . . . . 1169 441. Vennamo ym., rah.al. N:o 374: Korote-
839: tun määrärahan osoittamisesta rakennus-
840: 427. Rosenberg ym., rah.al. N:o 360: Määrä- ja raivaustöiden suorittamiseen asutus-
841: rahan osoittamisesta selluloosa- ja pape- tiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1185
842: ritehtaan perustamiseksi Närpiön kun- 442. Kiviaho ym., rah.al. N:o 375: Korotetun
843: taan ................................. 1170 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maa-
844: 428. Tainio ym., rah.al. N:o 361: Määrära- seudun asunto-olojen parantamiseen . . . . 1186
845: han osoittamisesta tutkimuksen suorit- 443. Vennamo ym., rah.al. N:o 376: Korote-
846: tamiseksi Kemijärvelle rakennettavaa tun määrärahan osoittamisesta rakennus-
847: puunjalostuslaitosta varten .......... 1171 lainoiksi maaseudun asunto-olojen paran-
848: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1187
849: 429. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 362:
850: Määrärahan osoittamisesta Inariin I va- 444. Väänänen ym., rah.al. N:o 377: Korote-
851: lon kylään perustettavan puunjalostus- tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
852: teollisuuslaitoksen rakennustöiden aloitta- vesijohto- ja viemärilaitteiden rakentami-
853: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1172 seksi maaseudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1188
854: Sisällysluettelo 1956. XV
855:
856:
857: Siv. Siv.
858: 445. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 378: An· 458. Salmela-Jä1·vinen ym., rah.al. N:o 391:
859: gående anvisande av förhöjt anslag till Korotetun määrärahan osoittamisesta
860: lån för höjande av fiskhushållningen .. 1189 avustuslainoiksi Ensi Kodeille ........ 1205
861: 445. Rosenberg ym., rah.al. N:o 378: Korote- 459. Tainio ym., rah.al. N:o 392: Määrära-
862: tun määrärahan osoittamisesta }ainoiksi han osoittamisesta työllisyyslainaksi Ke-
863: kalatalouden kohottamiseksi . . . . . . . . . . . 1190 min kaupungille Syväkankaan kansakou-
864: 446. Wickman m.fl., fin.mot. N:o 379: An- lu.n ra~ennustöiden rahoituksen helpotta-
865: gående anvisande av förhöjt anslag till miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1206
866: lån för finansieringen av fiskfryserier 1191
867: 460. M. Mattila ym., rah.al. N:o 393: Määrä-
868: 446. Wickman ym., rah.al. N:o 379: Korote· rahan osoittamisesta lainaksi Tuusulan
869: tun määrärahan osoittamisesta }ainoiksi kansanopiston opettaja- ja oppilasasun-
870: kalanjäädyttämöjen rahoittamiseen .... 1192 tojen sekä uuden pajan, konehallin ja
871: 447. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 380: An- käsityöhuoneyhdistelmän rakentamista
872: gående anvisande av förhöjt anslag till varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1207
873: byggnadslån åt lantbruksundersvisnings- 461. Pakkanen ym., rah.al. N:o 394: Määrä-
874: anstalter av privat natur ............. 1193 rahan osoittamisesta lainaksi Oriveden
875: 447. Korsbäck ym., rah.al. N:o 380: Korote· Opiston uudisrakennusvaiheen loppuun
876: tun määrärahan osoittamisesta rakennus- saattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1208
877: lainoiksi yksityisJuontoisille maatalou-
878: dellisille oppilaitoksille . . . . . . . . . . . . . . . 1194 462. Miikki ym., rah.al. N:o 395: Määrära-
879: han osoittamisesta lainaksi Jaakkiman
880: 448. Kähönen ym., rah.al. N:o 381: Määrära- kristillisen kansanopiston kannatusyhdis-
881: han osoittamisesta Paimion maatalous- tykselle opiston lyhytaikaisten lainojen
882: kerhoneuvojaopistolle lainojen hoitoa var- suorittamiseksi .............. o.. oo. . . . 1209
883: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1195
884: 463. Hautala ym., rah.al. N:o 396: Määrära-
885: 449. Seppä ym., rah.al. N:o 382: Määrärahan han osoittamisesta Raudaskylän kristil-
886: osoittamisesta lainaksi Jurvan mies- ja liselle opistolle myönnettävää lainaa var-
887: naiskotiteollisuuskoulujen yhteisen koulu- ten ...... o.. o.. o.. o.... o...... o..... o 1210
888: talon rakennustöiden loppuunsaattamista
889: varten ............................... 1196 464. Mo Ryömä ym., rah.al. N:o 397: Määrä-
890: 450. Aitio ym., rah.al. N:o 383: Korotetun rahan osoittamisesta !ainoiksi ylioppilas-
891: määrärahan osoittamisesta halpakorkoi- asuntoloita rakentaneille ylioppilasjär-
892: siksi }ainoiksi ammatillisten oppilaitos- jestöille . o....
893: 0 ••••ooo.... 0 •••• 1211 0 •• 0 • • •
894:
895:
896:
897:
898: ten uudisrakennuksia varten . . . . . . . . . . 1197 465. Eskola ymo, rah.al. N:o 398: Määrärahan
899: 451. Haapasalo ym., rah.al. N:o 384: Korote- osoittamisesta maatalouden perusluoton
900: tun määrärahan osoittamisesta lainojen myöntämiseen ...... oo. ooooooo. o.. oo. . 1212
901: myöntämiseksi ammatillisten oppilaitos-
902: ten uudisrakennuksia varten . . . . . . . . . . 1198 466. Erkkilä ym., rahoal. N: o 399: Määrära-
903: han osoittamisesta halpakorkoisiksi !ai-
904: 452. Hult ym., rah.al. N:o 385: Korotetun noiksi siementen ostoon hallan tuhoista
905: määrärahan osoittamisesta }ainoiksi maa- kärsimään joutuneille maanviljelijöille .. 1214
906: seudun vähävaraisilla talouksien sähköis-
907: tämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1199 467. Laine ymo, rah.al. N:o 400: Määrärahan
908: osoittamisesta halpakorkoiseksi lainaksi
909: 453. Myllymäki ym., rah.al. N: o 386: Korote- Hämeenlinnan meijerikoululle ... 1215 0 •• 0 0 0
910:
911:
912:
913: tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
914: maaseudun vähävaraisille talouksille nii- 468. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 401: Määrä-
915: den sähköistämistä varten . . . . . . . . . . . . 1200 rahan osoittamisesta !ainoiksi meijereit-
916: ten rakentamiseksi Pohjois- ja Itä-Suo-
917: 454. Pöykkö ym., rah.al. N: o 387: Korotetun messa sekä kaakkoiselia rajaseudulla . . 1216
918: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maa-
919: seudun vähavaraisille talouksien sähköis- 469. Niskala ym., rahoal. N:o 402: Määrära-
920: tämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1201 han osoittamisesta !ainoiksi meijerien
921: 455. Haapanen ym., rah.al. N:o 388: Korote- rakentamiseksi Pohjois-Suomeen ja Kai-
922: tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi nuuseen ... oo.. o. o..... oo..... ooo. 1217
923: 0 0 ••
924:
925:
926:
927:
928: käsi- ja pienteollisuudelle ............. 1202 470. Vennamo ymo, rah.al. N:o 403: Määrä-
929: 456. A. Leikola ym., rah.al. N:o 389: Koro- rahan osoittamisesta avustuslainoiksi yk-
930: tetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi sityisten teiden rakentamista varten .. o. 1218
931: käsi- ja pienteollisuudelle . . . . . . . . . . . . . . 1203
932: 471. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 404: Mää-
933: 457. Paasivuori ym., rah.al. N:o 390: Koro- rärahan osoittamisesta !ainoiksi posti-
934: tetun määrärahan osoittamisesta vähä- ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle pe-
935: varaisten ammattiopintolainoja varten . . 1204 rustettavia asunto-osakeyhtiöitä varten 1219
936: XVI Sisällysluettelo 1956.
937:
938:
939: Siv. Siv.
940: 472. Brander·Wallin ym., rah.al. N:o 405: 485. Ve1mamo ym., rah.al. N:o 418: Korote·
941: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vähä- tun määrärahan osoittamisesta kuntien
942: varaisilla kunnille kunnalliskotien raken- sisarosuuslainoitukseen ja vapaaehtoiseen
943: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1220 maanostoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1234
944: 473. Soininen ym., rah.al. N:o 406: Määrära- 486. Vennamo ym., rah.al. N:o 419: Korote-
945: han osoittamisesta !ainoiksi vähävarai- tun määrärahan osoittamisesta uuden tie-
946: silla kunnille kunnallis- ja vanhainkotien lain johdosta tarvittavan lisäkoneiston
947: rakentamiseen ja peruskorjauksiin . . . . . 1221 hankkimiseen tie- ja vesirakennushallituk-
948: selle ................................. 1235
949: 474. Tauriainen ym., rah.al. N:o 407: Määrä-
950: rahan osoittamisesta !ainoiksi kunnille 487. Sävelä ym., rah.al. N:o 420: Määrärahan
951: kunnallis- ja vanhainkotien rakentami- osoittamisesta Keskussotilassairaala 1:n
952: seksi ................................ 1222 lisärakennustöiden aloittamiseksi • . . . . . 1237
953: 475. Rytinki ym., rah.al. N:o 408: Määrära- 488. Halinen ym., rah.al. N:o 421: Määrära-
954: han osoittamisesta !ainoiksi kunnille kun- han osoittamisesta Brahelinnan emäntä-
955: nallis- ja vanhainkotien rakentamista var- koulun kotieläin- ja talousrakennusta var-
956: ten .................................. 1223 ten .................................. 1239
957: 476. Roine ym., rah.al. N:o 409: Määrärahan 489. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 422: An-
958: osoittamisesta lainojen antamiseksi kun- gående anvisande av anslag för uppfö-
959: nille täyskunnallisten vuokra-asuntojen rande av en skolbyggnad åt Korsholms
960: rakentamista varten . . • . . . . . . . . . . . . . . . 1224 husmodersskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1240
961: 477. Kaitila ym., rah.al. N:o 410: Määrära- 489. Korsbäck ym., rah.al. N:o 422: Määrä-
962: han osoittamisesta lainaksi työkeskus rahan osoittamisesta koulutalon rakenta-
963: Louhelalle laitoksen toiminnan tukemi- miseksi Korsholman emäntäkoululle . . . . 1241
964: seksi ja sen taloudellisen aseman va- 490. Lahtela ym., rah.al. N:o 423: Määrära-
965: kaannuttamiseksi .................... 1225
966: han osoittamisesta Kemijärven emäntä-
967: 478. Lehto ym., rah.al. N:o 411: Määrärahan koulun navetta- ja talousrakennuksen sekä
968: osoittamisesta lainaksi Lomaliitto r.y: lle kasvihuoneen ja opettajien asuntoraken-
969: Hämeenharjun lomakodin laajentamiseksi nuksen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 1242
970: ja kunnostamiseksi .................... 1226
971: 491. Larson m. fl., fin.mot. N:o 424: An-
972: 479. Torvi ym., rah.al. N:o 412: Määrärahan gående anvisande av anslag för förläng·
973: osoittamisesta lainaksi Invaliidisäätiölle ning av startbanan på Mariehamns flyg-
974: ortopedisen sairaalan rakentamiseksi Ou- fält ................................. 1244
975: luun ...........•..................... 1227
976: 491. Larson ym., rah.al. N:o 424: Määrära-
977: 480. Koivisto ym., rah.al. N:o 413: Määrä- han osoittamisesta Maarianhaminan len-
978: rahan osoittamisesta !ainoiksi Lapin lää- tokentän kiitotien pitentämiseen . . . . . . . 1245
979: nin omavaraistumista edistäviin tarkoi-
980: tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1228 492. Heikura, rah.al. N:o 425: Määrärahan
981: osoittamisesta Karvian lentokentän raken-
982: 481. Saalasti ym., rah.al. N: o 414: Määrä- tamistöitten aloittamiseen .•.......... 1246
983: rahan osoittamisesta !ainoiksi kunnille
984: työllisyyden ylläpitämisestä aiheutuvien 493. Nordström ym., rah.al. N:o 426: Määrä-
985: kuntaosuuksien suorittamiseksi . . . . . . . . 1229 rahan osoittamisesta Vaasan lentokentän
986: 482. Hamara ym., rah.al. N:o 415: Määrära- kestopäällystämistöitä varten .......... 1247
987: han osoittamisesta rakennuslainaksi Hel- 494. Vennamo ym., rah.al. N:o 427: Korote-
988: singin Käsityönopettajaopistolle ....... 1230 tun määrärahan osoittamisesta uuden tie-
989: 483. Högström m. fl., fin.mot. N:o 416: An- lain johdosta lisääntyvän koneiston säi-
990: gående anvisande av anslag för bevil- lytystä ja huoltamista varten tarpeellisten
991: jande av lån åt porkalabor för återupp- rakennusten rakentamiseen • . . . . . . . . . . . . 1248
992: byggnad av bostads- och ekonomibygg-
993: nader på Porkalaområdet . . . . . . . . . . . . . 1231 495. Hautala ym., rah.al. N:o 428: Määrära-
994: han osoittamisesta Kalajokisuun laiva-
995: 483. Högström ym., rah.al. N:o 416: Määrä- väylän rakentamista varten . . . . . . . . . . . 1249
996: rahan osoittamisesta lainojen myöntämi-
997: seksi Porkkalan asukkaille asunto- ja ta- 496. Haapanen ym., rah.al. N:o 429: Määrä-
998: lousrakennusten jälleenrakentamista var- rahan osoittamisesta Someron virasto-
999: ten Porkkalan alueella . . . . . . . . . . . . . . . . 1232 talon suunnittelu- ja rakennustöiden aloit-
1000: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1250
1001: 484. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 417: Määrä-
1002: rahan osoittamisesta !ainoiksi pientalo- 497. Friman ym., rah.al. N:o 430: Määrära-
1003: jen omistajille huoneenvuokrasäännöste- han osoittamisesta aluesairaaloista kun-
1004: lyn johdosta rappeutuneiden rakennus- nanaairaaloiksi muutettujen sairaaloiden
1005: ten korjaamista varten . . . . . . . . . . . . . . . 1233 peruskorjauksiin ja laajennuksiin . . . . . 1251
1006: Sisällysluettelo 1956. XVII
1007:
1008: Siv. Siv.
1009: 498. Kokkola ym., rah.al. N:o 431: Määrära· 515. Rosnell, ym., rah.al. N:o 448: M"åärära-
1010: han osoittamisesta Kotkan keskussairaa· han osoittamisesta Porin tyttölyseon lisä-
1011: Ian suunnittelutöitä varten ............ 1252 rakennuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1270
1012: 499. Malkamäki ym., rah.al. N:o 432: Määrä- 516. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 449: Määrä-
1013: rahan osoittamisesta Hämeenlinnan lää- rahan osoittamisesta Lappeenrannan kes-
1014: ninsairaalan laajentamista varten . . . . . . 1253 kikoulun koulutalon rakentamista varten 1271
1015: 500. Seppälä ym., rah.al. N: o 433: Määrära- 517. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 450: Määrä-
1016: han osoittamisesta Hämeenlinnan läänin- rahan osoittamisesta Jyväskylän tyttö-
1017: sairaalan lisärakennus-, muutos- ja kor- ly_seon. uuden koulurakennuksen rakenta-
1018: jaustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1254 nuseksl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1272
1019: 501. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 434: 518. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N: o 451: Mää-
1020: Määrärahan osoittamisesta Porin sai- rärahan osoittamisesta valtion omistaman
1021: raanhoitaja-terveyssisarkoulun koulutalon yhteiskoulun perustamiseksi Kemin kau-
1022: rakennustöiden aloittamista varten . . . . . . 1255 punkiin ja sen vaatiman koulutalon ra-
1023: kennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . 1273
1024: 502. Lindqvist ym., rah.al. N:o 435: Määrä-
1025: rahan osoittamisesta Lahden keskussai- 519. Friman ym., rah.al. N:o 452: Määrära-
1026: raalan rakennustöiden aloittamiseksi .. 1256 han osoittamisesta Kittilän yhteislyseon
1027: rakennustöiden aloittamiseksi ......... 1274
1028: 503. Käkelä ym., rah.al. N:o 436: Määrära-
1029: han osoittamisesta Lappeenrannan sai- 520. Koivisto ym., rah.al. N:o 453: Määrä-
1030: raanhoitaja-terveyssisarkoulun raken ta- rahan osoittamisesta Kittilän yhteisly-
1031: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1257 seon koulurakennuksen rakentamiseksi • . 1275
1032: 504. Haapasalo ym., rah.al. N:o 437: Määrä- 521. Aitio ym., rah.al. N:o 454: Määrärahan
1033: rahan osoittamisesta Mikkelin lääninsai- osoittamisesta kuuromykkäin ammattikou-
1034: r~~?-n lisärakennus-, muutos- ja korjaus- lun rakentamisen aloittamiseen . . . . . . . . . 1276
1035: tolta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1258 522. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 455: Mää-
1036: 505. Pasanen ym., rah.al. N:o 438: Määrära- rärahan osoittamisesta kodin tutkimus-,
1037: han osoittamisesta Mikkelin lääninsai- opetus- ja tiedotuslaitoksen aikaansaa-
1038: raalan laajentamista varten . . . . . . . . . . . 1259 mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1277
1039: 506. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 439: Määrära- 523. Lepistö ym., rah.al. N:o 456: Määrära-
1040: han osoittamisesta Mustasaaren sairaa- han osoittamisesta Eläinlääketieteellisen
1041: lan hoitohenkilöstön asuntolarakennuksen korkeakoulun rakennustyötä varten . . . . 1279
1042: rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1261
1043: 507. Lepistö ym., rah.al. N:o 440: Määrära- 524. Forsius ym., rah.al. N:o 457: Määrära-
1044: han osoittamisesta Keski-Pohjanmaan han osoittamisesta metsänhoitokoulun pe-
1045: keskussairaalan suunnittelutöitä varten 1262 rustamista varten Vihtiin Uudenmaan
1046: maamieskoulun yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . 1280
1047: 508. Järvi ym., rah.al. N:o 441: Määrärahan
1048: osoittamisesta Oulun lääninsairaalan laa- 525. Rantamaa ym., rah.al. N:o 458: Määrä-
1049: jentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1263 rahan osoittamisesta Mikkelin tietopuo-
1050: liselle karjanhoitokoululle Vättilänrannan
1051: 509. Koivisto ym., rah.al. N:o 442: Määrä- tilalle rakennettavan koulurakennusta var-
1052: rahan osoittamisesta Lapin lääninsairaa- ten .................................. 1281
1053: lan muutos- ja korjaustöitä varten . . . . 1264
1054: 510. Leinonen ym., rah.al. N:o 443: Määrä- 526. Antila ym., rah.al. N:o 459: Määrära-
1055: rahan osoittamisesta Oulun opettajakor- han osoittamisesta karjatalouskoulun ra-
1056: keakoululle koulurakennusten piirustus- kentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle . . . . . . 1283
1057: ten hankintaa ja rakennustöiden aloit- 527. W ickman m. fl., fin.mot. N: o 460 : An-
1058: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1265 gående anvisande av anslag tili Iän och
1059: 511. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 444: Miiä- understöd för uppförande av skolbygg-
1060: rärahan osoittamisesta Savonlinnan semi- nad och elevinternat för Lannäslunds
1061: naarin rakennustyön jatkamiseksi . . . . . 1266 lantbruksskola i Pedersöre kommun . . . . 1284
1062: 512. Seppälä ym., rah.al. N:o 445: Määrära- 527. Wickman ym., rah.al. N:o 460: Määrä-
1063: han osoittamisesta valtion oppikoulujen rahan osoittamisesta lainaksi ja avus-
1064: uudis- ja lisärakennuksia varten . . . . . . 1267 tukseksi koulurakennuksen ja oppilas-
1065: asuntolan rakentamista varten Lannäs-
1066: 513. Helle ym., rah.al. N:o 446: Määrärahan lundin maatalouskoululle Pietarsaaren
1067: osoittamisesta Karjaan yhteiskoulun ra- maalaiskunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1286
1068: kennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . 1268
1069: 528. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 461: Mää-
1070: 514. Twuli, rah.al. N:o 447: Määrärahan osoit- rärahan osoittamisesta emäntäkoulun ra-
1071: tamisesta Kouvolan lyseon uuden koulu- ~-~?-tamiseksi Inarin kunnan Ivalon ky-
1072: rakennuksen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . 1269 laan ................................. 1288
1073:
1074: 3 E 1/57
1075: ·xvni Sisällysluettelo 1956.
1076:
1077:
1078: Siv. Siv.
1079: 529. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 462: Määrära- 541. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 474: An·
1080: han osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan gående anvisande av anslag för under-
1081: suomenkielisen keskusammattikoulun ra- sökande av möjligheterna till invallning
1082: kennustöiden aloittamiseksi Seinäjoella 1289 och uttorkning av vissa delar av skär-
1083: gården i Larsmo, Kvevlax och Maxmo
1084: 530. Peltonen ym., rah.al. N:o 463: Määrä-
1085: rahan osoittamisesta Keski-Suomen kes- kommuner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1305
1086: kusammattikoulun kurssityöpajojen ra- 541. Rosenberg ym., rah.al. N:o 474: Määrä-
1087: kennustöiden aloittamiseksi Jyväskylän rahan osoittamisesta Luodon, Koivulah-
1088: kaupungissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1290 den ja Maksamaan kuntiin kuuluvan saa-
1089: 531. Turunen ym., rah.al. N:o 464: Määrä- riston eräiden osien pergerrystä ja kni·
1090: rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan vatusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1306
1091: keskusammattikoulun uuden työpajara- 542. Rankila ym., rah.al. N:o 475: Määrära-
1092: kennuksen rakennustöiden suunnittelemi- han osoittamisesta Lappajärven ja Evi-
1093: seksi ja aloittamiseksi Joensuun kaupun- järven vedensäännöstelytöiden jatkamista
1094: gissa ................................ 1291 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1307
1095: 532. Erkkilä ym., rah.al. N:o 465: Määrära- 543. Lepistö ym., rah.al. N:o 476: Määrära-
1096: han osoittamisesta keskusammattikoulun han osoittamisesta Lestijoen yläjuoksun
1097: aikaansaamista varten Siika·, Pyhä- ja perkanatöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . 1308
1098: Kalajokilaaksot käsittävälle alueelle .. 1292
1099: 544. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 477: Mää-
1100: 533. Turkka ym., rah.al. N:o 466: Määrära- rärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjan-
1101: han osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan maan peruakuivatustöitä varten ....... 1309
1102: keskusammattikoulun oppilasruokalan, ope-
1103: tuskeittiöt ja voimistelusalin käsittävän 545. Erkkilä ym., rah.al. N:o 478: Määrära-
1104: rakennuksen rakennustöiden aloittamista han osoittamisesta Lamujoen perkaami-
1105: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1294 seen ................................. 1310
1106: 534. Partanen ym., rah.al. N:o 467: Määrä- 546. Erkkilä ym., rah.al. N:o 479: Määrära-
1107: rahan osoittamisesta Kainuun keskus- han osoittamisesta Limingojan perkaami-
1108: ammattikoulun perustamiakustannuksiin 1295 seen ................................. 1311
1109: 535. Högström m. fl., fin.mot. N:o 468: An-
1110: gående anvisande av anslag för plane- 547. Friman ym., rah.al. N:o 480: Määrära-
1111: ring av ett nytt navigationsskolehus i han osoittamisesta Raudussuon kuivaa-
1112: IDiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1312
1113: Åbo ................................. 1297
1114: 535. Högström ym., rah.al. N:o 468: Määrä- 548. A. Salminen ym., rah.al. N:o 481: Mää-
1115: rahan osoittamisesta Turun merenkulku- rärahan osoittamisesta tieosuuden Hel-
1116: koulun uuden talon suunnittelua varten 1298 sinki-Gumböle rakentamiseksi nelikais-
1117: taiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1313
1118: 536. Tainio ym., rah.al. N:o 469: Määrära-
1119: rahan osoittamisesta valtakunnan sähkö- 549. Roine ym., rah.al. N:o 482: Määrärahan
1120: linjan jatkamiseksi Pellon kunnan Riipi- osoittamisesta Vihiniemen-Maasillan vä-
1121: s~~:'aaran kf.~~stä Kolarin kunnan Siep- lisen tien rakentamiseksi Perniön pitä-
1122: PlJarven kylaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1299 jässä ................................ 1314
1123: 537. Pusa, rah.al. N:o 470: Korotetun mää- 550. Jokinen ym., rah.al. N:o 483: Määrära-
1124: rärahan osoittamisesta vesistöjen laske- han osoittamisesta tieoikaisun suoritta-
1125: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1300 mista varten Nurkkilan ja Merihuhdin
1126: 538. Rosenberg m.fl., fin.mot. N:o 471: An- välisellä tieosalla Perniön kunnassa . . . . 1315
1127: gående anvisande av anslag för upprens-
1128: ning av utfallsdiket från Kuttuträsk i 551. Koivusilta ym., rah.al. N:o 484: Määrä-
1129: Esbo kommun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1301 rahan osoittamisesta Koukjärven tien
1130: kuntoonsaattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1316
1131: 538. Rosenberg ym., rah.al. N:o 471: Määrä-
1132: rahan osoittamisesta Espoon kunnassa 552. Koivusilta ym., rah.al. N:o 485: Määrä-
1133: olevan Kuttuträskin laskuojan perkaa- rahan osoittamisesta Hakoisten mutkan
1134: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1302 oikaisemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1317
1135: 539. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 472: Mää- 553. Haapanen ym., rah.al. N:o 486: Määrä-
1136: rärahan osoittamisesta Myrskyiänjoen rahan osoittamisesta Salonkylän-Piipa-
1137: Hallilan alueen perkanatöiden aloittami- lan maantien rakentamiseksi Lopen kun-
1138: seksi ................................ 1303 nassa ................................ 1318
1139: 540. Aitio ym., rah.al. N:o 473: Määrärahan 554. Laine ym., rah.al. N:o 487: Määrärahan
1140: osoittamisesta Muurlan ja Uskelan pitä- osoittamisesta Someron Sylvänän-Ypä-
1141: jissä olevan Alasjärven vesijättöalueen jän Kurjenmäen väHsen kakkostien osan
1142: kuivatustöiden aloittamista varten .... 1304 suunnitelman laatimista varten . . . . . . . . 1319
1143: Sisällysluettelo 1956. XIX
1144:
1145: Siv. Siv.
1146: 555. Kujala ym., rah.al. N:o 488: Määrära- 570. Manninen ym., rah.al. N:o 503: Määrä-
1147: han osoittamisesta maantien rakentami- rahan osoittamisesta Kuopion-Varkau-
1148: seksi Mankalan voimalaitokselta Kymen- den välisen maantien Varkauden kaup-
1149: taan kylään Iitin kunnassa ...•......• 1320 palan alueella olevan osan rakentami-
1150: seksi ..•...•......................... 1335
1151: 556. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 489: Määrä-
1152: rahan osoittamisesta Lappeen-Ylämaan 571. Hietanen ym., rah.al. N:o 504: Määrä-
1153: -Hujakkalan tien kunnostamista varten 1321 rahan osoittamisesta Kuopion kaupun-
1154: gin alueen läpi johtavan Kailan tien oi-
1155: 557. Tuuli ym., rah.al. N:o 490: Määrärahan kl!iisemis- ja laajentamistöihin . . . . . . . . . 1336
1156: osoittamisesta tienoikaisu- ja parannus-
1157: työn käyntiinsaattamiseksi Hauvanlah- 572. Soininen ym., rah.al. N: o 505:. Määrära-
1158: den-Särkilahden maantiellä Ruokolah- han osoittamisesta Rääkkylän-Oravisa-
1159: den kunnassa . . . . . . . . . . ... . . . . . . . . . . . . 1322 lon-Liperin maantien rakennustöiden
1160: jatkamista varten ..•...•............. 1337
1161: 558. E. Kilpi ym., rah.al. N:o 491: Määrära-
1162: han osoittamisesta Asikkalan kunnan 573. Twrunen ym., rah.al. N:o 506: Määrära-
1163: Kopsuon tien kunnostamiseen . . . . . . . . . 1323 han osoittamisesta valtatie n:o 6 tie-
1164: osuuden Joensuu-Haavanpää-Onkamo
1165: 659. Heikwra ym., rah.al. N:o 492: Määrära- töiden aloittamista varten • . . . • . . . . . . . 1338
1166: han osoittamisesta Karvian-Pohjois-Par-
1167: kanon-Kihniön välisen maantien raken- 574. Koskinen ym., rah.al. N:o 507: Määrä-
1168: nustöiden jatkamiseen . • . . . . . . . . . . . . . . . 1324 rahan osoittamisesta maantien rakenta-
1169: miseksi Lannevedeltä Parantalan ase-
1170: 560. Heikura, rah.al. N:o 493: Määrärahan malle ................................ 1339
1171: osoittamisesta Honkajoelta ja Parkanosta
1172: tulevien maanteiden risteyskohdalla suori- 575. Soininen ym., rah.al. N: o 508: Määrära-
1173: tettavia tietöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . • 1325 han osoittamisesta Juuan ja Polvijärven
1174: pitäjien välisen Ahmavaaran-Marton-
1175: 561. Heikwra ym., rah.al. N:o 494: Määrära- vaaran maantien rakentamista varten .. 1340
1176: han osoittamisesta Mansoniemen-Rai-
1177: vaalan maantien ja Vänniluoman maan- 576. Rytkönen ym., rah.al. N:o 509: Määrä-
1178: tiesillan uusimiseen Ikaalisten kunnassa 1326 rahan osoittamisesta Viinamäen-Siika-
1179: järven maantien rakentamiseksi •...... 1341
1180: 562. Heikura, rah.al. N:o 495: Määrärahan
1181: osoittamisesta Jouhimaan-Kantin asu- 577. Rytkönen ym., rah.al. N:o 510: Määrä-
1182: tusalueen-Karvian tien tierakennussuun- rahan osoittamisesta Vieremän-Karan-
1183: nitelman laatimiseksi ................. 1327 kamäen-Otanmäen maantien rakentami-
1184: seksi .....••...•..................... 1342
1185: 563. Suonpää ym., rah.al. N:o 496: Määrära-
1186: han osoittamisesta Tampereen-Turun 578. Tawriainen ym., rah.al. N:o 511: Määrä-
1187: runkotien rakentamisen aloittamiseksi .. 1328 rahan osoittamisesta Suomussalmen yli
1188: 564. Seppi ym., rah.al. N:o 497: Määrärahan johtavan maantien pengerrystöiden suo-
1189: osoittamisesta Teiskon-Jäminkipohjan rittamiseksi • . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1343
1190: maantieoikaisun jatkamista varten • . • . 1329 579. Tawriainen ym., rah.al. N:o 512: Määrä-
1191: 565. Suonpää ym., rah.al. N:o 498: Määrära- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
1192: han osoittamisesta Tampereen-Jyväsky- miseksi Pudasjärven Puhokl!lelta Kurki-
1193: län valtatien Tampere-Jämsä osuuden kylän kautta Suomussalmen Leinosen-
1194: korjaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1330 vaaraan . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . 1344
1195: 566. Seppi ym., rah.al. N:o 499: Määrärahan 580. Rytinki ym., rah.al. N:o 513: Määrära-
1196: osoittamisesta maantien rakentamista han osoittamisesta Pudasjärven-Sarajär-
1197: varten Kurun kunnan Riuttaskorven ky- ven välisen maantien peruskorjaustöiden
1198: lästä Virtain kunnan Kortteen pysäkille 1331 aloittamiseksi . . . . • . . . . . . . • • . . . . . . . • . . 1345
1199: 567. Jämsen ym., rah.al. N:o 500: Määrära- 581. Rytinki ym., rah.al. N:o 514: Määrära-
1200: han osoittamisesta maantien rakentami- han osoittamisesta Pudasjärven Puhok-
1201: seksi Keuruun-Kolhon maantieltä Tiu- sen-Suomussalmen Näljängän välisen
1202: salan pysäkin kautta Keuruun-Haapa- maantien rakennustöiden aloittamiseksi •. 1346
1203: mäen maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . 1332
1204: 582. Lepistö ym., rah.al. N:o 515: Määrära-
1205: 568. Soininen ym., rah.al. N:o 501: Määrä- han osoittamisesta maantien rakenta-
1206: rahan osoittamisesta Onkamon-Puhok- mista varten Lestijärveltä Niskankor-
1207: sen maantierakennustyön jatkamista var- ven talojen kautta Reisjärvelle . . . . . . . . 1347
1208: ten .................................. 1333
1209: 583. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 516: Mää-
1210: 569. Manninen ym., rah.al. N:o 502: Määrä- rärahan osoittamisesta Koivun-Petäjäs-
1211: rahan osoittamisesta Varkauden-Joen- kosken välisen tien rakennus- sekä Lan-
1212: suun maantien kunnostamista varten Ruk- tiosaaren-Koivun välisen maantien oi-
1213: kuneen ja Kypäräjärven välisellä osalla 1334 kaisu- ja korjaustöiden aloittamiseksi . . 1348
1214: XX Sisällysluettelo 1956.
1215:
1216:
1217: Siv. Siv.
1218: 584. Pöykkö ym., rah.al. N:o 517: Määrära· 598. Koivisto ym., rah.al. N:o 531: Määrä-
1219: han osoittamisesta maantien rakentami- rahan osoittamisesta Peltovuoman-Nun-
1220: seksi Kemijoen eteläpuolelta Sierilästä nasen maantien rakennustöiden loppuun-
1221: Pekkalaan Rovaniemen-Kuusamon maan- saattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1366
1222: tiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1349
1223: 599. Pöykkö ym., rah.al. N:o 532: Määrära-
1224: 585. Lahtela ym., rah.al. N:o 518: Määrära- han osoittamisesta Utsjoen-Nuorgamin
1225: han osoittamisesta Javaruksen-Vuojär- -Rajalan maantien rakennustöiden aloit-
1226: ven maantien rakennustöiden jatkami- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1367
1227: seksi ................................ 1350
1228: 600. Lahtela ym., rah.al. N:o 533: Määrära-
1229: 586. Pöykkö ym., rah.al. N:o 519: Määrära- han osoittamisesta Syysjärven-Utsjoen
1230: han osoittamisesta Tolosenkylän-Lohi- maantien rakennustöiden suorittamiseksi 1368
1231: uivan maantiesuunnan tutkimista varten 1352
1232: 601. Kulovaara ym., rah.al. N:o 534: Määrä-
1233: 587. Lahtela ym., rah.al. N:o 520: Määrä- rahan osoittamisesta Kemiön saaren ja
1234: rahan osoittamisesta Posion kunnan mantereen välisten liikenneyhteyksien pa-
1235: Aholan -Mourujärven-Maaninka vaaran rantamiseksi ..................•....... 1369
1236: maantien rakennustöiden jatkamiseksi • . 1353
1237: 602. Roine ym., rah.al. N:o 535: Määrärahan
1238: 588. Lahtela ym., rah.al. N:o 521: Määrä- osoittamisesta ponttoonisillan rakentami-
1239: rahan osoittamisesta maantien rakenta- seksi Hirvensalon saaresta Satavan saa-
1240: miseksi Ylikitkajärven luoteispuolta Po- reen johtavalle tielle ................. 1370
1241: sion-Kuusamon maantiestä Kemijärven
1242: -Kuusamon maantiehen . . . . . . . . . . . . . . 1354 603. Tuuli ym., rah.al. N:o 536: Määrärahan
1243: osoittamisesta Vehkalahden kunnassa
1244: 589. Lahtela ym., rah.al. N:o 522: Määrä-
1245: rahan osoittamisesta maantien rakenta- Metsäkylän-Tavastilan maantiellä ole-
1246: van Klemolan sillan uudelleenrakentami-
1247: miseksi Rovaniemen-Kemijärven rauta-
1248: tiellä olevan Vian aseman ja Vanttaus- seksi ................................ 1371
1249: järven maantien välille . . . . . . . . . . . . . . . 1355 604. Kelovesi ym., rah.al. N:o 537: Määrära-
1250: 590. Koivisto ym., rah.al. N:o 523: Määrära- han osoittamisesta Kirjamoin salmen sil-
1251: han osoittamisesta Kuhan-Simojärven lan rakennustöiden aloittamiseksi Tai-
1252: maantien parantamiseen Ranuan kunnassa 1357 palsaaren kunnassa . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1372
1253: 591. Pöykkö ym., rah.al. N:o 524: Määrära- 605. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 538: Mää-
1254: han osoittamisesta Saarenkylän-Mel- rärahan osoittamisesta sillan rakentami-
1255: tauksen maantiesuunnan tutkimista var- seksi Sitkoinleukaan Puumalan kunnassa 1373
1256: ten .................................. 1358
1257: 606. Rapio ym., rah.al. N:o 539: Korotetun
1258: 592. Friman ym., rah.al. N:o 525: Määrära, määrärahan osoittamisesta Salmin sillan
1259: han osoittamisesta Kallon-Kaukosen rakentamiseksi ja sen yhteydessä tien-
1260: maantien rakentamiseksi .............. 1359 parannustöiden aloittamiseksi Ikaalisten
1261: ja Hämeenkyrön kunnissa ............ 1374
1262: 593. Friman ym., rah.al. N:o 526: Määrära-
1263: han osoittamisesta tierakennustyön aloit· 607. Suonpää ym., rah.al. N:o 540: Määrära-
1264: tamiseksi Tepaston kylästä Lompolon han osoittamisesta avustukseksi Tampe-
1265: kautta Puljujärven kylään Kittilän kun· reen kaupungille Tammerkosken Ratinan
1266: nassa ................................ 1360 sillan rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 1375
1267: 594. Koivisto ym., rah.al. N:o 527: Määrä- 608. Seppi ym., rah.al. N:o 541: Määrärahan
1268: rahan osoittamisesta maantien rakenta- osoittamisesta Karjulan sillan-Ruoveden
1269: miseksi Savukosken Värriön kylästä Tan- maantieosuuden oikaisemista varten .... 1376
1270: huan kylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1361
1271: 609. Ahonen ym., rah.al. N:o 542: Määrära-
1272: 595. Lahtela ym., rah.al. N: o 528: Määrära- han osoittamisesta Melonkosken sillan
1273: han osoittamisesta maantien rakennus- uudelleen rakentamiseksi Virtain-Ähtä-
1274: töiden jatkamiseksi Sodankylän kunnan rin maantiellä . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1377
1275: Kelujärven kylästä Tanhuan kylän kautta
1276: Savukosken kunnan Värriön kylään . . . . . 1362 610. Ahonen ym., rah.al. N:o 543: Määrära-
1277: han osoittamisesta Suolahden-Koiviston
1278: 596. Lahtela ym., rah.al. N:o 529: Määrära- maantien sillan rakentamiseen ........ 1378
1279: han osoittamisesta Inarin kirkonkylän-
1280: Menesjärven maantien saattamiseksi au- 611. Hiltunen ym., rah.al. N:o 544: Määrära-
1281: topla liikennöitävään kuntoon ......... 1363 han osoittamisesta sillan rakentamiseksi
1282: Orivirtaan ........................... 1379
1283: 597. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 530: Mää-
1284: rärahan osoittamisesta Kaamasen-Se- 612. Åsvik ym., rah.al. N:o 545: Määrärahan
1285: vettijärven lumikiitäjätien kunnostami- osoittamisesta Tapanin sillan rakentami-
1286: seksi Inarin kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . 1365 seksi Isojoen kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . 1380
1287: Sisällysluettelo 1956. XXI
1288:
1289: Siv. Siv.
1290: 613. TUtu, rah.al. N:o 546: Määrärahan osoit· 622. Niskala ym., rah.al. N:o 555: Määrära-
1291: tamisesta Alahärmän kirkonkylässä olevan han osoittamisesta Ylitornion kunnassa
1292: Pirin sillan rakennustöiden alullepanoa olevan Pessalompolon maantiesillan ra·
1293: varten . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . 1381 kantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1390
1294: 614. Hult ym., rah.al. N:o 547: Määrärahan 623. Koivisto ym., rah.al. N:o 556: Määrä-
1295: osoittamisesta Kivisalmen siltarakennus· rahan osoittamisesta Ristisalmen sillan
1296: töiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . • . . . . . . 1382 rakentamiseksi Posion kunnassa . . . . . . . 1391
1297: 615. Vennamo ym., rah.al. N:o 548: Määrä· 624. Lahtela ym., rah.al. N:o 557: Määrära·
1298: rahan osoittamisesta sillan rakentami· han osoittamisesta sillan rakentamiseksi
1299: seksi Kivisalmen lossin paikalle . . . . . . . . 1383 Kemijärven-Lehtolan-Posion maantiellä
1300: olevaan Kaisansalmeen ja Latunginsal·
1301: 616. Ahonen ym., rah.al. N:o 549: Korotetun meen
1302: määrärahan osoittamisesta Viitasaaren 1392'
1303: pitäjässä sijaitsevan Hännilänsalmen sil· 625. Friman ym., rah.al. N:o 558: Määrära·
1304: lan rakentamista varten . . • . . . . . . . . . . . 1384 han osoittamisesta Salmen sillan raken-
1305: nustöiden aloittamiseksi Kittilän kirkon·
1306: 617. Niiranen ym., rah.al. N:o 550: Määrära·
1307: han osoittamisesta Lylykosken maantie· kylässä ........................•..... 1393,
1308: sillan rakentamista varten Koitajoen yli 1385 626. E. Kilp'b ym., rah.al. N:o 559: Määrära·
1309: 618. Rytkönen ym., rah.al. N:o 551: Määrä· han osoittamisesta Peilinkosken perkaa-
1310: rahan osoittamisesta Paloisvirran sillan miseen .............................. . 1394
1311: rakentamiseksi . . . . . • . . . . . . . • • . . . . . . . . 1386 627. Tainio ym., rah.al. N:o 560: Määrärahan
1312: 619. Rytinki ym., rah.al. N:o 552: Määrära· osoittamisesta Simon kunnassa olevan
1313: han osoittamisesta sillan rakentamista Viantiejoen perkaustöiden aloittamiseksi 1395
1314: varten Jokijärven lossipaikalle ........ 1387 628. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 561: Mää-
1315: rärahan osoittamisesta kanavan rakenta·
1316: 620. Rytinki ym., rah.al. N:o 553: Määrära· mista varten Siikajoelta Fasonjärven
1317: han osoittamisesta sillan rakentamista kautta Niemelän lahteen ............. . 1396
1318: varten Iijoessa olevalle Ervastin lossi·
1319: paikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1388 629. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 562: Koro·
1320: tetun määrärahan osoittamisesta avus·
1321: 621. Koivisto ym., rah.al. N:o 554: Määrä- tuksiksi maanviljelijäin uudisraivauksiin,
1322: rahan osoittamisesta Tornionjoen sillan vetoviemäreiden kaivuun sekä maan· ja
1323: leventämiseksi ja vahvistamiseksi . . . . . 1389 metsänparannustöihin .................• 1397
1324:
1325:
1326:
1327:
1328: I. Perustuslakivaliokunta.
1329: Porkkalan palautusta koskeva lak:ialoite.
1330: Siv.
1331: 8. Kyttä ym., lak.al. N:o 70: Ehdotus
1332: Porkkalan palautuslaiksi (Laus. Vv:lta) 1401
1333:
1334:
1335:
1336:
1337: IV. Valtiovarainvaliokunta.
1338: Virkamiesten palkkausta, tulo- ja omai- Siv.
1339: suusveroa sekä. liikevaihtoveroa koske- 632. Saikku ym., lak.al. N: o 75: Ehdotus
1340: via lakialoitteita. laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai-
1341: Siv. kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . • . 1412
1342: 630. Seppälä ym., lak.al. N:o 71: Ehdotukset
1343: laeiksi valtion viran tai toimen halti- 633. Suominen, lak.al. N: o 79: Ehdotus laiksi
1344: jain palkkauksesta annetun lain muut- asuinrakennusten tuotantoon käytetty·
1345: tamisesta •.......•................... 1405 jen rakennustarvikkeiden hintaan sisäl·
1346: tyneen liikevaihtoveron palauttamisesta 1414
1347: 631. Koivisto ym., lak.al. N:o 74: Ehdotus
1348: laiksi tulo· ja omaisuusverolain väliai-
1349: kaisesta muuttamisesta . . • . . • . . . . . . . . . 1410
1350: XXII Sisällysluettelo 1956.
1351:
1352:
1353: IX. Maatalousvaliokunta.
1354: Maatalouden kannattavuuden turvaa- Siv.
1355: mista, maataloustulon va.kaa.nnutta.mista, 105. Ryhtä ym., lak.al. N:o 72: Ehdotus laiksi
1356: maatalousneuvontaa ja Porkkalan maa- maatalousneuvontaa varten myönnettyjen
1357: taloudellista jälleenrakennustyötä koske- valtion avustusten käytön perusteista .. 1422
1358: via lakialoittieta. 106. Högström m. fl., lagmot. N:o 78: Förslag
1359: Siv. tili lag om understödande med stateme-
1360: 103. M. Leskinen ym., lak.al. N:o 68: Ehdo- del av lantbrukets återuppbygnadsarbete
1361: tus laiksi maatalouden kannattavuuden på Porkalaområdet .•.............•..• 1427
1362: turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1417 106. Högström ym., lak.al. N:o 78: Ehdotus
1363: 104. Hautala ym., lak.al. N:o 69: Ehdotus laiksi Porkkalan alueen maataloudellisen
1364: laiksi maataloustulon vakaannuttami- jälleenrakentamistyön tukemisesta val-
1365: sesta .•......•.•...............•..... 1420 tion varoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 1428
1366:
1367:
1368:
1369: X. Työväenasia.invaliokunta.
1370: Työnseisausten vahingollisten seuraa.mus- Siv.
1371: ten rajoittamista, ka.nsaneläkela.kia, työn- 23. Ikonen ym., lak.al. N:o 78: Ehdotus
1372: välitystä ja työllisyyttä koskevia laki- laiksi kansaneläkelain muuttamisesta • • 1433
1373: aloitteita.
1374: Siv. 24. T_?~vi ym;., ~ak.al. N:o 76: Ehdotus työn-
1375: vahtyslaikSI • . . . . • • . . . • • . • • . . • • • • • . • • 1435
1376: 22. Vennamo ym., lak.al. N:o 67: Ehdotus
1377: laiksi työnseisausten vahingollisten seu- 25. Roine ym., lak.al. N:o 77: Ehdotus työl-
1378: raamustan rajoittamisesta (Laus. Prv:lta) 1431 lisyyslaiksi . . . . . . . . • • . . • . • • • . • . . . . • • • 1439
1379: VALTIOPÄIVÄT
1380: 1956
1381:
1382: LIITTEET
1383: B. YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
1384: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
1385:
1386:
1387:
1388:
1389: HELSINKI 1956
1390: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1391:
1392:
1393: E 645/56
1394: VALTIOPÄIVÄT
1395: 1956
1396:
1397: LIITTEET
1398: IV
1399:
1400: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN ALOITE-
1401: AJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHA-ASIA-ALOITTEET
1402:
1403:
1404:
1405:
1406: HELSINKI 1956
1407: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1408: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista
1409: oikeudenkäyntilaitoksen ja hallinnon tarpeisiin, uusien läänien
1410: perustamiskustannuksiin, terveydenhoidollisiin, sivistyksel-
1411: Usiin, maataloudellisiin, sosiaalisiin ym. tarkoituksiin
1412: ja kulkulaitosparannuksiin.
1413: 805
1414:
1415: IV,119. - Rah.al. N:o 52.
1416:
1417:
1418:
1419:
1420: Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta Moskovan suurlähe-
1421: tystön I luokan lähetystös~'hteerin viran mu1tttamiseksi
1422: lähetystöneuvoksen viraksi.
1423:
1424:
1425: Eduskunnalle..
1426:
1427: Ul'koasiainhalUnnossa on suurempiin edus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
1428: tustoihin tarkoitettu edustuston pääillikköä tulo- ja menoarvioon 5 Pl. II luvun
1429: lähinnä oleva vi~kamies läJhetystöneuvoksen 1 momentille Moskovan suurlähetystön
1430: viran haltijaksi. Käytettävissä olevat 6 lähe- nykyisen I luokan lähetystösihteerin
1431: tystöneuvoksen virkaa eivät kuitenkaan ·ole viran {31 pl.) muuttamiseksi lähetys-
1432: riittäneet tähän tarkoitukseen, vaan esimer- töneuvoksen viraksi (34 pl.) 188 700
1433: kiksi Suomen Moskovassa oleva suurlähetystö markkaa, josta peruspalkan osalle tu-
1434: on lähetystöneuvoksen virkaa vailla. Edus- lisi 128 520 markkaa ja ikälisien osalle
1435: tuston tärkeys ja suuruus ,edellyttävät, että 60 180 markkaa ilman paikalliskm·o-
1436: sinne saataisiin lähetystöneuvoksen virka, tusta.
1437: minkä johdosta kunnioittaen ehdotamme,
1438: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
1439:
1440: Rafael Paasio. Arvo Salminen.
1441: G. Henriksson. John Österholm.
1442: Helge Miettunen. Eino Kilpi.
1443: Heikki Soininen.
1444: 806
1445:
1446: IV,120. - Rah.al. N:o 53.
1447:
1448:
1449:
1450: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan hovioikeu-
1451: den lakkautettavaksi ehdotetun neljännen jaoston pysyttä-
1452: rnistä varten.
1453:
1454: E d u s k u n n a ll e.
1455:
1456: Vuosina 1953 ja 1954 hallitus ehdotti ta- tävän johtopäätöksen. Hän ehdottaa nimit-
1457: lousarvioesityksissään seuraavia vuosia var- täin puolestaan kuutta jaostoa Helsinkiin
1458: ten, että Vaasan hovioikeudesta lakkautet- ja kolmea Vaasaan. Hallitus on myöskin tä-
1459: taisiin yksi jaosto. Eduskunta päätti kuiten- män mukaisesti talousarvioesityksessään vuo-
1460: kin kumpanakin vuonna säilyttää kysymyk- delle 1957 ehdottanut, että Vaasan hovioi-
1461: sessä olevan jaoston ja palautti menoarvioon keudesta lakkautettaisiin yksi jaosto ja yksi
1462: sitä varten tarvittavan määrärahan. Vuoden uusi vakinainen jaosto perustettaisiin Hel-
1463: 1954 talousarviossaan eduskunta viittaa val- singin hovioikeuteen.
1464: tioneuvoston asettaman komitean mietintöön. Ei voida pitää oikeana, että näin syrjäy-
1465: Tämän nk. hovioikeuskomitean muodostivat tettäisiin kaikki ne näkökohdat, joihin hovi-
1466: korkeimman oikeuden presidentti Toivo Tar- oikeuskomitean lausunto perustuu. Kolmi-
1467: janne, oikeusneuvos Aarne Kokkonen ja sil- jaostoinen hovioikeus on niin pieni, ettei
1468: loinen oikeusministeriön hallitusneuvos Urho siinä tarjoudu hovioikeuden jäsenille sa-
1469: Miettinen ja on komitea mietinnössä esittä- massa laajuudessa tilaisuutta keskinäisiin
1470: miinsä perusteluihin nojaten esittänyt, neuvotteluihin, eivätkä he tällöin myöskään
1471: että maan hovioikeudet olisivat nelijaos- edusta siinä määrin oikeustieteen ja -käytän-
1472: toisia, paitsi Helsingin hovioikeus, jossa olisi nön eri alojen tuntemusta kuin suuremmissa
1473: viisi jaostoa, sekä hovioikeuksissa. Tästä saattaa seurata, että
1474: että hovioikeuksien tuomiopiirit tämän mu- eri hovioikeuksien ratkaisut voivat tulla sekä
1475: kaisesti järjestettäisiin uudelleen. asiallisesti että muodollisesti olemaan tasol-
1476: Samaan tulokseen oli tullut vuonna 1952 taan vaihtelevia, mikä tulos oikeudenhoidon
1477: annettuja hovioikeusasetusta ja hovioikeuk- kannalta olisi varsin arveluttava. Pieni ho-
1478: sien työjärjestystä valmistellut komitea. vioikeus ei myöskään voi saada pätevää laki-
1479: Eduskunnan perustelut olivat seuraavat: miestyövoimaa palvelukseensa, koska ylene-
1480: ,Esityksessä on ehdotettu Vaasan hovioi- mismahdollisuudet ovat siellä vähäiset. Tämä
1481: keudesta lakkautettavaksi yksi jaosto. Kun koskee erityisesti Pohjois-Suomessa olevaa
1482: hovioikeuksien piirijakoa tutkimaan asetettu Vaasan hovioikeutta. Suhteellisen pieni tila-
1483: komitea ei ole ryhtynyt kannattamaan tätä päinenkin työnlisäys aiheuttaa kolmijaostoi-
1484: ehdotusta, vaan on päätynyt toisenlaiseen sessa hovioikeudessa vaikeuksia töiden jär-
1485: ratkaisuun ja koska Eduskunnan mielestä jestelyissä ja juttujen ruuhkautumista, ku-
1486: sen vuoksi on syytä vielä harkita asiaa ko- ten on havaittu Vaasan hovioikeuden ollessa
1487: mitean ehdotusten pohjalta, Eduskunta on kolmijaostoinen. Liian pieni hovioikeus ei
1488: päättänyt kysymyksessä olevan jaoston ja voi noudattaa oikeudenhoidon johtavaa peri-
1489: lakkautettaviksi ehdotetut virat pysytettä- aatetta: jakaa oikeutta varmasti ja nopeasti.
1490: viksi - - -". Vaasan ja Itä-Suomen hovioikeuksissa on-
1491: Oikeusministeriö on senjälkeen antanut kin nykyään kummassakin neljä jaostoa, Tu-
1492: yhden komiteanjäsenen, eläkkeellä olevan run hovioikeudessa viisi ja Helsingin hovi-
1493: hallitusneuvos Miettisen tehtäväksi laatia oikeudessa neljä vakinaista jaostoa, joten ol-
1494: mietinnön asiasta. Mainitussa mietinnössä, laan pääsemässä siihen tilaan, että maassa on
1495: joka on päivätty kesäkuun 1 päivälle 1956, neljä samansuuruista hovioikeutta.
1496: todetaan, että hovioikeuksien pitäisi olla, Joulukuun 16 päivänä 1949, siis muuta-
1497: jos mahdollista, yhtä suuria. Tästä on kui- mia kuukausia sen jälkeen, kun eduskunta oli
1498: tenkin mietinnön laatija vetänyt hämmästyt- päättänyt saattaa Vaasan hovioikeuden neli-
1499: IV,120. - Aittoniemi ym. 807
1500:
1501: jaostoiseksi, siirrettiin Vaasan hovioikeuspii- maan tulokseen, on hämmästyttävää, että oi-
1502: ristä Itä-Suomen hovioikeuspiiriin edelliseen keusministeriö lähinnä ministeriön erään en-
1503: vanhastaan kuuluneet Jyväskylän, Saarijär- tisen esittelijän suurta arvostelua herättä-
1504: ven, Viitasaaren ja Kajaanin tuomiokunnat neen muistion perusteella voi jatkuvasti esit-
1505: sekä Jyväskylän ja Kajaanin kaupungit. tää neljännen jaoston lakkauttamista maini-
1506: Tällä hallinnollisella siirrolla pienennettiin tusta hovioikeudesta. Mainittakoon vielä,
1507: hovioikeuden tuomiopiiriä. ettei maim hovioikeuksilta ole edes pyydetty
1508: Vaasan hovioikeus on kirjeellä helmikuun lausuntoa entisen hallitusneuvos Miettisen
1509: 20 päivältä 1952, syyskuun 3 päivältä 1953, muistion johdosta.
1510: syyskuun 1 päivältä 1955 sekä vielä tämän Vaasan hovioikeuden neljäs jaosto tarvit-
1511: vuoden maaliskuun 12 päivänä oikeusminis- see ensi vuodelle seuraavat määrärahat: kuu-
1512: teriölle esittänyt, että hovioikeuden tuomio- kausittain kahta hovioikeudenneuvosta var-
1513: piiri saatettaisiin ennalleen ja että siihen ten peruspalkkaa 17 4 950 mk, ikälisinä
1514: mahdollisesti liitettäisiin myös Hämeen lää- 66 450 mk ja kalliinpaikanlisinä 9 760 mk,
1515: nin pohjoisia tuomiokuntia keventämään Tu- kahta hovioikeudenasessoria varten kuukau-
1516: run hovioikeuden työtaakkaa, eli siis, että sittain peruspalkkaa 165 150 mk, ikälisinä
1517: hovioikeuskomitean ehdotus ainakin pääkoh- 60 530 mk ja kalliinpaikanlisinä 9 480 mk,
1518: dissaan toteutettaisiin. yhtä ylemmän palkkausluokan viskaalia var-
1519: On myös havaittava, että hovioikeusasioi- ten vastaavasti 63 750 mk, 10 260 mk ja
1520: den lukumäärä on vuosi vuodelta kasva- 4 025 mk sekä kahta alemman palkkausluo-
1521: massa. Tämä koskee ja tulee koskemaan eri- kan viskaalia varten vastaavasti 115 900 mk,
1522: koisesti Vaasan hovioikeutta, jonka alueella 11 560 mk ja 7 490 mk. Tämä tekee koko
1523: Pohjois-Suomen teollistaminen ja muunkin vuoden osalta peruspalkkoina 6 237 000 mk,
1524: elinkeinoelämän kehittyminen johtaa oikeus- ikälisinä 1 785 600 mk ja kalliinpaikanlisinä
1525: asioiden määrän suhteellisen voimakkaaseen 369 060 mk eli yhteensä 8 391 660 mk, josta
1526: lisääntymiseen. Niinpä on juttujen luku- määrästä 1 090 915 mk on indeksikorotusta.
1527: määrä Vaasan hovioikeudessa noussut vuonna Ikälisät on laskettu siten, että neuvosten ja
1528: 1956 edelliseen vuoteen verrattuna 10 pro- asessorien osalta on laskettu kaikki viisi ikä-
1529: sentilla. Tällöin ei ole syytä supistaa Vaa- lisää, viskaali y.p: n osalta kolme ja viskaali
1530: san hovioikeutta ja vetää sitä samalle ruuh- a.p: n osalta kaksi ikälisää, kuten on laita
1531: kautumisen tielle, jossa nyt Turun ja Hel- nyt kysymyksessä olevien virkamiesten osalta
1532: singin hovioikeudet ovat. Nykyään ratkais- hovioikeudessa.
1533: taan Vaasan hovioikeudessa jutut muuta- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
1534: massa kuukaudessa, mitä onkin pidettävä kunnioittaen,
1535: päämääränä. Tehokkaan ja nopean oikeus-
1536: avun antaminen on oikeusvaltiossa mitä tär- että Eduskunta päättäisi vuoden
1537: kein tehtävä. 1957 tulo- ja menoarvioon asianomais-
1538: Sen jälkeen kun eduskunta on useaan ot- ten momenttien kohdalle merkitä Vaa-
1539: teeseen katsonut, että Vaasan hovioikeus on san hovioikeuden neljättä, lakkautet-
1540: oleva nelijaostoinen ja kun valtioneuvoston tavaksi ehdotett-ua jaostoa varten yh-
1541: asettama asiantuntijakomiteakin on tullut sa- teensä 8 391 660 markkaa.
1542: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
1543:
1544: S. S. Aittoniemi. Kusti Eskola. J. F. Pöykkö.
1545: T. E. Nordström. Matti Lepistö. Eeli Erkkilä.
1546: Väinö Tikkaoja. John Österholm. Laura Brander-Wallin.
1547: Toivo Asvik. Lauri Järvi. Väinö Rankila.
1548: Kustaa Tiitu. Viljami Kalliokoski. Arvo Ahonen.
1549: Johannes Wirtanen. N. Kosola. T. Saloranta.
1550: Eino Rytinki. Onni Peltonen. Arthur Larson.
1551: 0. A. Öhman. Albin Wickman. John Forsberg.
1552: Erkki Ryömä. Grels Teir. Markus Niskala.
1553: Kerttu Saalasti. Eetu Karjalainen. Päiviö Hetemäki.
1554: Toivo Antila.
1555: 2 E 645/56
1556: 808
1557:
1558: IV,121. - Rah.al. N: o 54.
1559:
1560:
1561:
1562:
1563: Hetem.äld ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin hovi-
1564: oikeuden ylimääräisen seitsemännen jaoston perustamista
1565: varten.
1566:
1567:
1568: Eduskunnalle..
1569:
1570: Hallituksen vuoden 1957 tulo- ja meno- nenemiseen nähden. Lisäksi on todettava,
1571: arvioesityksessä on ehdotettu Helsingin ho- että ns. liikennejuttujen lukumäärä toden-
1572: vioikeuden ylimääräisen 5. jaoston vakinaista- näköisesti tulee pääkaupungin autokarman
1573: mista ja vuoden 1956 maaliskurm alusta toi- lähivuosina huomattavasti kasvaessa tuntu-
1574: minnassa olleen ylimääräisen 6. jaoston edel- vasti lisääntymään. Näin ollen on ilmeistä,
1575: leen pysyttämistä vuoden 1957 ajan. että oletettu kahdeksan vuoden aika ruu'h-
1576: Helsingin hovioikeuteen saapui viime kesä- !kaantuneiden juttujen ratkaisemiselle ei riitä
1577: kuun loppuun mennessä 1 351 uutta juttua. hovioikeuden toimiessa kuusijaostoisena. Ylei-
1578: Ratka:isemattomia juttuja oli vuoden 1955 sen ja yksityisen edun kannalta ei voida
1579: lopussa 2 437 ja viime kesäkuun lopussa pitää hyväksyttävänä nykyistä tilannetta,
1580: 2 262 kappaletta. jolloin jutut keskimäärin odottavat ratkai-
1581: Hovioikeuden toimiessa viisijaostoisena jut- suaan hovioikeudessa runsaasti yli vuoden.
1582: turuuhka on kasvanut n. 200 jutulla vuo- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti
1583: dessa ja !kun 6. jaosto saattaa ratkaista vuo- ehdotamme,
1584: sittain n. 500 juttua, voidaan, edellyttäen
1585: että saapuneiden juttujen lukumäärä ei enti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
1586: sestään kasva, oikeudenhoidon kannalta tyy- tulo- ja menoarvioon Helsingin hovi-
1587: dyttävään tulokseen ,päästä aikaisintaan kah- oikeuden ylimääräisen seitsemännen
1588: deksan vuoden kuluttua. Mirtä erityisesti lä- jaoston perustamista varten 7 536 240
1589: ihivuosiim tulee, on hovioikeuteen tulossa erit- markan lisämäärärahan neljän apu-
1590: täin [aajoja juttuja Helsingin raastuvan- jäsenen, kolmen viskaalin sekä yhden
1591: oikeudesta, minkä voidaan odottaa aikaansaa- ylimääräisen viskaalin palkkioita var-
1592: van, että 6. jaoston toiminnasta ei toistaiseksi ten, yhden puhtaaksikirjoittajan palk-
1593: ole sanottavia seurauksia jutturuuhkan pie- kaamista sekä ikälisiä ja kalliinpaikan-
1594: lisiä vastaavia palkkionlisiä varten.
1595: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
1596:
1597: Päiviö Hetemäld. Martta Salmela-Järvinen.
1598: Arvo Salminen. Niilo Honkala.
1599: G. Henriksson. Esa Kaitila.
1600: Veikko Kokkola. Bertel Lindh.
1601: Harras Kyttä. Sven Högström.
1602: 809
1603:
1604: IV,122. - Rah.al. N:o 55.
1605:
1606:
1607:
1608:
1609: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen lään·in
1610: perustamiseksi.
1611:
1612:
1613: E d u s k u n n a ll e.
1614:
1615: Eduskunnan yksimielisesti hyväksymä 5 puhtaaksikirjoittajan virkaa
1616: uusi laki läänien luvusta on tehnyt Keski- 2 vahtimestarin virkaa
1617: Suomen läänin muodostamisen täytäntöön- 1 talonmiehen virka
1618: panokysymykseksi ja ainoastaan valtion tulo-
1619: ja menoarvioissa osoitetuista varoista riippu- Lääninkonttoriin:
1620: vaiseksi. 1 lääninkamreerin virka
1621: Perusteet asian kiireellisyydelle ovat tul- 1 vanh. kamreerin virka
1622: leet esille mainittua lakia käsiteltäessä. 1 lääninreviisorin virka
1623: Uuden läänin toiminta voitaisiin aloittaa 1 lääninkirjanpitäjän virka
1624: 1/10 1957 alkaen. Tällöin jäisi riittävästi ai- 1 pääkirjanpitäjän virka
1625: kaa käytännöllisen järjestelyn suorittami- 1 lääninkassanhoitajan virka
1626: seen ja vuotuiskustannukset tulisivat vain 5 lääniii.konttoristin virkaa
1627: 1/4 osalta rasittamaan tulevan vuoden tulo- 1 vanh. kanslia-apulaisen virka
1628: ja menoarvioita. 1 vanh. konttoriapulaisen virka
1629: Keski-Suomessa on jo olemassa oma tie- ja 7 toimistoapulaisen virkaa
1630: vesirakennushallinnon sekä maanviljelysinsi- 4 puhtaaksikirjoittajan virkaa
1631: nööripiiri. Nyt tulisivat perustettavaksi lää-
1632: ninhallituksen yleinen osasto, lääninkonttori Lääninrikospoliisikeskukseen :
1633: ja lääninrikospoliisikeskus. 1 komisarion virka
1634: Ne erikoishallintoviranomaiset, jotka tä- 3 ylikonstaapelin virkaa
1635: män lisäksi tulisivat välttämättömiksi, ni- 1 kanslistin virka
1636: menomaan rakennus-, lääkintä- ja verohal-
1637: linnot, voitaisiin liittää lääninorganisatiooii.
1638: v. 1958 alusta, mutta yleinen toiminta sitä Näin ollen tulisi perustettavaksi 55 uutta
1639: ennen olisi luomassa pohjaa koko laajuudes- virkaa tai tointa. Suoritettujen laskelmien
1640: . saan toimivalle lääninhallinnolle. mukaan kokonaispalkkamenot vuodessa olisi-
1641: Virat, jotka näin ollen tulisivat perustet- vat 32 miljoonaa, jolloin ensi vuodelle va-
1642: taviksi, olisivat seuraavat: rattava palkkamääräraha on n. 8 000 000
1643: markkaa. Tämä summa ei tule olemaan ko-
1644: Lääninhallituksen yleiseen osastoon: konaisuudessaan menonlisäystä, koska sa-
1645: 1 maaherran virka malla voitaneen todennäköisesti lakkauttaa
1646: 1 lääninneuvoksen virka muutamia virkoja Vaasan, Kuopion, Mikke-
1647: 1 lääninasessorin virka lin ja Hämeen lääninhallituksista, vaikka-
1648: 1 poliisitarkastajan virka kaan lakkauttaminen ei tulisi enää kysymyk-
1649: 3 lääninsihteerin virkaa seen siinä laajuudessa kuin v. 1953 alueko-
1650: 1 lääninnotaarin virka mitean mietinnössä on esitetty.
1651: 1 lääninkirjaajan virka Lääninhallituksen sijoituspaikaksi on Jy-
1652: 1 apulaiskirjaajan virka väskylän kaupunki ehdottanut Asema- ja
1653: 1 lähettäjän virka Vapaudenkatujen kulmauksessa olevaa ns.
1654: 1 lääninarkistonhoitajan virka Kaupunginhotellin taloa, minkä kaupunki
1655: 4 lääninkanslistin virkaa on sitoutunut kustannuksellaan kunnosta-
1656: 1 kanslia-apulaisen virka maan. Kaupunginhotellin talo, jonka piirus-
1657: 810 IV,122. - Keski-Suomen lääni.
1658:
1659:
1660: tukset on jätetty sisäasiainministeriöön, voisi Iänkatujen kulmaukseen, ryhdytään raken-
1661: tarjota riittävät tilat toistaiseksi lääninhalli- tamaan tulevana talvena.
1662: tukselle - ehkä joitakin erikoishallintoeli- Perustettavan lääninhallituksen toimihen-
1663: mia lukuunottamatta. Hotellirakennuksen kilöitten asuntokysymys voidaan Jyväsky-
1664: huoneistopinta-alat ovat: lässä järjestää tyydyttävästi. Säännöstelystä
1665: vapaita huoneistoja on ollut jatkuvasti saa-
1666: II kerros varsinaiset huonetilat 550m2 tavissa vuokratason pysytellessä kohtuulli-
1667: käytävät, portaat, WC:t yms. 245 " sena. Lisäksi on tälläkin hetkellä rakenteilla
1668: I kerros asuntoja, arkistotilaa ja useampia uusia asuntotaloja.
1669: kahviota varten ............ . 175 " Suoritettujen laskelmien mukaan olisivat
1670: Keski-Suomen lääninhallituksen muodosta-
1671: 970 " misesta johtuvat menot 1/10-31/12 1957
1672: Liikehuoneistot, jotka tarvit- seuraavat:
1673: taessa voidaan ottaa virasto-
1674: käyttöön ................. . Palkkaukset . . ............ . 8 500 000:-
1675: 170 " Vuokrat ja tarverahat ..... . 1100 000:-
1676: 1 140m2 Lämmitys ja valaistus ..... . 200 000:-
1677: Kaluston ja konttorikoneitten
1678: Niille virastoille, mitkä eivät mahdolli- hankinta (kertameno) .... 6 000000:-
1679: sesti myöhemmin tulisi ko. taloon mahtu-
1680: maan, on järjestettävissä virastotilat. Esim. 15 800000:-
1681: Karjalan Puku Oy: n Kauppakatu 28: ssa
1682: omistamassa talossa on koko IV kerros - Edellä esittämämme perusteella ehdo-
1683: pinta-ala 332 m2 - käyttämättä ja välisei- tamme kunnioittaen,
1684: nät rakentamatta, joten nämä tilat voitaisiin
1685: saada lääninhallituksen käyttöön. Myöskin että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
1686: suunnitteilla olevien talojen suhteen on tulo- ja menoarvioon 7 Pl. II luvun
1687: mahdollisuuksia tilojen varaamiseen. Niinpä 1 momentille 7 850 000 markkaa,
1688: Oy Alkoholiliike Ab: n suunnitteleman talon 5 momentille 1100 000 markkaa,
1689: johtokunta on päättänyt jo periaatteessa 7 momentille 200 000 markkaa, sekä
1690: ottaa talosuunnittelun yhteydessä huomioon IV luvun 1 momentille 650 000 mark-
1691: maaherran asunnon sijoittamisen vuokra- kaa ja 20 Pl. I luvun 6 momentille
1692: huoneistoon. Taloa, joka rakennetaan edus- 6 000 000 markkaa Keski-Suomen lää-
1693: tavalle paikalle Gummeruksen- ja Jyväsky- nin perustamista va1·ten.
1694: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
1695:
1696: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen.
1697: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
1698: Erkki Leikola. Erkki W. Mohell.
1699: Impi Lukkarinen. Aare Leikola.
1700: Päiviö Hetemäki.
1701: 811
1702:
1703: IV,123. - Rah.al. N:o 56.
1704:
1705:
1706:
1707:
1708: Kukkonen ym.: Määrärahan osoittarnisestct Pohjois-Karjalan
1709: läänin perustamista varten.
1710:
1711:
1712: E d u s k u n n a ll e.
1713:
1714: Voimassa oleva, eduskunnan yksimielisesti Joensuuhun ei luonnollisestikaan ole lää-
1715: hyväksymä laki läänien luvusta on luonut ninhallitusta varten ehditty vielä varata
1716: pohjan Pohjois-Karjalan läänin perustami- uusia rakennuksia. Lääninhallitus voitaisiin
1717: selle. Uuden läänijaon toteuttaminen on mai- kuitenkin aluksi sijoittaa kaupungin omista-
1718: nitun lain 2 §: n mukaan riippuva vain siitä, maan ns. vanhaan kaupungintaloon, jossa
1719: milloin valtion tulo- ja menoarviossa osoite- olisi käyttöpinta-alaa n. 750 m2 ja jonka
1720: taan varoja tarkoitusta varten. kaupunki on valmis luovuttamaan kunnos-
1721: Syyt hallinnon tehostamiseen ja myös tettuna lääninhallituksen sijoituspaikaksi.
1722: kauan vireillä olleen Pohjois-Karjalan läänin Valtiolle koituisi siitä vain vuotuiset yllä-
1723: perustamiseen käyvät ilmi aluejakokomitean pitokustannukset vähäisine vuokrausmenoi-
1724: mietinnöstä ja eduskuntakäsittelyssä synty- neen.
1725: neistä asiakirjoista. Samat seikat kiirehtivät Koska on edellytettävä, että ainakin osa
1726: myös läänijaon toteuttamista. viranhaltijoita virkoja lakkautettaessa tulisi
1727: Sen vuoksi Pohjois-Karjalan maakunta- siirtymään Kuopiosta Joensuuhun, on Joen-
1728: liitto yhdessä Joensuun kaupungin viran- suun kaupunki halukas helpottamaan asun-
1729: omaisten kanssa on hankkinut selvityksen tojen saantia rakennuttamalla Arava-kerros-
1730: mahdollisuuksista uuden läänin toiminnan talon, josta lääninhallituksen virkailijat voi-
1731: aloittamiseksi jo ensi vuonna. Tutkimuksissa vat saada kymmenen vuoden aikana suori-
1732: on havaittu, että paikkakunta puolestaan pys- tettavilla vähittäismaksuilla asunto-osakkeen
1733: tyy tarjoamaan siihen edellytykset, jos en- omistukseensa ja vastaavan asunnon hallin-
1734: simmäinen vaihe rajoitetaan käsittämään ylei- taansa heti rakennuksen valmistuttua. Maa-
1735: nen osasto, lääninkonttori ja lääninrikospo- herralle hankittaisiin aluksi vuokra-asunto.
1736: liisi. Uuden läänin toiminta voisi käytännölli- ·
1737: Tällöin tarvittaisiin uusia virkoja läänin- sistä syistä parhaiten alkaa vasta tulevan
1738: hallituksen yleistä osastoa varten 25 ja lää- vuoden lokakuussa. Kokonaismenoista rasit-
1739: ninkonttoria varten 24. Mutta kun Kuopion taisi vuoden 1957 tulo- ja menoarviota siten
1740: lääninhallituksessa voitaisiin lakkauttaa vas- vain neljännes. Kertamenona olisi kuitenkin
1741: taavia virkoja 16 ja lääninkonttorissa 15, huomioitava kaluston ja konttorikoneiden
1742: jäisi nettolisäykseksi yhteensä 18 virkaa. Poh- hankinta, johon yksityiskohtaisten laskelmien
1743: jois-Karjalan läänin rikospoliisia varten tu- mukaan tarvittaisiin 6 milj. markkaa.
1744: lisi perustaa 5 uutta virkaa, mutta vastaava Virkoja olisi perustettava kolme ryhmää
1745: määrä virkoja Kuopion lääninhallituksessa seuraavasti:
1746: voitaisiin lakkauttaa. Pohjois-Karjalan lää-
1747: nin palkkausmenot kohoisivat edellä selos- Lääninhallituksen yleiseen osastoon:
1748: tetun suunnitelman puitteissa ja nyt nouda- 1 maaherran ................. . virka
1749: tettavien perusteiden mukaan noin 31 milj. 1 lääninneuvoksen ............ .
1750: markkaan vuodessa. Kun Kuouion läänin- 1 lääninasessorin ............. . "
1751: hallituksen palkkamenot virkoje"'U lakkautta- 1 poliisitarkastajan ........... . "
1752: misen vuoksi vähenisivät samanaikaisesti "
1753: 3 lääninsihteerin ............. . virkaa
1754: noin 18 milj. markalla, jäisi nettolisäykseksi 1 lääninnotaarin ............. . virka
1755: noin 13 milj. markkaa. 1 lääninkirjaajan ............. .
1756: "
1757: 812 IV,123. - Pohjois-Karjalan lääni.
1758:
1759:
1760: 1 apulaiskirjaajan ........... . virka 3 ylikonstaapelin .............. virkaa
1761: 1 lähettäjän ................. . 1 kanslistin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . virka
1762: 1 lääninarkistonhoitajan ....... . "
1763: "
1764: 4 lääninkanslistin ............. . virkaa Uuden läänin perustamisesta johtuvat me-
1765: 1 kanslia-apulaisen ........... . virka not olisivat neljännesvuodelta: palkkauksiin
1766: 5 puhtaaksikirjoittajan ....... . virkaa 7 650 000 markkaa, tarverahoiksi ja vuokra-
1767: 2 vahtimestarin ............... . menoihin 1 miljoona, lämmitykseen ja va-
1768: "
1769: 1 talonmiehen . . .............. . virka laistukseen 300 000 markkaa sekä kaluston
1770: Lääninkonttoriin: ja konttorikoneiden hankkimiseen kertame-
1771: 1 lääninkamreerin . . .......... . virka nona 6 miljoonaa eli yhteensä 14 950 000
1772: 1 vanh. kamreerin ............ . markkaa.
1773: 1 lääninreviisorin ............. . " Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1774: 1 lääninkirjanpitäjän ......... . " nioittaen,
1775: 1 pääkirjanpitäjän ........... . "
1776: 1 lääninkassanhoitajan ........ . " että Eduskunta Pohjois-Karjalan
1777: "
1778: 5 lääninkonttoristien ......... . virkaa läänin perustamista varten ottaisi vuo-
1779: 1 vanh. kanslia-apulaisen ..... . virka den 1957 tulo- ja menoarvioon 7 Pl. II
1780: 1 vanh. konttoriapulaisen ..... . luvun 1 momentille 7 000 000 markkaa,
1781: "
1782: 7 toimistoapulai~en ........... . virkaa 5 momentille 1 000 000 markkaa, 7
1783: 4 puhtaaksikirjoittajan ....... . momentille 300 000 markkaa ja IV lu-
1784: Lääninrikospoliisikeskukseen: " vun 1 momentille 650 000 markkaa
1785: 1 komisaarion . . .............. . virka sekä 20 Pl. I luvun 6 mmnentille
1786: 6 000 000 markkaa.
1787: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
1788:
1789: Antti Kukkonen. Kalle Kauhanen. Arvi Ikonen.
1790: Pauli Puhakka. Heikki Soininen. Varma K. Turunen.
1791: Juho Karvonen. R. Hallberg. Toivo Niiranen.
1792: 813:
1793:
1794: IV,124. - Rah.al. N:o 57.
1795:
1796:
1797:
1798:
1799: Lindblom ym.: 1Jfäärärakan osoittamisesta eräiden ylimääräis-
1800: ten toimistoapulaisen toimien perustamista varten Uuden-
1801: maan lääninhallitukseen.
1802:
1803:
1804: Eduskunnalle.
1805:
1806: Uudenmaan lääninha1lituksessa on tätä jen v1rk:ojen ja toimien lisäksi viisi 12 palk-
1807: nykyä palveluksessa karkkiaan 6 tilapäistä ka.usluokan, seitsemän 11 palkkausluokan ja
1808: toimihen'kilöä ja 27 virastotyöntekijää. seitsemän 10 palkkausluokan toimistoapulai-
1809: Näistä on pysyvää laatua olevissa tehtävissä sen ylimääräistä tointa. Ehdotettujen uusien
1810: 17 kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- toimien palkkan'ksiin tarvitaan 6 491 700
1811: riön työttömyysvaroiHa palkattua virasto- markkaa ikä- ja kaminpai'kanlisineen. Kun
1812: työntekijää ja. 2 valtiovarainministeriön va- 15 Pl: n IV: 1 ja 8 Pl: n XII: 1 momenteilta
1813: roilla palkattua tilapäistä toimistoapulaista, voidaan vähentää iko. virastotyöntekijäin ja
1814: joista rangaistuksen täytäntöönpanotoimis- tilapäisten toimihenkilöiden palk'kauksiin käy-
1815: tossa on täytäntöönpanotehtävissä 6, periruis- tetyt varat, aiheutuu järjestelystä vain
1816: toimistossa verorrkanto- ja tilitystehtävissä 8, 763 700 markan lisäys.
1817: lääninkonttorissa tilitys- ja postitustehtävissä Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
1818: 3 ja lääninhallituksen yleisellä osastoHa 1 dotamme,
1819: passiosastolla ja 1 kirjaamossa.
1820: Pysyväisten ja virastolle tärkeiden tehtä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
1821: vi@ ja toimien hoidatta:rninen tilapäisellä ja tulo- ja menoarvioon 7 Pl. II luvun
1822: sitäkin heikommassa asemassa olevaHa hen- 2 momentille viiden 12, palkkausluo-
1823: kilökunnaJla on työvoiman kohtuutonta vää- kan, seitsemän 11 palkkausluokan ja
1824: rinkäyttämistä. Tämän vuoksi pidämme vält- s·eitsemän 10 palkkausluokan toimisto-
1825: tämättömänä, että Uudenmaan lääni:ruhallituk- apulaisen ylimääräisen toimen perusta-
1826: seen perustetaan hallituksen esityksessä mista varten Uudenmaan lääninhalli-
1827: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioksi ehdotettu- tukseen 6 491 700 markkaa.
1828: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
1829:
1830: 0. Lindblom. Esa Koivusilta.
1831: Lauri Järvi. Paavo Aitio.
1832: 814
1833:
1834: IV,125. - Ra.h.al. N:o 58.
1835:
1836:
1837:
1838:
1839: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien läänien pe-
1840: rustamisvalmisteluista aiheutuvia menoja va-rten.
1841:
1842:
1843: Eduskunnalle..
1844:
1845: Kesäkuun 15 päivänä 1956 annettiin edus- välttämätöntä jo vuoden 1957 aikana saada
1846: kunta-aloitteista säädetty laki läänien luvusta käytettäväiksi varoja valmisteluista johtuvia
1847: ( 352/56), joka edellytti kahden uuden menoja varten. Koska hallitus e1 ole esityk-
1848: läänin, nim. Keski-Suomen läänin ja Pohjois- seensä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioksi
1849: Karjalan läänin perustamista. Lain 2 §: n ottanut tarvittavaa määrärahaa tähän tarkoi-
1850: mukaan läänit oli perustettava siinä järjes- tukseen, ehdotamme,
1851: tyiksessä kuin tulo- ja menoarviossa tarkoi-
1852: tusta varten osoitettiin varoja. että Edttskunta ottaisi vuoden 1957
1853: Kun läänin perustaminen vaatii valmis- tulo- ja menoarvioon uusien läänien
1854: teluja, joihin on ryhdyttävä hyvissä. ajoin, pentstamisvalmisteluista aiheutuvia
1855: jotta läänit tahi ainakin toinen uusi lääni menoja varten 5 000 000 markan suu-
1856: voitaisiin perustaa vuoden 1958 alusta, on ruisen määrärahan.
1857: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
1858:
1859: Artturi Koskinen. Matti Koivunen.
1860: Otto Muikku. Erkki W. Mohell.
1861: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen.
1862: Artturi Jämsen. Päiviö Hetemäki.
1863: 815
1864:
1865: IV,126. - Rah.al. N: o 59.
1866:
1867:
1868: Tienari ym.: Määrärahan osoittamisesta maan poliisikunnan
1869: palkkojen nostamiseksi kahdella palkkaluokalla.
1870:
1871: E d u s k u n n a ll e.
1872: Yleislakon aikaiset tapahtumat järjestys- käytettäväksi saada tehtävänsä tasalla oleva
1873: häiriöineen ja lainvastaisina tekoineen osoit- poliisivoima. Tähän suuntaan on asia kehi-
1874: tivat vakuuttavasti, kuinka vastuullista, vaa- tetty esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa,
1875: rallista, arkaluontoista ja epäkiitollista po- joissa poliisin palkkaus on huomattavasti pa-
1876: liisityö on. Nämä tapahtumat muistuttivat rempi verrattuna palkkaukseen sellaisissa
1877: yhteiskuntaa myös siitä, että poliisin on ol- sikäläisissä toimissa, jollaisiin vastaaviin toi-
1878: tava mahdollisimman riippumaton voidak- miin meillä poliisitoimia pyritään vertaa-
1879: seen menestyksellisesti suorittaa tehtävänsä maan.
1880: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden yllä- Poliisitoimen erikoisluonne ja vaativuus
1881: pitämiseksi. Paitsi erikoisia poliisin kelpoi- tunnustettiin osittain aikoinaan myönnetyllä
1882: suusehtoja, joissa asetetaan tietyt vaatimuk- ns. poliisilisällä. Tämän lisän poliisikunta
1883: set henkilön ruumiilliseen kuntoon nähden, on kuitenkin tosiasiallisesti täysin menettä-
1884: hänellä täytyy olla myös aivan erikoisia hen- nyt viime vuosien aikana tapahtuneiden
1885: kisiä ominaisuuksia. Häneltä vaaditaan ky- palkkausluokkatarkistusten kohdistuessa huo-
1886: kyä tehdä nopeita ratkaisuja vaikeissa olo- mattavampina ja suhteellisesti enemmän mui-
1887: suhteissa ja tilanteissa sekä henkilökohtaista hin virkakuntiin. Valtioneuvoston 6. 4. 1955
1888: rohkeutta, ja häneltä vaaditaan horjuma- asettaman virkamiespalkkausten tarkistusko-
1889: tonta velvollisuuden tuntoa ja jopa itsensä mitean kehoituksesta sisäasiainministeriön ja
1890: uhraavaa alttiutta. Täten poliisityö asettaa maamme poliisijärjestöjen edustajat laativat
1891: tekijälleen suurempia vaatimuksia kuin komitealle yksimielisen ehdotuksensa poliisi-
1892: muissa virkakunnissa. Poliisityön erikois- toimien palkkausluokituksen tarkistamiseksi.
1893: luonnetta korostaa myös se, että poliisikunta Kun komitea ei silloisten olosuhteiden takia
1894: muodostaa sisäasiainministeriössä ja läänin- voinut yhtyä mainittuun ehdotukseen, polii-
1895: hallituksissa toimivista poliisitoimenhalti- sikunnan palkkaus jäi kauttaaltaan liian al-
1896: joista lukien aina poliisipiireissä palveleviin haiseksi.
1897: konstaapeleihin saakka ulottuvan elimellisen, Koska poliisityöstä maksettava palkkaus ei
1898: toiminnallisen kokonaisuuden. vastaa työn erikoisluonnetta ja vaativuutta,
1899: Jotta poliisialalle saataisiin antautumaan ehdotamme,
1900: ja sillä pysymään nämä korkeat vaatimuk-
1901: set täyttävää ainesta, olisi poliisityö myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
1902: palkkauksellisesti arvostettava nykyistä kor- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. III ja IV
1903: keammin, jolloin alalle antautuisi nykyistä luvun asianomaisille momenteille
1904: parempaa ainesta. Vasta täten valittua ai- 272 000 000 markan määrärahan maan
1905: nesta kouluttamalla voidaan valtiovallan poliisikunnan palkkojen nostamiseksi
1906: kahdella (2) palkkaluokalla.
1907: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
1908:
1909: Artturi Tienari. Harras Kyttä. Johannes Wirtanen.
1910: Helge Miettunen. Erkki Tuuli. Eino E. Heikura.
1911: Juho Tenhiälä. Saara Forsius. Sven Högström.
1912: Armi Hosia. Erkki Ryömä. Aune Innala.
1913: Aare Leikola. Matti Mattila. Grels Teir.
1914: Aukusti Pasanen. Armas Leinonen. Lauri Järvi.
1915: Irma Karvikko. Urho Saariaho. Erkki Koivisto.
1916: Leo I. Mattila. N. Kosola. Arno Tuurna.
1917: Kaarlo Kajatsalo. Jaakko Hakala. Irma Hamara.
1918: Esa Kaitila. R. Hallberg. Kalervo Saura.
1919: 3 B 645/56
1920: 816
1921:
1922: IV,127. - Rah.al. N:o 60.
1923:
1924:
1925:
1926:
1927: Haapasalo ym..: Määrärahan osoittamisesta poliisilisän stwrit-
1928: tamista varten eräille poliisimiehille.
1929:
1930:
1931: Eduskunnalle.
1932:
1933: Poliisimiehen tehtävä on varsin vastuulli- muut vastaavassa asemassa olevat, voidaan
1934: nen, koska hänen on vastattava yleisestä jär- tällaiselle viran tai toimen haltijalle suorit-
1935: jestyksestä ja turvallisuudesta kaikissa olo- taa tul~ ja menoarvion rajoissa lisäpalk-
1936: suhteissa. Hänen ammattitaitonsa, fyysillinen 'kiota ... ", mukaisesti. Tämän edun poliisic.
1937: kuntonsa ja rohkeutensa vaativat todella mie- kunta on tosiasiwllisesti •kuitenkin täysin me-
1938: histä miestä ja mieltä. Menestyä;kseen amma- nettänyt viime vuosien aikana suoritettujen
1939: tissaan on hänen omattava varsin laaja lakien palkkaustarkistusten !kohdistuessa suhteelli-
1940: ja asetusten tuntemus, ja, mitä fyysiUiseen sesti huomattavampina muihin virkaikuntiin.
1941: kuntoon ja roh'keuteen tulee, ei poliisiam- Poliisikunnan: palkkauksellista asemaa mää-
1942: matti siinäikäiän suhteessa ole suinkaan hel- riteltäessä tulisi erityisesti kiinnittää huo-
1943: poimpia. Ne lähes kaksisataa poliisimiestä, miota poliisityön vastuullisuuteen ja vaaralli-
1944: jotka itsenäisyytemme aikana, sotien aiili.eut- suuteen sekä siihen yhteiskunnan kannalta
1945: tami1a menetyksiä lukuunottamatta, ovat me- tärkeään merkitykseen, joka tehtävänsä taita-
1946: nettäneet henkensä virantoimituksessa, ovat vana, riippumattomalla poliisikunnalla on yh-
1947: merkkinä ammatin asettamista vaatimuksista. teiskuntarauhan, yleisen järjestyksen ja tur-
1948: On luonnollista, että on olemassa muita;kin vallisuuden ylläpitäjänä.
1949: vaarallisia ammatteja, mutta näissä amma- Poliisiammatin yksityiselle poliisimiehelle
1950: teissa vaara johtuu pääasiassa mekaanisista asettamia rasituksia tarkastelt-aessa on ennen
1951: syistä, !kun taas poliisimiestä uhkaavat vaarat kaikkea todettava kaupunkien järje.styspolii-
1952: tulevat ajattelevan, järjellisen ihmisen ta- sissa vuorokausittain vaihtuvaa päivä-, iilta.-
1953: holta. Poliisiammatin vaatimuksia ajatel- ja yövuoroina tapahtuvaa kellomääräistä päi-
1954: taessa ei myöskään voida unohtaa sitä tosi- vystys- ja vartiopalvelusta suorittavan ali-
1955: asiaa, että poliisi joutuu aina puuttumaan päällystön ja miehistön työvuorojen epä;sään-
1956: ni~hin, jotka ovat ylittäneet perustuslain nöllisestä vuorottelusta. työnsuorittajalle koi-
1957: määräämän yksilöllisen itsemääräämisoikeu- tuva rasitus. Maaseutupoliisin kohdalla työn
1958: den tai laillisen vapauden rajan, mikä aina rasittavuutta lisäävät vapaapäivien täydelli-
1959: edellyttää syvällistä vastuuta sen arvioimi- nen puuttuminen, ainainen virantoimitusval-
1960: sessa, onko asia sellainen, että poliisin tulee meus sekä matkojen pituus yms. seikat. Edel-
1961: siihen puuttua vaiko ei. läesitettyjä tekijöitä ei kuitenkaan ole ·polii-
1962: Näiden seikkojen perusteella suorite.tti:i!ITkin sin nykyisessä palkkauksessa riittävässä mää-
1963: vv. 1944----:50 aikana kenttätyötä suorittaville rässä otettu huomioon, vaan on näiden po-
1964: poliisitoimen haitijoille ns. poliisilisää palk- liisitoimen haltijain pal'k!kauksia määritel-
1965: kauslain 14 pykälän: ,milloin· joku .tai jotkut täessä toimet yleensä rinnastettu sellaisiin,
1966: määrätynlaisten virkain tai tointen haitijoista toisilla virkakunnan aloilla oleviin toimi~n,
1967: ovat vastuunalaisessa asemassa, saavat suu- joissa työsuoritus tapahtuu säännöllisissä
1968: remman työvelvollisuuden, omaavat viran tai vuoroissa taikka kokonaan päivätyönä.
1969: toimen säännönmukaiset kelpoisuusvaatimuk- Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdo-
1970: set ylittävän erikoispäteyyyden tai joutuvat tamme,
1971: vaarallisempiin virkatehtäviin taikka muuten että Eduskunta ottaisi VtWden 1957
1972: toimimaan vai!keamrnissa olosuhteissa kuin tulo- ja menoarvioon 7 Pl. II luvun
1973: IV,127. - Haa.pasalo ym. 817
1974:
1975: 4 momentille 68 325 000 markan, 7 Pl. ruiset miiärärakat poliisin eksekutii-
1976: IV luvun 1 momentille 125 892 000 vista kenttätyötä suorittaville poliisi-
1977: markan, 7 Pl. V luvun 1 momentille miehine 3 000 markan suuruisen po-
1978: 1575 000 markan sekä 7 Pl. VI luvu~~ liisilisän suorittamiseksi kuukaudessa.
1979: 1 momentille 1 440 000 markan SUU-
1980: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
1981:
1982: K. F. Haapasalo. 0. Lindblom.
1983: Veikko Helle. Edvard Pesonen.
1984: 818
1985:
1986: IV,128. - RaJu.l. N: o 61.
1987:
1988:
1989:
1990:
1991: Kyttä ym. : Määrärahan osoittamisesta poliisilisän maksamista
1992: varten poliisikunMlle.
1993:
1994:
1995: Eduskunnalle.
1996:
1997: Useimmissa sivistysmaissa on poliisikun- taisen korjauksen saamisesta as1am tilaan,
1998: nan palkkausta järjestettäessä tunnustettu on tarpeen huomioida poliisikunnan erikois-
1999: oikeaksi se periaate, että poliisikunnan työn asema siten, että poliisimiehille ryhdytään
2000: vaikeus ja vastuunalaisuus on otettava eri- maksamaan erityistä poliisilisää, jonka mää-
2001: tyisesti huomioon palkkausta järjestettäessä. rän tulisi olla ainakin 3 000 markkaa kuu-
2002: Myöskin on palkkauksen tasoa korottavana kaudessa. Huomioonottaen sen, että yli 90%
2003: tekijänä kiinnitetty huomiota siihen, että poliisimiehistä työskentelee toimessaan kent-
2004: vain toimeentulohuolista vapaa poliisikunta tätehtävissä, olisi tämä lisä samalla luonteel-
2005: voi säilyttää sen korkean moraalisen tason, taan kenttälisän kaltainen.
2006: joka on välttämätön sen toiminnalle yhteis- Edellä lausutun perusteella ja ottaen huo-
2007: kunnan laillisen menon turvaajana, ja saa- mioon sen, että poliisilisästä osallisiksi tule-
2008: vuttaa sen riippumattomuuden kaikista sivu- vien lukumäärä on noin 6 100 henkilöä, ehdo-
2009: vaikutteista, jota tältä ammattikunnalta eri- tamme kunnioittaen,
2010: tyisesti edellytetään.
2011: Nämä periaatteet tunnustettaneen meillä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2012: kin oikeiksi. Valitettavasti ei vain käytän- tulo- ja menoarvioon 219 600 000 mark-
2013: nössä ole niitä noudatettu poliisikunnan palk- kaa käytettäväksi poliisikunnalle eri-
2014: kausta järjestettäessä. Tämän vuoksi ja kun tyisenä poliisilisänä maksettavaan
2015: on välttämätöntä nykyisissä valtiontaloudelle palkkauksen korottamiseen.
2016: vaikeissakin olosuhteissa huolehtia edes osit-
2017: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
2018:
2019: Harras Kyttä. Esa Kaitila.
2020: Armas Leinonen. A. Pasanen.
2021: Kaarlo Kajatsalo.
2022: 819
2023:
2024: IV,129. - Rah.al. N:o 62.
2025:
2026:
2027:
2028:
2029: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisikunnan
2030: kanslistien ja kirjurien palkkojen korottatwista varten.
2031:
2032:
2033: E d u s k u n n a ll e.
2034:
2035: Aikaisempien palkkausjärjestelyjen yhtey- keammin, jotta tällä alalla saataisiin pysy-
2036: dessä ovat kaupunkien poliisilaitosten ja ni- mään mahdollisimman pätevä työntekijä-
2037: mismiespiirien eri tehtävissä palvelevat kans- kunta.
2038: listit ja kirjurit jääneet huomattavasti jäl- Koska kaupunkien poliisilaitoksien ja ni-
2039: keen muun poliisikunnan palkkauksesta, mismiespiirien kanslistien ja kirjureiden
2040: vaikka samanaikaisesti virkoihin vaadittava työstä maksettava palkkaus ei vastaa työn
2041: pätevyys ja työmäärä on huomattavasti li- erikoisluonnetta ja vaativuutta, ehdotamme,
2042: sääntynyt. Täten kanslistien ja kirjureiden
2043: työ asettaa tekijälleen suurempia vaatimuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2044: sia kuin on asianlaita muissa virkakunnissa. tulo- ja menoarvioon 7 Pl. III ja IV
2045: Jotta näihin toimiin saataisiin antautu- luvun asianomaisille momenteille 6
2046: maan ja niissä pysymään korkeat vaati- miljoonan markan määrärahan polii-
2047: mukset täyttävää ainesta, olisi tämä työ sikunnan kanslistien ja kirjureiden
2048: myös palkkauksellisesti arvosteltava suh- palkkojen nostamiseksi kahdella (2)
2049: teessa muuhun poliisikuntaan nykyistä kor- palkkaluokalla.
2050: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
2051:
2052: K. F. Haapasalo. Arvo Ahonen.
2053: 0. Lindblom. Erkki W. Mohell.
2054: Veikko Helle. Varma K. Turunen.
2055: Edvard Pesonen.
2056: 820
2057:
2058: IV,130. - Rah.al. N:o 63.
2059:
2060:
2061:
2062:
2063: V. Leskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin polii--
2064: silaitoksen liikennetoimiston johtajan toimen muuttami-
2065: seksi Uikenneosaston johtajan toimeksi.
2066:
2067:
2068: Eduskunnalle..
2069:
2070: Autoliikenteen erinomaisen vilkas kasvu ja; mkenteen järjestelyjä koskevat asiat kuulu-
2071: [aajentuminen ennen kokemattomaan mää- vat lähinnä poliisin toimialaan.
2072: rään on tuonut mukanaan kyseessäolevan elä- Kun liikenneasiain suunnittelu Suur-Hel-
2073: mänalan poliisihoidollisen puolen tehokkaan singin alueella, ammattimaisen linja- ja alue-
2074: uudestijärjestelytarpeen. Se. kehitys, joka liikenteen valvonta (n. 300 linja- + 2 600
2075: tiHlä alalla ehdittiin läprkäydä ennen vuotta alu~mkennöitsijää), liikenteen tehokas val-
2076: 1939, oli vasta alkua niin ~aatuunsa kuin vonta ja ohjaus, liikenneturvallisuuden te-
2077: laajuuteensaikin nähden. Kymmenvuotiskau- hostaminen, syytteiden hoito lirkennerilllio-
2078: tena 1928-38 moottoria;joneuvdkanta vaita- musasioissa sekä valtava;sti kasvanut kanslia-
2079: ikunnassa suunnilleen kaksinkertaistui. Sodan työ (leimaveroa perittiin Qiikennetoimistossa
2080: jälkeen on kehitys ollut vieläkin suurempi v. 1938 215 000 mk, v. 1955 yli 30 milj. mk)
2081: ollen moottoriajoneuvokanta nykyisin Helsin- asettavat yhä suurempia vaatimuksia poliisi-
2082: gissä yli 30 000 eli! yH 20 % kdko maan viranomaisille, niin ovatkin poliisiviranomai-
2083: moottoriajoneuvdkannasta.. Kun vastaava [uku set jo useaan otteeseen esittäneet keskitetyn
2084: v. 1938 oli 8 990, niin havahaan lisäyksen liikennepoliisin perustamista. Liikennepoliisi-
2085: olleen yli 300 %. Samassa suhteessa on kas- osaston johtajan toimen perustaminen on si-
2086: vanut myös ajokorttien haltijain lukumäärä, sältynyt tehtyihin budjettiesityksiin vuodesta
2087: joka nykyisin on Helsingissä n. 55 000. Tämä 1948, ja v. 1950 oli esitys jo valtiovarainmi-
2088: on puolestaan kohottanut s~kä liikenneonnet- nisteriössäkin hyväksytty, mutta jäänyt sit-
2089: tomuus- ja rikkomustilastojen lukuja. Lii- temmin kuitenkin valtioneuvoston budjettiesi-
2090: kenneonnettomuuksien lukumäärä Helsingissä tyksestä pois. Liikennepoliisi vaatii ehdotto-
2091: onkin sodan jälkeen jatkuvasti kohonnut masti mahdoiHisuuden todeHa kyvykkään toi-
2092: ollen vuosina 1949--'5'5 seuraava: (v. 1939 = menhaltijan kiinnittämiseen osaston johtoon.
2093: 1600) 1681-2 299-2 725-3 835-3 307- Tästä syystä olisi lii:kenne.poliisiosaston pääl-
2094: 3 766-4 488. VieläJkin jyrkemmin on kohon- likkö sijoitettava sellaiseen palkka.usluok!kaan,
2095: nut liikennerikkomusten määrä: v. 1938 = että toimeen pyrkivät parhaat miehet ja että
2096: •5 000, 1955 = 15 000. Tämä on johtanut virkaan voitaisiin asettaa riittävät pätevyys-
2097: siihen, että myöskin lainsäätäjän on ollut vaatimukset. Vaikeiden lirlkenne.järjestelyjen
2098: pa;k'ko puuttua asiaan huomattavasti koventa- ohella lii:lkenneva[vonnan ja tutkimusten
2099: malla mm. juopuneena ajosta ja toisen kuole- johto, ·elinkeinoasiain ikäsitteleminen sekä
2100: man: tuottamisesta säädettyjä rangaistuksia. elinkeinojen ja ajokorttien peruutukset aset-
2101: Samoin on poliisin ollut koetettava keskittää tavat kyseisen toimenhaltijan laintuntemuk-
2102: voimansa tämän v•astuuttoman leväperäisyy- selle ja lain säännösten oikealle soveltamiselle
2103: den ja vihlinpitämättömyyden hillitsemiseen. huomatta;via vaatimuksia. Kun liikennepolii-
2104: Ajoikorttien peruutusmäärä onkin sodanedel- sin päällikön toimialaan kuuluisi myös liiken-
2105: Hsee.n aikaan verrattuna viisinkertainen. nevalvonnan johto ts. tehok!kaan liikennepolii-
2106: Myös Helsingin kaupunki on yhä suurem- sin ikasvatus ja valvonta, niin olisi hänelle
2107: massa määrin ryhtynyt kiinnittämään huo- voitava asettaa myös tässä suhteessa ikorkeat
2108: miota liikennekysymylksiin, joista todella on vaatimukset. Tämä on oivallettu jo ikauan
2109: muodostunut vaikea pu1ma. Liikennettä ja sitten mm. Tukholmassa ja Kööpenhami-
2110: IV,130. - V. Leskinen ym. 821
2111:
2112: nassa, JOissa liikennepoliisin päällikkö rin- laajoista tehtävistä, olisi tällainen mitä pi-
2113: nastetaan rikos- ja järjestyspoliisin päällik- kimmin aik:aansaatava. Olisi nimenomaan
2114: köihin ja ovat he noin 10 palkkausluokkaa tärkeätä, että liikennepoliisi Helsingissä olisi
2115: ylemmällä tasolla kuin Helsingin poliisilai- kaikkine työmenetelmineen ajan tasalla, jotta
2116: toksen liikennetoimiston johtaja. se samal[a voisi olla mahdollisimman suureksi
2117: Yleinen mielipide ja sanomalehdistö puo- avuksi liikenneasioita järjesteltäessä muualla
2118: luekannasta riippumatta vaativat tehokkaasti maassamme.
2119: voimakkaita toimenpiteitä liikennevalvonnan Pohjan esitetylle järjestelylle antaisi ny-
2120: parantamiseksi, liikenneonnettomuuksien vä- kyisen liikennetoimiston johtajan toimen
2121: hentämiseksi ja autohurjastelun 'hillitsemi- muuttaminen 31 pl. liikenneosaston johtajan
2122: seksi. Mm. Suomen Sosialidemokraatti lau- toimeksi. Tästä asiasta on paitsi alussa mai-
2123: suu 12. 5. 56 ,Moottoreiden tuhotulva"- nittuja poliisilaitoksen jatkuvia esityksiä
2124: nimisessä pääkirjoituksessaan, että nykyinen tehty eduskunta-a[oitekin jo v. 1950. Ehdotus
2125: meno - n. 450 kuollutta ja yli 5 000 louk- vaatisi lisäystä palk'k:auksessa peruspalkkana
2126: kaantunutta vuodlessa - tulee maalle, kan- 152 340 mk, kalliinpaikanlisänä 12 600 mk ja
2127: salle ja kansantaloude'lle liian kalliiksi. Maa- ikälisinä 88 800 mk eli yhteensä 253 740 m'k
2128: kansa jo 28. 7. 50 lausui liikennekulttuu- vuodessa.
2129: rin taka;pajuisuuden heittävän varjonsa jopa Keskitetty toiminta luonnollisesti antaa
2130: monien saavutustemme ylle, sekä esitti, että maatdollisuuden sekä työvoiman että mate-
2131: kustannusten suuruuteenkaan vedoten ei voi riaalin ja kaluston tehokkaampaan käyttöön
2132: pitkää aikaa siirtää ratkaisun tekoa. Monissa ja säästöä tuottaviin rationalisoimistoimeru-
2133: muissa yhteyksissä ovat eri puolueita edusta- piteisiin.
2134: vat lehdet vaatineet korjausta ja lisättyä Edeillä esitetyn perusteella esitämme kunc.
2135: tarkkailua automoraalin ja liikenneturvalli- nioittaen,
2136: suuden parantamiseksi. Näin on kysymys
2137: koko kansan yhteinen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2138: Koska tämä kaikki vaatii - kaiken muun tulo- ja menoarvioon 253 740 markan
2139: ohella - ennen kaikkea ,ajan tasalla olevaa ja määrärahan Helsingin poliisilaitoksen
2140: tehdkkaasti toimivaa poliisivoimaa ja koska liikennetoimiston johtajan toimen
2141: poliisiviranomaisten tekemien esitysten mu- muuttamiseksi 31 pl:n liikenneosaston
2142: kaan vain keskitetty liikennepoliisi kykenee johtajan toimeksi.
2143: tyydyttävästi suoriutumaan edessäolevista
2144: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
2145:
2146: Väinö Leskinen. Veikko Helle.
2147: 822
2148:
2149: IV,131. - Rah.al. N: o 64.
2150:
2151:
2152:
2153:
2154: Hallberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun kaupun-
2155: gin poliisilaitoksen komisarionviran palkkauksen korotta-
2156: miseksi.
2157:
2158:
2159: E d u s k u n n a 11 e.
2160:
2161: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- nen erehdys tässä suhteessa jo silloin, kun
2162: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1957 on Pielisensuun kunta liitettiin kaupunkiin,
2163: sivulla 165 s)-kohdassa mainittu, että Joen- ettei tätä komisarion tointa ole muutettu 1
2164: suun poliisiLaitoksessa on poliisivoima jatku- luokan komisarionviraksi, koska vastaavasti
2165: vasti esikaupunkiliitosten jälkeen osoittautu- pienemmissäkin kaupungeissa on asianlaita
2166: nut liian pieneksi ja on se suhteellisesti hei- näin.
2167: koin kaikista kaupungeista. Asian korjaami- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2168: seksi on ehdotettu perustettavaksi kaksi van- nioittaen,
2169: hemman konstaapelin tointa, mikä on tyydy-
2170: tyksellä todettava. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2171: Samalla on kuitenkin Joensuussa vain tulo- ja menoarvioon 7 Pl. IV: 1 mo-
2172: yksi komisaari toimien rikos- ja järjestys- mentille, Joensuun kaupungin poliisi-
2173: osaston päällikkönä 2 'luokan peruspalkalla laitoksen komisarionviran korottami-
2174: 21 palkkausluokassa. Tämä on tietääksemme seksi 23 palkkaluokkaan, palkkaus-
2175: ainoa paikkiakunta koko maassa, kaupungin erona 42 000 markkaa ja kalliinpai-
2176: asukasluvun nykyisin ollessa jo 25 000, jossa kan lisäyksenä 2 580 markkaa eli yh-
2177: ainoa komisario toimisi sanotussa palkkaus- teensä 44 580 markan lisämäärärahan.
2178: luokassa. Mahdollisesti on tullut jonkinlai-
2179: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
2180:
2181: R. Hallberg. Otto Muikku.
2182: Arvi Ikonen. Urho Saariaho.
2183: Heikki Soininen. Kalle Kauhanen.
2184: Lauri Järvi.
2185: 823
2186:
2187: IV,132. - Rah.al. N:o 65.
2188:
2189:
2190:
2191:
2192: Seppälä ym.: Määrärahan osoittamisesta nimismiesten ja;
2193: apulaisnimismiesten vuokrarahojen korottamiseksi.
2194:
2195:
2196: E d u s k u n n a 11 e.
2197:
2198: Maamme nimismiesten vuokrarahat ovat nimismiesten vuokrarahat saataisiin lähem-
2199: vuodesta 1952 alkaen olleet 8 000 markkaa mäksi kohtuutta, olisi ne korotettava 24 000
2200: vuodessa. Tämä määrä oli jo silloin, mutta markaksi vuodessa.
2201: on erityisesti nykyään liian alhainen. Pel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2202: kästään kansliahuoneen lämmitys- ja valais- nioittaen,
2203: tuskustannukset nousevat tätä vuokrarahaa
2204: suuremmiksi, joten nimismiehet joutuvat että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2205: maksamaan vuokrakustannukset palkastaan. tulo- ja menoarvioon 7 Pl. III luvun
2206: Mutta useissa tapauksissa nimismiesten on 5 momentille lisäystä 3 840 000 mark-
2207: pakko vuokrata toinenkin huone, nimittäin kaa nimismiesten ja apulaisnimismies-
2208: arkistoa varten, mikä tietenkin lisää vuokra- ten vuokrarahojen korottamiseksi·
2209: kustannuksia. Jotta nimismiesten ja apulais- 24 000 markaksi vuodessa.
2210: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
2211:
2212: Felix. Seppälä. Kalervo Saura.
2213: Johannes Wirtanen. Mauri Seppä.
2214: Harras Kyttä. Niilo Honkala.
2215:
2216:
2217:
2218:
2219: 4 E 645/56
2220: -824
2221:
2222: IV,133. - Rah.al. N:o 66.
2223:
2224:
2225:
2226:
2227: Kyttä ym..: Määrärahan osoittamisesta, maanteiden liikenne-
2228: valvonnan tehostamiseen.
2229:
2230:
2231: E d u s k u n n a ll e.
2232:
2233: Kuluvan vuoden kahdeksan ensimma1sen roopan johtavia maita. Eräänä syynä tähän
2234: kuukauden ailmna on maanteillämme saanut on tieverkostomme kehnous. On kuitenkin
2235: liikenneonnettomuuksissa surmansa yhteensä todettava, että ainakin 70 % liikennevahin-
2236: 317 henkilöä, heistä lapsia 65. Tähän päi- goista voidaan arvioida aiheutuvan moottori-
2237: vään mennessä on tänä vuonna teillä liiken- ajoneuvon kuljettajan virheellisestä ajota-
2238: nevahingoissa kuolleiden lukumäärä sanoma- vasta. Sen vuoksi onkin tärkeätä tehostaa
2239: lehdistä koottujen tietojen mukaan 342. On lmikkia toimenpiteitä, joilla voidaan edistää
2240: kuitenkin syytä otaksua, että kuolleiden lu- varovaista ja virheetöntä ajotapaa. On
2241: kumäärä, kun virallinen tilasto aikanaan ilmeistä, ettei pelkkä valistustoiminta tässä
2242: valmistuu, tulee olemaan jonkin verran suu- riitä, koska on olemassa sellaisia edesvas-
2243: rempi osoittaen noin 30 %:n lisäystä edelli- tuuttomia autoilijoita, joihin valistus ja ope-
2244: sestä vuodesta. Loukkaantuneiden määrästä tus ei lainkaan tehoa. Sen vuoksi on myös
2245: ja omaisuusvahinkoihin johtaneista tapauk- erityistä huomiota kiinnitettävä maanteiden
2246: sista ei vielä ole tilastoa kuluvalta vuodelta liikennevaivonnan tehostamiseen lisäämällä
2247: käytettävissä.. On kuitenkin paikallaan to- tarvittaessa myös vuokra-ajoneuvoja käyt-
2248: deta kehityksen myös tässä suhteessa onne- täen liikennepartioiden lukumäärää.
2249: ton, yhä vaikeutuvaa tilanteen kehitystä vii- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
2250: toittava suunta. Vuonna 1955 lisääntyi
2251: omaisuusvaurioiden määrä edellisestä vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2252: desta 23 %, vaikka moottoriajoneuvokannan tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mark-
2253: kasvu oli vain 17 %. kaa käyt,ettäväksi maanteiden liiken-
2254: Tilastot osoittavat, että Suomi on liikenne- nevalvonnan tehostamiseen.
2255: {)nnettomuustilastossa huonossa mielessä En-
2256: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
2257:
2258: Harras Kyttä. A. Pasanen.
2259: Armas Leinonen. Kaarlo Kajatsalo.
2260: 825
2261:
2262: IV,134.- Fin.mot. N:o 67.
2263:
2264:
2265:
2266:
2267: Högström m. fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
2268: förande av en kommunalläkm·bostad i N agu kommun.
2269:
2270:
2271: T i ll R i k s d a g e n.
2272:
2273: Kommunalläkarbostaden i Nagu kommun samt med beaktande av att läkar- och sjuk-
2274: har av myndigheterna utdömts och. kan vårdsfrågorna måste ordnas på ett till-
2275: icke ens genom reparationer iståndsättas. fredsställande sätt i denna isolerade skär-
2276: Avsaknaden av en tidsenlig läkarbostad är gårdsbygd med dåliga kommunikationer har
2277: en av huvudorsakerna till att kommunal- Nagu kommun gått in för att uppföra en
2278: läkartjänsten i Nagu icke kunnat besättas ny läkarbostad. Kostnaderna för ifrågava-
2279: ordinariter sedan år 1951 i brist på sö- rande läkarbostad ha beräknats till 10 mil-
2280: kande. joner marlc
2281: Läkar- och sjukvårdsförhållandena äro Nagu kommun, som i förenämnt avseende
2282: nu synnerligen otillfredsställande ordnade i måste hänföras till de kommuner, som om-
2283: denna skärgårdskommun, främst på grund nämnas i 20 § 4 mom. i lagen om allmän
2284: av att kommunalläkartjänsten varit så läkarvård, förmår emellertid icke bära
2285: länge vakant. Myndigheterna ha vid upp- denna ekonomiskt stora utgift för kommu-
2286: repade tillfällen och konferenser uppmanat nen.
2287: kommunen att vidtaga nödiga åtgärder för På grund härav föreslås,
2288: avhjälpande av bristerna. Härvid har det
2289: i första hand varit fråga om nödvändig- att Riksdagen i statsförslaget för
2290: heten av att uppföra en ordentlig läkar- år 1957 måtte anvisa 10 miljoner
2291: bostad. mark för uppförande av en kommtt-
2292: Som ett resultat av dessa bemödanden nalläkarbostad i N agn kommttn.
2293: Helsingfors den 17 september 1956.
2294:
2295: Sven Högström. Arthur Larson. Verner Korsbäck.
2296: 826
2297:
2298: IV,134. - Rah.al. N:o 67.
2299: Suomennos.
2300:
2301:
2302:
2303:
2304: Bögström ym..: Määrärahan osoittamisesta kunnanlääkärin-
2305: asunnon rakentamiseksi Nauvon kuntaan.
2306:
2307:
2308: E d u s k u n n a ll e.
2309:
2310: Nauvon kunnan kunnanlääkärinasunnon mykset on järjestettävä tyydyttävällä tavalla
2311: ovat viranomaiset tuominneet kelvottomaksi tässä eristetyssä saaristoseudussa, jolla on
2312: eikä sitä voida edes korjauksia suorittamalla huonot liikenneyhteydet, N auvon kunta on
2313: kunnostaa. Ajanmukaisen lääkärinasunnon suostunut rakennuttamaan uuden lääkärin-
2314: puuttuminen on eräänä pääsyynä siihen, asunnon. Kysymyksessä olevan lääkärinasun-
2315: ettei kunnanlääkärin virkaa Nauvossa ole non kustannukset on arvioitu 10 miljoonaksi
2316: voitu sitten vuoden 1951 vakinaisesti täyttää markaksi.
2317: hakijoiden puutteessa. Nauvon kunta, jonka edellä mainitussa suh-
2318: Lääkäri- ja sairaanhoito-olot ovat nyt erit- teessa täytyy katsoa kuuluvan niihin kuntiin,
2319: täin epätyydyttävällä kannalla tässä saaris- jotka mainitaan yleisestä lääkärinhoidosta
2320: tokunnassa, lähinnä sen johdosta, että kun- annetun lain 20 §: n 4 momentissa, ei kuiten-
2321: nanlääkärin virka on niin kauan ollut täyttä- kaan kykene suoriutumaan tästä kunnalle
2322: mättä. Viranomaiset ovat monen monissa ti- taloudellisesti suuresta menosta.
2323: laisuuksissa ja neuvotteluissa kehoittaneet Tämän vuoksi ehdotetaan,
2324: kuntaa ryhtymään tarpeellisiin toimenpitei-
2325: siin puutteiden poistamiseksi. Tällöin on ensi että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2326: kädessä ollut kysymys kunnollisen lääkärin- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
2327: asunnon rakentamisen välttämättömyydestä. markan määrärahan kunnanlääkärin-
2328: Näiden ponnistusten tuloksena sekä ottaen asunnon rakentamiseksi Nauvon kun-
2329: huomioon, että lääkäri- ja sairaanhoitokysy- taan.
2330: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
2331:
2332: Sven Bögström. Arthur La.rson. Verner Korsbäck.
2333: 827
2334:
2335: IV,135. - Rah.al. N:o 68.
2336:
2337:
2338:
2339:
2340: Hakkila: Määrärahan osoittamisesta sydänkateterisaatiossa
2341: tarvittavien laitteiden hankkimista varten Helsingin yli-
2342: opiston III sisätautien klinikalle.
2343:
2344:
2345: E d u s k u n n a ll e.
2346:
2347: Näiden valtiopäivien alussa tein useiden sään valtion ja yliopiston sairaalassa ole käy-
2348: muiden eri ryhmiin kuuluvien edustajien tettävänä tällaisia välineitä, niin jää suurin
2349: kanssa toivomusaloitteen, jonka perusteluissa osa tällaisia tauteja sairastavista ilman sitä
2350: lausuttiin toivomus sydäntautien hoitoa var- apua, jonka nykyaikainen lääketiede voisi
2351: ten tarvittavien laitteiden hankkimisesta Hel- heille antaa. - Osa tämän vuoksi hakeutuu
2352: singin yliopiston III sisätautien klinikalle. Ruotsiin saamaan apua. Arvosteltaessa, onko
2353: Kun aloitetta ei ole mainitun toivomuksen mahdollista synnynnäisen sydänvian tai sy-
2354: pohjalla ehditty asianomaisessa valiokunnassa dänläppävian hoidossa soveltaa kirurgista
2355: käsitellä ja se siis on menettänyt tarkoituk- hoitoa vai ei, ja täten ehkä palauttaa sairas-
2356: sensa, niin uudistan sen nyt raha-asia-aloit- tuneen työkyky, on ns. sydänkateterisaatio,
2357: teena, koska asia on kiireellinen ja vaatii veri- ja hengitysilma-analyyseineen ja sy-
2358: pikaista korjausta. Tämä asiaintila selviää dämen sisäisine painemittauksineen tärkein
2359: toivomusaloitteen perusteluista, joissa huo- apuväline. Sen avulla on useimmiten pää-
2360: mautetaan, miten yleisiä sydänsairaudet tettävissä tarkka sydänvian laatu ja arvos-
2361: maassamme ovat. Ne ovat yleisin kuolinsyy teltavissa kirurgisen hoidon mahdollisuus.
2362: ja aiheuttavat eniten työkyyyttömyyttä. Eri- Helsingin yliopiston III sisätautien klini-
2363: laiset synnynnäiset sydänviat ja läppäviat kalla on jo tällaisten välineiden käyttöön
2364: ovat tärkeimpiä työkyvyttömyyden aiheut- yksityisessä laitoksessa kouliintunut henkilö-
2365: tajia siinä iässä, missä ihminen muuten olisi kunta ja tarpeellinen huonetila, mutta työ-
2366: parhaassa työkyvyssään. - Melkoinen osa välineet uupuvat. Senvuoksi ehdotan kun-
2367: näistä on l~adultaan sellaisia, että nykyaikai- nioittaen,
2368: nen sydänkirurgia voi näissä palauttaa ta-
2369: kaisin työkyvyn. Maassamme on jo vuosia että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2370: menestyksellä tehty erilaisia sydänleikkauk- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XIV lu-
2371: sia. Perusedellytys kuitenkin tällaiseen sy- vun 4 momentille 6 000 000 markan
2372: dänleikkaukseen on erittäin tarkka tieto, määrärahan sydänkateterisaatiossa tar-
2373: missä kohtaa ja millainen vika sydämessä vittavien laitteiden hankkimista var-
2374: on. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ilman ten Helsingin yl'iopiston III sisätau-
2375: tarpeellisia välineitä. Kun maassamme ei mis- tien klinikalle.
2376: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
2377:
2378: Väinö Hakkila.
2379: 828
2380:
2381: IV,136.- Rah.al. N:o 69.
2382:
2383:
2384:
2385:
2386: Bra.nder-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin ylei-
2387: seen sairaalaan perustettavaa silmäosastoa varten.
2388:
2389:
2390: E d u s k u n n a 11 e.
2391:
2392: Porin yleinen sairaala palvelee lähikuntien vautumaan Helsingin sairaaloihin, joissa on
2393: ja Satakunnan eri pitäjien sairashuoltoa. suuri tilanahtaus, ja lääkäreihin, joilla on
2394: Tehdaskaupungissa sattuu tapaturmia, jotka kuukausien tilausajat. Asiaan saataisiin hel-
2395: kohdistuvat hyvin usein erikoisesti silmiin. posti korjaus, joka vaikuttaisi aina Helsin-
2396: Sairaalasta puuttuu kuitenkin silmäosasto, kiä myöten, jos edellämainittu silmäosasto
2397: joka siinä välttämättä pitäisi olla, jotta se Poriin perustettaisiin.
2398: täyttäisi yleiseen valtion sairaalaan kohdis- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin,
2399: tuvat vaatimukset.
2400: Sairaalatiloja on käytetty henkilökunnan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2401: asunnoiksi, joista pienillä korjauksilla voitai- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa
2402: siin silmäosastolle tilat järjestää. Porin markkaa Porin yleiseen sairaalaan pe-
2403: ja koko Satakunnan asukkaat joutuvat tur- rustettavaa silmäosastoa varten.
2404: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
2405:
2406: Laura Brander-Wallin. Eino Raunio.
2407: Erkki Ryömä. Rafael Paasio.
2408: Arvo Sävelä. Einari Jaakkola.
2409: Elli Nurminen. Eino E. Heikura.
2410: 0. Lindblom. Irma Rosnell.
2411: 829'
2412:
2413: IV,187.- Rah.al. N:o 70.
2414:
2415:
2416:
2417:
2418: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen yleisen
2419: sairaalan toimintakustannusten peittämiseen.
2420:
2421:
2422: E d u s k u n n a II e.
2423:
2424: Hallituksen esityksessä vuoden 1957 tulo- tuen on varsin vaikeaa päästä hoitoon. Kun
2425: ja menoarvioksi on Nurmeksen yleisen sai- eduskunnalle on ennestään varsin hyvin
2426: raalan menot ehdotettu poistettavaksi ja sai- tunnettua, että kysymyksessä olevien Poh-
2427: raala lakkautettavaksi tammikuun 1 päivästä jois-Karjalan kuntien taloudellinen asema on
2428: 1957 lukien sillä perusteella, että Pohjois- erittäin heikko, tuottaisi nyt puheena olevan
2429: Karjalan keskussairaala on aloittanut toi- sairaalan ylläpitäminen kuntien varoilla niin
2430: mintansa. Tosiasiallisesti Pohjois-Karjalan suuria taloudellisia vaikeuksia, ettei se ole
2431: keskussairaala on aloittanut toimintansa jo mahdollista. Ottaen lisäksi huomioon, että
2432: vuonna 1954, joten keskussairaalan toimin- kunnat joutuvat samanaikaisesti osallistu-
2433: nan aloittaminen ei voi olla varsinainen syy maan Pohjois-Karjalan keskussairaalan sekä
2434: .Nurmeksen yleisen sairaalan lakkauttami- ylläpito- että perustamiskustannuksiin siirty-
2435: seen, vaan on se ollut sairaalalain voimaan- misvaiheesta johtuen aikaisempiin vuosiin
2436: tulo, jolloin oli tarkoituksena luovuttaa ny- verrattuna huomattavasti runsaammin, on
2437: kyinen Nurmeksen yleinen sairaala perus- sairaalan toiminnan lopettaminen valtion sai-
2438: tettavalle kuntainliitolle. Tällöin sairaala raalana kohtuutonta ennen sairaalalain voi-
2439: olisi nauttinut sairaalalain säännösten mu- maantuloa.
2440: kaisesti aluesairaalana valtionapua, joka Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2441: olisi ollut 50 % hyväksyttävien kokonais- nioittaen,
2442: kustannusten määrästä. Nyt on kuitenkin
2443: hallituksen tarkoituksena lykätä sairaalalain että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2444: voimaantuloa paikallis- ja aluesairaalain tulo- ja menoarvioon Nurmeksen ylei-
2445: osalta kahdella vuodella. Tästä on seurauk- sen sairaalan toimintakustannusten
2446: sena, että kuluvan vuoden loppuun saakka peittämiseksi 7 Pl. XV luvun 1 mo-
2447: valtion ylläpitämä Nurmeksen yleinen sai- mentille 8 492 490 markkaa, 2 mo-
2448: raala jää käytännöllisesti katsoen kokonaan mentille 2 000 000 markkaa, 3 momen-
2449: ilman valtion tukea ja siis kuntien ylläpidet- tille 1 500 000 markkaa, 4 momen-
2450: täväksi, jos toimintaa on aikomus jatkaa. tille 75 000 markkaa, 5 momentille
2451: Sairaalan toiminnan jatkuminen olisi kuiten- 1 000 000 markkaa, 6 momentille
2452: kin välttämätöntä, huomioon ottaen paikka- 200 000 markkaa, 7 momentille
2453: kunnan muutenkin kehnot sairaalaolot ja 400 000 ja 8 momentille 100 000
2454: poikkeuksellisen pitkän matkan keskussairaa- markkaa.
2455: laan, jonne suuresta pyrkijämäärästä joh-
2456: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
2457:
2458: Arvi Ikonen. R. Hallberg.
2459: Kalle Kauhanen. Heikki Soininen.
2460: S30
2461:
2462: IV,138. - Ra.h.al. N:o 71.
2463:
2464:
2465:
2466:
2467: Forsius ym. : Määränihan osoittamisesta apuhoitajien tilapäis-
2468: toimien muuttamiseksi ylimääräisiksi.
2469:
2470:
2471: E d u s k u n n a ll e.
2472:
2473: Puolustuslaitoksen sairaalamuodostelmissa toimenpide edellyttää vuoden 1957 tulo- ja
2474: ei saamiemme tietojen mukaan ole ainoata- menoarvioon otettavaksi 7 Pl:n asianomai-
2475: kaan peruspalkkaista apuhoitajan virkoo, sen momentin kohdalle 540 000 markan suu-
2476: vaikka nykytilanne osoittaa, että apuhoitajia ruisen määrärahan.
2477: edelleenkin tarvitaan. Koska kyseessä ole- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2478: vissa laitoksissa nykyään palvelee n. 40-50 nioittavasti,
2479: apuhoitajaa tilapäistoimen haltijoina, olisi
2480: tämä epäkohta kiireimmiten korjattava siten, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2481: että ainakin n. 50 % toimista tulisi vuoden tulo- ja menoarvioon 9 Pl:n kohdalle
2482: 1957 alusta muutetuksi ylimääräisiksi toi- 720 000 markan suuruisen määrära-
2483: miksi. Tätä varten tarvitaan ikälisien suo- han puolustusvoimissa palvelevien
2484: rittamiseksi vuoden 1957 tulo- ja menoarvio- apuhoitajien tilapäistoimien muutta-
2485: esitykseen 9 Pl: n asianomaiselle momentille miseksi ylimääräisiksi sekä 540 000
2486: 720 000 markan lisämääräraha. markan suuruisen määrärahan 7 Pl:n
2487: Läänin- ja yleisissä sairaaloissa toimii kohdalle läänin- ja yleisissä sairaa-
2488: myöskin huomattava määrä apuhoitajia tila- loissa palvelevien apuhoitajien tila-
2489: päistoimen haltijoina. Tämänkin epäkohdan päistoimien muuttamis.eksi ylimääräi-
2490: korjaamiseksi olisi vuosittain muutettava ai- siksi.
2491: nakin 15 tilapäistointa ylimääräisiksi. Tämä
2492: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
2493:
2494: Saara Forsius. R. Hallberg.
2495: Juho Tenhiälä. Marja Lahti.
2496: Matti Mattila.
2497: 831
2498:
2499: IV,139. - Rah.al. N: o 72.
2500:
2501:
2502:
2503:
2504: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimää-
2505: räisten toimien perustamiseksi Keski-Suomen sairaanlwi-
2506: taja-terveyssisarkouluun.
2507:
2508:
2509: E d u s k u n n a 11 e.
2510:
2511: Keski-Suomen sairaanhoitaja-terveyssisar- ty. Ensi vuoden menoarvioesityksessä on esi-
2512: koulu on aloittanut toimintansa elokuun 1 tetty vastaavat toimet myös Lahden, Savon-
2513: päivänä 1954. Nyt on koulussa oppilaita linnan ja Vaasan kouluille, mutta Keski-Suo-
2514: 120 ja huhtikuussa 1957 valmistuu ensim- men koulu on edelleen jäänyt pois.
2515: mäinen ryhmä, 25 sairaanhoitajaa. Syksyllä Mainitut toimet ovat koulun toiminnalle
2516: 1957 pitäisi koulussa olla 150 peruskoulun elinehto. Tilapäisinä ne koulussa ovat olleet-
2517: oppilasta sekä erikoisjakso valmiille sairaan- kin, mutta sellaisina vaikeasti vuodesta vuo-
2518: hoitajille, viimemainittu ryhmä käsittäen n. teen hoidettavissa, koska täysin tehtäväänsä
2519: 30 sairaanhoitajaa. pätevät mieluummin hakeutuvat toimiin,
2520: Keski -Suomen sairaanhoitaja-terveyssisar- jotka eivät ole niin epämiiäräisiä jatkuvuu-
2521: koulu on vanhin ja suurin uusista sairaan- tensa suhteen kuin tilapäiset toimet ovat.
2522: hoitajakouluista. Muihin uusiin kouluihin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2523: verrattuna on nykyisin 46-100 oppilaan
2524: enemmistö. Kuitenkin vuoden 1956 menoar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2525: viossa myönnettiin vain Lappeenrannan ja tulo- ja menoarvioon 1 200 000 mar-
2526: Joensuun kaikille kouluille tarpeelliset ja kan määrärahan Keski-Suomen sai-
2527: välttämättömät ylimääräiset toimet: 1 oppi- raanhoitaja-t,erveyssisarkoulun 1 oppi-
2528: laskodin johtajatar, 1 toimistoapulainen ja laskodin johtajattaren, 1 toimistoapu-
2529: 2 sairaala-apulaista, joita ei Keski-Suomen laisen ja 2 sairaala-apulaisen ylimää-
2530: Sairaanhoitaja-terveyssisarkoululle myönnet- räisten toimien perustamista varten.
2531: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
2532:
2533: Impi Lukkarinen. Matti Koivunen.
2534: Artturi Koskinen. Arvo Ahonen.
2535: Aleksi Kiviaho.
2536:
2537:
2538:
2539:
2540: 5 E 645/56
2541: 832
2542:
2543: IV,140.- Rah.al. N:o 73.
2544:
2545:
2546:
2547:
2548: J. Wirtanen ym.: Määrämhan osoittamisesta suomenkielisten
2549: sairaanhoitokurssien järjestämiseksi Vaasan keskussairaa-
2550: lassa.
2551:
2552:
2553: E d u s k u n n a ll e.
2554:
2555: Vaasan kaksikielisessä keskussairaalassa maan sekä suomen- että ruotsinkielisiä kurs-
2556: annettavaa sairaanhoito-opetusta varten on seja. Valtiovarainvaliokunta käsitellessään
2557: vuoden 1957 tulo- ja menoarviossa osoitettu raha-asia-aloitetta n:o 73 (1955 vp.), jossa
2558: tarpeellinen määräraha. On kuitenkin peräti pyydettiin määrärahan osoittamista suomen-
2559: luonnotonta ja epävanhurskasta, että sai- kielisen sairaanhoitokurssin järjestämiseksi
2560: raala, jonka perustajina ja rahoittajina on Vaasan keskussairaalaan, hylkäsi aloitteen
2561: puhtaasti suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä sillä perusteella, että kysymys kaipaa vielä
2562: sekä kaksikielisiä kuntia, palvelisi vain ruot- valmistelua hallituksen ja asianomaisen am-
2563: sinkielisten sairaanhoitajien koulutuksessa. mattiviranomaisen taholta. Koska ruotsinkie-
2564: Talousvaliokunta käsitellessään vuoden 1955 liset kurssit oli järjestetty, olisi mielestämme
2565: valtiopäivillä tätä kysymystä päätyi yksi- kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin myös-
2566: mielisesti tulokseen, että Vaasan keskussai- kin suomenkielisten kurssien järjestämiseksi
2567: raalassa tulisi antaa myöskin suomenkielistä ko. keskussairaalassa.
2568: sairaanhoito-opetusta. On itsestään selvää, Yllä mainittuun viitaten ehdotamme,
2569: että tämäkin keskussairaala joutuu koulutta-
2570: maan sairaanhoitajia erikoisesti omaa hoita- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2571: jatarvettaan varten, joka tarve on suuri tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
2572: Vaasan keskussairaalassa. Näin Vaasan kau- kan määrärahan suomenkielisten sai-
2573: punginvaltuustokin on asian käsittänyt lau- 1"aanhoitokurssien järjestämiseksi V aa-
2574: suessaan toivomuksen, että Vaasaan raken- san keskussairaalassa.
2575: nettavassa sairaanhoitokoulussakin tulisi ole-
2576: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
2577:
2578: Johannes Wirtanen. Eino E. Heikura.
2579: Väinö Tikkaoja. Toivo Antila.
2580: Toivo Asvik. Mauri Seppä.
2581: 833
2582:
2583: IV,141. - Rah.al. N:o 74.
2584:
2585:
2586:
2587:
2588: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
2589: ja avustuslainaksi Kaatumatantisten Hoitoyhdistys 1< y:lle
2590: Kortejoen miestenparantolan laajennustyötä varten.
2591:
2592:
2593: E d u s k u n n a II e.
2594:
2595: Hyväksyessään vuonna 1951 lain kaatuma- hoitolaitoksia maassamme todella kehitettäi-
2596: tautisten hoitolaitosten valtionavusta edus- siin ja uudistettaisiin. Tässä mielessä oHsi
2597: kunta samalla totesi, että valtionavun epä- valtion, jonka tarkoituksena tuskin on itse
2598: varmuus ja tarkoituksenmukaisen lainsää- ryhtyä mainitunlaisia hoitolaitoksia perusta-
2599: dännön puuttuminen ovat erittäin haitalli- maan, tuettava tehokkaasti niitä, jotka tällä
2600: sesti vaikuttaneet mainittujen hoitolaitosten alalla ovat vuosikymmenien ajan omatoimi-
2601: toimintaan, jonka vuoksi näiden sairaiden sesti uurastaneet.
2602: laitoshoito on maassamme jäänyt takapajui- Vaajasalon-Kortejoen hoitolaitoksissa on
2603: selle kannalle. Tätä toteamusta on pidet- nykyään 209 potilaspaikkaa, joista 129 on
2604: tävä varsin oikeaan osuneena, sillä valtion nais- j·a 80 miespuolisia varten. Laitosraken-
2605: paremmin kuin kuntienkaan sairaaloissa ei nuksista on Kortejoen miestenparantola,
2606: tälläkään hetkellä ole yhtään ainoata hoito- jossa on 60 potilaspaikkaa, rakennettu 29
2607: paikkaa kaatumatautia sairastavia henkilöitä vuotta sitten ja on nyt perusteellisen uusi-
2608: varten. Sen jälkeen, kun Sortavalan lä- misen sekä laajentamisen tarpeessa. Kun
2609: hellä sijainnut Tapiolan hoitolaitos oli jää- tämä laitos oli vuosina 1925-1926 suunnit-
2610: nyt rajan taakse, Seinäjoella toiminut kaa- teilla, sisälsi alkuperäinen rakennusohjelma
2611: tumatautiosasto oli riittämättömän valtion- kolmen erillisen rakennuksen, nimittäin ta-
2612: avustuksen vuoksi lopetettu ja Oulussa toi- lous-, henkilökunnan 'asuin- ja varsinaisen
2613: minut kaatumatautisten poikien huoltola haitolarakennuksen rakentamisen, mutta v·a-
2614: lakkauttanut toimintansa, ovat Kaatumatau- rojen puutteessa pystyttiin tästä suunnitel-
2615: tisten Hoitoyhdistys r.y:n vuonna 1900 pe- masta toteuttamaan vain varsinaisen hoitola-
2616: rustamat ja edelleen Kuopion maalaiskunnan rakennuksen rakentaminen. Tällöin aikai-
2617: alueella ylläpitämät Vaajasalon-Kortejoen semmin suunniteltu talousrakennus korvat-
2618: parantolat ainoat maassamme nykyisin toi- tiin haitolarakennuksen kellariin tehdyllä
2619: mivat tämän alan hoitolaitokset. Kun näi- väliaikaisella keittiöllä ja henkilökunta si-
2620: denkin hoitolaitosten vuotuinen ylläpito il- joitettiin asumaan haitolarakennuksen poti-
2621: man valtion riittävää tukea on vuosikymme- laskäyttöön ajateltuihin huonetiloihin, joskin
2622: nien ajan ollut yhtämittaista taistelua ta- tällainen järjestely jo alunperin oli vain
2623: loudellisten vaikeuksien voittamiseksi, ei välttämättömän pakon sanelema hätäratkaisu.
2624: välttämättömiksi käyneiden uudistusten ja Kun lisäksi vaatimukset ovat 29 vuoden ku-
2625: parannusten aikaansaaminen edes näiden lai- 'luessa suuresti muuttuneet ja erikoisesti
2626: tosten osalta ole riittävässä määrin ollut sairaalahenkilökunnan työssä 8 tunnin työ-
2627: mahdollista. aikaan siirtyminen on suuresti lisännyt hen-
2628: Tämän vuoksi ja kun eduskunta lopulta- kilökunnan asuntojen tarvetta, on parannus-
2629: kin on kiinnittänyt huomiota siihen epäoi- ten aikaansaaminen Kortejoen parantolan
2630: keudenmukaiseen asemaan, johon kaatuma- kohdalla käynyt aivan välttämättömäksi.
2631: tautia sairastavien henkilöiden laitoshoito on Paitsi laitoksen keittiötä, joka sopimattomaan
2632: maassamme jäänyt, olisi valtiovallan myös paikkaan sijoitettuna sekä pinta-alaltaan
2633: pidettävä huolta siitä, ettei alussa mainitun mitättömän pienen~ ei vasta:a alkeellisiakaan
2634: lain hyväksyminen jäisi pelkäksi muodolli- sairaalan keittiölle asetettavia vaatimuksia,
2635: suudeksi, vaan että sen avulla tämän alan on parantolaräkennuksessa huomattava
2636: 834 IV,141. - Kortejoen miestenparantola.
2637:
2638: joukko muitakin puutteellisuuksia, jotka olisi nushallitus on hyväksynyt, tulisi noin
2639: korjattava. Niinpä potilaskunnan ruokailu- 4 350 m3 ja henkilökunnan asuinrakennus
2640: huone on niin pieni, että ainoastaan osa poti- n. 3100 ms suuruiseksi. Ensimmäisessä vai-
2641: laista sopii siellä ruokailemaan, henkilökun- heessa rakennettavaksi tuleva taloussiipi-
2642: nan ruokailuhuone puuttuu laitoksesta koko- rakennus tulisi maksamaan arviolta n. 40
2643: naan, peseytymishuoneet ja WC-tilat ovat milj. markkaa.
2644: riittämättömät ja kuivaus- sekä kylpyhuoneet Pitäen tärkeänä, että edes se ainoa hoito-
2645: samoinkuin varastotilat miltei olemattomat. laitos, joka maassamme vielä toimii kaatuma-
2646: .Askartelu- ja työhuoneita ei ole, vaikka ne tautia sairastavia henkilöitä varten, saatai-
2647: laitoksessa, jossa potilaat joutuvat viettä- siin asianmukaiseen ja tarkoitustaan vastaa-
2648: mään pitkiäkin aikoja, ovat aivan välttä- vaan kuntoon, katsomme, että edellä esitetyt
2649: mättömät. Päivystys-, hoito- ja lääkärin Esärakennus- ja korjaustyöt olisi välttämättä
2650: vastaanottohuoneet samoinkuin laboratorio toimeenpantava. Edelleen katsomme, että
2651: niinikään puuttuvat kokonaan. Kun edelli- valtion, joka ei muussakaan muodossa ole
2652: seen lisätään vielä se, että henkilökunnan tehnyt uhrauksia kaatumatautia sairastavien
2653: asunnoista on huutava puute, saattaa hyvin hyväksi, olisi tuettava rakennusyrityksen ra-
2654: ymmärtää, minkälaisissa vaikeuksissa tämä hoittamista lainmukaisen valtionavustuksen
2655: maamme ainoa miehiä varten rakennettu lisäksi parantoloita ylläpitävälle yhdistykselle
2656: kaatumatautiparantola työskentelee. myönnettävällä pitkäaikaisella korottomalla
2657: Edellä mainitut puutteellisuudet on suun- lainalla, koska yhdistys ei nykyoloissa, lä-
2658: niteltu korjattavaksi siten, että nykyisen hinnä juuri valtion takavuosina osoittaman
2659: hoitolarakennuksen yhteyteen rakennettaisiin penseän suhtautumisen vuoksi, voi rakennus-
2660: taloussiipirakennus, johon kattilahuoneen ja ohjelmaa ilman ulkopuolista tukea toteuttaa.
2661: polttopuuvaraston lisäksi tulisivat mm. lai- Kun kysymyksessä on tärkeä ja koko maal-
2662: toksen pesula, leipomo, keittiö kaikkine apu- lemme yhteinen asia - otetaanhan laitokseen
2663: tiloineen, talonmiehen asunto sekä henkilö- potilaita ympäri maatamme - ehdotamme
2664: ja potilaskunnan ruokailuhuoneet. Toisessa kunnioittaen,
2665: vaiheessa olisi rakennettava erillinen henki-
2666: lökunnan asuinrakennus, johon olisi sijoitet- että vuoden 1957 ittlo- ja menom·-
2667: tava asuinhuoneet 22-24 toimihenkilölle. vion 7 Pl. XXII lukuwn lisättäisiin
2668: Näiden uudisrakennustöiden jälkeen voidaan 20 miljoonan markan suuruinen mää-
2669: varsinainen hoitolarakennus kokonaisuudes- räraha Kortejoen miestenparantolan
2670: saan muodostaa . potilasrakennukseksi sekä laajennustyöstä aiheutuvan valtion-
2671: siinä olevat nykyisestä käytöstä vapautuvat avustuksen maksatnista varten ja
2672: keittiö- ym. tilat järjestää kuivaus-, pesey- 19 Pl. II lukuun 20 miljoonan mar-
2673: tymis- ja WC-tiloiksi sekä päivystys-, hoito- ka;n suuruinen määräraha pitkäaikai-
2674: ym. huoneiksi, jolloin suurimmat nykyisin sen korottoman avustuslainan myöntä-
2675: esiintyvät puutteellisuudet saadaan poiste- mistä varten Kaatumatautisten Hoito-
2676: tuksi ja potilaspaikkojakin voidaan lisätä pa- yhdistys r.y :lle edellä selostetun ra-
2677: rillakymmenellä paikalla. Suunniteltu uusi kennusyrityksen toteuttamista varten.
2678: taloussiipirakennus, jonka piirustukset raken-
2679: Helsingissä ·17 päivänä syyskuuta 1956.
2680:
2681: Elli Nurminen. Heikki Hykkäälä.
2682: Kalle Kauhanen. Antti J. Rantamaa.
2683: Impi Lukkarinen. Eino Raunio.
2684: Mikko Hult. 0. Lindblom.
2685: Valto Käkelä. Erkki W. Mohell.
2686: Otto Muikku. Matti Mattila.
2687: Hilja Väänänen. Eino Rytinki.
2688: Irma Hamara. J. F. Pöykkö.
2689: Lennart Heljas. Erkki Ryömä.
2690: Laura Brander-Wallin. Eeli Erkkilä.
2691: Hugo Manninen. Heikki Soininen.
2692: 835
2693:
2694: IV,142. - Rah.al. N:o 75.
2695:
2696:
2697: Muikku ym.: Määrärahan osoittam.risesta Kiljavan ja Kontio-
2698: niemen keskusparantolain yhteyteen rakennettavia työhoi-
2699: to-osastoja varten.
2700:
2701:
2702: Eduskunnalle..
2703:
2704: Kuten tunnettua tuberkuloosiin kuolleisuus KeuhkoinvaQidien Kuntouttamiskomitea eh-
2705: maassamme on viime. vuosina laskenut suh- dottaa vuonna 1953 valmistuneessa mietin-
2706: teellisen vähiin. Syynä alenemiseen on mm. nössään, että tuberkuloottisten ikuntouttami-
2707: kansamme kohonnut elintaso, taudin entistä nen olisi ehdottomasti aloitettava jo paran-
2708: varhaisempi toteaminen ja tartunnan [eviä- tola-asteella. Sitä varten on parantoloissa
2709: misen vähentyminen sekä ennenkaikkea uudet järjestettävä tehokas askartelutoiminta ja eri-
2710: tuberkuloosilää:kkeet, joilla on voimakas pa- toten kuntouttamistoiminta. Kuntouttamista
2711: rantava vaikutus alkavissa keuhkotautita- varten pitäisi jokaiseen keskusparantolaan
2712: pauksissa ja monissa sellaisissa tuberkuloosin saada pieni työhoito-osasto, jossa varsinaisen
2713: muodoissa, jotka aikaisemmin aina johtivat ja välttämättömän lääkintäihoidon jälkeen
2714: kuolemaan. Myös pitemmälle eht~neessä keuh- kuntoutettavat toipilaat voisivat totuttautua
2715: kotaudissa niillä on suotuisa vaikutus, vaiklka säännö1lisen työn aiheuttamiin rasitu:ksiin sa-
2716: taudissa. jonkin ajan kuluttua tulee. jäHeen malla, kun mainitulla osastolla lisäksi selvitel-
2717: käänne huonompaan päin ja potilas joutuu täisiin kunkin toipilaan ammattikouluttamis-
2718: uudelleen parantolaan. Tauti ei parane lo- mahdollisuudet. Kun kuitenkin toisaalta on
2719: pullisesti, vaan muuttuu kroonilliseksi, pit- selvää, että niistä yli kymmenestätuhannesta
2720: källis~ksi. Tästä johtuu kuolleisuuden !lasku. potilaasta, jotka vuosittain lähtevät paranto-
2721: Va~kka siis kuolleisuuden lasku on huomat- loistamme, voidaan vain muutamille sadoiHe
2722: tava., ei tuberkuloosiin sairastuneisuus ole antaa ammattikoulutusta, jää valtavaUe pa-
2723: lainkaan vahentynyt. 'l'ästä on seurauksena rantolapotilaiden enemmistölle mahdollisuus
2724: tuberkuloottisten määrän huomattava lisään- kuntoutua vain parantolan piirissä. Tuberku-
2725: tyminen. Vuonna 1951 oli tilaston mukaan loottisten kuntouttamistoimintaa varten ovat
2726: keuhkotautisia 40 000, 1952 45 700, 1953 siis mainitut työhoito-osastot ensiarvoisen tär-
2727: 48 400 ja 1954 49 300. Luvut todellisuudessa keitä. Kun toisaalta valtion taloudelliset ma!h-
2728: voivat olla jossa!ldn määrin suurempia. ja doJilisuudet eivät salline sitä, että näitä työ-
2729: niihin eivät sisälly muuta tuberkuloosia sai- hoito-osastoja saataisiin rakennetuksi jo lähi-
2730: rastavat, joita on yli 10 000. vuosina kaikkiin parantoloihin, olisi välttä-
2731: Mainitut luvut herättävät vakavia ajatuk- mätöntä aloittaa niiden aikaansaaminen muu-
2732: sia;. Ei voida puhua keuhkotaudin ja. sen tamissa parantoloissa heti. Näin päästäisiin
2733: vastustaruistyön loppumisesta. Päinvastoin aloittamaan edes jossakin määrin mainittu
2734: on tässä taistelussa parhaillaan hyvin vaikea kuntouttamistyö ja :sitä tietä saamaan siitä
2735: vaihe. Yhteiskuntaan tulee. yhä lisää tuber- arvokkaita kokemuksia. Edellä mainittu keuh-
2736: kuloottisia ja heistä on yhteiskunnan tuen koinvalidien kuntouttamiskomitea ehdottaa,
2737: tarpeessa todellisuudessa enemmänkin kuin että mainittuja työhoito-osastoja saataisiin
2738: tilastot osoittavat, koska tilastoista poistetaan pari vuosittain, j·a ehkäpä tämä alkuun riit-
2739: vanhemmat parantuneiksi katsotut tapaukset. täisi nimenomaan siitä syystä, että myöhem-
2740: EHei viipymättä ryhdytä näiden uusi1en tu- piin yrityksiin olisi syytä hankkia jonkun
2741: be.rkuloottisten kuntouttamiseen niin, että verran kokemuksia. Mutta alkuun pitäisi
2742: heistä mahdollisimman moni tulisi omalla päästä heti, muutoin koko tuberkuloosityö
2743: työllään toimeentuleviksi kansalaisiksi, on joutuu lamati[aan.
2744: koko yhteiskuntamme sellaisen hoito-ongel- Keuhkoinvalidien Kuntouttamissäätiö, joka
2745: man edessä, että siitä on vaikeata selviytyä on perustettu valtiovallan, kaikkien maamme
2746: kunnia;lla. kuntien, kansaneläkelaitdksen sekä tuberku-
2747: 836 IV,142. - Keskusparantola.in työhoito-osastot.
2748:
2749:
2750: loosityötä tekevien järjestöjen toimesta kes- mainituissa parantoloissa päästä jo vuoden
2751: kittämään koko maassa tapahtuvaa lkunwut- 1957 aikana. Tämä kuitenkin edellyttää sitä,
2752: tamistyötä, on suunnitellut, että tmsimmäiset että suunnitelmia varten saooaan va!ltioval-
2753: työhoito-osastot olisi! saatava Kiljavan ja lalta taloudellista tukea tuberkuloosHain edel-
2754: Kontioniemen parantoloihin. Näihin mainit- lyttämällä tavalla ja ralkennusaikana.
2755: tuihin parantoloihin. sen vuoksi, e.ttä ne ovat Edellä dievaan viitaten ehdotamme,
2756: tuberkuloottisten työllistämistä varten kaik-
2757: kein v81ikeilmmilla seuduilla ja ensin mainit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2758: tuun, kOS'ka kolko työhoito-osaswsuunnitelma tulo- ja menoarvioon 80 000 000 rnark-
2759: on sieltä lähtöisin ja se on erittäin sopiva kaa Kiljavan ja Kontioniemen keskus-
2760: kdkeilupaikaksi. Alustavat suunnitelmat ov81t parantolain yhteyteen rakennettavia
2761: siinä vaiheessa, että ra:kennustöihin voitaisilin työhoito-osastoja varten.
2762: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
2763:
2764: Otto Muikku. Kalle Kauhanen. Veikko Helle.
2765: Edvard Pesonen. R. Hallberg. Tyyne Paasivuori.
2766: Varma K. Turunen. Esa Koivusilta. Juho Karvonen.
2767: 837
2768:
2769: IV,143. - Rah.al. N:o 76.
2770:
2771:
2772:
2773:
2774: Partanen ym.: ~Määrärahan osoittamisesta mielisairaslain voi-
2775: maantulon jälkeen rakennettujen B-luokan mielisairaan-
2776: hoitolaitoksien tai niitä vastaavien kunnalliskotien mieli-
2777: sairaanhoitokotien perttstamiskustannuksiin.
2778:
2779:
2780: E d u s k u n n a 11 e.
2781:
2782: Kuluvan vuoden alussa voimaan tulleella avustuksen. Tällaisia oma-aloitteiseen toi-
2783: mielisairaslain muutoksella säädettiin kun- mintaan pohjautuvia laitoksia on mm. Kai-
2784: tien ja kuntainliittojen rakentamien ja nuun kuntien rakennuttama kuntainliitto
2785: kunnossapitämien B-luokan mielisairaanhoi- Salmijärven sairaala Kajaanin maalaiskun-
2786: tolaitosten rakentamiseen myönnettävistä nassa, Sisä-Suomen sairaala Suolahdessa ja
2787: valtionavuista. Lain muutos oli huomattava Alavuden mielisairaanhoitokoti Alavudella
2788: parannus tätä ennen vallinneeseen tilantee- sekä tiettävästi lain voimaan tullessa raken-
2789: seen, sikäli kuin on kysymyksessä lain voi- teilla olleet Teuvan, Tyrvään ja Pielisjärven
2790: maan tulon jälkeen rakennettavat mielisai- vastaavat laitokset. Myös eräät yksityiset
2791: raanhoitolaitokset. Sen SIJaan vakavaksi kunnat - mm. Sotkamon kunta - ovat ra-
2792: epäkohdaksi jäi lain muutosta säädettäessä kennuttaneet kunnalliskotien mielisairas-
2793: se, että lain soveltamispiirin ulkopuolelle osastoja ja kunnallisia mielisairaanhoitoko-
2794: jäävät kaikki ne vastaavat kuntien ja kunta- teja, jotka vastaavat mielisairaslaissa tarkoi-
2795: yhtymien rakennuttamat laitokset, jotka lain tettuja B-luokan sairaaloita.
2796: voimaantullessa olivat jo rakennetut tai ra- Kun on edellytettävä, että valtiovalta, sil-
2797: kenteilla. Tähän epäoikeudenmukaiseen loin kun se avustuksillaan tukee kunnalli-
2798: asiaintilaan onkin jo eri yhteyksissä kiinni- sissa puitteissa tapahtuvaa toimintaa, menet-
2799: tetty aiheellista huomiota, ja niinpä edus- telee tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, on
2800: kuntakin, hyväksyessään valtiovarainvalio- tällöin täysin oikeaan osunut se eduskunnan
2801: kunnan budjettimietinnön kuluvalle vuo- kannanotto, joka tarkoittaa edellä esiintuo-
2802: delle, edellytti hallituksen ryhtyvän asian dun epäkohdan korjaamista.
2803: vaatimiin toimenpiteisiin. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2804: Ne kunnat, jotka voimassa olevan mieli- nioittaen,
2805: sairaslain voimaantultua 1. 1. · 1953 heti
2806: oma-aloitteisesti ovat ryhtyneet rakentamaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2807: lain edellyttämiä mielisairaanhoitolaitoksia, tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
2808: ovat osoittaneet hyvää esimerkkiä mielisai- 75 000 000 markkaa mielisairaslain
2809: raanhoito-olojen parantamisessa. Sen vuoksi voimaantulopäivän 1. 1. 1953 jälkeen
2810: ei voi olla oikein, että nämä kunnat jäisivät rakennettujen B-luokan mielisairaan-
2811: yksin kantamaan laitosten rakentamisesta hoitolaitoksien tai niitä vastaavien
2812: koituneet raskaat taloudelliset seuraamukset, kunnalliskotien mielisairaanhoitoko-
2813: silloin kun myöhemmin rakennettavat vas- tien perustamiskustannuksiin.
2814: taavat laitokset saavat tuntuvan Valtion-
2815: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
2816:
2817: Eemil Partanen. Yrjö Sinkkonen. Hilja Väänänen.
2818: 838
2819:
2820: IV,144. - Rah.al. N: o 77.
2821:
2822:
2823:
2824:
2825: Tauriainen ym.: Korotetun ntäärämhan osoittamisesta B-luo-
2826: kan mielisairaalain rakentamiseen suoritettavaa vaUion-
2827: apua varten.
2828:
2829:
2830: E d u s k u n n a 11 e.
2831:
2832: Kuluvan vuoden alussa astui voimaan mie- sen, että tämä epäsuhde korjattaisiin. Halli-
2833: lisairaslain muutos, jonka mukaan kuntain- tus ei kuitenkaan eduskunnalle antamassaan
2834: liittojen toimesta rakennettavien B-mielisai- valtion tulo- ja menoarvioesityksessä ole ot-
2835: raalain perustamiskustannuksiin annetaan tanut kuin 75 miljoonan markan kiinteän
2836: valtion avustusta 25 % niiden rakentamis- määrärahan B-mielisairaalain rakentamisen
2837: kustannusten määrästä. Tietojemme mukaan avustamiseen eikä mitenkään ole ratkaissut
2838: lakia on tähän saakka pyritty tulkitsemaan vielä kysymystä, annetaanko sitä niille kun-
2839: siten, ettei avustusta anneta niille kunnille nille, jotka joko rakensivat tai panivat alulle
2840: ja kuntainliitoille, jotka joko rakensivat tai ko. sairaalain rakentamisen ennen lain muu-
2841: panivat alulle ko. sairaalain rakentamisen toksen voimaantuloa. Kun ko. avustus on ni-
2842: ennen lainmuutoksen voimaantuloa. Tällaisia menomaan lakimääräinen ja ehdoton käsityk-
2843: kuntainliittojen B-mielisairaaloita on raken- semme mukaan, määräraha pitäisi muuttaa
2844: nettu tai oli rakenteilla useita. Niinpä mm. arviomäärärahaksi.
2845: Kainuun, Sisä-Suomen (Suolahden), Alavu- Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
2846: den ja Teuvan kuntainliitot rakensivat B-
2847: mielisairaalan ennen lainmuutoksen voimaan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2848: tulöa ja näyttävät jäävän vaille valtion avus- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXII
2849: tusta. Ei ole oikeudenmukaista, että ne kun- luvun 7 momentille lisäyksenä
2850: nat jäävät huonompaan asemaan, jotka en- 100 000 000 markkaa avustuksiksi kun-
2851: simmäiseksi ryhtyivät toteuttamaan mielisai- nille ja kuntainliitoille vuonna 1952
2852: raslakia, kun sen sijaan ne kunnat, jotka sitä hyväksytyn ntielisairaslain voimaantu-
2853: ovat viivytelleet, nyt pääsevät paremmista lon jälkeen rakennettuja ja rakennet-
2854: eduista osallisiksi. Eduskuntakin kuluvan tavia B-mielisairaaloita varten ja
2855: vuoden valtion tulo- ja menoarvion hyväk- muuttaisi momentin arviomäärära-
2856: syessään on lausunut perusteluissa toivomuk- haksi.
2857: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
2858:
2859: Hannes Tauriainen. Toivo Friman.
2860: Matti Koivunen. Usko Seppi.
2861: Aleksi Kiviaho.
2862: 839
2863:
2864: IV,145. - Rah.al. N:o 78.
2865:
2866:
2867:
2868: Soininen ym.: JJläärämhan osoittamisesta eräiden B-luokan
2869: mielisairaanhoitolaitoksien perustamiskustannuksiin suori-
2870: tettavia avustuksia varten.
2871:
2872:
2873: E d u s k u n n a ll e.
2874:
2875: Heinäkuun 27 päivänä 1955 vahvistetulla Samalla olisi hallituksen otettava harkitta-
2876: mielisairaslain muutoksella (366/55) on sää- vaksi kysymys, eikö olisi kohtuullista myön-
2877: detty, että ns. B-luokan mielisairaanhoito- tää perustamiskustannuksiin annettavaa val-
2878: laitoksille annetaan 25 % valtionapua niiden tionapua myös niille B-luokan mielisairaan-
2879: perustamiskustannuksiin. Kun puheeoo. oleva hoitolaitoksille, jotka ovat valmistuneet en-
2880: lainsäännös tuli voimaan vasta vuoden 1956 nen lainmuutoksen voimaantuloa, siitä huo-
2881: alusta lukien, jäivät ilman valtionavustusta limatta, että näillä laitoksilla ei ole välittö-
2882: ne B-mielisairaalat, jotka oli rakennettu jo mästi lakiin perustuvaa oikeutta tähän avus-
2883: ennen tätä ajankohtaa tai jotka silloin oli- tukseen." ·
2884: vat rakenteilla. Tämä on tietenkin täysin Puheena olevasta asiasta tekivät sittem-
2885: epäoikeudenmukaista niitä kuntia kohtaan, min edustaja Kaasalainen ym. eduskuntaky-
2886: jotka ensimmäisinä olivat omatoimisesti ryh- selyn, johon antamassaan vastauksessa sisä-
2887: tyneet rakentamaan mielisairaslain edellyttä- asiainministeri katsoi, että kysymyksessä
2888: miä B-sairaaloita helpottaakseen siten vai- oleva määräraha on luonteeltaan varsinai-
2889: keaa mielisairaspaikkatilannetta. Tällaisia seen menoarvioon kuuluva ja voi näin ollen
2890: laitoksia ovat mm. Sisä-Suomen sairaala Suo- tulla käsiteltäväksi hallituksessa vasta tule-
2891: lahdella, Alavuden mielisairaanhoitokoti Ala- van vuoden menoarviota laadittaessa. Todet-
2892: vudella Ja Kuntainliitto Salmijärven sai- takoon kuitenkin, ettei hallituksen esityk-
2893: raala Kajaanin maalaiskunnassa sekä Teu- sessä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioksi ole
2894: van, Tyrvään ja Pielisjärven B-mielisairaa- tällaista määrärahaa. Asian laadun huo-
2895: lat. Lisäksi kuuluu tähän ryhmään eräitä mioon ottaen on tätä pidettävä vakavana
2896: sellaisia kunnalliskotien mielisairasosastoja puutteena.
2897: ja kunnallisia mielisairaanhoitokoteja, jotka Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
2898: vastaavat mielisairaslaissa tarkoitettuja B- dotamme,
2899: luokan sairaaloita.
2900: Kysymyksessä oleva epäkohta on herättä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2901: nyt huolestumista niissä kunnissa, joiden B- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
2902: mielisairaalat ovat jääneet ilman tätä niille uudelle momentille mielisairaslain voi-
2903: varsin tärkeää valtionavustusta. Sen kor- maantulopäivän 1. 1. 1953 jälkeen ra-
2904: jaamiseksi on eduskunnassa tehty aikaisem- kennettttjen B-mielisairaanhoitolaitok-
2905: min useitakin raha-asia-aloitteita. Vuoden sien tai niitä vastaavien kunnallisko-
2906: 1956 tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä ti.,en mielisairasosastojen ja kunnallis-
2907: on valtiovarainvaliokunta lausunut asiasta ten mielisairaanhoitokotien perusta-
2908: seuraavaa: ,Valiokunnan mielestä on asian- miskustannuksiin myönnettäviä avus-
2909: mukaista ja välttämätöntä, että tämän lain tuksia varten 200 miljoonan markan
2910: tarkoitus mahdollisimman pian toteutetaan. suuruisen määrärahan.
2911: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
2912:
2913: Heikki Soininen. Lennart Heljas.
2914: J. F. Pöykkö. R. Hallberg.
2915: Arvi Ikonen. M. 0. Lahtela.
2916: 6 E 645/56
2917: 840
2918:
2919: IV,146. - Rah.al. N:o 79.
2920:
2921:
2922:
2923:
2924: Rankila ym.: Jllää1·ärahan osoittamisesta korkojen maksami-
2925: seksi kuntien· etukäteen rahoittamille valtion osuuksille
2926: mielisairaanhoitolaitosten perustamiskustannuksiin.
2927:
2928:
2929: E d u s k u n n a 11 e.
2930:
2931: Mielisairaslain (187 /52) 43 §: n mukaan, A-luokan mielisairaanhoitolaitoksien vuoden
2932: sellaisena kuin se on osittain muutettuna 27 1955 loppuun mennessä hyväksyttyjen ja val-
2933: päivänä heinäkuuta 1955 annetussa laissa mistuneiden rakennustöiden ja perushankin-
2934: (366/55), on säädetty, että valtionapu A-luo- tojen vielä maksamatta olevat valtion osuudet
2935: kan mielisairaanhoitolaitoksen ja huoltotoi- nousivat vuoden 1956 menoarviota laadit-
2936: miston sekä B-luokan mielisairaanhoitolaitok- taessa 1 520 000 000 markkaan, josta valtion-
2937: sen perustamiskustannuksiin maksetaan sit- apua on suoritettava 760 000 000 markkaa.
2938: ten kun sisäasiainministeriö, lääkintöhalli- Ottaen lisäksi huomioon edellä mainitun
2939: tuksen esityksestä, on hyväksynyt perusta- ajankohdan jälkeen erääntyneet ja myös
2940: mistyöt otettavaksi valtionapua koskevaan huoltotoimistojen ja B-luokan mielisairaan-
2941: yleiseen suunnitelmaan, ja yleensä siinä jär- hoitolaitoksien valtionavut, nousevat valtion-
2942: jestyksessä kuin rakennustyöt edistyvät. osuudet puheena oleville laitoksille yhteensä
2943: Edelleen viime kesäkuun 29 päivänä noin yhteen miljardiin markkaan, josta korko
2944: vahvistetulla mielisairaslain muutoksella edellämainitun lain mukaan on 40 000 000
2945: ( 433/56) on säädetty, että milloin A-luokan markkaa.
2946: mielisairaanhoitolaitoksen ja huoltotoimis- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
2947: ton sekä B-luokan mielisairaanhoitolaitoksen dotamme,
2948: perustamiskustannuksiin annettava valtion-
2949: apu hyväksytään maksettavaksi myöhemmin, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2950: kuin rakennustyöt toteutetaan, suorittaa val- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
2951: tio kuntien etukäteen rahoittamasta valtion uudelle momentille 40 miljoonan mar-
2952: osuudesta perustamiskustannuksiin -korkoa kan suuruisen määrärahan korkojen
2953: neljä sadalta vuodessa siltä ajalta, jona sa- maksamiseksi kuntien etukäteen ra-
2954: nottu osuus on suorittamatta. hoittamalle valtion osuudelle laitosten
2955: Hallituksen laatimasta valtion tulo- ja me- perusta.miskustannuksiin mielisairas-
2956: noarvioesityksestä vuodelle 1957 ilmenee, että la'in muutoksen (433/56) mukaisesti.
2957: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
2958:
2959: Väinö Rankila. Eeli Erkkilä. Eino Rytinki.
2960: 841
2961:
2962: IV,147. - Rah.al. N: o 80.
2963:
2964:
2965:
2966:
2967: Karjalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuntainliitto
2968: Salmijärven Kajaanin maalaiskunnassa olevan B-mieli-
2969: sairaalan rakennusavustukseksi.
2970:
2971:
2972: E d u s k u n n a 11 e.
2973:
2974: Mielisairaiden hoitotilanne on Kainuun 800 000 mk varaamaansa hoitopaikkaa koh-
2975: kuntien alueella ollut erittäin vaikea. Tä- den. Lisäksi on kuntainliitto saanut työlli-
2976: män ikävän asiaintilan korjaamiseksi ovat syyslainaa valtiolta 25 milj. markkaa. Kun
2977: kunnat perustaneet Kuntainliitto Salmijärvi- sairaala kalustoineen on tullut maksamaan
2978: nimisen yhtymän. Siitä johtuen ja yhteis- 233 333 545 markkaa, on kuntainliitto ollut
2979: tuumin lääkintöhallituksen ja sosiaaliministe- jo rakennusvaiheessa ja on yhä edelleen var-
2980: riön kanssa sekä niiden ohjeiden ja määräys- sin suurissa vaikeuksissa. Kuntien osuutta
2981: ten mukaisesti kyseinen kuntainliitto on ra- hoitopaikkaa kohti ei voida enää lisätä. Joka-
2982: kentanut Kajaanin maalaiskunnan Kulunta- vuotisesta työttömyydestä kärsivien, tunne-
2983: lahden kylään B-mielisairaalan. Varsinaiset tusti köyhien kuntien omistaman laitoksen
2984: sairaalan rakennustyöt alkoivat syyskuussa pitäisi kaiken kohtuuden mukaan päästä
2985: vuonna 1954 ja saatiin valmiiksi maalis- osalliseksi siinä suhteessa kuin on säädetty
2986: kuussa 1956. Ensimmäiset potilaat voitiin 27 päivänä heinäkuuta 1955 mielisairaslain
2987: ottaa vastaan hoidettaviksi huhtikuun alussa muuttamisesta annetussa laissa B-luokan
2988: tänä vuonna. Sairaalaan on hyväksytty 166 mielisairaanhoitolaitoksen perustamiskustan-
2989: hoitopaikkaa. Vähävarainen Kainuu on nuksiin annettavasta valtionavusta. Valtion
2990: maassamme ensimmäisiä maakuntia, joissa osuus olisi edellä mainitun lain mukaan
2991: mielisairaiden hoitotilanne B-sairaalan 58 333 386 markkaa. Tämä avustus olisi vält-
2992: avulla on saanut ratkaisevan käänteen pa- tämätön ja kiireellinen, jotta Kuntainliitto
2993: rempaan päin. Salmijärvi voisi selvitä rakennuslaskuistaan.
2994: Kyseisen sairaalan rakennusten ja kalus- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2995: ton rahoittaminen rakennusvaiheessa on
2996: tuottanut lmntainliitolle ja siihen kuuluville että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2997: vähävaraisille jäsenkunnille suuria vaikeuk- tulo- ja menoarvioon 58 333 386 mar-
2998: sia ja vaatinut varsin huomattavia taloudel- kan määrärahan Kttntainliitto Salmi-
2999: lisia uhrauksia. Jotta työ on saatu yleensä järven B-mielisairaalan rakennusavus-
3000: valmiiksi, on jäsenkuntien ollut suoritettava tukseksi Kajaanin maalaiskunnassa.
3001: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
3002:
3003: Eetu Karjalainen. H. Tauriainen.
3004: J. Mustonen. 0. Muikku.
3005: T. E. Nordström.
3006: 842
3007:
3008: IV,148. - Rah.al. N:o 81.
3009:
3010:
3011:
3012:
3013: Tuuli ym.: Määt·ärahan osoittamisesta valtionavuksi sairaala-
3014: lain edellyttämien alue- ja paikallissairaalain toiminta-
3015: kustannuksiin.
3016:
3017:
3018: Eduskunnalle.
3019:
3020: Vuoden 1957 alussa voimaantulevan sai· sairaalain kustannukset vuonna 1955 olivat
3021: raalalain 22 § : n mukaan saa aluesairaala, yhteensä n. 3 180 000 000 markkaa. Kun sai-
3022: jossa on osastot ainakin kahta yleisen sairaan- raalalain mukainen valtionapu aluesairaa-
3023: hoidon lääketieteellistä erikoisalaa varten ja loille on 40 % niiden kustannuksista, tarvi-
3024: jonka palveluksessa on ainakin kaksi erikois- taan aluesairaalain valtionapua varten
3025: lääkäriä, valtionapua toimintaansa neljäkym- 175 000 000 markan suuruinen arviomäärä-
3026: mentä sadalta hyväksyttävien kustannusten raha ja lainmukaisen valtionavun muille
3027: määrästä. Sanotun lain 24 § : n mukaan kunnallissairaaloille ollessa 25-40 % tarvi-
3028: muun kunnallisen sairaalan kuin edellä mai- taan tarkoitukseen n. 950 000 000 markan
3029: nitun aluesairaalan toimintaan annetaan val- suuruinen arviomääräraha eli valtionapua
3030: tionapua kuntien tai kunnan taloudellisesta alue- ja paikallissairaaloiden toimintakustan-
3031: kantokyvystä riippuen kahdestakymmenestä- nuksiin yhteensä 1125 000 000 markkaa.
3032: viidestä neljä.änkymmeneen sadalta hyväksyt- Edellä esitettyyn viiltaten kunnioittaen esi-
3033: tävien kustannusten määrästä. Tällaisina lain tämme,
3034: ta1•koittamina aluesairaaloina, ellei niitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3035: voida hyviVksyä lkeskussairaaloilksi, on ainakin tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXII
3036: pidettävä Pohjois-Kymen, 'Tammisaaren, Loi- luvun kohdalle 1125 000 000 markan
3037: maan, Salon, Rauman, Porvoon, Pietarsaa- suuruisen arviomäärärahan valtion-
3038: ren ja Valkeakosken sairaaloita. Näiden toi- avuksi sairaalalain edellyttämien alue-
3039: mintakustannukset vuonna 1955 olivat n. ja paikallissairaalain toimintakustan-
3040: 433 000 000 markkaa. Muiden kunnallisten nuksiin.
3041: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 19'56.
3042:
3043: Erkki Tuuli. Johannes Wirtanen.
3044: 843
3045:
3046: IV,149. - Rah.al. N: o 82.
3047:
3048:
3049:
3050:
3051: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion osuuden suo-
3052: rittamiseksi Nurmeksen yleisen sairaalan toimintakustan-
3053: nuksiin.
3054:
3055:
3056: Eduskunnalle..
3057:
3058: Hallitus antaessaan vuoden 1957 tulo- ja Rautavaaran kunta . . . . . . . . . . . . 1 384
3059: menoarvioesityksen esittää 7 Pl. XV luvussa Pielisjärven kunta . . . . . . . . . . . . . 989
3060: mm. Nurmeksen yleisen sairaalwn lakkautta- Juuan kunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 449
3061: mista sillä perusteella, että Nurmes ympäris- Muut kunnat . . . . . . . . . . . . . . . . . . ·515
3062: töineen kuuluu Pohjois-Karjalan keskussai- Yht. 12 649
3063: raalapiiriin, jonka ikeskussairaala jo on aloit-
3064: tanut toimintansa.
3065: Pohjois-Karjalan keskussairaala on toimin- ~ur~eksen sairaala, jonka korkeimpana
3066: nassa, mutta, Joensuussa sijaitsevana se ei voi h01topa1kkalukuna voidaan pitää 40 sairas-
3067: tyydyttää Nurmeksen seudun sairaanhoidolli- sijaa, on yleensä joka vuosi toiminut täysin
3068: sia tarpeita. Matka Nurmeksesta Joensuuhun kuormitettuna.. Nurmeksen seudun eräiltä
3069: on n. 150 km. On ilman muuta selvää että kunnilta tosin puuttuu jonkin verran laki-
3070: jos Nurmeksen seudun sairaalahoito ol~i yk- sääteisiä sairaaQapaikkoja. E.dellä selostetuista
3071: sistään Pohjois-Karjalan keskussairaalan va- syistä ilruiten'kin johtuu, että vaikka kunnilla
3072: rassa, olisi tilanne akuuttisissa tapauksissa olisikin keskussairaalaosuudet täysimääräi-
3073: lie.vimmin sanoen toivoton. On nimittäin otet- sesti merkityt, paikkakunnan sairaanhoidolli-
3074: tava huomioon, että Nurmeksen ympäristön set olosuhteet eivät vielä sillä ole tyydytetyt.
3075: laajoilla metsäalueilla runsaat työtapaturmat Kun hallitus esittää sairaalalain voimaan-
3076: lisäävät normaalia hoit 0paikkatarvetta, ja tulon !lykkäämistä kahdella vuodella, jolloin
3077: metsätyötapaturmien luonteesta johtuu, että kunnat eivät tulisi lakisääteisi'ä valtionapuja
3078: avunannon on oltava. nopea. Sitä pai•tsi on saamaan, on kohtuutonta, että Nurmeksen
3079: syytä ottaa huomioon, että metsätyömaiden seutu yleisen sairaalan la:kkauttamisen joh-
3080: työntekijät ovat suurelta osalta muurulla asu- dosta joutuisi sairaanhoidollisesti kestämättö-
3081: via. Heidän joukossaan on jopa Etelä- ja mään tilanteeseen. Olisi senvuoksi mitä toi-
3082: Länsi-Suomessa asuvia, jotka hakkuukauden vottavinta, että eduskunta palauttaisi tulo-
3083: ajaksi saapuvat osaksi siirtotyömaiksi julis- ja menoarvioon Nurmeksen yleisen sairaalan
3084: tetuille työmaille ansion hakuun. määrära;hat. Eltle.iJ näin voida tehdä, on tk:un-
3085: Edellä selostetusta seuraa, että Nurmeksen tainliitolle varattava riittävän suuri avus-
3086: seutu ei voi tulla toimeen ilman omaa sai- tusmääräraha sairaalan ylläpitoon.
3087: raalaa, ja seudun hoitopaikkatarve on nor- Edellä selostettuun viitaten kunnioittaen
3088: maalia suurempi. Vuonna 1954, jollloin Poh- ehdotamme,
3089: jois-Karjalan ikeskussairaala jo oli toimin-
3090: nassa, NunneJksen yleisessä sairaalassa hoidet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3091: tiin ympäristökuntia seuraavasti: tulo- ja menoarvion 7 Pl. XXIII luvun
3092: 4 mOntentille lisäyksenä Nurmeksen
3093: Kotipaikka Hoitopäiviä yleisen sairaalan 20 miljoonaksi mar-
3094: Nurmeksen kunta . . . . . . . . . . . . . . 6 ·585 kaksi arvioitavien toimintakustannus-
3095: Nurmelksen kauppala . . . . . . . . . . 811 ten suorittamiseen valtion osuutena
3096: Valtimon kunta . . . . . . . . . . . . . . . . 1 736 16 000 000 markkaa.
3097: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta. 1956.
3098:
3099: Arvi Ikonen. Eino Rytinki. R. Hallberg.
3100: 844
3101:
3102: IV,150. - Rah.al. N:o 83.
3103:
3104:
3105:
3106:
3107: Henriksson ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
3108: seksi Suomen Punaisen Ristin sairaalan laajentamista
3109: va.1·ten.
3110:
3111:
3112: E d u s k u n n a ll e.
3113:
3114: Eduskunta otti vuoden 1954 menoarvioon taisiin alhaisenkin arvion mukaan ·ainakin
3115: raha-asia-aloitteen perusteella Suomen Pu- 180 eli 1 hoitopaikka noin 25 000 asukasta
3116: naisen Ristin sairaalan laajentamista varten kohden, mikä vastaa Ruotsissa arvioitua tar-
3117: 50 miljoonan markan määrärahan ja edel- vetta, kun taasen Tanskassa on laskettu
3118: lytti silloin, että valtio myöntää mainittuun tarve olevan jopa 1 hoitopaikka 10 000 asu-
3119: tarkoitukseen kaikkiaan 300 miljoonaa mark- kasta kohden. Tarvettamme osoittaa mm. se,
3120: kaa. Vuoden 1956 menoarviossa eduskunta että maassamme olisi hoidettavana vuosittain
3121: myönsi niinikään raha-asia-aloitteen perus- jo pelkkiä keskushermoston kasvannaisia n.
3122: teella 30 miljoonaa markkaa samaan tarkoi- 300 kappaletta, mutta vaikka keskityttäi-
3123: tukseen. siin yksinomaan niiden hoitoon, jäisi niistä
3124: Näin saadun valtionavun ja tarkoitukseen n. kolmasosa hoitamatta, sillä yhdellä hoi-
3125: käytettävissä olevien omien varojen n. 110 topaikalla voidaan hoitaa vain 10 tapausta
3126: milj. markan turvin ja luottaen siihen, että vuodessa. Tosiasiassa jää hoidettujen keskus-
3127: valtion vuoden 1957 menoarvioon otetaan hermoston kasvannaisten lukumäärä paljon
3128: tarkoitukseen määräraha, niinkuin eduskunta pienemmäiksi syystä, että neurokirurgian
3129: ensimmäistä avustuserää myöntäessään edel- alaan kuuluu paljon muita tautitiloja, joilla
3130: lytti, on Suomen Punainen Risti pannut ra- ei ole muualla hoitomahdollisuuksia, ja
3131: kennustyöt käyntiin n. 450 miljoonaan mark- keskushermoston kasvainten hoitoa ei edes
3132: kaan nousevin urakka- ja hankintasopimuk- voida erottaa erilleen muusta neurokirurgi-
3133: sin. Lisärakennuksen lasketaan tulevan vesi- sesta hoidosta, vaan niiden on tapahduttava
3134: kattoon kuluvan ·vuoden loppuun mennessä rinnakkain samassa laitoksessa. Näin ollen
3135: ja valmistuvan vuoden 1957 aikana. Raken- jää vuosittain suuri määrä kansalaisia vaille
3136: nushankkeen toteutuminen on kuitenkin mah- mahdollisuutta saada sairauteensa neuro-
3137: dollista vain, jos edellytetystä valtionavusta kirurgista hoitoa ja tulla sen avulla jäUeen
3138: vielä puuttuva määrä, eli 220 miljoonaa työkykyiseksi yhteiskunnan jäseneksi.
3139: markkaa, myönnetään vuoden 1957 meno- Suomen Punainen Risti on työskennellyt
3140: arviossa. pari vuosikymmentä hermostokirurgian ke-
3141: Lisärakennukseen tulee 60 hermostokirur- hittämiseksi ja käyttänyt siihen runsaasti
3142: gista hoitopaikkaa ja veripalvelukeskuksen omia varojaan. Sen sairaalassa on neuro-
3143: tarvitsemat tilat. Se tulee. näin palvele- kirurginen hoito kansainvälisesti korkealle
3144: maan koko maan tarvetta ja osaltaan pois- arvostetulla tasolla. Näin ollen voi Suomen
3145: tamaan niitä epäkohtia, jotka hermostokirur- Punaisen Ristin sairaala sijoittaa laajennet-
3146: gisten tapausten hoidossa ja veripalvelutoi- tuun sairaalaansa heti riittävästi koulutettua
3147: minnassa nykyisin maassamme vallitsevat henkilökuntaa, joten sairaala tulee laajen-
3148: riittämättömien potilaspaikkojen ja huone- nettuna heti tehokkaaseen käyttöön.
3149: tilojen johdosta. Suomen Punaisen Ristin veripalvelu toi-
3150: Maassamme ei ole - eikä ole rakenteilla- mittaa maamme kaikille sairaaloille niiden
3151: kaan - muita neurokirurgisia hoitopaikkoja tarvitseman siirtoveren. Lääketieteen kehit-
3152: kuin Suomen Punaisen Ristin sairaalassa tyessä jatkuvasti tarvitaan siirtoverta yhä
3153: olevat 20 hoitopaikkaa, vaikka niitä tarvit- enemmän ja enemmän. Veripalvelun oiisi
3154: IV,l50. - Henriksson ym. 845
3155:
3156: pystyttävä seuraamaan tätä kehitystä, mutta tässä yhteydessä syytä kiinnittää huomiota
3157: veripalvelun keskustoimiston huoneistotilojen siihen, että valtion asettama syöväntorjunta-
3158: puute sen toimiessa Suomen Punaisen Ristin komitea on mietinnössään n: o 1 pitänyt syö-
3159: vanhan sairrualan kellaritiloissa ja pommisuo- vän torjunnan kannalta välttämättömänä to-
3160: jassa on muodostunut pahaksi esteeksi koko teuttaa viipymättä Suomen Punaisen Ristin
3161: toiminnalle ja sen keh'itykselle mm. siten, sairaalan laajentaminen 40: llä neurokirurgi-
3162: ettei nykyisiin tiloihin voida hankkia kaikkia sella hoitopaikalla, koska neurokirurginen
3163: tarkoituksenmukaisia ja ajan vaatimuksia toiminta kohdistuu suuressa määrin syövän
3164: vastaavia kojeita ja välineitä. torjuntaan.
3165: Kun Suomen Punaisen Ristin veripalve- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
3166: lulla on parhaat edeUytykset luomaliaan kunnioittaen,
3167: aatteellisella pohjalla ja tehokkaalla kenttä-
3168: toiminnallaan hoitaa sairaanhoidon kustan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3169: nuksia säästäen tämä tärkeä tehtävä, olisi ittl{)- ja menoarvioon 220 miljoonan
3170: sen tässä yhteydessä nopeasti saatava tarvit- markan rnäärärahan ,·akennusavustuk-
3171: semansa asianmukaiset huonetilat. sena Suomen Punctisen Ristin sairaa-
3172: Sen lisäksi, mitä edellä on esitetty, on lan laajentamiseksi.
3173: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
3174:
3175: G. Henriksson. Heikki Soininen.
3176: Kusti Eskola. Elli Nurminen.
3177: Erkki Koivisto. Lennart Heljas.
3178: Artturi Tienari. Toivo Kujala.
3179: Valto Käkelä. 0. Lindblom.
3180: Johannes Wirtanen. Erkki W. Mohell.
3181: Eino Raunio. Sven Högström.
3182: 846
3183:
3184: IV,151. - Rah.al. N: o 84.
3185:
3186:
3187:
3188:
3189: Öhman ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavuksi Oy.
3190: Nummelan Parantola - Ab. Nummela Sanatorium nimi-
3191: selle yhtiölle sen ylläpitämän parantolan kirurgisen osas-
3192: ton kustannusten alentamiseksi.
3193:
3194:
3195: E d u s k u n n a 11 e.
3196:
3197: Erikoissairaaloissa vallitsevan paikkapulan villa parantoloilla ei ole verihuolto- ym. seik-
3198: johdosta on ollut erittäin vaikeata saada kojen vuoksi mahdollisuuksia lähimmässä tu-
3199: keuhkotuberkuloosin hoidossa tarpeellisia levaisuudessa itse hoitaa keuhkonpoistoleik-
3200: keuhkonpoistoleikkauksia (resektioita) suori- kauksiaan. Mutta myös muualla on tilanne
3201: tetuiksi. suunniteltua uutta rintakirurgista sairaalaa
3202: Oy. Nummelan Parantola - Ab. Nummela odotettaessa muodostunut hyvin vaikeaksi.
3203: Sanatorium, joka vuodesta 1903 lähtien on Koska siirtyminen keuhkon poistoleikkauk-
3204: Nurmijärven pitäjässä ylläpitänyt paranto- siin tuntuvasti on lisännyt Nummelan paran-
3205: laa, Nummelan parantolaa, yleishyödyllisenä tolan menoja nimenomaan kirurgisella osas-
3206: yhtiönä taloudellisia etuja tavoittelematta, on tolla, on valtionapu leikkausten mahdollista-
3207: keväällä 1955 ottanut keuhkonpoistoleikkauk- miseksi kohtuullisin kustannuksin tarpeen.
3208: set ohjelmaansa. Näitä leikkauksia on suori- Sellaisen avustuksen puolesta on myös esitet-
3209: tettu jo huomattava määrä, ja lasketaan voi- tävä, että kirurginen toiminta parantolassa
3210: tavan vielä lisätä ne käsittämään n. 120 leik- ei ole vaatinut pääomasijoituksia valtion ta-
3211: kausta vuodessa. Parantola on nyttemmin holta ja että valtionapu on vaatimaton ver-
3212: ryhtynyt yhteistoimintaan Pohjois-Karjalan, rattuna niihin huomattavan suuriin kustan-
3213: Lapin, Vaasan ja Raaseporin tuberkuloosi- nuksiin, joita keskeisen rintakirurgisen sai-
3214: piirien kuntainliittojen sekä Porvoon kau- raalan perustaminen vaatii, joten se on kat-
3215: pungin ja maalaiskunnan, Askolan ym. kun- sottava taloudelliselta kannalta edulliseksi
3216: tien yhteenliittymän kanssa, jotka piirit ja osara tkaisuksi.
3217: kunnat, edustaen yhteensä n. 1 600 paranto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3218: loitten hoitopaikkaa eli lähes % maan kai-
3219: kista parantolahoitopaikoista, ovat merkin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3220: neet paikkoja sen kirurgisella osastolla. Yh- tulo- ja menoarvioon uutena moment-
3221: teistoimintaa on lääkintöhallitus tukenut ja tina 7 Pl. XXIII lukuun 5 000 000
3222: tässä yhteydessä ehdottanut 5 000 000 mar- markan suuruisen määrärahan valtion-
3223: kan valtionavun myöntämistä parantolan ki- avukSi Oy. Nummelan Parantola -
3224: rurgisen osaston kustannusten alentamiseksi. Ab. Nummela Sanatorium nimiselle
3225: Määräraha on kuitenkin poistettu esityksestä yhtiölle sen ylläpitämän parantolan
3226: ensi vuoden tulo- ja menoarvioksi. kirurgisen osaston kustannusten alen-
3227: Varsinkaan pohjoisessa ja idässä Sijaitse- tamiseksi.
3228: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
3229:
3230: C. A. Öhman. Hugo Manninen.
3231: Grels Teir. Irma Torvi.
3232: R. Hallberg. Antti Kinnunen.
3233: Heikki Soininen. Urho Saariaho.
3234: Erkki W. Mohell. Viljami Kalliokoski.
3235: Erkki Leikola. Urho Kähönen.
3236: 847
3237:
3238: IV,152.- Rah.al. N:o 85.
3239:
3240:
3241:
3242:
3243: Kulovaara ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
3244: avuksi Suomen Syöpäyhdistyksen Turun Radiumkodille.
3245:
3246:
3247: E d u s k u n n a 11 e.
3248:
3249: Suomen Syöpäyhdistyksen toimesta perus- mattavasti, on laskettu, että vuoden 1956
3250: tettiin v. 1952 Turkuun Turun radiumkoti- alusta lähtien Turun radiumkodin ylläpito
3251: niminen syöpäpotilaiden apusairaala, joka aiheuttaa Suomen Syöpäyhdistykselle noin
3252: siitä pitäen on toiminnallaan ollut omansa 1.5 milj. markan suuruisen tappion.
3253: suuresti lisäämään Turun lääninsairaalassa Koska Turun radiumkoti on perustettu ko-
3254: sädehoitoa saavien potilaiden hoitomahdolli- konaan vapaaehtoisin lahjoituksin saaduilla
3255: suuksia. Vuodesta 1953 lähtien on valtion varoilla poistamaan valtion ja kuntain sai-
3256: tulo- ja menoarviossa ollut tälle sairaalalle raaloiden potilaspaikkojen puutetta eikä voida
3257: osoitettuna 2 000 000 mk:n suuruinen val- pitää tarkoituksenmukaisena, että järjestölle,
3258: tionapu. joka näin suuressa määrin käyttää varoja
3259: Kuluvan vuoden alusta on Turun radium- valtion sairaalatoiminnan auttamiseen, aiheu-
3260: koti toiminut uudessa tarkoitusta varten tuu tästä jatkuvasti huomattavaa taloudel-
3261: viime vuonna hankitussa huoneistossa, johon lista tappiota, ehdotetaan kunnioittavasti,
3262: on voitu aikaisemman 20: n sairassijan ase-
3263: mesta sijoittaa 25 vuodetta. Pelkästään tämä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3264: seikka on aiheuttanut sairaalan ylläpidon tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII lu-
3265: tuottaman tappion lisääntymisen 25 % : lla. vun 4 momentille lisäystä 500 000
3266: Kun yleinen kustannustason nousu on kohot- markkaa Suomen Syöpäyhdistykselle
3267: tanut sairaaloiden ylläpitokuluja, varsinkin Turun Radiumkotia varten ehdotetun
3268: palkkoja, vuodesta 1953 lähtien varsin huo- valtionavun korottamiseksi.
3269: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
3270:
3271: Urho Kulovaara. Niilo Honkala.
3272: Rafael Paasio. Aino Malkamäki.
3273:
3274:
3275:
3276:
3277: 7 E 645/56
3278: 848
3279:
3280: IV,153. - Rah.al. N: o 86.
3281:
3282:
3283:
3284:
3285: Rytinki ym.: Määrärahan osoittarwisesta avustukseksi Pudas-
3286: järven kunnan toisen kunnanlääkärin virka-asunnon ja
3287: vastaanottohuoneiston rakentamista varten.
3288:
3289:
3290: E d u s k u n n a ll e.
3291:
3292: Hallitus esityksessään valtion tulo- ja me- dollisuutta saada työttömyysvaroistakaan tar-
3293: noarvioksi vuodelle 1957 ehdottaa valtion- koitusta varten varoja, olisi ensi vuoden
3294: avustusta ainoastaan yhdelle kunnalle, kun- tulo- ja menoarvioon varattava määräraha,
3295: nanlääkärin virka-asunnon ja vastaanotto- että tämä huutava epäkohta saataisiin kor-
3296: huoneiston rakentamiseen, vaikka tällä ker- jatuksi.
3297: taa mm. Pudasjärven kunnan kunnanlääkä- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
3298: rin virka-asunnon ja vastaanottohuoneiston ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 89 perusteluihin
3299: rakentaminen on odottanut useamman vuo- vuoden 1955 valtiopäiviltä ehdotamme kun-
3300: den ratkaisuaan. Rakennuksesta on laadittu nioittaen,
3301: suunnitelma ja piirustukset, jotka ·lääkintö-
3302: hallitus ja lääkäriliitto ovat hyväksyneet. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3303: Kunnan puolesta on tehty valtioneuvostolle tulo- ja menoarvioon 7 000 000 mar-
3304: avustusanomus, jota lääkintöhallitus ja sisä- kan suuruisen määrärahan avustuk-
3305: asiainministeriö ovat puoltaneet, mutta tä- seksi Pudasjärven kunnan toisen kun-
3306: hän asti ei ole vielä tarkoitusta varten va- nanlääkärin virka-asunnon ja vastaan-
3307: rattu määrärahaa. Kun kunnalla ei ole mah- ottohuoneiston rakentamista varten.
3308: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
3309:
3310: Eino Rytinki. Niilo Ryhtä.
3311: Eeli Erkkilä. Eemil Partanen.
3312: Eino Uusitalo. Antti J. Rantamaa.
3313: Toivo Antila. Yrjö Hautala.
3314: J. F. Pöykkö. Aaro Kauppi.
3315: Eino E. Heikura. Erkki Ryömä.
3316: M. 0. Lahtela.
3317: 849
3318:
3319: IV,154. - Rah.al. N:o 87.
3320:
3321:
3322:
3323:
3324: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen
3325: kunnansairaalan henMlökunnan asuinrakennuksen rakenta-
3326: mista varten.
3327:
3328:
3329: Eduskunnalle.
3330:
3331: Aikaisemmin valtion ylläpitämät aluesai- Kunta on tehnyt suunnitelman henkilö-
3332: raalat siirtyivät kunnansairaaloiksi. Kuiten- kunnan asuinrakennuksen rakentamisesta.
3333: kin valtion piti ylläpitää ne viiden vuoden Tämän rakennuksen kustannusarvio välttä-
3334: aikana ja tehdä niihin peruskorjaukset sekä mättömine kalustoineen nousee n. 15 milj.
3335: lisärakennukset, jos sellaisia välttämättä tar- markkaan. Piirustukset ja rakennussuunni-
3336: vittaisiin. Nämä sairaalat sijaitsevat pää- telma ovat lääkintöhallituksessa ja lääkintö-
3337: asiassa syrjäisillä seuduilla, taloudellisissa viranomaiset ovat katsoneet ko. asuinraken-
3338: vaikeuksissa olevissa kunnissa. nuksen välttämättömäksi. Hallitus ei kuiten-
3339: Samanlainen aluesairaala oli myöskin Suo- kaan ole vuoden 1957 valtion tulo- ja meno-
3340: mussalmen kunnassa. Sairaala on puutteelli- arvioon ottanut määrärahaa mainitun raken-
3341: nen ennen kaikkea sen vuoksi, ettei ole hen- nuksen rakentamista varten. Tämän vuoksi
3342: kilökunnalle tarpeellisia asuntoja. Henkilö- ehdotamme kunnioittaen,
3343: kuntaa on täytynyt majoittaa mm. entiseen
3344: vapaan huollon parakkimaiseen rakennuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3345: seen, jossa asuminen on erittäin epäterveel- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
3346: listä. Tämän vuoksi henkilökunnan saantikin kan määrärahan henkilökunnan asuin-
3347: on ollut vaikea, kun ei ole ollut tarjota pa- rakennuksen rakentamista varten Suo-
3348: rempia asuntoja. mussalmen kunnansairaalaan.
3349: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
3350:
3351: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
3352: 850
3353:
3354: IV,155. - Rah.al. N:o 88.
3355:
3356:
3357:
3358:
3359: Rytinld ym. : Määrärahan osoittamisesta kunnansairaalaksi
3360: muutetun Taivalkosken entisen_ aluesairaalan peruskorjaus-
3361: ja laajennustifitä varten.
3362:
3363:
3364: E d u s k u n n a 11 e.
3365:
3366: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja teellinen, olihan sairaalaan täytynyt sijoittaa
3367: menoarvioksi vuodelle 1957 esitetään kun- potilaita käytäville ja kylpyhuoneeseen,
3368: nansairaaloiksi muutetuissa aluesairaaloissa vaikka silloin ei suurinta tungosta ollutkaan.
3369: suoritettaviin erinäisiin pienehköihin kor- Valiokunta totesi, että sairaalan laajentami-
3370: jauksiin ainoastaan 5 000 000 markkaa. Käsi- nen ja kunnostaminen on kiireellisesti suori-
3371: tellessään kuluvan vuoden tulo- ja meno- tettava. Samalla se totesi, että tarkoitusta
3372: arviota eduskunta lausui mietinnön peruste- varten on valtion myönnettävä korjaus- ja
3373: luissa yksimielisesti hallitukselle toivomuk- laajennustöitä varten tarvittava määräraha,
3374: sen, että vuoden 1957 valtion tulo- ja meno- koska tämä kaukainen, pieni ja köyhä kunta
3375: arvioon sisällytettäisiin määräraha Taival- ei muuten kykene töitä suorittamaan. Sairaa-
3376: kosken kunnansairaalan korjaus- ja laajen- lan korjaus- ja laajennustöistä on suunni-
3377: nustöitä varten. Tätä määrärahaa ei halli- telma ja kustannusarvio, jonka lääkintähal-
3378: tuksen esityksessä ole. litus j,a sisäasiainministeriö ovat hyväksy-
3379: Silloin kun aluesairaalat muutettiin kun- neet ja joka päättyy n. 38 000 000 mark-
3380: nansairaaloiksi, joutui Taivalkosken kunta kaan.
3381: ottamaan entisen aluesairaalan kunnansairaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3382: laksi erittäin huonossa kunnossa. Kunta ei nioittaen,
3383: ole omilla voimilla kyennyt suorittamaan
3384: niitä kustannuksia, joita sairaalan laajenta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3385: minen ja kunnostaminen vaatii tarpeita tulo- ja menoarvioon 38 000 000 mar-
3386: vastaavan suuruiseksi rakennettuna. Kun kan suuruisen määrärahan kunnansai-
3387: eduskunnan talousvaliokunnan jäsenet viime raalaksi muutetun Taivalkosken enti-
3388: kesänä Pohjois-Suomen retkellään poikkesi- sen aluesairaalan peruskorjaus- ja laa-
3389: vat Taivalkosken kunnansairaalassa, he sai- jennustöitä varten.
3390: vat todeta, että sairaala on ahdas ja puut-
3391: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
3392:
3393: Eino Rytinki. Marja Lahti.
3394: Eeli Erkkilä. Väinö Rankila.
3395: Eino Uusitalo. Eemil Partanen.
3396: Toivo Antila. Vappu Heinonen.
3397: J. F. Pöykkö. Anni Flinck.
3398: Eino E. Heikura. Leo Häppölä.
3399: Yrjö Hautala. Aaro Kauppi.
3400: Antti J. Rantam.aa. Erkki Ryömä.
3401: Sylvi Halinen. M. 0. Lahtela.
3402: 851
3403:
3404: IV,156. - Rah.al. N:o 89.
3405:
3406:
3407:
3408:
3409: Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken kunnan-
3410: sairaalan peruskorjaustöitä varten.
3411:
3412:
3413: Eduskunnalle.
3414:
3415: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja kunnan talousvaliokunta käydessään kesällä
3416: menoa;rvidksi vuodelle 1957 on 7 Pl: n XXIII 1956 mainittuun sairaalaan tutustumassa,
3417: luvun 4 momentin kohdalla määräraha ikun- niin olisi TaivalikoSken sairaalan laajennus-
3418: nansairaaloi!ksi muutettujen entisten aluesai- ja peruskorjaustöitä varten saatava tarpeelH-
3419: raalain kunnossapito- ja käyttökustannuksiin, nen määräraha. Taivalkosken kunta lähetti
3420: . jotka kustannukset valtio a!luesairaaloiden aikanaan sairaalaa koskevan peruskorjaus- ja
3421: lakkauttamisesta maaliSkuun 9 päivänä 1951 laajennussuunnitelman lääkintöhallitukselle,
3422: annetun lain 4 § :n 2 kohdassa määrätyllä josta se edelleen toimitettiin sisäasiainminis-
3423: tavalla suorittaa. Mutta hallituksen esityk- teriöön, mutta määrärahaa näihin välttämät-
3424: sestä on jätetty pois kunnansairaaloiksi tömiin korjauksiin ja laajennustöihin ei vain
3425: muutettujen aluesairaalain tarpeelliseksi ole saatu.
3426: katsottavien laajennus- ja peruskorjaus- Taivalkosken kunnansairaalan laajennustyö
3427: töiden määräraha. Useana aikaisempana vuo- käsittää 4100 ms ja kustannusarvio on
3428: tena saatiin valtion tulo- ja menoarviossa 38 000 000 markkaa. Kuluvan vuoden maalis-
3429: määrära!ha ko. tarkoitukseen, ja tämän val- kuun 16 päivänä jätettiin hallituksen asian-
3430: tion tuen avulla saatiinkin useita sairaaloita omaisen jäsenen vastattavaksi kysely, jossa
3431: kunnostetuksi. Eduskunnan valtiovarainva- tiedusteltiin hallituksen toimenpiteitä Tairval-
3432: liokunta käsitellessään vuoden 1956 tulo- ja kosken kunnansairaalan korjausmäärärahasta
3433: menoarviota joutui erään raha-aloitteen ja tähän kyselyyn sisäasiainministeri Vilho
3434: nojalla tutustumaan kunnansairaaloiksi muu- Väyrynen antoi 12 pä1vänä huhtikuuta 1956
3435: tettujen a:luesairaalain laajennus- ja perus- vastauksen, jossa hän ~ausui mm.: ,Mitä Tai-
3436: korjausmäärärahaan, jolloin valiokunnassa valkoSken aluesairaalan korjaus- ja laajennus-
3437: yksimielisesti tunnustettiin mainittujen mää- työhön tulee, ei! se ole luonteeltaan sellainen,
3438: rärahojen tarpe.ellisuus ja valtiovarainvalio- että sitä varten voitaisiin myöntää varoja
3439: kunta totesikin eduskunnalle antamassaan lisämenoarviossa, vaan on se varsinaiseen me-
3440: mietinnössä seuraavaa: ,Valiokunta on to- noarvioon kuuluva asia. Sisäasiainministeriö
3441: dennut, että menoarvioesitykseen ei enää si- tulee tekemään esityksen, että ensi vuonna
3442: sälly määrärahaa kunnansairaaloiksi muutet- varsinaiseen menoarvioon otetaa.Il! tarkoituk-
3443: tujen aluesairaalain peruskorjauksia varten. seen tarvittava määräraha". Tästä huoli-
3444: Kun valiokunnasta, lkuitenkirn tuntuu kohtuul- matta ei mainittua määrärahaa ole otettu hal-
3445: liselta, että valtion apua tässä;kin muodossa Etuksen esitykseen.
3446: edelleen voitaisiin myöntää, valiokunta lau- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3447: suu odottavansa, että hallitus ottaa asian
3448: uudelleen harkittavakseen". Tä;hän valtiova- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3449: rainvaliokunnan mietintöönsä liittämään lau- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII lu-
3450: sumaan myös eduskunta yhtyi yksimielisesti. vun uooelle momenWle 38 000 000
3451: Kun Oulun läänin Taivalkosken kunnan markan määrärahan Taivalkosken kun-
3452: sairaalaolot ovat tällä hetkellä aivan äärim- .nansairaalan peruskorjaustöitä varten.
3453: mäisen vaikeat, jonka. tilanteen totesi edus-
3454: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
3455:
3456: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
3457: 852
3458:
3459: IV,157. - Rah.a.l. N:o 90.
3460:
3461:
3462:
3463:
3464: Pöykkö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lapin
3465: lastensairaalan toimintaa varten.
3466:
3467:
3468: E d u s k u n n a 11 e.
3469:
3470: Valtion kuluvan vuoden menoarviossa 7 Pl. luku on keskimäärin ollut 100 potilasta päi-
3471: XXIV: 4 kohdalla on Lapin Lastensairaalan vässä. Sairaalasta on 21 Lapin läänin kuntaa
3472: kuntainliitolle sairaalan toimintaa varten va- merkinnyt paikkoja siten, että Rovaniemen
3473: rattu 26 280 000 markkaa. Tämän summan keskussairaalapiiriin kuuluvat ovat merkin-
3474: määrittelyssä on käytetty perusteena 40 sai- neet 65 paikkaa ja Kemin keskussairaala-
3475: raansijan korvaamista 1 800 markan hoito- piiriin kuuluvat 27 paikkaa. Lapin Lasten-
3476: päiväkustannusten mukaan. Lapin Lasten- sairaala toimii siten keskussairaaloiden las-
3477: sairaalan hoitopäiväkustannukset yhtä sai- tenosastoja vastaavana lastentautien erikois-
3478: raansijaa kohti olivat v. 1953 1 797: - , sairaalana Lapin läänissä. Näin ollen olisi
3479: v. 1954 1813:- ja v. 1955 1914: -. Kus- kohtuullista, että valtionapu laskettaisiin
3480: tannustaso on siis jatkuvasti noussut, mutta 50 %: n mukaan kokonaiskustannuksista, ku-
3481: valtionapu on edelleenkin laskettu 1 800 mar- ten sairaalalaki keskussairaaloista edellyttää.
3482: kan mukaan. Kuluvana vuonna on palkka- Täten tulisi valtionapu laskettavaksi 46:n
3483: tasoa jouduttu kahdesti nostamaan yleisen sairaansijan mukaan, mikä tekisi lisäystä
3484: palkkojen nousun mukaisesti, ja siten on hoi- 6 sairaansijaa kohti 2 600 markan mukaan
3485: topäiväkustannus ollut v: n 1956 1 vuosi- 5 694 000 markkaa.
3486: puoliskon aikana 2 234: - ja tulee olemaan Lapin lastensairaalan toiminnalle on vält-
3487: jälkimmäisen vuosipuoliskon aikana 2 610: -. tämätöntä, että valtion vuoden 1957 talous-
3488: Edellisestä selviää, että v:n 1957 aikana arvioon varataan 26 280 000 markan lisäksi
3489: tulee hoitopäiväkustannus olemaan vähintään 17 374 000 markkaa.
3490: 2 610: -. Valtionapu olisi välttämättä ko- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
3491: rotettava muuttuneiden kustannusten mukai- nioittaen,
3492: seksi. Jos valtionapu lasketaan 2 600 markan
3493: mukaan hoitopäivää kohti, niin 40 sairaan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3494: sijan osalta se tulisi olemaan 37 960 000 tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII lu-
3495: markkaa, joten lisäystä tarvitaan 11 680 000 vun 4 momentin kohdalle lisäystä
3496: markkaa. 17 374 000 markkaa Lapin lastensai-
3497: Lapin Lastensairaala toimii virallisesti 92- raalan toimintaa varten.
3498: paikkaisena, vaikka hoidettujen potilaitten
3499: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
3500:
3501: J. F. Pöykkö. Eeli Erkkilä.
3502: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
3503: Armas Leinonen.
3504: 853
3505:
3506: IV,158. - Ra.h.al. N: o 91.
3507:
3508:
3509:
3510: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavuksi Suomen
3511: Syöpäyhdistykselle syöpärekisterin ylläpitoa varten.
3512:
3513:
3514: E d u s k u n n a 11 e.
3515:
3516: Suomen Syöpäyhdistyksen aloitteesta pe- Jo valtioneuvoston v. 1952 asettama ns.
3517: rustettiin v. 1952 lääkintöha:llituksen ja ti- syöväntorjuntakomitea oli mietinnössään pi-
3518: lastollisen päätoimiston sekä sanotun yhdis- tänyt välttämättömänä syöpätautien levin-
3519: tyksen yhteinen toimikunta suunnittelemaan neisyystutkimuksen jatkuvaa suorittamista
3520: ja järjestämään syöpätautien levinneisyyden Suomessa. Komitea totesi, ·että vaikka tämä
3521: tutkimusta maassamme. Tämän toimikunnan työ on meillä aloitettu vapaaehtoista tietä
3522: johdolla on syöpätautien rekisteröintiä suori- saadun rahoituksen turvin ja vaikka sen
3523: tettu sittemmin jatkuvasti vuodesta 1953 al- suorittaminen hyvin soveltuukin kansalais-
3524: kaen. Tämä toiminta on ollut kokonaisuu- järjestöjen tehtäväksi, on kysymyksessä niin
3525: dessaan Suomen Syöpäyhdistyksen rahoitta- laajakantoinen ja merkitsevä toiminta, ettei
3526: maa ja ovat yhdistykselle siitä aiheutuneet sen jatkuvaa suorittamista voida jättää riip-
3527: nettomenot olleet yli 2.5 milj. markkaa vuo- puvaiseksi tarkoitukseen saatavien IJ.ahjoitus-
3528: dessa. • ten jatkuvuudesta, vaan että tämän työn
3529: Vain syöpätapaukset rekisteröimällä on kustantaminen on ehdottomasti valtion asia.
3530: mahdollista selvittää syöpätautitilanne koko Tällä perusteella komitea oli ehdottanut val-
3531: laajuudessaan ja saada käsitys hoitopairoko- tion vuotuiseksi avustukseksi Suomen Syöpä-
3532: jen tarpeesta maassamme. Siten saadaan yhdistykselle syöpärekisterin ylläpitoa var-
3533: tieto kaikista sairastuneista, siitä, mitkä ten 2 700 000 markkaa. Kun Suomen Syöpä-
3534: syöpämuodot ovat meillä yleisimmät ja missä yhdistys tiettävästi edelleenkin on valmis an-
3535: sairautensa vaiheessa potilaat tulevat tutki- tamaan toimistotilaa ja tarvittavaa konttori-
3536: mukseen ja saadaan hoitoon. Näiden perus- henkilökuntaa korvauksetta syöpärekisterin
3537: tavaa laatua olevien tietojen pohjalta on käyttöön, jäävät varsinaisesta tilastoinnista
3538: mahdollista suorittaa valistustyötä ja ope- aiheutuvat kulut jonkin verran komitean eh-
3539: tusta sekä järjestää syöpätautien ajanmukai- dottamaa määrää pienemmiksi.
3540: nen vastustamistyö. Sen lisäksi on syöpä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3541: rekisterin ylläpidolla erittäin suuri tieteelli- nioittavasti,
3542: nen merkitys. Se liittyy kansainväliseen ti-
3543: lastolliseen ja maantieteelliseen syöpätutki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3544: mukseen, jonka tarkoituksena on tutkia, tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII
3545: missä määrin paikallisilla tekijöillä - ku- lukuun omalle uudelle momentille
3546: ten työolosuhteilla - mahdollisesti on mer- 2 500 000 markan suuruisen määrä-
3547: kitystä syöpätautien yleisyydessä. Täten voi- rahan Suomen SyöpäyhdistykseUe val-
3548: daan merkittävällä tavalla edistää niitä py- tionavuksi syöpärekisterin yUäpitoa
3549: rintöjä, jotka tähtäävät syöpätautien aiheu- varten.
3550: tumisprobleeman ratkaisemiseen.
3551: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
3552:
3553: Grels Teir. Urho Saariaho.
3554: R. Hallberg. Väinö Tikkaoja.
3555: 0. A. Öhman. Leo Suonpää.
3556: Albin Wickm.an. Eeli Erkkilä.
3557: Johannes Wirtanen. Arvo Salminen.
3558: Erkki W. Mohell. Verner Korsbäck.
3559: Sven Bögström.
3560: 854
3561:
3562: IV,159.- Rah.al. N:o 92.
3563:
3564:
3565:
3566:
3567: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman insu-
3568: liinin ja muun tarvittavan hoidon järjestämiseksi vähä-
3569: varaisille sokeritautisille.
3570:
3571:
3572: E d u s k u n n a II e.
3573:
3574: Sokeritauti on eräs kansamme vitsauksena tuksia vähävaraisille invaliidihuollon ulko-
3575: oleva tauti, joka viime vuosina on nopeasti puolelle jääneille sairausinvaliideille pää-
3576: lisääntynyt. Lääkintöhallituksessa ei ole ti- asiassa työkalujen ja ammattiopetuksen han-
3577: lastoa siitä, paljonko näitä sairaita maas- kintaan.
3578: samme on. Ruotsissa suoritettujen tutkimus- Esityksessään ensi vuoden tulo- ja meno-
3579: ten perusteella on Sokeritautisten yhdistys arvioksi hallitus esittää momentille lisäystä
3580: arvioinut meillä olevan näitä sairaita n. sen vuoksi, että tällainen ehkäisevä avustus-
3581: 20 000. Vaikka sitä eniten ilmenee vanhene- toiminta on osoittautunut hyödylliseksi ja
3582: villa ihmisillä, on myös lapsia runsaasti tä- tarpeelliseksi. Sokeritautisten yhdistyksen an-
3583: män taudin uhreina. Sairaus on parantuma- tamien tietojen mukaan on tämän perusteella
3584: ton ja vaatii jatkuvaa insuliinihoitoa. Jos myönnetty joillekin Varattomille sokeritauti-
3585: hoito on säännöllistä, säilyttää potilas nor- sille avustusta myös lääkkeiden ostoon. Mutta
3586: maalin työkyvyn, mutta pienikin hoidon kes- näitä varoja ei käytetä ensinkään avustuk-
3587: keytys aiheuttaa shokkitilan tai muita häi- siksi niille, jotka ovat työkyvyttömiä. Niinpä
3588: riöitä. Lääkekustannukset tulevat huomatta- jäävät kaikki vanhukset ja lapset tämänkin
3589: van kalliiksi varsinkin lasten osalta, joiden mahdollisuuden ulkopuolelle. Jotkut kunnat
3590: insuliinitarve on korkeampi kuin aikuisten, ovat huoltovaroista maksaneet insuliinin
3591: jopa 15-20 viivaa. Tällainen insuliinimäärä niille varattomille, jotka ovat sitä anoneet.
3592: maksaa noin 1 500 mk kuukaudessa. Ei ole Suurimmalta osalta kuitenkin sokeritautiset
3593: harvinaista, että sairautta on useammassa sa- joutuvat täysin omin avuin huoltamaan
3594: man perheen jäsenessä. Onpa tapauksia, että itsensä.
3595: neljäkin lasta samasta varattomasta per- Koska olisi kohtuullista, että tämänlaatui-
3596: heestä on insuliinihoidon varassa eläviä. Täl- sen, jatkuvaa hoitoa vaativan sairauden hoi-
3597: laisissa tapauksissa joutuu perhe uhraamaan tokustannukset ainakin vähävaraisille mak-
3598: huomattavia summia insuliinin ostoon. Vai- settaisiin valtion varoista, ehdotamme,
3599: keissakin olosuhteissa on se asetettava me-
3600: noissa etutilalle. Myös potilaan tilan seuraa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3601: minen ja muu hoito vaativat taloudellisia tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
3602: kustannuksia. määrärahan, jotta vähävaraisille soke-
3603: Valtion tulo- ja menoarviossa on sosiaali- ritautisille voitaisiin järjestää maksu-
3604: menojen kohdalla määräraha ehkäisevän tonta insuliinia ja muuta tarvittavaa
3605: huollon avustuksiin. Siitä myönnetään avus- hoitoa.
3606: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
3607:
3608: Elli Stenberg. Matti Koivunen.
3609: Juho Rytkönen. Toivo Friman.
3610: Toivo Niiranen. Irma Torvi.
3611: 855
3612:
3613: IV,160. - Rah.al. N:o 93.
3614:
3615:
3616:
3617:
3618: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylioppilaiden
3619: terveydenhuoltotyön tukemiseen.
3620:
3621:
3622: E d u s k u n n a 11 e.
3623:
3624: Ylioppilaat ovat yli kymmenen vuotta oma- Terveydenhoito- ja sairaanhoitotyötä ei
3625: toimisesti huolehtineet terveyden- ja sairaan- voida rakentaa itsekannattavaisuuden peri-
3626: hoitotyöstään. Toiminta käsittää nykyään yli- aatteen pohjalle. Toiminnan laajentuminen
3627: oppilaiden määräaikaiset keuhkokuvaukset, ja tehostuminen asettavat ylioppilaiden ter-
3628: päivittäiset lääkärin vastaanotot, lääkärin ja veydenhuoltotyölle yhä suurempia taloudel-
3629: terveyssisaren kotikäynnit, kahdeksan lääke- lisia rasituksia. Kun tämä työ on sellaista
3630: tieteen eri alan erikoislääkärin tutkimus- ja sosiaalista toimintaa, jonka huolehtimista
3631: hoitotoimenpiteet, sairastupahoidon äkilli- voidaan pitää valtiovallalle kuuluvana tehtä-
3632: sissä sairaustapauksissa, ylioppilaiden tervey- vänä, tuntuu oikeutetulta edellyttää, että
3633: denhoidollisen valistustyön, ylioppilaiden sai- valtio osallistuisi työn tukemiseen paljon huo-
3634: raalahoitomaksujen korvaamisen sekä yli- mattavammalla panoksella kuin tähän asti.
3635: oppilaiden hammashoidon. Toimintapiiriin Tätä työtä ei voida jatkuvasti rakentaa sa-
3636: kuuluvat kaikki Helsingin, Turun ja Jyväs- tunnaisten lahjoitusten varaan ja toisaalta
3637: kylän eri korkeakouluissa opiskelevat yli- ylioppilailta kannettavia jäsenmaksuja ei
3638: oppilaat. voitane enää korottaa.
3639: Ylioppilaiden terveydenhoitotyö on pää- Ylläolevaan viitaten esitämme kunnioit-
3640: asiallisesti rahoitettu ylioppilaiden maksa- taen,
3641: mien jäsenmaksujen ja satunnaisten lahjoi-
3642: tusten turvin. Valtionapua on saatu v. 1955 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3643: ja v. 1956 3 milj. mk. Kuluvana vuonna tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII lu-
3644: maksavat opiskelevat ylioppilaat terveyden- vun 6 momentille lisäyksenä 4 500 000
3645: hoitomenoista 50%, valtionapu on 12% ja markkaa ylioppilaiden terveydenhuolto-
3646: loput 38 % on kerättävä avustuksina ja lah- työn tukemiseksi.
3647: joituksina.
3648: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
3649:
3650: Veikko Helle. Esa Koivusilta. Tyyne Paasivuori.
3651: K. F. Haapasalo. Erkki Leikola. Irma Rosnell.
3652: Bruno J. Sundman. Matti Mattila. Niilo Honkala.
3653: 0. Lindblom. Sven Högström. Varma K. Turunen.
3654: Lennart Heljas. G. Henriksson. Urho Saariaho.
3655: Saara Forsius. Harras Kyttä. Johannes Wirtanen.
3656: Urho Kulovaara. A-L. Tiekso-Isaksson. Päiviö Hetemäki.
3657:
3658:
3659:
3660:
3661: 8 E 645/56
3662: 856
3663:
3664: IV,161. - Ra.h.a.l. N:o 94.
3665:
3666:
3667:
3668:
3669: Hiltunen: Määrärahan osoittamisesta eräiden ennakontarkas-
3670: tajan Ulapäisten toimien muuttamiseksi ylimääräisiksi toi-
3671: miksi.
3672:
3673:
3674: E d u s k u n n a 11 e.
3675:
3676: Vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityksessä kin täyttää. Tämän vuoksi luetteloon pitäisi
3677: hallitus ehdottaa valtiovarainministeriön koh- lisätä 5 ennakontarkastajaa, 27 pl. a 604 800
3678: dalla joukon tilapäisiä verotusvirkailijain markkaa, joka tekee 3 024 000 markkaa, ikä-
3679: toimia muutettavaksi ylimääräisiksi toimiksi. lisiin 153 900 markkaa ja kalliinpaikanlisiin
3680: Alkuperäisen suunnitelman mukaan oli tar- 292 800 markkaa eli yhteensä 3 470 700 mark-
3681: koitus, että ennakonpidätyksen valvonnasta kaa. Sen vuoksi edellä olevaan viitaten ehdo-
3682: huolehtivista toimenhaitijoista 74 tointa tan kunnioittaen,
3683: muutetaan ylimääräisiksi toimiksi. Eduskun-
3684: nalle jätetyssä valtion tulo- ja menoarvio- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3685: esityksessä on luku kuitenkin jostain syystä tulo- ja menoarvioon 8 Pl. XII luvun
3686: alennettu 69 toimeen. Kun tietämämme mu- 1 momentille 3 470 700 markkaa 5 en-
3687: kaan ennakkoneuvotteluissa oli sovittu 74 nakontarkastajan tilapäisen toimen
3688: toimen muuttamisesta ylimääräisiksi toimiksi, muuttamiseksi ylimääräisiksi toimiksi.
3689: niin mielestämme pitäisi tämä lupaus myös-
3690: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
3691:
3692: Onni Hiltunen.
3693: 857
3694:
3695: IV,162.- Rah.al. N:o 95.
3696:
3697:
3698:
3699:
3700: Malkamäki ym. : Määrärahan osoittamisesta 336 ylimääräisen
3701: toimen perustamriseksi verohallintoon.
3702:
3703:
3704: Eduskunnalle..
3705:
3706: Välittöminä veroilla valtio kerää runsaan 10 verovalmistelijaa (19 pl)
3707: neljäsosan varsinaisista tuloistaan. Siitä thuo- 10 , (18 pl)
3708: limatta, että välittömästä verotuksesta. huo- 4 lkanslistia ( 15 pl)
3709: lehtiva virkamieskunta suorittaa valtion kan- 7 apuJaiskanslistia (13 pl)
3710: nalta !katsoen ensiarvoisen tärkeää, ehdotto- 10 konekirjoittajaa (11 pl)
3711: masti rpysyväisluontoista työtä, on heistä lä- 10 toimistoapulaista (11 pl)
3712: hes % tilapäisiä toimihenkilöitä. Verottami- 15 " (10 pl)
3713: nen ja; siihen liittyvät tehtävät ovat nykyään 91
3714: jo niin monimutkaisia, että niiden tehokas
3715: suorittaminen edellyttää melkoista tottumusta
3716: telkijäiltään. Heikoista palkkauksellisista Muualle:
3717: eduista ja •puutteellisesta sosiaalisesta tur- 1 verolautakunnan puheenjohtaja (29 pl)
3718: vasta johtuen vaihto verotustyötä suoritta- 2 verolautakunnan puheenjohtajaa (27 pl)
3719: vien jouk:oSS3! kuitenkin on suhteettoman suu- 4 " (26 pl)
3720: ri ja töitä joudutaan suorittamaan henkilö- 5 , (25 ~)
3721: kunnalla, jolla ei ole ·riittävää kokemusta nii- 1 toimistopäällikkö (28 pl)
3722: hin. Tämä asiootila; ei voi olla vaikuttamatta 2 toimistopäälliklköä (26 pl)
3723: myös verotuksen varmaan ja joustavaan toi- 1 toimistosihteeri (26 pl)
3724: mittamiseen. 2 .toimistosihteeriä ( 25 pl)
3725: Valtion välitön etu vaatii asiantilan pi- _ 2 '' (24 PD
3726: kaista !korjaamista. Hallitus onkin tämän oi- 4 " (23 pl)
3727: valtaen tulo- ja menoarvioesityksessään ehdot- 5 " (22 pl)
3728: tanut erinäisiä uusia ylimääräisiä toimia pe- 5 verovalmistelijaa (21 pl)
3729: rustettavruksi. Tämä ei kuitenkaan käsityk- 9 " (20 pl)
3730: semme mukaan korjaa tilannetta varsinkaan 12 , ( 19 rpl)
3731: alemmissa palkkausluokissa olevien osalta riit- 15 " (18 pl)
3732: tävän nopea.sti, minkä vuoksi pidämme vält- 15 " (17 pl)
3733: tämättömänä, että verohallintoon perustetaan 20 " (16 pl)
3734: a;ilkaisempien ja hallituksen ehdottamien yli- 15 bnslistia (15 pl)
3735: määräisten toimien [isäksi seuraavat 336 yli- 20 apulaiskanslistia (12 pl)
3736: määräistä tointa: 35 .toimistoapulaista (11 pl)
3737: 45 , (10 pl)
3738: Helsingin !kaupungin veropiirin verolauta- 25 ( 9 pl)
3739: lrnntaan: "
3740: 245
3741: 1 toimistopäälli!k:lkö (31 pl)
3742: 2 osastosihteeriä (28 pl)
3743: 1 tarkastaja (28 pl) Helsinlkiin 91
3744: 2 tarkastajaa (27 pl) Muualle 245
3745: 2 verosi!h.teeriä (25 pl) Yhteensä 336
3746: 4 verovalmistelijaa (25 pl)
3747: '5 , (23 pl) Järjestelystä aiheutuu muodollisesti vuosi-
3748: 8 , (21 pl) paJ.'klkioina., ikäilisinä ja kalliinpai!k:anlisinä
3749: 858 IV,162. - VerohaJHnnon ylimä.ärli.iset toimet,
3750:
3751:
3752: 162 347 000 markan lisäys, mutta kun vero- että Eduskunta ottaisi vuod.en 1957
3753: hallinnossa on laajalti maksettu ikli!lisiä:kin tulo- ja menoarvioon 8 Pl. XII ·luvun
3754: henkilökohtaisen palkkauksenlisän muodossa, 1 momentille 162 347 000 markkaa 336
3755: lisäys itse asiassa on muodollinen. ylimääräisen toimen perustamiseksi ve-
3756: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- rohallintoon.
3757: dotamme,
3758: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
3759:
3760: Aino Malkam.äki. Paavo Aitio. Urho Kulovaara.
3761: Lauri Järvi. Esa Kaitila. Viljo Virtanen.
3762: John Forsberg. Valto Käkelä. Harras Kyttä.
3763: 859
3764:
3765: IV,163.- Rah.al. N:o 96.
3766:
3767:
3768:
3769:
3770: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden kersantintoi-
3771: mien järjestelyä varten.
3772:
3773:
3774: E d u s k u n n a 11 e.
3775:
3776: Eduskunta on 23 päivänä toukokuuta 1956 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3777: lausunut toivomuksen hallitukselle, että hal- tulo- ja menoarvioon 10 626 000 mar-
3778: litus ottaisi vuoden 1957 tulo- ja menoarvio- kan määrärah,an 350 alemman palk-
3779: esitykseen määrärahan puolustuslaitoksen kausluokan (13 pl.) kersantintoimen
3780: 350 alemman palkkaluokan kersantintoimen muuttamiseksi ylemmän palkkausluo-
3781: muuttamiseksi ylemmän palkkaluokan ker- kan (15 pl.) kersantintoimeksi ja
3782: santin toimeksi ja 470 alemman palkkaluokan 6 056 000 markkaa 470 alemman palk-
3783: kersantin toimen korottamiseksi 14 palkkaus- kausluokan kersantintoimen korotta-
3784: luokkaan. Tulo- ja menoarvioesitykseen tar- miseksi 14 palkkausluokkaan.
3785: vittavaa määrärahaa ei kuitenkaan ole otettu.
3786: Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
3787: esitämme,
3788: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
3789:
3790: Erkki Tuuli. Lauri Järvi.
3791: 860
3792:
3793: IV,164. - Rah.al. N:o 97.
3794:
3795:
3796:
3797:
3798: Saariaho ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta koulutus-
3799: toiminnan tehostamista varten puolustusvoimissa.
3800:
3801:
3802: E d u s k u n n a 11 e.
3803:
3804: Puolustusvoimain tärkein rauhan ajan teh- keiden tarkoituksena on tieteellisesti tutkia
3805: tävä on koulutustyö. Sen menestyksellinen varusmiesten sopivuutta erila!a;tuisiin palve-
3806: suorittaminen ja teho, erityisesti meillä ly- lustehtäviin, tarvitaan varoJa vuosittain
3807: hyen palvelusajan vuoksi, on ratkaisevasti 500 000 mk. Pääesikunnan koulutusosas-
3808: riippuvainen käytettävissä olevista opetus- ja tossa on jo vuosikymmenen ajan ollut
3809: havaintovälineistä, kuten opetustyö yleensä- palkattuna 3-4 psykoiogisen koulutuksen
3810: kin. Koulutusvälineitä varten nykyisin puo- saanutta henkilöä näihin tehtäviin, mutta
3811: lustuslaitokse~le varattu määräraha, joka on edelleen heidän työmahdollisuutensa lepää
3812: menokohdan 9 Pl. V: 1 alajaoittelun mukaan sikäli epävarmana pohjalla, että välttämättö-
3813: 4 000 000 markkaa, kuluu pääasiallisesti en- mien varojen saanti on aivan satunnaista.
3814: tisen opetusvälineistön !kunnossapitoon ym. Kenttätyö- ym. varusmiesten koulutuksessa
3815: juokseviin menoihin. Koulutusvälineistön tarvittaisiin, jotta koulutus muodostuisi riit-
3816: nykyaikaistamiseen ei tämä määräraha riitä. tävän tehokkaaksi, 15-18 000 j3 pyöreää
3817: Puolustuslaitoksella on 135 yksinkertaista puutavaraa. Edellyttäen, että sahaus suori-
3818: kuvanheitintä ja 13 monipuolisempaa vaihto- tetaan joukoissa, hankintakustannukset nou-
3819: kuvanheitintä. Edellisiä tarvittaisiin iisää sevat 900 000 markkaan. Tarkoitukseen on
3820: 165, jotta jokaisella perusyksiköllä olisi oma osoitettu käytettäväksi ainoastaan 400 000
3821: kuvanheitin ja jälkimmäisiä tarvittaisiin ii- mk, joten lisätarve nousee 500 000 markkaan.
3822: saa 10 sotilasopetuslaitoksille jaettavaksi. Lyhyen palvelusajan ja kasvaneiden vaati-
3823: Näitä määriä on pidettävä kohtuullisena vä- musten vuoksi olisi valmistettava erityinen
3824: himmäistavoitteena. Niiden hankintakustan- oppikirja varusmiehiä • varten, jossa olisi
3825: nukset nousevat n. 6 000 000 markkaan. koottuna kaikki ne tiedot, jotka varusmiehen
3826: Rainojen ja ;Jmultokuvien jatkuva valmis- tulee hallita. Kirja olisi jaettava jokaiselle
3827: tus on välttämätöntä, jotta edes nyt jo ole- palvelukseen astuvalle varusmiehelle omaksi.
3828: massa o'levista rainaheittimistä saataisiin Kirjan valmistelu- ja painatuskustannukset
3829: mahdollisimman suuri hyöty. Vuotuinen nousevat n .. 3 500 000 markkaan vuosittain.
3830: rainojen tai kuultokuvasarjojen tarve on n. Edel'lä sanotun perusteella ehdotetaan kun-
3831: 20 kpl. ä. 35 kuvaa, joiden kustannukset nou- nioittaen,
3832: sevat n. 400 000 markkaan. Lisäksi tarvi-
3833: taan rainaheittimien varaosa- ja huolto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3834: menoihin 200 000 mk, eli kuvanheitinopetus- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. V luvun
3835: toiminnan varustamiseen yhteensä 600 000 1 momentille lisäyksenä 11100 000
3836: markkaa. markkaa koulutustoiminnan tehosta-
3837: Sotilaspsykologiseen tutkimustyöhön ja va- mista varten puolustusvoimissa.
3838: rusmiesten valintakokeita varten, joiden ko-
3839: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta !1.956.
3840:
3841: Urho Saariaho. Aukusti Pasanen. Juho Tenhiälä.
3842: Jaakko Hakala. Niilo Honkala. Leo Häppölä.
3843: 861
3844:
3845: IV,165. - Rah.al. N:o 98.
3846:
3847:
3848:
3849:
3850: Sa.a.riaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta liikunta-
3851: kasvatustoiminnan edistämiseksi puolustusvoimissa.
3852:
3853:
3854: E d u s k u n n a ll e.
3855:
3856: Puolustusvoimain liikuntakasvatuksen teh- toiminnan aikaansaamiselle. Tässä yhteydessä
3857: tävänä on sotilaskoulutuksen tehostaminen ja on myöskin otettava huomioon kasvava kan-
3858: täydentäminen sekä liikuntaharrastuksen he- sainvälinen kilpailutoiminta.
3859: rättäminen koko kansan fyysillisen kuntoi- Vuodeksi 1957 on tarkoitukseen varattu
3860: suuden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Ter- 1 900 000 markan määräraha, josta 1 000 000
3861: veen kilpailumielen synnyttäjänä ja yhteen- markkaa on käytettävä kertamenona voimis-
3862: kuuluvaisuudentunteen lujittajana liikunta- telusalin urheilukalusteiden täydentämiseen.
3863: kasvatuksella on myös tärkeä tehtävänsä luo- Jäljelle jääväliä 900 000 markan määrära-
3864: taessa edellytyksiä maanpuolustustahdon ko- halla ei pystytä täydentämään edes pahimpia
3865: hottamiseen tähtäävälle valistustoiminnalle. urheiluvälinepuutteita, kokonaistilanteen py-
3866: Liikuntakasvatus on sotilaallisen koulutuk- syessä edelleen muuttumattomana.
3867: sen olennaisena osana sisällytetty koulutus- Edellä esitetyn johdosta kunnioittaen eh-
3868: ohjelmiin. dotamme,
3869: Kuitenkin puuttuvat vielä edellytykset te-
3870: hokkaan liikuntakoulutuksen aikaansaami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3871: seksi lähinnä harjoitus- ja kilpailuvälineiden tulo. ja menoarvioon 9 Pl. V luvun
3872: puuttumisen vuoksi. Joukkojen käytössä ole- 3 momentille lisäyksenä 5 000 000
3873: vat urheiluvälineet ovat suurimmaksi osaksi markkaa liikuntakasvatustoiminnan
3874: käytössä loppuun kulutetut aiheuttaen jat- edistämiseksi puolustusvoimissa.
3875: kuvaa haittaa mm. menestyksellisen kilpailu-
3876: . Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
3877:
3878: Urho Saariaho. Aukusti Pasanen. Juho Tenhiälä.
3879: Jaakko Hakala. Niilo Honkala. Leo Häppölä.
3880: 862
3881:
3882: IV,166.- Rah.al. N:o 99.
3883:
3884:
3885:
3886:
3887: Saariaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta apura-
3888: hoiksi ulkomailla opiskelem'lle puolustuslaitoksen viran ja
3889: toimen haltijoille. ·
3890:
3891:
3892: E d u s k u n n a 11 e.
3893:
3894: Ulkomaiden armeijojen kehityksen seuraa- lisen kehityksen seuraamista ilmatorjunta-,
3895: minen, niiden menetelmien selville saaminen tykistö-, pioneeri-, viesti- ym. erikoisaselajien
3896: ja hyväksi käyttäminen oman puolustuslai- ja infrapuna-, tutka-, elektroni-, raketti-,
3897: toksemme kehittämisessä on luonnollisestikin kartografia- ym. tekniikan aloilla sekä väes-
3898: erityisen tärkeää. Tämä tapahtuu edullisim- tönsuojelun, lennonvarmennuspalvelun ja so-
3899: min toimeenpanemalla opintomatkoja ulko- tilaspsykologian aloilla.
3900: maille saamaan lisä- ja erikoiskoulutusta ja Tässä yhteydessä on syytä todeta, että
3901: -kokemusta kursseilla, sotaharjoituksissa jne. esimerkiksi vuoden 1939 tulo- ja menoar-
3902: Nykyisin tarkoitukseen menokohdalla 9 PL vioon oli osoitettu mainitulla menokohdalle
3903: V: 4 olevan määrärahan, joka on vain vastaavaan tarkoitukseen 700 000 markkaa
3904: 300 000 markkaa, puitteissa ei ole mahdol- nykyisen määrärahan ollessa, kuten edellä on
3905: lista kuin muutaman henkilön komentaminen mainittu, 300 000 markkaa.
3906: lyhyehköksi ajaksi vuosittain. Välttämätöntä Edellä sanotun perusteella ehdotetaan
3907: olisi, että vuosittain ainakin 10-15 upseeria kunnioittaen,
3908: (erikoisupseerit ml) voitaisiin komentaa vä-
3909: hintään 2 kuukauden opintomatkoille ja joi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3910: takin jopa parin vuoden ajaksi perusteellista tulo- ja menoarvioon 9 Pl. V luvun
3911: erikoiskoulutusta saamaan. Puolustuslaitok- 4 momentille 3 000 000 markan suu-
3912: sen perushankintojen päästyä jossain määrin ruisen lisäyksen käytettäväksi apura-
3913: käyntiin ovat ulkomaiset opinto- ja tutustu- hoiksi ulkomailla opiskeleville puolus-
3914: mismatkat tulleet yhä välttämättömämmiksi. tuslaitoksen viran ja toimen halti-
3915: Erityisesti tämä koskee viimeaikaisen teknil- joille.
3916: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
3917:
3918: Urho Saariaho. Aukusti Pasanen. Juho Tenhiälä.
3919: Jaakko Hakala. Niilo Honkala. Leo Häppölä.
3920: 863
3921:
3922: IV,167. - Rah.al. N:o 100.
3923:
3924:
3925:
3926:
3927: Tuuli: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustukseksi
3928: ulkomailla opiskeleville puolustuslaitokseen kuuluville hen-
3929: kilöille.
3930:
3931:
3932: E d u s k u n n a ll e.
3933:
3934: Pienellä maalla, jolla itsellään ei ole tar- sotilasalan kehityksestä on kysymys. Tämän
3935: peellisessa määrässä varoja suorittaa kokei- kehityksen seuraaminen edellyttää puolustus-
3936: luja puolustuslaitteiden, kalustojen ja eri- laitoksen henkilökunnalta tähänastista huo-
3937: laisten varusteiden samoinkuin koulutus- ja mattavasti runsaampaa opiskelua ulkomailla.
3938: harjoitusmenetelmien suhteen, on mahdolli- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
3939: suus seurata kehitystä vain tutustumalla ul- nioittaen,
3940: komailla suoritettuihin vastaaviin tutkimuk-
3941: siin ja kokeiluihin ja siellä saavutettuihin että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3942: tuloksiin. Tähän ei ulkomaalaisen kirjalli- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. V luvun
3943: suuden seuraaminen yksin riitä. Ne tiedot, 4 momentille lisäyksenä 1 000 000
3944: mitkä kirjallisuuden kautta voidaan saada, markkaa avustukseksi ulkomailla opis-
3945: ovat usein myös vanhentuneita, sillä on luon- keleville puolustuslaitokseen kuuluville
3946: nollista, ettei ainakaan uusimpia saavutuksia henkilöille.
3947: mielellään kirjallisuudessa julkaista, mikäli
3948: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
3949:
3950: Erkki Tuuli.
3951:
3952:
3953:
3954:
3955: 9 E 645/56
3956: 864
3957:
3958: IV,168. - Rah.al. N:o 101.
3959:
3960:
3961:
3962:
3963: Sundman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta polku-
3964: pyörien ja hiihtovälineiden kunnossapitoon ja uusintaan
3965: puolustusvoimissa.
3966:
3967:
3968: E d u s k u n n a 11 e.
3969:
3970: Hallituksen esityksessä eduskunnalle tulo- on n. 1 850 kpl, joten olisi tulevana vuonna
3971: ja menoarvioksi vuodelle 1957 on polku- saatava ainakin 500 polkupyörää a 15 000
3972: pyörien ja hiihtovälineiden kunnossapitoa ja mk eli yhteensä 7 500 000 mk.
3973: uusintaa varten 9 Pl. VII: 4 momentilla Ehdotettu 15 000 000 markan määräraha
3974: oleva 15 000 000 markan määräraha ehdo- riittää tuskin käytössä olevien yli-ikäisten
3975: tettu pysytettäväksi entisellään. polkupyörien ja hiihtovälineiden korjauksiin
3976: Ottaen huomioon, että vuosittain tulee hyl- ja huoltoon.
3977: jättäväksi n. 5 000 paria suksia sauvoineen Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
3978: ja siteineen, joiden hinta on n. 3 500 mk tamme,
3979: parilta, tulee vuotuinen hiihtovälineiden
3980: uusinta jo maksamaan n. 17 500 000 mk. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3981: Sitäpaitsi suksivahvuudessa tulee v. 1957 tulo- ja menoarvioon 9 Pl. VII luvun
3982: keväällä olemaan vajausta n. 8 000 paria. 4 momentille lisäystä 25 000 000 mark-
3983: Polkupyöriä ei ole voitu sotien jälkeen ostaa kaa polkupyörien ja hiihtovälineiden
3984: ainoatakaan kappaletta ja vajaus joukoille kunnossapitoon ja 1msintaan.
3985: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
3986:
3987: Bruno J. Sundman. Veikko Helle. K. F. Haapasalo.
3988: 865
3989:
3990: IV,169. - Rah.al. N:o 102.
3991:
3992:
3993:
3994:
3995: Saariaho ym.: ~Määrärahan osoittamisesta normaalielokuva-
3996: koneitten hankkimiseksi puolustusvoimain elokuvasaleihin.
3997:
3998:
3999: Eduskunnalle..
4000:
4001: Puolustusvoimissa on varusmiesten viihdy- Kun filmien vudkrat, koneistojen hoito sekä
4002: tystoimintaa varten 24 normaalikoneella va- hoitohenkilokunnan palkkiot vievät suuren
4003: rustettua eldkuvasalia.. Salien koneistot, jotka osan tästä tulosta, ei uusia koneistoja ole kol-
4004: kolmea lukuunottamatta ovat sotien ailmna mea lukuunottamatta voitu sotien jälkeen
4005: hankittuja, ovat suurelta osalta loppuunkulu- hankkia.
4006: neita ja vain Valtion Filmiteknillisen lauta- Paikalleen asetettuna elokuvakone malksaa
4007: kunnan pitkämielisyydestä johtuu, että niillä n. 800 000 markkaa.
4008: on voitu näytännöt hoitaa. Tällä 'hetkellä on Viihdytystarkoituksessa järjestettyä elo-
4009: Utön ja RUSSRJrön linna!kkeiden sekä Utissa kuvatoimintaa on kuitenkin pidettävä nyky-
4010: sijaitsevan 3. Lennoston elokuvatoiminta kes- hetken elämänmenoon kuuluvana.
4011: keytyneenä, koska <loppuun kuluneita koneita Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
4012: ei kannata korjata. dotamme,
4013: Elokuvakoneiden puutetta lisää uusien 1m-
4014: sarmien yhteyteen ra:kennetut elokuvasalit, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4015: joihin ei rakennusvaiheen aikana ole han- ~ulo- ja menoarvioon 9 Pl. XII luvun
4016: kittu koneistoja, niinkuin olisi suotavaa. 3 momentille 10 000 000 markan suu-
4017: Elokuvatoimintaa varten eiJ menoarviossa ruisen määrärahan käytettäväksi nor-
4018: ole osoitettu varoja, vaan se on yHäpidetty maalielokuvakoneitten hankkimiseksi
4019: varusmiehiltä perityillä pääsylipputuloillr.. puolustusvoimain elokuvasaleihin.
4020: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
4021:
4022: Urho Saariaho. Aukusti Pasanen.
4023: Jaakko Hakala. Helge Miettunen.
4024: Leo Häppölä.
4025: 866
4026:
4027: IV,170.- Rah.al. N:o 103.
4028:
4029:
4030:
4031:
4032: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen aloi-
4033: tepalkkioita varten.
4034:
4035:
4036: E d u s k u n n a ll e.
4037:
4038: Aloitetoiminta kuuluu nykyisin olennai- riippuvainen siitä, että käyttökelpoiseksi to-
4039: sena osana niihin toimenpiteisiin, joiden tar- detusta ja tunnustetusta aloitteesta makse-
4040: koituksena on kehittää työmenetelmiä, pa- taan sopiva palkkio. Koska aloitetoiminnalla
4041: rantaa työskentely-olosuhteita ja alentaa työ- voidaan monin tavoin kehittää puolustuslai-
4042: kustannuksia. Levittyään aluksi nopeasti tosta ja nimenomaan niiden ryhmien taholta,
4043: liike- ja teollisuuspiireihin aloitetoiminta on joille se virkatehtävien perusteella ei luon-
4044: nyttemmin katsottu tarpeelliseksi ja välttä- nostaan kuulu, on toiminnan jatkamisen
4045: mättömäksi myös valtion hallinnassa ja toi- kannalta välttämätöntä, että siihen nyt vuo-
4046: minnassa. den 1957 tulo- ja menoarviossa varattaisiin
4047: Puolustuslaitoksessa saatiin järjestetty oma määrärahansa.
4048: aloitetoiminta käyntiin vuoden 1955 syksyllä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4049: Toiminta muodostui alusta pitäen vilkkaaksi; nioittaen,
4050: tähän mennessä on jo vastaanotettu toista
4051: sataa aloitetta. Niiden laadullinen keskitaso että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4052: on korkea ja monet ovat erittäin ansiokkaita tulo- ja menoarvioon 9 Pl. XII luvun
4053: tuottaen käytäntöön otettuina joko taloudel- 4 momentin kohdalle lisäyksenä puo-
4054: lista säästöä, koulutus- ja työtehon lisäystä lustuslaitoksen aloitepalkkioita varten
4055: -taikka muuten edistäen maanpuolustusta. 500 000 markan suuruisen määrä-
4056: Aloitetoiminnan menestyminen on huolel- rahan.
4057: listen järjestelyjen lisäksi suuressa määrin
4058: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
4059:
4060: Veikko Helle. Sulo Hostila.
4061: Eino Raunio. K. F. Haapasalo.
4062: Bruno J. Sundman.
4063: 867
4064:
4065: IV,171.- Rah.al. N:o 104.
4066:
4067:
4068:
4069:
4070: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta opetusministerin
4071: sihteerin palkkaamista varten.
4072:
4073:
4074: E d u s k u n n a 11 e.
4075:
4076: Opetusministeriön toimialalla tapahtunut nisterin sihteerin tehtävät erotetaan notaa-
4077: kehitys on lisännyt virastotyötä huomatta- rin tehtävistä sitä varten palkatulle henki-
4078: vasti. Tästä huolimatta virkailijain määrä lölle. Kun sihteerin tehtävien hoito edellyt-
4079: ministeriössä on pysytetty entisellään. On tää vieraiden kielten hallintaa, olisi tämä
4080: selvää, että tämä johtaa asioiden virasto- seikka myös palkkauksessa huomioitava.
4081: käsittelyn viivästymiseen, jota seikkaa on pi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
4082: dettävä huomattavana epäkohtana. nioittaen,
4083: Opetusministeriössä on opetusministerin
4084: sihteerin tehtäviä hoitanut yksi notaareista että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4085: tehtäviensä ohella. Tällainen järjestely työ- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. I luvun
4086: määrän lisääntyessä muodostuu yhä vaikeam- 1 momentille lisäyksenä 573180 mark-
4087: maksi. kaa 24 palkkausluokkaan kuuluvan
4088: Tarkoituksenmukaisena on pidettävä ope- opetusministerin sihteerin palkkaa-
4089: tusministeriön suunnittelua, että opetusmi- mista varten.
4090: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
4091:
4092: Kerttu Saalasti. Sylvi Halinen.
4093: Hilja Väänänen. Marja Lahti.
4094: Elli Nurminen. Martta Salmela-Järvinen.
4095: Atte Pakkanen. Harras Kyttä.
4096: 868
4097:
4098: IV,172. - Rah.al. N:o 105.
4099:
4100:
4101:
4102:
4103: A. Salminen ym.: K01·otetun määrärahan osoittamisesta Suo-
4104: men llferirnieslähetysseuran toiminnan tukemiseksi.
4105:
4106: E d u s k u n n a ll e.
4107:
4108: Suomen Merimieslähetysseuralla on tällä merimiestemme hyväksi on osoittautunut tär-
4109: hetkellä merimieslähetysasemia 8: ssa ulko- keäksi, kuten elokuvaprojektoreita, televisio-
4110: maan satamassa (Antverpen, Brisbane, Bue- vastaanottimia, radioita levysoittimineen sekä
4111: nos Aires, Gdansk, Hull, Kööpenhamina, jatkuvasti uusinta kirjallisuutta, äänilevyjä
4112: Lontoo ja Rotterdam) sekä ylläpitää luku- ja filmejä. Seura lähettää myös kaikkien
4113: salitoimintaa 10: ssä kotimaan satamassa. puolueitten sanomalehtiä 40 suomalaiselle ja
4114: Suomalainen laivaliikenne on eräisiin Eu- skandinaaviselle asemalle eri puolille maa-
4115: roopan satamiin viime vuosien aikana jatku- palloa sekä kuluvan vuoden alusta lentopos-
4116: vasti lisääntynyt. Tämän johdosta on Suo- titse kaksi pääkaupungin päivälehteä omille
4117: men lähetystöjen, konsulinvirastojen, skandi- Euroopassa oleville asemilleen. Tällä het-
4118: naavisten merimieslähetysasemien ja meri- kellä näitten sanoma- ja aikakauslehtien lu-
4119: mieskotien sekä ennenkaikkea suomalaisten kumäärä on yhteensä 264 vuosikertaa.
4120: merimiesten taholta ·esitetty toivomuksia me- Suomen Merimieslähetysseuran nauttima
4121: rimieslähetystyön laajentamiseksi. Näitten valtionapu on rahanarvon alenemisen joh-
4122: toivomusten perusteella seura työn tarpeelli- dosta varsin vähäinen. Jo useina vuosina en-
4123: suutta tutkittuaan perusti v. 1955 aseman nen sotia se oli 450 000 mk vuodessa, mikä
4124: Rotterdamiin ja lähettää kuluvan vuoden lo- esim. v. 1939 oli n. 18% seuran varsinai-
4125: kakuussa vakinaisen työntekijän Hampuriin. sista tuloista 2 537 597 mk. Vuonna 1956
4126: Rotterdamin aseman toimintakulut lisäsivät valtionapu on 1616 000 mk, mikä on vajaa
4127: seuran menoja n. 1600 000 markalla vuo- 4 % tämänhetkisistä melkein kokonaan va-
4128: dessa ja Hampurissa alkava työ tulee lisää- paaehtoisen toiminnan kautta saaduista tu-
4129: mään kuluja vähintään 800 000 markalla loista. (V. 1955 varsinaiset tulot 38 715 781
4130: vuodessa. mk). Koska seura toimittaa monipuo-
4131: Seura on myös viime vuosien aikana tun- lista henkistä ja sosiaalista huoltoa meren-
4132: tuvalla tavalla tehostanut palveluaan meri- kulkijaimme hyväksi, olisi valtion tuettava
4133: miestemme hyväksi mm. rakentamalla toimi- tätä työtä paljon suuremmassa määrin kuin
4134: taloihin uusia kerhohuoneita ja hankkimalla se tällä hetkellä tekee.
4135: niihin viihtyisiä kalustoja. Viime vuonna Sen nojalla mitä edellä on sanottu ehdo-
4136: käytettiin tässä tarkoituksessa Antverpenin tamme kunnioittaen,
4137: aseman toimitalon kunnostamiseen 1 200 000
4138: mk ja suunnilleen sama määrä tarvitaan tänä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4139: vuonna aseman ulkohuonerakennukseen, jo- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. II luvun
4140: hon tulee mm. sauna merimiehiä varten. 10 momentille lisäystä 2 000 000 mark-
4141: Seura on myös viime vuosien aikana alka- kaa Suomen Merimieslähetysseuran
4142: nut säännöllisesti hankkia asemille sellaista toiminnan tukemiseksi.
4143: välineistöä, mikä nykyaikaisessa toiminnassa
4144: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
4145:
4146: Arvo Salminen. Nestori Kaasalainen.
4147: Antti J. Rantamaa. 0. Lindblom.
4148: Albin Wickman. Erkki W. Mohell.
4149: Atte Pakkanen. Felix Seppälä.
4150: Lennart Heljas. Lauri Järvi.
4151: Grels Teir.
4152: 869
4153:
4154: IV,173. - Rah.al. N:o 106.
4155:
4156:
4157:
4158:
4159: H. Miettunen: Määrärahan osoittamisesta neljän apulaisen-
4160: viran perustamiseksi Helsingin yliopistoon humanististen
4161: tieteitten kandidaattitutkintoa varten.
4162:
4163:
4164: B d u s k u n n a ll e.
4165:
4166: Helsingin yliopistossa otettiin syysluku- yksi aineen dosenteista ylimääräisenä, vuo-
4167: kauden 1955 alussa käytäntöön uudet kan- deksi kerrallaan määrättynä assistenttina,
4168: didaattitutkinnot, jotta keskikoulunopetta- jonka palkkio on maksettu opettajapalkkio-
4169: jien valmistusta voitaisiin lisätä ja joudut- varoista.
4170: taa. Tätä varten perustettiin kymmenen Kasvatus- ja opetusopin opettajavoimat ra-
4171: apulaisen virkaa, joita varten määrärahat joittuvat myös yhteen varsinaiseen professo-
4172: myönnettiin vuoden 1956 tulo- ja menoar- riin (jonka työtä vain jossain määrin hel-
4173: viossa. Tämä luku oli kumminkin aivan riit- pottaa ruotsinkielinen professori), yhteen
4174: tämätön, sillä siihen eivät sisältyneet lain- dosenttiin ja yhteen yl. pl. assistenttiin. Opis-
4175: kaan eräiden kaikkein suurimpia oppilas- kelijoiden lukumäärää kuvaavat seuraavat
4176: määriä käsittävien aineiden opettajavoimat, tiedot: lisensiaattiseminaarin osanottaja-
4177: vaan ulkopuolelle jäivät estetiikan ja ny- määrä on 18; tekeillä olevia laudatur-tut-
4178: kyiskansain kirjallisuuden, kasvatus- ja ope- kielmia on yli 100, ja laudatur-seminaari-
4179: tusopin, kotimaisen kirjallisuuden sekä psy- harjoituksia toimeenpannaan 3 ryhmässä;
4180: kologian apulaisen virat. cum laude approbatur-harjoituksia suorite-
4181: Syy, jonka vuoksi hallitus ei näitä yli- taan 5 ryhmässä; peruskurssien luennoilla
4182: opiston ehdottamia virkoja perustanut, oli on jatkuvasti 150-200 osanottajaa, joka
4183: yksinkertainen. Nämä aineet eivät hallituk- osoittaa, että opiskelijoiden lukumäärä tulee
4184: sen käsityksen mukaan ole keskikoulunopetta- jatkuvasti olemaan korkea; lukuvuonna 1954
4185: jien valmistuksen kannalta välttämättömiä. -55 suoritettiin suomenkielisen professorin-
4186: Tämä on kumminkin täysin virheellinen viran haltijalle yhteensä 410 eriasteista tut-
4187: olettamus. Aineyhdistel~äthän ovat opiske- kintoa.
4188: lijain vapaasti valittavissa, ja jokseenkin Kotimaisen kirjallisuuden opetusta hoitaa
4189: säännöllisesti sisältyy estetiikka ja nykyis- myös varsinainen professori yksinään. Ai-
4190: kansain kirjallisuus ns. uusien kielten opis- neen proseminaarissa on tällä hetkellä yli
4191: kelijain aineyhdistelmään, kasvatus- ja ope- 100 osanottajaa ja seminaarissa n. 60, luen-
4192: tusoppi kuuluu suorastaan kelpoisuusvaati- tojen kuulijoita on n. 300.
4193: muksiin, kotimainen kirjallisuus on pakolli- Psykologian opiskelijoiden määrä myös
4194: nen suomenkielen vanherumiksi lehtoreiksi on pysynyt jatkuvasti niin suurena, että
4195: aikoville, ja psykologia on erittäin suosittu riittävän tehokkaan opetuksen järjestäminen
4196: mitä erilaisimmissa aineyhdistelmissä. tuottaa erittäin suuria vaikeuksia. Yksin
4197: Estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden peruskurssia aloittaneiden määrä syksyllä
4198: opiskelijoita on Helsingin yliopistossa n. 900. 1955 oli 180.
4199: Proseminaariharjoituksia on viime lukukau- Myös tutkintojen lukumäärä on kasvanut
4200: sina johtanut aineen professori sekä neljä niin suureksi, että niiden hoitaminen nykyi-
4201: dosenttia. Osanottajamäärä on ollut pyörein sin opettajavoimin tuottaa erittäin suuria
4202: luvuin 400. Siihen voidaan lisätä laudatur- vaikeuksia. Niinpä lukuvuonna 1954 suoritet-
4203: seminaarin osanottajat, n. 60-70 henkeä. tiin tutkintoja 174 ja v. 1955 176.
4204: Aineessa on ainoastaan yksi vakinainen Nämä seikat osoittavat kiistattomasti sen,
4205: opettaja, varsinainen professori. Hänen tila- että nykyisissä olosuhteissa opiskelijat yllä-
4206: päisenä apunaan on viime vuosina toiminut mainituissa aineissa saavat aivan riittämät-
4207: 870 IV,173. - Helsingin Yliopiston a.pula.isenvira.t.
4208:
4209:
4210: tömästi ohjausta opintoihinsa ja että he jou- hinsa käyttämä aika suurenee. Tämän
4211: tuvat pitkiäkin aikoja odottamaan vuoroaan vuoksi olisi aivan välttämätöntä saada ku-
4212: päästäkseen tutkintovaatimuksissa pakolli- hunkin yllämainittuun aineeseen apulaisen
4213: siksi määrättyihin harjoituksiin, joita ei virat.
4214: opettajien puutteessa voida panna toimeen Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
4215: kylliksi suuressa laajuudessa. taen,
4216: Uusi humanististen tieteitten kandidaatti-
4217: tutkinto on jo nyt lisännyt opiskelijamää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4218: riä kaikissa yllämainituissa aineissa, ja on tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
4219: odotettavissa yhä suurempaa lisäystä. Ainei- markan määrärahan neljän uuden, hu-
4220: den vakinaiset professorit eivät parhaalla manististen tieteitten kandidaattitut-
4221: tahdollakaan ennätä hoitaa kaikkia niitä kinnon perustamisen vuoksi välttämät-
4222: velvollisuuksia, mitä tästä aiheutuu, ilman tömäksi tulleen apulaisenviran perus-
4223: että heidän oma tehtävänsä siitä suuresti tamiseksi. Helsingin yliopistoon.
4224: kärsii ja ilman että opiskelijain opintoi-
4225: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
4226:
4227: Helge Miettunen.
4228: 871
4229:
4230: IV,174. - Rah.al. N:o 107.
4231:
4232:
4233:
4234:
4235: Honkala ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
4236: voimistelulaitoksen virkojen ja toimien uudelleen järjeste-
4237: lyä varten.
4238:
4239:
4240: E d u s k u n n a il e.
4241:
4242: Helsingin yliopiston voimistelulaitos huo- 6 158 620 markan lisäyksen. Kun otetaan
4243: lehtii maan korkeimmasta liikuntakasvatus- huomioon tällä välin tapahtuneet ja mah-
4244: opetuksesta. Se joutuu suorittamaan tehtä- dolliset tulevat palkankorotukset, voinee me-
4245: vään.<;ä v. 1927 annetun asetuksen edellyttä- nojen lisäys nousta n. 7 000 000 markkaan.
4246: missä puitteissa. Liikuntakasvatuksen alalla Suomen kansainvälinen maine urheilu-
4247: viime vuosina tapahtuneen kehityksen vuoksi maana on korkea. Ulkomailla tunnetaan
4248: ei mainittu asetus enää vastaa tarkoitustaan. suurta mielenkiintoa maamme liikuntakasva-
4249: Nimenomaan olisi nykyiset virat ja toimet tusta kohtaan yleensä ja korkeinta liikunta-
4250: järjestettävä uudelleen. kasvatusopetusta kohtaan erityisesti. Monet
4251: Tilanne on nykyisin se, että viidestä pe- ulkolaiset alan opettajat ja opiskelijat tie-
4252: ruspalkkaisesta virasta vain kaksi on täytet- dustelevat mahdollisuuksia tulla opintomat-
4253: tynä, nimittäin kasvatusopillisen voimistelun kalle Suomeen ja nimenomaan yliopiston voi-
4254: ensimmäisen opettajan ja opettajattaren vi- mistelulaitokselle. Voimistelulaitos ei ole ha-
4255: rat. Asetus ei edes edellytä peruspalkkaisia lukas rohkaisemaan ulkolaisia opintomatka-
4256: virkoja esim. yleisurheilun ja palloilun ope- asioissa, sillä nykyisten olosuhteiden vertai-
4257: tusta varten. Näin ollen joutuu voimistelu- lussa se häviäisi liian paljon useimpien mai-
4258: laitos käyttämään paljon tilapäisesti palkat- den vastaaville laitoksirle.
4259: tua opettajavoimaa. .Se ei voi olla eduksi Me allekirjoittaneet pidämme tärkeänä,
4260: alan kehitykselle. että maan korkein liikuntakasvatusopetus
4261: Yliopisto on tehnyt hallitukselle esityksen, järjestettäisiin tarkoituksenmukaisesti, siten
4262: että vuoden 1957 talousarviossa otettaisiin kuin Helsingin yliopisto itse on esittänyt, ja
4263: huomioon voimistelulaitoksen virkojen ja toi- ehdotamme,
4264: mien uudelleen järjestely. Tämä esitys ei
4265: kuitenkaan ole johtanut tuloksiin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4266: Esityksen mukaan olisi entiset virat lak- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. IV luvu-n:
4267: kautettava ja tilalle perustettava neljä teo- 1 momentille (Voimistelulaitos) seitse-
4268: reettisten ja neljä käytännöllisten aineiden tnän miljoonaa (7 000 000) markkoo
4269: yliopettajan virkaa sekä seitsemän opetta- Helsingin yliopiston voimistelulaitok-
4270: jan virkaa. Tämän uudelleenjärjestelyn las- sen virkojen ja toimien uudelleenjär-
4271: kettiin aiheuttavan v. 1957 talousarvioon jestelyä varten.
4272: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
4273:
4274: Niilo Honkala. Harras Kyttä.
4275: Arvo Salminen. Saara Forsius.
4276: Sven Högström. R. Hallberg,
4277: Lauri Järvi. Veikko Helle.
4278:
4279:
4280:
4281:
4282: 10 E 645/56
4283: 872
4284:
4285: IV,175.- Rah.al. N:o 108.
4286:
4287:
4288:
4289:
4290: Saalasti ym.: Määrämhan osoittamisesta kouhtruokailun ja
4291: ravitsemusopetuksen ylitarkastajan viran perustamiseksi
4292: kouluhallitukseen.
4293:
4294:
4295: E d u s k u n n a ll e.
4296:
4297: Kansakouluissamme on kouluruokailun hallitukseen perustettava ko. alan ylitarkas-
4298: järjestäminen määrätty pakolliseksi vuonna tajan virka.
4299: 1943 annetulla asetuksella. Kustannuksista Eduskunta kiinnitti vuonna 1955 tulo- ja
4300: vastaavat valtio ja kunnat. Valtion vuosi- menoarvion yhteydessä huomiota kouluruo-
4301: osuus kustannuksista on noin miljardi mark- kailutarkastuksen tehostamiseen, mutta tämä
4302: kaa. Valtion taholta ei kuitenkaan millään ei ole johtanut tulokseen.
4303: tavalla vahtota, että kouluruokailu vastaisi Edellä esitettyihin perusteluihin ja edus-
4304: siihen uhrattuja varoja tai täyttäisi ravitse- kunnan ennen ottamaan kannanottoon viita-
4305: muksen kannalta vaatimukset. ten ehdotamme kunnioittaen,
4306: Valtion ravitsemustoimikunta on hankki-
4307: nut kouluruokailua koskevia tietoja ja to- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4308: dennut, että kustannuserot eri paikkakun- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VI luvun
4309: nilla voivat olla 2-3 kertaiset ja ettei ruoka 1 momentille lisäyksenä 800 700 mark-
4310: vastaa terveydellisiä vaatimuksia eikä myös- kaa 31 palkkaluokkaan kuuluvan kou-
4311: kään siihen uhrattuja varoja. Kun epäkoh- luruokailun ja ravitsemusopetuksen
4312: dat ovat näin suuret, olisi kouluruokailun ylitarkastajan vimn perustamiseksi
4313: ohjaamiseksi ja valvomiseksi sekä ravitse- kouluhallitukseen.
4314: musopetuksen kehittämiseksi kouluissa koulu-
4315: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
4316:
4317: Kerttu Saalasti. Viljo Virtanen.
4318: Hilja Väänänen. Sylvi Halinen.
4319: Elli Nurminen. Marja Lahti.
4320: Atte Pakkanen. Martta Salmela-Järvinen.
4321: Harras Kyttä.
4322: 873
4323:
4324: IV,176. - Rah.al. N:o 109.
4325:
4326:
4327:
4328:
4329: Seppälä ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien ylimääräisen
4330: lehtorin virkojen perustamiseksi valtion oppikouluihin.
4331:
4332:
4333: E d u s k u n n a ll e.
4334:
4335: V aitioneuvoston 1 päivänä kesäkuuta 1950 opetus vakinaisille ja ylimääräisille viran ja
4336: valtion oppilaitosten tuntiopettajien aseman toimen haitijoille ja siten korottamalla opet-
4337: järjestämistä harkitsemaan asettama komitea tajien tasoa on tärkeimpiä parannuksia, mitä
4338: jätti mietintönsä valtioneuvostolle 30 päi- valtion oppikoulut nykyään kaipaavat.
4339: vänä toukokuuta 1952. :Mietinnössään ko- Kouluhallituksessa on lukuvuoden 1955-
4340: mitea esittää suuren määrän tuntiopettajien 1956 tuntijakojen mukaan laskettu, että val-
4341: toimia muutettaviksi joko vakinaisiksi vi- tion oppikouluissa on yli 200 tapauksessa
4342: roiksi tai ylimääräisiksi toimiksi. Samalla tuntiopettajien hoidossa vähintään 30 viik-
4343: komitea huomauttaa siitä, että vakinaistami- kotuntia sellaisissa lukuaineissa tai lukuaine-
4344: sen tulee olla jatkuvaa, koska koulujen oppi- ryhmissä, jotka voitaisiin sopivasti järjestää
4345: lasmäärä yhä kasvaa ja opettajien tarve sa- ylimääräisille lehtoreille. Osa näistä viikko-
4346: malla lisääntyy. tunneista pitäisi tällöinkin edelleen jättää
4347: Liittyen komitean ehdotuksiin kouluhalli- tuntiopetuksen varaan.
4348: tus on useita kertoja tehnyt esityksiä tunti- Kun ylimääräisen lehtorin peruspalkka on
4349: opettajien toimien muuttamiseksi joko vaki- sama kuin toimeen kuuluvien viikkotuntien
4350: naisiksi viroiksi tai ylimääräisiksi toimiksi, (26) tuntipalkkio vuodessa, eivät peruspal-
4351: mutta esitykset ovat vain sangen harvoissa kat tuota lisäkustannuksia. Lisäystä menoi-
4352: tapauksissa johtaneet myönteisiin tuloksiin. hin aiheuttavat vain ikälisät ja kalliinpai-
4353: Koska oppikoulun käynti on maassamme kanlisät sekä myöhemmin siirto ylempään
4354: viime aikoina suuresti lisääntynyt entises- palkkausluokkaan ja eläke. Järjestelystä ai-
4355: tään, on kouluihin pitänyt perustaa run- heutuu menoja peruspalkkoina kalliinpaikan-
4356: saasti rinnakkaisosastoja. Tämä laajenemi- lisineen 40 281 500 mk ja vähennyksiä tunti-
4357: nen on yleensä tapahtunut vain siten, että palkkioissa 37 895 520 mk, joten menojen
4358: tuntiopetusta on lisätty. Tuntiopettajien lisäys ilman ikä- ja indeksilisiä olisi
4359: asema on kuitenkin epävarma, koska heidät 2 385 980 mk.
4360: kiinnitetään kouluun vain lyhyeksi aikaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
4361: Heillä ei ole eläke-etuja, eikä ikä- eikä kal- nioittaen,
4362: liinpaikanlisiä. Näin ollen heidän kiinty-
4363: myksensä kouluun ja opetustyöhön ei voi että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4364: olla niin vahva kuin vakinaisten opettajien. tulo- ja menom·vioon lisäyksenä
4365: Ei ole siis koululaitoksen eikä valtion edun 2 385 980 markkaa uusien ylimäät·äi-
4366: mukaista, että suuri osa oppikoulun opetuk- se1t lehtorin virkojen perustamiseksi
4367: sesta pidetään jatkuvasti tuntiopetuksen va- valtion oppikouluihin 1 päivästä
4368: rassa. Tuntiopettajien lukumäärän vähentä- syyskutda 1957 lähtien.
4369: minen järjestämällä heidän hallussaan oleva
4370: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
4371:
4372: Felix Seppälä. Irma Hamara.
4373: Urho Saariaho. 0. Lindblom.
4374: 874
4375:
4376: IV,177. - Rah.al. N:o 110.
4377:
4378:
4379:
4380:
4381: Kajatsalo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimäärä,isten leh-
4382: torin toimien perustamista varten.
4383:
4384:
4385:
4386: E d u s k u n n a 11 e.
4387:
4388: Oppikoulujen oppilasmäärä maassamme on järjestämällä heidän hallussaan oleva opetus
4389: viime vuosina voimakkaasti kasvanut, minkä vakinaisille ja ylimääräisille viran tai toimen
4390: vuoksi kouluihin on ollut pakko muodostaa haitijoille on välttämättömyys, varsinkin kun
4391: runsaasti rinnakkaisluokkia ja -osastoja. Syn- tällä järjestelyllä aikaansaadaan myös opet-
4392: tynyttä opettajavajausta ei ole täytetty laa- tajien tason paraneminen.
4393: jentamalla vakinaista opettajakuntaa, vaan Yksityisoppikouluissa epäkohta on jo pois-
4394: lisäämällä tuntiopettajien määrää. Nykyisin tettu siten, että jos tuntiopettajan viikko-
4395: on valtion oppikouluissa jo yli neljäsosa lu- tuntimäärä yksityisoppikouluissa nousee
4396: kuaineittenkin opetustunneista tuntiopetta- 26: teen, on hänelle maksettava lehtorin kuu-
4397: jien hoidossa. Tuntiopettajakysymys on muo- kausi palkkiota.
4398: dostunut erääksi oppikoulualan pahimmista Seuraavassa ehdotuksessa ylimääräisten
4399: epäkohdista. lehtorintoimien perustamiseksi oppikouluihin
4400: Tuntiopettajien asema on varsin huono. on huomioon otettu yleensä ne lukuaineet tai
4401: Heidät kiinnitetään kouluun yleensä vain lukuaineryhmät, joissa lukuvuoden 1955-
4402: lyhyeksi ajaksi kerrallaan eikä heillä ole 1956 tuntijakojen mukaan vähintään 30 viik-
4403: oikeutta ikä- eikä kalliinpaikanlisiin eikä kotuntia on hoidettu tuntiopetuksena. Poik-
4404: eläkkeeseen. He eivät myöskään ole perhe- keuksellisesti on esitetty ylimääräistämistä
4405: eläkevakuutettuja. Näinollen on ymmärret- silloinkin, kun samassa aineessa vakinaisella
4406: tävää, että tuntiopettajien tehtäviin on vai- opettajalla on niin paljon ylitunteja, että
4407: keata saada päteviä hoitajia ja että opettajat niistä voidaan joitakin siirtää ylimääräiseen
4408: vaihtuvat vieläpä lukukausittainkin. Tämä ei toimeen. Kouluhallitus on tämän mukaisesti
4409: ole valtion, koululaitoksen yhtä vähän kuin ehdottanut valtioneuvostolle 210 lehtorin yli-
4410: yksityisen kansalaisenkaan edun mukaista. määräisen toimen perustamista, joista kuiten-
4411: Tuntiopettajien lukumäärän vähentäminen kin vain 7 on otettu hallituksen esitykseen.
4412:
4413: 10 Pl. VII: 1
4414: Svenska normallyceum Viikkotunteja Ylim. lehtoreita
4415: Finska ••••••••••• 0 0 •• 0 0 •••••• 0 0 •• 33 1
4416: Tyska och franska •• 0 •••• 0 0 •••• 0. 0 32.5 1
4417: Yht. 65.5 2
4418: 10 Pl. VII: 11
4419: Andra svenska lyceum i Helsingfors
4420: Engelska och svenska ••• 0 ••• 0 •••••• 30 1
4421: Ekenäs samlyceum
4422: Engelska och franska •• 0 ••• 0 •• 0 ••• 0 49.5 1
4423: Gamlakarleby svenska samlyceum
4424: Latin och svenska .................. 43 1
4425: Tyska och engelska •••• 0 ••••••• 0 ••• 32.5 1
4426: Yht. 75.5 2
4427: IV,177. - Kaja.tsalo ym. 875
4428:
4429: Ylim. Ieh toreita
4430:
4431:
4432:
4433:
4434: Helsingin II lyseo
4435: Matemat. ja luonnonoppi ......... . 1
4436: Suomi ........................... . 1
4437: 2
4438: Iisalmen lyseo
4439: Ruotsi ja englanti 1
4440:
4441: Jakobstads samlyceum
4442: Tyska och engelska 1
4443:
4444: Joensuun lyseo
4445: Historia ......................... . 1
4446: Ruotsi ........................... . 1
4447: Saksa ........................... . 1
4448: 3
4449:
4450:
4451:
4452:
4453: Kuopion lyseo
4454: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 1
4455: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4456: --------~---------------
4457: 2
4458: Lahden lyseo
4459: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
4460: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4461: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4462: Luonnonhist. ja maant. . . . . . . . . . . . . 1
4463: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 1
4464: ------------------------- 6
4465: Lappeenrannan lyseo
4466: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
4467: Saksa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
4468: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4469: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4470: ------------------------- 6
4471: Mikkelin lyseo
4472: Englanti ......................... . 1
4473: 876 IV,177. - Ylimääräiset lehtorin toimet.
4474:
4475:
4476: Rauman lyseo Ylim. lehtoreita
4477: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4478: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 1
4479: --------------~----------
4480: 2
4481: Savonlinnan lyseo
4482: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4483: Eng·lanti ja saksa 1
4484: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 1
4485: -------------------------3
4486: Seinäjoen lyseo
4487: Saksa ja ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4488: }fatem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 1
4489: -------------------------2
4490: Svenska lyceum i Helsingfors
4491: Svenska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4492: Finska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4493: Tyska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4494: Engelska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4495: Naturalhist. och geogr. . . . . . . . . . . . . 1
4496: Matematik, fysik o. kemi . . . . . . . . . . 1
4497: -------------------6-
4498: Tampereen lyseo
4499: Suomi ........................... . 32 1
4500: Englanti ja ruotsi ................ . 30 1
4501: Englanti ja saksa ................. . 37 1
4502: Matem., fysiikka ja kemia ......... . 33 1
4503: -------
4504: Yht. 132 4
4505: Turun lyseo
4506: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 1
4507: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,15 1
4508: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 1
4509: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 39 1
4510: -------------------------
4511: Yht. 176 4
4512: Forssan yhteislyseo
4513: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 28 ylit. 1
4514: Saksa ja ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 1
4515: Englanti ja ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 1
4516: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 1
4517: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 45 1
4518: -------------------------
4519: Yht. 171 5
4520: Heinolan yhteislyseo
4521: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 30 1
4522: Saksa ja englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 2
4523: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 1
4524: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 27 1
4525: ----------------------
4526: Yht. 158 5
4527: Helsingin kaksoisyhteislyseo
4528: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 35 1
4529: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 1
4530: Saksa ja ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 1
4531: -------------------------
4532: Yht. 109 3
4533: IV,l77. - Kajatsa.lo ym. 877
4534:
4535: Kannaksen yhteislyseo Viikkotunteja Ylim. Iehtoreita
4536: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 1
4537: Saksa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 1
4538: Englanti ja ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 1
4539: Saksa ja ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 1
4540: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 30 + 50 1
4541: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 76 2
4542: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 1
4543: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 42 1
4544: -------------------------
4545: Yht. 350 9
4546: Kemijärven yhteislyseo
4547: 1\fatem., fysiikka ja kemia ......... . 31 1
4548: Ruotsi ........................... . 33 1
4549: Yht. 64 2
4550: Kristiinan yhteislyseo
4551: Saksa ........................... . 35 1
4552:
4553: Kuopion yhteislyseo
4554: Luonnonh. ja maant. 32 1
4555:
4556: Lovisa svenska samlyceum
4557: Svenska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 1
4558: Latin och franska . . . . . . . . . . . . . . . . 28.5 1
4559: Matematik, fysik o. kemi . . . . . . . . . . 36 1
4560: ----------------------
4561: Yht. 94.5 3
4562: Merikosken yhteislyseo
4563: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 1
4564: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 32 1
4565: Englanti ja ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 1
4566: ---------------------3
4567: Yht. 110
4568: NurmeksBn yhteislyseo
4569: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 + ylit. 1
4570: Saksa ja englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 1
4571: -------------------------
4572: Yht. 54 2
4573:
4574: 28 + ylit. 1
4575: 23 + ylit. 1
4576: 42 1
4577: Yht. 93 3
4578: Parikkalan yhteislyseo
4579: Englanti ja ruotsi ................ . 38 1
4580:
4581:
4582: 44
4583: 35
4584: 45
4585: Yht. 124
4586: 878 IV,177. - Ylimääräiset lehtorin toimet.
4587:
4588:
4589: Viikkotunteja
4590: 34
4591: 39
4592: 30
4593: 33
4594: 33
4595: 53
4596: Yht. 222
4597: Raahen yhteislyseo
4598: Suomi ........................... . 42
4599:
4600: 29 + ylit.
4601: 56
4602: 57
4603: 26 + saks.
4604: 78
4605: 32
4606: 60
4607: Yht. 338
4608:
4609: 41
4610:
4611: 29 + ylit.
4612: 34
4613: 38
4614: 31
4615: 30
4616: 31
4617: 33
4618: Yht. 226
4619:
4620: 40 1
4621: 29 + ylit. 1
4622: 38 1
4623: Yht. 107 3
4624: Tyrvään yhteislyseo
4625: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 1
4626: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 31 1
4627: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 + ylit. 1
4628: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 45 1
4629: -------------------------
4630: Yht. 139 4
4631: Töölön yhteislyseo
4632: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 1
4633: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 38 1
4634: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 35 1
4635: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 1
4636: -------------------------
4637: Yht. 158 4
4638: Uudenkaupungin yhteislyseo
4639: Matem., fysiikka ja kemia 37 1
4640: Vasa svenska lyceum
4641: Engelska och svenska ............. . 33 1
4642: IV,177......... Rajatsalo ym.
4643:
4644:
4645: 10 Pl. VII: 21
4646: Hämeenlinnan tyttölyseo Viikkotunteja Ylim. Iehtoreita
4647: Englanti ja ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 1
4648: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 33 1
4649: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 30 1
4650: -------------------------
4651: Yht. 116 3
4652: Joensuun tyttölyseo
4653: Saksa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 1
4654: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 1
4655: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 43 1
4656: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 1
4657: -------------------------
4658: Yht. 151 4
4659: Jyväskylän tyttölyseo
4660: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 1
4661: Kemin tyttölyseo
4662: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 1
4663: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 37 1
4664: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 32 1
4665: ----------------------
4666: Yht. 109 3
4667: Kotkan tyttölyseo
4668: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 24 + ylit. 1
4669: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 1
4670: -------------------------
4671: Yht. 54 2
4672: Kuopion tyttölyseo
4673: Suomi ja historia ................. . 31 1
4674: Luonnonh. ja maant.............. . 46 1
4675: Ruotsi ........................... . 46 1
4676: Suomi ........................... . 51 1
4677: Saksa ........................... . 48 1
4678: Yht. 222 5
4679: Lappeenrannan tyttölyseo
4680: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 + ylit. 1
4681: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 33 1
4682: Saksa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 1
4683: -------------------------
4684: Yht. 100 3
4685: Mikkelin tyttölyseo
4686: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 36 1
4687: Ruotsi ............................________ 37_____________
4688: 1
4689: Yht. 73 2
4690: Oulun tyttölyseo
4691: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 1
4692: Englanti .........................._ _ _ _ 29__+--::.y_li_t._ _ _ _
4693: l
4694: Yht. 60 2
4695: Porin tyttölyseo
4696: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 30 1
4697: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 46 1
4698: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 1
4699: Ruotsi ............................_ _ _ _ 36_ _ _ _ _ _ _ _ 1
4700: Yht. 157 4
4701: 11 E 645/56
4702: 880 IV,177. - Ylimääräiset lehtorin toimet.
4703:
4704:
4705: Rauman tyttölyseo Viikkotunteja Ylim. lehtoreita
4706: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 1
4707: Saksa ja ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 1
4708: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 25 + ylit. 1
4709: ------------~-----------
4710: Yht. 102 3
4711: Riihimäen tyttölyseo
4712: Englanti ......................... . 36 1
4713: Savonlinnan tyttölyseo
4714: Luonnonh. ja maant. 28 + ylit. 1
4715: Seinäjoen tyttölyseo
4716: Luonnonh. ja maant. 36 1
4717: Svenska flicklyceet i Helsingfors
4718: Svenska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 1
4719: Latin och engelska . . . . . . . . . . . . . . . . 30.5 1
4720: -------------------------
4721: 61.5 2
4722: Svenska flickskolan i Helsingfors
4723: Svenska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 1
4724: Tyska och engelska . . . . . . . . . . . . . . . . 68.5 2
4725: Naturalhist. och geogr. . . . . . . . . . . . . . 39.8 1
4726: Matematik, fysik o. kerni . . . . . . . . . . 45.5 1
4727: -------------------------
4728: Yht. 194.8 5
4729: Tampereen tyttölyseo
4730: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 2
4731: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 1
4732: Luonnonh. ja rnaant. . . . . . . . . . . . . . . 52 1
4733: Ruotsi ja saksa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 1
4734: -------------------------
4735: Yht. 206 5
4736: Turun tyttölyseo
4737: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 36 1
4738: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 30 1
4739: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 1
4740: -------------------------
4741: Yht. 99 3
4742: Vaasan tyttölyseo
4743: Ruotsi ja saksa 34 1
4744: V asa svenska flicklyceum
4745: Engelska och franska ............. . 32.5 1
4746: Helsingin kaksoistyttökoulu
4747: Luonnonh. ja maant.............. . 59 2
4748: Saksa ja englanti ................. . 54 1
4749: Suomi ........................... . 33 1
4750: Matem., fysiikka ja kemia ......... . 34 1
4751: -------------------------
4752: Yht. 180 5
4753: Turun tyttökoulu
4754: Suomi ja historia ................. . 34 1
4755: Matem., fysiikka ja kemia ......... . 33 1
4756: Ruotsi ja englanti ............... . 33 1
4757: tai ruotsi ja saksa ............. . 33
4758: -------------------------3
4759: Yht. 133
4760: Yhteensä 198
4761: IV,177. - Kajatsalo ym. 881
4762:
4763: Edellyttäen, että ao. momenteilla ylitunti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4764: ja tuntipalkkioihin varattuja määrärahoja tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII luvun
4765: saadaan käyttää ylimääräistettävien toimien 1 momentille 75 700 markkaa kahden
4766: vuosipalkkoihin, ja että toimet täytetään 1. 26 palkkausluokan ylimääräisen lehto-
4767: 7. 1957, aiheutuu järjestelystä lisämenoja rin toimen perustamista varten sekä
4768: kalliinpaikanlisinä 2 558 200 markkaa sekä 10 Pl. VII luvun 11 momentille
4769: arvioituina ikälisinä 1 795 000 ja pätevyys- 4 124 300 markkaa sadankolmenkym-
4770: lisinä 1 700 000 markkaa. menenkuuden ja saman luvun 21 mo-
4771: Edelläesitettyyn viitaten ja pitäen välttä- mentille 1 865 100 markkaa kuuden-
4772: mättömänä suuren tuntiopettajamäärän kou- kymmenen 24 palkkausluokan ylimää-
4773: lulaitokselle tuottaman epäkohdan kiireellistä rå"isen lehtorin toimen perustamista
4774: poistamista, ehdotamme kunnioittaen, varten.
4775: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
4776:
4777: Kaarlo Kajatsalo. Aare Leikola.
4778: 882
4779:
4780: IV,178.- Rah.al. N:o 111.
4781:
4782:
4783:
4784:
4785: Seppälä ym.: Määrärahan osoittamisesta harjoitusaineiden
4786: lehtorin virkojen perustamiseksi oppikouluihin.
4787:
4788:
4789: E d u s k u n n a ll e.
4790:
4791: Harjoitusaineiden asema valtion oppikou- luihin, kun heidän ei o'le mahdollista saada
4792: luissa ei ole nykyään tyydyttävällä kannalla. niissä vakinaisia virkoja. Myös v. 1952
4793: Esim. sellaisissa aineissa kuin kotitalous, tyt- työnsä päättänyt tuntiopettajakomitea pyrki
4794: töjen käsityö ja laulu on vain muutamia harjoitusaineitten opettajien aseman vakiin-
4795: harvoja vaatimattomia virkoja, eikä poikain nuttamiseen.
4796: käsitöissä niitä ole vielä lainkaan. Voimis- Lisäksi on syytä korostaa, että uusien
4797: telussa, urheilussa ja terveysopissa on nor- lehtorinvirkojen perustaminen aiheuttaa
4798: maalilyseoissa vanhemman ja nuoremman leh- yleensä suhteellisen vähän menojen kasvua,
4799: torin virkoja sekä lyseoissa ja tyttölyseoissa joissakin tapauksissa jopa säästöä. Lisäystä
4800: nuoremman lehtorin virkoja, mutta esim. yh- tuottavat lähinnä ikälisät sekä siirto 10 vir-
4801: teislyseoissa on ainoastaan opettajan virkoja. kavuoden jälkeen seuraavaan pa1kkausluok-
4802: Kuvaamataidossa ja kirjoituksessa on ainoas- kaan, mutta toisaalta on syytä huomauttaa,
4803: taan opettajan virkoja. Kun pyrkimyksenä että opettajantehtäviä päätoimenaan hoita-
4804: pitäisi olla saada harjoitusaineet samaan ase- vat ovat näihin etuihin oikeutettuja.
4805: maan kuin ns. 'lukuaineet, olisi niihinkin pe- Ensi ,aluksi olisi perustettava yhteensä 109
4806: rustettava lehtorin virkoja, kuten on laita vanhemman ja nuoremman lehtorin virkaa,
4807: esim. kansakoulunopettajain valmistuslaitok- minkä seurauksena voidaan lakkauttaa 13
4808: sissa. lehtorin ja 53 opettajan virkaa. Nämä Jar-
4809: Normaalilyseoihin olisi siis perustettava jestelyt aiheuttavat menoja 21464 480 mk
4810: kuvaamataidon ja kirjoituksen sekä koti- ja vastaavasti vähennyksiä 15 885 200 mk,
4811: talouden, tyttöjen käsityön ja laulun van- joten varsinainen lisäys olisi vain 5 529 280
4812: hemman lehtorin virkoja, koska hekin jou- mk.
4813: tuvat ohjaamaan auskultantteja, sekä näiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4814: aineiden ja voimistelun ja terveysopin nuo- nioittaen,
4815: remman lehtorin virkoja kaksoisoppikoului-
4816: hin ja niihin muihin oppikouluihin, joissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4817: tuntimäärä asianomaisessa aineessa on riit- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4818: tävä. Paitsi sitä, että näin vahvistettaisiin 5 529 280 markkaa normaalilyseoiden
4819: harjoitusaineiden asemaa oppikouluissa, saa- kaikkien harjoitusaineiden vanhem-
4820: taisiin samalla tuntiopettajien hoitamien ope- man lehtorin sekä kaksois- ja muiden
4821: tustuntien lukumäärää jossakin määrin vä- suurien oppikoulujen vastaavien ainei-
4822: henemään ja näin koulujen opetustoimintaa den nuoremman lehtorin virkojen pe-
4823: vahvistetuksi. On nimittäin selvästi havait- rustamiseksi 1 päivästä syyskuuta
4824: tavissa, että esim. pätevät kotitalouden ja 1957 lukien.
4825: käsitöiden opettajat eivät hakeudu oppikou-
4826: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
4827:
4828: Felix. Seppälä. Irma Hamara.
4829: Urho Saariaho. 0. Lindblom.
4830: Lauri Järvi.
4831: 883
4832:
4833: IV,179. - Rah.al. N:o 112.
4834:
4835:
4836:
4837:
4838: Seppälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan lyseon
4839: kaksintamrista varten.
4840:
4841:
4842: E d u s k u n n a ll e.
4843:
4844: Hämeenlinnan lyseossa, joka on maan Edellä olevan perusteella ja jotta Hämeen-
4845: vanhimpia suomenkielisiä oppikouluja, on jo linnan lyseota ei jätettäisi vastaavanlaisia
4846: lukuvuodesta 1927-28 lähtien ollut rinnak- oppikouluja huonompaan asemaan, olisi sa-
4847: kaisluokkia koko keskikoulun osalta. Viime notun lyseon kaksintamiseksi syyskuun 1
4848: lukuvuonna koulun keskiluokkia oli 14 ja päivästä 1957 lähtien myönnettävä vuoden
4849: nyt 16, siis enemmän kuin 3 keskikoulua, 1957 tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII luvun
4850: mutta vakinaisia opettajia vain yhtä varten. 11 momentille määrärahat seuraavia tähän
4851: Alkaneena lukuvuotena Hämeenlinnan ly- kouluun mainitusta päivästä lukien perus-
4852: seossa on kaikkiaan 21 luokkaa ja oppilaita tettavia virkoja ja toimia varten: 2 vanhem-
4853: 718. Kun se on laajan ja väkirikkaan alueen man lehtorin virkaa (27 pl.), peruspalkka
4854: ainoa poikaoppikoulu - Lahtea, Riihimäkeä, 604 800 mk, 4 nuoremman lehtorin virkaa
4855: Turkua ja Tamperetta lähempänä niitä ei (24 pl.), peruspalkka 521280 mk, 1 voimis-
4856: ole - olisi sen oppilasmäärä nykyistä huo- telun opettajan virka, 1 l., (21 pl.), perus-
4857: mattavasti suurempi, ellei koulun olisi ollut palkka 448140 mk, 1 piirustuksen ja kauno-
4858: pakko vakinaisten opettajien vähälukuisuu- kirjoituksen opettajan virka (23 pl.), perus-
4859: den vuoksi rajoittaa oppilaiden kouluunpää- palkka 495 060 mk, 1 laulunopettajan, 3 l.,
4860: syä. virka (10 pl.), peruspalkka 268 380 mk,
4861: Asiantuntijat ovat todenneet, että kaik- 1 ylemmän palkkausluokan vahtimestarin
4862: kein halvin ja nopein toimenpide vallitsevan toimi (12 pl.), peruspalkka 295 380 mk, ja
4863: oppikoulupulan helpottamiseksi on nykyisten yksi siivoojan ylimääräinen toimi (6 pl.),
4864: oppikoulujen kaksintaminen ja laajentami- vuosipalkkio 221 040 mk. Lisäykset ovat kal-
4865: nen. Kaksintarualla koulu joko keskikoulun liinpaikanlisineen yhteensä 1 743 740 mk.
4866: osalta tai kokonaisuudessaan tehostetaan sen Kun tästä voidaan vähentää 1 piirustuksen
4867: opetusta ja annetaan lasten vanhemmille ja kaunokirjoituksen opettajan (18 pl.)
4868: varmuus aikaisempaa suuremman oppilas- palkka sekä 1 laulunopettajan ja yhden vah-
4869: määrän ottamisesta kouluun. Näistä syistä timestarin, ap., (11 pl.) palkkiot, yhteensä
4870: kouluhallitus tulo- ja menoarvioehdotukses- 272 660 mk, tarvitaan momentille lisäystä
4871: saan esitti, että Hämeenlinnan lyseo syys- ilman indeksilisäystä yhteensä 1471080 mk.
4872: kuun 1 päivästä 1957 lukien kokonaisuudes- Yllä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4873: saan kaksinnettaisiin eli varsinaisten luok- taen,
4874: kien rinnalle asetetaan toinen sarja vakinai-
4875: sia luokkia kiintein opettajavoimin. Valitet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4876: tavasti valtioneuvosto hylkäsi ehdotuksen, tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4877: vaikka sen aiheuttama valtion menojen lisäys 1 471 080 markkaa Hämeenlinnan ly-
4878: on aivan mitätön, koska tilapäisopettajienkin seon kaksintamista varten.
4879: on saatava palkkio työstään.
4880: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
4881:
4882: Felix Seppälä. Erkki W. Mohell.
4883: 884
4884:
4885: IV,180. - Rah.al. N:o 113.
4886:
4887:
4888:
4889:
4890: Rosnell ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta auskultoi-
4891: misstipendeiksi oppikoulujen opettajille.
4892:
4893:
4894: E d u s k u n n a ll e.
4895:
4896: Oppikoulunopettajien pätevyyden edellyt- Vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon on va-
4897: tämä vuoden auskultoiminen on monelle rattu auskultoimisstipendejä varten 100 000
4898: opettajaksi aikovalle taloudellisesti hyvinkin mk, mikä nykyään on aivan mitätön summa.
4899: vaikea. Korkeakouluissa tutkintonsa päättä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4900: neellä on useassa tapauksessa opiskeluvuo-
4901: silta suurikin velkataakka harteillaan. Lisä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4902: velan tekeminen ei ole niinkään houkutte- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4903: levaa. Ja vaikka voi olla puolustettavaakin, 400 000 markkaa jaettavaksi auskul-
4904: että ennen auskultoimista opettajat ovat toimisstipendeinä oppikoulun opetta-
4905: työssä, niin ei ainakaan ole toivottavaa se, jiksi aikoville.
4906: että kaikille ei tule mahdollisuutta myöhem-
4907: minkään, esim. perustettuaan perheen, suo-
4908: rittaa auskultoimista.
4909: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
4910:
4911: Irma Rosnell. A-L. Tiekso-lsaksson. Laura Brander-Wallin.
4912: 885
4913:
4914: IV,181. - Rah.al. N:o 114.
4915:
4916:
4917:
4918:
4919: Honkala ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi yksi-
4920: tyisoppikoulujen kouluhuoneistojen rakentamista varten.
4921:
4922:
4923: E d u s k u n n a ll e.
4924:
4925: Yksityisillä oppikouluilla, joita maassamme vuoksi. Viimemainitun seikan vaikutukset
4926: toimii erityisten kannatusyhdistysten tai osa- ovat iähivuosina tuntuvammat senvuoksi, että
4927: keyhtiöiden sekä kuntien omistuksessa, on ns. suuret ikäluokat ovat nyt tulleet oppi-
4928: hyvin tärkeä 'asema oppikoululaitoksessamme. kouluikään.
4929: Niiden välitykseHä saavat oppikouluopetusta Viimeisen tilaston mukaan yksityisoppi-
4930: varsinkin maaseudun kotien lapset, joilla ei koulujen rakennustarve on 59 uudisraken-
4931: ole mahdollisuutta käydä koulua kotipaikka- nusta ja 73 huomattavaa lisärakennusta.
4932: kuntansa ulkopuolella olevissa valtion oppi- Varojen puutteen vuoksi näiden koulujen
4933: kouluissa. Näiden vähyydestä johtuen siihen kannatusyhdistykset eivät kuitenkaan näytä
4934: ei olisi tilanpuutteen takia mahdollisuutta- kykenevän näitä välttämättömiä rakennus-
4935: kaan. Tästä johtuen yksityisoppikoulut ovat tehtäviä toteuttamaan. Jos niille voitaisiin
4936: vallitsevana oppikoulumuotona maassamme. myöntää valtion rakennusavustuksia, saatai-
4937: Yksityisiä oppikouluja on 251, mutta valtion siin rakennustyöt nopeasti suoritetuiksi, sillä
4938: oppikouluja 115, joista ainoastaan 6 oppi- rakennussuunnitelmat ovat useimmissa ta-
4939: koulua varsinaisella maaseudulla. Oppikoulu- pauksissa jo valmiina. Suhteellisen vähäis-
4940: laisten määrästä nykyisin yli 60% käy kou- tenkin avustusten rohkaisemina koulujen
4941: lua yksityisissä oppikouluissa. omistajat kykenisivät hankkimaan rakennus-
4942: Yksityiset oppikoulumme ovat rakennus- toiminnan vaatimat lisävarat oma-aloittei-
4943: ten suhteen erittäin vaikeassa asemassa. Val- sesti koulupaikkakunnilta.
4944: tion taholta on niiden rakennuksia varten Huomioon ottaen yksityisoppikoulujen suu-
4945: varattu vuosittain menoarviossa vain vähäi- ren merkityksen yhteiskunnassamme ja nii-
4946: siä summia lainoiksi. Avustuksia varten oli den suuret rakennusvaikeudet esitämme kun-
4947: aikaisempina vuosina menoarviossa määrä- nioittavasti,
4948: raha, mutta viime vuosina sitä ei ole ollut
4949: lainkaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4950: Tilanne oppikoulujen suhteen pahenee lähi- tulo- ja menoarvion 10 Pl. VII luvun
4951: vuosina senvuoksi, että oppikouluihin pyrki- uudelle momentille yksityisoppikoulu-
4952: vien lukumäärä kasvaa erittäin voimakkaasti jen kouluhuoneistojen rakentamiseksi
4953: osaksi oppikoulusivistyksen muuttuneen ase- annettavia avustuksia varten 200 mil-
4954: man, osaksi syntyväisyyden lisääntymisen joonaa markkaa.
4955: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
4956:
4957: Niilo Honkala. R. Hallberg. Harras Kyttä.
4958: Irma Hamara. Urho Kulovaara. Esa Koivusilta.
4959: Saara Forsius. Arvo Salminen. Matti Miikld.
4960: Sven Högström.
4961: Lauri J'årvi.
4962: 886
4963:
4964: IV,182. - Fin.mot. N:o 115.
4965:
4966:
4967:
4968:
4969: Forsberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till statsun-
4970: derstöd åt privata läroverk som bidrag Wl utgifterna för
4971: inköp av skolinventarier, skolmateriel och bibliotek.
4972:
4973:
4974: T i ll R i k s d a g e n.
4975:
4976: Lagen om statsunderstöd ät privata läro- vata läroverken v~rit tvungna att kra:ftigt
4977: verk av den 6 oktober 1950 :förutsätter att höja sina terminsavgi:fter :för att ens när-
4978: dessa läroverk kan :fä statsbidrag :för an- melsevis uppnå ekonomisk balans.
4979: ska:f:fning och komplettering av skolinven- Dä en av orsakerna till de privata läro-
4980: tarier, undervisningsmateriel samt bibliotek verkens svaga ekonomiska ställning är att
4981: ur anslag, som :för ändamälet upptas i stats- dessa läroverk har en mängd utgi:fter, till
4982: :förslaget. Trots att :fem är :för:flutit sedan vilka staten inte bidrar, bl. a. utgi:fterna :för
4983: lagen antogs, saknas även i stats:förslaget skolinventarier, skolmateriel och bibliotek,
4984: :för är 1957 anslag :för detta ändamål. :föreslär vi,
4985: De privata läroverken ut:för ett arbete
4986: och ikläder sig utgi:fter, som dem :förutan att Riksdagen i 1957 års statsför-
4987: helt skulle ankomma på statsmakten. Då ele- slag måtte införa ett anslag på 50
4988: verna i dessa läroverk överlag representerar milj. mark att i .enlighet med lagen om
4989: samma be:folkningsgrupper som eleverna i statsunderstöd åt privata läroverk tiU-
4990: statens läroverk, är det naturligt och rättvist delas dessa som bidrag tt'll utgifterna
4991: att skolgången i privata läroverk inte blir för inköp av skolinventarier, skolmate-
4992: dyrare än skolgången i statens läroverk. riel och bibliotek.
4993: Under de senaste åren har emellertid de pri-
4994: Helsing:fors den 14 september 1956.
4995:
4996: John Forsberg. John Österholm.
4997: Albin Wickman. Armas Leinonen.
4998: 0. A. Öhman. Lauri Järvi.
4999: Grels Teir.
5000: 887
5001:
5002: IV,182.- Rah.al. N:o 115.
5003: Suomennos.
5004:
5005:
5006:
5007:
5008: Forsberg ym. : Määrärahan osoittamisesta valtionavustukseksi
5009: yksityisoppikouluille koulukaluston, opetusvälineiden ja
5010: kirjastojen hankkimista varten.
5011:
5012:
5013: E d u s k u n n a ll e.
5014:
5015: Laki yksityisoppikoulujen valtionavusta vuosina yksityisten oppilaitosten on kuiten-
5016: 6 päivältä lokakuuta 1950 edellyttää, että kin ollut pakko korottaa suuresti lukukausi-
5017: nämä oppilaitokset voivat saada valtionavus- maksujaan päästäkseen edes lähimain talou-
5018: tusta koulukaluston, opetusvälineiden ja kir- delliseen tasapainoon.
5019: jastojen hankkimiseen ja täydentämiseen tar- Kun eräänä syynä yksityisten oppilaitos-
5020: koitusta varten tulo- ja menoarvioon otetta- ten heikkoon taloudelliseen asemaan on se
5021: vasta määrärahasta. Vaikka lain hyväksy- seikka, että näillä kouluilla on koko joukko
5022: misestä on kulunut viisi vuotta, puuttuu menoja, joita varten valtio ei myönnä avus-
5023: myös vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityk- tusta, mm. koulukaluston, opetusvälineiden
5024: sestä määräraha tähän tarkoitukseen. ja kirjastojen aiheuttamat menot, ehdo-
5025: Yksityiset oppilaitokset suorittavat sel- tamme,
5026: laista työtä ja hoitavat tehtäviä, jotka ilman
5027: niitä tulisivat kokonaan valtiovallan osalle. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5028: Kun näiden oppilaitosten oppilaat kauttaal- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
5029: taan ovat samoista väestöryhmistä kuin val- markan määrärahan jaettavaksi yksi-
5030: tion oppilaitosten oppilaat, on luonnollista tyisoppikoulujen valtionavusta anne-
5031: ja oikeudenmukaista, ettei koulunkäynti yk- tun lain mukaisesti näille avustukseksi
5032: sityisissä oppilaitoksissa muodostu kalljim- koulukaluston, opetusvälineiden ja
5033: maksi kuin valtion oppikouluissa. Viime kirjastojen aiheuttamiin menoihin.
5034: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
5035:
5036: John Forsberg. John Österholm.
5037: Albin Wickman. Armas Leinonen.
5038: C. A. Öhman. Lauri Järvi.
5039: Grels Teir.
5040:
5041:
5042:
5043:
5044: 12 E 645/56
5045: 888
5046:
5047: IV,183. - Rah.al. N:o 116.
5048:
5049:
5050:
5051:
5052: Kähönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrön yhteiskoulun
5053: kannatusyhdistys r. y:n vekselilainan ja eräiden muiden
5054: lainojen muuttamiseksi helpommin hoidettavaksi luotoksi.
5055:
5056:
5057: Eduskunnalle.
5058:
5059: Vuonna 1928 Elisenvaarassa toimintansa Opettajia on koulussa lukuvuonna 1956
5060: aloittanut Elisenvaaran yhteiskoulu siirret- -57 yhteensä 21, ollen muodollisesti päte-
5061: tiin 1. 9. 1948 siirtokouluna Kyrön aseman vien luokkatuntien määrä viikossa 512 eli
5062: lähelle Pöytyän kunnassa. Koulun taloudelli- 82 % koko tuntimäärästä. Epäpäteviksi on
5063: sista tarpeista ryhtyi huolehtimaan silloin luettu tällöin 3 fil. kandidaattia, joilta puut-
5064: perustettu Kyrön yhteiskoulun kannatusyh- tuu vain auskultoiminen.
5065: distys r. y. Koulu aloitti toimintansa 5-luok- Koulu on rakennuttanut vuonna 1949
5066: kaisena keskikouluna ja sai oikeuden laa- 1700 ms ja vuonna 1951 2 550 ms suuruiset
5067: jentua asteettain 8-luokkaiseksi yliopistoon rakennukset sekä vuonna 1955 kolmantena
5068: johtavaksi oppikouluksi huhtikuun 5 päivänä rakennusvaiheena kouluhallituksen määräyk-
5069: 1950. sestä edellisiä yhdistävän osan siten, että
5070: Oppilasmäärän kasvu on ollut niin huo- koulutalo nyt lopullisessa kunnossa käsittää
5071: miota herättävää, että opetusministeriökin on yhteensä n. 14 500 ms.
5072: katsonut aiheelliseksi tukea tätä koulua Nykyiseen koulurakennukseen sisältyy 17
5073: myöntämällä sille keskikoulun osalta kaksois- varsinaista luokkahuonetta, luonnonopin,
5074: koulun oikeudet 1. 9. 1955. luonnonhistorian, piirustuksen ja laulun luo-
5075: Koulun oppilasmäärät vv. 1948-1956 ovat kat, opetuskeittiö, koulukeittola, opettajain-
5076: olleet seuraavat: huoneet ja kanslia sekä 2 voimistelusalia
5077: puku- ja suihkuhuoneineen siten, että isom-
5078: 1948 oli oppilaita 198 man, näyttämöllä varustetun salin yhtey-
5079: 1949 " " 260 dessä on myös koulun ulkopuolisia käyttäjiä
5080: 1950 " " 319 varten varatut pukeutumis- ja peseytymis-
5081: 1951 " " 371 huoneet.
5082: 1952 " " 422 Rakennuskustannusten aiheuttama koulun
5083: 1953 " " 453 velka eri rahalaitoksille on tällä hetkellä seu-
5084: 1954 " " 502 raava:
5085: 1955 " " 533
5086: 1956 on , 597 Auran Säästöpankki .......... . 1000000
5087: Karinaisten Säästöpankki ..... . 12 500 000
5088: Edelläoleva tilasto osoittaa, että koulu on Kyrön Seudun Osuuskassa ..... . 9 750 000
5089: erittäin elinvoimainen ja alueen sivistystar- Pöytyän Säästöpankki ........ . 2 000000
5090: peen vaatima. Pöytyän Osuuskassa .......... . 1000 000
5091: Koulun toiminta-alue käsittää Auran, Ka- Auran Osuuskassa ............ . 2 750 000
5092: rinaisten, Marttilan, Mellilän, Pöytyän ja Tarvasjoen Säästöpankki ...... . 2 250 000
5093: Tarvasjoen pitäjät, yhteiseltä väkiluvultaan Tarvasjoen Osuuskassa ........ . 2 250 000
5094: 20 000 henkeä. Lukion kohdalta on toimialue Mellilän Säästöpankki ........ . 1000 000
5095: laajempi, koska koulu vastaanottaa oppilaita Mellilän Osuuskassa . . ........ . 4 000 000
5096: lukioon myöskin Kosken, Oripään ja Alas- Kurki-Säätiö ................. . 2 000 000
5097: taron keskikouluista, joista kustakin syksyllä Loukokulman Osuuskassa ...... . 1000 000
5098: 1956 on koulun VI lk:lle siirtynyt 10 oppi- Marttilan Säästöpankki ....... . 1000 000
5099: lasta. Turun Suomalainen Säästöpankki 9 000 000
5100: IV,l83. - Kähönen ym. 889
5101:
5102: Postisäästöpankki ............. . 8 000 000 sen, että koulun varsinainen käyttöpääoma
5103: Yksityiskoulujen Eläkekassa ... . 5 000000 kului loppuun. Kuten edellä on mainittu, on
5104: Valtiokonttorin 3 % laina ..... . 4 000 000 koulun vekselivelka nyt jo 4.4 milj. markkaa,
5105: 68 500000 joka olosuhteiden pakosta on loppukesän ja
5106: Vekselilaina KOP: sta 4400000 alkusyksyn 1956 aikana ollut otettava opet-
5107: tajien palkkojen maksamista varten. Tämän
5108: 72 900000 tilanteen parannusta ei mainittu oppilasmak-
5109: Koroton valtion laina 2 000 000 sujen korotus pysty aikaansaamaan, mutta
5110: Yhteensä mk 74 900 000 lukukausimaksua ei voitane enää enempää
5111: nostaa. Koulun oppilaspiiri on siksi köyhistä
5112: Velkojen korot noin 5.6 milj. ja kuoletuk- oloista, että koulunkäynti kävisi silloin jo
5113: set noin 3.3 milj. vuodessa rasittavat koulun liian monelle mahdottomaksi.
5114: taloutta täysimääräisinä ensi kerran tili- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5115: vuonna 1956-57, jonka vuoksi koulun ta- nioittaen,
5116: louden tasapainoon saattaminen juuri nyt on
5117: erikoisen vaikeata. Korko- ja kuoletuserät että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5118: ovat nyt melko tarkkaan 4 milj. markkaa tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
5119: viime tilivuoden vastaavia maksuja suurem- 5 momentille lisäyksenä 15 000 000
5120: mat, jonka vuoksi koulun johtokunta on markkaa Kyrön yhteiskoulun kanna-
5121: ollut pakotettu nostamaan lukukausimaksun tusyhdistys r. y :n vekselilainan sekä
5122: 7 500 mk: sta 12 000 mk: aan. eräiden muiden lainojen muuttami-
5123: Ralmnnustyön loppuvaihe aiheutti lisäksi seksi helpommin hoidettavaksi luotoksi.
5124: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
5125:
5126: Urho Kähönen. Matti Mattila.
5127: 890
5128:
5129: IV,184. - Rah.al. N:o 117.
5130:
5131:
5132:
5133:
5134: Forsius ym..: Määrärahan osoittamisesta Vihdin yhteiskoulun
5135: rakennustöitten aloittamiseen.
5136:
5137:
5138: E d u s k u n n a ll e.
5139:
5140: Viitaten eduskunnalle helmikuun 17 päi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5141: vänä 1956 jättämämme toivomusaloitteen tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
5142: n: o 123 perusteluihin ehdotamme kunnioit- markan määrärahan Vihdin yhteis-
5143: taen, koulun rakennustöitten aloittamiseksi.
5144: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
5145:
5146: Saara Forsius. Veikko Helle.
5147: 891
5148:
5149: IV,185. - Rah.al. N: o 118.
5150:
5151:
5152:
5153:
5154: Tiitu: Määrärahan osoittamisesta valtion avustuksena yhtä
5155: lukioluokkaa varten Isonkyrön keskikoulun laajentamiseksi
5156: yliopistoon johtavaksi oppikouluksi.
5157:
5158:
5159: E d u s k u n n a ll e.
5160:
5161: Isonkyrön keskikoulu on toiminut jo 32 rustamishankkeeseen. Isonkyrön keskikou-
5162: vuotta, eikä tähän mennessä monista ano- lulla on kaikki edellytykset laajennusluvan
5163: muksista huolimatta ole saanut valtioneuvos- saantiin. Yksin Isonkyrön henkikirjoitettu
5164: tolta laajentamislupaa yliopistoon johtavaksi väkiluku on 7 087 henkilöä. Naapurikun-
5165: oppikouluksi. Isonkyrön keskikoulun kan- nassa Vähässäkyrössä on vain keskikoulu.
5166: natusyhdistys r.y. on anonut laajentamis- Isoakyröä rajoittaa lännessä ja pohjoisessa
5167: lupaa vuosina 1946, 1948, 1953, 1954, 1955 laaja ruotsinkielinen alue, millä alueella asuu
5168: ja 1956. Kouluhallitus on vuosina 1954 ja huomattava määrä suomea puhuvaa väestöä.
5169: 1955 puoltanut ensimmäisenä mainittua laa- Isonkyrön koulu tulee palvelemaan myöskin
5170: jentamisanomusta. Myöskin kouluasiaintoi- mainitun suomalaisväestön lapsien oppikou-
5171: mikunta on kokouksessa 13/5 1955 yksimieli- lutarvetta.
5172: sesti esittänyt anotun perustamisluvan myön- On huomattava, että mm. Seinäjoen kaup-
5173: nettäväksi. Edellä olevasta huolimatta val- palassa, jossa on 8 392 asukasta, on jo kaksi
5174: tioneuvosto hylkäsi anomuksen 26/5 1955. valtion hallussa olevaa, yliopistoon johtavaa
5175: Koulussa on nyt viisi varsinaista luokkaa ja oppikoulua, ja Ylivieskan maalaiskunnassa,
5176: kolme rinnakkaisluokkaa, sekä 248 oppilasta. jossa on 9 965 asukasta, on myöskin kaksi
5177: Koulussa on kolme pätevää oppiaineitten yliopistoon johtavaa oppikoulua.
5178: opettajaa ja kaksi pätevää harjoitusaineitten Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
5179: opettajaa. Koululle on vuonna 1955 raken- nioittaen,
5180: nettu uusi, noin 12,500 m3 käsittävä koulu-
5181: talo entisen lisäksi. Koulussa on nyt 11 luok- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5182: kahuonetta ja kolme erikoisluokkaa sekä tulo- ja menoarvioon 700 000 markan
5183: kaikki tarpeelliset muut tilat. määrärahan valtion avustuksena yhtä
5184: Kannatusyhdistys ryhtyessään laajennus- lukioluokkaa varten Isonkyrön keski-
5185: rakennushankkeeseen uskoi saavansa lukio- koulun laajentamiseksi yliopistoon
5186: luokkien perustamisluvan, koska tiesi koulu- johtavaksi oppikouluksi 1/9 1957
5187: hallituksen suhtautuvan myötämielisesti pe- lukien.
5188: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
5189:
5190: Kustaa Tiitu.
5191: 892
5192:
5193: IV,186.- Rah.al. N:o 119.
5194:
5195:
5196:
5197:
5198: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta Järvenpään yhteis-
5199: koulun valtion haltuun ottamista varten.
5200:
5201:
5202: E d u s k u n n a ll e.
5203:
5204: Viitaten eduskunnalle helmikuun 11 pnä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5205: 1955 jättämämme raha-asia-aloitteen n:o 9 tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
5206: perusteluihin ja helmikuun 15 pnä 1956 jät- markan suuruisen määrärahan Järven-
5207: tämäämme toivomusaloitteeseen n:o 117 eh- pään yhteiskoulun ottamiseksi valtion
5208: dotamme kunnioittaen, haltuun.
5209: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
5210:
5211: Saara Forsius. Veikko Helle.
5212: Matti Mattila. Rainer Virtanen.
5213: 893
5214:
5215: IV,187. - Rah.al. N: o 120.
5216:
5217:
5218:
5219:
5220: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymin yhteiskoulun
5221: ottamiseksi valtion haltuun.
5222:
5223:
5224: E d u s k u n n a 11 e.
5225:
5226: Karhulan kauppalassa toimiva Kymin yh- perusteellisesti. Tämän rakennusvaiheen kus-
5227: teiskoulu on perustamisvuodestaan 1920 läh- tannukset olivat 59 miljoonaa markkaa.
5228: tien ollut Kymin yhteiskoulu r.y:n hallin- Jälleen on ankara tilojen puute ja niinpä
5229: nassa. kannatusyhdistys, suurien vaikeuksien jäl-
5230: Koulun toimialue sulkee sisälleen koko keen, on jälleen rakennuttamassa uusia tiloja,
5231: Karhulan kauppalan ja useita ympäristökun- jotka tulevat lukuvuodeksi 1957 valmiiksi.
5232: tiakin. Asukkaita jo Karhulassa on 24 000 Rakennustoiminta ja koulun ylläpitäminen
5233: ja kun mukaan lasketaan koulua käyttävät kuntien suorittamien avustusten pohjalla on
5234: kunnat, niin lukumääräksi tulee noin 35 000 käynyt kannatusyhdistykselle vaikeaksi, mistä
5235: henkeä. osoituksena tämän hetkiset velat, 67 miljoo-
5236: Koulun oppilasmäärä on kasvanut voimak- naa markkaa. Kannatusyhdistyksen taloudel-
5237: kaasti vuosi vuodelta. Oltuaan esimerkiksi linen tila on muodostunut vaikeaksi, mitä ei
5238: ole missään tapauksessa syytä lähteä paran-
5239: vuonna 1936 155 oppilasta tamaan lukukausimaksuja korottamalla. Kar-
5240: 1945 352 hula voimakkaana teollisuusyhdyskuntana on
5241: on se "nyt, 1956 610 " 75 % työläisten kauppala, mikä suhdeluku
5242: " näkyy myöskin yhteiskoulun oppilasmäärässä.
5243: Kaikkia kouluun pyrkiviä ei ole voitu kou- Juuri siksi olisi välttämätöntä, että koulu
5244: luun sijoittaa koulutilojen riittämättömyyden saataisiin valtion kouluksi, mistä olisi seu-
5245: takia ja osan heistä on täytynyt hakeutua rauksena myöskin pienemmät koulutuskus-
5246: toisiin kouluihin. tannukset oppilaiden vanhemmille.
5247: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5248: Koulun ensimmäinen rakennusvaihe käsitti nioittavasti,
5249: kaksikerroksisen hirsirakennuksen, joka val-
5250: mistui vuonna 1920. Toisessa rakennusvai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5251: heessa laajennettiin opetustiloja uudella kou- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
5252: lutalolla, joka valmistui 1954 lukukauden kan määrärahan Kymin yhteiskoulun
5253: alkuun. Samalla uusittiin vanha koulutalo ottamiseksi valtion haltuun.
5254: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
5255:
5256: Sulo Hostila. Kalle Matilainen. Meeri Kalavainen.
5257: Veikko Kokkola. Valto Käkelä. Heikki Hykkäälä.
5258: 894
5259:
5260: IV,188. - Rah.al. N:o 121.
5261:
5262:
5263:
5264: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta Nokian yhteiskoulun
5265: valtion haltuun ottamista varten.
5266:
5267: Eduskunnalle.
5268:
5269: Nokian yhteiskoulu on eräs maamme suu- Kaiken ylläolevan perusteella esitämme,
5270: rimpia yksityiskouluja. Se on toiminut paik- että eduskunta päättäisi ottaa Nokian yhteis-
5271: kakunnalla vuodesta 1940, mutta on jatkoa koulun valtion haltuun Nokian yhteislyseon
5272: paljon vanhemmalle J aakkiman yhteiskou- nimellä 1 päivästä syyskuuta 1957 ja että
5273: lulle, joka sodan johdosta joutui siirtymään kouluun mainitusta päivästä perustettavia
5274: vakituiselta sijoituspaikaltaan ja jättämään virkoja ja toimia sekä muita palkkausmenoja
5275: silloin koulutalonsa ja omaisuutensa. Koulun varten myöntäisi 10 Pl. VII luvun 11 mo-
5276: nykyinen oppilasmäärä on 720 ja luokkien mentille seuraavat määrärahat:
5277: luku 30. Koulutontin ja rakennuksen yhtei-
5278: nen arvo on n. 200 miljoonaa markkaa ja 7 vanh. lehtoria (27 pl.) % v .. . 1411200
5279: irtaimisto on äsken hankittu. Velkoja on 101 rehtorin kesäpalkkio % v. . ..... . 30920
5280: miljoonaa markkaa, sillä koulutalo on valmis- 2 nuor. lehtoria (24 pl.) l;i v. 347 520
5281: tunut vasta vuosi sitten. 2 voim. opettajaa, 1 l. (21 pl.) .. 298 760
5282: Kun koulu toimii tyypillisellä teollisuus- 1 piir. ja kaunokirj. opettaja
5283: paikkakunnalla ja sen oppilaista n. 70 % on (18 pl.) 0...... 0............. 130 040
5284: työläiskodeista, on koulun nykyinen luku- 1 laulunopettaja, palkkio 146 220
5285: kausimaksu, 17 000: - markkaa, ylettömän mk, % v. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 740
5286: korkea ja aivan suhteeton valtion koulujen 1 vahtimestari, ap. (11 pl.) . . . . . . 93 880
5287: lukukausimaksuihin. Mahdollista on, että lu- 1 talonmies-lämmittäjä (12 pl.) . . 98 460
5288: kukausimaksua pitäisi vielä tästäkin korottaa, 2 siivoojaa (6 pl.) vuosipalkkio . . 147 360
5289: jolloin se muodostuu ylipääsemättömäksi es- nuor. lehtorien pätevyyslisät . . . . . 18 120
5290: teeksi vähävaraisille oppilaille. Kun paikka- ikälisät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 406 820
5291: kunnalla, joka on kauppala ja huomattava kalliinpaikanlisät . . . . . . . . . . . . . . . 176 290
5292: teollisuuskeskus, ei ole muuta oppikoulua, on tunti- ja ylituntipalkkiet . . . . . . 1 900 000
5293: tilanne kestämätön. Mainittakoon, että v. Yhteensä mk 5114 370
5294: 1956 sisäänpääsytutkinnossa hyväksytyistä
5295: yli 100 oli jätettävä kouluun ottamatta. Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty,
5296: Tämän mukaisesti ehdotammekin, että No- ehdotamme kunnioittaen,
5297: kian yhteiskoulu 1. 9. 1957 otettaisiin valtion
5298: haltuun. Koulun opettajakunta on valtaosal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5299: taan täysin pätevää ja koulun työn tulokset tulo- ja menoarvioon 5 114 370 mark-
5300: vaatimukset täyttäviä. Koulun nimi muuttuu kaa Nokian yhteiskoulun ottamiseksi
5301: Nokian yhteislyseoksi. Ehdotetaan, että kou- valtion haltuun Nokian yhteislyseon
5302: luun mainitusta päivästä lukien perustetaan nimellä 1 päivästä syyskuuta 1957 lu-
5303: tarvittavat virat ja toimet. kien.
5304: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
5305:
5306: Jaakko Hakala. Kaisa Hiilelä. Leo Suonpää.
5307: Atte Pakkanen. Lauri Myllym.äki. Usko Seppi.
5308: Artturi Tienari. Anni Flinck. Elli Stenberg.
5309: 895
5310:
5311: IV,189. - Rah.al. N:o 122.
5312:
5313:
5314:
5315:
5316: Hetemäki ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien virkojen
5317: perustamiseksi Jyväskylän kasvatnsopilliseen korkeakou-
5318: luun oppikoulunopettajien valmistamiseen ryhtymistä
5319: varten.
5320:
5321:
5322: E d u s k u n n a ll e.
5323:
5324: Maassa vallitsevan oppikoulun opettajien koska siellä on tätä varten jo käytettävissä
5325: puutteen vuoksi eduskunta lausui kuluvan tilat.
5326: vuoden tulo- ja menoarvion yhteydessä toi- Oppikoulun opettajien valmistuksen ai-
5327: vomuksen, että hallitus kiinnittäisi oppikou- kaansaamiseksi Jyväskylän kasvatusopilli-
5328: lun opettajain puutteeseen huomiota ja har- sessa korkeakoulussa olisi kuitenkin tar-
5329: kitsisi Jyväskylän kasvatusopillisen korkea- peen lisätä korkeakoulun opettajavoimia.
5330: koulun kehittämistä siihen suuntaan, että se Kun opettajavalmistus Jyväskylässä ainakin
5331: voisi valmistaa oppikoulun opettajia. Niin- alussa tapahtuisi luontevimmin humanisti-
5332: ikään korkeakoulukomitea on esittänyt mie- sella puolella, tulisi lähinnä kysymykseen
5333: tinnössään, että Jyväskylän kasvatusopilli- professorinvirkojen perustaminen kasvatus-
5334: nen korkeakoulu on sopiva myös oppikoulu- oppia, historiaa, kirjallisuutta sekä saksan,
5335: jen opettajien valmistukseen. Myöskin kou- suomen, ruotsin ja englanninkieliä varten
5336: luhallitus on kiinnittänyt useaan kertaan sekä lehtorin virat psykologiaa, kasvatusop-
5337: huomiota oppikoulun opettajien puutteeseen pia, historiaa ynnä suomen kieltä varten sekä
5338: ja ehdottanut, että Jyväskylän kasvatusopil- 2 lehtorin virkaa kutakin edellämainittua
5339: lisessa korkeakoulussa ryhdyttäisiin oppikou- muuta kieltä varten. Lisäksi tarvittaisiin 4
5340: lun opettajain valmistamiseen. assistentin virkaa.
5341: Oppikoulun opettajien puute on maas- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti
5342: samme jatkuvasti kasvamassa. Helsingin ja ehdotamme,
5343: Turun yliopistolla ei ole mahdollisuuk-
5344: sia suorittaa riittävästi opettajakasvatusta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5345: Tästä syystä onkin lähinnä kiintynyt huomio tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
5346: niiden mahdollisuuksien hyväksikäyttämi- markan suur·uisen määrärahan 6 pro-
5347: seen, joita Jyväskylän kasvatusopillisella fessorinviran, 10 lehtorinviran ja 4
5348: korkeakoululla tässä suhteessa on. Lisätty assistentinviran perustamiseksi J yväs-
5349: opettajakasvatus voitaisiinkin taloudellisesti kylän kasvatusopilliseen korkeakou-
5350: edullisimmalla tavalla suorittaa juuri Jyväs- luun oppikoulun opettajien valmista-
5351: kylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa, miseen ryhtymistä varten.
5352: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
5353:
5354:
5355: Päiviö Hetemäki. Arvo Ahonen.
5356: Artturi Koskinen. T. A. Wiherheimo.
5357: Artturi Jämsen. Eino Uusitalo.
5358: Aare Leikola. Niilo Honkala.
5359: Matti Koivunen·.
5360:
5361:
5362:
5363: 13 E 645/56
5364: 896
5365:
5366: IV,190. - Rah.al. N:o 123.
5367:
5368:
5369:
5370:
5371: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillisen pawa-
5372: jatkokoulun käytännöllisten aineiden opettajain valmista-
5373: mista varten.
5374:
5375:
5376: E d u s k u n n a 11 e.
5377:
5378: Jo v. 1953 hallitus antoi eduskunnalle esi- taisiin v. 1957 tähän tarkoitukseen varoja
5379: tyksen uudeksi kansakoululaiksi, jonka mu- seuraavasti:
5380: kaan ammatillisten päiväjatkokoulujen luku- Kansakoulunopettajille, jotka aikovat val-
5381: määrä maaseudulla nopeasti lisääntyisi. Tästä mistua jatkokoulun puutyön tai metallityön
5382: laista riippumatta niitä on perustettu kun- opettajiksi, on tarkoituksena järjestää kah-
5383: tain oma-aloitteisuuden pohjalla niin run- tena perättäisenä kesällä yhteensä 800 tuntia
5384: saasti, että koulujen lukumäärä tällä hetkellä käsittävä ammatillinen oppijakso. Tekni- ·
5385: jo ylittänee sadan. Tärkein edellytys koulun koille ja kotiteollisuusopettajille, jotka halua-
5386: menestykselliselle toiminnalle on pätevien vat saavuttaa kelpoisuuden samoihin virkoi-
5387: opettajien saaminen siihen. Tilanne on kui- hin, järjestettäisiin yhden 10-viikkoisen kesä-
5388: tenkin tällä hetkellä sellainen, että niin muo- oppijakson ja seminaarin yhden syysluku-
5389: dollisesti kuin asiallisestikin täysin päteviä kauden ajan käsittävä valmistus. Kumpai-
5390: opettajia ei käytännöllisiin aineisiin, jotka sessakin tapauksessa vaadittaisiin valmistuk-
5391: näissä kouluissa ovat tärkeimpiä, ole juuri seen pyrkijältä, että hän on vähintään 2
5392: lainkaan saatavissa. Tästä syystä on uhkaa- vuotta toiminut väliaikaisena puu- tai me-
5393: massa vaara, että opetus näissä suurin toi- tallityön opettajana, ja että asianomainen
5394: vein perustetuissa kouluissa jää heikoksi ja kansakouluntarkastaja pitää häntä tehtävään
5395: koulujen perustamiseen ja ylläpitoon käyte- sopivana. Tähän valmistukseen tarvittaisiin
5396: tyt ja vuosittain käytettävät huomattavan v. 1957 yhteensä 1 292 000 markkaa.
5397: suuret varat näin menevät todellisuudessa Tyttöjen käsityön ja vaatehuollon opetta-
5398: osittain hukkaan. jina on runsaasti Wetterhoffin kotiteolli-
5399: Siihen mennessä, kun jatkokoulun käytän- suusopistosta valmistuneita kotiteollisuus-
5400: nöllisten aineiden opettajain valmistus saa- opettajia ja kotitalouden opettajina maa-
5401: daan pysyväisesti järjestetyksi, olisi kipein talo·ushallituksen alaisista kotitalousopettaja-
5402: opettajatarve saatava tyydytetyksi siten, opistoista päästötodistuksen saaneita. Mo-
5403: että näiden koulujen opettajantehtävissä jo lempien saama pedagogiikan opetus on jatko-
5404: toimiville kansakoulunopettajille annettaisiin koulun opettajalle riittämätön, eivätkä he
5405: heille välttämätön ammatillinen lisäkoulutus ole harjaantuneet jatkokouluikäisten opetta-
5406: ja alan ammattihenkilöille heiltä puuttuva miseen. Siksi heille olisi järjestettävä semi-
5407: tietopuolis-käytännöllinen pedagoginen val- naarin yhden syyslukukauden kestävä tieto-
5408: mistus. Tälle kannalle on asettunut sekä puolis-käytännöllinen lisäkoulutus. Ennen v.
5409: maalaiskansakoulun jatko-opetuskomitea v. 1956 valmistuneet naispuoliset kotiteollisuus-
5410: 1954 ilmestyneessä mietinnössään (komitean- opettajat ovat myös saaneet riittämättömästi
5411: mietintö n:o 12-1954) että paraikaa toi- ompelun opetusta. Siksi heille olisi edellä-
5412: miva jatkokoulun opettajakomitea viime ke- mainitun yhden lukukauden kestävän val-
5413: väänä opetusministeriölle lähettämässään kir- mistuksen lisäksi järjestettävä n. 400 tuntia
5414: jeessä. käsittävä kesäoppijakso. Kotiteollisuus- ja
5415: Viimeksi mainitun kirjeen mukaan tarvit- kotitalousopettajille järjestettävästä lisäval-
5416: IV,190. - Järvi ym, 897
5417:
5418: mistuksesta aiheutuisi v. 1957 kustannuksia että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5419: 1 098 000 markkaa. tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu-
5420: Kaikkiaan tarvittaisiin tähän erittäin kii- vun 18 momentin kohdalle 2 390 000
5421: reellisenä pidettävään valmistukseen v. 1957 markan suuruisen määrärahan amma-
5422: aikana siis 2 390 000 markkaa. tillisen päiväjatkokoulun käytännöllis-
5423: Tämän vuoksi kunnioittaen ehdotamme, ten aineiden opettajain valmistamista
5424: varten.
5425: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
5426:
5427: Lauri Järvi. Irma Hamara.
5428: Artturi Tienari. Eeli Erkkilä.
5429: Väinö Rankila. Armas Leinonen.
5430: Urho Kulovaara.
5431: 898
5432:
5433: IV,191. - Rah.al. N:o 124.
5434:
5435:
5436:
5437:
5438: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntolanhoitajakurssin
5439: järjestämistä varten Kemijärven seminaariin.
5440:
5441: E d u s k u n n a 11 e.
5442:
5443: Lukuvuonna 1955-1956 oli maamme kan- oppilasasuntoloita on pääasiallisesti juuri
5444: sakoulujen oppilasasuntoloissa yhteensä 252 pohjois- ja koillis-Suomessa, minkä vuoksi
5445: asuntolanhoitajan ja sellaista asuntolanhoita- Kemijärven seminaari on tällaisten kurssien
5446: jan apu~aisen tointa, jonka hoitajaksi halut- sopivin sijoituspaikka.
5447: Gn saada asuntolanhoitajan kelpoisuuden Aikaisemmin kesti kukin kurssi yhden
5448: omaava henkilö. Näistä toimista oli 155 epä- lukuvuoden. Kun kursseille ei ole hakenut
5449: pätevän henkilön hoidossa. Kansakoulun ainoatakaan kansakoulunopettajaa, vaan
5450: oppilasasuntoloista 15. 8. 1947 annetun ase- miltei yksinomaan pe,kän keskikoulun käy-
5451: tuksen 13 §: n 2 momentin mukaan on asun- neitä, kokemus on osoittanut, että valmistus
5452: tolanhoitajan toimeen kelpoinen henkilö, on ollut riittämätön asuntolanho:tajan moni-
5453: jolla on kansakoulun kotitaloudenopettajan puoliseen tehtävään. Siksi valmistus nyt on
5454: kelpoisuus tai joka on saanut kansakoulun- suunniteltu tavallaan kolme lukuvuotta kes-
5455: opettaja- tahi keskikouiusiv:stykseen perus- täväksi, kuitenkin niin, että oppilaat toisen
5456: tuvan kouluhallituksen hyväksymän asunto- lukuvuoden olisivat harjoittelemassa täysin
5457: lanhoitajakurssin päästötodistuksen. Savon- palkkaeduin joko välia:kaisina asuntolanhoi-
5458: linnan seminaariin perustettavalla kotitalou- tajina tai asuntolanhoitajan apulaisina. Kul-
5459: denopettajaosastolla keskikoulun käyneet lekin kurssille on suunniteltu otettavaksi
5460: henkilöt saavat kelpoisuuden kansakoulujen 16 oppilasta, mikä on käytännöllisessä koti-
5461: sekä kotitaloudenopettajan virkoihin että taloustyössä yhdessä opetettavan oppilasryh-
5462: asuntolanhoitajan to:miin. Kun viimeksi män enimmäiskoko.
5463: mainituissa palkkaus on huomattavasti pie- Vaikka valmistus saataisiinkin alkuun syk-
5464: nempi, hakeutunevat täilaisen kelpoisuuden syllä 1957, vaimistuisivat ensimmäiset asun-
5465: omaavat henkilöt niin kuin tähänkin saakka tolanhoitajat siitä vasta keväällä 1960. Sitä
5466: kotitaloudenopettajiksi, joista myös on suuri pitemmälle ei nykyisen yhä vaikentuvan pä-
5467: puute. Tästä syystä jäänee kansakoulujen tevien asuntolanhoitajain puutteen jatku-
5468: asuntolanhoitaja:n valmistus edelleen joten- mista liene vara sall:a. Mikäli valmistusta
5469: kin yksinomaisesti edellä mainittujen asun- sen jälkeen keskeytyksettä jatketaan, saadaan
5470: tolanhoitajakurssien varaan. tämänhetkinenkin vajaus teoreettisesti täyte-
5471: Lukuvuosina 1950-1951, 1951-1952 ja tyksi vasta vuonna 1969.
5472: 1952-1953 toimi tällainen kurssi Kemijär- Tämän vuoksi kunnioittaen ehdotamme,
5473: ven seminaarin yhteydessä, mutta kun semi-
5474: naarin harjoituskoulun piti syksyllä 1953 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5475: aloittaa toimintansa, ei kurssia enää voitu tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu-
5476: tilanpuutteen vuoksi mainitusta ajankohdasta vun 18 momentin kohdalle 1 315 000
5477: lukien seminaariin sijoittaa. Kun seminaa- markan suuruisen määrärahan asun-
5478: rin päärakennus on valmistunut elokuussa tolanhoitajakurssin järjestämistä var-
5479: 1955, tämä este on poistunut. Kansakoulujen ten Kemijärven seminaariin.
5480: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
5481:
5482: Lauri Järvi. Irma Hamara. Eeli Erkkilä.
5483: Artturi Tienari. M. 0. Lahtela. Armas Leinonen.
5484: Väinö Rankila. J. F. Pöykkö. Urho Kulovaara.
5485: 899
5486:
5487: IV,192. - Rah.al. N: o 125.
5488:
5489:
5490:
5491:
5492: Friman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maalais-
5493: ja kauppalakansakoulujen rakennusapuihin.
5494:
5495:
5496: E d u s k u n n a ll e.
5497:
5498: Kansakoulurakennusten normaalihinnat olevat normaalihinnat kuutiometriä kohti
5499: ovat 7-8 viime vuoden aikana olleet todel- seuraaviksi: puiset rakennukset 5 900-6 100
5500: lisia rakennuskustannuksia pienemmät ja ja kiviset rakennukset 6 900-7 500 mk.
5501: kuntien rahoitusosuus koulujen rakentami- Todelliset rakennuskustannukset ovat ny-
5502: sessa tästä johtuen kohtuuttoman korkea, kyään 9 000-11000 mk m3 kohti.
5503: nousten mm. eräissä Pohjois-Suomen köy- Tällaisen epänormaalin tilan jatkuminen
5504: hissä kunnissa jopa 50 %: iin, vaikka sen ei voine johtua muusta kuin siitä, että laissa
5505: valtioneuvoston 28. 1. 1954 tekemän päätök- valtiolle määrätty kuntien avustaminen kan-
5506: sen mukaan pitäisi olla 5-15 %. Kunnat sakoulujen rakentamisessa pyritään hoita-
5507: ovat tästä johtuen velkaantuneet ja joutu- maan liian pienin, talousarvioon varatuin
5508: neet vaikeuksiin. Kuntainliitot ja yksityiset :tnäärärahoin. Näihin tarkoituksiin varattuja
5509: kunnat ovat jatkuvasti eri tavoin käänty- määrärahoja korottamalla tehtäisiin valtio-
5510: neet valtiovallan puoleen tarkoituksella neuvostolle ja asianomaisille kouluviran-
5511: saada aikaan korjaus. Normaalihintoja on- omaisille mahdolliseksi valtiolle määrätyn
5512: kin kuntien painostuksen seurauksena useita tehtävän hoitaminen voimassaolevan lain
5513: kertoja korotettu, mutta jokaisen suoritetun mukaisesti.
5514: korotuksen jälkeenkin ne ovat olleet alhaiset. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
5515: Viimeinen valtioneuvoston normaalihintapää- nioittaen,
5516: tös on joulukuun 30 päivältä 1954. Siinä
5517: muutettiin maksamisperusteita, mutta nor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5518: maalihinnat jäivät todellisia rakennuskus- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII
5519: tannuksia huomattavasti alhaisemmiksi. luvun 27 momentille lisäyksenä
5520: Eräässä maaliskuun 12 päivänä 1955 silloi- 500 000 000 markkaa maalais- ja
5521: sen opetusministeri Saalastin allekirjoitta- kauppalakansakoulujen rakennusapui-
5522: massa vastauksessa tätä asiaa koskevaan hin.
5523: eduskuntakyselyyn on esitetty nyt Voimassa-
5524: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
5525:
5526: Toivo Friman. J. Mustonen.
5527: Eino Tainio. A-L. Tiekso-Isaksson.
5528: Hannes Tauriainen.
5529: 900
5530:
5531: IV,193.- Rah.al. N:o 126.
5532:
5533:
5534:
5535:
5536: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi Pohjois-
5537: ja Itä-Suomen· vähävaraisille kunnille kansakoulujen ra-
5538: kentamisesta aiheutuneiden kulujen korvaamiseksi.
5539:
5540:
5541: E d u s k u n n a 11 e.
5542:
5543: Kansakoulujen rakentamisesta on viime siitä, millainen epäkohta tässä on kysymyk-
5544: vuosina aiheutunut ennen kaikkea vähävarai- sessä,. mainittakoon, että valtionavustuksen
5545: sille Pohjois- ja Itä-Suomen maalaiskunnille ja -lainan osuus on normaalihinnan alhaisuu-
5546: kohtuutonta rasitusta. Tähän on ollut syynä den vuoksi voinut jäädä todellisuudessa alle
5547: lähinnä se, etteivät kansakoululaitoksen kus- 60 % sellaisissakin vähävaraisissa kun-
5548: tannuslaissa tarkoitetut normaalihinnat, joi- nissa, joiden kohdalla ylimääräisiä avustuk-
5549: den perusteella maalaiskuntien ja kauppa- sia koskevassa valtioneuvoston päätöksessä on
5550: loiden valtionavustus kansakoulurakennuksia valtion rahoituksen määräksi mainittu 90-
5551: varten määrätään, ole vastanneet käypiä 95%.
5552: keskimääräisiä rakennuskustannuksia sano- Normaalihintojen alhaisuudesta vähävarai-
5553: tuissa osissa maata. Vuoden 1955 alusta läh- sille kunnille aiheutuneita kohtuuttomiksi
5554: tien - nykyisen normaalihintapäätöksen voi- muodostuneita ,kustannuksia koskeva kysymys
5555: massa ollessa - on tilanne tosin aikaisempaa olisi ensi tilassa selvitettävä koko laajuudes-
5556: parempi sikäli, että nyt on ainakin mahdol- saan ja ryhdyttävä asian vaatimiin toimen-
5557: lista määrätä normaalihinnat likimain todel- piteisiin tästä epäkohdasta kärsimään joutu-
5558: lisia rakennuskustannuksia vastaaviksi, jos- neiden kuntien aseman helpottamiseksi. Sitä
5559: kaan tätä mahdollisuutta ei vielä ole täysin ennen olisi kuitenkin välttämätöntä, että vai-
5560: käytetty hyväksi. Mutta varsinkin niiden lu- keimmassa asemassa olevien syrjäseutukun-
5561: kuisien kansakoulurakennusten kohdalta, joi- tien asemaa helpotettaisiin valtion tulo- ja
5562: den normaalihinnat on vahvistettu vuosina menoarvioon otettavan erityisen määrärahan
5563: 1952-54, on asia vielä avoin. Näinä vuosina turvin.
5564: ilmeni nimittäin normaalihintojen riittämät- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
5565: tömyys peittämään todellisia kohtuullisiakin dotamme,
5566: rakennuskustannuksia erityisen selvänä. Vä-
5567: hävaraisille kunnille onkin sanotusta syystä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5568: jäänyt vastattavikseen huomattavan suuret tulo- ja menoarvioon 300 miljoonan
5569: määrät epäedullisia velkoja, joista suuri osa markan suuruisen määrärahan ylimää-
5570: on korkeakorkoista tilapäisluottoa. Myöskin räisiä valtionavustuksia varten niille
5571: verorasitus on näissä kunnissa kohtuuttoman Pohjois- ja Itä-Suomen vähävaraisille
5572: korkea ja pääasiallisena syynä on kansa- kunnille, joille on vuosina 1952-54
5573: koulurakennuksista niiden osalle jäänyt kes- m'heutunut kohtuutonta rasitusta kan-
5574: kimääräistä suurempi rasitus. Esimerkkinä sakoulujen rakentamisesta.
5575: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
5576:
5577: J. F. Pöykkö. Laura Brander-Wallin. Arvi Ikonen.
5578: Eino Rytinki. Heikki Soininen. M. 0. Lahtela.
5579: 901
5580:
5581: IV,194. - Rah.al. N:o 127.
5582:
5583:
5584:
5585:
5586: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kaupunki-
5587: kunnille kansakoulujen rakentamista varten.
5588:
5589:
5590: E d u s k u n n a 11 e.
5591:
5592: Kuntien menot ovat sodan jälkeisellä kau- koulujen menoihin hyvin vähäisellä osuu-
5593: della vuodesta vuoteen kasvaneet ja viime della, mutta kansakoulujen rakennuskustan-
5594: vuosina vieläpä kiihtyen. Tämä on johtunut nuksiin se ei ole osallistunut. Tästä valtio-
5595: valtion toimenpiteistä, joilla on siirretty kun- vallan harjoittamasta politiikasta on ollut
5596: nille yhä uusia tehtäviä ja rasituksia. Kun- seurauksena, että kuntien taloudellinen asema
5597: tien menojen kasvua kuvaavat seuraavat nu- on vaikeutunut ja kansakoulujen rakentami-
5598: merot: kaupunkikuntien kokonaismenot oli- nen monissa kaupunkikunnissa on tyrehty-
5599: vat vuonna 1953 52.6 miljardia markkaa ja nyt.
5600: vuonna 1954 53.4 miljardia markkaa. Tämän Koulujen puute on vaikuttanut sen, että
5601: jälkeen ovat kuntien menot jatkuvasti lisään- lapset joutuvat käymään koulua kahdessa,
5602: tyneet. Esimerkiksi kaupunkikuntien kansa- jopa eräillä paikkakunnilla kolmessakin vuo-
5603: koulumenot ovat vuodesta toiseen siirtyneet rossa, mikä ei suinkaan lasten ja opettajain
5604: yhä enemmän kuntien kannettaviksi. Vuonna kannalta ole edullista.
5605: 1948 olivat kaupunkikansakoulujen kustan- Jotta kansakoulujen rakennustoimintaa
5606: nukset kuntien osuudelta 13 790 markkaa voitaisiin edelleen jatkaa ja kuntien kohtuut-
5607: oppilasta kohden, mikä merkitsi maksuun toman raskaiksi paisuneita rasituksia keven-
5608: pantua veroäyriä kohden 1: 31. Vuonna 1953 tää, olisi valtiovallan myös taloudellisesti
5609: vastaavat luvut olivat 34 211: 80 ja 1: 55 sekä tuettava kaupunkikuntia kansakoulujen ra-
5610: vuonna 1954 34 951: 60 ja 1: 63. Näihin lu- kentamisessa.
5611: kuihin eivät ole sisältyneet kansakoulujen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5612: rakennuskustannukset, jotka ovat merkinneet
5613: huomattavia lisämenoja kaikille kaupunki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5614: kunnille. Eräiden kaupunkikuntien itsensä tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
5615: suorittamat kansakoulujen kokonaismenot kan määrärahan avustuksiksi kau-
5616: merkitsevät jopa 4-5 mk veroäyriä kohti. punkikunnille kansakoulttjen rakenta-
5617: Valtiovalta on osallistunut kaupunkikansa- mista varten.
5618: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
5619:
5620: Paavo Aitio. Leo Suonpää.
5621: Eino Roine. Matti Koivunen.
5622: Rainer Virtanen. Toivo Niiranen.
5623: 902
5624:
5625: IV,195. - Rah.al. N: o 128.
5626:
5627:
5628:
5629:
5630: Rankila ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja lai-
5631: noiksi kansakouluun kuuluvien keskikoulujen ja ammatil-
5632: listen jatkokoulujen perustamista varten.
5633:
5634:
5635: E d u s k u n n a 11 e.
5636:
5637: Kansakoululaitoksen kustannuksista 8 päi- edellä tarkoitetuilta kunnilta jäisi saamatta
5638: vänä kesäkuuta 1926 annetun lain 5 §: n valtionlaina tai -avustus sanotun tulkinnan
5639: sekä kansakouluun kuuluvan keskikoulun ja takia. Asian järjestykseen saattamiseksi oli-
5640: ammatillisen jatkokoulun perustamisesta ko- sikin ensi vuoden tulo- ja menoarvioon va-
5641: keilutarkoituksessa 10 päivänä tammikuuta rattava erilliset arviomäärärahat kansakou-
5642: 1946 annetun lain 2 § : n säännösten perus- luun kuuluvien keskikoulujen ja ammatillis-
5643: teella kunnat ovat saaneet puheena olevien ten jatkokoulujen perustamiskustannuksiin
5644: keski- ja jatkokoulujen rakentamiseen val- myönnettäviä valtionavustuksia ja -lainoja
5645: tionavustusta ja -lainaa samojen perusteiden varten. Näistä määrärahoista olisi takautu-
5646: mukaan ja samasta määrärahasta kuin kan- v.asti myönnettävä avustusta ja lainaa myös
5647: sakoulurakennuksiaan varten. Vuoden 1956 niille kunnille, jotka eivät sitä ole saaneet
5648: aikana valtiokonttori kuitenkaan ei ole kat- puheena olevan tulkinnan vuoksi. Vastaa-
5649: sonut voivansa myöntää tarkoitukseen lai- valla määrällä olisi vähennettävä kansakou-
5650: noja, koska niitä varten ei valtion tulo- ja lurakennuksia varten myönnettäviä valtion-
5651: menoarviossa ole erikseen määrärahaa. Tästä avustuksia ja -lainoja koskevia määrärahoja.
5652: tulkinnasta on luonnollisesti aiheutunut koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5653: tuuttomia vaikeuksia sellaisille kunnille, nioittaen,
5654: jotka jo ovat ehtineet aloittaa kysymyksessä
5655: olevan koulun rakennustyöt. Niinpä esimer- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5656: kiksi Teuvan kunnalta on evätty yli 19 milj. tttlo- ja menoarvioon 400 miljoonan
5657: markan valtionlaina. Selvää tietenkin on, markan arviomäärärahan kansakou-
5658: ettei mikään maalaiskunta nykyisen tilan- luun kuuluvien keskikoulujen ja am-
5659: teen vallitessa voi ryhtyä tällaisen koulun matillisten jatkokoulujen perustamis-
5660: rakentamiseen, ellei sillä ole varmuutta val- kustannuksiin myönnettäviä avustuk-
5661: tionlainan saamisesta. sia varten ja saman suuruisen määrä-
5662: Kun kysymyksessä lienee pelkkä budjetti- mhan mainittuun tarkoitukseen myön-
5663: teknillinen epäkohta, olisi kohtuutonta, jos nettäviä lainoja varten.
5664: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
5665:
5666: Väinö Rankila. Eeli Erkkilä. Eino Rytinki.
5667: 903
5668:
5669: IV,196. - Rah.al. N:o 129.
5670:
5671:
5672:
5673:
5674: Malkamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten kes-
5675: kikoulujen perustamista varten.
5676:
5677:
5678: Eduskunnalle.
5679:
5680: Vuodesta 1946 on maassamme ollut toimin- arvion määrärahaa korotettava uusien kou-
5681: nassa kansakouluun kuuluvia kokeilukeski- lujen perustamista varten. Edellä olevan
5682: kouluja eli ns. kunnallisia keskikouluja. perusteella ehdotamme,
5683: Kun ko. koulut ovat toimineet kaikin puolin
5684: tyydyttävästi ja auttaneet maaseudun lasten että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5685: opintielle pääsyä voimakkaasti, olisi syytä tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu-
5686: perustaa näitä kouluja entistä tehokkaam- vun 37 momentille 3 000 000 markkaa
5687: min. Tarkoitusta varten olisi tulo- ja meno- kunnallisten keskikoulujen perusta-
5688: mista varten.
5689: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
5690:
5691: Aino Malkamäki. Matti Lepistö.
5692: Urho Kulovaara. Laura Brander-Wallin.
5693: Lauri Järvi. E. Pusa.
5694: G. Henriksson. Artturi Koskinen.
5695: Eino Raunio.
5696:
5697:
5698:
5699:
5700: 14 E 645/56
5701: 904
5702:
5703: IV,197.- Rah.al. N:o 130.
5704:
5705:
5706:
5707:
5708: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta kymmenen uuden
5709: keskikoulun perustamiseksi kansakoulujen yhteyteen.
5710:
5711:
5712: Eduskunnalle.
5713:
5714: Kansakoulujen yhteyteen kokeilumielessä oppikouluun paasy riippuu ensi syksynäkin
5715: perustetut keskikoulut ovat käytännössä monessa kunnassa siitä, onko valtioneuvosto
5716: osoittautuneet kaikin puolin tarkoitustaan myöntänyt kuntaan anotun keskikoulun pe-
5717: vastaaviksi. Eduskunnan käsiteltävänä oleva rustamislupaa.
5718: uusi kansakoululaki, hyväksytyksi tultuaan, Koska hallituksen esityksessä ensi vuoden
5719: vakinaistaakin keskikoulun kansakouluun talousarvioksi ei näytä otetun huomioon
5720: kuuluvaksi koulumuodoksi. Tämä merkittävä uusien keskikoulujen perustamista kansakou-
5721: edistysaskel kansakoululainsäädännössämme lujen yhteyteen, ehdotamme kunnioittaen,
5722: jää kuitenkin kuolleeksi kirjaimeksi, ellei
5723: kansakoulun yhteyteen anottuj,en uusien kes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5724: kikoulujen perustamiselle annettaisi niiden tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
5725: tarvitsemaa taloudellista tukea. Syrjäisten kaa kymmenen uuden keskikoulun
5726: seutujen vähävaraisten, lahjakkaiden lapsien perustamiseksi kansakoulujen yhtey-
5727: teen.
5728: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
5729:
5730: Matti Koivunen. A-L. Tiekso-Isaksson.
5731: Eino Kilpi. Aleksi Kiviaho.
5732: Eino Tainio. Toivo Asvik.
5733: Yrjö Murto. Unto Miettinen.
5734: Irma Torvi. Pauli Puhakka.
5735: Judit Nederström-Lunden. Leo Suonpää.
5736: Irma Rosnell. Impi Lukkarinen.
5737: Nestori Nurminen.
5738: 905
5739:
5740: IV,198. - Fin.mot. N: o 131.
5741:
5742:
5743:
5744:
5745: Högström m. fl.: Angående anvisande av anslag för återupp-
5746: byggande av folkskolorna på Porkalaområdet.
5747:
5748:
5749: T i 11 R i k s d a g e n.
5750:
5751: På Porkalaområdet kvarblev vid utarren- damål utan omfattande och dyrbara repara-
5752: deringen av detsamma åt Sovjetunionen folk- tioner.
5753: skolor inom 18 distrikt. I fråga om bygg- För Kyrkslätt, Sjundeå och Degerby kom-
5754: nader, varvid uthusen lämnas obeaktade, be- muner är det en övermäktig uppgift att
5755: tydde detta att sammanlagt 24 skolbyggna- enbart med stöd av det ordinarie statsbidra-
5756: der, 2 lärarbostäder och 1 elevinternat kvar- get återuppbygga dessa skolbyggnader. Detta
5757: blev på området. Av dessa byggnader befann är en naturlig följd av de stora förluster
5758: sig inom Kyrkslätt kommuns område 16 skol- dessa kommuner lidit på grund av kriget
5759: byggnader, 2 lärarbostäder och 1 elevinter- och evakueringen samt med beaktande av
5760: nat, inom Sjundeå kommuns område 3 skol- det tunga återuppbyggnadsarbete, som före-
5761: byggnader och inom Degerby kommuns om- står dessa kommuner på många olika områ-
5762: råde samtliga 6 skolbyggnader. Vid av skol- den. Det är därför nödvändigt att staten
5763: styrelsen verkställd besiktning har det kon- hundraprocentigt bekostar återuppbyggnaden
5764: staterats att inom ett folkskoldistrikt samt- av folkskolorna på Porkalaområdet såsom
5765: liga byggnader utplånats och att åtminstone fallet var i norra Finland.
5766: 7 skolbyggnader är i ett sådant skick att På ovan anförda grunder föreslås,
5767: det icke ekonomiskt lönar sig att iståndsätta
5768: desamma. Men jämväl de återstående skol- att Riksdagen i statsförslaget för år
5769: byggnaderna är i så dåligt skick att de icke 1957 måtte anvisa 100 miljoner mark
5770: kan tagas i användning för sitt tidigare än- för återuppbyggande av folkskolorna
5771: på Porkalaområdet.
5772: Helsingfors den 17 september 1956.
5773:
5774: Sven Högström. C. A. Öhman.
5775: Verner Korsbäck. Grels Teir.
5776: Niilo Honkala. Albin Wickman.
5777: John Österholm.
5778: 906
5779:
5780: IV,198. - Rah.al. N: o 131.
5781: Suomennos.
5782:
5783:
5784:
5785: Högström ym.: 111äärärahan osoittamisesta Porkkalan alueen
5786: kansakoulujen jälleenrakentamista varten.
5787:
5788:
5789: E d u s k u n n a 11 e.
5790:
5791: Porkkalan alueelle jäivät sen tultua vuok- Kirkkonummen, Siuntion ja Degerbyn kun-
5792: ratuksi Neuvostoliitolle kansakoulut 18 pii- nille on ylivoimainen tehtävä jälleenraken-
5793: rissä. Mitä tulee rakennuksiin, jolloin ulko- taa nämä koulutalot yksinomaan varsinaisen
5794: rakennukset jätetään huomioon ottamatta, valtionavustuksen turvin. Tämä on luonnol-
5795: merkitsi tämä, että yhteensä 24 kouluraken- linen seuraus niistä suurista menetyksistä,
5796: nusta, 2 opettajainasuntoa ja 1 oppilasasun- joita nämä kunnat ovat kärsineet sodan ja
5797: tola jäivät alueelle. Näistä rakennuksista oli evakuoinnin takia, samoin kuin on otettava
5798: Kirkkonummen kunnan alueella 16 koulu- huomioon se raskas jälleenrakennustyö, joka
5799: rakennusta, 2 opettajainasuntoa ja 1 oppilas- näillä kunnilla on edessään monilla eri
5800: asuntola, Siuntion kunnan alueella 3 koulu- aloilla. Sen vuoksi on välttämätöntä, että
5801: rakennusta ja Degerbyn kunnan alueella valtio kustantaa sataprosenttisesti kansakou-
5802: kaikki 6 koulurakennusta. Kouluhallituksen lujen jälleenrakentamisen Porkkalan alueella,
5803: toimittamassa katselmuksessa on todettu, että kuten asianlaita oli Pohjois-Suomessa. Edellä
5804: yhdessä kansakoulupiirissä on kaikki raken- esitetyin perustein ehdotetaan,
5805: nukset hävitetty ja että ainakin 7 koulu-
5806: rakennusta on sellaisessa kunnossa, ettei ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5807: taloudellisesti kannattavaa ryhtyä niitä kun- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
5808: nostamaan. Mutta myös muut kouluraken- markan määrärahan Porkkalan alueen
5809: nukset ovat niin huonossa kunnossa, ettei kansakoulujen jälleenrakentamista var-
5810: niitä voida käyttää entiseen tarkoitukseensa ten.
5811: ilman laajoja ja kalliita korjauksia.
5812: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
5813:
5814: Sven Högström. C. A. Öhman.
5815: Verner Korsbäck. Grels Teir.
5816: Niilo Honkala. Albin Wickman.
5817: John Österholm.
5818: 907
5819:
5820: IV,199. - Fin.mot. N:o 132.
5821:
5822:
5823:
5824:
5825: Teir m. fl.: Angående anvisande av anslag till byggnads-
5826: bidrag för om- och tillbyggnad av Kronoby folkhögskola
5827: i Kronoby kommun.
5828:
5829:
5830: T i ll R i k s d a g e n.
5831:
5832: Med hänvisning till motiveringen i finans- miljoner mark som byggnadsbidrag
5833: motion n: o 155 vid 1955 års riksdag föreslås för om- och tillbyggnad av Kronoby
5834: vördsamt, folkhögskola i Kronoby kommun.
5835: att Riksdagen i statsförslaget för år
5836: 1957 måtte upptaga ett anslag om 10
5837: Helsingfors den 17 september 1956.
5838:
5839: Grels Teir. Arthur Larson.
5840: Albin Wickman. Verner Korsbäck.
5841: 908
5842:
5843: IV,199. - Rah.al. N: o 132.
5844: Suomennos.
5845:
5846:
5847:
5848: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustukseksi
5849: Kruunupyyn kansanopiston muutos- ja lisärakennusta
5850: varten Kruunupyyn kunnassa.
5851:
5852:
5853: E d u s k u n n a 11 e.
5854:
5855: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 155 vuo- markan määrärahan rakennusavustuk-
5856: den 1955 valtiopäivillä perusteluihin ehdo- seksi Kr·uunupyyn kansanopiston muu-
5857: tetaan kunnioittaen, tos- ja lisärakennusta varten Kruunu-
5858: pyyn kunnassa.
5859: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5860: tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
5861: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
5862:
5863: Grels Teir. Arthur Larson.
5864: Albin Wickman. Verner Korsbäck.
5865: 909
5866:
5867: IV,200.- Rah.al. N:o 133.
5868:
5869:
5870:
5871:
5872: Lindblom ym.: Määrämhan osoittamisesta rakennusavustuk-
5873: seksi ja -lainaksi Pohjolan Opistolle.
5874:
5875:
5876: E d u s k u n n a II e.
5877:
5878: Suomen ammattiyhdistysten keskusliitto on olleiden rakennustöiden rahoittamisesta omin
5879: yhteistoiminnassa Voionmaa-säätiön kanssa ja lainavaroin. Kohtuullista kuitenkin on,
5880: rakentanut Oulun läänin Haukiputaan pitä- että tällaisen opetuslaitoksen aikaansaamista
5881: jään Kiiminkijoen varrelle Pohjolan opis- tuetaan myös yhteiskunnan toimesta sekä
5882: ton, jonka tarkoituksena on antaa Pohjois- suoranaisen avustuksen kuin myös pitkä-
5883: Suomen palkkatyöntekijä- ja pienviljelijä- aikaisen ja halpakorkoisen lainan muodossa.
5884: nuorisolle mahdollisuudet entistä suuremman Näinollen ehdotamme,
5885: tietouden hankkimiseen jatkuvasti monipuo-
5886: liatuvan yhteiskuntaelämän ongelmista. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5887: Pohjolan opisto on hyväksytty kansanopis- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
5888: tolain alaiseksi yksivuotiseksi kansanopis- markan määrärahan Pohjolan Opistoa
5889: tokai ja aloittaa työnsä kuluvan vuoden syk- varten, josta määrärahasta 10 miljoo-
5890: syllä. Opinto-ohjelmassa, joka on asianomais- naa markkaa olisi kertakaikkista ra-
5891: ten viranomaisten hyväksymä, on otettu huo- kennusavustusta ja 15 miljoonaa
5892: mioon nimenomaan Pohjois-Suomen vähävä- markkaa pitkäaikaista ja halpakor-
5893: kisen nuorison tarpeet. koista lainaa.
5894: Perustajat ovat varsin vaikeissa olosuh-
5895: teissa huolehtineet toista vuotta käynnissä
5896: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
5897:
5898: 0. Lindblom. Elli Nurminen.
5899: Eetu Karjalainen. Heikki Hykkäälä.
5900: Arvi Turkka. Otto Muikku.
5901: K. F. Haapasalo. Valto Käkelä.
5902: Laura Brander-Wallin. Veikko Helle.
5903: Eino Raunio. Juho Karvonen.
5904: Erkki W. Mohell. Lempi Lehto.
5905: V. Liljeström. Rafael Paasio.
5906: 9Hl
5907:
5908: IV,201. - Rah.al. N: o 134.
5909:
5910:
5911:
5912:
5913: H. Miettunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Poh-
5914: joismaiden kansanopistojen oppilaille myönnettäviä apu-
5915: rahoja varten.
5916:
5917:
5918: E d u s k u n n a ll e.
5919:
5920: Vuosittain on eduskunta myöntänyt val- maissa. Kouluhallitus onkin puoltanut, että
5921: tion tulo- ja menoarvion 10 Pl. XI luvun Suomen osalta jaettaisiin 15 apurahaa
5922: 10 momentilla pienen määrärahan Pohjois- a 40 000 markkaa, joka vaatii momentin ko-
5923: maiden kansanopistojen harjoittamaa oppi- rottamista 300 000 markalla.
5924: lasvaihtoa varten. Asian käytännöllisen puo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5925: len on hoitanut Suomen Kansanopisto-
5926: yhdistys r.y. yhteistyössä Pohjola-Norden että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5927: r.y:n kanssa. Puheena olevalta momentilta tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun
5928: on viimeksi myönnetty 12 kpl stipendejä 10 momentille lisäystä 300 000 mark-
5929: a 25 000 markkaa. Apurahat ovat olleet liian kaa Pohjoismaiden kansanopistojen
5930: pieniä, suhteellisesti huomattavasti pienempiä oppilaille myönnettäviä apurahoja var-
5931: kuin vastaavat apurahat toisissa Pohjois- ten.
5932: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
5933:
5934: Helge Miettunen. Lauri Järvi.
5935: Tyyne Paasivuori. Elli Nurminen.
5936: Armi Hosia. Nestori Kaasalainen.
5937: 911
5938:
5939: IV,202.- Rah.al. N:o 135.
5940:
5941:
5942:
5943:
5944: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta amanuenssin viran
5945: perustamiseksi Oulun maakunta-arkistoon.
5946:
5947:
5948: E d u s k u n n a 11 e.
5949:
5950: Oulun maakunta-iarkistossa ovat nykyisin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
5951: seuraavat virat ja toimet: arkistonhoitaja, kunnioittaen,
5952: 3 toimistoapulaista sekä puhtaaksikirjoittaja.
5953: Kun Oulun maakunta-arkisto on huomatta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5954: van suuri ja sen toiminta mm. opettajakor- tulo- ja menoarvioon 675 000 mark-
5955: keakoulun johdosta on suuresti vilkastunut, kaa amanuenssin viran perustamiseksi
5956: olisi siihen perustettava amanuenssin virka Oulun maakunta-arkistoon.
5957: 21 palkkausluokkaan, jollainen virlm nykyi-
5958: sin on jo mm. Mikkelissä.
5959: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
5960:
5961: Erkki Koivisto. Felix Seppälä.
5962:
5963:
5964:
5965:
5966: 15 E 645/56
5967: ~12
5968:
5969:
5970: IV,203.- Rah.al. N:o 136.
5971:
5972:
5973:
5974:
5975: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta veikkausvoittova-
5976: roista Työväen Kuvataidetoimikunnan työn tukemiseen.
5977:
5978:
5979: E d u s k u n n a ll e.
5980:
5981: Työväen Kuvataidetoimikunta, joka on Työväen Kuvataidetoimikunta on saanut
5982: Työväen Sivistysliiton alainen ja johon jä- vuosittain avustusta opetusministerin käyt-
5983: senet valitsee Suomen Taiteilijaseura ja Työ- töön varatuista veikkausvoittovaroista. Koska
5984: väen Sivistysliiton edustajisto, tekee merkit- kuitenkin työn suunnittelu kärsii näin epä-
5985: tävää kansansivistystyötä taiteen tuntemuk- määräisestä avustuksesta, olisi välttämätöntä
5986: sen edistämiseksi kansan keskuudessa. saada budjettiin tätä tarkoitusta varten oma
5987: Työväen Kuvataidetoimikunta perustettiin määrärahansa.
5988: vuonna 1948 ja sen keskeisimpänä työmuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5989: tona ovat olleet kuvataidekurssit ja lukui-
5990: sat opintopäivät. Lisäksi se ohjaa kuvatai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5991: teita tutkivia kerhoja ja järjestää taidenäyt- tulo- ja menoarvioon veikkausvoitto-
5992: telyissä käyntejä ja avustaa hyvän taiteen varoista 400 000 markkaa Työväen
5993: hankkimisessa. Kuvataidetoimikunnan työn tukemi-
5994: seen.
5995: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
5996:
5997: Irma Rosnell. A-L. Tiekso-lsaksson.
5998: 913
5999:
6000: IV,204.- Rah.al. N:o 137.
6001:
6002:
6003:
6004:
6005: Leinonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Oulun kesäyliopis-
6006: toa varten.
6007:
6008:
6009: E d u s k u n n a 11 e.
6010:
6011: Vuodesta 1951 alkaen on Oulussa toimi- voimaiseksi ja koska laaja Pohjois-Suomi
6012: nut kesäyliopisto, ensi vuosina Jyväskylän välttämättä tarvitsee oman kesäyliopistonsa,
6013: kasvatusopillisen korkeakoulun alaisena, olisi valtion apu myös vuodelle 1957 välttä-
6014: mutta kahtena viime vuotena Helsingin yli- mättömän tarpeellinen.
6015: opiston tieteellisellä vastuulla. Opiskelijain Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6016: luku on vuosi vuodelta kasvanut nousten nioittaen,
6017: viime kesänä jo yli viidensadan ( 500).
6018: Kaikkina muina vuosina, paitsi ensimmäi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6019: senä, on Oulun kesäyliopisto nauttinut val- tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan
6020: tion apua. Koska kesäyliopistotoiminnan markan määrärahan Oulun kesäylir
6021: järjestäminen ilman valtion tukea käy yli- opistoa varten.
6022: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
6023:
6024: Armas Leinonen. Eino Tainio. Lauri Järvi.
6025: Aaro Kauppi. Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö.
6026: Niilo Ryhtä. Pentti Liedes. Eetu Karjalainen.
6027: N. Nurminen. Irma Torvi. Kerttu Saalasti.
6028: Eino Rytinki.
6029: 914
6030:
6031: IV,205.- Rah.al. N:o 188.
6032:
6033:
6034:
6035:
6036: Kaja.tsalo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Itä-
6037: Suomen Yliopistoseuralle Lappeenrannan kesäyliopistoa
6038: varten.
6039:
6040:
6041: Eduskunnalle.
6042:
6043: Lappeenrannan kesäyliopistossa, jonka kielten pro exercitio kokeet valvoi ja arvos-
6044: Itä-Suomen yliopistoseura kuluneena kesänä teli Helsingin yliopiston pro exercitio kokeit-
6045: järjesti Lappeenrannassa, oli suppeasta oh- ten valvoja, professori Veikko Väänänen.
6046: jelmasta ja myöhäisestä alkamisesta huoli- Lappeenrannan kesäyliopisto osoittautui
6047: matta vakinaisia opiskelijoita n. 200, minkä välttämättömäksi valmennusportaaksi Karja-
6048: lisäksi eri luentoihin osallistui yhteensä yli lan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon opiskele-
6049: tuhat henkeä. valle nuorisolle, samalla kun sen ohjelmaan
6050: Kesäyliopisto oli rajoittanut ohjelmansa sisältyneet yleiset luentosarjat olivat omiaan
6051: käsittämään pääasiassa vain sellaisia oppi- rikastuttamaan tämän alueen kulttuurielä-
6052: aineita, joissa suoritettavat alkuopinnot ovat mää ja antamaan sille uusia virikkeitä.
6053: muutoin omiaan viemään eri tiedekunnissa Kun yliopistoseura ei kuitenkaan kykene
6054: ja korkeakouluissa opintojaan harjoittavilta yksinomaan yksityisten lahjoitusvarojen tur-
6055: suhteettoman paljon varsinaista opiskelu- vin ylläpitämään kesäyliopistoa v. 1957, eh-
6056: aikaa, jos niitä joudutaan harjoittamaan pää- dotamme kunnioittaen,
6057: opintojen lomassa. Opettajiksi eri oppiainei-
6058: siin kesäyliopisto oli onnistunut saamaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6059: Helsingin yliopiston myötävaikutuksella pä- tulo- ja menoarvioon 2 miljoonaa
6060: tevät ja kyvykkäät henkilöt. Kokeitten ja markkaa avustukseksi Itä-Suomen
6061: suoritusten valvonta oli samoin asiantunte- Yliopistoseuralle Lappeenrannan kesä-
6062: vasti ja pätevästi hoidettu, mm. vieraitten yliopistoa varten.
6063: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
6064:
6065: Kaarlo Kajatsalo. Valto Käkelä.
6066: Yrjö Sinkkonen. Urho Saariaho.
6067: Matti Miikki. Marja Lahti.
6068: Erkki Tuuli. Toivo Kujala.
6069: 915
6070:
6071: IV,206. - Rah.al. N:o 139.
6072:
6073:
6074:
6075:
6076: Heljas ym.: Määrärahan osoittamisesta kesäyliopisto-opetuk-
6077: sen järjestämiseksi Kuopiossa.
6078:
6079: E d u s k u n n a ll e.
6080:
6081: Pohjois-Savon maakuntaliiton aloitteesta pidetään eräillä aloilla maan parhaisiin kuu-
6082: ja järjestämänä toimi Kuopiossa kesällä 1956 luvina. Kirjavarastojaan täydentäneet kau-
6083: ensimmäistä lukuka;uttaan kesäyliopisto, jo- pungin ja tuomiokapitulin kirjastot tarjoa,.
6084: hon ilmoittautui 663 opiskelijaa lähinnä Sa- vat tutkijantiloja.
6085: vosta, Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta. Eri- Koska kesäyliopiston opettajakunta on va-
6086: laisia tutkintoja ja suorituksia kertyi kaik- rattava mahdollisimman aikaisin, on ensi ke-
6087: kiaan 1 298. Helsingin yliopiston määrää- sän opetusohjelman pääkohdista jo sovittu
6088: män tarkastajan lausunto Kuopion kesäyli- asianomaisten opettajien kanssa. Opetusta
6089: opiston opettajakunnasta ja tuloksista oli annetaan seuraavasti : pro-exercitiokurssit la-
6090: erittäin myönteinen. tinassa, saksassa ja englannissa. Propedeutti-
6091: Syrjäseutujen opiskelijain on yhä vai- set kurssit matematiika;ssa, epäorgaanisessa
6092: keampaa taloudellisista syistä ja vaikentu- kemiassa, biologi81SSa, suotutkimuksessa ja
6093: van asunnon saamisen johdosta päästä aloit- mikrobiologia;ssa. Luentoja ja kuulusteluja
6094: tamaan opintoja nykyisissä korkeakouluis- kasvatusopissa, sielutieteessä, äidinkielessä,
6095: samme. Monille aloille lähdettäessä on suo- estetiikassa ja kirjallisuudenhistoriassa, sosio-
6096: ritettava kaksi ns. pro-exercitiokoetta kie- logiassa, arkeologiassa, historiassa, kulttuuri-
6097: lissä. Niihin kuluu kaksi lukukautta, mikä historiassa, filosofianhistoriassa, kansa;koulu-
6098: maksaa noin 150 000 markkaa. Lisäksi on lainsäädännössä ja suullisessa esitystaidossa.
6099: suoritettava ns. propedeuttisia kursseja ja Tavallista korvausmenettelyä noudattaen
6100: odotettava niille pääsyäkin. Kaikki tämä viiden viikon kurssista tarvittaisiin opettaja-
6101: opiskelu voi tapahtua kesäyliopistossa. Siten kunnan palkkoihin 2 200 000 markkaa, vuok-
6102: monelle köyhälle maaseudun nuorelle avau- raan, painatuskustannuksiin, kansliamenoi-
6103: tuu mahdollisuus opiskeluun. Toinen tärkeä hin, puhdistukseen ym. 500 000 markkaa ja
6104: syy on kansa;koulunopettajien jatkokoulutus. satunnaisiin menoihin 200 000 markkaa, jo-
6105: Kansakoulunopettajat ovat kesäyliopisto- ten Kuopion kesäyliopiston menoarvio nousee
6106: jemme kantajoukkoa, ja menestyäkseen alal- noin 2 900 000 markkaan.
6107: laan ja saadakseen lisäpätevyyttä on heidän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
6108: suoritettava yliopistollisia arvosanoja. kunnioittaen,
6109: Kuopion kesäyliopiston ensimmäinen kurssi
6110: viime kesänä osoitti, että Kuopiossa on hyvät että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6111: mahdollisuudet tällaisen opetuksen järjestä- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun
6112: miseen. Uuden yhteislyseon tarjoamat ope- uudelle momentille 2 000 000 markan
6113: tustilat osoittautuivat erittäin käyttökelpoi- suuruisen määrämhan kesäyliopisto-
6114: siksi. Museon luonnontieteellisiä kokoelmia opetuksen järjestämiseksi Kuopiossa
6115: vuonna 1957.
6116: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
6117:
6118: Lennart Heljas. Mikko Hult. Arvi Ikonen.
6119: Elli Nurminen. Martti Leskinen. Helge Miettunen.
6120: Esa Hietanen. Hugo Manninen. Martti Salminen.
6121: Antti J. Rantamaa. Tahvo Rönkkö. Antti Kukkonen.
6122: Kalle Kämäräinen. Heikki Soininen. Wiljam Sarjala.
6123: 916
6124:
6125: IV,207. - Rah.al. N:o 140.
6126:
6127:
6128:
6129:
6130: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun Korkea-
6131: kouluseura r. y: lle Oulun kaupunkiin rakennettavan yli-
6132: oppilasasuntolan rakennuskustannuksia varten.
6133:
6134:
6135: E d u s k u n n a ll e.
6136:
6137: Pohjois-Suomen yliopiston aikaansaaminen Kun kiinnitysluottojen saaminen nykyoloissa
6138: on lähiaikojen tehtävä. Jo nyt on päätetty on vaikeaa, olisi välttämätöntä, että valtion
6139: vakinaistaa väliaikainen opettajakorkeakoulu varoilla tuettaisiin mainitun ylioppilasasunto-
6140: Oulussa ensi vuoden alusta lukien. Jo opet- lan aikaansaamista.
6141: tajakorkeakoulussa opiskelevien ylioppilaiden Koska rakennustöihin on tarkoitus ryhtyä
6142: asunnonpuute on huutava. Tämän vuoksi jo kuluvan syksyn aikana, ehdotamme edellä
6143: Oulun korkeakouluseura r.y. on ryhtynyt selostetun perusteella kunnioittaen,
6144: toimenpiteisiin ylioppilasasuntolan rakenta-
6145: mista varten Ouluun. Suunnitellun asunto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6146: lan, johon pääsee asumaan 150 ylioppilasta, tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
6147: rakennuskustannukset tekevät n. 100 miljoo- markan suuruisen määrärahan Oulun
6148: naa markkaa. Rahankeräyksellä tätä varten Korkeakouluseura r.y:lle Oulun kau-
6149: on kertynyt noin 30 miljoonaa markkaa. punkiin rakennettavan ylioppilasasun-
6150: Loppuosa rakennuskustannuksista joudutaan tolan rakennuskustannuksia va1'ten.
6151: rahoittamaan muualta saatavilla varoilla.
6152: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
6153:
6154: Armas Leinonen. Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö.
6155: Aaro Kauppi. Pentti Liedes. Eetu Karjalainen.
6156: Niilo Ryhtä. Irma Torvi. Kerttu Saalasti.
6157: Eino Tainio. Lauri Järvi. Eino Rytinki.
6158: 917
6159:
6160: IV,208. - Rah.al. N: o 141.
6161:
6162:
6163:
6164:
6165: Saariaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Otaniemen Urheilu-
6166: säätiön laitosten kuntoonsaattamista varten.
6167:
6168:
6169: E d u s k u n n a 11 e.
6170:
6171: Keväällä 1950 perustivat Teknillinen kor- rakentamiseen, terveydenhuoltoaseman perus-
6172: keakoulu, Valtion teknillinen tutkimuslaitos, tamiseen ja määrättyjen luentosalien sisusta-
6173: Tekniikan Edistämissäätiö ja Teknillisen miseen sekä välttämättömien vesikattoeristys-,
6174: korkeakoulun ylioppilaskunta ,Otaniemen maalaus-, ulkoseinä- ja ulkopuolisten maasto-
6175: Urheilusäätiö"-nimisen säätiön, johon ke- töiden suorittamiseen, yhteinen nykyiseen
6176: väällä 1952 liittyivät Geologinen tutkimus- hintatasoon perustuva kustannusarvio päät-
6177: laitos, Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto, tyy 60 milj. markkaan.
6178: Työväen Urheiluliitto ja jonka valtuuskun- Koska töiden loppuun saattaminen on
6179: nassa ovat edustettuina valtiovarainministe- paitsi säätiön laitoksien ja niissä tapahtuvan
6180: riö, opetusministeriö ja kauppa- ja teollisuus- liikunta- ja urheilukasvatukseen liittyvän
6181: ministeriö. koulutustoiminnan myöskin sellaisten koko
6182: Säätiön tarkoituksena on rakentaa ja yllä- maata palvelevien laitosten kuin teekkari-
6183: pitää Otaniemen alueella urheilu- ja liikunta- kylän, palopäällystökoulun ja suunnitellun
6184: kasvatusta varten tarpeellisia laitteita ja lai- valtion poliisikoulun tehokkaan ja taloudel-
6185: toksia sekä tukea liikunta- ja urheilukasva- lisen käytön edellytyksenä, ehdotamme edellä
6186: tusta ja sen edistämistä. esitetyn perusteella kunnioittaen,
6187: Säätiön alkuperäinen rakennusohjelma on
6188: jäänyt varojen puutteessa keskeneräiseksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6189: Keskeneräisten töiden, joista tärkeimmät koh- tulo- ja menoarvioon 60 miljoonan
6190: distuvat lämpö- ja ilmastointilaitteiden asen- markan määrärahan Otaniemen Ur-
6191: tamiseen, paini- ja voimistelusalien kunnosta- heilusäätiölle sen laitosten saattami-
6192: miseen, saunojen pesu- ja pukuhuoneitten seksi suunnitelman mukaiseen kuntoon.
6193: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
6194:
6195: Urho Saariaho. Arvo Salminen. Eeli Erkldlä.
6196: Antti J. Rantamaa. 0. Lindblom. Matti Mattila.
6197: Grels Teir. Otto Muikku. Yrjö Sinkkonen.
6198: Heikld Hykkäälä. Sven Högström. Lauri Järvi.
6199: Erkld Tuuli. Marja Lahti. Artturi Tienari.
6200: Kaarlo Kajatsalo. Esa Kaitila. Eemil Partanen.
6201: Eetu Karjalainen. Juho Tenhiälä. Heikld Soininen.
6202: C. A. Öhman. Erkld W. Mohell. Saara Forsius.
6203: R. Hallberg. Urho Kähönen. Veikko Kokkola.
6204: 918
6205:
6206: IV,209.- Fin.mot. N:o 142.
6207:
6208:
6209:
6210: Teir m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för un-
6211: derstöd åt samnordiska folkhögskolar.
6212:
6213:
6214: T i ll R i k s d a g e n.
6215:
6216: Under de senaste åren har det nordiska portionellt sett vara minst 500 000 mark.
6217: samarbetet utvecklats på ett synnerligen Detta skulle svara mot Danmarks och Norges
6218: glädjande sätt på olika områden. En form bidrag och följa samma princip som de,
6219: av nordiskt samarbete är de nordiska folk- nämligen att bidraget borde räcka till gage
6220: högskolorna, som har elever från alla nor- för en lärare frän Finland.
6221: diska länder. Bland dessa folkhögskolor är Finlands bidrag i fråga finnes inrymt un-
6222: Nordiska folkhögskolan i Kungälv i Sverige, der 10 huvudtiteln XVI kapitlet 2 momentet
6223: som emottager rätt många elever också frän under benämningen: Diverse utgifter. På
6224: Finland. I skolan verkar bl. a. en 'l.ärare från detta moment finnes många olika anslag, och
6225: Finland, som är fast anställd liksom lärarna under underrubriken Understöd åt Samnor-
6226: från de andra nordiska länderna. Under diska folkhögskolor (Yhteispohjoismaisten
6227: tiden 1947-1954 besöktes skolan av 54 opistojen avustus) har vårt bidrag till Nor-
6228: elever från Finland, av vilka 18 manliga diska folkhögskolan i Kungälv utbetalats.
6229: och 36 ikvinnliga. 22 var finskspråkiga och För att Nordiska folkhögskolan i Kungälv
6230: 32 svenskspråkiga. 14 av dem kom från skall erhålla det bidrag vårt land borde ge
6231: städer och 40 från landsbygden. densamma, borde anslaget under underrubri-
6232: År 1948 säkrades skolans existens genom ken på tidigare nämnda moment ökas med
6233: att den fick svenskt statsunderstöd och iika- 435 000 mark.
6234: så statliga bidrag frän Danmark och Norge, Dä det är fråga om ett så 'litet belopp som
6235: sedermera även från Finland. Vid sin andra 435 000 mark och vårt anseende i viss mån
6236: session i augusti 1954 beslöt Nordiska rådet är beroende av en rättvis proportionalitet
6237: i Oslo att öka bidragen till Nordiska folk- heträffande statsbidragen, borde detta tiil-
6238: högskolan i Kungälv från den danska och lägg kunna göras. Det kan också nämnas,
6239: norska regeringen så, att bidraget skulle att inom folkhögskolan finnes en studiecirkel
6240: motsvara fullt gage för en lärare från vart- i finska språket och ledes denna av läraren
6241: dera landet. Danska staten erlägger så- från Finland.
6242: lunda 22 000 danska kronor per år eller Med hänvisning till ovanstående föreslås
6243: över 15 000 svenska kronor och norska sta- vördsamt,
6244: ten 15 000 norska kronor eller cirka 11 000
6245: svenska kronor. Vårt lands bidrag är 65 000 att Riksdagen i statsförslaget för år
6246: mark per år eller 1460 svenska kronor. 1957 måtte öka anslaget under 10 Ht.
6247: Det har väckt förvåning, att Finlands bi- XVI kap. 2 mom. tned 435 000 mark
6248: drag proportionellt sett är så litet. Detta så, att ur anslaget för understöd åt
6249: är ej det rätta sättet att sköta det nordiska samnordiska folkhögskolor kan utbe-
6250: samal\betet, ty det är mindre smickrande för talas 500 000 mark som Finlands bi-
6251: vårt land, då Finlands bidrag är så minimalt. drag till Nordiska folkhögskolan i
6252: Finlands bidrag till folkhögskolan borde pro- K ungälv i Sverige.
6253: Helsingfors den 17 september 1956.
6254:
6255: Grels Teir. 0 . .A. Öhman. Arthur Larson.
6256: .Albin Wickman. John Österholm. Verner Korsbäck.
6257: Sven Bögström.
6258: 919
6259:
6260: IV,209. - Rah.al. N:o 142.
6261: Suomennos.
6262:
6263:
6264: Teir ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta yhteispohjois-
6265: maisten opistojen avustamiseen.
6266:
6267: E d u s k u n n a ll e.
6268:
6269: Viime vuosien aikana on pohjoismainen opistolle tulisi suhteellisesti katsoen olla vä-
6270: yhteistyö kehittynyt eri aloilla erittäin ilah- hintään 500 000 markkaa. Tämä vastaisi
6271: duttavalla tavalla. Eräs pohjoismaisen yh- Tanskan ja Norjan avustuksia ja noudattaisi
6272: teistyön muoto ovat pohjoismaiset kansan- samaa periaatetta kuin nekin, nimittäin,
6273: opistot, joissa on oppilaita kaikista pohjois- että avustuksen tulisi riittää yhden opetta-
6274: maista. Tällainen kansanopisto on Kungäl- jan palkkaamiseen Suomesta.
6275: vissa Ruotsissa sijaitseva Nordiska folk- Suomen kysymyksessä oleva avustus on
6276: högskolan, joka saa hyvin monia oppilaita sisällytetty 10 pääluokan XVI luvun 2 mo-
6277: myös Suomesta. Koulussa toimii mm. Suo- menttiin, jonka nimikkeenä on: Sekalaiset
6278: mesta oleva opettaja, joka on vakinaisesti menot. Tällä momentilla on monia eri mää-
6279: palkattu, kuten opettajat muista pohjois- rärahoja ja alanimikkeeltä ,Yhteispohjois-
6280: maista. Vuosina 1947-1954 kävi koulua 54 maisten opistojen avustus" on avustuksemme
6281: Suomesta olevaa oppilasta, joista 18 mies- ja Kungälvin pohjoismaiselle kansanopistolle
6282: 36 naispuolista. Suomenkielisiä oli 22 ja maksettu. Jotta Kungälvin pohjoismainen
6283: ruotsinkielisiä 32, 14 oli kotoisin kaupun- kansanopisto saisi sen avustuksen, mikä
6284: geista ja 40 maaseudulta. maamme olisi sille annettava, tulisi alani-
6285: Vuonna 1948 varmistettiin koulun toi- mikkeen kohdalla olevaa määrärahaa aikai-
6286: meentulo siten, että se sai Ruotsilta valtion- semmin mainitulla momentilla lisätä 435 000
6287: avustusta ja samoin valtionavustusta Tans- markalla.
6288: kalta ja Norjalta, sittemmin myös Suomelta. Kun kysymys on niin pienestä summasta
6289: Toisena istuntokautenaan elokuussa 1954 kuin 435 000 markasta ja maineemme on
6290: päätti Pohjoismaiden neuvosto lisätä Tans- jossakin määrin riippuvainen valtionavus-
6291: kan ja Norjan hallituksilta Kungälvin poh- tusten oikeudenmukaisesta suhteellisuudesta,
6292: joismaiselle kansanopistolle tulevaa avus- olisi tämä lisäys voitava tehdä. Voidaan
6293: tusta siten, että avustus vastaisi täyttä palk- myös mainita, että kansanopistossa on suo-
6294: kiota kummastakin maasta olevalle opetta- menkielen opintopiiri ja sitä johtaa Suo-
6295: jalle. Tanskan valtio suorittaa siten 22 000 mesta oleva opettaja.
6296: Tanskan kruunua vuodessa eli yli 15 000 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6297: Ruotsin kruunua ja Norjan valtio 15 000 nioittaen,
6298: Norjan kruunua eli noin 11 000 Ruotsin
6299: kruunua. Meidän maamme avustus on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6300: 65 000 markkaa vuodessa eli 1 460 Ruotsin tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI lu-
6301: kruunua. vun 2 momentille lisäyksenä 435 000
6302: On herättänyt ihmettelyä, että Suomen markkaa siten, että yhteispohjoismais-
6303: avustus on suhteellisesti katsoen niin pieni. ten opistojen avustusmäärärahasta voi-
6304: Se ei ole oikea tapa hoitaa pohjoismaista daan suorittaa 500 000 markkaa avus-
6305: yhteistyötä, sillä on vähemmän mairittele- tuksena K ungälvissa Ruotsissa toimi-
6306: vaa maallemme, että Suomen avustus on niin valle Nordiska folkhögskolan nimiselle:
6307: minimaalinen. Suomen avustuksen kansan- kansanopistolle.
6308: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
6309:
6310: Grels Teir. C. A. Öhman. Arthur Larson.
6311: Albin Wickman. John Österholm. Verner Korsbäck.
6312: Sven Högström.
6313: 16 E 645/56
6314: :920
6315:
6316: IV,210.- Rah.al. N:o 143.
6317:
6318:
6319:
6320:
6321: Kuusinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan-
6322: puolustajat r. y: n työn tukemiseksi.
6323:
6324:
6325: E d u s k u n n a 11 e.
6326:
6327: Viime vuosien kehitys on selvästi osoitta- Edistäkseen ja tehdäkseen tunnetuksi kan-
6328: Jmt Suomen Rauhanpuolustajat-järjestön sallista kulttuuria on Suomen Rauhanpuolus-
6329: toiminnan suuren arvon maallemme. Järjes- tajain perustama kulttuurivaihtotoimikunta
6330: tön yksinomaisena tehtävänä on edistää kaik- jo kolmena vuonna peräkkäin järjestänyt
6331: kia rauhan turvaamiseen tähtääviä toimen- suuren Kalevala-juhlan Helsingissä. Näihin
6332: piteitä. Suomen Rauhanpuolustajat r.y. on tilaisuuksiin on osallistunut Kalevalan tutki-
6333: järjestänyt lukuisia ystävyysvierailuja eri joita myös Unkarista ja Neuvostoliitosta.
6334: maista Suomeen; mainittakoon neuvostoliitto- Samanaikaisesti on Rauhanpuolustajat-jär-
6335: laisten ja unkarilaisten tiedemiesten sekä tai- jestö järjestänyt maan eri puolilla Kalevala-
6336: teilijoiden vierailut, saksalaisten kansantai- aiheisia esitelmätilaisuuksia, joissa on myös
6337: teilijain, pohjoismaisten, puolalaisten ym. esiintynyt huomattavia ulkolaisia tiedemie-
6338: maiden edustajain vierailut maassamme. Sa- hiä.
6339: massa yhteydessä se on harjoittanut laaja- Tällainen toiminta on vaatinut Suomen
6340: kantoista toimintaa tehdäkseen muissa maissa Rauhanpuolustajat-järjestöitä uhrautuvaa
6341: tunnetuksi Suomen rauhanomaista rakennus- työtä ja aiheuttanut sille suuria taloudellisia
6342: työtä. Suomen Rauhanpuolustajat r.y. toimi kustannuksia. Ottaen huomioon tämän työn
6343: myös vuoden 1955 kesäkuussa Helsingissä suuren merkityksen olisi välttämätöntä, että
6344: pidetyn rauhankokouksen suomalaisena jär- myös valtiovalta tukisi taloudellisesti järjes-
6345: jestäjänä ja tämän suuren kokouksen kautta tön toimintaa.
6346: Helsinki ja Suomi ovat tulleet laajemmin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6347: tunnetuiksi kuin tuskin koskaan aikaisem-
6348: min. Olihan tässä kokouksessa 1 841 osanot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6349: tajaa 68 maasta ja kokouksen aineisto sekä tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
6350: :selostukset, jotka sisälsivät myös kuvauksia määrärahan Suomen Rauhanpuolusta-
6351: Suomesta, ovat levinneet hyvin laajalle kai- jat r.y:n työn tukemiseksi.
6352: kissa maissa.
6353: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
6354:
6355: Hertta Kuusinen. Lauri Myllymäki. Pertti Rapio.
6356: Toivo Asvik. Tauno Kelovesi. Eino Roine.
6357: Rainer Virtanen. Toivo Niiranen. Leo Suonpää.
6358: Martti Leskinen. Matti Koivunen. Antti Kinnunen.
6359: Eino Tainio. Pentti Liedes. Toivo Kujala.
6360: Hem.ming Lindqvist. Irma Rosnell. Y. Enne.
6361: Paavo Aitio. Juho Rytkönen. Irma Torvi.
6362: 921
6363:
6364: IV,211. - Rah.al. N: o 144.
6365:
6366:
6367:
6368:
6369: Nederström~Lunden ym..: Korotetun määrärahan osoittami-
6370: sesta oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin avustamiseen.
6371:
6372:
6373: E d u s k u n n a ll e.
6374:
6375: Laki oppikoulun oppilaiden koulunkäyn- vion puitteissa joko korottaa tai alentaa.
6376: nin avustamisesta antaa lahjakkaalle, vähä- Elinkustannusten kohoamisen johdosta
6377: varaiselle ja ahkeralle oppilaalle mahdolli- olisi apurahoja luonnollisesti pitänyt kohot-
6378: suuden koulun lukioasteen oppilaana saada taa. Kun tulo- ja menoarviossa jo useam-
6379: valtiolta apurahaa opiskeluaan varten. man vuoden ajan on esiintynyt saman suu-
6380: Sama mahdollisuus on eräissä tapauksissa ruinen määrä, näyttää siltä, että apurahoja
6381: myös keskikoulun kahden ylimmän luokan ei ole voitu korottaa tai sitten yhä pienempi
6382: oppilaalla. Vähävaraisena pidetään oppi- määrä on niitä voinut saada.
6383: lasta, jolla itsellään ei ole opiskeluun tar- Koulujen lukukausimaksujen yhä nous-
6384: vittavia varoja eikä myöskään mahdolli- tessa olisi tarpeellista, että edellä mainitun
6385: suutta saada niitä riittävästi elatusvelvolli- lain suomalla avulla voisi yhä useammat
6386: siltaan. saada talondellista helpotusta koulunkäymi-
6387: Lain mukaan on apuraha 13 500-27 000 seensä.
6388: markkaa lukuvuodeksi kerrallaan, mutta jos Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6389: valtion viran tai toimen haltijain palk-
6390: kausta korotetaan tai alennetaan elinkustan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6391: nusindeksin kohoamisen tai alenemisen joh- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
6392: dosta, voidaan apurahaa tulo- ja menoar- kaa lisäyksenä oppikoulun oppilaiden
6393: koulunkäynnin avustamiseen.
6394: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
6395:
6396: Judit Nederström-Lunden. Kaino Haapanen.
6397: Paavo Aitio. Toivo Niiranen.
6398: Eino Tainio. Niilo Nieminen.
6399: Antti Kinnunen. Matti Koivunen.
6400: 922
6401:
6402: IV,212. - Rah.al. N:o 145.
6403:
6404:
6405:
6406: E. Nurminen ym..: Määrärahan osoittamisesta valtion opetus-
6407: elokuvatoimikunnan tilapäisen työvoiman palkkaamiseen.
6408:
6409:
6410: Eduskunnalle.
6411:
6412: Opetuselokuva ja siihen liittyen muut valo- tosta lukuunottamatta millään opetusviran-
6413: kuvaukselliset opetuskuvamuodot on kaikissa omaisella ole yhtään päätoimista virkamiestä
6414: maissa muodostunut tärkeäksi opetuksen, opetuselokuvakysymyksiä hoitamassa jakelu-
6415: kasvatuksen ja kansansivistystyön välineeksi, henkilökunnasta puhumattakaan. Selvää on,
6416: jonka hoitoon ja kehittämiseen valtiovalta- että näissä olosuhteissa maamme osallistu-
6417: kin on kiinnittänyt huomiota. Niinpä esim. minen kansainväliseen opetuselokuvien vaih-
6418: muissa pohjoismaissa on ehditty kehityksessä toon ja muuhun yhteistyöhön on jäänyt mi-
6419: jo pitkälle. Ruotsissa toimii opetuselokuvien tättömäksi.
6420: jakelujärjestelmä aluekeskuksineen, Norjassa Valtion opetuselokuvatoimikunta on ~aati
6421: ja Tanskassa taas opetuselokuvien jakelua nut kokonaissuunnitelman, jonka avuUa var-
6422: hoitaa valtion elokuvakeskus, jolla kummas- sin vaatimattomin kustannuksin olisi voitu
6423: sakin tapauksessa on yli 30 toimenhaltijaa korjata pahimmat epäkohdat. Suunnitelman
6424: käsittävä henkilökunta. Jakeluelimillä on mukaan opetuselokuvatoiminta olisi liitetty
6425: luonnollisesti myös suunnittelu-, ohjaus-, tar- jo olemassa olevien kouluviranomaisten toi-
6426: kastus- ym. yleisluonteisia tehtäviä. Jakelu- mialaan antamalla tarvittava työvoima Hel-
6427: elinten lisäksi on vielä muita laitoksia kuten singin yliopistolle, kouluhallitukselle, kaup-
6428: tanskalaiset Dansk Kulturfilm ja Film- pa- ja teollisuusministeriön ammattikasvatus-
6429: museum. Kansainvälinen yhteistyö eri mai- osastolle ja maatalousha:llitukselle. Suunni-
6430: den keskuslaitosten välillä on vilkasta ja telma sai osakseen kaikkien opetus- ja kult-
6431: laajaa. tuuritoiminnasta vastuunalaisten piirien hy-
6432: Suomessa on oppilaitosten sekä kasvatus- väksymisen, mutta viime vaiheessa sen to-
6433: ja kansansivistysjärjestöjen käytössä Valtion teuttamiseksi välttämätön työvoima jäi pois
6434: opetuselokuvatoimikunnan suorittaman tut- hallituksen tulo- ja menoarvioesityksestä.
6435: kimuksen mukaan noin 2 000 kaitaelokuva- Ottaen huomioon sen suuren merkityksen,
6436: projektoria ja noin 6 000 muuta kuvanhei- joka opetuselokuvan ja siihen liittyvien mui-
6437: tintä. Tämän arvoltaan lähes miljardin den opetusvälineiden käytöllä on nykyajan
6438: markan määräisen välineistön hankinta ja nuorison opetuksessa ja kasvatuksessa, esi-
6439: huolto on hoidettu vailla pätevää ohjausta, tämme me allekirjoittaneet,
6440: mistä on usein aiheutunut taloudellisia tap-
6441: pioita. Välineistöllä annettava opetus on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6442: sattumanvaraista, mikä on johtanut kasva- tulo- ja menoarvion 10 Pl. XVI lu-
6443: tuksellisiin epäkohtiin; pääasiallisen aineis- vun uudelle nwmentille valtion ope-
6444: ton muodostavat ulkomaiset valistuselokuvat. tuselokuvatoimikunnan tilapäisen työ-
6445: Tällaiseen tilanteeseen on tultu ennen kaikkea voiman palkkaamiseen 4 000 000 mark-
6446: sen vuoksi, että maassamme ei puolustuslai- kaa.
6447: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
6448:
6449: Elli Nurminen. Veikko Helle. Lennart Heljas.
6450: Helge Miettunen. K. F. Haapasalo. Eino Raunio.
6451: Martta Salmela-Järvinen. G. Henriksson. Tyyne Paasivuori.
6452: Meeri Kalavainen. Valto Käkelä. Arvo Salminen.
6453: Varma K. Turunen. Urho Kulovaara.
6454: 923
6455:
6456: IV,213. - Rah.al. N:o 146.
6457:
6458:
6459:
6460:
6461: H. Miettunen ym..: Määrärahan osoittamisesta eräille ulko-
6462: maisille kansanopistokursseille osallistuvien avustamista
6463: varten.
6464:
6465:
6466: E d u s k u n n a II e.
6467:
6468: Opetusministeriö on 10 Pl. XVI luvun 2 ollut varojen puutteessa pakko luopua mat-
6469: momentilla myöntänyt vapaan kansansivis- kastaan. Toisaalta korkeakoulujen oppilailla
6470: tystyön piiriin kuuluvaan pohjoismaiseen yh- on ollut paljon runsaammin tilaisuuksia ulko-
6471: teistyöhön ja oppilasvaihtoon 300 000 mark- maisten opintomatkojen tekoon esim. Asia-
6472: kaan nousevaan summaan avustuksia seuraa- stipendien turvin. Vielä on syytä mainita,
6473: vasti: Kungälvin kansanopiston kurssin suo- että toisten Pohjoismaiden vastaavat stipen-
6474: malaisille osanottajille myönnetty 65 000 dit ovat moninkertaisia.
6475: markkaa; Geneven pohjoismaista kansanopis- Näihin näkökohtiin nojautuen ovat kan-
6476: toa, jonka vuotuinen kurssi kestää kaksi kuu- sainvälisten kulttuuriasiain toimikunta ja
6477: kautta, on avustettu 85 000 markalla niin, valtion kansansivistyslautakunta toistuvasti
6478: että kurssille on voitu lähettää pari opiskeli- esittäneet opetusministeriölle, että ministe-
6479: jaa; edelleen on sanotusta määrärahasta an- riön käyttöön näihin tarkoituksiin varattai-
6480: n~ttu apurahoja 150 000 markan edestä siin suurempi määräraha etenkin, kun tällai-
6481: Manchesterin yliopiston Holly Royde Colle- set opintomatkat UNESCOn toimestakin
6482: gessa järjestämän kolmen kuukauden pituisen ovat yhä lisääntymässä.
6483: englantilais-skandinaavisen kurssin osanotta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
6484: jille, jolla on maastamme ollut vain 2-3
6485: osanottajaa vuosittain. Kun puheena oleva että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6486: ja 10 Pl. XI luvun 10 momentilla oleva tulo- ja menoarvioon 600 000 markan
6487: pieni määräraha ovat olleet ainoat vapaan määrärahan lähinnä K ungälvin kan-
6488: kansansivistystyön piiriin kuuluvat ja kun sanopiston, Geneven pohjoismaisen
6489: opetusministeriön vapaasti käytettävissä ole- kansanopiston ja Manchesterin yliopis-
6490: vat määrärahat ovat olleet kovin pieniä, on ton Holly Royde Gollegessa järjestettii-
6491: apurahojen saanti ollut hyvin vaikeaa. Mo- v~en kurssien ja suomalaisten osanotta-
6492: nen tällaiselle opintomatkalle aikoneen on jien avustamista varten.
6493: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
6494:
6495: Helge Miettunen. Armi Hosia. Elli Nurminen.
6496: Tyyne Paasivuori. Lauri Järvi. Nestori Kaasalainen.
6497: 924
6498:
6499: IV,214.- Rah.al. N:o 147.
6500:
6501:
6502:
6503:
6504: Tienari ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Yhteis-
6505: kunnallisen korkeakoulun sijoittamista varten Tampereelle.
6506:
6507:
6508: E d u s k u n n a II e.
6509:
6510: Tampereen ja sen lähiympäristön väestön Yhteiskunnallisen korkeakoulun valtuus-
6511: - puolueisiin katsomatta - hartain kult- kunnan tehtyä äskettäin periaatepäätöksen
6512: tuuripoliittinen toive on viime vuosina ollut koulun siirtämisestä Tampereelle ei ole enää
6513: oman korkeakoulun saaminen Tampereelle. olemassa mitään muodollisiakaan esteitä tä-
6514: Tämän hankkeen todellisuuspohjaisuudesta män tärkeän ja kauaskantoisen suunnitelman
6515: mainittakoon vain, että esim. Turun ympä- toteuttamiselle.
6516: rillä 50 km:n säteellä ei ole ylioppilastutkin- Tampereen kaupunki ja eräät lähiympä-
6517: non suorittaneita kuin vain 6 000 vastaavan ristön kunnat ovat tämän lisäksi sitoutuneet
6518: luvun Tampereen kohdalla noustessa run- myöntämään 125 milj. markkaa korkeakou-
6519: saasti yli 7 OOO:n ja kuitenkin Turussa on lulle tarpeellisen rakennuksen pystyttämistä
6520: neljä korkeakoulua ja Tampereella tällä het- varten ja koulun vuotuisiin ylläpitokustan-
6521: kellä ei yhtään. Näin ollen eduskunnan nuksiin varaamaan aina 40 milj. markan
6522: viime vuoden tulo- ja menoarvion käsittelyn summaan saakka nousevan määrärahan. Ot-
6523: yhteydessä tekemää periaatepäätöstä määrä- taen huomioon tämän Tampereen seudun
6524: rahan myöntämisestä Yhteiskunnallisen kor- kuntien lupaaman huomattavan t.aloudellisen
6525: keakoulun siirtämiseksi Helsingistä Tampe- panoksen ja myös sen seikan, että maan 1mko
6526: reelle pidettiin ei vain Tampereen seudulla, kulttuuripolitiikan kannalta on Yhteiskun-
6527: vaan yleisesti myös niiden korkeakoulumies- nallisen korkeakoulun siirtämistä Tampe-
6528: ten keskuudessa, jotka toivovat tässä maassa reelle pidettävä erittäin onnistuneena ja tar-
6529: harjoitettavan oikeudenmukaista ja tarkoi- koituksenmukaisena toimenpiteenä, ehdo-
6530: tuksenmukaista korkeakoulupolitiikkaa, erit- tamme,
6531: täin onnistuneena ratkaisuna. Tampereesta
6532: ympäristöineen on sanottu, että se on ikään- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6533: kuin henkisesti jo valmistautunut tähän siir- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
6534: toon erikoisesti menestyksellisen kesäyliopis- kan määrärahan avustukseksi Yhteis-
6535: totoimintansa johdosta, mikä on yleisesti tun- kunnallisen korkeakoulun sijoittamista
6536: nettu tosiasia. varten Tampereelle.
6537: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
6538:
6539: Artturi Tienari. Eino Raunio. Urho Saariaho.
6540: Lauri Järvi. Johannes Wirtanen. Anni Flinck.
6541: Atte Pakkanen. Erkki Ryömä. Nestori Kaasalainen.
6542: Erkki W. Mohell. Leo Suonpää. Juho Tenhiälä.
6543: 925.
6544:
6545: IV,215. - Rah.al. N:o 148.
6546:
6547:
6548:
6549:
6550: Miikki ym.: Määrärahan osoittamisesta Luumäen pitäjän.
6551: Kankaan hautausmaalla sijaitsevan sankarihauta-alueen.
6552: kunnostamiseen.
6553:
6554:
6555: E d u s k u n n a 11 e.
6556:
6557: Luovutetun Karjalan useimmat sankari- dattujen omms1a on mahdoton saada koo-
6558: vainajat on haudattu Lappeenrannan, Joen- tuksi yhteistoimintaan hankkeen rahoittami-
6559: suun ja Luumäen sankarihautoihin. Kah- seksi, täytyisi rahoitus hoitaa valtiovallan
6560: delle edellä mainitulle hautausalueelle on toimesta.
6561: pystytetty muistomerkit. Näiden muisto- Jotta yleisten varojen myöntäminen hau-
6562: merkkien kustannuksiin on puolustusminis- tausalueen kunnostamiseen ja muistomerkin
6563: teriö siirtoväen ja tuntemattomaksi jäänei- pystyttämiseen voitaisiin ottaa käsittelyn-
6564: den kaatuneiden osalta myöntänyt avustusta alaiseksi valtiovallan taholla, on Karjalan
6565: käytettävissään olleista lahjoitusvaroista. Liitto luovutetun alueen kuntasäätiöiden
6566: Luumäen Kankaan sankarihauta on vielä tuella teettänyt suunnitelman hauta-alueen
6567: ilman muistomerkkiä. Tosin muistomerkin yleisjärjestelyksi ja järjestänyt kilpailun
6568: pystyttäminen Luumäen hautausmaaliekin kolmen kuvanveistäjän kesken muistomer-
6569: on ollut vireillä pienemmän toimikunnan pii- kistä. Ottaen toiselta puolen huomioon
6570: rissä jo vuodesta 1950 lähtien, mutta varo- asian kiireellisen hoitamisen välttämättömyy-
6571: jen puutteessa on hanke edelleen toteutu- den ja toiselta puolelta hankkeen rahoitta-
6572: matta. Mainitun toimikunnan puolesta on misvaikeudet, on kustannukset rajoitettu 2
6573: pyydetty Karjalan Liiton tukea muistomer- miljoonaan markkaan. Tähän summaan ei-
6574: kin aikaansaamiseksi. Liiton taholta onkin vät sisälly suunnitelmat, jotka peitetään ke-
6575: otettu yhteyttä m.m. kenttäpiispan toimis- rätyillä varoilla.
6576: toon ja puolustusministeriöön, joissa on suh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
6577: tauduttu myönteisesti kysymykseen. Näiltä kunnioittaen,
6578: tahoilta ei ole kuitenkaan voitu osoittaa va-
6579: roja hauta-alueen järjestelyyn eikä muisto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6580: merkin teettämiseen. tulo- ja menoarvioon Luumäen pitä-
6581: Luumäen sankarihautoihin on haudattu n. jän Kankaan hautausmaalla sijaitse-
6582: 200 vainajaa, joista 146 nimeltä tunnettua. van sankarihauta-alueen kunnostami-
6583: Tunnettujen vainajien kotipaikat ovat 32: n seen ja hautamuistomerkin teettämi-
6584: luovutetun alueen kunnista, eli lähes kautta seen puolustusministeriön käytettä-
6585: luovutetun alueen Kivennav.alta Suojärvelle väksi 2 000 000 markkaa.
6586: asti. Kun mainittuun sankarihautaan hau-
6587: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
6588:
6589: Matti Miikki. E. Pusa. Erkki Tuuli.
6590: R. Hallberg. Marja Lahti. Valto Käkelä.
6591: 926
6592:
6593: IV,216. - Jtah.al. N:o 149.
6594:
6595:
6596:
6597:
6598: Mylliymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta vuonna 1918 pu-
6599: naisten puolella henkensä menettäneiden hautojen kunnos-
6600: tamiseksi.
6601:
6602:
6603: E d u s k u n n a 11 e.
6604:
6605: Eduskunta osoitti -vuoden 1954 tulo- ja mutta jättää jälellä olevat haudat kuntoon-
6606: menoarviossa (10 Pl: n XVI lu-vun 8 mo- saattamatta. Tällainen menettely ei olisi
6607: mentin kohdalla) 1000 000 markan määrä- kunniaksi maalle. Sen välttämiseksi ja että
6608: rahan vielä kunnostamatta olevien v. 1918 vielä kunnostamattomat haudat saataisiin
6609: punaisella puolella kaatuneiden hautojen asianmukaiseen kuntoon, olisi v. 1957 tulo-
6610: kunnostamiseksi. Vuosien 1955-1956 talous- ja menoarvioon otettava tätä tarkoittava
6611: arviosta se jätettiin pois. Kun näitä kun- 1 milj. markan määräraha.
6612: nostamattomia hautoja löytyy yhä uusia Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6613: kautta maan, kuten Nousiaisissa, Ylöjärvellä,
6614: Kerppoossa, Marttilassa, Alastarossa, V am- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6615: pulassa ym., olisi välttämätöntä, että edus- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
6616: kunta osoittaisi tarkoitukseen määrärahan. määrärahan, vielä hoitamatta olevien
6617: Olisi varsin omituista, jos kulttuurivaltiona vuonna 1918 punaisten puolella hen-
6618: esiintyvän maan eduskunta yhtenä -vuotena kensä menettäneiden hautojen kunnos-
6619: myöntää määrärahan ko. tarkoitukseen, tamiseksi.
6620: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
6621:
6622: Lauri Myllymäki. Pentti Liedes. Tauno Kelovesi.
6623: Hemming Lindqvist. Toivo Kujala. Niilo Nieminen.
6624: Eino Tainio. Aimo Aaltonen. Pauli Puhakka.
6625: Irma Rosnell. Y. Enne. Aleksi Kiviaho.
6626: Toivo Niiranen. Antti Kinnunen. Usko Seppi.
6627: 927
6628:
6629: IV,217. - Rah.al. N:o 150.
6630:
6631:
6632:
6633:
6634: S.-K. Kilpi ym.: Määrärahan osoittamisesta palkintojen ja
6635: avustusten jakamiseksi taiteen, tieteen ja rauhantyön
6636: alalla ansioituneille henkilöille tai järjestöille.
6637:
6638: E d u s k u n n a 11 e.
6639:
6640: Kansamme yleinen käsitys on, että ten muistojen vaalimiseen täytyy pitää vai-
6641: maamme perusetujen mukaista on sellaisen kutukseltaan kielteisenä toimenpiteenä, joka
6642: suuntauksen noudattaminen, joka rakentuu ei palvele rauhanomaisen suuntauksen lujit-
6643: kansainvälisen ystävyyden ja rauhanomai- tamista.
6644: sen rinnakkaiselon periaatteelle. Tällaisen On ilmeistä, että ne varat, jotka on suun-
6645: suuntauksen noudattaminen rakentuu olen- niteltu sotilaallisten muistomitalien lyöttä-
6646: naisesti sen vapaaehtoisen tuen varaan, jota miseen, voitaisiin paremmin käyttää rauhan
6647: se käytännössä saa osakseen eri aloilla työs- hyväksi jakamalla palkintoja ja avustuksia
6648: kenteleviltä kansalaisilta. Myös tässä mie- henkilöille tai järjestöille, jotka taiteen, tie-
6649: lessä voidaan todeta, että maassamme on teen tai varsinaisen rauhantyön saralla ovat
6650: runsaasti henkilöitä, jotka suorittavat arvo- ansiokkaasti edistäneet kansamme ystäväl-
6651: kasta isänmaallista työtä laajentaessaan ja listä yhteistyötä muiden kansojen kanssa.
6652: lujittaessaan kosketusta ja yhteistoimintaa Tällaisten palkintojen ja avustusten jakami-
6653: muiden kansojen edustajien kanssa taiteen, nen voisi jäädä hallituksen huolenpidon va-
6654: tieteen, varsinaisen rauhantyön ja muilla raan.
6655: aloilla. Näillä perusteilla ehdotamme,
6656: Ottaen huomioon tämän työn ensiarvoisen
6657: merkityksen maamme ja kansamme eduille että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6658: olisi varsin perusteltua, että se valtion ta- tulo- ja menoarvioon 30 000 000
6659: holta saisi osakseen ansaitsemaansa tunnus- markkaa palkintojen ja avustusten
6660: tusta ja tukea. Valtiovallan tällaisella jakamiseksi henMlöille tai järjestöille,
6661: myönteisellä asenteella olisi samalla huomat- jotka taiteen, tieteen tai varMnmsen
6662: tava merkityksensä yleiselle kansalaiskasva- rauhantyön alalla ovat ansiokkaasti
6663: tukselle, kun sitävastoin valtion varojen edistäneet kansamme ystävällistä yh-
6664: käyttämistä menneisyyteen kuuluvien sotais- teistyötä muiden kansojen kanssa.
6665: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
6666:
6667: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Irma Torvi. Paavo Aitio.
6668: Rainer Virtanen. Lauri Myllym.äki. Aleksi Kiviaho.
6669: Eino Tainio. Gösta Rosenberg. Usko Seppi.
6670: Matti Koivunen. Hertta Kuusinen. Niilo Nieminen.
6671: Toivo Niiranen. Leo Suonpää. Pentti Liedes.
6672: Toivo Asvik. Hemming Lindqvist. Elli Stenberg.
6673:
6674:
6675:
6676:
6677: 17 E 645/56
6678: 928
6679:
6680: IV,218. - Rah.al. N: o 151.
6681:
6682: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomalaisen Kirjal-
6683: lisuuden Seuran kansanrunousarkiston käsikirjoituskokoel-
6684: mien mikrofilmaamiseen.
6685:
6686: E d u s k u n n a 11 e.
6687: Suomen amoan kansanperinnearkiston pujen lopuksi paljonkin vähäarvoisempien
6688: muodostaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seu- arkistojen turvaamiseksi. Suunnitelmat kan-
6689: ran kansanrunousarkisto, jonka alkujuuret sanrunousarkiston kokoelmien mikrofilmaa-
6690: ovat Elias Lönnrotin ajassa. Seuran perus- miseksi ovat kuitenkin tähän mennessä rau-
6691: tamisen lähin tarkoitus oli Elias Lönnrotin enneet varojen puutteessa, vaikka mm. kan-
6692: kansanrunouden keräys- ja julkaisutyön tu- sainvälisen järjestön UNESCOn toimesta so-
6693: keminen, ja siitämisin seura on yhtenä ohjel- tien jälkeen esitettiin ajatus, että kokoelmat
6694: mansa keskeisenä tehtävänä pitänyt kansan- olisi mikrofilmattava ulkopuolisilla varoilla.
6695: runouden ja yleensä kansan henkisen perin- Vasta kahtena viimeksi kuluneena vuotena
6696: teen keräystyötä. Kuluneiden 125 vuoden Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on onnis-
6697: aikana arkisto on vähitellen karttunut alal- tunut saamaan tämän työn aloittamiseksi
6698: laan maailman suurimmaksi: se käsittää veikkausvoittovaroista yhteensä 4 000 000
6699: kaikkiaan noin 1 400 000 numeroa erilaista markkaa, minkä avuin mikrofilmaus heti
6700: folklorea. Arkiston kokoelmat, joiden kar- pantiin käyntiin.
6701: tuttamiseen useat sukupolvet siis ovat uhran- Tehtyjen tiedustelujen ja saatujen tarjous-
6702: neet intoa, vaivaa ja varoja, ovat sekä suo- ten nojalla on laskettu, että Suomalaisen
6703: malaiselle että kansainväliselle tutkimukselle, Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston
6704: kuten on itsestään selvää, mitä arvokkaim- käsikirjoituskokoelmien mikrofilmaaminen tu-
6705: mat. Kun muistetaan, että ne muun ohessa lisi maksamaan kaikkiaan 20 000 000 mark-
6706: ovat ainoat muistomerkit siitä miltei hävin- kaa, joten koko summasta puuttuu vielä
6707: neestä kulttuurimuodosta, mitä voidaan ni- 80 %, eli 16 000 000 markkaa. Siinäkin ta-
6708: mittää ,kalevalaiseksi", niiden merkitys on pauksessa, että veikkausvoittovaroista jatlm-
6709: sitäkin huomattavampi. Mitään periaatteel- vasti vuosittain onnistuttaisiin saamaan ny-
6710: lista eroa ei ole niillä muinaisesineillä, jotka kyisen suuruinen summa, mikrofilmaus sen
6711: on sijoitettu Kansallismuseoon, ja niillä his- turvin kestäisi vielä kahdeksan vuotta, minä
6712: toriallisilla asiakirjoilla, joita säilytetään val- aikana suurin osa kokoelmista edelleen olisi
6713: tionarkistossa, sekä toisaalta kansanperinteen alttiina tuholle.
6714: muistiinpanoilla, joiden tyyssijana on Suo- Kun juuri kulumassa olevana vuonna
6715: malaisen Kirjallisuuden Seuran kansan- Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on viet-
6716: runousarkisto. tänyt 125-vuotisjuhlaansa, olisi paikallaan
6717: Viime vuosien aikana ovat tämän kansallis- tunnustuksen osoittaminen sen tekemälle tär-
6718: kokoelman säilymisestä vastuussa olevat hen- keälle sivistystyölle turvaamalla tämän työn
6719: kilöt tunteneet syvää huolta sen säilymisen keskeisen osan tulosten säilyminen.
6720: turvaamisesta, koska on selvää, että kun ar- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun~
6721: kisto on olemassa vain alkuperäisinä käsi- nioittaen,
6722: kirjoituksina - ainoastaan pieni osa siitä on
6723: pystytty julkaisemaan painosta - korvaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6724: maton onnettomuus voi milloin hyvänsä ta- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI lu-
6725: pahtua ja tuhota yli vuosisadan työn Suo- vun uudelle mornentille 16 000 000
6726: men kansan henkisen perinteen keräämiseksi markan määrärahan Suomalaisen Kir-
6727: ja säilyttämiseksi. jallisuuden Seuran kansanrunousarkis-
6728: Ainoa taloudellisten mahdollisuuksien puit- ton käsikirjoituskokoelmien mikrofil-
6729: teissa oleva keino on mikrofilmaus, jota on maustyön ripeästi päätökseen viemi-
6730: nykyään käytetty monien muidenkin, lop- seksi.
6731: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
6732: Juho Tenhiälä. Erkki Leikola. Esa Hietanen.
6733: Antti Kukkonen. Onni Hiltunen. Artturi Tienari.
6734: 929
6735:
6736: IV,219.- Rah.al. N:o 152.
6737:
6738:
6739:
6740:
6741: Koivusilta ym..: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten
6742: maanmittausinsinöörin toimien perustamista varten.
6743:
6744:
6745: E d u s k u n n a ll e.
6746:
6747: Maanmittaushallinnosta 6 päivänä heinä- kohdan jälkeen nimitetty 80. Sotien jälkei-
6748: kuuta 1928 annetun asetuksen (237/28) nen kehitys onkin johtanut siihen, että tällä
6749: 50 §: n mukaan maanmittauslaitokseen ote- hetkellä maanmittauslaitoksen palveluksessa
6750: taan tarpeen mukaan ylimääräisiä maanmit- on n. 100 insinööriä tilapäisen virkamiehen
6751: tausinsinöörejä ja auskultantteja. Tällä het- asemassa, kokonaan vailla sosiaalista turvaa.
6752: kellä maanmittauslaitoksen palveluksessa on Epäkohdan poistamiseksi pidämme välttä-
6753: 132 ylimääräistä maanmittausinsinööriä ja mättömänä, että hallituksen tulo- ja meno-
6754: 38 maanmittausauskultanttia. Maanmittaus- arvioesityksessään ehdottamien vakinaisten
6755: insinöörin ylimääräisiä toimia on kuitenkin ja ylimääräisten maanmittausinsinöörin vir-
6756: vain 50 ja maanmittausauskultantin ylimää- kojen ja toimien .lisäksi perustetaan 50
6757: räisiä toimia 10. maanmittausinsinöörin ylimääräistä tointa
6758: Kun maanmittaustoimitukset ovat sotien ( 9 pl.), vuosipalkkio 255 720 markkaa, eli
6759: jälkeen huomattavasti lisääntyneet, on toimi- lisäys vuosipalkkioina 12 786 000 markkaa,
6760: tusinsinöörien lukumäärää täytynyt pakosta- ikälisinä 3 519 000 markkaa ja kalliinpaikan-
6761: kin lisätä. Vakinaisia maanmittausinsinöö- lisinä 681 000 markkaa eli yhteensä
6762: rinvirkoja ei kuitenkaan ole sotien jälkeen 16 986 000 markkaa.
6763: lisätty, vaan päinvastoin alueluovutuksen Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
6764: johdosta lakkautettiin 22 Viipurin läänin dotamme,
6765: toimitusinsinöörinvirkaa, joista kuluvana
6766: vuonna ainoastaan 6 virkaa palautettiin La- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6767: pin lääniin. Maanmittausinsinöörin ylimää- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. V luvun
6768: räisiä toimiakaan ei ole jälkeen 1. 1. 1952 1 momentille 16 986 000 markan mää-
6769: lisätty, vaikka ylimääräisiksi maanmittausin- rärahan 50 ylimääräisen maanmittaus-
6770: sinööreiksi, jotka edelleen ovat maanmittaus- insinöörin toimen perustamiseksi.
6771: laitoksen palveluksessa, on mainitun ajan-
6772: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
6773:
6774: Esa Koivusilta. Harras Kyttä. R. Hallberg.
6775: Heikki Soininen. Niilo Honkala. J. F. Pöykkö.
6776: 930
6777:
6778: IV,220.- Rah.al. N:o 153.
6779:
6780:
6781:
6782:
6783: Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vakinaisten kar-
6784: toittajan virkojen haltijain palkkaamiseen.
6785:
6786:
6787: E d u s k u n n a ll e.
6788:
6789: Maanmittaushallinnosta 6 päivänä heinä- kuntakin vastauksessaan hallituksen esityk-
6790: kuuta 1928 annetun asetuksen (237/28) seen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle
6791: 50 §: n mukaan on maanmittaushallituksen 1956 jo on kiinnittänyt asiaan huomiota lau-
6792: maanjakotoimien osastolla 30 vakinaista kar- sumalla: ,Jotta maanmittaustoimitusten li-
6793: toittajan virkaa. Tällä hetkellä maanmit- sääntymisestä johtunut toimitusten suoritus-
6794: taushallituksen kirjoissa on 142 kartoittajaa, ajan pitkittyminen saataisiin poistetuksi,
6795: joista 50 on ylimääräistä ja loput tilapäisiä. · olisi myös maanmittauskonttoreihin perus-
6796: Asetuksen edellyttämät vakinaiset virat ovat tettava lisää virkoja sekä järjestettävä ja
6797: kaikki täyttämättä, eikä ensi vuodenkaan vakiinnutettava kartoittajien asema. Edus-
6798: menoarvioon ole otettu niitä varten määrä- kunta pitää tärkeänä, että sanotuista sei-
6799: rahaa. koista hankitaan selvitys, joka otetaan huo-
6800: Kun sotien jälkeen maanmittaustoimituk- mioon seuraavan vuoden tulo- ja menoarvio-
6801: set ovat huomattavasti lisääntyneet, on kar- esitystä laadittaessa", pidämme välttämättö-
6802: toittajien lukumäärää täytynyt vastaavasti mänä, että mainittujen 50 ylimääräisen ja
6803: lisätä jotta töistä on jotenkuten voitu sel- hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessään
6804: vitä. Siitä huolimatta, että työmäärän li- ehdottaman 10 ylimääräisen toimen lisäksi
6805: sääntyminen on jatkuvaa, on täydennys suo- osoitettaisiin määräraha 30 jo perustetun va-
6806: ritettu lisäämällä tilapäisten kartoittajien kinaisen kartoittajan viran täyttämiseen ja
6807: lukua. Näin joutuu nyt valtaosa kartoitta- ehdotamme,
6808: jista, kaikki tilapäisinä palvelevat, työsken-
6809: telemään alipalkattuina pääsemättä osalli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6810: seksi ikä- tai kalliinpaikanlisistä ja saamatta tulo- ja menoarvioon 11 Pl. V luvun
6811: edes lukea näitä vuosia eläkevuosikseen siitä 1 momentille 9 000 000 markan mää-
6812: huolimatta, että heidän vastuunsa virkatoi- rärahan 30 vakinaisen kartoittajan
6813: mistaan on sama kuin muilla. Koska edus- palkka-amiseen.
6814: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
6815:
6816: Juho Karvonen. Edvard Pesonen.
6817: Kalle Kauhanen. Arvo Ahonen.
6818: Artturi Koskinen.
6819: 931
6820:
6821: IV,221. - Rah.al. N: o 154.
6822:
6823:
6824:
6825:
6826: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Anjalaan perustettava.a
6827: Kymenlaakson emäntäkoulua varten.
6828:
6829:
6830: E d u s kun n a 11 e.
6831:
6832: Laaja Kymenlaakso tiheine pienviljelys- taloudellisen rakenteen ja rajaseudun huo-
6833: alueineen on jatkuvasti ollut vailla emäntä- mioon ottaen ei yksityistä emäntäkoulua
6834: koulua. Lähimmät emäntäkoulut sijaitsevat siellä voida saada aikaan. Emäntäkoulu voisi
6835: Joutsenossa, Ristiinassa, Orimattilassa ja aloittaa toimintansa Kymenlaakson maamies-
6836: Järvenpäässä, joihin hakeneista ei puolta- koulun suojissa ja yhteydessä, jossa on val-
6837: kaan ole voitu vastaanottaa. Oppilaiksi pää- mis opetuskeittiö ym. tarvittavat tilat. Ky-
6838: sevät vain kunkin koulun omalla alueella symyksessä olevaan tarkoitukseen tarvittai-
6839: asuvat tyttäret. Emäntäkoulun pel'U8taminen siin varoja seuraavasti: 11 Pl. VII: 1 mom.
6840: voimakkaalle pienviljelysalueelle tietäisi palkkauksiin 4 204 300 markkaa, 11 Pl. VII:
6841: suurta taloudellista nousua ja samalla an- 3 lämmitykseen ja valaistukseen 800 000
6842: taisi nuorille naisille ammatillisen pohjakou- markkaa ja 11 Pl. VII: 5 sekalaisiin me-
6843: lutuksen, jonka pohjalta he voisivat hankkia noihin 500 000 markkaa.
6844: itselleen hyvän ammatin monella sopivalla Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6845: alalla. nioittaen,
6846: Valtio omistaa Anjalan kartanosta alueen,
6847: jolla sijaitsee yksityinen maamieskoulu. Tällä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6848: tilalla on sopiva alue, joka voidaan varata tulo- ja menoarvion 11 Pl. VII luvun
6849: Kymenlaakson emäntäkoululle. Maa- ja koti- kohdalle yhteensä 5 504 300 markan
6850: eläintalouden opetus voisi tapahtua maamies- määrärahan Anjalaan perustettavaa
6851: koululle vuokratulla tilalla. Alueen maa- Kymenlaakson emäntäkoulua varten.
6852: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
6853:
6854: Marja Lahti. Yrjö Hautala. Hilja Väänänen.
6855: Sylvi Halinen. Meeri Kalavainen. Esa Koivusilta.
6856: Yrjö Sinkkonen. Erkki Ryöm.ä. Eeli Erkkilä.
6857: Matti Miikki. Kaarlo Kajatsalo. Saara Forsius.
6858: Kerttu Saalasti. Irma Ham.ara. Veikko Kokkola.
6859: Matti Mattila. Toivo Antila. T. Saloranta.
6860: Eino Uusitalo. Onni Mannila. Toivo Kujala.
6861: Erkki Tuuli. Kalle Kämäräinen. Urho Saariaho.
6862: 932
6863:
6864: IV,222. - Rah.al. N: o 155.
6865:
6866:
6867:
6868:
6869: Pakkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vilppulan koti-
6870: talouskoulun toiminnan jatkamista varten.
6871:
6872:
6873: E d u s k u n n a ll e.
6874:
6875: Hallitus ehdottaa vuoden 1957 tulo- ja asian korjaamiseksi, vaan annettakoon Vilp-
6876: menoarvioesityksessään Vilppulan kotitalous- pulan pitää omansa ja perustettakoon Tor-
6877: koulun siirrettäväksi Alatornioon ja sen toi- nionjokilaaksoon uusi. Tiettävästi on koti-
6878: minnan lopettamista Vilppulassa. Siirtoa pe- talousopetuksen tarve myös Pohjois-Hämeessä
6879: rustellaan sillä, että Tampereen ympäristössä ja sen ympäristössä yhä kasvamassa, siksi ei
6880: on useita suuria kotitalousoppilaitoksia, mahdollisuuksia ole heikennettävä, vaan enti-
6881: mutta Tornionjokilaaksossa niitä ei ole lain- sestään tehostettava. Tässä vaiheessa se käy
6882: kaan. parhaiten päinsä siten, että Vilppulan koti-
6883: Tässä yhteydessä on kuitenkin todettava, talouskoulun toimintaa toistaiseksi jatketaan,
6884: että esim. Kokemäen kotitalouskoulu, joka kunnes se saadaan muutetuksi emäntäkou-
6885: ensin siirrettiin Ulvilaan, on jokin aika sit- luksi. Vilppulan kunta jo on alustavasti va-
6886: ten lakkautettu. Osaran kotitalouskoulu taas rannut tulevalle emäntäkoululle sopivan
6887: siirrettiin muutama vuosi sitten Kainuuseen. alueenkin omistamastaan tilasta, mutta täl-
6888: Jos nyt vielä 'lopetettaisiin Vilppulanil.dn koti~ laista kehitystä tervehtisi ilolla myös laaja
6889: talouskoulu, kasvaisi tyhjiö, jossa ei ole koti- maakunta Vilppulan ulkopuolella.
6890: talouskoulua, entisestään ja näin jäisivät Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6891: laajat alueet Pohjois-Hämeessä ja osittain nioittaen,
6892: sen ulkopuolellakin vaille tätä tärkeätä
6893: ammattikoulutusta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6894: Epäilemättä myös Tornionjokilaakso tar- tulo- ja menoarvioon 1 210 590 mar-
6895: vitsee kotitaloudellisia oppilaitoksia, mutta kan määrärahan V ilppulan kotitalous-
6896: nyt esitetty tapa ei ole mielestämme oikea koulun toiminnan jatkamista varten.
6897: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
6898:
6899: Atte Pakkanen. Anni Flinck. Lauri Myllymäki.
6900: Artturi Tienari. Elli Stenberg. Kaisa Hiilelä.
6901: T. A. Wiherheimo.
6902: 933
6903:
6904: IV,223. - Rah.al. N: o 156.
6905:
6906:
6907:
6908:
6909: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta emäntäkoulun perus-
6910: tamiseksi Alatornion kuntaan.
6911:
6912:
6913: E d u s k u n n a ll e.
6914:
6915: Ammattioppilaitosten puutteen takia ovat lisuuksia käydä läänin muissa osissa sijaitse-
6916: useat vanhemmat ohjanneet lapsensa oppi- vissa vastaavissa oppilaitoksissa. Tämän takia
6917: kouluihin, vaikkakaan lapset eivät tulisi sen on aloitteessa mainitun koulun perustamista
6918: edellyttämällä alalla toimeentuloaan hankki- pidettävä tarpeen vaatimana. Koska asiasta
6919: maan. Sitävastoin se varsinainen ammatti, ei ole tehty paikallista aloitetta varaamaHa
6920: johon suurin osa tytöistä tulee elämässään tarkoitusta varten tarvittavaa maa-aluetta,
6921: sijoittumaan, nimittäin perheenemännän am- kuten vastaavia oppilaitoksia perustettaessa
6922: matti, jää kaikkea alansa ohjausta vaille. on muualla maassa säännöllisesti tapahtunut,
6923: Suurin puute maakunnassamme on siis emän- ei valiokunta asian nykyisessä vaiheessa katso
6924: täkouluista, koska sadat tytöt vuosittain saa- olevan aihetta toivomuksen lausumiseksi hal-
6925: vat palata emäntäkoulujen ovilta takaisin. litukselle."
6926: Lapin läänin alueella on tosin toiminnassa Tämä valiokunnan mainitsema este on nyt
6927: kaksi emäntäkoulua. Toinen on sijoitettu poistunut, sillä Alatornion kunta on varan-
6928: Kemijärvelle, Koillis-IJapin kuntia varten, nut tarvittavan maa-alueen emäntäkoulua
6929: toisen sijaitessa Kittilässä Keski- ja Perä- varten. - Tornion jokilaakso rajaseutuna ja
6930: Lappia varten. monine erikoispiirteineen olisikin mitä ihan-
6931: Mutta Lapin läänin vahvin maatalousalue, teellisin paikka emäntäkoululle. Senpä vuoksi
6932: läntinen rajaseutu on ilman tällaista oppi- olisikin kohtuullista, että Lapin läänin alueelle.
6933: laitosta. Tämän puutteen totesi eduskunnan perustettaisiin kolmas emäntäkoulu Alator-
6934: maatalousvaliokunta mietintönsä perusteluissa nion kuntaan.
6935: n:o 27 (v. 1952) käsitellessään aloitettani Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6936: n:o 129 (1951 vp.), vaikka silloin päätyikin nioittaen,
6937: hylkäävään ponteen. Sillä mainittu ammatti-
6938: valiokunta lausuu mm. ,Lapin läänin länti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6939: nen osa Tornionjokilaakso on, kuten aloitteen tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
6940: perusteluissa on esitetty, ilman kotitalous- määrärahan emäntäkoulun perustami-
6941: oppilaitosta. Pitkien etäisyyksien vuoksi ei sa- seksi Alatornion knntaan.
6942: no~ulta alueelta myöskään ole juuri mahdol-
6943:
6944: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
6945:
6946: Markus Niskala. Niilo Ryhtä.
6947: 934
6948:
6949: IV,224.- Rah.al. N:o 157.
6950:
6951:
6952: Hamara ym.: Määrärahan osoittamisesta Inarin kotitalous-
6953: koulun muuttamista varten emäntäkouluksi.
6954:
6955: E d u s k u n n a ll e.
6956:
6957: Inarin kotitalouskoulu, perustettu vuonna Valtio on Könkäänjärven tilan koulun
6958: 1923, on vuoden 1953 alusta otettu valtion käyttöön varatesaaan tarkoittanut koulun
6959: haltuun. Koulua varten valtio on varannut muuttamista emäntäkouluksi, mikä onkin
6960: Könkäänjärven tilan pinta-alaltaan noin käynyt ajankohtaiseksi, koska lyhyt kotita-
6961: 375 ha emäntäkoulun havaintotilaksi sekä louskurssi ei enää täysin vastaa koululle ase-
6962: Inarin kunta lahjoittanut Ivalon keskuksesta tettua tarkoitusta. Kouluun on jatkuvasti'
6963: koulun sijoittamista varten 20 ha, joita mo- ollut enemmän hakijoita kuin mitä sen suo-
6964: lempia koulu hoitaa ja viljelee. Koulu on jiin on voitu sijoittaa. Koulun muuttami-
6965: toiminut Lapin aidon paikalliskulttuurin seksi emäntä:kouluksi tarvittaisiin tulevan
6966: säilyttämisen ja kehittämisen sekä korkeam- vuoden budjettiin lisämäärärahoja vain
6967: man kotikulttuurin opettamisen ja taloudel- palkkausmenoja varten. Virastovaltuutettu
6968: lisen ajattelun ja kotitalousteknillisten tai- on jo hyväksynyt uudet virat perustettaviksi,
6969: tojen opettamisen vaalijana, mikä on täällä seuraavasti:
6970: yhtä tärkeätä kuin Etelä-Suomessakin.
6971:
6972: Peruspalkkaiset mk
6973: 14J9 -56
6974: mk
6975: 1 maatalousaineiden opettaja . . . . . (25 pl.) 508 200 630 600
6976: 1 talousopettaja, 4 l. ............ (17 pl.) 337 620 428 700
6977: 1 kodinhoidonopettaja ........... (17 pl.) 337 620 428 700
6978: 1 käsityönopettaja, 2 l. . . . . . . . . . . ( 17 pl.) 337 620 428 700
6979: johtajan palkkio ........................ . 34560 38400
6980:
6981: Ylimääräiset
6982: 1 puutarhaopettaja .............. (17 pl.) 337 620 428 700
6983: 1 lastenhoitaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . (11 pl.) 249 120 324 000
6984: 1 talonmies-lämmittäjä . . . . . . . . . . (11 pl.) 249 120 324 000
6985: tuntiopettajien palkkaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 000 70 000
6986: palvelusväen palkkaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 270 000 280 200
6987: --------------------------------
6988: Yhteensä mk 2 721480 3 382 000
6989:
6990: Lisäys on peruspalkkoina 1916 700 mark- palkkausmenot 1 008 900 markkaa voitaisiin
6991: kaa, vuosipalkkoina 1 076 700 markkaa, pe- ottaa vähennyksenä talousarviossa.
6992: ruspalkkaisen viran tai toimen haltijain ikä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6993: iisinä 509 100 markkaa ja kalliinpaikanlisinä nioittaen,
6994: 240 120 markkaa sekä y·limääräisten toimen-
6995: haltijain ikälisinä 283 500 markkaa, ja kal- että Eduskttnta ottaisi vuoden 1957
6996: liinpaikanli<>inä 141540 markkaa sekä muina tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VII luvun
6997: palkkausmenoina 388 600 markkaa eli kaik- 1 momentille palkkauksiin 4 556 260
6998: kiaan 4 556 260 markkaa. Vastaavasti toi- markan lisämäärärahan Inarin koti-
6999: mintansa lopettavan Inarin kotitalouskoulun talouskoulun muttttamista varten
7000: emäntäkoul,uksi.
7001: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
7002:
7003: Irma Hamara. Marja Lahti. Eino Rytinki.
7004: Lauri Järvi. Laura Brander-Wallin. Eeli Erkkilä.
7005: R. Hallberg. Elli Nurminen. Irma Torvi.
7006: Johannes Wirtanen.
7007: 935
7008:
7009: IV,225.- Fin.mot. N:o 158.
7010:
7011:
7012:
7013:
7014: Lindh m. fl.: Angående anvisande av anslag för anordnande
7015: av olika slags kurser vid Eriksgårds lantbruksskola.
7016:
7017:
7018: Tili Riksdagen.
7019:
7020: Då regeringen i statsförslaget för år 1954 upprätthålla ett kursinstitut. Då därtili
7021: bortlämnade anslaget för Eriksgårds lant- skollägenheten drabbades av ett kraftigt
7022: bruksskola i Kyrkslätt på grund av att jorduttag vid kolonisationen av den förflyt-
7023: skolan haft ett för lågt antal elever, är det tade befolkningen efter kriget - mer än
7024: helt naturligt, att anslaget för 1955 av hälften av åkerjorden togs för detta ända-
7025: samma skäl bortlämnades. Icke heller för mål - är det icke heller möjligt att med
7026: år 1956 har anslag kunnat utverkas. Men lägenhetens avkastning upprätthålla kurs-
7027: då Eriksgårds skollägenhet donerats tili verksamhet på längre sikt.
7028: Kyrkslätts kommun i syfte att där upprätt- Såväl längre som kortare kurser inom
7029: hålla en lantbruksskola, har kommunen lantbruk, trädgårdsskötsel och skogsbruk
7030: trots sitt beträngda läge dock sökt upprätt- kan lätt anordnas och har även under de
7031: hålla fortlöpande undervisning där inom om- senaste åren bedrivits. Eriksgårds lant-
7032: råden som ansluter sig tili lantbruket. De bruksskola borde därför ombildas tili en
7033: senaste åren har skolan alltmer börjat ut- kursskola för hela svenska Nyland, tili vii-
7034: nyttjas för olika slags kursverksamhet, var- ken den lämpar sig bättre än någon annan
7035: tili den lämpar sig synnerligen väl, dels ge- skola i Nyland. Men ett visst statligt un-
7036: nom sitt läge nära tili huvudstaden, dels derstöd är härför nödvändigt.
7037: genom att byggnaderna, icke minst ekonomi- Med hänvisning tili det ovanstående får
7038: byggnaderna och maskinparken å lägenhe- undertecknade vördsamt föreslå,
7039: ten, befinner sig i gott skick. För att ut-
7040: nyttja denna gamla skollägenhet för kurs- att Riksdagen i statsförslaget för
7041: verksamhet vore ett mindre statsunderstöd år 1957 måtte upptaga ett anslag om
7042: nödvändigt, emedan varken Kyrkslätts kom- 1 miljon mark för anordnande av
7043: mun, som genom Porkalaområdet lidit svårt olika slags kurser vid Eriksgårds
7044: avbräck, eller de kretsar, som står bakom lantbruksskola i Kyrkslätts kommun.
7045: skolan, har möjligheter att på egen hand
7046: Helsingfors den 18 september 1956.
7047:
7048: Bertel Lindh. Arthur Larson.
7049: Verner Korsbäck. John Forsberg.
7050: Albin Wickman. Grels Teir.
7051:
7052:
7053:
7054:
7055: 18 E 645/56
7056: 936
7057:
7058: IV,225. - Rah.al. N: o 158.
7059: Suomennos.
7060:
7061:
7062:
7063:
7064: Lindh ym.: Määrärahan osoittamisesta erilaisten kurssien
7065: järjestämiseksi Eriksgårdin maatalouskoulussa.
7066:
7067:
7068: E d u s k u n n a 11 e.
7069:
7070: Kun hallitus jätti tulo- ja menoarvioesi- ylläpitää kurssilaitosta. Kun lisäksi koulu-
7071: tyksestään vuodelle 1954 pois määrärahan tila menetti paljon maata siirtoväen asutta-
7072: Eriksgårdin maatalouskoululle Kirkkonum- misen yhteydessä sodan jälkeen - enemmän
7073: mella sen johdosta, että koulussa oli ollut kuin puolet peltomaasta otettiin tähän tar-
7074: liian vähän oppilaita, on aivan luonnollista, koitukseen - ei ole myöskään mahdollista
7075: että määräraha vuodelle 1955 jätettiin sa- tilan tuotolla ylläpitää kurssitoimintaa pi-
7076: masta syystä pois. Ei myöskään vuodelle temmällä tähtäimellä.
7077: 1956 ole voitu saada määrärahaa. Mutta Sekä pitempiä että lyhyempiä kursseja
7078: kun Eriksgårdin koulutila lahjoitettiin maanviljelyksessä, puutarhanhoidossa ja
7079: Kirkkonummen kunnalle snna tarkoituk- metsänhoidossa voidaan helposti järjestää ja
7080: sessa, että siellä ylläpidetään maatalouskou- niitä on viime vuosina pidettykin. Eriks-
7081: lua, on kunta vaikeasta asemastaan huoli- gårdin maatalouskoulu olisi sen vuoksi muo-
7082: matta koettanut siellä ylläpitää jatkuvasti dostettava kurssikouluksi koko ruotsalaista
7083: opetusta maatalouteen liittyvillä aloilla. Uuttamaata varten, mihin tarkoitukseen se
7084: Viime vuosina on koulua yhä enemmän soveltuu paremmin kuin mikään muu koulu
7085: alettu käyttää erilaiseen kurssitoimintaan, Uudellamaalla. Mutta määrätty valtionavus-
7086: mihin se soveltuu erittäin hyvin, osaksi sen tus on tätä varten välttämätön.
7087: takia, että se sijaitsee lähellä pääkaupunkia, Edellä esitettyyn viitaten allekirjoitta-
7088: osaksi sen vuoksi, että rakennukset, ei vähi- neet ehdottavat kunnioittaen,
7089: ten tilan talousrakennukset ja konekanta,
7090: ovat hyvässä kunnossa. Tämän vanhan kou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7091: lutilan käyttämiseksi kurssitoimintaan olisi tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
7092: pienehkö valtionapu välttämätön, koska markan määrärahan erilaisten kurs-
7093: Kirkkonummen kunnalla, joka Porkkalan sien järjestämistä varten Eriksgårdin
7094: alueen takia on kärsinyt vaikeita menetyksiä, maatalouskoulussa Kirkkonummen
7095: enempää kuin koulun takana olevilla piireil- kunnassa.
7096: läkään ei ole mahdollisuuksia omin voimin
7097: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
7098:
7099: Bertel Lindh. Artur Larson.
7100: Verner Korsbäck. John Forsberg.
7101: Albin Wickman. Grels Teir.
7102: 937
7103:
7104: IV,226. - Rah.al. N: o 159.
7105:
7106:
7107:
7108:
7109: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen koneopin
7110: ja pajatöiden opettajan palkkausta varten J(ymenlaakson
7111: maamieskoululle.
7112:
7113:
7114: E d u s k u n n a ll e.
7115:
7116: Maataloutemme koneeliistuu jatkuvasti, toimivassa Kymenlaakson maamieskoulussa
7117: mikä onkin välttämätöntä maatalouden tuo- on opetustilat, mutta käsityönopettaja, jonka
7118: tantokustannusten alentamiseksi. Koneissa tehtäviin kuuluu koneopin ja pajatöiden
7119: on valtavan suuri pääoma, mutta niiden opetus, koneiden käyttö ja huolto, puuttuu.
7120: käyttö ja huolto eivät aina vastaa tarkoitus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7121: taan. Tämä on tärkeä kysymys niin yksityis- nioittaen,
7122: kuin kansantaloudellisestikin. Koneiden käy-
7123: tön ja huollon opetusta olisi tehostettava mm. että Eduskunta ottaisi vuoden 1.957
7124: maatalouskouluissamme. Yksityisluontoisissa tulo- ja menoarvioon 469 500 markan
7125: maamies- ja pienviljelijäkouluissamme, nel- rnäärämhan ylimääräisen koneopin ja
7126: jää !koulua lukuunottamatta, ei ole koneopin pajatöiden opettnjan palkkausta var-
7127: ja pajatöiden opettajaa. Anjalan pitäjässä ten Kymenlaakson maamieskoululle.
7128: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
7129:
7130: Marja Lahti. Toivo Kujala.
7131: Urho Saariaho. Heikki Hykkäälä.
7132: Matti Miikki.
7133: 938
7134:
7135: IV,227. - Rah.al. N:o 160.
7136:
7137:
7138:
7139:
7140: Pusa ym.: Määrärahan osoittamisesta Hausjärven kuntaan
7141: perustettavaa maatalouskoulua varten.
7142:
7143:
7144: E d u s k u n n a 11 e.
7145:
7146: Etelä-Hämeen maatalouskoulun kannatus- toiminut Ylä-Vuoksen maamieskoulu sijoitet-
7147: yhdistys on yhdessä Ylä-Vuoksen maamies- taisiin Santamäen kartanoon Lopella tode-
7148: koulu Oy:n kanssa päättänyt perustaa maa- ten samalla, että Etelä-Hämeeseen tarvitaan
7149: talouskoulun ja sitä varten ostanut v. 1950 vielä yksi maatalouskoulu. Santamäen omis-
7150: Hausjärven pitäjän Ryttylän kylästä Suo- taja Paloheimo Oy. ei kuitenkaan voinut
7151: sillan tilan. Kannatusyhdistykseen ovat liit- luopua koululle aiotuista tiloista, joten uusi
7152: tyneet Riihimäen kauppala, Hausjärven, tila oli hankittava. Ostettu Suosillan tila so-
7153: Janakkalan, Lopen ja Rengon kunnat sekä pii myöskin maataloushallituksen mielestä
7154: eri järjestöt ja ovat ne merkinneet ja mak- koulutarkoituksiin. Siirtoväen sijoituksen
7155: san~e.t kannatussitoumuksia n. 10 miljoonaa jälkeen on tilaluku koulun vaikutuspiirissä
7156: markkaa. Yhdistyksellä on lisäksi hallussaan entisestään kasvanut ollen 2 ha viljeltyä pel-
7157: ent. Ylä-Vuoksen maamieskoulun melko täy- toa käsittävien tilojen luku ja maatalous-
7158: dellinen koulukalusto ja tilan irtaimisto. koulun käyneiden maanviljelijöiden luku-
7159: Maatalousopistotoimikunta on mietinnös- määrä seuraava:
7160: sään II 5. 6. 1945 esittänyt, että Karjalassa
7161:
7162: Yhteensä Maatalous-
7163: Yhteensä peltoa yli 2 ha koulun käy- Koulutus
7164: Kunta viljelmiä viljelmiä neitä %
7165: Riihimäen kaupp. •••• 0 •••• 0 •••1327 0 •• 230 35 15.2
7166: Hyvinkään •• 0 •••••• 0 133
7167: •••••• 92 12 13.0
7168: "
7169: Hyvinkään mlk. •••• 0 ••••••••••••• 765 440 51 11.5
7170: Hausjärven •••• 0 0 0. 0 •••••••••1463 706 104 14.7
7171: Janakkalan " •• 0 ••••••••• 0 1694
7172: ••••• 792 22 2.8
7173: Lopen " • 0 •••• 0 ••••••••• 1567 0. 909 58 6.4
7174: Rengon " 1694 792 22 2.8
7175: "
7176: ••• 0 •••••••••• 0 •••
7177:
7178:
7179:
7180:
7181: Vanajan 769 345 38 10.7
7182: "
7183: •• 0 •• 0. 0 ••••• 0 ••••
7184:
7185:
7186:
7187:
7188: Yhteensä 9 412 4315 342 7.9
7189:
7190:
7191: Päästäksemme vuonna 1950 todetusta liian massa todellista tarvetta. Maataloushallitus
7192: alhaisesta ammattikoulutusprosentista tulisi esittikin viime vuonna kuluvan vuoden me-
7193: jokaista 30 oppilaan luokkaa kohti olla enin- noarvioon otettavaksi määrärahan agronomi-
7194: tään 4 000 tilaa. Kuten yllä olevasta luette- opettajan palkkaamiseksi perustettavalle
7195: losta ilmenee, riittää tilaluku hyvin takaa- maatalouskoululle ja rakennusavustusta var-
7196: maan suunnitellun koulun oppilasmäärän. ten 40 000 000 mk. Määrärahoja ei kuiten-
7197: Kun lisäksi otetaan huomioon, että sodan kaan rahallisista syistä otettu hallituksen esi-
7198: aikaisen ja sen jälkeenkin jatkuneen korkean tykseen.
7199: syntyvyyden johdosta lähivuosina koulutet- Mainitun koulun perustamista on kuiten-
7200: tavan nuorison lukumäärä voimakkaasti nou- kin pidettävä kiireellisenä ja siksi onkin
7201: see, on uuden koulun perustamiseksi ole- suunniteltu sen aloittamista vuokrahuoneus-
7202: IV,227.- Pusa ym. 939
7203:
7204: tossa, joka olisikin tarkoitukseen saatavissa. lämmitykseen ym. tavanomaisiin juokseviin
7205: Koulun opetusohjelma on taas suunniteltu menoihin. Näin aloitettuna voitaisiin hal-
7206: lähinnä tilasuuruutta 2-10 ha varten, voin kustannuksin saada kokemusta uudesta
7207: koska tämän ryhmän erikoistarpeita ei ole maaseudun pieneläjiä palvelevasta ammatti-
7208: toistaiseksi huomioitu maamieskoulujen pe- koulusta.
7209: rusohjelmissa. Opetusta annettaisiin maata- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7210: lousaineissa kaikille oppilaille ja erikoisam- kunnioittaen,
7211: mateissa kuten konehuollossa, lämpö- ja ve-
7212: sijohtotöissä ym. maaseudun oloissa tarpeel- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
7213: lisissa ammateissa vaihtoehtoisesti eri lin- vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon 11
7214: joilla oppilaiden harrastuksen ja taipumus- Pl. VIII luvun 1 momentille agrono-
7215: ten mukaan. miopettajan palkkaamiseksi H ausjär-
7216: Kun koulukalusto on suurelta osalta ole- ven kuntaan perustettavalle maata-
7217: massa ja erikoisaineiden opettamisessa tar- louskoululle palkkaan indeksikorotuk-
7218: vittavia laitteita ja työvälineitä saadaan sineen ( 26 pl.) ja johtajan palkkioksi
7219: vuokrata, jäisivät koulun perustaruiskulut 720 300 markkaa ja tuntiopettajien
7220: verrattain pieniksi. Vuoden 1957 aikana tar- palkkoihin 600 000 markkaa eli yh-
7221: vittaisiin valtion tukea vain yhden agrono- teensä 1 320 300 markkaa ja 11 Pl.
7222: miopettajan ja erikoisopetusta autavien tun- VIII luvun 2 momentille muihin yllä-
7223: tiopettajien palkkaukseen sekä vuokraan, pitomenoihin 1 500 000 markkaa.
7224: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
7225:
7226: E. Pusa. Atte Pakkanen.
7227: Arvi Ikonen. Matti Miikki.
7228: 940
7229:
7230: IV,228. - Rah.al. N:o 161.
7231:
7232:
7233:
7234:
7235: Pakkanen ym.: ll!äiirärahan osoittamisesta Ahlmanin maa-
7236: mieskoulun yhteyteen perustettavaa isäntäopistoa varten.
7237:
7238:
7239: E d u s k u n n a ll e.
7240:
7241: Tilastojen mukaan on vain vajaat 7% maamieskoulun yhteyteen, jossa maamies-
7242: kaikista viljelijöistä käynyt maataloudellisen koulun ja keskikoulun käyneille, joilla on
7243: ammattikoulun, lähinnä maamieskoulun. käytännön kokemusta maataloudesta, annet-
7244: Tämä johtuu siitä, ettei meillä ole riittävästi taisiin perusteellisempaa maatalousopetusta
7245: alan ammattikouluja. Mutta maatalouskou- ja yleisiä kansalaistietoja lähinnä käytännön
7246: lutuksen heikkous ei koske vain peruskoulu- viljelijöiksi aikoville. Hanke, jonka takana
7247: tusta, vaan vielä enemmän jatkokoulutusta. on mm. kaikki kolme Hämeessä toimivaa
7248: Vaikka tekniikka kehittyy nopeasti, maa- maanviljelysseuraa, ja Pohjois-Hämeen maa-
7249: talous koneistuu voimakkaasti, maatalous- taloustuottajajärjestö, on jo niin pitkällä,
7250: tuotteiden markkinointikysymysten hoita- että Ahlmanin koulutilalla on valmiina mm.
7251: minen kysyy viljelijältä yhä enemmän am- tilava ja ajanmukainen konehalli ja uusi
7252: mattitaitoa ja pätevyyttä, ei perusteellisem- opistorakennus on tekeillä. Säätiön puolesta
7253: paan käytännön maatalouskoulutukseen ole voi ensimmäinen vuosikurssi aloittaa toimin-
7254: kovinkaan monella edes teoreettista mahdol- tansa v:n 1957 alusta, kunhan valtiovalta
7255: lisuutta. vain hyväksyy suunnitelman lopullisesti ja
7256: Kun ennen sotia oli meillä toiminnassa vastaa palkka- ym. menoista.
7257: kolme suomenkielistä maamiesopistoa ja nämä Maatalousministeriö esitti vuoden 1957
7258: voivat ottaa vastaan vuosittain noin 90 uutta tulo- ja menoarvioon tätä silmällä pitäen:
7259: oppilasta, on nykyisin suomenkielisiä maa- ,Kun on tarpeellista perustaa lähinnä käy-
7260: talousteknikkoja valmistavia oppilaitoksia tännön maanviljelijöitä varten tarkoitettu
7261: enää vain kaksi ja ne voivat ottaa oppilaita opisto, ehdotetaan Ahlmanin maamieskoulu
7262: vain noin 70. Vaikka hyvää oppilasainesta muutettavaksi Ahlmanin isäntäopisto-nimi-
7263: olisi niihin menossa runsaasti, on vain noin seksi oppilaitokseksi, jossa olisi sekä maa-
7264: 20 % pyrkijäistä voitu hyväksyä. Asiantila mieskoulun että isäntäopiston rinnakkaislin-
7265: vaatii siten nopeita toimenpiteitä. jat. Tätä varten ehdotetaan maamieskoulun
7266: Ahlmanin koulujen säätiö on jo jonkin maatalousopettajien toimet muutettaviksi leh-
7267: aikaa tehnyt valmisteluja sellaisen kaksivuo- torien toimiksi ja uusia toimia perustetta-
7268: tisen opiston aikaansaamiseksi Ahlmanin viksi seuraavasti:
7269: Nykyinen Ehdotettu
7270: palkka palkka Lisäys
7271: mk mk mk
7272: 2 lehtoria ........................ . 508 200 604 800 193 200
7273: 1 lehtori ......................... . 604 800 604 800
7274: 1 puutarhaopettaja ............... . 495 060 495 060
7275: 1 puutyön teknikko-opettaja ....... . 305 880 408 360 102 480
7276: 1 sepäntyön opettaja ............. . 408 360 408 360
7277: kalliinpaikanlisät ................. . 93 480 206 820 113 340
7278: tuntiopettajat .................... . 100 000 340 000 240 000
7279: ~ohtaj~~ .:Palkkio .................. . 72000 96 000 33 414
7280: mdeks1hsat ....................... . 291354
7281: Yhteensä mk 2 482 008
7282: IV,228. - Pakkanen ym. 941
7283:
7284: Lisäksi ehdotetaan myönnettäväksi opistoa varten kertamenona seuraavat määrärahat:
7285: mk
7286: Kahden luokkahuoneen ja laboratorion kalustoa varten ..... . 1800 000
7287: Oppilashuoneiden kalusto 80 oppilasta varten .............. . 1200 000
7288: Keittiö ja ruokakaluston lisäys ............................ . 500000
7289: Työpajojen koneita ja kalustoa varten ..................... . 1500 000
7290: Yhteensä mk 5 000 000"
7291:
7292: Näin olisi siis ollut kaikki valmiina, mutta kan määrärahan niiden palkkojen
7293: hallitus ei valitettavasti ottanut maatalous- maksamiseen ja sen irtairniston hank-
7294: ministeriön ehdotusta budjettiehdotukseensa, kimiseen, joka tarvitaan, kun Ahl-
7295: joten eduskunnan olisi nyt tämä asia hoi- nwnin maamieskoulu muutetaan vuo-
7296: dettava. den 1957 alusta Ahlmanin isäntä-
7297: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- opisto-nimiseksi oppilaitokseksi, jossa
7298: nioittaen, on sekä maamieskoulun että isäntä-
7299: opiston n:nnakkaislinjat.
7300: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7301: tulo- ja menoarvioon 7 482 008 mar-
7302: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
7303:
7304: Atte Pakkanen. Matti Raipala.
7305: Artturi Tienari. Artturi Koskinen.
7306: Arvo Sävelä.
7307: 942
7308:
7309: IV,229. - Rah.al. N:o 162.
7310:
7311:
7312:
7313:
7314: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskonekorjaa-
7315: mo-osaston perustamista varten Jurvan mies- ja naiskoti-
7316: teollisuuskoulujen yhteyteen.
7317:
7318:
7319: E d u s k u n n a ll c.
7320:
7321: Jurvassa on toiminut jo 45 vuotta mies- maatalouskonekorjaamo-osaston perustamista
7322: kotiteollisuuskoulu ja sen yhteyteen on äsket- sanottuun kouluun. Tämä osasto on nykyi-
7323: täin perustettu vastaava naiskotiteollisuus- sen telmillistyvän maatalouden kannalta ai-
7324: 'koulu. Yksityisien henkilöiden ponnistuksin van välttämätön, koska ammattimiesten puute
7325: ja Jurvan kunnan tuen avulla nämä koulut aiheuttaa vuosittain maataloudelle suuria va-
7326: ovat aivan ratkaisevalla tavalla vaikuttaneet hinkoja. Opettajan palkkaukseen ja yleis-
7327: pienen pitäjän toimeentulo- ja ansiomahdolli- menoihin tarvittaisiin 1 200 000 markkaa.
7328: suuksiin vaikutuksen ulottuessa lähipitäjiin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7329: kin. nioittaen,
7330: Kouluille on valmistumassa uudisraken-
7331: nus, jota suunniteltaessa on alun perin vi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7332: ranomaisten kehoituksesta otettu huomioon tulo- ja menoarvioon 1 200 000 markan
7333: laajentamismahdollisuudet. Vuoden 1957 suuruisen määrärahan maatalouskone-
7334: tulo- ja menoarvioon on otettukin määräraha korjaamo-osaston perustamista varten
7335: ompeluosaston perustamista varten. Maa- Jurvan mies- ja naiskotiteollisuuskou-
7336: taloushallitus oli kuitenkin esittänyt myös lujen yhteyteen.
7337: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
7338:
7339: Mauri Seppä. Johannes Wirtanen. N. Kosola.
7340: 943
7341:
7342: IV,230. - Rah.al. N:o 163.
7343:
7344:
7345:
7346:
7347: Antila ym..: Määrärahan osoittamisesta Jurvan mieskotiteolli-
7348: suuskoulun metallityö- ja konekorjausosastoa varten.
7349:
7350:
7351: E d u s k u n n a II e.
7352:
7353: Maatalouden voimakkaan koneellistumisen minen ja ylläpitäminen ilman valtion myötä-
7354: yhteydessä on myös huolehdittava arvokkaan vaikutusta tuottaa kuitenkin äärimmäisen
7355: konemateriaalin korjauksesta ja huollosta. suuria vaikeuksia, joten valtion olisi tultava
7356: Maaseudulla tarvitaan pajoja, joissa voidaan tukemaan paikkakunnan omaa ammattiope-
7357: nopeasti suorittaa korjauksia, millä kiireisinä tusharrastusta, varsinkin kun osaston paja
7358: työaikoina on suuri taloudellinen merkitys. olisi suureksi avuksi oman paikkakunnan
7359: Kun kotiteollisuusoppilaitokset ovat osoit- konehuollon hoitamisessa.
7360: tautuneet sellaisiksi, joiden oppilaat jäävät Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7361: kotipaikkakunnilleen ammattiaan harjoitta- nioittavasti,
7362: maan, olisi tärkeätä kehittää niitä paikka-
7363: kunnan tarpeiden mukaan. Näin on myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7364: Jurvan mieskotiteollisuuskoulu osoittautunut tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
7365: tarpeelliseksi antamalla tukea paikkakunnan vun 5 momentille lisäystä metalUtyö-
7366: ammattiopetuksen pohjalta syntyneelle huo- ja konekorjausosaston opettajan perus-
7367: nekaluteollisuudelle. Paikkakuntalaiset ovat- palkkaatn, ikälisiin ja indeksikorotuk-
7368: kin suurin uhrauksin kehittäneet oppilaitos- siin 634 740 markkaa sekä muihin yllä-
7369: taan ja järjestäneet juuri valmistuneeseen pitomenoihin 11 Pl. VIII luvun 6
7370: uuteen koulura;kennukseen tilat myös metalli- momenUlle lisäystä 1800 000 markkaa
7371: ja konekorjausosastoa varten. Osaston alka- Jurvan ntieskotiteollisuuskoululle.
7372: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
7373:
7374: Toivo Antila. Väinö Tikkaoja. Eino E. Heikura.
7375: Atte Pakkanen. Erkki Ryömä. Nestori Kaasalainen.
7376: Matti Mattila. Eeli Erkkilä. Eino Uusitalo.
7377:
7378:
7379:
7380:
7381: 19 E 645/56
7382: 944
7383:
7384: IV,231. - Fin.mot. N: o 164.
7385:
7386:
7387:
7388:
7389: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för
7390: byggnadsunderstöd åt lantbruksundervisningsanstalter av
7391: privat natur.
7392:
7393:
7394: T i ll R i k s d a g e n.
7395:
7396: Lantbruksundervisningen i vårt land får undervisningsanstalter för den ungdom, som
7397: alltjämt en växande betydelse. Emedan fler- skall föra landsbygdens huvudnäringar fra-
7398: talet lantbruksundervisningsanstalter av pri- måt.
7399: vat natur arbetar i undermåliga byggnader, På grund av det stora byggnadsbehovet
7400: borde större årliga belopp än tidigare anslås vid de privata lantbruksundervisningsanstal-
7401: för nybyggnader och reparationer vid dessa terna borde de i 1957 års statsförslag in-
7402: skolor. De belopp, som riksdagen under de gående anslagen höjas. Med hänvisning här-
7403: senaste åren beviljat som byggnadsunderstöd till föreslås vördsamt,
7404: och -lån, är alltför otillräckliga, och om man
7405: inte i skyndsam ordning utökar byggnads- att Riksdagen såsom tillägg till
7406: verksamheten, kommer yrkesutbildningen på statsförslaget för år 1957 under 11 Ht.
7407: lantbrukets område att försvagas. I fråga VIII: 8 måtte anteckna 70 000 000
7408: om rationaliseringen inom lantbruket utgör mark för byggnadsunderstöd åt lant-
7409: yrkesutbildningen en grundfaktor, men först bruksundervisningsanstalter av privat
7410: och främst måste man skapa tidsenliga natur.
7411: Helsingfors den 18 september 1956.
7412:
7413: Verner Korsbäck. Sven Högström.
7414: Arthur Larson. Grels Teir.
7415: Albin Wickman.
7416: 945
7417:
7418: IV,231. - Rah.al. N: o 164.
7419: Suomennos.
7420:
7421:
7422:
7423: Korsbäck ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raken-
7424: nusavustuksiksi yksityisluontois~1le maataloudellis~1le oppi·
7425: laitoksille.
7426:
7427:
7428: E d u s k u n n a 11 e.
7429:
7430: Maatalousopetus saa maassamme yhä suu- mutta ensi sijassa on luotava ajanmukaiset
7431: remman merkityksen. Koska suurin osa yksi- oppilaitokset sitä nuorisoa varten, jonka on
7432: tyisluontoisista maataloudellisista oppilaitok- vietävä maaseudun pääelinkeinoja eteenpäin.
7433: sista toimii tarkoitustaan vastaamattomissa Yksityisluontoisten maataloudellisten oppi-
7434: rakennuksissa, olisi suurempia vuotuisia laitosten suuren rakennustarpeen johdosta
7435: määrärahoja kuin aikaisemmin merkittävä olisi vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityk-
7436: näiden koulujen uudisrakennuksia ja kor- seen sisältyviä määrärahoja korotettava. Sen
7437: jauksia varten. Ne summat, jotka eduskunta vuoksi ehdotetaan kunnioittaen,
7438: viime vuosina on myöntänyt rakennusavus-
7439: tuksiksi ja -lainoiksi, ovat aivan liian riit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7440: tämättömät, ja ellei rakennustoimintaa kii- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
7441: reeilisessä järjestyksessä lisätä, tulee am- vun 8 momentille lisäyksenä 70 000 000
7442: mattikoulutus maatalouden alalla heikenty- markkaa rakennusavustuksiksi yksi-
7443: maan. Rationalisoinnin suhteen maatalou- tyisluontoisille maataloudellisille oppi-
7444: dessa on ammattikoulutus eräs perustekijä, laitoksille.
7445: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
7446:
7447: Verner Korsbäck. Sven Högström.
7448: Arthur Larson. Grels Teir.
7449: Albin Wickman.
7450: 946
7451:
7452: IV,232.- Fin.mot. N:o 165.
7453:
7454:
7455:
7456:
7457: Lindh m. fl.: Angående anvisande av anslag till understöd
7458: och lån för uppförande av ett skolhus åt överby skola
7459: för landsbygdens yrken.
7460:
7461:
7462: T i ll R i k s d a g e n.
7463:
7464: överby skola för landsbygdens yrken, den för två lärosalar, lärarrum, biblioteksrum,
7465: äldsta i sitt slag i Norden, innehade i tiden rum för undervisningsmateriel samt en lärar-
7466: Överby och Karlbergs skollägenhet i Kyrk- bostad. I samma hus kunde ytterligare bere-
7467: slätt. Denna gick emellertid :förlorad med das bostadsutrymme för skolans vaktmästare,
7468: Porkala-området, och skolan fick i skadestånd ett eller två rum för elevernas fritidssyssel-
7469: 750 000 mk. Motivet till det synnerligen blyg- sättning ävensom bostadsrum för 12 elever.
7470: samma skadeståndet var troligen att staten Såsom känt har Överby skola i detta nu
7471: i varje fall bleve skyldig att uppföra en ny ingen egentlig lärosal. Den teoretiska under-
7472: skola i stället för den förlorade. Då skolan visningen för vardera årskursen sker i inter-
7473: år 1945 lyckades anskaffa en ny skollägen- natsbyggnaden, där tillfälligt undervisnings-
7474: het i Esbo, föreslog ,Maatalousopistotoimi- utrymme erhållits genom att tre elevrum
7475: kunta", att 35 miljoner mk i statsbidrag sammanslagits. Detta i och för sig alldeles
7476: skulle givas för återuppbyggnaden av knappa utrymme har medfört, att eleverna
7477: nämnda skola. Till dag som är har skolan redan bor synnerligen trångt. Då elevantalet
7478: erhållit 3.25 miljoner mk i statsbidrag och uppenbarligen är i tillväxt, vore det skäl att
7479: 5 miljoner mk i statslån. Skolan lider av beakta detta vid uppförandet av det nödig-
7480: svår trångboddhet med sina 42 elever och befunna skolhuset ävensom att i detsamma
7481: är årligen tvungen att avvisa åtminstone ett bereda bostad för en lärare (verkmästare)
7482: tiotal ansökningar. samt för skolans vaktmästare. Den förra
7483: Då Porkala-området återbördades tili sina bor nu i hyrd lokal 6 km från ~skolan, me-
7484: ägare, befanns att samtliga lantbrukets ~ko dan den senare bor i en f.d. statkarlsbostad
7485: nomiebyggnader var rivna eller på annat vis 400 m från de byggnader, vilkas skötsel och
7486: förstörda samt att i•ternatsbyggnaden under eldning är honom anförtrodda.
7487: arrendetiden blivit så illa medfaren att en Här antydda skolhus komme att omfatta
7488: grundlig reparation av densamma icke mera ca 2 500 m3 och dess uppförande och inred-
7489: lönar sig. Skolhuset och övriga bostadsbygg- ning torde stiga tili 25 miljoner mk.
7490: nader drar ävenledes så stora reparations- Med hänvisning till ovanstående föreslår
7491: kostnader att ett återställande av Överby undertecknade,
7492: och Karlberg för skoländamål bleve flerfalt
7493: dyrare än att fullfölja nybyggnadsverksam- att Riksdagen i statsförslaget för år
7494: heten på skolans nuvarande skollägenhet, 1957 måtte upptaga ett anslag om
7495: Margreteberg, i Esbo, där skolan äger skol- 25 miljoner mark, varav hälften skulle
7496: tomten, vilket icke är fallet på Överby och utges som understödslån och andra
7497: Karlberg. hälften som direkt understöd för upp-
7498: För den teoretiska undervisningen vore förande av ovannämnda skolhus åt
7499: Överby skola för landsbygdens yrken nu i överby skola för landsbygdens yrken.
7500: behov av en skolbyggnad med bl.a. utrymme
7501: Helsingfors, den 17 september 1956.
7502:
7503: Bertel Lindh. John Forsberg. 'Albin Wickman.
7504: Arthur Larson. Grels Teir. Verner Korsbäck.
7505: 947
7506:
7507: IV,232.- Rah.al. N:o 165.
7508: Suomennos.
7509:
7510:
7511: Lindh ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
7512: naksi koulutalon rakentamiseksi överby skola för lands-
7513: bygdens yrken nimiselle koululle.
7514:
7515: E d u s k u n n a ll e.
7516:
7517: överby skola för landsbygdens yrken ni- delle oppisalille, opettajainhuonee1le, kirjas-
7518: misellä koululla, joka on lajissaan vanhin tohuoneelle, opetusmateriaalille sekä opetta-
7519: Pohjoismaissa, oli aikanaan hallussaan över- janasunnolle. Samaan rakennukseen voitai-
7520: byn ja Karlbergin koulutila Kirkkonum- siin lisäksi valmistaa asunto koulun vahti-
7521: mella. Tämä menetettiin kuitenkin Porkka- mestarille, huone tai kaksi oppilaiden vapaa-
7522: lan alueen mukana, ja koulu sai vahingon- aikojen askartelua varten sekä asuntohuoneet
7523: korvausta 750 000 markkaa. Erittäin vaati- 12 oppilaalle.
7524: mattoman vahingonkorvauksen perusteena överbyn koululla ei, kuten tunnettua, ole
7525: oli ilmeisesti se seikka, että valtio joka ta- tällä hetkellä lainkaan varsinaista oppisalia.
7526: pauksessa joutuisi rakentamaan uuden kou- Kummankin vuosikurssin tietopuolinen ope-
7527: lun menetetyn tilalle. Kun koulun vuonna tus tapahtuu asuntolarakennuksessa, jossa on
7528: 1945 onnistui hankkia uusi koulutila Es- saatu tilapäistä opetustilaa yhdistämällä
7529: poossa, ehdotti Maatalousopistotoimikunta 35 kolme oppilashuonetta. Tämä sekä jo si-
7530: milj. mk:n valtionavustuksen myöntämistä nänsä aivan liian pienet tilat ovat johtaneet
7531: mainitun koulun jälleenrakentamista varten. siihen, että oppilaat asuvat hyvin ahtaasti.
7532: Tähän päivään mennessä koulu on saanut Kun oppilasluku ilmeisesti on nousussa, olisi
7533: valtionavustusta 3.25 milj. mk ja lainaa val- tämä syytä ottaa huomioon rakennettaessa
7534: tiolta 5 milj. mk. Koulu, jossa on 42 oppi- uusi tarpeelliseksi havaittu koulutalo sekä
7535: lasta, kärsii vaikeasta tilanahtaudesta ja sen järjestää siihen asunto yhdelle opettaja1le
7536: on vuosittain pakko hylätä ainakin kymmen- (työnjohtaja) sekä koulun vahtimestarille.
7537: kunta hakemusta. Edellinen asuu nyt vuokrahuoneistossa 6
7538: Kun Porkkalan alue palautettiin aikai- km:n päässä koulusta, kun taas jälkimmäi-
7539: semmille omistajilleen, havaittiin, että kaikki nen asuu entisessä muonamiehen asunnossa
7540: maatalouden talousrakennukset oli purettu 400 metrin päässä niistä rakennuksista, joi-
7541: tai muulla tavoin hävitetty sekä että asunto- den hoito ja lämmitys kuuluvat hänelle.
7542: larakennus oli vuokra-aikana mennyt niin Tässä tarkoitettu koulutalo tulisi käsittä-
7543: huonoon kuntoon, ettei sen perusteellinen mään 2 500 m3 ja sen rakentamis- ja sisus-
7544: korjaaminen enää kannata. Koulutalo ja tuskustannukset noussevat 25 miljoonaan
7545: muut asuntorakennukset vaativat samoin markkaan.
7546: niin suuria korjauskustannuksia, että över- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
7547: byn ja Karlbergin rakentaminen jälleen kou- ehdottavat,
7548: lutarkoituksiin tulisi monin kerroin kalliim-
7549: maksi kuin uudisrakennustoiminnan toteut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7550: taminen koulun nykyisellä koulutilalla Es- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
7551: poon Margretebergissä, jossa koulu omistaa kan määrärahan, josta puolet· myön-
7552: koulutontin, jota se ei omista överbyssä ja nettäisiin avustuslainaksi ja puolet
7553: Karlbergissa. suoranaiseksi avustukseksi koulutalon
7554: Tietopuolista opetusta varten tarvitsisi rakentamiseksi överby skola för
7555: Överby skola för landsbygdens yrken nyt landsbygdens yrken nimiselle kou-
7556: koulurakennuksen, jossa olisi mm. tilat kah- lulle.
7557: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
7558:
7559: Bertel Lindh. John Forsberg. Albin Wickman.
7560: Arthur Larson. Grels Teir. Verner Korsbäck.
7561: 948
7562:
7563: IV,233.- Rah.al. N:o 166.
7564:
7565:
7566:
7567:
7568: M. Mattila ym. : Määrärahan osoittamisesta Nurmijärven koti-
7569: teollisuuskoulun rakennustöiden aloittamista varten.
7570:
7571:
7572: E d u s k u n n a ll e.
7573:
7574: Nurmijärven pitäjän erikoisasema maan- ja töiden aloittamista varten sekä myös päät-
7575: viljelysvaltaisena alueena pääkaupungin il.ä- tänyt luovuttaa koulutontin. Koska koulun
7576: heisyydessä asettaa erikoiset vaatimukset rakentaminen yksistään kunnan varoilla il-
7577: koulutukseen nähden. Toisaalta sen kasvava man takeita valtionavustuksesta tulisi kun-
7578: väestö on joutunut etsimään työmahdolli- nalle ylivoimaisen raskaaksi ja kun talous-
7579: suuksia pitäjän raJOJen ulkopuolelta ja arviossa määrärahat yksityisluontoisten koti-
7580: heille olisi annettava sellainen ammattikou- teollisuusoppilaitosten rakennusavustuksia ja
7581: lutus, että he tulisivat yhteiskuntakelpoisiksi, -lainoja varten ovat niin vähäiset, että ne
7582: hyödyllisiksi kansalaisiksi. Erikoisesti nyt, tarvitaan pääasiallisesti jo valmistuneiden
7583: kun suuret ikäluokat ovat tulemassa siihen koulujen korkeakorkoisten lainojen maksu-
7584: ikään, että heidän ammattikoulutuksensa on avustuksiksi ja vanhojen koulujen uusimiseen
7585: ajankohtainen, on kysymys erittäin tärkeä. ja laajentamiseen, ei kunta voi toivoa näistä
7586: Nurmijärven kunta on tämän oivaltaen päät- määrärahoista rakennusavustusta.
7587: tänyt perustaa useampiasastoisen kotiteolli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7588: suuskoulun, jonka se parhaiten katsoo palve-
7589: levan tällä hetkellä ammatillista kasvatusta, että Eduskwnta ottwisi vuoden 1957
7590: ja on tehnyt suunnitelman yhteistyössä maa- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
7591: taloushallituksen kotiteollisuusosaston kanssa vun 8 momentille Nurmijärven koti-
7592: koulun aikaansaamisesta sekä myöntänyt teollisuuskoulun rakennustöiden aloit-
7593: määrärahan koulurakennusten suunnittelua tamista varten 20 000 000 markkaa.
7594: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
7595:
7596: Matti Mattila. Veikko Helle.
7597: Yrjö Sinkkonen. Toivo Antila.
7598: Urho Kähönen. Esa Koivusilta.
7599: 949
7600:
7601: IV,234. - Rah.al. N:o 167.
7602:
7603:
7604:
7605:
7606: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Pa-
7607: rikkalan seudun maamieskoululle uuden koulutalon raken-
7608: tamista varten.
7609:
7610:
7611: E d u s k u n n a ll e.
7612:
7613: Maataloushallituksen suorittaessa yleistar- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7614: kastuksen Parikkalan seudun maamieskou- nioittaen,
7615: lussa vuonna 1954 todettiin, että kouluraken-
7616: nukset ovat maan huonoimmat, suorastaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7617: hengenvaaralliset koulun oppilaille. Raken- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII
7618: nuksia ei kannata korjata. luvun uudelle momenUlle 80 000 000
7619: Saadakseen asiaan parannusta koulun joh- markan määrärahan avustuksena
7620: tokunta on teettänyt piirustukset koulun Parikkalan seudun maamieskoululle
7621: uudelleen rakentamiseksi. Nämä piirustuk- uuden koulutalon rakentamista var-
7622: set on maataloushallitus sekä rakennushalli- ten.
7623: tus hyväksynyt. Koulussa näyttää myöskin
7624: olevan riittävästi oppilaita.
7625: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
7626:
7627: Yrjö Sinkkonen. Eino Rytinki.
7628: Valto Käkelä. Matti Mattila.
7629: Erkki Tuuli.
7630: 950
7631:
7632: IV,235. - Rah.al. N:o 168.
7633:
7634:
7635:
7636:
7637: Liedes ym.: ]}Jäärärahan osoittamisesta lainaksi maaseutuam-
7638: mattien kurssikeskuksen rakentamiseksi H aukiputaalle.
7639:
7640:
7641: E d u s k u n n a ll e.
7642:
7643: Ammattikasvatuskysymys on tullut erittäin palvella määräaikaisten, lyhyempien kurssien
7644: ajankohtaiseksi jokaisessa maalaiskunnassa, muodossa myös koko Pohjois-Suomen tar-
7645: koska keskusammattikoulut eivät pysty hoi- vetta erikoisammattimiesten ammattialan ke-
7646: tamaan maalaiskuntien tarvetta. Niinpä Poh- hitystä vastaavana täydennyskoulutuspaik-
7647: jois-Pohjanmaan keskusammattikoulu ei voi kana. Kurssikeskuksen rakennustarvetta var-
7648: tyydyttää kuin murto-osan laajalta alueelta ten on tehty alustavat piirustukset n.
7649: kouluun pyrkijöistä. Hoitaakseen itse am- 30 000 ms käsittävästi. Paitsi varsinaista
7650: mattikoulutustarpeensa ovat Haukiputaan, koulurakennusta tarpeellisine opetus- ja työ-
7651: Iin, Yli-Iin, Kuivaniemen ja Kiimingin kun- huoneineen, tarvitsee keskuskoulu myös tilat
7652: nat perustaneet maaseutuammattien kurssi- erillisiä ammattikursseja varten sekä oppilas-
7653: keskuksen, joka em. kuntain lisäksi voisi tyy- asuntolan ja opettajien asunnot. Kokonais-
7654: dyttää yhtymään ilmeisesti myöhemmin liit- kustannusarvio on 141000 000 markkaa. Ra-
7655: tyvän Pudasjärven koulutustarpeen. Yhty- kentaminen on suunniteltu tapahtuvaksi kol-
7656: män omistuksessa on nyt Haukiputaan mies- messa vaiheessa.
7657: kotiteollisuuskoulu, jolla on puoli vuosisataa Ensimmäinen vaihe käsittäisi varsinaiset
7658: vanhat rakennukset. Yhtymällä on lisäksi koulurakennukset, toinen vaihe oppilasasun-
7659: omistuksessaan koulun tonttiin liittyvä 2 tolan ja kolmas opettajien asunnot. Nykyiset
7660: ha: n suuruinen maa-alue, jolle on suunni- koulurakennukset tyydyttäisivät rakennus-
7661: teltu rakennettavaksi em. maaseutuammat- vaiheen aikaisen tarpeen ja niitä voitaisiin
7662: tien kurssikeskus. Tämä kurssikeskus on myöhemmin käyttää jatkokurssilaisten ma-
7663: suunniteltu sisäoppilaitokseksi, johon voitai- joitukseen ja varastotiloiksi. Rakentamisen
7664: siin ottaa kaikkiaan 300 oppilasta. Se tulisi nopea aloittaminen on tarpeellista sekä am-
7665: käsittämään useita ammattilinjoja, kuten mattikoulutustarpeen tyydyttämiseksi että
7666: huonekalu- ja rakennuspuusepän, maaseudun myös seudulla vallitsevan työttömyyd.en tor-
7667: rakennustyöläisten, maalaisseppien, maaseu- jumiseksi.
7668: dun konehuoltajien, autoasentajain, auto-, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7669: kilpi- ja rakennusmaalarien, korjaussuutarei-
7670: den ja valjastyöntekijäin ammattialat. N. 100 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7671: tytölle on suunniteltu koulutusta talous-, tuw- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
7672: kutomo- ja ompeluosastolla. kan suuruisen määrärahan avustuslai-
7673: Maalaisnuorison peruskoulutuksen ohella naksi H aukiputaan kuntaan rakennet-
7674: on kurssikeskuksessa suunniteltu hoidetta- tavan maaseutuammattien kurssikes-
7675: vaksi myös kuntien tarve jatko-opiskelun kuksen ensimmäisen rakennusvaiheen
7676: suhteen. Lisäksi kurssikeskus voisi yhteistoi- toteuttamista varten.
7677: minnassa ammattienedistämislaitoksen kanssa
7678: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
7679:
7680: Pentti Liedes. Lauri Järvi.
7681: Arvi Turkka. Irma Torvi.
7682: Eino Rytinki. Yrjö Murto.
7683: Armas Leinonen. Antti Kinnunen.
7684: 951
7685:
7686: IV,236.- Rah.al. N:o 169.
7687:
7688:
7689:
7690:
7691: Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskoneiden
7692: tutkimuslaitoksen virkojen järjestelyä varten.
7693:
7694:
7695: E d u s k u n n a ll e.
7696:
7697: Maatalouskoneiden koetustoiminta on kyisestään. Lain (366/49) ja asetuksen
7698: maassamme jo yli 50 vuotta vanhaa. Tässä (682/49) edellyttämä koetus- Ja tutkimus-
7699: suhteessa maamme kuuluu edelläkävijämai- osastojen perustaminen sekä teknillisen toi-
7700: den joukkoon. Asetuksella 13. 9. 46 ja lailla miston muodostaminen on käytännössä oHut
7701: 6. 5. 49 on tätä koetus- ja tutkimustoimintaa toteutettu jo vuodesta 1949 alkaen. Koetus-
7702: edelleen laajennettu ja maatalouskoneiden . ja tutkimusosastojen rinnalla oleva teknilli-
7703: tutkimuslaitoksen tehtävänä on em. Jain mu- nen toimisto ei ole kummallekaan osasto1le
7704: kaan maataloudessa sekä siihen kuuluvassa alistettu, vaan välittömästi johtajan alainen.
7705: metsä-, puutarha-, meijeri- ja kotitaloudessa Näin saadaan koetuksissa ja tutkimuksissa
7706: sekä kotiteollisuudessa käytettävien koneiden esiintyvien lukuisten, puhtaasti teknillisten
7707: ja työvälineiden tutkiminen, kehittäminen ja tehtävien hoitaminen keskitetyksi ja yhden-
7708: koetteleminen, niiden tarkoituksenmukaisuu- mukaiseksi sekä mahdollisimman pienin kus-
7709: den ja olosuhteisiimme soveltuvuuden selvit- tannuksin suoritetuksi.
7710: täminen ja standardisoinnin edistäminen. Jo kahdeksan vuoden ajan on laitoksen
7711: Vuoden 1949 lopulla tuli myös voimaan ase- taholta vuosittain esitetty osasto- ja toimisto-
7712: tus maatalouskoneiden tarkastuspakosta. jaon vahvistamista sekä laitoksen tärkeim-
7713: Maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen orga- pien toimien vakinaistamista. Nämä esitykset
7714: nisatio ei ole kuitenkaan vielä asetuksen eivät ole kuitenkaan toistaiseksi johtaneet
7715: 682/49 mukainen eikä faitoksen toiminta myönteiseen tulokseen.
7716: vielä riittävän tehokasta siitä huolimatta, Tämä virkojen vakinaistaminen sekä
7717: että erittäin nopeasti koneeliistuva maatalou- osasto- ja toimistojaon toteuttaminen edel-
7718: temme kipeästi ja kiireellisesti kaipaa sitä lyttää momentille 11 Pl. IX: 13 vuonna 1957
7719: tukea, mitä sen tulisi tältä tutkimuslaitok- lisäystä 772 247 mk.
7720: selta saada erityisesti uusien koneiden vi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7721: rallisissa arvostaluissa sekä yleensä maata- kunnioittavasti,
7722: louskoneiden tutkimisessa ja myös koneiden
7723: iJ.aadun parantamisessa. että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
7724: Laitoksen toiminnan vakiinnuttamiseksi ja vuoden 1957 tulo- ja menoarvion
7725: tehostamiseksi on pidettävä tarpeellisena pe- 11 Pl. IX: 14 momentille 772 247
7726: rustaa laitokseen koetus- ja tutkimusosastot markkaa maatalouskoneiden tutkimus-
7727: ja teknillinen toimisto (asetus 682/49 2 §) laitoksen johtajan ylimääräisen toimen
7728: sekä johtajan ( 37 pl.), kahden osastopäälli- vakinaistamiseksi sekä kahden osasto-
7729: kön (33 pl.) ja yhden toimistopäällikön ja yhden toimistopäällikön vakinaisen
7730: (33 pl.) vakinaiset virat. Nämä toimenpi- viran perustamiseksi.
7731: teet eivät aiheuta henkilökunnan lisäystä ny-
7732: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
7733:
7734: Tahvo Rönkkö. Kerttu Saalasti. Hilja Väänänen.
7735: Väinö Rankila. Erkki Ryömä. Verner Korsbäck.
7736: Arvi Ikonen. Eino Rytinki. Matti Mattila.
7737:
7738: 20 E 645/56
7739: 952
7740:
7741: IV,237.- Fin.mot. N:o 170.
7742:
7743:
7744:
7745:
7746: Korsbäck m. fl..: Angående anvisande av förhöjt anslag till
7747: statens bidrag till kostnaderna för jordförbättringsarbeten.
7748:
7749:
7750: T i 11 R i k s d a g e n.
7751:
7752: Den statskommitte, som utrett frågan om som lån :för samma ändamål 350 miljoner
7753: lantbrukets grundkrediter, har i sitt betän- mark.
7754: kande ådagalagt, att bl.a. behovet av jord- Då det är uppenbart, att de av regeringen
7755: förbättrings-, närmast torrläggningsarbeten, :föreslagna anslagen är otillräckliga, :föreslår
7756: är synnerligen stort. Ett bevis härför har undertecknade vördsamt,
7757: man i de omfattande frostskador, som inträf-
7758: :fat i år och som i betydande grad har brist- att Riksdagen såsom tillägg till
7759: :fällig torrläggning som orsak. I statsförsla- statsförslaget för år 1957 under 11
7760: get :för år 1957 :föreslår regeringen, att som Ht. X: 7 måtte ant-eckna 500000000
7761: bidrag till kostnaderna :för jordförbättrings- mark till statens bidrag till kostna-
7762: arbeten reserveras 600 miljoner mark och derna för jordförbättringsarbeten.
7763: Helsingfors den 18 september 1956.
7764:
7765: Verner Korsbäck. Sven Högström.
7766: Arthur Larson. Grels Teir.
7767: Albin Wickman.
7768: 953
7769:
7770: IV,237. - Rah.al. N:o 170.
7771: Suomennos.
7772:
7773:
7774:
7775: Korsbäck ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion
7776: avustuksiksi maanparannustöiden kustantamiseksi.
7777:
7778:
7779: E d u s k u n n a II e.
7780:
7781: Maatalouden perusluottokysymystä selvit- kaa ja !ainoiksi samaan tarkoitukseen 350
7782: tänyt valtionkomitea on mietinnössään osoit- miljoonaa markkaa.
7783: tanut, että mm. maanparannus-, lähinnä kui- Kun on ilmeistä, että hallituksen ehdotta-
7784: vatustöiden tarve on erittäin suuri. Eräs mat määrärahat ovat riittämättömät, allekir-
7785: todistus tästä on saatu niissä laajoissa halla- joittaneet ehdottavat kunnioittaen,
7786: vahingoissa, joita tänä vuonna on sattunut
7787: ja joiden syynä huomattavassa määrässä on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7788: puutteellinen kuivatus. Tulo- ja menoarvio- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun
7789: esityksessään vuodelle 1957 hallitus ehdottaa, 7 momentille lisäyksenä 500 000 000
7790: että avustuksiksi maanparannustöiden kus- markkaa valtion avustuksiksi maan-pa-
7791: tantamiseksi varattaisiin 600 miljoonaa mark- rannustöiden kustantamiseksi.
7792: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
7793:
7794: Verner Korsbäck. Sven Högström.
7795: Arthur Larson. Grels Teir.
7796: Albin Wickman.
7797: 954
7798:
7799: IV,238.- Rah.al. N:o 171.
7800:
7801:
7802:
7803:
7804: Asvik ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
7805: siksi maanparannustöitä varten.
7806:
7807:
7808: E d u s k u n n a ll e.
7809:
7810: Valtion osanotosta maanparannustöiden laajakantoisemmiksi ja täten yhä enemmän
7811: kustannuksiin hallitus esittää vuoden 1957 valtion tuesta riippuvaisiksi onkin maata-
7812: tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X: 7 momenrtille loushallitus esittänyt maanparannustöiden
7813: valtion avustuksina 600 milj. markkaa ja kustannuksiin vuoden 1957 tulo- ja meno-
7814: 19 Pl. II luvun 13 momentille lainoina 350 arvioon otettavaksi 3 500 000 000 markan
7815: milj. markkaa. Näiden määrärahojen puit- määrärahan.
7816: teissa valtio tukee sellaisia maanparannus- Esimerkkinä varoja odottavien töiden laa-
7817: töitä, joiden tarkoituksena on virtoja, puroja juudesta mainittakoon mm. seuraavaa: Maa-
7818: ja jokia perkaamalla, järviä laskelma.Hll!, lkui'- taloushallituksen jokitoimisto, joka on tut-
7819: vatusojia kaivaroalla ja pengertämällä kui- kinut Pohjanmaan peruskuivatukseen liitty-
7820: vattaa soita ja muita vesiperäisiä maita sekä viä lkuivatuskohteita, tarvitsee 17 h8inkkeen
7821: estää maiden hyväksikäyttöä haittaavia tul- toteuttamiseen 4 930 milj. markkaa, hyöty-
7822: via ja maiden vettymistä. Maanviljelysinsi- alan ollessa 48 640 ha.
7823: nööripiirien toimesta on vuoteen 1956 men- Työkohteiden mittasuhteita selvittää Ky-
7824: nessä kaikkiaan suunniteltu kuivatustöitä rönjoen perkaushanke, jonka kustannusarvio
7825: n. 1.8 milj. ha:n hyötyalalle ja työt toteu- on 1100 milj. markkaa hyötyalan ollessa
7826: tettu 0.8 milj. ha:n alalla. Maanparannus- 8 700 ha.
7827: työn suoritusta on voimakka8isti hidasta,. Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
7828: nut maanparannusmäärärahojen niukkuus.
7829: Niinpä nykyisin rahoitusta odottavia hank- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7830: keita on yli 500 ja toteuttamattomien töiden tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun
7831: määrä on jatkuvasti lisääntymässä. Toteut- 7 momenUlle lisäyksenä 100 000 000
7832: tamattomien hankkeiden kasvu on viime markan siirtomäärärahan avustuksina
7833: viisivuotiskautena ollut 80 000-170 000 ha. maanparannustöiden kustantamiseksi.
7834: Maanparannushankkeiden tullessa entistä
7835: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
7836:
7837: Toivo A.svik. Irma Rosnell. Leo Suonpää.
7838: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. J. Mustonen.
7839: Pentti Liedes. Pauli Puhakka. N. Nurminen.
7840: Rainer Virtanen.
7841: 955
7842:
7843: IV,239. - Fin.mot. N:o 172.
7844:
7845:
7846:
7847:
7848: Österholm m. fl.: Angående anv·isande av anslag för att
7849: täcka ränteskillnaden på lån, som beviljas yrkesfiskare
7850: för anskaffning av fiskredskap.
7851:
7852:
7853: T i ll R i k s d a g e n.
7854:
7855: De lån mot låg ränta, som beviljats till nytt anslag upptagits till lån för anskaff-
7856: hjälp åt yrkesfiskare för anskaffning av ning av fiskredskap. Då det emellertid i an-
7857: fiskredskap, har varit till stor nytta och seende till fiskerinäringens beträngda läge
7858: bör betraktas som en av de effektivaste un- är i hög grad önskvärt att låneverksamheten
7859: derstödsåtgärderna under senare år åt yrkes- skulle fortgå, borde ett anslag beviljas för
7860: fisket. Dessa lån har under de två senaste det ifrågavarande ändamålet även under år
7861: åren beviljats sålunda att staten täckt skill- 1957. Men hänsyn till det rådande stats-
7862: naden mellan den gängse utlåningsräntan finansiella läget föreslås att statens anslag
7863: och den ränta på 3 procent som erlagts av begränsas till 2 milj. mark varigenom skulle
7864: låntagarna. Kapitalet har ställts till förfo- stå till förfogande ett lånebelopp på 40 milj.
7865: gande av Andelskassornas Central Ab och mark.
7866: Sparbankernas Central Aktiebank. Lånen På grund av det som ovan anförts föreslås,
7867: har varit mycket efterfrågade men då det
7868: gällt att tillgodose behovet i hela landet, att Riksdagen måtte i statsförslaget
7869: har det tillgängliga lånekapitalet visat sig för år 1957 anvisa 2 milj. mark för
7870: otillräckligt trots att lånebeloppen skurits att täcka ränteskillnaden på lån, som
7871: ned så att de i allmänhet inte överstigit beviljas yrkesfiskare för anskaffning
7872: 300 000 mark. av fiskredskap.
7873: I budgetförslaget för nästa år har intet
7874: Helsingfors den 17 september 1957.
7875:
7876: John Österholm. Arthur Larson. Albin Wickman.
7877: Grels Teir. · Verner Korsbäck. Sven Bögström.
7878: 956
7879:
7880: IV,239. - Rah.al. N:o 172.
7881: Suomennos.
7882:
7883:
7884:
7885: Österholm ym.: Korotetun määrämhan osoittamisesta ammat-
7886: tikalastajt1le kalanpyydysten hankkimiseksi myönnettävien
7887: lainojen korkoeron suorittamiseen.
7888:
7889:
7890: E d u s k u n n a 11 e.
7891:
7892: Ne halpakorkoiset lainat, joita on myön- otettu mitään uutta määrärahaa !ainoiksi
7893: netty ammattikalastajien avuksi kalastusväli- kalanpyydysten hankkimiseen. Kun kuiten-
7894: neiden hankkimiseen, ovat olleet suureksi kin kalastuselinkeinon tukalaan asemaan kat-
7895: hyödyksi ja niitä on pidettävä eräänä tehok- soen on suuressa määrin toivottavaa, että
7896: kaimmista ammattikalastuksen tukemistoi- lainaustoiminta jatkuisi, pitäisi määräraha
7897: menpiteistä viime vuosina. Nämä lainat on myöntää kysymyksessä olevaan tarkoitukseen
7898: kahtena viime vuonna myönnetty siten, että myös vuodelle 1957. Valtion nykyiseen rahal-
7899: valtio on suorittanut käyvän lainauskoron ja liseen asemaan katsoen ehdotetaan valtion
7900: lainansaajien maksaman 3 prosentin koron määräraha rajoitettavaksi 2 miljoonaan
7901: erotuksen. Pääoman ovat asettaneet käytettä- markkaan, jolla saataisiin käytettäväksi 40
7902: väksi Osuuskassojen Keskus Oy ja Säästö- miljoonan markan lainamäärä.
7903: pankkien Keskus-Osake-Pankki. Lainat ovat Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan,
7904: olleet hyvin haluttuja, mutta kun kysymyk-
7905: sessä Olli ollut koko maan käsittäväll! tarpeen että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7906: tyydyttäminen, on käytettävissä oleva laina- tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan mar-
7907: paaoma osoittautunut riittämättömäksi, kan määrärahan ammattikalastajille
7908: vaikka lainamäärät on rajoitettu niin pie- kalanpyydysten hankkimiseksi myön-
7909: niksi, että Il!e yleensä eivät ole nousseet yli nettävien lainojen korkoeron s1toritta-
7910: 300 000 markan. miseen.
7911: Ensi vuoden budjettiesitykseen ei ole
7912: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
7913:
7914: John Österholm. Arthur La.rson. Albin ·Wickman.
7915: Grels Teir. Verner Korsbäck. Sven Högström.
7916: 957
7917:
7918: IV,240. - Rah.al. N:o 173.
7919:
7920:
7921:
7922:
7923: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Län-
7924: si-Karjalan Maanviljelysseuralle kalanviljelyslaitoksen pe-
7925: rustamiseksi Kaakkois-Suomeen.
7926:
7927:
7928: E d u s k u n n a ll e.
7929:
7930: Kaakkois-Suomi on hyvin järvirikasta vat kalanviljclyslaitokset jäivät rajan taa:kse,
7931: aluetta ja siten sopivaa kalastuksen harjoit- joten laitoksen rakentaminen kuuluu sodan
7932: tamiselle. Alueen kalastuskunnat ovat hyvin johdosta suoritettavan jälleenrakentamisen
7933: kiinnostuneita kalavesien hoidosta. Kalan- piiriin.
7934: poikasten hankinta tuottaa kuitenkin voitta- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
7935: mattomia vaikeuksia, kun alueella ei ole ka- nioittavasti,
7936: lanviljelyslaitosta. Länsi-Karjalan Maanvil-
7937: jelysseura on ryhtynyt toimenpiteisiin ka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7938: lanviljelyslaitoksen rakentamiseksi ostamalla tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIII lu-
7939: Taipalsaarelta sopivan paikan kalanviljelys- vun uudelle momentille 2 000 000 mar-
7940: laitoksen tarpeita varten. Seura tarvitsee kan määrärahan avustukseksi Länsi-
7941: kuitenkin taloudellista tukea, saadakseen tä- Karjalan MaanviljelysseuraUe kalan-
7942: män, koko Kaakkois-Suomea hyödyttävän viljelyslaitoksen perustamiseksi Kaak-
7943: laitoksen toiminnan alkuun. kois-Suomeen.
7944: Huomattakoon vielä, että aluetta palvele-
7945: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
7946:
7947: Yrjö Sinkkonen. Viljo Virtanen.
7948: Valto Käkelä. Matti Mattila.
7949: Kaarlo Kajatsalo. Tauno Kelovesi.
7950: Matti Miikki. Erkki Tuuli.
7951: 958
7952:
7953: IV,241.- Rah.al. N:o 174.
7954:
7955:
7956:
7957:
7958: M. Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden maata-
7959: louden tutkimuskeskuksen ylimääräisten toimien muodos-
7960: tamiseksi peruspalkkaisiksi viroiksi.
7961:
7962:
7963: Eduskunnalle.
7964:
7965: Hallituksen esitykseen eduskunnaUe val- Tuhoeläinosasto
7966: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1957 on 1 tarkastaja . . . . . . . . . . (29 pl.)
7967: 11 Pl. XIV luvun, maatalouden koe- ja tut- 1 toimistoapulainen . . . ( 11 pl.) ehdote-
7968: kimustoiminnan kohdalla tehty eräitä lisäyk- taan 12 pl.
7969: siä ja muutoksia 17 päivänä toukokuuta 1956
7970: maatalouden tutkimuskeskuksesta annetun Kotieläinhoito-osasto
7971: lain (314/56) toteuttamiseksi vuoden 1957 1 toimistoapulainen . . . ( 11 pl.) ehdote-
7972: alusta. Tämä laki tulee voimaan vuoden taan 12 pl.
7973: 1957 alusta. Hallituksen esityksessä ei ole
7974: otettu huomioon kuin osittain ne ehdotukset, Kotieläinjalostusosasto
7975: jotka sisältyvät ns. koetoimintakomitean mie- 1 toimistoapulainen (12 pl.)
7976: tintöön, jonka pohjalla uusi la:ki on laadittu. Maatutkimusosasto
7977: Jotta maatalouden tutkimuskeskus voisi täyt- 1 vanhempi tutkija ... . (30 pl.)
7978: tää tehtävänsä maatalouden edistämiseksi 1 toimistoapulainen .. . (12 pl.)
7979: olisi käsityksemme mukaan mainittua uutta
7980: laitosta perustettaessa laitoksen työskentely- Kasvinjalostusosa,sto
7981: mahdollisuudet järjestettävä siten kuin koe- 1 mestari ............ . (19 pl.)
7982: toimintakomitea on ehdottanut. 1 toimistoapulainen (12 pl.)
7983: Edellä olevan perusteella esitetään seuraa- Puutarhaosasto
7984: vat tutkimuskeskuksen !kohdalle hallituksen 1 toimistoapulainen (12 pl.)
7985: esityksessä merkityt ylimääräiset toimet muu-
7986: tettaviksi peruspalkkaisiksi: Koeasemat
7987: 2 tutkijaa ............ (27 pl.)
7988: Hallintotoimisto
7989: 1 tarkastaja (hallinto- Paikalliskoetoimisto
7990: asiat) .............. (31 pl.) 1 paika:lliskokeiden tar-
7991: 1 tarkastaja (talousasiat) (29 pl.) kastaja = paikalliskoe-
7992: toiminnan johtaja ... (31 pl.)
7993: Maanviljelyskemian ja -:fysiikan osasto 1 paikalliskokeiden apu-
7994: 1 toimistoapulainen . . . (12 pl.) laistarkastaja =tutkija (27 pl.)
7995: 1 mestari . . . . . . . . . . . . . ( 19 pl.)
7996: Kasvinvilj elysosasto 1 toimistoapulainen . . . (12 pl.)
7997: 1 erikoistutkija (rikka- Edelleen esitetään perustettaviksi seuraa-
7998: ruohotutkimukset) .... (33 pl) vat uudet peruspalkkaiset virat:
7999: 1 mestari . . . . . . . . . . . . . ( 19 pl.)
8000: Hallintotoimisto
8001: Kasvitautiosasto 1 toimistoapulainen . . . (12 pl.)
8002: 1 tarkastaja .......... (29 pl.) Maanviljelyskemian ja -:fysiikan osasto
8003: 1 toimistoapulainen . . . ( 12 pl.) 1 mestari . . . . . . . . . . .. . ( 19 pl.)
8004: IV,241. - M. Salminen ym. 959
8005:
8006: Kasvinvilj elysosasto sekä otettavaksi vuoden 1957 tulo- ja meno-
8007: 1 erikoistutkija (henki- arvioon ylimääräisten toimien muuttamiseksi
8008: lökohtainen) ....... . (33 pl.) peruspalkkaisiksi viroiksi seuraavat määrä-
8009: 1 toimistoapulainen (12 pl.) rahat:
8010: 11 Pl. XIV: 1 ............ mk 9 322 500
8011: Kasvitautiosasto 11 Pl. XIV: 11 (15) ...... mk 1465 020
8012: 1 erikoistutkija (henki- 11 Pl. XIV: 15 (19) ...... mk 2 736 705
8013: lökohtainen) ....... . (33 pl.)
8014: 1 mestari ............ . (19 pl.) eli yhteensä mk 13 524 225,
8015: jolloin vastaava summa säästyy ko. momen-
8016: Tuhoeläinosasto teilla ylimääräisten toimien palkkausmäärä-
8017: 1 erikoistutkija (henki- rahoista.
8018: lökohtainen) ....... . (33 pl.)
8019: 1 mestari ............ . (19 pl.) Uusien perustettaviksi esitettyjen perus-
8020: palkkaisten virkojen palkkausmäärärahat:
8021: Kotieläinhoito-osasto
8022: 1 mestari . . . . . . . . . . . . . ( 19 pl.) 11 Pl. XIV: 1 . . . . . . . . . . . . . mk 5 215 625
8023: 11 Pl. XIV: 11 (15) ....... mk 5 092 370
8024: Kotieläinja:lostusosasto
8025: 1 erikoistutkija (henki- eli yhteensä mk 10 307 995.
8026: lökohtainen) ........ (33 pl.) Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
8027: 1 vanhempi tutkija .... (30 pl.) ehdotamme,
8028: 1 mestari . . . . . . . . . . . . . ( 19 pl.)
8029: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8030: Kasvinjalostusosasto tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIV lu-
8031: 1 erikoistutkija (henki- vun 1, 11 (15) ja 15 (19) momenteille
8032: lökohtainen) . . . . . . . . ( 33 pl.) maatalouden tutkimuskeskuksen koh-
8033: dalle hallituksen esityksessä merkit-
8034: Puutarhaosasto tyjen ylimääräisten toimien muuttami-
8035: 1 mestari . . . . . . . . . . . . . ( 19 pl.) seksi peruspalkkaisiksi viroiksi sekä
8036: uusien peruspalkkaisten virkojen pe-
8037: Koeasemat rustamiseksi yhteensä 23 832 220 mark-
8038: 8 tutkijaa . . . . . . . . . . . . (27 pl.) kaa.
8039: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8040:
8041: Martti Salminen. Matti Lepistö. Viljami Kalliokoski.
8042:
8043:
8044:
8045:
8046: 21 F.. 645/56
8047: 960
8048:
8049: IV,242. ,;_ Rah.al. N:o 175.
8050:
8051:
8052:
8053:
8054: Antila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Etelä-Poh-
8055: janmaalla esiintyvien kauratuholaisten tutkimisen jatka-
8056: miseksi.
8057:
8058:
8059: E d u R k u n n a ll e.
8060:
8061: Viime vuoden ylimääräisessä tulo- ja meno- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
8062: arviossa olleen määrärahan turvin on kaura- dotamme,
8063: tuholaisten tutkiminen Etelä-Pohjanmaalla,
8064: keskuspaikkana Laihian pitäjässä oleva enti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8065: nen Hulmin sotilaskasarmi, nyt saatu hyvään tttlo- ja menoarvioon lisäyksenä 11 Pl.
8066: alkuun. Henkilökunta on erittäin pätevää ja XIV luvun 18 momentille 1 900 000
8067: tutkimustyöhön kiinnostunut, laitteet asian- markkaa kauratuholaisten tutkimiseksi
8068: mukaiset. Mutta määräraha tuntuu riittä- edelleen Etelä-Pohjanmaalla.
8069: mättömältä. Olisi suuri vahinko, jos tämä
8070: tutkimus jouduttaisiin keskeyttämään varo-
8071: jen puutteessa.
8072: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8073:
8074: Toivo Antila. Kalervo Saura. John Forsberg.
8075: Johannes Wirtanen. Harras Kyttä. Väinö Tikkaoja.
8076: 961
8077:
8078: IV,243. - Rah.al. N: o 176.
8079:
8080:
8081:
8082:
8083: Seppä ym.: J{orotetun määrärahan osoittamisesta Etelä-Poh-
8084: janmaalla kaurassa esiintyviä tuhoja koskevien tutkimus-
8085: töiden tehostamista varten.
8086:
8087:
8088: E d u s k u n n a 11 e.
8089:
8090: Vuoden 1956 I lisämenoarviossa myönnet- kasvihuoneen rakentaminen on välttämätöntä.
8091: tyjen varojen turvin aloitettiin Etelä-Poh- Koska tuhoalue on näin laaja, vaatii tämä
8092: janmaalla kaurassa esiintyviä tuhoja koskeva uusien tutkimuspisteiden perustamista. Tut-
8093: tutkimus. Maatalouskoelaitoksen tekemien on- kimustyön hallitseminen laajalla alueella il-
8094: nistuneiden suunnitelmien mukainen koe- ja man tätä tarkoitusta varten varattua autoa
8095: tutkimustyö on kesän 1956 aikana johtanut on myös mahdotonta. Kaikki tämä vaatii
8096: erinomaisiin tuloksiin. Epämääräisen tuhon huomattavasti enemmän varoja kuin mitä
8097: varsinainen aiheuttaja on pystytty varmuu- tulo- ja menoarvioon vuodeksi 1957 on esi-
8098: della toteamaan, se on niittykaskas-niminen tetty. Asiantuntijoiden käsityksen mukaan
8099: hyönteinen. Tutkimustyön yhteydessä on tarvittaisiin esitetyn summan lisäksi
8100: tehty yllättävä havainto tuhon todellisesta 2 500 000 markkaa.
8101: laajuudesta. Kauratuhoja on todettu kulu- Tutkimustyön keskittämistä edelleen Etelä-
8102: neena kesänä Pohjanlahden rannikolla noin Pohjanmaalle pidetään ehdottoman tärkeänä.
8103: 40-50 km: n levyisellä ja 400 km: n pitui- Alueen maatalousväestö on vapaaehtoisesti
8104: sella kaistalla, alkaen Turun ja Porin lää- monin eri tavoin ollut edistämässä työtä ja
8105: nin Mynämäen kunnasta jatkuen Oulun lää- näin ratkaisevalla tavalla vaikuttanut kus-
8106: nin Himangan kuntaan saakka. Tuhon suu- tannuksiin ja tutkimuksien tuloksiin. Tämä
8107: ruus eri pitäjissä vaihtelee 20-80 %: iin. Il- onkin ollut hyvin ymmärrettävää, koska ky-
8108: meistä on, että tuhoalue tulee jatkuvasti suu- symyksessä on valtavien taloudellisten arvo-
8109: renemaan. jen pelastaminen.
8110: Kenttäkoe- ja laboratoriotutkimuksissa on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8111: jo nyt käynyt selville, että tuhon torjunta-
8112: keinojen keksiminen on erittäin vaikeata, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8113: koska varsinaisen tuhon syntymiseen on vai- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIV lu-
8114: kuttamassa monia lisätekijöitä, jotka vielä vun 18 momentille lisäyksenä 2 500 000
8115: ovat epäselviä. Tutkimustyön tuloksellinen markkaa Etelä-Pohjanmaalla kaurassa
8116: jatkaminen vaatii koetoiminnan laajentamista esiintyviä tuhoja koskevien tutkim1ts-
8117: ja erikoislaitteiden kehittämistä. Mm. eristys- töiden tehostamista varten.
8118: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
8119:
8120: Mauri Seppä. Martti Salminen.
8121: 962
8122:
8123: IV,244. - Rah.al. N:o 177.
8124:
8125:
8126:
8127:
8128: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta happamien liejumaa-
8129: alueiden inventoimiseksi Pohjanlahden ja Suomenlahden
8130: rannikkovyöhy kkeellä.
8131:
8132:
8133: E d u s k u n n a ll e.
8134:
8135: Kuluvan vuoden valtiopäiville jätetyssä Viittaamalla mainitun toivomusaloitteen
8136: ed. Lepistön ym. toivomusaloitteessa n: o 208 n: o 208 perusteluihin ehdotamme,
8137: ehdotettiin tarpeellisen määrärahan otta-
8138: mista lisäyksenä v. 1956 tulo- ja menoar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8139: vioon happamien liejumaa-aJueitten alueel- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XIV luvun
8140: lista inventointia varten Pohjanlahden ja uudelle momentille 1 000 000 markan
8141: Suomenlahden rannikkovyöhykkeellä sekä määrärahan käytettäväksi Pohjanlah-
8142: tarpeellisten maanäytteiden ottamisella ta- den ja Suomenlahden rannikkovyö-
8143: pahtuvaa kalkkimäärän selvittämistä varten hykkeellä olevien happamien liejumaa-
8144: kullakin seudulla maan saattamiseksi hyvä-· alueitten alueellista inventointia var-
8145: tuottoiseen viljelyskuntoon. Kun kyseessä ten sekä kalkkimäärän selvittämistä
8146: oleva aloite maatalousvaliokunnassa on vielä varten maan saattamiseksi hyvätuottoi-
8147: käsittelemättä eikä vaadittuun kiireelliseen seen viljelyskuntoon.
8148: tehtävään ole varoja osoitettu, olisi eduskun-
8149: nan otettava tarkoitukseen määräraha.
8150: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
8151:
8152: Matti Lepistö. Eeli Erkkilä.
8153: Antti Kinnunen. T. Saloranta.
8154: Arvo Sävelä. Arvi Turkka.
8155: Väinö Tikkaoja. Martti Salminen.
8156: 963
8157:
8158: IV,245. - Rah.al. N:o 178.
8159:
8160:
8161:
8162:
8163: Forsius ym.: Määrämhan osoittamisesta annettavaksi Puu-
8164: tarhaviljelijäin Liitolle neuvontapisteiden perustamista
8165: varten Lohjalle ja Karjaalle.
8166:
8167:
8168: E d u s k u n n a ll e.
8169:
8170: Viitaten eduskunnalle helmikuun 16 p: nä kan suuruisen määrärahan Puutarha-
8171: 1956 jättämämme toivomusaloitteen n: o 227 viljelijäin Liitolle neuvontapisteiden
8172: perusteluihin ehdotamme kunnioittaen, perustamiseksi Lohjalle ja Karjaalle.
8173:
8174: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8175: tulo- ja 1nenoarvioon 2 miljoonan mar-
8176: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
8177:
8178: Saara Forsius. Matti Mattila. Veikko Helle.
8179: 964
8180:
8181: IV,246. - Rah.al. N:o 179.
8182:
8183:
8184:
8185:
8186: Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon maa-
8187: kuntaliiton alueella olevien osuusmeijereiden laajenta-
8188: mista varten.
8189:
8190:
8191: E d u s k u n n a II e.
8192:
8193: Suurin osa Pohjois-Savoa kuuluu Pohjois- nykyisellään eivät voi suorittaa. Meijeriliiton
8194: Suomen ja Pohjois-Karjalan ohella siihen taholta onkin tehty kolmen vuoden suunni-
8195: osaan maatamme, jossa on luontaisia edelly- telma Pohjois-Savon maakuntaliiton alueella
8196: tyksiä karjatalouden kehittymiselle. Tätä sijaitsevien meijereiden kehittämiseksi ja
8197: kuvastavat meijereiden vastaanottamat mai- laajentamiseksi.
8198: tomäärät. Pohjois-Savon meijeriliiton alue- Meijerit ovat sekä oman rahoituksensa että
8199: meijereitten (nykyisin 20 meijeriä) vastaan- paikallisten luottolaitosten turvin yrittäneet
8200: ottama maitomäärä vuotena 1950 oli 54 milj. rakentaa ja pysyä ajan tasalla, mutta nyt
8201: kiloa, mutta on viiden viimeisen vuoden ai- se on osoittautunut ylivoimaiseksi. Nykyinen
8202: kana noussut yli kaksinkertaiseksi 113 milj. verotuspolitiikka tekee mahdottomaksi osuus-
8203: kiloksi. Viime vuoden lopulla ja tämän vuo- kuntien oman rahoituksen, eivätkä paikalli-
8204: den alkupuoliskolla tuotannon nousu oli erit- set luottolaitokset nykyisin pysty sanotta-
8205: täin voimakasta. Tämän vuoden tammi--'kesä- vasti asiassa auttamaan. Näin ollen on pakko
8206: kuun tuotanto oli keskimäärin 61 % kor- kääntyä valtion puoleen, jotta tilanne voi-
8207: keampi kuin viime vuoden vastaavan ajan taisiin edes tyydyttävästi hallita. Välttämä-
8208: tuotanto ja eri meijereiden kohdalla prosen- tön ulkopuolisen luoton tarve näiden mei-
8209: teissa laskettuna tuotannon nousu tällä ajalla jereiden kohdalla on laskettu olevan noin
8210: oli seuraava: Iisalmen osm. 23 %, Kainuun 265 miljoonaa markkaa ensi vuoden osalla.
8211: osm. 162 %, Keiteleen osm. ·58 %, Kiuruveden Edellä esitettyyn viitaten 'ehdotetaan,
8212: osm. 72 %, Kuopion osm. 47 %, Lapinlahden
8213: osm. 69 %, Nilsiän osm. 61 %, Sonkajärven että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8214: osm. 100 %, Sotkamon osm. 96 %, Suonen- tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
8215: joen osm. 49 %, Säviän osm. 96 %, Tossa- kan määrärahan Pohjois-Savon maa-
8216: vanlahden osm. 77 %, Varkauden osm. 44%, kuntaliiton alueella olevien ost~usmei
8217: Varpaisjärven osm. 74%, Vesannon osm. 54 jereiden ktajentamista ja kunnosta-
8218: ja Vieremän osm. 55%. Näin suurien lisään- mista varten.
8219: tyneiden maitomäärien jalostusta meijerit
8220: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8221:
8222: Tahvo Rönkkö. Martti Leskinen. Juho Rytkönen.
8223: Lennart Heljas. Hilja Väänänen. Mikko Hult.
8224: 965
8225:
8226: IV,247. - Rah.al. N:o 180.
8227:
8228:
8229:
8230:
8231: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta meijerin raken-
8232: tamiseksi Suomussalmelle.
8233:
8234:
8235: E d u s k u n n a 11 e.
8236:
8237: Koko Pohjois-Suomessa on viime vuosina hoavat jatkuvasti, tulee meijerille mahdotto-
8238: tapahtunut valtava maidon tuotannon nousu, maksi vastaanottaa kaikkea maitomäärää.
8239: joka on saavuttanut jo sellaiset mittasuhteet, Tämän vuoksi on jouduttu suunnittelemaan
8240: etteivät meijerit tahdo millään kyetä kaik- uuden meijerin rakentamista Suomussal-
8241: kea tuotantoa vastaanottamaan. melle. Suomussalmelle suunniteltu meijeri
8242: Niinpä Suomussalmellakin, kun Kajaanin pitäisi rakentaa sellaiseksi, että se kykenee
8243: meijeri pari vuotta sitten ryhtyi kokoa- myös lähikunnista ottamaan vastaan maitoa
8244: maan maitoa, on maitomäärä jatkuvasti kas- ja sen kapasiteetin tulisi olla vähintään 10
8245: vanut niin, että kuluvana kesänä päivittäi- -12 miljoonaa kiloa.
8246: set maitomäärät ovat ylittäneet toisin ajoin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8247: 10 000 litraa. Kuljetus tapahtuu Kajaaniin nioittaen,
8248: saakka, jonne on pisimmiltä perukoilta mat-
8249: kaa n. 200 kilometriä. Kuljetuskustannukset että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8250: pitkien matkojen takaa tulevat suhteettoman tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
8251: kalliiksi. Niinikään maito joutuu alttiiksi kan määrärahan meijerin rakentami-
8252: myös pilaantumiselle. Kun Kajaanin meije- seksi Suomussalmelle.
8253: riä lähellä olevissa kunnissa maitomäärät ko-
8254: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
8255:
8256: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
8257: 966
8258:
8259: IV,248. - Rah.al. N:o 181.
8260:
8261:
8262:
8263:
8264: Lahtela ym.: Korotetun rnäärärahan osoittarnisesta poronhoi-
8265: don edistärniseen.
8266:
8267:
8268: E d u s k u n n a 11 e.
8269:
8270: Hallituksen eduskunnalle jättämän vuo- tehtäviä ilman kohtuullista palkkaa, jotka
8271: den 1957 tulo- ja menoarvioesityksen 11 Pl: n lain ja asetuksen sekä maatalousministeriön
8272: XV luvun 12 momentille (Poronhoidon edis- vahvistamien sääntöjen mukaan mainittu
8273: täminen) on merkitty ainoastaan 3 040 000 yhdistys on velvollinen suorittamaan, ja kun
8274: markkaa. Näin on tehty siitä huolimatta, se määräraha, mikä on tulo- ja menoarvio-
8275: että maatalousministeriö, tietäen todellisen esitykseen otettu, on aivan riittämätön, olisi
8276: tarpeen, on esittänyt sille otettavaksi se korotettava maatalousministeriön ehdotta-
8277: 5 200 000 markkaa. ruaksi 5 200 000 markaksi, jota myöskin mai-
8278: Kun kesäkuun 4 päivänä 1948 annetulla nittu yhdistys tulo- ja menoarvioehdotukses-
8279: poronhoitolailla ( 444/48) määrättiin perus- saan on pyytänyt voidakseen suorittaa var-
8280: tettavaksi kaikkien paliskuntien keskuselin sin monipuoliset tehtävänsä.
8281: Paliskuntain yhdistys ja tämän yhdistyksen Ellei puheenaolevaa 5 200 000 markkaa
8282: tehtäväksi siirrettiin sanotulla lailla ja sen oteta sanottuun tarkoitukseen, ei yhdistys
8283: toimeenpanoasetuksella paljon sellaisia poro- voi hoitaa sille kuuluvista tehtävistä kuin
8284: taloutta ja sen kehittämistä koskevia asioita, osan, mistä kärsii ensi kädessä porotalous,
8285: jotka sitä ennen kuuluivat valtion virastoille joka on maamme pohjoisimpien kuntien
8286: ja kun mainitun lain 49 §: ään otettiin sa- väestön pääelinkeino ja jolla on eteläisem-
8287: malla säännös, että valtion tulo- ja meno- mälläkin poronhoitoaineella huomattava
8288: arvioon on otettava vuosittain määräraha sa- merkitys sivuelinkeinona. Tätä seikkaa ei
8289: notussa laissa määrättyjen tehtävien suorit- saisi edelleen unohtaa. Sen laiminlyöminen
8290: tamista ja poronhoidon kehittämistä varten, tulee monessa muussa muodossa yhteiskun-
8291: olisi puheena oleva maatalousministeriön eh- nan rasitukseksi, jos porotalouden harjoitta-
8292: dottama 5 200 000 markkaa pitänyt ottaa jat ja heidän taloudellisten olojensa kehittä-
8293: mainitulle momentille, että sanottu yhdistys minen jätetään oman onnensa nojaan.
8294: voisi hoitaa sille lain ja asetuksen mukaan Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
8295: kuuluvat pakolliset tehtävät. Näin olisi pitä- dotamme,
8296: nyt tehdä sitäkin suuremmalla syyllä, kun
8297: maatalousministeriö määrää sanotun yhdis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8298: tyksen johtokuntaan lain mukaisesti valtion tulo- ja rnenoarvioon 11 Pl. XV lu-
8299: edustajan, ja kun vielä sen lisäksi lääninhal- vun 12 rnornentille poronhoidon edis-
8300: litus on velvollinen valvomaan, että yhdistys tärniseen lisäyksenä 2 160 000 rnark-
8301: täyttää sille kuuluvat tehtävät. kaa.
8302: Kun ei ketään saada suorittamaan niitä
8303: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
8304:
8305: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
8306: Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö.
8307: 967
8308:
8309: IV,249. - Rah.al. ~: o 182.
8310:
8311:
8312:
8313:
8314: Pusa ym.: Määrärahan osoittamisesta Laidunyhdistykselle
8315: uusien laidunkonsulenttien palkkaamista varten.
8316:
8317:
8318: E d u s k u n n a 11 e.
8319:
8320: Luotettavien laidunviljelyskokeiden tulok- Tässä toiminnassa tarvitaan nykyistä
8321: sena voidaan osoittaa, että hyvin hoidettu ja enemmän neuvontavoimia ja sitä varten ra-
8322: lannoitettu viljelyslaidun antaa 3-4-kertai- haa.
8323: sen sadon tavallisiin peltolaitumiin verraten. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
8324: Kun maassamme on noin 275 000 sellaista tamme,
8325: karjanomistajaa, jotka omistavat enintään 4
8326: lehmää, ja kun useimmat näistä omistavat että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8327: varsin pienen peltoalan, niin sitä tähdelli- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar-
8328: sempää olisi, että he saisivat pieneltä pelto- kan määrärahan Laidunyhdistykselle
8329: alalta mahdollisimman suuren sadon. Sen uusien laidunkonsulenttien palkkaa-
8330: vuoksi nopea ja laajamittainen viljelyslai- mista varten.
8331: dunten aikaansaaminen on heidän taloudelli-
8332: sen asemansa kohottamisen kannalta ensi-
8333: arvoisen tärkeä asia.
8334: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8335:
8336: E. Pusa. G. Henriksson.
8337: Matti Lepistö. Aino Malkamäki.
8338:
8339:
8340:
8341:
8342: 22 E 645/56
8343: 968
8344:
8345: IV,250. - Rah.al. N:o 188.
8346:
8347:
8348:
8349:
8350: Pusa: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin viljelyslaitu-
8351: mien perustamisen edistämiseen hankkimalla heille tarvit-
8352: tavat väkilannoitteet ja heinänsiemenet.
8353:
8354:
8355: E d u s k u n n a 11 e.
8356:
8357: Luotettavien 'laidunviljelyskokeiden tulok- Tässä toiminnassa tarvitaan nykyistä
8358: sena voidaan osoittaa, että hyvin hoidettu enemmän rahaa v1ljelyslaitumelle tarvitta-
8359: ja lannoitettu viljelyslaidun antaa 3-4-ker- vien tehokkaiden lannoitteiden ja heinänsie-
8360: taisen sadon tavallisiin peltolaitumiin verra- menten hankintaan tarvittavien avustusmää-
8361: ten. Kun maassamme on noin 275 000 sel- rärahojen muodossa.
8362: laista karjanomistajaa, jotka omistavat enin- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
8363: tään 4 lehmää, ja kun useimmat näistä omis- tan,
8364: tavat varsin pienen peltoalan, niin sitä täh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8365: dellisempää olisi, että he saisivat pieneltä tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
8366: peltoalalta mahdollisimman suuren sadon. kan suuruisen määrärahan, pienvilje-
8367: Sen vuoksi nopea ja laajamittainen viljelys- lijäin viljelyslaitumien perustamisen
8368: laidunten aikaansaaminen on heidän talou- edistämiseksi hankkimalla heille tar-
8369: dellisen asemansa kohottamisen kannalta en- vittavat väkilannoitteet ja heinänsie-
8370: siarvoisen tärkeä asia. menet.
8371: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8372:
8373: E. Pusa.
8374: 969
8375:
8376: IV,251. - Rah.al. N:o 184.
8377:
8378:
8379:
8380:
8381: Liedes ym.: lJ!äärärahan osoittamisesta maatalouskoneasemien
8382: perustamiseen.
8383:
8384:
8385: E d u s k u n n a 11 e.
8386:
8387: Maassamme toimii nykyisin toistasataa mm. siihen, että on jouduttu jättämään au-
8388: vuoden 1945 jälkeen perustettua maatalous- tioiksi useita. satoja viljelystiloja tilallisten
8389: koneyhtymä.ä. Nämä on perustettu suurelta ollessa pakotettuja siirtymään muihin am-
8390: osalta valtion avustuksien turvin. Viljelmien matteihin.
8391: omistajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä Edelleen on Pohjois-Suomessa muodostettu
8392: koneyhtymien toimintaan ja niiden anta- viime vuosien aikana laajoja asutusalueita
8393: maan tuloksclliseen koneapuun, mitä osoit- sekä toimitettu peruskuivatuksia vanhoilla
8394: taa mm. sekin, ettei yhtään koneyhtymää .tiloilla. Maatalouden edistämiseksi tarvitaan
8395: ole purkautunut. Viime vuosien aikana ei peruskuivatusten jatkamista ja viljelyspinta-
8396: valtio ole tukenut koneasemien perustamista alan tuntuvaa lisäämistä uudisraivauksien
8397: paremmin kuin niiden toimintaakaan. kautta. Nämä työt eivät ole mahdollisia
8398: Maatalouden kannattavuuteen vaikuttaa riittävän laajassa mitassa, ellei niitä voida.
8399: kuitenkin suuressa määrin, miten tehokkaasti suorittaa nykyaikaisilla koneilla.
8400: koneita voidaan tilalla käyttää. Niinpä vii- Yksityisillä viljelijöillä tai heidän rahoit-
8401: meiset kirjanpitotilojen talous- ja liikekus- tamillaan yhtymillä ei ol•e taloudeUisia mah-
8402: tannukset tilivuodelta 1952-53 osoittavat, dollisuuksia tarvittavien koneiden hankkimi-
8403: että työkustannukset ovat alle 10 peltoheh- seen. Siksi olisikin valtion perustettava maa-
8404: taarin tiloilla keskimäärin 39 153 markkaa talouskoneasemia.
8405: hehtaaria kohti, kun ne koneiden tehokkaam- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
8406: man käyttömahdollisuuden ansiosta yli 50 ehdotamme,
8407: peltohehtaarin tiloilla ovat vain 24 468 mark-
8408: kaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8409: Viime vuosien aikana harjoitettu maa- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 m..ar-
8410: talouspolitiikka ja eräänä tekijänä myös kan rnäärärahan maatalouskoneasemien
8411: koneellistamisen heikkous ovat vaikuttaneet perustamiseen.
8412: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
8413:
8414: Pentti Liedes. Aleksi Kiviaho. Mikko Hult.
8415: Pauli Puhakka. Usko Seppi. Martti Leskinen.
8416: Toivo Niiranen. Antti Kinnunen. J. Mustonen.
8417: Toivo Friman.
8418: 970
8419:
8420: IV,252. - Rah.al. N:o 185.
8421:
8422:
8423:
8424:
8425: Pesonen ym.: Korotetun mää1·ärahan osoittamisesta avustuk-
8426: siksi ja lainoiksi vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakentami-
8427: seen maaseudulle.
8428:
8429:
8430: E d u s k u n n a 11 e.
8431:
8432: Vuonna 1930 oli maalaiskuntien väestöstä Ruotsissa tukee valtio erittäin voimakkaasti
8433: 75 % maatalousväestöä. Kuluvana vuonna vesihuoltolaitteiden rakentamista. Esimerkiksi
8434: maatalousväestön osuus maalaiskunnissa ale- kuluvana vuonna myönnetään tarkoitukseen
8435: nee ilmeisesti alle puolen. Nopean kehityksen avustuksia 25 milj. kruunua eli Suomen ra-
8436: paasyynä on maan voimakas teollistuminen hassa noin 1 500 milj. markkaa. Toiminnan
8437: ja samaan aikaan tapahtuva maatalouden seuraukset ovat selvästi nähtävissä mm. Poh-
8438: koneellistuminen. jois-Ruotsissa, jossa suurin osa maaseutuky-
8439: Muutokset maaseutuväestön ammatillisessa listä on jo järjestetyn vesihuollon piirissä.
8440: jakaantumisessa ovat aiheuttaneet huomatta- Vuoden 1957 valtion tulo- ja menoarviossa
8441: vaa väestönlisäystä myös maaseudulla ole- on ehdotettu vesi- ja viemärijohtolaitteiden
8442: vissa väestökeskuksissa. Tästä on ollut puo- ra:kentamisen edistämiseksi maaseudulla 60
8443: lestaan seurauksena, että viime aikoina vesi- miljoonan markan määräraha !ainoiksi ja 30
8444: kysymyksen hoitamiseen on maaseudulla jou- miljoonan markan määräraha avustuksiksi.
8445: duttu kiinnittämään entistä enemmän huo- Ehdotetut summat ovat täysin riittämättö-
8446: miota, sillä myös maatalouden rationalisointi miä, sillä maataloushallituksen insinööriosas-
8447: edellyttää vesihuollon parantamista viljel- tolta saadun tiedon mukaan siellä on rahoi-
8448: millä. tuksen järjestelyä odottamassa noin 400 vesi-
8449: Suomessa on laajoja alueita, joissa pohja- huoltohanketta, joiden kokonaiskustannukset
8450: vettä taloustarpeisiin on riittämättömästi tai ovat yli 3 miljardia markkaa.
8451: se on laadultaan huonoa. Vedenhankinnan ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8452: viemäröinnin järjestely on osoittautunut täl- nioittavasti,
8453: löin varsin usein edulliseksi toteuttaa yhtei-
8454: silllä vesihuoltoyrityksinä. Vesikysymys on vai- että Eduskunta ottaisi 100 miljoo-
8455: kein maaseudun asutuskeskuksissa, joissa poh- nan markan määrärahan lisäykseksi
8456: javesi on jo monin paikoin likavesistä pilaan- momentille 11 Pl. XV: 26 (avustukset
8457: tunut käyttökelvottomaksi. vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakenta-
8458: Vesihuollon järjestelyä vaikeuttaa varojen miseen maaseudulle) ja 400 miljoona.n
8459: puute, sillä rakenteita, jotka on tarkoitettu markan määrärahan lisäykseksi mo-
8460: palvelemaan yhteiskuntaa vuosikymmeniä, ment,aze 19 Pl. II: 18 (lainat vesi- ja
8461: ei voida tehdä tilapäisluoton turvin. Yrityk- viemärijohtolaitteiden rakentamiseen
8462: set tulevat hoidetuiksi suunnitelmallisesti maaseudulle).
8463: vain, jos valtio ryhtyy entistä runsaammin
8464: myöntämään tarkoitukseen halpakorkoisia
8465: lainoja ja avustuksia.
8466: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
8467:
8468: Edvard Pesonen. Onni Mannila. Nestori Nurminen.
8469: Eeli Erkkilä. Elli Nurminen. Veikko Helle.
8470: Arvi Ikonen. Väinö Tikkaoja. Irma Hamara.
8471: K. F. Haapasalo.
8472: 971
8473:
8474: IV,253. - Rah.al. N:o 186.
8475:
8476:
8477: Miikki ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskonehoidon
8478: neuvontaan.
8479:
8480: E d u s k u n n a 11 e.
8481: Maataloustuotannon rationalisoimiseksi on nomeja, joita on jo yhtä lukuunottamatta
8482: koneiden käyttöä maatilatalouksissa huomat- kaikissa maanviljelysseuroissa, todellisen tar-
8483: tavasti lisättävä, mistä johtuen on koneiden peen o'llessa pa'ljon suurempi. Alan neu-
8484: hoidon ja käytön neuvonta tullut erittäin vontaa johtamaan on mm. suomen- ja ruot-
8485: ajankohtaiseksi. Nykyisen arviolta 35-40 sinkielisiin keskusliittoihin palkattu koneneu-
8486: miljardin markan maatalouskone- ja kalusto- vontaan perehtyneet agronomit. Koska järjes-
8487: pääoman järkevän käytön ohjauksella ja ope- töjen saarnat valtion avustukset eivät riitä
8488: tuksella on varsin suuriarvoinen merkitys ko. neuvojakunnan palkkamiseen ja koska
8489: maataloutemme kannattavuuteen ja juuri pienviljelijäjärjestöt saivat jo v. 1952 meno-
8490: järjestetyllä neuvontatyöllä voidaan tässä arviossa tähän tarkoitukseen varoja, olisi
8491: suhteessa saavuttaa huomattavia säästöjä kohtuullista myöntää maanviljelysseuroille ja
8492: maatilatalouksissamme. Tästä johtuen ovat keskusliitoille määräraha koneneuvontaa var-
8493: maanviljelysseurat olleet pakotettuja palk- ten lisäyksenä 11 PL XV luvun 2 momentille
8494: kaamaan omilla varoillaan erikoiskoulutuk- seuraavan la;skelman mukaan:
8495: sen saaneita maatalouskoneneuvojia ja -agro-
8496: Koneenhoidon neuvojat (22 pl.)
8497: Peruspalkka . . . . . . . . . . . . . . 45 100: -
8498: Ikälisät, keskim. 3 . . . . . . . . 7 465: --
8499: Kalliinp.lisät, III r. . . . . . . 3 055: --
8500: 55 620:-
8501: 12
8502: 667 440: -/v.
8503: 19 koneneuvojaa 19 X 667 440: - 12 681360:-
8504: 2 koneagronomia (29 pl.)
8505: Peruspalkka ............. . 63 750:-
8506: Ikälisät, keskim. 2........ . 6 520:-
8507: Kalliinp.lisät, III r. . .... . 4025:-
8508: -------
8509: 74 295:-
8510: 12
8511: 891 540: --/Y.
8512: 2 koneagronomia 2 X 891 540: - 1783 080:-
8513:
8514: Keskusliitot
8515: 1 koneagronomi (31 pl.)
8516: Peruspalkka . . . . . . . . . . . . . . 70 275: -
8517: Ikälisät, 2 . . . . . . . . . . . . . . . . 7 840: -
8518: Kalliinp.lisä . . . . . . . . . . . . . . 6470:-
8519: -------84 585:-
8520: 12
8521: 1 015 020: -/v. 1015 020:-
8522: 972 IV,253. - Maatalouskonehoidon neuvonta.
8523:
8524:
8525: 1 koneagronomi (33 pl.)
8526: Peruspalkka . . . . . . . . . . . . . . 78 100: -
8527: Ikälisät, 3 . . . . . . . . . . . . . . . . 14 830:-
8528: Kalliinp.lisä . . . . . . . . . . . . . . 6 895: -
8529: ------99 825:-
8530: 12
8531: 1197 900: -/v. 1197 900:-
8532:
8533: Ehdotettu määräraha
8534: 19 koneneuvojaa (22 pl.) 12 681360:-
8535: 2 koneagronomia (29 pl.) 1783 080:-
8536: 1 " (31 pl.) 1015020:-
8537: 1 " (33 pl.) 1197 900:-
8538: -------------------------
8539: •••••••••• 0 •• 0 ••
8540:
8541:
8542:
8543:
8544: Palkkaus ............................... . yht. 16 677 360: -
8545: Matkakustannuksiin ..................... . 6 500 000:-
8546: Muihin menoihin (kalusto, opetusvälineet "
8547: ym.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 2100 000:-
8548: --~---------------------
8549: Yhteensä 25 277 360: -
8550:
8551: Edelliseen viitaten ehdotamme kunnioit- 2 momenUlle lisäystä 25 277 360 nw1·k-
8552: taen, kaa käytettäväksi maatalouskonehoidon
8553: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 netwontaan.
8554: tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun
8555: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8556:
8557: Matti Miikki. Verner Korsbäck.
8558: Yrjö Sinkkonen. Kustaa Tiitu.
8559: Arvi Ikonen. Esa Koivusilta.
8560: Kalervo Saura. Lennart Heljas.
8561: Kaarlo Kajatsalo. Bertel Lindh.
8562: Niilo Honkala.
8563: 973
8564:
8565: IV,254. - Rah.al. N:o 187.
8566:
8567:
8568:
8569:
8570: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vähäva-
8571: raisille perheille ja pienviljelijätalouksille terveydelUset
8572: vaatimukset täyttävien kaivojen 1'akentamiseksi.
8573:
8574:
8575: E d u s k u n n a ll e.
8576:
8577: Maassamme on suuri ma.ara twlouksia, ja kiireellisesti vä-lttämättömiä ovat kaivot
8578: edelleenkin lähes 10 % kaikista, jotka käyt- vedettömille seuduille. Mutta koska kunnol-
8579: tävät ympäri vuoden vedenottopaikkanaan listen kaivojen saaminen juuri näille vedet-
8580: järveä, jokea, puroa, ojaa tai jotain muuta tömille seuduille on säännönmukaisesti suu-
8581: veden laadun kannalta ala-arvoista hankinta- ria kustannuksia vaativaa, ei vähävaraisella
8582: paikkaa. Eniten tällaisia ala-arvoisia veden- väestöllä ole itsellään ollut mahdollisuuksia
8583: ottopaikkoja käytetään pientiloilla; erään kaivojen rakentamiseen vedenpuutteesta huo-
8584: tutkimuksen mukaan 18 % palstaviljelijöistä limatta. Jo siis terveydellisistä syistäkin on
8585: joutuu tyytymään terveyttään vaarantavaan mitä tärkeintä uhrata yleisiäkin varoja kun-
8586: juomaveteen. Mutta eivät kaikki kaivotkaan nollisten kaivojen aikaansaamiseen. Aikai-
8587: täytä vaatimuksia enempää veden riittävyy- semmin onkin tällaisia avustuksia myönnetty
8588: teen kuin laatuunkaan nähden. Vwltion tek- eräistä yleisimmistä maaseudun hyväksi käy-
8589: nillisen tutkimuslaitoksen elintarvikelabora- tettävistä määrärahoista, mutta syystä tai
8590: toriossa suoritetut tutkimukset antavat var- toisesta on kaivojen rakennusavustus pari
8591: sin huonon kuvan juomavesitilanteestamme. vuotta sitten lopetettu. Tästä syystä olisi
8592: Välittömät terveydelliset vaarat, samoinkuin välttämätöntä, että ne kunnat, joiden
8593: muutkin vedenpuutteesta johtuvat haitat, alueella on seutuja, joissa kaivojen aikaan-
8594: kohdistuvat etupäässä vähävaraiseen väes- saaminen vaatii suuria kustannuksia, saisi-
8595: töön, joka kärsii suoranaista vedenpuutetta vat käyttöönsä valtion määrärahan jaetta-
8596: tai nauttii terveydelleen vaarallista vettä; vaksi vähävaraisiile talouksille kaivojen ra-
8597: mutta välilJisesti joko kulkutautien muodossa kentamiseksi.
8598: tai esim. ma~don välityksellä voivat taudit Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8599: levitä laajemmallekin alalle. nioittaen,
8600: Nykyään on valtion tulo- ja menoarviossa
8601: määrärahat avustuksiksi sekä !ainoiksi vesi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8602: johtolaitteiden rakentamiseksi maaseudulle. tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
8603: Mutta haja-asutuksen ollessa kysymyksessä markan määrärahan jaettavaksi avus-
8604: ei vesijohtojen rakentaminen useinkaan ole tuksina vähävaraisille perheille ja
8605: mahdollista, varsinkin, kun lainat ja avus- pienviljelijätalouksille terveydelliset
8606: tukset yleensä myönnetään vain yhtymille vaatimukset täyttävien kaivojen ra-
8607: eikä yksityisille. Vesijohtolaitteita edeltäviä kentamiseksi.
8608: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8609:
8610: Irma Torvi. J. Mustonen.
8611: Antti Kinnunen. Tauno Kelovesi.
8612: Pentti Liedes. Toivo Åsvik.
8613: Elli Stenberg. Lauri Myllymäki.
8614: 974
8615:
8616: IV,255. - Rah.al. N:o 188.
8617:
8618:
8619:
8620:
8621: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta kevätviljan siemen-
8622: ten hinnan alentamiseen katoalueella.
8623:
8624:
8625: E d u s k u n n a 11 e.
8626:
8627: Sateisesta syyskesästä johtuen on kevät- Kun on olemassa se vaara, että siemenen
8628: viljojen tuleentuminen kuluvana syksynä ol- puutteesta johtuen siementen hinta nousee
8629: lut tavallista myöhäisemmässä. Miltei kautta kohtuuttoman korkeaksi, olisi kunkin viljel-
8630: maan olleet yöpakkaset ovat aiheuttaneet män siementarve selvitettävä kunnittain ja
8631: suurimmassa osassa maatamme tuntuvia hal- tilakohtaisesti ja varauduttava siihen, että
8632: lavahinkoja. Todennäköistä on, että kevät- siemenen hintaa tilakohtaisesti voitaisiin
8633: viljat, aikaisia ohralajeja lukuunottamatta, alentaa. Koska tämä on vain mahdollista
8634: ovat muualla, paitsi rajoitetulla alueella valtionvarojen turvin, niin siksi olisi edus-
8635: Etelä-Suomessa, siinä määrin vioittuneet, kunnan tarkoitusta varten varattava tar-
8636: etteivät ne kelpaa muuksi kuin eläinten re- peellinen määräraha.
8637: huksi. Tästä johtuen kevätviljan siemenestä Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
8638: tulee ensi kylvökautena olemaan huomatta- dotamme,
8639: vaa puutetta. Näin ollen olisi kiireellisesti
8640: ryhdyttävä toimenpiteisiin ensi kevään ke- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8641: vätviljan siementarpeen selvittämiseksi ja tulo- ja menoarvioon 250 000 000
8642: sen tyydyttämiseksi. Varsinkin Pohjois- markan määrärahan kevätviljan sie-
8643: Suomessa tarvittavat aikaiset lajikkeet olisi menten hinnan alentamiseksi kato-
8644: saatava sinne varatuksi. alueella.
8645: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
8646:
8647: Matti Lepistö. Arvo Sävelä.
8648: Artturi Koskinen. E. Pusa.
8649: Mikko Hult.
8650: 975
8651:
8652: IV,256. - Rah.al. N: o 189.
8653:
8654:
8655:
8656:
8657: Hautala ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi sieme-
8658: nen hankintaa varten hallasta kä1·sineille asutustilallisille.
8659:
8660:
8661: E d u s k u n n a ll e.
8662:
8663: Hallan aiheuttamat tuhot ja vahingot oli- raivatuissa ja rakennetuissa kodeissa niin
8664: vat elo-syyskuulla 1956 sattuneiden hallo- vaikeaksi, ,että pelkkä lruinoitus ei riitä
8665: jen johdosta maataloudelle varsin suuret. siemenen hankintaa turvaamaan riittävässä
8666: Todennäköisesti tuottaa huomattavia vaikeuk- määrin keväällä 1957. Siksi tarvitaan suora-
8667: sia niiden täydellinen ja oikeaan osuva ar- naisia avustusvaroja edellä mainittuun tar-
8668: vioiminen ja korvaaminen. koitukseen.
8669: Vaikeimpaan asemaan joutuneiden koh- Näillä perusteilla kunnioittaen ehdotamme,
8670: dalta asiaan on kuitenkin puututtava. Ja täl-
8671: löin asutustilalliset kautta maan muodosta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8672: vat sellaisen ryhmän, jolle ainakin olisi uutta tulo- ja menoarvioon avustuksiksi sie-
8673: satoa varten valtion tukemana siemenen menen hankintaa varten hallasta kärsi-
8674: saanti turvattava. neille asutustilallisille 50 000 000 mark-
8675: Tilanne on muodostunut varsinkin korpeen kaa.
8676: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8677:
8678: Yrjö Hautala. Harras Kyttä.
8679: Toivo Antila. Kusti Eskola.
8680: Aaro Kauppi. J. F. Pöykkö.
8681: Nestori Kaasalainen. Eino E. Heikura.
8682:
8683:
8684:
8685:
8686: 23 E 645/56
8687: 976
8688:
8689: IV,257.- Fin.mot. N:o 190.
8690:
8691:
8692:
8693:
8694: Lindh m. fl. Angående anvisande av anslag till Nylands
8695: Svenska Lantbrukssällskap för instruktionsverksamheten
8696: på Porkalaområdet.
8697:
8698:
8699: T i ll R i k s d a g e n.
8700:
8701: Vid återupphyggnruden av jordhru'ket inom en erfal'en och kunnig instruktör ställas helt
8702: Porkrulaområdet står avsevärda ekonomiska till Porkala-jordbrukarnas förfogande från
8703: värden på spel. Av största hetydelse är det och med 1. 6. 1956. Enär Sällskapet bibrin-
8704: sätt på vilket återupphyggnadsarhetet och gats uppfattningen, att erforderliga anslag
8705: lanthrukets planering genomföres. En åter- för det nödvändigaste rådgivningsarbetet
8706: upphyggnad utan vägledning av fackutbil- skulle beviljas även för år 1957, har åtgär-
8707: dade experter ställer sig synnerligen kost- der vidtagits för specialutbildning av exper-
8708: sam och oändamålsenlig och kan härigenom ter för jordbrukets återuppbyggnad på Por-
8709: undergräva lägenheternas ekonomi för de- kalaområdet nästa år och för fortsättande
8710: cennier framåt. av den redan igångsatta vel'ksamheten.
8711: Till Porkalaområdet, vars åkerareal är Emedan varken det anslag, som beviljats
8712: 12 600 har, heräknas ca 600 självständiga för senare halvåret 1956, eller det anslags-
8713: jordhrukare återvända. För att återuppbygg- behov, som Lantbrukssällskapet motiverat i
8714: naden av jordbruket och iståndsättandet av en hänvändelse tiH Lantbruksstyrelsen, be-
8715: ekonomiebyggnader och hostadshus skall aktats i Regeringens budgetförslag för år
8716: kunna genomföras på ett håde ur ekonomisk 1957, äventyras en planmässig återuppbygg-
8717: och praktisk synpunkt förnuftigt sätt, bör nad av jordbruket inom Porkalaområdet.
8718: speciellt på dessa områden hedrivas en möj- I runslutning till det ovananförda föreslår
8719: ligast effektiv upplysningsverksamhet. undertecknade vördsamt,
8720: Nylands Sv,enska Lanthrukssällskap erhöll
8721: i 1956 års första tilläggshudget på XV: 2 att Riksdagen i budgeten för år
8722: mom. under 11 huvudtiteln (för främjande 1957 på 11 Ht. XV: 2 mom. måtte
8723: av jordhruket och lanthushållningens bygg- intaga ett belopp på 1 750 000 mk till
8724: nadsverksamhet) ett extra anslag på 375 000 Nylands Svenska Lantbrukssällskap
8725: mark för avlöning av en extra jordbruksin- för instruktionsv.erksamheten på Por-
8726: struktör. Med tillhjälp av detta anslag kunde kalaområdet.
8727: Helsingfors den 18 september 1956.
8728:
8729: Bertel Lindh. John Österholm. John Forsberg.
8730: Matti Miikki. Arthur Larson. Grels Teir.
8731: Arvi Ikonen. Verner Korsbäck. Albin Wickman.
8732: 977
8733:
8734: IV,257. - Rah.al. N: o 190.
8735: Suomennos.
8736:
8737:
8738:
8739:
8740: Lindh ym.: Määrärahan osoittamisesta Nylands Svenska Lant-
8741: brukssällskap nimiselle maanviljelysseuralle neuvontatoi-
8742: mintaa varten Porkkalan alueella.
8743:
8744:
8745: E d u s k u n n a ll e.
8746:
8747: Porkkalan alueen maatalouden jälleen- den käytettäväksi 1. 6. 1956 alkaen. Koska
8748: rakennustyössä on kysymys huomattavista seuralla on se käsitys, että tarvittavat määrä-
8749: taloudellisistru arvoita. Mitä suurimmasta rahat välttämättömintä neuvontatyötä var-
8750: merkityksestä on se, millä tavalla jälleenra- ten olisi myönnettävä myös vuodelle 1957,
8751: kennustyö ja maatalouden suunnittelu toteu- on ryhdytty toimenpiteisiin asiantuntijain
8752: tetaan. Ilman ammattikoulutuksen saaneiden kouluttamiseksi erityisesti Porkkalan alueen
8753: asiantuntijoiden ohjausta suoritettu jälleen- maatalouden jälleenrakentamista varten ensi
8754: rrukennus käy erittäin kalliiksi ja epätarkoi- vuonna ja jo aloitetun toiminnan jatkami-
8755: tuksenmukaiseksi ja voi siten heikentää tilo- seksi.
8756: jen taloutta vuosikymmeniksi eteenpäin. Koska sitä määrärahaa, joka oli myönnetty
8757: Porkkalan alueelle, jonka peltopinta-ala on vuoden 1956 jälkipuoliskoa varten, enempää
8758: 12 600 ha, lasketaan palaavan noin 600 itse- kuin sitä määrärahantarvetta, jota maanvil-
8759: näistä maanviljelijää. Jotta maatalouden jelysseura oli perustellut esityksessään maa-
8760: jälleenrakennus ja talousrakennusten ja taloushallitukselle, ei ole otettu huomioon
8761: asuintalojen kuntoonpano voidaan suorittaa budjettiesityksessä vuodelle 1957, vaaraune-
8762: sekä taloudelliselta että käytännö'lliseltä näkö- taan maatalouden suunnitelmallinen jälleen-
8763: kannalta järkevällä tavalla, tulee erityisesti rakentaminen Porkkalan alueella.
8764: näillä alueilla harjoittaa mahdollisimman te- Edellä esitettyyn viitaten ehdottavat alJe-
8765: hokasta valistustoimintaa. kirjoittaneet kunnioittaen,
8766: Uudenmaan ruotsalainen maanviljelysseura
8767: sai vuoden 1956 ensimmäisessä lisäbudjetissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8768: 11 Pl:n XV luvun 2 momentilla (maanvilje- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XV lu-
8769: lyksen ja maatalouden rakennustoiminnan vun 2 momentiUe 1750 000 markan
8770: edistäminen) 375 000 markan ylimääräisen määrärahan Nylands Svenska Lant-
8771: määrärahan ylimääräisen maatalousneuvojan brukssällskap nimiselle seuralle neu-
8772: paikkaamista varten. Tämän määrärahan vontatoimintaa varten Porkkalan
8773: avulla voitiin kokenut ja taitava neuvoja alueella.
8774: asettaa kokonaan PorkkaJan maanviljelijöi-
8775: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8776:
8777: Bertel Lindh. John Österholm. John Forsberg.
8778: Matti Miikki. Arthur Larson. Grels Teir.
8779: Arvi Ikonen. Verner Korsbäck. Albin Wickman.
8780: 978
8781:
8782: IV,258. - Rah.al. N:o 191.
8783:
8784:
8785:
8786:
8787: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta väkirehujen ja sie-
8788: menten rahtiavustusten maksamista varten.
8789:
8790:
8791: Eduskunnalle.
8792:
8793: Viime kesänä hallat turmelivat monissa maila riittävän suuri määräraha väkirehujen
8794: paikoin viljan niin pahoin, että se joudut- ja siementen rahtiavustuksia varten on sa-
8795: tiin niittämään eläimille korsirehuksi. Syys- malla laajennettava nykyisestään alueita, mi-
8796: hallat taasen tulivat niin aikaisin ja anka- hin rahtiavustuksia on maksettava. Esimerk-
8797: rina, että vilja ei ehtinyt täysin tuleentua. kinä mainittakoon, että tällaisiin alueisiin
8798: Seuraus tästä on, että pahimmilla halla- voidaan kiistattomasti laske.a kuuluva:ksi mat-
8799: alueilla joudutaan turvautumaan karjan kan pituuden ja muittenkin olosuhteiden
8800: ruokinnassa kokonaan ostoväkirehujen käyt- vuoksi Oulun lääniin kuuluvat Kärsämäen,
8801: tämiseen. Kun maataloustuotteiden hintojen Piippolan, Pulkkilan, Kestiiän ja Rantsilan
8802: järjestelyn yhdessä jouduttiin väkirehujen kunnat, vain muutamia kuntia mainittuna.
8803: hintoja korottamaan, aiheuttaa se huomatta- Jos rahtialennusta ei voida ulottaa väkire-
8804: van suuria lisämenoja ennen kaikkea niille huihin ja siemeniin ja jakoaluetta laajen-
8805: syrjäisten seutujen pienviljelijöille, joille taa, niin ministeriön on korjattava jako-
8806: halla on tehnyt suurimmat tuhot ja joille perusteita.
8807: rahtikustannukset nostavat huomattavasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8808: väkirehujen hintoja. nioittaen,
8809: Nykyisin maksetaan Pohjois-Suomessa, itäi-
8810: sellä rajaseudulla ja saaristossa syömäviljan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8811: ja eräiden muiden tarvikkeiden kuljetuksesta tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
8812: rahtiavustusta. Ulottamalla rahtiavustusten kan suuruisen määrärahan väkirehu-
8813: maksaminen väkirehujen kuljetuksiin voi- jen ja siementen rahtiavustuksen mak-
8814: taisiin vaikeimpien halla-alueiden väkirehu- samista varten.
8815: jen hintoja huomattavasti tasoittaa. Varaa-
8816: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
8817:
8818: Eino Rytinki. Toivo Antila.
8819: Eino E. Heikura. J. F. Pöykkö.
8820: Arvi Ikonen. M. 0. Lahtela.
8821: Eeli Erkkilä. Yrjö Hautala.
8822: Pentti Liedes. Irma Torvi.
8823: Tahvo Rönkkö. Kusti Eskola.
8824: T. Saloranta. Eino Uusitalo.
8825: 979
8826:
8827: IV,259. - Rah.al. N:o 192.
8828:
8829:
8830:
8831: Nieminen ym..: Määrärahan osoittamisesta koti- ja ulkomais-
8832: ten väkirehujen hintojen alentamiseen.
8833:
8834:
8835: Eduskunnalle..
8836:
8837: Viime vuosien aikana maassamme vallinnut män rehuviljaa ja muita väkirehuja. Täten
8838: maataloustuotteiden hintakehitys on ollut lisääntyvä ostorehun tarve myös taloudellisia
8839: erittäin suuressa määrässä suhteeton eri tuo- vaikeuksia, aina:kin pienviljelijöille.
8840: tantoalojen kesken. Esim. viljan hinta on ko- Karjatalouden käytyä kannattamattomaksi
8841: honnut vuodesta 1948 lähtien runsaasti yli .suurviljelijät ja suuri määrä keskisuuriakin
8842: 100 %, kun taas karjataloustuotteiden hin- talollisia ovat siirtyneet karjattomaan talou-
8843: nat eivät ole kohonneet mainittuna aikana teen ja keskittyneet viljanviljelykseen. Se
8844: kuin vähäisessä määrässä. Viimeksi elo- onkin ollut paremmin kannattavaa. Pienvilje-
8845: kuun lopulla 1956 tehdyllä päätOksellä on lijätalondet eivät kuiterrkaan ole voineet siir-
8846: tätä viljan ja karjataloustuotteiden hintojen tyä karja.ttomaan maatalouteen, koska heidän
8847: välistä suhdetta jyrkennetty karjataloustuot- pienet peltoalansa eivät twkaa l'iittäviä edel-
8848: teille epäedulliseen suuntaan. Jo se, että lytyksiä yksinomaan viljanviljelyksen harjoit-
8849: karjataloustuotteiden hinnat ovat jääneet nor- tamiseen. Heidän on ollut ja on edelleenkin
8850: maalia hintatasoa alhaisemmiksi, on ollut vai- pakko harjoittaa karjataloutta myyntiartikke-
8851: kuttamassa karjatalouden kannattamattomuu- lina, josta he saavat rahatuloja talouksiinsa.
8852: teen. Mutta kannattamattomuutta on :vielä Mitä tappioHisemmaksi karjatalous käy, sitä
8853: tuntuvasti lisännyt se, että kun karjalle syö- vaikeammaJksi myös muodostuu pienviljelijäin
8854: tettävän viljan ja karjantuotteiden hintojen taloudellinen asema. On sen vuoksi syytä
8855: välinen suhde on näin epäedullinen karjata- ryhtyä tukemaan karjatalouden kannatta-
8856: loudelle, on siitä luonnollisena seurauksena vuutta. Väkirehujen hinnan alentaminen vai-
8857: karjatalouden tappiollisuus. Tästä johtuen kuttaa suuresti tuotannon lisääntymiseen ja
8858: karjalle ei voida syöttää ka!llista viljaa ja vä- myöskin kannattavuuteen karjataloudessa.
8859: kirehua siinä määrin kuin pitäisi, joten kar- Jos kerran maataloustuotteiden hintakehi-
8860: jan tuotantotulokset supistuvat tuntuvasti. tystä ei S6.ada palautetuksi oikeaan suhteeseen
8861: Kuluneen satokauden aikana vallinnee.t sää- eri tuotealojen kesken ja karjataloutta sen
8862: olosuhteet ovat kdko maassa olleet monella perusteella kannatta.vwksi, niin va'ltion on
8863: tavalla epäedulliset maataloudelle. Kevät oli ryhdyttävä riittävällä määrärahalla alenta-
8864: myöhäinen ja kylmä myöhästyttäen kasvilli- maan väkirehujen hintoja ja siten saatava
8865: suuden kehitystä, josta oli seurauksena hei- karjatalous kanna.ttavaJksi ja pienviljelijäin
8866: kohko rehnsato ja kevätviljojen myöhäinen toimeentulo turvatuksi.
8867: kypsyminen. Elo-, syyskuun vaihteessa kdko Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8868: maassa olleet hallayöt veivät me}kein kaikki
8869: kevätviljat, joten rehnsato tältä osalta pilaan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8870: tui melkein täydellisesti. Näin ollen muo- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 000
8871: dostuu tuntuva rehnvajaus varsinkin pien- markkaa käytettäväksi koti- ja ulko-
8872: viljelmillä. Tästä johtuen tulevan sisäruokin- maisten väkirehujen hintojen alenta-
8873: takauden aikana on ostettava entistä enem- mtseen.
8874: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
8875:
8876: Niilo Nieminen. Usko Seppi. Rainer Virtanen.
8877: Toivo Niiranen. Y. Enne. Lauri Myllym.äki.
8878: Eino Roine. Pentti Liedes. Juho Rytkönen.
8879: Toivo Asvik.
8880: Pauli Puhakka.
8881: 980
8882:
8883: IV,260. - Rah.al. N: o 193.
8884:
8885:
8886:
8887:
8888: Kämäräinen ym.: Määrärahan osoittamisesta väkirehujen,
8889: maissin ja leseiden rautatierahtien alentamiseksi.
8890:
8891:
8892: E d u s k u n n a ll e.
8893:
8894: Päätöksessä, jossa valtioneuvosto viime elo- rahtien alentaminen. Sen pitäisi kohdistua eri-
8895: kuun lopulla korotti maataloustuotteiden tyisesti meren rannasta etäämpänä oleviin
8896: hintoja, korotettiin myös maissin, öljyväki- maakuntiin Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomeen
8897: rehujen ja leseen hintaa. Kun suurimmassa sekä Pohjanmaalle, joihin rahdit nostavat
8898: osassa maata halla teki suurta vahinkoa ke- hintoja huomattavasti ja joissa maatalous
8899: vätviljoissa, sekä lisäksi kuivuus ja sateet eri perustuu pääasiassa karjatalouteen. Kun ul-
8900: osissa maata heikensivät satoa, joutui vil- komaisten väkirehujen kulutus koko maassa
8901: jelijäväki tavallista enemmän käyttämään arvioidaan alkavana ruokintakautena yli
8902: karjan ja kaikkien kotieläinten ruGkinnassa 200 000 tonniksi ja mainituissa maakunnissa
8903: väkirehuja ja leseitä. Kun näiden hinta on yli 100 000 tonniksi ja rautatierahdit nouse-
8904: nyt entistä korkeampi, lisää se varsin huo- vat etelämpänä oleviin maakuntiin keskimää-
8905: mattavaksi karjan ruokintwkustannuksia rin lähes 2 000 markkaan tonnilta, olisi vuo-
8906: ja vähentää siten maidosta ja muista den 1957 tulo- ja menoarvioon otettava 200
8907: karjataloustuotteista saatavaa puhdasta tu- miljoonan markan määräraha öljyväkirehu-
8908: loa. Tämä menojen lisäys ja sitä tietä tulo- jen maissin ja leseiden rautatierahtien alen-
8909: jen vähennys kohtaa erikoisesti pienviljeli- tamista varten.
8910: jöitä ja kaikkia viljelijöitä niissä osissa Edellä sanotun perusteella ehdotamme
8911: maata, joissa maatalous olosuhteitten pakosta kunnioittavasti,
8912: perustuu pääasiassa karjatalouteen ja siitä
8913: saatavaan tuloon. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8914: Kun tätä valtioneuvoston päätöstä ei voida tulo- ja menoarvioon 200 miljoonan
8915: muuttaa, olisi käytettävä muita keinoja väki- markan suuruisen määrärahan väki-
8916: rehujen ja leseiden hintojen alentamiseen. rehujen, maissin ja leseiden ratttatie-
8917: Sellainen olisi näiden väkirehujen rautatie- rahtien alentamista varten.
8918: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8919:
8920: Kalle Kämäräinen. Martti Salminen.
8921: Eemil Partanen. Yrjö Sinkkonen.
8922: Väinö Rankila.
8923: 981
8924:
8925: IV,261. - Rah.al. N:o 194.
8926:
8927:
8928:
8929:
8930: Rapio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
8931: siksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
8932:
8933:
8934: E d u s k u n n a ll e.
8935:
8936: Maaseudun asunto-olojen parantamiseen seksi sekä esitti rahoitusohjelman. Mutta
8937: myönnetyt varat ovat olleet aina riittämättö- siitä huolimatta valtioneuvosto ei ole anta-
8938: mät ja loppuneet ennen vuoden päättymistä, nut eduskunnalle komitean mietintöön perus-
8939: vaikka sellaisten henkilöiden hakemuksia, tuvaa, enempää kuin mitään muutakaan
8940: jotka olisivat olleet varojen tarpeessa ja maaseudun asuntotilanteen parantamista tar-
8941: oikeutettuja niitä saamaan tiukennettujenkin koittavaa esitystä. Tämän vuoksi, ja koska
8942: ohjeiden mukaan, on huomattavassa mää- kaikkein heikoimmassa asemassa olevan väes-
8943: rässä hylätty. tönosan asuntojen parantamista ja uudista-
8944: Maaseudun vähävaraisen väestön asunto- mista voidaan edistää vain suoranaisen avus-
8945: olot ovat varsinkin syrjäisillä seuduilla erit- tamisen perusteella, olisi eduskunnan kiinni-
8946: täin huonot. Se ilmenee erikoisesti siitä mie- tettävä asuntokurjuuden lievittämiseen va-
8947: tinnöstä, jonka maaseudun asunto-oloja tut- kavaa huomiota.
8948: kimaan asetettu komitea maaliskuussa 1951 Hallitus esittää vuoden 1957 tulo- ja meno-
8949: valtioneuvostolle jätti. Siinä todetaan maas- arvioon 11 Pl:n XVI luvun 8 momentille
8950: samme elävän joko kokonaan ilman asuntoa avustuksina maaseudun asunto-olojen paran-
8951: tai korjaamisen tarpeessa olevissa asunnoissa tamiseen ainoastaan 500 000 000 markkaa,
8952: kokonaista 124 484 perhettä. Asuntovajauk- mitä on pidettävä riittämättömänä.
8953: seen sekä asuntojen uusimiseen tai perus- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
8954: teellisen korjaamisen tarpeellisuuteen nähden
8955: on tilanne pahin Kuopion, Vaasan ja Turun että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8956: ja Porin lääneissä. Komitea laati saamansa tulo- ja menom·vioon 11 Pl. XVI
8957: tehtävän mukaisesti ehdotuksen asuinraken- luvun 8 momentille lisäyksenä
8958: nusten rakentamiseksi, korjaamiseksi ja 300 000 000 markkaa avustuksiksi maa-
8959: yleensä maaseudun asunto-olojen parantami- seudun asunto-olojen parantamiseen.
8960: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8961:
8962: Pertti Rapio. Antti Kinnunen.
8963: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
8964: Eino Roine.
8965: 982
8966:
8967: IV,262. - Rah.al. N: o 195.
8968:
8969:
8970:
8971:
8972: Ryhtä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tie- ja kui-
8973: vatustöiden suorittamiseksi vuoden 1936 ja muun aikai-
8974: semman asutuslainsäädännön sekä pika-asutuslain mukai-
8975: silla tilm?la.
8976:
8977:
8978: E d u s k u n n a 11 e.
8979:
8980: Hallitus on ehdottanut tulo- ja menoarvio- voitaisiin tarpeellisten tietöiden ohessa suo-
8981: esityksessään vuodelle 1957 otettavaksi 11 Pl. rittaa myös tiloille välttämättömiä kuivatus-
8982: XVI: 3 siirtomäärärahamomentille 100 milj. töitä, joita ei määrärahan niukkuuden vuoksi
8983: markkaa. Momentille osoitettuja varoja käy- ole voitu nimeksikään suorittaa., ja jotta
8984: tetään vuoden 1936 ja aikaisemman asutus- kyseiset työt voitaisiin kohtuullisessa ajassa
8985: lainsäädännön sekä pika-asutuslain mukai- toteuttaa·, olisi momentin määrärahaa lisät-
8986: silla tiloilla tie- ja kuivatustöiden suorittami- tävä, jolloin vastaavasti voitaisiin vähentää
8987: seen tapauksissa, jolloin nämä työt ovat jää- 20 PL IV luvun 1 momentille ehdotettua
8988: neet suorittamatta tai keskeneräisiksi. Sa- arviomäärärahaa.
8989: moin voidaan ko. töitä suorittaa myös sellai- Edellä Jausumamme perusteella ehdotamme
8990: silla asutustiloihin verrattavilla pientiloilla, kunnioittaen,
8991: jotka joutuvat edellä mainittuja tiloja kos-
8992: kevien hankkeiden vaikutuspiiriin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8993: Kysymyksessä olevalta momentilta rahoi- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu-
8994: tettavaksi tulevia hankkeita on tällä hetkellä vun 3 momentille lisäyksenä 50 000 000
8995: yli 2 500 toimitusta, vastaten yksinomaan tie- markkaa tarpeellisten tie- ja kuivatus-
8996: töiden osalta n. 1 000 km. tierakennustöitä, töiden suorittamiseksi vuoden 1936 ja
8997: jot'ka samalla tulisivat hyödyttämään lu- muun aikaisemman asutuslainsäädän-
8998: kuista määrää muita pientiloja. Yksistään nön sekä pika-asutuslain mukaisilla ti-
8999: valmiiden suunnitelmien ja keskeneräisten loilla sekä noiden hankkeiden vaikutus-
9000: töiden rahoitustarve oli! vuoden 1956 a;lussa piiriss.ä olevilla pientiloilla.
9001: jo 250 milj. mk. Jotta momentin varroilla
9002: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
9003:
9004: Niilo Ryhtä. Arvi Ikonen. Heikki Soininen.
9005: 983
9006:
9007: IV,263. - Rah.al. N: o 196.
9008:
9009:
9010:
9011:
9012: Kähönen ym..: Määrärahan osoittamisesta Pyhtään kuntaan
9013: maanhankintalain nojalla perustettujen kalastustilojen
9014: omistajille kalastusvesien rajojen epämääräisyydestä joh-
9015: tuvien vahinkojen korvaamiseksi.
9016:
9017:
9018: E d u s k u n n a ll e.
9019:
9020: Maanhankintalain mukaan on suursaare- kalastusammattia harjoittaessaan eivätkä
9021: laisille, tytärsaarelaisille ja koivistolaisille useinkaan ole voineet käyttää pyydyksiään
9022: kalastajille muodostettu Pyhtään kuntaan 37 siinä laajuudessa kuin riittävän toimeentulon
9023: kalastustilaa, joista 22 on mantereella, 12 hankkimiseksi olisi ollut välttämätöntä. Kun
9024: Munapirtin saaressa ja 2 Långön saaressa. lisäksi varsinkin Munapirtin saarella perus-
9025: Tiloja perustettaessa oli paikallisen maan- tetut tilat ovat maatilataloudellisilta edelly-
9026: lunastuslautakunnan käytettävissä tiloihin tyksiltään hyvin heikkoja, on näille tiloille
9027: liitettäviksi suunnitelluista kalavesistä vir- sijoitetun kalastajaväen toimeentulo muodos-
9028: heelliset kartat, josta johtuen tiloja perus- tunut vaikeaksi.
9029: tettaessa ja niihin liittyviä yhteisiä kala- Edellä lausumamme perusteella ehdotamme
9030: vesiä asukkaille hallintasopimusten teon yh- kunnioittaen,
9031: teydessä näytettäessä ovat alueiden rajat tul-
9032: leet erheellisesti esitetyiksi. Nyttemmin ar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9033: vioimis- ja lohkoruistoimitusten yhteydessä on tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVI lu-
9034: kartat todettu virheellisiksi ja tiloille kuulu- vun 14 momentille 40 000 000 markan
9035: vat kalavesialueet pienemmiksi, kuin miksi lisäyksen käytettäväksi korvauksen
9036: ne alunperin oli tarkoitettu ja näytetty. suorittamiseen valtioneuvoston määrät-
9037: Kalastuksen kannalta tärkeitä alueita jäi tä- tävillä .ehdoilla niille Pyhtään kun-
9038: män johdosta tiloihin lopullisesti liittämättä. taan maanhankintalain nojalla perus-
9039: Näin muodoin kalastuksen harjoittamisen tettujen kalastustilojen asukkaille tai
9040: edellytykset ovat nykyisin, kun otetaan huo- omistajille, jotka ovat kärsineet il-
9041: mioon, ettei maanhankintalain mukaisia edel- meistä haittaa ja vahinkoa kalastus-
9042: lytyksiä tilojen parantamiseen ole enää ole- vesien rajojen epämääräisyydestä joh-
9043: massa, huomattavasti heikommat näillä ti- tuen ja joiden tilat ovat käytettävissä
9044: loilla kuin tiloja perustettaessa oli tarkoitus, olleiden virheellisten karttojen joh-
9045: ja on niiden elinkelpoisuus tämän vuoksi dosta muodostuneet varsinkin vesi-
9046: kyseenalainen. Edelleen joutuivat kalasta- alueittensa puolesta elinkelpoisuudel-
9047: jat ilman omaa syytään vesialueiden epä- taan heikoiksi tai kokonaan elinkel-
9048: määräisyydestä johtuen moniin vaikeuksiin vottomiksi.
9049: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
9050:
9051: Urho Kähönen. Erkki Tuuli.
9052: Matti Mattila. Yrjö Sinkkonen.
9053:
9054:
9055:
9056:
9057: 24 E 645/56
9058: 984
9059:
9060: IV,264. - Rah.al. N:o 197.
9061:
9062:
9063:
9064:
9065: Koivisto ym.: Korotetun määrämhan osoittamisesta K U-1tsa-
9066: mon ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeenpanosta
9067: johtuviin tie-, kuivatus- ja raivauskustannuksiin.
9068:
9069:
9070:
9071: E d u s k u n n a ll e.
9072:
9073: Eduskunta on vastauksessaan vuoden 1955 arvion mukaan Sallan kunnan osalta noin
9074: tulo- ja menoarvioksi lausunut, että Kuusa- 500 milj. markkaa, Kuusamon osalta noin
9075: mon ja Sallan kuntien maanhankintalain 420 milj. markkaa sekä Posion osalta noin
9076: toimeenpanoa olisi nykyisestään kiirehdit- 340 milj. markkaa eli yhteensä 1 260 milj.
9077: tävä. Saman lausuman eduskunta on uudista- markkaa. Lisäksi tulevat lain 9 §: n mukai-
9078: nut vastauksessaan vuoden 1956 tulo- ja set raivauskustannukset. Edellä olevan kus-
9079: menoarvioksi sekä lisäksi edellyttänyt, että tannusarviolaskelman mukaan olisi siis ko-
9080: kysymyksessä oleviin tie-, kuivatus- ja rai- konaismäärärahan tarve Kuusamon ja Sallan
9081: vauskustannuksiin käytetään myös työllisyys- kuntien maanhankintalain mukaisesti suori-
9082: varoja. Ilmeisesti tämän johdosta Sallan tettaviin tie-, kuivatus- ja raivaustöihin vielä
9083: kuntaan vuonna 1955 perustettiin entisen noin 1350 milj. markkaa.
9084: yhden maanlunastuslautakunnan lisäksi kaksi Näin ollen on selvää, ettei ehdotettu 50
9085: uutta maanlunastuslautakuntaa. Lain toi- miljoonan markan määräraha riitä tarkoi-
9086: meenpanoa on kuitenkin jatkuvasti hidas- tukseen ja että asuttamistyö tätä vauhtia
9087: tuttanut määrärahojen niukkuus. Niinpä mennen kestäisi vielä kymmeniä vuosia. Se
9088: viime vuosien varsinaisessa tulo- ja meno- ei ole kuitenkaan lain tarkoitus eikä myös-
9089: arviossa tie-, kuivatus- ja raivauskustannuk- kään asukkaiden edun mukaista.
9090: siin on ollut varattuna vain 50 milj. markan Kyseessä olevat työt olisi suurelta osalta
9091: määräraha. Kuluvan vuoden lisämenoarviossa suoritettava kesän ja sulanmaan aikana. Tär-
9092: tarkoitukseen myönnettiin lisäksi 100 milj. keätä olisi, että työtä voitaisiin tehdä vaik-
9093: markkaa. Ensi vuodeksi hallitus on ehdotta- kapa ympäri vuoden. Näin ollen eivät työt
9094: nut momentille vain 50 milj. mk. Määrä- sovellu edes suurimmaksi osaksi työttömyys-
9095: rahojen niukkuudesta johtuen työt eivät töiksi. Niinpä työttömyyskaudella 1955-56
9096: pääse edistymään ja keskeytyvät yhtä mit- tarkoitukseen on käytetty työllisyysvaroja
9097: taa. Niinpä kuluvan vuoden 150 milj. mar- ainoastaan 6 900 000 mk.
9098: kan määräraiha on jo kesällä käytetty lop- Tälläkin hetkellä asuu esim. Sallan kun-
9099: puun. nan Hosso- ja Urriaavan asutusalueilla kol-
9100: Mainitun lain 9 § : ssä mainittujen maan- misenkymmentä rintamamiesperhettä sauna-
9101: saajien (rintamamiehet ym.) asuttamisesta asunnoissa keskellä korpea tai suon laidalla
9102: aiheutuvat tie- ja kuivatustyöt ovat Sallan vailla minkäänlaista liikennekelpoista tietä,
9103: kunnan alueella vasta alussa ja Kuusamon jotapaitsi heidän raivattavakseen osoitetut
9104: kunnan alueella isojaon aiheuttamasta viivy- suot ovat kuivaamatta. Tästä johtuen tulevat
9105: tyksestä johtuen on päästy aloittamaan vasta esim. rakennustarpeiden kuljetuskustannuk-
9106: viime vuonna. Posion kunnan (ent. Kuusa- set korottamaan rakennuskustannuksia siinä
9107: mon kuntaa) alueella työt ovat vielä koko- määrin, etteivät kustannusarviot pidä paik-
9108: naan aloittamatta. Momentin varoilla toteu- kaansa ja asukkaat joutuvat vaikeuksiin luo-
9109: tettaviksi tulevia tie- ja kuivatussuunnitelmia tansaannin suhteen.
9110: on hyväksytty jo yli 450 milj. markan Kun on kerran olemassa selvät suunnitel-
9111: edestä. Nykyisen kustannustason mukaan on mat työkohteista ja alueella muutenkin on
9112: momentin määrärahan tarve tämän hetken työttömyyttä ja kun työ tässä tapauksessa
9113: IV,264. - Koivisto ym. 985
9114:
9115: on katsottava kansantaloudellisestikin hyö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9116: dylliseksi, olisi tarkoitukseen varsinaiselle tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu-
9117: momentille varattava moninverroin enemmän vun 15 momentille Kuusamon ja Sal-
9118: varoja kuin on ehdotettu. Sitä paitsi olisi lan kuntien maanhankintalain toi-
9119: tarkoitukseen myönnettävä lisäksi runsaasti meenpanosta johtuviin tie-, kuivatus-
9120: työllisyysvaro ja. ja raivauskustannuksiin lisäystä
9121: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 200 000 000 markkaa arviomäärära-
9122: nioittaen, hana.
9123: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
9124:
9125: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö.
9126: Niilo Ryhtä. Markus Niskala. A-L. Tiekso-Isaksson.
9127: 986
9128:
9129: IV,265. - Rah.al. N:o 198.
9130:
9131:
9132:
9133:
9134: Ryhtä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuusamon
9135: ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeenpanosta joh-
9136: tuvien tie-, kuivatus- ja raivauskustannuksien suorittami-
9137: seen.
9138:
9139:
9140: Ed us kunnalle.
9141:
9142: Hallitus on ehdottanut esityksessään tulo- voidaan käyttää työllisyysvaroja. On kuiten-
9143: ja menoarvioksi vuodelle 1957 myönnettä- kin osoittautunut, ettei ole mahdollista käyt-
9144: väksi 11 PL XVI: 15 ,Kuusamon ja Sallan tää välttämättömän tarpeen edellyttämässä
9145: kuntien maanhankintalain toimeenpanosta laajuudessa kyseisten töiden suoritukseen
9146: johtuvat tie-, kuivatus- ja raivauskustannuk- näitä varoja. Niinpä vuonna 1956 myönnet-
9147: set" arviomäärärahamomentille 50 milj. mark- tiin mainittuihin töihin varoja työllisyysva-
9148: kaa. Kuluvan vuoden ensimmäisessä lisä- roista vain 6.9 milj. markkaa.
9149: menoarviossa sanotulle momentille osoitettu Jotta Kuusamon ja Sallan kuntien maan-
9150: 100 mhlj. mar:l\"kaa huomioonottaen on tänä hankintalain toimeenpano voitaisiin kohtuul-
9151: vuonna momentille osoitettu yhteensä 150 lisessa ajassa saattaa päätökseen, on välttä-
9152: milj. markkaa. mätöntä, että momentille osoitetaan varoja
9153: Kysymyksessä olevalta momentilta toteu- ainakin sama määrä kuin kuluvana vuonna-
9154: tettavaksi tulevia hankkeita on tällä hetkellä kin on käytettävissä, jolloin vastaavasti voi-
9155: jo hyväksytty 450 milj. markan määrästä. taisiin vähentää 20 Pl. IV luvun 1 momen-
9156: Nykyisen kustannustason mukaan laskien on tille ehdotettua arviomäärära!haa.
9157: momentin määrärahatarve tie- ja kuivatustöi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9158: den osalta Sa1lan, Kuusamon ja Posion kun- nioittaen,
9159: nissa yhteensä noin 1260 milj. markkaa sekä
9160: k(jkonaistarve myös raivaustyöt 'huomioonot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9161: taen noin 1350 milj. markkaa. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI luvun
9162: Eduskunta on vastauksessaan hallituksen 15 momentille lisäyksenä 100 000 000
9163: esitykseen tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 markkaa Kuusamon ja Sallan kuntien
9164: 'lausunut, että Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeenpanosta joh-
9165: maanhankintalain toimeenpanoa olisi nykyi- tuvien tie-, kuivatus- ja raivauskustan-
9166: sestään kiirehdittävä ja että kysymyksessä nuksien suorittamiseen.
9167: oleviin tie-, kuivatus- ja raivauskustannuksiin
9168: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1956.
9169:
9170: Niilo Ryhtä. Arvi Ikonen.
9171: 987
9172:
9173: IV,266. - Rah.al. N:o 199.
9174:
9175:
9176:
9177:
9178: Ryhtä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rappiolla
9179: olevien asutusteiden peruskorjauksiin.
9180:
9181:
9182: E d u s k u n n a 11 e.
9183:
9184: Asutusteiden väliaikaisesta hoidosta 9 päi- tarkoitukseen ehdottamaa määrärahaa on
9185: vänä maaliskuuta 1951 annetun lain (140/ edellä mainituista syistä pidettävä liian vä-
9186: 51) edellyttämiin rappiolla olevien asutus- häisenä, minkä vuoksi tulo- ja menoarvion
9187: teiden peruskorjauksiin on tulo- ja menoar- 11 Pl. XVI luvun 18 momentille olisi otet-
9188: viossa vuosittain osoitettu vuosina 1951- tava 100 000 000 markan siirtomääräraha
9189: 1955 100 milj. markkaa sekä lisäksi kulu- vastaavasti vähentäen 20 Pl. IV luvun 1 ar-
9190: vana vuonna kertamenona niin ikään 100 viomäärärahamomentille ehdotettua määrä-
9191: milj. markkaa. Hallituksen esityksen perus- rahaa.
9192: teluissa mainituista syistä on lain edellyttä- Edellä lausumamme perusteella ehdotamme
9193: mistä töistä kuitenkin vielä lähes kolmasosa kunnioittaen,
9194: suorittamatta. Lisäksi on otettava huomioon,
9195: että teiden kuntoonpanotyöt on tärkeimpien että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9196: teiden osalta ollut pakko jakaa useamman tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu-
9197: vuoden osalle, mistä syystä näitä töitä on vun 18 momentille, siirtomääräraha-
9198: runsaasti erilaisissa keskeneräisyysvaiheissa. momentille, lisäyksenä 100 000 000
9199: Jo yksinomaan näiden töiden loppuunsaat- markkaa rappiolla olevien asutustei-
9200: tamiseen voidaan arvioida tarvittavan va- den peruskorjauksiin.
9201: roja noin 150 milj. markkaa. Hallituksen
9202: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
9203:
9204: Niilo Ryhtä. Arvi Ikonen. Heikki Soininen.
9205: 988
9206:
9207: IV,267.- Rah.al. N:o 200.
9208:
9209:
9210:
9211:
9212: Pusa ym.: Määrärahan osoittamisesta asntustiloilla suoritet-
9213: tavaa erikoisneuvontaa varten.
9214:
9215:
9216: E d u s k u n n a ll e.
9217:
9218: Asutustoimenpitein on sodan jälkeisinä levista tiloista tarkat tiedot. Se voisi osoit-
9219: vuosina muodostettu n. 43 000 uutta maata- taa tilat, joilla erikoisneuvontaa olisi suori-
9220: loustilaa. Näistä muodostavat ns. kylmät ti- tettava, ja avustaa muutenkin järjestöjä neu-
9221: lat, joita on n. 15 000, oman erityisen ryh- vonnan suorittamisessa. Erikoisneuvonta olisi
9222: mänsä. Nämä olisi otettava maatilataloudel- tässä vaiheessa kohdistettava noin 3 000 ti-
9223: lisen erikoisneuvonnan kohteeksi. Tämä eri- laan. Neuvonnan tulee olla tilakohtaista neu-
9224: koisneuvonta olisi saatava käyntiin viipy- vontaa, joka vaatii huomattavasti työtä. Ti-
9225: mättä ja riippumatta siitä, milloin ja miten laa kohden tarvittaneen varoja noin 5 000
9226: hallituksen esitys neuvonnan keskittämisestä markkaa.
9227: eduskunnassa ratkaistaan. Erikoisneuvonta Edellä sanotun perusteella ehdotamme
9228: olisi annettava maataloudellisten neuvonta- kunnioittaen,
9229: järjestöjen hoidettavaksi ja sitä varten olisi
9230: myönnettävä tarvittavat lisämäärärahat, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9231: koska järjestöt nykyisillä neuvojavoimilla ei- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
9232: vät ehdi tarvittavaa ·erikoisneuvontaa tehok- kan suuruisen määrärahan käytettä-
9233: kaasti suorittaa. Maatalousministeriön asu- väksi asutustilojen erikoisneuvontaan.
9234: tusasiainosastolla on neuvonnan kohteiksi tu-
9235: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
9236:
9237: E. Pusa. Mikko Hult. Lennart Heljas.
9238: Yrjö Hautala. Kalle Kämäräinen. Pentti Liedes.
9239: 989
9240:
9241: IV,268.- Rah.al. N:o 201.
9242:
9243:
9244:
9245:
9246: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta oman toimistohuo-
9247: neiston hankkimista varten Keskusmetsäseura Tapiolle.
9248:
9249:
9250: E d u s k u n n a ll e.
9251:
9252: Vuonna 1942 joutui Keskusmetsäseura lopullisista kustannuksista ei nykyoloissa
9253: Tapio luopumaan irtisanomisen vuoksi sil- voida esittää täysin varmaa arviota, mutta
9254: loisesta verrattain halpavuokraisesta toimisto- joka tapauksessa voidaan todeta, että Keskus-
9255: huoneistostaan ja pääkaupungissa vallitse- metsäseura Tapio nyt kertakaikkisella sijoi-
9256: van yleisen konttorihuoneistojen puutteen tulr.sella voi päästä huoneistoon, jossa vuokra-
9257: aiheuttamasta pakkotilasta johtuen sijoittu- menot ovat vain neljännes nykyisestä.
9258: maan huoneistoon, jossa vuotuisen vuokran Jo tähän mennessä on Tapio joutunut
9259: määrä on 9 627 600 markkaa. Kun mainittu tekemään huomattavasti velkaa voidakseen
9260: vuokra on seuran käytettävissä oleviin va- suorittaa osuutensa ra;kennushankkeen tähän-
9261: roihin ja sen muihin vuotuisiin menoihin astisista kustannuksista. On kuitenkin epä-
9262: verrattuna aivan suhteettoman korkea, on tietoista, miten nykyisten kireiden rahamark-
9263: seurauksena tästä ollut, että sellaisia tulo- kinoiden vallitessa voidaan turvata sen luot-
9264: ja menoarvion 11 Pl. XVIII luvun 3 momen- topääoman saanti, joka tarkoitukseen edel-
9265: tille otettuja, yksityismetsätalouden edistä- leen tarvitaan. Tämän vuoksi ja kun valtion
9266: miseen ja valvontaan tarkoitettuja varoja, edun mukaista on, ettei sen varoja jatku-
9267: jotka olisi kipeästi tarvittu metsänhoitolauta- vasti käytetä niin korkean vuokran suoritta-
9268: kuntien kenttätyön tehostamiseen, on jou- miseen, kuin minkä Keskusmetsäseura Tapio
9269: duttu käyttämään kohtuuttoman paljon mai- joutuu maksamaan nykyisestä huoneistostaan,
9270: nitun vuokramaksun suorittamiseen, vahin- ja edellämainittu epäsuhde on korjattavissa
9271: gon koituessa tästä yksityismetsillemme. Myös kertakaikkisella suorituksena, allekirjoittaneet
9272: valtiovarainministeriö on kiinnittänyt asiaan ehdottavat kunnioittaen,
9273: huomiota kehoittamalla Tapiota siirtymään
9274: halvempaan huoneistoon. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9275: Näissä olosuhteissa on Tapion johtokunta tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII
9276: katsonut välttämättömäksi ryhtyä toimenpi- luvun 3 momentille Usäystä 40 000 000
9277: teisiin oman huoneiston hankkimiseksi kes- markkaa käytettäväksi Keskusmetsä-
9278: kusmetsäseuralle ja onkin Tapio jo merkin- seura Tapion oman toimistohuoneis-
9279: nyt huoneistotilat taloyhtiöstä, jonka raken- ton hankintaan.
9280: nushanke on saatettu käyntiin. Huoneiston
9281: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
9282:
9283: Yrjö Hautala. Niilo Honkala.
9284: Harras Kyttä. Armas Leinonen.
9285: Kalervo Saura.
9286: 990
9287:
9288: IV,269. - Rah.al. N:o 202.
9289:
9290:
9291:
9292:
9293: Kyttä ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi suomen-
9294: kielisille yksityismetsätalouden edistämisjärjestöille met-
9295: sätyömiesten ammattikoulutuksen alkamiseen.
9296:
9297:
9298: E d u s k u n n a ll e.
9299:
9300: Metsätöiden ollessa talvikuukausina huipus- kuntien käytössähän on tällä 'hetkellä ka;ksi
9301: saan nousee maamme metsissä työskentelevien metsänhoitokoulua (Keski-Suomessa ja Poh-
9302: hakkuu- ja ajomiesten määrä vuosittain jon- jois-Savossa) ja !kahdeksan metsä1mrssi:kes-
9303: kin verran vaihdellen yli sadantuhannen. On kusta (Lounais-Suomessa, Satakunnassa, Itä-
9304: myös laskettu, että vuosittain noin 300 000 Hämeessä, Pohjois-Karjalassa, Keski- ja Poh-
9305: työntekijää hankkii usein varsin keskeisen jois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Lapissa),
9306: osan toimeentulostaan metsätyöllä. Metsä- jotka hyvin voisivat toimia asianomaisina
9307: työntekijöistä on valtaosa - ha;lclmumiehistä !koulutuskeskuksina. Opetus- ja työvälineistöä
9308: yli 60% ja ajomiehistä lähes 80% -metsää täydentämällä sekä kurssilaisia avustamaila
9309: ja maata omistavaan väestöön luettavia pien- voitaisiin pienviljelijä-metsätyöntekijöiden
9310: vi.lj elij öitä. ammattikoulutus sa.ada alulle.
9311: Huolimatta siitä, että metsätyö on s~kä Lähtien siitä perusajatuksesta, että kurs-
9312: fyysillistä kuntoa että henkistä vireyttä, työ- sien muotoon ( esim. kahden viikon kurssi 25
9313: tekniikan taitoa. ja useinkin suurta aloiteky- miehelle koulutuspistettä ja vuotta kohden)
9314: kyä vaativaa työtä, ovat edellä mainitut sa- järjestetyn !koulutuksen pääpaino olis1 aina-
9315: dattuhannet metsätyöntekijät saaneet jatku- kin aluksi metsätyövälineiden kunnostuksen
9316: vasti vuodesta toiseen hankkia tietonsa ja s~kä hakkuu- ja ajot~knii:kan puolella ja että
9317: työtaitonsa vain kokemuksen tietä. Täillä ta- koulutettaville metsätyöntekijöille suoritettai-
9318: voin hank~tun ammattita;idon taso ei ole !ko- siin kohtuullinen korvaus heidän ansiomah-
9319: vin korkea. Niinpä esim. eräät tutkimukset dollisuuksiensa vähentymisestä kurssin aikana
9320: ovat osoittaneet, että noin 12 % ns. va:kinai- sekä korvaus majoitus- ja muonituskuluista,
9321: sista metsätyöntekijöistä osaa tyydyttävästi nousisivat ensimmäisen koulutusvuoden me-
9322: kunnostaa metsätyövälineensä. Sitä paitsi on not seuraavan suuruisiksi:
9323: asia niin, että silloin kun työntekijä on koke-
9324: muksen tietä saavuttanut parhaan ma'hdolli- I. Peruskustannukset
9325: sen työtaitonsa, on hän jo selvästi sivuutta- 1. Opetus- ja työvälineiden han-
9326: nut parhaat ja tehoisimmat ikävuotensa. kinta (10 koulutuspistettä
9327: Metsätyöntekijöiden koulutusta ei valitet- a. 100 ooo:-) ............ 1 ooo ooo:-
9328: tavasti vielä tähän mennessä ole maassamme
9329: saatu alulle, vaikka se sekä yksityistä työn- II. Koulutuskustannukset
9330: tekijää että maamme talouselämääkin ajatel- 1. Hallintomenot sekä varsinais-
9331: leen olisi tuiki tarpeen ja välttämätön. 'ten ja erikoisopettajien palk-
9332: Sikäli kun on kysymys metsätyöntekijöit- kaus ..................... 1000 000:-
9333: temme valtaosan - pienviljelijä-metsätyön- 2. Oppilasavustukset matkakus-
9334: tekijöiden - kouluttamisesta, on sen aloitta- tannuksineen (10 kurssia, 25
9335: minen tällä hetkellä täysin mahdollista ilman oppilasta !kurssilla, kunkin
9336: erityisiä kouluja ja opettajaorganisaatioita, kurssin pituus 14 pv. = 3 500
9337: kunhan vain tarkoitukseen voitaisiin osoittaa kurssipäivää) 3 500X1800:- 6 300 000:-
9338: kohtuullis~ksi katsottava;t määrärahat. Yksi-
9339: tyismetsätalouden edistäruisjärjestön lkeskei- 3. Arvaamattomat menot . . . . . 100 000:-
9340: simpien kenttäportaiden metsänhoitolauta- Yhteensä mk 8 400 000:-
9341: IV,269. - XyttiL 1Dl· 991
9342:
9343: Edellä lausutun peruBteella ehdotamme, menkielis.1le yksityismetsätalouden edis-
9344: tämisiärjestöille metsätyömiesten am-
9345: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 mattikoulutuksen alkamiseen 8 400 000
9346: tulo- ia menoarvioon avustuksena SUO- markkaa.
9347: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
9348:
9349: Harras Kyttä. A. Pasanen. J. F. Pöykkö.
9350: Matti Lepistö. Kerttu Saalasti. G. Henriksson.
9351: Niilo Honkala. Kaarlo Kajatsalo. Toivo Antila.
9352: Arvi Ikonen. Erkki W. Mohell. Päiviö Hetemäki.
9353: Esa. Koivusilta.
9354:
9355:
9356:
9357:
9358: 25 E 645/56
9359: 992
9360:
9361: IV,270. - :R.a.h.al. N:o 203.
9362:
9363:
9364:
9365:
9366: Uusitalo ym.: Korotetun määrärahan qsoittamisesta la.inoiksi
9367: ja avustuksiksi yksityismailla suoritettavia metsänpamn-
9368: nustöitä varten.
9369:
9370:
9371: E d u s k u n n a ll e.
9372:
9373: Vuoden 1957 valtion tulo- ja menoarvio- Metsänparannustoiminnan tärkeyttä lisää
9374: esityksessä on yksityismailla suoritettavia myöskin metsän kannalta yhä epäedullisem-
9375: metsänparannustöitä varten varattu laina- maksi muodostuva kustannustaso. Kantohinta
9376: varoja 300 000 000 markkaa ja avustusvaroja ja metsätyöpalkat ovat vaaravyöhykkeellä,
9377: samoin 300 milj. markkaa. Nämä yhteensä sitä enemmän mitä heikommassa tilassa met-
9378: tekevät sen, mitä voimassa olevan metsän- sät ovat. Parantamalla metsien tilaa voidaan
9379: parannuslain vähimmäismäärä edellyttää. Ny- ratkaisevasti vaikuttaa myöskin kantohinta-
9380: kyisen metsänparannuslain hyväksymisen jäl- ja metsätyöpalkkatason kohtuullisena pitämi-
9381: keen eli vuodesta 1953 on metsänparannustoi- seen.
9382: minta kaksinkertaistunut, johtuen siitä, että Työllisyysnäkökohdat huomioiden on met-
9383: eräiltä vuosilta säästyi metsänparannusva- sänparannustoiminta niin ikään puolletta-
9384: roja metsänparannusorganisation puutteelli- vissa. Kun valtion tulo- ja menoarviossa työt-
9385: suuden vuoksi. tömyyden torjuntaan ja työllisyyden ylläpi-
9386: Metsänparannusorganisatiota on nyt saatu toon tarkoitetut varat eivät niiden käyttöä
9387: täydennetyksi jopa niin, että organisatio voi koskevine rajoituksineen ja tilityssyistäkään
9388: hoitaa huomattavasti suurempien varojen sovi yksityismailla suoritettavien varsinaisten
9389: käytön kuin mitä Keskusmetsäseura Tapiolle metsänparannustöiden suorittamisen rahoit-
9390: on budjetissa osoitettu. Kun tilanne on tämä, tamiseen, olisi varat tästä syystä osoitettava
9391: olisi metsänparannusvaroja saatava Tapiolle jo talousarviossa suoraan Keskusmetsäseura
9392: enemmän jo virkakoneiston täystyöllisenä pi- Tapiolle.
9393: tämisenkin kannalta. Suurin aihe varojen Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
9394: lisäsaantiin on luonnollisesti se, että saisimme nioittavasti,
9395: metsäpääomaamme suurennetuksi. Maas-
9396: samme on erittäin paljon soistuneita, joko että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9397: osittain tahi kokonaan tuottamattornia met- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
9398: sämaita, jotka voitaisiin kannattavasti kui- 12 momentille lisäystä 200 000 000
9399: vattaa ja saada tuottokuntoon. Metsänparan- markkaa lainoiksi ja 11 Pl. XVIII
9400: nusvaroja sitä paitsi haetaan runsaasti, met- luvun 5 momentille lisäystä 200 000 000
9401: sänparannuspiireissä on paikoin kymmenker- markkaa avustuksiksi yksityismailla
9402: tainen määrä hakemuksia odottamassa rat- suoritettavia metsänparannustöitä var-
9403: kaisua siihen nähden, mitä vuosittain voidaan ten.
9404: toteuttaa.
9405: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
9406:
9407: Eino Uusitalo. Marja Lahti.
9408: Artturi Jämsen. J. F. Pöykkö.
9409: Sylvi Halinen. Eemil Partanen.
9410: 993
9411:
9412: IV,271.- Rah.al. N:o 204.
9413:
9414:
9415:
9416:
9417: Rytinki ym..: Kot·otetun määt·ärahan osoittamisesta avustuk-
9418: siksi metsänparannustöiden kustantamiseen.
9419:
9420:
9421: E d u s k u n n a ll e.
9422:
9423: Vuonna 1953 hyväksytyn metsänparannus- rimpia vahinkoja, mikä tietää, että työttö-
9424: lain mukaan on valtion tulo- ja menoarvioon myyttä tulee olemaan ensi vuoden aikana
9425: vuosittain otettava vähintäin 600 milj. mar- runsaasti.
9426: kan suuruinen määräraha metsänparannus- Kun huonokasvuisten metsien ja vesipe-
9427: töitä varten. Hallituksen esityksessä on 19 räisten metsämaiden kasvukuntoon saattami-
9428: Pl. II luvun 12 momentille Lainat metsän- nen on yksi tärkeimpiä kansantaloudellisia
9429: parannustöihin merkitty 300 milj. eli sama kysymyksiä, niin olisi oikein ja kohtuullista,
9430: kuin mitä on ollut vuosina 1954--55 ja 1956 että ensi vuoden tulo- ja menoarvioon otet-
9431: ja 11 Pl. XVIII luvun 5 momentille, Valtion taisiin suurempi määräraha kuin mitä hal-
9432: avustukset metsänparannustöiden kustanta- litus ehdottaa avustuksiin ja lainoihin met-
9433: miseksi, 300 milj. markkaa. Ottamalla huo- sänparannustöitä varten. Tähän on asialli-
9434: mioon vuoden 1954 kustannustaso ja nykyi- sesti aihetta, koska hallituksen esityksessä
9435: nen kustannustaso tietää se sitä, että ensi oleva määräraha ei käytännössä vastaa rahal-
9436: vuoden tulo- ja menoarvioon esitetyllä mää- lisesti sitä määrää, mitä vuoden 1953 metsän-
9437: rärahalla ei voida suorittaa metsänparannus- parannuslaki edellyttää.
9438: töitä niin paljon kuin vuonna 1954 voitiin Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
9439: suorittaa, sillä ovathan hankintakustannuk- ed. Rytingin ym. v. 1952 valtiopäivillä teh-
9440: set ja teollisuudessa jalostus- ym. kustan- dyn toiv.al. n:o 123, v. 1953 rah.al. n:o 261
9441: nukset nousseet niin paljon, että monilla pai- ja v. 1955 toiv.al. n: o 288 perusteluihin eh-
9442: koin maatamme ei kantohintaa ole olemassa. dotamme kunnioittaen,
9443: Kun näin on, niin näiden alueiden met-
9444: sänomistajilla ei ole mahdollisuutta kunnos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9445: taa huonokasvuisia metsiä eikä vesiperäisiä tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII lu-
9446: maita kuivattaa muutoin kuin avustus- ja vun 5 momentille 100 000 000 markan
9447: lainavarojen korottamisen kautta. Tämän li- suuruisen lisämäärärahan avustuksiksi
9448: säksi näillä nolla-alueilla on halla tehnyt Suu- metsänparannustöiden kustantamiseen.
9449: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
9450:
9451: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
9452: J. F. Pöykkö. Eeli Erkkilä.
9453: Pentti Liedes. Yrjö Hautala.
9454: Eino E. Heikura. Irma Torvi.
9455: Arvi Ikonen. T. Saloranta.
9456: 994
9457:
9458: IV,272. - Rah.al. N:o 205.
9459:
9460:
9461:
9462:
9463: M. Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta val~
9464: tion avustuksiksi metsänparannustöiden kustantamista
9465: varten.
9466:
9467:
9468: E d u s k u n n a II e.
9469:
9470: Vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityk- mainitussa laissa säädetystä minimimäärästä
9471: seensä hallitus on ottanut yksityismailla suo- kertaakaan korotettu varsinaisessa menoar-
9472: ritettavia metsänparannustöitä ja puutavaran viossa, ovat töihin käytettävissä olleet varat
9473: kuljetuksen edistämistä varten metsänparan- näin ollen tosiasiallisesti vuosi vuodelta pie-
9474: nuslain edellyttämän vähimmäismäärän eli nentyneet ja kuluvana vuonna ne loppuvat
9475: 600 milj. markkaa, josta lainoihin on tarkoi- jo syyskuussa.
9476: tettu 300 milj. ja avustuksiin 300 milj. Metsänparannushankkeita suunniteltaessa
9477: Voimassaoleva metsänparannuslaki säädet- ja toteutettaessa on ilmennyt, että avustus-
9478: tiin vuonna 1953. Sen jälkeen ovat olosuhteet tarve on lisääntynyt, minkä vuoksi avustus-
9479: huomattavasti muuttuneet. Toiminnan tehos- varoja tarvittaisiin jonkunverran enemmän
9480: tamiseksi on mm. valtioneuvoston toimesta kuin lainavaroja. Tämän epäsuhteen tasoitta-
9481: perustettu kolme uutta metsänparannuspiiriä miseksi ja kaiken muun edelläesitetyn huo-
9482: entisten yhdentoista lisäksi. Samanaikaisesti mioonottaen ehdotamme kunnioittaen,
9483: ovat metsätyöväen palkat kohonneet yli 30 %
9484: ja samoin ovat nousseet metsänparaimusavus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9485: tusvaroista maksettavat toimihenkilöitten pal- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII lu-
9486: kat sekä toimistovuokrat ja kaikenlaisten tar- vun 5 momentille lisäystä 200 000 000
9487: vikkeiden hinnat. markkaa käytettäväksi metsänparan-
9488: Kun metsänparannusvaroja ei ole edellä nuslain mukaisiin avustuksiin.
9489: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
9490:
9491: Matti Mattila. Urho Kähönen.
9492: Antti J. Rantamaa. Toivo Antila.
9493: Yrjö Sinkkonen. Esa Koivusilta.
9494: 995
9495:
9496: IV,278. - Rah.al. N:o 206.
9497:
9498:
9499:
9500:
9501: Kyttä ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsänhoi·
9502: tokoulujen avustamiseen.
9503:
9504:
9505: E d u s k u n n a ll e.
9506:
9507: Hallituksen esityksessä vuoden 1957 tulo- 5 X 700 000: - = 3 500 000 markkaa eli yh-
9508: ja menoarvioksi on 11 Pl. XVIII luvun 14 teensä 13 500 000 markkaa.
9509: momentille esitetty otettavaksi 15 195 400 Ei voitane ajatella, että kaksi uutta metsä-
9510: markkaa käytettäväksi metsänhoitokoulujen kurssikeskusta, joiden käyttöön nyt on saatu
9511: avustamiseen. Määrärahan suuruus on mää- upouudet, tarkoitustaan täysin vastaavat ra-
9512: rätty siten, että puheena olevaan tarkoituk- kennukset, pidettäisiin toistaiseksi kylmillään
9513: seen kuluvaa vuotta varten osoitettuun mää- käyttämättä. Täysin mahdotonta on myös
9514: rärahaan on tehty ne lisäykset, jotka aiheu- muiden kurssikeskusten palkkamenojen supis-
9515: tuvat vuoden aikana tapahtuneesta metsän- taminen siinä määrin, että täten säästyneillä
9516: hoitokoulujen palkkausmenojen kasvusta. varoilla voitaisiin saada kahden uuden kurs-
9517: Sensijaan määrärahassa ei ole otettu huo- sikeskuksen toiminta käyntiin. Näissä olosuh-
9518: mioon sitä, että kuluvan vuoden aikana on teissa ei ole käytettävissä muuta keinoa kuin
9519: metsäkurssikeskusten lukumäärää voitu li- että alussamainittua määrärahaa lisätään uu-
9520: sätä kahdella, siten että niiden luku viiden sien metsäkurssikeskusten tarpeet huomioon-
9521: asemasta nyt on seitsemän, vientimaksuvaroja ottaen.
9522: käyttäen rakennettujen kahden uuden kurssi- Edellä lausutun p~rusteella ehdotamme,
9523: keskuksen työskennellessä ensi vuoden alusta
9524: lukien täysitehoisesti. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9525: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityksessä tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII lu-
9526: oli varattu kahden metsänhoitokoulun yllä- vun 14 momentille 1400 000 markkaa
9527: pitoon 2 X 5 000 000: - = 10 000 000 mark- lisäyksenä metsänhoitokoulujen avus-
9528: kaa ja viiden metsäkurssikeskuksen ylläpitoon tamiseen.
9529: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
9530:
9531: Harras Kyttä. Kalervo Saura.
9532: Niilo Honkala. Toivo Antila.
9533: Armas Leinonen. Kaarlo Kajatsalo.
9534: 996
9535:
9536: IV,274. - Rah.al. N:o 207.
9537:
9538:
9539:
9540:
9541: Lahtela ym.: Km·otetun määrärahan osoittamisesta Pohjois-
9542: Suomen metsien hoitoa ja käyttöä koskevaa tutkimusta
9543: varten.
9544:
9545:
9546: E d u s k u n n a ll e.
9547:
9548: Hallituksen eduskunnalle jättämän vuoden Myös metsätutkimuslaitos on vuodesta 1953
9549: 1957 tulo- ja menoarvioesityksen 11 Pl. 19 lähtien tehnyt aloitteita Pohjois-Suomen
9550: luvun 16 momentille merkitty 1 000 000 mar- metsätutkimuksen tehostamiseksi. Nämä aloit-
9551: kan määräraha käytettäväksi Pohjois~Suomen teet näyttävät kuitell'kin vasta nyt johtavan
9552: metsätutkimukseen on tarpeeseen nähden ai- tulokseen, kun hallitus on vuoden 1957 meno-
9553: van riittämätön ja sitä olisi lisättävä. arvioesitykseensä ottanut määrärahan yhden
9554: Vuodesta 1949 lähtien on Pohjois-Suomessa erikoistutkijan palkkaamiseksi metsäntutki-
9555: toiminut tutkimuselin, jonka tehtävänä on muslaitokseen erityisesti Pohjois-Suomessa
9556: ollut kehittää keinoja sikäläisten metsien suoritettavia metsänhoidollisia tutkimuksia
9557: puuntuoton kohottamiseen. Toiminta on kes- varten (11 Pl. XIX: 1 c) ja näissä töissä
9558: kittynyt lähinnä luontaiseen ja keinoHiseen tarvittavan lisätyövoiman palkkausta ynnä
9559: uudistamiseen sekä kasvatustekniikkaan liit- muita kuluja varten 1 000 000 markkaa.
9560: tyvien biologisten ja taloudellisteknillisten Metsätutkimuslaitoksen ,alkuperäisessä me-
9561: ongelmien selvittämiseen. noarvioesityksessä on viimeksi mainitun me-
9562: Alkuvuosina edellä mainittua tutkimus- noerän vähimmäismääräksi kuitenkin las-
9563: työtä tuettiin vaatimattomin apurahoin met- kettu tarvittavan 3 milj. markkaa. Niin ilah-
9564: sähallituksesta käsin. Tutkimustuloksen seu- duttavaa kuin Pohjois-Suomen metsätutki-
9565: rauksena osoittautui kuitenkin välttämättö- muksen kannalta onkin, että asia nyt vih-
9566: mäksi laajentaa ja monipuolistaa toimin- doinkin on menossa eteenpäin, on kuitenkin
9567: taa, mikä luonnollisesti edellytti suurempia samalla todettava, että kyseisen määrärahan
9568: käyttövaroja. V :sta 1953 lähtien onkin Suo- kohdalla olennainen vähennys alkuperäisestä
9569: men luonnonvarain tutkimussäätiö turvannut 3 milj. markan vähimmäismenoarviosta mer-
9570: nyttemmin Pohjois-Suomen metsätutkimus- kitsee työn joutumista monilta täl'keiltä koh-
9571: nimellä esiintyvän tutkimuselimen työn jat- dilta pysähdyksiin. Olisi tämän vuoksi erit-
9572: kuvuuden myöntämällä sille 4.4-4.8 milj. täin tärkeää, että metsätutkimuslaitoksen
9573: markan suuruisia vuotuisia apurahoja vuo- a,lunperin ehdottama 3 milj. markkaa otettai-
9574: den 1956 !loppuun saakka. siin kokonaisuudessaan mainitulle momentille.
9575: Koska metsätieteelliset tutkimustehtävät Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
9576: ovat luonteeltaan kokeellisia ja täten pitkä- dotamme,
9577: jännitteisiä, on tähän astista työohjelmaa
9578: ollut pakko suunnitella ja toteuttaa pitkä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9579: aikaista toimintaa silmällä pitäen siitäkin tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIX lu-
9580: huolimatta, että rahoituskysymys on avoin vun 16 momentille lisäyksenä 2 000 000
9581: vuoden 1957 alusta lähtien, mihin mennessä markkaa Pohjois-Suomen metsätutki-
9582: Suomen luonnonvarain tutkimussäätiö edel- mustyön suorittamista varten.
9583: lytti ko. tutkimustoiminnan saaneen vakiin-
9584: tuneet muodot.
9585: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
9586:
9587: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
9588: 997
9589:
9590: IV,275. - Rah.al. N: o 208.
9591:
9592:
9593:
9594:
9595: Tikkaoja ym..: Määrärahan osoittamisesta eläinlääkärien sai-
9596: rasmatkoista aiheutuvien kustannusten osittaiseksi korvaa-
9597: miseksi valtion varoista.
9598:
9599:
9600: E d u s k u n n a ll e.
9601:
9602: Maamme eläinlääkintähuollon rungon muo- tettava, että kotieläimet edustavat niiden
9603: dostaa valtion piirieläinlääkärilaitos. Piiri- omistajille syrjäseuduilla suhteellisesti suu-
9604: eläinlääkäripiirejä ja piirieläinlääkärinvir- rempaa varallisuusarvoa kuin ns. rintamailla,
9605: koja on nykyään 68. Sen ohessa ovat useat ja monessa tapauksessa, esim. hevosten ollessa
9606: kunnat ja kuntayhtymät perustaneet kun- kysymyksessä, muodostavat niiden omistajien
9607: naneläinlääkärinvirkoja, joita tällä hetkellä pääasiallisen, ehkäpä ainoan tulojenhankinta-
9608: on 102. Näiden lisäksi on kaupunkien ja välineen, minkä vuoksi tällaisessa tapauk-
9609: kauppalain palveluksessa 34 eläinlääkäriä, sessa eläimen menetys tuntuu myös talou-
9610: jotka joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta dellisesti raskaampana.
9611: harjoittavat eläinlääkärintointa myös ympä- V aitioneuvoston 10 päivänä marraskuuta
9612: ristön maalaiskunnissa. 1955 asettama ns. eläinlääkintöhuoltokomitea
9613: Kunnaneläinlääkäriverkosto on tihein on viime huhtikuun 18 päivänä valmistu-
9614: Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Etelä-Poh- neessa osamietinnössään ehdottanut, että
9615: janmaalla. Muualla Suomessa toimii eläin- eläinlääkärinavun saannin tehostamiseksi
9616: lääkintähuolto paaas1assa piirieläinlääkäri- maksettaisiin kotieläiminä pidettyjen kavio-
9617: ' laitoksen varassa. Siten on eläinlääkintä- ja sorkkaeläinten sairauden tai niitä kohdan-
9618: huolto kehittynein maamme vauraimmilla neen tapaturman vuoksi samoin kuin niiden
9619: seuduilla. Sen sijaan syrjäseuduilla, jotka li- terveydentilan tarkastamiseksi tehdystä mat-
9620: säksi ovat usein vähävaraisia, ei kotieläimen kasta, jota ei ole pidettävä eläintautilain
9621: omistajan useinkaan kannata pitkästä mat- edellyttämänä tai maatalousministeriön eläin-
9622: kasta johtuvien kalliiden matkakustannusten lääkintöosaston määräyksen perusteella teh-
9623: vuoksi kääntyä kotieläimen sairaustapauk- tynä virkamatkana, eläinlääkärille valtion
9624: sessa eläinlääkärin puoleen. Näiden epäkoh- varoista matkakustannusten korvausta ja
9625: tien korjaamiseksi on piirieläinlääkärit tosin matkaan käytetyn ajan korvausta tai päivä-
9626: velvoitettu suorittamaan valtion kustannuk- rahaa siltä sairasmatkan osalta, joka yleisesti
9627: sella vastaanottomatkoja mm. syrjäkyliinkin, käytettyä tietä kulkien ylittää 20 km tai
9628: mutta kun nämä matkat ovat määräajoin ta- vesiväylää kulkien 5 km taikka sanotunlaista
9629: pahtuvia, eivät ne voi tuottaa helpotusta maa- ja vesitietä kulkien yhteensä 15 km.
9630: äkillisissä sairaustapauksissa. Komitea on ehdotuksessaan lähtenyt siitä
9631: Kun eläinlääkäriverkostoa ei vielä voida oikeaksi katsottavasta periaatteesta, että val-
9632: saada niin tiheäksi, että karjanomistajilla tionavustuksen tulisi pyrkiä poistamaan vain
9633: olisi heidän asuinpaikastaan riippumatta matkojen erilaisuudesta johtuva karjanomis-
9634: mahdollisuus kotieläinten sairaustapauksissa tajien eläinlääkärinavun saantimahdollisuuk-
9635: saada tarvittavaa eläinlääkärinapua kohtuul- siin nähden toisistaan poikkeava asema, joten
9636: lisin kustannuksin, olisi eläinlääkärinavun siis syrjäseudulla tai muutoin kaukana eläin-
9637: antamisesta johtuvia kustannuksia pyrittävä lääkärin asunnosta ja virkapaikasta asuvalla
9638: tasoittamaan niissä tapauksissa, jolloin ne karjanomistajana olisi samanlainen mahdolli-
9639: pitkien ja hankalien matkojen takia muo- suus turvautua kotieläimen sairastuessa
9640: dostuisivat kohtuuttoman suuriksi ja sen eläinlääkärinapuun, kuin lähellä eläinlää-
9641: vuoksi kauempana asuvalle eläimen omista- käriä asuvalla karjanomistajalla. Sen sijaan
9642: jalle epäoikeudenmukaisiksi. On myös muis- tulisi karjanomistajien kaikissa tapauksissa
9643: 998 IV,275. - EJ.lLillJ.ill.kä.rien sa.ira.sm.a.tkat.
9644:
9645:
9646: itse maksaa eläinlääkärin palkkio kokonai- omistajille aiheutuvien kustannusten suorit-
9647: suudessaan ja samoin muut eläinlääkärin tamiseen, on tästä johtuvien menojen ar-
9648: antamasta hoidosta aiheutuvat kustannukset, vioitu tilivuonna 1955-56 nousevan 450 000
9649: kuten lääkkeet jne. Karjanomistajan tulisi kruunuun, mikä matkakurssin mukaan tekisi
9650: näin ollen maksaa myös eläinlääkärin matka- noin 20.5 milj. mk. Kun otetaan huomioon,
9651: kustannukset määrättyyn, kohtuullisena pi- että eläinlääkäriverkosto meillä on toistai-
9652: dettävään rajaan saakka. Kuitenkin on ko- seksi harvempi kuin Norjassa, voidaan ar-
9653: mitea ehdotuksessaan ottanut huomioon myös vioida valtion osallistumisesta eläinlääkintö-
9654: karjanomistajan varattomuuden tai vähä- huoltokomitean ehdottamassa muodossa ja
9655: varaisuuden valtionavustuksen suuruutta li- laajuudessa po. kustannuksiin aiheutuvien
9656: säävänä tekijänä. menojen meillä nousevan noin 50 milj. mark-
9657: Eduskunta on jo 21 päivänä toukokuuta kaan vuodessa, mihin määrään tällöin sisäl-
9658: 1952 lausumassaan toivomuksessa kiirehtinyt tyisi myös tilintarkkaajan paikkaamisesta
9659: hallituksen toimenpiteitä eläinlääkärien mat- maatalousministeriön eläinlääkintöosastoon
9660: koista syrjäseutujen vähävaraisille karjan- em. matkalaskujen tarkastamista ja mak-
9661: omistajille aiheutuvien kustannusten korvaa- sattamista varten aiheutuvat kustannukset.
9662: miseksi valtion varoista. Asiaa ei kuitenkaan Edellä lausutuin perustein kunnioittaen
9663: tähän mennessä ole saatettu järjestykseen ehdotamme,
9664: eikä valtion vuoden 1957 tulo- ja menoarvio-
9665: esityksessäkään ole ehdotettu määrärahaa po. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9666: tarkoitukseen, vaikka korjauksen aikaansaa- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
9667: misesta nykyiseen tilanteeseen olisi kiireelli- markan suuruisen määrärahan eläin-
9668: sesti huolehdittava. Norjassa, jossa valtio lääkärien sairasmatkoista aiheutuvien
9669: osallistuu suunnilleen samoin perustein kuin kustannusten osittaiseksi korvaami-
9670: eläinlääkintöhuoltokomitea meillä on ehdot- seksi valtion varoista eläinlääkärin-
9671: tanut eläinlääkärien sairasmatkoista karjan- avun saannin tehostamista varten.
9672: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
9673:
9674: Väinö Tikkaoja. Mikko Hult. Otto Muikku.
9675: Sylvi Halinen. Eino Rytinki. Antti Kinnunen.
9676: Artturi Koskinen. Eeli Erkkilä. Eino Uusitalo.
9677: 999
9678:
9679: IV,276. - Rah.al. N:o 209.
9680:
9681:
9682:
9683:
9684: Ryhtä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kat·hujen
9685: aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen.
9686:
9687:
9688: E d u s k u n n a ll e.
9689:
9690: Hallituksen esityksessä vuoden 1957 tulo- nan enemmistö ei silloin hyväksynyt mainit-
9691: ja menoarvioksi on 11 Pl. XXV luvun 6 mo- tua tapporahaa, eikä näinollen tunnustanut
9692: mentille, karhujen aiheuttamien vahinkojen karhua petoeläimeksi. Sitä suuremmalla
9693: korvaamiseen otettu vain 900 000 markkaa, syyllä on nyt varattava tarpeellinen määrä-
9694: mikä summa on aivan riittämätön, kun ote- raha talousarvioon näiden karhun tekemien
9695: taan huomioon kaikki se, mitä vahinkoa kar- vahinkojen korvaamiseen, koska niitä vahin-
9696: hut ovat kuluvanakin vuotena aiheuttaneet. koja ei voida panna vähävaraisten ja hei-
9697: Kuluneen vuoden aikana on valtakunnan kossa taloudellisessa asemassa olevien pien-
9698: itärajalla, erittäinkin Kuusamon, Taivalkos- tilallisten kannettavaksi. Jotta karhun teke-
9699: ken, Suomussalmen, Kuhmon ja Sallan kun- mät vahingot voitaisiin eläinten omistajille
9700: tien alueella esiintynyt erittäin runsaasti edes kohtuullisessa määrässä korvata, olisi
9701: karhuja, jotka ovat tappaneet useita satoja momentin määräraha saatava ainakin
9702: lampaita, kymmenittäin lehmiä sekä useita 5 000 000 markkaan ja näinollen hallituksen
9703: hevosiakin. Näitten eläinten menetys on ollut esitykseen olisi saatava 4 100 000 markan li-
9704: raskas isku monelle vähävaraiselle pienelä- säys.
9705: jälle ja senvuoksi olisi valtion varoista mak- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9706: settava val1inkoa kärsineille täydellinen kor-
9707: vaus, jotta he kykenisivät ostamaan uusia että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9708: eläimiä niiden tilalle, jotka karhut ovat hä- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
9709: vittäneet. vun 6 momentille lisäyksenä 4100 000
9710: Kun eduskunnassa viime talvena käsitel- markkaa karhujen aiheuttamien vahin-
9711: tiin metsästyslain muutosta ja silloin yritet- kojen korvaamiseen.
9712: tiin saada karhulle tapporaha, niin eduskun-
9713: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
9714:
9715: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
9716:
9717:
9718:
9719:
9720: 26 E 645/56
9721: 1000
9722:
9723: IV,277. - Rah.al. N:o 210.
9724:
9725:
9726:
9727:
9728: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta petoeläinten tappa-
9729: mien ja raatelemien porojen korvaamiseksi.
9730:
9731:
9732: E d u s k u n n a ll e.
9733:
9734: Petoeläimet, sudet, ahmat, maakotkat, kar- Karhut . . . . . . . . 46 48 94
9735: hut ja ilvekset tappavat ja raatelevat huo- Ilvekset . . . . . . . 23 15 38
9736: mattavan paljon poroja ja aiheuttavat siten Yhteensä 3 773 1791 5 564
9737: taloudellista vahinkoa poronomistajille, jotka
9738: suurelta osalta ovat vähävaraista väestöä ja Mainittujen vuotta vanhempien porojen
9739: elävät maamme pohjoisosassa pääasiassa po- arvo, laskettuna a 6 000 markan mukaan,
9740: ronhoidolla. Usein sattuu, että ne tappavat on 22 638 000 markkaa ja vuotta nuorempien
9741: omistajan ainoan ajo- ja vetoporon, joka on arvo 2 000 markan mukaan 3 582 000 mark-
9742: omistajalleen yhtä tarpeellinen kuin hevosen- kaa eli yhteensä 26 220 000 markkaa, josta
9743: omistajalle hevonen, ja usein on sattunut, tulee vuotta kohti keskimäärin 5 244 000
9744: että ne ovat tappaneet sellaisen vähävaraisen markkaa. On selvää, ettei kaikkia petojen
9745: poronomistajan poroista suurimman osan, tappamia poroja ole saatu edelläolevaan luet-
9746: jolla niitä on vain vähäinen määrä. teloon eikä niitä saada vastaisuudessakaan,
9747: Sitä vahinkoa, minkä pedot aiheuttavat vaikka vahingot korvattaisiin, koska porot
9748: poronomistajille, ei valtio korvaa missään ovat kesät vapaina laajoilla metsälaitumil-
9749: muodossa, vaikka se maksaa korvauksen sil- laan, jolloin eivät näy petojen jäljet eikä nii-
9750: loin, kun karhu tappaa tai vahingoittaa koti- den tappamia poroja voida todeta muutoin
9751: eläimen, ja vaikka porojen tappaminen tai kuin harvoissa sattumanvaraisissa tapauk-
9752: raateleminen on poronomistajalle samanlai- sissa.
9753: nen vahinko kuin kotieläimen tappaminen Kun hallitus eduskunnan toivomuksesta
9754: sen omistajalle ja kun kotieläimen omistajalle on antanut jo viime keväänä la:kiesityksen
9755: korvataan vahinko, olisi myöskin poronomis- eduskunnalle petojen tappamien porojen kor-
9756: tajalle samoin maksettava korvaus. vaamisesta ja se tullee eduskunnassa hyväk-
9757: Siitä miten paljon mainitut petoeläimet sytyksi kuluvan vuoden aikana siitä päättäen,
9758: ovat tappaneet poroja poronhoitoalueena vuo- että se on annettu eduskunnan yksimielisen
9759: sina 1950-1955, on Paliskuntain Yhdistyk- toivomuspäätöksen mukaisesti, olisi po. lain
9760: sen toimesta hankittu perusteellinen selvitys edellyttämiin korvauksiin varattava vuoden
9761: ja laadittu sen perusteella luettelo. Sen 1957 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
9762: mukaan ovat pedot tappaneet mainittuina kan suuruinen määräraha, että korvaukset
9763: vuosina poroja seuraavat määrät: voitaisiin maksaa.
9764: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
9765: dotamme,
9766: vuotta vuotta.
9767: vanhempaa. nuorempaa Yhteensä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9768: Sudet •• 0. 0 0. 0. 2436 891 3327 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
9769: Ahmat 0. 0 0 •••• 1241 98 1369 suuruisen arviomäärärahan petoeläin-
9770: Ketut • 0. 0. 0 0 •• 15 497 512 ten tappamien ja raatelemien porojen
9771: Maakotkat ..... 12 242 254 korvaamiseksi.
9772: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
9773:
9774: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
9775: 1001
9776:
9777: IV,278. - Rah.al. N:o 211.
9778:
9779:
9780:
9781:
9782: Hult ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalouden
9783: tuotantokustannusten tasoittamiseen ja tuotannon edistä-
9784: miseen.
9785:
9786:
9787: E d u s k u n n a 11 e.
9788:
9789: Eduskunta hyväksyi vuoden 1948 tulo- ja mainittuun määrärahaan 200 milj. markan
9790: menoarvioon ns. pienviljelijäin väkilannoite- korotus. Ottamalla huomioon, että ns. Niuk-
9791: miljardin. Määräraha korotettiin vuonna kas-vähennykset on melkeinpä kaikista
9792: 1952 2 % miljardiksi ma11kaksi. Määrärahaa muista määrärahoista poistettu ja että kus-
9793: on käytetty pienviljelijöille tuotantokustan- tannustaso on kuluneitten vuosien arkana
9794: nusten tasoittamiseksi jakamalla ilmaisia myöskin maataloustarvikkeille huomattavasti
9795: väkilannoitteita ja maatalouskalkkia sekä kallistunut, olisi tämä kyseessä oleva määrä-
9796: myöntämällä erinäisiä avustuksia maatalous- raha korotettava sellaiseksi, että se vastaisi
9797: tuotannon kohottamiseksi. Tämän määrära- sitä tasoa, millä se oli vuosina 1952-53.
9798: han merkitys maamme maataloustuotannon Siksi ehdotammekin kunnioittaen,
9799: kohottamisessa on ollut arvaamattoman suuri.
9800: Tämä on tullut erikoisesti selville siinä tut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9801: kimuksessa, joka Pellervo-Seuran toimesta tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
9802: suoritettiin. Vuodelle 1954 määräraha alen- vun 18 momentille 400 000 000 mar-
9803: nettiin 2 250 milj. markkaan, jonka suurui- kan lisäyksen maatalouden t1wtanto-
9804: sena se on ollut kuluvaan vuoteen asti. Kun kustannusten tasoittamiseen ja tuo-
9805: alkaneelle lannoituskaudelle korotettiin väki- tannon edistämiseen.
9806: lannoitteiden hintoja, myönnettiin myöskin
9807: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
9808:
9809: Mikko Hult. Arvo Sävelä.
9810: E. Pusa. Artturi Koskinen.
9811: Matti Lepistö.
9812: 1002
9813:
9814: IV,279. - Rah.al. N: o 212.
9815:
9816:
9817:
9818:
9819: Rapio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienviljeli-
9820: jäin maitotaloustuotannon tukemiseksi.
9821:
9822:
9823: E d u s kun n a 11 e.
9824:
9825: Epäedullisista luonnonsuhteista aiheutu- teki kova halla, joiden seuraukset pientilojen
9826: vien suurempien tuotantokustannusten kor- osalle ovat tuhoisammat kuin suurten. Pien-
9827: vaamiseksi on valtion tulo- ja menoarviossa tilojen huonot laiduntamismahdollisuudet
9828: ollut määräraha, joka on käytetty maitota- alentavat aina maidontuotantoa Etelä-Suo-
9829: loustuotannon tukemiseen ja maidon meijerei- messakin kesäkautena. Tämän vuoksi, ja
9830: hin saannin edistämiseen linjan Pietarsaari- koSka kaikkialla maassa epäedulliset suhteet
9831: Iis:a!lmi-Tuupovaara pohjoispuolella ja nii- ovat vaikuttamassa kohottavast] maidon tuo-
9832: hin verrattavissa ulkosaaristoissa. Vaikka hal- tanto- ja kuljetuskustannuksiin pientiloilla,
9833: litus 'katsookin määrärahan edelleen välttä- olisi tasapuolisuuden vuoksi erikoinen syy
9834: mättömäksi maatalouden hintapolitiikan hoi- ulottaa va:Hionvaroilla tapahtuva maitotalous-
9835: tamisen vuoksi, ei se kuitenkaan ole pitänyt tuotannon tukeminen koko maan alueeHa ta-
9836: tarpeellisena laajentaa sen käyttöaluetta koko pahtuvaksi.
9837: maan käsittäväksi eikä siksi eaitä tarkoituk- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
9838: seen riittävästi varoja.
9839: Maitotaloustuotantoa tuettaessa täytyy ot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9840: taa huomioon, että kaikkialla maassa pienvH- tulo- ja menoarvioon 11 Pl XXV
9841: jelijät joutuvat tuotantoa harjoittamaan epä- luvun 19 momentille lisäyksenä
9842: edullisissa ja vaikeissa olosuhteissa. Pientilat 500 000 000 markkaa pienviljelijäin
9843: sijaitsevat yleensä syrjäisillä seuduilla, huo- maitotaloustuotannon tukemiseksi ja
9844: nojen teiden varsilla ja pohjavesien vaivaa- laajentaisi määrärahan käsittämään
9845: milla a;lueilla. Kun viime vuonna tuhoa ai- koko maan alueen.
9846: heutti ankara !kuivuus, niin tänä vuonna sitä
9847: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
9848:
9849:
9850: Pertti Rapio. Antti Kinnunen.
9851: Martti Leskinen. Niilo Nieminen.
9852: J. Mustonen.
9853: 1003
9854:
9855: IV,280.- Rab.al. N:o 213.
9856:
9857:
9858:
9859:
9860: Liedes ym..: Määrärahan osoittamisesta keväällä 1956 sattu-
9861: neiden tulvavahinkojen korvaamiseksi.
9862:
9863:
9864: E d u s k u n n a II e.
9865:
9866: Viime kevään tulvat aiheuttivat eräillä Iin ja Yli-Iin kuntain lähetystö maatalous-
9867: paikka:kunnilla huomattavia vahinkoja. Niin- ministeriön puoleen. Tällöin luvattiin em.
9868: pä Yli-Iin ja Iin kunnissa jäät rikkoivat vahinkojen korvaamiseen tarvittavat varat
9869: asuntoja, ulkorakennuksia ja sähkölinjoja. ottaa vuoden 1957 tulo- ja inenoarvioon.
9870: Vesi ja jäät vahingoittivat myös viljelyksiä, Tämä määräraha on kuitenkin jäänyt halli-
9871: veivät mukanaan puutavaraa, talousvälineitä tuksen esityksessä huomioon ottamatta.
9872: ja rehuja. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9873: Suoritettujen arvioiden mukaan vahingot
9874: mainituissa kunnissa nousevat lähes 8 milj. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9875: markkaan. Eräissä muissa kunnissa ovat tulo- ja menoarvioon 8 000 000 mar-
9876: yksityiset suorituttaneet talousseurojen kan määrärahan keväällä 1956 sattu-
9877: kautta vastaavanlaisia arviointeja. Välittö- neiden tulvavahinkojen korvaamiseksi.
9878: mästi arvion toimittamisen jälkeen kääntyi
9879: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
9880:
9881: Pentti Liedes. Armas Leinonen. Irma Torvi.
9882: Eino Rytinki.. Erkki Koivisto. Yrjö Murto.
9883: Eeli Erkkilä. Lauri Järvi. Antti Kinnunen.
9884: 1004
9885:
9886: IV,281.- Rah.al. N:o 214.
9887:
9888:
9889:
9890:
9891: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta hallavahinkoja kärsi-
9892: neille siementen hankkimiseksi ja väkirehujen hintojen
9893: alentamiseksi.
9894:
9895:
9896: E d u s k u n n a 11 e.
9897:
9898: Viime kesä muodostui luonnonsuhteiltaan hallituksen 30. 8. 1956 maataloustulolain no-
9899: erittäin epäedulliseksi maataloudelle. K~ jalla tekemällä yksimiclisellä päätöksellä tä-
9900: väällä myöhään jatkuneet koleat säät esti- män kuun 1 päivästä alkaneeksi satokaudek.'li
9901: vät kevätkylvöjen suorituksen normaaliseen korotettiin väkirehujen hintoja sekä toisaalta
9902: aikaan. Alkukesällä vallinnut kuivuus hi- maitotaloustuotteiden hintojen järjestelyllä
9903: dasti kasvillisuuden kasvun alkuunpääsyä. aiheutettiin lähes miljardin markan mene-
9904: Heinäkuussa alkanut sadekausi kesti aina tykset maidontuottajille, aiheuttaa se jyrk-
9905: syyskuun alkuun asti, mikä hidasti viljan kää rahatulojen supistumista pienkarjanomis-
9906: valmistumista niin, että sitä ei voitu leikata tajille, jotka .ovat joutuneet kärsimään jo
9907: kuin nimeksi eräillä osin maata ennen ta- aikaisemminkin noudatetusta maatalouden
9908: vallista ankarampien syyshallojen alkamista. hinta- ja tukipolitiikasta. Koska sivuansio-
9909: Tästä johtuen hallantuhot muodostuivatkin mahdollisuuksia puuttuu rahatulojen hank-
9910: erikoisen suuriksi. Käytettävissä €i ole vielä kimiseksi, on ymmärrettävää pienviljelijä-
9911: laskelmia, minkälaiseksi markkamääräisesti väestön huolestuneisuus tulevan talvikauden
9912: vahingot nousevat. Mutta joka tapauksessa toimeentulosta ja siemenviljan hankinnasta
9913: ne ovat erittäin huomattavat, koska monin ensi kevättä varten. Kaiken tämän huomioon
9914: paikoin varsinkin kauran ja vehnän osalla ottaen on valtiovallan nyt velvollisuus kor-
9915: todetaan tuho sellaiseksi, ettei viljoja kan- vata pienviljelijäväestölle hallan aiheuttamat
9916: nata edes puida. Eräissä osin maata aiheutti tuhot, turvata siemenviljan saanti sekä alen-
9917: halla perunasadon menetyksenkin. taa väkirehujen hintoja.
9918: Tämän kansallisen onnettomuuden aiheut- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
9919: tamien menetysten vuoksi ollaan pienviljelijä-
9920: väestön keskuudessa suuresti huolestuneita että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9921: siitä,· miten voidaan hankkia ensi keväänä tulo- ja menoarvioon 750 000 000 mark-
9922: tarvittava siemenvilja. Lypsykarjan ruokinta kaa hallavahinkoja kärsineille siemen-
9923: ravintoarvoltaan heikoksi muodostuvalla koti- ten hankkimiseksi ja väkirehujen hin-
9924: maisella rehnviljalla tulee alentamaan tuotan- tojen alentamiseksi.
9925: toa' ja pienentämään tuloja. Kun lisäksi
9926: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
9927:
9928: Pertti Rapio. Toivo Åsvik.
9929: Eino Roine. Aleksi Kiviaho.
9930: Antti Kinnunen.
9931: 1005
9932:
9933: IV,282.- Rah.al. N:o 215.
9934:
9935:
9936:
9937:
9938: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta objektiivisten sadon-
9939: selvittelymenetelmien kenttätutkimuksia varten.
9940:
9941:
9942: E d u s k u n n a ll e.
9943:
9944: V altakunnan peltokasvisadon selvittämi- ryttävä näiden menetelmien käyttämiseen
9945: sessä on Suomessa käytetty viime vuosina ensi tilassa. Esim. viime vuonna, jolloin
9946: otantamenetelmää, jossa yksityiset arviot pe- poikkeuksellisten sääolosuhteiden vuoksi sa-
9947: rustuvat arvion suorittajien omaan käsityk- dot vaihtelivat suuresti alueittain, jouduttiin
9948: seen satotulosten suuruudesta viljelyskas- normaalin sadon arvioinnin lisäksi turvau-
9949: veittain. Kun sadon suuruutta tällaisessa tumaan erikoisselvittelyihin. Tällainen kah-
9950: menetelmässä ei voida mitata mittavälinein, teen kertaan selvittäminen tulee tietenkin
9951: vaan tulokset saadaan silmävaraisten arvioi- kalliiksi ja kuitenkaan ei näinkään saatujen
9952: den nojalla, on menetelmässä leimaa anta- tulosten avulla voida selvittää satojen suu-
9953: vana piirteenä subjektiivisuus, joka saattaa ruuksia niin tarkasti kuin olisi tarpeen ja
9954: johtaa melko suuriin arvioimiseroihin todella on mahdollista objektiivisia otantamenetelmiä
9955: vallitsevaan tilanteeseen verrattuna. Toisena käyttäen. Esteenä objektiivisten menetelmien
9956: vakavana haittana on se, ettei tarkalleen käytölle on toistaiseksi ollut se, ettei niitä
9957: vuosittain tiedetä näiden erojen suuruutta. ole kenttätutkimuksien avulla sovellettu suo-
9958: Tällainen olotila ei voi olla tyydyttävä. Se malaisiin olosuhteisiin, ja lisäksi määrära-
9959: on omiaan herättämään epävarmuutta ja hojen puute. Ensiksi mainitun esteen pois-
9960: epäluotettavuuden tuntua valtakunnan sato- tamiseksi olisi mahdollisesti jo ensi kesänä
9961: arvioiden laatimisessa. Toiselta puolen eri voitava panna toimeen kenttätutkimus esim.
9962: etupiirien kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, kolmen maanviljelysseuran alueella menetel-
9963: että valtakunnan satoarviot ovat niin hyvin män teknillisten ja kustannuskysymysten rat-
9964: todellista tilannetta vastaavia kuin mahdol- kaisemiseksi. Ennakkoarvion mukaan tar-
9965: lista. vittaisiin tällaisen kenttätutkimuksen suorit-
9966: Useissa maissa onkin tämä tunnustettu ja tamiseen valtion varoja 2 500 000 markkaa
9967: esim. Saksassa ja Ruotsissa on siirrytty sen mukaan, mitä maataloushallituksen esi-
9968: ns. objektiivisten sadonselvittelymenetelmien tyksessä vuoden 1957 tulo- ja menoarvio-
9969: käyttämiseen. On voitu todeta, että silmä- esitystä varten on laskettu. Mainitussa las-
9970: varaiset arviot ovat poikenneet objektiivisten kelmassa on käytetty perustana Ruotsissa
9971: menetelmien avulla saaduista satotuloista suoritettujen kustannustutkimusten tuloksia.
9972: jopa 20 %. Seurauksena on ollutkin, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9973: näiden uusien menetelmien käyttöä on laa- nioittaen,
9974: jennettu käsittämään yhä uusia kasveja.
9975: 1\im. tärkeimpien puutarhakasvienkin sato- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9976: tulokset selvitetään näissä maissa nykyään tulo- ja menoarvioon 2 500 000 mar-
9977: objektiivisia menetelmiä käyttäen. kan suuruisen määrärahan objektii-
9978: Viime vuosien kokemukset osoittavat yhä visten sadonselvittelymenetelmien kent-
9979: selvemmin, että myöskin Suomessa olisi siir- tätutkimuksia varten.
9980: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
9981:
9982: Mauri Seppä. N. Kosola. Matti Raipala.
9983: 1006
9984:
9985: IV,283.- Rah.al. N:o 216.
9986:
9987:
9988:
9989:
9990: Häppölä ym.: Määrärahan osoittamisesta pysyvän maatalous-
9991: näyttelyn aikaansaamista tarkoittavan suunnitelman laati-
9992: mista varten.
9993:
9994:
9995: E d u s k u n n a 11 e.
9996:
9997: Suomessa on vuosittain toimeenpantu lu- jatkuva ylläpitäminen ei käsittääksemme ra-
9998: kuisia maatalousnäyttelyjä, joissa on ollut sittaisi liikaa valtiontaloutta, koska osan me-
9999: tilaisuus tutustua maa-, metsä- ja kotitalou- noista korvaisivat näytteillepanijat ja pääsy-
10000: den uusimpiin saavutuksiin. Ne ovat kestä- maksuista tulisi myöskin tuloja. Myös ulko-
10001: neet yleensä 2 päivää ja käsittäneet yhden laisia maatalous- ym. retkikuntia näyttely
10002: tai useamman pitäjän alueet. Lisäksi on aika voisi kiinnostaa.
10003: ajoittain toimeenpantu koko maan käsittäviä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10004: valtakunnallisia maatalousnäyttelyjä. nioittaen,
10005: Monissa maissa on ollut jo pidemmän ai-
10006: kaa pysyvät maatalousnäyttelyt ja olisi var- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10007: maan eduksi maata:loudellemme ja koko maan tulo. ja menoarvioon 1 miljoonan mar-
10008: talouselämäLle, jos Suomeenkin saataisiin tila- kan määrärahan käytettäväksi tutki-
10009: päisten näyttelyjen lisäksi pysyvä maatalous- miseen ja alustavan suunnitelman te-
10010: näyttely, johonka alan viimeiset uutuudet koon pysyvän maatalousnäyttelyn ai-
10011: tulisivat heti nähtäväksi, varsinkin uusimmat kaansaamiseksi maahamme.
10012: ja tehokkaimmat maatalouskoneet. Näyttelyn
10013: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
10014:
10015: Leo Häppölä. Tahvo Rönkkö.
10016: Lauri Laine. Urho Kähönen.
10017: 1007
10018:
10019: IV,284.- Rah.al. N:o 217.
10020:
10021:
10022:
10023:
10024: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellervo-Settran
10025: markkinatutkimuslaitoksen toiminnan tukemiseen.
10026:
10027:
10028: E d u s k u n n a ll e.
10029:
10030: Viitaten eduskunnalle helmikuun 10 p: nä suuruisen määrärahan Pellervo-Seuran
10031: 1956 jättämämme toivomusaloitteen n: o 222 matrkkinatutkimuslaitoksen toiminnan
10032: perusteluihin ehdotamme kunnioittaen, tukemiseksi.
10033: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10034: tulo- ja menoarvioon 1 075 000 markan
10035: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
10036:
10037: Saara Forsius. Matti Mattila.
10038:
10039:
10040:
10041:
10042: 27 E 645/56
10043: 1008
10044:
10045: IV,285. - Rah.al. N: o 218.
10046:
10047:
10048:
10049:
10050: Pesonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Vesihuoltoliitto
10051: r.y :n toiminnan tukemiseen.
10052:
10053:
10054: E d u s k u n n a ll e.
10055:
10056: Maaseudulla toimivat vesihuoltoyhtymät neuvoo ja avustaa vesihuoltoyhtymiä tek-
10057: perustivat heinäkuun 30 päivänä 1956 Vesi- nillisissä, taloudellisissa, hallinnollisissa ja
10058: huoltoliiton. Yhdistysrekisteritoimistossa hy- lainopillisissa asioissa,
10059: väksyttyjen sääntöjen mukaan liiton tarkoi- hankkii ja levittää jäsentensä keskuuteen
10060: tuksena on olla vedenhankinta- ja viemäröin- alaa koskevia tietoja ja kirjallisuutta sekä
10061: tikysymysten hoitamista varten perustettujen tukee tutkimustoimintaa.
10062: vesihuoltoyhteisöjen ja vesihuoltolaitoksia Jotta liitto voisi tehokkaasti ryhtyä hoita-
10063: omistavien kuntien sekä yksityisten henkilöi- maan tärkeää tehtäväänsä, ehdotamme kun-
10064: den yhdyssiteenä ja yhteisten etujen valvo- nioittavasti,
10065: jana sekä vesihuoltoalan kehittäjänä.
10066: Tässä tarkoituksessa liitto että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10067: toimii vesihuoltoalaa koskevan lainsäädän- tulo- ja menoarvioon 800 000 markan
10068: nön kehittämiseksi, määrärahan Vesihuoltoliitto r. y:n toi-
10069: toimii vesihuoltoyhtymien ja viranomais- minnan tukemiseksi.
10070: ten välisenä yhdyssiteenä,
10071: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
10072:
10073: Edvard Pesonen. Veikko Helle.
10074: K. F. Haapasalo. Väinö Tikkaoja.
10075: Arvi Ikonen. Onni Mannila.
10076: Nestori Nurminen.
10077: 1009
10078:
10079: IV,286.- Rah.al. N:o 219.
10080:
10081:
10082:
10083:
10084: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta tie- ja vesirakennus-
10085: hallituksessa lakkautettavaksi ehdotetun ylimääräisen polt-
10086: toainepäällikön toimen pysyttämistä varten.
10087:
10088:
10089: Eduskunnalle.
10090:
10091: Hallitus on esityksessään eduskunnalle val- toimistosihteerin toimi myös hallituksen esi-
10092: tion tulo- ja menoarvi(jksi vuodelle 1957 eh- tyksestä pois, vaikka sitä vastasi samanpalk-
10093: dottanut, että 12 Pl. II luvun 2 momentin kaisen ylimääräisen toimen 'lakkauttaminen.
10094: kohdalla la;kkautettaisiin tie- ja vesiralkennus- Koska. viimeksimainittua tointa vastaavat teh-
10095: :hallitu!ksen ylimääräinen polttoainepäällikön tävät jatkuvasti ovat olemassa tie- ja vesi-
10096: toim1 (22 pl.), ja merkinnyt tästä johtuen ra:kennushallituksen tieosastolla, joskaan !lm.
10097: momentille vuosipalkkiona, ikälisinä ja lkal- virkanimike ei ehkä ole paras mahdo!Hnen,
10098: lirinpa:ikanlisänä vähennystä ilman indeksi- on toimi jatkuvasti tarpeellinen ja nimike-
10099: korotusta yhteensä 532 240 mk. muutokseenkin on aiheellista puuttua vasta
10100: Polttoainepäällikön toimen 'la:kkautusehdo- sitten, kun hallinnonalan organisation uudis-
10101: tus pohjautuu slihen, että tie- ja vesiraken- tus toteutetaan.
10102: nushallitus on omassa tulevaa vuotta koske- Edellä esittämiimme perusteluihin viitaten
10103: vassa budjetti(llhdotu!ksessaan, jossa valtiova- ehdotamme näinollen kunnioittavasti,
10104: rainministeriöltä saatujen ohjeiden mukaan
10105: oli otettava huomioon hallinnonalan uutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10106: organisatiota Iaativan kom1tean kanta, ehdot- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. II luvun
10107: tanut ko. ylimääräisen toimen kohdalle sa- 2 momentille 532 240 markkaa tie- ja
10108: maan palkikausluokkaan sijoitettua peruspalk- vesirakennushallituksessa lakkautettar
10109: kaista toimistosihteerin tointa. Kun 'hallitus vaksi ehdotetun ylimääräisen poltto-
10110: kuitenkaan ei tä:Ilä kertaa ottanut huomioon ainepäällikön toimen pysyttämistä var-
10111: kuin murto-osan organisatiomuutokseen liitty- ten.
10112: vistä uusista viroista ja toimista, jäi mainittu
10113: Helsirngissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
10114:
10115: J. F. Pöykkö. Eetu Karjalainen.
10116: Harras Kyttä. Niilo Honkala.
10117: 1010
10118:
10119: IV,287.- Rah.al. N:o 220.
10120:
10121:
10122:
10123:
10124: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan ylimää-
10125: räisen tie- ja vesirakennuspiirin perustamista varten.
10126:
10127:
10128: E d u s k u n n a 11 e.
10129:
10130: Huolimatta eduskunnan lukuisten edus- Lukum. Toimi Vuosipalkkio
10131: kunta-aloitteiden perusteella tekemästä pää- 1 piirikasööri ( 18 pl.) . . . . . . . 390 120
10132: töksestä Satakunnan tie- ja vesirakennuspii- 1 varastonhoitaja (18 pl.) . . . 390 120
10133: rin perustamisesta, siis maan suurimman ja 1 varastonhoitaja (korjauspaja)
10134: vaikeimmin hoidettavan Turun tie- ja vesi- (15 pl.) 0 0 0 0 0 0 0 340080
10135: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
10136:
10137:
10138:
10139:
10140: rakennuspiirin jakamisesta siten, että läänin 1 työkasööri (14 pl.) ....... . 324 600
10141: pohjoisosa muodostettaisiin edellämainituksi 1 korjauspajan kirjanpitäjä
10142: uudeksi tiepiiriksi, ei hallituksen v. 1957 (14 pl.) 0 0 0 0 0 0 0 324 600
10143: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
10144:
10145:
10146:
10147:
10148: tulo- ja menoarviossa ole osoitettu määrä- 1 kirjaaja (14 pl.) ......... . 324 600
10149: rahoja ko. tiepiirin perustamiseen. Näin ollen 1 kanslisti (15 pl.) ......... . 340 080
10150: olisi eduskunnan osoitettava myös määrärahat 1 apul.revisori (13 pl.) ..... . 309 720
10151: po. tarkoitukseen, koska se kaksi kertaa täy- 2 toimistoapul. 1 1. (12 pl.) 295 380
10152: sin yksimielisesti on päättänyt perustaa tä- 3 " 2 1. (11 pl.) 281640 0 0
10153:
10154:
10155:
10156:
10157: män Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin. 2 " 3 1. ( 10 pl.) 268 380 0 0
10158:
10159:
10160:
10161:
10162: Piiriä varten ehdotetaan perustettavaksi 1 konekirjoittaja ( 11 pl.) .... 281640
10163: seuraava~ ylimääräiset toimet:
10164: Lisäys on vuosipalkkioina 11 436 420 mk,
10165: Lukum. Toimi Vuosipalkkio ikälisinä 1 862 260 mk ja kalliinpaikanlisinä
10166: 1 piiri-insinööri (35 pl.) . . . . . 912 780 762 720 mk eli yhteensä ilman indeksikoro-
10167: 2 vanh. insinööriä (33 pl.) . . 814 920 tusta 14 061400 mk.
10168: 1 apul.koneinsinööri (26 pl.) . . 576 300 Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
10169: 1 ylitiemestari (25 pl.) . . . . . . 548 460 tamme,
10170: 1 vanh. rak.mestari y.p. (25 pl.) 548 460
10171: 1 konetarkastaja (22 pl.) . . . . 470 580 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10172: 1 työnjohtaja (19 pl.) . . . . . . 408 360 tulo- ja menoarvioon 14 061 400 mar-
10173: 1 henkilöautonkuljettaja kan määrärahan Satakunnan ylimää-
10174: (14 pl.) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 324 600 räisen tie- ja vesirakennuspiirin pe-
10175: 1 piirikamreeri (25 pl.) . . . . . . 548 460 rustamista varten.
10176: 1 huoltopäällikkö (22 pl.) . . . . 470 580
10177: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
10178:
10179: Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen.
10180: 1011
10181:
10182: IV,288. - Rah.al. N: o 221.
10183:
10184:
10185:
10186:
10187: Raipala ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tiepiirin
10188: perustamista varten.
10189:
10190:
10191: Eduskunnalle.
10192:
10193: Eduskunta on viime vuosina hyväksynyt eduskunnan yksimielisesti hyväksymää toi-
10194: useita toivomusaloitteita Turun tie- ja vesi- vomusta tarpeellista määrärahaa tarkoituk-
10195: rakennuspiirin jakamiseksi ja määrärahan seen.
10196: osoittamiseksi tarkoitukseen. Tämä piirihän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10197: on erittäin laaja ja siihen kuuluu tiekilo- nioittaen,
10198: metrejä kaksinkertainen määrä verrattuna
10199: muihin tiepiireihin. Sen jakaminen riittävän että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10200: ajoissa ennen uuden tielain voimaantuloa on tulo- ja menoarvioon 12 Pl. III luvun
10201: asiantuntijoiden mukaan ehdottoman välttä- 2 momentin kohdalla 14 061 400 mar-
10202: mätön. kan määrärahan Satakunnan tiepiirin
10203: Hallitus ei ole kuitenkaan ottanut vuoden perustamista varten.
10204: 1957 tulo- ja menoarvioesitykseensä vastoin
10205: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
10206:
10207: Matti Raipala. Arvo Sävelä.
10208: 1012
10209:
10210: IV,289. - Rah.al. N: o 222.
10211:
10212:
10213:
10214:
10215: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan
10216: tie- ja vesirakennuspiirin perustamista varten.
10217:
10218:
10219: E d u s k u n n a ll e.
10220:
10221: Viitaten kulkulaitosvaliokunnan mietin- 1 piirustaja (15 pl.) ........... . 273 600
10222: töön n:o 10 vuodelta 1954 ja eduskunnan 1 kirjaaja (13 pl.) ............. . 252 000
10223: sen mukaisesti saman vuoden marraskuun 2 1 apulaisreviisori (12 pl.) ..... . 240 900
10224: päivänä esittämään toivomukseen Keski-Poh- 1 henkilöautonkuljettaja (12 pl.) . 240 900
10225: janmaan tie- ja vesirakennuspiirin perusta- 1 toimistoapulainen, 1 l. (11 pl.) 230100
10226: miseksi olisi tie- ym. asioiden tehokkaan hoi- 3 toimistoapu1aista, 2 l. (10 pl.)
10227: don kannalta tarpeellista, että jakamalla vuosipalkkio 219 600 mk ..... . 658 800
10228: Vaasan piiri ja ottamalla siihen osia Oulun 2 toimistoapulaista, 3 L (9 pl.)
10229: piiristä perustettaisiin uusi Keski-Pohjan- vuosipa1kkio 209 400 mk ..... . 418 800
10230: maan piiri.
10231: Keski-Pohjanmaan ylimääräiseen tie- ja Tarvittava määräraha on vuosipalkk:ioina
10232: vesirakennuspiiriin olisi perustettava seuraa- 5 489 100 nrk, ikälisinä 888 620 mk ja kalliin-
10233: vat ylimääräiset toimet: paikanlisinä 398 280 mk eli yhteensä ilman
10234: indeksikorotusta 6 776 000 mk.
10235: 1 piiri-insinööri (34 pl.) ....... .706 200 Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10236: 1 piirikamreeri (24 pl.) ....... . 420 600
10237: 1 ylitiemestari (23 pl.) ......... .399 300 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10238: 1 huoltopäällikkö (21 pl.) ...... . 360 900 tulo- ja menoarvioon 6 776 000 mar-
10239: 1 kartoittaja (20 pl.) ......... . 344100 kan suuruisen määrärahan Keski-
10240: 1 konetarkastaja (20 pl.) ....... . 344100 Pohjanmaan uuden tie- ja vesiraken-
10241: 1 piirikasööri (17 pl.) ......... . 299 400 nuspiirin perustamista varten.
10242: 1 varastonhoitaja (17 pl.) ...... . 299 400
10243: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
10244:
10245: Yrjö Hautala. Kerttu Saalasti.
10246: Eeli Erkkilä. Eino Rytinki.
10247: Armas Leinonen.
10248: 1013
10249:
10250: IV,290.- Rah.al. N:o 223.
10251:
10252:
10253:
10254:
10255: Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maantie-
10256: alueiden luncstamista varten.
10257:
10258:
10259: Eduskunnalle.
10260:
10261: Hallitus on merkinnyt vuoden 1957 tulo- vuonna 1958 on uusi tielaki voimassa ja
10262: ja menoarvioon 12 PL V luvun 2 momen- silloin tämän lain mukaan valtio yksin lu-
10263: tille 75 milj. markkaa ,helpotuksen myöntä- nastaa maantiet. Siirtyminen on liian
10264: miseksi kunnille maantiealueiden lunastusta jyrkkä. Esim. 60-90 % :n korvaus kunnille
10265: varten". Laskelmat on tehty niin, että val- ensi vuonna olisi oikeudenmukainen.
10266: tio korvaisi kunnille 40-80% lunastushin- Ehdotamme,
10267: nasta kuntalli varallisuusluokituksen perus-
10268: teella. Kunnat, joille tulee paljon lunastus- että Eduskunta ottaisi 12 Pl:n V
10269: korvauksia, joutuvat tämän mukaan kovalle luvun 2 momentille lisäyksenä
10270: koetukselle eivätkä voi selvitä ilman, että 20 000 000 markkaa maantiealueiden
10271: verotusta nostetaan. Tämä on myöskin nyt lunastamista varten.
10272: liian ankaraa senvuoksi, että seuraavana
10273: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
10274:
10275: Lauri Laine. Matti Mattila. Heikki Soininen.
10276: Leo Häppölä. Toivo Antila. Yrjö Sinkkonen.
10277: Eino Rytinki. Yrjö Hautala. Esa Koivusilta.
10278: T. Saloranta. Nestori Kaasalainen. Eino Uusitalo.
10279: 1014
10280:
10281: IV,291. - Rah.al. N: o 224.
10282:
10283:
10284: Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpo-
10285: tuksen myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunasta-
10286: mista varten .
10287:
10288: E d u s k u n n a ll e.
10289:
10290: Maalaiskunnat ovat voimassa olevan tie- lunastus- ja korvausvelvollisuudet lakkaa-
10291: lainsäädännön mukaisesti velvolliset suoritta- vat, joutuvat ne kunnat, joiden alueilla
10292: maan maantiealueiden lunastamisesta ja sii- ennen uuden tielain voimaantuloa tietöitä
10293: hen liittyvistä korvauksista aiheutuvat kus- suoritetaan, epäoikeudenmukaiseen asemaan.
10294: tannukset. Tämän velvollisuuden täyttämi- Jo tämänkin seuraamuksen lieventämiseksi
10295: sestä kuntien kannettavaksi langenneet rasi- olisi valtion tuettava riittävästi niitä kuntia,
10296: tukset ovat viime vuosien aikana suuresti joille tämä ylimääräinen rasitus lankeaa.
10297: lisääntyneet. Tämä asiaintila johtuu lähinnä Voimassa olevan tielain mukaan tämä on
10298: siitä, että huonokuntoista tieverkostoamme mahdollista edellyttäen, että valtion tulo- ja
10299: pyritään nykyään entistä tehokkaammin pa- menoarviossa on tarkoitusta varten osoitettu
10300: rantamaan sekä varsinaisten tiemäärärahojen riittävästi varoja. Tähänastiset määrärahat
10301: että eritoten työllisyys- ja työttömyysvarojen ovat olleet minimaalisen pienet. V. 1954 ta-
10302: turvin. Vanhoja, tunnetusti mutkaisia maan- lousarviossa oli tarkoitukseen varattu 6.5,
10303: teitämme parannettaessa jää vanha maantie vuodeksi 1955 45 ja vuodeksi 1956 75 milj.
10304: suurimmaksi osaksi tai kokonaan sivuun ja mk. Vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityk-
10305: suoraan rakennettava maantie kulkee asu- sessään hallitus ehdottaa momentille jälleen
10306: tuilla seuduilla usein viljelys- ja tonttimai- 75 milj. mk.
10307: den kautta. Tällöin joudutaan siirtämään ja Edellä mainitun Maalaiskuntien liiton suo-
10308: lunastamaan myöskin rakennuksia ja raken- rittaman selvityksen valossa ovat käytettä-
10309: teellisia laitteita tiealueelta. Edelleen on kun- vissä olleet määrärahat riittäneet vain aivan
10310: tien lunastettava tarvittavat soran ja saven vähäisiin helpotusten myöntämisiin asian-
10311: ym. tientekoaineen ottopaikat. Lunastusmak- omaisille kunnille. Kun useat kunnat ovat
10312: sut ja korvaussuoritukset nousevat näistä joutuneet hyvin vaikeaan taloudelliseen ti-
10313: syistä varsin korkeiksi. Niillä alueilla maas- lanteeseen näiden ylimääräisten rasitusten
10314: samme, joilla kunnat jatkuvasti joutuvat ansiosta ja kun näköpiirissä on yhä uusien
10315: vuodesta toiseen kantamaan työttömyydestä kuntien joutuminen samanlaiseen ahdinko-
10316: aiheutuvat raskaat työttömyysmenot, kuntien tilaan, olisi eduskunnan kiinnitettävä tähän
10317: taloudellinen kestokyky on joutunut ankaran asiantilaan vakavaa huomiota ja hyväksyt-
10318: paineen alaiseksi. Seurauksena on verorasi- tävä asianomaiselle momentille korotettu
10319: tuksen kohtuuton kohoaminen ja kuntien määräraha.
10320: velkataakan suhteeton lisääntyminen. Tällai- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
10321: nen kehitys ei voi olla vaitionkaan edun dotamme,
10322: mukaista.
10323: Maalaiskuntien liitto on suorittanut selvi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10324: tyksen kunnille aiheutuvista lunastus- ja tulo- ja menoarvion 12 Pl. V luvun
10325: korvausmaksuista ja sen mukaan vv. 1955- 2 momentille lisäyksenä 125 000 000
10326: 57 kunnat joutuvat maksamaan näitä mak- markan siirtomäärärahan helpotuksen
10327: suja 800-900 milj. mk. Kun v. 1958 alussa myöntämiseksi kunnille maantiealuei-
10328: voimaan tulevan tielain mukaan kuntien den lunastamista varten.
10329: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
10330:
10331: Eemil Partanen. Yrjö Hautala.
10332: Eino Rytinki. Kalle Kämäräinen.
10333: 1015
10334:
10335: IV,292.- Rah.al. N:o 225.
10336:
10337:
10338:
10339:
10340: Pöykkö ym.: K01·otetun määrärahan osoittamisesta helpotuk-
10341: sen myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunastusta
10342: varten.
10343:
10344:
10345: E d u s k u n n a ll e.
10346:
10347: Maalaiskuntain liiton suorittaman selvityk- rasituksen kohtuuton kohoaminen ja kuntien
10348: sen mukaan aiheutuu kunnille v. 1955-1957 ennestään raskaan velkaantumisen lisäänty-
10349: maantiealueiden lunastamisesta ja siihen liit- minen. Tällainen asiain kehitys ei voi olla
10350: tyvistä korvauksista kustannuksia 800-900 valtion tarkoitus.
10351: milj. markkaa. Kun v. 1958 voimaan tule- Edellä mainittujen seikkojen perusteella
10352: van tielain mukaan kuntien lunastus- ja kor- olisi valtion korvattava kunnille riittävästi
10353: vausvelvollisuudet lakkaavat, joutuvat ne maanteiden alle menevien maiden lunastami-
10354: kunnat, joiden alueilla ennen vuotta 1958 sesta aiheutuneet kustannukset. Voimassa
10355: on suoritettu tietöitä, epäoikeudenmukaiseen olevan tielain mukaan tämä on täysin mah--
10356: asemaan. Suurimmat korvaukset aiheutuvat dollista, jos valtion tulo- ja menoarviossa on
10357: vanhojen teiden parannus- ja oikaisutöistä, tätä tarkoitusta varten riittävästi varoja~
10358: sillä usein vanha tie jää suurelta osalta syr- Kun valtion v. 1957 tulo- ja menoarviossa
10359: jään ja suoraan rakennettava maantie kulkee on tätä varten varattu vain 75 000 00(),
10360: asutuille seuduille usein viljelysmaiden halki markkaa, niin edellä olevaan viitaten ehdo-
10361: niin, että joudutaan siirtämään myöskin ra- tamme kunnioittaen,
10362: kennuksia pois tiealueelta. Ja kun vielä on
10363: otettava huomioon, että yleensä teiden oikaisu että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10364: on välttämätöntä yleisen liikenteen vuoksi, tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
10365: niin olisi täysin kohtuutonta, että valtio 2 momentille lisäyksenä 175 000 000'
10366: saattaisi kunnat maanteiden alle menevien markkaa helpotuksen myöntämiseksi
10367: maiden lunastamisen aiheuttamien kustan- kunnille maantiealueiden lunastusta
10368: nusten vuoksi kestämättömän heikolle talou- varten.
10369: delliselle pohjalle, josta on seurauksena Vero-
10370: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
10371:
10372: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
10373:
10374:
10375:
10376:
10377: 28 E 645/56
10378: 1016
10379:
10380: IV,293.- Rah.al. N:o 226.
10381:
10382:
10383:
10384:
10385: Suonpää ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpotuk-
10386: sen myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunastamista
10387: varten.
10388:
10389:
10390: E d u s k u n n a 11 e.
10391:
10392: Voimassa olevan tielain mukaan kuntien koska uudessa tielaissa jo tunnustetaan val-
10393: -on lunastettava maantien .rakentamiseen tai tion velvollisuudeksi vastata näistä.
10394: leventämiseen tarvittavat maa-alueet maan- Eduskunta hyväksyi toukokuun 20 pm-
10395: omistajilta. Viime vuosina on työttömyys- vänä 1955 toivomuksen, että hallitus ottaisi
10396: töinä rakennettu paljon uusia teitä ja suo- tulo- ja menoarvioesityksiinsä riittävän suu-
10397: ritettu oikaisutöitä, joten kunnille tulevat ren määrärahan helpotuksen myöntämiseksi
10398: rasitukset nousevat kohtuuttoman korkeiksi. kunnille näistä korvauskustannuksista. Sa-
10399: Maalaiskuntien liiton suorittaman tieduste- malla eduskunta kulkulaitosvaliokunnan mie-
10400: lun mukaan joutuvat kunnat suorittamaan tinnön hyväksyessään totesi, että kun sotien
10401: lunastuskorvauksia rakenteilla olevien maan- jälkeen pakkolunastustoimitusten viivästymi-
10402: teiden osalta yli 1 500 miljoonaa markkaa. sen vuoksi ei näitä kustannuksia ole voitu
10403: Eräiden kuntien kohdalla korvausmäärä sanottavammin maksaa, tulevat ne lähivuo-
10404: saattaa nousta useihin kymmeniin miljooniin sina huomattavasti kasvamaan. Kun eräät
10405: markkoihin. Kun rakennettava maantie voi kunnat jo nyt ovat joutuneet maantiealuei-
10406: olla kunnan alueella pääasiassa kaukoliiken- den lunastuskorvauksia suorittaessaan suu-
10407: nettä palveleva läpikulkutie, on korvauksen riin vaikeuksiin ja kun näiden korvauksien
10408: suorittaminen tällaisen kunnan kohdalta suorittaminen yleensäkin muodostaa kuntien
10409: aivan kohtuuton. taloudelle tuntuvan rasituksen, olisi varau-
10410: Vuoden 1958 alussa voimaan tulevassa duttava siihen, että kunnille voitaisiin myön-
10411: uudessa tielaissa kuntien korvausvelvollisuus tää helpotusta korvauksista. Hallitus ei ole
10412: tiealueiden lunastamisessa on poistettu. Sen kuitenkaan esittämässään tulo- ja meno-
10413: vuoksi on havaittavissa kuntien taholla pi- arviossa huomioinut tätä eduskunnan yksi-
10414: dättyväisyyttä välttämättömienkin tieraken- mielisesti hyväksymää toivomusta.
10415: nustöiden aloittamisessa, vaikka olisi tär- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10416: keätä niiden suorittaminen jo ennen uuden
10417: tielain voimaantuloa. Onkin epäoikeuden- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10418: mukaista, että uuteen järjestelmään siirryt- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
10419: täessä muiden suurien maantiekustannusten 2 momentille lisäyksenä 100 000 000
10420: lisäksi kuntia rasitetaan edellä mainituilla markkaa helpotuksen myöntämiseksi
10421: suurilla tiealueiden korvauskustannuksilla, kunnille maantiealueiden lunastamista
10422: varten.
10423: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
10424:
10425: Leo Suonpää. Pentti Liedes. A-L. Tiekso-Isaksson.
10426: Usko Seppi. Eino Roine. Toivo Asvik.
10427: Paavo Aitio. Matti Koivunen. Rainer Virtanen.
10428: Kaino Haapanen. Martti Leskinen. Tauno Kelovesi.
10429: 1017
10430:
10431: IV,294.- Rah.al. N:o 227.
10432:
10433:
10434:
10435:
10436: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille maksettaviksi
10437: ennakoiksi maantiealueiden lunastamista varten.
10438:
10439:
10440: E d u s k u n n a ll e.
10441:
10442: Maantiealueitten lunastuskustannukset mm. Asian hoitamista helpottaisi suuresti, jos val-
10443: Oulun läänin 12 kunnan alueella valtatie 4. tiolta tarkoitukseen tulevat avustusvarat kun-
10444: osalta on äskettäin arvioitu 107 259 919 mar- nille voitaisiin maksaa ennakkona.
10445: kaksi. Vastaavanlaisia rasituksia kunnilla on Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
10446: tiedossa myöskin muualla maassa, erikoisesti
10447: siellä, missä työttömyyden takia valtio on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10448: pitänyt käynnissä suuria tietyömaita. Kun- tulo- ja menoarvion 12 Pl. V luvun
10449: nilla, joille vanhan tielain mukaan tielueit- 2 momentille lisäyksenä 50 000 000
10450: ten lunastuskorvausten suorittaminen kuuluu, markkaa käytettäväksi kunnille mak-
10451: ei ole varoja lunastuskustannusten suoritta- settavina ennakkoin.a maantiealueiden
10452: miseen maanomistajille, vaikka valtio on tie- l1tnastamista vm·ten.
10453: alueet ottanut haltuunsa jo vuosia sitten.
10454: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
10455:
10456: Pentti Liedes. Eino Rytinki. Elli Stenberg.
10457: Eeli Erkkilä. Eino Tainio. J. Mustonen.
10458: Irma Torvi. Antti Kinnunen. Toivo Åsvik.
10459: Lauri Myllymäki.
10460: 1018
10461:
10462: IV,295.- Rah.al. N:o 228.
10463:
10464:
10465:
10466:
10467: Lahtela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan-
10468: ja kyläteiden avustamiseen.
10469:
10470:
10471: E d u s k u n n a 11 e.
10472:
10473: Hallituksen eduskunnalle antaman vuoden tie. niillekin, jotka asuvat tiettömillä alueilla
10474: 1957 tulo- ja menoarvioesityksen 12 PL olevissa kylissä ja kyläryhmissä, on yhtä tar-
10475: V luvun 3 momenti:lle (kunnan- ja kylä- peellinen kun niillekin, joilla on tie ja kun
10476: teiden avustaminen) on otettu ainoastaan hei.Uäikin peritään verot samoin kuin niiltä,
10477: 1 200 000 000 mar'kkaa. Mainittu määräraha joilla on tiet ja heillä ei ole toivoakaan saada
10478: on sanottuun tarkoitukse.en nyt, samoin kuin valtion rwkentamaa tietä, on kohtuutonta, että
10479: se on jatkuvasti ennenkin ollut, aivan riittä- heidän vielä ny,tkin pitää vuodesta toiseen
10480: mätön. Siitä, ·ettei siihen ole otettu riittävää jopa lä:hes 10 vuotta odottaa sitä, miHoin
10481: määrärahaa, on ollut seurauksena, että kun- heille voidaan myöntää edes anomansa vähäi-
10482: nan- ja kyläteiden rakentajat ja kunnossa- nen 'lain edellyttämä tien rakennusavustus
10483: pitäjät s~ä tiettömillä alueiHa olevissa ky- odottamatta sitä vuodesta toiseen. Kun jo-
10484: lissä ja kyläryhmissä asuvat ovat joutunee.t kainen myöntänee sen, että tie nykyaikoina
10485: ja edelleen joutuvat paljon huonompaan ase- on taloudellisen elämän keMttämisen ja
10486: maan kuin ne, jotka asuva;t valtion rwkenta- toimeentulomahdollisuuksien parantamisen
10487: mien ja kunnossapitiimien rautateitten ja vuoksi aivan välttämätön ja kun tarvittavia
10488: maanteitten varsilla. teitä saadaan tiettömille alueille ainoastaan
10489: Että näin on käynyt tähän asti ja käy kunnan- ja kylätiemuotoa käyttäen ja ne saa-
10490: edelleen, on täysin selvää. Se koskee varsin daan valtion lk:ukkaron kannalta kaikkein hal-
10491: suuria väestömääriä, kun ottaa huomioon sen, vimmin kustannuksin ja kyläteistä;kin varsin-
10492: että kunnan- ja kyläteitä on 1ähes yhtä pal- kin syrjäisillä seuduiHa on valtion metsä-
10493: jon kuin valtion rakentamia ja kunnossapiJ- taloudelle suuri 'hyöty mon~a muodossa,
10494: tämiä maanteitä, ja kunnan- ja kyläteiden olisi sanottuun tarkoitukseen ensi vuodeksi
10495: ra!kentamiseen ja kunnossapitämiseen anne- varattava niin paljon raihaa, että avustukset
10496: taan vain avustusta niissä rajoissa kuin sii- voitaisiin myöntää edes lähimain kaikille
10497: hen tarlkoitukse.en otetaan tulo- ja menoar- niille, jotka ovat rakennusavustuksia anoneet.
10498: vioon kullekin vuodelle alussa mainitulle Näin pitäisi tehdä senkin vuoksi, kun kun-
10499: maantii·elie määrärahaa ja valtion maantiet nan- ja kyläteitä ra!ken:tama:Ha voidaan sa-
10500: rwkennetaan ja pidetään kunnossa kokonai- mana lisätä työllisyyttä kaikkein vähimmin
10501: suudessaan valtion varoilla, vaikka kaikilta rahamenoin. Ottaen huomioon senkin, että
10502: kunnan- ja kylätien rakentajilta ja kunnossa- eduskunta on viimeisen 20 vuoden aikana
10503: pitäjiltä peritään verot tulojensa ja omai- lu!kemattomia kertoja lausunut hallitukselle
10504: suuksiensa mukaan aivan samojen perustei- toivomuksen siitä, että kyläteitä olisi otettava
10505: den mukaan !kuin niiltäkin, jotka ovat valtion enemmän valtion ha;ltuun: ja lisättävä raken-
10506: maanteitten varsilla. Siitä, ettei po. tarlkoi- nus- ja kunnossapitoavustulksia, olisi po. mää-
10507: tu!kseen ole otettu eikä oteta riittävää raha- rärahaa lisättävä ainakin 1200 000 000 mar-
10508: . määrää, on ollut seurauksena myöskin se, kalla, että rakennusavustukset voitaisiin
10509: ettei ole voitu myöntää uusien kunnan- ja myöntää liihimairrkaan ikaikiUe. niille, jotka
10510: kyläteiden rakentamiseen anottuja lain edel- ovat sitä anoneet.
10511: lyttämiä valtion avustuksia. likimainkaan niin Ellei valtion talous kestä menoja lisätä,
10512: monelle tielle kuin avustuksia on anottu ja olisi mainittuun tarkoitukseen tarvittava raha
10513: nHn käypi• vielä seuraavanakin vuotena, jos otettava niiltä momenteilta, jotka on varattu
10514: siihen ei varata riittävää määrärahaa. Kun työttömyystöitä varten, koska kunnan- ja ky-
10515: IV,295. - Lahtela ym. 1019
10516:
10517: läteitä rakentamalla voidaan vä:hentää työttö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10518: myyttä juur~ sen väestöryhmän keskuudessa, tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
10519: jolk:a elää !kaikkein vaikeimmissa oloissa. 3 momentille (kunnan- ja kyläteiden
10520: Edellä 'esitettyyn viitaten kunnioittaen avustaminen) lisäyksenä 1200 000 000
10521: ehdotamme, markkaa.
10522: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta. 19'56.
10523:
10524: M. 0. Lahtela. Matti Mattila. Antti Kukkonen.
10525: Eino Rytinki. Heikki Soininen. Viljami Kalliokoski.
10526: Arvi Ikonen. Lennart Heljas. Kusti Eskola.
10527: Yrjö Sinkkonen. Sylvi Halinen. Esa Koivusilta.
10528: Väinö Rankila.
10529: 1020
10530:
10531: IV,296.- Rah.al. N:o 229.
10532:
10533:
10534:
10535:
10536: Niskala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan-
10537: . ja kyläteiden avustamiseen.
10538:
10539:
10540: E d u s k u n n a ll e.
10541:
10542: Tieolojen parantamiseen on jatkuvasti kiin- jestelmää voimakkaammin valtion taholta
10543: nitetty huomiota, varsinkin yleistä liiken- edistettävä. Ennen uuden tielain voimaan-
10544: nettä palvelevien maanteiden saattamiseksi tuloa joudutaan lukuisasti kunnan- ja kylä-
10545: nykyistä tarvetta vastaaviksi. Sen sijaan ne teitä perusteellisesti kunnostamaan, että ne
10546: tiet, jotka on tarkoitettu palvelemaan lähinnä täyttäisivät paikallisteille asetetut vaatimuk-
10547: paikallisliikennettä, ovat saaneet osakseen vä- set. Avustusanomukset tulevat suuresti li-
10548: hemmän huomiota ja huolenpitoa valtioval- sääntymään, johon vielä vaikuttaa työpalk-
10549: lan taholta. Jatkuvasti lisääntyvät anomuk- kojen kohoaminen.
10550: set uusien kunnan- ja kyläteiden rakenta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10551: mista sekä perusparannuksen tekemistä var- nioittaen,
10552: ten, jotka kumminkin vuotuisen määrärahan
10553: pienuuden takia tulevat suurelta osalta hylä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10554: tyiksi. Kun kumminkin edellämainituille tie- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
10555: kunnille myönnetyillä avustuksilla saadaan 3 momentille 100 miljoonan markan
10556: kaikkein edullisimmin teitä rakennetuk!rl ja suuruisen lisämäärärahan kunnan ja
10557: myös kunnossa pidetyksi, olisi tällaista jär- kyläteiden avusta.miseksi.
10558: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
10559:
10560: Markus Niskala. Yrjö Hautala.
10561: 1021
10562:
10563: IV,297. - Rah.al. N:o 230.
10564:
10565:
10566: Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan-
10567: ja kyläteiden avustamiseen.
10568:
10569:
10570: E d u s k u n n a ll e.
10571:
10572: Maassamme on vielä runsaasti sellaisia rat, joilla on kustannettu uskoen ja toivoen
10573: asuttuja alueita, joiden kulkuyhteydet ovat kylätiehankkeen rakennussuunnitelmat ym.
10574: varsin heikot. Etenkin Pohjois- ja Itä-Suo- asiasta aiheutuneet menot. Näin ollen raukea-
10575: messa on syrjäisiä seutuja, joissa kunnan- ja maan tuomittu tiehanke on tuottanut kylä-
10576: kylätieverkosto ei vastaa niitä vaatimuksia, kunnan asukkaille vain vahinkoa sen sijaan,.
10577: mitkä sikäläisten seutukuntien asukkaiden että yleisesti hyväksytty tarkoitus on ollut
10578: liikenneyhteyksien kannalta olisi vähintäin oma-aloitteisesti korjata vaikeita kulkuyh-
10579: täytettävä. Kulkukelpoisten teiden puute ja teyksiä.
10580: jo rakennettujen kunnan- ja kyläteiden usein Kustannustason yleisen kohoamisen ja eri-
10581: heikko kunto vaikeuttaa näiden syrjäseutujen toten työpalkkojen huomattavan nousun
10582: asukkaiden elämää siinä määrin, ettei talou- vuoksi olisi välttämätöntä, että kunnan ja
10583: dellinen enempää kuin muukaan nykyoloissa kyläteiden avustamiseen myönnettävä määrä-
10584: välttämätön kehitys pääse sikäli edistymään, raha seuraisi vastaavasti tätä kehitystä. Sen
10585: että sen voitaisiin katsoa vastaavan niitä lisäksi olisi tilannetta saatava parannetuksi
10586: yleisiä edellytyksiä, mitkä muualla ovat olleet myöskin siten, että mahdollisimman runsaasti
10587: vallitsevina jo vuosikymmeniä. voitaisiin rahoittaa niitä lisääntyneitä kun-
10588: Kunnan ja kyläteiden suurta tarvetta to- nan ja kylätiehankkeita, joiden valtioapuha-
10589: distaa se kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- kemukset ovat ministeriössä tai muiden tie-
10590: nisteriöön saapuneiden tierakennussuunnitel- viranomaisten hallussa, jotta tilanne pääsisi
10591: mien runsas määrä, joka odottaa virastokä- suhteellisesti edes aikaisempien vuosien ta-
10592: sittelyä rakennusavustusten saamiseksi. Näi- solle. ·Ratkaisemattomien valtioapuhakemus-
10593: den suunnitelmien joukossa on varsin run- ten määrä ylittää tiettävästi hallituksen vuo-
10594: saasti sellaisiakin tiehankkeita, joilla paikal- deksi 1957 esittämän määrärahan n. 1 mil-
10595: lisen tarpeen lisäksi on huomattavaa yleistä jardilla markalla.
10596: merkitystä kauttakulkuliikenteen avautumi- Kunnan- ja kyläteiden rakentamisella on
10597: sen yms. muodossa. merkitystä myöskin työllisyyskysymyksenä.
10598: Valtion tulo- ja menoarviossa vuosittain Tämän vuoksi nykyisissäkin oloissa, jolloin
10599: kunnan- ja kyläteiden avustamiseen varattu valtion rahataloudellinen asema on kireä, on
10600: määräraha on ollut jatkuvasti riittämätön. vakavaa aihetta harkita po. määrärahan ko-
10601: Tästä saa selityksensä se nykyisin vallitseva rottamista, koska näin voidaan, samalla kun
10602: asiantila, että valtioapuhakemukset ovat tie- ja kulkuyhteyksiä parannetaan, edistää
10603: ruuhkautuneet asianomaiseen virastoon vuo- ensiarvoisen tärkeää työllisyyden ylläpitä-
10604: roaan odottamaan vuosikausiksi. Viime ai- mistä.
10605: koina on myöskin huomattavasti tullut asian- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
10606: omaisille anojille hylkäyspäätöksiä. Val- dotamme,
10607: tioapuhakemuksen hylkääminen merkitsee että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10608: yleensä hakijalle, s.o. kylätiekunnalle tai vas- tulo- ja- menoarvion 12 Pl. V luvun
10609: taavalle, huomattavaa taloudellista menetystä 3 mornentille lisäyksenä 300 000 000
10610: ja katkeraa toteamusta. Usein on asianlaita markkaa kunnan- ja kyläteiden avus-
10611: niin, että jonkun kaukokylän vähävarainen tamiseen.
10612: väestö on saanut velkaa tehden koota ne va-
10613: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
10614:
10615: Eemil Partanen. Yrjö Hautala.
10616: Eino Rytinki. Kalle Kämäräinen.
10617: 1022
10618:
10619: IV,298.- Rah.al. N:o 231.
10620:
10621:
10622:
10623:
10624: Pöykkö ym.: Km·otetun määrärahan osoittamisesta kunnan-
10625: ja kyläteiden avttstamiseen.
10626:
10627:
10628: E d u s k u n n a 11 e.
10629:
10630: .Asuttamistoiminnan nykyinen suuntaus on aikainen odottaminen vie tilanteen kestä-
10631: 'Ohjattu siten, että ensin rakennetaan tiet mättömälle pohjalle. Sillä esimerkiksi maito-
10632: ja otetaan huomioon myöskin säh:köistys ym. taloustuotteet ovat nykyisin Pohjois-Suomen
10633: talouteen vaikuttavat tekijät. Näin ollen pienviljelijän pääasiallinen tulon lähde,
10634: asukkailla on mahdollisuus alusta alkaen jär- mutta tien puuttumisen vuoksi on maidon
10635: jestää taloutensa paljon paremmin kuin niillä ym. tuotteiden kuljetus meijereihin ja kulu-
10636: syrjäseuduilla asuvilla ihmisillä, jotka ovat tuskeskuksiin mahdotonta. Tällainen tilanne
10637: vuosikymmeniä saaneet asua tiettömien tai- on omiaan tyrehdyttämään talouden kehi-
10638: paleiden takana. Talouselämän kehitys vaa- tystä, sillä vaikeiden kulkuyhteyksien vuoksi
10639: tii, että syrjäseutujen asukkaatkin - tul- on mahdotonta käyttää nykyistä konevoimaa
10640: lakseen toimeen - pääsevät ehdottomasti tie- raivauksiin ym. taloudessa tarvittavaan toi-
10641: ja liikenneyhteyteen maantieverkoston kanssa. mintaan, kun asukkailta uupuu pääomia
10642: Jouduttaakseen tieyhteyden saantia ovat hankkia omat koneet ja vuokrakoneiden kul-
10643: .syrjäseutujen tiettömien matkojen takana jetus ilman tietä on mahdotonta. Mutta
10644: asuvat asukkaat ryhtyneet omatoimisesti tien vuosi vuodelta ovat kuntien ja kylätiekun-
10645: hankkimiseen perustamalla kylätiekuntia. tien avustusanomukset lykkäytyneet ja kes-
10646: Hyvin useissa tapauksissa ovat kylätiekun- kusvirastoissa ratkaisemattomat avustusano-
10647: nat kalliskorkoisilla lainoilla teettäneet tie- mukset lisääntyvät sen vuoksi, että tarkoi-
10648: suunnitelmat ja kustannusarviot siinä toi- tukseen varatut määrärahat ovat riittämät-
10649: vossa, että he pääsevät mahdollisimman pian tömät.
10650: tien rakentamiseen ja siten yhteyteen ylei- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10651: seen maantieverkostoon. Mutta hyvin useissa nioittaen,
10652: tapauksissa kylätiekunnat joutuvat odotta-
10653: maan vuosikausia tien rakenteille saamista että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10654: ja maksamaan kalliita korkoja uhraamistaan tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
10655: varoista kylätien alkuvalmisteluihin. Tien 3 momentille lisäyksenä 200 000 000
10656: rakentamisen siirtyminen aiheuttaa näille markkaa kunnan- ja kyläteiden avus-
10657: asukkaille arvaamattomia vahinkoja ja pitkä- ta.miseksi.
10658: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
10659:
10660: J. F. Pöykkö. Grels Teir.
10661: Matti Mattila. Yrjö Sinkkonen.
10662: Heikki Soininen.
10663: 1023
10664:
10665: IV,299. - Rah.al. N: o 232.
10666:
10667:
10668:
10669:
10670: Ryhtä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja
10671: kyläteiden avustamiseen.
10672:
10673:
10674: E d u s kun n a H e.
10675:
10676: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- dutaan varaamaan kunnossapitoavustuksiin
10677: noarvioksi vuodelle 1957 on ehdotettu 12 Pl. sekä rakenteilla olevien teiden jatko- ja lisä-
10678: V luvun 3 momentin kohdalla kunnan- ja avustuksiin. Uuden tielain toteuttamiseen
10679: kyläteiden avustamiseen 1 200 000 000 mark- tähtäävät toimenpiteet vaativat myöskin
10680: kaa eli sama summa, mikä on ollut käytet- osuutensa kunnan- ja kylätiemäärärahamo-
10681: tävänä kuluvankin vuoden aikana. Kun kui- mentilta, koska paikallisteihin verrattavien
10682: tenkin kunnan- ja kyläteiden rakentamis- kunnan- ja kyläteiden peruskorjauksiin on
10683: avustusanomuksia on tälläkin hetkellä minis- anottu huomattavan paljon avustuksia. Kun
10684: teriössä useita satoja odottamassa määrä- kunnan- ja kyläteiden rakentaminen on val-
10685: rahaa ja kun näiden teiden alustaviin töihin tiolle kaikkein edullisin tierakennusmuoto,
10686: ovat kunnat ja kyläteiden tiehoitokunnat jo niin olisi senvuoksi tähän tarkoitukseen saa-
10687: uhranneet huomattavia rahamääriä, niin olisi tava lisävaroja, jotta mahdollisimman moni
10688: senvuoksi kohtuullista, että tulevan vuoden kunta ja kylätiehoitokunta pääsisi uuden tien
10689: aikana päästäisiin rakentamaan mahdollisim- rakentamiseen.
10690: man useita uusia kunnan- ja kyläteitä. Vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10691: den 1957 aikana joudutaan kunnan- ja kylä-
10692: tiemäärärahamomentilta maksamaan entistään että Eduskunta ottaisi vuode-n 1957
10693: enemmän kunnossapitoavustuksia sekä raken- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
10694: teilla olevien teiden jatko- ja lisäavustuksia 3 momenUlle lisäyksenä 200 000 000
10695: ja näinollen ei hallituksen esittämästä määrä- markkaa käytettäväksi kunnan- ja
10696: rahasta riitä monellekaan uudelle tielle ra- kyläteiden. rakentamisen avustamiseen.
10697: kentamisavustusta, koska huomattava osa jou-
10698: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
10699:
10700: Niilo Ryhtä. Heikki Soininen.
10701:
10702:
10703:
10704:
10705: 29 E 645/56
10706: 1024
10707:
10708: IV,300. - Rah.al. N:o 233.
10709:
10710:
10711:
10712:
10713: Seppi ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
10714: kunnille ja kylätiekunm?le kunnan- ja kyläteiden kun-
10715: toonpanosta johtuviin kustannuksiin.
10716:
10717:
10718: E d u s k u n n a 11 e.
10719:
10720: Eduskunnan hyväksymä tielaki astuu voi- varaisille kylätiekunnille tulee tehtäYä muo-
10721: maan vuoden 1958 alusta. Lain voimaan tul- dostumaan ylivoimaiseksi.
10722: lessa otetaan suurin osa kunnan- ja kylä- Useat kunnat ovat ryhtyneet toimenpitei-
10723: teistä valtion hallintaan ja hoitoon. Luovu- siin paikallistei'ksi otettavien teiden luovu-
10724: tettavia kunnanteitä on n. 7 000 km ja kylä- tuskuntoon saattamiseksi. Hyvin monet kylä-
10725: teitä 15 075 km. Lain mukaan tulee paikal- tiekunnat ovat olleet pakotettuja ryhtymään
10726: listeiksi otettavat kunnan- ja kylätiet entisen teiden peruskuntoa parantamaan, koska tei-
10727: kunnossapitäjän toimesta saattaa sellaiseen den kunto ei kestä nykyistä, yhä kasvavan
10728: kuntoon, että ne vastaavat ko. teille asetet- liikenteen aiheuttamaa rasitusta. Luovutet-
10729: tavia kohtuullisia vaatimuksia. Kunni1le ja tavien teiden peruskunnon parantamiseen
10730: tiekunnille aiheutuu paikallisteiksi luovutet- olisikin päästävä mahdollisimman nopeasti,
10731: tavien teiden kuntoonpanosta huomattavan jotta tiet voitaisiin luovuttaa lain voimaan
10732: suuret kustannukset. Tielakikomitean laskel- tultua. Tämän tehtävän suorittamisen es-
10733: mien mukaan tekisivät nämä kustannukset teenä on kunniHa ja tiekunnilla varojen
10734: v. 1950 hintatason mukaan kertakaikkisina puute. Teiden peruskunnon parantamisesta
10735: menoina maalaiskunnille 922 500 000 mk ja aiheutuviin kustannuksiin pitäisi valtion
10736: tiekunnille 964 300 000 mk. Kun em. laskel- myöntää avustusta.
10737: mat perustuvat v. 1950 kustannustasoon, tu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10738: levat todelliset kustannukset nousemaan huo-
10739: mattavasti suuremmiksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10740: Edellä olevat numerot osoittavat, että tei- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10741: den luovuttajat joutuvat suuriin taloudelli- 500 000 000 markan määrärahan avus-
10742: siin vaikeuksiin ennenkuin tiet on saatettu tuksiksi kunnille ja kylätiekunnille
10743: hyväksyttävään kuntoon. Varsinkin vähä- kunnan- ja kyläteiden kunt(){)npanosta
10744: johtuviin kustannuksiin.
10745: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
10746:
10747: Usko Seppi. Kaino Haapanen. Toivo Niiranen.
10748: Aleksi Kiviaho. Antti Kinnunen. Juho Rytkönen.
10749: 1025
10750:
10751: IV,301.- Rah.al. N:o 234.
10752:
10753:
10754:
10755:
10756: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Heinolan
10757: maalaiskunnalle Taipaleen kylätien rakennuskustannnsten
10758: peittämiseen.
10759:
10760:
10761: E d u s k u n n a ll e.
10762:
10763: Heinolan maalaiskunnan Taipaleen kylä nassa, antoi kunnanvaltuusto puolestaan lu-
10764: on ollut vailla suoraa tieyhteyttä Heinolan van tietöiden aloittamiseen. Tiepäätös viipyi
10765: kaupunkiin, joka on myöskin maalaiskunnan kuitenkin lääninhallituksessa ja tietöitä eh-
10766: virastokeskus. Taipaleen kyläläisten on ol- dittiin suorittaa jonkin verran ennen a. o.
10767: lut :kierrettävä monen pitäjän kautta ja kul- päätöksen antamista. Tänä aikana oli kuiten-
10768: jettava matkaa noin 80 km päästääkseen kin hallitussihteeri Vallin kuollut ja hänen
10769: Heinolan kaupunkiin asioimaan tai maalais- tilalleen ministeriöön oli tullut toinen hen-
10770: kunnan kunnallisvirastoihin. Kuitenkin matka kilö, joka ei tuntenut Valliuin antamia lu-
10771: Taipaleen kylästä Heinolan kaupunkiin luon- pauksia eikä niitä olosuhteita, jotka ennen-
10772: nollista reittiä on alle 20 km. aikaisen töiden aloittamisen po. tietyömaalla
10773: Saadakseen suoran tieyhteyden kylästään olivat aiheuttaneet. Niinpä sitten kun val-
10774: Heinolan kaupunkiin ja lähimmälle rautatie- tion avustuspäätös tuli, se koski vain niitä
10775: asemalle, Taipaleen kyläläiset anoivat Mik- kustannuksia, jotka aiheutuivat tiepäätöksen
10776: kelin lääninhallitukselta luvan rakentaa kylä- jälkeen suoritetuista tietöistä. Tästä johtuen
10777: tie Jaalan pitäjän rajalta Uimilan tien päästä huomattava osa tien rakentamiskustannuk-
10778: Heinolan kirkonkylän ja Nurmaan väliselle sista jäi valtionavun ulkopuolelle. Nyt kun
10779: maantielle. Heinolan mlk:n kunnanvaltuusto tien rakentamiskustannus kokonaisuudessaan
10780: päätti ryhtyä avustamaan po. kylätiehan- on suunnilleen selvillä, on voitu laskea, että
10781: ketta sillä osuudella, mikä jää kyläläisten valtion avustus tien kokonaiskustannuksista
10782: 10% ja valtionavustuksen yli. Kun valtion- tekee vain noin 36 % eli 29 500 000 mk.
10783: avustus kyläteiden ralmntamiseen vaihtelee Kunnan osuudeksi jää tällöin 54 % eli noin
10784: noin 60-70% :n vaiheilla, arvioi kunnanval- 44 300 000 mk. Jos valtion osuus koko kus-
10785: tuusto kunnan osuuden nousevan noin 20- tannuksista olisi ollut vaikkapa 60 %, olisi
10786: 30% :n. Tietä alettiin rakentaa 1952 ja on se tehnyt markkamääräisesti noin 49 200 000
10787: se nyt lopullisesti valmistumassa. Tielle on mk, joten kunnan osuudeksi olisi tällöin jää-
10788: jo avattu linja-autoliikennekin. Tie on tul- nyt 30 % eli noin 24 600 000 mk. Nyt Hei-
10789: lut maksamaan noin 82 000 000 mk, josta nolan kunta on kuitenkin joutunut edellä
10790: kyläläisten. osuus on noin 8 200 000 mk ja mainitun tien rakentamiseen uhraamaan noin
10791: loppu noin 73 800 000 mk jää valtion ja kun- 20 000 000 mk enemmän kuin alunperin oli
10792: nan osuudeksi. luultu ja täyttämään mainitulla summalla
10793: Vuonna 1952, ennen kuin tietä ryhdyttiin valtion osuutta.
10794: rakentamaan, kävi paikan päällä tien raken- Puheena oleva Taipaleen kylätie, nyt kun
10795: tamissuunnitelmaan tutustumassa hallitussih- se on avattu liikenteelle, muodostaa osan tär-
10796: teeri Vallin kulkulaitosten ja yleisten töiden keästä kauttakulkuliikenteestä Heinolan kir-
10797: ministeriöstä kehoittaen ryhtymään tien ra- konkylän (valtatie 5:ltä) ja Kouvolan vä-
10798: kentamiseen heti, vaikka rakentamispäätöstä lillä, joten sillä on huomattava valtakunnal-
10799: ei vielä ollut saatu, luvaten samalla valtion linen merkitys. Kun Heinolan maalaiskunta
10800: avustusta 70 % tien rakentamiskustannuk- on po. Taipaleen tien lisäksi viime vuosien
10801: sista. Pitäen täten valtion taholta annettua aikana avuStanut ja rakennuttanut useita
10802: lupausta jo tavallaan sitovana ja estääkseen muita tärkeitä kyläteitä ja uhrannut niihin
10803: mahdollisen työttömyyden alkamasta kun- useita kymmeniä miljoonia, joutunut suorit-
10804: 1026 IV,301. - Taipaleen kylätie.
10805:
10806:
10807: tamaan Lahden-Mikkelin valtatien oikai- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
10808: suista aiheutuneita haitta- ja rakennusten
10809: siirtokustannuksia sekä maapohjan lunastuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10810: sia kymmeniä miljoonia ja kun Heinolan tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
10811: kunnan taloudellinen kantokyky on heikko, kaa avustukseksi Heinolan kunnalle
10812: olisi vähintään kohtuullista, että valtio kor- Taipaleen kylätien rakentamisesta ai-
10813: vaisi kunnalle Taipaleen kylätiestä aiheutu- heutuneiden kustannusten peittämi-
10814: neet valtion avustuksesta vähennetyt kustan- seksi.
10815: nukset 20 000 000 mk:lla.
10816: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
10817:
10818: Niilo Nieminen.
10819: 1027
10820:
10821: IV,302.- Rah.al. N:o 235.
10822:
10823:
10824:
10825:
10826: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kolarin
10827: kunnalle kunnanteiden kunnossapitämistä varten.
10828:
10829:
10830: E d u s k u n n a ll e.
10831:
10832: Kolarin kunta on varmaan joutunut jat- on vajaa 5 000, käsittää kuinka suuresti
10833: kuvasti raskaampien tierasitusten kohteeksi teiden kunnossapito rasittaa kuntaa ja kun-
10834: kuin yksikään toinen maalaiskunta maas- talaisia.
10835: samme. Kunnan hoidettavana ovat seuraavat Syrjäisenä kuntana Kolarilla on monia
10836: kuusi tietä: V aattojärven tie, Venejärven muitakin sellaisia rasituksia, joita ei ole lä-
10837: tie, Kolarin saaren tie, Ylläsjärven tie, Koi- hempänä liikekeskuksia olevilla kunnilla. Ei
10838: vumaan tie ja Äk:äslompolon tie. Teiden ole näin ollen oikein, ettei valtio osallistu
10839: yhteinen pituus on 97 kilometriä 107 metriä. suuremmalla osuudella Kolarin kunnan
10840: Niiden kunnossapitokustannukset nousivat alueella olevien teiden kunnossapitokustan-
10841: vuonna 1955 4 980 217 markkaan. Lisäksi nuksiin, varsinkin, kun nämä tiet ovat yleis-
10842: teiden talviaurauskustannukset aurauskau- luontoisia ja niitä käytetään mm. puutavara-
10843: tena 1955-1956, jotka voidaan yhdistää vuo- yhtiöiden ajoteinä.
10844: den 1955 rasitukseksi, kohosivat 1 278 584 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10845: markkaan. Yhteensä kunnossapitokustannuk-
10846: set kohosivat siis sanottuna vuonna 6 358 801 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10847: markkaan. Kunta sai kunnossapitokustan- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markan
10848: nuksiin avustusta valtiolta 2 041050 mark- määrärahan ylimääräiseksi avustuk-
10849: kaa, joten kunnan kustannukseksi jäi seksi Kolarin kunnalle kunnanteiden
10850: 4 317 751 markkaa. Kun kunnan asukasluku kunnossapitämistä varten.
10851: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
10852:
10853: Eino Tainio. Toivo Friman. A-L. Tiekso-lsaksson.
10854: 1028
10855:
10856: IV,303. - Rah.al. N: o 236.
10857:
10858:
10859:
10860:
10861: E. Leikola ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimää-
10862: räisten toimien perustamiseksi rakennushallitukseen.
10863:
10864:
10865: E d u s k u n n a 11 e.
10866:
10867: Rakennushallinnon toimialaan kuuluvat vastaisuudessa tule pienenemaan, ei valtion
10868: valtion huonerakennustyöt ovat viime vuo- taloudeLle ja hallinnolle voi olla edullista,
10869: sina huomattavasti lisääntyneet työllisyyden että pysyväisluontoisten tilapäisten toimien
10870: ylläpitämiseksi ja asetuksen rakennushallin- lukumäärä on 52.2 % ralmnnushallinnon
10871: noita edellyttämien töiden johdosta. koko henkilömäärästä ja että yllämainitut
10872: Rakennushallinnon työvoima on viimeisten pysyväisluontoiset tilapäiset henkilöt hoita-
10873: viiden vuoden aikana kasvanut oheisen taulu- vat varsin vastuunalaisia tehtäviä.
10874: kon mukaisesti. Työvoiman kasvun johdosta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10875: ei kuitenkaan ylimääräisten ja vakinaisten nioittaen,
10876: toimien ja virkojen luku ole noussut samassa
10877: suhteessa kuten seuraavasta taulukosta il- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10878: menee: tulo- ja menoarvioon 12 Pl. VI: 2
10879: Rakennushallituksen virkamieskunta kohtaan1 7 280 340 markan suuruisen
10880: vakinaisia tilapäisiä yhteensä määrärahan 1 ylim. sisustusarkkiteh-
10881: ja ylim. din, 3 ylim. rakennusinsinöörin, 2 ylim.
10882: 1. 9. 1953 .. .. . . . . 50 26 76 rakennusmestarin, 1 ylim. teknikon,
10883: 1. 9. 1954 . . .. . .. . 52 48 100 3 ylim. piirtäjän, 1 ylim. rakennus-
10884: 1. 9. 1955 . . . . . . . . 50 57 107 piirtäjän, 1 ylim. apulaiskamreerin,
10885: 1. 9. 1956 . . . . . . . . 54 59 113 2 ylim. kanslistin ja 1 ylim. konekir-
10886: joittajan palkkaamiseksi rakennushal-
10887: Koska aivan pätevin perustein voidaan litukseen.
10888: osoittaa, ettei rakennushallinnon työmäärä
10889: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
10890:
10891: Erkki Leikola. Irma Hamara.
10892: 1029
10893:
10894: IV,304.- Rah.al. N:o 237.
10895:
10896:
10897:
10898:
10899: Mohell ym..: Määrärahan osoittamisesta liikenneturvallisuus-
10900: toimenpiteiden tehostamista varten.
10901:
10902:
10903: Eduskunnalle..
10904:
10905: Tilastojen mukaan arvioiden tulee maas- miensa määrärahojen puitteissa. Kun valtion
10906: samme oletettavasti kuluvana vuonna maan- kireä rahatilanne ei ilmeisesti vielä pitkiin
10907: tieliikenneonnettomuuksissa kuolemaan aina- aikoihin salli riittävien määrärahojen myön~
10908: kin 500 ihmistä, minkä ohella loukkaantu- tämistä teittemme siihen kuntoon saattamista
10909: neita tulee olemaan n. 6 000. Kuolleiden varten, että se vastaisi liikenteen vaatimuk-
10910: määrä maassamme on n. 23-24 henkeä 10 000 sia, on käsittääksemme ryhdyttävä välttä-
10911: ajoneuvoa kohti. Vastaava määrä Ruotsissa mättä jo nyt sellaisiin 'liikenneturvallisuuden
10912: on 6-9 eli n. 14 meidän iuvustamme. parantamistoimenpiteisiin, jotka ovat valtion
10913: Useissa muissa maissa tämä määrä on vielä talouden kestokyvyn puitteissa. mkomai'lla
10914: alhaisempi. Maamme aivan riittämättömästä on liikenneonnettomuuksien määrää voitu
10915: automäärästä vaurioituu n. 10% eli yli jyrkästi alentaa li1kenneteknillisillä paran-
10916: 18 000 ajoneuvoa vuodessa. Vuotuise.t !kor- nuksilla. Tä;llaisia ovat joitakin luetellak-
10917: jauskustannukset, jotka ova;t aiheutuneet lii- gemme m.m. Hikennemerkkien lisääminen ja
10918: kenneonnettomuuksista, ovat n. miljardi tarkoituksenmukainen sijoittelu, pll)kollinen
10919: markkaa. pysähtyminen sivutieltä päätielle tultaessa,
10920: Liikenneonnettomuuksia on mahdoton koko- jdka edellyttää vastaavan lainsäädännön li-
10921: naan välttää. Noin 70% niistä asetetaan säksi ,Seis"-merkkien sijoitusta sivutielle
10922: yleensä ajajien syyksi. Kuitenkin tämänkin päätielle tultaessa, näköesteiden poistaminen
10923: prosenttiluvun kdhdalla ajajan virhettä vä- erityisesti asutuskeskuksissa ja kaarteissa,
10924: hentävät tosiasiassa monet muut tekijät, !ku- ajoradan kaltevuuden oikein ra:kentaminen
10925: ten esim. tien ja ajora;dan heikko ikunto, ris- kaarteissa, vaarallisissa paikoissa törmäyses-
10926: teysten liikenneturvallisuuden vastainen muo- teiden poistaminen mahdollisen onnettomuu-
10927: toilu, liikennemerkkien taitamaton si<joitus, den seurausten lieventämiseksi jne.
10928: heikko näkyvyys jne.. Pääasiallisin tämän Edellä esite.tyn perusteena ehdotamme kun-
10929: ryhmän syistä on kiistattomasti se, että nioittavasti,
10930: tiemme eivät lähimainkaan vastaa niitä vaa-
10931: timuksia, joita yhä kasvava liikenteemme että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10932: niille asettaisi. tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar-
10933: Tieviranomaisemme ovat tehneet kaikki kan siirtomäärärahan liikenneturvalli-
10934: voitavansa teitte.mme parantamiseksi saa- suustoimenpiteiden tehostamista var-
10935: ten.
10936: Helsingissä 14 päivänä syySkuuta 1956.
10937:
10938: Erkki W. Mohell. Eemil Partanen. Erkki Tuuli.
10939: Esa. Koivusilta. Eetu Karjalainen. Sven Högström.
10940: Saara. Forsius. Leo I. Mattila. Armas Leinonen.
10941: 1030
10942:
10943: IV,305. - Rah.al. N: o 238.
10944:
10945:
10946:
10947:
10948: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisten liiken-
10949: netoimikuntien sekä läänien liikennetoimikuntien toimin-
10950: nan tukemiseen.
10951:
10952:
10953: E d u s k u n n a ll e.
10954:
10955: Maassamme tapahtuvien liikenneonnetto- Paikalliset liikennetoimikunnat saavat Ta-
10956: muuksien määrä on suhteettoman suuri ver- paturmatorjunta r.y:n liikennejaostolta TAL-
10957: rattuna niihin vastaaviin tietoihin, joita on JAlta toimintansa tueksi saman verran kuin
10958: saatu muista maista. Jatkuvasti kasvava lii- kunta menoarviossaan osoittaa tähän tarkoi-
10959: kenne lisää onnettomuuksien määrää edel- tukseen, kuitenkin enintään 1 mk jokaista
10960: leen, joskin prosentuaalisesti on vähenemistä asukasta kohden. Läänien liikennetoimikun-
10961: havaittavissa. nat saavat vuosittain 100 000-150 000 mk
10962: Liikenneturvallisuustyötä hoitamaan on jo toimintansa laajuuden ja tehokkuuden mu-
10963: neljään lääniin (Uudenmaan, Turun ja Po- kaan. Nämä varat ovat kuitenkin täysin riit-
10964: rin, Hämeen sekä Oulun lääneihin) perustettu tämättömiä ottaen huomioon niiden tehtävän
10965: liikennetoimikunta ja muutamia uusia on pe- laajuuden ja tärkeyden.
10966: rusteilla. Tämän lisäksi yli sataan kaupunki-, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10967: kauppala- tai maalaiskuntaan on perustettu
10968: paikallinen liikennetoimikunta. Näiden tehtä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10969: vänä on paikallisten hallintoelinten ja viran- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
10970: omaisten sekä alan järjestöjen kanssa yhteis- kaa käytettäväksi paikallisten liikenne-
10971: toiminnassa edistää liikenteen kehitystä sekä toimikuntien sekä läänien liikennetoi-
10972: tehdä liikenneturvallisuutta lisääviä esityk- mikuntien toiminnan tukemiseen.
10973: siä sekä hoitaa liikennevalistustyötä alueil-
10974: laan.
10975: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
10976:
10977: Matti Mattila. Yrjö Sinkkonen.
10978: .Antti J. Rantamaa. Urho Kähönen.
10979: Esa Koivusilta.
10980: 1031
10981:
10982: IV,306. - Rah.al. N: o 239.
10983:
10984:
10985:
10986:
10987: L. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten len-
10988: nonjohtajan toimien perustamista varten.
10989:
10990:
10991: E d u s k u n n a ll e.
10992:
10993: Maamme 16 liikenteessä olevalla lentoken- mioon tehtävän vaatiman koulutuksen, am-
10994: tällä huolehtii lennonjohdosta 60 lennonjoh- mattitaidon ja vastuullisuuden olisi kohtuul-
10995: tajaa, joista ainoastaan 14 on ylimääräisen lista, että kaikilla vastaavilla lennonjohtajilla
10996: lennonjohtajan asemassa ja loput joko yli- olisi ainakin ylimääräisen toimenhaltijan
10997: määräisen sähköttäjän asemassa tai tilapäisiä asema. Järjestelystä aiheutuu valtiolle ai-
10998: toimihenkilöitä. Helsingin lentoasemalla, joka noastaan, 757 800 markan vuotuinen lisämeno
10999: on Suomen pääkenttä ja joka hoitaa koko ikälisien johdosta.
11000: maamme kansainvälisen liikenteen, huolehtii Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
11001: lennonjohdosta 16 vastaavaa lennonjohtajaa, nioittaen,
11002: joiden pätevyys, koulutustaso ja vastuu on
11003: sama. Kuitenkin ainoastaan 10 näistä lennon- että Eduskunta ottaisi 12 Pl. XI
11004: johtajista on vain ylimääräisen toimenhalti- luvun 1 momentille 757 800 markan
11005: jan asemassa ja loput 6 vastaavaa lennonjoh- määrärahan kuuden 25 palkkaluok-
11006: tajaa ovat tilapäisiä toimihenkilöitä. Maamme kaan kuuluvan ylimääräisen lennon-
11007: lentoliikenteen jatkuvasti kasvaessa on kaik- johtajan toimen ja kuuden 23 palkka-
11008: kia nykyisiä tilapäisiä lennonjohtajien toimia luokkaan kuuluvan ylimää1·äisen len-
11009: pidettävä vakinaisluontoisina. Ottaen huo- nonjohtajan toimen perustamiseksi.
11010: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
11011:
11012: Leo I. Mattila. Armas Leinonen.
11013: Aare Leikola. A. Pasanen.
11014: Artturi Tienari.
11015:
11016:
11017:
11018:
11019: 30 E 645/56
11020: 1032
11021:
11022: IV,307.- Rah.al. N:o 240.
11023:
11024:
11025: L. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta siviili-ilmailua
11026: palvelevien teleteknillisten toimihenkilöiden ylimääräisten
11027: virkojen perustamista varten.
11028:
11029: E d u s k u n n a ll e.
11030: Ilmaiinliikenteen voimakas kasvu viimeksi on vain tilapäisessä virkasuhteessa tehtävien
11031: kuluneitten vuosien aikana on saattanut tä- vakinaisesta luonteesta huolimatta, ei tällaista
11032: män liikennemuodon yhä merkityksellisem- asiain tilaa voida pitää edes tyydyttävänä.
11033: mäksi yleisten liikenneolojemme kehitystä Kun lentoturvallisuus- ja viestipalvelun
11034: ajatellen. käytössä olevien erilaisten radiomajakka- ja
11035: Lentoliikenteen kehittäminen on kuitenkin radioliikennelaitteiden varman toimintakun-
11036: tuonut mukanaan mm. siviili-ilmailun osalta toisuuden ylläpitämiseksi ja huoltamiseksi eri
11037: joukon kansainvälisiäkin velvoitteita. Niinpä lentoasemilla ja lentoreiteillä sekä viestitek-
11038: kansainvälisillä sopimuksilla on määrätty nillisten laitteiden asennus- ja korjaustöiden
11039: aikataulunmukaista vuoroliikennettä palvele- suorittamiseksi tarvitaan välttämättä ilmai-
11040: ville kentille erityiset teknilliset vaatimukset. luviestialan erikoislaadusta johtuen erittäin
11041: Muunmuassa on tällaisille kentille määrätty pätevää ja pysyväistä teknillistä henkilökun-
11042: sijoitettavaksi lennon johtoa ja lentoturvalli- taa, olisi käsityksemme mukaan välttämä-
11043: suutta palvelevia erilaisia teleteknillisiä lait- töntä, että vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
11044: teita. Tällaisia hankinta- ja huoltokustannuk- otettaisiin ainakin seuraavien tilapäisten toi-
11045: siltaan kalliita ja arvokkaita laitteita onkin mien muuttamiseksi ylimääräisi,ksi toimiksi
11046: ilmailuliikennettämme palvelemaan hankittu tarvittavat määrärahat.
11047: viimeisten vuosien aikana melkoisessa mää- 1 ensimmäinen teknikko 1 1., yp. (26 pl.)
11048: rin. Yhä voimakkaasti kehittyvä siviili-ilmai- 3 ensimmäistä teknikkoa 1 1., ap. (24 pl.)
11049: lumme joutuu kuitenkin lähivuosien aikana 5 ensimmäistä teknikkoa 2 1., YP. (23 pl.)
11050: edelleen kehittämään myöskin lentoliikenteen 2 työnjohtajaa (22 pl.)
11051: turvallisuuteen tähtäävää viestiteknillistä 3 ensimmäistä teknikkoa 2 1., yp. (21 pl.)
11052: laitteistoa. 2 teknikkoa 1 pl. (19 pl.)
11053: Voimakas kehitys edellämainitulla alalla 2 teknikkoa 2 pl. (18 pl.)
11054: on tehnyt myös välttämättömäksi hankkia, Samalla voidaan tulo- ja menoarviosta
11055: kehittää ja kouluttaa pätevää teknillistä hen- poistaa vastaavien tilapäisten toimien palk-
11056: kilöstöä hankittujen laitteiden käyttöä ja hoi- kaukseen varatut määrärahat.
11057: toa varten. Onkin todettava, että näihin teh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11058: täviin on onnistuttu saamaan pätevää henki- nioittavasti,
11059: löstöä, joskin tämä ns. ilmailuviestiteknilli-
11060: nen henkilökunta on toistaiseksi vielä luku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11061: määräisesti täysin riittämätön. Lisäksi on to- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XI: 1
11062: dettava, että näiden tehtävien hoitoa varten momentille lisäyksenä 8 497 980 mark-
11063: ei vielä ole perustettu yhtään vakinaista vir- kaa seuraavien siviili-ilmailua palvele-
11064: kaa tai tointa, huolimatta siitä, että jo nyt vien teleteknillisten toimihenkilöiden
11065: voidaan olla täysin varmoja mainittujen teh- ylimääräisten virkojen perustamiseksi:
11066: tävien vakinaisesta luonteesta. Niin ikään on 1 ensimmäinen teknikko 1 l., yp. (26
11067: todettava, että ylimääräisiäkään virkoja ei pl.), 3 ensimmäistä teknikkoa 1 l.,
11068: puheenaolevien tehtävien hoitamiseksi ole ap. (24 pl.), 5 ensimmäistä teknikkoa
11069: toistaiseksi perustettu koko siviili-ilmailumme 2 l., yp. (23 pl.), 2 työnjohtajaa (22
11070: piiriin kuin ainoastaan 3. Kun näin ollen pl.), 3 ensimmäistä teknikkoa 2 l., yp.
11071: koko muu ilmailuviestiteknillinen henkilöstö (21 pl.), 2 teknikkoa 1 pl. (19 pl.)
11072: ja 2 teknikkoa 2 pl. (18 pl.).
11073: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
11074: Leo 1. Mattila. Armas Leinonen.
11075: Aare Leikola. A. Pasanen.
11076: Artturi Tienari.
11077: 1033
11078:
11079: IV,308. - Rah.al. N: o 241.
11080:
11081:
11082:
11083:
11084: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesi- ja saaristo-
11085: liikenteen edistämiseen.
11086:
11087:
11088: E d u s k u n n a 11 e.
11089:
11090: Järvet ja yleensä vesireitit ovat mennema lainen asiaintila ei ole kansantalouden kan-
11091: aikoina olleet maamme tärkeimpiä Hikenne- naltakaan puolustettavissa. Valtiovallan oli-
11092: väyliä. Sisä- ja saaristovesiliikenne on tie- sikin uhrattava kohtuullisen matkustaja- ja
11093: tenkin menettänyt merkitystään kehityksen rahtiliikenteen ylläpitämiseksi ja kehittämi-
11094: tieverkoston alalla kuUdessa eteenpäin. Vesi- seksi sisävesi- ja saaristoreiteillämme vuosit-
11095: tiet ovat kuitenkin yhä edelleen tärkeitä tain tarpeellinen määräraha, joka siihen ver-
11096: maamme sisäisen liikenteen liikennereittejä, rattuna, kuinka paljon varoja teiden raken-
11097: ja niitä olisi täydellä teholla pyrittävä käyt- taminen ja ylläpitäminen vastaavasti vaatii,
11098: tämään hyväksi varsinkin, kun se voisi ta- olisi kuitenkin mitättömän pieni.
11099: pahtua pienin valtion kustannuksin. On kui- Edellä lausutun perusteeHa ehdotamme
11100: tenkin pakko todeta, että sisävesi- ja saa- kunnioittaen,
11101: ristomatkustaja- ja rahtiliikenne on häviä-
11102: mässä kannattamattomuuden vuoksi. Valtion että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11103: apu on aivan mitättömän pieni, eikä sillä tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII lu-
11104: tämän vuoksi ole juuri mitään käytännöl- vun 2 momentin kohdalle lisäyksenä
11105: listä merkitystä. Vesiliikenteen tyrehtymi- 30 miljoonan markan määrärahan
11106: nen asettaa laajoilla alueilla maassamme kas- sisävesi- ja saaristoliikenteen edistämi-
11107: vavia vaikeuksia maaseudun väestölle. Täl- seksi ja tukemiseksi.
11108: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
11109:
11110: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela.
11111: Martti Salminen. Antti Kukkonen.
11112: 1034
11113:
11114: IV,S09. - Fin.mot. N: o 242.
11115:
11116:
11117:
11118:
11119: Larson m. fi.: Angående anvisande av förhöjt anslag till un-
11120: derstöd för upprätthållande av menförestrafiken på linjen
11121: Abo - skärgården - Mariehamn.
11122:
11123:
11124: T i 11 R i k s d a g e n.
11125:
11126: Vintertrafiken på linjen Åbo-skärgården inkommande vinter kommer att insätta
11127: -Mariehamn har alltid varit svår att sköta sjs Åland i trafik på linjen Åbo-skärgår-
11128: på ett för skärgårds befolkningen tilHreds- den-Mariehamn, har från bolagets sida för-
11129: ställande sätt. På grund av lantbrukets pro- klarats, att, om en subvention på 4 000 000
11130: duktionsökning och även andra omständig- mark kan påräknas, :bolaget insätter ifråga-
11131: heter ökas det fraktgods som skall fram- varande ångare i trafik. Då i statsförslaget
11132: befordras på denna linje från år till år och för år 1957 endast 2 000 000 mark är upp-
11133: ställer allt större krav på de håtar som skall taget för nämnda ändamål är det nödvän-
11134: sköta trafiken på ifrågavarande rutt. Men- digt, att ytterligare 2 000 000 mark beviljas
11135: föresfartyget m/s Aranda, som glädjande för att menförestrafiken på linjen Åbo-
11136: nog insatts i trafik på linjen under men- skärgården-Mariehamn på ett någorlunda
11137: förestider, för.mår ej ensamt sköta densamma. tillfredsställande sätt skall kunna upprätt-
11138: Ångfartygsa:ktiebolaget Åland i Åbo hade hållas under inkommande vinter.
11139: under senaste vinter insatt s/s Åland i tra- På grund av det ovan anförda föreslår vi,
11140: fik på nämnda linje och erhöll härför
11141: 2 000 000 mark i statssubvention. Det har att Riksdagen i statsförslaget för
11142: visat sig att dessa håda båtar, m/s Aranda år 1957 å 12 Ht. XII kap. 2 mom.
11143: och s/s Åland, tillsammans nöjaktigt för- måtte i tillägg upptaga 2 000 000
11144: mår upprätthälla vintertrafiken på linjen mark för höjande av understödet för
11145: under normala förhållanden. upprätthållande av menförestrafiken
11146: Vid förfrågningar hos Ångfartygsaktie- på linjen Abo-skärgården-Marie-
11147: bolaget Åland, huruvida sagda bolag även hamn till 4 000 000 ma.rk.
11148: Helsingfors den 17 september 1956.
11149:
11150: Arthur Larson. Sven Högström. Grels Teir.
11151: Albin Wickman. Verner Korsbäck. John Österholm.
11152: 0. A. Öhman.
11153: 1035
11154:
11155: IV,309.- Rah.al. N:o 242.
11156: Suomennos.
11157:
11158:
11159:
11160: Larson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
11161: seksi kelirikkaliikenteen ylläpitämistä varten linjalla
11162: Turku- saaristo -Maarianhamina.
11163:
11164:
11165: E d u s k u n n a 11 e.
11166:
11167: Tal viliikenn{) linjalla Turku-saaristo- s/s Ålandin mkenteeseen linjalla Turku-
11168: Maarianhamina on aina ollut vaikeasti hoi- saaristo-Maarianhamina, on yhtiön taholta
11169: dettavissa saaristoväestöä tyydyttävällä ta- selitetty, että jos 4 000 000 markan avustus
11170: valla. Maatalouden tuotannon kasvun ja on odotettavissa, yhtiö tulee asettamaan ky-
11171: myös muiden seikkojen johdosta lisääntyy symyksessä olevan laivan liikenteeseen. Kun
11172: tällä linjalla kuljetettava tavaramäärä vuo- tulo- ja menoarvioehdotuksessa vuodelle 1957
11173: desta vuoteen ja asettaa yhä suurempia vaa- on mainittuun tarkoitukseen merkitty vain
11174: timuksia niille aluksille, joiden on hoidettava 2 000 000 markkaa, on välttämätöntä myön-
11175: liikenne kysymyksessä olevalla reitillä. Keli- tää lisäksi 2 000 000 markkaa, jotta kelirikko-
11176: rikkoalus Aranda, joka ilahduttavaa kyllä liikennettä linjalla Turku-saaristo-Maa-
11177: on pantu liikennöimään linjalla kelirikko- rianhamina voitaisiin jotakuinkin tyydyttä-
11178: aikoina, ei yksin kykene sitä hoitamaan. Ång- väLlä tavalla ylläpitää tulevana talvena.
11179: fartygsaktiebolaget Åland asetti viime tal- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11180: vena s/s Ålandin liikenteeseen mainitulle
11181: linjalle ja sai sitä varten valtiolta avustusta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11182: 2 000 000 markkaa. Nämä molemmat alukset, tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII lu-
11183: Aranda ja Åland, ovat osoittautuneet yh- vun 2 momenti1le lisäyksenä 2 000 000
11184: dessä kykenevän tyydyttävästi ylläpitämään rn.arkkaa kelirikkaliikenteen ylläpitä-
11185: talviliikennettä linjalla normaaleissa olosuh- mistä varten linjalla Turku-saaristo
11186: teissa. -Maarianhamina suoritettavan avus-
11187: Tiedusteltaessa Åland-yhtiöltä, missä mää- tuksen korottamiseksi 4 000 000 mar-
11188: rin yhtiö myös ensi talvena tulee asettamaan kaksi.
11189: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
11190:
11191: Arthur Larson. Sven Högström. Grels Teir.
11192: Albin Wickman. Verner Korsbäck. John Österholm.
11193: 0. A. öhman.
11194: 1036 \
11195:
11196: IV,310.- Rah.al. N:o 243.
11197:
11198:
11199:
11200:
11201: Hamara ym.: Määrärahan osoittamisesta Säämingin kunnassa
11202: laivaliikennettä harjoittavan sjs Saaristo Höyrylaivaosa-
11203: keyhtiön avustamiseen.
11204:
11205:
11206: Eduskunnalle..
11207:
11208: Säämingin kunnan eteläisessä saaristossa jaJ:kaisin kulkemista samanaikaisesti kuin
11209: Hikennöivä s/s Saaristo, jonka reitti käsittää suuret selät vi~lä ovat avoinna. Saaristo-
11210: 32 laituria, on asulkkaiden ainoa säännöllisesti laiva on rakennettu erikoisesti edellämainit-
11211: liikennettä mantereelle eli Savonlinnaan yllä- tuja seikkoja silmälläpitäen ja harjoittaa lii-
11212: pitävä ikuliruväline. Savonlinna on kysymyk- kennettä aivan vuoden loppuun saakka, jopa
11213: sessä olevan kunnan keskus ja kirkonkylä. eräinä po:illllieuksellisina vuosina vielä tammi-
11214: Laiturit ovat kyläläisten itsensä rakentamia ikuussakin.
11215: ja ylläpitämiä, 'kun taas esimerkiksi vastaa- 'Säämingin saaristo on asutettu Olavinlin-
11216: vasti rautati~llä asemat, seisakikeet ja pysä:kit, nan perustamisen aikoihin (noin 1495) ja
11217: kuten itse rautatiekin, ovat valtion rakenta- useat saarella asuvat suvut ovat asustaneet
11218: mat. Laitureiden rakentamiseen käytetty si~llä 350-400 vuoden ajan ilman valtion
11219: työaika ja rrukennustarpeet on varovastikin tie-, sähkö- tai muita avustuksia. Nytkään ei
11220: laBikien nykyarvoissa arvioitava 100 000 mar- avustusta tarvittaisi, jos tällainen ,tieyhty-
11221: kaksi laituria kohden eli n. 3 000 000 mar- mä" olisi verovapaa. Verorahoilla voitaisiin
11222: kaksi yhteenlaskettuna. Valtio antaa vuosit- ylläpitää korot ja kuoletukset. Tä:llä hetkellä
11223: tain pafu:allis- ja kyläteiden kunnossapitoon eivät Saaristolaiset voi tukea laivayhtiötä
11224: huomattavia summia, jonka vuoksi olisi toi- avustuksinkaan, koska valtio ottaa lahjave-
11225: vottavaa, että edellämainitun tapaisetkin ky- roina suuren osan siitä, mikä on tarkoitettu
11226: lätiet pääsisivät osallisiksi valtion avusta. On liikenteen tukemiseksi. Asian näin Dllen on
11227: muistettava, että maalla a,ina sentään tarpeen Saaristo-laivan liilk:enteen ylläpitäminen asu'k-
11228: tullen pääsee iJmlkuneuvoittakin eteenpäin. ikaiden omin voimin käynyt ylivoimaiseksi, ja
11229: Vesiliikenteessä tarvitaan aina. jonkinlainen koska valtion tulo- ja menoarviossa saaristo-
11230: kulkuväline ja yllämainitussa saaristossa sen laivojen <liikenteen tukemiseen myönnetyt
11231: hoitaa parhaiten laiva. Paikallisen väestön määrärahat ovat kohtuuttoman pienet, esi-
11232: kannalta on nimittäin syysliikenne kaikkein tämme edellä olevaan viitaten,
11233: tärkeintä. Syystuulien vuoksi ei suurilla se-
11234: lillä voida tehdä pitkiä matkoja puhumatta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11235: kaan siitä, että syksyllä muodostuu kapeisiin tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
11236: salmiin aikaisin jääesteitä, joita ei veneellä määrärahan Säämingin s/s Saaristo
11237: voida rikkoa ja jotka eivät myöskään kestä Höyrylaivaosakeyhtiön avustamiseksi.
11238: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
11239:
11240: Irma Hamara. Antti J. Rantamaa. Hugo Manninen.
11241: Onni Hiltunen. Erkki Tuuli. Wiljam Sarjala.
11242: Lauri Järvi. · Yrjö Sinkkonen. Kalle Kauhanen.
11243: R. Hallberg. Matti Miikki. Viljo Virtanen.
11244: 1037
11245:
11246: IV,311.- Rah.al. N:o 244.
11247:
11248:
11249:
11250:
11251: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta vientisatamia yllä-
11252: pitäville kunnille satamien kehittämistä varten.
11253:
11254:
11255: E d u s k u n n a ll e.
11256:
11257: Viime vuosina on valtion tulo- ja meno- taa siten myös kykyymme kilpailla yhä kiris-
11258: arvioihin otettu määrärahoja maamme vienti- tyvistä maailmanmarkkinoista. Näitten ylei-
11259: satamien rakentamiseen ja täten yleisesti hy- sesti tunnettujen tosiasioitten edessä onkin
11260: väksytty käsitys, että vientisatamiemme ra- käsittämätöntä, että edellisinä vuosina tarkoi-
11261: kentaminen ja ajanmukaiselle tasolle saatta- tukseen varattu määräraha on kokonaan pois-
11262: minen on valtakunnallinen asia, joka ei kuulu tettu vuoden 1957 tulo- ja menoarviosta ja
11263: yksinomaan vientisatamia ylläpitäville kun- korvattu lainamäärärahalla. Myönnämme,
11264: nille. Valtion tuki on kuitenkin ollut riittä- että mainitulla lainamäärärahalla autetaan
11265: mätön, mistä johtuen vientisatamat ovat kuntien satamien rakentamismahdollisuuksia,
11266: maamme liikenteen vaikeimpia ,pullonkau- mutta näin rahoitettuina kustannukset jää-
11267: loja". Niiden kyky selviytyä valtakunnalli- vät joka tapauksessa vientisatamia haitavien
11268: sesta tehtävästään on epätyydyttävä siitäkin kuntien itsensä kokonaisuudessaan kannetta-
11269: huolimatta, että asianomaiset kunnat ovat viksi ja tämä puolestaan tulee vaikuttamaan
11270: pyrkineet tekemään kaikkensa asian auttami- tyrehdyttävästi vientisatamien kehittämiseen.
11271: seksi, usein jopa yli omien voimavarojensa. Jotta liikenteen kehitys vientisatamien koh-
11272: Tämän pitäisi olla valtiovallan tiedossa sa- dalla voisi jatkua myönteisenä, esitämme
11273: moinkuin senkin, että tilanne vientisatamia edellä olevaan viitaten kunnioittavasti,
11274: ylläpitävien kuntien osalta on käymässä kes-
11275: tämättömäksi. Maamme on riippuvainen vien- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11276: tikaupasta ja siitä, millaisilla hinnoilla pys- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII luvun
11277: tymme maailman kauppamarkkinoilla kilpai- uudelle momentille 100 000 000 mar-
11278: lemaan. Vientisatamiemme palvelukyky näyt- kan suuruisen määrärahan vientisata-
11279: telee huomattavaa osaa joko kustannuksia mia ylläpitäville kunnille satamien
11280: lisäävänä tai alentavana tekijänä ja vaikut- kehittämistä varten.
11281: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11282:
11283: Veikko Kokkola. Meeri Kalavainen. Toivo Kujala.
11284: Heikki Hykkäälä. Marja Lahti. G. Henriksson.
11285: Kalle Matilainen. Erkki Tuuli. Bruno J. Sundman.
11286: Sulo Hostila. Urho Saariaho. Veikko Helle.
11287: Yrjö Sinkkonen. Kaarlo Kajatsalo. 0. Lindblom.
11288: 1038
11289:
11290: IV,312. - Rah.al. N:o 245.
11291:
11292:
11293:
11294:
11295: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
11296: vientisatamia ylläpitäville kunnille satamien kehittämistä
11297: ja kunnostamista varten.
11298:
11299:
11300: E d u s k u n n a 11 e.
11301:
11302: Kolmen viime vuoden aikana on valtion ja rakennuskustannuksia kuntien veronmak-
11303: tulo- ja menoarvioon otettu 50 milj. markkaa sajat joutuvat kantamaan.
11304: avustuksiksi vientisatamia ylläpitäville kun- Vientisatamien merkitystä maalle ei voida
11305: nille satamien kehittämistä ja kunnostamista kyllin korostaa. Niiden kauttahan tapahtuu
11306: varten. tärkeä ulkomaankauppamme, ja ne antavat
11307: Momentin perusteluissa lausuttiin, että ta- työtä kymmenilletuhansille työläisille.
11308: loudelliset rasitukset satamien kunnostami- Voidaksemme ylläpitää elintärkeätä vien-
11309: seksi ovat muodostuneet keskisuurille ja pie- tiämme on satamissa jatkuvasti seurattava ke-
11310: nille kaupungeille kohtuuttoman raskaiksi. hitystä, uudistettava laitureita ja laitteita,
11311: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksestään mutta tämä ei saa tapahtua kuntien vähä-
11312: hallitus on poistanut tuon vähäisenkin mää- varaisten veronmaksajien kustannuksella.
11313: rärahan, joka ennestäänkin on osoittautunut Koska viennistä koituu hyötyä koko maalle,
11314: esitettyyn tarkoitukseen mitättömän pieneksi. olisi valtion entistä tehokkaammin avustet-
11315: Satamaliiton hallituksen kertomuksesta vuo- tava kuntia vientisatamien ylläpidosta joh-
11316: delta 1954 näkyy, kuinka raskaiksi vientisa- tuvien kustannusten suorittamisessa.
11317: tamien ylläpitokustannukset kunnille ovat Määrärahan korottamista puolustaa vielä
11318: muodostuneet. Pietarsaaressa olivat tulot sa- sekin, että useat, mm. Kemin, Kokkolan, Kas-
11319: tamasta 22 milj. mk, mutta menot kohosivat kisten ja Kotkan vientisatamat, vaatisivat
11320: mainittuna vuonna 92 milj. markkaan. Ke- jatkuvaa kehittämistä.
11321: missä tulot olivat 35 milj. mk ja menot 132 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11322: milj. mk, Oulussa tulot 63 milj. mk ja menot
11323: 96 milj. markkaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11324: Vaasan sataman kunnostamiseksi tehty kus- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII luvun
11325: tannusarvio on 300 milj. markkaa ja Kokko- uudelle momentille 100 000 000 mar-
11326: lan sataman Ykspihlajan kustannusarvio n. kan määt·ärahan avustuksiksi vienti-
11327: 400 milj. markkaa sekä Kemin yli 1000 milj. satamia ylläpitäm:Ue kunnille satamien
11328: markkaa. Nämä esimerkkeinä mainitut luvut kehittämistä ja kunnostamista varten.
11329: osoittavat, kuinka raskaita satamien ylläpito-
11330: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11331:
11332: Nestori Nurminen. Eino Tainio.
11333: Toivo Asvik. Yrjö Murto.
11334: Aleksi Kivia.ho.
11335: 1039
11336:
11337: IV,313.- Rah.al. N:o 246.
11338:
11339:
11340:
11341:
11342: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kemin
11343: kaupungille Ajoksen syväsatany,an rakentamista varten.
11344:
11345:
11346: Eduskunnalle..
11347:
11348: Vientisatamien rakentaminen ja niiden jatkuvasti supistunut. Niinpä kolmena vii-
11349: saattaminen jatkuvasti kasvavaa meriliiken- meisenä vuonna ei Kemin kaupungille ole
11350: nettä vastaavaan kuntoon on tuottanut ja myönnetty talousarviossa olleesta yleisestä
11351: tuottaa niitä y'lläpitäville kunnille usein voit- määrärahasta minkäänlaista avustusta. Tästä
11352: tamattomia taloudellisia vaikeuksia. Vientisa- johtuen kaupunki onkin joutunut käyttä-
11353: tamat eivät ole suinkaan kunnille tuottavia mään sataman rakennuskustannusten peit-
11354: liikelaitoksia. Satamista saadut tulot eivät tämiseen vero- ja lainavaroja yli 700 milj.
11355: riitä edes jokavuotisiin kunnostamiskustan- markkaa, sataman tähänastisten rakennus-
11356: nuksiin, puhumattakaan niiden rakentami- töiden kustannusten kohotessa lähes miljar-
11357: sesta aiheutuneiden velkojen, korkojen ja kuo- diin markkaan.
11358: letusten pe.ittämiseen. Tästä syystä ja koska Ottaen huomioon sen, mitä edellä on sa-
11359: vientisatamilla on aina yleisempi valtakunnal- nottu vientisatamien kunnille aiheuttamista
11360: linen merkitys, eduskunta on usein kiinnittä- kohtuuttomista kustannuksista ja Ajoksen
11361: nyt asiaan huomiota ja katsonut, että valtion syväsataman merkityksestä koko Lapin ta-
11362: olisi myös osallistuttava vientisatamien raken- louselämän kehittämisessä, olisi valtion osal-
11363: tamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Niinpä listuttava myös suoranaisilla avustuksilla
11364: eduskunta on jo vuonna 1939 päättänyt lau- tämän sataman rakentamiseen. Tätenhän
11365: sua toivomuksen, että hallitus ryhtyisi toi- edistettäisiin myös Pohjois-Suomen teolli-
11366: menpiteisiin Perämeren pohjoisten satamien suuden . toimintamahdollisuuksia, koska sa-
11367: saattamiseksi meriliikennettä vastaavaan kun- tama valmistuttuaan tulee huomattavasti
11368: toon, ja että kohtuulliseksi harkittava val- alentamaan lastauskustannuksia.
11369: tiona.vustus jo ennen laajempaa rakennustöi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11370: den aloittamista myönnettäisiin Kemin sata-
11371: massa tehtävä;ksi tarkoitettujen aallonmurta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11372: jain rakennustyön ensi vaiheen suorittami- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
11373: seksi. kan määrärahan avustukseksi Kemin
11374: Kemin AjtYksen syväsataman myöhäisem- kaupungt'lle Ajoksen syväsataman ra-
11375: mässä rakennusvaiheessa valtion avustus on kentamista varten.
11376: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11377:
11378: Eino Tainio. A-L. Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
11379:
11380:
11381:
11382:
11383: 31 E 645/56
11384:
11385:
11386: lj,
11387: 1040
11388:
11389: IV,314. - Rah.al. N:o 247.
11390:
11391:
11392:
11393:
11394: Nieminen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Sa-
11395: vonlinnan kaupungille Kyrönsalmen sillan rakentamista
11396: koskevan tutkimuksen toimittamista varten.
11397:
11398:
11399: El d u s k u n n a 11 e.
11400:
11401: Hallituksen esityksestä valtion tulo- ja telmaa, mutta sillan paikan määräämincn
11402: menoarvioksi vuodelle 1957 on poistettu vaatii vielä laajoja tutkimuksia. Kun silta
11403: XII Pl. 12 luvulta avustus Savonlinnan kau- tulisi palvelemaan myöskin laajaa läpikulku-
11404: pungille Kyrönsalmen sillan rakentamista liikennettä, ei sen suunnittelu ja rakentami-
11405: koskevan tutkimuksen toimittamiseksi. Pu- nen kuulu yksinomaan Savonlinnan kaupun-
11406: heena olevan avustuksen antaminen Savon- gille, vaan hyvin suurelta osalta valtiolle.
11407: linnan kaupungille olisi kuitenkin hyvin Ja kun sillan rakentaminen on kiireellinen
11408: asiallista ja tarpeen vaatima, joten määrä- vaikean liikennepulman poistamiseksi, olisi
11409: rahan palauttaminen tulo- ja menoarvioon viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin sillan
11410: on kohtuullista. pajkan tutkimiseksi, piirustusten hankkimi-
11411: Kyrönsalmi jakaa Savonlinnan kaupungin seksi ja sillan rakentamiseksi.
11412: keskeltä kahteen osaan. Salmi on Pihlaja- Savonlinnan kaupungissa ja sitä ympäröi-
11413: veden ja Haukiveden välinen kapeikko, muo- vässä Säämingin kunnassa on jatkuvasti
11414: dostaen samalla ainoan ja tärkeän laivaväy- esiintynyt runsaasti työttömyyttä. Kun työt-
11415: län ja vesistökuljetusreitin Saimaan vesis- tömyystilanne näyttää edelleenkin jatkuvan
11416: tön laajoilta ylävesiltä varsinaiselle Sai- yhtä vaikeana, muodostaisi Kyrönsalmen sil-
11417: maalle. Salmi katkaisee, ei vain kaupunki- lan rakennustyö osaltaan työttömyyttä lie-
11418: liikenteen, vaan myöskin erittäin laajan vittävän tekijän mainittujen kuntien koh-
11419: läpikulkuliikenteen Keski-Suomen ja Kaak- dalla. Jo tästäkin syystä sillan rakentamis-
11420: kois-Suomen välillä. Salmen yli on käytössä työn alkaminen kiireellisesti on tarpeen vaa-
11421: yhdistetty maantie- ja rautatiesilta. Silta on tima. Kun kuitenkin ennen siltatyön alka-
11422: vanha ja epäkäytännöllinen eikä pysty tyy- mista on suoritettava joukko valmistelevia
11423: dyttämään erittäin laajaksi paisuneen liiken- toimenpiteitä, on niiden suorittamista kiireh-
11424: teen vaatimuksia. Kun rautatieliikenne po. dittävä.
11425: sillalla on osaltaan kasvanut vilkkaaksi, sul- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11426: kee se maantieliikenteeltä sillan sangen lu-
11427: kuisia kertoja päivässä ja pitkiksi ajoiksi, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11428: monesti jopa yli puoleksi tunniksi. Tällainen tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII lu-
11429: häiriötila vaikeuttaa suuresti kaupunkiliiken- vun uudelle momentille 5 000 000
11430: nettä, mutta myöskin läpikulkuliikennettä. markkaa avustukseksi Savonlinnan
11431: Nykyinen silta voisi ehkä palvella rautatie- kaupungille Kyrönsalmen sillan ra-
11432: liikennettä toistaiseksi, mutta maantieliiken- kentamista koskevan tutkimuksen toi-
11433: teelle olisi saatava uusi silta. mittamista varten.
11434: Savonlinnan kaupunki on jo pitkän aikaa
11435: valmistellut uuden sillan rakentamissuunni-
11436: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
11437:
11438: Niilo Nieminen. Tauno Kelovesi. Hugo Manninen.
11439: 1041
11440:
11441: IV,315. - Rah.al. N: o 248.
11442:
11443:
11444:
11445:
11446: L. Mattila:· Määrärahan osoittamisesta uttden toimistosihtee-
11447: rin viran perustamiseksi kau1Jpa- ja teollisuusministeriöön.
11448:
11449:
11450: E d u s k u n n a ll e.
11451:
11452: Kauppa- ja teollisuusministeriölle kuulu- viran palkkaukseen tarvittava määräraha eli
11453: vat YK: n teknillisen avun sekä ulkomaisten 18 pl. palkkaus kalliinpaikanlisineen, joka
11454: että suomalaisten taloudellisen kehityksen ja indeksikorotukset huomioon ottaen on vuo-
11455: julkisen hallinnon stipendiaatteja ja asian- dessa 442 700 mk. Sanottua kokonaissuunni-
11456: tuntijoita koskevat asiat on tähän asti hoi- telmaa ei ole voitu toistaiseksi toteuttaa.
11457: dettu kotimaankauppatoimiston käytettävissä . Ehdotan kunnioittaen,
11458: olevalla, osaksi tilapäisellä henkilökunnalla.
11459: Ministeriön toimia ja virkoja koskevassa ko- että Eduskunta ottaisi tulo- ja meno-
11460: konaissuunnitelmassa tehtävien hoitamista arvioon vuodelle 1957 442 700 mark-
11461: varten on ehdotettu 18 pl. peruspalkkaisen kaa yhden uuden peruspalkkaisen toi-
11462: viran perustamista, minkä suunnitelman to- mistosihteerin viran perustamiseksi
11463: teuttamatta jättämisen varalta momentille kauppa- ja teollisuusministeriöön.
11464: ehdotetaan sisällytettäväksi sanotunlaisen
11465: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
11466:
11467: Leo I. Mattila.
11468: 1042
11469:
11470: IV,316. - Rah.al. N: o 249.
11471:
11472:
11473:
11474:
11475: H. Miettunen: Määrärahan: osoittamisesta merenkulkuhalli-
11476: tuksen teknillisen toimiston uutta radiomajakkamestarin
11477: virkaa varten.
11478:
11479:
11480: E d u s k u n n a ll e.
11481:
11482: Eduskunta on viime vuosina myöntänyt viime vuosina suoritetut automatisoinnit, nii-
11483: määrärahoja eräiden uusien puoli- ja täysi- den joukossa Ajoksen, ovat aiheuttaneet.
11484: automaattisten majakkojen rakentamiseksi. Hallitus on tulo- ja menoarvioehdotukses-
11485: Sitä paitsi on merenkulkuhallitus muutenkin saan vuodelle 1957 kylläkin esittänyt Ajok-
11486: pyrkinyt automatisoimaan majakkoja. Tällä sen radiomajakkamestarin viran lopettamista,
11487: tavalla aiheutuu huomattavia säästöjä hen- mutta ei ole esittänyt tämän toimenpiteen
11488: kilökuntapalkkauksissa, rakennusten tarpeessa edellytyksenä ollutta uuden radiomajakka-
11489: ja huollossa. Kuitenkin on väärin kuvitella, mestarin viran perustamista merenkulkuhalli-
11490: että automaattiset laitteet eivät kaipaa huol- tuksen teknilliseen toimistoon. Koska meren-
11491: toa lainkaan. Osan siitä huoltotyöstä, minkä kulkuhallitus on jo vuosina 1955 ja 1956
11492: majakan oma henkilökunta on aikaisemmin käyttänyt Ajoksen radiomajakkamestarin
11493: suorittanut, täytyy automatisoinnin jälkeen palkkaa merenkulkuhallituksen teknillisellä
11494: pakostakin siirtyä merenkulkuhallituksen kes- toimistolla toimivan radiomajakkamestarin
11495: kusviraston huoltohenkilökunnalle. Sen ta:kia palkkaamiseksi, pakottaisi hallituksen esitys
11496: on tätä henkilökuntaa välttämätöntä jatku- vähentämään nykyistä työvoimaa, jolloin
11497: vasti lisätä sitä mukaa kuin automatisointi majakkojen toimintavarmuus ja merenkulun
11498: edistyy. Muussa tapauksessa aiheuttaa auto- turvallisuus joutuisi kohtalokkaasti vaaran-
11499: matisointi merenkulun turvallisuuden huo- tumaan.
11500: nonemisen. Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
11501: Ajoksen radiomajakana tapahtuneen auto- nioittaen,
11502: matisoinnin johdosta on merenkulkuhallitus
11503: katsonut mahdolliseksi esittää Ajoksen radio- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11504: majakkamestarin viran lopettamista, kuiten- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. II lu-
11505: kin sillä nimenomaisella ehdolla, että sen vun 1 nwmentin kohdalle 592 560
11506: tilalle perustetaan merenkulkuhallituksen markan määrärahan merenkulkuhalli-
11507: teknilliseen toimistoon radiomajakkamestarin tuksen teknillisen toimiston uutta ra-
11508: virka, jotta tämä toimisto voisi menestyk- diomajakkamestarin virka.a varten.
11509: sellisesti hoitaa sitä huoltotyön lisäystä, jonka
11510: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
11511:
11512: Helge Miettunen.
11513: 1043
11514:
11515: IV,317.- Rah.al. N:o 250.
11516:
11517:
11518:
11519:
11520: H. Miettunen: Määrärahan osoittamisesta moottoriveneen
11521: hankkim1:seksi Helsingin lähistöllä olevien majakkojen huol-
11522: toa varten.
11523:
11524:
11525: E d u s k u n n a ll e.
11526:
11527: Eduskunta on viime vuosina myöntänyt Tarkastusaluksen ohella on merenkulku-
11528: määrärahoja eräiden suurten merimajakko- hallituksen Helsingissä olevan kaasuaseman
11529: jen rakentamiseksi, jotka automatisoidaan henkilökunta moottoriveneen avulla huolta-
11530: niin, että ne voidaan radioteitse kauko-ohjata nut lähistöllä olevia loistoja. Merimajakko-
11531: maista käsin, jolloin niissä ei tarvita hen- jen huoltoon ei kuitenkaan sopivaa venettä
11532: kilökuntaa. Niinpä on hallitus tulo- ja meno- ole käytettävissä. Kylmillä syysmyrskyillä
11533: arvioesityksessään vuodelle 1957 esittänyt kastuvat miehet läpimäriksi, koneiden ollessa
11534: majakka-alus Helsingin korvaamista kauko- vanhuuttaan epäluotettavia joudutaan huo-
11535: ohjattavalla majakalla. Tästä aiheutuu huo- nolla säällä suurille vaaroille alttiiksi, ve-
11536: mattavia säästöjä henkilökuntapalkkauksissa neen hitauden takia ei paikan päällä ehdi
11537: ja huoltokustannuksissa samalla, kun nämä suorittaa kunnollista työtä, ennen kuin hä-
11538: majakat palvelevat merenkulkua tehokkaam- märä pakottaa palaamaan kotiin.
11539: min kuin entiset maja:kka-alukset, jotka on Näin ollen olisi tarkoitukseen saatava ensi-
11540: ~oistettava paikoiltaan vuoden vaarallisim- luokkainen moottorivene. Tällaisen veneen
11541: pana purjehduskautena jäitten tullessa. tulee ensi kädessä olla merikelpoinen, sen
11542: Tämä edellyttää kuitenkin, että näitä maja- tulee oUa sisustettu verrattain pitkiä mat-
11543: koita voidaan tehokkaasti huoltaa. Muuten koja varten, sen tulisi olla jossain määrin
11544: saattaa käydä niin, että merenkulun turval- jääkelpoinenkin ja .sen tulisi myös olla ver-
11545: lisuus niiden ansiosta ei parane, vaan huo- rattain nopea. Se on myöskin varustettava
11546: nonee. tehokkain radio- ja merenkulkukojein.
11547: Helsingin lähistöllä olevia majakkoja hoi- Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
11548: taa osaksi Helsingin Juotsipiirin tarkastus- nioittaen,
11549: laiva Suunta. Se ei kuitenkaan jouda lähes-
11550: kään kaikkeen huoltotyöhän, koska piiri on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11551: laaja varsill'kin Porkkalan alueen tultua li- tulo- ja menoarvioon 8 500 000 mar-
11552: sää. Sitäpaitsi ei voi olla tarkoituksenmu- kan suuruisen määrärahan moottori-
11553: kai.:;ta käyttää suurta laivaa monilukuisine veneen hankkimiseksi Helsingin lähis-
11554: miehistöineen parin asentajan kuljettami- töllä olevien majakkojen huoltoa var-
11555: seksi jollekin majakalle, varsinkaan kun ten.
11556: usein tulee pitkiä odotusaikoja huonon sään
11557: vuoksi.
11558: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
11559:
11560: Helge Miettunen.
11561: 1044
11562:
11563: IV,318. - Rah.al. N: o 251.
11564:
11565:
11566:
11567:
11568: Wiherheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden uusien
11569: lehtorinvirkojen perustamiseksi teknillisiin oppilaitoksiin.
11570:
11571:
11572: Eduskunnalle..
11573:
11574: Nytkyisin asetetaan insinööreille ja tekni- dinkielestä) tuntiopetuksena. - Suomenkie-
11575: koille kielitaitoon nähden täydeHä syyllä suu- len lehtorin virka on jo vuodesta 1945 Tampe-
11576: ret vaatimukset. Äidinkielen ja vieraiden reen teknillisessä oppilaitoksessa, jonka oppi-
11577: kielten - englannin, ruotsin ja saksan - lasmäärä on pienempi kuin Helsingin teknil-
11578: asemaa onkin pyritty vahvistamaan teknillis- lisen oppilaitoksen. - Vakinaisten kielten
11579: ten oppilaitosten opetusohjelmissa. opettajien puutteesta on ollut seurauksena,
11580: Kielten opetus on saatava sellaiseksi, että että tunnit on lukujärjestykseen täytyy sijoit-
11581: se parhaalla tavaHa vastaa tulevien insinöö- taa myöhäiseen iltaan, jolloin oppilaat ovat
11582: rien ja teknikoiden tarvetta. Siinä on nouda- jo niin väsyneitä, ettei kielten opetuksessa
11583: tettava teknHlisen opetuksen erikoistarpeita voida saada niin hyviä tuloksia kuin täytyy
11584: ja tästä syystä ainakin Helsingin ja Turun vaatia.
11585: teknillisiin oppilaitoksiin, joissa on sekä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11586: opisto- että kouluaste, on saatava suomenkie-
11587: len lehtori ja näihin sekä Tampereen teknilli- että Eduskunta Helsingin ja Tunm
11588: seen oppilaitokseen vieraiden kielten lehtorit, teknilliseen oppilaitokseen perustetta-
11589: jotka yhteistoiminnassa ammattiaineiden opet- vien äidinkielen lehtorin peruspalkkais-
11590: tajain kanssa huolehtivat kielten opetuksen ten (28 pl.) virkojen sekä Helsingin,
11591: kehittämiseksi oikeaan suutaan. Ei vain sa- Tampereen ja Turun teknilliseen oppi-
11592: naston, vaan myös opetusmenetelmienkin on laitokseen perustettavien vieraiden
11593: oltava jossain määrin toiset kuin esim. oppi- kielten lehtorin virkojen palkkausta
11594: kouluissa. varten ottaisi vuoden 1957 tulo- ja me-
11595: TeknHlisissä oppilaitoksissa ho1detaan kui- noarvioon 13 Pl. IX ·luvun 1 momen-
11596: tenkin kaikki kieliopetus (lukuunottamatta tin kohdalle 3 909 560 markan määr·ä-
11597: osaa Tampereen teknillisen oppilaitoksen äi- rahan.
11598: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11599:
11600: T. A. Wiherheimo. Arvo Salminen.
11601: Pä.iviö Hetemäki. Urho Saariaho.
11602: Niilo Honkala.
11603: 1045
11604:
11605: IV,319. - Rah.al. N: o 252.
11606:
11607:
11608:
11609:
11610: Wiherheimo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teh-
11611: nillisten oppilaitosten kirjastojen perus- ja uusintahankin-
11612: toja varten.
11613:
11614:
11615: E d u s k u n n a 11 e.
11616:
11617: Tunnettua on, että teknillinen ammattikir- Kun lisäksi Lappeenrannan teknillisellä
11618: jallisuus vanhenee hyvin nopeasti. Koska tek- koululla, joka koulu syksyllä 1957 muuttaa
11619: niikassa viime vuosina on tapahtunut valta- uuteen koulurakennukseen, ei tähän mennessä
11620: vaa kehitystä, teknillisten oppilaitosten kir- ole ollut mitään kirjastoa, ehdotamme,
11621: jastoihin on välttämättä hankittava uutta
11622: ammattikirjallisuutta, joka on tekniikan ny- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11623: kyisellä kehitystasolla. tulo- ja menoarvioon 13 Pl. IX luvun
11624: Vuoden 1956 tulo- ja menoarviossa oli kir- 3 momentin (Valtion teknilliset oppi-
11625: jastojen täydennyshankintoja varten (13 Pl. laitokset; Tarverahat sekä määrärahat
11626: IX: 3) myönnetty 1 615 000 markkaa, mikä kirjastoja ja laboratorioita varten)
11627: summa, kun ottaa huomioon, että Helsingin, kohdalle kertamenolisäyksenä 2 500 000
11628: Turun ja Vaasan teknilliset oppilaitokset markan määrärahan teknillisten oppi-
11629: ovat kaksikieliset, merkitsee keskimäärin laitosten kirjastojen perus- ja uusinta.
11630: 135 000 markkaa kirjastoa kohdE.n. Tämä hankintoja varten.
11631: määräraha on riittämätön kirjastojen uusi-
11632: miseksi.
11633: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11634:
11635: T. A. Wiherheimo. Arvo Salminen.
11636: Päiviö Hetemäki. Urho Saariaho.
11637: Niilo Honkala.
11638: 1046
11639:
11640: IV,320. - Rah.al. N:o 253.
11641:
11642:
11643:
11644:
11645: Wiherheimo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tek-
11646: nillisten oppilaitosten oppilasstipendejä varten.
11647:
11648:
11649: E d u s k u n n a 11 e.
11650:
11651: Menoarviossa on Oppilasstipendit-niminen alennuttua - vastaisivat alkuperäistä tarkoi-
11652: momentti (13 Pl. IX: 7), jolta keväisin jae- tustaan, pitäisi momentin summaa lisätä niin,
11653: taan stipendejä valtion teknillisistä oppilai- että määrärahasta voitaisiin stipendeinä ja-
11654: toksista hyvin arvosanoin valmistuville insi- kaa noin joka kymmenennelle insinöörille
11655: nööreille ja telmikoille. Momentin määräraha 10 000 mk ja joka kymmenennelle teknikolle
11656: korotettiin viimeksi vuoden 1951 budjetin 8000 mk.
11657: yhteydessä 50 000 markalla ja on se siitä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
11658: lukien ollut 250 000 markkaa. Kun valtion
11659: teknillisistä oppilaitoksista vuosittain valmis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11660: tuu n. 220 insinööriä ja n. 800 teknikkoa, tulo- ja menoarvioon 13 Pl. IX luvun
11661: ovat oppilasstipendit, joita valtion varoista 7 momentin kohdalle 750 000 markan
11662: on voitu jakaa, olleet kovin pieniä. Jotta ne lisämäärärahan teknillisten oppilaitos-
11663: edes jossain määrin - rahan arvon nyt ten oppilasstipendejä varten.
11664: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11665:
11666: T. A. Wiherheimo. Arvo Salminen. R. Hallberg.
11667: Päiviö Hetemäki. Urho Saariaho. Niilo Honkala.
11668: 1047
11669:
11670: IV,321. - Rah.al. N: o 254.
11671:
11672:
11673:
11674:
11675: Wiherheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta teknillisten op-
11676: pilaitosten oppilaiden vapaa-aikaharrastusten edistämiseksi
11677: ja tukemiseksi.
11678:
11679:
11680: E d u s k u n n a ll e.
11681:
11682: Asetuksessa valtion teknillisistä oppilaitok- ole momenttia, jolta myönnetyin määrä-
11683: sista (766/1940) 29 §:ssä sanotaan mm.: rahoin voitaisiin avustaa ja tukea oppilas-
11684: ,Hyväksyttävien pyrintöjen edistämiseksi yhdistysten pyrintöjä ja rientoja, ehdotamme,
11685: voivat teknillisten oppilaitosten varsinaiset
11686: oppilaat muodostaa oppilasyhdistyksiä." että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11687: Näissä puitteissa toimiikin monessa teknilli- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. IX luvun
11688: sessä oppilaitoksessa jo useat vuodet voi- uuden momentin kohdalle 750 000
11689: mistelu-, urheilu- ym. kerhoja, toisissa laulu- markan määrärahan teknillisten oppi-
11690: kuoroja sekä Tampereen teknillisessä oppi- laitosten oppilaiden vapaa-aikaharras-
11691: laitoksessa lisäksi tunnustusta ansainnut op- tusten edistämiseksi ja tukemiseksi.
11692: pilasorkesteri. Koska valtion budjetissa ei
11693: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11694:
11695: T. A. Wiherheimo. Arvo Salminen. R. Hallberg.
11696: Päiviö Hetemäki. Urho Saariaho. Niilo Honkala.
11697:
11698:
11699:
11700:
11701: 32 E 645/56
11702: 1048
11703:
11704: IV,322. - Rah.al. _N: o 255.
11705:
11706:
11707:
11708:
11709: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta keskusammattikoulu-
11710: jen ammattiaineiden opettajien ja ammattityönopettajien
11711: palkkojen korottamista varten.
11712:
11713:
11714: E d u s k u n n a 11 e.
11715:
11716: Valtion keskusammattikouluja perustet- meksi oli asia esillä viime vuonna virkamies-
11717: taessa määrättiin niiden oppisaavutukset val- palkkauksen uudelleenjärjestelyn yhteydessä.
11718: mistaviin ammattikouluihin nähden korkeam- Osittaisia korjauksia tällöin tehtiinkin, mutta
11719: miksi. Saman periaatteen mukaan saatettiin nekin käsittivät vain osan opettajakunnasta.
11720: myös keskusammattikoulujen opettajien pal- Ammattityön opettajat, joita kouluissa on
11721: kat oikeaan suhteeseen valmistavien ammatti- valtaosa, jäivät tarpeellista kuoppakorotusta
11722: koulujen opettajien palkkoihin nähden. Täl- vaille. Sen lisäksi näiden opettajien ko-
11723: löin otettiin huomioon keskusammattikoulu- konaisansio a:leni sen johdosta, että heiltä
11724: jen pitkä kouluvuosi 240 työpäivää valmista- poistettiin kortistojen ja varastojen hoi-
11725: vien ammattikoulujen kouluvuoden ollessa dosta, työkoneiden huollosta yms. maksetta-
11726: 200 työpäivää. Viimeksi kuluneiden vuosien vat erinäiset palkkiot. Osaston suuruudesta
11727: aikana tapahtuneet palkkaukselliset muutok- riippuen tämä ansion aleneminen vaihteli
11728: set ovat kuitenkin johtaneet siihen, että mai- 1 000-8 000 mk kuukaudessa.
11729: nittu suhde on muuttunut päinvastaiseksi. Vertailua varten on jälempänä esitetty
11730: Erikoisen räikeänä tämä esiintyy nimen- keskusammattikoulujen eri opettajien työ-
11731: . omaan ammattityön opettajien palkkauksen tunnin palkka rinnan vastaavan valmistavan
11732: kohdalla. ammattikoulun opettajan palkan kanssa.
11733: Ns. Hongan komiteassa v. 1953 pyrittiin Lisäksi on esitetty kansakoululaitoksen veis-
11734: saamaan asiaan korjaus, mutta opetusvelvol- tonopettajan vastaava palkka. Esitetyt tunti-
11735: lisuuden yms. silloin keskeneräisten järjeste- ansiot ovat lasketut nykyisistä peruspalkoista
11736: lyiden vuoksi sitä ei kuitenkaan saD.tu ai- ottaen huomioon kouluvuoden pituuden ja
11737: kaan. Myöhemmin on kysymystä useampaan opettajan opetusvelvollisuuden.
11738: otteeseen käsitelty, mutta tuloksetta. Vii-
11739:
11740: Keskusammattlkoulut, kouluvuosi Valm. ammattikoulut, kouluvuosi
11741: 240 työpäivää 200 työpäivää
11742: OpettaJa Peruspalk- Opetusvelvol- Työtun- Peruspalk- Opetusvelvol- Työtun-
11743: kafkk lisuus tuntia tlpalkka kafkk lisuus tuntia tlpalkka
11744: mk viikossa mk mk viikossa mk
11745: Tietopuoliset aineet:
11746: Ammattiaineiden opett. 55450 26 644 51120 26 713
11747: Yleisten 47 625 26 553 44360 26 619
11748: " "
11749: Ammattityö:
11750: Ammattityön opett. 1 ... 39 716 28 438 41850 28 545
11751: 2
11752: "
11753: ... 34275 32 324 37 830 32 466
11754: "
11755: Kansakoululaitos:
11756: Kouluvuosi 200 työpäivää
11757: Veistanopettaja . . . . . . . . . 52 000 30 625
11758: IV,322. - Raunio ym. 1049
11759:
11760: Edellä esitetyn perusteella olisi, keskus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11761: ammattikoulujen opettajien palkkauksen nioittaen,
11762: saattamiseksi oikeaan suhteeseen muihin vas-
11763: taaviin palkkauksiin ja keskusammattikoulu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11764: jen pätevän opettajavoiman turvaamiseksi, tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X lu-
11765: ammattityön opettajien palkkausluokkia ko- vun 1 ·momentille 6 292 000 markan
11766: rotettava kahdella pa,lkkausluokalla, minkä määrärahan keskusammattikoulujen tie-
11767: lisäksi poistetut lisäpalkkiot olisi korvattava topuolisten ammattiain.eiden opettajien
11768: yhden palkkausluokan korotuksella. Niin- virkojen ja toimien palkkausluokan
11769: ikään olisi tietopuolisten ammattiaineiden korottamiseksi 27 pa.Zkkausluokkaan ja
11770: opettajien palkkausluokkaa korotettava yh- ammattityönopettajien toimien korot-
11771: dellä palkkausluokana lisäpalkkioiden poista- tamiseksi 19 palkkausluokkaan.
11772: misesta johtuen.
11773: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11774:
11775: Eino Raunio. Laura Brander-Wa1lin. Varma K. Turunen.
11776: Matti Koivunen. Felix Seppälä. Väinö Tikkaoja.
11777: R. Hallberg. Heikki Soininen. Kalle Kauhanen.
11778: Aino Malkamäki. 0. Lindblom. Johannes Wirtanen.
11779: Elli Nurminen. T. Niiranen. E. Pusa.
11780: Veikko Helle.
11781: 1050
11782:
11783: IV,323.- Rah.al. N:o 256.
11784:
11785:
11786:
11787: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta päätoimisten ket·ho-
11788: ohjaajien palkkaamista ja tarvittavien kerhotyövälineiden
11789: hankkimista varten valtion keskusammattikouluihin.
11790:
11791:
11792: E d u s k u n n a ll e.
11793:
11794: Kauppa- ja teollisuusministeriön valvon- huolehtivat siitä, mutta koulutyön jälkeisen
11795: nan alaisia valtion keskusammattikouluja on vapaa-ajan, siis oppilaskodin osalta asia vielä
11796: nykyään toiminnassa viisi. Ne ovat maakun- toistaiseksi on hoitamatta. Kurinpidollisesta
11797: nallisia kouluja, joihin oppilaat otetaan pää- valvonnasta oppilasasuntolassa on vastuussa
11798: asiassa koulun piiriin kuuluvien kuntien oppilaitoksen rehtori siitä erikseen annettu-
11799: alueelta. Koulupiirit ovat hyvin laajat. Tästä jen määräysten mukaisesti. Myös terveyden-
11800: johtuu, että välimatkat kotoa kouluun ovat hoidosta ja puhtaudesta pidetään huoli py-
11801: niin pitkät, että oppilaat eivät voi suorittaa syvästi palkatun henkilökunnan avulla, mutta
11802: koulunkäyntiänsä kotoa käsin, vaan ovat pa- oppilaiden vapaat harrastukset, heidät to-
11803: kotetut asumaan kouluaikansa vieraalla paik- verielämänsä kehittäminen ja heidän siveel-
11804: kakunnalla. Tätä silmälläpitäen on jo kes- linen kasvattamisensa vapaa-aikoina jäävät
11805: kusammattikouluista annetussa asetuksessa jatkuvasti ilman huolenpitoa.
11806: (685/46, § 24) edellytetty, että koulussa on Tähän mennessä ei valtion tulo- ja meno-
11807: oppilaskoti vieraspaikkakuntalaisia varten. arvion pysyväisluontoisiin määrärahoihin ole
11808: .Oppilaskoti toimii nykyisin neljässä kes- voitu sisällyttää mitään varoja kasvatuksel-
11809: kusammattikoulussa. Viidenteen valmistuu lisen toiminnan järjestämiseksi keskusam-
11810: asuntola vuoden 1957 syksyyn mennessä. mattikoulujen oppilaskodeissa asuville oppi-
11811: Kahdessa koulussa, joissa asuntola tähän laille. Kuitenkin on aivan välttämätöntä,
11812: saakka on toiminut tilapäisissä huoneisto- että kuhunkin oppilaskotiin saadaan kiinni-
11813: tiloissa, valmistuvat samoin ensi syksyyn tetyksi kasvatuksellisesti päteviä päätoimisia
11814: mennessä uudet tilavammat oppilaskodit. Al- henkilöitä, joiden tehtävänä on huolehtia
11815: kaneena lukuvuonna nousee sisäoppilaiden oppilaiden vapaa-aikojen sekä henkisistä että
11816: määrä toiminnassa olevissa oppilaskodeissa muista harrastuksista. On nim. huomattava,
11817: n. 800: aan ja uusien asuntoloiden valmis- että keskusammattikoulujen oppilaat joutu-
11818: tuttua se lukuvuonna 1957-1958 tulee ko- vat viettämään 2-3 vuotta sisäoppilaitok-
11819: hoamaan n. 1 500: aan. Keskimäärin tulee sessa ja että he näinä vuosina ovat herkim-
11820: tällöin kussakin oppilaskodissa asumaan 80 mässä kehitysiässä, jolloin heidän kasvatus-
11821: tyttöä ja 220 poikaa. taan ja kehitystään vielä kaikin tavoin on
11822: Kasvatuksellisesti on edullisinta, että oppi- ohjattava ja tuettava.
11823: laat saavat suorittaa koulunkäyntinsä van- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11824: hempiensa valvonnassa ja kodin vaikutus- nioittaen,
11825: piirissä. Kun tämä ei ole mahdollista kes-
11826: kusammattikoulujen oppilaisiin nähden, ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11827: ko. oppilaitokset velvollisia huolehtimaan tulo- ja menoarvioon 2 800 000 mark-
11828: siitä, että vanhempien kotona alulle pane- kaa päätoimisten kerho-ohjaajien palk-
11829: maa kasvatustyötä jatketaan koulussa. Päi- kaamista ja tarvittavien kerhotyöväli-
11830: vittäin varsinaisen koulutyön aikana opetta- neiden hankkimista varten valtion
11831: jat opetuksen yhteydessä omalta osaltaan keskus·ammattikouluihin.
11832: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11833:
11834: Varma K. Turunen. Kalle Kauhanen. Toivo Niiranen.
11835: Pauli Puhakka. Heikki Soininen. Otto Muikku.
11836: 1051
11837:
11838: IV,324.- Rah.al. N:o 257.
11839:
11840:
11841:
11842:
11843: Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta keskusam-
11844: mattikoulujen virkojen ja toimien muuttamiseksi perus-
11845: palkkaisiksi.
11846:
11847:
11848: E d u s k u n n a ll e.
11849:
11850: Hallituksen vuoden 1957 tulo- ja menoar- 15 ammattityön opettajan virkaa .. 16 pl.
11851: vioesityksessä on sen johdosta, että valtion 1 oppilaskodin valvojan toimi .... 14 "
11852: keskusammattikoulut ovat olleet toiminnassa 1 oppilasasuntolan hoitajan toimi 10 "
11853: jo useita vuosia ja osoittautuneet tarkoituk- 1 kanslia-apulaisen toimi ....... . 12 "
11854: senmukaisiksi Iaitoksiksi, ehdotettu koulut 1 keskusvarastonhoitajan toimi .. . 16 "
11855: saatettaviksi asteittain vakinaiselle kannalle. 1 vahtimestarin a. p. toimi . . .... . 11 "
11856: Tämän vuoksi on osa kouluihin perustetuista 1 nuor. vahtimestarin toimi ..... . 10 "
11857: ylimääräisistä toimista ehdotettu muutetta- 1 talonmies-lämmittäjän toimi ... . 12 "
11858: viksi peruspalkkaisiksi viroiksi ja toimiksi. 1 apulämmittäjän toimi ......... . 10 "
11859: Ehdotusta tarkasteltaessa voidaan todeta, 1 pesuJanhoitajan toimi ......... . 9 "
11860: ettei siinä ole otettu huomioon ammattikou-
11861: lun toiminnan asettamia vaatimuksia. Opet- Pohjois-Karjalan keskusammattikoulu
11862: tajakunnasta on vakinaistettaviksi ehdotettu
11863: vain osa tietopuolisten ja yleisten aineiden 2 poikien tietopuolisten ammattiai-
11864: opettajia, kun sen sijaan työnopettajat on neiden opettajan virkaa . . . . . . . . 26 pl.
11865: kokonaan jätetty ehdotuksen ulkopuolelle. 1 yleisten aineiden opettajan virka 22 ,
11866: Ottaen huomioon työnopetuksen aseman ja 2 tyttöjen tietopuolisten ammattiai-
11867: tärkeyden koko ammattiopetuksessa ei ehdo- neiden opettajan virkaa . . . . . . . . 22 ,
11868: tusta voida pitää niin tarkoituksen- kuin 11 ammattityön opettajan virkaa . . 16
11869: myöskään oikeudenmukaisena. Muun henki- 1 taloudenhoitajan virka ....... . 21 ""
11870: lökunnan vakinaistamisessa on huomattava, 1 kassanhoitajan toimi .......... . 14 "
11871: että mm. vain kahdessa koulussa talouden- 1 keskusvarastonhoitajan toimi ... . 16 "
11872: hoitajat on ehdotettu peruspalkkaisiksi toi- 1 vahtimestarin a. p. toimi ..... . 11 "
11873: miksi, joten kolmessa koulussa taloudenhoi- 1 nuor. vahtimestarin toimi ..... . 10 "
11874: tajat jäisivät edelleen ylimääräisiksi toimen- 1 lämmittäjän toimi ............ . 12 "
11875: haltijoiksi. Sama koskee kassanhoitajia ja
11876: kanslia-apulaisia. Koska koulut ovat keske- Keski-Suomen keskusammattikoulu
11877: nään aivan samanarvoisia, ei vakinaistami- 3 poikien tietopuolisten ammattiai-
11878: nen asteittain tällä tavoin voine olla asian- neiden opettajan virkaa ....... . 26 pl.
11879: mukaista, vaan olisi määrätyt virat vakinais- 1 yleisten aineiden opettajan virka 22 "
11880: tettava kaikissa kouluissa. Sen johdosta, että 2 tyttöjen tietopuolisten ammattiai-
11881: vakinaistaminen ei aiheuta valtiolle mitään neiden opettajan virkaa ....... . 22 "
11882: lisämenoja, voidaan se ulottaa koskemaan 19 ammattityön opettajan virkaa .. 16 "
11883: kaikkia niitä toimia, jotka on katsottava py- 1 kanslia-apulaisen toimi ....... . 12 "
11884: syväisluontoisiksi, tarvitsematta suorittaa 1 oppilaskodin valvojan toimi ... . 14 "
11885: sitä muutenkaan asteittain. 1 keskusvarastonhoitajan toimi . . . 16 "
11886: 1 vahtimestarin a. p. toimi ...... . 11 "
11887: Etelä-Hämeen keskusammattikoulu 1 nuor. vahtimestarin toimi ..... . 10 "
11888: 2 poikien tietopuolisten ammattiai- 1 lämmittä.jän toimi ........... . 12 "
11889: neiden opettajan virkaa ....... . 26 pl. 1 talonmies-lämmittäjän toimi ... . 12 "
11890: 1 yleisten aineiden opettajan virka 22 " 1 pesulanhoitajan toimi ......... . 9"
11891: 1052 IV,324. - Keskusammattikoulujen virat ja toimet.
11892:
11893:
11894: Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulu 1 tyttöjen tietopuolisten ammattiai-
11895: 3 poikien tietopuolisten ammattiai- neiden opettajan virka ....... . 22 pl.
11896: neiden opettajan virkaa . . . . . . . . 26 pl. 12 poikien ammattityön opettajan
11897: 1 tyttöjen tietopuolisten ammattiai- virkaa ....................... . 16 "
11898: neiden opettajan virka ....... . 22 " 1 taloudenhoitajan virka ........ . 21 "
11899: 10 ammattityön opettajan virkaa .. 16 " 1 kassanhoitajan toimi .......... . 14 "
11900: 1 taloudenhoitajan virka ........ . 21 " 1 kanslia-apulaisen toimi ........ . 12 "
11901: 1 oppilaskodinvalvojan toimi .... . 14 " 1 keskusvarastonhoitajan toimi .. . 16 "
11902: 1 oppilasasuntolan hoitajan toimi 10 " 1 talonmies-lämmittäjän toimi ... . 12 "
11903: 1 kassanhoitajan toimi .......... . 14 " 1 vahtimestarin a. p. toimi ..... . 11 "
11904: 1 keskusvarastonhoitajan toimi .. . 16 "
11905: 1 vahtimestarin a. p. toimi ...... . 11 "
11906: 1 nuor. vahtimestarin toimi ..... . 10 " Kun vastaavat ylimääräiset toimet lakkau-
11907: 1 talonmies-lämmittäjän toimi ... . 12 " tetaan, niin momentille ei tarvita lisäystä.
11908: 1 lämmittäjän toimi ............ . 12 " Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11909: 1 pesulanhoitajan toimi ......... . nioittaen,
11910: 9 "
11911: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11912: Pohjanmaan ruotsinkielinen keskus- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
11913: ammattikoulu 1 momentille 50 miljoonaa markkaa
11914: 3 poikien tietopuolisten ammattiai- eratssa keskusammattikouluissa ole-
11915: neiden opettajan virkaa ....... . 26 pl. vien virkojen ja toimien muuttami-
11916: 2 yleisten aineiden opettajan virkaa 22 " seksi pe1·uspalkkaisiksi viroiksi.
11917: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11918:
11919: Laura Brander-Wallin. Felix Seppälä. Kaisa Hiilelä.
11920: Eino Raunio. Johannes Wirtanen. T. E. Nordström.
11921: Elli Nurminen. Varma K. Turunen. Matti Koivunen.
11922: Impi Lukkarinen. T. Saloranta. Rafael Paasio.
11923: 1053
11924:
11925: IV,325.- Rah.al. N:o 258.
11926:
11927:
11928:
11929:
11930: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden toimien pe-
11931: 1'Ustamiseksi Lapin keskusammattikouluun.
11932:
11933:
11934: Eduskunnalle..
11935:
11936: Lapin keskusammattikoulun I rakennusvai- puu- ja rakennustyöosastot aloittaa toimin-
11937: heen, joka käsittää lämpökeskuksen, puu- ja tansa syksyllä 1957. Tämä taasen edellyttää,
11938: rakennustyöosastojen työpajat sekä sahaus- että sanottuun kouluun perustetaan yksi tie-
11939: osaston (yhteensä 8 500m3), rakennustyöt on topuolisten ammattiaineiden opettajan yli-
11940: aloitettu v. 1956 tulo- ja menoarviossa myön- määräinen toimi 1. 1. '57 alkaen sekä muut
11941: netyllä määrärahalla ja urakkasopimus edel- !koulun toiminnan aloittamiselle välttämättö-
11942: lyttää sanotun rakennusvaiheen valmistuvan mät ylimääräiset toimet 1. 7. 57 alkaen. Mai-
11943: 15. 2. ·57 mennessä. Useissa yhteyksissä on nitussa koulussa tulisi olla: yksi poikien tie-
11944: viime vuosina todettu Lapissa vallitse.van topuolisten ammattiaineiden opettajan toimi
11945: niin suuren puutteen ammattitaitoisesta ra- (26 pl) 1. 1. 1957 alkaen sekä 1. 7. 1957
11946: kennustyövoimasta, että sinne on jatkuvasti alkaen kaksi porkien ammattityönopettajan
11947: pitänyt hankkia rakennusalan ammattimiehiä tointa (16 pl.), yksi taloudenhoitajan toimi
11948: muualta. Ammatt~koulutuksen tarve on yhtä (21 pl.), yksi kanslia-apulaisen toimi (12 pl.),
11949: suuri Lapissa myös monilla muilla ammatti- yksi vahtimestarin a.. p. toimi (11 pl.) ja yksi
11950: aloilla. Tämän vuoksi työvoimaviranomaiset talonmies-lämmittäjän toimi (12 pl.) 1. 7.
11951: sekä kauppa- ja teollisuusministeriö ovat jou- 1957 alkaen.
11952: tuneet viime. vuosina jatkuvasti järjestämään Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11953: tilapäisluontoisia. ammattikursseja. Koska
11954: tarkoituksenmukaisissa opetustiloissa ja vaki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11955: naisilla opettajavoimilla opetus voidaan jär- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
11956: jestää paljon tehokkaammaksi ja taloudelli- 1 momentille lisäyksenä 2 000 310
11957: semmin kuin tilapäisillä kursseilla ja koska markkaa eräiden ylimääräisten toimien
11958: koulurakennukset muuten joutuisivat ole- perustamiseksi Lapin keskusammatti-
11959: maan käyttämättöminä, on välttämätöntä, kouluun.
11960: että Lapin keskusammattikoulussa voivat
11961: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
11962:
11963: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
11964: Eemil Partanen. Eeli Erkkilä. Armas Leinonen.
11965: 1054
11966:
11967: IV,326. - Rah.al. N:o 259.
11968:
11969:
11970:
11971:
11972: Kauhanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
11973: keskusammattikoul1tn oppilasasuntolan rakentamista var--
11974: ten.
11975:
11976:
11977: E d u s k u n n a ll e.
11978:
11979: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun op- ammattikoulun oppilasasuntolan rakenta-
11980: pilaat ovat suurimmaksi osaksi maakunnan mista varten v. 1956 talousarvioon 20 000 000
11981: etäisistä ja osaksi taloudellisesti heikoista markkaa.
11982: maalaiskunnista. Pitkien matkojen takia ja Kun 20 000 000 markalla ei kysymyksessä
11983: kotien vähävaraisuuden vuoksi heidän majoi- olevaa oppilasasuntolaa voida paljoakaan ra-
11984: tuskysymyksensä aiheuttaa jatkuvasti suuria kentaa ja kun työttömyystyövaroilla, joita
11985: vaikeuksia. Ainoa ratkaisu on, että kouluun valtioneuvosto sanottuun tarkoitukseen myön-
11986: rakennetaan riittävä oppilasasuntola. Laadit- tää, oppilasasuntolan rakentaminen on kovin
11987: tujen suunnitelmien mukaan tällainen asun- hidasta, niin ehdotamme kunnioittaen,
11988: tola, johon myös voitaisiin sijoittaa koulun
11989: lämpökeskus, tulisi maksamaan noin että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11990: 113 000 000 markkaa. tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
11991: Eduskunnan sivistysvaliokunta on katso- 10 momentille 20 000 000 markkaa
11992: nut asian tärkeäksi ja antanut siitä v. 1955 Pohjois-Karjalan keskusammattikou-
11993: valtiopäivillä puoltavan lausunnon. Edus- lun oppilasasuntolan rakennustöiden
11994: kunta valtiovarainvaliokunnan ehdotuksen jatkamista varten.
11995: mukaisesti myönsi Pohjois-Karjalan keskus-
11996: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11997:
11998: Kalle Kauhanen. R. Hallberg.
11999: Varma K. Turunen. Arvi Ikonen.
12000: Antti Kukkonen. Otto Muikku.
12001: Juho Karvonen. Heikki Soininen.
12002: 1055
12003:
12004: IV,327. - Rah.al. N:o 260.
12005:
12006:
12007:
12008:
12009: Heikura ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opetus-
12010: ohjelmien laatimiseksi ammattikasvatuksen järjestämistä
12011: varten.
12012:
12013:
12014: Eduskunnalle.
12015:
12016: Kuten tunnettua on maassamme puutetta Kun lisäksi tämän ammattikasvatusmuo-
12017: ammattityövoimasta, mikä osaksi johtuu don menot jäävät pääosaltaan kuntien ja
12018: ammattikoulujen vähälukuisuudesta ja osit- työnantajien rasitukseksi sen johdosta, että
12019: tain siitä, että oppisopimuslakia on toteu- ammattioppilaslautakuntien ja työnantajien
12020: tettu kovin laimeasti. Ennenkuin oppisopi- menoja varten ei myönnetä valtionapua, niin
12021: muslakia voidaan panna tehokkaammin täy- olisi valtiovallan velvollisuus hoitaa tehok-
12022: täntöön, on valmistettava oppiohjelmat lain kaalla tavalla oma osuutensa: oppiohjelmien
12023: piiriin kuuluvia ammatteja varten, joiden laatiminen ja ammattien tietopuolisten
12024: mukaan työnantajat voivat antaa ammatti- kurssien rahoittaminen.
12025: kasvatusta työpaikoilla ja joita noudattaen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
12026: ammattioppilaat voivat saada ammattipäte- nioittaen,
12027: vyytensä. Pätevyyden saavuttamiseen vaa-
12028: ditaan lisäksi tietopuolinen kurssi, joka jär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12029: jestetään ammattikoulun taholta. tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
12030: Oppiohjelmien laatimisen tehostamiseen 20 momentille (Kauppa- ja teollisuus-
12031: pakottaa myös se, että varsin lukuisissa am- ministeriön käytettäväksi) 2 500 000
12032: mateissa ei ole mahdollista antaa kokonaan markkaa oppisopimuslain edellyttä-
12033: koulumuotoista opetusta, näiden ammattien män ammattikasvatuksen tarvitsemien
12034: erikoisuudesta tai työntekijäin vähälukuisuu- oppiohjelmien laatimista ja ammatti-
12035: den vuoksi, jolloin työpaikoilla tapahtuva tutkintojen järjestämistä varten.
12036: oppilaskasvatus jää ainoaksi tavaksi.
12037: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
12038:
12039: Eino E. Heikura. Erkki Ryömä. Nestori Kaasalainen.
12040:
12041:
12042:
12043:
12044: 33 E 645/56
12045: 1056
12046:
12047: IV,328.- Rah.al. N:o 261.
12048:
12049:
12050:
12051: Seppälä. ym: Määrärahan osoittamisesta ammattikoulujen
12052: opettajain valmistusta varten.
12053:
12054:
12055: E d u s k u n n a ll e.
12056:
12057: Ammattikoulujen opettajainvalmistuskomi- Ammattikoulualalle olisi jo alun pitäen
12058: tea ehdotti mietinnössään v. 1950, että maa- saatava sopivan ennakkovalinnan avulla to-
12059: hamme olisi kiireellisesti perustettava am- della perusammattinsa taitavia, luonteen-
12060: mattikoulujen opettajaopisto. ominaisuuksiltaan kasvatus- ja opetustehtä-
12061: Kauppa- ja teollisuusministeriö on tämän viin soveltuvia henkilöitä, joille annettaisiin
12062: mukaisesti ja läheltä tuntien opettajavalmis- sellainen opettajavalmistus, joka vastaisi ny-
12063: tuksessa nykyisellään vallitsevan suuren kyiselle ammattikouluopetukselle kohtuu-
12064: puutteen jo useina vuosina tulo- ja meno- della asetettavia vaatimuksia.
12065: arvion käsittelyn yhteydessä tehnyt esityksen Kansainvälisen työtoimiston (lnternational
12066: opettajavalmistuslaitoksen perustamisesta. Labor Office) antamien suositusten mukaan
12067: Mikä epäkohta ammattiopetuksen alalla ammattikoulunopettajain koulutus olisi jär-
12068: nyt vallitsee, käy selville esim. seuraavista jestettävä kaikissa sen piiriin kuuluvissa
12069: vertailuista: maissa asiallisesti. Suomikin on hyväksynyt
12070: 1. Kouluhallituksen ja maataloushallituk- tämän suosituksen, mutta kauppa- ja teolli-
12071: sen alaisissa oppilaitoksissa on lakisääteisesti suusministeriön alaiseen ammattiopetukseen
12072: hyväksyttynä periaatteena, että ko. koulujen nähden sitä ei ole toteutettu.
12073: opettajilta vaaditaan, paitsi opetusalansa Ammatillisen opetuksen tasosta ei voida
12074: riittävää tuntemusta, myös varsinainen peda- tinkiä. Ammatilliset aineet kaipaavat aivan
12075: goginen pätevyys. Mikäli pakottavista syistä omat opetusrnenetelmänsä. Myös niiden ke-
12076: on jouduttu tällöin ottamaan opettajavirko- hittäminen ja tunnetuksi tekeminen edellyt-
12077: jen hoitajiksi opettajavalmistusta vailla ole- tävät asiallisesti järjestettyä opettajavalmis-
12078: via henkilöitä, on sitä pidetty niin vakavana tusta. ,Luonnonvaraiset" opetustavat osoit-
12079: epäkohtana, että sen korjaamiseksi on tehty tautuvat ennen pitkää varsin kalliiksi mene-
12080: kaikki voitava. Kauppa- ja teollisuusministe- telmiksi ammattikouluissa opiskeleville nuo-
12081: riön alaisessa ammattiopetuksessa on opetta- rille sekä välillisesti maamme teolliselle kil-
12082: jan pedagoginen valmentaminen ollut pakko pailukyvylle.
12083: jättää täysin vapaaehtoiseksi. Opettajaopiston perustaruiskysymystä rat-
12084: 2. Maataloushallituksen alaisessa ammatti- kaistaessa on syytä ottaa aivan erikoisesti
12085: opetuksessa on yhteensä kahdeksan opettaja- huomioon se seikka, että ammattiopetuksen
12086: valmistuslaitosta, jotka palvelevat n. tuhan- laajentamissuunnitelma edellyttää kahdeksan
12087: nen opettajan ylläpitoa ja n. 9 000 oppilaan lähivuoden aikana otettavaksi ammattikoului-
12088: koulutusta. hin n. 1400 uutta opettajaa. Näin ollen
12089: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisia huolestuttaa kaikkia asian kanssa tekemisiin
12090: ammattioppilaitoksia varten ei ole yhtään joutuvia vakavasti se mahdollisuus, että
12091: opettajavalmistuslaitosta. Opettajien määrä uudet suuret ammattioppilaitokset joutuisi-
12092: on n. 1600 ja oppilaiden n. 20 000. vat - ilman vakinaisen opettajaopiston pe-
12093: Myöskin ammattikoulunopettajilta olisi rustamista - pedagogisessa ja opetukselli-
12094: kuitenkin ehdottomasti vaadittava, paitsi sessa mielessä varsin kokemaUomiin tai suo-
12095: opetusalansa riittävää tuntemusta, myös tiet- rastaan epäpäteviin käsiin.
12096: tyä pedagogista pätevyyttä, joka vaatimus Ammattikoulujen eräille osastoille on ollut
12097: voidaan toteuttaa vain tarjoamalla opettaja- erittäin vaikea saada säädetyt pätevyysvaati-
12098: kandidaateille pysyvä tilaisuus tällaisen val- mukset täyttäviä opettajia. Näin on ollut
12099: mistuksen saantiin. asia erikoisesti myös ammattioppilaitosten
12100: IV,328. - Seppälä ym. 1057
12101:
12102: pukuompeluosastojen kohdalla. V. 1955 1. Palkkaukset: (Uusi).
12103: työnsä päätökseen saanut ammattikoulujen a) ammattikoulujen opettajaopistoon pe-
12104: ompelunopettajain koulutuskomitea piti vält- rustetaan kaksi ylimääräistä yliopettajan
12105: tämättömänä, että kauppa- ja teollisuusmi- tointa (31 pl.), vuosipalkkio 733 200 mk, ja
12106: nisteriön toimesta ryhdyttäisiin ensi tilassa yksi pukuompelun lehtorin toimi (27 pl.),
12107: valmistamaan pukuompelualan täydellisesti vuosipalkkio 604 800 mk, joita varten mo-
12108: hallitsevista henkilöistä pukuompelun erikois- mentille tarvitaan vuosipalkkioina 2 071 200
12109: opettajia, joille seminaariaikana annettaisiin mk, ikälisinä 349 920 mk ja kalliinpaikan-
12110: asian vaatima, riittäväksi katsottava varsi- lisänä 129 060 mk eli yhteensä ilman indeksi-
12111: nainen pedagoginen koulutus. Tämä toiminta korotusta 2 550 180 mk,
12112: onkin aloitettu ministeriön toimesta kurssi- b) tunti- ja ylituntipalkkioihin sekä koti-
12113: luontoisena syksyllä v. 1955. Ko. koulutus- työkorvauksiin 1 700 000 mk,
12114: toiminta on suunniteltu liitettäväksi omana c) ulkopuolisten asiantuntijaopettajien
12115: osastonaan perustettavaksi ehdotettavaan palkkaamiseksi 350 000 mk,
12116: opettajaopistoon. d) harjoituskoulun opettajien palkkioihin
12117: Eivät edes kustannusnäkökohdatkaan voi 1300 000 mk,
12118: puolustaa ehdotetun opettajaopiston perusta- e) rehtorin palkkiota varten 60 000 mk,
12119: matta jättämistä. Opiston vuotuiset kustan- f) neuvottelukunnan kokouspalkkioita var-
12120: nukset tulisivat perustamisvaiheessa olemaan ten 120 000 mk,
12121: n. 11 milj. mk, eli noin 1 % ammattioppi- g) tilapäisen kansliahenkilökunnan palk-
12122: laitoksille nykyisin valtion menoarviossa kaamiseksi 300 000 mk,
12123: myönnetyistä varo.ista. Vertailun vuoksi mai- h) siivoojien paikkaamista varten 75 000
12124: nittakoon, että maataloushallituksen alaisten mk.
12125: opettajainvalmistuslaitosten menot olivat v. Momentin loppusumma on 6 455 180 mk.
12126: 1955 n. 40 milj. mk. Nykyinen kauppa- ja 2. Matkakustannukset (Arviomääräraha)
12127: teollisuusministeriön järjestämä tilapäisluon- (Uusi).
12128: toinen opettajavalmennuskurssitoimintakin Luennoitsijoiden ja neuvottelukunnan ym.
12129: vaatii joka tapauksessa valtion varoja. matkakustannuksia varten varataan 250 000
12130: Vuonna 1955 käytettiin ko. tarkoitukseen n. mk.
12131: 3.4 milj. mk. Tämä summa voidaan hud- Momentin loppusumma on 250 000 mk.
12132: getista poistaa opettajaopiston tultua perus- 3. Raaka-aineet (Arviomääräraha) (Uusi).
12133: tetuksi. Työpajoissa tapahtuvaa opetusharjoittelua
12134: Kun ammattikoulujen opettajaopisto pe- varten varataan myönnettäväksi 500 000 mk.
12135: rustettaisiin Etelä-Hämeen kesku!:lammatti- Momentin loppusumma on 500 000 mk.
12136: koulun yhteyteen, voitaisiin sille varata väli- 4. Vuokrat sekä lämmitys- ja valaistus-
12137: aikainen tila ent. kunnalliskodin sairaala- menot (Arviomääräraha) (Uusi).
12138: rakennuksesta hyvin vähin kustannuksin. Opettajaopistoa varten varataan 600 000
12139: mk.
12140: Yhteenvetona edellisestä toteamme täten, Momentin loppusumma on 600 000 mk.
12141: että ammattikouluverkoston laajentaminen, !ii. Kirjasto, opetusvälineet ja tarverahat
12142: opetuksen tehostaminen ja kasvatuksellisten (Uusi).
12143: näkökohtien riittävä huomioon ottaminen a) Kirjaston perushankintoja varten vara-
12144: myös ammattikoulussa edellyttävät pysyvän taan 100 000 mk.
12145: opettajaopiston kiireellistä perustamista. b) Kolmen ompelukoneen hankkimiseksi
12146: Edellä olevan perusteella esitämme kun- ompeluopettajien koulutusta varten varataan
12147: nioittavasti, 165 000 mk.
12148: c) Opettajaopistolle vuosittain välttämät-
12149: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 tömiä opetusvälineitä ja kirjastoa sekä tarve-
12150: tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun rahoja varten varataan 150 000 mk.
12151: kohdalle seuraavat uudet momentit: Momentin loppusumma on 415 000 mk.
12152: 6. Auskultoimisapurahat (Uusi).
12153: Ammattikoulujen opettajain valmistus. a) Ompelunopettajakokelaat joutuvat en-
12154: Ammattikoulujen opettajaopisto (Uusi). nen näytteiden antamista olemaan kolme kuu-
12155: 1058 IV,328. - Ammattikoulujen opettajain valmistus.
12156:
12157:
12158: kautta opetusharjoittelussa eri ammattikou- 7. Kauppa- ja teollisuusministeriön käy-
12159: luissa. Kun useimmat ovat varsin varatto- tettäväksi (Uusi).
12160: mia, tulee heille opetusharjoittelun ajalta a) Jatko- ja erikoiskurssien järjestämi-
12161: suorittaa apuraha, jonka suuruus on 12 500 seksi koulujen palveluksessa jo oleville opet-
12162: markkaa kuukaudessa. Tätä varten momen- tajille varataan 2 300 000 mk.
12163: tille tarvitaan 375 000 mk. b) Opettajaopiston muihin menoihin vara..
12164: b) Tutkinnon suorittaneille varataan apu- taan 50 000 mk.
12165: rahoina jaettavaksi 60 000 mk. Momentin loppusumma on 2 350 000 mk.
12166: Momentin loppusumma on 435 000 mk.
12167: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
12168:
12169: Felix Seppälä. Aune Innala.
12170: Eino Raunio. Niilo Honkala.
12171: Laura Brander-Wallin. T. E. Nordström.
12172: Urho Saariaho. Jaakko Hakala.
12173: Erkki Koivisto. Arno Tuurna.
12174: Irma Hamara. N. Kosola.
12175: Lauri Laine. Erkki Leikola.
12176: Irma Karvikko. Erkki W. Mohell.
12177: Kaino Haapanen.
12178: 1059
12179:
12180: IV,329. - Rah.al. N:o 262.
12181:
12182:
12183:
12184:
12185: E. Ryömä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnaan
12186: perustettavaa ammattikoulujen opettajaopistoa varten.
12187:
12188:
12189: E d u s k u n n a ll e.
12190:
12191: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisten mista. Sen vuotuiset kustannukset tulisivat
12192: ammattioppilaitosten lukumäärä oli syksyllä olemaan ainoastaan n. 1 % ammattikoulujen
12193: v. 1955 110. Niissä oli 1 321 opettajaa ja vuotuisiin menoihin verrattuna.
12194: n. 16 000 oppilasta (kurssitoiminta ei sisälly Kun tilapäisten opettajavalmistuskurssien
12195: em. lukuihin). toiminnasta Hämeenlinnassa Etelä-Hämeen
12196: Ammattikoululaitos on laajenemassa par- keskusammattikoulun yhteydessä on saatu
12197: haillaan niin voimakkaasti, että oppilasmää- erittäin positiivisia kokemuksia, olisi ko.
12198: rän on suunniteltu lisääntyvän neljän lähi- opettajaopisto edullisinta perustaa Hämeen-
12199: vuoden kuluessa n. 9 000: lla sekä neljän seu- linnaan. Se olisi hyvin vähin kustannuksin
12200: raavan vuoden aikana jälleen 5 000 oppi- sijoitettavissa väliaikaisesti entisen kunnal-
12201: laalla. Tämä merkitsee toisaalta n. 1 400 liskodin sairaalarakennukseen, johon välttä-
12202: uuden opettajan tarvetta kahdeksassa vuo- mättämiksi osoittautuvat kunnostustyöt voi-
12203: dessa. Nämä eivät ole kuitenkaan kaikki pää- taisiin teettää keskusammattikoulun ra:ken-
12204: toimisia. nusosaston oppilailla harjoitustyönä.
12205: Jokaisella muulla vastaavan ikäisiä nuoria Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12206: kouluttavalla koulumuodolla on opettajain- nioittavasti,
12207: valmistus jo kiinteällä kannalla. Ammatti-
12208: koululaitoksen asettamista tässä suhteessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12209: poikkeusasemaan ei voida perustella millään tulo- ja menoarvion 13 Pl. X luvun
12210: asiallisella syyllä. Jo perustetut ja vastai- kohdalle uudelle momentille 2 550 180
12211: suudessa perustettavat ammattikoulut eivät markkaa Hämeenlinnan ammattikou-
12212: nekään saisi joutua pedagogisesti ja didak- lujen opettajaopiston kasvatusaineit-
12213: tisesti valmentamattomien opettajiensa vuoksi ten yliopettajan {31 pl.), teknillisten
12214: varsin kokemaUomiin tai suorastaan epä- aineitten yliopettajan (31 pl.) ja pu-
12215: päteviin käsiin. ,Luonnonvaraiset" opetus- kuompelun lehtorin {27 pl.) virkojen
12216: tavat ovat sittenkin ,kalliita" menetelmiä perustamiseksi 1. 1. 1957 alkaen sekä
12217: ammattikouluissa opiskeleville nuorille sekä toiselle uudelle momentille 8 655 180
12218: välillisesti teolliselle kilpailukyvylle. markkaa saman opiston muihin palk-
12219: Ammattiopetuksen tasosta ei voida tinkiä. kio- ynnä materiaali- ja opetusväline-
12220: Tämä tosiasia edellyttää myös ammattikou- kuluihin.
12221: lujen opettajaopiston kiireellistä perusta-
12222: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
12223:
12224: Erkki Ryömä. Arvo Sävelä. Nestori Kaasalainen.
12225: Leo Häppölä.. Eino E. Beikura. Sylvi Balinen.
12226: Eino Rytinki. Eemil Partanen. Elli Stenberg.
12227: Esa Koivusilta. Atte Pakkanen. Kalervo Saura.
12228: Artturi Tienari. Marja Lahti. Kerttu Saalasti.
12229: 1060
12230:
12231: IV,330. - Rah.al. N: o 263.
12232:
12233:
12234:
12235:
12236: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi am-
12237: mattikoulutuksen järjestämistä varten maaseudulle.
12238:
12239:
12240: E d u s k u n n a 11 e.
12241:
12242: Ammattikoulutuksen tarve on jatkuvasti ei tarvittaisi koulujen rakentamista, sillä tar-
12243: lisääntynyt ja tulee kehityksen kulkiessa vittavat huonetilat kyllä järjestyisivät, kun-
12244: eteenpäin yhä vain kasvamaan. Nykyiset am- han muuten luodaan taloudelliset edellytykset
12245: mattikoulut eivät kuitenkaan pysty läheskään lm. kurssitoiminnalle, jota nimenomaan tänä
12246: tyydyttämään maalaiskunnissa esiintyvää tar- aikana, jolloin ammattikouluja on riittämät-
12247: vetta. Ammattikoulujen lisäämiseksi on tosin tömästi, on pidettävä välttämättömänä lisä-
12248: tulo- ja menoarviossa osoitettu varoja ra- toimenpiteenä ammattikoulutuksen tehosta-
12249: kennusavustuksiksi ja -lainoiksi. Nämä ovat miseksi maaseudulla.
12250: kuitenkin vähäisiä, ja varmana voidaan joka Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12251: tapauksessa pitää, että tulee kulumaan vielä nioittaen,
12252: aikaa, ennenkuin maahamme saadaan riittä-
12253: västi ammattikouluja. Ammattikoulutusta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12254: olisi kuitenkin voitava kiireellisesti tehostaa. tulo. ja menoarvioon 100 miljoonan
12255: Parhaimpana ratkaisuna ammattikoulutuksen markan suuruisen määrärahan jaetta-
12256: tehostamiseksi tänä ylimenokautena voitaneen viksi avustuksina kunnille ja järjes-
12257: pitää erilaisen koulutuksen, kuten ammatti- töille ammattikoulutuksen järjestämi-
12258: kurssien järjestämistä kuntien ja eri järjes- seksi maaseudulla.
12259: töjen toimesta. Kurssien järjestämistä varten
12260: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
12261:
12262: Veikko Vennamo. Viljami Kallikoski.
12263: Kalle Kämäräinen. Heikki Soininen.
12264: 1061
12265:
12266: IV,331.- Rah.al. N:o 264.
12267:
12268:
12269:
12270:
12271: Kyttä. ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun kauppako,rkea-
12272: koulun uudisrakennuksen rakentamista varten.
12273:
12274:
12275: E d u s k u n n a ll e.
12276:
12277: Turun kauppakorkeakoulu on vuodesta vuonna 1956 3 miljoonaa markkaa piirus-
12278: 1950 lähtien työskennellyt Turun kauppa- tusten laatimiseksi rakennusta varten. Tu-
12279: opiston omistamassa talossa, josta se on saa- run kaupunki on lahjoittanut korkeakoulun
12280: nut vuokrata 527 m2 käsittävän huoneisto- rakennusta varten tontin ja sitäpaitsi myön-
12281: tilan. Ylioppilaiden peruskurssi on tähän tänyt 10 miljoonaa markkaa rakennusavus-
12282: saakka työskennellyt kauppaopiston yhtey- tukseksi. Lisäluottoa rakentamiseen on han-
12283: dessä. Tänä syksynä on kuitenkin tämäkin kittu yksityisiltä rahalaitoksilta.
12284: kurssi ollut pakko siirtää korkeakoulun huo- Rakennus tulee käsittämään 11500 m3,
12285: netiloihin, vaikka toimenpide merkitseekin kustannusarvion noustessa 120 miljoonaan
12286: suurta lisäahtautta ja vaikeuksia korkeakou- markkaan. Kuutiokustannukset on arvioitu
12287: lun toiminnalle. Tämän lisäksi on käynyt 10 435 markaksi. Rakennussuunnitelmaa laa-
12288: ilmi, että Turun kauppaopisto tarvitsee dittaessa on koetettu välttää kaikkia sellaisia
12289: oman toimintansa laajentamisen ja kehittä- kustannuksia, mitkä eivät ole korkeakoulun
12290: misen vuoksi mahdollisimman pian käyt- toiminnalle aivan välttämättömiä.
12291: töönsä kaiken korkeakoululle vuokratun ti- Edellä sanotun perusteella ja ottaen huo-
12292: lan, eikä näin ollen ole halukas jatkamaan mioon Turun kauppakorkeakoulun erinomai-
12293: elokuussa 1957 päättyvää vuokrasopimusta. sen suuren merkityksen ylimmän kaupallisen
12294: Näistä syistä on Turun kauppakorkeakou- opetuksen antajana sekä sen, että valtiovalta
12295: lun säätiö ryhtynyt toimenpiteisiin oman ta- on tähän mennessä tukenut muiden kauppa-
12296: lon rakentamiseksi korkeakoululle ja asetta- korkeakoulujemme rakentamista, ehdotamme,
12297: nut hankkeen toteuttamista varten rakennus-
12298: lautakunnan. Rakennuksen piirustukset on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12299: jo hyväksytty rakennushallituksessa ja ra- tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
12300: kentamiseen voidaan ryhtyä heti, kun on kan määrärahan Turun kauppakor-
12301: saatu kaikki tarvittavat varat rakentamiseen. keakoulun uudisrakennuksen rakenta-
12302: V aitio on myöntänyt lisämenoarviossa mista varten.
12303: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
12304:
12305: Harras Kyttä. Esa Kaitila.
12306: Urho Kulovaara. Kalervo Saura.
12307: Niilo Honkala. Eino Roine.
12308: 1062
12309:
12310: IV,332. - Rah.al. N:o 265.
12311:
12312:
12313:
12314:
12315: Wiherheimo: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
12316: avuiksi liikealan erikoiskouluille.
12317:
12318:
12319: E d u s k u n n a ll e.
12320:
12321: Valtioneuvoston esityksessä valtion tulo- koulujen tulolähteet ovat siksi kiinteitä, että
12322: ja menoarvioksi vuodeksi 1957 on 13 Pl. XI ne eivät voi kasvaa suhteellisesti enemmän
12323: kohdalla ehdotettu ainoastaan 21 milj. mark- kuin valtionavustus.
12324: kaa liikealan erikoiskoulujen avustusta var- Jotteivät lain määrittelemät liikealan eri-
12325: ten, joka summa tosin on suurempi kuin v. koiskoulut joutuisi sellaisiin taloudellisiin
12326: 1956 vastaava määräraha 17 milj. markkaa, vaikeuksiin, jotka häiritsevät pahasti niiden
12327: mutta käytännössä se merkitsee vähennystä, toimintaa tulevaisuudessakin, olisi niitä var-
12328: sillä ensiksikin vuoden 1956 määräraha pe- ten tarkoitettu määräraha korotettava 25
12329: rustuu vuoden 1955 alkupuoliskolla suoritet- miljoonaksi markaksi.
12330: tuihin laskelmiin, joten se kuluvan vuoden Ylläolevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
12331: aikana tapahtuneiden yleisten palkankorotus-
12332: ten ja muiden kustannusten nousun vuoksi että vuoden 1957 tulo- ja menoar-
12333: on riittämätön ja toiseksi on yksi erikois- vion 13 Pl. XI luvun 2 momentin
12334: koulu tullut lisää, nimittäin tuberkuloosi- perusteluissa mainittu määräraha lii-
12335: invaliideja varten perustettu erikoisoppilai- kealan erikoiskouluja varten, 21 mil-
12336: tos nimeltään Kultatähkän Kiipulasäätiön joonaa markkaa, korotettaisiin 25 mil-
12337: konttorityökoulu. Lisäksi on otettava huo- joonaksi markaksi.
12338: mioon, että kaikki muut liikealan erikois-
12339: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
12340:
12341: T. A. Wiherheimo.
12342: 1063
12343:
12344: IV,333. - Rah.al. N:o 266.
12345:
12346:
12347:
12348:
12349: Eskola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta geologisen
12350: tutkimuksen tehostamiseen.
12351:
12352:
12353: E d u s kun n a B e.
12354:
12355: Geologisen tutkimuslaitoksen löytämät Ni- Edellä mainittujen tutkimusten tuloksena
12356: valan nikkeli- ja Vihanuin sinkkimalmit ovat geologisella tutkimuslaitoksella onkin tällä.
12357: viime vuosina tuoneet Keski-Pohjanmaan hetkellä useita lupaavia malmiaiheita mm.
12358: sekä sen ympäristön malminetsinnällisen Pattijoen, Merijärven, Haapaveden ja Reis-
12359: mielenkiinnon kohteeksi. Tähän on ollut järven pitäjissä, joiden pikainen yksityis-
12360: myös suuresti myötävaikuttamassa se, että kohtainen tutkimus syväporauksin olisi suo-
12361: Perämeren vastakkaisella rannalla Ruotsin ritettava ensi tilassa, sillä Keski-Pohjan-
12362: puolella löydettiin Skellefteån alueelta sotien maalla on lupaavien malmiaiheiden lisäksi
12363: välillä suuri joukko rikkaita sulfiidimalmeja. jo olemassa pienikokoistenkin malmien hy-
12364: Vaikkakin peruskallion geologiset muodostu- väksikäytölle välttämätön tie- ja rautatie-
12365: mat ovat lahden kummallakin puolella var- verkosto, läheiset satamat sekä voimalinjat.
12366: sin samankaltaisia, on Keski-Pohjanmaan Myöskään ei ole syytä unohtaa, että tehos-
12367: alue ail.avaa ja kalliopaljastumaköyhää, mistä tettu malminetsintä tarjoaa tällä työttömyy-
12368: syystä malminetsinnän suorittaminen on ai- den vaivaamaila alueella työtilaisuuksia myös
12369: kaisemmilla tutkimustavoilla ollut tavallista paikkakunnan väestölle.
12370: vaikeampaa tai vaatinut suuria kustannuksia, Edellä sanottuun viitaten esitämme kun-
12371: koska malmit sijaitsevat laajojen suo- ja nioittaen,
12372: maapeitteisten metsäalueiden alla.
12373: Viime vuosien aikana on Keski-Pohjan- että Eduskunta. ottaisi vuoden 1957
12374: maalla suoritettu lentokoneesta käsin järjes- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XII lu-
12375: telmällinen aerogeofysikaalinen kartoitus, vun 8 momentin a-kohtaan hallituksen
12376: uusi geologinen yleiskartoitus sekä intensii- esittämän 2 000 000 markan lisäksi
12377: visiä lohkare-'Ctsintöjä, joihin myös paikka- 25 000 000 markkaa geologisen tutki-
12378: kunnan väestö on tehokkaasti osallistunut. muksen tehostamiseen.
12379: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
12380:
12381: Kusti Eskola. Kerttu Saalasti. Aaro Kauppi.
12382: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. Viljami Kalliokoski.
12383: Eeli Erkkilä. Yrjö Hautala. T. Saloranta.
12384:
12385:
12386:
12387:
12388: 34 E 645/56
12389: 1064
12390:
12391: IV,334. - Rah.al. N: o 267.
12392:
12393:
12394:
12395:
12396: N. Nurminen ym..: Määrärahan osoittamisesta malmiesiinty-
12397: mien tutkimustyöhön Keski-Pohjanmaalla.
12398:
12399:
12400: E d u s k u n n a 11 e.
12401:
12402: Viime vuosina on Keski-Pohjanmaalla tarkoitukseen. Kun Keski-Pohjanmaalla on
12403: useissa pitäjissä tehty lukuisia malmiesiinty- vain vähän teollisuutta, olisi tärkeää, että
12404: mälöytöjä. Järjestelmällistä etsintää on suo- maaperän malmiesiintymien tutkimustyöhön
12405: ritettu Geologisen tutkimuslaitoksen Pohjois- kiinnitettäisiin vakavaa huomiota. Siten luo-
12406: Suomen tutkimussäätiön, Outokumpu Oy:n, taisiin edellytyksiä teollisuuden aikaansaami-
12407: Prospector Oy:n ja Suomen Malmi Oy:n seen Keski-Pohjanmaalle. Tämä puolestaan
12408: toimesta. Myös eräät yksityiset henkilöt ovat avaisi uusia työnsaantimahdollisuuksia maa-
12409: tehneet löytöjä. Tutkimuksia on suoritettu kuntaan.
12410: mm. Rautiossa, Pyhäjoella, Haapavedellä, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12411: {)ulaisissa, Kokkolan-Ullavan välillä, Per-
12412: hossa ja Teerijärvellä. Alustavissa tutkimuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12413: sissa on löydetty monia erilaisia metalleja. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
12414: Tällainen laaja tutkimustyö kysyy huomat- kan määrärahan malmiesiintymien tut-
12415: tavasti varoja, joita pitäisi myöntää tähän kimustyöhön Keski-Pohjanmaalla.
12416: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
12417:
12418: Nestori Nurminen. Pentti Liedes.
12419: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
12420: 1065
12421:
12422: IV,335.- Rah.al. N:o 268.
12423:
12424:
12425:
12426:
12427: Saura ym..: Määrärahan osoittamisesta nahantutkimusinsi-
12428: nöörin viran perustamista varten Valtion teknilliseen tut-
12429: kimuslaitokseen.
12430:
12431:
12432: E d u s k u n n a 11 e.
12433:
12434: Nahantutkimustoiminta, joka jo yli 6 vuo- tutkimustoimistoon. Tällöin olisi olemassa
12435: den ajan on jatkunut valtion Teknillisessä edellytykset jo aikanaan kauppa- ja teolli-
12436: tutkimuslaitoksessa kaupan ja teollisuuden suusministeriön myötävaikutuksella peruste-
12437: rahoittamana, uhkaa päättyä nyt, koska tar- tun erikoisrahaston tuoton käyttämiseen tie-
12438: peelliset varat vakinaisen tutkimusinsinöörin teellisellä pohjalla tapahtuvaan keskitettyyn
12439: palkkaukseen puuttuvat. Kun tutkimuksen tutkimustoimintaan. Virallisia tutkimuksia
12440: kohteet tärkeältä osalta ulottuvat myös var- suorittavan ja lausuntoja antavan elimen
12441: sinaisen nahkateollisuuden toiminnan ulko- tarpeellisuus tällä alalla on jo osoittautunut
12442: puolelle, josta tutkimuksesta koituva hyöty välttämättömäksi, koska se voi puolueetto-
12443: tulee maatalouden tuottajapiirien, nahkaa masti käsitellä eri intressipiirien tutkitta-
12444: valmistavan teollisuuden ja kuluttajien hy- vaksi antamia tehtäviä. Tarvittavat tutki-
12445: väksi, on sen kansantaloudellinen merkitys muskoneet ja -välineet on jo hankittu.
12446: täten ilmeinen. Valtion laitoksista suurin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12447: nahankäyttäjä, puolustuslaitos pitää myös
12448: erittäin tärkeänä valtion ylläpitämän, puo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12449: lueettoman nahantutkimustoiminnan jatku- tulo- ja menoarvion 13 Pl. VIII lu-
12450: mista. vun kohdalle 1 000 000 markan mää-
12451: Edellytyksenä nahantutkimuksen jatku- rärahan nahantutkimusinsinöörin vi-
12452: vuudelle on yhden 33 pl: n tutkimusinsinöö- ran perustamista varten Valtion tek-
12453: rin viran perustaminen Valtion teknilliseen nilliseen tutkimuslaitokseen.
12454: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
12455:
12456: Kalervo Saura. Harras Kyttä. Matti Miikki.
12457: N. Kosola. Toivo Antila. Matti Raipala.
12458: 1066
12459:
12460: IV,336. - Rah.al. N: o 269.
12461:
12462:
12463:
12464:
12465: Raunio ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta kauppa-
12466: ja teollisuusministeriön jaettavia opintomatka-apurahoja
12467: varten.
12468:
12469:
12470: E d u s k u n n a ll e.
12471:
12472: Kauppa- ja teollisuusministeriön jaetta- mättömät, jotta tekniikan jatkuva kehitys
12473: vaksi tarkoitettuja opintomatka-apurahoja voitaisiin ottaa huomioon ja pitää opetusta
12474: varten on menoarviossa ollut vain 400 000 ajan tasalla. Ottaen lisäksi huomioon, että
12475: markan suuruinen määräraha, minkä halli- jo vuoden 1939 menoarviossa oli tarkoituk-
12476: tus on tarkoitukseen ehdottanut myös vuo- seen varattu 200 000 markan määräraha, on
12477: den 1957 menoarvioesity'ksessään. Määrä- esitettyä määrärahaa pidettävä aivan riittä-
12478: rahasta on 200 000 markkaa tarkoitettu kau- mättömänä.
12479: pan, teollisuuden ja käsityön aloilla toimi- Sanotun perusteella ehdotamme kunni-
12480: vien ammattityöntekijöiden ulkomaisia opin- oittaen,
12481: tomatkoja varten, joten muita opintomatkoja
12482: varten, joihin kuuluu tärkeimpinä teknillis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12483: ten kauppa- ja ammattioppilaitosten opet- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII lu-
12484: tajien opintomatkat, on käytettävissä vain vun 4 momentille (Opintomatka-apu-
12485: 200 000 markkaa. Mainittujen oppilaitosten rahat, kauppa- ja teollisuusministeriön
12486: opettajien opintomatkat tutustumista varten jaettavaksi) lisäystä 600 000 markkaa.
12487: vastaaviin ulkomaisiin laitoksiin ovat välttä-
12488: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
12489:
12490: Eino Raunio. Elli Nurminen. Felix Seppälä.
12491: Laura Brander-Wallin. Impi Lukkarinen. Aino Malkamäki.
12492: 1067
12493:
12494: IV,337.- Rah.al. N:o 270.
12495:
12496:
12497:
12498:
12499: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattiopetuksen tar-
12500: peisiin soveltuvien opetuselokuvien hankkimista varten.
12501:
12502:
12503: E d u s k u n n a 11 e.
12504:
12505: Opetuselokuvat ovat kuuluneet jo yli 30 toimenpiteitä käy kuitenkin sattumanvarai-
12506: vuoden ajan eri puolilla maailmaa opetus- seksi ja liian hitaaksi.
12507: työssä käytettävään arvostettuun havainto- Kauppa- ja teollisuusministeriön ammatti-
12508: materiaaliin. kasvatusosasto on tähän mennessä etupäässä
12509: Didaktisesti oikein käytettynä laadullisesti lahjaksi saatujen elokuvien avulla voinut
12510: korkeatasoisten opetuselokuvien arvo onkin edes jonkin verran auttaa ammattioppilai-
12511: kiistaton. Niiden avulla on saatu huomatta- toksia niiden suurimmassa opetuselokuvien
12512: vasti parempia oppimistuloksia ja samalla tarpeessa ja tämän toiminnan kehittämiseksi
12513: pystytty vähentämään varsinaista harjoitus- valtion opetuselokuvatoimikunta on valtio-
12514: aikaa. neuvostolle tehnyt esityksen pysyvän opetus-
12515: Ammattikoulujenkaan opetustyön tehosta- elokuvalainaamon perustamisesta osaston yh-
12516: mispyr'kimyksissä ei ole syytä olla käyttä- teyteen.
12517: mättä hyväksi myös opetuselokuvia. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
12518: Viime vuosina onkin maamme ammatti- nioittavasti,
12519: kouluissa opetuselokuvien käyttö melkoisesti
12520: lisääntynyt. Varsin monilla kouluilla on oma että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12521: elokuvanheitin. Tällä hetkellä on suurin tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII lu-
12522: puute ammattiopetukseen soveltuvista, laa- vun 15 momentiUe 1 000 000 markan
12523: dullisesti hyvistä opetuselokuvista. Tällais- määrärahan ammattiopetuksen tarpei-
12524: ten elokuvien hankkiminen ammattikoulujen siin soveltuvien opetuselokuvien hank-
12525: käyttöön ilman valtiovallan tukea ja erikois- kimista varten.
12526: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
12527:
12528: Paavo Aitio. Vappu Heinonen.
12529: Eino Roine. Rainer Virtanen.
12530: Kalle Jokinen. Judit Nederström-Lunden.
12531: Eino Kilpi. Aimo Aaltonen.
12532: 1068
12533:
12534: IV,338. - Rah.al. N:o 271.
12535:
12536:
12537:
12538:
12539: Aitio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
12540: kunnallisille ja yksityisille teknillisille, ammatti- ja kaup-
12541: paoppilaitoksille niiden omia rakennuksia varten.
12542:
12543:
12544: E d u s k u n n a ll e.
12545:
12546: Keskusammattikoulujen rakentaminen on osuuden ja useissa tapauksissa alle 50 %
12547: edistynyt hyvin hitaasti johtuen yksinomaan suuruisena.
12548: siitä, että varoja niiden rakentamiseen on Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon hal-
12549: myönnetty riittämättömästi. Kun valtiovallan litus on esittänyt em. tarkoitusta varten
12550: suunnitelmia keskusammattikoulujen rakenta- 280 000 000 markkaa avustuksina ja
12551: miseksi ei ole toteutettu alkuperäisen suunni- 280 000 000 markkaa lainoina. Esitetyt mää-
12552: telman mukaisesti, kunnat ja kuntayhtymät rärahat ovat kuitenkin riittämättömät, sillä
12553: ovat ryhtyneet rakentamaan ko. kouluja. valtion osuuden on laskettu nousevan n.
12554: Useita kuntien ja kuntainliittojen ammatti- 800-900 milj. markkaan. Näin ollen ei ole
12555: kouluja onkin jo saatu valmiiksi ja useita oikein, että valtio ensiksi on siirtänyt am-
12556: on rakennustyön ja suunnitteluvaiheen alai- matillisten oppilaitosten rakentamisen kun-
12557: sina. Ammattikoulujen rakentaminen on mer- nille ja sitten vielä pyrkii siirtämään raken-
12558: kinnyt kunnille suuria taloudellisia rasituksia tamisesta aiheutuneet kustannukset entistä
12559: ja useille kunnille myös voittamattomia ra- enemmän kuntien kannettavaksi.
12560: hoitusvaikeuksia. Näitä taloudellisia vaikeuk- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
12561: sia on ollut lisäämässä vielä se seikka, että
12562: valtio ei ole suorittanut edes sitä 50 % että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12563: osuutta näiden kunnallisten ammatillisten tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII
12564: oppilaitosten rakennuskustannuksista, jota luvun 27 momentille lisäyksenii
12565: on pidetty viime vuosien tavoitteena. Seu- 150 000 000 markkaa avustuksien
12566: rauksena tästä on, että kunnat joutuvat myöntämiseksi kunnall'isille ja yksityi-
12567: omilla varoillaan rahoittamaan rakennustöitä sille teknillisille ammatti- ja kauppa-
12568: ja tulevat ehkä vasta muutamien vuosien oppilaitoksille niiden omia rakennuksia
12569: kuluttua saamaan valtiolta heille kuuluvan varten.
12570: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
12571:
12572: Paavo Aitio. Toivo Niiranen. Matti Koivunen.
12573: Aimo Aaltonen. Juho Rytkönen. Pauli Puhakka.
12574: Eino Roine. Nestori Nurminen. H. Tauriainen.
12575: Toivo Kujala. J. Mustonen. Toivo Friman.
12576: Toivo Åsvik. Irma Rosnell. Tauno Kelovesi.
12577: A-L. Tiekso-Isaksson.
12578: 1069:
12579:
12580: IV,339.- Rah.al. N:o 272.
12581:
12582:
12583:
12584:
12585: Sävelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
12586: siksi yksityisille teknillisille, ammatti- ja kauppaoppilaitok-
12587: sille niiden omia rakennuksia varten.
12588:
12589:
12590: E d u s k u n n a ll e.
12591:
12592: Jo 10 vuoden ajan maamme ammattikou- hankkeet siltä pohjalta, että valtio suorittaa
12593: lulaitoksen nopea kehittäminen on julkisesti nykyisen käytännön mukaisesti 50% raken-
12594: tunnustettu erääksi aikamme tärkeimmäksi tamiskustannuksista sitä mukaa kuin raken-
12595: tehtäväksi. Tulossa olevat suuret ikäluokat, nustyö edistyy. Jos sanottuja rakennusavus-
12596: elinkeinoelämämme jatkuva koneellistuminen tuksia joudutaan odottamaan, joutuvat kun-
12597: ja palvelusammattien merkityksen lisäänty- nat ylivoimaisiin vaikeuksiin. Tällöin joudu-
12598: minen myös maaseudulla ovat tehneet mai- taan usein siirtämään rakennustyön loppu-
12599: nitun kysymyksen entistäkin polttavam- osan toteuttamista, mikä taasen aiheuttaa
12600: maksi. Valtion omistamia keskusammattikou- sen, että huomattavat pääomat ovat tuotta-
12601: luja on - tarkoitukseen varattujen varojen mattomina keskeneräisissä rakennuksissa.
12602: puuttuessa - voitu perustaa ja laajentaa Kauppa- ja teollisuusministeriön suoritta-
12603: siksi hitaasti, että kuntien on pitänyt ryh- mien laskelmien mukaan jo tiedossa olevien
12604: tyä hoitamaan asiaa oma-aloitteisesti ja suu- rakennushankkeiden toteuttamiseen tarvitaan
12605: rimmalta osalta myös itse kannettavin kus- valtionavustuksina lähes 500 000 000 mark-
12606: tannuksin. Sitä osoittaa mm. se, että kulu- kaa. Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa hal-
12607: vana vuotena 9 uutta ammattioppilaitosta litus on ehdottanut puheena olevaan tarkoi-
12608: aloittaa toimintansa. Näiden koulujen raken- tukseen vain 280 000 000 markkaa.
12609: nustyöt jatkuvat vielä v. 1957 ja osittain Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12610: myös v. 1958. Jo myönnettyjen tai parhail-
12611: laan käsiteltävinä olevien anomusten mukai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12612: sesti 1957 syksyllä aloittaa taasen toimin- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII
12613: tansa n. 10 uutta ammattioppilaitosta. Li- luvun 27 momentille lisäyksenä
12614: säksi jo toiminnassa olevat ammattioppilai- 200 000 000 markkaa avustuksien
12615: tokset vaativat niihin perustettuja uusia am- myöntämiseksi yksityisille teknillisille,
12616: mattiosastoja varten lisää opetustiloja. Tämä ammatti- ja kauppaoppilaitoksille nii-
12617: merkitsee kunnille suuria rakentamiskustan- den omia rakennuksia varten.
12618: nuksia. Kunnat ovat panneet alulle sanotut
12619: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
12620:
12621: Arvo Sävelä. Nestori Kaasalainen. Veikko Helle.
12622: 1070
12623:
12624: IV,340. - Rah.al. N: o 273.
12625:
12626:
12627:
12628:
12629: Kyttä ym.: Määrärahan osoittamisesta käsi- ja pienteolli-
12630: suutta koskevan valtakunnantutkimuksen suorittamista
12631: varten.
12632:
12633:
12634: E d u s k u n n a ll e.
12635:
12636: Käsi- ja pienteollisuuden edistämistä ja nöllisen suorittamisen voisi tehtävän laa-
12637: tukemista tarkoittava kokonaisohjelma on dusta ja laajuudesta johtuen hoitaa kauppa-
12638: parhaillaan valp1isteltavana kauppa- ja teolli- ja teollisuusministeriön käsi- ja pienteolli-
12639: suusministeriön käsi- ja pienteollisuusneuvot- suuden neuvontaorganisatio, jonka käytettä-
12640: telukunnassa. Tämän ohjelman laatimista väksi olisi hallituksen esityksessä jo olevan
12641: vaikeuttaa kuitenkin käsi- ja pienteollisuu- varsinaisen neuvontamäärärahan lisäksi va-
12642: temme nykyistä rakennetta, tuotantokapasi- rattava määräraha ko. tutkimuksen suoritta-
12643: teettia ja eri tuotteiden markkinointimah- mista varten.
12644: dollisuuksia koskevien tietojen puuttuminen. Edellä oleviin perusteluihin viitaten esi-
12645: Myöskin valtion käsi- ja pienteollisuuslai- tämme kunnioittavasti,
12646: noja jaettaessa sekä alan neuvontatyötä suo-
12647: ritettaessa on todettu olevan välttämätöntä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12648: suorittaa em. seikkoja valaiseva alueittainen tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII lu-
12649: tutkimus. Eräillä maamme alueilla on jo vun 33 momentille 10 000 000 mark-
12650: tehty yrityksiä mainitunlaisten selvitysten kaa lisäyksenä käytettäväksi käsi- ja
12651: suorittamiseksi, mutta ne ovat varojen puut- pienteollisuuden neuvontaorganisaation
12652: tuessa jääneet kesken. toimesta suoritettavaa käsi- ja pien-
12653: Edellä mainittujen osatutkimusten jatka- teollisuuden rakennetta, tuotantokapa-
12654: miseksi ja yhdenmukaistamiseksi sekä kes- siteettia sekä tuotteiden markkinointi-
12655: kitetyn kokonaistutkimuksen suorittamista mahdollisuuksia valaisevaa alueittaista
12656: varten olisi tarkoitukseen voitava käyttää vaUakunnantutkimusta varten.
12657: myös julkisia varoja. Tutkimuksen käytän-
12658: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
12659:
12660: Harras Kyttä. Päiviö Hetemäki.
12661: A. Pasanen. Kaarlo Kajatsalo.
12662: 1071
12663:
12664: IV,341.- Rah.al. N:o 274.
12665:
12666:
12667:
12668:
12669: Korsbäck ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta käsi-
12670: ja pienteollisuuden neuvontaa varten.
12671:
12672:
12673: E d u s k u n n a ll e.
12674:
12675: Eduskunta myönsi vuoden 1955 toisessa diplomi-insinööri tai insinööri ensisijaisesti
12676: lisämenoarviossa määrärahan käsi- ja pien- teknillistä neuvontaa ja ekonomi tai merko-
12677: teollisuuden neuvontatyötä varten edellyt- nomi kaupallista ja liikkeenhoidollista neu-
12678: täen, että tämä neuvontatyö suoritetaan kes- vontaa, neuvontakeskuksen hoitaessa toistai-
12679: kitetysti kauppa- ja teollisuusministeriön seksi myös Uudenmaan piirin neuvontatoi-
12680: johdon ja valvonnan alaisena niin, että mah- miston tehtäviä.
12681: dollisimman hyvä ja tarkoituksenmukainen Tähänastiset kokemukset neuvontatyössä
12682: tulos saavutetaan ja vältytään neuvontatyö- osoittavat, että neuvonnan tarve on niin
12683: voiman ja varojen tuhlauksesta. suuri, että lisätyövoiman saanti on ehdotto-
12684: Käsi- ja pienteollisuusalan edistämistoi- man välttämätöntä lähinnä suurempien pii-
12685: menpiteiden tehostamista ja keskittämistä rien (Savo-Karjalan, Pohjanmaan, Keski-
12686: varten valtioneuvoston elokuussa 1955 asetta- Suomen ja Oulun) osalta, minkä lisäksi neu-
12687: man käsi- ja pienteollisuuden neuvottelukun- vontatoiminnan keskuselimen monilukuisten
12688: nan yksimielisesti asiaa puollettua on kulu- tehtävien vuoksi on välttämätöntä saada
12689: van vuoden aikana perustettu kauppa- ja Uudenmaan piiriä varten piirineuvoja.
12690: teollisuusministeriön alainen, keskitetty neu- Kun ko. tarkoitusta varten v:n 1957 me-
12691: vontaorganisatio, jonka keskuselimenä toimii noarviossa osoitettu määräraha on riittämä-
12692: ministeriön teollisuusosastolla käsi- ja pien- tön, ehdotamme kunnioittaen,
12693: teollisuuden neuvontakeskus sekä sen lisäksi
12694: tähän mennessä kahdeksan neuvontapiiriä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12695: eri osissa maata. tulo- ja menoarvion 13 Pl. XVII
12696: Jokaisen piirin keskuspaikassa on käsi- ja luvun 33 momentille lisäyksenä
12697: pienteollisuuden neuvontatoimisto, joissa 10 000 000 markkaa käsi- ja pient.eol-
12698: kussakin tilapäisenä toimihenkilönä hoitaa lisuuden neuvontaa varten.
12699: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
12700:
12701: Verner Korsbäck. Urho Kulovaara.
12702: Matti Miikki. Laura Brander-Wallin.
12703: Irma Hamara. Eino Raunio.
12704: R. Hallberg. Pentti Liedes.
12705: Lennart Heljas. A. Pasanen.
12706: Arvi Ikonen. Sven Högström.
12707: Arthur Larson. Grels Teir.
12708: Heikki Soininen. Albin Wickman.
12709:
12710:
12711:
12712:
12713: 35 E 645/56
12714: 1072
12715:
12716: IV,342. - Rah.al. N: o 275.
12717:
12718:
12719:
12720:
12721: Liljaström ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen teräs-
12722: teollisuuden tehostamista koskevan tutkimuksen suoritta-
12723: mista varten.
12724:
12725:
12726: E d u s k u n n a 11 e.
12727:
12728: Eduskunta hyväksyi 15. 5. 1956 pitämäs- vieläkään ole ryhtynyt mihinkään toimenpi-
12729: sään istunnossa seuraavan toivomusponnen: teisiin tämän eduskunnan lausuman toivo-
12730: ,että hallitus kiireellisesti suorituttaisi tutki- muksen mukaisesti, saammekin kunnioitta-
12731: muksen kotimaisen terästeollisuuden tehos- vasti esittää,
12732: tamiseksi ja ryhtyisi toimenpiteisiin sulaton
12733: ja valssilaitoksen perustamiseksi nykyisin että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12734: tuotettavan rautarikasteen kotimaassa jalos- tulo- ja menoarvioon siirtomäärä-·
12735: tamista varten ja siihen elimellisesti liitty- rahana 50 miljoonaa markkaa tutki-
12736: vän malmin etsintätoiminnan tehostami- muksen suorittamiseksi kotimaisen te-
12737: seksi". rästeollisuuden ja malmin etsintätoi-
12738: Kun tietämämme mukaan hallitus kuiten- minnan tehostamiseksi.
12739: kaan eduskunn~;~,n päätöksestä huolimatta ei
12740: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
12741:
12742: V. Liljeström. R. Hallberg.
12743: Erkki W. Mohell. Heikki Soininen.
12744: Artturi Tienari. Urho Saariaho.
12745: Veikko Helle. Lennart Heljas.
12746: Artturi Koskinen. 0. Lindblom.
12747: Arvo Ahonen. Arvo Salminen.
12748: Toivo Kujala. Lauri Järvi.
12749: C. A. Öhman. Pentti Liedes.
12750: J oh. Wirtanen. Sven Högström.
12751: Grels Teir. Harras Kyttä.
12752: 1073
12753:
12754: IV,343. ~ Rah.al. N: o 276.
12755:
12756:
12757:
12758:
12759: Wiherheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Harjoittelun
12760: Keskustoimiston (HAKTOn) toiminnan jatkamiseksi ja
12761: laajentamiseksi koskemaan myös pyrkivien esiharjoittelua.
12762:
12763:
12764: E d u s k u n n a ll e.
12765:
12766: Harjoittelun keskustoimisto HAKTO pe- Koska teknillisiin oppilaitoksiin pyrkivien
12767: rustettiin v. 1948 kauppa- ja teollisuusmi- esiharjoittelun ja jo opiskelevien lisäharjoit-
12768: nisteriön ja Suomen Työnantajain Keskus- telu sekä harjoittelupaikkojen organisointi
12769: liiton (STK) toimesta. HAKTOn tal'koi- ja tehokas valvonta maamme elinkeinoelä-
12770: tuksena oli välittää teollisuud€SSa olevia har- män kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, eh-
12771: joittelupaikkoja teknillisten alain oppilaitos- dotamme,
12772: ten opiskelijoille sekä hoitaa kaikkia harjoit-
12773: teluun liittyviä asioita. - HAKTOn toimin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12774: taa ovat rahoittaneet valtio ja STK. tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
12775: Vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityksestä kan määrärahan H AKTOn toiminnan
12776: hallitus on kokonaan poistanut 13 Pl. XVII: jatkamiseksi ja laajentamiseksi koske-
12777: 22 (Valtion teknillisten oppilaitosten harjoit- maan myös pyrkivien esiharjoittelua.
12778: telutoimisto) momentin määrärahat.
12779: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
12780:
12781: T. A. Wiherheimo. Urho Saariaho.
12782: Päiviö Hetemäki. R. Hallberg.
12783: Arvo Salminen. Niilo Honkala.
12784: 1074
12785:
12786: IV,344. - Rah.al. N: o 277.
12787:
12788:
12789:
12790:
12791: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta tarkastusjärjestel-
12792: män aikaansaamista varten alusten lastaus- ja purkaus-
12793: työssä työskentelevien työntekijäin suojelemiseksi tapa-
12794: turmilta.
12795:
12796:
12797: E d u s k u n n a ll e.
12798:
12799: Työturvallisuudesta alusten lastaus- ja pur- vontaa olisi edes välttävästi voitu suorittaa,
12800: kaustyössä 2 päivänä elokuuta 1946 annetun ja on tästä ollut seurauksena yleinen mää-
12801: lain 5 §: n ja valtioneuvoston tämän lain räysten laiminlyönti sekä tapaturmien luku-
12802: perusteella 12 päivänä elokuuta 1948 anta- määrän huolestuttava kasvu.
12803: man päätöksen 42 § :n mukaan tulee ammat- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
12804: tientarkastuksen, sosiaaliministeriön johdon nioittaen,
12805: ja ylivalvonnan alaisena, valvoa alusten las-
12806: taus- ja purkaustyössä työskentelevien työn- että Eduskunta tehokkaan tarkas-
12807: tekijöiden suojelemista tapaturmilta sekä tusjärjestelmän aikaansaamiseksi alus-
12808: valvoa myös kansainvälisen sopimuksen (ILO ten lastaus- ja purkaustyössä työsken-
12809: n:o 32) sovellutusta Suomen satamissa ja televien työntekijöiden suojelemiseksi
12810: lastauspaikoilla. tapaturmilta ottaisi vuoden 1957 tulo-
12811: Eduskunta ratifioi edellämainitun sopi- ja menoarvioon 5 879 380 markan mää-
12812: muksen kesäkuussa 1949 ja sopimuksen sovel- rärahan sosiaaliministeriön työosaston
12813: lutus annettiin tällöin sosiaaliministeriön nykyisen 31 palkkausluokkaan kuulu-
12814: tehtäväksi, jolloin se muissa maissa olevan van apulaisammattientarkastajan vi-
12815: tavan mukaan joutui valtion ammattientar- ran muuttamiseksi 34 palkkausluok-
12816: kastuksen valvonnan alaiseksi. Tällöin ei kui- kaan kuuluvaksi apulaisammattienyli-
12817: tenkaan tarkastusta varten määrätty erityi- tarkastajan viraksi sekä valtakunnan
12818: siä ammattientarkastajia, vaan tehtävä annet- kahdeksaan piirikansliaan yhteensä
12819: tiin jo ennestään ylikuormitetulle ammattien- kahden (2) 31 palkkausluokkaan kuu-
12820: tarkastukselle. luvan teknillisen tarkastajan ja kol-
12821: Sopimuksen ratifioimisesta on nyt kulunut men ( 3) 20 palkkausluokkaan kuulu-
12822: yli seitsemän vuotta eikä ammattientarkas- van työläistarkastajan virkojen perus-
12823: tusvoimia ole vieläkään lisätty sellaisiksi, tamiseksi.
12824: että sopimuksella veivoitettua tehokasta val-
12825: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
12826:
12827: 0. Lindblom. Elli Nurminen.
12828: Laura Brander-Wallin. Lempi Lehto.
12829: Eino Raunio. Rafael Paasio.
12830: 1075
12831:
12832: IV,345.- Rah.al. N:o 278.
12833:
12834:
12835:
12836:
12837: Sarjala ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja avus-
12838: tuslainaksi Suomen kirkon sisälähetysseuralle Vaalijalan
12839: keskuslaitoksen viidennen rakennusvaiheen rakennustöitä
12840: ja irtaimiston perushankintoja varten.
12841:
12842:
12843: E d u s k u n n a ll e.
12844:
12845: Maassamme lasketaan olevan 5 000-6 000 laitoksen neljän ensimmmsen rakennusvai-
12846: sellaista vajaamielistä, jotka välttämättä tar- heen perustamiskustannukset ovat olleet yh-
12847: vitsisivat laitoshuoltoa. Kodeissa heidän eri- teensä noin 597 000 000 markkaa, mistä
12848: tyistarpeitaan ei voida tyydyttää, ja he ovat seura on saanut valtiolta avustuksina noin
12849: siellä ylivoimaisena taakkana vanhemmilleen 192 000 000 markkaa ja kuoletuslainoina
12850: ja haittana terveiden sisarusten kehittymi- noin 189 000 000 markkaa.
12851: selle. Hoitopaikkoja maan vajaamielislaitok- Kun Vaalijalan keskuslaitossuunnitelma
12852: sissa on kuitenkin kaikkiaan vain noin 1 650, muodostaa kiinteän ja elimellisen kokonai-
12853: eli tuskin kolmannesta välttämättömästä tar- suuden, ei laitos voi parhaalla teholla toi-
12854: peesta. mia ennen kuin koko rakennussuunnitelma
12855: Erityinen valtion komitea sai jo vuonna on toteutettu. Viidennessä rakennusvaiheessa
12856: 1946 valmiiksi suunnitelman, jonka mukaan seura aikoi saada rakennetuiksi sairaala-
12857: maahan olisi vajaamielishuoltotilanteen sel- osastorakennuksen, toimistorakennuksen, poi-
12858: vittämiseksi kiireellisesti perustettava viisi kien työosastorakennuksen, verstas- ja voi-
12859: suurehkoa keskuslaitosta. Yksi niistä tuli mistelusalirakennuksen, toisen hoitajien asun-
12860: komitean ehdotuksen mukaan rakentaa Suo- tolarakennuksen, lääkärin asuinrakennuksen,
12861: men Kirkon Sisälähetysseuran toimesta Piek- miesohjaajien asuinrakennuksen ja ruumis-
12862: sämäelle, Sortavalaan jääneen Vaalijalan lai- huoneen, jotka kaikki tarvittaisiin laitokseen
12863: toksen tilalle. Tämän komiteamietinnön poh- välttämättömästi ensi tilassa. Suunnitellun
12864: jalla Suomen Kirkon Sisälähetysseura laati' viidennen rakennusvaiheen yhteenlaskettu
12865: Vaalijalan uuden keskuslaitoksen rakennus- kuutiotilavuus olisi ollut lämpimän raken-
12866: suunnitelman ja, saatuaan suunnitelmalle nustilan osalta 18 954 ms ja kylmän osalta
12867: valtion viranomaisten hyväksymisen, ryhtyi 1499 ms. Rakennustöiden laskettiin tulevan
12868: sitä vuonna 1949 yhteiskunnan tuen turvin maksamaan 182 535 500 markkaa, irtaimis-
12869: toteuttamaan. Tähän mennessä on saatu val- ton perushankintojen 9 910 000 markkaa
12870: miiksi suunnitelluista kuudesta rakennusvai- sekä tietöiden ja laitosalueen kunnostuksen
12871: heesta neljä ensimmäistä, jotka ovat käsittä- 2 500 000 markkaa, joten kustannusarvio
12872: neet vastaanotto- ja tarkkailuosastoraken- nousi yhteensä 194 945 500 markkaan. Ra-
12873: nukset, viisi hoito-osastorakennusta, kaksi kennusvaiheen toteuttamista varten seura
12874: työosastorakennusta, kutomorakennuksen, ta- anoi lain edellyttämää valtion avustusta ja
12875: lousrakennuksen kaikkine teknillisine laittei- lainaa, mutta anomusta ei ole hallituksen
12876: neen, yhden asuntolarakennuksen hoitohen- esityksessä vuoden 1957 tulo- ja menoar-
12877: kilökuntaa varten ja neljä asuirakennusta vioksi otettu lainkaan huomioon. Sosiaali-
12878: perheeliisiä työntekijöitä varten. Huonetta- ministeriö puolestaan kyllä on antanut hank-
12879: via on keskuslaitoksen uusilla osastoilla nyt keelle kannatuksensa.
12880: 408. Lisäksi on erillisillä koulu- ja työosas- Vaikka valtiontalouden tila ei sallisikaan
12881: toilla Rautalammilla ja Kuopiossa 136 huol- Vaalijalan viidennen rakennusvaiheen to-
12882: Iettavaa, joten Vaalijalan vajaamielislaitok- teuttamista vielä niin laajana, kuin edellä
12883: sen kokonaispaikkaluku on nyt 544. Keskus- sanottu anomus edellyttää, olisi rakennus-
12884: 1076 IV,345. - Vaalijalan keskuslaitos.
12885:
12886:
12887: töitä kuitenkin välttämättömästi jatkettava kaa. Lisäksi tarvittaisiin työosaston, verstai-
12888: edes pienemmissä puitteissa, ottaen huo- den ja voimistelusalin irtaimiston perushan-
12889: mioon maassa vallitsevan huutavan hoito- kintoihin 3 500 000 markkaa ja laitosalueen
12890: paikkapulan ja laitoksen sisäiset kiireelliset kunnostustöihin 1 000 000 markkaa, joten pe-
12891: tarpeet. Kaikkein kiireellisimpiä suunnitel- rustamiskustannukset tulisivat olemaan yh-
12892: luista rakennuksista olisivat poikien 25-paik- teensä 62 906 000 markkaa.
12893: kainen työosastorakennus, siihen liittyvä Kun voimassa oleva valtionapulaki edel-
12894: verstas- ja voimistelusalirakennus, jota tar- lyttää 40 %: n avustusta ja 40 %: n kuole-
12895: vittaisiin paitsi poikien työopetukseen myös tuslainaa, ehdotamme,
12896: laitoksen muiden puusepän- ja metallitöiden
12897: kannalta, sekä lääkärin asuinrakennus. Lai- että vuoden 1957 tulo- ja menoar-
12898: tos on juuri monien vaikeuksien jälkeen on- vion 14 Pl. XII luvun 18 momentille
12899: nistunut saamaan päätoimisen lääkärin, jolle lisättäisiin 25 000 000 markkaa avus-
12900: kunnollinen asunto olisi aivan välttämätön. tukseksi ja 19 Pl. II luvun uudelle
12901: Kustannusarvion mukaan poikien työosasto- momentille samoin 25 000 000 mark-
12902: rakennus (1350 m3) tulisi maksamaan kaa avustuslainaksi käytettäväksi Suo-
12903: 13 230 000 markkaa, verstas- ja voimistelu- men kirkon sisälähetysseuralle Vaali-
12904: salirakennus (3 028 m3) 27 252 000 mark- jalan keskuslaitoksen viidennen ra-
12905: kaa, lääkärin asuinrakennus (1 005 m3) kennusvaiheen (poikien työosastora-
12906: 9 849 000 markkaa, edellisiin johtavat putki- kennus, verstas- ja voimistelusalira-
12907: kanaalit (850 m3) 5 525 000 markkaa ja kennus ja lääkärin asuinrakennus) ra-
12908: huoltokäytävät (510 m3) 2 550 000 markkaa kennustöitä ja irtaimiston perushan-
12909: eli rakennustyöt yhteensä 58 406 000 mark- kintoja varten.
12910: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
12911:
12912: Wiljam Sarjala. Niilo Nieminen. Eino Uusitalö.
12913: Irma Hamara. Aukusti Pasanen. K. F. Haapasalo.
12914: Antti J. Rantamaa. Arvi Ikonen. Lennart Heljas.
12915: Viljo Virtanen.
12916: K usti Eskola.
12917: 1077
12918:
12919: IV,346. - Rah.al. N:o 279.
12920:
12921:
12922:
12923:
12924: J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta työneuvoston
12925: sihteerin ja kirjaajan virkojen sekä toimistoapulaisen toi-
12926: men perustamista varten.
12927:
12928: E d u s kun n a H e.
12929:
12930: Työneuvosto perustettiin työneuvostosta lella. Työneuvostolle kuuluvien asioiden
12931: 2 päivänä elokuuta 1946 annetulla lailla lukumäärä on jatkuvasti lisääntynyt ja tulee
12932: ( 608/46) . Lain 2 § :ssä säädetään, että työ- nähtävästi edelleenkin eräiden uusien laki-
12933: neuvostoon voidaan asettaa peruspalkkaisina ehdotuksien mukaan, joita parhaillaan joko
12934: lainoppinut sihteeri sekä kirjaaja, kanslisteja, valtioneuvostossa valmistellaan tai jo edus-
12935: kanslia-apulaisia, puhtaaksikirjoittaja ja vah- kunnassa käsitellään, huomattavasti lisään-
12936: timestari ynnä tarpeellinen määrä ylimääräi- tymään. Sihteerin ja kirjaajan virat ja toi-
12937: siä toimen haltijoita. Tarkemmat määräyk- mistoapulaisen toimi muodostavat näin ollen
12938: set sihteerin kelpoisuusehdoista, nimittämi- työneuvoston toiminnalle välttämättömimmän
12939: sestä ja tehtävistä on annettu jo 2. 8. 1946 osan.
12940: työneuvostosta annetussa asetuksessa (609/ Kun työneuvostoa perustettaessa edellytet-
12941: 46). Siitä huolimatta, että on jo kulunut tiin, että asiain käsittelyn niiden Jaatu huo-
12942: yli 10 vuotta työneuvoston perustamisesta mioonottaen tulisi olla nopeata, täytyisi työ-
12943: maahamme Skandinavian maiden esikuvien neuvostolla olla myös pysyvä ja pätevä virka-
12944: perusteella, ei ole vielä yhtään näistä perus- mieskunta. Palkkauksessa oli jo alunperin
12945: palkkaisiksi viroiksi ja toimiksi tarkoitettuja otettu huomioon ylimääräisten toimien perus-
12946: viran tai toimen haltijoita asetettu, vaan työ- palkkaisiksi muuttaminen. Kun vastaavat
12947: neuvostossa on nykyisin ylimääräisinä toimen ylimääräiset toimet ovat jo olemassa ja niitä
12948: haitijoina sihteeri, jonka vuosipalkkio on jatkuvasti tarvitaan ja niiden tultua perus-
12949: maksettu 34 palkkausluokan (perusp. palkkaisiksi ei niitä tarvita, ei esitettyjen
12950: 861720 mk), ylim. esittelijän 29 palkkaus- virkojen ja toimen perustaminen vaadi mi-
12951: luokan (perusp. 665160 mk), kirjaajan 16 tään lisämenoa. Jä·ljempänä mainittuun
12952: palkkausluokan (356 100 mk) ja toimisto- summaan on laskettu ko. viran ja toimen
12953: apulaisen 11 palkkausluokan (perusp. haltijain peruspalkat, kaikki ikälisät ja kal-
12954: 281640 mk) mukaisesti sekä lähetti. Kulu- liinpaikanlisät yhteensä ilman indeksikoro-
12955: neina vuosina saadun kokemuksen perusteella tusta.
12956: voidaan varmuudella todeta, huomioon ottaen Edellä sanotun perusteella ja siihen viita-
12957: työneuvostossa vuosittain käsiteltyjen asioi- ten, että vastaavien ylimääräisten toimien
12958: den laatu ja asioiden lukumäärän jatkuva lakkauttamisesta aiheutuu ko. momentille
12959: kasvaminen, että työneuvoston menestyksel- esitettyä lisäystä vastaava vähennys, ehdo-
12960: linen toiminta työväensuojelulakien sovelta- tamme kunnioittaen,
12961: mista koskevien kysymysten ratkaisemisessa
12962: ja laajakantoisten lausuntojen antamisessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12963: työnantajain ja työntekijäin keskusjärjes- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. IV luvun
12964: töille ja tuomioistuimille edellyttää perus- 1 momentille lisäyksenä 2 123 820
12965: palkkaista ja pysyväistä virkamiehistöä. Li- markkaa työneuvost<>n sihteerin ja
12966: sä·ksi on tässä yhteydessä otettava huomioon, kirjaajan peruspalkkaisten virkojen ja
12967: että työneuvoston puheenjohtajan ja jäsenten toimistoapttlaisen peruspalkkaisen toi-
12968: tehtävät hoidetaan sivutoimena ja istunnot men perustamista varten.
12969: pidetään suureksi osaksi virka-ajan ulkopuo-
12970: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
12971:
12972: Johannes Wirtanen. Erkld Tuuli.
12973: 1078
12974:
12975: IV,347. - Rah.al. N:o 280.
12976:
12977:
12978:
12979:
12980: Paasivuori ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähä-
12981: varaisten ammattiopintoavustuksia varten.
12982:
12983:
12984: E d u s k u n n a ll e.
12985:
12986: Inflaatiokehitys on jatkuvasti mitätöinyt hojen korottamiseksi elinkustannusindeksin
12987: sitä määrärahaa, josta jaetaan avustuksia nousun johdosta. Olisikin kohtuullista, että
12988: vähävaraisten ammattiopintoja varten. Kui- vähävaraisten ammattiopintoavustusta kos-
12989: tenkin olisi välttämätöntä niin opiskelijoi- keva määräraha korotettaisiin noin 10 %: lla.
12990: den kuin maan elinkeino- ym. elämänkin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
12991: kannalta, että mahdollisimman monet am- nioittaen,
12992: mattiopinnoissaan eteenpäin pyrkivät, vähä-
12993: varaiset nuoret pääsisivät osallisiksi riittä- että Eduskunta korottaisi vuoden
12994: vän suurista ammattiopintoavustuksista. 1957 tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XI
12995: Tätä voidaan toivoa sitäkin suuremmalla luvun 13 momentille vähävaraisten
12996: syyllä, kun korkeimman hengenviljelyn koh- ammattiopintoavustuksia varten mer-
12997: dallakin on tulo- ja menoarvioon merkitty kittyä määrärahaa 25 000 000 mar-
12998: yli 10 miljoonan markan määräraha apura- kalla.
12999: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13000:
13001: Tyyne Paasivuori. Eetu Karjalainen. Rafael Paasio.
13002: Impi Lukkarinen. G. Henriksson. Martta Salmela-Järvinen.
13003: Varma K. Turunen. Helge Miettunen. Laura Brander-Wallin.
13004: 0. Lindblom.
13005: E. Pusa.
13006: 1079
13007:
13008: IV,348. - Rah.al. N: o 281.
13009:
13010:
13011:
13012:
13013: Malkamäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tu-
13014: berkuloosiliitto r. y:n toiminnan tukemiseen.
13015:
13016:
13017: E d u s k u n n a ll e.
13018:
13019: Tuberkuloosiliitto - Tuberkulosförbundet tölle, potilaille ja toipilaille sekä heidän
13020: r. y. on koko puolitoista vuosikymmentä kes- omaisilleen ohjekirjaseksi. Yleisiä propa-
13021: täneen toimintansa aikana ainoana siviilitu- gandateemoja liiton tiedotustyössä ovat ba-
13022: berkuloottisten erikoisjärj estönä pyrkinyt sillikauhun voittaminen, yleisen mielipiteen
13023: toiminnallaan edistämään tuberkuloosia sai- muuttaminen tuberkuloottisille suosiolliseksi,
13024: rastaneiden jälkihuollon järjestämistä maas- työnvälityksen tehostaminen ja jälkihuollon
13025: samme. Järjestön invalidijäsenten luku- järjestämisen eri vaiheiden tukeminen.
13026: määrä on tällä hetkellä noin 32 000 jakau- Tuberkuloosiliiton toiminnassa antaa vuo-
13027: tuen 60 perusjärjestöön ja 10 piiriin. den 1952 syksystä toiminut tuberkuloottisten
13028: Työssään Tuberkuloosiliitto on keskittynyt toipilasopisto Karkussa mahdollisuuden kon-
13029: lähinnä tuberkuloosia sairastaneiden kun- kreettisempaan kuntouttamistyöhön kuin ai-
13030: touttamiseen ja heidän sosiaalisten ongel- kaisemmin. Sosiaali- ja lääkintäasiantunti-
13031: miensa selvittelyyn. Tässä pyrkimyksessä on jain valvomana laitoksen toiminnasta näyt-
13032: koetettu auttaa tuberkuloositoipilaita heidän tää olevan ratkaisevan hyviä tuloksia.
13033: vaikeuksissaan siinä määrin kuin se on ollut Näihin vaikuttavat positiivisesti mm. se,
13034: mahdollista. Liitto perusjärjestöineen käytti että mainittuun opistoon on saatu ajanmu-
13035: erilaiseen välittömään huoltoon vuoden 1955 kainen käsityöpaja, jossa hienomekaniikan ja
13036: aikana yhteensä noin 23 milj. markkaa. Li- puun käsittelyn alalla voidaan antaa hyvää
13037: säksi liiton ja sen perusjärjestöjen toimesta alkeisopetusta tehostuneen fyysisen ja henki-
13038: on tuettu avun tarpeessa olevia työpaikan sen kuntoutumisen ohella. Mainittuun lai-
13039: hankkimisessa, anomusten laadinnassa, eri- tokseen on lisäksi saatu kunnolliset asunnot
13040: laisten asioiden hoidossa jne. opettajille, joiden kustannukset käsityöpajan
13041: Varsin merkittävä osuus Tuberkuloosilii- kanssa ovat tehneet noin 40 miljoonaa
13042: ton työssä on sen suorittamalla sekä jäsenis- markkaa. Mainitussa opistossa järjestetään
13043: töön että ulospäin suuntautuvalla valistuk- varsinaisen talvikurssin ohella kesäisin laa-
13044: sella. Paitsi jäsenille järjestettyjä kesäkurs- jaa virkistystoimintaa tuberkuloottisille toi-
13045: seja harjoittaa liitto tiedotustoimintaa leh- pilaille ja mm. tuberkuloottisille perheiden
13046: distön, radion ja elokuvan välityksellä sekä äideille. Vuoden 1956 kesällä järjestettiin
13047: julkaisemalla kirjallisuutta. Niinpä on sen kahden viikon ilmaisia lomatilaisuuksia noin
13048: kustantamasta Jousi-lehdestä kehittynyt 150 aikuiselle sekä yli kuukauden kestäviä
13049: ajanmukainen aikakauslehti, jossa pääpaino lomatilaisuuksia noin 400: lle tuberkulootti-
13050: on tuberkuloosiaiheisilla kirjoituksilla, selle ja tuberkuloottisten vanhempien lap-
13051: mutta jossa lisäksi on runsaasti muuta so- sille. Lasten kesävirkistystoiminnalla suo-
13052: siaali poliittista aineistoa. Jäsenlehti Jousi B daan lapsille mahdollisuus virkistymiseen ja
13053: menee ilmaiseksi kaikille jäsenille ja pyrkii voimistumiseen ja helpotetaan samalla lu-
13054: pitämään heidät kaikkien tapahtumien ta- kuisten vaikeuksissa kamppailevien tuberku-
13055: salla. Suunnitteilla on kahden propaganda- loottisten perheiden asemaa.
13056: lehtisen valmistaminen, näistä toinen on tar- Lasten kesävirkistystoiminnan kannalta on
13057: koitettu tekemään tunnetuksi liiton työtä lisäksi syytä mainita, että liitto sai kesäkau-
13058: suuren yleisön keskuudessa, toinen jäsenis- deksi 1956 oman kurssikeskuksen Säkylässä,
13059: 36 E 645/56
13060: 1080 IV,348. - Tuberkuloosiliitto r.y.
13061:
13062:
13063: jossa koko kesän ajan voitiin pitää noin 90 kuntouttamiseen, ja tämäkin työ tullaan
13064: lasta hoidossa ja lapsille erinomaisissa olo- edellisten tapaan julkaisemaan painoasui-
13065: suhteissa. sena.
13066: Tuberkuloottisten kuntouttamismahdolli- Työ, jota Tuberkuloosiliitto suorittaa mel-
13067: suuksien lisäämiseksi ja lähinnä ammatti- koisen laajassa mittakaavassa, kuuluu mie-
13068: koulutuksen tehostamiseksi on liitto ostanut lestämme koko yhteiskunnalle. Tämän vuoksi
13069: Oulussa lähes 5 000 ms kiinteistön noin ei ole kohtuullista, että liiton valtiovallalta
13070: 1 ha:n suuruisella palstalla ja ryhtyy vuo- saamaa tukea tultaisiin vähentämään kol-
13071: den 1956 syksyllä rakentamaan tuberku- mella miljoonalla markalla, niinkuin on ta-
13072: loottisten erikoisammattikoulua, johon tulee pahtunut valtioneuvoston tulo- ja menoarvio-
13073: hieman yli sata oppilaspaikkaa. Lisäksi esityksessä vuodelle 1957. Toimenpide tun-
13074: liitto on saanut haltuunsa palstan Espoossa, tuu kohtuuttomalta senkin vuoksi, kun liitto
13075: jolle tullaan perustamaan kaupallinen am- valtiovallan luvalla ryhtyy paraikaa laajoi-
13076: mattikoulu. Tähänkin opetuslaitokseen on hin toimenpiteisiin tuberkuloosia sairasta-
13077: suunniteltu 60-80 paikkaa. Lisäksi liitto neiden ammattikoulutuksen järjestämiseksi.
13078: suunnittelee lasten ja aikuisten kesävirkis- Valtiovallan tunnustus liiton yhteiskunnalle
13079: tystoiminnan laajentamista ja keskittämistä suorittamien palvelusten suhteen ei suurim-
13080: varten oman kurssikeskuksen aikaansaamista millaankaan ole ollut täysin vastaava mui-
13081: Säkylässä sijaitsevan lisäksi. Kaikkiin näi- den järjestöjen saamaan tukeen ja tunnus-
13082: hin suunniteltuihin puuhiin ryhdytään liiton tukseen nähden.
13083: toiminnalla aikaansaaduilla varoilla. Edellä olevaan viitaten ja ottaen huo-
13084: Edellä esitetyn lisäksi Tuberkuloosiliitto mioon Tuberkuloosiliiton suorittaman huo-
13085: suorittaa mm. laajaa tutkimustoimintaa. Ai- mattavasti kasvavan jälkihuolto- ja kuntout-
13086: kaisemmin on liiton toimesta julkaistu sen tamistyön merkityksen ehdotamme,
13087: asettaman toimikunnan työ parantolain so-
13088: siaalihuoltajain tehtävistä sekä samoin toimi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13089: kunnan mietintö nk. toipilasrahasta. Parhail- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XI luvun
13090: laan suoritetaan tutkimus tuberkuloottisten 17 momentille 3 miljoonaa mark-
13091: asuntokysymyksestä, joka tullaan julkaise- kaa Tuberkuloosiliitto - Tuberkulos-
13092: maan niin ikään toimikunnan mietintönä, förbundet r. y: lle sen toiminnan tuke-
13093: sekä lisäksi suoritetaan tutkimusta paranto- miseksi.
13094: laympäristötekijäin vaikutuksesta potilaan
13095: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
13096:
13097: Aino Malkamäki. Lauri Järvi. Eino Raunio.
13098: Urho Kulovaara. Laura Brander-Wallin. Artturi Koskinen.
13099: E. Pusa.
13100: 1081
13101:
13102: IV,349. - Rah.al. N: o 282.
13103:
13104:
13105:
13106:
13107: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kultatähkän Kiipu-
13108: lasäätiölle ammattikoulurakennusten rakennusavustukseksi.
13109:
13110:
13111: E d u s k u n n a ll e.
13112:
13113: Kultatähkän Kiipulasäätiö on perustanut Työsalirakennus 2100 m3
13114: Kiipulan tilalle Janakkalaan keuhkoinva- a 6 000: - ........ = mk 12 600 000: -
13115: lidien ammattikoulun, johon tulee neljä 30 Koulurakennus 4650 m3
13116: oppilaan osastoa. Syyskuusta 1955 alkaen a. 1 500: - .. .. . .. . = , 34 875 ooo: -
13117: on jo ollut toiminnassa 1-vuotinen konttori- Rakennuskustannukset
13118: työkoulu (20 naista ja 10 miestä) ja kulu- yhteensä ............. mk 47 475 000: -
13119: van vuoden helmikuussa aloitti toimintansa
13120: 2-vuotinen puutarhakoulu (15 naista ja 15
13121: miestä). Mahdollisimman läheisessä tulevai- Kun valtion asettama tuberkuloottisten
13122: suudessa on suunniteltu perustettavaksi 2- kuntouttamiskomitea kesäkuussa 1953 jul-
13123: vuotinen heikkovirta-sähköalan ammattikoulu kaisi mietintönsä, se ehdotti, että Kultatäh-
13124: (30 miestä) ja 3-vuotinen radio- ja puhelin- kän Kiipulasäätiön työhoitokoti laajennettai-
13125: alan ammattikoulu (30 miestä). siin Liperin ammattioppilaitoksen rinnak-
13126: Kiipula on suhteellisen suuri maatila, kaislaitokseksi, mitä ehdotusta sittemmin pe-
13127: jonka kokonaispinta-ala on 187 ha, josta rustettu Keuhkoinvalidien Kuntouttamis-
13128: viljeltyä peltoa 54 ha. Tilalla on suuret kas- säätiökin on puoltanut. Kiipulan ammatti-
13129: vihuoneet ja laaja hedelmäpuutaimisto. kouluhanke kuuluu yleisvaltakunnalliseen
13130: Siellä on suuren maatilan päärakennus kaik- ohjelmaan ja on tällaisen laitoksen tarve
13131: kine apurakennnksineen ja ammattikoulun suuri. Toisaalta koulutuskelpoisten keuhko-
13132: tarkoituksiin on vastikään rakennettu tar- invalidien saattaminen toimeentulostaan huo-
13133: peelliset opettajien asunnot sekä 48 oppilaan lehtiviksi kansalaisiksi on todettu valtiolle
13134: kolmikerroksinen tiilestä tehty asuinraken- taloudellisestikin kannattavaksi.
13135: nus. Rakenteilla on parhaillaan puutarha- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13136: koulun koulurakennus, joka käsittää 2425 ms. nioittaen,
13137: Jotta ammattikoulu mahdollisimman pian
13138: saataisiin täyteen suunniteltuun tehoonsa, että vuoden 1957 tulo- ja meno-
13139: olisi rakennettava koulurakennus ja työsali- arvioon otettaisiin Kultatähkän Kii-
13140: rakennus. Kaupunginarkkitehti Lauri Paja- pulasäätiölle rakennusavustuksena
13141: mies on laatinut piirustukset ja alustavan . 65 % ammattikoulurakennusten kus-
13142: kustannusarvion näistä rakennuksista ja oli- tannusarviosta eli 31 000 000 markkaa.
13143: sivat kustannukset seuraavat:
13144: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13145:
13146: Onni Hiltunen. Kaisa Hiilelä.
13147: Juho Tenhiälä. Erkki W. Mohell.
13148: Eino Raunio. Leo Häppölä.
13149: Aino Malkamäki. Felix Seppälä.
13150: 1082
13151:
13152: IV,350. - Rah.al. N:o 283.
13153:
13154:
13155:
13156: Hiltunen ym..: Määrärahan osoittamisesta Kultatähkän Kii-
13157: pulasäätiölle avustukseksi oppilasasuntoloiden rakentamista
13158: varten.
13159:
13160:
13161: E d u s k u n n a 11 e.
13162:
13163: Kultatähkän Kiipulasäätiö on perustanut Naisoppilaiden asuntola 2 150 m3
13164: Kiipulan tilalle J ana:kkalaan keuhkoinvali- a8000mk ............... . 17 200 000
13165: dien ammattikoulun, johon tullee neljä 30 Putkitunneli n. 30 jm a 20 000 mk 600 000
13166: oppilaan osastoa. Syyskuusta 1955 alkaen on Rakennuskustannukset yhteensä 37 400 000
13167: jo ollut toiminnassa 1-vuotinen konttorityö-
13168: koulu (20 naista ja 10 miestä) ja kuluvan
13169: vuoden helmikuussa aloitti toimintansa 2- Kun valtion asettama tuberkuloottisten
13170: vuotinen puutarhakoulu (15 naista ja 15 kuntouttamiskomitea kesäkuussa 1953 julkaisi
13171: miestä). Mahdollisimman läheisessä tulevai- mietintönsä, se ehdotti, että Kultatähkän
13172: suudessa on suunniteltu perustettavaksi 2- Kiipulasäätiön työhoitakoti laajennettaisiin
13173: vuotinen heikkovirta-sähköalan ammattikoulu Liperin ammattioppilaitoksen rinnakkaislai-
13174: (30 miestä) ja 3-vuotinen radio- ja puhelin- tokseksi, mitä ehdotusta sittemmin perustettu
13175: alan ammattikoulu ( 30 miestä). Keuhkoinvalidien Kuntouttamissäätiökin on
13176: Kiipula on suhteellisen suuri maatila, puoltanut. Kiipulan ammattikouluhanke
13177: jonka kokonaispinta-ala on 187 ha, josta vil- kuuluu yleisvaltakunnalliseen ohjelmaan ja
13178: jeltyä peltoa 54 ha. Tilalla on suuret kasvi- on tällaisen laitoksen tarve suuri ja toisaalta
13179: huoneet ja laaja hedelmäpuutaimisto. Siellä koulutuskelpoisten keuhkoinvalidien saatta-
13180: on suuren maatilan päärakennus kaikkine minen toimeentulostaan huolehtiviksi kansa-
13181: apurakennuksineen ja ammattikoUlun tarkoi- laisiksi on todettu valtiolle tailoudellisestikin
13182: tuksiin on vastikään rakennettu tarpeelliset kannattavaksi. Tämän vuoksi olisi välttämä-
13183: opettajien asunnot sekä 48 oppilaan kolmi- töntä rakentaa myöskin oppilasasuntolat kun-
13184: kerroksinen tiilestä tehty asuinrakennus. Ra- toon, jotta opetus koko laajuudessaan voitai-
13185: kenteilla on parhaillaan puutarhakoulun kou- siin toteuttaa. Tämä on sitäkin tärkeämpää,
13186: lurakennus, joka käsittää 2 425 ms. kun oppilasasuntola konttori- ja puutarha-
13187: Jotta ammattikoulu mahdollisimman pian koulujen osalta on jo olemassa, mutta perus-
13188: saataisiin täyteen suunniteltuun tehoonsa, tettavaksi suunniteltujen heikkovirta-sähkö-
13189: olisi rakennettava oppilasasuntolaan Esära- alan sekä radio- ja puhelinalan ammattikou-
13190: kennus miesoppilaita varten sekä erillinen ~un osalta ne kokonaan puuttuvat.
13191: naisoppilaiden asuinrakennus. Kaup_ungin- Sen vuoksi edellä olevaan viitaten ehdo-
13192: arkkitehti Lauri Pajamies on ~aatinut pii- tamme kunnioittaen,
13193: rustukset ja alustavan kustannusarvion oppi-
13194: ,lasasuntoloita varten ja olisivat kustannukset että vuoden 1957 tulo- ja menoar-
13195: seuraavat: vioon otettaisiin 37 400 000 markkaa
13196: mk avustuksena Kultatähkän Kiipulasää-
13197: Miesoppilaiden asuntolan lisä- tiölle oppilasasuntoloiden rakentamista
13198: rakennus 2 450m3 a 8 000 mk 19 600 000 varten.
13199: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13200:
13201: Onni Hiltunen. Kaisa Hiilelä.
13202: Juho Tenhiälä. Erkld W. Mohell.
13203: Eino Raunio. Leo Häppölä.
13204: Aino Malkamäld. Felix Seppälä.
13205: 1083
13206:
13207: IV,351. - Fin.mot. N: o 284.
13208:
13209:
13210:
13211:
13212: Österholm m. fl.: Angående anvisande av anslag för anskaf-
13213: fande av ritningar och för andra förberedande arbeten
13214: för att i Helsingfors uppföra ett arbetshem jämte internat
13215: för polioinvalider.
13216:
13217:
13218: T i ll R i k s d a g e n.
13219:
13220: Vår invalidvård befinner sig i allmänhet lighet att arbeta i omedelbar närhet av sin
13221: på en mycket hög nivå, som vunnit erkän- bostad, jämte ett internat för dem som vis-
13222: nande även utom landets gränser. Detta serligen kan bege sig till allmänna arbets-
13223: gäller särskilt vården av invalider med platser men som icke desto mindre måste
13224: mindre grad av invaliditet som man på ett ha ett hem, avsett att tillgodose polioinvali-
13225: föredömligt sätt kunnat inpassa i samhället, dens speciella villkor.
13226: medan däremot de svårare fallen i viss mån Anläggningarna har beräknats draga en
13227: blivit försummade. I den mån en person med kostnad av 70-80 miljoner mark och rit-
13228: svår invaliditet lyckats få utbildning i någon ningarna håller som bäst på att utarbetas.
13229: yrkesskola har han nämligen ställts inför Anstalten anses böra förläggas till huvudsta-
13230: nära nog oöverkomliga hinder när det gällt den ty endast där kan invaliderna få den
13231: att i förvärvslivet tillgodogöra sig de kuns- nödvändiga eftervården och utbildningen vid
13232: kaper han inhämtat. En dyr utbildning har existerande yrkesskolor med specialutbildning
13233: sålunda ofta helt spolierats. för invalider. Avsikten är att bereda plats
13234: En särskild och behjärtansvärd grupp för 30 skadade med svår invaliditet, vilka
13235: bland personer med svår invaliditet utgör de, där skulle ha sitt hem och sin arbetsplats.
13236: som lider av sviterna av den förödande po- Därutöver skulle beredas husrum åt ca 100
13237: liosjukdomen. Som bekant har vårt land invalider, som kan få anställning på den
13238: under snart tre års tid drabbats av polio- fria arbetsmarknaden.
13239: epidemier av vilka den år 1954 var särskilt En insamling för ändamålet pågår i detta
13240: svår emedan då inemot 900 drabbades av nu under beskydd av Republikens president.
13241: sjukdomen. Ä ven i höst synes läget i detta Det är dock uppenbart, att statsmakten inte
13242: avseende oroväckande. kan ställa sig på sidan om detta behjärtans-
13243: Statistiken visar, att polion- härjar bland värda företag, som därtill knappast kan få
13244: människor i de bästa åldersåren och drabbar en tillfredsställande lösning utan kännbart
13245: alla samhällsgrupper. De polioskadade stöd från det allmännas sida. Om någonsin
13246: tvingas att i mån av möjlighet söka nya ut- bör det anses vara samhällets skyldighet att
13247: vägar för sin fortsatta utkomst, där inte lätta bördan för dem, som drabbats av den
13248: medellöshet rentav driver invaliderna in på fruktansvärda polion - en sjukdom, inför
13249: kommunalhemmen. viiken vetenskapen ännu står ganska makt-
13250: Då det ställer sig synnerligen vanskligt lös - och rädda dem från att råka i full-
13251: för stora grupper av polioskadade att göra ständig hopplöshet. Då föreningen Polio-
13252: sig gällande på den fria arbetsmarknaden invaliderna r.f. förbereder inrättandet av ett
13253: på grund av svårigheterna att röra sig i arbetshem jämte internat för polioskadade,
13254: trafiken och på arbetsplatserna har de polio- synes det vara rätt och tillbörligt att staten
13255: skadade med berömvärd energi tagit sin sak redan nu ger företaget en handräckning så
13256: i egna händer. Genom sin förening Polio- att den kommer förbi de första svårigheterna.
13257: invaliderna r.f. har de tagit initiativ till upp- Ett belopp på 5 milj. mark är det lägsta
13258: förandet av ett arbetshem i Helsingfors för som härvid kan anses komma i fråga.
13259: sådana polioinvalider, som endast har möj- Med hänvisning till ovanstående föreslås,
13260: 1084 IV,351. - Polioinvalidien työkoti ja asuntola.
13261:
13262:
13263: att Riksdagen måtte besluta att i beredande arbeten för att i Helsing-
13264: statsförslaget för år 1957 upptaga ett fors uppföra ett arbetshem jämte in-
13265: anslag på 5 miljoner rnark för anskaf- ternat för polioinvalider.
13266: fande av ritningar och för andra för-
13267: Helsingfors, den 18 september 1956.
13268:
13269: John Österholm. Arthur Larson. Albin Wickman.
13270: Grels Teir. Verner Korsb~ck. Sven Högström.
13271: 1085
13272:
13273: IV,351. - Rah.al. N:o 284.
13274: Suomennos.
13275:
13276:
13277:
13278:
13279: Österholm ym.: Määrärahan osoittamisesta piirustusten hank-
13280: kimista ja muita valmistavia töitä varten työkodin ja
13281: asuntolan rakentamiseksi polioinvalideille Helsinkiin.
13282:
13283:
13284: E d u s k u n n a ll e.
13285:
13286: Invalidihuoltomme on yleensä hyvin kor- polion vaurioittamat henkilöt kiitettävällä
13287: kealla tasolla, mikä on saanut tunnustusta tarmolla ottaneet asiansa omiin käsiin. Yh-
13288: myös maan rajojen ulkopuolella. Tämä kos- distyksensä Polio-invalidit r. y. kautta he
13289: kee erityisesti pienemmällä invaliditeettias- ovat tehneet aloitteen työkodin rakentami-
13290: teella olevia invalideja, jotka on kyetty esi- seksi Helsinkiin sellaisia polioinvalideja var-
13291: merkillisellä tavalla sopeuttamaan yhteiskun- ten, jotka voivat työskennellä vain asun-
13292: taan, kun sitä vastoin vaikeammat tapaukset tonsa välittömässä läheisyydessä, sekä asun-
13293: ovat jossakin määrin tulleet laiminlyödyiksi. tolan rakentamiseksi niille, jotka tosin voi-
13294: Sikäli kuin vaikealla invaliditeettiasteella vat mennä yleisille työpaikoille, mutta joilla
13295: oleva henkilö on onnistunut saamaan koulu- siitä huolimatta täytyy olla koti, jossa on
13296: tusta jossakin ammattikoulussa, on hän ni- otettu huomioon polioinvalidin erityiset vaa-
13297: mittäin joutunut miltei ylipääsemättömien timukset.
13298: vaikeuksien eteen, kun on ollut kysymys hä- Perustamiskustannukset on laskettu 70-80
13299: nen hankkimiensa tietojen käyttämisestä miljoonaksi markaksi, ja piirustuksia ryhdy-
13300: elinkeinoelämässä. Kallis koulutus on siten tään parhaillaan laatimaan. Laitos on kat-
13301: usein mennyt kokonaan hukkaan. sottu tarpeelliseksi sijoittaa pääkaupunkiin,
13302: Erityisen ja myötätuntoa ansaitsevan ryh- sillä ainoastaan siellä voivat invalidit saada
13303: män vaikealla invaliditeettiasteella olevien välttämättömän jälkihoidon ja koulutuksen
13304: henkilöiden joukossa muodostavat ne, jotka invalidien erikoiskoulutusta varten olevissa
13305: kärsivät tuhoisan poliosairauden seurauk- ammattikouluissa. Tarkoituksena on järjes-
13306: sista. Kuten tunnettua, on maassamme pian tää tilat 30 vaikean invaliditeetin saaneelle,
13307: kolmen vuoden ajan ollut lapsihalvausepide- joilla siellä olisi kotinsa ja työpaikkansa.
13308: mioita, joista vuoden 1954 epidemia oli eri- Lisäksi järjestettäisiin huonetilaa noin 100
13309: tyisen vaikea, koska silloin sairaus kohtasi invalidille, jotka voivat saada paikan va-
13310: 900 henkilöä. Myös tänä syksynä näyttää pailla työmarkkinoilla.
13311: tilanne tässä suhteessa levottomuutta herät- Varojen keräys tarkoitukseen on parhail-
13312: tävältä. laan käynnissä tasavallan presidentin suoje-
13313: Tilasto osoittaa, että polio tekee tuhojaan luksessa. Kuitenkin on ilmeistä, että valtio-
13314: parhaimmissa ikävuosissaan olevien ihmisten valta ei voi jättäytyä sivuun tästä kanna-
13315: keskuudessa ja kohdistuu kaikkiin yhteis- tusta ansaitsevasta yrityksestä, joka sitä
13316: kuntaryhmiin. Polion vaurioittamien henki- paitsi tuskin voi saada tyydyttävää ratkai-
13317: löiden on pakko mahdollisuuksiensa mukaan sua ilman tuntuvaa tukea yleisistä varoista.
13318: etsiä uusia keinoja jatkuvaa toimeentuloaan Yhteiskunnan velvollisuutena täytyy jos kos-
13319: varten, sikäli kuin varattomuus ei suoras- kaan pitää niiden taakan keventämistä, joita
13320: taan aja invalideja kunnalliskoteihin. pelottava lapsihalvaus on kohdannut - sai-
13321: Koska suurten polioinvalidiryhmien on raus, jonka suhteen tiede vielä on varsin voi-
13322: erittäin vaikeata selviytyä vapailla työmark- maton - ja pelastaa heidät joutumasta täy-
13323: kinoilla liikenteessä ja työpaikoilla liikkumi- delliseen toivottomuuteen. Kun yhdistys Po-
13324: sen aiheuttamien hankaluuksien takia, ovat lio-invalidit r. y. valmistelee työkodin ja
13325: 1086 IV,351. - Polioinvalidien työkoti ja. asuntola..
13326:
13327:
13328: asuntolan perustamista polion uhreille, näyt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13329: tää oikealta ja asianmukaiselta, että valtio tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
13330: jo nyt antaa yritykselle tukensa, niin että markan määrärahan piirustusten hank-
13331: se pääsee ohi ensimmäisten vaikeuksien. kimista ja muita valmistavia töitä
13332: 5 miljoonan markan summa on pienin, minkä varten työkodin ja asuntolan rakenta-
13333: tällöin voidaan katsoa tulevan kysymykseen. mikseksi polioinvalideille H elsinM'in.
13334: Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
13335: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
13336:
13337: John Österholm. Arthur Larson. Albin Wickman.
13338: Grels Teir. Verner Korsbäck. Sven Högström.
13339: 1087
13340:
13341: IV,352. - Rah.al. N: o 285.
13342:
13343:
13344:
13345:
13346: Asvik ym.: · Määrärahan osoittamisestn kuntouttnmislaitoksen
13347: rakentamista varten Vaasan kaupunkiin.
13348:
13349:
13350: E d u s k u n n a ll e.
13351:
13352: Kuten julkisuudessa on monissa eri yh- Tällaisen laitoksen merkityksen lapsihal-
13353: teyksissä todettu, lapsihalvausta vastaan käy- vauksen uhriksi joutuneiden jälkihoidon kan-
13354: tävässä taistelu..."Sa on ydinkysymyksenä tau- nalta hyvin ymmärtäen Vaasan kaupunki on
13355: tiin sairastuneiden ja halvaantuneiden kun- päättänyt varata Suomen Siviili- ja Asevel-
13356: touttamishoidon järjestäminen. Sattuneiden vollisuusinvaliidien Liitto r.y: lle tarvittavan
13357: lapsihalvausepidemioiden seurauksena on alueen Korkeamäen uudelta asuntoalueelta.
13358: maassamme n. 600-700 henkilöä, jotka pi- Laitos tulisi olemaan n. 7 000 m3: n suurui-
13359: täisi kiireellisesti saada kuntouttamishoitoon. nen ja n. 50-hoitopaikkainen. Tarvittavilla
13360: Kun touttamishoitopaikoista on kuitenkin hoitovälineillä varustettuna se tulisi maksa-
13361: erittäin suuri puute, sillä ainoa laitos, joka maan yhteensä n. 50-60 milj. markkaa.
13362: tällä hetkellä voi ottaa lapsihalvauspotilaita Koska mainitun kuntouttamislaitoksen ra-
13363: heti hoitoon, on vain 70-hoitopaikkainen, kentaminen olisi osaltaan omiaan poistamaan
13364: minkä vuoksi kuntouttamishoitopaikkoja pi- erään suuren puutteen maamme sairaalajär-
13365: täisi välttämättä ja kiireellisesti saada lisää. jestelmässä ja koska laitos saataisiin raken-
13366: On huomattava, että tällaiset laitokset eivät netuksi invaliidijärjestön toimesta, olisi val-
13367: palvele vain lapsihalvauksen, vaan myös mo- tiolla mielestämme täysi syy tukea mainitun,
13368: nien muiden sairauksien ja mm. teollisuu- koko kansan terveydelle ja työkyvyn säilyt-
13369: den työtapaturmien uhrien jälkihoitoa ja tämiselle ensiarvoisen tärkeän laitoksen ai-
13370: kuntouttamista. kaansaamista myöntämällä sen rakennuskus-
13371: Sen johdosta, että Vaasan kaupunki si- tannusten peittämiseksi valtionavustus.
13372: jaitsee vanhan lapsihalvausepidemia-alueen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
13373: keskuksessa, että kaupunkiin on hyvät kul- nioittaen,
13374: kuyhteydet ja että kaupunki on röntgen-
13375: ym, laitteilla - joita lm. kuntouttamislai- että Edttskunta ottaisi vuoden 1957
13376: toksetkin eräissä tapauksissa tarvitsevat - tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
13377: varustetun keskussairaalan sijoituspaikka, lvan suuruisen mää·rärahan kuntoutta-
13378: olisi Vaasan kaupunki erittäin sopiva kun- mislaitoksen rakentamista varten V aa-
13379: touttamislaitoksen sijoituspaikaksi lähinnä sa.n kuupunkiin.
13380: rannikkoseudun ja pohjoisemman Suomen
13381: kuntouttamislaitoksen tarvetta silmällä pitäen.
13382: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13383:
13384: Toivo Åsvik. N. Nurminen. Aleksi Kiviaho.
13385:
13386:
13387:
13388:
13389: 37 E 645/56
13390: 1088
13391:
13392: IV,353. - Rah.al. N: o 286.
13393:
13394:
13395:
13396:
13397: Flinck ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kaluston
13398: ja hoitovälineistön hankkimiseksi sokeain hieroma- ja fysi-
13399: kaalisiin laitoksiin.
13400:
13401:
13402: E d u s k u n n a ll e.
13403:
13404: Sokeain Keskusliiton toimintasaralla on sen turvin voitu kuluneen vuoden aikana
13405: keskeisenä työmuotona ollut eri puolilla maa- järjestää Varkauden kauppalaan ja Oulun
13406: tamme asuvien sokeain kansalaisten ammatti- kaupunkiin perustettuihin hieroma- ja fysi-
13407: koulutus. Kun kuitenkin käsityöammatteja kaalisiin hoitolaitoksiin kalusto ja välttä-
13408: harjoittavien sokeain työntekijäin asema nä- mättömästi tarvittavat hoitovälineet.
13409: kevien työntekijöiden ja teollisuuden taholta Yhä useamman hoitolaitoksen aikaansaa-
13410: tapahtuvan jatkuvan kilpailun vuoksi käy minen eri puolille maata on välttämätöntä,
13411: päivä päivältä yhä vaikeammaksi, olisi tar- koska niiden avulla voidaan tukea sokeain
13412: koituksenmukaista sijoittaa kaikki ammatti- ammattikoulutusta sekä työhönsijoitusta.
13413: koulutuksen saaneet sokeat hierojat heidän Ehdotammekin edellä olevaan viitaten kun-
13414: omalle ammattialalleen, koska sen kautta voi- nioittaen,
13415: taisiin samalla huomattavasti helpottaa yksin
13416: käsityöllä itseään elättävien sokeain työsken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13417: tely- ja toimeentulomahdollisuuksia. tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mar-
13418: Sosiaaliministeriön otettua valtion v. 1955 kan suuruisen avustuksen perustetta-
13419: tulo- ja menoarvioon 1 500 000 markan suu- viin sokeain hieroma- ja fysikaalisiin
13420: ruisen avustuksen perustettavan uuden so- laitoksiin tarvittavan kaluston ja hoi-
13421: keain hieroma- ja fysikaalisen hoitolaitoksen tovälineistön hankkimista varten.
13422: kalusto- ja välineistöhankintaa varten, on
13423: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13424:
13425: Anni Flinck. Eino Raunio. Tyyne Paasivuori.
13426: Vappu Heinonen. Laura Brander-Wallin. Martta Salmela-Järvinen.
13427: Elli Nurminen. Impi Lukkarinen. Kustaa Alanko.
13428: 1089
13429:
13430: IV,354.- Rah.al. N:o 287.
13431:
13432:
13433: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjoismaiden
13434: audiologijatkokoulutuskurssien järjestämiseksi Suomessa
13435: vuonna 1958.
13436:
13437:
13438: E d u s k u n n a ll e.
13439:
13440: · Kuulavikaisten kansalaisten, niin lasten, kurssit pidettiin jälleen Tanskassa. Kussa-
13441: nuorten kuin täysi-ikäistenkin sosiaalinen kin maassa on nämä kurssit järjestänyt ao.
13442: huolto ja lääketieteellinen, teknillinen ja maan huonokuuloisten järjestö valtion talou-
13443: pedagoginen kuntouttaminen on mainittujen dellisella tuella.
13444: alojen viime vuosina tapahtuneen voimak- Suomen olisi kyettävä ainakin vuonna
13445: kaan kehityksen tuloksena tullut meidänkin 1958 tällaiset kurssit järjestämään ja ny-
13446: maassamme entistä paremmin huomioiduksi. kyisten kustannusten puitteissa siihen tarvi-
13447: Viimeisten viiden vuoden kuluessa on mm. taan 600 000 markkaa. Ylimenevän summan
13448: kyetty saamaan toimintaan kuurojen pieno- ovat maamme huonokuuloisten omat järjes-
13449: kaisten lastentarha-alkeisopetus Helsingissä, töt, Kuulonhuoltoliitto ja Hörseltjänst val-
13450: I-1ahdessa ja Tampereella. Huonokuuloisten miit kustantamaan.
13451: oppivelvollisten kunnallisia kouluja on pe- Kurssien osanottajat kustantavat itse mat-
13452: rustettu Helsinkiin, Lahteen, Jyväskylään ja kansa, mutta kukin maa on tarjonnut kurs-
13453: Tampereelle. Maamme ensimmäinen kuulo- sien aikana ilmaisen asunnon ja ruoan. Osan-
13454: keskus on aloittanut toimintansa juuri näinä ottajia on eri vuosina ollut 70-106 ja on
13455: päivinä. osanottajamäärä kasvanut vuosi vuodelta. Il-
13456: Meillä ei kuitenkaan ole omassa maas- meistä kuitenkin lienee, että Suomen kurs-
13457: samme ollut mahdollisuuksia alan opettajien seille osanottajamäärä olisi vähäisempi juuri
13458: kouluttamiseen, minkä vuoksi omassa maassa matkakustannusten takia. Oman maamme
13459: on voitu antaa vain alkeiskoulutus ja lisä- alan ammattihenkilöitä sen sijaan Yoisi osal-
13460: pätevyys on hankittu erilaisilla kursseilla listua enemmän.
13461: ulkomailla. Tällaisten kurssien järjestely vaatii huo-
13462: Pohjoismaiden (Ruotsin, Korjan, Tanskan mattavasti aikaa, koska se on suunniteltava
13463: ja Suomen) kesken on v-allinnut hyvä yhteis- huolellisesti ja yhteistoiminnassa toisten mai-
13464: toiminta alan ammattihenkilöiden pätevyys- den järjestöjen kanssa. Vaikkapa siis kurs-
13465: koulutuksessa. Pohjoismaiden lmonokuulois- sit pidetäänkin vasta 1958 kesällä, on niiden
13466: ten järjestöt ja näiden maiden alan opettaja- järjestely aloitettava jo vuonna 1957, eikä
13467: järjestöt ovat auliisti tukeneet toisiaan. Mei- mihinkään järjestelyihin uskalleta eikä voi-
13468: dän maamme on kuitenkin kaiken aikaa jou- dakaan ryhtyä ennenkuin on varmuus talou-
13469: tunut olemaan ,ottavana puolena", koska dellisesta tuesta.
13470: meillä ei ole ollut mahdollisuuksia ,antaa". Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13471: Tärkeimmät näistä jatkokoulutuskursseista nioittaen,
13472: ovat joka toinen vuosi pidetyt alan opetta-
13473: jien, teknikkojen ja lääkärien jatkokurssit. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13474: Ensimmäiset sellaiset pidettiin 1950 Tans- tulo- ja menom·vioon 600 000 markkaa
13475: kassa, seuraavat 1952 Ruotsissa ja kolman- Pohjoismaiden audiologijatkokoulutus-
13476: net 1954 Norjassa. Vuonna 1956 olisi ollut kurssien järjestämiseksi Suomessa
13477: Suomen vuoro kurssit järjestää ja kustantaa, vuonna 1958.
13478: mutta siihen ei ollut varoja, mistä johtuen
13479: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13480:
13481: Vappu Heinonen. Anni Flinck. Elli Nurminen.
13482: Impi Lukkarinen. Arvo Sävelä. Kaisa Hiilelä.
13483: Urho Kulovaara. Väinö Tikkaoja. Varma :K. Turunen.
13484: K. F. Haapasalo. Tyyne Paasivuori. Marja Lahti.
13485: Rafael Paasio. Martta Salmela-Järvinen. Sylvi Halinen.
13486: 1090
13487:
13488: IV,355. - Rah.al. N: o 288.
13489:
13490:
13491: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
13492: toipilasrahan suorittamista vMten.
13493:
13494: E d u s k u n n a ll e.
13495:
13496: Pitkäaikaista sairautta poteneiden jälki- san läänissä 21 %, Oulun läänissä 31% sekä
13497: huoltokysymys on maassamme jatkuvasti Kymin ja Lapin lääneissä 32 % kuntien mää-
13498: ollut esillä, mutta mitään kokonaisratkaisua rästä ei jaa toipilasrahaa.
13499: ei ole saatu syntymään eikä todennäköisesti Kuten edellä olevasta jo on käynyt selville,
13500: saada syntymään niin kauan, kuin meiltä kunnat ovat jakaneet toipilasrahaa yleensä
13501: puuttuu yleinen sairausvakuutus. Kuitenkin vain tuberkuloosia sairastaville, mutta muuta-
13502: joudutaan säännönmukaisesti sekä sairaa- mat kunnat ovat ulottaneot sen antamisen
13503: loista että parantoloista hoitopaikkojen puut- myös reumapotilaille. Tämä olisi suotavaa
13504: teen vuoksi lähettämään potilaat toipiiaina laajemmassakin mitassa. Edellä mainittujen
13505: kotiin. Potilaan taloudelliset olosuhteet, var- lisäksi on olemassa monia muita pitkäaikai-
13506: sinkin pitkäaikaisten sairauksien ollessa ky- sia sairauksia, joiden täydellinen parantu-
13507: symyksessä, ovat tavallisesti niin huonontu- minen ehdottomasti vaatisi toipilaskautta,
13508: neet, että he joutuvat joko köyhäinhoidon jonka aikana potilas ei liikaa rasita itseään.
13509: varaan tai päätyvät usein ottamaan saata- Mainittakoon vain sydänsairaudet, jotka ny-
13510: vissa olevan raskaan ja heidän terveydenti- kyään kuolleisuustilastossa ovat ensi sijalla.
13511: laansa nähden täysin sopimattoman työpai- Ajoissa aloitettu hoito ja riittävä toipilr,s-
13512: kan. Tämä on monessa tapauksessa johtanut aika ilmeisesti pienentäisi kuolleisuuslukuja
13513: uuteen sairastumiseen, ja potilas joutuu sil- ja lisäisi työkykyiseksi parantuneiden mää-
13514: loin entistä kauemmin pitämään yhteiskun- rää. Esimerkiksi verisuonten kalkkeutumista
13515: nalle kallista sairassijaa tai parantolapaik- sairastaneet, joita on n. kolmannes sydän-
13516: kaa hallussaan. Potilaan tervehtyminenkin on ja verisuonitautia sairastavista, tarvitsisivat
13517: tämän jälkeen usein epävarmempaa ja on- hoidon jälkeen puolesta vuodesta vuoteen,
13518: nellisimmassakin tapauksessa työkyvyn aste jopa siitä ylikin, toipumisaikaa tullakseen
13519: jää entistä pienemmäksi. uudelleen työkykyisiksi.
13520: Tuberkuloottisten kohdalla tämä kehitys Jotta kaikki kunnat, myös taloudellisissa
13521: on sekä taudin yleisyyden että sille luonteen- vaikeuksissa olevat, ottaisivat käytäntöön toi-
13522: omaisen laadun johdosta parhaiten havaittu. pilasrahan, eikä ainoastaan tuberlmloosia,
13523: Viime vuosina ovat useat kunnat juuri tu- vaan myös muita pitkäaikaisia sairauksia
13524: berkuloottisten toipilaskauden turvaamiseksi poteneiden tarkoituksenmukaisen toipumis-
13525: ottaneet käytäntöön ns. toipilasrahan. Kulu- kauden turvaamiseksi, olisi välttämätöntä,
13526: vana vuonna on 443 kuntaa jakanut toipilas- että valtio avustaisi kuntia tässä tarkoituk-
13527: rahaa ja ne ovat käyttäneet siihen yli 98 sessa. Avustus tulisi jakaa paitsi kunnan
13528: milj. markkaa menoarvioidensa mukaan. Toi- varallisuuden, myös kunnassa olevien toipi-
13529: pilasrahan suuruus on vaihdellut 200-400 Iaidon suhteellisen luvun perusteella.
13530: markan välillä, useimmissa kunnissa se on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13531: ollut 250 markkaa vuorokautta kohden. Toi- nioittaen,
13532: pilasrahaa on myönnetty 3-6 kuukauden
13533: pituiselta ajalta. Sellaisilla alueilla, joissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13534: tuberkuloosin levinneisyys on suuri, jossa tulo- ja menoarvioon 50 000 000 rrwr-
13535: väestö ja myös kunnat ovat köyhiä, on suuri kan arviomäärä,rahan avustukseksi
13536: määrä kuntia, joissa toipilasraha ei ole käy- kunnille niiden suorittaman toipilas-
13537: tännössä ollenkaan, koska asia on kunnan rahan perusteella.
13538: vapaaehtoista huoltotoimintaa. Niinpä Vaa-
13539: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13540:
13541: Irma Torvi. Leo Suonpää. Elli Stenberg.
13542: Esa Hietanen. Pertti Rapio. Irma Rosnell.
13543: J. Mustonen. Matti Koivunen. Pauli Puhakka.
13544: Eino Roine. Yrjö Murto. Niilo Nieminen.
13545: 1091
13546:
13547: IV,356. - Rah.al. N: o 289.
13548:
13549:
13550:
13551:
13552: Nederström-Lunden ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuk-
13553: siksi ja lainoiksi k1tnnille vajaamielishoitolaitosten perus-
13554: tamista varten.
13555:
13556:
13557: E d u s k u n n a ll e.
13558:
13559: Syvästi vajaamielisiä henkilöitä on maas- siin sijoittaa heille sop1vnn oppi- ja hoito-
13560: samme arvioitu olevan noin 20 000. Tämän laitoksiin. Vaikeasti hoidettavien vajaamie-
13561: lisäksi on lievästi vajaamielisiä eli heikko- listen sijoittaminen laitoshoitoon ei ole tär-
13562: mielisiä arvioitu olevan suunnilleen saman keätä vain heidän itsensä vuoksi, vaan myös
13563: verran. Hoitopaikkojen tarve on suuri, heidän kotiensa, vanhempiensa ja terveiden
13564: koska niitä on tällä kertaa vain noin puoli- sisarusten takia.
13565: toista tuhatta. Näistä on valtion laitoksissa Nykyisen kestämättömän tilanteen edessä
13566: 278 ja loput hoitopaikoista sijaitsevat kun- ovat kunnat ja kuntayhtymät sekä sosiaali-
13567: tien ja yksityisten vajaamielislaitoksissa. huollon työntekijät pohtineet asiaa. Yhä
13568: Hoitopaikkojen lukumäärän lisääntyminen yleisemmäksi on muodostunut ajatus vajaa-
13569: on edistynyt varsin hitaasti, koska yksityi- mielislain nopean hyväksymisen tarpeellisuu-
13570: set yhdistykset ja yhtymät, jotka valta- desta, minkä lain puitteissa voitaisiin rat-
13571: osalta huolehtivat vajaamielishoidosta maas- kaista vaikea vajaamielisten hoitopulma.
13572: samme, eivät ole varojen puutteessa voi- Edellä mainitun lain hyväksyminen näyt-
13573: neet toimintaansa laajentaa. Valtio on oma- tää kuitenkin vielä hallituksen antamasta
13574: kohtaisesti varsin vähän osallistunut edellä esityksestäkin huolimatta viipyvän. Kun
13575: mainitun asian hoitoon. näin on ja kun kuntien taholta on vaikean
13576: Olisi kuitenkin aivan välttämätöntä, että tilanteen pakottamana ryhdyttävä vajaa-
13577: hoitolaitoksia saataisiin lisää. Hoitopaikko- mielislaitosten rakentamiseen, olisi rakenta-
13578: jen puutteen vuoksi on vajaamielisiä jou- mista valtion taholta avustettava.
13579: duttu sijoittamaan myös mielisairaaloihin, Edelliseen viitaten ehdotamme,
13580: kunnalliskoteihin ja niiden mielisairasosas-
13581: toille, minkä lisäksi valtavasti suurin osa että Edusk1mta ottaisi vuoden 1957
13582: heistä on asianmukaista huoltoa vailla tulo- ja menoarvioon 100 000 000
13583: omissa kodeissaan. Tuhannet kodit ja van- markan määrärahan myönnettäväksi
13584: hemmat kamppailevat suurissa vaikeuksissa avustuksina ja halpalcorkoisina lai-
13585: vaj aamielisten lastensa sijoittamisessa. V ar- noina kunnille vajaamielishoitolaitos-
13586: halsemmalla ikävuodella voisivat vajaamie- ten perustamista 'Uarten.
13587: liset lapset jotain oppia, jos heidät voitai-
13588: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13589:
13590: Judit Nederström-Lunden. Antti Kinnunen.
13591: Pauli Puhakka. Kaino Haapanen.
13592: Paavo Aitio. Niilo Nieminen.
13593: Eino Tainio. Toivo Niiranen.
13594: 1092
13595:
13596: IV,357. - Rah.al. N:o 290.
13597:
13598:
13599:
13600:
13601: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta ktmnallisten lasten-
13602: seimien ja päiväkotien valtionapua varten.
13603:
13604:
13605: E d u s k u n n a 11 e.
13606:
13607: Kuluvana vuonna on sosiaaliministeriön siitä ajasta ovat sekä kustannukset että sei-
13608: hallinnonhaaran menojen kohdalla luvulla mien ja päiväkotien lukumäärä pakottavan
13609: ,Lastensuojelun avustaminen" momentilla tilanteen johdosta lisääntyneet. Lastenseimien
13610: ,Kotikasvatuksen tukemistyö" ollut 5 miljoo- ja päiväkotien puute on maassamme edelleen
13611: naa markkaa. Määrärahasta ovat yksityiset huutava, jota ei kuitenkaan saada korjatuksi
13612: lastenseimet saaneet 3 070 000 markkaa, niin kauan kuin valtiovallan suhtautuminen
13613: mikä on jaettu 43 seimelle, joissa on ollut on tämänlaatuinen. Ei riitä, että hallitus
13614: n. 3 400 lasta. ~altionapua anoneita seimiä esityksessään myöntää lastenseimet ja päivä-
13615: oli kuitenkin 123. Kunnallisille laitoksille ei kodit ,yhteiskunnan kannalta tarpeellisiksi
13616: annettu ollenkaan, koska määräraha on ollut katsottaviksi laitoksiksi", tarvittaisiin myös
13617: näin pieni. Å vustusta saaneille seimille se aineellista tukea.
13618: on merkinnyt vain 4 % kustannuksista. Kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13619: lulasten päiväkodit eivät nykyään ole saa-
13620: neet ollenkaan valtionavustusta. Hallitus että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13621: esittää nyt määrärahan korottamista 2 mil- tulo- ja menoarvion 14 Pl. XIV luvun
13622: joonalla markalla lastenseimien ja päiväko- 2 momentille (kotikasvatuksen tuke-
13623: tien lisääntymisen vuoksi. Lisäysehdotus on mistyö) 20 000 000 markan määrära-
13624: kuitenkin mitättömän pieni - edelleenkin han kunnallisten lastenseimien ja päi-
13625: % miljoonaa pienempi kuin v. 1953 - ja väkotien valtionapua varten.
13626: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13627:
13628: Irma Torvi. Juho Rytkönen. Niilo Nieminen.
13629: Pentti Liedes. Elli Stenberg. Toivo Kujala.
13630: 1093
13631:
13632: IV,358.- Rah.al. N:o 291.
13633:
13634:
13635:
13636:
13637: Torvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnallisten
13638: lastenkotien rakennuskustannusten avustamiseen.
13639:
13640:
13641: E d u s k u n n a ll e.
13642:
13643: Hallitus toteaa tulo~ ja menoarvion perus- hyväksymistä kohtuullisista rakennuskustan-
13644: teluissa, että maan 207 lastenkodista enem- nuksista.
13645: män kuin kolmas osa toimii epätyydyttävissä Maassamme on edelleen useamman kunnan
13646: rakennuksissa. Hallitus ehdottaa ko. momen- käsittäviä alueita, joissa ei ole yhtään lasten-
13647: tille rahaa 6 000 000 mk, josta 1 000 000 mk kotia, ei tavallista eikä erityiskotia, joissa
13648: lisäystä kuluvaan vuoteen verrattuna. Ehdo- joudutaan antamaan lapsia sellaisiinkin kas-
13649: tettu määräraha on naurettavan pieni jo vatuskoteihin, jotka eivät vastaa tarkoitus-
13650: korjattavien lastenkotien tarpeisiin, puhu- taan.
13651: mattakaan siitä, että uusia laitoksia uusine Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13652: rakennuksineen pitäisi perustaa. Kuitenkin
13653: laissa lastenkotien valtionavusta edellytetään, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13654: että valtio ottaisi osaa lastenkotien perusta- tulo- ja menoarvion 14 Pl. XIV lu-
13655: miskustannuksiin tavallisille lastenkodeille vun 4 momentille 20 000 000 markkaa
13656: enintään kaksi viidesosaa ja muulle lasten- lisäystä kunnallisten lastenkotien ra-
13657: kodille enintään puolet sosiaaliministeriön kennuskustannusten avustamiseen.
13658: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13659:
13660: Irma Torvi. Pentti Liedes. Toivo Kujala.
13661: Elli Stenberg. Niilo Nieminen. Juho Rytkönen.
13662: J. Mustonen.
13663: 1094
13664:
13665: IV,359. - Rah.al. N:o 292.
13666:
13667:
13668:
13669:
13670: Leinonen ym.: Määrämhan osoittamisesta Pelastakact Lapset
13671: - Rädda Barnen r. y:n suorittaman perhesijoitustoimin-
13672: nan tukemiseksi.
13673:
13674:
13675: E d u s k u n n a 11 e.
13676:
13677: Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen r.y. tehtäväänsä erikoistuneen ja riittävän työ-
13678: on lähes kolmenkymmenenviiden vuoden voiman. Sijoitustoiminnan samoinkuin eri-
13679: ajan suorittanut uraa uurtavaa työtä lasten koislaitosten ylläpidon ja kehittämisen ai-
13680: ja varhaisnuorison yksilöllisen huollon kehit- heuttamat kustannukset korvautuvat kuiten-
13681: tämiseksi ja sen tason kohottamiseksi maas- kin yhteiskunnalle säästönä myöhemmällä
13682: samme. iällä tarvittavaan huoltoon nähden.
13683: Viime vuosina sekä kotimaassa että ulko- Ottaen huomioon, että lastenkotien taso
13684: mailla suoritetut sosiaaliset ja psykologiset on katsottu välttämättömäksi turvata valtion
13685: tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että avulla, lienee kohtuullista, että lapselle ja
13686: terveen, normaalin lapsen suotuisin kasvu- yhteiskunnalle edullisimman perhesijoituksen
13687: ympäristö on oikein ja huolella valittu otto- kehityksen turvaamiseen kiinnitetään sen eh-
13688: tai kasvatuskoti. Sellaiset lapset taas, joita dottomasti vaatimaa huomiota.
13689: sielullisten häiriötilojen, henkisten tai ruu- Ylläolevan perusteella ehdotamme kun-
13690: miillisten vajavaisuuksien vuoksi ei perhe- nioittaen,
13691: hoidossa voida auttaa, tarvitsevat asianmu-
13692: kaista hoitoa erikoislaitoksissa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13693: Sopivien kasvatus- ja ottokotien valinta, tulo- ja menoarvioon 15 miljoonaa
13694: lasten niihin sijoittaminen ja jatkuva val- markkaa Pelastakaa Lapset - Rädda
13695: vonta sekä ammattikoulutuksen järjestä- Barnen r.y :n suorittaman perhesijoi-
13696: minen vaatii asianmukaisesti koulutetun, t,ustoiminnan tukemiseksi.
13697: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
13698:
13699: Armas Leinonen. J. F. Pöykkö.
13700: Aaro Kauppi. John Forsberg.
13701: Lauri Järvi. Harras Kyttä.
13702: Juho Tenhiälä. Johannes Wirtanen.
13703: Esa Kaitila. Yrjö Hautala.
13704: Leo I. Mattila. Eino Rytinki.
13705: 1095
13706:
13707: IV,360. - Rah.al. N:o 293.
13708:
13709:
13710:
13711:
13712: Brander-Wallin ym..: Määrärahan osoittamisesta kesävirkis-
13713: tyksen järjestämiseksi alle koul1liän oleville lapsille.
13714:
13715:
13716: E d u s k u n n a ll e.
13717:
13718: Vuodesta 1927 on valtion tulo- ja meno- tystä, johon ei monellakaan köyhissä oloissa
13719: arviossa ollut määräraha alle kouluikäisten elävillä perheillä ole mahdollisuutta, olisi
13720: Jasten kesävirkistystä varten. Nyt on mää- heitä tässä asiassa autettava. Järjestöt, jotka
13721: räraha jäänyt pois ensi vuoden tulo- ja me- asioita hoitavat ilman mitään pääomia, odot-
13722: noarviosta. On valitettavaa, että juuri nou- tavat, että valtiovalta korjaa jo vihdoin
13723: sevan polven määrärahoista tingitään, var- asiassa tehdyn huomaamattomuuden.
13724: sinkin kun asia koskee köyhimpien perheiden Viitaten aikaisemmin jätettyihin aloittei-
13725: lapsia. siin ehdotammekin kunnioittaen,
13726: Viime aikoina on perheenäitien kesävirkis-
13727: tystä järjestettäessä kiinnitetty huomiota en- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13728: tistä tehostetumpaan loman käyttöön ja ke- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
13729: hoitettu äitejä järjestämään lomansa niin, vun uudelle momentille 4 000 000
13730: että he voisivat viettää sen ilman lapsia. markkaa kesävirkistyksen järjestämi-
13731: Kun lapset tarvitsevat myös lomaa ja virkis- seksi alle kouluiän oleville lapsill-e.
13732: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13733:
13734: Laura Brander-Wallin. Aino Malkamäki.
13735: Impi Lukkarinen. Tyyne Paasivuori.
13736: Elli Nurminen. Martta Sal~ela-Järvinen.
13737:
13738:
13739:
13740:
13741: 38 E 645/56
13742: 1096
13743:
13744: IV,361. - Rah.al. N:o 294.
13745:
13746:
13747:
13748:
13749: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kesävirkistyksen järjes-
13750: tämiseksi alle kouluiän oleville lapsille.
13751:
13752:
13753: E d u s k u n n a 11 e.
13754:
13755: Kolmatta vuosikymmentä oli valtion tulo- aikana. Kaikilla kunnilla ei ole mahdolli-
13756: ja menoarviossa määrärahat lasten kesävir- suutta yksinomaan omien varojensa turvin
13757: kistystä varten sekä opetusministeriön että järjestää asiaa. Sitäpaitsi on useita lasten-
13758: sosiaaliministeriön hallinnonhaaroja käsitte- suojelujärjestöjä, jotka tarkoitusta varten
13759: levien pääluokkien kohdalla, edellisessä koh- saamansa valtioavun turvin kykenisivät ny-
13760: dassa vain kansakoululapsia, jälkimmäisessä kyistä paremmin huolehtimaan varattomien
13761: yleensä heikkoja ja varattornia lapsia varten. lasten kuntouttamisesta kesäaikana.
13762: Vuodesta 1951 lähtien ovat hallitukset koko- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13763: naan jättäneet esityksistään pois ko. määrä- nioittaen,
13764: rahat sosiaaliministeriön kohdalta.
13765: Kun meidän maassamme pitkä, vaioton että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13766: vuodenaika ja suojeluaineista köyhä ravinto tulo- ja menoarvion 14 Pl. XIV luvun
13767: heikentää erikoisesti lasten :fyysistä kuntoa uudelle momentille 6 000 000 markkaa
13768: ja kykyä vastustaa sairauksia, olisi tärkeätä kesävirkistyksen järjestämiseksi alle
13769: varata köyhien perheiden heikoille lapsille kouluiän oleville lapsille.
13770: mahdollisuus tervehtyä ja voimistua kesä-
13771: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13772:
13773: · Irma Torvi. Elli Stenberg.
13774: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Judit Nederström-Lunden.
13775: Irma Rosnell. Matti Koivunen.
13776: Toivo Åsvik. Niilo Nieminen.
13777: Lempi Lehto. J. Mustonen.
13778: Juho Rytkönen.
13779: 1097
13780: IV,362. - Rah.al. N: o 295.
13781:
13782:
13783:
13784:
13785: Pöykkö ym.: 111äärärahan osoittamisesta annettavaksi Työ-
13786: keskus Rovalan Kannatusyhdistys r. y: lle vanhojen metsä-
13787: työmiesten kodin rakennustoiminnasta aiheutuneiden kus-
13788: tannusten peittämiseen.
13789:
13790:
13791: E d u s k u n n a 11 e.
13792:
13793: Työkeskus Rovalan kannatusyhdistys r. y. nus, sauna ja varastorakennus. Rakennus-
13794: on vuodesta 1949 lähtien ylläpitänyt vanho- toiminnasta aiheutuneet kustannukset ovat
13795: jen metsätyömiesten kotia, joka sijaitsee Pa- yhteensä 17 milj. markkaa. Näiden menojen
13796: losalmella Rovaniemen maalaiskunnassa. Ko- rasitus vuodesta toiseen siirtyneenä on tullut
13797: din asukkaina on 28 metsätyömiestä, joiden vanhojen metsätyömiesten kodin taloudessa
13798: keski-ikä on 72 vuotta ja jotka ovat eri erittäin vaikeaksi pulmaksi, joka uhkaa ko-
13799: osista maatamme tulleina työskennelleet Poh- din olemassa oloa.
13800: jois-Suomen ja Lapin metsissä yli 50 vuo- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
13801: den ajan. Miehet ovat voimiensa mukaan tamme,
13802: yhä edelleen työssä kotinsa pelloilla ja met-
13803: Sissa. Tähän mennessä on raivattu uutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13804: peltoa 10 ha, viljelty ala on nyt 15 ha. Met- tulo- ja menoarvion 14 Pl. XVIII lu-
13805: sissä on jatkuvasti metsänhoidollisia töitä. vun 25 momentille 6 miljoonaa mark-
13806: Välttämättömät rakennustyöt ovat vaati- kaa annettavaksi Työkeskus Rovalan
13807: neet vierasta työvoimaa ja tarvikkeita, jotka Kannatusyhdistys r. y:lle vanhojen
13808: ovat merkinneet rahallisia menoja. Seitse- metsätyömiesten kodin rakennv.stai-
13809: män vuoden kuluessa on rakennettu kaksi minnasta aiheutuneiden kustannusten
13810: miesten asuinkämppää, karjarakennus, yh- peittämiseksi.
13811: distetty aitta- ja henkilökunnan asuinraken-
13812: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
13813:
13814: J. F. Pöykkö. Erkki Koivisto. Laura Brander-Wallin.
13815: Arvi Turkka. Eemil Partanen. Yrjö Sinkkonen.
13816: Eino Tainio. Eetu Karjalainen. Eino Rytinki.
13817: 1098
13818:
13819: IV,S6S. - Rah.al. N:o 296.
13820:
13821:
13822:
13823:
13824: Haapanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi eräille
13825: kunnille huoltomenojen tasoittamiseen.
13826:
13827:
13828: E d u s k u n n a 11 e.
13829:
13830: Vuoden 1957 alusta astuu voimaan uusi aate, että näitä menoja valtion toimesta ta-
13831: huoltoapulaki. Lain mukaan voidaan myön- soitetaan.
13832: tää valtion varoista avustusta niille kunnille, Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon ei ole
13833: joille huoltoapulain täytäntöönpano on ai- kuitenkaan lain voimaantulosta huolimatta
13834: heuttanut kohtuutonta rasitusta. Tällaisen otettu tarkoitusta varten määrärahaa. Koska
13835: valtion tukitoimenpiteen kautta käy mahdol- pidämme välttämättömänä, että eduskunnan
13836: liseksi taloudellisesti heikossakin asemassa hyväksymän lain periaatteet toteutetaan käy-
13837: olevalle kunnalle toteuttaa välttämättömät tännössä ja siten tasoitetaan niiden kuntien
13838: laitospaikkatarpeensa sekä ylläpitää kohtuul- huoltomenoja, jotka nousevat keskimäärää
13839: lista huoltotasoa. Erikoisen suuri merkitys korkeammiksi, olisi tähän tarkoitukseen va-
13840: tulee valtion avustuksilla olemaan syrjäseu- rattava riittävä määräraha.
13841: tujen vähävaraisille kunnille, jotka ilman val- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13842: tion tukea joutuisivat kohtuuttomasti lisää-
13843: mään kuntalaisten verorasitusta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13844: Kuntien huoltomenot nousevat nykyisin n. tulo- ja menoarvioon 300 000 000 mar-
13845: 6 000 milj. markkaan vuodessa ja merkitsee kan määrärahan avustuksiksi huolto-
13846: se veroäyrin hintaan useissa kunnissa jopa menojen tasoittamiseen niille kunnille,
13847: 2 markan suuruista rasitusta. On siis täysin joissa ne kohoavat keskimäärää kor-
13848: paikallaan se eduskunnan hyväksymä peri- keammiksi.
13849: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13850:
13851: Kaino Haapanen. Hugo Manninen. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
13852: Matti Koivunen. Antti Kinnunen. Pentti Liedes.
13853: Irma Rosnell.
13854: 1099
13855:
13856: IV,364. - Rah.al. N: o 297.
13857:
13858:
13859:
13860:
13861: Heljas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
13862: siksi raittiustyötä suoriitaville järjestöille.
13863:
13864:
13865: E d u s k u n n a 11 e.
13866:
13867: Raittiustilanne maassamme on viime vuo- ylivoimaisia vaikeuksia ylläpitää toimintaa
13868: sina huonontunut. Väkijuomien kulutus on entisessä laajuudessa, puhumattakaan siitä,
13869: kohonnut korkeammalle kuin se on ollut että sitä olisi voitu laajentaa ja tehostaa
13870: puoleen vuosisataan. Kipeästi tarvittaisiin siinä määrin kuin raittiustilanteen huonon
13871: tehokasta vastavaikutusta. Paitsi alkoholi- kehityksen estämiseksi olisi ollut välttämä-
13872: poliittisia toimenpiteitä tarvitaan nimen- töntä. Sitä paitsi on huomattava, että l'ait-
13873: omaan raitista elämäntapaa kannattavan tiusjärjestöjen on vaikeampi kuin muiden
13874: yleisen mielipiteen voimakasta nousua. Sii- kansalaisjärjestöjen muilla keinoilla hankkia
13875: hen tähtää maamme raittiusliike. Se on varoja, kun yleisesti on vallalla se harha-
13876: kuitenkin joutunut suuriin vaikeuksiin sen käsitys, että maan raittiustyötä ihan riittä-
13877: vuoksi, että sen kannattamiseksi myönnetyt västi rahoitetaan alkoholiliikkeen vuosiyli-
13878: valtionavustukset ovat aivan riittämättömiä jäämästä myönnetyillä avustuksilla.
13879: ja varsinkin siksi, ettei niitä ole korotettu Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
13880: rahanarvon alenemista vastaavassa mää-
13881: rässä. Lisää on saatu ainoastaan järjestö- että Ed1tskunta päättäisi ottaa vuo-
13882: jen toimihenkilöiden palkkojen tarkistami- den 1957 tulo- ja menoarvioon 14 Pl.
13883: seen. Mutta kun kaikki toimintakustannuk- XIX luvun 1 nwmenWle lisäyksenä
13884: set, kuten esim. toimistotarvikkeet, paina- raittiustyötä tekevien järjestöjen
13885: tusmenot, vuokrat, matkakustannukset yms. avustamiseksi 18 050 800 markkaa.
13886: ovat suuresti kasvaneet, niin on tuottanut
13887: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13888:
13889: Lennart Heljas. Meeri Kalavainen. Marja Lahti.
13890: John Forsberg. Aino Malkamäki. Artturi Jämsen.
13891: Armas Leinonen. Bertel Lindh. Eemil Partanen.
13892: Eeli Erkkilä. Albin Wickman. Martta Salmela-Järvinen.
13893: Elli Nurminen. Jaakko Hakala. Juho Tenhiälä.
13894: Vappu Heinonen. Kerttu Saalasti. Armi Hosia.
13895: Eino Uusitalo.
13896: IV,365.- Rah.al. N:o 298.
13897:
13898:
13899:
13900:
13901: Hiilelä ym.: Määrärahan osoittamisesta väkijuomayhtiön vuo-
13902: sivoiton ylijäämästä kunnille tulevien osuuksien käyttöä
13903: koskevien selontekojen tarkastustyötä suorittavien toimen-
13904: haltijain palkkausten järjestelyä varten.
13905:
13906:
13907: E d u s k u n n a ll e.
13908:
13909: Väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen kausta, jotka sanotun tarkastustyön suorit-
13910: vuosivoiton käyttämisestä 20 päivänä touko- tavat. Vaikka selontekojen tarkastus on
13911: kuuta 1935 annetun lain 3 §: n 2 momentin lailla järjestetty jo seitsemän vuotta sitten,
13912: mukaan, selJaisena kuin se on 11 päivänä on tarkastustyö edelleen kahden tiLapäisen
13913: maaliskuuta 1955 annetussa laissa, on sosiaa- toimenhaltijan suoritettavana. Palkkauksensa
13914: liministeriön tehtävänä hyvaksyä ne selon- puolesta he kuuluvat nykyisin tilapäisten
13915: teot, jotka kuntien on annettava väkijuoma- toimenhaltijain 23 ja 18 palkkausluokkiin,
13916: yhtiön vuosivoiton ylijäämästä vuosittain mitkä ovat siksi alhaiset, ettei sellaisella
13917: saamiensa varojen toisen puoliskon käyttä- palkkauksella saada pätevää ja kokenutta
13918: misestä. Saman lainpaikan mukaan kunta työvoimaa pysymään näissä toimissa. Pu-
13919: on oikeutettu saamaan osuutensa mainitusta heena olevista toimista on muodostunut ly-
13920: ylijäämän puoliskosta vasta sitten, kun sen hyitä läpikulkupaikkoja suureksi vahingoksi
13921: edelliseltä vuodelta saamastaan osuudesta ta11kastustyölle ja lopuksi kuntien eduille ja
13922: antama selonteko on sanotuin tavoin tullut 1ain tarkoitukselle.
13923: hyväksytyksi. Kun tarkastustyötä suorittavHta toimen-
13924: Kuntien edun mukaista on, että niiden an- haitijoilta on vaadittava lain tuntemusta ja
13925: tamat selonteot tulevat mahdollisimman no- tulkintataitoa, sosiaalisten olojen tuntemusta
13926: peasti käsitellyiksi ja hyväksytyiksi, mikä sekä stilisointikykyä, on heidän pätevyys-
13927: merkitsee, että niillä ovat puheena olevat vaatimuksekseen asetettava korkeakoululop-
13928: varat kohta käytettävinä ja että kunnat vält- pututkinto ja tarpeellinen kokemus. Tähän
13929: tyvät liiallisilta korkotappioilta. V arain no- nähden heidän palkkauksensa on nykyään
13930: peampi saanti samalla edistää niiden tar- liian alhainen.
13931: koitusten tasaisempaa ja tarkoituksenmukai- Palkkausluokkien tulisi oLla toisella tarkas-
13932: sempaa toteuttamista, joita varten varat lain tajana 27 ja toisella 25. Palkkausluokkien
13933: mukaan on käytettävä. Tähän vaaditaan korotus vaatisi 308 160 markan lisäyksen ja
13934: paitsi sitä, että kunnat entistä huolellisem- kalliinpaikanlisäys 25 440 markan lisäyksen
13935: min käyttävät puheena olevia varoja, myös sekä ikälisiin 69 360 eli yhteensä 402 960
13936: että sosiaaliministeriössä suoritettavaa tar- markan lisäyksen nykyiseen määrärahaan 14
13937: kastus- ja hyväksyruistoimintaa tehostetaan pääluokan XIX luvun 2 momentille.
13938: niin, etteivät tarkastustyötä tekevien toimen- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13939: haltijain tiheät vaihtumiset pääsisi tuota
13940: toimintaa hidastuttamaan. Selontekojen tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13941: kastustyössä esiintyy siksi paljon tulkinta- tulo- ja, menoarvion 14 Pl. XIX lu-
13942: kysymyksiä, että työtä ei voida suorittaa vun 2 momentille 402 960 markkaa
13943: muilla kuin pätevillä ja riittävän kokeneilla niin, että niille sosiaaliministe,·iös.~ä
13944: työvoimilla. Näitä seikkoja, jotka ovat no- oleville kahdelle tilapäiselle toimen~
13945: pean ja samalla pätevän toiminnan edelly- haltijalle, jotka suorittavat kuntien
13946: tyksiä, ei ole otettu riittävästi huomioon jär- väkijuomayhtiön vuosivoiton ylijää-
13947: jestettäessä niiden toimenhailtijain palk- ntästä saamiensa osuuksien käytöstä
13948: IV,365. - Hiilelä ym. 1101
13949: antamien selontekojen tarkastustyötä, kaluokkaan, sekä että samalla sanotut
13950: voitaisiin korottaa palkkaus, toiseUe toimet muutettaisiin tilapäisistä yU-
13951: 23 palkkaluokasta 27 palkkaluokkaan mää1·äisiksi toimiksi.
13952: ja toiselle 18 palkkaluokasta 25 palk-
13953: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13954:
13955: Kaisa Hiilelä. Tyyne Paasivuori. Eino Raunio.
13956: Varma K. Turunen. Laura Brander-Wallin. Elli Nurminen.
13957: Lempi Lehto. Anni Flinck. Kustaa Alanko.
13958: 1102
13959:
13960: IV,366. - Rah.al. N: o 299.
13961:
13962:
13963: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi kun-
13964: nille siviili-invaliidien huollosta johtuviin kustannuksiin.
13965:
13966: E d u s k u n n a ll c.
13967:
13968: Varatonta ja vähävaraista kansanosaa ra- liidihuoltolain mukaista huoltoa, mutta suu-
13969: sittavat sosiaaliset epäkohdat, joista raskaim- rin osa kroonisesti sairaita jää myös invaliidi-
13970: pia tällä hetkellä ovat asuntojen puute ja huoltolain ulkopuolelle. Näiden lainsäädän-
13971: asuntokurjuus, elinkustannusten yleinen nön turvaa vailla olevien, pitkäaikaista fyy-
13972: nousu ja raskas verotaakka, työttömyys sekä sistä vajaatyökykyisyyttä aiheuttavia sai-
13973: työnsaannin ja työvauhdin kiristyminen, koh- rauksia - sydänviat, krooninen tuberkuloosi,
13974: distuvat kaikkein polttavimpina niihin inva- reumasairaudet, syöpä, munuais- ja verisuoni-
13975: liideihin ja pitkällisen sairauden vaivaamiin sairaudet, kasvaimet ja allergiasairaudet ym.
13976: kansalaisiin, joiden toimeentulon turvaa ei - potevien lukumäärän voidaan arvioida
13977: ole ollenkaan tai ei riittävässä määrin lailla nousevan useihin satoihin tuhansiin.
13978: järjestetty. Pitkäaikaisten sairaiden kohdalla on kysy-
13979: Siviili-invaliidien ja kroonisesti sairaiden mys lähinnä siitä, kuka kustantaa pääosan
13980: toimeentulon turvan lakisääteiset edellytykset potilaan hoidosta, joka yleensä muodostuu
13981: ovat maassamme vielä hyvin kehittymättö- kalleutensa vuoksi useimman tavallisen kan-
13982: mät. On tunnettua, että sekin osa siviili- salaisen saavuttamattomaksi.
13983: invaliideja, jolla on oikeus invaliidirahaan, Kysymys on myös siitä, voidaanko estää
13984: saa lainmukaisena avustuksena keskimäärin nykyisin usein toistuva näytelmä, jossa sairas
13985: vain kolmannen osan siitä, mihin saman ihminen heitetään asunnostaan kadulle, missä
13986: vamma-asteen omaavat sotainvaliidit ja hei- hän saa mitata katuja pitkät yöt ja mennä
13987: hin verrattavat ovat sotilasvammalain mu- aamulla työhön lepäämättä viikosta viikkoon
13988: kaan oikeutettuja, ja sotainvaliidienkin ase- etsien asuntoa.
13989: massa on vielä paljon korjaamisen varaa. Siviili-invaliidien ja kroonisesti sairaiden
13990: Invaliidirahaan ovat lisäksi oikeutettuja vain huollon tehostamiseen tarvittaisiin pikaisia
13991: sellaiset invaliidit, joiden työ- tai toiminta- valtiovallan toimenpiteitä. Eräs helpottava
13992: kyky on alentunut vähintään kahdella kol- toimenpide olisi valtion avustuksen myöntä-
13993: masosalla ja jotka siitä huolimatta tekevät minen kunnille siviili-invaliidien ja krooni-
13994: itsensä ja perheensä elättämiseksi kykyjensä sesti sairaiden huollosta johtuvien kustannus-
13995: mukaista työtä. Vain erittäin painavista ten peittämiseen.
13996: syistä voidaan invaliidiraha myöntää sellai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13997: selle invaliidille, jonka työkyky on alentunut nioittaen,
13998: vähintään 50 prosentilla. Siten jäivät kaikki
13999: invaliidit, joiden työkyvyttömyysaste on alle että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14000: 50 sadalta, invaliidirahalain ulkopuolelle sa- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mat·-
14001: moin kuin kaikki sairausinvaliidit, joita laki kan arviomäärärahan avustukseksi
14002: ei koske. vähävaraisille kunnille siviili-invalii-
14003: Eräät sairausinvaliidien ryhmät saavat in- dien ja kroonisesti sairaiden huollon
14004: valiidihuoltolain muutoksen ja valtioneuvos- parantamiseen suoritettujen avustus-
14005: ton tekemän päätöksen (478/55) nojalla inva- ten pentSteella.
14006: Helsingissä 18 päiYänä syyskuuta 1956.
14007:
14008: Lauri Myllymäki. H. Tauriainen. Eino Roine.
14009: Elli Stenberg. Irma Torvi. Hemming Lindqvist.
14010: Rainer Virtanen. Leo Suonpää. Aleksi Kiviaho.
14011: Irma Rosnell. Gösta Rosenberg. Usko Seppi.
14012: Juho Rytkönen. Toivo Asvik. Pentti Liedes.
14013: Matti Koivunen.
14014: Toivo Niiranen.
14015: 1103
14016:
14017: IV,367. - Rah.al. N: o 300.
14018:
14019:
14020:
14021:
14022: Stenberg ym..: Määrärahan osoittamisesta varattomien ja vä-
14023: hävaraisten alaikäisten siviiliarpojen sekä näiden hoitoon
14024: sidottujen siviilileskien elatuksen turvaamiseen.
14025:
14026:
14027: E d u s k u n.n a ll e.
14028:
14029: Sotaorvoille on sotavammalain nojalla tur- sevat. Uuden kansaneläkelain tullessa käy-
14030: vattu huoltoeläke 16 ikävuoteen, erikois- täntöön tulevat muut tähän asti huoltoa
14031: tapauksissa 17 vuoteen asti. Myös sotales- vailla olevat ja sitä tarvitsevat kansalais-
14032: killä, joiden lapset ovat aikuisia ja jotka ryhmät osallisiksi lakisääteisestä huollosta.
14033: vielä ovat täysin työkykyisiä, on huolto- Vain siviiliorvot jäävät yhä kaiken yhteis-
14034: eläke. Siviiliorvot sen sijaan ovat jääneet kunnan turvan ulkopuolelle. Olisikin oikeu-
14035: lapsipuolen asemaan. Maassammeharr on denmukaista, että myös he pääsisivät osalli-
14036: suuri määrä lapsirikkaita perheitä, joiden siksi valtion varoista maksettavasta huolto-
14037: pääasiallinen huoltaja on myös kuollut. Val- eläkkeestä, samoin siviilileskistä ne, jotka
14038: tiovallan taholta ei kuitenkaan ole huomioitu lastenhoidon vuoksi ovat sidotut kotiin ei-
14039: heidän useimmiten sangen vaikeaa taloudel- vätkä voi osallistua ansiotyöhön.
14040: lista asemaansa. Monissa tapauksissa he jou- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14041: tuvat elämään vain lapsilisän varassa, sillä nioittaen,
14042: kuntain huoltoapukin evätään usein sen pe-
14043: rusteella, että he saavat lapsi- ja perhelisää. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14044: Koska lapsilisä maksetaan kaikille maamme tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIX lu-
14045: lapsille, niillekin, joiden vanhemmat ovat vun uudelle momentille arviomäärä-
14046: maamme rikkaimpia, niin se ei voi olla huol- rahana 10 000 000 markkaa käytettä-
14047: toavun esteenä vaikeassa asemassa oleville. väksi varattomien ja vähävaraisten
14048: Sosiaalinen huolto edellyttää, että yhteis- alaikäisten siviiliarpojen sekä näiden
14049: kunta turvaa ennen kaikkea niiden elämän hoitoon sidottujen siviilileskien ela-
14050: mahdollisuudet, jotka eniten huoltoa tarvit- tuksen turvaamiseen.
14051: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
14052:
14053: Elli Stenberg. Martti Leskinen. Matti Koivunen.
14054: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Juho Rytkönen. Irma Torvi.
14055: Esa Hietanen.
14056:
14057:
14058:
14059:
14060: 39 E 645/56
14061: 1104
14062:
14063: IV,368. - Rah.al. N: o 301.
14064:
14065:
14066:
14067:
14068: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten mak-
14069: samiseen takaut1tvasti kansalaissodan punaisille invalii-
14070: deille.
14071:
14072:
14073: E d u s k u n n a 11 e.
14074:
14075: Vuoden 1918 kansalaissodan seurauksena 300 punaiselle invaliidille 1 600-3 200 mar-
14076: elää maassamme vielä 1150 ns. punaista kan vuotuinen eläke, myönnettiin myös val-
14077: invaliidia. Aina vuoteen 1941 ei valtion ta- tion eläke ns. Viron retkeen osallistuneille
14078: holta tehty mitään heidän· kärsimystensä valkoisille. Eläke myönnettiin taannehtivasti.
14079: lievittämiseksi ja toimeentulon turvaamiseksi. Voimassa olevan sotilasvammalain mukaan
14080: Vuoden 1941 jälkeen heille maksetut eläk- osa punainvaliideja saa eläkettä valtiolta.
14081: keet ovat olleet siksi pieniä, että niiden mer- Mutta sen lisaksi on sellaisia, jotka ovat saa-
14082: kitys on muodostunut avun saajille enem- neet sairauden vankileirillä tai menettäneet
14083: män symboliseksi kuin tarkoitustaan vastaa- työkykynsä valkoisten pahoinpitelyn seu-
14084: vaksi turvaksi. rauksena. Nämä invaliidit, luvultaan n.
14085: Kokonaan toisenlaista on ollut valtion huo- 1 000, eivät saa mitään valtion eläkettä.
14086: lenpito ns. valkoisten puolella taistelleiden On oikeudenmukaista, että kansalaissodassa
14087: ja heidän perheidensä suhteen. Jo vuonna punaisten puol(}lla invaliideiksi tulleille myön-
14088: 1919 hyväksytyn lain perusteella alettiin netään samat aineelliset edut ja oikeudet
14089: myöntää valkoisille haavoittuneille ja rinta- kuin valkoisillekin. Näin ei ole tapruhtunut
14090: maoloissa sairastum~ille ylimääräistä elä:kettä. niin kauan kuin heille ei ole maksettu taan-
14091: Vuonna 1937 alettiin maksaa ylimääräistä nehtiva:sti korvausta siltä ajalta, jolta val-
14092: eläkettä Saksassa ensimmäisen maailman- koiset invaliidit ovat saaneet.
14093: sodan aikana ns. 27. jääkäripataljoonassa Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14094: palvelleille. Vuonna 1938 annetulla valtio-
14095: neuvoston päätöksellä alettiin eläkkeitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14096: myöntää myös kansalaissodassa palvelleille tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
14097: valkoisille rintamamiehille. Vuonna 1943 laa- kan arviomäärärahan käytettäväksi
14098: jennettiin eläkeoikeus käsittämään myös val- valtioneuvoston lähemmin maaraa-
14099: koisten rintamamiesten perheitä. Tähän tar- mällä tavalla korvausten maksamiseen
14100: koitukseen käytetään nykyisin valtion varoja takautuvasti kansalaissodan punaist"lle
14101: yli 10 000 000 markkaa. Vuonna 1941, sa- invaliideille.
14102: manaikaisesti kuin vihdoin myönnettiin n.
14103: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
14104:
14105: Lauri Myllymäki. Pauli Puhakka.
14106: Nestori Nurminen. Usko Seppi.
14107: H. Tauriainen. Aleksi Kiviaho.
14108: Antti Kinnunen. Leo Suonpää.
14109: 1105
14110:
14111: IV,369. - Rah.al. N: o 302.
14112:
14113:
14114:
14115:
14116: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaaliministe-
14117: riön julkaiseman ,Sosiaalinen lainsäädäntö ja toiminta
14118: Suomessa"-teoksen uusien suomen- ja ruotsinkielisten pai-
14119: nosten julkaisemista varten.
14120:
14121:
14122: E d u s kun n a ll e.
14123:
14124: Sosiaaliministeriön toimesta on jo useana minta Suomessa"-teos alan lainsäädännössä
14125: painoksena julkaistu ,Sosiaalinen lainsää- viime aikoina tapahtuneiden huomattavien
14126: däntö ja toiminta Suomessa"-nimistä teosta, uudistusten ja muutosten johdosta on useissa
14127: joka muodostaa suppean yleisesityksen sekä kohdin vanhentunut ja epätäydellinen ja
14128: ministeriön toimialaan kuuluvasta että kun sen vuonna 1953 julkaistu suomenkieli-
14129: muusta sosiaalisesta lainsäädännöstä samoin nen painos on loppumassa sekä ruotsinkie-
14130: kuin lakisääteisestä ja vapaaehtoisesta käy- linen painos vuodelta 1951 on loppunut, olisi
14131: tännöllisestä sosiaalityöstä maassamme. Ai- teoksen uudistamis-, kääntämis- ja painatus-
14132: noana maamme sosiaalipolitiikan kokonais- työ saatava ensi tilassa käyntiin. Jotta teos
14133: esityksenä tällä teoksella on erittäin suuri olisi mahdollisimman laajojen piirien saata-
14134: merkitys, paitsi kotimaisen tiedotustoimin- vissa, on varsinkin sen suomenkielinen pai-
14135: nan sekä sosiaalipolitiikan opiskelun ja ylei- nos aina julkaistu vaatimattomassa paino-
14136: sen kansalaiskasvatuksen kannalta, myös so- asussa, minkä vuoksi siitä aiheutuneet kus-
14137: iiaalisen lainsäädäntömme ja toimintamm~ tannuksetkin ovat pienet. Huomattava osa
14138: tunnetuksi tekemisessä ulkomailla. Tätä niistäkin kertyy sitä paitsi teoksen vähäisen
14139: teosta on nimittäin ruotsin-, englannin-, rans- myyntihinnan muodossa aikanaan takaisin
14140: kan- ja venäjänkielille käännettynä ja kuvi- valtiolle.
14141: tettuna jaettu ulkomaille sekä ulkoasiainmi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14142: nisteriön välityksellä että muulla tavoin. kunnioittaen,
14143: Erityisesti on sisällöltään ajanmukaistetun
14144: ruotsinkielisen painoksen tarve muodostunut että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14145: yhä suuremmaksi jatkuvasti monipuolistuvan tulo- ja menoarvioon 675 000 markan
14146: sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön ja sen määrärahan sosiaaliministeriön julkai-
14147: edellyttämän vastavuoroisuuden takia. Ku- seman ,Sosiaalinen lainsäädäntö ja
14148: ten tunnettua, on esim. Ruotsissa äskettäin toiminta Suomessa"-teoksen uusien
14149: valmistunut vastaava julkaisu ,Social Sve- suomen- ja ruotsinkielisten painosten
14150: rige". julkaisemista varten.
14151: Kos~a ,Sosiaalinen lainsäädäntö ja toi-
14152:
14153: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
14154:
14155: Impi Lukkarinen. Väinö Tikkaoja.
14156: Artturi Koskinen. Otto Muikku.
14157: Matti Koivunen. Yrjö Sinkkonen.
14158: Arvo Ahonen. Matti Mattila.
14159: Laura Brander-Wallin. Aleksi Kiviaho.
14160: Martti Leskinen.
14161: 1106
14162:
14163: IV,370.- Rah.al. N:o 303.
14164:
14165:
14166:
14167:
14168: Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion omistamien
14169: atdiotupien kunnossapitämiseksi.
14170:
14171:
14172: E d u s k u n n a ll e.
14173:
14174: Moniin paikkoihin Lapin läänin erämaa- mutta koska kyytilaki on kumottu 1 pal-
14175: alueilla on valtion toimesta rakennettu autio- västä tammikuuta 1956 lukien, on momentti
14176: tupa siinä tarkoituksessa, että harvaan asu- ja siihen merkitty määräraha poistettu vuo-
14177: tulla erämaaseudulla liikkuvat postinkanta- den 1957 valtion tulo- ja menoarvioesityk-
14178: jat, poromiehet, metsästäjät ja kalastajat sestä. Kun kuitenkin näiden valtion omista-
14179: sekä myöskin matkailijat saisivat tilaisuu- mien autiotupien jatkuv·asta kunnosta olisi
14180: den pitkillä erämaataipaleilla yöpyä katon syytä huolta pitoo ja kun näihin autiotupiin
14181: alla majassa, jonne on aina polttopuuta va- olisi syytä hankkia matkamiehen varalta
14182: rattuna lämmintä ja suojaa kaipaavan kul- myöskin polttopuuta, niin sen vuoksi olisi
14183: kijan varalta. Näitä erämaitten autiotupia, välttämättä saatava tarpeellinen maara-
14184: jotka ovat valtion rakentamia ja tähän raha valtion omistamien autiotupien kun-
14185: saakka ovat olleet myöskin valtion hoidossa nossapitämiseen sekä niille tarvittavan polt-
14186: olevia rakennuksia, on olemassa useita kym- topuun hankkimiseen.
14187: meniä, ja useat tuhannet vuosittain ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14188: saaneet erämaaretkillään yöpyä näissä tu-
14189: vissa ja ovat saaneet pitkillä asumattomilla että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14190: erämaataipaleiUa sen välttämättömän suojan tulo- ja menoarvioon 12 Pl. 12 luvun
14191: ja lepopaikan, jossa ovat voineet kuivata uudelle momentille 400 000 markan
14192: vaatteitaan sekä ovat voineet levätä rasitta- suuruisen määrärahan käytettäväksi
14193: van päivämatkan jälkeen. valtion omistamien autiotupien kun-
14194: Tähän saakka on näiden valtion autioma- nossapitämiseen ja näihin tupiin vält-
14195: jojen korjaustöitä sekä jatkuvaa kuntoa tämättömästi tarvittavan polttopuun
14196: voitu hoitaa 12 Pl. XII: 3 momentin mää- hankkimiseen.
14197: rärahalla ( Kyytitoimi ja majatalonpito),
14198: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
14199:
14200: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
14201: 1107
14202:
14203: IV,371. - Rah.al. N:o 304.
14204:
14205:
14206:
14207:
14208: Heikura: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
14209: sähköistämisen tukemiseksi.
14210:
14211:
14212: E d u s k u n n a ll e.
14213:
14214: Hallituksen esityksessä on varattu 15 Pl. summa tarvittaisiin näitten jo toteutettujen
14215: II luvun 28 momentilla yhteensä 350 milj. sähköistyshankkeitten lopullisiin avustuksiin.
14216: markan määräraha Maaseudun sähköistyk- Lisäksi uusina sähköistysalueina on mainittu
14217: sen tukemiseksi (siirtomäärärahana). Kui- useita Pohjois-Suomessa sijaitsevia asutus-
14218: tenkin asiantuntijat asianomaisessa ministe- alueita Sailassa, Tervolassa ym., joihin tar-
14219: riössä ja virastoissa ovat todenneet, että ko. vittaisiin lisäksi 200 milj. markan määrä-
14220: määräraha on riittämätön, eikä tällä määrä- raha.
14221: rahalla voida hoitaa maaseudun sähköistys- Kun nyt maaseudun ja vähäväkisten kun-
14222: lain edellyttämiä vanhempia, kuntien ja tien taloudelliset rasitukset muutenkin ovat
14223: maaseudun sähköyhtymien rahoituksia sen raskaat, ja koska meidän on huolehdittava
14224: rinnalla, mitä uusien alueitten sähköistys- myös vähävaraisten pienviljelijäin ja sähkön-
14225: kustannukset vaativat. kuluttajain sähköistystarpeista maaseudulla,
14226: Kun asianomaiset kunnat, sähköyhtiöt ja niin olisi v. 1957 tulo- ja menoarviossa saa-
14227: osuuskunnat ovat vuodesta toiseen saaneet tava maaseudun sähköistämiseen yhteensä
14228: odottaa heille kuuluvaa sähköistysavustusta 50 milj. lisämääräraha.
14229: valtiolta, niin on kohtuutonta, että usein Viittaamalla edellämainittuihin perustelui-
14230: vähävaraiset maaseudun kunnat ja sähkö- hin pyydän kunnioittaen ehdottaa,
14231: yhtymät itse muitten taloudellisten vai-
14232: keuksien ohella hoitavat sähköistysrasituksia että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14233: yksin, koska sähköistyslain rahoitusturva on tulo- ja menoarvion 15 Pl. II luvun
14234: heille taattu sähköistyshankkeitten toimeen- 28 momentille lisäyksenä 50 miljoo-
14235: panovaiheessa. .Asiantuntijat ovat voineet nan markan määrärahan maaseudun
14236: laskea, että po. avustuksia tähän saakka on sähköistämisen tukemiseen siirtomää-
14237: ollut 200 milj. markkaa liian vähän, mikä rärahana.
14238: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956. •
14239: Eino E. Heikura.
14240: 1108
14241:
14242: IV,372.- Rah.al. N:o 305.
14243:
14244:
14245:
14246:
14247: Kulova.ara. ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
14248: seudun sähköistämisen tukemiseen.
14249:
14250:
14251: Eduskunnalle.
14252:
14253: Maaseudun sähköistämisolosuhteissa, ni- hintään 450 milj. mk. Tämä jakautuisi niin,
14254: menomaan mitä tulee saaristo- ym. syrjä- että jo hyväksytyille töille varattaisiin 250
14255: seutuihin, on vielä paljon puutteellisuuksia. milj. mk sekä uusille ensi vuoden töille 200
14256: On yleisesti tunnustettu, että sähköistäminen milj. mk.
14257: välittömästi nostaa elintasoa ja lisää työ- Kun tiedetään, että syrjäseutujen sähköis-
14258: tehoa. Tarkoituksenmukaista on siis jatku- täminen on omiaan kohentamaan elinolosuh-
14259: vasti voimakkaasti tukea sähköistämistä. Tä- teita, ovat tarkoitukseen käytetyt varat kai-
14260: män vuoden talousarviossa oli maaseudun kin puolin korkoatuottavia. On lisäksi otet-
14261: sähköistämistä varten myönnetty 350 milj. tava huomioon, että avustus tulee liikevaihto-
14262: mk. Tämä määräraha on kuitenkin osoittau- veron muodossa takaisin valtiolle ostettaessa
14263: tunut liian pieneksi, jotta edes olisi voitu johtotarvikkeita, radioita, ym. sähköalan ko-
14264: saattaa päätökseen jo sovitut työt. Tällä het- jeita ja laitteita.
14265: kellä on tämän vuoden rästejä maksamatta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14266: 200 milj. mk sekä vuodelta 1955 50 milj. nioittaen,
14267: mk. Määrärahoja odotettaessa nousevat myös
14268: korkomenot huomattaviksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14269: Ensi vuoden talousarvioon ehdotettu 350 tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
14270: milj. mk on siis ehdottomasti liian pieni. 28 momentille lisäyksenä 100 miljoo-
14271: Tasapainoon pääsemiseksi olisi viimeisten tie- naa markkaa maaseudun siihköistämi-
14272: tojen mukaan varattava tarkoitukseen vä- sen tukemiseoo.
14273: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
14274:
14275: Urho Kulovaara. Yrjö Sinkkonen.
14276: Eino Raunio. Lauri Järvi.
14277: Lau:M Brander-Wallin. Verner Korsbäck.
14278: Erkki W. Mohell. Arthur Larson.
14279: 1109
14280:
14281: IV,373. - Rah.al. N:o 306.
14282:
14283:
14284:
14285:
14286: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maa-
14287: seudun vähävaraisten talouksien sähköistämistä varten.
14288:
14289:
14290: E d u s k u n n a 11 e.
14291:
14292: Maaseudun edun ja viihtyisyyden kannalta sähköistetyilläkin seuduilla on talouksia,
14293: olisi ensiarvoisen tärkeää saada sähköistämi- jotka eivät ole varojen puutteen vuoksi voi-
14294: nen laajassa mitassa toteutetuksi. Sähköyhty- neet talouksiaan sähköistää.
14295: mille myönnetyistä valtion avustuksista huo- Maaseudun pientalouksien sähköistys ei
14296: limatta tulee sähköistäminen kuitenkin siksi näin ollen voi kaikkialla toteutua omien va-
14297: kalliiksi, että suuri joukko pienviljelijöitä ja rojen ja lainoituksen turvin. Siksi olisi val-
14298: maaseudun omakotien ja muitten pienasun- tion tuettava pienviljelijöitä ja muita maa-
14299: tojen omistajia on ollut pakotettu pidättäy- seudun omakotien ja pienasuntojen omista-
14300: tymään sähköistäruissopimuksen tekemisestä. jia myöntämällä heille avustuksia talouk-
14301: Rahaolojen yhä kiristyessä monet sopimuk- siensa sähköistyksen tukemiseksi. Avustusten
14302: sen tehneistä ovat myös joutuneet maksuvai- jaon tulisi tapahtua asutuslautakuntien väli-
14303: keuksiin sopimusten mukaisten tariffiyksikkö- tyksellä hallituksen antamien ohjeiden mu-
14304: ja muiden sähköistäruisestä johtuvien maksu- kaisesti.
14305: jen suorittamisessa. Tämä on ja tulee edel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14306: leenkin vaikuttamaan haitallisesti maaseudun
14307: sähköistämisen suunnitelmalliseen toteuttami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14308: seen. Maakunnalliset sähköyhtiöt yleensä tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
14309: vaativat vähintään 70-80% tariffiyksikkö- kan määrärahan jaettavaksi valtioneu-
14310: jen mukaisen liittymisen, ennen kuin työt voston lähemmin määräämällä tavalla
14311: muuntajapiirin alueella pannaan käyntiin. avustuksina pienviljelijöille sekä maa-
14312: Niin ikään on todettava, että nykyisin säh- seudun omakotien ja pienasuntojen
14313: köistettävät alueet yleisimmin sijaitsevat har- omistajille heidän talouksiensa säh-
14314: vaan asutuilla seuduilla. Tästäkin johtuen köistämisestä aiheutuvien kustannus-
14315: hankinta- ja erikoisesti asennuskustannukset ten suorittamista varten.
14316: tulevat erittäin kalliiksi. Useilla aikaisemmin
14317: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
14318:
14319: Lauri Myllymäki. Antti Kinnunen. Usko Seppi.
14320: Nestori Nurminen. Juho Rytkönen. Aleksi Kiviaho.
14321: H. Tauriainen. Toivo Niiranen. Pertti Rapio.
14322: Pauli Puhakka.
14323: Leo Suonpää.
14324: 1110
14325:
14326: IV,374. - Rah.al. N: o 307.
14327:
14328:
14329:
14330:
14331: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi Etelä-Poh-
14332: janmaan järviseudun kunnille sähköistyksen edistämiseen.
14333:
14334:
14335: E d u s k u n n a 11 e.
14336:
14337: Etelä-Pohjanmaan järviseudun kunnissa suuslaitosten rakentamiselle merkitsee vaiku-
14338: on suuri osa väestöä jatkuvasti vailla riit- tuksiltaan pysyvää ratkaisua työllisyystilan-
14339: täviä ansiomahdollisuuksia. Huomattavim- teen parantamiselle, on yleisen edun mu-
14340: pana syynä laajaan työttömyyteen nmssa kaista auttaa järviseutua elinkeinotoimin-
14341: kunnissa on se, että niiden alueella ei ole tansa edistämiseksi. Siten voidaan vähentää
14342: rakennettu teollisuuslaitoksia. työttömyysvarojen tarvetta, joka nykyisin
14343: Uusien työpaikkojen avaaminen ja elinkei- nousee jokaisena talvikautena kymmeniin
14344: noelämän elvyttäminen tällä alueella on rat- miljooniin markkoihin.
14345: kaisevasti riippuvainen sähkövoiman saan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14346: nista. Imatran Voima Oy on äskettäin ra-
14347: kentanut sähkövoimalinjan, joka kulkee Ala- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14348: järven kautta. Järviseudun sähköyhtymillä tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
14349: ja kunnilla ei kuitenkaan ole varoja, joilla kan määrärahan halpakorkoisen lai-
14350: ne rakentaisivat yhdyslinjan Alajärvelle ra- nan myöntämiseksi Alajärven, Evijär-
14351: kennettavalta muuntoasemalta, josta linjaa ven, Lappajärven, Lehtimäen, Soinin,
14352: pitäisi vielä rakentaa noin 100 kilometriä. J(ortesjärven ja Vimpelin kunnille
14353: Kun edellytyksien luominen uusien teolli- sähköistyksen edistämiseen.
14354: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
14355:
14356: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
14357: Toivo Asvik. Matti Koivunen.
14358: Lauri Myllymäki.
14359: 1111
14360:
14361: IV,375. - Rah.al. N: o 308.
14362:
14363:
14364:
14365:
14366: Enne ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kunnille.
14367:
14368:
14369: E d u s k u n n a 11 e.
14370:
14371: Koko sodan jälkeisen ajan ovat maamme Luettelosta puuttuu vielä ruotsinkielisten
14372: kunnat olleet suurissa rahoitusvaikeuksissa. maalaiskuntien luotontarve.
14373: Pääomamenot ovat huomattavasti nousseet. On lisäksi otettava huomioon, että yllä-
14374: Lainansaantivaikeuksien vuoksi ovat kunnat mainitut luottosuunnitelmat edellyttivät huo-
14375: pakotettuja yhä enemmän rahoittamaan mattavaa luotousaantia tätä vuotta edeltä-
14376: pääomamenojaan verovaroilla tai muilla var- neinä vuosina, jota ei kuitenkaan saatu. Näin
14377: sinaisilla tuloillaan. Tätä epätervettä kehi- ollen todellinen luotantarve on suurempi kuin
14378: tystä osoittaa se, että pääomamenoista rahoi- edellä olevista numeroista selviää.
14379: tettiin kunnan omilla tuloilla, pääasiassa ve- Nykyinen kiristynyt rahatilanne on omiaan
14380: rotusvaroilla v. 1938 kaupungeissa 26 % ja vaikeuttamaan kuntien luotonsaantia. Ellei
14381: v. 1951 66 %, kauppalaissa vastaavat luvut valtion taholta ryhdytä auttamaan kuntia
14382: ovat 55 % ja 57 % ja maalaiskunnissa 46 % luottojen saannissa, uhkaavat vaikeudet muo-
14383: ja yli 50%. dostua voittamattomiksi monessa kunnassa.
14384: Vuoden 1951 jälkeen eivät kuntien lainan- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin,
14385: saantimahdollisuudet ole suinkaan parantu-
14386: neet, vaan päinvastoin huonontuneet. Luo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14387: tantarve kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna 1956 tulo- ja menoarvioon 1 000 miljoonaa
14388: on kuntien luotantarve Kaupunkiliiton ja markkaa annettavaksi kunnille halpa-
14389: Maalaiskuntien Liiton tutkimusten mukaan korkoisina ja pitkäaikaisina lainoina.
14390: seuraava:
14391: kaupungit . . . . . . . . . . 12 684 milj. mk.
14392: kauppalat . . . . . . . . . . . 1 578 , ,
14393: maalaiskunnat (v. 1954) 2 793 , ,
14394: Yhteensä 17 055 milj. mk.
14395: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
14396:
14397: Y. Enne. Paavo Aitio.
14398: Leo Suonpää. Rainer Virtanen.
14399: Kaino Haapanen. Toivo Niiranen.
14400: Usko Seppi. Juho Rytkönen.
14401:
14402:
14403:
14404:
14405: 40 E 645/56
14406: 1112
14407:
14408: IV,376. - Rah.al. N:o 309.
14409:
14410:
14411:
14412:
14413: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta korvauksen suoritta-
14414: miseen kunnille työttömyyden torjunnasta niille aiheutu-
14415: neista kustannuksista.
14416:
14417:
14418: E d u s k u n n a ll e.
14419:
14420: Kuntien velvollisuus työttömyyden torju- Kuntain rahataloudellinen asema on nykyi-
14421: miseksi perustuu taloudellisen elämän sään- sin erittäin vaikea. Siitä ovat osoituksena
14422: nöstelystä poikkeuksellisissa oloissa annetun pienentyneet verotulot, kasvaneet verorästit
14423: lain määräyksiin sekä sen nojalla hallituk- ja olemattomiin supistunut luoton saanti.
14424: sen ja valtion virkamiesten sangen mielival- Tavanomaiseksi onkin tullut pakko kerjätä
14425: taisiin ja tulkinnanalaisiin velvoituksiin valtiolta ennakkojen aikaisempia suorituksia.
14426: (työttömyysohjeisiin). Näiden määräyksien Joukkotyöttömyys on säännöllisesti ylittänyt
14427: mukaan kunnat ovat ensisijaisesti velvolliset kaikki laskelmat. On ilmeistä, että hallituk-
14428: ryhtymään toimenpiteisiin työttömyyden joh- sen taholta on nytkin, kuten edellisenäkin
14429: dosta. Ei ole epäilystäkään, etteivätkö ko. vuonna, arvioitu työttömyys liian pieneksi,
14430: säännökset olisi kohtuuttomia ja täysin vää- joten kuntien asema tulee muodostumaan pal-
14431: riä. Kuntien vallassa ei ole vähäisessäkään jon vaikeammaksi kuin arviot edellyttävät.
14432: määrässä päättää maan yleisestä talouspoli- Kaiken todennäköisyyden mukaanhan työt-
14433: tiikasta, jonka seurausta joukkotyöttömyys tömyys tulee ensi talvena muodostumaan
14434: on. Yhtä vähän kunnilla on valtaa estää vielä paljon vaikeammaksi kuin parina edel-
14435: kapitalisteja synnyttämästä tahallaan työttö- lisenä vuonna.
14436: myyttä tai velvoittaa heitä siitä johtuvien Näin ollen tulee riittävän tehokas kuntien
14437: kustannusten korvaamiseen. osuuden täyttäminen työttömyyden torjumi-
14438: Joustavan ja oikeudenmukaisen työhön si- seksi nykyisillä edellytyksillä mahdottomaksi,
14439: joittamisen ehtona on, että jokainen työtön puhumattakaan siitä, että se vaarantaa nii-
14440: saa työtä viipymättä. Käytännössä on kui- den muita lakimääräisiä tehtäviä. Siksi val-
14441: tenkin niin, että kunnat pyrkivät sijoitta- tiovallan olisi turvattava kunnille työttö-
14442: maan oman osuutensa, ja valtion työt viipy- myystöiden rahoitus.
14443: vät tai ne jätetään kokonaan järjestämättä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14444: Täten usein suurin osa työttömistä jää työtä
14445: vaille tai saa odottaa enemmänkin kuin työt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14446: tömyysohjeiden kohtuuttoman pitkä odotus- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
14447: aika edellyttää. Koska määräys työttömyy- uudelle momentille 1 000 000 000 mark-
14448: den torjunnasta on kunnille ensisijainen ja kaa suoritettavaksi korvauksena kun-
14449: ehdoton, olisi niillä oltava oikeus sijoittaa nille työttömyyden torjunnasta niille
14450: kaikki työttömät työhön välittömästi ja saada aiheutuneista kustannuksista.
14451: tästä korvaus valtiolta.
14452: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
14453:
14454: Yrjö Murto. Matti Koivunen.
14455: Martti Leskinen. Toivo Friman.
14456: 1113
14457:
14458: IV,377. - Rah.al. N:o 310.
14459:
14460:
14461: A. Leikola.: Määrärahan osoittamisesta korkeimpien teknillis-
14462: ten virkojen palkkausten järjestämistä varten.
14463:
14464: E d u s k u n n a 11 e.
14465:
14466: Kuluvana syksynä valtion ja keskusjärjes- malla ja taloudellisimrmalla tavalla. Nämä
14467: töjen välillä käydyissä neuvotteluissa on val- haitat voidaan jo todeta eri keskuslaitosten
14468: tioneuvoston taholta luvattu suorittaa tutki- töissä kuten esim. maanparannustöiden vii-
14469: mus korkeimpien teknillisten virkojen p.a:lk- västymisenä, maan puhelin-, radio- ja lennä-
14470: kauksesta, koska on voitu todeta niiden suh- tinyhteyksien töiden viipymisenä, maanmit-
14471: teellisesti jääneen jälkeen palkkojen koro- taustoiminnan yhä enenevänä hidastumisena;
14472: tuksista. myös työttömyystöiden järjestäminen on
14473: Tasokomitea on v. 1955 mietinnössään to- suunnitelmien laatimisen vaikeutuessa yhä
14474: dennut, ettei valtion palveluksessa vastuun- V·aarantumassa jne. Monet valtion liiketoi-
14475: alaisessa asemassa olevien insinöörien palk- minnan haarat aiheuttavat siten jo valtiolle
14476: koja ole korotettu tarpeeksi, vaan ovat nämä huomattavia korko- ym. tappioita.
14477: huomattavasti jääneet jälkeen siitä, mitä Korkeimman teknillisen koulutuksen saa-
14478: esim. kunnat ja kaupungit suorittavat vas- neita dipl. insinöörejä on valtiolla palveluk-
14479: taavissa asemissa oleville virkailijoilleen. sessaan lähes 1 000. Erään keskuslaitoksen
14480: Kuitenkin ovat valtion palveluksessa olevat sanomalehti-ilmoitus, jolla tämä koetti pal-
14481: insinöörit useimmissa tapauksissa kUJkin kata palvelukseensa viime keväänä toista-
14482: a•lallaan vastuussa koko maassa olevasta toi- kymmentä alansa dipl. insinööriä, ei tuot-
14483: minnastaan ja tehtävät siten sekä laajemmat tanut 'lainkaan tuloksia, ainoatakaan ulko-
14484: että vastuunalaisemmat. Tässä suhteessa on puolista hakijaa ei ilmaantunut. Päin vas-
14485: tämän jälkeen Canthin komitea tehnyt ·vain toin, teknillisistä laitoksista eroaa paras työ-
14486: vähäisiä ja epätyydyttäviä korjauksia ja voima paitsi yksityisten, myös kuntien ja
14487: nekin vain osittain. kaupunkien palvelukseen.
14488: Koska vanhempien ja myös vastuunalais- Koska thlanne nyt on muodostunut kriitil-
14489: ten insinöörien palkkaus todetaan tälläkin liseksi ja valtioneuvoston twholta on 'luvattu
14490: hetkellä jääneen jälkeen yleisestä kehityk- suorittaa tutkimus, ja kun tutkimustulokset
14491: sestä, on tästä luonnollisena seurauksena ja mahdolliset parannusehdotukset vasta
14492: myös se, etteivät myöskään nuoret insinöörit, ehkä ensi vuonna saatetaan eduskunnan kä-
14493: jotka ottavat selvää johonkin paikkaan tul- siteltäviksi, on paikallaan pikaisesti ja jo
14494: lessaan myöhemmistä edistymisen mahdo1li- vuoden 1957 alusta järjestää asia väliaikai-
14495: suuksistaan, enää lainkaan halua hakeutua sesti niissä puitteissa, minkä nykyinen palk-
14496: valtion palvelukseen. Kun täten sekä van- kauslaki sallii, se on, maksamalla lisäpalk-
14497: hempia että nuorempia insinöörejä jatkuvasti kioita ja käyttämällä sopimuspalkkatietä.
14498: ja lukuisasti eroaa valtion palveluksesta, Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
14499: joutuvat valtion teknilliset laitokset työvoi-
14500: mapulaan. Se merkitsee sitä, että esim. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14501: eduskunnan teknillisiin tal'lkoituksiin varaa- tulo- ja menoarvioon valtioneuvoston
14502: mat määrärahat, jotka vaUion tulo- ja meno- harkinnan mukaan käytettäväksi
14503: arviossa ovat noin % koko vakinaisesta bud- 150 000 000 markkaa korkeimman tek-
14504: getista, joko jäävät kokonaan käyttämättä nillisen henkilökunnan palkkausten
14505: pitemmiksi ajoiksi, käytetään osittain tai, järjestelyä varten vuodeksi 1957.
14506: ei voida käyttää tarkoituksenmukaisim-
14507: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
14508:
14509: Aare Leikola.
14510: 1114
14511:
14512: IV,378. - Rah.al. N: o 311.
14513:
14514:
14515:
14516:
14517: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun teollis-
14518: tamisen tutkimiseen.
14519:
14520:
14521: E d u s k u n n a ll e.
14522:
14523: On jo yleisesti tunnettu ja tunnustettu käytetyiksi. Onkin välttämättömänä pidet-
14524: tosiasia, että maaseudun teollistamista olisi tävä, että luodaan valtiovallan toimenpitein
14525: voimakkaasti kehitettävä lähinnä pienteolli- mahdollisuudet maaseudun teollistamisen
14526: suuden linjalla. Tällainen yritysmuoto tar- tutkimiseen ja selvittämiseen. Tarkoitusta
14527: joaa parhaat mahdollisuudet tuotannon li- varten olisi osoitettava määräraha, jonka
14528: säämistä ja väestön omatoimisuuden kehittä- puitteissa esim. maakuntaliitot ja muut vas-
14529: mistä sekä sen keskuudessa esiintyvän yrit- taavat järjestöt voisivat panna tutkimustyön
14530: tämisen halun esille pääsemistä varten. Sen alulle.
14531: puitteissa voidaan sitäpaitsi vähäisinkin Edellä sanotun perusteella ehdotamme
14532: pääomasijoituksin saada aikaan runsaasti kunnioittaen,
14533: työtilaisuuksia ja lisäansiomahdollisuuksia
14534: sekä huomattavia taloudellisia tuloksia, sa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14535: malla kun maaseudun rajoitetutkin tuotan- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
14536: tomahdollisuudet, jotka eivät tarjoa riittä- markan suuruisen siirtomäärärahan
14537: vaa pohjaa suurtuotannon harjoittamista maaseudun teollistamisen tutkimiseen.
14538: varten, voivat sillä tavoin tulla tehokkaasti
14539: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
14540:
14541: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela.
14542: Martti Salminen. Antti Kukkonen.
14543: 1115
14544:
14545: IV,379. - Rah.al. N: o 312.
14546:
14547:
14548:
14549:
14550: Kämäräinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon
14551: JJ1.aakuntaliiton teollistamistoimiktmnalle Pohjois-Savon
14552: teollistamistutkimuksen toimittamista varten.
14553:
14554:
14555: E d u s k u n n a ll e.
14556:
14557: Pohjois-Savossa, johon myös Ylä-Savo kuu- tutkimustyötä varten sekä arvioineet tutki-
14558: luu, on viime aikana teollistaminen muodos- mustyön aiheuttamat kustannukset mk
14559: tunut yhdeksi koko maakunnan tärkeimmistä 3 630 800. Tutkimustyön kestoajaksi on täl-
14560: elinkysymyksistä. Teollisuuden lisäämistä löin otettu 1 vuosi, joskin olisi maakun-
14561: pidetään välttämättömänä joka vuosi toistu- tamme kannalta erittäin tärkeää saada työ
14562: van työttömyyden poistamiseksi. Samoin laa- jo aikaisemmin valmiiksi. Sikäli kuin tut-
14563: jojen metsäalueiden puutavaroiden riittävä kimustyössä tarvittavat varat saadaan käyt-
14564: menekki ja jalostus voisi tapahtua vain mo- töön, tulee toimikunta tekemään voitavansa
14565: nipuolista puunjalostusteollisuutta lisäämällä saadakseen työn mahdollisimman nopeasti
14566: omaan maakuntaan. Myös monien muiden valmiiksi.
14567: alojen teollisuudelle löytyy Pohjois-Savosta
14568: raaka-aineita, mutta koko laajan maakunnan Tutkimustyön sisällys.
14569: teollistaminen on siksi suuri ja monipuolinen 1. Tutkimusalueen taloudelliset voimavarat.
14570: kysymys, että sen alkuunsaamiseksi olisi toi- a) Alueen raaka-ainelähteet.
14571: mitettava perusteellinen tutkimustyö. b) Työvoimakysymys.
14572: Pohjois-Savon Maakuntaliiton asettama c) Käyttövoimakysymys.
14573: teollistamistoimikunta on kysymystä käsitel-
14574: lyt kuluvan vuoden aikana ja antamassaan 2. Eri teollisuusalojen nykyinen tilanne ja
14575: mietinnössä toteaa mm.: ,Jotta suoritettavan kehittymisedellytykset.
14576: tutkimuksen tulokset koituisivat maakun- a) Puuraaka-ainetta käyttävät teollisuus-
14577: tamme yleisen talouskehityksen hyväksi ja alat.
14578: jotta niitä voitaisiin mahdollisimman moni- b) Metalliraaka-ainetta käyttävät teolli-
14579: puolisesti käyttää hyväksi, on työn suoritta- suusalat.
14580: miseksi käytettävä päteviä eri alojen tun- c) Tekstiiliraaka-ainetta käyttävät teolli-
14581: tijoita. Toisaalta tutkimustyössä on selvitet- suusalat.
14582: tävä maakuntamme toiminnassa olevan teol- d) Kvartsiraaka-ainetta käyttävät teolli-
14583: lisuuden nykyinen rakenne siihen liittyvine suusalat.
14584: työvoima-, ammattikasvatus- ja käyttövoima- e) Muoviraaka-ainetta käyttävät teolli-
14585: kysymyksineen. Edelleen on selvitettävä eri suusalat.
14586: f) Muut teollisuusalat.
14587: tuotteiden nykyiset menekkimahdollisuudet
14588: omassa maakunnassamme sekä määrättyjen 3. Ammattikasvatuskysymykset.
14589: tuotantoalojen markkinoimismahdollisuudet a) Ammattityöntekijöiden nykyinen ti-
14590: maakuntamme rajojen ulkopuolella. Toimi- lanne ja tarve eri aloilla.
14591: kunta katsoo velvollisuudekseen tutkia maa- b) Ammattityöntekijöiden lisätarve teol-
14592: kuntamme raaka-aine-, työvoima- ja käyttö- listumisen edistyessä.
14593: voimakysymykset kokonaisuudessaan, joskin 4. Voimatalouskysymys.
14594: tutkimuksen muissa kohdissa jätetään var- a) Voimansaantimahdollisuudet ja VOI-
14595: sinaista suurteollisuutta käsittelevät asiat man hinta nykyisin.
14596: huomioonottamatta. b) Maakunnan vesivoiman suomat mah-
14597: Edellä esitettyjä näkökohtia noudattaen dollisuudet.
14598: olemme laatineet pääkohdittaisen ohjelman c) Puun käyttö voimanlähteenä.
14599: 1116 IV,379. - Pohjois-Savon teollistamistutkimus.
14600:
14601:
14602: 5. Markkinoimiskysymys. Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
14603: a) Oman maakunnan tarve sekä markki- tamme kunnioittavasti,
14604: noimismahdollisuudet.
14605: b) Mahdollisuudet markkinointiin maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14606: kunnan ulkopuolelle. tulo- ja menoarvioon 3 630 800 markan
14607: suuruisen määrärahan Pohjois-Savon
14608: 6. Teollistumisprosessin alkurahoituskysy- Maakuntaliiton teollistamistaimikun-
14609: mykset. nalle Pohjois-Savon teollistamistutki-
14610: muksen toimittamista varten.
14611: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
14612:
14613: Kalle Kämäräinen. Hilja Väänänen.
14614: Tahvo Rönkkö. Mikko Hult.
14615: Esa Hietanen. Veikko Vennamo.
14616: Martti Leskinen. Helge Miettunen.
14617: 1117
14618:
14619: IV,380. - Rah.al. N: o 313.
14620:
14621:
14622:
14623:
14624: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaseudun Teollista-
14625: misliiton toiminnan tukemiseen.
14626:
14627:
14628: E d u s k u n n a ll e.
14629:
14630: Maan teollistumisasteen nostamiseen täh- toiminnan pohjaksi tulevan kortistomateriaa-
14631: täävän keskitetyn ja tehokkaan toiminnan lin ja yhdenmukaisten inventointi- ja suun-
14632: välttämättömyys myönnetään miltei kaikissa nittelurunkojen laatiminen. Systemaattisen
14633: piireissä. Varsinkin nyt, kun maaseudun pe- ja reaaliselle pohjalle rakentuvan teollista-
14634: ruselinkeinoista ja erityisesti pientiloilta ir- misen perusedellytyksenä olevien kunnallis-
14635: tautumassa oleva suhteettoman suuri väestö- ten taloudellisten inventointien ja suunni-
14636: määrä sekä ns. suuret sodanjälkeiset ikäluo- telmien toteuttaminen edellyttää Maaseudun
14637: kat ovat lähimmän kymmenen vuoden ku- Teollistamisliitolta jatkuvaa, kiinteää yh-
14638: luessa etsimässä sijaansa yhteiskunnassa, on teyttä kuhunkin kuntaan, jolloin tehtävästä
14639: teollistamisen tarve ja sen välttämättömyys aiheutuvat kustannukset nousevat huomatta-
14640: kiistaton. viksi. Samoin kuntien kohdalla esiintyvä
14641: Tähänastiset toimenpiteet uuden teollisen suoranaisen, teollistamiseen liittyvän neuvon-
14642: tuotantotoiminnan esiinvetämis~ksi eivät ole nan tarve on Hsääntynyt siinä määrin, ettei
14643: johtaneet sellaisiin tuloksiin, että niiden va- liitolla nykyisten taloudellisten edellytysten
14644: raan voitaisiin jättää teollistamisen kehitys vallitessa ole mahdollisuuksia tätä tarvetta
14645: ja sen edistäminen, vaikkakin ns. pienteolli- tyydyttää.
14646: suuslainoilla ja valtion toimesta harjoite- 2. Markkinointikysymyksen järjestäminen.
14647: tulla käsi- ja pienyrittäjäin teknillisellä, kau- Markkinoinnin tehokas ja tarkoituksenmu-
14648: pallisella ja liikkeenhoidollisella neuvonnalla kainen järjestäminen on teollistamisen eräs
14649: on voitu huomattavasti tukea jo olevien pien- perusedellytys. Liitto on laatinut suunnitel-
14650: yrittäjäin asemaa. Sensijaan uuden, terveelle man osuuskuntapohjalle rakentuvan markki-
14651: pohjalle rakentuvan ja kansantaloudellisesti nointikeskuksen perustamiseksi lähinnä pie-
14652: merkittävän teollisuuden lisääntyminen on nen ja keskisuuren teollisuuden tarvetta var-
14653: jäänyt varsin vähäiseksi. ten. Tämän lisäksi liitolla on tilaisuus seu-
14654: Maaseudun Teollistamisliiton tehtävänä on rata käytännössä eräiden paikallisten, vas-
14655: ottaa maan varsinaisten työttömyysalueiden taavien elimien toimintaa, jolloin voidaan
14656: ja vajaatyöllisyysalueiden teollistamisen edis- saada kuva siitä, miten laaja ja miten ja-
14657: täminen ja sen edellytysten selvittäminen yh- kautunut markkinoinnin tarve on, missä
14658: tenäisen ja keskitetyn kokonaiskäsittelyn koh- muodossa ja laajuudessa markkinointia kau-
14659: teeksi. Tätä varten on jo tähän mennessä pallisen yhteiselimen puitteissa on tarkoi-
14660: ryhdytty toimenpiteisiin seuraavien kiireel- tuksenmukaisinta harjoittaa jne. Tämän
14661: listen tehtävien toteuttamiseksi: ohella liiton on selvitettävä, millaisia mah-
14662: 1. Kaikkia maalaiskuntia koskevan yhtenäi- dollisuuksia pienen ja keskisuuren sekä toi-
14663: sen elinkeinolautakuntaorganisaation ja sille saalta suuremman teollisuuden välisen ali-
14664: tulevan johtosäännön luominen. -Liiton esi- han:kkijajärjestelmän luomiseen on, miten
14665: tyksestä ovat Maataiskuntien Liitto ja Svenska osatuotanto olisi sovellutettavissa meidän
14666: Landskommunalförbund kehoittaneet jäsen- oloihimme sekä miten laadun valvonta ja
14667: kuntiaan perustamaan erityisen elinkeinolau- tarkkailu, mallien, piirustusten ja prototyyp-
14668: takunnan, joille tuleva johtosääntö on laa- pien välittäminen olisi järjestettävissä.
14669: dittu yhteistoiminnassa Maataiskuntien Liiton 3. Tutkimustoiminta. Liiton toimesta on
14670: kanssa. Samoin on Maaseudun Teollistamis- tä!hän mennessä pantu alulle tutkimus siitä,
14671: liiton toimesta aloitettu elinkeinolautakuntien miten paljon ns. yhdenmiehen tehtaita maas-
14672: 1118 IV,380. - Maaseudun Teollistamisliiton tukeminen.
14673:
14674:
14675: samme on, nussa määrin ne ovat lisäänty- pitkää muodostettava jonkinlainen elin, joka
14676: neet viimeisen liikeyrityslaskennan jälkeen, suorittaa tällaista välittämistä ja joka joh-
14677: mistä johtuu, etteivät monet tällaiset yrityk- taa kunnat ja teolliset yrittäjät yhteen. Jotta
14678: set ole voineet tai tahtoneet laajentaa toimin- tällainen tehtävä vastaisi tarkoitustaan, on lii-
14679: taans!t markkinoista ja muista edellytyksistä ton suoritettava perusteelliset selvitykset niin
14680: huolimatta, miten paljon tällaisten yritysten hyvin asianomaisista kunnista kuin yrittä-
14681: palvelukseen voitaisiin sijoittaa lisätyövoi- jistäkin, joka työ puolestaan vaatii kustan-
14682: maa jne. Tämän lisäksi liiton olisi suori- nuksia.
14683: tettava useita muita, teollistamisen edellytyk- Kun ylläselostetut, eräät liiton kiireellisim-
14684: siin liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia, joi- mät tehtävät liittyvät toimintaan, joka ennen
14685: hin kuitenkaan nykyisten taloudellisten edel- muuta kuuluu julkisiin intresseihin ja kun
14686: lytysten vallitessa ei ole mahdollisuuksia. monien teollistamisen kannalta välttämättö-
14687: 4. Muu toiminta. Edellisten lisäksi liiton mien tehtävien suorittaminen voi tapahtua
14688: olisi saatava nopeasti alkuun useiden muiden vapaan kansalaistoiminnan perustalle raken-
14689: tehtävien toteuttaminen. Mm. ovat jo tä- tuvan järjestötoiminnan puitteissa, esitämme
14690: hän mennessä useat kunnat kääntyneet liiton kunnioittavasti,
14691: puoleen, pyytäen sitä ohjaamaan heidän
14692: alueelleen sille soveltuvaa tai sieltä puuttuvaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14693: teollisuutta. Kun vastaavasti monet yrittä- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
14694: jät ovat pyytäneet liitolta tietoja sellaisista kan määrärahan Maaseudun Teollis-
14695: kunnista, jotka ovat halukkaita saamaan tamisliiton toiminnan tukemiseksi.
14696: alueelleen uutta teollisuutta, on liiton ennen
14697: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
14698:
14699: Veikko Helle. Eeli Erkkilä. Laura Brander-Wallin.
14700: K. F. Haapasalo. Aare Leikola. Atte Pakkanen.
14701: G. Henriksson. 0. Lindblom. Nestori Kaasalainen.
14702: Bruno J. Sundman. Saara Forsius. Kalle Kauhanen.
14703: Arvo Sävelä. Eino Raunio. Sulo Hostila.
14704: Veikko Kokkola. Esa Koivusilta. Väinö Tikkaoja.
14705: R. Hallberg. Elli Nurminen. Otto Muikku.
14706: Martti Salminen. Nestori Nurminen. Arthur Larson.
14707: Kusti Eskola. Aino Malkamäki. Kaino Haapanen.
14708: Matti Mattila.
14709: 1119
14710:
14711: IV,381.- Fin.mot. N:o 314.
14712:
14713:
14714:
14715:
14716: Högström m. fl. : Angående anvisande av anslag såsom ersätt-
14717: ning åt statsjärnvägarna för sänkning av tarifferna för
14718: frakter till kamnarna i sydvästra Finland.
14719:
14720:
14721: T i ll R i k s d a g e n.
14722:
14723: Trafiken på hamnarna i sydvästra Fin- För att åstadkomma en Jamnare förde'l-
14724: ~and fördelas synnerligen ojämnt och oända- ning av trafiken pä hamnarna i sydvästra
14725: målsenligt. Som exempel härpå må nämnas Finland och för undvikande av överbelast-
14726: statens hamn i Hangö. Hamnen är fuUt ut- ning pä en del exporthamnar är det nöd-
14727: byggd, modernt och tekniskt väl utrustad vändigt att en viss trafik- och tariffutjäm-
14728: samt skötes av personal, som är anstäl'ld ning verkställes.
14729: året om. På grund härav samt med be- På grund av ovanstående föresläs,
14730: a:ktande av de stora kapital som staten in-
14731: vesterat i ha:mnanläggningarna och de sum- att Riksdagen i statsförslaget för år
14732: mor som årligen krävs för underhåll och 1957 måtte anvisa 100 miljoner mark
14733: förbättringar vore det naturligt att hamnen såsom ersättning åt statsjärnvägarna
14734: skulle utnyttjas regelbundet året om. Men för sänkning QCk utjämning av tarif-
14735: så är tyvärr icke bllet, utan hamnen an- ferna för frakter till kamnarna i syd-
14736: vändes så gott som uteslutande endast under västra Finland, företrädesvis tiU sta-
14737: vintersäsongen, medan den under andra tider tens kamn i H angö.
14738: står praktiskt taget outnyttjad. Detta är
14739: nationalekonomiskt förkastligt.
14740: Helsingfors den 17 september 1956.
14741:
14742: Sven Högström. Bruno J. Sundman.
14743: Arthur Larson. Veikko Helle.
14744:
14745:
14746:
14747:
14748: 41 E 645/56
14749: 1120
14750:
14751: IV,381.- Rah.al. N:o 314.
14752: Suomennos.
14753:
14754:
14755:
14756: Bögström ym..: Määrärahan osoittamisesta korvaukseksi· val-
14757: tionrautateille Lounais-Suomen satamiin suuntautuvien
14758: kuljetusten maksujett alentamista varten.
14759:
14760:
14761: • E d u s kunnalle .
14762:
14763: Liikenne Lounais-Suomen satamiin jakau- Jotta saataisiin aikaan Lounais-Suomen
14764: tuu erittäin epätasaisesti ja epätarkoituksen- satamiin suuntautuvan liikenteen tasaisempi
14765: mu:kaisesti. Esimerkkinä tästä mainittll)koon jakautuminen ja vältyttäisiin eräiden vienti-
14766: valtion satama Hangossa. Satama on täysin satamien ylikuormitukselta, on välttämätöntä
14767: rakennettu, ajanmukainen ja teknillisesti hy- toimeenpanna määrätynlainen liikenne- ja
14768: vin varustettu ja sitä hoitaa ~äpi vuoden tariffitasoitus.
14769: palkattu henkilökunta. Sen vuoksi ja ottaen Edellä olevan perusteella ehdotetaan,
14770: huomioon satamalaitoksiin valtion sijoittamat
14771: suuret pääomat ja ne summat, jotka vuosit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14772: tain tarvitaan ylläpitoon ja parannuksiin, tulo- ja menoarvioon 100 miljoonaa
14773: olisi luonnollista, että satamaa käytettäisiin markkaa korvaukseksi valtionrauta,...
14774: säännöllisesti kautta vuoden. Mutta näin ei teille Lounais-Suomen satamiin, ensi
14775: ole asianlaita, vaan satamaa käytetään jota- sijassa valtion satamaan Hangossa,
14776: kuinkin yksinomaan vain talvikautena, kun suuntautuvien kuljetusten maksuje'n
14777: se muina aikoina saa olla käytännöllisesti alentamista ja tasoitusta varten.
14778: katsoen toimettomana. Tämä on kansantalou-
14779: delliselta kannalta tuomittavaa.
14780: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
14781:
14782: Sven Bögström. Bruno J. Sundman.
14783: Arthur Larson. Veikko Helle.
14784: 1121
14785:
14786: IV,382. - Rah.al. N: o 315.
14787:
14788:
14789:
14790:
14791: Koivusilta ym.: Määrärahan osoittamisesta petroolikäyttöisten
14792: traktorien polttoaineen hinnanpalautukseen.
14793:
14794:
14795: E d u s k u n n a 11 e.
14796:
14797: Maatalouskoneiden polttoaineet ovat useissa tuotantokustannuksensa tästäkin vain kohoa-
14798: maissa tullivapaat tai niistä kannettava tulli vat. Maassamme on noin 10 300 petroolitrak-
14799: on vähäistä. Meillä sensijaan näiden neste- toria ja ne käyttävät vuosittain noin 8.2 mil-
14800: mäisten polttoaineiden kohdalla tullit yleensä joonaa litraa. petroolia. Kohtuullinen hinnan-
14801: ·ovat korkeat ja tämä rasittaa erikoisesti trak- palautus olisi 5 markan tienoilla. Näin ollen
14802: toreita kohottaen niiden käyttökustannuksia. hinnanpalautukseen petroolin osalta menisi
14803: Bensiinitraktoreiden ja -puimureiden koh- noin 40 milj. markkaa.
14804: dalla suoritetaan ns. bensiinin hinnanpalau- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14805: tusta, mutta petroolitraktoreiden kohdalla nioittaen,
14806: tilanne viimeisten hinnannousujen takia kai-
14807: paa myös korjausta. Kun suuremmat vilje- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14808: lijät ovat siirtyneet naftakäyttöisiin trakto- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mark-
14809: reihin, ovat petroolikäyttöiset traktorit siir- kaa petroolikäyttöisten traktorien polt-
14810: tyneet pääasiassa pienvilijelijöiden käyttöön toaineen hinnanpalautukseksi.
14811: ja näin ollen heidän muutenkin korkeammat
14812: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
14813:
14814: Esa Koivusilta. Artturi Jämsen.
14815: Matti Mattila. Marja Lahti.
14816: Sylvi Halinen.
14817: 1122
14818:
14819: IV,383. - Rah.al. N:o 316.
14820:
14821:
14822:
14823:
14824: Myllymäki ym..: Määrärahan osoittamisesta vuoden 1918
14825: kansalaissodassa punaisella puolella vahinkoja kärsineiden
14826: korvauksen järjestämiseksi.
14827:
14828:
14829: E d u s k u n n a ll e.
14830:
14831: Vuonna 1918, heti kansalaissodan päätyt- kaikki Virossa kansalaissotaan sekä Karja-
14832: tyä, ryhdyttiin valtion taholta järjestämään lassa ja Aunuksessa käytyihin taisteluihin
14833: ns. valkoisten puolella taistelleiden ja tämän osallistuneet suomalaiset. Tähän lainsäädän-
14834: johdosta tavalla tai toisella kärsimään joutu- töön nojaten on sitten vuosittain valtion ta-
14835: neiden vahinkojen korvaamista. Tällöin kat- lousarvioon otettu määräraha näiden eläkkei-
14836: sottiin korvaukseen oikeutetuiksi ei vain sota- den maksamista varten.
14837: toimissa tai siihen liittyvissä tapahtumissa Nyt jo yleisesti tunnustetaan, että vuoden
14838: haavoittuneet ja invaliideiksi tulleet, vaan 1918 tapahtumat olivat historiallisten syiden
14839: myös näiden ja kaatuneiden omaiset, lesket, ja maassa silloin vallinneen tilanteen seuraus.
14840: lapset tai muut sukulaiset suoraan ylenevässä Virallisesti on tunnustettu, että punakaarti-
14841: polvessa, samoin myös ne, jotka olivat sodan laiset taistelivat vakaumuksensa puolesta.
14842: johdosta kärsineet vahinkoja. Vapaaehtoisesti Mutta he taistelivat samalla Suomen itsenäi-
14843: kerättyjen varojen lisäksi käytettiin tähän syyden, riippumattomuuden, kansanvallan ja
14844: huolto- ja korvaustoimintaan runsaasti ylei- rauhan puolesta; sen on historian kulku osoit-
14845: siä kuntien, seurakuntien ja valtion varoja. tanut. Vaikka punaisella puolella v. 1918
14846: Lopullisesti tämä huoltorahoitus vakiinnutet- taistelleet joutuivat monenlaisten vahinkojen
14847: tiin lailla eläkkeistä vapaussodassa haavoit- ja kärsimysten kohteeksi, ei vielä 37: n vuo-
14848: tuneille sotureille sekä kaatuneiden ja sairau- denkaan kuluttua ole näitä vahinkoja heille
14849: den johdosta kuolleiden sotilaiden perheiden korvattu. Olisi jo vihdoinkin aika heitä koh-
14850: jäsenille 28 päivänä huhtikuuta 1919. Tätä taan osoitettu epäoikeudenmukaisuus korjata.
14851: lainsäädäntöä täydennettiin vielä lailla 29 Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14852: päivältä toukokuuta 1931, jolla säädettiin
14853: eläkkeet kaikille niillekin, jotka olivat osal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14854: listuneet sotatoimiin tai tehtäviin maan ra- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
14855: jojen ulkopuolella ennen Tarton rauhansopi- kan määrärahan vuoden 1918 kansa-
14856: muksen allekirjoittamista, vaikka osallistu- laissodassa punaisella puolella vahin-
14857: minen näihin olikin ollut täysin vapaaeh- koja kärsineiden korvauksen järjestä-
14858: toista. Näin tulivat korvauksiin oikeutetuiksi miseksi.
14859: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
14860:
14861: Lauri Myllym.äki. Pentti Liedes. Tauno Kelovesi.
14862: Hemming Lindqvist. Y. Enne. Niilo Nieminen.
14863: Eino Tainio. Toivo Kujala. Pauli Puhakka.
14864: Irma Rosnell. Aimo Aaltonen. Aleksi Kiviaho.
14865: Toivo Niiranen. · Antti Kinnunen. Usko Seppi.
14866: 1123
14867:
14868: IV,384. - Rah.al. N:o 317.
14869:
14870:
14871:
14872:
14873: A.. Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tai-
14874: teilija- ja sanomalektimieseläkkeitten järjestelyä varten.
14875:
14876:
14877: E d u s k u n n a 11 e.
14878:
14879: Noin puoli vuosisataa sitten pidettiin koh- tavaksi ero vuosien kuluessa on muodostunut.
14880: tuullisena, että luovalle taiteilijalle olisi taat- Jotta taiteilijaeläkkeet ja niihin rinnastet-
14881: tava suunnilleen samanlainen elintaso kuin tavat sanomalehtimieseläkkeet saataisiin vas-
14882: opetustoimen alalla työskentelevälle henki- taamaan edes nuoremman lehtorin eläkettä,
14883: lölle. Lähinnä ajateltiin silloin oppikoulun olisi ennen myönnettyihin taiteilijaeläkkei-
14884: kolleegaa. Siitä johtuen senaikainen kirjai- siin myönnettävä lisäystä 23 000 000 markkaa
14885: lijaeläke olikin suuruudeltaan 3 000 kulta- ja sanomalehtimieseläkkeisiin 7 500 000 mark-
14886: markkaa vuodessa. kaa sekä ensi vuonna myönnettäviä taiteilija-
14887: Taiteilijaeläkkeiden rahanarvo on tällä het- eläkkeitä varten 4 000 000 markkaa ja sano-
14888: kellä vain murto-osa, suunnilleen vain kuu- malehtimieseläkkeitä varten 1 000 000 mark-
14889: dennes, siitä reaalisesta arvosta, mikä niillä kaa, edellyttäen, että eläkkeitä myönnetään
14890: oli ennen itsenäisyyden aikaa. Suhde opetus- sama määrä kuin tänäkin vuonna.
14891: toimen alalla maksettaviin palkkoihin ja eläk- Sen perusteella, mitä edellä on sanottu, eh-
14892: keisiin on niin ikään taiteilijoiden kannalta dotamme kunnioittaen,
14893: perusteellisesti muuttunut huonompaan suun-
14894: taan. Niinpä kuluvana vuonna myönnettyjen että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14895: taiteilijaeläkkeiden suuruus ilman indeksi- tulo- ja menoarvioon 16 Pl. II luvun
14896: korotusta on vaihdellut 113 200 markasta 1 momentille lisäystä 30 500 000 mark-
14897: 181 200 markkaan vuodessa. Sanomalehti- kaa käytettäväksi ennen myönnettyjen
14898: mieseläkkeiden, joita on myönnetty 3 kappa- taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeit-
14899: letta, suuruus on ollut 162 000 markkaa vuo- ten korottamiseen sekä 16 Pl. II luvun
14900: dessa ilman indeksikorotusta. Kun nuorem- 2 momentille lisäystä 5 000 000 mark-
14901: man lehtorin vuosipalkka ikä- ja kalliinpai- kaa käytettäväksi vuoden kuluessa
14902: kanlisineen on nykyisin 717 060 markkaa ja myönnettyjen taiteilija- ja sanoma-
14903: eläke 439 005 markkaa vuodessa, kaikki ilman lehtimieseläkkeiden korottamiseen.
14904: indeksikorotusta, niin havaitaan, kuinka val-
14905: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
14906:
14907: .Arvo Salminen. T. A.. Wiherheimo.
14908: Grels Teir. John Forsberg.
14909: 1124
14910:
14911: IV,385. - Ra.h.al. N:o 318.
14912:
14913:
14914:
14915:
14916: Innala ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden rautatiehalli-
14917: tuksen tariffiosaston toimien järjestelyä varten.
14918:
14919:
14920: E d u s k u n n a 11 e.
14921:
14922: Rautatielaitoksen tilastointijärjestelmä on haitijoista 11 joutuu suorittamaan seHaisia
14923: tämän vuoden aikana uudistettu ja keski- tehtäviä, jotka vaatimustasoltaan selvästi
14924: tetty rautatieha1lituksen tariffiosaston tilasto- edellyttävät kirjurinvirkoja. Samoin toimii
14925: toimistoon. Keskityksen johdosta on ainakin 10 konttoriapulaista sellaisissa tehtävissä,
14926: kahdeksan eri puolilla maata ollutta kirju- jotka edellyttävät apulaiskansiistin toimia.
14927: rin virkaa vapautunut käytettäväksi muihin Kirjurinvirkojen ja apulaiskanslistien toi-
14928: tehtäviin. Tilastotoimiston henkilökuntaa ei mien tarpee1lisuus todettiin myös suunnitel-
14929: uudistus ole lisännyt. Uusi järjestelmä pe- taessa toimeenpantua tilastouudistusta, ja
14930: rustuu otantamenetelmään ja se rutiiniluon- rautatietilaston uudistamiskomitean vuonna
14931: toisuus, joka aikaisemmin oli ominaista tilas- 1953 julkaistussa mietinnössä edellytettiin
14932: totoimiston työskentelylle, ei sovellu nykyi- tilastotoimistoon tarvittavan tehtävien vaati-
14933: seen järjestelmään. vuuden lisääntymisen vuoksi lisää kirjurin-
14934: Tilastotoimiston henkilökunnalta vaaditaan virkoja ja apulaiskansiistin toimia. Samaan
14935: nykyisin tilastollisten perustietojen lisäksi tulokseen päätyi rautatiehaillitus esittäessään
14936: laajaa perehtyneisyyttä rautatieliikenteen eri muutettavaksi tariffiosastolla 11 apulaiskans-
14937: tekijöihin. Sen on oltava ta:vkoin selvillä eri- Iistin tointa 2 J. kirjurin ap. viroiksi ja 10
14938: laisista kuljetusmuodoista, :Liikenteen suun- konttoriapula:isen tointa apulaiskansiistin
14939: tauksesta, kuljetuskalustosta ja sen toiminta- toimiksi vuoden 1957 tulo- ja menoarviossa.
14940: kyvystä. Lisäksi on tilastotoiminnan henkilö- Hallitus on esityksessään ehdottanut kolme
14941: kunnan tunnettava yksityiskohdittain tariffi- apulaiskansiistin tointa muutettavaksi 2 1.
14942: ja rahtisopimusjärjestelmä. Näiden vaati- kirjurin ap. viroiksi ja 3 konttoriapulaisen
14943: musten vuoksi on tilastotoimiston henkilö- tointa apula:iskanslistin toimiksi. Tämä ei
14944: kuntaa jouduttu kouluttamaan uudelleen sen kuitenkaan vastaa kuin ainoastaan osittain
14945: peruskoulutuksen lisälksi, mitä si:ltä virka- sitä vaatimustason nousua, mitä rautatie-
14946: tutkintojen muodossa a:ikaisemmin on vaa- tilaston uudistaminen on tilastotoimiston hen-
14947: dittu. Erityisenä piirteenä tässä koulutuk- kilökunnal~e asettanut. Sen vuoksi olisi ta-
14948: sessa on ollut perehdyttää siihen osallistuvat riffiosaston 8 konttoriapulaisen tointa, perus-
14949: itsenäiseen ja vastuulliseen työskentelyyn. pa;lkka 309 720 mk, muutettava 2 1. kirjurin
14950: Kun tilastotoimiston henkilökunnalle ny- ·ap. viroiksi, peruspalkka 356 100 mk, ja 7
14951: kyisin asetettavat vaatimukset ovat huomat- konttoriapulaisen tointa, peruspalkka 281 640
14952: tavasti suuremmat kuin aikaisemmin, olisi mk, konttoriapulaisen toimiksi, peruspalkka
14953: myös henkilökunnan nimitystason vastattava 309 720 mk.
14954: tapahtunutta kehitystä. Näin . ei kuitenkaan Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
14955: ole asianlaita, vaan nykyisistä tilastotoimis- dotwmme,
14956: ton 75 virasta tai toimesta on kaikkiaan 53
14957: konttoriapulaisen tointa. Näin on siitä huo- että Eduskunta ottaisi vuodtm 1957
14958: limatta, että näistä konttoriapulaisen toimen tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 18 Pl.
14959: IV,385. - Innala. ym. 1125
14960:
14961: 1 luvun 1 momentille yhteensä 774 100 roiksi (16 pl.) ja seitsemän konttori-
14962: nwrkkaa rautatiehaUituksen tariffi- apulaisen toimen (11 pl.) muuttami-
14963: osaston kahdeksan konttoriapulaisen .seksi konttoriapulaisen ( apuloiskans-
14964: ( apulaiskanslistina) toimen (13 pl.) Ustina) toimiksi (13 pZ.).
14965: muuttamiseksi 2 l. kirjurin ap. 'Vi-
14966: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
14967:
14968: Aune Innala. Urho Saariaho. E. Pusa.
14969: Arvo Salminen. Niilo Honkala. R. Hallberg.
14970: Eino Rytinki. Martti Salminen. Sylvi Halinen.
14971: Aaro Kauppi. Toivo .lsvik. Marja Lahti.
14972: Arno Tuurna. Erkld Tuuli. Päiviö Hetemäki.
14973: 1126
14974:
14975: IV,386. - Ra.b.al. N:o 319.
14976:
14977:
14978:
14979: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden valtion-
14980: rautateiden viran ja toimen kaltijain yötyön korvaamiseksi.
14981:
14982: E d u s k u n n a 11 e.
14983:
14984: Yleisesti tunnetaan, että yksityisoikeudelli- timäärän tulisi olla korkeampi kuin 20 siitä
14985: sessa työsuhteessa olevien työ arvostellaan syystä, että tällä järjestelyllä ei korjata vielä
14986: eriarvoiseksi riippuen siitä, minä vuorokau- iltatyön hyvittämistä.
14987: den aikana työ suoritetaan. Yleensä työläi- On huomattava, että eräissä työpisteissä
14988: sille myönnetään 10% :n iltatyönlisä ja - esim. valtionrautateillä - lasketaan työ-
14989: 20% :n yötyönlisä. Tästä on eri työehtosopi- aika 3 viikkoisin tarkkailukausin, ja on suu-
14990: muksissa määräyksiä, joiden yksityiskohdat rin sallittu työaika 141 tuntia 21 vuorokau-
14991: määräytyvät mm. sen mukaan, onko suori- dessa. Vasta tämän tuntimäärän ylimenevät
14992: tettu työ 2- vaiko 3-vuoroista jne. työtunnit ovat ns. ylityötä. Päivittäistä työ-
14993: Näin ei kuitenkaan ole asianlaita ns. jul- aikaa ei ole määrätty. Ainoastaan kielletään
14994: kisoikeudellisessa suhteessa olevilla. Näille yli 16 tuntia kestävät työvuorot.
14995: ei myönnetä minkäänlaista ilta- tai yötyön- Tämä edelläesitetty tuo julki mielestämme
14996: lisää, ellei tällaiseksi lasketa sitä, että esim. aivan uuden näkökohdan, nimittäin sen, että
14997: valtionrautateiden palveluksessa olevat saa- poikkeuksellisissa oloissa, kuten yöllä suori-
14998: vat kello 22-6 välisenä aikana suoritetusta tetuista työtunneista, tulisi hyvitys korotet-
14999: työstä lisäkorvausta 90 markkaa ns. yötyö- tuna työaikana eikä korotettuna palkkana,
15000: rahan, mikäli tänä aikana on tehty työtä kuten yleensä on tapana tähän saakka ollut.
15001: vähintään 2 tuntia. On kuitenkin ihmetel- Rahalla saadaan tavaraa, mutta ei terveyttä,
15002: tävä, ettei samaa periaatetta ole sovellettu minkä turvaaminen on pääasia.
15003: ns. virkasuhteessa oleviinkin. Se on myös Esimerkki työajan laskennasta hyvityksen
15004: ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että epä- ollessa 30 % : Työaika kello 22-6 = 8 t.
15005: säännöllinen monivuorotyö raskaine yövuo- + (30 %) 2 t. 24 min. = 10 t. 24 min.
15006: roineen on kehollisesti ja henkisesti työkun- Tämä rasittava yötyö vaatii oikeaa arvos-
15007: toa suuresti alentavaa. tusta. Se olisi oikeudenmukaisesti korvattava
15008: Jonkinlaisena ratkaisuna voitaisiin ajatella joko palkkaamalla lisää työvoimaa tai mak-
15009: epäkohdan poistamiseksi sitä, että ilta- ja samalla kohtuullisesti nykyisille viran ja toi-
15010: yötyöstä maksettaisiin todellisesta tuntipal- men haltijoilla.
15011: kasta laskettu 10-20% :n korotus, kuten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15012: työsuhteessa olevillekin. Tämä olisi kuiten- nioittavasti,
15013: kin suuresti kirjanpitoa lisäävä toimenpide
15014: eikä se vielä veisi asian ytimeen, nimittäin että Eduskunta ott·aisi vuoden 1957
15015: siihen, että näitä yliraskaita yövuoroja tai tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
15016: muuta työtä tulisi olla vähemmän kuin sään- markan määrärahan niiden 8 tunnin
15017: nöllistä päivätyötä tekevillä. Tämän epäkoh- työaikalain alaisten valtionrautateiden
15018: dan korjaaminen käynee parhaiten päinsä viran ja toimen kaltijain, joiden sään-
15019: siten, että yöaikana kello 22-6 työn suoritta- nöUinen työaika on enintään 141 tun-
15020: miseen käytettyyn aikaan lisätään määrätyn tia 3 viikkoisena tarkkailukautena, yö-
15021: suuruinen prosenttihyvitys. Tämän prosent-- työn korvaamiseksi.
15022: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
15023:
15024: Juho Tenhiälä. .Artturi Tienari.
15025: Esa. Kaitila.. Armas Leinonen.
15026: Aare Leikola.
15027: 1127
15028:
15029: IV,387.- Rah.al. N:o 320.
15030:
15031:
15032:
15033:
15034: Kaitila. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähintään
15035: viisi· vuotta palvelleiden konduktöörien palkkauksen korot-
15036: tamista varten.
15037:
15038:
15039: E d u s k u n n a ll e.
15040:
15041: Viime aikaisissa valtion palkkausjärjeste- jälkeen. Koska kuitenkin on pidettävä koh-
15042: lyissä on omaksuttu useaan viran- ja toimen- tuullisena, että myöskin konduktööreihin
15043: haltijaryhmään nähden se periaate, että heille nähden mainittua säännöstä sovelletaan yh-
15044: maksetaan palkkaus korkeamman palkkaluo- denmukaisella tavalla muihin rautateiden
15045: kan mukaan, kun he ovat määräajan (3-5 palveluksessa oleviin ryhmiin nähden, ehdo-
15046: -10 vuotta) suorittaneet virkansa ja toi- tamme,
15047: mensa edellyttämiä tehtäviä. Niinpä esim. että. Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15048: valtionrautateiden veturinkuljettajana vähin- tulo- ja menoarvioon 32 miljoonan
15049: tään viisi vuotta palvelleelle maksetaan kaksi markan lisämäärärahan kahta palkka-
15050: palkkaluokkaa korkeampi palkka kuin mitä luokkaa korkeamman palkan suoritta-
15051: näissä viroissa muuten suoritetaan ja vetu- miseksi niille valtionrautateiden perus-
15052: rinlämmittäjälle, joka on palvellut 3 vuotta, palkkaisena, ylimääräisenä tai virkaa-
15053: yhtä palkkaluokkaa korkeampi palkka, mutta tekevänä palvelleille konduktööreille,
15054: konduktöörille vain yhtä palkkaluokkaa kor- jotka ovat palvelleet tässä virassa vä-
15055: keampi palkka viiden vuoden palvelusajan hintään viisi vuotta.
15056: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
15057:
15058: Esa. Kaitila. Armas Leinonen.
15059: Irma Karvikko. Kaarlo Kaja.tsalo.
15060: Harras Kyttä. Juho Tenhiälä.
15061: Aare Leikola.
15062:
15063:
15064:
15065:
15066: 42 E 645/56
15067: 1128
15068:
15069: IV,S88.- Rah.al. N:o 321.
15070:
15071:
15072:
15073:
15074: Kaitila ym..: Määrärahan osoittamisesta virkaatekevien (tila-
15075: päisten) konduktöörien palkkausluokan korotusta varten
15076: määrävuosien kuluttua.
15077:
15078:
15079: E d u s k u n n a ll e.
15080:
15081: Nykyään maksetaan valtionrautateiden ve- laan palvelusajan laskennassa kuitenkin nou-
15082: turinkuljettajana vähintään viisi vuotta pal- datettu toisenlaista tulkintaa kuin veturin-
15083: velleelle kaksi palkkaluokkaa korkeampi kuljettajiin ja lämmittäjiin nähden, nimit-
15084: palkka kuin mitä näissä viroissa muuten suo- täin sellaista, että palvelusajaksi on laskettu
15085: ritetaan ja veturinlämmittäjälle, joka on pal- kyllä peruspalkkaisena ja ylimääräisenä pal-
15086: vellut kolme vuotta, yhtä palkkaluokkaa kor- veltu aika, mutta - toisin kuin veturinkul-
15087: keampi palkka. Jotta tämän säännöksen so- jettajiin ja lämmittäjiin nähden- ei virkaa-
15088: veltamisessa ei tulisi esiintymään tulkinnan- tekevänä (tilapäisenä) palveltua aikaa. Koska
15089: varaisuutta, eduskunta, hyväksyessään vuo- kuitenkin on aivan ilmeistä, että kaikkiin
15090: den 1956 toisen lisämenoarvion, liitti sen pe- valtionrautateillä palveleviin ryhmiin nähden
15091: rusteluihin selvennyksen, jonka mukaan täl- yllä mainittua säännöstä on noudatettava yh-
15092: laiseksi palvelusajaksi veturinkuljettajille ja denmukaisella tavalla, ehdotamme,
15093: lämmittäjille luetaan paitsi peruspalkkaisena
15094: ja ylimääräisenä myös tilapäisenä palveltu että Eduskunta ottaisi· vuoden 1957
15095: aika. tulo- ja menoarvioon 4 m~1joonan mar-
15096: Myöskin valtionrautateiden konduktööreille kan määrärahan, jotta säännöstä palk-
15097: suoritetaan palkka yhtä palkkaluokkaa kor- kausluokan korotuksesta määrävuosien
15098: keampana, jos he ovat palvelleet tässä vi- kuluttua voitaisiin soveltaa, paitsi pe-
15099: rassa vähintään viisi vuotta. Kun eduskunta ruspalkkaisena ja ylimääräisenä, myös-
15100: edellä mainitussa selvennyksessä ei erityisesti kin virkaatekevänä (tilapäisenä) pal-
15101: nimennyt konduktöörejä, on heidän kohdal- velleisiin konduktööreihin nähden.
15102: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
15103:
15104: Esa Kaitila. Armas Leinonen.
15105: Irma Karvikko. Kaarlo Kajatsalo.
15106: Harras Kyttä. Juho Tenhiälä.
15107: Aare Leikola.
15108: 1129
15109:
15110: IV,389. - Rah.al. N:o 322.
15111:
15112:
15113:
15114:
15115: Kaitila ym..: Määrärahan osoittamisesta junamiesten palk-
15116: kausluokan korotusta varten määrävuosien kuluttua.
15117:
15118:
15119: E d u s k u n n a 11 e.
15120:
15121: Usealle valtion viran- ja toimenhaltijaryh- myönnettävä 5 vuoden palveluksen jälkeen.
15122: mälle (veturinkuljettajat ja lämmittäjät, Todettakoon lisäksi, että junamiesten liittä-
15123: konduktöörit, vaununvoitelijat, eräät valtion- minen mainitun järjestelyn piiriin ei vaikuta
15124: rautateiden toimistoapulaisryhmät, asemamie- millään tavoin sekaannuttavasti nykyään voi-
15125: het, oppikoulun opettajat jne) maksetaan massa olevaan valtion palkkausjärjestelmään
15126: palkkaus :t-2 palkkaluokkaa korkeampana, kokonaisuutena, sillä sen toteuttamisen jäl-
15127: kun ne ovat määräajan (3-5-10 vuotta) keenkin muodostuisi vanhemman junamiehen
15128: suorittaneet virkansa ja toimensa edellyttä- ja nuoremman konduktöörin välinen palkka-
15129: mää tehtävää. Onkin todettava, että tämä ero 2 palkkaluokaksi sekä vanhemman juna-
15130: palkkausmenettely on otettu yleisesti käytän- miehen ja vanhemman konduktöörin ero 3
15131: töön nimenomaan rautateiden palveluksessa palkkaluokaksi.
15132: oleviin viran- ja toimenhaltijaryhmiin näh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15133: den. Koska näin ollen ei ole pidettävä oikeu-
15134: denmukaisena eikä perusteltuna, että tämän että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15135: järjestelyn ulkopuolelle on jäänyt junamies- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun
15136: ten ryhmä valtionrautateillä, olisikin paikal- 1 ja 2 momentin kohdalle palkkausluo-
15137: laan, että heihin nähden sovellettaisiin yllä kan korotusta varten määrävuosien ku-
15138: mainittua yleistä periaatetta ja yhdenmukai- luttua valtionrautateiden junamiehiUe
15139: suuden vuoksi samalla tavalla kuin konduk- lisäyksenä yhteensä 30 000 000 mark-
15140: tööreihin nähden, eli palkkaluokan korotus kaa.
15141: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
15142:
15143: Esa Kaitila. Armas Leinonen.
15144: Irma Karvikko. Kaarlo Kajatsalo.
15145: Harras Kyttä. Aare Leikola.
15146: 1130
15147:
15148: IV,390. - Rah.al. N:o 323.
15149:
15150:
15151:
15152:
15153: Kajatsalo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
15154: junanlähettäjinä toimiville virkamiehille maksettavan yö-
15155: rahan korottamista varten.
15156:
15157:
15158: E d u s k u n n a ll e.
15159:
15160: Rautatiehallituksen vahvistamien työaika- Tämä korvaus ei ole seurannut rahanarvon
15161: määräysten mukaan joutuvat yövuoroase- alentumisesta johtuneita erinäisten palkkioi-
15162: milla junanlähettäjinä toimivat virkamiehet den nousuja ja on sen tähden jäänyt miltei
15163: suorittamaan yövuoroja joka neljäs yö. merkityksettömäksi.
15164: ·Junanlähetystyö, varsinkin kun siihen useim- Koska junanlähettäjien suorittama yötyö
15165: miten liittyy monia muitakin liikenteen hoi- ei ole suinkaan pelkkää päivystystä, vaan
15166: toon kuuluvia lisätehtäviä, on alituista valp- alituista valppautta vaativaa junien suori-
15167: pautta vaativana erittäin vastuullista ja ra- tusta, ehdotamme,
15168: sittavaa. Joka neljäs yö toistuvien yövuoro-
15169: jen johdosta se muodostuukin useita muita että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15170: töitä huomattavasti kuluttavammaksi. tulo- ja menoarvion 18 Pl. II luvun
15171: Nykyisten määräysten mukaan yötyöstä 4 momentille lisäystä 20 000 000 mark-
15172: maksettava korvaus on ainoastaan 90 mark- kaa valtionrautateiden juoonlähettä-
15173: kaa ja se suoritetaan virantoimituksesta, jinä toimiville virkamiehille maksetta-
15174: joka sattuu kello 22.00-6.00 väliselle ajalle. van yörahan korottamiseksi 450 mar-
15175: kaksi yöltä.
15176: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
15177:
15178: Kaarlo Kajatsalo. Aare Leikola.
15179: 1131
15180:
15181: IV,391. - Rah.al. N:o 324.
15182:
15183:
15184:
15185:
15186: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta pukuavustuksen
15187: suorittamista varten eräille valtionrautateiden toimen hal-
15188: tijoille.
15189:
15190:
15191: E d u s k u n n a 11 e.
15192:
15193: Virkapukuavustusta suoritetaan valtion den huonommassa asemassa kuin toiset vas.
15194: rautateiden niille viran ja toimen haiti- taavanlaisissa oloissa työskentelevät, on val-
15195: joille sekä ylimääräisille toimen haltijoille, litseva olotila vihdoinkin korjattava. Puku-
15196: jotka ovat velvollisia käyttämään virkapukua avustuksen saajain piiriä laajennettae.ssa
15197: ja jotka joutuvat välittömästi tekemisiin edellä esittämällämme tavalla ja avustuksen
15198: matkustavan yleisön kanssa. Pukuavustusta suuruuden ollessa 7 700 markkaa vuodes:;:a
15199: suoritetaan myös eräille niille viran ja toi- aiheuttaa se pukuavustusmenoihin lisäystä
15200: men haltijoille, jotka työn likaisuuden tai noin 25 000 000 markkaa.
15201: muiden syiden takia joutuvat huomattavasti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15202: kuluttamaan vaatteita. Pukuavustuksen ase-
15203: masta on eräille toimenhaltijaryhmille an- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15204: nettu lainasuojapuku. Näiden pukuavustus- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun
15205: ten ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt useita 1 momentille 14 000 000 markkaa ja
15206: toimenhaltijaryhmiä, kuten varikkojen ja ve- 18 Pl. II luvun 2 momenUlle
15207: turitallien henkilökunnat, ratavartijat, vau- 11 000 000 markkaa pukuavustusten
15208: numiehistö ja siivoojat, jotka tekevät likaista suorittamiseksi valtionrautateiden va-
15209: ja huomattavasti työpukuja kuluttavaa työtä. rikkojen ja veturitallien henkilökun-
15210: Kun on kohtuutonta, että nämä ryhmät niUe, ratavartijoille, siivoojille ym.
15211: ovat jatkuvasti sanottuun avustukseen näh- vastaaville toimen haltijoille.
15212: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
15213:
15214: Leo Suonpä.ä. Toivo A.svik.
15215: Paavo Aitio. Rainer Virtanen.
15216: Eino Roine. Tauno Kelovesi.
15217: 1132
15218:
15219: IV,392. - Rah.al. N:o 325.
15220:
15221:
15222:
15223:
15224: L. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimää-
15225: räisten tointen muodostamiseksi peruspalkkaisiksi viroiksi
15226: ja toimiksi posti- ja lennätinlaitoksessa.
15227:
15228:
15229: E d u s k u n n a 11 e.
15230:
15231: Posti- ja lennätinlaitoksessa ei ole vuosi- 3 vanhempaa apulaisinsinööriä
15232: kausiin paljoakaan vakinaistettu ylimääräisiä (28 pl.) .................. 634 380
15233: toimia. Tätä nykyä on posti- ja lennätin- 2 esittelijää (28 pl.) ............ 634 380
15234: laitoksessa yhteensä 7 269 vakinaista virkaa 3 liikennetarkastajaa, yp. (26 pl.) 576 300
15235: ja tointa sekä 5 108 ylimääräistä tointa. Yli- 2 linjatarkastajaa (26 pl.) ...... 576 300
15236: määräisiä toimia on siten n. 41 % vakinais- 3 osastosihteeriä (24 pl.) ........ 521280
15237: ten ja ylimääräisten virkojen ja toimien yh- 2 reviisoria (24 pl.) ............ 521280
15238: teisestä määrästä, mikä on huomiota herät- 1 ensimmäinen ekspeditööri
15239: tävän epäedullinen suhde. Kun posti- ja (22 pl.) .................. 470 580
15240: Jennätinlaitoksen eri toimialoilla vuosittainen 1 ensimmäinen kirjuri ( 18 p'l.) . . 390 120
15241: liikenteen kasvu on ollut n. 5-8%, olisi yli- 1 kirjanpitäjä (16 pl.) ........ 356100
15242: määräisten tointen vakinaistamista pitänyt 1 kirjuri, yp. ( 15 pl.) . . . . . . . . . . 340 080
15243: tapahtua paljon suuremmassa määrin kuin Posti- ja lennätinlaitoksen linja-
15244: on tapahtunut. Posti- ja lennätinlaitoksen hallinto:
15245: liikenteen kasvua esittävinä lukuina mainit- 1 liikennetarkastaja, yp. (26 pl.) 576 300
15246: takoon, että vuodesta 1938 on liikenne kas- 3 ensimmäistä ekspeditööriä
15247: vanut n. 3-kerta:iseksi, postilähetyksiä oli v. (22 pl.) .................. 470 580
15248: 1950 n. 664.5 milj. kpl ja v. 1955 n. 879.5 3 ekspeditööriä (21 pl.) ........ 448140
15249: milj. kpl sekä kaukopuheluja oli vastaavasti 100 kirjuria, yp. ( 15 pl.) . . . . . . . . 340 080
15250: 29.9 milj. ja 41.1 milj., rahaliikenne oli v. 150 kirjuria, ap. (12 pl.) ........ 295 380
15251: 1938 n. 10 miljardia markkaa, v. 1950 n. 3 toimistonhoitajaa, 1 l. (22 pl.) 470 580
15252: 3 500 miljardia markkaa ja v. 1955 n. 6 218 6 toimistonhoitajaa, 2 l. (20 pl.) 427 620
15253: miljardia markkaa. 15 toimiston:hoitajaa, 3 l. ( 18 pl.) 390 120
15254: Kun posti- ja lennätinlaitoksen, joka pal- 20 toimistonhoitajaa, 4 l. (16 pl.) 356 100
15255: velee talous- ja yleensä yhteiskuntaelämää, 50 postimiestä ( 13 pl.) . . . . . . . . . . 309 720
15256: on pystyttävä hoitamaan sille uskotut tehtä- 12 sähköttäjää (15 pl.) .......... 340 080
15257: vät, on l.a:itoksessa oltava myös tarvittava 10 puhelinapulaista (9 pl.) ...... 255 720
15258: henkilökunta jatkuvasti lisääntyviä tehtäviä 3 linjatarkastajaa (26 pl.) ...... 576 300
15259: suorittamassa. Kun tehtävät ovat pysyviä, 2 ensimmäistä tekn:Ukkoa, 2 l. yp.
15260: olisi nykyisistä ylimääräisistä toimista aina- (23 pl.) .................. 495 060
15261: kin seuraavat vakinaistettava, mikä toimen- 2 teknikkoa, 1 pl. ( 19 pl.) . . . . . . 408 360
15262: pide ei aiheuta lisäystä palkkaus~ eikä mui- 1 t~knikko, 2 pl. (18 pl.) . . . . . . 390 120
15263: denkaan menojen kohdalla: 3 asentajaa (16 pl.) ............ 356 100
15264: 4 radiosähköttäjää, 1 l. (21 pl.) 448 140
15265: 3 autonkWjettajain esimiestä (18
15266: Posti- ja ~ennätinhallitus: pi.) .. . . . . . . . . . . .. . . .. . . 390 120
15267: peruspalkka
15268: mk 50 autonkuljettajaa (15 pl.) ...... 340 080
15269: 1 toimistoinsinööri (33 pl.) ..... 814 920 3 varastomestaria, 1 pl. ( 16 pl.) 356 100
15270: !vanhempi insinööri (31 pl.) .... 733 200 10 varastomestaria, 2 pl. ( 15 pl.) 340 080
15271: 2 nuorempaa insinööriä (28 pl.) . 634 380 5 talonmies-lämmittäjää (12 pl.) 295 380
15272: IV,392. - L. Mattila ym. 1133
15273:
15274: Näiden virkojen ja toimien perustamiseen mk, ikälisistä 22 738 380 mk, kalliinpaikan-
15275: tarvitaan momentille 18 PL V: 1 perus- lisistä 10 732 560 mk ja indeksikorotuksista
15276: palkkoihin 13 023 560 mk, ikälisiin 2 075 460 27 765 100 mk eli yhteensä 212 866 000 mk.
15277: mk ja kalliinpaikanlisiin 1268 760 mk eli Vähennykset 18 PL V: 2 ja VI: 2 momen-
15278: yhteensä 16 367 780 mk, momentille · 18 Pl. teilta ovat yhteensä 231 688 980 mk.
15279: V: 14 indeksikorotuksiin 2 455 200 mk, mo- Siihen nähden mitä edellä on esitetty kun-
15280: mentille 18 Pl. VI: 1 peruspalkkoihin nioittaen ehdotamme,
15281: 151 629 960 mk, ikälisiin 22 738 380 mk ja
15282: kalliinpaikaniJ:isiin 10 732 560 mk eli yhteensä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15283: 185 100 900 mk, momentille 18 Pl. VI: 10 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. V luvwn
15284: indeksikorotuksiin 27 765 100 mk eli yhteensä 1 momentin kohdalle 16 367 780 mark-
15285: 18 Pl. V ja VI iukuun 231 688 980 mk. Vas- kaa ja 14 momentin kohdalle 2 455 200
15286: taavasti voidaan vähentää 18 Pl. V: 2 mo- markkaa sekä 18 Pl. VI luvun 1 mo-
15287: mentilta vuosipalkkioista 13 023 560 mk, menUn kohdalle 185 100 900 markkaa
15288: ikä'lisistä 2 075 460 mk, kalliinpaikanlisistä ja 10 momelfl,tin kohdalle 27 765 100
15289: 1 268 760 mk ja indeksikorotuksista 2 455 200 markkaa edellä lueteltujelfl, peruspalk-
15290: mk eli yhteensä 18 822 980 mk sekä 18 Pl. kaisten virkojen ja toimien perustami-
15291: VI: 2 momentilta vuosipailrokioista 151 629 960 seksi posti- ja lennätinlaitokseen.
15292: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
15293:
15294: Leo I. Mattila. Irma Karvikko.
15295: Anni Hosia. Helge Miettunen.
15296: Aare Leikola. Artturi Tienari.
15297: Aukusti Pasanen. Esa Kaitila.
15298: Harras Kyttä. Juho Tenhiälä.
15299: 1134
15300:
15301: IV,393. - Ra.h.al. N: o 326.
15302:
15303:
15304:
15305:
15306: Hosia. ym.: Määräraha"" osoittamisesta ylimääräiste"" kirjuri""
15307: tointen vaki11,aistamiseksi posti- ja lenMtinlaitoksessa.
15308:
15309:
15310: Eduskunnalle.
15311:
15312: Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnossa palkka 295 380 mk. Kun vastaavat ylimää-
15313: on nykyään 513 vakinaista kirjuria y. p. ja räiset toimet lakkautetaan, ei toimenpiteestä
15314: 532 ylimääräistä kirjuria y. p. Kirjureita aiheudu palkkausmenojen eikä muidenkaan
15315: a. p. on vakinaisina 109 ja ylimääräisinä 466. menojen lisäystä.
15316: Kirjureista y. p. on siis ylimääräisinä yli Em. vakinaisten virkojen muodostamiseen
15317: puolet ja kirjureista a. p. peräti 80%. Kun tarvitaan lisäystä momentille 18 Pl. VI: 1
15318: vielä otetaan huomioon, että postiapulaisia peruspalkkoihin 78 315 000 mk, ikälisiin
15319: on ylimääräisinä 550 eikä lainkaan vakinai- 11 709 000 mk ja kalliinpaikanlisiin 5 580 000
15320: sina, havaitaan kuinka nurinkurinen posti- mk eli yhteensä 95 604 000 mk ja momentille
15321: ja lennätinlaitoksen alempien postivirkojen 18 Pl. VI: 10 indeksikorotuksiin 14 340 600
15322: ja -tointen kohdalla on vakinaisten ja yli- mk eli lisäystä yhteensä 18 Pl. VI lukuun
15323: määräisten suhde. Kun posti- ja lennätin- 109 944 600 mk. Vastaavasti voidaan 18 Pl.
15324: laitoksen liikenne yhä kasvaa, ovat em. toi- VI: 2 momentilta vähentää 109 944 600 mk.
15325: met jatkuvasti tarpeellisia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15326: Kun postivirkamiesuralle antautuneet jou- nioittaen,
15327: tuvat suuren osan virkaurastaan toimimaan
15328: juuri kirjurin viroissa, ei ole puollettavissa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15329: että asianomaiset joutuvat kohtuuttoman tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
15330: kauan palvelemaan ylimääräisinä ilman va- 1 momentin kohdalle 95 604 000
15331: kinaista virkaa. Tähän nähden ehdotamme marka"" ja 10 momentin kohdalle
15332: vakinaistettavaksi 100 kirjuria y. p. ja 150 14 340 600 markan määrärahat 100
15333: kirjuria a. p. perustamalla 100 kirjurin y. p. kirjurin y. p. ja 150 kirjurin a. p.
15334: virkaa ( 15 pl.), peruspalkka 340 080 mk ja vira"" vakinaistamiseksi posti- ja len-
15335: 150 kirjurin a. p. virkaa (12 pl.), perus- nätinlaitokseen.
15336: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
15337:
15338: Armi Hosia. Aukusti Pasanen.
15339: Aare Leikola.. Irma. Karvikko.
15340: 1135
15341:
15342: IV,394. - Rah.al. N:o 327.
15343:
15344:
15345:
15346:
15347: Kulovaara ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden posti- ja
15348: lennätinlaitoksen tilapäisten teknillisten toimien muutta-
15349: miseksi ylimääräisiksi toimiksi.
15350:
15351:
15352: E d u s k u n n a 11 e.
15353:
15354: Posti- ja lennätinlaitoksen teknillisellä puo- tajan toimi, neljä (4 kpl 15 pl.) radiosähköt-
15355: lella on joukko tilapäisiä toimia, jotka posti- täjän tointa ja yksi (1 kpl 18 pl.) piirtäjän
15356: ja lennätinhallitus on todennut tarpeellisiksi. toimi.
15357: Kun kuitenkin näiden tointen haltijat ovat Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
15358: jo vuosikausia hoitaneet tointansa tilapäisinä dotamme,
15359: ja kun näin ollen heidän palvelussuhteensa
15360: voidaan katsoa pysyväisluontoiseksi, ehdote- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15361: taan, että posti- ja lennätinlaitokseen perus- tulo- ja menoarvioon 18 Pl:n VI lu-
15362: tettaisiin seuraavat ylimääräiset toimet: vun 2 momentille 229 250 markkaa
15363: Kymmenen (10 kpl 23 pl.) 1 pl. ens. tek- kymmenen ensimmäisen teknikon 1 pl.,
15364: nikon tointa, yksi (1 kpl 23 pl.) 2 pl. ens. yhden ensimmäisen teknikon 2 pl., kol-
15365: teknikon toimi, kolme ( 3 kpl 17 pl.) 2 pl. men 2 pl. teknikon, kolmen puhelin-
15366: teknikon tointa, kolme (3 kpl 17 pl.) puhe- mestarin, yhden asentajan, neljän ra-
15367: linmestarin tointa, yksi (1 kpl 16 pl.) asen- diosähköttäjän ja yhden piirtäjän yli-
15368: määräisen toimen perustamista varten.
15369: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
15370:
15371: Urho Kulovaara. Eino Raunio.
15372:
15373:
15374:
15375:
15376: 43 E 645/56
15377: 1136
15378:
15379: IV,395. - Rah.al. N: o 328.
15380:
15381:
15382:
15383: Pasanen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimääräis-
15384: ten toimien perustamista varten posti- ja lennätinlai-
15385: tokseen.
15386:
15387: E d u s k u n n a ll e.
15388: Posti- ja lennätinlaitoksen liikenne on 7 ensimmäistä telmikkoa, 1 pl.
15389: viime vuosina lisääntynyt ja moninaistunut (23 pl.) ................... . 495 060
15390: huomattavasti. Tämä koskee posti- ja lennä- 2 ensimmäistä teknikkoa, 2 pl.
15391: tinlaitoksen kaikkia liikennehaaroja, yhtä (21 pl.) .................... . 448140
15392: hyvin posti-, lennätin-, puhelin- kuin radio- 1 puhelinmestari ( 17 pl.) ...... . 372 780
15393: liikennettäkin. Kun liikenteen kasvu on lai- 4 radiosähköttäjää, 2 l. (20 pl.) 427 620
15394: toksen eri toimialoilla ollut vuosittain n. 1 autovarikon esimies, 1 pl.
15395: 5-8 %, on posti- ja lennätinlaitoksessa jou- (21 pl.) .................... . 448140
15396: duttu suuressa määrin käyttämään tilapäistä 8 vanh. autonasentajaa (17 pl.) 372 780
15397: henkilökuntaa, sillä peruspalkkaisia virkoja 2 autonasentajaa (16 pl.) ...... . 356100
15398: ja toimia sekä ylimääräisiä toimia ei posti- 55 autonkuljettajaa (15 pl.) .... . 340080
15399: ja lennätinlaitokseen ole saatu juuri nimek- 3 talonmieslämmittäjää (12 pl.) .. 295 380
15400: sikään. Paitsi liikenteen lisääntymistä yleensä,
15401: on eri paikkakunnille viime vuosina syntynyt
15402: aivan uusia asutusalueita, joihin on ollut ja Vastaavat tilapäiset toimet ja po8tiasemien
15403: on perustettava postitoimipaikka ja järjes- hoitajien palkkiot voidaan tällöin vähentää.
15404: tettävä postinkanto. Ei ole kohtuullista eikä Näiden ylimääräisten toimien perusta-
15405: oikein, että posti- ja lennätinlaitoksen jatku- miseen tarvitaan momentilla 18 Pl. VI: 2
15406: vasti kasvava liikenne joudutaan yhä enem- vuosipalkkioihin 100 891140 mk, ikälisiin
15407: mässä määrässä hoitamaan tilapäisen henkilö- 15 297 660 mk, kalliinpaikanlisiin 7 090 020
15408: kunnan avulla. Epäkohdan osittaiseksi kor- mk ja indeksikorotuksiin 18 491 780 mk eli
15409: jaamiseksi olisi posti- ja lennätinlaitokseen yhteensä 141 770 600 mk ja momentille 18 Pl.
15410: perustettava seuraavat aivan välttämättömät VI: 11 työnantajan lapsilisä- ja kansaneläke-
15411: ylimääräiset toimet: maksuihin 764 420 mk eli lisäystä yhteensä
15412: 18 Pl. VI lukuun 142 535 020 mk. Vastaa-
15413: Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinto: vasti voidaan vähentää 18 Pl. VI: 2 momen-
15414: tilta postiasemien hoitajien palkkioista
15415: Vuosipalkkio
15416: mk 2 775 600 mk ja tilapäisen henkilökunnan
15417: 10 toimistonhoitajaa, 4 l. (16 pl.) 356100 palkkaamiseen varatusta määrärahasta
15418: 25 ekspeditööriä (21 pl.) (postilii- 103 505 400 mk eli yhteensä 106 281 000 mk.
15419: kenne) ..................... . 448140 Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
15420: 40 ensimmäistä kirjuria (18 pl.) dotamme,
15421: ( postiliikenne) .............. . 390120
15422: 30 kirjuria y.p. (15 pl.) (postilii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15423: kenne) ..................... . 340 080 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
15424: 50 postimiestä, 2 pl. (13 pl.) ... . 309 720 2 momentin kohdalle 141770 600 mar-
15425: 40 postinkantajaa (10 pl.) 268 380 kan suuruisen ja 11 momentin koh-
15426: 2 ekspeditööriä, (21 pl.) (lennä- dalle 764 420 markan suuruisen mää-
15427: tinliikenne) ................. . 448140 rärahan erinäisten ylimääräisten toi-
15428: 10 puhelinvälittäjää (10 pl.) ... . 268 380 mien perustamiseksi posti- ja lennätin-
15429: 1 kassanhoitaja (15 pl.) ....... . 340 080 laitokseen.
15430: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
15431:
15432: Aukusti Pasanen. Aare Leikola. Leo 1. Mattila.
15433: 1137
15434:
15435: IV,396. - Rah.al. N: o 329.
15436:
15437:
15438:
15439:
15440: M. Mattila ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta sun-
15441: nuntai- ja ylityökorvauksiin maaseudun postitoimipaikoissa.
15442:
15443:
15444: E d u s k u n n a ll e.
15445:
15446: Postinjakelu ja postissa toimitettavien tällöinkin, koska nykyisin tärkeätä työaikaa
15447: asioiden hoito on maaseudulla viime vuosina joudutaan kuluttamaan tähän tarkoitukseen
15448: paljon huonontunut siksi, ettei ole ollut riit- suhteettoman paljon. Lisäksi maalaiskansa on
15449: tävästi varoja käytettävissä sunnuntai- ja tottunut joustavaan sekä heidän jokapäiväi-
15450: ylityökorvauksiin postissa toimivalle henkilö- seen elämäänsä paremmin sopivaan posti-
15451: kunnalle. Sunnuntaisin on työ rajoitettu asioiden hoitoon.
15452: koskemaan vain sanomalehti- ja kirjepostin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15453: jakelua, ja juhlapyhinä on posti pidetty ko-
15454: konaan suljettuna. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15455: Ottaen huomioon maaseudun pitkät postin- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI: 4
15456: hakumatkat sekä sen, että juuri sunnuntai- momentille lisäystä 35 000 000 mark-
15457: sin on tilaisuus kauempaakin käydä postissa kaa käytettäväksi sunnuntai- ja yli-
15458: hoitamassa asioita, olisi tärkeätä, että pos- työkorvauksiin maaseudun postitoimi-
15459: tissa toimitettavia kaikkia asioita voisi hoitaa paikoissa.
15460: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
15461:
15462: Matti Mattila. Urho Kähönen.
15463: Antti J. Rantamaa. Toivo Antila.
15464: Yrjö Sinkkonen. Esa Koivusilta.
15465: Eino Rytinki.
15466: 1138
15467:
15468: IV,397. - Rah.al. N:o 330.
15469:
15470:
15471:
15472: A. Leikola ym..: Määrärahan osoittamisesta kassaerehdysraho-
15473: jen maksamista varten posti- ja lennätinlaitoksen kassa-
15474: palvelussa olev{lle toimihenkilöille.
15475:
15476: Eduskunnalle.
15477:
15478: Posti- ja lennätinlaitoksen rahaliike on vii- Valtioneuvosto asetti vuoden 1954 alussa
15479: meksi kuluneen vuosikymmenen aikana kas- ns. kassaerehdysrahakomitean suorittamaan
15480: vanut tavattomasti. Posti- ja lennätinlaitos tutkimusta kassapalvelua suorittaville val-
15481: onkin nykyisin maan suurin ja keskeisin tion virkamiehille kassapalvelussa sattuvien
15482: rahaliikelaitos, jonka kautta kulkee valtava vajausten valtion varoista korvaamisen tar-
15483: osa maamme rahavaroista. Valtion raha- peellisuudesta sekä laatimaan yksityiskohtai-
15484: varoista kulkee postin kautta noin 90 %, sen ehdotuksen korvausjärjestelmäksi. Ko-
15485: koska muut valtion virastot ja laitokset, ku- mitea sai mietintönsä valmiiksi vuoden 1955
15486: ten yksityiset rahalaitoksetkin, lähettävät kesäkuussa ja ehdottaa siinä, että kassa-
15487: rahansa postin kautta. Postin rahaliike on erehdysrahoja maksettaisiin mm. posti- ja
15488: vuodesta 1938 lähtien viime vuoden loppuun lennätinlaitoksessa. Komitean mietinnöstä
15489: mennessä kasvanut n. 10 miljardista mar- käy myös selville, että maamme useissa raha-
15490: kasta yli 6 200 miljardiin markkaan. laitoksissa jo maksetaan kassaerehdysrahaa,
15491: Rinnan laitoksen rahanvaihdon kasvun ja että sen suorittaminen kassoja hoitaville
15492: kanssa ovat luonnollisesti myös kassapalvelua postivirkamiehille on aivan yleistä ulkomai-
15493: suorittavien postivirkamiesten käsittelemät den postilaitoksissa.
15494: rahamäärät lisääntyneet. Kun rahaliike on Kassaerehdysrahojen tarve on posti- ja len-
15495: näin suurta, on selvää, että kassatehtävissä nätinlaitoksessa jo aivan välttämätön. Kun
15496: toimiville postivirkamiehille sattuu eri syistä laitoksen rahaliike jatkuvasti suurenee, ti-
15497: johtuvia kassaerehdyksiä ja virheitä, jotka lanne muodostuu yhä vaikeammaksi. Kassa-
15498: eivät aiheudu asianomaisten huolimattomuu- palvelussa toimivien posti- ja lennätinlaitok-
15499: desta, vaan pelkästään inhimillisestä ereh- sen viran ja toimen haltijain vastuuseen ja
15500: tyväisyydestä, ja jotka kassaerehdysrahojen vahingonvaaraan onkin jo kiireellisesti kiin-
15501: puuttuessa postivirkamiesten on itsensä kor- nitettävä vakavaa huomiota sekä ryhdyt-
15502: vattava. Kassapalvelua suorittavien virka- tävä suorittamaan heille kassaerehdysrahoja.
15503: miesten asema on epäoikeudenmukainen myös Koska asiassa on myös jo ns. kassaerehdys-
15504: sen johdosta, että vajaukset joutuu virka- rahakomitean yksityiskohtainen ehdotus val-
15505: mies itse maksamaan, mutta ylijäämän hän miina, ei sen käytännöllinen järjestäminen-
15506: on velvollinen tilittämään valtiolle. Nykyi- kään enää vaadi lisätutkimuksia.
15507: nen asiain tila saattaakin kassapalvelussa Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
15508: toimivan virkamiehen aseman paljon huo- tamme kunnioittavasti,
15509: nommaksi verrattuna muihin vastaaviin vir-
15510: kamiehiin, jotka eivät ole kassapalvelussa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15511: Posti- ja lennätinhallitus on vuodesta 1946 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
15512: lähtien joka vuosi sisällyttänyt tulo- ja me- uudelle momentille kassaerehdysraho-
15513: noarvioehdotukseensa määrärahan kassaereh- jen maksamista varten posti- ja len-
15514: dysrahojen maksamista varten, mutta esi- nätinlaitoksen kassapalvelussa toimi-
15515: tystä ei ole hyväksytty hallituksen tulo- ja ville virkamiehille 20 000 000 markkaa.
15516: menoarvioesitykseen eduskunnalle.
15517: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
15518:
15519: Aare Leikola. Anni Hosia. Aukusti Pasanen.
15520: 1139
15521:
15522: IV,398. - Rah.al. N: o 331.
15523:
15524:
15525:
15526: Kujala ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannasta H a-
15527: minan kautta Kotkaan kulkevan oikoradan rakennussuun-
15528: nitelmien loppuun saattamista ja töiden aloittamista varten.
15529:
15530: Ed uskunn alle.
15531: Kaakkois-Suomen liikenneolojen kehittämi- uhkaavammalta, koska tulevan talven aikana
15532: seen on kiinnitetty suurta huomiota. Alueella työttömyys tällä alueella näyttää muodostu-
15533: toimivat kauppakamarit ovat useaan kertaan van entistäänkin laajemmaksi. Siksi olisi
15534: kääntyneet hallituksen ja eduskunnankin syytä varautua sellaisen työn aloittamiseen,
15535: puoleen esityksillä, joiden toteuttamisella jonka suorittamisesta maakunta hyötyisi mah-
15536: mainitun alueen pahasti jälkeen jääneitä lii- dollisimman paljon ja jonka avaaminen rat-
15537: kenneoloja voitaisiin korjata. Niinikään kaisevasti auttaisi työttömyyden torjunnassa.
15538: Kymen läänin lääninhallitus ja maakunta- Edellä mainitun radan rakennustöiden
15539: liitot ovat kiinnittäneet asiaan huomiota. aloittaminen olisi uhkaavaa työttömyyttä sil-
15540: Tämä ei suinkaan ole tapahtunut ilman mällä pitäen erikoisen sopiva sen'kin vuoksi,
15541: aihetta. Koko Kymen läänin asujamisto on että suurelle osalle työttömistä voitaisiin va-
15542: huolestunut siitä, etteivät liikenneolot läänin rata työtä kotipaikkakunnallaan, sillä rata
15543: alueella ole kehittyneet alueen tarpeita vas- ulottuisi niin laajalle läänin alueella, että
15544: taavasti. Ellei tässä asiassa ryhdytä pikai- päivittäisten autokuljetusten järjestäminen
15545: siin toimenpiteisiin, niin Vuoksenlaakson ja ei tuota vaikeuksia.
15546: Lappeenrannan tienoilla ei vientiteollisuuden Erityisen tärkeää tämän työn aloittaminen
15547: tuotantoa voida lisätä, koska jo nykyisenkin on Kotkan ja Haminan kaupungeille. Sata-
15548: tuotannon kuljettaminen Haminan ja Kot- makaupunkeina ne joutuvat uhraamaan talvi-
15549: kan satamiin kohtaa vaikeuksia ja ruuhka- aikoina suuria summia työttömyyden tor-
15550: aikoina laivat joutuvat odottamaan. Tästä juntaan, koska satamatyöläiset miltei poik-
15551: taas koituu vahinkoa mm. satamatyöläisille, keuksetta ovat siihen vuodenaikaan työttö-
15552: joiden työ keskeytyy tavaraa satamaan odo- minä. Kun työttömyys näyttää tällä het-
15553: tellessa. kellä vielä entistä uhkaavammalta, olisi val-
15554: Ratkaiseva parannus Kaakkois-Suomen tion varauduttava suunnitelmallisesti järjes-
15555: liikenneoloissa saadaan aikaan rakentamalla tämään työmahdollisuuksia, sillä Kymen lää-
15556: oikorata Lappeenrannasta Kotkaan ja Hami- nin kunnat eivät enää kykene kantamaan
15557: naan. Rakennettavaa rataa varten ovat suun- suurempaa rasitusta työttömyyden vuoksi.
15558: nitelmat valmiina Lappeenrannasta Luumäen Radan rakentamiseen voidaan kyllä suu-
15559: asemalle saakka, joten sillä osalla työt voi- relta osalta käyttää työllisyys- ym. varoja,
15560: daan aloittaa heti. Pikaisesti olisi saatet- mutta on välttämätöntä ottaa tulevan vuoden
15561: tava suunnitelmat päätökseen radan rakenta- talousarvioonkin pienehkö summa tutkimus-
15562: misesta linjalle Luumäki-Hamina-Kotka. ten ja suunnitelmien loppuun saattamiseksi
15563: Tässä yhteydessä on mainittava, että Ky- sekä töiden aloittamiseksi.
15564: men läänin alue on vaikeimpia työttömyys- Edellä sanottuun viitaten esitämme,
15565: seutuja. Täältä on vuosittain kuljetettu työt-
15566: tömiä kaukaisille siirtotyömaille aina Keski- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15567: Suomeen saakka. Tämän lisäksi on Kymen tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
15568: lääninkin alueelle jouduttu vuosittain uhraa- kaa Lappeenrannasta Haminan kautta
15569: maan suuria summia työttömyyden torjun- Kotkaan kulkevan oikoradan raken-
15570: taan. Tilanne näyttää tällä hetkellä entistä nussuunnitelmien loppuun saattamista
15571: ja töiden aloittamista varten.
15572: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
15573:
15574: Toivo Kujala. Veikko Kokkola.
15575: Tauno Kelovesi. Matti Miikld.
15576: 1140
15577:
15578: IV,399. - Rah.al. N:o 332.
15579:
15580:
15581:
15582:
15583: Sinkkonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan-On-
15584: kamon rautatien ratasuunnan tutkimista varten.
15585:
15586:
15587: E d u s k u n n a ll e.
15588:
15589: Viitaten 8 päivänä huhtikuuta 1954 teh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15590: tyyn toivomusaloitteeseen n:o 457, sekä sa- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
15591: masta asiasta 11 päivänä helmikuuta 1955 uudelle momentille 10 miljoonan mar-
15592: toivomusaloitteeseen n:o 382 ja 14 päivänä kan määrärahan Parikkalan-Onka-
15593: helmikuuta vuonna 1956 jätettyyn toivomus- mon rautatien ratasuunnan tutkimista
15594: aloitteeseen n:o 307 ehdotamme kunnioittaen, varten.
15595: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
15596:
15597: Yrjö Sinkkonen. Matti Miikki.
15598: Valto Käkelä. Matti Mattila.
15599: Kaarlo Kajatsalo. Tauno Kelovesi.
15600: Arvi Ikonen. Erkki Tuuli.
15601: 1141
15602:
15603: IV,400. - Rah.al. N:o 333.
15604:
15605:
15606:
15607:
15608: Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta J oensuun--llomant-
15609: sin radan Koveron-Ilomantsin välisen osan rakennus-
15610: töiden aloittamiseksi.
15611:
15612:
15613: E d u s k u n n a ll e.
15614:
15615: Eduskunta päätti vuonna 1938 Joensuun- Puuvarasto on 12 137 000 kiintokuutiometriä.
15616: Ilomantsin radan rakentamisesta ja sisällytti Vuotuinen metsänkasvu on arvioitu 352 000
15617: sen, samoin kuin satamarakenteiden raken- kiintokuutiometriksi, mutta lähimpien 12-15
15618: tamisen Nuorajärven rantaan, lakiin rauta- vuoden hakkuumäärän tulisi nousta 365 000
15619: tierakennuksista vuosina 1939-1946. Sota kiintokuutiometriin, jotta metsänhoidollinen
15620: esti kuitenkin rakennustöiden määräaikana hakkuuohjelma tulisi toteutetuksi. Näin ollen
15621: aloittamisen. Radan rakennustyöt aloitettiin radalla kuljetettava puumäärä tulisi olemaan
15622: vasta v. 1949. huomattavan suuri.
15623: Radan rakentamista on vuosittain jatkettu Radan loppuosan rakentaminen avaa myös
15624: niin, että Joensuu-Kovero välinen osa val- mahdollisuudet uusien tuotantolaitosten pe-
15625: mistuu piakkoin. Eduskunnan päätöksen to~ rustamiselle. Se nostaa metsänomistajien saa-
15626: teuttamiseksi olisi aika ryhtyä rakentamaan mia kantohintoja ja parantaa kaikin puolin
15627: Koveron-Ilomantsin-Nuorajärven rannan väestön toimeentulomahdollisuuksia.
15628: välistä osaa. Tämän osan rakentaminen on Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, Pohjois-
15629: tullut entistä ajankohtaisemmaksi senkin Karjalan komitea ja alueen kunnat ovat voi-
15630: vuoksi, että sen vaikutuspiiriin kuuluvien makkaasti ajaneet radan rakentamista suun-
15631: kuntien työttömyystilanne muodostuu tule- nitellussa laajuudessa, siis v. 1938 hyväk-
15632: van talven aikana erittäin vakavaksi, koska sytyn rautatierakennusohjelman mukaisesti.
15633: metsätyöt, joista tämän alueen väestö saa Sen rakentamista pitää välttämättömänä
15634: pääasiallisen toimeentulonsa, supistuvat en- myös kaakkoisen rajaseudun komitean mie-
15635: tisestään. Työttömyyden torjumiseksi on suo- tinnössään.
15636: rastaan välttämätöntä ryhtyä rakentamaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15637: rataa Koverosta eteenpäin.
15638: Huomattava merkitys radan rakentamisella että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15639: Nuorajärven rantaan on metsävarojen käyt- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
15640: töönotolle. Koko radan vaikutuspiiriin kuu- kan määrärahan J oensuun--Ilomant-
15641: luvan metsäalueen suuruus on prof. Ilves- sin radan Koveron--Ilomantsin välisen
15642: salon tutkimuksen mukaan 144 600 hehtaaria. osan rakennustöiden aloittamiseksi.
15643: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
15644:
15645: Pauli Puhakka. Kalle Kauhanen.
15646: Toivo Niiranen. Otto Muikku.
15647: Heikki Soininen. Juho Karvonen.
15648: Varma K. Turunen. Antti Kukkonen.
15649: 1142
15650:
15651: IV,401. - Rah.al. N: o 334.
15652:
15653:
15654:
15655:
15656: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakenta-
15657: miseksi Kemijärven asemalta Taivalkoskelle.
15658:
15659:
15660: E d u s k u n n a 11 e.
15661:
15662: Rautatien rakentaminen Savon radan jat- rakenteille ja alettava sitä rakentaa myöskin
15663: kona Kontiomäeltä Hyrynsalmen, Suomussal- Kemijärven puoleisesta päästä, että se saatai-
15664: men, Taivalkosken ja Posion kunnan kautta siin mahdollisimman pian valmiiksi, kuten
15665: Kemijärvelle on ollut harkittavana kansalais- edellä mainittu komitea jo vuonna 1938 an-
15666: ten ja viranomaisten keskuudessa vuosikym- tamassaan mietinnössä on ehdottanut.
15667: meniä. Sanotun rautatien rakentamisesta teh- Mainitun rautatien rakentaminen on kaik-
15668: tiin aloite jo v: n 1921 valtiopäivillä. Sen jäl- kein vaikuttavin tekijä sen suuren työttö-
15669: keen se on ollut useita kertoja eduskunnan myyden poistamiseksi, mikä on hyvin usein
15670: käsiteltävänä ja sitä on käsitellyt mm. val- ollut mainitulla ratasuunnalla ja sen itä- ja
15671: tioneuvoston marraskuun 21 päivänä 1935 pohjoispuolisissa kunnissa. Sen avulla saatai-
15672: Toivo Janhusen puheenjohdolla Kainuun ja siin ne valtion laajat metsäalueet, joiden
15673: Peräpohjolan talouselämän kohottamiseksi puutavaraa ei voida käyttää, ja joka on siellä
15674: suunnitelmaa laatimaan asetettu komitea, ollut vuosisadasta toiseen ja on edelleenkin
15675: joka huhtikuun 14 päivänä 1938 antamas- arvottomana, yhteiskunnan käyttöön. Kemi-
15676: saan mietinnössä (komitean mietintö n:o 10/ järven-Posion-Taivalkosken ratasuunnan
15677: 1938) on katsonut po. rautatien tarpeelliseksi varressa ovat parhaat ja sopivimmat puuteol-
15678: ja ehdottanut, että sen rakentaminen alettai- lisuuspaikat ensimmäisen 15 km:n matkalla
15679: siin myöskin Kemijärven puoleisesta päästä Kemijärven asemalta Posiolie päin ja Venä-
15680: Taivalkoskea kohti. jälle laskevien Kitkan ja Oulangan vesistö-
15681: Eduskuntakin on hyväksynyt lain, jonka alueen metsiä varten Posion kunnan alueella.
15682: mukaan jo vuosina 1939-1946 oli rakennet- Kaikilla mainituilla vesistöalueilla ovat val-
15683: tava rautatie Kontiomäeltä Taivalkoskelle. tavat valtion ja yksityisten metsäalueet suu-
15684: Eduskunnan päätöksen mukaan on myöskin rine käyttämättömine ja nykyoloissa miltei
15685: jo ennen talvisotaa täyskoneellisesti tutkittu arvottomine puuvarastoineen.
15686: ratasuunta Taivalkoskelta Posion kunnan Mainittakoon, että metsänhoitaja A. E.
15687: kautta Kemijärven asemalle. Rautatien ra- Järvisen suorittaman tutkimuksen ja laati-
15688: kennustyöt Kontiomäen-Taivalkosken vä- man hakkuusuunnitelman mukaan on Kemi-
15689: lillä alettiin ennen sotia ja on niitä jatkettu järven pohjoispuolitse vesistgalueiden valtion
15690: näihin asti ja jatketaan edelleen. On selvää, omistamien metsämaiden pinta-ala noin
15691: että jos sodat eivät olisi häirinneet rakennus- 1600 000 hehtaaria ja sillä kasvava puusto
15692: töitä, olisi Kontiomäen-Taivalkosken rauta- noin 70 000 000 ms, josta yli-ikäisten havu-
15693: tie valmistunut jo vuonna 1946, ja kaiken puuvaltaisten metsien puuston. 50 000 000 ms
15694: todennäköisyyden mukaan Taivalkosken- ja tukkipuita niistä vähintäin 60 000 000 kap-
15695: Kemijärven välinen rautatiekin olisi valmis, paletta. Tämän alueen puiden vuotuisen lisä-
15696: koska sen rakentamista pitivät rautatieviran- kasvun metsien nykyisessä tilassa ollen, on
15697: omaiset ja muutkin rautatieverkoston järki- hän laskenut olevan noin 760 000 m3 ja to-
15698: peräisen kehittämisen ja metsähallitus valtion dennut, että se voi metsänhoidolliseen kun-
15699: metsien kannalta erikoisen tarpeellisena ja toon saatettuna kohota kaksinkertaiseksi.
15700: kiireellisesti toteutettavana. Puheena olevasta Mainitulla alueella on valtion omistamia met-
15701: rautatiestä Kemijärven ja Taivalkosken väli- siä noin 80% ja yksityisten metsiä vain
15702: nen osa olisikin saatava mahdollisimman pian 20%. Hänen laskelmiensa mukaan Kemijoki-
15703: IV,401. - Lahtela ym. 1143
15704:
15705: laakson metsissä kelottuu ja kaatuu sekä la- ulosviennin supistamista eikä sen viennin ra-
15706: hoo maahan vuosittain noin 500 000 k-m3 joittamista aiheuttamatta sillä toimenpiteellä
15707: puuta. Mainittuihin Järvisen laskelmiin tu- arvaamattoman suuria vuodesta vuoteen jat-
15708: levat lisäksi Vienanmereen laskevien Oulan- kuvia vahinkoja valtiolle ja yksityisille mo·
15709: gan ja Kitkan vesistöalueiden valtavan laajat nessa eri muodossa eikä estää vastaista työt-
15710: metsäalueet suureksi osaksi aivan käyttämät- tömyyttä ja väestön hädänalaiseen tilaan jou-
15711: tömine puuvarastoineen. tumista ilman valtion suoranaista avustusta.
15712: Mainittuja metsävaroja ei voida kannatta- Kun valtion ja yksityisten metsissä lahoo
15713: vasti käyttää ilman puheena olevan rautatien tavattoman suuri puumäärä vuosittain ja
15714: rakentamista. Mainitulla radalla luodaan sa- vanhentuvat metsät estävät valtavan suuressa
15715: malla puuteollisuuslaitosten perustamismah- määrässä puun lisäkasvua ja nämä voidaan
15716: dollisuudet sen läheisyyteen käyttämään hyö- poistaa rakentamalla po. rautatie, olisi sitä
15717: dyksi ne valtavat yli-ikäiset puumäärät, parempi, mitä pikemmin se rakennetaan,
15718: mitkä siellä estävät metsien lisäkasvua, kelot- koska siten luodaan edellytykset puunjalos-
15719: tuvat ja kaatuvat maahan sekä lahoavat tuslaitosten perustamiselle ja metsistä saata-
15720: sinne, tuottavat valtiolle ja yksityisille sato- van tulon lisäykselle sekä järkiperäiselle met-
15721: jen miljoonien markkojen vuotuisen vahin- sänhoidolle. Käsityksemme mukaan ei ole
15722: gon. valtakunnan etujen ja arvon mukaista lahot-
15723: Jos mainittujen metsien puuston käytölle taa puita metsiin ja pitää metsiä tuottamat-
15724: luodaan edellytykset rakentamalla po. rauta- tomassa tilassa, koska se on esteenä maakun-
15725: tie, niin on varmaa, että sillä poistetaan työt- nan elinmahdollisuuksien luontaiselle kehityk-
15726: tömyys ja saadaan valtiolle ja yksityisille selle.
15727: satojen miljoonien markkojen vuotuinen met- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
15728: sätulojen lisäys ja lisäksi vielä valtiolle ja dotamme,
15729: kunnille satoihin miljooniin nouseva säästö että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15730: työttömyysvarojen käyttöön. tulo- ja menoarv·ioon 100 000 000 mar-
15731: Ellei tätä rautatietä rakenneta ja laiteta kan suuruisen määrärahan rautatien
15732: puuteollisuuslaitoksia sanotun rautatien var- rakentamiseksi Kemijärven asemalta
15733: teen, ei voida ajatellakaan raakapuun maasta Taivalkoskelle.
15734: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
15735:
15736: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
15737:
15738:
15739:
15740:
15741: 44 E 645/56
15742: 1144
15743:
15744: IV,402. - Rah.al. N:o 335.
15745:
15746:
15747:
15748:
15749: Raunio ym..: Määrärahan osoittamisesta raskaiden tavarajuna-
15750: höyryvetureiden osamaksun suorittamiseen.
15751:
15752:
15753: E d u s k u n n a 11 e.
15754:
15755: Ankara viime talvi osoitti selvästi, että kaitten tavarajunahöyryvetureitten luku-
15756: rautatielaitos ei nykyisellään pysty tyydyttä- määrä on nyt noin 10 % vetureitten ko-
15757: mään kasvavaa kuljetustarvetta. Maallamme konaismäärästä ja ne tarvitaan kipeästi ny-
15758: ei ole varaa jatkuvasti jättää rautateitä ylei- kyisillä sijoituspaikoillaan.
15759: sestä kehityksestä jälkeen, koska rautatiet Hallituksen esitys eduskunnalle valtion
15760: muodostavat tärkeimmän kuljetusverkos- tulo- ja menoarvioksi sisältää mm. 8 kpl
15761: tomme, jonka suorituskyvystä Suomen teol- raskasta diesellinjaveturia, joiden valmistu-
15762: lisuuden kehitys ja kansantulon kasvu ovat minen kestänee 4-5 vuotta ja valmistut-
15763: olennaisesti riippuvaiset. Ratojen läpäisy- tuaan ne tulevat ainakin aluksi pääasialli-
15764: kykyä raskaan tavaraliikenteen osalta olisi sesti tyydyttämään matkustajaliikenteen kas-
15765: ensisijaisesti pyrittävä nostamaan. Tämä vavaa vetovoiman tarvetta. Sen sijaan ta-
15766: edellyttää paitsi raskasta kiskotusta, ennen- lousarviossa ei ole esitetty määrärahaa ras-
15767: kaikkea entistä tehokkaampaa vetovoimaa. kaita tavarajunahöyryvetureita varten, joita
15768: Noin vuoden kuluttua on raskaat kiskot vaih- kotimainen teollisuus pystyy tuottamaan run-
15769: dettu Haapamäeltä Seinäjoelle, Pieksämäeltä saan vuoden toimitusajalla, ja jotka käytän-
15770: Kuopioon ja Tampereelta Poriin. Tavara- nössä ovat osoittautuneet erinomaisiksi. Tä-
15771: liikenteelle kiskojen vaihto näillä rataosilla män vuoksi olisi välttämätöntä tilata vielä
15772: ei kuitenkaan tiedä helpotusta, koska tavara- 10 kpl raskaita tavarajunahöyryvetureita.
15773: junat joudutaan raskaamman vetokaluston Edellä olevan johdosta esitämme kun-
15774: puuttuessa edelleenkin ajamaan keveän- ja nioittaen,
15775: välisarjan höyryvetureilla. Rataosa Seinä-
15776: joki-Haapamäki sekä Tampereen ja Pieksä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15777: mäen risteysasemat ovat muodostuneet rata- tulo- ja menoarvion 19 Pl. I luvun
15778: verkkomme pullonkauloiksi ja tulevat sellai- 18 momentille 100 000 000 markan
15779: sina pysymään, ellei raskasta vetovoimaa suuruisen määrärahan 10 raskaan ta-
15780: näihin paikkoihin ole sijoitettavissa. Ras- varajunahöyryveturin osamaksun suo-
15781: rittamiseen v. 1957.
15782: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
15783:
15784: Eino Raunio. Valto Käkelä.
15785: R. Hallberg. 0. Lindblom.
15786: Otto Muikku. Heikki Hykkäälä.
15787: 1145
15788:
15789: IV,403. - Rah.al. N:o 336.
15790:
15791:
15792:
15793:
15794: Raunio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vuonna
15795: 1957 valtionrautateille tilattavien uusien tavaravaunujen
15796: osamaksuja varten.
15797:
15798:
15799: E d u s k u n n a 11 e.
15800:
15801: Tavaravaunujen puutetta ja siitä aiheu- työväen irtisanomisia tai pakollisia työsei-
15802: tuvia liikennevaikeuksia on esiintynyt jo pi- sauksia sekä vaunujen hinnan kallistumista.
15803: temmän aikaa. Erityisesti viime talvena ja Vaunupulan poistamiseksi on vaunujen ra-
15804: keväänä sattui rautatieliikenteessä vaikeita kentaminen Pasilan konepajalla nopeimmin
15805: häiriöitä miltei kautta koko rataverkon. Val- vaikuttava keino, koska vaunuja hankittaessa
15806: tionrautateiden tavaravaunukanta on van- muualta joko kotimaasta tai ulkomailta ei
15807: hentunut ja lukumäärältään liian vähäinen vaunuja voida saada ennen vuotta 1958.
15808: voidakseen kestää nykyaikaisen liikenteen Ellei Pasilan konepajalla varojen puutteen
15809: vaatimuksia. Rautatiehallitus onkin pitänyt vuoksi voida vaunujen tuotantoa jatkaa ny-
15810: välttämättömänä vaunukannan kiireellistä kyisellä nopeudella, on siitä seurauksena,
15811: lisäämistä ja uusimista, mitä varten rauta- että talvella 1957 on 700 vaunua vähemmän
15812: tiehallitus ehdottikin 1 500 uuden tavara- liikenteessä.
15813: vaunun rakentamista. Tätä silmälläpitäen Tämän vuoksi olisi hallituksen ehdottaman
15814: on Pasilan konepajan tuotantoa nostettu 800 uuden tavaravaunun lisäksi vielä saatava
15815: niin, että nykyään valmistuu noin 5 vaunua vuoden 1957 menoarviossa varat 700 uuden
15816: päivässä, mikä merkitsee noin 1 400 tavara- tavaravaunun eli siis yhteensä 1 500 tavara-
15817: vaunun vuosituotantoa. vaunun rakentamiseen.
15818: Tulevan vuoden menoarviossa on tosin 800 Edellä olevan johdosta esitämme,
15819: uuden tavaravaunun rakentamiseen ehdo-
15820: tettu myönnettäväksi osamaksuna 500 000 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15821: markkaa. Mikäli uusia tavaravaunuja ei tulo- ja menoarvion 19 Pl. I luvun
15822: voida valmistaa tätä suuremmassa määrässä, 18 momentille 500 000 000 markkaa
15823: joudutaan siihen, että työ Pasilan konepa- käytettäväksi osamaksuna 700 uuden
15824: jalla loppuu kesken vuotta 1957. Tästä on tavaravaunun rakentamiseen vuonna
15825: välittömänä seurauksena ammattitaitoisen 1957.
15826: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
15827:
15828: Eino Raunio. Valto Käkelä.
15829: R. Hallberg. Heikki Hykkäälä;
15830: Otto Muikku. 0. Lindblom.
15831: 1146
15832:
15833: IV,404. - Rah.al. N:o 337.
15834:
15835:
15836:
15837:
15838: Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen
15839: -Porin--Mäntyluodon rataosan kiskotuksen uusimista
15840: varten.
15841:
15842:
15843: E d u s k u n n a ll e.
15844:
15845: Viime vuosina on rautatielaitoksen hen- Matka Tampereelta Mäntyluotoon on 156
15846: kilökunnan ja matkustavan yleisön keskuu- kilometriä. Kiskotukseen menee 156 000 ton-
15847: dessa käynyt yhä selvemmäksi se alikuntoi- nia, joka maksaa noin 780 miljoonaa mark-
15848: suus, joka vallitsee Tampereen-Porin-Män- kaa.
15849: tyluodon rataosalla. Radan kiskotuksen huo- Ensi talven aikana joudutaan hidastamaan
15850: nous on jo niin tunnettu, että rautateitten liikennettä huomattavasti, sillä kiskot eivät
15851: henkilökunnan keskuudessa liikkuu sanonta: kestä nykyistäkään nopeutta, vaikkei kiito-
15852: ,Jos haluaa hengestään kiinni pitää, menee ym. samankaltaisia junia radoilla kuljekaan.
15853: kävellen Tampereelta Poriin". Edellä olevaan ja jo aikaisemmin tehtyi-
15854: Kiskot katkeilevat jatkuvasti ja huomat- hin aloitteisiin viitaten ehdotammekin,
15855: tavia vaurioita on jo sattunut liikenteessä.
15856: Olisi välttämättä saatava varoja, että saatai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15857: siin kiskotus uusituksi ja siten turvatuksi tulo- ja menoarvioon 780 miljoonaa
15858: liikenne Mäntyluodon ja Rauman satamiin, markkaa Tampereen--Porin--Mänty-
15859: Outokummun tehtaille ja myös matkustaja- luodon rataosan kiskotuksen uusimista
15860: liikenne, ennenkuin ollaan sen tosiasian varten.
15861: edessä, että minä hetkenä tahansa rautatie-
15862: liikenne kokonaan katkeaa tältä rataosalta.
15863: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
15864:
15865: Laura Brander-Wallin. Leo Suonpää.
15866: Erkki Ryömä.. Eino Raunio.
15867: Arvo Sävelä. Rafael Paasio.
15868: 0. Lindblom. Eino E. Heikura.
15869: Irma Rosnell.
15870: 1147
15871:
15872: IV,405.- Rah.al. N:o 338.
15873:
15874:
15875:
15876:
15877: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Suo-
15878: lahden rautatien uusimistöiden aloittamiseen.
15879:
15880:
15881: E d u s k u n n a ll e.
15882:
15883: Rautatierakennustyöt Suolahden-Haapa- miljardin markan kustannusarvioon päätty-
15884: järven radalla on tarkoitus suorittaa loppuun vän työn suorittaminen ei tapahdu käden-
15885: kolmen lähivuoden aikana. Tällä uudella ra- käänteessä. Koska uusimistyöt voidaan suo-
15886: taosalla tulevat liikennöimään veturit, joi- rittaa jaksoittain, niin olisikin ensi tilassa
15887: den vetokyky on 750-975 tonnia. Vuosi- saatava työt käyntiin pahimpien kohtien
15888: sadan vaihteessa Jyväskylästä Suolahteen poistamiseksi tästä radasta.
15889: rakennetulla vanhalla rataosalla pystytään Kyseinen radan uusimistyö tarjoaisi sopi-
15890: kuljettamaan vain 310-340 tonnin painoisia van työkohteen Suolahden ja Äänekosken
15891: junia. Lisäksi tiheään toistuvat jyrkät kaar· kauppaJoiden sekä Jyväskylän ja Laukaan
15892: teet tällä vanhalla rataosalla rajoittavat ju- kuntien työttömyyspaineen helpottamiseksi.
15893: nien kulkunopeutta. Tavaraliikenteen pääs- Tähän työhön voisivat kaikki edellä mainit-
15894: tessä täyteen käyntiin uudella rataosalla tujen kuntien työläiset kulkea kotoaan, joten
15895: tulee Jyväskylän-Suolahden välinen vanha erikoismajoituksiakaan ei tarvittaisi.
15896: rata muodostamaan sanomattoman vaikean Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15897: tulpan koko rautatieliikenteeseen uudella ra- nioittaen,
15898: taosalla Haapajärvi-Jyväskylä.
15899: Jyväskylän-Suolahden välisen rataosan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15900: uusimistöistä valmistetut suunnitelmat ovat tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
15901: odottaneet toteuttamistaan jo pitkän aikaa. kan määrärahan Jyväskylän-Suolah-
15902: Varsin hyvin tiedetään, että tällaisen lähes den rautatien uusimistöiden aloittami-
15903: seen.
15904: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
15905:
15906: Matti Koivunen. Artturi Koskinen.
15907: Arvo Ahonen. Elli Stenberg.
15908: Impi Lukkarinen. Aleksi Kiviaho.
15909: Wiljam Sarjala. Päiviö Hetemäki.
15910: 1148
15911:
15912: IV,406.- Rah.al. N:o 339.
15913:
15914:
15915:
15916:
15917: A.svik ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen ratapihan
15918: laajennustöiden loppuunsuorittamiseksi.
15919:
15920:
15921: E d u s k u n n a 11 e.
15922:
15923: Seinäjoen ratapihan laajennustyöt ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15924: olleet määrärahojen puutteen johdosta kes- tulo- ja menoarvion 19 Pl. I luvun
15925: keytyksissä jo vuodesta 1954 lähtien. Työt 19 momentille lisäyksenä 20 000 000
15926: ratapihan laajentamiseksi on muilta osiltaan markkaa Seinäjoen ratapihan laajen-
15927: suoritettu, mutta hiekoittaminen ja kiskotta- nustöiden loppuunsuorittamiseksi.
15928: minen ei. Kun tämän liikenteelle tärkeän
15929: työvaiheen loppuun saattaminen on kiireelli-
15930: nen tehtävä, niin ehdotamme,
15931: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
15932:
15933: Toivo Asvik. Lauri Myllymäki.
15934: N. Nurminen. Gösta Rosenberg.
15935: 1149
15936:
15937: IV,407. - Rah.al. N:o 340.
15938:
15939:
15940:
15941:
15942: Suonpää ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ali- ja
15943: ylikulkusiltojen rakentamiseksi rautateiden ja maanteiden
15944: tasoristeyksiin.
15945:
15946:
15947: E d u s k u n n a ll e.
15948:
15949: Maantieliikenteen muututtua pääosaltaan rakennettava ali- tai ylikulkusilloiksi. Tätä
15950: moottoriajoneuvoliikenteeksi ja sen jatkuvasti ohjelmaa ei ole varsinaisesti vielä aloitettu-
15951: viikastuessa on maanteiden ja rautateiden kaan toteuttaa, sillä tällaisia muutostöitä on
15952: tasoylikäytävillä moottoriajoneuvojen ja ju- viime vuosina tehty vähän ja pääasiassa vain
15953: nien yhteenajot lisääntyneet. Maassamme on työttömyysvaroilla, jolloin ei ole huomioitu
15954: yli 2 000 rautatien ja yleisen tien risteilykoh- oikeata kiireellisyysjärjestystä vaarallisim-
15955: taa, joista vain noin 300 on ali- tai ylikulku- pien ja vilkkaimmin liikennöityjen tasoris-
15956: siltoja. Rautatien ja valtamaantien tasoris- teyksien korjaamiseksi. Vuoden 1957 talous-
15957: teyksiä on noin 700, joissa erikoisesti on arvioehdotuksessa hallitus esittää tähän tar-
15958: maantieliikenteen vilkkauden vuoksi suuri koitukseen niin pienen määrärahan, että sillä
15959: onnettomuuden vaara. Niinpä vuosittain ta- ei voida riittävässä laajuudessa ryhtyä maan-
15960: pahtuukin näissä surmanloukuissa yli 100 tieliikenteen turvallisuuden vaatimiin eritaso-
15961: yhteenajoa, joissa useita kymmeniä ihmisiä risteyksien rakentamiseen.
15962: menettää henkensä tai loukkaantuu vakavasti. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15963: Tieliikenteen turvallisemmaksi kehittämi-
15964: nen edellyttää, että kiireellisesti ryhdytään että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15965: toimenpiteisiin vilkkaimmin liikennöityjen tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 20 Pl.
15966: valtateiden vaarallisimpien tasoylikäytävien III luvun 3 momentille 200 000 000
15967: muuttamiseksi eritasoristeyksiksi. Tielaitos- markkaa rautateiden ja maanteiden
15968: komitea esitti, että vuodesta 1954 kymmen- tasoristeyksien rakentamiseksi ali- ja
15969: vuotiskautena olisi 350 tällaista tasoristeystä y likulkusilloiksi.
15970: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
15971:
15972: Leo Suonpää. Eino Roine.
15973: Usko Seppi. Matti Koivunen.
15974: Paavo Aitio. Martti Leskinen.
15975: Kaino Haapanen. Toivo .Asvik.
15976: Pentti Liedes. Rainer Virtanen.
15977: Tauno Kelovesi.
15978: 1150
15979:
15980: IV,408.- Rah.al. N:o 341.
15981:
15982:
15983:
15984:
15985: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan aseman ra-
15986: tapihan yli johtavan sillan uusimiseen.
15987:
15988:
15989: Eduskunnalle.
15990:
15991: Keravan aseman ratapihan yli johtava pui- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15992: nen maantiesilta on vanha, heikkorakenteinen nioittaen,
15993: ja nykyiselle raskaalle maantieliikenteelle
15994: vaarallinen. Asianomaisten rautatieviran- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15995: omaistenkin lausunnon mukaan olisi kyseeili- tulo- ja menoarvioon 32 miljoonan
15996: sen sillan uusiminen välttämätön ensi tilassa. markan suuruisen määrärahan Kera-
15997: Kun nykyisin liikenneonnettomuudet varsin- van aseman ratapihan yli johtavan sil-
15998: kin maanteillämme ovat huolestuttavasti li- lan uusimiseen.
15999: sääntyneet, olisi niiden välttämiseksi ajoissa
16000: ryhdyttävä ehkäiseviin toimenpiteisiin.
16001: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16002:
16003: Saara Forsius. Veikko Helle.
16004: Matti Mattila. G. Henriksson.
16005: Rainer Virtanen.
16006: 1151
16007:
16008: IV,409. - Rah.al. N:o 342.
16009:
16010:
16011:
16012:
16013: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään ratapihan
16014: ylikulkusillan uusimiseen.
16015:
16016:
16017: E d u s k u n n a ll e.
16018:
16019: Helsingin-Hämeenlinnan valtatiellä, Hy- saattaa aiheuttaa jopa liikenneonnettomuuk-
16020: vinkään ratapihan yhteydessä oleva, yli 30 v. siakin, olisivat ehkäisevät toimenpiteet mie-
16021: vanha ylikulkusilta ei vastaa enää nykyisiä lestämme kiireellisesti välttämättömiä.
16022: liikennevaatimuksia eikä -turvallisuutta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16023: Asianomaiset viranomaiset ovat kiinnittäneet nioittaen,
16024: asiaan huomiota ja rautatiehallituksen ta-
16025: holta oli vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16026: ehdotettu otettavaksi sillan uusimista varten tulo- ja menoarvioon 34 miljoonan
16027: määräraha, mikä kuitenkin jostakin syystä markan määrärahan Hyvinkään rata-
16028: on jätetty siitä pois. Kun sillan huono kunto pihan yli kulkevan sillan uusimiseen.
16029: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16030:
16031: Saara Forsius. G. Henriksson.
16032: Veikko Helle. Rainer Virtanen.
16033:
16034:
16035:
16036:
16037: 45 E 645/56
16038: 1152
16039:
16040: IV,410. - Rah.al. N: o 343.
16041:
16042:
16043:
16044:
16045: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään rauta-
16046: tiesillan rakentamista varten.
16047:
16048:
16049: E d u s k u n n a ll e.
16050:
16051: Hyvinkään aseman luona oleva Helsingin- kukorjaukset ovat melkoisena haittana lii-
16052: Hämeenlinnan valtatiellä sijaitseva puusilta kenteelle. Tällä hetkellä välttämättömään
16053: on rakennettu v. 1929. Se oli suunniteltu kes- koekuormitukseenkaan ei ole uskallettu ryh-
16054: tämään 15 vuotta. Paitsi kaukoliikennettä tyä ennen uutta perusteellista korjausta.
16055: käyttää siltaa kauppalan sisäinen liikenne, Suunnitelma, piirustukset ja kustannusar-
16056: sillä rautatie jakaa lähes 18 000 asukkaan vio uuden sillan rakentamiseksi ovat olleet
16057: kauppalan kahteen jokseenkin yhtä suureen valmiina jo pari vuotta ja rakentaminen on
16058: osaan. Viime vuonna suoritettu liikennelas- otettu valtion työttömyysohjelmaan, mutta
16059: kenta osoitti liikenteen kasvaneen viiden vuo- työttömyyttä ei tällä alueella ole ollut siinä
16060: den aikana enemmän kuin kaksinkertaisesti. määrin, että työt olisi päästy aloittamaan,
16061: Kuitenkaan ei siltaa sen lähes 30 vuoden eikä ensi vuosikaan ennakkotietojen mukaan
16062: iästä huolimatta ole uudistettu, vaan on koe- lupaa ratkaisua tässä suhteessa. Tämän
16063: tettu selvitä tilapäiskorjauksilla. Nykyinen vuoksi olisi tärkeätä saada riittävä määrä-
16064: silta on poikittaissuunnassa valtatiehen, ja raha sillan rakentamiseksi.
16065: hyväksytty asemakaavakin edellyttää sillan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16066: rakentamista uusien suunnitelmien mukai-
16067: sesti. Sillalla on sattunut useita vakavia lii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16068: kenneonnettomimksia, jotka sen heikkokun- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
16069: toisuus on aiheuttanut ja sen jatkuvat pik- kan määrärahan Hyvinkään rautatie-
16070: sillan rakentamista varten.
16071: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
16072:
16073: Matti Mattila. Urho Kähönen.
16074: Yrjö Sinkkonen. Veikko Helle.
16075: Esa Koivusilta.
16076: 1153
16077:
16078: IV,411. - Rah.al. N: o 344.
16079:
16080:
16081:
16082:
16083: Suominen ym.: JJfäärärahan osoittamisesta uuden ylikulku-
16084: sillan rakentamista varten pääradan ylitse Helsingin-
16085: Hämeenlinnan maantielle Hyvinkään kauppalassa.
16086:
16087:
16088: E d u s k u n n a ll e.
16089:
16090: Rautatiehallitus on laatinut suunnitelman dalla erittäin suuri sen vuoksi, että päärata
16091: uuden rautatien ylikulkusillan rakentami- jakaa asukasluvultaan yli 17 000 asukasta
16092: seksi pääradan ylitse Helsingin-Hämeenlin- käsittävän ja nopeasti kehittyvän Hyvinkään
16093: nan maantiellä Hyvinkään kauppalassa, Hy- kauppalan kahteen eri osaan, joiden välinen
16094: vinkään rautatieaseman eteläpuolella ja teh- liikenne ajoneuvoilla on mahdollista vain po.
16095: nyt mainitun sillan rakentamista varten rautatien ylikulkusillan kautta, olisi nopeasti
16096: Hyvinkään kauppalan kanssa sopimuksen, lisääntyneen liikenteen tarvetta vastaavan
16097: minkä mukaan myöskin sanottu kauppala uuden ylikulkusillan rakentaminen mahdolli-
16098: osallistuu ko. ylikulkusillan rakentamiskus- simman pikaisesti mitä tärkeintä. Mainitun
16099: tannuksiin. Nykyisen hinta- ja palkkatason siltarakennustyön aloittaminen ensi talvena
16100: mukaan puheenaolevan rautatien ylikulku- olisi välttämätöntä myöskin työllisyystilan-
16101: sillan rakentamiskustannukset nousevat n. teen hoitamiseksi Hyvinkään kauppalassa.
16102: 50 000 000 markkaan. Hyvinkään kauppalan Edellä esitetyillä perusteilla esitämme kun-
16103: kanssa tehdyn sopimuksen mukaan sillan nioittaen,
16104: rakentamistyöt aloitetaan heti, kun valtion
16105: puolesta osoitetaan rakennustyöhön tarvitta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16106: vat varat. tulo- ja menoa1·vioon uuden rautatien
16107: Kun Helsingistä Hämeenlinnaan johtava ylikulkusillan rakentamista varten pää-
16108: valtatie on erittäin vilkkaasti liikennöity radan ylitse Helsingin-Hämeenlin-
16109: kauttakulkutie ja kun lisäksi myöskin pai- nan maantielle Hyvinkään kauppa-
16110: kallisliikenne ko. tiellä on Hyvinkään koh- lassa 25 000 000 markan suuruisen
16111: määrärahan.
16112: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16113:
16114: Unto Suominen. Eino Raunio.
16115: Bruno J. Sundman. Veikko Helle.
16116: Martta Salmela-Järvinen.
16117: 1154
16118:
16119: IV,412. - Rah.al. N: o 345.
16120:
16121:
16122:
16123:
16124: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatieylikäytäpäsillan
16125: rakentamiseksi Loimaan kauppalassa.
16126:
16127:
16128: E d u s k u n u a ll c.
16129:
16130: Helsingin-Porin valtamaantie, joka Loi- Loimaan kauppalalle on vahvistettu uusi
16131: maan kauppalassa kulkee läpi kauppalan, on asemakaava, jonka nopea toteuttaminen hel-
16132: samalla Loimaan kauppalan valtaväylä ja pottaisi tuntuvasti liikenteen järjestelyä
16133: liikenne sillä on hyvin vilkas koko kauppa- kauppalan alueella. Uudessa asemakaavassa
16134: lan alueella. Liikenteen joustavuudelle ja on myös ylikäytäväsillan paikka määrätty.
16135: turvallisuudelle on suureksi haitaksi rauta- Sillan rakentamisen viipyminen estää uuden
16136: tie, joka halkaisee kauppalan keskustan ylit- asemakaavan toteuttamisen, joten sekin
16137: täen myös mainitun valtatien. Tasoylikäytä- seikka puhuu ylikäytäväsillan nopean raken-
16138: vät ovat muodostuneet maassamme todelli- tamisen puolesta.
16139: siksi surmanloukuiksi hiljaisillakin liikenne- Loimaan kauppalassa ja sen lähiympäris-
16140: paikoilla, mutta erityisen vaarallisia ne ovat tössä on myös paljon työttömyyttä, varsinkin
16141: niin vilkkailla paikkakunnilla kuin Loimaan talvisin. Ylikäytäväsillan rakentaminen an-
16142: kauppala on. Vartioituina ei niissä pääse taisi rakennuskautenaan runsaasti työtilai-
16143: onnettomuuksia tapahtumaan erittäin run- suuksia, joita seudulla kipeästi kaivataan.
16144: saasti, mutta liikenteen joustavalle kululle Lähiseudun kunnat ovat päättäneet yhtei-
16145: ne silloinkin ovat mitä suurimmaksi haitaksi. sessä kokouksessaan tehdä esityksen, että ko.
16146: V. 1955 suoritettiin laskelmia päivittäin rau- ylikäytäväsillan rakentaminen otettaisiin yh-
16147: tatien ylittävistä ajoneuvoista ja jalan- deksi sellaiseksi kohteeksi, johon voitaisiin
16148: kulkijoista ja todettiin, että vilkkaimpina sijoittaa työttömiä työhön, joka liikenteen
16149: vuorokausina ylittäjiä oli n. 7 000. Kun turvallisuuden ja joustavuuden turvaami-
16150: liikenne on näin vilkas maantiellä ja seksi on mitä kiireeliisin ja välttämättömin.
16151: myös ao. radalla, on todella aihetta epä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16152: kohdan korjaamiseen. Ylikäytäväsillan ra-
16153: kentaminen kiireellisesti on mitä välttä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16154: mättömintä. Liikenne lisääntyy jatkuvasti tulo- ja menoarvioon 25 000 000 m(J;r-
16155: ja epäkohta muodostuu yhä huutavammaksi, kan määrärahan rautatieylikäytäväsil-
16156: mitä pitemmälle ylikäytäväsillan rakentami- lan rakentamiseksi Loimaan kauppa-
16157: nen siirretään. lassa.
16158: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16159:
16160: Eino Roine. Urho Kulovaara. Aimo Aaltonen.
16161: Paavo Aitio. Irma Karvikko. Rafael Paasio.
16162: Kalle Jokinen. Harras Kyttä. Vappu Heinonen.
16163: Urho Kähönen.
16164: 1155
16165:
16166: IV,413.- Rah.al. N:o 346.
16167:
16168:
16169:
16170:
16171: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Epilän rautatie-
16172: alikäytävän rakentamiseen ja maantien oikaisemiseen Tam-
16173: pereen-Vaasan maantiellä.
16174:
16175:
16176: E d u s k u n n a 11 e.
16177:
16178: Tampereen-Vaasan maantiellä Epilän rau- paikallisliikenteen parantamiseksi, vaikka lii-
16179: tatiepysäkin vieressä oleva Tampereen-Po- kenteen vilkkaus sitä vaatisi.
16180: rin rautatien yli johtava tasoylikäytävä on Tilanteen korjaamiseksi on laadittu suun-
16181: monet vuodet ja vuosikymmenet ollut erit- nitelma rautatien alikäytävän rakentamisesta
16182: täin vaikea ja vaarallinen ylimenopaikka. ja maantien oikaisun suorittamisesta. Uutta
16183: Tasoristeykseen suuntautuu liikenne Vaasan tietä tulisi tehtäväksi 700 m. Täten voitaisiin
16184: ja Turun maanteiltä. Epätasainen maasto ja rautatien palveluskunnan työtä vähentää ja
16185: heikot suojalaitteet ovat aiheuttaneet vakavia Epilän pysäkillä pysähtyvät työläisjunat voi-
16186: liikenneonnettomuuksia etenkin liukkaiden sivat vapaammin liikkua. Alikulkusilta tur-
16187: kelien aikana, jolloin linja-autojakin on jää- vaisi kaikin puolin suurliikenteen vaatimuk-
16188: nyt junien alle. Tasoylikäytävän haitat lii- set. Tampereen kaupungissa ja lähiympä-
16189: kenteelle ovat moninaiset. Tampereella työssä ristökunnissa on suuret joukot työttömiä. Tä-
16190: käyvien lähiseudun asukkaiden on pakko män työn suorittaminen olisi tärkeätä myös
16191: useasti jäädä junan taakse ja he myöhästy- työkohteen avautumisen vuoksi.
16192: vät tällöin määräajoistaan. Pitkien matkojen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16193: linja-autojen aikataulut on sovitettu silmällä
16194: pitäen yhteyttä Tampereen asemalta läh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16195: teviin juniin, mutta useasti vaunut jäävät tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
16196: ruuhkan taakse tasoylikäytävän kohdalla ja kan määrärahan Epilän rautatieali-
16197: matkustajat myöhästyvät junilta. Nykyisin käytävän tekoon ja maantien oikai-
16198: ei voida järjestää johdinautoliikennettäkään suun Tampereen-Vaasan maantiellä.
16199: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16200:
16201: Lauri Myllymäki. Pauli Puhakka.
16202: Elli Stenberg. Usko Seppi.
16203: Nestori Nurminen. Leo Suonpää.
16204: Pertti Rapio.
16205: 1156
16206: IV,414.- Rah.al. N:o 347.
16207:
16208:
16209:
16210:
16211: V. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatieylikulku-
16212: sillan rakentamiseksi Tuunaansalmen Savonlinnan puolei-
16213: seen päähän.
16214:
16215:
16216: Eduskunnalle.
16217:
16218: Punkaharju on maamme kauneimpia näh- Mainitun maantienoikaisun rakentaminen
16219: tävyyksiä. Siksi sinne suuntautuu jatkuvasti on jo kestänyt siksi kauan, että mielestämme
16220: varsin paljon turistiliikennettä. Ehkä siitä olisi se vihdoinkin saatettava palvelemaan
16221: syystä on aikoinaan - yli 10 vuotta sit- liikennettä. Onhan ko. tienoikaisuun jo uh-
16222: ten - ryhdytty oikaisemaan Punkaharjun- rattu huomattavasti varoja, joten sen liiken-
16223: Savonlinnan välistä maantietä, joka mut- teelle saattamiseen pitäisi löytyä tarvittavat
16224: kiensa, mäkiensä ja rautatietasoylikäytävien varat jo senkin vuoksi, että jatkuva esimerk-
16225: lukuisuutensa puolesta hakee vertaansa kinä käyttäminen valtion epätarkoituksenmu-
16226: muualta. kaisesta taloudenhoidosta siten loppuisi.
16227: Mainittu tienoikaisu oli vuosikaudet ke- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin,
16228: santona ja herätti ohikulkijoiden ihmettelyä.
16229: Nyt on jälleen ko. työtä jatkettu työttömyys- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16230: työnä, mutta vielä puuttuu tien loppusilaus tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
16231: ja ennenkaikkea rautatien ylikulkusilta Tuu- 3 momentille 20 000 000 markkaa rau-
16232: naansalmen puoleisessa päässä, ennenkuin tatieylikulkusillan rakentamiseksi Tuu-
16233: ko. tienoikaisu voidaan ottaa liikenteen pal- naansalmen Savonlinnan puoleiseen
16234: velukseen. päähän.
16235: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
16236:
16237: Viljo Virtanen. Kaarlo Kajatsalo. A. Pasanen.
16238: Wiljam Sarjala. Sylvi Halinen. Valto Käkelä.
16239: K. F. Haapasalo. Niilo Nieminen. Onni Hiltunen.
16240: Matti Miikki. Sulo Hostila. Edvard Pesonen.
16241: 1157
16242:
16243: IV,415.- Rah.al. N:o 348.
16244:
16245:
16246:
16247:
16248: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan asemaraken-
16249: nuksen rakennustöiden aloittamista varten.
16250:
16251:
16252: E d u s k u n n a 11 e.
16253:
16254: Eduskunta on 23 päivänä toukokuuta 1956 sijoittaa myös linjahallinnon jaksojen toimis-
16255: lausunut toivomuksen, että hallitus ottaisi tot sekä varata tilaa postille, poliisille ja
16256: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesitykseen asemaravintolalle, rakennushanketta on pi-
16257: määrärahan Kouvolan asemarakennuksen ra- dettävä oikein suunniteltuna ja puolletta-
16258: kennustöiden aloittamista varten. Tämän toi- vana. Rakennustyön, jonka kustannukset nou-
16259: vomuksen perusteluissa lausutaan: ,Maamme sevat n. 200-250 miljoonaan markkaan, aloit-
16260: suurimman risteysaseman Kouvolan asema- tamista varten vuonna 1957 olisi sen vuoksi
16261: rakennus on jo vanhentunut. Suoritettujen varattava riittävä määräraha."
16262: raiteistojärjestelyjen takia sen käyttö on en- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
16263: tisestäänkin vaikeutunut, ja aseman para- esitämme,
16264: kissa sijaitseva asemaravintola ei täytä al-
16265: keellisimpiakaan vaatimuksia. Tämän vuoksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16266: uuden asemarakennuksen rakentamista ei tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mar-
16267: olisi enää siirrettävä. Suunnittelu- ja piirus- kan suuruisen määrärahan Kouvo-
16268: tustyöt eivät aseta esteitä rakennustyön alka- lan asemarakennuksen rakennustöiden
16269: miselle. Kun asemarakennukseen on tarkoitus aloittamista varten.
16270: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
16271:
16272: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen. Kaarlo ·Kajatsalo.
16273: 1158
16274:
16275: IV,416. - Rah.al. N: o 349.
16276:
16277:
16278:
16279:
16280: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta rataosaston työ- ja
16281: varastorakennuksen rakentamiseksi Kouvolaan.
16282:
16283:
16284: E d u s k u n n a 11 e.
16285:
16286: Eduskunta on 23 päivänä toukokuuta 1956 korjauksen aikaansaamista tarpeellisena. Kun
16287: lausunut toivomuksen, että hallitus ottaisi rautatiehallitus on tehnyt esityksen määrä-
16288: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesitykseen rahan saamisesta vuoden 1957 tulo- ja meno-
16289: määrärahan rataosaston työ- ja varastoraken- arvioon, Eduskunta pitää tärkeänä, että tar-
16290: nuksen rakentamiseksi Kouvolaan. Tämän toi- koitukseen tarvittavat varat myönnetään."
16291: vomuksen perusteluissa lausutaan: ,Ne olo- Eduskunnan toivomaa määrärahaa ei vuoden
16292: suhteet, joissa valtionrautateiden rataosaston 1957 tulo- ja menoarvioesitykseen kuitenkaan
16293: työväki Kouvolassa joutuu työskentelemään, ole otettu.
16294: ovat paikan päällä tehtyjen havaintojen ja Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
16295: asiantuntijain antaman selvityksen mukaan nioittaen,
16296: varsin alkeelliset. Rautatiehallituksen esityk-
16297: set määrärahan saamiseksi tarkoituksenmu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16298: kaisen työ- ja varastorakennuksen rakenta- tulo- ja menoarvioon 65 000 000 mark-
16299: miseksi eivät kuitenkaan ole johtaneet tulok- kaa rataosaston työ- ja varastoraken-
16300: seen, vaikka muun muassa valtion rakennus- nuksen rakentamiseksi Kouvolaan.
16301: lautakunnan on ilmoitettu pitäneen pikaisen
16302: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
16303:
16304: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen. Kaarlo Kajatsalo.
16305: H59
16306:
16307: IV,417. - Rah.al. N:o 350.
16308:
16309:
16310:
16311:
16312: Alanko ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta posti- ja
16313: lennätinlaitokselle toimitalojen ja henMlökunnan asuntojen
16314: rakentamista varten.
16315:
16316:
16317: E d u s k u n n a 11 e.
16318:
16319: Vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityksen hallituksen esitykseen otettu 180 milj. mar-
16320: 19 Pl: n 1 luvun 23 momentin kohdalle on kan määräraha ei läheskään riitä tyydyttä-
16321: merkitty talojen hankkimiseksi posti- ja len- mään edes kaikkein välttämättömintä tar-
16322: nätintoimipaikoille yhteensä 180 milj. mk. vetta. Kun posti- ja lennätinlaitoksen lii-
16323: Jo vuonna 1949 lausui eduskunta toivo- kenne on viime vuosina suuresti kasvanut,
16324: muksen, että hallitus kiinnittäisi entistä suu- tuottaa virkatalojen ja asuntojen puute huo-
16325: rempaa huomiota posti- ja lennätintalojen ra- mattavaa haittaa säännölliselle toiminnalle,
16326: kentamiseen ja sisällyttäisi lähivuosien ta- varsinkin koska suunnattomasti paisunutta
16327: lousarvioesityksiinsä tätä tarkoitusta varten rahaliikennettä on nykyisin edellytyksin mah-
16328: entistä suurempia määrärahoja posti- ja len- doton pätevästi hoitaa. Posti- ja lennätinlai-
16329: nätinhallituksen käyttöön. Käsiteltäessä tätä tokseen tarvittaisiin tehtyjen laskelmien mu-
16330: toivomusta kävi eduskunnassa täysin selville kaan lähivuosina n. 500 000 m3 posti- ja len-
16331: posti- ja lennätintalojen suuri puute. Suuria nätintaloja, postiautovarikoita ja n. 100 000
16332: posti- ja lennätintoimipaikkoja työskentelee m3 asuintaloja. Tehtyjen suunnitelmien mu-
16333: täysin kestämättömissä olosuhteissa, kuten kaan tulisi posti- ja lennätintaloihin myös
16334: esim. Oulu ja Lahti. Lisäksi olisi Tampereen henkilökunnan asuntoja, joten suunnitelman
16335: postikonttorin saatava uusi huoneisto, sillä toteuttamisella suuresti lievennettäisiin asun-
16336: uuden puhelinkaapelin tultua käyttökuntoon tojen puutetta. Posti- ja lennätinlaitoksessa
16337: olisi nykyinen postitalo varattava lennätin- on n. 1 200 sellaista viran ja toimen halti-
16338: ja puhelinliikenteen tarpeisiin. Tämän lisäksi jaa, niistä suurin osa perheellisiä, jotka mah-
16339: on suuri määrä muita ehdottoman välttä- dollisimman pian tarvitsisivat itselleen asun-
16340: mättömiä postitaloja saatava rakennetuksi. non.
16341: Samalla kun talojen tarve on lisääntynyt, Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
16342: ovat myös rakennuskustannukset huomatta- dotamme,
16343: vasti nousseet. Posti- ja lennätintalojen ra-
16344: kentamiseen on kuitenkin myönnetty jatku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16345: vasti liian pieniä määrärahoja. Vuonna 1950 tulo- ja menoa.rvioon 19 Pl. 1 luvun
16346: myönnettiin tarkoitukseen 250 milj. mk, 1951 23 momentille lisäyksenä 320 000 000
16347: 295 milj. mk, 1952 327 milj. mk, 1953 300 markkaa toimitalojen ja henkilökun-
16348: milj. mk, 1954 50 milj. mk, 1955 339 milj. nan asuntojen rakentamiseksi posti- ja
16349: mk ja 1956 180 milj. mk. Alussa mainittu lennätinlaitokselle.
16350: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16351:
16352: Kustaa Alanko. Anni Flinck.
16353: Kaisa Biilelä. Arvi Turkka.
16354:
16355:
16356:
16357:
16358: 46 E 645/56
16359: 1160
16360:
16361: IV,418. - Rah.al. N: o 351.
16362:
16363:
16364:
16365:
16366: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnittelutöiden
16367: suorittamiseksi ja rakennustöiden aloittamiseksi Lahden
16368: kaupunkiin tulevaa postitaloa varten.
16369:
16370:
16371: E d u s k u n n a ll e.
16372:
16373: Lahden kaupungissa oleva posti- ja lennä- liokunta edellyttää, että Lahden postitalo ra-
16374: tinkonttori toimii erittäin ahtaissa ja puut- kennetaan ensi tilassa.
16375: teellisissa oloissa. Tästä johtuen olisi kau- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
16376: punkiin saatava nykyistä posti- ja lennätin- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
16377: liikenteen tarvetta vastaava uusi postitalo. toivomuksen, että hallitus ryhtyisi toimen-
16378: Asiasta ovat ed. Lindqvist ym. tehneet v: n piteisiin postitalon rakentamiseksi Lahden
16379: 1956 valtiopäivillä toivomusaloitteen. Mai- kaupunkiin."
16380: nittu aloite on käsitelty kulkulaitosvaliokun- Eduskunta on tämän kulkulaitosvaliokun-
16381: nassa ja 31. 5. 56 päivätyssä mietinnössä va- nan mietinnön hyväksynyt 14. 9. 1956. Pos-
16382: liokunta lausuu seuraavaa: titalon kiireellistä rakentamista puoltaa li-
16383: ,Kuten aloitteen perusteluissa mainitaan, säksi se, että Lahdessa ja sen ympäristökun-
16384: olosuhteet Lahden postitalossa ovat sellaiset, nissa uhkaa muodostua alkavana talvena
16385: että uusi postitalo on välttämätön. Lahden työttömyyttä. -
16386: kaupunki oli varannut postitaloa varten so- Näistä syistä olisi jo ensi vuoden talousar-
16387: pivaksi katsomansa tontin, mutta sisällyttä- vioon varattava määräraha rakennuksen
16388: nyt lahjakirjaan määräajan. Kun postitaloa suunnittelutöitä ja rakennustöiden aloitta-
16389: ei määräaikana rakennettu, on tonttilahjoi- mista varten.
16390: tuksen ilmoitettu peruutuneen. Posti- ja len- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16391: nätinhallituksen ja rautatiehallituksen kes-
16392: ken on nyt sovittu uudesta postitalon pai- että Eduskunta ottaisi vuoden
16393: kasta. Rakennuspiirustuksia ei vielä ole ole- 1957 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
16394: massa, mutta rakennuksen on arvioitu tule- markan määrärahan suunnittelutöiden
16395: van maksamaan n. 180 milj. markkaa. Huo- suorittamiseksi ja rakennustöiden
16396: mioonottaen, että ammattivirasto pitää Lah- aloittamiseksi Lahden kaupunkiin tu-
16397: den postitalon kiireellistä rakentamista tär- levaa postitaloa varten.
16398: keänä ja kun tonttikysymys on ratkaistu, va-
16399: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16400:
16401: Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen. Eino Kilpi.
16402: 1161
16403:
16404: IV,419.- Rah.al. N:o 352.
16405:
16406:
16407:
16408:
16409: Malkamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta postitalon raken-
16410: tamista varten Lahden kaupunkiin.
16411:
16412:
16413: E d u s k u n n a ll e.
16414:
16415: Lahden posti- ja lennätinkonttori sijaitsee vanhoja, ahtaita porraskäytäviä pitkin. Lah-
16416: edelleen n. 40 vuotta sitten rakennetun Kan- den postitalon rakentaminen on välttämätön
16417: sallis-Osake-Pankin omistaman talon toisessa myös henkilökunnan epähygienisten työolo-
16418: kerroksessa. Lahden kaupungin asukasluku suhteiden vuoksi.
16419: on siitä lähtien kasvanut moninkertaiseksi ja Lahden uuden postitalon rakentamista var-
16420: kaupungin ja sen lähiympäristökuntien liike- ten ovat suunnitelmat valmiina. Tarkoituk-
16421: ja talouselämä on samoin tämän ajan ku- sena on rakentaa postitalo rautatien alueelle
16422: luessa monikymmenkertaistunut. Se on li- yhteistyössä rautateiden kanssa. Koska posti-
16423: sännyt myös posti- ja lennätinkonttorin työtä talon rakentaminen olisi jokavuotisen työttö-
16424: arvaamattomassa määrässä. Niinpä posti- myyden torjumiseksikin kiireellisesti aloitet-
16425: konttorissa vallitseekin sietämätön tilanah- tava, ehdotamme kunnioittaen,
16426: taus. Tuleva ja lähtevä posti joudutaan lii-
16427: kennöimään kaupungin keskustan vilkasliik- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16428: keisimmällä kohdalla. Mutta rakennuksen tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
16429: sijainnista siltä osaltaan kapean kadun var- kan määrärahan postitalon rakenta-
16430: rella johtuu vakavia liikennehäiriöitä, puhu- misen aloittamiseksi Lahden kaupun-
16431: mattakaan ahtaudesta postin kuljetuksessa kiin.
16432: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
16433:
16434: Aino Malkamäki. Eino Raunio.
16435: E. Pusa. Lauri Laine.
16436: 1:162
16437:
16438: IV,420. - Rah.al. N:o 353.
16439:
16440:
16441:
16442:
16443: Järvi ym.: :Määrärahan osoittamisesta Oulun postitalon raken-
16444: tamista varten.
16445:
16446:
16447: E d u s k u n n a 11 e.
16448:
16449: .Oulun postikonttori sekä lennätin ja val- koskevat suunnitelmat ovat lisäksi valmiina.
16450: tionpuhelin ovat vuosikausia toimineet perin Tarkoituksena on rakentaa postitalo val-
16451: ahtaissa ja epäkäytännöllisissä vuokratiloissa tionrautateiden alueelle siten, että postin
16452: kolmessa eri paikassa kaupunkia, mikä hait- huoneistotilat sopivasti yhtyvät Ouluun suun-
16453: taa ratkaisevalla tavalla liikenteen hoitamista nitellun uuden rautatieasemarakennuksen
16454: ja laajentamista sekä on erittäin epämukavaa kanssa. Oulun postitalo on suunniteltu
16455: asiakkaiden kannalta. · Lisäksi ei raha- ja 28 000 m3 suuruiseksi ja nousee sen kustan-
16456: postiliikenteen turvallisuus nykyoloissa ole nusarvio 252 000 000 markkaan. Kun posti-
16457: millään tavalla taattu eikä henkilökunnan ja lennätinhallituksella ei ole käytettävissään
16458: terveydellisiä ja hygienisiä oloja ole voitu tarpeellista määrärahaa, ja koska tämä ra-
16459: lainkaan ottaa huomioon. Posti- ja lennätin- kennustyö on ensiluokkaisen tärkeä ja kii-
16460: laitoksen huoneistotilannetta Oulussa on jo reellinen, ehdotamme kunnioittaen,
16461: vuosikausia pidetty täysin kestämättömänä
16462: ja kiireistä parantamista vaativana. Tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16463: peeksitilavan ja tarkoituksenmukaisen virka- tulo- ja menoarvioon 252 000 000 mark-
16464: huoneiston vuokraaminen on Oulussa mahdo- kaa Oulun postitalon rakentamista
16465: tonta. Edellisestä selviää, että Ouluun on varten.
16466: välttämättömästi rakennettava postitalo, jota
16467: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16468:
16469: Lauri Järvi. Aaro Kauppi. Irma Torvi.
16470: Arvi Turkka. Armas Leinonen. Niilo Ryhtä.
16471: 1163
16472:
16473: IV,421. - Rah.al. N:o 354.
16474:
16475:
16476:
16477:
16478: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta postiautovarikon
16479: 1·akentamiseksi Jyväskylään.
16480:
16481:
16482: J<J d u s k u n n a 11 e.
16483:
16484: Vuonna 1954 on posti- ja lennätinhallitus vaunuja 28. Edelleen Jyväskylän varikon
16485: ostanut Jyväskylän kaupungilta Kypärämäen huoltoon voitaisiin sopivasti yhdistää Jyväs-
16486: kaupunginosasta 27 100 m2 käsittävän maa- kylän poliisilaitoksen autojen huolto. Kun
16487: alueen postiautovarikon rakentamista varten. kysymyksessä on näinkin huomattava määrä
16488: Paikka onkin erittäin sopiva maaston suh- moottoriajoneuvoja sekä postinkuljetuksen ja
16489: teen, ja tälle alueelle voidaan myöskin tar- liikenteen hoitaminen laajalle ympäri Keski-
16490: vittaessa vähin kustannuksin vetää pisto- Suomen maakunnan, vieläpä niinkin pitkille
16491: raide nykyisestä Valmetin Rautpohjan teh- linjoille, kuten esim. Kokkolaan, Kalajoelle,
16492: taan rautatiestä. Kuopioon ym. olisi ajoneuvoilla oltava eh-
16493: Jyväskylän postiautovarikon huollossa on dottomasti yhteinen ja kunnollinen varikko-
16494: nykyisin moottoriajoneuvoja runsaasti, joita ja huoltopaikka.
16495: huolletaan Kuokkalassa, vanhassa palonvaa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16496: rallisessa tehdasrakennuksessa. Vaunujen va- nioittaen,
16497: rikkona käytetään myös niitä ahtaita tiloja,
16498: joita sattuu olemaan varsinaisen postin luona että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16499: Jyväskylässä. Autoja on huollossa Jyväsky- tulo- ja menoarvioon 100 000 000
16500: län postivarikolla seuraavasti: 33 linja-, 34 markkaa postiautovarikon rakentami-
16501: kuorma-, 17 paketti- ja 3 henkilöautoa sekä seksi Jyväskylään.
16502: laiturivaunuja, moottoripyöriä ja puoliperä-
16503: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
16504:
16505: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen. Impi Lukkarinen.
16506: 1164
16507:
16508: IV,422. - Rah.al. N: o 355.
16509:
16510:
16511:
16512:
16513: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta autojen
16514: hankkimista varten posti- ja lennätinlaitokselle.
16515:
16516:
16517: E d u s k u n n a ll e.
16518:
16519: Postiliikenne on maassamme vuosi vuo- liian pitkä aika ottaen huomioon vanhojen
16520: delta jatkuvasti kasvanut. Maantieliiken- autojen suuret ja kalliit käyttö- ja korjaus-
16521: teessä on postiautoliikenne osoittautunut kustannukset. Näin on laitoksen kuitenkin
16522: erittäin tarkoituksenmukaiseksi ei ainoastaan pitänyt kuoletusaika laskea, kun liikenne-
16523: postinkuljetuksen, vaan samalla myöskin tarve on lisääntynyt, mutta myönnetyt mää-
16524: matkustajaliikenteen edesauttamisessa ja lii- rärahat eivät viime vuosina ole hintojen nou-
16525: kenteen helpottamisessa. Rahaliikenne on sun takia riittäneet edes luonnollisesta kulu-
16526: valtavasti kasvanut, minkä takia posti- ja misesta aiheutunutta kuoletusta peittämään.
16527: lennätinlaitoksen on ollut pakko tehostaa Vuotta 1957 varten on tulo- ja menoarvio-
16528: tarkastustoimintaa, mistä taas on aiheutunut ehdotuksessa posti- ja lennätinlaitoksen au-
16529: lisääntyvää kuljetusneuvojen tarvetta. Pu- toja varten merkitty vain 100 milj. markkaa.
16530: helinliikenteen lisääntyminen on tehnyt vält- Ehdotetuna määrällä voidaan kuitenkin kor-
16531: tämättömäksi uudet linja- ja kaapeloimis- vata vain puolet laitoksen linja-autokannan,
16532: työt, jolloin rakennuskustannusten säästämi- n. 400 auton ensi vuoden kuoletuksesta, mikä
16533: seksi on käynyt pakolliseksi hankkia eräitä 10 vuoden kuoletuksen huomioon ottaen on
16534: tähän tarkoitukseen soveltuvia erikoisautoja 40 uusittavaa autoa. Linja-auto maksaa ny-
16535: työmenetelmien koneellistuttamiseksi. kyisin koreineen noin 5 milj. markkaa, joten
16536: Kaikkea tätä toimintaa varten posti- ja tähän tarkoitukseen tarvitaan 200 milj. mark-
16537: lennätinlaitoksella on ollut käytettävänään kaa. Yli 800 muun ajoneuvon uusimiseen
16538: noin 1 200 erilaista moottoriajoneuvoa. Kun puhelin-, radio-, lennätinhuollon ja erilaisten
16539: näistä vielä nytkin osa on ennen sotia han- postinkuljetuksien säännöllisyyden ja jatku-
16540: kittua kalustoa, siis yli puolitoistakymmentä vaisuuden turvaamiseksi tarvitaan noin 120
16541: vuotta vanhaa, niin on ymmärrettävää, että milj. markkaa. Yhteensä tarvitaan siis 320
16542: varsinkin vanhempi osa kalustoa on käynyt milj. markkaa.
16543: niin yli-ikäiseksi ja heikoksi, että sen huolto- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
16544: ja ylläpitokustannukset ovat kohonneet huo- kunnioittaen,
16545: mattavan suuriksi. Tästä syystä olisi tällai-
16546: set vanhat ja huonossa kunnossa olevat autot että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16547: viipymättä korvattava uusilla. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
16548: Posti- ja lennätinlaitoksen moottoriajoneu- 24 momentille hallituksen esityksessä
16549: vojen kuoletusajaksi on laskettu 10 vuotta, jo olevan määrärahan lisäksi 220 mil-
16550: mikä on niille ajoneuvoille, jotka ajavat vuo- joonaa markkaa autojen hankkimiseksi
16551: sittain useita kymmeniä tuhansia kilomet- posti- ja lennätinlaitokselle liikenteestä
16552: rejä, esim. linja-autot noin 80 000 kilometriä, poistettavien tilalle.
16553: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16554:
16555: Veikko Helle. K. F. Haapasalo. Unto Suominen.
16556: Veikko Kokkola. Heikki Hykkäälä. Väinö Tikkaoja.
16557: Arvo Sävelä.
16558: 1165
16559:
16560: IV,423. - Rah.al. N:o 356.
16561:
16562:
16563:
16564:
16565: Uusitalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puhelin-
16566: ja lennätinverkon laajentamiseen ja parantamiseen.
16567:
16568:
16569: E d u s k u n n a ll e.
16570:
16571: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksen Huolestuttavinta asiassa on, ettei tilanne
16572: 19 Pl. I luvun 25 momentin kohdalle on tässä suhteessa edes pysy ennallaan, vaan
16573: merkitty puhelin- ja lennätinverkon laajen- vuosi vuodelta entisestäänkin huononee. Huo-
16574: tamiseen ja parantamiseen 1200 milj. mark- mioon ottaen varsinkin ne suuret haitat ja
16575: kaa. Kun tunnettua on, että valtion puhelin- suoranaiset vahingot, mitkä puhelinoloissa
16576: liikennetoiminta ei ole pystynyt seuraamaan vallitsevat epäkohdat aiheuttavat talouselä-
16577: lisääntyneiden vaatimusten edellyttämiä tar- mälle, on pidettävä erittäin suotavana, että
16578: peita, ei ole valtion edun mukaista, että nyt puhelinlaitteiden kunnostamiseen ja puhelin-
16579: ehdotetaan valtion puhelin- ja lennätinver- verkon laajentamiseen vastaisuudessa voitai-
16580: kon laajentamiseen ja parantamiseen myön- siin myöntää riittävän suuret määrärahat.
16581: nettäväksi vain neljäsosa siitä, mitä asian- · Huomattava on lisäksi, että ne varat, jotka
16582: omainen keskusvirasto, posti- ja lennätin- kaukopuhelinverkoston parantamiseen on
16583: hallitus on esittänyt. viime vuosina myönnetty, eivät pääse ajoissa
16584: Vuodesta vuoteen on tarkoitukseen hallitus tuottamaan hyötyä, ellei verkostoa pikaisesti
16585: esittänyt varoja riittämättömästi. Tämä il- saateta kuntoon. Posti- ja lennätinhallituk-
16586: menee mm. hallituksen esitykseen valtion sessa on suunnitelmat kuntoonsaattamiseksi
16587: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1952 otetusta jo valmiina. V arat vain puuttuvat.
16588: liitteestä, jossa todetaan, että ,Posti- ja len- Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
16589: nätinlaitokseen tapahtuvat sijoitukset reali- ehdotamme kunnioittaen,
16590: sesti tuskin ovat vuoden 1938 tasolla". Myös
16591: valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16592: vuodelta 1949 todenneet, että valtion puhe- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
16593: linverkostoa varten on ,jatkuvasti myön- 25 momentille lisäyksenä 300 000 000
16594: netty aivan riittämättömästi varoja" ja ettei markkaa puhelin- ja lennätinverkon
16595: puhelinliikenne nykyisin läheskään vastaa laajentamiseen ja parantamiseen.
16596: sille kohtuudella asetettavia vaatimuksia.
16597: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16598:
16599: Eino Uusitalo. Tahvo Rönkkö. Artturi Jämsen.
16600: Eino Rytinki. J. F. Pöykkö. Marja Lahti.
16601: T. Saloranta. Lennart Heljas. Eemil Partanen.
16602: Onni Mannila. M. 0. Lahtela. Matti Mattila.
16603: 1166
16604:
16605: IV,424. - Rah.al. N:o 357.
16606:
16607:
16608:
16609:
16610: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien
16611: puhelintoimipaikkojen perustamista varten maaseudulle.
16612:
16613:
16614: B d u s k u n n a ll e.
16615:
16616: Valtion puhelinliikennetoiminta ei ole mänä puhelinolojen pikaista parantamista
16617: yleensäkään pystynyt seuraamaan yleistä maaseudulla.
16618: kehitystä ja lisääntyneitä tarpeita. Maas- Edellä sanotun perusteella, ja kun halli-
16619: samme on sitäpaitsi runsaasti sellaisia asut- tuksen tarkoitukseen ehdottama määräraha
16620: tuja seutuja varsinkin Pohjois- ja Itä-Suo- on tarpeeseen verrattuna täysin riittämätön,
16621: messa, joissa kokonaiset kylät ovat vailla ehdotamme kunnioittaen,
16622: puhelinta, ja yleensäkin on puhelintoimi-
16623: paikkoja maaseudulla liian harvassa. Maan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16624: hankintalain nojalla on myös perustettu lu- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
16625: kuisia ryhmäasutuksia, jotka ovat kokonaan 25 momentille 100 miljoonan markan
16626: vailla puhelinyhteyttä. Sanomattakin on sel- lisäyksen uusien puhelintoimipaikko-
16627: vää, mitä haittoja tällaisesta asiantilasta on. jen perustamista varten maaseudulle,
16628: Nykyoloissa onkin pidettävä välttämättö- erityisesti syrjäisme ja uus~1le asutus-
16629: alueille.
16630: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
16631:
16632: Veikko Vennamo. Martti Salminen.
16633: Grels Teir. M. 0. Lahtela.
16634: 116'1
16635:
16636: IV,425.- Rah.al. H:o 358.
16637:
16638:
16639:
16640:
16641: Erkkilä. ym.: Määrärahan osoittamisesta perunanjalostusteh-
16642: taan pe1'u8tamista varten Paavolan pitäjän Ruukin kylään.
16643:
16644:
16645: E d u s 'k u n n a 11 e.
16646:
16647: Tämän syksyn satotulokset osoittavat, mi- nasta voi juuri puhua, niin olematon se on,
16648: ten vähän todella löytyy sellaisia kasvi- kun lähiseudulla ei ole perunan jalostusteh-
16649: laatuja, joilla olisi edes jonkinlaisia luotet- dasta, joka voisi olla suurempana ostajana,
16650: tavia mahdollisuuksia menestyä Pohjois-Poh- eikä kuljettaminen pitkien matkojen taakse
16651: janmaalla. Ainoastaan perrinasta saadaan ole mahdollista korkeiden rahtikustannusten
16652: jopa hyvä sato ja on peruna aikaisempina- vuoksi. Sen vuoksi omaan maakuntaan olisi
16653: km epäedullisina vuosina antanut keskin- saatava perunan jalostustehdas, jonka avulla
16654: kertaisia satoja ja on siis sen viljeleminen asia voitaisiin hoitaa.
16655: melko vannaa. Tehtaan paikaksi olisi mielestämme sopiva
16656: Siika- ja Pyhäjokilaaksojen kunnat ovat Paavolan pitäjässä oleva Ruukin aseman
16657: maamme pahimpia työttömyysalueita juuri seutu, jossa Ruukki Oy: n omistama kivi-
16658: sen vuoksi, että halla usein turmelee sadon. rakenteinen entinen tervatehdas olisi tähän
16659: Teollisuutta ei ole, tilat ovat liian pieniä tarkoitukseen käytettävissä.
16660: eivätkä voi ant~,ta toimeentuloa siinä työs- Kun perustamiskustannukset edullisestikin
16661: kentelevälle väelle, eikä ole löydetty rat- asian hoitaen nousevat melko suuiiksi, olisi
16662: kaisua, jolla viljelijät saisivat rahatulioja toivottavaa, että valtiovalta voisi auttaa
16663: välttämättömiin tarpeisiinsa. Rahan puute asian hoitamisessa, sillä paikalliselle muu-
16664: on se välttämätön paha, joka ajaa pienvil- tenkin suurissa vaikeuksissa elävälle pien-
16665: jelijäväestön ansiotöiden hakuun, vaikka viljelijäväestölle se on ylivoimainen tehtävä.
16666: työtä omalla tilalla kyllä olisi. Edellä esittämillämme perusteilla kun-
16667: Sen vuoksi olisi löydettävä sellaisia kas- nioittaen ehdotamme,
16668: veja, joiden menestyminen olisi melko var-
16669: maa ja joilla olisi menekkimahdollisuuksia että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16670: kohtuulliseen hintaan. Kuten edellä todet- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
16671: tiin, peruna menestyy kohtalaisesti, mutta markan määrärahan perunanjalos-
16672: vähänkin paremman sadon tullessa sen mark- tustehtaan rakentamiseksi Paavolan
16673: kinoiminen tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia pitäjän Ruukin kylään.
16674: niinkuin tänäkin syksynä - eikä hin-
16675: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
16676:
16677: Eeli Erkkilä. Antti Kinnunen. Toivo Antila.
16678: Eino Rytinki. J. F. Pöykkö. Eino Uusitalo.
16679:
16680:
16681:
16682:
16683: 47 E 645/56
16684: 1168
16685:
16686: IV,426. - Ra.h.al. N: o 359.
16687:
16688:
16689:
16690:
16691: Liljaström ym.: Määrärahan osoittamisesta perustettavan su-
16692: laton ja valssilaitoksen suunnittelukustannuksiin.
16693:
16694:
16695: E d u s k u n n a 11 e.
16696:
16697: Eduskunta hyväksyi 15. 5. 1956 pitämäs- vieläkään ole ryhtynyt mihinkään toimenpi-
16698: sään istunnossa toivomusponnen: ,että hal- teisiin tämän toivomuksen mukaisesti, saam-
16699: litus kiireellisesti suorituttaisi tutkimuksen mekin kunnioittavasti esittää,
16700: kotimaisen terästeollisuuden tehostamiseksi
16701: ja ryhtyisi toimenpiteisiin sulaton ja valssi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16702: laitoksen perustamiseksi nykyisin tuotetta- tulo- ja menoarvioon 500 miljoonan
16703: van rautarikasteen kotimaassa jalostamista markan siirtomäärärahan perustetta-
16704: varten ja siihen elimellisesti liittyvän mal- van sulaton ja valssilaitoksen suunnit-
16705: min etsintätoiminnan tehostamiseksi". telukustannuksiin ja alustaviin raken-
16706: Kun tietämämme mukaan hallitus kuiten- nuskustannuksiin.
16707: kaan eduskunnan päätöksestä huolimatta ei
16708: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
16709:
16710: V. Liljeström. Toivo Kujala. Urho Saariaho.
16711: Erkki W. Mohell. 0. A. Öhman. Lennart Heljas.
16712: Artturi Tienari. Johannes Wirtanen. 0. Lindblom.
16713: Veikko Helle. Grels Teir. Arvo Salminen.
16714: Artturi Koskinen. R. Hallberg. Lauri Järvi.
16715: Arvo Ahonen. Heikki Soininen. Pentti Liedes.
16716: Sven Högström. Harras Kyttä.
16717: 1169
16718:
16719: IV,427. - Fin.mot. N:o 360.
16720:
16721:
16722:
16723:
16724: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för grun-
16725: dande av en cellulosa- och pappersfabrik i Närpes kommun.
16726:
16727:
16728: Till Riksdagen.
16729:
16730: Hänvisande till motiveringen i hemställ- stort 10 miljoner mark, för vidtagande
16731: ningsmotion n: o 72, inlämnad till 1953 ärs av förberedande åtgärder för grun-
16732: riksdag, föreslär undertecknade, dandet av en cellulosa- och pappers-
16733: fabrik i Närpes kommun.
16734: att Riksdagen i statsförslaget för
16735: år 1957 måtte upptaga ett anslag,
16736: Helsingfors den 18 september 1956.
16737:
16738: Gösta Rosenberg. Toivo .Asvik. Nestori Nurminen.
16739: ll'lO
16740:
16741: IV,427. - Rah.al. N: o 360.
16742: Suomennos.
16743:
16744:
16745:
16746: Rollenbel"g Ylll·: Määrärahan osoittamisesta selluloosa- ja pa-
16747: peritehtaan perustamiseksi Närpiön kuntaan.
16748:
16749:
16750: E d -u s k u n n a 11 e.
16751:
16752: Viitaten vuoden 1953 nltiopäivillä. tehdyn markan ntä.iirärahafl, valmi.tfavia toi-
16753: tQivomusaloitteen n: o 72 perusteluihin alle- menpiteitä varten selluloos~ ja pape-
16754: kh•joittaneet ehdottavat, ritehtaan perustamiseksi Närpiön kun-
16755: taan.
16756: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16757: tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
16758: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
16759:
16760: Göata BoJSenbel"&'. Toivo Asvik. Nestori Nurminen.
16761: 1171
16762: IV,428. - Rab..al. N:o 361.
16763:
16764:
16765:
16766: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suoritta-
16767: miseksi KemijärveUe rakennettavaa puunjalostuslaitosta
16768: vart~n.
16769:
16770:
16771: E d u s k u n n a ll e.
16772: Koillis-Lapin metsävarat tarjoisivat raaka- on riippuvainen ansiotyömahdollisuuksista.
16773: ainetta monipuoliselle ja laajalle puu:njalös- Ku.n työtilaisuuksia ei ole ollut, on viime
16774: tusteollisuudelle. Metsänhoitaja A. E. Jär- vuosien työttömyyskausina jouduttu huo-
16775: visen suorittan:llen tutkimliksien mukaan tnattava määrä, jopa 5 000-7 000 miestä,
16776: valtion omistä:mieh Ke:mijä:r\Ten pohjoispuo- sijoittamaan vuosittain valtion ja kuntieh
16777: Iisten v~istöo.lueiden metsämaiden pitlta-ala järjestämiin työttömyystöihin. Täten on
16778: on n. 1 600 000 hehtaaria. Sillä kasvava työttömyystöiden järjestämiseeh jouduttu
16779: puuvarasto on n. 70 000 000 kiintokuutio- käyttämäan yksin valtionldn varoja useita
16780: metriä, josta yli-ikäistä ha\TUpuuvaltaista satoja miljoonia markkoja. Lisäksi on työt-
16781: metsä.ä. on n. 50 000 000 kiintokuutiometriä tömyys tuottanut kunnille monenlaisia ta-
16782: ja tukkipuita vähintään 60 000 000 kpl. Vuo· loudellisia uhrauksia ja vaikeuksia, väestön
16783: tuisen metsien lisäkas\TUn nykyisessäkin ti· oman elämän vaikeutumisesta puhumatta-
16784: lassa oli laskettu olevan n. 760 000 kiinto- kaan. On myös nähtävissä, ettei lähitule-
16785: kuutiometriä. Metsänhoidolliseen kuntoon vaisuudessa työttömyystilanne Koillis-Lapin
16786: saatettuna lisäkasvu kohoaisi kaksinkertai- alueella helpotu, vaan pikemminkin päin-
16787: seksi. Laskelmaan on vielä liitettävä yksi· vastoin. Sen aiheuttaa jo yksin sekin, että
16788: tyisten mailla olevat metsävarat, jotka ovat väestön lisääntyminen näillä alueilla on huo-
16789: Kemijärven itäpuolella Posion ja Kuusamon mattavan suuri.
16790: kunnan alueilla. Asiantuntijoiden suoritta· Koillis-Lapin alueella on myös erittäin so-
16791: mien tutkimusten mukaan metsien yli-ikäi- pivia puunjalostusteollisuuden sijaintipaik-
16792: syydestä johtuen kaatuu ja lahoaa maahan koja. Esim. Kemijärven rantamilla olisi teol-
16793: vuosittain puutavaraa n. 500 000 kiintolrnu- lisuuden sijaintipaikaksi hyviä edellytyksiä.
16794: tiometriä. Tarvittavan veden saanti ei tuottaisi min-
16795: Näiden valtavien puutavaramäärien kan- käänlaisia vaikeuksia, ja koska rautatie yh·
16796: llltttava hyödyksikäyttö ja kansantaloudellis- distää Kemijärven valtakunnan rataverkos-
16797: ten arvojen suoranaisen tuhlauksen estämi- toon, muodostaisivat nämäkin jo edellytyk-
16798: nen puiden maahan lahoamisen seurauksena set puunjalostusteollisuuden toiminnalle.
16799: on mahdollista ainoastaan siten, että raken- Koska valtio joutuu vuosittain käyttä-
16800: netaan puunjalostusteollisuutta raaka-ainei- mään satoja miljoonia markkoja työttö-
16801: den läheisyyteen. myystöiden järjestelyihin ja koska valtio
16802: Kemijoen vesivoimavarojen rakentaminen omistaa noin 80% alueen metsäalasta, olisi
16803: tekee myös voimansaanuin rakennettavalle vaitionkin etujen mukaista puunjalostus-
16804: teollisuudelle mahdolliseksi. Toiselta puolen teollisuuden aikaansaaminen Koillis-Lapin
16805: myös rakennettujen voimalaitosten tarjoama alueelle.
16806: voima voidaan edullisimmin käyttää paikan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16807: päällä, jolloin säästytään voimansiirrosta
16808: johtuvasta hukasta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16809: Puunjalostusteollisuuden aikaansaamista tulo- ja menoarvioon 6 miljoonan
16810: Koillis-Lapin alueelle puoltavat myöskin markan määrärahan tutkimuksen suo-
16811: työllisyysnäkökohdat. Koillis-Lapin kuntien rittamiseksi ja suunnitelman laatimi-
16812: yli 60 000 nousevasta väestöstä suurin osa seksi Kemijärvelle rakennettavaa
16813: puunjalostuslaitosta varten.
16814: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
16815:
16816: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
16817: 1172
16818:
16819: IV,429. - Rah.al. N:o 362.
16820:
16821:
16822:
16823:
16824: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta Inariin Iva-
16825: lon kylään perustettavan puunjalostusteollisuuslaitoksen
16826: rakennustöiden aloittamiseksi.
16827:
16828:
16829: E d u s k u n n a ll e.
16830:
16831: Inarin alueen puuvarojen laajempi, met- jalostusteollisuuden rakentaminen Ivaloon on
16832: sänhoidonkin kannalta välttämätön puuvaro- paitsi raaka-ainemahdollisuuksien, myös työ-
16833: jen käyttö on mahdollista vain sinne raken- tilaisuuksien lisäämisen kannalta välttämä-
16834: nettavan puunjalostusteollisuuden avulla. tön. Työttömyys Inarin kunnan alueella on
16835: Suoritettujen tutkimusten perusteella onkin pysyvä ilmiö, joka kuluvana talvikautena ja
16836: päädytty siihen, että Ivaloon, Inarin järven seuraavina vuosina muodostuu entistäkin
16837: rannalle rakennettaisiin kuitulevytehdas ja suuremmaksi, koska Neuvostoliitolle raken-
16838: sahalaitos. Teollisuuslaitoksen tarkemman nettavat voimalaitokset ovat valmistuneet ja
16839: suunnittelun ja rakennustöiden aloittamista niissä työskennelleet Inarin kuntalaiset ovat
16840: varten otettiinkin jo v. 1956 talousarvioon jääneet työ- ja ansiomahdollisuuksia vaille.
16841: 40 milj. markan määräraha. Tästä huolimatta Erikoisesti tästäkin syystä olisi Inarin kun-
16842: ei sanotun teollisuuslaitoksen rakennustöiden nan alueelle suunnitellun puunjalostusteolli-
16843: aloittamiseen ole ryhdytty. Onpa esitetty suuslaitoksen rakennustyöt saatava käyntiin
16844: sellainenkin vaihtoehto, että ko. teollisuus- vielä kuluvan talven aikana. Siksi olisi myös
16845: laitos rakennettaisiin Pohjois-Norjaan, meren vuoden 1957 talousarvioon otettava määrä-
16846: rannalle, jonne raakapuu kuljetettaisiin au- raha tarkoitukseen.
16847: toilla Inarin alueelta. Tätä on puolustettu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16848: mm. sillä, että kun rakennetaan maantie
16849: Inarista Norjaan, meren rannalle, raakapuun että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16850: kuljetusmahdollisuudet täten saataisiin tur- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
16851: vatuksi. kan määrärahan Inariin Ivalon kylään
16852: Inarin alueen väestön kannalta tällainen perustettavan puunjalostusteollisuus-
16853: ratkaisu olisi suorastaan kohtalokas ja kan- laitoksen rakennustöiden aloittami-
16854: santaloudellisestikin se olisi typerä. Puun- seksi.
16855: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
16856:
16857: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio.
16858: Toivo Friman.
16859: 1173
16860:
16861: IV,430. - Rah.al. N: o 363.
16862:
16863:
16864:
16865:
16866: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksien suoritta-
16867: miseksi polttoturvetta käyttävän kaasuturbiinisähkövoima-
16868: laitoksen perustamisesta Jalasjärven tai Kauhajoen kun-
16869: taan.
16870:
16871:
16872: E d u s k u n n a ll e.
16873:
16874: Maassamme on suoalueita n. 10.4 milj. ha. sesti hyöty muodostuisi huomattavan suureksi
16875: Huomattavan suuret alueet näistä sisältävät sähköenergian tuotannossa ja toisaalta voi-
16876: pohtoturvetuotannolle sopivaa turvetta. Suo- taisiin tarjota maaseudulle työtilaisuuksia
16877: alueista suurin ja käyttökelpoisin sijaitsee uusien tuotanto- ja teollisuuslaitosten perus-
16878: Etelä-Pohjanmaalla, Kauhajoen ja Jalasjär- tamisen kautta. Käsityksemme mukaan olisi
16879: ven kuntien alueella. Useampaa suoryhmää ryhdyttävä tutkimaan, mitä mahdollisuuksia
16880: hyväksi käyttäen on ko. alueella polttotur- on tuottaa taloudellisesti sähkövoimaa kotoi-
16881: peen ottoon kelvollista suota n. 4 500 ha, sella polttoturpeella.
16882: mikä riittää tuottamaan n. 10 milj. tonnin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
16883: määrän kuivaa turvetta. Mainitun alueen
16884: tarjoamat voimavarat sopisi mainiosti käyt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16885: tää esim. valtion toimesta perustettavassa tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
16886: turvekäyttöisessä kaasuturbiini-sähkövoima- suuruisen määrärahan tutkimuksien
16887: laitoksessa. Suoalueitten voimavaroja hyväk- suorittamiseksi polttoturvetta käyttä-
16888: sikäyttämällä tyydytettäisiin Etelä-Pohjan- vän kaasuturbiini-sähkövoimalaitoksen
16889: maan alituotantoalueena sähkövoiman tarve perustamisesta Jalasjärven tai Kauha-
16890: kotoisella raaka-aineella. Kansantaloudelli- joen kuntaan.
16891: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16892:
16893: Toivo Asvik. Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho.
16894: uu
16895: IV,4.31.- ltah.al. N:o 3M.
16896:
16897:
16898:
16899:
16900: )(a.ani'Mil ym.:
16901: Määriiraltun osoittamisesta uittokanavan ra-
16902: kemamiseksi Varkauden kauppalassa olevan laivakanavan
16903: vi~Jreen.
16904:
16905:
16906:
16907: E d u s k u n n a 11 e.
16908:
16909: Eduskunta on marraskuun 26 päivänä 1954 myystyökohde, ensi tilassa pantava alulle ja
16910: hy-väksynyt kulkulait()Svaliokunnan mietin- pyrittävä tekemään valmiiksi viivytyksettä.
16911: nön n:o 20, jonka ponnessa lausutaan toivo- Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
16912: mus, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- mukaan rakennuskustannukset tulisivat ole-
16913: menpiteisiin uittokanavan rakentamiseksi maan n. 380 milj. markkaa."
16914: Varkauden kauppalassa olevan Taipaleen Ponnessa valiokunta esittää, ,että hallitus
16915: laivakanavan viereen. kiirehtisi toimenpiteitä uittokanavan rakenta-
16916: Kesäkuun 4 päivänä 1956 eduskunta hy- miseksi Taipaleen kanavaan."
16917: väksyessään kulkulaitosvaliokunnan mietin- Ensi talven aikana vaikeaksi kehittyvä
16918: nön n:o 30 kiirehtii hallituksen toimenpiteitä työllisyystilanne edellyttää hyödyllisten työ-
16919: ja lausuu: ,Eduskunta on vuoden 1954 val- kohteiden avaamista, jotka samalla mahdol-
16920: tiopäivillä lausunut Hallitukselle toivomuk- lisimman suuressa määrin hyödyttäisivät seu-
16921: sen kiireellisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä tukunnan talouselämän kehittymistä.
16922: Taipaleen uittokanavan rakentamiseksi. Tai- Kun eduskunnan kulkulaitosvaliokunnan
16923: paleen kanava kaksine sulkuineen on tällä toivomuksessa mainitulla rakennustyöllä näi-
16924: hetkellä Leppävirran reitillä ainoa puutava- hin tuloksiin osittain päästäisiin, olisi mai-
16925: ran nippukuljetuksen ruuhkapaikka. Edus- nittu rakennustyö kiireellisesti aloitettava.
16926: kunnan saamien tietojen mukaan on Taipa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16927: leen kanavan kautta kuljetetun puutavaran
16928: määrä huomattavan suuri, ja Taipaleen su- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16929: lun uudelleen rakentaminen helpottaisi rat- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
16930: kaisevasti liikennettä Kallavedeltä Saimaalle kaa uittokanavan rakentamiseksi V ar-
16931: saakka. Tämän vuoksi olisi uittokanavan ra- kauden kauppalassa olevan laiva-
16932: kentaminen, joka olisi myös sopiva työttö- kanavan viereen.
16933: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
16934:
16935: Hugo Manninen. Martti Leskinen. Esa Hietanen.
16936: 1176
16937:
16938: IV,432.- :&ah.al. N:o 365.
16939:
16940:
16941:
16942:
16943: Pi7kkö JDL: Korotetua mU.rärahan. osoittamisesta lainaksi
16944: Rtwenieme• kaupp4l4Ue kauppalan asemakaavapakkolu-
16945: nastuksia varten.
16946:
16947:
16948: E d u s k u n n a 11 e.
16949:
16950: Vuodeh 1957 tulo• ja menoarvioksi teke• laih perUllteella lunastettavien alueiden omis-
16951: mässään esityksessä hallitus on ehdottanut tajat 888vat säädetyssä järjestyksessä. määrä-
16952: muun muassa myönnettäväksi Rovaniemen tyn pakkolunastuskorvauksen rahana tai
16953: kauppalalle lainåna asemakaavajärjestelyjä muutoin todella täysimääräistmä.
16954: varten kaikkiaan 306 milj. markkaa, josta Kun hallitus nyt kuitenkin ehdottaa, että
16955: rahana 176 milj. ja valtion pitkäaikaisina korvauksien suorittamiseen olisi edelleen käy-
16956: obligaatioilla 130 milj. markkaa. Varat on tettävä samoja valtion pitkäaikaisia obligaa-
16957: tarkoitettu käytettäväksi huhtikuun 27 päi- tioita, joita valtiovarainministeriö on tähän
16958: vänä 1946 Rovaniemen kauppalan oikeu- tarkoitukseen pari vuotta sitten määrännyt
16959: desta pakkolunastaa kauppalan alueeseen ja joilla indeksiehtoa vailla olevina ei ole
16960: kuuluvaa maata annetun lain mukaisten pak- läheskään nimellisarvoaan vastaavaa käypää
16961: kolunastuskorvausten s'uorittamiseen. arvoa, on todettava, että eduskunnan edellä
16962: Mainitun lain mukaisten korvausten mak- mainittua kehoitusta ei ole noudatettu. Jotta
16963: sutapakysymys on useampaankin kertaan asia saataisiin oikeudenmukaisella - ja lain-
16964: ollut eduskunnan käsiteltävänä ja on edus- säätäjän nimenomaisesti edellyttämällä -
16965: kunta ollut jatkuvasti sillä kannaHa, että tavalla järjestykseen, ehdotamme kunnioit-
16966: tämän lain mukaiset korvaukset on makset- taen,
16967: tava täyden korvauksen periaatteen mukai-
16968: sesti. Viimeksi eduskunta käsitteli tätä asiaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16969: viime joulukuun 19 päivänä, jolloin se, jat- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
16970: kaesaaan lain voimassaoloaikaa vuoden 1956 1 momentille lisäyksenä 130 miljoo-
16971: loppuun, samalla hyväksyi lausuman, jossa naa markkaa Rovaniemen kauppalalle
16972: se kehoitti hallitusta ensi tilassa ryhtymään rahalainana käytettäväksi kauppalan
16973: toimenpiteisiin, jotta kaikki tämän erityis- asemakaavapakkolunastuksia varten.
16974: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
16975:
16976: J. F. Pöykkö. Eino Rytink.i.
16977: Eeli Erkkilä. M. 0. Lahtela.
16978:
16979:
16980:
16981:
16982: 48 E 64ii/56
16983: 1176
16984:
16985: IV,433. - Rah.al. N: o 366.
16986:
16987:
16988:
16989:
16990: Ahonen ym.: Korotetun · määrärahan osoittamisesta lainoiksi
16991: yksityisoppikoulujen koulurakennusten rakentamiseen.
16992:
16993:
16994: E d u s k u n n a 11 e.
16995:
16996: Maassamme toimivilla erityisten kannatus- tuuttoman korkealle, yksityisten oppikoulu-
16997: yhdistysten ja osakeyhtiöiden sekä kuntien jen velan ollessa nykyisin jo 3 410 560 000
16998: omistamilla ns. yksityisillä oppikouluilla on markkaa.
16999: hyvin tärkeä asema oppikoululaitoksessamme. Vastaisuudessa tilannetta pahentaa myös
17000: Yksityisiä oppikouluja toimii maassamme se, että oppikouluihin pyrkivien lukumäärä
17001: 251 ja valtion omistamia 115. Vuoden 1955 on viime vuosina jatkuvasti kasvanut erit-
17002: -56 tilaston mukaan yksityisissä oppikou- täin voimakkaasti, osaksi oppikoulusivistyk-
17003: luissa oli oppilaita 71 401 ja valtion oppikou- sen muuttuneen aseman, osaksi syntyväisyy-
17004: luissa 60 870. Näin ollen oppikoulujen oppi- den lisääntymisen vuoksi. Viimeksi maini-
17005: laista on runsas enemmistö yksityisissä oppi- tun seikan vaikutukset tulevat lähivuosina
17006: kouluissa ja etupäässä vähävaraisia oppi- olemaan vieläkin tuntuvammat oppikoulujen
17007: laita, joilla ei ole mahdollisuuksia lähteä ko- oppilasmäärissä.
17008: tikuntansa ulkopuolelle valtion omistamiin Huomioon ottaen yksityisten oppikoulujen
17009: kouluihin. Saatujen tietojen mukaan olisi suuren merkityksen yhteiskunnassa ja niiden
17010: 59 yksityiselle oppikoululle rakennettava monet suuret vaikeudet ehdotamme kunnioit-
17011: kokonaan uusi koulu, lisärakennus 73: lle ja taen,
17012: perusteellisia korjauksia suoritettava hyvin
17013: lukuisissa kouluissa. Avustuslainoitukseen on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17014: eduskunta kuluvan vuoden tulo- ja menoar- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
17015: vioon varannut 100 milj. markkaa. Määrä- 5 momentille lisäyksenä 100 000 000
17016: rahasta anoi 66 oppikoulua avustusta yh- markkaa käytettäväksi yksityisoppi-
17017: teensä 687 580 000 markkaa. Avustuslainat koulujen omistajille, kannatusyhdis-
17018: ovat olleet aivan riittämättömät, ja sellaiset tyksille, osakeyhtiöille ja kunnille an-
17019: koulut, jotka ovat voineet jollakin tavoin ra- nettavina avustuslainoina uusien kou-
17020: kentaa korkeakorkoisella pankkiluotolla, ovat lurakennusten aikaansaamiseen tai
17021: nyt joutumassa taloudellisiin vaikeuksiin, koulurakennustöiden aiheuttamien ra-
17022: koska lukukausimaksuja ei voida nostaa koh- situsten lieventämiseen.
17023: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
17024:
17025: Arvo Ahonen. Rafael Paasio.
17026: Väinö Tikkaoja. T. Saloranta.
17027: K. Kauhanen.
17028: 1177
17029:
17030: IV,434. - Rah.al. N:o 367.
17031:
17032:
17033:
17034:
17035: Ho~la ym.: Korotetun .määrärahan osoittamisesta lainoiksi
17036: yksityisoppikoulujen kouluhuoneistojen rakentamista var-
17037: ten.
17038:
17039: Eduskunnalle.
17040: Yksityiset oppikoulumme ovat rakennus- on, että yksityisoppikoulut ovat vallitsevana
17041: ten suhteen erittäin vaikeassa asemassa. oppikoulumuotona maassamme. Kun valtion
17042: Kun esim. kunnalliset kokeilukeskikoulut oppikouluja on yhteensä 115, on yksityisiä
17043: saavat rakennuksiaan varten valtiolta avus- 251.
17044: tuksina ja lainoina 60-90 % kokonaiskus- On itsestään selvä, että nykyinen tilanne
17045: tannuksista, tavallisille keskikouluille, oli- on varsin epäoikeudenmukainen: ei vain si-
17046: vatpa ne kannatusyhdistyksen varassa toimi- käli, että kunnalliset kokeilukeskikoulut ovat
17047: via tai kunnan omistuksessa olevia, on val- kokonaan toisessa asemassa, vaan myös si-
17048: tion taholta niiden rakennuksia varten va- käli, että valtion kouluihin sijoitettavat op-
17049: rattu varsinaiseen menoarvioon vain vähäi- pilaat pääsevät 5 000 markan lukukausimak-
17050: nen summa: tänä vuonna 100 milj, edelli- sulla, kun taas yksityisoppikouluissa mo-
17051: senä vuonna vain 50 milj. mk. Tämän sum- nissa tapauksissa lukukausimaksut nousevat
17052: man vähämerkityksellisyys näkyy mm. seu- kolminkertaisiksi. Huomattava on myös, että
17053: raavista seikoista: eri paikkakunnat ovat varsin eri asemissa.
17054: Tänä vuonna sanottua 100 milj. markan Niinpä todettakoon, että varsinaisella maa-
17055: määrärahaa anoi yhteensä 66 koulua, anotun seudulla on vain 6 valtion oppikoulua. Ti-
17056: summan noustessa 687 580 000 markkaan. lanne vaikeutuu lisäksi jatkuvasti, kun suu-
17057: Jaettavana ollut rahamäärä annettiin 22 ret ikäluokat ovat juuri pyrkimässä oppi-
17058: koululle, suurimman summan ollessa vain kouluihin. Jos valtio ottaa huolehtiakseen
17059: 8 milj., pienimmän 2 milj. mk. Näinollen 44 yksin taloudellisista kustannuksista, käy
17060: anojaa eli 2/3 jäi kokonaan osattomaksi lai- asia ylivoimaiseksi. Jos sensijaan kannatus-
17061: nasta. Tilanne muodostuu vuosi vuodelta yhdistykset ja kunnat tulevat huomatta-
17062: yhä vaikeammaksi. Viimeisen tilaston mu- vassa määrin mukaan, on asia toisella ta-
17063: kaan on yksityisoppikoulujen rakennustarve voin reaalisella pohjalla, mutta kuitenkin
17064: 59 uudisrakennusta, 73 huomattavaa lisära- vain sillä edellytyksellä, että valtio tukee
17065: kennusta ja lukuisa joukko perusteellisia yksityisoppikoulujen rakennustoimintaa voi-
17066: korjauksia. Mukaan ei ole otettu niitä 15 makkaammin kuin tähän saakka on tapah-
17067: äskettäin perustettua oppikoulua, jotka tunut.
17068: tänä syksynä alkoivat toimintansa ja jotka Edellä olevan perusteella esitämme kun-
17069: myös tarvitsevat koulurakennuksen. Raken- nioittavasti,
17070: nustoiminnan johdosta yksityiset oppikoulut
17071: ovat pahasti velkaantuneet: velkamäärä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17072: nousee viimeisen laskelman mukaisesti tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
17073: 3 410 560 000 markkaan. Nykyisen rahati- 5 momentille yksityisoppikoulujen
17074: lanteen vallitessa yksityisoppikoulujen on kouluhuoneistojen rakentamiseksi an-
17075: jokseenkin vaikeata saada luottoa muuta nettavia pitkäaikaisia ja halpakorkoi-
17076: kuin siinä tapauksessa, että valtio on edes sia lainoja varten lisäystä 250 m~'l
17077: jossakin määrin tullut avuksi. Huomattava joonaa markkaa.
17078: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
17079:
17080: Niilo Honkala. R. Hallberg. Lauri Järvi.
17081: Irma Hamara. Arvo Salminen. Harras Kyttä.
17082: Saara Forsius. Sven Högström. Matti Miikki.
17083: 1118
17084:
17085: IV,435. - Rah.a.l. N:o 368.
17086:
17087:
17088:
17089:
17090: Sinkkonen JDl.: Kbrotdun määrärahan osoittamisesta lai-
17091: noiksi yksityisoppikoulujen kouluhuoneistojen rakentamista
17092: varten.
17093:
17094:
17095: Eduskunnalle.
17096:
17097: Yksityisoppikouluista on muodostunut Tämän vuoden 100 milj. markan määrärahaa
17098: maassamme vallitseva oppikoulumuoto, joka anoi yhteensä 66 koulua anotun sununan
17099: ed.U8taa oppikouluistamlile runsasta kahta kohotessa 687 580 000 markka.an. MainitUBta
17100: kolmannesta. Kun valtion oppikouluja. on summasta pää.si osalliseksi vain 22 koulua
17101: yhteensä 115, on yksityisiä 251. Valtion k:o'll- lainamäärien vaihdellessa 2=-8 milj. mk vä-
17102: l'Uistä toimii vain 6 koulua varsinaisella maa- lillä. Näinollen jäi 2/3 kouluista eli 44
17103: seudulla, jot~n pääosa on yksityisiä, joko koulua kokonaan osattomaksi lainasta niiden
17104: kannatusyhdistysten tai eräissä tapauksissa kipeiistä tarpeesta huolimatta. Rakennustoi-
17105: myös kunnan omistamia. minnan vuoksi ovat yksityiskoulut pahasti
17106: Se valtava oppilasmäärän lisäys, joka velkaantuneet viime laskelman mukaisen vel-
17107: viime vuosina, jo ennen varsinaisten Jis. suu- kamäärän ol·lessa 3 410 560 000 markkaa.
17108: rien ikäluokkien kouluun tuloa on jouduttu Niinpä onkin todettava, että yksityisoppi-
17109: yksityiskouluihin sijoittamaan, on tehnyt koulujen osalta on tilanne täysin epäoikeu-
17110: nykyiset koulutilat aivan riittämättömiksi. denmukainen, sillä esim. lkunnalliset kokei-
17111: Niinpä onkin todettu, että lähiaikoina on lukeSkikoulut saavat valtiolta avustuksilla ja
17112: rakennettava yksityisoppikouluille 59 uutta lainoina 60-90 % kokonaiskustannuksista.
17113: koulutaloa, 73 huomattavaa lisärakennusta Kun valtion oppikouluihin sijoitettavat pää-
17114: ja lisäksi suoritettava lukuisa joukko perus- sevät 5 000 markan lukuk:ausimaksuHa, jou-
17115: teellisia korjauksia. Tämä aiheuttaa sen, että tuvat yksityiskoulujen oppilaat maksamaan
17116: yksityiskouluilla on edessään erittäin vaikeat jopa kolminkertaisen lukukausimaksun.
17117: ajat, koska nykyisen kireän rahatilanteen Edellä olevan perusteella saamme kun-
17118: vallitessa on lainan saanti jokseenkin mah- nioittaen ehdottaa,
17119: dotonta, ellei valtio edes jossakin määrin
17120: ole mukana. Sensijaan jo melko pieni val- että Eduskunta lisäisi 19 Pl. II lu-
17121: tionlainan tuki on omiaan aktivoimaan muita vun 5 momentille yksityisoppikoulu-
17122: varoja huomattavassa määrin. jen kouluhuoneistojen rakentamiseksi
17123: Viime aikoina on valtion tuki kuitenkin annettavia pitkäaikaisia ja halpakor-
17124: jäänyt kovin vähäiseksi. Niinpä tänä vuonna koisia lainoja varten tarkoitettua sii1·-
17125: varattiin yksityiskoulujen rakennustoimin- tomäärärahaa 250 nt~"ljoonalla mar-
17126: taan huokeakorkoisiksi !ainoiksi vain 100 kalla.
17127: milj. mk ja viime vuonna vain 50 milj. mk.
17128: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
17129:
17130: Yrjö Sinkkonen. Urho Kulovaara.
17131: Antti J. Rantamaa. Harras Kyttä.
17132: M. 0. Lahtela. Eetu Karjalainen.
17133: Eino Rytinki. Armas Leinonen.
17134: 11'79
17135:
17136: IV,436.- Ra.h.a.l. N:o 369.
17137:
17138:
17139:
17140:
17141: Seppä ym.: Miiärärahett osoittamisesta lainaksi Teuvan kun-
17142: nalle kokei.W.keskikoulun rakennushankkeen toteuttamista
17143: varten.
17144:
17145:
17146: E d u s k u n n a ll e.
17147:
17148: Teuv>an kunta sai keväällä 1949 valtioneu- selta saatu rakennusavustukset säädetyssä
17149: vostolta luvan nk. kokeilukeskikoulun perus- järjestyksessä. Valtiolta tulevaa kuoletuslai-
17150: tamiseen. Saman vuoden syksyllä koulu naa, 40 % rakennuskustannuksista eli noin
17151: aloitti toimintansa, joten se on nyt aloitta. 20 milj. markkaa, ei ole saatu. Valtiokont-
17152: nut kahdeksannen lukuvuotensa oppilasmää- tori on kielteisen päätöksensä perusteluksi
17153: rän ollessa 168 ilman rinnakkaisluokkia, joi- ilmoittanut vain, että tarkoitukseen ei ole
17154: den perustamiseen ei ole saatu lupaa. Kou. ollut valtion tulo- ja menoarviossa. määrära-
17155: lua on alusta alkaen pidetty seurakunnalta haa.. Tämä lainan kieltäminen on aiheutta-
17156: vuokratuissa huoneissa. Koska koulun suo- nut TeuV'an kunnalle suuria vaikeuksia luo-
17157: jat ovat täysin tilapäisluontoiset ja epäkäy- tonannon muutenkin kiristyessä. Kunta on
17158: tännölliset sekä lisäksi heikkokuntoiset, mm. kuitenkin noudattanut koko ajan rakenta-
17159: viime talvena eräässä luokkahuoneessa ei misasian hoidossa viranomaisten ohjeita, jo-
17160: lämmityksestä huolimatta saatu mittaria ten se on tahtomattaan joutunut vaikeuk-
17161: nousemaan lämpöasteiden puolelle, päätti siin.
17162: kunta ryhtyä rakentamaan koululle kirkon- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
17163: kylän kansakoulun yhteyteen lisätiloja. T,ar- nioittaen,
17164: koitusta varten anottiin rakennuslupa ope-
17165: tusministeriöstä ja tämä myönnettiin. Varsi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17166: naiset rakennuspiirustukset ja normaalihin- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
17167: nan määrääminen hyväksyttiin viime syk- kan arviomäärärahan käytettäväksi
17168: synä kouluhallituksessa, joka sitä ennen oli kuoletuslainana Teuvan kunnalle ko-
17169: s111anut nimenomaan tätä koulua varten keilukeskikoulun rakennushankkeen
17170: asianomaiset ohjeet opetusministeriöstä. toteuttamista varten.
17171: Syksyllä 1955 aloitettiin koulun rakennus-
17172: työt. Tarkoitusta varten on kouluhallituk-
17173: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
17174:
17175: Mauri Seppä. Toivo Antila.
17176: Johl!tnnes Wirtanen. N. Kosola.
17177: 1180
17178:
17179: IV,437.- Rah.al. N:o 370.
17180:
17181:
17182:
17183:
17184: M. Mattila ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai-
17185: noiksi metsänparannustöihin.
17186:
17187:
17188: E d u s k u n n a ll e.
17189:
17190: Vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityk- toimihenkilöitten palkat sekä toimistovuokrat
17191: seensä on hallitus ottanut yksityismailla suo- ja kaikenlaisten tarvikkeiden hinnat.
17192: ritettavia metsänparannustöitä ja puutava- Kun metsänP'arannusvaroja ei ole edellä
17193: ran kuljetuksen edistämistä varten metsän- mainitussa laissa säädetystä minimimäärästä
17194: parannuslain edellyttämän vähimmäismäärä- kertaakaan korotettu varsinaisessa menoar-
17195: rahan eli 600 milj. markkaa, josta lainoihin viossa, ovat töihin käytettävissä olleet varat
17196: on tarkoitettu 300 milj. ja avustuksiin 300 näin ollen tosiasiallisesti vuosi vuodelta pie-
17197: milj. markkaa. nentyneet ja kuluvana vuonna ne loppuvat
17198: Voimassaoleva metsänparannuslaki säädet- jo syyskuussa.
17199: tiin vuonna 1953. Sen jälkeen ovat olosuh- Näin ollen ehdotamme kunnioittaen,
17200: teet huomattavasti muuttuneet. Toiminnan
17201: tehostamiseksi on mm. valtioneuvoston toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17202: mesta perustettu kolme uutta metsänparan- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
17203: nuspiiriä entisten yhdentoista lisäksi. Sa- 12 momentille lisäystä 100 000 000
17204: manaikaisesti ovat metsätyöväen palkat ko- markkaa käytettäväksi metsänparan-
17205: honneet yli 30 %, ja samoin ovat nousseet nuslain mukaisiin lainoihin.
17206: metsänparannusavustusvaroista maksettavat
17207: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
17208:
17209: Matti Mattila. Yrjö Sinkkonen. Toivo Antila.
17210: Antti J. Rantama.a. Urho Kähönen. Esa Koivusilta.
17211: 1181
17212:
17213: IV,438.- Rah.al. N:o 371.
17214:
17215:
17216:
17217:
17218: Rytinki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
17219: metsänparannustöihin.
17220:
17221:
17222: E d u s k u n n a ll e.
17223:
17224: Viittaamalla raha-asia-aloitteen n: o 204 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17225: syyskuun 17 päivältä 1956 perusteluihin eh- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
17226: dotamme kunnioittaen, 12 momentille 100 000 000 markan
17227: suuruisen lisämäärärahan lainoiksi
17228: metsänparannustöihin.
17229: Helsingissä syyskuun 17 päivänä 1956.
17230:
17231: Eino Rytinki. Arvi Ikonen. Yrjö Hautala.
17232: J. F. Pöykkö. M. 0. Lahtela. Pentti Liedes.
17233: Eino E. Heikura. Eeli Erkkilä. Irma Torvi.
17234: T. Saloranta.
17235: 1182
17236:
17237: 1V,439. - Fin.mot. N:o 372.
17238:
17239:
17240:
17241:
17242: Xorsbiok m. fi.: A.ngående anvisande av förhöjt anslag till
17243: lån för jordförMttringsarbeten.
17244:
17245:
17246: Till Riksdagen.
17247:
17248: Den statskommitte, som ut:rett frågan om ner mark ooh som lån för samma ändamål
17249: lantbrukets grundkrediter, har i sitt be- 350 miljoner mark.
17250: tänka.nde ldagalagt, att bl. a. behovet av Då det är uppenbart, att de av regerin-
17251: jordförbättrings., närmast torrläggningsar- gen föreslagna anslagen är otillräckliga före-
17252: beten, är synnerligen stort. Ett bevis här- slår undertecknade vördsamt,
17253: för har man i de omfattande frostskador,
17254: som inträffat i år och som i betydande grad att Riksdagen såsom Ullägg till
17255: har bristfällig torrläggning som orsak. I statsförslaget för t,ir t957 1,tnder 19
17256: statsförslaget för år 1957 föreslår regeri:p- H t. II: 13 måtte anteekn(Z t-e"ll lån för
17257: gen, att som bidrag till kostnaderna för jordförbättringsarbeten 300 000 000
17258: jordförbättringsarbeten reserveras 600 miljo- mark.
17259: Helsingfors den 18 september 1956.
17260:
17261: Verner Korsbäck. Sven Högström.
17262: Arthur Larson. Grels Teir.
17263: Albin Wiclanan.
17264: 1183
17265:
17266: IV,439. - Rah.al. N:o 372.
17267: Suomennos.
17268:
17269:
17270:
17271: Korsbäck ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
17272: maanparannustöihin.
17273:
17274:
17275: Eduskunnalle.
17276:
17277: Maatalouden perualuottokysymystä selvit- ja !ainoiksi samaan tarkoitukseen 350 mil-
17278: tänyt valtionkomitea on mietinnössään osoit- joonaa markkaa.
17279: tanut, että mm. maanparannus-, lähinnä kui- Kun on ilmeistä, että hallituksen ehdot-
17280: vatustöiden tarve on erittäin suuri. Eräs tamat määrärahat ovat riittämättömät, alle-
17281: todistus tästä on saatu niissä suurissa halla- kirjoittaneet ehdottavat kunnioittaen,
17282: vahingoissa, joita tänä vuonna on sattunut
17283: ja joiden syynä huomattavassa määrässä on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17284: puutteellinen kuivatus. Tulo- ja menoarvio- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
17285: esityksessään vuodelle 1957 hallitus ehdottaa, 13 momentille lisäyksenä 300 miljoo-
17286: että avustuksiksi maanparannustöiden kus- naa markkaa lainoiksi maanparannus-
17287: tannuksiin varataan 600 miljoonaa markkaa töihin.
17288: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
17289:
17290: Verner Korsbäck. Sven Högström.
17291: Arthur Larson. Grels Teir.
17292: Albin Wickman.
17293:
17294:
17295:
17296:
17297: 49 E 645/56
17298: 1184
17299:
17300: IV,440. - Ra.h.al. N:o 373.
17301:
17302:
17303:
17304:
17305: Asvik ym. : Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
17306: maanparannustöitä varten.
17307:
17308:
17309: Eduskunnalle.
17310:
17311: Viitaten rah.al. n: o 171 perusteluihin eh- tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
17312: dotamme, 13 momentille lisäyksenä 200 000 000
17313: markkaa käytettäväksi lainoina maan-
17314: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 parannustöihin.
17315: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
17316:
17317: Toivo Asvik. Rainer Virtanen.
17318: Matti Koivunen. Leo Suonpä.ä.
17319: Pentti Liedes. J. Mustonen.
17320: Irma. Rosnell. N. Nurminen.
17321: Pauli Puhakka. Aleksi Kiviaho.
17322: 1185
17323:
17324: IV,441. - Rah.al. N:o 374.
17325:
17326:
17327:
17328:
17329: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raken-
17330: ntts- ja raivaustöiden suorittamiseen asutustt?oilla.
17331:
17332:
17333:
17334: Eduskunnalle.
17335:
17336: Hallitus on tulo- ja menoarvioesitykses- tiloja, joille on rakennettu asuin- tai koti-
17337: sään vuodelle 1957 19 Pl. II: 16 ,Mil!anpa- eläinrakennus, mutta joille vielä olisi raken-
17338: rannus-, tienteko-, raivaus- ja rakennustyöt nettava lisää rakennuksia, on noin 60. Kun
17339: asutustoimintaa varten" ehdottanut 50 milj. kuluvan sekä ensi vuoden aikana arvioidaan
17340: markkaa. tehtävän noin 300 uutta koeviljelys- ja rai-
17341: Edellä mainitun momentin määrärahalla vaussopimusta, olisi vuonna 1957 tehtävä
17342: rahoitetaan vuoden 1936 asutuslain mukaisia noin 450 urakkasopimusta, jolloin varojen
17343: töitä ja käytetään määrärahaa eniten ns. tarve yksinomaan tilojen rakentamistöiden
17344: koeviljelystilojen eli tilojen, joista asukkaat osalta on noin 225 milj. mk.
17345: ovat tehneet viljelyS- ja raivaussopimuksen, Edellä olevan perusteella on selvää, että
17346: minkä sopimuksen mukaan tila myydään ehdotettu määräraha on aivan riittämätön.
17347: asutettavalle rakennus-, raivaus- ym. velvoit- Jollei momentille osoiteta enemmän varoja,
17348: teiden tultua täytetyksi, rakentamiseen asuk- tulee vuoden 1936 asutuslain toimeenpano
17349: kaan kanssa tehtävin urakkasopimuksin sekä käytännöllisesti katsoen tyrehtymään.
17350: lisäksi raivaustöihin ja tientekolainoitukseen. Edellä lausumamme perusteella ehdotamme
17351: Näitä töitä ei voida rahoittaa minkään muun kunnioittaen,
17352: momentin varoilla, eikä asukkailla ole val-
17353: tion omistaessa tilan mahdollista saada mi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17354: tään lainaaka,an. tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
17355: Vuoden 1956 tulo- ja menoarviossa osoite- 16 momentille lisäyksenä 100 000 000
17356: tun mitättömän vähäisen määrärahan vuoksi markkaa käytettäväksi rakennus- ja
17357: on tällä hetkellä noin 150 sellaista koevilje- raivaustöiden suorittamiseen asutus-
17358: lystilaa, joiden rakentamiseen ja raivaami- tiloilla sekä tientekolainojen myöntä-
17359: seen ei ole voitu lainkaan ryhtyä. Sellaisia mise:en.
17360: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
17361:
17362: Veikko Vennamo. Viljami Kalliokoski
17363: Kalle Kämäräinen. Heikki Soininen.
17364: 1186
17365:
17366: IV,442.- Rah.al. N:o 375.
17367:
17368:
17369:
17370:
17371: Kiviaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
17372: maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
17373:
17374:
17375: E d u s k u n n a 11 e.
17376:
17377: Maaseudun tunnetusti huonot asunto-olot soen suuremman määrärahan turvin, voitai-
17378: kaipaavat korjausta. Hallituksen esityksen siin rakennustoiminnan tehostamisella myös
17379: mukaan on ensi vuoden tulo- ja menoar- lievittää maaseudulla suureksi paisunutta
17380: vioon otettu 1850 milj. markkaa maaseudun työttömyyttä.
17381: asunto-olojen parantamiseen. Se ei kuiten- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17382: kaan riitä, vMn määrärahaa olisi huomatta-
17383: vasti korotettava, koska lainantarve on pal- R.ttä Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17384: jon tätä määrää suurempi. tulo- ja menoarvioon 1 000 000 000
17385: Sen lisäksi, että asunto-oloja parannettai- markkaa lisäyksenä lainoiksi maaseu-
17386: siin terveyden ja viihtyisyyden kannalta kat- dun asunto-olojen parantamiseen.
17387: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
17388:
17389: Aleksi Kiviaho. Irma Torvi. Pertti Rapio.
17390: Toivo Friman. Esa Hietanen. Matti Koivunen.
17391: Toivo Asvik. J. Mustonen. Lauri Myllymäki.
17392: Antti Kinnunen. N. Nurminen. Toivo Niiranen.
17393: Niilo Nieminen.
17394: 1187
17395:
17396: IV,443.- Rah.al. N:o 376.
17397:
17398:
17399:
17400:
17401: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raken-
17402: nuslainoiksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
17403:
17404:
17405: E d u s k u n n a 11 e.
17406:
17407: Maaseudun vähävaraisen väestön asunto- 1957 tulee olemaan ainakin saman suuruinen
17408: olot ovat huonot erittäinkin maan pohjois- kuin kuluvana vuonna, ja varojen tarve,
17409: ja keskiosissa sekä rajaseuduilla. Rakenta- myös kohonneen kustannustason ja kiristy-
17410: miskustannusten suuruus yhdessä maaseu- neen rahatilanteen huomioon ottaen, huomat-
17411: dun kiristyneen rahatilanteen kanssa muo- tavasti suurempi kuin kuluvana vuonna.
17412: dostaa useimmissa tapauksissa asunto-olo- Ehdotettuun määrärahaan olisikin saatava
17413: jen parantamiselle esteen, jonka poistaminen välttämättömästi lisäystä. Menoarvion lop-
17414: ilman valtion tukea on mahdotonta. Vaikka pusumma ei kuitenkaan tämän vuoksi suu-
17415: maaseudun asunto-olojen parantamiseen kun- renisi, koska on paikallaan, että Hsäyksenä
17416: tien asutuslautakuntien välityksellä myönne- osoitettavalla määrällä vähennetään työlli-
17417: tyt lainat ovat suuruudeltaan olleet varsin syyden turvaamiseksi osoitettuja varoja.
17418: vaatimattomia, on kysyntä kuitenkin ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17419: monin verroin suurempi kuin mitä lainoja nioittaen,
17420: on voitu myöntää. Suuri osa kuluvan vuo-
17421: den hyväksyttäviä hakemuksia onkin pakko että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17422: siirtää ensi vuodelle. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II: 17
17423: Vuonna 1956 on tarkoitukseen osoitettu ,,Rakennuslainat maaseudun asunto-
17424: 1 850 000 000 markkaa, minkä määrän hal- olojen parantamiseen" siirtomäärära-
17425: litus on ehdottanut ensi vuodeksikin. On hamomentille 1 000 000 000 markan
17426: odotettavissa, että lainojen kysyntä vuonna lisäyksen.
17427: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
17428:
17429: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela.. Antti Kukkonen.
17430: 1188
17431:
17432: IVt444.- Rah.al. N:o 377.
17433:
17434:
17435:
17436:
17437: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
17438: vesijohto- ja· viemän1aitteiden rakentamiseksi maaseudulle.
17439:
17440:
17441: E d u s k u n n a 11 e.
17442:
17443: Vaikka viime vuosien aikana on monilla kun samanaikaisesti tiedetään, että puutteel-
17444: tahoilla kiinnitetty vakavaa huomiota maa- liset vesihuolto-olomme ovat pääasiallisena
17445: seudun vesihuollon puutteellisuuteen ja py- syynä monien tautien levinneisyyteen maas-
17446: ritty siinä aikaansaamaan parannuksia, on samme, olisi välttämätöntä, että vesihuolto-
17447: yH kahden peltohehtaarin viljelmillä ainoas- olomme maaseudulla saataisiin mahdollisim-
17448: taan vain joka kymmenenteen asuinraken- man nopeasti korjaantumaan. Ensimmäisenä
17449: nukseen vesijohto. Vielä huonompi on ti- edellytyksenä on tällöin riittävien rahavaro-
17450: lanne alle kahden peltohehtaarin tiloilla, jen saanti.
17451: sillä niistä on lähes 95 % ilman vesijohtoa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17452: Syynä tähän tilanteeseen on ennen kaikkea nioittaen,
17453: käytettävissä olleiden varojen niukkuus. Val-
17454: tion tuki on jatkuvasti ollut asian laajuu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17455: teen ja tärkeyteen nähden varsin vaatima- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
17456: tonta. markan määrärahan lainoiksi vesi-
17457: Kun vesihuoltolaitteiden merkitys työn johto- ja viemärilaitteiden rakentami-
17458: säästön ja samalla myös asunto-olojen paran- seksi mooseudulle.
17459: tamisen kannalta tunnustetaan kaikkialla ja
17460: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
17461:
17462: Hilja Väänänen. Nestori Kaasalainen. Marja Lahti.
17463: Artturi Jämsen. Artturi Tiena.ri. Esa Koivusilta.
17464: Sylvi Halinen. J. F. Pöykkö. Eeli Erkkilä.
17465: Eino Uuitalo. Antti J. Ra.ntamaa. Arvi Ikonen.
17466: Anni Hosia. Kalle Kämäräinen.
17467: 1189
17468:
17469: IV,445.- Fin.mot. N:o 378.
17470:
17471:
17472:
17473:
17474: Rosenberg m. n.: A.ngående anvisande av förhöjt anslag till
17475: lån för höjande av fiskhushållningen.
17476:
17477:
17478: T i ll R i k s d a g e n.
17479:
17480: För att eliminera svårigheterna, som före- av ett livsvillkor. Som ett exempel på vad
17481: finnes i fråga om avsättningen på fisk, och ett fryseri blir att kosta kan nämnas fisk-
17482: för att hindra inköpspriset på fisk att un- fryseriet i Nykarleby som ibyggdes för något
17483: der säsongtid falla ned till en ur fiskarnas år tillbaka och ägs av yrkesfiskarna i Ny-
17484: synpunkt sett olönsam nivå, är man inom karleby omnejd. Inberäknat maskinutrust-
17485: expertkretsar fullt ense om nödvändigheten ningen kostade detta fryseri 31 miljoner
17486: av att ett nät av anläggningar för frysning, mark och som statligt lån erhölls 15 miljoner
17487: djupfrysning, torkning och förädling av fisk mark. Fryseriet är inte stort, fryskapaci-
17488: bör uppföras i landet. Sådana anläggningar teten håller sig omkring 12 000 kg i dygnet.
17489: finns det tillsvidare allt för få varför det Redan detta exempel visar att anslaget bör
17490: är synnerligen viktigt att påskynda utveck- ökas med åtminstone det dubbla beloppet.
17491: lingen härvidlag. Hänvisande till ovanstående föreslår un-
17492: Regeringen föreslår i statsförslaget för år dertecknade,
17493: 1957 att 20 miljoner mark skall beviljas
17494: för detta ändamål. Det är emellertid uppen- att Riksdagen i statsförslaget för
17495: bart att ifrågavarande anslag är aHdeies år 1957 under 19 Ht. II kap. 22 mom.
17496: otillräckligt. Det är rätt så dyra företag måtte i Ullägg upptaga 20 m~ij011,er
17497: det här är fråga om. Men i stället är det mark för beviljandet av lån med låg
17498: nationalekonomiskt sett väl placerade pengar, ränta för fiskhushållningens höjande.
17499: och för yrkesfiskeriets framtid är det rent
17500: Helsingfors den 18 september 1956.
17501:
17502: Gösta Rosenberg. Lauri Myllymäki. Eino Roine.
17503: Rainer Virtanen. Toivo Asvik. N. lfurminen.
17504: 1190
17505:
17506: IV,445.- Rah.al. N:o 378.
17507: Suomennos.
17508:
17509:
17510:
17511: Rosenberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai-
17512: noiksi kalatalouden kohottamiseksi.
17513:
17514:
17515: E d u s k u n n a 11 e.
17516:
17517: Jotta kalan menekkikysymyksessä ilmene- tulee maksamaan, voidaan mainita Uuden-
17518: vät vaikeudet voitaisiin poistaa ja estää ka- kaarlepyyn kalanjäädyttämö, joka rakennet-
17519: lan ostohinnan putoaminen sesonkiaikana ka- tiin muutamia vuosia sitten ja jonka omista-
17520: lastajille kannattamattomalle tasolle, ollaan vat Uudenkaarlepyyn ympäristön kalastajat.
17521: asiantuntijapiireissä täysin yksimielisiä siitä, Koneisto mukaanluettuna tämä jäädyttämö
17522: että jäädytys-, syväjäädytys-, kuivaamis- ja maksoi 31 milj. mk, ja valtion lainana saa-
17523: jalostuslaitosten verkosto olisi rakennettava tiin 15 milj. mk. Jäädyttämö ei ole suuri,
17524: maahamme. Sellaisia laitoksia on toistaiseksi ja jäädytyskapasiteetti on noin 12 000 kiloa
17525: aivan liian vähän, minkä vuoksi on erittäin vuorokaudessa. Jo tämä esimerkki osoittaa,
17526: tärkeätä jouduttaa kehitystä tässä suhteessa. että määräraha on lisättävä ainakin kaksin-
17527: Hallitus ehdottaa tulo- ja menoarviOesityk- kertaiseksi.
17528: sessään vuodelle 1957 myönnettäväksi 20 Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
17529: milj. mk tähän tarkoitukseen. On kuitenkin ehdottavat,
17530: ilmeistä, että kysymyksessä oleva määräraha
17531: on aivan riittämätön, siksi kalliista yrityk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17532: sistä tässä on kysymys. Mutta sen sijaan tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
17533: tässä on kysymys kansantaloudellisesti kat- 22 momentille lisäyksenä 20 m~'ljoonaa
17534: soen hyvin sijoitetuista varoista, ja ammatti- markkaa halpakorkoisten lainojen
17535: kalastuksen tulevaisuudelle se on suorastaan myöntämistä varten kalatalouden ko-
17536: elinehto. Esime11kkinä siitä, mitä jäädyttämö hottamiseksi.
17537: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
17538:
17539: Gösta Rosenberg. Lauri Myllymäki. Eino Roine.
17540: Rainer. Virtanen. · Toivo Asvik. N. Nurminen.
17541: 1191
17542:
17543: IV,446. - Fin.mot. N:o 379.
17544:
17545:
17546:
17547:
17548: Wickman m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till
17549: lån för finansieringen av fiskfryserier.
17550:
17551:
17552: T ill R i k s d a g e n.
17553:
17554: Riksdagen har under de senaste åren be- fiskfryserier, nödgas av sina fisklikvider ·in-
17555: viljat ett mindre anslag för utvecklingen av vestera för de löpande utgifterna så pass
17556: fiskhushållningen genom anläggande av fisk- mycket att deras hushållsbehov blir lidande.
17557: fryserier. :Regeringen har i motiveringen tili Detta inverkar menligt icke blott för med-
17558: 1957 års statsförslag förklarat att det är av lemmarnas ekonomi utan även för en ökad
17559: synnerligen stort vikt att ,ett fryse:rinät ska- anslutning tili fiskfryserierna. En god sak
17560: pas längs hela kusten och att transportmate- håller på att bli lidande på grund av njugg-
17561: rielen förbättras så att fisken är felfri när het från statens sida.
17562: den kommer tili konsumtion eller konserve- För att utvecklingen av fiskhushållningen
17563: ring". Detta är alldeles riktigt. Men då an- kunde fortgå, anser undertecknade att an-
17564: slaget för detta behjärtansvärda ändamål un- slaget för fiskarnas egna fryserier och andra
17565: der flere år i följd förblivit vid det blyg- affärer borde höjas så att lån mot Iåg ränta
17566: samma beloppet 12-20 miljoner mark, är i större utsträckning än hittills kunde bevil-
17567: det lätt att förstå att det icke kan bli fråga jas våra fiskare och deras företag.
17568: om någon nämnvärd utveckling av fiskfry- På ovanstående grunder föreslår vi,
17569: serinätet. Tvärtom ser det ut, som om vissa
17570: fiskfryserier, vilka anlagts av fiskarna och att Riksdagen måtte besluta höja
17571: huvudsakligast finansierats av dessa, skulle anslaget i statsförslaget för år 1957
17572: ha att kämpa med ekonomiska bekymmer be- under 19 Ht. II: 22 mom. lån för
17573: roende på de höga anläggnings- och drift- höjande av fiskhushållningen med
17574: kostnaderna och bristen på rörelsekapital. 10 000 000 mark för finansieringen av
17575: Det är oss bekant att medlemmarna, som äga fiskfryserier.
17576: Helsingfors den 15 september 1956.
17577:
17578: Albin Wickman. John Österholm.
17579: Grels Teir. Arthur Larson.
17580: T. E. Nordström. John Forsberg.
17581: Verner Koråbäck. Bertel .Lindh.
17582:
17583:
17584:
17585:
17586: 60 E 645/56
17587: 1192
17588:
17589: IV,446. - Rah.al. N:o 379.
17590: Suomenoos.
17591:
17592:
17593:
17594: Wiekman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
17595: kalanjäädyttämöjen rahoittamiseen.
17596:
17597:
17598: E d u s k u n n a 11 e.
17599:
17600: Eduskunta on viime vuosina myöntänyt jäsenten on pakko sijoittaa kalatileistään
17601: pienehköjä määrärahoja kalatalouden kehit- juokseviin menoihin niin paljon, että heidän
17602: tämiseksi kalanjäädyttämöjä perustamalla. kotitaloutensa joutuu kärsimään. Tämä ei
17603: Hallitus on vuoden 1957 tulo- ja menoarvio- vaikuta haitallisesti ainoastaan jfsenten ta-
17604: esityksen perusteluissa selittänyt, että on loudelliseen asemaan, vaan myös kalanjää-
17605: erittäin tärkeätä ,saada syntymään jäädyt- dyttämöihin liittymisen kasvamiseen. Hyvä
17606: tämöverkosto pitkin koko rannikkoamme ja asia joutuu kärsimään valtion taholta osoite-
17607: lisäksi kuljetusvälineistöä · kehitetyksi niin, tun· kitsauden takia.
17608: että kala saataisiin hyväkuntoisena kulutuk- Jotta kalatalouden kehittäminen voisi jat-
17609: seen ja säilytettäväksi". Tämä on aivan oi- kua, katsovat allekirjoittaneet, että määrä-
17610: kein. Mutta kun määräraha tähän kaikkea rahaa kalastajien omia jäädyttämöjä ja
17611: tukea ansaitsevaan tarkoitukseen on useina muita yrityksiä varten tulisi korottaa siten,
17612: vuosina jäänyt vaatimattomaksi 10--12 mil- että halpakorkoisia lainoja voitaisiin tähän-
17613: joonaksi markaksi, on helposti ymmärrettä- astista suuremmassa laajuudessa myöntää ka-
17614: vissä, että mikään mainittavampi kalanjää- lastajillemme ja heidän yrityksilleen. '
17615: dytysverkoston kehitys ei ole voinut tulla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17616: kysymykseen. Päinvastoin näyttää siltä kuin
17617: eräät kalastajien perustamat ja pääasialli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17618: sesti rahoittamat kalanjäädyttämöt saisivat tulo- ja me·noarvioon 19 Pl. II luvun
17619: kamppailla suurista perustamis- ja käyttö- 22 momentille (lainat kalatalouden ko-
17620: kustannuksista ja liikepääoman puutteesta hottamiseksi) lisäyksenä 10 miljoonaa
17621: aiheutuvissa taloudellisissa huolissa. Tie- markkaa kalanjäädyttämöjen rahoitta-
17622: dämme, että kalanjäädyttämöjen Omistaja- miseen.
17623: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
17624:
17625: Albin Wickman. John Österholm.
17626: Grels Teir. Arthur Larson.
17627: T. E. Nordström. John l'orsberg.
17628: Verner Korsbäck. Bertel Lindh.
17629: 1193
17630:
17631: IV,447. - Fin.mot. N:o 380.
17632:
17633:
17634:
17635:
17636: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag til~
17637: byggnadslån åt lantbruksundervisningsanstalter av privat
17638: natur.
17639:
17640:
17641: T i ll R i k s d a g e n.
17642:
17643: Lantbruksundervi.sningen i vårt land får skapa tidsenliga undervisningsanstalter för
17644: alltjämt en växande betydelse. Emedan fler- den ungdom, som skall föra landsbygdens
17645: talet lantbruksundervisningsanstalter av pri- huvudnäringar framåt.
17646: vat natur arbetar i undermåliga byggnader, På grund av det stora byggnadsbehovet
17647: borde större årliga belopp än tidigare an- vid de privata lantbruksundervisningsanstal-
17648: slås för nybyggnader och reparationer vid terna borde de i 1957 års statsförslag in-
17649: dessa skolor. De belopp, som riksdagen un- gående anslagen höjas. Med hänvisning här-
17650: der de senaste ären beviljat som byggnads- till föreslå.s vördsamt,
17651: understöd och -lån, är alltför otillräckliga,
17652: oeh om man inte i skyndsam ordning ut- att Riksdagen såsom tillägg till
17653: ökar byggnadsverksamheten, kommer yrkes- statsförslaget för år 1957 under 19
17654: utbildningen på lantbrukets område att för- Ht. II: 24 måtte anteckna 100 000 000
17655: svagas. I fråga om rationll!liseringen inom mark till byggnadslån åt lantbruks-
17656: lantbruket utgör yrkesutbildningen en grund- undervisningsanstalter av privat na-
17657: faktor, men först och främst måste man tur. ·
17658: Helsingfors den 18 september 1956.
17659:
17660: Verner Korsbäck. Sven Högström.
17661: Arthur Larson. Grels Teir.
17662: Albin Wickman.
17663: 1194
17664:
17665: IV,447.- Rah.al. N:o 380.
17666: Suomennos.
17667:
17668:
17669:
17670: Korsbäck ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta raken-
17671: nuslainoiksi yksityisl't{,ontoisille maataloudellist'lle opp"''lai-
17672: toksille.
17673:
17674:
17675: E d u s k u n n a 11 e.
17676:
17677: Maatalousopetus saa maassamme yhä suu- ensi sijassa on luotava ajanmukaiset oppi-
17678: remman merkityksen. Koska suurin osa yksi- laitokset sitä nuorisoa varten, jonka on vie-
17679: tyisluontoisista maataloudellisista oppi<laitok- tävä maaseudun pääelinkeinoja eteenpäin.
17680: sista toimii tarkoitustaan vastaamattomissa Yksityisluontoisten maataloudellisten oppi-
17681: rakennuksissa, olisi suurempia vuotuisia laitosten suuren rakennustarpeen johdosta
17682: määrärahoja kuin aikaisemmin merkittävä olisi vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityk-
17683: näiden koulujen uudisrakennuksia ja kor- seen sisältyviä määrärahoja korotettava. Sen
17684: jauksia varten. Ne summat, jotka eduskunta vuoksi ehdotetaan kunnioittaen,
17685: viime vuosina on myöntänyt rakennusavus-
17686: tuksiksi ja -!ainoiksi, ovat aivan riittä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17687: mättömät, ja ellei rakennustoimintaa kiireei- tulo- ja menoarvioon 19 PL II luvun
17688: lisessä järjestyksessä lisätä, tulee ammatti- 24 momentille lisäyksenä 100 miljoo-
17689: koulutus maatalouden alalla heikentymään. naa markkaa rakennuslainoiksi yksi-
17690: Rationalisoinnin suhteen maataloudessa on tyisluontoisille maataloudellisille oppi-
17691: ammattikoulutus eräs perustekijä, mutta laitoksille.
17692: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
17693:
17694: Verner Korsbäck. Sven Högström.
17695: Arthur Larson. Grels Teir.
17696: Albin Wickman..
17697: 1195
17698:
17699: IV,448. - Rah.al. N: o 381.
17700:
17701:
17702:
17703:
17704: Kähönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Paimion maatalous-
17705: kerhoneuvojaopistolle lainojen hoitoa varten.
17706:
17707:
17708: Eduskunnalle.
17709:
17710: Paimion maatalouskerhoneuvojaopiston pe- korvauksen muodostuvan niin suureksi, että
17711: rustamisesta on tänä syksynä kulunut 10 näillä varoilla normaalisten korjausten li-
17712: vuotta. Opisto työskentelee 30. 3. 1951 yksi- säksi pystyttäisiin hoitamaan myös opiston
17713: tyisluontoisista maatalouskerhoneuvojaopis- velkain korot ja lyhennykset. Kun kuitenkin
17714: toista annetun asetuksen edellyttämällä ta- koulurakennusten käyttöarvo määrättiin
17715: valla. Tähänastisana toiminta-aikana on op- 40% pienemmäksi kuin opiston omat ja ul-
17716: pilaita ollut kaikki>aan 432, joista 218 on kopuoliset asiantuntijat olivat ne arvioineet
17717: suorittanut asetuksen mukaisen 2-vuotisen ja kun korvausprosenttia ei katsottu voita-
17718: maatalouskerhoteknikkotutkinnon. van nostaa yli 65% siitä huolimatta, että
17719: Opiston 80 ha:n koulutilan ostamisesta ja laki antaisi mahdollisuudet 80 %: nkin suo,
17720: n. 25 000 ms suuruisten opistorakennusten rittamiseen, on Paimion kerhoneuvojaopiston
17721: rakentamisesta aiheutui n. 105 milj. markan raha-asiain hoito vuosi vuodelta vaikeutu-
17722: kustannukset. nut. Tilannetta pahentaa nyt erikoisesti se
17723: Valtio on myöntänyt vuosina 1947-56 seikka, että opiston rakennustoimintaa var-
17724: yhteensä 31.5 milj. markkaa rakennusavus- ten saatuja säästÖ- ja liikepankkien myön-
17725: tuksia ja samoin 31.5 milj. markkaa raken- tämiä kiinnityslainoja on täytynyt 'kiristy-
17726: nuslain•ja. Lähinnä säästöpankit, mutta neen rahatilanteen takia viime vuosina
17727: myös osuuskassat, liikepankit ja eräät muut ryhtyä kuolettamaan, ja opiston vielä va-
17728: luotonantajat ovat myöntäneet lainoja. Si- kauttamattomat n. 12 milj. markan velat on
17729: ten opiston omistajalla, Maatalouskerho- nyt myös lopultakin vakautettava.
17730: liitolla, on huolehdittavanaan tällä hetkellä Edellä esitettyyn viitaten esitetään kun-
17731: n. 82 milj. markan velat, joista kiinnitys- nioittaen,
17732: lainoja valtiokonttorin laina mukaanluettuna
17733: n. 70 milj. markkaa ja muita n. 12 milj. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17734: markkaa. Lainojen hoitoon, lyhe:imyksiin ja tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
17735: korkoihin tarvittiin esimerkiksi viime vuonna 24 momentille 25 miljoonan markan
17736: yli 4.4 milj. markkaa. lisäyksen halpakorkoisen lainan myön-
17737: Valtio maksaa opistolle koulurakennuksien tämiseksi Paimion maatalouskerho-
17738: käyttöarvosta ns. vuokra-arvon korvauksena neuvojaopistolle sen säästöpankkien
17739: vuosittain vain n. 4 milj. markkaa. Saatu kiinnityslainojen maksamiseksi ja va-
17740: vuokrakorvaus ei siten edes riitä velkojen kauttamattomien velkojen vakdutta-
17741: korkojen ja lyhennysten maksuun. miseksi.
17742: Silloin kun Paimion opiston perustamista
17743: suunniteltiin, laskettiin sen vuokra-arvon
17744: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
17745:
17746: Urho Kähönen. Martti Salminen.
17747: Väinö Rankila. Aune Innala.
17748: Sylvi Halinen. Niilo Nieminen.
17749: Aino Malkamäki. E. Pusa.
17750: 1196
17751:
17752: IV,449.- Ra.h.al. N:o 382.
17753:
17754:
17755:
17756:
17757: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Jurvan ·mies-
17758: ja naiskotiteoUisuusko-ulujen yhteisen koulutalon mkennus-
17759: töiden loppuunsaattamista varten.
17760:
17761:
17762: Eduskunnalle.
17763:
17764: J urvassa toimiva mieskotiteollisuuskoulu naiskotiteollisuuskoululle. Näin huomatta-
17765: on jo 45 vuotta kestäneen toimintansa ai- vasti laajentuvien mahdollisuuksien turvin
17766: kana kasvattanut suuren joukon taitavia voidaan opetustoimintaa monipuolistaa ja
17767: huonekaluseppiä, joiden valmisteet ovat saa- oppilasmäärää lisätä.
17768: vuttaneet mainetta ja tunnustusta ympäri Kannatusyhdistyksellä ei kuitenkaan pa-
17769: koko maamme. Tämä koulu on aivan ratkai- hasti velkaantumatta ole mahdollisuuksia
17770: sevalla tavalla vaikuttanut tämän maatalou- hoitaa rakennustyön vaatimaa rahoitusta ja
17771: dellisesti heikon pitäjän pienteollisuuden tämä velkaantuminen saattaisi vastaisuu-
17772: voimakkaaseen kehittymiseen siinä määrin, dessa vakavasti vaikeuttaa sanottujen koulu-
17773: että Jurvan kunta mainitaan malliesimerk- jen arvokasta opetustoimintaa. Tähän men-
17774: kinä pien- ja kotiteollisuuspitäjien joukossa. nessä vesikattoon saakka rakennetun koulu-
17775: Näiden ammattimiesten koulutus on tähän talon kustannusarvio on noin 37 000 000
17776: saakka tapahtunut erittäin vaatimattomissa markkaa, josta vasta noin puolet on voitu
17777: suojissa ja työnopetuksen nykyiset vaati- rahoittaa. Koska budjettivaroja on tarkoi-
17778: mukset huomioon ottaen suorastaan alkeelli- tukseen aivan mitättömästi saatavissa, on
17779: sissa olosuhteissa. välttämätöntä, että koululle myönnettäisiin
17780: Koulu on tähän mennessä kasvattanut lä- halpakorkoista lainaa rakennushankkeen pi-
17781: hes 600 ammattimiestä, joista noin puolet on kaista loppuunsaattamista varten.
17782: ulkokuntalaisia. Kun kotiteollisuuskoulun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17783: merkitys kunnan väestön hyvän työllisyys- nioittaen,
17784: tilanteen aikaansaamisessa on selvästi nähtä-
17785: vissä ja on myös haluttu turvata vastai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17786: suutta silmällä pitäen koulun toiminta ja tulo- ja menoarvioon 14 000 000 mar-
17787: jatkuva kehitys, on tässä mielessä perustettu kan määrärahan käytettäväksi halpa-
17788: Jurvan kotiteollisuuskoulujen kannatusyh- korkoisena lainana J urvan mies- ja
17789: distys, joka toimintaohjelmastaan paraikaa naiskotiteollisuuskoulujen yhteisen
17790: rakentaa yhteistä, tarkoituksenmukaista kou- koulutalon rakennustöiden loppuun-
17791: lutaloa Jurvan mieskotiteollisuuskoululle ja saattamista varten.
17792: äskettäin toimintansa alkaneelle vastaavalle
17793: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
17794:
17795: Mauri Seppä. Toivo Antila.
17796: Johannes Wirtanen. N. Kosola.
17797: 1197
17798:
17799: IV,450. - Rah.al. N:o 383.
17800:
17801:
17802:
17803:
17804: Aitio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta halpakorkoi-
17805: siksi lainoiksi ammatillisten oppilaitosten uudisrakennuksia
17806: varten.
17807:
17808:
17809: E d u s k u n n a ll e.
17810:
17811: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 271 perus- 33 momentille lisäyksenä 150 000 000
17812: teluihin, ehdotamme kunnioittaen, markkaa halpakorkoisina lainoina am-
17813: matillisten oppilaitosten uudisraken-
17814: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 nuksia varten.
17815: tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
17816: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
17817:
17818: Paavo Aitio. Toivo Niiranen. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
17819: Aimo Aaltonen. Juho Rytkönen. Matti Koivunen.
17820: Eino Roine. Nestori Nurminen. Pauli Puhakka.
17821: Toivo Kujala. J. Mustonen. H. Tauriailien.
17822: Toivo Asvik. Irma Rosnell. Tauno Kelovesi.
17823: Toivo Friman.
17824: 1198
17825:
17826: IV,451. - Rah.al. N: o 384.
17827:
17828:
17829:
17830:
17831: Haapasalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta laino-
17832: jen myöntämiseksi ammatillisten oppilaitosten uudisraken-
17833: nuksia varten.
17834:
17835:
17836: E d u s k u n n a ll e.
17837:
17838: Tulossa olevien suurten ikäluokkien ja 1957 nousevan n. 500 000 000 markkaan.
17839: elinkeinoelämämme nopean teollistumisen Hallitus on v. 1957 tulo- ja menoarvioon eh-
17840: johdosta on viime aikoina valtiovallankin dottanut sanottuun tarkoitukseen vain
17841: taholta usein korostettu ammattikoululaitok- 280 000 000 markkaa. Koska kunnat ovat
17842: semme nopean laajentamisen välttämättö- vapaaehtoisesti valmistautuneet kantamoon
17843: myyttä. Koska valtion omistamien keskus- n. 50 % sanotuista rakennuskustannuksista,
17844: ammattikoulujen perustamista ei ole varojen aiheuttaisi puheena olevan määrärahan jät-
17845: puutteessa voitu toteuttaa suunnitellussa laa- täminen hallituksen ehdotuksen mukaiseksi
17846: juudessa, ovat kunnat viime vuosina perus- sen, että maamme ammattikoululaitosta ei v.
17847: taneet useita kuntainliittojen omistamia am- 1957 voitaisi kehittää edes kuntien kanto-
17848: mattioppilaitoksia. Niiden rakennuskustan- kyvyn sallimassa määrässä.
17849: nuksiin on tähän asti valtio voinut osallistua Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17850: n. 50 %: lla, josta summasta n. puolet on
17851: myönnetty rakennusavustuksina ja puolet että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17852: rakennuslainoina. Jo perustamisluvan saa- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
17853: neiden tai perustamisvaiheessa olevien am- 33 momentille lisäyksenä 200 000 000
17854: mattioppilaitosten sekä ennestään toimin- rnarkkaa lainojen myöntämiseksi am-
17855: nassa olevien ammattioppilaitosten uudisra- matillisten opp~"laitosten uudisraken-
17856: kennusten rakennuslainojen on arvioitu v. nuksia varten. , .
17857: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
17858:
17859: K. F. Haapasalo. Onni Hiltunen. Väinö Tikkaoja.
17860: Nestori Kaasalainen. Veikko Kokkola. Sulo Hostila.
17861: Edvard Pesonen. Tyyne Paasivuori. Eino Raunio.
17862: Arvo Sävelä. G. Henriksson. Aino Malkamäki.
17863: Erkki Ryömä. K. Matilainen. Toivo H. Kinnunen.
17864: Matti Raipala. E. Pusa. Otto Muikku.
17865: 1199
17866: IV,452.- Rah.al. N:o 385.
17867:
17868:
17869:
17870:
17871: :Jiult ym.: Koro'tetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi maa-
17872: seudun vähävaraisille talouksien sähköistämistä varten.
17873:
17874:
17875: E d u s k u n n a ll e.
17876:
17877: Hall~tus Jaatiessaan v. 1957 tulo- ja meno- sähköistetyllä alueella oleville vähävaraisille
17878: arviota on ottanut 19 Pl. II luvun 36 mo- talouksille.
17879: mentille 30 000 000 markkaa sähköistämislai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17880: noiksi . sellaisille maaseudun vähävaraisille,
17881: joilla ei ole lainan saantimahdollisuutta asu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17882: tusvaroista tähän tarkoitukseen. tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
17883: Tällaisten lainojen tarve on erittäin suuri 36 momentille lisäystä 20 000 000
17884: ja nyt ehdotettu määräraha on aivan riittä- markkaa lainoiksi rnaase'l,f,dun vähävar-
17885: mätön edes tyydyttämään välttämättömintä raisille talouksien sähköistämistä var-
17886: lainan tarvetta. On kohtuullista, että tämän ten.
17887: tapaisia lainavaroja varataan riittävästi jo
17888: fl.els!ngissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
17889:
17890: Mikko Hult. Sulo Hostila.
17891: Kalle Kauhanen. Varma K. Turunen.
17892: Otto Muikku.
17893:
17894:
17895:
17896:
17897: 51 E 645/56
17898: 1200
17899:
17900: IV,453.- Rah.al. N:o 386.
17901:
17902:
17903:
17904: Myllymäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai-
17905: noiksi maaseudun vähävaraisille talouksille niiden sähköis-
17906: tämistä varten.
17907:
17908:
17909: E d u s k u n n a ll e.
17910:
17911: Maaseudun sähköistäminen on käynnissä. heskään kaikkien maatalouksien ja maaseu-
17912: Valtio ja kunnat ovat huomattavilla sum- dun omakotien ja muiden pienasuntojen
17913: milla avustaneet . maakunnallisia sähköyhty- omistajien kohdalta ei ole ilman valtion tu-
17914: miä hankkeen toteuttamisessa. Maaseudun kea mahdollista, tulisi valtion ma:akunnalli-
17915: edun ja viihtyisyyden kannalta olisi ensiar- sille sähköyhtymille myöntämiensä avustus-
17916: voisen tärkeätä saada tämä yritys laajassa ten lisäksi erikseen tukea heikossa taloudel-
17917: mitassa päätökseen viedyksi. Sähköyhtymille lisessa asemassa olevia maanviljelijöitä ja
17918: myönnetyistä valtion avustuksista huoli- maaseudun omakotien ja muiden pienasunto-
17919: matta tulee sähköistäminen kuitenkin siksi jen omistajia heille riittävän edullisilla eh-
17920: kalliiksi, että pienviljelijöiden suuren jou- doilla myönnettävien lainojen avulla.
17921: kon ja maaseudun omakotien ja muitten Tosin viime aikoina on näissä asioissa ta-
17922: pienasuntojen omistajien on ollut pakko pi- pahtunut parannusta vuoden 1936 asutus-
17923: dättyä sähköistämissopimuksen tekemisestä. lain 4 § :n tultua muutetukai siten, että sa-
17924: Rahaolojen yhä kiristyessä monet sopimuk- notun lainkohdan perusteella asutustilalliset
17925: sen tehneistä ovat joutuneet vaikeuksiin so- ym. sanotussa laissa määritellyt henkilöt voi-
17926: pimusten mukaisten tariffiyksikkö- ja mui- vat saada sähköistämislainoja. Parhaillaan
17927: den sähköistämisestä johtuvien maksujen sähköistettävillä alueilla on kuitenkin asuk-
17928: suorittamisessa. Tämä on vaikuttanut ja tu- kaita, joilla ei ole mahdollisuutta saada säh-
17929: lee edelleenkin vaikuttamaan haitallisesti köistämislainaa sanotun lain perusteella asu-
17930: maaseudun sähköistäiDisen suunnitelmalli- tusrahaston varoista. Siksi on eduskunta
17931: seen toteuttamiseen. Maakunnalliset sähkö- v:n 1956 menoarviossa myöntänyt 30 000 000
17932: yhtiöt vaativat yleensä vähintään 70-80 % mk annettavakai näille vähävaraisille. V: n
17933: tariffiyksikköjen mukaisen liittymismaksun 1957 tulo- ja menoarviossa on ehdotettu
17934: ennenkuin työt muuntajapiirin alueella pan- niinikään 30 000 000 mk samaan tarkoituk-
17935: naan käyntiin. Kun siihen rahavaikeuksien seen. Määräraha on kuitenkin riittämätön
17936: takia monissa tapauksissa ei ole päästy, on ja sen tähden olisi määrärahaa korotettava.
17937: sähköistäminen jäänyt toteuttamatta. Raken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17938: nuskustannuksia ja sähköistämisen yleistä to- nioittaen,
17939: teuttamista ajatellen olisi edullista, että lii-
17940: tyntä ja työn suoritus tapahtuisi koko laa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17941: juudessaan aina siellä, minne runkojohdot tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
17942: tulevat vedetyiksi. 36 momenWle lisäyksenä 70 000 000
17943: Sähköistämättömät alueet ovat harvaan markkaa lainoiksi maaseudun vähäva-
17944: asuttuja syrjäseutuja, ja sähköistys tulee sii- raisille talouksille niiden sähköistä-
17945: täkin syystä nykyisille sähkön tilaajille en- mistä varten.
17946: tistä kalliimmaksi. Kun sähköistäminen lä-
17947: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
17948:
17949: Lauri Myllymäki. Juho Rytkönen. Aleksi Kiviaho.
17950: Nestori Nurminen. Toivo Niiranen. Leo Suonpää.
17951: H. Tauriainen. Pauli Puhakka. Pertti Rapio.
17952: Antti Kinnunen. Usko Seppi. Elli Stenberg.
17953: 1201
17954:
17955: IV,454. - Rah.al. N:o 387.
17956:
17957:
17958:
17959:
17960: Pöykkö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
17961: maaseudun vähävarais1'lle talouksien sähköistämistä varten.
17962:
17963:
17964: Eduskunnalle:
17965:
17966: Kun syrjäseutujen ja yleensä maaseudun Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17967: vähävaraisilla asukkailla ei ole mahdollisuuk-
17968: sia hankkia talouksiinsa sähköä eikä välttä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17969: mättömiä kojeita, jotka talouksissa tarvitaan, tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
17970: niin olisi valtion riittävästi tuettava maaseu- 36 momentille lisäystä 30 000 000
17971: dun vähävaraisia asukkaita myöntämällä markkaa käytettäväksi halpakorkoisten
17972: halpakorkoisia lainoja sähkövirran saamiseksi sähköistämislainojen myöntämiseen
17973: ja tarvittavien kojeiden hankkimiseksi. Eri pienviljelijöille ja muille heihin ver-
17974: jakeluyhtiöiden alueella on todettu olevan rattaville asukkaille.
17975: huomattavasti sellaisia heikkovaraisia asuk-
17976: kaita, jotka eivät kykene pääoman puutteen
17977: vuoksi hankkimaan talouksiinsa sähköä.
17978: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
17979:
17980: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
17981: 1202
17982:
17983: IV,455. - Rah.al. N: o 388.
17984:
17985:
17986:
17987:
17988: Haapanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai-
17989: noiksi käsi- ja pienteollisuudelle.
17990:
17991:
17992: Eduskunnalle:
17993:
17994: Maamme pie~teollisuuden tukemista var- kyistä voimakkaammin pienteollisuuden har-
17995: ten on vuosittain tulo- ja menoarvion puit- joittajia. Kun pienteollisuuslainoilla · voidaan
17996: teissa myönnetty halpakorkoisia lainoja pien- myös jossain määrin keventää uhkaavaa työt-
17997: teollisuuden harjpittajille. Ensi vuotta var- tömyystilannetta, olisi määrärahaa tästäkin
17998: ten on tarkoitukseen varattu 600 milj. mark- syystä korotettava.
17999: kaa. Viime vuosien kokemukset kuitenkin Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
18000: osoittavat, että määräraha on riittämätön ja
18001: sillä voidaa~ vain osittain tyydyttää pien- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18002: yrittäjäin lainantarve. Pienyrittäjillä ei ole tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
18003: samoja mahdollisuuksia saada lainavaroja 37 momenUlle lisäyksenä 200 000 000
18004: rahalaitoksista kuin on suurteollisuuslaitok- markkaa lainoiksi käsi- ja pienteolli-
18005: silla. Tästä syystä olisi valtion tuettava ny- suudelle.
18006: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
18007:
18008: Kaino :Haapanen. Hugo~en. Irma Rosnell.
18009: 1203
18010: IV,456. - Rah.al. N:o 389.
18011:
18012:
18013:
18014:
18015: A. Leikola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai-
18016: noiksi käsi- ja pienteollisuudelle.
18017:
18018:
18019: Eduskunnalle:
18020:
18021: On voitu kiistattomasti todeta, että pää- nojä voitu määrärahan riittä:rp.ättömyyden
18022: oman puute muodostaa erään käsi- ja pien- vuoksi myöntää vain aivan poikkeustapauk-
18023: teollisuutemme kehitystä pahimmin jarrutta- sissa. Näitä hakijoita on ohjattu Käsiteolli-
18024: vista tekijöistä estäen siten yli-ikäisten konei- suuden Edistämissäätiön puoleen, mutta sää-
18025: den ja työvälineiden sekä tuotantolaitos- tiökään ei vähäisen pääomansa vuoksi ole voi-
18026: rakennusten uudistamisen. Yleislakon päät- nut auttaa kuin muutamia harvoja yrittäjiä.
18027: tymisen yhteydessä suoritetut ratkaisut, jotka Tämän vuoksi olisi välttämätöntä, että osa
18028: jättivät teolliset pienyritykset muulle teolli- lainamäärärahasta ohjattaisiin Käsiteollisuu-
18029: suudelle myönnettyjä helpotuksia vaille, den Edistämissäätiön kautta myönnettäväksi.
18030: ovat jo muutenkin vaikeaa pääomatilannetta Edellä oleviin perusteluihin viitaten esi-
18031: entisestään pahentaneet. tämme kunnioittavasti,
18032: Tilannetta ei ole suurestikaan helpottanut
18033: se, että käsi- ja pienteollisuusyrityksille on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18034: myönnetty halpakorkoisia valtion lainoja, tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
18035: sillä käytettävissä olevan, 600 milj. markan 37 momentille lainoiksi käsi.. ja pien-
18036: suuruisen määrärahan turvin voidaan vain teollisuudelle 400 000 000 markkaa li-
18037: osa perustellusta lainantarpeesta tyydyttää. säyksenä ja osoittaisi momentilta
18038: Tämä ilmenee siitä, että kuluvan vuoden 40 000 000 markkaa myönnettäväksi
18039: käsi- ja pienteollisuuslainoja on hakenut Käsiteollisuuden E distämissäätiölle,
18040: 1707 yrittäjää hakemusten yhteissumman ol- jotta Säätiö voisi myöntää alkaville
18041: lessa 2 531 947 062 markkaa, ts. yli neljä koti- ja käsiteollisuusyrityksille lai-
18042: kertaa enemmän kuin mihin määräraha riit- noja perustyövälineiden ja koneiden
18043: tää. hankintaa varten.
18044: Vielä on huomattava, että aloitteleville
18045: koti- ja käsiteollisuusyrityksille on em. lai-
18046: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
18047:
18048: Aarre Leikola. Niilo Honkala. Aukusti Pasanen.
18049: Harras Kyttä. Armas Leinonen. Kaarlo Kajatsalo.
18050: 1204
18051:
18052: IV,457. - Rah.al. N:o 390.
18053:
18054:
18055:
18056:
18057: Paasivuori ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähä-
18058: varaisten ammattiopintolainoja varten.
18059:
18060:
18061: Eduskunnalle.
18062:
18063: Vähävaraisten nuorten anomista ammat- siksi riittävän suurista ammattiopintolai-
18064: tiopintolainoista on viimeisimpinä vuosina noista, voidakseen opiskella erilaisissa am-
18065: - mainittua tarkoitusta varten myönnetyn mattioppilaitoksissa, olisi tarkoitukseen va-
18066: määrärahan pienuuden vuoksi - jouduttu rattua määrärahaa korotettava.
18067: karsimaan noin 20 %. Samanaikaisesti on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18068: myös jatkuva elinkustannusten nousu reaa- nioittaen,
18069: lisesti pienentänyt saatavien ammattiopinto-
18070: lainojen määriä, jotka ovat aivan riittämät- että Eduskunta korottaisi vuoden
18071: tömiä verrattuna opinto- ja elinkustannuk- 1957 tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II
18072: siin. Kun kuitenkin lahjakkaiden ja eteen- luvun 39 momentille vähävaraisten
18073: päin pyrkivien vähävaraisten nuorten olisi ammattiopintolainoja varten merkit-
18074: entistä suuremmassa määrin päästävä osalli- tyä määrärahaa 20 000 000 markalla.
18075: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
18076:
18077: Tyyne Paasivuori. Laura Brander-Wallin.
18078: Kalle Kauhanen. A-L. Tiekso-lsaksson.
18079: Varma K. Turunen.
18080: 1205
18081:
18082: IV,458. - Rah.al. N: o 391.
18083:
18084:
18085:
18086:
18087: Salmela-Järvinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
18088: avustuslainoiksi Ensi Kodeille.
18089:
18090:
18091: E d u s k u n n a 11 e.
18092:
18093: Hallituksen esityksessä v:n 1957 valtion On jo voitu todeta, että Ensi Koti-toimin-
18094: tulo- ja menoarvioksi on 19 Pl. II luvun 43 nan avulla on suhteellisin halvoin kustannuk-
18095: momentille merkitty 8 milj. markkaa avus- sin kyetty rakentamaan ja ylläpitämään so-
18096: tuslainoiksi Ensi Kodeille. Samaan tarkoi- siaalisen huollon kannalta tärkeitä hoito-
18097: tukseen oli v: n 1955 menoarviossa varattu laitoksia, joita enemmän kunnat kuin vaitio-
18098: 20 milj. markkaa ja sama summa myöskin kaan ei ole pystynyt aikaansaamaan. Näyt-
18099: v. 1956. Kun kuitenkin tästä määrärahasta tääkin siltä, että tätä sosiaalisen huoltotyön
18100: on myönnetty avustuslainoja 7 Ensi Kodille, alaa voidaan menestyksellisesti edelleenkin
18101: eivät nämä ole riittävässä määrin päässeet hoitaa yksityisen aloitteen pohjalla mm. val-
18102: vapautumaan korkeakorkoisten rakennuslai- tion tuen avulla. Tähän viitaten ehdotamme-
18103: nojen aiheuttamasta paineesta. Lainojen kin kunnioittavasti,
18104: määrä oli v:n 1954 lopussa n. 100 milj.
18105: markkaa ja sen jälkeen on rakennettu uusia- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18106: kin koteja. Jyväskylään on valmistunut v. tulo- menoarvioon 19 Pl. II luvun 43
18107: 1956 Keski-Suomen Ensi Koti, lisäksi on momentille lisäystä 12 000 000 mark-
18108: suunnitteilla Vuoksenlaakson Ensi Kodin kaa halpakorkoisten, enintään 3 % lai-
18109: laajentaminen ja uuden kodin aikaansaami- nojen myöntämiseksi Ensi Kotien vel-
18110: nen Rovaniemelle tulipalossa 1955 tuhoutu- kojen lyhentämiseen tai rakennuskus-
18111: neen Lapin Ensi Kodin tilalle. Viimeksi tannuksiin.
18112: mainittu on maamme pohjoisimmassa osassa
18113: ainoana tämän tapaisena laitoksena ehdotto-
18114: man välttämätön.
18115: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
18116:
18117: Martta Salmela-Järvinen. Elli Nurminen. Tyyne Paasivuori.
18118: Kaisa Hiilelä. Anni Flinck. Laura Brander-Wallin.
18119: Vappu Heinonen.
18120: i206
18121: IV,459. - Rah.al. N:o 392.
18122:
18123:
18124:
18125:
18126: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyslainaksi Ke-
18127: min kaupungille Syväkankaan kansakoulun rakennustöiden
18128: rahoituksen helpottamiseksi.
18129:
18130:
18131: Ed u skunn alle.
18132:
18133: Aikaisempien vuosien kokemukset ovat den torjunta on aiheuttanut Kemin kaupun-
18134: osoittaneet, että työttömyyden torjunta Ke- gille kuten eräille toisillekin kunnille huo-
18135: min alueella on hyvin vaikeasti hoidetta- mattavia lisärasituksia. Kemin kaupunki
18136: vissa. Tämä on johtunut erityisesti siitä, on työttömyyden torjuntatoimenpiteidenkin
18137: ettei valtiolla ole Kemin lähettyvillä sopivia vuoksi joutunut käyttämään Ajoksen syvä-
18138: työkohteita. Tilanne on tässä suhteessa Vai- sataman rakentamiseen lähes 800 milj. mark-
18139: keutunut entisestäänkin, koska on nähtä- kaa vero- ja lainavaroja. Tästä syystä on jo
18140: vissä työttömyyden jatkuvasti lisääntyvän VIiosia vireillä ollut Syväkankaan kaupun-
18141: ja koska valtion työkohteita ei enää ole ginosan kansakoulun rakentaminen välttämä-
18142: juuri lainkaan. Kun näin on, olisi valtion tön. Kun sanotun kansakoulun rakennuskus-
18143: pyrittävä edistämään muutoin työtilaisuuk- tannukset kohoavat yli 200 milj. markan, on
18144: sien aikaansaamista. Ainakin joissakin ta- tämä edellä sanotun lisäksi vaikuttanut sii-
18145: pauksissa olisi näin ollen järkevää ja talou- hen, ettei kaupungilla tässä tilanteessa ole
18146: dellista tukea kuntien omaa rakennustoimin- ollut mahdollisuuksia ryhtyä näin vaativan
18147: taa työttömyyden torjumiseksi antamalla taloudellisen tehtävän suorittamiseen.
18148: joko työllisyys- tai muita halpakorkoisia ja Rahamarkkinoiden kireydestä johtuen ei
18149: pitkäaikaisia lainoja kunnille. tällaiseen tarkoitukseen ole saatavissa ylei-
18150: Kemissä olisi tällaiseksi työkohteeksi erit- sistä rahalaitoksista lainojakaan. Kun näin
18151: täin sopiva Syväkankaan kaupunginosan on, ja koska valtion taholta on myönnetty
18152: kansakoulutalon rakentaminen. Kouluhuo- yksityisille yhtymillekin 6% työllisyyslai-
18153: neistojen tilanahtaus Kemissä on käynyt noja, olisi kohtuullista, että myös kunnat
18154: vuosi vuodelta yhä pahemmaksi. Oppilaiden saisivat samanlaista lainaa työllisyyden tor-
18155: lukumäärä on nyt 3 400 ja lisääntyy jatku- juntaan soveltuviin työttömyyskohteisiin.
18156: vasti. Vuodesta 1950 oppilaiden lukumäärä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18157: on lisääntynyt 32 % : lla. Melkein kaikilla
18158: kansakouluilla onkin jouduttu toteuttamaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18159: vuorolukujärjestelmää, joten sen laajentami- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
18160: seen ei enää ole mahdollisuuksia. kan määrärahan annettavaksi työlli-
18161: Kunnille on yleensä viime vuosina jatku- syyslainana Kemin kaupungille Syvä-
18162: vasti lisätty uusia tehtäviä, jotka ovat sito- kankaan kansakoulun rakennustöiden
18163: neet kuntien omia varoja. Niinpä työttömyy- rahoituksen helpottamiseksi.
18164: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
18165:
18166: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
18167: Toivo Friman.
18168: 1207
18169:
18170: IV,460. - Rah.al. N:o 393.
18171:
18172:
18173:
18174:
18175: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Tuusulan
18176: kansanopiston opettaja- ja oppilasasuntojen sekä uuden
18177: pajan, konehallin ja käsityöhuoneyhdistelmän rakentamista
18178: varten.
18179:
18180:
18181: Ed uskun nalle.
18182:
18183: Tuusulan kansanopisto on jo lähes puolen saataisiin, jos käsityöhuoneesta muodostet-
18184: vuosisadan aJan toiminut nuorison opin- taisiin 1 opettajan ja 8 oppilasasuntoa ja
18185: ahjona jakaen oppilailleen tietoa ja taitoa sitten rakennettaisiin uusi paja, käsityö-
18186: niin henkisen kuin käytännöllisenkin elämän huone ja pieni konehalU oppilaitten kone-
18187: aloilla. Opiston tarkoituksena on ollut var- opetusta varten. Mainittujen rakennusten
18188: sinaisen opetustyön ohella herättää oppi- yhteinen kustannusarvio on 10 000 000 mark-
18189: laissa pyrkimys tietojen ja taitojen jatku- kaa. Piirustukset ja kustannusarvio on laa-
18190: vaan kartuttamiseen ja syventämiseen myös- dittu ja selviävät niistä rakennushankkeen
18191: kin itseopiskelun avulla. Opetustyössä on yksityiskohdat.
18192: yhtenä johtotähtenä aina ollut työnteon Valtion rahatalous on tunnetusti vaikea,
18193: merkityksen korostaminen sekä oppilaiden mutta työllisyyskysymyksen hoitaminen edel-
18194: oma-aloitteisuuden ja ammattitaidon kehit- lyttää, että työtilaisuuksia on järjestettävä,
18195: täminen nuorison vastaisia tehtäviä ·ajatel- ja Tuusulan kunnassa, missä opisto sijait-
18196: len. Opiston johdossa olevat henkilöt ovat see, tulee olemaan varsinkin rakennusalan
18197: opiston opetustoiminnassa pyrkineet otta- työttömyyttä. Koska opistolla ei ole mah-
18198: maan huomioon kehityksen opetustoiminnalle dollisuuksia selviytyä rakennuskustannuk-
18199: asettamat vaatimukset. sista omin neuvoin, olisi rahoitus järjestet-
18200: Kun nyt elämme koneehlistamisen ja ra- tävä valtion halpakorkoiseil lainan avulla.
18201: tionalisoinnin aikaa, on se varsinkin mies- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18202: oppilaiden kohdalla pakottanut ottamaan nioittaen,
18203: opetusohjelmaan puutyön rinnalla metalli-
18204: ja koneopetuksen. Näin laajennettu opetus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18205: ohjelma oli käytännössä jo talveHa 1953 ja tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
18206: saatiin siitä erittäin myönteiset kokemukset. kan määrärahan halpakorkoiseksi lai-
18207: Opistolla on nykyisin tyydyttävä käsityö- naksi Tuusulan kansanopiston opet-
18208: huone, mutta sen sijaan puute oppilas- ja taja- ja oppilasasuntojen sekä uuden
18209: opettajain asunnoista, jotka olisi tavalla tai pajan, konehallin ja käsityöhuoneyh-
18210: toisella aikaansaatava. Edullinen ratkaisu distelmän r:akentamista varten.
18211: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
18212:
18213: Matti Mattila. Urho Kähönen.
18214: Yrjö Sinkkonen. Toivo Antila.
18215:
18216:
18217:
18218:
18219: 52 E 645/56
18220: 1208
18221:
18222: IV,461. - Rah.al. N: o 394.
18223:
18224:
18225:
18226:
18227: Pakkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Oriveden
18228: Opiston uudisrakennusvaiheen loppuun saattamiseksi.
18229:
18230:
18231: Eduskunnalle.
18232:
18233: Sotien jälkeen on maamme kansanopisto- vin perustein: ,Tulipalon tuhottua Oriveden
18234: laitos voimakkaasti kehittynyt tyydyttääk- opiston ajanmukaiset rakennukset v. 1950,
18235: seen yhä kasvanutta kansansivistystarvetta. on sen omistaja Kansanvalistusseura uhran-
18236: Samalla kun opistojen lukumäärä on tuntu- nut paljon varoja uusien rakennusten saami-
18237: vasti lisääntynyt, opistoille asetetut vaati- seen. Voidakseen täysin täyttää yhtenä kes-
18238: mukset ovat kasvaneet erityisesti sen vuoksi, keisenä suomenkielisenä opistona ja kansan-
18239: että kansakoulun, josta kansanopisto saa opistojen opettajien koulutuspaikkana laa-
18240: oppilasaineksensa, taso on viime vuosina joine kesätoimintoineen paikkansa se tarvitsee
18241: huomattavasti kohonnut. Kun tulipalo tu- jo rakennettujen ja valmiiden rakennusten
18242: hosi Oriveden opistorakennuksen vuonna lisäksi lisärakennuksen. Työt on jo useita
18243: 1950, kohtasi silloin vakava onnettomuus ei kuulrausia sitten aloitettu ja rakennus val-
18244: ainoastaan yksityistä opistoa, vaan koko kan- mistuu syksyyn mennessä käyttökuntoon.
18245: sansivistystyötä, sillä Kansanvalistusseuran Nykyisen rakennusvaiheen kustannusarvio
18246: omistama Oriveden opisto oli jo silloin saa- on 60 milj. mk ja opisto anoo siihen 10 milj.
18247: vuttanut keskeisen aseman Suomen kansan- markkaa valtion lainaa, jota kouluhallitus
18248: opistojen joukossa. Sen rakennustoiminnan esittää myönnettäväksi."
18249: ansiosta, joka on tapahtunut tulipalon jäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18250: keen, Oriveden opisto jälleen on voinut nioittaen,
18251: luoda edellytykset jatkuvalle kasvatus- ja
18252: opetustyölleen, jonka tarpeita vastaava uudis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18253: rakennus nyt on valmistumisvaiheessa. tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
18254: Hallitus on kuitenkin budjettiesityksessään markkaa Oriveden Opistolle annetta-
18255: jättänyt esittämättä myönnettäväkai Orive- vaksi avustuslainaksi sen uudisraken-
18256: den opistolle sitä rakennuslainaa, jota se nusvaiheen loppuun saattamiseksi
18257: määräajan kuluessa oli hakenut ja jota kou- vuonna 1950 tapahtuneen tulipalon
18258: luhallitus esityksessään oli puoltanut Seuraa- jälkeen.
18259: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
18260:
18261: Atte Pakkanen. Jaakko Hakala. Lauri Myllymäki.
18262: Helge Miettunen. Juho Tenhiälä. Nestori Kaasalainen.
18263: Artturi Tienari. K. Alanko. Kalle Kauhanen.
18264: Kaisa Hiilelä.
18265: 1209
18266:
18267: IV,462. - Rah.al. N:o 395.
18268:
18269:
18270:
18271:
18272: Miikki ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi J aakkiman
18273: kristillisen kansanopiston kannatusyhdistykselle opiston
18274: lyhytaikaisten lainojen suorittamiseksi.
18275:
18276:
18277: Eduskunnalle.
18278:
18279: J aakkiman kristillinen kansanopisto me- 10 milj. ja lyhytaikaisia 55 milj. mk. Tänä
18280: netti sodan johdosta Jaakkimassa sijainneet vuonna erääntyy vielä 14 milj. mk sekä ko-
18281: opistorakennuksensa, joissa oli vuosittain ollut rot.
18282: noin 100 oppilasta (kuutiotilavuutta 14 000 Koska uusien lainojen hankinta toisten ly-
18283: m3). Vuonna 1947 saatiin korvausta val- hytaikaisten maksamiseksi tuottaa etenkin
18284: tiolta 3 100 000 mk menetetyistä rakennuk- nykyoloissa erittäin suuria vaikeuksia ja
18285: sista. Uusi opistorakennus valmistui Ruoko- velkamäärän pienentäminen korkomenojen
18286: lahdelle v. 1955, rakennus, jonka tilavuus on ollessa nyt suurimmillaan voi tapahtua vain
18287: 15 000 m3 ja kustannukset n. 94 milj. mark- hitaasti, on tästä jatkuvaa haittaa varsinai-
18288: kaa eli mk 6 260 m3. Rakennustöiden rahoi- selle opistotyölle.
18289: tus on tapahtunut kolmasosaltaan omien va- Edellä olevan huomioon ottaen ehdotamme
18290: rojen, lahjoitusten, avustusten ja julkisella kunnioittaen,
18291: keräyksellä saatujen varojen turvin sekä lo-
18292: put 2/3 on hoidettu lainavaroilla. Viimeksi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18293: mainitusta vain valtion myöntämä 10 milj. tulo- ja menoarvioon J aakkiman kris-
18294: markan halpakorkoinen rakennuslaina on tillisen kansanopiston lyhytaikaisten
18295: riittävän pitkäaikaista, muiden erääntyessä lainojen suorittamiseksi 10 miljoonaa
18296: maksettavaksi kolmen-neljän vuoden ku- markkaa annettavaksi halpakorkoisena
18297: luessa. lainana sanotun opiston kannatus-
18298: Opistolla on nyt velkaa 65 milj. markkaa, yhdistykselle.
18299: joista pitkäaikaisia lainoja edellä mainittu
18300: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
18301:
18302: Matti Miikki. Arvi Ikonen. Wiljam Sarjala.
18303: Yrjö Sinkkonen. Kaarlo Kajatsalo. Valto Käkelä.
18304: 1210
18305:
18306: IV,463. - Rah.al. N:o 396.
18307:
18308:
18309: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Raudaskylän kristil-
18310: liselle opistolle myönnettävää lainaa varten.
18311:
18312: E d u s k u n n a 11 e.
18313:
18314: Raudaskylän kristillinen opisto, joka yli riita 5 000 000: -, Keskin. henkivakuutus-
18315: 35-vuotisen toimintansa aikana on saanut yhtiö Salamalta 10 000 000: - , Keskin. hen-
18316: suorittaa yli oman maakunnan rajojen ulot- kivakuutusyhtiö Suomelta 5 000 000: -,
18317: tuvaa arvokasta kansansivistystyötä, on jat- Pohja-yhtymäitä 5 000 000: -, postisäästö-
18318: kuvasti kehittynyt ja laajentunut käsittäen pankilta 5 000 000: -, Kordelinin säätiöltä
18319: nyt kansanopiston lisäksi karisankorkeakoulun 5 000 000: -, yhteensä 35 000 000: - .
18320: ja kunnallisten kodinhoitajien koulun. Op- 2. Kiinnelainat: Suomen kiinteistöpankki
18321: pilasmääraltään on opisto alansa suurin oy:ltä 10 000 000:- ja Aura-yhtymäitä
18322: maassamme ensi työkauden alkaessa, jolloin 5 000 000: -, yhteensä 15 000 000: -.
18323: siihen voidaan sijoittaa n. 250 oppilasta. 3. Lyhytaikaiset lainat: Säästöpankkien
18324: Opisto on jo useiden vuosien aikana suun- Keskuspankilta (vekselilaina) 5 000 000: -,
18325: nitellut vanhoiksi käyneiden rakennustensa Pohjoismaiden Yhdyspankilta (vekselilaina)
18326: kunnostamista ja välttämättömien lisätilojen 6 000 000: - ja tilapäislainoja opiston
18327: hankkimista. Suunnitelma on nyt toteutu- eri rahastoilta 3 077 998: -, yhteensä
18328: nut. Vanhoihin rakennuksiin on asennettu 14 077 998: -.
18329: lämpö- ja vesijohdot ja ne on samalla kun- Lainojen yhteissumma on 64 077 998 mk.
18330: nostettu nykyaikaisen koulun vaatimalle ta- Rakennustyöt on jouduttu suorittamaan
18331: solle. Viime vuoden huhtikuulla alettiin ra- kokonaan velkapääomalla. Lainojen hoitami-
18332: kentaa uutta 11200 ms suuruista lisäraken- nen merkitsee opistolle jo kuluvana vuonna
18333: nusta, ·joka valmistui saman vuoden lopulla. pitkäaikaisten lainojen kohdalla 3.8 milj.
18334: Uusissa huoneissa on asunto 104 oppilaalle, mk:n korkomenoja ja 4.5 milj. mk:n lyhen-
18335: asuinhuoneet 11 opettajalle, opiston keittiöt, nyksiä. Opiston on myös kuluvana vuonna
18336: kodinhoitohuone, ruokasali, juhlasali, veis- hoidettava em. lyhytaikaiset luotot korkoi-
18337: tola, pesula, värjäämö, !leipomo, varasto- ja neen.
18338: kellaritilat sekä lämpökeskus siihen liittyvine Vaikka opisto saa lakimääräiset valtion-
18339: varastoineen. Lisätilat antavat mahdollisuu- avustukset ja vaikka sen kannatusyhdistys
18340: den em. oppilasmäärän sijoittamiseen, mikä rakennusvaiheiden aikana keräsi avustusva-
18341: merkitsee sitä, että runsaasta hakijamäärästä roja yli miljoona markkll!a, ei se näin vai-
18342: entistä suurempi nuorisojoukko pääsee vuo- kean taloudellisen tilanteen vuoksi kykene
18343: sittain opiskelemaan opiston eri linjoilla asioitaan hoitamaan. Sen olisi aivan ensi
18344: asianmukaisissa opetus- ja asuintiloissa. tilassa saatava pitkäaikainen halpakorkoinen
18345: Rakennustöiden kustannukset ovat uusissa laina lyhytaikaisten lainojensa takaisinmak-
18346: rakennuksissa 58 399 4 72 mk ja v~anhoissa samiseen ja osittain pitkäaikaisten lainojen
18347: rakennuksissa 5 678 526 mk, eli yhteensä lyhennyksiin.
18348: 64 077 998 mk. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18349: Rakennustyöt saatiin suoritetuksi erittäin
18350: halvalla. Uuden kivirakenteisen rakennuksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18351: kuutiohinnaksi jää vain vähän yli 5 000 mk, tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
18352: mikä jää alle puurakenteisen kuutiohinnan. markan suuruisen määrärahan Rau-
18353: Rahoitus on järjestynyt seur81avasti: daskylän kristilliselle opistolle myön-
18354: 1. Pitkäaikaiset lainat Ylivieskan kunnan nettävää pitkäaikaista halpakorkoista
18355: takuulla: ns. työllisyyslainaa valtiokontto- lainaa varten.
18356: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
18357:
18358: Yrjö Hautala. Eeli Erkkilä.
18359: Eino Rytinki. Urho Kähönen.
18360: IV,464.- Rah.al. N:o 397.
18361:
18362:
18363:
18364:
18365: M. Ryömä ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi ylioppi-
18366: lasasuntolÖita rakentaneille ylioppilasjärjestöille.
18367:
18368:
18369: E d u s k u n n a ll e.
18370:
18371: Korkeakouluihin pyrkivät ja niihin opin- asuntolarakennuksen, mutta nyt ei ole enaa
18372: tojaan jatkamaan saapuvat ylioppilaat ovat rakenteilla uusia. Myös Arava-varojen saanti
18373: joutuneet · vuosi vuodelta yhä suurempiin ylioppilasasuntolojen rakentamiseen on kiven
18374: vaikeuksiin opiskelija-asunnon saannissa. takana.
18375: Varsinkin Helsingissä on tilanne tänä syk- Maamme huomattavimmat ylioppilaskun-
18376: synä surkeampi kuin koskaan ennen. Asun- nat, Teknillisen korkeakoulun, Helsingin yli-
18377: toja tarjoavien ilmoituksia on tullut ylioppi- opiston ja Turun yliopiston sekä eräät muut-
18378: laiden asunnonvälitystoimistoon vähemmän kin pienemmät ylioppilaskunnat pystyisivät
18379: kuin koskaan ennen. Vuokrat ovat hirvittä- verrattain tehokkaaseen oma-aloitteiseen yli-
18380: vän kalliita ja asunnot ovat lisäksi kaukana oppilasasuntoloiden rakennustoimintaan, jos
18381: kaupungin keskustasta. niiden kädet vapautettaisiin vaikka osittain
18382: Ylioppilasjärjestöt ovat kiitettävällä aktii- entisen velkataakan painosta.
18383: visuudella ohjanneet ylioppilaiden omatoi- Eräänä tehokkaana toimenpiteenä tilanteen
18384: mista rakennustoimintaa. Parhaillaan työs- parantamiseksi olisi se, että valtio myöntäisi
18385: kentelee ylioppilaiden asiantuntijatoimikunta, pitkäaikaista korotonta lainaa ylioppilasasun-
18386: joka suunnittelee tulevaa ylioppilasasuntolo- toloita rakentaneille ylioppilasjärjestöille.
18387: jen rakentamista. Tilanne on kuitenkin muo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18388: dostunut sellaiseksi, että ylioppilasjärjestöjen nioittaen,
18389: voimat on kulutettu loppuun tähänastisessa
18390: rakennustoiminnassa. Niiden on nyt keskitet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18391: tävä kaikki voimansa suurien velkataakkojen tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar-
18392: maksamiseen, niin että uutta rakennustoi- kan määrärahan pitkäaikaisiksi korot-
18393: mintaa ei voida ajatella, ellei tilannetta vel- tomiksi lainoiksi ylioppilasasuntoloita
18394: kojen kohdalla voida jollakin tavoin helpot- rakentaneille ylioppilasjärjestöille.
18395: taa. Turun yliopisto sai viimeisenä valmiiksi
18396: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
18397:
18398: Mauri Ryömä. Irma Ros:Q.ell.
18399: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio.
18400: 1212
18401:
18402: IV,465.- Rah.al. N:o 398.
18403:
18404:
18405:
18406:
18407: Eskola ym.: .Määrärahan osoittamisesta maatalouden perus-
18408: luoton myöntämiseen.
18409:
18410:
18411: Eduskunnalle.
18412:
18413: Maatalouteen sijoitetuista pääomista saa- mattavalta osalta menevät muihin kuin var-
18414: daan tuotto yleensä varsin hitaasti, joissakin sinaisiin maataloudellisiin tarkoituksiin, vielä
18415: tapauksissa vasta vuosikymmenien kuluttua huomattavasti pienempi. Maatalouteen ja
18416: siitä, kun pääomansijoitus on tehty. Kun yksityismetsätalouteen valtion myöntämät
18417: maatalouden antama tuotto siihen sijoite- lainat olivat nimittäin vuoden 1954 lopussa
18418: tuille pääomille lisäksi on heikko, on pää- noin 1.9 miljardia markkaa, mikä tekee val-
18419: omanmuodostus maatalouden piirissä erittäin tion koko luotonannosta vain vajaat 2 %.
18420: vähäistä. Tätäkin pääomanmuodostusta on Lähtien maatalousolojemme välttämättömim-
18421: pysyvästi rasittamassa se pääomien virtaami- mistä kehitystarpeista on mainittu komitea
18422: nen pois maataloudesta, mikä tapahtuu tilan- arvioinut, että seuraavan 20 vuoden aikana
18423: osuuksien lunastamisen muodossa väestön- olisi maatalouteen myönnettävä uutta luottoa
18424: lisäyksen siirtyessä maataloudesta muiden vuosittain peruskuivatukseen 3.5, peruskalki-
18425: elinkeinoalojen palvelukseen. Jotta maatalou- tukseen 0.7, salaojitukseen 0.8, konehankintoi-
18426: den tuottavuutta ja kilpailukykyä voitaisiin hin 2.4, rakentamistyöhön 15.6 sekä maan-
18427: nykyisestään parantaa, olisi maataloudessa ostoon ja sisarosuuksien lunastamiseen 6 mil-
18428: suoritettava monia sekä viljelyksen perus- jardia markkaa, eli yhteensä vuosittain 29
18429: edellytyksiin että ratianalisointiin kuuluvia miljardia markkaa.
18430: korjauksia. Vaikka näiden tehtävien suorit- Vaikka edellä mainitut pääomamäärät on-
18431: tamisessa tyydyttäisiin seuraamaan vain sel- kin tarkoitus pääosaltaan hankkia vapailta
18432: laista ohjelmaa, joka estäisi maataloutemme luottomarkkinoilta, olisi myös valtion asetet-
18433: jäämästä yhä enemmän jälkeen kilpailevien tava pääomia kysymyksessä oleviin tarkoi-
18434: maiden nopeasti kehittyvästä maataloudesta, tuksiin käytettäväksi. Huomioon ottaen val-
18435: vaatii jo tällaisenkin ohjelman toteuttaminen tiontalouden nykyisen rasitetun tilan olisi
18436: huomattavasti suurempia pääomansijoituksia vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon otettava
18437: kuin mihin maatalouden omat ja sen tähän vain 2 miljardia markkaa, ja olisi tämä
18438: saakka muualta saarnat pääomat riittävät. määrä käytettävä maatalouden perusluotto-
18439: Vielä suurempia pääomansijoituksia tarvi- komitean tekemiä ehdotuksia seuraten. Mai-
18440: taan siinä tapauksessa, että maataloutemme nittu pääoma olisi annettava Osuuskassojen
18441: kilpailukykyisyyttä pyritään nykyisestään Keskus Oy: lle, Säästöpankkien Keskus-
18442: parantamaan, mihin käsityksemme mukaan Osake-Pankille ja Suomen Hypoteekkiyhdis-
18443: olisi viivyttelemättä ryhdyttävä. tykselle lainaksi 4.5 prosentin korolla ja lai-
18444: Niistä selvityksistä, jotka sisältyvät maa- naisivat mainitut rahalaitokset varat edelleen
18445: talouden perusluottokomitean 4 päivänä ke- viljelijöille 5 prosentin korolla. Takaisin-
18446: säkuuta 1956 valmistuneeseen mietintöön, käy maksuaika olisi määrättävä enintään 25 vuo-
18447: ilmi, että maatalouden luottolaitoksilta saa- deksi muiden kuin salaojitus- ja konelainojen
18448: rnat luotot, jotka vuoden 1954 lopussa olivat kohdalta, joiden osalta kuoletusaika olisi
18449: noin 39 miljardia markkaa, muodostavat vain enintään 10 vuotta. Entisten korkeakorkois-
18450: noin 10% eri luotansaajaryhmien saamasta ten lainojen vakauttaruislainojen takaisin-
18451: kokonaisluotosta. Valtion varoista annetuista maksuajaksi olisi määrättävä joko enintään
18452: luotoista on maatalouden osuus, kun jätetään 25 tai 10 vuotta riippuen entisen lainan
18453: huomioon ottamatta asutusluotot, jotka huo- käyttötarkoituksesta. Varojen jakamisesta
18454: IV,465. - Eskola ym. 1213
18455:
18456: eri käyttötarkoitusten kesken samoin kuin että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18457: siitä, kuinka paljon varoista annetaan kulle- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 000
18458: kin edellä mainitulle rahalaitokselle niiden markan määrärahan käytettäväksi
18459: välityksellä edelleen jaettavaksi, olisi valtio- maatalouden perusluoton myöntämi-
18460: neuvoston päätettävä. seen.
18461: Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
18462: tamme,
18463: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
18464:
18465: Kusti Eskola. Esa. Koivusilta. Yrjö Hautala.
18466: Wiljam Sarjala. J. F. Pöykkö. Toivo Antila.
18467: Arvi Ikonen. M. 0. Lahtela. Aaro Kauppi.
18468: Atte Pakkanen. Viljami Kalliokoski. Matti Mattila.
18469: Eino Rytinki. Antti Kukkonen. Lauri Laine.
18470: Tahvo Rönkkö. Väinö Rankila. Eino E. Heikura.
18471: Eino Uusitalo. Eeli Erkkilä. Nestori Kaasalainen.
18472: Kerttu Saalasti.
18473: T. Saloranta.
18474: 1214
18475:
18476: IV,466. - Rab.al. N: o 399.
18477:
18478:
18479:
18480:
18481: Erkkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi lai-
18482: noiksi siementen ostoon hallan tuhoista kärsimään joutu-
18483: neille maanviljelijöille.
18484:
18485:
18486: Edus~unp.alle.
18487:
18488: Kulunut kesä on sääsuhteiltaan ollut Jm- Ensimmäisiä tehtäviä nyt olisikin ensi ke-
18489: vin epävakainen: kuiVlJ,us ja märkyys ovat sän siementarpeesta huolehtiminen ja niiden
18490: vuorottain eri puolilla maatamme olleet ostojen rahoituksen järjestäminen, joka mo-
18491: maanviljelijäväestön kiusana, mutta siitä nen vähävaraisen viljelijän kohdalla on
18492: huolimatta on kasvillisuus yleensä ollut koh- heille itselleen ylivoimainen tehtävä, sillä
18493: talaisen hyvä; loppukesä oli kuitenkin ta- pellot voivat jäädä kylvämättä siemenen
18494: vallista kylmempi ja jo elokuun alkupuo- puutteessa, ellei apua muualta tule.
18495: lella halla arimmilla paikoilla palellutti vil- Kun lähitulevaisuudessa hallan tuhojen
18496: joja ja syyskuun alkupuolella se erittäin tu- suuruudesta saadaan tarkempi selyYYs, ja
18497: hoisana liikkui melkein koko maassa. jos näyttää mahdottomalta niiden suoranai-
18498: Tämän johdosta tulee taloudellinen tilanne nen korvaaminen valtion varoilla, olisi aina-
18499: muodostumaan ensi talven ja kevään aikana kin myönnettävä varoja halpakorkoisia lai-
18500: hyvin vaikeaksi maatalousväestön keskuu- noja varten siementen ostoon hallan tuhoista
18501: dessa yleensä, mutta erittäin vakavaksi se kärsimään joutuneille viljelijöille.
18502: muodostuu pahimmilla halla-alueilla Pohjois- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
18503: ja Itä-Suomessa sekä osittain myöskin Etelä- tamme,
18504: Pohjanmaalla ja Pohjois-Satakunnassa.
18505: Kun valtiotalouden tila on nykyään erit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18506: täin kireä, ei näytä olevan edellytyksiä hal- tulo- ja menoarvioon 200 miljoonan
18507: lakorvausten maksamiseen, niin suuriksi va- markan määrärahan jaettavaksi hal-
18508: hingot varmasti muodostuvat. Mutta jotain pakorkoisina lainoina siementen os-
18509: on tehtävä tämän vaikean tilanteen helpotta- toon hallan tuhoista kärsimään joutu-
18510: miseksi. neille maanviljelijöille.
18511: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
18512:
18513: Eeli Erkkilä. Hilja Väänänen. Väinö Rankila.
18514: Eino E. Heikura. Esa Koivusilta. Toivo H. Kinnunen.
18515: Antti J. Rantamaa. Matti Mattila. Lauri Laine.
18516: Toivo Antila. Urho Kähönen. Viljami Kalliokoski.
18517: Eino Uusitalo. Atte Pakkanen. Kalle Kämäräinen.
18518: Artturi Jämsen. J. F. Pöykkö. Kustaa Tiitu.
18519: Yrjö Sinkkonen. Yrjö Hautala. Matti Miikki.
18520: Eemil Partanen. Niilo Ryhtä. Heikki Soininen.
18521: Eino Rytinki. Einari Jaakkola. Tahvo Rönkkö.
18522: Arvi Ikonen. Erkki Ryömä. Antti Kukkonen.
18523: Nestori Kaasalainen. Aaro Kauppi. S. S. Aittoniemi.
18524: Marja Lahti. Markus Niskala. T. Saloranta.
18525: Sylvi Halinen. Kerttu Saalasti. Onni Mannila.
18526: Kusti Eskola.
18527: 1215
18528:
18529: IV,467. - Rah.al. N:o 400.
18530:
18531:
18532:
18533:
18534: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoiseksi lai-
18535: naksi Hämeenlinnan meijerikoululle.
18536:
18537:
18538: E d u s k u n n a 11 e.
18539:
18540: Maataloudellisista ammattikouluista on kojen kokonaismäärä on yli 80 milj. mark-
18541: meijerikoulu eräs tärkeimpiä. Meijeriköistä kaa, josta vain 20 milj. valtion lainaa. Ehdo-
18542: ja muista alan ammattihenkilöistä on edel- tamme tämän vuoksi,
18543: leen puutetta. Hämeenlinnan uusi ajanmu-
18544: kainen meijerikoulu, joka toimii kannatus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18545: yhdistyksen varassa, valmistaa alan ammat- tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
18546: tihenkilöitä eri meijeriliittojen alueille. Tä- uudelle momentille 30 000 000 mark-
18547: män koululaitoksen toimintaa haittaa kuiten- kaa halpakorkoiseksi lainaksi Hämeen-
18548: kin liian suuret, korkeakorkoiset velat. Vel- linnan meijerikoululle.
18549: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
18550:
18551: Lauri Laine. Leo Häppölä.
18552:
18553:
18554:
18555:
18556: 53 E 645/56
18557: 1216
18558:
18559: IV,468. - Rah.al. N:o 401.
18560:
18561:
18562:
18563:
18564: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi meije-
18565: reitten rakentamiseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä kaak-
18566: koisella rajaseudulla.
18567:
18568:
18569: E d u s k u n n a ll e.
18570:
18571: Maidontuotannon huomattavan nousun ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18572: meijeritoiminnan keskittämisen takia on nioittaen,
18573: ajanmukaisten meijereitten rakentaminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18574: kiireellinen ja välttämätön tos~asia. Valtion tulo- ja menoarvioon 150 miljoonan
18575: talousarviossa on useana vuotena ollut mää- markan määrärahan jaettavaksi hal-
18576: räraha, josta on jaettu halpakorkoisia lai- pakorkoisina lainoina meijereitten ra-
18577: noja meijerirakennuksia varten Itä- ja Poh- kentamiseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa
18578: jois-Suomessa. Tällä tavalla on voitu huomat- sekä kaakkoiselia rajaseudulla.
18579: tavasti auttaa syrjäseutujen vähävaraista
18580: väestöä. Tätä lainoitustoimintaa on katsottu
18581: välttämättömäksi jatkaa.
18582: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
18583:
18584: Yrjö Sinkkonen. Matti Mattila.
18585: Arvi Ikonen. Tauno Kelovesi.
18586: Eino Rytinki. Erkki Tuuli.
18587: 1217
18588:
18589: IV,469. - Rah.al. N: o 402.
18590:
18591:
18592:
18593:
18594: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi me~Jenen
18595: rakentamiseksi Pohjois~Suomeen ja Kainuuseen.
18596:
18597:
18598: E d u s k u n n a 11 e.
18599:
18600: Koko Pohjois-Suomessa on viime vuosina Maidontuotannon lisäys edellyttää uusien
18601: tapahtunut valtava maidontuotannon nousu, juustomeijerien nopeaa rakentamista Suo-
18602: joka on saavuttanut jo sellaisen asteen, että mussalmelle, Kemijoen alajuoksulle ja Oulun
18603: ,alueella olevat nykyiset meijerit eivät ky- Iähiympäristöön.
18604: kene paisuvaa tuotantoa tyydyttävällä ta- Kun Pohjois-Suomen väestö on karjata-
18605: valla jalostamaan. Tuotanto on jatkuvasti loutta kehittämällä pyrkinyt omalta osaltaan
18606: voimakkaassa nousussa maatalouden voimis- turvaamaan ja varmentamaan toimeentuloaan,
18607: tuessa ja laajentuessa, joten tilanne muodos- mikä ratlmisevasti helpottaa tällä alueella
18608: tuu suorastaan kestämättömäksi, ellei no- vallinnutta vaikeaa työllisyystilannetta, ei
18609: peasti saada käyntiin huomattav,aa meijerien meijerien puute saisi olla tätä tervettä ke-
18610: rakennustoimintaa. Tuotannon nousua ku- hitystä jarruttamassa. Väestö on alueella
18611: vaavat mm. seuraavat luvut: vähävaraista, joten se ei kykene itse näin
18612: Kainuun osuusmeijerin vastaanottama mai- suurta rakennustoimintaa nopeasti rahoitta-
18613: tomäärä oli v. 1955 yhteensä 8.5 milj. kg, maan. Siksi ovat valtion toimenpiteet asian
18614: mutta v. 1956 se nousee jo 20 milj. kg:aan. auttamiseksi tarpeellisia.
18615: Oulun meijerin alueena on nousu kuluvana Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18616: vuonna ollut n. 50 % edelliseen vuoteen ver-
18617: rattuna. Kemin ja Ylitornion meijerien että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18618: maitomäärä oli vuosi sitten 10 milj. kg, tulo- ja menoarvioon 200 miljoonan
18619: mutta kuluvan vuotena joudutaan käsittele- markan suuruisen määrärahan käytet-
18620: mään yli 20 milj. kg. Rov,aniemen-Sallan- täväksi halpakorkoisina avustuslai-
18621: Sodankylän alueella on kuluvana vuonna noina meijerien rakentamiseksi Poh-
18622: meijereihin tullut maitomäärä ollut kaksin- jois-Suome,en ja Kainuuseen.
18623: kertainen viime vuoteen verrattuna, nousten
18624: 15 milj. kg:aan.
18625: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
18626:
18627: Markus Niskala. Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
18628: 1218
18629:
18630: IV,470. - Rah.al. N: o 403.
18631:
18632:
18633:
18634:
18635: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi
18636: yksityisten teiden rakentamista varten.
18637:
18638:
18639: E d u s k u n n a 11 e.
18640:
18641: Julkisuudessa vaaditaan voimakkaasti tie- lainansaantimahdollisuuden teiden rakenta-
18642: olojemme korj>aamista. Tämä yleinen mieli- mista varten. Se on vähän vaadittu ja va-
18643: pide on kuitenkin kohdistunut yksinomaan mt saataisiin sitä paitsi takaisin. Teiden
18644: ns. rintamaihin ja pää.osalta Etelä-Suomeen. rakentamisella torjuttaisiin samalla työttö-
18645: On täysin valitettavasti unohdettu, että suu- myyttä, jonka torjumiseksi osoitettavista va-
18646: ressa osassa maamme syrjäisiä seutuja on roista voitaisiin tämän vuoksi vähentää nyt
18647: kymmeniä ja taas kymmeniä tiloja, joilla ei kyseessä olevaan tarkoitukseen ehdotta-
18648: ole minkäänlaisia tai aivan kurjat tieyhtey- mamme 500 000 000 markan määräraha.
18649: det. Ei voine olla oikein, että tällaiset vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18650: keuksissa kamppailevat edelleenkin unohde- nioittaen,
18651: taan ja jätetään oman onnensa nojaan sa-
18652: malla kun suunnitellaan valtavia pääoman- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18653: sijoituksia ns. rintamaakuntien tieolojen ke- tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
18654: hittämiseksi. Yksityisiä teitä koskevan lain- kan suuruisen siirtomäärär·ahan käy-
18655: säädännön uudistaminen tulee viemään vielä tettäväksi halpakorkoisiksi avustuslai-
18656: niin paljon ailma, ettei ole varaa tässä noiksi yksityisten teiden rakentamista
18657: asiassa jäädä sitä odottamaan. On kohtuul- ja korjaamista varten lähinnä maan
18658: lista ja yhteiskunnan edun mukaista, että syrjäisillä seuduilla.
18659: tällaisissa tapauksissa valtiovalta varaa edes
18660: . Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
18661:
18662: Veikko Vennamo. Martti Salminen.
18663: Grels Teir. M. 0. Lahtela.
18664: 1219
18665:
18666: IV,471. - Rah.al. N: o 404.
18667:
18668:
18669:
18670:
18671: E. Nurminen ym.: ~Määrärahan osoittamisesta lainoiksi posti-
18672: ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle perustettavia asunto-
18673: osakeyhtiöitä varten.
18674:
18675:
18676: E d u s k u n n a ll e.
18677:
18678: Kun posti- ja lennätinlaitoksen henkilö- tain takaisin, ei siitä aiheudu valtiolle suo-
18679: kunnan vaikeata asuntotilannetta ei tarkoi- ranaisia lopullisia menoja. Lisäksi kunnollis-
18680: tukseen osoitettujen määrärahojen avulla ole ten asuntojen saaminen parantaisi työtehoa
18681: kyetty korjaamaan, on posti- ja lennätinlai- ja estäisi myös pätevän henkilökunnan siir-
18682: toksen henkilökunta pyrkinyt oma-aloittei- tymisen sellaisten yksityisten palvelukseen,
18683: sella rakennustoiminnalla lieventämään asun- jotka pystyvät tarjoamaan asunnon.
18684: topulaansa. Vuodesta 1952 lähtien on tulo- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
18685: ja menoarviossa ollut määräraha !ainoiksi dotamme,
18686: posti- ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle
18687: omakotitoimintaa varten. Kun kaupungeissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18688: ja muissa asutuskeskuksissa omakotitonttien tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
18689: saaminen on erittäin vaikeata, olisi tätä oma- uudelle momentille 20 000 000 markan
18690: toimista asuntojen hankkimista tuettava suuruisen määrärahan lainoiksi posti-
18691: myöntämällä asunto-osakeyhtiölinjalla tapah- ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle
18692: tuvan rakennustoiminnan edistämiseksi huo- omatoimisesti perustettavia asunto-osa-
18693: keakorkoisia lainoja. Kun tähän ra:kennus- keyhtiöitä varten.
18694: toimintaan lainatut varat maksetaan vuosit-
18695: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
18696:
18697: Elli Nurminen. Eetu Karjalainen. Kaisa Hiilelä.
18698: Eino Raunio. Martta Salmela-Järvinen. Varma K. Turunen.
18699: Laura Brander-Wallin. 0. Lindblom. Arvo Sävelä.
18700: Urho Kulovaara.
18701: Veikko Helle.
18702: 1220
18703:
18704: IV,472. - Rah.al. N:o 405.
18705:
18706:
18707:
18708:
18709: Brander-Wallin ym..: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi vä-
18710: hävaraisille kunnille kunnalliskotien rakentamista varten.
18711:
18712:
18713: E d u s k u n n a ll e.
18714:
18715: Vanhusten huoltokysymys on erikoisesti valtion lainaa kunnalliskotien perustamista
18716: viime aikoina tullut ajankohta.iseksi. Asun- varten. Hallituksen ensi vuoden tulo- ja
18717: tojen ja vanhusten erikoiskysymysten järjes- menoarvioesitykseen ei kuitenkaan sisälly
18718: täminen on kuntien toimenpiteiden kohteena. määrärahaa tarkoitusta varten. Kun pi-
18719: Erikoisesti kunnalliskotien rakentaminen dämme erittäin tärkeänä, että kunnat saisi-
18720: ja ylläpitäminen on muodostunut kunnille vat varoja ja apua lmnnalEskotien perusta-
18721: taloudellisesti raskaaksi. Useissa kunn.issa on miseen, johon eivät ainakaan vä:hävaraisem-
18722: kunnalliskoti liian &hdas ja vanhanaikainen mat kunnat omin avuin pysty, ehdotammekin
18723: ja monessa ei ole sitä vielä ollenkaan. Kun kunnioittaen viitaten myös aikaisemmin jä-
18724: monet muut rasitukset ovat viime vuosina tettyihin aloitteisiin,
18725: siirtyneet kuntien kannettaviksi, kaivattai-
18726: siin kunnalliskotien uusimiseen ja uusien ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18727: kennuksien rakentamiseen valtion apua. Ai- tulo- ja menoarvioon 200 000 000
18728: kaisempina vuosina on ollut rahastoja, joista mmrkkaa huokeakorkoisten lainojen
18729: on halpakorkoisia lainoja myönnetty kunnille myöntämiseksi heikossa taloudellisessa
18730: kunnaHiskotien rakentamista varten. asemassa oleville kunnille kunnallis-
18731: Uuden ensi vuoden alusta voimaan tulevan kotien rakentamista ja. korjaamista
18732: huoltoapulain mukaan ( 60 § 2 mom. ja 61 §) varten.
18733: voidaan kunnille myöntää halpakorkoista
18734: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
18735:
18736: Laura Brander-Wallin. Elli Nurminen.
18737: Impi Lukkarinen. 0. Lindblom.
18738: Irma Hamara. Erkki W. Mohell.
18739: Artturi Koskinen. Rafael Paasio.
18740: Eino Raunio. Tyyne Paasivuori.
18741: Väinö Tikkaoja. Veikko Helle.
18742: Martta Salmela-Järvinen.
18743: 1221
18744:
18745: IV,473. - Rah.al. N:o 406.
18746:
18747:
18748:
18749:
18750: Soininen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi vähäva-
18751: raisl1le kunnille kunnallis- ja vanhainkotien rakentamiseen
18752: ja peruskorjauksiin.
18753:
18754: E d u s k u n n a ll e.
18755:
18756: Helmikuun 17 päivänä 1956 annetun huol- Kun kunnalliskotien rakentamista on pi-
18757: toapulain (116/56) 60 § :n 2 momentissa dettävä niin tärkeänä yhteiskunnallisena teh-
18758: säädetään, että kunnalliskodin, vanhain- tävänä, ettei ole oikein jättää käyttämättä
18759: kodin, sairaskodin tai muun huoltolaitoksen lainsäädännön suomia mahdollisuuksia syn-
18760: perustaruiskustannuksiin voidaan valtion va- tyneen tilanteen helpottamiseksi, olisi vält-
18761: roista antaa halpakorkoista lainaa. tämätöntä varata erityisesti vähävaraisille
18762: Kunnallis- ja vanhainkotien tarve erityi- kunnille tilaisuus saada valtiolta luottoa
18763: sesti maaseudulla on nykyisin varsin suuri. kunnalliskotien rakentamiseen. Tästä on
18764: Eräillä paikkakunnilla on tilanne tässä suh- eduskunta aikaisemmin lausunut nimenomai-
18765: teessa jo muodostunut kestämättömä:ksi, ja sen toivomuksenkin. Nykyisen tilanteen
18766: sosiaaliministeriö onkin useissa tapauksissa vuoksi on yleensäkin aihetta kiinnittää huo-
18767: velvoittanut kunnan ryhtymään viipymättä miota siihen, että vähävaraisille kunnille
18768: rakentamaan kunnallis- tai vanhainkotia. myönnettävin valtionlainoin ja ylimääräisin
18769: Monet käytännössä olevat, varsinkin syrjä- avustuksin olisi välttämätöntä tasoittaa eri
18770: seuduilla sijaitsevat kunna:lliskodit ovat puo- kuntien osalle lakisääteisistä tehtävistä koi-
18771: lestaan niin huonokuntoisia, että niiden pe- tuvaa taloudellista rasitusta. Erityisesti val-
18772: rusteellinen korjaaminen olisi välttämätöntä. tionlainojen avulla on mahdollista saavuttaa
18773: Suoritetun selvityksen mukaan yksistään tässä suhteessa tuloksia. Myöskin olisi val-
18774: maalaiskunnat olivat suunnitelleet aloitetta- vottava, että eduskunnan ilmaisema tahto
18775: vaksi kaikkiaan 24 kunnallis- ja vanhain- käytännössä toteutetaan varaamalla valtion
18776: kodin uudisrakennustyöt sekä 52 laitoksen tulo- ja menoarvioon ne määrärahat, joita
18777: laajennus- ja peruskorjaustyöt vuoden 1956 lainsäännöksissä edellytetään. Alussa maini-
18778: aikana. Niiden kustannusarviot nousivat tun lainsäännöksen tarkoitus olisi tärkeää
18779: kaikkiaan 1 683 miljoonaan markkaan. Ve- toteuttaa juuri nyt, kun kunnilla ei ole sa-
18780: rovaroja oli tarkoitukseen suunniteltu käy- nottavia mahdollisuuksia normaalia tietä
18781: tettäväksi yhteensä 880 mmk ja pitkäaikai- tyydyttää luotontarvettaan.
18782: sin lainoin rajateltiin rahoittaa 803 mmk:n Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
18783: kustannukset. Viimeksi mainitusta määrästä nioittaen,
18784: ei tiedustelua viime tammi-helmikuussa
18785: suoritettaessa ollut kuntien tiedossa kuin että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18786: 170 mmk. Kun luotansaantimahdollisuudet tulo- ja rnenoarvioon 300 miljoonan
18787: ovat vuoden aikana jatkuvasti vähentyneet, markan määrärahan vähävaraisiUe
18788: on selvää, että asianomaiset kunnat ovat kunnille kunnallis- ja vanhainkotien
18789: joutuneet joko siirtämään rakennustyöt rakentamiseen ja peruskorjauksiin
18790: taikka rahoittamaan ne tilapäisesti muilla myönnettäviä pitkäaikaisia lainoja
18791: varoilla, jolloin tietenkin näiden kuntien varten.
18792: kassatilanne on suuresti vaikeutunut.
18793: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
18794:
18795: Heikki Soininen. Väinö Rankila.
18796: R. Hallberg. Lennart Heljas.
18797: M. 0. Lahtela.
18798: 1222
18799:
18800: IV,474. - Rah.al. N:o 407.
18801:
18802:
18803:
18804:
18805: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kunnille
18806: kunnallis- ja vanhainkotien rakentamiseksi.
18807:
18808:
18809: E d u s k u n n a 11 e.
18810:
18811: Ensi vuoden alussa astuu voimaan uusi väksyessään huoltolakiin säännökset valtion
18812: huoltoapulaki. Laissa on säännös, jonka mu- avustusten ja lainojen antamisesta kunnille
18813: kaan vaHion varoista voidaan antaa kunnille huoltotoimintaan, pyrkii siihen, että sosiaa-
18814: lainaa kunnallis- ja vanhainkotien rakenta- Hnen huolto myös taloudellisissa vaikeuksissa
18815: miseen. olevissa kunnissa saataisiin samalle tasolle
18816: Monissa kunnissa on vielä vanhainkoti ra- kuin se on yleensä. Hallitus on kuitenkin
18817: kentamatta ja toisissa kunnissa se on raken- vuoden 1957 valtion tulo- ja menoarvioehdo-
18818: teilla. Kuten tiedetään, kuntien rahatalou- tuksesta jättänyt pois lain edellyttämän mää-
18819: dellinen tilanne on heikko, joten kunnallis- rärahan laino]ksi kunnille kunnallis- ja van-
18820: ja vallihainkotien rakentaminen on tuottanut hainkotien rakentamista varten. Tämän
18821: niille voittamattomia vaikeuksia. vuoksi esitämme kunnioittaen,
18822: Ei ole mitenkään sosiaalisen turvallisuuden
18823: ja inhimillisyyden kannalta asiaa ajatellen että Eduskun..ta ottaisi vuoden 1957
18824: hyväksyttävää, että vielä nykyisin kunnat, tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
18825: joissa ei ole kunnalliskotia, joutuvat sijoit- kan määrärahan halpakorkoisiksi lai-
18826: tamaan vanhuksia yksityisiin taloihin miltei noiksi kunnille kunnallis- ja vanhain-
18827: samalla tavalla kuin muutamia vuosikymme- kotien rakentamista varten.
18828: niä sitten ns. ruokkolaisiksi. Eduskunta hy-
18829: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
18830:
18831: Hannes Tauriainen. Toivo Friman. Usko Seppi.
18832: Eino Tainio. Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
18833: Irma Rosnell.
18834: 1223
18835:
18836: IV,475. - Rah.al. N:o 408.
18837:
18838:
18839:
18840:
18841: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kunnille
18842: kunnallis- ja vanhainkotien rakentamista varten.
18843:
18844:
18845: E d u s k u n n a ll e.
18846:
18847: Maamme maalaiskunnista ja varsinkin laina11"· Näillä perusteilla valiokunta otti
18848: Pohjois- ja Itä-Suomen maalaiskunnista on 60 § : ään uuden momentin, jonka eduskunta
18849: paljon sellaisia, joiden vuotuiset menot ovat hyväksyi yksimielisesti.
18850: koulu- ym. pakollisten rakennusten rakenta- Huoltoapulaki astuu voimaan 1 päivänä
18851: misen ja muiden lakiin perustuvien menojen tammikuuta 1957, mutta hallituksen esityk-
18852: vuoksi niin suuret, että kunnilla ei ole mah- sessä ei ole esitetty määrärahaa kysymyk-
18853: dollisuutta verovaroilla ryhtyä rakentamaan sessä olevaan tarkoitukseen. Monissa vähäva-
18854: kunnallis- ja vanhainkoteja, vaikka monet raisissa kunnissa on ryhdytty alustaviin toi-
18855: pakottavat syyt veivoittaisivat kuntia niitä menpiteisiin kunnallis- ja vanhainkotien ra-
18856: rakentamaan. kentamiseksi, hankittu piirustukset ja suun-
18857: Huoltoapulain käsittelyn yhteydessä laki- niteltu ensi vuoden talousarvioon määrära-
18858: ja talousvaliokunnassa kiinnitettiin asiaan haa sillä perusteella, että kunnat saavat
18859: huomiota ja mietinnön perusteluissa lausut- huoltoapulain edellyttämää halpakorkoista
18860: tiin seuraavaa: ,Kunnalliskotien ja muiden valtion lainaa rakennustöitä varten. Mutta
18861: 18 §: ssä mainittujen huoltolaitosten raken- kun valtion talousarvioon ei ole lainojen
18862: taminen on tuottanut suuria taloudellisia antamista varten varattu varoja, niin mo-
18863: vaikeuksia etenkin vähävaraisille kunnille, nessa kunnassa raukeavat varmaan suunni-
18864: koska näiden laitosten rakennuskustannuk- telmat.
18865: siin ei anneta valtion avustusta ja koska Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18866: kunnat eivät ole voineet saada rakennus- nioittaen,
18867: hankkeita varten riittävästi luottoja rahalai-
18868: toksista. Tämän vuoksi valiokunta on pitä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18869: nyt välttämättömänä, että kunnille voitaisiin tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mar-
18870: valtion varoista antaa kunnalliskotien ja kan suuruisen määrärahan lainojen
18871: muiden 18 §: ssä tarkoitettujen huoltolaitos- myöntämiseksi kunnt"lle kunnallis- ja
18872: ten rakennuskustannuksiin halpakorkoista vanhainkotien rakentamista varten.
18873: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
18874:
18875: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela. Irma Torvi.
18876: J. F. Pöykkö. Eeli Erkkilä. T. Saloranta.
18877: Arvi Ikonen. Yrjö Hautala. Eino Uusitalo.
18878: Pentti Liedes.
18879:
18880:
18881:
18882:
18883: 54 E 645/56
18884: 1224
18885:
18886: IV,476. - Rah.al. N:o 409.
18887:
18888: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta lainojen antamiseksi
18889: kunnille täyskunnallisten vuokra-asuntojen rakentamista
18890: varten.
18891:
18892: E d u s k u n n a ll e.
18893:
18894: Suhteellisen vilkkaasta rakennustoiminnasta ja menoarvioon otetaan ohi Aravan erikois-
18895: huolimatta ei asuntovajausta ole pystytty määräraha asuntolainojen antamiseksi vuok-
18896: poistamaan eikä edes vähentämään. Vuosit- ra-asuntoja varten. Lainojen ehdot ja mää-
18897: tainen asuntojen lisätarve on niin suuri, rät voisivat olla samat kuin vuokra-asun-
18898: että perusvajaus on pyrkinyt vain kasva- noille aravaluotoissakin. Samaten nämä luo-
18899: maan. Lisäksi on asuntoja, jotka ovat suo- tot voitaisiin jakaa Aravan kautta. Lainat
18900: rastaan asumakelvottomia taikka liian ah- pitäisi antaa vain kunnille täyskunnallisiin
18901: taita. Nykyisten asuntotuotantomäärärahojen vuokrataloihin. Kun tästä määrärahasta an-
18902: turvin ei siis pystytä tilannetta korjaamaan. nettaisiin vain kunnille, olisi jonkinmoiset
18903: Vaikka jossain määrin on rakennettu ilman takeet siitä, että ne käytetään mahdollisim-
18904: aravaluottojakin, on tällainen rakentaminen man sosiaalisesti eikä harjoitettaisi mitään
18905: kuitenkin ollut niin vaatimatonta, että sitä vuokrakiskontaa. Vaikka Arava esiintyisikin
18906: tietä ei parannusta ole odotettavissa. näiden lainojen jakajana, ei mitään rajoi-
18907: Sen lisäksi, että on rakennettu liian vä- tusta väestökeskusten ja maaseudun välillä
18908: hän, on todettava myös asuntotuotannon epä- saisi olla, vaan kaikilla kunnilla pitäisi olla
18909: sosiaalisuus. Niillä, jotka asuvat kaikkein ah- oikeus lainojen saantiin. Varojen määrä ja
18910: taimmin ja kaikkein kehnoimmissa olosuh- tarpeen suuruus vain määräisivät sen, mo-
18911: teissa, ei varattomuutensa vuoksi ole edelly- nelleko kunnalle ja miten suuria määriä voi-
18912: tyksiä uusiin asuntoihin päästä. Aravaluot- daan jakaa.
18913: tojenkin turvin rakennetut asunnot ovat niin On mitä tärkeintä enemmän kuin tähän
18914: kalliita, että mitään edellytyksiä niissä asu- asti huolehtia myös niiden asunnon tarpeesta,
18915: miseen ei vähävaraisimmilla ole. Ns. puolikun- jotka asuvat kaikkein kehnoimmin ja joilta
18916: nalliset asunnot, jotka nykyisessä rakennus- puuttuu edellytykset itse auttaa itseään.
18917: toiminnassa lähinnä edustavat sosiaalista lin- On myös tärkeätä saada kunnat kiinnostu-
18918: jaa, vaativat asunnontarvitsijalta melko huo- maan entistä enemmän vuokra-asuntojen ra-
18919: mattavia kuukausituloja, ennenkuin häntä kentamisesta. Ponnessa ehdotettu 250 milj.
18920: hyväksytään edes hakijain listalle. Varatto- mk on tietenkin tarpeeseen nähden riittämä-
18921: mimpain kohdalta voi parannusta tuoda vain tön, mutta mikäli kunnat todella lähtisivät
18922: vuokra-asuntojen rakentaminen. Vaikka ara- sen avulla nykyistä runsaammin vuokra-asun-
18923: valuottoja saa myös vuokrataloihin, eivät sen toja rakentamaan, voitaisiin tarkoitukseen
18924: paremmin yksityiset kuin kuunatkaan ole käyttää myös aravamäärärahoja ja seuraa-
18925: tunteneet suurempaa kiinnostusta vuokrata- vana vuonna lisätä tätä määrärahaa.
18926: lojen rakentamiseen. Syyn tähän ymmärtää: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18927: kun aravaluottoja saadaan vähän ja puoli-
18928: kunnallisellakin linjalla on asunnonhakijoita että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18929: runsaasti, on kuntierrkin helpompi kulkea tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar-
18930: tätä tietä. kan määrärahan lainojen antamiseksi
18931: Edellytykset laajempaan vuokra-asuntojen kunnille täyskunnallisten vuokra-asun-
18932: rakentamiseen saadaan vain sillä, että tulo- tojen rakentamista varten.
18933: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
18934:
18935: Eino Roine. Paavo Aitio.
18936: Rainer Virtanen. Leo Suonpää.
18937: Gösta Rosenberg. Toivo Niiranen.
18938: Toivo Asvik. J. Mustonen.
18939: Matti :Koivunen. Irma Torvi.
18940: 1225
18941:
18942: IV,477. - Rah.al. N: o 410.
18943:
18944:
18945:
18946:
18947: Kaitila ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi työkeskus
18948: Louhelalle laitoksen toiminnan tukemiseksi ja sen talou·
18949: dellisen aseman vakaannuttamiseksi.
18950:
18951:
18952: E d u s k u n n a ll e.
18953:
18954: Vuonna 1953 valmistui Järvenpäähän pai- on rakennettu. Yksistään korkomenot viime
18955: kallisten asianharrastajien myötävaikutuk- vuonna tekivät 2 763 000 ma11kkaa eli noin
18956: sella Louhelan kristillis-yhteiskunnalHnen 40 % vuoden kokonaismenoista. On myös
18957: • työkeskustalo suuruudeltaan 4 320 ms. Talo jouduttu toteamaan, että niillä avustuksilla,
18958: rakennettiin paikkakunnalle nuoriso- ja opis- joita laitos eri tahoilta saa toimintaansa var-
18959: totaloksi ja on sen suojissa ylläpidetty las- ten, ei pystytä kysymyksessä olevia velkoja
18960: tentarhaa, liikuntakoulua, poika. ja tyttö- lyhentämään.
18961: kerhoja sekä opiskelutoimintaa varttuneem- Edellä olevan perusteella ja pitäen ky-
18962: paa nuorisoa varten. Tällä hetkellä on seessä olevaa toimintaa erittäin tarpeellisena
18963: työssä 9 vakinaisesti palkattua työntekijää ehdottavat allekirjoittaneet kunnioittavasti,
18964: ja heidän lisrukseen huomattava joukko va-
18965: paaehtoisia palkattomia työntekijöitä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18966: Nykyisessä kunnossaan tuli talo maksa- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
18967: maan kaikkiaan 36 milj. markkaa, josta 34 ka;n määrärahan halpakorkoisena lai-
18968: milj. on vielä lyhentämättöminä 1ainoina, nana työkeskus Louhelalle siten tu-
18969: niistä 10 milj. lyhytaikaisena luottona. Il- keakseen laitoksen toimintaa ja aut-
18970: man muuta on selvää, miten tällainen velka taakseen sen taloudellisen tilanteen
18971: vaikeuttaa sitä toimintaa, jota varten tailo vakiintumista.
18972: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
18973:
18974: Esa Kaitila. G. Henriksson.
18975: Kusti Eskola. Felix Seppälä.
18976: John Forsberg.
18977: 1226
18978:
18979: IV,478. - Rah.al. N: o 411.
18980:
18981:
18982:
18983:
18984: Lehto ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Lomaliitto
18985: r.y:lle Hämeenharjun lomakodin laajentamiseksi ja kun-
18986: nostamiseksi.
18987:
18988:
18989: E d u s k u n n a ll e.
18990:
18991: Lomaliitto r.y. on jo yli viidentoista vuo- tulisi käsittämään noin 80 vuodepaikkaa sekä
18992: den aikana suorittanut erittäin ansiokasta olisi myös talvikäyttöinen. Suunniteltu laa-
18993: sosiaalista työtä lomanvieton tarkoituksen- jennus ja uutisrakennus tulee maksamaan
18994: mukaisen käytön edistämiseksi. Erikoisesti noin 22 miljoonaa markkaa.
18995: on mainittava ne monet tuhannet ylirasit- Koska Lomaliitto r.y:n on erittäin vai-
18996: tuneet, suuriperheiset, vähävaraiset äidit, keata saada rahoitustansa muuten hoide-
18997: jotka ovat I.omaliiton suojissa saaneet viet- tuksi ja koska mainitun 'lomakohteen kun-
18998: tää maksuttoman loman, loman, joka usein nostaminen edistää kansalaisten työkyvyn ja
18999: on oHut heidän ,elämänsä ainoa. terveyden suojelua, kohdistuen erikoisesti
19000: Lomaliitolla on nykyisin yhteensä yhdek- äitien suureen ja keskeiseen ryhmään, toi-
19001: sän eri lomakotia. Näistä on ollut Lepolampi voisimme, että Lomaliitto r.y: lle myönnet-
19002: ja Keurusselkä talvikäyttöisiä. Kun varsin- täisiin pitkäaikainen halpakorkoinen laina
19003: kin monien perheenäitien on kesällä mahdo- ko. suunnitelman toteuttamiseksi. Koros-
19004: tonta päästä lomalle, on pyritty järjestä- tamme erikoisesti sitä, että kansalaisten työ-
19005: mään heille mahdollisuus lomanviettoon syys- voima on yhteiskunnan kallisarvoisin pää-
19006: ja talvikautena. Tätä seikkaa silmälläpitäen oma, joten sen ennakolta suojaavaa toimin-
19007: Lomaliitto r.y. hankki kuluneen kesän ai- taa olisi valtiovallan syytä tukea.
19008: kana lomakodin Kankaanpäästä. Lomakodin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19009: nimeksi on annettu ,Hämeenharju". Tämä
19010: lomakoti on ensimmäinen Satakunnan alu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19011: eella ja on katsottu sen nykyisessä koossa tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
19012: olevan liian pieni pystyäkseen palvelemaan uudelle momentille 10 000 000 markan
19013: sosiaa:lista tehtäväänsä. Samoin rakennusten määrärahan pitkäaikaisen halpakor-
19014: kunto on heikko, joten ne eivät vastaa ·ny- koisen lainan myöntämiseksi Loma-
19015: kyhetken vaatimuksia. Tarkoituksena on liitto r.y: lle liiton Hämeenharjun
19016: suorittaa perusteellinen korjaus ko. loma- lomakodin laajentamiseksi ja kunnos-
19017: kodissa sekä laajentaa sitä rakentamalla sen tamiseksi tolvikäyttöiseksi.
19018: yhteyteen uusi asuntorakennus, jolloin se
19019: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
19020:
19021: Lempi Lehto. Varma K. Turunen.
19022: Tyyne Paasivuori. G. Henriksson.
19023: Veikko Helle. K. Matilainen.
19024: N. Nurminen. Väinö Tikkaoja.
19025: 1227
19026:
19027: IV,479. - Rah.al. N:o 412.
19028:
19029:
19030:
19031:
19032: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Invaliidisää-
19033: tiölle ortopedisen sairaalan rakentamiseksi Ouluun.
19034:
19035:
19036: E d u s k u n n a ll e.
19037:
19038: Viitaten tämän vuoden valtiopäiville jäte- markan määrärahan avustuslainaksi
19039: tyn, mutta käsittelemättä olevan toivomus- I nvaliidisäätiön ortoped'isen sairaalan
19040: aloitteen n: o 78 perustel uihin, ehdotamme rakentamiseksi Pohjois-Suomea varten
19041: kunnioittaen, Ouluun.
19042:
19043: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19044: tulo- ja menoarvioon 262 miljoonan
19045: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
19046:
19047: Irma Torvi. Pauli Puhakka. Yrjö Hautala.
19048: Elli Stenberg. Juho Rytkönen. J. F. Pöykkö.
19049: Pentti Liedes. Armas Leinonen. Eeli Erkkilä.
19050: M. 0. Lahtela. Y. Enne. Toivo Niiranen.
19051: J. Mustonen. Matti Koivunen. Antti Kinnunen.
19052: Erkki Koivisto. Eino Rytinki. Yrjö Murto.
19053: 1228
19054:
19055: IV,480. - Rah.al. N:o 413.
19056:
19057:
19058:
19059:
19060: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi Lapin lää-
19061: nin omavaraistumista edistäviin tarkoituksiin.
19062:
19063:
19064: E d u s k u n n a ll e.
19065:
19066: Lapin lääni on suurelta osaltaan alituo- ten raaka-aineiden jalostamiseen. Tämän
19067: tantoaluetta siitä huolimatta, että alueella ohjelman toteuttamiseksi on laadittu 10-vuo-
19068: on suuria metsäpääomia ja erittäin run- tissuunnitelma. Lainapääomia tarvittaisiin
19069: saasti viljelyskelpoisia soita. Sodan hävityk- yhteensä 5 000 milj. markkaa, josta maata-
19070: sestä ja pääomien puutteesta johtuen näitä louden perusluottoihin n. 2/3 ja pienteolli-
19071: luonnonvaroja ei ole saatu riittävästi kan- suuden n. 1/3. Vuosittain tarvittaisiin siis
19072: santalouden palvelukseen. Työttömyys lää- lainapääomaa noin 500 milj. markkaa.
19073: nin alueella on jatkuvaa. Vuosittain on käy- Kun tarkoitukseen ei muita pääomia ole
19074: tetty työttömyyden torjuntaan, työttömyys- saatavissa, olisi vaitionkin edun mukaista
19075: töihin valtion varoja 2-3 miljardia mark- hoitaa tämä asia. Erityisesti työttömyyden
19076: kaa. Saman maaran arvosta tuotetaan torjumiseksi siihen olisi vakavasti kiinnitet-
19077: muualta Suomesta maakuntaan sellaisia tar- tävä huomiota.
19078: vikkeita, joita maakunnassa voidaan tuottaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19079: ja jalostaa. nioittaen,
19080: Lapin läänin Maakuntaliiton toimesta on
19081: näiden epäkohtien syitä perusteellisesti tut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19082: kittu. Tällöin on tultu siihen tulokseen, tulo- ja menoarvioon 500 miljoonaa
19083: että omavaraisuuteen pääsemiseksi olisi rai- markkaa pitkäaikaisiksi, halpakorkoi-
19084: vattava uutta peltoa 30-40 000 ha, sekä li- siksi lainoiksi Lapin läänin omavarais-
19085: sättävä karjaa noin 20 000 lehmällä. Sen tumista edistäviin tarkoituksiin.
19086: lisäksi olisi saatava pienteollisuutta sikäläis-
19087: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
19088:
19089: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
19090: 1229
19091:
19092: IV,481. - Rah.al. N:o 414.
19093:
19094:
19095:
19096:
19097: Saalasti ym.: JJf.äärämhan osoittamisesta lainoiksi kunnille
19098: työllisyyden ylläpitämisestä aiheutuvien kuntaosuuksien
19099: suorittamiseksi.
19100:
19101:
19102: E d u s k u n n a ll e.
19103:
19104: Työllisyyden ylläpitäminen niillä alueilla, luotonsaantimahdoUisuuksia. Sen vuoksi eh-
19105: joilla kuluvan kesän aikana sattuneet sato- dotamme kunnioittaen,
19106: vahingot muodostuvat huomattaviksi, tulee
19107: olemaan varsin vaikeata sen vuoksi, että kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19108: tien rahoitusosuus on vaikeasti järjestettä- tulo- ja menoarvioon 500 000 000
19109: vissä. Kyseiset alueet ovat nimittäin alueita, markkaa lainoiksi kunnille työllisyy-
19110: joilla ilmenee jatkuvasti rakenteellistakin den ylläpitämisestä aiheutuvien kun-
19111: alityöllisyyttä. Jotta kunnat selviäisivät taosuuksien suorittamiseksi.
19112: velvoitteistaan, olisi helpotettava kuntien
19113: Helsingissä 18 päivänä. syyskuuta 1956.
19114:
19115: Kerttu Saalasti. Eino Rytinki. T. Saloranta.
19116: 1230
19117:
19118: IV,482. - Rah.al. N: o 415.
19119:
19120:
19121:
19122: Hamara ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi
19123: Helsingin Käsityönopettajaopistolle.
19124:
19125:
19126: E d u s k u n n a ll e.
19127:
19128: Helsingin Käsityönopettajaopisto sai 12 nut tontin Helsinginkatu 34:stä. Tälle ton-
19129: päivänä heinäkuuta 1949 annetulla lailla va- tille on opiston johtokunta suunnitellut ra-
19130: kinaisen valtionavustuksen. Mainitun lain kennettavaksi 32 110 m3: n suuruisen raken-
19131: 5 § :ssä määrätään valtionavustuksen saami- nuksen, jonka piirustukset ovat valmiit ja
19132: sen ehdoksi, että ,opistolla on tyydyttävät hyväksytyt ja mistä tontin luovutusehtojen
19133: huoneustot j,a muut opetukseen tarvittavat mukaan varataan Helsingin kaupungin käyt-
19134: laitokset sekä tarpeelliset opetus- ja työväli- töön 3 741 m3. Tammikuussa 1955 tehtyjen
19135: neet". 75-vuotias opisto, jonka seminaari- laskelmien mukaan kustannukset nousisivat
19136: osasto valmistaa käsityönopettajia niin 8 000 markkaan kuutiometriltä ja kokonais-
19137: kansa-, ammatti- kuin oppikouluihin ja lu- kustannukset olisivat 257 000 000 markkaa.
19138: kuisiin muihin laitoksiin ja jonka modisti- Kokonaiskustannukset ovat kuitenkin v·aa-
19139: osasto ja ompelimo-osasto opettavat korkeam- rassa huomattavasti kohota asian viiväs-
19140: paa ammattitaitoa aikuisille, sekä käsityö- ja tyessä. Vaikka opisto usean vuoden ajan on
19141: kutomakoulu erilaisine kursseineen kehittää omatoimisesti yrittänyt saada rakennuksen
19142: käsityötaitoa yleensä, on viimeiset 17 vuotta rahoitusta järjestymään, ei se ole onnistu-
19143: toiminut kahdella taholla kaupunkia ja 1 nut, ja koska nykyisin vallitsevan kireän ra-
19144: päivästä syyskuuta 1956 alkaen kolmella ta- hatilanteen takia on vaikeata saada lainaa
19145: holla, nimittäin Töölössä, Kruunuhaassa ja yksityisiltä rahalaitoksilta, on opiston edel-
19146: Vallilassa, ahtaissa huoneistoissa, jotka eivät leenkin turvauduttava valtion apuun, koska
19147: tätä määräystä täytä. Opisto on kuitenkin se käänteentekevästi tulisi vaikuttamaan ra-
19148: saanut nostaa lainmukaisen valtionavustuk- kennushankkeen toteuttamiseen.
19149: sen, koska uuden opistorakennuksen raken- Jotta Helsingin Käsityönopettajaopisto
19150: taminen on ollut suunnitteilla. voisi jatkaa 75 vuotta kestänyttä opetuksel-
19151: Kun kaikki huoneistot ovat opiston hal- lisesti suuriarvoista ja kansantaloudellisesti
19152: lussa vain vuokraoikeudella ja kun niiden tärkeätä työtään, olisi opiston saatava mitä
19153: omistajat voivat tarvita ne omaan käyt- pikimmin oma koulurakennus, koska asian
19154: töönsä, on opisto alituisen häätöuhan alai- viivästyessä on olemassa vaara, että koulu
19155: nen. Nyt kun liikehuoneistot vapautettiin menettää kaupungin sille varaaman tontin.
19156: säännöstelystä, käytti omistaja heti tilai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19157: suutta hyväkseen j•a irtisanoi suurimman nioittaen,
19158: osan opiston varsinaisesta kouluhuoneistosta
19159: 31 päivästä toukokuuta 1956 alkaen. Opis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19160: ton tila on nyt sen vuoksi käynyt suoras- tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mar-
19161: taan uhan alaiseksi. kan suuruisen halpakorkoisen raken-
19162: Suunnitteilla olevaa uutta opistoraken- nuslainan Helsingin Käsityönopettaja-
19163: nusta varten on Helsingin kaupunki varan- opistolle.
19164: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
19165:
19166: Irma Hamara. Lempi Lehto. Laura Brander-Wallin.
19167: Lauri Järvi. Irma Rosnell. Meeri Kalavainen.
19168: Saara Forsius. Tyyne Paasivuori. Irma Karvikko.
19169: Elli Nurminen. Martta Salmela-Järvinen. Urho Saariaho.
19170: Hilja Väänänen. Irma Torvi. Armas Leinonen.
19171: Elli Stenberg.
19172: 1231
19173:
19174: IV,483. - Fin.mot. N: o 416.
19175:
19176:
19177:
19178:
19179: Högström m. fl.: Angående anvisande av anslag för bevil-
19180: jande av lån åt porkalabor för återuppbyggnad av bostads-
19181: och ekonomiebyggnader på Porkalaområdet.
19182:
19183:
19184: Tili Riksdagen.
19185:
19186: Sedan lagen om Porkalaområdets återför- stöda återuppbyggnaden av Porkalaområdet.
19187: ening trätt i kraft och återflyttningen till Vi ha även exempel på att statsmakten un-
19188: området sålunda kan ske i den mån värde- der efterkrigsåren stött återuppbyggnadsar-
19189: ringsförrättningarna verkställts, har Porka- betet på de av kriget härjade trakterna i
19190: labygden kommit in i återuppbyggnadsske- Karelen, Hangöområdet och i norra Finland
19191: det. Emellertid har det visat sig att de hem- genom att bland annat bevilja för återupp-
19192: vändande porkalaborna ställas inför en byggnadsarbetet erforderliga långfristiga lån
19193: mängd svårlösta och i många fall oöverkom- med låg ränta.
19194: liga problem. Då möjligheterna att på den fria markna-
19195: Ett av de allra svåraste problemen härvid den erhålla lån i detta nu äro så gott som
19196: är frågan på vilket sätt den kredit skall er- obefintliga och med beaktande av att nödig
19197: hållas, som erfordras för det väldiga åter- kredit för återuppbyggnad av bostads- och
19198: uppbyggnadsarbete som nu är förestående. ekonomiebyggnaderna icke kan uppbringas
19199: Om icke kreditfrågan kan lösas på ett till- på annat håll så bör statsmakten stöda denna
19200: fredsställande sätt är det uppenbart att in- hårt drabbade bygd i dess strävan att åter
19201: gen egentlig återuppbyggnad på området komma in i det produktiva samhällslivet.
19202: kan komma i gång och Porkalabygden blir Detta statsmaktens stöd ges ändamålsenligast
19203: sålunda icke inom en överskådlig framtid och mest effektivt då det sker i form av
19204: den produktionsfaktor man allmänt räknat långfristiga byggnadslån med låg ränta i
19205: med. Området blir med andra ord mer eller likhet med vad fallet varit på ovannämnda
19206: mindre en öde bygd, vilket icke kan anses krigshärjade områden.
19207: motsvara ett allmänt nationalekonomiskt in- På ovan anförda grunder föreslås,
19208: tresse.
19209: För Porkalaområdets återuppbyggnad be- att Riksdagen i statsförslaget för år
19210: hövs statsmaktens stöd och Regeringen har 1957 måtte anvisa 500 miljoner mark
19211: även förutsatt detta i sin proposition med föt· beviljande av långfristiga bygg-
19212: förslag till lag om Porkalaområdets återför- nadslån med låg ränta åt porkalabo1'
19213: ening, där det i motiveringen säges att Rege- för återuppbyggnad av bostads- och
19214: ringen icke i detta sammanhang tagit ställ- ekonomiebyggnader på Porkalaområ-
19215: ning till frågan därom, på vilket sätt staten det.
19216: eventuellt genom särskilda åtgärder borde
19217: Helsingfors den 17 september 1956.
19218:
19219: Sven Högström. Grels Teir.
19220: Verner Korsbäck. Albin Wickman.
19221: C. A. Öhman. John Österholm.
19222:
19223:
19224:
19225:
19226: 55 E 645/56
19227: 1232
19228:
19229: IV,483. - Rah.al. N: o 416.
19230: Suomennos.
19231:
19232:
19233:
19234: Högström ym.: ll!äärärahan osoittamisesta lainojen myöntä-
19235: miseksi Porkkalan asukkat1le asunto- ja talousrakennusten
19236: jälleenrakentamista varten Porkkalan alueella.
19237:
19238:
19239: E d u s k u n n a 11 e.
19240:
19241: Porkkalan palautuslain tultua voimaan ja kalan alueen jälleenrakentamista. Meillä on
19242: alueelle paluun voidessa siten tapahtua siinä myös esimerkkejä siitä, että valtiovalta on
19243: määrin kuin arvioimistoimituksia on suori- sotien jälkeisinä vuosina tukenut jälleenra-
19244: tettu, on Porkkalan seutu tullut jälleenra- kennustyötä sodan hävittämillä seuduilla
19245: kennusvaiheeseen. Kuitenkin on ilmennyt, Karjalassa, Hangon alueella ja Pohjois-Suo-
19246: että kotiin palaavat porkkalalaiset joutuvat messa mm. myöntämällä jälleenrakennustyö-
19247: monien vaikeasti ratkaistavien ja monissa hön tarvittavia pitkäaikaisia halpakorkoisia
19248: tapauksissa ylipääsemättömien probleemien lainoja.
19249: eteen. Kun mahdollisuudet saada vapailta mark-
19250: Eräs kaikkein vaikeimmista probleemeista kinoilta lainoja tällä hetkellä ovat miltei ole-
19251: on tällöin kysymys siitä, millä tavalla saa- mattomat ja kun tarvittavaa luottoa asunto-
19252: daan nyt edessä olevaan valtavaan jälleen- ja talousrakennusten jälleenrakentamista var-
19253: rakennustyöhön tarvittava luotto. Ellei luot- ten ei voida hankkia muulta taholta, niin
19254: tokysymystä voida ratkaista tyydyttävällä ta- on valtiovallan tuettava tätä kovasti koetel-
19255: valla, on ilmeistä, ettei mikään varsinainen tua seutua sen pyrkiessä jälleen mukaan
19256: jälleenrakennus alueella pääse käyntiin ja tuottavaan yhteiskuntaelämään. Tämä val-
19257: ettei Porkkalan seudusta siten pääse lähitule- tiovallan tuki annetaan tarkoituksemnukai-
19258: vaisuudessa muodostumaan sitä tuotannollista simmin ja tehokkaimmin pitkäaikaisten hal-
19259: tekijää, jota siitä yleisesti on odotettu. Alue pakorkoisten rakennuslainojen muodossa sa-
19260: jää toisin sanoen enemmän tai vähemmän maan tapaan kuin oli laita edellä mainittu-
19261: autioksi seuduksi, mitä ei voida pitää yleisen jen sodan hävittämien alueiden suhteen.
19262: kansantaloudellisen edun mukaisena. Edellä esitetyin perustein ehdotetaan,
19263: Porkkalan alueen jälleenrakentamista var-
19264: ten tarvitaan valtiovallan tukea, ja myös hal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19265: litus on edellyttänyt sitä Porkkalan alueen tulo- ja menoarvioon 500 miljoonaa
19266: palauttamista koskevassa esityksessään, jonka markkaa pitkäaikaisten halpakorkois-
19267: perusteluissa sanotaan, että hallitus ei tässä ien rakennuslainojen myöntämiseksi
19268: yhteydessä ole määritellyt kantaansa siihen Porkkalan asukkaille asunto- ja talous-
19269: kysymykseen, millä tavoin valtion mahdolli- rakennusten jälleenrakentamista varc
19270: sesti tulee erityisin toimenpitein tukea Park- ten Porkkalan alueella.
19271: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
19272:
19273: Sven Högström. Grels Teir.
19274: Verner Korsbäck. Albin Wickman.
19275: C. A. Öhman. John Österholm.
19276: 1233
19277:
19278: IV,484. - Rah.al. N: o 417.
19279:
19280:
19281:
19282:
19283: Kajatsalo ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi pientalo-
19284: jen omistajille huoneenvuokrasäännöstelyn johdosta rap-
19285: peutuneiden rakennusten korjaamista varten.
19286:
19287:
19288: E d u s k u n n a 11 e.
19289:
19290: Jo yli kuusitoista vuotta jatkuneen vuokra- nalla vieläkin tarpeen vaatimana, on yleisen-
19291: säännöstelyn seurauksena on varsin yleisesti kin käsityksen mukaan aivan riittämätöntä
19292: voitu todeta, että ns. vanhat säännöstelyn- korvausta vastaan ottanut käyttöönsä, jou-
19293: alaiset talot ja näitten joukossa erikoisesti tuisivat tämän toimenpiteen seurauksena
19294: puiset pientwlot ovat alkaneet riittävän hoi- jopa kokonaan menettämään tämän vähäisen-
19295: don ja korjausten puutteessa pahasti rappeu- kin omaisuutensa, ja kun ei myöskään yhteis-
19296: tua. Näin on olemassa vaara, että huomat- kunnan omien tarpeitten ja etujen kannalta
19297: tavan suuri ja arvokas asuntokanta, jota ole yhdentekevää, säilyykö tämä huomattava
19298: nämä talot edustavat, voi muutamassa vuo- asuntokanta asumiskelpoisena vai tuhou-
19299: dessa kokonaan tuhoutua. tuuko se, ehdotamme kunnioittaen,
19300: Talojen omistajat, jotka useissa tapauk-
19301: sissa ovat vanhuksia, eläen pienen eläkkeen että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19302: tai vähäisten säästöjen turvin, eivät ilman tulo- ja menoarvioon 100 miljoonaa
19303: yhteiskunnan tukea pysty talojaan riittävästi markkaa myönnettäväksi halpakorkoi-
19304: kunnostamaan. sina lainoina sellaisille pientalojen
19305: Kun on kohtuutonta, että henkilöt, joitten omistajille, joitten rakennukset vuokra-
19306: vähäisen omaisuuden yhteiskunta aikoinaan säännöstelyn seurauksena ovat vaa-
19307: olosuhteitten pakosta, ja monella paikka:kun- rassa rappeutua asumiskelvottomiksi.
19308: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
19309:
19310: Kaarlo Kajatsalo. Juho Tenhiälä.
19311: 1234
19312:
19313: IV,485. - Rah.al. N: o 418.
19314:
19315:
19316:
19317:
19318: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
19319: sisarosuuslainoitukseen ja vapaaehtoiseen maanostoon.
19320:
19321:
19322: E d u s k u n n a 11 e.
19323:
19324: On yleisesti tunnettua, että varojen tarve asutustarkoituksiin käytettäväksi on nykyään
19325: kuntien asutuskassalainoituksessa on jatku- hyvin vilkasta ja maata on runsaasti saata-
19326: vasti ollut monta kertaa suurempi kuin va- vissa kohtuullisella hinnalla. Tehdyistä tar-
19327: roj'a on ollut tarkoitukseen käytettävissä. jouksista on kuitenkin määrärahojen niuk-
19328: Varojen vähyydestä on sisarosuuslainoitus kuuden vuoksi voitu ottaa käsittelyn alai-
19329: joutunut ehkä eniten kärsimään. Lainahake- seksi vain pieni murto-osa. Kun maan hank-
19330: muksia on jouduttu paljon hylkäämään ja kimista asutustarkoituksiin käytettäviksi va-
19331: lainojen suuruudesta huomattavasti tinki- paaehtoisilla maupoilla ön pidettävä valtiolle
19332: mään. Tämä on sitäkin valitettavampaa, kun edullisena ja tätä toimintaa joka suhteessa
19333: tilojen pirstoutuminen voitaisiin suurim- tarkoituksenmukaisena, on sen kaikinpuolista
19334: maksi osaksi estää tehokkaalla sisarosuuslai- tehostamista pidettävä erittäin tärkeänä.
19335: noituksella, joka myös on ainoa keino, jonka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19336: voimassa oleva lainsäädäntömme tilojen pirs- nioittaen,
19337: toutumisen ehkäisijänä tuntee.. On yhteis-
19338: kunnan edun mukaista luoda edellytykset to- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19339: deU.a tarkoitustaan vastaavalle sisarosuuslai- tulo- ja menoarvion 19 Pl. V luvun
19340: noitukselle. 1 momentille lisäyks:enä 1 000 000 000
19341: Valtion maanostotoimintaa, mikä nyky- markkaa käytettäväksi lähinnä kun-
19342: oloissa on tärkein maan ha;nkkimismuoto asu- tien sisarosuuslainoitukseen sekä va-
19343: tustarkoituksia varten, on myös rajoittanut paaehtoiseen maanostoon.
19344: varojen niukkuus. Maan tarjonta valtiolle
19345: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
19346:
19347: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela. Antti Kukkonen.
19348: 1235
19349:
19350: IV,486. - Rah.al. N:o 419.
19351:
19352:
19353:
19354:
19355: Vennamo ym.: K()rotetun määrärahan osoittamisesta uuden
19356: tielain johdosta tarvittavan lisäkoneiston hankkimiseen tie-
19357: ja vesirakennushallitukselle.
19358:
19359:
19360: Eduskunnalle.
19361:
19362: Uuden tielain tullessa voimaan 1958 alusta tarvittava koneisto on yleensä senlaatuista,
19363: on vuoden 1957 aikana järjestettävä tiemes- ettei sitä maaseudulla ole saatavissa. Olisi
19364: taripiiriorganisaatio uuden tielain edellyttä- senvuoksi erittäin tärkeää, että sitä kalus-
19365: miä tehtäviä varten. Tätä varten perustetaan toa, jota myöhemmin tullaan käyttämään
19366: välttämättömimmät tiemestarien virat ja sen paikallisteiden kunnossapitoon, voitaisiin
19367: mukaisesti vahvistetaan uusi tiemestaripiiri- korvausta vastaan käyttää myöskin kuntien
19368: jako koko maata varten. On luonnollista, ja kylätiekuntien suorittamissa kuntoonpano-
19369: että tiemestaripiirit on saatava kysymyksessä töissä. Kalustoa olisi tämän vuoksi voitava
19370: olevana vuonna myös toimintakelpoisiksi hankkia niin hyvissä ajoin, että tähän olisi
19371: suorittamaan tielain toimeenpanon edellyttä- mahdollisuuksia.
19372: miä virkatehtäviä. Tulo- ja menoarvioon ei Nykyinen tie- ja vesirakennushallituksen
19373: kuitenkaan ole momenteille 20 Pl. I: 37 ja kalusto on riittämätön jo maanteidenkin kun-
19374: 20 Pl. II: 36 ehdotettu lainkaan lisäystä, mikä nossapitoon, joten siitä ei ole apua enää
19375: merkitsee sitä, ettei perustamiskustannusten kunnille ja kylätiekunnille. Tähän seikkaan
19376: edellyttämiin perushankintoihin ole lähes- on mm. useiden maatalousalan järjestöjen
19377: kään riittävästi, eikä oikeastaan juuri lain- taholta kiinnitetty valtiovallan huomiota ja
19378: kaan, osoitettu varoja. Ei tämän vuoksi pyydetty toimenpiteitä asiaintilan korjaami-
19379: voida odottaa, että tiemestarit pystyisivät seksi siten, että kunnat ja kylätiekunnat sai-
19380: toimimaan siten kuin tielain toimeenpanon sivat mahdollisimman paljon tarvitsemaansa
19381: kiireellisyys edellyttäisi. koneellista apua tie- ja vesirakennushallituk-
19382: Kysymys ei ole yksinomaan jo olemassa sen taholta,
19383: olevien maanteiden kunnossapidosta ja val- Kuten aikaisemmin jo todettiin, ei tiemes-
19384: tion suoritettavista tielain toimeenpanon val- tarien toiminnalta voida odottaa tuloksia,
19385: mistelutöistä, vaan myös paljon laajemmasta, ellei heillä ole käytettävissään tarvittavaa
19386: nimittäin sekä kuntien että kylätiekuntien koneistoa. Yhtä tärkeää on, että tiemestarien
19387: neuvontatyöstä näiden suorittaessa tielain käytössä on kunnolliset koneiston säilytys-
19388: edellyttämiä valmistelutöitään, ja lisäksi val- tilat, niin ettei kallis omaisuus joudu kärsi-
19389: tion toimesta kunnille ja kylätiekunnille an- mään ulkona säilytyksestä. Maaseudulla ei
19390: nettavasta avusta kunnan- ja kyläteitä kun- nimittäin aina ole sopivia vuokratalleja ym.
19391: nostettaessa. Tielain toimeenpanon yhtey- säilytystiloja eikä edes aina sopivia asuntoja-
19392: dessä joutuvat kunnat ja kylätiekunnat ni- kaan. Tarvittavat tontit onkin osittain jo
19393: mittäin saattamaan tiensä hyväksyttävään hankittu tie- ja vesirakennushallituksen hal-
19394: kuntoon ja tullevat ne viimeistään jo vuo- tuun, osittain on sopivien tonttien hankkimi-
19395: den 1957 aikana aloittamaan nämä työt, nen parhaillaan käynnissä. Myös tähän tar-
19396: jotta tiet saataisiin mahdollisimman hyvissä koitukseen olisi osoitettava varat niin, että
19397: ajoin sellaiseen kuntoon, että ne voidaan hy- viimeistään vuoden 1958 alusta tiemestari-
19398: väksyä paikallisteinä kunnossapidettäviksi. piirit ovat siinäkin suhteessa edes välttävästi
19399: Selvää on, että nykyisenä aikana tulevat toimintakel poisessa kunnossa.
19400: kunnat ja kylätiekunnat tarvitsemaan ko- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
19401: neellista apua näissä laajoissa töissä, joihin kunnioittaen,
19402: 1236 IV,486. - Tie- ja vesirakennushallituksen koneisto.
19403:
19404:
19405: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 tielain johdosta tarvittavan lisäkoneis-
19406: tulo- ja menoarvioon 20 Pl. I luvun ton hankkimiseksi tie- ja vesirakennus-
19407: 37 siirtomäärärahamomentille lisäyk- hallitukselle.
19408: senä 400 miljoonaa markkaa uuden
19409: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
19410:
19411: Veikko Vennamo. Heikki Soininen. Aleksi Kiviaho.
19412: Eino Raunio. Grels Teir. Matti Raipala.
19413: Artturi Koskinen. Armas Leinonen. M. 0. Lahtela.
19414: R. Hallberg.
19415: 1237
19416:
19417: IV,487. - Rah.al. N: o 420.
19418:
19419:
19420:
19421:
19422: Sävelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskussotilassairaala
19423: 1 :n lisärakennustöiden aloittamiseksi.
19424:
19425:
19426: E d u s k u n n a 11 e.
19427:
19428: Keskussotilassairaala 1: n rakennussuunitel- muonituksessa. Lääketieteellinen yhteistoi-
19429: man lopullinen toteuttaminen, sen viivästyt- minta vaikeutuu erillisestä asemasta eikä tar-
19430: tyä jo 20 vuotta, on käynyt lääketieteen vittavaa diettimuonitusta ole voitu järjestää.
19431: kehityksen ja muuttuneiden olosuhteiden ta- Kulku- ja infektiotautien tarkastusosasto.
19432: kia ajankohtaiseksi ja kiireelliseksi. V. Tällaista osastoa ei ole lainkaan, mutta on
19433: 1950-1951 laadittu suunnitelma, käsittäen sen olemassaolo väittämä ttömyys.
19434: 60 240 m3: n rakennuskompleksit, on v. 1952 Voimistelu- ja fysikaalinen osasto. Toimii
19435: loppuun mennessä vain palveluskunnan nykyään liian ahtaissa oloissa ja epätarkoi-
19436: asuinrakennuksen kohdalta (8 000 m3) toteu- tuksenmukaisena. Sen siirtäminen uuteen
19437: tettu. rakennukseen vapauttaisi huonetilaa aivan
19438: Lääketieteellisen yhteistoiminnan tehosta- liian ahtaissa oloissa toimivalle röntgenosas-
19439: miseksi ja hajasijoituksen aiheuttamien lisä- tolle.
19440: menojen poistamiseksi olisi tässä yhteydessä Kliinillinen laboratorio. Toiminta on laa-
19441: suoritettava sairaalan eri osastojen ja sairaa- jentunut siinä määrin, että tehtävien hoita-
19442: latoimintaa tukevien laitosten keskittäminen minen nykyisissä huonetiloissa on vaikeaa.
19443: parhaiden hoitotulosten saavuttamiseksi. Sen siirryttyä uuteen rakennukseen saisi
19444: Uusi asuinrakennus hoitohenkilökuntaa psykofysiologinen laitos kipeästi kaipaa-
19445: varten on välttämättömyys ennen muuta sen maansa lisätilaa.
19446: takia, ettei nykyoloissa ole voitu sijoittaa yh- Kirjasto, kanttiini ja vierashuone. Näitä
19447: tään lääkäriä sairaalan alueelle asumaan. Li- varten ei nykyään ole lainkaan huonetiloja,
19448: säksi huomattava osa henkilökuntaa asuu ny- joten ne on täytynyt sijoittaa röntgenosas-
19449: kyisin kunnoltaan hyvin kyseenalaisissa ra- ton ja sairaalaosaston tupakkahuonetiloihin.
19450: kennuksissa, joissa asuminen ennen pitkää Vierashuoneina ovat toimineet käytävät.
19451: käy täysin mahdottomaksi. Sotilasapteekki. Se toimii nykyään epätar-
19452: koituksenmukaisessa virastorakennuksessa.
19453: Nykyaikaisen lääketieteellisen toiminnan Sen siirtäminen sairaalan lisärakennukseen
19454: turvaamiseksi ja tehokkaiden hoitotoimenpi- korvaisi sairaalan oman, aivan liian ahtaissa
19455: teiden mahdollistamiseksi olisi sairaalaan saa- oloissa toimivan apteekin.
19456: tm a lisärakennus seuraavia osastoja ja lai- Lääkintävarikko. Koko Tilkan alueella ei
19457: toksia varten: ole minkäänlaista väestönsuojaa. Sen huo-
19458: Psykiatrinen osasto. Nykyinen on epätar- mioiminen lisärakennuksen yhteydessä pois-
19459: koituksenmukainen, mistä johtuen kaikista taisi tämän puutteen. Rauhanaikaisissa
19460: varotoimenpiteistä huolimatta on menetetty oloissa voitaisiin näitä huonetiloja käyttää
19461: monia ihmishenkiä. Valtion ja kunnan mieli- edullisesti lääkintävarikon varastotiloina. Ny-
19462: sairaalat eivät kykene järjestämään riittä- kyisinkin lääkintävarikon hoidossa Ilmajoella
19463: västi paikkoja puolustuslaitoksen potilaille. oleva omaisuus on olosuhteiden pakosta kor-
19464: Nykyistä psykiatrista osastoa voitaisiin käyt- jattava ja huollettava Helsingissä.
19465: tää naisputilaiden hoito-osastona, jollaista ei Toimisto. Lisääntynyt hallinnollinen toi-
19466: ennestään ole ollut. minta on pakottanut ottamaan käytäntöön
19467: Iho- ja sukupuolitautiosasto. Nykyinen lääkärien kirjaston ja kellarihuoneen. Toi-
19468: osasto toimii erillisenä epätarkoituksenmukai- mistojen hajasijoitus vaikeuttaa kitkatonta
19469: sissa oloissa Suomenlinnassa, Merisotakoulun yhteistoimintaa.
19470: 1238 IV,487. - Keskussotilassairaala l:n lisärakennustyöt.
19471:
19472:
19473: Arkisto- ja varastotilat. Niitä varten ny- kunnoltaan aivan ala-arvoisissa kivi- ja puu-
19474: kyisessä rakennuksessa ei ole tilaa. taloissa alueella. Näissäkään ei ole varsinai-
19475: Autotallit. Röntgenautoilla sekä niihin sia perheasuntoja lainkaan. Kunto niissä on
19476: kuuluvilla pienoisröntgenlaitteilla sekä sai- niin huono, että niiden korjaus on epätalou-
19477: raskuljetusautoilla ei ole sairaalassa sijoitus- dellista.
19478: paikkaa lainkaan. Nykyään ne on sijoitettu Laaditun suunnitelman mukaan nousisivat
19479: tarkoitustaan vastaamattomiin tiloihin kau- rakennuskustannukset sairaalatilojen osalta
19480: pungilla. 450 000 000 ja asuinrakennusten kohdalta
19481: Hoitohenkilökunnan asuinrakennus. Lääkä- 250 000 000 markkaan.
19482: rien asuttaminen sairaalan alueelle on tarvit- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19483: tavan pikaisen avun saamiseksi kiireellisissä
19484: sairaustapauksissa välttämättömyys. V. 1952 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19485: -1953 valmistunut apuhenkilökunnan ra- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
19486: kennus varmisti vain osittain asunnot henki- kan määrärahan Keskussotilassairaala
19487: lökunnalle. Edelleen asuu huomattava osa 1 :n lisärakennustöiden aloittamiseksi.
19488: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
19489:
19490: Arvo Sävelä. Väinö Tikkaoja.
19491: Eino Raunio. Kalle Matilainen.
19492: Urho Saariaho.
19493: 1239
19494:
19495: IV,488. - Rah.al. N:o 421.
19496:
19497:
19498:
19499:
19500: Halinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Brahelinnan emän-
19501: täkoulun kotieläin- ja talousrakennusta varten.
19502:
19503:
19504: E d u s k u n n a ll e.
19505:
19506: Brahelinnan emäntäkoulu on toiminut den harjoittaminen. Yhdistettyä kotieläin-
19507: vuodesta 1950 alkaen Ristiinan pitäjässä ja talousrakennusta varten laadittu suunni-
19508: Brahelinnan sotilasvirkatalossa. Koulun toi- telma päättyy 9 555 000 mk: aan. Maatalous-
19509: mintaa vaikeuttaa suuresti tarkoituksenmu- hallitus on esittänyt määrärahan ottamista
19510: kaisten koulurakennusten puuttuminen. Eri- valtion tulo- ja menoarvioon.
19511: koisen kiireellinen on kotieläin- ja talous- Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan
19512: rakennusten saanti. Terveydenhoitolauta- kunnioittaen,
19513: kunta ja palolautakunta ovat kieltäneet van-
19514: haa, yli 100 vuotiasta navettaa käyttämästä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19515: Kuitenkin emäntäkoulun ohjelmassa ovat tulo- ja menoarvion 19 Pl. I luvun
19516: aivan oleellisena osana käytännölliset har- kohdalle 9 555 000 markan määrärahan
19517: joitustyöt sekä oikean kuvan saaminen maa- Brahelinnan emäntäkoulun kotieläin-
19518: taloudesta. Samoin on valtion kannalta tär- ja talousrakennusta varten.
19519: keätä koulutilalla kannattavan maatilatalou-
19520: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
19521:
19522: Sylvi Halinen. Marja Lahti. K. F. Haapasalo.
19523: Aukusti Pasanen. Edvard Pesonen. Irma Hamara.
19524: Onni Mannila. Antti J. Rantamaa. Viljo Virtanen.
19525: Hilja Väänänen. Wiljam Sarjala. Onni Hiltunen.
19526: Toivo H. Kinnunen.
19527:
19528:
19529:
19530:
19531: 56 E 645/56
19532: 1240
19533:
19534: IV,489. - Fin.mot. N: o 422.
19535:
19536:
19537:
19538:
19539: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
19540: förande av en skolbyggnad åt Korsholms husmodersskola.
19541:
19542:
19543: T i ll R i k s d a g e n.
19544:
19545: Av landets samtliga statsägda husmoders- heten till Korsholms husmoderskola, men sys-
19546: skolor finnes endast en svenskspråkig, näm- selsättningsmedel icke beviljats för denna
19547: ligen Korsholms husmodersskola. Trots att skolas byggnadsändamål, förefaller det som
19548: denna skola redan verkat över trettio år om man inte heller framdeles kan påräkna
19549: saknar skolan egna skolbyggnader. På grund att få det planerade skolhuset uppfört som
19550: härav kan undervisningen icke ordnas på arbetslöshetsarbete.
19551: ett tillfredsställande sätt och ett stort antal När så är och då det är statens grund-
19552: inträdessökande måste varje år avvisas i brist lagsenliga skyldighet att även tillgodose folk-
19553: på utrymme. minoritetens skäliga behov föreslår vi vörd-
19554: Anslagsäskanden för uppförande av en samt,
19555: skolbyggnad åt skolan har gång efter annan
19556: avslagits, tidigare med motiveringen ,av att Riksdagen i statsförslaget för
19557: ekonomiska skäl" och under de senaste åren år 1957 måtte upptaga 50 000 000
19558: med hänvisning till, att denna skola är upp- mark för uppförandet av en planerad
19559: tagen på det byggnadsprogram som skall skolbyggnad åt Korsholms husmoders-
19560: genomföras med sysselsättningsmedel. skola.
19561: Då omfattande arbetslöshetsarbeten under
19562: en följd av år anordnats på orter i när-
19563: Helsingfors den 17 september 1956.
19564:
19565: Verner Korsbäck. Sven Högström.
19566: Arthur Larson. Grels Teir.
19567: Albin Wickman.
19568: 1241
19569:
19570: IV,489. - Rah.al. N:o 422.
19571: Suomennos.
19572:
19573:
19574:
19575: Korsbäck ym..: Määrämhan osoittamisesta koulutalon raken-
19576: tamiseksi Korsholman emäntäkoululle.
19577:
19578:
19579: E d u s k u n n a ll e.
19580:
19581: Maan kaikista valtion hallussa olevista lähellä olevilla paikkakunnilla, mutta työttö-
19582: emäntäkouluista on ainoastaan yksi ruotsin- myysvaroja ei ole myönnetty tämän koulun
19583: kielinen, nimittäin Korsholman emäntäkoulu. rakennustarkoituksiin, tuntuu siltä, ettei vas-
19584: Vaikka tämä koulu jo on toiminut yli kolme- taisuudessakaan ole odotettavissa, että suun-
19585: kymmentä vuotta, ei sillä ole omia koulu- niteltu koulutalo saataisiin rakennetuksi työt-
19586: rakennuksia. Tämän vuoksi opetusta ei voida tömyysvaroilla.
19587: järjestää tyydyttävällä tavalla, ja suuri Kun näin on ja kun valtion velvollisuus
19588: määrä pyrkijöitä täytyy joka vuosi jättää perustuslain mukaan on ottaa huomioon myös
19589: ottamatta tilan puutteessa. kansan vähemmistön kohtuulliset tarpeet, eh-
19590: Määrärahapyynnöt koulutalon rakentami- dotamme kunnioittaen,
19591: seksi koululle on kerta kerran jälkeen hy-
19592: lätty, aikaisemmin perusteella ,taloudellisista että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19593: syistä" ja viime vuosina viittaamalla siihen, tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
19594: että koulu on otettu siihen rakennusohjel- markkaa suunnitellun koulutalon ra-
19595: maan, jota toteutetaan työllisyysvaroilla. kentamiseksi Korsholman emäntäkou-
19596: Kun monina vuosina on järjestetty laajoja lulle.
19597: työttömyystöitä Korsholman emäntäkoulua
19598: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
19599:
19600: Verner Korsbäck. Sven Högström.
19601: Arthur Larson. Grels Teir.
19602: Albin Wickman.
19603: 1242
19604:
19605: IV,490. - Rah.al. N: o 423.
19606:
19607:
19608:
19609:
19610: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven emäntä-
19611: koulun navetta- ja talousrakennuksen sekä kasvihuoneen
19612: ja opettajien asuntorakennuksen rakentamiseksi.
19613:
19614:
19615: E d u s k u n n a 1 I e.
19616:
19617: Emäntäkoulun perustamista Kemijärven siitä ollut seurauksena, ettei koulu voi vielä-
19618: kuntaan on puuhattu yli 30 vuotta maakun- kään toimia täydellä tehollaan. Kun koulu
19619: nan väestön toivomuksesta. on maatalouskoulu, jossa opetusohjelman mu-
19620: Kun sen perustaminen siirtyi vuodesta toi- kaan olisi myöskin opetettava käytännöllistä
19621: seen, lahjoitti Kemijärven kunta sen perus- karjanhoitoa ja tähän opetukseen ehdotto-
19622: tamista varten valtiolle omistamansa maa- masti tarvitaan navetta ja kotieläimet, olisi
19623: tilan kotipalstan, jossa on yli 8 ha peltoa navetta rakennettava ja kotieläimet hankit-
19624: ja muuta maata sekä siinä olevat rakennuk- tava, että opetus voitaisiin toteuttaa. Mah-
19625: set, ja niin saatiin koulun toiminta alkuun dotonta on myöskin pitää koulun viljelyksiä
19626: v. 1949 neljään eri taloon sovitettuna. Kun kasvukunnossa ilman kotieläimiä, kuten jo-
19627: mainittua maa-alaa pidettiin valtion taholla kainen hyvin käsittää.
19628: liian vähäisenä, osti Kemijärven kunta li- Kun näin on, ja kun kouluun on jatku-
19629: säksi yli 8 ha: n suuruisen naapuritilan koti- vasti pyrkinyt vuosittain yli 120 oppilasta,
19630: palstan peltoineen ja lahjoitti sen ja lisäksi ja niistä voidaan ottaa ainoastaan 45, olisi
19631: vielä oman maatilansa metsäpalstan, jossa on nyt aika ryhtyä rakentamaan opettajain
19632: yli 50 ha kasvullista metsämaata, valtiolle asuntorakennusta, että kouluun voitaisiin
19633: mainittua koulua varten, joiden nykyinen ottaa 60 oppilasta, jonka oppilasmäärän siinä
19634: arvo on noin 10 milj. markkaa. Kaiken olevat täysin pätevät opettajat voisivat opet-
19635: edellä kerrotun teki kunta siinä toivossa, taa ilman lisäpaikkaa, ja jota oppilasmäärää
19636: että valtio rakentaa koululle tarvittavat ra- varten koulu on suminiteltu rakennettava'ksi.
19637: kennukset mahdollisimman pian. Mainittakoon vielä, että po. rakennuksia
19638: Siitä lähtien, kun kunta lahjoitti koulua varten on va,lmistettu piirustukset ja ne on
19639: varten mainitut maat, on toivottu ja odo- asianmukaisesti vahvistettu ja että niiden
19640: tettu, että valtio rakentaisi sille mahdolli- mukaan rakentaminen tulee maksamaan 49
19641: simman pian tarkoitustaan vastaavat raken- milj. markkaa ja se olisi voitu toteuttaa
19642: nukset, että koulu, joka on ainoa laajan ja jo vuoden 1955 loppuun mennessä, mutta ei
19643: väestörikkaan koillisen Pohjois-Suomen emän- myönnetty rahaa.
19644: täkoulu ja johon on ollut alusta alkaen pal- Ei voi olla valtion eikä myöskään koulun
19645: jon oppilaiksi pyrkijöitä, voisi ottaa sen mää- ja siihen oppilaiksi pyrkivien etujen mu-
19646: rän oppilaita, minkä siinä olevat opettajat kaista, ettei koululla ole opettajien asuin-
19647: voisivat opettaa, ja toimia täydellä teholla. rakennusta, ei navettaa eikä kasvihuonetta
19648: Siitä huolimatta, vaikka kunta on uhrannut ja että opettajain on asuttava oppilaita var-
19649: paljon varoja koulua varten, on siihen ra- ten rakennetuissa huoneissa ja ettei näistä
19650: kennettu tähän mennessä ainoastaan luokka- syistä voida ottaa kouluun täyttä määrää
19651: ja oppilasasuntolarakennus. Opettajain asun- oppilaita, ei navetan puuttuessa pitää koti-
19652: torakennus sekä navetta- ja talousrakennus eläimiä eikä opettaa käytännössä karja-
19653: ja kasvihuone ovat vieläJkin rakentamatta. taloutta.
19654: Kun koulussa ei ole navettaa ja kasvihuo- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
19655: netta, jotka koululle ovat aivan välttämättö- dotamme,
19656: miä eikä opettajain asuntorakennusta, on
19657: IV,490. - Lahtela ym. 1243
19658:
19659: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 vetta- ja talousrakennuksen sekä kasvi-
19660: tUlo- ja menoarvioon 49 000 000 mark- huoneen ja opettajien asuntoraken-
19661: kaa Kemijärven emäntäkoulun na- nuksen mkentamiseksi.
19662: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
19663:
19664: M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö.
19665: Erkki Koivisto. Aarno Tuurna.
19666: Eino Rytinki.
19667: 1244
19668:
19669: IV,491. - Fin.mot. N: o 424.
19670:
19671:
19672:
19673:
19674: Larson m. fl.: Angående anvisande av anslag för förlängning
19675: av stadbanan på Mariehamns flygfält.
19676:
19677:
19678: T i 11 R i k s d a g e n.
19679:
19680: Riksdagen upptog på basen av en motion Enär landskapet Åland, som icke har järn-
19681: i statsförs1aget för år 1955 ett ans1ag på vägs- eller landsvägsförbindelser med det
19682: 15 000 000 mark för förlängning av start- övriga riket, mera än andra orter är be-
19683: banan på f1ygfä1tet i Mariehamn. M'ed tili- roende av flygtrafikens kapacitet, borde Ma-
19684: hjä1p av detta ans1ag har startbanan, vars riehamns flygfält, som nu har rege1bundna
19685: längd tidigare utgjorde endast 1100 meter, flygförbindelser såväl med fastlandet som
19686: kunnat förlängas tili 1 300 meter. Icke ens med Sverige, oundgängligen med det snaraste
19687: efter denna utvidgning motsvarar flygfä1tet försättas i ett sådant skick, som trafiken
19688: i Mariehamn dock ännu de krav, som den kräver. Detta är av betydelse icke enbart
19689: nuvarande flygtrafiken stäl1er på fältet. med hänsyn tili de egentliga åländska trafik-
19690: Huvudstartbanans längd är på våra övriga förhållandena, utan även med tanke på hela
19691: regelbundet trafikerade flygfält i allmänhet vår på utlandet riktade flygtrafik, emedan
19692: 1 500 meter eller mera. Den om.ständigheten, Mariehamns flygfält är den enda platsen
19693: att Mariehamns flygfält är för 1itet, och de mellan Finlands och Sveriges fastland, där
19694: i startbanans sydvästra stigningssektor be- flygplanen i händelse av motorstörningar
19695: fintliga f1yghindren, som ytterligare förkorta eller väderlekshinder kunna gå ned.
19696: startbanans användbara längd, åstadkomma, Med stöd av vad ovan anförts föreslå vi,
19697: att de flygplan, som gå ned på Mariehamns
19698: f1ygfält, icke kunna ha full last, utan från att Riksdagen i statsförslaget för
19699: den belastning, som är tillåten annorstädes, år 1957 måtte upptaga ett anslag på
19700: måste vid flygning tili Mariehamn avdragas 25 000 000 mark för förlängning av
19701: 435 kg. Mariehamns f1ygfält är fortfarande startbanan på Mariehamns flygfält
19702: med hänsyn tili trafikkapaciteten svagare än till en längd av 1 500 meter.
19703: något annat regelbundet trafikerat f1ygfält
19704: i vårt land.
19705: Helsingfors den 17 september 1956.
19706:
19707: Arthur Larson. Verner Korsbäck.
19708: Albin Wickman. Grels Teir.
19709: Sven Högström. John Österholm.
19710: C. A. öhman.
19711: 1245
19712:
19713: IV,491. - Rah.al. N: o 424.
19714: Suomennos.
19715:
19716:
19717:
19718: Larson ym.: Määrärahan osoittamisesta ~Maarianhaminan len-
19719: tokentän kiitotien pitentämiseen.
19720:
19721:
19722: E d u s k u n n a ll e.
19723:
19724: Eduskunta merkitsi aloitteen pohjalla vuo- Kun Ahvenanmaan maakunta, jolla ei ole
19725: den 1955 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 rautatie- eikä maantieyhteyksiä muuhun val-
19726: mk:n määrärahan Maarianhaminan lento- takuntaan, on enemmän kuin muut paikka-
19727: kentän kiitotien jatkamista varten. Tämän kunnat riippuvainen lentoliikenteen kapasi-
19728: määrärahan puitteissa on kiitotie, jonka pi- teetista, olisi Maarianhaminan lentokenttä,
19729: tuus aikaisemmin oli vain 1100 m, voitu jat- josta on nyt säännölliset lentoyhteydet sekä
19730: kaa 1300 m:n pituiseksi. Tämän laajennuk- mannermaalle että myös Ruotsiin, välttämä-
19731: sen jälkeenkään Maarianhaminan lentokenttä töntä kiireellisesti saattaa liikenteen vaati-
19732: ei vielä täytä nykyisen lentoliikenteen sille maan kuntoon. Tämä on tärkeätä ei ainoas-
19733: asettamia vaatimuksia. Muiden säännöllisessä taan itse Ahvenanmaan liikenneolojen kan-
19734: lentoliikenteessä käytettävien lentokenttiemme nalta, vaan myös koko ulkomaille suuntautu-
19735: pääkiitotien pituus on yleensä 1500 m tai vaa lentoliikennettämme ajatellen, koska
19736: sitä enemmän. Maarianhaminan lentokentän Maarianhaminan lentokenttä on ainoa paikka
19737: a;limittaisuus ja kiitotien lounaisessa nousu- Suomen ja Ruotsin mantereitten välillä,
19738: sektorissa olevat lentoesteet, jotka vielä ly- · jossa lentokoneet voivat moottorihäiriön tai
19739: hentävät kiitotien hyödyllistä pituutta, ai- sääesteen sattuessa laskeutua.
19740: heuttavat sen, etteivät Maarianhaminan lento- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19741: kentälle laskeutuvat lentokoneet voi ottaa
19742: täyttä kuormaa, vaan muualla sallittavasta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19743: kuormasta on Maarianhaminaan lennettäessä tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
19744: vähennettävä 435 kg. Maarianhaminan lento- kan määrärahan Maarianhaminan len-
19745: kenttä on edelleenkin liikennekapasiteetiltaan tokentän kiitotien jatkamiseksi 1500
19746: heikompi kuin mikään muu säännöllisessä m : n pituiseksi.
19747: lentoliikenteessä käytetty lentokenttä maas-
19748: samme.
19749: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
19750:
19751: Arthur Larson. Verner Korsbäck.
19752: Albin Wickman. Grels Teir.
19753: Sven Högström. John Österholm.
19754: C. A. Öhman.
19755: 1246
19756:
19757: IV,492. - Rah.al. N: o 425.
19758:
19759:
19760: Heikura: Määrärahan osoittamisesta Karvian lentokentän ra-
19761: keritamistöitten aloittamiseen.
19762:
19763: E d u s k u n n a ll e.
19764:
19765: Jo ennen sotavuosia puolustusviranomaiset alueella ollut ainakin neljä vakavampaa hal-
19766: olivat kiinnostuneita lentokentän saamiseksi lakautta, joiden seurauksena työllisyyskysy-
19767: Pohjois-Satakuntaan. Sopivaa lentokentän mysten hoito vaatisi suurempia työtilaisuuk-
19768: paikkaa etsiessään nämä viranomaiset löysivät sia. Yhtä vaikea oli tämänkin suven elokuun
19769: Karvian kunnan Kantin kyIässä kunnan 10-13 päivien välinen hallayökausi, jota
19770: omistaman Suomijoen tilan maalta ns. Poh- täydensivät vielä syyskuun hallat, mitkä kos-
19771: jankankaan alueeseen kuuluvan tasaisen ja kivat jo lähes koko maata. Toiseksi ei Honka-
19772: sopivan kangasmaa-alueen lentokentän sijoi- joen kunnan alueelta Auneskylän-Kaappo-
19773: tuspaikaksi. Karvian kunnan puolesta halut- lan-Partakylän-Karvian välisen paikallis-
19774: tiinkin auttaa puolustuslaitoksen suunnitel- tien tienparannustoimenpiteitä ole saatu ai-
19775: mia, mistä johtuen kunta melkein lahjoitti kaan, koska tie lentokentän luoteis- ja poh-
19776: n. 120 ha: n suuruisen maa-alueen perien joisosassa leikkaa kentän reuna-aluetta.
19777: siitä ainoastaan n. 300 mk ha: lta. Vaikka po. paikallistie alkaisi Honkajoen
19778: V. 1939 puolustuslaitoksen toimesta suori- kunnantiestä ja päättyisi asuttujen kyläkun-
19779: tettiin ko. kenttäalueen raivaus ja vähäiset tien läpi kulkien Karvian-Honkajoen maan-
19780: tasaustyöt, ja sotavuosina sijoitettiin lai- tiehen ja yhdistäisi siten Honkajoen-Kau-
19781: vueita kentälle, minne tuli lentokoulutuskes- hajoen ja Karvian-Honkajoen maantiet,
19782: kus. Sodan jälkeen on ainoastaan vähäisiä niin puolustuslaitoksen kielteisen kannan
19783: lentotoimia kentällä näkynyt. Kenttäaluetta vuoksi ovat tien laillistamistoimenpiteet lää-
19784: laajennettiin myöhemmin lisämaanostoilla ninhallituksessa rauenneet. Tästä johtuen
19785: yksityisiltä pientiloilta, joten se käsittää ny- lentokentän rakentamistöihin kuuluu myös
19786: kyisin n. 140-160 ha. Ilmavoimilla tietääk- ns. tiensiirtohankkeen toimeenpano ja kenttä-
19787: seni on mielenkiintoa po. lentokentän käyt- alueelle jäävän paikallistien tilalle saatavan
19788: töön. Kentän rakentamiseksi suurempia vaa- uuden tien rakentaminen tien siirtona.
19789: timuksia vastaavaksi on olemassa suunnitel- Kun nimenomaan elokuun ja sitä seuran-
19790: makin, jota varten sillä lienee tarkat laskel- nut syyskuun hallakausi lisäsivät seutukun-
19791: mat kustannusarvioineen, mutta määrärahoja nan väestön taloudellisia vaikeuksia, olisi
19792: ei vielä ole irroitettu. Näin lentokenttämme tämän lentokentän rakennushankkeen toi-
19793: hiljaiselo ja olemassaolo on jatkunut koh- meenpanolla työllisyyskysymysten hoidon
19794: tuuttoman kauan. Ilmavoimien edustajat kä- kannalta mitä suotuisin vaikutus sen lieven-
19795: vivät n. kaksi vuotta sitten - kentän ra- täessä hallakauden suuria menetyksiä.
19796: kennussuunnitelmatöitten valmistusta ajatel- Edellä oleviin perusteluihin viittaamalla
19797: len - Karviassa pyytämässä kunnalta kivi- saan kunnioittaen ehdottaa,
19798: ym. rakennusaineitten otto- ja käyttöoi-
19799: keutta. Kuntamme on myöskin ilmaiseksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19800: niitä luvannut ja osoittanut rakennusaineit- lttlo- ja menom·vioon 50 miljoonan
19801: ten ottopaikat. markan määrä1·ahan Ka.rvian lento-
19802: Kun myös Karvian kunta on kiinteästi lä- kentän rakentamistöitten aloittamista
19803: hetystökäynnein ajanut kentän rakennus- ja kentän laajentamisesta aiheutuvan
19804: hanketta, niin siihen on vaikuttanut aina:kin tiensiirtotyön toimeenpa.noa va1·ten
19805: pari tärkeätä syytä, joita haluan korostaa. Karvian kunnassa.
19806: Ensinnäkin - v: n 1949 jälkeen - on
19807: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
19808:
19809: Eino E. Heikura.
19810: 1247
19811:
19812: IV,493. - Rah.al. N: o 426.
19813:
19814:
19815:
19816:
19817: Nordström ym..: Määrärahan osoittamisesta Vaasan lentoken-
19818: tän kestopäällystämistöitä varten.
19819:
19820:
19821: E d u s k u n n a ll e.
19822:
19823: Vaasaan suuntautuva lentoliikenne on neilla, ei ole tarkoituksenmukaista tehdä
19824: viime vuosien aikana siinä määrin laajentu- kiito- eikä yhdysteille sorakulutuskerrosta,
19825: nut, ettei Vaasan liikenteessä ole enää talou- vaan kiitotie olisi heti puolikestopäällystet-
19826: dellista eikä tarkoituksenmukaista käyttää tävä, jolloin kokonaiskustannuksissa sääste-
19827: DC-3 tyyppisiä lentokoneita, mistä syystä tään 12 000 000 markkaa. Toisen kiitotien ja
19828: Aero Oy: n tarkoituksena onkin asettaa Hel- sen yhdystien puolikestopäällystämiseen tar-
19829: singin ja Vaasan väliseen liikenteeseen vitaan 24 500 000 markkaa.
19830: Convair-koneita. Niiden käyttö edel,lyttää Edellä olevan johdosta ja kun edellä mai-
19831: kuitenkin lentokentän pääkiitotien, asema- nitut työt on edullisinta suorittaa ensi vuo-
19832: tason ja niiden välisen yhdystien kestopää1- den aikana, jolloin tarpeellinen aputyövoima
19833: lystämistä, joiden kustannukset nousevat voidaan saada Vaasan lentokentällä olevasta
19834: 63 000 000 markkaan huomioonottaen, että työsiirtolasta, kunnioittavasti ehdotamme,
19835: pohjatyöt suoritetaan ja itse päällysteeseen-
19836: kin tarvittava sepeli valmistetaan työsiirtola- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19837: työnä. tuw- ja menoarvioon Vaasan lentoken-
19838: Vaasan lentokentälle rakennetaan parhail- tän pääkiitotien, asematason ja niiden
19839: laan työsiirtolatyönä toista kiitotietä ja siltä välisen yhdystien kestopäällystämistä
19840: yhdystietä asematasolle. Kun ne on välttämä- sekä toisen kiitotien ja siltä asema-.
19841: töntä päällystää kesto- tai puolikestopeitteellä tasolle johtavan yhdystien puolikesto-
19842: niin pian, kun liikennettä Vaasan ryhdytään päällystämistä varten 87 500 000 mar-
19843: harjoittamaan Convair-tyyppisillä lentoko- kan määrärahan.
19844: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
19845:
19846: T. E. Nordström. Grels Teir.
19847: Toivo Asvik. Johannes Wirtanen.
19848:
19849:
19850:
19851:
19852: 57 E 645/56
19853: 1248
19854:
19855: IV,494. - Rah.al. N: o 427.
19856:
19857:
19858:
19859:
19860: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uuden
19861: tielain johdosta lisääntyvän koneiston säilytystä ja huolta-
19862: mista varten tarpeellisten rakennusten rakentamiseen.
19863:
19864:
19865: E d u s k u n n a 11 e.
19866:
19867: Viitaten raha-asia.,aloitteen n:o 419 perus- 36 siirtomäärärahamomentille lisäyk-
19868: teluihin ja vähentäen 20 Pl: n IV ~uvun senä 100 miljoonaa markkaa varasto-
19869: 1 arviomäärärahamomentille ehdotettua mää- suojien, autotallien ym. rakentamiseen
19870: rärahaa ehdotamme kunnioittaen, uuden tielain johdosta lisääntyvän
19871: koneiston säilytystä ja huoltamista
19872: että Eduskunta ottaisi vuoden, 1957 varten.
19873: tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
19874: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
19875:
19876: Veikko Venna.mo. Heikki Soininen. Matti Raipala.
19877: Eino Raunio. Grels Teir. M. 0. Lahtela.
19878: Artturi Koskinen. Armas Leinonen. Aleksi Kiviaho.
19879: R. Hallberg.
19880: 1249
19881:
19882: IV,495. - Rah.al. N:o 428.
19883:
19884:
19885:
19886:
19887: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajokisuun laiva-
19888: väylän rakentamista varten.
19889:
19890:
19891: E d u s k u n n a ll e.
19892:
19893: Kalajoen kunta on 1954 teettänyt suunni- tuus on n. 1.5 km ja leveys n. 30--40 m.
19894: telman ja kustannusarvion Kalajokisuun Pehmeää maata joudutaan poistamaan n.
19895: laivaväylän ruoppaamisesta, joka päättyi 160000 m3.
19896: 37 300 000 mk: aan. Santaholma Oy varautuu jatkamaan toi-
19897: Paikan päällä on toiminut Santaholma mintaansa Kalajoella ja uudistuksiinkin, jos
19898: Oy: n sahalaitos useita vuosikymmeniä. Mai- väylä avataan. Se on jo osallistunut mm.
19899: nitun sahan toiminta Kalajoen kunnan ja suunnitelmista johtuneisiin kustannuksiin.
19900: maakunnankin kannalta on ollut varsin tun- Työllisyyskysymysten hoitaminen Kalajoen
19901: nustettu ja merkittävä. Saha on antanut kunnassa ja samoin laajemmaltikin maakun-
19902: vakinaista työtä n. 150-200 henkilölle ja nassa on niin tärkeä, että valtion kannattaa
19903: puutavaran hankinnan kautta on maakunta antaa tukensa em. suunnitelman toteuttami-
19904: saanut myös työtilaisuuksia sekä lisättyjä selle. Asiaa puoltavat myös työviranomaiset
19905: kantorahoja. ja Oulun TVH-piiri.
19906: Merenkäynnin johdosta on puutavaran siir- Näillä perusteilla kunnioittaen ehdotamme,
19907: rolle välttämätön laivaväylä tukkeutunut hie-
19908: kalla liikennekelvottomaksi. Tästä syystä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19909: aikoo mainittu saha lopettaa toimintansa. tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mark-
19910: Ruoppaus ja aallonmurtajan rakentaminen kaa Kalajokisuun laivaväylän raken-
19911: muodostavat pääkustannuserät. Väylän pi- tamista varten.
19912: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
19913:
19914: Yrjö Hautala. Eeli Erkkilä.
19915: Eino Rytinki. Urho Kähönen.
19916: 1250
19917:
19918: IV,496. - Ra.h.al. N:o 429.
19919:
19920:
19921:
19922:
19923: Haapanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Someron virasto-
19924: talon suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi.
19925:
19926:
19927: E d u s k u n n a 11 e.
19928:
19929: SomeroHa toimivat useat valtion virastot Viimeaikaiset hallitukset ovat valtion työ-
19930: hajallaan, ahtaissa ja puutteellisissa olosuh- määrärahoja osoittaessaan jättäneet Hämeen
19931: teissa. Näin ollen olisi paikkakunnalle kii- ja erikoisesti Lounais-Hämeen lapsipuolen
19932: reellisesti aikaansaatava virastotalo, johon asemaan. Tämä on osittain ollut syynä sii-
19933: sijoitettaisiin posti, verotoimisto, käräjäsali hen, että työttömyys on eräissä Lounais-
19934: ja nimismiehen virka-asunto. Tarkoitusta Hämeen kunnissa, kuten Somerollakin, muo-
19935: varten on Someron kunta lahjoittanut kun- dostunut erittäin vaikeaksi. Hallituksen lai-
19936: nan keskustasta arvokkaan ja tarkoitukseen minlyöntejä edes vähäiseltä osaltaan korjaisi
19937: hyvin sopivan tontin. Valtion puolesta on se, että Someron virastotalon suunnittelu- ja
19938: tontti vastaanotettu ja samalla hyväksytty rakennustyöt pantaisiin kiireellisesti alulle.
19939: lahjoitukseen sisältynyt ehto, että mainittu Töiden aloittamiseksi pitäisi osoittaa vähin-
19940: virastotalo rakennetaan 5 vuoden aikana. tään 10 milj. markkaa ja, jos työttömyysti-
19941: Lahjoituskirjan allekirjoittamisesta on jo lanne kunnassa tulee erittäin vaikeaksi, olisi
19942: kulunut kaksi vuotta, joten rakennuksen hallituksella sen lisäksi mahdollisuus käyttää
19943: suunnitt~luun ja rakennustöiden aloittami- tarkoitukseen työttömyysmäärärahoja.
19944: seen pitäisi kiireellisesti ryhtyä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19945: Rakennustöiden kiireellistä aloittamista
19946: puoltaa paitsi valtion antama sitoumus ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19947: valtion virastojen puutteelEset oiosuhteet tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
19948: myöskin se, että Somerolla vallitsee talvisin markan määrärahan Someron virasto-
19949: melkoinen työttömyys. Erikoisen ankarasti talon suunnitteltt- ja rakennustöiden
19950: on tämä työttömyys kohdistunut rakennus- aloittamiseksi.
19951: työväkeen.
19952: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
19953:
19954: Kaino Haapanen. Eino Kilpi.
19955: 1251
19956:
19957: IV,497. - Rah.al. N: o 430.
19958:
19959:
19960:
19961:
19962: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta aluesairaaloista kun-
19963: nansairaaloiksi muutettujen sairaaloiden peruskorjauksiin
19964: ja laajennuksiin.
19965:
19966:
19967: E d u s k u n n a II e.
19968:
19969: Vuonna 1951 säädettiin laki aluesairaaloi- taas johtuu siitä, että valtion talousarvioihin
19970: den ja sairasmaJOJen lakkauttamisesta. ei ole otettu määrärahoja laajennusten suo-
19971: Näistä valtion laitoksista tehtiin kuntien hoi- rittamiseen. Vuoden 1957 talousarvioesityk-
19972: dettavia. Kun kaikki nämä laitokset sijaitsi- sessäänkin hallitus on eduskunnan nimen-
19973: vat köyhillä ja harvaanasutuilla seuduilla, omaisesta kehoituksesta johtuen esittänyt
19974: joilla kuntien taloudellinen kantokyky on vain 7 Pl: n XXIII luvun 4 momentille
19975: keskinkertaista heikompi, määrättiin laissa, 5 milj. mk pienehköihin korjauksiin.
19976: että viiden vuoden aikana lain voimaantu- Kun kunnilla, joiden alueilla näitä sairaa-
19977: losta lukien valtio maksaa kunnille kaikki loita sijaitsee, ei rahoitusvaikeuksien ja kor-
19978: sairaaloiden aiheuttamat kustannukset. Ko- keiden veroäyrihintojen vuoksi ole mitään
19979: kemus on osoittanut, että kunnat eivät ole mahdollisuutta aivan välttämättömiksi käy-
19980: voineet saada kaikista kustannuksista kor- neiden sairaalalaajennusten toimeenpanoon,
19981: vausta valtiolta, kuten laki määrää. Varsin- olisi tarkoitukseen varattava edes vaatimaton
19982: kin rakennusten korjauS- ja uusintakustan- määräraha, jota hyväksikäyttämällä, lääkin-
19983: nuksista on osa jäänyt kuntien kannettavaksi tähallituksen johdolla, kaikkein pahimmat
19984: vaikeuttaen niiden taloudenhoitoa ja lisäten puutteet voitaisiin korjata.
19985: verorasitusta. Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
19986: Jo lain voimaan tullessa v. 1952 alussa oli- nioittaen,
19987: vat kaikki nämä sairaalat uudistusten ja kor-
19988: jausten tarpeessa erikoisesti siitä syystä, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19989: niiden rakennukset oli suurelta osalta raken- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
19990: nettu välittömästi sodanjälkeisissä olosuh- uudelle momentille 50 000 000 mark-
19991: teissa. Viime vuosien aikana suoritetut uusin- kaa aluesairaaloista kunnansairaaloiksi
19992: nat ovat olleet vain korjauksia. Laajennuk- muutettujen sairaaloiden peruskor-
19993: sia, jotka myös luetaan lain 3 § :ssä valtion jauksiin ja laajennuksiin.
19994: avustusten piiriin, ei ole suoritettu. Tämä
19995: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
19996:
19997: Toivo Friman. Eino Tainio.
19998: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Pentti Liedes.
19999: J. Mustonen.
20000: 1252
20001:
20002: IV,498. - Rah.al. N:o 431.
20003:
20004:
20005:
20006:
20007: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan keskussai-
20008: raalan suunnittelutöitä varten.
20009:
20010:
20011: Eduskunnalle.
20012:
20013: Voimassa olevan keskussairaalalain mukai- teyksissä todeta keskussairt11aloitten rakenta-
20014: sesti on Kotkan keskussairaala rakentamis- misen yhteydessä tapahtuneen vaikeasti kor-
20015: järjestyksessä Tampereen keskussaimaJan jäl- jattavia virheitä ja taloudellisia menetyksiä
20016: keen. Viime mainitun sairaalan rakennustyöt lopullisten suunnitelmien puuttumisen vuoksi.
20017: aloitetaan kuluvana syksynä ja sairaala v·al- Ko. virheet ja taloudelliset menetykset pitäisi
20018: mistunee kahden kolmen vuoden sisällä. Kun pyrkiä välttämään uusia keskussairaaloita
20019: maamme sairassijojen puute edellyttää, että rakennettaessa.
20020: jo nyt aikataulustaan myöhässä olevaa kes- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
20021: kussairaalain rakentamista jatketaan mahdol- taen,
20022: lisimman tehokkaasti, pitäisi rakennusjärjes-
20023: tyksessä seuraavien keskussairaaloiden osalta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20024: päästä suunnittelutyöhön käsiksi hyvissä tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
20025: ajoin. Meillä on riittävästi kokemusta siitä, uudelle momentille 10 000 000 markan
20026: että keskussairaalan lopulliseen suunnitte- suuruisen määrärahan Kotkan keskus-
20027: luun kilpailuineen menee aikaa noin kaksi sairaalan suttnnittelutöitä varten.
20028: vuotta. Toisaalta on myöskin voitu eri yh-
20029: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
20030:
20031: Veikko Kokkola. Valto Käkelä. Yrjö Sinkkonen.
20032: Heikki Hykkäälä. Meeri Kalavainen. Marja Lahti.
20033: Kalle Matilainen. Kaarlo Kajatsalo. Erkki Tuuli.
20034: Sulo Hostila. Toivo Kujala. Urho Saariaho.
20035: Matti Miikki.
20036: 1253
20037:
20038: IV,499. - Rah.al. N: o 432.
20039:
20040:
20041:
20042:
20043: Malkamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan
20044: lääninsairaalan laajentamista varten.
20045:
20046:
20047: E d u s k u n n a 11 e.
20048:
20049: Laki keskussairaaloiden rakentamisesta taisiin kipeästi tarvittavaa lisätilaa. Muutta-
20050: säätää, missä järjestyksessä keskussairaalat malla vanhassa sairaalarakennuksessa olevat
20051: rakennetaan eri keskussairaalapiireihin. asunnot osastoiksi saataisiin Esää n. 40 sai-
20052: Niinpä mm. ennen Hämeenlinnan keskus- rassijaa, ja muutostyöt maksaisivat 60 mil-
20053: sairaalaa rakennettaisiin viisi muuta sairaa- joonaa markkaa. Laboratorio-, röntgen- ja
20054: laa parhaillaan rakenteilla olevan Kuopion leikkuusaliosasto j en lisärakennuksen kustan-
20055: keskussairaalan lisäksi. Kun myöskin yliopis- nukset olisivat 30 milj. markkaa. Johtotun-
20056: tolliset keskussairaalat on rakennettava ensi neleista, tasoitustöistä ym. olisi kustannuksia
20057: tilassa, joudutaan Hämeenlinnan keskussai- 15 milj. markkaa. Yhteensä aiheutuisi kus-
20058: raalan valmistumista odottamaan vielä ehkä tanntrksia 105 milj. markkaa.
20059: parikymmentä vuotta. Ko. alueen väestön Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20060: sairaanhoidon turvaaminen tänä odotus-
20061: aikana kuitenkin edellyttää, että Hämeen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20062: linnan lääninsairaalaa ryhdytään mahdolli- tulo- ja menoarvioon 105 000 000
20063: simman nopeasti laajentamaan ja saattamaan markkaa Hämeenlinnan lääninsairaa-
20064: se entistä toimintakelpoisemmaksi. Näin ollen lan lisärakennus-, muutos- ja korjaus-
20065: ko. sairaalassa olisi suoritettava eräitä lisä- töitä varten.
20066: rakennus, muutos- ja korjaustöitä, että Saa-
20067: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
20068:
20069: Aino Malkamäki. E. Pusa. Valto Käkelä.
20070: Urho Kulovaara. Esa Hietanen. Lauri Laine.
20071: Eino Raunio.
20072: 1254
20073:
20074: IV,500. - Rah.al. N:o 433.
20075:
20076:
20077:
20078:
20079: Seppälä ym..: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan lää-
20080: ninsairaalan lisärakennus-, muutos- ja korjaustöitä varten.
20081:
20082:
20083: E d u s k u n n a ll e.
20084:
20085: Laki keskussairaaloiden rakentamisesta män tilantarpeen ja että se kalustoltaan ja
20086: (27/6 1950) säätää myös keskussairaalapii- välineistöltään pidetään kehityksen tasalla
20087: rien sairaaloiden rakentamisjärjestyksen. sekä muutenkin toimintake'lpoisena.
20088: Niinpä Hämeenlinnan keskussairaala on 14:s Kaikkein kiireellisimmin Hämeenlinnan
20089: ja siis jälkipäässä, kun keskussairaaloiden lääninsaimala tarvitsee lisätilaa, jonka vuoksi
20090: lukumäärä on 18. Laki edellyttää rakennus- siellä olisi suoritettava erinäisiä lisäraken-
20091: ohjelman kokonaisuudessaan toteutettavaksi nus-, muutos- ja korjaustöitä. Muuttamalla
20092: vv. 1950-64, mutta jo nykyään näyttää vanhassa sairaalarakennuksessa olevat asun-
20093: siltä, että siihen kuluu melkoisesti enemmän not osastoiksi saataisiin lisää n. 40 sairas-
20094: aikaa. Ottaessaan tämän lisäksi huomioon sijaa. Näiden muutosten aiheuttamat menot
20095: sen, että lääkärikoulutuksen vuoksi yliopis- nousevat 60 000 000 markkaan. Laboratorio-,
20096: tolliset keskussairaalat on rakennettava ensi röntgen- ja leikkaussaliosastojen lisäraken-
20097: tilassa, asiantuntijat ovat päätyneet siihen, nuksen kustannukset olisivat 30 000 000 mk
20098: että ,Hämeenlinnan keskussairaalan valmis- sekä johtotunneleista, tasoitustöistä ym. ai-
20099: tumista joudutaan odottamaan ainakin 15- heutuvat menot 15 000 000 mk eli yhteensä
20100: 20 vuotta". 105 000 000 mk.
20101: Olisi Hämeenlinnan lääninsairaalan laajan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20102: ja väkirikkaan toiminta-alueen sairaanhoi- nioittaen,
20103: dolle varsin kohtalokasta, jos sairaalan tar-
20104: vitsemat välttämättömät korjaukset ja sen että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20105: yleinen kehittäminen laiminlyödään sen takia, tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
20106: että paikkakunnalle joskus vastaisuudessa ra- uudelle momentille 105 000 000 mar-
20107: kennetaan keskussairaala. Päinvastoin on kan siirtomäärärahan Hämeenlinnan
20108: tärkeätä, että sairaala kaiken aikaa pystyy lääninsairaalan lisärakennus-, muutos-
20109: rakennuksiltaan tyydyttämään välttämättö- ja korjaustöitä varten.
20110: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
20111:
20112: Felix Seppälä. Eino Raunio. Erkki W. Mohell.
20113: 1255
20114:
20115: IV,501. - Rah.al. N:o 434.
20116:
20117:
20118:
20119:
20120: Brander-WaJlin ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin sai-
20121: raanhoitaja-terveyssisarkoulun ko1tlutalon rakennustöiden
20122: aloittamista varten.
20123:
20124:
20125: E d u s k u n n a ll e.
20126:
20127: Kuluvaa vuotta varten oli valtion tulo- ja Jotta siis asia menisi eteenpäin suunnitel-
20128: menoarvioon varattu pieni määräraha Porin mien ja piirustusten valmistuttua, olisi saa-
20129: sairaanhoitaja-terveyssisarkoulua varten pii- tava määräraha rakennustöitä varten ensi
20130: rustusten ja suunnitelmien laatimiseen. Ne vuoden tulo- ja menoarvioon.
20131: ovat nyt valmiit, joten rakennustyö voisi al- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin,
20132: kaa heti kun tarvittavat varat saadaan, heti
20133: vuoden 1957 alussa. Kuten tunnettua, sijait- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20134: see koulu vanhassa nykyiseen käyttöön sopi- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
20135: mattomassa rakennuksessa. markkaa Porin sairaanhoitaja-terveys-
20136: Kun uusia sairaaloita rakennetaan, ei kai sisarkoulun koulutalon mkennustöi-
20137: voitane ajatella, että jatkuvasti koulutetaan den aloittamista varten.
20138: työntekijät näihin vallan toisissa olosuhteissa
20139: kuin he joutuvat työskentelemään.
20140: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
20141:
20142: Laura Brander-Wallin. Eino Raunio.
20143: Erkki Ryömä. Rafael Paasio.
20144: Arvo Sävelä. Einari Jaakkola.
20145: Elli Nurminen. Eino E. Heikura.
20146: 0. Lindblom. Irma Rosnell.
20147:
20148:
20149:
20150:
20151: 58 E 645/56
20152: 1256
20153:
20154: lV,502. - Rah.al. N: o 435.
20155:
20156:
20157:
20158:
20159: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden keskussai-
20160: raalan rakennustöiden aloittamiseksi.
20161:
20162:
20163: E d u s k u n n a 11 e.
20164:
20165: Lahti ja Kokkola ovat nyt ainoat maamme nilla Nastolassa ja Hollolassa ei ole omaa
20166: keskussairaalapiirien kaupungeista, joissa ei sairaalaa. Esim. kirurgiseen sairaalaan on
20167: ole valtion siviilisairaaloita ja siitä huoli- tällä hetkellä odottamassa vuoroaan n. 200
20168: matta ne on rakentamisvuorossa jätetty 9. ja miestä ja 70 naista.
20169: 10. tilalle. Siitä ajasta, kun keskussairaaloi- Sairaanhoidollinen tilanne on puutteellinen
20170: den järjestys määrättiin, ovat olosuhteet myös eräiden tärkeiden erikoisosastojen puut-
20171: niin muuttuneet, että sairaala-alan asiantun- tumisen vuoksi. Lahdessa ei ole sairaala-
20172: tijatkin vakuuttavat, että jos järjestys nyt osastoja korva-, nenä- ja kurkkutauteja var-
20173: määrättäisiin, niin Lahti pääsisi rakentamis- ten. Hyvin suurta haittaa sairaanhoidolle
20174: vuorossa lähemmäksi kärkipäätä. aiheuttaa myös täydellinen keskuslaborato-
20175: Lahden kaupungin ja sen ympäristökun- rion ja täydellisen sädetutkimus- ja hoito-
20176: tien kohdalla on sairaalapaikkojen puute hy- laitoksen puuttuminen.
20177: vin suuri. Keskussairaalan rakennussuunni- Lahden keskussairaalapiiri, johon Lahden
20178: telmien ollessa vireillä eivät kunnat ole voi- lisäksi kuuluu 15 ympäristökuntaa, perustet-
20179: neet tänä aikana riittävästi rakentaa ja laa- tiin jo 7. 11. 1947. Keskussairaalaa varten on
20180: jentaa omia sairaaloitaan, koska keskussai- Lahden kaupunki varannut n. 14 ha:n suu-
20181: raalan rakentaminen aiheuttaa kunnille suu- ruisen maa-alueen, johon sisältyy n. 2.5 ha:n
20182: ria kustannuksia, joiden suorittamiseen on alue valtion sairaanhoitokoulun rakentamista
20183: varauduttu. Monet sairaat saavat odottaa varten. Sairaalan tilavuudeksi on arvioitu
20184: kuukausikaupalla sairaalaan pääsyä. Tilan- n. 160 000 m3.
20185: netta pahensi vielä entisestään esikaupunki- Vaikka Lahden keskussairaala ei olekaan
20186: liitos, joka aiheutti Lahden sairaaloille yli- vielä rakentamisvuorossa, pitäisi sen rakenta-
20187: painetta enemmän kuin asukasluvun mukai- minen mielestämme aloittaa viipymättä. Kes-
20188: nen määrä edellytti. Mm. kirurgisessa sai- kussairaalaan osallistuvat kunnat ovat va-
20189: raalassa on esikaupunkialueelta tullut 30 % rautuneet suorittamaan oman osuutensa ra-
20190: enemmän kuin väkiluku edellyttää. Lahdessa hoituksesta. Varoja rakentamista varten tul-
20191: sijaitsevat sisätauti- ja naistensairaala jou- taisiin keräämään kunnilta vuosina 1957,
20192: tuvat palvelemaan myös laajaa Lahden ym- 1958, 1959, 1960 ja 1961.
20193: päristön maaseutua. Kaikkiaan on Lahden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20194: kaupungin sairaaloissa sairasSIJOJa vain
20195: 297, joista enemmän kuin puolet on maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20196: seudulta tulleiden potilaiden kansoittamia. tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
20197: Siksi ahtaus näissä sairaaloissa on sietämätön uudelle momentille 50 000 000 markan
20198: ja sairaalain henkilökunta joutuu työsken- siirtomäärärahan Lahden keskussairaa-
20199: telemaän usein ylivoimaisten vaikeuksien lan rakennustöiden aloittamista var-
20200: keskellä. Tämä onkin ymmärrettävää, kun ten.
20201: ottaa lisäksi huomioon, että liitosalueen kun-
20202: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
20203:
20204: Hemming Lindqvist. Tauno Kelovesi.
20205: Lauri Myllymä.ki. Toivo Asvik.
20206: 1257
20207:
20208: IV,503. - Rah.al. N: o 436.
20209:
20210:
20211:
20212:
20213: Käkelä ym.: Määrärahan osoittarnisesta Lappeenrannan sai-·
20214: raanhoitaja-terveyssisarkoulun rakentarnista varten.
20215:
20216:
20217: E d u s k u n n a ll e.
20218:
20219: Vuoden 1955 menoarviossa eduskunta dusteltu ketkä haluavat mainitun rakennus-
20220: myönsi Lappeenrannan sairaanhoitaja-ter- työn laskea. Piirustukset tullaan urakoitsi-
20221: veyssisarkoulurakennuksen suunnittelu- ja joille postittamaan laskemista varten lähi-
20222: perustamistöihin 50 milj. markkaa. Hallituk- aikana.
20223: sen käsityksen mukaan tuolla määrärahalla Kun hallitus ei kuitenkaan vuoden 1957
20224: pystytään vuonna 1956 suunnittelu- ja pe- tulo- ja menoarvioon ole sijoittanut määrä-
20225: rustamistyöt suorittamaan. Jotta rakennus- rahoja Lappeenrannan sairaanhoitajakoulun
20226: työt voisivat keskeytymättä jatkua, ehdotti rakentamista varten, ehdotamme kunnioit-
20227: hallitus vuodelle 1956 tarkoitukseen myön- taen,
20228: nettäväksi 50 milj. markan siirtomäärärahan.
20229: Piirustukset on nyt yliarkkitehti Wessman että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20230: saanut valmiiksi ja tulee koulu käsittämään tulo- ja rnenoat·vion 20 Pl. II luvun
20231: yhteensä 26 600 ms. Niinikään on insinööri uudelle rnornentille 50 000 000 rnarkan
20232: Oksanen valmistanut lämpö- ja vesijohtopii- rnäärärahan Lappeenrannan smraan-
20233: rustukset sekä käyttöpäällikkö Virtanen säh- hoitaja-terveyssisa.rkoul1tn rakenta-
20234: kötyöpiirustukset. Urakoitsijoilta on jo tie- rnista varten.
20235: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
20236:
20237: Valto Käkelä. Toivo Kujala.
20238: Kaarlo Kajatsalo. Heikki Bykkää.lä.
20239: Urho Saariaho. Matti Miikki.
20240: 1258
20241:
20242: IV,504. - Rah.al. N: o 437.
20243:
20244:
20245:
20246:
20247: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänin-
20248: sairaalan lisärakennus-, muutos- ja korjaustöitä varten.
20249:
20250:
20251: E d u s k u n n a ll e.
20252:
20253: Mikkelin lääninsairaalassa on tilanahtau- lasta. Poliklinikalla ei ole lainkaan odotus-
20254: den vuoksi muodostunut kestämätön ja uh- huonetta, vaan heikossakin kunnossa olevat
20255: kaava tilanne, joka vaatii nopeita valtion potilaat joutuvat odottamaan vuoroaan ah-
20256: toimenpiteitä. Kun lailla keskussairaaloiden taassa käytävässä. Usein joudutaan myös
20257: rakentamisesta 27 päivältä kesäkuuta 1950 potilaiden sänkyjä sijoittamaan käytäville.
20258: on säädetty se järjestys, missä eri keskus- Sairaalan erinomaisen vaikeaan tilantee-
20259: sairaalapiireihin tulevat keskussairaalat ra- seen kävivät vuoden 1955 lopussa tutustu-
20260: kennetaan, ja sen mukaan tulisi mm. ennen massa mm. sisäministeri Käkelä ja lääkintö-
20261: Mikkelin, Lapin ja Hämeenlinnan keskussai- hallituksen pääjohtaja Pesonen, jotka lau-
20262: raaloita rakennettavaksi viisi keskussairaalaa sunnoissaan totesivat, että sairaalaan on no-
20263: parhaillaan rakenteilla olevan Kuopion kes- peasti saatava lisätilaa.
20264: kussairaalan lisäksi, ei tästäkään tule apua Tämän neuvottelun pohjalla ryhtyikin
20265: vaikeaan tilanteeseen. Kun myös yliopistolli- Mikkelin kaupunki kiireellisiin toimenpitei-
20266: set keskussairaalat olisi rakennettava aivan siin. Sen toimesta on laadittu suunnitelma
20267: ensi tilassa, on ilmeistä, että Mikkelin kes- sairaalan laajentamisesta, mikä on toimitettu
20268: kussairaalan valmistumista joudutaan odotta- lääkintöhallitukseen. Se sisältää tilat n. 50
20269: maan 15-20 vuotta. lisäpaikalle sekä poliklinikka-, röntgen- ja
20270: Nykyistä tilanahtautta osoittaa se, että laboratorio-osastot. Uusi sairaalasiipi tulisi
20271: sairaalaan pääsyä odottavien määrä vaihte- käsittämään 14 000 m3 ja sen kustannukset
20272: lee 700-1000 välillä. Näiden joukossa on on arvioitu 140 milj. mk:ksi. Vanhan ra-
20273: ihmisiä, jotka ovat pyrkineet sairaalaan jo kennuksen muutos- ja korjaustöihin, maan-
20274: v:n 1953 alussa. Kaiken lisäksi sisätauti- tasauksiin ym. lasketaan tarvittavan 30 milj.
20275: osasto, joka on sijoitettu sodan aikana ra- mk, eli yhteensä 170 milj. mk.
20276: kennettuun parakkiin, missä on 32 sairas- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20277: sijaa, uhkaa nyt huonouttaan hajota paikal- nioittaen,
20278: leen. Esimerkkinä siitä, millaisissa oloissa sai-
20279: raalassa työskennellään, mainittakoon, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20280: poliklinikalla on käytettävänään vain 49 m2 tulo- ja menoarvioon 170 miljoonaa
20281: tilaa, missä samanaikaisesti työskentelee markkaa Mikkelin lääninsairaalan lisä-
20282: kahdeksan lääkäriä avustajineen. Päivittäin rakennus-, muutos- ja korjaustöitä
20283: käsitellään tällä osastolla jopa yli 100 poti- varten.
20284: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
20285:
20286: K. F. Haapasalo. Antti J. Rantamaa..
20287: Onni Hiltunen. Viljo Virtanen.
20288: Wiljam Sarjala. Toivo H. Kinnunen.
20289: Onni Mannila. Edvard Pesonen.
20290: 1259
20291:
20292: IV,505. - Rah.al. N: o 438.
20293:
20294:
20295:
20296:
20297: Pasanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin lääninsai-
20298: raalan laajentamista varten.
20299:
20300: E d u s k u n n a ll e.
20301:
20302: Keskussairaaloiden rakentamisesta annetun kojen puutteen takia sitä ei kuitenkaan ole
20303: lain mukaan olisi Mikkelin lääninsairaala, voitu jättää pois käytöstä. On katsottava
20304: jossa on nyt 186 hoitopaikkaa, muutettava suorastaan häpeäksi, että sellaista raken-
20305: n. vuoteen 1960 mennessä keskussairaalaksi, nusta vieläkin käytetään sairaalana. Uuden
20306: jossa tulee olemaan n. 360 hoitopaikkaa. Kes- vastaavansuuruisen sisätautiosaston rakenta-
20307: kussairaaloiden rakentaminen ei kuitenkaan minen onkin erittäin kiireellinen asia.
20308: ole, kuten tunnettua, voinut tapahtua laissa Sairaalassa on lastentautiosasto, mutta sen
20309: edellytetyllä nopeudella. Tällä hetkellä ar- hoitopaikkamäärä on osoittautunut riittämät-
20310: vioidaankin, että esim. Mikkelin keskussai- tömäksi. Erikoisen suurta haittaa ja vai-
20311: raalan rakentaminen saattaa siirtyä 15-20 keutta hoitotoimenpiteille tuottaa, ettei tart-
20312: vuotta myöhemmäksi. Mikkelin keskussairaa- tuvia tauteja sairastavia lapsia voida erot-
20313: lapiirin, jossa on lähes 150 000 asukasta, täy- taa muita tauteja sairastavista. Tämä on
20314: tyy siihen saakka tulla toimeen niillä hoito- useissa tapauksissa suoranaisena esteenä poti-
20315: mahdoHisuuksilla, joita nykyinen Mikkelin laan sairaalaan ottamiselle, vaikka hänen
20316: lääninsairaala tarjoaa. Mikkelin lääninsai- sairaudentilansa sitä välttämättömästi vaa-
20317: raala on, kuten jäljempänä käy selville, jo tisi. Yhden uuden lastenosaston rakentami-
20318: nyt liian pieni ja puutteellisesti varustettu nen olisikin tarpeen vaatima.
20319: kyetäkseen selviämään tehtävästään edes tyy- Myöskin kirurgisten paikkojen määrä on
20320: dyttävästi. riittämätön aiheuttaen jonotusta sairaalaan
20321: Kustannuksilla, jotka ov·at suhteellisen pääsyssä. Tilanne helpottuisi huomattavasti,
20322: pienet keskussairaalan perustamiskustannuk- jos sairaalaan saataisiin edes yksi uusi kirur-
20323: siin verrattuna, voidaan Mikkelin lääninsai- ginen osasto.
20324: raala tehdä toimintakykyiseksi ja kykene- Siitä, miten kauan sairaalaan pääsyä jou-
20325: väksi ottamaan vastaan nykyistä huomatta- dutaan odottamaan, saa käsityksen, kun mai-
20326: vasti suuremmat potilasmäärät. nitsemme, että enimmillään on sairaalaan
20327: Mikkelin lääninsairaalassa on nyt 186 hoi- pyrkijöitä ollut janottamassa 825 henkeä.
20328: topaikkaa, jotka jakautuvat eri osastojen Helmikuun 10 päivänä 1956 oli jonottajien
20329: kesken seuraavasti: määrä 538 henkeä. Näistä oH kauimmin jo-
20330: nottanut nainen pyrkinyt sairaalaan 2. 3.
20331: kirurgisia paikkoja eri osastoilla 76 kpl. 1953 ja kauimmin jonottanut mies 27. 5.
20332: sisätautipaikkoja ............. . 58 " 1953. Pitkästä odotusajasta aiheutuu monen-
20333: lastentautipaikkoja osasto II: lla 40 " laisia haittoja ei ainoastaan potilaalle, vaan
20334: ns. yksityispaikkoja ........... . 12 " sairaalallekin. Usein sitä henkilöä, joka on
20335: 186 kpl. vuorossa päästä sairaalaan, ei tavoiteta heti
20336: ja paikka joutuu olemaan tyhjänä.
20337: Edellämainituista paikoista on 154 kpl. Hoito-osastot sairaalarakennuksessa ovat
20338: 1930 luvun alussa rakennetussa sairaala- hyvät, kuten edellä jo mainittiin. Sensijaan
20339: rakennuksessa. Nämä hoito-osastot ovat san- sairaalasta puuttuu paljon selJaista, joka
20340: gen hyvät. Sensijaan sisätautiosaston 32 hoi- olisi sairaalan toiminnalle aivan välttämä-
20341: topaikkaa on sodan aikana rakennetussa pa- töntä. Sellaisia puuttuvia tiloja ovat synny-
20342: rakissa, joka on tarkoitettu vain väliaikai- tysosasto, poliklinikka, röntgenosasto ja la-
20343: seksi ja hätätilassa käytettäväksi. Hoitopaik- boratorio.
20344: 1260 IV,505. - Mikkelin lääninsa.iraala.
20345:
20346:
20347: Mikkelin kaupungissa toimii kaupungin luku 10 828 ja käyntien luku 19 510. Rönt-
20348: omistama 30-paikkainen synnytyslaitos. Kau- genosastossa tutkittujen potilaiden luku oli
20349: pungilla ei ole tätä tarkoitusta varten ra- 9 040, ja otettujen kuvien luku 20 081. La-
20350: kennusta, vaan synnytyslaitos on sijoitettu boratoriossa suoritettujen tutkimusten määrä
20351: erääseen vanhaan rakennukseen, joka on niin oli 54 284. Lisäksi puUotettiin 545 pulloa
20352: huonokuntoinen, ettei sitä kannata edes pe- verta ja näytteitä lähetettiin tutkittaviksi
20353: rusteellisesti korjata. Sitäpaitsi rakennus on muualle 2 926. Sairaalaan otettiin v. 1955
20354: kuntainliiton omistaman Suur-Savon ammat- kaikkiaan 4 172 potilasta.
20355: tioppilaitoksen tontilla ja joudutaan lähi- Sairaalassa suoritettavista laajennuksista
20356: aikoina purkamaan pois ammattikoulun ra- on tehty suunnitelmia lähinnä kustannusten
20357: kennuksen tieltä. Muuta sopivampaa raken- selville saamiseksi. Tällöin on todettu, että
20358: nusta ei ole saatavissa eikä kaupungilla ole jos sairaalaan rakennetaan lisärakennuksia,
20359: taloudehlisia mahdollisuuksia rakentaa uutta joihin voidaan sijoittaa 30-paikkainen sisä-
20360: synnytyslaitosta. Synnytyslaitoksen toimin- tautiosasto, 30-paikkainen synnytyslaitos, 30-
20361: nalle olisi luonnollisesti eduksi, että se toi- paikkainen lastenosasto ja 30-paikkainen ki-
20362: misi lääninsairaalan yhteydessä, jossa kaik- rurginen osasto, muodostuvat kustannukset
20363: kia lääninsairaalan hoitomahdollisuuksia voi- noin 160 miljoonan markan suuruisiksi. Poli-
20364: daan käyttää synnytyslaitoksen hyväksi, jopa klinikan rakentamisesta ja leikkausosaston
20365: seHaista järjestelyä nykyisin pidettäneen siirrosta aiheutuvat kustannukset sisältyvät
20366: välttämättömänä, sillä onhan kaikkiin tähän tähän summaan. Lisäksi tulisi röntgenosas-
20367: saa:kka ra:kennettuihin ja suunniteltuihin ton ja laboratorion sekä varastotilojen laa-
20368: keskussairaaloihin sisällytetty synnytysosasto. jentamisesta jo olemassaolevissa rakennuk-
20369: Näistä syistä olisi välttämätöntä rakentaa sissa kustannuksia noin 20 000 000 markkaa.
20370: lääninsairaalan yhteyteen kiireellisesti noin Näihin lukuihin ei sisälly tarvittavan uuden
20371: 30-paikkainen synnytysosasto. irtaimiston hinta. Sanotut luvut osoittavat,
20372: Kun lääninsairaalassa ei ole poliklinikkaa, että ehdotetuin toimenpitein saataisiin noin
20373: on poliklinika:ksi jouduttu ottamaan eräs 180 000 000 markalla tähän sairaalaan ra-
20374: pieni huone, joka on alkuaan rakennettu kennetuksi yksi sisätautiosasto, yksi synny-
20375: muuhun tarkoitukseen. Sairaalan ensimmäi- tysosasto, yksi lastenosasto ja yksi kirurgi-
20376: sen kerroksen käytävää käytetään poliklini- nen osasto sekä poliklinikka ja sairaalan
20377: kalle pyrkivien potilaiden odotushuoneena. röntgen- ja laboratorio-osastolla tarpeelliset
20378: Mitään poliklinikan välttämättömimpiäkään laajennustyöt suoritetuiksi, ja siis 120 hoito-
20379: aputiloja ei ole, ja mainitussa poliklinikka- paikkaa lisää ja sairaalan toiminta muussa-
20380: huoneessa operoidaan päivittäin yli 100 po- kin suhteessa huomattavasti tehostetuksi.
20381: tilasta useiden lääkärien työskennellessä sa- Kustannukset, noin 1500 000 markkaa sai-
20382: manaikaisesti samassa huoneessa. rassijaa kohti, olisivat siis sangen alhaiset,
20383: Sairaalassa on röntgenlääkärin virka, kun otetaan huomioon, että jokainen sairas-
20384: mutta sitä ei ole saatu vakinaisesti täytetyksi sija uusissa keskussairaaloissa tulee maksa-
20385: röntgenosaston puutteellisuuden takia. Hoi- maan 3.8--4.5 miljoonaa markkaa.
20386: tomahdollisuuksia ei ole, sillä röntgenhoito- Edellä lausuttuun viitaten ja kun mää-
20387: koneille ei ole missään tilaa. Samalla tavoin rärahaa tähän välttämättömään tarkoituk-
20388: toimii laboratorio aivan puutteellisissa ti- seen hallituksen budjettiesityksessä ei ole,
20389: loissa. Välttämättömimmän laboratoriotyön ehdotamme kunnioittaen,
20390: käynnissäpitämiseksi on äskettäin täytynyt
20391: ottaa neljä potilashuonetta laboratorion käyt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20392: töön. Kun sitä työn määrää, joka suorite- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
20393: taan näissä puutteellisissa tiloissa, tarkastel- uudelle momentille 180 000 000 mar-
20394: laan, tuntuu melkein uskomattomalta, että kan määrärahan Mikkelin lääninsai-
20395: se yleensä on voitu tehdä. Niinpä vuonna raalan laajentamista ja korjaamista
20396: 1955 oli poliklinikalla käyneiden potilaiden varten.
20397: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
20398:
20399: Aukusti Pasanen. Sylvi Halinen.
20400: 1261
20401:
20402: IV,506. - Rah.al. N:o 439.
20403:
20404:
20405:
20406:
20407: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustasaaren sairaa-
20408: lan hoitohenkilöstön asuntolarakennuksen rakentamista
20409: varten.
20410:
20411:
20412: E d u s k u n n a ll e.
20413:
20414: Valtion kriminaalimielisairaalana toimi- löstön asuntokysymykseen kiinnitetty aivan
20415: vassa Mustasaaren sairaalassa on tuloksellista toisella tavalla huomiota kuin valtion laitok-
20416: hoitotyötä häiritsevänä tekijänä hoitohenki- sissa. On riittävässä määrin otettu huomioon
20417: löstön asuntopula. Laitokseen ei saada hyviä hoitohenkilöstön ja myöskin perheellisten
20418: virkailijoita, eivätkä entisetkään viihdy toi- asunnontarve, ja siten pystytty turvaamaan
20419: messaan, vaan siirtyvät laitoksiin, joissa on hoitotyön onnistuminen.
20420: tarjolla paremmat asunto-olosuhteet. Tämä Mustasaaren sairaalan kohdalla on tilanne
20421: on ymmärrettävissä, kun tiedetään olosuh- sellainen, että ellei aivan lähitulevaisuudessa
20422: teet, joissa laitoksen henkilökunta nykyisin saada korjausta aikaan hoitohenkilöstön
20423: joutuu asumaan. Mm. laitoksen pysyvästä asuntokysymyksessä, ei enää voida taata
20424: henkilökunnasta asuu 17 perheellistä toimen- hoitotyön täydellistä ja tehokasta onnistu-
20425: haltijaa sairaalan ei-perheasunnoissa, heistä mista.
20426: suurin osa varsinaisten sairaalaosastojen vie- Asiasta on jätetty esitys lääkintöhallituk-
20427: ressä olevien yhteisasuntoloiden pienissä huo- selle edelleen esitettäväksi rakennushallituk-
20428: neissa, viisi mieshoitajaa jopa niin ahtaissa selle ja kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
20429: yhden huoneen asunnoissa (pinta-ala 9- nisteriölle 24 huoneistoa käsittävän asunto-
20430: 10 m2) että heidän on jo vuosikausia täy- lan rakentamiseksi Mustasaaren sairaalalle
20431: tynyt pitää perheensä toisilla paikkakunnilla. työttömyysmäärärahoina. Vaasan työvoima-
20432: Lisäksi asuu sairaalan ulkopuolella kalliissa piirin piiripäällikön lausunnon mukaan Mus-
20433: vuokra-asunnoissa 13 perheellistä ja 4 per- tasaaren sairaalan alueella suoritettava ra-
20434: heetöntä toimenhaltijoo. kennustyö sopisi erittäin hyvin piirin työttö-
20435: Tyydyttävät asunto-olosuhteet ovat ehdo- myystyökohteeksi, joten työvoimapiiri suh-
20436: ton edellytys hyvien virkailijoiden saami- tautuu myönteisesti hankkeeseen. Tätäkään
20437: seksi ja hoitotyön onnistumiseksi, sillä työ jo tietä käyttäen ei rakennushanketta ole kui-
20438: sinänsä on henkisesti rasittavaa. Jos joudu- tenkaan saatu alulle.
20439: taan jatkuvasti näin ahtaissa, epätyydyttä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20440: vissä asunto-olosuhteissa toimimaan, kärsii
20441: siitä, ei ainoastaan ao. henkilöt, vaan myös- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20442: kin laitoksen toiminta, sillä mielisairaanhoi- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mark-
20443: tajan työ edellyttää henkistä tasapainoi- kaa Mustasaaren sairaalan hoitohenki-
20444: suutta, jota tällaiset ympäristöolosuhteet löstön asuntolarakennuksen rakennus-
20445: ovat omiaan pahasti häiritsemään. töiden aloittamiseksi.
20446: Muissa vastaavissa laitoksissa, mm. kun-
20447: tainliittojen mielisairaaloissa on hoitohenki-
20448: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
20449:
20450: Väinö Tikkaoja. Toivo Asvik. Johannes Wirtanen.
20451: 1262
20452:
20453: IV,507. - Rah.al. N:o 440.
20454:
20455:
20456:
20457:
20458: Lepistö ym..: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan
20459: keskussairaalan suunnittelutöitä varten.
20460:
20461:
20462: E d u s k u n n a 11 e.
20463:
20464: Keski-Pohjanmaan keskussairaalan raken- arviossa hyväksyi mainittuja suunnittelu-
20465: taminen on sairaalaohjelmassa yhdeksän- töitä varten 1 milj. markan suuruisen siirto-
20466: nenä tilalla, siis keskivälissä. Keskussairaa- määrärahan. Jotta suunnittelutöitä voitaisiin
20467: lain rakennusohjelmaa on toteutettu jo niin jouduttaa, ehdotti sisäasiainministeriö myös
20468: pitkälle, ottamalla huomioon rakennetut ja ensi vuotta varten määrärahan. Tätä esi-
20469: rakenteilla olevat sairaalat, että Keski-Poh- tystä kuitenkaan hallitus ei hyväksynyt bud-
20470: janmaan keskussairaalan suunnittelutöihin jettiin otettavaksi. Kun kuitenkin on välttä-
20471: olisi kiireellisesti päästävä käsiksi. Kunta- mätöntä päästä Keski-Pohjanmaan keskus-
20472: yhtymän taholta onkin sairaalan suunnitelma sairaalan suunnittelutöitä jatkamaan, olisi
20473: uudelleen tarkistettu ja päätetty suunni- tarkoitusta varten ensi vuodelle määräraha
20474: telmaa tarpeellisesti laajentaa, jotenka sai- otettava. Siksi kunnioittaen ehdotamme,
20475: raalaan tulee aikaisemmin suunniteltujen
20476: osastojen lisäksi tartuntatautien, silmä-, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20477: nenä- ja korvatautien osasto. Kun ohjelma tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
20478: näin on saatu vahvistetuksi, voidaankin ryh- kan suuruisen siirtomäärärahan Keski-
20479: tyä varsinaiseen yksityiskohtaiseen suunnit- Pohjanmaan keskussairaalan suunnit-
20480: teluun. telutöitä varten.
20481: Eduskunta kuluvan vuoden tulo- ja meno-
20482: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
20483:
20484: Matti Lepistö. Grels Teir. Viljami Kalliokoski.
20485: IV,508. - Rah.al. N: o 441.
20486:
20487:
20488:
20489:
20490: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun lääninsairaalan
20491: laajentamista varten.
20492:
20493:
20494: E d u s k u n n a 11 e.
20495:
20496: Viitateri kulumassa olevien valtiopäivien tetta ei ole ehditty käsitellä ja kun tilanne
20497: aiussa eduskunnalle jätettyyn toivomusaloit- mainitussa sairaalassa on käymässä yhä. pa-
20498: teeseen n: o 71, jossa esitetään otettavaksi hemmaksi, ehdotamme kunnioittaen,
20499: vuoden 1957 tulo~ ja menoarvioon 100 000 000
20500: markan määräraha Oulun lääninsairaalan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20501: Htäjehtäiliista varten lähinnä. synnytysosas- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
20502: tolla vallitsevan sietämättömäksi käyneen ti- kan suuruislln miiäränihan Oulun lää-
20503: lanahtauden vuoksi, ja kun mainittua aloi- ninsairaalan laajentamista varten.
20504: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
20505:
20506: Lauri Järvi Eeli Erkkilä.
20507: Eino Rytinki. Armas Leinonen.
20508: Pentti Liedes.
20509:
20510:
20511:
20512:
20513: 59 E 645/56
20514: 1264
20515:
20516: IV,509. - Rah.al. N: o 442.
20517:
20518:
20519:
20520:
20521: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin lääninsairaa-
20522: lan muutos- ja korjaustöitä varten.
20523:
20524:
20525: E d u s k u n n a ll e.
20526:
20527: Lapin lääninsairaala Rovaniemellä toimii hin liittyvät muut korjaus- ja muutostyöt,
20528: erittäin kehnoissa ja puutteellisissa oloissa. johtotunnelit ym. kustannuksiltaan 17 milj.
20529: Eräitä tärkeitä osastoja ei ole lainkaan toi- mk. Yhteensä ovat varsinaisen sairaalan
20530: minnassa ja sairaalan potilaspaikkoja ei ole muutos- ja korjauskustannukset 130 milj.
20531: läheskään riittävästi. Kun keskussairaaloiden markkaa. Tämä työ olisi välttämättä suori-
20532: rakentamisesta 27 päivänä kesäkuuta 1950 tettava jo ensi vuoden aikana. Seuraavana
20533: annetun lain mukaan Lapin keskussairaala vuonna olisi lisäksi rakennettava kaksi asuin-
20534: tulisi rakennettavaksi ehkä vasta noin 20 rakennusta sekä korjattava vanhoja asuin-
20535: vuoden kuluttua, on välttämätöntä sitä en- rakennuksia. Näiden kustannusarvio on noin
20536: nen saattaa nykyinen lääninsairaala toimin- 110 milj. markkaa.
20537: takel poiseksi. Kun hallitus ei ole tarkoitukseen lainkaan
20538: Laajan läänin sairaanhoidon turvaamiseksi esittänyt määrärahaa, ja kun on aivan vält-
20539: ja ainakin 50 lisäpaikan saamiseksi läänin- tämätöntä, että Lapin lääninsairaalan laa-
20540: sairaalassa olisi välttämättä suoritettava lisä- jennus- ja korjaustyöt saadaan käyntiin ensi
20541: rakennus-, muutos- ja korjaustöitä, joista vuoden aikana, ehdotamme kunnioittaen,
20542: asianmukainen suunnitelma kustannusarvioi-
20543: neen on olemassa. Kiireellisimpänä olisi suo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20544: ritettava vanhan sairaalarakennuksen korot- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
20545: taminen yhdellä kerroksella sekä vanhan uudelle momentille 130 miljoonan mar-
20546: osan korjaus- ja muutostyöt, kustannuksil- kan suuruisen siirtomäärärahan Lapin
20547: taan 43 milj. markkaa, uuden poliklinikka- lääninsairaalan muutos- ja korjaus-
20548: siiven rakentaminen synnytysosastoineen kus- töitä varten.
20549: tannusarvioitaan 70 milj. markkaa sekä näi-
20550: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
20551:
20552: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö.
20553: 1265
20554:
20555: VI,510. - Rah.al. N: o 443.
20556:
20557:
20558:
20559:
20560: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun opettajakor-
20561: keakoululle koulurakennusten piirustusten hankintaa ja
20562: rakennustöiden aloittamista varten.
20563:
20564:
20565: E d u s k u n n a 11 e.
20566:
20567: Ensi vuoden alusta vakinaistetaan Oulun hankintaa ja rakennustöiden aloittamista var-
20568: väliaikainen opettajakorkeakoulu. Sen toi- ten siihen otettava.
20569: minta omien huoneistojen puutteessa on ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20570: hajaantuneena neljääntoista (14) eri paik- nioittaen,
20571: kaan. Kun oman huoneuston saaminen ope-
20572: tuksen tehokkuuden kannalta on välttämä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20573: töntä, olisi se mahdollisimman pian aikaan- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
20574: saatava. Koska ensi vuoden tulo- ja meno- markan suuruisen määrärahan Oulun
20575: arvioehdotuksessa ei ole määrärahaa sitä var- opettajakorkeakoululle koulurakennus-
20576: ten, olisi tarpeellinen määräraha piirustusten ten piirustusten hankintaa ja raken-
20577: nustöiden aloittamista varten.
20578: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
20579:
20580: Armas Leinonen. Irma Torvi.
20581: Aaro Kauppi. Lauri Järvi.
20582: Niilo Ryhtä. J. F. Pöykkö.
20583: Eino Tainio. Eetu Karjalainen.
20584: Erkld Koivisto. Kerttu Saalasti.
20585: Pentti Liedes. Eino Rytinki.
20586: 1266
20587:
20588: IV,511. - Rah.al. N: o 444.
20589:
20590:
20591:
20592:
20593: V; Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan se-
20594: minaarin rakennustyön jatkamiseksi.
20595:
20596:
20597: E d u s k u n n a 11 e.
20598:
20599: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon merkitsi vikausina, jolloin mm. sisävesiliikenteestä
20600: eduskunta 20 miljoonan markan määrärahan vapautuu huomattavasti työvoimaa. Tulevana
20601: Savonlinnan seminaarin uudisrakennustyön titlvik11utena näyttää työttömyys muodostu-
20602: aloittamiseksi. Tällä määrärahalla oli tarkoi- van entistä vaikeammaksi.
20603: tus saada seminaarille kokonaan puuttuvat Kun Savonlinnan seminaarin menestyksel-
20604: kasvitarhatilat ja puutarhurin asunto sekä liselle toiminnalle olisi mitä ensiarvoisinta,
20605: lämpökeskus. että se saisi omat toimipaikkansa ja kun hal-
20606: Savonlinnan seminaari työskentelee jatku- lituksen ehdotuksessa vuoden 1957 tulo- ja
20607: vasti erittäin vaikeissa olosuhteissa jakautuen menoarvioksi on kokonaan unohdettu tämä
20608: seii työskentely useihin eri kohteisiin. Sitä- jo alulle saatettu työ, ehdot11mmekin edellä-
20609: paitsi Savonlinnan kaupunki, jonka alivuok- olevaan viitaten,
20610: ralaisena Savonlinnan seminaari etupäässä
20611: toimii, tarvitsisi erittäin kipeästi mainitut että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20612: koulutilat omaan käyttöönsä, sillä koululaiset tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
20613: joutuvat nykyisin käymään koulua jopa kol- uudelle momentille 100 miljoonaa
20614: messa eri vuorossa. markkaa Savonlinnan seminaarin ra-
20615: Savonlinna on jatkuvasti työllisyyden kan- kennustyön jatkamiseksi.
20616: nalta katsottuna alityöllisyysalue etenkin tal-
20617: Helsingissä, 14 päivänä syyskuuta 1956.
20618:
20619: Viljo Virtanen. Sylvi Halinen. K. F. Haapasalo.
20620: Onni Hiltunen. Aukusti Pasanen. Onni Mannila.
20621: Wiljam Sarjala. Toivo H. Kinnunen. lrma Hamara.
20622: Edvard Pesonen.
20623: Niilo Nieminen.
20624: 1267
20625: IV,512. - Rah.al. N: o 445.
20626:
20627:
20628:
20629:
20630: Seppälä ym.: Määrärahan O$oittamisesta valtion oppikoulujen
20631: uudis- ja lisärakennuksia varten.
20632:
20633:
20634: E d u s k u n n a ll e.
20635:
20636: Hallitus on vuoden 1957 tulo- ja meno- numeroista päätellen valtion oppikoulujen
20637: arvioon ottanut määrärahan yhden perustet- osuus ko. määrärahoista voi supistua varsin
20638: tavaksi ehdotetun valtion oppikoulun uudis- vähäiseksi. Työllisyysmäärärahoja käytet-
20639: rakennustöiden aloittamiseksi. Mutta etsimäl- täessä töiden järjestystä ei ratkaise se, missä
20640: läkään ei budjetista tapaa määrärahaa val- uudis- tai lisärakennusten tarve on' kipein,
20641: tion nykyisten oppikoulujen uudis- ja lisä- vaan se riippuu paikkakunnan työttömyy-
20642: rakennustöitä varten. Kuitenkin tunnetaan destä.
20643: yleisesti, että huomattava os~:~. valtion oppi- Tämän lisäksi on otettava huomioon se,
20644: koulujen rakennuksista olisi jo vuosia sitten että hallituksen menettelyn vuoksi eduskun-
20645: pitänyt uudistaa tai niihin saada lisäraken- nalla tulo- ja menoarviota käsitellessään ei
20646: nuksia ja että entisestäänkin vaikeutuvan ole edes aavistusta siitä, mitkä oppikoulut
20647: oppikoulupulman kipein kohta on koulu- katsotaan arvollisiksi saamaan uudis- tai lisä-
20648: rakennusten puute. Sen vuoksi asiasta vas- rakennuksia, saati sitten että eduskunnan
20649: tuulliset viranomaiset olivatkin ehdottaneet sallittaisiin päättää niistä. Eduskunnan val-
20650: ensi vuoden tulo- ja menoarvioon määrä- lan kaventaminen on jatkunut siitä huoli-
20651: rahaa yli kahdenkymmenen valtion oppikou- matta, että eduskunta kuluvan vuoden two-
20652: lun uudis- ja lisärakennustöihin sekä kym- ja menoarvion perusteluissa nimenomaan on
20653: menkunnan alullepannun rakennustyön lop- huomauttanut sille budjettioikeuden mukaan
20654: puun saattamiseksi. V aitioneuvosto ei kui- kuuluvasta vallasta päättää valtion varojen
20655: tenkaan ole ottanut ehdotuksia huomioon. käyttämisestä myös valtion rakennus- ja
20656: Hallituksen kielteistä suhtautumista on muita yleisiä töitä järjestettäessä.
20657: puolusteltu sillä, että valtion oppikoulujen Edellä olevan perusteella ehdotamme lmn-
20658: uudis- ja lisärakennustöitä aiotaan rahoittaa nioittaen,
20659: valtion huonerakennustöihin ja työllisyyden
20660: turvaamiseksi varatuin määrärahoin. Ensin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20661: mainittuun tarkoitukseen hallituksen ehdot- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
20662: tama määräraha vastannee tuskin kuluvana uudelle momentille 400 000 000 mar-
20663: vuonna myönnettyjä varoja ja ensi vuodeksi kan siirtomäärärahan valtion (Jppi-
20664: hallituksen ehdottamat varsinaiset työllisyys- koulujen uudis- ja lisärakennuksia
20665: määrärahat ovat lähes 4 mrd. mk pienemmät varten käytettäväksi siinä järjestyk-
20666: kuin kuluvaksi vuodeksi myönnetyt, puhu- sessä kuin kouluhallitus ehdottaa.
20667: mattakaan tapahtuneista ylityksistä. Näistä
20668: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
20669:
20670: Felix Seppälä. Arvo Salminen. Urho Saariaho.
20671: 1268
20672:
20673: IV,513. - Rah.al. N:o 446.
20674:
20675:
20676:
20677:
20678: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjaan yhteiskoulun
20679: rakennustöiden aloittamiseksi.
20680:
20681:
20682: EduskunnaBe.
20683:
20684: Karjaan yhtejskoulu on perustettu Länsi- m2 :n suuruinen tontti. Niinikään on uutta
20685: Uudenmaan laajan alueen suomenkielisten koulutaloa varten olemassa piirustukset, jotka
20686: vähemmistöjen kouluksi. Tämän tehtävän se on piirtänyt arkkitehti Lars Rejström ja
20687: on .pystynyt täyttämään erikoisesti keskeisen jotka kouluhallitus on hyväksynyt. Ra;ken-
20688: asemansa vuoksi. Sijaiten maanteitten ja nuksen kuutiotilavuus tulee olemaan 13 600
20689: rautateitten solmukohdassa se on voinut koota ms. Kustannusarvio arkkitehdin laskelman
20690: oppilaita kaikista ympärillä olevista ruotsalai- mukaan on 94 500 000 mlk.
20691: sista kunnista, ja onkin koulun oppilaita täl- Rakennussuunnitelman toteuttaminen koh-
20692: läkin hetkellä 11 eri kunnasta. taa kuitenkin sellaåsia vaikeuksia, ettei koulu
20693: Koulu on aikaisemmin pystynyt toimimaan ilman valtion tukea pysty sitä hoitamaan.
20694: entisessä huoneistossaan jotenkuten tyydyttä- Kun koulun oppilaat kdkoontuvat laajrulta
20695: västi sen monista puutteista huolimatta. Kun alueelta eri kunruista, eivät ympäristön ruot-
20696: koulun oppilasmäärä on kuitenkin jatkuvasti sinkieliset kunnat voi tuntea sanottavampaa
20697: lisääntynyt, ollen tällä hetkellä 212, joista mielenkiintoa Karjaan yhteiskoulun ralk:enta?-
20698: 'lukioluakilla 37 oppilasta, on se joutunut etsi- mispulmia kohtaan, eikä Karjaan kauppa;la;..
20699: mään jotakin ratkaisua huoneistokysymyksel- kaan voi katsoa koulun huoneistokysymyksen
20700: leen. Tämä ei ole kuitenkaan ollut muulla ratkaisua yksinoma;iseksi velvollisuudekseen.
20701: tavoin mahdollista kuin ja;kamalla koulu toi- Tämän vuoksi nä:hdääru Karjaan ja sen ympä-
20702: mimaan kolmessa eri paikassa, joitten väli- ristön suomenkielisen väestön !keskuudessa
20703: matka on noin 1 km. ainoana ratkaisuna se, e.ttä valtio antaa huo-
20704: Huoneistokysymyksen tämänkaltainen rat- mattavaa raha;llista tukea hankkeen toteutta-
20705: lk:aisu voi olla kuitenkin vain tilapäinen. miseksi.
20706: Rinnakkaisluokkien tarve kasvaa jatkuvasti Kun Karjaan yhteiskoulun merkitystä pai-
20707: ja koulu on aina uuden fukukauden alkaessa kallisen suomenk1elisen väestön sivistystar-
20708: huonepulan edessä. Lisäksi koulun joutuessa peiden tyydyttäjänä ei voida kiistää ja kun
20709: toimimaan näin monessa eri paikassa on siitä uuden koulutalon rakentamiseen olisi pääs-
20710: muiden hankaluuksien lisäksi se haitta, että tävä kiireellisesti, ehdotamme edellä esitet-
20711: !koulun hallinta käy kovin vaikea:ksi. tyyn viitaten kunnioittavasti,
20712: Tällaisessa tilanteessa on koulun johdon
20713: 6llut pakko ryhtyä etsimään täydelleen uutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20714: ratkaisua huoneistokysymykselle, jolloin se on tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
20715: todennut !kokonaan uuden koulutalon raken- kan määrärahan Karjaan yhteiskoulun
20716: tamisen välttämättömäksi. Tätä varten onkin rakennustöiden aloittamiseksi.
20717: jo ostettu Karjaan kauppalaita noin: 8 000
20718: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
20719:
20720: Veikko Helle. Matti Mattila. Saara Forsius.
20721: Bruno J. Sundman. Sven Högström. G. Henriksson.
20722: Tyyne Paasivuori.
20723: 1269
20724:
20725: IV,514. - Rah.al. N:o 447.
20726:
20727:
20728:
20729:
20730: Tuuli: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan lyseon uuden
20731: koulurakennuksen rakentamiseksi.
20732:
20733:
20734: E d u s k u n n a II e.
20735:
20736: Kouvolan lyseo toimii vanhassa puuraken- luvun vuoksi oppilaat joutuvat usein odot-
20737: nuksessa, jossa on kaikkiaan 13 luokkahuo- tamaan tuntejaan, joudutaan heidät odotus-
20738: netta, yksi luonnonhistorian ja yksi luonnon- ajaksi samoinkuin ruokatunneiksi ajamaan
20739: opin luokka. Veistonopetusluokkaa ei kou- oleskelutilan puutteessa ulos, mikä varsinkin
20740: lussa ole lainkaan ja vain yksi pieni voi- maaseutuoppilaille, joita koulussa on n. 50%,
20741: mistelusali, joka samalla toimii koulun juhla- on erittäin hankalaa.
20742: salina. Koulussa on kuitenkin tällä hetkellä Koulu on vanha ja sijaitsee erittäin ah-
20743: 729 oppilasta jakautuneena 23 luokkaan, ja taalla tontilla, joten sen laajentamiseen ei
20744: kun lukioluokat jakautuvat eri linjoihin, ole mahdollisuuksia. Kouvolan kauppala on-
20745: vaatisivat ne vielä kaksi tai kolme lisäluok- kin koululle lahjoittanut urheilupuistostaan
20746: kaa. Kun luokkahuoneiden todellinen tarve tarkoitukseen sopivan tontin ja ovat koulun
20747: siis olisi 25, joutuvat melkein kaikki luokat piirustukset työttömyysvaroista myönnetyn
20748: vuorolukuun. Voimistelutuntien lukumäärä määrärahan turvin tekeillä ja valmistumis-
20749: viikossa on koulussa tällä hetkellä 84 ja vaiheessa. Kun kouluun pyrkivien määrä
20750: edellyttäisi se voimistelusalin käyttöä 14 tun- vuosi vuodelta vain kasvaa, olisi uuden kou-
20751: tia päivässä niinä aikoina, jolloin ulkona ta- lurakennuksen Saaminen ensiarvoisen tärkeä
20752: pahtuvaan urheiluun ja palloiluun ei ole ja kiireellinen.
20753: mahdollisuutta. Kun voimistelusalia tulisi Kaiken edellä olevan johdosta kunnioittaen
20754: lisäksi käyttää laulun opetukseen, koska vain ehdotan,
20755: siellä on koulun ainoa flyygeli, on ymmärret-
20756: tävää, millaisia vaikeuksia koulun ty<:iBkente- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20757: lyssä on. Koulussa ei myöskään ole min- tulo- ja menoarvioon 120 000 000 mark-
20758: käänlaisia kerhohuoneita, ei koulukeittolaa kaa Kouvolan lyseon uuden koulura-
20759: eikä muita vastaavia tiloja, ja vaikka vuoro- kennuksen rakentamiseksi.
20760: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
20761:
20762: Erkki Tuuli.
20763: 1270
20764: IV,515. - Rah.al. N:o 448.
20765:
20766:
20767:
20768:
20769: Rosnell ym..: Mifärärahan osoittamisesta Porin tyttölyseon
20770: lisärakennuksia varten.
20771:
20772:
20773: E d u s k u n n ~ 11 e.
20774:
20775: Porin tyttölyseo on alkuaan rakennettQ. ta-rvitsemia lisätiloja voida sijoittaa koulun
20776: 200 oppilasta v~rten ja siinä on 12 luokka- nykyiselle tontille, vaan olisi rakennettava
20777: huonetta. Kuitenkin lukuvuonna 1956-1957, uusi talo jollekiiJ. toiselle tontille. Tätä tar-
20778: vaikka kouluun pyrkijöistä on voitu ottaa koitusta v~rten onkin Porin kaupunginval-
20779: vuosittain vain noin kol:rp_annes, on koulun tuusto 12. 1. 1956 päättänyt antaa ilmaisen
20780: oppilasmäärä kohonnut 733 oppilaaseen, ja noin 1 4a:n tontin Porin tyttölyseota varten.
20781: luokkien luku 22: een. Tästä johtuva suunna- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20782: ton ahtaus, vuoroluku, epäsää:p.nöllinen luku- nioittavasti,
20783: järjestys ja kiertäminen tilapäisissä luokissa
20784: aiheuttaa paljon vaikeuksia ja terveydellisiä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20785: haittoja. tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
20786: Porin tyttölyseolle voidaan saada kunnol- kan määrärahan Porin tyttölyseon
20787: liset työmahdollisuudet vain laajentamalla lisärakennuksia varten.
20788: koulua. Kuitenkin on katsottu, ettei koulun
20789: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
20790:
20791: Inna Rosnell. Mauri Ryömii.. Laura Brander-Wallin.
20792: 1271
20793:
20794: IV,516. - Rah.al. N:o 449.
20795:
20796:
20797:
20798:
20799: Kajatsalo ym..: Määrä/rahan osoittamisesta Lappeenrannan
20800: keskikoulun koulutalon rakentamista varten.
20801:
20802:
20803: E d u s k ll n n a ll e.
20804:
20805: Lappeenrannan keskikoulu, joka sod<m keskikoulunkin koulutalon rakentamista kai-
20806: seurauksena joutui siirtymään Kannakselta kin tavoin kiirehtiä.
20807: Lappeenrantaan, on jo toistakymmentä vuotta Koulutalon suun:n.itelmat ja piirustukset
20808: ollut vailla omaa koulutaloa ja lie:p.ee ns. ovat valmiit. Töitten aloitta:rnista varten tar-
20809: siirtokouluista tässä suhteessa kaikkein h-qo- vitaan tulevan vuoden aikana n. 75 milj.
20810: noimmassa asemassa. Se on toi:rrllnut vai- markkaa, josta osa voitaisiin varata työttö-
20811: keissa olosuhteissa, rasittaen alivuokralaisena myysvaroista mutta osa pitäisi töitten jou-
20812: kaupungin toisten oppilaitosten ja kansakou- duttamiseksi sijoittaa varsinaiselle momen-
20813: lujen työskentelyä, osan opetustyöstä ollessa tille.
20814: sijoitettuna eri tahoilta kaupungilta vuok- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
20815: rattuihin yksityistiloihin. nioittaen,
20816: Kun 1946-1949 suuren syntyväisyyden
20817: takia oppikouluun pyrkijöitten lukumäärä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20818: lähivuosina suuresti kasvaa ja on myöskin tulo- ja menoarvioon 40 miljoonaa
20819: suoranainen pakko ottaa kouluihin entistä markkaa uudelle momentille Lappeen-
20820: enemmän oppilaita, täytyy Lappeenrannan rannan keskikoulun koulutalon raken-
20821: nustöitten aloittamista varten.
20822: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
20823:
20824: Kaarlo Kajatsalo. Erkki l'uuli.
20825:
20826:
20827:
20828:
20829: 60 E 645/56
20830: 1272
20831:
20832: IV,517. - Rah.al. N:o 450.
20833:
20834:
20835:
20836:
20837: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän tyt-
20838: tölyseon uuden koulurakennuksen rakentamiseksi.
20839:
20840:
20841: EduskunnaBe.
20842:
20843: Maamme vanhin suomalainen tyttölyseo, semmin 2 milj. mar!k:an määrärahan suunnit-
20844: Jyväskylän tyttölyseo, aloitti tänä syksynä telua varten ja suunnit~lmat ovat valmiina
20845: 93 toimintavuotensa. Koulussa on 551 oppi- rakentamisen aloittamista odottamassa. Jy-
20846: lasta, joista suurin osa suorittwa iJwulutyö- väskylän kaupunki on lahjoittanut tarkoi~
20847: tään kahdessa vuorossa vanhan puisen koulu- tusta varten sopivan tontin. Kun hallitus ei
20848: talon suojissa. Osa, nimittäin kaksi ensim- ole ensi vuoden tul~ ja menoarvioon ottanut
20849: mäistä luokkaa, on jouduttu siirtämään koko- määrärahaa rakennushankkeen eteenpäin vie-
20850: naan toisaalle ja on toistaiseksi saanut toimia mis~ksi, ehdotamme. kunnioittaen,
20851: normaalilyseon suojissa iltaisin klo 15 alkaen
20852: normaalilyseon omien tuntien jälke.en. Luok- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20853: kahuoneita koulussa on vain muutamia, mi- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
20854: tään erikoisluokkia, havaintovälineitten sijoi- uudelle momentille 50 miljoonan mar-
20855: tuspaikkoja tai muita nykyisin jo koulutoi- kan määrärahan Jyväskylän tyttöly-
20856: minnalle tarpeellisia tiloja ei ole. seon uuden koulurakennuksen raken-
20857: Uuden !koulutalon ra!kentaminen on välttä- nustyötä varten.
20858: mätön. Eduskunta onkin myöntänyt aikaJ.-
20859: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
20860:
20861: Impi Lukkarinen. Matti Koivunen.
20862: Artturi Koskinen. Arvo Ahonen.
20863: Aleksi Kiviaho.
20864: 1273
20865:
20866: IV,518. - Rah.al. N: o 451.
20867:
20868:
20869:
20870:
20871: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion
20872: omistaman yhteiskoulun perustamiseksi Kemin kaupunkiin
20873: ja sen vaatiman koulutalon rakennustöiden aloittamiseksi.
20874:
20875:
20876: E d u s !k u n n a ll e.
20877:
20878: Kemissä toimii tällä hetkellä kaksi oppi- jen lisä:ksi tällainen tilanne on johtanut myös
20879: koulua, mikä yli 26 000 asukkaan kaupun- siihen epäterveaseen ilmiöön, että ennakko-
20880: gissa ja ottaen vielä huomioon laajan maa- va:lmentautuminen kouluun pyrkivien keskuu-
20881: seutuympäristön on liian vähän. Oppilas- dessa on muodostunut entistä ankara.m.ma:ksi
20882: paikkojen luku Kemin oppikouluissa; on huo- ja kireämmä:ksi. Uuden oppikoulun perusta-
20883: mattavasti pienempi kuin: muissa samansuu- minen jatkuvasti kasvavaan Kemiin on näin
20884: ruisissa k3.1Upungeissa maassamme. Tilanah- ollen erittäin tarpeellista. Koulun, jonka tu-
20885: taus !kouluissa orukin tu:llut vuosi vuodelta lisi olla yhteiskoulu, paikaksi voisi Kemin
20886: yhä ,pahemmwksi ja epäilemättä kiristyy lä:hi- kaupunki •luovuttaa sopivan tontin.
20887: vuosina, jolloin entistä suuremmat ikäluokat Uuden oppikoulun rakennustöiden aioitta-
20888: pyrkivät kansakouluista joko oppi- tai am- mistru kiirehtii myös se, että Kemissä vallitsee
20889: mattikouluihin. Jo nytkin runsas kolmannes talvisin arukara työttömyys. Sen lievittämi-
20890: kouluihin hyväksytyistä jää koulutilojen seksi sopisi koulun rakentaminen valtion työ-
20891: puutteessa koulujen ulkopuolel'le.. Esimerkiksi kohteena erittäin hyvin, sillä huomattava osa
20892: keväällä 1956 pyrki Kemin tyttölyseoon ja työttömiä on juuri ra!kennustyöläisiä.
20893: Kemin lyseoon yhteensä 438 oppilasta. Kuu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme ikun-
20894: lusteluissa~ hyväksytyistä 226 oppilaasta on rnioittaen,
20895: kouluihin voitu sijoittaa vain 164 eli 38%
20896: pyrkijöistä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20897: Kemissä sijaitsevissa oppikouluissa vallit- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
20898: seva ahtaus on osaltaan aiheuttanut sen, että kan suttruisen määrärahan valtion
20899: lähelläkin olevien maaseutukotien lapsia jou- omistaman yhteiskoulun perustamiseksi
20900: tuu käymään oppikoulua mm. Rovaniemellä, Kemin kaupunkiin ja sen vaatiman
20901: jopa kauempanakin. Monien muiden haitto- koulutalon rakennustöiden aloittami-
20902: seksi.
20903: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
20904:
20905: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio. Toivo Friman.
20906: 1274:
20907:
20908: IV,519. - Rah.al. N: o 452.
20909:
20910:
20911:
20912:
20913: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän yhteislyseon
20914: rakennustöidet~t aloittamiseksi.
20915:
20916:
20917:
20918: Eduskunnalle.
20919:
20920: Vuonna 1928 perustettiin Kittilän yhteis- maan uusia, jotka ovat nyt valmiit, joten sitä
20921: koulu, joka muutettiin v. 19~0 8-luokkaiseksi estettä ei enää jälleen 0 le.
20922: yhteislyseoksi ja v. 1951 otettiin valtion P.al- Hyväksyessään valtion talousarvion VllO-
20923: tuun. Se toimii edelleen sodan jä}keen raken- delle 1956 on eduskunta ottanut siihen 20
20924: netussa oppilasasuntolarakennuksessa. Noin Pl: n II luvun 61 momentille 1 900 000 000
20925: 250 oppilasta Lapin läänin eri kunnista opis- markan määrärahan nimikkeellä ,valtion
20926: kelee tässä varsinaisen Lapin ainoassa yli- huonerakennustyöt" ja lausunut edellyttä-
20927: opistoon johtavassa oppikoulussa. Kouluhuo- vänsä, että tätä määrärahaa käytetään mm.
20928: neiston pienuuden ja p11utteellisuuden vuoksi Kittilän yhteislyseon koulutalon rakentami-
20929: opetus joudutaan antamaan varsin vaikeissa seen, mutta eduskunnan lausumaa toivomusta
20930: olosuhteissa. Ilmatilakin luokissa on alle 2 m3 ei ole toteutettu. Jotta tämä tärkeä rakennus-
20931: oppilasta kohti ja opetus tapahtuu kahdessa työ saataisiin vihdoinkin alulle, olisi sitä var-
20932: vuorossa. ten varattava valtion talousarvioon oma mää-
20933: Koulurakennuksen rakentamista on valmis- rärahansa.
20934: teltu mm. koko sodan jälkeisen ajan. Ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20935: väällä 1953 laadittiin kouluhallituksen toi- nioittaeu,
20936: mesta piirustuksetkin, joiden perusteella ra-
20937: kennus piti rakentaa. Rahaakin olivat valtion että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20938: viranomaiset tarkoitukseen luvanneet. Viime tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
20939: joulukuussa valtioneuvosto kuitenkin hylkäsi kan määrärahan Kittilän yhteislys.eon
20940: mainitut piirustukset ja oli ryhdyttävä laati- rakennustöiden aloittamiseksi.
20941: Relsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
20942:
20943: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekf!9-IS~J.ksson. Eino Tainio.
20944: 1275
20945:
20946: IV,520. - Rah.al. N: o 453.
20947:
20948:
20949:
20950:
20951: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän yhteislyseon
20952: koulurakennuksen rakentamiseksi.
20953:
20954:
20955: E d u s k u n n a ll e.
20956:
20957: Kittilän vuodesta 1928 toimineen yksityi- milj. lilarkklian. Koulutoimen kannalta ra-
20958: sen keskikoulun rakennukset tuhoutuivat kennustyö olisi välttämätön ja kiireellinen
20959: sodan aikana. Niiden tilalle valtion toimesta tehtävä. Koulun valmistuttua nykyisin käy-
20960: rakennettiin oppilasasuntolaksi tarkoitettu tössa oleva rakennus jäisi alkuperäiseen tar-
20961: huoneisto. Vuodesta 1951 alkaen koulu toi- koitukseensa oppilasasuntolakSi.
20962: mii yliopistoon johtavana valtion yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20963: lyseona ollen koulun oppilasmäärä n. 250. nioittaen,
20964: Koulun toimintaa haittaavat suuresti sen
20965: ahtaat ja sopimattomat huoneet. Luokkahuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20966: neissa ilmatila oppilasta kohden ei nouse tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
20967: kahteenkaan kuutiometriin, ja on niiden 8 uudelle momenh'lle 100 000 000 mar-
20968: huoneen keskimääräinen lattiapinta-ala 25- kan määrärahan Kittilän yhteislyseon
20969: 30 m2. Koulutalon rakentamiseksi on jo vuo- koulurakennuksen rakentamista var-
20970: desta 1953 ollut piirustukset ja muut suun- ten.
20971: nitelmat päätyen kustannusarvio noin 200
20972: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
20973:
20974: Erkld Koivisto. M. 0. Lahtela.
20975: 1276
20976:
20977: IV,521. - Rah.al. N:o 454.
20978:
20979:
20980:
20981:
20982: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta kuuromykkäin ammat-
20983: tikoulun rakentamisen aloittamiseen.
20984:
20985:
20986: E d u s k u n n a II e.
20987:
20988: Valtion kuuromy:kkäin ammattikoulu, josta vaikeiden opetusolosuhteiden tähden vain n.
20989: laki on annettu 22 p: nä joulukuuta 1944 ja kolmannes, vaikka suurin osa pyrkijöistä on
20990: asetus 1 p:nä heinäkuuta 1948, aloitti toi- köyhistä kodeista tai jopa kodittomiakin.
20991: mintansa Turussa 1 p:nä syyskuuta 1948. Tähän asti saadut kokemukset osoittavat,
20992: Koululla ei ole toistaiseksi minkäänlaisia että kuuroille annettu ammattiopetus tuottaa
20993: omia tiloja, vaan teorianopetus tapahtuu epä- yleensä hyvät tulokset, sillä kuurot ovat ta-
20994: mukavissa vuokrahuoneistoissa ja työnopetus vallisimmin ahkeria ja taitavia työntekijöitä,
20995: satunnaisesti sovituissa työpaikoissa, joissa joiden keskuudessa ei juuri esiinny työttö-
20996: työolosuhteet ovat useasti vaikeat ja ohjaus myyttä. Mutta sellaiset kuurot, jotka eivät
20997: puutteellista. Pätevien opettajien saanti täl- ole saaneet ammattiopetusta, ovat yleensä
20998: laisissa olosuhteissa toimivaan kouluun on kodin tai yhteiskunnan rasituksena, sillä he
20999: luonnollisesti vaikeata, koska opettajat eivät voivat saada korkeintaan satunnaisia töitä.
21000: halua erikoistua kuurojen opettajiksi, ellei- EdelläBelostetuista syistä kuuromykkäin
21001: vät kouluolot ole hyvät, sillä kuurojen ope- ammattikoululle olisi saatava oma koulutalo
21002: tus on jo sinänsä paljon raskaampaa kuin ja oppilaskoti. Laaditun suunnitelman mu-
21003: kuulevien. kaan yhteislattiapinta-ala tulisi olemaan n.
21004: Tämän koulun oppilaille on hankittava 4 500 m2 ja tilavuus n. 18 000 m3. Raken-
21005: asunnot koulun toimesta, joten olisi val- nusten hinta tulisi olemaan n. 144 000 000
21006: tiolle edullisempaa ja koulun järjestykselle mk.
21007: ja oppilaille hyödyksi, jos koululla olisi oma Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
21008: oppilaskoti. dotamme,
21009: Turun kaupunki on lahjoittanut koulua
21010: ja oppilaskotia varten tontin, ja rakennus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21011: ten suunnitelmia laaditaan parhaillaan v. tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
21012: 1956 myönnetyn 2 000 000 markan määrä- kohdalle uudelle momentille 74 mil-
21013: rahan avulla (20 Pl. II: 58). joonan markan määrärahan kuuro-
21014: Tähän kouluun pyrkijöitä on ollut vuosit- mykkäin ammattikoulun rakentamisen
21015: tain n. 50, joista kouluun on voitu ottaa aloittamista varten.
21016: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
21017:
21018: Paavo Aitio. Rafael Paasio.
21019: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden.
21020: Eino Kilpi. Aimo Aaltonen.
21021: Vappu Heinonen. Urho Kulovaara.
21022: 1277
21023:
21024: IV,522. - Rah.al. N:o 455.
21025:
21026:
21027:
21028:
21029: Brander-Wallin ym..: Määrärahan osoittamisesta kodin tut-
21030: kimus-, opetus- ja tiedotuslaitoksen aikaansaamista varten.
21031:
21032:
21033:
21034: E d u s k u n n a ll e.
21035:
21036: Kun kotitalousopetus Helsingin yliopis- Neljänneksi tiedotuselin, joka olennaisesti
21037: tossa ei vielä ole saanut alan vaatimia ope- kuuluu tutkimuslaitokseen, saattaa alan kor-
21038: tustiloja ja kun toisaalta Suomessa ei ole keimman opetuksen jatkuvaan ja elävään
21039: kodin tutkimuslaitosta, jollainen on esim. vuorovaikutukseen kenttätyön ja kotien
21040: kaikissa muissa Pohjoismaissa, olisi nämä lai- kanssa siten tuoden jatkuvasti opetuksen
21041: tokset suunniteltava ja yhdistettävä yhdeksi piiriin käytännössä ilmenevät probleemit.
21042: kokonaisuudeksi, valtion laitokseksi, johon Toiminta tässä yhteislaitoksessa tapahtuisi
21043: alan yliopisto-opetuksen ja -tutkimuksen kolmessa muodossa: opetus ja tutkimus, jotka
21044: lisäksi olisi otettava myös tutkimuksen tulok- tutkimuksen osalta sulaisivat osittain yhteen,
21045: sia käytäntöön soveltava ja tiedottava elin. sekä tiedotus. Tulevaisuudessa, kun laitos
21046: Ottaen huomioon, että yliopistollinen koti- on täydelliseksi kehitetty, kunkin tieteen si-
21047: talousopetus tulevaisuudessa tulee vaatimaan säinen henkilöorganisaatio muodostuisi seu-
21048: kutakin alan tiedettä varten oman opetus- raavanlaiseksi. Opetuksessa kullakin tie-
21049: laitoksensa ja perustettava kodin tutkimus- teellä olisi oma oppituolinsa professoreineen
21050: laitos vastaavan osastonsa, joiden varusteet ja opetusassistentteineen, tutkimuslaitoksessa
21051: olisivat suunnilleen samat, mutta joiden vastaavasti kullakin osastolla johtajansa,
21052: täysi kapasiteetti ei ole aina käytössä, yh- apulaisprofessori, tarpeellinen määrä tutki-
21053: teisjärjestelyllä saavutettaisiin huomattavia joita ja tutkimusassistentteja tutkimusalasta
21054: etuja. Ensinnäkin säästetään yhteenlasket- ja -tehtävästä riippuen, tiedotuslaitoksessa
21055: tua kuutiotilaa, mutta saadaan kullekin tie- vastaavasti kullakin tutkimusalalla sovelta-
21056: teelle kahden pienemmän laitoksen sijasta jansa tiedotusavustaji.Iieen. Soveltajan teh-
21057: yksi suurempi. Toiseksi yhteisiin laitoksiin tävänä olisi tutkimustulosten käytäntöön so-
21058: saadaan hankituksi täydellisempi tutkimus- veltaminen eri tiedotusmuotoja varten sekä
21059: välineistö, joka sekin on varsin kallis. Kol- opettaja- ja neuvojakunnan jatkokoulutta-
21060: manneksi opetuksen ja tutkimuksen työ- minen ja muu ajan tasalla pitäminen. Ope-
21061: voimia voidaan käyttää yhteistyöhön, mikä tus-, tutkimus- ja tiedotuslaitos taas puoles-
21062: on merkitsevä tekijä jo senkin vuoksi, että taan muodostaisivat kukin oman kokonai-
21063: uusien tieteiden alalla tieteellisesti koulu- suutensa, joilla kullakin olisi oma johtajansa.
21064: tettua työvoimaa on rajoitetusti. Tutkijat Koska on ekonomisinta luoda tällaiselle
21065: voivat avustaa opetuksessa, mihin heidät toiminnalle alun perin ne ulkonaiset puit-
21066: aluksi olisi suorastaan velvoitettava niiden teet, joita opetus ja tutkimus lähivuosikym-
21067: tieteenhaarojen osalta, joilla ei vielä ole menien aikana tulee vaatimaan, olisi suunni-
21068: opettajavoimia. Yliopiston opettajat ja ni- teltava sellainen rakennuskompleksi, jossa
21069: menomaan professorit, joille tutkimus ope- kaikkien tutkimusalojen laitostilan tarve on
21070: tuksen ohessa kuuluu, voivat tällaisessa yh- otettava huomioon. Tarkastelun lähtökoh-
21071: teislaitoksessa antaa pätevyytensä tutkimus- daksi olisi otettava ne kotitaloustieteet, jotka
21072: työn käyttöön. Välitön yhteys tutkimuslai- ovat kauan olleet esim. anglosaksisten mai-
21073: tokseen tehostaisi myös suuresti alan opin- den yliopistoissa ja joita vastaavat oppi-
21074: toja samalla kuin tutkimuslaitos hyötyisi aineet ovat nyt meidänkin koulujemme oh-
21075: opiskelijatyövoimasta, koska harjoitustöitäkin jelmissa. Nämä opetus- ja tutkimusalat ovat
21076: voidaan järjestää tutkimusta avustaviksi. seuraavat:
21077: 1278 IV,522. - Kodin tutkimuslaitos.
21078:
21079:
21080: 1. Ravitsemus varten, jossa kodin eri toimintoja voidaan
21081: 2. Ruoanvalmistus tarkastella ja kokeilla yhtenä kokonaisuutena.
21082: 3. Kotitalousvälineistä (koneet, kiinteät Laitostalous sen sijaan käyttää laboratorioi-
21083: laitteet, astiat) naan edellä mainittuja liike- ja sosiaalisia
21084: 4. Pesu ja puhdistus laitoksia, mutta tarvitsee tietyn tilansa se-
21085: 5. Vaatetus (tekstiilit, vaatteiden han- kin lähinnä kustannuslaskentaa varten. Per-
21086: kinta, konstruointi ja kunnossapito) hepsykologia ja kotitalouspedagogiikka vaati-
21087: 6. Asunto ( omakodin suunnittelu, huonei- vat myös tilaa kokeilututkimuksiin. - Tä-
21088: den sisä:käsittely, huonekalut ja kodin sisus- hän yhteislaitokseen olisi varattava tila myös
21089: tus) kotitalouskirjastolle, joka palvelisi samalla
21090: 7. Kodin talous sekä tutkimusta että opetusta.
21091: 8. Perhepsykologia Olettaen, että kotitalousopetuksen perus-
21092: 9. Laitostalous (ravintoloiden, hotellien opetus (kemia, fysiikka, fysiologia jne.) saa-
21093: ym. liike- ja vastaavien sosiaalisten laitosten daan toisissa laitoksissa, suunniteltu yhtei-
21094: jol).to) nen opetUS- ja tutkimuslaitos vaatisi 20 000
21095: 10. Kotitalouspedagogiikka (opetus ja neu- m 3: n suuruisen rakennuksen, joka nykyisin
21096: vonta kaikissa muodoissaan). hinnoin tulisi ilman sisusteita maksamaan
21097: 140 milj. markkaa. Jos opetuslaitos ja tut-
21098: Näistä aineista ainoastaan ravitsemus (ra- kimttslaitos rakennettaisiin erillisinä, vaatisi-
21099: vintokemia), jolla on oppituolinsa yliopis- vat ne kumpikin vähintään 12 000 ms. Ver-
21100: tossa, on tähän mennessä saanut oman lai- tailun vuoksi mainittakoon, että Tanskan
21101: toksen. Siihen läheisesti liittyvällä ruoan- uusi tutkimuslaitos käsittää 10 000 m3,
21102: valmistuksella on eri maiden tutkimuslaitok- Länsi-Saksan 12 000 ms, vaikka kaikki tässä
21103: sissa. toiseksi suurin tutkimustila. Pesu ja huomioon otetut tutkimusalat eivät kuulu
21104: puhdistus sekä tekstiilit, joita koskeva ope- niiden ohjelmaan. - Ylläselostetun kodin
21105: tus nyt tapahtuu ravintokemian laitoksessa, tutkimuslaitoksen suunnittelutyöhön ja ra-
21106: kaipaislvat . omat laitostilansa samaten kuin kennuspiirustuksiin tarvitaan 3 milj. mark-
21107: vaatetusta koskeva muu opetus ja tutkimus. kaa.
21108: Suurin tila kodin tutkimuslaitoksissa on ko- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21109: titalousvälineistöllä. Alan opetusta annetaan nioittaen,
21110: nykyään yliopistossa, muita laitostilaa sillä
21111: ei tällä hetkellä ole lainkaan. Asunto-opin että Eduskunta Qttaisi vuoden 1957
21112: kohdalla tilanne on sama. Kodin taloustie- tulo- ja menoarvioon 140 miljoonan
21113: teen opetus tapahtuu kahdessa eri laitoksessa markan suuruisen määrärahan kodin
21114: ja laitostilana on vastaanottohuoneen lisäksi tutkimus-, opetus- ja tiedotuslaitoksen
21115: ainoastaan pieni työsali, jota useat opettajat rakentamista varten sekä 3 miljoonan
21116: käyttävät myös luentosalina. Kodin talous- markan suuruisen määrärahan tämän
21117: tiede kaipaisikin välttämättä laitostilaa esim. rakennuksen suunnittelu- ja piirustus-
21118: tilastotöitä sekä koekotia (indeksiperhettä) työhön.
21119: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
21120:
21121: Laura Brander-Wallin. Sylvi Halinen.
21122: Impi Lukkarinen. Tyyne Paasivuori.
21123: ~rma Hamara. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
21124: Elli Nurminen. irma Rosnell.
21125: Marja Lahti. Martta Salmela-Järvinen.
21126: 1279
21127:
21128: IV,523. - Rah.al. N: o 456.
21129:
21130:
21131:
21132:
21133: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläinlääketieteellisen
21134: korkeakoulun rakennustyötä varten.
21135:
21136:
21137: E d u s k u n n a 11 e.
21138:
21139: Eduskunta on tulo- ja menoarvioita käsi- menoarviossa myönnetty 40 000 000 markkaa
21140: tellessään ottanut raha-asia-aloitteiden joh- eli yhteensä 84 000 000 markkaa.
21141: dosta Eläinlääketieteellisen korkeakoulun Ensimmäisen rakennusvaiheen kustannus-
21142: uudisrakennuksia varten v:n 1951 tulo- ja arvio päättyy 119 835 000 markkaan, joten
21143: menoarvioon 50 000 000 markan, v: n 1955 sen toteuttamiseksi tarv-ittaisiin käytettävissä
21144: tulo- ja menoarvioon niinikään 50 000 000 olevien määrärahojen lisäksi n. 36 000 000
21145: markan sekä v:n 1956 tulo- ja menoarvioon markkaa.
21146: 40 000 000 markan siirtomäärärahan. V: n Kun on sekä tarkoituksenmukaista että ta-
21147: 1951 määrärahalla saatiin v. 1954 suorite- loudellista rakentaa sanottu I rakennusvaihe
21148: tuksi suunnittelu- ja louhintatöitä. Tarkoi- jatkuvana työnä keskeytyksittä, esitämme
21149: tukseen käytettiin n. 38 000 000 markkaa, kunnioittaen,
21150: loppuerän n. 12 000 000 jäädessä käyttä-
21151: mättä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21152: V: n 1955 tulo- ja menoarviossa myönne- tulo- ja menoarvioon 36 000 000 mar-
21153: tystä 50 000 000 markan määrärahasta on kan siirtomäärärahan Eläinlääketie-
21154: käytetty 6 000 000 markkaa, joten rakennus- teellisen korkeakoulun rakennustyötä
21155: työtä varten on käytettävissä jäljellä oleva varten.
21156: 44 000 000 markkaa sekä v:n 1956 tulo- ja
21157: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
21158:
21159: Matti Lepistö. Aukusti Pasanen. Viljami Kalliokoski.
21160: Matti Raipala. Mikko Hult. Yrjö Hautala.
21161: Niilo Nieminen. Arvo Sävelä. Urho Kähönen.
21162: Toivo Niiranen. Artturi Koskinen. E. Pusa.
21163:
21164:
21165:
21166:
21167: 61 E 645/56
21168: 1280
21169:
21170: IV,524. - RaJut. N:o 457.
21171:
21172:
21173:
21174:
21175: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta metsänhoitokoulun
21176: perustamista varten Vihtiin Uudenmaan maamieskoulun
21177: yhteyteen.
21178:
21179:
21180: Eduskunnalle.
21181:
21182: Viitaten eduskunnalle helmikuun 11 pnä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21183: 1955 jättämämme raha-asia-aloitteen n: o 16 tulo- ja menoarvioon 7 miljoonan mar-
21184: perusteluihin ja helmikuun 15 pnä 1956 jät- kan suuruisen määrärahan metsänhoi..
21185: tämäämme toivomusaloitteeseen n:o 214 eh- tokoulun perustamista varten Vihtiin
21186: dotamme kunnioittaen, Uudenmaan maamieskoulun yhteyteen.
21187: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
21188:
21189: Saara Forsius. Matti Mattila. Veikko Helle.
21190: 1281
21191:
21192: IV,525. - B.ah.al. N:o 458.
21193:
21194:
21195:
21196:
21197: Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin tietopuo-
21198: liselle karjanhoitokoululle Vättilänrannan t'ilalle rakennet-
21199: tavaa koulurakennusta varten.
21200:
21201:
21202:
21203: Eduskunnalle.
21204:
21205: Vuonna 1953 ostettiin Mikkelin tietopuoli- nen karjanhoitokoulu alkoi toimintansa tam-
21206: sen karjanhoitokoulun sijoituspaikaksi Jorois- mikuun 1 päivänä 1910, joten se on menes-
21207: ten kunnassa, lähellä Huutokosken rautatie- tyksellisesti toiminut jo 46 vuotta pienvilje-
21208: asemaa sijaitseva Vättilänrannan tila, jolle lysvaltaisen Mikkelin läänin maatalouskotien
21209: vuoden 1954 aikana valmistuivat maatilan tyttärien ammattipätevänä valmentajana ja
21210: tarvitsemat rakennukset: karjakartano ja kasvattajana maatilataloudessa ratkaisevan
21211: työväen rakennus. Jotta koulu voitaisiin hy- tärkeän erikoisalan hoitajiksi. Koulu oli
21212: väksytyn suunnitelman mukaan siirtää ny- alussa sijoitettuna Mikkelin maalaiskunnan
21213: kyisistä, Joroisten kunnalle kuuluvista vuok- Otavan kylään, mutta jo v. 1914 se siirrettiin
21214: rahuoneista omiin huoneisiinsa mainitulle Joroisten kunnan kirkonkylään, missä se
21215: tilalle, olisi koulurakennuksen rakennustyöt edelleenkin toimii kunnan omistamassa, kou-
21216: aloitettava viimeistään vuoden 1957 aikana. lun tarkoituksiin puutteellisissa huoneisto-olo-
21217: Koulurakennus, johon tulisivat oppilas- suhteissa. Vuokrasuhde on oikeastaan jo päät-
21218: asuntola 40 oppilasta varten, keittiö ja ruo- tynyt, mutta Joroisten kunta on asian tär-
21219: kailutilat myös tänne myöhemmin siirrettä- keyden oivaltaen ja Vättilänrannan tilalle
21220: väksi suunniteltua Itä- ja Suur-Savon maa- valmistuvaa koulua odottaen suostunut tois-
21221: mieskoulua varten eli yhteensä 140 hengelle, taiseksi jättämään vuokrahuoneiston karjan-
21222: kolmen opettajan ja apuhenkilökunnan asun- hoitokoulun käyttöön toivoen kuitenkin, että
21223: not, luokka- ja laboratoriohuoneet sekä ope- ko. huoneisto mahdollisimman pian saataisiin
21224: tuskeittiö aputiloineen, käsittäisi yhteensä kunnan omiin, kiireellisiin tarkoituksiin käy-
21225: noin 12 000 ms kustannusten noustessa 8 500 tettäväksi. Tämä osoittaa toisaalta, että kar-
21226: mkjm3 eli yhteensä 102 000 000 mk:aan. janhoitokoulu toimii tilapäiseksi katsottavassa
21227: Koska Itä- ja Suur-Savon maamieskoulu, kouluhuoneistossa, mikä on sen tarkoituksiin
21228: joka toimii Rantasalmen kunnan Kolkontai- sekä ahdas että hyvin epäkäytännöllinen, ja
21229: paleella, ei ole sijaintinsa puolesta edulli- toisaalta, että vuokrasuhteen päättymisen
21230: sella paikalla, ja koska sen viljelykset ovat vuoksi koulun on katsottava oikeastaan olevan
21231: varsin pienet eikä niiden laajentamismahdol- häätöuhan edessä, joten koulurakennuksen
21232: lisuuksia asiallisesti katsoen ole olemassa, rakentaminen Vättilänrannan tilalle olisi kii-
21233: niin on jo vuosikausia ollut suunnitelmana reellisesti toteuttava, ja niin karjanhoito-
21234: siirtää myös se aikanaan edellämainitulle koulun siirtyminen nykyisistä, joka suh-
21235: Vättilänrannan tilalle. Maamieskoulua varten teessa toimintaa vaikeuttavista olosuhteista
21236: tarvittaisiin 7 000 m3 käsittävä kouluraken- omaan, nykyaikaiseen koulura:kennukseen
21237: nus, jonka kustannus on 8 500 mk/m3 eli olisi kiireellisesti toteuttava.
21238: 59 500 000 mk. Näin muodostuneessa koulu- Niinikään on perusteluihin lisättävä vielä
21239: kompleksisaa tulisivat molempien koulujen se maininta, että Mikkelin läänin maanvil-
21240: kustannukset ratkaisevasti halvemmiksi oppi- jelysseura on yhdessä maakunnan eri elin-
21241: lasta kohti kuin koulujen toimiessa erillään, ten, kuntien ja seurojen kanssa, jo vuosi-
21242: jopa eri paikkakunnilla, kuten nyt on laita. kausia nähnyt tilanteen tähän asti Ranta-
21243: Edellä olevan lisäksi mainittakoon perus- salmen kunnan Kolkontaipaleella toimivan
21244: teluina mm. seuraavaa: Mikkelin tietopuoli- Itä- ja Suur-Savon maamieskoulun kohdalla
21245: 1282 IV,525. - Mikkelin karja.nhoitokoulu.
21246:
21247:
21248: kehittyvän ja jo kehittyneen sellaiseksi, että rakennukset, joista alussa mainittiin.
21249: sen siirtäminen uuteen sijoituspaikkaan on Näiden asioiden vaiheet ovat tulleet useita
21250: sekä joka suhteessa perusteltu että vuodesta kertoja esille ja käsitellyiksi eduskunnassa-
21251: vuoteen käynyt yhä ajankohtaisemmaksi, kin, koska siitä on tehty tähän mennessä jo
21252: välttämättömäksikin. Tähän on tultu lähinnä kaikkiaan 7 eduskunta-aloitetta.
21253: siitä syystä, että koska Itä- ja Suur-Savon Jotta päästäisiin tämän, koko Mikkelin lää-
21254: maamieskoulu ei ole sijaintinsa eikä vilje- nin kannalta tärkeän koulusuunnitelman en-
21255: lystilojensa puolesta nykyvaatimuksiin näh- simmaiseen vaiheeseen, karjanhoitokoulun
21256: den onnistunut, on sen tärkeän ja tähänkin siirtämiseen Vättilänrannan tilalle, ehdo-
21257: asti menestyksellisen toiminnan jatkamiseksi tamme kunnioittaen edellä oleviin perustelui-
21258: ja voimistuttamiseksi sille löydettävä lähis- hin viitaten,
21259: töltä uusi sijoituspaikka. Tässä tarkoituk-
21260: sessa on Mikkelin läänin maamiesseura aikoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21261: naan ostanut Joroisten kunnan Huutokos- tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mar-
21262: kella sijaitsevasta Vättilänhovista osan, mikä kan määrärahan koulurakennuksen ra-
21263: myynnin kautta v. 1953 siirtyi Vättilänran- kentamiseksi Joroisten kunnan Huuto-
21264: nan tilan nimisenä valtiolle ja jolle v. 1954 koskella sijaitsevalle Vättilänrannan
21265: on rakennettu karjanhoitokoulua varten ne tilalle Mikkelin tietopuolista karjan-
21266: hoitokoulua varten.
21267: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
21268:
21269: Antti J. Rantamaa. Leo Häppölä. K. F. Haapasalo.
21270: Wiljam Sarjala. Edvard Pesonen. Aukusti Pasanen.
21271: Sylvi Halinen. Antti Kukkonen. Kusti Eskola.
21272: Toivo H. Kinnunen. Kalle Kauhanen. Markus Niskala.
21273: Eemil Partanen. Onni Hiltunen. Hilja Väänänen.
21274: Matti Mattila. Yrjö Hautala. Eeli Erkkilä.
21275: Viljo Virtanen. Marja Lahti. Niilo Ryhtä.
21276: Kalle Kämäräinen. Eino Rytinki. Tahvo Rönkkö.
21277: Onni Mannila. Väinö Rankila. Urho Kähönen.
21278: Viljami Kalliokoski Niilo Nieminen.
21279: 1283
21280:
21281: IV,526. - Rah.al. N:o 459.
21282:
21283:
21284:
21285:
21286: Antila. ym.: Määrärahan osoittamisesta karjatalouskoulun ra-
21287: kentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
21288:
21289:
21290: E d u s k u n n a 11 e.
21291:
21292: Etelä-Pohjanmaan tietopuolisen karjanhoi- vat rakennukset. Maakunnan väki toivoo,
21293: tokoulun vuokraaika sen nykyisessä sijoitus- että koulun suuriarvoinen työ jatkuisi en-
21294: paikassa Ilmajoen pitäjän Korven tilalla tistä paremmin edellytyksin.
21295: päättyy kohdakkoin. Nyt tuottaa koulun si- Viitaten maatalouskoulukomitean mietin-
21296: joitus monia vaikeuksia. Ilmajoen kunta on töön ja edellä esitettyyn kunnioittaen ehdo-
21297: varautunut siirtoon ostamalla suurehkon tamme,
21298: Kohtalon tilan ja on valmis sen luovutta-
21299: maan koulun käyttöön ja omistukseen. Mutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21300: Kohtalon tilan rakennukset eivät vastaa ny- tulo- ja menoarvioon 55 000 000 mar-
21301: kyisellään koulun tarpeita. Siksi siellä pitäisi kan määrärahan karjatalouskoulun ra-
21302: ryhtyä rakentamaan koulun tarpeita Vastaa- kentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
21303: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
21304:
21305: Toivo Antila, Eemil Partanen. Esa Koivusilta.
21306: Eino Uusitalo. Väinö Tikkaoja. Erkki Ryömi.
21307: Eeli Erkkilä. Väinö Rankila. T. Saloranta.
21308: Eino E. Heikura. Leo Häppölä. N. Kosola.
21309: S. S. Aittoniemi. Nestori Kaasalainen. Aleksi Kiviaho.
21310: Johannes Wirtanen. Matti Mattila. Yrjö Sinkkonen.
21311: Sylvi Halinen. J. F. Pöykkö. Kalle Kämäräinen.
21312: Marja Lahti. Hilja Väänänen. Onni Mannila.
21313: Artturi Jämsen. Martti Salminen. Eino Rytinki.
21314: Aare Leikola. Tahvo Rönkkö.
21315: 1284
21316:
21317: IV,527. - Fin.mot. N:o 460.
21318:
21319:
21320:
21321:
21322: Wickman m. fl.: Angående anvisande av anslag till lån ock
21323: understöd för uppförande av skolbyggnad ock elevin-
21324: ternat för Lannäslund lantbruksskola i Pedersöre kommun.
21325:
21326:
21327: T i 11 R i k s d a g e n.
21328:
21329: Den lantmannaskola, som 1949 grundades arbete borde vad skyndsamhetsordningen be-
21330: i norra svenska österbotten, nämligen Krono- träffar ställas på första plats. Skolan skall
21331: by lantmannaskola, flyttades hösten 1955 tili uppföras på tomt, som staden Jakobstad upp-
21332: Jakobstad, där den nu under namnet Lannäs- låtit gratis. Intili tomten ligger skollägen-
21333: lund lantbruksskola arbetar i mot hyra upp- heten, som staden upplåtit mot arrende på
21334: låtna lokaler. Statsanslagen för Kronoby 60 år. Skolans direktion har givit i upp-
21335: lantmannaskola har från iml.evarande års drag åt en arkitekt att uppgöra byggnads-
21336: början överförts på Lannäslund lantbruks- plan jämte ritningar och kostnadsberäknin-
21337: skola. gar tili den nya skolan. Eskisserna tili
21338: Skolans första kurs i Jakobstad vidtog i skolan äro snart färdiga.
21339: slutet av oktober 1955. Tidigare hade skolan Enligt byggnadsplanen för skolan projek-
21340: börjat arbetet i januari. Redan under sitt teras skolbyggnaden för ca 40 elever. Bo-
21341: första år i Jakobstad hade skolan väsentligt städer för eleverna skall uppföras i anslut-
21342: utökat undervisningen i lantbruksmaskinlära. ning tili skolhuset. Skolan skall utrustas
21343: skogsskötsel och trädgårdsskötsel. Från den med en särskild maskinhall. Då skolan har
21344: 1 september i år har Mellersta Österbottens tili ändamål att även lämna ungdomen prak-
21345: vandrande folkhögskola sammanslagits med tisk och teoretisk undervisning i skogsskötsel
21346: lantbruksskolan, och kvinnlig ungdom har och trädgårdsodling, skall den givetvis ut-
21347: nu tillfälle att söka inträde tili skolan. rustas så, att den på ett ändamålsenligt sätt
21348: På grund härav kommer Lannäslund lant- kan tillgodose dessa behov.
21349: bruksskola från i höst att arbeta med tvenne De vidsträckta småbrukartrakterna kring
21350: undervisningslinjer: en lantmannalinje och Jakobstad saknar läroinrättning i huslig eko-
21351: en husmoderlinje. Men arbetsförhållandena nomi, och då den folkhögskola, som i 48 år
21352: för en skola som arbetar i tilifälligt hyrda arbetat i dessa trakter, nu upphört med sin
21353: och på flera håll splittrade lokaler äro givet- verksamhet, talar också detta för att Lannäs-
21354: vis besvärliga. Då dessutom bostäder åt lund lantbruksskola, som från och med i höst
21355: eleverna och lärarpersonalen måste upphyras, kommer att meddela undervisning i hus-
21356: är det självklart, att lokalfrågan berett moderskolämnen, borde beviljas anslag av
21357: skolan svårigheter. I höst, när skolan börjar statsmedel för påbörjande av byggnads-
21358: att arbeta med tvenne undervisningslinjer, arbetet. På grund härav borde i 1957 års
21359: blir det ännu svårare för skolan att ordna statsförslag införas 20 miljoner mk som
21360: bostads- och andra lokalfrågor. byggnadslån mot låg ränta samt 15 miljoner
21361: Av det ovanförda torde tydligt frangå, att mk som byggnadsunderstöd för Lannäslund
21362: det är oundgängligen nödvändigt, att Lannäs- lantbruksskola.
21363: lund lantbruksskola erhåller en egen skol- Med hänvisning tili ovanstående föreslå vi
21364: byggnad jämte internat. Detta byggnads- vördsamt,
21365: IVPJ:l,- Wic:kman ym, 1285
21366:
21367: att Riksdagen i statsförslaget för 15 miljoner soni byggnadsunderstöd,
21368: år 1957 måtte upptaga ett anslag om {ö1· uppförande av skolbyggnad och
21369: 35 miljoner mark, varav 20 miljoner elevinternat för Lannäslund lantbruks-
21370: som byggnadslån mot m"llig ränta och skola i Pedersöre kommun.
21371: Helsingfors den 17 september 1956.
21372:
21373: Albin Wickman. Arthur Larson.
21374: Grels Teir. John Forsberg.
21375: Verner Korsbäck. Bertel Lindh.
21376: 1286
21377:
21378: IV,52'7. - Rab.a.l. H: o 460. Suomennos.
21379:
21380:
21381:
21382:
21383: Wickma.n ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi ja avus-
21384: tukseksi koulurakennuksen ja oppilasasuntolan rakenta-
21385: mista varten Lannäslundin maatalouskoululle Pietarsaaren
21386: maalaiskunnassa.
21387:
21388:
21389: E d u s k u n n a 11 e.
21390:
21391: Ruotsalaisella Pohjois-Pohjanmaalla 1949 mitä kiireellisyysjärjestykseen tulee, asetet-
21392: perustettu maamieskoulu, nimittäin Kruunu- tava ensi sijalle. Koulu rakennetaan tontille,
21393: pyyn maamieskoulu, muutti syksyllä 1955 jonka Pietarsaaren kaupunki on luovuttanut
21394: Pietarsaareen, jossa se nyt Lannäslundin ilmaiseksi. Tontin vieressä on la>ulutila,
21395: maatalouskoulun nimellä työskentelee vuok- jonka kaupunki on luovuttanut vuokralle 60
21396: rahuoneistoissa. Valtionapu Kruunupyyn vuodeksi. Koulun johtokunta on antanut
21397: maamieskoululle on kuluvan vuoden alusta arkkitehdin tehtäväksi uuden koulun raken-
21398: siirretty Lannäslundin maatalouskoululle. nussuunnitelman sekä piirustusten ja kus-
21399: Koulun ensimmäinen kurssi Pietarsaaressa tannusarvon laatimisen. Luonnokset koulua
21400: alkoi lokakuun lopussa 1955. Aikaisemmin varten valmistuvat pian.
21401: oli koulu aloittanut työn tammikuussa. Jo Suunnitelman mukaan rakennetaan koulu
21402: ensimmäisenä vuotenaan Pietarsaaressa koulu noin 40 oppilasta varten. Oppilaiden asun-
21403: oli oleellisesti lisännyt opetusta maatalous- not rakennetaan koulutalon yhteyteen. Koulu
21404: koneopissa, metsänhoidossa ja puutarhan- on vArustettava erityisellä konehallilla. Kun
21405: hoidossa. Tämän vuoden syyskuun 1 päi- koulun tarkoituksena on myös antaa nuori-
21406: västä on Keski-Pohjanmaan kiertävä kan- solle käytännöllistä ja tietopuolista opetusta
21407: sanopisto liitetty maatalouskouluun, ja nais- metsänhoidossa ja puutarhanhoidossa, on se
21408: puolisella nuorisolla on nyt tilaisuus pyrkiä tietenkin varustettava sillä tavalla, että se
21409: kouluun. voi tarkoituksenmukaisesti suorittaa tehtä-
21410: Tämän vuoksi Lannäslundin maatalous- vänsä.
21411: koulu tulee tästä syksystä alkaen työsken- Pietarsaaren ympäristöllä olevilla laajoilla
21412: telemään kahdella opetuslinjalla: maamies- pienviljelijäseuduilla ei ole kotitalousoppi-
21413: linjalla ja emäntälinjalla. Mutta työolot laitosta, ja kun se kansanopisto, joka 48
21414: koulussa, joka toimii tilapäisesti vuokratuissa vuoden aikana on näillä seuduilla toiminut,
21415: ja useille tahoille hajoitetuissa huoneistoissa, on nyt lopettanut toimintansa, puhuu tämä-
21416: ovat tietenkin hankalat. Kun lisäksi on vuok- kin seikka sen puolesta, että Lannäslundin
21417: rattava asunnot oppilaille ja opettajakun- maatalouskoululle, joka tästä syksystä läh-
21418: nalle, on itsestään selvää, että huoneisto- tien antaa opetusta k;otitalouskouluaineissa,
21419: kysymys on tuottanut koululle vaikeuksia. olisi myönnettävä valtion varoista määrä-
21420: Tänä syksynä koulun aloittaessa toimia kah- raha rakennu.styön aloittamista varten. Tä-
21421: della opetuslinjalla käy koululle asunto- ja män vuoksi olisi vuoden 1957 tulo- ja me-
21422: muiden huoneistokysymysten järjestäminen noarvioon otettava 20 milj. mk halpakorkoi-
21423: vielä vaikeammaksi. seksi rakennuslainaksi sekä 15 milj. mk ra-
21424: Edellä esitetystä ilmenee selvästi, että kennusavustukseksi Lannäslundin maatalous-
21425: Lannäslundin maatalouskoulun on ehdotto- koululle.
21426: man välttämätöntä saada oma kouluraken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21427: nus sekä asuntola. Tämä rakennustyö olisi, nioittaen,
21428: IV,m.- Wickman ym. 1287
21429:
21430: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 35 miljoooon markan määrärahan,
21431: tulo- ja menoarvioon koulutalon ja josta 20 miljoonaa markkaa halpa-
21432: oppilasasuntolan rakentamista varten korkoiseksi rakennuslainaksi ja 15
21433: Lannäslund lantbruksskola nimiselle miljoonaa markkaa rakennusavustuk-
21434: koululle Pietarsaaren maalaiskunnassa seksi.
21435: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
21436:
21437: Albin Wickman. Arthur Larson.
21438: Grels Teir. John Forsberg.
21439: Verner Korsbäck.
21440:
21441:
21442:
21443:
21444: 62 E 645/56
21445: 1288
21446:
21447: IV,528. - Rah.a.l. N:o 461.
21448:
21449:
21450:
21451:
21452: Tiekso-Isa.ksson ym.: Määrärahan osoittamisesta emäntäkou-
21453: lun rakentamiseksi Inarin kunnan Ivalon kylään.
21454:
21455: E d u s k u n n a ll e.
21456:
21457: Inarin kunnassa jo usean vuoden ajan toi- taloushallitus on hyväksynyt koulun piirus-
21458: minut kotitalouskoulu joutuu työskentele- tukset, kustannusarviot ja työselitykset. Ina-
21459: mään erittäin vaikeissa olosuhteissa, ahtaissa rin kunta on lahjoittanut koulua varten 20
21460: ja kylmissä vuokrahuoneissa. Tällainen ti- ha:n suuruisen maa-alueen Ivalon kylästä.
21461: lanne on johtanut siihen, ettei kouluun ole Määrärahojen puuttuminen on kuitenkin es-
21462: montakaan paikallista hakijaa. Kotitalous- tänyt rakennussuunnitelman toteuttamisen.
21463: kouluun haluavat ovat pyrkineet alansa oppi- Emäntäkoulun rakennustöiden aloittami-
21464: laitoksiin Inarin kunnan ulkopuolelle tai ovat nen auttaisi myös Inarin kunnassa esiinty-
21465: jääneet odottamaan oman koulutalon raken- vän työttömyyden lieventämistä. Koulun ra-
21466: tamista, jolloin nykyinen kotitalouskoulu kennustöihin voitaisiin sijoittaa n. 70 raken-
21467: voitaisiin muuttaa emäntäkouluksi. Tietoi- nustyöläistä.
21468: suus siitä, että kotitalouskoulu muuttuu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21469: emäntäkouluksi oman koulutalon rakentami- nioittaen,
21470: sen jälkeen, on osaltaan vaikuttanut kieltei-
21471: sesti oppilaaksi pyrkimiseen nykyiseen koti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21472: talouskouluun, sillä kotitalousalalle aikovat tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
21473: haluavat luonnollisesti saada omalla alallaan kan määrärahan emäntäkoulun raken-
21474: mahdollisimman perusteellisen opetuksen. tamiseksi Inarin kunnan Ivalon ky-
21475: Inarin emäntäkoulun rakentamishanke on lään.
21476: ollut jo usean vuoden ajan vireillä. Maa-
21477: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
21478:
21479: Anna-Liisa Tiekso-Isa.ksson. Toivo Frim.a.n.
21480: Eino Tainio. Erkki Koivisto.
21481: 1289
21482:
21483: IV,529. - Rah.al. N:o 462.
21484:
21485:
21486:
21487:
21488: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
21489: suomenkielisen keskusammattikoulun rakennustöiden aloit-
21490: tamiseksi Seinäjoella.
21491:
21492:
21493: Eduskunnalle.
21494:
21495: Suomenkielisen keskusammattikoulun pe- kunta jo suorittanut ja toivoo yksimielisesti,
21496: rustaminen Etelä-Pohjanmaalle on ollut vi- että tarvittavat varat koulun rakennustöiden
21497: reillä siitä alkaen, kun ammattikasvatusneu- alkuunsaattamiseksi pikaisesti myönnettäisiin.
21498: voston 10-vuotissuunnitelmassa vuonna 1947 Eduskunta on vuoden 1954 tulo- ja meno-
21499: esitettiin ajatus tällaisen laitoksen perusta- arviossa hyväksynyt 2 miljoonan markan
21500: misesta Seinäjoelle. Asia on ollut myöskin määrärahan koulun suunnittelua ja alku-
21501: aloitteiden pohjalta eduskuntakäsittelyssä. valmisteluja varten. Seinäjoen kauppala on
21502: Niinpä mm. sivistysvaliokunta toteaa mietin- myöskin tarkoitusta varten varannut 2 mil-
21503: nössään 15. 5. 1953, että tällä hetkellä on joonaa markkaa sekä tarvittavan maa-alueen
21504: suomenkielisen keskusammattikoulun perus- ilmaiseksi.
21505: taminen Etelä-Pohjanmaalle maan ammatti- Koulun rakennustoimikunta on myöskin jo
21506: kouluverkoston järjestelyssä ensimmäisellä nimetty.
21507: sijalla. Tämän mietinnön on eduskunta myös- Kun hallituksen tulo- ja menoarvioesityk-
21508: kin hyväksynyt 27. 5. 1953 ja pääJttänyt sessä vuodelle 1957 ei ole ehdotettu Etelä-
21509: lausua toivomuksen: ,että hallitus ottaisi Pohjanmaan suomenkielisen keskusammatti-
21510: vuoden 1954 tulo- ja menoarvioesitykseen koulun rakennustöiden aloittamiseksi vielä-
21511: riittävän määrärahan suomenkielisen keskus- kään määrärahaa, niin edellä esitetyn perus-
21512: ammattikoulun aikaansaamiseksi Etelä-Poh- teella ehdotamme kunnioittavasti,
21513: janmaalle".
21514: Kauppa- ja teollisuusministeriö on 16. 3. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21515: 1954 tekemällään päätöksellä asettanut Etelä- tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mar-
21516: Pohjanmaan keskusammattikoulun suunnit- kan määrärahan Etelä-Pohjanmaan
21517: telutoimikunnan, jonka tehtävänä oli selvit- suomenkielisen keskusammattikoulun
21518: tää koulun laajuus eri osastoineen ja tarvit- rakennustöiden aloittamiseksi Seinä-
21519: tavat opetustilat. Tämän tehtävän on toimi- joella.
21520: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
21521:
21522: Väinö Tikkaoja. Toivo Antila.
21523: S. S. Aittoniemi. T. Saloranta.
21524: Eino Uusitalo. N. Kosola.
21525: Arvo Ahonen. Toivo .Asvik.
21526: 1290
21527:
21528: IV,530. - Rah.al. N:o 463.
21529:
21530:
21531:
21532:
21533: Peltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen kes-
21534: kusammattikoulun kurssityöpajojen rakennustöiden aloit-
21535: tamiseksi Jyväskylän kaupungissa.
21536:
21537:
21538: E d u s k u n n a 11 e.
21539:
21540: Voimassa olevan asetuksen mukaisesti kes- Keski-Suomen keskusammattikoulun kaikkien
21541: kusammattikouluissa järjestetään ammatti- opintolinjojen laajetessa syyslukukaudesta
21542: kursseja oppisopimuksen tehneille ja muille 1956 alkaen asteittain lopulliseen laajuu-
21543: heihin verrattaville, päivisin työssä oleville teensa tulevat koulun työpajat täysin kuor-
21544: ammattioppilaille. Lisäksi sanotuissa kou- mitetuiksi, joten sanottuja kursseja ei niissä
21545: luissa on viime vuosina pidetty useita am- voida enää järjestää. Siksi on erillisten kurs-
21546: mattikursseja ns. työllisyysvaroilla. Ammat- sityöpajojen, joissa voidaan tarpeen mukaan
21547: tikurssitoimintaa tulisi valtioneuvoston aset- vuorotellen järjestää eri ammattialojen kurs-
21548: taman nuorisotyöllisyyskomitean ehdotuksen seja, rakentaminen välttämätöntä. Puheena
21549: (10. 10. 55) mukaan huomattavasti lisätä. olevan työpajarakenmrksen, joka liitetään jo
21550: Keski-Suomen keskusammattikoulu on toi- valmiina olevaan yhteiseen lämpökeskukseen
21551: saalta ainoa sellainen valtion omistama am- ja jonka kokonaistilavuus on n. 18 000 ms ja
21552: mattikoulu, jossa on sementinvalajan opin- kokonaiskustannusarvio 120 000 000 markkaa,
21553: tolinja sekä siis myös sen vaatimat työ- luonnospiirustukset ovat jo valmiina. Työt
21554: ja muut opetusvälineet ja erikoisopettajat. voidaan suurimmaksi osaksi suorittaa koulun
21555: Edellä sanotun ja myös koko maan suhteen rakennusosaston oppilaiden ja rakennusalan
21556: keskeisen sijaintinsa puolesta mainitussa kou- kursseille otettavien koulutettavien työnä.
21557: lussa on jo usean vuoden aikana huolehdittu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21558: sementtivalimon hoitajien kurssimuotoisesta nioittavasti,
21559: ammattikoulutuksesta. Koska maamme yli
21560: 1 000 sementtivalimonhoitajista vain pieni että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21561: murto-osa on vasta ehtinyt saada tuolla am- tulo. menoarvioon 20 Pl. II luvun koh-
21562: mattialalla välttämättömän peruskoulutuksen, dalle uudetle momentille 70 000 000
21563: on puheena olevan koulun kurssitoiminnalla markan määrärahan Keski-Suomen
21564: jo sanotun yhden ammatinkin kannalta kat- keskusammattikoulun kurssityöpajojen
21565: sottuna huomattava kansantaloudellinen mer- rakennustöiden aloittam'iseksi Jyväsky-
21566: kitys. Samoin on asianlaita monen muun, eri- län kaupungissa.
21567: tyisesti rakennusalan ammatin suhteen.
21568: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
21569:
21570: Onni Peltonen. Artturi Koskinen.
21571: Impi Lukkarinen. Arvo Ahonen.
21572: 1291
21573:
21574: IV,531. - Rah.al. N:o 464.
21575:
21576:
21577:
21578:
21579: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
21580: keskusammattikoulun uuden työpajarakennuksen raken-
21581: nustöiden suunnittelemiseksi ja aloittamiseksi Joensuun
21582: kaupungissa.
21583:
21584:
21585: E d u s k u n n a II e.
21586:
21587: Pohjois-Karjalan keskusammattikouluun on niitä opintolinjoja, jotka ovat osoittautuneet
21588: pyrkijöitä vuosittain n. 700. Koulun eri liian pieniksi, ja perustaa tarpeellisia uusia
21589: opintolinjoille voidaan ottaa vain n. 180 opintolinjoja. Koulun nykyisissä tiloissa on
21590: uutta oppilasta vuodessa. On myös ollut to- muurarien työpaja sijoitettuna kellariin ja
21591: dettavissa, että koulun oppilaat ovat hyvin kirvesmiesten työpaja lämmittämättömään
21592: sijoittuneet niihin ammatteihin, minkä ovat ulkovajaan. Samaten koulun keskusvarasto
21593: koulussa oppineet. Monista ammattimiehistä (arvo n. 8 milj.) sekä autot sijaitsevat läm-
21594: on maakunnassa pulaa huolimatta siitä, että mittämättömässä vajarakennuksessa. Koska
21595: näitä on koulutettu jo 10 v:n ajan. Tämä koulun nykyiset työpajat ja luokat ovat ko-
21596: on todettavissa siten, että koulunsa suoritta- konaan varsinaisten oppilaiden käytössä, ei
21597: neille oppilaille on tarjona enemmän työ- kurssitoimintaa ole voitu juuri lainkaan har-
21598: paikkoja kuin mitä heitä on valmistunut. joittaa. Edellämainittuihin tarkoituksiin saa-
21599: Tällainen on ennenkaikkea autonasentajan taisiin myös tilat uudesta työpajarakennuk-
21600: ammatti. Huonekalupuusepät, joiden sijoit- sesta.
21601: tuminen on yleensä ollut vaikeinta, saivat Suunniteltu työpajarakennus on n. 15 000
21602: esim. viime keväänä sekä omasta maakun- m3 ja kustannusarvio on n. 100 000 000 mk,
21603: nasta että sen ulkopuolelta työpaikkoja niin josta rahasta tarvittaisiin vuodelle 1957 n.
21604: runsaasti, että vain osaan työpaikoista riitti 50 000 000 mk.
21605: koulun suorittaneita oppilaita. Ammattikou- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
21606: lun entisiä oppilaita toimii myös itsenäisinä nioittavasti,
21607: pienyrittäjinä maaseudulla. Pohjois-Karja-
21608: lan keskusammattikoulusta puuttuu monia että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21609: maakunnalle tärkeitä ammatteja esim. pelti- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
21610: seppien, maalarien, valajien ja parturi-'kam- kohdalle uudelle momentille 50 000 000
21611: paajien opintolinjat. markan määrärahan Pohjois-Karjalan
21612: Voida~een kasvattaa ammattityöntekijöitä keskusammattikoulun uuden työpaja-
21613: riittävässä määrin niihin ammatteihin, joista rakennuksen rakennustöiden suunnit-
21614: on tarvetta, kuuluu koulun rakennussuunni- telemiseksi ja aloittamiseksi J aensuun
21615: telmiin uuden työpajarakennuksen rakenta- kaupungissa.
21616: minen. Tämä tekee mahdolliseksi laajentaa
21617: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
21618:
21619: Varma K. Turunen. Juho Karvonen.
21620: Pauli Puhakka. Otto Muikku.
21621: Kalle Kauhanen. Antti Kukkonen.
21622: Heikki Soininen. R. Hallberg.
21623: Toivo Niiranen. Arvi Ikonen.
21624: 1292
21625:
21626: IV,532. - Rah.al. N:o 465.
21627:
21628:
21629:
21630:
21631: Erkkilä. ym. : Määrärahan osoittamisesta keskusammattikou-
21632: lun aikaansaamista varten Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaak-
21633: sot käsittävälle alueelle.
21634:
21635:
21636: Eduskunnalle.
21637:
21638: Maamme talouselämässä ja yhteiskuntara- jota ammattikasvatusviranomaisemme suo-
21639: kenteessa on sotien jälkeen tapahtunut syväl- rittavat ammattikoulutusolojemme kehittä-
21640: lekäypä muutos, johon on ollut vaikutta- miseksi.
21641: massa sekä teollisuuden nopea laajeneminen, Yllä todetusta selvenee, miksi myöskin Poh-
21642: maa-, metsä- ja kotitalouden koneeliistuminen jois-Pohjanmaan kunnat ovat kiinnittäneet
21643: ja sitä seuraava työvoiman vapautuminen ja vakavaa huomiota ammattikasvatuskysymyk-
21644: siirtyminen ko. elinkeinohaaroilta, että tilo- seen. Näin on ollut asianlaita mm. maakun-
21645: jen pirstoutuminen, maaseudun sähköistämi- nan eteläosassa, Siika-, Pyhä- ja Kalajoki-
21646: nen ja siirtoväen mukanaan tuoma väestön laaksojen kunnissa. Tämän 26 kuntaa käsit-
21647: tiheyden kasvu. Tämä rakennemuutos on tuo- tävän alueen väkiluku on viimeksi suoritetun
21648: nut esiin ammattikasvatuskysymyksen ja saa- väestölaskennan mukaan 135 370 henkeä. Saa-
21649: nut aikaan sen, että ammattikasvatuksen ja tavissa olleista tilastoista on laskettu, että
21650: -koulutuksen laajentaminen tunnetaan elin- vuosittain työikään tulevien nuorten määrä
21651: tärkeänä juuri maalaiskuntien kohdalla. näissä jokilaaksoissa on 3 400. On todettu,
21652: Viime mainittu on helposti ymmärrettä- että työikään tulleista muuttaa merkittävä
21653: vissä jo yksistään sillä perusteella, että työt- osa pois tältä alueelta, lähinnä siitä syystä,
21654: tömyyden jatkuva torjunta ja kunnallisen ettei heillä ole ammattikoulutuksen eikä toi-
21655: verorasituksen kohtuuttomaksi kohoamisen meentulon mahdollisuuksia kotiseudullaan.
21656: estäminen alkaa varsinkin pohjoisille Kerätyt tilastotiedot osoittavat, että tältä
21657: maamme kunnille käydä ylivoimaiseksi, ellei alueelta muuttaa 15-20 vuoden ikäisiä nuo-
21658: kuntien elinkeinoelämää saada monipuolisem- ria muualle maahan vuosittain n. 300. Sitä
21659: maksi ja vahvemmaksi kestämään suhdanne- lähinnä seuraavien ikäluokkien kohdalla
21660: vaihteluita ja lisääntyvää työntekijämäärää. muuttoliike progressiivisesti kasvaa ollen
21661: Tilannetta helpottavien keinojen löytämi- 15-25 vuoden ikäisten vuosittain muutta-
21662: nen ei ole helppoa, mutta varmaa on, että neiden nuorten määrä n. 800-950 henkeä.
21663: ammattikasvatuksen ja -koulutuksen suunni- On erityisesti tähdennettävä sitä, että edellä
21664: telmallisella laajentamisella ja lisäämisellä oleviin lukuihin, jotka jo sinänsä ovat huo-
21665: voidaan asian hyväksi paljon tehdä. Maaseu- mattavia, eivät vielä sisälly Ruotsiin muut-
21666: dun elinkeinoelämän edistämiseen ja moni- taneet nuoret. Heitä koskevat tilastotiedot
21667: puolistamiseen liittyy elimellisesti ammatti- ovat vaikeasti saatavissa, koska he edelleen-
21668: koulutuksen järjestely, sillä esim. koti- ja kin ovat kotiseurakunnassaan kirjoilla. Mai-
21669: pienteollisuuden sijoittumista maaseudulle nittakoon, että eräästäkin alueen kunnasta
21670: vaikeuttaa nykyään varmaankin yhtä paljon todetaan Ruotsiin muuttaneen n. 100-200
21671: ammattitaitoisten henkilöitten ja ammatti- nuorta ja että eräistä toisista kunnista il-
21672: miesten kuin pääomankin puute. Toisaalta moitetaan kymmenittäin nuoria miehiä ja
21673: maaseudun väestöä on luonnollisesti pyrit- naisia siirtyvän vuosittain työnhakuun Ruot-
21674: tävä kiinnittämään kotiseudulleen ja siellä siin. Vaikka siis tarkkoja lukuja tässä suh-
21675: turvaamaan sille riittävät edellytykset aineel- teessa ei voidakaan esittää, niin tehdystä
21676: listen ja henkisten tarpeiden tyydyttämiseen. tiedustelusta saatu yleinen havainto on, että
21677: Mielihyvin onkin todettava se ponnistelu, nuorten siirtyminen Ruotsiin on huolestutta-
21678: IV,532. - Erkkillt ym. 1293
21679:
21680: van laajaa ja suurempaa kuin yleisesti otak- läänin kunnissa 9.19 ja koko maan maalais-
21681: sutaan. kunnissa 10.13. Tämän alueen kuntien saata-
21682: On luonnollista, että edellä esitettyä nuor- vina olleet kaikki verojäämät verrattuna
21683: ten muuttoliikettä, joka ei voi olla enempää vuoden 1954 tuloihin tekivät mainitun vuo-
21684: paikallisen kuin yleisenkään edun mukaista, den lopussa 32 % vastaavan verojäämäpro-
21685: voitaisiin merkittävällä tavalla hillitä, mikäli sentin ollessa esim. Uudenmaan ja Kymen
21686: nuorisolle tarjottaisiin kotiseudullaan mah- lääneissä 12.5 % ja 8 % sekä koko maan maa-
21687: dollisuus ammattiopetuksen saamiseen ja sitä laiskunnissa 16 %. Edelleen todettakoon, että
21688: kautta riittävään toimeentuloon. Kuitenkaan nyt po. kuntien vakautettujen velkain korot
21689: ei Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaaksoissa ole yh- ja lyhennykset tekivät v. 1954 veroäyriä
21690: tään ammattikoulua, vaikka suoritettujen, kohden keskimäärin 1: 12 mk vastaavan lu-
21691: uuteen ammattikoululakiesitykseen nojautu- vun ollessa koko maassa 0: 25. Myöskin on
21692: vien laskelmien mukaan po. alueen ammatti- syytä muistaa, että juuri näillä alueilla ovat
21693: koulutustarve olisi vähintään 330 oppilas- kuntien työttömyysmenot suurimmat koko
21694: paikkaa. maassa niiden tehdessä muutamissa ko.
21695: Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaaksojen ammat- alueen kunnissa jopa 3: 50 mk äyriä kohden.
21696: tikoulukysymyksen ratkaiseminen tapahtuisi - On näin ollen selvää, että jokainen suu-
21697: luonnollisesti nopeimmin kuntainliittojen am- rempi kunnan talouteen kohdistuva rasitus,
21698: mattikoulujen puitteissa, mutta on muistet- jollaista esim. kuntainliiton ammattikoulun
21699: tava, että mainittu alue on taloudellisesti rakentaminen merkitsisi, on po. kunnille yli-
21700: maamme köyhimpiin kuuluva ja että siellä voimainen kantaa.
21701: vallitseva kunnallisverorasitus on poikkeuk- Edellä esitettyihin yleisiin ja paikallisiin
21702: sellisen korkea. Esimerkkinä mainittakoon, näkökohtiin ja tosiasioihin viitaten ehdo-
21703: että alueen 26 kunnan yhteinen veroäyri- tamme kunnioittaen,
21704: määrä teki v. 1955 toimitetussa taksoituksessa
21705: 76 553 646, kun se esim. yksistään Oulun että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21706: kaupungissa oli n. 8 milj. äyriä korkeampi tulo- ja menoarvioon 75 000 000 mar-
21707: eli 84 533 759. Keskimääräinen äyrin hinta kan määrärahan Siika-, Pyhä- ja Ka-
21708: po. alueen kunnissa oli kyseisenä vuonna 12 lajokilaaksot käsittävän piirin keskus-
21709: mk sen ollessa vastaavasti esim. Uudenmaan ammattikoulun suunnittelemiseksi ja
21710: rakentamisen aloittamiseksi.
21711: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
21712:
21713: Eeli Erkkilä. Antti Kinnunen.
21714: Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
21715: Yrjö Hautala. Urho Saariaho.
21716: Irma Torvi. Väinö Rankila.
21717: Pentti Liedes. Eino Uusitalo.
21718: 1294
21719:
21720: IV,533. - Rah.al. N:o 466.
21721:
21722:
21723:
21724:
21725: Turkka. ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan
21726: keskusammattikoulun oppilasruokalan, opetuskeittiöt ja
21727: voimistelusalin käsittävän rakennuksen ' rakennustöiden
21728: aloittamista varten.
21729:
21730:
21731: E d u s k u n n a ll e.
21732:
21733: Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulun opetusta varastojen hankinnassa ja hoidossa
21734: oppilasruokala, joka samalla toimii koulun sekä varastokirjanpidossa, mikä kannattavan
21735: ravintotalousosaston keittäjälinjan opetus- laitosruokatalouden hoidon opetuksessa olisi
21736: ja harjoituskenttänä, on koulun perustami- ensiarvoisen tärkeätä.
21737: sesta alkaen ollut sijoitettuna tilapäiskäyt- Koulun ravintotalousosaston opetuksen ke-
21738: töön korjatussa vanhassa varastorakennuk- hittämistä ei nykyisten huoneistotilojen puit-
21739: sessa. Huoneistotilat eivät vastaa tarkoitus- teissa voida myöskään ajatella. Osaston käy-
21740: taan enempää oppilasruokalan käytön kuin tettävissä on ruokalan keittiön lisäksi yksi
21741: keittäjälinjan opetuksenkaan kannalta. Sen ainoa epätarkoituksenmukainen opetuskeit-
21742: johdosta, että koulun rakennuksia on vuosien tiö, jossa voidaan antaa ainoastaan perusope-
21743: mittaan kunnostettu ja laajennettu, on oppi- tus. Huomioon ottaen, että koulun laajan
21744: lasmäärä, n. 300-paikkaisen oppilaskodin val- maakunnan ainoana ammattikouluna tulisi
21745: mistuttua, kasvanut, ollen nykyisin n. 500. ravintotalousalallakin antaa mahdollisimman
21746: Koulun oppilasruokalan tilojen puitteissa ei monipuolista opetusta, olisi osaston käyttöön
21747: voida kuitenkaan valmistaa ruokaa kuin 300 välttämättä saatava lisätiloja uusien opinto-
21748: oppilaalle. Keittiön tilat on nim. nyt jo niin linjojen perustamista varten.
21749: tarkkaan käytetty, että sinne ei voida enää Koulun käytöstä puuttuu myös voimis-
21750: sijoittaa uusia suurempia keittopatoja ja telusali, mikä koulun opetusohjelmaan kuu-
21751: muita keittiölaitteita, mikä olisi välttämä- luvan liikuntakasvatuksen opetuksen samoin
21752: töntä suuremman ruokamäärän valmistami- kuin oppilaskodissa asuvien oppilaiden lii-
21753: seksi. Myös käytettävissä oleva ruokailu- kuntakasvatuskerhojen vuoksi olisi aivan
21754: huone on liian ahdas. Vaikkakin oppilaat välttämätön.
21755: aterioivat vuororyhmissä, ei aterioitsevien Edellä selostettuun viitaten ehdotamme
21756: lukumäärää voida lisätä yli 300 ilman, että kunnioittaen,
21757: säännöllinen koulutyö siitä vaikeutuu.
21758: Keittäjälinjan opetuksen kannalta on erit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21759: täin valitettavaa, että rakennuksesta puut- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
21760: tuvat kaikki apu- ja varastotilat. Niinpä kohdalle uudelle momentille 70 mt"l-
21761: juureskellari on vuokrattava kaupungilta ja joonaa markkaa Pohjois-Pohjanmaan
21762: muut ruoka-ainehankinnat suoritettava epä- keskusammattikoulun oppt"lasruokalan,
21763: taloudellisesti käteisostoina varastotilojen opetuskeittiöt ja voimistelusalin käsit-
21764: puuttuessa. Keittäjälinjan oppilaille ei tävän rakennuksen rakennustöiden
21765: voida tämän vuoksi antaa käytännöllistä aloittamista varten.
21766: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
21767:
21768: Arvi Turkka.. Irma Torvi. Armas Leinonen.
21769: 0. Lindblom. Yrjö Murto. Kerttu Saalasti.
21770: Aa.ro Kauppi. Yrjö Hautala. Pentti Liedes.
21771: La~ Järvi. Niilo Ryhtä.
21772: 1295
21773:
21774: IV,534. - Rah.al. N: o 467.
21775:
21776:
21777:
21778:
21779: Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun keskus-
21780: ammattikoulun perustamiskustannuksiin.
21781:
21782:
21783:
21784: Eduskunnalle.
21785:
21786: Koulumuotoisen ammattiopetuksen laajen- seutualueet ovat saaneet kestää sodan hävi-
21787: taminen ja sen ulottaminen käsittämään en- tykset ja raskaat evakuoinnit. Sodan jälkeen
21788: tistä laajemmat väestöpiirit maassamme on ovat Kainuun kunnat joutuneet toteutta-
21789: tullut erääksi· päivänpolttavaksi kysymyk- maan raskasta kansakoulujen rakennusoh-
21790: seksi. Ammattitaitoisten .työntekijäin tarve jelmaa. Harvasta asutuksesta johtuen Kai-
21791: kasvaa lakkaamatta ja toisaalta tarvitaan nuussa tarvitaan asukaslukuun verrattuna
21792: välttämättä toimenpiteitä työmarkkinoille enemmän kansakouluja 'kuin .tiheämmin asu-·
21793: astuvan nuorison tarkoituksenmukaiseksi si- tuilla seuduilla. Välttämättömän kunnalli-
21794: joittamiseksi elinkeinoelämän palvelukseen. sen rakennustoiminnan, sosiaalisten olojen
21795: Suorastaan probleemaksi lienee muodostu- parantamisen ym. lisääntyneiden rasitusten
21796: massa ns. suurten nuorisoikäluokkien sijoi- takia Kainuun kuntien on viime vuosina
21797: tuskysymys. ollut pakko turvautua lainapääoman käyt-
21798: Useilla alueilla maassamme aina Lappia töön. Vuonna 1955 olivat Kainuun kuntien
21799: myöten toimivat ammattiopetuksen antajina velat asukasta kohden keskimäärin 9 918 mk
21800: valtion keskusammattikoulut. Nämä koulut vastaavan luvun ollessa Oulun läänin maa-
21801: on yleisesti havaittu täysin soveliaiksi sekä laiskunnissa 8 400 ja koko maassa 7 500.
21802: järjestysmuodoltaan että muilta ominaisuuk- Kainuun kuntien yksimielisen päätöksen
21803: siltaan. Kuitenkin on eräs laaja alue pohjalla valittu toimikunta on jättänyt val-
21804: maamme itärajan välittömässä läheisyydessä, tioneuvostolle 19. 3. -56 anomuksen valtion
21805: jossa varsinainen teknillinen ammattikoulu- keskusammattikoulun perustamisesta Kai-
21806: tus teollisuus- ja käsityöalojen ammatteihin nuuseen, sijoituspaikkana Kajaanin kau-
21807: aikoville on suorastaan olematonta. Tämä punki. On laskettu, että Kainuun maakun-
21808: alue on Kainuu. nan ammattikoulutustarve on vähintäin 300
21809: Kainuun maakunta on laaja. Sen pinta- ja se jakaantuu eri ammattialojen kesken
21810: ala on yhteensä n. 21739 km2. Vuonna 1940 seuraavasti:
21811: oli maakunnan asukasluku 70 587 ja vuonna
21812: 1955 99 402 henkeä, joten lisäystä on vii- Rakennustyöala ...... . 95 oppilaspaikkaa.
21813: dessätoista vuodessa 28 815 henkeä eli n. Ravintotalous ........ . 80
21814: Metallityöala ......... . 45 "
21815: 29 %. Tällä hetkellä Kainuun väkiluku ylit- "
21816: tää huomattavasti 100 000. Ompelu- ja vaatturiala . 28
21817: Puutyöala ............ . 22 "
21818: Ammattikoulukysymyksen hoitaminen Kai- "
21819: nuun kohdalta myönteiseen ratkaisuun on Sähköala ............. . 15
21820: hyvin ajankohtainen asia. Tämän ovat oi- Muut ammattialat . . . . . 15 ,"
21821: valtaneet myöskin Kainuun kunnat. Asia ----------------~-----
21822: Yhteensä 300 oppilaspaikkaa.
21823: on ollut esillä sekä Kainuun kuntien yhtei-
21824: sessä neuvottelukokouksessa Kajaanissa viime Kauppa- ja teollisuusministeriön taholla
21825: vuonna että edelleen Kainuun maakunta- on Kainuun kuntien taholta tehtyyn esityk-
21826: liitossa. Kun Kainuun kunnat ovat vähä- seen suhtauduttu myönteisesti. Kun koulun
21827: varaisia syrjäseutukuntia, ei ole olemassa perustamisvaiheessa tarvitaan varoja suun-
21828: taloudellisia mahdollisuuksia asian hoitami- nittelu- ym. valmistelevaan toimintaan, ku-
21829: seksi kuntien puitteissa. Maakunnan raja- ten rakennuspiirustusten hankintaan yms.,
21830: 63 E 645/56
21831: 1296 IV,534. - Kainuun keskusa.mmattikoulu.
21832:
21833:
21834: on ao. ministeriön taholta esitetty määrä- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
21835: rahaa valtion tulo- ja menoarvioon vuod~ksi dotamme,
21836: 1957. Hallitus ei ole kuitenkaan tätä määrä-
21837: rahaa esitykseensä sisällyttänyt. Tästä joh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21838: tuen olisi eduskunnan kiinnitettävä asiaan tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
21839: vakavaa huomiota ja hyväksyttävä tarkoi- uudelle momentille 5 000 000 m,arkkaa
21840: tukseen esitetty määräraha. Kainuun keskusammattikoulun perus-
21841: tamiskustannuksiin.
21842: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
21843:
21844: Eemil Partanen. Eino Rytinki.
21845: Niilo Ryhtä. Eeli Erkkilä.
21846: 1297
21847:
21848: IV,535. - Fin.mot. N:o 468.
21849:
21850:
21851:
21852:
21853: Högström m. fl.: Angående anvisande av anslag för planering
21854: av ett nytt navigationsskolehus i Abo.
21855:
21856:
21857: T i ll R i k s d a g e n.
21858:
21859: Åbo Navigatioll8Skola har sedan år 1835 detta nya skolhus inrymma två fristående
21860: ve11kat i förra observatoriebyggnaden i Åbo, sjöfartsläroverk, ett finskt och ett svenskt.
21861: som g·enom ett senatsbeslut av den 6 juli Byggnaderna beräknas komma att omfatta
21862: 1839 överläts tili Åbo stad på villkor att 14 000 ms och byggnadskostnaderna stiger
21863: staden underhöll byggnaden och i den in- uppskattningsvis tili 110 000 000 mark.
21864: rättade ett sjöfartsläroverk. Skollokaliteterna Det förhållandevis låga elevantalet vid
21865: är numera alldeles otidsenliga och kan tjäna 1andets sjöfartsläroverk har lett tili att det
21866: sitt ändamål endast efter grundläggande råder en allvarlig brist på befäl för den
21867: ombyggnads- och reparationsarbeten. Åbo växande handelsflottan. På grund härav
21868: stad har inte utfört dessa för skolan abso- skulle det vara synnerligen angeläget att
21869: lut oundgängliga moderniseringar. Då förra ett nytt navigationsskolehus kunde byggas
21870: observatoriebyggnaden har ett kulturhisto- i Åbo.
21871: riskt värde har statsrådet inte velat ålägga Med hänvisning tili ovanstående föreslår
21872: staden dessa arbeten utan i stället tagit fasta undertecknade,
21873: på stadens erbjudande om att ställa en tomt
21874: till förfogande för ett nytt skolhus och att att Riksdagen i statsförslaget för
21875: med en tredjedel deltaga i kostnaderna för år 1957 måtte upptaga ett anslag på
21876: husets uppförande. I två propositioner 1950 2 000 000 mark för planering av ett
21877: (nr 145) och 1953 (nr 14) har denna lös- nytt navigationsskolehus i Abo.
21878: ning förordats. Avsikten har varit att i
21879: Helsingfors den 17 september 1956.
21880:
21881: Sven Högström. Veikko Helle. Urho Kulovaara.
21882: Arthur Larson. Verner Korsbäck. Grels Teir.
21883:
21884:
21885:
21886: •
21887: 1298
21888:
21889: IV,535. - Rah.al. N:o 468.
21890: Suomennos.
21891:
21892:
21893:
21894: Bögström ym. : Määrärahan osoittamisesta Turun merenkul-
21895: kukoulun uuden talon suunnittelua varten.
21896:
21897:
21898: E d u s kun n alle.
21899:
21900: Turun merenkulkukoulu on aina vuodesta ollut sijoittaa tähän ·uuteen koulutaloon
21901: 1835 toiminut Turun entisessä observatorio- kaksi itsenäistä merenkulkuoppilaitosta, suo-
21902: rakennuksessa, joka senaatin päätöksellä menkielinen ja ruotsinkielinen. Rakennusten
21903: heinäkuun 6 päivänä 1839 luovutettiin Tu- lasketaan sisältävän 14 000 ms ja rakennus-
21904: run kaupungille ehdolla, että kaupunki yllä- kustannukset nousevat arvion mukaan
21905: piti rakennusta ja siihen sijoitettua meren- 110 000 000 markkaan.
21906: kulkuoppilaitosta. Kouluhuoneistot ovat nyt- Suhteellisen alhainen oppilasluku maan
21907: temmin täysin epäajanmukaiset ja saattavat merenkulkuoppilaitoksissa on vienyt siihen,
21908: vastata tarkoitustaan vasta perusteellisten että on olemassa vakava puute päällystöstä
21909: lisärakennus- ja korjaustöiden jälkeen. Tu- kasvavaa kauppalaivastoa varten. Tämän
21910: run kaupunki ei kuitenkaan ole toimeenpan- vuoksi olisi erittäin tärkeätä, että uusi me-
21911: nut näitä koululle ehdottoman välttämättö- renkulkukoulurakennus voitaisiin rakentaa
21912: miä uudistuksia. Kun entisellä observatorio- Turkuun.
21913: rakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa, Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
21914: ei valtioneuvosto ole tahtonut velvoittaa ehdottavat,
21915: kaupunkia näihin töihin, vaan sen sijaan
21916: ottanut vastaan kaupungin tarjouksen ton- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21917: tin luovuttamisesta uutta koulutaloa varten tulo- ja menoarvioon 2 m~'ljoonan
21918: ja osallistumisesta yhdellä kolmasosalla ta- markan määrärahan Turkuun raken-
21919: lon rakennuskustannuksiin. Kahdessa esityk- nettavan uuden merenkulkukoulutalon
21920: sessä, 1950 (n:o 145) ja 1953 (n:o 14) on suunnittelua varten.
21921: tätä ratkaisua puollettu. Tarkoituksena on
21922: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
21923:
21924: Sven Bögström. Veikko Helle. Urho Kulovaara.
21925: Arthur Larson. Verner Korsbäck. Grels Teir.
21926:
21927: •
21928: 1299
21929:
21930: IV,536. - Rah.al. N:o 469.
21931:
21932:
21933:
21934:
21935: Tainio ym. : Määrärahan osoittamisesta valtakunnan sähkölin-
21936: jan jatkamiseksi Pellon kunnan Riipisenvaaran kylästä
21937: Kolarin kunnan Sieppijärven kylään.
21938:
21939:
21940: E d u s k u n n a ll e.
21941:
21942: Aikaisemmin ovat useat Tornionjokilaak- toon, olisi valtakunnan linjaa jatkettava Pel~
21943: son kunnista saaneet tarvitsemansa sähkön lon kunnan Riipisenvaaran kylästä Sieppi-
21944: Ruotsista. Sitä mukaa kuin valtakunnan järvelle. Mainittu välimatka on 23 kilomet-
21945: sähkölinjaa on näihin kuntiin rakennettu, on riä ja tulisi tämän linjan rakentaminen mak-
21946: voitu siirtya kotimaisen sähkön kulutukseen. samaan 8.5 milj. markkaa. Rakentamalla sa-
21947: Nykyisin valtakunnan sähkölinja ulottuu malla kolme muuntajaa voitaisiin sähköistää
21948: Pellon kunnan Riipisenvaaran kylään. myös Koivumaan ja Aitanmännikön kylät
21949: Kolarin ja sen pohjoispuolisten kuntien sekä Sieppijärven kylän eteläosa. Valtakun·
21950: sähköntarpeen tyydyttäminen tapahtuu edel- nan linjan jatkaminen Sieppijärvelle olisi
21951: leenkin Ruotsista tuodun sähkön turvin. Ko- kuitenkin välttämätöntä ennen kaikkea siksi,
21952: rlarin kunnan alueelle välittää sähkövirtaa että siltäkin osalta vapauduttaisiin Ruotsista
21953: Ruotsista Kolarin Sähkö Oy., joka on raken- tuotavasta virrasta ja voitaisiin siirtyä koti-
21954: nuttanut sähköjohdon Ruotsista Tornionjoen maassa tuotetun sähkön kulutukseen.
21955: yli Kolarin kirkonkylän lähettyville. Tästä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21956: linjasta on valtion toimesta rakennettu linja
21957: Teuravuoman koetilalle, josta Kolarin kunta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21958: on rakennuttanut linjan n. 20 kilometrin tulo- ja menoarvioon 8 500 000 mar-
21959: päässä olevaan Sieppijärven kylään. Niin- kan määrärahan valtakunnan sähkö-
21960: ikään on kunta rakennuttanut Kolarin linjan jatkamiseksi Pellon kunnan
21961: Sähkö Oy:n linjasta lisälinjaa kunnan poh- Riipisenvaaran kylästä Kolarin kun-
21962: jois-osassa noin 15 kilometriä. nan Sieppijärven kylään.
21963: Jotta tämä Kolarin kunnan sähköistetty
21964: alue voitaisiin yhdistää valtakunnan verkos-
21965: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
21966:
21967: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
21968: 1300
21969:
21970: IV,537. - Rah.al. N:o 470.
21971:
21972:
21973:
21974:
21975: Pusa: Korotetun määrärahan osoittamisesta vesistöjen laske-
21976: mista varten.
21977:
21978:
21979: E d u s k u n n a II e.
21980:
21981: Siirtoväen asutusta toteutettaessa on erit- perkaustöitä, jotta he pääsisivät peltona
21982: täin suuressa määrässä asutukseen käytetty viljelemään heille luovutettuja alueita. Sa-
21983: alavia viljelyskelpoisia maita, joita voimassa notunlaiset tulvat ovat olleet poikkeukselli-
21984: olevien säännösten mukaan pitäisi voida sen pitkäaikaisia Vanajan vesistöön kuulu-
21985: ,peltona viljellä". Nyt esiintyy kuitenkin villa asutusalueilla.
21986: tapauksia, jolloin keväisin monen siirtolai- Edellä esitettyyn nojaten kunnioittaen eh-
21987: sen pelloista puolet, jopa eräissä tapauksissa dotan,
21988: 9/10, ovat olleet niin kauan tulvaveden vai-
21989: vaamina, ettei niihin ole voitu kylvää ollen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21990: kaan. Kun tilat ovat rakennettuja, ei jäl- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
21991: jellä ole muuta keinoa heidän olosuhteidensa 2 momentille lisäyksenä 100 000 000
21992: parantamiseksi kuin jouduttaa vesistöjen markkaa vesistöjen laskemista varten.
21993: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
21994:
21995: E. Pusa.
21996: 1301
21997:
21998: IV,538. - Fin.mot. N:o 471.
21999:
22000:
22001:
22002:
22003: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
22004: rensning av utfallsdiket från Kuttuträsk i Esbo kommun.
22005:
22006:
22007: T i ll R i k s d a g e n.
22008:
22009: I Dalsvik by i Esbo kommun ligger det För att råda bot på ovannämnda missför-
22010: cirka 100 meter långa och omkring 50 meter hållande borde en upprensning av utfalls-
22011: breda Kuttuträsk. Träskets utlopp - ett diket ske. Då därtill kommer, att i Esbo
22012: en kilometer långt dike - är igenslammat kommun ständigt finnes arbetsbehövande,
22013: och uppgrundat, vilket förorsakar årliga skulle detta arbete för sin del bidraga tili
22014: övervämningar av närliggande områden. att lösa ortens sysselsättningsproblem.
22015: Särskilt i höst har översvämningarna varit På grund av ovansagda föreslår under-
22016: stora och bl. a. har ett flertal villaägares tecknade,
22017: potatisland en längre tid legat under vatten
22018: och skörden härigenom s. g. s. helt förstörts. att Riksdagen i statsförslaget för
22019: Omkring 650 parcellägare har sina tomter år 1957 måtte upptaga ett anslag på
22020: i närheten av träsket, vilket genom sitt stil- 4 miljoner mark för upprensning av
22021: lastående, ruttnande vatten enligt hälsovårds- utfallsdiket från Kuttuträsk i Esbo
22022: nämnden utgör en farlig smittohärd för be- kommun.
22023: folkningen.
22024: Helsingfors den 18 september 1956.
22025:
22026: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen. Lauri Myllymäki.
22027: 1302
22028:
22029: IV,538. - Rah.al. N:o 471.
22030: Suomennos.
22031:
22032:
22033:
22034: Rosenberg ym..: Määrärahan osoittamisesta Espoon kunnassa
22035: olevan Kuttuträskin laskuojan perkaamiseen.
22036:
22037:
22038: E d u s k u n n a ll e.
22039:
22040: Espoon kunnan Laaksolahden kylässä on Edellä mainitun epäkohdan korjaamiseksi
22041: noin 100 metriä pitkä ja 50 metriä leveä olisi suoritettava laskuojan perkaaminen.
22042: Kuttuträsk niminen järvi. Järven suu - Kun Espoon kunnassa lisäksi on aina työtä
22043: kilometrin pituinen oja - on liettynyt ja tarvitsevia, olisi tämä työ osaltaan apuna
22044: madaltunut, mikä aiheuttaa vuosittain tulvi- paikkakunnan työllisyyskysymyksen selvittä-
22045: misia lähistöllä olevilla alueilla. Erityisesti misessä.
22046: tänä syksynä ovat tulvat olleet suuria ja Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet
22047: mm. monen huvilanomistajan perunamaat ehdottavat,
22048: ovat pitkän aikaa olleet veden alla sadon
22049: tuhoutuessa siten miltei tyystin. Noin 650 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22050: palstanomistajana on tonttinsa lähellä jär- tulo- ja menoarvioon 4 miljoonan mar-
22051: veä, jonka seisova, pilaantunut vesi on ter- kan määrärahan Espoon kunnassa ole-
22052: veydenhoitoviranomaisten käsityksen mukaan van Kuttuträskin laskuojan perkaa-
22053: muodostunut väestölle vaaralliseksi tartunta- mista varten.
22054: pesäksi.
22055: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
22056:
22057: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen. Lauri Myllymäki.
22058: 1303
22059:
22060: IV,539. - Rah.al. N:o 472.
22061:
22062:
22063:
22064:
22065: R. Virtanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Myrskylänjoen
22066: Hallilan alueen perkaustöiden aloittamiseksi.
22067:
22068:
22069: E d u s k u n n ,a ll e.
22070:
22071: Uudenmaan läänin Myrskyiän kunnan olevasta ns. Hallilan alueesta on olemassa
22072: alueella olevan Myrskyiänjoen tulvavahingot valmis suunnitelma, josta vesistötoimikunta
22073: muodostuvat vuosittain huomattavaksi rasi- on antanut päätöksensä 13. 10. 1953, voitai-
22074: tukseksi tulva-alueen vaikutuspiirissä ole- siin työt aloittaa välittömästi. Jotta tulva-
22075: valle maataviljelevälle väestölle. Joen per- vahingot vastaisuudessa voitaisiin estää ja
22076: kaushankkeen toteuttamisella voitaisiin saada järjestää paikalliselle väestölle työtilai-
22077: tulvavahingot estetyiksi sekä huomattava suuksia, olisi töiden aloittamista varten va-
22078: määrä nykyisin viljelykseen kelpaamatonta rattava riittävä määräraha.
22079: maata viljelyskelpoiseksi. Hyötyalue tulisi Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
22080: käsittämään n. 550 ha.
22081: Uudenmaan lääninhallitus onkin yhdeksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22082: työkohteeksi esittänyt Myrskyiänjoen per- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
22083: kausta. Arvioidessaan ensi talven työttö- kan määrärahan Myrskylänjoen Hal-
22084: myystilannetta on lääninhallitus todennut lilan alueen perkaustöiden aloittami-
22085: sen uhkaavan viimetalvista suurempana seksi.
22086: juuri näillä alueilla. Kun joen alajuoksulla
22087: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
22088:
22089: Rainer Virtanen. Gösta Rosenberg.
22090:
22091:
22092:
22093:
22094: 64 E 645/56
22095: 1304
22096:
22097: IV,540. - Rah.al. N: o 473.
22098:
22099:
22100:
22101:
22102: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta Muurlan ja Uskelan
22103: pitäjissä olevan Alasjärven vesijättöalueen kuivatustöi-
22104: den aloittamista varten.
22105:
22106:
22107: E d u s k u n n a 11 e.
22108:
22109: Muudan ja Uskelan pitäjien alueilla ole- joutuivat jälleen tulvavesien valtaan samoin
22110: van Alasjärven vesijättöalueen kuivatussuun- kuin viime syksynäkin. Tämä on merkinnyt
22111: nitelma on ollut vireillä jo useita vuosia, alueen viljelijäväestölle jatkuvasti huomatta-
22112: mutta varojen puutteen vuoksi sitä ei ole via taloudellisia menetyksiä. Ja tilanne tulee
22113: saatu toteutetuksi. muodostumaan mainitulla alueella vuosi vuo-
22114: Turun. maanviljelysinsinööripiirin ja mai- delta yhä vaikeammaksi, sillä tulvavesi kul-
22115: nitun vesijättöalueen osakkaiden toimesta on jettaa mukanaan liejua, joka täyttää alueen
22116: laadittu täydellinen kuivatussuunnitelma ja halki virtaavan joen uoman täydellisesti.
22117: kustannusarvio useaan eri kertaan. Viimeksi Alueen viljelijäväestö on perustanut per~
22118: hyväksytty kustannusarvio on päättynyt n. kausyhtiön kuivaushankkeen edistämiseksi,
22119: 100 milj. markkaan. Tämän kustannusarvion mutta on luonnollista, ettei yhtiö pysty ra-
22120: edellyttämä kuivatussuunnitelma tulisi mer- hoituspuolta järjestämään ilman yhteiskun-
22121: kitsemään 339 ha uutta ensiluokkaista peltoa, nan taloudellista tukea. Näin ollen, ja koska
22122: 240 ha niittymaata ja lisäksi_ vesiniittyä. kysymyksessä on yhteiskunnan etujen mukai-
22123: Perkaustyösuunnitelman mukaan on peratta- nen suunnitelma, on paikallaan, että valtio-
22124: vista kohdista poistettava 14 700 m3 kalliota valtakin taloudellisesti osallistuu hankkeen
22125: ja n. 250 000 m3 irtomaata. toteuttamiseen.
22126: Kuivatuksen kautta saataisiin huomatta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22127: vasti lisämaata monelle, mainittuja veden
22128: vaivaamia alueita omistavalle. -Kuluneiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22129: vuosien aikana on näille alueille asutettu tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
22130: useita siirtolaisperheitä, jotka, samoin kuin kan määrärahan Muurlan ja Uskelan
22131: alueen entisetkin viljelijät, joutuvat kärsi- pitäjissä olevan Alasjärven vesijättö-
22132: mään tulvavesistä huomattavasti. Esimerkiksi alueen kuivatustöiden aloittamista var-
22133: kuluvan vuoden keväällä laajat viljelysalueet ten.
22134: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
22135:
22136: Paavo Aitio. Eino Roine.
22137: Aimo Aaltonen. Judit Nederström-Lunden.
22138: 1305
22139:
22140: IV,541. - Fin.mot. N:o 474.
22141:
22142:
22143: Rosenberg m. fl: Angående anvisande av anslag för under-
22144: sökande av möjligheterna till invallning och uttorkning
22145: av vissa delar av skärgården i Larsmo, Kvevlax och
22146: Maxmo kommuner.
22147:
22148: T i 11 R i k s d a g e n.
22149:
22150: Frågan om att finna arbete och utkomst Projektet i Kvevlax berör vattenområdet
22151: i den egna hembygden är ett svårartat prob- innanför Iskmo, Lillö, Köklot, Värlax och
22152: 1em f1erstädes i landet. Särskilt är detta Petsmo. Jorderövringen skulle vara 35 km2
22153: fallet i det svenska österbotten, där bristen torr jord tili en kostnad av 42 miljoner mark
22154: på industrier och på odlingsjord ständigt och årliga pumpningskostnader på 3 mil-
22155: tvingar nya skaror av det uppväxande släk- joner mark. Priset på den erövrade jorden
22156: tet att söka sig utkomst i främmande länder. skulle bli 12 000 mark per ha.
22157: Det är därför en synnerligen viktig uppgift I Maxmo åter utgår överdirektör Niini i
22158: att skapa nya utkomst- och livsmöjligheter sina beräkningar från att ett område ingär-
22159: för den där bosatta befolkningen. dat av Bodö, Västerö, Teugmo, Oxkangar och
22160: En sådan åtgärd vore att utforska möj- Lill-Oxkangar skulle uttorkas. Härigenom
22161: ligheterna tili och löns.amheten av att genom skulle en areal av 50 km2 torr jord erhållas
22162: invallning och uttorkning av ändamålsenliga tili en kostnad av 117.5 miljoner mark och
22163: vattenområden längs den österbottniska kus- en årlig utgift av 3.3 miljoner mark för ut-
22164: ten utvinna nya odlingsjordar ur havet. pumpning av vatten. Priset på den erövrade
22165: Större delen av den nuvarande odlingsjorden jorden skulle bli 23 600 mark per ha.
22166: i österbotten är ju gammal havsbotten, som Redan ovannämnda på privat väg till-
22167: tillkommit genom den naturliga landhöjnin- komna undersökningar och utredningar, vilka
22168: gen, varför uttorkningsföretag längs kusten torde anses vara vederhäftiga, utvisar att
22169: borde vara både genomförbara och lönsamma. väldiga jordområden kunde utvinnas ur ha-
22170: Mycket märkliga och omfattande undersök- vet tili relativt små kostnader. Vad dessa
22171: ningar på detta område har gjorts av över- sammanlagt 15 300 ha omfattande nytill-
22172: direktör Aarno Niini och i en längre artikel, komna jordområden skulle betyda för befolk-
22173: publicerad i n: o 3-4 av ,Kansamme Ta- ningen därstädes ifråga om ökade utkomst-
22174: lous" för i år, redogör han för olika uttork- och livsmöjligheter är självklart och motive-
22175: ningsprojekt och deras inbördes lönsamhets- rar helt en snabbt igångsatt allsidig under-
22176: grad. Enligt en lönsamhetstabell, uppgjord sökning av ovannämnda invallnings- och ut-
22177: av överdirektör Niini, skulle de tre mest för- torkningsprojekt.
22178: månliga ställena för en dylik invallning och Hänvisande till ovanstående föreslår där-
22179: uttorkning befinna sig i Larsmo, Kvevlax för undertecknade,
22180: och Maxmo kommuner i österbotten.
22181: I Larsmo omfattar uttorkningsprojektet ett att Riksdagen i statsförslaget för
22182: vattenområde omgränsat av bl.a. Larsmo och år 1957 måtte upptaga ett förslagsan-
22183: Eugmo varvid jorderövringen skulle vara slag på 5 miljoner mark för att låta
22184: omkring 68 km2 torr jord tili en kostnad genomföra en allsidig undersökning ·av
22185: av 44 miljoner mark och årliga utgifter för möjligheterna till en invallning och ut-
22186: utpumpning av vatten skulle vara 4 mil- torkning av vissa delar av skärgården
22187: joner mark. Den sålunda utvunna jordens i Larsmo, Kvevlax och Maxmo kom-
22188: pris per ha skulle bli 6 500 mark. munM'.
22189: Helsingfors den 18 september 1956.
22190:
22191: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik. Nestori Nurminen.
22192: 1306
22193:
22194: IV,541. - Rah.al. N:o 474.
22195: Suomennos.
22196:
22197: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Luodon, Koivu-
22198: lahden ja Maksamaan kuntiin kuuluvan saariston eräiden
22199: osien pengerrystä ja kuivatusta varten.
22200:
22201: E d u s k u n n a ll e.
22202:
22203: Kysymys toimeentulon saamisesta omalla Koivulahdessa suunnitelma koskee vesi-
22204: kotiseudulla on vaikeanlaatuinen probleemi aluetta Iskmon, Lillön, Köklotin, Varlaxin
22205: monin paikoin maassa. Erityisesti näin on ja Petsmon välillä. Maan valtaus olisi 35
22206: asianlaita ruotsalaisella Pohjanmaalla, jossa km2 kuivaa maata 42 miljoonan markan kus-
22207: teollisuuden ja viljelysmaan puute jatku- tannuksin vuotuisten pumppuamiskustan-
22208: vasti pakottaa kasvavaa polvea uusin jou- nusten ollessa 3 miljoonaa markkaa. Valla-
22209: koin etsimään toimeentuloaan muissa maissa. tun maan hinnaksi tulisi 12 000 markkaa
22210: Uusien toimeentulo- ja elinmahdollisuuksien hehtaarilta.
22211: luominen siellä asuvalle väestölle on sen Maksamaan kunnan suhteen taas ylijoh-
22212: vuoksi erittäin tärkeä tehtävä. taja Niini lähtee laskelmissaan siitä, että
22213: Eräs sellainen toimenpide olisi tutkia, oli- Bodön, Västerön, Teugmon, Oxkangarin ja
22214: siko mahdollista ja kannattavaa hankkia Lill-Oxkangarin rajoittama alue olisi kui-
22215: viljelyskelpoista maata merestä tarkoituksen- vatettava. Täten saataisiin 50 km2 kuivaa
22216: mukaisten vesialueiden pengerryksellä ja maata 117,5 miljoonan markan kustannuk-
22217: kuivatuksella pitkin Pohjanmaan rannikkoa. sin ja vuotuiset menot veden pumppuami-
22218: Suurin osahan Pohjanmaan nykyisestä vil- sesta olisivat 3.3 miljoonaa markkaa. Maan
22219: jelysmaasta on vanhaa merenpohjaa, joka hinnaksi tulisi 23 600 markkaa hehtaarilta.
22220: on tullut esille luonnollisen maankohoamisen Jo edellä mainitut yksityisellä taholla
22221: tietä, minkä vuoksi pitkin rannikkoa toi- suoritetut tutkimukset ja selvitykset, joita
22222: meenpantavien kuivatusyritysten pitäisi olla voitaneen pitää pätevinä, osoittavat, että
22223: sekä toteutettavissa että kannattavia. merestä voitaisiin saada valtavia maa-·alueita
22224: Hyvin huomattavia ja laajoja tutkimuksia suhteellisen pienin kustannuksin. Mitä nämä
22225: tällä alalla on tehnyt ylijohtaja Aarno Niini, yhteensä 13 500 ha käsittävät uudet maa-
22226: ja eräässä pitkähkössä artikkelissa, joka on alueet merkitsisivät siellä päin asuvan väes-
22227: julkaistu tänä vuonna ,Kansamme talous"- tön toimeentul{}- ja elinmahdollisuuksille, on
22228: lehden numerossa 3-4, hän selostaa eri kui- ilman muuta selvää, ja siinä on riittävä pe-
22229: vatussuunnitelmia ja niiden keskinäistä kan- ruste edellä mainittujen pengerrys- ja kuiva-
22230: nattavaisuusastetta. Ylijohtaja Niinin laati- tussuunnitelmien kaikinpuoliselle ja nopeasti
22231: man kannattavaisuustaulukon mukaan si- suoritettavalle tutkimukselle.
22232: jaitsisi kolme sellaiselle pengerrykselle ja Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
22233: kuivatukselle edullisinta paikkaa Luodon sen vuoksi ehdottavat,
22234: (Larsmo), Koivulahden (Kvevlax) ja Mak-
22235: samaan (Maxmo) kunnissa Pohjanmaalla. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22236: Luodossa käsittää kuivatussuunnitelma tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
22237: mm. Larsmon ja Eugmon rajoittaman vesi- kan arviomäärärahan Luodon, Koivu-
22238: alueen, jolloin voitettaisiin noin 68 km2 kui- lahden ja Maksamaan kuntiin, kuulu-
22239: vaa maata 44 miljoonan markan kustannuk- van, saariston, eräiden, osien, pen,gerrys-
22240: sin vuotuisten menojen ollessa veden pump- ja kuivatusmahdollisuukisen kaikin,.
22241: puamisesta 4 miljoonaa markkaa. Siten saa- puolista tutkimista varten,.
22242: dun maan hinnaksi tulisi 6 500 markkaa
22243: hehtaarilta.
22244: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
22245:
22246: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik. Nestori Nurminen.
22247: 1307
22248:
22249: IV,542. - Rah.al. N: o 475.
22250:
22251:
22252:
22253:
22254: Rankila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappajärven ja Evi-
22255: järven vedensäännöstelytöiden jatkamista varten.
22256:
22257:
22258: E d u s k u n n a 11 e.
22259:
22260: Vuonna 1949 tie- ja vesirakennushallituk- Kun tätä tarkoittavaa määrärahaa ei ole
22261: sessa valmistunutta suunnitelmaa Lappajär- otettu vuoden 1957 budjettiin ja kun työn
22262: ven ja Evijärven vedenpintojen säännöstele- jatkaminen eri näkökohdat huomioonottaen
22263: miseksi on eri vuosina toteutettu työllisyys- olisi välttämätöntä, niin edellä olevaan viita-
22264: varojen turvin ja on hankkeeseen jo käy- ten ehdotamme,
22265: tetty valtion varoja huomattavat määrät.
22266: Perkaushankkeen jatkaminen ei ole kuiten- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22267: kaan enää edullista työllisyysvarojen turvin, tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
22268: vaan olisi siirryttävä koneelliseen ruoppauk- markan suuruisen määrärahan Lappa-
22269: seen ja sitä varten saatava vapaita määrä- järven ja Evijärven vedensäännöstely-
22270: rahoja. Tästä on eduskuntakin keväällä 1955 töiden jatkamista varten.
22271: lausunut hallitukselle toivomuksen.
22272: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
22273:
22274: Väinö Rankila. Eino Uusitalo.
22275: Kustaa Tiitu. Artturi Jämsen.
22276: Arvo Ahonen.
22277: 1308
22278:
22279: IV,543. - Rah.al. N:o 476.
22280:
22281:
22282:
22283:
22284: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Lestijoen yläjuoksun
22285: perkaustöiden aloittamiseen.
22286:
22287:
22288: E d u s k u n n a ll e.
22289:
22290: Lestijoen yläjuoksun perkaussuunnitel- tulvasuojelutyöt ovat valmistuneet, niin se-
22291: man toteuttaminen olisi kiireellisesti suori- kään ei ole esteenä kyseessäolevien töitten
22292: tettava. Maatalouden harjoittamisen kan- alkamiselle. Siksi kunnioittaen ehdotamme,
22293: nalta on välttämätöntä suorittaa mainittu
22294: perkaus. Koska perkaus voitaisiin suorittaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22295: erillisenä Lestijärven vedensäännöstelykysy- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22296: myksestä, niin työt tältä osalta voitaisiin jo kan määrärahan Lestijoen yläjuoksun
22297: aloittaa. Kun myös Lestijoen alajuoksun perkaustöiden aloittamiseksi.
22298: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
22299:
22300: Matti Lepistö. Viljami Kalliokoski.
22301: 1309
22302:
22303: IV,544. - Rah.al. N:o 477.
22304:
22305:
22306:
22307:
22308: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Poh--
22309: janmaan peruskuivatustöitä varten.
22310:
22311:
22312: E d u s k u n n a ll e.
22313:
22314: Mootalouden harjoittamisen pahimpia hait- kuluvan syksyn hallat lisäksi ovat turmelleet
22315: toja Pohjois-Pohjanmaalla ovat usein toistu- huomattavan osan viljasadosta, niin maata-
22316: vat kesätulvat, jotka aiheuttavat huomatta- >louden harjoittajain ansiotöiden tarve muo-
22317: via vahinkoja viljelyksille tuhoten ja alen- dostuu entistäänkin suuremmaksi. Jo työ-
22318: taen sadon määrää ja laatua. Lisäksi vilje- tilaisuuksien avaamisen kannaltakin olisi
22319: lyksiä haittaa usein liian korkea pohjakos- erittäin tärkeää, että Pohjois-Pohjanmaan
22320: teus. Vesiperäisyys on esteenä viljelyksien alueen peruskuivatussuunnitelmaa ryhdyttäi-
22321: laajentamisellekin. Liika kosteus on siis hy- siin tarpeellisessa laajuudessa kiireellisesti
22322: vin laajoilla, muuten viljelykselle edullisilla toteuttamaan. Näin saataisiin lisää työkoh-
22323: mailla viljelyksen voimaperäistämisen ja laa- teita ja alueen pääelinkeinolle, maatalou-
22324: jentamisen esteenä. delle, avattaisiin mahdollisuus kehittyä ja
22325: Yllämainittujen haittojen poistamiseksi laajentua.
22326: on aikoinaan laadittu alueen kuivatussuun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22327: nitelma, mutta tämän, Pohjois-Pohjanmaan
22328: peruskuivatussuunnitelman järjestelmälliseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22329: ja tehokkaaseen toteuttamiseen ei kuitenkaan tulo- ja menoarvioon 100 000 000
22330: ole tarvittavassa laajuudessa vielä ryhdytty. markkaa Pohjois-Pohjanmaan alueen
22331: Näin siitäkin huolimatta, vaikka työttömyys peruskuivatustöitä varten.
22332: tällä alueella on ollut erittäin suuri. Kun
22333: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
22334:
22335: Antti Kinnunen. Eeli Erkkilä..
22336: Irma Torvi. Pentti Liedes.
22337: Arvi Turkka. Yrjö Murto.
22338: Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
22339: 1310
22340:
22341: IV,545. - Rah.al. N:o 478.
22342:
22343:
22344:
22345:
22346: Erkkilä ym..: Määrärahan osoittamisesta Lamujoen perkaa-
22347: miseen.
22348:
22349:
22350: E d u s kun n a 11 e.
22351:
22352: Maatalouden kehittyessä on entistä enem- jakin jätetty autioksi asukkaiden siirtyessä
22353: män kiinnitettävä huomiota peruskuivatuk- muualle. Eräänä syynä tähän on myöskin
22354: seen, sillä ilman sitä ei voida saada parhaita pitäjän syrjäinen asema, onhan rautatie
22355: mahdollisia tuloksia, vaikka viljelys muutoin sieltä lähes 100 km: n päässä.
22356: olisi kuinka voimaperäistä. Erikoisesti Poh- Piippolan naapurikunnassa Pulkkilassa on
22357: jois-Pohjanmaan tasankoalueella on run- tilanne suunnilleen samanlainen, vaikka
22358: saasti kuivatuskohteita, onpa sellaisia pitä- sieltä ei ole käytettävissä numerotietoja. Pe-
22359: jiäkin, joiden pinta-alasta suurin osa on ruskuivatus on näiden pitäjien suuri teh-
22360: liiallisen pohjaveden vaivaamaa. tävä, jolla voidaan tilannetta huomattavam-
22361: Piippolan pitäjä on eräs tällainen. Siellä min parantaa.
22362: suoritetun kuntatutkimuksen ja tilastotieto- Näitä molempia pitäjiä halkoo valtaväy-
22363: jen mukaan pitäjän koko pinta-alasta on n. 'länä Lamujoki, joka on niin tukkeentunut,
22364: 57 % suota ja maaperä kauttaaltaan veden ettei voida kuivatuksesta yleensäkään paljoa
22365: vaivaamaa. · puhua, ellei ensimmäisenä suoriteta Lamu-
22366: Maaperä on kyllä laadultaan yleensä hy- joen perkausta.
22367: vää, mutta pohjakosteus on esteenä kunnol- Suunnitelmat perkauksen suorittamisesta
22368: listen tulosten saamiselle, eikä peruskuiva- ovat olleet jo pitkän aikaa valmiina, mutta
22369: tusta voida paikallisen väestön omin voimin niiden toteuttaminen näyttää yhä vain vii-
22370: suorittaa, vaan siinä on valtiovallan tultava västyvän.
22371: avuksi. Tilanne näissä kunnissa on muodostunut
22372: Väestölaskennan mukaan kuului Piippolan erittäin v·aikeaksi ja maatalouden harjoitta-
22373: väestöstä v. 1950 78 % maa- ja metsätalous- minen on kuivatuskysymysten myönteisestä
22374: väestöön, ja oli kokonaistulo edellä mainit- ratkaisusta riippuvainen. Valtiovallan olisi
22375: tuna vuonna asukasta kohden 29 546 mk, syytä ottaa edellä mainittu Lamujoen per-
22376: mikä on pienempi kuin missään muussa kun- kaus vakavasti huomioon myöskin sen vuoksi,
22377: nassa koko maassa, vaikka peltopinta-ala ei että valtio omistaa siellä suuria metsäalueita.
22378: suinkaan ole pienimpiä, oUen edellä mainit- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
22379: tuna vuonna 1.1 ha asukasta kohden.
22380: Kun maatalouden mahdollisuudet perus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22381: kuivatuksen puuttuessa ovat edellä kuvatun- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
22382: laiset, eikä teollisuutta ole olemassakaan, on markan määrärahan Piippolan ja
22383: väestö alkanut huolestuttavassa määrässä Pulkkilan kunnissa olevan Lamujoen
22384: siirtyä kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin ha- perkauksen saattamiseksi mahdolli-
22385: kemaan parempia toimeentulon mahdolli- simman pian käyntiin.
22386: suuksia. Onpa viime vuosina kokonaisia tilo-
22387: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
22388:
22389: Eeli Erkkilä. Yrjö Hautala. Toivo Antila.
22390: Eino Rytinki. J. F. Pöykkö. Eino Uusitalo.
22391: 1311
22392:
22393: IV,546. - Rah.al. N: o 479.
22394:
22395:
22396:
22397:
22398: Erkkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Limingojan perkaa-
22399: miseen.
22400:
22401:
22402: E d u s k u n n a 11 e.
22403:
22404: Eräs huomattavan suuri kuivatusta kai- tavoin on tilanne vuosi vuodelta pääväylän
22405: paava alue on Pyhäjoen pitäjässä oleva Li- varrella pahentunut, niin ettei keväisin voida
22406: mingojan ja sen sivuhaarojen piiriin kuu- kylvöntekoon ajoissa ryhtyä ja vähänkin ta-
22407: luva hyötyalue, jonka kuivattamiseksi on vallista märempinä kesinä viljelykset ovat
22408: olemassa jo valmiit suunnitelmat. Sen vai- veden alla.
22409: kutuspiirissä asuu noin 1 500 henkeä ja Limingojan pääväylä on huomattavasti
22410: talouksia on noin 300. Lisäksi liittyy tämän tukkeentunut ja kun vedentulo yläjuoksun
22411: suunnitelman piiriin tuhansien hehtaarien metsän- ja suon kuivatusojista vuosi vuodelta
22412: laajuiset valtion metsäalueet, jotka jo osit- vain lisääntyy, on tilanne ojan alajuoksulla
22413: tain on kuivatettukin ja uusia suunni- käynyt suorastaan sietämättömäksi. Siksi olisi
22414: telmia niiden kuivattamiseksi on olemassa. Limingojan pääväylän perkaukseen ryhdyt-
22415: Kun tämän alueen väestö on kokonaisuu- tävä viipymättä.
22416: dessaan vähävaraista pienviljelijäväkeä, jonka Edellä esitetyillä perusteilla kunnioittaen
22417: toimeentulo tämän syksyn hallojen johdosta ehdotamme,
22418: on entisestäänkin vaikeutunut ja ensi talvena
22419: pääosaltaan riippuvainen ansiotöiden saan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22420: nista, edellä mainitun suunitelman toteutta- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
22421: minen olisi erittäin sopiva työkohde heille. markan määrärahan Pyhäjoen kun-
22422: Useina viime vuosina on Limingojan sivu- nassa olevan Limingojan perkauksen
22423: haaroja jo aukaistu ja valtio on suoritta- saattamiseksi mahdollisimman pian
22424: nut metsän kuivatuksia ojan latvoilla. Tällä käyntiin.
22425: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
22426:
22427: Eeli Erkkilä. J. F. Pöykkö.
22428: Eino Rytinki. Toivo Antila.
22429: Eino Uusitalo.
22430:
22431:
22432:
22433:
22434: ti5 E 645/56
22435: 1312
22436:
22437: IV,547. - Rah.al. N: o 480.
22438:
22439:
22440:
22441:
22442: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Raudussuon kuivaa.
22443: miseksi.
22444:
22445:
22446: E d u s k u n n a 11 e.
22447:
22448: Kittilän kunnan keskiosassa sijaitsee Rau- siin tarkoituksiin varattujen määrärahojen
22449: duskylä-niminen hyvin vanha kylä. Sen si- niukkuuden vuoksi toistaiseksi tuloksetta.
22450: jaan, että useimpien tämän seudun kylien Maassamme kuivataan vuosittain huomat-
22451: ympärillä on melkein rajattomasti viljelys- tavia suoalueita, jotka odottavat toisinaan
22452: kelpoisia maita käyttämättä, ovat Raudusky- käyttäjiään jopa vuosikymmeniä. Raudus-
22453: län ympäristön viljelyskelpoiset maat tark- suon kuivaaminen sen sijaan olisi sellainen
22454: kaan viljeltyjä. Aivan kylässä ja sen välittö- yleisten varojen sijoituskohde, että sijoitus
22455: mässä läheisyydessä on kyllä laaja Raudussuo siihen tulisi välittömästi hyväksikäytetyksi
22456: niminen suoalue, josta voitaisiin saada kylän ja asukkaat sen läheisyydessä vapautuisivat
22457: asukkaiden välttämättä tarvitsemaa viljelys- viljelyskelpoisen maan puutteesta.
22458: maata, mutta suo olisi kuivattava. Sellaiseen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22459: eivät yritteliäät ja suhteellisen varakkaat- kunnioittaen,
22460: kaan kylän asukkaat ole kyenneet. Heidän
22461: toimestaan on kyllä saatu aikaan, että Lapin että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22462: maanviljelysinsinööripiiri on laatinut suun- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
22463: nitelman suoalueen kuivattamisesta ja val- kan määrärahan Raudussuon kuivaa-
22464: tionapuanomus on ollut vireillä jo yli 2 miseksi.
22465: vuotta, mutta valtion talousarvioon tällai-
22466: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
22467:
22468: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio.
22469: 1313
22470:
22471: IV,548. - Rah.al. N: o 481.
22472:
22473:
22474:
22475:
22476: A. Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta tieosuuden 11 el-
22477: sinki-Gumböle rakentamiseksi nelikaistaiseksi.
22478:
22479:
22480: E d u s k u n n a 11 e.
22481:
22482: Helsingin-Turun valtatie on maamme Tie- ja vesirakennushallitus on laatinut
22483: vilkkaimmin liikennöity ollen sen liikenne- suunnitelman, että kolmen vuoden kuluessa
22484: tiheys 15-20 km Helsingistä länteen n. tieosuus Helsinki-Gumböle rakennettaisiin
22485: 5 000:.._6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mistä nelikaistaiseksi, jolloin mutkikas taajaan
22486: määrästä yli puolet on pitkän matkan liiken- asuttuja seutuja halkova nykyinen tie saatai-
22487: nettä. On laskettava, että vaikka autokan- siin siirretyksi. Jos näin ei tapahdu, on jo
22488: tamme kasvu on tunnetuista syistä tarpeen vuonna 1959 odotettavissa liikennekatastrofi,
22489: vaatimaa ja normaalia kehitystä vähäisem- kun liikennetiheys on silloin noussut n. 7 500
22490: pää, kasvaa liikennetiheys lähimmän kolmen -9 000 ajoneuvoon. Vaikka valtion raha-
22491: vuoden aikana varovastikin laskien 50 % :lla taloudellinen asema on kireä, ei tielaitoksen
22492: ja niin edelleen yhä valtavammin, kunnes kohentamista enää voida siirtää, sillä sen
22493: tullaan siihen pisteeseen, että liikenne kerta kehittäminen on omiaan vaikuttamaan val-
22494: kaikkiaan tukkeutuu. On laskettu, että jo tion taloudelliseen hyvinvointiin.
22495: 3 000 ajoneuvon liikennetiheys on liikenne- Sen nojalla, mitä edellä on sanottu, ehdo-
22496: taloudelliselta kannalta katsoen 2-kaistaisella tamme kunnioittaen,
22497: tiellä kannattamatonta ja nyt on tällä tiellä
22498: tämä raja saavutettu jo aikoja sitten. Tien että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22499: kannattavaisuudesta joutuu jokainen kansa- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
22500: lainen kärsimään kalliiden kuljetuskustan- 3 momentille lisäyksenä 500 000 000
22501: nusten muodossa, jotka edelleen nostavat tar- markkaa tieosu1lden 11elsinki-Gum-
22502: vikkeiden hintoja ja kuljetusmaksuja. böle rakentamiseksi nelikaistaiseksi.
22503: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
22504:
22505: Arvo Salminen. 0. Lindblom. 0. A. Öhman.
22506: Väinö Leskinen. Lauri Järvi. Elli Nurminen.
22507: 1314
22508:
22509: IV,549. - Rah.al. N:o 482.
22510:
22511:
22512:
22513:
22514: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta Vikiniemen - Maa-
22515: sillan välisen tien rakentamiseksi Perniön pitäjässä.
22516:
22517:
22518: E d u s k u n n a 11 e.
22519:
22520: Jo usean vuoden ajan on Perniön pitäjän siinkin hyvin käyttää työttömyyden torju-
22521: Vihiniemen kylästä ollut suunnitteilla tie miseen tarkoitettuja varoja.
22522: Maasiltaan. Tie lyhentäisi huomattavasti yh- Tie on suhteellisen lyhyt, n. 8 km, ja kus-
22523: teyttä Kosken asemalta vanhalle Turun- tannuksiinsa nähden sen merkitys niin pai-
22524: Helsingin maantielle. Samalla tie palvelisi kalliselle kuin kauttakulkuliikenteellekin olisi
22525: n. 40 maatilatalouden tien tarvetta. Liiken- hyvin suuri.
22526: teen jatkuvasti kasvaessa tien tarve tulee en- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
22527: tistä suuremmaksi. Paikkakunnan asukkaat
22528: - samoin kuin Perniön kuntakin - ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22529: esittäneet toivomuksia tien nopeasta rakenta- tulo- ja menoarvioon 12 000 000 mark-
22530: misesta. Tien rakentamisella on myös huo- kaa Vikiniemen-Maasillan välisen
22531: mattava merkitys työllisyyden turvaamiseksi tien rakentamiseksi Perniön pitäjässä.
22532: paikkakunnalla. Tien rakentamiseen voitai-
22533: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
22534:
22535: Eino Roine. Urho Kulovaara. Irma Karvikko.
22536: Paavo Aitio. Vappu Heinonen. Harras Kyttä.
22537: Kalle Jokinen. Aimo Aaltonen. Urho Kähönen.
22538: 1315
22539:
22540: IV,550. - Rah.al. N:o 483.
22541:
22542:
22543:
22544:
22545: Jokinen ym.: ."tläärärahan osoittamisesta tieoikaisun suorit-
22546: tamista varten Nurkkilan ja Merihuhdin välisellä tieosalla
22547: Perniön kunnassa.
22548:
22549:
22550: E d u s k u n n a 11 e.
22551:
22552: Kemiön saarelta Perniöön johtava tie on miön saarelta Helsinkiin ja Perniön rautatie-
22553: erittäin vaikeasti liikennöitävissä sen vuoksi, asemalle on liikenne varsin hidas.
22554: että tie, joka pohjakunnoltaan muutenkin on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22555: heikko, on lisäksi erittäin mutkainen. Pahim- nioittaen,
22556: mat mutkat on Nurkkilan ja Merihuhdin
22557: välisellä tieosuudella, jossa lisäksi on vielä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22558: kaksi rappiolla olevaa siltaa. Tien mutkat tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
22559: tältä osuudelta voitaisiin poistaa noin 500 kan suuruisen määrärahan tieoikai-
22560: metrin tienoikaisulla. Liikenne tällä tieosuu- sun suorittamista varten Nurkkilan ja
22561: della on erittäin vilkas, sillä se on ainoa ulos- Merihuhdin välisellä tieosalla Perniön
22562: pääsytie Särkisalon kunnasta. Myöskin Ke- kunnassa.
22563: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
22564:
22565: Kalle Jokinen. Rafael Paasio.
22566: Urho Kulovaara. Irma Karvikko.
22567: 1-316
22568:
22569: IV,551. - Rah.al. N:o 484.
22570:
22571:
22572:
22573:
22574: Koivusilta ym.: Määrärahan osoittamisesta Koukjärven tien
22575: kuntoonsaattamiseen.
22576:
22577:
22578: E d u s k u n n a 11 e.
22579:
22580: Pukkilan ja Myrskyiän pitäjien, vaikka ne leisessa päässä, mutta keskivälillä on vielä
22581: ovat naapuripitäjiä, välillä ei ole ollenkaan kunnostamatta noin 3 km:n pituinen tie-
22582: suoraa yhdystietä. On ollut kierrettävä noin pätkä. Kun näiden melko suurten kuntien
22583: 40 km:n lenkki Orimattilan kirkonkylän kesken on vähitellen tullut paljonkin kanssa-
22584: kautta, vaikka suoraan ei olisi matkaa kuin käymistä ja kun tien valmiiseen kuntoon
22585: vajaa 15 km. Useiden vuosien ajan on ollut saattaminen veisi vain 3 milj. markkaa,
22586: vireillä uuden yhdystien rakentaminen. Ns. ehdotammekin edellä olevaan viitaten,
22587: Koukjärven tie, joka yhdistää nämä pitäjät,
22588: onkin edellä mainittujen kuntien toimesta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22589: nyttemmin saatu siihen kuntoon, että kaikki tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mark-
22590: massatyö on suoritettu, ojat kaivettu ja suu- kaa Koukjärven tien kuntoonsaattami-
22591: rin osa tiestä on jo liikennöitävässäkin kun- seksi.
22592: nossa niin Pukkilan kuin Myrskyiän puo-
22593: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
22594:
22595: Esa Koivusilta. Veikko Helle. Matti Mattila.
22596: 1317
22597:
22598: IV,552. - Rah.al. N: o 485.
22599:
22600:
22601:
22602:
22603: Koivusilta ym.: Määrärahan osoittamisesta H akoisten mut-
22604: kan oikaisemiseen.
22605:
22606:
22607: E d u s k u n n a 11 e.
22608:
22609: Vuonna 1953 suoritettiin ns. massatyö välti, että se auttaisi keväisin Porvoonjoen
22610: työttömyystöinä Helsingin - Orimattilan tulvia nopeammin laskeutumaan Mallusjär-
22611: maantiellä olevassa Hakoisten mutkassa, vestä. Nythän on tilanne sellainen, että Por-
22612: mutta varsinainen tietyö on edelleen teke- voonjoen tulviessa vesi em. joessa virtaa Mal-
22613: mättä. Tämä Hakoisten mutka on tällä lusjärveen päin ja hitaan poistumisensa an-
22614: tiellä erittäin vaarallinen ja vaikea lii- siosta aiheuttaa suuria vahinkoja Mallus-
22615: kennöidä. Mutka on alamäessä ja takana järven rannoilla olevien maanviljelijäin pel-
22616: Mallusjärvi ja -joki. Tien oikaisun ja loille. Kun siis tämän määrärahan saaminen
22617: sillan rakentamisen loppuun saattamiseksi auttaisi kahta tärkeätä asiaa, ehdotammekin
22618: tarvittaisiin varoja 15 milj. mk. Tämän edellä olevaan viitaten,
22619: määrärahan saaminen ei ole tärkeä yksin
22620: sentakia, että tällainen vaarallinen mutka, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22621: johon jo on uhrattu valtion varoja huo- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
22622: mattavasti, tulisi oikaistuksi, vaan samalla kan määrärahan H akoisten mutkan
22623: kun tällä osuudella oleva silta rakennettaisiin, oikaisua ja sillan rakentamista varten.
22624: louhittaisiin sillan uomaa kallioon niin sy-
22625: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
22626:
22627: Esa Koivusilta. Matti Mattila. Veikko Helle.
22628: 1318
22629:
22630: IV,553. - Rah.al. N: o 486.
22631:
22632:
22633:
22634:
22635: Haapanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Salonkylän-Pil-
22636: palan maantien rakentamiseksi Lopen kunnassa.
22637:
22638:
22639: E d u s k u n n a 11 e.
22640:
22641: Syystä tai toisesta ei viime vuosien tulo- tarjota työtilaisuuksia niitä tarvitsevalle
22642: ja menoarvioissa ole juuri lainkaan osoitettu väestönosalle, olisi Salonkylän-Piipalan tien
22643: työmäärärahoja Etelä-Hämeeseen. Kuitenkin kunnostamiseen ryhdyttävä valtion toimesta.
22644: tuolla alueella vallitsee jokatalvinen työttö- Mainittu tie on n. 30 km:n pituinen yhdys-
22645: myys, josta joutuvat kärsimään paitsi kun- tie, joka alkaa Helsingin-Forssan maan-
22646: nat, myös alueen työläis- ja pienviljelijä- tiestä ja kulkee Salonkylän ja Piipalan
22647: väestö. Tästä hallituksen ja keskusvirasto- kautta päättyen Helsingin-Läyliäisten väli-
22648: jen alueeseen kohdistuneesta kylmäkiskoi- seen tiehen Vaskijärvellä. Tien kokonaiskus-
22649: sesta, milteipä vihamielisestä suhtautumisesta tannus nouseen. 40 milj. mk:aan, josta vuo-
22650: johtuu, että Hämeessä ovat mm. tieolot kiis- den 1957 tulo- ja menoarvioon olisi varat-
22651: tattomasti maamme heikoimmassa kunnossa. tava 20 milj. mk. Vaikean työttömyyskau-
22652: Tämän alueen tieolojen kunnostamiseen olisi den sattuessa olisi hallituksella mahdollisuus
22653: kiireellisesti ryhdyttävä. Useissa Etelä-Hä- tämän lisäksi käyttää tarkoitukseen työttö-
22654: meen kunnissa joutuvat joko kunnat tai tei- myysvaroja.
22655: den varsilla asuvat kuntalaiset kantamaan Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
22656: pääosan tierasituksista. Eräs tällainen kunta
22657: on Loppi, jossa on kyläteitä kaikkiaan n. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22658: 150 km. Pääosa Lopen kunnan asukkaista tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
22659: on vähävaraista pienviljelijäväestöä, jolle kaa Lopen kunnassa olevan Salon-
22660: teiden kunnostaminen ja ylläpito tulee ta- kylän-Pilpalan maantien rakentami-
22661: loudellisesti ylivoimaiseksi. seksi.
22662: Jotta edes osittain voitaisiin parantaa Lo-
22663: pen kunnan liikenne- ja tieoloja ja samalla
22664: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
22665:
22666: Kaino Haapanen. Rainer Virtanen. Eino Kilpi.
22667: 1319
22668:
22669: IV,554. - Rah.al. N:o 487.
22670:
22671:
22672:
22673:
22674: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Someron Sylvänän -
22675: Ypäjän Kurjenmäen välisen kakkostien osan suunnitel-
22676: man laatimista varten.
22677:
22678:
22679: E d u s k u n n a 11 e.
22680:
22681: V altakunnan ns. kakkostien, joka alkaa pitäisi se mielestämme kiireellisesti tehdä.
22682: Helsingin-Turun pikatiestä Siparilan kylän Työttömyysasiain hoitamisen kannalta suun-
22683: kohdalta Someron kautta Loimaalle ja edel- nitelman laatiminen olisi kiireellinen myös.
22684: leen Satakuntaan, eteläosa on valmistumis- Edelläoleviin perusteluihin viitaten ehdo-
22685: vaiheessa paria suurempaa siltaa lukuun- tamme kunnioittaen,
22686: ottamatta. Tämä uusi tie päättyy nyt 5.5
22687: km Someron sivu Sylvänän kylän puolelle. että Someron Sylvänän-Ypäjän
22688: Tien tulisi jatkua tästä Lehtimäenkulman J{urjenmäen välisen kakkostien osan
22689: kautta Ypäjän Kurjenmäkeen, josta tie edel- sttunnitelmaa varten otettaisiin vuo-
22690: leen Loimaalle ja ylä-Satakuntaan jatkuu den 1957 tulo- ja menoarvioon 225 000
22691: ensiluokkaisena. Kun tälle 15 km:n pitui- markkaa.
22692: selle välille ei ole vielä tehty suunnitelmaa,
22693: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
22694:
22695: Lauri Laine. Leo Häppölä. Aino Malkamäki.
22696: Kaino Haapanen. Eino E. Heikura. Felix Seppälä.
22697:
22698:
22699:
22700:
22701: 66 E 645/56
22702: 1320
22703:
22704: IV,555. - Rah.al. N: o 488.
22705:
22706:
22707:
22708:
22709: Kujala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
22710: miseksi Mankalan voimalaitokselta Kymentaan kylään
22711: I itin kunnassa.
22712:
22713:
22714: E d u s k u n n a ll e.
22715:
22716: Lahden-Kouvolan valtatiestä Heinolan Iitin kunnanvaltuusto on käsitellyt tänä
22717: kautta Tampereelle ja Jyväskylään suuntau- vuonna kyseisen tien rakennuskysymystä ja
22718: tuu liikenne Kymijoen yli Iitinvirran los- päättänyt osaltaan ryhtyä toimenpiteisiin ra-
22719: sin kautta. Tällä tiellä on vilkas liikenne; kennustyön alkuun saattamiseksi, sillä tä-
22720: kaikkiaan viitisenkymmentä linja-autovuoroa män tien saaminen parantaa suuresti myös
22721: viikottain sekä suuri määrä kuorma-autoja paikallisia liikenneoloja, jotka nykyisin ovat
22722: puutavara- ym. kuljetuksessa joutuu käyttä- kovin vaikeat. Mainittakoon mm., että alueella,
22723: mään lossia virtaa ylittäessään. Kun virrassa johon tie tulisi, koululapset joutuvat nykyi-
22724: kesäisin uitetaan tukkeja, on lassiliikenne sin kouluun mennessään ja palatessaan kul-
22725: hyvin hidasta. Talvisin taas liikenne jäitse kemaan usean kilometrin taipaleen vaikeasti
22726: on epävarmaa ja hankalaa, mm. linja-auto- kuljettavaa ,kinttupolkua".
22727: matkustajien on noustava autosta ja ylitet- Edellä mainitun lisäksi on kunnan taholta
22728: tävä virta jalan. useassa yhteydessä kiinnitetty huomiota paik-
22729: Tämä hankaluus on poistettavissa helposti kakunnalle ilmenevään työttömyyteen, joka
22730: ja lisäksi verraten pienin kustannuksin. Lä- tulevana talvikautena uhkaa entisestäänkin
22731: helle ylityspaikkaa rakennetun Mankalan voi- laajentua. Tämän maantien rakennustyö-
22732: malaitoksen padolle valmistui myös Kymi- maan käyntiin saattaminen olisi myös työttö-
22733: joen ylittävä silta. Samoin on rakennettu myyden torjuntaa ajatellen erikoisen sopiva
22734: maantie Lahden-Kouvolan valtatiestä mai- työkohde.
22735: nitulle voimalaitokselle. Jatkamalla maantien Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22736: rakentamista voimalaitoksen sillalta Haikko-
22737: lan kylän kautta Kymentaan kylään 7 km:n että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22738: pituudelta saataisiin nykyaikaisia vaatimuk- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22739: sia vastaava liikennereitti, joka lyhentäisi kan määrärahan Iitin kunnan Manka-
22740: matkaa ja tekisi sillan rakentamisen lossin lan voimalaitoksen ja Kymentaan ky-
22741: paikalle tarpeettomaksi. län välisen maantien rakentamisen
22742: aloittamiseksi.
22743: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
22744:
22745: Toivo Kujala. Hemming Lindqvist. Tauno Kelovesi.
22746: 1321
22747:
22748: IV,556. - Rah.al. N:o 489.
22749:
22750:
22751:
22752:
22753: Kajatsalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeen - Ylä-
22754: maan - Hujakkalan tien kunnostamista varten.
22755:
22756:
22757: E d u s k u n n a ll e.
22758:
22759: Itä- ja Kaakkois-Suomen kaupan, teolli- nykyaikaista maantieliikennettä kestäväksi
22760: suuden ja liike-elämän jatkuva voimakas ja sen teille asettamia· vaatimuksia vastaa-
22761: kasvu on tuonut esiin useita tärkeitä liiken- vaksi. Kun vanhaa Viipurintietä Haminan
22762: neprobleemoja, joitten oikea ratkaisu tulisi ja .Virolahden välillä parhaillaan korjataan
22763: aikaansaamaan huomattavia säästöjä sekä ja oiotaan ja kun maantie Virolahdelta Hu-
22764: ajassa että kustannuksissa. Erikoisesti kai- jakkalaan jo on valmistumassa, on tarkoi-
22765: paa Saimaan rantamille syntyneistä huomat- tuksen mukaista, että näihin teihin jo uhra-
22766: tavista keskuksista merenrantasatamiin ja tut ja vielä uhrattavat varat saadaan täysi-
22767: päinvastoin tapahtuva vaihto uusia, lyhyem- tehoisesti palvelemaan liikennettä paranta-
22768: piä ja parempia liikenneteitä. malla niitä yhteyksiä, joita mainitulla tiellä
22769: Vielä ei myöskään ole korjattu niitä suu- on valtatiehen n: o 6.
22770: ria epäkohtia, joita uusi valtakunnan raja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22771: aiheutti. Rajanpinnassa olevat suuret pitä- nioittaen,
22772: jät: Virolahti, Miehikkälä, Ylämaa ja osin
22773: Lappeekin ovat yhä vailla kunnollisia liiken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22774: neyhteyksiä. tulo- ja menoarvioon 25 miljoonaa
22775: Edellä mainittujen haittojen ja puutteit- markkaa Lappeen Tapavainalasta Ylä-
22776: ten poistamiseksi olisi Lappeenrannasta Ylä- maan kautta Hujakkalaan johtavan
22777: maan kautta Virolahdelle johtava maantie tien oikaisemiseksi ja kunnostamiseksi
22778: saatava oiotuksi ja vahvistetuksi ja siten raskasta maantieliikennettä kestäväksi.
22779: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
22780:
22781: Kaarlo Kajatsalo. Erkki Tuuli.
22782: Yrjö Sinkkonen. Matti 1\'Iiikki.
22783: Marja Lahti. Valto Käkelä.
22784: Toivo Kujala. Urho Saariaho.
22785: 1322
22786:
22787: IV,557. - Rah.al. N:o 490.
22788:
22789:
22790:
22791:
22792: Tuuli ym.: llfäärärahan osoittamisesta tienoikaisu- ja paran-
22793: nustyön käyntiinsaattamiseksi H auvanlahden - Särki-
22794: lahden maantiellä Ruokolahden kunnassa.
22795:
22796:
22797: :E d u s k u n n a 11 e.
22798:
22799: Hauvanlahden-Särkilahden maantie Ruo- 32 km ja kokonaiskustannusarvio n. 300
22800: kolahden kunnassa on Kymen läänin mut- milj. markkaa.
22801: kaisimpia ja mäkisimpiä teitä. Kun tie on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22802: tärkeä puutavarankuljetuksille, on sen pa- nioittaen,
22803: rantaminen erittäin tarpeellista. Ensi sijassa
22804: olisi saatava parannetuksi tien alkuosa viime että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22805: syksynä valmistuneelta Kaukopään-Simpe- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
22806: leen uudelta tieltä alkaen, jolloin yhteys kan suuruisen määrärahan tienoikaisu-
22807: tien vaikutusalueelta Imatralle lyhenisi yli ja parannttstyön käyntiinsaattamiseksi
22808: 4 km samalla kun tien ajokelpoisuus huo- H auvanlahden-Särkilahden maan-
22809: mattavasti paranisi. Koko tieosan pituus on tiellä.
22810: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
22811:
22812: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen. Kaarlo Kajatsalo.
22813: 1323
22814:
22815: IV,558. - Rah.al. N: o 491.
22816:
22817:
22818:
22819:
22820: E. Kilpi ym.: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan kunnan
22821: Kapsuon tien kunnostamiseen.
22822:
22823:
22824: B d u s k u n n a ll e.
22825:
22826: Päijänteen itäpuolinen maantie, joka Asik- kohottaa kuljetuskustannuksia ja tavaroiden
22827: kalan kunnan alueella, Vesivehmaan kan- hintoja. Liikennevauriot ovat alituisia il-
22828: kaalla haarautuu Helsingin-Lahden-Jyväs- miöitä. Linja-autot suistuvat äkkimutkissa
22829: kylän valtatiestä, on erikoisen vaikea liiken- jopa järveenkin, kuten on tapahtunut. Seu-
22830: nöidä. Tämä Vesivehmaan ja Kalkkisten los- rauksena on matkustajien loukkaantumisia ja
22831: sin välinen 21 km: n pituinen ns. Kopsuon autojen sekä tarvikkeiden vaurioitumisia.
22832: tie on vv. 1938-39 tie- ja vesirakennushalli- Kopsuon tien kunnostamisen aloittaminen
22833: tuksen toimesta tutkittu. Näissä tutkimuk- olisi myös sopiva työttömyystyö.
22834: sissa se on jo silloin todettu liikenteelle vaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22835: ralliseksi sekä laadittu suunnitelma tien kor-
22836: jaamiseksi. Tähän suunnitelmaan sisältyy että Eduskunta ottaisi v·uoden 1957
22837: myös Kalkkisten lossin uusiminen. Korjaus- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22838: töitä ei vieläkään ole aloitettu. Tien mäki- kan määrärahan Asikkalan kunnan
22839: syydestä ja mutkaisuudesta johtuen tavaran Kapsuon tien kunnostamisen aloittami-
22840: kuljetus tapahtuu vajaakuormituksena, mikä seksi.
22841: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
22842:
22843: Eino Kilpi. Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen.
22844: 1324
22845:
22846: IV,559. - Rah.al. N: o 492.
22847:
22848:
22849:
22850: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvian - Poh-
22851: jois-Parkanon - Kihniön välisen maantien rakennustöi-
22852: den jatkamiseen.
22853:
22854:
22855: E d u s k u n n a 11 e.
22856:
22857: On tunnettua, että v:n 1951 jälkeen on viime talvena työttömyystöitä jatkettaisiin.
22858: jätetty useita toivomus- ja raha-asia-aloitteita Tieviranomaisten ja ministeriön lopullisissa
22859: Karvian-Pohjois-Parkanon-Kihniön välisen ratkaisuissa Tampereen-Vaasan valtatien
22860: yhdysliikennemaantien rakentamishanketta tienparannustöitten jatkaminen Parkanon-
22861: varten. Asianomaisten kuntien aloitteesta on J alasjärven osuudella asetettiin ensi sijalle
22862: tie ja vesirakennushallituksen toimesta jo ja näin Karvian-Kihniön välisen maantien
22863: v. 1940 valmistunut tämän n. 34 km pitui- rakennushanke jäi odottamaan. Kun nyt
22864: sen maantien ra:kennussuunnitelma kustan- tiehanke on jo aloitettu ja siihen uhrattu
22865: nusarvioineen ja v. 1949 suunnitelman myös jo melkoisesti valtion ym. varoja, olisi kan-
22866: valtioneuvosto hyväksyi. Mainittu yhdystie santaloudellisten ja työllisyysnäkökantojen
22867: alkaa Karvian-J alasjärven maantiestä Kar- kannalta suotava, että valtion tulo- ja meno-
22868: vian Sarvelasta kulkien Karvian varavanki- arviossa varattaisiin määrärahoja töitten jat-
22869: lan kautta Pohjois-Parkanoon ja edelleen kamiseen myös Karvian, Parkanon ja Kih-
22870: sieltä melko viivasuorana Kihniön kirkolle niön kuntien alueilla. Haluamme nimen-
22871: liittyen siellä mm. Virroilta Kihniölle tule- omaan korostaa, että ko. tien yhteiskunnal-
22872: vaan maantiehen. Tämä maantie lyhentäisi linen ja taloudellinen merkitys on suuri,
22873: mm. Karvian ja Kihniön pitäjien keskuksia koska se koskee kolmen kunnan alueita, joilla
22874: n. 23 km ja olisi Virroilta Kihniön kirkolle on melkoiset asutuskeskukset tien vaikutus-
22875: tulevan maantien sopivana jatkona Karvian, piirissä: Karvian varavankila, laajat val-
22876: Honkajoen ja Siikaisten pitäjien kautta lä- tion ja yksityisten metsäalueet ym. Kun
22877: heisimpään merenrantasatamaan Merikar- lisäksi vaikeat hallakaudet muutenkin useina
22878: vialla, jonka sataman käynnissä oleva ruop- vuosina ja varsin pahoin tämän suven ai-
22879: paus parantaa tämän seutukunnan metsä- kana ovat pienviljelijäväestön taloudellisia
22880: tuotteitten vientisataman taloudellista merki- vaikeuksia lisänneet, olisi työtilaisuuksien
22881: tystä ja käyttöä. järjestelyllä lievitettävä väestön toimeentulo-
22882: Mainittakoon lisäksi, että ko. tien hank- mahdollisuuksia, koska työttömyyskysymys-
22883: keisiin ovat asianomaiset kunnat ja tiekun- ten hoito on kunnille vaikea.
22884: nat uhranneet jo melkoisesti ja lisäksi tien Viittaamalla edellä esitettyihin näkökan-
22885: vaikutuspiirissä olevan Karvian varavanki- toihin ehdotamme kunnioittaen,
22886: lan työvoimalla on pidetty tietöitä käynnissä.
22887: Niinikään on hallitus työttömyysmäärära- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22888: hoista myöntänyt v:n 1953 ja 1955 yht. n. tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
22889: 39 milj. markkaa, jolloin tietyöt olivat val- mm·kan määrärahan Karvian-Pohjois-
22890: tion työttömyystöinä käynnissä Kihniön ja Parkanon-Kihniön välisen maantien
22891: Parkanon kuntien alueilla. rakenn1tstöitten jatkamiseen Karvian,
22892: Asianomaisten kuntien lähetystöille annet- Parkanon ja Kihniön kuntien alueilla.
22893: tiin v: n 1956 vaihteessa toiveita, että myös
22894: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
22895:
22896: Eino E. Heikura. Eeli Erkkilä.
22897: Toivo Antila. Eino Uusitalo.
22898: 1325
22899:
22900: IV,560. - Rah.al. N: o 493.
22901:
22902:
22903:
22904:
22905: Heikura: Määrär-ahan osoittamisesta Honkajoelta ja Parka-
22906: nosta tulevien maanteiden risteyskohdalla suoritettavia tie-
22907: töitä varten.
22908:
22909:
22910: E d u s k u n n a ll e.
22911:
22912: Viime vuosina on valtiovallan toimesta arviot on saatu, käytännölliset toimenpiteet
22913: kiinnitetty entistä enemmän huomiota maan- sen sijaan ovat nyt monista muistutuksista
22914: tieliikenne-edellytysten luomiseen eri puo- huolimatta jääneet.
22915: lilla maata ja lukuisten tienparannustöitten Kun· nyt myös hallavahingot kiristävät
22916: avulla onkin valtion maanteitten liikenne- Karvian kunnan työllisyystilannetta, eikä
22917: mahdollisuudet parantuneet. Kuitenkaan kunta voi omin voimin huolehtia työllisyys-
22918: nämä toimenpiteet eivät riittävässä määrin kysymysten hoidosta - työttömien luku-
22919: ole kohdistuneet esim. Pohjois-Satakunnan määrä tulee vaihtelemaan n. 300-400 tie-
22920: maanteitten saattamiseen tehostuneen moot- noilla - niin olisi erittäin tähdellistä saada
22921: toriajoneuvoliikenteen tarvetta vastaavaan n. 10 milj. markan määräraha, jolla tietyö
22922: kuntoon. Niinpä voin mainita, että Karvian voitaisiin panna käyntiin.
22923: kirkolla, Honkajoelta ja Parkanosta tulevien Edellä sanottuun viitaten ehdotan kunniot-
22924: maanteitten risteyskohdassa, ns. ,kirkkomut- taen,
22925: kassa" on tapahtunut vuodesta toiseen monia
22926: vakavia autokolareita ja kumoonajoja, koska että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22927: tarvittavaa tienoikaisua ei ole saatu aikaan. tulo- ja menoarvioon 12 miljoonan
22928: Tästä jo v. 1939 Karvian kunnan puolesta markan määrämha.n Karvian kirkolla
22929: tehtiin Turun tie- ja vesirakennuspiirille esi- olevan Honkajoen ja Parkanon maan-
22930: tys, mutta vasta suunnitelmat ja kustannus- tieristeyskohdan tienparannushankkeen
22931: toimeenpanoa varten.
22932: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
22933:
22934: Eino E. Heikura.
22935: 1326
22936:
22937: IV,561. - Rah.al. N:o 494.
22938:
22939:
22940:
22941:
22942: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Mansoniemen -
22943: Raivaalan maantien ja Vänniluoman maantiesillan uusi-
22944: miseen Ikaalisten kunnassa.
22945:
22946:
22947: E d u s k u n n a II e.
22948:
22949: Ikaalisten kunnan Kovelahden kylässä ole- maanviljelysinsinööri kuin tieinsinööritkin
22950: valla Mansoniemen-Kovelahden-Raivaalan ovat tietoisia, miten suuria tulvahaittavahin-
22951: välisellä valtion maantiellä on ollut viime koja tämä tukkeutunut ja rikkinäinen Vän-
22952: vuosina käynnissä tienparannustoimenpiteitä niluoman silta aiheuttaa maanomistajille, ja
22953: työttömyystöinä, joiden tuloksena sillan- he itse ovatkin ilmoittaneet sillan uusimisen
22954: rakennus-, maantienoikaisu- ja tienparannus- ajankohtaisuuden ja tärkeyden. Näin ollen
22955: työt ovat olleet käynnissä vv. 1954--55 vaih- olisi eduskunnan varattava määrärahat tä-
22956: teessa. Tällä alueella ovat työt kuitenkin män maantietyön toimeenpanoa varten ja
22957: olleet jo pitemmän ajan seisauksissa, vaik- Vänniluoman siltarakenteen uusimiseksi,
22958: kapa tieviranomaisilla on suunnitelmat kus- koska työllisyystilanteen hoitaminenkin vaa-
22959: tannusarvioineen valmiina, ja Ikaalisten tisi työllisyystöitä paikkakunnalla.
22960: kunta on lähetystökäynneillä tie- ja vesi- Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
22961: rakennushallituksessa ja työministeriössä taen ehdottaa,
22962: asiaa ajanut.
22963: Haluaisimme nimenomaan mainita, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22964: tiesuunnitelmiin kuuluu myös Vänniluoman tulo- ja menoarvioon 12 000 000 mar-
22965: pienemmän ja käyttökelvottoman maantien kan määrärahan Mansoniemen-Kove-
22966: siltarakenteen uudesti rakentaminen ja maan- lahden-Raivaalan välisen maantien
22967: tienoikaisu n. 1 300 metrin matkalla. Niin ja Vänm'luoman maanties·t1lan uust-
22968: miseen Ikaalisten kunnassa.
22969: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
22970:
22971: Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen.
22972: 132'1
22973:
22974: IV,562. - Rah.al. N:o 495.
22975:
22976:
22977:
22978:
22979: ltei}mra: Mäiirärahan osoittamisesta Jouhimaan - Kantin
22980: asutusalueen - Karvian tien tierakennussuunnitelman
22981: laatimiseksi.
22982:
22983:
22984: E d u s kun n a 11 e.
22985:
22986: Tieolojen kohentaminen on maan talous- tielle suuntautuvan liikenteen takia, olisi
22987: elämän peru.skysymyksiä, joita kehittämällä kohtuullista, että mainitun tien rakennus-
22988: voidaan talouselämän kehittämistyölle syr- suunnitelmat ja kustannusarviot sekä kent-
22989: jäisilläkin seuduilla luoda edellytyksiä. Täl- tätutkimukset suoritetaan valtion kustan-
22990: lainen parantamista kaipaava tie, joka Hon- nuksella ja toimesta. Kun alueen vähävarai-
22991: kajoen Lauhalan kylässä, Auneskylän kun- silta asutus- ja siirtotilallisilta ym. pienvil-
22992: nan tienä, Honkajoen kunnan alueella, päät- jelmätalouksilta ei voitane vaatia, että he
22993: tyy Auneskylässä, johtamatta edelleen ylei- yleisen tien suunnittelu- ja rakentamiskus-
22994: seen maantiehen Karvian kunnassa, on mm. tannukset kantavat, olisi valtion hoidettava
22995: J ouhimaan-Kantin paikallistie Karvian nämä tehtävät.
22996: kunnassa. Tällä 6 km: n pituisella tiellä on Edellä olevaan viitaten pyydän kunnioit-
22997: ollut viime vuosina yhä lisääntyvä kautta- taen ehdottaa,
22998: kulku- ja paikallisliikenne, koska Kantin
22999: asutusalue ja siirtoväen asutustilat ja alueet että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23000: on muodostettu tämän tien varten, samoin- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
23001: kuin uusi J ouhimaan kansakoulu ym. asu- määrärahan J ouhimaan--Kantin asu-
23002: tus Honkajoen ja Karvian kunnan alueella. tusalueen-Karvian paikallistien tie-
23003: Kun tie on saamassa laajempaa yleisem- rakennussuunnitelman ja kustannus-
23004: pää merkitystä Honkajoelta (Lauhan ky- arvion laatimista varten Karvian ja
23005: lästä) Karvialle ja Kantin-Niinisalon maan- Honkajoen kunnissa.
23006: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
23007:
23008: Eino E. Heikura.
23009:
23010:
23011:
23012:
23013: 67 E 645/56
23014: 1328
23015:
23016: IV,563. - Rah.al. N: o 496.
23017:
23018:
23019:
23020:
23021: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen - Tu-
23022: run runkotien rakentamisen aloittamiseksi.
23023:
23024:
23025: E d u s k u n n a 11 e.
23026:
23027: Pääkaupungin jälkeen maamme kahden hintä suuntaa, jolloin tien merkitys olisi
23028: suurimman kaupungin, Turun ja Tampereen, suuri myös sen vaikutuspiiriin tuleville väki-
23029: välinen maantieliikenne on viime aikoina li- rikkaille kunnille, joilla nykyisin on huonot
23030: sääntynyt hyvin suuresti. Näiden kahden maantieyhteydet mainittuihin kaupunkeihin.
23031: suuren teollistuneen alueen sekä henkilölii- Näiden kuntien talouselämää uusi tie var-
23032: kenne että tavarakuljetukset tapahtuvat yhä maankin suuresti elvyttäisi. Uusi maantie ly-
23033: suuremmassa määrin autokuljetuksina. Tam- hentäisi Tampereen ja Turun tieyhteyttä lä-
23034: pereen ja Turun väliset maantiet ovat kui- hes 50 km: llä. Uuden tien pituus olisi n.
23035: tenkin liian kapeita ja niissä on vaarallisia 150 km, joka nykyaikaiseksi autotieksi ra-
23036: mäkiä ja mutkia, minkä lisäksi ne ovat kennettuna on varsin kohtuullinen autokulje-
23037: heikkorakenteisia kestääkseen kunnossa li- tusmatka suurienkin tavaramäärien kuljetuk-
23038: sääntyvän liikenteen rasituksen. sia varten. Kyseistä tien suuntaa ja siihen
23039: Tampereen seudun elinkeinoelämälle maan- liittyviä seikkoja on tutkittu jo useiden vuo-
23040: tieyhteyden parantaminen me11kitsee yhtey- sien aikana.
23041: den saamista Lounais-Suomen pääsatamaan, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23042: minkä lisäksi molempien kaupunkien koti- nioittaen,
23043: markkinateollisuuden liikenneyhteyksien pa-
23044: rantuminen on tärkeä. Myös Keski-Suomen että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23045: liikenneyhteys Turkuun lyhenisi uuden tien tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
23046: kautta. kaa Tampereen ja Turun välisen run-
23047: Uusi runkotie on edullisinta rakentaa ly- kotien rakentamisen aloittamiseksi.
23048: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1956.
23049:
23050: Leo Suonpää. Lauri Myllymäki.
23051: Paavo Aitio. Usko Seppi.
23052: Elli Stenberg. Eino Roine.
23053: 1329
23054:
23055: IV,564. - Rah.al. N:o 497.
23056:
23057:
23058:
23059:
23060: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Teiskon - Jäminki-
23061: pohjan maantieoikaisun jatkamista varten.
23062:
23063:
23064: E d u s k u n n a ll e.
23065:
23066: Tampereen - Teiskon - Jäminkipohjan Nykyisin kulkee useita tavaraa kuljettavia
23067: maantiellä on suoritettu useiden vuosien ai- kiitolinjavuoroja keski-Pohjanmaalta saakka
23068: kana oikaisutöitä pääasiassa työttömyystöinä Tampereelle. On myös otettava huomioon
23069: Teiskon kunnan alueella. Suunnitelman mu- ajan ja kustannusten säästö matkustajalii-
23070: kaan tulisi tien oikaisu jatkumaan Ruovedelle kenteessä, mikä saavutettaisiin ko. maantien
23071: Jäminkipohjaan saakka, yhtyen täällä Tam- oikaisutyön loppuun saattamisen kautta.
23072: pereen-Vaasan maantiehen. Suunnitelman Mainitut seikat puhuvat tiesuunnitelman
23073: toteuttaminen lyhentäisi tien pituutta n. nopean toteuttamisen puolesta. Työt olisi
23074: 15 km. Tällä maantiellä tulisi olemaan suuri saatava käyntiin vapaina töinä. Töiden jat-
23075: merkitys pohjoisesta Ruoveden kautta Tam- kamisen esteenä on ollut varojen puute.
23076: pereelle Suuntautuvalle liikenteelle, koska Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23077: matka tulisi 30 km lyhyemmäksi kuin Ori-
23078: veden kautta, joka nykyisin on pääliikenne- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23079: väylä. Kun raskaammankin tavaran kulje- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23080: tukset yhä enemmän siirtyvät autokuljetuk- kan määrärahan Teiskon-Jäminki-
23081: seen, merkitsee matkan lyhentyminen Tampe- pohjan maantieoikaisun jatkamista
23082: reelle suurta säästöä kuljetuskustannuksissa. varten.
23083: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
23084:
23085: Usko Seppi. Lauri Myllymäki.
23086: Leo Suonpää. Elli Stenberg.
23087: 1380
23088:
23089: IV,565. - Rah.al. N:o 498.
23090:
23091:
23092:
23093:
23094: Suonpää ym..: Määräraha'»< osoittamisesta Tampereen - Jy-
23095: väskylän valtatien Tampere - Jämsä osuuden korjaami-
23096: seksi.
23097:
23098:
23099: Eduskunnalle.
23100:
23101: Yksi Pohjois-Hämeen ja Keski-Suomen ennen kaikkea liikenteen turvallisuuden
23102: vilkkaimmin liikennöityjä valtateitä on Tam- vuoksi olisi tämän valtatien uudistamiseen
23103: pereen- Oriveden- Jämsän ~Jyväskylän ryhdyttävä kiireellisesti.
23104: maantie. Erittäinkin tämän tien Oriveden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23105: kirkonkylän ja Jämsän välinen osa on kapeaa nioittaen,
23106: ja siinä on useita jyrkkiä mäkiä ja vaaralli-
23107: sia mutkia. Tien pahimpiakaan mutkia ei ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23108: ryhdytty oikaisemaan, kun tien korjaamista tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23109: varten on laadittu suunnitelma, joka edellyt- kan määrärahan Tamperee~yväs
23110: tää useilta kohdin tien rakentamista koko- kylän valtatien Tampere-Orivesi-
23111: naan uudelleen, mutta tarpeellisia määrä- Jämsä osuuden perusteellisen korjauk-
23112: rahoja ei ole vielä myönnetty. Kyseisten seu- sen aloittamiseksi.
23113: tujen työttömyyden torjumisnäkökohtien ja
23114: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1956.
23115:
23116: Leo Suonpää.. Lauri Myllymä.ki.
23117: Elli Stenberg. Matti Koivunen.
23118: Usko Seppi.
23119: 1331
23120:
23121: IV,566. - Rah.al. N:o 499.
23122:
23123:
23124:
23125:
23126: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamista
23127: varten Kurun kunnan Riuttaskorven kylästä Virtain kun-
23128: nan Kortteen pysäkille.
23129:
23130:
23131: E d u s k u n n a ll e.
23132:
23133: Kurun kunnan toimesta on laadittu suun- Suunniteltu maantie muodostuisi myös
23134: nitelma maantien rakentamisesta Kurun kun- kauttakulkutieksi Vaasan-Tampereen välillä
23135: nan Riuttaskorven kylästä Virtain kunnan ja lyhentäisi matkaa 40 km. Maantien pi-
23136: Kortteen pysäkille. Suunniteltu maantie tuus on suunnitelman mukaan 21 220 m,
23137: kulkisi laajojen metsäalueiden halki, ja se josta Kurun kunnan puolella 14 680 m ja
23138: lyhentäisi nykyisiä kuljetusmatkoja. Tämän Virtain kunnan puolella 6 540 m. Kustan-
23139: uuden maantien vaikutuspiirin alueella on nusarvio vuoden 1950 hintatason mukaan
23140: valtion metsämaiden lisäksi paljon yhtiöiden on 39 500 000 mk. Tie on erittäin tarpeelli-
23141: ja yksityisten metsiä, joista on eri vuosina nen paikallis- ja kauttakulkuliikenteen sekä
23142: ajettu puutavaraa hyvin runsaasti, jopa suuren puutavaramäärän 'kuljetuksen vuoksi.
23143: 20 000 pinokuutiometriäkin sekä huomattava Tien rakentaminen olisi saatava nopeasti
23144: määrä sahatukkeja. Hevosajomatkat nykyis- suoritetuksi.
23145: ten autoteiden varsille ovat 8-9 km. Suun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23146: nitellun tien tultua käyttöön ne lyhenisivät
23147: huomattavasti. Hevosajomatkan lyhentymi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23148: nen tuottaisi suuren kuljetuskustannusten tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23149: säästön. Tien varrella on myös huomatta- kan määrärahan maantien rakenta-
23150: vasti asutusta. Kurun kunnan puolella on mista varten K urun kunnan Riuttas-
23151: 40 tilaa, jotka ovat hyvin huonoissa liikenne- korven kylästä Virtain kunnan Kort-
23152: yhteyksissä. Tämän lisäksi on otettava huo- teen pysäkille. -
23153: mioon Virtain kunnan alueella oleva asutus.
23154: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
23155:
23156: Usko Seppi. Lauri Myllymäki. Leo Sttonpä.ä..
23157: 1332
23158:
23159: IV,567. - Rah.al. N:o 500.
23160:
23161:
23162:
23163:
23164: Jämsen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
23165: seksi Keuruun - Kolhon maantieltä Tiusalan pysäkin
23166: kautta Keuruun - Haapamäen maantielle.
23167:
23168:
23169: E d u s k u n n a 11 e.
23170:
23171: Keuruun Tiusalan (Valkealahden) kylä kylän, 3) parantaisi Tiusalan pysäkin -
23172: sijaitsee Keuruun kil'konkylästä n. 9 kilo- jolle ei ole autotietä lainkaan olemassa -
23173: metrin etäisyydellä. Kylän toista laitaa si- käyttömahdollisuuksia mm. puutavaran las-
23174: vuaa Kolhon-Keuruun maantie, jolta on taukseen, henkilöliikenteeseen, eläinten re-
23175: heikkokuntoinen ns. kärrytie Tiusalan pysä- huntuontiin paikkakunnan vähävaraisille
23176: kin kautta Haapamäen-Keuruun maan- pienviljelijöille ja kaikinpuoliselle maatalous-
23177: tielle. Kyseisen kärrytien pituus on noin liikenteelle sekä postin kuljetukselle jne.
23178: 7 km, eikä Tiusalan pysäkille ole lainkaan Yleensä kyseisen tien rakentaminen mer-
23179: muuta kulkutietä käytettävissä. Näin ollen kitsisi sekä kauttakulku- että paikallisliiken-
23180: olisi tarpeellista saada rakennetuksi maantie teelle ja sitä kautta paikkakunnan vähäva-
23181: Kolhon-Keuruun ja Haapamäen-Keuruun raiselle väestölle varsin merkittävää edistys-
23182: teiden välille Tiusalan pysäkin kautta. Edel- askelta.
23183: leen on syytä mainita, että tie 1) tulisi Edellä olevan perusteella ehdotammekin
23184: läpikulkutieksi Kolhon-Keuruun maantieltä kunnioittaen,
23185: Haapamäen-Keuruun maantielle, yhdistäen
23186: Haapamäen ja Kolhon liikennettä sekä ly- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23187: hentäen maantiematkaa noin 13 km, 2) ly- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
23188: hentäisi matkaa Vaasan maantielle ja joh- kan määrärahan tien rakentamiseksi
23189: taisi täten tapahtuvan vilkkaan Hikenteen Kolhon-Keuruun maantieltä Tiusa-
23190: kulkevaksi ulkopuolelta Keuruun kirkon- lan pysäkin kautta H aapamäen-Keu-
23191: ruun maantielle.
23192: Helsingissä 14 päivän syyskuuta 1956.
23193:
23194: Artturi Jämsen. Eemil Partanen.
23195: Eino Uusitalo. Väinö Rankila.
23196: Eeli Erkkilä. Onni Mannila.
23197: Esa Koivusilta. T. Saloranta.
23198: Eino Rytinld.
23199: 1333
23200:
23201: IV,568. - Rah.al. N:o 501.
23202:
23203:
23204:
23205:
23206: Soininen ym.: Määrärahan osoittamisesta Onkamon - Pu-
23207: hoksen maantierakennustyön jatkamista varten.
23208:
23209:
23210: E d u s k u n n a ll e.
23211:
23212: Joensuusta Savonlinnaan ja Lappeenran- tärkeätä myös puutavaran kuljetukselle. Tie-
23213: taan johtavien nykyisten tieyhteyksien ly- rakennustyö on pantu alulle viime talvena
23214: hentämisen ja parantamisen kannalta on työttömyystyönä.
23215: hyvin tarpeellinen Onkamon-Puhoksen vä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23216: lisen uuden maantien rakentaminen. Se hel- nioittaen,
23217: pottaa myös suuresti Kiteen kunnasta rau-
23218: tatien varteen suuntautuvaa liikennettä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23219: sillä nykyinen Kiteen-Tohmajärven maan- tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
23220: tie on kapeana ja mutkaisena vaikeasti lii- kan määrärahan Onkamon-Puhoksen
23221: kennöitävissä. Kun uusi tie kulkee laajan maantien rakennustyön jatkamista var-
23222: metsäalueen halki, on tien rakentaminen ten.
23223: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
23224:
23225: Heikld Soininen. Varma K. Turunen.
23226: Arvi Ikonen. Toivo Niiranen.
23227: Antti Kukkonen. Kalle Kauhanen.
23228: 1334
23229:
23230: IV,569. - Rah.al. N:o 502.
23231:
23232:
23233:
23234:
23235: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden
23236: Joensuun maantien kunnostamista varten Rukkuneen ja
23237: Kypäräjärven välisellä osalla.
23238:
23239:
23240: E d u s k u n n a ll e.
23241:
23242: Huonot kulkuyhteydet vaikuttavat haital- Mainitulla tieosalla on toimitettu silmä-
23243: lisesti taloudellisen elämän kehitykseen ai- määräinen tutkimus TVH:n Kuopion piirin
23244: heuttaen kuljetuskustannusten nousua sekä toimesta v. 1954 ja myöhemmin, 1955, ko-
23245: hidastaen ja vaikeuttaen liikennettä. neellinen tutkimus.
23246: Joensuun-Varkauden maantiellä on eten- Huomioon ottaen tien taloudellisen mer-
23247: kin Rukkuneen-Kypäräjärven välinen osa kityksen olisi sen uusimis- ja oikomistyö saa-
23248: heikkorakenteisena, mutkaisena ja kovin mä- tava mahdollisimman pian aloitetuksi.
23249: kisenä pikaisen uusimisen tarpeessa. Tie Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23250: ylittää poikittaisharjuisen maaston, joten
23251: useita mäkiä olisi leikattava ja välimaita että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23252: pengerrettävä, jotta se voisi tyydyttää huo- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
23253: mattavan suuren puutavarain kuljetuksen kaa Varkauden-Joensuun maantien
23254: sekä muun vilkkaan autoliikenteen. kunnostamista varten Rukkuneen ja
23255: Kypäräjärven välisellä osalla.
23256: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
23257:
23258: Hugo Manninen. Esa Hietanen. Martti Leskinen.
23259: 1335
23260:
23261: IV,570. - Rah.al. N:o 503.
23262:
23263:
23264:
23265:
23266: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion - Var-
23267: kauden välisen maantien Varkauden kauppalan alueella
23268: olevan osan rakentamiseksi.
23269:
23270:
23271: E d u s k u n n a 11 e.
23272:
23273: Val'kauden seutu on yksi suurimpia ali- oleva osa saataisiin myös aloitetuksi ja val-
23274: työllisyysalueita maassamme. Ennakkotieto- mistuttuaan palvelemaan liikennetarvetta,
23275: jen mukaan on ensi talvena odotettavissa olisi käsityksemme mukaan nyt uhkaavan
23276: entistä vaikeampi työllisyystilanne, minkä työttömyydenkin takia työ kiireellisesti suo-
23277: vuoksi olisi seutukunnalle järjestettävä ylei- ritettava.
23278: siä töitä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23279: Kuopion-Varkauden maantien oikomis-
23280: ja uusiruistyötä on suoritettu useana vuonna että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23281: ja se on joko osittain - tai liikennekuntoon tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
23282: saatettuna osalle Kuopio-Varkauden kaa Kuopion-Varkauden maantien
23283: kauppalan raja. Jotta Vark;auden kauppa- Varkauden kauppalan alueella olevan
23284: lan alueella, jossa työtä ei ole vielä aloitettu, osan rakentamiseksi.
23285: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
23286:
23287: Hugo Manninen. Esa Hietanen. Martti Leskinen.
23288:
23289:
23290:
23291:
23292: 68 E 645/56
23293: 1336
23294:
23295: IV,571. - Rah.al. N:o 504.
23296:
23297:
23298: Hietanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Kuopion kaupun-
23299: gin alueen läpi johtavan Kallan tien oikaisemis- ja laajen-
23300: tamistöihin.
23301:
23302:
23303: E d u s k u n n a ll e.
23304:
23305: Kuopiosta pohjoiseen johtava ns. Kailan tien oikaisemiseksi ja levittämiseksi siltä
23306: tie ja samalla tiellä Kallaveden yli johtavat osalta, mikä johtaa kaupungista Kailan sil-
23307: maantiesillat ovat osoittautuneet sekä kun- loille ja kuuluu kaupungin alueen sisälle.
23308: tonsa että kapeutensa vuoksi tarkoitustaan Kustannusarvio lähentelee 200 milj. markan
23309: vastaamattomiksi vuosi vuodelta lisääntyvän loppusummaa. Koska on todennäköistä, että
23310: moottoriajoneuvoliikenteen tarpeen huomioon oman väittämänsä mukaan ylikuormitetut
23311: ottaen. Seurauksena on ollut jatkuvasti li- TVH:n suunnittelijat eivät lähivuosina, eh-
23312: sääntyvät liikenneonnettomuudet sanotulla käpä eivät lähimpinä vuosikymmeninäkään,
23313: tiellä ihmishenkien menetyksineen sekä huo- ehdi puuttua sanottuun suunnittelutyöhön,
23314: mattavat taloudelliset vahingot liikenne- niin olisi valtiovallan toimittava niin, että
23315: ruuhkautumien muodossa liikenteen harjoit- työt pantaisiin käyntiin Kuopion kaupungin
23316: tajille. suunnitelmien pohjalla kyseisen, kaupungista
23317: Liikenteenharjoittajat, liikenneviranomai- KaUan silloille johtavan tien osalta. Sa-
23318: set, Kuopion kaupungin hallintaelimet ja malla olisi valtiovallan taholta toimittava
23319: lähikuntien asujamisto ovat esittäneet useissa niin, että KaUan yli johtavan maantiesillan
23320: eri yhteyksissä vakavia vetoomuksia TVH:lle laajennussuunnitelmat voisivat valmistua
23321: ja muille tieliikenteestä huolehtiville valtion mahdollisimman lyhyessä ajassa, joko lisää-
23322: viranomaisille pikaisten toimenpiteiden mällä suunnittelutyövoimaa tie- ja vesira-
23323: välttämättömyydestä KaUan tien oikaisemi- kennushallitukseen tai jollakin muulla sopi-
23324: seksi ja levittämiseksi sekä KaUan siltojen valla tavalla.
23325: levittämiseksi. Mitään suunnitelmallista toi- Lisääntyvien liikennevaikeuksien ohella
23326: meen ryhtymistä ei valtiovallan taholta ole kiirehtii sanotun työmaan avaamista myös
23327: kuitenkaan toistaiseksi ollut havaittavissa, Kuopiossa ja Pohjois-Savossa yleensäkin val-
23328: ellei sellaiseksi ymmärretä kulkulaitosten ja litseva kroonisluontoinen työttömyys, joka
23329: yleisten töiden ministeriön esitystä kuluvan uhkaa lisääntyä entisestään edessä olevan
23330: vuoden tulo- ja menoarvioon 20 milj. mar- talven aikana. Kyseinen maantietyömaa
23331: kan ottamiseksi KaUan siltayhdistelmään muodostuisi sellaiseksi varatyömaaksi, johon
23332: kuuluvan ns. Virtasalmen sillan levittämi- ainakin perheelliset kaupungissa asuvat
23333: seksi. Eduskunta myönsi pyydetyn määrära- työttömät voitaisiin sijoittaa.
23334: han. Syystä tai toisesta ei edes sanottua sil- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
23335: lan levennystä ole pantu täytäntöön. Tavalli-
23336: nen esitys tieviranomaisten taholta on, ettei että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23337: TVH: lla ole riittävästi suunnitteluun tarvit- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III
23338: tavaa työvoimaa. luvun 3 momentille lisäyksenä
23339: Tilanteen kireyden huomioon ottaen on 100 000 000 markkaa Kuopion kau-
23340: Kuopion kaupungin taholta suoritettu suun- pungin alueen läpi johtavan Kallan
23341: nittelutyöt ja kustannuslaskelmat Kailan tien oikaisemis- ja laajentamistöihin.
23342: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
23343:
23344: Esa Hietanen. Martti Leskinen. Aleksi Kiviaho.
23345: Hugo Manninen. Juho Rytkönen. Elli Stenberg.
23346: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
23347: 133'/
23348:
23349: IV,572. - Rah.al. N:o 505.
23350:
23351:
23352:
23353:
23354: Soininen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rääkkylän - Ora-
23355: visalon Liperin maantien rakennustöiden jatkamista
23356: varten.
23357:
23358:
23359: E d u s k u n n a 11 e.
23360:
23361: Rääkkylän-Oravisalon-Liperin maantien Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
23362: tieolojen parantamisen kannalta tärkeän yh- nioittaen,
23363: dystien rakennustöiden jatkaminen on vält-
23364: tämätöntä, jotta tämä kaksi vuosikymmentä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23365: rakenteilla ollut tie lopultakin saataisiin tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
23366: kauttakulkuliikenteen käyttöön ja tiehen tä- kan määrärahan Rääkkylän-Oravi-
23367: hän mennessä uhratut varat hyötyä tuotta- salon-Liperin maantien rakennustöi-
23368: viksi. den jatkamista varten.
23369: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
23370:
23371: Heikki Soininen. Antti Kukkonen. Toivo Niiranen.
23372: Arvi Ikonen. Varma K. Turunen. Kalle Kauhanen.
23373: 1338
23374:
23375: IV,573. - Rah.al. N:o 506.
23376:
23377:
23378:
23379:
23380: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatie n:o 6 tie-
23381: osuuden Joensuu - Haavanpää - Onkamo töiden aloit-
23382: tamista varten.
23383:
23384:
23385: E d u s k u n n a ll e.
23386:
23387: Itäisen rajaseudun tieolojen kehittäminen jestämistä. Mainitun valtatie n: o 6 :n tie-
23388: on viimeksi kuluneiden vuosien aikana osoit- osuus Joensuu-Haavanpää-Onkamo voi-
23389: tanut vähäistä kohentumista siitä surkeasta taisiin viipymättä saattaa työvaiheeseen.
23390: olotilasta, missä mm. väki- ja metsärikkaan Tällä toimenpiteellä olisi mitä suurin merki-
23391: Pohjois-Karjalan tieolot ovat vuosikymmen- tys ei ainoastaan vakavan työttömyyden
23392: ten ajan olleet. Maanhankintalain mukais- eräänä helpottajana, vaan myös koko itäi-
23393: ten asutusteiden tuoma lisä kylä- ja yhdys- sen rajaseudun valtaväylänä. Myös laajan
23394: teineen valtion ja kuntien teiden ohella on maakunnan keskukseen Joensuuhun suun-
23395: po, maakunnalle merkinnyt liikenneolojen tautuva alati kasvava liikenne sitä kipeästi
23396: parantumista. Sensijaan kaukoyhteyksien, tarvitsee.
23397: siis maakuntien välisten valta- ja pikateiden Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
23398: kunto ja osittain kokonaan puuttuminenkin ehdotamme,
23399: on edelleen mitä räikein epäkohta.
23400: Valtatie n:o 6 on jo kuitenkin suunni- että Eduskunta ottaisi 1ntOden 1957
23401: teltu niin valmiiksi, että käytännön toimen- tulo- ja menoarvioon 75 miljoonaa
23402: piteisiin voitaisiin viipymättä ryhtyä. Sitä- markkaa valtatie n:o 6 tieosuuden
23403: paitsi edessä oleva huolestuttava työttömyys- Joensuu-H aavanp~Onlwmo töiden
23404: kin kiirehtii varsinaisten tilapäistoimen- aloittamista varten.
23405: piteistä riippumattomien työkohteiden jär-
23406: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1956.
23407:
23408: Varma K. Turunen. Otto Muikku.
23409: 1839
23410:
23411: IV,574. - Rah.al. N:o 507.
23412:
23413:
23414:
23415:
23416: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
23417: miseksi Lannevedeltä Parantalan asemalle.
23418:
23419:
23420: Eduskunnalle.
23421:
23422: Jyväskylän-Saarijärven-Kokkolan maan- metsärikkaudet, jotka uuden tien ansiosta
23423: tiestä, kilometrillä 48-49 Lanneveden ky- tulisivat edullisesti kansamme taloudellisen
23424: lässä, eroaa ns. Kyyrän kylätie. Tien pituus elämän edistämiseen.
23425: on 4.5 km ja tietön alue on n. 2 km. Tie- Loppuyhteenvetona todettakoon tien tär-
23426: alueen on tutkinut dipl. ins. 0. Henrik Te- keä merkitys. Ensiksi Kyyrän kylätie tulee
23427: linen, joka päättyy kustannusarviossa sum- parannetuksi maantieksi. Toiseksi saadaan
23428: maan 37 600 000 markkaan. Maaston puolesta yhdysliikenne Äänekosken-Saarijärven ja
23429: ei ole vaikeuksia tien rakentamiseen muuta Uuraisten-Saarijärven maanteitten välille.
23430: kuin Summaskoski niminen joki, jonka ala- Edellä lausumaamme viitaten ehdotamme
23431: juoksun yli on rakennettava silta. Koko kunnioittaen,
23432: tien pituus on 6.5 km, joka yhdistää Saari-
23433: järven-Äänekosken ja Jyväskylän-Saari- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23434: järven maantiet ja johtaa Lannevedeltä tulo- ja menoarvioon 37 600 000 mar-
23435: Parantalan rautatieaseman läheisyyteen. kan määrärahan maantien rakenta-
23436: Tien rakentaminen hyödyttäisi osaa Uurais- miseksi Lannevedeltä Parantalan ase-
23437: ten pitäjää, Multiaa ja Saarijärven pitäjän malle.
23438: eteläpuolta. Lisäksi näillä alueilla on suuret
23439: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
23440:
23441: Artturi Koskinen. Impi Lukkarinen.
23442: Matti Koivunen. Arvo Ahonen.
23443: Väinö Tikkaoja.
23444: 1340
23445:
23446: IV,575. - Rah.al. N:o 508.
23447:
23448:
23449:
23450:
23451: Soininen ym.: Määrärahan osoittamisesta Juuan ja Polvijär-
23452: ven pitäjien välisen Ahmavaaran - Martonvaaran maan-
23453: tien rakentamista varten.
23454:
23455:
23456: E d u s k u n n a 11 e.
23457:
23458: Ahmavaaran-Martonvaaran maantien ra- rakennustyön keskeneräisyydestä kärsii suu-
23459: kennustyöt Kuopion läänin Juuan ja Polvi- resti tämän tien suunnalla oleva kunnantie.
23460: järven pitäjien välillä on aloitettu vuonna Työn jouduttamista varten ehdotamme kun-
23461: 1949, mutta työt ovat sen jälkeen olleet nioittaen,
23462: keskeytyksissä kuluvaan vuoteen saakka,
23463: jolloin niitä jälleen ryhdyttiin jatkamaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23464: työttömyystyönä. Tiellä on merkitystä paitsi tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
23465: paikalliselle liikenteelle myös Kolille suun- kan määrärahan Juuan ja Polvijärven
23466: tautuvalle matkailuliikenteelle. Rakennus- pitäjien välisen Ahmavaaran-Mar-
23467: työn jouduttaminen on tärkeätä, paitsi lii- tonvaaran maantien rakentamista var-
23468: kenteen yleiseltä kannalta, myös siksi, että ten.
23469: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
23470:
23471: Heikki Soininen. Antti Kukkonen. Toivo Niiranen.
23472: Arvi Ikonen. Varma K. Turunen. Kalle Kauhanen.
23473: 1341
23474:
23475: IV,576. - Rah.al. N:o 509.
23476:
23477:
23478:
23479:
23480: Rytkönen ym..: Määrärahan osoittamisesta Viinamäen - Sii-
23481: kajärven maantien rakentamiseksi.
23482:
23483:
23484: E d u s k u n n a 11 e.
23485:
23486: Maantien rakentaminen Pielaveden kun- tämättömänä. Kun maakunnassa ja sanot-
23487: nan Viinamäestä Siikajärvelle Iisalmen maa- tujen kuntien alueilla vallitsee joka vuosi
23488: laiskunnassa olisi suoritettava seudun talou- varsin ankara työttömyys ja työttömyydestä
23489: dellisten kehittämisehtojen ja liikenneyh- aiheutuvat menot kunnille ovat vuosi vuo-
23490: teyksien parantamiseksi. Tien rakentaminen delta lisääntyneet, eivät ko. kunnat ole yk-
23491: merkitsisi seudun metsänomistajille puutava- sin kyenneet tien rakentamista suorittamaan.
23492: ran ma:vkkinoimismahdollisuuden paranta- Tien yleisen käytön luonne huomioituna sen
23493: mista ja myytävästä puutavarasta saatavan mahdollisesti valmistuttua, rakentaminen oli-
23494: tulon lisäämistä. Huomattava asutusalue saisi sikin suoritettava valtion varoilla ja myön-
23495: kunnollisen liikenneyhteyden ja matka Kiu- nettävä tarkoitusta varten määräraha tut-
23496: ruveden-Kuopion maantieltä Viinamäen kimuksen, rakennussuunnitelman ja kustan-
23497: kohdalta Iisalmeen lyhenisi n. 30 km: llä, nusarvion laatimista ja tien rakentamista
23498: täydentäisi maakunnan tieverkkoa sekä varten. Työttömyydenkin torjumisen vuoksi
23499: avaiSI lyhentyvän liikenneyhteyden aina olisi tien rakentamisella huomattava merki-
23500: Pohjois-Keiteleelle ja Pihtiputaalle saakka. tys.
23501: Sanotun tien rakentamiseen ovatkin kiin- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
23502: nittäneet vakavan huomion Iisalmen maa-
23503: laiskunnan ja Pielaveden kunnan elimet, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23504: valtuustot, kunnanhallitukset ja tielauta- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
23505: kunnat sekä Ylä-Savon taloudellinen neuvot- kan määrärahan Viinamäen-Siika-
23506: telukunta, ja pitäneet tien rakentamista vält- järven maantien rakentamista varten.
23507: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
23508:
23509: Juho Rytkönen. Martti Leskinen.
23510: E. Hietanen. Hugo Manninen.
23511: 1342
23512:
23513: IV,577. - Rah.al. N:o 510.
23514:
23515:
23516:
23517:
23518: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vieremän - Ka-
23519: rankamäen - Otanmäen maantien rakentamiseksi.
23520:
23521:
23522: E d u s k u n n a ll e.
23523:
23524: Vuolijoen kuntaan on noussut nopeasti kentamisella helpotettaisiin puutavaran maan-
23525: Otanmäen teollisuuskeskus. Teollisuuskes- tiekuljetusta ja maataloustuotteiden markki-
23526: kuksen muodostuminen on samalla nostanut noimismahdollisuuksia ja kustannuksia. Tie-
23527: esille kysymyksen maantien tarpeellisuudesta suunnan asujamiston työ- ja taloudellisen elä-
23528: yhdistämällä Ylä-Savon asutusalueet Otan- män mahdollisuudet tien rakentamisen avulla
23529: mäen teollisuuskeskukseen. Nykyisiä teitä parantuisivat aivan ratkaisevasti nykyises-
23530: kulkien on Vieremän kirkolta matkaa Otan- tään. Tien rakentamista onkin asettunut puol-
23531: mäkeen n. 80 km. Yhdystie lyhentäisi sano- tamaan mm. Ylä-Savon taloudellinen neuvot-
23532: tun matkan lähes puoleen siitä, mitä se nyt telukunta, katsoen tien rakentamisen elintär-
23533: on. Lyhin matka tulisi olemaan Vieremän keäksi tehtäväksi. Taloudellisissa vaikeuk-
23534: kirkolta Karankamäen kautta Otanmäkeen. sissa kamppaileville Vieremän ja Vuolijoen
23535: Vieremän kunnan toimesta ja valtion avus- kunnille olisi eduksi, että tien rakentamisen
23536: tuksen turvin onkin maantietä tehty Viere- tarpeellisuudesta suoritettaisiin tutkimus ja
23537: män kirkolta Karankamäkeen asti n. 18 km. se rakennettaisiin mahdollisimman nopeasti
23538: Karankamäestä Otanmäkeen olisi rakentama- valtion varoilla otettuna huomioon, että tie
23539: tonta tietä n. 25 km. Karankamäen ja Otan- sen rakennustöiden tultua suoritetuksi tu-
23540: mäen välille olisi välttämättä saatava maan- lisi yhdistämään kahden maakunnan välisen
23541: tie yhdistämään Ylä-Savon asutusalueet liikenneyhteyden ja tien käytön luonne tu-
23542: Otanmäen teollisuuskeskukseen ja samalla lisi olemaan yleinen eikä paikallinen. Jo
23543: Kainuun maakuntaan. työttömyyden torjumisen varaltakin olisi sa-
23544: Maantien rakentaminen Vieremän Karan- notun tien rakennustöihin varauduttava.
23545: kamäestä Otanmäkeen parantaisi ei ainoas- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
23546: taan elintarvikkeiden kuljetusta teollisuus-
23547: keskukseen, vaan se lyhentäisi ja parantaisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23548: vallitsevia huonoja liikenneyhteyksiä. Tien tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23549: vaikutuspiiriin tulisi kuulumaan ainakin kan suuruisen määrärahan Vieremän
23550: 10 000 ha metsämaita ja niistä on suurin osa -Karankamäen--Otanmäen maantien
23551: valtion metsiä. Suhteellisen lyhyen tien ra- rakentamiseksi.
23552: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
23553:
23554: Juho Rytkönen. J. Mustonen.
23555: E. Hietanen. Hugo Manninen.
23556: Martti Leskinen. H. Tauriainen.
23557: 1343
23558:
23559: IV,578. - Rah.al. N:o 511.
23560:
23561:
23562:
23563:
23564: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen
23565: yli johtavan maantien pengerrystöiden suorittamiseksi.
23566:
23567:
23568: E d u s k u n n a II e.
23569:
23570: Suomussalmen kirkonkylään johtavilla gerrystä jatkettaisiin ja siten salmi tulisi
23571: teillä on kaksi lossia, jotka hidastavat liiken- kapeammaksi, virta suurenisi ja ilmeisesti
23572: nettä. Suomussalmen lossi sijaitsee mata- salmi pysyisi sulana läpi talven, jolloin tal-
23573: lassa salmessa, johon voitaisiin maantien venkaan aikana ei tarvitsisi ko. salmea kier-
23574: pengerrystä jatkaa niin, että lossin kulku- tää. Näin liikenne tulisi nopeammaksi.
23575: matka lyhenisi yli sadalla metrillä. Tästä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23576: pengerrystyö.stä on tiepiirin toimesta tehty nioittaen,
23577: suunnitelma ja sen työn suorittaminen sopisi
23578: myös työttömyystyönä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23579: Tiellä on suuri liikenne ja talven aikana tulo- ja merwarvioon 5 000 000 mar-
23580: salmessa on heikko jää, minkä vuoksi täytyy kan määrärahan Suomussalmen yli
23581: salmi kiertää, jolloin matka jatkuu noin 10 johtavan maantien pengerrystöiden
23582: km: llä. On tutkittu, että jos maantien pen- suorittamista varten.
23583: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
23584:
23585: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
23586:
23587:
23588:
23589:
23590: 69 E 645/56
23591: 1344
23592:
23593: IV,579. - Rah.al. N:o 512.
23594:
23595:
23596:
23597:
23598: TaUriainen ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
23599: tamiseksi Pudasjärven Puhokselta Kurkikylän kautta Suo-
23600: mussalmen Leinosenvaaraan.
23601:
23602:
23603: E d u s kun n alle.
23604:
23605: Vuoden 1954 valtiopäiville jätetyn toivo- kan määrärahan töiden aloittamiseksi
23606: musaloitteen n: o 549 perusteluihin viitaten Pudasjärven Puhokselta Kurkikylän
23607: ehdotamme kunnioittaen, kautta Suomussalmen Leinosenvaa-
23608: raan suunniteUulla tiellä.
23609: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23610: tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
23611: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
23612:
23613: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
23614: 1345
23615:
23616: IV,580. - Rah.al. N:o 513.
23617:
23618:
23619:
23620:
23621: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven - Sa-
23622: rajärven välisen maantien peruskorjaustöiden aloittami-
23623: seksi.
23624:
23625:
23626: E d u s k u n n a 11 e.
23627:
23628: Viitaten ed. Rytingin ym. vuoden 1955 kan suuruisen määrärahan Pudasjär-
23629: valtiopäivillä jätetyn rah.al. n: o 670 pel'US- ven kunnassa sijaitsevan Pudasjärven
23630: teluihin ehdotamme kunnioittaen, -Sarajärven välisen maantien perus-
23631: korjaustöiden aloittamiseksi.
23632: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23633: tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23634: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
23635:
23636: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
23637: Eino Uusitalo. Eemil Partanen.
23638: Aaro Kauppi. Niilo Ryhtä.
23639: M. 0. Lahtela.
23640: 1346
23641:
23642: IV,581. - Rah.al. N:o 514.
23643:
23644:
23645:
23646:
23647: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven Puhok-
23648: sen - Suomussalmen Näljängän välisen maantien raken-
23649: nustöiden aloittamiseksi.
23650:
23651:
23652: Eduskunnalle.
23653:
23654: Viitaten ed. Rytingin ym. vuoden 1955 kan suuruisen määrärahan Pudasjär-
23655: valtiopäiville jätetyn rah. al. n: o 669 perus- ven Puhoksen--Suomussalmen Näl-
23656: teluihin saamme kunnioittaen ehdottaa, jängän välisen maantien rakennustöi-
23657: den aloittamiseksi.
23658: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23659: tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
23660: Helsingissä 13 päivänä syyJkuuta 1956.
23661:
23662: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
23663: Eino Uusitalo. Eemil Partanen.
23664: Aaro Kauppi. Niilo Ryhtä.
23665: M. 0. Lahtela.
23666: 1347
23667:
23668: IV,582. - Rah.al. N: o 515.
23669:
23670:
23671:
23672:
23673: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
23674: mista varten Lestijärveltä Niskankorven talojen kautta
23675: Reisjärvelle.
23676:
23677:
23678: E d u s k.u n n a 11 e.
23679:
23680: Lestijärven kunnasta Reisjärvelle raken- nata Lestijoen uittoon mainitun joen alku-
23681: teilla olevan maantien työt aloitettiin v. 1953 juoksulle, josta uitto pääsee lähtemään ke-
23682: työttömyystöinä ja jatkettiin niitä tämän vättulvan aikana. Täten uiton kustannukset
23683: vuoden kevätkuukausina. Tiesuunnan pituus huojentuisivat erittäin tuntuvasti. Näin ol-
23684: on 16.5 km ja yhdistää se mainittujen kun- len, ottamalla huomioon maantien suuri ta-
23685: tain asukkaat. loudellinen merkitys, olisi tien rakentaminen
23686: Tien rakentaminen olisi kiireellisesti lop- kiireellisesti loppuun suoritettava. Siksi kun-
23687: puun saatettava, sillä paitsi yhdystienä, nioittaen ehdotamme,
23688: myös puutavaran kuljetuksessa uittoa sil-
23689: mällä pitäen sillä tulisi olemaan aivan rat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23690: kaiseva merkitys Lestijärveltä Himangalle. tulo- ja menoarvioon 50 000 000
23691: Puutavaran autokuljetukset voitaisiin tällöin markkaa maantien rakentamiseksi
23692: laajoilta alueilta Kinnulan ja Perhon sekä Lestijärveltä Niskankorven talojen
23693: Reisjärven ja Pihtiputaan kunnista Suun- kautta Reisjärvelle.
23694: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
23695:
23696: Matti Lepistö. Viljami Kalliokoski.
23697: 1348
23698:
23699: IV,583. - Rah.al. N: o 516.
23700:
23701:
23702:
23703:
23704: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta Koivun --
23705: Petäjäskosken välisen tien rakennus- sekä Lautiosaaren -
23706: Koivun välisen maantien oikaisu- ja korjaustöiden aloitta-
23707: miseksi.
23708:
23709:
23710: E d u s k u n n a ll e.
23711:
23712: Kemijoen itäpuolinen, Lantiosaaren-Koi- Koivun-Petäjäskosken välisen, 12 km:n pi-
23713: vun välinen tie on ollut jo useiden vuosien tuisen tien aikaansaaminen entistäänkin ajan-
23714: ajan, varsinkin kelirikkokausina, erittäin kohtaisemmaksi. Tien valmistuttua voidaan
23715: huonokuntoinen. Tästä huolimatta tiellä lii- Koivussa oleva lossi poistaa liikenteestä, jol-
23716: kennöidään vilkkaasti, sillä tien vaikutuspii- loin lossinpitokustannukset jäävät pois.
23717: rissä on laaja ja tiheä asutus. Jo pitkähkön Lantiosaaren-Koivun välisen tien oikaise-
23718: ajan on ollut vireillä suunnitelma tien oikai- minen ja korjaaminen sekä sen jatkaminen
23719: semiseksi ja korjaamiseksi. Petäjäskoskelle on tarpeellista myös työtilai-
23720: Kemijoen itäpuolella, Koivun ja Jaatilan suuksien lisäämiseksi Kemin maalaiskunnan
23721: välillä sijaitseva asutus on kokonaan vailla ja Tervolan kunnan väestölle. Erityisesti on
23722: tietä. Asukkaiden on kuljettava länsipuolelle Kemin maalaiskunnan alueella esiintynyt
23723: kauppoihin ja kouluun yli 5 km:n pituinen viime vuosina jatkuvasti kausiluontoista työt-
23724: matka. Tällä tiettömällä alueella on n. 60 tömyyttä.
23725: tilaa, joiden viljelysmaat ovat erittäin hyvät, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23726: mutta tien puutteessa niiden tehokas hyväk-
23727: sikäyttö ei ole mahdollista. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23728: Ryhdyttäessä rakentamaan Jaatilan lähei- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
23729: syyteen Petäjäskosken voimalaitosta, ilmoi- kan määrärahan Koivun--Petäjäskos-
23730: tettiin, että tien rakentaminen liittyy voima- ken välisen tien rakennus- sekä Lautio-
23731: laitossuunnitelmiin. Toistaiseksi ei tien raken- saaren--Koivun väl'isen maantien
23732: tamista ole aloitettu. Petäjäskosken padon oikaisU- ja korjaustöiden aloittami-
23733: valmistuttua ylikuljettavaan kuntoon tulee seksi.
23734: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
23735:
23736: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio. Toivo Friman.
23737: 1349
23738:
23739: IV,584. - Rah.al. N:o 517.
23740:
23741:
23742:
23743:
23744: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
23745: seksi Kemijoen eteläpuolelta Sierilästä Pekkalaan Rova-
23746: niemen - Kuusamon maantiellä.
23747:
23748:
23749: E d u s k u n n a ll e.
23750:
23751: Rovaniemen-Kuusamon välisellä maan- jokeen tullaan rakentamaan useita voima-
23752: tiellä on Kemijoen ylittävä Pekkalan lossi laitoksia, joista Pirttikoskella työt on jo
23753: n. 60 km: n päässä Rovaniemen kauppalasta. aloitettu, ja Kemi Oy:n antamien tietojen
23754: Kun liikenne Rovaniemen-Posion-Kuusa- mukaan tullaan voimalaitoksen rakentamisen
23755: mon maantiellä on vuosi vuodelta vilkastu- aikana myöskin tarvitsemaan Kemijoen ete-
23756: nut, on lossin tuottama suuri hankaluus läpuolen tietä.
23757: tullut enti.stään tuntuvammaksi. Kelirikko- Kuten edellä olevasta selviää, on Kemi-
23758: jen aikana - syksyisin ja keväisin - lii- joen eteläpuolen tie Sierilän ja Pekkalan
23759: kenne voi olla seisauksissa jopa viikkomääriä, väliseltä osalta yleisen liikenteen, paikalli-
23760: joten paitsi sitä, että lossin pitäminen ai- sen väestön, valtion metsien ja voimalaitos-
23761: heuttaa nykyisin valtiolle vuosittain suuria ten kannalta välttämätöntä kiireellisesti
23762: kustannuksia, se on omiaan vaikeuttamaan saada rakennetuksi.
23763: liikennettä. Kemijoen eteläpuolella oleva Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23764: asutus on täysin tien puutteessa, sillä Kemi- nioittaen,
23765: joen rantaäyräät ovat, kuten tunnettua, ta-
23766: vattoman korkeat ja jyrkät, joten joen etelä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23767: puolella asuvien asukkaiden on mahdotonta tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
23768: päästä joen toisella puolella olevan maan- kaa 'YI'/Jaantien rakentamiseksi Kemi-
23769: tien yhteyteen. Kemijoen eteläpuolella on joen eteläpuolelta Sierilästä Pekka-
23770: erinomaiset asutusmahdollisuudet. Valtion ja laan Rovaniemen-Posion-Kuusamon
23771: yksityisten metsätalouden kannalta on tien maantiellä.
23772: rakentaminen myöskin välttämätön. Kemi-
23773: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
23774:
23775: . J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. Eeli Erkkilä. .
23776: 1350
23777:
23778: IV,585. - Rah.al. N:o 518.
23779:
23780:
23781:
23782:
23783: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Javaruksen - Vuo-
23784: järven maantien rakennustöiden jatkamiseksi.
23785:
23786:
23787: E d u s k u n n a ll e.
23788:
23789: Maantien rakentaminen Kemijärven-Pel- vuoden 1949 valtiopäivillä lausunut toivo-
23790: kosenniemen maantiestä Kemijärven-Java- muksen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23791: ruksen kylän kautta Sodankylän Vuojärven mainitun tien rakentamiseksi.
23792: kylään, jossa se yhtyisi Rovaniemen-Sodan- Vaikka jo vuonna 1942 mainitun maantien
23793: kylän maantiehen, on ollut erikoisen mielen- rakentamishanke oli niin pitkällä, että sen
23794: kiinnon kohteena siitä lähtien kun Rovanie- johdosta vaadittiin tielain edellyttämä lau-
23795: men-Kemijärven rautatie rakennettiin. Tie sunto mm. Kemijärven kunnalta ja kunta
23796: olisikin pitänyt rakentaa heti rautatien val- lausunnossaan asettui sille kannalle, että tie
23797: mistuttua, koska sen rakentamisella olisi olisi heti rakennettava, nukahti hanke kui-
23798: avattu tärkeä tulotie pitkältä Inarin-Ivalon tenkin lähes vuosikymmeneksi. Vasta talvella
23799: -Sodankylän tieltä n. 40 km lähempänä ole- 1949-50, kun työttömyystöitä oli järjestet-
23800: valle Kemijärven rautatieasemalle ja siten tävä, alettiin sitä rakentaa Javaruksen kylän
23801: huomattavasti vähennetty kuljetuskustannuk- puoleisesta päästä Vuojärven kylää kohti.
23802: sia ja lisätty rautatien tuloja. Kun mainit- Kun tien rakentaminen on alettu jo 7 vuotta
23803: tua lähimmälle rautatieasemalle johtavaa sitten ja se on vieläkin keskeneräinen, olisi
23804: tietä ei rakennettu valtion toimesta, rakensi- se rakennettava valmiiksi, etteivät siihen uh-
23805: vat siitä Javaruksen ja Tohmon kylien asuk- ratut varat jäisi hyödyttömiksi, kuten monen
23806: kaat Kemijärven-Pelkosenniemen maan- muun tien rakentamiseen uhratuille varoille
23807: tiestä alkaen noin 21 km: n pitkän kylätien on käynyt.
23808: J avaruksen kylään asti. Täältä Rovaniemen Tien rakentaminen sen lisäksi, että se ly-
23809: -Sodankylän maantien varressa olevaan hentää matkaa Lapin tieltä lähimmälle rauta-
23810: Vuojärven kylään on noin 26 km. Matka on tieasemalle yli 40 km, on tarpeellinen senkin
23811: suurimmaksi osaksi sellaista valtion metsä- takia, että se kulkee sellaisia valtion metsä-
23812: maata, jossa ei ole milloinkaan puutavaraa maita, joilta ei ole milloinkaan puuta otettu,
23813: hakattu. Tämän tieosan rakennussuunnitelma eikä kannata ottaakaan ilman puheenaolevaa
23814: on laadittu metsähallituksen toimesta jo tois- tietä ja että tiesuunnalla ovat laajat ~a eri-
23815: takymmentä vuotta sitten ja tietä on työttö- koisen hyvät viljelyskelpoiset alueet, joille
23816: myysvaroilla alettu rakentaa talvella 1949- maanhankkijoitten asuttamista parhaillaan
23817: 1950 ja suoritettu töitä koko matkalla, mutta suunnitellaan ja joita varten tien rakenta-
23818: ei se ole vieläkään liikennöitävässä kunnossa. minen on myöskin välttämätön ja kiireelli-
23819: Mainitun tien rakentamista on mm. Oulun nen toimenpide.
23820: lääninhallitus jo ennen läänijakoa antamas- Tien rakennustöiden jatkaminen olisi to-
23821: saan lausunnossa pitänyt erikoisen tarpeelli- teutettava siihenkin nähden heti, että valtion
23822: sena ja ehdottanut sen kiireellisesti raken- metsien on katsottu olevan siinä tilassa, että
23823: nettavaksi. Asiaa on käsitellyt valtioneuvos- siellä olisi hakkuut pantava heti käyntiin sen
23824: ton marraskuun 20 päivänä 1935 Kainuun kymmenvuotissuunnitelman mukaan, joka
23825: ja Perä-Pohjolan talouselämän kohottamista niille on laadittu. Kun on kysymys tuhansia
23826: varten asettama komiteakin ja huhtikuun 14 hehtaareja käsittävästä valtion metsäalueesta,
23827: päivänä 1938 antamassaan mietinnössä ehdot- saataisiin tien rakennuskustannukset heti ta-
23828: tanut tien rakennettavaksi (komitean mie- kaisin puun kantohinnan nousun muodossa,
23829: tintö n:o 10 1938). Eduskuntakin on jo jos tie rakennetaan ennenkuin puut kaade-
23830: IV,585. - Lahtela ym. 1351
23831:
23832: taan ja kallein kustannuksin kuljetetaan Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
23833: pois tai ehtivät sinne kaatua tai lahota va- dotamme,
23834: hingoksi valtiolle.
23835: Kun tie on erikoisen tarpeellinen ja se että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23836: olisi pitänyt rakentaa heti Kemijärven rauta- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23837: tien valmistuttua ja kun sen rakentaminen kan suuruisen määrärahan J avaruksen
23838: valtion metsätalouden ja asutuksen vuoksi -Vuojärven maantien rakennustöiden
23839: on välttämätön ja se on keskeneräinen, olisi jatkamiseksi.
23840: sen valmiiksi rakentaminen kiireellisesti to-
23841: teutettava.
23842: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
23843:
23844: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
23845:
23846:
23847:
23848:
23849: 70 E 645/56
23850: 1352
23851:
23852: IV,586. - Rah.al. N:o 519.
23853:
23854:
23855:
23856:
23857: Pöykkö ym..: Määrärahan osoittamisesta Tolosenkylän - Lo-
23858: hinivan maantiesuunnan tutkimista varten.
23859:
23860:
23861: E d u s k u n n a II e.
23862:
23863: Tolosenkylän-Lohinivan maantie Ounas- lyskelpoisia. Tämän johdosta olisi tiesuun-
23864: joen länsipuolitse olisi hyvin tärkeä sen vai- nan tutkimiseen kiireellisesti ryhdyttävä, jo-
23865: kutuspiirin asukkaille, jotka ovat vailla ten kunnioittaen ehdotamme,
23866: kaikkia tieyhteyksiä. Etenkin kelirikkoai-
23867: koina, jolloin Ounasjokea ei voi ylittää, jou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23868: tuvat he suuriin vaikeuksiin. Asukasluku tulo- ja menoarvioon 2 miljoonaa
23869: ko. välillä on jo yli 300, mutta laajenisi se markkaa Tolosenkylär~r-Lohinivan
23870: huomattavasti, jos sinne saataisiin kunnol- maantiesuunnan tutkimista varten.
23871: linen tieyhteys, sillä maat ovat siellä vilje-
23872: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
23873:
23874: J. F. Pöykkö. Eeli Erkkilä. Eino Rytinki.
23875: 1353
23876:
23877: IV,587. - Rah.al. N:o 520.
23878:
23879:
23880:
23881:
23882: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Posion kunnan Aho-
23883: lan - Mourujärven - Maaninkavaaran maantien raken-
23884: nustöiden jatkamiseksi.
23885:
23886:
23887: E d u s k u n n a 11 e.
23888:
23889: Kysymys maantien rakentamisesta Posion työttömyyden aikoina ja koska työttömyyttä
23890: kunnan keskuksesta Aholasta Mourujärven on vain talvella.
23891: kylän kautta saman kunnan Maaninkavaa- Että ne tuhannet asukkaat pääsisivät tie-
23892: ran kylään, jossa se yhtyy Sallan-Kuusa- yhteyteen, jotka po. tiesuunnalla ovat, olisi
23893: mon maantiehen, on ollut vuosikymmeniä välttämätöntä, että tie saadaan rakennetuksi.
23894: vireillä. Sen rakentamisen on valtion komi- Näin sitäkin suuremmalla syyllä, koska kes-
23895: teakin jo ennen sotia katsonut tarpeelliseksi ken rakentamisen jättäminen on varojen
23896: ja eduskuntakin on useita eri kertoja lausu- hukkaan heittämistä. Jos tulo- ja meno-
23897: nut hallitukselle toivomuksen sen rakenta- arvion menojen lisäämiseen ei ole varaa, niin
23898: miseksi. Työttömyysvaroilla on tietä raken- voidaan siihen tarvittavat varat ottaa työt-
23899: nettu jo vuosina 1949-1956 ja saatu siitä tömyysvaroiksi varatulta momentilta vähen-
23900: osa valmiiksi ja muullakin osalla tehty tämällä sitä.
23901: pohjaustöitä ja käytetty siihen yli Kyseessä olevan tien valmiiksi rakenta-
23902: 150 000 000 markkaa. Siitä huolimatta, että minen on siihenkin nähden kiireellinen, että
23903: tien rakennustyöt ovat kesken ja että tie Kuusamon kuntaa varten säädetyn isojako-
23904: pitäisi saada kokonaisuudessaan liikennöitä- lain, joka koskee myöskin Posion kuntaa,
23905: vään kuntoon, ei hallitus ole ottanut vuoden 16 § :n mukaan on tarvittavat tiet raken-
23906: 1957 tulo- ja menoarvioesitykseensä määrära- nettava valtion toimesta ja varoilla ja että
23907: haa mainitun tien rakentamiseksi. Ellei siihen tämä tien on niitä, jotka olisi mainitun lain
23908: oteta määrärahaa, jää tien rakennustyö kes- mukaan rakennettava.
23909: ken ja ne varat, mitä siihen on käytetty, Ottaen vielä huomioon sen, että eduskunta
23910: jäävät hyödyttömiksi ja tientarve tyydyttä- on useaan kertaan lausunut, että kesken ra-
23911: mättä. Tällainen varojen käyttö on epätar- kentamisen olevat tiet olisi rakennettava val-
23912: koituksenmukaista ja myöskin epätaloudel- miiksi, on määrärahan ottaminen tähänkin
23913: lista. Määrärahan ottaminen siinäkin ta- nähden eduskunnan aikaisemman kannan
23914: pauksessa, että tietä rakennetaan seuraa- mukainen toimenpide.
23915: vanakin talvena työttömyyden torjumiseksi . Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
23916: varatuilla varoilla, on välttämätön, koska ehdotamme, ·
23917: talvella, lumen ja roudan aikana, tietä ei
23918: voida rakentaa sellaiseksi, että sitä voitai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23919: siin kesällä liikennöidä. Jotta tie saataisiin tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23920: kesällä liikennöitävään kuntoon, olisi siihen kan määrärahan keskeneräisenä ole-
23921: otettava varsinainen määräraha, koska työt- van Posion kunnan AhoZan-Mouru-
23922: tömyysvaroja ei voida käyttää muulloin kuin järven--Maaninkav·aaran maantien ra-
23923: kennustöiden jatkamiseksi.
23924: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
23925:
23926: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.. J. F. Pöykkö.
23927: 1354
23928:
23929: IV,588. - Rah.al. N:o 521.
23930:
23931:
23932:
23933:
23934: Lahtela ym. : Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
23935: seksi Ylikitkajärven luoteispuolta Posion - Kuusamon
23936: maantiestä Kemijärven- Kuusamon maantiehen.
23937:
23938:
23939: E d u s k u n n a ll e.
23940:
23941: Kysymys maantien rakentamisesta Posion yli 1000 asukasta ja kolme kansakoulua ja
23942: -Kuusamon ja Kemijärven- Kuusamon sinne on maanhankintalain perusteella muo-
23943: maanteiden välille Ylikitkajärven luoteis- dostettu rintamamiestilojakin ja voidaan
23944: puolta on ollut kauan vireillä ei ainoastaan asuttaa lisää, on selvää, että tien rakentami-
23945: mainitun kahden pitkän tien yhdistämiseksi, nen on todellisen tarpeen vaatima, eikä sen
23946: vaan myöskin niiden Kuusamon ja Posion rakentamista enää pitäisi siirtää vuodesta
23947: kuntiin kuuluvien yli 1 000 asukkaan tien- toiseen, koska se estää siellä asuvan väestön
23948: tarpeen tyydyttämiseksi, jotka asuvat tiettö- toimeentulomahdollisuuksien paranemisen ja
23949: mällä alueella mainitun Kitkanjärven luo- tuottaa heille monessa eri muodossa voitta-
23950: teispuolella. Mainittu yhdystie, jonka pituus mattomia vaikeuksia sekä aiheuttaa maini-
23951: tulisi olemaan noin 30 km, alkaisi Posion- tuille kunnille ja valtiolle suuria koululais-
23952: Kuusamon maantiestä sanotulla tiellä olevan ten majoitus- ja kuljetusmenoja ja estää
23953: Mourunsalmen lossipaikan pohjoispuolelta .ia kelirikkojen aikana lasten koulunkäynnin pit-
23954: kulkisi Posion kuntaan kuuluvan Ylikitkan kiksi ajoiksi kokonaan.
23955: ja Toivan kylien sekä Kuusamon kuntaan Kyseessä olevan tien pikaista rakentamista
23956: kuuluvien Kivilahden ja Alakitkan kylien edellyttää myöskin se, että ne kansalaiset,
23957: kautta sekä päättyisi Kemijärven-Kuusa- jotka asuvat tiettömällä alueella, maksavat
23958: mon maantiehen Kilkilösalmen länsipuolella. välittömät verot samojen perusteiden mukaan
23959: Mainitun maantien rakentamisen on myös- kuin nekin, jotka asuvat valtion rakentamien
23960: kin eduskunta katsonut niin tarpeelliseksi, maanteiden ja rautateiden varsilla ja sen
23961: että jo vuoden 1949 valtiopäivillä (14. 10. lisäksi vielä mm. liikevaihtoveronkin kor-
23962: 1949) on kehoittanut hallitusta pikaisesti keista kuljetuskustannuksista.
23963: tutkituttamaan tiesuunnan, joka tutkiminen Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
23964: on myöskin suoritettu. dotamme,
23965: Kun Kuusamon ja Posion kuntain isojako
23966: on nyt päättymäisillään ja po. tie olisi pitä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23967: nyt rakentaa 27 päivänä tammikuuta 1950 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
23968: annetun Kuusamon isojakolain ( 43/50) 16 kan suuruisen määrärahan maantien
23969: § : n mukaan, joka laki koskee myöskin Kuu- rakentamiseksi Ylikitkajärven luoteis-
23970: samon kunnasta erotettua Posion kuntaa, puolta Posion--Kuusamon maantiestä
23971: valtion varoilla ja toimesta, ja kun maini- Kemijärven--Kuusamon maantiehen.
23972: tulla tiesuunnalla tiettömässä erämaassa on
23973: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
23974:
23975: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
23976: 1355
23977:
23978: IV,589. - Rah.al. N:o 522.
23979:
23980:
23981:
23982:
23983: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
23984: seksi Rovaniemen - Kemijärven rautatiellä olevan Vian
23985: aseman ja V anttausjärven maantien välille.
23986:
23987:
23988: Eduskunnalle.
23989:
23990: Heti sen jälkeen kun Rovaniemen-Kemi- Valtion metsätaloudelle on myöskin ko.
23991: järven rautatie valmistui vuonna 1934, olisi tien rakentamisesta erikoisen suuri hyöty,
23992: pitänyt rakentaa noin 27 km: n pituinen yh- koska sen vaikutuspiirissä ovat laajat valtion
23993: dystie Rovaniemen-Posion maantieltä Rova- metsämaat, joista voitaisiin kaikenlainen puu-
23994: niemen kunnan Viirin kylässä mainitulla tavara kuljettaa autolla mainitulle Vian rau-
23995: rautatiellä olevalle Vian asemalle. Sen on tatieasemalle tarvitsematta niitä ajaa noin
23996: ehdottanut rakennettavaksi valtion komitea- 60 km edempänä olevalle Rovaniemen ase-
23997: kin. Kun tätä tietä ei rakennettu ja maini- malle, kuten nyt on tehtävä. Siitä olisi myös-
23998: tulla tiesuunnalla olevalle Vanttausjärven kin suuri etu rautatielle, koska se saisi poltto-
23999: asutusalueelle perustettiin suuri määrä asu- puunsa paljon halvemmilla kustannuksilla ja
24000: tuslain edellyttämiä viljelystiloja, rakensi koska tien rakentaminen tulisi huomattavasti
24001: maatalousministeriön asutusasiainosasto en- lisäämään Vian rautatieaseman liikennetulo-
24002: nen talvisotaa Rovaniemen-Posion maan- jakin. Yleiselle maantieliikenteelle olisi myös-
24003: tiestä mainittua suuntaa Vian asemaa kohti kin huomattava etu po. tien rakentamisesta
24004: po. tietä n. 18 :Y2 km pituudelta. Rakenta- siihen nähden, että mainitun rautatien poh-
24005: matta on siis vain n. 8 % km pituinen osa joispuolella olevalta Rovaniemen-Kemijär-
24006: Vian aseman puoleisesta päästä. Tämä ra- ven maantieltä, johon yhtyy Rovaniemen-
24007: kentamaton tieosa estää mainitun tien var- Sodankylän maantie, on rakennettu Vian ase-
24008: ressa asuvaa väestöä käyttämästä mainittua malle tulotie. Kun Vian aseman ja Vanttaus-
24009: Vian rautatieasemaa liikennöimiseen ja pa- järven välille rakennetaan maantie, avautuu
24010: kottaa heidät liikennöimään noin 40-60 km siitä samalla suora kulkureitti pohjoisesta
24011: edempänä olevalla rautatieasemalla. Kun Vian aseman kautta Rovaniemen-Posion ja
24012: edellä mainitun, jo rakennetun tien varressa Rovaniemen-Sodankylän maanteiden välille
24013: on yli 40 taloa ja kun Vian rautatieasemaa tarvitsematta kiertää Rovaniemen kauppalan
24014: voisivat näiden lisäksi käyttää lähimpänä kautta noin 70 km pitempää tietä.
24015: liikennepaikkana kaikki ne, jotka asuvat Mainittakoon vielä, että eduskunta kulku-
24016: Rovaniemen-Posion maantien varressa mai- laitosvaliokunnan mietinnön mukaisesti viime
24017: nitun Vanttausjärvelle rakennetun tien er- keväänä hyväksyi toivomuksen, että hallitus
24018: kanemispaikan etelä- ja pohjoispuolella, on ryhtyisi toimenpiteisiin po. tien rakentami-
24019: selvää, että varsin suuri asukasmäärä estyy seksi.
24020: käyttämästä lähintä rautatieliikennepaikkaa Mainitun tien rakentaminen nyt kun Ke-
24021: niin kauan kuin p.o. 8% km:n pituinen mijoessa olevaa Pirttikosken voimalaitosta on
24022: maantie on rakentamatta Vian rautatiease- alettu rakentaa, on senkin vuoksi toteutet-
24023: malle asti. tava pian, koska po. rautatieasemalta on mai-
24024: Kun se matka, jolle olisi rakennettava pu- nitulle voimalaitoksen rakennuspaikalle pal-
24025: heenaoleva maantie, on hyvää, viljelyskel- jon lyhyempi matka kuin miltään muulta
24026: poista metsämaata, tulee se asutetuksi heti rauta tie asemalta.
24027: kun tie on rakennettu, koska asutettavia sa- Kun kaikki edellä kerrottu voidaan saa-
24028: notulla seudullakin on paljon. vuttaa rakentamalla 8 % km: n pituinen Vian
24029: 1356 IV,589. - Vian-Vanttausjärven maantie.
24030:
24031:
24032: asemalle johtava erikoisen tarpeellinen tulo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24033: tie, olisi se mahdollisimman pian rakennet- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
24034: tava. kan suuruisen määrärahan maantien
24035: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- rakentamiseksi Rovaniemen-Kemijär-
24036: dotamme, ven rautatiellä olevan Vian aseman ja
24037: V anttausjärven maantien välille.
24038: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24039:
24040: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
24041: 1357
24042:
24043: IV,590. - Rah.al. N:o 523.
24044:
24045:
24046:
24047:
24048: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhan - iimojär.
24049: ven maantien parantamiseen Ranuan kunnassa.
24050:
24051:
24052: E d u s k u n n a II e.
24053:
24054: Kuhan-Simojärven välinen 26 km pitui- takulkutie. Kun Ranuan kunnassa ilmeisesti
24055: nen tie Ranuan kunnassa rakennettiin aikoi- ensi vuoden aikana tulee paljon työttömyyttä,
24056: naan metsähallinnon toimesta kevytrakentei- olisi tietyö siinäkin mielessä tarpeen vaa-
24057: seksi huoltotieksi. Vuonna 1928 tie otettiin tima.
24058: maantieksi suorittamatta sillä kuitenkaan mi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24059: tään perusparannustöitä. Tie on kuntonsa nioittaen,
24060: puolesta heikko ja aiheuttaa vuosittain mo·
24061: niviikkoisia liikennekieltoja. Sen jälkeen kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24062: Simojärven-Mäntyjärven-Posion äskettäin tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
24063: valmistunut maantie on kolmannen luokan kan määrärahan Kuhan-Simojärven
24064: soratie, olisi myöskin Kuhan-Simojärven maantien perusparannustöiden aloitta.
24065: maantie saatettava vastaavanlaiseksi, koska mista varten Ranuan kunnassa.
24066: tiestä nyttemmin on tullut huomattava kaut-
24067: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24068:
24069: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö.
24070: 1368
24071:
24072: IV,591. - Ra.h.al. N:o 524.
24073:
24074:
24075:
24076:
24077: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarenkylän - Mel-
24078: tauksen maantiesuunnan tutkimista varten.
24079:
24080:
24081: E d u s k u n n a 11 e.
24082:
24083: Saarenkylän-Meltauksen maantie Ounas- metsäalueet, joten puutavaran kuljetuksen
24084: joen itäpuolitse olisi hyvin tärkeä sen vaiku- vuoksikin tie tulee olemaan hyvin tärkeä.
24085: tuspiiriin kuuluville asukkaille, jotka ovat Tällä maantiellä tulee olemaan myöskin suuri
24086: vailla kaikkia tieyhteyksiä. Erittäinkin keväi- merkitys Ounasjoelle rakennettavien voima-
24087: sin ja syksyisin, kelirikkoaikoina, joutuvat laitosten kannalta. Kysymyksessä olevan
24088: he suuriin vaikeuksiin, kun ei voi Ounas- maantien rakentamisen avulla vapaudutaan
24089: jokea ylittää. Asutusta Ounasjoen itäpuolelle Alajärven ja Kuoksojärven Ounasjoen yli-
24090: Rovaniemen kauppalasta alkaen on muodos- kulkulosseista, jotka olletikin keväisin ja syk-
24091: tunut verrattain paljon ja asutuksen laaje- syisin kelirikon aikana aiheuttavat liiken-
24092: nemiselle on hyvin suuret mahdollisuudet. teessä keskeytyksen ja huomattavat lisäkus-
24093: Aikoinaan suoritetussa isojaossa sijoitettiin tannukset.
24094: saman talon tiluksia joen pohjois- ja etelä- Edellä olevat näkökohdat huomioon ottaen
24095: "puolelle. Kun Ounasjoen länsipuolella maan- olisi tiesuunnan tutkiminen kiireellisesti tut-
24096: tien vaikutuksen vuoksi on asutukselle otettu kittava, joten kunnioittaen ehdotamme,
24097: jo käyttökelpoisimmat maat, niin sitä vastoin
24098: on asutusmahdollisuudet Ounasjoen itäpuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24099: lella, jossa on hyvät viljelysmaat ja huo- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar-
24100: mattavat jokivarsiniityt, jotka voidaan ottaa kan määrärahan Saarenkylän-Mel-
24101: viljelykselle. Samoin itäpuolen tien vaikutus- tauksen maantiesuunnan tutkimista
24102: piiriin kuuluu suuret yksityisten ja valtion varten.
24103: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
24104:
24105: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
24106: 1369
24107:
24108: IV,592. - Rah.al. N:o 525.
24109:
24110:
24111:
24112:
24113: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kallon - Kaukosen
24114: maantien rakentamiseksi.
24115:
24116:
24117: E d u s k u n n a 11 e.
24118:
24119: Sen jälkeen, kun rakennettiin tie Kolarin tavaran kuljetuksessakaan ei uus1 Ja hyvä-
24120: kunnan Kurtakon ja Kittilän kunnan Kal- kuntoinen tie voi toistaiseksi kunnollisesti
24121: lon kylien välille, on Muoniojoen tiestä itään palvella.
24122: Kittilän kunnan Kallon kylään saakka hyvä Kun tieviranomaisilla on rakennussuun-
24123: maantie. Muoniojoen tien ja Ounasjoen tien nitelmat valmiina, olisi Kallon-Kaukosen
24124: yhdistämiseksi tällä kohdalla tarvittaisiin välisen tieosuuden rakentaminen suoritettava
24125: enää vain 1930-luvulla rakennetun Kallon- mahdollisimman nopeasti.
24126: Kaukosen kylätien rakentaminen maantieksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
24127: Viime mainittu kylätie on kunnoltaan niin nioittaen,
24128: heikko, että se estää melkein täydellisesti
24129: kauttakulkuliikenteen Kolarin ja Kittilän että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24130: kunnat yhdistäväliä uudella tiellä. Posti- ja tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
24131: linjavaunuliikennettä on voitu järjestää vain kan määrärahan Kallon--Kaukosen
24132: Koiarista Kallonkylään. Paikallista tarvetta tien rakentamiseksi.
24133: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta, 1956.
24134:
24135: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
24136: Eino Tainio.
24137:
24138:
24139:
24140:
24141: 71 E 645/lro
24142: 1360
24143:
24144: IV,593. - Ra.h.a.l. N:o 526.
24145:
24146:
24147:
24148:
24149: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta tierakennustyön aloit-
24150: tamiseksi Tepaston kylästä Lompolon kautta Puljujärven
24151: kylään Kitt,;'län kunnassa.
24152:
24153:
24154: E d u s kun n a 11 e.
24155:
24156: Kittilän kunnan pohjoisosassa sijaitsevat samalla suoran tieyhteyden aikaansaamista
24157: Lompolan ja Puljujärven kylät ovat niitä Keski-Lapin ja Enontekiön välille. Se syn-
24158: harvoja huomattavia, Lapin läänin kyliä, joi- tyisi yhdistämällä myöhemmin Nunnaseen
24159: hin ei ole minkäänlaista tieyhteyttä. Molem- päättyvä tie etelästä tulevaan tiehen.
24160: mat kylät ovat vielä erikoisasemassa sen Tepaston-Lompolon-Puljujärven suun-
24161: vuoksi, ettei niihin ole käyttökelpoisia vesi- nalla on valtiolla paljon täysin koskematto-
24162: teitäkään, joten tarvikkeet sinne on kuljetet- mia metsiä, joiden hyväksikäyttö ilman tä-
24163: tava kesäaikana kantamalla. Tien puutteesta män tien rakentamista on täysin mahdotonta.
24164: johtuen ihmisten elämä on näissä kylissä ku- Yksityistenkään ihmisten metsillä ei tien
24165: vaamattoman vaikeaa. puutteesta johtuen ole juuri minkäänlaista
24166: Aikanaan on suunniteltu tien rakentamista arvoa. Tämän tien rakennustyö olisi myös
24167: näihin kyliin ja jo ennen sotia aloitettiin aivan helposti järjestettävä työttömyystyö-
24168: sen rakentaminen Kittilän kunnan Könkään kohde ympäristön asukkaille.
24169: kylästä pohjoiseen. Nykyään tämä tie on jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24170: valmis Tepaston kylään. Nyt olisi sen raken- nioittaen,
24171: tamista jatkettava Lompolon kylään, johon
24172: on matkaa n. 12 km, ja siitä edelleen Pulju- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24173: järven kylään. Koko tien pituudeksi Tepas- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
24174: tosta Puljujärvelle tulisi 25-27 km. Kun määrärahan tierakennustyön aloittami-
24175: äskettäin on valmistunut maantie Enontekiön seksi Tepaston kylästä Lompolon
24176: Peltovuoman kylästä Nunnasen kylään, niin kautta Puljujärven kylään KitUlän
24177: tämän tien rakentaminen tulisi palvelemaan kunnassa.
24178: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
24179:
24180: Toivo Friman. Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
24181: 1361
24182:
24183: IV,594. - Rah.al. N:o 527.
24184:
24185:
24186:
24187:
24188: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
24189: seksi Savukosken Värriön kylästä Tanhuan kylään.
24190:
24191:
24192: E d u s k u n n a 11 e.
24193:
24194: Savukosken kuntaan kuuluva, n. 300 asu- ja menoarvioksi lausunut odottavansa, että
24195: kasta käsittävä Tanhuan kylä, joka sijaitsee tämän tien rakentaminen pantaisiin pian
24196: Savukosken ja Sodankylän keskivaiheilla, on käyntiin.
24197: vielä kokonaan vailla tieyhteyttä oman kun- Kun tien valmistuminen on paikallisen asu-
24198: tansa keskukseen. Jo ennen sotia on Savu- tuksen vuoksi välttämätön ja tiellä tulee ole-
24199: koskelta rakennettu maantie Värriön kylään, maan suuri merkitys valtion metsävarojen
24200: josta vielä on Tanhuan kylään n. 22 km: n kuljetustienä sekä kauttakulkutienä Itä-La-
24201: tietön taival. Tälle välille on suunniteltu pe- pista Keski- ja Pohjois-Lappiin, ehdotamme
24202: rustaa 50-70 tilaa käsittävä rintamamies- kunnioittaen,
24203: asutusalue, minkä vuok~i paikallinen maan-
24204: lunastuslautakunta pitää tien rakentamista että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24205: välttämättömänä. Tarkoitukseen on eduskunta tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
24206: muutamia vuosia sitten myöntänyt 5 000 000 kan määrärahan maantien rakentami-
24207: mk: n määrärahan, joka lienee käytetty tien seksi Savukosken Värriön kylästä Tan-
24208: tutkimus- ja suunnittelutöihin. Eduskunta huan kylään.
24209: on myöskin vastauksessaan vuoden 1955 tulo-
24210: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24211:
24212: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
24213: 1362
24214:
24215: IV,595. - Rah.a.l. N: o 528.
24216:
24217:
24218:
24219:
24220: Lahtela. ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakennus-
24221: töiden jatkamiseksi Sodankylän kunnan Kelujärven ky-
24222: lästä Tanhuan kylän kautta Savukosken kunnan Värriön
24223: kylään.
24224:
24225:
24226: E d u s k u n n a 11 e.
24227:
24228: Kysymys maantien rakentamisesta Sodan- Mainitun tien rakentamista pitävät myös-
24229: kylän ja Savukosken maantien keskusten vä- kin asianomaisten kuntien maanlunastuslau-
24230: lille on ollut jo kauan aikaa vireillä. Kun jo takunnat erikoisen tarpeellisena, koska siellä
24231: ennen sotia on rakennettu maantie Sodan- on varsinaisen laajoja viljelyskelpoisia soita,
24232: kylän kunnan keskuksesta Kelujärven ky- joita voitaisiin käyttää asuttamiseen, jos tie
24233: lään ja Savukosken keskuksesta Värriön ky- olisi.
24234: lään, olisi mainittujen maanteitten välille Valtion metsätaloudelle olisi po. tie erikoi-
24235: rakennettava yhdystie senkin vuoksi, että sen tarpeellinen ja tuottaisi suuria tuloksia,
24236: mainitulla matkalla on Savukosken kuntaan koska ne valtion metsämaat, joita tie hyödyt-
24237: kuuluva Tanhuan kylä, jossa on n. 300 asu- täisi, käsittävät tuhansia hehtaareja.
24238: kasta, ja johon ei ole mistään päin kuljet- Kun teitä rakennetaan yksinomaan metsä-
24239: tavaa tietä, että tämän tiettömässä erämaassa taloudenkin vuoksi ja mainittu tie on tar-
24240: olevan kylän asukkaat pääsisivät tieyhtey- peellinen monesta muustakin syystä, olisi sen
24241: teen ja että siitä avautuisi suora tieyhteys valmiiksi rakentaminen kiireellisesti toteutet-
24242: puheena olevien kuntien keskusten välille. tava. Onhan epätaloudellista, että tien ra-
24243: Kun jo useita vuosia sitten alettiin raken- kentamiseen on useina vuosina käytetty val-
24244: taa työttömyysvaroilla mainittua tiesuuntaa, tion varoja,. eikä tietä rakenneta kuljetta-
24245: maantietä mainitusta Kelujärven kylästä vaan kuntoon, vaikka sen tarve on monesta-
24246: Tanhuan kylää kohti ja sitä on rakennettu kin syystä erikoisen suuri.
24247: useana talvena, olisi aivan välttämätöntä, että Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
24248: tien rakennustyöt jatkettaisiin varsinaisilla dotamme,
24249: määrärahoilla.
24250: Kun sanotulle Tanhuan kylän seudulle on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24251: perustettu sotien jälkeen maanhankintalain tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
24252: edellyttämiä rintamamiestiloja ja lain mu- kan suuruisen määrärahan maantien
24253: kaan heille olisi myös rakennettava tie, on rakennustöiden jatkamiseksi Sodan-
24254: kohtuutonta, ettei sen rakentamiseksi ole vielä kylän kunnan Kelujärven kylästä Tan-
24255: ensi vuodenkaan tulo- ja menoarvioesitykseen huan kylän kautta Savukosken kunnan
24256: otettu määrärahaa. Värriön kylään.
24257: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
24258:
24259: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
24260: 1863
24261:
24262: IV,596. - :&ah.al. X:o 529.
24263:
24264:
24265:
24266:
24267: Lahtela. ym.: Määräraha11. osoittamisesta bwrin kirkonkylän
24268: - Menesjärven maantien saattamiseksi autoilla liikettnöi-
24269: tävään kuntoon.
24270:
24271:
24272: E d u s k u n n a ll e.
24273:
24274: Maantien rakentaminen Inarin kirkonky- liikennöitävään kuntoon saattaminen mainit-
24275: lästä Menesjärvelle ja edelleen Enontekiön tuun kylään kuljetettaville tavaroille 8-14
24276: Peltovuoman maantiehen sekä Menesjärveltä markan kuljetuskustannusten alenemista ja
24277: Lemmenjoelle on kauan sitten katsottu tar- vastaavaa toimeentulomahdollisuuden paran-
24278: peelliseksi asujamiston saattamiseksi tieyh- tamista. Saman suuruisen kuljetuskustannuk-
24279: teyteen ja valtion metsien tientarpeen vuoksi. sen alentumisen se aiheuttaa myös kaikille
24280: Mainittujen maanteiden rakentamista kos- muillekin asukkaille, jotka tulevat käyttä-
24281: kevaa kysymystä on tutkinut mm. valtioneu- mään mainittua tietä. On selvää, että valtion
24282: voston huhtikuun 17 päivänä 1935 Lapin metsätalous tulee tiestä hyötymään paljon
24283: taloudellisten olojen parantamista . varten enemmän kuin yksityiset, koska tien vaiku-
24284: asettama komitea ja huhtikuun 8 päivänä tuspiirissä ovat tuhansia hehtaareja käsittä-
24285: 1938 antamassaan mietinnössä ehdottanut ne vät metsäalueet, joiden puutavarain hyväksi-
24286: rakennettavaksi (komitean mietintö n:o käyttö ja metsien hoito tulee sitä halvem-
24287: 8/1938). maksi, mitä paremmat kuljetusmahdollisuu-
24288: Tämän jälkeen on mainittua tietä, osaksi det ovat.
24289: maamme ja osaksi saksalaisten toimesta, ra- Porotalous, joka on Inarin kunnassa eri-
24290: kennettu Inarin kirkonkylän ja Menesjärven koisen suurimerkityksellinen elinkeino ja
24291: välillä, joka matka on n. 35 km, sellaiseen jonka keskeisimpiä paikkoja on Menesjärven
24292: kuntoon, että sitä voidaan jollain tavoin au- seutu, tulisi myöskin saamaan huomattavia
24293: toilla liikennöidä silloin kun maa on kuiva tuloksia mainitusta maantiestä. Porot voitai-
24294: tai auton kantavaksi jäätynyt ja lumeton. siin teurastaa aikaisin syystalvella, jolloin ne
24295: Mainitun tien autoilla liikennöitävään ovat lihavia, ja kuljettaa tuotteet maanteitse
24296: kuntoon rakentaminen Inarin kirkonkylästä autoilla kulutuskeskuksiin ja alentaa kulje-
24297: Menesjärvelle on erikoisen tarpeellinen, ei tuskustannuksia ainakin 80 % nykyisestään.
24298: vain Menesjärven kylässä ja sen ympäris- Sairaus- ja tapaturmatapauksissa, joita
24299: tössä asuvain kansalaisten saattamiseksi tie- aina sattuu, olisi tie aivan välttämätön, että
24300: yhteyteen, vaan myöskin valtion metsien ja väestölle voitaisiin antaa se apu, minkä tei-
24301: Lemmenjoen kullankaivajain sekä Lemmen- den varsilla asuvat kansalaiset ovat saaneet
24302: joella olevien asukkaiden tientarpeen tyydyt- jo vuosikymmeniä. •
24303: tämiseksi. Kun Menesjärven kylä on laajan Kyseessä olevan Inarin kirkonkylän ja
24304: valtion metsämaan keskellä, on itsestään Menesjärven välisen tien autoilla liikennöi-
24305: selvää, että tie jo yksin valtion metsien kan- tävään kuntoon rakentamiseksi on tie- ja
24306: nalta asiaa ajatellen olisi rakennettava, vesirakennushallituksen toimesta vuoden
24307: vaikkei siellä olisi asukkaita olemassakaan, 1951 alkuun suoritettu tutkiminen ja kus-
24308: liikennekel poiseksi. tannusarvion teko.
24309: Kun Menesjärven kylässä on niin paljon Tässä yhteydessä on mainittava, että Ina-
24310: asukkaita, että se on erillinen kansakoulu- rin kunta on anonut, että mainitun maan-
24311: piiri ja kun tavarain kuljetus Inarin kirkon- tien kunnostaminen suoritettaisiin työttö-
24312: kylästä Menesjärvelle maksaa kesän aikana myyden poistamiseksi varatuilla varoilla ja
24313: 9-15 markkaa kilolta, tietää tien autoilla että eduskuntakin, jo käsitellessään vuoden
24314: 1364 IV,596. - Inarin-Menesjärven maantie.
24315:
24316:
24317: 1952 tulo- ja menoarviota, on lausunut, että nen, olisi sen rakentamiseksi otettava ensi
24318: sen rakentamiseen olisi käytettävä työttö- vuoden tulo- ja menoarvioon määräraha.
24319: myysvaroja. On selvää, että vaikka sitä tal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24320: .ven aikana rakennettaisiin työttömyysva- nioittaen,
24321: roilla, on siihen varattava varsinaisiakin va-
24322: roja, koska talvella ei voida rakentaa tietä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24323: sellaiseksi, että se olisi liikennekelpoinen. tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
24324: Kun mainittu tie saadaan verraten vähillä . kan suuruisen määrärahan Inarin kir-
24325: kustannuksilla rakennetuksi autoilla liiken- konkylän--Menesjärven maantien au-
24326: nöitävään kuntoon ja kun tien tarve on val- toilla liikennöitävään kuntoon saatta-
24327: tion metsätaloudellekin erikoisen tarpeelli- miseksi.
24328: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
24329:
24330: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
24331: 1366
24332:
24333: IV,597. - Rah.al. N:o 530.
24334:
24335:
24336:
24337:
24338: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaamasen -
24339: Sevettijärven lumikiitäjätien kunnostamiseksi Inarin kun-
24340: nassa.
24341:
24342:
24343: E d u s k u n n a 11 e.
24344:
24345: Inarin Sevettijärvellä, josta on lähimmälle Sevettijärven asukkaiden taloudellisia vai-
24346: maantielle, Inarin Kaamaseen n. 100 ikm:n keuksia on lisännyt useina vuosina vallinnut
24347: matka, on yli 400 asukasta. Täällä he ovat työttömyys, mikä uusiutunee myös tulevana
24348: asutuskeskuksista etäällä, tieyhteyttä vailla talvikautena. Kaamasen-Sevettijärven lumi-
24349: joutuneet erittäin vaikeaan asemaan. Sään- kiitäjätien kunnostaminen olisi Sevettijärven
24350: nöllistä kulkuyhteyttä ei ole muulloin kuin ja Kaamasen kylien työttömien kannalta
24351: talvella lumikiitäjän avulla. Kesän aikana myös sijaintinsa puolesta sopiva työkohde.
24352: on voitu valtion toimesta järjestetyllä moot- Korjaustöiden aloittaminen toisi ansiomah-
24353: toriveneellä kulkea osa matkaa, mutta täl- dollisuuksia, joten se helpottaisi välittömästi
24354: löinkin jää maamatkaa vielä 50 km. asukkaiden tukalaa taloudellista asemaa.
24355: Lumikiitäjäliikenteestä saadun kokemuksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
24356: mukaan on ennen liikenteen aloittamista ta-
24357: sattava tien pohja ja suoritettava sen soras- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24358: taminen. Tulvavaurioiden johdosta on tar- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
24359: peellista kunnostaa myös rumpuja ja siltoja kan määrärahan Inarin kunnassa si-
24360: sekä rakentaa kokonaan uudelleen tulvan jaitsevan Kaamasen- Sevettijärven
24361: viemä silta. välisen lumikiitäjätien kunnostami-
24362: seksi.
24363: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24364:
24365: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
24366: Eino Tainio. Erkki Koivisto.
24367: 1366
24368:
24369: IV,598. - Rah.al. H:o 531.
24370:
24371:
24372:
24373:
24374: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Peltovuoman-Nun-
24375: nasen maantien rakennustöiden loppuunsaattamiseksi.
24376:
24377:
24378: E d u s k u n n a ll e.
24379:
24380: Työttömyysvaroilla on maassamme aloitettu maantieverkkoon Enontekiöllä. Mutta myös
24381: runsaasti tietöitä voimatta niitä talvisaikaan kauttakulkutienä sillä tulee olemaan suun
24382: saada valmiiksi. Eräs sellainen on Peltovuo- merkitys sen jälkeen, kun tämä tie tulee yh-
24383: man-Nunnasen välinen, n. 13 km pitkä. distettäväksi Puljun kautta Kittilään ja Ina-
24384: maantie Enontekiön kunnassa. Tämän tien riin johtaviin teihin. Pohjois-Suomen ja itäi-
24385: rakentamiseen on käytetty työttömyysvaroja sen rajaseudun maatalouskomitea on kiirehti-
24386: n. 17 milj. nik ja on siten pengerrystyöt suu- nyt tämän tierakennustyön jouduttamista.
24387: rimmaksi osaksi saatu tehdyksi. Jälellä. olevat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24388: työt, joiden kustannusarvio on 28 milj. mk, nioittaen,
24389: eivät kuitenkaan sovellu talvityömaaksi, vaan
24390: olisi ne tehtävä. sulan maan aikana. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24391: Tien valmistuminen olisi ensi sijassa pai- tulo- ja menoarvioon 28 000 000 mar-
24392: kallisen liikennetarpeen vaatima. Se nimit- kan ntäärärahan Peltovuoman-Nun-
24393: täin yhdistäisi Nunnasen kylän muuhun nasen maantien rakennustyön loppuun
24394: saattamiseksi.
24395: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24396:
24397: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. Markus Niskala.
24398: 1367
24399:
24400: IV,599. - Rah.al. N:o 532.
24401:
24402:
24403:
24404:
24405: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Utsjoen-Nuorgamin
24406: -Rajalan maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
24407:
24408:
24409: Eduskunnalle.
24410:
24411: Utsjoen-Nuorgamin-Rajalan (Norjan ra- kityksen lisäksi vielä matkailunkin kannalta
24412: jan) maantien rakentaminen olisi erittäin olisi sen rakentamiseen kiireellisesti ryhdyt-
24413: tarpeellinen sen vaikutuspiirin asukkaille, tävä, joten esitämme kunnioittaen,
24414: jotka ovat tieyhteyksiä vailla. Kun tämä jo
24415: tutkittu tiesuunta alkaa parhaillaan raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24416: teilla olevan Syysjärven-Utsjoentien päästä tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
24417: ja liittyy valtakunnan rajalla Norjan tiever- markan määrärahan Utsjoen-Nuor-
24418: kostoon, muodostuu siitä huomattava kautta- gamin-Rajalan maantien rakennus-
24419: kulkutie. Ottaen huomioon tien suuren mer- töiden aloittamista varten.
24420: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
24421:
24422: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki.
24423: Eeli Erkkilä. Laura Brander-Wallin.
24424:
24425:
24426:
24427:
24428: 72 E 645/56
24429: 1368
24430:
24431: IV,600. - Rah.al. N:o 533.
24432:
24433:
24434:
24435:
24436: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Syysjärven-Utsjoen
24437: maantien rakennustöiden suorittamiseksi.
24438:
24439:
24440: E d u s k u n n a 11 e.
24441:
24442: Jo useita vuosia sitten on alettu rakentaa ten otettava ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
24443: maantietä Inarista Syysjärvelle aikoinaan ra- määräraha, ettei se edelleen jäisi kesken ra-
24444: kennetun tien jatkona Utsjoen kunnan kir- kentamisen.
24445: konkylää kohti työttömyysvaroilla ja tulta- Edellä esitettyyn ja syyskuussa 1955 edus-
24446: neen sen rakentamistyötä jatkamaan työttö- kunnalle jätetyn raha-asia-aloitteen n: o 702
24447: myysvaroilla seuraavanakin talvena ja saata- perusteluihin viitaten kunnioittaen ehdo-
24448: neen sen pohjaustyöt suoritetuiksi ensi ke- tamme,
24449: sään mennessä koko matkalla. Kun Utsjoen
24450: kunta on ainoa maamme kunnista, jonka kes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24451: kukseen, kirkonkylään, ei ole mistään päin tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
24452: maantietä ja kun sanottu maantie olisi saa- kan suuruisen määrärahan Syysjärven
24453: tava jo ensi kesänä rakennetuksi liikennekel- -Utsjoen maantien rakennustöiden
24454: poiseen kuntoon, olisi sen rakentamista var- • suorittamiseksi.
24455: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
24456:
24457: M. 0. Lahtela. Laura Brander-Wallin.
24458: J. F. Pöykkö. Sylvi Halinen.
24459: 1369
24460:
24461: IV,601. - Rah.al. N:o 534.
24462:
24463:
24464:
24465:
24466: Kulovaara ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemiön saaren ja
24467: mantereen välisten liikenneyhteyksien parantamiseks-i.
24468:
24469:
24470: E d u s k u n n a ll e.
24471:
24472: Nykyään puhutaan paljon siitä, että teolli- mk:n määrärahan v:n 1956 tulo- ja meno-
24473: suutta olisi saatava syntymään maaseudulle, arvioon Kemiön saaren ja mantereen välisten
24474: jotta. maaltapakoa voitaisiin hillitä ja maa- liikenneyhteyksien parantamiseksi. Valitetta-
24475: seudun väestöä siten pysyttää maaseudun vasti ei hallitus ole esittänyt lisää määrära-
24476: rauhallisemmissa ja terveellisemmissä olosuh- haa vuoden 1957 tulo- ja menoarviol)n siitä
24477: teissa. Tämä kannatettava pyrkimys edellyt- huolimatta, että Kemiön saaren ja sen takana
24478: tää myös sitä, että maaseudun, jossa on teolli- olevan saariston liikenneolojen kehittäminen
24479: suuslaitoksia, kulkuyhteyksiä parannetaan, sitä kiireellisesti kaipaisi. Tie- ja vesiraken-
24480: jotta teollisuus pääsee laajenemaan ja ke- nushallitus on tarkoitukseen esittänyt otetta-
24481: hittymään. vaksi 50 000 000 mk: n määrärahan.
24482: Suomen rannikon suurin saari Kemiön Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
24483: saari ja sen takana oleva saaristo kaipaisi ehdotamme,
24484: kiireellisesti liikenneolosuhteitten parannusta.
24485: Tämä on tullut hyväksyen tunnustetuksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24486: eduskunnassakin tämän vuoden tulo- ja meno- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
24487: arviota käsitellessä. Raha-asia-aloitteen n: o kan määrärahan Kemiön saaren ja
24488: 46 ym. perusteella eduskunta lisäsi 10 000 000 mantereen välisten liikenneyhteyksien
24489: parantamiseksi.
24490: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24491:
24492: Urho Kulovaara. Sulo Hostila.
24493: Vappu Heinonen. Kalle Kauhanen.
24494: Rafael Paasio. Atte Pakkanen.
24495: 0. Lindblom.
24496: 1370
24497:
24498: IV,602. - Rah.al. N:o 535.
24499:
24500:
24501:
24502:
24503: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta ponttoonisillan raken-
24504: tamiseksi Hirvensalon saaresta Satavan saareen johtavalle
24505: tielle.
24506:
24507:
24508: Ed u s kun n a 11 e.
24509:
24510: Turun kaupunkiin kuuluvasta Hirvensalon sen. Viimeinen tällainen tapaus sattui v.
24511: saaresta johtaa tie Kakskerran pitäjän Sata- 1955, jolloin vain auton nopea kääntäminen
24512: van saareen, josta se edelleen jatkuu Kaks- tien sivuun pelasti sekä auton että siinä ol-
24513: kerran saareen. Molempien saarten vakituis- leet matkustajat suistumasta mereen. Autolle
24514: ten asukkaiden lisäksi saarilla on runsaasti ja matkustajille tuli kuitenkin vaurioita.
24515: turkulaisten kesäasuntoja. Kesäiseen aikaan 1930-luvulla manitulla lossilla tapahtui eräs
24516: tiellä on hyvin vilkas liikenne. Hirvensalon maamme suurimmista lossionnettomuuksista
24517: ja Satavan saaren välillä oleva lossi ei vilk- linja-auton suistuessa jarrujen epäkuntoon
24518: kaimpana aikana pysty selviämään liiken- joutumisen vuoksi mereen. Tässä onnetto-
24519: teestä, vaan molemmille rannoille muodostuu muudessa 17 matkustajaa menetti henkensä.
24520: pitkiä autojonoja. Pahimpina ruuhka-aikoina Turun tie- ja vesirakennuspiirissä on suun-
24521: autot ja muut kulkuneuvot joutuvat odottele- niteltu epäkohdan poistamiseksi lossin tilalle
24522: maan jopa kolmekin tuntia, ennenkuin pää- ponttoonisiltaa. Ponttoonisillan alta voivat
24523: sevät jatkamaan matkaansa. pienehköt moottori- ym. veneet kulkea va-
24524: Viimeksi on lossilla suoritettu liikennelas- paasti, ja kun varsinaista laivaliikennettä on
24525: kenta 27. 8. 1954. Mainittuna päivänä oli salmessa suhteellisen vähän, ei liikenne tiellä
24526: lossin ylittäneitä henkilöautoja 265, linja- pahasti häiriintyisi, vaikka silta sen vuoksi
24527: autoja 40, kuorma-autoja 30, pakettiautoja silloin tällöin jouduttaisiinkin katkaisemaan.
24528: 29, moottoripyöriä 46, traktoreita 2, hevo- Mainitun ponttoonisillan kustannukset ovat
24529: sia 5, polkupyöriä 78 ja jalankulkijoita 102. n. 40-50 milj. mk.
24530: Laskenta-ajan jälkeen on moottoriajoneuvo- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
24531: liikenne vielä huomattavasti lisääntynyt, jo- dotamme,
24532: ten esitetyt numerot eivät enää vastaa lähes-
24533: kään tämän hetken tilannetta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24534: Liikenne lossille on lisäksi vaarallinen, tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
24535: sillä lossille tultaessa on jyrkkä alamäki. Au- 3 momentille 40 000 000 markkaa
24536: ton jarrujen pettäessä vain onnellinen sat- ponttoonisillan rakentamiseksi Hirven-
24537: tuma voi estää pahojen tapaturmien sattumi- salon saaresta Satavan saareen johta-
24538: valle tielle.
24539: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24540:
24541: Eino Roine. Vappu Heinonen.
24542: Paavo Aitio. Aimo Aaltonen.
24543: Kalle Jokinen. Irma Karvikko.
24544: Urho Kulovaara. Harras Kyttä.
24545: Rafael Paasio. Urho Kähönen.
24546: 1871
24547:
24548: IV,603. - Rah.al. N: o 536.
24549:
24550:
24551:
24552:
24553: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta V ehkalahden kunnassa
24554: Metsäkylän-Tavastilan maantiellä olevan Klemolan sillan
24555: uudelleenrakentamiseksi.
24556:
24557:
24558: E d u s k u n n a II e.
24559:
24560: Vehkalahden kunnassa sijaitsevan Klemo- maita uudelle tielinjalle. Tieviranomaiset
24561: lan sillan maatuet ovat osittain luhistuneet, pitävät työn suorittamista kiireellisenä ja
24562: joten ne pysyvät koossa vain tilapäisten välttämättömänä. Työn kustannUBarvio on
24563: tukien avulla. Kun silta on lisäksi erittäin 30 000 000 markkaa.
24564: jyrkän mäen alla, olisi se ensi tilassa raken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24565: nettava uudelleen ja sen yhteydessä suori- nioittaen, ,
24566: tettava tarpeellinen maantien parannustyö.
24567: Sillan uusiminen on käynyt kiireelliseksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24568: myös sen vuoksi, että Metsäkylän-Reitkal- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
24569: lion rautatien oikaisutyön yhteydessä uUBi kan suuruisen määrärahan V ehkalah-
24570: rautatiesilta rakennetaan nykyisen maantie- den kunnassa Metsäkylän-Tavastilan
24571: sillan kohdalle. Rautatietyö on jo käynnissä maantiellä olevan Klemolan sillan
24572: ja rautatieleikkauksesta siirretty penger- uudelleenrakentamiseksi.
24573: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
24574:
24575: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen. Kaarlo Kajatsalo.
24576: 1372
24577:
24578: IV,604. - Rah.al. N:o 537.
24579:
24580:
24581:
24582:
24583: Kelovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjamoin salmen
24584: sillan rakennustöiden aloittamiseksi TaipaZsaaren kunnassa.
24585:
24586:
24587: E d u s k u n n a ll e.
24588:
24589: Lappeenrannasta Taipalsaaren kautta joh- Lappeenrannassa, Lauritsalassa ja muissa
24590: tava maantie on hyväkuntoinen tyydyttäen lähikunnissa on ensi talvena odotettavissa
24591: liikenteen tarpeet. Kirjamoin salmi muodos- työttömyyden lisääntymistä jo senkin vuoksi,
24592: taa kuitenkin vaikean haitan liikenteelle. että Kaukas-yhtiö erottaa useita satoja työ-
24593: Salmen yli liikennettä välittää 20 tonnia läisiä. Viime aikoina vallinnut vaikea työ-
24594: kuormaava moottorilossi. Vilkkaimpina ai- tilanne huononee edelleen. Tämän johdosta
24595: koina se ei kykene palvelemaan liikennettä tarvitaan kuntien työtilaisuuksien lisäksi
24596: tyydyttävällä tavalla, vaan usein kasautuu myös valtion työkohteita, joihin työttömiä
24597: pitkiä ajoneuvojonoja lossirantaan. Raskaan voidaan sijoittaa ja jotka työt ovat tarpeel-
24598: käytön seurauksena menee lossi usein epä- lisia ja kiireellisiä suorittaa. Sillan rakenta-
24599: kuntoon lisäten viivytyksiä. Kun ottaa huo- minen Kirjamoin salmeen olisi sopiva ja
24600: mioon liikenteen vilkkauden, aiheuttaa !ossi- läheinen työkohde Lappeenrannan, Lauritsa-
24601: liikenne vuosittain niin suurta ajanhukkaa, lan ja muidenkin ympäristökuntien työttö-
24602: että se alentaa kuljetusten kannattavuutta. mille. Tähän tarkoitukseen olisi tarpeen ot-
24603: Esimerkiksi Taipalsaarelta Lappeenrantaan taa määräraha ensi vuoden tulo- ja meno-
24604: puutavaraa ajaviita autoilta menee joka arvioon. Työtä voitaisiin jatkaa työttömyys-
24605: päivä hukkaan noin yksi työtunti. Myös !ossi- varoilla. Edellä olevan perusteella ehdo-
24606: liikenteen valtiolle aiheuttamat kustannukset tamme,
24607: nousevat merkittävään summaan.
24608: Sillan rakentaminen Kirjamoin salmeen on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24609: ollut kauan vireillä. Tie- ja vesirakennushal- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
24610: lituksen toimesta on tänä vuonna suoritettu markkaa Kirjamoin salmen sillan ra-
24611: tutkimuksia sillan rakentamista varten. Tut- kennustöiden aloittamiseen TaipaZsaa-
24612: kimis- ja suunnittelutyöt saataneen päätök- ren kunnassa.
24613: seen jo tämän vuoden kuluessa, joten työt
24614: voidaan pian aloittaa.
24615: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24616:
24617: Tauno Kelovesi. Valto Käkelä.
24618: Toivo Kujala. Yrjö Sinkkonen.
24619: 1373
24620:
24621: IV,605. - Rah.al. N:o 538.
24622:
24623:
24624:
24625:
24626: V. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakenta-
24627: miseksi Sitkoinleukaan Puumalan kunnassa.
24628:
24629:
24630: E d u s k u n n a 11 e.
24631:
24632: Mikkelin lääni on maamme vesirikkain. mäntapaiset tieuudistukset pysähtyvät usein
24633: Siten sen liikenneoloja suuresti haittaavat pitkiksikin ajoiksi siltojen rakentamiseen,
24634: vesistöjen ylitykset. Niinpä voidaankin sanoa, joihin saadaan odottaa varoja ehkä pitkänkin
24635: että siltakurjuus on huutavin juuri Mikkelin aikaa. Jotta tässä erittäin kipeässä tiekysy-
24636: läänin alueella. Siitä huolimatta ei hallitus myksessä ei kävisi samalla tavalla, pitäisimme
24637: ole ottanut yhtään siltaa vuoden 1957 tulo- ensiarvoisen tärkeänä, että ainakin pienempi
24638: ja menoarvioon Mikkelin lääniin. silta ns. Sitkoinleuan silta saataisiin rakenne-
24639: Mainitun läänin tässä mielessä vaikeim- tuksi jo vuoden 1957 aikana. Mainittu silta
24640: piin seutuihin kuuluu Puumalan kunta. tulisi olemaan noin 20 m: n pituinen, mutta
24641: Kelirikkoaikoina joutuu jopa kirkonkylä ole- laivaväylän vuoksi se vaatii pengertämistä,
24642: maan eristettynä, puhumattakaan syrjäisem- joten on arvioitu sillan maksavan noin 30
24643: pien kylien kohtalosta. milj. mk.
24644: Siksi onkin tervehdittävä ilolla suunnitel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
24645: maa, jonka mukaan työttömyystyönä raken-
24646: nettaisiin maantie, jotta Osmonaskelien että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24647: kautta saataisi ylikulku rakentamalla silta tulo- ja menoarvion 20 Pl. III luvun
24648: mainittuun Osmonaskeliin ja siitä johtuen 3 momentille 30 000 000 markkaa sillan
24649: pienempi silta myös ns. Sitkoinleukaan. rakentamiseksi Sitkoinleukaan Puuma-
24650: Kokemus on kuitenkin osoittanut, että tä- lan kunnassa.
24651: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
24652:
24653: Viljo Virtanen. Niilo Nieminen.
24654: K. F. Haapasalo. Aukusti Pasanen.
24655: Wiljam Sarjala. Onni Hiltunen.
24656: Sylvi Halinen. Edvard Pesonen.
24657: 1374
24658:
24659: IV,606. - Rah.al. N:o 539.
24660:
24661:
24662:
24663:
24664: Bapio ym.: Korotetu;n määrärahan osoittamisesta Salmin sil-
24665: lan rakentamiseksi ja sen yhteydessä tienparannustöiden
24666: aloittamiseksi Ikaalisten ja Hämeenkyrön kunnissa.
24667:
24668:
24669: E d u s k u n n a 11 e.
24670:
24671: Työllisyyden aikaansaamisen vuoksi on määrällä olisi mahdollisuus työn saantiin vai-
24672: Ikaalisten ja Hämeenkyrön kunnissa kiinni- keimpana työttömyyskautena. Ensi talvikau-
24673: tetty huomiota jo pitemmän aikaa niihin tena tuleekin työllisyystilanne mainituissa
24674: suunnitelmiin, joita tieviranomaisilla on Tam- kunnissa muodostumaan vaikeaksi, sillä ne
24675: pereen-Vaasan valtatien oikaisujen ja pa- rakennustyöt, joita Hämeenkyrön kunnassa
24676: rannusten suorittamiseksi sanottujen kuntien on ollut ja jotka jossain määrin ovat tarjon-
24677: alueella. Tällä valtatiellä, joka on suuren ja neet työmahdollisuuksia mainittujen ja mui-
24678: raskaan liikenteen alainen, on runsaasti suu- den kuntien kuntalaisille, ovat nyt kokonaan
24679: ria mäkiä ja jyrkkiä kaarteita liikennettä päättymässä. Uusia rakennuskohteita ei ole
24680: vaikeuttamassa. Ja erikoisen kiireellisen uu- suunnitteilla eikä metsätyömahdollisuuksia
24681: simisen tarpeessa on pidetty asiantuntijain- näytä suurestikaan olevan näköpiirissä. Tä-
24682: kin taholla Ikaalisten Salmin siltaa. män vuoksi ja koska mainittu silta on tie- ja
24683: Se on viime vuosisadalla puusta rakennettu vesirakennushallituksenkin lausunnon mu-
24684: ja sitä pidetään jo raskaammalle liikenteelle kaan maamme heikoin, olisi välttämätöntä
24685: vaarallisena, minkä kulkulaitosvaliokuntakin silta- ja tierakennustöiden käyntiin saatta-
24686: v. 1954 sai todeta paikalla käyntinsä perus- minen.
24687: teella. Kun tämä silta lisäksi sijaitsee suuren Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
24688: mäen alla ja tiessä on jyrkkä kaarre sillalle
24689: tultaessa, olisi näidenkin haittojen poistami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24690: sen takia tien oikaisua ja uuden sillan raken- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
24691: tamista kiirehdittävä. Sitä vaatii erikoisesti 10 000 000 markkaa Salmin sillan ra-
24692: ker~ttamiseen ja sen yhteydessä tien-
24693: nykyinen vilkas liikenne.
24694: Sillan rakentamista voitaisiin suorittaa tal- parannustöiden aloittamiseen Tampe-
24695: visaikanakin, joten huomattavalla työntekijä- reen-Vaasan valtatiellä IkaaUsten ja
24696: Hämeenkyrön kunnissa.
24697: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
24698:
24699: Pertti Rapio. Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
24700: 1375
24701:
24702: IV,607. - Rah.al. N:o 540.
24703:
24704:
24705:
24706:
24707: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Tam-
24708: pereen kaupungille Tammerkosken Ratinan s~'llan raken-
24709: tamiseksi.
24710:
24711:
24712: E d u s k u n n a ll e.
24713:
24714: Helsingin-Vaasan välinen valtatie ylittää mista varten Tampereen kaupunki myöntä-
24715: Näsijärven-Kokemäenjoen vesistön Tampe- nyt jo 90 milj. mk. Sillan kokonaiskustan-
24716: reen kaupungissa Tammerkosken siltoja myö- nukset nousevat noin 250 milj. mk:aan ja
24717: ten. Samoin Turun-Jyväskylän valtatie valmistuu silta v:n 1957 aikana jos tarvit-
24718: kulkee Tammerkosken siltojen yli. Edellä tava rahoitus voidaan järjestää.
24719: mainittujen valtateiden kauttakulkuliikenteen Kun Ratinan silta Helsingin-Vaasan
24720: ja Tampereen kaupungin sisäisen liikenteen valtakunnantiehen kuuluvana palvelee ylei-
24721: jatkuvan vilkastumisen vuoksi aiheutuu usein sempää kuin vain Tampereen kaupungin si-
24722: ruuhkautumista ja liikenteen viivytystä Tam- säistä liikennettä, on kohtuullista, että myös-
24723: merkosken ylittävillä silloilla ja niihin liit- kin valtio osallistuisi sillan rakentamiskus-
24724: tyvillä liikenneväylillä. Tämän vuoksi Tam- tannuksiin.
24725: pereen kaupunki on ryhtynyt rakentamaan Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
24726: Ratinan vuolteen ylittävää uutta siltaa, joka kunnioittaen,
24727: on tarkoitettu .mm. Helsingin-Vaasan valta-
24728: kunnantien liikenteen ohjaamiseksi Tampe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24729: reen kaupungin läpi. Sillasta tulee 30 m tulo- ja menoarvioo.n 50 000 000 rrw,rk-
24730: leveä ja 170 m pitkä, suurimman jännevälin kaa avustukseksi Tampereen kaupun-
24731: ollessa 50 m. Perustustyöt saadaan valmiiksi gille Helsingin-Vaasan valtakunnan-
24732: tämän vuoden aikana ja on niiden suoritta- tiehen kuuluvan Tammerkosken ylit-
24733: tävän Ratinan sillan rakentamiseksi.
24734: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1956.
24735:
24736: Leo Suonpää. Lauri Myllymäki.
24737: Elli Stenberg. Usko Seppi.
24738:
24739:
24740:
24741:
24742: 73 E 645/56
24743: 1376
24744:
24745: IV,608.- Ra.h.al. N:o 541.
24746:
24747:
24748:
24749:
24750: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjulan sillan-Ruo-
24751: veden maantieosuuden oikaisemista varten.
24752:
24753:
24754: Eduskunnalle.
24755:
24756: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimesta merkitystä. Autoliikenteen yhä laajentuessa
24757: on laadittu suunnitelma tien oikaisemiseksi on turvallisuussyistäkin maantien oikaisuja
24758: tieosuudella Karjulan silta-Ruovesi. Tien toimitettava kiireellisesti. Tavarain kuljetuk-
24759: oikaisusuunnitelma on laadittu sen vuoksi, sen siirtyessä entistä enemmän autoilla ta-
24760: että ko. maantie on erittäin mäkinen ja mut- pahtuvaksi on kansantaloudellisestikin edul-
24761: kikas ja sellaisenaan liikenteelle kovin hai- lista maanteiden kunnon parantaminen. Ko.
24762: tallinen. Tieosuudella on eräitä siltoja, joiden tiellä on jo nykyisinkin suhteellisen vilkas
24763: kunto on niin heikko, että ne olisi kiireelli- liikenne, joka tien oikaisun jälkeen tulisi
24764: sesti uusittava. Tie on muutenkin heikoimpia, lisääntymään, sillä matka Ruovedeltä Tam-
24765: mistä johtuen liikennöinti esim. keväisin, pereelle tulisi tätä tietä lyhimmäksi.
24766: roudan sulaessa, on hyvin hankalaa. Suunni- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
24767: telman mukaan tie tulee rakennettavaksi suu-
24768: rimmaksi osaksi uuteen kohtaan, joten nykyi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24769: siä siltoja ei kannata rakentaa uudestaan, tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
24770: koska niillä tien siirryttyä ei olisi mitään kan määrärahan Karjulan m1lan-
24771: Ruoveden maantien oikaisua varten.
24772: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
24773:
24774: Usko Seppi. Leo Suonpää.
24775: Lauri Myllymä.ki. Matti Koivunen.
24776: 1377
24777: IV,609. - Bah.al. N:o 542.
24778:
24779:
24780:
24781:
24782: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Melonkosken sillan
24783: uudeUeen rakentamiseksi Virtain-Ähtärin maantiellä.
24784:
24785:
24786: E d u s k u n n a II e.
24787:
24788: Vuonna 1954 keväällä, Soininkosken voi- tule kestämään kauan niinkin huomattavaa
24789: malaitoksen padon murtuessa, tuhoutui vesi- liikennettä, mikä ko. tiellä nykyisin on. Tä-
24790: massojen vaikutuksesta voimalaitoksen lä- män vuoksi olisi kohtuullista, että ryhdyttäi-
24791: hellä sijainnut Melonkosken maantiesilta Vir- siin toimenpiteisiin uuden kunnollisen sillan
24792: tain-Ähtärin välisellä maantiellä. Voimalai- rakentamiseksi.
24793: toksen padon tuhoutuminen aiheutti muita- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24794: kin ikäviä seuraamuksia Killinkosken teolli- nioittaen,
24795: suusalueelle, koska siellä ollut massatehdas
24796: lopetti kokonaan toimintansa ja työntekijät että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24797: ovat joutuneet hakeutumaan muille paikka- tulo- ja menoarvioon 7 000 000 markan
24798: kunnille työn hakuun. Melonkosken tuhoutu- määrärahan Melonkosken sillan uudel-
24799: nut silta rakennettiin heti uudelleen puusta leen rakentamiseen Virtain-Äktärin
24800: ja on näin ollen aivan väliaikainen, joka ei maantiellä.
24801: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24802:
24803: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen.
24804: i878
24805: IV,610. - Ra.h.al. N:o 543.
24806:
24807:
24808:
24809:
24810: Ahonen ym.; Määrärahan osoittamisesta Suolahden-Koivis-
24811: ton maantien s~'llan rakentamiseen.
24812:
24813:
24814: E d u s k u n n a 11 e.
24815:
24816: Eduskunta osoitti jo vv. 1950-1951 10 aikana tällaiset työkohteet olisivat erittäin
24817: milj. mk Suolahden-Koiviston maantien ra- tarpeellisia.
24818: kentamiseen ja myöhemmin tarkoitukseen ori On huomattava, että tie on ehdottoman
24819: käytetty eri vuosina työllisyysmäärärahoja. tarpeellinen, mutta siihen sijoitetut työt sekä
24820: Näillä määrärahoilla ko. tien perusta onkin rahat eivät nykyisellään hyödytä ketään;
24821: saatu melkoisen valmiiksi, joten seuraavana Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24822: vaiheena olisi siltojen rakentaminen, mutta nioittaen,
24823: tähän tarkoitukseen ei ole ollut viime vuo-
24824: sina määrärahaa käytettävissä. Suolahden että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24825: kauppalan tunnetusti ja jatkuvasti vaikea tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
24826: työttömyys osoittaa, että tulevankin talven kan määrärahan Suolahden-Koivis-
24827: ton maantien ~'ll.an rakentamiseen.
24828: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
24829:
24830: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen. Impi Lukkarinen.
24831: 1379
24832:
24833: IV,611. - Rah.al. N: o 544.
24834:
24835:
24836:
24837:
24838: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
24839: seksi Orivirtaan.
24840:
24841:
24842: E d u s k u n n a 11 e.
24843:
24844: Vuoden 1955 valtiopäiville jätin toivomus- tuessa kiinni sohjoon ovat lossille jääneet
24845: aloitteen n:o 405 tutkimuksen toimittami- linja-auto ja sen matkustajat saaneet värjö-
24846: sesta sillan rakentamiseksi Orivirtaan. Kun tellä talvipakkasessa useita tunteja, ennen
24847: nyt tutkimus on toimitettu ja sillan raken- kuin väylä on jälleen saatu avatuksi. On
24848: tamista on pidetty suorastaan välttämättö- huomattava, ettei Orivirta virran voimakkuu-
24849: mänä, olisi odottanut, että vuoden 1956 tulo- den vuoksi jäädy niin vahvaksi, että liikenne
24850: ja menoarvioon olisi otettu määräraha edellä talven aikana voitaisiin muuttaa jäitse tapah-
24851: mainitun sillan rakentamista varten. Maini- tuvaksi. Sillan rakentamista on sen vuoksi
24852: tun maantiesillan rakentaminen lossin tilalle pidettävä erittäin tärkeänä ja välttämättö-
24853: on muodostunut entistä tärkeämmäksi sen mänä. Myöskin Mikkelin tie- ja vesiraken-
24854: jälkeen kun Orivirran laivaväylä on ruopattu, nuspiiri puoltaa edellä mainitun sillan ra-
24855: josta johtuu talvella pakkasten aikana hyvin kentamista aivan ensi tilassa.
24856: huomattavaa hyyhmän eli supon muodostu- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
24857: mista virtaan. Tämä saa aikaan sen haitan, tamme kunnioittaen,
24858: että lossiväylä ajoittain tukkeutuu, josta seu-
24859: rauksena on liikenteen katkeaminen tällä tär- että Eduskunta päättäisi ottaa
24860: keällä Savonlinnan-Joensuun maantiellä. vuoden 1957 tulo- Ja menoarvioon
24861: Onpa käynyt useasti niinkin, että lossin juut- 50 000 000 markan määrärahan sillan
24862: rakentamiseksi Orivirtaan.
24863: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24864:
24865: Onni Hiltunen. Sylvi Halinen.
24866: Viljo Virtanen. Edvard Pesonen.
24867: Toivo H. Kinnunen. K. F. Haapasalo.
24868: Aukusti Pasanen. Antti J. Rantamaa.
24869: Irma Hamara.
24870: 1880
24871:
24872: IV,612. - Ralul. N: o 545.
24873:
24874:
24875:
24876:
24877: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Tapanin siUan raken-
24878: tamiseksi Isojoen ku,nnassa.
24879:
24880:
24881: E d u s k u n n a 11 e.
24882:
24883: Valtion toimesta suoritettiin vuosina 1953 vyydeltään kyseenalaiseksi.
24884: -54 Isojoen perkaus työttömyystyönä. Per- Tapauin sillan rakentaminen olisi nyt ajan-
24885: kaustyön aikana purettiin liikenteelle ah- kohtainen sitäkin suuremmalla syyllä, kun
24886: taaksi käynyt Tapauin silta ja rakennettiin työtilannekin Isojoen kunnassa on vielä enti-
24887: väliaikaisesti liikennettä palveleva puusilta. sestään vaikeutunut.
24888: Kun Isojoen ja Merikarvian välinen maantie Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
24889: on vilkkaasti liikennöity ja kun työt ovat
24890: olleet keskeytyksissä jo useamman vuoden että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24891: ajan, niin työvaiheen ajaksi tarkoitettu ja tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
24892: rakennettu puusilta on muodostunut kestä- kan määrärahan Tapanin sillan raken-
24893: tamiseksi Isojoen kunnassa.
24894: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24895:
24896: Toivo Asvik. Nestori Nurminen.
24897: Aleksi Kiviaho. Pertti Rapio.
24898: Väinö Tikkaoja.
24899: 1381
24900:
24901: IV,613. - Rah.al. N:o 546.
24902:
24903:
24904:
24905:
24906: Tiitu: Määrärahan osoittamisesta Alahärmän kirkonkylässä
24907: olevan Pirin sillan rakennustöiden alullepanoa varten.
24908:
24909:
24910: E d u s k u n n a ll e.
24911:
24912: Alahärmän kirkonkylässä Lapuanjoen yli vänä, kun keskellä kirkonkylää joen yli käyvä
24913: johtava valtion hallussa oleva Pirin maantie- vilkas liikenne loppuu ja mm. pääsy Härmän
24914: silta on aikanaan rakennettu riippusillaksi rautatieasemalle estyy. Lähin silta on Vol-
24915: ja on se nyt niin heikko, että kuormitus on tissa 5 km: n päässä, minkä sillan kautta nyt
24916: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirikonttorin toi- jo kuorma-autot joutuvat kiertämään. Tie-
24917: mesta rajoitettu 2 tonniksi. Sillan kaikki ja vesirakennushallituksen laatima suunni-
24918: puuosat ovat loppuun kuluneet. Silta koko- telma kyseellisen sillan uudelleen rakentami-
24919: naisuudessaan on suurena vaarana jokaiselle, seksi on olemassa.
24920: joka joutuu sen kautta liikennöimään. Lii- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
24921: kenne sillan kautta tuleekin todennäköisesti nioittaen,
24922: lopetettavaksi kokonaan läheisessä tulevaisuu-
24923: dessa. Silta on niin heikko, ettei sitä voi että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24924: enää edes korjata. Silta yhdistää Alahärmän tulo- ja menoorvioon 10 000 000 mar-
24925: kirkonkylässä kaksi valtion hallussa olevaa kan määrärahan Alahärmän kirkon-
24926: maantietä sekä Kortesjärvelle johtavan kun- kylässä olevan Pirin sillan rakennus-
24927: nan tien. Tulee kestämätön tilanne sinä päi- töiden alullepanoa varten.
24928: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24929:
24930: Kustaa Tiitu.
24931: 1382
24932:
24933: IV,614. - Ra.b..al. N:o 547.
24934:
24935:
24936:
24937:
24938: Bult ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivisalmen siltaraken-
24939: nustöiden aloittamiseksi.
24940:
24941:
24942: Eduskunnalle.
24943:
24944: Konneveden ja Rautalammin pitäjien ra- nen myös työllisyyden kannalta olisi erittäin
24945: jalla, Jyväskylän-Kuopion maantiellä ole- kiireellinen, koska näillä alueilla on uhkaa-
24946: vasta Kivisalmen lossipaikasta tuli viime hei- massa nykyisten näkymien vallitessa entis-
24947: näkuun 28 päivänä yksi maamme tunnetuim- tään laajempi työttömyys. Tämä olisi myös
24948: mista losseista siellä sattuneen suuren liiken- sentakia edullinen työkohde, kun siihen voi-
24949: neonnettomuuden johdosta. Tällöinhän suis- taisiin sijoittaa Konneveden ja Rautalammin
24950: tui lossin yli vauhdilla järveen täysinäinen työttömiä.
24951: linjavaunu, jolloin viisitoista ihmistä hukkui, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24952: joukossa useita lapsia.
24953: Jottei tällaisia onnettomuuksia pääsisi jat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24954: kuvasti syntymään, on ainoana tehokkaana va- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
24955: rokeinona sillan rakentaminen lossin paikalle. kan määrärahan Kivisalmen siltara-
24956: Kivisalmen siltarakennustyön kiirehtimi- kennustöiden aloittamisekSi.
24957: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24958:
24959: Mikko Bult. Artturi Koskinen.
24960: Elli Nurminen. Hugo Manninen.
24961: Arvo Ahonen. Esa. Hietanen.
24962: Impi Lukkarinen. Juho Rytkönen.
24963: Martti Leskinen.
24964: 1383
24965:
24966: IV,615. - Rah.al. N:o 548.
24967:
24968:
24969:
24970:
24971: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
24972: seksi Kivisalmen lossin paikalle.
24973:
24974:
24975: E d u s k u n n a 11 e.
24976:
24977: Jyväskylän-Kuopion välisellä maantiellä tulevat hankkeen kustannukset nousemaan
24978: Rautalammin ja Konneveden rajalla välit- noin 120 000 000-170 000 000 markkaan.
24979: tää maantieliikennettä nykyisin 20 tonnin Sillan rakentamista lossipaikalle on pidet-
24980: kantoinen koneellinen teräslossi, jolla kulu- tävä maantieliikenteen kannalta eräänä tär-
24981: neena kesänä tapahtui järkyttävä liikenne- keimmistä rakennuskohteista, ja olisi raken-
24982: onnettomuus. Lossin nykyaikaisesta raken- nustyöt saatava kiireellisesti käyntiin jo vuo-
24983: teesta huolimatta ei lossi enää ole kyennyt den 1957 aikana. Tämän vuoksi ehdotamme
24984: vastaamaan yhä kasvavan liikenteen sille kunnioittaen,
24985: asettamia vaatimuksia. Tyydyttävä parannus
24986: voidaan saada aikaan ainoastaan korvaamalla että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24987: lossi sillalla. Tässä tarkoituksessa on tie- ja tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
24988: vesirakennushallitus jo toimituttanut paikalla 3 momentille 20 miljoonan markan
24989: tutkimukset ja pyytänyt vesistötoimikunnalta määrärahan sillan rakentamistöiden
24990: lupaa sillan rakentamiseen. Vesioikeuslain aloittamiseksi Rautalammin ja Konne-
24991: mukainen katselmustoimitus onkin parhail- veden rajalla olevan Kivisalmen lossin
24992: laan käynnissä. Alustavien arvioiden mukaan paikalle.
24993: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1956.
24994:
24995: Veikko Vennamo. Grels Teir.
24996: Lennart Heljas. Martti Salminen.
24997: M. 0. Lahtela.
24998:
24999:
25000:
25001:
25002: 74 E 645/56
25003: 1384
25004:
25005: IV,616. - Rah.al. N:o 549.
25006:
25007:
25008:
25009:
25010: Ahonen ym.: Korotetun määrämhan osoittamisesta Viita-
25011: saaren pitäjässä sijaitsevan Hänm'länsalmen sillan raken-
25012: tamista varten.
25013:
25014:
25015: E d u s k u n n a ll e.
25016:
25017: Kuten tunnettua, kulkee Helsingin-Oulun vuoden 1957 tulo- ja menoarviossa esitetään
25018: valtatie n: o 4 mm. Viitasaaren kautta. Tul- varattavaksi 33 milj. markkaa. Kustannus-
25019: taessa etelästä päin Viitasaaren kirkolle on arvio sillan rakentamiseksi on laaditun suun-
25020: n. 4 km ennen kirkonkylää Keiteleenjärven nitelman mukaan 130 milj. markkaa.
25021: Hännilänsalmi, joka ylitetään lautalla. Tämä Äänekosken kauppalassa ja Äänekosken
25022: salmi on kaiken kaikkiaan lähes kilometrin le- mlk:n rajalla sijaitseva Mämmensalmen lossi
25023: vyinen, mutta aikoinaan, silloin kun maantiet voidaan lähiaikoina korvata valmistuvana sil-
25024: vielä olivat talonpoikain kunnossapidettäviä, lalla, joten nyt olisi mitä kiireimmin saatava
25025: täyttivät nämä osuutensa mukaisesti salmen työt käyntiin Hännilän salmen lossipaikalla,
25026: kivillä pengertäen, niin että siinä tällä ker- kuten eduskunnan lausuma toivomuskin edel-
25027: taa on n. 164 m:n levyinen lossiväylä. lyttää. Tarkoitukseen olisi varattava riittävä
25028: Tilastojen mukaan on tämä valtatie eräs määräraha.
25029: maamme vilkkaimmin liikennöidyistä teistä. Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
25030: Kehittynyt matkailu- sekä muu liikenne on kunnioittaen,
25031: aiheuttanut sen, että sanotun lossisalmen yli
25032: lautalla tapahtuva liikenteen hoitaminen on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25033: joutunut sellaiselle koetukselle, ettei jono- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
25034: tuksia ole voitu välttää ja näin säännöllinen 3 momentille lisäyksenä 44 000 000
25035: liikenne vaikeutuu. markkaa V iitasaaren pitäjässä sijait-
25036: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon sillan sevan Hännilänsalmen sillan rakenta-
25037: rakentamiseen on varattu 20 milj. markkaa, miseen.
25038: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
25039:
25040: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen. Impi Lukkarinen.
25041: 1385
25042:
25043: IV,617. - Rah.al. N: o 550.
25044:
25045:
25046:
25047:
25048: Niiranen ym. : Määrärahan osoittamisesta Lylykosken maan-
25049: ties~'llan rakentamista varten Koitajoen yli.
25050:
25051:
25052:
25053: E d u s k u n n a 11 e.
25054:
25055: Ilomantsin-Lieksan välisellä maantiellä Myös huomattavalle linja-autoliikenteelle
25056: on Koitajoessa Lylykosken lossi, joka liiken- lossi tuottaa haittaa, sillä suuret linja-autot
25057: teen kasvaessa on tullut epäkäytännölliseksi. eivät sille mahdu. -
25058: Lossin kautta puutavaraa kuljettavat kuor- Tie- ja vesirakennushallitus on tutkinut
25059: ma-autot eivät voi täydessä kuormituksessa asian ja tehnyt siitä kustannuslaskelman,
25060: päästä joen yli, vaan kuormitusta on keven- joten sillan rakentamiseen voitaisiin ryhtyä
25061: nettävä ja kuorma kuljetettava siis kahdessa heti ja siten poistaa ko. tieltä lossista johtu-
25062: osassa joen yli. Mainitun lossin kautta kul- vat haitat.
25063: kevan tien piiriin jäävät suuret yksityisten, Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
25064: valtion ja myös yhtiöiden metsäalueet. Lossin
25065: yli autokuljetukseen tarkoitetusta puutava- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25066: rasta yhtiöt maksavat yksityisille metsän- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
25067: omistajille kantohinnan, josta on vähennetty kan määrärahan Lylykosken maantie-
25068: lossin ai~uttamat lisäkustannukset. sillan mkentamista varten Koitajoen
25069: yli.
25070: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
25071:
25072: Toivo Niiranen. Varma K. Turunen.
25073: Pauli Puhakka. Kalle Kauhanen.
25074: Heikki Soininen. Otto Muikku.
25075: 1386
25076:
25077: IV,618. - Rah.al. N:o 551.
25078:
25079:
25080: Rytkönen ym..: Määrärahan osoittamisesta Palaisvirran St1lan
25081: rakentamiseksi.
25082:
25083:
25084: E d u s k u n n a ll e.
25085:
25086: Kuten tunnettua, vilkkaasti liikennöity jät ovat omasta puolestaan pyytäneet kau-
25087: valtamaantie n: o 5 johtaa Iisalmen kaupun- pungin toimenpiteitä tulvien aiheuttamien va-
25088: gin halki, ylittäen Paloisvirran kaupungin hinkojen estämiseksi ja Paloisvirran ruoppaa-
25089: kohdalla. Paloisvirran yli rakennettu silta on miseksi. Paloisvirta onkin suunniteltu perat-
25090: vanha, kapea ja liikenteelle vaarallinen. Sil- tavaksi, mutta toimenpiteelle on asettanut
25091: lan ajoradan leveys nykyisin on vain 4.3 met- esteen aukkojen kapeus.
25092: riä. Sillan kansirakenteet ja pääkannattajat Paloisvirran yli olisikin kiireellisesti raken-
25093: on uusittu yli 20 vuotta sitten. Paloisvirran nettava uusi ja yhä kasvavan liikenteen tar-
25094: yli johtavan uuden sillan rakentamishanke vetta tyydyttävä silta ja sen rakennustyöt
25095: onkin ollut vireillä jo pitemmän aikaa. Vuonna olisi aloitettava viipymättä. Pieni Iisalmen
25096: 1954 on Iisalmen kaupunginvaltuusto myön- kaupunki ei sanottua tehtävää kykene yksin
25097: tänytkin määrärahan kaupungin talousar- suorittamaan varojen puutteen vuoksi ja jos
25098: vioon tutkimuksen suorittamista, rakennus- kykenisikin lainoitus- ja verotusmuotoja
25099: suunnitelman ja kustannusarvion laatimista käyttäen, sillan rakentaminen kaupungin ko-
25100: varten. Tutkimus sillan rakentamisen tar~ koamilla varoilla merkitsisi kaupungin vähä-
25101: peellisuudesta onkin suoritettu ja rakennus- varaisille veronmaksajille veromWJ.ojen li-
25102: suunnitelma sekä kustannusarvio laadittu in- säystä lähivuosina ja kunnallisen veroäyrin
25103: sinööri Hätisen toimesta. Kuopion lääninhal- hinnan nousua. Vaikka eduskunnan kulku-
25104: litus on 26. 4. 1955 antamallaan päätök- laitosvaliokunta onkin sillan rakentamista
25105: sellä myöntänyt vesioikeuslain mukaisen ra- tarkoittavat aloitteet hylännyt tähän saakka,
25106: kennusluvan suunnitellun uuden sillan ra- mutta kuitenkin lausunnossaan n: o 9 valtio-
25107: kentamiseksi. varainvaliokunnalle edellyttänyt, että tie- ja
25108: Suunnitelman mukaan sillasta tulisi teräs- vesirakennushallitus ottaisi huomioon vuoden
25109: betoninen palkkisilta. Jännevälit olisivat ra- 1957 tulo- ja menoarviota laatiessaan Iisal-
25110: kennussuunnitelman mukaan 15.20 X 19.00 men kaupungille mahdollisesti myönnettävän
25111: X 15.20 metriä. Sillan leveys, ajorata ja valtion avustuksen vuonna 1957, ei valtion
25112: polkupyörätiet yhteenlaskettuina, tulisi ole- avustus yksin ole riittävä toimenpide, otet-
25113: maan 15 metriä. Rakennussuunnitelmaan liit- tuna huomioon, että silta tulisi yhdistämään
25114: tyvä kustannusarvio nousisi nykyään vähin- muutoinkin valtion ylläpitämän valtamaan-
25115: täin 55 000 000 markkaan. tien erittäin vilkasliikenteisen paikan. Silta
25116: Paloisvirta lukeutuu nykyisin yhteisuitto- olisi rakennettava kokonaisuudessaan valtion
25117: väyliin, jossa puutavaran uitto suoritetaan varoilla.
25118: irtouittona. Vanhan sillan purkamisen, virran Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
25119: ruoppauksen ja uuden sillan rakentamisen
25120: jälkeen avautuisi mahdollisuus siirtyä puu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25121: tavaran irtouitosta nippu-uittoon, nippukul- tulo- ja menoarvioon 33 000 000 mar-
25122: jetusväylän täten pidetessä n. 14 kilometrillä. kan suuruisen määrärahan Palaisvir-
25123: Sillan yläpuolella olevan Paloisjärven ranta- ran sillan rakentamista varten.
25124: milla asuvat ja maita omistavat maanviljeli-
25125: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
25126:
25127: Juho Rytkönen. Martti Leskinen. Elli Nurminen.
25128: E. Hietanen. Hugo Manninen. Tahvo Rönkkö.
25129: 1387
25130:
25131: IV,619. - Rah.al. N: o 552.
25132:
25133:
25134:
25135:
25136: Rytinki ym..: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamista
25137: varten Jokijärven lossipaikalle.
25138:
25139:
25140: E d u s k u n n a 11 e.
25141:
25142: Liikenne on vuosi vuodelta lisääntynyt Kun lossit yleensä vilkastuneen autoliiken-
25143: Taivalkosken-Tyräjärven välisellä maan- teen vuoksi ovat käyneet liikenteelle vaaralli-
25144: tiellä, joka yhtyy Tyräjärven itäpäässä Ka- siksi, niin siltojen rakentamiseen lossien ti-
25145: jaanin-Suomussalmen-Kuusamon väliseen lalle olisi ryhdyttävä kiireellisesti. Myöskin
25146: valtamaantiehen. Liikenteen vilkastuminen on huomioitava se, että kun lossien vuotuiset
25147: on aiheutunut siitä, että uusi asutus on viime hoito- ja kunnossapitokustannukset nousevat
25148: vuosina lisääntynyt voimakkaasti Joki- ja huomattaviin summiin, niin siltojen rakenta-
25149: Tyräjärven kylissä; kauttakulkuliikenne ja minen on taloudellisestikin edullista. Samalla
25150: paikallinen kuorma-autoliikenne niin, että ne antavat paikkakunnalle työtä. Kun ensi
25151: yhtenäkin päivänä on jouduttu kuljettamaan vuonna eivät metsätyöt kykene riittävästi an-
25152: lossilla 50 autoa yli salmen. Tiellä liikennöi tamaan taivalkoskelaisille työtä, niin Jokijär-
25153: päivittäin postihallituksen ja yksityisen omis- ven sillan rakentamistyö ol4li tärkeä työ-
25154: tama linja-auto välittäen liikennettä Kuusa- kohde, joka antaisi paikalliselle väestölle
25155: moon ja Suomussalmelle. Lisääntyneelle lii- työtä ja samalla saataisiin vaikea liikenne-
25156: kenteelle tuottaa vaikeutta Jokijärvessä oleva pulma korjatuksi.
25157: lossi, koska syksyisin ja keväisin joudutaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25158: liikenne lossin vuoksi monta kertaa kokonaan nioittaen,
25159: keskeyttämään aiheuttaen paikalliselle väes-
25160: tölle suuria vaikeuksia, jopa suoranaista että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25161: vahinkoa, ennenkaikkea karjataloustuotteiden tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
25162: (maidon) kuljetuksessa jalostus- ja kulutus- kan suuruisen määrärahan sillan ra-
25163: keskuksiin, puhumattakaan linja-autoliiken- kentamista vartem, Taivalkoske71r-Pis-
25164: teelle ja muulle autoliikenteelle aiheutuvista ton tienhaaran väliselle maantielle Jo-
25165: vaikeuksista. kijärven lossipaikalle.
25166: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1956.
25167:
25168: Eino Rytinki, Yrjö Hautala.
25169: J. F. Pöykkö. Pentti Liedes.
25170: Eeli Erkkilä. Irma. Torvi.
25171: M. 0. Lahtela.
25172:
25173:
25174:
25175:
25176: •
25177: 1388
25178:
25179: IV,620. - Rah.al. N:o 553.
25180:
25181:
25182:
25183:
25184: Rytinki ym.: Määrärakan osoittamisesta sillan rakentamista
25185: varten Iijoessa olevalle Ervastin lossipaikalle.
25186:
25187:
25188: E d u s kun n a 11 e.
25189:
25190: Viime kesänä Konnevedellä sattunut lii- gan pitäjän kautta Kajaaniin saakka, ja lähi-
25191: kenneonnettomuus on pannut jokaisen kansa- aikoina rakennettavaa Pudasjärven-Puhok-
25192: laisen ajattelemaan, miten voitaisiin kiireelli- sen- Suomussalmen- Näljängän maantietä
25193: sesti maanteillämme olevat vaaralliset lossit Suomussalmelle, sekä Puhokselta Taivalkos-
25194: poistaa ja tilalle rakentaa sillat. Maanteil- ken Metsäkylään rakennettavaa maantietä
25195: lämme on vielä paljon losseja, joiden kaik- Kontiomäen-Taivalkosken väliselle rauta-
25196: kien tilalle olisi rakennettava sillat, mutta tielle. Kun lossilla on nykyisinkin jo vilkas
25197: näistä kuitenkin on eräitä sellaisia, joita liikenne ja kun se tulee lähivuosina suuresti
25198: . voidaan pitää erittäin vaarallisina. Näiden vilkastumaan, niin lossipaikalle olisi raken-
25199: tilalle olisi saatava kiireellisesti sillat. nettava kiireellisesti silta, että tämä vaaralli-
25200: Eräs tällainen vaarallinen lossipaikka on nen paikka saataisiin poistetuksi ja liiken-
25201: Pudasjärven - ..Korentokankaan- Puolangan teen kasvaessa ruuhkat vältetyiksi.
25202: maantiellä, Iijoessa oleva Ervastin lossi. Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
25203: Lossille laskettaessa on molemmUla puolilla ed. Rytingin ym. toivomusaloitteen n: o 332
25204: jokea niin jyrkät törmät, että jos sattuu perusteluihin vuoden 1956 valtiopäiviltä
25205: auton jarruihin tulemaan vika, kone mene- saamme kunnioittaen ehdottaa,
25206: mään epäkuntoon, niin silloin eivät roomussa
25207: olevat suojalaitteet kykene estämään auton että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25208: jokeen menemistä. Syksyisin liukkaan kelin tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
25209: aikana hiekottamisesta huolimatta on lossille kan suuruisen määrärahan s~1lan rar
25210: meno vaarallinen mäkien vuoksi. kentamista varten Pudasjärven Ko-
25211: Lossin kautta suuntautuu liikenne Pudas- rentokankaan - Puolangan välisellä
25212: järven kunnan Itäperällä oleviin suuriin maantiellä Iijoessa olevalle Ervastin
25213: kyläryhmiin ja kauttakulkuliikenne Puolan- lossipaikalle.
25214: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
25215:
25216: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
25217: Eino E. Heikura. Yrjö Hautala.
25218: J. F. Pöykkö. Pentti Liedes.
25219: M. 0. Lahtela. Irma Torvi.
25220: 1389
25221:
25222: IV,621. - Rah.al. H:o 554.
25223:
25224:
25225:
25226:
25227: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornionjoen sillan
25228: leventämiseksi ja vahvistamiseksi.
25229:
25230:
25231: E d u s k u n n a 11 e.
25232:
25233: Tornion kaupungissa sijaitseva Tornion- Lisäksi olisi siltaa vahvistettava ja siltaan
25234: joen silta rakennettiin valtion toimesta ja liittyvät tiepenkereet levennettävä. Koska
25235: kustannuksella vv. 1937-39. Sillan ajoradan nämä toimenpiteet aiheutuvat yksinomaan
25236: leveys on kuitenkin vain 4,83 m ja toispuo- kansainvälisen kauttakulkuliikenteen kasva-
25237: leisen jalkakäytävän 1,50 m. Kauttakulku- misesta, olisi sillan leventäminen ja vahvis-
25238: liikenne ja matkailuliikenne on sillan valmis- taminen tehtävä kokonaan valtion toimesta
25239: tumisen jälkeen jatkuvasti kasvanut, jota- ja kustannuksella.
25240: paitsi Ruotsiin suuntautuva raskaan puuta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
25241: varan vienti on ylikuormittanut siltaa, joka nioittaen,
25242: aikoinaan on suunniteltu vain keveälle kuor-
25243: mitukselle, huolestuttavassa määrin. Sillan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25244: kapeuden johdosta olisi siltaa levennettävä tulo- ja menoarvioon 45 000 000 mark-
25245: rakentamalla uudet jalkakäytävät ulokkeina kaa Tornionjoen sillan leventämiseksi
25246: molemmin puolin siltaa, jolloin sillan nykyi- ja vahvistamiseksi Tornion kaupun-
25247: nen leveys jäisi yksinomaan ajorataa varten. gissa.
25248: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
25249:
25250: Erkki Koivisto. Markus Niskala.
25251: M. 0. Lahtela. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
25252: 1390
25253:
25254: IV,622. - Ra.h.al. N:o 555.
25255:
25256:
25257:
25258:
25259: Niskala. ym.: ·Määrärahan osoittamisesta Ylitornion kunnassa
25260: olevan Pessalompolon maantiesillan rakenta'»!'iseen.
25261:
25262:
25263: Eduskunnalle.
25264:
25265: Pohjois-Suomen hävitetylle alueelle heti tua jokivartta toisiinsa. Kun puusta raken-
25266: sodan jälkeen rakennetuista 1100 sillasta on nettuna jo sillan ikäkin asettaa sen kesto-
25267: 90 % väliaikaisesti puusta rakennettuja ja kyvyn kyseenalaiseksi ja akselipainot ovat
25268: useat niistä tehty sOtatoimien yhteydessä. huomattavasti sen jälkeen lisääntyneet, voi
25269: Kun nämä sillat eivät kantavuudeltaan ja hyvinkin sattua vakaviakin onnettomuuksia,
25270: rakenteeltaan täytä maantiesilloille asetettuja ellei pikaisiin toimiin ryhdytä sillan uudel-
25271: nykyisen liikenteen edellyttämiä vaatimuksia, leen rakentamiseksi.
25272: ne ovat muodostuneet jopa vaarallisiksi vilk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25273: kaasti liikennöidyillä valtateillä. nioittaen,
25274: Tällainen on sotatoimien jälkeen raken-
25275: nettu Pessalompolon silta Aavasaksan-Sine- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25276: tän välisellä maantiellä Ylitornion kunnassa. tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
25277: Sanotulla tiellä on raskas puutavaran kul- markan määrärahan Ylitornion kun-
25278: jetus sekä melko vilkas linja-autoliikenne, nassa olevan Pessalompolon maantie-
25279: koska ko. tie yhdistää kaksi taajaan asut- s~"llan rakentamista varten.
25280:
25281: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
25282:
25283: Markus Niskala. Yrjö Hautala. J. F. Pöykkö.
25284: 1391
25285:
25286: IV,623. - Rah.al. N:o 556.
25287:
25288:
25289:
25290:
25291: Koivisto ym.: Määrärwhan osoittamisesta Ristisalmen sillan
25292: rakentamiseksi Posion kunnassa.
25293:
25294:
25295: E d u s k u n n a 11 e.
25296:
25297: Ala-Suolijärven säännöstelyn johdosta on myysohjelmaan. Itse siltatyöhön ja erinäisiin
25298: Ristisalmen sillan rakentaminen Posion kun- tarvikkeisiin tarvitaan 20 milj. markkaa. Kun
25299: nassa käynyt välttämättömäksi. Nykyisin pai- työ olisi mahdollisimman pian saatava teh-
25300: kalla olevan lossiväylän liikennöinti käy erit- dyksi eikä tarkoitukseen ole määrärahaa va-
25301: täin vaikeaksi vedenkorkeuden vaihdellessa rattu, ehdotamme kunnioittaen,
25302: lyhyin ajoin aina 3% metriin saakka. Kun
25303: tämä tapahtuu myös talven aikana, tulee lii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25304: kenne jäitsekin sangen vaaralliseksi. Sillan tulo- ja menoarvioon 20 Pl. lll luvun
25305: kokonaiskustannusarvio on 45 milj. markkaa. 3 momentille 20 000 000 markan mää-
25306: Pengerrystyöt voidaan pääosaltaan suorittaa rärahan Ristisalmen sillan rakentami-
25307: työttömyystöinä, ja kuuluukin työ työttö- seksi Posion kunnassa.
25308: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
25309:
25310: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
25311:
25312:
25313:
25314:
25315: 75 E 645/56
25316: 1392
25317:
25318: IV,624. - Rah.al. N:o 557.
25319:
25320:
25321:
25322:
25323: Lahtela ym..: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
25324: Kemijärven-Lehtolan-Posion maantiellä olevaan Kaisan-
25325: salmeen ja Lantunginsalmeen.
25326:
25327:
25328: E d u.s kun n a ll e.
25329:
25330: Kemijärven kirkonkylän-Soppelan-Leh- vesiaukon 10 m. Muu osa po. salmia voidaan
25331: tolan-Jumiskon voimalaitoksen-Posion kir- pengertää ja sekin on helppo . tehtävä, kun
25332: konkylän maantie, jonka rakentamisasia on tarvittava pengerrysmaa ja kivet ovat ver-
25333: ollut vireillä yli 35 vuotta ja joka olisi pi- raten läheltä saatavissa.
25334: tänyt rakentaa jo siihen mennessä kun Ro- Kun po. lossien vuotuinen ylläpito tulee
25335: vaniemen-Kemijärven rautatie valmistui huomattavan kalliiksi ja niissä nyt olevat
25336: vuonna 1934, että Posion kuntalaiset olisivat vanhat puulautat ovat tarkoitukseensa kel-
25337: voineet käyttää mainittua rautatietä hyväk- paamattomat ja lossit tiellä haittaavat liiken-
25338: seen, on vasta vuonna 1954 saatu siihen kun- nettä ja estävät sen kokonaisuudessaankin
25339: toon, että sitä voidaan liikennöidä. Maini- pitkiksi ajoiksi kesän ja talven tullessa, olisi
25340: tulla tiellä on kuitenkin kolme lossipaikkaa mainitun Kaisansalmen ja Lantunginsalmen
25341: Kemijärven kunnan alueella, jotka kesällä lossipaikalle kiireimmiten rakennettava sillat.
25342: pahasti haittaavat ko. tien liikennettä ja ke- Kun po. tie on kahden kunnan keskustan
25343: väällä kesän tulon ja syksyllä talven tulon välinen suorin kulkureitti ja se lyhentää sa-
25344: aikana estävät liikenteen pitkiksi ajoiksi ko- malla tuhansien ihmisten maantiematkaa lä-
25345: konaisuudessaan. Jo po. tietä rakennettaessa himmälle rautatieasemalle ja heille sopivam-
25346: olisi kahteen lossipaikkaan, nimittäin Kaisan- paan liikekeskukseen 50-60 km ja kun se
25347: salmeen ja Lantunginsalmeen pitänyt raken- on varsin vilkasliikenteinen kauttakulku- ja
25348: taa silta, kuten Kemijärven kunta toivoi, matkailureitti, olisi po. sillat rakennettava,
25349: koska nämä salmet ovat Kemijärvestä itään että tietä voitaisiin kaikkina vuoden aikoina
25350: päin pistävien lyhyiden lahtien ja Kemijär- esteettömästi liikennöidä.
25351: ven välillä. Ne olisi tieviranomaisten selityk- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
25352: sen mukaan rakennettukin, mutta kun Kemi- dotamme,
25353: järven uittoyhdistys, jolla ei ollut mitään ai-
25354: hetta eikä edes oikeutta puuttua asiaan, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25355: asettui niiden rakentamista vastustamaan, tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
25356: niin jätettiin ne rakentamatta haitaksi tie- kan suuruisen määrärahan sillan ra-
25357: liikenteelle. Käsityksemme mukaan Kaisan- kentamiseksi Kemijärven-Lehtolan-
25358: salmen sillan vesiaukon leveyden tulisi olla Posion maantiellä olevaan Kaisansal-
25359: enintään 15 m ja l;antunginsalmen sillan meen ja Lantunginsalmeen.
25360: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
25361:
25362: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
25363: 1393
25364:
25365: IV,625. - Rab.al. N:o 558.
25366:
25367:
25368:
25369:
25370: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Salmen sillan raken-
25371: nustöiden aloittantiseksi Kittilän kirkonkylässä.
25372:
25373:
25374: E d u s k u n n a ll e.
25375:
25376: Vuonna 1954 valmistui maantieyhteys So- Tieviranomaiset ovat laatineet suunnitel-
25377: dankylän ja Kittilän kirkonkylän välille. mat sillan rakentamiseksi. Kun ensi tal-
25378: Tien varrella olevan runsaan asutuksen vena on odotettavissa huomattavaa työttö-
25379: vuoksi tie on paljon käytetty. Tien käyttöä myyttä paikkakunnalla ja kun tällaisten sil-
25380: vielä lisää se, että se uutena, nykyaikaista tojen rakentaminen on osoittautunut erit-
25381: liikennettä silmällä pitäen rakennettuna on täin sopivaksi talvella suoritettavaksi työt-
25382: raskaallekin tavaraliikenteelle sopivampi kuin tömyystyöksi, olisi työt pantava nyt käyn-
25383: esim. Rovaniemen-Kittilän maantie. Vaikka tiin.
25384: Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kittilään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25385: onkin huomattavasti pitempi matka kuin nioittaen,
25386: ,Ounasjoen vanhaa maantietä, niin eräät ras-
25387: kaat kuljetukset Keski-Lappiin ovat viime että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25388: aikoina. suuntautuneet Sodankylän kautta. tulo -ja menoarvioon 20 000 000 mar-
25389: Tämä uusi tie tulisi nykyistä vilkkaammin kan määrärahan Salmen sillan raken-
25390: liikennöidyksi, jos tiellä Kittilän kirkon- nustöiden aloittamiseksi Kittilän kir-
25391: kylässä olevan käsikäyttöisen Salmen lossin konkylässä.
25392: paikalle rakennettaisiin silta.
25393: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
25394:
25395: Toivo Friman. Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
25396: 13!:M
25397:
25398: IV,626. - Rah.al. N:o 559.
25399:
25400:
25401:
25402:
25403: E. Kilpi. ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellinkosken per-
25404: kaamis"oon.
25405:
25406:
25407: E d u s k u n n a 11 e.
25408:
25409: Padasjoen kunnassa sijaitsevan Peliinkos- Kansantalouden edun mukaista on tukea
25410: ken perkaamiseksi on maatalousministeriön sellaista toimintaa, jonka avulla saadaan
25411: toimesta suoritettu tutkimuksia, joissa on lisää maata viljelykseen, mikä taas auttaa
25412: todettu, että alentamalla koskea n. 80 sm vaikeuksissa elävien syrjäseutujen vähäva-
25413: saataisiin n. 200 ha maata viljelykseen. Kos- raisten asukkaiden elämänehtojen parantu-
25414: ken pienuudesta johtuen perkauskustannuk- mista.
25415: set ovat varsin alhaiset, laskelmien mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25416: n. 3 500 000 markkaa. Paikallinen väestö on
25417: pääasiassa lisämaan ja laitumen tarpeessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25418: olevaa sekä maatonta väestöä, jolle kosken tulo- ja menoarv·ioon 3 500 000 markan
25419: perkaus aiheuttaisi toimeentulon turvaami- määrärahan Padasjoen kunnassa si-
25420: sessa huomattavan parannuksen. Perkaustyö jaitsevan Pellinkosken perkauksen to-
25421: myös osaltaan helpottaisi Padasjoen kunnan teuttamiseksi.
25422: työttömien työhön sijoittamista työttömyyden
25423: alkaessa.
25424: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
25425:
25426: Eino Kilpi. Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen.
25427: 1395
25428:
25429: IV,627. - Rah.al. N:o 560.
25430:
25431:
25432:
25433:
25434: Tainio ym. : Määrärahan osoittamisesta Simon kunnassa ole-
25435: van Viantilijoen perkaustöiden aloittamiseksi.
25436:
25437:
25438: E d u s k u n n a ll e.
25439:
25440: Yli kolmekymmentä vuotta sitten metsä- dollista toteuttaa, vaikka siihen joen per-
25441: hallituksen toimesta suoritettiin Simon kun- kauksen jälkeen olisi huomattavat edellytyk-
25442: nassa sijaitsevan Viantiejoen perkaussuunni- set. Selvää myös on, että jokivarressa sijait-
25443: telma ja ryhdyttiin alustaviin toimenpitei- sevat laajat valtion metsämaat ovat veden
25444: siin sen toteuttamiseksi. Hanke jäi kuitenkin vaivaamia ja niiden kasvullisuus heikkoa.
25445: kesken. Myöhemmin on suoritettu uusi tutki- Viantiejoen perkaus sopisi erittäin hyvin
25446: mus ja laadittu suunnitelma perkauksen suo- työttömyystyökohteeksi ja koska valtiolla
25447: rittamisesta. Kun tarkoitukseen ei ole myön- näillä alueilla on puute työttömyystyökoh-
25448: netty varoja, on perkaustyö edelleenkin jää- teista, olisi perkaustyön aloittaminen tästäkin
25449: nyt toteuttamatta. syystä tarpeellinen.
25450: Sanotun joen läheisyydessä on yli 60 vil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
25451: jelmää, niistä osa vuoden 1936 asutuslain mu-
25452: kaan muodostettuja asutustiloja, joiden vil- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25453: jelykset kärsivät joko joen tulvavesistä tai tulo- ja menoarvioon 6 miljoonan
25454: ovat muuten veden vaivaamia. Tästä syystä markan määrärahan Simon kunnan
25455: uusien viljelyksien raivaaminen ei ole mah- alueella olevan Viantiejoen perkaus-
25456: dollista ennen joen perkausta. Asutustoimin- iöiden aloittamiseksi.
25457: nan laajentamistakaan ei näin ollen ole mah-
25458: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
25459:
25460: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
25461: 1396
25462:
25463: IV,628. - Rah.al. N: o 561.
25464:
25465:
25466:
25467:
25468: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta kanavan raken-
25469: tamista varten Siikajoelta Fasonjärven kautta Niemelän
25470: lahteen.
25471:
25472:
25473: E d u s k u n n a ll e.
25474:
25475: Viime vuosina on kevättulvien aikaan kiin- volan kunnan puolelle Siikajoen Niemelän
25476: nitetty lehdistössä suurta huomiota Rantsilan lahteen. Tulvien aikana tämä toimisi apuväy-
25477: kunnassa sijaitsevaan Mankilan kylän tulva- länä ja Mankilan kylän peruskuivatuksetkin
25478: alueeseen. Melkein kaikki kylän viljelysmaat, saisivat paremman tuloksen sinne ohjattuina.
25479: joita on useita satoja hehtaareja, ovat keväi- Tätä kautta saataisiin myös nykyisiä vesi-
25480: sin tulvaveden peitossa. Tulvavaaraa on py- peräisiä maita peruskuivatetuiksi entistä laa-
25481: ritty estämään Siikajoen perkaamisella. Per- jemmalla alueella.
25482: kaus onkin edennyt jo Mankilan kohdalle, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
25483: mutta se ei ole tulvavaaraa poistanut. Joen
25484: vähäisen putouksen johdosta perkaamisella- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25485: kaan ei estetä viljelyksien joutumista tulva- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
25486: veden alle. Kevättulvien aiheuttamia vahin- kan määrärahan Rantsilan kunnasta
25487: koja voitaisiin kuitenkin estää kaivamalla Siikajoesta Fasonjärven kautta Paavo-
25488: riittävän leveä väylä Siikajoesta Mankilan lan kunnan Niemelän lahteen johtavan
25489: kylän yläpuolelta Fasonjärven kautta Paa- kanavan kaivamistöiden aloittamiseksi.
25490: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
25491:
25492: Antti Kinnunen. Eeli Erkkilä.
25493: Irma Torvi. Pentti Liedes.
25494: Arvi Turkka. Yrjö Murto.
25495: Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
25496: 1397
25497:
25498: IV.629. - Rah.al. N:o 562.
25499:
25500:
25501:
25502:
25503: A. Kinnunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
25504: tuksiksi maanviljelijäin uudisraivauksiin, vetoviemäreiden
25505: kaivuun sekä maan- ja metsänparannustöihin.
25506:
25507:
25508: E d u s k u n n a 11 e.
25509:
25510: Suurin osa maamme maataloudenharjoit- esim. uudisraivauksia, vetoviemärien kaivua,
25511: tajista ei voi saada välttämättömiin menoihin maanparannusaineiden ajoa ja metsänparan-
25512: tarvitsemiaan rahatuloja maanviljelyksestä, nustöitä. Näiden töitten suorittamiseen olisi
25513: vaan joutuu hakemaan lisätuloja ansiotöistä. varattava osa työttömyysvaroista. Niistä olisi
25514: Mutta ansiotöitä ei ole ollut riittävästi tar- annettava voimassa olevien palkkioiden li-
25515: jolla siitä huolimatta, vaikka työttömyystöitä säksi avustuksia, jotka yhdessä palkkioiden
25516: on jossain määrin järjestetty. Kuitenkaan ei- kanssa peittäisivät 75% todellisista kustan-
25517: vät kaikki lisätuloja tarvitsevat maatalouden- nuksista. Näin raivaustoiminta tehostuisi,
25518: harjoittajat pääse edes työttömyyskortistoi- maan peruskuntoa voitaisiin parantaa ja
25519: hin, eivätkä kaikki nekään, jotka on kortis- maatalouden tuotantoa lisätä. Tämän toimen-
25520: toihin hyväksytty, voi lähteä töihin toiselle piteen kautta huomattava määrä maatalou-
25521: paikkakunnalle. denharjoittajia saisi tarpeellista tuloa ja sa-
25522: Lisäksi kuluvana syksynä halla turmeli malla he voisivat työskennellä kotonaan ja
25523: huomattavan osan viljasadosta, joten entistä lisätä tilojensa tuottavuutta. Näin paranisi
25524: suurempi joukko viljelijöitä joutuu ostamaan toimeentulomahdollisuudet ja vähenisi ansio-
25525: siemeniä ja syömäviljaa sekä eläimille väki- töiden tarve tulevaisuudessa.
25526: rehuja. Rahamenojen suureneminen tekee Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
25527: välttämättömäksi rahatulojen lisäämisen.
25528: Tämän vuoksi olisi työttömyys- ja työlli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25529: syystöitä järjestettävä entistä enemmän, ja tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 20 Pl.
25530: lisäksi sen vuoksi, kun suurin osa ansiotöiden IV luvun 1 momentille 200 000 000
25531: tarpeessa olevista viljelijöistä on sellaisia, markkaa käytettäväksi avustuksina
25532: että he eivät voi talous. ja kotiolojen vuoksi ansioita tarvitsevien maanviljelijäin
25533: lähteä ansiotöihin toiselle paikkakunnalle. uudisraivauksiin, vetoviemäreiden kai-
25534: Osa työttömyystöistä tulisikin järjestää ja vuun sekä maan- ja metsänparannus-
25535: rahoittaa niin, että ne, joilla on siihen mah- töihin valtioneuvoston lähemmin mää-
25536: dollisuuksia, voisivat tehdä työtä kotonaan, räämällä tavalla.
25537: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
25538:
25539: Antti Kinnunen. J. Mustonen. Toivo Niiranen.
25540: Usko Seppi. Eino Roine. Niilo Nieminen.
25541: Eino Tainio. Tauno Kelovesi. G. Rosenberg.
25542: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Hugo Manninen.
25543: Yrjö Murto. Pauli Puhakka. Pentti Liedes.
25544: H. Tauriainen.
25545: 1
25546: 1
25547: 1
25548: 1
25549: 1
25550: 1
25551: 1
25552: 1
25553: 1
25554: 1
25555: 1
25556: 1
25557: 1
25558: 1
25559: 1
25560: 1
25561: 1
25562: 1
25563: 1
25564: 1
25565: 1
25566: VALTIOPÄIVÄT
25567: 1956
25568:
25569: LIITTEET
25570: I
25571:
25572: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY PORKKALAN
25573: PALAUTUSTA KOSKEVA LAKIALOITE
25574:
25575:
25576:
25577:
25578: HELSINKI 1957
25579: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
25580:
25581:
25582:
25583:
25584: 76 E 1/57
25585: 1401
25586:
25587: I,S. - Lak.al. N: o 70.
25588:
25589:
25590:
25591:
25592: Kyttä ym.: Ehdotus Porkkalan palautuslaiksi.
25593:
25594:
25595: E d u s k u n n a ll e.
25596:
25597: Hallituksen esityksessä n: o 23 Porkkalan maan luonteen. On pidettävä luonnollisena,
25598: palautuslaiksi säädetään 10 §: ssä ne yleiset ettei maanomistajille korvata sellaisia tontti-
25599: perusteet, joiden mukaan valtiolla on oikeus arvoja, joita ei ole ollut olemassa luovutus-
25600: pakkolunastaa sotilaallisia tai muita yleisiä hetkellä ja jotka tonttiarvot ovat syntyneet
25601: tarpeita varten alueita omistukseensa. Pää- Neuvostoliiton suorittaman rakentamisen joh-
25602: osaltaan voidaan sanotun pykälän säännök- dosta. Tämä kannanotto on myös yhdenml1-
25603: siä pitää tarkoituksenmukaisina. On kuiten- kainen sen yleisessä pakkolunastuslainsäädän-
25604: kin aihetta kiinnittää huomiota siihen puut- nössä voimassa olevan periaatteen kanssa,
25605: teeseen tässä pykälässä, ettei siinä määrätä, ettei pakkolunastushintaa määrättäessä saa
25606: onko pakkolunastusmenettelyssä arvioitava hintaa korottavana seikkana ottaa huomioon
25607: korvaus pakkolunastettavasta alueesta silmäl- sitä arvon nousua, joka aiheutuu siitä hank-
25608: läpitäen alueen käyttötapaa alueen luovutus- keesta, jota varten pakkolunastus suoritetaan.
25609: hetkellä vuokraajalle vaiko silmälläpitäen sen On syytä otaksua, että hallituksen esityk-
25610: käyttöä sillä hetkellä, jolloin korvaus määrä- sessä on edellytetty edellä selostetun kannan-
25611: tään. Kannanotto tähän kysymykseen on oton olevan selvän ilman nimenomaista sään-
25612: pakkolunastuslautakunnan otettava aina, mil- nöstäkin. Kun näin ei kuitenkaan riidatto-
25613: loin luovutushetkellä maatalousmaana tai masti ole asian laita, on tarpeen lisätä lain
25614: metsämaana tms. käytetylle alueelle on vuok- 10 §: ään tätä tarkoittava uusi momentti.
25615: raajan toimesta rakennettu kasarmeja tai Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu, kun-
25616: muita niihin verrattavia laitoksia, jotka val- nioittaen ehdotamme,
25617: tio haluaa saada pysyvään käyttöönsä, ja
25618: maa rakentamisen vuoksi on saanut tontti- että Eduskunta hyväksyisi näin
25619: kuuluvan lakiehdotuksen:
25620:
25621: Porkkalan palautuslaki.
25622: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
25623: määrätyllä tavalla, säädetään:
25624: 1-9 §. suudella on sellaiseen tarkoitukseen käytet-
25625: (Kuten hallituksen esityksessä.) tynä kuin mihin sitä on luovutuspäivänä
25626: käytetty.
25627: 10 §. ( 4--6 mom. kuten 3-5 mom. hallituksen
25628: (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) esityksessä.)
25629: Edellä 1 momentissa tarkoitetussa pakko-
25630: lunastuksessa on korvaus määl'ättävä sen kor- 11-53 §.
25631: keimman käyvän hinnan mukaan, mikä omai- (Kuten hallituksen esityksessä.)
25632:
25633: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1956.
25634:
25635: Harras Kyttä. K. F. Haapasalo.
25636: Arvo Ahonen. Lennart Heljas.
25637: Rafael Paasio. Irma Karvikko.
25638: 1
25639: 1
25640: 1
25641: 1
25642: 1
25643: 1
25644: 1
25645: 1
25646: 1
25647: 1
25648: 1
25649: 1
25650: 1
25651: 1
25652: 1
25653: 1
25654: 1
25655: 1
25656: 1
25657: 1
25658: 1
25659: 1
25660: 1
25661: 1
25662: 1
25663: 1
25664: 1
25665: 1
25666: VALTIOPÄIVÄT
25667: 1956
25668:
25669: LIITTEET
25670: IV
25671:
25672: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ VIRKAMIESTEN
25673: PALKKAUSTA, TULO- JA OMAISUUSVEROA SEKÄ LIIKE-
25674: VAIHTOVEROA KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
25675:
25676:
25677:
25678:
25679: HELSINKI 1957
25680: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
25681: 1
25682: 1
25683: 1
25684: 1
25685: 1
25686: 1
25687: 1
25688: 1
25689: 1
25690: 1
25691: 1
25692: 1
25693: 1
25694: 1
25695: 1
25696: 1
25697: 1
25698: 1
25699: 1
25700: 1
25701: 1
25702: 1
25703: 1
25704: 1
25705: 1
25706: 1405
25707:
25708: IV,630. - Lak.al. N:o 71.
25709:
25710:
25711:
25712:
25713: Seppälä ym.: Ehdotukset laeiksi valtion viran tai toimen
25714: haltijain palkkauksesta annetun lain muuttamisesta.
25715:
25716:
25717: E d u s k u n n a 11 e.
25718:
25719: Yleislakon lopettamiseen johtaneessa palkka- antama esitys virkamiesten palkkojen tarkis-
25720: ratkaisussa sovittiin työntekijäin palkkoja tuksesta hyväksytään sellaisenaan. Sen mu-
25721: korotettavaksi työmarkkinoilla 12 markkaa kaan näet 11. palkkausluokasta ylöspäin eli
25722: tunnilta eli 2 400 markkaa kuukaudessa. virkamiesten valtaosa saisi pienemmän koro-
25723: Tämä ratkaisu korottaa eri aloilla ansiotason tuksen kuin 7 %. Tämä on täysin kohtuu-
25724: huomattavasti yli 7 %: lla, kuten tilastollisen tonta ja epäoikeudenmukaista valtion omia
25725: päätoimiston laskelmat osoittavat: teollisuu- työntekijöitä, virkamiehiä, kohtaan, kun li-
25726: dessa 7.6 %, metsätaloudessa 7.7 %, liiken- säksi tiedetään yleislakkosopimuksen johta-
25727: teessä 7.7 %, rakennustöissä vaihtelevasti neen runsaan 10 %:n yleiseen palkkojen
25728: 6.5-8%, maataloudessa 13.2% sekä valtion nousuun.
25729: työsuhteessa olevien työntekijäin osalta huo- Jotta virkamiespalkat säilytettäisiin yleisen
25730: mattavasti yli 7 %. Täten tuli näille ryh- ansiotason tuntumassa ja perustasoksi voitai-
25731: mille korvatuksi elinkustannusten nousu, siin asettaa indeksiluku 107, kuten muillakin
25732: koska perustasoksi otettiin indeksiluku 107. aloilla, on niitä korotettava 1. 4. alkaen
25733: Lisäksi sovittiin kansantalouden tuottavuu- 7 % : lla, kuitenkin vähintään 2 400 mk kuu-
25734: den perusteella myönnettävästä keskimääräi- kaudessa.
25735: sestä 3 % : n korotuksesta. Nämä korotukset Mitä tulee hallituksen esitykseen kansan-
25736: astuivat voimaan eri aloilla säännönmukai- talouden tuottavuuden nousun perusteella
25737: sesti 1. 4. alkaen. annettavasta 3 % : n korotuksesta, ehdotetaan
25738: Viime syksynä järjestettiin virkamiespalk- se myönnettäväksi 1. 7. lukien. Tämäkin joh-
25739: koja siten, että ne alempien palkkausluokkien taa epäoikeudenmukaisuuteen, koska muilla
25740: osalta saatettiin vastaamaan yleistä ansio- aloilla se on myönnetty työntekijöille jo 1. 4.
25741: tasoa kesäkuussa 1955. Keskikorkeiden ja lukien. Siksi on myöskin tämä ns. tuotta-
25742: ylempien palkkausluokkien osalta jäivät vuuskorotus myönnettävä huhtikuun 1 päi-
25743: virkamiehet edelleen jälkeen tästä tasosta. västä lukien.
25744: Tämä ns. tasokorotus myönnettiin kuitenkin Virkamiesten palkkauslakiin jää edelleen
25745: kahdessa osassa niin, että vasta ensi heinä- se epäkohta, että aikaisemmat indeksikoro-
25746: kuun 1 päivästä lähtien astuu voimaan jäl- tukset on säilytetty erillisinä. 'Tämä aiheut-
25747: kimmäinen· tasokorotuksen osa. Tässä yhtey- taa tarpeettomasti hankaluuksia ja epäsel-
25748: dessä sovittiin myös toisaalta valtiovallan ja vyyksiä. Palkkalaissa vahvistetut peruspalkat
25749: toisaalta virkamiesjärjestön välillä, virka- eivät näet ilmaise todellisia, käytännössä
25750: miespalkkojen indeksisidonnaisuudesta luopu- maksettavia palkkoja, vaan on niihin lisät-
25751: misen johdosta, virkamiesten palkkausten tävä voimassa olevat valtioneuvoston päätök-
25752: vastaisesta järjestelystä. Sopimuksen mukaan seen perustuvat korotukset. Palkkausjärjes-
25753: palkkauksen tarkistus suoritetaan vuosittain, telmän yksinkertaistamiseksi olisikin aiheel-
25754: jolloin otetaan huomioon elinkustannusten lista, että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
25755: mahdollinen nousu sekä yleisessä ansiotasossa menpiteisiin indeksikorotusten yhdistämiseksi
25756: tapahtuvat muutokset. Vaikka siis virkamies- peruspalkkoihin.
25757: palkat eivät ole sidottuja indeksiin, ei voida Edellä olevan perusteella olisi hyväksyt-
25758: katsoa sen merkitsevän, että virkamiesten tävä jäljempänä esitetyt lakialoitteet, joilla
25759: realiansiota tulisi laskea. Näin kuitenkin ta- virkamiespalkkoja korotetaan väliaikaisesti
25760: pahtuisi, jos hallituksen nyt eduskunnalle 1. 4. lukien elinkustannusten nousun johdosta
25761: 1406 IV,630. - Viran ja toimen haltijain pa.lkkaus.
25762:
25763:
25764: 7 % :lla, kuitenkin vähintään 2 400 mkjkk ja Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty,
25765: lisäksi peruspalkkoja, ikälisiä ja sopimus- ehdotamme kunnioittaen,
25766: palkkoja korotettuina kansantulon kasvun pe-
25767: rusteella 3 % : lla sekä heinäkuun 1 päivästä että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
25768: voimaantulevia palkkoja samaten korotet- lakiehdotukset:
25769: tuina.
25770:
25771:
25772:
25773: Laki
25774: valtion viran tai toimen haltijai.n palkkauksesta annetun lain väliaikaisesta muutta-
25775: misesta.
25776: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion viran tai toimen haltijain palk-
25777: kauksesta 22 päivänä joulukuuta 1942 annetun lain 3 ja 6 §, sellaisina kuin ne ovat
25778: 13 päivänä toukokuuta 1955 annetussa laissa (230/55), väliaikaisesti näin kuuluviksi:
25779: 3 §.
25780: Viran tai toimen vastuullisuuden ja työ- virat ja toimet asetuksella tulo- ja menoar-
25781: määrän sekä siihen vaadittavan taidon ja vion rajoissa palkkausluokkiin, joissa perus-
25782: kyvyn mukaan määrätään peruspalkkaiset palkan ja ikälisien määrä vuodessa on:
25783:
25784: Ikälisät
25785: Ensimmäi- Toinen ikä- Kolmas ikä- Neljäs ikä- Viides ikä-
25786: Pl Peruspalkka nen ikälisä lisä lisä lisä lisä Pl
25787: 1 173160 9 660 9 780 9 900 10140 10 380 1
25788: 2 180840 9 960 10140 10 320 10500 10860 2
25789: 3 189 540 10 380 10560 10800 11100 11400 3
25790: 4 198 060 10800 10 980 11280 11580 11880 4
25791: 5 207 420 11280 11580 11820 12180 12420 5
25792: 6 217 260 11760 12120 12 360 12 720 12 960 6
25793: 7 227 400 12 360 12 720 12 960 13 320 13 560 7
25794: 8 237 780 12 900 13 200 13 500 13 800 14100 8
25795: 9 249 000 13 500 13 800 14100 14400 14700 9
25796: 10 260 520 14100 14 340 14700 14940 15 300 10
25797: 11 272 580 14 640 14880 15180 15480 15 780 11
25798: 12 285 000 15 300 15 540 15 900 16140 16 560 12
25799: 13 297 960 15 900 16 200 16440 16 860 17 220 13
25800: 14 310 800 16 440 16 740 17100 17 460 17 940 14
25801: 15 324180 17 040 17 400 17 760 18 240 18 780 15
25802: 16 338 820 17 700 18060 18 540 19140 19 800 16
25803: 17 353 880 18 500 18780 19 380 20040 21000 17
25804: 18 370140 19 260 19 800 20460 21480 22 560 18
25805: 19 386 940 20160 20 820 21900 22920 23 880 19
25806: 20 405 060 21240 22 200 23 340 24240 24780 20
25807: 21 425 220 22 620 23 760 24 660 25 200 25 500 21
25808: 22 447 660 24120 25 080 25 620 25920 26 340 22
25809: 23 471540 25 500 26040 26 400 26 760 27 300 23
25810: 24 497 220 26 580 26 940 27 300 27 840 28 500 24
25811: 25 524700 27 360 27 780 28 320 28 980 29 880 25
25812: 26 551400 28 320 28 860 29 520 30 360 32100 26
25813: 27 579 480 29 280 29 940 30900 32 520 34380 27
25814: 28 608 940 30 420 31320 33 000 34 860 36 840 28
25815: 29 639 540 31800 33 540 35 340 37 380 39 480 29
25816: IV,630. - Seppälä ym. 1407
25817:
25818: Ikälisät
25819: Ensimmäi· Toinen ikä· Kolmas ikä· Neljäs ikä· Viides ikä·
25820: Pl Peruspalkka nen ikälisä lisä lisä lisä lisä Pl
25821: 30 671940 33 960 35 820 37 800 40020 42240 30
25822: 31 708 840 36480 38460 40680 42 900 46 020 31
25823: 32 748 200 39120 41340 43 560 46 680 49 860 32
25824: 33 791100 42000 44220 47 340 50520 53 880 33
25825: 34 836 820 44 880 48000 51180 54 540 58 200 34
25826: 35 887 760 48 660 51840 55 200 58 920 61980 35
25827: 36 943140 52 560 55 920 59 580 62 820 65 280 36
25828: 37 1005 960 56 640 60 360 63 540 66 000 66 660 37
25829: 38 1074 360 61140 64 380 66 840 67 500 68160 38
25830: 39 1151520 65 220 67 620 68 280 68 940 69 660 39
25831: 40 1235 400 68480 69180 69 840 70500 71160 40
25832: 41 1326 600 70020 70 680 71340 72 000 72 660 41
25833: 42 1423 200 71640 72 300 72 960 73 620 74280 42
25834: 43 1525 680 73 200 73 860 74520 75180 75 840 43
25835:
25836: Asetuksella voidaan tulo- ja menoarvion Sopimus palkka· Sopimuspalkka
25837: luokka
25838: rajoissa määrätä, että määrätynlaisen viran 12 ............... . 1251480
25839: tai toimen haltija on, oltuaan määräajan sa- 13 1331820
25840: man tai vastaavanlaisen viran tai toimen tahi 14 1412 880
25841: ylimääräisen toimen haltijana, siirrettävä 15 1494 600
25842: ylempään palkkausluokkaan. 16 1585 020
25843: Milloin valtioneuvosto katsoo valtion edun 17 1684 380
25844: vaativan määrätyn viran tai toimen haltijan 18 1786 260
25845: pysyttämistä valtion palveluksessa taikka 19 1892 280
25846: määrätyn henkilön nimittämistä valtion vir- 20 1991880
25847: kaan tai toimeen, valtioneuvosto voi tulo- ja
25848: menoarvion rajoissa määrätä, että sanotulle Sopimuspaikkaisen viran tai toimen halti-
25849: viran tai toimen haltijalle, jollei virka ole jalle älköön myönnettäkö oikeutta ikä- eikä
25850: tuomarinvirka, on suoritettava henkilökoh- kalliinpaikanlisiin.
25851: taista palkanlisää. Tällainen määräys annet- Sopimus, jonka perusteella viran tai toi-
25852: takoon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. men haltija asetetaan, on tehtävä olemaan
25853: voimassa toistaiseksi, ja siinä on määrättävä
25854: 6 §. kummankin sopimuspuolen irtisanomisaika
25855: Sopimuspaikkaiset virat ja toimet määrä- samoin kuin ne perusteet, joiden nojalla
25856: tään tulo- ja menoarvion raJOISSa eri sopi- sopimuspuoli on oikeutettu purkamaan sopi-
25857: muspalkkaluokkiin, joissa vuotuinen sopimus- muksen.
25858: palkka on seuraava: Jollei toisin ole sovittu, on muutoin sopi-
25859: Sopimuspalkka· Sopimuspalkka
25860: muspaikkaisen viran tai toimen haltijaan
25861: luokka nähden soveltuvin kohdin noudatettava tä-
25862: 1 •••••• 0 ••••••• 0 0 690 720 män lain säännöksiä, mikäli ne koskevat pe-
25863: 2 0 •••••• 0 •••••• 0 0 725 640 ruspalkkaisen viran tai toimen haltijalle suo-
25864: 3 •••••••• 0 •••• 0 0. 762 300 ritettavaa peruspalkkaa.
25865: 4 •••••• 0 •• 0 •••• 0 0 800760
25866: 5 ••••••••••••• 0. 0 841080
25867: 6 •• 0 0. 0 ••• 0 •••••• 883 680 Tätä lakia, jolla kumotaan valtion viran
25868: 7 •••• 0 •••• 0 0 ••••• 928 800 tai toimen haltijain palkkauksesta annetun
25869: 8 • 0 0 •• 0 •• 0 ••••••• 985 020 lain väliaikaisesta muuttamisesta 30 päivänä
25870: 9 •••••• 0 0 •• 0 •• 0. 0 1044420 joulukuuta 1955 annettu laki (557/55), so-
25871: 10 0 ••••••••• 0 ••••• 1107180 velletaan 1 päivästä huhtikuuta 1956 31 päi-
25872: 11 0 ••• 0 ••••••••••• 1173 660 vään kesäkuuta 1956.
25873:
25874: 77 E 1/57
25875: 1408 IV,630, - Viran ja toimen ha.ltijain palkkaus.
25876:
25877:
25878: Laki
25879: valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun lain muuttamisesta.
25880: Eduskunnan päätöksen mukaisesti ~uutetaan valtion viran tai toimen haltijain palk-
25881: kauksesta 22 päivänä joulukuuta 1942 annetun lain 3 ja 6 §, sellaisina kuin ne ovat
25882: 30 päivänä joulukuuta 1955 annetussa laissa (558/55), näin kuuluviksi:
25883: 3 §.
25884: Viran tai toimen vastuullisuuden ja työ- virat ja toimet asetuksella tulo- ja menoar-
25885: määrän sekä siihen vaadittavan taidon ja vion rajoissa palkkausluokkiin, joissa perus-
25886: kyvyn mukaan määrätään peruspalkkaiset palkan ja ikälisien määrä vuodessa on:
25887: Ikälisät
25888: Ensimmäi- Toinen ikä· Kolmas ikä· Neljäs ikä· Viides ikä·
25889: Pl Peruspalkka nen ikälisä lisä lisä lisä lisä Pl
25890: 1 173160 9180 9 360 9 660 10020 10440 1
25891: 2 182 340 9 360 9 660 10 020 10 440 10 980 2
25892: 3 191700 9 660 10 020 10440 10 980 11580 3
25893: 4 201360 10020 10440 10 980 11580 12120 4
25894: 5 211380 10440 10 980 11580 12120 12 660 5
25895: 6 221820 10 980 11580 12120 12 660 13 200 6
25896: 7 232 800 11580 12120 12 660 13 200 13 800 7
25897: 8 244 380 12120 12 660 13 200 13 800 14340 8
25898: 9 256 500 12 660 13 200 13 800 14340 14880 9
25899: 10 269160 13 200 13 800 14 340 14880 15420 10
25900: 11 282 360 13 800 14 340 14 880 15420 16 020 11
25901: 12 296160 14340 14 880 15420 16 020 16 680 12
25902: 13 310 500 14880 15 420 16 020 16 680 17 340 13
25903: 14 325 380 15420 16 020 16 680 17 340 19 320 14
25904: 15 340800 16 020 16 680 17 340 19 320 20640 15
25905: 16 356 820 16 680 17 340 19 320 20640 21960 16
25906: 17 373 500 17 340 19 320 20640 21960 24060 17
25907: 18 390 840 19 320 20 640 21960 24060 26100 18
25908: 19 410160 20640 21960 24060 26100 28080 19
25909: 20 430 800 21960 24060 26100 28080 29100 20
25910: 21 452 760 24060 26100 28 080 29100 29 700 21
25911: 22 476 820 26100 28 080 29100 29 700 30600 22
25912: 23 502 920 28 080 29100 29 700 30600 31620 23
25913: 24 531000 29100 29 700 30600 31620 32 880 24
25914: 25 560100 29 700 30 600 31620 32 880 34740 25
25915: 26 589 800 30600 31620 32 880 34740 38100 26
25916: 27 620 400 31620 32 880 34740 38100 41700 27
25917: 28 652 020 32 880 34740 38100 41700 45 780 28
25918: 29 684 900 34740 38100 41700 45 780 50070 29
25919: 30 719 640 38100 41700 45 780 50 070 54 630 30
25920: 31 757 740 41700 45 780 50070 54 630 60840 31
25921: 32 799 440 45 780 50 070 54630 60840 67140 32
25922: 33 845 220 50 070 54630 60 840 67140 73 920 33
25923: 34 895 290 54630 60840 67140 73 920 81240 34
25924: 35 949 920 60840 67140 73 920 81240 87720 35
25925: 36 1010760 67140 73 920 81240 87 720 92 580 36
25926: 37 1077 900 73 920 81240 87 720 92 580 93 960 37
25927: 38 1151820 81240 87 720 92 580 93 960 95160 38
25928: 39 1233 060 87 720 92 580 93960 95160 96 540 39
25929: IV,630. - Seppälä ym. 1409
25930:
25931: Ikälisät
25932: Ensimmäi· Toinen ikä- Kolmas ikä- Neljäs ikä- Viides ikä-
25933: Pl Peruspalkka nen ikälisä lisä lisä lisä lisä Pl
25934:
25935: 40 1320 780 92 580 93 960 95160 96 540 97 860 40
25936: 41 1413 360 93 960 95160 96540 97 860 99180 41
25937: 42 1507 320 95160 96 540 97 860 99180 100 500 42
25938: 43 1602 480 96 540 97 860 99180 100 500 101820 43
25939:
25940: PI. Palkkamäärä
25941: Asetuksella voidaan tulo- ja menoarvion
25942: rajoissa määrätä, että määrätynlaisen viran 11 ••• 0. 0 ••••• 0 •••• 1312 440
25943: tai toimen haltija on, oltuaan määräajan sa- 12 0. 0 •• 0. 0 •••••••• 1402 560
25944: man tai vastaavanlaisen viran tai toimen tahi 13 •• 0 •••••• 0 •••••• 1497 480
25945: ylimääräisen toimen haltijana, siirrettävä 14 •• 0 •••••••••• 0 •• 1593 780
25946: ylempään palkkausluokkaan. 15 • •••••••••• 0 •••• 1691380
25947: Milloin valtioneuvosto katsoo valtion edun 16 •• 0 0 •• 0 ••••••• 0. 1790 280
25948: vaativan määrätyn viran tai toimen haltijan 17 0 •••• 0 •• 0 ••••••• 1890 540
25949: pysyttämistä valtion palveluksessa taikka 18 •••••• 0 0 ••••••• 0 1992120
25950: määrätyn henkilön nimittämistä valtion vir- 19 ••• 0 ••• 0 •••••• 0. 2 095 020
25951: kaan tai toimeen, valtioneuvosto voi tulo- ja 20 •••••••••• 0 •••• 0 2199 240
25952: menoarvion rajoissa määrätä, että sanotulle
25953: viran tai toimen haltijalle, jollei virka ole Sopimuspaikkaisen viran tai toimen halti-
25954: tuomarinvirka, on suoritettava henkilökoh- jalle älköön myönnettäkö oikeutta ikä- eikä
25955: taista palkanlisää. Tällainen määräys annet- kalliinpaikanlisiin.
25956: takoon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Sopimus, jonka perusteella viran tai toi-
25957: men haltija asetetaan, on tehtävä olemaan
25958: 6 §. voimassa toistaiseksi, ja siinä on määrättävä
25959: Sopimuspaikkaiset virat ja toimet määrä- kummankin sopimuspuolen irtisanomisaika
25960: tään tulo- ja menoarvion raJOissa eri sopi- samoin kuin ne perusteet, joiden nojalla
25961: muspalkkaluokkiin, joissa vuotuinen sopimus- sopimuspuoli on oikeutettu purkamaan sopi-
25962: palkka on seuraava: muksen.
25963: Jollei toisin ole sovittu, on muutoin sopi-
25964: Sopimuspalkat muspaikkaisen viran tai toimen haltijaan
25965: Pl. Palkkamäärä nähden soveltuvin kohdin noudatettava tä-
25966: 1 • 4 0 ••• 0 •• 0 •••••• 740460 män lain säännöksiä, mikäli ne koskevat pe-
25967: 2 ••••••• 0 0 •••• 0 •• 777 600 ruspalkkaisen viran tai toimen haltijalle suo-
25968: 3 ••••• 0 •••••• 0 ••• 818 040 ritettavaa peruspalkkaa.
25969: 4 • 0 •• 0 ••••••• 0 •• 0 862140
25970: 5 •••••••• 0 •• 0 0 ••• 910 320 'Tämä laki, jolla kumotaan valtion viran
25971: 6 •••• 0 ••• 0 •••• 0 0. 962 700 tai toimen haltijain palkkauksesta annetun
25972: 7 0. 0 . . . . . . . . . . 0 ••• 1019 700 lain muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta
25973: 8 •••••••••••• 0 0 •• 1082 940 1955 annetun lain (558/55) soveltamissään-
25974: 9 •• 0. 0 •••• 0 •••••• 1152 540 nöksen 2 momentti, tulee voimaan 1 päivänä
25975: 10 ••••••••• - ••••• 0 1228 800 heinäkuuta 1956.
25976:
25977: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1956.
25978:
25979: Felix Seppälä. Arvo Salminen. Erkki Tuuli.
25980: Irma Hamara. Jaakko Hakala. Saara Forsius.
25981: Erkki Koivisto. Johannes Virtanen. Aune Innala.
25982: Päiviö Hetemäki. Kalervo Saura. Lauri Järvi.
25983: Arno Tuurna. Raino Hallberg. Matti Raipala.
25984: Kyllikki Pohjala. Martti Salminen.
25985: 1410
25986:
25987: IV,631. - Lak.al. N:o 74.
25988:
25989:
25990:
25991:
25992: Koivisto ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
25993: aikaisesta muuttamisesta.
25994:
25995:
25996: E d u s k u n n a 11 e.
25997:
25998: Hallituksen eduskunnalle antamassa esi- tusta alennetaan keskimäärin ainakin
25999: tyksessä n: o 66 laiksi tulo- ja omaisuusvero- 15 %:lla.
26000: lain väliaikaisesta muuttamisesta 48 ja 49 Kuluvan vuoden tulo- ja omaisuusveron
26001: pykälien veroasteikot ovat samanlaiset kuin tuotto tammi-kesäkuun aikana on ollut
26002: vuonna 1956 tulojen ja omaisuuden perus- noin 15 % suurempi kuin vastaavana aikana
26003: teella toimitettavassa verotuksessa olevat tau- vuonna 1955 siitä huolimatta, että vero-
26004: lukot. Sensijaan että hallituksenkin ohjelma- asteikko kuluvana vuonna aina 800 000
26005: julistuksen mukaan ainakin fyysillisten hen- markan tuloihin nähden on ollut lievempi
26006: kilöiden verotusta olisi helpotettu, hallituk- kuin edellisenä vuonna ja että tämän vuoden
26007: sen esitys asiallisesti merkitsee verorasituk- ensimmäiseltä vuosipuoliskolta Jai lakko-
26008: sen kasvamista, koska palkkatason noususta ajalta verottamatta noin 9 000 000 000 mar-
26009: aiheutuu korkeamman prosentin mukainen kan suuruinen saamatta jäänyt palkkatulo.
26010: vero. Ilmeisesti tämän vuoden tulo- ja omaisuus-
26011: Kun vakauttaruissuunnitelmien lähtökoh- veron kokonaistuotto tulee ylittämään talous-
26012: tana olisi pidettävä eräänlaisen linnarauhan arviossa edellytetyn 59 000 000 000 markan
26013: saamista palkkarintamalla, ja kun elinkus- tulon yli 15 % : lla. Ellei veroasteikkoa lie-
26014: tannustasossa jo tapahtuneen ja vielä mah- vennetä, kohoaisi mainittu veron tuotto
26015: dollisesti tapahtuvan nousun takia sen saa- vuonna 1957 ilmeisesti yli 70 000 000 000
26016: vuttaminen tuottaa vaikeuksia, voitaisiin markan arvioidun 63 000 000 000 markan
26017: tätä pyrkimystä edistää alentamalla vero- asemasta. Näin ollen myöskin finanssisyistä
26018: tusta varsinkin alimpien ja keskisuurten näyttäisi olevan varaa melko tuntuviin vero-
26019: tuloryhmien kohdalla. helpotuksiin.
26020: Hallituksen antamassa ensi vuoden tulo- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
26021: ja menoarvioesityksessä edellytetty tulo- ja kunnioittaen,
26022: omaisuusveron tuotto 63 miljardia markkaa
26023: voitaisiin ilmeisesti saavuttaa siitä huoli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26024: matta, että fyysillisten henkilöiden vero- van lakiehdotuksen:
26025:
26026:
26027:
26028:
26029: Laki
26030: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
26031: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
26032: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 48 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta
26033: 1947 annetussa laissa (951/47), väliaikaisesti näin kuuluvaksi:
26034: 48 §. 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan astei-
26035: Veroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli kon mukaan:
26036: IV,631. - Koivisto ym. 1411
26037:
26038: Veroluokka
26039: I II III
26040: :~ r=
26041: '"... l!l :~ ~
26042: Verotettava. tulo
26043: mk
26044: ""
26045: o·.-.GS
26046: ~~~~
26047: "'""] s
26048: ::::CIS~
26049: ~:~a
26050: ocet;.o
26051: .~·2~
26052: ~ -
26053: "'"...
26054: CISQS«<~
26055:
26056: "'""] s
26057: :=:CIS~
26058: ~~~112
26059: b ~:~ ~
26060: o·.-.GS
26061: ~~~~
26062: ~>-";] s
26063: :=:ceS
26064: ~~~w
26065:
26066: ~=:4) ~
26067: bJ-1" ....
26068: _
26069: ~·.-.ep ~·.-.ep
26070:
26071:
26072: ...l'll!l 0 ~e~§ l!ll!l 0 >~~§ l'll!lo >e~g
26073: oo~
26074: .;a] Oo~
26075: ~'3 .;se t~~ ~=~
26076: ""
26077: :>~ 1>~ :>~
26078:
26079: 250000- 300 000 ........ 1000 10
26080: 300000- 400 000 ........ 6 000 14 1000 9 500 7.5
26081: 400 000- 600 000 • 20000
26082: 0 ••• 0 •• 16 10000 13 8000 9
26083: 600000- 800 000 • 52 000
26084: 0 0 ••• 0. 18 36 000 16 26 000 12
26085: 800 000- 1 000 000 •• 88000
26086: 0. 0 ••• 21 68 000 19 50000 15
26087: 1 000 000- 1 500 000 • 130 000
26088: 0 0. 0 ••• 24 100000 22 80000 18
26089: 1 500 ooo~ 2 ooo ooo •• 250 000
26090: 0 ••••• 26 210 000 24 170 000 20
26091: 2 000 000- 3 000 000 400 000
26092: ••••• 0 •• 30 330 000 27 270 000 25
26093: 3 ooo ooo~ 4 ooo ooo 700 000
26094: ••••••• 0 35 600 000 30 520 000 28
26095: 4 000 000- 6 000 000 ........ 1050 000 37.5 900 000 35 800 000 33
26096: 6 ooo ooo~ 10 ooo ooo 1800 000
26097: •••• 0 0 •• 40 1600 000 40 1460 000 38.5
26098: 10 000 000~20 000 000 03 400 000
26099: 0 •• 0. 0 0 42 3 200 000 42 3 000000 42
26100: 20 000 000 tai enemmän 7 600000 46 7 400 000 45 7 200 000 44
26101:
26102: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- muusta lapsesta viisituhatta markkaa, ei kui-
26103: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan tenkaan enempää kuin veron koko määrä.
26104: mukaisesta verosta vähennettävä ensimmäi-
26105: sestä lapsesta kolmetuhatta ja jokaisesta Tätä lakia sovelletaan muutoin ainoastaan
26106: vuoden 1957 tulojen ja omaisuuden perus-
26107: teella toimitettavissa verotuksissa.
26108:
26109: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1956.
26110:
26111: Erkki Koivisto. Martti Salminen.
26112: Felix Seppälä. Urho Saariaho.
26113: T. A. Wiherheimo. Arvo Salminen.
26114: Kalervo Saura. Arno: Tuurna.
26115: T. E. Nordström. Irma Hamara.
26116: Lauri Järvi. Päiviö Hetemäki.
26117: N. Kosola. Tuomas Saikku.
26118: Saara Forsius. Mauri Seppä.
26119: T. Junnila. Aune Innala.
26120: R. Hallberg. Erkki Leikola.
26121: Erkki Tuuli. Niilo Honkala.
26122: Matti Raipala. Kyllikki Pohjala.
26123: 1412
26124:
26125: IV,632. - Lak.al. N: o 75.
26126:
26127:
26128:
26129:
26130: Saikku ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai-
26131: kaisesta muuttamisesta.
26132:
26133:
26134: E d u s k u n n a 11 e.
26135:
26136: Verolakien hengen mukaan kaikkien ve- misen jälkeen enimmän kohonnut ja koska
26137: ronmaksajapiirien tulee osallistua veronmak- palkkatason suhteellisen nousun vuoksi ja
26138: suun heidän veronmaksukykynsä mukaisessa eräistä muistakin syistä omaisuuden tuotto
26139: suhteessa. Sodan jälkeen tapahtunut kehitys muuttui huonommaksi ja epävarmemmaksi
26140: on kuitenkin ollut sellainen, että ne verovel- kuin se ennen sotaa oli.
26141: vollisryhmät, jotka joutuvat hankkimaan Valtion tuloveroasteikkoa on alennettu
26142: toimeentulonsa omaisuuden välityksellä, ovat monta kertaa, mutta esim. vuoden 1948 jäl-
26143: joutuneet varsin ankaran verorasituksen koh- keen, jolloin omaisuusveroasteikon tilapäinen
26144: teeksi. Raskaimmin verotettuihin ryhmiin korotus poistettiin, on omaisuusveroasteikkoa
26145: kuuluvat mm. maanviljelijät ja vuokrakiin- helpotettu vain yhden ainoan kerran. Vii-
26146: teistöjen omistajat. Maanviljelijä esimer- meksi mainittu alennuskin oli niin vähäinen,
26147: kiksi ei saa perheelleen työmaata, ellei hän että omaisuusverorasitus aleni vain niiden
26148: tavalla tai toisella hanki maatilaa ja elä niin osalta, joilla sitä ei ollut ollutkaan mainit-
26149: säästäväisesti, että suuret, lainoista aiheutu- tavaa määrää. Tuloveroasteikon alentaminen,
26150: vat korkomenot mahdollisimman nopeasti niin tervetullut kuin se on ollutkin, ja
26151: saadaan suoritetuiksi. Tällaiseen omaisuuden omaisuusveroasteikon samanaikainen alenta-
26152: keräämiseen on erikoisesti maataloudessa matta jättäminen ovat aiheuttaneet sen, että
26153: suorastaan pakko, miten alas elintaso tämän mitä pidemmälle sota-ajan epänormaaleista
26154: takia sitten on painettavakin. Omaisuuden oloista on tultu, sitä raskaammaksi on muo-
26155: karttuminen taas johtaa nykyisin erittäin dostunut erikoisesti maanviljelijän verotus.
26156: kohtuuttomaan omaisuusverotukseen. Edellä esitetyistä syistä ehdotamme kun-
26157: Kun sodan jälkeen voitiin veroasteikkoja nioittaen,
26158: ryhtyä helpottamaan, olisi ollut paikallaan,
26159: että myös omaisuusveroasteikkoja olisi alen- että Eduskunta päättäisi hyväksyä
26160: nettu, koska omaisuusverotus oli sodan alka- seuraavan lakiehdotuksen:
26161:
26162:
26163:
26164:
26165: Laki
26166: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
26167: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
26168: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 49 § väliaikaisesti näin kuuluvaksi:
26169:
26170: 49 §. mikäli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan
26171: Veroa omaisuuden perusteella suoritetaan, asteikon mukaan:
26172: IV,632. - Saikku ym. 1413
26173:
26174: Veron vakioerä Vero- 0/oo
26175: omaisuuden ala- alarajan ylit-
26176: Verotettava omaisuus rajan kohdalla tävältä oma!·
26177: mk mk suuden osalta
26178: 2 000 000- 4 000 000 1000 1.5 40 000 000~60 000 000 257 000 10
26179: 4 000 000'- 6 000 000 4 000 2.5 60 000 000 tai enemmän 457 000 12
26180: 6 000 000- 8 000 000 9 000 3
26181: 8 000 000'-10 000 000 15 000 3.5
26182: 10 000 000-15 000 000 22 000 4 Tätä lakia sovelletaan vuoden 1957 omai-
26183: 15 000 OOQ.-20 000 000 42 000 7 suuden perusteella toimitettavassa verotuk-
26184: 20 000 000-40 000 000 77 000 9 sessa.
26185:
26186: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1956.
26187:
26188: Tuomas Saikku. Erkki Koivisto.
26189: N. Kosola. Arvo Salminen.
26190: T. A. Wiherheimo. R. Hallberg.
26191: Päiviö Hetemäki. Erkki Tuuli.
26192: Matti Raipala. Niilo Honkala.
26193: 1414
26194:
26195: IV,633. - Lak.al. N: o 79.
26196:
26197:
26198:
26199:
26200: Suominen: Ehdotus laiksi asuinrakennusten tuotantoon käy-
26201: tettyjen rakennustarvikkeiden hintaan sisältyneen liike-
26202: vaihtoveron palauttamisesta.
26203:
26204:
26205: E d u s k u n n a ll e.
26206:
26207: Hallitus on 16 pa1vana marraskuuta päi- lisia vaikeuksia sen vuoksi, että palautetta-
26208: vätyllä esityksellään antanut eduskunnalle vaksi määrättyä liikevaihtoveroa ei voida
26209: esityksen laiksi asuinrakennusten tuotantoon maksaa takaisin, ennen kuin päätös on saa-
26210: käytettyjen rakennustarvikkeiden hintaan nut lainvoiman. Tämän epäkohdan pois-
26211: sisältyneen liikevaihtoveron palauttamisesta. tamiseksi olisi lakiin hyväksyttävä sellainen
26212: Hallituksen esityksen mukaan lakiesityk- säännös, että liikevaihtoverotoimiston pää-
26213: sessä tarkoitetun, asuntotuotantoon käytetty- töksellä palautettavaksi määrätty liike-
26214: jen rakennustarvikkeiden hintaan sisälty- vaihtovero olisi kysymyksessä olevissa ta-
26215: neen liikevaihtoveron palauttamista koske- pauksissa maksettava viipymättä asianomai-
26216: vasta liikevaihtoverotoimiston päätöksestä sille päätöksestä tehdystä valituksesta huoli-
26217: saa hakea muutosta siten, että sen hakemi- matta siinä tapauksessa, että valtion asia-
26218: sessa on soveltuvin kohdin noudatettava, mies on tyytynyt päätökseen. Tällainen
26219: mitä muutoksenhausta hallintoasioissa 24 päi- säännös ei vaaranna millään tavoin valtion
26220: vänä maaliskuuta 1950 annetussa laissa etua, mutta se tekisi oikeutta muutenkin ta-
26221: (154/50) on säädetty. loudellisissa vaikeuksissa oleville rakentajille.
26222: Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että Edellä olevilla perusteilla ehdotan,
26223: muutoksen hakeminen po. liikevaihtoveropa-
26224: lautuksen maksamista koskevasta päätöksestä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26225: tuottaa asianomaisille huomattavia taloudel- van lakiehdotuksen:
26226:
26227:
26228: Laki
26229: asuinrakennusten tuotantoon käytettyjen rakennustarvikkeiden hintaan sisältyneen
26230: liikevaihtoveron palauttamisesta.
26231: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26232:
26233: 1-4 §. settava takaisin palautukseen oikeutetulle
26234: (Kuten hallituksen esityksessä). päätöksestä tehdystä valituksesta huolimatta
26235: viipymättä siinä tapauksessa, että valtion
26236: 5 §. asiamies on tyytynyt päätökseen.
26237: (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk-
26238: sessä).
26239: Liikevaihtoverotoimiston päätöksellä palau- 6 ja 7 §.
26240: tettavaksi määrätty liikevaihtovero on mak- (Kuten hallituksen esityksessä).
26241:
26242: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1956.
26243:
26244: Unto Suominen.
26245: VALTIOPÄIVÄT
26246: 1956
26247:
26248: LIITTEET
26249: IX
26250:
26251: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ MAATALOUDEN
26252: KANNATTAVUUDEN TURVAANUSTA, MAATALOUSTULON
26253: VAKAANNUTTAMISTA, MAATALOUSNEUVONTAA JA
26254: PORKKALAN MAATALOUDELLISTA JÄLLEENRAKEN-
26255: NUSTYÖTÄ KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
26256:
26257:
26258:
26259:
26260: HELSINKI 1957
26261: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
26262:
26263:
26264:
26265:
26266: 78 E 1/57
26267: 1417
26268:
26269: IX,103. - Lak.al. N: o 68.
26270:
26271:
26272:
26273: M. Lesldnen ym. : Ehdotus laiksi maatalouden kannattavuu-
26274: den turvaamisesta.
26275:
26276:
26277: E d u s k u n n a ll e.
26278:
26279: Jo vuodesta 1952 lähtien voimassaolleesta jelmien korkeita tuotantokustannuksia. Tä-
26280: maataloustulon vakauttamisjärjestelmästä män vuoksi maatalouden tukemisen on val-
26281: huolimatta on pienviljelmillä harjoitettavan tion toimenpitein oltava senlaatuista, että sen
26282: maa- ja karjatalouden kannattavuus jatku- avulla edistetään tuotantokustannusten ale-
26283: vasti heikentynyt ja niillä asuvan väestön nemista pienviljelmillä. Siten autetaan vai-
26284: toimeentulo vaikeutunut. Tämä johtuu en- keimmissa tuotanto-oloissa toimivaa maatalou-
26285: nen kaikkea siitä, että taloudellisen valta- temme osaa.
26286: lain nojalla maatalouden tukemisesta huoleh- Ottaen huomioon sen, että maatalouden
26287: tiessaan hallitus on rajoittunut miltei yksin- tuotantokustannukset ja kannattavuus vaih-
26288: omaan maataloustuotteiden hintojen korotta- televat suuresti eri suuruisilla viljelmillä ja
26289: miseen, mistä suurin hyöty on koitunut suu- tuotantoalueilla, lähdetään tässä lakiehdotuk-
26290: rille ja keskisuurille viljelmille, joilta tilaa sessa siitä, että maataloustuotteiden hinnat
26291: kohden tulee eniten tuotteita myyntiin. Kun on vakautettava kohtuullisen hyvissä tuo-
26292: tämän lisäksi maataloustuotteiden hintojen tanto-oloissa toimivien keskisuurten viljel-
26293: tarkistuksessa on katsottu pääasiassa leipä- mien keskimääräisiä tuotantokustannuksia
26294: viljan viljelyyn perustuvan tuotantosuunnan vastaavalle tasolle. Tällaisina viljelminä laki-
26295: · etua, ovat pienviljelmillä harjoitettavan koti- ehdotuksessa pidetään Etelä-Suomen tutki-
26296: eläintalouden edut jääneet huomioon otta- musalueen II tilasuuruusluokan, 10-25 pel-
26297: matta. Tämän epäoikeudenmukaisen maa- tohehtaaria käsittäviä kirjanpitotiloja. Kun
26298: taloustulon vakauttamisjärjestelmän edus- tätä pienemmillä viljelmillä ja huonommilla
26299: kunta kumosi viime vuoden lopulla oloihimme tuotantoalueilla tuotantokustannukset kohoa-
26300: soveltumattomana. vat tätä hintatasoa korkeammiksi, on näiden
26301: Hallitussopimukseen perustuen hallitus on viljelmien haitijoille annettava valtion toi-
26302: nyt jättänyt eduskunnalle lakiesityksen maa- mesta tuotantotukea tuotantokustannusteft
26303: taloustulon lakisääteisesti vakau ttamiseksi. tasoittamiseksi. Tämä tuotantotuki tulisi eh-
26304: Tämä lakiehdotus rakentuu kuitenkin pää- dotuksen mukaan vastaamaan näin muodos-
26305: piirteissään samoille perusteille kuin aikai- tuneiden maataloustuotteiden hintojen ja
26306: sempi eduskunnan kumoama maataloustulo- niitä korkeampien tuotantokustannusten ero-
26307: päätös. tusta.
26308: Kokemus on osoittanut, ettei maamme vai- Tuotantokustannuksia laskettaessa edellyte-
26309: keissa luonnonolosuhteissa toimiva pienvilje- tään maa jaettavaksi erilaisten tuotantoedel-
26310: lys kykene antamaan viljelijäperheelle tur- lytystensä perusteella alueisiin, joilla olevien
26311: vattua toimeentuloa ilman valtion tukea. Sen kirjanpitotilojen keskimääräisiä kustannuslas-
26312: vuoksi maatalouden kannattavuuden turvaa- kelmia vallitseviin maataloustuotteiden hin-
26313: minen lakisääteisesti on välttämätöntä. Tämä toihin rinnastamaila saadaan sen tuotanto-
26314: ei kuitenkaan voi tapahtua oikeudenmukai- tuen määrä, joka on erisuuruisille viljelmille
26315: sesti yksinomaan, hintapoliittisin keinoin, niin tuoteyksikköä kohden annettava.
26316: tärkeänä kuin maataloustuotteiden hintojen Kustannuslaskelmia tehtäessä otetaan huo-
26317: vakaana säilyttämistä on pienviljelijäinkin mioon lähimmän kolmen edellisen vuoden
26318: kannalta pidettävä. Ei kuitenkaan liene aja- keskimääräiset tuote-, työ- ja tarvikemäärät
26319: teltavissa, että nykyisin voitaisiin maa- ja ja muut kustannuksiin vaikuttavat tekijät,
26320: karjataloustuotteiden hintatasoa pitää niin jotka hinnoitetaan kulloinkin vallitsevien kes-
26321: korkeana, että se täysin vastaisi pienviljel- kimääräisten hintojen ja kustannusten mu-
26322: 1418 IX,103. - Maatalouden kannattavuuden turvaaminen.
26323:
26324:
26325: kaan. Viljelijäperheen suorittaman maatalous- Sianlihan ja kananmunien tavoitehintojen
26326: työn arvo hinnoitetaan samanarvoiseksi palk- mukaisen hintatason ylläpitämiseksi ja kausi-
26327: katyöväen työn kanssa. Maatalouden hyväksi vaihteluiden tasoittamiseksi lakiehdotuksessa
26328: lasketaan myös sen rationalisoimishyöty ja edellytetään näiden tuotteiden tarkoituksen-
26329: vieraan pääoman korot. Kustannuslaskelmat mukaista vientiä ja tuontia niin, etteivät vuo-
26330: tarkistetaan 'vuosittain ja niiden perusteella den keskimääräiset hinnat poikkea enempää
26331: valtioneuvosto määrää kunkin elokuun 31 kuin 5 % tavoitehinnoista.
26332: päivään mennessä seuraavaa satovuotta var- Lakiehdotuksessa on myös katsottu tarpeel-
26333: ten takuuhinnat maidolle, rukiille ja veh- liseksi, että kunnat auttavat, korvausta vas-
26334: nälle sekä tavoitehinnat sianlihalle ja kanan- taan, tuotantotuen jakamisessa ja muutoin-
26335: munille. Tällöin määrätään myös, paljonko kin lain soveltamisessa. Lain perusteella an-
26336: varoja on otettava seuraavan vuoden valtion nettavat korvaukset ja avustukset katsottai-
26337: budjettiin tuotantokustannusten tasoittami- siin vapaaksi kunnan ja valtion veroista ja
26338: seksi pienviljelmille annettavaa tuotantotukea niiden ulosmittaaminen kiellettäisiin.
26339: varten. Valtioneuvoston edellytetään antavan vuo-
26340: Näiden laskelmien ja tämän lain täytän- sittain eduskunnalle selostuksen niistä toi-
26341: töönpanosta johtuvien toimenpiteiden tutki- menpiteistä, joihin se on tämän lakiesityksen
26342: mista ja valmistelua sekä maatalousministe- mukaan maatalouden tukemiseksi ryhtynyt.
26343: riölle esittelyä varten valtioneuvoston olisi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26344: nimettävä asiantuntijatoimikunta, jonka jä-
26345: senistä vähintään % on oltava maatalouden- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26346: harjoittajien edustajia. van lakiehdotuksen:
26347:
26348:
26349:
26350: Laki
26351: maatalouden kannattavuuden turvaamisesta.
26352: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26353:
26354: 1 §. alueen I ja II suuruusluokan kirjanpitotilo-
26355: Maataloustulon vakauttamiseksi, karja- jen keskimääräisiä tuotantokustannuksia, joi-
26356: talousvaltaisen tuotantosuunnan edistämiseksi den välinen erotus annetaan 4 § : ssä tar-
26357: ja ohjaamiseksi sekä maatalousväestön toi- koitettujen viljelmien haitijoille tuotantokus-
26358: meentulon turvaamiseksi määrätään, maa- tannusten tasoittamiseksi valtion varoista.
26359: taloustarvikkeiden hintojen ja muiden tuo-
26360: tantokustannusten alentamiseen tähtäävien 3 §.
26361: toimenpiteiden ohella, kolmena satovuonna, Tuotantokustannuksia laskettaessa on otet-
26362: alkaen tämän lain voimaantuloa seuraavasta tava huomioon 2 §: ssä mainittujen kirjan-
26363: satovuodesta, maataloustuotteiden takuu- ja pitotilojen varsinaisen maatalouden tuoton
26364: keskimääräiset tavoitehinnat ja maatalouden ja kustannusten suuruus, joka lasketaan
26365: tuotantotuki sen mukaan· kuin tässä laissa kolmen lähinnä edellisen vuoden keskimää-
26366: säädetään. räisten tuotos- ja kustannuserien perusteella.
26367: Laskelmissa otetaan huomioon tuote-, työ- ja
26368: 2 §. tarvikemäärät ja muut kustannuksiin vaikut-
26369: Maa- ja karjataloustuotteiden takuu- ja tavat tekijät, jotka hinnoitetaan kulloinkin
26370: keskimääräiset tavoitehinnat määrätään vallitsevien keskimääräisten hintojen ja kus-
26371: Etelä-Suomen keskikokoisten, 10-25 muun- tannusten mukaan. Tuotantokustannuksia
26372: nettua peltohehtaaria käsittävien kirjanpito- laskettaessa maa on jaettava erilaisten tuo-
26373: tilojen keskimääräisiä tuotantokustannuksia tantoedellytysten perusteella alueisiin.
26374: vastaaviksi. Maatalouden ihmistyömenekki arvioidaan
26375: Tuotantotuki määrätään vertaamalla tuote- Etelä-Suomen tutkimusalueen I ja II suu-
26376: yksiköittäin toisiinsa Etelä-Suomen tutkimus- ruusluokan kirjanpitotiloilla, kummallakin
26377: IX,l03. - M. Leskinen ym. 1419
26378:
26379: erikseen, keskimääräisen ihmistyömenekin jäljempänä 3 momentissa mainittujen toimen-
26380: mukaan. Maatalouden hyväksi otetaan las- piteiden lisäksi, seurata maataloustulon kehi-
26381: kelmissa huomioon myös viljelijäperheen suo- tystä ja avustaa maatalousministeriötä tä-
26382: rittaman maataloustyön arvo palkkatyöväen män lain toteuttamiseksi tarvittavien toimen-
26383: työn kanssa samanarvoiseksi hinnoitettuna ja piteiden suunnittelussa.
26384: rationalisoimishyöty sekä vieraan pääoman Toimikuntaan kuuluu puheenjohtaja ja
26385: korot. kymmenen jäsentä. Jäsenistä tulee vähintään
26386: 4 §. kaksi kolmasosaa olla maatalouden harjoitta-
26387: Tuotantokustannusten tasoittamiseksi anne- jien edustajia.
26388: taan tukea leipäviljasta ja karjataloustuot- Toimikunta teettää ja tarkistaa 3 § : ssä
26389: teista, jokaista tuotettua tuoteyksikköä kohti tarkoitetut maataloustulolaskelmat sekä laatii
26390: täysimääräisenä, kaikkien niiden tilojen haiti- elokuun 16 päivään mennessä maatalousmi-
26391: joille ja vuokraviljelijöille, joiden tuotanto- nisteriölle seuraavaa satovuotta varten ehdo-
26392: kustannukset ovat Etelä-Suomen tutkimus- tuksen maataloustuotteiden hinnoista ja tuo-
26393: alueen II suuruusluokan kirjanpitotilojen tantotuesta.
26394: keskimääräisiä tuotantokustannuksia kor- 8 §.
26395: keammat. Tuotantotukea ei kuitenkaan an- Edellä 5 §: ssä mainituilla sianlihan ja
26396: neta osakeyhtiöille ja muille yhteisöille. kananmunien tavoitehinnoilla tarkoitetun
26397: hintatason ylläpitämiseksi on näiden tuottei-
26398: 5 §. den tuontia sallittava siten, etteivät hinnat,
26399: Valtioneuvosto määrää vuosittain maa- tavanomaiset kausivaihtelut huomioon ottaen,
26400: talousministeriön esityksestä elokuun 31 päi- kohoa minään ajankohtana enempää kuin 10
26401: vään mennessä 3 § : ssä tarkoitettujen las- sadalta, eivätkä satovuoden keskihinnat enem-
26402: kelmien perusteella seuraavaa satovuotta pää kuin 5 sadalta tavoitehintojen yläpuo-
26403: varten maidolle, rukiille ja vehnälle takuu- lelle, sekä toisaalta tuettava vientiä siten,
26404: hinnat sekä sianlihalle ja kananmunille keski- etteivät hinnat laske minään ajankohtana
26405: määräiset tavoitehinnat, jotka vastaavat 2 enempää kuin 5 sadalta tavoitehintojen ala-
26406: §: n 1 momentissa tarkoitettuja keskimää- puolelle.
26407: räisiä tuotantokustannuksia, sekä samalla 9 §.
26408: määrää 2 § : n 2 momentissa tarkoitetun Kunnat ovat velvollisia asetuksessa tarkem-
26409: tuotantokustannusten ta'Soittamiseksi annetta- min määrättävällä tavalla korvausta vastaan
26410: van tuotantotuen. avustamaan 4 § : ssä tarkoitettujen mää-
26411: Milloin maatalouden kustannuserissä on ta- rärahojen jaossa viljelijöille.
26412: pahtunut vähintään 5 prosentin suuruinen
26413: muutos, valtioneuvosto tarkistaa maatalous- 10 §.
26414: ministeriön esityksestä määräajasta riippu- Tämän lain nojalla valtion varoista suo-
26415: matta 2 §: n 1 momentin mukaan määrä- raan viljelijöille jaettavat korvaukset ovat
26416: tyt hinnat ja saman pykälän 2 momentin mu- vapaat valtion ja kunnan verosta.
26417: kaan määrätyn tuotantotuen sekä suorittaa Oikeutta näihin korvauksiin älköön ulos-
26418: tarvittaessa niiden uudelleen määräämisen. mitattako.
26419: 11 §.
26420: 6 §. Valtioneuvoston on vuosittain annettava
26421: Tässä laissa tarkoitettu satovuosi alkaa eduskunnalle selostus . niistä toimenpiteistä,
26422: syyskuun 1 päivänä ja päättyy elokuun 31 joihin tämän lain nojalla on ryhdytty.
26423: päivänä.
26424: 7 §. 12 §.
26425: Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
26426: valmistelua varten asettaa valtioneuvosto meenpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
26427: asiantuntijatoimikunnan, jonka tehtävänä on, tuksella.
26428:
26429: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1956.
26430: Martti Leskinen. Pentti Liedes. Eino Roine.
26431: Toivo Niiranen. Rainer Virtanen. Pauli Puhakka.
26432: Aleksi Kiviaho. Leo Suonpää. Irma Rosnell.
26433: Antti Kinnunen. Esa Hietanen. Toivo Friman.
26434: Usko Seppi. Paavo Aitio. Toivo Asvik.
26435: 1420
26436:
26437: IX,104. - Lak.al. N: o 69.
26438:
26439:
26440:
26441:
26442: Hautala ym. : Ehdotus laiksi maataloustulon vakaannutta-
26443: misesta.
26444:
26445:
26446:
26447: E d u s k u n n a ll e.
26448:
26449: Hallituksen esitys n: o 12 eduskunnalle Perunan tuottamiseen on Pohjois-Suomessa
26450: laiksi maataloustulon vakaannuttamisesta oli myös hyvin paljon edellytyksiä, - ehkä
26451: odotettu ja kuluneen talven merkitsevim- maamme parhaat, - mutta kun menekki- ja
26452: piin kuuluva tapaus maatalouden kannalta. hintavarmuus puuttuvat, niin tämä puute
26453: Tämän ansiokkaan esityksen puitteissa on valitettavasti rajoittaa yritteliäisyyttäkin.
26454: kuitenkin Pohjois-Suomen maatalouden eri- Ylivieskassa olevan valtion viljavaraston ky-
26455: koisluonteen vuoksi tarpeellista pyrkiä eri- kyä palveluksiin pyritään edistämään lähi-
26456: näisiin tarkistuksiin ja täydennyksiin. aikoina 1 000 000 kg uudella perunavaras-
26457: Lakiesityksen 4 §:n mukaan turvataan ta- tolla, ja sillä on kiirekin monessa mielessä.
26458: kuuhinnat rukiille ja vehnälle. Tämä onkin Maatalousväestön vähävaraisuudesta joh-
26459: hyväksyttävä tarkoitus Etelä-Suomen maa- tuen Pohjois-Suomessa ei ole lainkaan mm.
26460: talouden kannalta ja tärkeä asia maamme perunajauhotehtaita. Etelä-Pohjanmaalla sen
26461: leipäomavaraisuuden turvaamiseksi. Ja epäi- sijaan on useitakin, mutta raaka-ainetta ei
26462: lemättä myös Pohjois-Suomen kannalta siinä liene näille aivan riittämiin. Erinäisin jär-
26463: mielessä myönteistä, että · karjataloustuot- jestelyin tämä asia voitaisiin hoitaa Pohjois-
26464: teille jää markkinoilla enemmän tilaa. Suomen maataloudelle ja nimenomaan peru-
26465: Kun leipäviljan lisäksi Etelä-Suomen maa- nanviljelylle annetun tuen yhteydessä.
26466: talous nauttii voimakasta tukea mm. sokeri- Kun lienee vaikeata toteuttaa takuuhintaa
26467: juurikkaan, rypsin ym. maataloustuotteiden Pohjois-Suomessa tuotetulle perunalle, niin
26468: viljelysmahdollisuuksien hyväksi, niin on perunajauholle sen pitäisi olla mahdollista
26469: kohtuullista ja välttämätöntä, että esillä ole- ja perunaliekin tässä laissa ainakin varmen-
26470: van lainsäädännön yhteydessä annetaan tu- nettujen perunan tukiostojen muodossa.
26471: kea myös paljon vaikeammissa olosuhteissa Pohjois-Suomen maatalouden mahdollisuu-
26472: työskentelevälle Pohjois-Suomen maatalou- det eivät ole niin huonot ja toivottomat kuin
26473: delle. pyritään eri tahoilla todistelemaan. Niitä on
26474: Maidon ja maitotaloustuotteiden menekin vain herättävb. järkevästi hyväksi käyttä-
26475: ja hinnan turvaaminen on Pohjois-Suomen mään sikäläisen väestön ja koko maan par-
26476: oloissa kiistaton välttämättömyys. Samoin on haaksi.
26477: vihdoinkin ryhdyttävä siellä tehokkaasti sipu- Hallituksen esityksessä edellä esitetyt näkö-
26478: lin tuotantoa turvaamaan. Aivan erikoisesti kohdat eivät tule esille, ja kun jossakin
26479: on Koillis-Pohjanmaan pienviljelijäväestön muussa yhteydessä Pohjois-Suomelle näiden
26480: kannalta sipulin menekin ja hinnan turvaa- tärkeiden asiain hoitamismahdollisuudet saat-
26481: minen tärkeä asia. Sipulin tuonnista ulko- tavat kohtalokkaasti vaikeutua, niin edellä
26482: mailta on päästävä. Sipuliasian käytännölli- esitetyn perusteella kunnioittaen ehdotamme,
26483: nen hoitaminen saattaisi tapahtua valtion
26484: viljavaraston toimesta Ylivieskan viljavaras- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26485: ton yhteydessä. van lakiehdotuksen:
26486: IX,104. - Hautala. ym. 1421
26487:
26488:
26489:
26490: Laki
26491: maataloustulon vakaannuttamisesta.
26492: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26493: 1-3 §. tään tässä laissa edellytetyin tavoin takuu-
26494: (Kuten hallituksen esityksessä.) hinnat ja suoritetaan valtion viljavaraston
26495: toimesta perunan tukiostoja menekin ja koh-
26496: 4 §. tuullisen hintatason turvaamiseksi.
26497: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) (3 ja 4 mom. kuten 2 ja 3 mom. hallituk-
26498: Oulun ja Lapin läänissä. sekä Vaasan ja sen esityksessä.)
26499: Kuopion lääneissä ns. Pohjois-Suomen sopi-
26500: musohran viljelysalueelia tuotetulle maidolle 5-9§.
26501: ja maitotaloustuotteille sekä sipulille määrä- (Kuten hallituksen esityksessä.)
26502:
26503: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1956.
26504:
26505: Yrjö Hautala. M. 0. Lahtela.
26506: Eeli Erkkilä. Arvi Ikonen.
26507: Heikki Soi~inen. Markus Niskala.
26508: 1422
26509:
26510: IX,105. - Lak.al. N: o 72.
26511:
26512:
26513:
26514:
26515: Ryhtä ym.: Ehdotus laiksi maatalousneuvontaa varten myön-
26516: nettyjen valtion avustusten käytön perusteista.
26517:
26518:
26519: E d u s k u n n a 11 e.
26520:
26521: Hallitus antoi kesäkuun 1 päivänä edus- Lakiesitys tuntee myös jaon maatalous-
26522: kunnalle esityksen laiksi maatalousneuvonnan neuvontapiireihin, mutta tämä elin jää var-
26523: keskittämisestä (Hallit. esit. N: o 48). Kun sin epämääräiseksi. Sen muodostaisi neuvot-
26524: se suunnitelma sanotun keskittämisen toteut- telukunta, joka pitäisi yhteyttä keskuselimen
26525: tamiseksi, joka sisältyy mainittuun hallituk- ja piirin välillä ja jolla olisi oikeus tehdä
26526: sen esitykseen, ei allekirjoittaneiden mielestä esityksiä keskuselimelle. Mutta toimihenki-
26527: ole tarkoituksenmukainen, katsomme maini- löt, jotka työskentelisivät koko piirin alueella,
26528: tun hallituksen esityksen antaneen meille olisivat keskuselimen palkkaamia. Käytän.:
26529: suoranaisen aiheen aloitteen tekemiseksi maa- nöllisesti katsoen siis myös maataloustoimi-
26530: talousneuvonnan keskittämisen järjestämi- kunnat ja niiden neuvontatoiminta ohjattai-
26531: seksi toisella tavalla kuin asia on ehdotettu siin kokonaisuudessaan keskuselimestä käsin.
26532: järjestettäväksi hallituksen esityksessä. Hal- Kokemus muilla taloudellisen elämän aloilla
26533: lituksen esitys jätettiin eduskunnalle päivää on kuitenkin osoittanut, että yhdestä keskus-
26534: ennen eduskunnan kevätistuntokauden päät- elimestä käsin on vaikea hoitaa hallinnolli-
26535: tymistä. Näin ollen katsomme valtiopäiväjär- sesti koko maata ja lisäksi ohjata neuvontaa
26536: jestyksen tällaisia tapauksia varten varaa- maan eri osien olosuhteiden vaatimalla ta-
26537: man aloiteajan päättyvän kuudentena päi- valla. Se saattaa käydä sellaisissa järjes-
26538: vänä eduskunnan t. k. 11 päivänä tapahtu- töissä, joissa työvoima on pieni - kuten
26539: neesta syysistuntokauden alkamisesta lukien pienviljelijäjärjestöissä, joiden mallia suun-
26540: eli 17. 9. 56 klo 12. nitelmassa on tässä suhteessa noudatettu -
26541: Hallituksen esittämän keskittämissuunni- mutta ei sellaisessa suurorganisatiossa, jollai-
26542: telman pääperiaatteena on, että neuvontaa seksi yhdistetty neuvontajärjestö muodostuu.
26543: varten muodostetaan oma organisatio. Ny- Allekirjoittaneiden mielestä hallituksen esi-
26544: kyiset neuvontajärjestöt jäävät rakenteelli- tys laiksi maatalousneuvonnasta ei ole tyy-
26545: sesti ennalleen. Toiminnastaan ne luovutta- dyttävä. Tähänastisten suomenkielisellä
26546: vat varsinaisen neuvonnan uudelle organisa- alueella toimivien neljän yleisneuvontajär-
26547: tiolle. Jäljelle jää järjestötoiminta ja va- jestön lisäksi tulisi viides järjestö. Lakiesi-
26548: paaehtoinen harrastustoiminta maatalouden tyksessä on lisäksi saatu aikaan edellytykset
26549: edistämiseksi. kuudennenkin järjestön syntymiselle sen
26550: Tässä siis neuvonta ja vapaaehtoinen har- kautta, että kotitalousneuvonta on jätetty
26551: rastustoiminta, jotka ovat tähän saakka ol- lakiesityksen ulkopuolelle. Muutenkaan ei
26552: leet yhdessä, on katsottu voitavan erottaa esitystä voi pitää onnistuneena.
26553: toisistaan eri keskusten johdettavaksi. Täl- Kun ajatellaan, minkälaisella linjalla pal-
26554: laisen toiminnan ylläpitämiseksi jäisivät ny- jon puheena ollut maataloudellisen neuvonta-
26555: kyiset neljä yleisneuvontajärjestöä kuitenkin toiminnan keskittäminen voisi tapahtua niin,
26556: vielä valtionapua nauttiviksi järjestöiksi. että käytännössä hyväksi havaittua toiminta-
26557: Varsinaista neuvontaa suorittamaan perus- perustetta ei rikottaisi, on aihetta tarkastella
26558: tettaisiin n. 200 maataloustoimikuntaa, joihin asiaa ensiksi ns. paikallisportaasta lähtien.
26559: kuhunkin kuuluisi 1-4 kuntaa. Toisena neu- Maassamme on runsaasti maataloudellisiin
26560: vontaa suorittavana organisatioasteena olisi yleisneuvontajärjestöihin kuuluvia maamies-
26561: koko maan keskuselin. seuroja, pienviljelijäyhdistyksiä, pienviljelijä-
26562: IX,105. - Byhtä. ym. 1423
26563:
26564: osastoja ja näiden maatalousnais-, nuoriso- talousneuvonnan piirikeskus, joka vastuulli-
26565: ym. osastoja, jotka kaikki ovat syntyneet sesti hoitaisi sitä omaisuutta ja niitä varoja,
26566: vähitellen paikallisen toimintatarpeen vaati- jotka tavalla tai toisella po. työtä varten saa-
26567: mina ja joilla on toiminnassaan vanhat pe- daan käytettäväksi. Piirikeskus valitsisi itse-
26568: rinteet. Niinpä neuvontatoiminnan keskittä- näisesti ne toimihenkilöt, jotka kentällä suo-
26569: misen olisi tapahduttava siten, ettei näiden rittavat neuvontatyötä noudattaen kuitenkin
26570: paikallisten yhdistysten asemaa ja itsenäi- eri toimihenkilöille asetettuja pätevyysvaati-
26571: syyttä järkytettäisi, vaan että niille kaikille muksia ja alistaen tärkeimpien toimihenkilöi-
26572: turvattaisiin mahdollisuus tasa-arvoisina den vaalit valtion viranomaisille. Uuden or-
26573: uuden järjestön perusyhdistyksinä omassa ganisation perustamisessa olisi otettava huo-
26574: piirissään ja omien perinteidensä mukaisesti mioon, että entisten neuvontajärjestöjen toi-
26575: jatkaa tähänastista työtään maatalouden mihenkilöt sijoitettaisiin siinä pätevyyttään
26576: edistämiseksi. ja entistä tehtäväänsä vastaaviin toimiin
26577: Kokemus on osoittanut, että kaikilla toi- huolehtien samalla heidän nykyisen eläketur-
26578: minnan aloilla maakunnallinen yhteys on vansa jatkumisesta.
26579: ollut merkittävä voima. Sen puitteissa on Erikoisalojen toimintaa ja neuvonnan oh-
26580: voitu eri aloilla suoritettavaa työtä eri alueilla jaamista varten olisi piirikeskuksen johto-
26581: suunnata sen hengen ja tarpeiden mukaisesti. kunnan asetettava tarpeen mukaan erikois-
26582: Meillä tuskin voidaan löytää mitään voimak- valiokuntia. Naisten toiminta-alalla olisi pii-
26583: kaampaa kansalaisten vapaaehtoiseen harras- rikeskuksessa johtoelin, joka ohjaisi naisten
26584: tukseen perustuvaa toimialaa, jolla ei olisi alan neuvontaa, huolehtisi perusyhdistysten
26585: maakuntaporrasta. Tässä maakuntaportaassa, naistoiminnan maakunnallisesta yhteistoi-
26586: jota uudessa organisatiossa voitaisiin nimit- minnasta ja toimisi piirikeskuksen johtokun-
26587: tää esim. piirikeskukseksi ja jossa eri paikka- nalle neuvoa antavana elimenä tällä alalla.
26588: kuntien eri nimiset ja eri vivahteisten sään- Piirikeskuksen puitteissa olisi järjestettävissä
26589: töjen nojalla toimivat paikalliset yhdistykset myös sellaisten erikoisyhtymien kuten kalas-
26590: yhtyisivät, tulisi niillä olla kansanvaltaiselle tuskuntien, kalastajaseurojen, tarkastusyh-
26591: perustalle rakentuva ja yhdistyslain puittei- distysten ym. maakunnallinen yhteistoiminta.
26592: siin soveltuva päättämisvalta kaikissa maa- Piirikeskusten alueiden muodostaminen
26593: kunnallisissa maatalouden edistämistyötä olisi suoritettava hallinnollisten, taloudellis-
26594: koskevissa kysymyksissä. Tämä päättämis- ten ja liikenteellisten näkökohtien perusteella.
26595: valta saataisiin aikaan siten, että perusyh- Tässä olisi yleensä seurattava pitkäaikaisen
26596: distykset valitsisivat jäsenmääränsä mukai- kehityksen tuloksena muilla taloudellisen
26597: sessa suhteessa ja piirikeskusten säännöissä elämän ja yhdistystoiminnan aloilla muodos-
26598: lähemmin määritellyllä tavalla edustajat pii- tuneita maakunnallisia ryhmityksiä. Neuvon-
26599: rikeskuksen edustajakokoukseen. Kunkin pe- taa suorittavina eliminä samoinkuin pai-
26600: rusyhdistyksen sääntöihin olisi tavanomai- kallisyhdistystenkin keskuselimenä toimies-
26601: seen tapaan otettava maininta, missä kokouk- saan piirikeskusten olisi oltava viljelijäväes-
26602: sessa ja millä tavalla edustajien valinta ko- tön ja yhdistysten toimihenkilöiden helposti
26603: koukseen tapahtuu. Edustajakokoukseen tavoitettavissa. Senvuoksi ei niiden lukumää-
26604: osallistuvien edustajien enimmäismäärää ei rän rajoittaminen nykyistä maanviljelysseu-
26605: olisi rajoitettava, vaan määräytyisi se jäsen- rojen lukua pienemmäksi olisi tarkoituksen-
26606: yhdistysten luvun ja jäsenmäärän mukaisesti. mukaista.
26607: Edustajakokous puolestaan valitsisi piirikes- Maakunnallisten järjestöjen keskuselimeksi
26608: kuksen johtokunnan hoitamaan hallituksena olisi perustettava yhdistyslain puitteissa toi-
26609: piirikeskuksen asioita. Jotta eri yhdistys- miva, koko maan käsittävä maatalousneuvon-
26610: suunnat saisivat johtokuntaan jäsenmää- nan keskus, johon myöskin maataloudelliset
26611: räänsä vastaavan edustuksen, olisi se valit- erikoisyhdistykset jäseninä liittyisivät. Kes-
26612: tava suhteellista vaalitapaa käyttäen, mistä kuksen tehtävänä olisi maatalouden edistämis-
26613: piirikeskuksen sääntöihin olisi sisällytettävä toiminnan ja neuvontatoiminnan johto. Sen
26614: maininta. päätäntävaltaa käyttäisi joka toinen vuosi
26615: Maakuntaporras ei olisi ainoastaan perus- kokoontuva edustajakokous, johon edustajat
26616: yhdistysten keskuselin, vaan myös maatalou- nimettäisiin maatalousneuvonnan piirikeskus-
26617: den edistämistyötä johtava ja hoitava maa- ten edustajakokouksissa ja erikoisyhdistysten
26618: 79 E 1/57
26619: 1424 IX,l05. - Maatalowmeuvonta.
26620:
26621: toimesta. Edustajien lukumäärä olisi rajoi- takysymyksiä ja toimimaan johtokunnan neu-
26622: tettava esim. 200: aan, jolloin se edustaja- voa-antavina eliminä neuvontakysymyksissä.
26623: määrä, jonka kukin piirikeskus ja erikois- Naisten toiminta-alan kysymyksiä käsittele-
26624: yhdistys olisi oikeutettu valitsemaan, olisi mässä olisi vastaavasti naisten johtoelin, joka
26625: erikseen vahvistettava. Jotta piirikeskusten tekisi tätä alaa koskevat esitykset johtokun-
26626: jäsenyhdistysten eri yhdistyssuunnat tulisi- nalle. Keskuksen johtokunta valitsisi palve-
26627: vat tasapuolisesti edustetuiksi kokouksessa, lukseensa toimihenkilöt alistaen vaalit viran-
26628: olisi edustajien valinta piirikeskuksen ko- omaisten vahvistettavaksi.
26629: kouksessa suoritettava suhteellista vaalitapaa Edellä esitetyllä tavalla saataisiin neu-
26630: käyttäen. vonta keskitetyksi sekä yleis- että erikoisneu-
26631: Jos edustajakokous pidettäisiin - niin- vonnan osalta yhteen yleisneuvontajärjestöön,
26632: kuin tarkoituksenmukaista olisi - vain joka jolloin nykyisten neuvontajärjestöjen maa-
26633: toinen vuosi, olisi edustajakokoukselle kuu- kunnalliset ja keskusjärjestöt olisivat tar-
26634: luva päätäntävalta säännöissä tarkemmin peettomia. Keskitetylle järjestölle kuuluisi
26635: määrätyissä asioissa jätettävä valtuuskun- tällöin neuvonnan ohella myös perusyhdis-
26636: nalle, jonka jäsenet valittaisiin edustajako- tysten järjestöllinen ohjaus, jolloin epäterve
26637: kouksessa suhteellista vaalitapaa käyttäen. kilpailu eri yhdistyssuuntien välillä vältet-
26638: Valtuuskunta valitsisi keskuudestaan johto- täisiin.
26639: kunnan toimimaan keskuksen hallituksena. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
26640: Valtuuskunta asettaisi edelleen erikoisva-
26641: liokuntia käsittelemään erikoisalojen neuvon- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26642: van lakiehdotuksen:
26643:
26644:
26645:
26646: Laki
26647: maatalousneuvontaa varten myönnettyjen valtion avustusten käytön perusteista.
26648: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26649: 1 §. 3 §.
26650: Valtion tulo- ja menoarviossa tässä laissa Neuvonnan pitää tapahtua yhteisen valta-
26651: tarkoitettua maatalousneuvontaa varten osoi- kunnallisen keskuselimen, erityisen maata-
26652: tettuja varoja saadaan käyttää tarkoituk- lousneuvonnan keskuksen, johdon alaisena.
26653: seensa vain ehdolla, että neuvonta on niin Neuvontaa varten tulee valtakunnan alueen
26654: keskitetty ja järjestetty ja se muutoin niin olla jaettu neuvontapiireihin johtoeliminään
26655: suoritetaan kuin jäljempänä säädetään. erityiset maatalousneuvonnan piirikeskukset.
26656: Paikallisen neuvonnan kussakin neuvonta-
26657: 2 §. piirissä tulee tapahtua yhteistoiminnassa va-
26658: Maatalousneuvonnana tarkoitetaan tässä paaehtoisen kansalaisharrastuksen pohjalla
26659: laissa sitä taloudellista ja teknillistä yleistä toimivien sellaisten paikallisten yhdistysten
26660: maatalousneuvontaa sekä rakennus-, kotita- ja niihin verrattavien muiden yhteisöjen
26661: lous-, puutarha- ja kalastusneuvontaa, jota kanssa, joissa jäseneksi liittyminen on vapaa
26662: ennen tämän lain voimaantuloa ovat suoritta- ja kaikilla jäsenillä yhtäläinen äänioikeus.
26663: neet Maatalousseurojen Keskusliitto ja siihen
26664: kuuluvat maanviljelys- ja talousseurat pai- 4 §.
26665: kallisina jäsenyhdistyksinään maamiesseurat Maatalousneuvonnan keskuksen ja puri-
26666: ja eräät muut yhteisöt sekä pienviljelijäin keskusten tulee olla voimassa olevan yhdis-
26667: järjestöt Pienviljelijäin Keskusliitto jäseni- tyslain puitteissa toimivia rekisteröityjä yh-
26668: nään pienviljelijäyhdistykset ynnä Suomen distyksiä, ja on niiden järjestysmuotonsa
26669: Pienviljelijäin Liitto ja Pienviljelijäin Liitto ja toimintansa suhteen täytettävä seuraavat
26670: jäseninään pienviljelijäosastot, samoin kuin perusvaatimukset:
26671: valtion harjoittaman asutustoiminnan yh- 1. Piirikeskuksen jäseniksi ovat oikeutet-
26672: teydessä tapahtuvaa maatalousneuvontaa. . tuja piireittäin pääsemään 3 § :n 3 momen-
26673: IX,l05. - Ryhtä ym. 1425
26674:
26675: tin mukaisin ehdoin kaikki 2 §: ssä tarkoi- myöskin muita maatalouden edistämis- ja
26676: tetut paikalliset yhdistykset ja yhteisöt sa- neuvontajärjestöjä.
26677: moin kuin muutkin maatalouden edistämis- Toiminta-alueita määrättäessä on pyrittävä,
26678: ja neuvontatoimintaa harjoittavat paikalliset huomioon ottaen maatalouden yleisen kehi-
26679: yhteisöt. · tyksen ja sen neuvonnalle asettamat vaati-
26680: 2. Maatalousneuvonnan keskuksen jäseninä mukset, aikaansaamaan taloudellisesti, hallin-
26681: ovat kaikki piirikeskukset, jotapaitsi maa- nollisesti ja liikenteellisesti yhtenäisiä ja
26682: taloudellisilla erikoisjärjestöillä on oikeus muutoin tarkoituksenmukaisia maakunnallisia
26683: liittyä sen jäseniksi. alueita.
26684: 3. Piirikeskukselle kuuluvista asioista päät- 6 §.
26685: tävät sen yhteisöt edustajiensa kautta piiri- Valtion avustusta tässä laissa tarkoitetun
26686: keskuksen edustajakokouksissa, joissa jäsen- maatalousneuvonnan suorittamista varten an-
26687: yhteisöillä on äänioikeus jäsenmääriensä mu- netaan maatalousneuvonnan keskukselle ja
26688: kaisessa suhteessa. Piirikeskuksen asioita piirikeskuksille sen mukaan kuin maatalous-
26689: hoitaa sen hallituksena johtokunta, jonka ministeriö määrää.
26690: edustajakokous valitsee. Tarpeen vaatiessa Avustuksen saamisen ja sen jatkuvuuden
26691: voi edustajakokous asettaa piirikeskukseen ehtona on, että neuvonta aina täyttää tarkoi-
26692: valtuuskunnan, jossa tapauksessa valtuus- tuksenmukaisen neuvontatyön edellyttämät
26693: kunta valitsee johtokunnan. vaatimukset.
26694: 4. Maatalousneuvonnan keskuksessa käyt- 7 §.
26695: tää päätäntävaltaa sen edustajakokous, joka Maatalousneuvontaan kuuluvasta toimituk-
26696: pidetään joka toinen vuosi. Edustajakokouk- sesta voidaan periä sen laatua ja enintään
26697: sen väliaikoina päättää maatalousneuvonnan siitä aiheutuneita kustannuksia vastaava
26698: keskuksen asioista edustajakokouksen aset- maksu.
26699: tama valtuuskunta, joka valitsee keskuksen 8 §.
26700: johtokunnan. Maatalousneuvontaan käytettävät valtion
26701: 5. Piirikeskusten edustajat maatalousneu- avustukset ja muut varat ovat vapaat val-
26702: vonnan keskuksen edustajakokouksiin samoin tiolle, kunnalle ja seurakunnalle tulon ja
26703: kuin maatalousneuvonnan keskuksen ja piiri- omaisuuden perusteella suoritettavista ve-
26704: keskusten valtuuskuntien ja johtokuntien roista.
26705: jäsenet valitaan suhteellista vaalitapaa nou- 9 §.
26706: dattaen niin, että piirikeskusten jäsenyhtei- Maatalousneuvonnan keskuksella ja puri-
26707: söjen edustamat eri viljelijäryhmät ja koti- keskuksilla on oikeus saada valtion ja kun-
26708: talouspiirit ovat mainituissa toimielimissä nan viranomaisilta toimintansa vaatimia tie-
26709: osaltaan suhteellisesti edustettuina. toja, jotka on, mikäli ne koskevat yksityistä,
26710: 6. Maatalousneuvonnan keskukseen ja pii- pidettävä salassa.
26711: rikeskuksiin asetetaan niiden johtokuntien
26712: rinnalle erityinen elin kehittämään niissä 10 §.
26713: naisten edustaman ammattialan neuvontaa Maatalousneuvonnan, mikäli siihell. käyte-
26714: sekä erikoisvaliokuntia käsittelemään maa- tään valtion avustusta, tulee tapahtua val-
26715: talouden erikoisaloilla ilmeneviä maatalouden tion viranomaisten valvonnan alaisena.
26716: edistämiseen ja neuvontaan liittyviä kysy-
26717: myksiä. 11 §.
26718: 7. Maatalousneuvonnan keskuksen ja piiri- Tässä laissa tarkoitetun maatalousneuvon-
26719: keskusten toiminnanjohtajien ja muiden tär- nan keskityksen toteutuessa on edellä 2 §: ssä
26720: keimpien toimihenkilöiden vaalit alistetaan mainittujen neuvontajärjestöjen toimihenki-
26721: maatalousneuvonnan keskuksen toimesta maa- löt, mikäli he sitä haluavat, sijoitettava ai-
26722: taloushallituksen hyväksyttäviksi. kaisempaa tehtäväänsä vastaaviin maatalous-
26723: neuvonnan keskuksen ja piirikeskusten toi-
26724: 5 §. miin, mikäli heillä on näiden tehtävien suo-
26725: Neuvontapiirien toiminta-alueet maaraa rittamiseksi vaadittu ammattipätevyys. Sa-
26726: maataloushallitus kuultuaan 2 §: ssä tarkoi- malla on huolehdittava heidän eläketurvansa
26727: tettuja keskusjärjestöjä ja, milloin on aihetta, jatkumisesta.
26728: 1426 IX,105. - Maatalousneuvonta.
26729:
26730: 12 §. 13 §.
26731: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- Tämä laki tulee voimaan pa1vana
26732: töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- kuuta 19 . Sitä ennen voidaan kuitenkin
26733: tuksella. ryhtyä lain täytäntöönpanoa varten tarpeel-
26734: lisiin toimenpiteisiin.
26735:
26736: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
26737:
26738: Niilo Ryhtä. Urho Saariaho.
26739: Eeli Erkkilä. Veikko Vennamo.
26740: Erkki Koivisto. Albin Wickman.
26741: Matti Miikki. Martti Salminen.
26742: Sylvi Halinen. Urho Kähönen.
26743: Hilja Väänänen. Artturi Jämsen.
26744: Kustaa Tiitu. M. 0. Lahtela.
26745: Toivo H. Kinnunen. Felix Seppälä.
26746: Erkki Ryömä. Annas Leinonen.
26747: J. F. Pöykkö. N. Kosola.
26748: Tahvo Rönkkö. Eemil Partanen.
26749: Arvi Ikonen. Eino Rytinki.
26750: Onni Mannila. Esa Koivusilta.
26751: Kerttu Saalasti. Leo Häppölä.
26752: Viljami Kalliokoski. Antti Kukkonen.
26753: Heikki Soininen. Irma Hamara.
26754: Matti Mattila. R. Hallberg.
26755: Antti J. Rantamaa. Kalervo Saura.
26756: Artturi Tienari. Saara Forsius.
26757: Kalle Kämäräinen. Arno Tuurna.
26758: Aaro Kauppi. Lauri Järvi.
26759: Yrjö Sinkkonen. Matti Raipala.
26760: Nestori Kaasalainen.
26761: 1427
26762:
26763: IX,106. - La.gmot. N: o 78.
26764:
26765:
26766:
26767:
26768: Högström m. fl.: Förslag till lag mn understödande med
26769: statsmedel av lantbrukets återuppbyggnadsarbete på Por-
26770: kalaområdet.
26771:
26772:
26773: T i 11 R i k s d a g e n.
26774:
26775: Regeringens proposition tili Riksdagen med stödande av återuppbyggnaden på Porkala-
26776: förslag tili lag om understödande med stats- området kan användas endast medel, som för
26777: medel av lantbrukets återuppbyggnadsarbete sagda ändamål reserverats i statsförslaget.
26778: på Porkalaområdet följer i huvuddrag prin- Då det icke finnes något skäl, varför man
26779: ciperna i den tidigare lagstiftningen rörande i detta fall skulle frångå principerna i den
26780: understödande med statsmedel av lantbru- tidigare lagstiftningen, och då det ej heller
26781: kets återuppbyggnadsarbete på de med ri- finnes anledning att ställa lantbrukets åter-
26782: ket återförenade områdena (640/42). På en uppbyggnadsarbete på Porkalaområdet och
26783: punkt har dock en väsentlig avvikelse gjorts. det stöd detsamma behöver från statens sida
26784: Enligt den tidigare lagstiftningen, som till- i en annan och sämre ställning än de tidigare
26785: lämpats på samtliga med riket återförenade nämnda områdena, så bör även kolonisations-
26786: områden och i norra Finland, har för un- fondens medel kunna användas för ifråga-
26787: derstödande av ifrågavarande återuppbygg- varande ändamål.
26788: nadsarbete använts medel, som för ändamå- På grund av det ovananförda samt med
26789: let reserverats i statsförslaget, samt medel ur hänvisning tili regeringens proposition N: o
26790: kolonisationsfonden. 89 och 32 § i riksdagsordningen föreslås,
26791: Enligt regeringens ovannämnda proposi-
26792: tion har möjligheterna att använda kolo- att Riksdagen måtte godkänna föl-
26793: nisationsfondens medel för ifrågavarande jande lagförslag:
26794: ändamål helt och hället uteslutits och för
26795:
26796: Lag
26797: om understödande med statsmedel av lantbrukets återuppbyggnadsarbete på Porkala-
26798: området.
26799: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
26800:
26801: 1 §. För såvitt kolonisationsfondens medel an-
26802: (Såsom i regeringens proposition). vändas enligt denna lag, äga stadgandena. i
26803: kolonisationslagen (332/36) icke tillämpning.
26804: 2 §.
26805: För ovan i 1 § avsedd låneverksamhet an- 3-14 §.
26806: vändas medel, som för sagda ändamål reser- (Såsom i regeringens proposition).
26807: verats i statsförslaget, ävensom medel ur
26808: kolonisationsfonden.
26809:
26810: Helsingfors den 20 november 1956.
26811:
26812: Sven Högström. Bertel Lindh.
26813: Albin Wickman. T. E. Nordström.
26814: 1428
26815:
26816: IX,106. - Lak.al. N: o 78.
26817: Suomennos.
26818:
26819:
26820:
26821:
26822: Högström ym..: Ehdotus laiksi Porkkalan alueen maatalou-
26823: dellisen jälleenrakentamistyön tukemisesta valtion varm'lla.
26824:
26825:
26826: E d u s k u n n a ll e.
26827:
26828: Hallituksen esitys eduskunnalle Porkka- rakentamisen tukemiseen voidaan käyttää ai-
26829: lan alueen maataloudellisen jälleenrakenta- noastaan valtion tulo- ja menoarviossa sa-
26830: mistyön tukemisesta valtion varoilla noudat- nottuun tarkoitukseen varattuja varoja.
26831: taa pääasiallisesti valtakunnan yhteyteen pa- Koska ei ole olemassa mitään syytä, jonka
26832: lautetun alueen maataloudellisen jälleenra- takia tässä tapauksessa olisi poikettava ai-
26833: kentamistyön tukemista valtion varoilla kos- kaisemman lainsäädännön periaatteista, ja
26834: kevan aikaisemman lainsäädännön ( 640/42) kun ei myöskään ole aihetta asettaa Pork-
26835: periaatteita. Eräässä kohdassa on kuitenkin kalan alueen maataloudellista jälleenrakenta-
26836: tehty oleellinen poikkeus. Aikaisemman lain- mistyötä ja sen tarvitsemaa tukea valtion
26837: säädännön mukaan, jota on sovellettu kai- taholta toisenlaiseen ja huonompaan ase-
26838: killa valtakuntaan palautetuilla alueilla ja maan kuin aikaisemmin mainitut alueet, on
26839: Pohjois-Suomessa, on kysymyksessä olevaan myös asutusrahaston varoja voitava käyttää
26840: jälleenrakennustyöhön käytetty varoja, joita kysymyksessä olevaan tarkoitukseen.
26841: . on tarkoitukseen varattu valtion tulo- ja Edellä esitetyn perusteella ja viitaten hal-
26842: menoarviossa, sekä asutusrahaston varoja. lituksen esitykseen n: o 89 sekä valtiopäivä-
26843: Hallituksen edellä mainitun esityksen mu- järjestyksen 32 § : ään ehdotetaan,
26844: kaan ei ole lainkaan mahdollista käyttää
26845: asutusrahaston varoja kysymyksessä olevaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26846: tarkoitukseen, ja Porkkalan alueen jälleen- van lakiehdotuksen:
26847:
26848: Laki
26849: Porkkalan alueen maataloudellisen jälleenrakentamistyön tukemisesta valtion varoilla.
26850: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26851:
26852: 1 §. Mikäli asutusrahaston varoja käytetään tä-
26853: (Kuten hallituksen esityksessä.) män lain mukaisesti, älköön niihin sovellet-
26854: tako asutuslain (332/36) säännöksiä.
26855: 2 §.
26856: Edellä 1 ·§ :ssä tarkoitettuun lainoitustoi- 3-14 §.
26857: mintaan käytetään valtion tulo- ja menoar- (Kuten hallituksen esityksessä.)
26858: viossa tarkoitukseen varattuja sekä asutus-
26859: rahaston varoja.
26860:
26861: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1956.
26862:
26863: Sven Högström. Bertel Lindh.
26864: Albin Wickman. T. E. Nordström.
26865: VALTIOPÄIVÄT
26866: 1956
26867:
26868: LIITTEET
26869: x.
26870: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ TYÖNSEISAUS-
26871: TEN VAHINGOLLISTEN SEURAAMOSTEN RAJOITTAMISTA, KAN-
26872: SANELÄKELAKIA, TYÖNVÄLITYSTÄ JA TYÖLLISYYTTÄ KOSKE-
26873: VIA LAKIALOITTEITA
26874:
26875:
26876:
26877:
26878: HELSINKI 1957
26879: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
26880: 1431
26881:
26882: X,22. - Lak.al. N: o 67.
26883:
26884:
26885:
26886:
26887: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työnseisausten vahingollisten
26888: seuraamust en rajoittamisesta.
26889:
26890:
26891: E d u s k u n n a 11 e.
26892:
26893: Kansamme valtaenemmistö on kansanval- koja, jotka kansakunnan edun nimessä olisi
26894: taisen järjestyksen kannalla. Tähän perus- kiireellisesti täytettävä. Lyhyesti sanottuna
26895: näkemykseen liittyy oleellisesti yleinen käsi- lailliselle hallitukselle on annettava valtuu-
26896: tys, että kansalaisilla on lakien puitteissa det välttämättömissä tapauksissa varjella
26897: oikeus toimia elinehtojensa parantamisen kansakunnan elämää ja yksilön vapautta
26898: puolesta. Toisaalta kovat kokemukset ovat lakko-oikeuksien ja työsulkujen väärinkäyt-
26899: opettaneet kansallemme, että vapaus ei kui- töä vastaan. Tämä ei suinkaan tiedä lakko-
26900: tenkaan ole vailla vastuuta ja yhteisen hy- oikeuden kieltämistä eikä myöskään sen
26901: vän näkemistä. Muunlainen menettely on kieltämistä, että yksilöillä ja väestöryhmillä
26902: vapauden väärinkäyttöä, joka loppujen lo- on oikeus työskennellä elinehtojensa paran-
26903: puksi koituu koko kansan ja sen jokaisen tamisen puolesta, vaan vain sellaisen toimin-
26904: yksilön vahingoksi. nan rajoittamista, joka väistämättä koituu
26905: Viime vuosien yhteiskunnalliset rauhatto- yhteisen hyvän ja koko kansakunnan vahin-
26906: muudet toistuvine lakkoineen, jotka viimeksi goksi ja tätä tietä ko. yksilöidenkin ja väes-
26907: ovat huipentuneet kansalliseen onnettomuu- töryhmien menetykseksi.
26908: teen, yleislakkoon, ovat yhä enemmän kyp- Kaiken edellä lausutun perusteella ja no-
26909: syttäneet yleistä mielipidettä siihen, että jautuen valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään
26910: juuri kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyk- sekä juuri vallinneeseen yleislakkotilaan ja
26911: semme säilyttämiseksi ja yksilön vapauden hallituksen tämän johdosta eduskunnalle an-
26912: pelastamiseksi on välttämättömissä tapauk- tamaan tiedonantoon, ehdotamme kunnioit-
26913: sissa aikaansaatava keinot vapauden väärin- ta en,
26914: käytöksiä vastaan. Kun tältä pohjalta tut- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26915: kitaan hallitusmuotoamme ja voimassa olevia van lakiehdotuksen:
26916: lakejamme, havaitaan lainsäädännöllisiä auk-
26917:
26918:
26919:
26920: Laki
26921: työnseisausten vahingollisten seuraamustan rajoittamisesta.
26922: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
26923: määrätyllä tavalla, säädetään:
26924: 1 §. dyttävä toimenpiteisiin mainittujen haitto-
26925: Jos alkaneen työnseisauksen taikka vaiku- jen ja seuraamusten poistamiseksi taikka
26926: tukseltaan siihen verrattavien toimenpitei- pienentämiseksi.
26927: den johdosta on aiheutunut tai ilmeisesti Välttämättömissä tapauksissa on valtio-
26928: aiheutuu muille kuin riitapuolille vakavia neuvostolla valta rajoittaa jo alkanutta työn-
26929: taloudellisia tai terveydellisiä haittoja tahi seisausta siinä laajuudessa kuin on tarpeen
26930: muita koko maan edun kannalta arvelutta- 1 momentissa mainittujen seuraamusten
26931: via seuraamuksia, on valtioneuvoston ryh- poistamiseksi tai pienentämiseksi. Tällöin on
26932: 80 J~ 1/57
26933: 1432 X,22. - Työnseisausten vahingolliset seura.a.mukset.
26934:
26935:
26936: valtioneuvostolla myös valta antaa ne 2 §.
26937: palkka- ja työoloja koskevat määräykset, Kun tämän lain nojalla on julkaistu sel-
26938: jotka työnseisausta koskevan rajoittamismää- laisia säännöksiä, joiden antamiseen halli-
26939: räyksen voimassa ollessa harkitaan tarpeel- tusmuodon mukaan eduskunnan myötävaiku-
26940: lisiksi, sen jälkeen kuin näitä asioita varten tus on tarpeen, on niistä viipymättä ilmoi-
26941: asetettu lautakunta, johon kuuluu valtio- tettava eduskunnan puhemiehelle, jonka on
26942: neuvoston määräämä puolueeton puheenjoh- saatettava ne eduskunnan tietoon heti tahi;
26943: taja ja yhtä monta työnantajia ja työnteki- jollei eduskunta ole koolla, niin pian kuin
26944: jöitä edustavaa keskusjärjestöjen valitsemaa se on kokoontunut, ja on ne kumottava, jos
26945: jäsentä, on saanut tilaisuuden käsitellä asiaa. eduskunta niin päättää.
26946:
26947: Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1956.
26948:
26949: Veikko Vennamo. Bertel Lindh.
26950: Toivo Antila. Eino Uusitalo.
26951: Esa Koivusilta. Antti Kukkonen.
26952: J. F. Pöykkö. Viljami Kalliokoski.
26953: Aukusti Pasanen. Albin Wickman.
26954: 1433
26955:
26956: X,23. - Lak.al. N: o 73.
26957:
26958:
26959:
26960:
26961: Ikonen ym. : Ehdotus lctiksi kansaneläkelain nwuttamisesta.
26962:
26963:
26964: E d u s k u n n a ll e.
26965:
26966: Eduskunta hyväksyessään kansaneläkelain etuoikeutetusta tulomäärästä, mikä lain mu-
26967: lausui seuraavan toivomuksen: ,että Hallitus kaan jäisi työ- ja virkasuhteessa oleville.
26968: ryhtyisi välittömästi kansaneläkelain tultua Hallitus on jättänyt lakiesityksessään maa-
26969: vahvistetuksi toimenpiteisiin lain 30 §: n 2 taloudesta saadun eläketulon (syytingin)
26970: momentin muuttamiseksi siten, että kiinteis- puolta huonompaan asemaan kuin muussa
26971: tön luovutuksen yhteydessä tehdyn eläkesopi- virka- tai työsuhteessa saadun eläketulon.
26972: muksen perusteella vakuutetulle tai hänen Ei voi olla oikein, että maatalousväestö
26973: puolisolleen maksettu eläke rinnastetaan mui- näin asetetaan epäedullisempaan asemaan
26974: hin sanotussa lainkohdassa mainittuihin etu- kansaneläkkeiden saantiin nähden kuin toi-
26975: oikeutettuihin tuloihin." set väestöryhmät.
26976: Hallitus antaessaan tätä koskevan lakiesi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26977: tyksen esittää kiinteistön eläkkeen eli syytin-
26978: gin asetettavaksi ns. etuoikeutettujen tulojen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26979: ryhmään siten, että se vastaisi puolta siitä van lakiehdotuksen:
26980:
26981:
26982:
26983: Laki
26984: kansaneläkelain muuttamisesta.
26985: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan-
26986: saneläkelain (347/56) 30 §, 33 §:n 1 momentti ja 98 §:n 3 momentti näin kuuluviksi:
26987:
26988: 30 §. Vuosituloksi ei lueta tämän lain mukaan
26989: Vuosituloilla, jonka perusteella oikeus eläk- maksettavaa eläkettä, lapsilisälain mukaan
26990: keen tukiosaan vahvistetaan, tarkoitetaan sitä maksettavaa lapsilisää, perhelisälain mukaan
26991: tosiasiallista tuloa, jota asianomaisen henki- maksettavaa perhelisää eikä huoltoapulain
26992: lön voidaan kohtuullisen arvion mukaan edel- mukaan annettua huoltoapua, elatusta tai
26993: lyttää jatkuvasti vuosittain saavan lisättynä avustusta. Avioliitosta johtuvan elatusvel-
26994: kymmenennenä osalla siitä määrästä, jolla vollisuuden perusteella annettua elatusta,
26995: hänen omaisuutensa arvo ylittää 2 000 000 avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista
26996: markkaa tai, jos hän on naimisissa, jolla puo- annetussa laissa säädettyä elatusapua ja su-
26997: lisoiden yhteisen omaisuuden arvo ylittää kulaisuus- tai lankoussuhteen taikka sellai-
26998: 3 000 000 markkaa. Jos joku on luovuttanut seen suhteeseen verrattavan muun syyn ta-
26999: omaisuutta toiselle korvauksetta tai suhteetto- kia vapaaehtoisesti annettua elatusta tai avus-
27000: man vähäistä korvausta vastaan ja saa ela- tusta ei lueta vuosituloksi, mikäli sen määrä,
27001: tuksensa tai osan siitä omaisuuden vastaan- yhdessä 1 momentissa tarkoitettujen muiden
27002: ottajalta, voidaan luovutetun omaisuuden tulojen kanssa, ei sanottavasti ylitä huolto-
27003: kohtuulliseksi arvioidusta tuotosta lukea luo- apulain mukaan omaiselle annettavan elatuk-
27004: vuttajan vuosituloksi enintään se osa, jota sen määrää. Kiinteistön luovutuksen yhtey-
27005: ei voida katsoa 2 momentissa tarkoitetuksi dessä tehdyn eläkesopimuksen perusteella va-
27006: eläkkeeksi (syytinki) . kuutetulle maksetusta eläkkeestä (syytinki)
27007: 1434 X,23. - Kansaneläkela.ki.
27008:
27009:
27010: tahi niiden yhteismäärästä luetaan vuositu- loksi vain se osa, joka ylittää 60 000 mark-
27011: loksi vain se osa, joka ylittää 60 000 mark- kaa vuodessa.
27012: kaa. Vapaaehtoisen vanhuus-, työkyvyttö-
27013: myys- tai perhe-eläkevakuutuksen perusteella 33 §.
27014: vakuutetulle maksetusta eläkkeestä tai elin- (Kuten hallituksen esityksessä.)
27015: korosta tahi niiden yhteismäärästä sekä oman
27016: taikka puolison työ- tai virkasuhteen joh- 98 §.
27017: dosta tai työ- tai virkasuhteeseen liittyvän (Kuten hallituksen esityksessä.)
27018: vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläkeva-
27019: kuutuksen perusteella maksetusta eläkkeestä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
27020: tahi niiden yhteismäärästä luetaan vuositu- kuuta 1957.
27021:
27022: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
27023:
27024: Arvi Ikonen. Verner Korsbäck. Wiljam Sarjala.
27025: Kerttu Saalasti. Eino E. Heikura. Esa Koivusilta.
27026: Matti Miikki. Viljami Kalliokoski. Bertel Lindh.
27027: Antti J. Rantamaa. Kustaa Tiitu. Eeli Erkkilä.
27028: Yrjö Sinkkonen. Eemil Partanen. Eino Uusitalo.
27029: Albin Wickman. Aaro Kauppi. S. S. Aittoniemi.
27030: Tahvo Rönkkö. J. F. Pöykkö. Toivo Antila.
27031: Kusti Eskola. Nestori Kaasalainen. Lauri Laine.
27032: Eino Rytinki. Erkki Ryömä. Markus Niskala.
27033: Atte Pakkanen. Mauri Seppä. Niilo Ryhtä.
27034: Hilja Väänänen. Yrjö Hautala. Urho Kähönen.
27035: R. Hallberg. Artturi Jämsen. Kalle Kämäräinen.
27036: Heikki Soininen. Sylvi Halinen. Veikko Vennamo.
27037: Matti Mattila. T. Saloranta. Onni Mannila.
27038: Lennart Heljas. Leo Häppölä. Marja Lahti.
27039: M. 0. Lahtela. Väinö Rankila. Antti Kukkonen.
27040: 1435
27041:
27042: X,24. - Lak.all, N: o 76.
27043:
27044:
27045:
27046:
27047: Torvi ym.: Ehdotus työnvälityslaiksi.
27048:
27049:
27050: E d u s k u n n a ll e.
27051:
27052: Maamme hallitusmuodossa turvataan jokai- tumisen työttömyyshuollon alaan kuuluviin
27053: selle kansalaiselle oikeus valita vapaasti työ- ja muihinkin vapaalle työnvälitykselle kuu-
27054: ja asuinpaikkansa. Voimassa oleva työnväli- lumattomiin tehtäviin. Esityksen 11 § :n
27055: tyslaki rakentuu myös tälle periaatteelle sanamuoto on sellainen, että sen· soveltami-
27056: edistäessään vapaaehtoisuuteen perustuvaa nen työtaistelujen vallitessa antaisi työnväli-
27057: työpaikan valintaa. Sekä yksilön että yhteis- tystoimistoille mahdollisuuden rikkurivär-
27058: kunnan edun kannalta on suuri merkitys väykseen.
27059: sillä seikalla, että jokainen voi hankkia toi- Käsityksemme mukaan on säilytettävä ny-
27060: meentulonsa sillä työllä, jossa hän tuntee par- kyisin voimassa oleva kunnanvaltuustojen
27061: haiten menestyvänsä luontaisten kykyjensä päätäntävalta työnvälitystoimistojen viran-
27062: ja taipumustensa mukaisesti. Sen vuoksi haltijoiden valinnassa ja ohjesääntöjen hy-
27063: työpaikan vapaan valinnan periaate on säily- väksymisessä. Samoin on säilytettävä työn-
27064: tettävä. välitystoimistojen työtä ohjaavat ja valvovat
27065: Hallituksen esitys n: o 84 uudeksi työnväli- työnvälityslautakunnat, koska ne paikallisina
27066: tyslaiksi merkitsee kunnallisen työnvälitys- kansalaisten luottamusta nauttivina eliminä
27067: toiminnan lopettamista ja työttömyysaikoina voivat parhaiten hoitaa vapaata työnväli-
27068: vapaaehtoisuuteen perustuvan työpaikan va- tystä.
27069: lintaperiaatteen kieltämistä työntekijältä. Jäljempänä seuraavan -lakiehdotuksen 3 §: n
27070: Esityksen mukaan valtion työvoimapiirit tu- 2 momenttiin sisältyy kielto siitä, että työn-
27071: levat määräämään työnvälitystoiminnasta ja välitystoimisto ei saa harjoittaa työttömyys-
27072: muodostamaan sen työtä tarvitsevien ihmis- huoltoon kuuluvia tai muita työnvälitykselle
27073: ten liikutteluksi työnantajien tarpeiden ja vieraita tehtäviä. Sen estämiseksi, että työn-
27074: vaatimusten sanelemaHa tavalla. Lakiesityk- välitystoimistoa käytettäisiin rikkurivärväyk-
27075: sen yksityiskohtaiset määräykset osoittavat, seen, on ehdotuksen 15 § : ään otettu mää-
27076: että hallituksen tarkoituksena on aikaansaada räys, jossa nimenomaan kielletään työnväli-
27077: työnantajia palveleva työvoimapörssi, joka tysviranomaista välittämästä työntekijöitä
27078: tekee mahdolliseksi työläisten joukkosiirrot. ammatillisen järjestön lakonalaiseksi julista-
27079: Pakkokeinona työntekijöitä kohtaan käytet- maan työhön.
27080: täisiin mm. työntekijäin epäämistä niin työn- Hallituksen esityksen 16 § : n sisältämät
27081: välitys- kuin työttömyyskortistostakin, ellei pakotemääräykset antavat käsityksemme mu-
27082: hän suostuisi lähtemään ns. vapaille siirto- kaan työnvälitysviranomaisille mahdollisuu-
27083: työmaille, niinkuin hallituksen esityksen pe- den avoimeen mielivaltaan työntekijää koh-
27084: rusteluissa nimenomaisesti sanotaan. Työttö- taan. Sen vuoksi ehdotamme ne kokonaan
27085: myyshuoltotoimenpiteet rajoitettaisiin nm- poistettaviksi työnvälityslaista.
27086: den ja eräiden muiden lakiesityksen 16 § : ään Muilta kohdiltaan seuraava lakiehdotus
27087: otettujen pakotteiden avulla vähimpään mah- noudattaa pääasiassa voimassa olevan lain
27088: dolliseen määrään katsomatta lainkaan sitä, säännöksiä.
27089: millaista hätää ja puutetta sekä muita epä- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
27090: inhimillisiä seuraamuksia tällainen laki to- 32 §: n perusteella ehdotamme kunnioittaen,
27091: teutettuna tuo tullessaan työläiskoteihin.
27092: Hallituksen esityksessä ei ole löytynyt tilaa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27093: nyt voimassa olevan lain 11 §: n määräyk- van lakiehdotuksen:
27094: selle, joka kieltää työnvälitystoiminnan puut-
27095: 1436 X,24. - Työnvälityslaki.
27096:
27097:
27098:
27099:
27100: Työn väli tyslaki.
27101: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27102:
27103: 1 §. omainen sopia työnantajan kanssa ilmoitus-
27104: Valtio ja kunnat harjoittavat työnvälitys- kustannusten korvaamisesta, milloin työnan-
27105: toimintaa edistääkseen työvoiman mahdolli- taja pyytää erikoisilmoittelua työvoiman tar-
27106: simman tehokasta ja tarkoituksenmukaista peen tyydyttämiseksi.
27107: työhönsijoittumista. Työnvälitystoiminnan
27108: johto ja valvonta kuuluu työvoima-asioita 5 §.
27109: hoitavalle ministeriölle. Työnvälitysviranomaisen on tarkoin seurat-
27110: tava työmarkkinoita ja annettava niistä tie-
27111: 2 §. toja työnantajiHe ja työnhakijoille.
27112: Yhdistykselle voidaan myöntää toimilupa
27113: välittää työtä tai työntekijöitä, milloin yh- 6 §.
27114: distyksellä katsotaan olevan erityiset työhön- Henkilöä, joka on täysin työkyvytön, äl-
27115: sijoitusmahdollisuudet määrätyllä alalla tai köön otettako työnhakijaksi työnvälitykseen.
27116: milloin toimilupa tulisi koskemaan invalii- Milloin työnvälitysviranomainen pitää tar-
27117: dien tai muiden osatyökykyisten työnväli- peellisena, on työnhakijan esitettävä selvitys
27118: tystä. työkyvystään.
27119: Myös vattion ja kunnan omat sekä vahion
27120: valvonnan alaiset laitokset saavat maksutta 7 §.
27121: välittää työpaikkoja mainituista laitoksista Kunta tai kuntain liitto on velvollinen,
27122: pääseville henkilöille niin myös puolustusvoi- milloin se katsotaan tarpeelliseksi, työnväli-
27123: mat asepalveluksesta vapautuville yhteistoi- tystä varten perustamaan työnvälitystoimis-
27124: minnassa työnvälitysviranomaisten kanssa. ton tai asettamaan yhden tai useampia työn-
27125: Muu kuin asianomainen viranomainen ja välitysasiamiehiä.
27126: laitos sekä siihen toimiluvan saanut yhdistys Työnvälitystoimiston perustamisesta ja
27127: älköön harjoittako työnvälitystoimintaa äl- työnvälitysasiamiehen asettamisesta, mm
27128: köönkä lehdistössä tai muulla tavoin siitä il- myös toimiston sekä asiamiehen toimen lak-
27129: moitelko. kauttamisesta päättää kunnan valtuuston
27130: Tämä laki ei koske työpaikan hankkimista aloitteesta tai, kun sitä on kuultu, valtioneu-
27131: yksityiselle työntekijälle eikä työntekijän toi- vosto. Jos erikoiset olosuhteet vaativat tila-
27132: mittamista työnantajalle, jos se tapahtuu ai- pmsen työnvälitysasiamiehen asettamista
27133: noastaan tilapäisesti ja ottamatta siitä mis- kuntaan, päättää siitä ministeriö, niin ikään
27134: sään muodossa palkkiota. kunnan valtuuston aloitteesta tai sitä 'kuul-
27135: tuaan.
27136: 3 §. Milloin kaupunkiin rajoittuvassa maalais-
27137: Työnvälityksen tehtävänä on palvella työ- kunnassa on huomattavaa esikaupunkiasu-
27138: markkinoita tehokkaasti siten, että työnan- tusta tai kaksi tahi useammat kunnat taikka
27139: taja saa tarjottuun työpaikkaan sopivimman huomattavat osat niistä muuten muodostavat
27140: ja parhaan saatavissa olevan työntekijän ja yhtenäisen talousalueen, jossa on olemassa
27141: työnhakija toivomustensa mukaista hänen järjestetyn työnvälityksen tarvetta, voi val-
27142: työtaitoaan vastaavaa työtä. tioneuvosto, kun asianomaisia kunnan val-
27143: Työnvälitystoimisto älköön suorittako työt- tuustoja on kuultu, määrätä, että kuntien on
27144: tömyyshuoltoon kuuluvia tai muita työnväli- yhteisesti perustettava työnvälitystoimisto.
27145: tykselle vieraita tehtäviä. Kuitenkin tulee
27146: työnvälitystoimiston antaa työnhakijalle to- 8 §.
27147: distus työttömyydestä. Ministeriö voi, milloin työnvälityksen tar-
27148: koituksenmukainen hoito sitä vaatii, kunnan
27149: 4 §. valtuuston aloitteesta tai sitä kuultuaan,
27150: Valtion ja kuntien harjoittama työnvälitys määrätä, että kunnan on työnvälitystoimis-
27151: on maksuton. Kuitenkin voi työnvälitysviran- toonsa perustettava erityinen osasto nuorison
27152: X,24. - Torvi ym. 1437
27153:
27154: työnvälitystä ja ammatinvalinnan ohjausta takoon kuitenkin ainoastaan ministeriön toi-
27155: tahi henkisen työn tekijäin työnvälitystä meen päteviksi hyväksymistä henkilöistä.
27156: taikka muuta erikoistyönvälitystä varten. Vaalista on viipymättä ilmoitettava ministe-
27157: riölle.
27158: 9 §. Työnvälitystoimiston osaston johtajan ja
27159: Työnvälitystoimiston ohjausta ja valvon- muiden toimihenkilöiden nimittämisjärjes-
27160: taa varten tulee olla työnvälityslautakunta, tyksestä määrättäköön 13 § :ssä mainitussa
27161: johon kunnan valtuusto tai 7 §: n 3 momen- ohjesäännössä.
27162: tissa mainitussa tapauksessa asianomaiset
27163: kunnat yhteistoimin valitsevat neljäksi vuo- 12 §.
27164: deksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapu- Työnvälitysasiamiehen valitsee kunnan val-
27165: heenjohtajan sekä tasaluvun jäseniä ja saman tuusto ministeriön toimeen päteviksi hyväk-
27166: määrän varajäseniä. Varapuheenjohtajana, symistä henkilöistä. Milloin työnvälitys-
27167: joka on lmtsuttava lautakunnan kaikkiin ko- asiamiehen toimi on tilapäinen, ei mainittu
27168: kouksiin, on äänioikeus vain puheenjohtajana hyväksyminen kuitenkaan ole tarpeellinen.
27169: toimiessaan. Vaalista on ministeriölle viipymättä ilmoi-
27170: Työnvälityslautakunnan puheenjohtaja ja tettava.
27171: varapuheenjohtaja on valittava tehtävään so- Ministeriön asiaua on, kunnan valtuustoa
27172: pivista henkilöistä, joiden ei voida katsoa kuultuaan, määratä, toimiiko työnvälitysasia-
27173: edustavan työnantajain eikä työntekijäin mies itsenäisenä vai jonkin lähellä olevan
27174: etua, ja on vaalista ilmoitettava ministeriölle. työnvälitystoimiston alaisena.
27175: Jäsenet ja varajäsenet on valittava siten, 13 §.
27176: että vähintään puolet heistä edustaa työn- Työnvälityslautakunnalla ja -toimistolla
27177: tekijöitä ja että he, mikäli mahdollista, edus- sekä työnvälitysasiamiehenä tulee olla kun-
27178: tavat eri ammattialoja. Asianomaisille työn- nan valtuuston hyväksymä ohjesääntö, jonka
27179: tekijäjärjestöille, jos sellaisia on paikkakun- ministeriö vahvistaa. Tämä ei kuitenkaan
27180: nalla, on annettava tilaisuus esittää ehdok- koske tilapäistä työnvälitysasiamiestä, jonka
27181: kaansa jäseniksi. toiminnan järjestämisestä ministeriö on oi-
27182: Työnvälityslautakunnan puheenjohtajan, keutettu tarpeen mukaan antamaan ohjeita.
27183: varapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsen-
27184: ten vaalikelpoisuudesta sekä valitun oikeu- 14 §.
27185: desta kieltäytyä tointa vastaanottamasta tai Työnhakija, joka hakee työtä ammattitai-
27186: erota siitä on muutoin vastaavasti voimassa, toa ja -tottumusta vaativalla työalalla, on
27187: mitä kunnan luottamustoimesta yleensä on velvollinen työnvälitysviranomaisen hyväksy-
27188: säädetty. mällä tavalla selvittämään, että hänellä on
27189: riittävä taito, perehtymys ja työkyky kysei-
27190: 10 §. sellä työalalla.
27191: Kun työnvälitystoimistoon perustetaan
27192: osasto erikoistyönvälitystä varten, määrät- 15 §.
27193: köön ministeriö, onko sitä lähinnä ohjaamaan Työnvälitysviranomainen älköön välittäkö
27194: ja valvomaan valittava erityinen toimikunta. työntekijöitä ammatillisen järjestön lakon-
27195: Edellisessä momentissa mainittujen toimi- alaiseksi julistamaan työhön.
27196: kuntien puheenjohtajana toimii työnvälitys-
27197: lautakunnan puheenjohtaja tai varapuheen- 16 §.
27198: johtaja. 'l'oimilnmtien jäseniä valittaessa Yhdistys, joka aikoo ryhtyä harjoittamaan
27199: noudatettakoon soveltuvin osin, mitä 9 §: n työnvälitystä, anokoon siihen toimilupaa mi-
27200: 3 momentissa on säädetty työnvälityslauta- nisteriöitä. Yhdistyksen työnvälitys on
27201: kunnan vaalista. yleensä maksuton. Vain erikoistapauksissa
27202: voi ministeriö myöntää yhdistykselle luvan
27203: 11 §. ottaa välityksestä määrätyn suuruisen mak-
27204: Työnvä1itystoimistolla tulee olla johtaja, sun. Toimilupa myönnetään enintään vii-
27205: jonka valitsee kunnan valtuusto tai 7 §: n deksi vuodeksi kerrallaan ja on siinä mainit-
27206: 3 momentissa mainitussa tapauksessa asian- tava ne ehdot, joilla yhdistys saa harjoittaa
27207: omaiset kunnat yhteistoimin. Johtaja valit- välitystä.
27208: 1438 X,24. - Työnvälityslaki.
27209:
27210:
27211: 17 §. välitystoimistojen ja -asiamiesten tulee olla
27212: Yhdistyksen harjoittamaa työnvälitystä keskenään yhteistoiminnassa.
27213: johtavan henkilön tulee olla ministeriön teh-
27214: tävään hyväksymä. Hyväksymistä varten 21 §.
27215: vaaditaan selvitys siitä, että asianomainen Työnvälitystoiminnastaan tulee kunnan
27216: nauttii kansalaisluottamusta, että hän hallit- työnvälitystoimistojen ja -asiamiesten sekä
27217: see itseään ja omaisuuttaan sekä että hänellä työnvälitykseen toimiluvan saaneiden yhdis-
27218: muutoin on sellaiset edellytykset ja ominai- tysten ja 2 § :n 2 momentissa mainittujen
27219: suudet, jotka takaavat työnvälityksen sään- viranomaisten ja laitosten antaa ministeriölle
27220: nöllisen ja tarkoituksenmukaisen johdon. tarvittavat tilasto- ja muut tiedot.
27221:
27222: 22 §.
27223: 18 §.
27224: Ministeriö voi peruuttaa työnvälitykseen Ministeriöllä on oikeus tarkastuttaa työn-
27225: myönnetyn toimiluvan, jos yhdistys on toi- välitystoimiston ja -asiamiehen sekä työnväli-
27226: minut vastoin lakia tai toimiluvassa olevia tystä harjoittavain yhdistysten tämän lain
27227: ehtoja tahi myöhemmin annettuja ohjeita alaan kuuluvaa toimintaa, jota varten tarkas-
27228: tajan tulee päästä toimistohuoneisiin ja saada
27229: taikka jos sen työnvälitystoiminnassa on ha- nähtäväkseen kaikki sitä koskevat asiakirjat
27230: vaittu väärinkäytöksiä. ja kirjeenvaihto.
27231: Ministeriöllä olkoon oikeus tarkastuttaa
27232: 19 §. kunnan ja yhdistyksen työnvälitystoimintaa
27233: Sitä, joka luvattomasti harjoittaa tämän koskevat tilit.
27234: lain alaista toimintaa, rangaistakoon vähin- Tässä pykälässä tarkoitettua valvontaa var-
27235: tään viidelläkymmenellä päiväsakolla. ten ministeriö voi, ha:r'kittuaan sen tarpeelli-
27236: Jos joku luvattomasti välittää tai julki- seksi, asettaa myös paikallisia tarkastajia.
27237: sesti ilmoittaa välittävänsä työntekijöitä ul-
27238: komaille tahi milloin laitonta työnvälitystä 23 §.
27239: on harjoitettu ansaitsemisen tarkoituksessa Työnvälityksestä kunnille aiheutuvat kus-
27240: taikka asianhaarat muutoin ovat raskautta- tannukset maksetaan valtion varoista.
27241: vat, olkoon rangaistus vähintään sata päivä-
27242: sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. 24 §.
27243: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
27244: 20 §. töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
27245: Työnvälitystoimistojen ja -asiamiesten sekä tuksella.
27246: työnvälitykseen toimiluvan saaneiden yhdis-
27247: tysten ja 2 §: n 2 momentissa mainittujen vi- 25 §.
27248: ranomaisten ja laitosten, jotka toimivat sa- Tämä laki tulee voimaan 13 päivänä mar-
27249: massa kunnassa, niin myös eri kuntien työn- raskuuta 1956.
27250:
27251: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1956.
27252:
27253: Irma Torvi. Leo Suonpää.
27254: Matti Koivunen. Eino Roine.
27255: Irma Rosnell. J. Mustonen.
27256: Esa Hietanen. H. Tauriainen.
27257: Eino Tainio. Pentti Liedes.
27258: Pauli Puhakka. Martti Leskinen.
27259: Tauno Kulovesi. Usko Seppi.
27260: Toivo Asvik. Juho Rytkönen.
27261: Hugo Manninen. Aleksi Kiviaho.
27262: 1439
27263:
27264: X,25.- Lak.al. N:o 77.
27265:
27266:
27267:
27268:
27269: Roine ym. : Ehdotus työllisyyslaiksi.
27270:
27271:
27272: E d u s k u n n a II e.
27273:
27274: Työn ensiarvoinen merkitys yksilön ja yh- semistä varten ilmoittautuu työasiainlauta-
27275: teiskunnallisen elämän perustana ja ylläpitä- kunnalle. Hallituksen esityksessä kortistoon
27276: vänä voimana on yleisesti tunnustettu. En- pääsy jätetään asetuksella määrättäväksi.
27277: tistä korostetummin ja päättävämmin asete- Voimassa olevien valtioneuvoston työttö-
27278: taankin nykyään yhteiskunnan erääksi kes- myysohjeiden mukaan on työttömyyskortis-
27279: keisimmistä tehtävistä huolehtia siitä, että toon pääsemiselle asetettu monia rajoituksia,
27280: jokaisella työhön kykeneväliä kansalaisella jotka estävät työttömyyskortistoon ja työttö-
27281: on mahdollisuus saada hänen työkykyään myystöihin pääsyn. Lähtemättä tässä yhtey-
27282: vastaavaa työtä, joka turvaa työntekijälle ja dessä lähemmin näitä rajoituksia esittele-
27283: hänen perheelleen kunnollisen toimeentulon. mään todettakoon vain, että kaikki ne ovat
27284: Tämän yleisen periaatteen ilmausta on myös sellaisia, jotka estävät alussa mainitun ylei-
27285: se, että invaliidien ja muiden osatyökykyis- sen periaatteen käytäntöön soveltamisen.
27286: ten huollossa on korostettu heidän työhön Siksi käsityksemme mukaan on välttämä-
27287: sijoittamisensa merkitystä sekä invaliidien töntä, että työllisyyslakiesitykseen otetaan
27288: itsensä että yhteiskunnan edun kannalta. määräys, joka estää tällaiset usein täysin
27289: Hallituksen työllisyyslakiesityksen peruste- mielivaltaiset työttömyyskortistoon pääsyn
27290: luissa tunnustetaan myös tämä periaate. rajoitukset.
27291: Valitettavasti tämä tunnustus jää kuitenkin Aikaisempi käytäntö on myös osoittanut,
27292: vain teoreettiseksi mielenilmaukseksi, sillä että valtion työttömyysviranomaiset eivät
27293: esityksen käytännölliset yksityiskohtaiset lähimainkaan sillä päättävyydellä kuin kun-
27294: määräykset tarkoittavat pääasiassa työnanta- nanviranomaiset toimi työttömien työhön
27295: jien näkökohtien ja etujen toteuttamista. sijoittamiseksi ja työtilaisuuksien hankkimi-
27296: Sellaiset määräykset, jotka turvaisivat työn- seksi. Siksi on mielestämme välttämätöntä,
27297: tekijäin oikeutta työhön, on esityksessä joko että työvoimapiireihin asetetaan alueen kun-
27298: jätetty pois tai puettu sellaiseen muotoon, tain edustajakokouksen valitsema piirihal-
27299: että niillä pyritään päinvastoin supistamaan linto. Tätä koskeva määräys on lakiesityk-
27300: työntekijöillä jo olevia saavutettuja oikeuk- semme 6 §: ssä. Tämä kuntien edustajako-
27301: sia. Käsityksemme mukaan työllisyyslaissa kouksen piirihallinto pitäisi yhteyttä kuntien
27302: ja sen mukaisessa työllisyyspolitiikassa olisi työasiainlautakuntiin, seuraisi alueen työlli-
27303: kuitenkin lähdettävä edellä sanotusta peri- syystilanteen kehitystä, valmistelisi toimen-
27304: aatteesta, joka turvaa kansalaisille oikeuden piteitä alueen työtilaisuuksien lisäämiseksi,
27305: työhön ja kunnolliseen toimeentuloon. valvoisi työttömyystöissä työskentelevien
27306: Tämän johdosta on lakiesityksemme palkkoja ja muita työehtoja.
27307: 1 §: ään otettu määräys, että valtion työlli- Hallituksen työllisyyslakiesityksessä edel-
27308: syyspolitiikan tavoitteena on huolehtia siitä, leenkin asetetaan kunnille huomattavan suu-
27309: että jokaiselle työhön kykenevälle kansalai- ret rasitukset työttömyyden torjunnasta ai-
27310: selle turvataan mahdollisuus saada .hänen heutuvista kustannuksista. Yhtyen kuntien
27311: työkykyään vastaavaa työtä ja siitä kunnol- ja kuntaliittojen yleiseen käsitykseen, ettei
27312: linen toimeentulo. Työntekijän oikeuden tur- tämä ole oikein, koska kunnat eivät ole vas-
27313: vaamiseksi on lakiesityksemme 3 § : n 3 mo- tuussa työttömyyden syntymisestä, lakiehdo-
27314: menttiin otettu määräys siitä, että työttö- tuksessamme lähdetään siitä, että työttö-
27315: myyskortistoon on otettava jokainen työtä myyden torjunnasta aiheutuvat kustannuk-
27316: vailla oleva henkilö, joka kortistoon merkit- set kuuluvat pääasiassa valtiolle. Tosin sen
27317: 81 E 1/57
27318: 1440 X,25. - Työllisyyslaki.
27319:
27320:
27321: mukaan jää vielä kunnillekin määrättyjä van nuoriso- ja naistyöttömyyden ehkäisemi-
27322: rasituksia, mutta edellä mainitun käsityksen seksi kiinnitetään ehdotuksessamme erityistä
27323: mukaisesti ne pääasiassa siirtyisivät val- huomiota näiden ryhmien ammattikasvatuk-
27324: tiolle. seen.
27325: Ehdotuksessa jaetaan työllisyystoimenpi- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
27326: teet työttömyyttä ennakolta ehkäiseviin, va- 32 § : n perusteella ehdotamme,
27327: paita työtilaisuuksia lisääviin ja valtiovallan
27328: ·johdolla suoritettaviin tehtäviin sekä varsi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27329: naisiin työttömyystöihin. Vaikeasti hoidetta- van lakiehdotuksen:
27330:
27331:
27332: Työllisyyslaki.
27333: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27334: 1 §. Työttömyyden ilmetessä kunnan työasiain-
27335: Valtion työllisyyspolitiikan tavoitteena on lautakunnan on avattava kortisto työttömiksi
27336: huolehtia siitä, että jokaiselle työhön kyke- joutuneiden luetteloimista varten ja huoleh-
27337: nevälle kansalaiselle turvataan mahdollisuus dittava kortiston hoidosta.
27338: saada työkykyään vastaavaa, yhteiskuntaa Työttömyyskortistoon on merkittävä jokai-
27339: hyödyttävää työtä, joka antaa hänelle ja hä- nen työtä vailla oleva henkilö, joka kortis-
27340: nen huollettavilleen kohtuullisen toimeen- toon merkitsemistä varten ilmoittautuu työ-
27341: tulon. asiainlautakunnalle.
27342: Työttömyyden tai sen uhan esiintyessä Työasiainlautakunnan tehtävänä on kii-
27343: valtion ja kuntien tulee ryhtyä erityisiin reesti sijoittaa kortistossa olevat työttömät
27344: työllisyyden turvaamista tarkoittaviin, tässä työttömyystöihin, mikäli mahdollista koti-
27345: laissa säädettyihin toimenpiteisiin. Valtion paikkakunnalle, huomioon ottaen asianomai-
27346: tulee johtaa ja valvoa näiden toimenpiteiden sen ammattitaidon, sukupuolen, iän sekä
27347: toteuttamista. ruumiillisen kunnon.
27348: Kunta on velvollinen hankkimaan työttö-
27349: 2 §. mien ilmoittautumispaikkoja varten tarkoi-
27350: Työllisyyslainaa ja -avustusta annetaan tuksenmukaiset huoneistot, joiden vuokrasta,
27351: valtion ja valtionenemmistöisten osakeyh- lämmityksestä, valaistuksesta ja muista kus-
27352: tiöiden tuotannollisen toiminnan laajentamis- tannuksista se vastaa.
27353: ja edistämissuunnitelmien toteuttamiseen,
27354: kuntien ja yleishyödyllisten osuuskuntien 4 §.
27355: asunto- ym. rakennustoiminnan edistämiseen Työasiainlautakunnan puheenjohtajaksi,
27356: sekä maan- ja metsänparannustöihin. Työlli- varapuheenjohtajaksi, jäseniksi ja varajäse-
27357: syyslainaa voidaan myöntää myös käsi- ja niksi on valittava työolosuhteisiin perehty-
27358: pienteollisuuden tukemiseen. neitä henkilöitä, mikäli mahdollista eri am-
27359: Työllisyysavustusta ja -lainaa voidaan an- mattialoilta. Vähintään puolet heistä tulee
27360: taa kunnan- ja kyläteiden rakentamis- ja olla työntekijäin edustajia. Tällöin on huo-
27361: kunnostamistöihin nnssa maksettuja työ- lehdittava myös siitä, että lautakuntaan tu-
27362: palkkakustannuksia ja työnsuoritukseen vä- lee naispuolisten ja nuorten työntekijäin
27363: littömästi liittyviä kuljetus- ja konetyökus- edustus. Ammatillisille järjestöille, jos niitä
27364: tannuksia vastaava määrä. on kunnassa, tulee antaa tilaisuus tehdä eh-
27365: Kuunailisille työtuville sekä kunnan jär- dotuksensa lautakuntaan valittavista.
27366: jestämille ammattikursseille voidaan myön-
27367: tää avustusta 80 sadalta ylläpitokustannuk- 5 §.
27368: sista. Työttömyystöinä järjestetään:
27369: 3 §. 1. valtion toimeenpanemia töitä;
27370: Jos kunnan alueella on odotettavissa työt- 2. kunnan toimeenpanemia töitä, joiden
27371: tömyyttä, on siitä riittävän ajoissa ilmoitet- kustannuksista kunta saa täyden korvauksen
27372: tava valtion työvoimaviranomaisille. valtiolta;
27373: X,25. - Roine ym. 1441
27374:
27375: 3. nuorisolle ja naisille soveltuvia töitä 4. tarkistaa työvoiman vajausta koskevien
27376: sekä paikallisia ammattikursseja; ilmoitusten paikkansapitävyyttä;
27377: 4. pienviljelmien perusparannustöitä, joi- 5. valvoa työttömyystöissä työskentelevien
27378: den suorittamiseen työttömyyskortistoon palkkoja ja työehtoja.
27379: merkitylle pienviljelijälle voidaan myöntää
27380: avustusta ja lainaa. 7 §.
27381: Tämän lain mukaan järjestetyissä töissä
27382: 6 §. on noudatettava voimassa olevaa palkka-
27383: Valtion työvoima-asiainhallinnolle tämän tasoa, vähintään kuitenkin työntekijän ja
27384: lain mukaan kuuluvien tehtävien hoitamista työnantajan ammatillil!ten järjestöjen kesken
27385: varten maa jaetaan työvoimapiireihin, joi- työehtosopimuksissa sovittuja palkkoja.
27386: den lukumäärän ja rajat valtioneuvosto Muissakin suhteissa on työehtosopimuksia
27387: määrää. soveltuvin kohdin noudatettava.
27388: Työvoimapiirin toimintaa valvoo alueen Mikäli työhön sijoitetulle ei voida järjes-
27389: kuntien edustajakokouksen kunnallislain mu- tää päivittäistä maksutonta kuljetusta työ-
27390: kaan valitsema, vähintään kahdeksanjäseni- paikalta työntekijän kotipaikalle, hänelle on
27391: nen piirihallinto. Piirihallinto valitsee kes- suoritettava työehtosopimusten mukainen
27392: kuudestaan puheenjohtajan ja kutsuu sih- yleisesti maksettava päiväraha.
27393: teerin.
27394: Piirihallinnon tehtävänä on: 8 §.
27395: 1. hoitaa yhteyttä kuntien työasiainlauta- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
27396: kuntiin; töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
27397: 2. seurata alueellaan työllisyystilanteen tuksella.
27398: kehitystä; Tämä laki kumoaa työllisyyden turvaa-
27399: 3. valmistella toimenpiteitä työtilaisuuk- mista tarkoittavista toimenpiteistä 5 päi-
27400: sien lisäämiseksi; vänä tammikuuta 1956 annetun lain (10/56).
27401:
27402: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1956.
27403:
27404: Eino Roine. J. Mustonen.
27405: Eino Tainio. Tauno Kelovesi.
27406: Pauli Puhakka. Aleksi Kiviaho.
27407: Toivo Asvik. Leo Suonpää.
27408: Pentti Liedes. Hugo Manninen.
27409: Irma Torvi.
27410: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
27411:
27412:
27413: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
27414: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
27415:
27416:
27417:
27418:
27419: El/57
27420: RAHA-ASIA- JA LAKIALOIITEET
27421: (Hakusanat viittaavat liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.)
27422:
27423:
27424: RAHA-ASIA-ALOITTEET.
27425: Yleisen aloiteaja.n jälkeen jätetyt.
27426:
27427: (N:o 1-51 Liitteiden A-osassa.) n:o 62, Haapasalon ym.: Määrärahan
27428: osoittamisesta poliisikunnan kansliatien ja kir-
27429: n:o 52, Paasion y m.: Määrärahan osoittami- jurien palkkojen korottamista varten. Liitteet
27430: sesta Moskovan suurlähetystön I luokan lähe-
27431: tystösihteerin viran muuttamiseksi lähetystöneu- IV,129. s. 819. - Ks. Poliisi.
27432: voksen viraksi. Liitteet IV,l19. s. 805. - Ks. n:o 63, V. Leskisen y m.: Määrärahan osoit-
27433: Ulkomaan edustus. tamisesta Helsingin poliisilaitoksen liikenne-
27434: n:o 53, A i t t o niemen ym.: Määrärahan toimiston johtajan toimen muuttamiseksi liiken-
27435: osoittamisesta Vaasan hovioikeuden lakkautet- neosaston johtajan toimeksi. Liitteet IV,130. s.
27436: tavakai ehdotetun neljännen jaoston pysyttä- 820. - Ks. Poliisi.
27437: mistä varten. Liitteet IV,120. s. 806. - Ks. n:o 64, H a 11 b e r gin y m.: Määrärahan osoit-
27438: Hovioikeudet. tamisesta Joensuun kaupungin poliisilaitoksen
27439: n:o 54, Hetemäen ym.: Määrärahan osoitta- komisarionviran palkkauksen korottamiseksi.
27440: misesta Helsingin hovioikeuden ylimääräisen Liitteet IV,131. s. 822. - Ks. Poliisi.
27441: seitsemännen jaoston perustamista varten. Liit-
27442: teet IV,121. s. 808. - Ks. Hovioikeudet. n:o 65, Seppä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit-
27443: tamisesta nimismiesten ja apulaisnimismiesten
27444: n:o 55, Ahosen y m.: Määrärahan osoittami- vuokrarahojen korottamiseksi. Liitteet IV,132.
27445: sesta Keski-Suomen läänin perustamiseksi. Liit- s. 823. - Ks. Nimismiehet.
27446: teet IV,122. s. 809. - Ks. Läänijako.
27447: n:o 56, K u k k o sen y m.: Määrärahan osoitta- n:o 66, K y t ä n y m.: Määrärahan osoittami-
27448: sesta maanteiden liikennevalvonnan tehostami-
27449: misesta Pohjois-Karjalan läänin perustamista seen. Liitteet IV,133. s. 824. - Ks. Liikenne.
27450: varten. Liitteet IV,123. s. 811. - Ks. Lääni-
27451: jako. n:o 67, H ö g s t r ö m i n y m.: Määrärahan osoit-
27452: n:o 57, Lindblomin ym.: Määrärahan osoit- tamisesta kunnanlääkärinasunnon rakentami-
27453: tamisesta eräiden ylimääräisten toimistoapulai- seksi Nauvon kuntaan. Liitteet IV,134. s. 825
27454: sen toimien perustamista varten Uudenmaan ja 826. - Ks. Lääkärit.
27455: lääninhallitukseen. Liitteet IV,124. s. 813. - n:o 68, H a k k i 1 a n: Määrärahan osoittami·
27456: Ks. Lääninhallitukset.
27457: sesta sydänkateterisaatiossa tarvittavien lait-
27458: n:o 58, Koskisen y m.: Määrärahan osoit- teiden hankkimista varten Helsingin yliopiston
27459: tamisesta uusien läänien perustamisvalmiste- III sisätautien klinikalle. Liitteet IV,135. s.
27460: luista aiheutuvia menoja varten. Liitteet 827. - Ks. Sairaalat.
27461: IV,125. s. 814. - Ks. Läänijako.
27462: n:o 69, Brander-Wallinin ym.: Määrä-
27463: - n:o 59, Tienarin y m.: Määrärahan osoitta- rahan osoittamisesta Porin yleiseen sairaalaan
27464: misesta maan poliisikunnan palkkojen nostami- perustettavaa silmäosastoa varten. Liitteet
27465: seksi kahdella palkkaluokalla. Liitteet IV,126. IV,136. s. 828. - Ks. Sairaalat.
27466: s. 815. - Ks. Poliisi.
27467: n:o 70, Ikosen y m.: Määrärahan osoittami-
27468: n:o 60, Haapasalon ym.: Määrärahan sesta Nurmeksen yleisen sairaalan toimintakus-
27469: osoittamisesta poliisilisän suorittamista varten tannusten peittämiseen. Liitteet IV,137. s. 829.
27470: eräille poliisimiehille. Liitteet IV,127. s. 816. - - Ks. Sairaalat.
27471: Ks. Poliisi.
27472: n:o 71, F o r s i u k sen y m.: Määrärahan osoit-
27473: n:o 61, K y t ä n y m.: Määrärahan osoittami- tamisesta apuhoitajien tilapäistoimien muutta-
27474: sesta poliisilisän maksamista varten poliisikun- miseksi ylimääräisiksi. Liitteet IV,138. s. 830.
27475: nalle. Liitteet IV,128. s. 818. - Ks. Poliisi. Ks. - Sairaanhoitajat.
27476: 4 Raha-asia-aloitteet 1956.
27477:
27478:
27479: - n:o 72, Lukkarisen y m.: Määrärahan osoit· kustannusten alentamiseksi. Liitteet IV,151. s.
27480: tamisesta eräiden ylimääräisten toimien perus· 846. - Ks. Tuberkuloosi.
27481: tamiseksi Keski-Suomen sairaanhoitaja-terveys· n:o 85, K u 1 o vaaran y m.: Korotetun määrä·
27482: sisarkouluun. Liitteet IV,139. s. 831. - Ks. rahan osoittamisesta valtionavuksi Suomen
27483: Sairaanhoi ta jat. Syöpäyhdistyksen Turun Radiumkodille. Liit·
27484: - n:o 73, J. Wirtasen y m.: Määrärahan osoit· teet IV,152. s. 847. - Ks. Syöpä.
27485: tamisesta suomenkielisten sairaanhoitokurssien n:o 86, Rytingin y m.: Määrärahan osoitta·
27486: järjestämiseksi Vaasan keskussairaalassa. Liit· misesta avustukseksi Pudasjärven kunnan toi·
27487: teet IV,140. s. 832. - Ks. Sairaanhoito. sen kunnanlääkärin virka-asunnon ja vastaan·
27488: ottohuoneiston rakentamista varten. Liitteet
27489: n:o 74, E. Nurmisen ym.: Määrärahan IV,153. s. 848. - Ks. Lääkärit.
27490: osoittamisesta avustukseksi ja avustuslainaksi
27491: Kaatumatautisten Hoitoyhdistys r.y:lle Korte· n:o 87, Tauriaisen ym.: Määrärahan osoit·
27492: joen miestenparantolan laajennustyötä varten. tamisesta Suomussalmen kunnansairaalan hen·
27493: Liitteet IV,141. s. 833. - Ks. Kaatumatautiset. kilökunnan asuinrakennuksen rakentamista var·
27494: ten. Liitteet IV,154. s. 849. - Ks. Sairaalat.
27495: n:o 75, Muikun y m.: Määrärahan osoittami·
27496: sesta Kiljavan ja Kontioniemen keskusparanto· - n:o 88, Rytingin y m.: Määrärahan osoitta·
27497: lain yhteyteen rakennettavia työhoito-osastoja misesta kunnansairaalakai muutetun Taivalkos·
27498: varten. Liitteet IV,142. s. 835. - Ks. Tuber· ken entisen aluesairaalan peruskorjaus· ja laa·
27499: kuloosi. jennustöitä varten. Liitteet IV,155. s. 850. -
27500: Ks. Sairaalat,
27501: - n:o 76, Partasen y m.: Määrärahan osoitta·
27502: misesta mielisairaslain voimaantulon jälkeen ra· - n:o 89, R y h d ä n y m.: Määrärahan osoittami·
27503: kennettujen B·luokan mielisairaanhoitolaitoksien sesta Taivalkosken kunnansairaalan peruskor·
27504: tai niitä vastaavien kunnalliskotien mielisai· jaustöitä varten. Liitteet IV,156. s. 851. - Ks.
27505: raanhoitokotien perustamiskustannuksiin. Liit· Sairaalat.
27506: teet IV,143. s. 837. - Ks. Mielisairaat. n:o 90, P ö y k ö n y m.: Korotetun määrärahan
27507: n:o 77, Ta u r i a i sen y m.: Korotetun määrä· osoittamisesta Lapin lastensairaalan toimintaa
27508: rahan osoittamisesta B·luokan mielisairaalain varten. Liitteet IV,157. s. 852. - Ks. Sairaalat.
27509: rakentamiseen suoritettavaa valtionapua v!l.l'ten.
27510: n:o 91, Te i r i n y m.: Määrärahan osoittami·
27511: Liitteet IV,144. s. 838. - Ks. Mielisairaat.
27512: sesta valtionavuksi Suomen Syöpäyhdistykselle
27513: n:o 78, Soinisen y m.: Määrärahan osoitta· syöpärekisterin ylläpitoa varten. Liitteet
27514: misesta eräiden B·luokan mielisairaanhoitolai· IV,158. s. 853. - Ks. Syöpä.
27515: toksien perustamiakustannuksiin suoritettavia n:o 92, Stenberg i n y m.: Määrärahan osoit·
27516: avustuksia varten. Liitteet IV,145. s. 839. - tamisesta maksuttoman insuliinin ja muun tar·
27517: Ks. Mielisairaat. vittavan hoidon järjestämiseksi vähävaraisilla
27518: n:o 79, Rank i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta· sokeritautisille. Liitteet IV,159. s. 854. - Ks.
27519: misesta korkojen maksamiseksi kuntien etukä· Sairaanhoito.
27520: teen rahoittamille valtion osuuksille mielisai· n:o 93, He 1 teen y m.: Korotetun määrärahan
27521: raanhoitolaitosten perustamiskustannuksiin. Liit· osoittamisesta ylioppilaiden terveydenhuoltotyön
27522: teet IV,146. s. 840. - Ks. Mielisairaat. tukemiseen. Liitteet IV,160. s. 855. - Ks. Ter·
27523: veydenhoito.
27524: n:o 80, Karjalaisen ym.: Määrärahan
27525: osoittamisesta Kuntainliitto Salmijärven Kajaa· n:o 94, H i 1 t u sen y m.: Mää,rämhan o~oitta·
27526: nin maalaiskunnassa olevan B·mielisairaalan misesta eräiden ennakontarkastajan tilapäisten
27527: rakennusavustukseksi. Liitteet IV,147. s. 841. toimien muuttamiseksi ylimääräisiksi toimiksi.
27528: - Ks. Mielisairaat. Liitteet IV,161. s. 856. - Ks. Ennakkoperintä.
27529: - n:o 81, T u u 1 en y m.: Määrärahan osoittami· - n:o 95, M a 1 k a mäen y m.: Määrärahan osoit·
27530: sesta valtionavuksi sairaalalain edellyttämien tamisesta 336 ylimääräisen toimen perustami·
27531: alue· ja paikallissairaalain toimintakustannuk· seksi verohallintoon. Liitteet IV,162. s. 857. -
27532: siin. Liitteet IV,148. s. 842. - Ks. Sairaalat. Ks. Verotus.
27533: n:o 82, Ikosen y m.: Määrärahan osoittami· n:o 96, T u u 1 en y m.: Määrärahan osoittami·
27534: sesta valtion osuuden suorittamiseksi Nurmek· sesta eräiden kersantintoimien järjestelyä var·
27535: sen yleisen sairaalan toimintakustannuksiin. ten. Liitteet IV,163. s. 859. - Ks. Puolustus·
27536: Liitteet IV,149. s. 843. - Ks. Sairaalat. laitos.
27537: n:o 83, Henrikssonin ym.: Määrärahan n:o 97, Saariahon y m.: Korotetun määrä·
27538: osoittamisesta rakennusavustukseksi Suomen rahan osoittamisesta koulutustoiminnan tehosta·
27539: Punaisen Ristin sairaalan laajentamista varten. mista varten puolustusvoimissa. Liitteet IV,l64.
27540: Liitteet IV,150. s. 844. - Ks. Sairaalat. s. 860. - Ks. Puolustuslaitos.
27541: n: o 84, ö h m a n i n y m.: Määrärahan osoitta· n:o 98, Saariahon y m.: Korotetun määrä·
27542: misesta valtionavuksi Oy. Nummelan Parantola rahan osoittamisesta liikuntakasvatustoiminnan
27543: - Ab. Nummela Sanatorium nimiselle yhtiölle edistämiseksi puolustusvoimissa. Liitteet IV,165.
27544: sen ylläpitämän parantolan kirurgisen osaston s. 861. - Ks. Puolustuslaitos.
27545: Raha-asia-aloitteet 1956. 5
27546:
27547: - n:o 99, Saariahon ym.: Korotetun määrä· - n:o 113, R o s ne II i n y m.: Korotetun määrä·
27548: rahan osoittamisesta apurahoiksi ulkomailla rahan osoittamisesta auskultoimisstipendeiksi
27549: opiskeleville puolustuslaitoksen viran ja toimen oppikoulujen opettajille. Liitteet IV,180. s. 884.
27550: haltijoilla. Liitteet IV,166. s. 862. - Ks. Puo- - Ks. Oppikoulut.
27551: lustuslaitos. - n:o 114, Honka 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
27552: -'n:o 100, Tuulen ym.: Korotetun määrära- tamisesta avustuksiksi yksityisoppikoulujen
27553: han osoittamisesta avustukseksi ulkomailla opis- kouluhuoneistojen rakentamista varten. Liitteet
27554: keleville puolustuslaitokseen kuuluville henki- IV,181. s. 885. - Ks. Oppikoulut.
27555: löille. Liitteet IV,167. s. 863. - Ks. Puolustus- - n:o 115, F o r s b e r gin y m.: Määrärahan
27556: laitos. osoittamisesta valtionavustukseksi yksityisoppi·
27557: - n:o 101, Sundmanin ym.: Korotetun määrä- kouluille koulukaluston, opetusvälineiden ja kir-
27558: rahan osoittamisesta polkupyörien ja hiihtoväli· jastojen hankkimista varten. Liitteet IV,182.
27559: neiden kunnossapitoon ja uusintaan puolustus- s. 886 ja 887. - Ks. Oppikoulut.
27560: voimissa. Liitteet IV,168. s. 864. - Ks. Puo- - n:o 116, Kähösen y m.: Määrärahan osoit-
27561: lustuslaitos. tamisesta Kyrön yhteiskoulun kannatusyhdistys
27562: n:o 102, Saariahon y m.: Määrärahan osoit- r. y:n vekselilainan ja eräiden muiden lainojen
27563: tamisesta normaalielokuvakoneitten hankkimi- muuttamiseksi helpommin hoidettavaksi luo-
27564: seksi puolustusvoimain elokuvasaleihin. Liitteet toksi. Liitteet IV,183. s. 888. - Ks. Oppi-
27565: IV,169. s. 865. - Ks. Puolustuslaitos. koulut.
27566: - n:o 103, He 1 teen y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 117, F o r s i u k sen y m.: Määrärahan
27567: misesta puolustuslaitoksen aloitepalkkioita var- osoittamisesta Vihdin yhteiskoulun rakennus-
27568: ten. Liitteet IV,170. s. 866. - Ks. Puolustus- töitten aloittamiseen. Liitteet IV,184. s. 890.
27569: laitos. - Ks. Oppikoulut.
27570: - n:o 104, Saa 1 asti n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 118, T i i t u n: Määrärahan osoittamisesta
27571: tamisesta opetusministerin sihteerin paikkaa- valtion avustuksena yhtä lukioluokkaa varten
27572: mista varten. Liitteet IV,171. s. 867. - Ks. Isonkyrön keskikoulun laajentamiseksi yliopis·
27573: Opetusministeriö. toon johtavaksi oppikouluksi. Liitteet IV,185.
27574: s. 891. - Ks. Oppikoulut.
27575: n:o 105, A. S a 1m i sen y m.: Korotetun mää·
27576: rärahan osoittamisesta Suomen Merimieslähetys- - n:o 119, Forsiuksen ym.: Määrärahan
27577: seuran toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,172. osoittamisesta Järvenpään yhteiskoulun valtion
27578: s. 868. - Ks. Merimieslähetys. haltuun ottamista varten. Liitteet IV,186. s.
27579: 892. - Ks. Oppikoulut.
27580: - n:o 106, H. M i et t u sen: Määrärahan osoit-
27581: tamisesta neljän apulaisenviran perustamiseksi - n:o 120, H osti 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
27582: Helsingin yliopistoon humanististen tieteitten misesta Kymin yhteiskoulun ottamiseksi valtion
27583: kandidaattitutkintoa varten. Liitteet IV,173. s. haltuun. Liitteet IV,187. s. 893. - Ks. Oppi-
27584: 869. - Ks. Yliopisto. koulut.
27585: n:o 107, Honka 1 a n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 121, Haka 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
27586: tamisesta Helsingin Yliopiston voimistelulaitok- misesta Nokian yhteiskoulun valtion haltuun
27587: sen virkojen ja toimien uudelleen järjestelyä ottamista varten. Liitteet IV,188. s. 894. -
27588: varten. Liitteet IV,174. s. 871. - Ks. Yliopisto. Ks. Oppikoulut.
27589: - n:o 108, Saa 1 asti n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 122, Hetemäen y m.: Määrärahan osoit-
27590: tamisesta kouluruokailun ja ravitsemusopetuk- tamisesta uusien virkojen perustamiseksi Jyväs·
27591: sen ylitarkastajan viran perustamiseksi koulu- kylän kasvatusopilliseen korkeakouluun oppi-
27592: hallitukseen. Liitteet IV,175. s. 872. - Ks. koulunopettajien valmistamiseen ryhtymistä
27593: Kouluhallitus. varten. Liitteet IV,189. s. 895. - Ks. Jyväs-
27594: - n:o 109, Seppä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit- kylän kasvatusopillinen korkeakoulu.
27595: tamisesta uusien ylimääräisen lehtorin virkojen - n:o 123, Järven ym.: Määrärahan osoittami-
27596: perustamiseksi valtion oppikouluihin. Liitteet sesta ammatillisen päiväjatkokoulun käytännöl·
27597: IV,176. s. 873. - Ks. Oppikoulut. listen aineiden opettajain valmistamista varten.
27598: - n:o 110, Kaj at s al on ym.: Määrärahan Liitteet IV,190. s. 896. - Ks. Kansakoulut.
27599: osoittamisesta ylimääräisten lehtorin toimien - n:o 124, Järven y m.: Määrärahan osoittami-
27600: perustamista varten. Liitteet IV,177. s. 874. - sesta asuntolanhoitajakurssin järjestämistä var-
27601: Ks. Oppikoulut. ten Kemijärven seminaariin. Liitteet IV,191.
27602: - n:o 111, Seppälän y m.: Määrärahan osoit- s. 898. - Ks. Seminaarit.
27603: tamisesta harjoitusaineiden lehtorin virkojen - n:o 125, Friman i n y m.: Korotetun maara-
27604: perustamiseksi oppikouluihin. Liitteet IV,178. rahan osoittamisesta maalais- ja kauppalakansa-
27605: s. 882. - Ks. Oppikoulut. koulujen rakennusapuihin. Liitteet IV,192. s.
27606: - n:o 112, Seppälän y m.: Määrärahan osoitta- 899. - Ks. Kansakoulut.
27607: misesta Hämeenlinnan lyseon kaksintamista - n: o 126, P ö y k ö n y m.: Määrärahan osoitta·
27608: varten. Liitteet IV,179. s. 883. - Ks. Oppi- misesta avustuksiksi Pohjois- ja Itä-Suomen vä·
27609: koulut. hävaraisille kunnille kansakoulujen rakentami·
27610: Raha-asia-aloitteet 1956.
27611: 6
27612:
27613: sesta aiheutuneiden kulujen korvaamiseksi. Liit- lan rakennuskustannuksia varten. Liitteet
27614: teet IV,193. s. 900. - Ks. Kansakoulut. IV,207. s. 916. - Ks. Ylioppilasasuntolat.
27615: - n:o 141, Saariahon y m.: Määrärahan osoit-
27616: n:o 127, Aitio n y m.: Määrärahan osoittami- tamisesta Otaniemen Urheilusäätiön laitosten
27617: sesta avustuksiksi kaupunkikunnille kansakou- kuntoonsaattamista varten. Liitteet IV,208. s.
27618: lujen rakentamista varten. Liitteet IV,194. s. 917. - Ks. Liikuntakasvatus.
27619: 901. - Ks. Kansakoulut.
27620: - n:o 142, Te i r i n y m.: Korotetun määrärahan
27621: n:o 128, Rank i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta yhteispohjoismaisten opistojen
27622: misesta avustuksiksi ja !ainoiksi kansakouluun avustamiseen. Liitteet IV,209. s. 918 ja 919. -
27623: kuuluvien keskikoulujen ja ammatillisten jatko- Ks. Kansanopistot.
27624: koulujen perustamista varten. Liitteet IV,195.
27625: s. 902. - Ks. Kansakoulut. n:o 143, Kuusisen y m.: Määrärahan osoit-
27626: tamisesta Suomen Rauhanpuolustajat r.y:n työn
27627: - n:o 129, M a 1 k a mäen y m.: Määrärahan tukemiseksi. Liitteet IV,210. s. 920. - Ks.
27628: osoittamisesta kunnallisten keskikoulujen perus- Rauhanpuolustajat.
27629: tamista varten. Liitteet IV,196. s. 903. - Ks.
27630: Oppikoulut. - n:o 144, Ne d e r s t r ö m-L u n d enin y m.:
27631: Korotetun määrärahan osoittamisesta oppikou-
27632: n:o 130, Koivusen y m.: Määrärahan osoit- lun oppilaiden koulunkäynnin avustamiseen.
27633: tamisesta kymmenen uuden keskikoulun perus- Liitteet IV,211. s. 921. - Ks. Oppikoulut.
27634: tamiseksi kansakoulujen yhteyteen. Liitteet
27635: IV,197. s. 904. - Ks. Oppikoulut. n:o 145, E. N u r m i sen y m.: Määrärahan
27636: osoittamisesta valtion opetuselokuvatoiminnan
27637: - n:o 131, Högströmin ym.: Määrärahan tilapäisen työvoiman palkkaamiseen. Liitteet
27638: osoittamisesta Porkkalan alueen kansakoulujen IV,212. s. 922. - Ks. Elokuvat.
27639: jälleenrakentamista varten. Liitteet IV,198. s.
27640: 905 ja 906. - Ks. Kansakoulut. - n:o 146, H. M i et t u sen y m.: Määrärahan
27641: osoittamisesta eräille ulkomaisille kansanopisto-
27642: n:o 132, Te i r i n y m.: Määrärahan osoittami- kursseille osallistuvien avustamista varten. Liit-
27643: sesta rakennusavustukseksi Kruunupyyn kan- teet IV,213. s. 923. - Kansanopistot.
27644: sanopiston muutos- ja lisärakennusta varten
27645: Kruunupyyn kunnassa. Liitteet IV,199. s. 907 - n:o 147, Tienarin y m.: Määrärahan osoit-
27646: ja 908. - Ks. Kansanopistot. tamisesta avustukseksi Yhteiskunnallisen kor-
27647: keakoulun sijoittamista varten Tampereelle.
27648: n:o 133, Li n d b 1om i n y m.: Määrärahan Liitteet IV,214. s. 924. - Ks. Yhteiskunnalli-
27649: osoittamisesta rakennusavustukseksi ja -lainaksi nen korkeakoulu.
27650: Pohjolan Opistolle. Liitteet IV,200. s. 909. -
27651: Ks. Kansanopistot. n:o 148, M i iki n y m.: Määrärahan osoittami-
27652: sesta Luumäen pitäjän Kankaan hautausmaalla
27653: n:o 134, H. M i et t u sen y m.: Korotetun mää- sijaitsevan sankarihauta-alueen kunnostamiseen.
27654: rärahan osoittamisesta Pohjoismaiden kansan- Liitteet IV,215. s. 925. - Ks. Haudat.
27655: opistojen oppilaille myönnettäviä apurahoja
27656: varten. Liitteet IV,201. s. 910. - Ks. Kansan- - n:o 149, Myllymäen ym.: Määrärahan
27657: opistot. osoittamisesta vuonna 1918 punaisten puolella
27658: henkensä menettäneiden hautojen kunnostami-
27659: n:o 135, Koiviston y m.: Määrärahan osoit· seksi. Liitteet IV,216. s. 926. - Ks. Haudat.
27660: tamisesta amanuenssin viran perustamiseksi
27661: Oulun maakunta-arkistoon. Liitteet IV,202. s. n:o 150, S.-K. K i 1 v en y m.: Määrärahan osoit-
27662: 911. - Ks. Maakunta-arkistot. tamisesta palkintojen ja avustusten jakamiseksi
27663: taiteen, tieteen ja rauhantyön alalla ansioitu-
27664: n:o 136, R o s ne 11 i n y m.: Määrärahan osoit- neille henkilöille tai järjestöille. Liitteet
27665: tamisesta veikkausvoittovaroista Työväen Kuva- IV,217. s. 927. - Ks. Taide.
27666: taidetoimikunnan työn tukemiseen. Liitteet - n: o 151, T e n h i ä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit-
27667: IV,203. s. 912. - Ks. Taide. tamisesta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
27668: - n:o 137, Leinosen y m.: Määrärahan osoit- kansanrunousarkiston käsikirjoituskokoelmien
27669: tamisesta Oulun kesäyliopistoa varten. Liitteet mikrofilmaamiseen. Liitteet IV,218. s. 928. -
27670: IV,204. s. 913. - Ks. Yliopisto. Ks. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
27671: - n:o 152, Koivusillan ym.: Määrärahan
27672: n:o 138, Kaj a t s a 1 on y m.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten maanmittausinsi-
27673: osoittamisesta avnstukseksi Itä-Suomen Yli- nöörin toimien perustamista varten. Liitteet
27674: opistoseuralle Lappeenrannan kesäyliopistoa IV,219. s. 929. - Ks. Maanmittaus.
27675: varten. Liitteet IV,205. s. 914. - Ks. Yliopisto.
27676: n:o 153, Karvosen y m.: Määrärahan osoit-
27677: - n:o 139, He 1 ja k sen y m.: Määrärahan osoit- tamisesta vakinaisten kartoittajan virkojen
27678: tamisesta kesäyliopisto-opetuksen järjestämi- haltijain palkkaamiseen. Liitteet IV,220. s. 930.
27679: seksi Kuopiossa. Liitteet IV,206. s. 915. - Ks. - Ks. Maanmittaus.
27680: Yliopisto.
27681: n:o 154, Lahden y m.: Määrärahan osoitta-
27682: n:o 140, Leinosen y m.: Määrärahrut osoit- misesta Anjalaan perustettavaa Kymenlaakson
27683: tamisesta Oulun Korkeakouluseura r.y:lle Ou- emäntäkoulua varten. Liitteet IV,221. s. 931.
27684: lun kaupunkiin rakennettavan ylioppilasasunto- - Ks. Emäntäkoulut.
27685: Raha-asia-aloitteet 1956. 7
27686:
27687: - n:o 155, Pakkasen y m.: Määrärahan osoit- - n:o 169, R ö n k ö n y m.: Määrärahan osoitta-
27688: tamisesta Vilppulan kotitalouskoulun toiminnan misesta maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen
27689: jatkamista varten. Liitteet IV,222. s. 932. - virkojen järjestelyä varten. Liitteet IV,236. s.
27690: Ks. Kotitalouskoulut. 951. - Ks. Maatalouskoneet.
27691: - n:o 156, Niska 1 a n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 170, Korsbäck i n y m.: Korotetun mää-
27692: tamisesta emäntäkoulun perustamiseksi Alator- rärahan osoittamisesta valtion avustuksiksi
27693: nion kuntaan. Liitteet IV,223. s. 933. - Ks. maanparannustöiden kustantamiseksi. Liitteet
27694: Emäntäkoulut. IV,237. s. 952 ja 953. - Ks. Maanparannus.
27695: - n:o 157, H a m a r a n y m.: Määrärahan osoit-
27696: tamisesta Inarin kotitalouskoulun muuttamista - n:o 171, Å s v iki n y m.: Korotetun määrä-
27697: varten emäntäkouluksi. Liitteet IV,224. s. 934. rahan osoittamisesta avustuksiksi maanparan-
27698: - Ks. Kotitalouskoulut. nustöitä varten. Liitteet IV,238. s. 954. - Ks.
27699: Maan parannus.
27700: - n:o 158, Lindhin y m.: Määrärahan osoitta-
27701: misesta erilaisten kurssien järjestämiseksi Eriks- - n:o 172, österholmin ym.: Korotetun mää-
27702: gårdin maatalouskoulussa. Liitteet IV,225. s. rärahan osoittamisesta ammattikalastajille ka-
27703: 935 ja 936. - Ks. Maatalouskoulut. lanpyydysten hankkimiseksi myönnettävien lai·
27704: nojen korkoeron suorittamiseen. Liitteet IV,239.
27705: n:o 159, Lahden y m.: Määrärahan osoittami- s. 955 ja 956. - Ks. Kalastus.
27706: sesta ylimääräisen koneopin ja pajatöiden opet-
27707: tajan palkkausta varten Kymenlaakson maa- - n:o 173, S i n k k o sen y m.: Määrärahan osoit-
27708: mieskoululle. Liitteet IV,226. s. 937. - Ks. tamisesta avustukseksi Länsi-Karjalan Maan-
27709: Maamieskoulut. viljelysseuralle kalanviljelyslaitoksen perusta-
27710: miseksi Kaakkois-Suomeen. Liitteet IV,240. s.
27711: - n:o 160, Pusan y m.: Määrärahan osoittami- 957. - Ks. Kalanviljelyslaitokset.
27712: sesta Hausjärven kuntaan perustettavaa maa- - n:o 174, M. Salmisen ym.: Määrärahan
27713: talouskoulua varten. Liitteet IV,227. s. 938. - osoittamisesta eräiden maatalouden tutkimus-
27714: Ks. Maatalouskoulut. keskuksen ylimääräisten toimien muodostami-
27715: - n:o 161, Pakkasen y m.: Määrärahan osoit- seksi peruspalkkaisiksi viroiksi. Liitteet IV,241.
27716: tamisesta Ahlmanin maamieskoulun yhteyteen s. 958. - Ks. Maatalouden tutkimuskeskus.
27717: perustettavaa isäntäopistoa varten. Liitteet
27718: IV,228. s. 940. - Ks. Maamieskoulut. - n:o 175, Anti 1 a n y m.: Korotetun määrä-
27719: rahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaalla esiin-
27720: - n:o 162, Sepän y m.: Määrärahan osoittami- tyvien kauratuholaisten tutkimisen jatkamiseksi.
27721: sesta maatalouskonekorjaamo-osaston perusta- Liitteet IV,242. s. 960. - Ks. Maatalous.
27722: mista varten Jurvan mies- ja naiskotiteollisuus-
27723: koulujen yhteyteen. Liitteet IV,229. s. 942. - - n:o 176, Sepän y m.: Korotetun määrärahan
27724: Ks. Kotiteollisuuskoulut. osoittamisesta Etelä-Pohjanmaalla kaurassa
27725: esiintyviä tuhoja koskevien tutkimustöiden te-
27726: - n:o 163, Anti 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- hostamista varten. Liitteet IV,243. s. 961. -
27727: misesta Jurvan mieskotiteollisuuskoulun metalli- Ks. Maatalous.
27728: työ- ja konekorjausosastoa varten. Liitteet
27729: IV,230. s. 943. - Ks. Kotiteollisuuskoulut. - n:o 177, Lepistö n y m.: Määrärahan osoit-
27730: tamisesta happamien liejumaa-alueiden inven-
27731: - n:o 164, Korsbäck i n y m.: Korotetun mää- toimiseksi Pohjanlahden ja Suomenlahden ran-
27732: rärahan osoittamisesta rakennusavustuksiksi nikkovyöhykkeellä. Liitteet IV,244. s. 962. -
27733: yksityisluontoisilla maataloudellisille oppilaitok- Ks. Maantutkimus.
27734: sille. Liitteet IV,231. s. 944 ja 945. - Ks.
27735: Maatalouskoulut. - n:o, 178, Forsiuksen ym.: Määrärahan
27736: osoittamisesta annettavakai Puutarhaviljelijäin
27737: - n:o 165, Lindhin y m.: M~ärärahan osoitta- Liitolle neuvontapisteiden perustamista varten
27738: misesta avustukseksi ja lainaksi koulutalon ra- Lohjalie ja Karjaalle. Liitteet IV,245. s. 963.
27739: kentamiseksi överby skola för landsbygdens - Ks. Puutarhat.
27740: yrken nimiselle koululle. Liitteet IV,232. s.
27741: 946 ja 947. - Ks. Maatalouskoulut. - n:o 179, R ö n k ö n y m.: Määrärahan osoitta-
27742: misesta Pohjois-Savon maakuntaliiton alueella
27743: - n:o 166, M. Matti 1 a n y m.: Määrärahan olevien osuusmeijereiden laajentamista varten.
27744: osoittamisesta Nurmijärven kotiteollisuuskoulun Liitteet IV,246. s. 964. - Ks. Meijerit.
27745: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet
27746: IV,233. s. 948. - Ks. Kotiteollisuuskoulut. - n:o 180, Tauriaisen ym.: Määrärahan
27747: osoittamisesta meijerin rakentamiseksi Suomus-
27748: - n:o 167, S i n k k o sen y m.: Määrärahan osoit- salmelle. Liitteet IV,247. s. 965. - Ks. Meijerit.
27749: tamisesta avustukseksi Parikkalan seudun maa-
27750: mieskoululle uuden koulutalon rakentamista - n:o 181, La h te 1 a n y m.: Korotetun määrä-
27751: varten. Liitteet IV,234. s. 949. - Ks. Maa- rahan osoittamisesta poronhoidon edistämiseen.
27752: mieskoulut. Liitteet IV,248. s. 966. - Ks. Poronhoito.
27753: - n:o 168, Lie d e k sen y m.: Määrärahan osoit- - n:o 182, Pusan y m.: Määrärahan osoittami-
27754: tamisesta lainaksi maaseutuammattien kurssi- sesta Laidunyhdistykselle uusien laidunkonsu-
27755: keskuksen rakentamiseksi Haukiputaalle. Liit- lenttien paikkaamista varten. Liitteet IV,249.
27756: teet IV,235. s. 950. - Ks. Ammattikurssit. s. 967. - Ks. Laidun.
27757: 8 Raha-asia-aloitteet 1956.
27758:
27759:
27760: - n:o 183, Pusan: Määrärahan osoittamisesta tuvien vahinkojen korvaamiseksi. Liitteet
27761: pienviljelijäin vilje1yslaitumien perustamisen IV,263. s. 983. - Ks. Kalastustilat.
27762: edistämiseen hankkimalla heille tarvittavat vä- - n:o 197, Koiviston y m.: Korotetun määrä-
27763: ldlannoitteet ja heinänsiemenet. Liitteet IV,250.
27764: rahan osoittamisesta Kuusamon ja Sallan kun-
27765: s. 968. - Ks. Laidun. tien maanhankintalain toimeenpanosta johtuviin
27766: - n:o 184, Lie d e k sen y m.: Määrärahan osoit- tie-, kuivatus- ja raivauskustannuksiin. Liitteet
27767: tamisesta maatalouskoneasemien perustamiseen. IV,264. s. 984. - Ks. Maanhankinta.
27768: Liitteet IV,251. s. 969. - Ks. Maatalouskoneet. - n: o 198, R y h d ä n y m.: Korotetun määrärahan
27769: n:o 185, Pesosen y m.: Korotetun määrä- osoittamisesta Kuusamon ja Sallan kuntien
27770: rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi maanhankintalain toimeenpanosta johtuvien
27771: vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen tie-, kuivatus· ja raivauskustannuksien suorit·
27772: maaseudulle. Liitteet IV,252. s. 970. - Ks. tamiseen. Liitteet IV,265. s. 986. - Ks. Maan·
27773: Vesijohdot. hankinta.
27774: - n:o 186, M i iki n y m.: Määrärahan osoittami- - n:o 199, R y h d ä n y m.: Korotetun määrärahan
27775: sesta maatalouskonehoidon neuvontaan. Liit- osoittamisesta rappiolla olevien asutusteiden
27776: teet IV,253. s. 971. - Ks. Maatalouskoneet. peruskorjauksiin. Liitteet IV,266. s. 987. -
27777: Ks. Asutustiet.
27778: - n:o 187, Torven y m.: Määrärahan osoitta-
27779: misesta avustuksiksi vähävaraisilla perheille ja - n:o 200, Pusan ym.: Määrärahan osoittami-
27780: pienviljelijätalouksille terveydelliset vaatimuk- sesta asutustiloilla suoritettavaa erikoisneuvon-
27781: set täyttävien kaivojen rakentamiseksi. Liitteet taa varten. Liitteet IV,267. s. 988. - Ks. Asu-
27782: IV,254. s. 973. - Ks. Kaivot. tustilat.
27783: n:o 188, Lepistö n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 201, Hauta 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
27784: tamisesta kevätviljan siementen hinnan alenta- tamisesta oman toimistohuoneiston hankkimista
27785: miseen katoalueella. Liitteet IV,255. s. 974. - varten Keskusmetsäseura Tapiolle. Liitteet
27786: Ks. Siemenet. IV,268. s. 989. - Ks. Keskusmetsäseura Tapio.
27787: - n:o 189, Hauta 1 a n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 202, K y t ä n y m.: Määrärahan osoittami-
27788: tamisesta avustuksiksi siemenen hankintaa var- sesta avustuksiksi suomenkielisille yksityis-
27789: ten hallasta kärsineille asu tustilallisille. Liit- metsätalouden edistämisjärjestöille metsätyö-
27790: teet IV,256. s. 975. - Ks. Siemenet. miesten ammattikoulutuksen alkamiseen. Liit-
27791: teet IV,269. s. 990. - Ks. Metsätyöväki.
27792: n:o 190, Lindhin y m.: Määrärahan osoitta-
27793: misesta Nylands Svenska Lantbrukssällskap - n:o 203, Uusi ta 1 on y m.: Korotetun määrä-
27794: nimiselle maanviljelysseuralle neuvontatoimin- rahan osoittamisesta !ainoiksi ja avustuksiksi
27795: taa varten Porkkalan alueella. Liitteet IV,257. yksityismailla suoritettavia metsänparannus-
27796: s. 976 ja 977. - Ks. Maatalousneuvonta. töitä varten. Liitteet IV,270. s. 992. - Ks.
27797: Metsänhoito.
27798: n:o 191, Rytingin y m.: Määrärahan osoit-
27799: tamisesta väkirehujen ja siementen rahtiavus- - n:o 204, Rytingin y m.: Korotetun määrä-
27800: tusten maksamista varten. Liitteet IV,258. s. rahan osoittamisesta avustuksiksi metsänparan-
27801: 978. - Ks. Rehut. nustöiden kustantamiseen. Liitteet IV,271. s.
27802: n:o 192, Niemisen y m.: Määrärahan osoitta- 993. - Ks. Metsänhoito.
27803: misesta koti- ja ulkomaisten väkirehujen hinto- - n:o 205, M. Matti 1 a n y m.: Korotetun mää-
27804: jen alentamiseen. Liitteet IV,259. s. 979. - rärahan osoittamisesta valtion avustuksiksi met-
27805: Ks. Rehut. sänparannustöiden kustantamista varten. Liit-
27806: - n:o 193, Kämäräisen ym.: Määrärahan teet IV,272. s. 994. - Ks. Metsänhoito.
27807: osoittamisesta väkirehujen, maissin ja leseiden - n:o 206, K y t ä n y m.: Korotetun määrärahan
27808: rautatierahtien alentamiseksi. Liitteet IV,260. osoittamisesta· metsänhoitokoulujen avustami-
27809: s. 980. - Ks. Rehut. seen. Liitteet IV,273. s. 995. - Ks. Metsä-
27810: n:o 194, Ra p i on y m.: Korotetun määrärahan koulut.
27811: osoittamisesta avustuksiksi maaseudun asunto- - n:o 207, La h te 1 a n y m.: Korotetun maara-
27812: olojen parantamiseen. Liitteet IV,261. s. 981. rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen metsien
27813: ~ Ks. Asunnot. hoitoa ja käyttöä koskevaa tutkimusta varten.
27814: n:o 195, R y h d ä n y m.: Korotetun määrärahan Liitteet IV,274. s. 996. - Ks. Metsänhoito.
27815: osoittamisesta tie- ja kuivatustöiden suoritta- - n:o 208, Tikkaojan y m.: Määrärahan osoit-
27816: miseksi vuoden 1936 ja muun aikaisemman tamisesta eläinlääkärien sairasmatkoista aiheu-
27817: asutuslainsäädännön sekä pika-asutuslain mu· tuvien kustannusten osittaiseksi korvaamiseksi
27818: kaisilla tiloilla. Liitteet IV,262. s. 982. - Ks. valtion varoista. Liitteet IV,275. s. 997. - Ks.
27819: Asutustilat. Eläinlääkäri t.
27820: - n:o 196, Kähösen y m.: Määrärahan osoit- - n:o 209, R y h d ä n y m.: Korotetun määrä-
27821: tamisesta Pyhtään kuntaan maanhankintalain rahan osoittamisesta karhujen aiheuttamien va-
27822: nojalla perustettujen kalastustilojen omistajille hinkojen korvaamiseen. Liitteet IV,276. s. 999.
27823: kalastusvesien rajojen epämääräisyydestä joh- - Ks. Korvaus.
27824: Raha-asia-aloitteet 1956. 9
27825:
27826: - n:o 210, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 224, Partasen y m.: Korotetun maara-
27827: tamisesta petoeläinten tappamien ja raatele- rahan osoittamisesta helpotuksen myöntämiseksi
27828: mien porojen korvaamiseksi. Liitteet IV,277. s. kunnille maantiealueiden lunastamista varten.
27829: 1000. - Ks. Poronhoito. Liitteet IV,291. s. 1014. - Ks. Maantiet.
27830: - n:o 211, Hu 1 t i n y m.: Korotetun määrärahan - n:o 225, P ö y k ö n y m.: Korotetun määrärahan
27831: osoittamisesta maatalouden tuotantokustannus- osoittamisesta helpotuksen myöntämiseksi kun-
27832: ten tasoittamiseen ja tuotannon edistämiseen. nille maantiealueiden lunastusta varten. Liit·
27833: Liitteet IV,278. s. 1001. - Ks. Maatalous. teet IV,292. s. 1015. - Ks. Maantiet.
27834: - n:o 212, Ra p i on y m.: Korotetun määrärahan - n: o 226, S u o n p ä ä n y m.: Korotetun määrä-
27835: osoittamisesta pienviljelijäin maitotaloustuotan· rahan osoittamisesta helpotuksen myöntämi-
27836: non tukemiseksi. Liitteet IV,279. s. 1002. - seksi kunnille maantiealueiden lunastamista
27837: Ks. Maitotalous. varten. Liitteet IV,293. s. 1016. - Ks. Maan·
27838: n:o 213, Lie d e k sen y m.: Määrärahan osoit- tiet.
27839: tamisesta keväällä 1956 sattuneiden tulvavahin- - n:o 227, Lie d e k sen y m.: Määrärahan osoit-
27840: kojen korvaamiseksi. Liitteet IV,280. s. 1003. tamisesta kunnille maksettaviksi ennakoikai
27841: -- Ks. Tulvavahingot.
27842: maantiealueiden lunastamista varten. Liitteet
27843: - n:o 214, Ra p i on y m.: Määrärahan osoittami- IV,294. s. 1017. - Ks. Maantiet.
27844: sesta hallavahinkoja kärsineille siementen hank·
27845: kimiseksi ja väkirehujen hintojen alentamiseksi. - n:o 228, La h te 1 a n y m.: Korotetun määrä-
27846: Liitteet IV,281. s. 1004. - Ks. Siemenet. rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden
27847: avustamiseen. Liitteet IV,295. s. 1018. - Ks.
27848: - n:o 215, Sepän y m.: Määrärahan osoittami- Maantiet.
27849: sesta objektiivisten sadonselvittelymenetelmien
27850: kenttätutkimuksia varten. Liitteet IV,282. s. - n:o 229, Niska 1 a n y m.: Korotetun määrä-
27851: 1005. - Ks. Maatalous. rahan osoittamisetsa kunnan- ja kyläteiden
27852: - n:o 216, H ä p p ö 1 ä n y m.: Määrärahan osoit- avustamiseen. Liitteet IV,296. s. 1020. - Ks.
27853: tamisesta pysyvän maatalousnäyttelyn aikaan- Maantiet.
27854: saamista tarkoittavan suunnitelman laatimista - n:o 230, Partasen y m.: Korotetun maara-
27855: varten. Liitteet IV,283. s. 1006. - Ks. Maa- rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden
27856: talous. avustamiseen. Liitteet IV,297. s. 1021. - Ks.
27857: n:o 217, F o r s i u k sen y m.: Määrärahan Maantiet.
27858: osoittamisesta Pellervo-Seuran markkinatutki- - n:o 231, P ö y k ö n y m.: Korotetun määrärahan
27859: muslaitoksen toiminnan tukemiseen. Liitteet osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden avustami-
27860: IV,284. s. 1007. - Ks. Markkinatutkimus. seen. Liitteet IV,298. s. 1022. - Ks. Maantiet.
27861: - n:o 218, Pesosen y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 232, R y h d ä n y m.: Korotetun määrärahan
27862: misesta Vesihuoltoliitto r.y:n toiminnan tukemi- osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden avusta-
27863: seen. Liitteet IV,285. s. 1008. - Ks. Vesi- miseen. Liitteet IV,299. s. 1023. - Ks. Maan·
27864: huoltoliitto r.y. tiet.
27865: - n:o 219, P ö y k ö n y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 233, Se p i n y m.: Korotetun määrärahan
27866: misesta tie- ja vesirakennushallituksessa lak- osoittamisesta avustuksiksi kunnille ja kylätie-
27867: kautettavakai ehdotetun ylimääräisen poltto- kunnille kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanosta
27868: ainepäällikön toimen pysyttämistä varten. Liit- johtuviin kustannuksiin. Liitteet IV,300. s.
27869: teet IV,286. s. 1009. - Ks. Tie- ja vesiraken- 1024. - Ks. Maantiet.
27870: nushallitus.
27871: - n:o 220, Hei k uran y m.: Määrärahan osoit- - n:o 234, Niemisen: Määrärahan osoittami-
27872: tamisesta Satakunnan ylimääräisen tie- ja vesi- sesta avustukseksi Heinolan maalaiskunnalle
27873: rakennuspiirin perustamista varten. Liitteet Taipaleen kylätien rakennuskustannusten peit-
27874: IV,287. s. 1010. - Ks. Tie- ja vesirakennus- tämiseen. Liitteet IV,301. s. 1025. - Ks. Maan-
27875: piirit. tiet.
27876: - n:o 221, Ra i p a 1 a n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 235, Tainio n y m.: Määrärahan osoitta-
27877: tamisesta Satakunnan tiepiirin perustamista misesta avustukseksi Kolarin kunnalle kunnan-
27878: varten. Liitteet IV,288. s. 1011. - Ks. Tie- ja teiden kunnossapitämistä varten. Liitteet
27879: vesirakennuspiirit. IV,302. s. 1027. - Ks. Maantiet.
27880: - n:o 222, Hauta 1 a n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 236, E. Le i k o 1 a n y m.: Määrärahan
27881: tamisesta Keski-Pohjanmaan tie- ja vesiraken- osoittamisesta eräiden ylimääräisten toimien
27882: nuspiirin perustamista varten. Liitteet IV,289. perustamiseksi rakennushallitukseen. Liitteet
27883: s. 1012. - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit. IV,303. s. 1028. - Ks. Rakennushallitus.
27884: - n:o 223, Laineen y rn.: Korotetun määrärahan - n:o 237, M o he 11 i n y m.: Määrärahan osoit-
27885: osoittamisesta maantiealueiden lunastamista tamisesta liikenneturvallisuustoimenpiteiden te-
27886: varten. Liitteet IV,290. s. 1013. - Ks. Maan- hostamista varten. Liitteet IV,304. s. 1029. -
27887: tiet. Ks. Liikenne.
27888:
27889: 2 E 1/57
27890: 10 Raha-asia-aloitteet 1956.
27891:
27892:
27893: - n:o 238, M. Matti 1 a n y m.: Määrärahan - n:o 251, Wiherheimon ym.: Määrärahan
27894: osoittamisesta paikallisten liikennetoimikuntien osoittamisesta eräiden uusien lehtorinvirkojen
27895: sekä läänien liikennetoimikuntien toiminnan perustamiseksi teknillisiin oppilaitoksiin. Liit·
27896: tukemiseen. Liitteet IV,305. s. 1030. - Ks. teet IV,318. s. 1044. - Ks. Teknilliset koulut.
27897: Liikenne.
27898: - n:o 252, Wiherheimon ym.: Korotetun
27899: - n:o 239, L. Matti 1 a n y m.: Määrärahan määrärahan osoittamisesta teknillisten oppilai-
27900: osoittamisesta ylimääräisten lennonjohtajan toi- tosten kirjastojen perus· ja uusintahankintoja
27901: mien perustamista varten. Liitteet IV,306. s. varten. Liitteet IV,319. s. 1045. - Ks. Teknil·
27902: 1031. - Ks. Lentoliikenne. liset koulut.
27903: - n:o 240, L. Mattilan ym.: Määrärahan - n:o 253, Wiherheimon ym.: Korotetun
27904: osoittamisesta siviili-ilmailua palvelevien tele- määrärahan osoittamisesta teknillisten oppilai-
27905: teknillisten toimihenkilöiden ylimääräisten vir- tosten oppilasstipendejä varten. Liitteet IV,320.
27906: kojen perustamista varten. Liitteet IV,307. s. s. 1046. - Ks. Teknilliset koulut.
27907: 1032. - Ks. Lentoliikenne.
27908: - n:o 254, Wiherheimon ym.: Määrärahan
27909: - n:o 241, Vennamon y m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta teknillisten oppilaitosten oppilai-
27910: tamisesta sisävesi- ja saaristoliikenteen edistä- den vapaa-aikaharrastusten edistämiseksi ja
27911: miseen. Liitteet IV,308. s. 1033. - Ks. Laiva· tukemiseksi. Liitteet IV,321. s. 1047. - Ks.
27912: liikenne. Teknilliset koulut.
27913: - n:o 242, Lars on i n y m.: Korotetun määrä-
27914: rahan osoittamisesta avustukseksi kelirikkolii- - n:o 255, Raunion y m.: Määrärahan osoitta-
27915: kenteen ylläpitämistä varten linjalla Turku- misesta keskusammattikoulujen ammattiainei-
27916: saaristo-Maarianhamina. Liitteet IV,309. s. den opettajien ja ammattityönopettajien palk·
27917: 1034 ja 1035. - Ks. Laivaliikenne. kojen korottamista varten. Liitteet IV,322. s.
27918: 1048. - Ks. Ammattikoulut.
27919: - n:o 243, H a m a r a n y m.: Määrärahan osoit·
27920: tamisesta Sääruingin kunnassa laivaliikennettä - n:o 256, Turusen y m.: Määrärahan osoit-
27921: harjoittavan s/s Saaristo Höyrylaivaosake· tamisesta päätoimisten kerho-ohjaajien paik-
27922: yhtiön avustamiseen. Liitteet IV,310. s. 1036. kaamista ja tarvittavien kerhotyövälineiden
27923: - Ks. Laivaliikenne. hankkimista varten valtion keskusammattikou-
27924: luihin. Liitteet IV,323. s. 1050. - Ks. Am-
27925: n:o 244, Kokko 1 a n y m.: Määrärahan osoit· mattikoulut.
27926: tamisesta vientisatamia ylläpitäville kunnille
27927: satamien kehittämistä varten. Liitteet IV,311. - n:o 257, Brander-Wallinin ym.: Määrä·
27928: s. 1037. - Ks. Satamat. rahan osoittamisesta keskusammattikoulujen
27929: virkojen ja toimien muuttamiseksi peruspalk-
27930: - n:o 245, N. Nurmi s en: Määrärahan osoitta- kaisiksi. Liitteet IV,324. s. 1051. - Ks. Am·
27931: misesta avustuksiksi vientisatamia ylläpitäville mattikoulut.
27932: kunnille satamien kehittämistä ja kunnosta-
27933: mista varten. Liitteet IV,312. s. 1038. - Ks. - n:o 258, P ö y k ö n y m.: Määrärahan osoitta-
27934: Satamat. misesta eräiden toimien perustamiseksi Lapin
27935: - n:o 246, Tainio n y m.: Määrärahan osoitta· keskusammattikouluun. Liitteet IV,325. s.
27936: misesta avustukseksi Kemin kaupungille Ajok· 1053. - Ks. Ammattikoulut.
27937: sen syväsataman rakentamista varten. Liitteet - n:o 259, Kauhasen y m.: Määrärahan osoit-
27938: IV,313. s. 1039. - Ks. Satamat. tamisesta Pohjois-Karjalan keskusammattikou·
27939: - n:o 247, Niemisen y m.: Määrärahan osoit- lun oppilasasuntolan rakentamista varten. Liit-
27940: tamisesta avustukseksi Savonlinnan kaupungille teet IV,326. s. 1054. - Ks. Ammattikoulut.
27941: Kyrönsalmen sillan rakentamista koskevan - n:o 260, Hei k uran y m.: Korotetun määrä·
27942: tutkimuksen toimittamista varten. Liitteet rahan osoittamisesta opetusohjelmien laatimi-
27943: IV,314. s. 1040. - Ks. Sillat. seksi ammattikasvatuksen järjestämistä varten.
27944: -- n:o 248, L. Mattilan: Määrärahan osoitta- Liitteet IV,327. s. 1055. - Ks. Ammattikasva-
27945: misesta uuden toimistosihteerin viran perusta· tus.
27946: miseksi kauppa- ja teollisuusministeriöön. Liit- - n:o 261, Seppä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit-
27947: teet IV,315. s. 1041. - Ks. Kauppa- ja teolli- tamisesta ammattikoulujen opettajain valmis·
27948: suusministeriö.
27949: tusta varten. Liitteet IV,328. s. 1056. - Ks.
27950: n:o 249, H. M i et t u sen: Määrärahan osoit- Ammattikoulut.
27951: tamisesta merenkulkuhallituksen teknillisen toi-
27952: miston uutta radiomajakkamestarin virkaa var- - n: o 262, E. R y ö m ä n y m.: Määrärahan osoit-
27953: ten. Liitteet IV,316. s. 1042. - Ks. Meren- tamisesta Hämeenlinnaan perustettavaa ammat·
27954: kulkuhallitus. tikoulujen opettajaopistoa varten. Liitteet
27955: IV,329. s. 1059. - Ks. Ammattikoulut.
27956: n:o 250, H. M i et t u sen: Määrärahan osoit-
27957: tamisesta moottoriveneen hankkimiseksi Hel- - n:o 263, Vennamon y m.: Määrärahan osoit-
27958: singin lähistöllä olevien majakkojen huoltoa tamisesta avustuksiksi ammattikoulutuksen jär·
27959: varten. Liitteet IV,317. s. 1043. - Ks. Maja- jestämistä varten maaseudulle. Liitteet IV,330.
27960: kat. s. 1060. - Ks. Ammattikasvatus.
27961: Raha-asia-aloitteet 1956. 11
27962:
27963: - n:o 264, K y t ä n y m.: Määrärahan osoittami- mista varten alusten lastaus- ja purkaustyössä
27964: sesta Turun kauppakorkeakoulun uudisraken- työskentelevien työntekijäin suojelemiseksi ta-
27965: nuksen rakentamista varten. Liitteet IV,331. paturmilta. Liitteet IV,344. s. 1074. - Ks. Työ-
27966: s. 1061. - Ks. Kauppakorkeakoulut. väensuojelu.
27967: - n:o 265, W i he r heimon: Korotetun määr- - n:o 278, Sarja 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
27968: rahan osoittamisesta valtionavuiksi liikealan misesta avustukseksi ja avustuslainaksi Suomen
27969: erikoiskouluille. Liitteet IV,332. s. 1062. - Ks. kirkon sisälähetysseuralle Vaalijalan keskus-
27970: Kauppakoulut. laitoksen viidennen rakennusvaiheen rakennus-
27971: n:o 266, Esko 1 a n y m.: Korotetun määrä- töitä ja irtaimiston peruahankintoja varten.
27972: rahan osoittamisesta geologisen tutkimuksen Liitteet IV,345. s. 1075. - Ks. Vajaamieliset.
27973: tehostamiseen. Liitteet IV,333. s. 1063. - Ks. - n:o 279, J. Wirtasen ym.: Määrärahan
27974: Malminetsintä. osoittamisesta työneuvoston sihteerin ja kirjaa-
27975: n:o 267, N. Nurmisen: Määrärahan osoitta- jan virkojen sekä toimistoapulaisen toimen pe-
27976: misesta malmiesiintymien tutkimustyöhön-Keski- rustamista varten. Liitteet IV,346. s. 1077. -
27977: Pohjanmaalla. Liitteet IV,334. s. 1064. - Ks. Ks. Työneuvosto.
27978: Malminetsin tä. - n:o 280, Paasivuoren y m.: Korotetun
27979: - n:o 268, S auran y m.: Määrärahan osoittami- määrärahan osoittamisesta vähävaraisten am-
27980: sesta nahantutkimusinsinöörin viran perusta- mattiopintoavustuksia varten. Liitteet IV,347.
27981: mista varten Valtion teknilliseen tutkimuslai- s. 1078. - Ks. Ammattiopinnot.
27982: tokseen. Liitteet IV,335. s. 1065. - Ks. Val- - n:o 281, M a 1 k a mäen y m.: Korotetun mää-
27983: tion teknillinen tutkimuslaitos. rärahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r.y:n
27984: - n:o 269, Raunion y m.: Korotetun määrä- toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,348. s. 1079.
27985: rahan osoittamisesta kauppa- ja teollisuusminis- - Ks. Tuberkuloosi.
27986: teriön jaettavia opintomatka-apurahoja varten. - n:o 282, H i 1 t u sen y m.: Määrärahan osoit-
27987: Liitteet IV,336. s. 1066. - Ks. Opintomatkat. tamisesta Kultatähkän Kiipulasäätiölle ammat-
27988: n:o 270, Aitio n y m.: Määrärahan osoittami- tikoulurakennusten rakennusavustukseksi. Liit-
27989: sesta ammattiopetuksen tarpeisiin soveltuvien teet IV,349. s. 1081. - Ks. Ammattikoulut.
27990: opetuselokuvien hankkimista varten. Liitteet - n:o 283, H i 1 t u sen y m.: Määrärahan osoit-
27991: IV,337. s. 1067. - Ks. Elokuvat. tamisesta Kultatähkän Kiipulasäätiölle avustuk-
27992: - n:o 271, Aitio n y m.: Korotetun määrärahan seksi oppilasasuntoloiden rakentamista varten.
27993: osoittamisesta avustuksiksi kunnallisille ja yksi- Liitteet IV,350. s. 1082. - Ks. Ammattikoulut.
27994: tyisille teknillisille, ammatti- ja kauppaoppilai- - n:o 284, österholmin ym.: Määrärahan
27995: toksille niiden omia rakennuksia varten. Liit- osoittamisesta piirustusten hankkimista ja
27996: teet IV,338. s. 1068. - Ks. Ammattioppilaitok- muita valmistavia töitä varten työkodin ja
27997: set. asuntolan rakentamiseksi polioinvalideille Hel-
27998: n:o 272, S ä v e 1 ä n y m.: Korotetun määrä- sinkiin. Liitteet IV,351. s. 1083 ja 1085. - Ks.
27999: rahan osoittamisesta avustuksiksi yksityisille In valiidi t.
28000: teknillisille, ammatti- ja kauppaoppilaitoksille - n: o 285, Å s v i k i n y m.: Määrärahan osoitta-
28001: niiden omia rakennuksia varten. Liitteet misesta kuntouttamislaitoksen rakentamista var-
28002: IV,339. s. 1069. - Ks. Ammattioppilaitokset. ten Vaasan kaupunkiin. Liitteet IV,352. s.
28003: - n:o 273, Kytän ym.: Määrärahan osoittami- 1087. - Ks. Lapsihalvaus.
28004: sesta käsi- ja pienteollisuutta koskevan valta- - n:o 286, F 1 i n c k i n y m.: Määrärahan osoitta-
28005: kunnantutkimuksen suorittamista varten. Liit- misesta avustuksiksi kaluston ja hoitovälineis-
28006: teet IV,340. s. 1070. - Ks. Käsiteollisuus. tön hankkimiseksi sokeain hieroma- ja fysi-
28007: - n:o 274, Korsbäck i n y m.: Korotetun mää- kaalisiin laitoksiin. Liitteet IV,353. s. 1088. -
28008: rärahan osoittamisesta käsi- ja pienteollisuuden Ks. Aistivialliset.
28009: neuvontaa varten. Liitteet IV,341. s. 1071. - - n:o 287, Heinosen ym.: Määrärahan osoit-
28010: Ks. Käsiteollisuus. tamisesta Pohjoismaiden audiologijatkokoulu-
28011: - n:o 275, Li 1 j e s t r ö m i n: Määrärahan osoit- tuskurssien järjestämiseksi Suomessa vuonna
28012: tamisesta kotimaisen terästeollisuuden tehosta- 1958. Liitteet IV,354. s. 1089. - Ks. Audiologi-
28013: mista koskevan tutkimuksen suorittamista var- koulutus.
28014: ten. Liitteet IV,342. s. 1072. - Ks. Teollisuus. n:o 288, Torven y m.: Määrärahan osoittami-
28015: n:o 276, Wiherheimon ym.: Määrärahan sesta avustuksiksi kunnille toipilaarahan suorit-
28016: osoittamisesta Harjoittelun Keskustoimiston tamista varten. Liitteet IV,355. s. 1090. - Ks.
28017: (HAKTOn) toiminnan jatkamiseksi ja laajen- Sairaanhoito.
28018: tamiseksi koskemaan myös pyrkivien esiharjoit- - n:o 289, Nederström-Lundenin ym.:
28019: telua. Liitteet IV,343. s. 1073. - Ks. Harjoit- Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
28020: telun Keskustoimisto.
28021: noiksi kunnille vajaamielishoitolaitosten perus-
28022: - n:o 277, Lindblomin ym.: Määrärahan tamista varten. Liitteet IV,356. s. 1091. - Ks.
28023: osoittamisesta tarkastusjärjestelmän aikaansaa- Vajaamieliset.
28024: 12 Raha-asia-aloitteet 1956.
28025:
28026:
28027: - n:o 290, Torven y m.: Määrärahan osoittami- pitämiseksi. Liitteet IV,370. s. 1106. - Ks.
28028: sesta kunnallisten lastenseimien ja päiväkotien Autiotuvat.
28029: valtionapua varten. Liitteet IV,357. s. 1092. - - n:o 304, Hei k uran: Korotetun määrärahan
28030: Ks. Lastenhoito. osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tuke-
28031: - n:o 291, Torven y m.: Korotetun määrärahan miseksi. Liitteet IV,371. s. 1107. - Ks. Sähkö.
28032: osoittamisesta kunnallisten lastenkotien raken-
28033: nuskustannusten avustamiseen. Liitteet IV,358. - n:o 305, K u 1 o vaaran y m.: Korotetun mää-
28034: s. 1093. - Ks. Lastenkodit. rärahan osoittamisesta maaseudun sähköistämi-
28035: sen tukemiseen. Liitteet IV,372. s. 1108. - Ks.
28036: - n:o 292, Leinosen y m.: Määrärahan osoitta- Sähkö.
28037: misesta Pelastakaa Lapset-Rädda Barnen r.y:n
28038: suorittaman perhesijoitustoiminnan tukemiseksi. - n:o 306, Myllymäen y m.: Määrärahan
28039: Liitteet IV,359. s. 1094. - Ks. Lapset. osoittamisesta avustuksiksi maaseudun vähäva-
28040: raisten talouksien sähköistämistä varten. Liit-
28041: - n: o 293, B r a n d e r - W a ll i n i n y m.: Määrä- teet IV,373. s. 1109. - Ks. Sähkö.
28042: rahan osoittamisesta kesävirkistyksen järjestä-
28043: miseksi alte kouluiän oleville lapsille. Liitteet - n:o 307, Kiviahon y m.: Määrärahan osoit-
28044: IV,360. s. 1095. - Ks. Lapset. tamisesta !ainoiksi Etelä-Pohjanmaan järviseu-
28045: dun kunnille sähköistyksen edistämiseen. Liit-
28046: - n:o 294, Torven y m.: Määrärahan osoittami- teet IV,374. s. 1110. - Ks. Sähkö.
28047: sesta kesävirkistyksen järjestämiseksi alle kou-
28048: luiän oleville lapsille. Liitteet IV,361. s. 1096. - n:o 308, En teen y m.: Määrärahan osoittami-
28049: - Ks. Lapset. sesta !ainoiksi kunnille. Liitteet IV,375. s.
28050: - n: o 295, P ö y k ö n y m.: Määrärahan osoi ttami- 1111. - Ks. Kunnat.
28051: sesta annettavaksi Työkeskus Rovalan Kanna- - n:o 309, M u r r on y m.: Määrärahan osoittami-
28052: tusyhdistys r.y:lle vanhojen metsätyömiesten sesta korvauksen suorittamiseen kunnille työt-
28053: kodin rakennustoiminnasta aiheutuneiden kus- tömyyden torjunnasta niille aiheutunaista kus-
28054: tannusten peittämiseen. Liitteet IV,362. s. tannuksista. Liitteet IV,376. s. 1112. - Ks.
28055: 1097. - Ks. Metsätyöväki. Työttömyys.
28056: - n:o 296, Haapasen y m.: Määrärahan osoit- - n:o 310, A. Le i k o 1 a n: Määrärahan osoitta-
28057: tamisesta avustuksiksi eräille kunnille huolto- misesta korkeimpien teknillisten virkojen palk-
28058: menojen tasoittamiseen. Liitteet IV,363. s. kausten järjestämistä varten. Liitteet IV,377.
28059: 1098. - Ks. Huoltotoiminta. s. 1113. - Ks. Virkamiehet.
28060: n:o 297, He 1 ja k sen y m.: Korotetun maarä- - n:o 311, Vennamon y m.: Määrärahan osoit-
28061: rahan osoittamisesta avustuksiksi raittiustyötä tamisesta maaseudun teollistamisen tutkimiseen.
28062: suoritta ville järjestöille. Liitteet IV,364. s. Liitteet IV,378. s. 1114. - Ks. Teollisuus.
28063: 1099. - Ks. Raittiustyö.
28064: - n:o 298, H i i 1 e 1 ä n y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 312, K ä mä r ä i sen y m.: Määrärahan
28065: misesta väkijuomayhtiön vuosivoiton ylijää- osoittamisesta Pohjois-Savon Maakuntaliiton
28066: mästä kunnille tulevien osuuksien käyttöä kos- teollistaruistoimikunnalle Pohjois-Savon teollis-
28067: kevien selontekojen tarkastustyötä suorittavien taruistutkimuksen toimittamista varten. Liitteet
28068: toimenhaltijain palkkausten järjestelyä varten. IV,379. s. 1115. - Ks. Teollisuus.
28069: Liitteet IV,365. s. 1100. - Ks. Virkamiehet. - n:o 313, He 1 teen y m.: Määrärahan osoitta-
28070: n:o 299, Myllymäen ym.: Määrärahanosoit- misesta Maaseudun Teollistaruisliiton toiminnan
28071: tamisesta avustukseksi kunnille siviili-invalii- tukemiseen. Liitteet IV,380. s. 1117. - Ks.
28072: dien huollosta johtuviin kustannuksiin. Liitteet Teollisuus.
28073: IV,366. s. 1102. - Ks. lnvaliidit. - n:o 314, Högströmin ym.: Määrärahan
28074: - n:o 300, Stenberg i n y_m.: Määrärahan osoittamisesta korvaukseksi valtionrautateille
28075: osoittamisesta varattomien Ja vähävaraisten Lounais-Suomen satamiin suuntautuvien kulje-
28076: alaikäisten siviiliarpojen sekä näiden hoitoon tusten maksujen alentamista varten. Liitteet
28077: sidottujen siviilileskien elatuksen turvaamiseen. IV,381. s. 1119 ja 1120. - Ks. Rautatiet.
28078: Liitteet IV,367. s. 1103. - Ks. Orvot. - n:o 315, Koivusillan ym.: Määrärahan
28079: - n:o 301, Myllymäen y m.: Määrärahan osoittamisesta petroolikäyttöisten traktorien
28080: osoittamisesta korvausten maksamiseen takau- polttoaineen hinnanpalautukseen. Liitteet
28081: tuvasti kansalaissodan punaisille invaliideille. IV,382. s. 1121. - Ks. Polttoaineet.
28082: Liitteet IV,368. s. 1104. - Ks. Invaliidit.
28083: - n:o 316, Myllymäen ym.: Määrärahan
28084: - n: o 302, L u k k a r i s e n y m.: Määrärahan osoittamisesta vuoden 1918 kansalaissodassa pu-
28085: osoittamisesta sosiaaliministeriön julkaiseman naisella puolella vahinkoja kärsineiden korvauk-
28086: ,Sosiaalinen lainsäädäntö ja toiminta Suo- sen järjestämiseksi. Liitteet IV,383. s. 1122. -
28087: messa"-teoksen uusien suomen- ja ruotsinkielis- Ks. Korvaus.
28088: ten painosten julkaisemista varten. Liitteet
28089: - n:o 317, A. Salmisen y.m.: Korotetun määrä-
28090: IV,369. s. 1105. - Ks. Sosiaalinen lainsäädäntö.
28091: rahan osoittamisesta taiteilija- ja sanomalehti-
28092: - n:o 303, R y h d ä n y m.: Määrärahan osoittami- mieseläkkeiden järjestelyä varten. Liitteet
28093: sesta valtion omistamien autiotupien kunnossa- IV,384. s. 1123. - Ks. Eläkkeet.
28094: Raha-asia-aloitteet 1956. 13
28095:
28096: - n:o 318, Inna 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- mien loppuun saattamista ja töiden aloittamista
28097: misesta eräiden rautatiehallituksen tariffiosas- varten. Liitteet IV,398. s. 1139. - Ks. Rauta-
28098: ton toimien järjestelyä varten. Liitteet IV,385. tiet.
28099: s. 1124. - Ks. Rautatiehallitus. - n:o 332, S i n k k o sen y m.: Määrärahan osoit-
28100: n:o 319, Te n h i ä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit- tamisesta Parikkalan-Onkamon rautatien rata·
28101: tamisesta eräiden valtionrautateiden viran ja suunnan tutkimista varten. Liitteet IV,399. s.
28102: toimen haltijain yötyön korvaamiseksi. Liit- 1140. - Ks. Rautatiet.
28103: teet IV,386. s. 1126. - Ks. Rautatieläiset. n:o 333, Puhakan y m.: Määrärahan osoitta-
28104: misesta Joensuun-Ilomantsin radan Kovaron-
28105: - n:o 320, Kai t i 1 a n y m.: Korotetun määrära- Ilomantsin välisen osan rakennustöiden aloitta-
28106: han osoittamisesta vähintään viisi vuotta pal- miseksi. Liitteet IV,400. s. 1141. - Ks. Rauta-
28107: velleiden konduktöörien palkkauksen korotta- tiet.
28108: mista varten. Liitteet IV,387. s. 1127. - Ks.
28109: Rautatieläiset. - n:o 334, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
28110: misesta rautatien rakentamiseksi Kemijärven
28111: - n:o 321, Kai t i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- asemalta Taivalkoskella. Liitteet IV,401. s.
28112: misesta virkaatekevien (tilapäisten) konduktöö- 1142. - Ks. Rautatiet.
28113: rien palkkausluokan korotusta varten määrä-
28114: vuosien kuluttua. Liitteet IV,388. s. 1128. - - n: o 335, R a u n i o n y m.: Määrärahan osoi tta-
28115: Ks. Rautatieläiset. misesta raskaiden tavarajunahöyryvetureiden
28116: osamaksun suorittamiseen. Liitteet IV,402. s.
28117: - n:o 322, Kai t i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- 1144. - Ks. Rautatiet.
28118: misesta junamiesten palkkausluokan korotusta
28119: varten määrävuosien kuluttua. Liitteet IV,389. n:o 336, Raunion y m.: Korotetun määrära-
28120: s. 1129. - Ks. Rautatieläiset. han osoittamisesta vuonna 1957 valtionrauta-
28121: teille tilattavien uusien tavaravaunujen osa-
28122: - n:o 323, Kajatsalon ym.: Määrärahan maksuja varten. Liitteet IV,403. s. 1145. - Ks.
28123: osoittamisesta valtionrautateiden junanlähettä- Rautatiet.
28124: jinä toimiville virkamiehille maksettavan yöra-
28125: han korottamista varten. Liitteet IV,390. s. - n:o 337, Brander-Wallinin ym.: Määrä-
28126: 1130. - Ks. Rautatieläiset. rahan osoittamisesta Tampereen-Porin-Mänty-
28127: luodon rataosan kiskotuksen uusimista varten.
28128: - n:o 324, Suonpään y m.: Määrärahan osoit-
28129: Liitteet IV,404. s. 1146. - Ks. Rautatiet.
28130: tamisesta pukuavustuksen suorittamista varten
28131: eräille valtionrautateiden toimen haltijoilla. - n:o 338, Koivusen y m.: Määrärahan osoit-
28132: Liitteet IV,391. s. 1131. - Ks. Rautatieläiset. tamisesta Jyväskylän-Suolahden rautatien uusi-
28133: ruistöiden aloittamiseen. Liitteet IV,405. s.
28134: n:o 325, L. Matti 1 a n y m.: Määrärahan 1147. - Ks. Rautatiet.
28135: osoittamisesta eräiden ylimääräisten tointen
28136: muodostamiseksi peruspalkkaisiksi viroiksi ja - n:o 339, Å s v iki n y m.: Määrärahan osoitta-
28137: toimiksi posti- ja lennätinlaitoksessa. - Liit- misesta Seinäjoen ratapihan laajennustöiden
28138: teet IV,392. s. 1132. - Ks. Postilaitos. loppuunsuorittamiseksi. Liitteet IV,406. s. 1148.
28139: - Ks. Rautatiet.
28140: - n:o 326, H osia n y m.: Määrärahan osoittami-
28141: sesta ylimääräisten kirjurin tointen vakinaista- - n:o 340, Suonpään y m.: Korotetun määrä-
28142: ruisaksi posti- ja lennätinlaitoksessa. Liitteet rahan osoittamisesta ali- ja ylikulkusiltojen
28143: IV,393. s. 1134. - Ks. Postilaitos. rakentamiseksi rautateiden ja maanteiden taso-
28144: - n:o 327, K u 1 o vaaran y m.: Määrärahan risteyksiin. Liitteet IV,407. s. 1149. - Ks.
28145: osoittamisesta eräiden posti- ja lennätinlaitok- Sillat.
28146: sen tilapäisten teknillisten toimien muuttami- - n:o 341, Forsiuksen ym.: Määrärahan
28147: seksi ylimääräisiksi toimiksi. Liitteet IV,394. osoittamisesta Keravan aseman ratapihan yli
28148: s. 1135. - Ks. Postilaitos. johtavan sillan uusimiseen. Liitteet IV,408. s.
28149: 1150. - Ks. Sillat. ·
28150: - n:o 328, Pasasen y m.: Määrärahan osoitta-
28151: misesta eräiden ylimääräisten toimien perusta- - n:o 342, Forsiuksen y m.: Määrärahan
28152: mista varten posti- ja lennätinlaitokseen. Liit- osoittamisesta Hyvinkään ratapihan ylikulku-
28153: teet IV,395. s. 1136. - Ks. Postilaitos. sillan uusimiseen. Liitteet IV,409. s. 1151. -
28154: Ks. Sillat.
28155: - n:o 329, M. Matti 1 a n y m.: Korotetun maa-
28156: rärahan osoittamisesta sunnuntai- ja ylityökor- n:o 343, M. Mattilan ym.: Määrärahan
28157: vauksiin maaseudun postitoimipaikoissa. Liit- osoittamisesta Hyvinkään rautatiesillan raken-
28158: teet IV,396. s. 1137. - Ks. Postilaitos. tamista varten. Liitteet IV,410. s. 1152. - Ks.
28159: Sillat.
28160: - n:o 330, A. Le i k o 1 a n y m.: Määrärahan
28161: osoittamisesta kassaerehdysrahojen maksamista - n:o 344, Suomisen y m.: Määrärahan osoit-
28162: varten posti- ja lennätinlaitoksen kassapalve- tamisesta uuden ylikulkusillan rakentamista
28163: lusaa oleville toimihenkilöille. Liitteet IV,397. varten pääradan ylitse Helsingin-Hämeenlin-
28164: s. 1138. - Ks. Postilaitos. nan maantielle Hyvinkään kauppalassa. Liit-
28165: - n:o 331, K u ja 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- teet IV,411. s. 1153. - Ks. Sillat.
28166: misesta Lappeenrannasta Haminan kautta Kot- n:o 345, Roineen ym.: Määrärahan osoit-
28167: kaan kulkevan oikoradan rakennussuunnitel- tamisesta rautatieylikäytäväsillan rakentami-
28168: 14 Raha-asia-aloitteet 1956.
28169:
28170:
28171: seksi Loimaan kauppalassa. Liitteet IV,412. s. - n:o 360, Rosenbergin ym.: Määrärahan
28172: 1154. - Ks. Sillat. osoittamisesta selluloosa- ja paperitehtaan pe-
28173: rustamiseksi Närpiön kuntaan. Liitteet IV,427.
28174: - n:o 346, M y 11 y mäen y m.: Määrärahan s. 1169 ja 1170. - Ks. Teollisuus.
28175: osoittamisesta Epilän rautatiealikäytävän ra-
28176: kentamiseen ja maantien oikaisemiseen Tampe- n:o 361, Tainio n y m.: Määrärahan osoitta-
28177: reen-Vaasan maantiellä. Liitteet IV,413. s. misesta tutkimuksen suorittamiseksi Kemijär-
28178: 1155. - Ks. Rautatiet. velle rakennettavaa puunjalostuslaitosta varten.
28179: Liitteet IV,428. s. 1171. - Ks. Puunjalostus-
28180: - n:o 347, V. Virtasen y m.: Määrärahan
28181: osoittamisesta rautatieylikulkusillan rakentami- teollisuus.
28182: seksi Tuunaansalmen Savonlinnan puoleiseen - n:o 362, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää-
28183: päähän. Liitteet IV,414. s. 1156. - Ks. Sillat. rärahan osoittamisesta Inariin Ivalon kylään
28184: perustettavan puunjalostusteollisuuslaitoksen ra-
28185: - n:o 348, T u u 1 en y m.: Määrärahan osoittami- kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,429. s.
28186: sesta Kouvolan asemarakennuksen rakennustöi-
28187: den aloittamista varten. Liitteet IV,415. s. 1172. - Ks. Puunjalostusteollisuus.
28188: 1157. - Ks. Rautatiet. - n:o 363, Å s v iki n y m.: Määrärahan osoitta-
28189: misesta tutkimuksien suorittamiseksi poltto-
28190: - n:o 349, T u u 1 en y m.: Määrärahan osoittami- turvetta käyttävän kaasuturbiinisähkövoimalai-
28191: sesta rataosaston työ- ja varastorakennuksen toksen perustamisesta Jalasjärven tai Kauha-
28192: rakentamiseksi Kouvolaan. Liitteet IV,416. s. joen kuntaan. Liitteet IV,430. s. 1173. - Ks.
28193: 1158. - Ks. Rautatiet. Sähkölaitokset.
28194: - n:o 350, A 1 a n g on y m.: Korotetun määrära- - n:o 364, Mannisen y m.: Määrärahan osoit-
28195: han osoittamisesta posti- ja lennätinlaitokselle tamisesta uittokanavan rakentamiseksi Varkau-
28196: toimitalojen ja henkilökunnan asuntojen raken- den kauppalassa olevan laivakanavan viereen.
28197: tamista varten. Liitteet IV,417. s. 1159. - Ks. Liitteet IV,431. s. 1174. - Ks. Kanavat.
28198: Postilai tos.
28199: - n:o 365, P ö y k ö n y m.: Korotetun määrärahan
28200: - n:o 351, Li nd q vi sti n y m.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Rovaniemen kauppalalle
28201: osoittamisesta suunnittelutöiden suorittamiseksi kauppalan asemakaavapakkolunastuksia varten.
28202: ja rakennustöiden aloittamiseksi Lahden kau- Liitteet IV,432. s. 1175. - Ks. Pakkolunastus.
28203: punkiin tulevaa postitaloa varten. Liitteet
28204: IV,418. s. 1160. - Ks. Postilaitos. - n:o 366, Ahosen y m.: Korotetun määrä-
28205: rahan osoittamisesta !ainoiksi yksityisoppikou-
28206: - n:o 352, Malkamäen ym.: Määrärahan lujen koulurakennusten rakentamiseen. Liitteet
28207: osoittamisesta postitalon rakentamista varten IV,433. s. 1176. - Ks. Oppikoulut.
28208: Lahden kaupunkiin. Liitteet IV,419. s. 1161.
28209: - Ks. Postilaitos. - n:o 367, Honkalan ym.: Korotetun määrä-
28210: rahan osoittamisesta !ainoiksi yksityisoppikou-
28211: - n:o 353, Järven y m.: Määrärahan osoittami- lujen kouluhuoneistojen rakentamista varten.
28212: sesta Oulun postitalon rakentamista varten. Liitteet IV,434. s. 1177. - Ks. Oppikoulut.
28213: Liitteet IV,420. s. 1162. - Ks. Postilaitos.
28214: - n:o 368, S i n k k o sen y m.: Korotetun määrä-
28215: - n:o 354, Ahosen y m.: Määrärahan osoittami- rahan osoittamisesta lainoiksi yksityisoppikou-
28216: sesta postiautovarikon rakentamiseksi Jyväs- lujen kouluhuoneistojen rakentamista varten.
28217: kylään. Liitteet IV,421. s. 1163. - Ks. Posti- Liitteet IV,435. s. 1178. - Ks. Oppikoulut.
28218: laitos.
28219: - n:o 369, Sepän y m.: Määrärahan osoittami-
28220: - n:o 355, He 1 teen y m.: Korotetun määrära- sesta lainaksi Teuvan kunnalle kokeilukeski-
28221: han osoittamisesta autojen hankkimista varten koulun rakennushankkeen toteuttamista varten.
28222: posti- ja lennätinlaitokselle. Liitteet IV,422. s. Liitteet IV,436. s. 1179. - Ks. Oppikoulut.
28223: 1164. - Ks. Postilaitos.
28224: - n:o 356, Uusitalon y m.: Korotetun määrä- - n:o 370, M. Matti 1 a n y m.: Korotetun mää-
28225: rahan osoittamisesta puhelin- ja lennätinverkon rärahan osoittamisesta lainoiksi metsänparan·
28226: laajentamiseen ja parantamiseen. Liitteet nustöihin. Liitteet IV,437. s. 1180. - Ks. Met-
28227: IV,423. s. 1165. - Ks. Puhelin. sänhoito.
28228:
28229: - n:o 357, Vennamon ym.: Korotetun maara- - n:o 371, Rytingin y m.: Korotetun maara-
28230: rahan osoittamisesta uusien puhelintoimipaik- rahan osoittamisesta lainoiksi metsänparannus-
28231: kojen perustamista varten maaseudulle. Liitteet töihin. Liitteet IV,438. s. 1181. - Ks. Metsän-
28232: IV,424. s. 1166. - Ks. Puhelin. hoito.
28233: - n:o 358, Erkkilän y m.: Määrärahan osoit- - n:o 372, Korsbäck i n y m.: Korotetun mää-
28234: tamisesta perunanjalostustehtaan perustamista rärahan osoittamisesta !ainoiksi maanparannus-
28235: varten Paavolan pitäjän Ruukin kylään. Liit- töihin. Liitteet IV,439. s. 1182 ja 1183. - Ks.
28236: teet IV,425. s. 1167. - Ks. Peruna. Maanparannus.
28237: - n:o 359, Liljeströmin ym.: Määrärahan - n: o 373, - Å s v i k i n y m.: Korotetun määrära-
28238: osoittamisesta perustettavan sulaton ja valssi- han osoittamisesta lainoiksi maanparannustöitä
28239: laitoksen suunnittelukustannuksiin. Liitteet varten. Liitteet IV,440. s. 1184. - Ks. Maan-
28240: IV,426. s. 1168. - Ks. Teollisuus. parannus.
28241: Raha-asia-aloitteet 1956. 15
28242:
28243: - n:o 374, Vennamon y m.: Korotetun määrä- - n:o 388, Haapasen y m.: Korotetun maara-
28244: rahan osoittamisesta rakennus- ja raivaustöiden rahan osoittamisesta !ainoiksi käsi- ja pienteol-
28245: suorittamiseen asutustiloilla. Liitteet IV,441. s. lisuudelle. Liitteet IV,455. s. 1202. - Ks. Käsi-
28246: 1185. - Ks. Asutustilat. teollisuus.
28247: - n:o 375, Kiviahon y m.: Korotetun määril- - n:o 389, A. Le i k o 1 a n y m.: Korotetun mää-
28248: rahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun rärahan osoittamisesta !ainoiksi käsi- ja pien-
28249: asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,442. s. teollisuudelle. Liitteet IV,456. s. 1203. - Ks.
28250: 1186. - Ks. Asunnot. Käsiteollisuus.
28251: n:o 376, Vennamon y m.: Korotetun määrä- - n:o 390, Paasivuoren y m.: Korotetun
28252: rahan osoittamisesta rakennuslainoiksi maaseu- määrärahan osoittamisesta vähävaraisten am-
28253: dun asunto-olojen parantamiseen. Liitteet mattiopintolainoja varten. Liitteet IV,457. s.
28254: IV,443. s. 1187. - Ks. Asunnot. 1204. - Ks. Ammattiopinnot.
28255: - n:o 377, Väänäsen y m.: Korotetun määrä- - n:o 391, Salmela-Järvisen ym.: Korote-
28256: rahan osoittamisesta !ainoiksi vesijohto- ja vie- tun määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi
28257: märilaitteiden rakentamiseksi maaseudulle. Ensi Kodeille. Liitteet IV,458. s. 1205. - Ks.
28258: Liitteet IV,444. s. 1188. - Ks. Vesijohdot. Ensi Kodit.
28259: -n:o 378, Rosenbergin ym.: Korotetun - n:o 392, Tainio n y m.: Määrärahan osoitta·
28260: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi kala talou- misesta työllisyyslainaksi Kemin kaupungille
28261: den kohottamiseksi. Liitteet IV,445. s. 1189 ja Syväkankaan kansakoulun rakennustöiden ra-
28262: 1190. - Ks. Kalatalous. hoituksen helpottamiseksi. Liitteet IV,459. s.
28263: 1206. - Ks. Kansakoulut.
28264: - n:o 379, W i c km a n i n y m.: Korotetun mää-
28265: rärahan osoittamisesta !ainoiksi kalanjäädyttä- - n:o 393, M. Matti 1 a n y m.: Määrärahan
28266: möjen rahoittamiseen. Liitteet IV,446. s. 1191 osoittamisesta lainaksi Tuusulan kansanopiston
28267: ja 1192. - Ks. Kalatalous. opettaja- ja oppilasasuntojen sekä uuden pajan,
28268: konehallin ja käsityöhuoneyhdistelmän rakenta-
28269: - n:o 380, Korsbäck i n y m.: Korotetun mää- mista varten. Liitteet IV,460. s. 1207. - Ks.
28270: rärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yksi- Kansanopistot.
28271: tyisJuontoisille maataloudellisille oppilaitoksille.
28272: Liitteet IV,447. s. 1193 ja 1194. - Ks. Maata- - n:o 394, Pakkasen y m.: Määrärahan osoit-
28273: tamisesta lainaksi Oriveden Opiston uudisraken-
28274: louskoulut. nusvaiheen loppuun saattamiseksi. Liitteet
28275: - n:o 381, Kähösen y m.: Määrärahan osoitta- IV,461. s. 1208. - Ks. Kansanopistot.
28276: misesta Paimion maatalouskerhoneuvojaopistolle
28277: lainojen hoitoa varten. Liitteet IV,448. s. 1195. - n:o 395, M i iki n y m.: Määrärahan osoittami-
28278: - Ks. Maatalouskerhotoiminta. sesta lainaksi J aakkiman kristillisen kansan-
28279: opiston kannatusyhdistykselle opiston lyhyt-
28280: - n:o 382, Sepän y m.: Määrärahan osoittami- aikaisten lainojen suorittamiseksi. Liitteet
28281: sesta lainaksi J urvan mies- ja naiskotiteolli- IV,462. s. 1209. - Ks. Kansanopistot.
28282: suuskoulujen yhteisen koulutalon rakennustöi- - n:o 396, Hauta 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
28283: den loppuunsaattamista varten. Liitteet IV,449. tamisesta Raudaskylän kristilliselle opistolle
28284: s. 1196. - Ks. Kotiteollisuuskoulut. myönnettävää lainaa varten. Liitteet IV,463. s.
28285: - n:o 383, Aitio n y m.: Korotetun määrärahan 1210. - Ks. Kansanopistot.
28286: osoittamisesta halpakorkoisiksi !ainoiksi amma- - n:o 397, M. R yö mä n y m.: Määrärahan osoit-
28287: tillisten oppilaitosten uudisrakennuksia varten. tamisesta !ainoiksi ylioppilasasuntoloita raken-
28288: Liitteet IV,450. s. 1197. - Ks. Ammattikoulut. taneille ylioppilasjärjestöille. Liitteet IV,464.
28289: s. 1211. - Ks. Ylioppilasasuntolat.
28290: n:o 384, Haapa s a 1 on y m.: Korotetun mää-
28291: rärahan osoittamisesta lainojen myöntämiseksi - n:o 398, Esko 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
28292: ammatillisten oppilaitosten uudisrakennuksia misesta maatalouden perusluoton myöntämiseen.
28293: varten. Liitteet IV,451. s. 1198. - Ks. Ammat- Liitteet IV,465. s. 1212. - Ks. Maatalous.
28294: tikoulut. - n:o 399, Erkki 1 ä n y m.: Määrärahan osoit-
28295: - n: o 385, H u 1 t i n y m.: Korotetun määrärahan tamisesta halpakorkoisiksi !ainoiksi siementen
28296: osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vähävarai- ostoon hallan tuhoista kärsimään joutuneille
28297: silla talouksien sähköistämistä varten. Liitteet maanviljelijöille. Liitteet IV,466. s. 1214. -
28298: IV,452. s. 1199. - Ks. Sähkö. Ks. Siemenet.
28299: - n:o 400, Laineen y m.: Määrärahan osoitta-
28300: n:o 386, M y 11 y mäen y m.: Korotetun mää- misesta halpakorkoiseksi lainaksi Hämeenlinnan
28301: rärahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vä- meijerikoululle. Liitteet IV,467. s. 1215. - Ks.
28302: hävaraisilla talouksille niiden sähköistämistä Meijerikoulut.
28303: varten. Liitteet IV,453. s. 1200. - Ks. Sähkö.
28304: - n:o 401, S i n k k o sen y m.: Määrärahan osoit-
28305: n:o 387, P ö y k ö n y m.: Korotetun määrärahan tamisesta !ainoiksi meijereitten rakentamiseksi
28306: osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vähävarai- Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä kaakkoiselia raja-
28307: silla talouksien sähköistämistä varten. Liitteet seudulla. Liitteet IV,468. s. 1216. - Ks. Mei-
28308: IV,454. s. 1201. - Ks. Sähkö. jerit.
28309: 16 Raha-asia-aloitteet 1956.
28310:
28311:
28312: - n:o 402, Niska 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 416, Högströmin ym.: Määrärahan
28313: misesta !ainoiksi meijerien rakentamiseksi Poh- osoittamisesta lainojen myöntämiseksi Porkka-
28314: jois-Suomeen ja Kainuuseen. Liitteet IV,469. lan asukkaille asunto- ja talousrakennusten
28315: s. 1217. - Ks. Meijerit. jälleenrakentamista varten Porkkalan alueella.
28316: Liitteet IV,483. s. 1231 ja 1232. - Ks. Raken-
28317: - n:o 403, Vennamon y m.: Määrärahan osoit- nustoiminta.
28318: tamisesta avustuslainoiksi yksityisten teiden
28319: rakentamista varten. Liitteet IV,470. s. 1218. - n:o 417, Rajatsalon ym.: Määrärahan
28320: - Ks. Maantiet. osoittamisesta !ainoiksi pientalojen omistajille
28321: huoneenvuokrasäännöstelyn johdosta rappeutu-
28322: - n:o 404, E. Nurmisen ym.: Määrärahan neiden rakennusten korjaamista varten. Liit-
28323: osoittamisesta !ainoiksi posti- ja lennätinlaitok-
28324: teet IV,484. s. 1233. - Ks. Rakennustoiminta.
28325: sen henkilökunnalle perustettavia asunto-osake-
28326: yhtiöitä varten. Liitteet IV,471. s. 1219. - Ks. - n: o 418, V e n n a m o n y m.: Korotetun määrä-
28327: Asunnot. rahan osoittamisesta kuntien sisarosuuslainoi·
28328: - n:o 405, Brander-Wallinin ym.: Määrä- tukseen ja vapaaehtoiseen maanostoon. Liitteet
28329: rahan osoittamisesta !ainoiksi vähävaraisilla IV,485. s. 1234. - Ks. Asutus.
28330: kunnille kunnalliskotien rakentamista varten. - n: o 419, Vennamon y m.: Korotetun määrä-
28331: Liitteet IV,472. s. 1220. - Ks. Kunnalliskodit. rahan osoittamisesta uuden tielain johdosta
28332: tarvittavan lisäkoneiston hankkimiseen tie- ja
28333: - n:o 406, Soinisen y m.: Määrärahan osoitta- vesirakennushallitukselle. Liitteet IV,486. s.
28334: misesta !ainoiksi vähävaraisilla kunnille kun- 1235. - Ks. Tie- ja vesirakennushallitus.
28335: nallis- ja vanhainkotien rakentamiseen ja perus-
28336: korjauksiin. Liitteet IV,473. s. 1221. - Ks. - n: o 420, S ä v e 1 ä n y m. ~ Määrärahan osoitta-
28337: Kunnalliskodit. misesta Keskussotilassairaala 1: n lisärakennus-
28338: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,487. s. 1237.
28339: - n:o 407, Tauriaisen ym.: Määrärahan
28340: osoittamisesta }ainoiksi kunnille kunnallis- ja - Ks. Sairaalat.
28341: vanhainkotien rakentamiseksi. Liitteet IV,474. - n:o 421, H alisen y m.: Määrärahan osoit-
28342: s. 1222. - Ks. Kunnalliskodit. tamisesta Brahelinnan emäntäkoulun kotieläin-
28343: - n:o 408, Rytingin y m.: Määrärahan osoit- ja talousrakennusta varten. Liitteet IV,488. s.
28344: tamisesta !ainoiksi kunnille kunnallis- ja van- 1239. - Ks. Emäntäkoulut.
28345: hainkotien rakentamista varten. Liitteet IV,475. - n:o 422, Korsbäckin ym.: Määrärahan
28346: s. 1223. - Ks. Kunnalliskodit. osoittamisesta koulutalon rakentamiseksi Kors·
28347: - n:o 409, Roine en y m.: Määrärahan osoitta- holman emäntäkoululle. Liitteet IV,489. s. 1240
28348: misesta lainojen antamiseksi kunnille täyskun- ja 1241. - Ks. Emäntäkoulut.
28349: nallisten vuokra-asuntojen rakentamista varten. - n: o 423, L a h t e 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
28350: Liitteet IV,476. s. 1224. - Ks. Asunnot. tamisesta Kemijärven emäntäkoulun navetta-
28351: - n: o 410, Kai t i 1 a n y m.: Määrärahan osoit- ja talousrakennuksen sekä kasvihuoneen ja
28352: tamisesta lainaksi työkeskus Louhelalle laitok- opettajien asuntorakennuksen rakentamiseksi.
28353: sen toiminnan tukemiseksi ja sen taloudelli- Liitteet IV,490. s. 1242. - Ks. Emäntäkoulut.
28354: sen aseman vakaannuttamiseksi. Liitteet IV,477.
28355: s. 1225. - Ks. Työkeskukset. - n:o 424, Lars on i n y m.: Määrärahan osoit·
28356: tamisesta Maarianhaminan lentokentän kiitotien
28357: - n:o 411, Lehdon y m.: Määrärahan osoitta- pitentämiseen. Liitteet IV,491. s. 1244 ja 1245.
28358: misesta lainaksi Lomaliitto r. y: lle Hämeenhar- - Ks. Lentokentät.
28359: jun lomakodin laajentamiseksi ja kunnostami-
28360: seksi. Liitteet IV,478. s. 1226. - Ks. Loma. - n: o 425, H e i k u r a n: Määrärahan osoittami-
28361: sesta Karvian lentokentän rakentamistöitten
28362: - n:o 412, Torven y m.: Määrärahan osoitta-
28363: misesta lainaksi Invaliidisäätiölle ortopedisen aloittamiseen. Liitteet IV,492. s. 1246. - Ks.
28364: sairaalan rakentamiseksi Ouluun. Liitteet Lentokentät.
28365: IV,479. s. 1227. - Ks. Sairaalat. - n: o 426, N o r d s t r ö m i n y m.: Määrärahan
28366: - n:o 413, Koiviston y m.: Määrärahan osoit· osoittamisesta Vaasan lentokentän kestopäällys-
28367: tamisesta !ainoiksi Lapin läänin omavaraistu- tämistöitä varten. Liitteet IV,493. s. 1247. -
28368: mista edistäviin tarkoituksiin. Liitteet IV,480. Ks. Lentokentät.
28369: s. 1228. - Ks. Talouselämä.
28370: - n:o 427, Vennamon ym.: Korotetun määrä-
28371: - n:o 414, Saa 1 asti n y m.: Määrärahan osoit- rahan osoittamisesta uuden tielain johdosta li-
28372: tamisesta !ainoiksi kunnille työllisyyden yllä- sääntyvän koneiston säilytystä ja huoltamista
28373: pitämisestä aiheutuvien kuntaosuuksien suorit- varten tarpeellisten rakennusten rakentamiseen.
28374: tamiseksi. Liitteet IV,481. s. 1229. - Ks. Kun- Liitteet IV,494. s. 1248. - Ks. Tie- ja vesi·
28375: nat. rakennushallitus.
28376: - n: o 415, H a m a r a n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 428, Hautalan ym.: Määrärahan osoit·
28377: tamisesta rakennuslainaksi Helsingin Käsityön- tamisesta Kalajokisuun laivaväylän rakenta-
28378: opettajaopistolle. Liitteet IV,482. s. 1230. - mista varten. Liitteet IV,495. s. 1249. - Ks.
28379: Ks. Käsityö. Laivaliikenne.
28380: Raha-asia-aloitteet 1956. 17
28381:
28382: n:o 429, Haapasen ym.: Määrärahan osoit- nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,510.
28383: tamisesta Someron virastotalon suunnittelu- ja s. 1265. - Ks. Opettajakorkeakoulu.
28384: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,496. - n:o 444, V. Virtasen ym.: Määrärahan
28385: s. 1250. - Ks. Virastot. osoittamisesta Savonlinnan seminaarin raken-
28386: n: o 430, P r i m a n i n y m.: Määrärahan osoit- nustyön jatkamiseksi. Liitteet IV,511. s. 1266.
28387: tamisesta aluesairaaloista kunnansairaaloiksi - Ks. Seminaarit.
28388: muutettujen sairaaloiden peruskorjauksiin ja - n:o 445, Seppälän ym.: Määrärahan osoit-
28389: laajennuksiin. Liitteet IV,497. s. 1251. - Ks. tamisesta valtion oppikoulujen uudis- ja lisä-
28390: Sairaalat. rakennuksia varten. Liitteet IV,512. s. 1267. -
28391: - n: o 431, K o k k olan y m.: Määrärahan osoit- Ks. Oppikoulut.
28392: tamisesta Kotkan keskussairaalan suunnittelu- - n: o 446, H e l t e e n y m.: Määrärahan osoit-
28393: töitä varten. Liitteet IV,498. s. 1252. - Ks. tamisesta Karjaan yhteiskoulun rakennustöiden
28394: Sairaalat. aloittamiseksi. Liitteet IV,513. s. 1268. - Ks.
28395: - n:o 432, Malkamäen y m.: Määrärahan Oppikoulut.
28396: osoittamisesta Hämeenlinnan lääninsairaalan - n:o 447, Tuulen: Määrärahan osoittamisesta
28397: laajentamista varten. Liitteet IV,499. s. 1253. Kouvolan lyseon uuden koulurakennuksen ra-
28398: - Ks. Sairaalat. kentamiseksi. Liitteet IV,514. s. 1269. - Ks.
28399: n: o 433, S e p p ä l ä n y m. : Määrärahan osoit- Oppikoulut.
28400: tamisesta Hämeenlinnan lääninsairaalan lisä-
28401: - n:o 448, R o s ne II i n y m.: Määrärahan osoit-
28402: rakennus-, muutos- ja korjaustöitä varten. Liit- tamisesta Porin tyttölyseon lisärakennuksia
28403: teet IV,500. s. 1254. - Ks. Sairaalat. varten. Liitteet IV,515. s. 1270. - Ks. Oppi-
28404: n: o 434, B r a n d e r - W a 11 i n i n y m: Määrä- koulut.
28405: rahan osoittamisesta Porin sairaanhoitaja- - n:o 449, Kajatsalon ym.: Määrärahan
28406: terveyssisarkoulun koulutalon rakennustöiden
28407: osoittamisesta Lappeenrannan keskikoulun kou-
28408: aloittamista varten. Liitteet IV,501. s. 1255. - lutalon rakentamista varten. Liitteet IV,516.
28409: Ks. Sairaanhoitajat. s. 1271. - Ks. Oppikoulut.
28410: - n:o 435, Lindqvistin ym.: Määrärahan - n: o 450, L u k k a r i s e n y m.: Määrärahan
28411: osoittamisesta Lahden keskussairaalan raken-
28412: osoittamisesta Jyväskylän tyttölyseon uuden
28413: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,502. s. koulurakennuksen rakentamiseksi. Liitteet
28414: 1256. - Ks. Sairaalat.
28415: IV,517. s. 1272. - Ks. Oppikoulut.
28416: - n:o 436, Käkelän y m.: Määrärahan osoit-
28417: tamisesta Lappeenrannan sairaanhoitaja-terveys- - n:o 451, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää-
28418: sisarkoulun rakentamista varten. Liitteet rärahan osoittamisesta valtion omistaman yh-
28419: IV,503. s. 1257. - Ks. Sairaanhoitajat. teiskoulun perustamiseksi Kemin kaupunkiin ja
28420: sen vaatiman koulutalon rakennustöiden aloit-
28421: - n:o 437, Haapasalon ym.: Määrärahan tamiseksi. Liitteet IV,518. s. 1273. - Ks. Oppi-
28422: osoittamisesta Mikkelin lääninsairaalan lisä- koulut.
28423: rakennus-, muutos- ja korjaustöitä varten. Liit-
28424: teet IV,504. s. 1258. - Ks. Sairaalat. - n:o 452, P riman i n y m.: Määrärahan osoit-
28425: tamisesta Kittilän yhteislyseon rakennustöiden
28426: - n:o 438, Pasasen y m.: Määrärahan osoit- aloittamiseksi. Liitteet IV,519. s. 1274. - Ks.
28427: tamisesta Mikkelin lääninsairaalan laajenta- Oppikoulut.
28428: mista varten. Liitteet IV,505. s. 1259. - Ks.
28429: Sairaalat. - n:o 453, Koiviston y m.: Määrärahan osoit-
28430: tamisesta Kittilän yhteislyseon koulurakennuk-
28431: n:o 439, Tikkaojan y m.: Määrärahan sen rakentamiseksi. Liitteet IV,520. s. 1275. -
28432: osoittamisesta Mustasaaren sairaalan hoitohen- Ks. Oppikoulut.
28433: kilöstön asuntolarakennuksen rakentamista var-
28434: ten. Liitteet IV,506. s. 1261. - Ks. Sairaalat. - n: o 454, A i t i o n y m.: Määrärahan osoitta-
28435: misesta kuuromykkäin ammattikoulun rakenta-
28436: -- n:o 440, Lepistö n y m.: Määrärahan osoit- misen aloittamiseen. Liitteet IV,521. s. 1276. -
28437: tamisesta Keski -Pohjanmaan keskussairaalan Ks. Ammattikoulut.
28438: suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,507. s. 1262.
28439: - Ks. Sairaalat. - n:o 455, Brander-Wallinin ym.: Mää-
28440: -- n:o 441, Järven y m.: Määrärahan osoitta- rärahan osoittamisesta kodin tutkimus-, opetus-
28441: misesta Oulun lääninsairaalan laajentamista ja tiedotuslaitoksen aikaansaamista varten.
28442: varten. Liitteet IV,508. s. 1263. - Ks. Sai- Liitteet IV,522. s. 1277. - Ks. Kodin tutkimus-
28443: raalat. laitos.
28444:
28445: - n:o 442, Koiviston ym.: Määrärahan osoit- - n:o 456, Lepistön ym.: Määrärahan osoit-
28446: tamisesta Lapin lääninsairaalan muutos- ja tamisesta Eläinlääketieteellisen korkeakoulun
28447: korjaustöitä varten. Liitteet IV,509. s. 1264. - rakennustyötä varten. Liitteet IV,523. s. 1279.
28448: Ks. Sairaalat. - Ks. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu.
28449: - n:o 443, Leinosen ym.: Määrärahan osoit- n:o 457, P o r s i u k sen y m.: Määrärahan
28450: tamisesta Oulun opettajakorkeakoululle koulu- osoittamisesta metsänhoitokoulun perustamista
28451: rakennusten piirustusten hankintaa ja raken- varten Vihtiin Uudenmaan maamieskoulun yh-
28452:
28453: .3 E 1/57
28454: 18 Raha-asia-aloitteet 1956.
28455:
28456:
28457: teyteen. Liitteet IV,524. s. 1280. - Ks. Metsä- - n:o 470, Pusan: Korotetun määrärahan osoit-
28458: koulut. tamisesta vesistöjen laskemista varten. Liitteet
28459: IV,537. s. 1300. - Ks. Järvenlaskut.
28460: - n: o 458, R a n t a m a a n y m.: Määrärahan
28461: osoittamisesta Mikkelin tietopuoliselle karjan- - n:o 471, Rosenbergin ym.: Määrärahan
28462: hoitokoululle Vättilänrannan tilalle rakennetta- osoittamisesta Espoon kunnassa olevan Kuttu-
28463: vaa koulurakennusta varten. Liitteet IV,525. träskin laskuojan perkaamiseen. Liitteet IV,538.
28464: s. 1281. - Ks. Karjanhoitokoulut. s. 1301 ja 1302. - Ks. Perkaustyöt.
28465: - n:o 459, Anti l a n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 472, R. Virtasen ym.: Määrärahan
28466: tamisesta karjatalouskoulun rakentamiseksi osoittamisesta Myrskyiänjoen Hallilan alueen
28467: Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV,526. s. 1283. - perkaustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,539.
28468: Ks. Karjanhoitokoulut. s. 1303. - Ks. Perkaustyöt.
28469: - n:o 460, Wickmanin ym.: Määrärahan - n: o 473, Aitio n y m.: Määrärahan osoitta-
28470: osoittamisesta lainaksi ja avustukseksi koulu- misesta Muurlan ja Uskelan pitäjissä olevan
28471: rakennuksen ja oppilasasuntolan rakentamista Alasjärven vesijättöalueen kuivatustöiden aloit-
28472: varten Lannäslundin maatalouskoululle Pietar- tamista varten. Liitteet IV,540. s. 1304. -
28473: saaren maalaiskunnassa. Liitteet IV,527. s. Ks. Kuivatustyöt.
28474: 1284 ja 1286. - Ks. Maatalouskoulut.
28475: n:o 474, Rosenbergin ym.: Määrärahan
28476: - n:o 461, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää- osoittamisesta Luodon, Koivulahden ja Maksa-
28477: rärahan osoittamisesta emäntäkoulun rakenta- maan kuntiin kuuluvan saariston eräiden osien
28478: miseksi Inarin kunnan Ivalon kylään. Liitteet pengerrystä ja kuivatusta varten. Liitteet
28479: IV,528. s. 1288. - Ks. Emäntäkoulut. IV,541. s. 1305 ja 1306. - Ks. Kuivatustyöt.
28480: - n:o 462, Tikkaojan ym.: Määrärahan n:o 475, Rankilan ym.: Määrärahan osoit-
28481: osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan suomenkielisen tamisesta Lappajärven ja Evijärven veden-
28482: keskusammattikoulun rakennustöiden aloittami- säännöstelytöiden jatkamista varten. Liitteet
28483: seksi Seinäjoella. Liitteet IV,529. s. 1289. - IV,542. s. 1307. - Ks. Perkaustyöt.
28484: Ks. Ammattikoulut. - n:o 476, Lepistön ym.: Määrärahan osoit-
28485: - n:o 463, P e 1 t o sen y m.: Määrärahan osoit- tamisesta Lestijoen yläjuoksun perkaustöiden
28486: tamisesta Keski-Suomen keskusammattikoulun aloittamiseen. Liitteet IV,543. s. 1308. - Ks.
28487: kurssityöpajojen rakennustöiden aloittamiseksi Perkaustyöt.
28488: Jyväskylän kaupungissa. Liitteet IV,530. s. - n:o 477, A. Kinnusen ym.: Määrärahan
28489: 1290. - Ks. Ammattikoulut. osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan peruskuiva-
28490: - n:o 464, Turusen ym.: Määrärahan osoit- tustöitä varten. Liitteet IV,544. s. 1309. -
28491: tamisesta Pohjois-Karjalan keskusammattikou- Ks. Kuivatustyöt.
28492: lun uuden työpajarakennuksen rakennustöiden
28493: suunnittelemiseksi ja aloittamiseksi Joensuun - n:o 478, Erkkilän ym.: Määrärahan osoit-
28494: kaupungissa. Liitteet IV,531. s. 1291. - Ks. tamisesta Lamujoen perkaamiseen. Liitteet
28495: Ammattikoulut. IV,545. s. 1310. - Ks. Perkaustyöt.
28496: n: o 465, E r k k i 1 ä n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 479, Erkkilän ym.: Määrärahan osoit-
28497: tamisesta keskusammattikoulun aikaansaamista tamisesta Limingojan perkaamiseen. Liitteet
28498: varten Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaaksot käsittä- IV,546. s. 1311. - Ks. Perkaustyöt.
28499: välle alueelle. Liitteet IV,532. s. 1292. - Ks.
28500: Ammattikoulut. - n:o 480, Friman i n y m.: Määrärahan osoit-
28501: tamisesta Raudussuon kuivaamiseksi. Liitteet
28502: - n: o 466, T u r k a n y m.: Määrärahan osoit- IV,547. s. 1312. - Ks. Kuivatustyöt.
28503: tamisesta Pohjois-Pohjanmaan keskusammatti-
28504: koulun oppilasruokalan, opetuskeittiöt ja voi- - n:o 481, A. Salmisen y m.: Määrärahan
28505: mistelusalin käsittävän rakennuksen rakennus- osoittamisesta tieosuuden Helsinki-Gumböle
28506: töiden aloittamista varten. Liitteet IV,533. s. rakentamiseksi nelikaistaiseksi. Liitteet IV,548.
28507: 1294. - Ks. Ammattikoulut. s. 1313. - Ks. Maantiet.
28508: - n:o 467, Partasen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 482, R o i n e e n y m.: Määrärahan osoitta-
28509: tamisesta Kainuun keskusammattikoulun perus- misesta Vihiniemen-Maasillan välisen tien ra-
28510: tamiskustannuksiin. Liitteet IV,534. s. 1295. - kentamiseksi Perniön pitäjässä. Liitteet IV,549.
28511: Ks. Ammattikoulut. s. 1314. - Ks. Maantiet.
28512: - n: o 468, H ö g s t r ö m i n y m.: Määrärahan - n: o 483, J o k i s e n y m.: Määrärahan osoit-
28513: osoittamisesta Turun merenkulkukoulun uuden tamisesta tieoikaisun suorittamista varten Nurk-
28514: talon suunnittelua varten. Liitteet IV,535. s. kilan ja Merihuhdin välisellä tieosalla Perniön
28515: 1297 ja 1298. - Ks. Merenkulkukoulut. kunnassa. Liitteet IV,550. s. 1315. - Ks. Maan-
28516: tiet.
28517: - n:o 469, Tainion ym.: Määrärahan osoit-
28518: tamisesta valtakunnan sähkölinjan jatkamiseksi - n:o 484, Koivusillan y m.: Määrärahan
28519: Pellon kunnan Riipisenvaaran kylästä Kolarin osoittamisesta Koukjärven tien kuntoonsaatta-
28520: kunnan Sieppijärven kylään. Liitteet IV,536. miseen. Liitteet IV,551. s. 1316. - Ks. Maan-
28521: s. 1299. - Ks. Sähkö. tiet.
28522: 19
28523: - n:o 485, Koivu s i 11 a n y m.: Määrärahan - n:o 499, Sepin ym.: Määrärahan osoittami-
28524: osoittamisesta Hakoisten mutkan oikaisemiseen. sesta maantien rakentamista varten · Kurun
28525: Liitteet IV,552. s. 1317. - Ks. Maantiet. kunnan Riuttaskorven kylästä Virtain kunnan
28526: - n:o 486, Haapasen ym.: Määrärahan osoit- Kortteen pysäkille. Liitteet IV,566. s. lSBl. -
28527: Ks. Maantiet. ·
28528: tamisesta Salonkylän-'Pilpalan maantien ra-
28529: kentamiseksi Lopen kunnassa. Liitteet IV,553. - n:o 500, J ä m sen i n y m.: Määrärahan osoit-
28530: s. 1318. '- Ks. Maantiet. tamisesta maantien rakentamiseksi Keuruun-
28531: - n:o 487, Laineen y m.: Määrärahan osoit- Kolhon maantieltä Tiusalan pysäkin kautta
28532: tamisesta Someron Sylvänän-Ypäjän Kurjen· Keuruun;....;...Haapamäen maantielle. Liitteet
28533: mäen välisen kakkostien osan suunnitelman IV,567. s~ 1332. - Ks. Maantiet.
28534: laatimista varten. Liitteet IV,554. s. 1319. -
28535: - n:o 501, Soinisen y m.: Määrärahan osoit-
28536: Ks. Maantiet.
28537: tamisesta Onkamon-Puhoksen maantieraken·
28538: - n: o 488, K u j a 1 a n y m.: Määrärahan osoit- nustyön jatkamista varten. Liitteet IV,568. s.
28539: tamisesta maantien rakentamiseksi Mankalan 1333. - Ks. Maantiet.
28540: voimalaitokselta Kymentaan kylään Iitin kun-
28541: nassa. Liitteet IV,555. s. 1320. - Ks. Maan- - n: o 502, Mannisen y m.: Määrärahan osoit-
28542: tiet. tamisesta Varkauden-Joensuun maantien kun-
28543: nostamista varten Rukkuneen ja Kypäräjärven
28544: - n:o 489, Kajatsalon ym.: Määrärahan välisellä osalla. Liitteet IV,569. s. 1334. - Ks.
28545: osoittamisesta Lappeen-Ylämaan-Hujakkalan Maantiet.
28546: tien kunnostamista varten. Liitteet IV,556. s.
28547: 1321. - Ks. Maantiet. - n:o 503, Mannisen ym.: Määrärahan osoit-
28548: - n: o 490, T u u 1 en y m.: Määrärahan osoitta- tamisesta Kuopion-Varkauden välisen maan-
28549: misesta tienoikaisu- ja parannustyön käyntiin- tien Varkauden kauppalan alueella olevan osan
28550: saattamiseksi Hauvanlahden-8ärkilahden maan- rakentamiseksi. Liitteet IV,570. s. 1335. - Ks.
28551: tiellä Ruokolahden kunnassa. Liitteet IV,557. Maantiet.
28552: s. 1322. - Ks. Maantiet. - n: o 50.4, H i e t a s e n y m.: Määrärahan osoit-'
28553: - n:o 491, E. K i 1 v en y m.: Määrärahan osoit- tamisesta Kuopion kaupungin alueen läpi joh-
28554: tamisesta Asikkalan ku:i:man Kopsuon tien kun- tavan Kailan tien oikaisemis- ja laajentamis-
28555: nostamiseen. Liitteet IV,558. s. 1323. - Ks. töihin. Liitteet IV,571. s. 1336. --'- Ks. M11-an-
28556: Maantiet. tiet. ·
28557: --'- n:o 492, Hei k uran y m.: Määrärahan osoit- - n:o 505, Soinisen y m.:· Määrärahan osoit-
28558: tamisesta Karvian-Pohjois-Parkanon-Kihniön tamisesta Rääkkylän-Oravisalon-Liperin maan-
28559: välisen maantien rakennustöiden jatkamiseen. tien rakennustöiden jatkamista varten. Liitteet
28560: Liitteet IV,559. s. 1324. - Ks. Maantiet. IV,572. s. 1337. - Ks. Maantiet.
28561: ·- n:o 493, Hei k uran: Määrärahan osoitta- - n:o 506, Turusen y m;: . Määrärahan osoit-
28562: misesta Honkajoelta ja Parkanosta tulevien tamisesta valtatie n:o 6 tieosuuden Joensuu-
28563: maanteiden risteyskohdalla suoritettavia tie- Haavanpää-Onkamo töiden aloittamista var-
28564: töitä varten. Liitteet IV,560. s. 1325. - Ks. ten. Liitteet IV,573. s. 1338. - Ks. Maantiet.
28565: Maantiet.
28566: - n:o 494, Hei k uran y m.: Määrärahan osoit- - n:o-507,.Koskisen ym.: Määrärahan osoit-
28567: tamisesta Mansoniemen-Raivaalan maantien ja tamisesta · maantien rakentamiseksi Lanne-
28568: Vänniluoman maantiesillan uusimiseen Ikaalis- vedeltä Parantalan asemalle. Liitteet IV,574.
28569: ten kunnassa. Liitteet IV,561. s. 1326. - Ks. s. 1339. - Ks. Maantiet.
28570: Maantiet. - n:o 508, Soinisen y m.i Määrärahan osoit-
28571: - n:o 495, Heikuran ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Juuan ja Polvijärven pitäjien välisen
28572: tamisesta Jouhimaan-Kantin asutusalueen- Ahmavaaran-Martonvaaran maantien rakenta-
28573: Karvian tien tierakennussuunnitelman laatimi· mista varten. Liitteet IV,575. s. 1340. - Ks.
28574: seksi. Liitteet IV,562. s. 1327. - Ks. Maantiet. Maantiet.
28575: - n:o 496, Suonpään ym.: Määrärahan osoit- - n:o 509, Rytkösen y m.: Määrärahan osoit-
28576: tamisesta Tampereen-Turun runkotien raken- tamisesta Viinamäen-8iikajärven maantien ra-
28577: tamisen aloittamiseksi. Liitteet IV,563. s. 1328. kentamiseksi. Liitteet IV,576. s. 1341. - Ks.
28578: - Ks. Maantiet. Maantiet.
28579: - n:o 497, Se p i n y m.: Määrärahan osoittami- - n: o 510, Rytkösen y m.: Määrärahan osoit-
28580: sesta Teiskon-Jäminkipohjan maantieoikaisun tamisesta Vieremän-Karankamäen-Otanmäen
28581: jatkamista varten. Liitteet IV,564. s. 1329. - maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,577. s.
28582: Ks. Maantiet. 1342. - Ks. Maantiet.
28583: - n:o 498, Suonpään y m.: Määrärahan osoit- - n:o 511, Tauriaisen ym.: Määrärahan
28584: tamisesta Tampereen-Jyväskylän valtatien osoittamisesta Suomussalmen yli johtavan maan-
28585: Tampere-Jämsä osuuden korjaamiseksi. Liit- tien pengerrystöiden suorittamiseksi. Liitteet
28586: teet IV,565. s. 1330. - Ks. Maantiet. IV,578. s. 1343. - Ks. Maantiet.
28587: Raha-asi~·!lloi~teet. ~956,
28588:
28589:
28590: ---. n:o 512, Ta u r i a i se h y m.: Määrärahan - n: o 525, F ri m a n i n y m.: Määrärahan osoit·
28591: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pudas- tamisesta Kallon-Kaukosen maantien rakenta·
28592: järven Puhokselta Kurkikylän kautta Suomus- miseksi. Liitteet IV,592. s. 1359. - Ks. Maan-
28593: salmen Leinosenvaaraan. Liitteet IV,579. s. tiet.
28594: 1344. ~ Ks. Maantiet.
28595: - n:o 526, FrimanLn ym.: Määrärahan osoit·
28596: - n:o 513, Rytingin ym.: Määrärahan osoit- tamisesta tierakennustyön aloittamiseksi Tepas·
28597: tamisesta Pudasjärven-Sarajärven välisen ton kylästä Lompolon kautta Puljujärven ky-
28598: maantien peruskorjaustöiden aloittamiseksi. lään Kittilän kunnassa. Liitteet IV,593. s. 1360.
28599: Liitteet IV,580. s. 1345. - Ks. Maantiet. - Ks. Maantiet.
28600: - n:o 514, Rytingin ym.: Määrärahan osoit- - n: o 527, Koiviston y m.: Määrärahan osoit-
28601: tamisesta Pudasjärven Puhoksen-Suomussal- tamisesta maantien rakentamiseksi Savukosken
28602: men Näljängän välisen maantien rakennustöi- Värriön kylästä Tanhuan kylään. Liitteet
28603: den aloittamiseksi. Liitteet IV,581. s. 1346. - IV,594. s. 1361. - Ks. Maantiet.
28604: Ks. Maantiet. - n:o 528, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
28605: - n:o 515, Lepistö n y m.: M"åärärahan osoit- tamisesta maantien rakennustöiden jatkamiseksi
28606: tamisesta maantien rakentamista varten Lesti- Sodankylän kunnan Kalujärven kylästä Tan-
28607: järveltä Niskankorven talojen kautta Reisjär- huan kylän kautta Savukosken kunnan Värriön
28608: velle. Liitteet IV,582. s. 1347. - Ks. Maan- kylään. Liitteet IV,595. s. 1362. - Ks. Maan-
28609: tiet. tiet.
28610: - n:o 516, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää- - n:o 529, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit·
28611: rärahan osoittamisesta Koivun-Petäjäskosken tamisesta Inarin kirkonkylän-Menesjärven
28612: välisen tien rakennus- sekä Lantiosaaren- maantien saattamiseksi autoilla liikennöitävään
28613: Koivun välisen maantien oikaisu- ja korjaus- kuntoon. Liitteet IV,596. s. 1363. - Ks. Maan-
28614: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,583. s.. 1348. tiet.
28615: - Ks. Maantiet. - n:o 530, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää·
28616: - n:o .517, Pöykön ym.: Määrärahan osoit· rärahan osoittamisesta Kaamasen-Bevettijär·
28617: tamisesta maantien rakentamiseksi Kemijoen ven lumikiitäjätien kunnostamiseksi Inarin kun-
28618: eteläpuolelta Sieritåstä Pekkalaan Rovaniemen nassa. Liitteet IV,597. s. 1365. - Ks. Maantiet.
28619: -Kuusamon maantiellä. Liitteet IV,584. s.
28620: 1349. - Ks. Maantiet. - n:o 531,. Koiviston y m.: Määrärahan osoit-
28621: tamisesta Peltovuoman-Nunnasen maantien ra-
28622: - n:o 518, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit- kennustöiden loppuunsaattamiseksi. Liitteet
28623: tamisesta Javaruksen-Vuojärven maantien ra- IV,598. s. 1366. - Ks. Maantiet.
28624: kennustöiden jatkamiseksi. Liitteet IV,585. s.
28625: 1350. - Ks. Maantiet. -n:o 532, Pöykön ym.: Määrärahan osoitta-
28626: misesta Utsjoen-Nuorgamin-Rajalan maantien
28627: - n: o 519, P ö y k ö n y m.: Määrärahan osoitta- rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,599.
28628: misesta Tolosenkylän-Lohiuivan maantiesuun- s. 1367. - Ks. Maantiet.
28629: nan tutkimista varten. Liitteet IV,586. s. 1352.
28630: - Ks. Maantiet. - n: o 533, L a h t e Ia n y m.: Määrärahan osoit-
28631: tamisesta Syysjärven-Utsjoen maantien raken-
28632: - n:o 520, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit- nustöiden suorittamiseksi. Liitteet IV,600. s.
28633: tamisesta Posion kunnan Aholan-Mourujärven 1368. - Ks. Maantiet.
28634: -Maaninkavaaran m!l.antien rakennustöiden - n:o 534, Kulovaaran ym.: Määrärahan
28635: jatkamiseksi. Liitteet IV,587. s. 1353. - Ks. osoittamisesta Kemiön saaren ja mantereen vä·
28636: Maantiet. Iisten liikenneyhteyksien parantamiseksi. Liit-
28637: - n:o 521, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit- teet IV,601. s. 1369. - Ks. Liikenne.
28638: tamisesta maantien rakentamiseksi Ylikitka- - n: o 535, R o i n e e n y m.: Määrärahan osoitta-
28639: järven luoteispuolta Posion-Kuusamon maan- misesta ponttoonisillan rakentamiseksi Hirven-
28640: tiestä Kemijärven-Kuusamon maantiehen. Liit- salon saaresta Satavan saareen johtavalle tielle.
28641: teet IV,588. s. 1354. - Ks. Maantiet. Liitteet IV,602. s. 1370. - Ks. Sillat.
28642: - n:o 522, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit- - n: o 536, T u u 1 en y m.: Määrärahan osoittami-
28643: tamisesta maantien rakentamiseksi Rovaniemen sesta Vehkalahden kunnassa Metsäkylän-Ta-
28644: -:-Kemijärven rautatiellä olevan Vian aseman vastilan maantiellä olevan Klemolan sillan
28645: ja Vanttausjärven maantien välille. Liitteet uudelleenrakentamiseksi. Liitteet IV,603. s.
28646: IV,589. s. 1355. - Ks. Maantiet. 1371. - Ks. Sillat.
28647: - n:o 523, Koiviston y m.: Määrärahan osoit- - n:o 537, K e 1 o veden y m.: Määrärahan osoit-
28648: tamisesta Kuhan-Simojärven maantien paran- tamisesta Kirjamoin salmen sillan rakennustöi-
28649: tamiseen Ranuan kunnassa. Liitteet IV,590. den aloittamiseksi Taipalsaaren kunnassa. Liit-
28650: s. 1357. - Ks. Maantiet. teet IV,604. s. 1372. - Ks. Sillat.
28651: - n:o 524, P ö yk ö n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 538, V. Virtasen y m.: Määrärahan
28652: sesta Saarenkylän-Meltauksen maantiesuun- osoittamisesta sillan rakentamiseksi Sitkoinleu-
28653: nan tutkimista varten. Liitteet. IV,591. s. 1358. kaan Puumalan kunnassa. Liitteet IV,605. s.
28654: - Ks. Maantiet. 1373. - Ks. Sillat.
28655: Raha-asia- ja lakialoitteet 1956. 21
28656: - n: o 539, R a p i o n y m.: Korotetun määrärahan - n:o 551, Rytkösen y m.: Määrärahan osoit·
28657: osoittamisesta Salmin sillan rakentamiseksi ja tamisesta Paloisvirran sillan rakentamiseksi.
28658: sen yhteydessä tienparannustöiden aloittami- Liitteet IV,618. s. 1386. - Ks. Sillat.
28659: seksi Ikaalisten ja Hämeenkyrön kunnissa. - n:o 552, Rytingin y m.: Määrärahan osoit-
28660: Liitteet IV,606. s. 1374. - Ks. Sillat. tamisesta sillan rakentamista varten Jokijärven
28661: - n:o 540, Suonpään ym.: Määrärahan osoit· lossipaikalle. Liitteet IV,619. s. 1387. - Ks.
28662: tamisesta avustukseksi Tampereen kaupungille Sillat.
28663: Tammerkosken Ratinan sillan rakentamiseksi. - n:o 553, Rytingin y m.: Määrärahan osoit·
28664: Liitteet IV,607. s. 1375. - Ks. Sillat. tamisesta sillan rakentamista varten Iijoessa
28665: n:o 541, Se p i n y m.: Määrärahan osoittami- olevalle Ervastin lossipaikalle. Liitteet IV,620.
28666: sesta Karjulan sillan-Ruoveden maantieosuu· s. 1388. - Ks. Sillat.
28667: den oikaisemista varten. Liitteet IV,608. s. 1376. - n:o 554, Koiviston y m.: Määrärahan osoit·
28668: - Ks. Maantiet. tamisesta Tornionjoen sillan leventämiseksi ja
28669: - n:o 542, Ahosen ym.: Määrärahan osoitta· vahvistamiseksi. Liitteet IV,621. s. 1389. - Ks.
28670: misesta Melonkosken sillan uudelleen rakenta- Sillat.
28671: miseksi Virtain-Xhtärin maantiellä. Liitteet - n:o 555, Niskalan ym.: Määrärahan osoit·
28672: IV,609. s. 1377. - Ks. Sillat. tamisesta Ylitornion kunnassa olevan Pessa·
28673: - n: o 543, A h o se n y m.: Määrärahan osoitta· 1ompolon maantiesillan rakentamiseen. Liitteet
28674: misesta Suolahden-Koiviston maantien sillan IV,622. s. 1390. - Ks. Sillat.
28675: rakentamiseen. Liitteet IV,610. s. 1378. - Ks. - n:o 556, Koiviston y m.: Määrärahan osoit·
28676: Sillat. tamisesta Ristisalmen sillan rakentamiseksi Po-
28677: sion kunnassa. Liitteet IV,623. s. 1391. - Ks.
28678: - n: o 544, H i 1 t u s e n y m.: Määrärahan osoitta- Sillat.
28679: misesta sillan rakentamiseksi Orivirtaan. Liit-
28680: teet IV,611. s. 1379. - Ks. Sillat. - n:o 557, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit·
28681: tamisesta sillan rakentamiseksi Kemijärven-
28682: - n: o 545, Å s v i k i n y m.: Määrärahan osoitta- Lehtolan-Posion maantiellä olevaan Kaisansal·
28683: misesta Tapanin sillan rakentamiseksi Isojoen meen ja Lantunginsalmeen. Liitteet IV,624. s.
28684: kunnassa. Liitteet IV,612. s. 1380. - Ks. Sillat. 1392. - Ks. Sillat.
28685: - n: o 546, T i i t u n: Määrärahan osoittamisesta - n:o 558, Friman i n y m.: Määrärahan osoit-
28686: Alahärmän kirkonkylässä olevan Pirin sillan tamisesta Salmen sillan rakennustöiden aloitta·
28687: rakennustöiden alullepanoa varten. Liitteet miseksi Kittilän kirkonkylässä. Liitteet IV,625.
28688: IV,613. s. 1381. - Ks. Sillat. s. 1393. - Ks. Sillat.
28689: - n:o 547, Hu 1 t i n y m.: Määrärahan osoittami· - n: o 559, E. K i 1 v e n y m.: Määrärahan osoit·
28690: sesta Kivisalmen siltarakennustöiden aloittami· tamisesta Peliinkosken perkaamiseen. Liitteet
28691: seksi. Liitteet IV,614. s. 1382. - Ks. Sillat. IV,626. s. 1394. - Ks. Perkaustyöt.
28692: - n:o 560, Tainio n y m.: Määrärahan osoitta-
28693: - n:o 548, Vennamon y m.: Määrärahan osoit·
28694: tamisesta sillan rakentamiseksi Kivisalmen los- misesta Simon kunnassa olevan Viantiejoen per-
28695: kaustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,627. s.
28696: sin paikalle. Liitteet IV,615. s. 1383. - Ks.
28697: 1395. - Ks. Perkaustyöt.
28698: Sillat.
28699: - n:o 561, A. Kinnusen y m.: Määrärahan
28700: - n:o 549, Ahosen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kanavan rakentamista varten
28701: osoittamisesta Viitasaaren pitäjässä sijaitsevan Siikajoelta Fasonjärven kautta Niemelän lah-
28702: Hännilänsalmen sillan rakentamista varten. teen. Liitteet IV,628. s. 1396. - Ks. Kanavat.
28703: Liitteet IV,616. s. 1384. - Ks. Sillat.
28704: - n:o 562, A. Kinnusen ym.: Korotetun mää·
28705: - n:o 550, Niirasen y m.: Määrärahan osoit- rärahan osoittamisesta avustuksiksi maaviljeli-
28706: tamisesta Lylykosken maantiesillan rakenta· jäin uudisraivauksiin, vetoviemäreiden kaivuun
28707: mista varten Koitajoen yli. Liitteet IV,617. s. sekä maan- ja metsänparannustöihin. Liitteet
28708: 1385. - Ks. Sillat. IV,629. s. 1397. - Ks. Uudisraivaus.
28709:
28710:
28711:
28712:
28713: LAKIALOITIEET.
28714: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
28715: (N:o 1-66 Liitteiden A-osassa.) - n:o 68, M. Leskisen y m.: Ehdotus laiksi
28716: maatalouden kannattavuuden turvaamisesta. Liit-
28717: - n:o 67, Vennamon ym.: Ehdotus laiksi työn· teet IX,103. s. 1417. - Ks. Maatalous.
28718: seisausten vahingollisten seuraamustan rajoitta- - n: o 69, H a u t a 1 a n y m.: Ehdotus laiksi maa-
28719: misesta. Liitteet X,22. s. 1431. - Ks. Työnsei· taloustulon vakaannuttamisesta. Liitteet IX,104.
28720: saukset. s. 1420. - Ks. Maatalous.
28721: 22 Lakialoitteet 1956.
28722:
28723:
28724: - n: o 70, K y t ä n y m.: Ehdotus Porkkalan palau- - n: o 75, Saikun y m.: Ehdotus laiksi tulo- ja
28725: tuslaiksi. Liitteet 1,8. s. 1401. - Ks. Porkkala. omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
28726: Liitteet IV,632. s. 1412. - Ks. Tulo- ja omai-
28727: - n:o 71, Seppä 1 ä n y m.: Ehdotukset laeiksi suusvero.
28728: valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta
28729: - n: o 76, T o r v en y m.: Ehdotus työn välitys-
28730: annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,630. s.
28731: laiksi. Liitteet X,24. s. 1435. - Ks. Työnväli-
28732: 1405. - Ks. Virkamiehet.
28733: tys.
28734: - n: o 72, R y h d ä n y. m.: Ehdotus laiksi maatalous- - n: o 77, Roine en y m.: Ehdotus työllisyys-
28735: neuvontaa varten myönnettyjen valtion avustus- laiksi. Liitteet X,25. s. 1439. - Ks. Työllisyys-
28736: ten käytön perusteista. Liitteet IX,105. s. 1422. laki.
28737: - Ks. Maatalousneuvonta.
28738: - n:o 78, Högströmin ym.: Ehdotus laiksi
28739: Porkkalan alueen maataloudellisen jälleenraken-
28740: - n:o 73, Ikosen ym.: Ehdotus laiksi kansan-
28741: tamistyön tukemisesta valtion varoilla. Liitteet
28742: eläkelain muuttamisesta. Liitteet X,23. s. 1433.
28743: IX,106. s. 1427 ja 1428. - Ks. Porkkala.
28744: - Ks. Kansaneläkelaki.
28745: - n: o 79, Suomisen: Ehdotus laiksi asuinraken-
28746: - n:o 74, Koiviston y m.: Ehdotus laiksi tulo- nusten tuotantoon käytettyjen rakennustarvikkei-
28747: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. den hintaan sisältyneen liikevaihtoveron palaut-
28748: Liitteet IV,631. s. 1410. - Ks. Tulo- ja omai- tamisesta. Liitteet IV,633. s. 1414. - Ks. Liike-
28749: suusvero. vaihtovero.
28750: ASIALUETTELO
28751:
28752:
28753:
28754:
28755: E 1/57
28756: Asialuettelo
28757: A. - Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al. n:o 257 maa.-
28758: rärahan osoittamisesta keskusammattikoulujen
28759: AhlDlan: - Ks. Maamieskoulut. virkojen ja toimien muuttamiseksi peruspalk·
28760: kaisiksi. Liitteet IV,324. s. 1051. L. Vv:aan.
28761: Aistivialliset: Ed. Flinckin ym. rah.al. n:o 286 -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 258 määrärahan
28762: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kalus- osoittamisesta eräiden toimien perustamiseksi
28763: ton ja hoitovälineistön hankkimiseksi sokeain Lapin keskusammattikouluun. Liitteet IV,325.
28764: hieroma- ja fysikaalisiin laitokSiin. Liitteet s. 1053. L. Vv:aan.
28765: IV,353. s. 1088. L. Vv:aan. - Ed. Kauhasen ym. rah.al. n:o 259 määrärahan
28766: - Ks. Ammattikoulut. Audiologikoulutus. osoittamisesta Pohjois-Karjalan keskusammatti-
28767: koulun oppilasasuntolan rakentamista varten.
28768: Ajoa: - Ks. Merenkulkuhallitus. Satamat. Liitteet IV,326. s. 1054. L. Vv:aan.
28769: - Ed. Seppälän ym. rah.al. n: o 261 määrärahan
28770: Ala.hirmi: - Ks. Sillat. osoittamisesta ammattikoulujen opettajain val-
28771: mistusta varten. Liitteet IV,328. s. 1056. L.
28772: Alasjärvi: - Ks. Kuivatustyöt. Vv:aan.
28773: - Ed. E. Ryömän ym. rah.al. n: o 262 määrä-
28774: Alatornio: - Ks. Emäntäkoulut. rahan osoittamisesta Hämeenlinnaan perustet-
28775: tavaa ammattikoulujen opettajaopistoa varten.
28776: AlkoholiWke: - Ks. Virkamiehet. Liitteet IV,329. s. 1059. L. Vv:aan.
28777: -Ed. Hiltusen ym. rah.al. n:o 282 määrärahan
28778: Aloitepalkkiot: - Ks. Puolustuslaitos; osoittamisesta Kultatähkän Kiipulasäätiölle am-
28779: mattikoulurakennusten rakennusavustukseksi.
28780: Aluesa.iraala.t: - Ks. Sairaalat. Liitteet IV,349. s. 1081. L. Vv:aan.
28781: - Ed. Hiltusen ym. rah.al. n:o 283 määrärahan
28782: AlukSet: - Ks. Työväensuojelu. osoittamisesta Kultatähkän Kiipulasäätiölle
28783: avustukseksi oppilasasuntoJoiden rakentamista
28784: Ammatilliset jatkokoulut: - Ks. Kansakoulut. varten. Liitteet IV,350. s. 1082. L. Vv:aan.
28785: - Ed. Aition ym. rah.al. n:o 383 korotetun mää-
28786: Amma.ttia.ineet: - Ks. Ammattikoulut. rärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi !ai-
28787: noiksi ammatillisten oppilaitosten uudisraken-
28788: Amm.attikalastajat: - Ks. Kalastus. nuksia varten. Liitteet IV,450. s. 1197. L.
28789: Vv:aan.
28790: Amm.attikasvatus: Ed. Heikuran ym. rah.al. n:o - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 384 korotetun
28791: 260 korotetun määrärahan osoittamisesta ope- määrärahan osoittamisesta lainojen myöntämi-
28792: tusohjelmien laatimiseksi ammattikasvatuksen seksi ammatillisten oppilaitosten uudisraken-
28793: järjestämistä varten. Liitteet IV,327. s. 1055. nuksia varten. Liitteet IV,451. s. 1198. L.
28794: L. Vv:aan. Vv:aan.
28795: - Ed. Vennamon ym. rah.al. n: o 263 määrärahan - Ed. Aition ym. rah.al. n:o 454 määrärahan
28796: osoittamisesta avustuksiksi ammattikoulutuksen osoittamisesta kuuromykkäin ammattikoulun
28797: järjestämistä varten maaseudulle. Liitteet IV,330. rakentamisen aloittamiseen. Liitteet IV,521. s.
28798: s. 1060. L. Vv:aan. 1276. L. Vv:aan.
28799: - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 462 määrä-
28800: Amma.ttikirjallisuus: - Ks. Teknilliset koulut. rahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan suo-
28801: menkielisen keskusammattikoulun rakennustöi-
28802: Ammattikoulut: Ed. Raunion ym. rah.al. n:o 255 den aloittamiseksi Seinäjoella. Liitteet IV,529.
28803: määrärahan osoittamisesta. keskusammattikoulu- s. 1289. L. Vv:aan.
28804: jen ammattiaineiden opettajien ja ammattityön· -Ed. Peltosen ym. rah.al. n:o 463 määrärahan
28805: opettajien palkkojen korottamista varten. Liit- osoittamisesta Keski-Suomen keskusammattikou-
28806: teet IV,322. s. 1048. L. Vv:aan. lun kurssityöpajojen rakennustöiden aloittami-
28807: - Ed. Turusen ym. rah.al. n: o 256 määrärahan seksi Jyväskylän kaupungissa. Liitteet IV,530.
28808: osoittamisesta päätoimisten kerho-ohjaajien paik- s. 1290. L. Vv:aan.
28809: kaamista ja tarvittavien kerhotyövälineiden - Ed. Turusen ym. rah.al. n:o 464 määrärahan
28810: hankkimista. varten valtion keskusammattikou- osoittamisesta. Pohjois-Karjalan keskusammatti-
28811: luihin. Liitteet IV,323. s. 1050. L. Vv:aan. koulun uuden työpajarakennuksen rakennustöi-
28812: 4 Asialuettelo 1956.
28813:
28814: den suunnittelemiseksi ja aloittamiseksi Joen- asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,442.
28815: suun kaupungissa. Liitteet IV,531. s. 1291. L. s. 1186. L. Vv:aan.
28816: Vv:aan. -Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 376 korotetun
28817: - Ed. Erkkilän ym.. rah.al. n:o 465 määrärahan määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi
28818: osoittamisesta keskusammattikoulun aikaansaa- maaseudun asunto-olojen parantamiseen. Liit-
28819: mista varten Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaaksot teet IV,443. s. 1187. L. Vv:aan.
28820: käsittävälle alueelle. Liitteet IV,532. s. 1292. - Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n: o 404 määrä-
28821: L. Vv:aan. rahan osoittamisesta !ainoiksi posti- ja lennä-
28822: - Ed. Turkan ym. rah.al. n: o 466 määrärahan tinlaitoksen henkilökunnalle perustettavia asunto-
28823: osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan keskusam- osakeyhtiöitä varten. Liitteet IV,471. s. 1219.
28824: mattikoulun oppilasruokalan, opetuskeittiöt ja L. Vv:aan.
28825: voimistelusalin käsittävän rakennuksen raken· - Ed. Roineen ym.. rah.al. n: o 409 määrärahan
28826: nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,533. osoittamisesta lainojen antamiseksi kunnille
28827: s. 1294. L. V v: aan . täyskunnallisten vuokra-asuntojen rakentamista
28828: ...:.. Ed. Partasen ym; rah.al. n: o 467 määrärahan varten. Liitteet IV,476. s. 1224. L. Vv:aan.
28829: osoittamisesta Kainuun keskusammattikoulun - Ks. Invaliidit. Liikevaihtovero. Lääkärit. Posti-
28830: perustamiskustannuksiin. Liitteet IV,534. s. laitos. Rakennustoiminta. Sairaalat.
28831: 1295. L. Vv:aan.
28832: - Ks. Ammattioppilaitokset. ASuntola.nhoitaja.t: - Ks. Seminaarit.
28833: Ammattikoulutus: - Ks. Metsätyöväki.
28834: Asunto-osakeyhtiöt: - Ks. Asunnot.
28835: Amma.ttikurssit: Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o
28836: 168 määrärahan osoittamisesta lainaksi maa- Asutus: Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 418 koro-
28837: seutuammattien kurssikeskuksen rakentamiseksi tetun määrärahan osoittamisesta kuntien sisar-
28838: Haukiputaalle. Liitteet IV,235. s. 950. L. osuuslainoitukseen ja vapaaehtoiseen maanos-
28839: Vv:aan. toon. Liitteet IV,485. s. 1234. L. Vv:aan.
28840: - Ks. Asutustilat. Maanhankinta.
28841: Ammattiopetus: - Ks. Elokuvat.
28842: Asutustiet: Ed. Ryhdän ym. rah.al. n: o 199 koro-
28843: Amma.ttiopinnot: Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o tetun määrärahan osoittamisesta rappiolla ole-
28844: 280 korotetun määrärahan osoittamisesta vähä- vien asutusteiden peruskorjauksiin. Liitteet
28845: varaisten ammattiopintoavustuksia varten. Liit- IV,266. s. 987. L. Vv:aan.
28846: teet IV,347. s. 1078. L. Vv:aan.
28847: - Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 390 korotetun
28848: määrärahan osoittamisesta vähävaraisten am- A.sutustila.t: Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 195
28849: mattiopintolainoja varten. Liitteet IV,457. s. korotetun määrärahan osoittamisesta tie- ja
28850: 1204. L. Vv:aan. kuivatustöiden suorittamiseksi vuoden 1936 ja.
28851: muun aikaisemman asutuslainsäädännön sekä
28852: Amma.ttioppila.itokSet: Ed. Aition ym. rah.al. n:o pika-asutuslain mukaisilla tiloilla. Liitteet
28853: 271 korotetun määrärahan osoittamisesta avus- IV,262. s. 982. L. Vv:aan.
28854: tuksiksi kunnallisilla ja yksityisille teknilli- - Ed. Pusan ym. rah.al. n: o 200 määrärahan
28855: sille, ammatti- ja kauppaoppilaitoksille niiden osoittamisesta asutustiloilla suoritettava& eri-
28856: omia rakennuksia varten. Liitteet IV,338. s. koisneuvonta.a. varten. Liitteet IV,267. s. 988.
28857: 1068. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
28858: - Ed. Sävelän ym.. rah.al. n: o 272 korotetun - Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 374 korotetun
28859: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi yksi- määrärahan osoittamisesta rakennus- ja raivaus-
28860: tyisille teknillisille, ammatti- ja kauppaoppi- töiden suorittamiseen asutustiloilla.. Liitteet
28861: laitoksille niiden omia rakennuksia varten. IV,441. s. 1185. L. V v: aan.
28862: Liitteet IV,339. s. 1069. L. Vv:aan. - Ks. Ma.a.nha.nkinta. Siemenet.
28863: - Ks. Ammattikoulut.
28864: Audiologikoulutus: Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o
28865: Amma.ttityö: - Ks. Ammattikoulut. 287 määrärahan osoittamisesta. Pohjoismaiden
28866: a.udiologijatkokoulutuskurssien järjestämiseksi
28867: Anjala: - Ks. Emäntäkoulut. Suomessa vuonna. 1958. Liitteet IV,354. s.
28868: 1089. L. Vv:aa.n.
28869: Apuhoitaja.t: - Ks. Sairaanhoitajat.
28870: AuskultoilJI.inen: - Ks. Oppikoulut.
28871: Asemakaava.: - Ks. Pakkolunastus.
28872: Autiotuvat: Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 303 maa-
28873: Asemat: - Ks. Rautatiet. Sillat. rärahan osoittamisesta. valtion omistamien au-
28874: Asunnot: Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 194 koro- tiotupien kunnossapitämiseksi. Liitteet IV,370.
28875: tetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi s. 1106. L. Vv:aa.n.
28876: maaseudun asunto-olojen parantamiseen. Liit-
28877: teet IV,261. s. 981. L. Vv:aan. A11tot: - Ks. Postilaitos.
28878: ~ Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 375 korotetun
28879: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun Autovarikot: - Ks.· Postilaitos.
28880: Asialuettelo 1956. 5
28881:
28882: B. Ensi Kodit: Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n:o
28883: 391 korotetun määrärahan osoittamisesta avus·
28884: Brahelinna: - Ks. Emäntäkoulut. tuslainoiksi Ensi Kodeille. Liitteet IV,458.
28885: s. 1205. L. Vv:aan.
28886: Erikoisneuvonta: - Ks. Asutustilat.
28887: E.
28888: Erik:Bgärd: - Ks. Maatalouskoulut.
28889: Bkllekutiivinen kenttl!.työ: - Ks. Poliisi.
28890: Ervasti: - Ks. Sillat.
28891: Elokuvat: Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n:o 145
28892: määrärahan osoittamisesta valtion opetuselo· Espoo: - Ks. Perkaustyöt.
28893: kuvatoimikunnan tilapäisen työvoiman palkkaa·
28894: miseen.- Liitteet IV,212. s. 922. L. Vv:aan. Eteli!.-Pohjanmaa: - Ks. Ammattikoulut. Karjan·
28895: - Ed. Aition ym. rah.al. n:o 270 määrärahan hoitokoulut. Maatalous. Sähkö.
28896: osoittamisesta ammattiopetuksen tarpeisiin so·
28897: veltuvien opetuselokuvien hankkimista varten. Evijärvi: - Ks. Perkaustyöt.
28898: Liitteet IV,337. s. 1067. L. Vv:aan.
28899: - Ks. Puolustuslaitos.
28900: Ell!.inll!.ll.ketieteellinen korkeakoulu: Ed. Lepistön F.
28901: ym. rah.al. n:o 456 määrärahan osoittamisesta
28902: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun rakennus· Fysikaaliset laitokset: - Ks. Aistivialliset.
28903: työtä varten. Liitteet IV,523. s. 1279. L.
28904: Vv:aan.
28905: Ellf.in]liJI.kl!.rit: Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 208 G.
28906: määrärahan osoittamisesta eläinlääkärien sai· Geologinen tutkimus: - Ks. Malmin etsintä.
28907: rasmatkoista aiheutuvien kustannusten osittai-
28908: seksi korvaamiseksi valtion varoista. Liitteet
28909: IV,275. s. 997. L. Vv:aan.
28910: H.
28911: Elll.kkeet: Ed. A. Salmisen ym. rah.al. n:o 317
28912: korotetun määrärahan osoittamisesta taiteilija· Halla: - Ks. Siemenet.
28913: ja sanomalehtimieseläkkeiden järjestelyä var·
28914: ten. Liitteet IV,384. s. 1123. L. Vv:aan. Hallila: - Ks. Perkaustyöt.
28915: Eml!.ntl!.koulut: Ed. Lahden ym. rah.al. n:o 154 Harjoittelun Keskustoimisto: Ed. Wiherheimon ym.
28916: määrärahan osoittamisesta Anjalaan perustetta· rah.al. n:o 276 määrärahan osoittamisesta Har·
28917: vaa Kymenlaakson emäntäkoulua varten. Liit· joittelun Keskustoimiston (HAKTOn) toimin·
28918: teet IV,221. s. 931. L. Vv:aan. nan jatkamiseksi ja laajentamiseksi koskemaan
28919: - Ed. NiskaJan ym. rah.al. n: o 156 määrärahan myös pyrkivien esiharjoittelua. Liitteet IV,343.
28920: osoittamisesta emäntäkoulun perustamiseksi s. 1073. L. Vv:aan.
28921: Alatornion kuntaan. Liitteet IV,223. s. 933.
28922: L. Vv:aan. B:arjoitusaineet: - Ks. Oppikoulut.
28923: - Ed. Halisen ym. rah.al. n: o 421 määrärahan '
28924: osoittamisesta Brahelinnan emäntäkoulun koti· Haudat: Ed. Miikin ym. rah.al. n:o 148 maara·
28925: eläin- ja talousrakennusta varten. Liitteet rahan osoittamisesta Luumäen pitäjän Kan·
28926: IV,488. s. 1239. L. Vv: aan. kaan hautausmaalla sijaitsevan sankarihauta·
28927: - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 422 määrä· alueen kunnostamiseen. Liitteet IV,215. s.
28928: rahan osoittamisesta koulutalon rakentamiseksi 925. L. Vv:aan.
28929: Korsholman emäntäkoululle. Liitteet IV,489. - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 149 määrä·
28930: s. 1240 ja 1241. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta vuonna 1918 punaisten
28931: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 423 määrärahan puolella henkensä menettäneiden hautojen kun·
28932: osoittamisesta Kemijärven emäntäkoulun na- nostamiseksi. Liitteet IV,216. s. 926. L.
28933: vetta- ja talousrakennuksen sekä kasvihuoneen Vv:aan.
28934: ja opettajien asuntorakennuksen rakentami·
28935: seksi. Liitteet IV,490. s. 1242. L. Vv:aan. Haukipudas: - Ks. Ammattikurssit.
28936: - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. ,n:o 461 mää-
28937: rärahan osoittamisesta emäntäkoulun rakenta· Hausjärvi: - Ks. Maatalouskoulut.
28938: miseksi Inarin kunnan Ivalon kylään. Liitteet
28939: IV,528. s. 1288. L. Vv:aan. Reini!.: - Ks. Laidun.
28940: - Ks. Kotitalouskoulut.
28941: Helsinki: - Ks. Hovioikeudet. Invaliidit. Käsi-
28942: Ennakkoperintl!.: Ed. Hiltusen rah.al. n:o 94 mää- työ. Majakat. Sa.iraalat.
28943: rärahan osoittamisesta eräiden ennakontarkasta·
28944: jan tilapäisten toimien muuttamiseksi ylimää· llieromalaitokset: - Ks. Aistivialliset.
28945: räisiksi toimiksi. Liitteet IV,161. s. 856. L.
28946: Vv:aan. lliihtovll.lineet: - Ks. Puolustuslaitos.
28947: 6 Asialuettelo 1956.
28948:
28949: Hinnat: - Ks. Liikevaihtovero. Polttoaineet. Re- Inventointi: - Ks. Maantutkimus.
28950: hut. Siemenet.
28951: Isojoki: - Ks. Sillat.
28952: Hirvensalo: - Ks. Sillat.
28953: Isokyrö: - Ks. Oppikoulut.
28954: llovioikendet: Ed. Aittoniemen ym. rah.al. n:o 53
28955: määrärahan osoittamisesta Vaasan hovioikeu- Isäntll.opiato: - Ks. Maamieskoulut.
28956: den lakkautettavakai ehdotetun neljännen jaos·
28957: ton pysyttämistä varten. Liitteet IV,120. s. Itä-Suomi: - Ks. Meijerit.
28958: 806. L. V v: aan.
28959: - Ed. Hetemäen ym. rah.al. n:o 54 määrärahan Ivalo: - Ks. Emäntäkoulut. Puunjalostusteolli·
28960: osoittamisesta Helsingin hovioikeuden ylimää- suus.
28961: räisen seitsemännen jaoston perustamista var-
28962: ten. Liitteet IV,121. s. 808. L. Vv:aan.
28963: J.
28964: Humanistiset tieteet: - Ks. Yliopisto.
28965: Ja.akkima: - Ks. Kansanopistot.
28966: lluoltotoiminta: Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 296
28967: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi eräille Jalasjärvi: - Ks. Sähkölaitokset.
28968: kunnille huoltomenojen tasoittamiseen. Lii t-
28969: teet IV,363. s. 1098. L. Vv:aan. Jatkokoulut: - Ks. Kansakoulut.
28970: - Ks. Invaliidit.
28971: Joensuu: - Ks. Ammattikoulut. Poliisi.
28972: lluoneenra.kennustyöt: - Ks. Rakennushallitus.
28973: Jokijä.rvi: - Ks. Sillat.
28974: lluonokuuloiaet: - Ks. Audiologikoulutus.
28975: Junamiehet: - Ks. Rautatieläiset.
28976: llyvink:ll.ä: - Ks. Sillat.
28977: Junanlähettll.jä.t: - Ks. Rautatieläiset.
28978: llli.meenharju: - Ks. Loma.
28979: Juomavesi: - Ks. Kaivot.
28980: llli.meenkyrö: - Ks. Sillat.
28981: Jurva: - Ks. Kotiteollisuuskoulut.
28982: llli.meenlinna: - Ks. Ammattikoulut. Meijerikou-
28983: lut. Oppikoulut. Sairaalat. Jyvll.skylä.: - Ks. Ammattikoulut. Oppikoulut. Pos-
28984: tilaitos.
28985: lill.nnilä.nsalmi: - Ks. Sillat.
28986: Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu: Ed. He-
28987: temäen ym. rah.al. n:o 122 määrärahan osoit-
28988: tamisesta uusien virkojen perustamiseksi Jy-
28989: 1. väskylän kasvatusopilliseen korkeakouluun op-
28990: pikoulunopettajien valmistamiseen ryhtymistä
28991: njoki: - Ks. Sillat. varten. Liitteet IV,l89. s. 895. L. Vv:aan.
28992: Ika.alinen: - Ks. Sillat. Jälleenrakennus: - Ks. Kansakoulut. Porkkala.
28993: Rakennustoiminta.
28994: IlDia.ilu: - Ks. Lentoliikenne.
28995: Inari: - Ks. Emäntäkoulut. Kotitalouskoulut. Järvenlaskut: Ed. Pusan rah.al. n:o 470 korote-
28996: Puunjalostusteollisuus. tun määrärahan osoittamisesta vesistöjen laske-
28997: mista varten. Liitteet IV,537. s. 1300. L.
28998: Insuliini: - Ks. Sairaanhoito. Vv:aan.
28999: Invaliidiall.ll.tiö: - Ks. Sairaalat. Järvenpää: - Ks. Oppikoulut. Työkeskukset.
29000: Invaliidit: Ed. österholmin ym. rah.al. n:o 284 Jä.ä.dyttli.möt: - Ks. Kalatalous.
29001: määrärahan osoittamisesta piirustusten hankki-
29002: mista ja muita valmistavia töitä varten työ·
29003: kodin ja asuntolan rakentamiseksi polioinvali-
29004: deille Helsinkiin. Liitteet IV,351. s. 1083 ja K.
29005: 1085. L. Vv:aan.
29006: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n: o 299 määrä- Kaakkois-Suomi: - Ks. Kalanviljelyslaitokset.
29007: rahan osoittamisesta avustukseksi kunnille si·
29008: viili-invaliidien huollosta johtuviin kustannuk- Ka.atumatautiaet: Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n:o
29009: siin. Liitteet IV,366. s. 1102. L. Vv:aan. 74 määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja
29010: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n: o 301 määrä- avustuslainaksi Kaatumatautisten Hoitoyhdis-
29011: rahan osoittamisesta korvausten maksamiseen tys r.y:lle Kortejoen miestenparantolan laajen-
29012: takautuvaati kansalaissodan punaisilla invalii- nustyötä varten. Liitteet IV,141. s. 833. L.
29013: deille. Liitteet IV,368. s. 1104. L. Vv:aan. Vv:aan.
29014: Asialuettelo 1956. 7
29015:
29016: Kainuu: ~ Ks. Ammattikoulut. Meijerit. - Ed. Aition ym. rah.al. n:o 127 määrärahan
29017: osoittamisesta avustuksiksi kaupunkikunnille
29018: Ks. Sillat. kansakoulujen rakentamista varten. Liitteet
29019: IV,194. s. 901. L. Vv:aan.
29020: Kaivot: Ed. Torven ym. rah.al. n: o 187 maara- - Ed. Rankilan ym. rah.al. n:o 128 määriirahan
29021: rahan osoittamisesta avustuksiksi vähävarai- osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi kansa-
29022: silla perheille ja pienviljelijätalouksille tervey- kouluun kuuluvien keskikoulujen ja ammatillis·
29023: delliset vaatimukset täyttävien kaivojen raken- ten jatkokoulujen perustamista varten. Liitteet
29024: tamiseksi. Liitteet IV,254. s. 973. L. Vv:aan. IV,195. s. 902. L. Vv:aan.
29025: - Ks. Vesijohdot. - Ed. Högströmin ym. rah.al. n: o 131 määrä-
29026: rahan osoittamisesta Porkkalan alueen kansa-
29027: Xalajoki: - Ks. Ammattikoulut. Laivaliikenne. koulujen jälleenrakentamista varten. Liitteet
29028: IV,198. s. 905 ja 906. L. Vv:aan.
29029: Xalanpyydykset: - Ks. Kalastus. - Ed. Tainion ym. rah.al. n: o 392 määrärahan
29030: osoittamisesta työllisyyslainaksi Kemin kau-
29031: XaJ.anviljelyslaitokset: Ed. Sinkkosen ym. rah.al. pungille Syväkankaan kansakoulun rakennus-
29032: n:o 173 määrärahan osoittamisesta avustuk- töiden rahoituksen helpottamiseksi. Liitteet
29033: seksi Länsi-Karjalan Maanviljelysseuralle ka- IV,459. s. 1206. L. Vv:aan.
29034: lanviljelyslaitoksen perustamiseksi Kaakkois- - Ks. Oppikoulut.
29035: Suomeen. Liitteet IV,240. s. 957. L. Vv:aan.
29036: KalastuS: Ed. österholmin ym. rah.al. n:o 172 ko- Kansalaissota: - Ks. Invaliidit. Korvaus.
29037: rotetun määrärahan osoittamisesta ammattika-
29038: lastajille kalanpyydysten hankkimiseksi myön- Kansaneläkelaki: Ed. Ikosen ym. lak.al. n:o 73
29039: nettävien lainojen korkoeron suorittamiseen. laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet
29040: Liitteet IV,239. s. 955 ja 956. L. Vv:aan. X,23. s. 1433. L. Työv:aan 1091.
29041:
29042: Xalastustilat: Ed. Kähösen ym. rah.al. n:o 196 Kansanopistot: Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 132
29043: määrärahan osoittamisesta Pyhtään kuntaan määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
29044: maanhankintalain nojalla perustettujen kalas- seksi Kruunupyyn kansanopiston muutos- ja
29045: tustilojen omistajille kalastusvesien rajojen lisärakennusta varten Kruunupyyn kunnassa.
29046: epämääräisyydestä johtuvien vahinkojen kor- Liitteet IV,199. s. 907 ja 908. L. Vv:aan.
29047: vaamiseksi. Liitteet IV,263. s. 983. L. Vv:aan. - Ed. Lindblomin ym. rah.al. n:o 133 määrä-
29048: rahan osoittamisesta rakennusavustukseksi ja
29049: Kalatalous: Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 378 -lainaksi Pohjolan Opistolle. Liitteet IV,200.
29050: korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi s. 909. L. Vv:aan.
29051: kalatalouden kohottamiseksi. Liitteet IV,445. - Ed. H. Miettusen ym. rah.al. n: o 134 koro-
29052: s. 1189 ja 1190. L. Vv:aan. tetun määrärahan osoittamisesta Pohjoismaiden
29053: - Ed. Wickmanin ym. rah.al. n: o 379 korotetun kansanopistojen oppilaille myönnettäviä apura-
29054: määrärahan osoittamisesta }ainoiksi kalanjää- hoja varten. Liitteet IV,201. s. 910. L.
29055: dyttämöjen rahoittamiseen. Liitteet IV,446. s. Vv:aan.
29056: 1191 ja 1192. L. Vv:aan. - Ed. Teirin ym. rah.al. n:o 142 korotetun mää-
29057: rärahan osoittamisesta yhteispohjoismaisten
29058: Kanavat: Ed. Mannisen ym. rah.al. n:o 364 maa- opistojen avustamiseen. Liitteet IV,209. s.
29059: rärahan osoittamisesta uittokanavan rakenta- 918 ja 919. L. Vv: aan.
29060: miseksi Varkauden kauppalassa olevan laiva- - Ed. H. Miettusen ym. rah.al. n: o 146 määrä-
29061: kanavan viereen. Liitteet IV,431. s. 1174. L. rahan osoittamisesta eräille ulkomaisille kan-
29062: Vv:aan. sanopistokursseille osallistuvien avustamista
29063: - Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n: o 561 määrä- varten. Liitteet IV,213. s. 923. L. Vv:aan.
29064: rahan osoittamisesta kanavan rakentamista -Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 393 määrä-
29065: varten Siikajoelta Fasonjärven kautta Nieme- rahan osoittamisesta lainaksi Tuusulan kansan-
29066: län lahteen. Liitteet IV,628. s. 1396. L. opiston opettaja- ja oppilasasuntojen sekä
29067: Vv:aan. uuden pajan, konehallin ja käsityöhuoneyhdis-
29068: telmiin rakentamista varten. Liitteet IV,460.
29069: Kansakoulut: Ed. Järven ym. rah.al. n: o 123 s. 1207. L. Vv:aan.
29070: määrärahan osoittamisesta a=atillisen päivä- - Ed. Pakkasen ym. rah.al. n: o 394 määrärahan
29071: jatkokoulun käytännöllisten aineiden opetta- osoittamisesta lainaksi Oriveden Opiston uudis-
29072: Jam valmistamista varten. Liitteet IV,190. rakennusvaiheen loppuun saattamiseksi. Liit-
29073: s. 896. L. Vv:aan. teet IV,461. s. 1208. L. Vv:aan.
29074: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 125 korotetun - Ed. Miikin ym. rah.al. n: o 395 määrärahan
29075: määrärahan osoittamisesta maalais- ja kauppa- osoittamisesta lainaksi Jaakkiman kristillisen
29076: lakansakoulujen rakennusapuihin. Liitteet IV,192. kansanopiston kannatusyhdistykselle opiston ly-
29077: s. 899. L. Vv:aan. hytaikaisten lainojen suorittamiseksi. Liitteet
29078: -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 126 määrärahan IV,462. s. 1209. L. Vv:aan.
29079: osoittamisesta avustuksiksi Pohjois- ja Itä- - Ed. Hautalan ym. rah.al. n: o 396 määrärahan
29080: Suomen vähävaraisilla kunnille kansakoulujen osoittamisesta Raudaskylän kristilliselle opis-
29081: rakentamisesta aiheutuneiden kulujen korvaa- tolle myönnettävää lainaa varten. Liitteet
29082: miseksi. Liitteet IV,193. s. 900. L. Vv:aan. IV,463. s. 1210. L. Vv:aan.
29083: 8 Asialuettelo 1956.
29084:
29085: Xansanrunous: - Ks. Suomalaisen Kirjallisuuden Kerhotoiminta.: - Ks. Ammattikoulut. :Maatalous-
29086: Seura. kerhotoiminta.
29087:
29088: Kanslistit: - Ks. Poliisi. Kersantit: - Ks. Puolustuslaitos.
29089: Karhut: - Ks. Korvaus. Poronhoito. K.eskiltoulut: - Ks. Kansakoulut. Oppikoulut.
29090: Karjaa: - Ks. Oppikoulut. Puutarhat. Keski-Pohjamna.a: - Ks. Malminetsintä. Sairaa-
29091: lat. Tie- ja vesirakennuspiirit.
29092: Karjala: - Ks. Kalanviljelyslaitokset.
29093: Karja.nhoitokoulut: Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o Keski-Suomi: - Ks. Läänijako. Sairaanhoitajat.
29094: 458 määrärahan osoittamisesta Mikkelin tieto-
29095: puoliselle karjanhoitokoululle Vättilänrannan ti- Keskusamma.ttikoulut: - Ks. Ammattikoulut.
29096: lalle rakennettava& koulurakennusta varten.
29097: Liitteet IV,525. s. 1281. L. Vv:aan. Keskusmetsäseura Tapio: Ed. Hautalan ym. rah.al.
29098: -Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 459 määrärahan n:o 201 määrärahan osoittamisesta oman toi-
29099: osoittamisesta karjatalouskoulun rakentamiseksi mistohuoneiston hankkimista varten Keskus-
29100: Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV,526. s. 1283. L. metsäseura Tapiolle. Liitteet IV,268. s. 989.
29101: Vv:aan. L. Vv:aan.
29102: Karja.talous: - Ks. Karjanhoitokoulut. Keskussaira.ala.t: - Ks. Sairaalat.
29103: Kartoitta.jat: - Ks. Maanmittaus. Keskussotilassaira.ala.t: - Ks. Sairaalat.
29104: Karvia: - Ks. Lentokentät. Kestopäällystä.minen: - Ks. Lentokentät.
29105: Kassa.erehdySra.hat: - Ks. Postilaitos.
29106: Kesävirkistys: - Ks. Lapset.
29107: Kato: - Ks. Siemenet.
29108: Kesäyliopisto: - Ks. Yliopisto.
29109: Kauhajoki: - Ks. Sähkölaitokset.
29110: Kevä.tvilja: - Ks. Siemenet.
29111: Kauppa.- ja teoll1suusministeriö: Ed. L. Mattilan
29112: rah.al. n:o 248 mii.ärärahan osoittamisesta uuden Kiipulasää.tiö: - Ks. Ammattikoulut. Kauppakou-
29113: toimistosihteerin viran perustamiseksi kauppa- lut.
29114: ja teollisuusministeriöön. Liitteet IV,315. s.
29115: 1941. L. Vv:aan.
29116: - Ks. Opintomatkat. Kiitotiet: - Ks. Lentokentät.
29117:
29118: Kauppakorkeakoulut: Ed. Kytän ym. rah.a~· n: o Kirjamoin salmi: - Ks. Sillat.
29119: 264 määrärahan osoittamisesta Turun kauppa-
29120: korkeakoulun uudisrakennuksen rakentamista Kirjastot: - Ks. Oppikoulut. Teknilliset koulut.
29121: varten. Liitteet IV,331. s. 1061. L. Vv:aan.
29122: Kirjurit: - Ks. Poliisi. Postilaitos.
29123: Kauppakoulut: Ed. Wiherheimon rah.al. n:o 265
29124: korotetun määrärahan osoittamisesta valtion- Kiskotus: - Ks. Rautatiet.
29125: avuiksi liikealan erikoiskouluille. Liitteet
29126: IV,332. s. 1062. L. Vv:aan. Kittilä.: - Ks. Oppikoulut. Sillat.
29127: - Ks. Ammattioppilaitokset.
29128: Kivisalmi: - Ks. Sillat.
29129: Kauppalat: - Ks. Kansakoulut.
29130: Klemola.: - Ks. Sillat.
29131: Kaupungit: - Ks. Kansakoulut.
29132: Kodin tutkimuslaitos: Ed. Brander-Wallinin ym.
29133: Kaura: - Ks. Maatalous. rah.al. n: o 455 määrärahan osoittamisesta ko-
29134: din tutkimus-, opetus- ja tiedotuslaitoksen ai-
29135: Kelirik:ko: - Ks. Laivaliikenne. kaansaamista varten. Liitteet IV,522. s. 1277.
29136: Kemi: - Ks. Kansakoulut. Oppikoulut. Satamat. L. Vv:aan.
29137:
29138: Kemijärvi: - Ks. Emäntäkoulut. Puunjalostus- Koitajoki: - Ks. Siliat.
29139: teollisuus. Seminaarit.
29140: Koivisto: - Ks. Sillat.
29141: Kemiö: - Ks. Liikenne.
29142: Kenttätutkimus: - Ks. Maatalous. Koivula.htl: - Ks. Kuivatustyöt.
29143:
29144: Kenttä.työ: - Ks. Poliisi. Kokeilukoulut: - Ks. Oppikoulut.
29145: Kerava: - Ks. Sillat. Kolarl: - Ks. Sähkö.
29146: Asialuettelo 1956. 9
29147: •
29148: Konduktöörit: - Ks. Rautatieläiset. ravitsemusopetuksen ylitarkastajan viran pe-
29149: rustamiseksi kouluhallitukseen. Liitteet IV,175.
29150: Konehallit: - Ks. Kansanopistot. s. 872. L. Vv:aan.
29151:
29152: Konekorjaamot: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. Kouluhuonefstot: - Ks. Oppikoulut.
29153: Koneoppi: - Ks. Maamieskoulut. Koulukalustot: Ks. Oppikoulut.
29154: Konsulentit: - Ks. Laidun.
29155: Kouluruokailu: Ks. Kouluhallitus.
29156: Kontioniemi: - Ks. Tuberkuloosi.
29157: Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Eläinlääketieteel-
29158: Korkeakoulut: - Ks. Eläinlääketieteellinen kor- linen korkeakoulu. Emäntäkoulut. Jyväskylän
29159: keakoulu. Jyväskylän kasvatusopillinen korkea- kasvatusopillinen korkeakoulu. Kansakoulut.
29160: koulu. Kauppakorkeakoulut. Opettajakorkea- Kauppakorkeakoulut. Kauppakoulut. Kotita-
29161: koulu. Yhteiskunnallinen korkeakoulu. Yliopisto. louskoulut. Kotiteollisuuskoulut. Maamieskou-
29162: lut. Maatalouskoulut. Meijerikoulut. ].;Ietsäkou-
29163: Korko: - Ks. Kalastus. lut. Opettajakorkeakoulu. Oppikoulut. Sairaan-
29164: hoitajat. Yhteiskunnallinen korkeakoulu. Yli-
29165: Korsholma: - Ks. Emäntäkoulut. opisto.
29166:
29167: Kortejoki: - Ks. Kaatumatautiset. Kouvola: - Ks. Oppikoulut.
29168: Korvaus: Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 209 koro-
29169: Kristilliset kansanopistot: - Ks. Kansanopistot.
29170: tetun määrärahan osoittamisesta karhujen ai-
29171: heuttamien vahinkojen korvaamiseen. Liitteet
29172: IV,276. s. 999. L. Vv:aan. Kruunupyy: - Ks. Kansanopistot.
29173: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 316 määrärahan
29174: osoittamisesta vuoden 1918 kansalaissodassa pu- Kuivatustyöt: Ed. Aition ym. rah.al. n:o 473 maa-
29175: naisella puolella vahinkoja kärsineiden kor- rärahan osoittamisesta Muurlan ja Uskelan pi-
29176: vauksen järjestämiseksi. Liitteet IV,383. s. täjissä olevan Alasjärven vesijättöalueen kui-
29177: 1122. L. V v: aan. vatustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,540.
29178: - Ks. Eläinlääkärit. Invaliidit. Kalastustilat. s. 1304. L. Vv:aan.
29179: Kansakoulut. Poronhoito. Tulvavahingot. Työt- - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 474 määrä-
29180: tömyys. rahan osoittamisesta Luodon, Koivulahden ja
29181: Maksamaan kuntiin kuuluvan saariston eräiden
29182: Kotitalouskoulut: Ed. Pakkasen ym. rah.al. n:o 155 osien pengerrystä ja kuivatusta varten. Liit-
29183: määrärahan osoittamisesta Vilppulan kotitalous- teet IV,541. s. 1305 ja 1306. L. Vv:aan.
29184: koulun toiminnan jatkamista varten. Liitteet - Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 477 määrä-
29185: IV,222. s. 932. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan pe-
29186: - Ed. Hamaran ym. rah.al. n: o 157 määrärahan ruskuivatustöitä varten. Liitteet IV,544. s.
29187: osoittamisesta Inarin kotitalouskoulun muutta- 1309. L. Vv:aan.
29188: mista varten emäntäkouluksi. Liitteet IV,224. - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 480 määrärahan
29189: s. 934. L. Vv:aan. osoittamisesta Raudussuon kuivaamiseksi. Liit-
29190: teet IV,547. s. 1312. L. Vv:aan.
29191: Kotiteollisuuskoulut: Ed. Sepän ym. rah.al. n:o - Ks. Asutustilat. Maanhankinta. Maanparannus.
29192: 162 määrärahan osoittamisesta maatalouskone-
29193: korjaamo-osaston perustamista varten Jurvan Kuljetusmak:sut: - Ks. Rautatiet.
29194: mies- ja naiskotiteollisuuskoulujen yhteyteen.
29195: Liitteet IV,229. s. 942. L. Vv:aan. Kultatähkän Kiipulasäätiö: - Ks. Ammattikoulut.
29196: - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 163 määrärahan Kauppakoulut.
29197: osoittamisesta Jurvan mieskotiteollisuuskoulun
29198: metallityö- ja konekorjausosastoa varten. Liit- Kunnalliset keskikoulut: - Ks. Oppikoulut.
29199: teet IV,230. s. 943. L. Vv:aan.
29200: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 166 määrä- Kunnallfskodit: Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al.
29201: rahan osoittamisesta Nurmijärven kotiteollisuus· n:o 405 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
29202: koulun rakennustöiden aloittamista varten. Liit- vähävaraisille kunnille kunnalliskotien rakenta-
29203: teet IV,233. s. 948. L. Vv:aan. mista varten. Liitteet IV,472. s. 1220. L.
29204: - Ed. Sepän ym. rah.al. n: o 382 määrärahan Vv:aan.
29205: osoittamisesta lainaksi Jurvan mies- ja nais- - Ed. Soinisen ym. rah.al. n: o 406 määrärahan
29206: kotiteollisuuskoulujen yhteisen koulutalon ra- osoittamisesta !ainoiksi vähävaraisille kunnille
29207: kennustöiden loppuunsaattamista varten. Liit- kunnallis- ja vanhainkotien rakentamiseen ja
29208: teet IV,449. s. 1196. L. Vv:aan. peruskorjauksiin. Liitteet IV,473. s. 1221. · L.
29209: Vv:aan.
29210: Kotka: - Ks. Sairaalat. - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 407 määrära-
29211: han osoittamisesta !ainoiksi kunnille kunnal-
29212: Kouluhallitus: Ed. Saalastin ym. rah.al. n:o 108 lis- ja vanhainkotien rakentamiseksi. Liitteet
29213: määrärahan osoittamisesta kouluruokailun ja IV,474. s. 1222. L. Vv:aail.
29214:
29215: 2 E 1/57
29216: 10 Asialuettelo 1956.
29217:
29218:
29219: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 408 määrärahan Käsityönopettajaopistolle. Liitteet IV,482. s.
29220: osoittamisesta !ainoiksi kunnille kunnallis- ja 1230. L. V v: aan.
29221: vanhainkotien rakentamista varten. Liitteet
29222: IV,475. s. 1223. L. Vv:aan. Käsityönopettajaopisto: - Ks. Käsityö.
29223: - Ks. Mielisairaat.
29224: Kunnanläiikll.rit: - Ks. Lääkärit.
29225:
29226: Kunnansa.ira.ala.t: - Ks. Sairaalat.
29227: L.
29228: Lahti: - Ks. Postilaitos. Sairaalat.
29229: Kunna.ntiet: - Ks. Maantiet.
29230: Laidun: Ed. Pusan ym. rah.al. n: o 182 määrärahan
29231: Kunnat: Ed. Enteen ym. rah.al. n:o 308 maara- osoittamisesta Laidunyhdistykselle uusien lai-
29232: rahan osoittamisesta !ainoiksi kunnille. Liitteet dunkonsulenttien paikkaamista varten. Liitteet
29233: IV,375. s. 1111. L. Vv:aan. IV,249. s. 967. L. Vv:aan.
29234: - Ed. Saalastin ym. rah.al. n:o 414 määrärahan - Ed. Pusan rah.al. n:o 183 määrärahan osoit-
29235: osoittamisesta !ainoiksi kunnille työllisyyden tamisesta pienviljelijäin viljelyslaitumien pe-
29236: ylläpitämisestä aiheutuvien kuntaosuuksien suo- rustamisen edistämiseen hankkimalla heille tar-
29237: rittamiseksi. Liitteet IV,481. s. 1229. L. Vv:aan. vittavat väkilannoitteet ja heinänsiemenet. Liit-
29238: - Ks. Huoltotoiminta. Invaliidit. Kansakoulut. teet IV,250. s. 968. L. Vv:aan.
29239: Kunnalliskodit. Lastenhoito. Lastenkodit. Maan-
29240: tiet. Mielisairaat. Satamat. Työttömyys. Vajaa-
29241: mieliset. Laivak:a.navat: - Ks. Kanavat.
29242:
29243: Kuntouttamislaitos: - Ks. Lapsihalvaus. Laivaliikenne: Ed. Vennamon ym. rah.al. n: o 241
29244: määrärahan osoittamisesta sisävesi- ja saaristo-
29245: Kuopio: - Ks. Yliopisto. liikenteen edistämiseen. Liitteet IV,308. s. 1033.
29246: L. Vv:aan.
29247: Kuttutrisk: - Ks. Perkaustyöt. - Ed. Larsonin ym. rah.al. n: o 242 korotetun
29248: määrärahan osoittamisesta avustukseksi keli-
29249: Kuuromykät: - Ks. Ammattikoulut. rikkoliikenteen ylläpitämistä varten linjalla
29250: Turku_:.saaristo-Maarianhamina. Liitteet IV,309.
29251: Kuurot: - Ks. Audiologikoulutus. s. 1034 ja 1935. L. Vv:aan.
29252: - Ed. Hamaran ym. rah.al. n: o 243 määrärahan
29253: Kuusamo: - Ks. Maanhankinta. osoittamisesta Säämingin kunnassa laivaliiken-
29254: nettä harjoittavan sjs Saaristo Höyrylaivaosa-
29255: Kuvataidetoimikunta: - Ks. Taide. keyhtiön avustamiseen. Liitteet IV,310. s. 1036.
29256: L. Vv:aan.
29257: Kylätiet: - Ks. Maantiet. - Ed. Hautalan ym. rah.al. n:o 428 määrärahan
29258: osoittamisesta Kalajokisuun laivaväylän raken-
29259: Kymenlaakso: - Ks. Emäntäkoulut. Maamieskou- tamista varten. Liitteet IV,495. s. 1249. L.
29260: lut. Vv:aan.
29261:
29262: Kymi: - Ks. Oppikoulut. Lamujoki: - Ks. Perkaustyöt.
29263:
29264: Kyrö: - Ks. Oppikoulut. Lannoitteet: - Ks. Laidun. Maatalous.
29265:
29266: Kyrönsalmi: - Ks. Sillat. La.nnäslund: - Ks. Maatalouskoulut.
29267:
29268: Kä.siteoWsuus: Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 273 mää- La.ntunginsalmi: - Ks. Sillat.
29269: rärahan osoittamisesta käsi- ja pienteollisuutta
29270: koskevan valtakunnantutkimuksen suorittamista Lappajärvi: - Ks. Perkaustyöt.
29271: varten. Liitteet IV,340. s. 1070. L. Vv:aan.
29272: - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 274 korotetun Lappeenranta: - Ks. Oppikoulut. Sairaanhoita-
29273: määrärahan osoittamisesta käsi- ja pienteolli- jat. Yliopisto.
29274: suuden neuvontaa varten. Liitteet IV,341. s.
29275: s. 1071. L. Vv:aan. Lappi: - Ks. Ammattikoulut. Autiotuvat. Sairaa-
29276: - Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 388 korotetun lat. Talouselämä.
29277: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi käsi- ja
29278: pienteollisuudelle. Liitteet IV,455. s. 1202. L. Lapset: Ed. Leinosen ym. rah.al. n:o 292 määrä-
29279: Vv:aan. rahan osoittamisesta Pelastakaa Lapset
29280: - Ed. A. Leikolan ym. rah.al. n: o 389 korotetun Rädda Barnen r.y:n suorittaman perhesijoitus-
29281: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi käsi· ja toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,359. s. 1094.
29282: pienteollisuudelle. Liitteet IV,456. s. 1203. L. L. Vv:aan.
29283: Vv:aan. - Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al. n:o 293 mää-
29284: rärahan osoittamisesta kesävirkistyksen järjes-
29285: Käsityö: Ed. Hamaran ym. rah.al. n:o 415 maara- tämiseksi alle kouluiän oleville lapsille. Liit-
29286: rahan osoittamisesta rakennuslainaksi Helsingin teet IV,360. s. 1095. L. Vv:aan.
29287: Asialuettelo 1956. 11
29288:
29289: - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 294 määrärahan - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n: o 238 maara-
29290: osoittamisesta kesävirkistyksen järjestämiseksi rahan osoittamisesta paikallisten liikennetoimi-
29291: alle kouluiän oleville lapsille. Liitteet IV,361. kuntien sekä läänien liikennetoimikuntien toi-
29292: s. 1096. L. Vv:aan. minnan tukemiseen. Liitteet IV,305. s. 1030. L.
29293: - Ks. Sairaalat. Vv:aan.
29294: - Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n: o 534 määrärahan
29295: Lapsihalvaus: Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 285 osoittamisesta Kemiön saaren ja mantereen vä-
29296: määrärahan osoittamisesta kuntouttamislaitok- listen liikenneyhteyksien parantamiseksi. Liit-
29297: sen rakentamista varten Vaasan kaupunkiin. teet IV,601. s. 1369. L. Vv:aan.
29298: Liitteet IV,352. s. 1087. L. Vv:aan. - Ks. Laivaliikenne. Lentoliikenne.
29299:
29300: Lastaustyöt: - Ks. Työväensuojelu. Liikennetoimikunnat: - Ks. Liikenne.
29301:
29302: Lastenhoito: Ed. Torven ym. rah.al. n:o 290 mää· Liikennetoimisto: - Ks. Poliisi.
29303: rärahan osoittamisesta kunnallisten lastensai-
29304: mien ja päiväkotien valtionapua varten. Liit- Liikenneturvallisuus: - Ks. Liikenne.
29305: teet IV,357. s. 1092. L. Vv:aan.
29306: Liikennevalvonta: - Ks. Liikenne.
29307: Lastenkodit: Ed. Torven ym. rah.al. n:o 291 ko-
29308: rotetun määrärahan osoittamisesta kunnallisten Liikevaihtovero: Ed. Suomisen lak.al. n:o 79 laiksi
29309: lastenkotien rakennuskustannusten avustamiseen. asuinrakennusten tuotantoon käytettyjen raken-
29310: Liitteet IV,358. s. 1093. L. Vv:aan. nustarvikkeiden hintaan sisältyneen liikevaihto-
29311: veron palauttamisesta. Liitteet IV,633. s. 1414.
29312: Lastenseimet: - Ks. Lastenhoito. L. Vv:aan 1526.
29313: Lehtorit: - Ks. Oppikoulut. Teknilliset koulut. Liikuntakasvatus: Ed. Saariahon ym. rah.al. n:o
29314: Lennonjohtajat: - Ks. Lentoliikenne. 141 määrärahan osoittamisesta Otaniemen Ur-
29315: heilusäätiön laitosten kuntoonsaattamista var-
29316: Lennätin: - Ks. Puhelin. ten. Liitteet IV,208. s. 917. L. Vv:aan.
29317: - Ks. Puolustuslwitos.
29318: Lentokentät: Ed. Larsonin ym. rah.al. n:o 424
29319: määrärahan osoittamisesta Maarianhaminan len- Limingoja: - Ks. Perkaustyöt.
29320: tokentän kiitotien pitentämiseen. Liitteet IV,491.
29321: s. 1244 ja 1245. L. Vv:aan. Lohja: - Ks. Puutarhat.
29322: - Ed. Heikuran rah.al. n:o 425 määrärahan osoit-
29323: tamisesta Karvian lentokentän rakentamistöit- Loimaa: - Ks. Sillat.
29324: ten aloittamiseen. Liitteet IV,492. s. 1246. L.
29325: Vv:aan. Loma: Ed. Lehdon ym. rah.al. n: o 411 maarara-
29326: - Ed. Nordströmin ym. rah.al. n: o 426 määrä- han osoittamisesta lainaksi Lomaliitto r.y:lle
29327: rahan osoittamisesta Vaasan lentokentän kes- Hämeenharjun lomakodin laajentamiseksi ja
29328: topäällystämistöitä varten. Liitteet IV,493. s. kunnostamiseksi. Liitteet IV,478. s. 1226. L.
29329: 1247. L. Vv:aan. Vv:aan.
29330:
29331: Lentollikenne: Ed. L. Mattilan ym. rah.al. n:o 239 Lomakodit: - Ks. Loma.
29332: määrärahan osoittamisesta ylimääräisten lennon-
29333: johtajan toimien perustamista varten. Liitteet Lossit: - Ks. Sillat.
29334: IV,306. s. 1031. L. Vv:aan. Louhela: - Ks. Työkeskukset.
29335: - Ed. L. Mattilan ym. rah.al. n:o 240 määrä-
29336: rahan osoittamisesta siviili-ilmailua palvelevien Lumikiitäjätiet: - Ks. Maantiet.
29337: teleteknillisten toimihenkilöiden ylimääräisten
29338: virkojen perustamista varten. Liitteet IV,307. Lunastaminen: - Ks. Maantiet.
29339: s. 1032. L. Vv:aan.
29340: Luoto: - Ks. Kuivatustyöt.
29341: Lesket: - Ks. Orvot.
29342: Luumäki: - Ks. Haudat.
29343: Lestijoki: - Ks. Perkaustyöt.
29344: Lylykoski: - Ks. Sillat.
29345: Liejumaat: - Ks. Maantutkimus.
29346: Lyseot: - Ks. Oppikoulut.
29347: Liikeala: - Ks. Kauppakoulut.
29348: Lähetystoiminta: - Ks. Merimieslähetys.
29349: Liikenne: Ed. Kytän ym. rah.al. n: o 66 maarara-
29350: han osoittamisesta maanteiden liikennevalvon- Lähetystöt: - Ks. Ulkomaanedustus.
29351: nan tehostamiseen. Liitteet IV,133. s. 824. L. Länsi-Karjala: - Ks. Kalanviljelyslaitokset.
29352: Vv:aan.
29353: - Ed. Mohellin ym. rah.al. n: o 237 määrärahan Lääkärit: Ed. Högströmin ym. rah.al. n:o 67
29354: osoittamisesta liikenneturvallisuustoimenpiteiden määrärahan osoittamisesta kunnanlääkärinasun-
29355: tehostamista varten. Liitteet IV,304. s. 1029. non rakentamiseksi Nauvon kuntaan. Liitteet
29356: L. Vv:aan. IV,134. s. 825 ja 826. L. Vv:aan.
29357: 12 Asialuettelo 1956.
29358:
29359:
29360: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 86 määrärahan - Ed. Karvosen ym. rah.al. n: o 153 määrärahan
29361: osoittamisesta avustukseksi Pudasjärven kun· osoittamisesta vakinaisten kartoittajan virko·
29362: nan toisen kunnanlääkärin virka-asunnon ja jen haltijain palkkaamiseen. Liitteet IV,220.
29363: vastaanottohuoneiston rakentamista varten. s. 930. L. Vv:aan.
29364: Liitteet IV,153. s. 848. L. Vv:aan.
29365: - Ks. Eläinlääkärit. Ma.anpa.ra.nnus: Ed. Korsbäekin ym. rah.al. n:o
29366: 170 korotetiln määrärahan osoittamisesta vai·
29367: Lä.ltnijako: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 55 määrä- tion avustuksiksi maanparannustöiden kustan·
29368: rahan osoittamisesta Keski-Suomen läänin pe- tamiseksi. Liitteet IV,237. s. 952 ja 953. L.
29369: rustamiseksi. Liitteet IV,122. s. 809. L. Vv:aan.
29370: Vv:aan.
29371: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 171 korotetun mää·
29372: - Ed. Kukkosen ym. rah.al. n: o 56 määrärahan rärahan osoittamisesta avustuksiksi maanparan·
29373: osoittamisesta Pohjois-Karjalan läänin perusta·
29374: nustöitä varten. Liitteet IV,238. s. 954. L.
29375: mista varten. Liitteet IV,123. s. 811. L. Vv:aan.
29376: Vv:aan.
29377: - Ed. Koskisen ym. rah.al. n: o 58 määrärahan - Ed. Korsbäekin ym. rah.al. n:o 372 korotetun
29378: osoittamisesta uusien läänien perustamisval- määrärahan osoittamisesta }ainoiksi maanparan-
29379: misteluista aiheutuvia menoja varten. Liit· nustöihin. Liitteet IV,439. s. 1182 ja 1183.
29380: teet IV,125. s. 814. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
29381: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 373 korotetun mää-
29382: Lääninhallitukset: Ed. Lindblomin ym. rah.al. n:o rärahan osoittamisesta }ainoiksi maanparannus·
29383: 57 määrärahan osoittamisesta eräiden ylimää· töitä varten. Liitteet IV,440. s. 1184. L.
29384: räisten toimistoapulaisen toimien perustamista Vv:aan.
29385: varten Uudenmaan lääninhallitukseen. Liitteet - Ks. Uudisraivaus.
29386: IV,124. s. 813. L. Vv:aan.
29387: Maantiet: Ed. Laineen ym. rah.al. n:o 223 koro·
29388: LääniDsafra.ala.t: - Ks. Sairaalat. tetun määrärahan osoittamisesta maantiealuei·
29389: den lunastamista varten. Liitteet IV,290. s.
29390: 1013. L. Vv:aan.
29391: M. - Ed. Partasen ym. rah.al. n: o 224 korotetun
29392: määrärahan osoittamisesta helpotuksen myön·
29393: Ma.akunta.-a.rkistot: Ed. Koiviston ym. rah.al. n: o tämiseksi kunnille maantiealueiden lunasta·
29394: 135 määrärahan osoittamisesta amanuenssin vi- mista varten. Liitteet IV,291. s. 1014. L.
29395: ran perustamiseksi Oulun maakunta-arkistoon. Vv:aan.
29396: Liitteet IV,202. s. 911. L. Vv;aan. - Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 225 korotetun mää-
29397: rärahan osoittamisesta helpotuksen myöntämi·
29398: Ma.amieskoulut: Ed. Lahden ym. rah.al. n:o 159 seksi kunnille maantiealueiden lunastusta var·
29399: määrärahan osoittamisesta ylimääräisen kone-
29400: ten. Liitteet IV,292. s. 1015. L. Vv:aan.
29401: opin ja pajatöiden opettajan palkkausta var-
29402: ten Kymenlaakson maamieskoululle. Liitteet - Ed. Suonpään ym. rah.al. n: o 226 korotetun
29403: IV,226. s. 937. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta helpotuksen myöntä·
29404: -Ed. Pakkasen ym. rah.al. n:o 161 määrärahan miseksi kunnille maantiealueiden lunastamista
29405: osoittamisesta Ahlmanin maamieskoulun yhtey- varten. Liitteet IV,293. s. 1016. L. Vv:aan.
29406: teen perustettavaa isäntäopistoa varten. Liit· - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 227 määrärahan
29407: teet IV,228. s. 940. L. Vv:aan. osoittamisesta kunnille maksettaviksi enna·
29408: - Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n:o 167 määrärahan koiksi maantiealueiden lunastamista varten.
29409: osoittamisesta avustukseksi Parikkalan seudun Liitteet IV,294. s. 1017. L. Vv:aan.
29410: maamieskoululle uuden koulutalon rakentamista - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 228 korotetun
29411: varten. Liitteet IV,234. s. 949. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta kunnan· ja kylätei·
29412: - Ks. Metsäkoulut. den avustamiseen. Liitteet IV,295. s. 1018.
29413: Ma.a.nhankinta.: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 197 L. Vv:aan.
29414: korotetun määrärahan osoittamisesta Kuusamon - Ed. Niskalan ym. rah.al. n: o 229 korotetun
29415: ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeen- määrärahan osoittamisesta kunnan· ja kylätei·
29416: panosta johtuviin tie-, kuivatus· ja raivauskus- den avustamiseen. Liitteet IV,296. s. 1020.
29417: tannuksiin. Liitteet IV,264. s. 984. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
29418: - Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 198 korotetun mää- - Ed. Partasen ym. rah.al. n: o 230 korotetun
29419: rärahan osoittamisesta Kuusamon ja Sallan määrärahan osoittamisesta kunnan· ja kylätei·
29420: kuntien maanhankintalain toimeenpanosta joh· den avustamiseen. · Liitteet IV,297. s. 1021.
29421: tuvien tie·, kuivatus- ja raivauskustannuksien L. Vv:aan.
29422: suorittamiseen. Liitteet IV,265. s. 986. L. - Ed. Pöykön ym. rah.al. n: o 231 korotetun
29423: Vv:aan. määrärahan osoittamisesta kunnan· ja kylätei·
29424: - Ks. Asutus. Asutustilat. Kalastustilat. den avustamiseen. Liitteet IV,298. s. 1022.
29425: L. Vv:aan.
29426: Ma.a.mnitta.us: Ed. Koivusillan ym. rah.al. n:o 152 - Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 232 korotetun
29427: määrärahan osoittamisesta ylimääräisten maan- määrärahan osoittamisesta kunnan· ja kylätei·
29428: mittausinsinöörin toimien perustamista varten. den avustamiseen. Liitteet IV,299. s. "1023.
29429: Liitteet IV,219. s. 929. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
29430: Asialuettelo 1956. 13
29431:
29432: - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 233 korotetun mää- - Ed. Heikuran rah.al. n:o 493 määrärahan osoit-
29433: rärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille tamisesta Honkajoelta ja Parkanosta tulevien
29434: ja kylätiekunnille kunnan· ja kyläteiden kun· maanteiden risteyskohdalla suoritettavia tie-
29435: toonpanosta johtuviin kustannuksiin. Liitteet töitä varten. Liitteet IV,560. s. 1325. L.
29436: IV,300. s. 1024. L. Vv:aan. Vv:aan.
29437: - Ed. Niemisen rah.al. n:o 234 määrärahan osoit· - Ed. Heikuran ym. rah.al. n :o 494 määrärahan
29438: tamisesta avustukseksi Heinolan maalaiskun· osoittamisesta Mansoniemen-Raivaalan maan-
29439: nalle Taipaleen kylätien rakennuskustannusten tien ja Vänniluoman maantiesillan uusimiseen
29440: peittämiseen. Liitteet IV,301. s. 1025. L. Ikaalisten kunnassa. Liitteet IV,561. s. 1326.
29441: Vv:aan. L. Vv:aan.
29442: - Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 235 määrärahan - Ed. Heikuran rah.al. n: o 495 määrärahan osoit-
29443: osoittamisesta avustukseksi Kolarin kunnalle tamisesta Jouhimaan-Kantin asutusalueen-
29444: kunnanteiden kunnossapitämistä varten. Liit· Karvian tien tierakennussuunnitelman laatimi·
29445: · teet IV,302. s. 1027. L. Vv:aan. seksi. Liitteet IV,562. s. 1327. L. Vv:aan.
29446: - Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 403 määrärahan -Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 496 määrärahan
29447: osoittamisesta avustuslainoiksi yksityisten tei· osoittamisesta Tampereen-Turun. runkotien ra-
29448: den rakentamista varten. Liitteet IV,470. s. kentamisen aloittamiseksi. Liitteet IV,563. s.
29449: 1218. L. Vv:aan. 1328. L. Vv:aan.
29450: - Ed. A. Salmisen ym. rah.al.c n:o 481 määrä· - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 497 määrärahan
29451: rahan osoittamisesta tieosuuden Helsinki-Gum· osoittamisesta Teiskon-.Tåminkipohjan maan-
29452: böle rakentamiseksi nelikaistaiseksi. Liitteet tieoikaisun jatkamista varten. Liitteet IV,564.
29453: IV,548. s. 1313. L. Vv:aan. s. 1329. L. Vv:aan.
29454: -Ed. Roineen ym. rah.al. n:o 482 määrärahan
29455: osoittamisesta Vihiniemen-Maasillan välisen -Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 498 määrärahan
29456: tien rakentamiseksi Perniön pitäjässä. Liitteet osoittamisesta Tampereen-Jyväskylän valtatien
29457: IV,549. s. 1314. L. Vv:aan. Tampere-Jämsä osuuden korjaamiseksi. Liit-
29458: ~ Ed. Jokisen ym. rah.al. n:o 483 määrärahan teet IV,565. s. 1330. L. Vv:aan.
29459: osoittamisesta tieoikaisun suorittamista varten - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 499 määrärahan
29460: Nurkkilan ja Merihuhdin välisellä tieosalla Per· osoittamisesta maantien rakentamista varten
29461: niön kunnassa. Liitteet IV,550. s. 1315. L. Kurun. kunnan Riuttaskorven kylästä Virtain
29462: Vv:aan. kunnan Kortteen pysäkille. Liitteet IV,566.
29463: - Ed. Koivusillan ym. rah.al. n:o 484 määrärahan s. 1331. L. Vv:aan.
29464: osoittamisesta Koukjärven tien kuntoonsaatta· - Ed. Jämsenin ym. rah.al. n: o 500 määrärahan
29465: miseen. Liitteet IV,551. s. 1316. L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Keu-
29466: - Ed. Koivusillan ym. rah.al. n:o 485 määrärahan ruun-Kolhon maantieltä Tiusalan pysäkin
29467: osoittamisesta Hakoisten mutkan oikaisemiseen. kautta Keuruun-Haapamäen maantielle. Liit-
29468: Liitteet IV,552. s. 1317. L. Vv:aan. teet IV,567. s. 1332. L. Vv:aan.
29469: -Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 486 määrärahan - Ed. Soinisen ym. rah.al. n: o 501 määrärahan
29470: osoittamisesta Salonkylän-Piipalan maantien osoittamisesta Onkamon-Puhoksen maantiera·
29471: rakentamiseksi Lopen kunnassa. Liitteet IV,553. kennustyön jatkamista varten. Liitteet IV,568.
29472: s. 1318. L. Vv:aan. s. 1333. L. Vv:aan.
29473: - Ed. Laineen ym. rah.al. n:o 487 määrärahan - Ed. Mannisen ym. rah.al. n: o 502 määrärahan
29474: osoittamisesta Someron Sylvänän-Ypäjän Kur· osoittamisesta Varkauden-Joensuun maantien
29475: jenmäen välisen kakkostien osan suunnitelman kunnostamista varten Rukkuneen ja Kypärä- ·
29476: laatimista varten. Liitteet IV,554. s. 1319. L. järven välisellä osalla. Liitteet IV,569. s.
29477: Vv:aan. 1334. L. Vv:aan.
29478: - Ed. Kujalan ym. rah.al. n:o. 488 määrärahan - Ed. Mannisen ym. rah.al. n: o 503 määrärahan
29479: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Manka· osoittamisesta Kuopion-Varkauden välisen
29480: lan voimalaitokselta Kymentaan kylään Iitin maantien Varkauden kauppalan alueella olevan
29481: kunnassa. Liitteet IV,555. s. 1320. L. Vv: aan. osan rakentamiseksi. Liitteet IV,570. s. 1335.
29482: - Ed. Kajatsalon ym. rah.al. n: o 489 määrärahan L. Vv:aan.
29483: osoittamisesta Lappeen-Ylämaan-Hujakkalan - . Ed. Hietasen ym. rah.al. n: o 504 määrärahan
29484: tien kunnostamista varten. Liitteet IV,556. s. osoittamisesta Kuopion kaupungin alueen läpi
29485: 1321. L. Vv:aan. johtavan Kailan tien oikaisemis- ja laajentamis-
29486: - Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 490 määrärahan töihin. Liitteet IV,571. s. 1336. L. Vv:aan.
29487: osoittamisesta tienoikaisu· ja parannustyön - Ed. Soinisen ym. rah.al. n: o 505 määrärahan
29488: käyntiinsaattamiseksi Hauvanlahden-Särkilah· osoittamisesta Rääkkylän-Oravisalon-Liperin
29489: den maantiellä Ruokolahden kunnassa. Liit· maantien rakennustöiden jatkamista varten.
29490: teet IV,557. s. 1322. L. Vv:aan. Liitteet IV,572. s. 1337. L. Vv:aan.
29491: - Ed. E. Kilven ym. rah.al. n:o 491 määrärahan - Ed. Turusen ym. rah.al. n: o 506 määrärahan
29492: osoittamisesta Asikkalan kunnan Kopsuon tien osoittamisesta valtatie n:o 6 tieosuuden Joen·
29493: kunnostamiseen. Liitteet IV;558. s. 1323. L. suu-Haavanpää-Onkamo töiden· aloittamista
29494: Vv:aan. varten. Liitteet IV,573. s. 1338. L. Vv:aan.
29495: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n: o 492 määrärahan - Ed. Koskisen ym. rah.al. n: o 507 määrärahan
29496: osoittamisesta Karvian-"-Pohjois-Parkanon-Kih· osoittamisesta maantien rakentamiseksi Lanne·
29497: niö~t välisen maantien rakennustöiden jatkami· vedeltä Parantalan asemalle. Liitteet IV,574.
29498: seen. Liitteet IV,559. s. 1324. L. Vv:aan. s. 1339. L. Vv:aan.
29499: Asialuettelo 1956.
29500:
29501:
29502: - Ed. Soinisen ym. rah.al. n: o 508 määrärahan aseman ja Vanttausjärven maantien välille.
29503: osoittamisesta Juuan ja Polvijärven pitäjien Liitteet IV,589. s. 1355. L. Vv:aan.
29504: välisen Ahmavaaran-Martonvaaran maantien - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 523 määrärahan
29505: rakentamista varten. Liitteet IV,575. s. 1340. osoittamisesta Kuhan-Simojärven maantien pa-
29506: L. Vv:aan. rantamiseen Ranuan kunnassa. Liitteet IV,590.
29507: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 509 määrärahan s. 1357. L. Vv:aan.
29508: osoittamisesta Viinamäen-Siikajärven maan- -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 524 määrärahan
29509: tien rakentamiseksi. Liitteet IV,576. s. 1341. osoittamisesta Saarenkylii.n-Meltauksen maan-
29510: L. Vv:aan. tiesuunnan tutkimista varten. Liitteet IV,591.
29511: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 510 määrärahan s. 1358. L. Vv:aan.
29512: osoittamisesta Vieremän-Karankamäen-Otan- - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 525 määrärahan
29513: mäen maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,577. osoittamisesta Kallon-Kaukosen maantien ra-
29514: s. 1342. L. Vv:aan. kentamiseksi. Liitteet IV,592. s. 1359. L.
29515: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 511 määrärahan Vv:aan.
29516: osoittamisesta Suomussalmen yli johtavan maan· - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 526 määrärahan
29517: tien pengerrystöiden suorittamiseksi. Liitteet osoittamisesta tierakennustyön aloittamiseksi
29518: IV,578. s. 1343. L. Vv:aan. Tepaston kylästä Lompolon kautta Puljujär-
29519: ven kylään Kittilän kunnassa. Liitteet IV,593.
29520: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 512 määrärahan s. 1360. L. Vv:aan.
29521: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pudas- -Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 527 määrärahan
29522: järven Puhokselta Kurkikylän kautta Suomus- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Savu-
29523: salmen Leinosenvaaraan. Liitteet IV,579. s. kosken Värriön kylästä Tanhuan kylään. Liit-
29524: 1344. L. Vv:aan. teet IV,594. s. 1361. L. Vv:aan.
29525: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 513 määrärahan - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 528 määrärahan
29526: osoittamisesta Pudasjärven-Sarajärven välisen osoittamisesta maantien rakennustöiden jatka-
29527: maantien peruskorjaustöiden aloittamiseksi. miseksi Sodankylän kunnan Kalujärven kylästä
29528: Liitteet IV,580. s. 1345. L. Vv:aan. Tanhuan kylän kautta Savukosken kunnan Vär-
29529: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 514 määrärahan riön kylään. Liitteet IV,595. s. 1362. L.
29530: osoittamisesta Pudasjärven Puhoksen-Suomus· Vv:aan.
29531: salmen Näljängän välisen maantien rakennus- - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 529 määrärahan
29532: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,581. s. 1346. osoittamisesta Inarin kirkonkylän-:Menesjärven
29533: L. Vv:aan. maantien saattamiseksi autoilla liikennöitävään
29534: - Ed. Lepistön ym. rah.al. n: o 515 määrärahan kuntoon. Liitteet IV,596. s. 1363. L. Vv:aan.
29535: osoittamisesta maantien rakentamista varten - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 530 mää-
29536: Lestijärveltä Niskankorven talojen kautta Reis- rärahan osoittamisesta Kaamasen-Sevettijärven
29537: järvelle. Liitteet IV,582. s. 1347. L. Vv:aan. lumikiitäjätien kunnostamiseksi Inarin kun-
29538: - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 516 mää- nassa. Liitteet IV,597. s. 1365. L. Vv:aan.
29539: rärahan osoittamisesta Koivun-Petäjäskosken - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 531 miiärärahan
29540: välisen tien rakennus- sekä Lautiosaaren-Koi- osoittamisesta Peltovuoman-Nunnasen maan-
29541: vun välisen maantien oikaisu- ja korjaustöiden tien rakennustöiden loppuunsaattamiseksi. Liit-
29542: aloittamiseksi. Liitteet IV,583. s. 1348. L. teet IV,598. s. 1366. L. Vv:aan.
29543: Vv:aan. - Ed. Pöykön ym. rah.al. n: o 532 määrärahan
29544: -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 517 määrärahan osoittamisesta Utsjoen- Nuorgamin- Rajalan
29545: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kemi- maantien rakennustöiden aloittamiseksi. Liit-
29546: joen eteläpuolelta Sierilästä Pekkalaan Rova- teet IV,599. s. 1367. L. Vv:aan.
29547: niemen-Kuusamon maantiellä. Liitteet IV,584. - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 533 määrärahan
29548: s. 1349. L. Vv:aan. osoittamisesta Syysjärven-Utsjoen maantien
29549: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 518 määrärahan rakennustöiden suorittamiseksi. Liitteet IV,600.
29550: osoittamisesta Javaruksen-Vuojärven maantien s. 1368. L. Vv:aan.
29551: rakennustöiden jatkamiseksi. Liitteet IV,585. - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 541 määrärahan
29552: s. 1350. L. Vv:aan. osoittamisesta KarjuJan sillan-Ruoveden maan-
29553: -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 519 määrärahan tieosuuden oikaisemista varten. Liitteet IV,608.
29554: osoittamisesta Tolosenkylän-Lohinivan maan- s. 1376. L. Vv:aan.
29555: tiesuunnan tutkimista varten. Liitteet IV,586. - Ks. Asutustiet. Asutustilat. Liikenne. Maanhan-
29556: s. 1352. L. Vv:aan. kinta. Rautatiet. Sillat. Tie- ja vesirakennushal-
29557: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 520 määrärahan litus.
29558: osoittamisesta Posion kunnan Aholan-Mouru-
29559: järven-Maaninkavaaran maantien rakennustöi- Maantutkimus: Ed. Lepistön ym. rah.al. n:o 177
29560: den jatkamiseksi. Liitteet IV,587. s. 1353.
29561: määrärahan osoittamisesta happamien liejumaa-
29562: L. Vv:aan. alueiden inventoimiseksi Pohjanlahden ja Suo-
29563: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 521 määrärahan
29564: menlahden rannikkovyöhykkeellä. Liitteet
29565: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Ylikit- IV,244. s. 962. L. Vv:Mm.
29566: kajärven luoteispuolta Posion-Kuusamon maan-
29567: tiestä Kemijärven-Kuusamon maantiehen. Liit-
29568: teet IV,588. s. 1354. L. Vv:aan. Maanviljelysseura.t: - Ks. Kalanviljelyslaitokset,
29569: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 522 määrärahan
29570: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Rova- Ma.a.rianhamina: Ks. Laivaliikenne. Lentoken-
29571: niemen-Kemijärven rautatiellä olevan Vian tät.
29572: Asialuettelo 1956. 15
29573: llballeutu: - Ks. Ammattikasvatus. Asunnot. Pu- - Ed. Pusan ym. rah.al. n:o 160 määrärahan
29574: helin. Sähkö. Teollisuus. Vesijohdot. osoittamisesta Hausjärven kuntaan perostetta-
29575: vaa maatalouskoulua varten. Liitteet IV,227.
29576: llballeutuammattt: - Ks. Ammattikurssit. s. 938. L. Vv:aan.
29577: - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 164 korotetun
29578: määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksiksi
29579: Maatalouden tutkimuskeskus: Ed. M. Salmisen yksityisluontoisilla maataloudellisille oppilaitok-
29580: ym. rah.al. n:o 174 määrärahan osoittamisesta sille. Liitteet IV,231. s. 944 ja 945. L. Vv:aan.
29581: eräiden maatalouden tutkimuskeskuksen ylimää- -Ed. Lindhin ym. rah.al. n:o 165 määrärahan
29582: räisten toimien muodostamiseksi peruspalkkai- osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi kouluta-
29583: siksi viroiksi. Liitteet IV,241. s. 958. L. lon rakentamiseksi överby skola för lands-
29584: Vv:aan. bygdens yrken nimiselle koululle. Liitteet
29585: IV,232. s. 946 ja 947. L. Vv:aan.
29586: Maatalous: Ed. M. Leskisen ym. lak.al. n:o 68 - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 380 korotetun
29587: laiksi maatalouden kannattavuuden turvaami· määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yk-
29588: sesta. Liitteet IX,103. s. 1417. L. Mtv:aan 411. sityisluontoisille maataloudellisille oppilaitok-
29589: - Ed. Hautalan ym. lak.al. n:o 69 laiksi maa· sille. Liitteet IV,447. s. 1193 ja 1194. L.
29590: taloustulon vakaannuttamisesta. Liitteet IX,104. Vv:aan.
29591: s. 1420. L. Mtv:aan 411. - Ed. Wickmanin ym. rah.al. n: o 460 määrära-
29592: - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 175 korotetun mää· han osoittamisesta lainaksi ja avustukseksi kou-
29593: rärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaalla esiin- lurakennuksen ja oppilasasuntolan rakenta-
29594: tyvien kauratuholaisten tutkimisen jatkamiseksi. mista varten Lannäslundin maatalouskoululle
29595: Liitteet IV,242. s. 960. L. Vv:aan. Pietarsaaren maalaiskunnassa. Liitteet IV,527.
29596: - Ed. Sepän ym. rah.al. n:o 176 korotetun mää- s. 1284 ja 1286. L. Vv:aan.
29597: rärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaalla kau-
29598: rassa esiintyviä tuhoja koskevien tutkimustöi- Maatalousneuvonta: Ed. Ryhdän ym. lak.al. n:o
29599: den tehostamista varten. Liitteet IV,243. s. 72 laiksi maatalousneuvontaa varten myönnet-
29600: 961. L. Vv:aan. tyjen valtion avustusten käytön perusteista.
29601: - Ed. Hultin ym. rah.al. n:o 211 korotetun mää- Liitteet IX,105. s. 1422. L. Mtv:aan 1066.
29602: rärahan osoittamisesta maatalouden tuotanto· - Ed. Lindhin ym. rah.al. n:o 190 määrärahan
29603: kustannusten tasoittamiseen ja tuotannon edis- osoittamisesta Nylands Svenska Lantbruks-
29604: tämiseen. Liitteet IV,278. s. 1001. L. Vv:aan. sällskap nimiselle maanviljelysseuralle neuvonta-
29605: - Ed. Sepän ym. rah.al. n: o 215 määrärahan toimintaa varten Porkkalan alueella. Liitteet
29606: osoittamisesta objektiivisten sadonselvittelyme- IV,257. s. 976 ja 977. L. Vv:aan.
29607: netelmien kenttätutkimuksia varten. Liitteet - Ks. Asutustila~.
29608: IV,282. s. 1005. L. Vv:aan.
29609: - Ed. Häppölän ym. rah.al. n:o 216 määrärahan Maatalousnäyttely: - Ks. Maatalous.
29610: osoittamisesta pysyvän maatalousnäyttelyn ai-
29611: kaansaamista tarkoittavan suunnitelman laati· Maata.Ioustulo: - Ks. Maatalous.
29612: mista varten. Liitteet IV,283. s. 1006. L.
29613: Maillsi: - Ks. Rehut.
29614: Vv:aan.
29615: - Ed. Eskolan ym. rah.al. n: o 398 määrärahan Maitotalous: Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 212 ko-
29616: osoittamisesta maatalouden perusluoton myön- rotetun määrärahan osoittamisesta pienviljeli-
29617: tämiseen. · Liitteet IV,465. s. 1212. L. Vv:aan.
29618: jäin maitotaloustuotannon tukemiseksi. Liit-
29619: - Ks. Maanparannus. Porkkala. Siemenet. Uudis-
29620: teet IV,279. s. 1002. L. Vv:aan.
29621: raivaus.
29622: Ma.ja.ka.t: Ed. H. Miettusen rah.al. n:o 250 maa-
29623: Maatalouskerhotoiminta: Ed. K"åhösen ym. rah.al. rärahan osoittamisesta moottoriveneen hankki-
29624: n:o 381 määrärahan osoittamisesta Paimion miseksi Helsingin lähistöllä olevien majakko-
29625: maatalouskerhoneuvojaopistolle lainojen hoitoa jen huoltoa varten. Liitteet IV,317. s. 1043.
29626: varten. Liitteet IV,448. s. 1195. L. Vv:aan.
29627: L. Vv:aan.
29628: -- Ks. Merenkulkuhallitus.
29629: Maatalouskoneet: Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 169
29630: määrärahan osoittamisesta maatalouskoneiden Ma.ksa.m.a.a.: - Ks. Kuivatustyöt.
29631: tutkimuslaitoksen virkojen järjestelyä varten.
29632: Liitteet IV,236. s. 951. L. Vv:aan. Ma.lminetsintä: Ed. Eskolan ym. rah.al. n:o 266
29633: - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 184 määrärahan korotetun määrärahan osoittamisesta geologi-
29634: osoittamisesta maatalouskoneasemien perustami- sen tutkimuksen tehostamiseen. Liitteet IV,333.
29635: seen. Liitteet IV,251. s. 969. L. Vv:aan. s. 1063. L. Vv:aan.
29636: -Ed. Miikin ym. rah.al. n:o 186 määrärahan -Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 267 määrä-
29637: osoittamisesta maatalouskonehoidon neuvontaan. rahan osoittamisesta malmiesiintymien tutki-
29638: Liitteet IV,253. s. 971. L. Vv:aan. mustyöhön Keski-Pohjanmaalla. Liitteet IV,334.
29639: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. Polttoaineet. s. 1064. L. Vv:aan.
29640: Maatalouskoulut: Ed. Lindhin ym. rah.al. n: o 158 Markkinatutkimus: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o
29641: määrärahan osoittamisesta erilaisten kurssien 217 määrärahan osoittamisesta Pellervo-Seuran
29642: järjestämiseksi Eriksgårdin maatalouskoulussa. markkinatutkimuslaitoksen toiminnan tukemi-
29643: Liitteet IV,225. s. 935 ja 936. L. Vv:aan. seen. Liitteet IV,284. s. 1007. L. Vv:aan.
29644: 16 Asialuettelo 1956.
29645:
29646:
29647: Meijerikoulut: Ed. Laineen ym. rah.a.l. n: o 400 -Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 370 korotetun
29648: määrärahan osoittamisesta halpakorkoiseksi lai- määrärahan osoittamisesta !ainoiksi metsän-
29649: naksi Hämeenlinnan meijerikoululle. Liitteet parannustöihin. Liitteet IV,437. s. 1180. · L.
29650: IV,467. s. 1215. L. Vv:aan. Vv:aan.
29651: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 371 korotetun
29652: Meijerit: Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 179 määrä- määrärahan osoittamisesta !ainoiksi metsänpa-
29653: rahan osoittamisesta Pohjois-Savon maakunta- rannustöihin: Liitteet IV,438. s. 1181. L.
29654: liiton alueella olevien osuusmeijereiden laajen- Vv:aan.
29655: tamista varten. Liitteet IV,246. s. 964. L.
29656: Vv:aan. :Metsä.npa.ra.nnus: - Ks. Metsänhoito. Uudisrai-
29657: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 180 määrärahan vaus.
29658: osoittamisesta meijerin rakentamiseksi Suomus-
29659: salmelle. Liitteet IV,247. s. 965. L. Vv:aan. :Metsätalous: - Ks. Metsänhoito. Metsätyöväki.
29660: - Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n: o 401 määrä-
29661: rahan osoittamisesta !ainoiksi meijereitten ra- Metsä.tutkimus: - Ks. Metsänhoito.
29662: kentamiseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä
29663: kaakkoisalla rajaseudulla. Liitteet IV,468. s. Metsä.työväki: Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 202 mää-
29664: 1216. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta avustuksiksi suomenkie-
29665: -Ed- Niskalan ym. rah.al. n:o 402 määrärahan lisille yksityismetsätalouden edistämisjärjes-
29666: osoittamisesta !ainoiksi meijerien rakentami- töille metsätyömiesten ammattikoulutuksen al-
29667: seksi Pohjois-Suomeen ja Kainuuseen. Liitteet kamiseen. Liitteet IV,269. s. 990. L. Vv:aan.
29668: IV,469. s. 1217. L. Vv:aan. - Ed. Pöykön ym. rah.al. n: o 295 määrärahan
29669: osoittamisesta annattavaksi Työkeskus Rovalan
29670: Melonkoski: - Ks. Sillat. Kannatusyhdistys r.y:lle vanhojen metsätyö-
29671: miesten kodin rakennustoiminnasta aiheutunei-
29672: Merenkulkuhallitus: Ed. H. Miettusen rah.al. n: o den kustannusten peittämiseen. Liitteet IV,362.
29673: 249 määrärahan osoittamisesta merenkulkuhalli- s. 1097. L. Vv:aan.
29674: tuksen teknillisen toimiston uutta radiomajak-
29675: kamestarin virkaa varten. Liitteet IV,316. s. Mielisaira.at: Ed. Partasen ym. rah.al. n:o 76 mää-
29676: 1042. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta mielisairaslain voimaan-
29677: tulon jälkeen rakennettujen B-luokan mielisai-
29678: Merenkulkukoulut: Ed. Högströmin ym. rah.al. n: o raanhoitolaitoksien tai niitä vastaavien kunnai-
29679: 468 määrärahan osoittamisesta Turun meren- Hskotien mielisairaanhoitokotien perustamiskus-
29680: kulkukoulun uuden talon suunnittelua varten. tannuksiin. Liitteet IV,143. s. 837. L. Vv:aan.
29681: Liitteet IV,535. s. 1297 ja 1298. L. Vv:aan. - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 77 korotetun
29682: Merimieslähetys: Ed. A. Salmisen ym. rah.al. n:o määrärahan osoittamisesta B-luokan mielisahaa-
29683: 105 korotetun määrärahan osoittamisesta Suo- lain rakentamiseen suoritettavaa valtionapua
29684: men Merimieslähetysseuran toiminnan tukemi- varten. Liitteet IV,144. s. 838. L. Vv:aan.
29685: seksi. Liitteet IV,172. s. 868. L. Vv:aan. - Ed. Soinisen ym. rah.al. n:o 78 määrärahan
29686: osoittamisesta eräiden B-luokan mielisairaanhoi-
29687: Meta.llityöt: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. tolaitoksien perustamiakustannuksiin suoritetta-
29688: via avustuksia varten. Liitteet IV,145. s. 839.
29689: Metsäkoulut: Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 206 ko- L. Vv:aan.
29690: rotetun määrärahan osoittamisesta metsänhoito- - Ed. Rankilan ym. rah.al. n: o 79 määrärahan
29691: koulujen avustamiseen. Liitteet IV,273. s. 995. osoittamisesta kork{}jen maksamiseksi kuntien
29692: L. Vv:aan. etukäteen rahoittamille valtion osuuksille mieli-
29693: - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o. 457 määrärahan sairaanhoitolaitosten perustamiskustannuksiin.
29694: osoittamisesta metsänhoitokoulun perustamista Liitteet IV,146. s. 840. L. Vv:aan.
29695: varten Vihtiin Uudenmaan maamieskoulun yh- - Ed. Karjalaisen ym. rah.al. n: o 80 määrärahan
29696: teyteen_ Liitteet IV,524. s. 1280. L. Vv:aan_ osoittamisesta Kuntainliitto Salmijärven Kajaa-
29697: nin maalaiskunnassa olevan B-mielisairaalan ra-
29698: Metsänhoito: Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 203 kennusavustukseksi. Liitteet IV,147. s. 841. L.
29699: korotetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi Vv:aan.
29700: ja avustuksiksi yksityismailla suoritettavia met-
29701: sänparannustöitä varten. Liitteet IV,270. s. 992. Mikkeli: - Ks. Karjanhoitokoulut. Sairaalat.
29702: L. Vv:aan.
29703: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 204 korotetun Mikrofilma.us: - Ks. Suomalaisen Kirjallisuuden
29704: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi metsän- Seura.
29705: parannustöiden kustantamiseen. Liitteet IV,271.
29706: s. 993. L. Vv:aan. . Moottoriveneet: - Ks. Majakat.
29707: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 205 korotetun
29708: määrärahan osoittamisesta valtion avustuksiksi Moskova.: - Ks. Ulkomaanedustus.
29709: metsänparannustöiden kustantamista varten.
29710: Liitteet IV,272. s. 994. L. Vv:aan. Mustasa.ari: - Ks. Sairaalat.
29711: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 207 korotetun
29712: määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen met- Muuria: - Ks. Kuivatustyöt.
29713: sien hoitoa ja käyttöä koskevaa tutkimusta var-
29714: ten. Liitteet IV,274. s. 996. L. Vv:aan. :Myrskylll.njoki: - Ks. Perkaustyöt.
29715: Asialuettelo 1956. 17
29716:
29717: N. - Ed. Kajatsalon ym. rah.al. n:o 110 määrärahan
29718: osoittamisesta ylimääräisten lehtorin toimien
29719: Nahantutkimus: - I{s. Valtion teknillinen tutki- perustamista varten. Liitteet IV,l77. s. 874. L.
29720: muslaitos. Vv:aan.
29721: - Ed. Seppälän ym. rah.al. n: o 111 määrärahan
29722: Nauvo: - Ks. Lääkärit. osoittamisesta harjoitusaineiden lehtorin vir-
29723: kojen perustamiseksi oppikouluihin. Liitteet
29724: Neuvonta_; 1teet: - Ks. Puutarhat. IV,l78. s. 882. L. Vv:aan.
29725: Neuvontat,.ö: - Ks. Asutustilat. Käsiteollisuus. - Ed. Seppälän ym. rah.al. n: o 112 määrärahan
29726: Maatai.ouskoneet. Maatalousneuvonta. osoittamisesta Hämeenlinnan lyseon kaksinta-
29727: mista varten. Liitteet IV,l79. s. 883. L.
29728: Nimismiehet: Ed. Seppälän ym. rah.al. n:o 65 Vv:aan.
29729: määrärahan osoittamisesta nimismiesten ja apu- - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n:o 113 korotetun
29730: laisnimismiesten vuokrarahojen korottamiseksi. määrärahan osoittamisesta auskultoimisstipen-
29731: Liitteet IV,132. s. 823. L. Vv:aan. deiksi oppikoulujen opettajille. Liitteet IV,l80.
29732: s. 884. L. Vv:aan.
29733: Nivala: - Ks. Malminetsintä. - Ed. Honkalan ym. rah.al. n:o 114 määrärahan
29734: Nokia: - Ks. Oppikoulut . osoittamisesta avustuksiksi yksityisoppikoulujen
29735: kouluhuoneistojen rakentamista varten. Liitteet
29736: Norma.alielokuvakoneet: - Ks. Puolustuslaitos. IV,181. s. 885. L. Vv:aan.
29737: - Ed. Forsbergin ym. rah.al. n:o 115 määrärahan
29738: Nummelan Parantola: - Ks. Tuberkuloosi. osoittamisesta valtioavustukseksi yksityisoppi-
29739: kouluille koulukaluston, opetusvälineiden ja kir-
29740: Nurmes: - Ks. Sairaalat. jastojen hankkimista varten. Liitteet IV,182. s.
29741: Nurmijärvi: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. 886 ja 887. L. Vv:aan.
29742: - Ed. Kähösen ym. rah.al. n: o .116 määrärahan
29743: Nylands Svenska. Lantbrukssällska.p: Ks. Maa- osoittamisesta Kyrön yhteiskoulun kannatusyh-
29744: talousneuvon ta. distys r.y:n vekselilainan ja eräiden muiden
29745: lainojen muuttamiseksi helpommin hoidettavaksi
29746: Närpiö: - Ks. Teollisuus. luotoksi. Liitteet IV,183. s. 888. L. Vv:aan.
29747: - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 117 määrärahan
29748: osoittamisesta Vihdin yhteiskoulun rakennus-
29749: 0. töitten aloittamiseen. Liitteet IV,l84. s. 890.
29750: L. Vv:aan.
29751: Ohjaustoiminta: - Ks. Maatalousneuvonta. - Ed. Tiitun rah.al. n:o 118 määrärahan osoitta-
29752: misesta valtion avustuksena yhtä lukioluokkaa
29753: Omavaraisuus: - Ks. Talouselämä. varten Isonkyrön keskikoulun laajentamiseksi
29754: Opettajakorkeakoulu: Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. Liitteet
29755: 443 määrärahan osoittamisesta Oulun opettaja- IV,185. s. 891. L. Vv:aan.
29756: korkeakoululle koulurakennusten piirustusten - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n: o 119 määrärahan
29757: hankintaa ja rakennustöiden aloittamista var- osoittamisesta Järvenpään yhteiskoulun valtion
29758: ten. Liitteet IV,510. s. 1265. L. Vv:aan. haltuun ottamista varten. Liitteet IV,186. s.
29759: 892. L. Vv:aan.
29760: Opetta.ja.opisto: - Ks. Ammattikoulut. - Ed. Hostilan ym. rah.al. n: o 120 määrärahan
29761: osoittamisesta Kymin yhteiskoulun ottamiseksi
29762: Opetuselokuvat: - Ks. Elokuvat. valtion haltuun. Liitteet IV,187. s. 893. L.
29763: Vv:aan.
29764: Opetuskeittiöt: - Ks. Ammattikoulut.
29765: - Ed. Hakalan ym. rah.al. n:o 121 määrärahan
29766: Opetusministeriö: Ed. Saalastin ym. rah.al. n: o 104 osoittamisesta Nokian yhteiskoulun valtion hal-
29767: määrärahan osoittamisesta opetusministerin sih- tuun ottamista varten. Liitteet IV,188. s. 894.
29768: teerin paikkaamista varten. Liitteet IV,171. s. L. Vv:aan.
29769: 867. L. Vv:aan. - Ed. Malkamäen ym. rah.al. n:o 129 määrära-
29770: han osoittamisesta kunnallisten keskikoulujen
29771: Opetusohjelmat: - Ks. Ammattikasvatus. perustamista varten. Liitteet IV,196. s. 903. L.
29772: Vv:aan.
29773: Opetusvälineet: - Ks. Oppikoulut.
29774: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 130 määrärahan
29775: Opintomatkat: Ed. Raunion ym. rah.al. n:o 269 osoittamisesta kymmenen uuden keskikoulun pe-
29776: korotetun määrärahan osoittamisesta kauppa- ja rustamiseksi kansakoulujen yhteyteen. Liitteet
29777: teollisuusministeriön jaettavia opintomatka-apu- IV,197. s. 904. L. Vv:aan.
29778: rahoja varten. Liitteet IV,336. s. 1066. L. - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 144
29779: Vv:aan. korotetun määrärahan osoittamisesta oppikoulun
29780: - Ks. Puolustuslaitos. oppilaiden koulunkäynnin avustamiseen. Liit-
29781: teet IV,211. s. 921. L. Vv:aan.
29782: Oppikoulut: Ed. Seppälän ym. rah.al. n:o 109 maa- - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 366 korotetun mää-
29783: rärahan osoittamisesta uusien ylimääräisen leh- rärahan osoittamisesta !ainoiksi yksityisoppi-
29784: torin virkojen perustamiseksi valtion oppikou- koulujen koulurakennusten rakentamiseen. Liit-
29785: luihin. Liitteet IV,l76. s. 873. L. Vv:aan. teet IV,433. s. 1176. L. Vv:aan.
29786: 3 E l/57
29787: 18 Asialuettelo 1956.
29788:
29789:
29790: - Ed. Honkalan ym. rah.al. n: o 367 korotetun Osuusmeijerit: - Ks. Meijerit.
29791: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yksityisop-
29792: pikoulujen kouluhuoneistojen rakentamista var- Otaniemi: - Ks. Liikuntakasvatus.
29793: ten. Liitteet IV,434. s. 1177. L. Vv:aan.
29794: - Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n: o 368 korotetun Oulu: - Ks. Maakunta-arkistot. Opettajakorkea-
29795: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yksityisop- koulu. Postilaitos. Sairaalat. Yliopisto. Yliop-
29796: pikoulujen kouluhuoneistojen rakentamista var- pilasasuntolat.
29797: ten. Liitteet IV,435. s. 1178. L. Vv:aan.
29798: - Ed. Sepän ym. rah.al. n: o 369 määrärahan
29799: osoittamisesta lainaksi Teuvan kunnalle kokei-
29800: lukeskikoulun rakennushankkeen toteuttamista P.
29801: varten. Liitteet IV,436. s. 1179. L. Vv:aan. Paavola: - Ks. Peruna.
29802: - Ed. Seppälän ym. rah.al. n: o 445 määrärahan
29803: osoittamisesta valtion oppikoulujen uudis- ja Paikallissairaalat: - Ks. Sairaalat.
29804: lisärakennuksia varten. Liitteet IV,512. s. 1267.
29805: L. Vv:aan. Paimio: - Ks. Maatalouskerhotoiminta.
29806: - Ed. Helteen vm. rah.al. n: o 446 määrärahan
29807: osoittamisesta· Karjaan yhteiskoulun rakennus- Pajat: - Ks. Kansanopistot. Maamieskoulut.
29808: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,513. s. 1268.
29809: L. Vv:aan. Pakkolunastus: Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 365
29810: - Ed. Tuulen rah.al. n:o 447 määrärahan osoitta- korotetun määrärahan osoittamisesta lainaksi
29811: misesta Kouvolan lyseon uuden koulurakennuk- Rovaniemen kauppalalle kauppalan asemakaava-
29812: sen rakentamiseksi. Liitteet IV,514. s. 1269. L. pakkolunastuksia varten. Liitteet IV,432. s.
29813: Vv:aan.· 1175. L. Vv:aan.
29814: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 448 määrärahan
29815: osoittamisesta Porin tyttölyseon lisärakennuk- Palautuslaki: - Ks. Porkkala.
29816: sia varten. Liitteet IV,515. s. 1270. L. Vv:aan.
29817: - Ed. Kajatsalon ym. rah.al. n:o 449 määrärahan Palkat: - Ks. Poliisi. Virkamiehet.
29818: osoittamisesta Lappeenrannan keskikoulun kou-
29819: lutalon rakentamista varten. Liitteet IV,516. s. Paloisvirta: - Ks. Sillat.
29820: 1271. L. Vv:aan.
29821: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n: o 450 määrära- Paperi: - Ks. Teollisuus.
29822: han osoittamisesta .Jyväskylän tyttölyseon
29823: uuden koulurakennuksen rakentamiseksi. Liit- Parantola.t: - Ks. Kaatumatautiset. Tuberkuloosi.
29824: teet IV,517. s. 1272. L. Vv:aan.
29825: - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 451 maa- Parikkala: - Ks. Maamieskoulut.
29826: rärahan osoittamisesta valtion omistaman yh-
29827: teiskoulun perustamiseksi Kemin kaupunkiin ja Pasonjärvi: - Ks. Kanavat.
29828: sen vaatiman koulutalon rakennustöiden aloit- Pelastakaa. Lapset r.y.: - Ks. Lapset.
29829: tamiseksi. Liitteet IV,518. s. 1273. L. Vv:aan.
29830: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 452 määrärahan Pellervo-Seura: - Ks. Markkinatutkimus.
29831: osoittamisesta Kittilän yhteislyseon rakennus-
29832: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,519. s. 1274. Pellinkoski: - Ks. Perkaustyöt.
29833: L. Vv:aan.
29834: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 453 määrärahan Pello: - Ks. Sähkö.
29835: osoittamisesta Kittilän yhteislyseon kouluraken- Pengerrys: - Ks. Kuivatustyöt.
29836: nuksen rakentamiseksi. Liitteet IV,520. s. 1275.
29837: L. Vv:aan. Perhesijoitustoiminta: - Ks. Lapset.
29838:
29839: Oppilasasuntola.t: - Ks. Ammattikoulut. Kansan- Perka.ustyöt: Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 471
29840: opistot. Maatalouskoulut. Ylioppilasasuntolat. määrärahan osoittamisesta Espoon kunnassa ole-
29841: van Kuttuträskin laskuojan perkaamiseen. Liit-
29842: teet IV,538. s. 1301 ja 1302. L. Vv:aan.
29843: Oppilasruoka.la.t: - Ks. Ammattikoulut. - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 472 määrärahan
29844: osoittamisesta Myrskyiänjoen Hallilan alueen
29845: Oppilasstipendit: - Ks. Teknilliset koulut. perkaustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,539. s.
29846: 1303. L. Vv:aan.
29847: Orivesi: - Ks. Kansanopistot. - Ed. Rankilan ym. rah.al. n:o 475 määrärahan
29848: osoittamisesta Lappajärven ja Evijärven veden-
29849: Orivirta.: - Ks. Sillat. säännöstelytöiden jatkamista varten. Liitteet
29850: IV,542. s. 1307. L. Vv:aan.
29851: Ortopedia: - Ks. Sairaalat. - Ed. Lepistön ym. rah.al. n:o 476 määrärahan
29852: osoittamisesta Lestijoen yläjuoksun perkanatöi-
29853: Orvot: Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 300 maara- den aloittamiseen. Liitteet IV,543. s. 1308. L.
29854: rahan osoittamisesta varattomien ja vähävarais- Vv:aan.
29855: ten alaikäisten siviiliorpojen sekä näiden hoi- - Ed. Erkkilän ym. rah.al. n:o 478 määrärahan
29856: toon sidottujen siviililaskien elatuksen turvaa- osoittamisesta Lamujoen perkaamiseen. Liitteet
29857: miseen. Liitteet IV,367. s. 1103. L. Vv:aan. IV,545. s. 1310. L. Vv:aan.
29858: Asialuettelo 1956. 19
29859: - Ed. Erkkilän ym. rah.al. n:o 479 määrärahan - Ed. Hallbergin ym. rah.al. n: o 64 määrärahan
29860: osoittamisesta Limingojan perkaamiseen. Liit- osoittamisesta Joensuun kaupungin poliisilaitok·
29861: teet IV,546. s. 1311. L. Vv:aan. sen komisarionviran palkkauksen korottami·
29862: -Ed. E. Kilven ym. rah.al. n:o 559 määrärahan seksi. Liitteet IV,131. s. 822. L. Vv:aan.
29863: osoittamisesta Peliinkosken perkaamiseen. Liit-
29864: teet IV,626. s. 1394. L. Vv:aan. Polioinvaliidit: - Ks. lnvaliidit.
29865: - Ed. Taini on ym. rah.al. n: o 560 määrärahan
29866: osoittamisesta Simon kunnassa olevan Viantie· Polkupyörät: - Ks. Puolustuslaitos.
29867: joen perkaustöiden aloittamiseksi. Liitteet
29868: IV,627. s. 1395. L. Vv:aan. Polttoaineet: Ed. Koivusillan ym. rah.al. n:o 315
29869: - Ks. Järvenlaskut. Kuivatustyöt. Maanparannus. määrärahan osoittamisesta petroolikäyttöisten
29870: traktorien polttoaineen hinnanpalautukseen.
29871: Peruna: Ed. Erkkilän ym. rah.al. n:o 358 määrä- Liitteet IV,382. s. 1121. L. Vv:aan.
29872: rahan osoittamisesta perunanjalostustehtaan pe·
29873: rustamista varten Paavolan pitäjän Ruukin ky· Polttoainepäällikkö: - Ks. Tie- ja vesirakennus-
29874: lään. Liitteet IV,425. s. 1167. L. Vv:aan. hallitus.
29875:
29876: Peruskuivatus: - Ks. Kuivatustyöt. Maanparan· Polttoturve: - Ks. Sähkölaitokset.
29877: nus.
29878: Ponttoonisillat: - Ks. Sillat.
29879: Perusluotto: - Ks. Maatalous.
29880: Pori: - Ks. Oppikoulut. Sairaalat. Sairaanhoita-
29881: Pessa.lompolo: - Ks. Sillat. jat.
29882: Petoeläimet: - Ks. Korvaus. Poronhoito. Porkkala: Ed. Kytän ym. lak.al. n:o 70 Porkkalan
29883: Petroli: - Ks. Polttoaineet. palautuslaiksi. Liitteet 1,8. s. 1401. L. Prv:aan,
29884: jonka tulee pyytää lausunto Vv:lta, 590.
29885: Pientalot: - Ks. Rakennustoiminta. - Ed. Högströmin ym. lak.al. n: o 78 laiksi Pork-
29886: kalan alueen maataloudellisen jälleenrakentamis-
29887: Pienteollisuus: - Ks. Käsiteollisuus. työn tukemisesta valtion varoilla. Liitteet
29888: Pienviljelys: - Ks. Kaivot. Maitotalous. IX,106. s. 1427 ja 1428. L. Mtv:aan 1504.
29889: - Ks. Kansakoulut. Maatalousneuvonta. Rakennus-
29890: Pietarsaari: - Ks. Maatalouskoulut. toiminta.
29891:
29892: Pika-asutus: - Ks. Asutustoiminta. Poronhoito: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 181 koro·
29893: tetun määrärahan osoittamisesta poronhoidon
29894: Pirin silta: - Ks. Sillat. edistämiseen. Liitteet IV,248. s. 966. L. Vv:aan.
29895: Pohjanlahti: - Ks. Maantutkimus. -Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 210 määrärahan
29896: osoittamisesta petoeläinten tappamien ja raate-
29897: Pohjois-Karjala: - Ks. Ammattikoulut. Läänijako. lemien porojen korvaamiseksi. Liitteet IV,277.
29898: s. 1000. L. Vv:aan.
29899: Pohjoismaat: - Ks. Kansanopistot.
29900: Posio: - Ks. Sillat.
29901: Pohjois-Savo: - Ks. Meijerit. Teollisuus.
29902: Pohjois-Suomi: - Ks. Meijerit. Metsänhoito. Postilaitos: Ed. L. Mattilan ym. rah.al. n:o 325
29903: määrärahan osoittamisesta eräiden ylimääräis·
29904: Pohjolan Opisto: - Ks. Kansanopistot. ten tointen muodostamiseksi peruspalkkaisiksi
29905: viroiksi ja toimiksi posti· ja lennätinlaitoksessa.
29906: Poliisi: Ed. Tienarin ym. rah.al. n:o 59 maarara· Liitteet IV,392. s. 1132. L. Vv:aan.
29907: han osoittamisesta maan poliisikunnan palkko- - Ed. Hosian ym. rah.al. n: o 326 määrärahan
29908: jen nostamiseksi kahdella palkkaluokalla. Liit· osoittamisesta ylimääräisten kirjurin tointen
29909: teet IV,126. s. 815. L. Vv:aan. vakinaistamiseksi posti- ja lennätinlaitoksessa.
29910: - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 60 määrärahan Liitteet IV,393. s. 1134. L. Vv:aan.
29911: osoittamisesta poliisilisän suorittamista varten - Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n: o 327 määrära-
29912: eräille poliisimiehille. Liitteet IV,127. s. 816. han osoittamisesta eräiden posti· ja lennätin•
29913: L. Vv:aan. laitoksen tilapäisten teknillisten toimien muut-
29914: - Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 61 määrärahan osoit· tamiseksi ylimääräisiksi toimiksi. Liitteet
29915: tamisesta poliisilisän maksamista varten poliisi· IV,394. s. 1i35. L. Vv:aan.
29916: kunnalle. Liitteet IV,128. s. 818. L. Vv:aan. - Ed. Pasasen ym. rah.al. n: o 328 määrärahan
29917: - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n: o 62 määrärahan osoittamisesta eräiden ylimääräisten toimien
29918: osoittamisesta poliisikunnan kanslistieli ja kir- perustamista varten posti- ja lennätinlaitokseen.
29919: jurien palkkojen korottamista varten. Liitteet Liitteet IV,395. s. 1136. L. Vv:aan.
29920: IV,129. s. 819. L. Vv:aan. - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 329 korotetun
29921: - Ed. V. Leskisen ym. rah.al. n:o 63 määrärahan määrärahan osoittamisesta sunnuntai- ja yli·
29922: osoittamisesta Helsingin poliisilaitoksen liiken· työkorvauksiin maaseudun postitoimipaikoissa.
29923: netoimiston johtajan toimen muuttamiseksi lii- Liitteet IV,396. s. 1137. L. Vv:aan.
29924: kenneosaston johtajan toimeksi. Liitteet IV,130. - Ed. A. Leikolan ym. ·rah.al. n: o 330 määrärahan
29925: s. 820. L. Vv:aan. osoittamisesta kassaerehdysrahojen maksamista
29926: 20 Asialuettelo 1956.
29927:
29928: varten posti- ja lennätinlaitoksen kassapalve- - Ed. Sundmanin ym. rah.al. n: o 101 korotetun
29929: lusaa oleville toimihenkilöille. Liitteet IV,397. määrärahan osoittamisesta polkupyörien ja hiih-
29930: s. 1138. L. Vv:aan. tovälineiden kunnossapitoon ja uusintaan puo-
29931: - Ed. Alangon ym. rah.al. n: o 350 korotetun lustusvoimissa. Liitteet IV,168. s. 864. L.
29932: määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätin- Vv:aan.
29933: laitokselle toimitalojen ja henkilökunnan asun· - Ed. Saariahon ym. rah.al. n:o 102 määrärahan
29934: tojen rakentamista varten. Liitteet IV,417. s. osoittamisesta normaalielokuvakoneitten hankki-
29935: 1159. L. Vv:aan. miseksi puolustusvoimain elokuvasaleihin. Liit-
29936: - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n:o 351 määrära- teet IV,169. s. 865. L. Vv:aan.
29937: han osoittamisesta suunnittelutöiden suorittami- - Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 103 määrärahan
29938: seksi ja rakennustöiden aloittamiseksi Lahden osoittamisesta puolustuslaitoksen aloitepalkkioita
29939: kaupunkiin tulevaa postitaloa varten. Liitteet varten. Liitteet IV,170. s. 866. L. Vv:aan.
29940: IV,418. s. 1160. L. Vv:aan. - Ks. Sairaalat.
29941: - Ed. Malkamäen ym. rah.al. n: o 352 määrärahan
29942: osoittamisesta postitalon rakentamista varten Purkaustyöt: - Ks. Työväensuojelu.
29943: Lahden kaupunkiin. Liitteet IV,419. s. 1161.
29944: L. Vv:aan. Puumala: - Ks. Sillat.
29945: - Ed. Järven ym; rah.al. n: o .353 määrärahan
29946: osoittamisesta Oulun postitalon rakentamista Puunjalostusteollisuus: Ed. Tainion ym. rah.al. n:o
29947: varten. Liitteet IV,420. s. 1162. L. Vv:aan. 361 määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suo·
29948: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 354 määrärahan rittamiseksi Kemijärvelle rakennettavaa puun·
29949: osoittamisesta postiautovarikon rakentamiseksi jalostuslaitosta varten. Liitteet IV,428. s. 1171.
29950: Jyväskylään. Liitteet IV,421. s. 1163. L. L. Vv:aan.
29951: Vv:aan. - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 362 mää·
29952: ~ Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 355 korotetun mää- rärahan osoittamisesta Inariin Ivalon kylään
29953: rärahan osoittamisesta autojen hankkimista var· perustettavan puunjalostusteollisuuslaitoksen ra·
29954: ten posti· ja lennätinlaitokselle. Liitteet IV,422. kannustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,429. s.
29955: s. 1164. L. Vv:aan. 1172. L. Vv:aan.
29956: - Ks. Asunnot.
29957: Puutarhat: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 178
29958: Pudasjärvi: - Ks. Lääkärit. määrärahan osoittamisesta annettavakai Puu-
29959: tarhaviljelijäin Liitolle neuvontapisteiden pe·
29960: Puhelin: Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 356 koro· rustamista varten Lohjalle ja Karjaalle. Liit·
29961: tetun määrärahan osoittamisesta puhelin- ja teet IV,245. s. 963. L. Vv:aan~
29962: lennätinverkon laajentamiseen ja parantami·
29963: seen. Liitteet IV,423. s. 1165. L. Vv:aan. Puutarhaviljelijäin Liitto: Ks. Puutarhat.
29964: - Ed. Vennamon ym. rah.al. n: o 357 korotetun
29965: määrärahan osoittamisesta uusien puhelintoimi· Pyhtää.: - Ks. Kalastustilat.
29966: paikkojen perustamista varten maaseudulle.
29967: Liitteet IV,424. s. 1166. L. Vv:aan. Pyhä.joki: --. Ks. Ammattikoulut.
29968: Pukuavustus: - Ks. Rautatieläiset. Pyydykset: - Ks. Kalastus.
29969: Punaiset invaliidit: - Ks. Invaliidit. Päivä.jatkokoulu: - Ks. Kansakoulut.
29970: Punakaartilaiset: - Ks. Haudat. Päiväkodit: - Ks. Lastenhoito.
29971: Puolustuslaitos: Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 96
29972: määrärahan osoittamisesta eräiden kersantintoi·
29973: mien järjestelyä varten. Liitteet IV,163. s. 859.
29974: L. Vv:aan. R.
29975: - Ed. Saariahon ym. rah.al. n: o 97 korotetun
29976: määrärahan osoittamisesta koulutustoiminnan Radiomajakat: - Ks. Merenkulkuhallitus.
29977: tehostamista varten puolustusvoimissa. Liitteet
29978: IV,164. s. 860. L. Vv:aan. Radium: - Ks. Syöpä.
29979: - Ed. Saariahon ym. rah.al. n: o 98 korotetun
29980: määrärahan osoittamisesta Iiikuntakasvatustoi· Rahdit: - Ks. Rehut.
29981: minnan edistämiseksi puolustusvoimissa. Liit-
29982: teet IV,165. s. 861. L. Vv:aan. Ra.ittiustyö: Ed. Heijakaen ym. rah.al. n:o 297
29983: - Ed. Saariahon ym. rah.al. n:o 99 korotetun korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
29984: määrärahan osoittamisesta apurahoiksi ulko· siksi raittiustyötä suorittaville järjestöille. Liit-
29985: mailla opiskeleville puolustuslaitoksen viran ja teet IV,364. s. 1099. L. Vv:aan.
29986: toimen haltijoilla. Liitteet IV,166. s. 862. L.
29987: Vv:aan. Raivaus: - Ks. Asutustilat. Maanhankinta.
29988: -Ed. Tuulen rah.al n:o 100 korotetun määrä·
29989: rahan osoittamisesta avustukseksi ulkomailla Raja: - Ks. Kalastustilat.
29990: opiskeleville puolustuslaitokseen kuuluville hen·
29991: kilöille. Liitteet IV,167. s. 863. L. Vv:aan. Rajaseutu: - Ks. Meijerit.
29992: Asialuettelo 1956. 21
29993: Rakennushallitus: Ed. E. Leikolan ym. rah.al. n: o Rautatiet: Ed. Högströmin ym. rah.al. n:o 314
29994: 236 määrärahan osoittamisesta eräiden ylimää- määrärahan osoittamisesta korvaukseksi val-
29995: räisten toimien perustamiseksi rakennushallituk- tionrautateille Lounais-Suomen satamiin suun-
29996: seen. Liitteet IV,303. s. 1028. L. Vv:aan. tautuvien kuljetusten maksujen alentamista
29997: varten. Liitteet IV,381. s. 1119 ja 1120. L.
29998: Rakennustarvikkeet: - Ks. Liikevaihtovero. Vv:aan.
29999: - Ed. Kujalan ym. rah.al. n: o 331 määrärahan
30000: Rakennustoiminta: Ed. Högströmin ym. rah.al. n:o osoittamisesta Lappeenrannasta Haminan kautta
30001: 416 määrärahan osoittamisesta lainojen myöntä- Kotkaan kulkevan oikoradan rakennussuunnitel-
30002: miseksi Porkkalan asukkaille asunto- ja talous- mien loppuun saattamista ja töiden aloitta-
30003: rakennusten jälleenrakentamista varten Porkka- mista varten. Liitteet IV,398. s. 1139. L.
30004: lan alueella. Liitteet IV,483. s. 1231 ja 1232. Vv:aan.
30005: L. Vv:aan. - Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n: o 332 määrärahan
30006: - Ed. Rajatsalon ym. rah.al. n:o 417 määrära- osoittamisesta Parikkalan-Onkamon rautatien
30007: han osoittamisesta !ainoiksi pientalojen omista- ratasuunnan tutkimista varten. Liitteet IV,399.
30008: jille huoneenvuokrasäännöstelyn johdosta rap- s. 1140. L. Vv:aan.
30009: peutuneiden rakennusten korjaamista varten. - Ed. Puhakan ym. rah.al. n: o 333 määrärahan
30010: Liitteet IV,848. s. 1233. L. Vv:aan. osoittamisesta Joensuun-ilomantsin radan Ko-
30011: - Ks. Rakennushallitus. veron-llomantsin välisen osan rakennustöiden
30012: aloittamiseksi. Liitteet IV,400. s. 1141. L.
30013: Ratapihat: - Ks. Rautatiet. Vv:aan.
30014: Ratina.: - Ks. Sillat. - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 334 määrärahan
30015: osoittamisesta rautatien rakentamiseksi Kemi-
30016: Raudaskylä: - Ks. Kansanopistot. järven asemalta Taivalkoskella. Liitteet IV,401.
30017: s. 1142. L. Vv:aan.
30018: Raudussuo: - Ks. Kuivatustyöt. - Ed. Raunion ym. rah.al. n: o 335 määrärahan
30019: Rauhanpuolusta.jat: Ed. Kuusisen ym. rah.al. n:o osoittamisesta raskaiden tavarajunahöyryvetu-
30020: 143 määrärahan osoittamisesta Suomen Rau- reiden osamaksun suorittamiseen. Liitteet
30021: hanpuolustajat r. y:n työn tukemiseksi. Liit- IV,402. s. 1144. L. Vv:aan.
30022: teet IV,210. s. 920. L. Vv:aan. -Ed. Raunion ym. rah.al. n:o 336 korotetun mää-
30023: rärahan osoittamisesta vuonna 1957 valtionrau-
30024: Rauhantyö: - Ks. Taide. tateille tilattavien uusien tavaravaunujen osa-
30025: maksuja varten. Liitteet IV,403. s. 1145. L.
30026: Rautatiehallitus: Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 318 Vv:aan.
30027: määrärahan osoittamisesta eräiden rautatiehal-
30028: - Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al. n:o 337 mää-
30029: lituksen tariffiosaston toimien järjestelyä var- rärahan osoittamisesta Tampereen-Porin-
30030: ten. Liitteet IV,385. s. 1124. L. Vv:aan.
30031: MäntyJuodon rataosan kiskotuksen uusimista
30032: Rautatieläiset: Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n: o 319 varten. Liitteet IV,404. s. 1146. L. Vv:aan.
30033: määrärahan osoittamisesta eräiden valtionrau- - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 338 määrärahan
30034: tateiden viran ja toimen haltijain yötyön kor- osoittamisesta Jyväskylän-Suolahden rautatien
30035: vaamiseksi. Liitteet IV,386. s. 1126. L. uusimistöiden aloittamiseen. Liitteet IV,405. s.
30036: Vv:aan. 1147. L. Vv:aan.
30037: - Ed. Kaitilan ym. rah.al. n:o 320 korotetun - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 339 määrärahan
30038: määrärahan osoittamisesta vähintään viisi osoittamisesta Seinäjoen ratapihan laajennus-
30039: vuotta palvelleiden konduktöörien palkkauksen töiden loppuunsuorittamiseksi. Liitteet IV,406.
30040: korottamista varten. Liitteet IV,387. s. 1127. s. 1148. L. Vv:aan.
30041: L. Vv:aan. - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n: o 346 määrärahan
30042: - Ed. Kaitilan ym. rah.al. n:o 321 määrärahan ·osoittamisesta Epilän rautatiealikäytävän ra-
30043: osoittamisesta virkaatekevien (tilapäisten) kon- kentamiseen ja maantien oikaisemiseen Tampe-
30044: duktöörien palkkausluokan korotusta varten reen-Vaasan maantiellä. Liitteet IV,413. s.
30045: maaravuosien kuluttua. Liitteet IV,388. s. 1155. L. Vv:aan.-
30046: 1128. L. Vv:aan. Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 348 määrärahan
30047: - Ed. Kaitilan ym. rah.al. n: o 322 määrärahan osoittamisesta Kouvolan asemarakennuksen ra-
30048: osoittamisesta junamiesten palkkausluokan ko- kennustöiden aloittamista varten. Liitteet
30049: rotusta varten määrävuosien kuluttua. Liitteet IV,415. s. 1157. L. Vv:aan.
30050: IV,389. s. 1129. L. Vv:aan. - Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 349 määrärahan
30051: - Ed. Rajatsalon ym. rah.al. n:o 323 määrärahan osoittamisesta rataosaston työ- ja varastora-
30052: osoittamisesta valtionrautateiden junanlähettä- kennuksen rakentamiseksi Kouvolaan. Liitteet
30053: jinä toimiville virkamiehille maksettavan yö- IV,416. s. 1158. L. Vv:aan.
30054: rahan korottamista varten. Liitteet IV,390. ~ Ks. Sillat.
30055: s. 1130. L. Vv:aan.
30056: - Ed. Suonpään ym. rah.al. n: o 324 määrärahan Ravitsemusopetus: - Ks. Kouluhallitus.
30057: osoittamisesta pukuavustuksen suorittamista
30058: varten eräille valtionrautateiden toimen haiti- Rehut: Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 191 maara-
30059: joille. Liitteet IV,391. s. 1131. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta väkirehujen ja siementen
30060: rahtiavustusten maksamista varten. Liitteet
30061: Rautatierahdit: - Ks. Rehut. IV,258. s. 978. L. Vv:aan.
30062: 22 Asialuettelo 1956.
30063:
30064:
30065: - Ed. Niemisen ym. rah.al. n: o 192 määrärahan - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 88 määrärahan
30066: osoittamisesta koti· ja ulkomaisten väkirehujen osoittamisesta kunnansairaalakai muutetun Tai-
30067: hintojen alentamiseen. Liitteet IV,259. s. 979. valkosken entisen aluesairaalan peruskorjaus-
30068: L. Vv:aan. ja laajennustöitä varten. Liitteet IV,155. s. 850.
30069: - Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n: o 193 määrä- L. Vv:aan.
30070: rahan osoittamisesta väkirehujen, maissin ja - Ed. Ryhdän ym. rah.al. n: o 89 määrärahan
30071: leseiden rautatierahtien alentamiseksi. Liitteet osoittamisesta Taivalkosken kunnansairaalan
30072: IV,260. s. 980. L. Vv:aan. peruskorjaustöitä varten. Liitteet IV,156. s.
30073: - Ks. Siemenet. 851. L. Vv:aan.
30074: - Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 90 korotetun mää-
30075: Rekisteri: - Ks. Syöpä. rärahan osoittamisesta Lapin lastensairaalan
30076: toimintaa varten. Liitteet IV,157. s. 852. L.
30077: Vv:aan.
30078: Riipisenvaara: - Ks. Sähkö. - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 412 määrärahan
30079: osoittamisesta lainaksi Invaliidisäätiölle orto-
30080: Ristiina: - Ks. Emäntäkoulut. pedisen sairaalan rakentamiseksi Ouluun. Liit-
30081: teet IV,479. s. 1227. L. Vv:aan.
30082: Ristisalmi: - Ks. Sillat. - Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 420 määrärahan
30083: osoittamisesta Keskussotilassairaala 1: n lisära-
30084: Rovala: - Ks. Metsätyöväki. kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,487.
30085: s. 1237. L. Vv:aan.
30086: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 430 määrärahan
30087: Rovaniemi: - Ks. Pakkolunastus. osoittamisesta aluesairaaloista kunnansairaa-
30088: loiksi muutettujen sairaaloiden peruskorjauksiin
30089: Ruokalat: - Ks. Ammattikoulut. ja laajennuksiin. Liitteet IV,497. s. 1251. L.
30090: Vv:aan.
30091: Ruukki ~ - Ks. Peruna. - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 431 määrärahan
30092: osoittamisesta Kotkan keskussairaalan suunnit-
30093: telutöitä varten. Liitteet IV,498. s. 1252. L.
30094: Vv:aan.
30095: - Ed. Malkamäen ym. rah.al. n: o 432 maarara-
30096: s. han osoittamisesta Hämeenlinnan lääninsairaa·
30097: lan laajentamistå varten. Liitteet IV,499. s.
30098: Saaristo: - Ks. Laivaliikenne. Liikenne. 1253. L. Vv:aan.
30099: Sadonselvittely: - Ks. Maatalous. - Ed. Seppälän ym. rah.al. n: o 433 määrärahan
30100: osoittamisesta Hämeenlinnan lääninsairaalan li-
30101: Sairaalat: Ed. Hakkilan rah.al. n:o 68 maara· särakennus-, muutos- ja korjaustöitä varten.
30102: rahan osoittamisesta sydänkateterisaatiossa tar· Liitteet IV,500. s. 1254. L. Vv:aan.
30103: vittavien laitteiden hankkimista varten Hel- - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n:o 435 määrärahan
30104: singin yliopiston III sisätautien klinikalla. osoittamisesta Lahden keskussairaalan raken-
30105: Liitteet IV,135. s. 827. L. V v: aan. nustöiden · aloittamiseksi. Liitteet IV,502. s.
30106: - Ed. Brander-W allinin ym. rah.al. n: o 69 mää- 1256. L. Vv:aan.
30107: rärahan osoittamisesta Porin yleiseen sairaa- - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 437 määrärahan
30108: laan perustettavaa silmäosastoa varten. Liit- osoittamisesta Mikkelin lääninsairaalan lisära-
30109: teet IV,136. s. 828. L. Vv:aan. kennus-, muutos- ja korjaustöitä varten. Liit-
30110: - Ed. Ikosen ym. rah.al. n: o 70 määrärahan teet IV,504. s. 1258. L. Vv:aan.
30111: osoittamisesta Nurmeksen yleisen sairaalan - Ed. Pasasen ym. rah.al. n: o 438 määrärahan
30112: toimintakustannusten peittämiseen. Liitteet osoittamisesta Mikkelin lääninsairaalan laajen-
30113: IV,137. s. 829. L. Vv:aan. tamista varten. Liitteet IV,505. s. 1259. L.
30114: Vv:aan.
30115: - Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 81 määrärahan
30116: osoittamisesta valtionavuksi sairaalalain edel- - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 439 määrärahan
30117: lyttämien alue- ja paikallissairaalain toiminta- osoittamisesta Mustasaaren sairaalan hoitohen-
30118: kustannuksiin. Liitteet IV,148. s. 842. L. kilöstön asuntolarakennuksen rakentamista var-
30119: Vv:aan. ten. Liitteet IV,506. s. 1261. L. Vv:aan.
30120: - Ed. Lepistön ym. rah.al. n: o 440 määrärahan
30121: - Ed. Ikosen ym. rah.al. n: o 82 määrärahan osoit- osoittamisesta Keski-Pohjanmaan keskussairaa-
30122: tamisesta valtion osuuden suorittamiseksi Nur- lan suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,507.
30123: meksen yleisen sairaalan toimintakustannuksiin. s. 1262. L. Vv:aan.
30124: Liitteet IV,149. s. 843. L. Vv:aan. - Ed. Järven ym. rah.al. n:o 441 määrärahan
30125: - Ed. Henrikssonin ym. rah.al. n: o 83 määrä- osoittamisesta Oulun lääninsairaalan laajenta-
30126: rahan osoittamisesta rakennusavustukseksi Suo- mista varten. Liitteet IV,508. s. 1263. L.
30127: men Punaisen Ristin sairaalan laajentamista Vv:aan.
30128: varten. Liitteet IV,150. s. 844. L. Vv:aan. - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 442 määrärahan
30129: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 87 määrärahan osoittamisesta Lapin lääninsairaalan muutos-
30130: osoittamisesta Suomussalmen kunnansairaalan ja korjaustöitä varten. Liitteet IV,509. s.
30131: henkilökunnan asuinrakennuksen rakentamista 1264. L. Vv:aan.
30132: varten. Liitteet IV,154. s. 849. L. Vv:aan. - Ks. Mielisairaat.
30133: Asialuettelo 1956. 23
30134: Sairaanhoitajat: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o Seimet: - Ks. Lastenhoito.
30135: 71 määrärahan osoittamisesta apuhoitajien tila·
30136: päistoimien muuttamiseksi ylimääräisiksi. Liit· Seinäjoki: - Ks. Ammattikoulut.
30137: teet IV,138. s. 830. L. Vv:aan.
30138: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 72 määrärahan Selluloosatehtaat: - Ks. Teollisuus.
30139: osoittamisesta eräiden ylimääräisten toimien pe-
30140: rustamiseksi Keski-Suomen sairaanhoitaja-ter- Seminaarit: Ed. Järven ym. rah.al. n:o 124 maa-
30141: veyssisarkouluun. Liitteet IV,139. s. 831. L. rärahan osoittamisesta asuntolanhoitajakurssin
30142: Vv:aan. järjestämistä varten Kemijärven seminaariin.
30143: - Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al. n:o 434 mää- Liitteet IV,191. s. 898. L. Vv:aan.
30144: rärahan osoittamisesta Porin sairaanhoitaja-ter- - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n: o 444 määrära-
30145: veyssisarkoulun koulutalon rakennustöiden aloit- han osoittamisesta Savonlinnan seminaarin ra-
30146: tamista varten. Liitteet IV,501. s. 1255. L. kennustyön jatkamiseksi. Liitteet IV,511. s.
30147: Vv:aan. 1266. L. V v: aan.
30148: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 436 määrärahan
30149: osoittamisesta Lappeenrannan sairaanhoitaja- Siemenet: Ed. Lepistön ym. rah.al. n:o 188 maa-
30150: terveyssisarkoulun rakentamista varten. Liit- rärahan osoittamisesta kevätviljan siementen
30151: teet IV,503. s. 1257. L. Vv:aan. hinnan alentamiseen katoalueella. Liitteet
30152: IV,255. s. 974. L. Vv:aan.
30153: Sairaanhoito: Ed. J. Wirtasen ym. rah.al. n:o 73 - Ed. Hautalan ym. rah.al. n:o 189 määrärahan
30154: määrärahan osoittamisesta suomenkielisten sai- osoittamisesta avustuksiksi siemenen hankintaa
30155: raanhoitokurssien järjestämiseksi Vaasan kes- varten hallasta kärsineille asutustilallisille.
30156: kussairaalassa. Liitteet IV,140. s. 832. L. Liitteet IV,256. s. 975. L. Vv:aan.
30157: Vv:aan. - Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 214 määrärahan
30158: - Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 92 määrärahan osoittamisesta hallavahinkoja kärsineille sie-
30159: osoittamisesta maksuttoman insuliinin ja muun menten hankkimiseksi ja väkirehujen hintojen
30160: tarvittavan hoidon järjestämiseksi vähävarai- alentamiseksi. Liitteet IV,281. s. 1004. L.
30161: silla sokeritautisille. Liitteet IV,159. s. 854. Vv:aan.
30162: L. Vv:aan. - Ed. Erkkilän ym. rah.al. n:o 399 määrärahan
30163: - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 288 määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi !ainoiksi siemen-
30164: osoittamisesta avustuksiksi kunnille toipilaara- ten ostoon hallan tuhoista kärsimään joutu-
30165: han suorittamista varten. Liitteet IV,355. s. neille maanviljelijöille. Liitteet IV,466. s. 1214.
30166: 1090. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
30167: - Ks. Laidun. Rehut.
30168: Sairasmatkat: - Ks. Eläinlääkärit.
30169: Sieppijärvi: - Ks. Sähkö.
30170: Salla: - Ks. Maanhankinta.
30171: Siikajoki: - Ks. Ammattikoulut. Kanavat.
30172: Salmi: - Ks. Sillat.
30173: Sillat: Ed. Niemisen ym. rah.al. n:o 247 määrä·
30174: Salmijärvi: - Ks. Mielisairaat. rahan osoittamisesta avustukseksi Savonlinnan
30175: kaupungille Kyrönsalmen sillan rakentamista
30176: Sankar:lhaudat: - Ks. Haudat. koskevan tutkimuksen toimittamista varten.
30177: Liitteet IV,314. s. 1040. L. Vv:aan.
30178: Sanomalehtimiehet: - Ks. Eläkkeet. - Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 340 korotetun
30179: määrärahan osoittamisesta ali- ja ylilmlkusilto-
30180: Sata.kunta: - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit. jen rakentamiseksi rautateiden ja maanteiden
30181: tasoristeyksiin. Liitteet IV,407. s. 1149. L.
30182: Satamat: Ed. Kokkolan ym. rah.al. n:o 244 mää- Vv:aan.
30183: rärahan osoittamisesta vientisatamia ylläpitä· - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n: o 341 määrärahan
30184: ville kunnille satamien kehittämistä varten. osoittamisesta Keravan aseman ratapihan yli
30185: Liitteet IV,311. s. 1037. L. Vv:aan. johtavan sillan uusimiseen. Liitteet IV,408.
30186: - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 245 määrä- s. 1150. L. Vv:aan.
30187: rahan osoittamisesta avustuksiksi vientisatamia - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n: o 342 määrärahan
30188: ylläpitäville kunnille satamien kehittämistä ja osoittamisesta Hyvinkään ratapihan ylikulku-
30189: kunnostamista varten. Liitteet IV,312. s. 1038. sillan uusimiseen. Liitteet IV,409. s. 1151.
30190: L. Vv:aan. L. Vv:aan.
30191: - Ed. Tainion ym. rah.al. n: o 246 määrärahan - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n: o 343 määrä-
30192: osoittamisesta avustukseksi Kemin kaupungille rahan osoittamisesta Hyvinkään rautatiesillan
30193: Ajoksen syväsataman rakentamista varten. Liit- rakentamista varten. Liitteet IV,410. s. 1152.
30194: teet IV,313. s. 1039. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
30195: - Ks. Rautatiet. - Ed. Suomisen ym. rah.al. n: o 344 määrärahan
30196: osoittamisesta uuden ylikulkusillan rakenta-
30197: Satava: - Ks. Sillat. mista varten pääradan ylitse Helsingin-Hä-
30198: meenlinnan maantielle Hyvinkään kauppalassa.
30199: Savonlinna: - Ks. Seminaarit. Sillat. Liitteet IV,411. s. 1153. L. Vv:aan.
30200: 24 Asialuettelo 1956.
30201:
30202:
30203: - Ed. Roine en ym. rah.al. n: o 345 määrärahan - Ed. Niirasen ym. rah.al. n:o 550 määrärahan
30204: osoittamisesta rautatieylikäytäväsillan rakenta· osoittamisesta Lylykosken maantiesillan raken·
30205: miseksi Loimaan kauppalassa. Liitteet IV,412. tamista varten Koitajoen yli. Liitteet IV,617.
30206: s. 1154. L. V v: aan. s. 1385. L. V v: aan.
30207: - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 347 määrärahan - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 551 määrärahan
30208: osoittamisesta rautatieylikulkusillan rakentami- osoittamisesta Paloisvirran sillan rakentami-
30209: seksi Tuunaansalmen Savonlinnan puoleiseen seksi. Liitteet IV,618. s. 1386. L. Vv:aan.
30210: päähän. Liitteet IV,414. s. 1156. L, Vv:aan. - Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 552 määrärahan
30211: - Ed. Roineen ym. rah.al. n: o 535 määrärahan osoittamisesta sillan rakentamista varten Joki·
30212: osoittamisesta ponttoonisillan rakentamiseksi järven lossipaikalle. Liitteet IV,619. s. 1387.
30213: Hirvensalon saaresta Satavan saareen johta- L. Vv:aan.
30214: valle tielle. Liitteet IV,602; s. 1370. L. - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 553 määrärahan
30215: Vv:aan. osoittamisesta sillan rakentamista varten
30216: - Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 536 määrärahan Iijoessa olevalle Ervastin lossipaikalle. Liit-
30217: osoittamisesta Vehkalahden kunnassa Metsäky- teet IV,620. s. 1388. L. Vv:aan.
30218: län-Tavastilan maantiellä olevan Klemolan - Ed. Koiviston ym. rah~al. n:o 554 määrärahan
30219: sillan uudelleenrakentamiseksi. Liitteet IV,603. osoittamisesta Tornionjoen sillan leventämiseksi
30220: s. 1371. L. Vv:aan. ja vahvistamiseksi. Liitteet IV,621. s. 1389.
30221: - Ed. Keloveden ym. rah.al. n:o 537 määrärahan L. Vv:aan.
30222: osoittamisesta Kirjamoin salmen sillan raken· - Ed. Niskalan ym. rah.al. n: o 555 määrärahan
30223: nustöiden aloittamiseksi Taipalsaaren kunnassa. osoittamisesta Ylitornion kunnassa olevan Pes·
30224: Liitteet IV,604. s. 1372. L. Vv:aan. salompolon maantiesillan rakentamiseen. Liit-
30225: - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 538 määrä- teet IV,622. s. 1390. L. Vv:aan.
30226: rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Sit- - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 556 määrärahan
30227: koinleukaan Puumalan kunnassa. Liitteet osoittamisesta Ristisalmen sillan rakentamiseksi
30228: IV,605. s. 1373. L. Vv:aan. Posion kunnassa. Liitteet IV,623. s. 1391. L.
30229: - Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 539 korotetun mää· Vv:aan.
30230: rärahan osoittamisesta Salmin sillan rakentami· - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 557 määrärahan
30231: seksi ja sen yhteydessä tienparannustöiden osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kemijär-
30232: aloittamiseksi Ikaalisten ja Hämeenkyrön kun- ven-Lehtolan-Posion maantiellä olevaan Kai·
30233: nissa. Liitteet IV,606. s. 1374. L. Vv:aan. sansalmeen ja Lantunginsalmeen. Liitteet
30234: - Ed. Suonpään ym. rah.al. n: o 540 määrärahan IV,624. s. 1392. L. Vv:aan.
30235: osoittamisesta avustukseksi Tampereen kaupun· - Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 558 määrärahan
30236: gille Tammerkosken Ratinan sillan rakentami- osoittamisesta Salmen sillan rakennustöiden
30237: seksi. Liitteet IV,607. s. 1375. L. Vv:aan. aloittamiseksi Kittilän kirkonkylässä. Liitteet
30238: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 542 määrärahan IV,625. s. 1393. L. Vv:aan.
30239: osoittamisesta Melonkosken sillan uudelleen ra· - Ks. Maantiet.
30240: kentamiseksi Virtain-Ähtärin maantiellä. Liit·
30241: teet IV,609. s. 1377. L. Vv:aan. Simo: - Ks. Perkaustyöt.
30242: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 543 määrärahan
30243: osoittamisesta Suolahden-Koiviston maantien Sisa.rosuuslainoitus: - Ks. Asutus.
30244: sillan rakentamiseen. Liitteet IV,610. s. 1378.
30245: L. Vv:aan. Sisälähetysseura: - Ks. Vajaamieliset.
30246: - Ed. Hiltusen ym. rah.al. n: o 544 määrärahan
30247: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Orivirtaan. Sisävesiliikenne: - Ks. Laivaliikenne.
30248: Liitteet IV,611. s. 1379. L. Vv:aan.
30249: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o ~45 määrärahan Sitkoinleuka: - Ks. Sillat.
30250: osoittamisesta Tapauin sillan rakentamiseksi
30251: Isojoen kunnassa. Liitteet IV,612. s. 1380. L. Siviili-ilmailu: - Ks. Lentoliikenne.
30252: Vv:aan.
30253: - Ed. Tiitun rah.al. n:o 546 määrärahan osoitta· Siviili-invaliidit: - Ks. Invaliidit.
30254: misesta Alahärmän kirkonkylässä olevan Pirin
30255: sillan rakennustöiden alullepanoa varten. Liit- Siviililesket: - Ks. Orvot.
30256: teet IV,613. s. 1381. L. Vv:aan.
30257: - Ed. Hultin ym. rah.al. n:o 547 määrärahan Siviiliorvot: - Ks. Orvot.
30258: osoittamisesta Kivisalmen siltarakennustöiden
30259: aloittamiseksi. Liitteet IV,614. s. 1382. L. Sokeat: - Ks. Aistivialliset.
30260: Vv:aan.
30261: - Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 548 määrärahan Sokeritauti: - Ks. Sairaanhoito.
30262: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kivisalmen
30263: lossin paikalle. Liitteet IV,615. s. 1383. L. Somero: - Ks. Virastot.
30264: Vv:aan.
30265: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 549 korotetun mää- Sosiaalinen lainsäädäntö: Ed. Lukkarisen ym. rah.
30266: rärahan osoittamisesta Viitasaaren pitäjässä si· al. n: o 302 määrärahan osoittamisesta sosiaali·
30267: jaitsevan Hännilänsalmen sillan rakentamista ministeriön julkaiseman ,Sosiaalinen lainsää-
30268: varten. Liitteet IV,616. s. 1384. L. Vv:aan. däntö ja toiminta Suomessa"-teoksen .uusien
30269: Asialuettelo 1956. 25
30270: suomen- ja ruotsinkielisten painosten julkaise- - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 307 määrärahan
30271: mista varten. Liitteet IV,369. s. 1105. L. osoittamisesta !ainoiksi Etelä-Pohjanmaan jär-
30272: Vv:aan. viseudun kunnille sähköistyksen edistämiseen.
30273: Liitteet IV,374. s. 1110. L. Vv:aan.
30274: Sotilassa.iraa.la.t: - Ks. Sairaalat. - Ed. Hultin ym. rah.al. n:o 385 korotetun mää-
30275: rärahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vä-
30276: hävaraisilla talouksien sähköistämistä varten.
30277: Stipendit: - Ks. Oppikoulut. Teknilliset koulut. Liitteet IV,452. s. 1199. L. Vv:aan.
30278: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n: o 386 korotetun
30279: Sulatot: - Ks. Teollisuus. määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun
30280: vähävaraisilla talouksille niiden sähköistämistä
30281: Sunnuntaikorvaus: - Ks. Postilaitos. varten. Liitteet IV,453. s. 1200. L. Vv:aan.
30282: - Ed. Pöykön ym. rah.al. n: o 387 korotetun mää-
30283: Suolahti: - Ks. Sillat. rärahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vä-
30284: hävaraisilla talouksien sähköistämistä varten.
30285: Liitteet IV,454. s. 1201. L. Vv:aan.
30286: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Ed. Tenhiälän - Ed. Taini on ym. rah.al. n: o 469 määrärahan
30287: ym. rah.al. n:o 151 määrärahan osoittamisesta osoittamisesta valtakunnan sähkölinjan jatka-
30288: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanru- miseksi Pellon kunnan Riipisenvaaran kylästä
30289: nousarkiston käsikirjoituskokoelmien mikrofil-
30290: Kolarin kunnan Sieppijärven kylään. Liitteet
30291: maamiseen. Liitteet IV,218. s. 928. L. Vv:aan. IV,536. s. 1299. L. Vv:aan.
30292: Suomen kirkon sisälähetysseura: - Ks. Vajaamie- Sähkölaitokset: Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 363
30293: liset. määrärahan osoittamisesta tutkimuksien suorit-
30294: tamiseksi polttoturvetta käyttävän kaasutur-
30295: Suomenlahti: - Ks. Maantutkimus. biinisähkövoimalaitoksen perustamisesta Jalas-
30296: järven tai Kauhajoen kuntaan. Liitteet IV,430.
30297: Suomen Merimieslähetysseura: - Ks. Merimieslä- s. 1173. L. Vv:aan.
30298: hetys.
30299: Sääminki: - Ks. Laivaliikenne.
30300: Suomen Punainen Risti: - Ks. Sairaalat.
30301:
30302: Suomen Rauhanpuolustajat: Ks. Rauhanpuolus-
30303: tajat. T.
30304: Suomen Syöpäyhdistys: - Ks. Syöpä. Taide: E'd. Rosnellin ym. rah.al. n: o 136 maara-
30305: rahan osoittamisesta veikkausvoittovaroista
30306: Suomussalmi: - Ks. Meijerit. Sairaalat. Työväen Kuvataidetoimikunnan työn tukemi·
30307: seen. Liitteet IV,203. s. 912. L. Vv:aan.
30308: Sydänkateterisaatio: - Ks. Sairaalat. - Ed. S.-K. Kilven ym. rah.al. n:o 150 määrä-
30309: rahan osoittamisesta palkintojen ja avustusten
30310: Syväkangas: - Ks. Kansakoulut. jakamiseksi taiteen, tieteen ja rauhantyön
30311: alalla ansioituneille henkilöille tai järjestöille.
30312: Syväsata.mat: - Ks. Satamat. Liitteet IV,217. s. 927. L. Vv:aan.
30313:
30314: Syöpä: Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n:o 85 koro- Taipalsaari: - Ks. Sillat.
30315: tetun määrärahan osoittamisesta valtionavuksi
30316: Suomen Syöpäyhdistyksen Turun Radiumko- Taiteilijat: - Ks. Eläkkeet.
30317: dille. Liitteet IV,152. s. 847. L. Vv:aan.
30318: - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 91 määrärahan osoit- Taivalkoski: - Ks. Sairaalat.
30319: tamisesta valtionavuksi Suomen Syöpäyhdis-
30320: tykselle syöpärekisterin ylläpitoa varten. Liit- Talouselämä: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 413
30321: teet IV,158. s. 853. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta !ainoiksi Lapin lää-
30322: nin omavaraistumista edistäviin tarkoituksiin.
30323: Sähkö: Ed. Heikuran rah.al. n: o 304 korotetun Liitteet IV,480. s. 1228. L. Vv:aan.
30324: määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis-
30325: tämisen tukemiseksi. Liitteet IV,371. s. 1107. Tampere: - Ks. Sillat. Yhteiskunnallinen kor-
30326: L. Vv:aan. keakoulu.
30327: - Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n:o 305 korotetun
30328: määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis- Tapani: - Ks. Sillat.
30329: tämisen tukemiseen. Liitteet IV,372. s. 1108.
30330: L. Vv:aan. Tapaturmat: - Ks. Työväensuojelu.
30331: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 306 määrärahan
30332: osoittamisesta avustuksiksi maaseudun vähäva- Tariffiosasto: - Ks. Rautatiehallitus.
30333: raisten talouksien sähköistämistä varten. Liit-
30334: teet IV,373. s. 1109. L. Vv:aan. Tavara.vaunut: - Ks. Rautatiet.
30335:
30336: 4 E 1/57
30337: 26 Asialuettelo 1956.
30338:
30339:
30340: Teknilliset koulut: Ed. Wiherheimon ym. rah.al. Tie- ja. vesirakennushallitus: Ed. Pöykön ym. rah.
30341: n: o 251 määrärahan osoittamisesta eräiden al. n:o 219 määrärahan osoittamisesta tie- ja
30342: uusien lehtorinvirkojen perustamiseksi teknilli· vesirakennushallituksessa lakkautettavakai eh-
30343: siin oppilaitoksiin. Liitteet IV,318. s. 1044. dotetun ylimääräisen polttoainepäällikön toimen
30344: L. Vv:aan. pysyttämistä varten. Liitteet IV,286. s. 1009.
30345: - Ed. Wiherheimon ym. rah.al. n:o 252 korotetun L. Vv:aan.
30346: määrärahan osoittamisesta teknillisten oppilai- - Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 419 korotetun
30347: tosten kirjastojen perus- ja uusintahankintoja määrärahan osoittamisesta uuden tielain joh-
30348: varten. Liitteet IV,319. s. 1045. L. Vv:aan. dosta tarvittavan lisäkoneiston hankkimiseen
30349: - Ed. Wiherheimon ym. rah.al. n:o 253 korotetun tie· ja vesirakennushallitukselle. Liitteet IV,486.
30350: määrärahan osoittamisesta teknillisten oppilai- s. 1235. L. Vv:aan.
30351: tosten oppilasstipendejä varten. Liitteet IV,320. - Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 427 korotetun
30352: s. 1046. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta uuden tielain joh-
30353: - Ed. Wiherheimon ym. rah.al. n:o 254 määrä· dosta lisääntyvän koneiston säilytystä ja huol·
30354: rahan osoittamisesta teknillisten oppilaitosten tamista varten tarpeellisten rakennusten raken-
30355: oppilaiden vapaa-aikaharrastusten edistämi· tamiseen. Liitteet IV,494. s. 1248. L. Vv:aan.
30356: seksi ja tukemiseksi. Liitteet IV,321. s. 1047.
30357: L. Vv:aan. Tie- ja. vesirakennuspiirit: Ed. Heikuran ym. rah.
30358: - Ks. Ammattioppilaitokset. al. n: o 220 määrärahan osoittamisesta Satakun-
30359: nan ylimääräisen tie- ja vesirakennuspiirin pe-
30360: Teknilliset toimet: - Ks. Postilaitos. rustamista varten. Liitteet IV,287. s. 1010. L.
30361: Vv:aan.
30362: Teknilliset virat: -'- Ks. Virkamiehet. - Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 221 määrärahan
30363: osoittamisesta Satakunnan tiepiirin perusta·
30364: Teleteknilliset toimihenkilöt: - Ks. Lentoliikenne. mista varten. Liitteet IV,288. s. 1011. L.
30365: Vv:aan.
30366: Teollistaminen: - Ks. Teollisuus. - Ed. Hautalan ym. rah.al. n:o 222 määrärahan
30367: osoittamisesta Keski-Pohjanmaan tie- ja vesi-
30368: Teollisuus: Ed. Liljeströmin ym. rah.al. n:o 275 rakennuspiirin perustamista varten. Liitteet
30369: määrärahan osoittamisesta kotimaisen terästeol· IV,289. s. 1012. L. Vv:aan.
30370: lieuuden tehostamista koskevan tutkimuksen
30371: suorittamista varten. Liitteet IV,342. s. 1072. Tiela.ki: - Ks. Tie- ja vesirakennushallitus.
30372: L. Vv:aan. Tiepiirit: - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit.
30373: -Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 311 määrärahan
30374: osoittamisesta maaseudun teollistamisen tutki- Tietyöt: - Ks. Asutustiet. Asutustilat. Maan-
30375: miseen. Liitteet IV,378. s. 1114. L. Vv:aan. hankinta. Maantiet.
30376: - Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n: o 312 määrä-
30377: rahan osoittamisesta Pohjois-Savon Maakunta- Tila.stotoimisto: - Ks. Rautatiehallitus.
30378: liiton teollistamistoimikunnalle Pohjois-Savon
30379: teollistamistutkimuksen toimittamista varten. Toimen haltijat: - Ks. Virkamiehet.
30380: Liitteet IV,379. s. 1115. L. Vv:aan. Toipila.sraha.: - Ks. Sairaanhoito.
30381: - Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 313 määrärahan
30382: osoittamisesta Maaseudun Teollistamisliiton toi- Tornionjoki: - Ks. Sillat.
30383: minnan tukemiseen. Liitteet IV,380. s. 1117.
30384: L. Vv:aan. Traktorit: - Ks. Polttoaineet.
30385: - Ed. Liljeströmin ym. rah.al. n: o 359 maarara·
30386: han osoittamisesta perustettavan sulaton ja Tuberkuloosi: Ed. Muikun ym. rah.al. n:o 75 maa·
30387: valssilaitoksen suunnittelukustannuksiin. Liit- rärahan osoittamisesta Kiljavan ja Kontioniemen
30388: teet IV,426. s. 1168. L. Vv:aan. keskusparantolain yhteyteen rakennettavia työ-
30389: -Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 360 määrära· hoito-osastoja varten. Liitteet IV,142. s. 835.
30390: han osoittamisesta selluloosa- ja paperitehtaan L. Vv:aan.
30391: perustamiseksi Närpiön kuntaan. Liitteet IV,427. - Ed. Öhmanin ym. rah.al. n: o 84 määrärahan
30392: s. 1169 ja .1170. L. Vv:aan. osoittamisesta valtionavuksi Oy. Nummelan Pa-
30393: - Ks. Harjoittelun Keskustoimisto. Peruna. Puun- rantola - Ab. Nummela Sanatorium nimiselle
30394: jalostusteollisuus. yhtiölle sen ylläpitämän parantolan kirurgisen
30395: osaston kustannusten alentamiseksi. Liitteet
30396: IV,151. s. 846. L. Vv:aan. ·
30397: Terveydenhoito: Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 93
30398: korotetun määrärahan osoittamisesta ylioppilai- - Ed. Malkamäen ym. rah.al. n: o 281 korotetun
30399: den terveydenhuoltotyön tukemiseen. Liitteet määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto
30400: IV,160. s. 855. L. Vv:aan. r.y:n toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,348. s.
30401: 1079. L. Vv:aan.
30402: Terveyssisaret: - Ks. Sairaanhoitajat. - Ks. Ammattikoulut. Sairaanhoito. Tuberkuloosi.
30403: Tuhohyönteiset: - Ks. Maatalous.
30404: Terästeollisuus: - Ks. Teollisuus.
30405: Tulo- ja. omaisuusvero: Ed. Koiviston ym. lak.al.
30406: Teuva.; - Ks. Oppikoulut. n:o 74 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
30407: aikaisesta muuttamisesta. Liitteet IV,631. s.
30408: Tiede: - Ks. Taide. 1410. L. Vv:aan 1221.
30409: Asialuettelo 1956. 27
30410:
30411: - Ed. Saikun ym. lak.al. n:o 75 laiksi tulo· ja u.
30412: omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
30413: Liitteet IV,632. s. 1412. L. Vv:aan 1221. Uitto: - Ks. Kanavat.
30414: Tulvavahingot: Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o 213 Ulkomaanedustus: Ed. Paasion ym. rah.al. n:o 52
30415: määrärahan osoittamisesta keväällä 1956 sattu- määrärahan osoittamisesta Moskovan suurlähe-
30416: neiden tulvavahinkojen korvaamiseksi. Liitteet tystön I luokan lähetystösihteerin viran muut-
30417: IV,280. s. 1003. L. Vv:aan. tamiseksi lähetystöneuvoksen viraksi. Liitteet
30418: IV,ll9. s. 805. L. Vv:aan.
30419: Tuotantokustannukset: - Ks. Maatalous.
30420: Uskela: - Ks. Kuivatustyöt.
30421: Turku: - Ks. Kauppakorkeakoulut. Laivaliikenne.
30422: Merenkulkukoulut. Syöpä. Uudisraivaus: Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 562
30423: korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
30424: Tuunaansalmi: - Ks. Sillat. siksi maanviljelijäin uudisraivauksiin, vetovie-
30425: Tuusula: - Ks. Kansanopistot. märeiden kaivuun sekä maan· ja metsänparan-
30426: nustöihin. Liitteet IV,629. s. 1397. L. Vv:aan.
30427: Tyttölyseot: - Ks. Oppikoulut. Uusimaa: - Ks. Lääninhallitukset.
30428: Työhoito-osastot: - Ks. Tuberkuloosi.
30429: Työkeskukset: Ed. Kaitilan ym. rah.al. n: o 410
30430: määrärahan osoittamisesta lainaksi työkeskus V.
30431: Louhelalle laitoksen toiminnan tukemiseksi ja
30432: sen taloudellisen aseman vakaannuttamiseksi. Va.alijala: - Ks. Vajaamieliset.
30433: Liitteet IV,477. s. 1225. L. Vv:aan. Vaasa: - Ks. Hovioikeudet. Lapsihalvaus. Lento-
30434: - Ks. Metsätyöväki. kentät. Sairaanhoito.
30435: Työkodit: - Ks. Invaliidit. Vajaamieliset: Ed. Sarjalan ym. rah.al. n:o 278
30436: Työllisyys: - Ks. Kansakoulut. Kunnat. määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja
30437: avustuslainaksi Suomen kirkon sisälähetysseu-
30438: Työlllsyyslaki: Ed. Roineen yrn. lak.al. n:o 77 työl- ralle Vaalijalan keskuslaitoksen viidennen ra-
30439: lisyyslaiksi. Liitteet X,25. s. 1439. L. Työv:aan kennusvaiheen rakennustöitä ja irtaimiston pe-
30440: 1462. rushankintoja varten. Liitteet IV,345. s. 1075.
30441: L. Vv:aan.
30442: Työneuvosto: Ed. J'. Wirtasen ym. rah.al. n: o 279 - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 289
30443: määrij,rahan osoittamisesta työneuvoston sihtee- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
30444: rin ja kirjaajan virkojen sekä toimistoapulaisen noiksi kunnille vajaamielishoitolaitosten perus-
30445: toimen perustamista varten. Liitteet IV,346. s. tamista varten. Liitteet IV,356. s. 1091. L.
30446: 1077. L. Vv:aan. Vv:aan,
30447: Työnseisaukset: Ed. Vennamon ym. lak.al. n:o 67 Va.kaa.nnuttaminen: - Ks. Maatalous.
30448: laiksi työnseisausten vahingollisten seuraamus-
30449: tan rajoittamisesta. Liitteet X,22. s. 1431. L. Valssilaitokset: - Ks. Teollisuus.
30450: Työv:aan, jonka tulee pyytää lausunto Prv:lta,
30451: Valtakunnantutkimus: - Ks. Käsiteollisuus.
30452: 359.
30453: Työnvälitys: Ed. Torven ym. lak.al. n:o 76 työn- Valtion teknillinen tutkimuslaitos: Ed. Sauran ym.
30454: välityslaiksi. Liitteet X,24. s. 1435. L. Työv:aan rah.al. n:o 268 määrärahan osoittamisesta na-
30455: 1461. hantutkimusinsinöörin viran perustamista var-
30456: ten Valtion teknilliseen tutkimuslaitokseen.
30457: Työpaja.t: - Ks. Ammattikoulut. Liitteet IV,335. s. 1065. L. Vv:aan.
30458: Työttömyys: Ed. Murron ym. rah.al. n:o 309 maa- Vanhainkodit: - Ks. Kunnalliskodit.
30459: rärahan osoittamisesta korvauksen suorittami-
30460: seen kunnille työttömyyden torjunnasta niille Vapaa-aika.harrastukset: - Ks. Teknilliset koulut.
30461: aiheutunaista kustannuksista. Liitteet IV,376.
30462: s. 1112. L. Vv:aan. Varkaus: - Ks. Kanavat.
30463:
30464: Työturvallisuus: - Ks. Työväensuojelu. Vehkalahti: - Ks. Sillat.
30465:
30466: Työväen Kuvataidetoimikunta: - Ks. Taide. Verotus: Ed. Malkamäen ym. rah.al. n:o 95 mää-
30467: rärahan osoittamisesta 336 ylimääräisen toimen
30468: Työväensuojelu: Ed. Lindblomin ym. rah.al. n:o perustamiseksi verohallintoon. Liitteet IV,162.
30469: 277 määrärahan osoittamisesta tarkastusjärjes- s. 857. L. Vv:aan.
30470: telmän aikaansaamista varten alusten Iastaus- - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
30471: ja purkaustyössä työskentelevien työntekijäin
30472: suojelemiseksi tapaturmilta. Liitteet IV,344. s. Vesihuoltoliitto r.y.: Ed. Pesosen ym. rah.al. n: o
30473: 1074. L. Vv:aan. 218 määrärahan osoittamisesta Vesihuoltoliitto
30474: r.y:n toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,285. s.
30475: Täyskunnalliset vuokra-asunnot: - Ks. Asunnot. 1008. L. Vv:aan.
30476: 28 Asialuettelo 1956.
30477:
30478:
30479: Vesijohdot: Ed. Pesosen ym. rah.al. n:o 185 koro- Väkilannoitteet: - Ks. Laidun. Maatalous.
30480: tetun määrärahan osoittamisesta nvustuksiksi
30481: ja }ainoiksi vesi- ja viemärijohtolaitteiden ra- Väkirehut: - Ks. Rehut. Siemenet.
30482: kentamiseen maaseudulle. Liitteet IV,252. s. Vättilänra.nta.: - Ks. Karjanhoitokoulut.
30483: 970. L. Vv:aan.
30484: - Ed. Väänäsen ym. rah.al. n: o 377 korotetun
30485: määrärahan osoittamisesta lainoiksi vesijohto-
30486: ja viemärilaitteiden rakentamiseksi maaseudulle. Y.
30487: Liitteet IV,444. s. 1188. L. Vv:aan.
30488: - Ks. Kaivot. Uudisraivaus. Vesihuoltoliitto r.y. Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut.
30489:
30490: Vesijätöt: - Ks. Kuivatustyöt. Yhteiskunnallinen korkeakoulu: Ed. Tienarin vm.
30491: rah.al. n:o 147 määrärahan osoittamisesta a.,;'us-
30492: Vesistöjen laskeminen: - Ks. Järvenlaskut. tukseksi Yhteiskunnallisen korkeakoulun sijoit-
30493: tamista varten Tampereelle. Liitteet IV,214. s.
30494: Vetoviemärit: - Ks. UudisraiYaus. 924. L. V v: aan.
30495: Veturit: - Ks. Rautatiet. Yksityiset tiet: - Ks. Maantiet.
30496: Via.ntiejoki: - Ks. Perkaustyöt. Yksityismetsätalous: - Ks. Metsätyöväki.
30497: Viemärit: - Ks. Uudisraivaus. Vesijohdot. Yksityisoppikoulut: - Ks. Oppikoulut.
30498: Vientisa.tama.t: - Ks. Satamat. Yliopisto: Ed. H. Miettusen rah.al. n:o 106 maara-
30499: rahan osoittamisesta neljän apulaisenviran perus-
30500: Vihanti: - Ks. Malminetsintä. tamiseksi Helsingin yliopistoon humanististen
30501: Vihti: - Ks. Metsäkoulut. Oppikoulut. tieteitten kandidaattitutkintoa varten. Liitteet
30502: IV,173. s. 869. L. Vv:aan.
30503: Viitasaari: - Ks. Sillat. - Ed. Honkalan ym. rah.al. n: o 107 määrärahan
30504: osoittamisesta Helsingin Yliopiston voimistelu-
30505: Vilja.: - Ks. Siemenet. laitoksen virkojen ja toimien uudelleen järjes-
30506: telyä varten. Liitteet IV,l74. s. 871. L. Vv:aan.
30507: Viljelyslaitwnet: - Ks. Laidun. - Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o 137 määrärahan
30508: Vilppula: - Ks. Emäntäkoulut. osoittamisesta Oulun kesäyliopistoa varten. Liit-
30509: teet IV,204. s. 913. L. Vv:aan.
30510: Virastot: Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 429 mää- - Ed. Kajatsalon ym. rah.al. n:o 138 määrärahan
30511: rärahan osoittamisesta Someron virastotalon osoittamisesta avustukseksi Itä-Suomen Yliopis-
30512: suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi. toseuralle Lappeenrannan kesäyliopistoa varten.
30513: Liitteet IV,496. s. 1250. L. Vv:aan. Liitteet IV,205. s. 914. L. Vv:aan.
30514: - Ed. Heljaksen ym. rah.al. n: o 139 määrärahan
30515: Virkarasunnot: - Ks. Lääkärit. osoittamisesta kesäyliopisto-opetuksen järjestä-
30516: miseksi Kuopiossa. Liitteet IV,206. s. 915. L.
30517: Virkamiehet: Ed. Seppälän ym. lak.al. n:o 71 Vv:aan.
30518: laeiksi valtion viran tai toimen haltijain palk- - Ks. Sairaalat.
30519: kauksesta annetun lain muuttamisesta. Liitteet
30520: IV,630. s. 1405. L. Vv:aan 741. Ylioppilaat: - Ks. Terveydenhoito.
30521: - Ed. Hiilelän ym. rah.al. n:o 298 määrärahan
30522: osoittamisesta väkijuomayhtiön vuosivoiton yli- Ylioppilasasuntolat: Ed. Leinosen ym. rah.al. n:o
30523: jäämästä kunnille tulevien osuuksien käyttöä 140 määrärahan osoittamisesta Oulun Korkea-
30524: koskevien selontekojen tarkastustyötä suoritta- kouluseura r.y:lle Oulun kaupunkiin rakennet-
30525: vien toimenhaltijain palkkausten järjestelyä tavan ylioppilasasuntolan rakennuskustannuksia
30526: varten. Liitteet IV,365. s. 1100. L. Vv:aan. varten. Liitteet IV,207. s. 916. L. Vv:aan.
30527: - Ed. A. Leikolan rah.al. n:o 310 määrärahan - Ed. M. Ryömän ym. rah.al. n: o 397 määrära-
30528: osoittamisesta korkeimpien teknillisten virko- han osoittamisesta !ainoiksi ylioppilasasunto-
30529: jen palkkausten järjestämistä varten. Liitteet loita rakentaneille ylioppilasjärjestöille. Liit-
30530: IV,377. s. 1113. L. Vv:aan. teet IV,464. s. 1211. L. Vv:aan.
30531: - Ks. Ennakkoperintä. Läänijako. .Lääninhalli- Ylitornio: - Ks. Sillat.
30532: tukset. Poliisi. Postilaitos. Rautatieläiset. Ve-
30533: rotus. Ylityö: - Ks. Postilaitos.
30534: Voimistelula.itos: - Ks. Yliopisto. Yöraha.: - Ks. RaJitatieläiset.
30535: Vuokra-asunnot: - Ks. Asunnot. Yötyö: - Ks. Rautatieläiset.
30536: Vuokrarahat: - Ks. Nimismiehet.
30537: Vuokrasäännöstely: - Ks. Rakennustoiminta. ö.
30538: Väkijuomayhtiö: - Ks. Virkamiehet. överby: - Ks. Maatalouskoulut.
30539:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025