149 Käyttäjää paikalla!
0.0057089328765869
Muista katsoa myös paikallaolijat!

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1956
3:
4: LIITTEET
5: I-XII
6: B.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1956
12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13:
14:
15:
16:
17: E 1/57
18: B. Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt raha-asia- ja
19: lakialoitteet.
20:
21: S 1 SÄLLYSLUETTELO
22:
23:
24: IV. Valtiovarainvaliokunta.
25: Raha.-asia.-aloitteita, jotka tarkoittavat Siv.
26: määrärahojen osoittamista oikeuden- 128. Kyttä ym., rah.al. N:o 61: Määrärahan
27: käyntilaitoksen ja hallinnon tarpeisiin, osoittamisesta poliisilisän maksamista
28: uusien läänien perustam.iskustannuksiin, varten poliisikunnalle . . . . . . . . . . . . . • . . . 818
29: terveydenhoidollisiin, sivistyksellisiin,
30: maataloudellisiin, sosiaalisiin ym. tarkoi-
31: 129. Haapasalo ym., rah.al. N:o 62: Määrä-
32: rahan osoittamisesta poliisikunnan kans·
33: tuksiin ja kulkulaitosparannuksiin.
34: Siv. listien ja kirjurien palkkojen korotta-
35: 119. Paasio ym., rah.al. N:o 52: Määrärahan
36: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 819
37: osoittamisesta Moskovan suurlähetystön 130. V. Leskinen ym., rah.al. N:o 63: Määrä-
38: I luokan lähetystösihteerin viran muut- rahan osoittamisesta Helsingin poliisilai-
39: tamiseksi lähetystöneuvoksen viraksi . . 805 toksen liikennetoimiston johtajan toimen
40: 120. Aittoniemi ym., rah.al. N:o 53: Määrä- muuttamiseksi liikenneosaston johtajan
41: rahan osoittamisesta Vaasan hovioikeu- toimeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 820
42: den lakkautettavaksi ehdotetun neljän- 131. Hallberg ym., rah.al. N:o 64: Määrära-
43: nen jaoston pysyttämistä varten . . . . . . 806 han osoittamisesta Joensuun kaupungin
44: 121. Hetemäki ym., rah.al. N:o 54: Määrära- poliisilaitoksen komisarionviran palk-
45: han osoittamisesta Helsingin hovioikeu- kauksen korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 822
46: den ylimääräisen seitsemännen jaoston 132. Seppälä ym., rah.al. N:o 65: Määrära-
47: perustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 808 han osoittamisesta nimismiesten ja apu-
48: 122. Ahonen ym., rah.al. N:o 55: Määrärahan la~snin:ismiesten vuokrarahojen korotta-
49: osoitta~ise~ta Keski-Suomen läänin pe- miseksi . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 823
50: rustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 809
51: 133. Kyttä ym., rah.al. N:o 66: Määrärahan
52: 123. Kukkonen ym., rah.al. N:o 56: Määrära- osoittamisesta maanteiden liikenneval-
53: han osoittamisesta Pohjois-Karjalan lää- vonnan tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 824
54: nin perustamista varten . . . . . . . . . . . . . . 811
55: 134. Högström m. fl., fin.mot. N:o 67: An-
56: 124. Lindblom ym., rah.al. N: o 57: Määrära- gående anvisande av anslag för uppfö-
57: han osoittamisesta eräiden ylimääräisten rande av en kommunalläkarbostad i
58: toimistoapulaisen toimien perustamista Nagu kommun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 825
59: varten Uudenmaan lääninhallitukseen . . 813
60: 125. Koskinen ym., rah.al. N:o 58: Määrära- 134. Högström ym., rah.al. N:o 67: Määrä-
61: rahan osoittamisesta kunnanlääkärinasun-
62: han osoittamisesta uusien läänien perus-
63: tamisvalmisteluista aiheutuvia menoja var-
64: non rakentamiseksi Nauvon kuntaan . . 826
65: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 814 135. Hakkila, rah.al. N:o 68: Määrärahan
66: 126. Tienari ym., rah.al. N:o 59: Määrärahan osoittamisesta sydänkateterisaatiossa tar-
67: osoittamisesta maan poliisikunnan palk- vittavien laitteiden hankkimista varten
68: kojen nostamiseksi kahdella palkkaluo- Helsingin yliopiston III sisätautien klini-
69: kalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 815 kalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 827
70: 127. Haapasalo ym., rah.al. N:o 60: Määrä- 136. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 69: Mää-
71: rahan osoittamisesta poliisilisän suorit- rärahan osoittamisesta Porin yleiseen sai-
72: tamista varten eräille poliisimiehille . . 816 raalaan perustettavaa silmäosastoa varten 828
73: IV Sisällysluettelo 1956.
74:
75:
76: Siv. Siv.
77: 137. Ikonen ym., rah.al. N:o 70: Määrärahan 151. Ohman ym., rah.al. N:o 84: Määrärahan
78: osoittamisesta Nurmeksen yleisen sairaa- osoittamisesta valtionavuksi Oy. Num-
79: lan toimintakustannusten peittämiseen . . 829 melan Parantola - Ab. Nummela Sana-
80: torium nimiselle yhtiölle sen ylläpitämän
81: 138. Forsius ym., rah.al. N:o 71: Määrärahan parantolan kirurgisen osaston kustan-
82: osoittamisesta apuhoitajien tilapäistoi- nusten alentamiseksi .................. 846
83: mien muuttamiseksi ylimääräisiksi . . . . . 830
84: 152. Kulovaara ym., rah.al. N:o 85: Korote-
85: 139. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 72: Määrä- tun määrärahan osoittamisesta valtion-
86: rahan osoittamisesta eräiden ylimääräis- avuksi Suomen Syöpäyhdistyksen Turun
87: ten toimien perustamiseksi Keski-Suomen Radiumkodille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 847
88: sairaanhoitaja-terveyssisarkouluun 831
89: 153. Rytinki ym., rah.al. N: o 86: Määrärahan
90: 140. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 73: Määrä- osoittamisesta avustukseksi Pudasjärven
91: rahan osoittamisesta suomenkielisten sai- kunnan toisen kunnanlääkärin virka-asun-
92: raanhoitokurssien järjestämiseksi Vaasan non ja vastaanottohuoneiston rakentamista
93: keskussairaalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 832 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 848
94: 141. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 74: Mää- 154. Tauriainen ym., rah.al. N:o 87: Määrä-
95: rärahan osoittamisesta avustukseksi ja rahan osoittamisesta Suomussalmen kun-
96: avustuslainaksi Kaatumatautisten Hoito- nansairaalan henkilökunnan asuinraken-
97: yhdistys r.y:lle Kortejoen miestenparan- nuksen rakentamista varten • . . . . . . . . . . 849
98: tolan laajennustyötä varten . . . . . . . . . . . 833
99: 155. Rytinki ym., rah.al. N:o 88: Määrärahan
100: 142. Muikku ym., rah.al. N:o 75: Määrära- osoittamisesta kunnansairaalakai muute-
101: han osoittamisesta Kiljavan ja Kontio- tun Taivalkosken entisen aluesairaalan
102: niemen keskusparantolain yhteyteen ra- peruskorjaus- ja laajennustöitä varten . . 850
103: kennettavia työhoito-osastoja varten . . 835
104: 156. Ryhtä ym., rah.al. N:o 89: Määrärahan
105: 143. Partanen ym., rah.al. N:o 76: Määrä- osoittamisesta Taivalkosken kunnansai-
106: rahan osoittamisesta mielisairaslain voi- raalan peruskorjaustöitä varten . . . . . . . 851
107: maantulon jälkeen rakennettujen B-luo-
108: kan mielisairaanhoitolaitoksien tai niitä 157. Pöykkö ym., rah.al. N:o 90: Korotetun
109: vastaavien kunnalliskotien mielisairaan- määrärahan osoittamisesta Lapin lasten-
110: hoitokotien perustamiakustannuksiin . . . 837 sairaalan toimintaa varten • . . . . . . . . . . . 852
111: 158. Teir ym., rah.al. N:o 91: Määrärahan
112: 144. Tauriainen ym., rah.al. N:o 77: Korote- osoittamisesta valtionavuksi Suomen Syö-
113: tun määrärahan osoittamisesta B-luokan
114: mielisairaalain rakentamiseen suoritetta- päyhdistykselle syöpärekisterin ylläpitoa
115: vaa valtionapua varten . . . . . . . . . . . . . . . 838 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 853
116: 159. Stenberg ym., rah.al. N:o 92: Määrära-
117: 145. Soininen ym., rah.al. N:o 78: Määrära- han osoittamisesta maksuttoman insulii-
118: han osoittamisesta eräiden B-luokan mie- nin ja muun tarvittavan hoidon järjes-
119: lisairaanhoitolaitoksien perustamiakustan- tämiseksi vähävaraisille sokeritautisille 854
120: nuksiin suoritettavia avustuksia varten . . 839
121: 160. Helle ym., rah.al. N:o 93: Korotetun
122: 146. Rankila ym., rah.al. N:o 79: Määrära- määrärahan osoittamisesta ylioppilaiden
123: han osoittamisesta korkojen maksami- terveydenhuoltotyön tukemiseen . . . . . . . 855
124: seksi kuntien etukäteen rahoittamille val-
125: tion osuukeille mielisairaanhoitolaitosten 161. Hiltunen, rah.al. N:o 94: Määrärahan
126: pernstamisknstannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . 840 osoittamisesta eräiden ennakontarkasta-
127: jan tilapäisten toimien muuttamiseksi
128: 147. Karjalainen ym., rah.al. N:o 80: Määrä- ylimääräisiksi toimiksi . . . . . . . . . . . . . . . . 856
129: rahan osoittamisesta Kuntainliitto Salmi-
130: järven Kajaanin maalaiskunnassa olevan 162. Malkamäki ym., rah.al. N:o 95: Määrä-
131: B-mielisairaalan rakennusavustukseksi . . . 841 rahan osoittamisesta 336 ylimääräisen toi-
132: men perustamiseksi verohallintoon . . . . . . 85'7
133: 148. Tuuli ym., rah.al. N:o 81: Määrärahan
134: osoittamisesta vai tionavuksi sairaalalain 163. Tuuli ym., rah.al. N:o 96: Määrärahan
135: edellyttämien alue- ja paikallissairaalain osoittamisesta eräiden kersantintoimien
136: toimintakustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . 842 järjestelyä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 859
137: 149. Ikonen ym., rah.al. N:o 82: Määrärahan 164. Saariaho ym., rah.al. N:o 97: Korotetun
138: osoittamisesta valtion osuuden suoritta- määrärahan osoittamisesta koulutustoi-
139: miseksi Nurmeksen yleisen sairaalan toi- minnan tehostamista varten puolustus-
140: mintakustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 843 voimissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 860
141: 150. Henriksson ym., rah.al. N:o 83: Määrä- 165. Saariaho ym., rah.al. N:o 98: Korotetun
142: rahan osoittamisesta rakennusavustuk- määrärahan osoittamisesta liikuntakas-
143: seksi Suomen Punaisen Ristin sairaalan vatustoiminnan edistämiseksi puolustus-
144: laajentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 844 voimissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 861
145: Sisällysluettelo 1956. V
146:
147:
148: Siv. Siv.
149: 166. Saariaho ym., rah.al. N:o 99: Korotetun 181. Honkala ym., rah.al. N:o 114: Määrä-
150: määrärahan osoittamisesta apurahoiksi rahan osoittamisesta avustuksiksi yksityis-
151: ulkomailla opiskeleville puolustuslai tok- oppikoulujen kouluhuoneistojen rakenta-
152: sen viran ja toimen haitijoille . . . . . . . . 862 mista varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 885
153: 167. Tuuli, rah.al. N:o 100: Korotetun mää- 182. Forsberg m. fl., fin.mot. N:o 115: An-
154: rärahan osoittamisesta avustukseksi ulko- gående anvisande av anslag till stats-
155: mailla opiskeleville puolustuslaitokseen understöd åt privata läroverk som bi-
156: kuuluvme henkilöille . . . . . . . . . . . . . . . . . 863 drag tili utgifterna för å.nköp av skolin-
157: ventarier, skolmateriel och bibliotek . . . 886
158: 168. Sundman ym., rah.al. N:o 101: Korote- 182. Forsberg ym., rah.al. N:o 115: Määrära-
159: tun määrärahan osoittamisesta polkupyö- han osoittamisesta valtionavustukseksi
160: rien ja hiihtovälineiden kunnossapitoon yksityisoppikouluille koulukaluston, ope-
161: ja uusintaan puolustusvoimissa • . . . . . . • 864 tusvälineiden ja kirjastojen hankkimista
162: 169. Saariaho ym., rah.al. N:o 102: Määrära- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 887
163: han osoittamisesta normaalielokuvakoneit· 183. Kähönen ym., rah.al. N:o 116: Määrä-
164: ten hankkimiseksi puolustusvoimain elo- rahan osoittamisesta Kyrön yhteiskoulun
165: kuvasaleihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 865 kannatusyhdistys r.y:n vekselilainan ja
166: eräiden muiden lainojen muuttamiseksi
167: 170. Helle ym., rah.al. N:o 103: Määrärahan helpommin hoidettavaksi luotokai • • . . . . 888
168: osoittamisesta puolustuslaitoksen aloite-
169: palkkioita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 866 184. Forsius ym., rah.al. N:o 117: Määrära-
170: han osoittamisesta Vihdin yhteiskoulun
171: 171. Saalasti ym., rah.al. N:o 104: Määrära- rakennustöitten aloittamiseen . . . . . . . . . . 890
172: han osoittamisesta opetusministerin sih-
173: teerin paikkaamista varten . . . . . . . . . . . . 867 185. Tiitu, rah.al. N:o 118: Määrärahan osoit-
174: tamisesta valtion avustuksena yhtä lukio-
175: 172. .A. Salminen ym., rah.al. N:o 105: Koro- luokkaa varten Isonkyrön keskikoulun laa-
176: tetun määrärahan osoittamisesta Suomen jentamiseksi yliopistoon johtavaksi oppi-
177: M_erim~eslähetysseuran toimmnan tuke- kouluksi ...... _. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 891
178: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 868 186. Forsius ym., rah.al. N:o 119: Määrära-
179: 173. H. Miettunen, rah.al. N:o 106: Määrä- han osoittamisesta Järvenpään yhteis-
180: rahan osoittamisesta neljän apulaisenvi- koulun valtion haltuun ottamista varten 892
181: ran perustamiseksi Helsingin yliopistoon 187. Hostila ym., rah.al. N:o 120: Määrära-
182: humanististen tieteitten kandidaattitut· han osoittamisesta Kymin yhteiskoulun
183: kintoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 869 ottamiseksi valtion haltuun . . . . . . . . . . . 893
184: 174. Honkala ym., rah.al. N:o 107: Määrära- 188. Hakala ym., rah.al. N:o 121: Määrära-
185: rahan osoittamisesta Helsingin Yliopis- han osoittamisesta Nokian yhteiskoulun
186: ton voimistelulaitoksen virkojen ja toi- valtion haltuun ottamista varten • . . . . . 894
187: mien uudelleen järjestelyä varten . . . . . . 871
188: 189. Hetemäki ym., rah.al. N:o 122: Määrä-
189: 175. Saalasti ym., rah.al. N:o 108: Määrära- rahan osoittamisesta uusien virkojen pe-
190: han osoittamisesta kouluruokailun ja ra- rustamiseksi Jyväskylän kasvatusopilli-
191: vitsemusopetuksen ylitarkastajan viran seen korkeakouluun oppikoulunopettajien
192: perustamiseksi kouluhallitukseen . . . . . . 872 valmistamiseen ryhtymistä varten . . . . . 891J
193: 176. Seppälä ym., rah.al. N:o 109: Määrära- 190. Järvi ym., rah.al. N:o 123: Määrärahan
194: han osoittamisesta uusien ylimääräisen osoittamisesta ammatillisen päiväjatko-
195: lehtorin virkojen perustamiseksi valtion koulun käytännöllisten aineiden opetta-
196: oppikouluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 873 jain valmistamista varten . . . . . . . . . . . . . 896
197: 191. Järvi ym., rah.al. N:o 124: Määrärahan
198: 177. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 110: Määrä- osoittamisesta asuntolanhoitajakurssin jär-
199: rahan osoittamisesta ylimääräisten lehto- jestämistä varten Kemijärven seminaariin 898
200: rin toimien perustamista varten . . . . . . . 87 4
201: 192. Friman ym., rah.al. N:o 125: Korotetun
202: 178. Seppälä ym., rah.al. N:o 111: Määrära- määrärahan osoittamisesta maalais- ja
203: han osoittamisesta harjoitusaineiden leh- kauppalakansakoulujen rakennusapuihin 899
204: torin virkojen perustamiseksi oppikou-
205: luihin • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 882 193. Pöykkö ym., rah.al. N:o 126: Määrära-
206: han osoittamisesta avustuksiksi Pohjois-
207: 1'79. Seppälä ym., rah.al. N:o 112: Määrära- ja Itä-Suomen vähävaraisilla kunnille
208: han osoittamisesta Hämeenlinnan lyseon kansakoulujen rakentamisesta aiheutunei-
209: kaksintamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 883 den kulujen korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . 900
210: 180. Rosnell ym., rah.al. N:o 113: Korotetun 194. Aitio ym., rah.al. N:o 127: Määrärahan
211: määrärahan osoittamisesta auskultoimis- osoittamisesta avustuksiksi kaupunkikun-
212: stipendeiksi oppikoulujen opettajille . . . 884 nille kansakoulujen rakentamista varten 901
213: VI Sisällysluettelo 1956.
214:
215:
216: Siv. Siv.
217: 195. Rankila ym., rah.al. N:o 128: Määrära- 208. Saariaho ym., rah.al. N:o 141: Määrära·
218: han osoittamisesta avustuksiksi ja !ai- han osoittamisesta Otaniemen Urheilu-
219: noiksi kansakouluun kuuluvien keskikou- säätiön laitosten kuntoonsaattamista var-
220: lujen ja ammatillisten jatkokoulujen pe- ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 917
221: rustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 902
222: 209. Teir m. fl., fin.mot. N:o 142: Angående
223: 196. Malkamäki ym., rah.al. N:o 129: Määrä- anvisande av förhöjt anslag för under-
224: rahan osoittamisesta kunnallisten kesk,i- stöd åt samnordiska folkhögskolor . . . . . 918
225: koulujen perustamista varten • . . . . . . . . . 903
226: 209. Teir ym., rah.al. N:o 142: Korotetun
227: 197. Koivunen ym., rah.al. N:o 130: Määrä- määrärahan osoittamisesta yhteispohjois-
228: rahan osoittamisesta kymmenen uuden maisten opistojen avustamiseen . . . . . . . . . 919
229: keskikoulun perustamiseksi kansakoulu- 210. Kuusinen ym., rah.al. N:o 143: Määrä-
230: jen yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 904 rahan osoittamisesta Suomen Rauhan·
231: 198. Högström m. fl., fin.mot. N:o 131: An- puolustajat r.y:n työn tukemiseksi . . . . 920
232: gående anvisande av anslag för återupp-
233: byggande av folkskolorna på Porkala- 211. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 144:
234: området . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 905 Korotetun määrärahan osoittamisesta op-
235: pikoulun oppilaiden koulunkäynnin avus-
236: 198. Högström ym., rah.al. N:o 131: Määrä- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 921
237: rahan osoittamisesta Porkkalan alueen
238: kansakoulujen jälleenrakentamista var- 212. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 145: Mää-
239: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 906 rärahan osoittamisesta valtion opetuselo-
240: kuvatoimikunnan tilapäisen työvoiman
241: 199. Teir m. fl., fin.mot. N:o 132: Angående palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 922
242: anvisande av anslag tili byggnadsbidrag
243: för om- och tillbyggnad av Kronoby folk- 213. H. Miettunen ym., rah.al. N:o 146: Mää-
244: högskola i Kronoby ko=un . . . . . . . . . . 907 rärahan osoittamisesta eräille ulkomai-
245: sille kansanopistokursseille osallistuvien
246: 199. Teir ym., rah.al. N:o 132: Määrärahan avustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 923
247: osoittamisesta rakennusavustukseksi Kruu-
248: nupyyn kansanopiston muutos- ja lisära- 214. Tienari ym., rah.al. N:o 147: Määrära-
249: kennusta varten Kruunupyyn kunnassa . . 908 han osoittamisesta avustukseksi Yhteis-
250: kunnallisen korkeakoulun sijoittamista
251: 200. Lindblom ym., rah.al. N:o 133: Määrä- varten Tampereelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 924
252: rahan osoittamisesta rakennusavustuk-
253: seksi ja -lainaksi Pohjolan Opistolle . . . 909 215. Miikki ym., rah.al. N:o 148: Määrära-
254: han osoittamisesta Luumäen pitäjän Kan-
255: 201. H. Miettunen ym., rah.al. N:o 134: Koro- kaan hautausmaalla sijaitsevan sankari-
256: tetun määrärahan osoittamisesta Pohjois- hauta-alueen kunnostamiseen . . . . . . . . . . . 925
257: maiden kansanopistojen oppilaille myön-
258: nettäviä apurahoja varten .............. 910 216. Myllymäki ym., rah.al. N:o 149: Määrä-
259: rahan osoittamisesta vuonna 1918 punais-
260: 202. Koivisto ym., rah.al. N:o 135: Määrära- ten puolella henkensä menettäneiden hau-
261: han osoittamisesta amanuenssin viran tojen kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 926
262: perustamiseksi Oulun maakunta-arkistoon 911
263: 217. 8.-K. Kilpi ym., rah.al. N:o 150: Määrä-
264: M3. Rosnell ym., rah.al. N:o 136: Määrära- rahan osoittamisesta palkintojen ja avus-
265: han osoittamisesta veikkausvoittovaroista tusten jakamiseksi taiteen, tieteen ja rau-
266: Työväen Kuvataidetoimikunnan työn tu- hantyön alalla ansioituneille henkilöille
267: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 912 tai järjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 927
268: 204. Leinonen ym., rah.al. N: o 137: Määrära- 218. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 151: Määrära-
269: han osoittamisesta Oulun kesäyliopistoa han osoittamisesta Suomalaisen Kirjalli-
270: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 913 suuden Seuran kansanrunousarkiston käsi-
271: kirjoituskokoelmien mikrofilmaamiseen . . 928
272: 205. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 138: Määrä-
273: rahan osoittamisesta avustukseksi Itä- 219. Koivusilta ym., rah.al. N:o 152: Määrä-
274: Suomen Yliopistoseuralle Lappeenran- rahan osoittamisesta ylimääräisten maan-
275: nan kesäyliopistoa varten . . . . . . . . . . . . 914 mittausinsinöörin toimien perustamista
276: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 929
277: 206. Heljas ym., rah.al. N:o 139: Määrärahan
278: osoittamisesta kesäyliopisto-opetuksen jär- 220. Karvonen ym., rah.al. N:o 153: Määrära-
279: jestämiseksi Kuopiossa . . . . . . . . . . . . . . . . 915 han osoittamisesta vakinaisten kartoitta-
280: jan virkojen haltijain palkkaamiseen . . 930
281: 207. Leinonen ym., rah.al. N:o 140: Määrära-
282: han osoittamisesta Oulun Korkeakoulu- 221. Lahti ym., rah.al. N: o 154: Määrära-
283: seura r.y:lle Oulun kaupunkiin raken- han osoittamisesta Anjalaan perustetta-
284: nettavan ylioppilasasuntolan rakennus- vaa Kymenlaakson emäntäkoulua var-
285: kustannuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 916 ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 931
286: Sisällysluettelo 1956. VII
287:
288: Siv. Siv.
289: 222. Pakkanen ym., rah.al. N:o 155: Määrä- 234. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 167: Määrä-
290: rahan osoittamisesta Vilppulan kotitalous- rahan osoittamisesta avustukseksi Parik-
291: koulun toiminnan jatkamista varten . . . . 932 kalan seudun maamieskoululle uuden kou-
292: lutalon rakentamista varten . . . . . . . . . . . . 949
293: 223. Niskala ym., rah.al. N:o 156: Määrära-
294: han osoittamisesta emäntäkoulun perusta- 235. Liedes ym., rah.al. N:o 168: Määrärahan
295: miseksi Alatornion kuntaan . . . . . . . . . . . . 933 osoittamisesta lainaksi maaseutuammat-
296: 224. Hamara ym., rah.al. N:o 157: Määrä- tien kurssikeskuksen rakentamiseksi Hau-
297: rahan osoittamisesta Inarin kotitalous- kiputaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 950
298: koulun muuttamista varten emäntäkou-
299: 236. Rönkkö ym., rah.al. N:o 169: Määrära-
300: luksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 934 han osoittamisesta maatalouskoneiden tut-
301: 225. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 158: Angående kimuslaitoksen virkojen järjestelyä var-
302: anvisande av anslag för anordnande av ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 951
303: olika slags kurser vid Eriksgårds lant-
304: bruksskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 935 237. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 170: An-
305: gående anvisande av förhöjt anslag tili
306: 225. Lindh ym., rah.al. N:o 158: Määrärahan statens bidrag till kostnaderna för jord-
307: osoittamisesta erilaisten kurssien järjes- förbättringsarbeten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 952
308: tämiseksi Eriksgårdin maatalouskoulussa 936
309: 226. Lahti ym., rah.al. N:o 159: Määrärahan 237. Korsbäck ym., rah.al. N:o 170: Korote-
310: tun määrärahan osoittamisesta valtion
311: osoittamisesta ylimääräisen koneopin ja avustuksiksi maanparannustöiden kustan-
312: pajatöiden opettajan palkkausta varten
313: Kymenlaakson maamieskoululle . . . . . . . . 937 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 953
314:
315: 227. Pusa ym., rah.al. N:o 160: Määrärahan 238. .d.svik ym., rah.al. N: o 171: Korotetun
316: osoittamisesta Hausjärven kuntaan perus- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
317: tettavaa maatalouskoulua varten . . . . . . 938 maanparannustöitä varten . . . . . . . . . . . . . 954
318: 228. Pakkanen ym., rah.al. N: o 161: Määrära- 239. (Jsterholm m. fl., fin.mot. N:o 172: An-
319: han osoittamisesta Ahlmanin maamieskou- gående anvisande av anslag för att täcka
320: lun yhteyteen perustettavaa isäntäopistoa ränteskillnaden på lån, som beviljas yr-
321: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 940 kesfiskare för anskaffning av fiskredskap 955
322: 229. Seppä ym., rah.al. N:o 162: Määrära- 239. (Jsterholm ym., rah.al. N:o 172: Korote-
323: han osoittamisesta maatalouskonekorjaa- tun määrärahan osoittamisesta ammatti-
324: mo-osaston perustamista varten J urvan kalastajille kalanpyydysten hankkimiseksi
325: mies- ja naiskotiteollisuuskoulujen yhtey- myönnettävien lainojen korkoeron suorit-
326: teen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 942 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 956
327: 230. Antila ym., rah.al. N:o 163: Määrära- 240. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 173: Määrä-
328: han osoittamisesta J urvan mieskoti teolli- rahan osoittamisesta avustukseksi Länsi-
329: suuskoulun metallityö- ja konekorjaus- Karjalan Maanviljelysseuralle kalanvilje-
330: osastoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 943 lyslaitoksen perustamiseksi Kaakkois-Suo-
331: meen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 957
332: 231. Korsbäck m.fl., fin.mot. N:o 164: An-
333: gående anvisande av förhöjt anslag för 241. M. Salminen ym., rah.al. N:o 174: Mää-
334: byggnadsunderstöd åt lantbruksundervis- rahan osoittamisesta eräiden maatalouden
335: ningsanstalter av privat natur . . . . . . . . 944 tutkimuskeskuksen ylimääräisten toimien
336: muodostamiseksi peruspalkkaisiksi viroiksi 958
337: 231. Korsbäck ym., rah.al. N:o 164: Korote-
338: tun määrärahan osoittamisesta raken- 242. Antila ym., rah.al. N:o 175 Korotetun
339: nusavustuksiksi yksityisJuontoisille maa- määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjan-
340: taloudellisille oppilaitoksille . . . . . . . . . . 945 maalla esiintyvien kauratuholaisten tut-
341: kimisen jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 960
342: 232. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 165: Angående
343: anvisande av anslag till understöd och 243. Seppä ym., rah.al. N:o 176: Korotetun
344: lån för uppförande av ett skolhus åt määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjan-
345: överby skola för landsbygdens yrken . . 946 maalla kaurassa esiintyviä tuhoja kos-
346: kevien tutkimustöiden tehostamista var-
347: 232. Lindh ym., rah.al. N:o 165: Määrärahan ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 961
348: osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi 244. Lepistö ym., rah.al. N:o 177: Määrära-
349: koulutalon rakentamiseksi överby skola han osoittamisesta happamien liejumaa-
350: för landsbygdens yrken nimiselle kou- alueiden inventoimiseksi Pohjanlahden ja
351: lulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 947 Suomenlahden rannikkovyöhykkeellä . . • . . 962
352: 233. M. Mattila ym., rah.al. N:o 166: Määrä- 245. Forsius ym., rah.al. N:o 178: Määrära-
353: rahan osoittamisesta Nurmijärven koti- han osoittamisesta annattavaksi Puutar-
354: teollisuuskoulun rakennustöiden aloitta- haviljelijäin Liitolle neuvontapisteiden
355: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 948 perustamista varten Lohjalla ja Karjaalle 963
356: VIII Sisällysluettelo 1956.
357:
358:
359: Siv. Siv.
360: 246. Bönkkö ym., rah.al. N: o 179: Määrära· 260. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 193: Mää-
361: han osoittamisesta Pohjois-Savon maa- rärahan osoittamisesta väkirehujen, mais-
362: kuntaliiton alueella olevien osuusmeije· sin ja leseiden rautatierahtien alentami-
363: reiden laajentamista varten . . . . . . . . . . . 964 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 980
364: 247. Tauriainen ym., rah.al. N:o 180: Määrä· 261. Bapio ym., rah.al. N:o 194: Korotetun
365: rahan osoittamisesta meijerin rakentami· määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
366: seksi Suomussalmelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 965 maaseudun asunto-olojen parantamiseen 981
367: 248. Lahtela ym., rah.al. N: o 181 : Korotetun 262. Byhtä ym., rah.al. N:o 195: Korotetun
368: määrärahan osoittamisesta poronhoidon määrärahan osoittamisesta tie· ja kuiva-
369: edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 966 tustöiden suorittamiseksi vuoden 1936 ja
370: muun aikaisemman asutuslainsäädännön
371: 249. Pusa ym:, rah.al. N:o 182: Määrärahan sekä pika-asutuslain mukaisilla tiloilla • • 982
372: osoittamisesta Laidunyhdistykselle uusien
373: laidunkonsulenttien paikkaamista varten 967 263. Kähönen ym., rah.al. N:o 196: Määrä-
374: rahan osoittamisesta Pyhtään kuntaan
375: 250. Pusa, rah.al. N:o 183: Määrärahan osoit· maanhankintalain nojalla perustettujen
376: tamisesta pienviljelijäin viljelyslaitumien kalastustilojen omistajille kalastusvesien
377: perustamisen edistämiseen hankkimalla rajojen epämääräisyydestä johtuvien va-
378: heille tarvittavat väkilannoitteet ja hei· hinkojen korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 983
379: nänsiemenet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 968
380: 264. Koivisto ym., rah.al. N:o 197: Korote·
381: 251. Liedes ym., rah.al. N:o 184: Määrärahan tun määrärahan osoittamisesta Kuusa·
382: osoittamisesta maatalouskoneasemien pe· mon ja Sallan kuntien maanhankinta·
383: rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 969 lain toimeenpanosta johtuviin tie-, kui-
384: vatus- ja raivauskustannuksiin . . . . . . . . 984
385: 252. Pesonen ym., rah.al. N:o 185: Korotetun
386: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 265. Byhtä ym., rah.al. N:o 198: Korotetun
387: ja }ainoiksi vesi- ja viemärijohtolaittei· määrärahan osoittamisesta Kuusamon ja
388: den rakentamiseen maaseudulle . . . . . . . 970 Sallan kuntien maanhankintalain toi·
389: meenpanosta johtuvien tie-, kuivatus- ja
390: 253. Miikki ym., rah.al. N:o 186: Määrära· raivauskustannuksien suorittamiseen . . . 986
391: han osoittamisesta maatalouskonehoidon
392: neuvontaan 971 266. Byhtä ym., rah.al. N:o 199: Korotetun
393: määrärahan osoittamisesta rappiolla ole-
394: 254. Torvi ym., rah.al. N:o 187: Määrärahan vien asutusteiden peruskorjauksiin .... 987
395: osoittamisesta avustuksiksi vähävaraisilla,
396: perheille ja pienviljelijätalouksille tervey· 267. Pusa ym., rah.al. N:o 200: Määrärahan
397: delliset vaatimukset täyttävien kaivojen osoittamisesta asutustiloilla suoritettavaa
398: rakentamiseksi ................... , ... . 973 erikoisneuvontaa varten ............... . 988
399: 255. Lepistö ym., rah.al. N:o 188: Määrära· 268. Hautala ym., rah.al. N:o 201: Määrära·
400: han osoittamisesta kevätviljan siementen han osoittamisesta oman toimistohuoneis-
401: hinnan alentamiseen katoalueelia . . . . . . . 974 ton hankkimista varten Keskusmetsä-
402: seura Tapiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 989
403: 256. Hautala ym., rah.al. N:o 189: Määrära-
404: han osoittamisesta avustuksiksi sieme· 269. Kyttä ym., rah.al. N:o 202: Määrärahan
405: nen hankintaa varten hallasta kärsineille osoittamisesta a vustuksiksi suomenkieli ·
406: asutustilallisille ...................... 975 sille yksityismetsätalouden edistämisjär-
407: jestöille metsätyömiesten ammattikoulu·
408: 257. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 190: Angående tuksen alkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 990
409: anvisande av anslag till Nylands Svenska
410: Lantbrukssällskap för instruktionsverk· 270. Uusitalo ym., rah.al. N:o 203: Korotetun
411: samheten på Porkalaområdet . . . . . . . . . . 976 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi ja
412: avustuksiksi yksityismailla suoritettavia
413: 257. Lindh ym., rah.al. N:o 190: Määrärahan metsänparannustöitä varten . . . . . . . . . . . 992
414: osoittamisesta Nylands Svenska Lant·
415: brukssällskap nimiselle maanviljelysseu· 271. Bytinki ym., rah.al. N:o 204: Korotetun
416: ralle neuvontatoimintaa varten Porkka· määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
417: lan alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 977 metsänparannustöiden kustantamiseen . . 993
418: 258. Bytinki ym., rah.al. N:o 191: Määrära· 272. M. Mattila ym., rah.al. N:o 205: Korote-
419: han osoittamisesta väkirehujen ja sie- tun määrärahan osoittamisesta valtion
420: menten rahtiavustusten maksamista var· avustuksiksi metsänparannustöiden kus-
421: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 978 tantamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 994
422: 259. Nieminen ym., rah.al. N:o 192: Määrä· 273. Kyttä ym., rah.al. N: o 206: Korotetun
423: rahan osoittamisesta koti- ja ulkomais· määrärahan osoittamisesta metsänhoito-
424: ten väkirehujen hintojen alentamiseen . . 979 koulujen avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 995
425: Sisällysluettelo 1956. IX
426:
427: Siv. Siv.
428: 27 4. Lahtela ym., rah.al. N: o 207: Korotetun 290. Laine ym., rah.al. N:o 223: Korotetun
429: määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suo· määrärahan osoittamisesta maantiealuei-
430: men metsien hoitoa ja käyttöä koskevaa den lunastamista varten . . . . . . . . • . • . . • 1013
431: tutkimusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 996
432: 291. Partanen ym., rah.al. N:o 224: Korote-
433: 275. T(kkaoja ym., rah.al. N:o 208: Määrä- tun määrärahan osoittamisesta helpotuk-
434: rahan osoittamisesta eläinlääkärien sai- sen myöntämiseksi kunnille maantiealuei-
435: rasmatkoista aiheutuvien kustannusten den lunastamista varten .............. , 1014
436: osittaiseksi korvaamiseksi valtion varoista 997
437: 292. Pöykkö ym., rah.al. N:o 225: Korotetun
438: 276. Ryhtä ym., rah.al. N:o 209: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpotuksen
439: määrärahan osoittamisesta karhujen ai· myöntämiseksi kunnille maantiealueiden
440: heuttamien vahinkojen korvaamiseen . . 999
441: lunastusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1015
442: 277. Lahtela ym., rah.al. N:o 210: Määrära· 293. Suonpää ym., rah.al. N:o 226: Korotetun
443: han osoittamisesta petoeläinten tappa·
444: mien ja raatelemien porojen korvaami· määrärahan osoittamisesta helpotuksen
445: myöntämiseksi kunnille maantiealueiden
446: seksi ................................ 1000
447: lunastamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1016
448: 278. Hult ym., rah.al. N:o 211: Korotetun
449: määrärahan osoittamisesta maatalouden 294. Liedes ym., rah.al. N:o 227: Määrära-
450: tuotantokustannusten tasoittamiseen ja han osoittamisesta kunnille maksetta-
451: tuotannon edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1001 viksi ennakoikai maantiealueiden lunas-
452: tamista varten ....................... 1017
453: 279. Ilapio ym., rah.al. N:o 212: Korotetun
454: määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin 295. Lahtela ym., rah.al. N:o 228: Korotetun
455: maitotaloustuotannon tukemiseksi . . . . . 1002 määrärahan osoittamisesta kunnan- ja
456: kyläteiden avustamiseen .............. 1018
457: 280. Liedes ym., rah.al. N:o 213: Määrärahan
458: osoittamisesta keväällä 1956 sattuneiden 296. Niskala ym., rah.al. N:o 229: Korotetun
459: tulvavahinkojen korvaamiseksi ........ 1003 määrärahan osoittamisesta kunnan· ja
460: kyläteiden avustamiseen •............• 1020
461: 281. Ilapio ym., rah.al. N:o 214: Määrärahan
462: osoittamisesta hallavahinkoja kärsineille 297. Partanen ym., rah.al. N:o 230: Korote-
463: siementen hankkimiseksi ja väkirehujen tun määrärahan osoittamisesta kunnan-
464: hintojen alentamiseksi ................. 1004 ja kyläteiden avustamiseen ............ 1021
465: 282. Seppä ym., rah.al. N:o 215: Määrärahan 298. Pöykkö ym., rah.al. N:o 231: Korotetun
466: osoittamisesta objektiivisten sadonselvit- määrärahan osoittamisesta kunnan- ja
467: telymenetelmien kenttätutkimuksia var· kyläteiden avustamiseen .............. 1022
468: ten .................................. 1005 299. Byhtä ym., rah.al. N:o 232: Korotetun
469: 283. Häppölä ym., rah.al. N:o 216: Määrära· määrärahan osoittamisesta kunnan· ja
470: han osoittamisesta pysyvän maatalous- kyläteiden avustamiseen .............• 1023
471: näyttelyn aikaansaamista tarkoittavan 300. Seppi ym., rah.al. N:o 233: Korotetun
472: suunnitelman laatimista varten . . . . . . . . 1006 määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
473: 284. Forsius ym., rah.al. N:o 217: Määrära· kunnille ja kylätiekunnille kunnan- ja
474: han osoittamisesta Pellervo-Seuran mark· kyläteiden kuntoonpanosta johtuviin kus-
475: kinatutkimuslaitoksen toiminnan tukemi- tannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1024
476: seen ................................. 1007 301. Nieminen, rah.al. N:o 234: Määrärahan
477: 285. Pesonen ym., rah.al. N:o 218: Määrära· osoittamisesta avustukseksi Heinolan maa·
478: han osoittamisesta Vesihuoltoliitto r.y:n laiskunnalle Taipaleen kylätien rakennus-
479: toiminnan tukemiseen ................. 1008 kustannusten peittämiseen . . . . . . . . . . . . 1025
480: 286. Pöykkö ym., rah.al. N: o 219: Määrära· 302. Tainio ym., rah.al. N:o 235: Määrärahan
481: han osoittamisesta tie- ja vesirakennus- osoittamisesta avustukseksi Kolarin kun-
482: hallituksessa lakkautettavakai ehdotetun nalle kunnanteiden kunnossapitämistä var-
483: ylimääräisen polttoainepäällikön toimen ten .................................. 1027
484: pysyttämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1009 303. E. Leikola ym., rah.al. N:o 236: Määrä-
485: 287. Heik'wra ym., rah.al. N:o 220: Määrära- rahan osoittamisesta eräiden ylimääräis·
486: han osoittamisesta Satakunnan ylimää- ten toimien perustamiseksi rakennushal·
487: räisen tie- ja vesirakennuspiirin perusta- litukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1028
488: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1010 304. Mohell ym., rah.al. N:o 237: Määrära-
489: 288. Ilaipala ym., rah.al. N:o 221: Määrära- han osoittamisesta liikenneturvallisuus·
490: han osoittamisesta Satakunnan tiepiirin toimenpiteiden tehostamista varten .... 1029
491: perustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1011
492: 305. M. Mattila ym., rah.al. N:o 238: Määrä-
493: 289. Hautala ym., rah.al. N:o 222: Määrära· rahan osoittamisesta paikallisten liikenne·
494: han osoittamisesta Keski-Pohjanmaan tie- toimikuntien sekä läänien liikennetoimi·
495: ja vesirakennuspiirin perustamista varten 1012 kuntien toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . 1030
496:
497: 2 E 1/57
498: X Sisällysluettelo 1956.
499:
500:
501: Siv. Siv.
502: 306. L. Mattila ym., rah.al. N:o 239: Määrä· 319. Wiherheimo ym., rah.al. N:o 252: Koro-
503: rahan osoittamisesta ylimääräisten len· tetun määrärahan osoittamisesta teknil·
504: nonjohtajan toimien perustamista varten 1031 listen oppilaitosten kirjastojen perus· ja
505: uusintahankintoja varten . . . . . . . . . . . . . . 1045
506: 307. L. Mattila ym., rah.al. N:o 240: Määrä·
507: rahan osoittamisesta siviili-ilmailua pal· 320. Wiherheimo ym., rah.al. N:o 253: Koro-
508: veievien teleteknillisten toimihenkilöiden tetun määrärahan osoittamisesta teknil-
509: ylimääräisten virkojen perustamista var· listen oppilaitosten oppilasstipendejä var-
510: ten .................................. 1032 ten .................................. 1046
511: 308. Vennamo ym., rah.al. N:o 241: Määrä· 321. Wiherheimo ym., rah.al. N:o 254: Määrä·
512: rahan osoittamisesta sisävesi- ja saaristo- rahan osoittamisesta teknillisten oppilai-
513: liikenteen edistämiseen ............... 1033 tosten oppilaiden vapaa-aikaharrastusten
514: edistämiseksi ja tukemiseksi .......... 1047
515: 309. Larson m.fl., fin.mot. N:o 242: An·
516: gående anvisande av förhöjt anslag tili 322. Raunio ym., rah.al. N: o 255: Määrära-
517: understöd för upprätthållande av menfö· han osoittamisesta keskusammattikoulu-
518: restrafiken på linjen Åbo-skärgården- jen ammattiaineiden opettajien ja am-
519: Mariehamn • • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1034 mattityönopettajien palkkojen korotta·
520: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1048
521: 309. Larson ym,., rah.al. N: o 242: Korotetun
522: määrärahan osoittamisesta avustukseksi 323. Turunen ym., rah.al. N:o 256: Määrära-
523: kelirikkaliikenteen ylläpitämistä varten han osoittamisesta päätoimisten kerho-
524: linjalla Turku-saaristo-Maarianhamina 1035 ohjaajien paikkaamista ja tarvittavien
525: kerhotyövälineiden hankkimista varten
526: 310. Hamara ym., rah.al. N:o 243: Määrära· valtion keskusammattikouluihin . . . . . . . 1050
527: han osoittamisesta Säämingin kunnassa
528: laivaliikennettä harjoittavan s/s Saa· 324. Brander·Wallin ym., rah.al. N:o 257:
529: risto Hyörylaivaosakeyhtiön avustamiseen 1036 Määrärahan osoittamisesta keskusammat-
530: tikoulujen virkojen ja toimien muutta-
531: 311. Kokkola ym., rah.al. N:o 244: Määrära· miseksi peruspalkkaisiksi . . . . . . . . . . . . . 1051
532: han osoittamisesta vientisatamia ylläpi· 325. Pöykkö ym., rah.al. N:o 258: Määrära-
533: täville kunnille satamien kehittämistä han osoittamisesta eräiden toimien pe-
534: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1037 rustamiseksi Lapin keskusammattikou-
535: 312. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 245: Mää· luun ................................ 1053
536: rärahan osoittamisesta avustuksiksi vienti· 326. Kauhanen ym., rah.al. N: o 259: Määrä-
537: satamia ylläpitäville kunnille satamien ke· rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan kes-
538: hittämistä ja kunnostamista varten ..... 1038 kusammattikoulun oppilasasuntolan raken-
539: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1054
540: 313. Tainio ym., rah.al. N:o 246: Määrära·
541: han osoittamisesta avustukseksi Kemin 327. Heikura ym., rah.al. N:o 260: Korotetun
542: kaupungille Ajoksen syväsataman raken· määrärahan osoittamisesta opetusohjel-
543: tamista varten . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1039 mien laatimiseksi ammattikasvatuksen
544: järjestämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1055
545: 314. Nieminen ym., rah.al. N:o 247: Määrä·
546: rahan osoittamisesta avustukseksi Savon· 328. Seppälä ym., rah.al. N:o 261: Määrära-
547: linnan kaupungille Kyrönsalmen sillan ra· han osoittamisesta ammattikoulujen opet-
548: kentamista koskevan tutkimuksen toimit· tajain valmistusta varten . . . . . . . . . . . . . . 1056
549: tamista varten ........................ 1040 329. E. Ryömä ym., rah.al. N:o 262: Määrä-
550: rahan osoittamisesta Hämeenlinnaan pe-
551: 315. L. Mattila, rah.al. N:o 248: Määrärahan rustettavaa ammattikoulujen opettaja-
552: osoittamisesta uuden toimistosihteerin vi- opistoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1059
553: rll;n. per~~-~amiseksi kauppa- ja teollisuus-
554: mimstenoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1041 330. Vennamo ym., rah.al. N: o 263: Määrära-
555: han osoittamisesta avustuksiksi ammat-
556: 316. H. Miettunen, rah.al. N:o 249: Määrära- tikoulutuksen järjestämistä varten maa-
557: han osoittamisesta merenkulkuhallituk· seudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1060
558: sen teknillisen toimiston uutta radioma-
559: jakkamestarin virkaa varten .......... 1042 331. Kyttä ym., rah.al. N:o 264: Määrära-
560: han osoittamisesta Turun kauppakorkea-
561: 317. H. Miettunen, rah.al. N:o 250: Määrära· koulun uudisrakennuksen rakentamista
562: han osoittamisesta moottoriveneen hank- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1061
563: kimiseksi Helsingin lähistöllä olevien 332. Wiherheimo, rah.al. N: o 265: Korotetun
564: majakkojen huoltoa varten . . . . . . . . . . . . 1043 määrärahan osoittamisesta valtionavuiksi
565: 318. Wiherheimo ym., rah.al. N:o 251: Määrä- liikealan erikoiskouluille . . . . . . . . . . . . . . . 1062
566: rahan osoittamisesta eräiden uusien leh· 333. Eskola ym., rah.al. N:o 266: Korotetun
567: torinvirkojen perustamiseksi teknillisiin määrärahan osoittamisesta geologisen tut-
568: oppilaitoksiin ........................ 1044 kimuksen tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1063
569: Sisällysluettelo 1956. XI
570:
571: Siv. Siv.
572: 334. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 267: Mää- 347. Paasivuori ym., rah.al. N:o 280: Koro-
573: rärahan osoittamisesta malmiesiin tymien tetun määrärahan osoittamisesta vähä-
574: tutkimustyöhön Keski·Pohjanmaalla . . . 1064 varaisten ammattiopintoavustuksia var-
575: ten .................................. 1078
576: 335. Saura ym., rah.al. N:o 268: Määrärahan
577: osoittamisesta nahantutkimusinsinöörin vi- 348. Malkamäki ym. rah.al. N:o 281: Koro·
578: ran perustamista varten Valtion teknilli· tetun määrärahan osoittamisesta Tuber-
579: seen tutkimuslaitokseen ................ 1065 kuloosiliitto r.y:n toiminnan tukemiseen 1079
580: 336. Raunio ym., rah.al. N:o 269: Korotetun 349. Hiltunen ym., rah.al. N:o 282: Määrä-
581: määrärahan osoittamisesta kauppa- ja rahan osoittamisesta Kultatähkän Kii-
582: teollisuusministei'iön jaettavia opinto- pulasäätiölle ammattikoulurakennusten
583: matka·apurahoja varten . . . . . . . . . . . . . . . 1066 rakennusavustukseksi ................. 1081
584: 337. Aitio ym., rah.al. N:o 270: Määrärahan 350. Hiltunen ym., rah.al. N:o 283: Määrä-
585: osoittamisesta ammattiopetuksen tarpei- rahan osoittamisesta Kultatähkän Kiipu·
586: siin soveltuvien opetuselokuvien hankki- lasäätiölle avustukseksi oppilasasuntoloi·
587: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1067 den rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . 1082
588: 338. Aitio ym., rah.al. N:o 271: Korotetun 351. Österholm m. fl., fin.mot. N:o 284: An-
589: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi gående anvisande av anslag för an-
590: kunnallisille ja yksityisille teknillisille, skaffande av ritningar och för andra
591: ammatti- ja kauppaoppilaitoksille niiden förberedande arbeten för att i Hel-
592: omia rakennuksia varten . . . . . . . . . . . . . . 1068 singfors uppföra ett arbetshem jämte
593: 339. Sävelä ym., rah.al. N:o 272: Korotetun internat för polioinvalider ............ 1083
594: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 351. Österholm ym., rah.al. N:o 284: Määrä-
595: yksityisille teknillisille, ammatti- ja kaup- rahan osoittamisesta piirustusten hank-
596: paoppilaitoksille niiden omia rakennuksia kimista ja muita valmistavia töitä var-
597: varten ............................... 1069 ten työkodin ja asuntolan rakentami-
598: seksi polioinvalideille Helsinkiin ...... 1085
599: 340. Kyttä ym., rah.al. N:o 273: Määrärahan
600: osoittamisesta käsi- ja pienteollisuutta 352 . .d.svik ym., rah.al. N:o 285: Määrära-
601: koskevan valtakunnantutkimuksen suo· han osoittamisesta kuntouttamislaitok·
602: rittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1070 sen rakentamista varten Vaasan kau-
603: punkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1087
604: 341. Korsbäck ym., rah.al. N:o 274: Korote-
605: tun määrärahan osoittamisesta käsi- ja 353. Flinck ym., rah.al. N:o 286: Määrära-
606: pienteollisuuden neuvontaa varten ..... 1071 han osoittamisesta avustuksiksi kaluston
607: ja hoitovälineistön hankkimiseksi so-
608: 342. Liljeström ym., rah.al. N:o 275: Määrä-
609: keain hieroma- ja fysikaalisiin laitok-
610: rahan osoittamisesta kotimaisen teräs-
611: teollisuuden tehostamista koskevan tutki- siin .................................. 1088
612: muksen suorittamista varten .......... 1072 354. Heinonen ym., rah.al. N:o 287: Määrä-
613: rahan osoittamisesta Pohjoismaiden audio-
614: 343. Wiherheimo ym., rah.al. N:o 276: Mää- logijatkokoulutuskurssien järjestämiseksi
615: rärahan osoittamisesta Harjoittelun Kes- Suomessa vuonna 1958 . . . . . . . . . . . . . . . . 1089
616: kustoimiston (HAKTOn) toiminnan jat-
617: kamiseksi ja laajentamiseksi koskemaan 355. Torvi ym., rah.al. N:o 288: Määrärahan
618: myös pyrkivien esiharjoittelua ........ 1073 osoittamisesta avustuksiksi kunnille toipi-
619: laarahan suorittamista varten . . . . . . . . . . 1090
620: 344. Lindblom ym., rah.al. N:o 277: Määrä·
621: rahan osoittamisesta tarkastusjärjestel· 356. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 289:
622: män aikaansaamista varten alusten las- Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
623: taus- ja purkaustyössä työskentelevien !ainoiksi kunnille vajaamielishoitolaitos·
624: työntekijäin suojelemiseksi tapatur- ten perustamista varten . . . . . . . . . . . . . . 1091
625: milta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107·!
626: 357. Torvi ym., rah.al. N:o 290: Määrärahan
627: 345. Sarjala ym., rah.al. N: o 278: Määrä· osoittamisesta kunnallisten lastenseimien
628: rahan osoittamisesta avustukseksi ja ja päiväkotien valtionapua varten . . . . . . 1092
629: avustuslainaksi Suomen kirkon sisälähe-
630: tysseuralle Vaalijalan keskuslaitoksen vii- 358. Torvi ym., rah.al. N:o 291: Korotetun
631: dennen rakennusvaiheen rakennustöitä ja määrärahan osoittamisesta kunnallisten
632: irtaimiston peruahankintoja varten .... 1075 lastenkotien rakennuskustannusten avusta-
633: miseen ............................... 1093
634: 346. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 279: Mää-
635: rärahan osoittamisesta työneuvoston sih· 359. Leinonen ym., rah.al. N:o 292: Määrä-
636: teerin ja kirjaajan virkojen sekä toi· rahan osoittamisesta Pelastakaa Lapset
637: mistoapulaisen toimen perustamista var- - Rädda Barnen r.y:n suorittaman per-
638: ten .................................. 1077 hesijoitustoiminnan tukemiseksi . . . . . . . 1094
639: XII Sisällysluettelo 1956.
640:
641:
642: Siv. Siv.
643: 360. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 293: 374. Kiviaho ym., rah.al. N:o 307: Määrä-
644: Määrärahan osoittamisesta kesä virkis- rahan osoittamisesta !ainoiksi Etelä-Poh-
645: tyksen järjestämiseksi alle kouluiän ole- janmaan järviseudun kunnille sähköis-
646: ville lapsille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1095 tyksen edistämiseen .................. 1110
647: 361. Torvi ym., rah.al. N:o 294: Määrärahan 375. Enne ym., rah.al. N:o 308: Määrärahan
648: osoittamisesta kesävirkistyksen järjestämi- osoittamisesta lainoiksi kunnille . . • . • . 1111
649: seksi alle kouluiän oleville lapsille . . . . 1096 376. Murto ym. rah.al. N:o 309: Määrärahan
650: osoittamisesta korvauksen suorittami-
651: 362. Pöykkö ym., rah.al. N:o 295: Määrära- seen kunnille työttömyyden torjunnasta
652: han osoittamisesta annattavaksi Työkes-
653: kus Rovalan Kannatusyhdistys r.y:lle niille aiheutunaista kustannuksista . . • . 1112
654: vanhojen metsätyömiesten kodin rakennus- 377. A. Leikola, rah.al. N:o 310: Määrärahan
655: toiminnasta aiheutuneiden kustannusten osoittamisesta korkeimpien teknillisten
656: peittämiseen .......................... 1097 virkojen palkkausten järjestämistä var-
657: ten .................................. 1113
658: 363. Haapanen ym., rah.al. N:o 296: Määrä-
659: rahan osoittamisesta avustuksiksi eräille 378. Vennamo ym., rah.al. N:o 311: Määrä-
660: kunnille huoltomenojen tasoittamiseen .. 1098 rahan osoittamisesta maaseudun teollis-
661: tamisen tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1114
662: 364. Heljas ym., rah.al. N:o 297: Korotetun 379. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 312: Mää-
663: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi rärahan osoittamisesta Pohjois-Savon
664: raittiustyötä suorittaville järjestöille . . 1099 Maakuntaliiton teollistamistoimikunnalle
665: 365. Hiilelä ym., rah.al. N:o 298: Määrära- Pohjois-Savon teollistamistutkimuksen
666: han osoittamisesta väkijuomayhtiön vuo- toimittamista varten ................. 1115
667: sivoiton ylijäämästä kunnille tulevien 380. Helle ym., rah.al. N:o 313: Määrärahan
668: osuuksien käyttöä koskevien selontekojen osoittamisesta Maaseudun Teollistamis-
669: tarkastustyötä suorittavien toimenhalti- liiton toiminnan tukemiseen .......... 1117
670: jain palkkausten järjestelyä varten . . . . 1100
671: 381. Högström m. fl., fin.mot. N:o 314: An-
672: 366. Myllymäki ym., rah.al. N:o 299: Määrä- gående anvisande av anslag såsom er-
673: rahan osoittamisesta avustukseksi kun- sättning åt statsjärnvägarna för sänk-
674: nille siviili-invaliidien huollosta johtu- ning av tarifferna för frakter till ham-
675: viin kustannuksiin .................. 1102 narna i sydvästra Finland ............ 1119
676: 367. Stenberg ym., rah.al. N:o 300: Määrä- 381. Högström ym., rah.al. N:o 314: Määrä-
677: rahan osoittamisesta varattomien ja vä- rahan osoittamisesta korvaukseksi val-
678: hävaraisten alaikäisten siviiliarpojen sekä tionrautateille Lounais-Suomen satamiin
679: näiden hoitoon sidottujen siviililaskien suuntautuvien kuljetusten maksujen alen-
680: elatuksen turvaamiseen ................ 1103 tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1120
681:
682: 368. Myllymäki ym., rah.al. N:o 301: Määrä- 382. Koivusilta ym., rah.al. N:o 315: Määrä-
683: rahan osoittamisesta petroolikäyttöisten
684: rahan osoittamisesta korvausten maksami-
685: seen takautuvaati kansalaissodan punai- traktorien polttoaineen hinnanpalautuk-
686: silla invaliideille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1104 seen ................................. 1121
687: 383. Myllymäki ym., rah.al. N:o 316: Määrä-
688: 369. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 302: Määrä- rahan osoittamisesta vuoden 1918 kansa-
689: rahan osoittamisesta sosiaaliministeriön laissodassa punaisella puolella vahinkoja
690: julkaiseman ,Sosiaalinen lainsäädäntö ja kärsineiden korvauksen järjestämiseksi 1122
691: toiminta Suomessa"-teoksen uusien suo-
692: men- ja ruotsinkielisten painosten julkai- 384. A. Salminen ym., rah.al. N:o 317: Ko-
693: semista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1105 rotetun määrärahan osoittamisesta taitei-
694: lija- ja sanomalehtimieseläkkeitten jär-
695: 370. Ryhtä ym., rah.al. N:o 303: Määrärahan jestelyä varten ..... _. . . . . . . . . . . . . . . . . 1123
696: osoittamisesta valtion omistamien autio-
697: tupien kunnossapitämiseksi . . . . . . . . . . . . 1106 385. Innala ym., rah.al. N:o 318: Määrärahan
698: osoittamisesta eräiden rautatiehallituk-
699: 371. Heikura, rah.al. N:o 304: Korotetun sen tariffiosaston toimien järjestelyä
700: määrärahan osoittamisesta maaseudun varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1124
701: sähköistämisen tukemiseksi . . . . . . . . . . . . 1107
702: 386. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 319: Määrä-
703: 372. Kulovaara ym., rah.al. N:o 305: Koro- rahan osoittamisesta eräiden valtionrauta-
704: tetun määrärahan osoittamisesta maaseu- teiden viran ja toimen haltijain yötyön
705: dun sähköistämisen tukemiseen ........ 1108 korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1126
706: 373. Myllymäki ym., rah.al. N:o 306: Määrä- 387. Kaitila ym., rah.al. N:o 320: Korotetun
707: rahan osoittamisesta avustuksiksi maa- määrärahan osoittamisesta vähintään
708: seudun vähävaraisten talouksien sähköis- viisi vuotta palvelleiden konduktöörien
709: tämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1109 palkkauksen korottamista varten 1127
710: Sisällysluettelo 1956. xm
711: Siv. Siv.
712: 388. Kaitila ym., rah.al. N:o 321: Määrära- 401. Lahtela ym., rah.al. N:o 334: Määrä-
713: han osoittamisesta virkaatekevien (tila- rahan osoittamisesta rautatien rakenta-
714: päisten) konduktöörien palkkausluokan miseksi Kemijärven asemalta Taivalkos-
715: korotusta varten määrävuosien kuluttua 1128 kelie .... : . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1142
716: 389. Kaitila ym., rah.al. N:o 322 Määrära- 402. Raunio ym., rah.al. N:o 335: Määrä-
717: han osoittamisesta junamiesten palk- rahan osoittamisesta raskaiden tavara-
718: kausluokan korotusta varten määrävuo- junahöyryvetureiden osamaksun suorit-
719: sien kuluttua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1129 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1144
720: 390. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 323: Määrä- 403. Raunio ym., rah.al. N:o 336: Korotetun
721: rahan osoittamisesta valtionrautateiden määrärahan osoittamisesta vuonna 1957
722: junanlähettäjinä toimiville virkamiehille valtionrautateille tilattavien uusien tava-
723: maksettavan yörahan korottamista var- ravaunujen osamaksuja varten ........ 1145
724: ten •...•.......••.................... 1130 404. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 337:
725: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-
726: 391. Suonpää ym., rah.al. N:o 324: Määrä- Porin-MäntyJuodon rataosan kiskotukeen
727: rahan osoittamisesta pukuavustusten suo- uusimista varten ...................... 1146
728: rittamista varten eräille valtionrautatei-
729: den toimen haitijoille • . • . . . • . . . . . . . . . 1131 405. Koivunen ym., rah.al. N:o 338: Määrä-
730: rahan osoittamisesta Jyväskylän-Suolah-
731: 392. L. Mattila ym., rah.al. N:o 325: Mää- den rautatien uusimistöiden aloittami-
732: rärahan osoittamisesta eräiden ylimää- seen ................................. 1147
733: räisten tointen muodostamiseksi perus-
734: palkkaisiksi viroiksi ja toimiksi posti- 406. .J.svik ym., rah.al. N: o 339: Määrärahan
735: ja lennätinlaitoksessa ................ 1132 osoittamisesta Seinäjoen ratapihan laa-
736: jennustöiden loppuunsuorittamiseksi . . . 1148
737: 393. Hosia ym., rah.al. N:o 326: Määrära- 407. Suonpää ym., rah.al. N:o 340: Korote-
738: han osoittamisesta ylimääräisten kirju- tun määrärahan osoittamisesta ali- ja
739: rin tointen vakinaistamiseksi posti- ja ylikulkusiltojen rakentamiseksi rautatei-
740: lennätinlaitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1134 den ja maanteiden tasoristeyksiin .... 1149
741: 394. Kulovaara ym., rah.al. N:o 327: Määrä- 408. Forsius ym., rah.al. N:o 341: Määrä-
742: rahan osoittamisesta eräiden posti- ja rahan osoittamisesta Keravan aseman
743: lennätinlaitoksen tilapäisten teknillis- ratapihan yli johtavan sillan uusimi-
744: t~n _ toi~i~n _ muuttamiseksi ylimääräi- seen ................................. 1150
745: BlkBI to1m1kS1 ................ , . . . . . . . 1135
746: 409. Forsius ym., rah.al. N:o 342: Määrära-
747: 395. Pasanen ym., rah.al. N:o 328: Määrä- han osoittamisesta Hyvinkään ratapihan
748: rahan osoittamisesta eräiden ylimääräis- ylikulkusillan uusimiseen . . . . . . . . . . . . 1151
749: ten toimien perustamista varten posti-
750: ja lennätinlaitokseen • . . . . . . . . . . . . . . . . 1136 410. M. Mattila ym., rah.al. N:o 343: Määrä-
751: rahan osoittamisesta Hyvinkään rauta-
752: 396. M. Mattila ym., rah.al. N:o 329: Koro- tiesillan rakentamista varten . . • . . . . . 1152
753: tetun määrärahan osoittamisesta sun-
754: nuntai- ja ylityökorvauksiin maaseudun 411. Suominen ym., rah.al. N:o 344: Määrä-
755: postitoimipaikoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1137 rahan osoittamisesta uuden ylikulkusil-
756: lan rakentamista varten pääradan ylitse
757: 397. A. Leikola ym., rah.al. N:o 330: Mää- Helsingin-Hämeenlinnan maantielle Hy-
758: rärahan osoittamisesta kassaerehdysra- vinkään kauppalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1153
759: hojen maksamista varten posti- ja len-
760: nätinlaitoksen kassapalvelusaa oleville 412. Roine ym., rah.al. N:o 345: Määrära-
761: toimihenkilöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1138 han osoittamisesta rautatieylikäytäväsil-
762: lan rakentamiseksi Loimaan kauppa-
763: 398. Kujala ym., rah.al. N:o 331: Määrära- lasaa ................................ 115-l
764: han osoittamisesta Lappeenrannasta Ha-
765: minan kautta Kotkaan kulkevan oiko- 413. Myllymäki ym., rah.al. N:o 346: Määrä-
766: radan rakennussuunnitelmien loppuun rahan osoittamisesta Epilän rautatieali-
767: saattamista ja töiden aloittamista var- käytävän rakentamiseen ja maantien oi-
768: ten .................................. 1139 kaisemiseen Tampereen-Vaasan maan-
769: tiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 1155
770: 399. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 332: Mää-
771: rärahan osoittamisesta Parikkalan-On- 414. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 347: Mää-
772: kamon rautatien ratasuunnan tutkimista rärahan osoittamisesta rautatieylikulkusil-
773: varten ............................... 1140 lan rakentamiseksi Tuunaansalmen Savon-
774: linnan puoleiseen päähän . . . . . . . . . . . . . . 1156
775: 400. Puhakka ym., rah.al. N:o 333: Määrä-
776: rahan osoittamisesta Joensuun-Ilomant- 415. Tuuli ym., rah.al. N:o 348: Määrärahan
777: sin radan Kovaron-Ilomantsin välisen osoittamisesta Kouvolan asemarakennuk-
778: osan rakennustöiden aloittamiseksi . . . . 1141 sen rakennustöiden aloittamista varten . . 1157
779: XIV Sisällysluettelo 1956.
780:
781:
782: Siv. Siv.
783: 416. Twuli ym., rah.al. N:o 349: Määrärahan 430. Asvik ym., rah.al. N:o 363: Määrärahan
784: osoittamisesta rataosaston työ- ja varas- osoittamisesta tutkimuksien suorittami-
785: torakennuksen rakentamiseksi Kouvolaan 1158 seksi polttoturvetta käyttävän kaasutur-
786: biinisähkövoimalaitoksen perustamisesta
787: 417. Alanko ym., rah.al. N:o 350: Korotetun Jalasjärven tai Kauhajoen kuntaan .... 1173
788: määrärahan osoittamisesta posti- ja len-
789: nätinlaitokselle toimitalojen ja henkilö- 431. Manninen ym., rah.al. N:o 364: Määrä-
790: kunnan asuntojen rakentamista varten 1159 rahan osoittamisesta uittokanavan raken-
791: tamiseksi Varkauden kauppalassa olevan
792: 418. Lindqvist ym., rah.al. N:o 351: Määrä- laivakanavan viereen .................. 1174
793: rahan osoittamisesta suunnittelutöiden
794: suorittamiseksi ja rakennustöiden aloit- 432. Pöykkö ym., rah.al. N:o 365: Korotetun
795: tamiseksi Lahden kaupunkiin tulevaa määrärahan osoittamisesta lainaksi Rova-
796: postitaloa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1160 niemen kauppalalle kauppalan asemakaa-
797: vapakkolunastuksia varten ............. 1175
798: 419. Malkamäki ym., rah.al. N:o 352: Määrä-
799: rahan osoittamisesta postitalon rakenta- 433. Ahonen ym., rah.al. ]if:o 366: Korotetun
800: mista varten Lahden kaupunkiin •••... 1161 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yksi-
801: tyisoppikoulujen koulurakennusten raken-
802: 420. Järvi ym., rah.al. N:o 353: Määrärahan tamiseen .................. , . . . . . . . . . . 1176
803: osoittamisesta Oulun postitalon rakenta-
804: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1162 434. Honkala ym., rah.al. N:o 367: Korotetun
805: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yksi-
806: 421. Ahonen ym., rah.al. N:o 354: Määrära- tyisoppikoulujen kouluhuoneistojen raken-
807: han osoittamisesta postiautovarikon raken- tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1177
808: tamiseksi Jyväskylään ................ 1163
809: 435. Sinkkonen ym., rah.al. N: o 368: Koro-
810: 422. Helle ym., rah.al. N:o 355: Korotetun tetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
811: määrärahan osoittamisesta autojen hank- yksityisoppikoulujen kouluhuoneistojen ra-
812: kimista varten posti- ja lennätinlaitok- kentamista varten ..................... 1178
813: selle ................................. 1164
814: 436. Seppä ym., rah.al. N:o 369: Määrärahan
815: 423. Uusitalo ym., rah.al. N:o 356: Korotetun osoittamisesta lainaksi Teuvan kunnalle
816: määrärahan osoittamisesta puhelin- ja kokeilukeskikoulun rakennushankkeen to-
817: lennätinverkon laajentamiseen ja paran-
818: tamiseen ............................. 1165 teuttamista varten .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. 1179
819: 437. M. Mattila ym., rah.al. N:o 370: Koro-
820: 424. Vennamo ym., rah.al. N:o 357: Koro- tetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
821: tetun määrärahan osoittamisesta uusien metsänparannustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1180
822: puhelintoimipaikkojen perustamista var-
823: ten maaseudulle ...................... 1166 438. Rytinki ym., rah.al. N:o 371: Korotetun
824: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi met-
825: 425. Erkkilä ym., rah.al. N: o 358: Määrä- sänparannustöihin .................... 1181
826: rahan osoittamisesta perunanjalostusteh-
827: taan perustamista varten Paavolan pitä- 439. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 372: An-
828: gående anvisande av förhöjt anslag tili
829: jän Ruukin kylään .................. 1167 lån för jordförbättringsarbeten . . . . . . . . 1182
830: 426. Liljeström ym. rah.al. N:o 359: Määrä- 439. Korsbäck ym., rah.al. N:o 372: Korote-
831: rahan osoittamisesta perustettavan sula- tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
832: ton ja valssilaitoksen suunnittelukustan- maanparannustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1183
833: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1168
834: 440. Asvik ym., rah.al. N:o 373: Korotetun
835: 427. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 360: An- määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maan-
836: gående anvisande av anslag för grun- parannustöitä varten .................. 1184
837: dande av en cellulosa- och pappersfab-
838: rik i Närpes korumun . . . . . . . . . . . . . . 1169 441. Vennamo ym., rah.al. N:o 374: Korote-
839: tun määrärahan osoittamisesta rakennus-
840: 427. Rosenberg ym., rah.al. N:o 360: Määrä- ja raivaustöiden suorittamiseen asutus-
841: rahan osoittamisesta selluloosa- ja pape- tiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1185
842: ritehtaan perustamiseksi Närpiön kun- 442. Kiviaho ym., rah.al. N:o 375: Korotetun
843: taan ................................. 1170 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maa-
844: 428. Tainio ym., rah.al. N:o 361: Määrära- seudun asunto-olojen parantamiseen . . . . 1186
845: han osoittamisesta tutkimuksen suorit- 443. Vennamo ym., rah.al. N:o 376: Korote-
846: tamiseksi Kemijärvelle rakennettavaa tun määrärahan osoittamisesta rakennus-
847: puunjalostuslaitosta varten .......... 1171 lainoiksi maaseudun asunto-olojen paran-
848: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1187
849: 429. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 362:
850: Määrärahan osoittamisesta Inariin I va- 444. Väänänen ym., rah.al. N:o 377: Korote-
851: lon kylään perustettavan puunjalostus- tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
852: teollisuuslaitoksen rakennustöiden aloitta- vesijohto- ja viemärilaitteiden rakentami-
853: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1172 seksi maaseudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1188
854: Sisällysluettelo 1956. XV
855:
856:
857: Siv. Siv.
858: 445. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 378: An· 458. Salmela-Jä1·vinen ym., rah.al. N:o 391:
859: gående anvisande av förhöjt anslag till Korotetun määrärahan osoittamisesta
860: lån för höjande av fiskhushållningen .. 1189 avustuslainoiksi Ensi Kodeille ........ 1205
861: 445. Rosenberg ym., rah.al. N:o 378: Korote- 459. Tainio ym., rah.al. N:o 392: Määrära-
862: tun määrärahan osoittamisesta }ainoiksi han osoittamisesta työllisyyslainaksi Ke-
863: kalatalouden kohottamiseksi . . . . . . . . . . . 1190 min kaupungille Syväkankaan kansakou-
864: 446. Wickman m.fl., fin.mot. N:o 379: An- lu.n ra~ennustöiden rahoituksen helpotta-
865: gående anvisande av förhöjt anslag till miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1206
866: lån för finansieringen av fiskfryserier 1191
867: 460. M. Mattila ym., rah.al. N:o 393: Määrä-
868: 446. Wickman ym., rah.al. N:o 379: Korote· rahan osoittamisesta lainaksi Tuusulan
869: tun määrärahan osoittamisesta }ainoiksi kansanopiston opettaja- ja oppilasasun-
870: kalanjäädyttämöjen rahoittamiseen .... 1192 tojen sekä uuden pajan, konehallin ja
871: 447. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 380: An- käsityöhuoneyhdistelmän rakentamista
872: gående anvisande av förhöjt anslag till varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1207
873: byggnadslån åt lantbruksundersvisnings- 461. Pakkanen ym., rah.al. N:o 394: Määrä-
874: anstalter av privat natur ............. 1193 rahan osoittamisesta lainaksi Oriveden
875: 447. Korsbäck ym., rah.al. N:o 380: Korote· Opiston uudisrakennusvaiheen loppuun
876: tun määrärahan osoittamisesta rakennus- saattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1208
877: lainoiksi yksityisJuontoisille maatalou-
878: dellisille oppilaitoksille . . . . . . . . . . . . . . . 1194 462. Miikki ym., rah.al. N:o 395: Määrära-
879: han osoittamisesta lainaksi Jaakkiman
880: 448. Kähönen ym., rah.al. N:o 381: Määrära- kristillisen kansanopiston kannatusyhdis-
881: han osoittamisesta Paimion maatalous- tykselle opiston lyhytaikaisten lainojen
882: kerhoneuvojaopistolle lainojen hoitoa var- suorittamiseksi .............. o.. oo. . . . 1209
883: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1195
884: 463. Hautala ym., rah.al. N:o 396: Määrära-
885: 449. Seppä ym., rah.al. N:o 382: Määrärahan han osoittamisesta Raudaskylän kristil-
886: osoittamisesta lainaksi Jurvan mies- ja liselle opistolle myönnettävää lainaa var-
887: naiskotiteollisuuskoulujen yhteisen koulu- ten ...... o.. o.. o.. o.... o...... o..... o 1210
888: talon rakennustöiden loppuunsaattamista
889: varten ............................... 1196 464. Mo Ryömä ym., rah.al. N:o 397: Määrä-
890: 450. Aitio ym., rah.al. N:o 383: Korotetun rahan osoittamisesta !ainoiksi ylioppilas-
891: määrärahan osoittamisesta halpakorkoi- asuntoloita rakentaneille ylioppilasjär-
892: siksi }ainoiksi ammatillisten oppilaitos- jestöille . o....
893: 0 ••••ooo.... 0 •••• 1211 0 •• 0 • • •
894:
895:
896:
897:
898: ten uudisrakennuksia varten . . . . . . . . . . 1197 465. Eskola ymo, rah.al. N:o 398: Määrärahan
899: 451. Haapasalo ym., rah.al. N:o 384: Korote- osoittamisesta maatalouden perusluoton
900: tun määrärahan osoittamisesta lainojen myöntämiseen ...... oo. ooooooo. o.. oo. . 1212
901: myöntämiseksi ammatillisten oppilaitos-
902: ten uudisrakennuksia varten . . . . . . . . . . 1198 466. Erkkilä ym., rahoal. N: o 399: Määrära-
903: han osoittamisesta halpakorkoisiksi !ai-
904: 452. Hult ym., rah.al. N:o 385: Korotetun noiksi siementen ostoon hallan tuhoista
905: määrärahan osoittamisesta }ainoiksi maa- kärsimään joutuneille maanviljelijöille .. 1214
906: seudun vähävaraisilla talouksien sähköis-
907: tämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1199 467. Laine ymo, rah.al. N:o 400: Määrärahan
908: osoittamisesta halpakorkoiseksi lainaksi
909: 453. Myllymäki ym., rah.al. N: o 386: Korote- Hämeenlinnan meijerikoululle ... 1215 0 •• 0 0 0
910:
911:
912:
913: tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
914: maaseudun vähävaraisille talouksille nii- 468. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 401: Määrä-
915: den sähköistämistä varten . . . . . . . . . . . . 1200 rahan osoittamisesta !ainoiksi meijereit-
916: ten rakentamiseksi Pohjois- ja Itä-Suo-
917: 454. Pöykkö ym., rah.al. N: o 387: Korotetun messa sekä kaakkoiselia rajaseudulla . . 1216
918: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maa-
919: seudun vähavaraisille talouksien sähköis- 469. Niskala ym., rahoal. N:o 402: Määrära-
920: tämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1201 han osoittamisesta !ainoiksi meijerien
921: 455. Haapanen ym., rah.al. N:o 388: Korote- rakentamiseksi Pohjois-Suomeen ja Kai-
922: tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi nuuseen ... oo.. o. o..... oo..... ooo. 1217
923: 0 0 ••
924:
925:
926:
927:
928: käsi- ja pienteollisuudelle ............. 1202 470. Vennamo ymo, rah.al. N:o 403: Määrä-
929: 456. A. Leikola ym., rah.al. N:o 389: Koro- rahan osoittamisesta avustuslainoiksi yk-
930: tetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi sityisten teiden rakentamista varten .. o. 1218
931: käsi- ja pienteollisuudelle . . . . . . . . . . . . . . 1203
932: 471. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 404: Mää-
933: 457. Paasivuori ym., rah.al. N:o 390: Koro- rärahan osoittamisesta !ainoiksi posti-
934: tetun määrärahan osoittamisesta vähä- ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle pe-
935: varaisten ammattiopintolainoja varten . . 1204 rustettavia asunto-osakeyhtiöitä varten 1219
936: XVI Sisällysluettelo 1956.
937:
938:
939: Siv. Siv.
940: 472. Brander·Wallin ym., rah.al. N:o 405: 485. Ve1mamo ym., rah.al. N:o 418: Korote·
941: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vähä- tun määrärahan osoittamisesta kuntien
942: varaisilla kunnille kunnalliskotien raken- sisarosuuslainoitukseen ja vapaaehtoiseen
943: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1220 maanostoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1234
944: 473. Soininen ym., rah.al. N:o 406: Määrära- 486. Vennamo ym., rah.al. N:o 419: Korote-
945: han osoittamisesta !ainoiksi vähävarai- tun määrärahan osoittamisesta uuden tie-
946: silla kunnille kunnallis- ja vanhainkotien lain johdosta tarvittavan lisäkoneiston
947: rakentamiseen ja peruskorjauksiin . . . . . 1221 hankkimiseen tie- ja vesirakennushallituk-
948: selle ................................. 1235
949: 474. Tauriainen ym., rah.al. N:o 407: Määrä-
950: rahan osoittamisesta !ainoiksi kunnille 487. Sävelä ym., rah.al. N:o 420: Määrärahan
951: kunnallis- ja vanhainkotien rakentami- osoittamisesta Keskussotilassairaala 1:n
952: seksi ................................ 1222 lisärakennustöiden aloittamiseksi • . . . . . 1237
953: 475. Rytinki ym., rah.al. N:o 408: Määrära- 488. Halinen ym., rah.al. N:o 421: Määrära-
954: han osoittamisesta !ainoiksi kunnille kun- han osoittamisesta Brahelinnan emäntä-
955: nallis- ja vanhainkotien rakentamista var- koulun kotieläin- ja talousrakennusta var-
956: ten .................................. 1223 ten .................................. 1239
957: 476. Roine ym., rah.al. N:o 409: Määrärahan 489. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 422: An-
958: osoittamisesta lainojen antamiseksi kun- gående anvisande av anslag för uppfö-
959: nille täyskunnallisten vuokra-asuntojen rande av en skolbyggnad åt Korsholms
960: rakentamista varten . . • . . . . . . . . . . . . . . . 1224 husmodersskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1240
961: 477. Kaitila ym., rah.al. N:o 410: Määrära- 489. Korsbäck ym., rah.al. N:o 422: Määrä-
962: han osoittamisesta lainaksi työkeskus rahan osoittamisesta koulutalon rakenta-
963: Louhelalle laitoksen toiminnan tukemi- miseksi Korsholman emäntäkoululle . . . . 1241
964: seksi ja sen taloudellisen aseman va- 490. Lahtela ym., rah.al. N:o 423: Määrära-
965: kaannuttamiseksi .................... 1225
966: han osoittamisesta Kemijärven emäntä-
967: 478. Lehto ym., rah.al. N:o 411: Määrärahan koulun navetta- ja talousrakennuksen sekä
968: osoittamisesta lainaksi Lomaliitto r.y: lle kasvihuoneen ja opettajien asuntoraken-
969: Hämeenharjun lomakodin laajentamiseksi nuksen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 1242
970: ja kunnostamiseksi .................... 1226
971: 491. Larson m. fl., fin.mot. N:o 424: An-
972: 479. Torvi ym., rah.al. N:o 412: Määrärahan gående anvisande av anslag för förläng·
973: osoittamisesta lainaksi Invaliidisäätiölle ning av startbanan på Mariehamns flyg-
974: ortopedisen sairaalan rakentamiseksi Ou- fält ................................. 1244
975: luun ...........•..................... 1227
976: 491. Larson ym., rah.al. N:o 424: Määrära-
977: 480. Koivisto ym., rah.al. N:o 413: Määrä- han osoittamisesta Maarianhaminan len-
978: rahan osoittamisesta !ainoiksi Lapin lää- tokentän kiitotien pitentämiseen . . . . . . . 1245
979: nin omavaraistumista edistäviin tarkoi-
980: tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1228 492. Heikura, rah.al. N:o 425: Määrärahan
981: osoittamisesta Karvian lentokentän raken-
982: 481. Saalasti ym., rah.al. N: o 414: Määrä- tamistöitten aloittamiseen .•.......... 1246
983: rahan osoittamisesta !ainoiksi kunnille
984: työllisyyden ylläpitämisestä aiheutuvien 493. Nordström ym., rah.al. N:o 426: Määrä-
985: kuntaosuuksien suorittamiseksi . . . . . . . . 1229 rahan osoittamisesta Vaasan lentokentän
986: 482. Hamara ym., rah.al. N:o 415: Määrära- kestopäällystämistöitä varten .......... 1247
987: han osoittamisesta rakennuslainaksi Hel- 494. Vennamo ym., rah.al. N:o 427: Korote-
988: singin Käsityönopettajaopistolle ....... 1230 tun määrärahan osoittamisesta uuden tie-
989: 483. Högström m. fl., fin.mot. N:o 416: An- lain johdosta lisääntyvän koneiston säi-
990: gående anvisande av anslag för bevil- lytystä ja huoltamista varten tarpeellisten
991: jande av lån åt porkalabor för återupp- rakennusten rakentamiseen • . . . . . . . . . . . . 1248
992: byggnad av bostads- och ekonomibygg-
993: nader på Porkalaområdet . . . . . . . . . . . . . 1231 495. Hautala ym., rah.al. N:o 428: Määrära-
994: han osoittamisesta Kalajokisuun laiva-
995: 483. Högström ym., rah.al. N:o 416: Määrä- väylän rakentamista varten . . . . . . . . . . . 1249
996: rahan osoittamisesta lainojen myöntämi-
997: seksi Porkkalan asukkaille asunto- ja ta- 496. Haapanen ym., rah.al. N:o 429: Määrä-
998: lousrakennusten jälleenrakentamista var- rahan osoittamisesta Someron virasto-
999: ten Porkkalan alueella . . . . . . . . . . . . . . . . 1232 talon suunnittelu- ja rakennustöiden aloit-
1000: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1250
1001: 484. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 417: Määrä-
1002: rahan osoittamisesta !ainoiksi pientalo- 497. Friman ym., rah.al. N:o 430: Määrära-
1003: jen omistajille huoneenvuokrasäännöste- han osoittamisesta aluesairaaloista kun-
1004: lyn johdosta rappeutuneiden rakennus- nanaairaaloiksi muutettujen sairaaloiden
1005: ten korjaamista varten . . . . . . . . . . . . . . . 1233 peruskorjauksiin ja laajennuksiin . . . . . 1251
1006: Sisällysluettelo 1956. XVII
1007:
1008: Siv. Siv.
1009: 498. Kokkola ym., rah.al. N:o 431: Määrära· 515. Rosnell, ym., rah.al. N:o 448: M"åärära-
1010: han osoittamisesta Kotkan keskussairaa· han osoittamisesta Porin tyttölyseon lisä-
1011: Ian suunnittelutöitä varten ............ 1252 rakennuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1270
1012: 499. Malkamäki ym., rah.al. N:o 432: Määrä- 516. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 449: Määrä-
1013: rahan osoittamisesta Hämeenlinnan lää- rahan osoittamisesta Lappeenrannan kes-
1014: ninsairaalan laajentamista varten . . . . . . 1253 kikoulun koulutalon rakentamista varten 1271
1015: 500. Seppälä ym., rah.al. N: o 433: Määrära- 517. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 450: Määrä-
1016: han osoittamisesta Hämeenlinnan läänin- rahan osoittamisesta Jyväskylän tyttö-
1017: sairaalan lisärakennus-, muutos- ja kor- ly_seon. uuden koulurakennuksen rakenta-
1018: jaustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1254 nuseksl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1272
1019: 501. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 434: 518. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N: o 451: Mää-
1020: Määrärahan osoittamisesta Porin sai- rärahan osoittamisesta valtion omistaman
1021: raanhoitaja-terveyssisarkoulun koulutalon yhteiskoulun perustamiseksi Kemin kau-
1022: rakennustöiden aloittamista varten . . . . . . 1255 punkiin ja sen vaatiman koulutalon ra-
1023: kennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . 1273
1024: 502. Lindqvist ym., rah.al. N:o 435: Määrä-
1025: rahan osoittamisesta Lahden keskussai- 519. Friman ym., rah.al. N:o 452: Määrära-
1026: raalan rakennustöiden aloittamiseksi .. 1256 han osoittamisesta Kittilän yhteislyseon
1027: rakennustöiden aloittamiseksi ......... 1274
1028: 503. Käkelä ym., rah.al. N:o 436: Määrära-
1029: han osoittamisesta Lappeenrannan sai- 520. Koivisto ym., rah.al. N:o 453: Määrä-
1030: raanhoitaja-terveyssisarkoulun raken ta- rahan osoittamisesta Kittilän yhteisly-
1031: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1257 seon koulurakennuksen rakentamiseksi • . 1275
1032: 504. Haapasalo ym., rah.al. N:o 437: Määrä- 521. Aitio ym., rah.al. N:o 454: Määrärahan
1033: rahan osoittamisesta Mikkelin lääninsai- osoittamisesta kuuromykkäin ammattikou-
1034: r~~?-n lisärakennus-, muutos- ja korjaus- lun rakentamisen aloittamiseen . . . . . . . . . 1276
1035: tolta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1258 522. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 455: Mää-
1036: 505. Pasanen ym., rah.al. N:o 438: Määrära- rärahan osoittamisesta kodin tutkimus-,
1037: han osoittamisesta Mikkelin lääninsai- opetus- ja tiedotuslaitoksen aikaansaa-
1038: raalan laajentamista varten . . . . . . . . . . . 1259 mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1277
1039: 506. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 439: Määrära- 523. Lepistö ym., rah.al. N:o 456: Määrära-
1040: han osoittamisesta Mustasaaren sairaa- han osoittamisesta Eläinlääketieteellisen
1041: lan hoitohenkilöstön asuntolarakennuksen korkeakoulun rakennustyötä varten . . . . 1279
1042: rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1261
1043: 507. Lepistö ym., rah.al. N:o 440: Määrära- 524. Forsius ym., rah.al. N:o 457: Määrära-
1044: han osoittamisesta Keski-Pohjanmaan han osoittamisesta metsänhoitokoulun pe-
1045: keskussairaalan suunnittelutöitä varten 1262 rustamista varten Vihtiin Uudenmaan
1046: maamieskoulun yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . 1280
1047: 508. Järvi ym., rah.al. N:o 441: Määrärahan
1048: osoittamisesta Oulun lääninsairaalan laa- 525. Rantamaa ym., rah.al. N:o 458: Määrä-
1049: jentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1263 rahan osoittamisesta Mikkelin tietopuo-
1050: liselle karjanhoitokoululle Vättilänrannan
1051: 509. Koivisto ym., rah.al. N:o 442: Määrä- tilalle rakennettavan koulurakennusta var-
1052: rahan osoittamisesta Lapin lääninsairaa- ten .................................. 1281
1053: lan muutos- ja korjaustöitä varten . . . . 1264
1054: 510. Leinonen ym., rah.al. N:o 443: Määrä- 526. Antila ym., rah.al. N:o 459: Määrära-
1055: rahan osoittamisesta Oulun opettajakor- han osoittamisesta karjatalouskoulun ra-
1056: keakoululle koulurakennusten piirustus- kentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle . . . . . . 1283
1057: ten hankintaa ja rakennustöiden aloit- 527. W ickman m. fl., fin.mot. N: o 460 : An-
1058: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1265 gående anvisande av anslag tili Iän och
1059: 511. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 444: Miiä- understöd för uppförande av skolbygg-
1060: rärahan osoittamisesta Savonlinnan semi- nad och elevinternat för Lannäslunds
1061: naarin rakennustyön jatkamiseksi . . . . . 1266 lantbruksskola i Pedersöre kommun . . . . 1284
1062: 512. Seppälä ym., rah.al. N:o 445: Määrära- 527. Wickman ym., rah.al. N:o 460: Määrä-
1063: han osoittamisesta valtion oppikoulujen rahan osoittamisesta lainaksi ja avus-
1064: uudis- ja lisärakennuksia varten . . . . . . 1267 tukseksi koulurakennuksen ja oppilas-
1065: asuntolan rakentamista varten Lannäs-
1066: 513. Helle ym., rah.al. N:o 446: Määrärahan lundin maatalouskoululle Pietarsaaren
1067: osoittamisesta Karjaan yhteiskoulun ra- maalaiskunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1286
1068: kennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . 1268
1069: 528. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 461: Mää-
1070: 514. Twuli, rah.al. N:o 447: Määrärahan osoit- rärahan osoittamisesta emäntäkoulun ra-
1071: tamisesta Kouvolan lyseon uuden koulu- ~-~?-tamiseksi Inarin kunnan Ivalon ky-
1072: rakennuksen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . 1269 laan ................................. 1288
1073:
1074: 3 E 1/57
1075: ·xvni Sisällysluettelo 1956.
1076:
1077:
1078: Siv. Siv.
1079: 529. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 462: Määrära- 541. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 474: An·
1080: han osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan gående anvisande av anslag för under-
1081: suomenkielisen keskusammattikoulun ra- sökande av möjligheterna till invallning
1082: kennustöiden aloittamiseksi Seinäjoella 1289 och uttorkning av vissa delar av skär-
1083: gården i Larsmo, Kvevlax och Maxmo
1084: 530. Peltonen ym., rah.al. N:o 463: Määrä-
1085: rahan osoittamisesta Keski-Suomen kes- kommuner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1305
1086: kusammattikoulun kurssityöpajojen ra- 541. Rosenberg ym., rah.al. N:o 474: Määrä-
1087: kennustöiden aloittamiseksi Jyväskylän rahan osoittamisesta Luodon, Koivulah-
1088: kaupungissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1290 den ja Maksamaan kuntiin kuuluvan saa-
1089: 531. Turunen ym., rah.al. N:o 464: Määrä- riston eräiden osien pergerrystä ja kni·
1090: rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan vatusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1306
1091: keskusammattikoulun uuden työpajara- 542. Rankila ym., rah.al. N:o 475: Määrära-
1092: kennuksen rakennustöiden suunnittelemi- han osoittamisesta Lappajärven ja Evi-
1093: seksi ja aloittamiseksi Joensuun kaupun- järven vedensäännöstelytöiden jatkamista
1094: gissa ................................ 1291 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1307
1095: 532. Erkkilä ym., rah.al. N:o 465: Määrära- 543. Lepistö ym., rah.al. N:o 476: Määrära-
1096: han osoittamisesta keskusammattikoulun han osoittamisesta Lestijoen yläjuoksun
1097: aikaansaamista varten Siika·, Pyhä- ja perkanatöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . 1308
1098: Kalajokilaaksot käsittävälle alueelle .. 1292
1099: 544. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 477: Mää-
1100: 533. Turkka ym., rah.al. N:o 466: Määrära- rärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjan-
1101: han osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan maan peruakuivatustöitä varten ....... 1309
1102: keskusammattikoulun oppilasruokalan, ope-
1103: tuskeittiöt ja voimistelusalin käsittävän 545. Erkkilä ym., rah.al. N:o 478: Määrära-
1104: rakennuksen rakennustöiden aloittamista han osoittamisesta Lamujoen perkaami-
1105: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1294 seen ................................. 1310
1106: 534. Partanen ym., rah.al. N:o 467: Määrä- 546. Erkkilä ym., rah.al. N:o 479: Määrära-
1107: rahan osoittamisesta Kainuun keskus- han osoittamisesta Limingojan perkaami-
1108: ammattikoulun perustamiakustannuksiin 1295 seen ................................. 1311
1109: 535. Högström m. fl., fin.mot. N:o 468: An-
1110: gående anvisande av anslag för plane- 547. Friman ym., rah.al. N:o 480: Määrära-
1111: ring av ett nytt navigationsskolehus i han osoittamisesta Raudussuon kuivaa-
1112: IDiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1312
1113: Åbo ................................. 1297
1114: 535. Högström ym., rah.al. N:o 468: Määrä- 548. A. Salminen ym., rah.al. N:o 481: Mää-
1115: rahan osoittamisesta Turun merenkulku- rärahan osoittamisesta tieosuuden Hel-
1116: koulun uuden talon suunnittelua varten 1298 sinki-Gumböle rakentamiseksi nelikais-
1117: taiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1313
1118: 536. Tainio ym., rah.al. N:o 469: Määrära-
1119: rahan osoittamisesta valtakunnan sähkö- 549. Roine ym., rah.al. N:o 482: Määrärahan
1120: linjan jatkamiseksi Pellon kunnan Riipi- osoittamisesta Vihiniemen-Maasillan vä-
1121: s~~:'aaran kf.~~stä Kolarin kunnan Siep- lisen tien rakentamiseksi Perniön pitä-
1122: PlJarven kylaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1299 jässä ................................ 1314
1123: 537. Pusa, rah.al. N:o 470: Korotetun mää- 550. Jokinen ym., rah.al. N:o 483: Määrära-
1124: rärahan osoittamisesta vesistöjen laske- han osoittamisesta tieoikaisun suoritta-
1125: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1300 mista varten Nurkkilan ja Merihuhdin
1126: 538. Rosenberg m.fl., fin.mot. N:o 471: An- välisellä tieosalla Perniön kunnassa . . . . 1315
1127: gående anvisande av anslag för upprens-
1128: ning av utfallsdiket från Kuttuträsk i 551. Koivusilta ym., rah.al. N:o 484: Määrä-
1129: Esbo kommun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1301 rahan osoittamisesta Koukjärven tien
1130: kuntoonsaattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1316
1131: 538. Rosenberg ym., rah.al. N:o 471: Määrä-
1132: rahan osoittamisesta Espoon kunnassa 552. Koivusilta ym., rah.al. N:o 485: Määrä-
1133: olevan Kuttuträskin laskuojan perkaa- rahan osoittamisesta Hakoisten mutkan
1134: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1302 oikaisemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1317
1135: 539. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 472: Mää- 553. Haapanen ym., rah.al. N:o 486: Määrä-
1136: rärahan osoittamisesta Myrskyiänjoen rahan osoittamisesta Salonkylän-Piipa-
1137: Hallilan alueen perkanatöiden aloittami- lan maantien rakentamiseksi Lopen kun-
1138: seksi ................................ 1303 nassa ................................ 1318
1139: 540. Aitio ym., rah.al. N:o 473: Määrärahan 554. Laine ym., rah.al. N:o 487: Määrärahan
1140: osoittamisesta Muurlan ja Uskelan pitä- osoittamisesta Someron Sylvänän-Ypä-
1141: jissä olevan Alasjärven vesijättöalueen jän Kurjenmäen väHsen kakkostien osan
1142: kuivatustöiden aloittamista varten .... 1304 suunnitelman laatimista varten . . . . . . . . 1319
1143: Sisällysluettelo 1956. XIX
1144:
1145: Siv. Siv.
1146: 555. Kujala ym., rah.al. N:o 488: Määrära- 570. Manninen ym., rah.al. N:o 503: Määrä-
1147: han osoittamisesta maantien rakentami- rahan osoittamisesta Kuopion-Varkau-
1148: seksi Mankalan voimalaitokselta Kymen- den välisen maantien Varkauden kaup-
1149: taan kylään Iitin kunnassa ...•......• 1320 palan alueella olevan osan rakentami-
1150: seksi ..•...•......................... 1335
1151: 556. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 489: Määrä-
1152: rahan osoittamisesta Lappeen-Ylämaan 571. Hietanen ym., rah.al. N:o 504: Määrä-
1153: -Hujakkalan tien kunnostamista varten 1321 rahan osoittamisesta Kuopion kaupun-
1154: gin alueen läpi johtavan Kailan tien oi-
1155: 557. Tuuli ym., rah.al. N:o 490: Määrärahan kl!iisemis- ja laajentamistöihin . . . . . . . . . 1336
1156: osoittamisesta tienoikaisu- ja parannus-
1157: työn käyntiinsaattamiseksi Hauvanlah- 572. Soininen ym., rah.al. N: o 505:. Määrära-
1158: den-Särkilahden maantiellä Ruokolah- han osoittamisesta Rääkkylän-Oravisa-
1159: den kunnassa . . . . . . . . . . ... . . . . . . . . . . . . 1322 lon-Liperin maantien rakennustöiden
1160: jatkamista varten ..•...•............. 1337
1161: 558. E. Kilpi ym., rah.al. N:o 491: Määrära-
1162: han osoittamisesta Asikkalan kunnan 573. Twrunen ym., rah.al. N:o 506: Määrära-
1163: Kopsuon tien kunnostamiseen . . . . . . . . . 1323 han osoittamisesta valtatie n:o 6 tie-
1164: osuuden Joensuu-Haavanpää-Onkamo
1165: 659. Heikwra ym., rah.al. N:o 492: Määrära- töiden aloittamista varten • . . . • . . . . . . . 1338
1166: han osoittamisesta Karvian-Pohjois-Par-
1167: kanon-Kihniön välisen maantien raken- 574. Koskinen ym., rah.al. N:o 507: Määrä-
1168: nustöiden jatkamiseen . • . . . . . . . . . . . . . . . 1324 rahan osoittamisesta maantien rakenta-
1169: miseksi Lannevedeltä Parantalan ase-
1170: 560. Heikura, rah.al. N:o 493: Määrärahan malle ................................ 1339
1171: osoittamisesta Honkajoelta ja Parkanosta
1172: tulevien maanteiden risteyskohdalla suori- 575. Soininen ym., rah.al. N: o 508: Määrära-
1173: tettavia tietöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . • 1325 han osoittamisesta Juuan ja Polvijärven
1174: pitäjien välisen Ahmavaaran-Marton-
1175: 561. Heikwra ym., rah.al. N:o 494: Määrära- vaaran maantien rakentamista varten .. 1340
1176: han osoittamisesta Mansoniemen-Rai-
1177: vaalan maantien ja Vänniluoman maan- 576. Rytkönen ym., rah.al. N:o 509: Määrä-
1178: tiesillan uusimiseen Ikaalisten kunnassa 1326 rahan osoittamisesta Viinamäen-Siika-
1179: järven maantien rakentamiseksi •...... 1341
1180: 562. Heikura, rah.al. N:o 495: Määrärahan
1181: osoittamisesta Jouhimaan-Kantin asu- 577. Rytkönen ym., rah.al. N:o 510: Määrä-
1182: tusalueen-Karvian tien tierakennussuun- rahan osoittamisesta Vieremän-Karan-
1183: nitelman laatimiseksi ................. 1327 kamäen-Otanmäen maantien rakentami-
1184: seksi .....••...•..................... 1342
1185: 563. Suonpää ym., rah.al. N:o 496: Määrära-
1186: han osoittamisesta Tampereen-Turun 578. Tawriainen ym., rah.al. N:o 511: Määrä-
1187: runkotien rakentamisen aloittamiseksi .. 1328 rahan osoittamisesta Suomussalmen yli
1188: 564. Seppi ym., rah.al. N:o 497: Määrärahan johtavan maantien pengerrystöiden suo-
1189: osoittamisesta Teiskon-Jäminkipohjan rittamiseksi • . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1343
1190: maantieoikaisun jatkamista varten • . • . 1329 579. Tawriainen ym., rah.al. N:o 512: Määrä-
1191: 565. Suonpää ym., rah.al. N:o 498: Määrära- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
1192: han osoittamisesta Tampereen-Jyväsky- miseksi Pudasjärven Puhokl!lelta Kurki-
1193: län valtatien Tampere-Jämsä osuuden kylän kautta Suomussalmen Leinosen-
1194: korjaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1330 vaaraan . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . 1344
1195: 566. Seppi ym., rah.al. N:o 499: Määrärahan 580. Rytinki ym., rah.al. N:o 513: Määrära-
1196: osoittamisesta maantien rakentamista han osoittamisesta Pudasjärven-Sarajär-
1197: varten Kurun kunnan Riuttaskorven ky- ven välisen maantien peruskorjaustöiden
1198: lästä Virtain kunnan Kortteen pysäkille 1331 aloittamiseksi . . . . • . . . . . . . • • . . . . . . . • . . 1345
1199: 567. Jämsen ym., rah.al. N:o 500: Määrära- 581. Rytinki ym., rah.al. N:o 514: Määrära-
1200: han osoittamisesta maantien rakentami- han osoittamisesta Pudasjärven Puhok-
1201: seksi Keuruun-Kolhon maantieltä Tiu- sen-Suomussalmen Näljängän välisen
1202: salan pysäkin kautta Keuruun-Haapa- maantien rakennustöiden aloittamiseksi •. 1346
1203: mäen maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . 1332
1204: 582. Lepistö ym., rah.al. N:o 515: Määrära-
1205: 568. Soininen ym., rah.al. N:o 501: Määrä- han osoittamisesta maantien rakenta-
1206: rahan osoittamisesta Onkamon-Puhok- mista varten Lestijärveltä Niskankor-
1207: sen maantierakennustyön jatkamista var- ven talojen kautta Reisjärvelle . . . . . . . . 1347
1208: ten .................................. 1333
1209: 583. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 516: Mää-
1210: 569. Manninen ym., rah.al. N:o 502: Määrä- rärahan osoittamisesta Koivun-Petäjäs-
1211: rahan osoittamisesta Varkauden-Joen- kosken välisen tien rakennus- sekä Lan-
1212: suun maantien kunnostamista varten Ruk- tiosaaren-Koivun välisen maantien oi-
1213: kuneen ja Kypäräjärven välisellä osalla 1334 kaisu- ja korjaustöiden aloittamiseksi . . 1348
1214: XX Sisällysluettelo 1956.
1215:
1216:
1217: Siv. Siv.
1218: 584. Pöykkö ym., rah.al. N:o 517: Määrära· 598. Koivisto ym., rah.al. N:o 531: Määrä-
1219: han osoittamisesta maantien rakentami- rahan osoittamisesta Peltovuoman-Nun-
1220: seksi Kemijoen eteläpuolelta Sierilästä nasen maantien rakennustöiden loppuun-
1221: Pekkalaan Rovaniemen-Kuusamon maan- saattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1366
1222: tiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1349
1223: 599. Pöykkö ym., rah.al. N:o 532: Määrära-
1224: 585. Lahtela ym., rah.al. N:o 518: Määrära- han osoittamisesta Utsjoen-Nuorgamin
1225: han osoittamisesta Javaruksen-Vuojär- -Rajalan maantien rakennustöiden aloit-
1226: ven maantien rakennustöiden jatkami- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1367
1227: seksi ................................ 1350
1228: 600. Lahtela ym., rah.al. N:o 533: Määrära-
1229: 586. Pöykkö ym., rah.al. N:o 519: Määrära- han osoittamisesta Syysjärven-Utsjoen
1230: han osoittamisesta Tolosenkylän-Lohi- maantien rakennustöiden suorittamiseksi 1368
1231: uivan maantiesuunnan tutkimista varten 1352
1232: 601. Kulovaara ym., rah.al. N:o 534: Määrä-
1233: 587. Lahtela ym., rah.al. N:o 520: Määrä- rahan osoittamisesta Kemiön saaren ja
1234: rahan osoittamisesta Posion kunnan mantereen välisten liikenneyhteyksien pa-
1235: Aholan -Mourujärven-Maaninka vaaran rantamiseksi ..................•....... 1369
1236: maantien rakennustöiden jatkamiseksi • . 1353
1237: 602. Roine ym., rah.al. N:o 535: Määrärahan
1238: 588. Lahtela ym., rah.al. N:o 521: Määrä- osoittamisesta ponttoonisillan rakentami-
1239: rahan osoittamisesta maantien rakenta- seksi Hirvensalon saaresta Satavan saa-
1240: miseksi Ylikitkajärven luoteispuolta Po- reen johtavalle tielle ................. 1370
1241: sion-Kuusamon maantiestä Kemijärven
1242: -Kuusamon maantiehen . . . . . . . . . . . . . . 1354 603. Tuuli ym., rah.al. N:o 536: Määrärahan
1243: osoittamisesta Vehkalahden kunnassa
1244: 589. Lahtela ym., rah.al. N:o 522: Määrä-
1245: rahan osoittamisesta maantien rakenta- Metsäkylän-Tavastilan maantiellä ole-
1246: van Klemolan sillan uudelleenrakentami-
1247: miseksi Rovaniemen-Kemijärven rauta-
1248: tiellä olevan Vian aseman ja Vanttaus- seksi ................................ 1371
1249: järven maantien välille . . . . . . . . . . . . . . . 1355 604. Kelovesi ym., rah.al. N:o 537: Määrära-
1250: 590. Koivisto ym., rah.al. N:o 523: Määrära- han osoittamisesta Kirjamoin salmen sil-
1251: han osoittamisesta Kuhan-Simojärven lan rakennustöiden aloittamiseksi Tai-
1252: maantien parantamiseen Ranuan kunnassa 1357 palsaaren kunnassa . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1372
1253: 591. Pöykkö ym., rah.al. N:o 524: Määrära- 605. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 538: Mää-
1254: han osoittamisesta Saarenkylän-Mel- rärahan osoittamisesta sillan rakentami-
1255: tauksen maantiesuunnan tutkimista var- seksi Sitkoinleukaan Puumalan kunnassa 1373
1256: ten .................................. 1358
1257: 606. Rapio ym., rah.al. N:o 539: Korotetun
1258: 592. Friman ym., rah.al. N:o 525: Määrära, määrärahan osoittamisesta Salmin sillan
1259: han osoittamisesta Kallon-Kaukosen rakentamiseksi ja sen yhteydessä tien-
1260: maantien rakentamiseksi .............. 1359 parannustöiden aloittamiseksi Ikaalisten
1261: ja Hämeenkyrön kunnissa ............ 1374
1262: 593. Friman ym., rah.al. N:o 526: Määrära-
1263: han osoittamisesta tierakennustyön aloit· 607. Suonpää ym., rah.al. N:o 540: Määrära-
1264: tamiseksi Tepaston kylästä Lompolon han osoittamisesta avustukseksi Tampe-
1265: kautta Puljujärven kylään Kittilän kun· reen kaupungille Tammerkosken Ratinan
1266: nassa ................................ 1360 sillan rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 1375
1267: 594. Koivisto ym., rah.al. N:o 527: Määrä- 608. Seppi ym., rah.al. N:o 541: Määrärahan
1268: rahan osoittamisesta maantien rakenta- osoittamisesta Karjulan sillan-Ruoveden
1269: miseksi Savukosken Värriön kylästä Tan- maantieosuuden oikaisemista varten .... 1376
1270: huan kylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1361
1271: 609. Ahonen ym., rah.al. N:o 542: Määrära-
1272: 595. Lahtela ym., rah.al. N: o 528: Määrära- han osoittamisesta Melonkosken sillan
1273: han osoittamisesta maantien rakennus- uudelleen rakentamiseksi Virtain-Ähtä-
1274: töiden jatkamiseksi Sodankylän kunnan rin maantiellä . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1377
1275: Kelujärven kylästä Tanhuan kylän kautta
1276: Savukosken kunnan Värriön kylään . . . . . 1362 610. Ahonen ym., rah.al. N:o 543: Määrära-
1277: han osoittamisesta Suolahden-Koiviston
1278: 596. Lahtela ym., rah.al. N:o 529: Määrära- maantien sillan rakentamiseen ........ 1378
1279: han osoittamisesta Inarin kirkonkylän-
1280: Menesjärven maantien saattamiseksi au- 611. Hiltunen ym., rah.al. N:o 544: Määrära-
1281: topla liikennöitävään kuntoon ......... 1363 han osoittamisesta sillan rakentamiseksi
1282: Orivirtaan ........................... 1379
1283: 597. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 530: Mää-
1284: rärahan osoittamisesta Kaamasen-Se- 612. Åsvik ym., rah.al. N:o 545: Määrärahan
1285: vettijärven lumikiitäjätien kunnostami- osoittamisesta Tapanin sillan rakentami-
1286: seksi Inarin kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . 1365 seksi Isojoen kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . 1380
1287: Sisällysluettelo 1956. XXI
1288:
1289: Siv. Siv.
1290: 613. TUtu, rah.al. N:o 546: Määrärahan osoit· 622. Niskala ym., rah.al. N:o 555: Määrära-
1291: tamisesta Alahärmän kirkonkylässä olevan han osoittamisesta Ylitornion kunnassa
1292: Pirin sillan rakennustöiden alullepanoa olevan Pessalompolon maantiesillan ra·
1293: varten . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . 1381 kantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1390
1294: 614. Hult ym., rah.al. N:o 547: Määrärahan 623. Koivisto ym., rah.al. N:o 556: Määrä-
1295: osoittamisesta Kivisalmen siltarakennus· rahan osoittamisesta Ristisalmen sillan
1296: töiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . • . . . . . . 1382 rakentamiseksi Posion kunnassa . . . . . . . 1391
1297: 615. Vennamo ym., rah.al. N:o 548: Määrä· 624. Lahtela ym., rah.al. N:o 557: Määrära·
1298: rahan osoittamisesta sillan rakentami· han osoittamisesta sillan rakentamiseksi
1299: seksi Kivisalmen lossin paikalle . . . . . . . . 1383 Kemijärven-Lehtolan-Posion maantiellä
1300: olevaan Kaisansalmeen ja Latunginsal·
1301: 616. Ahonen ym., rah.al. N:o 549: Korotetun meen
1302: määrärahan osoittamisesta Viitasaaren 1392'
1303: pitäjässä sijaitsevan Hännilänsalmen sil· 625. Friman ym., rah.al. N:o 558: Määrära·
1304: lan rakentamista varten . . • . . . . . . . . . . . 1384 han osoittamisesta Salmen sillan raken-
1305: nustöiden aloittamiseksi Kittilän kirkon·
1306: 617. Niiranen ym., rah.al. N:o 550: Määrära·
1307: han osoittamisesta Lylykosken maantie· kylässä ........................•..... 1393,
1308: sillan rakentamista varten Koitajoen yli 1385 626. E. Kilp'b ym., rah.al. N:o 559: Määrära·
1309: 618. Rytkönen ym., rah.al. N:o 551: Määrä· han osoittamisesta Peilinkosken perkaa-
1310: rahan osoittamisesta Paloisvirran sillan miseen .............................. . 1394
1311: rakentamiseksi . . . . . • . . . . . . . • • . . . . . . . . 1386 627. Tainio ym., rah.al. N:o 560: Määrärahan
1312: 619. Rytinki ym., rah.al. N:o 552: Määrära· osoittamisesta Simon kunnassa olevan
1313: han osoittamisesta sillan rakentamista Viantiejoen perkaustöiden aloittamiseksi 1395
1314: varten Jokijärven lossipaikalle ........ 1387 628. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 561: Mää-
1315: rärahan osoittamisesta kanavan rakenta·
1316: 620. Rytinki ym., rah.al. N:o 553: Määrära· mista varten Siikajoelta Fasonjärven
1317: han osoittamisesta sillan rakentamista kautta Niemelän lahteen ............. . 1396
1318: varten Iijoessa olevalle Ervastin lossi·
1319: paikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1388 629. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 562: Koro·
1320: tetun määrärahan osoittamisesta avus·
1321: 621. Koivisto ym., rah.al. N:o 554: Määrä- tuksiksi maanviljelijäin uudisraivauksiin,
1322: rahan osoittamisesta Tornionjoen sillan vetoviemäreiden kaivuun sekä maan· ja
1323: leventämiseksi ja vahvistamiseksi . . . . . 1389 metsänparannustöihin .................• 1397
1324:
1325:
1326:
1327:
1328: I. Perustuslakivaliokunta.
1329: Porkkalan palautusta koskeva lak:ialoite.
1330: Siv.
1331: 8. Kyttä ym., lak.al. N:o 70: Ehdotus
1332: Porkkalan palautuslaiksi (Laus. Vv:lta) 1401
1333:
1334:
1335:
1336:
1337: IV. Valtiovarainvaliokunta.
1338: Virkamiesten palkkausta, tulo- ja omai- Siv.
1339: suusveroa sekä. liikevaihtoveroa koske- 632. Saikku ym., lak.al. N: o 75: Ehdotus
1340: via lakialoitteita. laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai-
1341: Siv. kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . • . 1412
1342: 630. Seppälä ym., lak.al. N:o 71: Ehdotukset
1343: laeiksi valtion viran tai toimen halti- 633. Suominen, lak.al. N: o 79: Ehdotus laiksi
1344: jain palkkauksesta annetun lain muut- asuinrakennusten tuotantoon käytetty·
1345: tamisesta •.......•................... 1405 jen rakennustarvikkeiden hintaan sisäl·
1346: tyneen liikevaihtoveron palauttamisesta 1414
1347: 631. Koivisto ym., lak.al. N:o 74: Ehdotus
1348: laiksi tulo· ja omaisuusverolain väliai-
1349: kaisesta muuttamisesta . . • . . • . . . . . . . . . 1410
1350: XXII Sisällysluettelo 1956.
1351:
1352:
1353: IX. Maatalousvaliokunta.
1354: Maatalouden kannattavuuden turvaa- Siv.
1355: mista, maataloustulon va.kaa.nnutta.mista, 105. Ryhtä ym., lak.al. N:o 72: Ehdotus laiksi
1356: maatalousneuvontaa ja Porkkalan maa- maatalousneuvontaa varten myönnettyjen
1357: taloudellista jälleenrakennustyötä koske- valtion avustusten käytön perusteista .. 1422
1358: via lakialoittieta. 106. Högström m. fl., lagmot. N:o 78: Förslag
1359: Siv. tili lag om understödande med stateme-
1360: 103. M. Leskinen ym., lak.al. N:o 68: Ehdo- del av lantbrukets återuppbygnadsarbete
1361: tus laiksi maatalouden kannattavuuden på Porkalaområdet .•.............•..• 1427
1362: turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1417 106. Högström ym., lak.al. N:o 78: Ehdotus
1363: 104. Hautala ym., lak.al. N:o 69: Ehdotus laiksi Porkkalan alueen maataloudellisen
1364: laiksi maataloustulon vakaannuttami- jälleenrakentamistyön tukemisesta val-
1365: sesta .•......•.•...............•..... 1420 tion varoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 1428
1366:
1367:
1368:
1369: X. Työväenasia.invaliokunta.
1370: Työnseisausten vahingollisten seuraa.mus- Siv.
1371: ten rajoittamista, ka.nsaneläkela.kia, työn- 23. Ikonen ym., lak.al. N:o 78: Ehdotus
1372: välitystä ja työllisyyttä koskevia laki- laiksi kansaneläkelain muuttamisesta • • 1433
1373: aloitteita.
1374: Siv. 24. T_?~vi ym;., ~ak.al. N:o 76: Ehdotus työn-
1375: vahtyslaikSI • . . . . • • . . . • • . • • . . • • • • • . • • 1435
1376: 22. Vennamo ym., lak.al. N:o 67: Ehdotus
1377: laiksi työnseisausten vahingollisten seu- 25. Roine ym., lak.al. N:o 77: Ehdotus työl-
1378: raamustan rajoittamisesta (Laus. Prv:lta) 1431 lisyyslaiksi . . . . . . . . • • . . • . • • • . • . . . . • • • 1439
1379: VALTIOPÄIVÄT
1380: 1956
1381:
1382: LIITTEET
1383: B. YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
1384: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
1385:
1386:
1387:
1388:
1389: HELSINKI 1956
1390: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1391:
1392:
1393: E 645/56
1394: VALTIOPÄIVÄT
1395: 1956
1396:
1397: LIITTEET
1398: IV
1399:
1400: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN ALOITE-
1401: AJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHA-ASIA-ALOITTEET
1402:
1403:
1404:
1405:
1406: HELSINKI 1956
1407: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1408: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista
1409: oikeudenkäyntilaitoksen ja hallinnon tarpeisiin, uusien läänien
1410: perustamiskustannuksiin, terveydenhoidollisiin, sivistyksel-
1411: Usiin, maataloudellisiin, sosiaalisiin ym. tarkoituksiin
1412: ja kulkulaitosparannuksiin.
1413: 805
1414:
1415: IV,119. - Rah.al. N:o 52.
1416:
1417:
1418:
1419:
1420: Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta Moskovan suurlähe-
1421: tystön I luokan lähetystös~'hteerin viran mu1tttamiseksi
1422: lähetystöneuvoksen viraksi.
1423:
1424:
1425: Eduskunnalle..
1426:
1427: Ul'koasiainhalUnnossa on suurempiin edus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
1428: tustoihin tarkoitettu edustuston pääillikköä tulo- ja menoarvioon 5 Pl. II luvun
1429: lähinnä oleva vi~kamies läJhetystöneuvoksen 1 momentille Moskovan suurlähetystön
1430: viran haltijaksi. Käytettävissä olevat 6 lähe- nykyisen I luokan lähetystösihteerin
1431: tystöneuvoksen virkaa eivät kuitenkaan ·ole viran {31 pl.) muuttamiseksi lähetys-
1432: riittäneet tähän tarkoitukseen, vaan esimer- töneuvoksen viraksi (34 pl.) 188 700
1433: kiksi Suomen Moskovassa oleva suurlähetystö markkaa, josta peruspalkan osalle tu-
1434: on lähetystöneuvoksen virkaa vailla. Edus- lisi 128 520 markkaa ja ikälisien osalle
1435: tuston tärkeys ja suuruus ,edellyttävät, että 60 180 markkaa ilman paikalliskm·o-
1436: sinne saataisiin lähetystöneuvoksen virka, tusta.
1437: minkä johdosta kunnioittaen ehdotamme,
1438: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
1439:
1440: Rafael Paasio. Arvo Salminen.
1441: G. Henriksson. John Österholm.
1442: Helge Miettunen. Eino Kilpi.
1443: Heikki Soininen.
1444: 806
1445:
1446: IV,120. - Rah.al. N:o 53.
1447:
1448:
1449:
1450: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan hovioikeu-
1451: den lakkautettavaksi ehdotetun neljännen jaoston pysyttä-
1452: rnistä varten.
1453:
1454: E d u s k u n n a ll e.
1455:
1456: Vuosina 1953 ja 1954 hallitus ehdotti ta- tävän johtopäätöksen. Hän ehdottaa nimit-
1457: lousarvioesityksissään seuraavia vuosia var- täin puolestaan kuutta jaostoa Helsinkiin
1458: ten, että Vaasan hovioikeudesta lakkautet- ja kolmea Vaasaan. Hallitus on myöskin tä-
1459: taisiin yksi jaosto. Eduskunta päätti kuiten- män mukaisesti talousarvioesityksessään vuo-
1460: kin kumpanakin vuonna säilyttää kysymyk- delle 1957 ehdottanut, että Vaasan hovioi-
1461: sessä olevan jaoston ja palautti menoarvioon keudesta lakkautettaisiin yksi jaosto ja yksi
1462: sitä varten tarvittavan määrärahan. Vuoden uusi vakinainen jaosto perustettaisiin Hel-
1463: 1954 talousarviossaan eduskunta viittaa val- singin hovioikeuteen.
1464: tioneuvoston asettaman komitean mietintöön. Ei voida pitää oikeana, että näin syrjäy-
1465: Tämän nk. hovioikeuskomitean muodostivat tettäisiin kaikki ne näkökohdat, joihin hovi-
1466: korkeimman oikeuden presidentti Toivo Tar- oikeuskomitean lausunto perustuu. Kolmi-
1467: janne, oikeusneuvos Aarne Kokkonen ja sil- jaostoinen hovioikeus on niin pieni, ettei
1468: loinen oikeusministeriön hallitusneuvos Urho siinä tarjoudu hovioikeuden jäsenille sa-
1469: Miettinen ja on komitea mietinnössä esittä- massa laajuudessa tilaisuutta keskinäisiin
1470: miinsä perusteluihin nojaten esittänyt, neuvotteluihin, eivätkä he tällöin myöskään
1471: että maan hovioikeudet olisivat nelijaos- edusta siinä määrin oikeustieteen ja -käytän-
1472: toisia, paitsi Helsingin hovioikeus, jossa olisi nön eri alojen tuntemusta kuin suuremmissa
1473: viisi jaostoa, sekä hovioikeuksissa. Tästä saattaa seurata, että
1474: että hovioikeuksien tuomiopiirit tämän mu- eri hovioikeuksien ratkaisut voivat tulla sekä
1475: kaisesti järjestettäisiin uudelleen. asiallisesti että muodollisesti olemaan tasol-
1476: Samaan tulokseen oli tullut vuonna 1952 taan vaihtelevia, mikä tulos oikeudenhoidon
1477: annettuja hovioikeusasetusta ja hovioikeuk- kannalta olisi varsin arveluttava. Pieni ho-
1478: sien työjärjestystä valmistellut komitea. vioikeus ei myöskään voi saada pätevää laki-
1479: Eduskunnan perustelut olivat seuraavat: miestyövoimaa palvelukseensa, koska ylene-
1480: ,Esityksessä on ehdotettu Vaasan hovioi- mismahdollisuudet ovat siellä vähäiset. Tämä
1481: keudesta lakkautettavaksi yksi jaosto. Kun koskee erityisesti Pohjois-Suomessa olevaa
1482: hovioikeuksien piirijakoa tutkimaan asetettu Vaasan hovioikeutta. Suhteellisen pieni tila-
1483: komitea ei ole ryhtynyt kannattamaan tätä päinenkin työnlisäys aiheuttaa kolmijaostoi-
1484: ehdotusta, vaan on päätynyt toisenlaiseen sessa hovioikeudessa vaikeuksia töiden jär-
1485: ratkaisuun ja koska Eduskunnan mielestä jestelyissä ja juttujen ruuhkautumista, ku-
1486: sen vuoksi on syytä vielä harkita asiaa ko- ten on havaittu Vaasan hovioikeuden ollessa
1487: mitean ehdotusten pohjalta, Eduskunta on kolmijaostoinen. Liian pieni hovioikeus ei
1488: päättänyt kysymyksessä olevan jaoston ja voi noudattaa oikeudenhoidon johtavaa peri-
1489: lakkautettaviksi ehdotetut virat pysytettä- aatetta: jakaa oikeutta varmasti ja nopeasti.
1490: viksi - - -". Vaasan ja Itä-Suomen hovioikeuksissa on-
1491: Oikeusministeriö on senjälkeen antanut kin nykyään kummassakin neljä jaostoa, Tu-
1492: yhden komiteanjäsenen, eläkkeellä olevan run hovioikeudessa viisi ja Helsingin hovi-
1493: hallitusneuvos Miettisen tehtäväksi laatia oikeudessa neljä vakinaista jaostoa, joten ol-
1494: mietinnön asiasta. Mainitussa mietinnössä, laan pääsemässä siihen tilaan, että maassa on
1495: joka on päivätty kesäkuun 1 päivälle 1956, neljä samansuuruista hovioikeutta.
1496: todetaan, että hovioikeuksien pitäisi olla, Joulukuun 16 päivänä 1949, siis muuta-
1497: jos mahdollista, yhtä suuria. Tästä on kui- mia kuukausia sen jälkeen, kun eduskunta oli
1498: tenkin mietinnön laatija vetänyt hämmästyt- päättänyt saattaa Vaasan hovioikeuden neli-
1499: IV,120. - Aittoniemi ym. 807
1500:
1501: jaostoiseksi, siirrettiin Vaasan hovioikeuspii- maan tulokseen, on hämmästyttävää, että oi-
1502: ristä Itä-Suomen hovioikeuspiiriin edelliseen keusministeriö lähinnä ministeriön erään en-
1503: vanhastaan kuuluneet Jyväskylän, Saarijär- tisen esittelijän suurta arvostelua herättä-
1504: ven, Viitasaaren ja Kajaanin tuomiokunnat neen muistion perusteella voi jatkuvasti esit-
1505: sekä Jyväskylän ja Kajaanin kaupungit. tää neljännen jaoston lakkauttamista maini-
1506: Tällä hallinnollisella siirrolla pienennettiin tusta hovioikeudesta. Mainittakoon vielä,
1507: hovioikeuden tuomiopiiriä. ettei maim hovioikeuksilta ole edes pyydetty
1508: Vaasan hovioikeus on kirjeellä helmikuun lausuntoa entisen hallitusneuvos Miettisen
1509: 20 päivältä 1952, syyskuun 3 päivältä 1953, muistion johdosta.
1510: syyskuun 1 päivältä 1955 sekä vielä tämän Vaasan hovioikeuden neljäs jaosto tarvit-
1511: vuoden maaliskuun 12 päivänä oikeusminis- see ensi vuodelle seuraavat määrärahat: kuu-
1512: teriölle esittänyt, että hovioikeuden tuomio- kausittain kahta hovioikeudenneuvosta var-
1513: piiri saatettaisiin ennalleen ja että siihen ten peruspalkkaa 17 4 950 mk, ikälisinä
1514: mahdollisesti liitettäisiin myös Hämeen lää- 66 450 mk ja kalliinpaikanlisinä 9 760 mk,
1515: nin pohjoisia tuomiokuntia keventämään Tu- kahta hovioikeudenasessoria varten kuukau-
1516: run hovioikeuden työtaakkaa, eli siis, että sittain peruspalkkaa 165 150 mk, ikälisinä
1517: hovioikeuskomitean ehdotus ainakin pääkoh- 60 530 mk ja kalliinpaikanlisinä 9 480 mk,
1518: dissaan toteutettaisiin. yhtä ylemmän palkkausluokan viskaalia var-
1519: On myös havaittava, että hovioikeusasioi- ten vastaavasti 63 750 mk, 10 260 mk ja
1520: den lukumäärä on vuosi vuodelta kasva- 4 025 mk sekä kahta alemman palkkausluo-
1521: massa. Tämä koskee ja tulee koskemaan eri- kan viskaalia varten vastaavasti 115 900 mk,
1522: koisesti Vaasan hovioikeutta, jonka alueella 11 560 mk ja 7 490 mk. Tämä tekee koko
1523: Pohjois-Suomen teollistaminen ja muunkin vuoden osalta peruspalkkoina 6 237 000 mk,
1524: elinkeinoelämän kehittyminen johtaa oikeus- ikälisinä 1 785 600 mk ja kalliinpaikanlisinä
1525: asioiden määrän suhteellisen voimakkaaseen 369 060 mk eli yhteensä 8 391 660 mk, josta
1526: lisääntymiseen. Niinpä on juttujen luku- määrästä 1 090 915 mk on indeksikorotusta.
1527: määrä Vaasan hovioikeudessa noussut vuonna Ikälisät on laskettu siten, että neuvosten ja
1528: 1956 edelliseen vuoteen verrattuna 10 pro- asessorien osalta on laskettu kaikki viisi ikä-
1529: sentilla. Tällöin ei ole syytä supistaa Vaa- lisää, viskaali y.p: n osalta kolme ja viskaali
1530: san hovioikeutta ja vetää sitä samalle ruuh- a.p: n osalta kaksi ikälisää, kuten on laita
1531: kautumisen tielle, jossa nyt Turun ja Hel- nyt kysymyksessä olevien virkamiesten osalta
1532: singin hovioikeudet ovat. Nykyään ratkais- hovioikeudessa.
1533: taan Vaasan hovioikeudessa jutut muuta- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
1534: massa kuukaudessa, mitä onkin pidettävä kunnioittaen,
1535: päämääränä. Tehokkaan ja nopean oikeus-
1536: avun antaminen on oikeusvaltiossa mitä tär- että Eduskunta päättäisi vuoden
1537: kein tehtävä. 1957 tulo- ja menoarvioon asianomais-
1538: Sen jälkeen kun eduskunta on useaan ot- ten momenttien kohdalle merkitä Vaa-
1539: teeseen katsonut, että Vaasan hovioikeus on san hovioikeuden neljättä, lakkautet-
1540: oleva nelijaostoinen ja kun valtioneuvoston tavaksi ehdotett-ua jaostoa varten yh-
1541: asettama asiantuntijakomiteakin on tullut sa- teensä 8 391 660 markkaa.
1542: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
1543:
1544: S. S. Aittoniemi. Kusti Eskola. J. F. Pöykkö.
1545: T. E. Nordström. Matti Lepistö. Eeli Erkkilä.
1546: Väinö Tikkaoja. John Österholm. Laura Brander-Wallin.
1547: Toivo Asvik. Lauri Järvi. Väinö Rankila.
1548: Kustaa Tiitu. Viljami Kalliokoski. Arvo Ahonen.
1549: Johannes Wirtanen. N. Kosola. T. Saloranta.
1550: Eino Rytinki. Onni Peltonen. Arthur Larson.
1551: 0. A. Öhman. Albin Wickman. John Forsberg.
1552: Erkki Ryömä. Grels Teir. Markus Niskala.
1553: Kerttu Saalasti. Eetu Karjalainen. Päiviö Hetemäki.
1554: Toivo Antila.
1555: 2 E 645/56
1556: 808
1557:
1558: IV,121. - Rah.al. N: o 54.
1559:
1560:
1561:
1562:
1563: Hetem.äld ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin hovi-
1564: oikeuden ylimääräisen seitsemännen jaoston perustamista
1565: varten.
1566:
1567:
1568: Eduskunnalle..
1569:
1570: Hallituksen vuoden 1957 tulo- ja meno- nenemiseen nähden. Lisäksi on todettava,
1571: arvioesityksessä on ehdotettu Helsingin ho- että ns. liikennejuttujen lukumäärä toden-
1572: vioikeuden ylimääräisen 5. jaoston vakinaista- näköisesti tulee pääkaupungin autokarman
1573: mista ja vuoden 1956 maaliskurm alusta toi- lähivuosina huomattavasti kasvaessa tuntu-
1574: minnassa olleen ylimääräisen 6. jaoston edel- vasti lisääntymään. Näin ollen on ilmeistä,
1575: leen pysyttämistä vuoden 1957 ajan. että oletettu kahdeksan vuoden aika ruu'h-
1576: Helsingin hovioikeuteen saapui viime kesä- !kaantuneiden juttujen ratkaisemiselle ei riitä
1577: kuun loppuun mennessä 1 351 uutta juttua. hovioikeuden toimiessa kuusijaostoisena. Ylei-
1578: Ratka:isemattomia juttuja oli vuoden 1955 sen ja yksityisen edun kannalta ei voida
1579: lopussa 2 437 ja viime kesäkuun lopussa pitää hyväksyttävänä nykyistä tilannetta,
1580: 2 262 kappaletta. jolloin jutut keskimäärin odottavat ratkai-
1581: Hovioikeuden toimiessa viisijaostoisena jut- suaan hovioikeudessa runsaasti yli vuoden.
1582: turuuhka on kasvanut n. 200 jutulla vuo- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti
1583: dessa ja !kun 6. jaosto saattaa ratkaista vuo- ehdotamme,
1584: sittain n. 500 juttua, voidaan, edellyttäen
1585: että saapuneiden juttujen lukumäärä ei enti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
1586: sestään kasva, oikeudenhoidon kannalta tyy- tulo- ja menoarvioon Helsingin hovi-
1587: dyttävään tulokseen ,päästä aikaisintaan kah- oikeuden ylimääräisen seitsemännen
1588: deksan vuoden kuluttua. Mirtä erityisesti lä- jaoston perustamista varten 7 536 240
1589: ihivuosiim tulee, on hovioikeuteen tulossa erit- markan lisämäärärahan neljän apu-
1590: täin [aajoja juttuja Helsingin raastuvan- jäsenen, kolmen viskaalin sekä yhden
1591: oikeudesta, minkä voidaan odottaa aikaansaa- ylimääräisen viskaalin palkkioita var-
1592: van, että 6. jaoston toiminnasta ei toistaiseksi ten, yhden puhtaaksikirjoittajan palk-
1593: ole sanottavia seurauksia jutturuuhkan pie- kaamista sekä ikälisiä ja kalliinpaikan-
1594: lisiä vastaavia palkkionlisiä varten.
1595: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
1596:
1597: Päiviö Hetemäld. Martta Salmela-Järvinen.
1598: Arvo Salminen. Niilo Honkala.
1599: G. Henriksson. Esa Kaitila.
1600: Veikko Kokkola. Bertel Lindh.
1601: Harras Kyttä. Sven Högström.
1602: 809
1603:
1604: IV,122. - Rah.al. N:o 55.
1605:
1606:
1607:
1608:
1609: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen lään·in
1610: perustamiseksi.
1611:
1612:
1613: E d u s k u n n a ll e.
1614:
1615: Eduskunnan yksimielisesti hyväksymä 5 puhtaaksikirjoittajan virkaa
1616: uusi laki läänien luvusta on tehnyt Keski- 2 vahtimestarin virkaa
1617: Suomen läänin muodostamisen täytäntöön- 1 talonmiehen virka
1618: panokysymykseksi ja ainoastaan valtion tulo-
1619: ja menoarvioissa osoitetuista varoista riippu- Lääninkonttoriin:
1620: vaiseksi. 1 lääninkamreerin virka
1621: Perusteet asian kiireellisyydelle ovat tul- 1 vanh. kamreerin virka
1622: leet esille mainittua lakia käsiteltäessä. 1 lääninreviisorin virka
1623: Uuden läänin toiminta voitaisiin aloittaa 1 lääninkirjanpitäjän virka
1624: 1/10 1957 alkaen. Tällöin jäisi riittävästi ai- 1 pääkirjanpitäjän virka
1625: kaa käytännöllisen järjestelyn suorittami- 1 lääninkassanhoitajan virka
1626: seen ja vuotuiskustannukset tulisivat vain 5 lääniii.konttoristin virkaa
1627: 1/4 osalta rasittamaan tulevan vuoden tulo- 1 vanh. kanslia-apulaisen virka
1628: ja menoarvioita. 1 vanh. konttoriapulaisen virka
1629: Keski-Suomessa on jo olemassa oma tie- ja 7 toimistoapulaisen virkaa
1630: vesirakennushallinnon sekä maanviljelysinsi- 4 puhtaaksikirjoittajan virkaa
1631: nööripiiri. Nyt tulisivat perustettavaksi lää-
1632: ninhallituksen yleinen osasto, lääninkonttori Lääninrikospoliisikeskukseen :
1633: ja lääninrikospoliisikeskus. 1 komisarion virka
1634: Ne erikoishallintoviranomaiset, jotka tä- 3 ylikonstaapelin virkaa
1635: män lisäksi tulisivat välttämättömiksi, ni- 1 kanslistin virka
1636: menomaan rakennus-, lääkintä- ja verohal-
1637: linnot, voitaisiin liittää lääninorganisatiooii.
1638: v. 1958 alusta, mutta yleinen toiminta sitä Näin ollen tulisi perustettavaksi 55 uutta
1639: ennen olisi luomassa pohjaa koko laajuudes- virkaa tai tointa. Suoritettujen laskelmien
1640: . saan toimivalle lääninhallinnolle. mukaan kokonaispalkkamenot vuodessa olisi-
1641: Virat, jotka näin ollen tulisivat perustet- vat 32 miljoonaa, jolloin ensi vuodelle va-
1642: taviksi, olisivat seuraavat: rattava palkkamääräraha on n. 8 000 000
1643: markkaa. Tämä summa ei tule olemaan ko-
1644: Lääninhallituksen yleiseen osastoon: konaisuudessaan menonlisäystä, koska sa-
1645: 1 maaherran virka malla voitaneen todennäköisesti lakkauttaa
1646: 1 lääninneuvoksen virka muutamia virkoja Vaasan, Kuopion, Mikke-
1647: 1 lääninasessorin virka lin ja Hämeen lääninhallituksista, vaikka-
1648: 1 poliisitarkastajan virka kaan lakkauttaminen ei tulisi enää kysymyk-
1649: 3 lääninsihteerin virkaa seen siinä laajuudessa kuin v. 1953 alueko-
1650: 1 lääninnotaarin virka mitean mietinnössä on esitetty.
1651: 1 lääninkirjaajan virka Lääninhallituksen sijoituspaikaksi on Jy-
1652: 1 apulaiskirjaajan virka väskylän kaupunki ehdottanut Asema- ja
1653: 1 lähettäjän virka Vapaudenkatujen kulmauksessa olevaa ns.
1654: 1 lääninarkistonhoitajan virka Kaupunginhotellin taloa, minkä kaupunki
1655: 4 lääninkanslistin virkaa on sitoutunut kustannuksellaan kunnosta-
1656: 1 kanslia-apulaisen virka maan. Kaupunginhotellin talo, jonka piirus-
1657: 810 IV,122. - Keski-Suomen lääni.
1658:
1659:
1660: tukset on jätetty sisäasiainministeriöön, voisi Iänkatujen kulmaukseen, ryhdytään raken-
1661: tarjota riittävät tilat toistaiseksi lääninhalli- tamaan tulevana talvena.
1662: tukselle - ehkä joitakin erikoishallintoeli- Perustettavan lääninhallituksen toimihen-
1663: mia lukuunottamatta. Hotellirakennuksen kilöitten asuntokysymys voidaan Jyväsky-
1664: huoneistopinta-alat ovat: lässä järjestää tyydyttävästi. Säännöstelystä
1665: vapaita huoneistoja on ollut jatkuvasti saa-
1666: II kerros varsinaiset huonetilat 550m2 tavissa vuokratason pysytellessä kohtuulli-
1667: käytävät, portaat, WC:t yms. 245 " sena. Lisäksi on tälläkin hetkellä rakenteilla
1668: I kerros asuntoja, arkistotilaa ja useampia uusia asuntotaloja.
1669: kahviota varten ............ . 175 " Suoritettujen laskelmien mukaan olisivat
1670: Keski-Suomen lääninhallituksen muodosta-
1671: 970 " misesta johtuvat menot 1/10-31/12 1957
1672: Liikehuoneistot, jotka tarvit- seuraavat:
1673: taessa voidaan ottaa virasto-
1674: käyttöön ................. . Palkkaukset . . ............ . 8 500 000:-
1675: 170 " Vuokrat ja tarverahat ..... . 1100 000:-
1676: 1 140m2 Lämmitys ja valaistus ..... . 200 000:-
1677: Kaluston ja konttorikoneitten
1678: Niille virastoille, mitkä eivät mahdolli- hankinta (kertameno) .... 6 000000:-
1679: sesti myöhemmin tulisi ko. taloon mahtu-
1680: maan, on järjestettävissä virastotilat. Esim. 15 800000:-
1681: Karjalan Puku Oy: n Kauppakatu 28: ssa
1682: omistamassa talossa on koko IV kerros - Edellä esittämämme perusteella ehdo-
1683: pinta-ala 332 m2 - käyttämättä ja välisei- tamme kunnioittaen,
1684: nät rakentamatta, joten nämä tilat voitaisiin
1685: saada lääninhallituksen käyttöön. Myöskin että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
1686: suunnitteilla olevien talojen suhteen on tulo- ja menoarvioon 7 Pl. II luvun
1687: mahdollisuuksia tilojen varaamiseen. Niinpä 1 momentille 7 850 000 markkaa,
1688: Oy Alkoholiliike Ab: n suunnitteleman talon 5 momentille 1100 000 markkaa,
1689: johtokunta on päättänyt jo periaatteessa 7 momentille 200 000 markkaa, sekä
1690: ottaa talosuunnittelun yhteydessä huomioon IV luvun 1 momentille 650 000 mark-
1691: maaherran asunnon sijoittamisen vuokra- kaa ja 20 Pl. I luvun 6 momentille
1692: huoneistoon. Taloa, joka rakennetaan edus- 6 000 000 markkaa Keski-Suomen lää-
1693: tavalle paikalle Gummeruksen- ja Jyväsky- nin perustamista va1·ten.
1694: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
1695:
1696: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen.
1697: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
1698: Erkki Leikola. Erkki W. Mohell.
1699: Impi Lukkarinen. Aare Leikola.
1700: Päiviö Hetemäki.
1701: 811
1702:
1703: IV,123. - Rah.al. N:o 56.
1704:
1705:
1706:
1707:
1708: Kukkonen ym.: Määrärahan osoittarnisestct Pohjois-Karjalan
1709: läänin perustamista varten.
1710:
1711:
1712: E d u s k u n n a ll e.
1713:
1714: Voimassa oleva, eduskunnan yksimielisesti Joensuuhun ei luonnollisestikaan ole lää-
1715: hyväksymä laki läänien luvusta on luonut ninhallitusta varten ehditty vielä varata
1716: pohjan Pohjois-Karjalan läänin perustami- uusia rakennuksia. Lääninhallitus voitaisiin
1717: selle. Uuden läänijaon toteuttaminen on mai- kuitenkin aluksi sijoittaa kaupungin omista-
1718: nitun lain 2 §: n mukaan riippuva vain siitä, maan ns. vanhaan kaupungintaloon, jossa
1719: milloin valtion tulo- ja menoarviossa osoite- olisi käyttöpinta-alaa n. 750 m2 ja jonka
1720: taan varoja tarkoitusta varten. kaupunki on valmis luovuttamaan kunnos-
1721: Syyt hallinnon tehostamiseen ja myös tettuna lääninhallituksen sijoituspaikaksi.
1722: kauan vireillä olleen Pohjois-Karjalan läänin Valtiolle koituisi siitä vain vuotuiset yllä-
1723: perustamiseen käyvät ilmi aluejakokomitean pitokustannukset vähäisine vuokrausmenoi-
1724: mietinnöstä ja eduskuntakäsittelyssä synty- neen.
1725: neistä asiakirjoista. Samat seikat kiirehtivät Koska on edellytettävä, että ainakin osa
1726: myös läänijaon toteuttamista. viranhaltijoita virkoja lakkautettaessa tulisi
1727: Sen vuoksi Pohjois-Karjalan maakunta- siirtymään Kuopiosta Joensuuhun, on Joen-
1728: liitto yhdessä Joensuun kaupungin viran- suun kaupunki halukas helpottamaan asun-
1729: omaisten kanssa on hankkinut selvityksen tojen saantia rakennuttamalla Arava-kerros-
1730: mahdollisuuksista uuden läänin toiminnan talon, josta lääninhallituksen virkailijat voi-
1731: aloittamiseksi jo ensi vuonna. Tutkimuksissa vat saada kymmenen vuoden aikana suori-
1732: on havaittu, että paikkakunta puolestaan pys- tettavilla vähittäismaksuilla asunto-osakkeen
1733: tyy tarjoamaan siihen edellytykset, jos en- omistukseensa ja vastaavan asunnon hallin-
1734: simmäinen vaihe rajoitetaan käsittämään ylei- taansa heti rakennuksen valmistuttua. Maa-
1735: nen osasto, lääninkonttori ja lääninrikospo- herralle hankittaisiin aluksi vuokra-asunto.
1736: liisi. Uuden läänin toiminta voisi käytännölli- ·
1737: Tällöin tarvittaisiin uusia virkoja läänin- sistä syistä parhaiten alkaa vasta tulevan
1738: hallituksen yleistä osastoa varten 25 ja lää- vuoden lokakuussa. Kokonaismenoista rasit-
1739: ninkonttoria varten 24. Mutta kun Kuopion taisi vuoden 1957 tulo- ja menoarviota siten
1740: lääninhallituksessa voitaisiin lakkauttaa vas- vain neljännes. Kertamenona olisi kuitenkin
1741: taavia virkoja 16 ja lääninkonttorissa 15, huomioitava kaluston ja konttorikoneiden
1742: jäisi nettolisäykseksi yhteensä 18 virkaa. Poh- hankinta, johon yksityiskohtaisten laskelmien
1743: jois-Karjalan läänin rikospoliisia varten tu- mukaan tarvittaisiin 6 milj. markkaa.
1744: lisi perustaa 5 uutta virkaa, mutta vastaava Virkoja olisi perustettava kolme ryhmää
1745: määrä virkoja Kuopion lääninhallituksessa seuraavasti:
1746: voitaisiin lakkauttaa. Pohjois-Karjalan lää-
1747: nin palkkausmenot kohoisivat edellä selos- Lääninhallituksen yleiseen osastoon:
1748: tetun suunnitelman puitteissa ja nyt nouda- 1 maaherran ................. . virka
1749: tettavien perusteiden mukaan noin 31 milj. 1 lääninneuvoksen ............ .
1750: markkaan vuodessa. Kun Kuouion läänin- 1 lääninasessorin ............. . "
1751: hallituksen palkkamenot virkoje"'U lakkautta- 1 poliisitarkastajan ........... . "
1752: misen vuoksi vähenisivät samanaikaisesti "
1753: 3 lääninsihteerin ............. . virkaa
1754: noin 18 milj. markalla, jäisi nettolisäykseksi 1 lääninnotaarin ............. . virka
1755: noin 13 milj. markkaa. 1 lääninkirjaajan ............. .
1756: "
1757: 812 IV,123. - Pohjois-Karjalan lääni.
1758:
1759:
1760: 1 apulaiskirjaajan ........... . virka 3 ylikonstaapelin .............. virkaa
1761: 1 lähettäjän ................. . 1 kanslistin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . virka
1762: 1 lääninarkistonhoitajan ....... . "
1763: "
1764: 4 lääninkanslistin ............. . virkaa Uuden läänin perustamisesta johtuvat me-
1765: 1 kanslia-apulaisen ........... . virka not olisivat neljännesvuodelta: palkkauksiin
1766: 5 puhtaaksikirjoittajan ....... . virkaa 7 650 000 markkaa, tarverahoiksi ja vuokra-
1767: 2 vahtimestarin ............... . menoihin 1 miljoona, lämmitykseen ja va-
1768: "
1769: 1 talonmiehen . . .............. . virka laistukseen 300 000 markkaa sekä kaluston
1770: Lääninkonttoriin: ja konttorikoneiden hankkimiseen kertame-
1771: 1 lääninkamreerin . . .......... . virka nona 6 miljoonaa eli yhteensä 14 950 000
1772: 1 vanh. kamreerin ............ . markkaa.
1773: 1 lääninreviisorin ............. . " Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1774: 1 lääninkirjanpitäjän ......... . " nioittaen,
1775: 1 pääkirjanpitäjän ........... . "
1776: 1 lääninkassanhoitajan ........ . " että Eduskunta Pohjois-Karjalan
1777: "
1778: 5 lääninkonttoristien ......... . virkaa läänin perustamista varten ottaisi vuo-
1779: 1 vanh. kanslia-apulaisen ..... . virka den 1957 tulo- ja menoarvioon 7 Pl. II
1780: 1 vanh. konttoriapulaisen ..... . luvun 1 momentille 7 000 000 markkaa,
1781: "
1782: 7 toimistoapulai~en ........... . virkaa 5 momentille 1 000 000 markkaa, 7
1783: 4 puhtaaksikirjoittajan ....... . momentille 300 000 markkaa ja IV lu-
1784: Lääninrikospoliisikeskukseen: " vun 1 momentille 650 000 markkaa
1785: 1 komisaarion . . .............. . virka sekä 20 Pl. I luvun 6 mmnentille
1786: 6 000 000 markkaa.
1787: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
1788:
1789: Antti Kukkonen. Kalle Kauhanen. Arvi Ikonen.
1790: Pauli Puhakka. Heikki Soininen. Varma K. Turunen.
1791: Juho Karvonen. R. Hallberg. Toivo Niiranen.
1792: 813:
1793:
1794: IV,124. - Rah.al. N:o 57.
1795:
1796:
1797:
1798:
1799: Lindblom ym.: 1Jfäärärakan osoittamisesta eräiden ylimääräis-
1800: ten toimistoapulaisen toimien perustamista varten Uuden-
1801: maan lääninhallitukseen.
1802:
1803:
1804: Eduskunnalle.
1805:
1806: Uudenmaan lääninha1lituksessa on tätä jen v1rk:ojen ja toimien lisäksi viisi 12 palk-
1807: nykyä palveluksessa karkkiaan 6 tilapäistä ka.usluokan, seitsemän 11 palkkausluokan ja
1808: toimihen'kilöä ja 27 virastotyöntekijää. seitsemän 10 palkkausluokan toimistoapulai-
1809: Näistä on pysyvää laatua olevissa tehtävissä sen ylimääräistä tointa. Ehdotettujen uusien
1810: 17 kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- toimien palkkan'ksiin tarvitaan 6 491 700
1811: riön työttömyysvaroiHa palkattua virasto- markkaa ikä- ja kaminpai'kanlisineen. Kun
1812: työntekijää ja. 2 valtiovarainministeriön va- 15 Pl: n IV: 1 ja 8 Pl: n XII: 1 momenteilta
1813: roilla palkattua tilapäistä toimistoapulaista, voidaan vähentää iko. virastotyöntekijäin ja
1814: joista rangaistuksen täytäntöönpanotoimis- tilapäisten toimihenkilöiden palk'kauksiin käy-
1815: tossa on täytäntöönpanotehtävissä 6, periruis- tetyt varat, aiheutuu järjestelystä vain
1816: toimistossa verorrkanto- ja tilitystehtävissä 8, 763 700 markan lisäys.
1817: lääninkonttorissa tilitys- ja postitustehtävissä Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
1818: 3 ja lääninhallituksen yleisellä osastoHa 1 dotamme,
1819: passiosastolla ja 1 kirjaamossa.
1820: Pysyväisten ja virastolle tärkeiden tehtä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
1821: vi@ ja toimien hoidatta:rninen tilapäisellä ja tulo- ja menoarvioon 7 Pl. II luvun
1822: sitäkin heikommassa asemassa olevaHa hen- 2 momentille viiden 12, palkkausluo-
1823: kilökunnaJla on työvoiman kohtuutonta vää- kan, seitsemän 11 palkkausluokan ja
1824: rinkäyttämistä. Tämän vuoksi pidämme vält- s·eitsemän 10 palkkausluokan toimisto-
1825: tämättömänä, että Uudenmaan lääni:ruhallituk- apulaisen ylimääräisen toimen perusta-
1826: seen perustetaan hallituksen esityksessä mista varten Uudenmaan lääninhalli-
1827: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioksi ehdotettu- tukseen 6 491 700 markkaa.
1828: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
1829:
1830: 0. Lindblom. Esa Koivusilta.
1831: Lauri Järvi. Paavo Aitio.
1832: 814
1833:
1834: IV,125. - Ra.h.al. N:o 58.
1835:
1836:
1837:
1838:
1839: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien läänien pe-
1840: rustamisvalmisteluista aiheutuvia menoja va-rten.
1841:
1842:
1843: Eduskunnalle..
1844:
1845: Kesäkuun 15 päivänä 1956 annettiin edus- välttämätöntä jo vuoden 1957 aikana saada
1846: kunta-aloitteista säädetty laki läänien luvusta käytettäväiksi varoja valmisteluista johtuvia
1847: ( 352/56), joka edellytti kahden uuden menoja varten. Koska hallitus e1 ole esityk-
1848: läänin, nim. Keski-Suomen läänin ja Pohjois- seensä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioksi
1849: Karjalan läänin perustamista. Lain 2 §: n ottanut tarvittavaa määrärahaa tähän tarkoi-
1850: mukaan läänit oli perustettava siinä järjes- tukseen, ehdotamme,
1851: tyiksessä kuin tulo- ja menoarviossa tarkoi-
1852: tusta varten osoitettiin varoja. että Edttskunta ottaisi vuoden 1957
1853: Kun läänin perustaminen vaatii valmis- tulo- ja menoarvioon uusien läänien
1854: teluja, joihin on ryhdyttävä hyvissä. ajoin, pentstamisvalmisteluista aiheutuvia
1855: jotta läänit tahi ainakin toinen uusi lääni menoja varten 5 000 000 markan suu-
1856: voitaisiin perustaa vuoden 1958 alusta, on ruisen määrärahan.
1857: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
1858:
1859: Artturi Koskinen. Matti Koivunen.
1860: Otto Muikku. Erkki W. Mohell.
1861: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen.
1862: Artturi Jämsen. Päiviö Hetemäki.
1863: 815
1864:
1865: IV,126. - Rah.al. N: o 59.
1866:
1867:
1868: Tienari ym.: Määrärahan osoittamisesta maan poliisikunnan
1869: palkkojen nostamiseksi kahdella palkkaluokalla.
1870:
1871: E d u s k u n n a ll e.
1872: Yleislakon aikaiset tapahtumat järjestys- käytettäväksi saada tehtävänsä tasalla oleva
1873: häiriöineen ja lainvastaisina tekoineen osoit- poliisivoima. Tähän suuntaan on asia kehi-
1874: tivat vakuuttavasti, kuinka vastuullista, vaa- tetty esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa,
1875: rallista, arkaluontoista ja epäkiitollista po- joissa poliisin palkkaus on huomattavasti pa-
1876: liisityö on. Nämä tapahtumat muistuttivat rempi verrattuna palkkaukseen sellaisissa
1877: yhteiskuntaa myös siitä, että poliisin on ol- sikäläisissä toimissa, jollaisiin vastaaviin toi-
1878: tava mahdollisimman riippumaton voidak- miin meillä poliisitoimia pyritään vertaa-
1879: seen menestyksellisesti suorittaa tehtävänsä maan.
1880: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden yllä- Poliisitoimen erikoisluonne ja vaativuus
1881: pitämiseksi. Paitsi erikoisia poliisin kelpoi- tunnustettiin osittain aikoinaan myönnetyllä
1882: suusehtoja, joissa asetetaan tietyt vaatimuk- ns. poliisilisällä. Tämän lisän poliisikunta
1883: set henkilön ruumiilliseen kuntoon nähden, on kuitenkin tosiasiallisesti täysin menettä-
1884: hänellä täytyy olla myös aivan erikoisia hen- nyt viime vuosien aikana tapahtuneiden
1885: kisiä ominaisuuksia. Häneltä vaaditaan ky- palkkausluokkatarkistusten kohdistuessa huo-
1886: kyä tehdä nopeita ratkaisuja vaikeissa olo- mattavampina ja suhteellisesti enemmän mui-
1887: suhteissa ja tilanteissa sekä henkilökohtaista hin virkakuntiin. Valtioneuvoston 6. 4. 1955
1888: rohkeutta, ja häneltä vaaditaan horjuma- asettaman virkamiespalkkausten tarkistusko-
1889: tonta velvollisuuden tuntoa ja jopa itsensä mitean kehoituksesta sisäasiainministeriön ja
1890: uhraavaa alttiutta. Täten poliisityö asettaa maamme poliisijärjestöjen edustajat laativat
1891: tekijälleen suurempia vaatimuksia kuin komitealle yksimielisen ehdotuksensa poliisi-
1892: muissa virkakunnissa. Poliisityön erikois- toimien palkkausluokituksen tarkistamiseksi.
1893: luonnetta korostaa myös se, että poliisikunta Kun komitea ei silloisten olosuhteiden takia
1894: muodostaa sisäasiainministeriössä ja läänin- voinut yhtyä mainittuun ehdotukseen, polii-
1895: hallituksissa toimivista poliisitoimenhalti- sikunnan palkkaus jäi kauttaaltaan liian al-
1896: joista lukien aina poliisipiireissä palveleviin haiseksi.
1897: konstaapeleihin saakka ulottuvan elimellisen, Koska poliisityöstä maksettava palkkaus ei
1898: toiminnallisen kokonaisuuden. vastaa työn erikoisluonnetta ja vaativuutta,
1899: Jotta poliisialalle saataisiin antautumaan ehdotamme,
1900: ja sillä pysymään nämä korkeat vaatimuk-
1901: set täyttävää ainesta, olisi poliisityö myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
1902: palkkauksellisesti arvostettava nykyistä kor- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. III ja IV
1903: keammin, jolloin alalle antautuisi nykyistä luvun asianomaisille momenteille
1904: parempaa ainesta. Vasta täten valittua ai- 272 000 000 markan määrärahan maan
1905: nesta kouluttamalla voidaan valtiovallan poliisikunnan palkkojen nostamiseksi
1906: kahdella (2) palkkaluokalla.
1907: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
1908:
1909: Artturi Tienari. Harras Kyttä. Johannes Wirtanen.
1910: Helge Miettunen. Erkki Tuuli. Eino E. Heikura.
1911: Juho Tenhiälä. Saara Forsius. Sven Högström.
1912: Armi Hosia. Erkki Ryömä. Aune Innala.
1913: Aare Leikola. Matti Mattila. Grels Teir.
1914: Aukusti Pasanen. Armas Leinonen. Lauri Järvi.
1915: Irma Karvikko. Urho Saariaho. Erkki Koivisto.
1916: Leo I. Mattila. N. Kosola. Arno Tuurna.
1917: Kaarlo Kajatsalo. Jaakko Hakala. Irma Hamara.
1918: Esa Kaitila. R. Hallberg. Kalervo Saura.
1919: 3 B 645/56
1920: 816
1921:
1922: IV,127. - Rah.al. N:o 60.
1923:
1924:
1925:
1926:
1927: Haapasalo ym..: Määrärahan osoittamisesta poliisilisän stwrit-
1928: tamista varten eräille poliisimiehille.
1929:
1930:
1931: Eduskunnalle.
1932:
1933: Poliisimiehen tehtävä on varsin vastuulli- muut vastaavassa asemassa olevat, voidaan
1934: nen, koska hänen on vastattava yleisestä jär- tällaiselle viran tai toimen haltijalle suorit-
1935: jestyksestä ja turvallisuudesta kaikissa olo- taa tul~ ja menoarvion rajoissa lisäpalk-
1936: suhteissa. Hänen ammattitaitonsa, fyysillinen 'kiota ... ", mukaisesti. Tämän edun poliisic.
1937: kuntonsa ja rohkeutensa vaativat todella mie- kunta on tosiasiwllisesti •kuitenkin täysin me-
1938: histä miestä ja mieltä. Menestyä;kseen amma- nettänyt viime vuosien aikana suoritettujen
1939: tissaan on hänen omattava varsin laaja lakien palkkaustarkistusten !kohdistuessa suhteelli-
1940: ja asetusten tuntemus, ja, mitä fyysiUiseen sesti huomattavampina muihin virkaikuntiin.
1941: kuntoon ja roh'keuteen tulee, ei poliisiam- Poliisikunnan: palkkauksellista asemaa mää-
1942: matti siinäikäiän suhteessa ole suinkaan hel- riteltäessä tulisi erityisesti kiinnittää huo-
1943: poimpia. Ne lähes kaksisataa poliisimiestä, miota poliisityön vastuullisuuteen ja vaaralli-
1944: jotka itsenäisyytemme aikana, sotien aiili.eut- suuteen sekä siihen yhteiskunnan kannalta
1945: tami1a menetyksiä lukuunottamatta, ovat me- tärkeään merkitykseen, joka tehtävänsä taita-
1946: nettäneet henkensä virantoimituksessa, ovat vana, riippumattomalla poliisikunnalla on yh-
1947: merkkinä ammatin asettamista vaatimuksista. teiskuntarauhan, yleisen järjestyksen ja tur-
1948: On luonnollista, että on olemassa muita;kin vallisuuden ylläpitäjänä.
1949: vaarallisia ammatteja, mutta näissä amma- Poliisiammatin yksityiselle poliisimiehelle
1950: teissa vaara johtuu pääasiassa mekaanisista asettamia rasituksia tarkastelt-aessa on ennen
1951: syistä, !kun taas poliisimiestä uhkaavat vaarat kaikkea todettava kaupunkien järje.styspolii-
1952: tulevat ajattelevan, järjellisen ihmisen ta- sissa vuorokausittain vaihtuvaa päivä-, iilta.-
1953: holta. Poliisiammatin vaatimuksia ajatel- ja yövuoroina tapahtuvaa kellomääräistä päi-
1954: taessa ei myöskään voida unohtaa sitä tosi- vystys- ja vartiopalvelusta suorittavan ali-
1955: asiaa, että poliisi joutuu aina puuttumaan päällystön ja miehistön työvuorojen epä;sään-
1956: ni~hin, jotka ovat ylittäneet perustuslain nöllisestä vuorottelusta. työnsuorittajalle koi-
1957: määräämän yksilöllisen itsemääräämisoikeu- tuva rasitus. Maaseutupoliisin kohdalla työn
1958: den tai laillisen vapauden rajan, mikä aina rasittavuutta lisäävät vapaapäivien täydelli-
1959: edellyttää syvällistä vastuuta sen arvioimi- nen puuttuminen, ainainen virantoimitusval-
1960: sessa, onko asia sellainen, että poliisin tulee meus sekä matkojen pituus yms. seikat. Edel-
1961: siihen puuttua vaiko ei. läesitettyjä tekijöitä ei kuitenkaan ole ·polii-
1962: Näiden seikkojen perusteella suorite.tti:i!ITkin sin nykyisessä palkkauksessa riittävässä mää-
1963: vv. 1944----:50 aikana kenttätyötä suorittaville rässä otettu huomioon, vaan on näiden po-
1964: poliisitoimen haitijoille ns. poliisilisää palk- liisitoimen haltijain pal'k!kauksia määritel-
1965: kauslain 14 pykälän: ,milloin· joku .tai jotkut täessä toimet yleensä rinnastettu sellaisiin,
1966: määrätynlaisten virkain tai tointen haitijoista toisilla virkakunnan aloilla oleviin toimi~n,
1967: ovat vastuunalaisessa asemassa, saavat suu- joissa työsuoritus tapahtuu säännöllisissä
1968: remman työvelvollisuuden, omaavat viran tai vuoroissa taikka kokonaan päivätyönä.
1969: toimen säännönmukaiset kelpoisuusvaatimuk- Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdo-
1970: set ylittävän erikoispäteyyyden tai joutuvat tamme,
1971: vaarallisempiin virkatehtäviin taikka muuten että Eduskunta ottaisi VtWden 1957
1972: toimimaan vai!keamrnissa olosuhteissa kuin tulo- ja menoarvioon 7 Pl. II luvun
1973: IV,127. - Haa.pasalo ym. 817
1974:
1975: 4 momentille 68 325 000 markan, 7 Pl. ruiset miiärärakat poliisin eksekutii-
1976: IV luvun 1 momentille 125 892 000 vista kenttätyötä suorittaville poliisi-
1977: markan, 7 Pl. V luvun 1 momentille miehine 3 000 markan suuruisen po-
1978: 1575 000 markan sekä 7 Pl. VI luvu~~ liisilisän suorittamiseksi kuukaudessa.
1979: 1 momentille 1 440 000 markan SUU-
1980: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
1981:
1982: K. F. Haapasalo. 0. Lindblom.
1983: Veikko Helle. Edvard Pesonen.
1984: 818
1985:
1986: IV,128. - RaJu.l. N: o 61.
1987:
1988:
1989:
1990:
1991: Kyttä ym. : Määrärahan osoittamisesta poliisilisän maksamista
1992: varten poliisikunMlle.
1993:
1994:
1995: Eduskunnalle.
1996:
1997: Useimmissa sivistysmaissa on poliisikun- taisen korjauksen saamisesta as1am tilaan,
1998: nan palkkausta järjestettäessä tunnustettu on tarpeen huomioida poliisikunnan erikois-
1999: oikeaksi se periaate, että poliisikunnan työn asema siten, että poliisimiehille ryhdytään
2000: vaikeus ja vastuunalaisuus on otettava eri- maksamaan erityistä poliisilisää, jonka mää-
2001: tyisesti huomioon palkkausta järjestettäessä. rän tulisi olla ainakin 3 000 markkaa kuu-
2002: Myöskin on palkkauksen tasoa korottavana kaudessa. Huomioonottaen sen, että yli 90%
2003: tekijänä kiinnitetty huomiota siihen, että poliisimiehistä työskentelee toimessaan kent-
2004: vain toimeentulohuolista vapaa poliisikunta tätehtävissä, olisi tämä lisä samalla luonteel-
2005: voi säilyttää sen korkean moraalisen tason, taan kenttälisän kaltainen.
2006: joka on välttämätön sen toiminnalle yhteis- Edellä lausutun perusteella ja ottaen huo-
2007: kunnan laillisen menon turvaajana, ja saa- mioon sen, että poliisilisästä osallisiksi tule-
2008: vuttaa sen riippumattomuuden kaikista sivu- vien lukumäärä on noin 6 100 henkilöä, ehdo-
2009: vaikutteista, jota tältä ammattikunnalta eri- tamme kunnioittaen,
2010: tyisesti edellytetään.
2011: Nämä periaatteet tunnustettaneen meillä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2012: kin oikeiksi. Valitettavasti ei vain käytän- tulo- ja menoarvioon 219 600 000 mark-
2013: nössä ole niitä noudatettu poliisikunnan palk- kaa käytettäväksi poliisikunnalle eri-
2014: kausta järjestettäessä. Tämän vuoksi ja kun tyisenä poliisilisänä maksettavaan
2015: on välttämätöntä nykyisissä valtiontaloudelle palkkauksen korottamiseen.
2016: vaikeissakin olosuhteissa huolehtia edes osit-
2017: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
2018:
2019: Harras Kyttä. Esa Kaitila.
2020: Armas Leinonen. A. Pasanen.
2021: Kaarlo Kajatsalo.
2022: 819
2023:
2024: IV,129. - Rah.al. N:o 62.
2025:
2026:
2027:
2028:
2029: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisikunnan
2030: kanslistien ja kirjurien palkkojen korottatwista varten.
2031:
2032:
2033: E d u s k u n n a ll e.
2034:
2035: Aikaisempien palkkausjärjestelyjen yhtey- keammin, jotta tällä alalla saataisiin pysy-
2036: dessä ovat kaupunkien poliisilaitosten ja ni- mään mahdollisimman pätevä työntekijä-
2037: mismiespiirien eri tehtävissä palvelevat kans- kunta.
2038: listit ja kirjurit jääneet huomattavasti jäl- Koska kaupunkien poliisilaitoksien ja ni-
2039: keen muun poliisikunnan palkkauksesta, mismiespiirien kanslistien ja kirjureiden
2040: vaikka samanaikaisesti virkoihin vaadittava työstä maksettava palkkaus ei vastaa työn
2041: pätevyys ja työmäärä on huomattavasti li- erikoisluonnetta ja vaativuutta, ehdotamme,
2042: sääntynyt. Täten kanslistien ja kirjureiden
2043: työ asettaa tekijälleen suurempia vaatimuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2044: sia kuin on asianlaita muissa virkakunnissa. tulo- ja menoarvioon 7 Pl. III ja IV
2045: Jotta näihin toimiin saataisiin antautu- luvun asianomaisille momenteille 6
2046: maan ja niissä pysymään korkeat vaati- miljoonan markan määrärahan polii-
2047: mukset täyttävää ainesta, olisi tämä työ sikunnan kanslistien ja kirjureiden
2048: myös palkkauksellisesti arvosteltava suh- palkkojen nostamiseksi kahdella (2)
2049: teessa muuhun poliisikuntaan nykyistä kor- palkkaluokalla.
2050: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
2051:
2052: K. F. Haapasalo. Arvo Ahonen.
2053: 0. Lindblom. Erkki W. Mohell.
2054: Veikko Helle. Varma K. Turunen.
2055: Edvard Pesonen.
2056: 820
2057:
2058: IV,130. - Rah.al. N:o 63.
2059:
2060:
2061:
2062:
2063: V. Leskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin polii--
2064: silaitoksen liikennetoimiston johtajan toimen muuttami-
2065: seksi Uikenneosaston johtajan toimeksi.
2066:
2067:
2068: Eduskunnalle..
2069:
2070: Autoliikenteen erinomaisen vilkas kasvu ja; mkenteen järjestelyjä koskevat asiat kuulu-
2071: [aajentuminen ennen kokemattomaan mää- vat lähinnä poliisin toimialaan.
2072: rään on tuonut mukanaan kyseessäolevan elä- Kun liikenneasiain suunnittelu Suur-Hel-
2073: mänalan poliisihoidollisen puolen tehokkaan singin alueella, ammattimaisen linja- ja alue-
2074: uudestijärjestelytarpeen. Se. kehitys, joka liikenteen valvonta (n. 300 linja- + 2 600
2075: tiHlä alalla ehdittiin läprkäydä ennen vuotta alu~mkennöitsijää), liikenteen tehokas val-
2076: 1939, oli vasta alkua niin ~aatuunsa kuin vonta ja ohjaus, liikenneturvallisuuden te-
2077: laajuuteensaikin nähden. Kymmenvuotiskau- hostaminen, syytteiden hoito lirkennerilllio-
2078: tena 1928-38 moottoria;joneuvdkanta vaita- musasioissa sekä valtava;sti kasvanut kanslia-
2079: ikunnassa suunnilleen kaksinkertaistui. Sodan työ (leimaveroa perittiin Qiikennetoimistossa
2080: jälkeen on kehitys ollut vieläkin suurempi v. 1938 215 000 mk, v. 1955 yli 30 milj. mk)
2081: ollen moottoriajoneuvokanta nykyisin Helsin- asettavat yhä suurempia vaatimuksia poliisi-
2082: gissä yli 30 000 eli! yH 20 % kdko maan viranomaisille, niin ovatkin poliisiviranomai-
2083: moottoriajoneuvdkannasta.. Kun vastaava [uku set jo useaan otteeseen esittäneet keskitetyn
2084: v. 1938 oli 8 990, niin havahaan lisäyksen liikennepoliisin perustamista. Liikennepoliisi-
2085: olleen yli 300 %. Samassa suhteessa on kas- osaston johtajan toimen perustaminen on si-
2086: vanut myös ajokorttien haltijain lukumäärä, sältynyt tehtyihin budjettiesityksiin vuodesta
2087: joka nykyisin on Helsingissä n. 55 000. Tämä 1948, ja v. 1950 oli esitys jo valtiovarainmi-
2088: on puolestaan kohottanut s~kä liikenneonnet- nisteriössäkin hyväksytty, mutta jäänyt sit-
2089: tomuus- ja rikkomustilastojen lukuja. Lii- temmin kuitenkin valtioneuvoston budjettiesi-
2090: kenneonnettomuuksien lukumäärä Helsingissä tyksestä pois. Liikennepoliisi vaatii ehdotto-
2091: onkin sodan jälkeen jatkuvasti kohonnut masti mahdoiHisuuden todeHa kyvykkään toi-
2092: ollen vuosina 1949--'5'5 seuraava: (v. 1939 = menhaltijan kiinnittämiseen osaston johtoon.
2093: 1600) 1681-2 299-2 725-3 835-3 307- Tästä syystä olisi lii:kenne.poliisiosaston pääl-
2094: 3 766-4 488. VieläJkin jyrkemmin on kohon- likkö sijoitettava sellaiseen palkka.usluok!kaan,
2095: nut liikennerikkomusten määrä: v. 1938 = että toimeen pyrkivät parhaat miehet ja että
2096: •5 000, 1955 = 15 000. Tämä on johtanut virkaan voitaisiin asettaa riittävät pätevyys-
2097: siihen, että myöskin lainsäätäjän on ollut vaatimukset. Vaikeiden lirlkenne.järjestelyjen
2098: pa;k'ko puuttua asiaan huomattavasti koventa- ohella lii:lkenneva[vonnan ja tutkimusten
2099: malla mm. juopuneena ajosta ja toisen kuole- johto, ·elinkeinoasiain ikäsitteleminen sekä
2100: man: tuottamisesta säädettyjä rangaistuksia. elinkeinojen ja ajokorttien peruutukset aset-
2101: Samoin on poliisin ollut koetettava keskittää tavat kyseisen toimenhaltijan laintuntemuk-
2102: voimansa tämän v•astuuttoman leväperäisyy- selle ja lain säännösten oikealle soveltamiselle
2103: den ja vihlinpitämättömyyden hillitsemiseen. huomatta;via vaatimuksia. Kun liikennepolii-
2104: Ajoikorttien peruutusmäärä onkin sodanedel- sin päällikön toimialaan kuuluisi myös liiken-
2105: Hsee.n aikaan verrattuna viisinkertainen. nevalvonnan johto ts. tehok!kaan liikennepolii-
2106: Myös Helsingin kaupunki on yhä suurem- sin ikasvatus ja valvonta, niin olisi hänelle
2107: massa määrin ryhtynyt kiinnittämään huo- voitava asettaa myös tässä suhteessa ikorkeat
2108: miota liikennekysymylksiin, joista todella on vaatimukset. Tämä on oivallettu jo ikauan
2109: muodostunut vaikea pu1ma. Liikennettä ja sitten mm. Tukholmassa ja Kööpenhami-
2110: IV,130. - V. Leskinen ym. 821
2111:
2112: nassa, JOissa liikennepoliisin päällikkö rin- laajoista tehtävistä, olisi tällainen mitä pi-
2113: nastetaan rikos- ja järjestyspoliisin päällik- kimmin aik:aansaatava. Olisi nimenomaan
2114: köihin ja ovat he noin 10 palkkausluokkaa tärkeätä, että liikennepoliisi Helsingissä olisi
2115: ylemmällä tasolla kuin Helsingin poliisilai- kaikkine työmenetelmineen ajan tasalla, jotta
2116: toksen liikennetoimiston johtaja. se samal[a voisi olla mahdollisimman suureksi
2117: Yleinen mielipide ja sanomalehdistö puo- avuksi liikenneasioita järjesteltäessä muualla
2118: luekannasta riippumatta vaativat tehokkaasti maassamme.
2119: voimakkaita toimenpiteitä liikennevalvonnan Pohjan esitetylle järjestelylle antaisi ny-
2120: parantamiseksi, liikenneonnettomuuksien vä- kyisen liikennetoimiston johtajan toimen
2121: hentämiseksi ja autohurjastelun 'hillitsemi- muuttaminen 31 pl. liikenneosaston johtajan
2122: seksi. Mm. Suomen Sosialidemokraatti lau- toimeksi. Tästä asiasta on paitsi alussa mai-
2123: suu 12. 5. 56 ,Moottoreiden tuhotulva"- nittuja poliisilaitoksen jatkuvia esityksiä
2124: nimisessä pääkirjoituksessaan, että nykyinen tehty eduskunta-a[oitekin jo v. 1950. Ehdotus
2125: meno - n. 450 kuollutta ja yli 5 000 louk- vaatisi lisäystä palk'k:auksessa peruspalkkana
2126: kaantunutta vuodlessa - tulee maalle, kan- 152 340 mk, kalliinpaikanlisänä 12 600 mk ja
2127: salle ja kansantaloude'lle liian kalliiksi. Maa- ikälisinä 88 800 mk eli yhteensä 253 740 m'k
2128: kansa jo 28. 7. 50 lausui liikennekulttuu- vuodessa.
2129: rin taka;pajuisuuden heittävän varjonsa jopa Keskitetty toiminta luonnollisesti antaa
2130: monien saavutustemme ylle, sekä esitti, että maatdollisuuden sekä työvoiman että mate-
2131: kustannusten suuruuteenkaan vedoten ei voi riaalin ja kaluston tehokkaampaan käyttöön
2132: pitkää aikaa siirtää ratkaisun tekoa. Monissa ja säästöä tuottaviin rationalisoimistoimeru-
2133: muissa yhteyksissä ovat eri puolueita edusta- piteisiin.
2134: vat lehdet vaatineet korjausta ja lisättyä Edeillä esitetyn perusteella esitämme kunc.
2135: tarkkailua automoraalin ja liikenneturvalli- nioittaen,
2136: suuden parantamiseksi. Näin on kysymys
2137: koko kansan yhteinen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2138: Koska tämä kaikki vaatii - kaiken muun tulo- ja menoarvioon 253 740 markan
2139: ohella - ennen kaikkea ,ajan tasalla olevaa ja määrärahan Helsingin poliisilaitoksen
2140: tehdkkaasti toimivaa poliisivoimaa ja koska liikennetoimiston johtajan toimen
2141: poliisiviranomaisten tekemien esitysten mu- muuttamiseksi 31 pl:n liikenneosaston
2142: kaan vain keskitetty liikennepoliisi kykenee johtajan toimeksi.
2143: tyydyttävästi suoriutumaan edessäolevista
2144: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
2145:
2146: Väinö Leskinen. Veikko Helle.
2147: 822
2148:
2149: IV,131. - Rah.al. N: o 64.
2150:
2151:
2152:
2153:
2154: Hallberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun kaupun-
2155: gin poliisilaitoksen komisarionviran palkkauksen korotta-
2156: miseksi.
2157:
2158:
2159: E d u s k u n n a 11 e.
2160:
2161: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- nen erehdys tässä suhteessa jo silloin, kun
2162: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1957 on Pielisensuun kunta liitettiin kaupunkiin,
2163: sivulla 165 s)-kohdassa mainittu, että Joen- ettei tätä komisarion tointa ole muutettu 1
2164: suun poliisiLaitoksessa on poliisivoima jatku- luokan komisarionviraksi, koska vastaavasti
2165: vasti esikaupunkiliitosten jälkeen osoittautu- pienemmissäkin kaupungeissa on asianlaita
2166: nut liian pieneksi ja on se suhteellisesti hei- näin.
2167: koin kaikista kaupungeista. Asian korjaami- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2168: seksi on ehdotettu perustettavaksi kaksi van- nioittaen,
2169: hemman konstaapelin tointa, mikä on tyydy-
2170: tyksellä todettava. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2171: Samalla on kuitenkin Joensuussa vain tulo- ja menoarvioon 7 Pl. IV: 1 mo-
2172: yksi komisaari toimien rikos- ja järjestys- mentille, Joensuun kaupungin poliisi-
2173: osaston päällikkönä 2 'luokan peruspalkalla laitoksen komisarionviran korottami-
2174: 21 palkkausluokassa. Tämä on tietääksemme seksi 23 palkkaluokkaan, palkkaus-
2175: ainoa paikkiakunta koko maassa, kaupungin erona 42 000 markkaa ja kalliinpai-
2176: asukasluvun nykyisin ollessa jo 25 000, jossa kan lisäyksenä 2 580 markkaa eli yh-
2177: ainoa komisario toimisi sanotussa palkkaus- teensä 44 580 markan lisämäärärahan.
2178: luokassa. Mahdollisesti on tullut jonkinlai-
2179: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
2180:
2181: R. Hallberg. Otto Muikku.
2182: Arvi Ikonen. Urho Saariaho.
2183: Heikki Soininen. Kalle Kauhanen.
2184: Lauri Järvi.
2185: 823
2186:
2187: IV,132. - Rah.al. N:o 65.
2188:
2189:
2190:
2191:
2192: Seppälä ym.: Määrärahan osoittamisesta nimismiesten ja;
2193: apulaisnimismiesten vuokrarahojen korottamiseksi.
2194:
2195:
2196: E d u s k u n n a 11 e.
2197:
2198: Maamme nimismiesten vuokrarahat ovat nimismiesten vuokrarahat saataisiin lähem-
2199: vuodesta 1952 alkaen olleet 8 000 markkaa mäksi kohtuutta, olisi ne korotettava 24 000
2200: vuodessa. Tämä määrä oli jo silloin, mutta markaksi vuodessa.
2201: on erityisesti nykyään liian alhainen. Pel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2202: kästään kansliahuoneen lämmitys- ja valais- nioittaen,
2203: tuskustannukset nousevat tätä vuokrarahaa
2204: suuremmiksi, joten nimismiehet joutuvat että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2205: maksamaan vuokrakustannukset palkastaan. tulo- ja menoarvioon 7 Pl. III luvun
2206: Mutta useissa tapauksissa nimismiesten on 5 momentille lisäystä 3 840 000 mark-
2207: pakko vuokrata toinenkin huone, nimittäin kaa nimismiesten ja apulaisnimismies-
2208: arkistoa varten, mikä tietenkin lisää vuokra- ten vuokrarahojen korottamiseksi·
2209: kustannuksia. Jotta nimismiesten ja apulais- 24 000 markaksi vuodessa.
2210: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
2211:
2212: Felix. Seppälä. Kalervo Saura.
2213: Johannes Wirtanen. Mauri Seppä.
2214: Harras Kyttä. Niilo Honkala.
2215:
2216:
2217:
2218:
2219: 4 E 645/56
2220: -824
2221:
2222: IV,133. - Rah.al. N:o 66.
2223:
2224:
2225:
2226:
2227: Kyttä ym..: Määrärahan osoittamisesta, maanteiden liikenne-
2228: valvonnan tehostamiseen.
2229:
2230:
2231: E d u s k u n n a ll e.
2232:
2233: Kuluvan vuoden kahdeksan ensimma1sen roopan johtavia maita. Eräänä syynä tähän
2234: kuukauden ailmna on maanteillämme saanut on tieverkostomme kehnous. On kuitenkin
2235: liikenneonnettomuuksissa surmansa yhteensä todettava, että ainakin 70 % liikennevahin-
2236: 317 henkilöä, heistä lapsia 65. Tähän päi- goista voidaan arvioida aiheutuvan moottori-
2237: vään mennessä on tänä vuonna teillä liiken- ajoneuvon kuljettajan virheellisestä ajota-
2238: nevahingoissa kuolleiden lukumäärä sanoma- vasta. Sen vuoksi onkin tärkeätä tehostaa
2239: lehdistä koottujen tietojen mukaan 342. On lmikkia toimenpiteitä, joilla voidaan edistää
2240: kuitenkin syytä otaksua, että kuolleiden lu- varovaista ja virheetöntä ajotapaa. On
2241: kumäärä, kun virallinen tilasto aikanaan ilmeistä, ettei pelkkä valistustoiminta tässä
2242: valmistuu, tulee olemaan jonkin verran suu- riitä, koska on olemassa sellaisia edesvas-
2243: rempi osoittaen noin 30 %:n lisäystä edelli- tuuttomia autoilijoita, joihin valistus ja ope-
2244: sestä vuodesta. Loukkaantuneiden määrästä tus ei lainkaan tehoa. Sen vuoksi on myös
2245: ja omaisuusvahinkoihin johtaneista tapauk- erityistä huomiota kiinnitettävä maanteiden
2246: sista ei vielä ole tilastoa kuluvalta vuodelta liikennevaivonnan tehostamiseen lisäämällä
2247: käytettävissä.. On kuitenkin paikallaan to- tarvittaessa myös vuokra-ajoneuvoja käyt-
2248: deta kehityksen myös tässä suhteessa onne- täen liikennepartioiden lukumäärää.
2249: ton, yhä vaikeutuvaa tilanteen kehitystä vii- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
2250: toittava suunta. Vuonna 1955 lisääntyi
2251: omaisuusvaurioiden määrä edellisestä vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2252: desta 23 %, vaikka moottoriajoneuvokannan tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mark-
2253: kasvu oli vain 17 %. kaa käyt,ettäväksi maanteiden liiken-
2254: Tilastot osoittavat, että Suomi on liikenne- nevalvonnan tehostamiseen.
2255: {)nnettomuustilastossa huonossa mielessä En-
2256: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
2257:
2258: Harras Kyttä. A. Pasanen.
2259: Armas Leinonen. Kaarlo Kajatsalo.
2260: 825
2261:
2262: IV,134.- Fin.mot. N:o 67.
2263:
2264:
2265:
2266:
2267: Högström m. fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
2268: förande av en kommunalläkm·bostad i N agu kommun.
2269:
2270:
2271: T i ll R i k s d a g e n.
2272:
2273: Kommunalläkarbostaden i Nagu kommun samt med beaktande av att läkar- och sjuk-
2274: har av myndigheterna utdömts och. kan vårdsfrågorna måste ordnas på ett till-
2275: icke ens genom reparationer iståndsättas. fredsställande sätt i denna isolerade skär-
2276: Avsaknaden av en tidsenlig läkarbostad är gårdsbygd med dåliga kommunikationer har
2277: en av huvudorsakerna till att kommunal- Nagu kommun gått in för att uppföra en
2278: läkartjänsten i Nagu icke kunnat besättas ny läkarbostad. Kostnaderna för ifrågava-
2279: ordinariter sedan år 1951 i brist på sö- rande läkarbostad ha beräknats till 10 mil-
2280: kande. joner marlc
2281: Läkar- och sjukvårdsförhållandena äro Nagu kommun, som i förenämnt avseende
2282: nu synnerligen otillfredsställande ordnade i måste hänföras till de kommuner, som om-
2283: denna skärgårdskommun, främst på grund nämnas i 20 § 4 mom. i lagen om allmän
2284: av att kommunalläkartjänsten varit så läkarvård, förmår emellertid icke bära
2285: länge vakant. Myndigheterna ha vid upp- denna ekonomiskt stora utgift för kommu-
2286: repade tillfällen och konferenser uppmanat nen.
2287: kommunen att vidtaga nödiga åtgärder för På grund härav föreslås,
2288: avhjälpande av bristerna. Härvid har det
2289: i första hand varit fråga om nödvändig- att Riksdagen i statsförslaget för
2290: heten av att uppföra en ordentlig läkar- år 1957 måtte anvisa 10 miljoner
2291: bostad. mark för uppförande av en kommtt-
2292: Som ett resultat av dessa bemödanden nalläkarbostad i N agn kommttn.
2293: Helsingfors den 17 september 1956.
2294:
2295: Sven Högström. Arthur Larson. Verner Korsbäck.
2296: 826
2297:
2298: IV,134. - Rah.al. N:o 67.
2299: Suomennos.
2300:
2301:
2302:
2303:
2304: Bögström ym..: Määrärahan osoittamisesta kunnanlääkärin-
2305: asunnon rakentamiseksi Nauvon kuntaan.
2306:
2307:
2308: E d u s k u n n a ll e.
2309:
2310: Nauvon kunnan kunnanlääkärinasunnon mykset on järjestettävä tyydyttävällä tavalla
2311: ovat viranomaiset tuominneet kelvottomaksi tässä eristetyssä saaristoseudussa, jolla on
2312: eikä sitä voida edes korjauksia suorittamalla huonot liikenneyhteydet, N auvon kunta on
2313: kunnostaa. Ajanmukaisen lääkärinasunnon suostunut rakennuttamaan uuden lääkärin-
2314: puuttuminen on eräänä pääsyynä siihen, asunnon. Kysymyksessä olevan lääkärinasun-
2315: ettei kunnanlääkärin virkaa Nauvossa ole non kustannukset on arvioitu 10 miljoonaksi
2316: voitu sitten vuoden 1951 vakinaisesti täyttää markaksi.
2317: hakijoiden puutteessa. Nauvon kunta, jonka edellä mainitussa suh-
2318: Lääkäri- ja sairaanhoito-olot ovat nyt erit- teessa täytyy katsoa kuuluvan niihin kuntiin,
2319: täin epätyydyttävällä kannalla tässä saaris- jotka mainitaan yleisestä lääkärinhoidosta
2320: tokunnassa, lähinnä sen johdosta, että kun- annetun lain 20 §: n 4 momentissa, ei kuiten-
2321: nanlääkärin virka on niin kauan ollut täyttä- kaan kykene suoriutumaan tästä kunnalle
2322: mättä. Viranomaiset ovat monen monissa ti- taloudellisesti suuresta menosta.
2323: laisuuksissa ja neuvotteluissa kehoittaneet Tämän vuoksi ehdotetaan,
2324: kuntaa ryhtymään tarpeellisiin toimenpitei-
2325: siin puutteiden poistamiseksi. Tällöin on ensi että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2326: kädessä ollut kysymys kunnollisen lääkärin- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
2327: asunnon rakentamisen välttämättömyydestä. markan määrärahan kunnanlääkärin-
2328: Näiden ponnistusten tuloksena sekä ottaen asunnon rakentamiseksi Nauvon kun-
2329: huomioon, että lääkäri- ja sairaanhoitokysy- taan.
2330: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
2331:
2332: Sven Bögström. Arthur La.rson. Verner Korsbäck.
2333: 827
2334:
2335: IV,135. - Rah.al. N:o 68.
2336:
2337:
2338:
2339:
2340: Hakkila: Määrärahan osoittamisesta sydänkateterisaatiossa
2341: tarvittavien laitteiden hankkimista varten Helsingin yli-
2342: opiston III sisätautien klinikalle.
2343:
2344:
2345: E d u s k u n n a ll e.
2346:
2347: Näiden valtiopäivien alussa tein useiden sään valtion ja yliopiston sairaalassa ole käy-
2348: muiden eri ryhmiin kuuluvien edustajien tettävänä tällaisia välineitä, niin jää suurin
2349: kanssa toivomusaloitteen, jonka perusteluissa osa tällaisia tauteja sairastavista ilman sitä
2350: lausuttiin toivomus sydäntautien hoitoa var- apua, jonka nykyaikainen lääketiede voisi
2351: ten tarvittavien laitteiden hankkimisesta Hel- heille antaa. - Osa tämän vuoksi hakeutuu
2352: singin yliopiston III sisätautien klinikalle. Ruotsiin saamaan apua. Arvosteltaessa, onko
2353: Kun aloitetta ei ole mainitun toivomuksen mahdollista synnynnäisen sydänvian tai sy-
2354: pohjalla ehditty asianomaisessa valiokunnassa dänläppävian hoidossa soveltaa kirurgista
2355: käsitellä ja se siis on menettänyt tarkoituk- hoitoa vai ei, ja täten ehkä palauttaa sairas-
2356: sensa, niin uudistan sen nyt raha-asia-aloit- tuneen työkyky, on ns. sydänkateterisaatio,
2357: teena, koska asia on kiireellinen ja vaatii veri- ja hengitysilma-analyyseineen ja sy-
2358: pikaista korjausta. Tämä asiaintila selviää dämen sisäisine painemittauksineen tärkein
2359: toivomusaloitteen perusteluista, joissa huo- apuväline. Sen avulla on useimmiten pää-
2360: mautetaan, miten yleisiä sydänsairaudet tettävissä tarkka sydänvian laatu ja arvos-
2361: maassamme ovat. Ne ovat yleisin kuolinsyy teltavissa kirurgisen hoidon mahdollisuus.
2362: ja aiheuttavat eniten työkyyyttömyyttä. Eri- Helsingin yliopiston III sisätautien klini-
2363: laiset synnynnäiset sydänviat ja läppäviat kalla on jo tällaisten välineiden käyttöön
2364: ovat tärkeimpiä työkyvyttömyyden aiheut- yksityisessä laitoksessa kouliintunut henkilö-
2365: tajia siinä iässä, missä ihminen muuten olisi kunta ja tarpeellinen huonetila, mutta työ-
2366: parhaassa työkyvyssään. - Melkoinen osa välineet uupuvat. Senvuoksi ehdotan kun-
2367: näistä on l~adultaan sellaisia, että nykyaikai- nioittaen,
2368: nen sydänkirurgia voi näissä palauttaa ta-
2369: kaisin työkyvyn. Maassamme on jo vuosia että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2370: menestyksellä tehty erilaisia sydänleikkauk- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XIV lu-
2371: sia. Perusedellytys kuitenkin tällaiseen sy- vun 4 momentille 6 000 000 markan
2372: dänleikkaukseen on erittäin tarkka tieto, määrärahan sydänkateterisaatiossa tar-
2373: missä kohtaa ja millainen vika sydämessä vittavien laitteiden hankkimista var-
2374: on. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ilman ten Helsingin yl'iopiston III sisätau-
2375: tarpeellisia välineitä. Kun maassamme ei mis- tien klinikalle.
2376: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
2377:
2378: Väinö Hakkila.
2379: 828
2380:
2381: IV,136.- Rah.al. N:o 69.
2382:
2383:
2384:
2385:
2386: Bra.nder-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin ylei-
2387: seen sairaalaan perustettavaa silmäosastoa varten.
2388:
2389:
2390: E d u s k u n n a 11 e.
2391:
2392: Porin yleinen sairaala palvelee lähikuntien vautumaan Helsingin sairaaloihin, joissa on
2393: ja Satakunnan eri pitäjien sairashuoltoa. suuri tilanahtaus, ja lääkäreihin, joilla on
2394: Tehdaskaupungissa sattuu tapaturmia, jotka kuukausien tilausajat. Asiaan saataisiin hel-
2395: kohdistuvat hyvin usein erikoisesti silmiin. posti korjaus, joka vaikuttaisi aina Helsin-
2396: Sairaalasta puuttuu kuitenkin silmäosasto, kiä myöten, jos edellämainittu silmäosasto
2397: joka siinä välttämättä pitäisi olla, jotta se Poriin perustettaisiin.
2398: täyttäisi yleiseen valtion sairaalaan kohdis- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin,
2399: tuvat vaatimukset.
2400: Sairaalatiloja on käytetty henkilökunnan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2401: asunnoiksi, joista pienillä korjauksilla voitai- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa
2402: siin silmäosastolle tilat järjestää. Porin markkaa Porin yleiseen sairaalaan pe-
2403: ja koko Satakunnan asukkaat joutuvat tur- rustettavaa silmäosastoa varten.
2404: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
2405:
2406: Laura Brander-Wallin. Eino Raunio.
2407: Erkki Ryömä. Rafael Paasio.
2408: Arvo Sävelä. Einari Jaakkola.
2409: Elli Nurminen. Eino E. Heikura.
2410: 0. Lindblom. Irma Rosnell.
2411: 829'
2412:
2413: IV,187.- Rah.al. N:o 70.
2414:
2415:
2416:
2417:
2418: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen yleisen
2419: sairaalan toimintakustannusten peittämiseen.
2420:
2421:
2422: E d u s k u n n a II e.
2423:
2424: Hallituksen esityksessä vuoden 1957 tulo- tuen on varsin vaikeaa päästä hoitoon. Kun
2425: ja menoarvioksi on Nurmeksen yleisen sai- eduskunnalle on ennestään varsin hyvin
2426: raalan menot ehdotettu poistettavaksi ja sai- tunnettua, että kysymyksessä olevien Poh-
2427: raala lakkautettavaksi tammikuun 1 päivästä jois-Karjalan kuntien taloudellinen asema on
2428: 1957 lukien sillä perusteella, että Pohjois- erittäin heikko, tuottaisi nyt puheena olevan
2429: Karjalan keskussairaala on aloittanut toi- sairaalan ylläpitäminen kuntien varoilla niin
2430: mintansa. Tosiasiallisesti Pohjois-Karjalan suuria taloudellisia vaikeuksia, ettei se ole
2431: keskussairaala on aloittanut toimintansa jo mahdollista. Ottaen lisäksi huomioon, että
2432: vuonna 1954, joten keskussairaalan toimin- kunnat joutuvat samanaikaisesti osallistu-
2433: nan aloittaminen ei voi olla varsinainen syy maan Pohjois-Karjalan keskussairaalan sekä
2434: .Nurmeksen yleisen sairaalan lakkauttami- ylläpito- että perustamiskustannuksiin siirty-
2435: seen, vaan on se ollut sairaalalain voimaan- misvaiheesta johtuen aikaisempiin vuosiin
2436: tulo, jolloin oli tarkoituksena luovuttaa ny- verrattuna huomattavasti runsaammin, on
2437: kyinen Nurmeksen yleinen sairaala perus- sairaalan toiminnan lopettaminen valtion sai-
2438: tettavalle kuntainliitolle. Tällöin sairaala raalana kohtuutonta ennen sairaalalain voi-
2439: olisi nauttinut sairaalalain säännösten mu- maantuloa.
2440: kaisesti aluesairaalana valtionapua, joka Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2441: olisi ollut 50 % hyväksyttävien kokonais- nioittaen,
2442: kustannusten määrästä. Nyt on kuitenkin
2443: hallituksen tarkoituksena lykätä sairaalalain että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2444: voimaantuloa paikallis- ja aluesairaalain tulo- ja menoarvioon Nurmeksen ylei-
2445: osalta kahdella vuodella. Tästä on seurauk- sen sairaalan toimintakustannusten
2446: sena, että kuluvan vuoden loppuun saakka peittämiseksi 7 Pl. XV luvun 1 mo-
2447: valtion ylläpitämä Nurmeksen yleinen sai- mentille 8 492 490 markkaa, 2 mo-
2448: raala jää käytännöllisesti katsoen kokonaan mentille 2 000 000 markkaa, 3 momen-
2449: ilman valtion tukea ja siis kuntien ylläpidet- tille 1 500 000 markkaa, 4 momen-
2450: täväksi, jos toimintaa on aikomus jatkaa. tille 75 000 markkaa, 5 momentille
2451: Sairaalan toiminnan jatkuminen olisi kuiten- 1 000 000 markkaa, 6 momentille
2452: kin välttämätöntä, huomioon ottaen paikka- 200 000 markkaa, 7 momentille
2453: kunnan muutenkin kehnot sairaalaolot ja 400 000 ja 8 momentille 100 000
2454: poikkeuksellisen pitkän matkan keskussairaa- markkaa.
2455: laan, jonne suuresta pyrkijämäärästä joh-
2456: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
2457:
2458: Arvi Ikonen. R. Hallberg.
2459: Kalle Kauhanen. Heikki Soininen.
2460: S30
2461:
2462: IV,138. - Ra.h.al. N:o 71.
2463:
2464:
2465:
2466:
2467: Forsius ym. : Määränihan osoittamisesta apuhoitajien tilapäis-
2468: toimien muuttamiseksi ylimääräisiksi.
2469:
2470:
2471: E d u s k u n n a ll e.
2472:
2473: Puolustuslaitoksen sairaalamuodostelmissa toimenpide edellyttää vuoden 1957 tulo- ja
2474: ei saamiemme tietojen mukaan ole ainoata- menoarvioon otettavaksi 7 Pl:n asianomai-
2475: kaan peruspalkkaista apuhoitajan virkoo, sen momentin kohdalle 540 000 markan suu-
2476: vaikka nykytilanne osoittaa, että apuhoitajia ruisen määrärahan.
2477: edelleenkin tarvitaan. Koska kyseessä ole- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2478: vissa laitoksissa nykyään palvelee n. 40-50 nioittavasti,
2479: apuhoitajaa tilapäistoimen haltijoina, olisi
2480: tämä epäkohta kiireimmiten korjattava siten, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2481: että ainakin n. 50 % toimista tulisi vuoden tulo- ja menoarvioon 9 Pl:n kohdalle
2482: 1957 alusta muutetuksi ylimääräisiksi toi- 720 000 markan suuruisen määrära-
2483: miksi. Tätä varten tarvitaan ikälisien suo- han puolustusvoimissa palvelevien
2484: rittamiseksi vuoden 1957 tulo- ja menoarvio- apuhoitajien tilapäistoimien muutta-
2485: esitykseen 9 Pl: n asianomaiselle momentille miseksi ylimääräisiksi sekä 540 000
2486: 720 000 markan lisämääräraha. markan suuruisen määrärahan 7 Pl:n
2487: Läänin- ja yleisissä sairaaloissa toimii kohdalle läänin- ja yleisissä sairaa-
2488: myöskin huomattava määrä apuhoitajia tila- loissa palvelevien apuhoitajien tila-
2489: päistoimen haltijoina. Tämänkin epäkohdan päistoimien muuttamis.eksi ylimääräi-
2490: korjaamiseksi olisi vuosittain muutettava ai- siksi.
2491: nakin 15 tilapäistointa ylimääräisiksi. Tämä
2492: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
2493:
2494: Saara Forsius. R. Hallberg.
2495: Juho Tenhiälä. Marja Lahti.
2496: Matti Mattila.
2497: 831
2498:
2499: IV,139. - Rah.al. N: o 72.
2500:
2501:
2502:
2503:
2504: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimää-
2505: räisten toimien perustamiseksi Keski-Suomen sairaanlwi-
2506: taja-terveyssisarkouluun.
2507:
2508:
2509: E d u s k u n n a 11 e.
2510:
2511: Keski-Suomen sairaanhoitaja-terveyssisar- ty. Ensi vuoden menoarvioesityksessä on esi-
2512: koulu on aloittanut toimintansa elokuun 1 tetty vastaavat toimet myös Lahden, Savon-
2513: päivänä 1954. Nyt on koulussa oppilaita linnan ja Vaasan kouluille, mutta Keski-Suo-
2514: 120 ja huhtikuussa 1957 valmistuu ensim- men koulu on edelleen jäänyt pois.
2515: mäinen ryhmä, 25 sairaanhoitajaa. Syksyllä Mainitut toimet ovat koulun toiminnalle
2516: 1957 pitäisi koulussa olla 150 peruskoulun elinehto. Tilapäisinä ne koulussa ovat olleet-
2517: oppilasta sekä erikoisjakso valmiille sairaan- kin, mutta sellaisina vaikeasti vuodesta vuo-
2518: hoitajille, viimemainittu ryhmä käsittäen n. teen hoidettavissa, koska täysin tehtäväänsä
2519: 30 sairaanhoitajaa. pätevät mieluummin hakeutuvat toimiin,
2520: Keski -Suomen sairaanhoitaja-terveyssisar- jotka eivät ole niin epämiiäräisiä jatkuvuu-
2521: koulu on vanhin ja suurin uusista sairaan- tensa suhteen kuin tilapäiset toimet ovat.
2522: hoitajakouluista. Muihin uusiin kouluihin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2523: verrattuna on nykyisin 46-100 oppilaan
2524: enemmistö. Kuitenkin vuoden 1956 menoar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2525: viossa myönnettiin vain Lappeenrannan ja tulo- ja menoarvioon 1 200 000 mar-
2526: Joensuun kaikille kouluille tarpeelliset ja kan määrärahan Keski-Suomen sai-
2527: välttämättömät ylimääräiset toimet: 1 oppi- raanhoitaja-t,erveyssisarkoulun 1 oppi-
2528: laskodin johtajatar, 1 toimistoapulainen ja laskodin johtajattaren, 1 toimistoapu-
2529: 2 sairaala-apulaista, joita ei Keski-Suomen laisen ja 2 sairaala-apulaisen ylimää-
2530: Sairaanhoitaja-terveyssisarkoululle myönnet- räisten toimien perustamista varten.
2531: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
2532:
2533: Impi Lukkarinen. Matti Koivunen.
2534: Artturi Koskinen. Arvo Ahonen.
2535: Aleksi Kiviaho.
2536:
2537:
2538:
2539:
2540: 5 E 645/56
2541: 832
2542:
2543: IV,140.- Rah.al. N:o 73.
2544:
2545:
2546:
2547:
2548: J. Wirtanen ym.: Määrämhan osoittamisesta suomenkielisten
2549: sairaanhoitokurssien järjestämiseksi Vaasan keskussairaa-
2550: lassa.
2551:
2552:
2553: E d u s k u n n a ll e.
2554:
2555: Vaasan kaksikielisessä keskussairaalassa maan sekä suomen- että ruotsinkielisiä kurs-
2556: annettavaa sairaanhoito-opetusta varten on seja. Valtiovarainvaliokunta käsitellessään
2557: vuoden 1957 tulo- ja menoarviossa osoitettu raha-asia-aloitetta n:o 73 (1955 vp.), jossa
2558: tarpeellinen määräraha. On kuitenkin peräti pyydettiin määrärahan osoittamista suomen-
2559: luonnotonta ja epävanhurskasta, että sai- kielisen sairaanhoitokurssin järjestämiseksi
2560: raala, jonka perustajina ja rahoittajina on Vaasan keskussairaalaan, hylkäsi aloitteen
2561: puhtaasti suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä sillä perusteella, että kysymys kaipaa vielä
2562: sekä kaksikielisiä kuntia, palvelisi vain ruot- valmistelua hallituksen ja asianomaisen am-
2563: sinkielisten sairaanhoitajien koulutuksessa. mattiviranomaisen taholta. Koska ruotsinkie-
2564: Talousvaliokunta käsitellessään vuoden 1955 liset kurssit oli järjestetty, olisi mielestämme
2565: valtiopäivillä tätä kysymystä päätyi yksi- kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin myös-
2566: mielisesti tulokseen, että Vaasan keskussai- kin suomenkielisten kurssien järjestämiseksi
2567: raalassa tulisi antaa myöskin suomenkielistä ko. keskussairaalassa.
2568: sairaanhoito-opetusta. On itsestään selvää, Yllä mainittuun viitaten ehdotamme,
2569: että tämäkin keskussairaala joutuu koulutta-
2570: maan sairaanhoitajia erikoisesti omaa hoita- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2571: jatarvettaan varten, joka tarve on suuri tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
2572: Vaasan keskussairaalassa. Näin Vaasan kau- kan määrärahan suomenkielisten sai-
2573: punginvaltuustokin on asian käsittänyt lau- 1"aanhoitokurssien järjestämiseksi V aa-
2574: suessaan toivomuksen, että Vaasaan raken- san keskussairaalassa.
2575: nettavassa sairaanhoitokoulussakin tulisi ole-
2576: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
2577:
2578: Johannes Wirtanen. Eino E. Heikura.
2579: Väinö Tikkaoja. Toivo Antila.
2580: Toivo Asvik. Mauri Seppä.
2581: 833
2582:
2583: IV,141. - Rah.al. N:o 74.
2584:
2585:
2586:
2587:
2588: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
2589: ja avustuslainaksi Kaatumatantisten Hoitoyhdistys 1< y:lle
2590: Kortejoen miestenparantolan laajennustyötä varten.
2591:
2592:
2593: E d u s k u n n a II e.
2594:
2595: Hyväksyessään vuonna 1951 lain kaatuma- hoitolaitoksia maassamme todella kehitettäi-
2596: tautisten hoitolaitosten valtionavusta edus- siin ja uudistettaisiin. Tässä mielessä oHsi
2597: kunta samalla totesi, että valtionavun epä- valtion, jonka tarkoituksena tuskin on itse
2598: varmuus ja tarkoituksenmukaisen lainsää- ryhtyä mainitunlaisia hoitolaitoksia perusta-
2599: dännön puuttuminen ovat erittäin haitalli- maan, tuettava tehokkaasti niitä, jotka tällä
2600: sesti vaikuttaneet mainittujen hoitolaitosten alalla ovat vuosikymmenien ajan omatoimi-
2601: toimintaan, jonka vuoksi näiden sairaiden sesti uurastaneet.
2602: laitoshoito on maassamme jäänyt takapajui- Vaajasalon-Kortejoen hoitolaitoksissa on
2603: selle kannalle. Tätä toteamusta on pidet- nykyään 209 potilaspaikkaa, joista 129 on
2604: tävä varsin oikeaan osuneena, sillä valtion nais- j·a 80 miespuolisia varten. Laitosraken-
2605: paremmin kuin kuntienkaan sairaaloissa ei nuksista on Kortejoen miestenparantola,
2606: tälläkään hetkellä ole yhtään ainoata hoito- jossa on 60 potilaspaikkaa, rakennettu 29
2607: paikkaa kaatumatautia sairastavia henkilöitä vuotta sitten ja on nyt perusteellisen uusi-
2608: varten. Sen jälkeen, kun Sortavalan lä- misen sekä laajentamisen tarpeessa. Kun
2609: hellä sijainnut Tapiolan hoitolaitos oli jää- tämä laitos oli vuosina 1925-1926 suunnit-
2610: nyt rajan taakse, Seinäjoella toiminut kaa- teilla, sisälsi alkuperäinen rakennusohjelma
2611: tumatautiosasto oli riittämättömän valtion- kolmen erillisen rakennuksen, nimittäin ta-
2612: avustuksen vuoksi lopetettu ja Oulussa toi- lous-, henkilökunnan 'asuin- ja varsinaisen
2613: minut kaatumatautisten poikien huoltola haitolarakennuksen rakentamisen, mutta v·a-
2614: lakkauttanut toimintansa, ovat Kaatumatau- rojen puutteessa pystyttiin tästä suunnitel-
2615: tisten Hoitoyhdistys r.y:n vuonna 1900 pe- masta toteuttamaan vain varsinaisen hoitola-
2616: rustamat ja edelleen Kuopion maalaiskunnan rakennuksen rakentaminen. Tällöin aikai-
2617: alueella ylläpitämät Vaajasalon-Kortejoen semmin suunniteltu talousrakennus korvat-
2618: parantolat ainoat maassamme nykyisin toi- tiin haitolarakennuksen kellariin tehdyllä
2619: mivat tämän alan hoitolaitokset. Kun näi- väliaikaisella keittiöllä ja henkilökunta si-
2620: denkin hoitolaitosten vuotuinen ylläpito il- joitettiin asumaan haitolarakennuksen poti-
2621: man valtion riittävää tukea on vuosikymme- laskäyttöön ajateltuihin huonetiloihin, joskin
2622: nien ajan ollut yhtämittaista taistelua ta- tällainen järjestely jo alunperin oli vain
2623: loudellisten vaikeuksien voittamiseksi, ei välttämättömän pakon sanelema hätäratkaisu.
2624: välttämättömiksi käyneiden uudistusten ja Kun lisäksi vaatimukset ovat 29 vuoden ku-
2625: parannusten aikaansaaminen edes näiden lai- 'luessa suuresti muuttuneet ja erikoisesti
2626: tosten osalta ole riittävässä määrin ollut sairaalahenkilökunnan työssä 8 tunnin työ-
2627: mahdollista. aikaan siirtyminen on suuresti lisännyt hen-
2628: Tämän vuoksi ja kun eduskunta lopulta- kilökunnan asuntojen tarvetta, on parannus-
2629: kin on kiinnittänyt huomiota siihen epäoi- ten aikaansaaminen Kortejoen parantolan
2630: keudenmukaiseen asemaan, johon kaatuma- kohdalla käynyt aivan välttämättömäksi.
2631: tautia sairastavien henkilöiden laitoshoito on Paitsi laitoksen keittiötä, joka sopimattomaan
2632: maassamme jäänyt, olisi valtiovallan myös paikkaan sijoitettuna sekä pinta-alaltaan
2633: pidettävä huolta siitä, ettei alussa mainitun mitättömän pienen~ ei vasta:a alkeellisiakaan
2634: lain hyväksyminen jäisi pelkäksi muodolli- sairaalan keittiölle asetettavia vaatimuksia,
2635: suudeksi, vaan että sen avulla tämän alan on parantolaräkennuksessa huomattava
2636: 834 IV,141. - Kortejoen miestenparantola.
2637:
2638: joukko muitakin puutteellisuuksia, jotka olisi nushallitus on hyväksynyt, tulisi noin
2639: korjattava. Niinpä potilaskunnan ruokailu- 4 350 m3 ja henkilökunnan asuinrakennus
2640: huone on niin pieni, että ainoastaan osa poti- n. 3100 ms suuruiseksi. Ensimmäisessä vai-
2641: laista sopii siellä ruokailemaan, henkilökun- heessa rakennettavaksi tuleva taloussiipi-
2642: nan ruokailuhuone puuttuu laitoksesta koko- rakennus tulisi maksamaan arviolta n. 40
2643: naan, peseytymishuoneet ja WC-tilat ovat milj. markkaa.
2644: riittämättömät ja kuivaus- sekä kylpyhuoneet Pitäen tärkeänä, että edes se ainoa hoito-
2645: samoinkuin varastotilat miltei olemattomat. laitos, joka maassamme vielä toimii kaatuma-
2646: .Askartelu- ja työhuoneita ei ole, vaikka ne tautia sairastavia henkilöitä varten, saatai-
2647: laitoksessa, jossa potilaat joutuvat viettä- siin asianmukaiseen ja tarkoitustaan vastaa-
2648: mään pitkiäkin aikoja, ovat aivan välttä- vaan kuntoon, katsomme, että edellä esitetyt
2649: mättömät. Päivystys-, hoito- ja lääkärin Esärakennus- ja korjaustyöt olisi välttämättä
2650: vastaanottohuoneet samoinkuin laboratorio toimeenpantava. Edelleen katsomme, että
2651: niinikään puuttuvat kokonaan. Kun edelli- valtion, joka ei muussakaan muodossa ole
2652: seen lisätään vielä se, että henkilökunnan tehnyt uhrauksia kaatumatautia sairastavien
2653: asunnoista on huutava puute, saattaa hyvin hyväksi, olisi tuettava rakennusyrityksen ra-
2654: ymmärtää, minkälaisissa vaikeuksissa tämä hoittamista lainmukaisen valtionavustuksen
2655: maamme ainoa miehiä varten rakennettu lisäksi parantoloita ylläpitävälle yhdistykselle
2656: kaatumatautiparantola työskentelee. myönnettävällä pitkäaikaisella korottomalla
2657: Edellä mainitut puutteellisuudet on suun- lainalla, koska yhdistys ei nykyoloissa, lä-
2658: niteltu korjattavaksi siten, että nykyisen hinnä juuri valtion takavuosina osoittaman
2659: hoitolarakennuksen yhteyteen rakennettaisiin penseän suhtautumisen vuoksi, voi rakennus-
2660: taloussiipirakennus, johon kattilahuoneen ja ohjelmaa ilman ulkopuolista tukea toteuttaa.
2661: polttopuuvaraston lisäksi tulisivat mm. lai- Kun kysymyksessä on tärkeä ja koko maal-
2662: toksen pesula, leipomo, keittiö kaikkine apu- lemme yhteinen asia - otetaanhan laitokseen
2663: tiloineen, talonmiehen asunto sekä henkilö- potilaita ympäri maatamme - ehdotamme
2664: ja potilaskunnan ruokailuhuoneet. Toisessa kunnioittaen,
2665: vaiheessa olisi rakennettava erillinen henki-
2666: lökunnan asuinrakennus, johon olisi sijoitet- että vuoden 1957 ittlo- ja menom·-
2667: tava asuinhuoneet 22-24 toimihenkilölle. vion 7 Pl. XXII lukuwn lisättäisiin
2668: Näiden uudisrakennustöiden jälkeen voidaan 20 miljoonan markan suuruinen mää-
2669: varsinainen hoitolarakennus kokonaisuudes- räraha Kortejoen miestenparantolan
2670: saan muodostaa . potilasrakennukseksi sekä laajennustyöstä aiheutuvan valtion-
2671: siinä olevat nykyisestä käytöstä vapautuvat avustuksen maksatnista varten ja
2672: keittiö- ym. tilat järjestää kuivaus-, pesey- 19 Pl. II lukuun 20 miljoonan mar-
2673: tymis- ja WC-tiloiksi sekä päivystys-, hoito- ka;n suuruinen määräraha pitkäaikai-
2674: ym. huoneiksi, jolloin suurimmat nykyisin sen korottoman avustuslainan myöntä-
2675: esiintyvät puutteellisuudet saadaan poiste- mistä varten Kaatumatautisten Hoito-
2676: tuksi ja potilaspaikkojakin voidaan lisätä pa- yhdistys r.y :lle edellä selostetun ra-
2677: rillakymmenellä paikalla. Suunniteltu uusi kennusyrityksen toteuttamista varten.
2678: taloussiipirakennus, jonka piirustukset raken-
2679: Helsingissä ·17 päivänä syyskuuta 1956.
2680:
2681: Elli Nurminen. Heikki Hykkäälä.
2682: Kalle Kauhanen. Antti J. Rantamaa.
2683: Impi Lukkarinen. Eino Raunio.
2684: Mikko Hult. 0. Lindblom.
2685: Valto Käkelä. Erkki W. Mohell.
2686: Otto Muikku. Matti Mattila.
2687: Hilja Väänänen. Eino Rytinki.
2688: Irma Hamara. J. F. Pöykkö.
2689: Lennart Heljas. Erkki Ryömä.
2690: Laura Brander-Wallin. Eeli Erkkilä.
2691: Hugo Manninen. Heikki Soininen.
2692: 835
2693:
2694: IV,142. - Rah.al. N:o 75.
2695:
2696:
2697: Muikku ym.: Määrärahan osoittam.risesta Kiljavan ja Kontio-
2698: niemen keskusparantolain yhteyteen rakennettavia työhoi-
2699: to-osastoja varten.
2700:
2701:
2702: Eduskunnalle..
2703:
2704: Kuten tunnettua tuberkuloosiin kuolleisuus KeuhkoinvaQidien Kuntouttamiskomitea eh-
2705: maassamme on viime. vuosina laskenut suh- dottaa vuonna 1953 valmistuneessa mietin-
2706: teellisen vähiin. Syynä alenemiseen on mm. nössään, että tuberkuloottisten ikuntouttami-
2707: kansamme kohonnut elintaso, taudin entistä nen olisi ehdottomasti aloitettava jo paran-
2708: varhaisempi toteaminen ja tartunnan [eviä- tola-asteella. Sitä varten on parantoloissa
2709: misen vähentyminen sekä ennenkaikkea uudet järjestettävä tehokas askartelutoiminta ja eri-
2710: tuberkuloosilää:kkeet, joilla on voimakas pa- toten kuntouttamistoiminta. Kuntouttamista
2711: rantava vaikutus alkavissa keuhkotautita- varten pitäisi jokaiseen keskusparantolaan
2712: pauksissa ja monissa sellaisissa tuberkuloosin saada pieni työhoito-osasto, jossa varsinaisen
2713: muodoissa, jotka aikaisemmin aina johtivat ja välttämättömän lääkintäihoidon jälkeen
2714: kuolemaan. Myös pitemmälle eht~neessä keuh- kuntoutettavat toipilaat voisivat totuttautua
2715: kotaudissa niillä on suotuisa vaikutus, vaiklka säännö1lisen työn aiheuttamiin rasitu:ksiin sa-
2716: taudissa. jonkin ajan kuluttua tulee. jäHeen malla, kun mainitulla osastolla lisäksi selvitel-
2717: käänne huonompaan päin ja potilas joutuu täisiin kunkin toipilaan ammattikouluttamis-
2718: uudelleen parantolaan. Tauti ei parane lo- mahdollisuudet. Kun kuitenkin toisaalta on
2719: pullisesti, vaan muuttuu kroonilliseksi, pit- selvää, että niistä yli kymmenestätuhannesta
2720: källis~ksi. Tästä johtuu kuolleisuuden !lasku. potilaasta, jotka vuosittain lähtevät paranto-
2721: Va~kka siis kuolleisuuden lasku on huomat- loistamme, voidaan vain muutamille sadoiHe
2722: tava., ei tuberkuloosiin sairastuneisuus ole antaa ammattikoulutusta, jää valtavaUe pa-
2723: lainkaan vahentynyt. 'l'ästä on seurauksena rantolapotilaiden enemmistölle mahdollisuus
2724: tuberkuloottisten määrän huomattava lisään- kuntoutua vain parantolan piirissä. Tuberku-
2725: tyminen. Vuonna 1951 oli tilaston mukaan loottisten kuntouttamistoimintaa varten ovat
2726: keuhkotautisia 40 000, 1952 45 700, 1953 siis mainitut työhoito-osastot ensiarvoisen tär-
2727: 48 400 ja 1954 49 300. Luvut todellisuudessa keitä. Kun toisaalta valtion taloudelliset ma!h-
2728: voivat olla jossa!ldn määrin suurempia. ja doJilisuudet eivät salline sitä, että näitä työ-
2729: niihin eivät sisälly muuta tuberkuloosia sai- hoito-osastoja saataisiin rakennetuksi jo lähi-
2730: rastavat, joita on yli 10 000. vuosina kaikkiin parantoloihin, olisi välttä-
2731: Mainitut luvut herättävät vakavia ajatuk- mätöntä aloittaa niiden aikaansaaminen muu-
2732: sia;. Ei voida puhua keuhkotaudin ja. sen tamissa parantoloissa heti. Näin päästäisiin
2733: vastustaruistyön loppumisesta. Päinvastoin aloittamaan edes jossakin määrin mainittu
2734: on tässä taistelussa parhaillaan hyvin vaikea kuntouttamistyö ja :sitä tietä saamaan siitä
2735: vaihe. Yhteiskuntaan tulee. yhä lisää tuber- arvokkaita kokemuksia. Edellä mainittu keuh-
2736: kuloottisia ja heistä on yhteiskunnan tuen koinvalidien kuntouttamiskomitea ehdottaa,
2737: tarpeessa todellisuudessa enemmänkin kuin että mainittuja työhoito-osastoja saataisiin
2738: tilastot osoittavat, koska tilastoista poistetaan pari vuosittain, j·a ehkäpä tämä alkuun riit-
2739: vanhemmat parantuneiksi katsotut tapaukset. täisi nimenomaan siitä syystä, että myöhem-
2740: EHei viipymättä ryhdytä näiden uusi1en tu- piin yrityksiin olisi syytä hankkia jonkun
2741: be.rkuloottisten kuntouttamiseen niin, että verran kokemuksia. Mutta alkuun pitäisi
2742: heistä mahdollisimman moni tulisi omalla päästä heti, muutoin koko tuberkuloosityö
2743: työllään toimeentuleviksi kansalaisiksi, on joutuu lamati[aan.
2744: koko yhteiskuntamme sellaisen hoito-ongel- Keuhkoinvalidien Kuntouttamissäätiö, joka
2745: man edessä, että siitä on vaikeata selviytyä on perustettu valtiovallan, kaikkien maamme
2746: kunnia;lla. kuntien, kansaneläkelaitdksen sekä tuberku-
2747: 836 IV,142. - Keskusparantola.in työhoito-osastot.
2748:
2749:
2750: loosityötä tekevien järjestöjen toimesta kes- mainituissa parantoloissa päästä jo vuoden
2751: kittämään koko maassa tapahtuvaa lkunwut- 1957 aikana. Tämä kuitenkin edellyttää sitä,
2752: tamistyötä, on suunnitellut, että tmsimmäiset että suunnitelmia varten saooaan va!ltioval-
2753: työhoito-osastot olisi! saatava Kiljavan ja lalta taloudellista tukea tuberkuloosHain edel-
2754: Kontioniemen parantoloihin. Näihin mainit- lyttämällä tavalla ja ralkennusaikana.
2755: tuihin parantoloihin. sen vuoksi, e.ttä ne ovat Edellä dievaan viitaten ehdotamme,
2756: tuberkuloottisten työllistämistä varten kaik-
2757: kein v81ikeilmmilla seuduilla ja ensin mainit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2758: tuun, kOS'ka kolko työhoito-osaswsuunnitelma tulo- ja menoarvioon 80 000 000 rnark-
2759: on sieltä lähtöisin ja se on erittäin sopiva kaa Kiljavan ja Kontioniemen keskus-
2760: kdkeilupaikaksi. Alustavat suunnitelmat ov81t parantolain yhteyteen rakennettavia
2761: siinä vaiheessa, että ra:kennustöihin voitaisilin työhoito-osastoja varten.
2762: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
2763:
2764: Otto Muikku. Kalle Kauhanen. Veikko Helle.
2765: Edvard Pesonen. R. Hallberg. Tyyne Paasivuori.
2766: Varma K. Turunen. Esa Koivusilta. Juho Karvonen.
2767: 837
2768:
2769: IV,143. - Rah.al. N:o 76.
2770:
2771:
2772:
2773:
2774: Partanen ym.: ~Määrärahan osoittamisesta mielisairaslain voi-
2775: maantulon jälkeen rakennettujen B-luokan mielisairaan-
2776: hoitolaitoksien tai niitä vastaavien kunnalliskotien mieli-
2777: sairaanhoitokotien perttstamiskustannuksiin.
2778:
2779:
2780: E d u s k u n n a 11 e.
2781:
2782: Kuluvan vuoden alussa voimaan tulleella avustuksen. Tällaisia oma-aloitteiseen toi-
2783: mielisairaslain muutoksella säädettiin kun- mintaan pohjautuvia laitoksia on mm. Kai-
2784: tien ja kuntainliittojen rakentamien ja nuun kuntien rakennuttama kuntainliitto
2785: kunnossapitämien B-luokan mielisairaanhoi- Salmijärven sairaala Kajaanin maalaiskun-
2786: tolaitosten rakentamiseen myönnettävistä nassa, Sisä-Suomen sairaala Suolahdessa ja
2787: valtionavuista. Lain muutos oli huomattava Alavuden mielisairaanhoitokoti Alavudella
2788: parannus tätä ennen vallinneeseen tilantee- sekä tiettävästi lain voimaan tullessa raken-
2789: seen, sikäli kuin on kysymyksessä lain voi- teilla olleet Teuvan, Tyrvään ja Pielisjärven
2790: maan tulon jälkeen rakennettavat mielisai- vastaavat laitokset. Myös eräät yksityiset
2791: raanhoitolaitokset. Sen SIJaan vakavaksi kunnat - mm. Sotkamon kunta - ovat ra-
2792: epäkohdaksi jäi lain muutosta säädettäessä kennuttaneet kunnalliskotien mielisairas-
2793: se, että lain soveltamispiirin ulkopuolelle osastoja ja kunnallisia mielisairaanhoitoko-
2794: jäävät kaikki ne vastaavat kuntien ja kunta- teja, jotka vastaavat mielisairaslaissa tarkoi-
2795: yhtymien rakennuttamat laitokset, jotka lain tettuja B-luokan sairaaloita.
2796: voimaantullessa olivat jo rakennetut tai ra- Kun on edellytettävä, että valtiovalta, sil-
2797: kenteilla. Tähän epäoikeudenmukaiseen loin kun se avustuksillaan tukee kunnalli-
2798: asiaintilaan onkin jo eri yhteyksissä kiinni- sissa puitteissa tapahtuvaa toimintaa, menet-
2799: tetty aiheellista huomiota, ja niinpä edus- telee tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, on
2800: kuntakin, hyväksyessään valtiovarainvalio- tällöin täysin oikeaan osunut se eduskunnan
2801: kunnan budjettimietinnön kuluvalle vuo- kannanotto, joka tarkoittaa edellä esiintuo-
2802: delle, edellytti hallituksen ryhtyvän asian dun epäkohdan korjaamista.
2803: vaatimiin toimenpiteisiin. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2804: Ne kunnat, jotka voimassa olevan mieli- nioittaen,
2805: sairaslain voimaantultua 1. 1. · 1953 heti
2806: oma-aloitteisesti ovat ryhtyneet rakentamaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2807: lain edellyttämiä mielisairaanhoitolaitoksia, tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
2808: ovat osoittaneet hyvää esimerkkiä mielisai- 75 000 000 markkaa mielisairaslain
2809: raanhoito-olojen parantamisessa. Sen vuoksi voimaantulopäivän 1. 1. 1953 jälkeen
2810: ei voi olla oikein, että nämä kunnat jäisivät rakennettujen B-luokan mielisairaan-
2811: yksin kantamaan laitosten rakentamisesta hoitolaitoksien tai niitä vastaavien
2812: koituneet raskaat taloudelliset seuraamukset, kunnalliskotien mielisairaanhoitoko-
2813: silloin kun myöhemmin rakennettavat vas- tien perustamiskustannuksiin.
2814: taavat laitokset saavat tuntuvan Valtion-
2815: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
2816:
2817: Eemil Partanen. Yrjö Sinkkonen. Hilja Väänänen.
2818: 838
2819:
2820: IV,144. - Rah.al. N: o 77.
2821:
2822:
2823:
2824:
2825: Tauriainen ym.: Korotetun ntäärämhan osoittamisesta B-luo-
2826: kan mielisairaalain rakentamiseen suoritettavaa vaUion-
2827: apua varten.
2828:
2829:
2830: E d u s k u n n a 11 e.
2831:
2832: Kuluvan vuoden alussa astui voimaan mie- sen, että tämä epäsuhde korjattaisiin. Halli-
2833: lisairaslain muutos, jonka mukaan kuntain- tus ei kuitenkaan eduskunnalle antamassaan
2834: liittojen toimesta rakennettavien B-mielisai- valtion tulo- ja menoarvioesityksessä ole ot-
2835: raalain perustamiskustannuksiin annetaan tanut kuin 75 miljoonan markan kiinteän
2836: valtion avustusta 25 % niiden rakentamis- määrärahan B-mielisairaalain rakentamisen
2837: kustannusten määrästä. Tietojemme mukaan avustamiseen eikä mitenkään ole ratkaissut
2838: lakia on tähän saakka pyritty tulkitsemaan vielä kysymystä, annetaanko sitä niille kun-
2839: siten, ettei avustusta anneta niille kunnille nille, jotka joko rakensivat tai panivat alulle
2840: ja kuntainliitoille, jotka joko rakensivat tai ko. sairaalain rakentamisen ennen lain muu-
2841: panivat alulle ko. sairaalain rakentamisen toksen voimaantuloa. Kun ko. avustus on ni-
2842: ennen lainmuutoksen voimaantuloa. Tällaisia menomaan lakimääräinen ja ehdoton käsityk-
2843: kuntainliittojen B-mielisairaaloita on raken- semme mukaan, määräraha pitäisi muuttaa
2844: nettu tai oli rakenteilla useita. Niinpä mm. arviomäärärahaksi.
2845: Kainuun, Sisä-Suomen (Suolahden), Alavu- Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
2846: den ja Teuvan kuntainliitot rakensivat B-
2847: mielisairaalan ennen lainmuutoksen voimaan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2848: tulöa ja näyttävät jäävän vaille valtion avus- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXII
2849: tusta. Ei ole oikeudenmukaista, että ne kun- luvun 7 momentille lisäyksenä
2850: nat jäävät huonompaan asemaan, jotka en- 100 000 000 markkaa avustuksiksi kun-
2851: simmäiseksi ryhtyivät toteuttamaan mielisai- nille ja kuntainliitoille vuonna 1952
2852: raslakia, kun sen sijaan ne kunnat, jotka sitä hyväksytyn ntielisairaslain voimaantu-
2853: ovat viivytelleet, nyt pääsevät paremmista lon jälkeen rakennettuja ja rakennet-
2854: eduista osallisiksi. Eduskuntakin kuluvan tavia B-mielisairaaloita varten ja
2855: vuoden valtion tulo- ja menoarvion hyväk- muuttaisi momentin arviomäärära-
2856: syessään on lausunut perusteluissa toivomuk- haksi.
2857: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
2858:
2859: Hannes Tauriainen. Toivo Friman.
2860: Matti Koivunen. Usko Seppi.
2861: Aleksi Kiviaho.
2862: 839
2863:
2864: IV,145. - Rah.al. N:o 78.
2865:
2866:
2867:
2868: Soininen ym.: JJläärämhan osoittamisesta eräiden B-luokan
2869: mielisairaanhoitolaitoksien perustamiskustannuksiin suori-
2870: tettavia avustuksia varten.
2871:
2872:
2873: E d u s k u n n a ll e.
2874:
2875: Heinäkuun 27 päivänä 1955 vahvistetulla Samalla olisi hallituksen otettava harkitta-
2876: mielisairaslain muutoksella (366/55) on sää- vaksi kysymys, eikö olisi kohtuullista myön-
2877: detty, että ns. B-luokan mielisairaanhoito- tää perustamiskustannuksiin annettavaa val-
2878: laitoksille annetaan 25 % valtionapua niiden tionapua myös niille B-luokan mielisairaan-
2879: perustamiskustannuksiin. Kun puheeoo. oleva hoitolaitoksille, jotka ovat valmistuneet en-
2880: lainsäännös tuli voimaan vasta vuoden 1956 nen lainmuutoksen voimaantuloa, siitä huo-
2881: alusta lukien, jäivät ilman valtionavustusta limatta, että näillä laitoksilla ei ole välittö-
2882: ne B-mielisairaalat, jotka oli rakennettu jo mästi lakiin perustuvaa oikeutta tähän avus-
2883: ennen tätä ajankohtaa tai jotka silloin oli- tukseen." ·
2884: vat rakenteilla. Tämä on tietenkin täysin Puheena olevasta asiasta tekivät sittem-
2885: epäoikeudenmukaista niitä kuntia kohtaan, min edustaja Kaasalainen ym. eduskuntaky-
2886: jotka ensimmäisinä olivat omatoimisesti ryh- selyn, johon antamassaan vastauksessa sisä-
2887: tyneet rakentamaan mielisairaslain edellyttä- asiainministeri katsoi, että kysymyksessä
2888: miä B-sairaaloita helpottaakseen siten vai- oleva määräraha on luonteeltaan varsinai-
2889: keaa mielisairaspaikkatilannetta. Tällaisia seen menoarvioon kuuluva ja voi näin ollen
2890: laitoksia ovat mm. Sisä-Suomen sairaala Suo- tulla käsiteltäväksi hallituksessa vasta tule-
2891: lahdella, Alavuden mielisairaanhoitokoti Ala- van vuoden menoarviota laadittaessa. Todet-
2892: vudella Ja Kuntainliitto Salmijärven sai- takoon kuitenkin, ettei hallituksen esityk-
2893: raala Kajaanin maalaiskunnassa sekä Teu- sessä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioksi ole
2894: van, Tyrvään ja Pielisjärven B-mielisairaa- tällaista määrärahaa. Asian laadun huo-
2895: lat. Lisäksi kuuluu tähän ryhmään eräitä mioon ottaen on tätä pidettävä vakavana
2896: sellaisia kunnalliskotien mielisairasosastoja puutteena.
2897: ja kunnallisia mielisairaanhoitokoteja, jotka Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
2898: vastaavat mielisairaslaissa tarkoitettuja B- dotamme,
2899: luokan sairaaloita.
2900: Kysymyksessä oleva epäkohta on herättä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2901: nyt huolestumista niissä kunnissa, joiden B- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
2902: mielisairaalat ovat jääneet ilman tätä niille uudelle momentille mielisairaslain voi-
2903: varsin tärkeää valtionavustusta. Sen kor- maantulopäivän 1. 1. 1953 jälkeen ra-
2904: jaamiseksi on eduskunnassa tehty aikaisem- kennettttjen B-mielisairaanhoitolaitok-
2905: min useitakin raha-asia-aloitteita. Vuoden sien tai niitä vastaavien kunnallisko-
2906: 1956 tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä ti.,en mielisairasosastojen ja kunnallis-
2907: on valtiovarainvaliokunta lausunut asiasta ten mielisairaanhoitokotien perusta-
2908: seuraavaa: ,Valiokunnan mielestä on asian- miskustannuksiin myönnettäviä avus-
2909: mukaista ja välttämätöntä, että tämän lain tuksia varten 200 miljoonan markan
2910: tarkoitus mahdollisimman pian toteutetaan. suuruisen määrärahan.
2911: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
2912:
2913: Heikki Soininen. Lennart Heljas.
2914: J. F. Pöykkö. R. Hallberg.
2915: Arvi Ikonen. M. 0. Lahtela.
2916: 6 E 645/56
2917: 840
2918:
2919: IV,146. - Rah.al. N:o 79.
2920:
2921:
2922:
2923:
2924: Rankila ym.: Jllää1·ärahan osoittamisesta korkojen maksami-
2925: seksi kuntien· etukäteen rahoittamille valtion osuuksille
2926: mielisairaanhoitolaitosten perustamiskustannuksiin.
2927:
2928:
2929: E d u s k u n n a 11 e.
2930:
2931: Mielisairaslain (187 /52) 43 §: n mukaan, A-luokan mielisairaanhoitolaitoksien vuoden
2932: sellaisena kuin se on osittain muutettuna 27 1955 loppuun mennessä hyväksyttyjen ja val-
2933: päivänä heinäkuuta 1955 annetussa laissa mistuneiden rakennustöiden ja perushankin-
2934: (366/55), on säädetty, että valtionapu A-luo- tojen vielä maksamatta olevat valtion osuudet
2935: kan mielisairaanhoitolaitoksen ja huoltotoi- nousivat vuoden 1956 menoarviota laadit-
2936: miston sekä B-luokan mielisairaanhoitolaitok- taessa 1 520 000 000 markkaan, josta valtion-
2937: sen perustamiskustannuksiin maksetaan sit- apua on suoritettava 760 000 000 markkaa.
2938: ten kun sisäasiainministeriö, lääkintöhalli- Ottaen lisäksi huomioon edellä mainitun
2939: tuksen esityksestä, on hyväksynyt perusta- ajankohdan jälkeen erääntyneet ja myös
2940: mistyöt otettavaksi valtionapua koskevaan huoltotoimistojen ja B-luokan mielisairaan-
2941: yleiseen suunnitelmaan, ja yleensä siinä jär- hoitolaitoksien valtionavut, nousevat valtion-
2942: jestyksessä kuin rakennustyöt edistyvät. osuudet puheena oleville laitoksille yhteensä
2943: Edelleen viime kesäkuun 29 päivänä noin yhteen miljardiin markkaan, josta korko
2944: vahvistetulla mielisairaslain muutoksella edellämainitun lain mukaan on 40 000 000
2945: ( 433/56) on säädetty, että milloin A-luokan markkaa.
2946: mielisairaanhoitolaitoksen ja huoltotoimis- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
2947: ton sekä B-luokan mielisairaanhoitolaitoksen dotamme,
2948: perustamiskustannuksiin annettava valtion-
2949: apu hyväksytään maksettavaksi myöhemmin, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2950: kuin rakennustyöt toteutetaan, suorittaa val- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
2951: tio kuntien etukäteen rahoittamasta valtion uudelle momentille 40 miljoonan mar-
2952: osuudesta perustamiskustannuksiin -korkoa kan suuruisen määrärahan korkojen
2953: neljä sadalta vuodessa siltä ajalta, jona sa- maksamiseksi kuntien etukäteen ra-
2954: nottu osuus on suorittamatta. hoittamalle valtion osuudelle laitosten
2955: Hallituksen laatimasta valtion tulo- ja me- perusta.miskustannuksiin mielisairas-
2956: noarvioesityksestä vuodelle 1957 ilmenee, että la'in muutoksen (433/56) mukaisesti.
2957: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
2958:
2959: Väinö Rankila. Eeli Erkkilä. Eino Rytinki.
2960: 841
2961:
2962: IV,147. - Rah.al. N: o 80.
2963:
2964:
2965:
2966:
2967: Karjalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuntainliitto
2968: Salmijärven Kajaanin maalaiskunnassa olevan B-mieli-
2969: sairaalan rakennusavustukseksi.
2970:
2971:
2972: E d u s k u n n a 11 e.
2973:
2974: Mielisairaiden hoitotilanne on Kainuun 800 000 mk varaamaansa hoitopaikkaa koh-
2975: kuntien alueella ollut erittäin vaikea. Tä- den. Lisäksi on kuntainliitto saanut työlli-
2976: män ikävän asiaintilan korjaamiseksi ovat syyslainaa valtiolta 25 milj. markkaa. Kun
2977: kunnat perustaneet Kuntainliitto Salmijärvi- sairaala kalustoineen on tullut maksamaan
2978: nimisen yhtymän. Siitä johtuen ja yhteis- 233 333 545 markkaa, on kuntainliitto ollut
2979: tuumin lääkintöhallituksen ja sosiaaliministe- jo rakennusvaiheessa ja on yhä edelleen var-
2980: riön kanssa sekä niiden ohjeiden ja määräys- sin suurissa vaikeuksissa. Kuntien osuutta
2981: ten mukaisesti kyseinen kuntainliitto on ra- hoitopaikkaa kohti ei voida enää lisätä. Joka-
2982: kentanut Kajaanin maalaiskunnan Kulunta- vuotisesta työttömyydestä kärsivien, tunne-
2983: lahden kylään B-mielisairaalan. Varsinaiset tusti köyhien kuntien omistaman laitoksen
2984: sairaalan rakennustyöt alkoivat syyskuussa pitäisi kaiken kohtuuden mukaan päästä
2985: vuonna 1954 ja saatiin valmiiksi maalis- osalliseksi siinä suhteessa kuin on säädetty
2986: kuussa 1956. Ensimmäiset potilaat voitiin 27 päivänä heinäkuuta 1955 mielisairaslain
2987: ottaa vastaan hoidettaviksi huhtikuun alussa muuttamisesta annetussa laissa B-luokan
2988: tänä vuonna. Sairaalaan on hyväksytty 166 mielisairaanhoitolaitoksen perustamiskustan-
2989: hoitopaikkaa. Vähävarainen Kainuu on nuksiin annettavasta valtionavusta. Valtion
2990: maassamme ensimmäisiä maakuntia, joissa osuus olisi edellä mainitun lain mukaan
2991: mielisairaiden hoitotilanne B-sairaalan 58 333 386 markkaa. Tämä avustus olisi vält-
2992: avulla on saanut ratkaisevan käänteen pa- tämätön ja kiireellinen, jotta Kuntainliitto
2993: rempaan päin. Salmijärvi voisi selvitä rakennuslaskuistaan.
2994: Kyseisen sairaalan rakennusten ja kalus- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2995: ton rahoittaminen rakennusvaiheessa on
2996: tuottanut lmntainliitolle ja siihen kuuluville että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
2997: vähävaraisille jäsenkunnille suuria vaikeuk- tulo- ja menoarvioon 58 333 386 mar-
2998: sia ja vaatinut varsin huomattavia taloudel- kan määrärahan Kttntainliitto Salmi-
2999: lisia uhrauksia. Jotta työ on saatu yleensä järven B-mielisairaalan rakennusavus-
3000: valmiiksi, on jäsenkuntien ollut suoritettava tukseksi Kajaanin maalaiskunnassa.
3001: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
3002:
3003: Eetu Karjalainen. H. Tauriainen.
3004: J. Mustonen. 0. Muikku.
3005: T. E. Nordström.
3006: 842
3007:
3008: IV,148. - Rah.al. N:o 81.
3009:
3010:
3011:
3012:
3013: Tuuli ym.: Määt·ärahan osoittamisesta valtionavuksi sairaala-
3014: lain edellyttämien alue- ja paikallissairaalain toiminta-
3015: kustannuksiin.
3016:
3017:
3018: Eduskunnalle.
3019:
3020: Vuoden 1957 alussa voimaantulevan sai· sairaalain kustannukset vuonna 1955 olivat
3021: raalalain 22 § : n mukaan saa aluesairaala, yhteensä n. 3 180 000 000 markkaa. Kun sai-
3022: jossa on osastot ainakin kahta yleisen sairaan- raalalain mukainen valtionapu aluesairaa-
3023: hoidon lääketieteellistä erikoisalaa varten ja loille on 40 % niiden kustannuksista, tarvi-
3024: jonka palveluksessa on ainakin kaksi erikois- taan aluesairaalain valtionapua varten
3025: lääkäriä, valtionapua toimintaansa neljäkym- 175 000 000 markan suuruinen arviomäärä-
3026: mentä sadalta hyväksyttävien kustannusten raha ja lainmukaisen valtionavun muille
3027: määrästä. Sanotun lain 24 § : n mukaan kunnallissairaaloille ollessa 25-40 % tarvi-
3028: muun kunnallisen sairaalan kuin edellä mai- taan tarkoitukseen n. 950 000 000 markan
3029: nitun aluesairaalan toimintaan annetaan val- suuruinen arviomääräraha eli valtionapua
3030: tionapua kuntien tai kunnan taloudellisesta alue- ja paikallissairaaloiden toimintakustan-
3031: kantokyvystä riippuen kahdestakymmenestä- nuksiin yhteensä 1125 000 000 markkaa.
3032: viidestä neljä.änkymmeneen sadalta hyväksyt- Edellä esitettyyn viiltaten kunnioittaen esi-
3033: tävien kustannusten määrästä. Tällaisina lain tämme,
3034: ta1•koittamina aluesairaaloina, ellei niitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3035: voida hyviVksyä lkeskussairaaloilksi, on ainakin tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXII
3036: pidettävä Pohjois-Kymen, 'Tammisaaren, Loi- luvun kohdalle 1125 000 000 markan
3037: maan, Salon, Rauman, Porvoon, Pietarsaa- suuruisen arviomäärärahan valtion-
3038: ren ja Valkeakosken sairaaloita. Näiden toi- avuksi sairaalalain edellyttämien alue-
3039: mintakustannukset vuonna 1955 olivat n. ja paikallissairaalain toimintakustan-
3040: 433 000 000 markkaa. Muiden kunnallisten nuksiin.
3041: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 19'56.
3042:
3043: Erkki Tuuli. Johannes Wirtanen.
3044: 843
3045:
3046: IV,149. - Rah.al. N: o 82.
3047:
3048:
3049:
3050:
3051: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion osuuden suo-
3052: rittamiseksi Nurmeksen yleisen sairaalan toimintakustan-
3053: nuksiin.
3054:
3055:
3056: Eduskunnalle..
3057:
3058: Hallitus antaessaan vuoden 1957 tulo- ja Rautavaaran kunta . . . . . . . . . . . . 1 384
3059: menoarvioesityksen esittää 7 Pl. XV luvussa Pielisjärven kunta . . . . . . . . . . . . . 989
3060: mm. Nurmeksen yleisen sairaalwn lakkautta- Juuan kunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 449
3061: mista sillä perusteella, että Nurmes ympäris- Muut kunnat . . . . . . . . . . . . . . . . . . ·515
3062: töineen kuuluu Pohjois-Karjalan keskussai- Yht. 12 649
3063: raalapiiriin, jonka ikeskussairaala jo on aloit-
3064: tanut toimintansa.
3065: Pohjois-Karjalan keskussairaala on toimin- ~ur~eksen sairaala, jonka korkeimpana
3066: nassa, mutta, Joensuussa sijaitsevana se ei voi h01topa1kkalukuna voidaan pitää 40 sairas-
3067: tyydyttää Nurmeksen seudun sairaanhoidolli- sijaa, on yleensä joka vuosi toiminut täysin
3068: sia tarpeita. Matka Nurmeksesta Joensuuhun kuormitettuna.. Nurmeksen seudun eräiltä
3069: on n. 150 km. On ilman muuta selvää että kunnilta tosin puuttuu jonkin verran laki-
3070: jos Nurmeksen seudun sairaalahoito ol~i yk- sääteisiä sairaaQapaikkoja. E.dellä selostetuista
3071: sistään Pohjois-Karjalan keskussairaalan va- syistä ilruiten'kin johtuu, että vaikka kunnilla
3072: rassa, olisi tilanne akuuttisissa tapauksissa olisikin keskussairaalaosuudet täysimääräi-
3073: lie.vimmin sanoen toivoton. On nimittäin otet- sesti merkityt, paikkakunnan sairaanhoidolli-
3074: tava huomioon, että Nurmeksen ympäristön set olosuhteet eivät vielä sillä ole tyydytetyt.
3075: laajoilla metsäalueilla runsaat työtapaturmat Kun hallitus esittää sairaalalain voimaan-
3076: lisäävät normaalia hoit 0paikkatarvetta, ja tulon !lykkäämistä kahdella vuodella, jolloin
3077: metsätyötapaturmien luonteesta johtuu, että kunnat eivät tulisi lakisääteisi'ä valtionapuja
3078: avunannon on oltava. nopea. Sitä pai•tsi on saamaan, on kohtuutonta, että Nurmeksen
3079: syytä ottaa huomioon, että metsätyömaiden seutu yleisen sairaalan la:kkauttamisen joh-
3080: työntekijät ovat suurelta osalta muurulla asu- dosta joutuisi sairaanhoidollisesti kestämättö-
3081: via. Heidän joukossaan on jopa Etelä- ja mään tilanteeseen. Olisi senvuoksi mitä toi-
3082: Länsi-Suomessa asuvia, jotka hakkuukauden vottavinta, että eduskunta palauttaisi tulo-
3083: ajaksi saapuvat osaksi siirtotyömaiksi julis- ja menoarvioon Nurmeksen yleisen sairaalan
3084: tetuille työmaille ansion hakuun. määrära;hat. Eltle.iJ näin voida tehdä, on tk:un-
3085: Edellä selostetusta seuraa, että Nurmeksen tainliitolle varattava riittävän suuri avus-
3086: seutu ei voi tulla toimeen ilman omaa sai- tusmääräraha sairaalan ylläpitoon.
3087: raalaa, ja seudun hoitopaikkatarve on nor- Edellä selostettuun viitaten kunnioittaen
3088: maalia suurempi. Vuonna 1954, jollloin Poh- ehdotamme,
3089: jois-Karjalan ikeskussairaala jo oli toimin-
3090: nassa, NunneJksen yleisessä sairaalassa hoidet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3091: tiin ympäristökuntia seuraavasti: tulo- ja menoarvion 7 Pl. XXIII luvun
3092: 4 mOntentille lisäyksenä Nurmeksen
3093: Kotipaikka Hoitopäiviä yleisen sairaalan 20 miljoonaksi mar-
3094: Nurmeksen kunta . . . . . . . . . . . . . . 6 ·585 kaksi arvioitavien toimintakustannus-
3095: Nurmelksen kauppala . . . . . . . . . . 811 ten suorittamiseen valtion osuutena
3096: Valtimon kunta . . . . . . . . . . . . . . . . 1 736 16 000 000 markkaa.
3097: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta. 1956.
3098:
3099: Arvi Ikonen. Eino Rytinki. R. Hallberg.
3100: 844
3101:
3102: IV,150. - Rah.al. N:o 83.
3103:
3104:
3105:
3106:
3107: Henriksson ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
3108: seksi Suomen Punaisen Ristin sairaalan laajentamista
3109: va.1·ten.
3110:
3111:
3112: E d u s k u n n a ll e.
3113:
3114: Eduskunta otti vuoden 1954 menoarvioon taisiin alhaisenkin arvion mukaan ·ainakin
3115: raha-asia-aloitteen perusteella Suomen Pu- 180 eli 1 hoitopaikka noin 25 000 asukasta
3116: naisen Ristin sairaalan laajentamista varten kohden, mikä vastaa Ruotsissa arvioitua tar-
3117: 50 miljoonan markan määrärahan ja edel- vetta, kun taasen Tanskassa on laskettu
3118: lytti silloin, että valtio myöntää mainittuun tarve olevan jopa 1 hoitopaikka 10 000 asu-
3119: tarkoitukseen kaikkiaan 300 miljoonaa mark- kasta kohden. Tarvettamme osoittaa mm. se,
3120: kaa. Vuoden 1956 menoarviossa eduskunta että maassamme olisi hoidettavana vuosittain
3121: myönsi niinikään raha-asia-aloitteen perus- jo pelkkiä keskushermoston kasvannaisia n.
3122: teella 30 miljoonaa markkaa samaan tarkoi- 300 kappaletta, mutta vaikka keskityttäi-
3123: tukseen. siin yksinomaan niiden hoitoon, jäisi niistä
3124: Näin saadun valtionavun ja tarkoitukseen n. kolmasosa hoitamatta, sillä yhdellä hoi-
3125: käytettävissä olevien omien varojen n. 110 topaikalla voidaan hoitaa vain 10 tapausta
3126: milj. markan turvin ja luottaen siihen, että vuodessa. Tosiasiassa jää hoidettujen keskus-
3127: valtion vuoden 1957 menoarvioon otetaan hermoston kasvannaisten lukumäärä paljon
3128: tarkoitukseen määräraha, niinkuin eduskunta pienemmäiksi syystä, että neurokirurgian
3129: ensimmäistä avustuserää myöntäessään edel- alaan kuuluu paljon muita tautitiloja, joilla
3130: lytti, on Suomen Punainen Risti pannut ra- ei ole muualla hoitomahdollisuuksia, ja
3131: kennustyöt käyntiin n. 450 miljoonaan mark- keskushermoston kasvainten hoitoa ei edes
3132: kaan nousevin urakka- ja hankintasopimuk- voida erottaa erilleen muusta neurokirurgi-
3133: sin. Lisärakennuksen lasketaan tulevan vesi- sesta hoidosta, vaan niiden on tapahduttava
3134: kattoon kuluvan ·vuoden loppuun mennessä rinnakkain samassa laitoksessa. Näin ollen
3135: ja valmistuvan vuoden 1957 aikana. Raken- jää vuosittain suuri määrä kansalaisia vaille
3136: nushankkeen toteutuminen on kuitenkin mah- mahdollisuutta saada sairauteensa neuro-
3137: dollista vain, jos edellytetystä valtionavusta kirurgista hoitoa ja tulla sen avulla jäUeen
3138: vielä puuttuva määrä, eli 220 miljoonaa työkykyiseksi yhteiskunnan jäseneksi.
3139: markkaa, myönnetään vuoden 1957 meno- Suomen Punainen Risti on työskennellyt
3140: arviossa. pari vuosikymmentä hermostokirurgian ke-
3141: Lisärakennukseen tulee 60 hermostokirur- hittämiseksi ja käyttänyt siihen runsaasti
3142: gista hoitopaikkaa ja veripalvelukeskuksen omia varojaan. Sen sairaalassa on neuro-
3143: tarvitsemat tilat. Se tulee. näin palvele- kirurginen hoito kansainvälisesti korkealle
3144: maan koko maan tarvetta ja osaltaan pois- arvostetulla tasolla. Näin ollen voi Suomen
3145: tamaan niitä epäkohtia, jotka hermostokirur- Punaisen Ristin sairaala sijoittaa laajennet-
3146: gisten tapausten hoidossa ja veripalvelutoi- tuun sairaalaansa heti riittävästi koulutettua
3147: minnassa nykyisin maassamme vallitsevat henkilökuntaa, joten sairaala tulee laajen-
3148: riittämättömien potilaspaikkojen ja huone- nettuna heti tehokkaaseen käyttöön.
3149: tilojen johdosta. Suomen Punaisen Ristin veripalvelu toi-
3150: Maassamme ei ole - eikä ole rakenteilla- mittaa maamme kaikille sairaaloille niiden
3151: kaan - muita neurokirurgisia hoitopaikkoja tarvitseman siirtoveren. Lääketieteen kehit-
3152: kuin Suomen Punaisen Ristin sairaalassa tyessä jatkuvasti tarvitaan siirtoverta yhä
3153: olevat 20 hoitopaikkaa, vaikka niitä tarvit- enemmän ja enemmän. Veripalvelun oiisi
3154: IV,l50. - Henriksson ym. 845
3155:
3156: pystyttävä seuraamaan tätä kehitystä, mutta tässä yhteydessä syytä kiinnittää huomiota
3157: veripalvelun keskustoimiston huoneistotilojen siihen, että valtion asettama syöväntorjunta-
3158: puute sen toimiessa Suomen Punaisen Ristin komitea on mietinnössään n: o 1 pitänyt syö-
3159: vanhan sairrualan kellaritiloissa ja pommisuo- vän torjunnan kannalta välttämättömänä to-
3160: jassa on muodostunut pahaksi esteeksi koko teuttaa viipymättä Suomen Punaisen Ristin
3161: toiminnalle ja sen keh'itykselle mm. siten, sairaalan laajentaminen 40: llä neurokirurgi-
3162: ettei nykyisiin tiloihin voida hankkia kaikkia sella hoitopaikalla, koska neurokirurginen
3163: tarkoituksenmukaisia ja ajan vaatimuksia toiminta kohdistuu suuressa määrin syövän
3164: vastaavia kojeita ja välineitä. torjuntaan.
3165: Kun Suomen Punaisen Ristin veripalve- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
3166: lulla on parhaat edeUytykset luomaliaan kunnioittaen,
3167: aatteellisella pohjalla ja tehokkaalla kenttä-
3168: toiminnallaan hoitaa sairaanhoidon kustan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3169: nuksia säästäen tämä tärkeä tehtävä, olisi ittl{)- ja menoarvioon 220 miljoonan
3170: sen tässä yhteydessä nopeasti saatava tarvit- markan rnäärärahan ,·akennusavustuk-
3171: semansa asianmukaiset huonetilat. sena Suomen Punctisen Ristin sairaa-
3172: Sen lisäksi, mitä edellä on esitetty, on lan laajentamiseksi.
3173: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
3174:
3175: G. Henriksson. Heikki Soininen.
3176: Kusti Eskola. Elli Nurminen.
3177: Erkki Koivisto. Lennart Heljas.
3178: Artturi Tienari. Toivo Kujala.
3179: Valto Käkelä. 0. Lindblom.
3180: Johannes Wirtanen. Erkki W. Mohell.
3181: Eino Raunio. Sven Högström.
3182: 846
3183:
3184: IV,151. - Rah.al. N: o 84.
3185:
3186:
3187:
3188:
3189: Öhman ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavuksi Oy.
3190: Nummelan Parantola - Ab. Nummela Sanatorium nimi-
3191: selle yhtiölle sen ylläpitämän parantolan kirurgisen osas-
3192: ton kustannusten alentamiseksi.
3193:
3194:
3195: E d u s k u n n a 11 e.
3196:
3197: Erikoissairaaloissa vallitsevan paikkapulan villa parantoloilla ei ole verihuolto- ym. seik-
3198: johdosta on ollut erittäin vaikeata saada kojen vuoksi mahdollisuuksia lähimmässä tu-
3199: keuhkotuberkuloosin hoidossa tarpeellisia levaisuudessa itse hoitaa keuhkonpoistoleik-
3200: keuhkonpoistoleikkauksia (resektioita) suori- kauksiaan. Mutta myös muualla on tilanne
3201: tetuiksi. suunniteltua uutta rintakirurgista sairaalaa
3202: Oy. Nummelan Parantola - Ab. Nummela odotettaessa muodostunut hyvin vaikeaksi.
3203: Sanatorium, joka vuodesta 1903 lähtien on Koska siirtyminen keuhkon poistoleikkauk-
3204: Nurmijärven pitäjässä ylläpitänyt paranto- siin tuntuvasti on lisännyt Nummelan paran-
3205: laa, Nummelan parantolaa, yleishyödyllisenä tolan menoja nimenomaan kirurgisella osas-
3206: yhtiönä taloudellisia etuja tavoittelematta, on tolla, on valtionapu leikkausten mahdollista-
3207: keväällä 1955 ottanut keuhkonpoistoleikkauk- miseksi kohtuullisin kustannuksin tarpeen.
3208: set ohjelmaansa. Näitä leikkauksia on suori- Sellaisen avustuksen puolesta on myös esitet-
3209: tettu jo huomattava määrä, ja lasketaan voi- tävä, että kirurginen toiminta parantolassa
3210: tavan vielä lisätä ne käsittämään n. 120 leik- ei ole vaatinut pääomasijoituksia valtion ta-
3211: kausta vuodessa. Parantola on nyttemmin holta ja että valtionapu on vaatimaton ver-
3212: ryhtynyt yhteistoimintaan Pohjois-Karjalan, rattuna niihin huomattavan suuriin kustan-
3213: Lapin, Vaasan ja Raaseporin tuberkuloosi- nuksiin, joita keskeisen rintakirurgisen sai-
3214: piirien kuntainliittojen sekä Porvoon kau- raalan perustaminen vaatii, joten se on kat-
3215: pungin ja maalaiskunnan, Askolan ym. kun- sottava taloudelliselta kannalta edulliseksi
3216: tien yhteenliittymän kanssa, jotka piirit ja osara tkaisuksi.
3217: kunnat, edustaen yhteensä n. 1 600 paranto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3218: loitten hoitopaikkaa eli lähes % maan kai-
3219: kista parantolahoitopaikoista, ovat merkin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3220: neet paikkoja sen kirurgisella osastolla. Yh- tulo- ja menoarvioon uutena moment-
3221: teistoimintaa on lääkintöhallitus tukenut ja tina 7 Pl. XXIII lukuun 5 000 000
3222: tässä yhteydessä ehdottanut 5 000 000 mar- markan suuruisen määrärahan valtion-
3223: kan valtionavun myöntämistä parantolan ki- avukSi Oy. Nummelan Parantola -
3224: rurgisen osaston kustannusten alentamiseksi. Ab. Nummela Sanatorium nimiselle
3225: Määräraha on kuitenkin poistettu esityksestä yhtiölle sen ylläpitämän parantolan
3226: ensi vuoden tulo- ja menoarvioksi. kirurgisen osaston kustannusten alen-
3227: Varsinkaan pohjoisessa ja idässä Sijaitse- tamiseksi.
3228: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
3229:
3230: C. A. Öhman. Hugo Manninen.
3231: Grels Teir. Irma Torvi.
3232: R. Hallberg. Antti Kinnunen.
3233: Heikki Soininen. Urho Saariaho.
3234: Erkki W. Mohell. Viljami Kalliokoski.
3235: Erkki Leikola. Urho Kähönen.
3236: 847
3237:
3238: IV,152.- Rah.al. N:o 85.
3239:
3240:
3241:
3242:
3243: Kulovaara ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
3244: avuksi Suomen Syöpäyhdistyksen Turun Radiumkodille.
3245:
3246:
3247: E d u s k u n n a 11 e.
3248:
3249: Suomen Syöpäyhdistyksen toimesta perus- mattavasti, on laskettu, että vuoden 1956
3250: tettiin v. 1952 Turkuun Turun radiumkoti- alusta lähtien Turun radiumkodin ylläpito
3251: niminen syöpäpotilaiden apusairaala, joka aiheuttaa Suomen Syöpäyhdistykselle noin
3252: siitä pitäen on toiminnallaan ollut omansa 1.5 milj. markan suuruisen tappion.
3253: suuresti lisäämään Turun lääninsairaalassa Koska Turun radiumkoti on perustettu ko-
3254: sädehoitoa saavien potilaiden hoitomahdolli- konaan vapaaehtoisin lahjoituksin saaduilla
3255: suuksia. Vuodesta 1953 lähtien on valtion varoilla poistamaan valtion ja kuntain sai-
3256: tulo- ja menoarviossa ollut tälle sairaalalle raaloiden potilaspaikkojen puutetta eikä voida
3257: osoitettuna 2 000 000 mk:n suuruinen val- pitää tarkoituksenmukaisena, että järjestölle,
3258: tionapu. joka näin suuressa määrin käyttää varoja
3259: Kuluvan vuoden alusta on Turun radium- valtion sairaalatoiminnan auttamiseen, aiheu-
3260: koti toiminut uudessa tarkoitusta varten tuu tästä jatkuvasti huomattavaa taloudel-
3261: viime vuonna hankitussa huoneistossa, johon lista tappiota, ehdotetaan kunnioittavasti,
3262: on voitu aikaisemman 20: n sairassijan ase-
3263: mesta sijoittaa 25 vuodetta. Pelkästään tämä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3264: seikka on aiheuttanut sairaalan ylläpidon tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII lu-
3265: tuottaman tappion lisääntymisen 25 % : lla. vun 4 momentille lisäystä 500 000
3266: Kun yleinen kustannustason nousu on kohot- markkaa Suomen Syöpäyhdistykselle
3267: tanut sairaaloiden ylläpitokuluja, varsinkin Turun Radiumkotia varten ehdotetun
3268: palkkoja, vuodesta 1953 lähtien varsin huo- valtionavun korottamiseksi.
3269: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
3270:
3271: Urho Kulovaara. Niilo Honkala.
3272: Rafael Paasio. Aino Malkamäki.
3273:
3274:
3275:
3276:
3277: 7 E 645/56
3278: 848
3279:
3280: IV,153. - Rah.al. N: o 86.
3281:
3282:
3283:
3284:
3285: Rytinki ym.: Määrärahan osoittarwisesta avustukseksi Pudas-
3286: järven kunnan toisen kunnanlääkärin virka-asunnon ja
3287: vastaanottohuoneiston rakentamista varten.
3288:
3289:
3290: E d u s k u n n a ll e.
3291:
3292: Hallitus esityksessään valtion tulo- ja me- dollisuutta saada työttömyysvaroistakaan tar-
3293: noarvioksi vuodelle 1957 ehdottaa valtion- koitusta varten varoja, olisi ensi vuoden
3294: avustusta ainoastaan yhdelle kunnalle, kun- tulo- ja menoarvioon varattava määräraha,
3295: nanlääkärin virka-asunnon ja vastaanotto- että tämä huutava epäkohta saataisiin kor-
3296: huoneiston rakentamiseen, vaikka tällä ker- jatuksi.
3297: taa mm. Pudasjärven kunnan kunnanlääkä- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
3298: rin virka-asunnon ja vastaanottohuoneiston ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 89 perusteluihin
3299: rakentaminen on odottanut useamman vuo- vuoden 1955 valtiopäiviltä ehdotamme kun-
3300: den ratkaisuaan. Rakennuksesta on laadittu nioittaen,
3301: suunnitelma ja piirustukset, jotka ·lääkintö-
3302: hallitus ja lääkäriliitto ovat hyväksyneet. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3303: Kunnan puolesta on tehty valtioneuvostolle tulo- ja menoarvioon 7 000 000 mar-
3304: avustusanomus, jota lääkintöhallitus ja sisä- kan suuruisen määrärahan avustuk-
3305: asiainministeriö ovat puoltaneet, mutta tä- seksi Pudasjärven kunnan toisen kun-
3306: hän asti ei ole vielä tarkoitusta varten va- nanlääkärin virka-asunnon ja vastaan-
3307: rattu määrärahaa. Kun kunnalla ei ole mah- ottohuoneiston rakentamista varten.
3308: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
3309:
3310: Eino Rytinki. Niilo Ryhtä.
3311: Eeli Erkkilä. Eemil Partanen.
3312: Eino Uusitalo. Antti J. Rantamaa.
3313: Toivo Antila. Yrjö Hautala.
3314: J. F. Pöykkö. Aaro Kauppi.
3315: Eino E. Heikura. Erkki Ryömä.
3316: M. 0. Lahtela.
3317: 849
3318:
3319: IV,154. - Rah.al. N:o 87.
3320:
3321:
3322:
3323:
3324: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen
3325: kunnansairaalan henMlökunnan asuinrakennuksen rakenta-
3326: mista varten.
3327:
3328:
3329: Eduskunnalle.
3330:
3331: Aikaisemmin valtion ylläpitämät aluesai- Kunta on tehnyt suunnitelman henkilö-
3332: raalat siirtyivät kunnansairaaloiksi. Kuiten- kunnan asuinrakennuksen rakentamisesta.
3333: kin valtion piti ylläpitää ne viiden vuoden Tämän rakennuksen kustannusarvio välttä-
3334: aikana ja tehdä niihin peruskorjaukset sekä mättömine kalustoineen nousee n. 15 milj.
3335: lisärakennukset, jos sellaisia välttämättä tar- markkaan. Piirustukset ja rakennussuunni-
3336: vittaisiin. Nämä sairaalat sijaitsevat pää- telma ovat lääkintöhallituksessa ja lääkintö-
3337: asiassa syrjäisillä seuduilla, taloudellisissa viranomaiset ovat katsoneet ko. asuinraken-
3338: vaikeuksissa olevissa kunnissa. nuksen välttämättömäksi. Hallitus ei kuiten-
3339: Samanlainen aluesairaala oli myöskin Suo- kaan ole vuoden 1957 valtion tulo- ja meno-
3340: mussalmen kunnassa. Sairaala on puutteelli- arvioon ottanut määrärahaa mainitun raken-
3341: nen ennen kaikkea sen vuoksi, ettei ole hen- nuksen rakentamista varten. Tämän vuoksi
3342: kilökunnalle tarpeellisia asuntoja. Henkilö- ehdotamme kunnioittaen,
3343: kuntaa on täytynyt majoittaa mm. entiseen
3344: vapaan huollon parakkimaiseen rakennuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3345: seen, jossa asuminen on erittäin epäterveel- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
3346: listä. Tämän vuoksi henkilökunnan saantikin kan määrärahan henkilökunnan asuin-
3347: on ollut vaikea, kun ei ole ollut tarjota pa- rakennuksen rakentamista varten Suo-
3348: rempia asuntoja. mussalmen kunnansairaalaan.
3349: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
3350:
3351: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
3352: 850
3353:
3354: IV,155. - Rah.al. N:o 88.
3355:
3356:
3357:
3358:
3359: Rytinld ym. : Määrärahan osoittamisesta kunnansairaalaksi
3360: muutetun Taivalkosken entisen_ aluesairaalan peruskorjaus-
3361: ja laajennustifitä varten.
3362:
3363:
3364: E d u s k u n n a 11 e.
3365:
3366: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja teellinen, olihan sairaalaan täytynyt sijoittaa
3367: menoarvioksi vuodelle 1957 esitetään kun- potilaita käytäville ja kylpyhuoneeseen,
3368: nansairaaloiksi muutetuissa aluesairaaloissa vaikka silloin ei suurinta tungosta ollutkaan.
3369: suoritettaviin erinäisiin pienehköihin kor- Valiokunta totesi, että sairaalan laajentami-
3370: jauksiin ainoastaan 5 000 000 markkaa. Käsi- nen ja kunnostaminen on kiireellisesti suori-
3371: tellessään kuluvan vuoden tulo- ja meno- tettava. Samalla se totesi, että tarkoitusta
3372: arviota eduskunta lausui mietinnön peruste- varten on valtion myönnettävä korjaus- ja
3373: luissa yksimielisesti hallitukselle toivomuk- laajennustöitä varten tarvittava määräraha,
3374: sen, että vuoden 1957 valtion tulo- ja meno- koska tämä kaukainen, pieni ja köyhä kunta
3375: arvioon sisällytettäisiin määräraha Taival- ei muuten kykene töitä suorittamaan. Sairaa-
3376: kosken kunnansairaalan korjaus- ja laajen- lan korjaus- ja laajennustöistä on suunni-
3377: nustöitä varten. Tätä määrärahaa ei halli- telma ja kustannusarvio, jonka lääkintähal-
3378: tuksen esityksessä ole. litus j,a sisäasiainministeriö ovat hyväksy-
3379: Silloin kun aluesairaalat muutettiin kun- neet ja joka päättyy n. 38 000 000 mark-
3380: nansairaaloiksi, joutui Taivalkosken kunta kaan.
3381: ottamaan entisen aluesairaalan kunnansairaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3382: laksi erittäin huonossa kunnossa. Kunta ei nioittaen,
3383: ole omilla voimilla kyennyt suorittamaan
3384: niitä kustannuksia, joita sairaalan laajenta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3385: minen ja kunnostaminen vaatii tarpeita tulo- ja menoarvioon 38 000 000 mar-
3386: vastaavan suuruiseksi rakennettuna. Kun kan suuruisen määrärahan kunnansai-
3387: eduskunnan talousvaliokunnan jäsenet viime raalaksi muutetun Taivalkosken enti-
3388: kesänä Pohjois-Suomen retkellään poikkesi- sen aluesairaalan peruskorjaus- ja laa-
3389: vat Taivalkosken kunnansairaalassa, he sai- jennustöitä varten.
3390: vat todeta, että sairaala on ahdas ja puut-
3391: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
3392:
3393: Eino Rytinki. Marja Lahti.
3394: Eeli Erkkilä. Väinö Rankila.
3395: Eino Uusitalo. Eemil Partanen.
3396: Toivo Antila. Vappu Heinonen.
3397: J. F. Pöykkö. Anni Flinck.
3398: Eino E. Heikura. Leo Häppölä.
3399: Yrjö Hautala. Aaro Kauppi.
3400: Antti J. Rantam.aa. Erkki Ryömä.
3401: Sylvi Halinen. M. 0. Lahtela.
3402: 851
3403:
3404: IV,156. - Rah.al. N:o 89.
3405:
3406:
3407:
3408:
3409: Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken kunnan-
3410: sairaalan peruskorjaustöitä varten.
3411:
3412:
3413: Eduskunnalle.
3414:
3415: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja kunnan talousvaliokunta käydessään kesällä
3416: menoa;rvidksi vuodelle 1957 on 7 Pl: n XXIII 1956 mainittuun sairaalaan tutustumassa,
3417: luvun 4 momentin kohdalla määräraha ikun- niin olisi TaivalikoSken sairaalan laajennus-
3418: nansairaaloi!ksi muutettujen entisten aluesai- ja peruskorjaustöitä varten saatava tarpeelH-
3419: raalain kunnossapito- ja käyttökustannuksiin, nen määräraha. Taivalkosken kunta lähetti
3420: . jotka kustannukset valtio a!luesairaaloiden aikanaan sairaalaa koskevan peruskorjaus- ja
3421: lakkauttamisesta maaliSkuun 9 päivänä 1951 laajennussuunnitelman lääkintöhallitukselle,
3422: annetun lain 4 § :n 2 kohdassa määrätyllä josta se edelleen toimitettiin sisäasiainminis-
3423: tavalla suorittaa. Mutta hallituksen esityk- teriöön, mutta määrärahaa näihin välttämät-
3424: sestä on jätetty pois kunnansairaaloiksi tömiin korjauksiin ja laajennustöihin ei vain
3425: muutettujen aluesairaalain tarpeelliseksi ole saatu.
3426: katsottavien laajennus- ja peruskorjaus- Taivalkosken kunnansairaalan laajennustyö
3427: töiden määräraha. Useana aikaisempana vuo- käsittää 4100 ms ja kustannusarvio on
3428: tena saatiin valtion tulo- ja menoarviossa 38 000 000 markkaa. Kuluvan vuoden maalis-
3429: määrära!ha ko. tarkoitukseen, ja tämän val- kuun 16 päivänä jätettiin hallituksen asian-
3430: tion tuen avulla saatiinkin useita sairaaloita omaisen jäsenen vastattavaksi kysely, jossa
3431: kunnostetuksi. Eduskunnan valtiovarainva- tiedusteltiin hallituksen toimenpiteitä Tairval-
3432: liokunta käsitellessään vuoden 1956 tulo- ja kosken kunnansairaalan korjausmäärärahasta
3433: menoarviota joutui erään raha-aloitteen ja tähän kyselyyn sisäasiainministeri Vilho
3434: nojalla tutustumaan kunnansairaaloiksi muu- Väyrynen antoi 12 pä1vänä huhtikuuta 1956
3435: tettujen a:luesairaalain laajennus- ja perus- vastauksen, jossa hän ~ausui mm.: ,Mitä Tai-
3436: korjausmäärärahaan, jolloin valiokunnassa valkoSken aluesairaalan korjaus- ja laajennus-
3437: yksimielisesti tunnustettiin mainittujen mää- työhön tulee, ei! se ole luonteeltaan sellainen,
3438: rärahojen tarpe.ellisuus ja valtiovarainvalio- että sitä varten voitaisiin myöntää varoja
3439: kunta totesikin eduskunnalle antamassaan lisämenoarviossa, vaan on se varsinaiseen me-
3440: mietinnössä seuraavaa: ,Valiokunta on to- noarvioon kuuluva asia. Sisäasiainministeriö
3441: dennut, että menoarvioesitykseen ei enää si- tulee tekemään esityksen, että ensi vuonna
3442: sälly määrärahaa kunnansairaaloiksi muutet- varsinaiseen menoarvioon otetaa.Il! tarkoituk-
3443: tujen aluesairaalain peruskorjauksia varten. seen tarvittava määräraha". Tästä huoli-
3444: Kun valiokunnasta, lkuitenkirn tuntuu kohtuul- matta ei mainittua määrärahaa ole otettu hal-
3445: liselta, että valtion apua tässä;kin muodossa Etuksen esitykseen.
3446: edelleen voitaisiin myöntää, valiokunta lau- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3447: suu odottavansa, että hallitus ottaa asian
3448: uudelleen harkittavakseen". Tä;hän valtiova- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3449: rainvaliokunnan mietintöönsä liittämään lau- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII lu-
3450: sumaan myös eduskunta yhtyi yksimielisesti. vun uooelle momenWle 38 000 000
3451: Kun Oulun läänin Taivalkosken kunnan markan määrärahan Taivalkosken kun-
3452: sairaalaolot ovat tällä hetkellä aivan äärim- .nansairaalan peruskorjaustöitä varten.
3453: mäisen vaikeat, jonka. tilanteen totesi edus-
3454: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
3455:
3456: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
3457: 852
3458:
3459: IV,157. - Rah.a.l. N:o 90.
3460:
3461:
3462:
3463:
3464: Pöykkö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lapin
3465: lastensairaalan toimintaa varten.
3466:
3467:
3468: E d u s k u n n a 11 e.
3469:
3470: Valtion kuluvan vuoden menoarviossa 7 Pl. luku on keskimäärin ollut 100 potilasta päi-
3471: XXIV: 4 kohdalla on Lapin Lastensairaalan vässä. Sairaalasta on 21 Lapin läänin kuntaa
3472: kuntainliitolle sairaalan toimintaa varten va- merkinnyt paikkoja siten, että Rovaniemen
3473: rattu 26 280 000 markkaa. Tämän summan keskussairaalapiiriin kuuluvat ovat merkin-
3474: määrittelyssä on käytetty perusteena 40 sai- neet 65 paikkaa ja Kemin keskussairaala-
3475: raansijan korvaamista 1 800 markan hoito- piiriin kuuluvat 27 paikkaa. Lapin Lasten-
3476: päiväkustannusten mukaan. Lapin Lasten- sairaala toimii siten keskussairaaloiden las-
3477: sairaalan hoitopäiväkustannukset yhtä sai- tenosastoja vastaavana lastentautien erikois-
3478: raansijaa kohti olivat v. 1953 1 797: - , sairaalana Lapin läänissä. Näin ollen olisi
3479: v. 1954 1813:- ja v. 1955 1914: -. Kus- kohtuullista, että valtionapu laskettaisiin
3480: tannustaso on siis jatkuvasti noussut, mutta 50 %: n mukaan kokonaiskustannuksista, ku-
3481: valtionapu on edelleenkin laskettu 1 800 mar- ten sairaalalaki keskussairaaloista edellyttää.
3482: kan mukaan. Kuluvana vuonna on palkka- Täten tulisi valtionapu laskettavaksi 46:n
3483: tasoa jouduttu kahdesti nostamaan yleisen sairaansijan mukaan, mikä tekisi lisäystä
3484: palkkojen nousun mukaisesti, ja siten on hoi- 6 sairaansijaa kohti 2 600 markan mukaan
3485: topäiväkustannus ollut v: n 1956 1 vuosi- 5 694 000 markkaa.
3486: puoliskon aikana 2 234: - ja tulee olemaan Lapin lastensairaalan toiminnalle on vält-
3487: jälkimmäisen vuosipuoliskon aikana 2 610: -. tämätöntä, että valtion vuoden 1957 talous-
3488: Edellisestä selviää, että v:n 1957 aikana arvioon varataan 26 280 000 markan lisäksi
3489: tulee hoitopäiväkustannus olemaan vähintään 17 374 000 markkaa.
3490: 2 610: -. Valtionapu olisi välttämättä ko- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
3491: rotettava muuttuneiden kustannusten mukai- nioittaen,
3492: seksi. Jos valtionapu lasketaan 2 600 markan
3493: mukaan hoitopäivää kohti, niin 40 sairaan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3494: sijan osalta se tulisi olemaan 37 960 000 tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII lu-
3495: markkaa, joten lisäystä tarvitaan 11 680 000 vun 4 momentin kohdalle lisäystä
3496: markkaa. 17 374 000 markkaa Lapin lastensai-
3497: Lapin Lastensairaala toimii virallisesti 92- raalan toimintaa varten.
3498: paikkaisena, vaikka hoidettujen potilaitten
3499: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
3500:
3501: J. F. Pöykkö. Eeli Erkkilä.
3502: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
3503: Armas Leinonen.
3504: 853
3505:
3506: IV,158. - Ra.h.al. N: o 91.
3507:
3508:
3509:
3510: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavuksi Suomen
3511: Syöpäyhdistykselle syöpärekisterin ylläpitoa varten.
3512:
3513:
3514: E d u s k u n n a 11 e.
3515:
3516: Suomen Syöpäyhdistyksen aloitteesta pe- Jo valtioneuvoston v. 1952 asettama ns.
3517: rustettiin v. 1952 lääkintöha:llituksen ja ti- syöväntorjuntakomitea oli mietinnössään pi-
3518: lastollisen päätoimiston sekä sanotun yhdis- tänyt välttämättömänä syöpätautien levin-
3519: tyksen yhteinen toimikunta suunnittelemaan neisyystutkimuksen jatkuvaa suorittamista
3520: ja järjestämään syöpätautien levinneisyyden Suomessa. Komitea totesi, ·että vaikka tämä
3521: tutkimusta maassamme. Tämän toimikunnan työ on meillä aloitettu vapaaehtoista tietä
3522: johdolla on syöpätautien rekisteröintiä suori- saadun rahoituksen turvin ja vaikka sen
3523: tettu sittemmin jatkuvasti vuodesta 1953 al- suorittaminen hyvin soveltuukin kansalais-
3524: kaen. Tämä toiminta on ollut kokonaisuu- järjestöjen tehtäväksi, on kysymyksessä niin
3525: dessaan Suomen Syöpäyhdistyksen rahoitta- laajakantoinen ja merkitsevä toiminta, ettei
3526: maa ja ovat yhdistykselle siitä aiheutuneet sen jatkuvaa suorittamista voida jättää riip-
3527: nettomenot olleet yli 2.5 milj. markkaa vuo- puvaiseksi tarkoitukseen saatavien IJ.ahjoitus-
3528: dessa. • ten jatkuvuudesta, vaan että tämän työn
3529: Vain syöpätapaukset rekisteröimällä on kustantaminen on ehdottomasti valtion asia.
3530: mahdollista selvittää syöpätautitilanne koko Tällä perusteella komitea oli ehdottanut val-
3531: laajuudessaan ja saada käsitys hoitopairoko- tion vuotuiseksi avustukseksi Suomen Syöpä-
3532: jen tarpeesta maassamme. Siten saadaan yhdistykselle syöpärekisterin ylläpitoa var-
3533: tieto kaikista sairastuneista, siitä, mitkä ten 2 700 000 markkaa. Kun Suomen Syöpä-
3534: syöpämuodot ovat meillä yleisimmät ja missä yhdistys tiettävästi edelleenkin on valmis an-
3535: sairautensa vaiheessa potilaat tulevat tutki- tamaan toimistotilaa ja tarvittavaa konttori-
3536: mukseen ja saadaan hoitoon. Näiden perus- henkilökuntaa korvauksetta syöpärekisterin
3537: tavaa laatua olevien tietojen pohjalta on käyttöön, jäävät varsinaisesta tilastoinnista
3538: mahdollista suorittaa valistustyötä ja ope- aiheutuvat kulut jonkin verran komitean eh-
3539: tusta sekä järjestää syöpätautien ajanmukai- dottamaa määrää pienemmiksi.
3540: nen vastustamistyö. Sen lisäksi on syöpä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3541: rekisterin ylläpidolla erittäin suuri tieteelli- nioittavasti,
3542: nen merkitys. Se liittyy kansainväliseen ti-
3543: lastolliseen ja maantieteelliseen syöpätutki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3544: mukseen, jonka tarkoituksena on tutkia, tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII
3545: missä määrin paikallisilla tekijöillä - ku- lukuun omalle uudelle momentille
3546: ten työolosuhteilla - mahdollisesti on mer- 2 500 000 markan suuruisen määrä-
3547: kitystä syöpätautien yleisyydessä. Täten voi- rahan Suomen SyöpäyhdistykseUe val-
3548: daan merkittävällä tavalla edistää niitä py- tionavuksi syöpärekisterin yUäpitoa
3549: rintöjä, jotka tähtäävät syöpätautien aiheu- varten.
3550: tumisprobleeman ratkaisemiseen.
3551: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
3552:
3553: Grels Teir. Urho Saariaho.
3554: R. Hallberg. Väinö Tikkaoja.
3555: 0. A. Öhman. Leo Suonpää.
3556: Albin Wickm.an. Eeli Erkkilä.
3557: Johannes Wirtanen. Arvo Salminen.
3558: Erkki W. Mohell. Verner Korsbäck.
3559: Sven Bögström.
3560: 854
3561:
3562: IV,159.- Rah.al. N:o 92.
3563:
3564:
3565:
3566:
3567: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman insu-
3568: liinin ja muun tarvittavan hoidon järjestämiseksi vähä-
3569: varaisille sokeritautisille.
3570:
3571:
3572: E d u s k u n n a II e.
3573:
3574: Sokeritauti on eräs kansamme vitsauksena tuksia vähävaraisille invaliidihuollon ulko-
3575: oleva tauti, joka viime vuosina on nopeasti puolelle jääneille sairausinvaliideille pää-
3576: lisääntynyt. Lääkintöhallituksessa ei ole ti- asiassa työkalujen ja ammattiopetuksen han-
3577: lastoa siitä, paljonko näitä sairaita maas- kintaan.
3578: samme on. Ruotsissa suoritettujen tutkimus- Esityksessään ensi vuoden tulo- ja meno-
3579: ten perusteella on Sokeritautisten yhdistys arvioksi hallitus esittää momentille lisäystä
3580: arvioinut meillä olevan näitä sairaita n. sen vuoksi, että tällainen ehkäisevä avustus-
3581: 20 000. Vaikka sitä eniten ilmenee vanhene- toiminta on osoittautunut hyödylliseksi ja
3582: villa ihmisillä, on myös lapsia runsaasti tä- tarpeelliseksi. Sokeritautisten yhdistyksen an-
3583: män taudin uhreina. Sairaus on parantuma- tamien tietojen mukaan on tämän perusteella
3584: ton ja vaatii jatkuvaa insuliinihoitoa. Jos myönnetty joillekin Varattomille sokeritauti-
3585: hoito on säännöllistä, säilyttää potilas nor- sille avustusta myös lääkkeiden ostoon. Mutta
3586: maalin työkyvyn, mutta pienikin hoidon kes- näitä varoja ei käytetä ensinkään avustuk-
3587: keytys aiheuttaa shokkitilan tai muita häi- siksi niille, jotka ovat työkyvyttömiä. Niinpä
3588: riöitä. Lääkekustannukset tulevat huomatta- jäävät kaikki vanhukset ja lapset tämänkin
3589: van kalliiksi varsinkin lasten osalta, joiden mahdollisuuden ulkopuolelle. Jotkut kunnat
3590: insuliinitarve on korkeampi kuin aikuisten, ovat huoltovaroista maksaneet insuliinin
3591: jopa 15-20 viivaa. Tällainen insuliinimäärä niille varattomille, jotka ovat sitä anoneet.
3592: maksaa noin 1 500 mk kuukaudessa. Ei ole Suurimmalta osalta kuitenkin sokeritautiset
3593: harvinaista, että sairautta on useammassa sa- joutuvat täysin omin avuin huoltamaan
3594: man perheen jäsenessä. Onpa tapauksia, että itsensä.
3595: neljäkin lasta samasta varattomasta per- Koska olisi kohtuullista, että tämänlaatui-
3596: heestä on insuliinihoidon varassa eläviä. Täl- sen, jatkuvaa hoitoa vaativan sairauden hoi-
3597: laisissa tapauksissa joutuu perhe uhraamaan tokustannukset ainakin vähävaraisille mak-
3598: huomattavia summia insuliinin ostoon. Vai- settaisiin valtion varoista, ehdotamme,
3599: keissakin olosuhteissa on se asetettava me-
3600: noissa etutilalle. Myös potilaan tilan seuraa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3601: minen ja muu hoito vaativat taloudellisia tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
3602: kustannuksia. määrärahan, jotta vähävaraisille soke-
3603: Valtion tulo- ja menoarviossa on sosiaali- ritautisille voitaisiin järjestää maksu-
3604: menojen kohdalla määräraha ehkäisevän tonta insuliinia ja muuta tarvittavaa
3605: huollon avustuksiin. Siitä myönnetään avus- hoitoa.
3606: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
3607:
3608: Elli Stenberg. Matti Koivunen.
3609: Juho Rytkönen. Toivo Friman.
3610: Toivo Niiranen. Irma Torvi.
3611: 855
3612:
3613: IV,160. - Rah.al. N:o 93.
3614:
3615:
3616:
3617:
3618: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylioppilaiden
3619: terveydenhuoltotyön tukemiseen.
3620:
3621:
3622: E d u s k u n n a 11 e.
3623:
3624: Ylioppilaat ovat yli kymmenen vuotta oma- Terveydenhoito- ja sairaanhoitotyötä ei
3625: toimisesti huolehtineet terveyden- ja sairaan- voida rakentaa itsekannattavaisuuden peri-
3626: hoitotyöstään. Toiminta käsittää nykyään yli- aatteen pohjalle. Toiminnan laajentuminen
3627: oppilaiden määräaikaiset keuhkokuvaukset, ja tehostuminen asettavat ylioppilaiden ter-
3628: päivittäiset lääkärin vastaanotot, lääkärin ja veydenhuoltotyölle yhä suurempia taloudel-
3629: terveyssisaren kotikäynnit, kahdeksan lääke- lisia rasituksia. Kun tämä työ on sellaista
3630: tieteen eri alan erikoislääkärin tutkimus- ja sosiaalista toimintaa, jonka huolehtimista
3631: hoitotoimenpiteet, sairastupahoidon äkilli- voidaan pitää valtiovallalle kuuluvana tehtä-
3632: sissä sairaustapauksissa, ylioppilaiden tervey- vänä, tuntuu oikeutetulta edellyttää, että
3633: denhoidollisen valistustyön, ylioppilaiden sai- valtio osallistuisi työn tukemiseen paljon huo-
3634: raalahoitomaksujen korvaamisen sekä yli- mattavammalla panoksella kuin tähän asti.
3635: oppilaiden hammashoidon. Toimintapiiriin Tätä työtä ei voida jatkuvasti rakentaa sa-
3636: kuuluvat kaikki Helsingin, Turun ja Jyväs- tunnaisten lahjoitusten varaan ja toisaalta
3637: kylän eri korkeakouluissa opiskelevat yli- ylioppilailta kannettavia jäsenmaksuja ei
3638: oppilaat. voitane enää korottaa.
3639: Ylioppilaiden terveydenhoitotyö on pää- Ylläolevaan viitaten esitämme kunnioit-
3640: asiallisesti rahoitettu ylioppilaiden maksa- taen,
3641: mien jäsenmaksujen ja satunnaisten lahjoi-
3642: tusten turvin. Valtionapua on saatu v. 1955 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3643: ja v. 1956 3 milj. mk. Kuluvana vuonna tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII lu-
3644: maksavat opiskelevat ylioppilaat terveyden- vun 6 momentille lisäyksenä 4 500 000
3645: hoitomenoista 50%, valtionapu on 12% ja markkaa ylioppilaiden terveydenhuolto-
3646: loput 38 % on kerättävä avustuksina ja lah- työn tukemiseksi.
3647: joituksina.
3648: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
3649:
3650: Veikko Helle. Esa Koivusilta. Tyyne Paasivuori.
3651: K. F. Haapasalo. Erkki Leikola. Irma Rosnell.
3652: Bruno J. Sundman. Matti Mattila. Niilo Honkala.
3653: 0. Lindblom. Sven Högström. Varma K. Turunen.
3654: Lennart Heljas. G. Henriksson. Urho Saariaho.
3655: Saara Forsius. Harras Kyttä. Johannes Wirtanen.
3656: Urho Kulovaara. A-L. Tiekso-Isaksson. Päiviö Hetemäki.
3657:
3658:
3659:
3660:
3661: 8 E 645/56
3662: 856
3663:
3664: IV,161. - Ra.h.a.l. N:o 94.
3665:
3666:
3667:
3668:
3669: Hiltunen: Määrärahan osoittamisesta eräiden ennakontarkas-
3670: tajan Ulapäisten toimien muuttamiseksi ylimääräisiksi toi-
3671: miksi.
3672:
3673:
3674: E d u s k u n n a 11 e.
3675:
3676: Vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityksessä kin täyttää. Tämän vuoksi luetteloon pitäisi
3677: hallitus ehdottaa valtiovarainministeriön koh- lisätä 5 ennakontarkastajaa, 27 pl. a 604 800
3678: dalla joukon tilapäisiä verotusvirkailijain markkaa, joka tekee 3 024 000 markkaa, ikä-
3679: toimia muutettavaksi ylimääräisiksi toimiksi. lisiin 153 900 markkaa ja kalliinpaikanlisiin
3680: Alkuperäisen suunnitelman mukaan oli tar- 292 800 markkaa eli yhteensä 3 470 700 mark-
3681: koitus, että ennakonpidätyksen valvonnasta kaa. Sen vuoksi edellä olevaan viitaten ehdo-
3682: huolehtivista toimenhaitijoista 74 tointa tan kunnioittaen,
3683: muutetaan ylimääräisiksi toimiksi. Eduskun-
3684: nalle jätetyssä valtion tulo- ja menoarvio- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3685: esityksessä on luku kuitenkin jostain syystä tulo- ja menoarvioon 8 Pl. XII luvun
3686: alennettu 69 toimeen. Kun tietämämme mu- 1 momentille 3 470 700 markkaa 5 en-
3687: kaan ennakkoneuvotteluissa oli sovittu 74 nakontarkastajan tilapäisen toimen
3688: toimen muuttamisesta ylimääräisiksi toimiksi, muuttamiseksi ylimääräisiksi toimiksi.
3689: niin mielestämme pitäisi tämä lupaus myös-
3690: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
3691:
3692: Onni Hiltunen.
3693: 857
3694:
3695: IV,162.- Rah.al. N:o 95.
3696:
3697:
3698:
3699:
3700: Malkamäki ym. : Määrärahan osoittamisesta 336 ylimääräisen
3701: toimen perustamriseksi verohallintoon.
3702:
3703:
3704: Eduskunnalle..
3705:
3706: Välittöminä veroilla valtio kerää runsaan 10 verovalmistelijaa (19 pl)
3707: neljäsosan varsinaisista tuloistaan. Siitä thuo- 10 , (18 pl)
3708: limatta, että välittömästä verotuksesta. huo- 4 lkanslistia ( 15 pl)
3709: lehtiva virkamieskunta suorittaa valtion kan- 7 apuJaiskanslistia (13 pl)
3710: nalta !katsoen ensiarvoisen tärkeää, ehdotto- 10 konekirjoittajaa (11 pl)
3711: masti rpysyväisluontoista työtä, on heistä lä- 10 toimistoapulaista (11 pl)
3712: hes % tilapäisiä toimihenkilöitä. Verottami- 15 " (10 pl)
3713: nen ja; siihen liittyvät tehtävät ovat nykyään 91
3714: jo niin monimutkaisia, että niiden tehokas
3715: suorittaminen edellyttää melkoista tottumusta
3716: telkijäiltään. Heikoista palkkauksellisista Muualle:
3717: eduista ja •puutteellisesta sosiaalisesta tur- 1 verolautakunnan puheenjohtaja (29 pl)
3718: vasta johtuen vaihto verotustyötä suoritta- 2 verolautakunnan puheenjohtajaa (27 pl)
3719: vien jouk:oSS3! kuitenkin on suhteettoman suu- 4 " (26 pl)
3720: ri ja töitä joudutaan suorittamaan henkilö- 5 , (25 ~)
3721: kunnalla, jolla ei ole ·riittävää kokemusta nii- 1 toimistopäällikkö (28 pl)
3722: hin. Tämä asiootila; ei voi olla vaikuttamatta 2 toimistopäälliklköä (26 pl)
3723: myös verotuksen varmaan ja joustavaan toi- 1 toimistosihteeri (26 pl)
3724: mittamiseen. 2 .toimistosihteeriä ( 25 pl)
3725: Valtion välitön etu vaatii asiantilan pi- _ 2 '' (24 PD
3726: kaista !korjaamista. Hallitus onkin tämän oi- 4 " (23 pl)
3727: valtaen tulo- ja menoarvioesityksessään ehdot- 5 " (22 pl)
3728: tanut erinäisiä uusia ylimääräisiä toimia pe- 5 verovalmistelijaa (21 pl)
3729: rustettavruksi. Tämä ei kuitenkaan käsityk- 9 " (20 pl)
3730: semme mukaan korjaa tilannetta varsinkaan 12 , ( 19 rpl)
3731: alemmissa palkkausluokissa olevien osalta riit- 15 " (18 pl)
3732: tävän nopea.sti, minkä vuoksi pidämme vält- 15 " (17 pl)
3733: tämättömänä, että verohallintoon perustetaan 20 " (16 pl)
3734: a;ilkaisempien ja hallituksen ehdottamien yli- 15 bnslistia (15 pl)
3735: määräisten toimien [isäksi seuraavat 336 yli- 20 apulaiskanslistia (12 pl)
3736: määräistä tointa: 35 .toimistoapulaista (11 pl)
3737: 45 , (10 pl)
3738: Helsingin !kaupungin veropiirin verolauta- 25 ( 9 pl)
3739: lrnntaan: "
3740: 245
3741: 1 toimistopäälli!k:lkö (31 pl)
3742: 2 osastosihteeriä (28 pl)
3743: 1 tarkastaja (28 pl) Helsinlkiin 91
3744: 2 tarkastajaa (27 pl) Muualle 245
3745: 2 verosi!h.teeriä (25 pl) Yhteensä 336
3746: 4 verovalmistelijaa (25 pl)
3747: '5 , (23 pl) Järjestelystä aiheutuu muodollisesti vuosi-
3748: 8 , (21 pl) paJ.'klkioina., ikäilisinä ja kalliinpai!k:anlisinä
3749: 858 IV,162. - VerohaJHnnon ylimä.ärli.iset toimet,
3750:
3751:
3752: 162 347 000 markan lisäys, mutta kun vero- että Eduskunta ottaisi vuod.en 1957
3753: hallinnossa on laajalti maksettu ikli!lisiä:kin tulo- ja menoarvioon 8 Pl. XII ·luvun
3754: henkilökohtaisen palkkauksenlisän muodossa, 1 momentille 162 347 000 markkaa 336
3755: lisäys itse asiassa on muodollinen. ylimääräisen toimen perustamiseksi ve-
3756: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- rohallintoon.
3757: dotamme,
3758: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
3759:
3760: Aino Malkam.äki. Paavo Aitio. Urho Kulovaara.
3761: Lauri Järvi. Esa Kaitila. Viljo Virtanen.
3762: John Forsberg. Valto Käkelä. Harras Kyttä.
3763: 859
3764:
3765: IV,163.- Rah.al. N:o 96.
3766:
3767:
3768:
3769:
3770: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden kersantintoi-
3771: mien järjestelyä varten.
3772:
3773:
3774: E d u s k u n n a 11 e.
3775:
3776: Eduskunta on 23 päivänä toukokuuta 1956 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3777: lausunut toivomuksen hallitukselle, että hal- tulo- ja menoarvioon 10 626 000 mar-
3778: litus ottaisi vuoden 1957 tulo- ja menoarvio- kan määrärah,an 350 alemman palk-
3779: esitykseen määrärahan puolustuslaitoksen kausluokan (13 pl.) kersantintoimen
3780: 350 alemman palkkaluokan kersantintoimen muuttamiseksi ylemmän palkkausluo-
3781: muuttamiseksi ylemmän palkkaluokan ker- kan (15 pl.) kersantintoimeksi ja
3782: santin toimeksi ja 470 alemman palkkaluokan 6 056 000 markkaa 470 alemman palk-
3783: kersantin toimen korottamiseksi 14 palkkaus- kausluokan kersantintoimen korotta-
3784: luokkaan. Tulo- ja menoarvioesitykseen tar- miseksi 14 palkkausluokkaan.
3785: vittavaa määrärahaa ei kuitenkaan ole otettu.
3786: Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
3787: esitämme,
3788: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
3789:
3790: Erkki Tuuli. Lauri Järvi.
3791: 860
3792:
3793: IV,164. - Rah.al. N:o 97.
3794:
3795:
3796:
3797:
3798: Saariaho ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta koulutus-
3799: toiminnan tehostamista varten puolustusvoimissa.
3800:
3801:
3802: E d u s k u n n a 11 e.
3803:
3804: Puolustusvoimain tärkein rauhan ajan teh- keiden tarkoituksena on tieteellisesti tutkia
3805: tävä on koulutustyö. Sen menestyksellinen varusmiesten sopivuutta erila!a;tuisiin palve-
3806: suorittaminen ja teho, erityisesti meillä ly- lustehtäviin, tarvitaan varoJa vuosittain
3807: hyen palvelusajan vuoksi, on ratkaisevasti 500 000 mk. Pääesikunnan koulutusosas-
3808: riippuvainen käytettävissä olevista opetus- ja tossa on jo vuosikymmenen ajan ollut
3809: havaintovälineistä, kuten opetustyö yleensä- palkattuna 3-4 psykoiogisen koulutuksen
3810: kin. Koulutusvälineitä varten nykyisin puo- saanutta henkilöä näihin tehtäviin, mutta
3811: lustuslaitokse~le varattu määräraha, joka on edelleen heidän työmahdollisuutensa lepää
3812: menokohdan 9 Pl. V: 1 alajaoittelun mukaan sikäli epävarmana pohjalla, että välttämättö-
3813: 4 000 000 markkaa, kuluu pääasiallisesti en- mien varojen saanti on aivan satunnaista.
3814: tisen opetusvälineistön !kunnossapitoon ym. Kenttätyö- ym. varusmiesten koulutuksessa
3815: juokseviin menoihin. Koulutusvälineistön tarvittaisiin, jotta koulutus muodostuisi riit-
3816: nykyaikaistamiseen ei tämä määräraha riitä. tävän tehokkaaksi, 15-18 000 j3 pyöreää
3817: Puolustuslaitoksella on 135 yksinkertaista puutavaraa. Edellyttäen, että sahaus suori-
3818: kuvanheitintä ja 13 monipuolisempaa vaihto- tetaan joukoissa, hankintakustannukset nou-
3819: kuvanheitintä. Edellisiä tarvittaisiin iisää sevat 900 000 markkaan. Tarkoitukseen on
3820: 165, jotta jokaisella perusyksiköllä olisi oma osoitettu käytettäväksi ainoastaan 400 000
3821: kuvanheitin ja jälkimmäisiä tarvittaisiin ii- mk, joten lisätarve nousee 500 000 markkaan.
3822: saa 10 sotilasopetuslaitoksille jaettavaksi. Lyhyen palvelusajan ja kasvaneiden vaati-
3823: Näitä määriä on pidettävä kohtuullisena vä- musten vuoksi olisi valmistettava erityinen
3824: himmäistavoitteena. Niiden hankintakustan- oppikirja varusmiehiä • varten, jossa olisi
3825: nukset nousevat n. 6 000 000 markkaan. koottuna kaikki ne tiedot, jotka varusmiehen
3826: Rainojen ja ;Jmultokuvien jatkuva valmis- tulee hallita. Kirja olisi jaettava jokaiselle
3827: tus on välttämätöntä, jotta edes nyt jo ole- palvelukseen astuvalle varusmiehelle omaksi.
3828: massa o'levista rainaheittimistä saataisiin Kirjan valmistelu- ja painatuskustannukset
3829: mahdollisimman suuri hyöty. Vuotuinen nousevat n .. 3 500 000 markkaan vuosittain.
3830: rainojen tai kuultokuvasarjojen tarve on n. Edel'lä sanotun perusteella ehdotetaan kun-
3831: 20 kpl. ä. 35 kuvaa, joiden kustannukset nou- nioittaen,
3832: sevat n. 400 000 markkaan. Lisäksi tarvi-
3833: taan rainaheittimien varaosa- ja huolto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3834: menoihin 200 000 mk, eli kuvanheitinopetus- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. V luvun
3835: toiminnan varustamiseen yhteensä 600 000 1 momentille lisäyksenä 11100 000
3836: markkaa. markkaa koulutustoiminnan tehosta-
3837: Sotilaspsykologiseen tutkimustyöhön ja va- mista varten puolustusvoimissa.
3838: rusmiesten valintakokeita varten, joiden ko-
3839: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta !1.956.
3840:
3841: Urho Saariaho. Aukusti Pasanen. Juho Tenhiälä.
3842: Jaakko Hakala. Niilo Honkala. Leo Häppölä.
3843: 861
3844:
3845: IV,165. - Rah.al. N:o 98.
3846:
3847:
3848:
3849:
3850: Sa.a.riaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta liikunta-
3851: kasvatustoiminnan edistämiseksi puolustusvoimissa.
3852:
3853:
3854: E d u s k u n n a ll e.
3855:
3856: Puolustusvoimain liikuntakasvatuksen teh- toiminnan aikaansaamiselle. Tässä yhteydessä
3857: tävänä on sotilaskoulutuksen tehostaminen ja on myöskin otettava huomioon kasvava kan-
3858: täydentäminen sekä liikuntaharrastuksen he- sainvälinen kilpailutoiminta.
3859: rättäminen koko kansan fyysillisen kuntoi- Vuodeksi 1957 on tarkoitukseen varattu
3860: suuden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Ter- 1 900 000 markan määräraha, josta 1 000 000
3861: veen kilpailumielen synnyttäjänä ja yhteen- markkaa on käytettävä kertamenona voimis-
3862: kuuluvaisuudentunteen lujittajana liikunta- telusalin urheilukalusteiden täydentämiseen.
3863: kasvatuksella on myös tärkeä tehtävänsä luo- Jäljelle jääväliä 900 000 markan määrära-
3864: taessa edellytyksiä maanpuolustustahdon ko- halla ei pystytä täydentämään edes pahimpia
3865: hottamiseen tähtäävälle valistustoiminnalle. urheiluvälinepuutteita, kokonaistilanteen py-
3866: Liikuntakasvatus on sotilaallisen koulutuk- syessä edelleen muuttumattomana.
3867: sen olennaisena osana sisällytetty koulutus- Edellä esitetyn johdosta kunnioittaen eh-
3868: ohjelmiin. dotamme,
3869: Kuitenkin puuttuvat vielä edellytykset te-
3870: hokkaan liikuntakoulutuksen aikaansaami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3871: seksi lähinnä harjoitus- ja kilpailuvälineiden tulo. ja menoarvioon 9 Pl. V luvun
3872: puuttumisen vuoksi. Joukkojen käytössä ole- 3 momentille lisäyksenä 5 000 000
3873: vat urheiluvälineet ovat suurimmaksi osaksi markkaa liikuntakasvatustoiminnan
3874: käytössä loppuun kulutetut aiheuttaen jat- edistämiseksi puolustusvoimissa.
3875: kuvaa haittaa mm. menestyksellisen kilpailu-
3876: . Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
3877:
3878: Urho Saariaho. Aukusti Pasanen. Juho Tenhiälä.
3879: Jaakko Hakala. Niilo Honkala. Leo Häppölä.
3880: 862
3881:
3882: IV,166.- Rah.al. N:o 99.
3883:
3884:
3885:
3886:
3887: Saariaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta apura-
3888: hoiksi ulkomailla opiskelem'lle puolustuslaitoksen viran ja
3889: toimen haltijoille. ·
3890:
3891:
3892: E d u s k u n n a 11 e.
3893:
3894: Ulkomaiden armeijojen kehityksen seuraa- lisen kehityksen seuraamista ilmatorjunta-,
3895: minen, niiden menetelmien selville saaminen tykistö-, pioneeri-, viesti- ym. erikoisaselajien
3896: ja hyväksi käyttäminen oman puolustuslai- ja infrapuna-, tutka-, elektroni-, raketti-,
3897: toksemme kehittämisessä on luonnollisestikin kartografia- ym. tekniikan aloilla sekä väes-
3898: erityisen tärkeää. Tämä tapahtuu edullisim- tönsuojelun, lennonvarmennuspalvelun ja so-
3899: min toimeenpanemalla opintomatkoja ulko- tilaspsykologian aloilla.
3900: maille saamaan lisä- ja erikoiskoulutusta ja Tässä yhteydessä on syytä todeta, että
3901: -kokemusta kursseilla, sotaharjoituksissa jne. esimerkiksi vuoden 1939 tulo- ja menoar-
3902: Nykyisin tarkoitukseen menokohdalla 9 PL vioon oli osoitettu mainitulla menokohdalle
3903: V: 4 olevan määrärahan, joka on vain vastaavaan tarkoitukseen 700 000 markkaa
3904: 300 000 markkaa, puitteissa ei ole mahdol- nykyisen määrärahan ollessa, kuten edellä on
3905: lista kuin muutaman henkilön komentaminen mainittu, 300 000 markkaa.
3906: lyhyehköksi ajaksi vuosittain. Välttämätöntä Edellä sanotun perusteella ehdotetaan
3907: olisi, että vuosittain ainakin 10-15 upseeria kunnioittaen,
3908: (erikoisupseerit ml) voitaisiin komentaa vä-
3909: hintään 2 kuukauden opintomatkoille ja joi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3910: takin jopa parin vuoden ajaksi perusteellista tulo- ja menoarvioon 9 Pl. V luvun
3911: erikoiskoulutusta saamaan. Puolustuslaitok- 4 momentille 3 000 000 markan suu-
3912: sen perushankintojen päästyä jossain määrin ruisen lisäyksen käytettäväksi apura-
3913: käyntiin ovat ulkomaiset opinto- ja tutustu- hoiksi ulkomailla opiskeleville puolus-
3914: mismatkat tulleet yhä välttämättömämmiksi. tuslaitoksen viran ja toimen halti-
3915: Erityisesti tämä koskee viimeaikaisen teknil- joille.
3916: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
3917:
3918: Urho Saariaho. Aukusti Pasanen. Juho Tenhiälä.
3919: Jaakko Hakala. Niilo Honkala. Leo Häppölä.
3920: 863
3921:
3922: IV,167. - Rah.al. N:o 100.
3923:
3924:
3925:
3926:
3927: Tuuli: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustukseksi
3928: ulkomailla opiskeleville puolustuslaitokseen kuuluville hen-
3929: kilöille.
3930:
3931:
3932: E d u s k u n n a ll e.
3933:
3934: Pienellä maalla, jolla itsellään ei ole tar- sotilasalan kehityksestä on kysymys. Tämän
3935: peellisessa määrässä varoja suorittaa kokei- kehityksen seuraaminen edellyttää puolustus-
3936: luja puolustuslaitteiden, kalustojen ja eri- laitoksen henkilökunnalta tähänastista huo-
3937: laisten varusteiden samoinkuin koulutus- ja mattavasti runsaampaa opiskelua ulkomailla.
3938: harjoitusmenetelmien suhteen, on mahdolli- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
3939: suus seurata kehitystä vain tutustumalla ul- nioittaen,
3940: komailla suoritettuihin vastaaviin tutkimuk-
3941: siin ja kokeiluihin ja siellä saavutettuihin että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3942: tuloksiin. Tähän ei ulkomaalaisen kirjalli- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. V luvun
3943: suuden seuraaminen yksin riitä. Ne tiedot, 4 momentille lisäyksenä 1 000 000
3944: mitkä kirjallisuuden kautta voidaan saada, markkaa avustukseksi ulkomailla opis-
3945: ovat usein myös vanhentuneita, sillä on luon- keleville puolustuslaitokseen kuuluville
3946: nollista, ettei ainakaan uusimpia saavutuksia henkilöille.
3947: mielellään kirjallisuudessa julkaista, mikäli
3948: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
3949:
3950: Erkki Tuuli.
3951:
3952:
3953:
3954:
3955: 9 E 645/56
3956: 864
3957:
3958: IV,168. - Rah.al. N:o 101.
3959:
3960:
3961:
3962:
3963: Sundman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta polku-
3964: pyörien ja hiihtovälineiden kunnossapitoon ja uusintaan
3965: puolustusvoimissa.
3966:
3967:
3968: E d u s k u n n a 11 e.
3969:
3970: Hallituksen esityksessä eduskunnalle tulo- on n. 1 850 kpl, joten olisi tulevana vuonna
3971: ja menoarvioksi vuodelle 1957 on polku- saatava ainakin 500 polkupyörää a 15 000
3972: pyörien ja hiihtovälineiden kunnossapitoa ja mk eli yhteensä 7 500 000 mk.
3973: uusintaa varten 9 Pl. VII: 4 momentilla Ehdotettu 15 000 000 markan määräraha
3974: oleva 15 000 000 markan määräraha ehdo- riittää tuskin käytössä olevien yli-ikäisten
3975: tettu pysytettäväksi entisellään. polkupyörien ja hiihtovälineiden korjauksiin
3976: Ottaen huomioon, että vuosittain tulee hyl- ja huoltoon.
3977: jättäväksi n. 5 000 paria suksia sauvoineen Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
3978: ja siteineen, joiden hinta on n. 3 500 mk tamme,
3979: parilta, tulee vuotuinen hiihtovälineiden
3980: uusinta jo maksamaan n. 17 500 000 mk. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
3981: Sitäpaitsi suksivahvuudessa tulee v. 1957 tulo- ja menoarvioon 9 Pl. VII luvun
3982: keväällä olemaan vajausta n. 8 000 paria. 4 momentille lisäystä 25 000 000 mark-
3983: Polkupyöriä ei ole voitu sotien jälkeen ostaa kaa polkupyörien ja hiihtovälineiden
3984: ainoatakaan kappaletta ja vajaus joukoille kunnossapitoon ja 1msintaan.
3985: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
3986:
3987: Bruno J. Sundman. Veikko Helle. K. F. Haapasalo.
3988: 865
3989:
3990: IV,169. - Rah.al. N:o 102.
3991:
3992:
3993:
3994:
3995: Saariaho ym.: ~Määrärahan osoittamisesta normaalielokuva-
3996: koneitten hankkimiseksi puolustusvoimain elokuvasaleihin.
3997:
3998:
3999: Eduskunnalle..
4000:
4001: Puolustusvoimissa on varusmiesten viihdy- Kun filmien vudkrat, koneistojen hoito sekä
4002: tystoimintaa varten 24 normaalikoneella va- hoitohenkilokunnan palkkiot vievät suuren
4003: rustettua eldkuvasalia.. Salien koneistot, jotka osan tästä tulosta, ei uusia koneistoja ole kol-
4004: kolmea lukuunottamatta ovat sotien ailmna mea lukuunottamatta voitu sotien jälkeen
4005: hankittuja, ovat suurelta osalta loppuunkulu- hankkia.
4006: neita ja vain Valtion Filmiteknillisen lauta- Paikalleen asetettuna elokuvakone malksaa
4007: kunnan pitkämielisyydestä johtuu, että niillä n. 800 000 markkaa.
4008: on voitu näytännöt hoitaa. Tällä 'hetkellä on Viihdytystarkoituksessa järjestettyä elo-
4009: Utön ja RUSSRJrön linna!kkeiden sekä Utissa kuvatoimintaa on kuitenkin pidettävä nyky-
4010: sijaitsevan 3. Lennoston elokuvatoiminta kes- hetken elämänmenoon kuuluvana.
4011: keytyneenä, koska <loppuun kuluneita koneita Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
4012: ei kannata korjata. dotamme,
4013: Elokuvakoneiden puutetta lisää uusien 1m-
4014: sarmien yhteyteen ra:kennetut elokuvasalit, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4015: joihin ei rakennusvaiheen aikana ole han- ~ulo- ja menoarvioon 9 Pl. XII luvun
4016: kittu koneistoja, niinkuin olisi suotavaa. 3 momentille 10 000 000 markan suu-
4017: Elokuvatoimintaa varten eiJ menoarviossa ruisen määrärahan käytettäväksi nor-
4018: ole osoitettu varoja, vaan se on yHäpidetty maalielokuvakoneitten hankkimiseksi
4019: varusmiehiltä perityillä pääsylipputuloillr.. puolustusvoimain elokuvasaleihin.
4020: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
4021:
4022: Urho Saariaho. Aukusti Pasanen.
4023: Jaakko Hakala. Helge Miettunen.
4024: Leo Häppölä.
4025: 866
4026:
4027: IV,170.- Rah.al. N:o 103.
4028:
4029:
4030:
4031:
4032: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen aloi-
4033: tepalkkioita varten.
4034:
4035:
4036: E d u s k u n n a ll e.
4037:
4038: Aloitetoiminta kuuluu nykyisin olennai- riippuvainen siitä, että käyttökelpoiseksi to-
4039: sena osana niihin toimenpiteisiin, joiden tar- detusta ja tunnustetusta aloitteesta makse-
4040: koituksena on kehittää työmenetelmiä, pa- taan sopiva palkkio. Koska aloitetoiminnalla
4041: rantaa työskentely-olosuhteita ja alentaa työ- voidaan monin tavoin kehittää puolustuslai-
4042: kustannuksia. Levittyään aluksi nopeasti tosta ja nimenomaan niiden ryhmien taholta,
4043: liike- ja teollisuuspiireihin aloitetoiminta on joille se virkatehtävien perusteella ei luon-
4044: nyttemmin katsottu tarpeelliseksi ja välttä- nostaan kuulu, on toiminnan jatkamisen
4045: mättömäksi myös valtion hallinnassa ja toi- kannalta välttämätöntä, että siihen nyt vuo-
4046: minnassa. den 1957 tulo- ja menoarviossa varattaisiin
4047: Puolustuslaitoksessa saatiin järjestetty oma määrärahansa.
4048: aloitetoiminta käyntiin vuoden 1955 syksyllä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4049: Toiminta muodostui alusta pitäen vilkkaaksi; nioittaen,
4050: tähän mennessä on jo vastaanotettu toista
4051: sataa aloitetta. Niiden laadullinen keskitaso että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4052: on korkea ja monet ovat erittäin ansiokkaita tulo- ja menoarvioon 9 Pl. XII luvun
4053: tuottaen käytäntöön otettuina joko taloudel- 4 momentin kohdalle lisäyksenä puo-
4054: lista säästöä, koulutus- ja työtehon lisäystä lustuslaitoksen aloitepalkkioita varten
4055: -taikka muuten edistäen maanpuolustusta. 500 000 markan suuruisen määrä-
4056: Aloitetoiminnan menestyminen on huolel- rahan.
4057: listen järjestelyjen lisäksi suuressa määrin
4058: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
4059:
4060: Veikko Helle. Sulo Hostila.
4061: Eino Raunio. K. F. Haapasalo.
4062: Bruno J. Sundman.
4063: 867
4064:
4065: IV,171.- Rah.al. N:o 104.
4066:
4067:
4068:
4069:
4070: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta opetusministerin
4071: sihteerin palkkaamista varten.
4072:
4073:
4074: E d u s k u n n a 11 e.
4075:
4076: Opetusministeriön toimialalla tapahtunut nisterin sihteerin tehtävät erotetaan notaa-
4077: kehitys on lisännyt virastotyötä huomatta- rin tehtävistä sitä varten palkatulle henki-
4078: vasti. Tästä huolimatta virkailijain määrä lölle. Kun sihteerin tehtävien hoito edellyt-
4079: ministeriössä on pysytetty entisellään. On tää vieraiden kielten hallintaa, olisi tämä
4080: selvää, että tämä johtaa asioiden virasto- seikka myös palkkauksessa huomioitava.
4081: käsittelyn viivästymiseen, jota seikkaa on pi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
4082: dettävä huomattavana epäkohtana. nioittaen,
4083: Opetusministeriössä on opetusministerin
4084: sihteerin tehtäviä hoitanut yksi notaareista että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4085: tehtäviensä ohella. Tällainen järjestely työ- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. I luvun
4086: määrän lisääntyessä muodostuu yhä vaikeam- 1 momentille lisäyksenä 573180 mark-
4087: maksi. kaa 24 palkkausluokkaan kuuluvan
4088: Tarkoituksenmukaisena on pidettävä ope- opetusministerin sihteerin palkkaa-
4089: tusministeriön suunnittelua, että opetusmi- mista varten.
4090: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
4091:
4092: Kerttu Saalasti. Sylvi Halinen.
4093: Hilja Väänänen. Marja Lahti.
4094: Elli Nurminen. Martta Salmela-Järvinen.
4095: Atte Pakkanen. Harras Kyttä.
4096: 868
4097:
4098: IV,172. - Rah.al. N:o 105.
4099:
4100:
4101:
4102:
4103: A. Salminen ym.: K01·otetun määrärahan osoittamisesta Suo-
4104: men llferirnieslähetysseuran toiminnan tukemiseksi.
4105:
4106: E d u s k u n n a ll e.
4107:
4108: Suomen Merimieslähetysseuralla on tällä merimiestemme hyväksi on osoittautunut tär-
4109: hetkellä merimieslähetysasemia 8: ssa ulko- keäksi, kuten elokuvaprojektoreita, televisio-
4110: maan satamassa (Antverpen, Brisbane, Bue- vastaanottimia, radioita levysoittimineen sekä
4111: nos Aires, Gdansk, Hull, Kööpenhamina, jatkuvasti uusinta kirjallisuutta, äänilevyjä
4112: Lontoo ja Rotterdam) sekä ylläpitää luku- ja filmejä. Seura lähettää myös kaikkien
4113: salitoimintaa 10: ssä kotimaan satamassa. puolueitten sanomalehtiä 40 suomalaiselle ja
4114: Suomalainen laivaliikenne on eräisiin Eu- skandinaaviselle asemalle eri puolille maa-
4115: roopan satamiin viime vuosien aikana jatku- palloa sekä kuluvan vuoden alusta lentopos-
4116: vasti lisääntynyt. Tämän johdosta on Suo- titse kaksi pääkaupungin päivälehteä omille
4117: men lähetystöjen, konsulinvirastojen, skandi- Euroopassa oleville asemilleen. Tällä het-
4118: naavisten merimieslähetysasemien ja meri- kellä näitten sanoma- ja aikakauslehtien lu-
4119: mieskotien sekä ennenkaikkea suomalaisten kumäärä on yhteensä 264 vuosikertaa.
4120: merimiesten taholta ·esitetty toivomuksia me- Suomen Merimieslähetysseuran nauttima
4121: rimieslähetystyön laajentamiseksi. Näitten valtionapu on rahanarvon alenemisen joh-
4122: toivomusten perusteella seura työn tarpeelli- dosta varsin vähäinen. Jo useina vuosina en-
4123: suutta tutkittuaan perusti v. 1955 aseman nen sotia se oli 450 000 mk vuodessa, mikä
4124: Rotterdamiin ja lähettää kuluvan vuoden lo- esim. v. 1939 oli n. 18% seuran varsinai-
4125: kakuussa vakinaisen työntekijän Hampuriin. sista tuloista 2 537 597 mk. Vuonna 1956
4126: Rotterdamin aseman toimintakulut lisäsivät valtionapu on 1616 000 mk, mikä on vajaa
4127: seuran menoja n. 1600 000 markalla vuo- 4 % tämänhetkisistä melkein kokonaan va-
4128: dessa ja Hampurissa alkava työ tulee lisää- paaehtoisen toiminnan kautta saaduista tu-
4129: mään kuluja vähintään 800 000 markalla loista. (V. 1955 varsinaiset tulot 38 715 781
4130: vuodessa. mk). Koska seura toimittaa monipuo-
4131: Seura on myös viime vuosien aikana tun- lista henkistä ja sosiaalista huoltoa meren-
4132: tuvalla tavalla tehostanut palveluaan meri- kulkijaimme hyväksi, olisi valtion tuettava
4133: miestemme hyväksi mm. rakentamalla toimi- tätä työtä paljon suuremmassa määrin kuin
4134: taloihin uusia kerhohuoneita ja hankkimalla se tällä hetkellä tekee.
4135: niihin viihtyisiä kalustoja. Viime vuonna Sen nojalla mitä edellä on sanottu ehdo-
4136: käytettiin tässä tarkoituksessa Antverpenin tamme kunnioittaen,
4137: aseman toimitalon kunnostamiseen 1 200 000
4138: mk ja suunnilleen sama määrä tarvitaan tänä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4139: vuonna aseman ulkohuonerakennukseen, jo- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. II luvun
4140: hon tulee mm. sauna merimiehiä varten. 10 momentille lisäystä 2 000 000 mark-
4141: Seura on myös viime vuosien aikana alka- kaa Suomen Merimieslähetysseuran
4142: nut säännöllisesti hankkia asemille sellaista toiminnan tukemiseksi.
4143: välineistöä, mikä nykyaikaisessa toiminnassa
4144: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
4145:
4146: Arvo Salminen. Nestori Kaasalainen.
4147: Antti J. Rantamaa. 0. Lindblom.
4148: Albin Wickman. Erkki W. Mohell.
4149: Atte Pakkanen. Felix Seppälä.
4150: Lennart Heljas. Lauri Järvi.
4151: Grels Teir.
4152: 869
4153:
4154: IV,173. - Rah.al. N:o 106.
4155:
4156:
4157:
4158:
4159: H. Miettunen: Määrärahan osoittamisesta neljän apulaisen-
4160: viran perustamiseksi Helsingin yliopistoon humanististen
4161: tieteitten kandidaattitutkintoa varten.
4162:
4163:
4164: B d u s k u n n a ll e.
4165:
4166: Helsingin yliopistossa otettiin syysluku- yksi aineen dosenteista ylimääräisenä, vuo-
4167: kauden 1955 alussa käytäntöön uudet kan- deksi kerrallaan määrättynä assistenttina,
4168: didaattitutkinnot, jotta keskikoulunopetta- jonka palkkio on maksettu opettajapalkkio-
4169: jien valmistusta voitaisiin lisätä ja joudut- varoista.
4170: taa. Tätä varten perustettiin kymmenen Kasvatus- ja opetusopin opettajavoimat ra-
4171: apulaisen virkaa, joita varten määrärahat joittuvat myös yhteen varsinaiseen professo-
4172: myönnettiin vuoden 1956 tulo- ja menoar- riin (jonka työtä vain jossain määrin hel-
4173: viossa. Tämä luku oli kumminkin aivan riit- pottaa ruotsinkielinen professori), yhteen
4174: tämätön, sillä siihen eivät sisältyneet lain- dosenttiin ja yhteen yl. pl. assistenttiin. Opis-
4175: kaan eräiden kaikkein suurimpia oppilas- kelijoiden lukumäärää kuvaavat seuraavat
4176: määriä käsittävien aineiden opettajavoimat, tiedot: lisensiaattiseminaarin osanottaja-
4177: vaan ulkopuolelle jäivät estetiikan ja ny- määrä on 18; tekeillä olevia laudatur-tut-
4178: kyiskansain kirjallisuuden, kasvatus- ja ope- kielmia on yli 100, ja laudatur-seminaari-
4179: tusopin, kotimaisen kirjallisuuden sekä psy- harjoituksia toimeenpannaan 3 ryhmässä;
4180: kologian apulaisen virat. cum laude approbatur-harjoituksia suorite-
4181: Syy, jonka vuoksi hallitus ei näitä yli- taan 5 ryhmässä; peruskurssien luennoilla
4182: opiston ehdottamia virkoja perustanut, oli on jatkuvasti 150-200 osanottajaa, joka
4183: yksinkertainen. Nämä aineet eivät hallituk- osoittaa, että opiskelijoiden lukumäärä tulee
4184: sen käsityksen mukaan ole keskikoulunopetta- jatkuvasti olemaan korkea; lukuvuonna 1954
4185: jien valmistuksen kannalta välttämättömiä. -55 suoritettiin suomenkielisen professorin-
4186: Tämä on kumminkin täysin virheellinen viran haltijalle yhteensä 410 eriasteista tut-
4187: olettamus. Aineyhdistel~äthän ovat opiske- kintoa.
4188: lijain vapaasti valittavissa, ja jokseenkin Kotimaisen kirjallisuuden opetusta hoitaa
4189: säännöllisesti sisältyy estetiikka ja nykyis- myös varsinainen professori yksinään. Ai-
4190: kansain kirjallisuus ns. uusien kielten opis- neen proseminaarissa on tällä hetkellä yli
4191: kelijain aineyhdistelmään, kasvatus- ja ope- 100 osanottajaa ja seminaarissa n. 60, luen-
4192: tusoppi kuuluu suorastaan kelpoisuusvaati- tojen kuulijoita on n. 300.
4193: muksiin, kotimainen kirjallisuus on pakolli- Psykologian opiskelijoiden määrä myös
4194: nen suomenkielen vanherumiksi lehtoreiksi on pysynyt jatkuvasti niin suurena, että
4195: aikoville, ja psykologia on erittäin suosittu riittävän tehokkaan opetuksen järjestäminen
4196: mitä erilaisimmissa aineyhdistelmissä. tuottaa erittäin suuria vaikeuksia. Yksin
4197: Estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden peruskurssia aloittaneiden määrä syksyllä
4198: opiskelijoita on Helsingin yliopistossa n. 900. 1955 oli 180.
4199: Proseminaariharjoituksia on viime lukukau- Myös tutkintojen lukumäärä on kasvanut
4200: sina johtanut aineen professori sekä neljä niin suureksi, että niiden hoitaminen nykyi-
4201: dosenttia. Osanottajamäärä on ollut pyörein sin opettajavoimin tuottaa erittäin suuria
4202: luvuin 400. Siihen voidaan lisätä laudatur- vaikeuksia. Niinpä lukuvuonna 1954 suoritet-
4203: seminaarin osanottajat, n. 60-70 henkeä. tiin tutkintoja 174 ja v. 1955 176.
4204: Aineessa on ainoastaan yksi vakinainen Nämä seikat osoittavat kiistattomasti sen,
4205: opettaja, varsinainen professori. Hänen tila- että nykyisissä olosuhteissa opiskelijat yllä-
4206: päisenä apunaan on viime vuosina toiminut mainituissa aineissa saavat aivan riittämät-
4207: 870 IV,173. - Helsingin Yliopiston a.pula.isenvira.t.
4208:
4209:
4210: tömästi ohjausta opintoihinsa ja että he jou- hinsa käyttämä aika suurenee. Tämän
4211: tuvat pitkiäkin aikoja odottamaan vuoroaan vuoksi olisi aivan välttämätöntä saada ku-
4212: päästäkseen tutkintovaatimuksissa pakolli- hunkin yllämainittuun aineeseen apulaisen
4213: siksi määrättyihin harjoituksiin, joita ei virat.
4214: opettajien puutteessa voida panna toimeen Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
4215: kylliksi suuressa laajuudessa. taen,
4216: Uusi humanististen tieteitten kandidaatti-
4217: tutkinto on jo nyt lisännyt opiskelijamää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4218: riä kaikissa yllämainituissa aineissa, ja on tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
4219: odotettavissa yhä suurempaa lisäystä. Ainei- markan määrärahan neljän uuden, hu-
4220: den vakinaiset professorit eivät parhaalla manististen tieteitten kandidaattitut-
4221: tahdollakaan ennätä hoitaa kaikkia niitä kinnon perustamisen vuoksi välttämät-
4222: velvollisuuksia, mitä tästä aiheutuu, ilman tömäksi tulleen apulaisenviran perus-
4223: että heidän oma tehtävänsä siitä suuresti tamiseksi. Helsingin yliopistoon.
4224: kärsii ja ilman että opiskelijain opintoi-
4225: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
4226:
4227: Helge Miettunen.
4228: 871
4229:
4230: IV,174. - Rah.al. N:o 107.
4231:
4232:
4233:
4234:
4235: Honkala ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
4236: voimistelulaitoksen virkojen ja toimien uudelleen järjeste-
4237: lyä varten.
4238:
4239:
4240: E d u s k u n n a il e.
4241:
4242: Helsingin yliopiston voimistelulaitos huo- 6 158 620 markan lisäyksen. Kun otetaan
4243: lehtii maan korkeimmasta liikuntakasvatus- huomioon tällä välin tapahtuneet ja mah-
4244: opetuksesta. Se joutuu suorittamaan tehtä- dolliset tulevat palkankorotukset, voinee me-
4245: vään.<;ä v. 1927 annetun asetuksen edellyttä- nojen lisäys nousta n. 7 000 000 markkaan.
4246: missä puitteissa. Liikuntakasvatuksen alalla Suomen kansainvälinen maine urheilu-
4247: viime vuosina tapahtuneen kehityksen vuoksi maana on korkea. Ulkomailla tunnetaan
4248: ei mainittu asetus enää vastaa tarkoitustaan. suurta mielenkiintoa maamme liikuntakasva-
4249: Nimenomaan olisi nykyiset virat ja toimet tusta kohtaan yleensä ja korkeinta liikunta-
4250: järjestettävä uudelleen. kasvatusopetusta kohtaan erityisesti. Monet
4251: Tilanne on nykyisin se, että viidestä pe- ulkolaiset alan opettajat ja opiskelijat tie-
4252: ruspalkkaisesta virasta vain kaksi on täytet- dustelevat mahdollisuuksia tulla opintomat-
4253: tynä, nimittäin kasvatusopillisen voimistelun kalle Suomeen ja nimenomaan yliopiston voi-
4254: ensimmäisen opettajan ja opettajattaren vi- mistelulaitokselle. Voimistelulaitos ei ole ha-
4255: rat. Asetus ei edes edellytä peruspalkkaisia lukas rohkaisemaan ulkolaisia opintomatka-
4256: virkoja esim. yleisurheilun ja palloilun ope- asioissa, sillä nykyisten olosuhteiden vertai-
4257: tusta varten. Näin ollen joutuu voimistelu- lussa se häviäisi liian paljon useimpien mai-
4258: laitos käyttämään paljon tilapäisesti palkat- den vastaaville laitoksirle.
4259: tua opettajavoimaa. .Se ei voi olla eduksi Me allekirjoittaneet pidämme tärkeänä,
4260: alan kehitykselle. että maan korkein liikuntakasvatusopetus
4261: Yliopisto on tehnyt hallitukselle esityksen, järjestettäisiin tarkoituksenmukaisesti, siten
4262: että vuoden 1957 talousarviossa otettaisiin kuin Helsingin yliopisto itse on esittänyt, ja
4263: huomioon voimistelulaitoksen virkojen ja toi- ehdotamme,
4264: mien uudelleen järjestely. Tämä esitys ei
4265: kuitenkaan ole johtanut tuloksiin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4266: Esityksen mukaan olisi entiset virat lak- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. IV luvu-n:
4267: kautettava ja tilalle perustettava neljä teo- 1 momentille (Voimistelulaitos) seitse-
4268: reettisten ja neljä käytännöllisten aineiden tnän miljoonaa (7 000 000) markkoo
4269: yliopettajan virkaa sekä seitsemän opetta- Helsingin yliopiston voimistelulaitok-
4270: jan virkaa. Tämän uudelleenjärjestelyn las- sen virkojen ja toimien uudelleenjär-
4271: kettiin aiheuttavan v. 1957 talousarvioon jestelyä varten.
4272: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
4273:
4274: Niilo Honkala. Harras Kyttä.
4275: Arvo Salminen. Saara Forsius.
4276: Sven Högström. R. Hallberg,
4277: Lauri Järvi. Veikko Helle.
4278:
4279:
4280:
4281:
4282: 10 E 645/56
4283: 872
4284:
4285: IV,175.- Rah.al. N:o 108.
4286:
4287:
4288:
4289:
4290: Saalasti ym.: Määrämhan osoittamisesta kouhtruokailun ja
4291: ravitsemusopetuksen ylitarkastajan viran perustamiseksi
4292: kouluhallitukseen.
4293:
4294:
4295: E d u s k u n n a ll e.
4296:
4297: Kansakouluissamme on kouluruokailun hallitukseen perustettava ko. alan ylitarkas-
4298: järjestäminen määrätty pakolliseksi vuonna tajan virka.
4299: 1943 annetulla asetuksella. Kustannuksista Eduskunta kiinnitti vuonna 1955 tulo- ja
4300: vastaavat valtio ja kunnat. Valtion vuosi- menoarvion yhteydessä huomiota kouluruo-
4301: osuus kustannuksista on noin miljardi mark- kailutarkastuksen tehostamiseen, mutta tämä
4302: kaa. Valtion taholta ei kuitenkaan millään ei ole johtanut tulokseen.
4303: tavalla vahtota, että kouluruokailu vastaisi Edellä esitettyihin perusteluihin ja edus-
4304: siihen uhrattuja varoja tai täyttäisi ravitse- kunnan ennen ottamaan kannanottoon viita-
4305: muksen kannalta vaatimukset. ten ehdotamme kunnioittaen,
4306: Valtion ravitsemustoimikunta on hankki-
4307: nut kouluruokailua koskevia tietoja ja to- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4308: dennut, että kustannuserot eri paikkakun- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VI luvun
4309: nilla voivat olla 2-3 kertaiset ja ettei ruoka 1 momentille lisäyksenä 800 700 mark-
4310: vastaa terveydellisiä vaatimuksia eikä myös- kaa 31 palkkaluokkaan kuuluvan kou-
4311: kään siihen uhrattuja varoja. Kun epäkoh- luruokailun ja ravitsemusopetuksen
4312: dat ovat näin suuret, olisi kouluruokailun ylitarkastajan vimn perustamiseksi
4313: ohjaamiseksi ja valvomiseksi sekä ravitse- kouluhallitukseen.
4314: musopetuksen kehittämiseksi kouluissa koulu-
4315: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
4316:
4317: Kerttu Saalasti. Viljo Virtanen.
4318: Hilja Väänänen. Sylvi Halinen.
4319: Elli Nurminen. Marja Lahti.
4320: Atte Pakkanen. Martta Salmela-Järvinen.
4321: Harras Kyttä.
4322: 873
4323:
4324: IV,176. - Rah.al. N:o 109.
4325:
4326:
4327:
4328:
4329: Seppälä ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien ylimääräisen
4330: lehtorin virkojen perustamiseksi valtion oppikouluihin.
4331:
4332:
4333: E d u s k u n n a ll e.
4334:
4335: V aitioneuvoston 1 päivänä kesäkuuta 1950 opetus vakinaisille ja ylimääräisille viran ja
4336: valtion oppilaitosten tuntiopettajien aseman toimen haitijoille ja siten korottamalla opet-
4337: järjestämistä harkitsemaan asettama komitea tajien tasoa on tärkeimpiä parannuksia, mitä
4338: jätti mietintönsä valtioneuvostolle 30 päi- valtion oppikoulut nykyään kaipaavat.
4339: vänä toukokuuta 1952. :Mietinnössään ko- Kouluhallituksessa on lukuvuoden 1955-
4340: mitea esittää suuren määrän tuntiopettajien 1956 tuntijakojen mukaan laskettu, että val-
4341: toimia muutettaviksi joko vakinaisiksi vi- tion oppikouluissa on yli 200 tapauksessa
4342: roiksi tai ylimääräisiksi toimiksi. Samalla tuntiopettajien hoidossa vähintään 30 viik-
4343: komitea huomauttaa siitä, että vakinaistami- kotuntia sellaisissa lukuaineissa tai lukuaine-
4344: sen tulee olla jatkuvaa, koska koulujen oppi- ryhmissä, jotka voitaisiin sopivasti järjestää
4345: lasmäärä yhä kasvaa ja opettajien tarve sa- ylimääräisille lehtoreille. Osa näistä viikko-
4346: malla lisääntyy. tunneista pitäisi tällöinkin edelleen jättää
4347: Liittyen komitean ehdotuksiin kouluhalli- tuntiopetuksen varaan.
4348: tus on useita kertoja tehnyt esityksiä tunti- Kun ylimääräisen lehtorin peruspalkka on
4349: opettajien toimien muuttamiseksi joko vaki- sama kuin toimeen kuuluvien viikkotuntien
4350: naisiksi viroiksi tai ylimääräisiksi toimiksi, (26) tuntipalkkio vuodessa, eivät peruspal-
4351: mutta esitykset ovat vain sangen harvoissa kat tuota lisäkustannuksia. Lisäystä menoi-
4352: tapauksissa johtaneet myönteisiin tuloksiin. hin aiheuttavat vain ikälisät ja kalliinpai-
4353: Koska oppikoulun käynti on maassamme kanlisät sekä myöhemmin siirto ylempään
4354: viime aikoina suuresti lisääntynyt entises- palkkausluokkaan ja eläke. Järjestelystä ai-
4355: tään, on kouluihin pitänyt perustaa run- heutuu menoja peruspalkkoina kalliinpaikan-
4356: saasti rinnakkaisosastoja. Tämä laajenemi- lisineen 40 281 500 mk ja vähennyksiä tunti-
4357: nen on yleensä tapahtunut vain siten, että palkkioissa 37 895 520 mk, joten menojen
4358: tuntiopetusta on lisätty. Tuntiopettajien lisäys ilman ikä- ja indeksilisiä olisi
4359: asema on kuitenkin epävarma, koska heidät 2 385 980 mk.
4360: kiinnitetään kouluun vain lyhyeksi aikaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
4361: Heillä ei ole eläke-etuja, eikä ikä- eikä kal- nioittaen,
4362: liinpaikanlisiä. Näin ollen heidän kiinty-
4363: myksensä kouluun ja opetustyöhön ei voi että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4364: olla niin vahva kuin vakinaisten opettajien. tulo- ja menom·vioon lisäyksenä
4365: Ei ole siis koululaitoksen eikä valtion edun 2 385 980 markkaa uusien ylimäät·äi-
4366: mukaista, että suuri osa oppikoulun opetuk- se1t lehtorin virkojen perustamiseksi
4367: sesta pidetään jatkuvasti tuntiopetuksen va- valtion oppikouluihin 1 päivästä
4368: rassa. Tuntiopettajien lukumäärän vähentä- syyskutda 1957 lähtien.
4369: minen järjestämällä heidän hallussaan oleva
4370: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
4371:
4372: Felix Seppälä. Irma Hamara.
4373: Urho Saariaho. 0. Lindblom.
4374: 874
4375:
4376: IV,177. - Rah.al. N:o 110.
4377:
4378:
4379:
4380:
4381: Kajatsalo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimäärä,isten leh-
4382: torin toimien perustamista varten.
4383:
4384:
4385:
4386: E d u s k u n n a 11 e.
4387:
4388: Oppikoulujen oppilasmäärä maassamme on järjestämällä heidän hallussaan oleva opetus
4389: viime vuosina voimakkaasti kasvanut, minkä vakinaisille ja ylimääräisille viran tai toimen
4390: vuoksi kouluihin on ollut pakko muodostaa haitijoille on välttämättömyys, varsinkin kun
4391: runsaasti rinnakkaisluokkia ja -osastoja. Syn- tällä järjestelyllä aikaansaadaan myös opet-
4392: tynyttä opettajavajausta ei ole täytetty laa- tajien tason paraneminen.
4393: jentamalla vakinaista opettajakuntaa, vaan Yksityisoppikouluissa epäkohta on jo pois-
4394: lisäämällä tuntiopettajien määrää. Nykyisin tettu siten, että jos tuntiopettajan viikko-
4395: on valtion oppikouluissa jo yli neljäsosa lu- tuntimäärä yksityisoppikouluissa nousee
4396: kuaineittenkin opetustunneista tuntiopetta- 26: teen, on hänelle maksettava lehtorin kuu-
4397: jien hoidossa. Tuntiopettajakysymys on muo- kausi palkkiota.
4398: dostunut erääksi oppikoulualan pahimmista Seuraavassa ehdotuksessa ylimääräisten
4399: epäkohdista. lehtorintoimien perustamiseksi oppikouluihin
4400: Tuntiopettajien asema on varsin huono. on huomioon otettu yleensä ne lukuaineet tai
4401: Heidät kiinnitetään kouluun yleensä vain lukuaineryhmät, joissa lukuvuoden 1955-
4402: lyhyeksi ajaksi kerrallaan eikä heillä ole 1956 tuntijakojen mukaan vähintään 30 viik-
4403: oikeutta ikä- eikä kalliinpaikanlisiin eikä kotuntia on hoidettu tuntiopetuksena. Poik-
4404: eläkkeeseen. He eivät myöskään ole perhe- keuksellisesti on esitetty ylimääräistämistä
4405: eläkevakuutettuja. Näinollen on ymmärret- silloinkin, kun samassa aineessa vakinaisella
4406: tävää, että tuntiopettajien tehtäviin on vai- opettajalla on niin paljon ylitunteja, että
4407: keata saada päteviä hoitajia ja että opettajat niistä voidaan joitakin siirtää ylimääräiseen
4408: vaihtuvat vieläpä lukukausittainkin. Tämä ei toimeen. Kouluhallitus on tämän mukaisesti
4409: ole valtion, koululaitoksen yhtä vähän kuin ehdottanut valtioneuvostolle 210 lehtorin yli-
4410: yksityisen kansalaisenkaan edun mukaista. määräisen toimen perustamista, joista kuiten-
4411: Tuntiopettajien lukumäärän vähentäminen kin vain 7 on otettu hallituksen esitykseen.
4412:
4413: 10 Pl. VII: 1
4414: Svenska normallyceum Viikkotunteja Ylim. lehtoreita
4415: Finska ••••••••••• 0 0 •• 0 0 •••••• 0 0 •• 33 1
4416: Tyska och franska •• 0 •••• 0 0 •••• 0. 0 32.5 1
4417: Yht. 65.5 2
4418: 10 Pl. VII: 11
4419: Andra svenska lyceum i Helsingfors
4420: Engelska och svenska ••• 0 ••• 0 •••••• 30 1
4421: Ekenäs samlyceum
4422: Engelska och franska •• 0 ••• 0 •• 0 ••• 0 49.5 1
4423: Gamlakarleby svenska samlyceum
4424: Latin och svenska .................. 43 1
4425: Tyska och engelska •••• 0 ••••••• 0 ••• 32.5 1
4426: Yht. 75.5 2
4427: IV,177. - Kaja.tsalo ym. 875
4428:
4429: Ylim. Ieh toreita
4430:
4431:
4432:
4433:
4434: Helsingin II lyseo
4435: Matemat. ja luonnonoppi ......... . 1
4436: Suomi ........................... . 1
4437: 2
4438: Iisalmen lyseo
4439: Ruotsi ja englanti 1
4440:
4441: Jakobstads samlyceum
4442: Tyska och engelska 1
4443:
4444: Joensuun lyseo
4445: Historia ......................... . 1
4446: Ruotsi ........................... . 1
4447: Saksa ........................... . 1
4448: 3
4449:
4450:
4451:
4452:
4453: Kuopion lyseo
4454: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 1
4455: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4456: --------~---------------
4457: 2
4458: Lahden lyseo
4459: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
4460: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4461: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4462: Luonnonhist. ja maant. . . . . . . . . . . . . 1
4463: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 1
4464: ------------------------- 6
4465: Lappeenrannan lyseo
4466: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
4467: Saksa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
4468: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4469: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4470: ------------------------- 6
4471: Mikkelin lyseo
4472: Englanti ......................... . 1
4473: 876 IV,177. - Ylimääräiset lehtorin toimet.
4474:
4475:
4476: Rauman lyseo Ylim. lehtoreita
4477: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4478: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 1
4479: --------------~----------
4480: 2
4481: Savonlinnan lyseo
4482: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4483: Eng·lanti ja saksa 1
4484: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 1
4485: -------------------------3
4486: Seinäjoen lyseo
4487: Saksa ja ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4488: }fatem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 1
4489: -------------------------2
4490: Svenska lyceum i Helsingfors
4491: Svenska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4492: Finska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4493: Tyska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4494: Engelska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
4495: Naturalhist. och geogr. . . . . . . . . . . . . 1
4496: Matematik, fysik o. kemi . . . . . . . . . . 1
4497: -------------------6-
4498: Tampereen lyseo
4499: Suomi ........................... . 32 1
4500: Englanti ja ruotsi ................ . 30 1
4501: Englanti ja saksa ................. . 37 1
4502: Matem., fysiikka ja kemia ......... . 33 1
4503: -------
4504: Yht. 132 4
4505: Turun lyseo
4506: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 1
4507: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,15 1
4508: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 1
4509: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 39 1
4510: -------------------------
4511: Yht. 176 4
4512: Forssan yhteislyseo
4513: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 28 ylit. 1
4514: Saksa ja ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 1
4515: Englanti ja ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 1
4516: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 1
4517: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 45 1
4518: -------------------------
4519: Yht. 171 5
4520: Heinolan yhteislyseo
4521: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 30 1
4522: Saksa ja englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 2
4523: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 1
4524: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 27 1
4525: ----------------------
4526: Yht. 158 5
4527: Helsingin kaksoisyhteislyseo
4528: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 35 1
4529: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 1
4530: Saksa ja ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 1
4531: -------------------------
4532: Yht. 109 3
4533: IV,l77. - Kajatsa.lo ym. 877
4534:
4535: Kannaksen yhteislyseo Viikkotunteja Ylim. Iehtoreita
4536: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 1
4537: Saksa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 1
4538: Englanti ja ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 1
4539: Saksa ja ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 1
4540: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 30 + 50 1
4541: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 76 2
4542: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 1
4543: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 42 1
4544: -------------------------
4545: Yht. 350 9
4546: Kemijärven yhteislyseo
4547: 1\fatem., fysiikka ja kemia ......... . 31 1
4548: Ruotsi ........................... . 33 1
4549: Yht. 64 2
4550: Kristiinan yhteislyseo
4551: Saksa ........................... . 35 1
4552:
4553: Kuopion yhteislyseo
4554: Luonnonh. ja maant. 32 1
4555:
4556: Lovisa svenska samlyceum
4557: Svenska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 1
4558: Latin och franska . . . . . . . . . . . . . . . . 28.5 1
4559: Matematik, fysik o. kemi . . . . . . . . . . 36 1
4560: ----------------------
4561: Yht. 94.5 3
4562: Merikosken yhteislyseo
4563: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 1
4564: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 32 1
4565: Englanti ja ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 1
4566: ---------------------3
4567: Yht. 110
4568: NurmeksBn yhteislyseo
4569: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 + ylit. 1
4570: Saksa ja englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 1
4571: -------------------------
4572: Yht. 54 2
4573:
4574: 28 + ylit. 1
4575: 23 + ylit. 1
4576: 42 1
4577: Yht. 93 3
4578: Parikkalan yhteislyseo
4579: Englanti ja ruotsi ................ . 38 1
4580:
4581:
4582: 44
4583: 35
4584: 45
4585: Yht. 124
4586: 878 IV,177. - Ylimääräiset lehtorin toimet.
4587:
4588:
4589: Viikkotunteja
4590: 34
4591: 39
4592: 30
4593: 33
4594: 33
4595: 53
4596: Yht. 222
4597: Raahen yhteislyseo
4598: Suomi ........................... . 42
4599:
4600: 29 + ylit.
4601: 56
4602: 57
4603: 26 + saks.
4604: 78
4605: 32
4606: 60
4607: Yht. 338
4608:
4609: 41
4610:
4611: 29 + ylit.
4612: 34
4613: 38
4614: 31
4615: 30
4616: 31
4617: 33
4618: Yht. 226
4619:
4620: 40 1
4621: 29 + ylit. 1
4622: 38 1
4623: Yht. 107 3
4624: Tyrvään yhteislyseo
4625: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 1
4626: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 31 1
4627: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 + ylit. 1
4628: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 45 1
4629: -------------------------
4630: Yht. 139 4
4631: Töölön yhteislyseo
4632: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 1
4633: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 38 1
4634: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 35 1
4635: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 1
4636: -------------------------
4637: Yht. 158 4
4638: Uudenkaupungin yhteislyseo
4639: Matem., fysiikka ja kemia 37 1
4640: Vasa svenska lyceum
4641: Engelska och svenska ............. . 33 1
4642: IV,177......... Rajatsalo ym.
4643:
4644:
4645: 10 Pl. VII: 21
4646: Hämeenlinnan tyttölyseo Viikkotunteja Ylim. Iehtoreita
4647: Englanti ja ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 1
4648: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 33 1
4649: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 30 1
4650: -------------------------
4651: Yht. 116 3
4652: Joensuun tyttölyseo
4653: Saksa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 1
4654: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 1
4655: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 43 1
4656: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 1
4657: -------------------------
4658: Yht. 151 4
4659: Jyväskylän tyttölyseo
4660: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 1
4661: Kemin tyttölyseo
4662: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 1
4663: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 37 1
4664: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 32 1
4665: ----------------------
4666: Yht. 109 3
4667: Kotkan tyttölyseo
4668: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 24 + ylit. 1
4669: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 1
4670: -------------------------
4671: Yht. 54 2
4672: Kuopion tyttölyseo
4673: Suomi ja historia ................. . 31 1
4674: Luonnonh. ja maant.............. . 46 1
4675: Ruotsi ........................... . 46 1
4676: Suomi ........................... . 51 1
4677: Saksa ........................... . 48 1
4678: Yht. 222 5
4679: Lappeenrannan tyttölyseo
4680: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 + ylit. 1
4681: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 33 1
4682: Saksa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 1
4683: -------------------------
4684: Yht. 100 3
4685: Mikkelin tyttölyseo
4686: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 36 1
4687: Ruotsi ............................________ 37_____________
4688: 1
4689: Yht. 73 2
4690: Oulun tyttölyseo
4691: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 1
4692: Englanti .........................._ _ _ _ 29__+--::.y_li_t._ _ _ _
4693: l
4694: Yht. 60 2
4695: Porin tyttölyseo
4696: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 30 1
4697: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 46 1
4698: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 1
4699: Ruotsi ............................_ _ _ _ 36_ _ _ _ _ _ _ _ 1
4700: Yht. 157 4
4701: 11 E 645/56
4702: 880 IV,177. - Ylimääräiset lehtorin toimet.
4703:
4704:
4705: Rauman tyttölyseo Viikkotunteja Ylim. lehtoreita
4706: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 1
4707: Saksa ja ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 1
4708: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 25 + ylit. 1
4709: ------------~-----------
4710: Yht. 102 3
4711: Riihimäen tyttölyseo
4712: Englanti ......................... . 36 1
4713: Savonlinnan tyttölyseo
4714: Luonnonh. ja maant. 28 + ylit. 1
4715: Seinäjoen tyttölyseo
4716: Luonnonh. ja maant. 36 1
4717: Svenska flicklyceet i Helsingfors
4718: Svenska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 1
4719: Latin och engelska . . . . . . . . . . . . . . . . 30.5 1
4720: -------------------------
4721: 61.5 2
4722: Svenska flickskolan i Helsingfors
4723: Svenska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 1
4724: Tyska och engelska . . . . . . . . . . . . . . . . 68.5 2
4725: Naturalhist. och geogr. . . . . . . . . . . . . . 39.8 1
4726: Matematik, fysik o. kerni . . . . . . . . . . 45.5 1
4727: -------------------------
4728: Yht. 194.8 5
4729: Tampereen tyttölyseo
4730: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 2
4731: Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 1
4732: Luonnonh. ja rnaant. . . . . . . . . . . . . . . 52 1
4733: Ruotsi ja saksa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 1
4734: -------------------------
4735: Yht. 206 5
4736: Turun tyttölyseo
4737: Matem., fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . 36 1
4738: Luonnonh. ja maant. . . . . . . . . . . . . . . 30 1
4739: Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 1
4740: -------------------------
4741: Yht. 99 3
4742: Vaasan tyttölyseo
4743: Ruotsi ja saksa 34 1
4744: V asa svenska flicklyceum
4745: Engelska och franska ............. . 32.5 1
4746: Helsingin kaksoistyttökoulu
4747: Luonnonh. ja maant.............. . 59 2
4748: Saksa ja englanti ................. . 54 1
4749: Suomi ........................... . 33 1
4750: Matem., fysiikka ja kemia ......... . 34 1
4751: -------------------------
4752: Yht. 180 5
4753: Turun tyttökoulu
4754: Suomi ja historia ................. . 34 1
4755: Matem., fysiikka ja kemia ......... . 33 1
4756: Ruotsi ja englanti ............... . 33 1
4757: tai ruotsi ja saksa ............. . 33
4758: -------------------------3
4759: Yht. 133
4760: Yhteensä 198
4761: IV,177. - Kajatsalo ym. 881
4762:
4763: Edellyttäen, että ao. momenteilla ylitunti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4764: ja tuntipalkkioihin varattuja määrärahoja tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII luvun
4765: saadaan käyttää ylimääräistettävien toimien 1 momentille 75 700 markkaa kahden
4766: vuosipalkkoihin, ja että toimet täytetään 1. 26 palkkausluokan ylimääräisen lehto-
4767: 7. 1957, aiheutuu järjestelystä lisämenoja rin toimen perustamista varten sekä
4768: kalliinpaikanlisinä 2 558 200 markkaa sekä 10 Pl. VII luvun 11 momentille
4769: arvioituina ikälisinä 1 795 000 ja pätevyys- 4 124 300 markkaa sadankolmenkym-
4770: lisinä 1 700 000 markkaa. menenkuuden ja saman luvun 21 mo-
4771: Edelläesitettyyn viitaten ja pitäen välttä- mentille 1 865 100 markkaa kuuden-
4772: mättömänä suuren tuntiopettajamäärän kou- kymmenen 24 palkkausluokan ylimää-
4773: lulaitokselle tuottaman epäkohdan kiireellistä rå"isen lehtorin toimen perustamista
4774: poistamista, ehdotamme kunnioittaen, varten.
4775: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
4776:
4777: Kaarlo Kajatsalo. Aare Leikola.
4778: 882
4779:
4780: IV,178.- Rah.al. N:o 111.
4781:
4782:
4783:
4784:
4785: Seppälä ym.: Määrärahan osoittamisesta harjoitusaineiden
4786: lehtorin virkojen perustamiseksi oppikouluihin.
4787:
4788:
4789: E d u s k u n n a ll e.
4790:
4791: Harjoitusaineiden asema valtion oppikou- luihin, kun heidän ei o'le mahdollista saada
4792: luissa ei ole nykyään tyydyttävällä kannalla. niissä vakinaisia virkoja. Myös v. 1952
4793: Esim. sellaisissa aineissa kuin kotitalous, tyt- työnsä päättänyt tuntiopettajakomitea pyrki
4794: töjen käsityö ja laulu on vain muutamia harjoitusaineitten opettajien aseman vakiin-
4795: harvoja vaatimattomia virkoja, eikä poikain nuttamiseen.
4796: käsitöissä niitä ole vielä lainkaan. Voimis- Lisäksi on syytä korostaa, että uusien
4797: telussa, urheilussa ja terveysopissa on nor- lehtorinvirkojen perustaminen aiheuttaa
4798: maalilyseoissa vanhemman ja nuoremman leh- yleensä suhteellisen vähän menojen kasvua,
4799: torin virkoja sekä lyseoissa ja tyttölyseoissa joissakin tapauksissa jopa säästöä. Lisäystä
4800: nuoremman lehtorin virkoja, mutta esim. yh- tuottavat lähinnä ikälisät sekä siirto 10 vir-
4801: teislyseoissa on ainoastaan opettajan virkoja. kavuoden jälkeen seuraavaan pa1kkausluok-
4802: Kuvaamataidossa ja kirjoituksessa on ainoas- kaan, mutta toisaalta on syytä huomauttaa,
4803: taan opettajan virkoja. Kun pyrkimyksenä että opettajantehtäviä päätoimenaan hoita-
4804: pitäisi olla saada harjoitusaineet samaan ase- vat ovat näihin etuihin oikeutettuja.
4805: maan kuin ns. 'lukuaineet, olisi niihinkin pe- Ensi ,aluksi olisi perustettava yhteensä 109
4806: rustettava lehtorin virkoja, kuten on laita vanhemman ja nuoremman lehtorin virkaa,
4807: esim. kansakoulunopettajain valmistuslaitok- minkä seurauksena voidaan lakkauttaa 13
4808: sissa. lehtorin ja 53 opettajan virkaa. Nämä Jar-
4809: Normaalilyseoihin olisi siis perustettava jestelyt aiheuttavat menoja 21464 480 mk
4810: kuvaamataidon ja kirjoituksen sekä koti- ja vastaavasti vähennyksiä 15 885 200 mk,
4811: talouden, tyttöjen käsityön ja laulun van- joten varsinainen lisäys olisi vain 5 529 280
4812: hemman lehtorin virkoja, koska hekin jou- mk.
4813: tuvat ohjaamaan auskultantteja, sekä näiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4814: aineiden ja voimistelun ja terveysopin nuo- nioittaen,
4815: remman lehtorin virkoja kaksoisoppikoului-
4816: hin ja niihin muihin oppikouluihin, joissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4817: tuntimäärä asianomaisessa aineessa on riit- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4818: tävä. Paitsi sitä, että näin vahvistettaisiin 5 529 280 markkaa normaalilyseoiden
4819: harjoitusaineiden asemaa oppikouluissa, saa- kaikkien harjoitusaineiden vanhem-
4820: taisiin samalla tuntiopettajien hoitamien ope- man lehtorin sekä kaksois- ja muiden
4821: tustuntien lukumäärää jossakin määrin vä- suurien oppikoulujen vastaavien ainei-
4822: henemään ja näin koulujen opetustoimintaa den nuoremman lehtorin virkojen pe-
4823: vahvistetuksi. On nimittäin selvästi havait- rustamiseksi 1 päivästä syyskuuta
4824: tavissa, että esim. pätevät kotitalouden ja 1957 lukien.
4825: käsitöiden opettajat eivät hakeudu oppikou-
4826: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
4827:
4828: Felix. Seppälä. Irma Hamara.
4829: Urho Saariaho. 0. Lindblom.
4830: Lauri Järvi.
4831: 883
4832:
4833: IV,179. - Rah.al. N:o 112.
4834:
4835:
4836:
4837:
4838: Seppälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan lyseon
4839: kaksintamrista varten.
4840:
4841:
4842: E d u s k u n n a ll e.
4843:
4844: Hämeenlinnan lyseossa, joka on maan Edellä olevan perusteella ja jotta Hämeen-
4845: vanhimpia suomenkielisiä oppikouluja, on jo linnan lyseota ei jätettäisi vastaavanlaisia
4846: lukuvuodesta 1927-28 lähtien ollut rinnak- oppikouluja huonompaan asemaan, olisi sa-
4847: kaisluokkia koko keskikoulun osalta. Viime notun lyseon kaksintamiseksi syyskuun 1
4848: lukuvuonna koulun keskiluokkia oli 14 ja päivästä 1957 lähtien myönnettävä vuoden
4849: nyt 16, siis enemmän kuin 3 keskikoulua, 1957 tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII luvun
4850: mutta vakinaisia opettajia vain yhtä varten. 11 momentille määrärahat seuraavia tähän
4851: Alkaneena lukuvuotena Hämeenlinnan ly- kouluun mainitusta päivästä lukien perus-
4852: seossa on kaikkiaan 21 luokkaa ja oppilaita tettavia virkoja ja toimia varten: 2 vanhem-
4853: 718. Kun se on laajan ja väkirikkaan alueen man lehtorin virkaa (27 pl.), peruspalkka
4854: ainoa poikaoppikoulu - Lahtea, Riihimäkeä, 604 800 mk, 4 nuoremman lehtorin virkaa
4855: Turkua ja Tamperetta lähempänä niitä ei (24 pl.), peruspalkka 521280 mk, 1 voimis-
4856: ole - olisi sen oppilasmäärä nykyistä huo- telun opettajan virka, 1 l., (21 pl.), perus-
4857: mattavasti suurempi, ellei koulun olisi ollut palkka 448140 mk, 1 piirustuksen ja kauno-
4858: pakko vakinaisten opettajien vähälukuisuu- kirjoituksen opettajan virka (23 pl.), perus-
4859: den vuoksi rajoittaa oppilaiden kouluunpää- palkka 495 060 mk, 1 laulunopettajan, 3 l.,
4860: syä. virka (10 pl.), peruspalkka 268 380 mk,
4861: Asiantuntijat ovat todenneet, että kaik- 1 ylemmän palkkausluokan vahtimestarin
4862: kein halvin ja nopein toimenpide vallitsevan toimi (12 pl.), peruspalkka 295 380 mk, ja
4863: oppikoulupulan helpottamiseksi on nykyisten yksi siivoojan ylimääräinen toimi (6 pl.),
4864: oppikoulujen kaksintaminen ja laajentami- vuosipalkkio 221 040 mk. Lisäykset ovat kal-
4865: nen. Kaksintarualla koulu joko keskikoulun liinpaikanlisineen yhteensä 1 743 740 mk.
4866: osalta tai kokonaisuudessaan tehostetaan sen Kun tästä voidaan vähentää 1 piirustuksen
4867: opetusta ja annetaan lasten vanhemmille ja kaunokirjoituksen opettajan (18 pl.)
4868: varmuus aikaisempaa suuremman oppilas- palkka sekä 1 laulunopettajan ja yhden vah-
4869: määrän ottamisesta kouluun. Näistä syistä timestarin, ap., (11 pl.) palkkiot, yhteensä
4870: kouluhallitus tulo- ja menoarvioehdotukses- 272 660 mk, tarvitaan momentille lisäystä
4871: saan esitti, että Hämeenlinnan lyseo syys- ilman indeksilisäystä yhteensä 1471080 mk.
4872: kuun 1 päivästä 1957 lukien kokonaisuudes- Yllä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4873: saan kaksinnettaisiin eli varsinaisten luok- taen,
4874: kien rinnalle asetetaan toinen sarja vakinai-
4875: sia luokkia kiintein opettajavoimin. Valitet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4876: tavasti valtioneuvosto hylkäsi ehdotuksen, tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4877: vaikka sen aiheuttama valtion menojen lisäys 1 471 080 markkaa Hämeenlinnan ly-
4878: on aivan mitätön, koska tilapäisopettajienkin seon kaksintamista varten.
4879: on saatava palkkio työstään.
4880: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
4881:
4882: Felix Seppälä. Erkki W. Mohell.
4883: 884
4884:
4885: IV,180. - Rah.al. N:o 113.
4886:
4887:
4888:
4889:
4890: Rosnell ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta auskultoi-
4891: misstipendeiksi oppikoulujen opettajille.
4892:
4893:
4894: E d u s k u n n a ll e.
4895:
4896: Oppikoulunopettajien pätevyyden edellyt- Vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon on va-
4897: tämä vuoden auskultoiminen on monelle rattu auskultoimisstipendejä varten 100 000
4898: opettajaksi aikovalle taloudellisesti hyvinkin mk, mikä nykyään on aivan mitätön summa.
4899: vaikea. Korkeakouluissa tutkintonsa päättä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4900: neellä on useassa tapauksessa opiskeluvuo-
4901: silta suurikin velkataakka harteillaan. Lisä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4902: velan tekeminen ei ole niinkään houkutte- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4903: levaa. Ja vaikka voi olla puolustettavaakin, 400 000 markkaa jaettavaksi auskul-
4904: että ennen auskultoimista opettajat ovat toimisstipendeinä oppikoulun opetta-
4905: työssä, niin ei ainakaan ole toivottavaa se, jiksi aikoville.
4906: että kaikille ei tule mahdollisuutta myöhem-
4907: minkään, esim. perustettuaan perheen, suo-
4908: rittaa auskultoimista.
4909: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
4910:
4911: Irma Rosnell. A-L. Tiekso-lsaksson. Laura Brander-Wallin.
4912: 885
4913:
4914: IV,181. - Rah.al. N:o 114.
4915:
4916:
4917:
4918:
4919: Honkala ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi yksi-
4920: tyisoppikoulujen kouluhuoneistojen rakentamista varten.
4921:
4922:
4923: E d u s k u n n a ll e.
4924:
4925: Yksityisillä oppikouluilla, joita maassamme vuoksi. Viimemainitun seikan vaikutukset
4926: toimii erityisten kannatusyhdistysten tai osa- ovat iähivuosina tuntuvammat senvuoksi, että
4927: keyhtiöiden sekä kuntien omistuksessa, on ns. suuret ikäluokat ovat nyt tulleet oppi-
4928: hyvin tärkeä 'asema oppikoululaitoksessamme. kouluikään.
4929: Niiden välitykseHä saavat oppikouluopetusta Viimeisen tilaston mukaan yksityisoppi-
4930: varsinkin maaseudun kotien lapset, joilla ei koulujen rakennustarve on 59 uudisraken-
4931: ole mahdollisuutta käydä koulua kotipaikka- nusta ja 73 huomattavaa lisärakennusta.
4932: kuntansa ulkopuolella olevissa valtion oppi- Varojen puutteen vuoksi näiden koulujen
4933: kouluissa. Näiden vähyydestä johtuen siihen kannatusyhdistykset eivät kuitenkaan näytä
4934: ei olisi tilanpuutteen takia mahdollisuutta- kykenevän näitä välttämättömiä rakennus-
4935: kaan. Tästä johtuen yksityisoppikoulut ovat tehtäviä toteuttamaan. Jos niille voitaisiin
4936: vallitsevana oppikoulumuotona maassamme. myöntää valtion rakennusavustuksia, saatai-
4937: Yksityisiä oppikouluja on 251, mutta valtion siin rakennustyöt nopeasti suoritetuiksi, sillä
4938: oppikouluja 115, joista ainoastaan 6 oppi- rakennussuunnitelmat ovat useimmissa ta-
4939: koulua varsinaisella maaseudulla. Oppikoulu- pauksissa jo valmiina. Suhteellisen vähäis-
4940: laisten määrästä nykyisin yli 60% käy kou- tenkin avustusten rohkaisemina koulujen
4941: lua yksityisissä oppikouluissa. omistajat kykenisivät hankkimaan rakennus-
4942: Yksityiset oppikoulumme ovat rakennus- toiminnan vaatimat lisävarat oma-aloittei-
4943: ten suhteen erittäin vaikeassa asemassa. Val- sesti koulupaikkakunnilta.
4944: tion taholta on niiden rakennuksia varten Huomioon ottaen yksityisoppikoulujen suu-
4945: varattu vuosittain menoarviossa vain vähäi- ren merkityksen yhteiskunnassamme ja nii-
4946: siä summia lainoiksi. Avustuksia varten oli den suuret rakennusvaikeudet esitämme kun-
4947: aikaisempina vuosina menoarviossa määrä- nioittavasti,
4948: raha, mutta viime vuosina sitä ei ole ollut
4949: lainkaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
4950: Tilanne oppikoulujen suhteen pahenee lähi- tulo- ja menoarvion 10 Pl. VII luvun
4951: vuosina senvuoksi, että oppikouluihin pyrki- uudelle momentille yksityisoppikoulu-
4952: vien lukumäärä kasvaa erittäin voimakkaasti jen kouluhuoneistojen rakentamiseksi
4953: osaksi oppikoulusivistyksen muuttuneen ase- annettavia avustuksia varten 200 mil-
4954: man, osaksi syntyväisyyden lisääntymisen joonaa markkaa.
4955: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
4956:
4957: Niilo Honkala. R. Hallberg. Harras Kyttä.
4958: Irma Hamara. Urho Kulovaara. Esa Koivusilta.
4959: Saara Forsius. Arvo Salminen. Matti Miikld.
4960: Sven Högström.
4961: Lauri J'årvi.
4962: 886
4963:
4964: IV,182. - Fin.mot. N:o 115.
4965:
4966:
4967:
4968:
4969: Forsberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till statsun-
4970: derstöd åt privata läroverk som bidrag Wl utgifterna för
4971: inköp av skolinventarier, skolmateriel och bibliotek.
4972:
4973:
4974: T i ll R i k s d a g e n.
4975:
4976: Lagen om statsunderstöd ät privata läro- vata läroverken v~rit tvungna att kra:ftigt
4977: verk av den 6 oktober 1950 :förutsätter att höja sina terminsavgi:fter :för att ens när-
4978: dessa läroverk kan :fä statsbidrag :för an- melsevis uppnå ekonomisk balans.
4979: ska:f:fning och komplettering av skolinven- Dä en av orsakerna till de privata läro-
4980: tarier, undervisningsmateriel samt bibliotek verkens svaga ekonomiska ställning är att
4981: ur anslag, som :för ändamälet upptas i stats- dessa läroverk har en mängd utgi:fter, till
4982: :förslaget. Trots att :fem är :för:flutit sedan vilka staten inte bidrar, bl. a. utgi:fterna :för
4983: lagen antogs, saknas även i stats:förslaget skolinventarier, skolmateriel och bibliotek,
4984: :för är 1957 anslag :för detta ändamål. :föreslär vi,
4985: De privata läroverken ut:för ett arbete
4986: och ikläder sig utgi:fter, som dem :förutan att Riksdagen i 1957 års statsför-
4987: helt skulle ankomma på statsmakten. Då ele- slag måtte införa ett anslag på 50
4988: verna i dessa läroverk överlag representerar milj. mark att i .enlighet med lagen om
4989: samma be:folkningsgrupper som eleverna i statsunderstöd åt privata läroverk tiU-
4990: statens läroverk, är det naturligt och rättvist delas dessa som bidrag tt'll utgifterna
4991: att skolgången i privata läroverk inte blir för inköp av skolinventarier, skolmate-
4992: dyrare än skolgången i statens läroverk. riel och bibliotek.
4993: Under de senaste åren har emellertid de pri-
4994: Helsing:fors den 14 september 1956.
4995:
4996: John Forsberg. John Österholm.
4997: Albin Wickman. Armas Leinonen.
4998: 0. A. Öhman. Lauri Järvi.
4999: Grels Teir.
5000: 887
5001:
5002: IV,182.- Rah.al. N:o 115.
5003: Suomennos.
5004:
5005:
5006:
5007:
5008: Forsberg ym. : Määrärahan osoittamisesta valtionavustukseksi
5009: yksityisoppikouluille koulukaluston, opetusvälineiden ja
5010: kirjastojen hankkimista varten.
5011:
5012:
5013: E d u s k u n n a ll e.
5014:
5015: Laki yksityisoppikoulujen valtionavusta vuosina yksityisten oppilaitosten on kuiten-
5016: 6 päivältä lokakuuta 1950 edellyttää, että kin ollut pakko korottaa suuresti lukukausi-
5017: nämä oppilaitokset voivat saada valtionavus- maksujaan päästäkseen edes lähimain talou-
5018: tusta koulukaluston, opetusvälineiden ja kir- delliseen tasapainoon.
5019: jastojen hankkimiseen ja täydentämiseen tar- Kun eräänä syynä yksityisten oppilaitos-
5020: koitusta varten tulo- ja menoarvioon otetta- ten heikkoon taloudelliseen asemaan on se
5021: vasta määrärahasta. Vaikka lain hyväksy- seikka, että näillä kouluilla on koko joukko
5022: misestä on kulunut viisi vuotta, puuttuu menoja, joita varten valtio ei myönnä avus-
5023: myös vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityk- tusta, mm. koulukaluston, opetusvälineiden
5024: sestä määräraha tähän tarkoitukseen. ja kirjastojen aiheuttamat menot, ehdo-
5025: Yksityiset oppilaitokset suorittavat sel- tamme,
5026: laista työtä ja hoitavat tehtäviä, jotka ilman
5027: niitä tulisivat kokonaan valtiovallan osalle. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5028: Kun näiden oppilaitosten oppilaat kauttaal- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
5029: taan ovat samoista väestöryhmistä kuin val- markan määrärahan jaettavaksi yksi-
5030: tion oppilaitosten oppilaat, on luonnollista tyisoppikoulujen valtionavusta anne-
5031: ja oikeudenmukaista, ettei koulunkäynti yk- tun lain mukaisesti näille avustukseksi
5032: sityisissä oppilaitoksissa muodostu kalljim- koulukaluston, opetusvälineiden ja
5033: maksi kuin valtion oppikouluissa. Viime kirjastojen aiheuttamiin menoihin.
5034: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
5035:
5036: John Forsberg. John Österholm.
5037: Albin Wickman. Armas Leinonen.
5038: C. A. Öhman. Lauri Järvi.
5039: Grels Teir.
5040:
5041:
5042:
5043:
5044: 12 E 645/56
5045: 888
5046:
5047: IV,183. - Rah.al. N:o 116.
5048:
5049:
5050:
5051:
5052: Kähönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrön yhteiskoulun
5053: kannatusyhdistys r. y:n vekselilainan ja eräiden muiden
5054: lainojen muuttamiseksi helpommin hoidettavaksi luotoksi.
5055:
5056:
5057: Eduskunnalle.
5058:
5059: Vuonna 1928 Elisenvaarassa toimintansa Opettajia on koulussa lukuvuonna 1956
5060: aloittanut Elisenvaaran yhteiskoulu siirret- -57 yhteensä 21, ollen muodollisesti päte-
5061: tiin 1. 9. 1948 siirtokouluna Kyrön aseman vien luokkatuntien määrä viikossa 512 eli
5062: lähelle Pöytyän kunnassa. Koulun taloudelli- 82 % koko tuntimäärästä. Epäpäteviksi on
5063: sista tarpeista ryhtyi huolehtimaan silloin luettu tällöin 3 fil. kandidaattia, joilta puut-
5064: perustettu Kyrön yhteiskoulun kannatusyh- tuu vain auskultoiminen.
5065: distys r. y. Koulu aloitti toimintansa 5-luok- Koulu on rakennuttanut vuonna 1949
5066: kaisena keskikouluna ja sai oikeuden laa- 1700 ms ja vuonna 1951 2 550 ms suuruiset
5067: jentua asteettain 8-luokkaiseksi yliopistoon rakennukset sekä vuonna 1955 kolmantena
5068: johtavaksi oppikouluksi huhtikuun 5 päivänä rakennusvaiheena kouluhallituksen määräyk-
5069: 1950. sestä edellisiä yhdistävän osan siten, että
5070: Oppilasmäärän kasvu on ollut niin huo- koulutalo nyt lopullisessa kunnossa käsittää
5071: miota herättävää, että opetusministeriökin on yhteensä n. 14 500 ms.
5072: katsonut aiheelliseksi tukea tätä koulua Nykyiseen koulurakennukseen sisältyy 17
5073: myöntämällä sille keskikoulun osalta kaksois- varsinaista luokkahuonetta, luonnonopin,
5074: koulun oikeudet 1. 9. 1955. luonnonhistorian, piirustuksen ja laulun luo-
5075: Koulun oppilasmäärät vv. 1948-1956 ovat kat, opetuskeittiö, koulukeittola, opettajain-
5076: olleet seuraavat: huoneet ja kanslia sekä 2 voimistelusalia
5077: puku- ja suihkuhuoneineen siten, että isom-
5078: 1948 oli oppilaita 198 man, näyttämöllä varustetun salin yhtey-
5079: 1949 " " 260 dessä on myös koulun ulkopuolisia käyttäjiä
5080: 1950 " " 319 varten varatut pukeutumis- ja peseytymis-
5081: 1951 " " 371 huoneet.
5082: 1952 " " 422 Rakennuskustannusten aiheuttama koulun
5083: 1953 " " 453 velka eri rahalaitoksille on tällä hetkellä seu-
5084: 1954 " " 502 raava:
5085: 1955 " " 533
5086: 1956 on , 597 Auran Säästöpankki .......... . 1000000
5087: Karinaisten Säästöpankki ..... . 12 500 000
5088: Edelläoleva tilasto osoittaa, että koulu on Kyrön Seudun Osuuskassa ..... . 9 750 000
5089: erittäin elinvoimainen ja alueen sivistystar- Pöytyän Säästöpankki ........ . 2 000000
5090: peen vaatima. Pöytyän Osuuskassa .......... . 1000 000
5091: Koulun toiminta-alue käsittää Auran, Ka- Auran Osuuskassa ............ . 2 750 000
5092: rinaisten, Marttilan, Mellilän, Pöytyän ja Tarvasjoen Säästöpankki ...... . 2 250 000
5093: Tarvasjoen pitäjät, yhteiseltä väkiluvultaan Tarvasjoen Osuuskassa ........ . 2 250 000
5094: 20 000 henkeä. Lukion kohdalta on toimialue Mellilän Säästöpankki ........ . 1000 000
5095: laajempi, koska koulu vastaanottaa oppilaita Mellilän Osuuskassa . . ........ . 4 000 000
5096: lukioon myöskin Kosken, Oripään ja Alas- Kurki-Säätiö ................. . 2 000 000
5097: taron keskikouluista, joista kustakin syksyllä Loukokulman Osuuskassa ...... . 1000 000
5098: 1956 on koulun VI lk:lle siirtynyt 10 oppi- Marttilan Säästöpankki ....... . 1000 000
5099: lasta. Turun Suomalainen Säästöpankki 9 000 000
5100: IV,l83. - Kähönen ym. 889
5101:
5102: Postisäästöpankki ............. . 8 000 000 sen, että koulun varsinainen käyttöpääoma
5103: Yksityiskoulujen Eläkekassa ... . 5 000000 kului loppuun. Kuten edellä on mainittu, on
5104: Valtiokonttorin 3 % laina ..... . 4 000 000 koulun vekselivelka nyt jo 4.4 milj. markkaa,
5105: 68 500000 joka olosuhteiden pakosta on loppukesän ja
5106: Vekselilaina KOP: sta 4400000 alkusyksyn 1956 aikana ollut otettava opet-
5107: tajien palkkojen maksamista varten. Tämän
5108: 72 900000 tilanteen parannusta ei mainittu oppilasmak-
5109: Koroton valtion laina 2 000 000 sujen korotus pysty aikaansaamaan, mutta
5110: Yhteensä mk 74 900 000 lukukausimaksua ei voitane enää enempää
5111: nostaa. Koulun oppilaspiiri on siksi köyhistä
5112: Velkojen korot noin 5.6 milj. ja kuoletuk- oloista, että koulunkäynti kävisi silloin jo
5113: set noin 3.3 milj. vuodessa rasittavat koulun liian monelle mahdottomaksi.
5114: taloutta täysimääräisinä ensi kerran tili- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5115: vuonna 1956-57, jonka vuoksi koulun ta- nioittaen,
5116: louden tasapainoon saattaminen juuri nyt on
5117: erikoisen vaikeata. Korko- ja kuoletuserät että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5118: ovat nyt melko tarkkaan 4 milj. markkaa tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
5119: viime tilivuoden vastaavia maksuja suurem- 5 momentille lisäyksenä 15 000 000
5120: mat, jonka vuoksi koulun johtokunta on markkaa Kyrön yhteiskoulun kanna-
5121: ollut pakotettu nostamaan lukukausimaksun tusyhdistys r. y :n vekselilainan sekä
5122: 7 500 mk: sta 12 000 mk: aan. eräiden muiden lainojen muuttami-
5123: Ralmnnustyön loppuvaihe aiheutti lisäksi seksi helpommin hoidettavaksi luotoksi.
5124: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
5125:
5126: Urho Kähönen. Matti Mattila.
5127: 890
5128:
5129: IV,184. - Rah.al. N:o 117.
5130:
5131:
5132:
5133:
5134: Forsius ym..: Määrärahan osoittamisesta Vihdin yhteiskoulun
5135: rakennustöitten aloittamiseen.
5136:
5137:
5138: E d u s k u n n a ll e.
5139:
5140: Viitaten eduskunnalle helmikuun 17 päi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5141: vänä 1956 jättämämme toivomusaloitteen tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
5142: n: o 123 perusteluihin ehdotamme kunnioit- markan määrärahan Vihdin yhteis-
5143: taen, koulun rakennustöitten aloittamiseksi.
5144: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
5145:
5146: Saara Forsius. Veikko Helle.
5147: 891
5148:
5149: IV,185. - Rah.al. N: o 118.
5150:
5151:
5152:
5153:
5154: Tiitu: Määrärahan osoittamisesta valtion avustuksena yhtä
5155: lukioluokkaa varten Isonkyrön keskikoulun laajentamiseksi
5156: yliopistoon johtavaksi oppikouluksi.
5157:
5158:
5159: E d u s k u n n a ll e.
5160:
5161: Isonkyrön keskikoulu on toiminut jo 32 rustamishankkeeseen. Isonkyrön keskikou-
5162: vuotta, eikä tähän mennessä monista ano- lulla on kaikki edellytykset laajennusluvan
5163: muksista huolimatta ole saanut valtioneuvos- saantiin. Yksin Isonkyrön henkikirjoitettu
5164: tolta laajentamislupaa yliopistoon johtavaksi väkiluku on 7 087 henkilöä. Naapurikun-
5165: oppikouluksi. Isonkyrön keskikoulun kan- nassa Vähässäkyrössä on vain keskikoulu.
5166: natusyhdistys r.y. on anonut laajentamis- Isoakyröä rajoittaa lännessä ja pohjoisessa
5167: lupaa vuosina 1946, 1948, 1953, 1954, 1955 laaja ruotsinkielinen alue, millä alueella asuu
5168: ja 1956. Kouluhallitus on vuosina 1954 ja huomattava määrä suomea puhuvaa väestöä.
5169: 1955 puoltanut ensimmäisenä mainittua laa- Isonkyrön koulu tulee palvelemaan myöskin
5170: jentamisanomusta. Myöskin kouluasiaintoi- mainitun suomalaisväestön lapsien oppikou-
5171: mikunta on kokouksessa 13/5 1955 yksimieli- lutarvetta.
5172: sesti esittänyt anotun perustamisluvan myön- On huomattava, että mm. Seinäjoen kaup-
5173: nettäväksi. Edellä olevasta huolimatta val- palassa, jossa on 8 392 asukasta, on jo kaksi
5174: tioneuvosto hylkäsi anomuksen 26/5 1955. valtion hallussa olevaa, yliopistoon johtavaa
5175: Koulussa on nyt viisi varsinaista luokkaa ja oppikoulua, ja Ylivieskan maalaiskunnassa,
5176: kolme rinnakkaisluokkaa, sekä 248 oppilasta. jossa on 9 965 asukasta, on myöskin kaksi
5177: Koulussa on kolme pätevää oppiaineitten yliopistoon johtavaa oppikoulua.
5178: opettajaa ja kaksi pätevää harjoitusaineitten Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
5179: opettajaa. Koululle on vuonna 1955 raken- nioittaen,
5180: nettu uusi, noin 12,500 m3 käsittävä koulu-
5181: talo entisen lisäksi. Koulussa on nyt 11 luok- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5182: kahuonetta ja kolme erikoisluokkaa sekä tulo- ja menoarvioon 700 000 markan
5183: kaikki tarpeelliset muut tilat. määrärahan valtion avustuksena yhtä
5184: Kannatusyhdistys ryhtyessään laajennus- lukioluokkaa varten Isonkyrön keski-
5185: rakennushankkeeseen uskoi saavansa lukio- koulun laajentamiseksi yliopistoon
5186: luokkien perustamisluvan, koska tiesi koulu- johtavaksi oppikouluksi 1/9 1957
5187: hallituksen suhtautuvan myötämielisesti pe- lukien.
5188: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
5189:
5190: Kustaa Tiitu.
5191: 892
5192:
5193: IV,186.- Rah.al. N:o 119.
5194:
5195:
5196:
5197:
5198: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta Järvenpään yhteis-
5199: koulun valtion haltuun ottamista varten.
5200:
5201:
5202: E d u s k u n n a ll e.
5203:
5204: Viitaten eduskunnalle helmikuun 11 pnä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5205: 1955 jättämämme raha-asia-aloitteen n:o 9 tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
5206: perusteluihin ja helmikuun 15 pnä 1956 jät- markan suuruisen määrärahan Järven-
5207: tämäämme toivomusaloitteeseen n:o 117 eh- pään yhteiskoulun ottamiseksi valtion
5208: dotamme kunnioittaen, haltuun.
5209: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
5210:
5211: Saara Forsius. Veikko Helle.
5212: Matti Mattila. Rainer Virtanen.
5213: 893
5214:
5215: IV,187. - Rah.al. N: o 120.
5216:
5217:
5218:
5219:
5220: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymin yhteiskoulun
5221: ottamiseksi valtion haltuun.
5222:
5223:
5224: E d u s k u n n a 11 e.
5225:
5226: Karhulan kauppalassa toimiva Kymin yh- perusteellisesti. Tämän rakennusvaiheen kus-
5227: teiskoulu on perustamisvuodestaan 1920 läh- tannukset olivat 59 miljoonaa markkaa.
5228: tien ollut Kymin yhteiskoulu r.y:n hallin- Jälleen on ankara tilojen puute ja niinpä
5229: nassa. kannatusyhdistys, suurien vaikeuksien jäl-
5230: Koulun toimialue sulkee sisälleen koko keen, on jälleen rakennuttamassa uusia tiloja,
5231: Karhulan kauppalan ja useita ympäristökun- jotka tulevat lukuvuodeksi 1957 valmiiksi.
5232: tiakin. Asukkaita jo Karhulassa on 24 000 Rakennustoiminta ja koulun ylläpitäminen
5233: ja kun mukaan lasketaan koulua käyttävät kuntien suorittamien avustusten pohjalla on
5234: kunnat, niin lukumääräksi tulee noin 35 000 käynyt kannatusyhdistykselle vaikeaksi, mistä
5235: henkeä. osoituksena tämän hetkiset velat, 67 miljoo-
5236: Koulun oppilasmäärä on kasvanut voimak- naa markkaa. Kannatusyhdistyksen taloudel-
5237: kaasti vuosi vuodelta. Oltuaan esimerkiksi linen tila on muodostunut vaikeaksi, mitä ei
5238: ole missään tapauksessa syytä lähteä paran-
5239: vuonna 1936 155 oppilasta tamaan lukukausimaksuja korottamalla. Kar-
5240: 1945 352 hula voimakkaana teollisuusyhdyskuntana on
5241: on se "nyt, 1956 610 " 75 % työläisten kauppala, mikä suhdeluku
5242: " näkyy myöskin yhteiskoulun oppilasmäärässä.
5243: Kaikkia kouluun pyrkiviä ei ole voitu kou- Juuri siksi olisi välttämätöntä, että koulu
5244: luun sijoittaa koulutilojen riittämättömyyden saataisiin valtion kouluksi, mistä olisi seu-
5245: takia ja osan heistä on täytynyt hakeutua rauksena myöskin pienemmät koulutuskus-
5246: toisiin kouluihin. tannukset oppilaiden vanhemmille.
5247: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5248: Koulun ensimmäinen rakennusvaihe käsitti nioittavasti,
5249: kaksikerroksisen hirsirakennuksen, joka val-
5250: mistui vuonna 1920. Toisessa rakennusvai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5251: heessa laajennettiin opetustiloja uudella kou- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
5252: lutalolla, joka valmistui 1954 lukukauden kan määrärahan Kymin yhteiskoulun
5253: alkuun. Samalla uusittiin vanha koulutalo ottamiseksi valtion haltuun.
5254: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
5255:
5256: Sulo Hostila. Kalle Matilainen. Meeri Kalavainen.
5257: Veikko Kokkola. Valto Käkelä. Heikki Hykkäälä.
5258: 894
5259:
5260: IV,188. - Rah.al. N:o 121.
5261:
5262:
5263:
5264: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta Nokian yhteiskoulun
5265: valtion haltuun ottamista varten.
5266:
5267: Eduskunnalle.
5268:
5269: Nokian yhteiskoulu on eräs maamme suu- Kaiken ylläolevan perusteella esitämme,
5270: rimpia yksityiskouluja. Se on toiminut paik- että eduskunta päättäisi ottaa Nokian yhteis-
5271: kakunnalla vuodesta 1940, mutta on jatkoa koulun valtion haltuun Nokian yhteislyseon
5272: paljon vanhemmalle J aakkiman yhteiskou- nimellä 1 päivästä syyskuuta 1957 ja että
5273: lulle, joka sodan johdosta joutui siirtymään kouluun mainitusta päivästä perustettavia
5274: vakituiselta sijoituspaikaltaan ja jättämään virkoja ja toimia sekä muita palkkausmenoja
5275: silloin koulutalonsa ja omaisuutensa. Koulun varten myöntäisi 10 Pl. VII luvun 11 mo-
5276: nykyinen oppilasmäärä on 720 ja luokkien mentille seuraavat määrärahat:
5277: luku 30. Koulutontin ja rakennuksen yhtei-
5278: nen arvo on n. 200 miljoonaa markkaa ja 7 vanh. lehtoria (27 pl.) % v .. . 1411200
5279: irtaimisto on äsken hankittu. Velkoja on 101 rehtorin kesäpalkkio % v. . ..... . 30920
5280: miljoonaa markkaa, sillä koulutalo on valmis- 2 nuor. lehtoria (24 pl.) l;i v. 347 520
5281: tunut vasta vuosi sitten. 2 voim. opettajaa, 1 l. (21 pl.) .. 298 760
5282: Kun koulu toimii tyypillisellä teollisuus- 1 piir. ja kaunokirj. opettaja
5283: paikkakunnalla ja sen oppilaista n. 70 % on (18 pl.) 0...... 0............. 130 040
5284: työläiskodeista, on koulun nykyinen luku- 1 laulunopettaja, palkkio 146 220
5285: kausimaksu, 17 000: - markkaa, ylettömän mk, % v. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 740
5286: korkea ja aivan suhteeton valtion koulujen 1 vahtimestari, ap. (11 pl.) . . . . . . 93 880
5287: lukukausimaksuihin. Mahdollista on, että lu- 1 talonmies-lämmittäjä (12 pl.) . . 98 460
5288: kukausimaksua pitäisi vielä tästäkin korottaa, 2 siivoojaa (6 pl.) vuosipalkkio . . 147 360
5289: jolloin se muodostuu ylipääsemättömäksi es- nuor. lehtorien pätevyyslisät . . . . . 18 120
5290: teeksi vähävaraisille oppilaille. Kun paikka- ikälisät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 406 820
5291: kunnalla, joka on kauppala ja huomattava kalliinpaikanlisät . . . . . . . . . . . . . . . 176 290
5292: teollisuuskeskus, ei ole muuta oppikoulua, on tunti- ja ylituntipalkkiet . . . . . . 1 900 000
5293: tilanne kestämätön. Mainittakoon, että v. Yhteensä mk 5114 370
5294: 1956 sisäänpääsytutkinnossa hyväksytyistä
5295: yli 100 oli jätettävä kouluun ottamatta. Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty,
5296: Tämän mukaisesti ehdotammekin, että No- ehdotamme kunnioittaen,
5297: kian yhteiskoulu 1. 9. 1957 otettaisiin valtion
5298: haltuun. Koulun opettajakunta on valtaosal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5299: taan täysin pätevää ja koulun työn tulokset tulo- ja menoarvioon 5 114 370 mark-
5300: vaatimukset täyttäviä. Koulun nimi muuttuu kaa Nokian yhteiskoulun ottamiseksi
5301: Nokian yhteislyseoksi. Ehdotetaan, että kou- valtion haltuun Nokian yhteislyseon
5302: luun mainitusta päivästä lukien perustetaan nimellä 1 päivästä syyskuuta 1957 lu-
5303: tarvittavat virat ja toimet. kien.
5304: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
5305:
5306: Jaakko Hakala. Kaisa Hiilelä. Leo Suonpää.
5307: Atte Pakkanen. Lauri Myllym.äki. Usko Seppi.
5308: Artturi Tienari. Anni Flinck. Elli Stenberg.
5309: 895
5310:
5311: IV,189. - Rah.al. N:o 122.
5312:
5313:
5314:
5315:
5316: Hetemäki ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien virkojen
5317: perustamiseksi Jyväskylän kasvatnsopilliseen korkeakou-
5318: luun oppikoulunopettajien valmistamiseen ryhtymistä
5319: varten.
5320:
5321:
5322: E d u s k u n n a ll e.
5323:
5324: Maassa vallitsevan oppikoulun opettajien koska siellä on tätä varten jo käytettävissä
5325: puutteen vuoksi eduskunta lausui kuluvan tilat.
5326: vuoden tulo- ja menoarvion yhteydessä toi- Oppikoulun opettajien valmistuksen ai-
5327: vomuksen, että hallitus kiinnittäisi oppikou- kaansaamiseksi Jyväskylän kasvatusopilli-
5328: lun opettajain puutteeseen huomiota ja har- sessa korkeakoulussa olisi kuitenkin tar-
5329: kitsisi Jyväskylän kasvatusopillisen korkea- peen lisätä korkeakoulun opettajavoimia.
5330: koulun kehittämistä siihen suuntaan, että se Kun opettajavalmistus Jyväskylässä ainakin
5331: voisi valmistaa oppikoulun opettajia. Niin- alussa tapahtuisi luontevimmin humanisti-
5332: ikään korkeakoulukomitea on esittänyt mie- sella puolella, tulisi lähinnä kysymykseen
5333: tinnössään, että Jyväskylän kasvatusopilli- professorinvirkojen perustaminen kasvatus-
5334: nen korkeakoulu on sopiva myös oppikoulu- oppia, historiaa, kirjallisuutta sekä saksan,
5335: jen opettajien valmistukseen. Myöskin kou- suomen, ruotsin ja englanninkieliä varten
5336: luhallitus on kiinnittänyt useaan kertaan sekä lehtorin virat psykologiaa, kasvatusop-
5337: huomiota oppikoulun opettajien puutteeseen pia, historiaa ynnä suomen kieltä varten sekä
5338: ja ehdottanut, että Jyväskylän kasvatusopil- 2 lehtorin virkaa kutakin edellämainittua
5339: lisessa korkeakoulussa ryhdyttäisiin oppikou- muuta kieltä varten. Lisäksi tarvittaisiin 4
5340: lun opettajain valmistamiseen. assistentin virkaa.
5341: Oppikoulun opettajien puute on maas- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti
5342: samme jatkuvasti kasvamassa. Helsingin ja ehdotamme,
5343: Turun yliopistolla ei ole mahdollisuuk-
5344: sia suorittaa riittävästi opettajakasvatusta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5345: Tästä syystä onkin lähinnä kiintynyt huomio tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
5346: niiden mahdollisuuksien hyväksikäyttämi- markan suur·uisen määrärahan 6 pro-
5347: seen, joita Jyväskylän kasvatusopillisella fessorinviran, 10 lehtorinviran ja 4
5348: korkeakoululla tässä suhteessa on. Lisätty assistentinviran perustamiseksi J yväs-
5349: opettajakasvatus voitaisiinkin taloudellisesti kylän kasvatusopilliseen korkeakou-
5350: edullisimmalla tavalla suorittaa juuri Jyväs- luun oppikoulun opettajien valmista-
5351: kylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa, miseen ryhtymistä varten.
5352: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
5353:
5354:
5355: Päiviö Hetemäki. Arvo Ahonen.
5356: Artturi Koskinen. T. A. Wiherheimo.
5357: Artturi Jämsen. Eino Uusitalo.
5358: Aare Leikola. Niilo Honkala.
5359: Matti Koivunen·.
5360:
5361:
5362:
5363: 13 E 645/56
5364: 896
5365:
5366: IV,190. - Rah.al. N:o 123.
5367:
5368:
5369:
5370:
5371: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillisen pawa-
5372: jatkokoulun käytännöllisten aineiden opettajain valmista-
5373: mista varten.
5374:
5375:
5376: E d u s k u n n a 11 e.
5377:
5378: Jo v. 1953 hallitus antoi eduskunnalle esi- taisiin v. 1957 tähän tarkoitukseen varoja
5379: tyksen uudeksi kansakoululaiksi, jonka mu- seuraavasti:
5380: kaan ammatillisten päiväjatkokoulujen luku- Kansakoulunopettajille, jotka aikovat val-
5381: määrä maaseudulla nopeasti lisääntyisi. Tästä mistua jatkokoulun puutyön tai metallityön
5382: laista riippumatta niitä on perustettu kun- opettajiksi, on tarkoituksena järjestää kah-
5383: tain oma-aloitteisuuden pohjalla niin run- tena perättäisenä kesällä yhteensä 800 tuntia
5384: saasti, että koulujen lukumäärä tällä hetkellä käsittävä ammatillinen oppijakso. Tekni- ·
5385: jo ylittänee sadan. Tärkein edellytys koulun koille ja kotiteollisuusopettajille, jotka halua-
5386: menestykselliselle toiminnalle on pätevien vat saavuttaa kelpoisuuden samoihin virkoi-
5387: opettajien saaminen siihen. Tilanne on kui- hin, järjestettäisiin yhden 10-viikkoisen kesä-
5388: tenkin tällä hetkellä sellainen, että niin muo- oppijakson ja seminaarin yhden syysluku-
5389: dollisesti kuin asiallisestikin täysin päteviä kauden ajan käsittävä valmistus. Kumpai-
5390: opettajia ei käytännöllisiin aineisiin, jotka sessakin tapauksessa vaadittaisiin valmistuk-
5391: näissä kouluissa ovat tärkeimpiä, ole juuri seen pyrkijältä, että hän on vähintään 2
5392: lainkaan saatavissa. Tästä syystä on uhkaa- vuotta toiminut väliaikaisena puu- tai me-
5393: massa vaara, että opetus näissä suurin toi- tallityön opettajana, ja että asianomainen
5394: vein perustetuissa kouluissa jää heikoksi ja kansakouluntarkastaja pitää häntä tehtävään
5395: koulujen perustamiseen ja ylläpitoon käyte- sopivana. Tähän valmistukseen tarvittaisiin
5396: tyt ja vuosittain käytettävät huomattavan v. 1957 yhteensä 1 292 000 markkaa.
5397: suuret varat näin menevät todellisuudessa Tyttöjen käsityön ja vaatehuollon opetta-
5398: osittain hukkaan. jina on runsaasti Wetterhoffin kotiteolli-
5399: Siihen mennessä, kun jatkokoulun käytän- suusopistosta valmistuneita kotiteollisuus-
5400: nöllisten aineiden opettajain valmistus saa- opettajia ja kotitalouden opettajina maa-
5401: daan pysyväisesti järjestetyksi, olisi kipein talo·ushallituksen alaisista kotitalousopettaja-
5402: opettajatarve saatava tyydytetyksi siten, opistoista päästötodistuksen saaneita. Mo-
5403: että näiden koulujen opettajantehtävissä jo lempien saama pedagogiikan opetus on jatko-
5404: toimiville kansakoulunopettajille annettaisiin koulun opettajalle riittämätön, eivätkä he
5405: heille välttämätön ammatillinen lisäkoulutus ole harjaantuneet jatkokouluikäisten opetta-
5406: ja alan ammattihenkilöille heiltä puuttuva miseen. Siksi heille olisi järjestettävä semi-
5407: tietopuolis-käytännöllinen pedagoginen val- naarin yhden syyslukukauden kestävä tieto-
5408: mistus. Tälle kannalle on asettunut sekä puolis-käytännöllinen lisäkoulutus. Ennen v.
5409: maalaiskansakoulun jatko-opetuskomitea v. 1956 valmistuneet naispuoliset kotiteollisuus-
5410: 1954 ilmestyneessä mietinnössään (komitean- opettajat ovat myös saaneet riittämättömästi
5411: mietintö n:o 12-1954) että paraikaa toi- ompelun opetusta. Siksi heille olisi edellä-
5412: miva jatkokoulun opettajakomitea viime ke- mainitun yhden lukukauden kestävän val-
5413: väänä opetusministeriölle lähettämässään kir- mistuksen lisäksi järjestettävä n. 400 tuntia
5414: jeessä. käsittävä kesäoppijakso. Kotiteollisuus- ja
5415: Viimeksi mainitun kirjeen mukaan tarvit- kotitalousopettajille järjestettävästä lisäval-
5416: IV,190. - Järvi ym, 897
5417:
5418: mistuksesta aiheutuisi v. 1957 kustannuksia että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5419: 1 098 000 markkaa. tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu-
5420: Kaikkiaan tarvittaisiin tähän erittäin kii- vun 18 momentin kohdalle 2 390 000
5421: reellisenä pidettävään valmistukseen v. 1957 markan suuruisen määrärahan amma-
5422: aikana siis 2 390 000 markkaa. tillisen päiväjatkokoulun käytännöllis-
5423: Tämän vuoksi kunnioittaen ehdotamme, ten aineiden opettajain valmistamista
5424: varten.
5425: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
5426:
5427: Lauri Järvi. Irma Hamara.
5428: Artturi Tienari. Eeli Erkkilä.
5429: Väinö Rankila. Armas Leinonen.
5430: Urho Kulovaara.
5431: 898
5432:
5433: IV,191. - Rah.al. N:o 124.
5434:
5435:
5436:
5437:
5438: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntolanhoitajakurssin
5439: järjestämistä varten Kemijärven seminaariin.
5440:
5441: E d u s k u n n a 11 e.
5442:
5443: Lukuvuonna 1955-1956 oli maamme kan- oppilasasuntoloita on pääasiallisesti juuri
5444: sakoulujen oppilasasuntoloissa yhteensä 252 pohjois- ja koillis-Suomessa, minkä vuoksi
5445: asuntolanhoitajan ja sellaista asuntolanhoita- Kemijärven seminaari on tällaisten kurssien
5446: jan apu~aisen tointa, jonka hoitajaksi halut- sopivin sijoituspaikka.
5447: Gn saada asuntolanhoitajan kelpoisuuden Aikaisemmin kesti kukin kurssi yhden
5448: omaava henkilö. Näistä toimista oli 155 epä- lukuvuoden. Kun kursseille ei ole hakenut
5449: pätevän henkilön hoidossa. Kansakoulun ainoatakaan kansakoulunopettajaa, vaan
5450: oppilasasuntoloista 15. 8. 1947 annetun ase- miltei yksinomaan pe,kän keskikoulun käy-
5451: tuksen 13 §: n 2 momentin mukaan on asun- neitä, kokemus on osoittanut, että valmistus
5452: tolanhoitajan toimeen kelpoinen henkilö, on ollut riittämätön asuntolanho:tajan moni-
5453: jolla on kansakoulun kotitaloudenopettajan puoliseen tehtävään. Siksi valmistus nyt on
5454: kelpoisuus tai joka on saanut kansakoulun- suunniteltu tavallaan kolme lukuvuotta kes-
5455: opettaja- tahi keskikouiusiv:stykseen perus- täväksi, kuitenkin niin, että oppilaat toisen
5456: tuvan kouluhallituksen hyväksymän asunto- lukuvuoden olisivat harjoittelemassa täysin
5457: lanhoitajakurssin päästötodistuksen. Savon- palkkaeduin joko välia:kaisina asuntolanhoi-
5458: linnan seminaariin perustettavalla kotitalou- tajina tai asuntolanhoitajan apulaisina. Kul-
5459: denopettajaosastolla keskikoulun käyneet lekin kurssille on suunniteltu otettavaksi
5460: henkilöt saavat kelpoisuuden kansakoulujen 16 oppilasta, mikä on käytännöllisessä koti-
5461: sekä kotitaloudenopettajan virkoihin että taloustyössä yhdessä opetettavan oppilasryh-
5462: asuntolanhoitajan to:miin. Kun viimeksi män enimmäiskoko.
5463: mainituissa palkkaus on huomattavasti pie- Vaikka valmistus saataisiinkin alkuun syk-
5464: nempi, hakeutunevat täilaisen kelpoisuuden syllä 1957, vaimistuisivat ensimmäiset asun-
5465: omaavat henkilöt niin kuin tähänkin saakka tolanhoitajat siitä vasta keväällä 1960. Sitä
5466: kotitaloudenopettajiksi, joista myös on suuri pitemmälle ei nykyisen yhä vaikentuvan pä-
5467: puute. Tästä syystä jäänee kansakoulujen tevien asuntolanhoitajain puutteen jatku-
5468: asuntolanhoitaja:n valmistus edelleen joten- mista liene vara sall:a. Mikäli valmistusta
5469: kin yksinomaisesti edellä mainittujen asun- sen jälkeen keskeytyksettä jatketaan, saadaan
5470: tolanhoitajakurssien varaan. tämänhetkinenkin vajaus teoreettisesti täyte-
5471: Lukuvuosina 1950-1951, 1951-1952 ja tyksi vasta vuonna 1969.
5472: 1952-1953 toimi tällainen kurssi Kemijär- Tämän vuoksi kunnioittaen ehdotamme,
5473: ven seminaarin yhteydessä, mutta kun semi-
5474: naarin harjoituskoulun piti syksyllä 1953 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5475: aloittaa toimintansa, ei kurssia enää voitu tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu-
5476: tilanpuutteen vuoksi mainitusta ajankohdasta vun 18 momentin kohdalle 1 315 000
5477: lukien seminaariin sijoittaa. Kun seminaa- markan suuruisen määrärahan asun-
5478: rin päärakennus on valmistunut elokuussa tolanhoitajakurssin järjestämistä var-
5479: 1955, tämä este on poistunut. Kansakoulujen ten Kemijärven seminaariin.
5480: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
5481:
5482: Lauri Järvi. Irma Hamara. Eeli Erkkilä.
5483: Artturi Tienari. M. 0. Lahtela. Armas Leinonen.
5484: Väinö Rankila. J. F. Pöykkö. Urho Kulovaara.
5485: 899
5486:
5487: IV,192. - Rah.al. N: o 125.
5488:
5489:
5490:
5491:
5492: Friman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maalais-
5493: ja kauppalakansakoulujen rakennusapuihin.
5494:
5495:
5496: E d u s k u n n a ll e.
5497:
5498: Kansakoulurakennusten normaalihinnat olevat normaalihinnat kuutiometriä kohti
5499: ovat 7-8 viime vuoden aikana olleet todel- seuraaviksi: puiset rakennukset 5 900-6 100
5500: lisia rakennuskustannuksia pienemmät ja ja kiviset rakennukset 6 900-7 500 mk.
5501: kuntien rahoitusosuus koulujen rakentami- Todelliset rakennuskustannukset ovat ny-
5502: sessa tästä johtuen kohtuuttoman korkea, kyään 9 000-11000 mk m3 kohti.
5503: nousten mm. eräissä Pohjois-Suomen köy- Tällaisen epänormaalin tilan jatkuminen
5504: hissä kunnissa jopa 50 %: iin, vaikka sen ei voine johtua muusta kuin siitä, että laissa
5505: valtioneuvoston 28. 1. 1954 tekemän päätök- valtiolle määrätty kuntien avustaminen kan-
5506: sen mukaan pitäisi olla 5-15 %. Kunnat sakoulujen rakentamisessa pyritään hoita-
5507: ovat tästä johtuen velkaantuneet ja joutu- maan liian pienin, talousarvioon varatuin
5508: neet vaikeuksiin. Kuntainliitot ja yksityiset :tnäärärahoin. Näihin tarkoituksiin varattuja
5509: kunnat ovat jatkuvasti eri tavoin käänty- määrärahoja korottamalla tehtäisiin valtio-
5510: neet valtiovallan puoleen tarkoituksella neuvostolle ja asianomaisille kouluviran-
5511: saada aikaan korjaus. Normaalihintoja on- omaisille mahdolliseksi valtiolle määrätyn
5512: kin kuntien painostuksen seurauksena useita tehtävän hoitaminen voimassaolevan lain
5513: kertoja korotettu, mutta jokaisen suoritetun mukaisesti.
5514: korotuksen jälkeenkin ne ovat olleet alhaiset. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
5515: Viimeinen valtioneuvoston normaalihintapää- nioittaen,
5516: tös on joulukuun 30 päivältä 1954. Siinä
5517: muutettiin maksamisperusteita, mutta nor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5518: maalihinnat jäivät todellisia rakennuskus- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII
5519: tannuksia huomattavasti alhaisemmiksi. luvun 27 momentille lisäyksenä
5520: Eräässä maaliskuun 12 päivänä 1955 silloi- 500 000 000 markkaa maalais- ja
5521: sen opetusministeri Saalastin allekirjoitta- kauppalakansakoulujen rakennusapui-
5522: massa vastauksessa tätä asiaa koskevaan hin.
5523: eduskuntakyselyyn on esitetty nyt Voimassa-
5524: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
5525:
5526: Toivo Friman. J. Mustonen.
5527: Eino Tainio. A-L. Tiekso-Isaksson.
5528: Hannes Tauriainen.
5529: 900
5530:
5531: IV,193.- Rah.al. N:o 126.
5532:
5533:
5534:
5535:
5536: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi Pohjois-
5537: ja Itä-Suomen· vähävaraisille kunnille kansakoulujen ra-
5538: kentamisesta aiheutuneiden kulujen korvaamiseksi.
5539:
5540:
5541: E d u s k u n n a 11 e.
5542:
5543: Kansakoulujen rakentamisesta on viime siitä, millainen epäkohta tässä on kysymyk-
5544: vuosina aiheutunut ennen kaikkea vähävarai- sessä,. mainittakoon, että valtionavustuksen
5545: sille Pohjois- ja Itä-Suomen maalaiskunnille ja -lainan osuus on normaalihinnan alhaisuu-
5546: kohtuutonta rasitusta. Tähän on ollut syynä den vuoksi voinut jäädä todellisuudessa alle
5547: lähinnä se, etteivät kansakoululaitoksen kus- 60 % sellaisissakin vähävaraisissa kun-
5548: tannuslaissa tarkoitetut normaalihinnat, joi- nissa, joiden kohdalla ylimääräisiä avustuk-
5549: den perusteella maalaiskuntien ja kauppa- sia koskevassa valtioneuvoston päätöksessä on
5550: loiden valtionavustus kansakoulurakennuksia valtion rahoituksen määräksi mainittu 90-
5551: varten määrätään, ole vastanneet käypiä 95%.
5552: keskimääräisiä rakennuskustannuksia sano- Normaalihintojen alhaisuudesta vähävarai-
5553: tuissa osissa maata. Vuoden 1955 alusta läh- sille kunnille aiheutuneita kohtuuttomiksi
5554: tien - nykyisen normaalihintapäätöksen voi- muodostuneita ,kustannuksia koskeva kysymys
5555: massa ollessa - on tilanne tosin aikaisempaa olisi ensi tilassa selvitettävä koko laajuudes-
5556: parempi sikäli, että nyt on ainakin mahdol- saan ja ryhdyttävä asian vaatimiin toimen-
5557: lista määrätä normaalihinnat likimain todel- piteisiin tästä epäkohdasta kärsimään joutu-
5558: lisia rakennuskustannuksia vastaaviksi, jos- neiden kuntien aseman helpottamiseksi. Sitä
5559: kaan tätä mahdollisuutta ei vielä ole täysin ennen olisi kuitenkin välttämätöntä, että vai-
5560: käytetty hyväksi. Mutta varsinkin niiden lu- keimmassa asemassa olevien syrjäseutukun-
5561: kuisien kansakoulurakennusten kohdalta, joi- tien asemaa helpotettaisiin valtion tulo- ja
5562: den normaalihinnat on vahvistettu vuosina menoarvioon otettavan erityisen määrärahan
5563: 1952-54, on asia vielä avoin. Näinä vuosina turvin.
5564: ilmeni nimittäin normaalihintojen riittämät- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
5565: tömyys peittämään todellisia kohtuullisiakin dotamme,
5566: rakennuskustannuksia erityisen selvänä. Vä-
5567: hävaraisille kunnille onkin sanotusta syystä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5568: jäänyt vastattavikseen huomattavan suuret tulo- ja menoarvioon 300 miljoonan
5569: määrät epäedullisia velkoja, joista suuri osa markan suuruisen määrärahan ylimää-
5570: on korkeakorkoista tilapäisluottoa. Myöskin räisiä valtionavustuksia varten niille
5571: verorasitus on näissä kunnissa kohtuuttoman Pohjois- ja Itä-Suomen vähävaraisille
5572: korkea ja pääasiallisena syynä on kansa- kunnille, joille on vuosina 1952-54
5573: koulurakennuksista niiden osalle jäänyt kes- m'heutunut kohtuutonta rasitusta kan-
5574: kimääräistä suurempi rasitus. Esimerkkinä sakoulujen rakentamisesta.
5575: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
5576:
5577: J. F. Pöykkö. Laura Brander-Wallin. Arvi Ikonen.
5578: Eino Rytinki. Heikki Soininen. M. 0. Lahtela.
5579: 901
5580:
5581: IV,194. - Rah.al. N:o 127.
5582:
5583:
5584:
5585:
5586: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kaupunki-
5587: kunnille kansakoulujen rakentamista varten.
5588:
5589:
5590: E d u s k u n n a 11 e.
5591:
5592: Kuntien menot ovat sodan jälkeisellä kau- koulujen menoihin hyvin vähäisellä osuu-
5593: della vuodesta vuoteen kasvaneet ja viime della, mutta kansakoulujen rakennuskustan-
5594: vuosina vieläpä kiihtyen. Tämä on johtunut nuksiin se ei ole osallistunut. Tästä valtio-
5595: valtion toimenpiteistä, joilla on siirretty kun- vallan harjoittamasta politiikasta on ollut
5596: nille yhä uusia tehtäviä ja rasituksia. Kun- seurauksena, että kuntien taloudellinen asema
5597: tien menojen kasvua kuvaavat seuraavat nu- on vaikeutunut ja kansakoulujen rakentami-
5598: merot: kaupunkikuntien kokonaismenot oli- nen monissa kaupunkikunnissa on tyrehty-
5599: vat vuonna 1953 52.6 miljardia markkaa ja nyt.
5600: vuonna 1954 53.4 miljardia markkaa. Tämän Koulujen puute on vaikuttanut sen, että
5601: jälkeen ovat kuntien menot jatkuvasti lisään- lapset joutuvat käymään koulua kahdessa,
5602: tyneet. Esimerkiksi kaupunkikuntien kansa- jopa eräillä paikkakunnilla kolmessakin vuo-
5603: koulumenot ovat vuodesta toiseen siirtyneet rossa, mikä ei suinkaan lasten ja opettajain
5604: yhä enemmän kuntien kannettaviksi. Vuonna kannalta ole edullista.
5605: 1948 olivat kaupunkikansakoulujen kustan- Jotta kansakoulujen rakennustoimintaa
5606: nukset kuntien osuudelta 13 790 markkaa voitaisiin edelleen jatkaa ja kuntien kohtuut-
5607: oppilasta kohden, mikä merkitsi maksuun toman raskaiksi paisuneita rasituksia keven-
5608: pantua veroäyriä kohden 1: 31. Vuonna 1953 tää, olisi valtiovallan myös taloudellisesti
5609: vastaavat luvut olivat 34 211: 80 ja 1: 55 sekä tuettava kaupunkikuntia kansakoulujen ra-
5610: vuonna 1954 34 951: 60 ja 1: 63. Näihin lu- kentamisessa.
5611: kuihin eivät ole sisältyneet kansakoulujen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5612: rakennuskustannukset, jotka ovat merkinneet
5613: huomattavia lisämenoja kaikille kaupunki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5614: kunnille. Eräiden kaupunkikuntien itsensä tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
5615: suorittamat kansakoulujen kokonaismenot kan määrärahan avustuksiksi kau-
5616: merkitsevät jopa 4-5 mk veroäyriä kohti. punkikunnille kansakoulttjen rakenta-
5617: Valtiovalta on osallistunut kaupunkikansa- mista varten.
5618: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
5619:
5620: Paavo Aitio. Leo Suonpää.
5621: Eino Roine. Matti Koivunen.
5622: Rainer Virtanen. Toivo Niiranen.
5623: 902
5624:
5625: IV,195. - Rah.al. N: o 128.
5626:
5627:
5628:
5629:
5630: Rankila ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja lai-
5631: noiksi kansakouluun kuuluvien keskikoulujen ja ammatil-
5632: listen jatkokoulujen perustamista varten.
5633:
5634:
5635: E d u s k u n n a 11 e.
5636:
5637: Kansakoululaitoksen kustannuksista 8 päi- edellä tarkoitetuilta kunnilta jäisi saamatta
5638: vänä kesäkuuta 1926 annetun lain 5 §: n valtionlaina tai -avustus sanotun tulkinnan
5639: sekä kansakouluun kuuluvan keskikoulun ja takia. Asian järjestykseen saattamiseksi oli-
5640: ammatillisen jatkokoulun perustamisesta ko- sikin ensi vuoden tulo- ja menoarvioon va-
5641: keilutarkoituksessa 10 päivänä tammikuuta rattava erilliset arviomäärärahat kansakou-
5642: 1946 annetun lain 2 § : n säännösten perus- luun kuuluvien keskikoulujen ja ammatillis-
5643: teella kunnat ovat saaneet puheena olevien ten jatkokoulujen perustamiskustannuksiin
5644: keski- ja jatkokoulujen rakentamiseen val- myönnettäviä valtionavustuksia ja -lainoja
5645: tionavustusta ja -lainaa samojen perusteiden varten. Näistä määrärahoista olisi takautu-
5646: mukaan ja samasta määrärahasta kuin kan- v.asti myönnettävä avustusta ja lainaa myös
5647: sakoulurakennuksiaan varten. Vuoden 1956 niille kunnille, jotka eivät sitä ole saaneet
5648: aikana valtiokonttori kuitenkaan ei ole kat- puheena olevan tulkinnan vuoksi. Vastaa-
5649: sonut voivansa myöntää tarkoitukseen lai- valla määrällä olisi vähennettävä kansakou-
5650: noja, koska niitä varten ei valtion tulo- ja lurakennuksia varten myönnettäviä valtion-
5651: menoarviossa ole erikseen määrärahaa. Tästä avustuksia ja -lainoja koskevia määrärahoja.
5652: tulkinnasta on luonnollisesti aiheutunut koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5653: tuuttomia vaikeuksia sellaisille kunnille, nioittaen,
5654: jotka jo ovat ehtineet aloittaa kysymyksessä
5655: olevan koulun rakennustyöt. Niinpä esimer- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5656: kiksi Teuvan kunnalta on evätty yli 19 milj. tttlo- ja menoarvioon 400 miljoonan
5657: markan valtionlaina. Selvää tietenkin on, markan arviomäärärahan kansakou-
5658: ettei mikään maalaiskunta nykyisen tilan- luun kuuluvien keskikoulujen ja am-
5659: teen vallitessa voi ryhtyä tällaisen koulun matillisten jatkokoulujen perustamis-
5660: rakentamiseen, ellei sillä ole varmuutta val- kustannuksiin myönnettäviä avustuk-
5661: tionlainan saamisesta. sia varten ja saman suuruisen määrä-
5662: Kun kysymyksessä lienee pelkkä budjetti- mhan mainittuun tarkoitukseen myön-
5663: teknillinen epäkohta, olisi kohtuutonta, jos nettäviä lainoja varten.
5664: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
5665:
5666: Väinö Rankila. Eeli Erkkilä. Eino Rytinki.
5667: 903
5668:
5669: IV,196. - Rah.al. N:o 129.
5670:
5671:
5672:
5673:
5674: Malkamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten kes-
5675: kikoulujen perustamista varten.
5676:
5677:
5678: Eduskunnalle.
5679:
5680: Vuodesta 1946 on maassamme ollut toimin- arvion määrärahaa korotettava uusien kou-
5681: nassa kansakouluun kuuluvia kokeilukeski- lujen perustamista varten. Edellä olevan
5682: kouluja eli ns. kunnallisia keskikouluja. perusteella ehdotamme,
5683: Kun ko. koulut ovat toimineet kaikin puolin
5684: tyydyttävästi ja auttaneet maaseudun lasten että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5685: opintielle pääsyä voimakkaasti, olisi syytä tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu-
5686: perustaa näitä kouluja entistä tehokkaam- vun 37 momentille 3 000 000 markkaa
5687: min. Tarkoitusta varten olisi tulo- ja meno- kunnallisten keskikoulujen perusta-
5688: mista varten.
5689: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
5690:
5691: Aino Malkamäki. Matti Lepistö.
5692: Urho Kulovaara. Laura Brander-Wallin.
5693: Lauri Järvi. E. Pusa.
5694: G. Henriksson. Artturi Koskinen.
5695: Eino Raunio.
5696:
5697:
5698:
5699:
5700: 14 E 645/56
5701: 904
5702:
5703: IV,197.- Rah.al. N:o 130.
5704:
5705:
5706:
5707:
5708: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta kymmenen uuden
5709: keskikoulun perustamiseksi kansakoulujen yhteyteen.
5710:
5711:
5712: Eduskunnalle.
5713:
5714: Kansakoulujen yhteyteen kokeilumielessä oppikouluun paasy riippuu ensi syksynäkin
5715: perustetut keskikoulut ovat käytännössä monessa kunnassa siitä, onko valtioneuvosto
5716: osoittautuneet kaikin puolin tarkoitustaan myöntänyt kuntaan anotun keskikoulun pe-
5717: vastaaviksi. Eduskunnan käsiteltävänä oleva rustamislupaa.
5718: uusi kansakoululaki, hyväksytyksi tultuaan, Koska hallituksen esityksessä ensi vuoden
5719: vakinaistaakin keskikoulun kansakouluun talousarvioksi ei näytä otetun huomioon
5720: kuuluvaksi koulumuodoksi. Tämä merkittävä uusien keskikoulujen perustamista kansakou-
5721: edistysaskel kansakoululainsäädännössämme lujen yhteyteen, ehdotamme kunnioittaen,
5722: jää kuitenkin kuolleeksi kirjaimeksi, ellei
5723: kansakoulun yhteyteen anottuj,en uusien kes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5724: kikoulujen perustamiselle annettaisi niiden tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
5725: tarvitsemaa taloudellista tukea. Syrjäisten kaa kymmenen uuden keskikoulun
5726: seutujen vähävaraisten, lahjakkaiden lapsien perustamiseksi kansakoulujen yhtey-
5727: teen.
5728: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
5729:
5730: Matti Koivunen. A-L. Tiekso-Isaksson.
5731: Eino Kilpi. Aleksi Kiviaho.
5732: Eino Tainio. Toivo Asvik.
5733: Yrjö Murto. Unto Miettinen.
5734: Irma Torvi. Pauli Puhakka.
5735: Judit Nederström-Lunden. Leo Suonpää.
5736: Irma Rosnell. Impi Lukkarinen.
5737: Nestori Nurminen.
5738: 905
5739:
5740: IV,198. - Fin.mot. N: o 131.
5741:
5742:
5743:
5744:
5745: Högström m. fl.: Angående anvisande av anslag för återupp-
5746: byggande av folkskolorna på Porkalaområdet.
5747:
5748:
5749: T i 11 R i k s d a g e n.
5750:
5751: På Porkalaområdet kvarblev vid utarren- damål utan omfattande och dyrbara repara-
5752: deringen av detsamma åt Sovjetunionen folk- tioner.
5753: skolor inom 18 distrikt. I fråga om bygg- För Kyrkslätt, Sjundeå och Degerby kom-
5754: nader, varvid uthusen lämnas obeaktade, be- muner är det en övermäktig uppgift att
5755: tydde detta att sammanlagt 24 skolbyggna- enbart med stöd av det ordinarie statsbidra-
5756: der, 2 lärarbostäder och 1 elevinternat kvar- get återuppbygga dessa skolbyggnader. Detta
5757: blev på området. Av dessa byggnader befann är en naturlig följd av de stora förluster
5758: sig inom Kyrkslätt kommuns område 16 skol- dessa kommuner lidit på grund av kriget
5759: byggnader, 2 lärarbostäder och 1 elevinter- och evakueringen samt med beaktande av
5760: nat, inom Sjundeå kommuns område 3 skol- det tunga återuppbyggnadsarbete, som före-
5761: byggnader och inom Degerby kommuns om- står dessa kommuner på många olika områ-
5762: råde samtliga 6 skolbyggnader. Vid av skol- den. Det är därför nödvändigt att staten
5763: styrelsen verkställd besiktning har det kon- hundraprocentigt bekostar återuppbyggnaden
5764: staterats att inom ett folkskoldistrikt samt- av folkskolorna på Porkalaområdet såsom
5765: liga byggnader utplånats och att åtminstone fallet var i norra Finland.
5766: 7 skolbyggnader är i ett sådant skick att På ovan anförda grunder föreslås,
5767: det icke ekonomiskt lönar sig att iståndsätta
5768: desamma. Men jämväl de återstående skol- att Riksdagen i statsförslaget för år
5769: byggnaderna är i så dåligt skick att de icke 1957 måtte anvisa 100 miljoner mark
5770: kan tagas i användning för sitt tidigare än- för återuppbyggande av folkskolorna
5771: på Porkalaområdet.
5772: Helsingfors den 17 september 1956.
5773:
5774: Sven Högström. C. A. Öhman.
5775: Verner Korsbäck. Grels Teir.
5776: Niilo Honkala. Albin Wickman.
5777: John Österholm.
5778: 906
5779:
5780: IV,198. - Rah.al. N: o 131.
5781: Suomennos.
5782:
5783:
5784:
5785: Högström ym.: 111äärärahan osoittamisesta Porkkalan alueen
5786: kansakoulujen jälleenrakentamista varten.
5787:
5788:
5789: E d u s k u n n a 11 e.
5790:
5791: Porkkalan alueelle jäivät sen tultua vuok- Kirkkonummen, Siuntion ja Degerbyn kun-
5792: ratuksi Neuvostoliitolle kansakoulut 18 pii- nille on ylivoimainen tehtävä jälleenraken-
5793: rissä. Mitä tulee rakennuksiin, jolloin ulko- taa nämä koulutalot yksinomaan varsinaisen
5794: rakennukset jätetään huomioon ottamatta, valtionavustuksen turvin. Tämä on luonnol-
5795: merkitsi tämä, että yhteensä 24 kouluraken- linen seuraus niistä suurista menetyksistä,
5796: nusta, 2 opettajainasuntoa ja 1 oppilasasun- joita nämä kunnat ovat kärsineet sodan ja
5797: tola jäivät alueelle. Näistä rakennuksista oli evakuoinnin takia, samoin kuin on otettava
5798: Kirkkonummen kunnan alueella 16 koulu- huomioon se raskas jälleenrakennustyö, joka
5799: rakennusta, 2 opettajainasuntoa ja 1 oppilas- näillä kunnilla on edessään monilla eri
5800: asuntola, Siuntion kunnan alueella 3 koulu- aloilla. Sen vuoksi on välttämätöntä, että
5801: rakennusta ja Degerbyn kunnan alueella valtio kustantaa sataprosenttisesti kansakou-
5802: kaikki 6 koulurakennusta. Kouluhallituksen lujen jälleenrakentamisen Porkkalan alueella,
5803: toimittamassa katselmuksessa on todettu, että kuten asianlaita oli Pohjois-Suomessa. Edellä
5804: yhdessä kansakoulupiirissä on kaikki raken- esitetyin perustein ehdotetaan,
5805: nukset hävitetty ja että ainakin 7 koulu-
5806: rakennusta on sellaisessa kunnossa, ettei ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5807: taloudellisesti kannattavaa ryhtyä niitä kun- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
5808: nostamaan. Mutta myös muut kouluraken- markan määrärahan Porkkalan alueen
5809: nukset ovat niin huonossa kunnossa, ettei kansakoulujen jälleenrakentamista var-
5810: niitä voida käyttää entiseen tarkoitukseensa ten.
5811: ilman laajoja ja kalliita korjauksia.
5812: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
5813:
5814: Sven Högström. C. A. Öhman.
5815: Verner Korsbäck. Grels Teir.
5816: Niilo Honkala. Albin Wickman.
5817: John Österholm.
5818: 907
5819:
5820: IV,199. - Fin.mot. N:o 132.
5821:
5822:
5823:
5824:
5825: Teir m. fl.: Angående anvisande av anslag till byggnads-
5826: bidrag för om- och tillbyggnad av Kronoby folkhögskola
5827: i Kronoby kommun.
5828:
5829:
5830: T i ll R i k s d a g e n.
5831:
5832: Med hänvisning till motiveringen i finans- miljoner mark som byggnadsbidrag
5833: motion n: o 155 vid 1955 års riksdag föreslås för om- och tillbyggnad av Kronoby
5834: vördsamt, folkhögskola i Kronoby kommun.
5835: att Riksdagen i statsförslaget för år
5836: 1957 måtte upptaga ett anslag om 10
5837: Helsingfors den 17 september 1956.
5838:
5839: Grels Teir. Arthur Larson.
5840: Albin Wickman. Verner Korsbäck.
5841: 908
5842:
5843: IV,199. - Rah.al. N: o 132.
5844: Suomennos.
5845:
5846:
5847:
5848: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustukseksi
5849: Kruunupyyn kansanopiston muutos- ja lisärakennusta
5850: varten Kruunupyyn kunnassa.
5851:
5852:
5853: E d u s k u n n a 11 e.
5854:
5855: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 155 vuo- markan määrärahan rakennusavustuk-
5856: den 1955 valtiopäivillä perusteluihin ehdo- seksi Kr·uunupyyn kansanopiston muu-
5857: tetaan kunnioittaen, tos- ja lisärakennusta varten Kruunu-
5858: pyyn kunnassa.
5859: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5860: tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
5861: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
5862:
5863: Grels Teir. Arthur Larson.
5864: Albin Wickman. Verner Korsbäck.
5865: 909
5866:
5867: IV,200.- Rah.al. N:o 133.
5868:
5869:
5870:
5871:
5872: Lindblom ym.: Määrämhan osoittamisesta rakennusavustuk-
5873: seksi ja -lainaksi Pohjolan Opistolle.
5874:
5875:
5876: E d u s k u n n a II e.
5877:
5878: Suomen ammattiyhdistysten keskusliitto on olleiden rakennustöiden rahoittamisesta omin
5879: yhteistoiminnassa Voionmaa-säätiön kanssa ja lainavaroin. Kohtuullista kuitenkin on,
5880: rakentanut Oulun läänin Haukiputaan pitä- että tällaisen opetuslaitoksen aikaansaamista
5881: jään Kiiminkijoen varrelle Pohjolan opis- tuetaan myös yhteiskunnan toimesta sekä
5882: ton, jonka tarkoituksena on antaa Pohjois- suoranaisen avustuksen kuin myös pitkä-
5883: Suomen palkkatyöntekijä- ja pienviljelijä- aikaisen ja halpakorkoisen lainan muodossa.
5884: nuorisolle mahdollisuudet entistä suuremman Näinollen ehdotamme,
5885: tietouden hankkimiseen jatkuvasti monipuo-
5886: liatuvan yhteiskuntaelämän ongelmista. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5887: Pohjolan opisto on hyväksytty kansanopis- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
5888: tolain alaiseksi yksivuotiseksi kansanopis- markan määrärahan Pohjolan Opistoa
5889: tokai ja aloittaa työnsä kuluvan vuoden syk- varten, josta määrärahasta 10 miljoo-
5890: syllä. Opinto-ohjelmassa, joka on asianomais- naa markkaa olisi kertakaikkista ra-
5891: ten viranomaisten hyväksymä, on otettu huo- kennusavustusta ja 15 miljoonaa
5892: mioon nimenomaan Pohjois-Suomen vähävä- markkaa pitkäaikaista ja halpakor-
5893: kisen nuorison tarpeet. koista lainaa.
5894: Perustajat ovat varsin vaikeissa olosuh-
5895: teissa huolehtineet toista vuotta käynnissä
5896: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
5897:
5898: 0. Lindblom. Elli Nurminen.
5899: Eetu Karjalainen. Heikki Hykkäälä.
5900: Arvi Turkka. Otto Muikku.
5901: K. F. Haapasalo. Valto Käkelä.
5902: Laura Brander-Wallin. Veikko Helle.
5903: Eino Raunio. Juho Karvonen.
5904: Erkki W. Mohell. Lempi Lehto.
5905: V. Liljeström. Rafael Paasio.
5906: 9Hl
5907:
5908: IV,201. - Rah.al. N: o 134.
5909:
5910:
5911:
5912:
5913: H. Miettunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Poh-
5914: joismaiden kansanopistojen oppilaille myönnettäviä apu-
5915: rahoja varten.
5916:
5917:
5918: E d u s k u n n a ll e.
5919:
5920: Vuosittain on eduskunta myöntänyt val- maissa. Kouluhallitus onkin puoltanut, että
5921: tion tulo- ja menoarvion 10 Pl. XI luvun Suomen osalta jaettaisiin 15 apurahaa
5922: 10 momentilla pienen määrärahan Pohjois- a 40 000 markkaa, joka vaatii momentin ko-
5923: maiden kansanopistojen harjoittamaa oppi- rottamista 300 000 markalla.
5924: lasvaihtoa varten. Asian käytännöllisen puo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5925: len on hoitanut Suomen Kansanopisto-
5926: yhdistys r.y. yhteistyössä Pohjola-Norden että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5927: r.y:n kanssa. Puheena olevalta momentilta tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun
5928: on viimeksi myönnetty 12 kpl stipendejä 10 momentille lisäystä 300 000 mark-
5929: a 25 000 markkaa. Apurahat ovat olleet liian kaa Pohjoismaiden kansanopistojen
5930: pieniä, suhteellisesti huomattavasti pienempiä oppilaille myönnettäviä apurahoja var-
5931: kuin vastaavat apurahat toisissa Pohjois- ten.
5932: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
5933:
5934: Helge Miettunen. Lauri Järvi.
5935: Tyyne Paasivuori. Elli Nurminen.
5936: Armi Hosia. Nestori Kaasalainen.
5937: 911
5938:
5939: IV,202.- Rah.al. N:o 135.
5940:
5941:
5942:
5943:
5944: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta amanuenssin viran
5945: perustamiseksi Oulun maakunta-arkistoon.
5946:
5947:
5948: E d u s k u n n a 11 e.
5949:
5950: Oulun maakunta-iarkistossa ovat nykyisin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
5951: seuraavat virat ja toimet: arkistonhoitaja, kunnioittaen,
5952: 3 toimistoapulaista sekä puhtaaksikirjoittaja.
5953: Kun Oulun maakunta-arkisto on huomatta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5954: van suuri ja sen toiminta mm. opettajakor- tulo- ja menoarvioon 675 000 mark-
5955: keakoulun johdosta on suuresti vilkastunut, kaa amanuenssin viran perustamiseksi
5956: olisi siihen perustettava amanuenssin virka Oulun maakunta-arkistoon.
5957: 21 palkkausluokkaan, jollainen virlm nykyi-
5958: sin on jo mm. Mikkelissä.
5959: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
5960:
5961: Erkki Koivisto. Felix Seppälä.
5962:
5963:
5964:
5965:
5966: 15 E 645/56
5967: ~12
5968:
5969:
5970: IV,203.- Rah.al. N:o 136.
5971:
5972:
5973:
5974:
5975: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta veikkausvoittova-
5976: roista Työväen Kuvataidetoimikunnan työn tukemiseen.
5977:
5978:
5979: E d u s k u n n a ll e.
5980:
5981: Työväen Kuvataidetoimikunta, joka on Työväen Kuvataidetoimikunta on saanut
5982: Työväen Sivistysliiton alainen ja johon jä- vuosittain avustusta opetusministerin käyt-
5983: senet valitsee Suomen Taiteilijaseura ja Työ- töön varatuista veikkausvoittovaroista. Koska
5984: väen Sivistysliiton edustajisto, tekee merkit- kuitenkin työn suunnittelu kärsii näin epä-
5985: tävää kansansivistystyötä taiteen tuntemuk- määräisestä avustuksesta, olisi välttämätöntä
5986: sen edistämiseksi kansan keskuudessa. saada budjettiin tätä tarkoitusta varten oma
5987: Työväen Kuvataidetoimikunta perustettiin määrärahansa.
5988: vuonna 1948 ja sen keskeisimpänä työmuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5989: tona ovat olleet kuvataidekurssit ja lukui-
5990: sat opintopäivät. Lisäksi se ohjaa kuvatai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
5991: teita tutkivia kerhoja ja järjestää taidenäyt- tulo- ja menoarvioon veikkausvoitto-
5992: telyissä käyntejä ja avustaa hyvän taiteen varoista 400 000 markkaa Työväen
5993: hankkimisessa. Kuvataidetoimikunnan työn tukemi-
5994: seen.
5995: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
5996:
5997: Irma Rosnell. A-L. Tiekso-lsaksson.
5998: 913
5999:
6000: IV,204.- Rah.al. N:o 137.
6001:
6002:
6003:
6004:
6005: Leinonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Oulun kesäyliopis-
6006: toa varten.
6007:
6008:
6009: E d u s k u n n a 11 e.
6010:
6011: Vuodesta 1951 alkaen on Oulussa toimi- voimaiseksi ja koska laaja Pohjois-Suomi
6012: nut kesäyliopisto, ensi vuosina Jyväskylän välttämättä tarvitsee oman kesäyliopistonsa,
6013: kasvatusopillisen korkeakoulun alaisena, olisi valtion apu myös vuodelle 1957 välttä-
6014: mutta kahtena viime vuotena Helsingin yli- mättömän tarpeellinen.
6015: opiston tieteellisellä vastuulla. Opiskelijain Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6016: luku on vuosi vuodelta kasvanut nousten nioittaen,
6017: viime kesänä jo yli viidensadan ( 500).
6018: Kaikkina muina vuosina, paitsi ensimmäi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6019: senä, on Oulun kesäyliopisto nauttinut val- tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan
6020: tion apua. Koska kesäyliopistotoiminnan markan määrärahan Oulun kesäylir
6021: järjestäminen ilman valtion tukea käy yli- opistoa varten.
6022: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
6023:
6024: Armas Leinonen. Eino Tainio. Lauri Järvi.
6025: Aaro Kauppi. Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö.
6026: Niilo Ryhtä. Pentti Liedes. Eetu Karjalainen.
6027: N. Nurminen. Irma Torvi. Kerttu Saalasti.
6028: Eino Rytinki.
6029: 914
6030:
6031: IV,205.- Rah.al. N:o 188.
6032:
6033:
6034:
6035:
6036: Kaja.tsalo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Itä-
6037: Suomen Yliopistoseuralle Lappeenrannan kesäyliopistoa
6038: varten.
6039:
6040:
6041: Eduskunnalle.
6042:
6043: Lappeenrannan kesäyliopistossa, jonka kielten pro exercitio kokeet valvoi ja arvos-
6044: Itä-Suomen yliopistoseura kuluneena kesänä teli Helsingin yliopiston pro exercitio kokeit-
6045: järjesti Lappeenrannassa, oli suppeasta oh- ten valvoja, professori Veikko Väänänen.
6046: jelmasta ja myöhäisestä alkamisesta huoli- Lappeenrannan kesäyliopisto osoittautui
6047: matta vakinaisia opiskelijoita n. 200, minkä välttämättömäksi valmennusportaaksi Karja-
6048: lisäksi eri luentoihin osallistui yhteensä yli lan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon opiskele-
6049: tuhat henkeä. valle nuorisolle, samalla kun sen ohjelmaan
6050: Kesäyliopisto oli rajoittanut ohjelmansa sisältyneet yleiset luentosarjat olivat omiaan
6051: käsittämään pääasiassa vain sellaisia oppi- rikastuttamaan tämän alueen kulttuurielä-
6052: aineita, joissa suoritettavat alkuopinnot ovat mää ja antamaan sille uusia virikkeitä.
6053: muutoin omiaan viemään eri tiedekunnissa Kun yliopistoseura ei kuitenkaan kykene
6054: ja korkeakouluissa opintojaan harjoittavilta yksinomaan yksityisten lahjoitusvarojen tur-
6055: suhteettoman paljon varsinaista opiskelu- vin ylläpitämään kesäyliopistoa v. 1957, eh-
6056: aikaa, jos niitä joudutaan harjoittamaan pää- dotamme kunnioittaen,
6057: opintojen lomassa. Opettajiksi eri oppiainei-
6058: siin kesäyliopisto oli onnistunut saamaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6059: Helsingin yliopiston myötävaikutuksella pä- tulo- ja menoarvioon 2 miljoonaa
6060: tevät ja kyvykkäät henkilöt. Kokeitten ja markkaa avustukseksi Itä-Suomen
6061: suoritusten valvonta oli samoin asiantunte- Yliopistoseuralle Lappeenrannan kesä-
6062: vasti ja pätevästi hoidettu, mm. vieraitten yliopistoa varten.
6063: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
6064:
6065: Kaarlo Kajatsalo. Valto Käkelä.
6066: Yrjö Sinkkonen. Urho Saariaho.
6067: Matti Miikki. Marja Lahti.
6068: Erkki Tuuli. Toivo Kujala.
6069: 915
6070:
6071: IV,206. - Rah.al. N:o 139.
6072:
6073:
6074:
6075:
6076: Heljas ym.: Määrärahan osoittamisesta kesäyliopisto-opetuk-
6077: sen järjestämiseksi Kuopiossa.
6078:
6079: E d u s k u n n a ll e.
6080:
6081: Pohjois-Savon maakuntaliiton aloitteesta pidetään eräillä aloilla maan parhaisiin kuu-
6082: ja järjestämänä toimi Kuopiossa kesällä 1956 luvina. Kirjavarastojaan täydentäneet kau-
6083: ensimmäistä lukuka;uttaan kesäyliopisto, jo- pungin ja tuomiokapitulin kirjastot tarjoa,.
6084: hon ilmoittautui 663 opiskelijaa lähinnä Sa- vat tutkijantiloja.
6085: vosta, Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta. Eri- Koska kesäyliopiston opettajakunta on va-
6086: laisia tutkintoja ja suorituksia kertyi kaik- rattava mahdollisimman aikaisin, on ensi ke-
6087: kiaan 1 298. Helsingin yliopiston määrää- sän opetusohjelman pääkohdista jo sovittu
6088: män tarkastajan lausunto Kuopion kesäyli- asianomaisten opettajien kanssa. Opetusta
6089: opiston opettajakunnasta ja tuloksista oli annetaan seuraavasti : pro-exercitiokurssit la-
6090: erittäin myönteinen. tinassa, saksassa ja englannissa. Propedeutti-
6091: Syrjäseutujen opiskelijain on yhä vai- set kurssit matematiika;ssa, epäorgaanisessa
6092: keampaa taloudellisista syistä ja vaikentu- kemiassa, biologi81SSa, suotutkimuksessa ja
6093: van asunnon saamisen johdosta päästä aloit- mikrobiologia;ssa. Luentoja ja kuulusteluja
6094: tamaan opintoja nykyisissä korkeakouluis- kasvatusopissa, sielutieteessä, äidinkielessä,
6095: samme. Monille aloille lähdettäessä on suo- estetiikassa ja kirjallisuudenhistoriassa, sosio-
6096: ritettava kaksi ns. pro-exercitiokoetta kie- logiassa, arkeologiassa, historiassa, kulttuuri-
6097: lissä. Niihin kuluu kaksi lukukautta, mikä historiassa, filosofianhistoriassa, kansa;koulu-
6098: maksaa noin 150 000 markkaa. Lisäksi on lainsäädännössä ja suullisessa esitystaidossa.
6099: suoritettava ns. propedeuttisia kursseja ja Tavallista korvausmenettelyä noudattaen
6100: odotettava niille pääsyäkin. Kaikki tämä viiden viikon kurssista tarvittaisiin opettaja-
6101: opiskelu voi tapahtua kesäyliopistossa. Siten kunnan palkkoihin 2 200 000 markkaa, vuok-
6102: monelle köyhälle maaseudun nuorelle avau- raan, painatuskustannuksiin, kansliamenoi-
6103: tuu mahdollisuus opiskeluun. Toinen tärkeä hin, puhdistukseen ym. 500 000 markkaa ja
6104: syy on kansa;koulunopettajien jatkokoulutus. satunnaisiin menoihin 200 000 markkaa, jo-
6105: Kansakoulunopettajat ovat kesäyliopisto- ten Kuopion kesäyliopiston menoarvio nousee
6106: jemme kantajoukkoa, ja menestyäkseen alal- noin 2 900 000 markkaan.
6107: laan ja saadakseen lisäpätevyyttä on heidän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
6108: suoritettava yliopistollisia arvosanoja. kunnioittaen,
6109: Kuopion kesäyliopiston ensimmäinen kurssi
6110: viime kesänä osoitti, että Kuopiossa on hyvät että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6111: mahdollisuudet tällaisen opetuksen järjestä- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun
6112: miseen. Uuden yhteislyseon tarjoamat ope- uudelle momentille 2 000 000 markan
6113: tustilat osoittautuivat erittäin käyttökelpoi- suuruisen määrämhan kesäyliopisto-
6114: siksi. Museon luonnontieteellisiä kokoelmia opetuksen järjestämiseksi Kuopiossa
6115: vuonna 1957.
6116: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
6117:
6118: Lennart Heljas. Mikko Hult. Arvi Ikonen.
6119: Elli Nurminen. Martti Leskinen. Helge Miettunen.
6120: Esa Hietanen. Hugo Manninen. Martti Salminen.
6121: Antti J. Rantamaa. Tahvo Rönkkö. Antti Kukkonen.
6122: Kalle Kämäräinen. Heikki Soininen. Wiljam Sarjala.
6123: 916
6124:
6125: IV,207. - Rah.al. N:o 140.
6126:
6127:
6128:
6129:
6130: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun Korkea-
6131: kouluseura r. y: lle Oulun kaupunkiin rakennettavan yli-
6132: oppilasasuntolan rakennuskustannuksia varten.
6133:
6134:
6135: E d u s k u n n a ll e.
6136:
6137: Pohjois-Suomen yliopiston aikaansaaminen Kun kiinnitysluottojen saaminen nykyoloissa
6138: on lähiaikojen tehtävä. Jo nyt on päätetty on vaikeaa, olisi välttämätöntä, että valtion
6139: vakinaistaa väliaikainen opettajakorkeakoulu varoilla tuettaisiin mainitun ylioppilasasunto-
6140: Oulussa ensi vuoden alusta lukien. Jo opet- lan aikaansaamista.
6141: tajakorkeakoulussa opiskelevien ylioppilaiden Koska rakennustöihin on tarkoitus ryhtyä
6142: asunnonpuute on huutava. Tämän vuoksi jo kuluvan syksyn aikana, ehdotamme edellä
6143: Oulun korkeakouluseura r.y. on ryhtynyt selostetun perusteella kunnioittaen,
6144: toimenpiteisiin ylioppilasasuntolan rakenta-
6145: mista varten Ouluun. Suunnitellun asunto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6146: lan, johon pääsee asumaan 150 ylioppilasta, tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
6147: rakennuskustannukset tekevät n. 100 miljoo- markan suuruisen määrärahan Oulun
6148: naa markkaa. Rahankeräyksellä tätä varten Korkeakouluseura r.y:lle Oulun kau-
6149: on kertynyt noin 30 miljoonaa markkaa. punkiin rakennettavan ylioppilasasun-
6150: Loppuosa rakennuskustannuksista joudutaan tolan rakennuskustannuksia va1'ten.
6151: rahoittamaan muualta saatavilla varoilla.
6152: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
6153:
6154: Armas Leinonen. Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö.
6155: Aaro Kauppi. Pentti Liedes. Eetu Karjalainen.
6156: Niilo Ryhtä. Irma Torvi. Kerttu Saalasti.
6157: Eino Tainio. Lauri Järvi. Eino Rytinki.
6158: 917
6159:
6160: IV,208. - Rah.al. N: o 141.
6161:
6162:
6163:
6164:
6165: Saariaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Otaniemen Urheilu-
6166: säätiön laitosten kuntoonsaattamista varten.
6167:
6168:
6169: E d u s k u n n a 11 e.
6170:
6171: Keväällä 1950 perustivat Teknillinen kor- rakentamiseen, terveydenhuoltoaseman perus-
6172: keakoulu, Valtion teknillinen tutkimuslaitos, tamiseen ja määrättyjen luentosalien sisusta-
6173: Tekniikan Edistämissäätiö ja Teknillisen miseen sekä välttämättömien vesikattoeristys-,
6174: korkeakoulun ylioppilaskunta ,Otaniemen maalaus-, ulkoseinä- ja ulkopuolisten maasto-
6175: Urheilusäätiö"-nimisen säätiön, johon ke- töiden suorittamiseen, yhteinen nykyiseen
6176: väällä 1952 liittyivät Geologinen tutkimus- hintatasoon perustuva kustannusarvio päät-
6177: laitos, Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto, tyy 60 milj. markkaan.
6178: Työväen Urheiluliitto ja jonka valtuuskun- Koska töiden loppuun saattaminen on
6179: nassa ovat edustettuina valtiovarainministe- paitsi säätiön laitoksien ja niissä tapahtuvan
6180: riö, opetusministeriö ja kauppa- ja teollisuus- liikunta- ja urheilukasvatukseen liittyvän
6181: ministeriö. koulutustoiminnan myöskin sellaisten koko
6182: Säätiön tarkoituksena on rakentaa ja yllä- maata palvelevien laitosten kuin teekkari-
6183: pitää Otaniemen alueella urheilu- ja liikunta- kylän, palopäällystökoulun ja suunnitellun
6184: kasvatusta varten tarpeellisia laitteita ja lai- valtion poliisikoulun tehokkaan ja taloudel-
6185: toksia sekä tukea liikunta- ja urheilukasva- lisen käytön edellytyksenä, ehdotamme edellä
6186: tusta ja sen edistämistä. esitetyn perusteella kunnioittaen,
6187: Säätiön alkuperäinen rakennusohjelma on
6188: jäänyt varojen puutteessa keskeneräiseksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6189: Keskeneräisten töiden, joista tärkeimmät koh- tulo- ja menoarvioon 60 miljoonan
6190: distuvat lämpö- ja ilmastointilaitteiden asen- markan määrärahan Otaniemen Ur-
6191: tamiseen, paini- ja voimistelusalien kunnosta- heilusäätiölle sen laitosten saattami-
6192: miseen, saunojen pesu- ja pukuhuoneitten seksi suunnitelman mukaiseen kuntoon.
6193: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
6194:
6195: Urho Saariaho. Arvo Salminen. Eeli Erkldlä.
6196: Antti J. Rantamaa. 0. Lindblom. Matti Mattila.
6197: Grels Teir. Otto Muikku. Yrjö Sinkkonen.
6198: Heikld Hykkäälä. Sven Högström. Lauri Järvi.
6199: Erkld Tuuli. Marja Lahti. Artturi Tienari.
6200: Kaarlo Kajatsalo. Esa Kaitila. Eemil Partanen.
6201: Eetu Karjalainen. Juho Tenhiälä. Heikld Soininen.
6202: C. A. Öhman. Erkld W. Mohell. Saara Forsius.
6203: R. Hallberg. Urho Kähönen. Veikko Kokkola.
6204: 918
6205:
6206: IV,209.- Fin.mot. N:o 142.
6207:
6208:
6209:
6210: Teir m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för un-
6211: derstöd åt samnordiska folkhögskolar.
6212:
6213:
6214: T i ll R i k s d a g e n.
6215:
6216: Under de senaste åren har det nordiska portionellt sett vara minst 500 000 mark.
6217: samarbetet utvecklats på ett synnerligen Detta skulle svara mot Danmarks och Norges
6218: glädjande sätt på olika områden. En form bidrag och följa samma princip som de,
6219: av nordiskt samarbete är de nordiska folk- nämligen att bidraget borde räcka till gage
6220: högskolorna, som har elever från alla nor- för en lärare frän Finland.
6221: diska länder. Bland dessa folkhögskolor är Finlands bidrag i fråga finnes inrymt un-
6222: Nordiska folkhögskolan i Kungälv i Sverige, der 10 huvudtiteln XVI kapitlet 2 momentet
6223: som emottager rätt många elever också frän under benämningen: Diverse utgifter. På
6224: Finland. I skolan verkar bl. a. en 'l.ärare från detta moment finnes många olika anslag, och
6225: Finland, som är fast anställd liksom lärarna under underrubriken Understöd åt Samnor-
6226: från de andra nordiska länderna. Under diska folkhögskolor (Yhteispohjoismaisten
6227: tiden 1947-1954 besöktes skolan av 54 opistojen avustus) har vårt bidrag till Nor-
6228: elever från Finland, av vilka 18 manliga diska folkhögskolan i Kungälv utbetalats.
6229: och 36 ikvinnliga. 22 var finskspråkiga och För att Nordiska folkhögskolan i Kungälv
6230: 32 svenskspråkiga. 14 av dem kom från skall erhålla det bidrag vårt land borde ge
6231: städer och 40 från landsbygden. densamma, borde anslaget under underrubri-
6232: År 1948 säkrades skolans existens genom ken på tidigare nämnda moment ökas med
6233: att den fick svenskt statsunderstöd och iika- 435 000 mark.
6234: så statliga bidrag frän Danmark och Norge, Dä det är fråga om ett så 'litet belopp som
6235: sedermera även från Finland. Vid sin andra 435 000 mark och vårt anseende i viss mån
6236: session i augusti 1954 beslöt Nordiska rådet är beroende av en rättvis proportionalitet
6237: i Oslo att öka bidragen till Nordiska folk- heträffande statsbidragen, borde detta tiil-
6238: högskolan i Kungälv från den danska och lägg kunna göras. Det kan också nämnas,
6239: norska regeringen så, att bidraget skulle att inom folkhögskolan finnes en studiecirkel
6240: motsvara fullt gage för en lärare från vart- i finska språket och ledes denna av läraren
6241: dera landet. Danska staten erlägger så- från Finland.
6242: lunda 22 000 danska kronor per år eller Med hänvisning till ovanstående föreslås
6243: över 15 000 svenska kronor och norska sta- vördsamt,
6244: ten 15 000 norska kronor eller cirka 11 000
6245: svenska kronor. Vårt lands bidrag är 65 000 att Riksdagen i statsförslaget för år
6246: mark per år eller 1460 svenska kronor. 1957 måtte öka anslaget under 10 Ht.
6247: Det har väckt förvåning, att Finlands bi- XVI kap. 2 mom. tned 435 000 mark
6248: drag proportionellt sett är så litet. Detta så, att ur anslaget för understöd åt
6249: är ej det rätta sättet att sköta det nordiska samnordiska folkhögskolor kan utbe-
6250: samal\betet, ty det är mindre smickrande för talas 500 000 mark som Finlands bi-
6251: vårt land, då Finlands bidrag är så minimalt. drag till Nordiska folkhögskolan i
6252: Finlands bidrag till folkhögskolan borde pro- K ungälv i Sverige.
6253: Helsingfors den 17 september 1956.
6254:
6255: Grels Teir. 0 . .A. Öhman. Arthur Larson.
6256: .Albin Wickman. John Österholm. Verner Korsbäck.
6257: Sven Bögström.
6258: 919
6259:
6260: IV,209. - Rah.al. N:o 142.
6261: Suomennos.
6262:
6263:
6264: Teir ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta yhteispohjois-
6265: maisten opistojen avustamiseen.
6266:
6267: E d u s k u n n a ll e.
6268:
6269: Viime vuosien aikana on pohjoismainen opistolle tulisi suhteellisesti katsoen olla vä-
6270: yhteistyö kehittynyt eri aloilla erittäin ilah- hintään 500 000 markkaa. Tämä vastaisi
6271: duttavalla tavalla. Eräs pohjoismaisen yh- Tanskan ja Norjan avustuksia ja noudattaisi
6272: teistyön muoto ovat pohjoismaiset kansan- samaa periaatetta kuin nekin, nimittäin,
6273: opistot, joissa on oppilaita kaikista pohjois- että avustuksen tulisi riittää yhden opetta-
6274: maista. Tällainen kansanopisto on Kungäl- jan palkkaamiseen Suomesta.
6275: vissa Ruotsissa sijaitseva Nordiska folk- Suomen kysymyksessä oleva avustus on
6276: högskolan, joka saa hyvin monia oppilaita sisällytetty 10 pääluokan XVI luvun 2 mo-
6277: myös Suomesta. Koulussa toimii mm. Suo- menttiin, jonka nimikkeenä on: Sekalaiset
6278: mesta oleva opettaja, joka on vakinaisesti menot. Tällä momentilla on monia eri mää-
6279: palkattu, kuten opettajat muista pohjois- rärahoja ja alanimikkeeltä ,Yhteispohjois-
6280: maista. Vuosina 1947-1954 kävi koulua 54 maisten opistojen avustus" on avustuksemme
6281: Suomesta olevaa oppilasta, joista 18 mies- ja Kungälvin pohjoismaiselle kansanopistolle
6282: 36 naispuolista. Suomenkielisiä oli 22 ja maksettu. Jotta Kungälvin pohjoismainen
6283: ruotsinkielisiä 32, 14 oli kotoisin kaupun- kansanopisto saisi sen avustuksen, mikä
6284: geista ja 40 maaseudulta. maamme olisi sille annettava, tulisi alani-
6285: Vuonna 1948 varmistettiin koulun toi- mikkeen kohdalla olevaa määrärahaa aikai-
6286: meentulo siten, että se sai Ruotsilta valtion- semmin mainitulla momentilla lisätä 435 000
6287: avustusta ja samoin valtionavustusta Tans- markalla.
6288: kalta ja Norjalta, sittemmin myös Suomelta. Kun kysymys on niin pienestä summasta
6289: Toisena istuntokautenaan elokuussa 1954 kuin 435 000 markasta ja maineemme on
6290: päätti Pohjoismaiden neuvosto lisätä Tans- jossakin määrin riippuvainen valtionavus-
6291: kan ja Norjan hallituksilta Kungälvin poh- tusten oikeudenmukaisesta suhteellisuudesta,
6292: joismaiselle kansanopistolle tulevaa avus- olisi tämä lisäys voitava tehdä. Voidaan
6293: tusta siten, että avustus vastaisi täyttä palk- myös mainita, että kansanopistossa on suo-
6294: kiota kummastakin maasta olevalle opetta- menkielen opintopiiri ja sitä johtaa Suo-
6295: jalle. Tanskan valtio suorittaa siten 22 000 mesta oleva opettaja.
6296: Tanskan kruunua vuodessa eli yli 15 000 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6297: Ruotsin kruunua ja Norjan valtio 15 000 nioittaen,
6298: Norjan kruunua eli noin 11 000 Ruotsin
6299: kruunua. Meidän maamme avustus on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6300: 65 000 markkaa vuodessa eli 1 460 Ruotsin tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI lu-
6301: kruunua. vun 2 momentille lisäyksenä 435 000
6302: On herättänyt ihmettelyä, että Suomen markkaa siten, että yhteispohjoismais-
6303: avustus on suhteellisesti katsoen niin pieni. ten opistojen avustusmäärärahasta voi-
6304: Se ei ole oikea tapa hoitaa pohjoismaista daan suorittaa 500 000 markkaa avus-
6305: yhteistyötä, sillä on vähemmän mairittele- tuksena K ungälvissa Ruotsissa toimi-
6306: vaa maallemme, että Suomen avustus on niin valle Nordiska folkhögskolan nimiselle:
6307: minimaalinen. Suomen avustuksen kansan- kansanopistolle.
6308: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
6309:
6310: Grels Teir. C. A. Öhman. Arthur Larson.
6311: Albin Wickman. John Österholm. Verner Korsbäck.
6312: Sven Högström.
6313: 16 E 645/56
6314: :920
6315:
6316: IV,210.- Rah.al. N:o 143.
6317:
6318:
6319:
6320:
6321: Kuusinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan-
6322: puolustajat r. y: n työn tukemiseksi.
6323:
6324:
6325: E d u s k u n n a 11 e.
6326:
6327: Viime vuosien kehitys on selvästi osoitta- Edistäkseen ja tehdäkseen tunnetuksi kan-
6328: Jmt Suomen Rauhanpuolustajat-järjestön sallista kulttuuria on Suomen Rauhanpuolus-
6329: toiminnan suuren arvon maallemme. Järjes- tajain perustama kulttuurivaihtotoimikunta
6330: tön yksinomaisena tehtävänä on edistää kaik- jo kolmena vuonna peräkkäin järjestänyt
6331: kia rauhan turvaamiseen tähtääviä toimen- suuren Kalevala-juhlan Helsingissä. Näihin
6332: piteitä. Suomen Rauhanpuolustajat r.y. on tilaisuuksiin on osallistunut Kalevalan tutki-
6333: järjestänyt lukuisia ystävyysvierailuja eri joita myös Unkarista ja Neuvostoliitosta.
6334: maista Suomeen; mainittakoon neuvostoliitto- Samanaikaisesti on Rauhanpuolustajat-jär-
6335: laisten ja unkarilaisten tiedemiesten sekä tai- jestö järjestänyt maan eri puolilla Kalevala-
6336: teilijoiden vierailut, saksalaisten kansantai- aiheisia esitelmätilaisuuksia, joissa on myös
6337: teilijain, pohjoismaisten, puolalaisten ym. esiintynyt huomattavia ulkolaisia tiedemie-
6338: maiden edustajain vierailut maassamme. Sa- hiä.
6339: massa yhteydessä se on harjoittanut laaja- Tällainen toiminta on vaatinut Suomen
6340: kantoista toimintaa tehdäkseen muissa maissa Rauhanpuolustajat-järjestöitä uhrautuvaa
6341: tunnetuksi Suomen rauhanomaista rakennus- työtä ja aiheuttanut sille suuria taloudellisia
6342: työtä. Suomen Rauhanpuolustajat r.y. toimi kustannuksia. Ottaen huomioon tämän työn
6343: myös vuoden 1955 kesäkuussa Helsingissä suuren merkityksen olisi välttämätöntä, että
6344: pidetyn rauhankokouksen suomalaisena jär- myös valtiovalta tukisi taloudellisesti järjes-
6345: jestäjänä ja tämän suuren kokouksen kautta tön toimintaa.
6346: Helsinki ja Suomi ovat tulleet laajemmin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6347: tunnetuiksi kuin tuskin koskaan aikaisem-
6348: min. Olihan tässä kokouksessa 1 841 osanot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6349: tajaa 68 maasta ja kokouksen aineisto sekä tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
6350: :selostukset, jotka sisälsivät myös kuvauksia määrärahan Suomen Rauhanpuolusta-
6351: Suomesta, ovat levinneet hyvin laajalle kai- jat r.y:n työn tukemiseksi.
6352: kissa maissa.
6353: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
6354:
6355: Hertta Kuusinen. Lauri Myllymäki. Pertti Rapio.
6356: Toivo Asvik. Tauno Kelovesi. Eino Roine.
6357: Rainer Virtanen. Toivo Niiranen. Leo Suonpää.
6358: Martti Leskinen. Matti Koivunen. Antti Kinnunen.
6359: Eino Tainio. Pentti Liedes. Toivo Kujala.
6360: Hem.ming Lindqvist. Irma Rosnell. Y. Enne.
6361: Paavo Aitio. Juho Rytkönen. Irma Torvi.
6362: 921
6363:
6364: IV,211. - Rah.al. N: o 144.
6365:
6366:
6367:
6368:
6369: Nederström~Lunden ym..: Korotetun määrärahan osoittami-
6370: sesta oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin avustamiseen.
6371:
6372:
6373: E d u s k u n n a ll e.
6374:
6375: Laki oppikoulun oppilaiden koulunkäyn- vion puitteissa joko korottaa tai alentaa.
6376: nin avustamisesta antaa lahjakkaalle, vähä- Elinkustannusten kohoamisen johdosta
6377: varaiselle ja ahkeralle oppilaalle mahdolli- olisi apurahoja luonnollisesti pitänyt kohot-
6378: suuden koulun lukioasteen oppilaana saada taa. Kun tulo- ja menoarviossa jo useam-
6379: valtiolta apurahaa opiskeluaan varten. man vuoden ajan on esiintynyt saman suu-
6380: Sama mahdollisuus on eräissä tapauksissa ruinen määrä, näyttää siltä, että apurahoja
6381: myös keskikoulun kahden ylimmän luokan ei ole voitu korottaa tai sitten yhä pienempi
6382: oppilaalla. Vähävaraisena pidetään oppi- määrä on niitä voinut saada.
6383: lasta, jolla itsellään ei ole opiskeluun tar- Koulujen lukukausimaksujen yhä nous-
6384: vittavia varoja eikä myöskään mahdolli- tessa olisi tarpeellista, että edellä mainitun
6385: suutta saada niitä riittävästi elatusvelvolli- lain suomalla avulla voisi yhä useammat
6386: siltaan. saada talondellista helpotusta koulunkäymi-
6387: Lain mukaan on apuraha 13 500-27 000 seensä.
6388: markkaa lukuvuodeksi kerrallaan, mutta jos Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6389: valtion viran tai toimen haltijain palk-
6390: kausta korotetaan tai alennetaan elinkustan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6391: nusindeksin kohoamisen tai alenemisen joh- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
6392: dosta, voidaan apurahaa tulo- ja menoar- kaa lisäyksenä oppikoulun oppilaiden
6393: koulunkäynnin avustamiseen.
6394: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
6395:
6396: Judit Nederström-Lunden. Kaino Haapanen.
6397: Paavo Aitio. Toivo Niiranen.
6398: Eino Tainio. Niilo Nieminen.
6399: Antti Kinnunen. Matti Koivunen.
6400: 922
6401:
6402: IV,212. - Rah.al. N:o 145.
6403:
6404:
6405:
6406: E. Nurminen ym..: Määrärahan osoittamisesta valtion opetus-
6407: elokuvatoimikunnan tilapäisen työvoiman palkkaamiseen.
6408:
6409:
6410: Eduskunnalle.
6411:
6412: Opetuselokuva ja siihen liittyen muut valo- tosta lukuunottamatta millään opetusviran-
6413: kuvaukselliset opetuskuvamuodot on kaikissa omaisella ole yhtään päätoimista virkamiestä
6414: maissa muodostunut tärkeäksi opetuksen, opetuselokuvakysymyksiä hoitamassa jakelu-
6415: kasvatuksen ja kansansivistystyön välineeksi, henkilökunnasta puhumattakaan. Selvää on,
6416: jonka hoitoon ja kehittämiseen valtiovalta- että näissä olosuhteissa maamme osallistu-
6417: kin on kiinnittänyt huomiota. Niinpä esim. minen kansainväliseen opetuselokuvien vaih-
6418: muissa pohjoismaissa on ehditty kehityksessä toon ja muuhun yhteistyöhön on jäänyt mi-
6419: jo pitkälle. Ruotsissa toimii opetuselokuvien tättömäksi.
6420: jakelujärjestelmä aluekeskuksineen, Norjassa Valtion opetuselokuvatoimikunta on ~aati
6421: ja Tanskassa taas opetuselokuvien jakelua nut kokonaissuunnitelman, jonka avuUa var-
6422: hoitaa valtion elokuvakeskus, jolla kummas- sin vaatimattomin kustannuksin olisi voitu
6423: sakin tapauksessa on yli 30 toimenhaltijaa korjata pahimmat epäkohdat. Suunnitelman
6424: käsittävä henkilökunta. Jakeluelimillä on mukaan opetuselokuvatoiminta olisi liitetty
6425: luonnollisesti myös suunnittelu-, ohjaus-, tar- jo olemassa olevien kouluviranomaisten toi-
6426: kastus- ym. yleisluonteisia tehtäviä. Jakelu- mialaan antamalla tarvittava työvoima Hel-
6427: elinten lisäksi on vielä muita laitoksia kuten singin yliopistolle, kouluhallitukselle, kaup-
6428: tanskalaiset Dansk Kulturfilm ja Film- pa- ja teollisuusministeriön ammattikasvatus-
6429: museum. Kansainvälinen yhteistyö eri mai- osastolle ja maatalousha:llitukselle. Suunni-
6430: den keskuslaitosten välillä on vilkasta ja telma sai osakseen kaikkien opetus- ja kult-
6431: laajaa. tuuritoiminnasta vastuunalaisten piirien hy-
6432: Suomessa on oppilaitosten sekä kasvatus- väksymisen, mutta viime vaiheessa sen to-
6433: ja kansansivistysjärjestöjen käytössä Valtion teuttamiseksi välttämätön työvoima jäi pois
6434: opetuselokuvatoimikunnan suorittaman tut- hallituksen tulo- ja menoarvioesityksestä.
6435: kimuksen mukaan noin 2 000 kaitaelokuva- Ottaen huomioon sen suuren merkityksen,
6436: projektoria ja noin 6 000 muuta kuvanhei- joka opetuselokuvan ja siihen liittyvien mui-
6437: tintä. Tämän arvoltaan lähes miljardin den opetusvälineiden käytöllä on nykyajan
6438: markan määräisen välineistön hankinta ja nuorison opetuksessa ja kasvatuksessa, esi-
6439: huolto on hoidettu vailla pätevää ohjausta, tämme me allekirjoittaneet,
6440: mistä on usein aiheutunut taloudellisia tap-
6441: pioita. Välineistöllä annettava opetus on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6442: sattumanvaraista, mikä on johtanut kasva- tulo- ja menoarvion 10 Pl. XVI lu-
6443: tuksellisiin epäkohtiin; pääasiallisen aineis- vun uudelle nwmentille valtion ope-
6444: ton muodostavat ulkomaiset valistuselokuvat. tuselokuvatoimikunnan tilapäisen työ-
6445: Tällaiseen tilanteeseen on tultu ennen kaikkea voiman palkkaamiseen 4 000 000 mark-
6446: sen vuoksi, että maassamme ei puolustuslai- kaa.
6447: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
6448:
6449: Elli Nurminen. Veikko Helle. Lennart Heljas.
6450: Helge Miettunen. K. F. Haapasalo. Eino Raunio.
6451: Martta Salmela-Järvinen. G. Henriksson. Tyyne Paasivuori.
6452: Meeri Kalavainen. Valto Käkelä. Arvo Salminen.
6453: Varma K. Turunen. Urho Kulovaara.
6454: 923
6455:
6456: IV,213. - Rah.al. N:o 146.
6457:
6458:
6459:
6460:
6461: H. Miettunen ym..: Määrärahan osoittamisesta eräille ulko-
6462: maisille kansanopistokursseille osallistuvien avustamista
6463: varten.
6464:
6465:
6466: E d u s k u n n a II e.
6467:
6468: Opetusministeriö on 10 Pl. XVI luvun 2 ollut varojen puutteessa pakko luopua mat-
6469: momentilla myöntänyt vapaan kansansivis- kastaan. Toisaalta korkeakoulujen oppilailla
6470: tystyön piiriin kuuluvaan pohjoismaiseen yh- on ollut paljon runsaammin tilaisuuksia ulko-
6471: teistyöhön ja oppilasvaihtoon 300 000 mark- maisten opintomatkojen tekoon esim. Asia-
6472: kaan nousevaan summaan avustuksia seuraa- stipendien turvin. Vielä on syytä mainita,
6473: vasti: Kungälvin kansanopiston kurssin suo- että toisten Pohjoismaiden vastaavat stipen-
6474: malaisille osanottajille myönnetty 65 000 dit ovat moninkertaisia.
6475: markkaa; Geneven pohjoismaista kansanopis- Näihin näkökohtiin nojautuen ovat kan-
6476: toa, jonka vuotuinen kurssi kestää kaksi kuu- sainvälisten kulttuuriasiain toimikunta ja
6477: kautta, on avustettu 85 000 markalla niin, valtion kansansivistyslautakunta toistuvasti
6478: että kurssille on voitu lähettää pari opiskeli- esittäneet opetusministeriölle, että ministe-
6479: jaa; edelleen on sanotusta määrärahasta an- riön käyttöön näihin tarkoituksiin varattai-
6480: n~ttu apurahoja 150 000 markan edestä siin suurempi määräraha etenkin, kun tällai-
6481: Manchesterin yliopiston Holly Royde Colle- set opintomatkat UNESCOn toimestakin
6482: gessa järjestämän kolmen kuukauden pituisen ovat yhä lisääntymässä.
6483: englantilais-skandinaavisen kurssin osanotta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
6484: jille, jolla on maastamme ollut vain 2-3
6485: osanottajaa vuosittain. Kun puheena oleva että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6486: ja 10 Pl. XI luvun 10 momentilla oleva tulo- ja menoarvioon 600 000 markan
6487: pieni määräraha ovat olleet ainoat vapaan määrärahan lähinnä K ungälvin kan-
6488: kansansivistystyön piiriin kuuluvat ja kun sanopiston, Geneven pohjoismaisen
6489: opetusministeriön vapaasti käytettävissä ole- kansanopiston ja Manchesterin yliopis-
6490: vat määrärahat ovat olleet kovin pieniä, on ton Holly Royde Gollegessa järjestettii-
6491: apurahojen saanti ollut hyvin vaikeaa. Mo- v~en kurssien ja suomalaisten osanotta-
6492: nen tällaiselle opintomatkalle aikoneen on jien avustamista varten.
6493: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
6494:
6495: Helge Miettunen. Armi Hosia. Elli Nurminen.
6496: Tyyne Paasivuori. Lauri Järvi. Nestori Kaasalainen.
6497: 924
6498:
6499: IV,214.- Rah.al. N:o 147.
6500:
6501:
6502:
6503:
6504: Tienari ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Yhteis-
6505: kunnallisen korkeakoulun sijoittamista varten Tampereelle.
6506:
6507:
6508: E d u s k u n n a II e.
6509:
6510: Tampereen ja sen lähiympäristön väestön Yhteiskunnallisen korkeakoulun valtuus-
6511: - puolueisiin katsomatta - hartain kult- kunnan tehtyä äskettäin periaatepäätöksen
6512: tuuripoliittinen toive on viime vuosina ollut koulun siirtämisestä Tampereelle ei ole enää
6513: oman korkeakoulun saaminen Tampereelle. olemassa mitään muodollisiakaan esteitä tä-
6514: Tämän hankkeen todellisuuspohjaisuudesta män tärkeän ja kauaskantoisen suunnitelman
6515: mainittakoon vain, että esim. Turun ympä- toteuttamiselle.
6516: rillä 50 km:n säteellä ei ole ylioppilastutkin- Tampereen kaupunki ja eräät lähiympä-
6517: non suorittaneita kuin vain 6 000 vastaavan ristön kunnat ovat tämän lisäksi sitoutuneet
6518: luvun Tampereen kohdalla noustessa run- myöntämään 125 milj. markkaa korkeakou-
6519: saasti yli 7 OOO:n ja kuitenkin Turussa on lulle tarpeellisen rakennuksen pystyttämistä
6520: neljä korkeakoulua ja Tampereella tällä het- varten ja koulun vuotuisiin ylläpitokustan-
6521: kellä ei yhtään. Näin ollen eduskunnan nuksiin varaamaan aina 40 milj. markan
6522: viime vuoden tulo- ja menoarvion käsittelyn summaan saakka nousevan määrärahan. Ot-
6523: yhteydessä tekemää periaatepäätöstä määrä- taen huomioon tämän Tampereen seudun
6524: rahan myöntämisestä Yhteiskunnallisen kor- kuntien lupaaman huomattavan t.aloudellisen
6525: keakoulun siirtämiseksi Helsingistä Tampe- panoksen ja myös sen seikan, että maan 1mko
6526: reelle pidettiin ei vain Tampereen seudulla, kulttuuripolitiikan kannalta on Yhteiskun-
6527: vaan yleisesti myös niiden korkeakoulumies- nallisen korkeakoulun siirtämistä Tampe-
6528: ten keskuudessa, jotka toivovat tässä maassa reelle pidettävä erittäin onnistuneena ja tar-
6529: harjoitettavan oikeudenmukaista ja tarkoi- koituksenmukaisena toimenpiteenä, ehdo-
6530: tuksenmukaista korkeakoulupolitiikkaa, erit- tamme,
6531: täin onnistuneena ratkaisuna. Tampereesta
6532: ympäristöineen on sanottu, että se on ikään- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6533: kuin henkisesti jo valmistautunut tähän siir- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
6534: toon erikoisesti menestyksellisen kesäyliopis- kan määrärahan avustukseksi Yhteis-
6535: totoimintansa johdosta, mikä on yleisesti tun- kunnallisen korkeakoulun sijoittamista
6536: nettu tosiasia. varten Tampereelle.
6537: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
6538:
6539: Artturi Tienari. Eino Raunio. Urho Saariaho.
6540: Lauri Järvi. Johannes Wirtanen. Anni Flinck.
6541: Atte Pakkanen. Erkki Ryömä. Nestori Kaasalainen.
6542: Erkki W. Mohell. Leo Suonpää. Juho Tenhiälä.
6543: 925.
6544:
6545: IV,215. - Rah.al. N:o 148.
6546:
6547:
6548:
6549:
6550: Miikki ym.: Määrärahan osoittamisesta Luumäen pitäjän.
6551: Kankaan hautausmaalla sijaitsevan sankarihauta-alueen.
6552: kunnostamiseen.
6553:
6554:
6555: E d u s k u n n a 11 e.
6556:
6557: Luovutetun Karjalan useimmat sankari- dattujen omms1a on mahdoton saada koo-
6558: vainajat on haudattu Lappeenrannan, Joen- tuksi yhteistoimintaan hankkeen rahoittami-
6559: suun ja Luumäen sankarihautoihin. Kah- seksi, täytyisi rahoitus hoitaa valtiovallan
6560: delle edellä mainitulle hautausalueelle on toimesta.
6561: pystytetty muistomerkit. Näiden muisto- Jotta yleisten varojen myöntäminen hau-
6562: merkkien kustannuksiin on puolustusminis- tausalueen kunnostamiseen ja muistomerkin
6563: teriö siirtoväen ja tuntemattomaksi jäänei- pystyttämiseen voitaisiin ottaa käsittelyn-
6564: den kaatuneiden osalta myöntänyt avustusta alaiseksi valtiovallan taholla, on Karjalan
6565: käytettävissään olleista lahjoitusvaroista. Liitto luovutetun alueen kuntasäätiöiden
6566: Luumäen Kankaan sankarihauta on vielä tuella teettänyt suunnitelman hauta-alueen
6567: ilman muistomerkkiä. Tosin muistomerkin yleisjärjestelyksi ja järjestänyt kilpailun
6568: pystyttäminen Luumäen hautausmaaliekin kolmen kuvanveistäjän kesken muistomer-
6569: on ollut vireillä pienemmän toimikunnan pii- kistä. Ottaen toiselta puolen huomioon
6570: rissä jo vuodesta 1950 lähtien, mutta varo- asian kiireellisen hoitamisen välttämättömyy-
6571: jen puutteessa on hanke edelleen toteutu- den ja toiselta puolelta hankkeen rahoitta-
6572: matta. Mainitun toimikunnan puolesta on misvaikeudet, on kustannukset rajoitettu 2
6573: pyydetty Karjalan Liiton tukea muistomer- miljoonaan markkaan. Tähän summaan ei-
6574: kin aikaansaamiseksi. Liiton taholta onkin vät sisälly suunnitelmat, jotka peitetään ke-
6575: otettu yhteyttä m.m. kenttäpiispan toimis- rätyillä varoilla.
6576: toon ja puolustusministeriöön, joissa on suh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
6577: tauduttu myönteisesti kysymykseen. Näiltä kunnioittaen,
6578: tahoilta ei ole kuitenkaan voitu osoittaa va-
6579: roja hauta-alueen järjestelyyn eikä muisto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6580: merkin teettämiseen. tulo- ja menoarvioon Luumäen pitä-
6581: Luumäen sankarihautoihin on haudattu n. jän Kankaan hautausmaalla sijaitse-
6582: 200 vainajaa, joista 146 nimeltä tunnettua. van sankarihauta-alueen kunnostami-
6583: Tunnettujen vainajien kotipaikat ovat 32: n seen ja hautamuistomerkin teettämi-
6584: luovutetun alueen kunnista, eli lähes kautta seen puolustusministeriön käytettä-
6585: luovutetun alueen Kivennav.alta Suojärvelle väksi 2 000 000 markkaa.
6586: asti. Kun mainittuun sankarihautaan hau-
6587: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
6588:
6589: Matti Miikki. E. Pusa. Erkki Tuuli.
6590: R. Hallberg. Marja Lahti. Valto Käkelä.
6591: 926
6592:
6593: IV,216. - Jtah.al. N:o 149.
6594:
6595:
6596:
6597:
6598: Mylliymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta vuonna 1918 pu-
6599: naisten puolella henkensä menettäneiden hautojen kunnos-
6600: tamiseksi.
6601:
6602:
6603: E d u s k u n n a 11 e.
6604:
6605: Eduskunta osoitti -vuoden 1954 tulo- ja mutta jättää jälellä olevat haudat kuntoon-
6606: menoarviossa (10 Pl: n XVI lu-vun 8 mo- saattamatta. Tällainen menettely ei olisi
6607: mentin kohdalla) 1000 000 markan määrä- kunniaksi maalle. Sen välttämiseksi ja että
6608: rahan vielä kunnostamatta olevien v. 1918 vielä kunnostamattomat haudat saataisiin
6609: punaisella puolella kaatuneiden hautojen asianmukaiseen kuntoon, olisi v. 1957 tulo-
6610: kunnostamiseksi. Vuosien 1955-1956 talous- ja menoarvioon otettava tätä tarkoittava
6611: arviosta se jätettiin pois. Kun näitä kun- 1 milj. markan määräraha.
6612: nostamattomia hautoja löytyy yhä uusia Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6613: kautta maan, kuten Nousiaisissa, Ylöjärvellä,
6614: Kerppoossa, Marttilassa, Alastarossa, V am- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6615: pulassa ym., olisi välttämätöntä, että edus- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
6616: kunta osoittaisi tarkoitukseen määrärahan. määrärahan, vielä hoitamatta olevien
6617: Olisi varsin omituista, jos kulttuurivaltiona vuonna 1918 punaisten puolella hen-
6618: esiintyvän maan eduskunta yhtenä -vuotena kensä menettäneiden hautojen kunnos-
6619: myöntää määrärahan ko. tarkoitukseen, tamiseksi.
6620: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
6621:
6622: Lauri Myllymäki. Pentti Liedes. Tauno Kelovesi.
6623: Hemming Lindqvist. Toivo Kujala. Niilo Nieminen.
6624: Eino Tainio. Aimo Aaltonen. Pauli Puhakka.
6625: Irma Rosnell. Y. Enne. Aleksi Kiviaho.
6626: Toivo Niiranen. Antti Kinnunen. Usko Seppi.
6627: 927
6628:
6629: IV,217. - Rah.al. N:o 150.
6630:
6631:
6632:
6633:
6634: S.-K. Kilpi ym.: Määrärahan osoittamisesta palkintojen ja
6635: avustusten jakamiseksi taiteen, tieteen ja rauhantyön
6636: alalla ansioituneille henkilöille tai järjestöille.
6637:
6638: E d u s k u n n a 11 e.
6639:
6640: Kansamme yleinen käsitys on, että ten muistojen vaalimiseen täytyy pitää vai-
6641: maamme perusetujen mukaista on sellaisen kutukseltaan kielteisenä toimenpiteenä, joka
6642: suuntauksen noudattaminen, joka rakentuu ei palvele rauhanomaisen suuntauksen lujit-
6643: kansainvälisen ystävyyden ja rauhanomai- tamista.
6644: sen rinnakkaiselon periaatteelle. Tällaisen On ilmeistä, että ne varat, jotka on suun-
6645: suuntauksen noudattaminen rakentuu olen- niteltu sotilaallisten muistomitalien lyöttä-
6646: naisesti sen vapaaehtoisen tuen varaan, jota miseen, voitaisiin paremmin käyttää rauhan
6647: se käytännössä saa osakseen eri aloilla työs- hyväksi jakamalla palkintoja ja avustuksia
6648: kenteleviltä kansalaisilta. Myös tässä mie- henkilöille tai järjestöille, jotka taiteen, tie-
6649: lessä voidaan todeta, että maassamme on teen tai varsinaisen rauhantyön saralla ovat
6650: runsaasti henkilöitä, jotka suorittavat arvo- ansiokkaasti edistäneet kansamme ystäväl-
6651: kasta isänmaallista työtä laajentaessaan ja listä yhteistyötä muiden kansojen kanssa.
6652: lujittaessaan kosketusta ja yhteistoimintaa Tällaisten palkintojen ja avustusten jakami-
6653: muiden kansojen edustajien kanssa taiteen, nen voisi jäädä hallituksen huolenpidon va-
6654: tieteen, varsinaisen rauhantyön ja muilla raan.
6655: aloilla. Näillä perusteilla ehdotamme,
6656: Ottaen huomioon tämän työn ensiarvoisen
6657: merkityksen maamme ja kansamme eduille että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6658: olisi varsin perusteltua, että se valtion ta- tulo- ja menoarvioon 30 000 000
6659: holta saisi osakseen ansaitsemaansa tunnus- markkaa palkintojen ja avustusten
6660: tusta ja tukea. Valtiovallan tällaisella jakamiseksi henMlöille tai järjestöille,
6661: myönteisellä asenteella olisi samalla huomat- jotka taiteen, tieteen tai varMnmsen
6662: tava merkityksensä yleiselle kansalaiskasva- rauhantyön alalla ovat ansiokkaasti
6663: tukselle, kun sitävastoin valtion varojen edistäneet kansamme ystävällistä yh-
6664: käyttämistä menneisyyteen kuuluvien sotais- teistyötä muiden kansojen kanssa.
6665: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
6666:
6667: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Irma Torvi. Paavo Aitio.
6668: Rainer Virtanen. Lauri Myllym.äki. Aleksi Kiviaho.
6669: Eino Tainio. Gösta Rosenberg. Usko Seppi.
6670: Matti Koivunen. Hertta Kuusinen. Niilo Nieminen.
6671: Toivo Niiranen. Leo Suonpää. Pentti Liedes.
6672: Toivo Asvik. Hemming Lindqvist. Elli Stenberg.
6673:
6674:
6675:
6676:
6677: 17 E 645/56
6678: 928
6679:
6680: IV,218. - Rah.al. N: o 151.
6681:
6682: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomalaisen Kirjal-
6683: lisuuden Seuran kansanrunousarkiston käsikirjoituskokoel-
6684: mien mikrofilmaamiseen.
6685:
6686: E d u s k u n n a 11 e.
6687: Suomen amoan kansanperinnearkiston pujen lopuksi paljonkin vähäarvoisempien
6688: muodostaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seu- arkistojen turvaamiseksi. Suunnitelmat kan-
6689: ran kansanrunousarkisto, jonka alkujuuret sanrunousarkiston kokoelmien mikrofilmaa-
6690: ovat Elias Lönnrotin ajassa. Seuran perus- miseksi ovat kuitenkin tähän mennessä rau-
6691: tamisen lähin tarkoitus oli Elias Lönnrotin enneet varojen puutteessa, vaikka mm. kan-
6692: kansanrunouden keräys- ja julkaisutyön tu- sainvälisen järjestön UNESCOn toimesta so-
6693: keminen, ja siitämisin seura on yhtenä ohjel- tien jälkeen esitettiin ajatus, että kokoelmat
6694: mansa keskeisenä tehtävänä pitänyt kansan- olisi mikrofilmattava ulkopuolisilla varoilla.
6695: runouden ja yleensä kansan henkisen perin- Vasta kahtena viimeksi kuluneena vuotena
6696: teen keräystyötä. Kuluneiden 125 vuoden Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on onnis-
6697: aikana arkisto on vähitellen karttunut alal- tunut saamaan tämän työn aloittamiseksi
6698: laan maailman suurimmaksi: se käsittää veikkausvoittovaroista yhteensä 4 000 000
6699: kaikkiaan noin 1 400 000 numeroa erilaista markkaa, minkä avuin mikrofilmaus heti
6700: folklorea. Arkiston kokoelmat, joiden kar- pantiin käyntiin.
6701: tuttamiseen useat sukupolvet siis ovat uhran- Tehtyjen tiedustelujen ja saatujen tarjous-
6702: neet intoa, vaivaa ja varoja, ovat sekä suo- ten nojalla on laskettu, että Suomalaisen
6703: malaiselle että kansainväliselle tutkimukselle, Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston
6704: kuten on itsestään selvää, mitä arvokkaim- käsikirjoituskokoelmien mikrofilmaaminen tu-
6705: mat. Kun muistetaan, että ne muun ohessa lisi maksamaan kaikkiaan 20 000 000 mark-
6706: ovat ainoat muistomerkit siitä miltei hävin- kaa, joten koko summasta puuttuu vielä
6707: neestä kulttuurimuodosta, mitä voidaan ni- 80 %, eli 16 000 000 markkaa. Siinäkin ta-
6708: mittää ,kalevalaiseksi", niiden merkitys on pauksessa, että veikkausvoittovaroista jatlm-
6709: sitäkin huomattavampi. Mitään periaatteel- vasti vuosittain onnistuttaisiin saamaan ny-
6710: lista eroa ei ole niillä muinaisesineillä, jotka kyisen suuruinen summa, mikrofilmaus sen
6711: on sijoitettu Kansallismuseoon, ja niillä his- turvin kestäisi vielä kahdeksan vuotta, minä
6712: toriallisilla asiakirjoilla, joita säilytetään val- aikana suurin osa kokoelmista edelleen olisi
6713: tionarkistossa, sekä toisaalta kansanperinteen alttiina tuholle.
6714: muistiinpanoilla, joiden tyyssijana on Suo- Kun juuri kulumassa olevana vuonna
6715: malaisen Kirjallisuuden Seuran kansan- Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on viet-
6716: runousarkisto. tänyt 125-vuotisjuhlaansa, olisi paikallaan
6717: Viime vuosien aikana ovat tämän kansallis- tunnustuksen osoittaminen sen tekemälle tär-
6718: kokoelman säilymisestä vastuussa olevat hen- keälle sivistystyölle turvaamalla tämän työn
6719: kilöt tunteneet syvää huolta sen säilymisen keskeisen osan tulosten säilyminen.
6720: turvaamisesta, koska on selvää, että kun ar- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun~
6721: kisto on olemassa vain alkuperäisinä käsi- nioittaen,
6722: kirjoituksina - ainoastaan pieni osa siitä on
6723: pystytty julkaisemaan painosta - korvaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6724: maton onnettomuus voi milloin hyvänsä ta- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI lu-
6725: pahtua ja tuhota yli vuosisadan työn Suo- vun uudelle mornentille 16 000 000
6726: men kansan henkisen perinteen keräämiseksi markan määrärahan Suomalaisen Kir-
6727: ja säilyttämiseksi. jallisuuden Seuran kansanrunousarkis-
6728: Ainoa taloudellisten mahdollisuuksien puit- ton käsikirjoituskokoelmien mikrofil-
6729: teissa oleva keino on mikrofilmaus, jota on maustyön ripeästi päätökseen viemi-
6730: nykyään käytetty monien muidenkin, lop- seksi.
6731: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
6732: Juho Tenhiälä. Erkki Leikola. Esa Hietanen.
6733: Antti Kukkonen. Onni Hiltunen. Artturi Tienari.
6734: 929
6735:
6736: IV,219.- Rah.al. N:o 152.
6737:
6738:
6739:
6740:
6741: Koivusilta ym..: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten
6742: maanmittausinsinöörin toimien perustamista varten.
6743:
6744:
6745: E d u s k u n n a ll e.
6746:
6747: Maanmittaushallinnosta 6 päivänä heinä- kohdan jälkeen nimitetty 80. Sotien jälkei-
6748: kuuta 1928 annetun asetuksen (237/28) nen kehitys onkin johtanut siihen, että tällä
6749: 50 §: n mukaan maanmittauslaitokseen ote- hetkellä maanmittauslaitoksen palveluksessa
6750: taan tarpeen mukaan ylimääräisiä maanmit- on n. 100 insinööriä tilapäisen virkamiehen
6751: tausinsinöörejä ja auskultantteja. Tällä het- asemassa, kokonaan vailla sosiaalista turvaa.
6752: kellä maanmittauslaitoksen palveluksessa on Epäkohdan poistamiseksi pidämme välttä-
6753: 132 ylimääräistä maanmittausinsinööriä ja mättömänä, että hallituksen tulo- ja meno-
6754: 38 maanmittausauskultanttia. Maanmittaus- arvioesityksessään ehdottamien vakinaisten
6755: insinöörin ylimääräisiä toimia on kuitenkin ja ylimääräisten maanmittausinsinöörin vir-
6756: vain 50 ja maanmittausauskultantin ylimää- kojen ja toimien .lisäksi perustetaan 50
6757: räisiä toimia 10. maanmittausinsinöörin ylimääräistä tointa
6758: Kun maanmittaustoimitukset ovat sotien ( 9 pl.), vuosipalkkio 255 720 markkaa, eli
6759: jälkeen huomattavasti lisääntyneet, on toimi- lisäys vuosipalkkioina 12 786 000 markkaa,
6760: tusinsinöörien lukumäärää täytynyt pakosta- ikälisinä 3 519 000 markkaa ja kalliinpaikan-
6761: kin lisätä. Vakinaisia maanmittausinsinöö- lisinä 681 000 markkaa eli yhteensä
6762: rinvirkoja ei kuitenkaan ole sotien jälkeen 16 986 000 markkaa.
6763: lisätty, vaan päinvastoin alueluovutuksen Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
6764: johdosta lakkautettiin 22 Viipurin läänin dotamme,
6765: toimitusinsinöörinvirkaa, joista kuluvana
6766: vuonna ainoastaan 6 virkaa palautettiin La- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6767: pin lääniin. Maanmittausinsinöörin ylimää- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. V luvun
6768: räisiä toimiakaan ei ole jälkeen 1. 1. 1952 1 momentille 16 986 000 markan mää-
6769: lisätty, vaikka ylimääräisiksi maanmittausin- rärahan 50 ylimääräisen maanmittaus-
6770: sinööreiksi, jotka edelleen ovat maanmittaus- insinöörin toimen perustamiseksi.
6771: laitoksen palveluksessa, on mainitun ajan-
6772: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
6773:
6774: Esa Koivusilta. Harras Kyttä. R. Hallberg.
6775: Heikki Soininen. Niilo Honkala. J. F. Pöykkö.
6776: 930
6777:
6778: IV,220.- Rah.al. N:o 153.
6779:
6780:
6781:
6782:
6783: Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vakinaisten kar-
6784: toittajan virkojen haltijain palkkaamiseen.
6785:
6786:
6787: E d u s k u n n a ll e.
6788:
6789: Maanmittaushallinnosta 6 päivänä heinä- kuntakin vastauksessaan hallituksen esityk-
6790: kuuta 1928 annetun asetuksen (237/28) seen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle
6791: 50 §: n mukaan on maanmittaushallituksen 1956 jo on kiinnittänyt asiaan huomiota lau-
6792: maanjakotoimien osastolla 30 vakinaista kar- sumalla: ,Jotta maanmittaustoimitusten li-
6793: toittajan virkaa. Tällä hetkellä maanmit- sääntymisestä johtunut toimitusten suoritus-
6794: taushallituksen kirjoissa on 142 kartoittajaa, ajan pitkittyminen saataisiin poistetuksi,
6795: joista 50 on ylimääräistä ja loput tilapäisiä. · olisi myös maanmittauskonttoreihin perus-
6796: Asetuksen edellyttämät vakinaiset virat ovat tettava lisää virkoja sekä järjestettävä ja
6797: kaikki täyttämättä, eikä ensi vuodenkaan vakiinnutettava kartoittajien asema. Edus-
6798: menoarvioon ole otettu niitä varten määrä- kunta pitää tärkeänä, että sanotuista sei-
6799: rahaa. koista hankitaan selvitys, joka otetaan huo-
6800: Kun sotien jälkeen maanmittaustoimituk- mioon seuraavan vuoden tulo- ja menoarvio-
6801: set ovat huomattavasti lisääntyneet, on kar- esitystä laadittaessa", pidämme välttämättö-
6802: toittajien lukumäärää täytynyt vastaavasti mänä, että mainittujen 50 ylimääräisen ja
6803: lisätä jotta töistä on jotenkuten voitu sel- hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessään
6804: vitä. Siitä huolimatta, että työmäärän li- ehdottaman 10 ylimääräisen toimen lisäksi
6805: sääntyminen on jatkuvaa, on täydennys suo- osoitettaisiin määräraha 30 jo perustetun va-
6806: ritettu lisäämällä tilapäisten kartoittajien kinaisen kartoittajan viran täyttämiseen ja
6807: lukua. Näin joutuu nyt valtaosa kartoitta- ehdotamme,
6808: jista, kaikki tilapäisinä palvelevat, työsken-
6809: telemään alipalkattuina pääsemättä osalli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6810: seksi ikä- tai kalliinpaikanlisistä ja saamatta tulo- ja menoarvioon 11 Pl. V luvun
6811: edes lukea näitä vuosia eläkevuosikseen siitä 1 momentille 9 000 000 markan mää-
6812: huolimatta, että heidän vastuunsa virkatoi- rärahan 30 vakinaisen kartoittajan
6813: mistaan on sama kuin muilla. Koska edus- palkka-amiseen.
6814: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
6815:
6816: Juho Karvonen. Edvard Pesonen.
6817: Kalle Kauhanen. Arvo Ahonen.
6818: Artturi Koskinen.
6819: 931
6820:
6821: IV,221. - Rah.al. N: o 154.
6822:
6823:
6824:
6825:
6826: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Anjalaan perustettava.a
6827: Kymenlaakson emäntäkoulua varten.
6828:
6829:
6830: E d u s kun n a 11 e.
6831:
6832: Laaja Kymenlaakso tiheine pienviljelys- taloudellisen rakenteen ja rajaseudun huo-
6833: alueineen on jatkuvasti ollut vailla emäntä- mioon ottaen ei yksityistä emäntäkoulua
6834: koulua. Lähimmät emäntäkoulut sijaitsevat siellä voida saada aikaan. Emäntäkoulu voisi
6835: Joutsenossa, Ristiinassa, Orimattilassa ja aloittaa toimintansa Kymenlaakson maamies-
6836: Järvenpäässä, joihin hakeneista ei puolta- koulun suojissa ja yhteydessä, jossa on val-
6837: kaan ole voitu vastaanottaa. Oppilaiksi pää- mis opetuskeittiö ym. tarvittavat tilat. Ky-
6838: sevät vain kunkin koulun omalla alueella symyksessä olevaan tarkoitukseen tarvittai-
6839: asuvat tyttäret. Emäntäkoulun pel'U8taminen siin varoja seuraavasti: 11 Pl. VII: 1 mom.
6840: voimakkaalle pienviljelysalueelle tietäisi palkkauksiin 4 204 300 markkaa, 11 Pl. VII:
6841: suurta taloudellista nousua ja samalla an- 3 lämmitykseen ja valaistukseen 800 000
6842: taisi nuorille naisille ammatillisen pohjakou- markkaa ja 11 Pl. VII: 5 sekalaisiin me-
6843: lutuksen, jonka pohjalta he voisivat hankkia noihin 500 000 markkaa.
6844: itselleen hyvän ammatin monella sopivalla Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6845: alalla. nioittaen,
6846: Valtio omistaa Anjalan kartanosta alueen,
6847: jolla sijaitsee yksityinen maamieskoulu. Tällä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6848: tilalla on sopiva alue, joka voidaan varata tulo- ja menoarvion 11 Pl. VII luvun
6849: Kymenlaakson emäntäkoululle. Maa- ja koti- kohdalle yhteensä 5 504 300 markan
6850: eläintalouden opetus voisi tapahtua maamies- määrärahan Anjalaan perustettavaa
6851: koululle vuokratulla tilalla. Alueen maa- Kymenlaakson emäntäkoulua varten.
6852: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
6853:
6854: Marja Lahti. Yrjö Hautala. Hilja Väänänen.
6855: Sylvi Halinen. Meeri Kalavainen. Esa Koivusilta.
6856: Yrjö Sinkkonen. Erkki Ryöm.ä. Eeli Erkkilä.
6857: Matti Miikki. Kaarlo Kajatsalo. Saara Forsius.
6858: Kerttu Saalasti. Irma Ham.ara. Veikko Kokkola.
6859: Matti Mattila. Toivo Antila. T. Saloranta.
6860: Eino Uusitalo. Onni Mannila. Toivo Kujala.
6861: Erkki Tuuli. Kalle Kämäräinen. Urho Saariaho.
6862: 932
6863:
6864: IV,222. - Rah.al. N: o 155.
6865:
6866:
6867:
6868:
6869: Pakkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vilppulan koti-
6870: talouskoulun toiminnan jatkamista varten.
6871:
6872:
6873: E d u s k u n n a ll e.
6874:
6875: Hallitus ehdottaa vuoden 1957 tulo- ja asian korjaamiseksi, vaan annettakoon Vilp-
6876: menoarvioesityksessään Vilppulan kotitalous- pulan pitää omansa ja perustettakoon Tor-
6877: koulun siirrettäväksi Alatornioon ja sen toi- nionjokilaaksoon uusi. Tiettävästi on koti-
6878: minnan lopettamista Vilppulassa. Siirtoa pe- talousopetuksen tarve myös Pohjois-Hämeessä
6879: rustellaan sillä, että Tampereen ympäristössä ja sen ympäristössä yhä kasvamassa, siksi ei
6880: on useita suuria kotitalousoppilaitoksia, mahdollisuuksia ole heikennettävä, vaan enti-
6881: mutta Tornionjokilaaksossa niitä ei ole lain- sestään tehostettava. Tässä vaiheessa se käy
6882: kaan. parhaiten päinsä siten, että Vilppulan koti-
6883: Tässä yhteydessä on kuitenkin todettava, talouskoulun toimintaa toistaiseksi jatketaan,
6884: että esim. Kokemäen kotitalouskoulu, joka kunnes se saadaan muutetuksi emäntäkou-
6885: ensin siirrettiin Ulvilaan, on jokin aika sit- luksi. Vilppulan kunta jo on alustavasti va-
6886: ten lakkautettu. Osaran kotitalouskoulu taas rannut tulevalle emäntäkoululle sopivan
6887: siirrettiin muutama vuosi sitten Kainuuseen. alueenkin omistamastaan tilasta, mutta täl-
6888: Jos nyt vielä 'lopetettaisiin Vilppulanil.dn koti~ laista kehitystä tervehtisi ilolla myös laaja
6889: talouskoulu, kasvaisi tyhjiö, jossa ei ole koti- maakunta Vilppulan ulkopuolella.
6890: talouskoulua, entisestään ja näin jäisivät Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6891: laajat alueet Pohjois-Hämeessä ja osittain nioittaen,
6892: sen ulkopuolellakin vaille tätä tärkeätä
6893: ammattikoulutusta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6894: Epäilemättä myös Tornionjokilaakso tar- tulo- ja menoarvioon 1 210 590 mar-
6895: vitsee kotitaloudellisia oppilaitoksia, mutta kan määrärahan V ilppulan kotitalous-
6896: nyt esitetty tapa ei ole mielestämme oikea koulun toiminnan jatkamista varten.
6897: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
6898:
6899: Atte Pakkanen. Anni Flinck. Lauri Myllymäki.
6900: Artturi Tienari. Elli Stenberg. Kaisa Hiilelä.
6901: T. A. Wiherheimo.
6902: 933
6903:
6904: IV,223. - Rah.al. N: o 156.
6905:
6906:
6907:
6908:
6909: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta emäntäkoulun perus-
6910: tamiseksi Alatornion kuntaan.
6911:
6912:
6913: E d u s k u n n a ll e.
6914:
6915: Ammattioppilaitosten puutteen takia ovat lisuuksia käydä läänin muissa osissa sijaitse-
6916: useat vanhemmat ohjanneet lapsensa oppi- vissa vastaavissa oppilaitoksissa. Tämän takia
6917: kouluihin, vaikkakaan lapset eivät tulisi sen on aloitteessa mainitun koulun perustamista
6918: edellyttämällä alalla toimeentuloaan hankki- pidettävä tarpeen vaatimana. Koska asiasta
6919: maan. Sitävastoin se varsinainen ammatti, ei ole tehty paikallista aloitetta varaamaHa
6920: johon suurin osa tytöistä tulee elämässään tarkoitusta varten tarvittavaa maa-aluetta,
6921: sijoittumaan, nimittäin perheenemännän am- kuten vastaavia oppilaitoksia perustettaessa
6922: matti, jää kaikkea alansa ohjausta vaille. on muualla maassa säännöllisesti tapahtunut,
6923: Suurin puute maakunnassamme on siis emän- ei valiokunta asian nykyisessä vaiheessa katso
6924: täkouluista, koska sadat tytöt vuosittain saa- olevan aihetta toivomuksen lausumiseksi hal-
6925: vat palata emäntäkoulujen ovilta takaisin. litukselle."
6926: Lapin läänin alueella on tosin toiminnassa Tämä valiokunnan mainitsema este on nyt
6927: kaksi emäntäkoulua. Toinen on sijoitettu poistunut, sillä Alatornion kunta on varan-
6928: Kemijärvelle, Koillis-IJapin kuntia varten, nut tarvittavan maa-alueen emäntäkoulua
6929: toisen sijaitessa Kittilässä Keski- ja Perä- varten. - Tornion jokilaakso rajaseutuna ja
6930: Lappia varten. monine erikoispiirteineen olisikin mitä ihan-
6931: Mutta Lapin läänin vahvin maatalousalue, teellisin paikka emäntäkoululle. Senpä vuoksi
6932: läntinen rajaseutu on ilman tällaista oppi- olisikin kohtuullista, että Lapin läänin alueelle.
6933: laitosta. Tämän puutteen totesi eduskunnan perustettaisiin kolmas emäntäkoulu Alator-
6934: maatalousvaliokunta mietintönsä perusteluissa nion kuntaan.
6935: n:o 27 (v. 1952) käsitellessään aloitettani Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6936: n:o 129 (1951 vp.), vaikka silloin päätyikin nioittaen,
6937: hylkäävään ponteen. Sillä mainittu ammatti-
6938: valiokunta lausuu mm. ,Lapin läänin länti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
6939: nen osa Tornionjokilaakso on, kuten aloitteen tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
6940: perusteluissa on esitetty, ilman kotitalous- määrärahan emäntäkoulun perustami-
6941: oppilaitosta. Pitkien etäisyyksien vuoksi ei sa- seksi Alatornion knntaan.
6942: no~ulta alueelta myöskään ole juuri mahdol-
6943:
6944: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
6945:
6946: Markus Niskala. Niilo Ryhtä.
6947: 934
6948:
6949: IV,224.- Rah.al. N:o 157.
6950:
6951:
6952: Hamara ym.: Määrärahan osoittamisesta Inarin kotitalous-
6953: koulun muuttamista varten emäntäkouluksi.
6954:
6955: E d u s k u n n a ll e.
6956:
6957: Inarin kotitalouskoulu, perustettu vuonna Valtio on Könkäänjärven tilan koulun
6958: 1923, on vuoden 1953 alusta otettu valtion käyttöön varatesaaan tarkoittanut koulun
6959: haltuun. Koulua varten valtio on varannut muuttamista emäntäkouluksi, mikä onkin
6960: Könkäänjärven tilan pinta-alaltaan noin käynyt ajankohtaiseksi, koska lyhyt kotita-
6961: 375 ha emäntäkoulun havaintotilaksi sekä louskurssi ei enää täysin vastaa koululle ase-
6962: Inarin kunta lahjoittanut Ivalon keskuksesta tettua tarkoitusta. Kouluun on jatkuvasti'
6963: koulun sijoittamista varten 20 ha, joita mo- ollut enemmän hakijoita kuin mitä sen suo-
6964: lempia koulu hoitaa ja viljelee. Koulu on jiin on voitu sijoittaa. Koulun muuttami-
6965: toiminut Lapin aidon paikalliskulttuurin seksi emäntä:kouluksi tarvittaisiin tulevan
6966: säilyttämisen ja kehittämisen sekä korkeam- vuoden budjettiin lisämäärärahoja vain
6967: man kotikulttuurin opettamisen ja taloudel- palkkausmenoja varten. Virastovaltuutettu
6968: lisen ajattelun ja kotitalousteknillisten tai- on jo hyväksynyt uudet virat perustettaviksi,
6969: tojen opettamisen vaalijana, mikä on täällä seuraavasti:
6970: yhtä tärkeätä kuin Etelä-Suomessakin.
6971:
6972: Peruspalkkaiset mk
6973: 14J9 -56
6974: mk
6975: 1 maatalousaineiden opettaja . . . . . (25 pl.) 508 200 630 600
6976: 1 talousopettaja, 4 l. ............ (17 pl.) 337 620 428 700
6977: 1 kodinhoidonopettaja ........... (17 pl.) 337 620 428 700
6978: 1 käsityönopettaja, 2 l. . . . . . . . . . . ( 17 pl.) 337 620 428 700
6979: johtajan palkkio ........................ . 34560 38400
6980:
6981: Ylimääräiset
6982: 1 puutarhaopettaja .............. (17 pl.) 337 620 428 700
6983: 1 lastenhoitaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . (11 pl.) 249 120 324 000
6984: 1 talonmies-lämmittäjä . . . . . . . . . . (11 pl.) 249 120 324 000
6985: tuntiopettajien palkkaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 000 70 000
6986: palvelusväen palkkaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 270 000 280 200
6987: --------------------------------
6988: Yhteensä mk 2 721480 3 382 000
6989:
6990: Lisäys on peruspalkkoina 1916 700 mark- palkkausmenot 1 008 900 markkaa voitaisiin
6991: kaa, vuosipalkkoina 1 076 700 markkaa, pe- ottaa vähennyksenä talousarviossa.
6992: ruspalkkaisen viran tai toimen haltijain ikä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6993: iisinä 509 100 markkaa ja kalliinpaikanlisinä nioittaen,
6994: 240 120 markkaa sekä y·limääräisten toimen-
6995: haltijain ikälisinä 283 500 markkaa, ja kal- että Eduskttnta ottaisi vuoden 1957
6996: liinpaikanli<>inä 141540 markkaa sekä muina tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VII luvun
6997: palkkausmenoina 388 600 markkaa eli kaik- 1 momentille palkkauksiin 4 556 260
6998: kiaan 4 556 260 markkaa. Vastaavasti toi- markan lisämäärärahan Inarin koti-
6999: mintansa lopettavan Inarin kotitalouskoulun talouskoulun muttttamista varten
7000: emäntäkoul,uksi.
7001: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
7002:
7003: Irma Hamara. Marja Lahti. Eino Rytinki.
7004: Lauri Järvi. Laura Brander-Wallin. Eeli Erkkilä.
7005: R. Hallberg. Elli Nurminen. Irma Torvi.
7006: Johannes Wirtanen.
7007: 935
7008:
7009: IV,225.- Fin.mot. N:o 158.
7010:
7011:
7012:
7013:
7014: Lindh m. fl.: Angående anvisande av anslag för anordnande
7015: av olika slags kurser vid Eriksgårds lantbruksskola.
7016:
7017:
7018: Tili Riksdagen.
7019:
7020: Då regeringen i statsförslaget för år 1954 upprätthålla ett kursinstitut. Då därtili
7021: bortlämnade anslaget för Eriksgårds lant- skollägenheten drabbades av ett kraftigt
7022: bruksskola i Kyrkslätt på grund av att jorduttag vid kolonisationen av den förflyt-
7023: skolan haft ett för lågt antal elever, är det tade befolkningen efter kriget - mer än
7024: helt naturligt, att anslaget för 1955 av hälften av åkerjorden togs för detta ända-
7025: samma skäl bortlämnades. Icke heller för mål - är det icke heller möjligt att med
7026: år 1956 har anslag kunnat utverkas. Men lägenhetens avkastning upprätthålla kurs-
7027: då Eriksgårds skollägenhet donerats tili verksamhet på längre sikt.
7028: Kyrkslätts kommun i syfte att där upprätt- Såväl längre som kortare kurser inom
7029: hålla en lantbruksskola, har kommunen lantbruk, trädgårdsskötsel och skogsbruk
7030: trots sitt beträngda läge dock sökt upprätt- kan lätt anordnas och har även under de
7031: hålla fortlöpande undervisning där inom om- senaste åren bedrivits. Eriksgårds lant-
7032: råden som ansluter sig tili lantbruket. De bruksskola borde därför ombildas tili en
7033: senaste åren har skolan alltmer börjat ut- kursskola för hela svenska Nyland, tili vii-
7034: nyttjas för olika slags kursverksamhet, var- ken den lämpar sig bättre än någon annan
7035: tili den lämpar sig synnerligen väl, dels ge- skola i Nyland. Men ett visst statligt un-
7036: nom sitt läge nära tili huvudstaden, dels derstöd är härför nödvändigt.
7037: genom att byggnaderna, icke minst ekonomi- Med hänvisning tili det ovanstående får
7038: byggnaderna och maskinparken å lägenhe- undertecknade vördsamt föreslå,
7039: ten, befinner sig i gott skick. För att ut-
7040: nyttja denna gamla skollägenhet för kurs- att Riksdagen i statsförslaget för
7041: verksamhet vore ett mindre statsunderstöd år 1957 måtte upptaga ett anslag om
7042: nödvändigt, emedan varken Kyrkslätts kom- 1 miljon mark för anordnande av
7043: mun, som genom Porkalaområdet lidit svårt olika slags kurser vid Eriksgårds
7044: avbräck, eller de kretsar, som står bakom lantbruksskola i Kyrkslätts kommun.
7045: skolan, har möjligheter att på egen hand
7046: Helsingfors den 18 september 1956.
7047:
7048: Bertel Lindh. Arthur Larson.
7049: Verner Korsbäck. John Forsberg.
7050: Albin Wickman. Grels Teir.
7051:
7052:
7053:
7054:
7055: 18 E 645/56
7056: 936
7057:
7058: IV,225. - Rah.al. N: o 158.
7059: Suomennos.
7060:
7061:
7062:
7063:
7064: Lindh ym.: Määrärahan osoittamisesta erilaisten kurssien
7065: järjestämiseksi Eriksgårdin maatalouskoulussa.
7066:
7067:
7068: E d u s k u n n a 11 e.
7069:
7070: Kun hallitus jätti tulo- ja menoarvioesi- ylläpitää kurssilaitosta. Kun lisäksi koulu-
7071: tyksestään vuodelle 1954 pois määrärahan tila menetti paljon maata siirtoväen asutta-
7072: Eriksgårdin maatalouskoululle Kirkkonum- misen yhteydessä sodan jälkeen - enemmän
7073: mella sen johdosta, että koulussa oli ollut kuin puolet peltomaasta otettiin tähän tar-
7074: liian vähän oppilaita, on aivan luonnollista, koitukseen - ei ole myöskään mahdollista
7075: että määräraha vuodelle 1955 jätettiin sa- tilan tuotolla ylläpitää kurssitoimintaa pi-
7076: masta syystä pois. Ei myöskään vuodelle temmällä tähtäimellä.
7077: 1956 ole voitu saada määrärahaa. Mutta Sekä pitempiä että lyhyempiä kursseja
7078: kun Eriksgårdin koulutila lahjoitettiin maanviljelyksessä, puutarhanhoidossa ja
7079: Kirkkonummen kunnalle snna tarkoituk- metsänhoidossa voidaan helposti järjestää ja
7080: sessa, että siellä ylläpidetään maatalouskou- niitä on viime vuosina pidettykin. Eriks-
7081: lua, on kunta vaikeasta asemastaan huoli- gårdin maatalouskoulu olisi sen vuoksi muo-
7082: matta koettanut siellä ylläpitää jatkuvasti dostettava kurssikouluksi koko ruotsalaista
7083: opetusta maatalouteen liittyvillä aloilla. Uuttamaata varten, mihin tarkoitukseen se
7084: Viime vuosina on koulua yhä enemmän soveltuu paremmin kuin mikään muu koulu
7085: alettu käyttää erilaiseen kurssitoimintaan, Uudellamaalla. Mutta määrätty valtionavus-
7086: mihin se soveltuu erittäin hyvin, osaksi sen tus on tätä varten välttämätön.
7087: takia, että se sijaitsee lähellä pääkaupunkia, Edellä esitettyyn viitaten allekirjoitta-
7088: osaksi sen vuoksi, että rakennukset, ei vähi- neet ehdottavat kunnioittaen,
7089: ten tilan talousrakennukset ja konekanta,
7090: ovat hyvässä kunnossa. Tämän vanhan kou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7091: lutilan käyttämiseksi kurssitoimintaan olisi tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
7092: pienehkö valtionapu välttämätön, koska markan määrärahan erilaisten kurs-
7093: Kirkkonummen kunnalla, joka Porkkalan sien järjestämistä varten Eriksgårdin
7094: alueen takia on kärsinyt vaikeita menetyksiä, maatalouskoulussa Kirkkonummen
7095: enempää kuin koulun takana olevilla piireil- kunnassa.
7096: läkään ei ole mahdollisuuksia omin voimin
7097: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
7098:
7099: Bertel Lindh. Artur Larson.
7100: Verner Korsbäck. John Forsberg.
7101: Albin Wickman. Grels Teir.
7102: 937
7103:
7104: IV,226. - Rah.al. N: o 159.
7105:
7106:
7107:
7108:
7109: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen koneopin
7110: ja pajatöiden opettajan palkkausta varten J(ymenlaakson
7111: maamieskoululle.
7112:
7113:
7114: E d u s k u n n a ll e.
7115:
7116: Maataloutemme koneeliistuu jatkuvasti, toimivassa Kymenlaakson maamieskoulussa
7117: mikä onkin välttämätöntä maatalouden tuo- on opetustilat, mutta käsityönopettaja, jonka
7118: tantokustannusten alentamiseksi. Koneissa tehtäviin kuuluu koneopin ja pajatöiden
7119: on valtavan suuri pääoma, mutta niiden opetus, koneiden käyttö ja huolto, puuttuu.
7120: käyttö ja huolto eivät aina vastaa tarkoitus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7121: taan. Tämä on tärkeä kysymys niin yksityis- nioittaen,
7122: kuin kansantaloudellisestikin. Koneiden käy-
7123: tön ja huollon opetusta olisi tehostettava mm. että Eduskunta ottaisi vuoden 1.957
7124: maatalouskouluissamme. Yksityisluontoisissa tulo- ja menoarvioon 469 500 markan
7125: maamies- ja pienviljelijäkouluissamme, nel- rnäärämhan ylimääräisen koneopin ja
7126: jää !koulua lukuunottamatta, ei ole koneopin pajatöiden opettnjan palkkausta var-
7127: ja pajatöiden opettajaa. Anjalan pitäjässä ten Kymenlaakson maamieskoululle.
7128: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
7129:
7130: Marja Lahti. Toivo Kujala.
7131: Urho Saariaho. Heikki Hykkäälä.
7132: Matti Miikki.
7133: 938
7134:
7135: IV,227. - Rah.al. N:o 160.
7136:
7137:
7138:
7139:
7140: Pusa ym.: Määrärahan osoittamisesta Hausjärven kuntaan
7141: perustettavaa maatalouskoulua varten.
7142:
7143:
7144: E d u s k u n n a 11 e.
7145:
7146: Etelä-Hämeen maatalouskoulun kannatus- toiminut Ylä-Vuoksen maamieskoulu sijoitet-
7147: yhdistys on yhdessä Ylä-Vuoksen maamies- taisiin Santamäen kartanoon Lopella tode-
7148: koulu Oy:n kanssa päättänyt perustaa maa- ten samalla, että Etelä-Hämeeseen tarvitaan
7149: talouskoulun ja sitä varten ostanut v. 1950 vielä yksi maatalouskoulu. Santamäen omis-
7150: Hausjärven pitäjän Ryttylän kylästä Suo- taja Paloheimo Oy. ei kuitenkaan voinut
7151: sillan tilan. Kannatusyhdistykseen ovat liit- luopua koululle aiotuista tiloista, joten uusi
7152: tyneet Riihimäen kauppala, Hausjärven, tila oli hankittava. Ostettu Suosillan tila so-
7153: Janakkalan, Lopen ja Rengon kunnat sekä pii myöskin maataloushallituksen mielestä
7154: eri järjestöt ja ovat ne merkinneet ja mak- koulutarkoituksiin. Siirtoväen sijoituksen
7155: san~e.t kannatussitoumuksia n. 10 miljoonaa jälkeen on tilaluku koulun vaikutuspiirissä
7156: markkaa. Yhdistyksellä on lisäksi hallussaan entisestään kasvanut ollen 2 ha viljeltyä pel-
7157: ent. Ylä-Vuoksen maamieskoulun melko täy- toa käsittävien tilojen luku ja maatalous-
7158: dellinen koulukalusto ja tilan irtaimisto. koulun käyneiden maanviljelijöiden luku-
7159: Maatalousopistotoimikunta on mietinnös- määrä seuraava:
7160: sään II 5. 6. 1945 esittänyt, että Karjalassa
7161:
7162: Yhteensä Maatalous-
7163: Yhteensä peltoa yli 2 ha koulun käy- Koulutus
7164: Kunta viljelmiä viljelmiä neitä %
7165: Riihimäen kaupp. •••• 0 •••• 0 •••1327 0 •• 230 35 15.2
7166: Hyvinkään •• 0 •••••• 0 133
7167: •••••• 92 12 13.0
7168: "
7169: Hyvinkään mlk. •••• 0 ••••••••••••• 765 440 51 11.5
7170: Hausjärven •••• 0 0 0. 0 •••••••••1463 706 104 14.7
7171: Janakkalan " •• 0 ••••••••• 0 1694
7172: ••••• 792 22 2.8
7173: Lopen " • 0 •••• 0 ••••••••• 1567 0. 909 58 6.4
7174: Rengon " 1694 792 22 2.8
7175: "
7176: ••• 0 •••••••••• 0 •••
7177:
7178:
7179:
7180:
7181: Vanajan 769 345 38 10.7
7182: "
7183: •• 0 •• 0. 0 ••••• 0 ••••
7184:
7185:
7186:
7187:
7188: Yhteensä 9 412 4315 342 7.9
7189:
7190:
7191: Päästäksemme vuonna 1950 todetusta liian massa todellista tarvetta. Maataloushallitus
7192: alhaisesta ammattikoulutusprosentista tulisi esittikin viime vuonna kuluvan vuoden me-
7193: jokaista 30 oppilaan luokkaa kohti olla enin- noarvioon otettavaksi määrärahan agronomi-
7194: tään 4 000 tilaa. Kuten yllä olevasta luette- opettajan palkkaamiseksi perustettavalle
7195: losta ilmenee, riittää tilaluku hyvin takaa- maatalouskoululle ja rakennusavustusta var-
7196: maan suunnitellun koulun oppilasmäärän. ten 40 000 000 mk. Määrärahoja ei kuiten-
7197: Kun lisäksi otetaan huomioon, että sodan kaan rahallisista syistä otettu hallituksen esi-
7198: aikaisen ja sen jälkeenkin jatkuneen korkean tykseen.
7199: syntyvyyden johdosta lähivuosina koulutet- Mainitun koulun perustamista on kuiten-
7200: tavan nuorison lukumäärä voimakkaasti nou- kin pidettävä kiireellisenä ja siksi onkin
7201: see, on uuden koulun perustamiseksi ole- suunniteltu sen aloittamista vuokrahuoneus-
7202: IV,227.- Pusa ym. 939
7203:
7204: tossa, joka olisikin tarkoitukseen saatavissa. lämmitykseen ym. tavanomaisiin juokseviin
7205: Koulun opetusohjelma on taas suunniteltu menoihin. Näin aloitettuna voitaisiin hal-
7206: lähinnä tilasuuruutta 2-10 ha varten, voin kustannuksin saada kokemusta uudesta
7207: koska tämän ryhmän erikoistarpeita ei ole maaseudun pieneläjiä palvelevasta ammatti-
7208: toistaiseksi huomioitu maamieskoulujen pe- koulusta.
7209: rusohjelmissa. Opetusta annettaisiin maata- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7210: lousaineissa kaikille oppilaille ja erikoisam- kunnioittaen,
7211: mateissa kuten konehuollossa, lämpö- ja ve-
7212: sijohtotöissä ym. maaseudun oloissa tarpeel- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
7213: lisissa ammateissa vaihtoehtoisesti eri lin- vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon 11
7214: joilla oppilaiden harrastuksen ja taipumus- Pl. VIII luvun 1 momentille agrono-
7215: ten mukaan. miopettajan palkkaamiseksi H ausjär-
7216: Kun koulukalusto on suurelta osalta ole- ven kuntaan perustettavalle maata-
7217: massa ja erikoisaineiden opettamisessa tar- louskoululle palkkaan indeksikorotuk-
7218: vittavia laitteita ja työvälineitä saadaan sineen ( 26 pl.) ja johtajan palkkioksi
7219: vuokrata, jäisivät koulun perustaruiskulut 720 300 markkaa ja tuntiopettajien
7220: verrattain pieniksi. Vuoden 1957 aikana tar- palkkoihin 600 000 markkaa eli yh-
7221: vittaisiin valtion tukea vain yhden agrono- teensä 1 320 300 markkaa ja 11 Pl.
7222: miopettajan ja erikoisopetusta autavien tun- VIII luvun 2 momentille muihin yllä-
7223: tiopettajien palkkaukseen sekä vuokraan, pitomenoihin 1 500 000 markkaa.
7224: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
7225:
7226: E. Pusa. Atte Pakkanen.
7227: Arvi Ikonen. Matti Miikki.
7228: 940
7229:
7230: IV,228. - Rah.al. N:o 161.
7231:
7232:
7233:
7234:
7235: Pakkanen ym.: ll!äiirärahan osoittamisesta Ahlmanin maa-
7236: mieskoulun yhteyteen perustettavaa isäntäopistoa varten.
7237:
7238:
7239: E d u s k u n n a ll e.
7240:
7241: Tilastojen mukaan on vain vajaat 7% maamieskoulun yhteyteen, jossa maamies-
7242: kaikista viljelijöistä käynyt maataloudellisen koulun ja keskikoulun käyneille, joilla on
7243: ammattikoulun, lähinnä maamieskoulun. käytännön kokemusta maataloudesta, annet-
7244: Tämä johtuu siitä, ettei meillä ole riittävästi taisiin perusteellisempaa maatalousopetusta
7245: alan ammattikouluja. Mutta maatalouskou- ja yleisiä kansalaistietoja lähinnä käytännön
7246: lutuksen heikkous ei koske vain peruskoulu- viljelijöiksi aikoville. Hanke, jonka takana
7247: tusta, vaan vielä enemmän jatkokoulutusta. on mm. kaikki kolme Hämeessä toimivaa
7248: Vaikka tekniikka kehittyy nopeasti, maa- maanviljelysseuraa, ja Pohjois-Hämeen maa-
7249: talous koneistuu voimakkaasti, maatalous- taloustuottajajärjestö, on jo niin pitkällä,
7250: tuotteiden markkinointikysymysten hoita- että Ahlmanin koulutilalla on valmiina mm.
7251: minen kysyy viljelijältä yhä enemmän am- tilava ja ajanmukainen konehalli ja uusi
7252: mattitaitoa ja pätevyyttä, ei perusteellisem- opistorakennus on tekeillä. Säätiön puolesta
7253: paan käytännön maatalouskoulutukseen ole voi ensimmäinen vuosikurssi aloittaa toimin-
7254: kovinkaan monella edes teoreettista mahdol- tansa v:n 1957 alusta, kunhan valtiovalta
7255: lisuutta. vain hyväksyy suunnitelman lopullisesti ja
7256: Kun ennen sotia oli meillä toiminnassa vastaa palkka- ym. menoista.
7257: kolme suomenkielistä maamiesopistoa ja nämä Maatalousministeriö esitti vuoden 1957
7258: voivat ottaa vastaan vuosittain noin 90 uutta tulo- ja menoarvioon tätä silmällä pitäen:
7259: oppilasta, on nykyisin suomenkielisiä maa- ,Kun on tarpeellista perustaa lähinnä käy-
7260: talousteknikkoja valmistavia oppilaitoksia tännön maanviljelijöitä varten tarkoitettu
7261: enää vain kaksi ja ne voivat ottaa oppilaita opisto, ehdotetaan Ahlmanin maamieskoulu
7262: vain noin 70. Vaikka hyvää oppilasainesta muutettavaksi Ahlmanin isäntäopisto-nimi-
7263: olisi niihin menossa runsaasti, on vain noin seksi oppilaitokseksi, jossa olisi sekä maa-
7264: 20 % pyrkijäistä voitu hyväksyä. Asiantila mieskoulun että isäntäopiston rinnakkaislin-
7265: vaatii siten nopeita toimenpiteitä. jat. Tätä varten ehdotetaan maamieskoulun
7266: Ahlmanin koulujen säätiö on jo jonkin maatalousopettajien toimet muutettaviksi leh-
7267: aikaa tehnyt valmisteluja sellaisen kaksivuo- torien toimiksi ja uusia toimia perustetta-
7268: tisen opiston aikaansaamiseksi Ahlmanin viksi seuraavasti:
7269: Nykyinen Ehdotettu
7270: palkka palkka Lisäys
7271: mk mk mk
7272: 2 lehtoria ........................ . 508 200 604 800 193 200
7273: 1 lehtori ......................... . 604 800 604 800
7274: 1 puutarhaopettaja ............... . 495 060 495 060
7275: 1 puutyön teknikko-opettaja ....... . 305 880 408 360 102 480
7276: 1 sepäntyön opettaja ............. . 408 360 408 360
7277: kalliinpaikanlisät ................. . 93 480 206 820 113 340
7278: tuntiopettajat .................... . 100 000 340 000 240 000
7279: ~ohtaj~~ .:Palkkio .................. . 72000 96 000 33 414
7280: mdeks1hsat ....................... . 291354
7281: Yhteensä mk 2 482 008
7282: IV,228. - Pakkanen ym. 941
7283:
7284: Lisäksi ehdotetaan myönnettäväksi opistoa varten kertamenona seuraavat määrärahat:
7285: mk
7286: Kahden luokkahuoneen ja laboratorion kalustoa varten ..... . 1800 000
7287: Oppilashuoneiden kalusto 80 oppilasta varten .............. . 1200 000
7288: Keittiö ja ruokakaluston lisäys ............................ . 500000
7289: Työpajojen koneita ja kalustoa varten ..................... . 1500 000
7290: Yhteensä mk 5 000 000"
7291:
7292: Näin olisi siis ollut kaikki valmiina, mutta kan määrärahan niiden palkkojen
7293: hallitus ei valitettavasti ottanut maatalous- maksamiseen ja sen irtairniston hank-
7294: ministeriön ehdotusta budjettiehdotukseensa, kimiseen, joka tarvitaan, kun Ahl-
7295: joten eduskunnan olisi nyt tämä asia hoi- nwnin maamieskoulu muutetaan vuo-
7296: dettava. den 1957 alusta Ahlmanin isäntä-
7297: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- opisto-nimiseksi oppilaitokseksi, jossa
7298: nioittaen, on sekä maamieskoulun että isäntä-
7299: opiston n:nnakkaislinjat.
7300: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7301: tulo- ja menoarvioon 7 482 008 mar-
7302: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
7303:
7304: Atte Pakkanen. Matti Raipala.
7305: Artturi Tienari. Artturi Koskinen.
7306: Arvo Sävelä.
7307: 942
7308:
7309: IV,229. - Rah.al. N:o 162.
7310:
7311:
7312:
7313:
7314: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskonekorjaa-
7315: mo-osaston perustamista varten Jurvan mies- ja naiskoti-
7316: teollisuuskoulujen yhteyteen.
7317:
7318:
7319: E d u s k u n n a ll c.
7320:
7321: Jurvassa on toiminut jo 45 vuotta mies- maatalouskonekorjaamo-osaston perustamista
7322: kotiteollisuuskoulu ja sen yhteyteen on äsket- sanottuun kouluun. Tämä osasto on nykyi-
7323: täin perustettu vastaava naiskotiteollisuus- sen telmillistyvän maatalouden kannalta ai-
7324: 'koulu. Yksityisien henkilöiden ponnistuksin van välttämätön, koska ammattimiesten puute
7325: ja Jurvan kunnan tuen avulla nämä koulut aiheuttaa vuosittain maataloudelle suuria va-
7326: ovat aivan ratkaisevalla tavalla vaikuttaneet hinkoja. Opettajan palkkaukseen ja yleis-
7327: pienen pitäjän toimeentulo- ja ansiomahdolli- menoihin tarvittaisiin 1 200 000 markkaa.
7328: suuksiin vaikutuksen ulottuessa lähipitäjiin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7329: kin. nioittaen,
7330: Kouluille on valmistumassa uudisraken-
7331: nus, jota suunniteltaessa on alun perin vi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7332: ranomaisten kehoituksesta otettu huomioon tulo- ja menoarvioon 1 200 000 markan
7333: laajentamismahdollisuudet. Vuoden 1957 suuruisen määrärahan maatalouskone-
7334: tulo- ja menoarvioon on otettukin määräraha korjaamo-osaston perustamista varten
7335: ompeluosaston perustamista varten. Maa- Jurvan mies- ja naiskotiteollisuuskou-
7336: taloushallitus oli kuitenkin esittänyt myös lujen yhteyteen.
7337: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
7338:
7339: Mauri Seppä. Johannes Wirtanen. N. Kosola.
7340: 943
7341:
7342: IV,230. - Rah.al. N:o 163.
7343:
7344:
7345:
7346:
7347: Antila ym..: Määrärahan osoittamisesta Jurvan mieskotiteolli-
7348: suuskoulun metallityö- ja konekorjausosastoa varten.
7349:
7350:
7351: E d u s k u n n a II e.
7352:
7353: Maatalouden voimakkaan koneellistumisen minen ja ylläpitäminen ilman valtion myötä-
7354: yhteydessä on myös huolehdittava arvokkaan vaikutusta tuottaa kuitenkin äärimmäisen
7355: konemateriaalin korjauksesta ja huollosta. suuria vaikeuksia, joten valtion olisi tultava
7356: Maaseudulla tarvitaan pajoja, joissa voidaan tukemaan paikkakunnan omaa ammattiope-
7357: nopeasti suorittaa korjauksia, millä kiireisinä tusharrastusta, varsinkin kun osaston paja
7358: työaikoina on suuri taloudellinen merkitys. olisi suureksi avuksi oman paikkakunnan
7359: Kun kotiteollisuusoppilaitokset ovat osoit- konehuollon hoitamisessa.
7360: tautuneet sellaisiksi, joiden oppilaat jäävät Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7361: kotipaikkakunnilleen ammattiaan harjoitta- nioittavasti,
7362: maan, olisi tärkeätä kehittää niitä paikka-
7363: kunnan tarpeiden mukaan. Näin on myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7364: Jurvan mieskotiteollisuuskoulu osoittautunut tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
7365: tarpeelliseksi antamalla tukea paikkakunnan vun 5 momentille lisäystä metalUtyö-
7366: ammattiopetuksen pohjalta syntyneelle huo- ja konekorjausosaston opettajan perus-
7367: nekaluteollisuudelle. Paikkakuntalaiset ovat- palkkaatn, ikälisiin ja indeksikorotuk-
7368: kin suurin uhrauksin kehittäneet oppilaitos- siin 634 740 markkaa sekä muihin yllä-
7369: taan ja järjestäneet juuri valmistuneeseen pitomenoihin 11 Pl. VIII luvun 6
7370: uuteen koulura;kennukseen tilat myös metalli- momenUlle lisäystä 1800 000 markkaa
7371: ja konekorjausosastoa varten. Osaston alka- Jurvan ntieskotiteollisuuskoululle.
7372: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
7373:
7374: Toivo Antila. Väinö Tikkaoja. Eino E. Heikura.
7375: Atte Pakkanen. Erkki Ryömä. Nestori Kaasalainen.
7376: Matti Mattila. Eeli Erkkilä. Eino Uusitalo.
7377:
7378:
7379:
7380:
7381: 19 E 645/56
7382: 944
7383:
7384: IV,231. - Fin.mot. N: o 164.
7385:
7386:
7387:
7388:
7389: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för
7390: byggnadsunderstöd åt lantbruksundervisningsanstalter av
7391: privat natur.
7392:
7393:
7394: T i ll R i k s d a g e n.
7395:
7396: Lantbruksundervisningen i vårt land får undervisningsanstalter för den ungdom, som
7397: alltjämt en växande betydelse. Emedan fler- skall föra landsbygdens huvudnäringar fra-
7398: talet lantbruksundervisningsanstalter av pri- måt.
7399: vat natur arbetar i undermåliga byggnader, På grund av det stora byggnadsbehovet
7400: borde större årliga belopp än tidigare anslås vid de privata lantbruksundervisningsanstal-
7401: för nybyggnader och reparationer vid dessa terna borde de i 1957 års statsförslag in-
7402: skolor. De belopp, som riksdagen under de gående anslagen höjas. Med hänvisning här-
7403: senaste åren beviljat som byggnadsunderstöd till föreslås vördsamt,
7404: och -lån, är alltför otillräckliga, och om man
7405: inte i skyndsam ordning utökar byggnads- att Riksdagen såsom tillägg till
7406: verksamheten, kommer yrkesutbildningen på statsförslaget för år 1957 under 11 Ht.
7407: lantbrukets område att försvagas. I fråga VIII: 8 måtte anteckna 70 000 000
7408: om rationaliseringen inom lantbruket utgör mark för byggnadsunderstöd åt lant-
7409: yrkesutbildningen en grundfaktor, men först bruksundervisningsanstalter av privat
7410: och främst måste man skapa tidsenliga natur.
7411: Helsingfors den 18 september 1956.
7412:
7413: Verner Korsbäck. Sven Högström.
7414: Arthur Larson. Grels Teir.
7415: Albin Wickman.
7416: 945
7417:
7418: IV,231. - Rah.al. N: o 164.
7419: Suomennos.
7420:
7421:
7422:
7423: Korsbäck ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raken-
7424: nusavustuksiksi yksityisluontois~1le maataloudellis~1le oppi·
7425: laitoksille.
7426:
7427:
7428: E d u s k u n n a 11 e.
7429:
7430: Maatalousopetus saa maassamme yhä suu- mutta ensi sijassa on luotava ajanmukaiset
7431: remman merkityksen. Koska suurin osa yksi- oppilaitokset sitä nuorisoa varten, jonka on
7432: tyisluontoisista maataloudellisista oppilaitok- vietävä maaseudun pääelinkeinoja eteenpäin.
7433: sista toimii tarkoitustaan vastaamattomissa Yksityisluontoisten maataloudellisten oppi-
7434: rakennuksissa, olisi suurempia vuotuisia laitosten suuren rakennustarpeen johdosta
7435: määrärahoja kuin aikaisemmin merkittävä olisi vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityk-
7436: näiden koulujen uudisrakennuksia ja kor- seen sisältyviä määrärahoja korotettava. Sen
7437: jauksia varten. Ne summat, jotka eduskunta vuoksi ehdotetaan kunnioittaen,
7438: viime vuosina on myöntänyt rakennusavus-
7439: tuksiksi ja -lainoiksi, ovat aivan liian riit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7440: tämättömät, ja ellei rakennustoimintaa kii- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
7441: reeilisessä järjestyksessä lisätä, tulee am- vun 8 momentille lisäyksenä 70 000 000
7442: mattikoulutus maatalouden alalla heikenty- markkaa rakennusavustuksiksi yksi-
7443: maan. Rationalisoinnin suhteen maatalou- tyisluontoisille maataloudellisille oppi-
7444: dessa on ammattikoulutus eräs perustekijä, laitoksille.
7445: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
7446:
7447: Verner Korsbäck. Sven Högström.
7448: Arthur Larson. Grels Teir.
7449: Albin Wickman.
7450: 946
7451:
7452: IV,232.- Fin.mot. N:o 165.
7453:
7454:
7455:
7456:
7457: Lindh m. fl.: Angående anvisande av anslag till understöd
7458: och lån för uppförande av ett skolhus åt överby skola
7459: för landsbygdens yrken.
7460:
7461:
7462: T i ll R i k s d a g e n.
7463:
7464: överby skola för landsbygdens yrken, den för två lärosalar, lärarrum, biblioteksrum,
7465: äldsta i sitt slag i Norden, innehade i tiden rum för undervisningsmateriel samt en lärar-
7466: Överby och Karlbergs skollägenhet i Kyrk- bostad. I samma hus kunde ytterligare bere-
7467: slätt. Denna gick emellertid :förlorad med das bostadsutrymme för skolans vaktmästare,
7468: Porkala-området, och skolan fick i skadestånd ett eller två rum för elevernas fritidssyssel-
7469: 750 000 mk. Motivet till det synnerligen blyg- sättning ävensom bostadsrum för 12 elever.
7470: samma skadeståndet var troligen att staten Såsom känt har Överby skola i detta nu
7471: i varje fall bleve skyldig att uppföra en ny ingen egentlig lärosal. Den teoretiska under-
7472: skola i stället för den förlorade. Då skolan visningen för vardera årskursen sker i inter-
7473: år 1945 lyckades anskaffa en ny skollägen- natsbyggnaden, där tillfälligt undervisnings-
7474: het i Esbo, föreslog ,Maatalousopistotoimi- utrymme erhållits genom att tre elevrum
7475: kunta", att 35 miljoner mk i statsbidrag sammanslagits. Detta i och för sig alldeles
7476: skulle givas för återuppbyggnaden av knappa utrymme har medfört, att eleverna
7477: nämnda skola. Till dag som är har skolan redan bor synnerligen trångt. Då elevantalet
7478: erhållit 3.25 miljoner mk i statsbidrag och uppenbarligen är i tillväxt, vore det skäl att
7479: 5 miljoner mk i statslån. Skolan lider av beakta detta vid uppförandet av det nödig-
7480: svår trångboddhet med sina 42 elever och befunna skolhuset ävensom att i detsamma
7481: är årligen tvungen att avvisa åtminstone ett bereda bostad för en lärare (verkmästare)
7482: tiotal ansökningar. samt för skolans vaktmästare. Den förra
7483: Då Porkala-området återbördades tili sina bor nu i hyrd lokal 6 km från ~skolan, me-
7484: ägare, befanns att samtliga lantbrukets ~ko dan den senare bor i en f.d. statkarlsbostad
7485: nomiebyggnader var rivna eller på annat vis 400 m från de byggnader, vilkas skötsel och
7486: förstörda samt att i•ternatsbyggnaden under eldning är honom anförtrodda.
7487: arrendetiden blivit så illa medfaren att en Här antydda skolhus komme att omfatta
7488: grundlig reparation av densamma icke mera ca 2 500 m3 och dess uppförande och inred-
7489: lönar sig. Skolhuset och övriga bostadsbygg- ning torde stiga tili 25 miljoner mk.
7490: nader drar ävenledes så stora reparations- Med hänvisning till ovanstående föreslår
7491: kostnader att ett återställande av Överby undertecknade,
7492: och Karlberg för skoländamål bleve flerfalt
7493: dyrare än att fullfölja nybyggnadsverksam- att Riksdagen i statsförslaget för år
7494: heten på skolans nuvarande skollägenhet, 1957 måtte upptaga ett anslag om
7495: Margreteberg, i Esbo, där skolan äger skol- 25 miljoner mark, varav hälften skulle
7496: tomten, vilket icke är fallet på Överby och utges som understödslån och andra
7497: Karlberg. hälften som direkt understöd för upp-
7498: För den teoretiska undervisningen vore förande av ovannämnda skolhus åt
7499: Överby skola för landsbygdens yrken nu i överby skola för landsbygdens yrken.
7500: behov av en skolbyggnad med bl.a. utrymme
7501: Helsingfors, den 17 september 1956.
7502:
7503: Bertel Lindh. John Forsberg. 'Albin Wickman.
7504: Arthur Larson. Grels Teir. Verner Korsbäck.
7505: 947
7506:
7507: IV,232.- Rah.al. N:o 165.
7508: Suomennos.
7509:
7510:
7511: Lindh ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
7512: naksi koulutalon rakentamiseksi överby skola för lands-
7513: bygdens yrken nimiselle koululle.
7514:
7515: E d u s k u n n a ll e.
7516:
7517: överby skola för landsbygdens yrken ni- delle oppisalille, opettajainhuonee1le, kirjas-
7518: misellä koululla, joka on lajissaan vanhin tohuoneelle, opetusmateriaalille sekä opetta-
7519: Pohjoismaissa, oli aikanaan hallussaan över- janasunnolle. Samaan rakennukseen voitai-
7520: byn ja Karlbergin koulutila Kirkkonum- siin lisäksi valmistaa asunto koulun vahti-
7521: mella. Tämä menetettiin kuitenkin Porkka- mestarille, huone tai kaksi oppilaiden vapaa-
7522: lan alueen mukana, ja koulu sai vahingon- aikojen askartelua varten sekä asuntohuoneet
7523: korvausta 750 000 markkaa. Erittäin vaati- 12 oppilaalle.
7524: mattoman vahingonkorvauksen perusteena överbyn koululla ei, kuten tunnettua, ole
7525: oli ilmeisesti se seikka, että valtio joka ta- tällä hetkellä lainkaan varsinaista oppisalia.
7526: pauksessa joutuisi rakentamaan uuden kou- Kummankin vuosikurssin tietopuolinen ope-
7527: lun menetetyn tilalle. Kun koulun vuonna tus tapahtuu asuntolarakennuksessa, jossa on
7528: 1945 onnistui hankkia uusi koulutila Es- saatu tilapäistä opetustilaa yhdistämällä
7529: poossa, ehdotti Maatalousopistotoimikunta 35 kolme oppilashuonetta. Tämä sekä jo si-
7530: milj. mk:n valtionavustuksen myöntämistä nänsä aivan liian pienet tilat ovat johtaneet
7531: mainitun koulun jälleenrakentamista varten. siihen, että oppilaat asuvat hyvin ahtaasti.
7532: Tähän päivään mennessä koulu on saanut Kun oppilasluku ilmeisesti on nousussa, olisi
7533: valtionavustusta 3.25 milj. mk ja lainaa val- tämä syytä ottaa huomioon rakennettaessa
7534: tiolta 5 milj. mk. Koulu, jossa on 42 oppi- uusi tarpeelliseksi havaittu koulutalo sekä
7535: lasta, kärsii vaikeasta tilanahtaudesta ja sen järjestää siihen asunto yhdelle opettaja1le
7536: on vuosittain pakko hylätä ainakin kymmen- (työnjohtaja) sekä koulun vahtimestarille.
7537: kunta hakemusta. Edellinen asuu nyt vuokrahuoneistossa 6
7538: Kun Porkkalan alue palautettiin aikai- km:n päässä koulusta, kun taas jälkimmäi-
7539: semmille omistajilleen, havaittiin, että kaikki nen asuu entisessä muonamiehen asunnossa
7540: maatalouden talousrakennukset oli purettu 400 metrin päässä niistä rakennuksista, joi-
7541: tai muulla tavoin hävitetty sekä että asunto- den hoito ja lämmitys kuuluvat hänelle.
7542: larakennus oli vuokra-aikana mennyt niin Tässä tarkoitettu koulutalo tulisi käsittä-
7543: huonoon kuntoon, ettei sen perusteellinen mään 2 500 m3 ja sen rakentamis- ja sisus-
7544: korjaaminen enää kannata. Koulutalo ja tuskustannukset noussevat 25 miljoonaan
7545: muut asuntorakennukset vaativat samoin markkaan.
7546: niin suuria korjauskustannuksia, että över- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
7547: byn ja Karlbergin rakentaminen jälleen kou- ehdottavat,
7548: lutarkoituksiin tulisi monin kerroin kalliim-
7549: maksi kuin uudisrakennustoiminnan toteut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7550: taminen koulun nykyisellä koulutilalla Es- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
7551: poon Margretebergissä, jossa koulu omistaa kan määrärahan, josta puolet· myön-
7552: koulutontin, jota se ei omista överbyssä ja nettäisiin avustuslainaksi ja puolet
7553: Karlbergissa. suoranaiseksi avustukseksi koulutalon
7554: Tietopuolista opetusta varten tarvitsisi rakentamiseksi överby skola för
7555: Överby skola för landsbygdens yrken nyt landsbygdens yrken nimiselle kou-
7556: koulurakennuksen, jossa olisi mm. tilat kah- lulle.
7557: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
7558:
7559: Bertel Lindh. John Forsberg. Albin Wickman.
7560: Arthur Larson. Grels Teir. Verner Korsbäck.
7561: 948
7562:
7563: IV,233.- Rah.al. N:o 166.
7564:
7565:
7566:
7567:
7568: M. Mattila ym. : Määrärahan osoittamisesta Nurmijärven koti-
7569: teollisuuskoulun rakennustöiden aloittamista varten.
7570:
7571:
7572: E d u s k u n n a ll e.
7573:
7574: Nurmijärven pitäjän erikoisasema maan- ja töiden aloittamista varten sekä myös päät-
7575: viljelysvaltaisena alueena pääkaupungin il.ä- tänyt luovuttaa koulutontin. Koska koulun
7576: heisyydessä asettaa erikoiset vaatimukset rakentaminen yksistään kunnan varoilla il-
7577: koulutukseen nähden. Toisaalta sen kasvava man takeita valtionavustuksesta tulisi kun-
7578: väestö on joutunut etsimään työmahdolli- nalle ylivoimaisen raskaaksi ja kun talous-
7579: suuksia pitäjän raJOJen ulkopuolelta ja arviossa määrärahat yksityisluontoisten koti-
7580: heille olisi annettava sellainen ammattikou- teollisuusoppilaitosten rakennusavustuksia ja
7581: lutus, että he tulisivat yhteiskuntakelpoisiksi, -lainoja varten ovat niin vähäiset, että ne
7582: hyödyllisiksi kansalaisiksi. Erikoisesti nyt, tarvitaan pääasiallisesti jo valmistuneiden
7583: kun suuret ikäluokat ovat tulemassa siihen koulujen korkeakorkoisten lainojen maksu-
7584: ikään, että heidän ammattikoulutuksensa on avustuksiksi ja vanhojen koulujen uusimiseen
7585: ajankohtainen, on kysymys erittäin tärkeä. ja laajentamiseen, ei kunta voi toivoa näistä
7586: Nurmijärven kunta on tämän oivaltaen päät- määrärahoista rakennusavustusta.
7587: tänyt perustaa useampiasastoisen kotiteolli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7588: suuskoulun, jonka se parhaiten katsoo palve-
7589: levan tällä hetkellä ammatillista kasvatusta, että Eduskwnta ottwisi vuoden 1957
7590: ja on tehnyt suunnitelman yhteistyössä maa- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
7591: taloushallituksen kotiteollisuusosaston kanssa vun 8 momentille Nurmijärven koti-
7592: koulun aikaansaamisesta sekä myöntänyt teollisuuskoulun rakennustöiden aloit-
7593: määrärahan koulurakennusten suunnittelua tamista varten 20 000 000 markkaa.
7594: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
7595:
7596: Matti Mattila. Veikko Helle.
7597: Yrjö Sinkkonen. Toivo Antila.
7598: Urho Kähönen. Esa Koivusilta.
7599: 949
7600:
7601: IV,234. - Rah.al. N:o 167.
7602:
7603:
7604:
7605:
7606: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Pa-
7607: rikkalan seudun maamieskoululle uuden koulutalon raken-
7608: tamista varten.
7609:
7610:
7611: E d u s k u n n a ll e.
7612:
7613: Maataloushallituksen suorittaessa yleistar- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7614: kastuksen Parikkalan seudun maamieskou- nioittaen,
7615: lussa vuonna 1954 todettiin, että kouluraken-
7616: nukset ovat maan huonoimmat, suorastaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7617: hengenvaaralliset koulun oppilaille. Raken- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII
7618: nuksia ei kannata korjata. luvun uudelle momenUlle 80 000 000
7619: Saadakseen asiaan parannusta koulun joh- markan määrärahan avustuksena
7620: tokunta on teettänyt piirustukset koulun Parikkalan seudun maamieskoululle
7621: uudelleen rakentamiseksi. Nämä piirustuk- uuden koulutalon rakentamista var-
7622: set on maataloushallitus sekä rakennushalli- ten.
7623: tus hyväksynyt. Koulussa näyttää myöskin
7624: olevan riittävästi oppilaita.
7625: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
7626:
7627: Yrjö Sinkkonen. Eino Rytinki.
7628: Valto Käkelä. Matti Mattila.
7629: Erkki Tuuli.
7630: 950
7631:
7632: IV,235. - Rah.al. N:o 168.
7633:
7634:
7635:
7636:
7637: Liedes ym.: ]}Jäärärahan osoittamisesta lainaksi maaseutuam-
7638: mattien kurssikeskuksen rakentamiseksi H aukiputaalle.
7639:
7640:
7641: E d u s k u n n a ll e.
7642:
7643: Ammattikasvatuskysymys on tullut erittäin palvella määräaikaisten, lyhyempien kurssien
7644: ajankohtaiseksi jokaisessa maalaiskunnassa, muodossa myös koko Pohjois-Suomen tar-
7645: koska keskusammattikoulut eivät pysty hoi- vetta erikoisammattimiesten ammattialan ke-
7646: tamaan maalaiskuntien tarvetta. Niinpä Poh- hitystä vastaavana täydennyskoulutuspaik-
7647: jois-Pohjanmaan keskusammattikoulu ei voi kana. Kurssikeskuksen rakennustarvetta var-
7648: tyydyttää kuin murto-osan laajalta alueelta ten on tehty alustavat piirustukset n.
7649: kouluun pyrkijöistä. Hoitaakseen itse am- 30 000 ms käsittävästi. Paitsi varsinaista
7650: mattikoulutustarpeensa ovat Haukiputaan, koulurakennusta tarpeellisine opetus- ja työ-
7651: Iin, Yli-Iin, Kuivaniemen ja Kiimingin kun- huoneineen, tarvitsee keskuskoulu myös tilat
7652: nat perustaneet maaseutuammattien kurssi- erillisiä ammattikursseja varten sekä oppilas-
7653: keskuksen, joka em. kuntain lisäksi voisi tyy- asuntolan ja opettajien asunnot. Kokonais-
7654: dyttää yhtymään ilmeisesti myöhemmin liit- kustannusarvio on 141000 000 markkaa. Ra-
7655: tyvän Pudasjärven koulutustarpeen. Yhty- kentaminen on suunniteltu tapahtuvaksi kol-
7656: män omistuksessa on nyt Haukiputaan mies- messa vaiheessa.
7657: kotiteollisuuskoulu, jolla on puoli vuosisataa Ensimmäinen vaihe käsittäisi varsinaiset
7658: vanhat rakennukset. Yhtymällä on lisäksi koulurakennukset, toinen vaihe oppilasasun-
7659: omistuksessaan koulun tonttiin liittyvä 2 tolan ja kolmas opettajien asunnot. Nykyiset
7660: ha: n suuruinen maa-alue, jolle on suunni- koulurakennukset tyydyttäisivät rakennus-
7661: teltu rakennettavaksi em. maaseutuammat- vaiheen aikaisen tarpeen ja niitä voitaisiin
7662: tien kurssikeskus. Tämä kurssikeskus on myöhemmin käyttää jatkokurssilaisten ma-
7663: suunniteltu sisäoppilaitokseksi, johon voitai- joitukseen ja varastotiloiksi. Rakentamisen
7664: siin ottaa kaikkiaan 300 oppilasta. Se tulisi nopea aloittaminen on tarpeellista sekä am-
7665: käsittämään useita ammattilinjoja, kuten mattikoulutustarpeen tyydyttämiseksi että
7666: huonekalu- ja rakennuspuusepän, maaseudun myös seudulla vallitsevan työttömyyd.en tor-
7667: rakennustyöläisten, maalaisseppien, maaseu- jumiseksi.
7668: dun konehuoltajien, autoasentajain, auto-, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7669: kilpi- ja rakennusmaalarien, korjaussuutarei-
7670: den ja valjastyöntekijäin ammattialat. N. 100 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7671: tytölle on suunniteltu koulutusta talous-, tuw- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
7672: kutomo- ja ompeluosastolla. kan suuruisen määrärahan avustuslai-
7673: Maalaisnuorison peruskoulutuksen ohella naksi H aukiputaan kuntaan rakennet-
7674: on kurssikeskuksessa suunniteltu hoidetta- tavan maaseutuammattien kurssikes-
7675: vaksi myös kuntien tarve jatko-opiskelun kuksen ensimmäisen rakennusvaiheen
7676: suhteen. Lisäksi kurssikeskus voisi yhteistoi- toteuttamista varten.
7677: minnassa ammattienedistämislaitoksen kanssa
7678: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
7679:
7680: Pentti Liedes. Lauri Järvi.
7681: Arvi Turkka. Irma Torvi.
7682: Eino Rytinki. Yrjö Murto.
7683: Armas Leinonen. Antti Kinnunen.
7684: 951
7685:
7686: IV,236.- Rah.al. N:o 169.
7687:
7688:
7689:
7690:
7691: Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskoneiden
7692: tutkimuslaitoksen virkojen järjestelyä varten.
7693:
7694:
7695: E d u s k u n n a ll e.
7696:
7697: Maatalouskoneiden koetustoiminta on kyisestään. Lain (366/49) ja asetuksen
7698: maassamme jo yli 50 vuotta vanhaa. Tässä (682/49) edellyttämä koetus- Ja tutkimus-
7699: suhteessa maamme kuuluu edelläkävijämai- osastojen perustaminen sekä teknillisen toi-
7700: den joukkoon. Asetuksella 13. 9. 46 ja lailla miston muodostaminen on käytännössä oHut
7701: 6. 5. 49 on tätä koetus- ja tutkimustoimintaa toteutettu jo vuodesta 1949 alkaen. Koetus-
7702: edelleen laajennettu ja maatalouskoneiden . ja tutkimusosastojen rinnalla oleva teknilli-
7703: tutkimuslaitoksen tehtävänä on em. Jain mu- nen toimisto ei ole kummallekaan osasto1le
7704: kaan maataloudessa sekä siihen kuuluvassa alistettu, vaan välittömästi johtajan alainen.
7705: metsä-, puutarha-, meijeri- ja kotitaloudessa Näin saadaan koetuksissa ja tutkimuksissa
7706: sekä kotiteollisuudessa käytettävien koneiden esiintyvien lukuisten, puhtaasti teknillisten
7707: ja työvälineiden tutkiminen, kehittäminen ja tehtävien hoitaminen keskitetyksi ja yhden-
7708: koetteleminen, niiden tarkoituksenmukaisuu- mukaiseksi sekä mahdollisimman pienin kus-
7709: den ja olosuhteisiimme soveltuvuuden selvit- tannuksin suoritetuksi.
7710: täminen ja standardisoinnin edistäminen. Jo kahdeksan vuoden ajan on laitoksen
7711: Vuoden 1949 lopulla tuli myös voimaan ase- taholta vuosittain esitetty osasto- ja toimisto-
7712: tus maatalouskoneiden tarkastuspakosta. jaon vahvistamista sekä laitoksen tärkeim-
7713: Maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen orga- pien toimien vakinaistamista. Nämä esitykset
7714: nisatio ei ole kuitenkaan vielä asetuksen eivät ole kuitenkaan toistaiseksi johtaneet
7715: 682/49 mukainen eikä faitoksen toiminta myönteiseen tulokseen.
7716: vielä riittävän tehokasta siitä huolimatta, Tämä virkojen vakinaistaminen sekä
7717: että erittäin nopeasti koneeliistuva maatalou- osasto- ja toimistojaon toteuttaminen edel-
7718: temme kipeästi ja kiireellisesti kaipaa sitä lyttää momentille 11 Pl. IX: 13 vuonna 1957
7719: tukea, mitä sen tulisi tältä tutkimuslaitok- lisäystä 772 247 mk.
7720: selta saada erityisesti uusien koneiden vi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7721: rallisissa arvostaluissa sekä yleensä maata- kunnioittavasti,
7722: louskoneiden tutkimisessa ja myös koneiden
7723: iJ.aadun parantamisessa. että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
7724: Laitoksen toiminnan vakiinnuttamiseksi ja vuoden 1957 tulo- ja menoarvion
7725: tehostamiseksi on pidettävä tarpeellisena pe- 11 Pl. IX: 14 momentille 772 247
7726: rustaa laitokseen koetus- ja tutkimusosastot markkaa maatalouskoneiden tutkimus-
7727: ja teknillinen toimisto (asetus 682/49 2 §) laitoksen johtajan ylimääräisen toimen
7728: sekä johtajan ( 37 pl.), kahden osastopäälli- vakinaistamiseksi sekä kahden osasto-
7729: kön (33 pl.) ja yhden toimistopäällikön ja yhden toimistopäällikön vakinaisen
7730: (33 pl.) vakinaiset virat. Nämä toimenpi- viran perustamiseksi.
7731: teet eivät aiheuta henkilökunnan lisäystä ny-
7732: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
7733:
7734: Tahvo Rönkkö. Kerttu Saalasti. Hilja Väänänen.
7735: Väinö Rankila. Erkki Ryömä. Verner Korsbäck.
7736: Arvi Ikonen. Eino Rytinki. Matti Mattila.
7737:
7738: 20 E 645/56
7739: 952
7740:
7741: IV,237.- Fin.mot. N:o 170.
7742:
7743:
7744:
7745:
7746: Korsbäck m. fl..: Angående anvisande av förhöjt anslag till
7747: statens bidrag till kostnaderna för jordförbättringsarbeten.
7748:
7749:
7750: T i 11 R i k s d a g e n.
7751:
7752: Den statskommitte, som utrett frågan om som lån :för samma ändamål 350 miljoner
7753: lantbrukets grundkrediter, har i sitt betän- mark.
7754: kande ådagalagt, att bl.a. behovet av jord- Då det är uppenbart, att de av regeringen
7755: förbättrings-, närmast torrläggningsarbeten, :föreslagna anslagen är otillräckliga, :föreslår
7756: är synnerligen stort. Ett bevis härför har undertecknade vördsamt,
7757: man i de omfattande frostskador, som inträf-
7758: :fat i år och som i betydande grad har brist- att Riksdagen såsom tillägg till
7759: :fällig torrläggning som orsak. I statsförsla- statsförslaget för år 1957 under 11
7760: get :för år 1957 :föreslår regeringen, att som Ht. X: 7 måtte ant-eckna 500000000
7761: bidrag till kostnaderna :för jordförbättrings- mark till statens bidrag till kostna-
7762: arbeten reserveras 600 miljoner mark och derna för jordförbättringsarbeten.
7763: Helsingfors den 18 september 1956.
7764:
7765: Verner Korsbäck. Sven Högström.
7766: Arthur Larson. Grels Teir.
7767: Albin Wickman.
7768: 953
7769:
7770: IV,237. - Rah.al. N:o 170.
7771: Suomennos.
7772:
7773:
7774:
7775: Korsbäck ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion
7776: avustuksiksi maanparannustöiden kustantamiseksi.
7777:
7778:
7779: E d u s k u n n a II e.
7780:
7781: Maatalouden perusluottokysymystä selvit- kaa ja !ainoiksi samaan tarkoitukseen 350
7782: tänyt valtionkomitea on mietinnössään osoit- miljoonaa markkaa.
7783: tanut, että mm. maanparannus-, lähinnä kui- Kun on ilmeistä, että hallituksen ehdotta-
7784: vatustöiden tarve on erittäin suuri. Eräs mat määrärahat ovat riittämättömät, allekir-
7785: todistus tästä on saatu niissä laajoissa halla- joittaneet ehdottavat kunnioittaen,
7786: vahingoissa, joita tänä vuonna on sattunut
7787: ja joiden syynä huomattavassa määrässä on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7788: puutteellinen kuivatus. Tulo- ja menoarvio- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun
7789: esityksessään vuodelle 1957 hallitus ehdottaa, 7 momentille lisäyksenä 500 000 000
7790: että avustuksiksi maanparannustöiden kus- markkaa valtion avustuksiksi maan-pa-
7791: tantamiseksi varattaisiin 600 miljoonaa mark- rannustöiden kustantamiseksi.
7792: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
7793:
7794: Verner Korsbäck. Sven Högström.
7795: Arthur Larson. Grels Teir.
7796: Albin Wickman.
7797: 954
7798:
7799: IV,238.- Rah.al. N:o 171.
7800:
7801:
7802:
7803:
7804: Asvik ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
7805: siksi maanparannustöitä varten.
7806:
7807:
7808: E d u s k u n n a ll e.
7809:
7810: Valtion osanotosta maanparannustöiden laajakantoisemmiksi ja täten yhä enemmän
7811: kustannuksiin hallitus esittää vuoden 1957 valtion tuesta riippuvaisiksi onkin maata-
7812: tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X: 7 momenrtille loushallitus esittänyt maanparannustöiden
7813: valtion avustuksina 600 milj. markkaa ja kustannuksiin vuoden 1957 tulo- ja meno-
7814: 19 Pl. II luvun 13 momentille lainoina 350 arvioon otettavaksi 3 500 000 000 markan
7815: milj. markkaa. Näiden määrärahojen puit- määrärahan.
7816: teissa valtio tukee sellaisia maanparannus- Esimerkkinä varoja odottavien töiden laa-
7817: töitä, joiden tarkoituksena on virtoja, puroja juudesta mainittakoon mm. seuraavaa: Maa-
7818: ja jokia perkaamalla, järviä laskelma.Hll!, lkui'- taloushallituksen jokitoimisto, joka on tut-
7819: vatusojia kaivaroalla ja pengertämällä kui- kinut Pohjanmaan peruskuivatukseen liitty-
7820: vattaa soita ja muita vesiperäisiä maita sekä viä lkuivatuskohteita, tarvitsee 17 h8inkkeen
7821: estää maiden hyväksikäyttöä haittaavia tul- toteuttamiseen 4 930 milj. markkaa, hyöty-
7822: via ja maiden vettymistä. Maanviljelysinsi- alan ollessa 48 640 ha.
7823: nööripiirien toimesta on vuoteen 1956 men- Työkohteiden mittasuhteita selvittää Ky-
7824: nessä kaikkiaan suunniteltu kuivatustöitä rönjoen perkaushanke, jonka kustannusarvio
7825: n. 1.8 milj. ha:n hyötyalalle ja työt toteu- on 1100 milj. markkaa hyötyalan ollessa
7826: tettu 0.8 milj. ha:n alalla. Maanparannus- 8 700 ha.
7827: työn suoritusta on voimakka8isti hidasta,. Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
7828: nut maanparannusmäärärahojen niukkuus.
7829: Niinpä nykyisin rahoitusta odottavia hank- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7830: keita on yli 500 ja toteuttamattomien töiden tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun
7831: määrä on jatkuvasti lisääntymässä. Toteut- 7 momenUlle lisäyksenä 100 000 000
7832: tamattomien hankkeiden kasvu on viime markan siirtomäärärahan avustuksina
7833: viisivuotiskautena ollut 80 000-170 000 ha. maanparannustöiden kustantamiseksi.
7834: Maanparannushankkeiden tullessa entistä
7835: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
7836:
7837: Toivo A.svik. Irma Rosnell. Leo Suonpää.
7838: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. J. Mustonen.
7839: Pentti Liedes. Pauli Puhakka. N. Nurminen.
7840: Rainer Virtanen.
7841: 955
7842:
7843: IV,239. - Fin.mot. N:o 172.
7844:
7845:
7846:
7847:
7848: Österholm m. fl.: Angående anv·isande av anslag för att
7849: täcka ränteskillnaden på lån, som beviljas yrkesfiskare
7850: för anskaffning av fiskredskap.
7851:
7852:
7853: T i ll R i k s d a g e n.
7854:
7855: De lån mot låg ränta, som beviljats till nytt anslag upptagits till lån för anskaff-
7856: hjälp åt yrkesfiskare för anskaffning av ning av fiskredskap. Då det emellertid i an-
7857: fiskredskap, har varit till stor nytta och seende till fiskerinäringens beträngda läge
7858: bör betraktas som en av de effektivaste un- är i hög grad önskvärt att låneverksamheten
7859: derstödsåtgärderna under senare år åt yrkes- skulle fortgå, borde ett anslag beviljas för
7860: fisket. Dessa lån har under de två senaste det ifrågavarande ändamålet även under år
7861: åren beviljats sålunda att staten täckt skill- 1957. Men hänsyn till det rådande stats-
7862: naden mellan den gängse utlåningsräntan finansiella läget föreslås att statens anslag
7863: och den ränta på 3 procent som erlagts av begränsas till 2 milj. mark varigenom skulle
7864: låntagarna. Kapitalet har ställts till förfo- stå till förfogande ett lånebelopp på 40 milj.
7865: gande av Andelskassornas Central Ab och mark.
7866: Sparbankernas Central Aktiebank. Lånen På grund av det som ovan anförts föreslås,
7867: har varit mycket efterfrågade men då det
7868: gällt att tillgodose behovet i hela landet, att Riksdagen måtte i statsförslaget
7869: har det tillgängliga lånekapitalet visat sig för år 1957 anvisa 2 milj. mark för
7870: otillräckligt trots att lånebeloppen skurits att täcka ränteskillnaden på lån, som
7871: ned så att de i allmänhet inte överstigit beviljas yrkesfiskare för anskaffning
7872: 300 000 mark. av fiskredskap.
7873: I budgetförslaget för nästa år har intet
7874: Helsingfors den 17 september 1957.
7875:
7876: John Österholm. Arthur Larson. Albin Wickman.
7877: Grels Teir. · Verner Korsbäck. Sven Bögström.
7878: 956
7879:
7880: IV,239. - Rah.al. N:o 172.
7881: Suomennos.
7882:
7883:
7884:
7885: Österholm ym.: Korotetun määrämhan osoittamisesta ammat-
7886: tikalastajt1le kalanpyydysten hankkimiseksi myönnettävien
7887: lainojen korkoeron suorittamiseen.
7888:
7889:
7890: E d u s k u n n a 11 e.
7891:
7892: Ne halpakorkoiset lainat, joita on myön- otettu mitään uutta määrärahaa !ainoiksi
7893: netty ammattikalastajien avuksi kalastusväli- kalanpyydysten hankkimiseen. Kun kuiten-
7894: neiden hankkimiseen, ovat olleet suureksi kin kalastuselinkeinon tukalaan asemaan kat-
7895: hyödyksi ja niitä on pidettävä eräänä tehok- soen on suuressa määrin toivottavaa, että
7896: kaimmista ammattikalastuksen tukemistoi- lainaustoiminta jatkuisi, pitäisi määräraha
7897: menpiteistä viime vuosina. Nämä lainat on myöntää kysymyksessä olevaan tarkoitukseen
7898: kahtena viime vuonna myönnetty siten, että myös vuodelle 1957. Valtion nykyiseen rahal-
7899: valtio on suorittanut käyvän lainauskoron ja liseen asemaan katsoen ehdotetaan valtion
7900: lainansaajien maksaman 3 prosentin koron määräraha rajoitettavaksi 2 miljoonaan
7901: erotuksen. Pääoman ovat asettaneet käytettä- markkaan, jolla saataisiin käytettäväksi 40
7902: väksi Osuuskassojen Keskus Oy ja Säästö- miljoonan markan lainamäärä.
7903: pankkien Keskus-Osake-Pankki. Lainat ovat Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan,
7904: olleet hyvin haluttuja, mutta kun kysymyk-
7905: sessä Olli ollut koko maan käsittäväll! tarpeen että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7906: tyydyttäminen, on käytettävissä oleva laina- tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan mar-
7907: paaoma osoittautunut riittämättömäksi, kan määrärahan ammattikalastajille
7908: vaikka lainamäärät on rajoitettu niin pie- kalanpyydysten hankkimiseksi myön-
7909: niksi, että Il!e yleensä eivät ole nousseet yli nettävien lainojen korkoeron s1toritta-
7910: 300 000 markan. miseen.
7911: Ensi vuoden budjettiesitykseen ei ole
7912: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
7913:
7914: John Österholm. Arthur La.rson. Albin ·Wickman.
7915: Grels Teir. Verner Korsbäck. Sven Högström.
7916: 957
7917:
7918: IV,240. - Rah.al. N:o 173.
7919:
7920:
7921:
7922:
7923: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Län-
7924: si-Karjalan Maanviljelysseuralle kalanviljelyslaitoksen pe-
7925: rustamiseksi Kaakkois-Suomeen.
7926:
7927:
7928: E d u s k u n n a ll e.
7929:
7930: Kaakkois-Suomi on hyvin järvirikasta vat kalanviljclyslaitokset jäivät rajan taa:kse,
7931: aluetta ja siten sopivaa kalastuksen harjoit- joten laitoksen rakentaminen kuuluu sodan
7932: tamiselle. Alueen kalastuskunnat ovat hyvin johdosta suoritettavan jälleenrakentamisen
7933: kiinnostuneita kalavesien hoidosta. Kalan- piiriin.
7934: poikasten hankinta tuottaa kuitenkin voitta- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
7935: mattomia vaikeuksia, kun alueella ei ole ka- nioittavasti,
7936: lanviljelyslaitosta. Länsi-Karjalan Maanvil-
7937: jelysseura on ryhtynyt toimenpiteisiin ka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
7938: lanviljelyslaitoksen rakentamiseksi ostamalla tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIII lu-
7939: Taipalsaarelta sopivan paikan kalanviljelys- vun uudelle momentille 2 000 000 mar-
7940: laitoksen tarpeita varten. Seura tarvitsee kan määrärahan avustukseksi Länsi-
7941: kuitenkin taloudellista tukea, saadakseen tä- Karjalan MaanviljelysseuraUe kalan-
7942: män, koko Kaakkois-Suomea hyödyttävän viljelyslaitoksen perustamiseksi Kaak-
7943: laitoksen toiminnan alkuun. kois-Suomeen.
7944: Huomattakoon vielä, että aluetta palvele-
7945: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
7946:
7947: Yrjö Sinkkonen. Viljo Virtanen.
7948: Valto Käkelä. Matti Mattila.
7949: Kaarlo Kajatsalo. Tauno Kelovesi.
7950: Matti Miikki. Erkki Tuuli.
7951: 958
7952:
7953: IV,241.- Rah.al. N:o 174.
7954:
7955:
7956:
7957:
7958: M. Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden maata-
7959: louden tutkimuskeskuksen ylimääräisten toimien muodos-
7960: tamiseksi peruspalkkaisiksi viroiksi.
7961:
7962:
7963: Eduskunnalle.
7964:
7965: Hallituksen esitykseen eduskunnaUe val- Tuhoeläinosasto
7966: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1957 on 1 tarkastaja . . . . . . . . . . (29 pl.)
7967: 11 Pl. XIV luvun, maatalouden koe- ja tut- 1 toimistoapulainen . . . ( 11 pl.) ehdote-
7968: kimustoiminnan kohdalla tehty eräitä lisäyk- taan 12 pl.
7969: siä ja muutoksia 17 päivänä toukokuuta 1956
7970: maatalouden tutkimuskeskuksesta annetun Kotieläinhoito-osasto
7971: lain (314/56) toteuttamiseksi vuoden 1957 1 toimistoapulainen . . . ( 11 pl.) ehdote-
7972: alusta. Tämä laki tulee voimaan vuoden taan 12 pl.
7973: 1957 alusta. Hallituksen esityksessä ei ole
7974: otettu huomioon kuin osittain ne ehdotukset, Kotieläinjalostusosasto
7975: jotka sisältyvät ns. koetoimintakomitean mie- 1 toimistoapulainen (12 pl.)
7976: tintöön, jonka pohjalla uusi la:ki on laadittu. Maatutkimusosasto
7977: Jotta maatalouden tutkimuskeskus voisi täyt- 1 vanhempi tutkija ... . (30 pl.)
7978: tää tehtävänsä maatalouden edistämiseksi 1 toimistoapulainen .. . (12 pl.)
7979: olisi käsityksemme mukaan mainittua uutta
7980: laitosta perustettaessa laitoksen työskentely- Kasvinjalostusosa,sto
7981: mahdollisuudet järjestettävä siten kuin koe- 1 mestari ............ . (19 pl.)
7982: toimintakomitea on ehdottanut. 1 toimistoapulainen (12 pl.)
7983: Edellä olevan perusteella esitetään seuraa- Puutarhaosasto
7984: vat tutkimuskeskuksen !kohdalle hallituksen 1 toimistoapulainen (12 pl.)
7985: esityksessä merkityt ylimääräiset toimet muu-
7986: tettaviksi peruspalkkaisiksi: Koeasemat
7987: 2 tutkijaa ............ (27 pl.)
7988: Hallintotoimisto
7989: 1 tarkastaja (hallinto- Paikalliskoetoimisto
7990: asiat) .............. (31 pl.) 1 paika:lliskokeiden tar-
7991: 1 tarkastaja (talousasiat) (29 pl.) kastaja = paikalliskoe-
7992: toiminnan johtaja ... (31 pl.)
7993: Maanviljelyskemian ja -:fysiikan osasto 1 paikalliskokeiden apu-
7994: 1 toimistoapulainen . . . (12 pl.) laistarkastaja =tutkija (27 pl.)
7995: 1 mestari . . . . . . . . . . . . . ( 19 pl.)
7996: Kasvinvilj elysosasto 1 toimistoapulainen . . . (12 pl.)
7997: 1 erikoistutkija (rikka- Edelleen esitetään perustettaviksi seuraa-
7998: ruohotutkimukset) .... (33 pl) vat uudet peruspalkkaiset virat:
7999: 1 mestari . . . . . . . . . . . . . ( 19 pl.)
8000: Hallintotoimisto
8001: Kasvitautiosasto 1 toimistoapulainen . . . (12 pl.)
8002: 1 tarkastaja .......... (29 pl.) Maanviljelyskemian ja -:fysiikan osasto
8003: 1 toimistoapulainen . . . ( 12 pl.) 1 mestari . . . . . . . . . . .. . ( 19 pl.)
8004: IV,241. - M. Salminen ym. 959
8005:
8006: Kasvinvilj elysosasto sekä otettavaksi vuoden 1957 tulo- ja meno-
8007: 1 erikoistutkija (henki- arvioon ylimääräisten toimien muuttamiseksi
8008: lökohtainen) ....... . (33 pl.) peruspalkkaisiksi viroiksi seuraavat määrä-
8009: 1 toimistoapulainen (12 pl.) rahat:
8010: 11 Pl. XIV: 1 ............ mk 9 322 500
8011: Kasvitautiosasto 11 Pl. XIV: 11 (15) ...... mk 1465 020
8012: 1 erikoistutkija (henki- 11 Pl. XIV: 15 (19) ...... mk 2 736 705
8013: lökohtainen) ....... . (33 pl.)
8014: 1 mestari ............ . (19 pl.) eli yhteensä mk 13 524 225,
8015: jolloin vastaava summa säästyy ko. momen-
8016: Tuhoeläinosasto teilla ylimääräisten toimien palkkausmäärä-
8017: 1 erikoistutkija (henki- rahoista.
8018: lökohtainen) ....... . (33 pl.)
8019: 1 mestari ............ . (19 pl.) Uusien perustettaviksi esitettyjen perus-
8020: palkkaisten virkojen palkkausmäärärahat:
8021: Kotieläinhoito-osasto
8022: 1 mestari . . . . . . . . . . . . . ( 19 pl.) 11 Pl. XIV: 1 . . . . . . . . . . . . . mk 5 215 625
8023: 11 Pl. XIV: 11 (15) ....... mk 5 092 370
8024: Kotieläinja:lostusosasto
8025: 1 erikoistutkija (henki- eli yhteensä mk 10 307 995.
8026: lökohtainen) ........ (33 pl.) Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
8027: 1 vanhempi tutkija .... (30 pl.) ehdotamme,
8028: 1 mestari . . . . . . . . . . . . . ( 19 pl.)
8029: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8030: Kasvinjalostusosasto tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIV lu-
8031: 1 erikoistutkija (henki- vun 1, 11 (15) ja 15 (19) momenteille
8032: lökohtainen) . . . . . . . . ( 33 pl.) maatalouden tutkimuskeskuksen koh-
8033: dalle hallituksen esityksessä merkit-
8034: Puutarhaosasto tyjen ylimääräisten toimien muuttami-
8035: 1 mestari . . . . . . . . . . . . . ( 19 pl.) seksi peruspalkkaisiksi viroiksi sekä
8036: uusien peruspalkkaisten virkojen pe-
8037: Koeasemat rustamiseksi yhteensä 23 832 220 mark-
8038: 8 tutkijaa . . . . . . . . . . . . (27 pl.) kaa.
8039: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8040:
8041: Martti Salminen. Matti Lepistö. Viljami Kalliokoski.
8042:
8043:
8044:
8045:
8046: 21 F.. 645/56
8047: 960
8048:
8049: IV,242. ,;_ Rah.al. N:o 175.
8050:
8051:
8052:
8053:
8054: Antila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Etelä-Poh-
8055: janmaalla esiintyvien kauratuholaisten tutkimisen jatka-
8056: miseksi.
8057:
8058:
8059: E d u R k u n n a ll e.
8060:
8061: Viime vuoden ylimääräisessä tulo- ja meno- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
8062: arviossa olleen määrärahan turvin on kaura- dotamme,
8063: tuholaisten tutkiminen Etelä-Pohjanmaalla,
8064: keskuspaikkana Laihian pitäjässä oleva enti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8065: nen Hulmin sotilaskasarmi, nyt saatu hyvään tttlo- ja menoarvioon lisäyksenä 11 Pl.
8066: alkuun. Henkilökunta on erittäin pätevää ja XIV luvun 18 momentille 1 900 000
8067: tutkimustyöhön kiinnostunut, laitteet asian- markkaa kauratuholaisten tutkimiseksi
8068: mukaiset. Mutta määräraha tuntuu riittä- edelleen Etelä-Pohjanmaalla.
8069: mättömältä. Olisi suuri vahinko, jos tämä
8070: tutkimus jouduttaisiin keskeyttämään varo-
8071: jen puutteessa.
8072: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8073:
8074: Toivo Antila. Kalervo Saura. John Forsberg.
8075: Johannes Wirtanen. Harras Kyttä. Väinö Tikkaoja.
8076: 961
8077:
8078: IV,243. - Rah.al. N: o 176.
8079:
8080:
8081:
8082:
8083: Seppä ym.: J{orotetun määrärahan osoittamisesta Etelä-Poh-
8084: janmaalla kaurassa esiintyviä tuhoja koskevien tutkimus-
8085: töiden tehostamista varten.
8086:
8087:
8088: E d u s k u n n a 11 e.
8089:
8090: Vuoden 1956 I lisämenoarviossa myönnet- kasvihuoneen rakentaminen on välttämätöntä.
8091: tyjen varojen turvin aloitettiin Etelä-Poh- Koska tuhoalue on näin laaja, vaatii tämä
8092: janmaalla kaurassa esiintyviä tuhoja koskeva uusien tutkimuspisteiden perustamista. Tut-
8093: tutkimus. Maatalouskoelaitoksen tekemien on- kimustyön hallitseminen laajalla alueella il-
8094: nistuneiden suunnitelmien mukainen koe- ja man tätä tarkoitusta varten varattua autoa
8095: tutkimustyö on kesän 1956 aikana johtanut on myös mahdotonta. Kaikki tämä vaatii
8096: erinomaisiin tuloksiin. Epämääräisen tuhon huomattavasti enemmän varoja kuin mitä
8097: varsinainen aiheuttaja on pystytty varmuu- tulo- ja menoarvioon vuodeksi 1957 on esi-
8098: della toteamaan, se on niittykaskas-niminen tetty. Asiantuntijoiden käsityksen mukaan
8099: hyönteinen. Tutkimustyön yhteydessä on tarvittaisiin esitetyn summan lisäksi
8100: tehty yllättävä havainto tuhon todellisesta 2 500 000 markkaa.
8101: laajuudesta. Kauratuhoja on todettu kulu- Tutkimustyön keskittämistä edelleen Etelä-
8102: neena kesänä Pohjanlahden rannikolla noin Pohjanmaalle pidetään ehdottoman tärkeänä.
8103: 40-50 km: n levyisellä ja 400 km: n pitui- Alueen maatalousväestö on vapaaehtoisesti
8104: sella kaistalla, alkaen Turun ja Porin lää- monin eri tavoin ollut edistämässä työtä ja
8105: nin Mynämäen kunnasta jatkuen Oulun lää- näin ratkaisevalla tavalla vaikuttanut kus-
8106: nin Himangan kuntaan saakka. Tuhon suu- tannuksiin ja tutkimuksien tuloksiin. Tämä
8107: ruus eri pitäjissä vaihtelee 20-80 %: iin. Il- onkin ollut hyvin ymmärrettävää, koska ky-
8108: meistä on, että tuhoalue tulee jatkuvasti suu- symyksessä on valtavien taloudellisten arvo-
8109: renemaan. jen pelastaminen.
8110: Kenttäkoe- ja laboratoriotutkimuksissa on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8111: jo nyt käynyt selville, että tuhon torjunta-
8112: keinojen keksiminen on erittäin vaikeata, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8113: koska varsinaisen tuhon syntymiseen on vai- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIV lu-
8114: kuttamassa monia lisätekijöitä, jotka vielä vun 18 momentille lisäyksenä 2 500 000
8115: ovat epäselviä. Tutkimustyön tuloksellinen markkaa Etelä-Pohjanmaalla kaurassa
8116: jatkaminen vaatii koetoiminnan laajentamista esiintyviä tuhoja koskevien tutkim1ts-
8117: ja erikoislaitteiden kehittämistä. Mm. eristys- töiden tehostamista varten.
8118: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
8119:
8120: Mauri Seppä. Martti Salminen.
8121: 962
8122:
8123: IV,244. - Rah.al. N:o 177.
8124:
8125:
8126:
8127:
8128: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta happamien liejumaa-
8129: alueiden inventoimiseksi Pohjanlahden ja Suomenlahden
8130: rannikkovyöhy kkeellä.
8131:
8132:
8133: E d u s k u n n a ll e.
8134:
8135: Kuluvan vuoden valtiopäiville jätetyssä Viittaamalla mainitun toivomusaloitteen
8136: ed. Lepistön ym. toivomusaloitteessa n: o 208 n: o 208 perusteluihin ehdotamme,
8137: ehdotettiin tarpeellisen määrärahan otta-
8138: mista lisäyksenä v. 1956 tulo- ja menoar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8139: vioon happamien liejumaa-aJueitten alueel- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XIV luvun
8140: lista inventointia varten Pohjanlahden ja uudelle momentille 1 000 000 markan
8141: Suomenlahden rannikkovyöhykkeellä sekä määrärahan käytettäväksi Pohjanlah-
8142: tarpeellisten maanäytteiden ottamisella ta- den ja Suomenlahden rannikkovyö-
8143: pahtuvaa kalkkimäärän selvittämistä varten hykkeellä olevien happamien liejumaa-
8144: kullakin seudulla maan saattamiseksi hyvä-· alueitten alueellista inventointia var-
8145: tuottoiseen viljelyskuntoon. Kun kyseessä ten sekä kalkkimäärän selvittämistä
8146: oleva aloite maatalousvaliokunnassa on vielä varten maan saattamiseksi hyvätuottoi-
8147: käsittelemättä eikä vaadittuun kiireelliseen seen viljelyskuntoon.
8148: tehtävään ole varoja osoitettu, olisi eduskun-
8149: nan otettava tarkoitukseen määräraha.
8150: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
8151:
8152: Matti Lepistö. Eeli Erkkilä.
8153: Antti Kinnunen. T. Saloranta.
8154: Arvo Sävelä. Arvi Turkka.
8155: Väinö Tikkaoja. Martti Salminen.
8156: 963
8157:
8158: IV,245. - Rah.al. N:o 178.
8159:
8160:
8161:
8162:
8163: Forsius ym.: Määrämhan osoittamisesta annettavaksi Puu-
8164: tarhaviljelijäin Liitolle neuvontapisteiden perustamista
8165: varten Lohjalle ja Karjaalle.
8166:
8167:
8168: E d u s k u n n a ll e.
8169:
8170: Viitaten eduskunnalle helmikuun 16 p: nä kan suuruisen määrärahan Puutarha-
8171: 1956 jättämämme toivomusaloitteen n: o 227 viljelijäin Liitolle neuvontapisteiden
8172: perusteluihin ehdotamme kunnioittaen, perustamiseksi Lohjalle ja Karjaalle.
8173:
8174: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8175: tulo- ja 1nenoarvioon 2 miljoonan mar-
8176: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
8177:
8178: Saara Forsius. Matti Mattila. Veikko Helle.
8179: 964
8180:
8181: IV,246. - Rah.al. N:o 179.
8182:
8183:
8184:
8185:
8186: Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon maa-
8187: kuntaliiton alueella olevien osuusmeijereiden laajenta-
8188: mista varten.
8189:
8190:
8191: E d u s k u n n a II e.
8192:
8193: Suurin osa Pohjois-Savoa kuuluu Pohjois- nykyisellään eivät voi suorittaa. Meijeriliiton
8194: Suomen ja Pohjois-Karjalan ohella siihen taholta onkin tehty kolmen vuoden suunni-
8195: osaan maatamme, jossa on luontaisia edelly- telma Pohjois-Savon maakuntaliiton alueella
8196: tyksiä karjatalouden kehittymiselle. Tätä sijaitsevien meijereiden kehittämiseksi ja
8197: kuvastavat meijereiden vastaanottamat mai- laajentamiseksi.
8198: tomäärät. Pohjois-Savon meijeriliiton alue- Meijerit ovat sekä oman rahoituksensa että
8199: meijereitten (nykyisin 20 meijeriä) vastaan- paikallisten luottolaitosten turvin yrittäneet
8200: ottama maitomäärä vuotena 1950 oli 54 milj. rakentaa ja pysyä ajan tasalla, mutta nyt
8201: kiloa, mutta on viiden viimeisen vuoden ai- se on osoittautunut ylivoimaiseksi. Nykyinen
8202: kana noussut yli kaksinkertaiseksi 113 milj. verotuspolitiikka tekee mahdottomaksi osuus-
8203: kiloksi. Viime vuoden lopulla ja tämän vuo- kuntien oman rahoituksen, eivätkä paikalli-
8204: den alkupuoliskolla tuotannon nousu oli erit- set luottolaitokset nykyisin pysty sanotta-
8205: täin voimakasta. Tämän vuoden tammi--'kesä- vasti asiassa auttamaan. Näin ollen on pakko
8206: kuun tuotanto oli keskimäärin 61 % kor- kääntyä valtion puoleen, jotta tilanne voi-
8207: keampi kuin viime vuoden vastaavan ajan taisiin edes tyydyttävästi hallita. Välttämä-
8208: tuotanto ja eri meijereiden kohdalla prosen- tön ulkopuolisen luoton tarve näiden mei-
8209: teissa laskettuna tuotannon nousu tällä ajalla jereiden kohdalla on laskettu olevan noin
8210: oli seuraava: Iisalmen osm. 23 %, Kainuun 265 miljoonaa markkaa ensi vuoden osalla.
8211: osm. 162 %, Keiteleen osm. ·58 %, Kiuruveden Edellä esitettyyn viitaten 'ehdotetaan,
8212: osm. 72 %, Kuopion osm. 47 %, Lapinlahden
8213: osm. 69 %, Nilsiän osm. 61 %, Sonkajärven että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8214: osm. 100 %, Sotkamon osm. 96 %, Suonen- tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
8215: joen osm. 49 %, Säviän osm. 96 %, Tossa- kan määrärahan Pohjois-Savon maa-
8216: vanlahden osm. 77 %, Varkauden osm. 44%, kuntaliiton alueella olevien ost~usmei
8217: Varpaisjärven osm. 74%, Vesannon osm. 54 jereiden ktajentamista ja kunnosta-
8218: ja Vieremän osm. 55%. Näin suurien lisään- mista varten.
8219: tyneiden maitomäärien jalostusta meijerit
8220: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8221:
8222: Tahvo Rönkkö. Martti Leskinen. Juho Rytkönen.
8223: Lennart Heljas. Hilja Väänänen. Mikko Hult.
8224: 965
8225:
8226: IV,247. - Rah.al. N:o 180.
8227:
8228:
8229:
8230:
8231: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta meijerin raken-
8232: tamiseksi Suomussalmelle.
8233:
8234:
8235: E d u s k u n n a 11 e.
8236:
8237: Koko Pohjois-Suomessa on viime vuosina hoavat jatkuvasti, tulee meijerille mahdotto-
8238: tapahtunut valtava maidon tuotannon nousu, maksi vastaanottaa kaikkea maitomäärää.
8239: joka on saavuttanut jo sellaiset mittasuhteet, Tämän vuoksi on jouduttu suunnittelemaan
8240: etteivät meijerit tahdo millään kyetä kaik- uuden meijerin rakentamista Suomussal-
8241: kea tuotantoa vastaanottamaan. melle. Suomussalmelle suunniteltu meijeri
8242: Niinpä Suomussalmellakin, kun Kajaanin pitäisi rakentaa sellaiseksi, että se kykenee
8243: meijeri pari vuotta sitten ryhtyi kokoa- myös lähikunnista ottamaan vastaan maitoa
8244: maan maitoa, on maitomäärä jatkuvasti kas- ja sen kapasiteetin tulisi olla vähintään 10
8245: vanut niin, että kuluvana kesänä päivittäi- -12 miljoonaa kiloa.
8246: set maitomäärät ovat ylittäneet toisin ajoin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8247: 10 000 litraa. Kuljetus tapahtuu Kajaaniin nioittaen,
8248: saakka, jonne on pisimmiltä perukoilta mat-
8249: kaa n. 200 kilometriä. Kuljetuskustannukset että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8250: pitkien matkojen takaa tulevat suhteettoman tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
8251: kalliiksi. Niinikään maito joutuu alttiiksi kan määrärahan meijerin rakentami-
8252: myös pilaantumiselle. Kun Kajaanin meije- seksi Suomussalmelle.
8253: riä lähellä olevissa kunnissa maitomäärät ko-
8254: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
8255:
8256: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
8257: 966
8258:
8259: IV,248. - Rah.al. N:o 181.
8260:
8261:
8262:
8263:
8264: Lahtela ym.: Korotetun rnäärärahan osoittarnisesta poronhoi-
8265: don edistärniseen.
8266:
8267:
8268: E d u s k u n n a 11 e.
8269:
8270: Hallituksen eduskunnalle jättämän vuo- tehtäviä ilman kohtuullista palkkaa, jotka
8271: den 1957 tulo- ja menoarvioesityksen 11 Pl: n lain ja asetuksen sekä maatalousministeriön
8272: XV luvun 12 momentille (Poronhoidon edis- vahvistamien sääntöjen mukaan mainittu
8273: täminen) on merkitty ainoastaan 3 040 000 yhdistys on velvollinen suorittamaan, ja kun
8274: markkaa. Näin on tehty siitä huolimatta, se määräraha, mikä on tulo- ja menoarvio-
8275: että maatalousministeriö, tietäen todellisen esitykseen otettu, on aivan riittämätön, olisi
8276: tarpeen, on esittänyt sille otettavaksi se korotettava maatalousministeriön ehdotta-
8277: 5 200 000 markkaa. ruaksi 5 200 000 markaksi, jota myöskin mai-
8278: Kun kesäkuun 4 päivänä 1948 annetulla nittu yhdistys tulo- ja menoarvioehdotukses-
8279: poronhoitolailla ( 444/48) määrättiin perus- saan on pyytänyt voidakseen suorittaa var-
8280: tettavaksi kaikkien paliskuntien keskuselin sin monipuoliset tehtävänsä.
8281: Paliskuntain yhdistys ja tämän yhdistyksen Ellei puheenaolevaa 5 200 000 markkaa
8282: tehtäväksi siirrettiin sanotulla lailla ja sen oteta sanottuun tarkoitukseen, ei yhdistys
8283: toimeenpanoasetuksella paljon sellaisia poro- voi hoitaa sille kuuluvista tehtävistä kuin
8284: taloutta ja sen kehittämistä koskevia asioita, osan, mistä kärsii ensi kädessä porotalous,
8285: jotka sitä ennen kuuluivat valtion virastoille joka on maamme pohjoisimpien kuntien
8286: ja kun mainitun lain 49 §: ään otettiin sa- väestön pääelinkeino ja jolla on eteläisem-
8287: malla säännös, että valtion tulo- ja meno- mälläkin poronhoitoaineella huomattava
8288: arvioon on otettava vuosittain määräraha sa- merkitys sivuelinkeinona. Tätä seikkaa ei
8289: notussa laissa määrättyjen tehtävien suorit- saisi edelleen unohtaa. Sen laiminlyöminen
8290: tamista ja poronhoidon kehittämistä varten, tulee monessa muussa muodossa yhteiskun-
8291: olisi puheena oleva maatalousministeriön eh- nan rasitukseksi, jos porotalouden harjoitta-
8292: dottama 5 200 000 markkaa pitänyt ottaa jat ja heidän taloudellisten olojensa kehittä-
8293: mainitulle momentille, että sanottu yhdistys minen jätetään oman onnensa nojaan.
8294: voisi hoitaa sille lain ja asetuksen mukaan Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
8295: kuuluvat pakolliset tehtävät. Näin olisi pitä- dotamme,
8296: nyt tehdä sitäkin suuremmalla syyllä, kun
8297: maatalousministeriö määrää sanotun yhdis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8298: tyksen johtokuntaan lain mukaisesti valtion tulo- ja rnenoarvioon 11 Pl. XV lu-
8299: edustajan, ja kun vielä sen lisäksi lääninhal- vun 12 rnornentille poronhoidon edis-
8300: litus on velvollinen valvomaan, että yhdistys tärniseen lisäyksenä 2 160 000 rnark-
8301: täyttää sille kuuluvat tehtävät. kaa.
8302: Kun ei ketään saada suorittamaan niitä
8303: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
8304:
8305: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
8306: Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö.
8307: 967
8308:
8309: IV,249. - Rah.al. ~: o 182.
8310:
8311:
8312:
8313:
8314: Pusa ym.: Määrärahan osoittamisesta Laidunyhdistykselle
8315: uusien laidunkonsulenttien palkkaamista varten.
8316:
8317:
8318: E d u s k u n n a 11 e.
8319:
8320: Luotettavien laidunviljelyskokeiden tulok- Tässä toiminnassa tarvitaan nykyistä
8321: sena voidaan osoittaa, että hyvin hoidettu ja enemmän neuvontavoimia ja sitä varten ra-
8322: lannoitettu viljelyslaidun antaa 3-4-kertai- haa.
8323: sen sadon tavallisiin peltolaitumiin verraten. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
8324: Kun maassamme on noin 275 000 sellaista tamme,
8325: karjanomistajaa, jotka omistavat enintään 4
8326: lehmää, ja kun useimmat näistä omistavat että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8327: varsin pienen peltoalan, niin sitä tähdelli- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar-
8328: sempää olisi, että he saisivat pieneltä pelto- kan määrärahan Laidunyhdistykselle
8329: alalta mahdollisimman suuren sadon. Sen uusien laidunkonsulenttien palkkaa-
8330: vuoksi nopea ja laajamittainen viljelyslai- mista varten.
8331: dunten aikaansaaminen on heidän taloudelli-
8332: sen asemansa kohottamisen kannalta ensi-
8333: arvoisen tärkeä asia.
8334: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8335:
8336: E. Pusa. G. Henriksson.
8337: Matti Lepistö. Aino Malkamäki.
8338:
8339:
8340:
8341:
8342: 22 E 645/56
8343: 968
8344:
8345: IV,250. - Rah.al. N:o 188.
8346:
8347:
8348:
8349:
8350: Pusa: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin viljelyslaitu-
8351: mien perustamisen edistämiseen hankkimalla heille tarvit-
8352: tavat väkilannoitteet ja heinänsiemenet.
8353:
8354:
8355: E d u s k u n n a 11 e.
8356:
8357: Luotettavien 'laidunviljelyskokeiden tulok- Tässä toiminnassa tarvitaan nykyistä
8358: sena voidaan osoittaa, että hyvin hoidettu enemmän rahaa v1ljelyslaitumelle tarvitta-
8359: ja lannoitettu viljelyslaidun antaa 3-4-ker- vien tehokkaiden lannoitteiden ja heinänsie-
8360: taisen sadon tavallisiin peltolaitumiin verra- menten hankintaan tarvittavien avustusmää-
8361: ten. Kun maassamme on noin 275 000 sel- rärahojen muodossa.
8362: laista karjanomistajaa, jotka omistavat enin- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
8363: tään 4 lehmää, ja kun useimmat näistä omis- tan,
8364: tavat varsin pienen peltoalan, niin sitä täh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8365: dellisempää olisi, että he saisivat pieneltä tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
8366: peltoalalta mahdollisimman suuren sadon. kan suuruisen määrärahan, pienvilje-
8367: Sen vuoksi nopea ja laajamittainen viljelys- lijäin viljelyslaitumien perustamisen
8368: laidunten aikaansaaminen on heidän talou- edistämiseksi hankkimalla heille tar-
8369: dellisen asemansa kohottamisen kannalta en- vittavat väkilannoitteet ja heinänsie-
8370: siarvoisen tärkeä asia. menet.
8371: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8372:
8373: E. Pusa.
8374: 969
8375:
8376: IV,251. - Rah.al. N:o 184.
8377:
8378:
8379:
8380:
8381: Liedes ym.: lJ!äärärahan osoittamisesta maatalouskoneasemien
8382: perustamiseen.
8383:
8384:
8385: E d u s k u n n a 11 e.
8386:
8387: Maassamme toimii nykyisin toistasataa mm. siihen, että on jouduttu jättämään au-
8388: vuoden 1945 jälkeen perustettua maatalous- tioiksi useita. satoja viljelystiloja tilallisten
8389: koneyhtymä.ä. Nämä on perustettu suurelta ollessa pakotettuja siirtymään muihin am-
8390: osalta valtion avustuksien turvin. Viljelmien matteihin.
8391: omistajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä Edelleen on Pohjois-Suomessa muodostettu
8392: koneyhtymien toimintaan ja niiden anta- viime vuosien aikana laajoja asutusalueita
8393: maan tuloksclliseen koneapuun, mitä osoit- sekä toimitettu peruskuivatuksia vanhoilla
8394: taa mm. sekin, ettei yhtään koneyhtymää .tiloilla. Maatalouden edistämiseksi tarvitaan
8395: ole purkautunut. Viime vuosien aikana ei peruskuivatusten jatkamista ja viljelyspinta-
8396: valtio ole tukenut koneasemien perustamista alan tuntuvaa lisäämistä uudisraivauksien
8397: paremmin kuin niiden toimintaakaan. kautta. Nämä työt eivät ole mahdollisia
8398: Maatalouden kannattavuuteen vaikuttaa riittävän laajassa mitassa, ellei niitä voida.
8399: kuitenkin suuressa määrin, miten tehokkaasti suorittaa nykyaikaisilla koneilla.
8400: koneita voidaan tilalla käyttää. Niinpä vii- Yksityisillä viljelijöillä tai heidän rahoit-
8401: meiset kirjanpitotilojen talous- ja liikekus- tamillaan yhtymillä ei ol•e taloudeUisia mah-
8402: tannukset tilivuodelta 1952-53 osoittavat, dollisuuksia tarvittavien koneiden hankkimi-
8403: että työkustannukset ovat alle 10 peltoheh- seen. Siksi olisikin valtion perustettava maa-
8404: taarin tiloilla keskimäärin 39 153 markkaa talouskoneasemia.
8405: hehtaaria kohti, kun ne koneiden tehokkaam- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
8406: man käyttömahdollisuuden ansiosta yli 50 ehdotamme,
8407: peltohehtaarin tiloilla ovat vain 24 468 mark-
8408: kaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8409: Viime vuosien aikana harjoitettu maa- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 m..ar-
8410: talouspolitiikka ja eräänä tekijänä myös kan rnäärärahan maatalouskoneasemien
8411: koneellistamisen heikkous ovat vaikuttaneet perustamiseen.
8412: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
8413:
8414: Pentti Liedes. Aleksi Kiviaho. Mikko Hult.
8415: Pauli Puhakka. Usko Seppi. Martti Leskinen.
8416: Toivo Niiranen. Antti Kinnunen. J. Mustonen.
8417: Toivo Friman.
8418: 970
8419:
8420: IV,252. - Rah.al. N:o 185.
8421:
8422:
8423:
8424:
8425: Pesonen ym.: Korotetun mää1·ärahan osoittamisesta avustuk-
8426: siksi ja lainoiksi vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakentami-
8427: seen maaseudulle.
8428:
8429:
8430: E d u s k u n n a 11 e.
8431:
8432: Vuonna 1930 oli maalaiskuntien väestöstä Ruotsissa tukee valtio erittäin voimakkaasti
8433: 75 % maatalousväestöä. Kuluvana vuonna vesihuoltolaitteiden rakentamista. Esimerkiksi
8434: maatalousväestön osuus maalaiskunnissa ale- kuluvana vuonna myönnetään tarkoitukseen
8435: nee ilmeisesti alle puolen. Nopean kehityksen avustuksia 25 milj. kruunua eli Suomen ra-
8436: paasyynä on maan voimakas teollistuminen hassa noin 1 500 milj. markkaa. Toiminnan
8437: ja samaan aikaan tapahtuva maatalouden seuraukset ovat selvästi nähtävissä mm. Poh-
8438: koneellistuminen. jois-Ruotsissa, jossa suurin osa maaseutuky-
8439: Muutokset maaseutuväestön ammatillisessa listä on jo järjestetyn vesihuollon piirissä.
8440: jakaantumisessa ovat aiheuttaneet huomatta- Vuoden 1957 valtion tulo- ja menoarviossa
8441: vaa väestönlisäystä myös maaseudulla ole- on ehdotettu vesi- ja viemärijohtolaitteiden
8442: vissa väestökeskuksissa. Tästä on ollut puo- ra:kentamisen edistämiseksi maaseudulla 60
8443: lestaan seurauksena, että viime aikoina vesi- miljoonan markan määräraha !ainoiksi ja 30
8444: kysymyksen hoitamiseen on maaseudulla jou- miljoonan markan määräraha avustuksiksi.
8445: duttu kiinnittämään entistä enemmän huo- Ehdotetut summat ovat täysin riittämättö-
8446: miota, sillä myös maatalouden rationalisointi miä, sillä maataloushallituksen insinööriosas-
8447: edellyttää vesihuollon parantamista viljel- tolta saadun tiedon mukaan siellä on rahoi-
8448: millä. tuksen järjestelyä odottamassa noin 400 vesi-
8449: Suomessa on laajoja alueita, joissa pohja- huoltohanketta, joiden kokonaiskustannukset
8450: vettä taloustarpeisiin on riittämättömästi tai ovat yli 3 miljardia markkaa.
8451: se on laadultaan huonoa. Vedenhankinnan ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8452: viemäröinnin järjestely on osoittautunut täl- nioittavasti,
8453: löin varsin usein edulliseksi toteuttaa yhtei-
8454: silllä vesihuoltoyrityksinä. Vesikysymys on vai- että Eduskunta ottaisi 100 miljoo-
8455: kein maaseudun asutuskeskuksissa, joissa poh- nan markan määrärahan lisäykseksi
8456: javesi on jo monin paikoin likavesistä pilaan- momentille 11 Pl. XV: 26 (avustukset
8457: tunut käyttökelvottomaksi. vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakenta-
8458: Vesihuollon järjestelyä vaikeuttaa varojen miseen maaseudulle) ja 400 miljoona.n
8459: puute, sillä rakenteita, jotka on tarkoitettu markan määrärahan lisäykseksi mo-
8460: palvelemaan yhteiskuntaa vuosikymmeniä, ment,aze 19 Pl. II: 18 (lainat vesi- ja
8461: ei voida tehdä tilapäisluoton turvin. Yrityk- viemärijohtolaitteiden rakentamiseen
8462: set tulevat hoidetuiksi suunnitelmallisesti maaseudulle).
8463: vain, jos valtio ryhtyy entistä runsaammin
8464: myöntämään tarkoitukseen halpakorkoisia
8465: lainoja ja avustuksia.
8466: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
8467:
8468: Edvard Pesonen. Onni Mannila. Nestori Nurminen.
8469: Eeli Erkkilä. Elli Nurminen. Veikko Helle.
8470: Arvi Ikonen. Väinö Tikkaoja. Irma Hamara.
8471: K. F. Haapasalo.
8472: 971
8473:
8474: IV,253. - Rah.al. N:o 186.
8475:
8476:
8477: Miikki ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskonehoidon
8478: neuvontaan.
8479:
8480: E d u s k u n n a 11 e.
8481: Maataloustuotannon rationalisoimiseksi on nomeja, joita on jo yhtä lukuunottamatta
8482: koneiden käyttöä maatilatalouksissa huomat- kaikissa maanviljelysseuroissa, todellisen tar-
8483: tavasti lisättävä, mistä johtuen on koneiden peen o'llessa pa'ljon suurempi. Alan neu-
8484: hoidon ja käytön neuvonta tullut erittäin vontaa johtamaan on mm. suomen- ja ruot-
8485: ajankohtaiseksi. Nykyisen arviolta 35-40 sinkielisiin keskusliittoihin palkattu koneneu-
8486: miljardin markan maatalouskone- ja kalusto- vontaan perehtyneet agronomit. Koska järjes-
8487: pääoman järkevän käytön ohjauksella ja ope- töjen saarnat valtion avustukset eivät riitä
8488: tuksella on varsin suuriarvoinen merkitys ko. neuvojakunnan palkkamiseen ja koska
8489: maataloutemme kannattavuuteen ja juuri pienviljelijäjärjestöt saivat jo v. 1952 meno-
8490: järjestetyllä neuvontatyöllä voidaan tässä arviossa tähän tarkoitukseen varoja, olisi
8491: suhteessa saavuttaa huomattavia säästöjä kohtuullista myöntää maanviljelysseuroille ja
8492: maatilatalouksissamme. Tästä johtuen ovat keskusliitoille määräraha koneneuvontaa var-
8493: maanviljelysseurat olleet pakotettuja palk- ten lisäyksenä 11 PL XV luvun 2 momentille
8494: kaamaan omilla varoillaan erikoiskoulutuk- seuraavan la;skelman mukaan:
8495: sen saaneita maatalouskoneneuvojia ja -agro-
8496: Koneenhoidon neuvojat (22 pl.)
8497: Peruspalkka . . . . . . . . . . . . . . 45 100: -
8498: Ikälisät, keskim. 3 . . . . . . . . 7 465: --
8499: Kalliinp.lisät, III r. . . . . . . 3 055: --
8500: 55 620:-
8501: 12
8502: 667 440: -/v.
8503: 19 koneneuvojaa 19 X 667 440: - 12 681360:-
8504: 2 koneagronomia (29 pl.)
8505: Peruspalkka ............. . 63 750:-
8506: Ikälisät, keskim. 2........ . 6 520:-
8507: Kalliinp.lisät, III r. . .... . 4025:-
8508: -------
8509: 74 295:-
8510: 12
8511: 891 540: --/Y.
8512: 2 koneagronomia 2 X 891 540: - 1783 080:-
8513:
8514: Keskusliitot
8515: 1 koneagronomi (31 pl.)
8516: Peruspalkka . . . . . . . . . . . . . . 70 275: -
8517: Ikälisät, 2 . . . . . . . . . . . . . . . . 7 840: -
8518: Kalliinp.lisä . . . . . . . . . . . . . . 6470:-
8519: -------84 585:-
8520: 12
8521: 1 015 020: -/v. 1015 020:-
8522: 972 IV,253. - Maatalouskonehoidon neuvonta.
8523:
8524:
8525: 1 koneagronomi (33 pl.)
8526: Peruspalkka . . . . . . . . . . . . . . 78 100: -
8527: Ikälisät, 3 . . . . . . . . . . . . . . . . 14 830:-
8528: Kalliinp.lisä . . . . . . . . . . . . . . 6 895: -
8529: ------99 825:-
8530: 12
8531: 1197 900: -/v. 1197 900:-
8532:
8533: Ehdotettu määräraha
8534: 19 koneneuvojaa (22 pl.) 12 681360:-
8535: 2 koneagronomia (29 pl.) 1783 080:-
8536: 1 " (31 pl.) 1015020:-
8537: 1 " (33 pl.) 1197 900:-
8538: -------------------------
8539: •••••••••• 0 •• 0 ••
8540:
8541:
8542:
8543:
8544: Palkkaus ............................... . yht. 16 677 360: -
8545: Matkakustannuksiin ..................... . 6 500 000:-
8546: Muihin menoihin (kalusto, opetusvälineet "
8547: ym.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 2100 000:-
8548: --~---------------------
8549: Yhteensä 25 277 360: -
8550:
8551: Edelliseen viitaten ehdotamme kunnioit- 2 momenUlle lisäystä 25 277 360 nw1·k-
8552: taen, kaa käytettäväksi maatalouskonehoidon
8553: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 netwontaan.
8554: tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun
8555: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8556:
8557: Matti Miikki. Verner Korsbäck.
8558: Yrjö Sinkkonen. Kustaa Tiitu.
8559: Arvi Ikonen. Esa Koivusilta.
8560: Kalervo Saura. Lennart Heljas.
8561: Kaarlo Kajatsalo. Bertel Lindh.
8562: Niilo Honkala.
8563: 973
8564:
8565: IV,254. - Rah.al. N:o 187.
8566:
8567:
8568:
8569:
8570: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vähäva-
8571: raisille perheille ja pienviljelijätalouksille terveydelUset
8572: vaatimukset täyttävien kaivojen 1'akentamiseksi.
8573:
8574:
8575: E d u s k u n n a ll e.
8576:
8577: Maassamme on suuri ma.ara twlouksia, ja kiireellisesti vä-lttämättömiä ovat kaivot
8578: edelleenkin lähes 10 % kaikista, jotka käyt- vedettömille seuduille. Mutta koska kunnol-
8579: tävät ympäri vuoden vedenottopaikkanaan listen kaivojen saaminen juuri näille vedet-
8580: järveä, jokea, puroa, ojaa tai jotain muuta tömille seuduille on säännönmukaisesti suu-
8581: veden laadun kannalta ala-arvoista hankinta- ria kustannuksia vaativaa, ei vähävaraisella
8582: paikkaa. Eniten tällaisia ala-arvoisia veden- väestöllä ole itsellään ollut mahdollisuuksia
8583: ottopaikkoja käytetään pientiloilla; erään kaivojen rakentamiseen vedenpuutteesta huo-
8584: tutkimuksen mukaan 18 % palstaviljelijöistä limatta. Jo siis terveydellisistä syistäkin on
8585: joutuu tyytymään terveyttään vaarantavaan mitä tärkeintä uhrata yleisiäkin varoja kun-
8586: juomaveteen. Mutta eivät kaikki kaivotkaan nollisten kaivojen aikaansaamiseen. Aikai-
8587: täytä vaatimuksia enempää veden riittävyy- semmin onkin tällaisia avustuksia myönnetty
8588: teen kuin laatuunkaan nähden. Vwltion tek- eräistä yleisimmistä maaseudun hyväksi käy-
8589: nillisen tutkimuslaitoksen elintarvikelabora- tettävistä määrärahoista, mutta syystä tai
8590: toriossa suoritetut tutkimukset antavat var- toisesta on kaivojen rakennusavustus pari
8591: sin huonon kuvan juomavesitilanteestamme. vuotta sitten lopetettu. Tästä syystä olisi
8592: Välittömät terveydelliset vaarat, samoinkuin välttämätöntä, että ne kunnat, joiden
8593: muutkin vedenpuutteesta johtuvat haitat, alueella on seutuja, joissa kaivojen aikaan-
8594: kohdistuvat etupäässä vähävaraiseen väes- saaminen vaatii suuria kustannuksia, saisi-
8595: töön, joka kärsii suoranaista vedenpuutetta vat käyttöönsä valtion määrärahan jaetta-
8596: tai nauttii terveydelleen vaarallista vettä; vaksi vähävaraisiile talouksille kaivojen ra-
8597: mutta välilJisesti joko kulkutautien muodossa kentamiseksi.
8598: tai esim. ma~don välityksellä voivat taudit Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8599: levitä laajemmallekin alalle. nioittaen,
8600: Nykyään on valtion tulo- ja menoarviossa
8601: määrärahat avustuksiksi sekä !ainoiksi vesi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8602: johtolaitteiden rakentamiseksi maaseudulle. tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
8603: Mutta haja-asutuksen ollessa kysymyksessä markan määrärahan jaettavaksi avus-
8604: ei vesijohtojen rakentaminen useinkaan ole tuksina vähävaraisille perheille ja
8605: mahdollista, varsinkin, kun lainat ja avus- pienviljelijätalouksille terveydelliset
8606: tukset yleensä myönnetään vain yhtymille vaatimukset täyttävien kaivojen ra-
8607: eikä yksityisille. Vesijohtolaitteita edeltäviä kentamiseksi.
8608: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8609:
8610: Irma Torvi. J. Mustonen.
8611: Antti Kinnunen. Tauno Kelovesi.
8612: Pentti Liedes. Toivo Åsvik.
8613: Elli Stenberg. Lauri Myllymäki.
8614: 974
8615:
8616: IV,255. - Rah.al. N:o 188.
8617:
8618:
8619:
8620:
8621: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta kevätviljan siemen-
8622: ten hinnan alentamiseen katoalueella.
8623:
8624:
8625: E d u s k u n n a 11 e.
8626:
8627: Sateisesta syyskesästä johtuen on kevät- Kun on olemassa se vaara, että siemenen
8628: viljojen tuleentuminen kuluvana syksynä ol- puutteesta johtuen siementen hinta nousee
8629: lut tavallista myöhäisemmässä. Miltei kautta kohtuuttoman korkeaksi, olisi kunkin viljel-
8630: maan olleet yöpakkaset ovat aiheuttaneet män siementarve selvitettävä kunnittain ja
8631: suurimmassa osassa maatamme tuntuvia hal- tilakohtaisesti ja varauduttava siihen, että
8632: lavahinkoja. Todennäköistä on, että kevät- siemenen hintaa tilakohtaisesti voitaisiin
8633: viljat, aikaisia ohralajeja lukuunottamatta, alentaa. Koska tämä on vain mahdollista
8634: ovat muualla, paitsi rajoitetulla alueella valtionvarojen turvin, niin siksi olisi edus-
8635: Etelä-Suomessa, siinä määrin vioittuneet, kunnan tarkoitusta varten varattava tar-
8636: etteivät ne kelpaa muuksi kuin eläinten re- peellinen määräraha.
8637: huksi. Tästä johtuen kevätviljan siemenestä Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
8638: tulee ensi kylvökautena olemaan huomatta- dotamme,
8639: vaa puutetta. Näin ollen olisi kiireellisesti
8640: ryhdyttävä toimenpiteisiin ensi kevään ke- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8641: vätviljan siementarpeen selvittämiseksi ja tulo- ja menoarvioon 250 000 000
8642: sen tyydyttämiseksi. Varsinkin Pohjois- markan määrärahan kevätviljan sie-
8643: Suomessa tarvittavat aikaiset lajikkeet olisi menten hinnan alentamiseksi kato-
8644: saatava sinne varatuksi. alueella.
8645: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
8646:
8647: Matti Lepistö. Arvo Sävelä.
8648: Artturi Koskinen. E. Pusa.
8649: Mikko Hult.
8650: 975
8651:
8652: IV,256. - Rah.al. N: o 189.
8653:
8654:
8655:
8656:
8657: Hautala ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi sieme-
8658: nen hankintaa varten hallasta kä1·sineille asutustilallisille.
8659:
8660:
8661: E d u s k u n n a ll e.
8662:
8663: Hallan aiheuttamat tuhot ja vahingot oli- raivatuissa ja rakennetuissa kodeissa niin
8664: vat elo-syyskuulla 1956 sattuneiden hallo- vaikeaksi, ,että pelkkä lruinoitus ei riitä
8665: jen johdosta maataloudelle varsin suuret. siemenen hankintaa turvaamaan riittävässä
8666: Todennäköisesti tuottaa huomattavia vaikeuk- määrin keväällä 1957. Siksi tarvitaan suora-
8667: sia niiden täydellinen ja oikeaan osuva ar- naisia avustusvaroja edellä mainittuun tar-
8668: vioiminen ja korvaaminen. koitukseen.
8669: Vaikeimpaan asemaan joutuneiden koh- Näillä perusteilla kunnioittaen ehdotamme,
8670: dalta asiaan on kuitenkin puututtava. Ja täl-
8671: löin asutustilalliset kautta maan muodosta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8672: vat sellaisen ryhmän, jolle ainakin olisi uutta tulo- ja menoarvioon avustuksiksi sie-
8673: satoa varten valtion tukemana siemenen menen hankintaa varten hallasta kärsi-
8674: saanti turvattava. neille asutustilallisille 50 000 000 mark-
8675: Tilanne on muodostunut varsinkin korpeen kaa.
8676: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8677:
8678: Yrjö Hautala. Harras Kyttä.
8679: Toivo Antila. Kusti Eskola.
8680: Aaro Kauppi. J. F. Pöykkö.
8681: Nestori Kaasalainen. Eino E. Heikura.
8682:
8683:
8684:
8685:
8686: 23 E 645/56
8687: 976
8688:
8689: IV,257.- Fin.mot. N:o 190.
8690:
8691:
8692:
8693:
8694: Lindh m. fl. Angående anvisande av anslag till Nylands
8695: Svenska Lantbrukssällskap för instruktionsverksamheten
8696: på Porkalaområdet.
8697:
8698:
8699: T i ll R i k s d a g e n.
8700:
8701: Vid återupphyggnruden av jordhru'ket inom en erfal'en och kunnig instruktör ställas helt
8702: Porkrulaområdet står avsevärda ekonomiska till Porkala-jordbrukarnas förfogande från
8703: värden på spel. Av största hetydelse är det och med 1. 6. 1956. Enär Sällskapet bibrin-
8704: sätt på vilket återupphyggnadsarhetet och gats uppfattningen, att erforderliga anslag
8705: lanthrukets planering genomföres. En åter- för det nödvändigaste rådgivningsarbetet
8706: upphyggnad utan vägledning av fackutbil- skulle beviljas även för år 1957, har åtgär-
8707: dade experter ställer sig synnerligen kost- der vidtagits för specialutbildning av exper-
8708: sam och oändamålsenlig och kan härigenom ter för jordbrukets återuppbyggnad på Por-
8709: undergräva lägenheternas ekonomi för de- kalaområdet nästa år och för fortsättande
8710: cennier framåt. av den redan igångsatta vel'ksamheten.
8711: Till Porkalaområdet, vars åkerareal är Emedan varken det anslag, som beviljats
8712: 12 600 har, heräknas ca 600 självständiga för senare halvåret 1956, eller det anslags-
8713: jordhrukare återvända. För att återuppbygg- behov, som Lantbrukssällskapet motiverat i
8714: naden av jordbruket och iståndsättandet av en hänvändelse tiH Lantbruksstyrelsen, be-
8715: ekonomiebyggnader och hostadshus skall aktats i Regeringens budgetförslag för år
8716: kunna genomföras på ett håde ur ekonomisk 1957, äventyras en planmässig återuppbygg-
8717: och praktisk synpunkt förnuftigt sätt, bör nad av jordbruket inom Porkalaområdet.
8718: speciellt på dessa områden hedrivas en möj- I runslutning till det ovananförda föreslår
8719: ligast effektiv upplysningsverksamhet. undertecknade vördsamt,
8720: Nylands Sv,enska Lanthrukssällskap erhöll
8721: i 1956 års första tilläggshudget på XV: 2 att Riksdagen i budgeten för år
8722: mom. under 11 huvudtiteln (för främjande 1957 på 11 Ht. XV: 2 mom. måtte
8723: av jordhruket och lanthushållningens bygg- intaga ett belopp på 1 750 000 mk till
8724: nadsverksamhet) ett extra anslag på 375 000 Nylands Svenska Lantbrukssällskap
8725: mark för avlöning av en extra jordbruksin- för instruktionsv.erksamheten på Por-
8726: struktör. Med tillhjälp av detta anslag kunde kalaområdet.
8727: Helsingfors den 18 september 1956.
8728:
8729: Bertel Lindh. John Österholm. John Forsberg.
8730: Matti Miikki. Arthur Larson. Grels Teir.
8731: Arvi Ikonen. Verner Korsbäck. Albin Wickman.
8732: 977
8733:
8734: IV,257. - Rah.al. N: o 190.
8735: Suomennos.
8736:
8737:
8738:
8739:
8740: Lindh ym.: Määrärahan osoittamisesta Nylands Svenska Lant-
8741: brukssällskap nimiselle maanviljelysseuralle neuvontatoi-
8742: mintaa varten Porkkalan alueella.
8743:
8744:
8745: E d u s k u n n a ll e.
8746:
8747: Porkkalan alueen maatalouden jälleen- den käytettäväksi 1. 6. 1956 alkaen. Koska
8748: rakennustyössä on kysymys huomattavista seuralla on se käsitys, että tarvittavat määrä-
8749: taloudellisistru arvoita. Mitä suurimmasta rahat välttämättömintä neuvontatyötä var-
8750: merkityksestä on se, millä tavalla jälleenra- ten olisi myönnettävä myös vuodelle 1957,
8751: kennustyö ja maatalouden suunnittelu toteu- on ryhdytty toimenpiteisiin asiantuntijain
8752: tetaan. Ilman ammattikoulutuksen saaneiden kouluttamiseksi erityisesti Porkkalan alueen
8753: asiantuntijoiden ohjausta suoritettu jälleen- maatalouden jälleenrakentamista varten ensi
8754: rrukennus käy erittäin kalliiksi ja epätarkoi- vuonna ja jo aloitetun toiminnan jatkami-
8755: tuksenmukaiseksi ja voi siten heikentää tilo- seksi.
8756: jen taloutta vuosikymmeniksi eteenpäin. Koska sitä määrärahaa, joka oli myönnetty
8757: Porkkalan alueelle, jonka peltopinta-ala on vuoden 1956 jälkipuoliskoa varten, enempää
8758: 12 600 ha, lasketaan palaavan noin 600 itse- kuin sitä määrärahantarvetta, jota maanvil-
8759: näistä maanviljelijää. Jotta maatalouden jelysseura oli perustellut esityksessään maa-
8760: jälleenrakennus ja talousrakennusten ja taloushallitukselle, ei ole otettu huomioon
8761: asuintalojen kuntoonpano voidaan suorittaa budjettiesityksessä vuodelle 1957, vaaraune-
8762: sekä taloudelliselta että käytännö'lliseltä näkö- taan maatalouden suunnitelmallinen jälleen-
8763: kannalta järkevällä tavalla, tulee erityisesti rakentaminen Porkkalan alueella.
8764: näillä alueilla harjoittaa mahdollisimman te- Edellä esitettyyn viitaten ehdottavat alJe-
8765: hokasta valistustoimintaa. kirjoittaneet kunnioittaen,
8766: Uudenmaan ruotsalainen maanviljelysseura
8767: sai vuoden 1956 ensimmäisessä lisäbudjetissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8768: 11 Pl:n XV luvun 2 momentilla (maanvilje- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XV lu-
8769: lyksen ja maatalouden rakennustoiminnan vun 2 momentiUe 1750 000 markan
8770: edistäminen) 375 000 markan ylimääräisen määrärahan Nylands Svenska Lant-
8771: määrärahan ylimääräisen maatalousneuvojan brukssällskap nimiselle seuralle neu-
8772: paikkaamista varten. Tämän määrärahan vontatoimintaa varten Porkkalan
8773: avulla voitiin kokenut ja taitava neuvoja alueella.
8774: asettaa kokonaan PorkkaJan maanviljelijöi-
8775: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8776:
8777: Bertel Lindh. John Österholm. John Forsberg.
8778: Matti Miikki. Arthur Larson. Grels Teir.
8779: Arvi Ikonen. Verner Korsbäck. Albin Wickman.
8780: 978
8781:
8782: IV,258. - Rah.al. N:o 191.
8783:
8784:
8785:
8786:
8787: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta väkirehujen ja sie-
8788: menten rahtiavustusten maksamista varten.
8789:
8790:
8791: Eduskunnalle.
8792:
8793: Viime kesänä hallat turmelivat monissa maila riittävän suuri määräraha väkirehujen
8794: paikoin viljan niin pahoin, että se joudut- ja siementen rahtiavustuksia varten on sa-
8795: tiin niittämään eläimille korsirehuksi. Syys- malla laajennettava nykyisestään alueita, mi-
8796: hallat taasen tulivat niin aikaisin ja anka- hin rahtiavustuksia on maksettava. Esimerk-
8797: rina, että vilja ei ehtinyt täysin tuleentua. kinä mainittakoon, että tällaisiin alueisiin
8798: Seuraus tästä on, että pahimmilla halla- voidaan kiistattomasti laske.a kuuluva:ksi mat-
8799: alueilla joudutaan turvautumaan karjan kan pituuden ja muittenkin olosuhteiden
8800: ruokinnassa kokonaan ostoväkirehujen käyt- vuoksi Oulun lääniin kuuluvat Kärsämäen,
8801: tämiseen. Kun maataloustuotteiden hintojen Piippolan, Pulkkilan, Kestiiän ja Rantsilan
8802: järjestelyn yhdessä jouduttiin väkirehujen kunnat, vain muutamia kuntia mainittuna.
8803: hintoja korottamaan, aiheuttaa se huomatta- Jos rahtialennusta ei voida ulottaa väkire-
8804: van suuria lisämenoja ennen kaikkea niille huihin ja siemeniin ja jakoaluetta laajen-
8805: syrjäisten seutujen pienviljelijöille, joille taa, niin ministeriön on korjattava jako-
8806: halla on tehnyt suurimmat tuhot ja joille perusteita.
8807: rahtikustannukset nostavat huomattavasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8808: väkirehujen hintoja. nioittaen,
8809: Nykyisin maksetaan Pohjois-Suomessa, itäi-
8810: sellä rajaseudulla ja saaristossa syömäviljan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8811: ja eräiden muiden tarvikkeiden kuljetuksesta tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
8812: rahtiavustusta. Ulottamalla rahtiavustusten kan suuruisen määrärahan väkirehu-
8813: maksaminen väkirehujen kuljetuksiin voi- jen ja siementen rahtiavustuksen mak-
8814: taisiin vaikeimpien halla-alueiden väkirehu- samista varten.
8815: jen hintoja huomattavasti tasoittaa. Varaa-
8816: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
8817:
8818: Eino Rytinki. Toivo Antila.
8819: Eino E. Heikura. J. F. Pöykkö.
8820: Arvi Ikonen. M. 0. Lahtela.
8821: Eeli Erkkilä. Yrjö Hautala.
8822: Pentti Liedes. Irma Torvi.
8823: Tahvo Rönkkö. Kusti Eskola.
8824: T. Saloranta. Eino Uusitalo.
8825: 979
8826:
8827: IV,259. - Rah.al. N:o 192.
8828:
8829:
8830:
8831: Nieminen ym..: Määrärahan osoittamisesta koti- ja ulkomais-
8832: ten väkirehujen hintojen alentamiseen.
8833:
8834:
8835: Eduskunnalle..
8836:
8837: Viime vuosien aikana maassamme vallinnut män rehuviljaa ja muita väkirehuja. Täten
8838: maataloustuotteiden hintakehitys on ollut lisääntyvä ostorehun tarve myös taloudellisia
8839: erittäin suuressa määrässä suhteeton eri tuo- vaikeuksia, aina:kin pienviljelijöille.
8840: tantoalojen kesken. Esim. viljan hinta on ko- Karjatalouden käytyä kannattamattomaksi
8841: honnut vuodesta 1948 lähtien runsaasti yli .suurviljelijät ja suuri määrä keskisuuriakin
8842: 100 %, kun taas karjataloustuotteiden hin- talollisia ovat siirtyneet karjattomaan talou-
8843: nat eivät ole kohonneet mainittuna aikana teen ja keskittyneet viljanviljelykseen. Se
8844: kuin vähäisessä määrässä. Viimeksi elo- onkin ollut paremmin kannattavaa. Pienvilje-
8845: kuun lopulla 1956 tehdyllä päätOksellä on lijätalondet eivät kuiterrkaan ole voineet siir-
8846: tätä viljan ja karjataloustuotteiden hintojen tyä karja.ttomaan maatalouteen, koska heidän
8847: välistä suhdetta jyrkennetty karjataloustuot- pienet peltoalansa eivät twkaa l'iittäviä edel-
8848: teille epäedulliseen suuntaan. Jo se, että lytyksiä yksinomaan viljanviljelyksen harjoit-
8849: karjataloustuotteiden hinnat ovat jääneet nor- tamiseen. Heidän on ollut ja on edelleenkin
8850: maalia hintatasoa alhaisemmiksi, on ollut vai- pakko harjoittaa karjataloutta myyntiartikke-
8851: kuttamassa karjatalouden kannattamattomuu- lina, josta he saavat rahatuloja talouksiinsa.
8852: teen. Mutta kannattamattomuutta on :vielä Mitä tappioHisemmaksi karjatalous käy, sitä
8853: tuntuvasti lisännyt se, että kun karjalle syö- vaikeammaJksi myös muodostuu pienviljelijäin
8854: tettävän viljan ja karjantuotteiden hintojen taloudellinen asema. On sen vuoksi syytä
8855: välinen suhde on näin epäedullinen karjata- ryhtyä tukemaan karjatalouden kannatta-
8856: loudelle, on siitä luonnollisena seurauksena vuutta. Väkirehujen hinnan alentaminen vai-
8857: karjatalouden tappiollisuus. Tästä johtuen kuttaa suuresti tuotannon lisääntymiseen ja
8858: karjalle ei voida syöttää ka!llista viljaa ja vä- myöskin kannattavuuteen karjataloudessa.
8859: kirehua siinä määrin kuin pitäisi, joten kar- Jos kerran maataloustuotteiden hintakehi-
8860: jan tuotantotulokset supistuvat tuntuvasti. tystä ei S6.ada palautetuksi oikeaan suhteeseen
8861: Kuluneen satokauden aikana vallinnee.t sää- eri tuotealojen kesken ja karjataloutta sen
8862: olosuhteet ovat kdko maassa olleet monella perusteella kannatta.vwksi, niin va'ltion on
8863: tavalla epäedulliset maataloudelle. Kevät oli ryhdyttävä riittävällä määrärahalla alenta-
8864: myöhäinen ja kylmä myöhästyttäen kasvilli- maan väkirehujen hintoja ja siten saatava
8865: suuden kehitystä, josta oli seurauksena hei- karjatalous kanna.ttavaJksi ja pienviljelijäin
8866: kohko rehnsato ja kevätviljojen myöhäinen toimeentulo turvatuksi.
8867: kypsyminen. Elo-, syyskuun vaihteessa kdko Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8868: maassa olleet hallayöt veivät me}kein kaikki
8869: kevätviljat, joten rehnsato tältä osalta pilaan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8870: tui melkein täydellisesti. Näin ollen muo- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 000
8871: dostuu tuntuva rehnvajaus varsinkin pien- markkaa käytettäväksi koti- ja ulko-
8872: viljelmillä. Tästä johtuen tulevan sisäruokin- maisten väkirehujen hintojen alenta-
8873: takauden aikana on ostettava entistä enem- mtseen.
8874: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
8875:
8876: Niilo Nieminen. Usko Seppi. Rainer Virtanen.
8877: Toivo Niiranen. Y. Enne. Lauri Myllym.äki.
8878: Eino Roine. Pentti Liedes. Juho Rytkönen.
8879: Toivo Asvik.
8880: Pauli Puhakka.
8881: 980
8882:
8883: IV,260. - Rah.al. N: o 193.
8884:
8885:
8886:
8887:
8888: Kämäräinen ym.: Määrärahan osoittamisesta väkirehujen,
8889: maissin ja leseiden rautatierahtien alentamiseksi.
8890:
8891:
8892: E d u s k u n n a ll e.
8893:
8894: Päätöksessä, jossa valtioneuvosto viime elo- rahtien alentaminen. Sen pitäisi kohdistua eri-
8895: kuun lopulla korotti maataloustuotteiden tyisesti meren rannasta etäämpänä oleviin
8896: hintoja, korotettiin myös maissin, öljyväki- maakuntiin Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomeen
8897: rehujen ja leseen hintaa. Kun suurimmassa sekä Pohjanmaalle, joihin rahdit nostavat
8898: osassa maata halla teki suurta vahinkoa ke- hintoja huomattavasti ja joissa maatalous
8899: vätviljoissa, sekä lisäksi kuivuus ja sateet eri perustuu pääasiassa karjatalouteen. Kun ul-
8900: osissa maata heikensivät satoa, joutui vil- komaisten väkirehujen kulutus koko maassa
8901: jelijäväki tavallista enemmän käyttämään arvioidaan alkavana ruokintakautena yli
8902: karjan ja kaikkien kotieläinten ruGkinnassa 200 000 tonniksi ja mainituissa maakunnissa
8903: väkirehuja ja leseitä. Kun näiden hinta on yli 100 000 tonniksi ja rautatierahdit nouse-
8904: nyt entistä korkeampi, lisää se varsin huo- vat etelämpänä oleviin maakuntiin keskimää-
8905: mattavaksi karjan ruokintwkustannuksia rin lähes 2 000 markkaan tonnilta, olisi vuo-
8906: ja vähentää siten maidosta ja muista den 1957 tulo- ja menoarvioon otettava 200
8907: karjataloustuotteista saatavaa puhdasta tu- miljoonan markan määräraha öljyväkirehu-
8908: loa. Tämä menojen lisäys ja sitä tietä tulo- jen maissin ja leseiden rautatierahtien alen-
8909: jen vähennys kohtaa erikoisesti pienviljeli- tamista varten.
8910: jöitä ja kaikkia viljelijöitä niissä osissa Edellä sanotun perusteella ehdotamme
8911: maata, joissa maatalous olosuhteitten pakosta kunnioittavasti,
8912: perustuu pääasiassa karjatalouteen ja siitä
8913: saatavaan tuloon. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8914: Kun tätä valtioneuvoston päätöstä ei voida tulo- ja menoarvioon 200 miljoonan
8915: muuttaa, olisi käytettävä muita keinoja väki- markan suuruisen määrärahan väki-
8916: rehujen ja leseiden hintojen alentamiseen. rehujen, maissin ja leseiden ratttatie-
8917: Sellainen olisi näiden väkirehujen rautatie- rahtien alentamista varten.
8918: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8919:
8920: Kalle Kämäräinen. Martti Salminen.
8921: Eemil Partanen. Yrjö Sinkkonen.
8922: Väinö Rankila.
8923: 981
8924:
8925: IV,261. - Rah.al. N:o 194.
8926:
8927:
8928:
8929:
8930: Rapio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
8931: siksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
8932:
8933:
8934: E d u s k u n n a ll e.
8935:
8936: Maaseudun asunto-olojen parantamiseen seksi sekä esitti rahoitusohjelman. Mutta
8937: myönnetyt varat ovat olleet aina riittämättö- siitä huolimatta valtioneuvosto ei ole anta-
8938: mät ja loppuneet ennen vuoden päättymistä, nut eduskunnalle komitean mietintöön perus-
8939: vaikka sellaisten henkilöiden hakemuksia, tuvaa, enempää kuin mitään muutakaan
8940: jotka olisivat olleet varojen tarpeessa ja maaseudun asuntotilanteen parantamista tar-
8941: oikeutettuja niitä saamaan tiukennettujenkin koittavaa esitystä. Tämän vuoksi, ja koska
8942: ohjeiden mukaan, on huomattavassa mää- kaikkein heikoimmassa asemassa olevan väes-
8943: rässä hylätty. tönosan asuntojen parantamista ja uudista-
8944: Maaseudun vähävaraisen väestön asunto- mista voidaan edistää vain suoranaisen avus-
8945: olot ovat varsinkin syrjäisillä seuduilla erit- tamisen perusteella, olisi eduskunnan kiinni-
8946: täin huonot. Se ilmenee erikoisesti siitä mie- tettävä asuntokurjuuden lievittämiseen va-
8947: tinnöstä, jonka maaseudun asunto-oloja tut- kavaa huomiota.
8948: kimaan asetettu komitea maaliskuussa 1951 Hallitus esittää vuoden 1957 tulo- ja meno-
8949: valtioneuvostolle jätti. Siinä todetaan maas- arvioon 11 Pl:n XVI luvun 8 momentille
8950: samme elävän joko kokonaan ilman asuntoa avustuksina maaseudun asunto-olojen paran-
8951: tai korjaamisen tarpeessa olevissa asunnoissa tamiseen ainoastaan 500 000 000 markkaa,
8952: kokonaista 124 484 perhettä. Asuntovajauk- mitä on pidettävä riittämättömänä.
8953: seen sekä asuntojen uusimiseen tai perus- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
8954: teellisen korjaamisen tarpeellisuuteen nähden
8955: on tilanne pahin Kuopion, Vaasan ja Turun että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8956: ja Porin lääneissä. Komitea laati saamansa tulo- ja menom·vioon 11 Pl. XVI
8957: tehtävän mukaisesti ehdotuksen asuinraken- luvun 8 momentille lisäyksenä
8958: nusten rakentamiseksi, korjaamiseksi ja 300 000 000 markkaa avustuksiksi maa-
8959: yleensä maaseudun asunto-olojen parantami- seudun asunto-olojen parantamiseen.
8960: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
8961:
8962: Pertti Rapio. Antti Kinnunen.
8963: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
8964: Eino Roine.
8965: 982
8966:
8967: IV,262. - Rah.al. N: o 195.
8968:
8969:
8970:
8971:
8972: Ryhtä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tie- ja kui-
8973: vatustöiden suorittamiseksi vuoden 1936 ja muun aikai-
8974: semman asutuslainsäädännön sekä pika-asutuslain mukai-
8975: silla tilm?la.
8976:
8977:
8978: E d u s k u n n a 11 e.
8979:
8980: Hallitus on ehdottanut tulo- ja menoarvio- voitaisiin tarpeellisten tietöiden ohessa suo-
8981: esityksessään vuodelle 1957 otettavaksi 11 Pl. rittaa myös tiloille välttämättömiä kuivatus-
8982: XVI: 3 siirtomäärärahamomentille 100 milj. töitä, joita ei määrärahan niukkuuden vuoksi
8983: markkaa. Momentille osoitettuja varoja käy- ole voitu nimeksikään suorittaa., ja jotta
8984: tetään vuoden 1936 ja aikaisemman asutus- kyseiset työt voitaisiin kohtuullisessa ajassa
8985: lainsäädännön sekä pika-asutuslain mukai- toteuttaa·, olisi momentin määrärahaa lisät-
8986: silla tiloilla tie- ja kuivatustöiden suorittami- tävä, jolloin vastaavasti voitaisiin vähentää
8987: seen tapauksissa, jolloin nämä työt ovat jää- 20 PL IV luvun 1 momentille ehdotettua
8988: neet suorittamatta tai keskeneräisiksi. Sa- arviomäärärahaa.
8989: moin voidaan ko. töitä suorittaa myös sellai- Edellä Jausumamme perusteella ehdotamme
8990: silla asutustiloihin verrattavilla pientiloilla, kunnioittaen,
8991: jotka joutuvat edellä mainittuja tiloja kos-
8992: kevien hankkeiden vaikutuspiiriin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
8993: Kysymyksessä olevalta momentilta rahoi- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu-
8994: tettavaksi tulevia hankkeita on tällä hetkellä vun 3 momentille lisäyksenä 50 000 000
8995: yli 2 500 toimitusta, vastaten yksinomaan tie- markkaa tarpeellisten tie- ja kuivatus-
8996: töiden osalta n. 1 000 km. tierakennustöitä, töiden suorittamiseksi vuoden 1936 ja
8997: jot'ka samalla tulisivat hyödyttämään lu- muun aikaisemman asutuslainsäädän-
8998: kuista määrää muita pientiloja. Yksistään nön sekä pika-asutuslain mukaisilla ti-
8999: valmiiden suunnitelmien ja keskeneräisten loilla sekä noiden hankkeiden vaikutus-
9000: töiden rahoitustarve oli! vuoden 1956 a;lussa piiriss.ä olevilla pientiloilla.
9001: jo 250 milj. mk. Jotta momentin varroilla
9002: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
9003:
9004: Niilo Ryhtä. Arvi Ikonen. Heikki Soininen.
9005: 983
9006:
9007: IV,263. - Rah.al. N: o 196.
9008:
9009:
9010:
9011:
9012: Kähönen ym..: Määrärahan osoittamisesta Pyhtään kuntaan
9013: maanhankintalain nojalla perustettujen kalastustilojen
9014: omistajille kalastusvesien rajojen epämääräisyydestä joh-
9015: tuvien vahinkojen korvaamiseksi.
9016:
9017:
9018: E d u s k u n n a ll e.
9019:
9020: Maanhankintalain mukaan on suursaare- kalastusammattia harjoittaessaan eivätkä
9021: laisille, tytärsaarelaisille ja koivistolaisille useinkaan ole voineet käyttää pyydyksiään
9022: kalastajille muodostettu Pyhtään kuntaan 37 siinä laajuudessa kuin riittävän toimeentulon
9023: kalastustilaa, joista 22 on mantereella, 12 hankkimiseksi olisi ollut välttämätöntä. Kun
9024: Munapirtin saaressa ja 2 Långön saaressa. lisäksi varsinkin Munapirtin saarella perus-
9025: Tiloja perustettaessa oli paikallisen maan- tetut tilat ovat maatilataloudellisilta edelly-
9026: lunastuslautakunnan käytettävissä tiloihin tyksiltään hyvin heikkoja, on näille tiloille
9027: liitettäviksi suunnitelluista kalavesistä vir- sijoitetun kalastajaväen toimeentulo muodos-
9028: heelliset kartat, josta johtuen tiloja perus- tunut vaikeaksi.
9029: tettaessa ja niihin liittyviä yhteisiä kala- Edellä lausumamme perusteella ehdotamme
9030: vesiä asukkaille hallintasopimusten teon yh- kunnioittaen,
9031: teydessä näytettäessä ovat alueiden rajat tul-
9032: leet erheellisesti esitetyiksi. Nyttemmin ar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9033: vioimis- ja lohkoruistoimitusten yhteydessä on tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVI lu-
9034: kartat todettu virheellisiksi ja tiloille kuulu- vun 14 momentille 40 000 000 markan
9035: vat kalavesialueet pienemmiksi, kuin miksi lisäyksen käytettäväksi korvauksen
9036: ne alunperin oli tarkoitettu ja näytetty. suorittamiseen valtioneuvoston määrät-
9037: Kalastuksen kannalta tärkeitä alueita jäi tä- tävillä .ehdoilla niille Pyhtään kun-
9038: män johdosta tiloihin lopullisesti liittämättä. taan maanhankintalain nojalla perus-
9039: Näin muodoin kalastuksen harjoittamisen tettujen kalastustilojen asukkaille tai
9040: edellytykset ovat nykyisin, kun otetaan huo- omistajille, jotka ovat kärsineet il-
9041: mioon, ettei maanhankintalain mukaisia edel- meistä haittaa ja vahinkoa kalastus-
9042: lytyksiä tilojen parantamiseen ole enää ole- vesien rajojen epämääräisyydestä joh-
9043: massa, huomattavasti heikommat näillä ti- tuen ja joiden tilat ovat käytettävissä
9044: loilla kuin tiloja perustettaessa oli tarkoitus, olleiden virheellisten karttojen joh-
9045: ja on niiden elinkelpoisuus tämän vuoksi dosta muodostuneet varsinkin vesi-
9046: kyseenalainen. Edelleen joutuivat kalasta- alueittensa puolesta elinkelpoisuudel-
9047: jat ilman omaa syytään vesialueiden epä- taan heikoiksi tai kokonaan elinkel-
9048: määräisyydestä johtuen moniin vaikeuksiin vottomiksi.
9049: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
9050:
9051: Urho Kähönen. Erkki Tuuli.
9052: Matti Mattila. Yrjö Sinkkonen.
9053:
9054:
9055:
9056:
9057: 24 E 645/56
9058: 984
9059:
9060: IV,264. - Rah.al. N:o 197.
9061:
9062:
9063:
9064:
9065: Koivisto ym.: Korotetun määrämhan osoittamisesta K U-1tsa-
9066: mon ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeenpanosta
9067: johtuviin tie-, kuivatus- ja raivauskustannuksiin.
9068:
9069:
9070:
9071: E d u s k u n n a ll e.
9072:
9073: Eduskunta on vastauksessaan vuoden 1955 arvion mukaan Sallan kunnan osalta noin
9074: tulo- ja menoarvioksi lausunut, että Kuusa- 500 milj. markkaa, Kuusamon osalta noin
9075: mon ja Sallan kuntien maanhankintalain 420 milj. markkaa sekä Posion osalta noin
9076: toimeenpanoa olisi nykyisestään kiirehdit- 340 milj. markkaa eli yhteensä 1 260 milj.
9077: tävä. Saman lausuman eduskunta on uudista- markkaa. Lisäksi tulevat lain 9 §: n mukai-
9078: nut vastauksessaan vuoden 1956 tulo- ja set raivauskustannukset. Edellä olevan kus-
9079: menoarvioksi sekä lisäksi edellyttänyt, että tannusarviolaskelman mukaan olisi siis ko-
9080: kysymyksessä oleviin tie-, kuivatus- ja rai- konaismäärärahan tarve Kuusamon ja Sallan
9081: vauskustannuksiin käytetään myös työllisyys- kuntien maanhankintalain mukaisesti suori-
9082: varoja. Ilmeisesti tämän johdosta Sallan tettaviin tie-, kuivatus- ja raivaustöihin vielä
9083: kuntaan vuonna 1955 perustettiin entisen noin 1350 milj. markkaa.
9084: yhden maanlunastuslautakunnan lisäksi kaksi Näin ollen on selvää, ettei ehdotettu 50
9085: uutta maanlunastuslautakuntaa. Lain toi- miljoonan markan määräraha riitä tarkoi-
9086: meenpanoa on kuitenkin jatkuvasti hidas- tukseen ja että asuttamistyö tätä vauhtia
9087: tuttanut määrärahojen niukkuus. Niinpä mennen kestäisi vielä kymmeniä vuosia. Se
9088: viime vuosien varsinaisessa tulo- ja meno- ei ole kuitenkaan lain tarkoitus eikä myös-
9089: arviossa tie-, kuivatus- ja raivauskustannuk- kään asukkaiden edun mukaista.
9090: siin on ollut varattuna vain 50 milj. markan Kyseessä olevat työt olisi suurelta osalta
9091: määräraha. Kuluvan vuoden lisämenoarviossa suoritettava kesän ja sulanmaan aikana. Tär-
9092: tarkoitukseen myönnettiin lisäksi 100 milj. keätä olisi, että työtä voitaisiin tehdä vaik-
9093: markkaa. Ensi vuodeksi hallitus on ehdotta- kapa ympäri vuoden. Näin ollen eivät työt
9094: nut momentille vain 50 milj. mk. Määrä- sovellu edes suurimmaksi osaksi työttömyys-
9095: rahojen niukkuudesta johtuen työt eivät töiksi. Niinpä työttömyyskaudella 1955-56
9096: pääse edistymään ja keskeytyvät yhtä mit- tarkoitukseen on käytetty työllisyysvaroja
9097: taa. Niinpä kuluvan vuoden 150 milj. mar- ainoastaan 6 900 000 mk.
9098: kan määräraiha on jo kesällä käytetty lop- Tälläkin hetkellä asuu esim. Sallan kun-
9099: puun. nan Hosso- ja Urriaavan asutusalueilla kol-
9100: Mainitun lain 9 § : ssä mainittujen maan- misenkymmentä rintamamiesperhettä sauna-
9101: saajien (rintamamiehet ym.) asuttamisesta asunnoissa keskellä korpea tai suon laidalla
9102: aiheutuvat tie- ja kuivatustyöt ovat Sallan vailla minkäänlaista liikennekelpoista tietä,
9103: kunnan alueella vasta alussa ja Kuusamon jotapaitsi heidän raivattavakseen osoitetut
9104: kunnan alueella isojaon aiheuttamasta viivy- suot ovat kuivaamatta. Tästä johtuen tulevat
9105: tyksestä johtuen on päästy aloittamaan vasta esim. rakennustarpeiden kuljetuskustannuk-
9106: viime vuonna. Posion kunnan (ent. Kuusa- set korottamaan rakennuskustannuksia siinä
9107: mon kuntaa) alueella työt ovat vielä koko- määrin, etteivät kustannusarviot pidä paik-
9108: naan aloittamatta. Momentin varoilla toteu- kaansa ja asukkaat joutuvat vaikeuksiin luo-
9109: tettaviksi tulevia tie- ja kuivatussuunnitelmia tansaannin suhteen.
9110: on hyväksytty jo yli 450 milj. markan Kun on kerran olemassa selvät suunnitel-
9111: edestä. Nykyisen kustannustason mukaan on mat työkohteista ja alueella muutenkin on
9112: momentin määrärahan tarve tämän hetken työttömyyttä ja kun työ tässä tapauksessa
9113: IV,264. - Koivisto ym. 985
9114:
9115: on katsottava kansantaloudellisestikin hyö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9116: dylliseksi, olisi tarkoitukseen varsinaiselle tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu-
9117: momentille varattava moninverroin enemmän vun 15 momentille Kuusamon ja Sal-
9118: varoja kuin on ehdotettu. Sitä paitsi olisi lan kuntien maanhankintalain toi-
9119: tarkoitukseen myönnettävä lisäksi runsaasti meenpanosta johtuviin tie-, kuivatus-
9120: työllisyysvaro ja. ja raivauskustannuksiin lisäystä
9121: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 200 000 000 markkaa arviomäärära-
9122: nioittaen, hana.
9123: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
9124:
9125: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö.
9126: Niilo Ryhtä. Markus Niskala. A-L. Tiekso-Isaksson.
9127: 986
9128:
9129: IV,265. - Rah.al. N:o 198.
9130:
9131:
9132:
9133:
9134: Ryhtä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuusamon
9135: ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeenpanosta joh-
9136: tuvien tie-, kuivatus- ja raivauskustannuksien suorittami-
9137: seen.
9138:
9139:
9140: Ed us kunnalle.
9141:
9142: Hallitus on ehdottanut esityksessään tulo- voidaan käyttää työllisyysvaroja. On kuiten-
9143: ja menoarvioksi vuodelle 1957 myönnettä- kin osoittautunut, ettei ole mahdollista käyt-
9144: väksi 11 PL XVI: 15 ,Kuusamon ja Sallan tää välttämättömän tarpeen edellyttämässä
9145: kuntien maanhankintalain toimeenpanosta laajuudessa kyseisten töiden suoritukseen
9146: johtuvat tie-, kuivatus- ja raivauskustannuk- näitä varoja. Niinpä vuonna 1956 myönnet-
9147: set" arviomäärärahamomentille 50 milj. mark- tiin mainittuihin töihin varoja työllisyysva-
9148: kaa. Kuluvan vuoden ensimmäisessä lisä- roista vain 6.9 milj. markkaa.
9149: menoarviossa sanotulle momentille osoitettu Jotta Kuusamon ja Sallan kuntien maan-
9150: 100 mhlj. mar:l\"kaa huomioonottaen on tänä hankintalain toimeenpano voitaisiin kohtuul-
9151: vuonna momentille osoitettu yhteensä 150 lisessa ajassa saattaa päätökseen, on välttä-
9152: milj. markkaa. mätöntä, että momentille osoitetaan varoja
9153: Kysymyksessä olevalta momentilta toteu- ainakin sama määrä kuin kuluvana vuonna-
9154: tettavaksi tulevia hankkeita on tällä hetkellä kin on käytettävissä, jolloin vastaavasti voi-
9155: jo hyväksytty 450 milj. markan määrästä. taisiin vähentää 20 Pl. IV luvun 1 momen-
9156: Nykyisen kustannustason mukaan laskien on tille ehdotettua arviomäärära!haa.
9157: momentin määrärahatarve tie- ja kuivatustöi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9158: den osalta Sa1lan, Kuusamon ja Posion kun- nioittaen,
9159: nissa yhteensä noin 1260 milj. markkaa sekä
9160: k(jkonaistarve myös raivaustyöt 'huomioonot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9161: taen noin 1350 milj. markkaa. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI luvun
9162: Eduskunta on vastauksessaan hallituksen 15 momentille lisäyksenä 100 000 000
9163: esitykseen tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 markkaa Kuusamon ja Sallan kuntien
9164: 'lausunut, että Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeenpanosta joh-
9165: maanhankintalain toimeenpanoa olisi nykyi- tuvien tie-, kuivatus- ja raivauskustan-
9166: sestään kiirehdittävä ja että kysymyksessä nuksien suorittamiseen.
9167: oleviin tie-, kuivatus- ja raivauskustannuksiin
9168: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1956.
9169:
9170: Niilo Ryhtä. Arvi Ikonen.
9171: 987
9172:
9173: IV,266. - Rah.al. N:o 199.
9174:
9175:
9176:
9177:
9178: Ryhtä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rappiolla
9179: olevien asutusteiden peruskorjauksiin.
9180:
9181:
9182: E d u s k u n n a 11 e.
9183:
9184: Asutusteiden väliaikaisesta hoidosta 9 päi- tarkoitukseen ehdottamaa määrärahaa on
9185: vänä maaliskuuta 1951 annetun lain (140/ edellä mainituista syistä pidettävä liian vä-
9186: 51) edellyttämiin rappiolla olevien asutus- häisenä, minkä vuoksi tulo- ja menoarvion
9187: teiden peruskorjauksiin on tulo- ja menoar- 11 Pl. XVI luvun 18 momentille olisi otet-
9188: viossa vuosittain osoitettu vuosina 1951- tava 100 000 000 markan siirtomääräraha
9189: 1955 100 milj. markkaa sekä lisäksi kulu- vastaavasti vähentäen 20 Pl. IV luvun 1 ar-
9190: vana vuonna kertamenona niin ikään 100 viomäärärahamomentille ehdotettua määrä-
9191: milj. markkaa. Hallituksen esityksen perus- rahaa.
9192: teluissa mainituista syistä on lain edellyttä- Edellä lausumamme perusteella ehdotamme
9193: mistä töistä kuitenkin vielä lähes kolmasosa kunnioittaen,
9194: suorittamatta. Lisäksi on otettava huomioon,
9195: että teiden kuntoonpanotyöt on tärkeimpien että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9196: teiden osalta ollut pakko jakaa useamman tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu-
9197: vuoden osalle, mistä syystä näitä töitä on vun 18 momentille, siirtomääräraha-
9198: runsaasti erilaisissa keskeneräisyysvaiheissa. momentille, lisäyksenä 100 000 000
9199: Jo yksinomaan näiden töiden loppuunsaat- markkaa rappiolla olevien asutustei-
9200: tamiseen voidaan arvioida tarvittavan va- den peruskorjauksiin.
9201: roja noin 150 milj. markkaa. Hallituksen
9202: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
9203:
9204: Niilo Ryhtä. Arvi Ikonen. Heikki Soininen.
9205: 988
9206:
9207: IV,267.- Rah.al. N:o 200.
9208:
9209:
9210:
9211:
9212: Pusa ym.: Määrärahan osoittamisesta asntustiloilla suoritet-
9213: tavaa erikoisneuvontaa varten.
9214:
9215:
9216: E d u s k u n n a ll e.
9217:
9218: Asutustoimenpitein on sodan jälkeisinä levista tiloista tarkat tiedot. Se voisi osoit-
9219: vuosina muodostettu n. 43 000 uutta maata- taa tilat, joilla erikoisneuvontaa olisi suori-
9220: loustilaa. Näistä muodostavat ns. kylmät ti- tettava, ja avustaa muutenkin järjestöjä neu-
9221: lat, joita on n. 15 000, oman erityisen ryh- vonnan suorittamisessa. Erikoisneuvonta olisi
9222: mänsä. Nämä olisi otettava maatilataloudel- tässä vaiheessa kohdistettava noin 3 000 ti-
9223: lisen erikoisneuvonnan kohteeksi. Tämä eri- laan. Neuvonnan tulee olla tilakohtaista neu-
9224: koisneuvonta olisi saatava käyntiin viipy- vontaa, joka vaatii huomattavasti työtä. Ti-
9225: mättä ja riippumatta siitä, milloin ja miten laa kohden tarvittaneen varoja noin 5 000
9226: hallituksen esitys neuvonnan keskittämisestä markkaa.
9227: eduskunnassa ratkaistaan. Erikoisneuvonta Edellä sanotun perusteella ehdotamme
9228: olisi annettava maataloudellisten neuvonta- kunnioittaen,
9229: järjestöjen hoidettavaksi ja sitä varten olisi
9230: myönnettävä tarvittavat lisämäärärahat, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9231: koska järjestöt nykyisillä neuvojavoimilla ei- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
9232: vät ehdi tarvittavaa ·erikoisneuvontaa tehok- kan suuruisen määrärahan käytettä-
9233: kaasti suorittaa. Maatalousministeriön asu- väksi asutustilojen erikoisneuvontaan.
9234: tusasiainosastolla on neuvonnan kohteiksi tu-
9235: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
9236:
9237: E. Pusa. Mikko Hult. Lennart Heljas.
9238: Yrjö Hautala. Kalle Kämäräinen. Pentti Liedes.
9239: 989
9240:
9241: IV,268.- Rah.al. N:o 201.
9242:
9243:
9244:
9245:
9246: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta oman toimistohuo-
9247: neiston hankkimista varten Keskusmetsäseura Tapiolle.
9248:
9249:
9250: E d u s k u n n a ll e.
9251:
9252: Vuonna 1942 joutui Keskusmetsäseura lopullisista kustannuksista ei nykyoloissa
9253: Tapio luopumaan irtisanomisen vuoksi sil- voida esittää täysin varmaa arviota, mutta
9254: loisesta verrattain halpavuokraisesta toimisto- joka tapauksessa voidaan todeta, että Keskus-
9255: huoneistostaan ja pääkaupungissa vallitse- metsäseura Tapio nyt kertakaikkisella sijoi-
9256: van yleisen konttorihuoneistojen puutteen tulr.sella voi päästä huoneistoon, jossa vuokra-
9257: aiheuttamasta pakkotilasta johtuen sijoittu- menot ovat vain neljännes nykyisestä.
9258: maan huoneistoon, jossa vuotuisen vuokran Jo tähän mennessä on Tapio joutunut
9259: määrä on 9 627 600 markkaa. Kun mainittu tekemään huomattavasti velkaa voidakseen
9260: vuokra on seuran käytettävissä oleviin va- suorittaa osuutensa ra;kennushankkeen tähän-
9261: roihin ja sen muihin vuotuisiin menoihin astisista kustannuksista. On kuitenkin epä-
9262: verrattuna aivan suhteettoman korkea, on tietoista, miten nykyisten kireiden rahamark-
9263: seurauksena tästä ollut, että sellaisia tulo- kinoiden vallitessa voidaan turvata sen luot-
9264: ja menoarvion 11 Pl. XVIII luvun 3 momen- topääoman saanti, joka tarkoitukseen edel-
9265: tille otettuja, yksityismetsätalouden edistä- leen tarvitaan. Tämän vuoksi ja kun valtion
9266: miseen ja valvontaan tarkoitettuja varoja, edun mukaista on, ettei sen varoja jatku-
9267: jotka olisi kipeästi tarvittu metsänhoitolauta- vasti käytetä niin korkean vuokran suoritta-
9268: kuntien kenttätyön tehostamiseen, on jou- miseen, kuin minkä Keskusmetsäseura Tapio
9269: duttu käyttämään kohtuuttoman paljon mai- joutuu maksamaan nykyisestä huoneistostaan,
9270: nitun vuokramaksun suorittamiseen, vahin- ja edellämainittu epäsuhde on korjattavissa
9271: gon koituessa tästä yksityismetsillemme. Myös kertakaikkisella suorituksena, allekirjoittaneet
9272: valtiovarainministeriö on kiinnittänyt asiaan ehdottavat kunnioittaen,
9273: huomiota kehoittamalla Tapiota siirtymään
9274: halvempaan huoneistoon. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9275: Näissä olosuhteissa on Tapion johtokunta tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII
9276: katsonut välttämättömäksi ryhtyä toimenpi- luvun 3 momentille Usäystä 40 000 000
9277: teisiin oman huoneiston hankkimiseksi kes- markkaa käytettäväksi Keskusmetsä-
9278: kusmetsäseuralle ja onkin Tapio jo merkin- seura Tapion oman toimistohuoneis-
9279: nyt huoneistotilat taloyhtiöstä, jonka raken- ton hankintaan.
9280: nushanke on saatettu käyntiin. Huoneiston
9281: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
9282:
9283: Yrjö Hautala. Niilo Honkala.
9284: Harras Kyttä. Armas Leinonen.
9285: Kalervo Saura.
9286: 990
9287:
9288: IV,269. - Rah.al. N:o 202.
9289:
9290:
9291:
9292:
9293: Kyttä ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi suomen-
9294: kielisille yksityismetsätalouden edistämisjärjestöille met-
9295: sätyömiesten ammattikoulutuksen alkamiseen.
9296:
9297:
9298: E d u s k u n n a ll e.
9299:
9300: Metsätöiden ollessa talvikuukausina huipus- kuntien käytössähän on tällä 'hetkellä ka;ksi
9301: saan nousee maamme metsissä työskentelevien metsänhoitokoulua (Keski-Suomessa ja Poh-
9302: hakkuu- ja ajomiesten määrä vuosittain jon- jois-Savossa) ja !kahdeksan metsä1mrssi:kes-
9303: kin verran vaihdellen yli sadantuhannen. On kusta (Lounais-Suomessa, Satakunnassa, Itä-
9304: myös laskettu, että vuosittain noin 300 000 Hämeessä, Pohjois-Karjalassa, Keski- ja Poh-
9305: työntekijää hankkii usein varsin keskeisen jois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Lapissa),
9306: osan toimeentulostaan metsätyöllä. Metsä- jotka hyvin voisivat toimia asianomaisina
9307: työntekijöistä on valtaosa - ha;lclmumiehistä !koulutuskeskuksina. Opetus- ja työvälineistöä
9308: yli 60% ja ajomiehistä lähes 80% -metsää täydentämällä sekä kurssilaisia avustamaila
9309: ja maata omistavaan väestöön luettavia pien- voitaisiin pienviljelijä-metsätyöntekijöiden
9310: vi.lj elij öitä. ammattikoulutus sa.ada alulle.
9311: Huolimatta siitä, että metsätyö on s~kä Lähtien siitä perusajatuksesta, että kurs-
9312: fyysillistä kuntoa että henkistä vireyttä, työ- sien muotoon ( esim. kahden viikon kurssi 25
9313: tekniikan taitoa. ja useinkin suurta aloiteky- miehelle koulutuspistettä ja vuotta kohden)
9314: kyä vaativaa työtä, ovat edellä mainitut sa- järjestetyn !koulutuksen pääpaino olis1 aina-
9315: dattuhannet metsätyöntekijät saaneet jatku- kin aluksi metsätyövälineiden kunnostuksen
9316: vasti vuodesta toiseen hankkia tietonsa ja s~kä hakkuu- ja ajot~knii:kan puolella ja että
9317: työtaitonsa vain kokemuksen tietä. Täillä ta- koulutettaville metsätyöntekijöille suoritettai-
9318: voin hank~tun ammattita;idon taso ei ole !ko- siin kohtuullinen korvaus heidän ansiomah-
9319: vin korkea. Niinpä esim. eräät tutkimukset dollisuuksiensa vähentymisestä kurssin aikana
9320: ovat osoittaneet, että noin 12 % ns. va:kinai- sekä korvaus majoitus- ja muonituskuluista,
9321: sista metsätyöntekijöistä osaa tyydyttävästi nousisivat ensimmäisen koulutusvuoden me-
9322: kunnostaa metsätyövälineensä. Sitä paitsi on not seuraavan suuruisiksi:
9323: asia niin, että silloin kun työntekijä on koke-
9324: muksen tietä saavuttanut parhaan ma'hdolli- I. Peruskustannukset
9325: sen työtaitonsa, on hän jo selvästi sivuutta- 1. Opetus- ja työvälineiden han-
9326: nut parhaat ja tehoisimmat ikävuotensa. kinta (10 koulutuspistettä
9327: Metsätyöntekijöiden koulutusta ei valitet- a. 100 ooo:-) ............ 1 ooo ooo:-
9328: tavasti vielä tähän mennessä ole maassamme
9329: saatu alulle, vaikka se sekä yksityistä työn- II. Koulutuskustannukset
9330: tekijää että maamme talouselämääkin ajatel- 1. Hallintomenot sekä varsinais-
9331: leen olisi tuiki tarpeen ja välttämätön. 'ten ja erikoisopettajien palk-
9332: Sikäli kun on kysymys metsätyöntekijöit- kaus ..................... 1000 000:-
9333: temme valtaosan - pienviljelijä-metsätyön- 2. Oppilasavustukset matkakus-
9334: tekijöiden - kouluttamisesta, on sen aloitta- tannuksineen (10 kurssia, 25
9335: minen tällä hetkellä täysin mahdollista ilman oppilasta !kurssilla, kunkin
9336: erityisiä kouluja ja opettajaorganisaatioita, kurssin pituus 14 pv. = 3 500
9337: kunhan vain tarkoitukseen voitaisiin osoittaa kurssipäivää) 3 500X1800:- 6 300 000:-
9338: kohtuullis~ksi katsottava;t määrärahat. Yksi-
9339: tyismetsätalouden edistäruisjärjestön lkeskei- 3. Arvaamattomat menot . . . . . 100 000:-
9340: simpien kenttäportaiden metsänhoitolauta- Yhteensä mk 8 400 000:-
9341: IV,269. - XyttiL 1Dl· 991
9342:
9343: Edellä lausutun peruBteella ehdotamme, menkielis.1le yksityismetsätalouden edis-
9344: tämisiärjestöille metsätyömiesten am-
9345: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 mattikoulutuksen alkamiseen 8 400 000
9346: tulo- ia menoarvioon avustuksena SUO- markkaa.
9347: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
9348:
9349: Harras Kyttä. A. Pasanen. J. F. Pöykkö.
9350: Matti Lepistö. Kerttu Saalasti. G. Henriksson.
9351: Niilo Honkala. Kaarlo Kajatsalo. Toivo Antila.
9352: Arvi Ikonen. Erkki W. Mohell. Päiviö Hetemäki.
9353: Esa. Koivusilta.
9354:
9355:
9356:
9357:
9358: 25 E 645/56
9359: 992
9360:
9361: IV,270. - :R.a.h.al. N:o 203.
9362:
9363:
9364:
9365:
9366: Uusitalo ym.: Korotetun määrärahan qsoittamisesta la.inoiksi
9367: ja avustuksiksi yksityismailla suoritettavia metsänpamn-
9368: nustöitä varten.
9369:
9370:
9371: E d u s k u n n a ll e.
9372:
9373: Vuoden 1957 valtion tulo- ja menoarvio- Metsänparannustoiminnan tärkeyttä lisää
9374: esityksessä on yksityismailla suoritettavia myöskin metsän kannalta yhä epäedullisem-
9375: metsänparannustöitä varten varattu laina- maksi muodostuva kustannustaso. Kantohinta
9376: varoja 300 000 000 markkaa ja avustusvaroja ja metsätyöpalkat ovat vaaravyöhykkeellä,
9377: samoin 300 milj. markkaa. Nämä yhteensä sitä enemmän mitä heikommassa tilassa met-
9378: tekevät sen, mitä voimassa olevan metsän- sät ovat. Parantamalla metsien tilaa voidaan
9379: parannuslain vähimmäismäärä edellyttää. Ny- ratkaisevasti vaikuttaa myöskin kantohinta-
9380: kyisen metsänparannuslain hyväksymisen jäl- ja metsätyöpalkkatason kohtuullisena pitämi-
9381: keen eli vuodesta 1953 on metsänparannustoi- seen.
9382: minta kaksinkertaistunut, johtuen siitä, että Työllisyysnäkökohdat huomioiden on met-
9383: eräiltä vuosilta säästyi metsänparannusva- sänparannustoiminta niin ikään puolletta-
9384: roja metsänparannusorganisation puutteelli- vissa. Kun valtion tulo- ja menoarviossa työt-
9385: suuden vuoksi. tömyyden torjuntaan ja työllisyyden ylläpi-
9386: Metsänparannusorganisatiota on nyt saatu toon tarkoitetut varat eivät niiden käyttöä
9387: täydennetyksi jopa niin, että organisatio voi koskevine rajoituksineen ja tilityssyistäkään
9388: hoitaa huomattavasti suurempien varojen sovi yksityismailla suoritettavien varsinaisten
9389: käytön kuin mitä Keskusmetsäseura Tapiolle metsänparannustöiden suorittamisen rahoit-
9390: on budjetissa osoitettu. Kun tilanne on tämä, tamiseen, olisi varat tästä syystä osoitettava
9391: olisi metsänparannusvaroja saatava Tapiolle jo talousarviossa suoraan Keskusmetsäseura
9392: enemmän jo virkakoneiston täystyöllisenä pi- Tapiolle.
9393: tämisenkin kannalta. Suurin aihe varojen Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
9394: lisäsaantiin on luonnollisesti se, että saisimme nioittavasti,
9395: metsäpääomaamme suurennetuksi. Maas-
9396: samme on erittäin paljon soistuneita, joko että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9397: osittain tahi kokonaan tuottamattornia met- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
9398: sämaita, jotka voitaisiin kannattavasti kui- 12 momentille lisäystä 200 000 000
9399: vattaa ja saada tuottokuntoon. Metsänparan- markkaa lainoiksi ja 11 Pl. XVIII
9400: nusvaroja sitä paitsi haetaan runsaasti, met- luvun 5 momentille lisäystä 200 000 000
9401: sänparannuspiireissä on paikoin kymmenker- markkaa avustuksiksi yksityismailla
9402: tainen määrä hakemuksia odottamassa rat- suoritettavia metsänparannustöitä var-
9403: kaisua siihen nähden, mitä vuosittain voidaan ten.
9404: toteuttaa.
9405: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
9406:
9407: Eino Uusitalo. Marja Lahti.
9408: Artturi Jämsen. J. F. Pöykkö.
9409: Sylvi Halinen. Eemil Partanen.
9410: 993
9411:
9412: IV,271.- Rah.al. N:o 204.
9413:
9414:
9415:
9416:
9417: Rytinki ym..: Kot·otetun määt·ärahan osoittamisesta avustuk-
9418: siksi metsänparannustöiden kustantamiseen.
9419:
9420:
9421: E d u s k u n n a ll e.
9422:
9423: Vuonna 1953 hyväksytyn metsänparannus- rimpia vahinkoja, mikä tietää, että työttö-
9424: lain mukaan on valtion tulo- ja menoarvioon myyttä tulee olemaan ensi vuoden aikana
9425: vuosittain otettava vähintäin 600 milj. mar- runsaasti.
9426: kan suuruinen määräraha metsänparannus- Kun huonokasvuisten metsien ja vesipe-
9427: töitä varten. Hallituksen esityksessä on 19 räisten metsämaiden kasvukuntoon saattami-
9428: Pl. II luvun 12 momentille Lainat metsän- nen on yksi tärkeimpiä kansantaloudellisia
9429: parannustöihin merkitty 300 milj. eli sama kysymyksiä, niin olisi oikein ja kohtuullista,
9430: kuin mitä on ollut vuosina 1954--55 ja 1956 että ensi vuoden tulo- ja menoarvioon otet-
9431: ja 11 Pl. XVIII luvun 5 momentille, Valtion taisiin suurempi määräraha kuin mitä hal-
9432: avustukset metsänparannustöiden kustanta- litus ehdottaa avustuksiin ja lainoihin met-
9433: miseksi, 300 milj. markkaa. Ottamalla huo- sänparannustöitä varten. Tähän on asialli-
9434: mioon vuoden 1954 kustannustaso ja nykyi- sesti aihetta, koska hallituksen esityksessä
9435: nen kustannustaso tietää se sitä, että ensi oleva määräraha ei käytännössä vastaa rahal-
9436: vuoden tulo- ja menoarvioon esitetyllä mää- lisesti sitä määrää, mitä vuoden 1953 metsän-
9437: rärahalla ei voida suorittaa metsänparannus- parannuslaki edellyttää.
9438: töitä niin paljon kuin vuonna 1954 voitiin Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
9439: suorittaa, sillä ovathan hankintakustannuk- ed. Rytingin ym. v. 1952 valtiopäivillä teh-
9440: set ja teollisuudessa jalostus- ym. kustan- dyn toiv.al. n:o 123, v. 1953 rah.al. n:o 261
9441: nukset nousseet niin paljon, että monilla pai- ja v. 1955 toiv.al. n: o 288 perusteluihin eh-
9442: koin maatamme ei kantohintaa ole olemassa. dotamme kunnioittaen,
9443: Kun näin on, niin näiden alueiden met-
9444: sänomistajilla ei ole mahdollisuutta kunnos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9445: taa huonokasvuisia metsiä eikä vesiperäisiä tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII lu-
9446: maita kuivattaa muutoin kuin avustus- ja vun 5 momentille 100 000 000 markan
9447: lainavarojen korottamisen kautta. Tämän li- suuruisen lisämäärärahan avustuksiksi
9448: säksi näillä nolla-alueilla on halla tehnyt Suu- metsänparannustöiden kustantamiseen.
9449: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
9450:
9451: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
9452: J. F. Pöykkö. Eeli Erkkilä.
9453: Pentti Liedes. Yrjö Hautala.
9454: Eino E. Heikura. Irma Torvi.
9455: Arvi Ikonen. T. Saloranta.
9456: 994
9457:
9458: IV,272. - Rah.al. N:o 205.
9459:
9460:
9461:
9462:
9463: M. Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta val~
9464: tion avustuksiksi metsänparannustöiden kustantamista
9465: varten.
9466:
9467:
9468: E d u s k u n n a II e.
9469:
9470: Vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityk- mainitussa laissa säädetystä minimimäärästä
9471: seensä hallitus on ottanut yksityismailla suo- kertaakaan korotettu varsinaisessa menoar-
9472: ritettavia metsänparannustöitä ja puutavaran viossa, ovat töihin käytettävissä olleet varat
9473: kuljetuksen edistämistä varten metsänparan- näin ollen tosiasiallisesti vuosi vuodelta pie-
9474: nuslain edellyttämän vähimmäismäärän eli nentyneet ja kuluvana vuonna ne loppuvat
9475: 600 milj. markkaa, josta lainoihin on tarkoi- jo syyskuussa.
9476: tettu 300 milj. ja avustuksiin 300 milj. Metsänparannushankkeita suunniteltaessa
9477: Voimassaoleva metsänparannuslaki säädet- ja toteutettaessa on ilmennyt, että avustus-
9478: tiin vuonna 1953. Sen jälkeen ovat olosuhteet tarve on lisääntynyt, minkä vuoksi avustus-
9479: huomattavasti muuttuneet. Toiminnan tehos- varoja tarvittaisiin jonkunverran enemmän
9480: tamiseksi on mm. valtioneuvoston toimesta kuin lainavaroja. Tämän epäsuhteen tasoitta-
9481: perustettu kolme uutta metsänparannuspiiriä miseksi ja kaiken muun edelläesitetyn huo-
9482: entisten yhdentoista lisäksi. Samanaikaisesti mioonottaen ehdotamme kunnioittaen,
9483: ovat metsätyöväen palkat kohonneet yli 30 %
9484: ja samoin ovat nousseet metsänparaimusavus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9485: tusvaroista maksettavat toimihenkilöitten pal- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII lu-
9486: kat sekä toimistovuokrat ja kaikenlaisten tar- vun 5 momentille lisäystä 200 000 000
9487: vikkeiden hinnat. markkaa käytettäväksi metsänparan-
9488: Kun metsänparannusvaroja ei ole edellä nuslain mukaisiin avustuksiin.
9489: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
9490:
9491: Matti Mattila. Urho Kähönen.
9492: Antti J. Rantamaa. Toivo Antila.
9493: Yrjö Sinkkonen. Esa Koivusilta.
9494: 995
9495:
9496: IV,278. - Rah.al. N:o 206.
9497:
9498:
9499:
9500:
9501: Kyttä ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsänhoi·
9502: tokoulujen avustamiseen.
9503:
9504:
9505: E d u s k u n n a ll e.
9506:
9507: Hallituksen esityksessä vuoden 1957 tulo- 5 X 700 000: - = 3 500 000 markkaa eli yh-
9508: ja menoarvioksi on 11 Pl. XVIII luvun 14 teensä 13 500 000 markkaa.
9509: momentille esitetty otettavaksi 15 195 400 Ei voitane ajatella, että kaksi uutta metsä-
9510: markkaa käytettäväksi metsänhoitokoulujen kurssikeskusta, joiden käyttöön nyt on saatu
9511: avustamiseen. Määrärahan suuruus on mää- upouudet, tarkoitustaan täysin vastaavat ra-
9512: rätty siten, että puheena olevaan tarkoituk- kennukset, pidettäisiin toistaiseksi kylmillään
9513: seen kuluvaa vuotta varten osoitettuun mää- käyttämättä. Täysin mahdotonta on myös
9514: rärahaan on tehty ne lisäykset, jotka aiheu- muiden kurssikeskusten palkkamenojen supis-
9515: tuvat vuoden aikana tapahtuneesta metsän- taminen siinä määrin, että täten säästyneillä
9516: hoitokoulujen palkkausmenojen kasvusta. varoilla voitaisiin saada kahden uuden kurs-
9517: Sensijaan määrärahassa ei ole otettu huo- sikeskuksen toiminta käyntiin. Näissä olosuh-
9518: mioon sitä, että kuluvan vuoden aikana on teissa ei ole käytettävissä muuta keinoa kuin
9519: metsäkurssikeskusten lukumäärää voitu li- että alussamainittua määrärahaa lisätään uu-
9520: sätä kahdella, siten että niiden luku viiden sien metsäkurssikeskusten tarpeet huomioon-
9521: asemasta nyt on seitsemän, vientimaksuvaroja ottaen.
9522: käyttäen rakennettujen kahden uuden kurssi- Edellä lausutun p~rusteella ehdotamme,
9523: keskuksen työskennellessä ensi vuoden alusta
9524: lukien täysitehoisesti. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9525: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityksessä tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII lu-
9526: oli varattu kahden metsänhoitokoulun yllä- vun 14 momentille 1400 000 markkaa
9527: pitoon 2 X 5 000 000: - = 10 000 000 mark- lisäyksenä metsänhoitokoulujen avus-
9528: kaa ja viiden metsäkurssikeskuksen ylläpitoon tamiseen.
9529: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
9530:
9531: Harras Kyttä. Kalervo Saura.
9532: Niilo Honkala. Toivo Antila.
9533: Armas Leinonen. Kaarlo Kajatsalo.
9534: 996
9535:
9536: IV,274. - Rah.al. N:o 207.
9537:
9538:
9539:
9540:
9541: Lahtela ym.: Km·otetun määrärahan osoittamisesta Pohjois-
9542: Suomen metsien hoitoa ja käyttöä koskevaa tutkimusta
9543: varten.
9544:
9545:
9546: E d u s k u n n a ll e.
9547:
9548: Hallituksen eduskunnalle jättämän vuoden Myös metsätutkimuslaitos on vuodesta 1953
9549: 1957 tulo- ja menoarvioesityksen 11 Pl. 19 lähtien tehnyt aloitteita Pohjois-Suomen
9550: luvun 16 momentille merkitty 1 000 000 mar- metsätutkimuksen tehostamiseksi. Nämä aloit-
9551: kan määräraha käytettäväksi Pohjois~Suomen teet näyttävät kuitell'kin vasta nyt johtavan
9552: metsätutkimukseen on tarpeeseen nähden ai- tulokseen, kun hallitus on vuoden 1957 meno-
9553: van riittämätön ja sitä olisi lisättävä. arvioesitykseensä ottanut määrärahan yhden
9554: Vuodesta 1949 lähtien on Pohjois-Suomessa erikoistutkijan palkkaamiseksi metsäntutki-
9555: toiminut tutkimuselin, jonka tehtävänä on muslaitokseen erityisesti Pohjois-Suomessa
9556: ollut kehittää keinoja sikäläisten metsien suoritettavia metsänhoidollisia tutkimuksia
9557: puuntuoton kohottamiseen. Toiminta on kes- varten (11 Pl. XIX: 1 c) ja näissä töissä
9558: kittynyt lähinnä luontaiseen ja keinoHiseen tarvittavan lisätyövoiman palkkausta ynnä
9559: uudistamiseen sekä kasvatustekniikkaan liit- muita kuluja varten 1 000 000 markkaa.
9560: tyvien biologisten ja taloudellisteknillisten Metsätutkimuslaitoksen ,alkuperäisessä me-
9561: ongelmien selvittämiseen. noarvioesityksessä on viimeksi mainitun me-
9562: Alkuvuosina edellä mainittua tutkimus- noerän vähimmäismääräksi kuitenkin las-
9563: työtä tuettiin vaatimattomin apurahoin met- kettu tarvittavan 3 milj. markkaa. Niin ilah-
9564: sähallituksesta käsin. Tutkimustuloksen seu- duttavaa kuin Pohjois-Suomen metsätutki-
9565: rauksena osoittautui kuitenkin välttämättö- muksen kannalta onkin, että asia nyt vih-
9566: mäksi laajentaa ja monipuolistaa toimin- doinkin on menossa eteenpäin, on kuitenkin
9567: taa, mikä luonnollisesti edellytti suurempia samalla todettava, että kyseisen määrärahan
9568: käyttövaroja. V :sta 1953 lähtien onkin Suo- kohdalla olennainen vähennys alkuperäisestä
9569: men luonnonvarain tutkimussäätiö turvannut 3 milj. markan vähimmäismenoarviosta mer-
9570: nyttemmin Pohjois-Suomen metsätutkimus- kitsee työn joutumista monilta täl'keiltä koh-
9571: nimellä esiintyvän tutkimuselimen työn jat- dilta pysähdyksiin. Olisi tämän vuoksi erit-
9572: kuvuuden myöntämällä sille 4.4-4.8 milj. täin tärkeää, että metsätutkimuslaitoksen
9573: markan suuruisia vuotuisia apurahoja vuo- a,lunperin ehdottama 3 milj. markkaa otettai-
9574: den 1956 !loppuun saakka. siin kokonaisuudessaan mainitulle momentille.
9575: Koska metsätieteelliset tutkimustehtävät Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
9576: ovat luonteeltaan kokeellisia ja täten pitkä- dotamme,
9577: jännitteisiä, on tähän astista työohjelmaa
9578: ollut pakko suunnitella ja toteuttaa pitkä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9579: aikaista toimintaa silmällä pitäen siitäkin tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIX lu-
9580: huolimatta, että rahoituskysymys on avoin vun 16 momentille lisäyksenä 2 000 000
9581: vuoden 1957 alusta lähtien, mihin mennessä markkaa Pohjois-Suomen metsätutki-
9582: Suomen luonnonvarain tutkimussäätiö edel- mustyön suorittamista varten.
9583: lytti ko. tutkimustoiminnan saaneen vakiin-
9584: tuneet muodot.
9585: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
9586:
9587: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
9588: 997
9589:
9590: IV,275. - Rah.al. N: o 208.
9591:
9592:
9593:
9594:
9595: Tikkaoja ym..: Määrärahan osoittamisesta eläinlääkärien sai-
9596: rasmatkoista aiheutuvien kustannusten osittaiseksi korvaa-
9597: miseksi valtion varoista.
9598:
9599:
9600: E d u s k u n n a ll e.
9601:
9602: Maamme eläinlääkintähuollon rungon muo- tettava, että kotieläimet edustavat niiden
9603: dostaa valtion piirieläinlääkärilaitos. Piiri- omistajille syrjäseuduilla suhteellisesti suu-
9604: eläinlääkäripiirejä ja piirieläinlääkärinvir- rempaa varallisuusarvoa kuin ns. rintamailla,
9605: koja on nykyään 68. Sen ohessa ovat useat ja monessa tapauksessa, esim. hevosten ollessa
9606: kunnat ja kuntayhtymät perustaneet kun- kysymyksessä, muodostavat niiden omistajien
9607: naneläinlääkärinvirkoja, joita tällä hetkellä pääasiallisen, ehkäpä ainoan tulojenhankinta-
9608: on 102. Näiden lisäksi on kaupunkien ja välineen, minkä vuoksi tällaisessa tapauk-
9609: kauppalain palveluksessa 34 eläinlääkäriä, sessa eläimen menetys tuntuu myös talou-
9610: jotka joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta dellisesti raskaampana.
9611: harjoittavat eläinlääkärintointa myös ympä- V aitioneuvoston 10 päivänä marraskuuta
9612: ristön maalaiskunnissa. 1955 asettama ns. eläinlääkintöhuoltokomitea
9613: Kunnaneläinlääkäriverkosto on tihein on viime huhtikuun 18 päivänä valmistu-
9614: Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Etelä-Poh- neessa osamietinnössään ehdottanut, että
9615: janmaalla. Muualla Suomessa toimii eläin- eläinlääkärinavun saannin tehostamiseksi
9616: lääkintähuolto paaas1assa piirieläinlääkäri- maksettaisiin kotieläiminä pidettyjen kavio-
9617: ' laitoksen varassa. Siten on eläinlääkintä- ja sorkkaeläinten sairauden tai niitä kohdan-
9618: huolto kehittynein maamme vauraimmilla neen tapaturman vuoksi samoin kuin niiden
9619: seuduilla. Sen sijaan syrjäseuduilla, jotka li- terveydentilan tarkastamiseksi tehdystä mat-
9620: säksi ovat usein vähävaraisia, ei kotieläimen kasta, jota ei ole pidettävä eläintautilain
9621: omistajan useinkaan kannata pitkästä mat- edellyttämänä tai maatalousministeriön eläin-
9622: kasta johtuvien kalliiden matkakustannusten lääkintöosaston määräyksen perusteella teh-
9623: vuoksi kääntyä kotieläimen sairaustapauk- tynä virkamatkana, eläinlääkärille valtion
9624: sessa eläinlääkärin puoleen. Näiden epäkoh- varoista matkakustannusten korvausta ja
9625: tien korjaamiseksi on piirieläinlääkärit tosin matkaan käytetyn ajan korvausta tai päivä-
9626: velvoitettu suorittamaan valtion kustannuk- rahaa siltä sairasmatkan osalta, joka yleisesti
9627: sella vastaanottomatkoja mm. syrjäkyliinkin, käytettyä tietä kulkien ylittää 20 km tai
9628: mutta kun nämä matkat ovat määräajoin ta- vesiväylää kulkien 5 km taikka sanotunlaista
9629: pahtuvia, eivät ne voi tuottaa helpotusta maa- ja vesitietä kulkien yhteensä 15 km.
9630: äkillisissä sairaustapauksissa. Komitea on ehdotuksessaan lähtenyt siitä
9631: Kun eläinlääkäriverkostoa ei vielä voida oikeaksi katsottavasta periaatteesta, että val-
9632: saada niin tiheäksi, että karjanomistajilla tionavustuksen tulisi pyrkiä poistamaan vain
9633: olisi heidän asuinpaikastaan riippumatta matkojen erilaisuudesta johtuva karjanomis-
9634: mahdollisuus kotieläinten sairaustapauksissa tajien eläinlääkärinavun saantimahdollisuuk-
9635: saada tarvittavaa eläinlääkärinapua kohtuul- siin nähden toisistaan poikkeava asema, joten
9636: lisin kustannuksin, olisi eläinlääkärinavun siis syrjäseudulla tai muutoin kaukana eläin-
9637: antamisesta johtuvia kustannuksia pyrittävä lääkärin asunnosta ja virkapaikasta asuvalla
9638: tasoittamaan niissä tapauksissa, jolloin ne karjanomistajana olisi samanlainen mahdolli-
9639: pitkien ja hankalien matkojen takia muo- suus turvautua kotieläimen sairastuessa
9640: dostuisivat kohtuuttoman suuriksi ja sen eläinlääkärinapuun, kuin lähellä eläinlää-
9641: vuoksi kauempana asuvalle eläimen omista- käriä asuvalla karjanomistajalla. Sen sijaan
9642: jalle epäoikeudenmukaisiksi. On myös muis- tulisi karjanomistajien kaikissa tapauksissa
9643: 998 IV,275. - EJ.lLillJ.ill.kä.rien sa.ira.sm.a.tkat.
9644:
9645:
9646: itse maksaa eläinlääkärin palkkio kokonai- omistajille aiheutuvien kustannusten suorit-
9647: suudessaan ja samoin muut eläinlääkärin tamiseen, on tästä johtuvien menojen ar-
9648: antamasta hoidosta aiheutuvat kustannukset, vioitu tilivuonna 1955-56 nousevan 450 000
9649: kuten lääkkeet jne. Karjanomistajan tulisi kruunuun, mikä matkakurssin mukaan tekisi
9650: näin ollen maksaa myös eläinlääkärin matka- noin 20.5 milj. mk. Kun otetaan huomioon,
9651: kustannukset määrättyyn, kohtuullisena pi- että eläinlääkäriverkosto meillä on toistai-
9652: dettävään rajaan saakka. Kuitenkin on ko- seksi harvempi kuin Norjassa, voidaan ar-
9653: mitea ehdotuksessaan ottanut huomioon myös vioida valtion osallistumisesta eläinlääkintö-
9654: karjanomistajan varattomuuden tai vähä- huoltokomitean ehdottamassa muodossa ja
9655: varaisuuden valtionavustuksen suuruutta li- laajuudessa po. kustannuksiin aiheutuvien
9656: säävänä tekijänä. menojen meillä nousevan noin 50 milj. mark-
9657: Eduskunta on jo 21 päivänä toukokuuta kaan vuodessa, mihin määrään tällöin sisäl-
9658: 1952 lausumassaan toivomuksessa kiirehtinyt tyisi myös tilintarkkaajan paikkaamisesta
9659: hallituksen toimenpiteitä eläinlääkärien mat- maatalousministeriön eläinlääkintöosastoon
9660: koista syrjäseutujen vähävaraisille karjan- em. matkalaskujen tarkastamista ja mak-
9661: omistajille aiheutuvien kustannusten korvaa- sattamista varten aiheutuvat kustannukset.
9662: miseksi valtion varoista. Asiaa ei kuitenkaan Edellä lausutuin perustein kunnioittaen
9663: tähän mennessä ole saatettu järjestykseen ehdotamme,
9664: eikä valtion vuoden 1957 tulo- ja menoarvio-
9665: esityksessäkään ole ehdotettu määrärahaa po. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9666: tarkoitukseen, vaikka korjauksen aikaansaa- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
9667: misesta nykyiseen tilanteeseen olisi kiireelli- markan suuruisen määrärahan eläin-
9668: sesti huolehdittava. Norjassa, jossa valtio lääkärien sairasmatkoista aiheutuvien
9669: osallistuu suunnilleen samoin perustein kuin kustannusten osittaiseksi korvaami-
9670: eläinlääkintöhuoltokomitea meillä on ehdot- seksi valtion varoista eläinlääkärin-
9671: tanut eläinlääkärien sairasmatkoista karjan- avun saannin tehostamista varten.
9672: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
9673:
9674: Väinö Tikkaoja. Mikko Hult. Otto Muikku.
9675: Sylvi Halinen. Eino Rytinki. Antti Kinnunen.
9676: Artturi Koskinen. Eeli Erkkilä. Eino Uusitalo.
9677: 999
9678:
9679: IV,276. - Rah.al. N:o 209.
9680:
9681:
9682:
9683:
9684: Ryhtä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kat·hujen
9685: aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen.
9686:
9687:
9688: E d u s k u n n a ll e.
9689:
9690: Hallituksen esityksessä vuoden 1957 tulo- nan enemmistö ei silloin hyväksynyt mainit-
9691: ja menoarvioksi on 11 Pl. XXV luvun 6 mo- tua tapporahaa, eikä näinollen tunnustanut
9692: mentille, karhujen aiheuttamien vahinkojen karhua petoeläimeksi. Sitä suuremmalla
9693: korvaamiseen otettu vain 900 000 markkaa, syyllä on nyt varattava tarpeellinen määrä-
9694: mikä summa on aivan riittämätön, kun ote- raha talousarvioon näiden karhun tekemien
9695: taan huomioon kaikki se, mitä vahinkoa kar- vahinkojen korvaamiseen, koska niitä vahin-
9696: hut ovat kuluvanakin vuotena aiheuttaneet. koja ei voida panna vähävaraisten ja hei-
9697: Kuluneen vuoden aikana on valtakunnan kossa taloudellisessa asemassa olevien pien-
9698: itärajalla, erittäinkin Kuusamon, Taivalkos- tilallisten kannettavaksi. Jotta karhun teke-
9699: ken, Suomussalmen, Kuhmon ja Sallan kun- mät vahingot voitaisiin eläinten omistajille
9700: tien alueella esiintynyt erittäin runsaasti edes kohtuullisessa määrässä korvata, olisi
9701: karhuja, jotka ovat tappaneet useita satoja momentin määräraha saatava ainakin
9702: lampaita, kymmenittäin lehmiä sekä useita 5 000 000 markkaan ja näinollen hallituksen
9703: hevosiakin. Näitten eläinten menetys on ollut esitykseen olisi saatava 4 100 000 markan li-
9704: raskas isku monelle vähävaraiselle pienelä- säys.
9705: jälle ja senvuoksi olisi valtion varoista mak- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9706: settava val1inkoa kärsineille täydellinen kor-
9707: vaus, jotta he kykenisivät ostamaan uusia että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9708: eläimiä niiden tilalle, jotka karhut ovat hä- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
9709: vittäneet. vun 6 momentille lisäyksenä 4100 000
9710: Kun eduskunnassa viime talvena käsitel- markkaa karhujen aiheuttamien vahin-
9711: tiin metsästyslain muutosta ja silloin yritet- kojen korvaamiseen.
9712: tiin saada karhulle tapporaha, niin eduskun-
9713: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
9714:
9715: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
9716:
9717:
9718:
9719:
9720: 26 E 645/56
9721: 1000
9722:
9723: IV,277. - Rah.al. N:o 210.
9724:
9725:
9726:
9727:
9728: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta petoeläinten tappa-
9729: mien ja raatelemien porojen korvaamiseksi.
9730:
9731:
9732: E d u s k u n n a ll e.
9733:
9734: Petoeläimet, sudet, ahmat, maakotkat, kar- Karhut . . . . . . . . 46 48 94
9735: hut ja ilvekset tappavat ja raatelevat huo- Ilvekset . . . . . . . 23 15 38
9736: mattavan paljon poroja ja aiheuttavat siten Yhteensä 3 773 1791 5 564
9737: taloudellista vahinkoa poronomistajille, jotka
9738: suurelta osalta ovat vähävaraista väestöä ja Mainittujen vuotta vanhempien porojen
9739: elävät maamme pohjoisosassa pääasiassa po- arvo, laskettuna a 6 000 markan mukaan,
9740: ronhoidolla. Usein sattuu, että ne tappavat on 22 638 000 markkaa ja vuotta nuorempien
9741: omistajan ainoan ajo- ja vetoporon, joka on arvo 2 000 markan mukaan 3 582 000 mark-
9742: omistajalleen yhtä tarpeellinen kuin hevosen- kaa eli yhteensä 26 220 000 markkaa, josta
9743: omistajalle hevonen, ja usein on sattunut, tulee vuotta kohti keskimäärin 5 244 000
9744: että ne ovat tappaneet sellaisen vähävaraisen markkaa. On selvää, ettei kaikkia petojen
9745: poronomistajan poroista suurimman osan, tappamia poroja ole saatu edelläolevaan luet-
9746: jolla niitä on vain vähäinen määrä. teloon eikä niitä saada vastaisuudessakaan,
9747: Sitä vahinkoa, minkä pedot aiheuttavat vaikka vahingot korvattaisiin, koska porot
9748: poronomistajille, ei valtio korvaa missään ovat kesät vapaina laajoilla metsälaitumil-
9749: muodossa, vaikka se maksaa korvauksen sil- laan, jolloin eivät näy petojen jäljet eikä nii-
9750: loin, kun karhu tappaa tai vahingoittaa koti- den tappamia poroja voida todeta muutoin
9751: eläimen, ja vaikka porojen tappaminen tai kuin harvoissa sattumanvaraisissa tapauk-
9752: raateleminen on poronomistajalle samanlai- sissa.
9753: nen vahinko kuin kotieläimen tappaminen Kun hallitus eduskunnan toivomuksesta
9754: sen omistajalle ja kun kotieläimen omistajalle on antanut jo viime keväänä la:kiesityksen
9755: korvataan vahinko, olisi myöskin poronomis- eduskunnalle petojen tappamien porojen kor-
9756: tajalle samoin maksettava korvaus. vaamisesta ja se tullee eduskunnassa hyväk-
9757: Siitä miten paljon mainitut petoeläimet sytyksi kuluvan vuoden aikana siitä päättäen,
9758: ovat tappaneet poroja poronhoitoalueena vuo- että se on annettu eduskunnan yksimielisen
9759: sina 1950-1955, on Paliskuntain Yhdistyk- toivomuspäätöksen mukaisesti, olisi po. lain
9760: sen toimesta hankittu perusteellinen selvitys edellyttämiin korvauksiin varattava vuoden
9761: ja laadittu sen perusteella luettelo. Sen 1957 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
9762: mukaan ovat pedot tappaneet mainittuina kan suuruinen määräraha, että korvaukset
9763: vuosina poroja seuraavat määrät: voitaisiin maksaa.
9764: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
9765: dotamme,
9766: vuotta vuotta.
9767: vanhempaa. nuorempaa Yhteensä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9768: Sudet •• 0. 0 0. 0. 2436 891 3327 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
9769: Ahmat 0. 0 0 •••• 1241 98 1369 suuruisen arviomäärärahan petoeläin-
9770: Ketut • 0. 0. 0 0 •• 15 497 512 ten tappamien ja raatelemien porojen
9771: Maakotkat ..... 12 242 254 korvaamiseksi.
9772: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
9773:
9774: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
9775: 1001
9776:
9777: IV,278. - Rah.al. N:o 211.
9778:
9779:
9780:
9781:
9782: Hult ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalouden
9783: tuotantokustannusten tasoittamiseen ja tuotannon edistä-
9784: miseen.
9785:
9786:
9787: E d u s k u n n a 11 e.
9788:
9789: Eduskunta hyväksyi vuoden 1948 tulo- ja mainittuun määrärahaan 200 milj. markan
9790: menoarvioon ns. pienviljelijäin väkilannoite- korotus. Ottamalla huomioon, että ns. Niuk-
9791: miljardin. Määräraha korotettiin vuonna kas-vähennykset on melkeinpä kaikista
9792: 1952 2 % miljardiksi ma11kaksi. Määrärahaa muista määrärahoista poistettu ja että kus-
9793: on käytetty pienviljelijöille tuotantokustan- tannustaso on kuluneitten vuosien arkana
9794: nusten tasoittamiseksi jakamalla ilmaisia myöskin maataloustarvikkeille huomattavasti
9795: väkilannoitteita ja maatalouskalkkia sekä kallistunut, olisi tämä kyseessä oleva määrä-
9796: myöntämällä erinäisiä avustuksia maatalous- raha korotettava sellaiseksi, että se vastaisi
9797: tuotannon kohottamiseksi. Tämän määrära- sitä tasoa, millä se oli vuosina 1952-53.
9798: han merkitys maamme maataloustuotannon Siksi ehdotammekin kunnioittaen,
9799: kohottamisessa on ollut arvaamattoman suuri.
9800: Tämä on tullut erikoisesti selville siinä tut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9801: kimuksessa, joka Pellervo-Seuran toimesta tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
9802: suoritettiin. Vuodelle 1954 määräraha alen- vun 18 momentille 400 000 000 mar-
9803: nettiin 2 250 milj. markkaan, jonka suurui- kan lisäyksen maatalouden t1wtanto-
9804: sena se on ollut kuluvaan vuoteen asti. Kun kustannusten tasoittamiseen ja tuo-
9805: alkaneelle lannoituskaudelle korotettiin väki- tannon edistämiseen.
9806: lannoitteiden hintoja, myönnettiin myöskin
9807: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
9808:
9809: Mikko Hult. Arvo Sävelä.
9810: E. Pusa. Artturi Koskinen.
9811: Matti Lepistö.
9812: 1002
9813:
9814: IV,279. - Rah.al. N: o 212.
9815:
9816:
9817:
9818:
9819: Rapio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienviljeli-
9820: jäin maitotaloustuotannon tukemiseksi.
9821:
9822:
9823: E d u s kun n a 11 e.
9824:
9825: Epäedullisista luonnonsuhteista aiheutu- teki kova halla, joiden seuraukset pientilojen
9826: vien suurempien tuotantokustannusten kor- osalle ovat tuhoisammat kuin suurten. Pien-
9827: vaamiseksi on valtion tulo- ja menoarviossa tilojen huonot laiduntamismahdollisuudet
9828: ollut määräraha, joka on käytetty maitota- alentavat aina maidontuotantoa Etelä-Suo-
9829: loustuotannon tukemiseen ja maidon meijerei- messakin kesäkautena. Tämän vuoksi, ja
9830: hin saannin edistämiseen linjan Pietarsaari- koSka kaikkialla maassa epäedulliset suhteet
9831: Iis:a!lmi-Tuupovaara pohjoispuolella ja nii- ovat vaikuttamassa kohottavast] maidon tuo-
9832: hin verrattavissa ulkosaaristoissa. Vaikka hal- tanto- ja kuljetuskustannuksiin pientiloilla,
9833: litus 'katsookin määrärahan edelleen välttä- olisi tasapuolisuuden vuoksi erikoinen syy
9834: mättömäksi maatalouden hintapolitiikan hoi- ulottaa va:Hionvaroilla tapahtuva maitotalous-
9835: tamisen vuoksi, ei se kuitenkaan ole pitänyt tuotannon tukeminen koko maan alueeHa ta-
9836: tarpeellisena laajentaa sen käyttöaluetta koko pahtuvaksi.
9837: maan käsittäväksi eikä siksi eaitä tarkoituk- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
9838: seen riittävästi varoja.
9839: Maitotaloustuotantoa tuettaessa täytyy ot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9840: taa huomioon, että kaikkialla maassa pienvH- tulo- ja menoarvioon 11 Pl XXV
9841: jelijät joutuvat tuotantoa harjoittamaan epä- luvun 19 momentille lisäyksenä
9842: edullisissa ja vaikeissa olosuhteissa. Pientilat 500 000 000 markkaa pienviljelijäin
9843: sijaitsevat yleensä syrjäisillä seuduilla, huo- maitotaloustuotannon tukemiseksi ja
9844: nojen teiden varsilla ja pohjavesien vaivaa- laajentaisi määrärahan käsittämään
9845: milla a;lueilla. Kun viime vuonna tuhoa ai- koko maan alueen.
9846: heutti ankara !kuivuus, niin tänä vuonna sitä
9847: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
9848:
9849:
9850: Pertti Rapio. Antti Kinnunen.
9851: Martti Leskinen. Niilo Nieminen.
9852: J. Mustonen.
9853: 1003
9854:
9855: IV,280.- Rab.al. N:o 213.
9856:
9857:
9858:
9859:
9860: Liedes ym..: Määrärahan osoittamisesta keväällä 1956 sattu-
9861: neiden tulvavahinkojen korvaamiseksi.
9862:
9863:
9864: E d u s k u n n a II e.
9865:
9866: Viime kevään tulvat aiheuttivat eräillä Iin ja Yli-Iin kuntain lähetystö maatalous-
9867: paikka:kunnilla huomattavia vahinkoja. Niin- ministeriön puoleen. Tällöin luvattiin em.
9868: pä Yli-Iin ja Iin kunnissa jäät rikkoivat vahinkojen korvaamiseen tarvittavat varat
9869: asuntoja, ulkorakennuksia ja sähkölinjoja. ottaa vuoden 1957 tulo- ja inenoarvioon.
9870: Vesi ja jäät vahingoittivat myös viljelyksiä, Tämä määräraha on kuitenkin jäänyt halli-
9871: veivät mukanaan puutavaraa, talousvälineitä tuksen esityksessä huomioon ottamatta.
9872: ja rehuja. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9873: Suoritettujen arvioiden mukaan vahingot
9874: mainituissa kunnissa nousevat lähes 8 milj. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9875: markkaan. Eräissä muissa kunnissa ovat tulo- ja menoarvioon 8 000 000 mar-
9876: yksityiset suorituttaneet talousseurojen kan määrärahan keväällä 1956 sattu-
9877: kautta vastaavanlaisia arviointeja. Välittö- neiden tulvavahinkojen korvaamiseksi.
9878: mästi arvion toimittamisen jälkeen kääntyi
9879: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
9880:
9881: Pentti Liedes. Armas Leinonen. Irma Torvi.
9882: Eino Rytinki.. Erkki Koivisto. Yrjö Murto.
9883: Eeli Erkkilä. Lauri Järvi. Antti Kinnunen.
9884: 1004
9885:
9886: IV,281.- Rah.al. N:o 214.
9887:
9888:
9889:
9890:
9891: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta hallavahinkoja kärsi-
9892: neille siementen hankkimiseksi ja väkirehujen hintojen
9893: alentamiseksi.
9894:
9895:
9896: E d u s k u n n a 11 e.
9897:
9898: Viime kesä muodostui luonnonsuhteiltaan hallituksen 30. 8. 1956 maataloustulolain no-
9899: erittäin epäedulliseksi maataloudelle. K~ jalla tekemällä yksimiclisellä päätöksellä tä-
9900: väällä myöhään jatkuneet koleat säät esti- män kuun 1 päivästä alkaneeksi satokaudek.'li
9901: vät kevätkylvöjen suorituksen normaaliseen korotettiin väkirehujen hintoja sekä toisaalta
9902: aikaan. Alkukesällä vallinnut kuivuus hi- maitotaloustuotteiden hintojen järjestelyllä
9903: dasti kasvillisuuden kasvun alkuunpääsyä. aiheutettiin lähes miljardin markan mene-
9904: Heinäkuussa alkanut sadekausi kesti aina tykset maidontuottajille, aiheuttaa se jyrk-
9905: syyskuun alkuun asti, mikä hidasti viljan kää rahatulojen supistumista pienkarjanomis-
9906: valmistumista niin, että sitä ei voitu leikata tajille, jotka .ovat joutuneet kärsimään jo
9907: kuin nimeksi eräillä osin maata ennen ta- aikaisemminkin noudatetusta maatalouden
9908: vallista ankarampien syyshallojen alkamista. hinta- ja tukipolitiikasta. Koska sivuansio-
9909: Tästä johtuen hallantuhot muodostuivatkin mahdollisuuksia puuttuu rahatulojen hank-
9910: erikoisen suuriksi. Käytettävissä €i ole vielä kimiseksi, on ymmärrettävää pienviljelijä-
9911: laskelmia, minkälaiseksi markkamääräisesti väestön huolestuneisuus tulevan talvikauden
9912: vahingot nousevat. Mutta joka tapauksessa toimeentulosta ja siemenviljan hankinnasta
9913: ne ovat erittäin huomattavat, koska monin ensi kevättä varten. Kaiken tämän huomioon
9914: paikoin varsinkin kauran ja vehnän osalla ottaen on valtiovallan nyt velvollisuus kor-
9915: todetaan tuho sellaiseksi, ettei viljoja kan- vata pienviljelijäväestölle hallan aiheuttamat
9916: nata edes puida. Eräissä osin maata aiheutti tuhot, turvata siemenviljan saanti sekä alen-
9917: halla perunasadon menetyksenkin. taa väkirehujen hintoja.
9918: Tämän kansallisen onnettomuuden aiheut- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
9919: tamien menetysten vuoksi ollaan pienviljelijä-
9920: väestön keskuudessa suuresti huolestuneita että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9921: siitä,· miten voidaan hankkia ensi keväänä tulo- ja menoarvioon 750 000 000 mark-
9922: tarvittava siemenvilja. Lypsykarjan ruokinta kaa hallavahinkoja kärsineille siemen-
9923: ravintoarvoltaan heikoksi muodostuvalla koti- ten hankkimiseksi ja väkirehujen hin-
9924: maisella rehnviljalla tulee alentamaan tuotan- tojen alentamiseksi.
9925: toa' ja pienentämään tuloja. Kun lisäksi
9926: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
9927:
9928: Pertti Rapio. Toivo Åsvik.
9929: Eino Roine. Aleksi Kiviaho.
9930: Antti Kinnunen.
9931: 1005
9932:
9933: IV,282.- Rah.al. N:o 215.
9934:
9935:
9936:
9937:
9938: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta objektiivisten sadon-
9939: selvittelymenetelmien kenttätutkimuksia varten.
9940:
9941:
9942: E d u s k u n n a ll e.
9943:
9944: V altakunnan peltokasvisadon selvittämi- ryttävä näiden menetelmien käyttämiseen
9945: sessä on Suomessa käytetty viime vuosina ensi tilassa. Esim. viime vuonna, jolloin
9946: otantamenetelmää, jossa yksityiset arviot pe- poikkeuksellisten sääolosuhteiden vuoksi sa-
9947: rustuvat arvion suorittajien omaan käsityk- dot vaihtelivat suuresti alueittain, jouduttiin
9948: seen satotulosten suuruudesta viljelyskas- normaalin sadon arvioinnin lisäksi turvau-
9949: veittain. Kun sadon suuruutta tällaisessa tumaan erikoisselvittelyihin. Tällainen kah-
9950: menetelmässä ei voida mitata mittavälinein, teen kertaan selvittäminen tulee tietenkin
9951: vaan tulokset saadaan silmävaraisten arvioi- kalliiksi ja kuitenkaan ei näinkään saatujen
9952: den nojalla, on menetelmässä leimaa anta- tulosten avulla voida selvittää satojen suu-
9953: vana piirteenä subjektiivisuus, joka saattaa ruuksia niin tarkasti kuin olisi tarpeen ja
9954: johtaa melko suuriin arvioimiseroihin todella on mahdollista objektiivisia otantamenetelmiä
9955: vallitsevaan tilanteeseen verrattuna. Toisena käyttäen. Esteenä objektiivisten menetelmien
9956: vakavana haittana on se, ettei tarkalleen käytölle on toistaiseksi ollut se, ettei niitä
9957: vuosittain tiedetä näiden erojen suuruutta. ole kenttätutkimuksien avulla sovellettu suo-
9958: Tällainen olotila ei voi olla tyydyttävä. Se malaisiin olosuhteisiin, ja lisäksi määrära-
9959: on omiaan herättämään epävarmuutta ja hojen puute. Ensiksi mainitun esteen pois-
9960: epäluotettavuuden tuntua valtakunnan sato- tamiseksi olisi mahdollisesti jo ensi kesänä
9961: arvioiden laatimisessa. Toiselta puolen eri voitava panna toimeen kenttätutkimus esim.
9962: etupiirien kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, kolmen maanviljelysseuran alueella menetel-
9963: että valtakunnan satoarviot ovat niin hyvin män teknillisten ja kustannuskysymysten rat-
9964: todellista tilannetta vastaavia kuin mahdol- kaisemiseksi. Ennakkoarvion mukaan tar-
9965: lista. vittaisiin tällaisen kenttätutkimuksen suorit-
9966: Useissa maissa onkin tämä tunnustettu ja tamiseen valtion varoja 2 500 000 markkaa
9967: esim. Saksassa ja Ruotsissa on siirrytty sen mukaan, mitä maataloushallituksen esi-
9968: ns. objektiivisten sadonselvittelymenetelmien tyksessä vuoden 1957 tulo- ja menoarvio-
9969: käyttämiseen. On voitu todeta, että silmä- esitystä varten on laskettu. Mainitussa las-
9970: varaiset arviot ovat poikenneet objektiivisten kelmassa on käytetty perustana Ruotsissa
9971: menetelmien avulla saaduista satotuloista suoritettujen kustannustutkimusten tuloksia.
9972: jopa 20 %. Seurauksena on ollutkin, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9973: näiden uusien menetelmien käyttöä on laa- nioittaen,
9974: jennettu käsittämään yhä uusia kasveja.
9975: 1\im. tärkeimpien puutarhakasvienkin sato- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
9976: tulokset selvitetään näissä maissa nykyään tulo- ja menoarvioon 2 500 000 mar-
9977: objektiivisia menetelmiä käyttäen. kan suuruisen määrärahan objektii-
9978: Viime vuosien kokemukset osoittavat yhä visten sadonselvittelymenetelmien kent-
9979: selvemmin, että myöskin Suomessa olisi siir- tätutkimuksia varten.
9980: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
9981:
9982: Mauri Seppä. N. Kosola. Matti Raipala.
9983: 1006
9984:
9985: IV,283.- Rah.al. N:o 216.
9986:
9987:
9988:
9989:
9990: Häppölä ym.: Määrärahan osoittamisesta pysyvän maatalous-
9991: näyttelyn aikaansaamista tarkoittavan suunnitelman laati-
9992: mista varten.
9993:
9994:
9995: E d u s k u n n a 11 e.
9996:
9997: Suomessa on vuosittain toimeenpantu lu- jatkuva ylläpitäminen ei käsittääksemme ra-
9998: kuisia maatalousnäyttelyjä, joissa on ollut sittaisi liikaa valtiontaloutta, koska osan me-
9999: tilaisuus tutustua maa-, metsä- ja kotitalou- noista korvaisivat näytteillepanijat ja pääsy-
10000: den uusimpiin saavutuksiin. Ne ovat kestä- maksuista tulisi myöskin tuloja. Myös ulko-
10001: neet yleensä 2 päivää ja käsittäneet yhden laisia maatalous- ym. retkikuntia näyttely
10002: tai useamman pitäjän alueet. Lisäksi on aika voisi kiinnostaa.
10003: ajoittain toimeenpantu koko maan käsittäviä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10004: valtakunnallisia maatalousnäyttelyjä. nioittaen,
10005: Monissa maissa on ollut jo pidemmän ai-
10006: kaa pysyvät maatalousnäyttelyt ja olisi var- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10007: maan eduksi maata:loudellemme ja koko maan tulo. ja menoarvioon 1 miljoonan mar-
10008: talouselämäLle, jos Suomeenkin saataisiin tila- kan määrärahan käytettäväksi tutki-
10009: päisten näyttelyjen lisäksi pysyvä maatalous- miseen ja alustavan suunnitelman te-
10010: näyttely, johonka alan viimeiset uutuudet koon pysyvän maatalousnäyttelyn ai-
10011: tulisivat heti nähtäväksi, varsinkin uusimmat kaansaamiseksi maahamme.
10012: ja tehokkaimmat maatalouskoneet. Näyttelyn
10013: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
10014:
10015: Leo Häppölä. Tahvo Rönkkö.
10016: Lauri Laine. Urho Kähönen.
10017: 1007
10018:
10019: IV,284.- Rah.al. N:o 217.
10020:
10021:
10022:
10023:
10024: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellervo-Settran
10025: markkinatutkimuslaitoksen toiminnan tukemiseen.
10026:
10027:
10028: E d u s k u n n a ll e.
10029:
10030: Viitaten eduskunnalle helmikuun 10 p: nä suuruisen määrärahan Pellervo-Seuran
10031: 1956 jättämämme toivomusaloitteen n: o 222 matrkkinatutkimuslaitoksen toiminnan
10032: perusteluihin ehdotamme kunnioittaen, tukemiseksi.
10033: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10034: tulo- ja menoarvioon 1 075 000 markan
10035: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
10036:
10037: Saara Forsius. Matti Mattila.
10038:
10039:
10040:
10041:
10042: 27 E 645/56
10043: 1008
10044:
10045: IV,285. - Rah.al. N: o 218.
10046:
10047:
10048:
10049:
10050: Pesonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Vesihuoltoliitto
10051: r.y :n toiminnan tukemiseen.
10052:
10053:
10054: E d u s k u n n a ll e.
10055:
10056: Maaseudulla toimivat vesihuoltoyhtymät neuvoo ja avustaa vesihuoltoyhtymiä tek-
10057: perustivat heinäkuun 30 päivänä 1956 Vesi- nillisissä, taloudellisissa, hallinnollisissa ja
10058: huoltoliiton. Yhdistysrekisteritoimistossa hy- lainopillisissa asioissa,
10059: väksyttyjen sääntöjen mukaan liiton tarkoi- hankkii ja levittää jäsentensä keskuuteen
10060: tuksena on olla vedenhankinta- ja viemäröin- alaa koskevia tietoja ja kirjallisuutta sekä
10061: tikysymysten hoitamista varten perustettujen tukee tutkimustoimintaa.
10062: vesihuoltoyhteisöjen ja vesihuoltolaitoksia Jotta liitto voisi tehokkaasti ryhtyä hoita-
10063: omistavien kuntien sekä yksityisten henkilöi- maan tärkeää tehtäväänsä, ehdotamme kun-
10064: den yhdyssiteenä ja yhteisten etujen valvo- nioittavasti,
10065: jana sekä vesihuoltoalan kehittäjänä.
10066: Tässä tarkoituksessa liitto että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10067: toimii vesihuoltoalaa koskevan lainsäädän- tulo- ja menoarvioon 800 000 markan
10068: nön kehittämiseksi, määrärahan Vesihuoltoliitto r. y:n toi-
10069: toimii vesihuoltoyhtymien ja viranomais- minnan tukemiseksi.
10070: ten välisenä yhdyssiteenä,
10071: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
10072:
10073: Edvard Pesonen. Veikko Helle.
10074: K. F. Haapasalo. Väinö Tikkaoja.
10075: Arvi Ikonen. Onni Mannila.
10076: Nestori Nurminen.
10077: 1009
10078:
10079: IV,286.- Rah.al. N:o 219.
10080:
10081:
10082:
10083:
10084: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta tie- ja vesirakennus-
10085: hallituksessa lakkautettavaksi ehdotetun ylimääräisen polt-
10086: toainepäällikön toimen pysyttämistä varten.
10087:
10088:
10089: Eduskunnalle.
10090:
10091: Hallitus on esityksessään eduskunnalle val- toimistosihteerin toimi myös hallituksen esi-
10092: tion tulo- ja menoarvi(jksi vuodelle 1957 eh- tyksestä pois, vaikka sitä vastasi samanpalk-
10093: dottanut, että 12 Pl. II luvun 2 momentin kaisen ylimääräisen toimen 'lakkauttaminen.
10094: kohdalla la;kkautettaisiin tie- ja vesiralkennus- Koska. viimeksimainittua tointa vastaavat teh-
10095: :hallitu!ksen ylimääräinen polttoainepäällikön tävät jatkuvasti ovat olemassa tie- ja vesi-
10096: toim1 (22 pl.), ja merkinnyt tästä johtuen ra:kennushallituksen tieosastolla, joskaan !lm.
10097: momentille vuosipalkkiona, ikälisinä ja lkal- virkanimike ei ehkä ole paras mahdo!Hnen,
10098: lirinpa:ikanlisänä vähennystä ilman indeksi- on toimi jatkuvasti tarpeellinen ja nimike-
10099: korotusta yhteensä 532 240 mk. muutokseenkin on aiheellista puuttua vasta
10100: Polttoainepäällikön toimen 'la:kkautusehdo- sitten, kun hallinnonalan organisation uudis-
10101: tus pohjautuu slihen, että tie- ja vesiraken- tus toteutetaan.
10102: nushallitus on omassa tulevaa vuotta koske- Edellä esittämiimme perusteluihin viitaten
10103: vassa budjetti(llhdotu!ksessaan, jossa valtiova- ehdotamme näinollen kunnioittavasti,
10104: rainministeriöltä saatujen ohjeiden mukaan
10105: oli otettava huomioon hallinnonalan uutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10106: organisatiota Iaativan kom1tean kanta, ehdot- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. II luvun
10107: tanut ko. ylimääräisen toimen kohdalle sa- 2 momentille 532 240 markkaa tie- ja
10108: maan palkikausluokkaan sijoitettua peruspalk- vesirakennushallituksessa lakkautettar
10109: kaista toimistosihteerin tointa. Kun 'hallitus vaksi ehdotetun ylimääräisen poltto-
10110: kuitenkaan ei tä:Ilä kertaa ottanut huomioon ainepäällikön toimen pysyttämistä var-
10111: kuin murto-osan organisatiomuutokseen liitty- ten.
10112: vistä uusista viroista ja toimista, jäi mainittu
10113: Helsirngissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
10114:
10115: J. F. Pöykkö. Eetu Karjalainen.
10116: Harras Kyttä. Niilo Honkala.
10117: 1010
10118:
10119: IV,287.- Rah.al. N:o 220.
10120:
10121:
10122:
10123:
10124: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan ylimää-
10125: räisen tie- ja vesirakennuspiirin perustamista varten.
10126:
10127:
10128: E d u s k u n n a 11 e.
10129:
10130: Huolimatta eduskunnan lukuisten edus- Lukum. Toimi Vuosipalkkio
10131: kunta-aloitteiden perusteella tekemästä pää- 1 piirikasööri ( 18 pl.) . . . . . . . 390 120
10132: töksestä Satakunnan tie- ja vesirakennuspii- 1 varastonhoitaja (18 pl.) . . . 390 120
10133: rin perustamisesta, siis maan suurimman ja 1 varastonhoitaja (korjauspaja)
10134: vaikeimmin hoidettavan Turun tie- ja vesi- (15 pl.) 0 0 0 0 0 0 0 340080
10135: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
10136:
10137:
10138:
10139:
10140: rakennuspiirin jakamisesta siten, että läänin 1 työkasööri (14 pl.) ....... . 324 600
10141: pohjoisosa muodostettaisiin edellämainituksi 1 korjauspajan kirjanpitäjä
10142: uudeksi tiepiiriksi, ei hallituksen v. 1957 (14 pl.) 0 0 0 0 0 0 0 324 600
10143: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
10144:
10145:
10146:
10147:
10148: tulo- ja menoarviossa ole osoitettu määrä- 1 kirjaaja (14 pl.) ......... . 324 600
10149: rahoja ko. tiepiirin perustamiseen. Näin ollen 1 kanslisti (15 pl.) ......... . 340 080
10150: olisi eduskunnan osoitettava myös määrärahat 1 apul.revisori (13 pl.) ..... . 309 720
10151: po. tarkoitukseen, koska se kaksi kertaa täy- 2 toimistoapul. 1 1. (12 pl.) 295 380
10152: sin yksimielisesti on päättänyt perustaa tä- 3 " 2 1. (11 pl.) 281640 0 0
10153:
10154:
10155:
10156:
10157: män Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin. 2 " 3 1. ( 10 pl.) 268 380 0 0
10158:
10159:
10160:
10161:
10162: Piiriä varten ehdotetaan perustettavaksi 1 konekirjoittaja ( 11 pl.) .... 281640
10163: seuraava~ ylimääräiset toimet:
10164: Lisäys on vuosipalkkioina 11 436 420 mk,
10165: Lukum. Toimi Vuosipalkkio ikälisinä 1 862 260 mk ja kalliinpaikanlisinä
10166: 1 piiri-insinööri (35 pl.) . . . . . 912 780 762 720 mk eli yhteensä ilman indeksikoro-
10167: 2 vanh. insinööriä (33 pl.) . . 814 920 tusta 14 061400 mk.
10168: 1 apul.koneinsinööri (26 pl.) . . 576 300 Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
10169: 1 ylitiemestari (25 pl.) . . . . . . 548 460 tamme,
10170: 1 vanh. rak.mestari y.p. (25 pl.) 548 460
10171: 1 konetarkastaja (22 pl.) . . . . 470 580 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10172: 1 työnjohtaja (19 pl.) . . . . . . 408 360 tulo- ja menoarvioon 14 061 400 mar-
10173: 1 henkilöautonkuljettaja kan määrärahan Satakunnan ylimää-
10174: (14 pl.) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 324 600 räisen tie- ja vesirakennuspiirin pe-
10175: 1 piirikamreeri (25 pl.) . . . . . . 548 460 rustamista varten.
10176: 1 huoltopäällikkö (22 pl.) . . . . 470 580
10177: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
10178:
10179: Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen.
10180: 1011
10181:
10182: IV,288. - Rah.al. N: o 221.
10183:
10184:
10185:
10186:
10187: Raipala ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tiepiirin
10188: perustamista varten.
10189:
10190:
10191: Eduskunnalle.
10192:
10193: Eduskunta on viime vuosina hyväksynyt eduskunnan yksimielisesti hyväksymää toi-
10194: useita toivomusaloitteita Turun tie- ja vesi- vomusta tarpeellista määrärahaa tarkoituk-
10195: rakennuspiirin jakamiseksi ja määrärahan seen.
10196: osoittamiseksi tarkoitukseen. Tämä piirihän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10197: on erittäin laaja ja siihen kuuluu tiekilo- nioittaen,
10198: metrejä kaksinkertainen määrä verrattuna
10199: muihin tiepiireihin. Sen jakaminen riittävän että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10200: ajoissa ennen uuden tielain voimaantuloa on tulo- ja menoarvioon 12 Pl. III luvun
10201: asiantuntijoiden mukaan ehdottoman välttä- 2 momentin kohdalla 14 061 400 mar-
10202: mätön. kan määrärahan Satakunnan tiepiirin
10203: Hallitus ei ole kuitenkaan ottanut vuoden perustamista varten.
10204: 1957 tulo- ja menoarvioesitykseensä vastoin
10205: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
10206:
10207: Matti Raipala. Arvo Sävelä.
10208: 1012
10209:
10210: IV,289. - Rah.al. N: o 222.
10211:
10212:
10213:
10214:
10215: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan
10216: tie- ja vesirakennuspiirin perustamista varten.
10217:
10218:
10219: E d u s k u n n a ll e.
10220:
10221: Viitaten kulkulaitosvaliokunnan mietin- 1 piirustaja (15 pl.) ........... . 273 600
10222: töön n:o 10 vuodelta 1954 ja eduskunnan 1 kirjaaja (13 pl.) ............. . 252 000
10223: sen mukaisesti saman vuoden marraskuun 2 1 apulaisreviisori (12 pl.) ..... . 240 900
10224: päivänä esittämään toivomukseen Keski-Poh- 1 henkilöautonkuljettaja (12 pl.) . 240 900
10225: janmaan tie- ja vesirakennuspiirin perusta- 1 toimistoapulainen, 1 l. (11 pl.) 230100
10226: miseksi olisi tie- ym. asioiden tehokkaan hoi- 3 toimistoapu1aista, 2 l. (10 pl.)
10227: don kannalta tarpeellista, että jakamalla vuosipalkkio 219 600 mk ..... . 658 800
10228: Vaasan piiri ja ottamalla siihen osia Oulun 2 toimistoapulaista, 3 L (9 pl.)
10229: piiristä perustettaisiin uusi Keski-Pohjan- vuosipa1kkio 209 400 mk ..... . 418 800
10230: maan piiri.
10231: Keski-Pohjanmaan ylimääräiseen tie- ja Tarvittava määräraha on vuosipalkk:ioina
10232: vesirakennuspiiriin olisi perustettava seuraa- 5 489 100 nrk, ikälisinä 888 620 mk ja kalliin-
10233: vat ylimääräiset toimet: paikanlisinä 398 280 mk eli yhteensä ilman
10234: indeksikorotusta 6 776 000 mk.
10235: 1 piiri-insinööri (34 pl.) ....... .706 200 Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10236: 1 piirikamreeri (24 pl.) ....... . 420 600
10237: 1 ylitiemestari (23 pl.) ......... .399 300 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10238: 1 huoltopäällikkö (21 pl.) ...... . 360 900 tulo- ja menoarvioon 6 776 000 mar-
10239: 1 kartoittaja (20 pl.) ......... . 344100 kan suuruisen määrärahan Keski-
10240: 1 konetarkastaja (20 pl.) ....... . 344100 Pohjanmaan uuden tie- ja vesiraken-
10241: 1 piirikasööri (17 pl.) ......... . 299 400 nuspiirin perustamista varten.
10242: 1 varastonhoitaja (17 pl.) ...... . 299 400
10243: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
10244:
10245: Yrjö Hautala. Kerttu Saalasti.
10246: Eeli Erkkilä. Eino Rytinki.
10247: Armas Leinonen.
10248: 1013
10249:
10250: IV,290.- Rah.al. N:o 223.
10251:
10252:
10253:
10254:
10255: Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maantie-
10256: alueiden luncstamista varten.
10257:
10258:
10259: Eduskunnalle.
10260:
10261: Hallitus on merkinnyt vuoden 1957 tulo- vuonna 1958 on uusi tielaki voimassa ja
10262: ja menoarvioon 12 PL V luvun 2 momen- silloin tämän lain mukaan valtio yksin lu-
10263: tille 75 milj. markkaa ,helpotuksen myöntä- nastaa maantiet. Siirtyminen on liian
10264: miseksi kunnille maantiealueiden lunastusta jyrkkä. Esim. 60-90 % :n korvaus kunnille
10265: varten". Laskelmat on tehty niin, että val- ensi vuonna olisi oikeudenmukainen.
10266: tio korvaisi kunnille 40-80% lunastushin- Ehdotamme,
10267: nasta kuntalli varallisuusluokituksen perus-
10268: teella. Kunnat, joille tulee paljon lunastus- että Eduskunta ottaisi 12 Pl:n V
10269: korvauksia, joutuvat tämän mukaan kovalle luvun 2 momentille lisäyksenä
10270: koetukselle eivätkä voi selvitä ilman, että 20 000 000 markkaa maantiealueiden
10271: verotusta nostetaan. Tämä on myöskin nyt lunastamista varten.
10272: liian ankaraa senvuoksi, että seuraavana
10273: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
10274:
10275: Lauri Laine. Matti Mattila. Heikki Soininen.
10276: Leo Häppölä. Toivo Antila. Yrjö Sinkkonen.
10277: Eino Rytinki. Yrjö Hautala. Esa Koivusilta.
10278: T. Saloranta. Nestori Kaasalainen. Eino Uusitalo.
10279: 1014
10280:
10281: IV,291. - Rah.al. N: o 224.
10282:
10283:
10284: Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpo-
10285: tuksen myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunasta-
10286: mista varten .
10287:
10288: E d u s k u n n a ll e.
10289:
10290: Maalaiskunnat ovat voimassa olevan tie- lunastus- ja korvausvelvollisuudet lakkaa-
10291: lainsäädännön mukaisesti velvolliset suoritta- vat, joutuvat ne kunnat, joiden alueilla
10292: maan maantiealueiden lunastamisesta ja sii- ennen uuden tielain voimaantuloa tietöitä
10293: hen liittyvistä korvauksista aiheutuvat kus- suoritetaan, epäoikeudenmukaiseen asemaan.
10294: tannukset. Tämän velvollisuuden täyttämi- Jo tämänkin seuraamuksen lieventämiseksi
10295: sestä kuntien kannettavaksi langenneet rasi- olisi valtion tuettava riittävästi niitä kuntia,
10296: tukset ovat viime vuosien aikana suuresti joille tämä ylimääräinen rasitus lankeaa.
10297: lisääntyneet. Tämä asiaintila johtuu lähinnä Voimassa olevan tielain mukaan tämä on
10298: siitä, että huonokuntoista tieverkostoamme mahdollista edellyttäen, että valtion tulo- ja
10299: pyritään nykyään entistä tehokkaammin pa- menoarviossa on tarkoitusta varten osoitettu
10300: rantamaan sekä varsinaisten tiemäärärahojen riittävästi varoja. Tähänastiset määrärahat
10301: että eritoten työllisyys- ja työttömyysvarojen ovat olleet minimaalisen pienet. V. 1954 ta-
10302: turvin. Vanhoja, tunnetusti mutkaisia maan- lousarviossa oli tarkoitukseen varattu 6.5,
10303: teitämme parannettaessa jää vanha maantie vuodeksi 1955 45 ja vuodeksi 1956 75 milj.
10304: suurimmaksi osaksi tai kokonaan sivuun ja mk. Vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityk-
10305: suoraan rakennettava maantie kulkee asu- sessään hallitus ehdottaa momentille jälleen
10306: tuilla seuduilla usein viljelys- ja tonttimai- 75 milj. mk.
10307: den kautta. Tällöin joudutaan siirtämään ja Edellä mainitun Maalaiskuntien liiton suo-
10308: lunastamaan myöskin rakennuksia ja raken- rittaman selvityksen valossa ovat käytettä-
10309: teellisia laitteita tiealueelta. Edelleen on kun- vissä olleet määrärahat riittäneet vain aivan
10310: tien lunastettava tarvittavat soran ja saven vähäisiin helpotusten myöntämisiin asian-
10311: ym. tientekoaineen ottopaikat. Lunastusmak- omaisille kunnille. Kun useat kunnat ovat
10312: sut ja korvaussuoritukset nousevat näistä joutuneet hyvin vaikeaan taloudelliseen ti-
10313: syistä varsin korkeiksi. Niillä alueilla maas- lanteeseen näiden ylimääräisten rasitusten
10314: samme, joilla kunnat jatkuvasti joutuvat ansiosta ja kun näköpiirissä on yhä uusien
10315: vuodesta toiseen kantamaan työttömyydestä kuntien joutuminen samanlaiseen ahdinko-
10316: aiheutuvat raskaat työttömyysmenot, kuntien tilaan, olisi eduskunnan kiinnitettävä tähän
10317: taloudellinen kestokyky on joutunut ankaran asiantilaan vakavaa huomiota ja hyväksyt-
10318: paineen alaiseksi. Seurauksena on verorasi- tävä asianomaiselle momentille korotettu
10319: tuksen kohtuuton kohoaminen ja kuntien määräraha.
10320: velkataakan suhteeton lisääntyminen. Tällai- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
10321: nen kehitys ei voi olla vaitionkaan edun dotamme,
10322: mukaista.
10323: Maalaiskuntien liitto on suorittanut selvi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10324: tyksen kunnille aiheutuvista lunastus- ja tulo- ja menoarvion 12 Pl. V luvun
10325: korvausmaksuista ja sen mukaan vv. 1955- 2 momentille lisäyksenä 125 000 000
10326: 57 kunnat joutuvat maksamaan näitä mak- markan siirtomäärärahan helpotuksen
10327: suja 800-900 milj. mk. Kun v. 1958 alussa myöntämiseksi kunnille maantiealuei-
10328: voimaan tulevan tielain mukaan kuntien den lunastamista varten.
10329: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
10330:
10331: Eemil Partanen. Yrjö Hautala.
10332: Eino Rytinki. Kalle Kämäräinen.
10333: 1015
10334:
10335: IV,292.- Rah.al. N:o 225.
10336:
10337:
10338:
10339:
10340: Pöykkö ym.: K01·otetun määrärahan osoittamisesta helpotuk-
10341: sen myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunastusta
10342: varten.
10343:
10344:
10345: E d u s k u n n a ll e.
10346:
10347: Maalaiskuntain liiton suorittaman selvityk- rasituksen kohtuuton kohoaminen ja kuntien
10348: sen mukaan aiheutuu kunnille v. 1955-1957 ennestään raskaan velkaantumisen lisäänty-
10349: maantiealueiden lunastamisesta ja siihen liit- minen. Tällainen asiain kehitys ei voi olla
10350: tyvistä korvauksista kustannuksia 800-900 valtion tarkoitus.
10351: milj. markkaa. Kun v. 1958 voimaan tule- Edellä mainittujen seikkojen perusteella
10352: van tielain mukaan kuntien lunastus- ja kor- olisi valtion korvattava kunnille riittävästi
10353: vausvelvollisuudet lakkaavat, joutuvat ne maanteiden alle menevien maiden lunastami-
10354: kunnat, joiden alueilla ennen vuotta 1958 sesta aiheutuneet kustannukset. Voimassa
10355: on suoritettu tietöitä, epäoikeudenmukaiseen olevan tielain mukaan tämä on täysin mah--
10356: asemaan. Suurimmat korvaukset aiheutuvat dollista, jos valtion tulo- ja menoarviossa on
10357: vanhojen teiden parannus- ja oikaisutöistä, tätä tarkoitusta varten riittävästi varoja~
10358: sillä usein vanha tie jää suurelta osalta syr- Kun valtion v. 1957 tulo- ja menoarviossa
10359: jään ja suoraan rakennettava maantie kulkee on tätä varten varattu vain 75 000 00(),
10360: asutuille seuduille usein viljelysmaiden halki markkaa, niin edellä olevaan viitaten ehdo-
10361: niin, että joudutaan siirtämään myöskin ra- tamme kunnioittaen,
10362: kennuksia pois tiealueelta. Ja kun vielä on
10363: otettava huomioon, että yleensä teiden oikaisu että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10364: on välttämätöntä yleisen liikenteen vuoksi, tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
10365: niin olisi täysin kohtuutonta, että valtio 2 momentille lisäyksenä 175 000 000'
10366: saattaisi kunnat maanteiden alle menevien markkaa helpotuksen myöntämiseksi
10367: maiden lunastamisen aiheuttamien kustan- kunnille maantiealueiden lunastusta
10368: nusten vuoksi kestämättömän heikolle talou- varten.
10369: delliselle pohjalle, josta on seurauksena Vero-
10370: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
10371:
10372: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
10373:
10374:
10375:
10376:
10377: 28 E 645/56
10378: 1016
10379:
10380: IV,293.- Rah.al. N:o 226.
10381:
10382:
10383:
10384:
10385: Suonpää ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpotuk-
10386: sen myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunastamista
10387: varten.
10388:
10389:
10390: E d u s k u n n a 11 e.
10391:
10392: Voimassa olevan tielain mukaan kuntien koska uudessa tielaissa jo tunnustetaan val-
10393: -on lunastettava maantien .rakentamiseen tai tion velvollisuudeksi vastata näistä.
10394: leventämiseen tarvittavat maa-alueet maan- Eduskunta hyväksyi toukokuun 20 pm-
10395: omistajilta. Viime vuosina on työttömyys- vänä 1955 toivomuksen, että hallitus ottaisi
10396: töinä rakennettu paljon uusia teitä ja suo- tulo- ja menoarvioesityksiinsä riittävän suu-
10397: ritettu oikaisutöitä, joten kunnille tulevat ren määrärahan helpotuksen myöntämiseksi
10398: rasitukset nousevat kohtuuttoman korkeiksi. kunnille näistä korvauskustannuksista. Sa-
10399: Maalaiskuntien liiton suorittaman tieduste- malla eduskunta kulkulaitosvaliokunnan mie-
10400: lun mukaan joutuvat kunnat suorittamaan tinnön hyväksyessään totesi, että kun sotien
10401: lunastuskorvauksia rakenteilla olevien maan- jälkeen pakkolunastustoimitusten viivästymi-
10402: teiden osalta yli 1 500 miljoonaa markkaa. sen vuoksi ei näitä kustannuksia ole voitu
10403: Eräiden kuntien kohdalla korvausmäärä sanottavammin maksaa, tulevat ne lähivuo-
10404: saattaa nousta useihin kymmeniin miljooniin sina huomattavasti kasvamaan. Kun eräät
10405: markkoihin. Kun rakennettava maantie voi kunnat jo nyt ovat joutuneet maantiealuei-
10406: olla kunnan alueella pääasiassa kaukoliiken- den lunastuskorvauksia suorittaessaan suu-
10407: nettä palveleva läpikulkutie, on korvauksen riin vaikeuksiin ja kun näiden korvauksien
10408: suorittaminen tällaisen kunnan kohdalta suorittaminen yleensäkin muodostaa kuntien
10409: aivan kohtuuton. taloudelle tuntuvan rasituksen, olisi varau-
10410: Vuoden 1958 alussa voimaan tulevassa duttava siihen, että kunnille voitaisiin myön-
10411: uudessa tielaissa kuntien korvausvelvollisuus tää helpotusta korvauksista. Hallitus ei ole
10412: tiealueiden lunastamisessa on poistettu. Sen kuitenkaan esittämässään tulo- ja meno-
10413: vuoksi on havaittavissa kuntien taholla pi- arviossa huomioinut tätä eduskunnan yksi-
10414: dättyväisyyttä välttämättömienkin tieraken- mielisesti hyväksymää toivomusta.
10415: nustöiden aloittamisessa, vaikka olisi tär- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10416: keätä niiden suorittaminen jo ennen uuden
10417: tielain voimaantuloa. Onkin epäoikeuden- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10418: mukaista, että uuteen järjestelmään siirryt- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
10419: täessä muiden suurien maantiekustannusten 2 momentille lisäyksenä 100 000 000
10420: lisäksi kuntia rasitetaan edellä mainituilla markkaa helpotuksen myöntämiseksi
10421: suurilla tiealueiden korvauskustannuksilla, kunnille maantiealueiden lunastamista
10422: varten.
10423: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
10424:
10425: Leo Suonpää. Pentti Liedes. A-L. Tiekso-Isaksson.
10426: Usko Seppi. Eino Roine. Toivo Asvik.
10427: Paavo Aitio. Matti Koivunen. Rainer Virtanen.
10428: Kaino Haapanen. Martti Leskinen. Tauno Kelovesi.
10429: 1017
10430:
10431: IV,294.- Rah.al. N:o 227.
10432:
10433:
10434:
10435:
10436: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille maksettaviksi
10437: ennakoiksi maantiealueiden lunastamista varten.
10438:
10439:
10440: E d u s k u n n a ll e.
10441:
10442: Maantiealueitten lunastuskustannukset mm. Asian hoitamista helpottaisi suuresti, jos val-
10443: Oulun läänin 12 kunnan alueella valtatie 4. tiolta tarkoitukseen tulevat avustusvarat kun-
10444: osalta on äskettäin arvioitu 107 259 919 mar- nille voitaisiin maksaa ennakkona.
10445: kaksi. Vastaavanlaisia rasituksia kunnilla on Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
10446: tiedossa myöskin muualla maassa, erikoisesti
10447: siellä, missä työttömyyden takia valtio on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10448: pitänyt käynnissä suuria tietyömaita. Kun- tulo- ja menoarvion 12 Pl. V luvun
10449: nilla, joille vanhan tielain mukaan tielueit- 2 momentille lisäyksenä 50 000 000
10450: ten lunastuskorvausten suorittaminen kuuluu, markkaa käytettäväksi kunnille mak-
10451: ei ole varoja lunastuskustannusten suoritta- settavina ennakkoin.a maantiealueiden
10452: miseen maanomistajille, vaikka valtio on tie- l1tnastamista vm·ten.
10453: alueet ottanut haltuunsa jo vuosia sitten.
10454: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
10455:
10456: Pentti Liedes. Eino Rytinki. Elli Stenberg.
10457: Eeli Erkkilä. Eino Tainio. J. Mustonen.
10458: Irma Torvi. Antti Kinnunen. Toivo Åsvik.
10459: Lauri Myllymäki.
10460: 1018
10461:
10462: IV,295.- Rah.al. N:o 228.
10463:
10464:
10465:
10466:
10467: Lahtela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan-
10468: ja kyläteiden avustamiseen.
10469:
10470:
10471: E d u s k u n n a 11 e.
10472:
10473: Hallituksen eduskunnalle antaman vuoden tie. niillekin, jotka asuvat tiettömillä alueilla
10474: 1957 tulo- ja menoarvioesityksen 12 PL olevissa kylissä ja kyläryhmissä, on yhtä tar-
10475: V luvun 3 momenti:lle (kunnan- ja kylä- peellinen kun niillekin, joilla on tie ja kun
10476: teiden avustaminen) on otettu ainoastaan hei.Uäikin peritään verot samoin kuin niiltä,
10477: 1 200 000 000 mar'kkaa. Mainittu määräraha joilla on tiet ja heillä ei ole toivoakaan saada
10478: on sanottuun tarkoitukse.en nyt, samoin kuin valtion rwkentamaa tietä, on kohtuutonta, että
10479: se on jatkuvasti ennenkin ollut, aivan riittä- heidän vielä ny,tkin pitää vuodesta toiseen
10480: mätön. Siitä, ·ettei siihen ole otettu riittävää jopa lä:hes 10 vuotta odottaa sitä, miHoin
10481: määrärahaa, on ollut seurauksena, että kun- heille voidaan myöntää edes anomansa vähäi-
10482: nan- ja kyläteiden rakentajat ja kunnossa- nen 'lain edellyttämä tien rakennusavustus
10483: pitäjät s~ä tiettömillä alueiHa olevissa ky- odottamatta sitä vuodesta toiseen. Kun jo-
10484: lissä ja kyläryhmissä asuvat ovat joutunee.t kainen myöntänee sen, että tie nykyaikoina
10485: ja edelleen joutuvat paljon huonompaan ase- on taloudellisen elämän keMttämisen ja
10486: maan kuin ne, jotka asuva;t valtion rwkenta- toimeentulomahdollisuuksien parantamisen
10487: mien ja kunnossapitiimien rautateitten ja vuoksi aivan välttämätön ja kun tarvittavia
10488: maanteitten varsilla. teitä saadaan tiettömille alueille ainoastaan
10489: Että näin on käynyt tähän asti ja käy kunnan- ja kylätiemuotoa käyttäen ja ne saa-
10490: edelleen, on täysin selvää. Se koskee varsin daan valtion lk:ukkaron kannalta kaikkein hal-
10491: suuria väestömääriä, kun ottaa huomioon sen, vimmin kustannuksin ja kyläteistä;kin varsin-
10492: että kunnan- ja kyläteitä on 1ähes yhtä pal- kin syrjäisillä seuduiHa on valtion metsä-
10493: jon kuin valtion rakentamia ja kunnossapiJ- taloudelle suuri 'hyöty mon~a muodossa,
10494: tämiä maanteitä, ja kunnan- ja kyläteiden olisi sanottuun tarkoitukseen ensi vuodeksi
10495: ra!kentamiseen ja kunnossapitämiseen anne- varattava niin paljon raihaa, että avustukset
10496: taan vain avustusta niissä rajoissa kuin sii- voitaisiin myöntää edes lähimain kaikille
10497: hen tarlkoitukse.en otetaan tulo- ja menoar- niille, jotka ovat rakennusavustuksia anoneet.
10498: vioon kullekin vuodelle alussa mainitulle Näin pitäisi tehdä senkin vuoksi, kun kun-
10499: maantii·elie määrärahaa ja valtion maantiet nan- ja kyläteitä ra!ken:tama:Ha voidaan sa-
10500: rwkennetaan ja pidetään kunnossa kokonai- mana lisätä työllisyyttä kaikkein vähimmin
10501: suudessaan valtion varoilla, vaikka kaikilta rahamenoin. Ottaen huomioon senkin, että
10502: kunnan- ja kylätien rakentajilta ja kunnossa- eduskunta on viimeisen 20 vuoden aikana
10503: pitäjiltä peritään verot tulojensa ja omai- lu!kemattomia kertoja lausunut hallitukselle
10504: suuksiensa mukaan aivan samojen perustei- toivomuksen siitä, että kyläteitä olisi otettava
10505: den mukaan !kuin niiltäkin, jotka ovat valtion enemmän valtion ha;ltuun: ja lisättävä raken-
10506: maanteitten varsilla. Siitä, ettei po. tarlkoi- nus- ja kunnossapitoavustulksia, olisi po. mää-
10507: tu!kseen ole otettu eikä oteta riittävää raha- rärahaa lisättävä ainakin 1200 000 000 mar-
10508: . määrää, on ollut seurauksena myöskin se, kalla, että rakennusavustukset voitaisiin
10509: ettei ole voitu myöntää uusien kunnan- ja myöntää liihimairrkaan ikaikiUe. niille, jotka
10510: kyläteiden rakentamiseen anottuja lain edel- ovat sitä anoneet.
10511: lyttämiä valtion avustuksia. likimainkaan niin Ellei valtion talous kestä menoja lisätä,
10512: monelle tielle kuin avustuksia on anottu ja olisi mainittuun tarkoitukseen tarvittava raha
10513: nHn käypi• vielä seuraavanakin vuotena, jos otettava niiltä momenteilta, jotka on varattu
10514: siihen ei varata riittävää määrärahaa. Kun työttömyystöitä varten, koska kunnan- ja ky-
10515: IV,295. - Lahtela ym. 1019
10516:
10517: läteitä rakentamalla voidaan vä:hentää työttö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10518: myyttä juur~ sen väestöryhmän keskuudessa, tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
10519: jolk:a elää !kaikkein vaikeimmissa oloissa. 3 momentille (kunnan- ja kyläteiden
10520: Edellä 'esitettyyn viitaten kunnioittaen avustaminen) lisäyksenä 1200 000 000
10521: ehdotamme, markkaa.
10522: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta. 19'56.
10523:
10524: M. 0. Lahtela. Matti Mattila. Antti Kukkonen.
10525: Eino Rytinki. Heikki Soininen. Viljami Kalliokoski.
10526: Arvi Ikonen. Lennart Heljas. Kusti Eskola.
10527: Yrjö Sinkkonen. Sylvi Halinen. Esa Koivusilta.
10528: Väinö Rankila.
10529: 1020
10530:
10531: IV,296.- Rah.al. N:o 229.
10532:
10533:
10534:
10535:
10536: Niskala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan-
10537: . ja kyläteiden avustamiseen.
10538:
10539:
10540: E d u s k u n n a ll e.
10541:
10542: Tieolojen parantamiseen on jatkuvasti kiin- jestelmää voimakkaammin valtion taholta
10543: nitetty huomiota, varsinkin yleistä liiken- edistettävä. Ennen uuden tielain voimaan-
10544: nettä palvelevien maanteiden saattamiseksi tuloa joudutaan lukuisasti kunnan- ja kylä-
10545: nykyistä tarvetta vastaaviksi. Sen sijaan ne teitä perusteellisesti kunnostamaan, että ne
10546: tiet, jotka on tarkoitettu palvelemaan lähinnä täyttäisivät paikallisteille asetetut vaatimuk-
10547: paikallisliikennettä, ovat saaneet osakseen vä- set. Avustusanomukset tulevat suuresti li-
10548: hemmän huomiota ja huolenpitoa valtioval- sääntymään, johon vielä vaikuttaa työpalk-
10549: lan taholta. Jatkuvasti lisääntyvät anomuk- kojen kohoaminen.
10550: set uusien kunnan- ja kyläteiden rakenta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10551: mista sekä perusparannuksen tekemistä var- nioittaen,
10552: ten, jotka kumminkin vuotuisen määrärahan
10553: pienuuden takia tulevat suurelta osalta hylä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10554: tyiksi. Kun kumminkin edellämainituille tie- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
10555: kunnille myönnetyillä avustuksilla saadaan 3 momentille 100 miljoonan markan
10556: kaikkein edullisimmin teitä rakennetuk!rl ja suuruisen lisämäärärahan kunnan ja
10557: myös kunnossa pidetyksi, olisi tällaista jär- kyläteiden avusta.miseksi.
10558: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
10559:
10560: Markus Niskala. Yrjö Hautala.
10561: 1021
10562:
10563: IV,297. - Rah.al. N:o 230.
10564:
10565:
10566: Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan-
10567: ja kyläteiden avustamiseen.
10568:
10569:
10570: E d u s k u n n a ll e.
10571:
10572: Maassamme on vielä runsaasti sellaisia rat, joilla on kustannettu uskoen ja toivoen
10573: asuttuja alueita, joiden kulkuyhteydet ovat kylätiehankkeen rakennussuunnitelmat ym.
10574: varsin heikot. Etenkin Pohjois- ja Itä-Suo- asiasta aiheutuneet menot. Näin ollen raukea-
10575: messa on syrjäisiä seutuja, joissa kunnan- ja maan tuomittu tiehanke on tuottanut kylä-
10576: kylätieverkosto ei vastaa niitä vaatimuksia, kunnan asukkaille vain vahinkoa sen sijaan,.
10577: mitkä sikäläisten seutukuntien asukkaiden että yleisesti hyväksytty tarkoitus on ollut
10578: liikenneyhteyksien kannalta olisi vähintäin oma-aloitteisesti korjata vaikeita kulkuyh-
10579: täytettävä. Kulkukelpoisten teiden puute ja teyksiä.
10580: jo rakennettujen kunnan- ja kyläteiden usein Kustannustason yleisen kohoamisen ja eri-
10581: heikko kunto vaikeuttaa näiden syrjäseutujen toten työpalkkojen huomattavan nousun
10582: asukkaiden elämää siinä määrin, ettei talou- vuoksi olisi välttämätöntä, että kunnan ja
10583: dellinen enempää kuin muukaan nykyoloissa kyläteiden avustamiseen myönnettävä määrä-
10584: välttämätön kehitys pääse sikäli edistymään, raha seuraisi vastaavasti tätä kehitystä. Sen
10585: että sen voitaisiin katsoa vastaavan niitä lisäksi olisi tilannetta saatava parannetuksi
10586: yleisiä edellytyksiä, mitkä muualla ovat olleet myöskin siten, että mahdollisimman runsaasti
10587: vallitsevina jo vuosikymmeniä. voitaisiin rahoittaa niitä lisääntyneitä kun-
10588: Kunnan ja kyläteiden suurta tarvetta to- nan ja kylätiehankkeita, joiden valtioapuha-
10589: distaa se kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- kemukset ovat ministeriössä tai muiden tie-
10590: nisteriöön saapuneiden tierakennussuunnitel- viranomaisten hallussa, jotta tilanne pääsisi
10591: mien runsas määrä, joka odottaa virastokä- suhteellisesti edes aikaisempien vuosien ta-
10592: sittelyä rakennusavustusten saamiseksi. Näi- solle. ·Ratkaisemattomien valtioapuhakemus-
10593: den suunnitelmien joukossa on varsin run- ten määrä ylittää tiettävästi hallituksen vuo-
10594: saasti sellaisiakin tiehankkeita, joilla paikal- deksi 1957 esittämän määrärahan n. 1 mil-
10595: lisen tarpeen lisäksi on huomattavaa yleistä jardilla markalla.
10596: merkitystä kauttakulkuliikenteen avautumi- Kunnan- ja kyläteiden rakentamisella on
10597: sen yms. muodossa. merkitystä myöskin työllisyyskysymyksenä.
10598: Valtion tulo- ja menoarviossa vuosittain Tämän vuoksi nykyisissäkin oloissa, jolloin
10599: kunnan- ja kyläteiden avustamiseen varattu valtion rahataloudellinen asema on kireä, on
10600: määräraha on ollut jatkuvasti riittämätön. vakavaa aihetta harkita po. määrärahan ko-
10601: Tästä saa selityksensä se nykyisin vallitseva rottamista, koska näin voidaan, samalla kun
10602: asiantila, että valtioapuhakemukset ovat tie- ja kulkuyhteyksiä parannetaan, edistää
10603: ruuhkautuneet asianomaiseen virastoon vuo- ensiarvoisen tärkeää työllisyyden ylläpitä-
10604: roaan odottamaan vuosikausiksi. Viime ai- mistä.
10605: koina on myöskin huomattavasti tullut asian- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
10606: omaisille anojille hylkäyspäätöksiä. Val- dotamme,
10607: tioapuhakemuksen hylkääminen merkitsee että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10608: yleensä hakijalle, s.o. kylätiekunnalle tai vas- tulo- ja- menoarvion 12 Pl. V luvun
10609: taavalle, huomattavaa taloudellista menetystä 3 mornentille lisäyksenä 300 000 000
10610: ja katkeraa toteamusta. Usein on asianlaita markkaa kunnan- ja kyläteiden avus-
10611: niin, että jonkun kaukokylän vähävarainen tamiseen.
10612: väestö on saanut velkaa tehden koota ne va-
10613: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
10614:
10615: Eemil Partanen. Yrjö Hautala.
10616: Eino Rytinki. Kalle Kämäräinen.
10617: 1022
10618:
10619: IV,298.- Rah.al. N:o 231.
10620:
10621:
10622:
10623:
10624: Pöykkö ym.: Km·otetun määrärahan osoittamisesta kunnan-
10625: ja kyläteiden avttstamiseen.
10626:
10627:
10628: E d u s k u n n a 11 e.
10629:
10630: .Asuttamistoiminnan nykyinen suuntaus on aikainen odottaminen vie tilanteen kestä-
10631: 'Ohjattu siten, että ensin rakennetaan tiet mättömälle pohjalle. Sillä esimerkiksi maito-
10632: ja otetaan huomioon myöskin säh:köistys ym. taloustuotteet ovat nykyisin Pohjois-Suomen
10633: talouteen vaikuttavat tekijät. Näin ollen pienviljelijän pääasiallinen tulon lähde,
10634: asukkailla on mahdollisuus alusta alkaen jär- mutta tien puuttumisen vuoksi on maidon
10635: jestää taloutensa paljon paremmin kuin niillä ym. tuotteiden kuljetus meijereihin ja kulu-
10636: syrjäseuduilla asuvilla ihmisillä, jotka ovat tuskeskuksiin mahdotonta. Tällainen tilanne
10637: vuosikymmeniä saaneet asua tiettömien tai- on omiaan tyrehdyttämään talouden kehi-
10638: paleiden takana. Talouselämän kehitys vaa- tystä, sillä vaikeiden kulkuyhteyksien vuoksi
10639: tii, että syrjäseutujen asukkaatkin - tul- on mahdotonta käyttää nykyistä konevoimaa
10640: lakseen toimeen - pääsevät ehdottomasti tie- raivauksiin ym. taloudessa tarvittavaan toi-
10641: ja liikenneyhteyteen maantieverkoston kanssa. mintaan, kun asukkailta uupuu pääomia
10642: Jouduttaakseen tieyhteyden saantia ovat hankkia omat koneet ja vuokrakoneiden kul-
10643: .syrjäseutujen tiettömien matkojen takana jetus ilman tietä on mahdotonta. Mutta
10644: asuvat asukkaat ryhtyneet omatoimisesti tien vuosi vuodelta ovat kuntien ja kylätiekun-
10645: hankkimiseen perustamalla kylätiekuntia. tien avustusanomukset lykkäytyneet ja kes-
10646: Hyvin useissa tapauksissa ovat kylätiekun- kusvirastoissa ratkaisemattomat avustusano-
10647: nat kalliskorkoisilla lainoilla teettäneet tie- mukset lisääntyvät sen vuoksi, että tarkoi-
10648: suunnitelmat ja kustannusarviot siinä toi- tukseen varatut määrärahat ovat riittämät-
10649: vossa, että he pääsevät mahdollisimman pian tömät.
10650: tien rakentamiseen ja siten yhteyteen ylei- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10651: seen maantieverkostoon. Mutta hyvin useissa nioittaen,
10652: tapauksissa kylätiekunnat joutuvat odotta-
10653: maan vuosikausia tien rakenteille saamista että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10654: ja maksamaan kalliita korkoja uhraamistaan tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
10655: varoista kylätien alkuvalmisteluihin. Tien 3 momentille lisäyksenä 200 000 000
10656: rakentamisen siirtyminen aiheuttaa näille markkaa kunnan- ja kyläteiden avus-
10657: asukkaille arvaamattomia vahinkoja ja pitkä- ta.miseksi.
10658: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
10659:
10660: J. F. Pöykkö. Grels Teir.
10661: Matti Mattila. Yrjö Sinkkonen.
10662: Heikki Soininen.
10663: 1023
10664:
10665: IV,299. - Rah.al. N: o 232.
10666:
10667:
10668:
10669:
10670: Ryhtä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja
10671: kyläteiden avustamiseen.
10672:
10673:
10674: E d u s kun n a H e.
10675:
10676: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- dutaan varaamaan kunnossapitoavustuksiin
10677: noarvioksi vuodelle 1957 on ehdotettu 12 Pl. sekä rakenteilla olevien teiden jatko- ja lisä-
10678: V luvun 3 momentin kohdalla kunnan- ja avustuksiin. Uuden tielain toteuttamiseen
10679: kyläteiden avustamiseen 1 200 000 000 mark- tähtäävät toimenpiteet vaativat myöskin
10680: kaa eli sama summa, mikä on ollut käytet- osuutensa kunnan- ja kylätiemäärärahamo-
10681: tävänä kuluvankin vuoden aikana. Kun kui- mentilta, koska paikallisteihin verrattavien
10682: tenkin kunnan- ja kyläteiden rakentamis- kunnan- ja kyläteiden peruskorjauksiin on
10683: avustusanomuksia on tälläkin hetkellä minis- anottu huomattavan paljon avustuksia. Kun
10684: teriössä useita satoja odottamassa määrä- kunnan- ja kyläteiden rakentaminen on val-
10685: rahaa ja kun näiden teiden alustaviin töihin tiolle kaikkein edullisin tierakennusmuoto,
10686: ovat kunnat ja kyläteiden tiehoitokunnat jo niin olisi senvuoksi tähän tarkoitukseen saa-
10687: uhranneet huomattavia rahamääriä, niin olisi tava lisävaroja, jotta mahdollisimman moni
10688: senvuoksi kohtuullista, että tulevan vuoden kunta ja kylätiehoitokunta pääsisi uuden tien
10689: aikana päästäisiin rakentamaan mahdollisim- rakentamiseen.
10690: man useita uusia kunnan- ja kyläteitä. Vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10691: den 1957 aikana joudutaan kunnan- ja kylä-
10692: tiemäärärahamomentilta maksamaan entistään että Eduskunta ottaisi vuode-n 1957
10693: enemmän kunnossapitoavustuksia sekä raken- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
10694: teilla olevien teiden jatko- ja lisäavustuksia 3 momenUlle lisäyksenä 200 000 000
10695: ja näinollen ei hallituksen esittämästä määrä- markkaa käytettäväksi kunnan- ja
10696: rahasta riitä monellekaan uudelle tielle ra- kyläteiden. rakentamisen avustamiseen.
10697: kentamisavustusta, koska huomattava osa jou-
10698: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
10699:
10700: Niilo Ryhtä. Heikki Soininen.
10701:
10702:
10703:
10704:
10705: 29 E 645/56
10706: 1024
10707:
10708: IV,300. - Rah.al. N:o 233.
10709:
10710:
10711:
10712:
10713: Seppi ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
10714: kunnille ja kylätiekunm?le kunnan- ja kyläteiden kun-
10715: toonpanosta johtuviin kustannuksiin.
10716:
10717:
10718: E d u s k u n n a 11 e.
10719:
10720: Eduskunnan hyväksymä tielaki astuu voi- varaisille kylätiekunnille tulee tehtäYä muo-
10721: maan vuoden 1958 alusta. Lain voimaan tul- dostumaan ylivoimaiseksi.
10722: lessa otetaan suurin osa kunnan- ja kylä- Useat kunnat ovat ryhtyneet toimenpitei-
10723: teistä valtion hallintaan ja hoitoon. Luovu- siin paikallistei'ksi otettavien teiden luovu-
10724: tettavia kunnanteitä on n. 7 000 km ja kylä- tuskuntoon saattamiseksi. Hyvin monet kylä-
10725: teitä 15 075 km. Lain mukaan tulee paikal- tiekunnat ovat olleet pakotettuja ryhtymään
10726: listeiksi otettavat kunnan- ja kylätiet entisen teiden peruskuntoa parantamaan, koska tei-
10727: kunnossapitäjän toimesta saattaa sellaiseen den kunto ei kestä nykyistä, yhä kasvavan
10728: kuntoon, että ne vastaavat ko. teille asetet- liikenteen aiheuttamaa rasitusta. Luovutet-
10729: tavia kohtuullisia vaatimuksia. Kunni1le ja tavien teiden peruskunnon parantamiseen
10730: tiekunnille aiheutuu paikallisteiksi luovutet- olisikin päästävä mahdollisimman nopeasti,
10731: tavien teiden kuntoonpanosta huomattavan jotta tiet voitaisiin luovuttaa lain voimaan
10732: suuret kustannukset. Tielakikomitean laskel- tultua. Tämän tehtävän suorittamisen es-
10733: mien mukaan tekisivät nämä kustannukset teenä on kunniHa ja tiekunnilla varojen
10734: v. 1950 hintatason mukaan kertakaikkisina puute. Teiden peruskunnon parantamisesta
10735: menoina maalaiskunnille 922 500 000 mk ja aiheutuviin kustannuksiin pitäisi valtion
10736: tiekunnille 964 300 000 mk. Kun em. laskel- myöntää avustusta.
10737: mat perustuvat v. 1950 kustannustasoon, tu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10738: levat todelliset kustannukset nousemaan huo-
10739: mattavasti suuremmiksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10740: Edellä olevat numerot osoittavat, että tei- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10741: den luovuttajat joutuvat suuriin taloudelli- 500 000 000 markan määrärahan avus-
10742: siin vaikeuksiin ennenkuin tiet on saatettu tuksiksi kunnille ja kylätiekunnille
10743: hyväksyttävään kuntoon. Varsinkin vähä- kunnan- ja kyläteiden kunt(){)npanosta
10744: johtuviin kustannuksiin.
10745: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
10746:
10747: Usko Seppi. Kaino Haapanen. Toivo Niiranen.
10748: Aleksi Kiviaho. Antti Kinnunen. Juho Rytkönen.
10749: 1025
10750:
10751: IV,301.- Rah.al. N:o 234.
10752:
10753:
10754:
10755:
10756: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Heinolan
10757: maalaiskunnalle Taipaleen kylätien rakennuskustannnsten
10758: peittämiseen.
10759:
10760:
10761: E d u s k u n n a ll e.
10762:
10763: Heinolan maalaiskunnan Taipaleen kylä nassa, antoi kunnanvaltuusto puolestaan lu-
10764: on ollut vailla suoraa tieyhteyttä Heinolan van tietöiden aloittamiseen. Tiepäätös viipyi
10765: kaupunkiin, joka on myöskin maalaiskunnan kuitenkin lääninhallituksessa ja tietöitä eh-
10766: virastokeskus. Taipaleen kyläläisten on ol- dittiin suorittaa jonkin verran ennen a. o.
10767: lut :kierrettävä monen pitäjän kautta ja kul- päätöksen antamista. Tänä aikana oli kuiten-
10768: jettava matkaa noin 80 km päästääkseen kin hallitussihteeri Vallin kuollut ja hänen
10769: Heinolan kaupunkiin asioimaan tai maalais- tilalleen ministeriöön oli tullut toinen hen-
10770: kunnan kunnallisvirastoihin. Kuitenkin matka kilö, joka ei tuntenut Valliuin antamia lu-
10771: Taipaleen kylästä Heinolan kaupunkiin luon- pauksia eikä niitä olosuhteita, jotka ennen-
10772: nollista reittiä on alle 20 km. aikaisen töiden aloittamisen po. tietyömaalla
10773: Saadakseen suoran tieyhteyden kylästään olivat aiheuttaneet. Niinpä sitten kun val-
10774: Heinolan kaupunkiin ja lähimmälle rautatie- tion avustuspäätös tuli, se koski vain niitä
10775: asemalle, Taipaleen kyläläiset anoivat Mik- kustannuksia, jotka aiheutuivat tiepäätöksen
10776: kelin lääninhallitukselta luvan rakentaa kylä- jälkeen suoritetuista tietöistä. Tästä johtuen
10777: tie Jaalan pitäjän rajalta Uimilan tien päästä huomattava osa tien rakentamiskustannuk-
10778: Heinolan kirkonkylän ja Nurmaan väliselle sista jäi valtionavun ulkopuolelle. Nyt kun
10779: maantielle. Heinolan mlk:n kunnanvaltuusto tien rakentamiskustannus kokonaisuudessaan
10780: päätti ryhtyä avustamaan po. kylätiehan- on suunnilleen selvillä, on voitu laskea, että
10781: ketta sillä osuudella, mikä jää kyläläisten valtion avustus tien kokonaiskustannuksista
10782: 10% ja valtionavustuksen yli. Kun valtion- tekee vain noin 36 % eli 29 500 000 mk.
10783: avustus kyläteiden ralmntamiseen vaihtelee Kunnan osuudeksi jää tällöin 54 % eli noin
10784: noin 60-70% :n vaiheilla, arvioi kunnanval- 44 300 000 mk. Jos valtion osuus koko kus-
10785: tuusto kunnan osuuden nousevan noin 20- tannuksista olisi ollut vaikkapa 60 %, olisi
10786: 30% :n. Tietä alettiin rakentaa 1952 ja on se tehnyt markkamääräisesti noin 49 200 000
10787: se nyt lopullisesti valmistumassa. Tielle on mk, joten kunnan osuudeksi olisi tällöin jää-
10788: jo avattu linja-autoliikennekin. Tie on tul- nyt 30 % eli noin 24 600 000 mk. Nyt Hei-
10789: lut maksamaan noin 82 000 000 mk, josta nolan kunta on kuitenkin joutunut edellä
10790: kyläläisten. osuus on noin 8 200 000 mk ja mainitun tien rakentamiseen uhraamaan noin
10791: loppu noin 73 800 000 mk jää valtion ja kun- 20 000 000 mk enemmän kuin alunperin oli
10792: nan osuudeksi. luultu ja täyttämään mainitulla summalla
10793: Vuonna 1952, ennen kuin tietä ryhdyttiin valtion osuutta.
10794: rakentamaan, kävi paikan päällä tien raken- Puheena oleva Taipaleen kylätie, nyt kun
10795: tamissuunnitelmaan tutustumassa hallitussih- se on avattu liikenteelle, muodostaa osan tär-
10796: teeri Vallin kulkulaitosten ja yleisten töiden keästä kauttakulkuliikenteestä Heinolan kir-
10797: ministeriöstä kehoittaen ryhtymään tien ra- konkylän (valtatie 5:ltä) ja Kouvolan vä-
10798: kentamiseen heti, vaikka rakentamispäätöstä lillä, joten sillä on huomattava valtakunnal-
10799: ei vielä ollut saatu, luvaten samalla valtion linen merkitys. Kun Heinolan maalaiskunta
10800: avustusta 70 % tien rakentamiskustannuk- on po. Taipaleen tien lisäksi viime vuosien
10801: sista. Pitäen täten valtion taholta annettua aikana avuStanut ja rakennuttanut useita
10802: lupausta jo tavallaan sitovana ja estääkseen muita tärkeitä kyläteitä ja uhrannut niihin
10803: mahdollisen työttömyyden alkamasta kun- useita kymmeniä miljoonia, joutunut suorit-
10804: 1026 IV,301. - Taipaleen kylätie.
10805:
10806:
10807: tamaan Lahden-Mikkelin valtatien oikai- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
10808: suista aiheutuneita haitta- ja rakennusten
10809: siirtokustannuksia sekä maapohjan lunastuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10810: sia kymmeniä miljoonia ja kun Heinolan tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
10811: kunnan taloudellinen kantokyky on heikko, kaa avustukseksi Heinolan kunnalle
10812: olisi vähintään kohtuullista, että valtio kor- Taipaleen kylätien rakentamisesta ai-
10813: vaisi kunnalle Taipaleen kylätiestä aiheutu- heutuneiden kustannusten peittämi-
10814: neet valtion avustuksesta vähennetyt kustan- seksi.
10815: nukset 20 000 000 mk:lla.
10816: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
10817:
10818: Niilo Nieminen.
10819: 1027
10820:
10821: IV,302.- Rah.al. N:o 235.
10822:
10823:
10824:
10825:
10826: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kolarin
10827: kunnalle kunnanteiden kunnossapitämistä varten.
10828:
10829:
10830: E d u s k u n n a ll e.
10831:
10832: Kolarin kunta on varmaan joutunut jat- on vajaa 5 000, käsittää kuinka suuresti
10833: kuvasti raskaampien tierasitusten kohteeksi teiden kunnossapito rasittaa kuntaa ja kun-
10834: kuin yksikään toinen maalaiskunta maas- talaisia.
10835: samme. Kunnan hoidettavana ovat seuraavat Syrjäisenä kuntana Kolarilla on monia
10836: kuusi tietä: V aattojärven tie, Venejärven muitakin sellaisia rasituksia, joita ei ole lä-
10837: tie, Kolarin saaren tie, Ylläsjärven tie, Koi- hempänä liikekeskuksia olevilla kunnilla. Ei
10838: vumaan tie ja Äk:äslompolon tie. Teiden ole näin ollen oikein, ettei valtio osallistu
10839: yhteinen pituus on 97 kilometriä 107 metriä. suuremmalla osuudella Kolarin kunnan
10840: Niiden kunnossapitokustannukset nousivat alueella olevien teiden kunnossapitokustan-
10841: vuonna 1955 4 980 217 markkaan. Lisäksi nuksiin, varsinkin, kun nämä tiet ovat yleis-
10842: teiden talviaurauskustannukset aurauskau- luontoisia ja niitä käytetään mm. puutavara-
10843: tena 1955-1956, jotka voidaan yhdistää vuo- yhtiöiden ajoteinä.
10844: den 1955 rasitukseksi, kohosivat 1 278 584 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10845: markkaan. Yhteensä kunnossapitokustannuk-
10846: set kohosivat siis sanottuna vuonna 6 358 801 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10847: markkaan. Kunta sai kunnossapitokustan- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markan
10848: nuksiin avustusta valtiolta 2 041050 mark- määrärahan ylimääräiseksi avustuk-
10849: kaa, joten kunnan kustannukseksi jäi seksi Kolarin kunnalle kunnanteiden
10850: 4 317 751 markkaa. Kun kunnan asukasluku kunnossapitämistä varten.
10851: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
10852:
10853: Eino Tainio. Toivo Friman. A-L. Tiekso-lsaksson.
10854: 1028
10855:
10856: IV,303. - Rah.al. N: o 236.
10857:
10858:
10859:
10860:
10861: E. Leikola ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimää-
10862: räisten toimien perustamiseksi rakennushallitukseen.
10863:
10864:
10865: E d u s k u n n a 11 e.
10866:
10867: Rakennushallinnon toimialaan kuuluvat vastaisuudessa tule pienenemaan, ei valtion
10868: valtion huonerakennustyöt ovat viime vuo- taloudeLle ja hallinnolle voi olla edullista,
10869: sina huomattavasti lisääntyneet työllisyyden että pysyväisluontoisten tilapäisten toimien
10870: ylläpitämiseksi ja asetuksen rakennushallin- lukumäärä on 52.2 % ralmnnushallinnon
10871: noita edellyttämien töiden johdosta. koko henkilömäärästä ja että yllämainitut
10872: Rakennushallinnon työvoima on viimeisten pysyväisluontoiset tilapäiset henkilöt hoita-
10873: viiden vuoden aikana kasvanut oheisen taulu- vat varsin vastuunalaisia tehtäviä.
10874: kon mukaisesti. Työvoiman kasvun johdosta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10875: ei kuitenkaan ylimääräisten ja vakinaisten nioittaen,
10876: toimien ja virkojen luku ole noussut samassa
10877: suhteessa kuten seuraavasta taulukosta il- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10878: menee: tulo- ja menoarvioon 12 Pl. VI: 2
10879: Rakennushallituksen virkamieskunta kohtaan1 7 280 340 markan suuruisen
10880: vakinaisia tilapäisiä yhteensä määrärahan 1 ylim. sisustusarkkiteh-
10881: ja ylim. din, 3 ylim. rakennusinsinöörin, 2 ylim.
10882: 1. 9. 1953 .. .. . . . . 50 26 76 rakennusmestarin, 1 ylim. teknikon,
10883: 1. 9. 1954 . . .. . .. . 52 48 100 3 ylim. piirtäjän, 1 ylim. rakennus-
10884: 1. 9. 1955 . . . . . . . . 50 57 107 piirtäjän, 1 ylim. apulaiskamreerin,
10885: 1. 9. 1956 . . . . . . . . 54 59 113 2 ylim. kanslistin ja 1 ylim. konekir-
10886: joittajan palkkaamiseksi rakennushal-
10887: Koska aivan pätevin perustein voidaan litukseen.
10888: osoittaa, ettei rakennushallinnon työmäärä
10889: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
10890:
10891: Erkki Leikola. Irma Hamara.
10892: 1029
10893:
10894: IV,304.- Rah.al. N:o 237.
10895:
10896:
10897:
10898:
10899: Mohell ym..: Määrärahan osoittamisesta liikenneturvallisuus-
10900: toimenpiteiden tehostamista varten.
10901:
10902:
10903: Eduskunnalle..
10904:
10905: Tilastojen mukaan arvioiden tulee maas- miensa määrärahojen puitteissa. Kun valtion
10906: samme oletettavasti kuluvana vuonna maan- kireä rahatilanne ei ilmeisesti vielä pitkiin
10907: tieliikenneonnettomuuksissa kuolemaan aina- aikoihin salli riittävien määrärahojen myön~
10908: kin 500 ihmistä, minkä ohella loukkaantu- tämistä teittemme siihen kuntoon saattamista
10909: neita tulee olemaan n. 6 000. Kuolleiden varten, että se vastaisi liikenteen vaatimuk-
10910: määrä maassamme on n. 23-24 henkeä 10 000 sia, on käsittääksemme ryhdyttävä välttä-
10911: ajoneuvoa kohti. Vastaava määrä Ruotsissa mättä jo nyt sellaisiin 'liikenneturvallisuuden
10912: on 6-9 eli n. 14 meidän iuvustamme. parantamistoimenpiteisiin, jotka ovat valtion
10913: Useissa muissa maissa tämä määrä on vielä talouden kestokyvyn puitteissa. mkomai'lla
10914: alhaisempi. Maamme aivan riittämättömästä on liikenneonnettomuuksien määrää voitu
10915: automäärästä vaurioituu n. 10% eli yli jyrkästi alentaa li1kenneteknillisillä paran-
10916: 18 000 ajoneuvoa vuodessa. Vuotuise.t !kor- nuksilla. Tä;llaisia ovat joitakin luetellak-
10917: jauskustannukset, jotka ova;t aiheutuneet lii- gemme m.m. Hikennemerkkien lisääminen ja
10918: kenneonnettomuuksista, ovat n. miljardi tarkoituksenmukainen sijoittelu, pll)kollinen
10919: markkaa. pysähtyminen sivutieltä päätielle tultaessa,
10920: Liikenneonnettomuuksia on mahdoton koko- jdka edellyttää vastaavan lainsäädännön li-
10921: naan välttää. Noin 70% niistä asetetaan säksi ,Seis"-merkkien sijoitusta sivutielle
10922: yleensä ajajien syyksi. Kuitenkin tämänkin päätielle tultaessa, näköesteiden poistaminen
10923: prosenttiluvun kdhdalla ajajan virhettä vä- erityisesti asutuskeskuksissa ja kaarteissa,
10924: hentävät tosiasiassa monet muut tekijät, !ku- ajoradan kaltevuuden oikein ra:kentaminen
10925: ten esim. tien ja ajora;dan heikko ikunto, ris- kaarteissa, vaarallisissa paikoissa törmäyses-
10926: teysten liikenneturvallisuuden vastainen muo- teiden poistaminen mahdollisen onnettomuu-
10927: toilu, liikennemerkkien taitamaton si<joitus, den seurausten lieventämiseksi jne.
10928: heikko näkyvyys jne.. Pääasiallisin tämän Edellä esite.tyn perusteena ehdotamme kun-
10929: ryhmän syistä on kiistattomasti se, että nioittavasti,
10930: tiemme eivät lähimainkaan vastaa niitä vaa-
10931: timuksia, joita yhä kasvava liikenteemme että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10932: niille asettaisi. tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar-
10933: Tieviranomaisemme ovat tehneet kaikki kan siirtomäärärahan liikenneturvalli-
10934: voitavansa teitte.mme parantamiseksi saa- suustoimenpiteiden tehostamista var-
10935: ten.
10936: Helsingissä 14 päivänä syySkuuta 1956.
10937:
10938: Erkki W. Mohell. Eemil Partanen. Erkki Tuuli.
10939: Esa. Koivusilta. Eetu Karjalainen. Sven Högström.
10940: Saara. Forsius. Leo I. Mattila. Armas Leinonen.
10941: 1030
10942:
10943: IV,305. - Rah.al. N: o 238.
10944:
10945:
10946:
10947:
10948: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisten liiken-
10949: netoimikuntien sekä läänien liikennetoimikuntien toimin-
10950: nan tukemiseen.
10951:
10952:
10953: E d u s k u n n a ll e.
10954:
10955: Maassamme tapahtuvien liikenneonnetto- Paikalliset liikennetoimikunnat saavat Ta-
10956: muuksien määrä on suhteettoman suuri ver- paturmatorjunta r.y:n liikennejaostolta TAL-
10957: rattuna niihin vastaaviin tietoihin, joita on JAlta toimintansa tueksi saman verran kuin
10958: saatu muista maista. Jatkuvasti kasvava lii- kunta menoarviossaan osoittaa tähän tarkoi-
10959: kenne lisää onnettomuuksien määrää edel- tukseen, kuitenkin enintään 1 mk jokaista
10960: leen, joskin prosentuaalisesti on vähenemistä asukasta kohden. Läänien liikennetoimikun-
10961: havaittavissa. nat saavat vuosittain 100 000-150 000 mk
10962: Liikenneturvallisuustyötä hoitamaan on jo toimintansa laajuuden ja tehokkuuden mu-
10963: neljään lääniin (Uudenmaan, Turun ja Po- kaan. Nämä varat ovat kuitenkin täysin riit-
10964: rin, Hämeen sekä Oulun lääneihin) perustettu tämättömiä ottaen huomioon niiden tehtävän
10965: liikennetoimikunta ja muutamia uusia on pe- laajuuden ja tärkeyden.
10966: rusteilla. Tämän lisäksi yli sataan kaupunki-, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10967: kauppala- tai maalaiskuntaan on perustettu
10968: paikallinen liikennetoimikunta. Näiden tehtä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
10969: vänä on paikallisten hallintoelinten ja viran- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
10970: omaisten sekä alan järjestöjen kanssa yhteis- kaa käytettäväksi paikallisten liikenne-
10971: toiminnassa edistää liikenteen kehitystä sekä toimikuntien sekä läänien liikennetoi-
10972: tehdä liikenneturvallisuutta lisääviä esityk- mikuntien toiminnan tukemiseen.
10973: siä sekä hoitaa liikennevalistustyötä alueil-
10974: laan.
10975: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
10976:
10977: Matti Mattila. Yrjö Sinkkonen.
10978: .Antti J. Rantamaa. Urho Kähönen.
10979: Esa Koivusilta.
10980: 1031
10981:
10982: IV,306. - Rah.al. N: o 239.
10983:
10984:
10985:
10986:
10987: L. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten len-
10988: nonjohtajan toimien perustamista varten.
10989:
10990:
10991: E d u s k u n n a ll e.
10992:
10993: Maamme 16 liikenteessä olevalla lentoken- mioon tehtävän vaatiman koulutuksen, am-
10994: tällä huolehtii lennonjohdosta 60 lennonjoh- mattitaidon ja vastuullisuuden olisi kohtuul-
10995: tajaa, joista ainoastaan 14 on ylimääräisen lista, että kaikilla vastaavilla lennonjohtajilla
10996: lennonjohtajan asemassa ja loput joko yli- olisi ainakin ylimääräisen toimenhaltijan
10997: määräisen sähköttäjän asemassa tai tilapäisiä asema. Järjestelystä aiheutuu valtiolle ai-
10998: toimihenkilöitä. Helsingin lentoasemalla, joka noastaan, 757 800 markan vuotuinen lisämeno
10999: on Suomen pääkenttä ja joka hoitaa koko ikälisien johdosta.
11000: maamme kansainvälisen liikenteen, huolehtii Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
11001: lennonjohdosta 16 vastaavaa lennonjohtajaa, nioittaen,
11002: joiden pätevyys, koulutustaso ja vastuu on
11003: sama. Kuitenkin ainoastaan 10 näistä lennon- että Eduskunta ottaisi 12 Pl. XI
11004: johtajista on vain ylimääräisen toimenhalti- luvun 1 momentille 757 800 markan
11005: jan asemassa ja loput 6 vastaavaa lennonjoh- määrärahan kuuden 25 palkkaluok-
11006: tajaa ovat tilapäisiä toimihenkilöitä. Maamme kaan kuuluvan ylimääräisen lennon-
11007: lentoliikenteen jatkuvasti kasvaessa on kaik- johtajan toimen ja kuuden 23 palkka-
11008: kia nykyisiä tilapäisiä lennonjohtajien toimia luokkaan kuuluvan ylimää1·äisen len-
11009: pidettävä vakinaisluontoisina. Ottaen huo- nonjohtajan toimen perustamiseksi.
11010: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
11011:
11012: Leo I. Mattila. Armas Leinonen.
11013: Aare Leikola. A. Pasanen.
11014: Artturi Tienari.
11015:
11016:
11017:
11018:
11019: 30 E 645/56
11020: 1032
11021:
11022: IV,307.- Rah.al. N:o 240.
11023:
11024:
11025: L. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta siviili-ilmailua
11026: palvelevien teleteknillisten toimihenkilöiden ylimääräisten
11027: virkojen perustamista varten.
11028:
11029: E d u s k u n n a ll e.
11030: Ilmaiinliikenteen voimakas kasvu viimeksi on vain tilapäisessä virkasuhteessa tehtävien
11031: kuluneitten vuosien aikana on saattanut tä- vakinaisesta luonteesta huolimatta, ei tällaista
11032: män liikennemuodon yhä merkityksellisem- asiain tilaa voida pitää edes tyydyttävänä.
11033: mäksi yleisten liikenneolojemme kehitystä Kun lentoturvallisuus- ja viestipalvelun
11034: ajatellen. käytössä olevien erilaisten radiomajakka- ja
11035: Lentoliikenteen kehittäminen on kuitenkin radioliikennelaitteiden varman toimintakun-
11036: tuonut mukanaan mm. siviili-ilmailun osalta toisuuden ylläpitämiseksi ja huoltamiseksi eri
11037: joukon kansainvälisiäkin velvoitteita. Niinpä lentoasemilla ja lentoreiteillä sekä viestitek-
11038: kansainvälisillä sopimuksilla on määrätty nillisten laitteiden asennus- ja korjaustöiden
11039: aikataulunmukaista vuoroliikennettä palvele- suorittamiseksi tarvitaan välttämättä ilmai-
11040: ville kentille erityiset teknilliset vaatimukset. luviestialan erikoislaadusta johtuen erittäin
11041: Muunmuassa on tällaisille kentille määrätty pätevää ja pysyväistä teknillistä henkilökun-
11042: sijoitettavaksi lennon johtoa ja lentoturvalli- taa, olisi käsityksemme mukaan välttämä-
11043: suutta palvelevia erilaisia teleteknillisiä lait- töntä, että vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
11044: teita. Tällaisia hankinta- ja huoltokustannuk- otettaisiin ainakin seuraavien tilapäisten toi-
11045: siltaan kalliita ja arvokkaita laitteita onkin mien muuttamiseksi ylimääräisi,ksi toimiksi
11046: ilmailuliikennettämme palvelemaan hankittu tarvittavat määrärahat.
11047: viimeisten vuosien aikana melkoisessa mää- 1 ensimmäinen teknikko 1 1., yp. (26 pl.)
11048: rin. Yhä voimakkaasti kehittyvä siviili-ilmai- 3 ensimmäistä teknikkoa 1 1., ap. (24 pl.)
11049: lumme joutuu kuitenkin lähivuosien aikana 5 ensimmäistä teknikkoa 2 1., YP. (23 pl.)
11050: edelleen kehittämään myöskin lentoliikenteen 2 työnjohtajaa (22 pl.)
11051: turvallisuuteen tähtäävää viestiteknillistä 3 ensimmäistä teknikkoa 2 1., yp. (21 pl.)
11052: laitteistoa. 2 teknikkoa 1 pl. (19 pl.)
11053: Voimakas kehitys edellämainitulla alalla 2 teknikkoa 2 pl. (18 pl.)
11054: on tehnyt myös välttämättömäksi hankkia, Samalla voidaan tulo- ja menoarviosta
11055: kehittää ja kouluttaa pätevää teknillistä hen- poistaa vastaavien tilapäisten toimien palk-
11056: kilöstöä hankittujen laitteiden käyttöä ja hoi- kaukseen varatut määrärahat.
11057: toa varten. Onkin todettava, että näihin teh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11058: täviin on onnistuttu saamaan pätevää henki- nioittavasti,
11059: löstöä, joskin tämä ns. ilmailuviestiteknilli-
11060: nen henkilökunta on toistaiseksi vielä luku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11061: määräisesti täysin riittämätön. Lisäksi on to- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XI: 1
11062: dettava, että näiden tehtävien hoitoa varten momentille lisäyksenä 8 497 980 mark-
11063: ei vielä ole perustettu yhtään vakinaista vir- kaa seuraavien siviili-ilmailua palvele-
11064: kaa tai tointa, huolimatta siitä, että jo nyt vien teleteknillisten toimihenkilöiden
11065: voidaan olla täysin varmoja mainittujen teh- ylimääräisten virkojen perustamiseksi:
11066: tävien vakinaisesta luonteesta. Niin ikään on 1 ensimmäinen teknikko 1 l., yp. (26
11067: todettava, että ylimääräisiäkään virkoja ei pl.), 3 ensimmäistä teknikkoa 1 l.,
11068: puheenaolevien tehtävien hoitamiseksi ole ap. (24 pl.), 5 ensimmäistä teknikkoa
11069: toistaiseksi perustettu koko siviili-ilmailumme 2 l., yp. (23 pl.), 2 työnjohtajaa (22
11070: piiriin kuin ainoastaan 3. Kun näin ollen pl.), 3 ensimmäistä teknikkoa 2 l., yp.
11071: koko muu ilmailuviestiteknillinen henkilöstö (21 pl.), 2 teknikkoa 1 pl. (19 pl.)
11072: ja 2 teknikkoa 2 pl. (18 pl.).
11073: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
11074: Leo 1. Mattila. Armas Leinonen.
11075: Aare Leikola. A. Pasanen.
11076: Artturi Tienari.
11077: 1033
11078:
11079: IV,308. - Rah.al. N: o 241.
11080:
11081:
11082:
11083:
11084: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesi- ja saaristo-
11085: liikenteen edistämiseen.
11086:
11087:
11088: E d u s k u n n a 11 e.
11089:
11090: Järvet ja yleensä vesireitit ovat mennema lainen asiaintila ei ole kansantalouden kan-
11091: aikoina olleet maamme tärkeimpiä Hikenne- naltakaan puolustettavissa. Valtiovallan oli-
11092: väyliä. Sisä- ja saaristovesiliikenne on tie- sikin uhrattava kohtuullisen matkustaja- ja
11093: tenkin menettänyt merkitystään kehityksen rahtiliikenteen ylläpitämiseksi ja kehittämi-
11094: tieverkoston alalla kuUdessa eteenpäin. Vesi- seksi sisävesi- ja saaristoreiteillämme vuosit-
11095: tiet ovat kuitenkin yhä edelleen tärkeitä tain tarpeellinen määräraha, joka siihen ver-
11096: maamme sisäisen liikenteen liikennereittejä, rattuna, kuinka paljon varoja teiden raken-
11097: ja niitä olisi täydellä teholla pyrittävä käyt- taminen ja ylläpitäminen vastaavasti vaatii,
11098: tämään hyväksi varsinkin, kun se voisi ta- olisi kuitenkin mitättömän pieni.
11099: pahtua pienin valtion kustannuksin. On kui- Edellä lausutun perusteeHa ehdotamme
11100: tenkin pakko todeta, että sisävesi- ja saa- kunnioittaen,
11101: ristomatkustaja- ja rahtiliikenne on häviä-
11102: mässä kannattamattomuuden vuoksi. Valtion että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11103: apu on aivan mitättömän pieni, eikä sillä tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII lu-
11104: tämän vuoksi ole juuri mitään käytännöl- vun 2 momentin kohdalle lisäyksenä
11105: listä merkitystä. Vesiliikenteen tyrehtymi- 30 miljoonan markan määrärahan
11106: nen asettaa laajoilla alueilla maassamme kas- sisävesi- ja saaristoliikenteen edistämi-
11107: vavia vaikeuksia maaseudun väestölle. Täl- seksi ja tukemiseksi.
11108: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
11109:
11110: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela.
11111: Martti Salminen. Antti Kukkonen.
11112: 1034
11113:
11114: IV,S09. - Fin.mot. N: o 242.
11115:
11116:
11117:
11118:
11119: Larson m. fi.: Angående anvisande av förhöjt anslag till un-
11120: derstöd för upprätthållande av menförestrafiken på linjen
11121: Abo - skärgården - Mariehamn.
11122:
11123:
11124: T i 11 R i k s d a g e n.
11125:
11126: Vintertrafiken på linjen Åbo-skärgården inkommande vinter kommer att insätta
11127: -Mariehamn har alltid varit svår att sköta sjs Åland i trafik på linjen Åbo-skärgår-
11128: på ett för skärgårds befolkningen tilHreds- den-Mariehamn, har från bolagets sida för-
11129: ställande sätt. På grund av lantbrukets pro- klarats, att, om en subvention på 4 000 000
11130: duktionsökning och även andra omständig- mark kan påräknas, :bolaget insätter ifråga-
11131: heter ökas det fraktgods som skall fram- varande ångare i trafik. Då i statsförslaget
11132: befordras på denna linje från år till år och för år 1957 endast 2 000 000 mark är upp-
11133: ställer allt större krav på de håtar som skall taget för nämnda ändamål är det nödvän-
11134: sköta trafiken på ifrågavarande rutt. Men- digt, att ytterligare 2 000 000 mark beviljas
11135: föresfartyget m/s Aranda, som glädjande för att menförestrafiken på linjen Åbo-
11136: nog insatts i trafik på linjen under men- skärgården-Mariehamn på ett någorlunda
11137: förestider, för.mår ej ensamt sköta densamma. tillfredsställande sätt skall kunna upprätt-
11138: Ångfartygsa:ktiebolaget Åland i Åbo hade hållas under inkommande vinter.
11139: under senaste vinter insatt s/s Åland i tra- På grund av det ovan anförda föreslår vi,
11140: fik på nämnda linje och erhöll härför
11141: 2 000 000 mark i statssubvention. Det har att Riksdagen i statsförslaget för
11142: visat sig att dessa håda båtar, m/s Aranda år 1957 å 12 Ht. XII kap. 2 mom.
11143: och s/s Åland, tillsammans nöjaktigt för- måtte i tillägg upptaga 2 000 000
11144: mår upprätthälla vintertrafiken på linjen mark för höjande av understödet för
11145: under normala förhållanden. upprätthållande av menförestrafiken
11146: Vid förfrågningar hos Ångfartygsaktie- på linjen Abo-skärgården-Marie-
11147: bolaget Åland, huruvida sagda bolag även hamn till 4 000 000 ma.rk.
11148: Helsingfors den 17 september 1956.
11149:
11150: Arthur Larson. Sven Högström. Grels Teir.
11151: Albin Wickman. Verner Korsbäck. John Österholm.
11152: 0. A. Öhman.
11153: 1035
11154:
11155: IV,309.- Rah.al. N:o 242.
11156: Suomennos.
11157:
11158:
11159:
11160: Larson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
11161: seksi kelirikkaliikenteen ylläpitämistä varten linjalla
11162: Turku- saaristo -Maarianhamina.
11163:
11164:
11165: E d u s k u n n a 11 e.
11166:
11167: Tal viliikenn{) linjalla Turku-saaristo- s/s Ålandin mkenteeseen linjalla Turku-
11168: Maarianhamina on aina ollut vaikeasti hoi- saaristo-Maarianhamina, on yhtiön taholta
11169: dettavissa saaristoväestöä tyydyttävällä ta- selitetty, että jos 4 000 000 markan avustus
11170: valla. Maatalouden tuotannon kasvun ja on odotettavissa, yhtiö tulee asettamaan ky-
11171: myös muiden seikkojen johdosta lisääntyy symyksessä olevan laivan liikenteeseen. Kun
11172: tällä linjalla kuljetettava tavaramäärä vuo- tulo- ja menoarvioehdotuksessa vuodelle 1957
11173: desta vuoteen ja asettaa yhä suurempia vaa- on mainittuun tarkoitukseen merkitty vain
11174: timuksia niille aluksille, joiden on hoidettava 2 000 000 markkaa, on välttämätöntä myön-
11175: liikenne kysymyksessä olevalla reitillä. Keli- tää lisäksi 2 000 000 markkaa, jotta kelirikko-
11176: rikkoalus Aranda, joka ilahduttavaa kyllä liikennettä linjalla Turku-saaristo-Maa-
11177: on pantu liikennöimään linjalla kelirikko- rianhamina voitaisiin jotakuinkin tyydyttä-
11178: aikoina, ei yksin kykene sitä hoitamaan. Ång- väLlä tavalla ylläpitää tulevana talvena.
11179: fartygsaktiebolaget Åland asetti viime tal- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11180: vena s/s Ålandin liikenteeseen mainitulle
11181: linjalle ja sai sitä varten valtiolta avustusta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11182: 2 000 000 markkaa. Nämä molemmat alukset, tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII lu-
11183: Aranda ja Åland, ovat osoittautuneet yh- vun 2 momenti1le lisäyksenä 2 000 000
11184: dessä kykenevän tyydyttävästi ylläpitämään rn.arkkaa kelirikkaliikenteen ylläpitä-
11185: talviliikennettä linjalla normaaleissa olosuh- mistä varten linjalla Turku-saaristo
11186: teissa. -Maarianhamina suoritettavan avus-
11187: Tiedusteltaessa Åland-yhtiöltä, missä mää- tuksen korottamiseksi 4 000 000 mar-
11188: rin yhtiö myös ensi talvena tulee asettamaan kaksi.
11189: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
11190:
11191: Arthur Larson. Sven Högström. Grels Teir.
11192: Albin Wickman. Verner Korsbäck. John Österholm.
11193: 0. A. öhman.
11194: 1036 \
11195:
11196: IV,310.- Rah.al. N:o 243.
11197:
11198:
11199:
11200:
11201: Hamara ym.: Määrärahan osoittamisesta Säämingin kunnassa
11202: laivaliikennettä harjoittavan sjs Saaristo Höyrylaivaosa-
11203: keyhtiön avustamiseen.
11204:
11205:
11206: Eduskunnalle..
11207:
11208: Säämingin kunnan eteläisessä saaristossa jaJ:kaisin kulkemista samanaikaisesti kuin
11209: Hikennöivä s/s Saaristo, jonka reitti käsittää suuret selät vi~lä ovat avoinna. Saaristo-
11210: 32 laituria, on asulkkaiden ainoa säännöllisesti laiva on rakennettu erikoisesti edellämainit-
11211: liikennettä mantereelle eli Savonlinnaan yllä- tuja seikkoja silmälläpitäen ja harjoittaa lii-
11212: pitävä ikuliruväline. Savonlinna on kysymyk- kennettä aivan vuoden loppuun saakka, jopa
11213: sessä olevan kunnan keskus ja kirkonkylä. eräinä po:illllieuksellisina vuosina vielä tammi-
11214: Laiturit ovat kyläläisten itsensä rakentamia ikuussakin.
11215: ja ylläpitämiä, 'kun taas esimerkiksi vastaa- 'Säämingin saaristo on asutettu Olavinlin-
11216: vasti rautati~llä asemat, seisakikeet ja pysä:kit, nan perustamisen aikoihin (noin 1495) ja
11217: kuten itse rautatiekin, ovat valtion rakenta- useat saarella asuvat suvut ovat asustaneet
11218: mat. Laitureiden rakentamiseen käytetty si~llä 350-400 vuoden ajan ilman valtion
11219: työaika ja rrukennustarpeet on varovastikin tie-, sähkö- tai muita avustuksia. Nytkään ei
11220: laBikien nykyarvoissa arvioitava 100 000 mar- avustusta tarvittaisi, jos tällainen ,tieyhty-
11221: kaksi laituria kohden eli n. 3 000 000 mar- mä" olisi verovapaa. Verorahoilla voitaisiin
11222: kaksi yhteenlaskettuna. Valtio antaa vuosit- ylläpitää korot ja kuoletukset. Tä:llä hetkellä
11223: tain pafu:allis- ja kyläteiden kunnossapitoon eivät Saaristolaiset voi tukea laivayhtiötä
11224: huomattavia summia, jonka vuoksi olisi toi- avustuksinkaan, koska valtio ottaa lahjave-
11225: vottavaa, että edellämainitun tapaisetkin ky- roina suuren osan siitä, mikä on tarkoitettu
11226: lätiet pääsisivät osallisiksi valtion avusta. On liikenteen tukemiseksi. Asian näin Dllen on
11227: muistettava, että maalla a,ina sentään tarpeen Saaristo-laivan liilk:enteen ylläpitäminen asu'k-
11228: tullen pääsee iJmlkuneuvoittakin eteenpäin. ikaiden omin voimin käynyt ylivoimaiseksi, ja
11229: Vesiliikenteessä tarvitaan aina. jonkinlainen koska valtion tulo- ja menoarviossa saaristo-
11230: kulkuväline ja yllämainitussa saaristossa sen laivojen <liikenteen tukemiseen myönnetyt
11231: hoitaa parhaiten laiva. Paikallisen väestön määrärahat ovat kohtuuttoman pienet, esi-
11232: kannalta on nimittäin syysliikenne kaikkein tämme edellä olevaan viitaten,
11233: tärkeintä. Syystuulien vuoksi ei suurilla se-
11234: lillä voida tehdä pitkiä matkoja puhumatta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11235: kaan siitä, että syksyllä muodostuu kapeisiin tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
11236: salmiin aikaisin jääesteitä, joita ei veneellä määrärahan Säämingin s/s Saaristo
11237: voida rikkoa ja jotka eivät myöskään kestä Höyrylaivaosakeyhtiön avustamiseksi.
11238: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
11239:
11240: Irma Hamara. Antti J. Rantamaa. Hugo Manninen.
11241: Onni Hiltunen. Erkki Tuuli. Wiljam Sarjala.
11242: Lauri Järvi. · Yrjö Sinkkonen. Kalle Kauhanen.
11243: R. Hallberg. Matti Miikki. Viljo Virtanen.
11244: 1037
11245:
11246: IV,311.- Rah.al. N:o 244.
11247:
11248:
11249:
11250:
11251: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta vientisatamia yllä-
11252: pitäville kunnille satamien kehittämistä varten.
11253:
11254:
11255: E d u s k u n n a ll e.
11256:
11257: Viime vuosina on valtion tulo- ja meno- taa siten myös kykyymme kilpailla yhä kiris-
11258: arvioihin otettu määrärahoja maamme vienti- tyvistä maailmanmarkkinoista. Näitten ylei-
11259: satamien rakentamiseen ja täten yleisesti hy- sesti tunnettujen tosiasioitten edessä onkin
11260: väksytty käsitys, että vientisatamiemme ra- käsittämätöntä, että edellisinä vuosina tarkoi-
11261: kentaminen ja ajanmukaiselle tasolle saatta- tukseen varattu määräraha on kokonaan pois-
11262: minen on valtakunnallinen asia, joka ei kuulu tettu vuoden 1957 tulo- ja menoarviosta ja
11263: yksinomaan vientisatamia ylläpitäville kun- korvattu lainamäärärahalla. Myönnämme,
11264: nille. Valtion tuki on kuitenkin ollut riittä- että mainitulla lainamäärärahalla autetaan
11265: mätön, mistä johtuen vientisatamat ovat kuntien satamien rakentamismahdollisuuksia,
11266: maamme liikenteen vaikeimpia ,pullonkau- mutta näin rahoitettuina kustannukset jää-
11267: loja". Niiden kyky selviytyä valtakunnalli- vät joka tapauksessa vientisatamia haitavien
11268: sesta tehtävästään on epätyydyttävä siitäkin kuntien itsensä kokonaisuudessaan kannetta-
11269: huolimatta, että asianomaiset kunnat ovat viksi ja tämä puolestaan tulee vaikuttamaan
11270: pyrkineet tekemään kaikkensa asian auttami- tyrehdyttävästi vientisatamien kehittämiseen.
11271: seksi, usein jopa yli omien voimavarojensa. Jotta liikenteen kehitys vientisatamien koh-
11272: Tämän pitäisi olla valtiovallan tiedossa sa- dalla voisi jatkua myönteisenä, esitämme
11273: moinkuin senkin, että tilanne vientisatamia edellä olevaan viitaten kunnioittavasti,
11274: ylläpitävien kuntien osalta on käymässä kes-
11275: tämättömäksi. Maamme on riippuvainen vien- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11276: tikaupasta ja siitä, millaisilla hinnoilla pys- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII luvun
11277: tymme maailman kauppamarkkinoilla kilpai- uudelle momentille 100 000 000 mar-
11278: lemaan. Vientisatamiemme palvelukyky näyt- kan suuruisen määrärahan vientisata-
11279: telee huomattavaa osaa joko kustannuksia mia ylläpitäville kunnille satamien
11280: lisäävänä tai alentavana tekijänä ja vaikut- kehittämistä varten.
11281: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11282:
11283: Veikko Kokkola. Meeri Kalavainen. Toivo Kujala.
11284: Heikki Hykkäälä. Marja Lahti. G. Henriksson.
11285: Kalle Matilainen. Erkki Tuuli. Bruno J. Sundman.
11286: Sulo Hostila. Urho Saariaho. Veikko Helle.
11287: Yrjö Sinkkonen. Kaarlo Kajatsalo. 0. Lindblom.
11288: 1038
11289:
11290: IV,312. - Rah.al. N:o 245.
11291:
11292:
11293:
11294:
11295: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
11296: vientisatamia ylläpitäville kunnille satamien kehittämistä
11297: ja kunnostamista varten.
11298:
11299:
11300: E d u s k u n n a 11 e.
11301:
11302: Kolmen viime vuoden aikana on valtion ja rakennuskustannuksia kuntien veronmak-
11303: tulo- ja menoarvioon otettu 50 milj. markkaa sajat joutuvat kantamaan.
11304: avustuksiksi vientisatamia ylläpitäville kun- Vientisatamien merkitystä maalle ei voida
11305: nille satamien kehittämistä ja kunnostamista kyllin korostaa. Niiden kauttahan tapahtuu
11306: varten. tärkeä ulkomaankauppamme, ja ne antavat
11307: Momentin perusteluissa lausuttiin, että ta- työtä kymmenilletuhansille työläisille.
11308: loudelliset rasitukset satamien kunnostami- Voidaksemme ylläpitää elintärkeätä vien-
11309: seksi ovat muodostuneet keskisuurille ja pie- tiämme on satamissa jatkuvasti seurattava ke-
11310: nille kaupungeille kohtuuttoman raskaiksi. hitystä, uudistettava laitureita ja laitteita,
11311: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksestään mutta tämä ei saa tapahtua kuntien vähä-
11312: hallitus on poistanut tuon vähäisenkin mää- varaisten veronmaksajien kustannuksella.
11313: rärahan, joka ennestäänkin on osoittautunut Koska viennistä koituu hyötyä koko maalle,
11314: esitettyyn tarkoitukseen mitättömän pieneksi. olisi valtion entistä tehokkaammin avustet-
11315: Satamaliiton hallituksen kertomuksesta vuo- tava kuntia vientisatamien ylläpidosta joh-
11316: delta 1954 näkyy, kuinka raskaiksi vientisa- tuvien kustannusten suorittamisessa.
11317: tamien ylläpitokustannukset kunnille ovat Määrärahan korottamista puolustaa vielä
11318: muodostuneet. Pietarsaaressa olivat tulot sa- sekin, että useat, mm. Kemin, Kokkolan, Kas-
11319: tamasta 22 milj. mk, mutta menot kohosivat kisten ja Kotkan vientisatamat, vaatisivat
11320: mainittuna vuonna 92 milj. markkaan. Ke- jatkuvaa kehittämistä.
11321: missä tulot olivat 35 milj. mk ja menot 132 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11322: milj. mk, Oulussa tulot 63 milj. mk ja menot
11323: 96 milj. markkaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11324: Vaasan sataman kunnostamiseksi tehty kus- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII luvun
11325: tannusarvio on 300 milj. markkaa ja Kokko- uudelle momentille 100 000 000 mar-
11326: lan sataman Ykspihlajan kustannusarvio n. kan määt·ärahan avustuksiksi vienti-
11327: 400 milj. markkaa sekä Kemin yli 1000 milj. satamia ylläpitäm:Ue kunnille satamien
11328: markkaa. Nämä esimerkkeinä mainitut luvut kehittämistä ja kunnostamista varten.
11329: osoittavat, kuinka raskaita satamien ylläpito-
11330: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11331:
11332: Nestori Nurminen. Eino Tainio.
11333: Toivo Asvik. Yrjö Murto.
11334: Aleksi Kivia.ho.
11335: 1039
11336:
11337: IV,313.- Rah.al. N:o 246.
11338:
11339:
11340:
11341:
11342: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kemin
11343: kaupungille Ajoksen syväsatany,an rakentamista varten.
11344:
11345:
11346: Eduskunnalle..
11347:
11348: Vientisatamien rakentaminen ja niiden jatkuvasti supistunut. Niinpä kolmena vii-
11349: saattaminen jatkuvasti kasvavaa meriliiken- meisenä vuonna ei Kemin kaupungille ole
11350: nettä vastaavaan kuntoon on tuottanut ja myönnetty talousarviossa olleesta yleisestä
11351: tuottaa niitä y'lläpitäville kunnille usein voit- määrärahasta minkäänlaista avustusta. Tästä
11352: tamattomia taloudellisia vaikeuksia. Vientisa- johtuen kaupunki onkin joutunut käyttä-
11353: tamat eivät ole suinkaan kunnille tuottavia mään sataman rakennuskustannusten peit-
11354: liikelaitoksia. Satamista saadut tulot eivät tämiseen vero- ja lainavaroja yli 700 milj.
11355: riitä edes jokavuotisiin kunnostamiskustan- markkaa, sataman tähänastisten rakennus-
11356: nuksiin, puhumattakaan niiden rakentami- töiden kustannusten kohotessa lähes miljar-
11357: sesta aiheutuneiden velkojen, korkojen ja kuo- diin markkaan.
11358: letusten pe.ittämiseen. Tästä syystä ja koska Ottaen huomioon sen, mitä edellä on sa-
11359: vientisatamilla on aina yleisempi valtakunnal- nottu vientisatamien kunnille aiheuttamista
11360: linen merkitys, eduskunta on usein kiinnittä- kohtuuttomista kustannuksista ja Ajoksen
11361: nyt asiaan huomiota ja katsonut, että valtion syväsataman merkityksestä koko Lapin ta-
11362: olisi myös osallistuttava vientisatamien raken- louselämän kehittämisessä, olisi valtion osal-
11363: tamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Niinpä listuttava myös suoranaisilla avustuksilla
11364: eduskunta on jo vuonna 1939 päättänyt lau- tämän sataman rakentamiseen. Tätenhän
11365: sua toivomuksen, että hallitus ryhtyisi toi- edistettäisiin myös Pohjois-Suomen teolli-
11366: menpiteisiin Perämeren pohjoisten satamien suuden . toimintamahdollisuuksia, koska sa-
11367: saattamiseksi meriliikennettä vastaavaan kun- tama valmistuttuaan tulee huomattavasti
11368: toon, ja että kohtuulliseksi harkittava val- alentamaan lastauskustannuksia.
11369: tiona.vustus jo ennen laajempaa rakennustöi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11370: den aloittamista myönnettäisiin Kemin sata-
11371: massa tehtävä;ksi tarkoitettujen aallonmurta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11372: jain rakennustyön ensi vaiheen suorittami- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
11373: seksi. kan määrärahan avustukseksi Kemin
11374: Kemin AjtYksen syväsataman myöhäisem- kaupungt'lle Ajoksen syväsataman ra-
11375: mässä rakennusvaiheessa valtion avustus on kentamista varten.
11376: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11377:
11378: Eino Tainio. A-L. Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
11379:
11380:
11381:
11382:
11383: 31 E 645/56
11384:
11385:
11386: lj,
11387: 1040
11388:
11389: IV,314. - Rah.al. N:o 247.
11390:
11391:
11392:
11393:
11394: Nieminen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Sa-
11395: vonlinnan kaupungille Kyrönsalmen sillan rakentamista
11396: koskevan tutkimuksen toimittamista varten.
11397:
11398:
11399: El d u s k u n n a 11 e.
11400:
11401: Hallituksen esityksestä valtion tulo- ja telmaa, mutta sillan paikan määräämincn
11402: menoarvioksi vuodelle 1957 on poistettu vaatii vielä laajoja tutkimuksia. Kun silta
11403: XII Pl. 12 luvulta avustus Savonlinnan kau- tulisi palvelemaan myöskin laajaa läpikulku-
11404: pungille Kyrönsalmen sillan rakentamista liikennettä, ei sen suunnittelu ja rakentami-
11405: koskevan tutkimuksen toimittamiseksi. Pu- nen kuulu yksinomaan Savonlinnan kaupun-
11406: heena olevan avustuksen antaminen Savon- gille, vaan hyvin suurelta osalta valtiolle.
11407: linnan kaupungille olisi kuitenkin hyvin Ja kun sillan rakentaminen on kiireellinen
11408: asiallista ja tarpeen vaatima, joten määrä- vaikean liikennepulman poistamiseksi, olisi
11409: rahan palauttaminen tulo- ja menoarvioon viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin sillan
11410: on kohtuullista. pajkan tutkimiseksi, piirustusten hankkimi-
11411: Kyrönsalmi jakaa Savonlinnan kaupungin seksi ja sillan rakentamiseksi.
11412: keskeltä kahteen osaan. Salmi on Pihlaja- Savonlinnan kaupungissa ja sitä ympäröi-
11413: veden ja Haukiveden välinen kapeikko, muo- vässä Säämingin kunnassa on jatkuvasti
11414: dostaen samalla ainoan ja tärkeän laivaväy- esiintynyt runsaasti työttömyyttä. Kun työt-
11415: län ja vesistökuljetusreitin Saimaan vesis- tömyystilanne näyttää edelleenkin jatkuvan
11416: tön laajoilta ylävesiltä varsinaiselle Sai- yhtä vaikeana, muodostaisi Kyrönsalmen sil-
11417: maalle. Salmi katkaisee, ei vain kaupunki- lan rakennustyö osaltaan työttömyyttä lie-
11418: liikenteen, vaan myöskin erittäin laajan vittävän tekijän mainittujen kuntien koh-
11419: läpikulkuliikenteen Keski-Suomen ja Kaak- dalla. Jo tästäkin syystä sillan rakentamis-
11420: kois-Suomen välillä. Salmen yli on käytössä työn alkaminen kiireellisesti on tarpeen vaa-
11421: yhdistetty maantie- ja rautatiesilta. Silta on tima. Kun kuitenkin ennen siltatyön alka-
11422: vanha ja epäkäytännöllinen eikä pysty tyy- mista on suoritettava joukko valmistelevia
11423: dyttämään erittäin laajaksi paisuneen liiken- toimenpiteitä, on niiden suorittamista kiireh-
11424: teen vaatimuksia. Kun rautatieliikenne po. dittävä.
11425: sillalla on osaltaan kasvanut vilkkaaksi, sul- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11426: kee se maantieliikenteeltä sillan sangen lu-
11427: kuisia kertoja päivässä ja pitkiksi ajoiksi, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11428: monesti jopa yli puoleksi tunniksi. Tällainen tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII lu-
11429: häiriötila vaikeuttaa suuresti kaupunkiliiken- vun uudelle momentille 5 000 000
11430: nettä, mutta myöskin läpikulkuliikennettä. markkaa avustukseksi Savonlinnan
11431: Nykyinen silta voisi ehkä palvella rautatie- kaupungille Kyrönsalmen sillan ra-
11432: liikennettä toistaiseksi, mutta maantieliiken- kentamista koskevan tutkimuksen toi-
11433: teelle olisi saatava uusi silta. mittamista varten.
11434: Savonlinnan kaupunki on jo pitkän aikaa
11435: valmistellut uuden sillan rakentamissuunni-
11436: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
11437:
11438: Niilo Nieminen. Tauno Kelovesi. Hugo Manninen.
11439: 1041
11440:
11441: IV,315. - Rah.al. N: o 248.
11442:
11443:
11444:
11445:
11446: L. Mattila:· Määrärahan osoittamisesta uttden toimistosihtee-
11447: rin viran perustamiseksi kau1Jpa- ja teollisuusministeriöön.
11448:
11449:
11450: E d u s k u n n a ll e.
11451:
11452: Kauppa- ja teollisuusministeriölle kuulu- viran palkkaukseen tarvittava määräraha eli
11453: vat YK: n teknillisen avun sekä ulkomaisten 18 pl. palkkaus kalliinpaikanlisineen, joka
11454: että suomalaisten taloudellisen kehityksen ja indeksikorotukset huomioon ottaen on vuo-
11455: julkisen hallinnon stipendiaatteja ja asian- dessa 442 700 mk. Sanottua kokonaissuunni-
11456: tuntijoita koskevat asiat on tähän asti hoi- telmaa ei ole voitu toistaiseksi toteuttaa.
11457: dettu kotimaankauppatoimiston käytettävissä . Ehdotan kunnioittaen,
11458: olevalla, osaksi tilapäisellä henkilökunnalla.
11459: Ministeriön toimia ja virkoja koskevassa ko- että Eduskunta ottaisi tulo- ja meno-
11460: konaissuunnitelmassa tehtävien hoitamista arvioon vuodelle 1957 442 700 mark-
11461: varten on ehdotettu 18 pl. peruspalkkaisen kaa yhden uuden peruspalkkaisen toi-
11462: viran perustamista, minkä suunnitelman to- mistosihteerin viran perustamiseksi
11463: teuttamatta jättämisen varalta momentille kauppa- ja teollisuusministeriöön.
11464: ehdotetaan sisällytettäväksi sanotunlaisen
11465: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
11466:
11467: Leo I. Mattila.
11468: 1042
11469:
11470: IV,316. - Rah.al. N: o 249.
11471:
11472:
11473:
11474:
11475: H. Miettunen: Määrärahan: osoittamisesta merenkulkuhalli-
11476: tuksen teknillisen toimiston uutta radiomajakkamestarin
11477: virkaa varten.
11478:
11479:
11480: E d u s k u n n a ll e.
11481:
11482: Eduskunta on viime vuosina myöntänyt viime vuosina suoritetut automatisoinnit, nii-
11483: määrärahoja eräiden uusien puoli- ja täysi- den joukossa Ajoksen, ovat aiheuttaneet.
11484: automaattisten majakkojen rakentamiseksi. Hallitus on tulo- ja menoarvioehdotukses-
11485: Sitä paitsi on merenkulkuhallitus muutenkin saan vuodelle 1957 kylläkin esittänyt Ajok-
11486: pyrkinyt automatisoimaan majakkoja. Tällä sen radiomajakkamestarin viran lopettamista,
11487: tavalla aiheutuu huomattavia säästöjä hen- mutta ei ole esittänyt tämän toimenpiteen
11488: kilökuntapalkkauksissa, rakennusten tarpeessa edellytyksenä ollutta uuden radiomajakka-
11489: ja huollossa. Kuitenkin on väärin kuvitella, mestarin viran perustamista merenkulkuhalli-
11490: että automaattiset laitteet eivät kaipaa huol- tuksen teknilliseen toimistoon. Koska meren-
11491: toa lainkaan. Osan siitä huoltotyöstä, minkä kulkuhallitus on jo vuosina 1955 ja 1956
11492: majakan oma henkilökunta on aikaisemmin käyttänyt Ajoksen radiomajakkamestarin
11493: suorittanut, täytyy automatisoinnin jälkeen palkkaa merenkulkuhallituksen teknillisellä
11494: pakostakin siirtyä merenkulkuhallituksen kes- toimistolla toimivan radiomajakkamestarin
11495: kusviraston huoltohenkilökunnalle. Sen ta:kia palkkaamiseksi, pakottaisi hallituksen esitys
11496: on tätä henkilökuntaa välttämätöntä jatku- vähentämään nykyistä työvoimaa, jolloin
11497: vasti lisätä sitä mukaa kuin automatisointi majakkojen toimintavarmuus ja merenkulun
11498: edistyy. Muussa tapauksessa aiheuttaa auto- turvallisuus joutuisi kohtalokkaasti vaaran-
11499: matisointi merenkulun turvallisuuden huo- tumaan.
11500: nonemisen. Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
11501: Ajoksen radiomajakana tapahtuneen auto- nioittaen,
11502: matisoinnin johdosta on merenkulkuhallitus
11503: katsonut mahdolliseksi esittää Ajoksen radio- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11504: majakkamestarin viran lopettamista, kuiten- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. II lu-
11505: kin sillä nimenomaisella ehdolla, että sen vun 1 nwmentin kohdalle 592 560
11506: tilalle perustetaan merenkulkuhallituksen markan määrärahan merenkulkuhalli-
11507: teknilliseen toimistoon radiomajakkamestarin tuksen teknillisen toimiston uutta ra-
11508: virka, jotta tämä toimisto voisi menestyk- diomajakkamestarin virka.a varten.
11509: sellisesti hoitaa sitä huoltotyön lisäystä, jonka
11510: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
11511:
11512: Helge Miettunen.
11513: 1043
11514:
11515: IV,317.- Rah.al. N:o 250.
11516:
11517:
11518:
11519:
11520: H. Miettunen: Määrärahan osoittamisesta moottoriveneen
11521: hankkim1:seksi Helsingin lähistöllä olevien majakkojen huol-
11522: toa varten.
11523:
11524:
11525: E d u s k u n n a ll e.
11526:
11527: Eduskunta on viime vuosina myöntänyt Tarkastusaluksen ohella on merenkulku-
11528: määrärahoja eräiden suurten merimajakko- hallituksen Helsingissä olevan kaasuaseman
11529: jen rakentamiseksi, jotka automatisoidaan henkilökunta moottoriveneen avulla huolta-
11530: niin, että ne voidaan radioteitse kauko-ohjata nut lähistöllä olevia loistoja. Merimajakko-
11531: maista käsin, jolloin niissä ei tarvita hen- jen huoltoon ei kuitenkaan sopivaa venettä
11532: kilökuntaa. Niinpä on hallitus tulo- ja meno- ole käytettävissä. Kylmillä syysmyrskyillä
11533: arvioesityksessään vuodelle 1957 esittänyt kastuvat miehet läpimäriksi, koneiden ollessa
11534: majakka-alus Helsingin korvaamista kauko- vanhuuttaan epäluotettavia joudutaan huo-
11535: ohjattavalla majakalla. Tästä aiheutuu huo- nolla säällä suurille vaaroille alttiiksi, ve-
11536: mattavia säästöjä henkilökuntapalkkauksissa neen hitauden takia ei paikan päällä ehdi
11537: ja huoltokustannuksissa samalla, kun nämä suorittaa kunnollista työtä, ennen kuin hä-
11538: majakat palvelevat merenkulkua tehokkaam- märä pakottaa palaamaan kotiin.
11539: min kuin entiset maja:kka-alukset, jotka on Näin ollen olisi tarkoitukseen saatava ensi-
11540: ~oistettava paikoiltaan vuoden vaarallisim- luokkainen moottorivene. Tällaisen veneen
11541: pana purjehduskautena jäitten tullessa. tulee ensi kädessä olla merikelpoinen, sen
11542: Tämä edellyttää kuitenkin, että näitä maja- tulee oUa sisustettu verrattain pitkiä mat-
11543: koita voidaan tehokkaasti huoltaa. Muuten koja varten, sen tulisi olla jossain määrin
11544: saattaa käydä niin, että merenkulun turval- jääkelpoinenkin ja .sen tulisi myös olla ver-
11545: lisuus niiden ansiosta ei parane, vaan huo- rattain nopea. Se on myöskin varustettava
11546: nonee. tehokkain radio- ja merenkulkukojein.
11547: Helsingin lähistöllä olevia majakkoja hoi- Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
11548: taa osaksi Helsingin Juotsipiirin tarkastus- nioittaen,
11549: laiva Suunta. Se ei kuitenkaan jouda lähes-
11550: kään kaikkeen huoltotyöhän, koska piiri on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11551: laaja varsill'kin Porkkalan alueen tultua li- tulo- ja menoarvioon 8 500 000 mar-
11552: sää. Sitäpaitsi ei voi olla tarkoituksenmu- kan suuruisen määrärahan moottori-
11553: kai.:;ta käyttää suurta laivaa monilukuisine veneen hankkimiseksi Helsingin lähis-
11554: miehistöineen parin asentajan kuljettami- töllä olevien majakkojen huoltoa var-
11555: seksi jollekin majakalle, varsinkaan kun ten.
11556: usein tulee pitkiä odotusaikoja huonon sään
11557: vuoksi.
11558: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
11559:
11560: Helge Miettunen.
11561: 1044
11562:
11563: IV,318. - Rah.al. N: o 251.
11564:
11565:
11566:
11567:
11568: Wiherheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden uusien
11569: lehtorinvirkojen perustamiseksi teknillisiin oppilaitoksiin.
11570:
11571:
11572: Eduskunnalle..
11573:
11574: Nytkyisin asetetaan insinööreille ja tekni- dinkielestä) tuntiopetuksena. - Suomenkie-
11575: koille kielitaitoon nähden täydeHä syyllä suu- len lehtorin virka on jo vuodesta 1945 Tampe-
11576: ret vaatimukset. Äidinkielen ja vieraiden reen teknillisessä oppilaitoksessa, jonka oppi-
11577: kielten - englannin, ruotsin ja saksan - lasmäärä on pienempi kuin Helsingin teknil-
11578: asemaa onkin pyritty vahvistamaan teknillis- lisen oppilaitoksen. - Vakinaisten kielten
11579: ten oppilaitosten opetusohjelmissa. opettajien puutteesta on ollut seurauksena,
11580: Kielten opetus on saatava sellaiseksi, että että tunnit on lukujärjestykseen täytyy sijoit-
11581: se parhaalla tavaHa vastaa tulevien insinöö- taa myöhäiseen iltaan, jolloin oppilaat ovat
11582: rien ja teknikoiden tarvetta. Siinä on nouda- jo niin väsyneitä, ettei kielten opetuksessa
11583: tettava teknHlisen opetuksen erikoistarpeita voida saada niin hyviä tuloksia kuin täytyy
11584: ja tästä syystä ainakin Helsingin ja Turun vaatia.
11585: teknillisiin oppilaitoksiin, joissa on sekä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11586: opisto- että kouluaste, on saatava suomenkie-
11587: len lehtori ja näihin sekä Tampereen teknilli- että Eduskunta Helsingin ja Tunm
11588: seen oppilaitokseen vieraiden kielten lehtorit, teknilliseen oppilaitokseen perustetta-
11589: jotka yhteistoiminnassa ammattiaineiden opet- vien äidinkielen lehtorin peruspalkkais-
11590: tajain kanssa huolehtivat kielten opetuksen ten (28 pl.) virkojen sekä Helsingin,
11591: kehittämiseksi oikeaan suutaan. Ei vain sa- Tampereen ja Turun teknilliseen oppi-
11592: naston, vaan myös opetusmenetelmienkin on laitokseen perustettavien vieraiden
11593: oltava jossain määrin toiset kuin esim. oppi- kielten lehtorin virkojen palkkausta
11594: kouluissa. varten ottaisi vuoden 1957 tulo- ja me-
11595: TeknHlisissä oppilaitoksissa ho1detaan kui- noarvioon 13 Pl. IX ·luvun 1 momen-
11596: tenkin kaikki kieliopetus (lukuunottamatta tin kohdalle 3 909 560 markan määr·ä-
11597: osaa Tampereen teknillisen oppilaitoksen äi- rahan.
11598: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11599:
11600: T. A. Wiherheimo. Arvo Salminen.
11601: Pä.iviö Hetemäki. Urho Saariaho.
11602: Niilo Honkala.
11603: 1045
11604:
11605: IV,319. - Rah.al. N: o 252.
11606:
11607:
11608:
11609:
11610: Wiherheimo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teh-
11611: nillisten oppilaitosten kirjastojen perus- ja uusintahankin-
11612: toja varten.
11613:
11614:
11615: E d u s k u n n a 11 e.
11616:
11617: Tunnettua on, että teknillinen ammattikir- Kun lisäksi Lappeenrannan teknillisellä
11618: jallisuus vanhenee hyvin nopeasti. Koska tek- koululla, joka koulu syksyllä 1957 muuttaa
11619: niikassa viime vuosina on tapahtunut valta- uuteen koulurakennukseen, ei tähän mennessä
11620: vaa kehitystä, teknillisten oppilaitosten kir- ole ollut mitään kirjastoa, ehdotamme,
11621: jastoihin on välttämättä hankittava uutta
11622: ammattikirjallisuutta, joka on tekniikan ny- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11623: kyisellä kehitystasolla. tulo- ja menoarvioon 13 Pl. IX luvun
11624: Vuoden 1956 tulo- ja menoarviossa oli kir- 3 momentin (Valtion teknilliset oppi-
11625: jastojen täydennyshankintoja varten (13 Pl. laitokset; Tarverahat sekä määrärahat
11626: IX: 3) myönnetty 1 615 000 markkaa, mikä kirjastoja ja laboratorioita varten)
11627: summa, kun ottaa huomioon, että Helsingin, kohdalle kertamenolisäyksenä 2 500 000
11628: Turun ja Vaasan teknilliset oppilaitokset markan määrärahan teknillisten oppi-
11629: ovat kaksikieliset, merkitsee keskimäärin laitosten kirjastojen perus- ja uusinta.
11630: 135 000 markkaa kirjastoa kohdE.n. Tämä hankintoja varten.
11631: määräraha on riittämätön kirjastojen uusi-
11632: miseksi.
11633: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11634:
11635: T. A. Wiherheimo. Arvo Salminen.
11636: Päiviö Hetemäki. Urho Saariaho.
11637: Niilo Honkala.
11638: 1046
11639:
11640: IV,320. - Rah.al. N:o 253.
11641:
11642:
11643:
11644:
11645: Wiherheimo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tek-
11646: nillisten oppilaitosten oppilasstipendejä varten.
11647:
11648:
11649: E d u s k u n n a 11 e.
11650:
11651: Menoarviossa on Oppilasstipendit-niminen alennuttua - vastaisivat alkuperäistä tarkoi-
11652: momentti (13 Pl. IX: 7), jolta keväisin jae- tustaan, pitäisi momentin summaa lisätä niin,
11653: taan stipendejä valtion teknillisistä oppilai- että määrärahasta voitaisiin stipendeinä ja-
11654: toksista hyvin arvosanoin valmistuville insi- kaa noin joka kymmenennelle insinöörille
11655: nööreille ja telmikoille. Momentin määräraha 10 000 mk ja joka kymmenennelle teknikolle
11656: korotettiin viimeksi vuoden 1951 budjetin 8000 mk.
11657: yhteydessä 50 000 markalla ja on se siitä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
11658: lukien ollut 250 000 markkaa. Kun valtion
11659: teknillisistä oppilaitoksista vuosittain valmis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11660: tuu n. 220 insinööriä ja n. 800 teknikkoa, tulo- ja menoarvioon 13 Pl. IX luvun
11661: ovat oppilasstipendit, joita valtion varoista 7 momentin kohdalle 750 000 markan
11662: on voitu jakaa, olleet kovin pieniä. Jotta ne lisämäärärahan teknillisten oppilaitos-
11663: edes jossain määrin - rahan arvon nyt ten oppilasstipendejä varten.
11664: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11665:
11666: T. A. Wiherheimo. Arvo Salminen. R. Hallberg.
11667: Päiviö Hetemäki. Urho Saariaho. Niilo Honkala.
11668: 1047
11669:
11670: IV,321. - Rah.al. N: o 254.
11671:
11672:
11673:
11674:
11675: Wiherheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta teknillisten op-
11676: pilaitosten oppilaiden vapaa-aikaharrastusten edistämiseksi
11677: ja tukemiseksi.
11678:
11679:
11680: E d u s k u n n a ll e.
11681:
11682: Asetuksessa valtion teknillisistä oppilaitok- ole momenttia, jolta myönnetyin määrä-
11683: sista (766/1940) 29 §:ssä sanotaan mm.: rahoin voitaisiin avustaa ja tukea oppilas-
11684: ,Hyväksyttävien pyrintöjen edistämiseksi yhdistysten pyrintöjä ja rientoja, ehdotamme,
11685: voivat teknillisten oppilaitosten varsinaiset
11686: oppilaat muodostaa oppilasyhdistyksiä." että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11687: Näissä puitteissa toimiikin monessa teknilli- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. IX luvun
11688: sessä oppilaitoksessa jo useat vuodet voi- uuden momentin kohdalle 750 000
11689: mistelu-, urheilu- ym. kerhoja, toisissa laulu- markan määrärahan teknillisten oppi-
11690: kuoroja sekä Tampereen teknillisessä oppi- laitosten oppilaiden vapaa-aikaharras-
11691: laitoksessa lisäksi tunnustusta ansainnut op- tusten edistämiseksi ja tukemiseksi.
11692: pilasorkesteri. Koska valtion budjetissa ei
11693: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11694:
11695: T. A. Wiherheimo. Arvo Salminen. R. Hallberg.
11696: Päiviö Hetemäki. Urho Saariaho. Niilo Honkala.
11697:
11698:
11699:
11700:
11701: 32 E 645/56
11702: 1048
11703:
11704: IV,322. - Rah.al. _N: o 255.
11705:
11706:
11707:
11708:
11709: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta keskusammattikoulu-
11710: jen ammattiaineiden opettajien ja ammattityönopettajien
11711: palkkojen korottamista varten.
11712:
11713:
11714: E d u s k u n n a 11 e.
11715:
11716: Valtion keskusammattikouluja perustet- meksi oli asia esillä viime vuonna virkamies-
11717: taessa määrättiin niiden oppisaavutukset val- palkkauksen uudelleenjärjestelyn yhteydessä.
11718: mistaviin ammattikouluihin nähden korkeam- Osittaisia korjauksia tällöin tehtiinkin, mutta
11719: miksi. Saman periaatteen mukaan saatettiin nekin käsittivät vain osan opettajakunnasta.
11720: myös keskusammattikoulujen opettajien pal- Ammattityön opettajat, joita kouluissa on
11721: kat oikeaan suhteeseen valmistavien ammatti- valtaosa, jäivät tarpeellista kuoppakorotusta
11722: koulujen opettajien palkkoihin nähden. Täl- vaille. Sen lisäksi näiden opettajien ko-
11723: löin otettiin huomioon keskusammattikoulu- konaisansio a:leni sen johdosta, että heiltä
11724: jen pitkä kouluvuosi 240 työpäivää valmista- poistettiin kortistojen ja varastojen hoi-
11725: vien ammattikoulujen kouluvuoden ollessa dosta, työkoneiden huollosta yms. maksetta-
11726: 200 työpäivää. Viimeksi kuluneiden vuosien vat erinäiset palkkiot. Osaston suuruudesta
11727: aikana tapahtuneet palkkaukselliset muutok- riippuen tämä ansion aleneminen vaihteli
11728: set ovat kuitenkin johtaneet siihen, että mai- 1 000-8 000 mk kuukaudessa.
11729: nittu suhde on muuttunut päinvastaiseksi. Vertailua varten on jälempänä esitetty
11730: Erikoisen räikeänä tämä esiintyy nimen- keskusammattikoulujen eri opettajien työ-
11731: . omaan ammattityön opettajien palkkauksen tunnin palkka rinnan vastaavan valmistavan
11732: kohdalla. ammattikoulun opettajan palkan kanssa.
11733: Ns. Hongan komiteassa v. 1953 pyrittiin Lisäksi on esitetty kansakoululaitoksen veis-
11734: saamaan asiaan korjaus, mutta opetusvelvol- tonopettajan vastaava palkka. Esitetyt tunti-
11735: lisuuden yms. silloin keskeneräisten järjeste- ansiot ovat lasketut nykyisistä peruspalkoista
11736: lyiden vuoksi sitä ei kuitenkaan saD.tu ai- ottaen huomioon kouluvuoden pituuden ja
11737: kaan. Myöhemmin on kysymystä useampaan opettajan opetusvelvollisuuden.
11738: otteeseen käsitelty, mutta tuloksetta. Vii-
11739:
11740: Keskusammattlkoulut, kouluvuosi Valm. ammattikoulut, kouluvuosi
11741: 240 työpäivää 200 työpäivää
11742: OpettaJa Peruspalk- Opetusvelvol- Työtun- Peruspalk- Opetusvelvol- Työtun-
11743: kafkk lisuus tuntia tlpalkka kafkk lisuus tuntia tlpalkka
11744: mk viikossa mk mk viikossa mk
11745: Tietopuoliset aineet:
11746: Ammattiaineiden opett. 55450 26 644 51120 26 713
11747: Yleisten 47 625 26 553 44360 26 619
11748: " "
11749: Ammattityö:
11750: Ammattityön opett. 1 ... 39 716 28 438 41850 28 545
11751: 2
11752: "
11753: ... 34275 32 324 37 830 32 466
11754: "
11755: Kansakoululaitos:
11756: Kouluvuosi 200 työpäivää
11757: Veistanopettaja . . . . . . . . . 52 000 30 625
11758: IV,322. - Raunio ym. 1049
11759:
11760: Edellä esitetyn perusteella olisi, keskus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11761: ammattikoulujen opettajien palkkauksen nioittaen,
11762: saattamiseksi oikeaan suhteeseen muihin vas-
11763: taaviin palkkauksiin ja keskusammattikoulu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11764: jen pätevän opettajavoiman turvaamiseksi, tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X lu-
11765: ammattityön opettajien palkkausluokkia ko- vun 1 ·momentille 6 292 000 markan
11766: rotettava kahdella pa,lkkausluokalla, minkä määrärahan keskusammattikoulujen tie-
11767: lisäksi poistetut lisäpalkkiot olisi korvattava topuolisten ammattiain.eiden opettajien
11768: yhden palkkausluokan korotuksella. Niin- virkojen ja toimien palkkausluokan
11769: ikään olisi tietopuolisten ammattiaineiden korottamiseksi 27 pa.Zkkausluokkaan ja
11770: opettajien palkkausluokkaa korotettava yh- ammattityönopettajien toimien korot-
11771: dellä palkkausluokana lisäpalkkioiden poista- tamiseksi 19 palkkausluokkaan.
11772: misesta johtuen.
11773: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11774:
11775: Eino Raunio. Laura Brander-Wa1lin. Varma K. Turunen.
11776: Matti Koivunen. Felix Seppälä. Väinö Tikkaoja.
11777: R. Hallberg. Heikki Soininen. Kalle Kauhanen.
11778: Aino Malkamäki. 0. Lindblom. Johannes Wirtanen.
11779: Elli Nurminen. T. Niiranen. E. Pusa.
11780: Veikko Helle.
11781: 1050
11782:
11783: IV,323.- Rah.al. N:o 256.
11784:
11785:
11786:
11787: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta päätoimisten ket·ho-
11788: ohjaajien palkkaamista ja tarvittavien kerhotyövälineiden
11789: hankkimista varten valtion keskusammattikouluihin.
11790:
11791:
11792: E d u s k u n n a ll e.
11793:
11794: Kauppa- ja teollisuusministeriön valvon- huolehtivat siitä, mutta koulutyön jälkeisen
11795: nan alaisia valtion keskusammattikouluja on vapaa-ajan, siis oppilaskodin osalta asia vielä
11796: nykyään toiminnassa viisi. Ne ovat maakun- toistaiseksi on hoitamatta. Kurinpidollisesta
11797: nallisia kouluja, joihin oppilaat otetaan pää- valvonnasta oppilasasuntolassa on vastuussa
11798: asiassa koulun piiriin kuuluvien kuntien oppilaitoksen rehtori siitä erikseen annettu-
11799: alueelta. Koulupiirit ovat hyvin laajat. Tästä jen määräysten mukaisesti. Myös terveyden-
11800: johtuu, että välimatkat kotoa kouluun ovat hoidosta ja puhtaudesta pidetään huoli py-
11801: niin pitkät, että oppilaat eivät voi suorittaa syvästi palkatun henkilökunnan avulla, mutta
11802: koulunkäyntiänsä kotoa käsin, vaan ovat pa- oppilaiden vapaat harrastukset, heidät to-
11803: kotetut asumaan kouluaikansa vieraalla paik- verielämänsä kehittäminen ja heidän siveel-
11804: kakunnalla. Tätä silmälläpitäen on jo kes- linen kasvattamisensa vapaa-aikoina jäävät
11805: kusammattikouluista annetussa asetuksessa jatkuvasti ilman huolenpitoa.
11806: (685/46, § 24) edellytetty, että koulussa on Tähän mennessä ei valtion tulo- ja meno-
11807: oppilaskoti vieraspaikkakuntalaisia varten. arvion pysyväisluontoisiin määrärahoihin ole
11808: .Oppilaskoti toimii nykyisin neljässä kes- voitu sisällyttää mitään varoja kasvatuksel-
11809: kusammattikoulussa. Viidenteen valmistuu lisen toiminnan järjestämiseksi keskusam-
11810: asuntola vuoden 1957 syksyyn mennessä. mattikoulujen oppilaskodeissa asuville oppi-
11811: Kahdessa koulussa, joissa asuntola tähän laille. Kuitenkin on aivan välttämätöntä,
11812: saakka on toiminut tilapäisissä huoneisto- että kuhunkin oppilaskotiin saadaan kiinni-
11813: tiloissa, valmistuvat samoin ensi syksyyn tetyksi kasvatuksellisesti päteviä päätoimisia
11814: mennessä uudet tilavammat oppilaskodit. Al- henkilöitä, joiden tehtävänä on huolehtia
11815: kaneena lukuvuonna nousee sisäoppilaiden oppilaiden vapaa-aikojen sekä henkisistä että
11816: määrä toiminnassa olevissa oppilaskodeissa muista harrastuksista. On nim. huomattava,
11817: n. 800: aan ja uusien asuntoloiden valmis- että keskusammattikoulujen oppilaat joutu-
11818: tuttua se lukuvuonna 1957-1958 tulee ko- vat viettämään 2-3 vuotta sisäoppilaitok-
11819: hoamaan n. 1 500: aan. Keskimäärin tulee sessa ja että he näinä vuosina ovat herkim-
11820: tällöin kussakin oppilaskodissa asumaan 80 mässä kehitysiässä, jolloin heidän kasvatus-
11821: tyttöä ja 220 poikaa. taan ja kehitystään vielä kaikin tavoin on
11822: Kasvatuksellisesti on edullisinta, että oppi- ohjattava ja tuettava.
11823: laat saavat suorittaa koulunkäyntinsä van- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11824: hempiensa valvonnassa ja kodin vaikutus- nioittaen,
11825: piirissä. Kun tämä ei ole mahdollista kes-
11826: kusammattikoulujen oppilaisiin nähden, ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11827: ko. oppilaitokset velvollisia huolehtimaan tulo- ja menoarvioon 2 800 000 mark-
11828: siitä, että vanhempien kotona alulle pane- kaa päätoimisten kerho-ohjaajien palk-
11829: maa kasvatustyötä jatketaan koulussa. Päi- kaamista ja tarvittavien kerhotyöväli-
11830: vittäin varsinaisen koulutyön aikana opetta- neiden hankkimista varten valtion
11831: jat opetuksen yhteydessä omalta osaltaan keskus·ammattikouluihin.
11832: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11833:
11834: Varma K. Turunen. Kalle Kauhanen. Toivo Niiranen.
11835: Pauli Puhakka. Heikki Soininen. Otto Muikku.
11836: 1051
11837:
11838: IV,324.- Rah.al. N:o 257.
11839:
11840:
11841:
11842:
11843: Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta keskusam-
11844: mattikoulujen virkojen ja toimien muuttamiseksi perus-
11845: palkkaisiksi.
11846:
11847:
11848: E d u s k u n n a ll e.
11849:
11850: Hallituksen vuoden 1957 tulo- ja menoar- 15 ammattityön opettajan virkaa .. 16 pl.
11851: vioesityksessä on sen johdosta, että valtion 1 oppilaskodin valvojan toimi .... 14 "
11852: keskusammattikoulut ovat olleet toiminnassa 1 oppilasasuntolan hoitajan toimi 10 "
11853: jo useita vuosia ja osoittautuneet tarkoituk- 1 kanslia-apulaisen toimi ....... . 12 "
11854: senmukaisiksi Iaitoksiksi, ehdotettu koulut 1 keskusvarastonhoitajan toimi .. . 16 "
11855: saatettaviksi asteittain vakinaiselle kannalle. 1 vahtimestarin a. p. toimi . . .... . 11 "
11856: Tämän vuoksi on osa kouluihin perustetuista 1 nuor. vahtimestarin toimi ..... . 10 "
11857: ylimääräisistä toimista ehdotettu muutetta- 1 talonmies-lämmittäjän toimi ... . 12 "
11858: viksi peruspalkkaisiksi viroiksi ja toimiksi. 1 apulämmittäjän toimi ......... . 10 "
11859: Ehdotusta tarkasteltaessa voidaan todeta, 1 pesuJanhoitajan toimi ......... . 9 "
11860: ettei siinä ole otettu huomioon ammattikou-
11861: lun toiminnan asettamia vaatimuksia. Opet- Pohjois-Karjalan keskusammattikoulu
11862: tajakunnasta on vakinaistettaviksi ehdotettu
11863: vain osa tietopuolisten ja yleisten aineiden 2 poikien tietopuolisten ammattiai-
11864: opettajia, kun sen sijaan työnopettajat on neiden opettajan virkaa . . . . . . . . 26 pl.
11865: kokonaan jätetty ehdotuksen ulkopuolelle. 1 yleisten aineiden opettajan virka 22 ,
11866: Ottaen huomioon työnopetuksen aseman ja 2 tyttöjen tietopuolisten ammattiai-
11867: tärkeyden koko ammattiopetuksessa ei ehdo- neiden opettajan virkaa . . . . . . . . 22 ,
11868: tusta voida pitää niin tarkoituksen- kuin 11 ammattityön opettajan virkaa . . 16
11869: myöskään oikeudenmukaisena. Muun henki- 1 taloudenhoitajan virka ....... . 21 ""
11870: lökunnan vakinaistamisessa on huomattava, 1 kassanhoitajan toimi .......... . 14 "
11871: että mm. vain kahdessa koulussa talouden- 1 keskusvarastonhoitajan toimi ... . 16 "
11872: hoitajat on ehdotettu peruspalkkaisiksi toi- 1 vahtimestarin a. p. toimi ..... . 11 "
11873: miksi, joten kolmessa koulussa taloudenhoi- 1 nuor. vahtimestarin toimi ..... . 10 "
11874: tajat jäisivät edelleen ylimääräisiksi toimen- 1 lämmittäjän toimi ............ . 12 "
11875: haltijoiksi. Sama koskee kassanhoitajia ja
11876: kanslia-apulaisia. Koska koulut ovat keske- Keski-Suomen keskusammattikoulu
11877: nään aivan samanarvoisia, ei vakinaistami- 3 poikien tietopuolisten ammattiai-
11878: nen asteittain tällä tavoin voine olla asian- neiden opettajan virkaa ....... . 26 pl.
11879: mukaista, vaan olisi määrätyt virat vakinais- 1 yleisten aineiden opettajan virka 22 "
11880: tettava kaikissa kouluissa. Sen johdosta, että 2 tyttöjen tietopuolisten ammattiai-
11881: vakinaistaminen ei aiheuta valtiolle mitään neiden opettajan virkaa ....... . 22 "
11882: lisämenoja, voidaan se ulottaa koskemaan 19 ammattityön opettajan virkaa .. 16 "
11883: kaikkia niitä toimia, jotka on katsottava py- 1 kanslia-apulaisen toimi ....... . 12 "
11884: syväisluontoisiksi, tarvitsematta suorittaa 1 oppilaskodin valvojan toimi ... . 14 "
11885: sitä muutenkaan asteittain. 1 keskusvarastonhoitajan toimi . . . 16 "
11886: 1 vahtimestarin a. p. toimi ...... . 11 "
11887: Etelä-Hämeen keskusammattikoulu 1 nuor. vahtimestarin toimi ..... . 10 "
11888: 2 poikien tietopuolisten ammattiai- 1 lämmittä.jän toimi ........... . 12 "
11889: neiden opettajan virkaa ....... . 26 pl. 1 talonmies-lämmittäjän toimi ... . 12 "
11890: 1 yleisten aineiden opettajan virka 22 " 1 pesulanhoitajan toimi ......... . 9"
11891: 1052 IV,324. - Keskusammattikoulujen virat ja toimet.
11892:
11893:
11894: Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulu 1 tyttöjen tietopuolisten ammattiai-
11895: 3 poikien tietopuolisten ammattiai- neiden opettajan virka ....... . 22 pl.
11896: neiden opettajan virkaa . . . . . . . . 26 pl. 12 poikien ammattityön opettajan
11897: 1 tyttöjen tietopuolisten ammattiai- virkaa ....................... . 16 "
11898: neiden opettajan virka ....... . 22 " 1 taloudenhoitajan virka ........ . 21 "
11899: 10 ammattityön opettajan virkaa .. 16 " 1 kassanhoitajan toimi .......... . 14 "
11900: 1 taloudenhoitajan virka ........ . 21 " 1 kanslia-apulaisen toimi ........ . 12 "
11901: 1 oppilaskodinvalvojan toimi .... . 14 " 1 keskusvarastonhoitajan toimi .. . 16 "
11902: 1 oppilasasuntolan hoitajan toimi 10 " 1 talonmies-lämmittäjän toimi ... . 12 "
11903: 1 kassanhoitajan toimi .......... . 14 " 1 vahtimestarin a. p. toimi ..... . 11 "
11904: 1 keskusvarastonhoitajan toimi .. . 16 "
11905: 1 vahtimestarin a. p. toimi ...... . 11 "
11906: 1 nuor. vahtimestarin toimi ..... . 10 " Kun vastaavat ylimääräiset toimet lakkau-
11907: 1 talonmies-lämmittäjän toimi ... . 12 " tetaan, niin momentille ei tarvita lisäystä.
11908: 1 lämmittäjän toimi ............ . 12 " Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11909: 1 pesulanhoitajan toimi ......... . nioittaen,
11910: 9 "
11911: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11912: Pohjanmaan ruotsinkielinen keskus- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
11913: ammattikoulu 1 momentille 50 miljoonaa markkaa
11914: 3 poikien tietopuolisten ammattiai- eratssa keskusammattikouluissa ole-
11915: neiden opettajan virkaa ....... . 26 pl. vien virkojen ja toimien muuttami-
11916: 2 yleisten aineiden opettajan virkaa 22 " seksi pe1·uspalkkaisiksi viroiksi.
11917: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11918:
11919: Laura Brander-Wallin. Felix Seppälä. Kaisa Hiilelä.
11920: Eino Raunio. Johannes Wirtanen. T. E. Nordström.
11921: Elli Nurminen. Varma K. Turunen. Matti Koivunen.
11922: Impi Lukkarinen. T. Saloranta. Rafael Paasio.
11923: 1053
11924:
11925: IV,325.- Rah.al. N:o 258.
11926:
11927:
11928:
11929:
11930: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden toimien pe-
11931: 1'Ustamiseksi Lapin keskusammattikouluun.
11932:
11933:
11934: Eduskunnalle..
11935:
11936: Lapin keskusammattikoulun I rakennusvai- puu- ja rakennustyöosastot aloittaa toimin-
11937: heen, joka käsittää lämpökeskuksen, puu- ja tansa syksyllä 1957. Tämä taasen edellyttää,
11938: rakennustyöosastojen työpajat sekä sahaus- että sanottuun kouluun perustetaan yksi tie-
11939: osaston (yhteensä 8 500m3), rakennustyöt on topuolisten ammattiaineiden opettajan yli-
11940: aloitettu v. 1956 tulo- ja menoarviossa myön- määräinen toimi 1. 1. '57 alkaen sekä muut
11941: netyllä määrärahalla ja urakkasopimus edel- !koulun toiminnan aloittamiselle välttämättö-
11942: lyttää sanotun rakennusvaiheen valmistuvan mät ylimääräiset toimet 1. 7. 57 alkaen. Mai-
11943: 15. 2. ·57 mennessä. Useissa yhteyksissä on nitussa koulussa tulisi olla: yksi poikien tie-
11944: viime vuosina todettu Lapissa vallitse.van topuolisten ammattiaineiden opettajan toimi
11945: niin suuren puutteen ammattitaitoisesta ra- (26 pl) 1. 1. 1957 alkaen sekä 1. 7. 1957
11946: kennustyövoimasta, että sinne on jatkuvasti alkaen kaksi porkien ammattityönopettajan
11947: pitänyt hankkia rakennusalan ammattimiehiä tointa (16 pl.), yksi taloudenhoitajan toimi
11948: muualta. Ammatt~koulutuksen tarve on yhtä (21 pl.), yksi kanslia-apulaisen toimi (12 pl.),
11949: suuri Lapissa myös monilla muilla ammatti- yksi vahtimestarin a.. p. toimi (11 pl.) ja yksi
11950: aloilla. Tämän vuoksi työvoimaviranomaiset talonmies-lämmittäjän toimi (12 pl.) 1. 7.
11951: sekä kauppa- ja teollisuusministeriö ovat jou- 1957 alkaen.
11952: tuneet viime. vuosina jatkuvasti järjestämään Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11953: tilapäisluontoisia. ammattikursseja. Koska
11954: tarkoituksenmukaisissa opetustiloissa ja vaki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11955: naisilla opettajavoimilla opetus voidaan jär- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
11956: jestää paljon tehokkaammaksi ja taloudelli- 1 momentille lisäyksenä 2 000 310
11957: semmin kuin tilapäisillä kursseilla ja koska markkaa eräiden ylimääräisten toimien
11958: koulurakennukset muuten joutuisivat ole- perustamiseksi Lapin keskusammatti-
11959: maan käyttämättöminä, on välttämätöntä, kouluun.
11960: että Lapin keskusammattikoulussa voivat
11961: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
11962:
11963: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
11964: Eemil Partanen. Eeli Erkkilä. Armas Leinonen.
11965: 1054
11966:
11967: IV,326. - Rah.al. N:o 259.
11968:
11969:
11970:
11971:
11972: Kauhanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
11973: keskusammattikoul1tn oppilasasuntolan rakentamista var--
11974: ten.
11975:
11976:
11977: E d u s k u n n a ll e.
11978:
11979: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun op- ammattikoulun oppilasasuntolan rakenta-
11980: pilaat ovat suurimmaksi osaksi maakunnan mista varten v. 1956 talousarvioon 20 000 000
11981: etäisistä ja osaksi taloudellisesti heikoista markkaa.
11982: maalaiskunnista. Pitkien matkojen takia ja Kun 20 000 000 markalla ei kysymyksessä
11983: kotien vähävaraisuuden vuoksi heidän majoi- olevaa oppilasasuntolaa voida paljoakaan ra-
11984: tuskysymyksensä aiheuttaa jatkuvasti suuria kentaa ja kun työttömyystyövaroilla, joita
11985: vaikeuksia. Ainoa ratkaisu on, että kouluun valtioneuvosto sanottuun tarkoitukseen myön-
11986: rakennetaan riittävä oppilasasuntola. Laadit- tää, oppilasasuntolan rakentaminen on kovin
11987: tujen suunnitelmien mukaan tällainen asun- hidasta, niin ehdotamme kunnioittaen,
11988: tola, johon myös voitaisiin sijoittaa koulun
11989: lämpökeskus, tulisi maksamaan noin että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
11990: 113 000 000 markkaa. tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
11991: Eduskunnan sivistysvaliokunta on katso- 10 momentille 20 000 000 markkaa
11992: nut asian tärkeäksi ja antanut siitä v. 1955 Pohjois-Karjalan keskusammattikou-
11993: valtiopäivillä puoltavan lausunnon. Edus- lun oppilasasuntolan rakennustöiden
11994: kunta valtiovarainvaliokunnan ehdotuksen jatkamista varten.
11995: mukaisesti myönsi Pohjois-Karjalan keskus-
11996: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
11997:
11998: Kalle Kauhanen. R. Hallberg.
11999: Varma K. Turunen. Arvi Ikonen.
12000: Antti Kukkonen. Otto Muikku.
12001: Juho Karvonen. Heikki Soininen.
12002: 1055
12003:
12004: IV,327. - Rah.al. N:o 260.
12005:
12006:
12007:
12008:
12009: Heikura ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opetus-
12010: ohjelmien laatimiseksi ammattikasvatuksen järjestämistä
12011: varten.
12012:
12013:
12014: Eduskunnalle.
12015:
12016: Kuten tunnettua on maassamme puutetta Kun lisäksi tämän ammattikasvatusmuo-
12017: ammattityövoimasta, mikä osaksi johtuu don menot jäävät pääosaltaan kuntien ja
12018: ammattikoulujen vähälukuisuudesta ja osit- työnantajien rasitukseksi sen johdosta, että
12019: tain siitä, että oppisopimuslakia on toteu- ammattioppilaslautakuntien ja työnantajien
12020: tettu kovin laimeasti. Ennenkuin oppisopi- menoja varten ei myönnetä valtionapua, niin
12021: muslakia voidaan panna tehokkaammin täy- olisi valtiovallan velvollisuus hoitaa tehok-
12022: täntöön, on valmistettava oppiohjelmat lain kaalla tavalla oma osuutensa: oppiohjelmien
12023: piiriin kuuluvia ammatteja varten, joiden laatiminen ja ammattien tietopuolisten
12024: mukaan työnantajat voivat antaa ammatti- kurssien rahoittaminen.
12025: kasvatusta työpaikoilla ja joita noudattaen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
12026: ammattioppilaat voivat saada ammattipäte- nioittaen,
12027: vyytensä. Pätevyyden saavuttamiseen vaa-
12028: ditaan lisäksi tietopuolinen kurssi, joka jär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12029: jestetään ammattikoulun taholta. tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
12030: Oppiohjelmien laatimisen tehostamiseen 20 momentille (Kauppa- ja teollisuus-
12031: pakottaa myös se, että varsin lukuisissa am- ministeriön käytettäväksi) 2 500 000
12032: mateissa ei ole mahdollista antaa kokonaan markkaa oppisopimuslain edellyttä-
12033: koulumuotoista opetusta, näiden ammattien män ammattikasvatuksen tarvitsemien
12034: erikoisuudesta tai työntekijäin vähälukuisuu- oppiohjelmien laatimista ja ammatti-
12035: den vuoksi, jolloin työpaikoilla tapahtuva tutkintojen järjestämistä varten.
12036: oppilaskasvatus jää ainoaksi tavaksi.
12037: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
12038:
12039: Eino E. Heikura. Erkki Ryömä. Nestori Kaasalainen.
12040:
12041:
12042:
12043:
12044: 33 E 645/56
12045: 1056
12046:
12047: IV,328.- Rah.al. N:o 261.
12048:
12049:
12050:
12051: Seppälä. ym: Määrärahan osoittamisesta ammattikoulujen
12052: opettajain valmistusta varten.
12053:
12054:
12055: E d u s k u n n a ll e.
12056:
12057: Ammattikoulujen opettajainvalmistuskomi- Ammattikoulualalle olisi jo alun pitäen
12058: tea ehdotti mietinnössään v. 1950, että maa- saatava sopivan ennakkovalinnan avulla to-
12059: hamme olisi kiireellisesti perustettava am- della perusammattinsa taitavia, luonteen-
12060: mattikoulujen opettajaopisto. ominaisuuksiltaan kasvatus- ja opetustehtä-
12061: Kauppa- ja teollisuusministeriö on tämän viin soveltuvia henkilöitä, joille annettaisiin
12062: mukaisesti ja läheltä tuntien opettajavalmis- sellainen opettajavalmistus, joka vastaisi ny-
12063: tuksessa nykyisellään vallitsevan suuren kyiselle ammattikouluopetukselle kohtuu-
12064: puutteen jo useina vuosina tulo- ja meno- della asetettavia vaatimuksia.
12065: arvion käsittelyn yhteydessä tehnyt esityksen Kansainvälisen työtoimiston (lnternational
12066: opettajavalmistuslaitoksen perustamisesta. Labor Office) antamien suositusten mukaan
12067: Mikä epäkohta ammattiopetuksen alalla ammattikoulunopettajain koulutus olisi jär-
12068: nyt vallitsee, käy selville esim. seuraavista jestettävä kaikissa sen piiriin kuuluvissa
12069: vertailuista: maissa asiallisesti. Suomikin on hyväksynyt
12070: 1. Kouluhallituksen ja maataloushallituk- tämän suosituksen, mutta kauppa- ja teolli-
12071: sen alaisissa oppilaitoksissa on lakisääteisesti suusministeriön alaiseen ammattiopetukseen
12072: hyväksyttynä periaatteena, että ko. koulujen nähden sitä ei ole toteutettu.
12073: opettajilta vaaditaan, paitsi opetusalansa Ammatillisen opetuksen tasosta ei voida
12074: riittävää tuntemusta, myös varsinainen peda- tinkiä. Ammatilliset aineet kaipaavat aivan
12075: goginen pätevyys. Mikäli pakottavista syistä omat opetusrnenetelmänsä. Myös niiden ke-
12076: on jouduttu tällöin ottamaan opettajavirko- hittäminen ja tunnetuksi tekeminen edellyt-
12077: jen hoitajiksi opettajavalmistusta vailla ole- tävät asiallisesti järjestettyä opettajavalmis-
12078: via henkilöitä, on sitä pidetty niin vakavana tusta. ,Luonnonvaraiset" opetustavat osoit-
12079: epäkohtana, että sen korjaamiseksi on tehty tautuvat ennen pitkää varsin kalliiksi mene-
12080: kaikki voitava. Kauppa- ja teollisuusministe- telmiksi ammattikouluissa opiskeleville nuo-
12081: riön alaisessa ammattiopetuksessa on opetta- rille sekä välillisesti maamme teolliselle kil-
12082: jan pedagoginen valmentaminen ollut pakko pailukyvylle.
12083: jättää täysin vapaaehtoiseksi. Opettajaopiston perustaruiskysymystä rat-
12084: 2. Maataloushallituksen alaisessa ammatti- kaistaessa on syytä ottaa aivan erikoisesti
12085: opetuksessa on yhteensä kahdeksan opettaja- huomioon se seikka, että ammattiopetuksen
12086: valmistuslaitosta, jotka palvelevat n. tuhan- laajentamissuunnitelma edellyttää kahdeksan
12087: nen opettajan ylläpitoa ja n. 9 000 oppilaan lähivuoden aikana otettavaksi ammattikoului-
12088: koulutusta. hin n. 1400 uutta opettajaa. Näin ollen
12089: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisia huolestuttaa kaikkia asian kanssa tekemisiin
12090: ammattioppilaitoksia varten ei ole yhtään joutuvia vakavasti se mahdollisuus, että
12091: opettajavalmistuslaitosta. Opettajien määrä uudet suuret ammattioppilaitokset joutuisi-
12092: on n. 1600 ja oppilaiden n. 20 000. vat - ilman vakinaisen opettajaopiston pe-
12093: Myöskin ammattikoulunopettajilta olisi rustamista - pedagogisessa ja opetukselli-
12094: kuitenkin ehdottomasti vaadittava, paitsi sessa mielessä varsin kokemaUomiin tai suo-
12095: opetusalansa riittävää tuntemusta, myös tiet- rastaan epäpäteviin käsiin.
12096: tyä pedagogista pätevyyttä, joka vaatimus Ammattikoulujen eräille osastoille on ollut
12097: voidaan toteuttaa vain tarjoamalla opettaja- erittäin vaikea saada säädetyt pätevyysvaati-
12098: kandidaateille pysyvä tilaisuus tällaisen val- mukset täyttäviä opettajia. Näin on ollut
12099: mistuksen saantiin. asia erikoisesti myös ammattioppilaitosten
12100: IV,328. - Seppälä ym. 1057
12101:
12102: pukuompeluosastojen kohdalla. V. 1955 1. Palkkaukset: (Uusi).
12103: työnsä päätökseen saanut ammattikoulujen a) ammattikoulujen opettajaopistoon pe-
12104: ompelunopettajain koulutuskomitea piti vält- rustetaan kaksi ylimääräistä yliopettajan
12105: tämättömänä, että kauppa- ja teollisuusmi- tointa (31 pl.), vuosipalkkio 733 200 mk, ja
12106: nisteriön toimesta ryhdyttäisiin ensi tilassa yksi pukuompelun lehtorin toimi (27 pl.),
12107: valmistamaan pukuompelualan täydellisesti vuosipalkkio 604 800 mk, joita varten mo-
12108: hallitsevista henkilöistä pukuompelun erikois- mentille tarvitaan vuosipalkkioina 2 071 200
12109: opettajia, joille seminaariaikana annettaisiin mk, ikälisinä 349 920 mk ja kalliinpaikan-
12110: asian vaatima, riittäväksi katsottava varsi- lisänä 129 060 mk eli yhteensä ilman indeksi-
12111: nainen pedagoginen koulutus. Tämä toiminta korotusta 2 550 180 mk,
12112: onkin aloitettu ministeriön toimesta kurssi- b) tunti- ja ylituntipalkkioihin sekä koti-
12113: luontoisena syksyllä v. 1955. Ko. koulutus- työkorvauksiin 1 700 000 mk,
12114: toiminta on suunniteltu liitettäväksi omana c) ulkopuolisten asiantuntijaopettajien
12115: osastonaan perustettavaksi ehdotettavaan palkkaamiseksi 350 000 mk,
12116: opettajaopistoon. d) harjoituskoulun opettajien palkkioihin
12117: Eivät edes kustannusnäkökohdatkaan voi 1300 000 mk,
12118: puolustaa ehdotetun opettajaopiston perusta- e) rehtorin palkkiota varten 60 000 mk,
12119: matta jättämistä. Opiston vuotuiset kustan- f) neuvottelukunnan kokouspalkkioita var-
12120: nukset tulisivat perustamisvaiheessa olemaan ten 120 000 mk,
12121: n. 11 milj. mk, eli noin 1 % ammattioppi- g) tilapäisen kansliahenkilökunnan palk-
12122: laitoksille nykyisin valtion menoarviossa kaamiseksi 300 000 mk,
12123: myönnetyistä varo.ista. Vertailun vuoksi mai- h) siivoojien paikkaamista varten 75 000
12124: nittakoon, että maataloushallituksen alaisten mk.
12125: opettajainvalmistuslaitosten menot olivat v. Momentin loppusumma on 6 455 180 mk.
12126: 1955 n. 40 milj. mk. Nykyinen kauppa- ja 2. Matkakustannukset (Arviomääräraha)
12127: teollisuusministeriön järjestämä tilapäisluon- (Uusi).
12128: toinen opettajavalmennuskurssitoimintakin Luennoitsijoiden ja neuvottelukunnan ym.
12129: vaatii joka tapauksessa valtion varoja. matkakustannuksia varten varataan 250 000
12130: Vuonna 1955 käytettiin ko. tarkoitukseen n. mk.
12131: 3.4 milj. mk. Tämä summa voidaan hud- Momentin loppusumma on 250 000 mk.
12132: getista poistaa opettajaopiston tultua perus- 3. Raaka-aineet (Arviomääräraha) (Uusi).
12133: tetuksi. Työpajoissa tapahtuvaa opetusharjoittelua
12134: Kun ammattikoulujen opettajaopisto pe- varten varataan myönnettäväksi 500 000 mk.
12135: rustettaisiin Etelä-Hämeen kesku!:lammatti- Momentin loppusumma on 500 000 mk.
12136: koulun yhteyteen, voitaisiin sille varata väli- 4. Vuokrat sekä lämmitys- ja valaistus-
12137: aikainen tila ent. kunnalliskodin sairaala- menot (Arviomääräraha) (Uusi).
12138: rakennuksesta hyvin vähin kustannuksin. Opettajaopistoa varten varataan 600 000
12139: mk.
12140: Yhteenvetona edellisestä toteamme täten, Momentin loppusumma on 600 000 mk.
12141: että ammattikouluverkoston laajentaminen, !ii. Kirjasto, opetusvälineet ja tarverahat
12142: opetuksen tehostaminen ja kasvatuksellisten (Uusi).
12143: näkökohtien riittävä huomioon ottaminen a) Kirjaston perushankintoja varten vara-
12144: myös ammattikoulussa edellyttävät pysyvän taan 100 000 mk.
12145: opettajaopiston kiireellistä perustamista. b) Kolmen ompelukoneen hankkimiseksi
12146: Edellä olevan perusteella esitämme kun- ompeluopettajien koulutusta varten varataan
12147: nioittavasti, 165 000 mk.
12148: c) Opettajaopistolle vuosittain välttämät-
12149: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 tömiä opetusvälineitä ja kirjastoa sekä tarve-
12150: tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun rahoja varten varataan 150 000 mk.
12151: kohdalle seuraavat uudet momentit: Momentin loppusumma on 415 000 mk.
12152: 6. Auskultoimisapurahat (Uusi).
12153: Ammattikoulujen opettajain valmistus. a) Ompelunopettajakokelaat joutuvat en-
12154: Ammattikoulujen opettajaopisto (Uusi). nen näytteiden antamista olemaan kolme kuu-
12155: 1058 IV,328. - Ammattikoulujen opettajain valmistus.
12156:
12157:
12158: kautta opetusharjoittelussa eri ammattikou- 7. Kauppa- ja teollisuusministeriön käy-
12159: luissa. Kun useimmat ovat varsin varatto- tettäväksi (Uusi).
12160: mia, tulee heille opetusharjoittelun ajalta a) Jatko- ja erikoiskurssien järjestämi-
12161: suorittaa apuraha, jonka suuruus on 12 500 seksi koulujen palveluksessa jo oleville opet-
12162: markkaa kuukaudessa. Tätä varten momen- tajille varataan 2 300 000 mk.
12163: tille tarvitaan 375 000 mk. b) Opettajaopiston muihin menoihin vara..
12164: b) Tutkinnon suorittaneille varataan apu- taan 50 000 mk.
12165: rahoina jaettavaksi 60 000 mk. Momentin loppusumma on 2 350 000 mk.
12166: Momentin loppusumma on 435 000 mk.
12167: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
12168:
12169: Felix Seppälä. Aune Innala.
12170: Eino Raunio. Niilo Honkala.
12171: Laura Brander-Wallin. T. E. Nordström.
12172: Urho Saariaho. Jaakko Hakala.
12173: Erkki Koivisto. Arno Tuurna.
12174: Irma Hamara. N. Kosola.
12175: Lauri Laine. Erkki Leikola.
12176: Irma Karvikko. Erkki W. Mohell.
12177: Kaino Haapanen.
12178: 1059
12179:
12180: IV,329. - Rah.al. N:o 262.
12181:
12182:
12183:
12184:
12185: E. Ryömä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnaan
12186: perustettavaa ammattikoulujen opettajaopistoa varten.
12187:
12188:
12189: E d u s k u n n a ll e.
12190:
12191: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisten mista. Sen vuotuiset kustannukset tulisivat
12192: ammattioppilaitosten lukumäärä oli syksyllä olemaan ainoastaan n. 1 % ammattikoulujen
12193: v. 1955 110. Niissä oli 1 321 opettajaa ja vuotuisiin menoihin verrattuna.
12194: n. 16 000 oppilasta (kurssitoiminta ei sisälly Kun tilapäisten opettajavalmistuskurssien
12195: em. lukuihin). toiminnasta Hämeenlinnassa Etelä-Hämeen
12196: Ammattikoululaitos on laajenemassa par- keskusammattikoulun yhteydessä on saatu
12197: haillaan niin voimakkaasti, että oppilasmää- erittäin positiivisia kokemuksia, olisi ko.
12198: rän on suunniteltu lisääntyvän neljän lähi- opettajaopisto edullisinta perustaa Hämeen-
12199: vuoden kuluessa n. 9 000: lla sekä neljän seu- linnaan. Se olisi hyvin vähin kustannuksin
12200: raavan vuoden aikana jälleen 5 000 oppi- sijoitettavissa väliaikaisesti entisen kunnal-
12201: laalla. Tämä merkitsee toisaalta n. 1 400 liskodin sairaalarakennukseen, johon välttä-
12202: uuden opettajan tarvetta kahdeksassa vuo- mättämiksi osoittautuvat kunnostustyöt voi-
12203: dessa. Nämä eivät ole kuitenkaan kaikki pää- taisiin teettää keskusammattikoulun ra:ken-
12204: toimisia. nusosaston oppilailla harjoitustyönä.
12205: Jokaisella muulla vastaavan ikäisiä nuoria Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12206: kouluttavalla koulumuodolla on opettajain- nioittavasti,
12207: valmistus jo kiinteällä kannalla. Ammatti-
12208: koululaitoksen asettamista tässä suhteessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12209: poikkeusasemaan ei voida perustella millään tulo- ja menoarvion 13 Pl. X luvun
12210: asiallisella syyllä. Jo perustetut ja vastai- kohdalle uudelle momentille 2 550 180
12211: suudessa perustettavat ammattikoulut eivät markkaa Hämeenlinnan ammattikou-
12212: nekään saisi joutua pedagogisesti ja didak- lujen opettajaopiston kasvatusaineit-
12213: tisesti valmentamattomien opettajiensa vuoksi ten yliopettajan {31 pl.), teknillisten
12214: varsin kokemaUomiin tai suorastaan epä- aineitten yliopettajan (31 pl.) ja pu-
12215: päteviin käsiin. ,Luonnonvaraiset" opetus- kuompelun lehtorin {27 pl.) virkojen
12216: tavat ovat sittenkin ,kalliita" menetelmiä perustamiseksi 1. 1. 1957 alkaen sekä
12217: ammattikouluissa opiskeleville nuorille sekä toiselle uudelle momentille 8 655 180
12218: välillisesti teolliselle kilpailukyvylle. markkaa saman opiston muihin palk-
12219: Ammattiopetuksen tasosta ei voida tinkiä. kio- ynnä materiaali- ja opetusväline-
12220: Tämä tosiasia edellyttää myös ammattikou- kuluihin.
12221: lujen opettajaopiston kiireellistä perusta-
12222: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
12223:
12224: Erkki Ryömä. Arvo Sävelä. Nestori Kaasalainen.
12225: Leo Häppölä.. Eino E. Beikura. Sylvi Balinen.
12226: Eino Rytinki. Eemil Partanen. Elli Stenberg.
12227: Esa Koivusilta. Atte Pakkanen. Kalervo Saura.
12228: Artturi Tienari. Marja Lahti. Kerttu Saalasti.
12229: 1060
12230:
12231: IV,330. - Rah.al. N: o 263.
12232:
12233:
12234:
12235:
12236: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi am-
12237: mattikoulutuksen järjestämistä varten maaseudulle.
12238:
12239:
12240: E d u s k u n n a 11 e.
12241:
12242: Ammattikoulutuksen tarve on jatkuvasti ei tarvittaisi koulujen rakentamista, sillä tar-
12243: lisääntynyt ja tulee kehityksen kulkiessa vittavat huonetilat kyllä järjestyisivät, kun-
12244: eteenpäin yhä vain kasvamaan. Nykyiset am- han muuten luodaan taloudelliset edellytykset
12245: mattikoulut eivät kuitenkaan pysty läheskään lm. kurssitoiminnalle, jota nimenomaan tänä
12246: tyydyttämään maalaiskunnissa esiintyvää tar- aikana, jolloin ammattikouluja on riittämät-
12247: vetta. Ammattikoulujen lisäämiseksi on tosin tömästi, on pidettävä välttämättömänä lisä-
12248: tulo- ja menoarviossa osoitettu varoja ra- toimenpiteenä ammattikoulutuksen tehosta-
12249: kennusavustuksiksi ja -lainoiksi. Nämä ovat miseksi maaseudulla.
12250: kuitenkin vähäisiä, ja varmana voidaan joka Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12251: tapauksessa pitää, että tulee kulumaan vielä nioittaen,
12252: aikaa, ennenkuin maahamme saadaan riittä-
12253: västi ammattikouluja. Ammattikoulutusta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12254: olisi kuitenkin voitava kiireellisesti tehostaa. tulo. ja menoarvioon 100 miljoonan
12255: Parhaimpana ratkaisuna ammattikoulutuksen markan suuruisen määrärahan jaetta-
12256: tehostamiseksi tänä ylimenokautena voitaneen viksi avustuksina kunnille ja järjes-
12257: pitää erilaisen koulutuksen, kuten ammatti- töille ammattikoulutuksen järjestämi-
12258: kurssien järjestämistä kuntien ja eri järjes- seksi maaseudulla.
12259: töjen toimesta. Kurssien järjestämistä varten
12260: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
12261:
12262: Veikko Vennamo. Viljami Kallikoski.
12263: Kalle Kämäräinen. Heikki Soininen.
12264: 1061
12265:
12266: IV,331.- Rah.al. N:o 264.
12267:
12268:
12269:
12270:
12271: Kyttä. ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun kauppako,rkea-
12272: koulun uudisrakennuksen rakentamista varten.
12273:
12274:
12275: E d u s k u n n a ll e.
12276:
12277: Turun kauppakorkeakoulu on vuodesta vuonna 1956 3 miljoonaa markkaa piirus-
12278: 1950 lähtien työskennellyt Turun kauppa- tusten laatimiseksi rakennusta varten. Tu-
12279: opiston omistamassa talossa, josta se on saa- run kaupunki on lahjoittanut korkeakoulun
12280: nut vuokrata 527 m2 käsittävän huoneisto- rakennusta varten tontin ja sitäpaitsi myön-
12281: tilan. Ylioppilaiden peruskurssi on tähän tänyt 10 miljoonaa markkaa rakennusavus-
12282: saakka työskennellyt kauppaopiston yhtey- tukseksi. Lisäluottoa rakentamiseen on han-
12283: dessä. Tänä syksynä on kuitenkin tämäkin kittu yksityisiltä rahalaitoksilta.
12284: kurssi ollut pakko siirtää korkeakoulun huo- Rakennus tulee käsittämään 11500 m3,
12285: netiloihin, vaikka toimenpide merkitseekin kustannusarvion noustessa 120 miljoonaan
12286: suurta lisäahtautta ja vaikeuksia korkeakou- markkaan. Kuutiokustannukset on arvioitu
12287: lun toiminnalle. Tämän lisäksi on käynyt 10 435 markaksi. Rakennussuunnitelmaa laa-
12288: ilmi, että Turun kauppaopisto tarvitsee dittaessa on koetettu välttää kaikkia sellaisia
12289: oman toimintansa laajentamisen ja kehittä- kustannuksia, mitkä eivät ole korkeakoulun
12290: misen vuoksi mahdollisimman pian käyt- toiminnalle aivan välttämättömiä.
12291: töönsä kaiken korkeakoululle vuokratun ti- Edellä sanotun perusteella ja ottaen huo-
12292: lan, eikä näin ollen ole halukas jatkamaan mioon Turun kauppakorkeakoulun erinomai-
12293: elokuussa 1957 päättyvää vuokrasopimusta. sen suuren merkityksen ylimmän kaupallisen
12294: Näistä syistä on Turun kauppakorkeakou- opetuksen antajana sekä sen, että valtiovalta
12295: lun säätiö ryhtynyt toimenpiteisiin oman ta- on tähän mennessä tukenut muiden kauppa-
12296: lon rakentamiseksi korkeakoululle ja asetta- korkeakoulujemme rakentamista, ehdotamme,
12297: nut hankkeen toteuttamista varten rakennus-
12298: lautakunnan. Rakennuksen piirustukset on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12299: jo hyväksytty rakennushallituksessa ja ra- tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
12300: kentamiseen voidaan ryhtyä heti, kun on kan määrärahan Turun kauppakor-
12301: saatu kaikki tarvittavat varat rakentamiseen. keakoulun uudisrakennuksen rakenta-
12302: V aitio on myöntänyt lisämenoarviossa mista varten.
12303: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
12304:
12305: Harras Kyttä. Esa Kaitila.
12306: Urho Kulovaara. Kalervo Saura.
12307: Niilo Honkala. Eino Roine.
12308: 1062
12309:
12310: IV,332. - Rah.al. N:o 265.
12311:
12312:
12313:
12314:
12315: Wiherheimo: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
12316: avuiksi liikealan erikoiskouluille.
12317:
12318:
12319: E d u s k u n n a ll e.
12320:
12321: Valtioneuvoston esityksessä valtion tulo- koulujen tulolähteet ovat siksi kiinteitä, että
12322: ja menoarvioksi vuodeksi 1957 on 13 Pl. XI ne eivät voi kasvaa suhteellisesti enemmän
12323: kohdalla ehdotettu ainoastaan 21 milj. mark- kuin valtionavustus.
12324: kaa liikealan erikoiskoulujen avustusta var- Jotteivät lain määrittelemät liikealan eri-
12325: ten, joka summa tosin on suurempi kuin v. koiskoulut joutuisi sellaisiin taloudellisiin
12326: 1956 vastaava määräraha 17 milj. markkaa, vaikeuksiin, jotka häiritsevät pahasti niiden
12327: mutta käytännössä se merkitsee vähennystä, toimintaa tulevaisuudessakin, olisi niitä var-
12328: sillä ensiksikin vuoden 1956 määräraha pe- ten tarkoitettu määräraha korotettava 25
12329: rustuu vuoden 1955 alkupuoliskolla suoritet- miljoonaksi markaksi.
12330: tuihin laskelmiin, joten se kuluvan vuoden Ylläolevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
12331: aikana tapahtuneiden yleisten palkankorotus-
12332: ten ja muiden kustannusten nousun vuoksi että vuoden 1957 tulo- ja menoar-
12333: on riittämätön ja toiseksi on yksi erikois- vion 13 Pl. XI luvun 2 momentin
12334: koulu tullut lisää, nimittäin tuberkuloosi- perusteluissa mainittu määräraha lii-
12335: invaliideja varten perustettu erikoisoppilai- kealan erikoiskouluja varten, 21 mil-
12336: tos nimeltään Kultatähkän Kiipulasäätiön joonaa markkaa, korotettaisiin 25 mil-
12337: konttorityökoulu. Lisäksi on otettava huo- joonaksi markaksi.
12338: mioon, että kaikki muut liikealan erikois-
12339: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
12340:
12341: T. A. Wiherheimo.
12342: 1063
12343:
12344: IV,333. - Rah.al. N:o 266.
12345:
12346:
12347:
12348:
12349: Eskola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta geologisen
12350: tutkimuksen tehostamiseen.
12351:
12352:
12353: E d u s kun n a B e.
12354:
12355: Geologisen tutkimuslaitoksen löytämät Ni- Edellä mainittujen tutkimusten tuloksena
12356: valan nikkeli- ja Vihanuin sinkkimalmit ovat geologisella tutkimuslaitoksella onkin tällä.
12357: viime vuosina tuoneet Keski-Pohjanmaan hetkellä useita lupaavia malmiaiheita mm.
12358: sekä sen ympäristön malminetsinnällisen Pattijoen, Merijärven, Haapaveden ja Reis-
12359: mielenkiinnon kohteeksi. Tähän on ollut järven pitäjissä, joiden pikainen yksityis-
12360: myös suuresti myötävaikuttamassa se, että kohtainen tutkimus syväporauksin olisi suo-
12361: Perämeren vastakkaisella rannalla Ruotsin ritettava ensi tilassa, sillä Keski-Pohjan-
12362: puolella löydettiin Skellefteån alueelta sotien maalla on lupaavien malmiaiheiden lisäksi
12363: välillä suuri joukko rikkaita sulfiidimalmeja. jo olemassa pienikokoistenkin malmien hy-
12364: Vaikkakin peruskallion geologiset muodostu- väksikäytölle välttämätön tie- ja rautatie-
12365: mat ovat lahden kummallakin puolella var- verkosto, läheiset satamat sekä voimalinjat.
12366: sin samankaltaisia, on Keski-Pohjanmaan Myöskään ei ole syytä unohtaa, että tehos-
12367: alue ail.avaa ja kalliopaljastumaköyhää, mistä tettu malminetsintä tarjoaa tällä työttömyy-
12368: syystä malminetsinnän suorittaminen on ai- den vaivaamaila alueella työtilaisuuksia myös
12369: kaisemmilla tutkimustavoilla ollut tavallista paikkakunnan väestölle.
12370: vaikeampaa tai vaatinut suuria kustannuksia, Edellä sanottuun viitaten esitämme kun-
12371: koska malmit sijaitsevat laajojen suo- ja nioittaen,
12372: maapeitteisten metsäalueiden alla.
12373: Viime vuosien aikana on Keski-Pohjan- että Eduskunta. ottaisi vuoden 1957
12374: maalla suoritettu lentokoneesta käsin järjes- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XII lu-
12375: telmällinen aerogeofysikaalinen kartoitus, vun 8 momentin a-kohtaan hallituksen
12376: uusi geologinen yleiskartoitus sekä intensii- esittämän 2 000 000 markan lisäksi
12377: visiä lohkare-'Ctsintöjä, joihin myös paikka- 25 000 000 markkaa geologisen tutki-
12378: kunnan väestö on tehokkaasti osallistunut. muksen tehostamiseen.
12379: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
12380:
12381: Kusti Eskola. Kerttu Saalasti. Aaro Kauppi.
12382: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. Viljami Kalliokoski.
12383: Eeli Erkkilä. Yrjö Hautala. T. Saloranta.
12384:
12385:
12386:
12387:
12388: 34 E 645/56
12389: 1064
12390:
12391: IV,334. - Rah.al. N: o 267.
12392:
12393:
12394:
12395:
12396: N. Nurminen ym..: Määrärahan osoittamisesta malmiesiinty-
12397: mien tutkimustyöhön Keski-Pohjanmaalla.
12398:
12399:
12400: E d u s k u n n a 11 e.
12401:
12402: Viime vuosina on Keski-Pohjanmaalla tarkoitukseen. Kun Keski-Pohjanmaalla on
12403: useissa pitäjissä tehty lukuisia malmiesiinty- vain vähän teollisuutta, olisi tärkeää, että
12404: mälöytöjä. Järjestelmällistä etsintää on suo- maaperän malmiesiintymien tutkimustyöhön
12405: ritettu Geologisen tutkimuslaitoksen Pohjois- kiinnitettäisiin vakavaa huomiota. Siten luo-
12406: Suomen tutkimussäätiön, Outokumpu Oy:n, taisiin edellytyksiä teollisuuden aikaansaami-
12407: Prospector Oy:n ja Suomen Malmi Oy:n seen Keski-Pohjanmaalle. Tämä puolestaan
12408: toimesta. Myös eräät yksityiset henkilöt ovat avaisi uusia työnsaantimahdollisuuksia maa-
12409: tehneet löytöjä. Tutkimuksia on suoritettu kuntaan.
12410: mm. Rautiossa, Pyhäjoella, Haapavedellä, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12411: {)ulaisissa, Kokkolan-Ullavan välillä, Per-
12412: hossa ja Teerijärvellä. Alustavissa tutkimuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12413: sissa on löydetty monia erilaisia metalleja. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
12414: Tällainen laaja tutkimustyö kysyy huomat- kan määrärahan malmiesiintymien tut-
12415: tavasti varoja, joita pitäisi myöntää tähän kimustyöhön Keski-Pohjanmaalla.
12416: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
12417:
12418: Nestori Nurminen. Pentti Liedes.
12419: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
12420: 1065
12421:
12422: IV,335.- Rah.al. N:o 268.
12423:
12424:
12425:
12426:
12427: Saura ym..: Määrärahan osoittamisesta nahantutkimusinsi-
12428: nöörin viran perustamista varten Valtion teknilliseen tut-
12429: kimuslaitokseen.
12430:
12431:
12432: E d u s k u n n a 11 e.
12433:
12434: Nahantutkimustoiminta, joka jo yli 6 vuo- tutkimustoimistoon. Tällöin olisi olemassa
12435: den ajan on jatkunut valtion Teknillisessä edellytykset jo aikanaan kauppa- ja teolli-
12436: tutkimuslaitoksessa kaupan ja teollisuuden suusministeriön myötävaikutuksella peruste-
12437: rahoittamana, uhkaa päättyä nyt, koska tar- tun erikoisrahaston tuoton käyttämiseen tie-
12438: peelliset varat vakinaisen tutkimusinsinöörin teellisellä pohjalla tapahtuvaan keskitettyyn
12439: palkkaukseen puuttuvat. Kun tutkimuksen tutkimustoimintaan. Virallisia tutkimuksia
12440: kohteet tärkeältä osalta ulottuvat myös var- suorittavan ja lausuntoja antavan elimen
12441: sinaisen nahkateollisuuden toiminnan ulko- tarpeellisuus tällä alalla on jo osoittautunut
12442: puolelle, josta tutkimuksesta koituva hyöty välttämättömäksi, koska se voi puolueetto-
12443: tulee maatalouden tuottajapiirien, nahkaa masti käsitellä eri intressipiirien tutkitta-
12444: valmistavan teollisuuden ja kuluttajien hy- vaksi antamia tehtäviä. Tarvittavat tutki-
12445: väksi, on sen kansantaloudellinen merkitys muskoneet ja -välineet on jo hankittu.
12446: täten ilmeinen. Valtion laitoksista suurin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12447: nahankäyttäjä, puolustuslaitos pitää myös
12448: erittäin tärkeänä valtion ylläpitämän, puo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12449: lueettoman nahantutkimustoiminnan jatku- tulo- ja menoarvion 13 Pl. VIII lu-
12450: mista. vun kohdalle 1 000 000 markan mää-
12451: Edellytyksenä nahantutkimuksen jatku- rärahan nahantutkimusinsinöörin vi-
12452: vuudelle on yhden 33 pl: n tutkimusinsinöö- ran perustamista varten Valtion tek-
12453: rin viran perustaminen Valtion teknilliseen nilliseen tutkimuslaitokseen.
12454: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
12455:
12456: Kalervo Saura. Harras Kyttä. Matti Miikki.
12457: N. Kosola. Toivo Antila. Matti Raipala.
12458: 1066
12459:
12460: IV,336. - Rah.al. N: o 269.
12461:
12462:
12463:
12464:
12465: Raunio ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta kauppa-
12466: ja teollisuusministeriön jaettavia opintomatka-apurahoja
12467: varten.
12468:
12469:
12470: E d u s k u n n a ll e.
12471:
12472: Kauppa- ja teollisuusministeriön jaetta- mättömät, jotta tekniikan jatkuva kehitys
12473: vaksi tarkoitettuja opintomatka-apurahoja voitaisiin ottaa huomioon ja pitää opetusta
12474: varten on menoarviossa ollut vain 400 000 ajan tasalla. Ottaen lisäksi huomioon, että
12475: markan suuruinen määräraha, minkä halli- jo vuoden 1939 menoarviossa oli tarkoituk-
12476: tus on tarkoitukseen ehdottanut myös vuo- seen varattu 200 000 markan määräraha, on
12477: den 1957 menoarvioesity'ksessään. Määrä- esitettyä määrärahaa pidettävä aivan riittä-
12478: rahasta on 200 000 markkaa tarkoitettu kau- mättömänä.
12479: pan, teollisuuden ja käsityön aloilla toimi- Sanotun perusteella ehdotamme kunni-
12480: vien ammattityöntekijöiden ulkomaisia opin- oittaen,
12481: tomatkoja varten, joten muita opintomatkoja
12482: varten, joihin kuuluu tärkeimpinä teknillis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12483: ten kauppa- ja ammattioppilaitosten opet- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII lu-
12484: tajien opintomatkat, on käytettävissä vain vun 4 momentille (Opintomatka-apu-
12485: 200 000 markkaa. Mainittujen oppilaitosten rahat, kauppa- ja teollisuusministeriön
12486: opettajien opintomatkat tutustumista varten jaettavaksi) lisäystä 600 000 markkaa.
12487: vastaaviin ulkomaisiin laitoksiin ovat välttä-
12488: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
12489:
12490: Eino Raunio. Elli Nurminen. Felix Seppälä.
12491: Laura Brander-Wallin. Impi Lukkarinen. Aino Malkamäki.
12492: 1067
12493:
12494: IV,337.- Rah.al. N:o 270.
12495:
12496:
12497:
12498:
12499: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattiopetuksen tar-
12500: peisiin soveltuvien opetuselokuvien hankkimista varten.
12501:
12502:
12503: E d u s k u n n a 11 e.
12504:
12505: Opetuselokuvat ovat kuuluneet jo yli 30 toimenpiteitä käy kuitenkin sattumanvarai-
12506: vuoden ajan eri puolilla maailmaa opetus- seksi ja liian hitaaksi.
12507: työssä käytettävään arvostettuun havainto- Kauppa- ja teollisuusministeriön ammatti-
12508: materiaaliin. kasvatusosasto on tähän mennessä etupäässä
12509: Didaktisesti oikein käytettynä laadullisesti lahjaksi saatujen elokuvien avulla voinut
12510: korkeatasoisten opetuselokuvien arvo onkin edes jonkin verran auttaa ammattioppilai-
12511: kiistaton. Niiden avulla on saatu huomatta- toksia niiden suurimmassa opetuselokuvien
12512: vasti parempia oppimistuloksia ja samalla tarpeessa ja tämän toiminnan kehittämiseksi
12513: pystytty vähentämään varsinaista harjoitus- valtion opetuselokuvatoimikunta on valtio-
12514: aikaa. neuvostolle tehnyt esityksen pysyvän opetus-
12515: Ammattikoulujenkaan opetustyön tehosta- elokuvalainaamon perustamisesta osaston yh-
12516: mispyr'kimyksissä ei ole syytä olla käyttä- teyteen.
12517: mättä hyväksi myös opetuselokuvia. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
12518: Viime vuosina onkin maamme ammatti- nioittavasti,
12519: kouluissa opetuselokuvien käyttö melkoisesti
12520: lisääntynyt. Varsin monilla kouluilla on oma että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12521: elokuvanheitin. Tällä hetkellä on suurin tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII lu-
12522: puute ammattiopetukseen soveltuvista, laa- vun 15 momentiUe 1 000 000 markan
12523: dullisesti hyvistä opetuselokuvista. Tällais- määrärahan ammattiopetuksen tarpei-
12524: ten elokuvien hankkiminen ammattikoulujen siin soveltuvien opetuselokuvien hank-
12525: käyttöön ilman valtiovallan tukea ja erikois- kimista varten.
12526: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
12527:
12528: Paavo Aitio. Vappu Heinonen.
12529: Eino Roine. Rainer Virtanen.
12530: Kalle Jokinen. Judit Nederström-Lunden.
12531: Eino Kilpi. Aimo Aaltonen.
12532: 1068
12533:
12534: IV,338. - Rah.al. N:o 271.
12535:
12536:
12537:
12538:
12539: Aitio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
12540: kunnallisille ja yksityisille teknillisille, ammatti- ja kaup-
12541: paoppilaitoksille niiden omia rakennuksia varten.
12542:
12543:
12544: E d u s k u n n a ll e.
12545:
12546: Keskusammattikoulujen rakentaminen on osuuden ja useissa tapauksissa alle 50 %
12547: edistynyt hyvin hitaasti johtuen yksinomaan suuruisena.
12548: siitä, että varoja niiden rakentamiseen on Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon hal-
12549: myönnetty riittämättömästi. Kun valtiovallan litus on esittänyt em. tarkoitusta varten
12550: suunnitelmia keskusammattikoulujen rakenta- 280 000 000 markkaa avustuksina ja
12551: miseksi ei ole toteutettu alkuperäisen suunni- 280 000 000 markkaa lainoina. Esitetyt mää-
12552: telman mukaisesti, kunnat ja kuntayhtymät rärahat ovat kuitenkin riittämättömät, sillä
12553: ovat ryhtyneet rakentamaan ko. kouluja. valtion osuuden on laskettu nousevan n.
12554: Useita kuntien ja kuntainliittojen ammatti- 800-900 milj. markkaan. Näin ollen ei ole
12555: kouluja onkin jo saatu valmiiksi ja useita oikein, että valtio ensiksi on siirtänyt am-
12556: on rakennustyön ja suunnitteluvaiheen alai- matillisten oppilaitosten rakentamisen kun-
12557: sina. Ammattikoulujen rakentaminen on mer- nille ja sitten vielä pyrkii siirtämään raken-
12558: kinnyt kunnille suuria taloudellisia rasituksia tamisesta aiheutuneet kustannukset entistä
12559: ja useille kunnille myös voittamattomia ra- enemmän kuntien kannettavaksi.
12560: hoitusvaikeuksia. Näitä taloudellisia vaikeuk- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
12561: sia on ollut lisäämässä vielä se seikka, että
12562: valtio ei ole suorittanut edes sitä 50 % että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12563: osuutta näiden kunnallisten ammatillisten tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII
12564: oppilaitosten rakennuskustannuksista, jota luvun 27 momentille lisäyksenii
12565: on pidetty viime vuosien tavoitteena. Seu- 150 000 000 markkaa avustuksien
12566: rauksena tästä on, että kunnat joutuvat myöntämiseksi kunnall'isille ja yksityi-
12567: omilla varoillaan rahoittamaan rakennustöitä sille teknillisille ammatti- ja kauppa-
12568: ja tulevat ehkä vasta muutamien vuosien oppilaitoksille niiden omia rakennuksia
12569: kuluttua saamaan valtiolta heille kuuluvan varten.
12570: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
12571:
12572: Paavo Aitio. Toivo Niiranen. Matti Koivunen.
12573: Aimo Aaltonen. Juho Rytkönen. Pauli Puhakka.
12574: Eino Roine. Nestori Nurminen. H. Tauriainen.
12575: Toivo Kujala. J. Mustonen. Toivo Friman.
12576: Toivo Åsvik. Irma Rosnell. Tauno Kelovesi.
12577: A-L. Tiekso-Isaksson.
12578: 1069:
12579:
12580: IV,339.- Rah.al. N:o 272.
12581:
12582:
12583:
12584:
12585: Sävelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
12586: siksi yksityisille teknillisille, ammatti- ja kauppaoppilaitok-
12587: sille niiden omia rakennuksia varten.
12588:
12589:
12590: E d u s k u n n a ll e.
12591:
12592: Jo 10 vuoden ajan maamme ammattikou- hankkeet siltä pohjalta, että valtio suorittaa
12593: lulaitoksen nopea kehittäminen on julkisesti nykyisen käytännön mukaisesti 50% raken-
12594: tunnustettu erääksi aikamme tärkeimmäksi tamiskustannuksista sitä mukaa kuin raken-
12595: tehtäväksi. Tulossa olevat suuret ikäluokat, nustyö edistyy. Jos sanottuja rakennusavus-
12596: elinkeinoelämämme jatkuva koneellistuminen tuksia joudutaan odottamaan, joutuvat kun-
12597: ja palvelusammattien merkityksen lisäänty- nat ylivoimaisiin vaikeuksiin. Tällöin joudu-
12598: minen myös maaseudulla ovat tehneet mai- taan usein siirtämään rakennustyön loppu-
12599: nitun kysymyksen entistäkin polttavam- osan toteuttamista, mikä taasen aiheuttaa
12600: maksi. Valtion omistamia keskusammattikou- sen, että huomattavat pääomat ovat tuotta-
12601: luja on - tarkoitukseen varattujen varojen mattomina keskeneräisissä rakennuksissa.
12602: puuttuessa - voitu perustaa ja laajentaa Kauppa- ja teollisuusministeriön suoritta-
12603: siksi hitaasti, että kuntien on pitänyt ryh- mien laskelmien mukaan jo tiedossa olevien
12604: tyä hoitamaan asiaa oma-aloitteisesti ja suu- rakennushankkeiden toteuttamiseen tarvitaan
12605: rimmalta osalta myös itse kannettavin kus- valtionavustuksina lähes 500 000 000 mark-
12606: tannuksin. Sitä osoittaa mm. se, että kulu- kaa. Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa hal-
12607: vana vuotena 9 uutta ammattioppilaitosta litus on ehdottanut puheena olevaan tarkoi-
12608: aloittaa toimintansa. Näiden koulujen raken- tukseen vain 280 000 000 markkaa.
12609: nustyöt jatkuvat vielä v. 1957 ja osittain Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12610: myös v. 1958. Jo myönnettyjen tai parhail-
12611: laan käsiteltävinä olevien anomusten mukai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12612: sesti 1957 syksyllä aloittaa taasen toimin- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII
12613: tansa n. 10 uutta ammattioppilaitosta. Li- luvun 27 momentille lisäyksenä
12614: säksi jo toiminnassa olevat ammattioppilai- 200 000 000 markkaa avustuksien
12615: tokset vaativat niihin perustettuja uusia am- myöntämiseksi yksityisille teknillisille,
12616: mattiosastoja varten lisää opetustiloja. Tämä ammatti- ja kauppaoppilaitoksille nii-
12617: merkitsee kunnille suuria rakentamiskustan- den omia rakennuksia varten.
12618: nuksia. Kunnat ovat panneet alulle sanotut
12619: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
12620:
12621: Arvo Sävelä. Nestori Kaasalainen. Veikko Helle.
12622: 1070
12623:
12624: IV,340. - Rah.al. N: o 273.
12625:
12626:
12627:
12628:
12629: Kyttä ym.: Määrärahan osoittamisesta käsi- ja pienteolli-
12630: suutta koskevan valtakunnantutkimuksen suorittamista
12631: varten.
12632:
12633:
12634: E d u s k u n n a ll e.
12635:
12636: Käsi- ja pienteollisuuden edistämistä ja nöllisen suorittamisen voisi tehtävän laa-
12637: tukemista tarkoittava kokonaisohjelma on dusta ja laajuudesta johtuen hoitaa kauppa-
12638: parhaillaan valp1isteltavana kauppa- ja teolli- ja teollisuusministeriön käsi- ja pienteolli-
12639: suusministeriön käsi- ja pienteollisuusneuvot- suuden neuvontaorganisatio, jonka käytettä-
12640: telukunnassa. Tämän ohjelman laatimista väksi olisi hallituksen esityksessä jo olevan
12641: vaikeuttaa kuitenkin käsi- ja pienteollisuu- varsinaisen neuvontamäärärahan lisäksi va-
12642: temme nykyistä rakennetta, tuotantokapasi- rattava määräraha ko. tutkimuksen suoritta-
12643: teettia ja eri tuotteiden markkinointimah- mista varten.
12644: dollisuuksia koskevien tietojen puuttuminen. Edellä oleviin perusteluihin viitaten esi-
12645: Myöskin valtion käsi- ja pienteollisuuslai- tämme kunnioittavasti,
12646: noja jaettaessa sekä alan neuvontatyötä suo-
12647: ritettaessa on todettu olevan välttämätöntä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12648: suorittaa em. seikkoja valaiseva alueittainen tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII lu-
12649: tutkimus. Eräillä maamme alueilla on jo vun 33 momentille 10 000 000 mark-
12650: tehty yrityksiä mainitunlaisten selvitysten kaa lisäyksenä käytettäväksi käsi- ja
12651: suorittamiseksi, mutta ne ovat varojen puut- pienteollisuuden neuvontaorganisaation
12652: tuessa jääneet kesken. toimesta suoritettavaa käsi- ja pien-
12653: Edellä mainittujen osatutkimusten jatka- teollisuuden rakennetta, tuotantokapa-
12654: miseksi ja yhdenmukaistamiseksi sekä kes- siteettia sekä tuotteiden markkinointi-
12655: kitetyn kokonaistutkimuksen suorittamista mahdollisuuksia valaisevaa alueittaista
12656: varten olisi tarkoitukseen voitava käyttää vaUakunnantutkimusta varten.
12657: myös julkisia varoja. Tutkimuksen käytän-
12658: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
12659:
12660: Harras Kyttä. Päiviö Hetemäki.
12661: A. Pasanen. Kaarlo Kajatsalo.
12662: 1071
12663:
12664: IV,341.- Rah.al. N:o 274.
12665:
12666:
12667:
12668:
12669: Korsbäck ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta käsi-
12670: ja pienteollisuuden neuvontaa varten.
12671:
12672:
12673: E d u s k u n n a ll e.
12674:
12675: Eduskunta myönsi vuoden 1955 toisessa diplomi-insinööri tai insinööri ensisijaisesti
12676: lisämenoarviossa määrärahan käsi- ja pien- teknillistä neuvontaa ja ekonomi tai merko-
12677: teollisuuden neuvontatyötä varten edellyt- nomi kaupallista ja liikkeenhoidollista neu-
12678: täen, että tämä neuvontatyö suoritetaan kes- vontaa, neuvontakeskuksen hoitaessa toistai-
12679: kitetysti kauppa- ja teollisuusministeriön seksi myös Uudenmaan piirin neuvontatoi-
12680: johdon ja valvonnan alaisena niin, että mah- miston tehtäviä.
12681: dollisimman hyvä ja tarkoituksenmukainen Tähänastiset kokemukset neuvontatyössä
12682: tulos saavutetaan ja vältytään neuvontatyö- osoittavat, että neuvonnan tarve on niin
12683: voiman ja varojen tuhlauksesta. suuri, että lisätyövoiman saanti on ehdotto-
12684: Käsi- ja pienteollisuusalan edistämistoi- man välttämätöntä lähinnä suurempien pii-
12685: menpiteiden tehostamista ja keskittämistä rien (Savo-Karjalan, Pohjanmaan, Keski-
12686: varten valtioneuvoston elokuussa 1955 asetta- Suomen ja Oulun) osalta, minkä lisäksi neu-
12687: man käsi- ja pienteollisuuden neuvottelukun- vontatoiminnan keskuselimen monilukuisten
12688: nan yksimielisesti asiaa puollettua on kulu- tehtävien vuoksi on välttämätöntä saada
12689: van vuoden aikana perustettu kauppa- ja Uudenmaan piiriä varten piirineuvoja.
12690: teollisuusministeriön alainen, keskitetty neu- Kun ko. tarkoitusta varten v:n 1957 me-
12691: vontaorganisatio, jonka keskuselimenä toimii noarviossa osoitettu määräraha on riittämä-
12692: ministeriön teollisuusosastolla käsi- ja pien- tön, ehdotamme kunnioittaen,
12693: teollisuuden neuvontakeskus sekä sen lisäksi
12694: tähän mennessä kahdeksan neuvontapiiriä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12695: eri osissa maata. tulo- ja menoarvion 13 Pl. XVII
12696: Jokaisen piirin keskuspaikassa on käsi- ja luvun 33 momentille lisäyksenä
12697: pienteollisuuden neuvontatoimisto, joissa 10 000 000 markkaa käsi- ja pient.eol-
12698: kussakin tilapäisenä toimihenkilönä hoitaa lisuuden neuvontaa varten.
12699: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
12700:
12701: Verner Korsbäck. Urho Kulovaara.
12702: Matti Miikki. Laura Brander-Wallin.
12703: Irma Hamara. Eino Raunio.
12704: R. Hallberg. Pentti Liedes.
12705: Lennart Heljas. A. Pasanen.
12706: Arvi Ikonen. Sven Högström.
12707: Arthur Larson. Grels Teir.
12708: Heikki Soininen. Albin Wickman.
12709:
12710:
12711:
12712:
12713: 35 E 645/56
12714: 1072
12715:
12716: IV,342. - Rah.al. N: o 275.
12717:
12718:
12719:
12720:
12721: Liljaström ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen teräs-
12722: teollisuuden tehostamista koskevan tutkimuksen suoritta-
12723: mista varten.
12724:
12725:
12726: E d u s k u n n a 11 e.
12727:
12728: Eduskunta hyväksyi 15. 5. 1956 pitämäs- vieläkään ole ryhtynyt mihinkään toimenpi-
12729: sään istunnossa seuraavan toivomusponnen: teisiin tämän eduskunnan lausuman toivo-
12730: ,että hallitus kiireellisesti suorituttaisi tutki- muksen mukaisesti, saammekin kunnioitta-
12731: muksen kotimaisen terästeollisuuden tehos- vasti esittää,
12732: tamiseksi ja ryhtyisi toimenpiteisiin sulaton
12733: ja valssilaitoksen perustamiseksi nykyisin että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12734: tuotettavan rautarikasteen kotimaassa jalos- tulo- ja menoarvioon siirtomäärä-·
12735: tamista varten ja siihen elimellisesti liitty- rahana 50 miljoonaa markkaa tutki-
12736: vän malmin etsintätoiminnan tehostami- muksen suorittamiseksi kotimaisen te-
12737: seksi". rästeollisuuden ja malmin etsintätoi-
12738: Kun tietämämme mukaan hallitus kuiten- minnan tehostamiseksi.
12739: kaan eduskunn~;~,n päätöksestä huolimatta ei
12740: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
12741:
12742: V. Liljeström. R. Hallberg.
12743: Erkki W. Mohell. Heikki Soininen.
12744: Artturi Tienari. Urho Saariaho.
12745: Veikko Helle. Lennart Heljas.
12746: Artturi Koskinen. 0. Lindblom.
12747: Arvo Ahonen. Arvo Salminen.
12748: Toivo Kujala. Lauri Järvi.
12749: C. A. Öhman. Pentti Liedes.
12750: J oh. Wirtanen. Sven Högström.
12751: Grels Teir. Harras Kyttä.
12752: 1073
12753:
12754: IV,343. ~ Rah.al. N: o 276.
12755:
12756:
12757:
12758:
12759: Wiherheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Harjoittelun
12760: Keskustoimiston (HAKTOn) toiminnan jatkamiseksi ja
12761: laajentamiseksi koskemaan myös pyrkivien esiharjoittelua.
12762:
12763:
12764: E d u s k u n n a ll e.
12765:
12766: Harjoittelun keskustoimisto HAKTO pe- Koska teknillisiin oppilaitoksiin pyrkivien
12767: rustettiin v. 1948 kauppa- ja teollisuusmi- esiharjoittelun ja jo opiskelevien lisäharjoit-
12768: nisteriön ja Suomen Työnantajain Keskus- telu sekä harjoittelupaikkojen organisointi
12769: liiton (STK) toimesta. HAKTOn tal'koi- ja tehokas valvonta maamme elinkeinoelä-
12770: tuksena oli välittää teollisuud€SSa olevia har- män kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, eh-
12771: joittelupaikkoja teknillisten alain oppilaitos- dotamme,
12772: ten opiskelijoille sekä hoitaa kaikkia harjoit-
12773: teluun liittyviä asioita. - HAKTOn toimin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12774: taa ovat rahoittaneet valtio ja STK. tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
12775: Vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityksestä kan määrärahan H AKTOn toiminnan
12776: hallitus on kokonaan poistanut 13 Pl. XVII: jatkamiseksi ja laajentamiseksi koske-
12777: 22 (Valtion teknillisten oppilaitosten harjoit- maan myös pyrkivien esiharjoittelua.
12778: telutoimisto) momentin määrärahat.
12779: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
12780:
12781: T. A. Wiherheimo. Urho Saariaho.
12782: Päiviö Hetemäki. R. Hallberg.
12783: Arvo Salminen. Niilo Honkala.
12784: 1074
12785:
12786: IV,344. - Rah.al. N: o 277.
12787:
12788:
12789:
12790:
12791: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta tarkastusjärjestel-
12792: män aikaansaamista varten alusten lastaus- ja purkaus-
12793: työssä työskentelevien työntekijäin suojelemiseksi tapa-
12794: turmilta.
12795:
12796:
12797: E d u s k u n n a ll e.
12798:
12799: Työturvallisuudesta alusten lastaus- ja pur- vontaa olisi edes välttävästi voitu suorittaa,
12800: kaustyössä 2 päivänä elokuuta 1946 annetun ja on tästä ollut seurauksena yleinen mää-
12801: lain 5 §: n ja valtioneuvoston tämän lain räysten laiminlyönti sekä tapaturmien luku-
12802: perusteella 12 päivänä elokuuta 1948 anta- määrän huolestuttava kasvu.
12803: man päätöksen 42 § :n mukaan tulee ammat- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
12804: tientarkastuksen, sosiaaliministeriön johdon nioittaen,
12805: ja ylivalvonnan alaisena, valvoa alusten las-
12806: taus- ja purkaustyössä työskentelevien työn- että Eduskunta tehokkaan tarkas-
12807: tekijöiden suojelemista tapaturmilta sekä tusjärjestelmän aikaansaamiseksi alus-
12808: valvoa myös kansainvälisen sopimuksen (ILO ten lastaus- ja purkaustyössä työsken-
12809: n:o 32) sovellutusta Suomen satamissa ja televien työntekijöiden suojelemiseksi
12810: lastauspaikoilla. tapaturmilta ottaisi vuoden 1957 tulo-
12811: Eduskunta ratifioi edellämainitun sopi- ja menoarvioon 5 879 380 markan mää-
12812: muksen kesäkuussa 1949 ja sopimuksen sovel- rärahan sosiaaliministeriön työosaston
12813: lutus annettiin tällöin sosiaaliministeriön nykyisen 31 palkkausluokkaan kuulu-
12814: tehtäväksi, jolloin se muissa maissa olevan van apulaisammattientarkastajan vi-
12815: tavan mukaan joutui valtion ammattientar- ran muuttamiseksi 34 palkkausluok-
12816: kastuksen valvonnan alaiseksi. Tällöin ei kui- kaan kuuluvaksi apulaisammattienyli-
12817: tenkaan tarkastusta varten määrätty erityi- tarkastajan viraksi sekä valtakunnan
12818: siä ammattientarkastajia, vaan tehtävä annet- kahdeksaan piirikansliaan yhteensä
12819: tiin jo ennestään ylikuormitetulle ammattien- kahden (2) 31 palkkausluokkaan kuu-
12820: tarkastukselle. luvan teknillisen tarkastajan ja kol-
12821: Sopimuksen ratifioimisesta on nyt kulunut men ( 3) 20 palkkausluokkaan kuulu-
12822: yli seitsemän vuotta eikä ammattientarkas- van työläistarkastajan virkojen perus-
12823: tusvoimia ole vieläkään lisätty sellaisiksi, tamiseksi.
12824: että sopimuksella veivoitettua tehokasta val-
12825: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
12826:
12827: 0. Lindblom. Elli Nurminen.
12828: Laura Brander-Wallin. Lempi Lehto.
12829: Eino Raunio. Rafael Paasio.
12830: 1075
12831:
12832: IV,345.- Rah.al. N:o 278.
12833:
12834:
12835:
12836:
12837: Sarjala ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja avus-
12838: tuslainaksi Suomen kirkon sisälähetysseuralle Vaalijalan
12839: keskuslaitoksen viidennen rakennusvaiheen rakennustöitä
12840: ja irtaimiston perushankintoja varten.
12841:
12842:
12843: E d u s k u n n a ll e.
12844:
12845: Maassamme lasketaan olevan 5 000-6 000 laitoksen neljän ensimmmsen rakennusvai-
12846: sellaista vajaamielistä, jotka välttämättä tar- heen perustamiskustannukset ovat olleet yh-
12847: vitsisivat laitoshuoltoa. Kodeissa heidän eri- teensä noin 597 000 000 markkaa, mistä
12848: tyistarpeitaan ei voida tyydyttää, ja he ovat seura on saanut valtiolta avustuksina noin
12849: siellä ylivoimaisena taakkana vanhemmilleen 192 000 000 markkaa ja kuoletuslainoina
12850: ja haittana terveiden sisarusten kehittymi- noin 189 000 000 markkaa.
12851: selle. Hoitopaikkoja maan vajaamielislaitok- Kun Vaalijalan keskuslaitossuunnitelma
12852: sissa on kuitenkin kaikkiaan vain noin 1 650, muodostaa kiinteän ja elimellisen kokonai-
12853: eli tuskin kolmannesta välttämättömästä tar- suuden, ei laitos voi parhaalla teholla toi-
12854: peesta. mia ennen kuin koko rakennussuunnitelma
12855: Erityinen valtion komitea sai jo vuonna on toteutettu. Viidennessä rakennusvaiheessa
12856: 1946 valmiiksi suunnitelman, jonka mukaan seura aikoi saada rakennetuiksi sairaala-
12857: maahan olisi vajaamielishuoltotilanteen sel- osastorakennuksen, toimistorakennuksen, poi-
12858: vittämiseksi kiireellisesti perustettava viisi kien työosastorakennuksen, verstas- ja voi-
12859: suurehkoa keskuslaitosta. Yksi niistä tuli mistelusalirakennuksen, toisen hoitajien asun-
12860: komitean ehdotuksen mukaan rakentaa Suo- tolarakennuksen, lääkärin asuinrakennuksen,
12861: men Kirkon Sisälähetysseuran toimesta Piek- miesohjaajien asuinrakennuksen ja ruumis-
12862: sämäelle, Sortavalaan jääneen Vaalijalan lai- huoneen, jotka kaikki tarvittaisiin laitokseen
12863: toksen tilalle. Tämän komiteamietinnön poh- välttämättömästi ensi tilassa. Suunnitellun
12864: jalla Suomen Kirkon Sisälähetysseura laati' viidennen rakennusvaiheen yhteenlaskettu
12865: Vaalijalan uuden keskuslaitoksen rakennus- kuutiotilavuus olisi ollut lämpimän raken-
12866: suunnitelman ja, saatuaan suunnitelmalle nustilan osalta 18 954 ms ja kylmän osalta
12867: valtion viranomaisten hyväksymisen, ryhtyi 1499 ms. Rakennustöiden laskettiin tulevan
12868: sitä vuonna 1949 yhteiskunnan tuen turvin maksamaan 182 535 500 markkaa, irtaimis-
12869: toteuttamaan. Tähän mennessä on saatu val- ton perushankintojen 9 910 000 markkaa
12870: miiksi suunnitelluista kuudesta rakennusvai- sekä tietöiden ja laitosalueen kunnostuksen
12871: heesta neljä ensimmäistä, jotka ovat käsittä- 2 500 000 markkaa, joten kustannusarvio
12872: neet vastaanotto- ja tarkkailuosastoraken- nousi yhteensä 194 945 500 markkaan. Ra-
12873: nukset, viisi hoito-osastorakennusta, kaksi kennusvaiheen toteuttamista varten seura
12874: työosastorakennusta, kutomorakennuksen, ta- anoi lain edellyttämää valtion avustusta ja
12875: lousrakennuksen kaikkine teknillisine laittei- lainaa, mutta anomusta ei ole hallituksen
12876: neen, yhden asuntolarakennuksen hoitohen- esityksessä vuoden 1957 tulo- ja menoar-
12877: kilökuntaa varten ja neljä asuirakennusta vioksi otettu lainkaan huomioon. Sosiaali-
12878: perheeliisiä työntekijöitä varten. Huonetta- ministeriö puolestaan kyllä on antanut hank-
12879: via on keskuslaitoksen uusilla osastoilla nyt keelle kannatuksensa.
12880: 408. Lisäksi on erillisillä koulu- ja työosas- Vaikka valtiontalouden tila ei sallisikaan
12881: toilla Rautalammilla ja Kuopiossa 136 huol- Vaalijalan viidennen rakennusvaiheen to-
12882: Iettavaa, joten Vaalijalan vajaamielislaitok- teuttamista vielä niin laajana, kuin edellä
12883: sen kokonaispaikkaluku on nyt 544. Keskus- sanottu anomus edellyttää, olisi rakennus-
12884: 1076 IV,345. - Vaalijalan keskuslaitos.
12885:
12886:
12887: töitä kuitenkin välttämättömästi jatkettava kaa. Lisäksi tarvittaisiin työosaston, verstai-
12888: edes pienemmissä puitteissa, ottaen huo- den ja voimistelusalin irtaimiston perushan-
12889: mioon maassa vallitsevan huutavan hoito- kintoihin 3 500 000 markkaa ja laitosalueen
12890: paikkapulan ja laitoksen sisäiset kiireelliset kunnostustöihin 1 000 000 markkaa, joten pe-
12891: tarpeet. Kaikkein kiireellisimpiä suunnitel- rustamiskustannukset tulisivat olemaan yh-
12892: luista rakennuksista olisivat poikien 25-paik- teensä 62 906 000 markkaa.
12893: kainen työosastorakennus, siihen liittyvä Kun voimassa oleva valtionapulaki edel-
12894: verstas- ja voimistelusalirakennus, jota tar- lyttää 40 %: n avustusta ja 40 %: n kuole-
12895: vittaisiin paitsi poikien työopetukseen myös tuslainaa, ehdotamme,
12896: laitoksen muiden puusepän- ja metallitöiden
12897: kannalta, sekä lääkärin asuinrakennus. Lai- että vuoden 1957 tulo- ja menoar-
12898: tos on juuri monien vaikeuksien jälkeen on- vion 14 Pl. XII luvun 18 momentille
12899: nistunut saamaan päätoimisen lääkärin, jolle lisättäisiin 25 000 000 markkaa avus-
12900: kunnollinen asunto olisi aivan välttämätön. tukseksi ja 19 Pl. II luvun uudelle
12901: Kustannusarvion mukaan poikien työosasto- momentille samoin 25 000 000 mark-
12902: rakennus (1350 m3) tulisi maksamaan kaa avustuslainaksi käytettäväksi Suo-
12903: 13 230 000 markkaa, verstas- ja voimistelu- men kirkon sisälähetysseuralle Vaali-
12904: salirakennus (3 028 m3) 27 252 000 mark- jalan keskuslaitoksen viidennen ra-
12905: kaa, lääkärin asuinrakennus (1 005 m3) kennusvaiheen (poikien työosastora-
12906: 9 849 000 markkaa, edellisiin johtavat putki- kennus, verstas- ja voimistelusalira-
12907: kanaalit (850 m3) 5 525 000 markkaa ja kennus ja lääkärin asuinrakennus) ra-
12908: huoltokäytävät (510 m3) 2 550 000 markkaa kennustöitä ja irtaimiston perushan-
12909: eli rakennustyöt yhteensä 58 406 000 mark- kintoja varten.
12910: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
12911:
12912: Wiljam Sarjala. Niilo Nieminen. Eino Uusitalö.
12913: Irma Hamara. Aukusti Pasanen. K. F. Haapasalo.
12914: Antti J. Rantamaa. Arvi Ikonen. Lennart Heljas.
12915: Viljo Virtanen.
12916: K usti Eskola.
12917: 1077
12918:
12919: IV,346. - Rah.al. N:o 279.
12920:
12921:
12922:
12923:
12924: J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta työneuvoston
12925: sihteerin ja kirjaajan virkojen sekä toimistoapulaisen toi-
12926: men perustamista varten.
12927:
12928: E d u s kun n a H e.
12929:
12930: Työneuvosto perustettiin työneuvostosta lella. Työneuvostolle kuuluvien asioiden
12931: 2 päivänä elokuuta 1946 annetulla lailla lukumäärä on jatkuvasti lisääntynyt ja tulee
12932: ( 608/46) . Lain 2 § :ssä säädetään, että työ- nähtävästi edelleenkin eräiden uusien laki-
12933: neuvostoon voidaan asettaa peruspalkkaisina ehdotuksien mukaan, joita parhaillaan joko
12934: lainoppinut sihteeri sekä kirjaaja, kanslisteja, valtioneuvostossa valmistellaan tai jo edus-
12935: kanslia-apulaisia, puhtaaksikirjoittaja ja vah- kunnassa käsitellään, huomattavasti lisään-
12936: timestari ynnä tarpeellinen määrä ylimääräi- tymään. Sihteerin ja kirjaajan virat ja toi-
12937: siä toimen haltijoita. Tarkemmat määräyk- mistoapulaisen toimi muodostavat näin ollen
12938: set sihteerin kelpoisuusehdoista, nimittämi- työneuvoston toiminnalle välttämättömimmän
12939: sestä ja tehtävistä on annettu jo 2. 8. 1946 osan.
12940: työneuvostosta annetussa asetuksessa (609/ Kun työneuvostoa perustettaessa edellytet-
12941: 46). Siitä huolimatta, että on jo kulunut tiin, että asiain käsittelyn niiden Jaatu huo-
12942: yli 10 vuotta työneuvoston perustamisesta mioonottaen tulisi olla nopeata, täytyisi työ-
12943: maahamme Skandinavian maiden esikuvien neuvostolla olla myös pysyvä ja pätevä virka-
12944: perusteella, ei ole vielä yhtään näistä perus- mieskunta. Palkkauksessa oli jo alunperin
12945: palkkaisiksi viroiksi ja toimiksi tarkoitettuja otettu huomioon ylimääräisten toimien perus-
12946: viran tai toimen haltijoita asetettu, vaan työ- palkkaisiksi muuttaminen. Kun vastaavat
12947: neuvostossa on nykyisin ylimääräisinä toimen ylimääräiset toimet ovat jo olemassa ja niitä
12948: haitijoina sihteeri, jonka vuosipalkkio on jatkuvasti tarvitaan ja niiden tultua perus-
12949: maksettu 34 palkkausluokan (perusp. palkkaisiksi ei niitä tarvita, ei esitettyjen
12950: 861720 mk), ylim. esittelijän 29 palkkaus- virkojen ja toimen perustaminen vaadi mi-
12951: luokan (perusp. 665160 mk), kirjaajan 16 tään lisämenoa. Jä·ljempänä mainittuun
12952: palkkausluokan (356 100 mk) ja toimisto- summaan on laskettu ko. viran ja toimen
12953: apulaisen 11 palkkausluokan (perusp. haltijain peruspalkat, kaikki ikälisät ja kal-
12954: 281640 mk) mukaisesti sekä lähetti. Kulu- liinpaikanlisät yhteensä ilman indeksikoro-
12955: neina vuosina saadun kokemuksen perusteella tusta.
12956: voidaan varmuudella todeta, huomioon ottaen Edellä sanotun perusteella ja siihen viita-
12957: työneuvostossa vuosittain käsiteltyjen asioi- ten, että vastaavien ylimääräisten toimien
12958: den laatu ja asioiden lukumäärän jatkuva lakkauttamisesta aiheutuu ko. momentille
12959: kasvaminen, että työneuvoston menestyksel- esitettyä lisäystä vastaava vähennys, ehdo-
12960: linen toiminta työväensuojelulakien sovelta- tamme kunnioittaen,
12961: mista koskevien kysymysten ratkaisemisessa
12962: ja laajakantoisten lausuntojen antamisessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
12963: työnantajain ja työntekijäin keskusjärjes- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. IV luvun
12964: töille ja tuomioistuimille edellyttää perus- 1 momentille lisäyksenä 2 123 820
12965: palkkaista ja pysyväistä virkamiehistöä. Li- markkaa työneuvost<>n sihteerin ja
12966: sä·ksi on tässä yhteydessä otettava huomioon, kirjaajan peruspalkkaisten virkojen ja
12967: että työneuvoston puheenjohtajan ja jäsenten toimistoapttlaisen peruspalkkaisen toi-
12968: tehtävät hoidetaan sivutoimena ja istunnot men perustamista varten.
12969: pidetään suureksi osaksi virka-ajan ulkopuo-
12970: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
12971:
12972: Johannes Wirtanen. Erkld Tuuli.
12973: 1078
12974:
12975: IV,347. - Rah.al. N:o 280.
12976:
12977:
12978:
12979:
12980: Paasivuori ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähä-
12981: varaisten ammattiopintoavustuksia varten.
12982:
12983:
12984: E d u s k u n n a ll e.
12985:
12986: Inflaatiokehitys on jatkuvasti mitätöinyt hojen korottamiseksi elinkustannusindeksin
12987: sitä määrärahaa, josta jaetaan avustuksia nousun johdosta. Olisikin kohtuullista, että
12988: vähävaraisten ammattiopintoja varten. Kui- vähävaraisten ammattiopintoavustusta kos-
12989: tenkin olisi välttämätöntä niin opiskelijoi- keva määräraha korotettaisiin noin 10 %: lla.
12990: den kuin maan elinkeino- ym. elämänkin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
12991: kannalta, että mahdollisimman monet am- nioittaen,
12992: mattiopinnoissaan eteenpäin pyrkivät, vähä-
12993: varaiset nuoret pääsisivät osallisiksi riittä- että Eduskunta korottaisi vuoden
12994: vän suurista ammattiopintoavustuksista. 1957 tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XI
12995: Tätä voidaan toivoa sitäkin suuremmalla luvun 13 momentille vähävaraisten
12996: syyllä, kun korkeimman hengenviljelyn koh- ammattiopintoavustuksia varten mer-
12997: dallakin on tulo- ja menoarvioon merkitty kittyä määrärahaa 25 000 000 mar-
12998: yli 10 miljoonan markan määräraha apura- kalla.
12999: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13000:
13001: Tyyne Paasivuori. Eetu Karjalainen. Rafael Paasio.
13002: Impi Lukkarinen. G. Henriksson. Martta Salmela-Järvinen.
13003: Varma K. Turunen. Helge Miettunen. Laura Brander-Wallin.
13004: 0. Lindblom.
13005: E. Pusa.
13006: 1079
13007:
13008: IV,348. - Rah.al. N: o 281.
13009:
13010:
13011:
13012:
13013: Malkamäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tu-
13014: berkuloosiliitto r. y:n toiminnan tukemiseen.
13015:
13016:
13017: E d u s k u n n a ll e.
13018:
13019: Tuberkuloosiliitto - Tuberkulosförbundet tölle, potilaille ja toipilaille sekä heidän
13020: r. y. on koko puolitoista vuosikymmentä kes- omaisilleen ohjekirjaseksi. Yleisiä propa-
13021: täneen toimintansa aikana ainoana siviilitu- gandateemoja liiton tiedotustyössä ovat ba-
13022: berkuloottisten erikoisjärj estönä pyrkinyt sillikauhun voittaminen, yleisen mielipiteen
13023: toiminnallaan edistämään tuberkuloosia sai- muuttaminen tuberkuloottisille suosiolliseksi,
13024: rastaneiden jälkihuollon järjestämistä maas- työnvälityksen tehostaminen ja jälkihuollon
13025: samme. Järjestön invalidijäsenten luku- järjestämisen eri vaiheiden tukeminen.
13026: määrä on tällä hetkellä noin 32 000 jakau- Tuberkuloosiliiton toiminnassa antaa vuo-
13027: tuen 60 perusjärjestöön ja 10 piiriin. den 1952 syksystä toiminut tuberkuloottisten
13028: Työssään Tuberkuloosiliitto on keskittynyt toipilasopisto Karkussa mahdollisuuden kon-
13029: lähinnä tuberkuloosia sairastaneiden kun- kreettisempaan kuntouttamistyöhön kuin ai-
13030: touttamiseen ja heidän sosiaalisten ongel- kaisemmin. Sosiaali- ja lääkintäasiantunti-
13031: miensa selvittelyyn. Tässä pyrkimyksessä on jain valvomana laitoksen toiminnasta näyt-
13032: koetettu auttaa tuberkuloositoipilaita heidän tää olevan ratkaisevan hyviä tuloksia.
13033: vaikeuksissaan siinä määrin kuin se on ollut Näihin vaikuttavat positiivisesti mm. se,
13034: mahdollista. Liitto perusjärjestöineen käytti että mainittuun opistoon on saatu ajanmu-
13035: erilaiseen välittömään huoltoon vuoden 1955 kainen käsityöpaja, jossa hienomekaniikan ja
13036: aikana yhteensä noin 23 milj. markkaa. Li- puun käsittelyn alalla voidaan antaa hyvää
13037: säksi liiton ja sen perusjärjestöjen toimesta alkeisopetusta tehostuneen fyysisen ja henki-
13038: on tuettu avun tarpeessa olevia työpaikan sen kuntoutumisen ohella. Mainittuun lai-
13039: hankkimisessa, anomusten laadinnassa, eri- tokseen on lisäksi saatu kunnolliset asunnot
13040: laisten asioiden hoidossa jne. opettajille, joiden kustannukset käsityöpajan
13041: Varsin merkittävä osuus Tuberkuloosilii- kanssa ovat tehneet noin 40 miljoonaa
13042: ton työssä on sen suorittamalla sekä jäsenis- markkaa. Mainitussa opistossa järjestetään
13043: töön että ulospäin suuntautuvalla valistuk- varsinaisen talvikurssin ohella kesäisin laa-
13044: sella. Paitsi jäsenille järjestettyjä kesäkurs- jaa virkistystoimintaa tuberkuloottisille toi-
13045: seja harjoittaa liitto tiedotustoimintaa leh- pilaille ja mm. tuberkuloottisille perheiden
13046: distön, radion ja elokuvan välityksellä sekä äideille. Vuoden 1956 kesällä järjestettiin
13047: julkaisemalla kirjallisuutta. Niinpä on sen kahden viikon ilmaisia lomatilaisuuksia noin
13048: kustantamasta Jousi-lehdestä kehittynyt 150 aikuiselle sekä yli kuukauden kestäviä
13049: ajanmukainen aikakauslehti, jossa pääpaino lomatilaisuuksia noin 400: lle tuberkulootti-
13050: on tuberkuloosiaiheisilla kirjoituksilla, selle ja tuberkuloottisten vanhempien lap-
13051: mutta jossa lisäksi on runsaasti muuta so- sille. Lasten kesävirkistystoiminnalla suo-
13052: siaali poliittista aineistoa. Jäsenlehti Jousi B daan lapsille mahdollisuus virkistymiseen ja
13053: menee ilmaiseksi kaikille jäsenille ja pyrkii voimistumiseen ja helpotetaan samalla lu-
13054: pitämään heidät kaikkien tapahtumien ta- kuisten vaikeuksissa kamppailevien tuberku-
13055: salla. Suunnitteilla on kahden propaganda- loottisten perheiden asemaa.
13056: lehtisen valmistaminen, näistä toinen on tar- Lasten kesävirkistystoiminnan kannalta on
13057: koitettu tekemään tunnetuksi liiton työtä lisäksi syytä mainita, että liitto sai kesäkau-
13058: suuren yleisön keskuudessa, toinen jäsenis- deksi 1956 oman kurssikeskuksen Säkylässä,
13059: 36 E 645/56
13060: 1080 IV,348. - Tuberkuloosiliitto r.y.
13061:
13062:
13063: jossa koko kesän ajan voitiin pitää noin 90 kuntouttamiseen, ja tämäkin työ tullaan
13064: lasta hoidossa ja lapsille erinomaisissa olo- edellisten tapaan julkaisemaan painoasui-
13065: suhteissa. sena.
13066: Tuberkuloottisten kuntouttamismahdolli- Työ, jota Tuberkuloosiliitto suorittaa mel-
13067: suuksien lisäämiseksi ja lähinnä ammatti- koisen laajassa mittakaavassa, kuuluu mie-
13068: koulutuksen tehostamiseksi on liitto ostanut lestämme koko yhteiskunnalle. Tämän vuoksi
13069: Oulussa lähes 5 000 ms kiinteistön noin ei ole kohtuullista, että liiton valtiovallalta
13070: 1 ha:n suuruisella palstalla ja ryhtyy vuo- saamaa tukea tultaisiin vähentämään kol-
13071: den 1956 syksyllä rakentamaan tuberku- mella miljoonalla markalla, niinkuin on ta-
13072: loottisten erikoisammattikoulua, johon tulee pahtunut valtioneuvoston tulo- ja menoarvio-
13073: hieman yli sata oppilaspaikkaa. Lisäksi esityksessä vuodelle 1957. Toimenpide tun-
13074: liitto on saanut haltuunsa palstan Espoossa, tuu kohtuuttomalta senkin vuoksi, kun liitto
13075: jolle tullaan perustamaan kaupallinen am- valtiovallan luvalla ryhtyy paraikaa laajoi-
13076: mattikoulu. Tähänkin opetuslaitokseen on hin toimenpiteisiin tuberkuloosia sairasta-
13077: suunniteltu 60-80 paikkaa. Lisäksi liitto neiden ammattikoulutuksen järjestämiseksi.
13078: suunnittelee lasten ja aikuisten kesävirkis- Valtiovallan tunnustus liiton yhteiskunnalle
13079: tystoiminnan laajentamista ja keskittämistä suorittamien palvelusten suhteen ei suurim-
13080: varten oman kurssikeskuksen aikaansaamista millaankaan ole ollut täysin vastaava mui-
13081: Säkylässä sijaitsevan lisäksi. Kaikkiin näi- den järjestöjen saamaan tukeen ja tunnus-
13082: hin suunniteltuihin puuhiin ryhdytään liiton tukseen nähden.
13083: toiminnalla aikaansaaduilla varoilla. Edellä olevaan viitaten ja ottaen huo-
13084: Edellä esitetyn lisäksi Tuberkuloosiliitto mioon Tuberkuloosiliiton suorittaman huo-
13085: suorittaa mm. laajaa tutkimustoimintaa. Ai- mattavasti kasvavan jälkihuolto- ja kuntout-
13086: kaisemmin on liiton toimesta julkaistu sen tamistyön merkityksen ehdotamme,
13087: asettaman toimikunnan työ parantolain so-
13088: siaalihuoltajain tehtävistä sekä samoin toimi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13089: kunnan mietintö nk. toipilasrahasta. Parhail- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XI luvun
13090: laan suoritetaan tutkimus tuberkuloottisten 17 momentille 3 miljoonaa mark-
13091: asuntokysymyksestä, joka tullaan julkaise- kaa Tuberkuloosiliitto - Tuberkulos-
13092: maan niin ikään toimikunnan mietintönä, förbundet r. y: lle sen toiminnan tuke-
13093: sekä lisäksi suoritetaan tutkimusta paranto- miseksi.
13094: laympäristötekijäin vaikutuksesta potilaan
13095: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
13096:
13097: Aino Malkamäki. Lauri Järvi. Eino Raunio.
13098: Urho Kulovaara. Laura Brander-Wallin. Artturi Koskinen.
13099: E. Pusa.
13100: 1081
13101:
13102: IV,349. - Rah.al. N: o 282.
13103:
13104:
13105:
13106:
13107: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kultatähkän Kiipu-
13108: lasäätiölle ammattikoulurakennusten rakennusavustukseksi.
13109:
13110:
13111: E d u s k u n n a ll e.
13112:
13113: Kultatähkän Kiipulasäätiö on perustanut Työsalirakennus 2100 m3
13114: Kiipulan tilalle Janakkalaan keuhkoinva- a 6 000: - ........ = mk 12 600 000: -
13115: lidien ammattikoulun, johon tulee neljä 30 Koulurakennus 4650 m3
13116: oppilaan osastoa. Syyskuusta 1955 alkaen a. 1 500: - .. .. . .. . = , 34 875 ooo: -
13117: on jo ollut toiminnassa 1-vuotinen konttori- Rakennuskustannukset
13118: työkoulu (20 naista ja 10 miestä) ja kulu- yhteensä ............. mk 47 475 000: -
13119: van vuoden helmikuussa aloitti toimintansa
13120: 2-vuotinen puutarhakoulu (15 naista ja 15
13121: miestä). Mahdollisimman läheisessä tulevai- Kun valtion asettama tuberkuloottisten
13122: suudessa on suunniteltu perustettavaksi 2- kuntouttamiskomitea kesäkuussa 1953 jul-
13123: vuotinen heikkovirta-sähköalan ammattikoulu kaisi mietintönsä, se ehdotti, että Kultatäh-
13124: (30 miestä) ja 3-vuotinen radio- ja puhelin- kän Kiipulasäätiön työhoitokoti laajennettai-
13125: alan ammattikoulu (30 miestä). siin Liperin ammattioppilaitoksen rinnak-
13126: Kiipula on suhteellisen suuri maatila, kaislaitokseksi, mitä ehdotusta sittemmin pe-
13127: jonka kokonaispinta-ala on 187 ha, josta rustettu Keuhkoinvalidien Kuntouttamis-
13128: viljeltyä peltoa 54 ha. Tilalla on suuret kas- säätiökin on puoltanut. Kiipulan ammatti-
13129: vihuoneet ja laaja hedelmäpuutaimisto. kouluhanke kuuluu yleisvaltakunnalliseen
13130: Siellä on suuren maatilan päärakennus kaik- ohjelmaan ja on tällaisen laitoksen tarve
13131: kine apurakennnksineen ja ammattikoulun suuri. Toisaalta koulutuskelpoisten keuhko-
13132: tarkoituksiin on vastikään rakennettu tar- invalidien saattaminen toimeentulostaan huo-
13133: peelliset opettajien asunnot sekä 48 oppilaan lehtiviksi kansalaisiksi on todettu valtiolle
13134: kolmikerroksinen tiilestä tehty asuinraken- taloudellisestikin kannattavaksi.
13135: nus. Rakenteilla on parhaillaan puutarha- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13136: koulun koulurakennus, joka käsittää 2425 ms. nioittaen,
13137: Jotta ammattikoulu mahdollisimman pian
13138: saataisiin täyteen suunniteltuun tehoonsa, että vuoden 1957 tulo- ja meno-
13139: olisi rakennettava koulurakennus ja työsali- arvioon otettaisiin Kultatähkän Kii-
13140: rakennus. Kaupunginarkkitehti Lauri Paja- pulasäätiölle rakennusavustuksena
13141: mies on laatinut piirustukset ja alustavan . 65 % ammattikoulurakennusten kus-
13142: kustannusarvion näistä rakennuksista ja oli- tannusarviosta eli 31 000 000 markkaa.
13143: sivat kustannukset seuraavat:
13144: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13145:
13146: Onni Hiltunen. Kaisa Hiilelä.
13147: Juho Tenhiälä. Erkki W. Mohell.
13148: Eino Raunio. Leo Häppölä.
13149: Aino Malkamäki. Felix Seppälä.
13150: 1082
13151:
13152: IV,350. - Rah.al. N:o 283.
13153:
13154:
13155:
13156: Hiltunen ym..: Määrärahan osoittamisesta Kultatähkän Kii-
13157: pulasäätiölle avustukseksi oppilasasuntoloiden rakentamista
13158: varten.
13159:
13160:
13161: E d u s k u n n a 11 e.
13162:
13163: Kultatähkän Kiipulasäätiö on perustanut Naisoppilaiden asuntola 2 150 m3
13164: Kiipulan tilalle J ana:kkalaan keuhkoinvali- a8000mk ............... . 17 200 000
13165: dien ammattikoulun, johon tullee neljä 30 Putkitunneli n. 30 jm a 20 000 mk 600 000
13166: oppilaan osastoa. Syyskuusta 1955 alkaen on Rakennuskustannukset yhteensä 37 400 000
13167: jo ollut toiminnassa 1-vuotinen konttorityö-
13168: koulu (20 naista ja 10 miestä) ja kuluvan
13169: vuoden helmikuussa aloitti toimintansa 2- Kun valtion asettama tuberkuloottisten
13170: vuotinen puutarhakoulu (15 naista ja 15 kuntouttamiskomitea kesäkuussa 1953 julkaisi
13171: miestä). Mahdollisimman läheisessä tulevai- mietintönsä, se ehdotti, että Kultatähkän
13172: suudessa on suunniteltu perustettavaksi 2- Kiipulasäätiön työhoitakoti laajennettaisiin
13173: vuotinen heikkovirta-sähköalan ammattikoulu Liperin ammattioppilaitoksen rinnakkaislai-
13174: (30 miestä) ja 3-vuotinen radio- ja puhelin- tokseksi, mitä ehdotusta sittemmin perustettu
13175: alan ammattikoulu ( 30 miestä). Keuhkoinvalidien Kuntouttamissäätiökin on
13176: Kiipula on suhteellisen suuri maatila, puoltanut. Kiipulan ammattikouluhanke
13177: jonka kokonaispinta-ala on 187 ha, josta vil- kuuluu yleisvaltakunnalliseen ohjelmaan ja
13178: jeltyä peltoa 54 ha. Tilalla on suuret kasvi- on tällaisen laitoksen tarve suuri ja toisaalta
13179: huoneet ja laaja hedelmäpuutaimisto. Siellä koulutuskelpoisten keuhkoinvalidien saatta-
13180: on suuren maatilan päärakennus kaikkine minen toimeentulostaan huolehtiviksi kansa-
13181: apurakennuksineen ja ammattikoUlun tarkoi- laisiksi on todettu valtiolle tailoudellisestikin
13182: tuksiin on vastikään rakennettu tarpeelliset kannattavaksi. Tämän vuoksi olisi välttämä-
13183: opettajien asunnot sekä 48 oppilaan kolmi- töntä rakentaa myöskin oppilasasuntolat kun-
13184: kerroksinen tiilestä tehty asuinrakennus. Ra- toon, jotta opetus koko laajuudessaan voitai-
13185: kenteilla on parhaillaan puutarhakoulun kou- siin toteuttaa. Tämä on sitäkin tärkeämpää,
13186: lurakennus, joka käsittää 2 425 ms. kun oppilasasuntola konttori- ja puutarha-
13187: Jotta ammattikoulu mahdollisimman pian koulujen osalta on jo olemassa, mutta perus-
13188: saataisiin täyteen suunniteltuun tehoonsa, tettavaksi suunniteltujen heikkovirta-sähkö-
13189: olisi rakennettava oppilasasuntolaan Esära- alan sekä radio- ja puhelinalan ammattikou-
13190: kennus miesoppilaita varten sekä erillinen ~un osalta ne kokonaan puuttuvat.
13191: naisoppilaiden asuinrakennus. Kaup_ungin- Sen vuoksi edellä olevaan viitaten ehdo-
13192: arkkitehti Lauri Pajamies on ~aatinut pii- tamme kunnioittaen,
13193: rustukset ja alustavan kustannusarvion oppi-
13194: ,lasasuntoloita varten ja olisivat kustannukset että vuoden 1957 tulo- ja menoar-
13195: seuraavat: vioon otettaisiin 37 400 000 markkaa
13196: mk avustuksena Kultatähkän Kiipulasää-
13197: Miesoppilaiden asuntolan lisä- tiölle oppilasasuntoloiden rakentamista
13198: rakennus 2 450m3 a 8 000 mk 19 600 000 varten.
13199: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13200:
13201: Onni Hiltunen. Kaisa Hiilelä.
13202: Juho Tenhiälä. Erkld W. Mohell.
13203: Eino Raunio. Leo Häppölä.
13204: Aino Malkamäld. Felix Seppälä.
13205: 1083
13206:
13207: IV,351. - Fin.mot. N: o 284.
13208:
13209:
13210:
13211:
13212: Österholm m. fl.: Angående anvisande av anslag för anskaf-
13213: fande av ritningar och för andra förberedande arbeten
13214: för att i Helsingfors uppföra ett arbetshem jämte internat
13215: för polioinvalider.
13216:
13217:
13218: T i ll R i k s d a g e n.
13219:
13220: Vår invalidvård befinner sig i allmänhet lighet att arbeta i omedelbar närhet av sin
13221: på en mycket hög nivå, som vunnit erkän- bostad, jämte ett internat för dem som vis-
13222: nande även utom landets gränser. Detta serligen kan bege sig till allmänna arbets-
13223: gäller särskilt vården av invalider med platser men som icke desto mindre måste
13224: mindre grad av invaliditet som man på ett ha ett hem, avsett att tillgodose polioinvali-
13225: föredömligt sätt kunnat inpassa i samhället, dens speciella villkor.
13226: medan däremot de svårare fallen i viss mån Anläggningarna har beräknats draga en
13227: blivit försummade. I den mån en person med kostnad av 70-80 miljoner mark och rit-
13228: svår invaliditet lyckats få utbildning i någon ningarna håller som bäst på att utarbetas.
13229: yrkesskola har han nämligen ställts inför Anstalten anses böra förläggas till huvudsta-
13230: nära nog oöverkomliga hinder när det gällt den ty endast där kan invaliderna få den
13231: att i förvärvslivet tillgodogöra sig de kuns- nödvändiga eftervården och utbildningen vid
13232: kaper han inhämtat. En dyr utbildning har existerande yrkesskolor med specialutbildning
13233: sålunda ofta helt spolierats. för invalider. Avsikten är att bereda plats
13234: En särskild och behjärtansvärd grupp för 30 skadade med svår invaliditet, vilka
13235: bland personer med svår invaliditet utgör de, där skulle ha sitt hem och sin arbetsplats.
13236: som lider av sviterna av den förödande po- Därutöver skulle beredas husrum åt ca 100
13237: liosjukdomen. Som bekant har vårt land invalider, som kan få anställning på den
13238: under snart tre års tid drabbats av polio- fria arbetsmarknaden.
13239: epidemier av vilka den år 1954 var särskilt En insamling för ändamålet pågår i detta
13240: svår emedan då inemot 900 drabbades av nu under beskydd av Republikens president.
13241: sjukdomen. Ä ven i höst synes läget i detta Det är dock uppenbart, att statsmakten inte
13242: avseende oroväckande. kan ställa sig på sidan om detta behjärtans-
13243: Statistiken visar, att polion- härjar bland värda företag, som därtill knappast kan få
13244: människor i de bästa åldersåren och drabbar en tillfredsställande lösning utan kännbart
13245: alla samhällsgrupper. De polioskadade stöd från det allmännas sida. Om någonsin
13246: tvingas att i mån av möjlighet söka nya ut- bör det anses vara samhällets skyldighet att
13247: vägar för sin fortsatta utkomst, där inte lätta bördan för dem, som drabbats av den
13248: medellöshet rentav driver invaliderna in på fruktansvärda polion - en sjukdom, inför
13249: kommunalhemmen. viiken vetenskapen ännu står ganska makt-
13250: Då det ställer sig synnerligen vanskligt lös - och rädda dem från att råka i full-
13251: för stora grupper av polioskadade att göra ständig hopplöshet. Då föreningen Polio-
13252: sig gällande på den fria arbetsmarknaden invaliderna r.f. förbereder inrättandet av ett
13253: på grund av svårigheterna att röra sig i arbetshem jämte internat för polioskadade,
13254: trafiken och på arbetsplatserna har de polio- synes det vara rätt och tillbörligt att staten
13255: skadade med berömvärd energi tagit sin sak redan nu ger företaget en handräckning så
13256: i egna händer. Genom sin förening Polio- att den kommer förbi de första svårigheterna.
13257: invaliderna r.f. har de tagit initiativ till upp- Ett belopp på 5 milj. mark är det lägsta
13258: förandet av ett arbetshem i Helsingfors för som härvid kan anses komma i fråga.
13259: sådana polioinvalider, som endast har möj- Med hänvisning till ovanstående föreslås,
13260: 1084 IV,351. - Polioinvalidien työkoti ja asuntola.
13261:
13262:
13263: att Riksdagen måtte besluta att i beredande arbeten för att i Helsing-
13264: statsförslaget för år 1957 upptaga ett fors uppföra ett arbetshem jämte in-
13265: anslag på 5 miljoner rnark för anskaf- ternat för polioinvalider.
13266: fande av ritningar och för andra för-
13267: Helsingfors, den 18 september 1956.
13268:
13269: John Österholm. Arthur Larson. Albin Wickman.
13270: Grels Teir. Verner Korsb~ck. Sven Högström.
13271: 1085
13272:
13273: IV,351. - Rah.al. N:o 284.
13274: Suomennos.
13275:
13276:
13277:
13278:
13279: Österholm ym.: Määrärahan osoittamisesta piirustusten hank-
13280: kimista ja muita valmistavia töitä varten työkodin ja
13281: asuntolan rakentamiseksi polioinvalideille Helsinkiin.
13282:
13283:
13284: E d u s k u n n a ll e.
13285:
13286: Invalidihuoltomme on yleensä hyvin kor- polion vaurioittamat henkilöt kiitettävällä
13287: kealla tasolla, mikä on saanut tunnustusta tarmolla ottaneet asiansa omiin käsiin. Yh-
13288: myös maan rajojen ulkopuolella. Tämä kos- distyksensä Polio-invalidit r. y. kautta he
13289: kee erityisesti pienemmällä invaliditeettias- ovat tehneet aloitteen työkodin rakentami-
13290: teella olevia invalideja, jotka on kyetty esi- seksi Helsinkiin sellaisia polioinvalideja var-
13291: merkillisellä tavalla sopeuttamaan yhteiskun- ten, jotka voivat työskennellä vain asun-
13292: taan, kun sitä vastoin vaikeammat tapaukset tonsa välittömässä läheisyydessä, sekä asun-
13293: ovat jossakin määrin tulleet laiminlyödyiksi. tolan rakentamiseksi niille, jotka tosin voi-
13294: Sikäli kuin vaikealla invaliditeettiasteella vat mennä yleisille työpaikoille, mutta joilla
13295: oleva henkilö on onnistunut saamaan koulu- siitä huolimatta täytyy olla koti, jossa on
13296: tusta jossakin ammattikoulussa, on hän ni- otettu huomioon polioinvalidin erityiset vaa-
13297: mittäin joutunut miltei ylipääsemättömien timukset.
13298: vaikeuksien eteen, kun on ollut kysymys hä- Perustamiskustannukset on laskettu 70-80
13299: nen hankkimiensa tietojen käyttämisestä miljoonaksi markaksi, ja piirustuksia ryhdy-
13300: elinkeinoelämässä. Kallis koulutus on siten tään parhaillaan laatimaan. Laitos on kat-
13301: usein mennyt kokonaan hukkaan. sottu tarpeelliseksi sijoittaa pääkaupunkiin,
13302: Erityisen ja myötätuntoa ansaitsevan ryh- sillä ainoastaan siellä voivat invalidit saada
13303: män vaikealla invaliditeettiasteella olevien välttämättömän jälkihoidon ja koulutuksen
13304: henkilöiden joukossa muodostavat ne, jotka invalidien erikoiskoulutusta varten olevissa
13305: kärsivät tuhoisan poliosairauden seurauk- ammattikouluissa. Tarkoituksena on järjes-
13306: sista. Kuten tunnettua, on maassamme pian tää tilat 30 vaikean invaliditeetin saaneelle,
13307: kolmen vuoden ajan ollut lapsihalvausepide- joilla siellä olisi kotinsa ja työpaikkansa.
13308: mioita, joista vuoden 1954 epidemia oli eri- Lisäksi järjestettäisiin huonetilaa noin 100
13309: tyisen vaikea, koska silloin sairaus kohtasi invalidille, jotka voivat saada paikan va-
13310: 900 henkilöä. Myös tänä syksynä näyttää pailla työmarkkinoilla.
13311: tilanne tässä suhteessa levottomuutta herät- Varojen keräys tarkoitukseen on parhail-
13312: tävältä. laan käynnissä tasavallan presidentin suoje-
13313: Tilasto osoittaa, että polio tekee tuhojaan luksessa. Kuitenkin on ilmeistä, että valtio-
13314: parhaimmissa ikävuosissaan olevien ihmisten valta ei voi jättäytyä sivuun tästä kanna-
13315: keskuudessa ja kohdistuu kaikkiin yhteis- tusta ansaitsevasta yrityksestä, joka sitä
13316: kuntaryhmiin. Polion vaurioittamien henki- paitsi tuskin voi saada tyydyttävää ratkai-
13317: löiden on pakko mahdollisuuksiensa mukaan sua ilman tuntuvaa tukea yleisistä varoista.
13318: etsiä uusia keinoja jatkuvaa toimeentuloaan Yhteiskunnan velvollisuutena täytyy jos kos-
13319: varten, sikäli kuin varattomuus ei suoras- kaan pitää niiden taakan keventämistä, joita
13320: taan aja invalideja kunnalliskoteihin. pelottava lapsihalvaus on kohdannut - sai-
13321: Koska suurten polioinvalidiryhmien on raus, jonka suhteen tiede vielä on varsin voi-
13322: erittäin vaikeata selviytyä vapailla työmark- maton - ja pelastaa heidät joutumasta täy-
13323: kinoilla liikenteessä ja työpaikoilla liikkumi- delliseen toivottomuuteen. Kun yhdistys Po-
13324: sen aiheuttamien hankaluuksien takia, ovat lio-invalidit r. y. valmistelee työkodin ja
13325: 1086 IV,351. - Polioinvalidien työkoti ja. asuntola..
13326:
13327:
13328: asuntolan perustamista polion uhreille, näyt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13329: tää oikealta ja asianmukaiselta, että valtio tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
13330: jo nyt antaa yritykselle tukensa, niin että markan määrärahan piirustusten hank-
13331: se pääsee ohi ensimmäisten vaikeuksien. kimista ja muita valmistavia töitä
13332: 5 miljoonan markan summa on pienin, minkä varten työkodin ja asuntolan rakenta-
13333: tällöin voidaan katsoa tulevan kysymykseen. mikseksi polioinvalideille H elsinM'in.
13334: Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
13335: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
13336:
13337: John Österholm. Arthur Larson. Albin Wickman.
13338: Grels Teir. Verner Korsbäck. Sven Högström.
13339: 1087
13340:
13341: IV,352. - Rah.al. N: o 285.
13342:
13343:
13344:
13345:
13346: Asvik ym.: · Määrärahan osoittamisestn kuntouttnmislaitoksen
13347: rakentamista varten Vaasan kaupunkiin.
13348:
13349:
13350: E d u s k u n n a ll e.
13351:
13352: Kuten julkisuudessa on monissa eri yh- Tällaisen laitoksen merkityksen lapsihal-
13353: teyksissä todettu, lapsihalvausta vastaan käy- vauksen uhriksi joutuneiden jälkihoidon kan-
13354: tävässä taistelu..."Sa on ydinkysymyksenä tau- nalta hyvin ymmärtäen Vaasan kaupunki on
13355: tiin sairastuneiden ja halvaantuneiden kun- päättänyt varata Suomen Siviili- ja Asevel-
13356: touttamishoidon järjestäminen. Sattuneiden vollisuusinvaliidien Liitto r.y: lle tarvittavan
13357: lapsihalvausepidemioiden seurauksena on alueen Korkeamäen uudelta asuntoalueelta.
13358: maassamme n. 600-700 henkilöä, jotka pi- Laitos tulisi olemaan n. 7 000 m3: n suurui-
13359: täisi kiireellisesti saada kuntouttamishoitoon. nen ja n. 50-hoitopaikkainen. Tarvittavilla
13360: Kun touttamishoitopaikoista on kuitenkin hoitovälineillä varustettuna se tulisi maksa-
13361: erittäin suuri puute, sillä ainoa laitos, joka maan yhteensä n. 50-60 milj. markkaa.
13362: tällä hetkellä voi ottaa lapsihalvauspotilaita Koska mainitun kuntouttamislaitoksen ra-
13363: heti hoitoon, on vain 70-hoitopaikkainen, kentaminen olisi osaltaan omiaan poistamaan
13364: minkä vuoksi kuntouttamishoitopaikkoja pi- erään suuren puutteen maamme sairaalajär-
13365: täisi välttämättä ja kiireellisesti saada lisää. jestelmässä ja koska laitos saataisiin raken-
13366: On huomattava, että tällaiset laitokset eivät netuksi invaliidijärjestön toimesta, olisi val-
13367: palvele vain lapsihalvauksen, vaan myös mo- tiolla mielestämme täysi syy tukea mainitun,
13368: nien muiden sairauksien ja mm. teollisuu- koko kansan terveydelle ja työkyvyn säilyt-
13369: den työtapaturmien uhrien jälkihoitoa ja tämiselle ensiarvoisen tärkeän laitoksen ai-
13370: kuntouttamista. kaansaamista myöntämällä sen rakennuskus-
13371: Sen johdosta, että Vaasan kaupunki si- tannusten peittämiseksi valtionavustus.
13372: jaitsee vanhan lapsihalvausepidemia-alueen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
13373: keskuksessa, että kaupunkiin on hyvät kul- nioittaen,
13374: kuyhteydet ja että kaupunki on röntgen-
13375: ym, laitteilla - joita lm. kuntouttamislai- että Edttskunta ottaisi vuoden 1957
13376: toksetkin eräissä tapauksissa tarvitsevat - tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
13377: varustetun keskussairaalan sijoituspaikka, lvan suuruisen mää·rärahan kuntoutta-
13378: olisi Vaasan kaupunki erittäin sopiva kun- mislaitoksen rakentamista varten V aa-
13379: touttamislaitoksen sijoituspaikaksi lähinnä sa.n kuupunkiin.
13380: rannikkoseudun ja pohjoisemman Suomen
13381: kuntouttamislaitoksen tarvetta silmällä pitäen.
13382: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13383:
13384: Toivo Åsvik. N. Nurminen. Aleksi Kiviaho.
13385:
13386:
13387:
13388:
13389: 37 E 645/56
13390: 1088
13391:
13392: IV,353. - Rah.al. N: o 286.
13393:
13394:
13395:
13396:
13397: Flinck ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kaluston
13398: ja hoitovälineistön hankkimiseksi sokeain hieroma- ja fysi-
13399: kaalisiin laitoksiin.
13400:
13401:
13402: E d u s k u n n a ll e.
13403:
13404: Sokeain Keskusliiton toimintasaralla on sen turvin voitu kuluneen vuoden aikana
13405: keskeisenä työmuotona ollut eri puolilla maa- järjestää Varkauden kauppalaan ja Oulun
13406: tamme asuvien sokeain kansalaisten ammatti- kaupunkiin perustettuihin hieroma- ja fysi-
13407: koulutus. Kun kuitenkin käsityöammatteja kaalisiin hoitolaitoksiin kalusto ja välttä-
13408: harjoittavien sokeain työntekijäin asema nä- mättömästi tarvittavat hoitovälineet.
13409: kevien työntekijöiden ja teollisuuden taholta Yhä useamman hoitolaitoksen aikaansaa-
13410: tapahtuvan jatkuvan kilpailun vuoksi käy minen eri puolille maata on välttämätöntä,
13411: päivä päivältä yhä vaikeammaksi, olisi tar- koska niiden avulla voidaan tukea sokeain
13412: koituksenmukaista sijoittaa kaikki ammatti- ammattikoulutusta sekä työhönsijoitusta.
13413: koulutuksen saaneet sokeat hierojat heidän Ehdotammekin edellä olevaan viitaten kun-
13414: omalle ammattialalleen, koska sen kautta voi- nioittaen,
13415: taisiin samalla huomattavasti helpottaa yksin
13416: käsityöllä itseään elättävien sokeain työsken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13417: tely- ja toimeentulomahdollisuuksia. tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mar-
13418: Sosiaaliministeriön otettua valtion v. 1955 kan suuruisen avustuksen perustetta-
13419: tulo- ja menoarvioon 1 500 000 markan suu- viin sokeain hieroma- ja fysikaalisiin
13420: ruisen avustuksen perustettavan uuden so- laitoksiin tarvittavan kaluston ja hoi-
13421: keain hieroma- ja fysikaalisen hoitolaitoksen tovälineistön hankkimista varten.
13422: kalusto- ja välineistöhankintaa varten, on
13423: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13424:
13425: Anni Flinck. Eino Raunio. Tyyne Paasivuori.
13426: Vappu Heinonen. Laura Brander-Wallin. Martta Salmela-Järvinen.
13427: Elli Nurminen. Impi Lukkarinen. Kustaa Alanko.
13428: 1089
13429:
13430: IV,354.- Rah.al. N:o 287.
13431:
13432:
13433: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjoismaiden
13434: audiologijatkokoulutuskurssien järjestämiseksi Suomessa
13435: vuonna 1958.
13436:
13437:
13438: E d u s k u n n a ll e.
13439:
13440: · Kuulavikaisten kansalaisten, niin lasten, kurssit pidettiin jälleen Tanskassa. Kussa-
13441: nuorten kuin täysi-ikäistenkin sosiaalinen kin maassa on nämä kurssit järjestänyt ao.
13442: huolto ja lääketieteellinen, teknillinen ja maan huonokuuloisten järjestö valtion talou-
13443: pedagoginen kuntouttaminen on mainittujen dellisella tuella.
13444: alojen viime vuosina tapahtuneen voimak- Suomen olisi kyettävä ainakin vuonna
13445: kaan kehityksen tuloksena tullut meidänkin 1958 tällaiset kurssit järjestämään ja ny-
13446: maassamme entistä paremmin huomioiduksi. kyisten kustannusten puitteissa siihen tarvi-
13447: Viimeisten viiden vuoden kuluessa on mm. taan 600 000 markkaa. Ylimenevän summan
13448: kyetty saamaan toimintaan kuurojen pieno- ovat maamme huonokuuloisten omat järjes-
13449: kaisten lastentarha-alkeisopetus Helsingissä, töt, Kuulonhuoltoliitto ja Hörseltjänst val-
13450: I-1ahdessa ja Tampereella. Huonokuuloisten miit kustantamaan.
13451: oppivelvollisten kunnallisia kouluja on pe- Kurssien osanottajat kustantavat itse mat-
13452: rustettu Helsinkiin, Lahteen, Jyväskylään ja kansa, mutta kukin maa on tarjonnut kurs-
13453: Tampereelle. Maamme ensimmäinen kuulo- sien aikana ilmaisen asunnon ja ruoan. Osan-
13454: keskus on aloittanut toimintansa juuri näinä ottajia on eri vuosina ollut 70-106 ja on
13455: päivinä. osanottajamäärä kasvanut vuosi vuodelta. Il-
13456: Meillä ei kuitenkaan ole omassa maas- meistä kuitenkin lienee, että Suomen kurs-
13457: samme ollut mahdollisuuksia alan opettajien seille osanottajamäärä olisi vähäisempi juuri
13458: kouluttamiseen, minkä vuoksi omassa maassa matkakustannusten takia. Oman maamme
13459: on voitu antaa vain alkeiskoulutus ja lisä- alan ammattihenkilöitä sen sijaan Yoisi osal-
13460: pätevyys on hankittu erilaisilla kursseilla listua enemmän.
13461: ulkomailla. Tällaisten kurssien järjestely vaatii huo-
13462: Pohjoismaiden (Ruotsin, Korjan, Tanskan mattavasti aikaa, koska se on suunniteltava
13463: ja Suomen) kesken on v-allinnut hyvä yhteis- huolellisesti ja yhteistoiminnassa toisten mai-
13464: toiminta alan ammattihenkilöiden pätevyys- den järjestöjen kanssa. Vaikkapa siis kurs-
13465: koulutuksessa. Pohjoismaiden lmonokuulois- sit pidetäänkin vasta 1958 kesällä, on niiden
13466: ten järjestöt ja näiden maiden alan opettaja- järjestely aloitettava jo vuonna 1957, eikä
13467: järjestöt ovat auliisti tukeneet toisiaan. Mei- mihinkään järjestelyihin uskalleta eikä voi-
13468: dän maamme on kuitenkin kaiken aikaa jou- dakaan ryhtyä ennenkuin on varmuus talou-
13469: tunut olemaan ,ottavana puolena", koska dellisesta tuesta.
13470: meillä ei ole ollut mahdollisuuksia ,antaa". Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13471: Tärkeimmät näistä jatkokoulutuskursseista nioittaen,
13472: ovat joka toinen vuosi pidetyt alan opetta-
13473: jien, teknikkojen ja lääkärien jatkokurssit. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13474: Ensimmäiset sellaiset pidettiin 1950 Tans- tulo- ja menom·vioon 600 000 markkaa
13475: kassa, seuraavat 1952 Ruotsissa ja kolman- Pohjoismaiden audiologijatkokoulutus-
13476: net 1954 Norjassa. Vuonna 1956 olisi ollut kurssien järjestämiseksi Suomessa
13477: Suomen vuoro kurssit järjestää ja kustantaa, vuonna 1958.
13478: mutta siihen ei ollut varoja, mistä johtuen
13479: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13480:
13481: Vappu Heinonen. Anni Flinck. Elli Nurminen.
13482: Impi Lukkarinen. Arvo Sävelä. Kaisa Hiilelä.
13483: Urho Kulovaara. Väinö Tikkaoja. Varma :K. Turunen.
13484: K. F. Haapasalo. Tyyne Paasivuori. Marja Lahti.
13485: Rafael Paasio. Martta Salmela-Järvinen. Sylvi Halinen.
13486: 1090
13487:
13488: IV,355. - Rah.al. N: o 288.
13489:
13490:
13491: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
13492: toipilasrahan suorittamista vMten.
13493:
13494: E d u s k u n n a ll e.
13495:
13496: Pitkäaikaista sairautta poteneiden jälki- san läänissä 21 %, Oulun läänissä 31% sekä
13497: huoltokysymys on maassamme jatkuvasti Kymin ja Lapin lääneissä 32 % kuntien mää-
13498: ollut esillä, mutta mitään kokonaisratkaisua rästä ei jaa toipilasrahaa.
13499: ei ole saatu syntymään eikä todennäköisesti Kuten edellä olevasta jo on käynyt selville,
13500: saada syntymään niin kauan, kuin meiltä kunnat ovat jakaneet toipilasrahaa yleensä
13501: puuttuu yleinen sairausvakuutus. Kuitenkin vain tuberkuloosia sairastaville, mutta muuta-
13502: joudutaan säännönmukaisesti sekä sairaa- mat kunnat ovat ulottaneot sen antamisen
13503: loista että parantoloista hoitopaikkojen puut- myös reumapotilaille. Tämä olisi suotavaa
13504: teen vuoksi lähettämään potilaat toipiiaina laajemmassakin mitassa. Edellä mainittujen
13505: kotiin. Potilaan taloudelliset olosuhteet, var- lisäksi on olemassa monia muita pitkäaikai-
13506: sinkin pitkäaikaisten sairauksien ollessa ky- sia sairauksia, joiden täydellinen parantu-
13507: symyksessä, ovat tavallisesti niin huonontu- minen ehdottomasti vaatisi toipilaskautta,
13508: neet, että he joutuvat joko köyhäinhoidon jonka aikana potilas ei liikaa rasita itseään.
13509: varaan tai päätyvät usein ottamaan saata- Mainittakoon vain sydänsairaudet, jotka ny-
13510: vissa olevan raskaan ja heidän terveydenti- kyään kuolleisuustilastossa ovat ensi sijalla.
13511: laansa nähden täysin sopimattoman työpai- Ajoissa aloitettu hoito ja riittävä toipilr,s-
13512: kan. Tämä on monessa tapauksessa johtanut aika ilmeisesti pienentäisi kuolleisuuslukuja
13513: uuteen sairastumiseen, ja potilas joutuu sil- ja lisäisi työkykyiseksi parantuneiden mää-
13514: loin entistä kauemmin pitämään yhteiskun- rää. Esimerkiksi verisuonten kalkkeutumista
13515: nalle kallista sairassijaa tai parantolapaik- sairastaneet, joita on n. kolmannes sydän-
13516: kaa hallussaan. Potilaan tervehtyminenkin on ja verisuonitautia sairastavista, tarvitsisivat
13517: tämän jälkeen usein epävarmempaa ja on- hoidon jälkeen puolesta vuodesta vuoteen,
13518: nellisimmassakin tapauksessa työkyvyn aste jopa siitä ylikin, toipumisaikaa tullakseen
13519: jää entistä pienemmäksi. uudelleen työkykyisiksi.
13520: Tuberkuloottisten kohdalla tämä kehitys Jotta kaikki kunnat, myös taloudellisissa
13521: on sekä taudin yleisyyden että sille luonteen- vaikeuksissa olevat, ottaisivat käytäntöön toi-
13522: omaisen laadun johdosta parhaiten havaittu. pilasrahan, eikä ainoastaan tuberlmloosia,
13523: Viime vuosina ovat useat kunnat juuri tu- vaan myös muita pitkäaikaisia sairauksia
13524: berkuloottisten toipilaskauden turvaamiseksi poteneiden tarkoituksenmukaisen toipumis-
13525: ottaneet käytäntöön ns. toipilasrahan. Kulu- kauden turvaamiseksi, olisi välttämätöntä,
13526: vana vuonna on 443 kuntaa jakanut toipilas- että valtio avustaisi kuntia tässä tarkoituk-
13527: rahaa ja ne ovat käyttäneet siihen yli 98 sessa. Avustus tulisi jakaa paitsi kunnan
13528: milj. markkaa menoarvioidensa mukaan. Toi- varallisuuden, myös kunnassa olevien toipi-
13529: pilasrahan suuruus on vaihdellut 200-400 Iaidon suhteellisen luvun perusteella.
13530: markan välillä, useimmissa kunnissa se on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13531: ollut 250 markkaa vuorokautta kohden. Toi- nioittaen,
13532: pilasrahaa on myönnetty 3-6 kuukauden
13533: pituiselta ajalta. Sellaisilla alueilla, joissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13534: tuberkuloosin levinneisyys on suuri, jossa tulo- ja menoarvioon 50 000 000 rrwr-
13535: väestö ja myös kunnat ovat köyhiä, on suuri kan arviomäärä,rahan avustukseksi
13536: määrä kuntia, joissa toipilasraha ei ole käy- kunnille niiden suorittaman toipilas-
13537: tännössä ollenkaan, koska asia on kunnan rahan perusteella.
13538: vapaaehtoista huoltotoimintaa. Niinpä Vaa-
13539: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13540:
13541: Irma Torvi. Leo Suonpää. Elli Stenberg.
13542: Esa Hietanen. Pertti Rapio. Irma Rosnell.
13543: J. Mustonen. Matti Koivunen. Pauli Puhakka.
13544: Eino Roine. Yrjö Murto. Niilo Nieminen.
13545: 1091
13546:
13547: IV,356. - Rah.al. N: o 289.
13548:
13549:
13550:
13551:
13552: Nederström-Lunden ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuk-
13553: siksi ja lainoiksi k1tnnille vajaamielishoitolaitosten perus-
13554: tamista varten.
13555:
13556:
13557: E d u s k u n n a ll e.
13558:
13559: Syvästi vajaamielisiä henkilöitä on maas- siin sijoittaa heille sop1vnn oppi- ja hoito-
13560: samme arvioitu olevan noin 20 000. Tämän laitoksiin. Vaikeasti hoidettavien vajaamie-
13561: lisäksi on lievästi vajaamielisiä eli heikko- listen sijoittaminen laitoshoitoon ei ole tär-
13562: mielisiä arvioitu olevan suunnilleen saman keätä vain heidän itsensä vuoksi, vaan myös
13563: verran. Hoitopaikkojen tarve on suuri, heidän kotiensa, vanhempiensa ja terveiden
13564: koska niitä on tällä kertaa vain noin puoli- sisarusten takia.
13565: toista tuhatta. Näistä on valtion laitoksissa Nykyisen kestämättömän tilanteen edessä
13566: 278 ja loput hoitopaikoista sijaitsevat kun- ovat kunnat ja kuntayhtymät sekä sosiaali-
13567: tien ja yksityisten vajaamielislaitoksissa. huollon työntekijät pohtineet asiaa. Yhä
13568: Hoitopaikkojen lukumäärän lisääntyminen yleisemmäksi on muodostunut ajatus vajaa-
13569: on edistynyt varsin hitaasti, koska yksityi- mielislain nopean hyväksymisen tarpeellisuu-
13570: set yhdistykset ja yhtymät, jotka valta- desta, minkä lain puitteissa voitaisiin rat-
13571: osalta huolehtivat vajaamielishoidosta maas- kaista vaikea vajaamielisten hoitopulma.
13572: samme, eivät ole varojen puutteessa voi- Edellä mainitun lain hyväksyminen näyt-
13573: neet toimintaansa laajentaa. Valtio on oma- tää kuitenkin vielä hallituksen antamasta
13574: kohtaisesti varsin vähän osallistunut edellä esityksestäkin huolimatta viipyvän. Kun
13575: mainitun asian hoitoon. näin on ja kun kuntien taholta on vaikean
13576: Olisi kuitenkin aivan välttämätöntä, että tilanteen pakottamana ryhdyttävä vajaa-
13577: hoitolaitoksia saataisiin lisää. Hoitopaikko- mielislaitosten rakentamiseen, olisi rakenta-
13578: jen puutteen vuoksi on vajaamielisiä jou- mista valtion taholta avustettava.
13579: duttu sijoittamaan myös mielisairaaloihin, Edelliseen viitaten ehdotamme,
13580: kunnalliskoteihin ja niiden mielisairasosas-
13581: toille, minkä lisäksi valtavasti suurin osa että Edusk1mta ottaisi vuoden 1957
13582: heistä on asianmukaista huoltoa vailla tulo- ja menoarvioon 100 000 000
13583: omissa kodeissaan. Tuhannet kodit ja van- markan määrärahan myönnettäväksi
13584: hemmat kamppailevat suurissa vaikeuksissa avustuksina ja halpalcorkoisina lai-
13585: vaj aamielisten lastensa sijoittamisessa. V ar- noina kunnille vajaamielishoitolaitos-
13586: halsemmalla ikävuodella voisivat vajaamie- ten perustamista 'Uarten.
13587: liset lapset jotain oppia, jos heidät voitai-
13588: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13589:
13590: Judit Nederström-Lunden. Antti Kinnunen.
13591: Pauli Puhakka. Kaino Haapanen.
13592: Paavo Aitio. Niilo Nieminen.
13593: Eino Tainio. Toivo Niiranen.
13594: 1092
13595:
13596: IV,357. - Rah.al. N:o 290.
13597:
13598:
13599:
13600:
13601: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta ktmnallisten lasten-
13602: seimien ja päiväkotien valtionapua varten.
13603:
13604:
13605: E d u s k u n n a 11 e.
13606:
13607: Kuluvana vuonna on sosiaaliministeriön siitä ajasta ovat sekä kustannukset että sei-
13608: hallinnonhaaran menojen kohdalla luvulla mien ja päiväkotien lukumäärä pakottavan
13609: ,Lastensuojelun avustaminen" momentilla tilanteen johdosta lisääntyneet. Lastenseimien
13610: ,Kotikasvatuksen tukemistyö" ollut 5 miljoo- ja päiväkotien puute on maassamme edelleen
13611: naa markkaa. Määrärahasta ovat yksityiset huutava, jota ei kuitenkaan saada korjatuksi
13612: lastenseimet saaneet 3 070 000 markkaa, niin kauan kuin valtiovallan suhtautuminen
13613: mikä on jaettu 43 seimelle, joissa on ollut on tämänlaatuinen. Ei riitä, että hallitus
13614: n. 3 400 lasta. ~altionapua anoneita seimiä esityksessään myöntää lastenseimet ja päivä-
13615: oli kuitenkin 123. Kunnallisille laitoksille ei kodit ,yhteiskunnan kannalta tarpeellisiksi
13616: annettu ollenkaan, koska määräraha on ollut katsottaviksi laitoksiksi", tarvittaisiin myös
13617: näin pieni. Å vustusta saaneille seimille se aineellista tukea.
13618: on merkinnyt vain 4 % kustannuksista. Kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13619: lulasten päiväkodit eivät nykyään ole saa-
13620: neet ollenkaan valtionavustusta. Hallitus että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13621: esittää nyt määrärahan korottamista 2 mil- tulo- ja menoarvion 14 Pl. XIV luvun
13622: joonalla markalla lastenseimien ja päiväko- 2 momentille (kotikasvatuksen tuke-
13623: tien lisääntymisen vuoksi. Lisäysehdotus on mistyö) 20 000 000 markan määrära-
13624: kuitenkin mitättömän pieni - edelleenkin han kunnallisten lastenseimien ja päi-
13625: % miljoonaa pienempi kuin v. 1953 - ja väkotien valtionapua varten.
13626: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13627:
13628: Irma Torvi. Juho Rytkönen. Niilo Nieminen.
13629: Pentti Liedes. Elli Stenberg. Toivo Kujala.
13630: 1093
13631:
13632: IV,358.- Rah.al. N:o 291.
13633:
13634:
13635:
13636:
13637: Torvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnallisten
13638: lastenkotien rakennuskustannusten avustamiseen.
13639:
13640:
13641: E d u s k u n n a ll e.
13642:
13643: Hallitus toteaa tulo~ ja menoarvion perus- hyväksymistä kohtuullisista rakennuskustan-
13644: teluissa, että maan 207 lastenkodista enem- nuksista.
13645: män kuin kolmas osa toimii epätyydyttävissä Maassamme on edelleen useamman kunnan
13646: rakennuksissa. Hallitus ehdottaa ko. momen- käsittäviä alueita, joissa ei ole yhtään lasten-
13647: tille rahaa 6 000 000 mk, josta 1 000 000 mk kotia, ei tavallista eikä erityiskotia, joissa
13648: lisäystä kuluvaan vuoteen verrattuna. Ehdo- joudutaan antamaan lapsia sellaisiinkin kas-
13649: tettu määräraha on naurettavan pieni jo vatuskoteihin, jotka eivät vastaa tarkoitus-
13650: korjattavien lastenkotien tarpeisiin, puhu- taan.
13651: mattakaan siitä, että uusia laitoksia uusine Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13652: rakennuksineen pitäisi perustaa. Kuitenkin
13653: laissa lastenkotien valtionavusta edellytetään, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13654: että valtio ottaisi osaa lastenkotien perusta- tulo- ja menoarvion 14 Pl. XIV lu-
13655: miskustannuksiin tavallisille lastenkodeille vun 4 momentille 20 000 000 markkaa
13656: enintään kaksi viidesosaa ja muulle lasten- lisäystä kunnallisten lastenkotien ra-
13657: kodille enintään puolet sosiaaliministeriön kennuskustannusten avustamiseen.
13658: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13659:
13660: Irma Torvi. Pentti Liedes. Toivo Kujala.
13661: Elli Stenberg. Niilo Nieminen. Juho Rytkönen.
13662: J. Mustonen.
13663: 1094
13664:
13665: IV,359. - Rah.al. N:o 292.
13666:
13667:
13668:
13669:
13670: Leinonen ym.: Määrämhan osoittamisesta Pelastakact Lapset
13671: - Rädda Barnen r. y:n suorittaman perhesijoitustoimin-
13672: nan tukemiseksi.
13673:
13674:
13675: E d u s k u n n a 11 e.
13676:
13677: Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen r.y. tehtäväänsä erikoistuneen ja riittävän työ-
13678: on lähes kolmenkymmenenviiden vuoden voiman. Sijoitustoiminnan samoinkuin eri-
13679: ajan suorittanut uraa uurtavaa työtä lasten koislaitosten ylläpidon ja kehittämisen ai-
13680: ja varhaisnuorison yksilöllisen huollon kehit- heuttamat kustannukset korvautuvat kuiten-
13681: tämiseksi ja sen tason kohottamiseksi maas- kin yhteiskunnalle säästönä myöhemmällä
13682: samme. iällä tarvittavaan huoltoon nähden.
13683: Viime vuosina sekä kotimaassa että ulko- Ottaen huomioon, että lastenkotien taso
13684: mailla suoritetut sosiaaliset ja psykologiset on katsottu välttämättömäksi turvata valtion
13685: tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että avulla, lienee kohtuullista, että lapselle ja
13686: terveen, normaalin lapsen suotuisin kasvu- yhteiskunnalle edullisimman perhesijoituksen
13687: ympäristö on oikein ja huolella valittu otto- kehityksen turvaamiseen kiinnitetään sen eh-
13688: tai kasvatuskoti. Sellaiset lapset taas, joita dottomasti vaatimaa huomiota.
13689: sielullisten häiriötilojen, henkisten tai ruu- Ylläolevan perusteella ehdotamme kun-
13690: miillisten vajavaisuuksien vuoksi ei perhe- nioittaen,
13691: hoidossa voida auttaa, tarvitsevat asianmu-
13692: kaista hoitoa erikoislaitoksissa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13693: Sopivien kasvatus- ja ottokotien valinta, tulo- ja menoarvioon 15 miljoonaa
13694: lasten niihin sijoittaminen ja jatkuva val- markkaa Pelastakaa Lapset - Rädda
13695: vonta sekä ammattikoulutuksen järjestä- Barnen r.y :n suorittaman perhesijoi-
13696: minen vaatii asianmukaisesti koulutetun, t,ustoiminnan tukemiseksi.
13697: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
13698:
13699: Armas Leinonen. J. F. Pöykkö.
13700: Aaro Kauppi. John Forsberg.
13701: Lauri Järvi. Harras Kyttä.
13702: Juho Tenhiälä. Johannes Wirtanen.
13703: Esa Kaitila. Yrjö Hautala.
13704: Leo I. Mattila. Eino Rytinki.
13705: 1095
13706:
13707: IV,360. - Rah.al. N:o 293.
13708:
13709:
13710:
13711:
13712: Brander-Wallin ym..: Määrärahan osoittamisesta kesävirkis-
13713: tyksen järjestämiseksi alle koul1liän oleville lapsille.
13714:
13715:
13716: E d u s k u n n a ll e.
13717:
13718: Vuodesta 1927 on valtion tulo- ja meno- tystä, johon ei monellakaan köyhissä oloissa
13719: arviossa ollut määräraha alle kouluikäisten elävillä perheillä ole mahdollisuutta, olisi
13720: Jasten kesävirkistystä varten. Nyt on mää- heitä tässä asiassa autettava. Järjestöt, jotka
13721: räraha jäänyt pois ensi vuoden tulo- ja me- asioita hoitavat ilman mitään pääomia, odot-
13722: noarviosta. On valitettavaa, että juuri nou- tavat, että valtiovalta korjaa jo vihdoin
13723: sevan polven määrärahoista tingitään, var- asiassa tehdyn huomaamattomuuden.
13724: sinkin kun asia koskee köyhimpien perheiden Viitaten aikaisemmin jätettyihin aloittei-
13725: lapsia. siin ehdotammekin kunnioittaen,
13726: Viime aikoina on perheenäitien kesävirkis-
13727: tystä järjestettäessä kiinnitetty huomiota en- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13728: tistä tehostetumpaan loman käyttöön ja ke- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
13729: hoitettu äitejä järjestämään lomansa niin, vun uudelle momentille 4 000 000
13730: että he voisivat viettää sen ilman lapsia. markkaa kesävirkistyksen järjestämi-
13731: Kun lapset tarvitsevat myös lomaa ja virkis- seksi alle kouluiän oleville lapsill-e.
13732: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13733:
13734: Laura Brander-Wallin. Aino Malkamäki.
13735: Impi Lukkarinen. Tyyne Paasivuori.
13736: Elli Nurminen. Martta Sal~ela-Järvinen.
13737:
13738:
13739:
13740:
13741: 38 E 645/56
13742: 1096
13743:
13744: IV,361. - Rah.al. N:o 294.
13745:
13746:
13747:
13748:
13749: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kesävirkistyksen järjes-
13750: tämiseksi alle kouluiän oleville lapsille.
13751:
13752:
13753: E d u s k u n n a 11 e.
13754:
13755: Kolmatta vuosikymmentä oli valtion tulo- aikana. Kaikilla kunnilla ei ole mahdolli-
13756: ja menoarviossa määrärahat lasten kesävir- suutta yksinomaan omien varojensa turvin
13757: kistystä varten sekä opetusministeriön että järjestää asiaa. Sitäpaitsi on useita lasten-
13758: sosiaaliministeriön hallinnonhaaroja käsitte- suojelujärjestöjä, jotka tarkoitusta varten
13759: levien pääluokkien kohdalla, edellisessä koh- saamansa valtioavun turvin kykenisivät ny-
13760: dassa vain kansakoululapsia, jälkimmäisessä kyistä paremmin huolehtimaan varattomien
13761: yleensä heikkoja ja varattornia lapsia varten. lasten kuntouttamisesta kesäaikana.
13762: Vuodesta 1951 lähtien ovat hallitukset koko- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13763: naan jättäneet esityksistään pois ko. määrä- nioittaen,
13764: rahat sosiaaliministeriön kohdalta.
13765: Kun meidän maassamme pitkä, vaioton että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13766: vuodenaika ja suojeluaineista köyhä ravinto tulo- ja menoarvion 14 Pl. XIV luvun
13767: heikentää erikoisesti lasten :fyysistä kuntoa uudelle momentille 6 000 000 markkaa
13768: ja kykyä vastustaa sairauksia, olisi tärkeätä kesävirkistyksen järjestämiseksi alle
13769: varata köyhien perheiden heikoille lapsille kouluiän oleville lapsille.
13770: mahdollisuus tervehtyä ja voimistua kesä-
13771: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13772:
13773: · Irma Torvi. Elli Stenberg.
13774: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Judit Nederström-Lunden.
13775: Irma Rosnell. Matti Koivunen.
13776: Toivo Åsvik. Niilo Nieminen.
13777: Lempi Lehto. J. Mustonen.
13778: Juho Rytkönen.
13779: 1097
13780: IV,362. - Rah.al. N: o 295.
13781:
13782:
13783:
13784:
13785: Pöykkö ym.: 111äärärahan osoittamisesta annettavaksi Työ-
13786: keskus Rovalan Kannatusyhdistys r. y: lle vanhojen metsä-
13787: työmiesten kodin rakennustoiminnasta aiheutuneiden kus-
13788: tannusten peittämiseen.
13789:
13790:
13791: E d u s k u n n a 11 e.
13792:
13793: Työkeskus Rovalan kannatusyhdistys r. y. nus, sauna ja varastorakennus. Rakennus-
13794: on vuodesta 1949 lähtien ylläpitänyt vanho- toiminnasta aiheutuneet kustannukset ovat
13795: jen metsätyömiesten kotia, joka sijaitsee Pa- yhteensä 17 milj. markkaa. Näiden menojen
13796: losalmella Rovaniemen maalaiskunnassa. Ko- rasitus vuodesta toiseen siirtyneenä on tullut
13797: din asukkaina on 28 metsätyömiestä, joiden vanhojen metsätyömiesten kodin taloudessa
13798: keski-ikä on 72 vuotta ja jotka ovat eri erittäin vaikeaksi pulmaksi, joka uhkaa ko-
13799: osista maatamme tulleina työskennelleet Poh- din olemassa oloa.
13800: jois-Suomen ja Lapin metsissä yli 50 vuo- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
13801: den ajan. Miehet ovat voimiensa mukaan tamme,
13802: yhä edelleen työssä kotinsa pelloilla ja met-
13803: Sissa. Tähän mennessä on raivattu uutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13804: peltoa 10 ha, viljelty ala on nyt 15 ha. Met- tulo- ja menoarvion 14 Pl. XVIII lu-
13805: sissä on jatkuvasti metsänhoidollisia töitä. vun 25 momentille 6 miljoonaa mark-
13806: Välttämättömät rakennustyöt ovat vaati- kaa annettavaksi Työkeskus Rovalan
13807: neet vierasta työvoimaa ja tarvikkeita, jotka Kannatusyhdistys r. y:lle vanhojen
13808: ovat merkinneet rahallisia menoja. Seitse- metsätyömiesten kodin rakennv.stai-
13809: män vuoden kuluessa on rakennettu kaksi minnasta aiheutuneiden kustannusten
13810: miesten asuinkämppää, karjarakennus, yh- peittämiseksi.
13811: distetty aitta- ja henkilökunnan asuinraken-
13812: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
13813:
13814: J. F. Pöykkö. Erkki Koivisto. Laura Brander-Wallin.
13815: Arvi Turkka. Eemil Partanen. Yrjö Sinkkonen.
13816: Eino Tainio. Eetu Karjalainen. Eino Rytinki.
13817: 1098
13818:
13819: IV,S6S. - Rah.al. N:o 296.
13820:
13821:
13822:
13823:
13824: Haapanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi eräille
13825: kunnille huoltomenojen tasoittamiseen.
13826:
13827:
13828: E d u s k u n n a 11 e.
13829:
13830: Vuoden 1957 alusta astuu voimaan uusi aate, että näitä menoja valtion toimesta ta-
13831: huoltoapulaki. Lain mukaan voidaan myön- soitetaan.
13832: tää valtion varoista avustusta niille kunnille, Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon ei ole
13833: joille huoltoapulain täytäntöönpano on ai- kuitenkaan lain voimaantulosta huolimatta
13834: heuttanut kohtuutonta rasitusta. Tällaisen otettu tarkoitusta varten määrärahaa. Koska
13835: valtion tukitoimenpiteen kautta käy mahdol- pidämme välttämättömänä, että eduskunnan
13836: liseksi taloudellisesti heikossakin asemassa hyväksymän lain periaatteet toteutetaan käy-
13837: olevalle kunnalle toteuttaa välttämättömät tännössä ja siten tasoitetaan niiden kuntien
13838: laitospaikkatarpeensa sekä ylläpitää kohtuul- huoltomenoja, jotka nousevat keskimäärää
13839: lista huoltotasoa. Erikoisen suuri merkitys korkeammiksi, olisi tähän tarkoitukseen va-
13840: tulee valtion avustuksilla olemaan syrjäseu- rattava riittävä määräraha.
13841: tujen vähävaraisille kunnille, jotka ilman val- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13842: tion tukea joutuisivat kohtuuttomasti lisää-
13843: mään kuntalaisten verorasitusta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13844: Kuntien huoltomenot nousevat nykyisin n. tulo- ja menoarvioon 300 000 000 mar-
13845: 6 000 milj. markkaan vuodessa ja merkitsee kan määrärahan avustuksiksi huolto-
13846: se veroäyrin hintaan useissa kunnissa jopa menojen tasoittamiseen niille kunnille,
13847: 2 markan suuruista rasitusta. On siis täysin joissa ne kohoavat keskimäärää kor-
13848: paikallaan se eduskunnan hyväksymä peri- keammiksi.
13849: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13850:
13851: Kaino Haapanen. Hugo Manninen. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
13852: Matti Koivunen. Antti Kinnunen. Pentti Liedes.
13853: Irma Rosnell.
13854: 1099
13855:
13856: IV,364. - Rah.al. N: o 297.
13857:
13858:
13859:
13860:
13861: Heljas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
13862: siksi raittiustyötä suoriitaville järjestöille.
13863:
13864:
13865: E d u s k u n n a 11 e.
13866:
13867: Raittiustilanne maassamme on viime vuo- ylivoimaisia vaikeuksia ylläpitää toimintaa
13868: sina huonontunut. Väkijuomien kulutus on entisessä laajuudessa, puhumattakaan siitä,
13869: kohonnut korkeammalle kuin se on ollut että sitä olisi voitu laajentaa ja tehostaa
13870: puoleen vuosisataan. Kipeästi tarvittaisiin siinä määrin kuin raittiustilanteen huonon
13871: tehokasta vastavaikutusta. Paitsi alkoholi- kehityksen estämiseksi olisi ollut välttämä-
13872: poliittisia toimenpiteitä tarvitaan nimen- töntä. Sitä paitsi on huomattava, että l'ait-
13873: omaan raitista elämäntapaa kannattavan tiusjärjestöjen on vaikeampi kuin muiden
13874: yleisen mielipiteen voimakasta nousua. Sii- kansalaisjärjestöjen muilla keinoilla hankkia
13875: hen tähtää maamme raittiusliike. Se on varoja, kun yleisesti on vallalla se harha-
13876: kuitenkin joutunut suuriin vaikeuksiin sen käsitys, että maan raittiustyötä ihan riittä-
13877: vuoksi, että sen kannattamiseksi myönnetyt västi rahoitetaan alkoholiliikkeen vuosiyli-
13878: valtionavustukset ovat aivan riittämättömiä jäämästä myönnetyillä avustuksilla.
13879: ja varsinkin siksi, ettei niitä ole korotettu Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
13880: rahanarvon alenemista vastaavassa mää-
13881: rässä. Lisää on saatu ainoastaan järjestö- että Ed1tskunta päättäisi ottaa vuo-
13882: jen toimihenkilöiden palkkojen tarkistami- den 1957 tulo- ja menoarvioon 14 Pl.
13883: seen. Mutta kun kaikki toimintakustannuk- XIX luvun 1 nwmenWle lisäyksenä
13884: set, kuten esim. toimistotarvikkeet, paina- raittiustyötä tekevien järjestöjen
13885: tusmenot, vuokrat, matkakustannukset yms. avustamiseksi 18 050 800 markkaa.
13886: ovat suuresti kasvaneet, niin on tuottanut
13887: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13888:
13889: Lennart Heljas. Meeri Kalavainen. Marja Lahti.
13890: John Forsberg. Aino Malkamäki. Artturi Jämsen.
13891: Armas Leinonen. Bertel Lindh. Eemil Partanen.
13892: Eeli Erkkilä. Albin Wickman. Martta Salmela-Järvinen.
13893: Elli Nurminen. Jaakko Hakala. Juho Tenhiälä.
13894: Vappu Heinonen. Kerttu Saalasti. Armi Hosia.
13895: Eino Uusitalo.
13896: IV,365.- Rah.al. N:o 298.
13897:
13898:
13899:
13900:
13901: Hiilelä ym.: Määrärahan osoittamisesta väkijuomayhtiön vuo-
13902: sivoiton ylijäämästä kunnille tulevien osuuksien käyttöä
13903: koskevien selontekojen tarkastustyötä suorittavien toimen-
13904: haltijain palkkausten järjestelyä varten.
13905:
13906:
13907: E d u s k u n n a ll e.
13908:
13909: Väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen kausta, jotka sanotun tarkastustyön suorit-
13910: vuosivoiton käyttämisestä 20 päivänä touko- tavat. Vaikka selontekojen tarkastus on
13911: kuuta 1935 annetun lain 3 §: n 2 momentin lailla järjestetty jo seitsemän vuotta sitten,
13912: mukaan, selJaisena kuin se on 11 päivänä on tarkastustyö edelleen kahden tiLapäisen
13913: maaliskuuta 1955 annetussa laissa, on sosiaa- toimenhaltijan suoritettavana. Palkkauksensa
13914: liministeriön tehtävänä hyvaksyä ne selon- puolesta he kuuluvat nykyisin tilapäisten
13915: teot, jotka kuntien on annettava väkijuoma- toimenhaltijain 23 ja 18 palkkausluokkiin,
13916: yhtiön vuosivoiton ylijäämästä vuosittain mitkä ovat siksi alhaiset, ettei sellaisella
13917: saamiensa varojen toisen puoliskon käyttä- palkkauksella saada pätevää ja kokenutta
13918: misestä. Saman lainpaikan mukaan kunta työvoimaa pysymään näissä toimissa. Pu-
13919: on oikeutettu saamaan osuutensa mainitusta heena olevista toimista on muodostunut ly-
13920: ylijäämän puoliskosta vasta sitten, kun sen hyitä läpikulkupaikkoja suureksi vahingoksi
13921: edelliseltä vuodelta saamastaan osuudesta ta11kastustyölle ja lopuksi kuntien eduille ja
13922: antama selonteko on sanotuin tavoin tullut 1ain tarkoitukselle.
13923: hyväksytyksi. Kun tarkastustyötä suorittavHta toimen-
13924: Kuntien edun mukaista on, että niiden an- haitijoilta on vaadittava lain tuntemusta ja
13925: tamat selonteot tulevat mahdollisimman no- tulkintataitoa, sosiaalisten olojen tuntemusta
13926: peasti käsitellyiksi ja hyväksytyiksi, mikä sekä stilisointikykyä, on heidän pätevyys-
13927: merkitsee, että niillä ovat puheena olevat vaatimuksekseen asetettava korkeakoululop-
13928: varat kohta käytettävinä ja että kunnat vält- pututkinto ja tarpeellinen kokemus. Tähän
13929: tyvät liiallisilta korkotappioilta. V arain no- nähden heidän palkkauksensa on nykyään
13930: peampi saanti samalla edistää niiden tar- liian alhainen.
13931: koitusten tasaisempaa ja tarkoituksenmukai- Palkkausluokkien tulisi oLla toisella tarkas-
13932: sempaa toteuttamista, joita varten varat lain tajana 27 ja toisella 25. Palkkausluokkien
13933: mukaan on käytettävä. Tähän vaaditaan korotus vaatisi 308 160 markan lisäyksen ja
13934: paitsi sitä, että kunnat entistä huolellisem- kalliinpaikanlisäys 25 440 markan lisäyksen
13935: min käyttävät puheena olevia varoja, myös sekä ikälisiin 69 360 eli yhteensä 402 960
13936: että sosiaaliministeriössä suoritettavaa tar- markan lisäyksen nykyiseen määrärahaan 14
13937: kastus- ja hyväksyruistoimintaa tehostetaan pääluokan XIX luvun 2 momentille.
13938: niin, etteivät tarkastustyötä tekevien toimen- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13939: haltijain tiheät vaihtumiset pääsisi tuota
13940: toimintaa hidastuttamaan. Selontekojen tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
13941: kastustyössä esiintyy siksi paljon tulkinta- tulo- ja, menoarvion 14 Pl. XIX lu-
13942: kysymyksiä, että työtä ei voida suorittaa vun 2 momentille 402 960 markkaa
13943: muilla kuin pätevillä ja riittävän kokeneilla niin, että niille sosiaaliministe,·iös.~ä
13944: työvoimilla. Näitä seikkoja, jotka ovat no- oleville kahdelle tilapäiselle toimen~
13945: pean ja samalla pätevän toiminnan edelly- haltijalle, jotka suorittavat kuntien
13946: tyksiä, ei ole otettu riittävästi huomioon jär- väkijuomayhtiön vuosivoiton ylijää-
13947: jestettäessä niiden toimenhailtijain palk- ntästä saamiensa osuuksien käytöstä
13948: IV,365. - Hiilelä ym. 1101
13949: antamien selontekojen tarkastustyötä, kaluokkaan, sekä että samalla sanotut
13950: voitaisiin korottaa palkkaus, toiseUe toimet muutettaisiin tilapäisistä yU-
13951: 23 palkkaluokasta 27 palkkaluokkaan mää1·äisiksi toimiksi.
13952: ja toiselle 18 palkkaluokasta 25 palk-
13953: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
13954:
13955: Kaisa Hiilelä. Tyyne Paasivuori. Eino Raunio.
13956: Varma K. Turunen. Laura Brander-Wallin. Elli Nurminen.
13957: Lempi Lehto. Anni Flinck. Kustaa Alanko.
13958: 1102
13959:
13960: IV,366. - Rah.al. N: o 299.
13961:
13962:
13963: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi kun-
13964: nille siviili-invaliidien huollosta johtuviin kustannuksiin.
13965:
13966: E d u s k u n n a ll c.
13967:
13968: Varatonta ja vähävaraista kansanosaa ra- liidihuoltolain mukaista huoltoa, mutta suu-
13969: sittavat sosiaaliset epäkohdat, joista raskaim- rin osa kroonisesti sairaita jää myös invaliidi-
13970: pia tällä hetkellä ovat asuntojen puute ja huoltolain ulkopuolelle. Näiden lainsäädän-
13971: asuntokurjuus, elinkustannusten yleinen nön turvaa vailla olevien, pitkäaikaista fyy-
13972: nousu ja raskas verotaakka, työttömyys sekä sistä vajaatyökykyisyyttä aiheuttavia sai-
13973: työnsaannin ja työvauhdin kiristyminen, koh- rauksia - sydänviat, krooninen tuberkuloosi,
13974: distuvat kaikkein polttavimpina niihin inva- reumasairaudet, syöpä, munuais- ja verisuoni-
13975: liideihin ja pitkällisen sairauden vaivaamiin sairaudet, kasvaimet ja allergiasairaudet ym.
13976: kansalaisiin, joiden toimeentulon turvaa ei - potevien lukumäärän voidaan arvioida
13977: ole ollenkaan tai ei riittävässä määrin lailla nousevan useihin satoihin tuhansiin.
13978: järjestetty. Pitkäaikaisten sairaiden kohdalla on kysy-
13979: Siviili-invaliidien ja kroonisesti sairaiden mys lähinnä siitä, kuka kustantaa pääosan
13980: toimeentulon turvan lakisääteiset edellytykset potilaan hoidosta, joka yleensä muodostuu
13981: ovat maassamme vielä hyvin kehittymättö- kalleutensa vuoksi useimman tavallisen kan-
13982: mät. On tunnettua, että sekin osa siviili- salaisen saavuttamattomaksi.
13983: invaliideja, jolla on oikeus invaliidirahaan, Kysymys on myös siitä, voidaanko estää
13984: saa lainmukaisena avustuksena keskimäärin nykyisin usein toistuva näytelmä, jossa sairas
13985: vain kolmannen osan siitä, mihin saman ihminen heitetään asunnostaan kadulle, missä
13986: vamma-asteen omaavat sotainvaliidit ja hei- hän saa mitata katuja pitkät yöt ja mennä
13987: hin verrattavat ovat sotilasvammalain mu- aamulla työhön lepäämättä viikosta viikkoon
13988: kaan oikeutettuja, ja sotainvaliidienkin ase- etsien asuntoa.
13989: massa on vielä paljon korjaamisen varaa. Siviili-invaliidien ja kroonisesti sairaiden
13990: Invaliidirahaan ovat lisäksi oikeutettuja vain huollon tehostamiseen tarvittaisiin pikaisia
13991: sellaiset invaliidit, joiden työ- tai toiminta- valtiovallan toimenpiteitä. Eräs helpottava
13992: kyky on alentunut vähintään kahdella kol- toimenpide olisi valtion avustuksen myöntä-
13993: masosalla ja jotka siitä huolimatta tekevät minen kunnille siviili-invaliidien ja krooni-
13994: itsensä ja perheensä elättämiseksi kykyjensä sesti sairaiden huollosta johtuvien kustannus-
13995: mukaista työtä. Vain erittäin painavista ten peittämiseen.
13996: syistä voidaan invaliidiraha myöntää sellai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13997: selle invaliidille, jonka työkyky on alentunut nioittaen,
13998: vähintään 50 prosentilla. Siten jäivät kaikki
13999: invaliidit, joiden työkyvyttömyysaste on alle että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14000: 50 sadalta, invaliidirahalain ulkopuolelle sa- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mat·-
14001: moin kuin kaikki sairausinvaliidit, joita laki kan arviomäärärahan avustukseksi
14002: ei koske. vähävaraisille kunnille siviili-invalii-
14003: Eräät sairausinvaliidien ryhmät saavat in- dien ja kroonisesti sairaiden huollon
14004: valiidihuoltolain muutoksen ja valtioneuvos- parantamiseen suoritettujen avustus-
14005: ton tekemän päätöksen (478/55) nojalla inva- ten pentSteella.
14006: Helsingissä 18 päiYänä syyskuuta 1956.
14007:
14008: Lauri Myllymäki. H. Tauriainen. Eino Roine.
14009: Elli Stenberg. Irma Torvi. Hemming Lindqvist.
14010: Rainer Virtanen. Leo Suonpää. Aleksi Kiviaho.
14011: Irma Rosnell. Gösta Rosenberg. Usko Seppi.
14012: Juho Rytkönen. Toivo Asvik. Pentti Liedes.
14013: Matti Koivunen.
14014: Toivo Niiranen.
14015: 1103
14016:
14017: IV,367. - Rah.al. N: o 300.
14018:
14019:
14020:
14021:
14022: Stenberg ym..: Määrärahan osoittamisesta varattomien ja vä-
14023: hävaraisten alaikäisten siviiliarpojen sekä näiden hoitoon
14024: sidottujen siviilileskien elatuksen turvaamiseen.
14025:
14026:
14027: E d u s k u n.n a ll e.
14028:
14029: Sotaorvoille on sotavammalain nojalla tur- sevat. Uuden kansaneläkelain tullessa käy-
14030: vattu huoltoeläke 16 ikävuoteen, erikois- täntöön tulevat muut tähän asti huoltoa
14031: tapauksissa 17 vuoteen asti. Myös sotales- vailla olevat ja sitä tarvitsevat kansalais-
14032: killä, joiden lapset ovat aikuisia ja jotka ryhmät osallisiksi lakisääteisestä huollosta.
14033: vielä ovat täysin työkykyisiä, on huolto- Vain siviiliorvot jäävät yhä kaiken yhteis-
14034: eläke. Siviiliorvot sen sijaan ovat jääneet kunnan turvan ulkopuolelle. Olisikin oikeu-
14035: lapsipuolen asemaan. Maassammeharr on denmukaista, että myös he pääsisivät osalli-
14036: suuri määrä lapsirikkaita perheitä, joiden siksi valtion varoista maksettavasta huolto-
14037: pääasiallinen huoltaja on myös kuollut. Val- eläkkeestä, samoin siviilileskistä ne, jotka
14038: tiovallan taholta ei kuitenkaan ole huomioitu lastenhoidon vuoksi ovat sidotut kotiin ei-
14039: heidän useimmiten sangen vaikeaa taloudel- vätkä voi osallistua ansiotyöhön.
14040: lista asemaansa. Monissa tapauksissa he jou- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14041: tuvat elämään vain lapsilisän varassa, sillä nioittaen,
14042: kuntain huoltoapukin evätään usein sen pe-
14043: rusteella, että he saavat lapsi- ja perhelisää. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14044: Koska lapsilisä maksetaan kaikille maamme tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIX lu-
14045: lapsille, niillekin, joiden vanhemmat ovat vun uudelle momentille arviomäärä-
14046: maamme rikkaimpia, niin se ei voi olla huol- rahana 10 000 000 markkaa käytettä-
14047: toavun esteenä vaikeassa asemassa oleville. väksi varattomien ja vähävaraisten
14048: Sosiaalinen huolto edellyttää, että yhteis- alaikäisten siviiliarpojen sekä näiden
14049: kunta turvaa ennen kaikkea niiden elämän hoitoon sidottujen siviilileskien ela-
14050: mahdollisuudet, jotka eniten huoltoa tarvit- tuksen turvaamiseen.
14051: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
14052:
14053: Elli Stenberg. Martti Leskinen. Matti Koivunen.
14054: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Juho Rytkönen. Irma Torvi.
14055: Esa Hietanen.
14056:
14057:
14058:
14059:
14060: 39 E 645/56
14061: 1104
14062:
14063: IV,368. - Rah.al. N: o 301.
14064:
14065:
14066:
14067:
14068: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten mak-
14069: samiseen takaut1tvasti kansalaissodan punaisille invalii-
14070: deille.
14071:
14072:
14073: E d u s k u n n a 11 e.
14074:
14075: Vuoden 1918 kansalaissodan seurauksena 300 punaiselle invaliidille 1 600-3 200 mar-
14076: elää maassamme vielä 1150 ns. punaista kan vuotuinen eläke, myönnettiin myös val-
14077: invaliidia. Aina vuoteen 1941 ei valtion ta- tion eläke ns. Viron retkeen osallistuneille
14078: holta tehty mitään heidän· kärsimystensä valkoisille. Eläke myönnettiin taannehtivasti.
14079: lievittämiseksi ja toimeentulon turvaamiseksi. Voimassa olevan sotilasvammalain mukaan
14080: Vuoden 1941 jälkeen heille maksetut eläk- osa punainvaliideja saa eläkettä valtiolta.
14081: keet ovat olleet siksi pieniä, että niiden mer- Mutta sen lisaksi on sellaisia, jotka ovat saa-
14082: kitys on muodostunut avun saajille enem- neet sairauden vankileirillä tai menettäneet
14083: män symboliseksi kuin tarkoitustaan vastaa- työkykynsä valkoisten pahoinpitelyn seu-
14084: vaksi turvaksi. rauksena. Nämä invaliidit, luvultaan n.
14085: Kokonaan toisenlaista on ollut valtion huo- 1 000, eivät saa mitään valtion eläkettä.
14086: lenpito ns. valkoisten puolella taistelleiden On oikeudenmukaista, että kansalaissodassa
14087: ja heidän perheidensä suhteen. Jo vuonna punaisten puol(}lla invaliideiksi tulleille myön-
14088: 1919 hyväksytyn lain perusteella alettiin netään samat aineelliset edut ja oikeudet
14089: myöntää valkoisille haavoittuneille ja rinta- kuin valkoisillekin. Näin ei ole tapruhtunut
14090: maoloissa sairastum~ille ylimääräistä elä:kettä. niin kauan kuin heille ei ole maksettu taan-
14091: Vuonna 1937 alettiin maksaa ylimääräistä nehtiva:sti korvausta siltä ajalta, jolta val-
14092: eläkettä Saksassa ensimmäisen maailman- koiset invaliidit ovat saaneet.
14093: sodan aikana ns. 27. jääkäripataljoonassa Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14094: palvelleille. Vuonna 1938 annetulla valtio-
14095: neuvoston päätöksellä alettiin eläkkeitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14096: myöntää myös kansalaissodassa palvelleille tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
14097: valkoisille rintamamiehille. Vuonna 1943 laa- kan arviomäärärahan käytettäväksi
14098: jennettiin eläkeoikeus käsittämään myös val- valtioneuvoston lähemmin maaraa-
14099: koisten rintamamiesten perheitä. Tähän tar- mällä tavalla korvausten maksamiseen
14100: koitukseen käytetään nykyisin valtion varoja takautuvasti kansalaissodan punaist"lle
14101: yli 10 000 000 markkaa. Vuonna 1941, sa- invaliideille.
14102: manaikaisesti kuin vihdoin myönnettiin n.
14103: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
14104:
14105: Lauri Myllymäki. Pauli Puhakka.
14106: Nestori Nurminen. Usko Seppi.
14107: H. Tauriainen. Aleksi Kiviaho.
14108: Antti Kinnunen. Leo Suonpää.
14109: 1105
14110:
14111: IV,369. - Rah.al. N: o 302.
14112:
14113:
14114:
14115:
14116: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaaliministe-
14117: riön julkaiseman ,Sosiaalinen lainsäädäntö ja toiminta
14118: Suomessa"-teoksen uusien suomen- ja ruotsinkielisten pai-
14119: nosten julkaisemista varten.
14120:
14121:
14122: E d u s kun n a ll e.
14123:
14124: Sosiaaliministeriön toimesta on jo useana minta Suomessa"-teos alan lainsäädännössä
14125: painoksena julkaistu ,Sosiaalinen lainsää- viime aikoina tapahtuneiden huomattavien
14126: däntö ja toiminta Suomessa"-nimistä teosta, uudistusten ja muutosten johdosta on useissa
14127: joka muodostaa suppean yleisesityksen sekä kohdin vanhentunut ja epätäydellinen ja
14128: ministeriön toimialaan kuuluvasta että kun sen vuonna 1953 julkaistu suomenkieli-
14129: muusta sosiaalisesta lainsäädännöstä samoin nen painos on loppumassa sekä ruotsinkie-
14130: kuin lakisääteisestä ja vapaaehtoisesta käy- linen painos vuodelta 1951 on loppunut, olisi
14131: tännöllisestä sosiaalityöstä maassamme. Ai- teoksen uudistamis-, kääntämis- ja painatus-
14132: noana maamme sosiaalipolitiikan kokonais- työ saatava ensi tilassa käyntiin. Jotta teos
14133: esityksenä tällä teoksella on erittäin suuri olisi mahdollisimman laajojen piirien saata-
14134: merkitys, paitsi kotimaisen tiedotustoimin- vissa, on varsinkin sen suomenkielinen pai-
14135: nan sekä sosiaalipolitiikan opiskelun ja ylei- nos aina julkaistu vaatimattomassa paino-
14136: sen kansalaiskasvatuksen kannalta, myös so- asussa, minkä vuoksi siitä aiheutuneet kus-
14137: iiaalisen lainsäädäntömme ja toimintamm~ tannuksetkin ovat pienet. Huomattava osa
14138: tunnetuksi tekemisessä ulkomailla. Tätä niistäkin kertyy sitä paitsi teoksen vähäisen
14139: teosta on nimittäin ruotsin-, englannin-, rans- myyntihinnan muodossa aikanaan takaisin
14140: kan- ja venäjänkielille käännettynä ja kuvi- valtiolle.
14141: tettuna jaettu ulkomaille sekä ulkoasiainmi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14142: nisteriön välityksellä että muulla tavoin. kunnioittaen,
14143: Erityisesti on sisällöltään ajanmukaistetun
14144: ruotsinkielisen painoksen tarve muodostunut että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14145: yhä suuremmaksi jatkuvasti monipuolistuvan tulo- ja menoarvioon 675 000 markan
14146: sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön ja sen määrärahan sosiaaliministeriön julkai-
14147: edellyttämän vastavuoroisuuden takia. Ku- seman ,Sosiaalinen lainsäädäntö ja
14148: ten tunnettua, on esim. Ruotsissa äskettäin toiminta Suomessa"-teoksen uusien
14149: valmistunut vastaava julkaisu ,Social Sve- suomen- ja ruotsinkielisten painosten
14150: rige". julkaisemista varten.
14151: Kos~a ,Sosiaalinen lainsäädäntö ja toi-
14152:
14153: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
14154:
14155: Impi Lukkarinen. Väinö Tikkaoja.
14156: Artturi Koskinen. Otto Muikku.
14157: Matti Koivunen. Yrjö Sinkkonen.
14158: Arvo Ahonen. Matti Mattila.
14159: Laura Brander-Wallin. Aleksi Kiviaho.
14160: Martti Leskinen.
14161: 1106
14162:
14163: IV,370.- Rah.al. N:o 303.
14164:
14165:
14166:
14167:
14168: Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion omistamien
14169: atdiotupien kunnossapitämiseksi.
14170:
14171:
14172: E d u s k u n n a ll e.
14173:
14174: Moniin paikkoihin Lapin läänin erämaa- mutta koska kyytilaki on kumottu 1 pal-
14175: alueilla on valtion toimesta rakennettu autio- västä tammikuuta 1956 lukien, on momentti
14176: tupa siinä tarkoituksessa, että harvaan asu- ja siihen merkitty määräraha poistettu vuo-
14177: tulla erämaaseudulla liikkuvat postinkanta- den 1957 valtion tulo- ja menoarvioesityk-
14178: jat, poromiehet, metsästäjät ja kalastajat sestä. Kun kuitenkin näiden valtion omista-
14179: sekä myöskin matkailijat saisivat tilaisuu- mien autiotupien jatkuv·asta kunnosta olisi
14180: den pitkillä erämaataipaleilla yöpyä katon syytä huolta pitoo ja kun näihin autiotupiin
14181: alla majassa, jonne on aina polttopuuta va- olisi syytä hankkia matkamiehen varalta
14182: rattuna lämmintä ja suojaa kaipaavan kul- myöskin polttopuuta, niin sen vuoksi olisi
14183: kijan varalta. Näitä erämaitten autiotupia, välttämättä saatava tarpeellinen maara-
14184: jotka ovat valtion rakentamia ja tähän raha valtion omistamien autiotupien kun-
14185: saakka ovat olleet myöskin valtion hoidossa nossapitämiseen sekä niille tarvittavan polt-
14186: olevia rakennuksia, on olemassa useita kym- topuun hankkimiseen.
14187: meniä, ja useat tuhannet vuosittain ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14188: saaneet erämaaretkillään yöpyä näissä tu-
14189: vissa ja ovat saaneet pitkillä asumattomilla että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14190: erämaataipaleiUa sen välttämättömän suojan tulo- ja menoarvioon 12 Pl. 12 luvun
14191: ja lepopaikan, jossa ovat voineet kuivata uudelle momentille 400 000 markan
14192: vaatteitaan sekä ovat voineet levätä rasitta- suuruisen määrärahan käytettäväksi
14193: van päivämatkan jälkeen. valtion omistamien autiotupien kun-
14194: Tähän saakka on näiden valtion autioma- nossapitämiseen ja näihin tupiin vält-
14195: jojen korjaustöitä sekä jatkuvaa kuntoa tämättömästi tarvittavan polttopuun
14196: voitu hoitaa 12 Pl. XII: 3 momentin mää- hankkimiseen.
14197: rärahalla ( Kyytitoimi ja majatalonpito),
14198: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
14199:
14200: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
14201: 1107
14202:
14203: IV,371. - Rah.al. N:o 304.
14204:
14205:
14206:
14207:
14208: Heikura: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
14209: sähköistämisen tukemiseksi.
14210:
14211:
14212: E d u s k u n n a ll e.
14213:
14214: Hallituksen esityksessä on varattu 15 Pl. summa tarvittaisiin näitten jo toteutettujen
14215: II luvun 28 momentilla yhteensä 350 milj. sähköistyshankkeitten lopullisiin avustuksiin.
14216: markan määräraha Maaseudun sähköistyk- Lisäksi uusina sähköistysalueina on mainittu
14217: sen tukemiseksi (siirtomäärärahana). Kui- useita Pohjois-Suomessa sijaitsevia asutus-
14218: tenkin asiantuntijat asianomaisessa ministe- alueita Sailassa, Tervolassa ym., joihin tar-
14219: riössä ja virastoissa ovat todenneet, että ko. vittaisiin lisäksi 200 milj. markan määrä-
14220: määräraha on riittämätön, eikä tällä määrä- raha.
14221: rahalla voida hoitaa maaseudun sähköistys- Kun nyt maaseudun ja vähäväkisten kun-
14222: lain edellyttämiä vanhempia, kuntien ja tien taloudelliset rasitukset muutenkin ovat
14223: maaseudun sähköyhtymien rahoituksia sen raskaat, ja koska meidän on huolehdittava
14224: rinnalla, mitä uusien alueitten sähköistys- myös vähävaraisten pienviljelijäin ja sähkön-
14225: kustannukset vaativat. kuluttajain sähköistystarpeista maaseudulla,
14226: Kun asianomaiset kunnat, sähköyhtiöt ja niin olisi v. 1957 tulo- ja menoarviossa saa-
14227: osuuskunnat ovat vuodesta toiseen saaneet tava maaseudun sähköistämiseen yhteensä
14228: odottaa heille kuuluvaa sähköistysavustusta 50 milj. lisämääräraha.
14229: valtiolta, niin on kohtuutonta, että usein Viittaamalla edellämainittuihin perustelui-
14230: vähävaraiset maaseudun kunnat ja sähkö- hin pyydän kunnioittaen ehdottaa,
14231: yhtymät itse muitten taloudellisten vai-
14232: keuksien ohella hoitavat sähköistysrasituksia että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14233: yksin, koska sähköistyslain rahoitusturva on tulo- ja menoarvion 15 Pl. II luvun
14234: heille taattu sähköistyshankkeitten toimeen- 28 momentille lisäyksenä 50 miljoo-
14235: panovaiheessa. .Asiantuntijat ovat voineet nan markan määrärahan maaseudun
14236: laskea, että po. avustuksia tähän saakka on sähköistämisen tukemiseen siirtomää-
14237: ollut 200 milj. markkaa liian vähän, mikä rärahana.
14238: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956. •
14239: Eino E. Heikura.
14240: 1108
14241:
14242: IV,372.- Rah.al. N:o 305.
14243:
14244:
14245:
14246:
14247: Kulova.ara. ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
14248: seudun sähköistämisen tukemiseen.
14249:
14250:
14251: Eduskunnalle.
14252:
14253: Maaseudun sähköistämisolosuhteissa, ni- hintään 450 milj. mk. Tämä jakautuisi niin,
14254: menomaan mitä tulee saaristo- ym. syrjä- että jo hyväksytyille töille varattaisiin 250
14255: seutuihin, on vielä paljon puutteellisuuksia. milj. mk sekä uusille ensi vuoden töille 200
14256: On yleisesti tunnustettu, että sähköistäminen milj. mk.
14257: välittömästi nostaa elintasoa ja lisää työ- Kun tiedetään, että syrjäseutujen sähköis-
14258: tehoa. Tarkoituksenmukaista on siis jatku- täminen on omiaan kohentamaan elinolosuh-
14259: vasti voimakkaasti tukea sähköistämistä. Tä- teita, ovat tarkoitukseen käytetyt varat kai-
14260: män vuoden talousarviossa oli maaseudun kin puolin korkoatuottavia. On lisäksi otet-
14261: sähköistämistä varten myönnetty 350 milj. tava huomioon, että avustus tulee liikevaihto-
14262: mk. Tämä määräraha on kuitenkin osoittau- veron muodossa takaisin valtiolle ostettaessa
14263: tunut liian pieneksi, jotta edes olisi voitu johtotarvikkeita, radioita, ym. sähköalan ko-
14264: saattaa päätökseen jo sovitut työt. Tällä het- jeita ja laitteita.
14265: kellä on tämän vuoden rästejä maksamatta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14266: 200 milj. mk sekä vuodelta 1955 50 milj. nioittaen,
14267: mk. Määrärahoja odotettaessa nousevat myös
14268: korkomenot huomattaviksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14269: Ensi vuoden talousarvioon ehdotettu 350 tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
14270: milj. mk on siis ehdottomasti liian pieni. 28 momentille lisäyksenä 100 miljoo-
14271: Tasapainoon pääsemiseksi olisi viimeisten tie- naa markkaa maaseudun siihköistämi-
14272: tojen mukaan varattava tarkoitukseen vä- sen tukemiseoo.
14273: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
14274:
14275: Urho Kulovaara. Yrjö Sinkkonen.
14276: Eino Raunio. Lauri Järvi.
14277: Lau:M Brander-Wallin. Verner Korsbäck.
14278: Erkki W. Mohell. Arthur Larson.
14279: 1109
14280:
14281: IV,373. - Rah.al. N:o 306.
14282:
14283:
14284:
14285:
14286: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maa-
14287: seudun vähävaraisten talouksien sähköistämistä varten.
14288:
14289:
14290: E d u s k u n n a 11 e.
14291:
14292: Maaseudun edun ja viihtyisyyden kannalta sähköistetyilläkin seuduilla on talouksia,
14293: olisi ensiarvoisen tärkeää saada sähköistämi- jotka eivät ole varojen puutteen vuoksi voi-
14294: nen laajassa mitassa toteutetuksi. Sähköyhty- neet talouksiaan sähköistää.
14295: mille myönnetyistä valtion avustuksista huo- Maaseudun pientalouksien sähköistys ei
14296: limatta tulee sähköistäminen kuitenkin siksi näin ollen voi kaikkialla toteutua omien va-
14297: kalliiksi, että suuri joukko pienviljelijöitä ja rojen ja lainoituksen turvin. Siksi olisi val-
14298: maaseudun omakotien ja muitten pienasun- tion tuettava pienviljelijöitä ja muita maa-
14299: tojen omistajia on ollut pakotettu pidättäy- seudun omakotien ja pienasuntojen omista-
14300: tymään sähköistäruissopimuksen tekemisestä. jia myöntämällä heille avustuksia talouk-
14301: Rahaolojen yhä kiristyessä monet sopimuk- siensa sähköistyksen tukemiseksi. Avustusten
14302: sen tehneistä ovat myös joutuneet maksuvai- jaon tulisi tapahtua asutuslautakuntien väli-
14303: keuksiin sopimusten mukaisten tariffiyksikkö- tyksellä hallituksen antamien ohjeiden mu-
14304: ja muiden sähköistäruisestä johtuvien maksu- kaisesti.
14305: jen suorittamisessa. Tämä on ja tulee edel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14306: leenkin vaikuttamaan haitallisesti maaseudun
14307: sähköistämisen suunnitelmalliseen toteuttami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14308: seen. Maakunnalliset sähköyhtiöt yleensä tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
14309: vaativat vähintään 70-80% tariffiyksikkö- kan määrärahan jaettavaksi valtioneu-
14310: jen mukaisen liittymisen, ennen kuin työt voston lähemmin määräämällä tavalla
14311: muuntajapiirin alueella pannaan käyntiin. avustuksina pienviljelijöille sekä maa-
14312: Niin ikään on todettava, että nykyisin säh- seudun omakotien ja pienasuntojen
14313: köistettävät alueet yleisimmin sijaitsevat har- omistajille heidän talouksiensa säh-
14314: vaan asutuilla seuduilla. Tästäkin johtuen köistämisestä aiheutuvien kustannus-
14315: hankinta- ja erikoisesti asennuskustannukset ten suorittamista varten.
14316: tulevat erittäin kalliiksi. Useilla aikaisemmin
14317: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
14318:
14319: Lauri Myllymäki. Antti Kinnunen. Usko Seppi.
14320: Nestori Nurminen. Juho Rytkönen. Aleksi Kiviaho.
14321: H. Tauriainen. Toivo Niiranen. Pertti Rapio.
14322: Pauli Puhakka.
14323: Leo Suonpää.
14324: 1110
14325:
14326: IV,374. - Rah.al. N: o 307.
14327:
14328:
14329:
14330:
14331: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi Etelä-Poh-
14332: janmaan järviseudun kunnille sähköistyksen edistämiseen.
14333:
14334:
14335: E d u s k u n n a 11 e.
14336:
14337: Etelä-Pohjanmaan järviseudun kunnissa suuslaitosten rakentamiselle merkitsee vaiku-
14338: on suuri osa väestöä jatkuvasti vailla riit- tuksiltaan pysyvää ratkaisua työllisyystilan-
14339: täviä ansiomahdollisuuksia. Huomattavim- teen parantamiselle, on yleisen edun mu-
14340: pana syynä laajaan työttömyyteen nmssa kaista auttaa järviseutua elinkeinotoimin-
14341: kunnissa on se, että niiden alueella ei ole tansa edistämiseksi. Siten voidaan vähentää
14342: rakennettu teollisuuslaitoksia. työttömyysvarojen tarvetta, joka nykyisin
14343: Uusien työpaikkojen avaaminen ja elinkei- nousee jokaisena talvikautena kymmeniin
14344: noelämän elvyttäminen tällä alueella on rat- miljooniin markkoihin.
14345: kaisevasti riippuvainen sähkövoiman saan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14346: nista. Imatran Voima Oy on äskettäin ra-
14347: kentanut sähkövoimalinjan, joka kulkee Ala- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14348: järven kautta. Järviseudun sähköyhtymillä tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
14349: ja kunnilla ei kuitenkaan ole varoja, joilla kan määrärahan halpakorkoisen lai-
14350: ne rakentaisivat yhdyslinjan Alajärvelle ra- nan myöntämiseksi Alajärven, Evijär-
14351: kennettavalta muuntoasemalta, josta linjaa ven, Lappajärven, Lehtimäen, Soinin,
14352: pitäisi vielä rakentaa noin 100 kilometriä. J(ortesjärven ja Vimpelin kunnille
14353: Kun edellytyksien luominen uusien teolli- sähköistyksen edistämiseen.
14354: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
14355:
14356: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
14357: Toivo Asvik. Matti Koivunen.
14358: Lauri Myllymäki.
14359: 1111
14360:
14361: IV,375. - Rah.al. N: o 308.
14362:
14363:
14364:
14365:
14366: Enne ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kunnille.
14367:
14368:
14369: E d u s k u n n a 11 e.
14370:
14371: Koko sodan jälkeisen ajan ovat maamme Luettelosta puuttuu vielä ruotsinkielisten
14372: kunnat olleet suurissa rahoitusvaikeuksissa. maalaiskuntien luotontarve.
14373: Pääomamenot ovat huomattavasti nousseet. On lisäksi otettava huomioon, että yllä-
14374: Lainansaantivaikeuksien vuoksi ovat kunnat mainitut luottosuunnitelmat edellyttivät huo-
14375: pakotettuja yhä enemmän rahoittamaan mattavaa luotousaantia tätä vuotta edeltä-
14376: pääomamenojaan verovaroilla tai muilla var- neinä vuosina, jota ei kuitenkaan saatu. Näin
14377: sinaisilla tuloillaan. Tätä epätervettä kehi- ollen todellinen luotantarve on suurempi kuin
14378: tystä osoittaa se, että pääomamenoista rahoi- edellä olevista numeroista selviää.
14379: tettiin kunnan omilla tuloilla, pääasiassa ve- Nykyinen kiristynyt rahatilanne on omiaan
14380: rotusvaroilla v. 1938 kaupungeissa 26 % ja vaikeuttamaan kuntien luotonsaantia. Ellei
14381: v. 1951 66 %, kauppalaissa vastaavat luvut valtion taholta ryhdytä auttamaan kuntia
14382: ovat 55 % ja 57 % ja maalaiskunnissa 46 % luottojen saannissa, uhkaavat vaikeudet muo-
14383: ja yli 50%. dostua voittamattomiksi monessa kunnassa.
14384: Vuoden 1951 jälkeen eivät kuntien lainan- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin,
14385: saantimahdollisuudet ole suinkaan parantu-
14386: neet, vaan päinvastoin huonontuneet. Luo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14387: tantarve kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna 1956 tulo- ja menoarvioon 1 000 miljoonaa
14388: on kuntien luotantarve Kaupunkiliiton ja markkaa annettavaksi kunnille halpa-
14389: Maalaiskuntien Liiton tutkimusten mukaan korkoisina ja pitkäaikaisina lainoina.
14390: seuraava:
14391: kaupungit . . . . . . . . . . 12 684 milj. mk.
14392: kauppalat . . . . . . . . . . . 1 578 , ,
14393: maalaiskunnat (v. 1954) 2 793 , ,
14394: Yhteensä 17 055 milj. mk.
14395: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
14396:
14397: Y. Enne. Paavo Aitio.
14398: Leo Suonpää. Rainer Virtanen.
14399: Kaino Haapanen. Toivo Niiranen.
14400: Usko Seppi. Juho Rytkönen.
14401:
14402:
14403:
14404:
14405: 40 E 645/56
14406: 1112
14407:
14408: IV,376. - Rah.al. N:o 309.
14409:
14410:
14411:
14412:
14413: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta korvauksen suoritta-
14414: miseen kunnille työttömyyden torjunnasta niille aiheutu-
14415: neista kustannuksista.
14416:
14417:
14418: E d u s k u n n a ll e.
14419:
14420: Kuntien velvollisuus työttömyyden torju- Kuntain rahataloudellinen asema on nykyi-
14421: miseksi perustuu taloudellisen elämän sään- sin erittäin vaikea. Siitä ovat osoituksena
14422: nöstelystä poikkeuksellisissa oloissa annetun pienentyneet verotulot, kasvaneet verorästit
14423: lain määräyksiin sekä sen nojalla hallituk- ja olemattomiin supistunut luoton saanti.
14424: sen ja valtion virkamiesten sangen mielival- Tavanomaiseksi onkin tullut pakko kerjätä
14425: taisiin ja tulkinnanalaisiin velvoituksiin valtiolta ennakkojen aikaisempia suorituksia.
14426: (työttömyysohjeisiin). Näiden määräyksien Joukkotyöttömyys on säännöllisesti ylittänyt
14427: mukaan kunnat ovat ensisijaisesti velvolliset kaikki laskelmat. On ilmeistä, että hallituk-
14428: ryhtymään toimenpiteisiin työttömyyden joh- sen taholta on nytkin, kuten edellisenäkin
14429: dosta. Ei ole epäilystäkään, etteivätkö ko. vuonna, arvioitu työttömyys liian pieneksi,
14430: säännökset olisi kohtuuttomia ja täysin vää- joten kuntien asema tulee muodostumaan pal-
14431: riä. Kuntien vallassa ei ole vähäisessäkään jon vaikeammaksi kuin arviot edellyttävät.
14432: määrässä päättää maan yleisestä talouspoli- Kaiken todennäköisyyden mukaanhan työt-
14433: tiikasta, jonka seurausta joukkotyöttömyys tömyys tulee ensi talvena muodostumaan
14434: on. Yhtä vähän kunnilla on valtaa estää vielä paljon vaikeammaksi kuin parina edel-
14435: kapitalisteja synnyttämästä tahallaan työttö- lisenä vuonna.
14436: myyttä tai velvoittaa heitä siitä johtuvien Näin ollen tulee riittävän tehokas kuntien
14437: kustannusten korvaamiseen. osuuden täyttäminen työttömyyden torjumi-
14438: Joustavan ja oikeudenmukaisen työhön si- seksi nykyisillä edellytyksillä mahdottomaksi,
14439: joittamisen ehtona on, että jokainen työtön puhumattakaan siitä, että se vaarantaa nii-
14440: saa työtä viipymättä. Käytännössä on kui- den muita lakimääräisiä tehtäviä. Siksi val-
14441: tenkin niin, että kunnat pyrkivät sijoitta- tiovallan olisi turvattava kunnille työttö-
14442: maan oman osuutensa, ja valtion työt viipy- myystöiden rahoitus.
14443: vät tai ne jätetään kokonaan järjestämättä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14444: Täten usein suurin osa työttömistä jää työtä
14445: vaille tai saa odottaa enemmänkin kuin työt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14446: tömyysohjeiden kohtuuttoman pitkä odotus- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
14447: aika edellyttää. Koska määräys työttömyy- uudelle momentille 1 000 000 000 mark-
14448: den torjunnasta on kunnille ensisijainen ja kaa suoritettavaksi korvauksena kun-
14449: ehdoton, olisi niillä oltava oikeus sijoittaa nille työttömyyden torjunnasta niille
14450: kaikki työttömät työhön välittömästi ja saada aiheutuneista kustannuksista.
14451: tästä korvaus valtiolta.
14452: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
14453:
14454: Yrjö Murto. Matti Koivunen.
14455: Martti Leskinen. Toivo Friman.
14456: 1113
14457:
14458: IV,377. - Rah.al. N:o 310.
14459:
14460:
14461: A. Leikola.: Määrärahan osoittamisesta korkeimpien teknillis-
14462: ten virkojen palkkausten järjestämistä varten.
14463:
14464: E d u s k u n n a 11 e.
14465:
14466: Kuluvana syksynä valtion ja keskusjärjes- malla ja taloudellisimrmalla tavalla. Nämä
14467: töjen välillä käydyissä neuvotteluissa on val- haitat voidaan jo todeta eri keskuslaitosten
14468: tioneuvoston taholta luvattu suorittaa tutki- töissä kuten esim. maanparannustöiden vii-
14469: mus korkeimpien teknillisten virkojen p.a:lk- västymisenä, maan puhelin-, radio- ja lennä-
14470: kauksesta, koska on voitu todeta niiden suh- tinyhteyksien töiden viipymisenä, maanmit-
14471: teellisesti jääneen jälkeen palkkojen koro- taustoiminnan yhä enenevänä hidastumisena;
14472: tuksista. myös työttömyystöiden järjestäminen on
14473: Tasokomitea on v. 1955 mietinnössään to- suunnitelmien laatimisen vaikeutuessa yhä
14474: dennut, ettei valtion palveluksessa vastuun- V·aarantumassa jne. Monet valtion liiketoi-
14475: alaisessa asemassa olevien insinöörien palk- minnan haarat aiheuttavat siten jo valtiolle
14476: koja ole korotettu tarpeeksi, vaan ovat nämä huomattavia korko- ym. tappioita.
14477: huomattavasti jääneet jälkeen siitä, mitä Korkeimman teknillisen koulutuksen saa-
14478: esim. kunnat ja kaupungit suorittavat vas- neita dipl. insinöörejä on valtiolla palveluk-
14479: taavissa asemissa oleville virkailijoilleen. sessaan lähes 1 000. Erään keskuslaitoksen
14480: Kuitenkin ovat valtion palveluksessa olevat sanomalehti-ilmoitus, jolla tämä koetti pal-
14481: insinöörit useimmissa tapauksissa kUJkin kata palvelukseensa viime keväänä toista-
14482: a•lallaan vastuussa koko maassa olevasta toi- kymmentä alansa dipl. insinööriä, ei tuot-
14483: minnastaan ja tehtävät siten sekä laajemmat tanut 'lainkaan tuloksia, ainoatakaan ulko-
14484: että vastuunalaisemmat. Tässä suhteessa on puolista hakijaa ei ilmaantunut. Päin vas-
14485: tämän jälkeen Canthin komitea tehnyt ·vain toin, teknillisistä laitoksista eroaa paras työ-
14486: vähäisiä ja epätyydyttäviä korjauksia ja voima paitsi yksityisten, myös kuntien ja
14487: nekin vain osittain. kaupunkien palvelukseen.
14488: Koska vanhempien ja myös vastuunalais- Koska thlanne nyt on muodostunut kriitil-
14489: ten insinöörien palkkaus todetaan tälläkin liseksi ja valtioneuvoston twholta on 'luvattu
14490: hetkellä jääneen jälkeen yleisestä kehityk- suorittaa tutkimus, ja kun tutkimustulokset
14491: sestä, on tästä luonnollisena seurauksena ja mahdolliset parannusehdotukset vasta
14492: myös se, etteivät myöskään nuoret insinöörit, ehkä ensi vuonna saatetaan eduskunnan kä-
14493: jotka ottavat selvää johonkin paikkaan tul- siteltäviksi, on paikallaan pikaisesti ja jo
14494: lessaan myöhemmistä edistymisen mahdo1li- vuoden 1957 alusta järjestää asia väliaikai-
14495: suuksistaan, enää lainkaan halua hakeutua sesti niissä puitteissa, minkä nykyinen palk-
14496: valtion palvelukseen. Kun täten sekä van- kauslaki sallii, se on, maksamalla lisäpalk-
14497: hempia että nuorempia insinöörejä jatkuvasti kioita ja käyttämällä sopimuspalkkatietä.
14498: ja lukuisasti eroaa valtion palveluksesta, Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
14499: joutuvat valtion teknilliset laitokset työvoi-
14500: mapulaan. Se merkitsee sitä, että esim. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14501: eduskunnan teknillisiin tal'lkoituksiin varaa- tulo- ja menoarvioon valtioneuvoston
14502: mat määrärahat, jotka vaUion tulo- ja meno- harkinnan mukaan käytettäväksi
14503: arviossa ovat noin % koko vakinaisesta bud- 150 000 000 markkaa korkeimman tek-
14504: getista, joko jäävät kokonaan käyttämättä nillisen henkilökunnan palkkausten
14505: pitemmiksi ajoiksi, käytetään osittain tai, järjestelyä varten vuodeksi 1957.
14506: ei voida käyttää tarkoituksenmukaisim-
14507: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
14508:
14509: Aare Leikola.
14510: 1114
14511:
14512: IV,378. - Rah.al. N: o 311.
14513:
14514:
14515:
14516:
14517: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun teollis-
14518: tamisen tutkimiseen.
14519:
14520:
14521: E d u s k u n n a ll e.
14522:
14523: On jo yleisesti tunnettu ja tunnustettu käytetyiksi. Onkin välttämättömänä pidet-
14524: tosiasia, että maaseudun teollistamista olisi tävä, että luodaan valtiovallan toimenpitein
14525: voimakkaasti kehitettävä lähinnä pienteolli- mahdollisuudet maaseudun teollistamisen
14526: suuden linjalla. Tällainen yritysmuoto tar- tutkimiseen ja selvittämiseen. Tarkoitusta
14527: joaa parhaat mahdollisuudet tuotannon li- varten olisi osoitettava määräraha, jonka
14528: säämistä ja väestön omatoimisuuden kehittä- puitteissa esim. maakuntaliitot ja muut vas-
14529: mistä sekä sen keskuudessa esiintyvän yrit- taavat järjestöt voisivat panna tutkimustyön
14530: tämisen halun esille pääsemistä varten. Sen alulle.
14531: puitteissa voidaan sitäpaitsi vähäisinkin Edellä sanotun perusteella ehdotamme
14532: pääomasijoituksin saada aikaan runsaasti kunnioittaen,
14533: työtilaisuuksia ja lisäansiomahdollisuuksia
14534: sekä huomattavia taloudellisia tuloksia, sa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14535: malla kun maaseudun rajoitetutkin tuotan- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
14536: tomahdollisuudet, jotka eivät tarjoa riittä- markan suuruisen siirtomäärärahan
14537: vaa pohjaa suurtuotannon harjoittamista maaseudun teollistamisen tutkimiseen.
14538: varten, voivat sillä tavoin tulla tehokkaasti
14539: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
14540:
14541: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela.
14542: Martti Salminen. Antti Kukkonen.
14543: 1115
14544:
14545: IV,379. - Rah.al. N: o 312.
14546:
14547:
14548:
14549:
14550: Kämäräinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon
14551: JJ1.aakuntaliiton teollistamistoimiktmnalle Pohjois-Savon
14552: teollistamistutkimuksen toimittamista varten.
14553:
14554:
14555: E d u s k u n n a ll e.
14556:
14557: Pohjois-Savossa, johon myös Ylä-Savo kuu- tutkimustyötä varten sekä arvioineet tutki-
14558: luu, on viime aikana teollistaminen muodos- mustyön aiheuttamat kustannukset mk
14559: tunut yhdeksi koko maakunnan tärkeimmistä 3 630 800. Tutkimustyön kestoajaksi on täl-
14560: elinkysymyksistä. Teollisuuden lisäämistä löin otettu 1 vuosi, joskin olisi maakun-
14561: pidetään välttämättömänä joka vuosi toistu- tamme kannalta erittäin tärkeää saada työ
14562: van työttömyyden poistamiseksi. Samoin laa- jo aikaisemmin valmiiksi. Sikäli kuin tut-
14563: jojen metsäalueiden puutavaroiden riittävä kimustyössä tarvittavat varat saadaan käyt-
14564: menekki ja jalostus voisi tapahtua vain mo- töön, tulee toimikunta tekemään voitavansa
14565: nipuolista puunjalostusteollisuutta lisäämällä saadakseen työn mahdollisimman nopeasti
14566: omaan maakuntaan. Myös monien muiden valmiiksi.
14567: alojen teollisuudelle löytyy Pohjois-Savosta
14568: raaka-aineita, mutta koko laajan maakunnan Tutkimustyön sisällys.
14569: teollistaminen on siksi suuri ja monipuolinen 1. Tutkimusalueen taloudelliset voimavarat.
14570: kysymys, että sen alkuunsaamiseksi olisi toi- a) Alueen raaka-ainelähteet.
14571: mitettava perusteellinen tutkimustyö. b) Työvoimakysymys.
14572: Pohjois-Savon Maakuntaliiton asettama c) Käyttövoimakysymys.
14573: teollistamistoimikunta on kysymystä käsitel-
14574: lyt kuluvan vuoden aikana ja antamassaan 2. Eri teollisuusalojen nykyinen tilanne ja
14575: mietinnössä toteaa mm.: ,Jotta suoritettavan kehittymisedellytykset.
14576: tutkimuksen tulokset koituisivat maakun- a) Puuraaka-ainetta käyttävät teollisuus-
14577: tamme yleisen talouskehityksen hyväksi ja alat.
14578: jotta niitä voitaisiin mahdollisimman moni- b) Metalliraaka-ainetta käyttävät teolli-
14579: puolisesti käyttää hyväksi, on työn suoritta- suusalat.
14580: miseksi käytettävä päteviä eri alojen tun- c) Tekstiiliraaka-ainetta käyttävät teolli-
14581: tijoita. Toisaalta tutkimustyössä on selvitet- suusalat.
14582: tävä maakuntamme toiminnassa olevan teol- d) Kvartsiraaka-ainetta käyttävät teolli-
14583: lisuuden nykyinen rakenne siihen liittyvine suusalat.
14584: työvoima-, ammattikasvatus- ja käyttövoima- e) Muoviraaka-ainetta käyttävät teolli-
14585: kysymyksineen. Edelleen on selvitettävä eri suusalat.
14586: f) Muut teollisuusalat.
14587: tuotteiden nykyiset menekkimahdollisuudet
14588: omassa maakunnassamme sekä määrättyjen 3. Ammattikasvatuskysymykset.
14589: tuotantoalojen markkinoimismahdollisuudet a) Ammattityöntekijöiden nykyinen ti-
14590: maakuntamme rajojen ulkopuolella. Toimi- lanne ja tarve eri aloilla.
14591: kunta katsoo velvollisuudekseen tutkia maa- b) Ammattityöntekijöiden lisätarve teol-
14592: kuntamme raaka-aine-, työvoima- ja käyttö- listumisen edistyessä.
14593: voimakysymykset kokonaisuudessaan, joskin 4. Voimatalouskysymys.
14594: tutkimuksen muissa kohdissa jätetään var- a) Voimansaantimahdollisuudet ja VOI-
14595: sinaista suurteollisuutta käsittelevät asiat man hinta nykyisin.
14596: huomioonottamatta. b) Maakunnan vesivoiman suomat mah-
14597: Edellä esitettyjä näkökohtia noudattaen dollisuudet.
14598: olemme laatineet pääkohdittaisen ohjelman c) Puun käyttö voimanlähteenä.
14599: 1116 IV,379. - Pohjois-Savon teollistamistutkimus.
14600:
14601:
14602: 5. Markkinoimiskysymys. Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
14603: a) Oman maakunnan tarve sekä markki- tamme kunnioittavasti,
14604: noimismahdollisuudet.
14605: b) Mahdollisuudet markkinointiin maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14606: kunnan ulkopuolelle. tulo- ja menoarvioon 3 630 800 markan
14607: suuruisen määrärahan Pohjois-Savon
14608: 6. Teollistumisprosessin alkurahoituskysy- Maakuntaliiton teollistamistaimikun-
14609: mykset. nalle Pohjois-Savon teollistamistutki-
14610: muksen toimittamista varten.
14611: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
14612:
14613: Kalle Kämäräinen. Hilja Väänänen.
14614: Tahvo Rönkkö. Mikko Hult.
14615: Esa Hietanen. Veikko Vennamo.
14616: Martti Leskinen. Helge Miettunen.
14617: 1117
14618:
14619: IV,380. - Rah.al. N: o 313.
14620:
14621:
14622:
14623:
14624: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaseudun Teollista-
14625: misliiton toiminnan tukemiseen.
14626:
14627:
14628: E d u s k u n n a ll e.
14629:
14630: Maan teollistumisasteen nostamiseen täh- toiminnan pohjaksi tulevan kortistomateriaa-
14631: täävän keskitetyn ja tehokkaan toiminnan lin ja yhdenmukaisten inventointi- ja suun-
14632: välttämättömyys myönnetään miltei kaikissa nittelurunkojen laatiminen. Systemaattisen
14633: piireissä. Varsinkin nyt, kun maaseudun pe- ja reaaliselle pohjalle rakentuvan teollista-
14634: ruselinkeinoista ja erityisesti pientiloilta ir- misen perusedellytyksenä olevien kunnallis-
14635: tautumassa oleva suhteettoman suuri väestö- ten taloudellisten inventointien ja suunni-
14636: määrä sekä ns. suuret sodanjälkeiset ikäluo- telmien toteuttaminen edellyttää Maaseudun
14637: kat ovat lähimmän kymmenen vuoden ku- Teollistamisliitolta jatkuvaa, kiinteää yh-
14638: luessa etsimässä sijaansa yhteiskunnassa, on teyttä kuhunkin kuntaan, jolloin tehtävästä
14639: teollistamisen tarve ja sen välttämättömyys aiheutuvat kustannukset nousevat huomatta-
14640: kiistaton. viksi. Samoin kuntien kohdalla esiintyvä
14641: Tähänastiset toimenpiteet uuden teollisen suoranaisen, teollistamiseen liittyvän neuvon-
14642: tuotantotoiminnan esiinvetämis~ksi eivät ole nan tarve on Hsääntynyt siinä määrin, ettei
14643: johtaneet sellaisiin tuloksiin, että niiden va- liitolla nykyisten taloudellisten edellytysten
14644: raan voitaisiin jättää teollistamisen kehitys vallitessa ole mahdollisuuksia tätä tarvetta
14645: ja sen edistäminen, vaikkakin ns. pienteolli- tyydyttää.
14646: suuslainoilla ja valtion toimesta harjoite- 2. Markkinointikysymyksen järjestäminen.
14647: tulla käsi- ja pienyrittäjäin teknillisellä, kau- Markkinoinnin tehokas ja tarkoituksenmu-
14648: pallisella ja liikkeenhoidollisella neuvonnalla kainen järjestäminen on teollistamisen eräs
14649: on voitu huomattavasti tukea jo olevien pien- perusedellytys. Liitto on laatinut suunnitel-
14650: yrittäjäin asemaa. Sensijaan uuden, terveelle man osuuskuntapohjalle rakentuvan markki-
14651: pohjalle rakentuvan ja kansantaloudellisesti nointikeskuksen perustamiseksi lähinnä pie-
14652: merkittävän teollisuuden lisääntyminen on nen ja keskisuuren teollisuuden tarvetta var-
14653: jäänyt varsin vähäiseksi. ten. Tämän lisäksi liitolla on tilaisuus seu-
14654: Maaseudun Teollistamisliiton tehtävänä on rata käytännössä eräiden paikallisten, vas-
14655: ottaa maan varsinaisten työttömyysalueiden taavien elimien toimintaa, jolloin voidaan
14656: ja vajaatyöllisyysalueiden teollistamisen edis- saada kuva siitä, miten laaja ja miten ja-
14657: täminen ja sen edellytysten selvittäminen yh- kautunut markkinoinnin tarve on, missä
14658: tenäisen ja keskitetyn kokonaiskäsittelyn koh- muodossa ja laajuudessa markkinointia kau-
14659: teeksi. Tätä varten on jo tähän mennessä pallisen yhteiselimen puitteissa on tarkoi-
14660: ryhdytty toimenpiteisiin seuraavien kiireel- tuksenmukaisinta harjoittaa jne. Tämän
14661: listen tehtävien toteuttamiseksi: ohella liiton on selvitettävä, millaisia mah-
14662: 1. Kaikkia maalaiskuntia koskevan yhtenäi- dollisuuksia pienen ja keskisuuren sekä toi-
14663: sen elinkeinolautakuntaorganisaation ja sille saalta suuremman teollisuuden välisen ali-
14664: tulevan johtosäännön luominen. -Liiton esi- han:kkijajärjestelmän luomiseen on, miten
14665: tyksestä ovat Maataiskuntien Liitto ja Svenska osatuotanto olisi sovellutettavissa meidän
14666: Landskommunalförbund kehoittaneet jäsen- oloihimme sekä miten laadun valvonta ja
14667: kuntiaan perustamaan erityisen elinkeinolau- tarkkailu, mallien, piirustusten ja prototyyp-
14668: takunnan, joille tuleva johtosääntö on laa- pien välittäminen olisi järjestettävissä.
14669: dittu yhteistoiminnassa Maataiskuntien Liiton 3. Tutkimustoiminta. Liiton toimesta on
14670: kanssa. Samoin on Maaseudun Teollistamis- tä!hän mennessä pantu alulle tutkimus siitä,
14671: liiton toimesta aloitettu elinkeinolautakuntien miten paljon ns. yhdenmiehen tehtaita maas-
14672: 1118 IV,380. - Maaseudun Teollistamisliiton tukeminen.
14673:
14674:
14675: samme on, nussa määrin ne ovat lisäänty- pitkää muodostettava jonkinlainen elin, joka
14676: neet viimeisen liikeyrityslaskennan jälkeen, suorittaa tällaista välittämistä ja joka joh-
14677: mistä johtuu, etteivät monet tällaiset yrityk- taa kunnat ja teolliset yrittäjät yhteen. Jotta
14678: set ole voineet tai tahtoneet laajentaa toimin- tällainen tehtävä vastaisi tarkoitustaan, on lii-
14679: taans!t markkinoista ja muista edellytyksistä ton suoritettava perusteelliset selvitykset niin
14680: huolimatta, miten paljon tällaisten yritysten hyvin asianomaisista kunnista kuin yrittä-
14681: palvelukseen voitaisiin sijoittaa lisätyövoi- jistäkin, joka työ puolestaan vaatii kustan-
14682: maa jne. Tämän lisäksi liiton olisi suori- nuksia.
14683: tettava useita muita, teollistamisen edellytyk- Kun ylläselostetut, eräät liiton kiireellisim-
14684: siin liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia, joi- mät tehtävät liittyvät toimintaan, joka ennen
14685: hin kuitenkaan nykyisten taloudellisten edel- muuta kuuluu julkisiin intresseihin ja kun
14686: lytysten vallitessa ei ole mahdollisuuksia. monien teollistamisen kannalta välttämättö-
14687: 4. Muu toiminta. Edellisten lisäksi liiton mien tehtävien suorittaminen voi tapahtua
14688: olisi saatava nopeasti alkuun useiden muiden vapaan kansalaistoiminnan perustalle raken-
14689: tehtävien toteuttaminen. Mm. ovat jo tä- tuvan järjestötoiminnan puitteissa, esitämme
14690: hän mennessä useat kunnat kääntyneet liiton kunnioittavasti,
14691: puoleen, pyytäen sitä ohjaamaan heidän
14692: alueelleen sille soveltuvaa tai sieltä puuttuvaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14693: teollisuutta. Kun vastaavasti monet yrittä- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
14694: jät ovat pyytäneet liitolta tietoja sellaisista kan määrärahan Maaseudun Teollis-
14695: kunnista, jotka ovat halukkaita saamaan tamisliiton toiminnan tukemiseksi.
14696: alueelleen uutta teollisuutta, on liiton ennen
14697: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
14698:
14699: Veikko Helle. Eeli Erkkilä. Laura Brander-Wallin.
14700: K. F. Haapasalo. Aare Leikola. Atte Pakkanen.
14701: G. Henriksson. 0. Lindblom. Nestori Kaasalainen.
14702: Bruno J. Sundman. Saara Forsius. Kalle Kauhanen.
14703: Arvo Sävelä. Eino Raunio. Sulo Hostila.
14704: Veikko Kokkola. Esa Koivusilta. Väinö Tikkaoja.
14705: R. Hallberg. Elli Nurminen. Otto Muikku.
14706: Martti Salminen. Nestori Nurminen. Arthur Larson.
14707: Kusti Eskola. Aino Malkamäki. Kaino Haapanen.
14708: Matti Mattila.
14709: 1119
14710:
14711: IV,381.- Fin.mot. N:o 314.
14712:
14713:
14714:
14715:
14716: Högström m. fl. : Angående anvisande av anslag såsom ersätt-
14717: ning åt statsjärnvägarna för sänkning av tarifferna för
14718: frakter till kamnarna i sydvästra Finland.
14719:
14720:
14721: T i ll R i k s d a g e n.
14722:
14723: Trafiken på hamnarna i sydvästra Fin- För att åstadkomma en Jamnare förde'l-
14724: ~and fördelas synnerligen ojämnt och oända- ning av trafiken pä hamnarna i sydvästra
14725: målsenligt. Som exempel härpå må nämnas Finland och för undvikande av överbelast-
14726: statens hamn i Hangö. Hamnen är fuUt ut- ning pä en del exporthamnar är det nöd-
14727: byggd, modernt och tekniskt väl utrustad vändigt att en viss trafik- och tariffutjäm-
14728: samt skötes av personal, som är anstäl'ld ning verkställes.
14729: året om. På grund härav samt med be- På grund av ovanstående föresläs,
14730: a:ktande av de stora kapital som staten in-
14731: vesterat i ha:mnanläggningarna och de sum- att Riksdagen i statsförslaget för år
14732: mor som årligen krävs för underhåll och 1957 måtte anvisa 100 miljoner mark
14733: förbättringar vore det naturligt att hamnen såsom ersättning åt statsjärnvägarna
14734: skulle utnyttjas regelbundet året om. Men för sänkning QCk utjämning av tarif-
14735: så är tyvärr icke bllet, utan hamnen an- ferna för frakter till kamnarna i syd-
14736: vändes så gott som uteslutande endast under västra Finland, företrädesvis tiU sta-
14737: vintersäsongen, medan den under andra tider tens kamn i H angö.
14738: står praktiskt taget outnyttjad. Detta är
14739: nationalekonomiskt förkastligt.
14740: Helsingfors den 17 september 1956.
14741:
14742: Sven Högström. Bruno J. Sundman.
14743: Arthur Larson. Veikko Helle.
14744:
14745:
14746:
14747:
14748: 41 E 645/56
14749: 1120
14750:
14751: IV,381.- Rah.al. N:o 314.
14752: Suomennos.
14753:
14754:
14755:
14756: Bögström ym..: Määrärahan osoittamisesta korvaukseksi· val-
14757: tionrautateille Lounais-Suomen satamiin suuntautuvien
14758: kuljetusten maksujett alentamista varten.
14759:
14760:
14761: • E d u s kunnalle .
14762:
14763: Liikenne Lounais-Suomen satamiin jakau- Jotta saataisiin aikaan Lounais-Suomen
14764: tuu erittäin epätasaisesti ja epätarkoituksen- satamiin suuntautuvan liikenteen tasaisempi
14765: mu:kaisesti. Esimerkkinä tästä mainittll)koon jakautuminen ja vältyttäisiin eräiden vienti-
14766: valtion satama Hangossa. Satama on täysin satamien ylikuormitukselta, on välttämätöntä
14767: rakennettu, ajanmukainen ja teknillisesti hy- toimeenpanna määrätynlainen liikenne- ja
14768: vin varustettu ja sitä hoitaa ~äpi vuoden tariffitasoitus.
14769: palkattu henkilökunta. Sen vuoksi ja ottaen Edellä olevan perusteella ehdotetaan,
14770: huomioon satamalaitoksiin valtion sijoittamat
14771: suuret pääomat ja ne summat, jotka vuosit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14772: tain tarvitaan ylläpitoon ja parannuksiin, tulo- ja menoarvioon 100 miljoonaa
14773: olisi luonnollista, että satamaa käytettäisiin markkaa korvaukseksi valtionrauta,...
14774: säännöllisesti kautta vuoden. Mutta näin ei teille Lounais-Suomen satamiin, ensi
14775: ole asianlaita, vaan satamaa käytetään jota- sijassa valtion satamaan Hangossa,
14776: kuinkin yksinomaan vain talvikautena, kun suuntautuvien kuljetusten maksuje'n
14777: se muina aikoina saa olla käytännöllisesti alentamista ja tasoitusta varten.
14778: katsoen toimettomana. Tämä on kansantalou-
14779: delliselta kannalta tuomittavaa.
14780: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
14781:
14782: Sven Bögström. Bruno J. Sundman.
14783: Arthur Larson. Veikko Helle.
14784: 1121
14785:
14786: IV,382. - Rah.al. N: o 315.
14787:
14788:
14789:
14790:
14791: Koivusilta ym.: Määrärahan osoittamisesta petroolikäyttöisten
14792: traktorien polttoaineen hinnanpalautukseen.
14793:
14794:
14795: E d u s k u n n a 11 e.
14796:
14797: Maatalouskoneiden polttoaineet ovat useissa tuotantokustannuksensa tästäkin vain kohoa-
14798: maissa tullivapaat tai niistä kannettava tulli vat. Maassamme on noin 10 300 petroolitrak-
14799: on vähäistä. Meillä sensijaan näiden neste- toria ja ne käyttävät vuosittain noin 8.2 mil-
14800: mäisten polttoaineiden kohdalla tullit yleensä joonaa litraa. petroolia. Kohtuullinen hinnan-
14801: ·ovat korkeat ja tämä rasittaa erikoisesti trak- palautus olisi 5 markan tienoilla. Näin ollen
14802: toreita kohottaen niiden käyttökustannuksia. hinnanpalautukseen petroolin osalta menisi
14803: Bensiinitraktoreiden ja -puimureiden koh- noin 40 milj. markkaa.
14804: dalla suoritetaan ns. bensiinin hinnanpalau- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14805: tusta, mutta petroolitraktoreiden kohdalla nioittaen,
14806: tilanne viimeisten hinnannousujen takia kai-
14807: paa myös korjausta. Kun suuremmat vilje- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14808: lijät ovat siirtyneet naftakäyttöisiin trakto- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mark-
14809: reihin, ovat petroolikäyttöiset traktorit siir- kaa petroolikäyttöisten traktorien polt-
14810: tyneet pääasiassa pienvilijelijöiden käyttöön toaineen hinnanpalautukseksi.
14811: ja näin ollen heidän muutenkin korkeammat
14812: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
14813:
14814: Esa Koivusilta. Artturi Jämsen.
14815: Matti Mattila. Marja Lahti.
14816: Sylvi Halinen.
14817: 1122
14818:
14819: IV,383. - Rah.al. N:o 316.
14820:
14821:
14822:
14823:
14824: Myllymäki ym..: Määrärahan osoittamisesta vuoden 1918
14825: kansalaissodassa punaisella puolella vahinkoja kärsineiden
14826: korvauksen järjestämiseksi.
14827:
14828:
14829: E d u s k u n n a ll e.
14830:
14831: Vuonna 1918, heti kansalaissodan päätyt- kaikki Virossa kansalaissotaan sekä Karja-
14832: tyä, ryhdyttiin valtion taholta järjestämään lassa ja Aunuksessa käytyihin taisteluihin
14833: ns. valkoisten puolella taistelleiden ja tämän osallistuneet suomalaiset. Tähän lainsäädän-
14834: johdosta tavalla tai toisella kärsimään joutu- töön nojaten on sitten vuosittain valtion ta-
14835: neiden vahinkojen korvaamista. Tällöin kat- lousarvioon otettu määräraha näiden eläkkei-
14836: sottiin korvaukseen oikeutetuiksi ei vain sota- den maksamista varten.
14837: toimissa tai siihen liittyvissä tapahtumissa Nyt jo yleisesti tunnustetaan, että vuoden
14838: haavoittuneet ja invaliideiksi tulleet, vaan 1918 tapahtumat olivat historiallisten syiden
14839: myös näiden ja kaatuneiden omaiset, lesket, ja maassa silloin vallinneen tilanteen seuraus.
14840: lapset tai muut sukulaiset suoraan ylenevässä Virallisesti on tunnustettu, että punakaarti-
14841: polvessa, samoin myös ne, jotka olivat sodan laiset taistelivat vakaumuksensa puolesta.
14842: johdosta kärsineet vahinkoja. Vapaaehtoisesti Mutta he taistelivat samalla Suomen itsenäi-
14843: kerättyjen varojen lisäksi käytettiin tähän syyden, riippumattomuuden, kansanvallan ja
14844: huolto- ja korvaustoimintaan runsaasti ylei- rauhan puolesta; sen on historian kulku osoit-
14845: siä kuntien, seurakuntien ja valtion varoja. tanut. Vaikka punaisella puolella v. 1918
14846: Lopullisesti tämä huoltorahoitus vakiinnutet- taistelleet joutuivat monenlaisten vahinkojen
14847: tiin lailla eläkkeistä vapaussodassa haavoit- ja kärsimysten kohteeksi, ei vielä 37: n vuo-
14848: tuneille sotureille sekä kaatuneiden ja sairau- denkaan kuluttua ole näitä vahinkoja heille
14849: den johdosta kuolleiden sotilaiden perheiden korvattu. Olisi jo vihdoinkin aika heitä koh-
14850: jäsenille 28 päivänä huhtikuuta 1919. Tätä taan osoitettu epäoikeudenmukaisuus korjata.
14851: lainsäädäntöä täydennettiin vielä lailla 29 Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14852: päivältä toukokuuta 1931, jolla säädettiin
14853: eläkkeet kaikille niillekin, jotka olivat osal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14854: listuneet sotatoimiin tai tehtäviin maan ra- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
14855: jojen ulkopuolella ennen Tarton rauhansopi- kan määrärahan vuoden 1918 kansa-
14856: muksen allekirjoittamista, vaikka osallistu- laissodassa punaisella puolella vahin-
14857: minen näihin olikin ollut täysin vapaaeh- koja kärsineiden korvauksen järjestä-
14858: toista. Näin tulivat korvauksiin oikeutetuiksi miseksi.
14859: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
14860:
14861: Lauri Myllym.äki. Pentti Liedes. Tauno Kelovesi.
14862: Hemming Lindqvist. Y. Enne. Niilo Nieminen.
14863: Eino Tainio. Toivo Kujala. Pauli Puhakka.
14864: Irma Rosnell. Aimo Aaltonen. Aleksi Kiviaho.
14865: Toivo Niiranen. · Antti Kinnunen. Usko Seppi.
14866: 1123
14867:
14868: IV,384. - Rah.al. N:o 317.
14869:
14870:
14871:
14872:
14873: A.. Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tai-
14874: teilija- ja sanomalektimieseläkkeitten järjestelyä varten.
14875:
14876:
14877: E d u s k u n n a 11 e.
14878:
14879: Noin puoli vuosisataa sitten pidettiin koh- tavaksi ero vuosien kuluessa on muodostunut.
14880: tuullisena, että luovalle taiteilijalle olisi taat- Jotta taiteilijaeläkkeet ja niihin rinnastet-
14881: tava suunnilleen samanlainen elintaso kuin tavat sanomalehtimieseläkkeet saataisiin vas-
14882: opetustoimen alalla työskentelevälle henki- taamaan edes nuoremman lehtorin eläkettä,
14883: lölle. Lähinnä ajateltiin silloin oppikoulun olisi ennen myönnettyihin taiteilijaeläkkei-
14884: kolleegaa. Siitä johtuen senaikainen kirjai- siin myönnettävä lisäystä 23 000 000 markkaa
14885: lijaeläke olikin suuruudeltaan 3 000 kulta- ja sanomalehtimieseläkkeisiin 7 500 000 mark-
14886: markkaa vuodessa. kaa sekä ensi vuonna myönnettäviä taiteilija-
14887: Taiteilijaeläkkeiden rahanarvo on tällä het- eläkkeitä varten 4 000 000 markkaa ja sano-
14888: kellä vain murto-osa, suunnilleen vain kuu- malehtimieseläkkeitä varten 1 000 000 mark-
14889: dennes, siitä reaalisesta arvosta, mikä niillä kaa, edellyttäen, että eläkkeitä myönnetään
14890: oli ennen itsenäisyyden aikaa. Suhde opetus- sama määrä kuin tänäkin vuonna.
14891: toimen alalla maksettaviin palkkoihin ja eläk- Sen perusteella, mitä edellä on sanottu, eh-
14892: keisiin on niin ikään taiteilijoiden kannalta dotamme kunnioittaen,
14893: perusteellisesti muuttunut huonompaan suun-
14894: taan. Niinpä kuluvana vuonna myönnettyjen että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
14895: taiteilijaeläkkeiden suuruus ilman indeksi- tulo- ja menoarvioon 16 Pl. II luvun
14896: korotusta on vaihdellut 113 200 markasta 1 momentille lisäystä 30 500 000 mark-
14897: 181 200 markkaan vuodessa. Sanomalehti- kaa käytettäväksi ennen myönnettyjen
14898: mieseläkkeiden, joita on myönnetty 3 kappa- taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeit-
14899: letta, suuruus on ollut 162 000 markkaa vuo- ten korottamiseen sekä 16 Pl. II luvun
14900: dessa ilman indeksikorotusta. Kun nuorem- 2 momentille lisäystä 5 000 000 mark-
14901: man lehtorin vuosipalkka ikä- ja kalliinpai- kaa käytettäväksi vuoden kuluessa
14902: kanlisineen on nykyisin 717 060 markkaa ja myönnettyjen taiteilija- ja sanoma-
14903: eläke 439 005 markkaa vuodessa, kaikki ilman lehtimieseläkkeiden korottamiseen.
14904: indeksikorotusta, niin havaitaan, kuinka val-
14905: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
14906:
14907: .Arvo Salminen. T. A.. Wiherheimo.
14908: Grels Teir. John Forsberg.
14909: 1124
14910:
14911: IV,385. - Ra.h.al. N:o 318.
14912:
14913:
14914:
14915:
14916: Innala ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden rautatiehalli-
14917: tuksen tariffiosaston toimien järjestelyä varten.
14918:
14919:
14920: E d u s k u n n a 11 e.
14921:
14922: Rautatielaitoksen tilastointijärjestelmä on haitijoista 11 joutuu suorittamaan seHaisia
14923: tämän vuoden aikana uudistettu ja keski- tehtäviä, jotka vaatimustasoltaan selvästi
14924: tetty rautatieha1lituksen tariffiosaston tilasto- edellyttävät kirjurinvirkoja. Samoin toimii
14925: toimistoon. Keskityksen johdosta on ainakin 10 konttoriapulaista sellaisissa tehtävissä,
14926: kahdeksan eri puolilla maata ollutta kirju- jotka edellyttävät apulaiskansiistin toimia.
14927: rin virkaa vapautunut käytettäväksi muihin Kirjurinvirkojen ja apulaiskanslistien toi-
14928: tehtäviin. Tilastotoimiston henkilökuntaa ei mien tarpee1lisuus todettiin myös suunnitel-
14929: uudistus ole lisännyt. Uusi järjestelmä pe- taessa toimeenpantua tilastouudistusta, ja
14930: rustuu otantamenetelmään ja se rutiiniluon- rautatietilaston uudistamiskomitean vuonna
14931: toisuus, joka aikaisemmin oli ominaista tilas- 1953 julkaistussa mietinnössä edellytettiin
14932: totoimiston työskentelylle, ei sovellu nykyi- tilastotoimistoon tarvittavan tehtävien vaati-
14933: seen järjestelmään. vuuden lisääntymisen vuoksi lisää kirjurin-
14934: Tilastotoimiston henkilökunnalta vaaditaan virkoja ja apulaiskansiistin toimia. Samaan
14935: nykyisin tilastollisten perustietojen lisäksi tulokseen päätyi rautatiehaillitus esittäessään
14936: laajaa perehtyneisyyttä rautatieliikenteen eri muutettavaksi tariffiosastolla 11 apulaiskans-
14937: tekijöihin. Sen on oltava ta:vkoin selvillä eri- Iistin tointa 2 J. kirjurin ap. viroiksi ja 10
14938: laisista kuljetusmuodoista, :Liikenteen suun- konttoriapula:isen tointa apulaiskansiistin
14939: tauksesta, kuljetuskalustosta ja sen toiminta- toimiksi vuoden 1957 tulo- ja menoarviossa.
14940: kyvystä. Lisäksi on tilastotoiminnan henkilö- Hallitus on esityksessään ehdottanut kolme
14941: kunnan tunnettava yksityiskohdittain tariffi- apulaiskansiistin tointa muutettavaksi 2 1.
14942: ja rahtisopimusjärjestelmä. Näiden vaati- kirjurin ap. viroiksi ja 3 konttoriapulaisen
14943: musten vuoksi on tilastotoimiston henkilö- tointa apula:iskanslistin toimiksi. Tämä ei
14944: kuntaa jouduttu kouluttamaan uudelleen sen kuitenkaan vastaa kuin ainoastaan osittain
14945: peruskoulutuksen lisälksi, mitä si:ltä virka- sitä vaatimustason nousua, mitä rautatie-
14946: tutkintojen muodossa a:ikaisemmin on vaa- tilaston uudistaminen on tilastotoimiston hen-
14947: dittu. Erityisenä piirteenä tässä koulutuk- kilökunnal~e asettanut. Sen vuoksi olisi ta-
14948: sessa on ollut perehdyttää siihen osallistuvat riffiosaston 8 konttoriapulaisen tointa, perus-
14949: itsenäiseen ja vastuulliseen työskentelyyn. pa;lkka 309 720 mk, muutettava 2 1. kirjurin
14950: Kun tilastotoimiston henkilökunnalle ny- ·ap. viroiksi, peruspalkka 356 100 mk, ja 7
14951: kyisin asetettavat vaatimukset ovat huomat- konttoriapulaisen tointa, peruspalkka 281 640
14952: tavasti suuremmat kuin aikaisemmin, olisi mk, konttoriapulaisen toimiksi, peruspalkka
14953: myös henkilökunnan nimitystason vastattava 309 720 mk.
14954: tapahtunutta kehitystä. Näin . ei kuitenkaan Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
14955: ole asianlaita, vaan nykyisistä tilastotoimis- dotwmme,
14956: ton 75 virasta tai toimesta on kaikkiaan 53
14957: konttoriapulaisen tointa. Näin on siitä huo- että Eduskunta ottaisi vuodtm 1957
14958: limatta, että näistä konttoriapulaisen toimen tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 18 Pl.
14959: IV,385. - Innala. ym. 1125
14960:
14961: 1 luvun 1 momentille yhteensä 774 100 roiksi (16 pl.) ja seitsemän konttori-
14962: nwrkkaa rautatiehaUituksen tariffi- apulaisen toimen (11 pl.) muuttami-
14963: osaston kahdeksan konttoriapulaisen .seksi konttoriapulaisen ( apuloiskans-
14964: ( apulaiskanslistina) toimen (13 pl.) Ustina) toimiksi (13 pZ.).
14965: muuttamiseksi 2 l. kirjurin ap. 'Vi-
14966: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
14967:
14968: Aune Innala. Urho Saariaho. E. Pusa.
14969: Arvo Salminen. Niilo Honkala. R. Hallberg.
14970: Eino Rytinki. Martti Salminen. Sylvi Halinen.
14971: Aaro Kauppi. Toivo .lsvik. Marja Lahti.
14972: Arno Tuurna. Erkld Tuuli. Päiviö Hetemäki.
14973: 1126
14974:
14975: IV,386. - Ra.b.al. N:o 319.
14976:
14977:
14978:
14979: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden valtion-
14980: rautateiden viran ja toimen kaltijain yötyön korvaamiseksi.
14981:
14982: E d u s k u n n a 11 e.
14983:
14984: Yleisesti tunnetaan, että yksityisoikeudelli- timäärän tulisi olla korkeampi kuin 20 siitä
14985: sessa työsuhteessa olevien työ arvostellaan syystä, että tällä järjestelyllä ei korjata vielä
14986: eriarvoiseksi riippuen siitä, minä vuorokau- iltatyön hyvittämistä.
14987: den aikana työ suoritetaan. Yleensä työläi- On huomattava, että eräissä työpisteissä
14988: sille myönnetään 10% :n iltatyönlisä ja - esim. valtionrautateillä - lasketaan työ-
14989: 20% :n yötyönlisä. Tästä on eri työehtosopi- aika 3 viikkoisin tarkkailukausin, ja on suu-
14990: muksissa määräyksiä, joiden yksityiskohdat rin sallittu työaika 141 tuntia 21 vuorokau-
14991: määräytyvät mm. sen mukaan, onko suori- dessa. Vasta tämän tuntimäärän ylimenevät
14992: tettu työ 2- vaiko 3-vuoroista jne. työtunnit ovat ns. ylityötä. Päivittäistä työ-
14993: Näin ei kuitenkaan ole asianlaita ns. jul- aikaa ei ole määrätty. Ainoastaan kielletään
14994: kisoikeudellisessa suhteessa olevilla. Näille yli 16 tuntia kestävät työvuorot.
14995: ei myönnetä minkäänlaista ilta- tai yötyön- Tämä edelläesitetty tuo julki mielestämme
14996: lisää, ellei tällaiseksi lasketa sitä, että esim. aivan uuden näkökohdan, nimittäin sen, että
14997: valtionrautateiden palveluksessa olevat saa- poikkeuksellisissa oloissa, kuten yöllä suori-
14998: vat kello 22-6 välisenä aikana suoritetusta tetuista työtunneista, tulisi hyvitys korotet-
14999: työstä lisäkorvausta 90 markkaa ns. yötyö- tuna työaikana eikä korotettuna palkkana,
15000: rahan, mikäli tänä aikana on tehty työtä kuten yleensä on tapana tähän saakka ollut.
15001: vähintään 2 tuntia. On kuitenkin ihmetel- Rahalla saadaan tavaraa, mutta ei terveyttä,
15002: tävä, ettei samaa periaatetta ole sovellettu minkä turvaaminen on pääasia.
15003: ns. virkasuhteessa oleviinkin. Se on myös Esimerkki työajan laskennasta hyvityksen
15004: ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että epä- ollessa 30 % : Työaika kello 22-6 = 8 t.
15005: säännöllinen monivuorotyö raskaine yövuo- + (30 %) 2 t. 24 min. = 10 t. 24 min.
15006: roineen on kehollisesti ja henkisesti työkun- Tämä rasittava yötyö vaatii oikeaa arvos-
15007: toa suuresti alentavaa. tusta. Se olisi oikeudenmukaisesti korvattava
15008: Jonkinlaisena ratkaisuna voitaisiin ajatella joko palkkaamalla lisää työvoimaa tai mak-
15009: epäkohdan poistamiseksi sitä, että ilta- ja samalla kohtuullisesti nykyisille viran ja toi-
15010: yötyöstä maksettaisiin todellisesta tuntipal- men haltijoilla.
15011: kasta laskettu 10-20% :n korotus, kuten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15012: työsuhteessa olevillekin. Tämä olisi kuiten- nioittavasti,
15013: kin suuresti kirjanpitoa lisäävä toimenpide
15014: eikä se vielä veisi asian ytimeen, nimittäin että Eduskunta ott·aisi vuoden 1957
15015: siihen, että näitä yliraskaita yövuoroja tai tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
15016: muuta työtä tulisi olla vähemmän kuin sään- markan määrärahan niiden 8 tunnin
15017: nöllistä päivätyötä tekevillä. Tämän epäkoh- työaikalain alaisten valtionrautateiden
15018: dan korjaaminen käynee parhaiten päinsä viran ja toimen kaltijain, joiden sään-
15019: siten, että yöaikana kello 22-6 työn suoritta- nöUinen työaika on enintään 141 tun-
15020: miseen käytettyyn aikaan lisätään määrätyn tia 3 viikkoisena tarkkailukautena, yö-
15021: suuruinen prosenttihyvitys. Tämän prosent-- työn korvaamiseksi.
15022: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
15023:
15024: Juho Tenhiälä. .Artturi Tienari.
15025: Esa. Kaitila.. Armas Leinonen.
15026: Aare Leikola.
15027: 1127
15028:
15029: IV,387.- Rah.al. N:o 320.
15030:
15031:
15032:
15033:
15034: Kaitila. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähintään
15035: viisi· vuotta palvelleiden konduktöörien palkkauksen korot-
15036: tamista varten.
15037:
15038:
15039: E d u s k u n n a ll e.
15040:
15041: Viime aikaisissa valtion palkkausjärjeste- jälkeen. Koska kuitenkin on pidettävä koh-
15042: lyissä on omaksuttu useaan viran- ja toimen- tuullisena, että myöskin konduktööreihin
15043: haltijaryhmään nähden se periaate, että heille nähden mainittua säännöstä sovelletaan yh-
15044: maksetaan palkkaus korkeamman palkkaluo- denmukaisella tavalla muihin rautateiden
15045: kan mukaan, kun he ovat määräajan (3-5 palveluksessa oleviin ryhmiin nähden, ehdo-
15046: -10 vuotta) suorittaneet virkansa ja toi- tamme,
15047: mensa edellyttämiä tehtäviä. Niinpä esim. että. Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15048: valtionrautateiden veturinkuljettajana vähin- tulo- ja menoarvioon 32 miljoonan
15049: tään viisi vuotta palvelleelle maksetaan kaksi markan lisämäärärahan kahta palkka-
15050: palkkaluokkaa korkeampi palkka kuin mitä luokkaa korkeamman palkan suoritta-
15051: näissä viroissa muuten suoritetaan ja vetu- miseksi niille valtionrautateiden perus-
15052: rinlämmittäjälle, joka on palvellut 3 vuotta, palkkaisena, ylimääräisenä tai virkaa-
15053: yhtä palkkaluokkaa korkeampi palkka, mutta tekevänä palvelleille konduktööreille,
15054: konduktöörille vain yhtä palkkaluokkaa kor- jotka ovat palvelleet tässä virassa vä-
15055: keampi palkka viiden vuoden palvelusajan hintään viisi vuotta.
15056: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
15057:
15058: Esa. Kaitila. Armas Leinonen.
15059: Irma Karvikko. Kaarlo Kaja.tsalo.
15060: Harras Kyttä. Juho Tenhiälä.
15061: Aare Leikola.
15062:
15063:
15064:
15065:
15066: 42 E 645/56
15067: 1128
15068:
15069: IV,S88.- Rah.al. N:o 321.
15070:
15071:
15072:
15073:
15074: Kaitila ym..: Määrärahan osoittamisesta virkaatekevien (tila-
15075: päisten) konduktöörien palkkausluokan korotusta varten
15076: määrävuosien kuluttua.
15077:
15078:
15079: E d u s k u n n a ll e.
15080:
15081: Nykyään maksetaan valtionrautateiden ve- laan palvelusajan laskennassa kuitenkin nou-
15082: turinkuljettajana vähintään viisi vuotta pal- datettu toisenlaista tulkintaa kuin veturin-
15083: velleelle kaksi palkkaluokkaa korkeampi kuljettajiin ja lämmittäjiin nähden, nimit-
15084: palkka kuin mitä näissä viroissa muuten suo- täin sellaista, että palvelusajaksi on laskettu
15085: ritetaan ja veturinlämmittäjälle, joka on pal- kyllä peruspalkkaisena ja ylimääräisenä pal-
15086: vellut kolme vuotta, yhtä palkkaluokkaa kor- veltu aika, mutta - toisin kuin veturinkul-
15087: keampi palkka. Jotta tämän säännöksen so- jettajiin ja lämmittäjiin nähden- ei virkaa-
15088: veltamisessa ei tulisi esiintymään tulkinnan- tekevänä (tilapäisenä) palveltua aikaa. Koska
15089: varaisuutta, eduskunta, hyväksyessään vuo- kuitenkin on aivan ilmeistä, että kaikkiin
15090: den 1956 toisen lisämenoarvion, liitti sen pe- valtionrautateillä palveleviin ryhmiin nähden
15091: rusteluihin selvennyksen, jonka mukaan täl- yllä mainittua säännöstä on noudatettava yh-
15092: laiseksi palvelusajaksi veturinkuljettajille ja denmukaisella tavalla, ehdotamme,
15093: lämmittäjille luetaan paitsi peruspalkkaisena
15094: ja ylimääräisenä myös tilapäisenä palveltu että Eduskunta ottaisi· vuoden 1957
15095: aika. tulo- ja menoarvioon 4 m~1joonan mar-
15096: Myöskin valtionrautateiden konduktööreille kan määrärahan, jotta säännöstä palk-
15097: suoritetaan palkka yhtä palkkaluokkaa kor- kausluokan korotuksesta määrävuosien
15098: keampana, jos he ovat palvelleet tässä vi- kuluttua voitaisiin soveltaa, paitsi pe-
15099: rassa vähintään viisi vuotta. Kun eduskunta ruspalkkaisena ja ylimääräisenä, myös-
15100: edellä mainitussa selvennyksessä ei erityisesti kin virkaatekevänä (tilapäisenä) pal-
15101: nimennyt konduktöörejä, on heidän kohdal- velleisiin konduktööreihin nähden.
15102: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
15103:
15104: Esa Kaitila. Armas Leinonen.
15105: Irma Karvikko. Kaarlo Kajatsalo.
15106: Harras Kyttä. Juho Tenhiälä.
15107: Aare Leikola.
15108: 1129
15109:
15110: IV,389. - Rah.al. N:o 322.
15111:
15112:
15113:
15114:
15115: Kaitila ym..: Määrärahan osoittamisesta junamiesten palk-
15116: kausluokan korotusta varten määrävuosien kuluttua.
15117:
15118:
15119: E d u s k u n n a 11 e.
15120:
15121: Usealle valtion viran- ja toimenhaltijaryh- myönnettävä 5 vuoden palveluksen jälkeen.
15122: mälle (veturinkuljettajat ja lämmittäjät, Todettakoon lisäksi, että junamiesten liittä-
15123: konduktöörit, vaununvoitelijat, eräät valtion- minen mainitun järjestelyn piiriin ei vaikuta
15124: rautateiden toimistoapulaisryhmät, asemamie- millään tavoin sekaannuttavasti nykyään voi-
15125: het, oppikoulun opettajat jne) maksetaan massa olevaan valtion palkkausjärjestelmään
15126: palkkaus :t-2 palkkaluokkaa korkeampana, kokonaisuutena, sillä sen toteuttamisen jäl-
15127: kun ne ovat määräajan (3-5-10 vuotta) keenkin muodostuisi vanhemman junamiehen
15128: suorittaneet virkansa ja toimensa edellyttä- ja nuoremman konduktöörin välinen palkka-
15129: mää tehtävää. Onkin todettava, että tämä ero 2 palkkaluokaksi sekä vanhemman juna-
15130: palkkausmenettely on otettu yleisesti käytän- miehen ja vanhemman konduktöörin ero 3
15131: töön nimenomaan rautateiden palveluksessa palkkaluokaksi.
15132: oleviin viran- ja toimenhaltijaryhmiin näh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15133: den. Koska näin ollen ei ole pidettävä oikeu-
15134: denmukaisena eikä perusteltuna, että tämän että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15135: järjestelyn ulkopuolelle on jäänyt junamies- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun
15136: ten ryhmä valtionrautateillä, olisikin paikal- 1 ja 2 momentin kohdalle palkkausluo-
15137: laan, että heihin nähden sovellettaisiin yllä kan korotusta varten määrävuosien ku-
15138: mainittua yleistä periaatetta ja yhdenmukai- luttua valtionrautateiden junamiehiUe
15139: suuden vuoksi samalla tavalla kuin konduk- lisäyksenä yhteensä 30 000 000 mark-
15140: tööreihin nähden, eli palkkaluokan korotus kaa.
15141: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
15142:
15143: Esa Kaitila. Armas Leinonen.
15144: Irma Karvikko. Kaarlo Kajatsalo.
15145: Harras Kyttä. Aare Leikola.
15146: 1130
15147:
15148: IV,390. - Rah.al. N:o 323.
15149:
15150:
15151:
15152:
15153: Kajatsalo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
15154: junanlähettäjinä toimiville virkamiehille maksettavan yö-
15155: rahan korottamista varten.
15156:
15157:
15158: E d u s k u n n a ll e.
15159:
15160: Rautatiehallituksen vahvistamien työaika- Tämä korvaus ei ole seurannut rahanarvon
15161: määräysten mukaan joutuvat yövuoroase- alentumisesta johtuneita erinäisten palkkioi-
15162: milla junanlähettäjinä toimivat virkamiehet den nousuja ja on sen tähden jäänyt miltei
15163: suorittamaan yövuoroja joka neljäs yö. merkityksettömäksi.
15164: ·Junanlähetystyö, varsinkin kun siihen useim- Koska junanlähettäjien suorittama yötyö
15165: miten liittyy monia muitakin liikenteen hoi- ei ole suinkaan pelkkää päivystystä, vaan
15166: toon kuuluvia lisätehtäviä, on alituista valp- alituista valppautta vaativaa junien suori-
15167: pautta vaativana erittäin vastuullista ja ra- tusta, ehdotamme,
15168: sittavaa. Joka neljäs yö toistuvien yövuoro-
15169: jen johdosta se muodostuukin useita muita että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15170: töitä huomattavasti kuluttavammaksi. tulo- ja menoarvion 18 Pl. II luvun
15171: Nykyisten määräysten mukaan yötyöstä 4 momentille lisäystä 20 000 000 mark-
15172: maksettava korvaus on ainoastaan 90 mark- kaa valtionrautateiden juoonlähettä-
15173: kaa ja se suoritetaan virantoimituksesta, jinä toimiville virkamiehille maksetta-
15174: joka sattuu kello 22.00-6.00 väliselle ajalle. van yörahan korottamiseksi 450 mar-
15175: kaksi yöltä.
15176: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
15177:
15178: Kaarlo Kajatsalo. Aare Leikola.
15179: 1131
15180:
15181: IV,391. - Rah.al. N:o 324.
15182:
15183:
15184:
15185:
15186: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta pukuavustuksen
15187: suorittamista varten eräille valtionrautateiden toimen hal-
15188: tijoille.
15189:
15190:
15191: E d u s k u n n a 11 e.
15192:
15193: Virkapukuavustusta suoritetaan valtion den huonommassa asemassa kuin toiset vas.
15194: rautateiden niille viran ja toimen haiti- taavanlaisissa oloissa työskentelevät, on val-
15195: joille sekä ylimääräisille toimen haltijoille, litseva olotila vihdoinkin korjattava. Puku-
15196: jotka ovat velvollisia käyttämään virkapukua avustuksen saajain piiriä laajennettae.ssa
15197: ja jotka joutuvat välittömästi tekemisiin edellä esittämällämme tavalla ja avustuksen
15198: matkustavan yleisön kanssa. Pukuavustusta suuruuden ollessa 7 700 markkaa vuodes:;:a
15199: suoritetaan myös eräille niille viran ja toi- aiheuttaa se pukuavustusmenoihin lisäystä
15200: men haltijoille, jotka työn likaisuuden tai noin 25 000 000 markkaa.
15201: muiden syiden takia joutuvat huomattavasti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15202: kuluttamaan vaatteita. Pukuavustuksen ase-
15203: masta on eräille toimenhaltijaryhmille an- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15204: nettu lainasuojapuku. Näiden pukuavustus- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun
15205: ten ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt useita 1 momentille 14 000 000 markkaa ja
15206: toimenhaltijaryhmiä, kuten varikkojen ja ve- 18 Pl. II luvun 2 momenUlle
15207: turitallien henkilökunnat, ratavartijat, vau- 11 000 000 markkaa pukuavustusten
15208: numiehistö ja siivoojat, jotka tekevät likaista suorittamiseksi valtionrautateiden va-
15209: ja huomattavasti työpukuja kuluttavaa työtä. rikkojen ja veturitallien henkilökun-
15210: Kun on kohtuutonta, että nämä ryhmät niUe, ratavartijoille, siivoojille ym.
15211: ovat jatkuvasti sanottuun avustukseen näh- vastaaville toimen haltijoille.
15212: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
15213:
15214: Leo Suonpä.ä. Toivo A.svik.
15215: Paavo Aitio. Rainer Virtanen.
15216: Eino Roine. Tauno Kelovesi.
15217: 1132
15218:
15219: IV,392. - Rah.al. N:o 325.
15220:
15221:
15222:
15223:
15224: L. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimää-
15225: räisten tointen muodostamiseksi peruspalkkaisiksi viroiksi
15226: ja toimiksi posti- ja lennätinlaitoksessa.
15227:
15228:
15229: E d u s k u n n a 11 e.
15230:
15231: Posti- ja lennätinlaitoksessa ei ole vuosi- 3 vanhempaa apulaisinsinööriä
15232: kausiin paljoakaan vakinaistettu ylimääräisiä (28 pl.) .................. 634 380
15233: toimia. Tätä nykyä on posti- ja lennätin- 2 esittelijää (28 pl.) ............ 634 380
15234: laitoksessa yhteensä 7 269 vakinaista virkaa 3 liikennetarkastajaa, yp. (26 pl.) 576 300
15235: ja tointa sekä 5 108 ylimääräistä tointa. Yli- 2 linjatarkastajaa (26 pl.) ...... 576 300
15236: määräisiä toimia on siten n. 41 % vakinais- 3 osastosihteeriä (24 pl.) ........ 521280
15237: ten ja ylimääräisten virkojen ja toimien yh- 2 reviisoria (24 pl.) ............ 521280
15238: teisestä määrästä, mikä on huomiota herät- 1 ensimmäinen ekspeditööri
15239: tävän epäedullinen suhde. Kun posti- ja (22 pl.) .................. 470 580
15240: Jennätinlaitoksen eri toimialoilla vuosittainen 1 ensimmäinen kirjuri ( 18 p'l.) . . 390 120
15241: liikenteen kasvu on ollut n. 5-8%, olisi yli- 1 kirjanpitäjä (16 pl.) ........ 356100
15242: määräisten tointen vakinaistamista pitänyt 1 kirjuri, yp. ( 15 pl.) . . . . . . . . . . 340 080
15243: tapahtua paljon suuremmassa määrin kuin Posti- ja lennätinlaitoksen linja-
15244: on tapahtunut. Posti- ja lennätinlaitoksen hallinto:
15245: liikenteen kasvua esittävinä lukuina mainit- 1 liikennetarkastaja, yp. (26 pl.) 576 300
15246: takoon, että vuodesta 1938 on liikenne kas- 3 ensimmäistä ekspeditööriä
15247: vanut n. 3-kerta:iseksi, postilähetyksiä oli v. (22 pl.) .................. 470 580
15248: 1950 n. 664.5 milj. kpl ja v. 1955 n. 879.5 3 ekspeditööriä (21 pl.) ........ 448140
15249: milj. kpl sekä kaukopuheluja oli vastaavasti 100 kirjuria, yp. ( 15 pl.) . . . . . . . . 340 080
15250: 29.9 milj. ja 41.1 milj., rahaliikenne oli v. 150 kirjuria, ap. (12 pl.) ........ 295 380
15251: 1938 n. 10 miljardia markkaa, v. 1950 n. 3 toimistonhoitajaa, 1 l. (22 pl.) 470 580
15252: 3 500 miljardia markkaa ja v. 1955 n. 6 218 6 toimistonhoitajaa, 2 l. (20 pl.) 427 620
15253: miljardia markkaa. 15 toimiston:hoitajaa, 3 l. ( 18 pl.) 390 120
15254: Kun posti- ja lennätinlaitoksen, joka pal- 20 toimistonhoitajaa, 4 l. (16 pl.) 356 100
15255: velee talous- ja yleensä yhteiskuntaelämää, 50 postimiestä ( 13 pl.) . . . . . . . . . . 309 720
15256: on pystyttävä hoitamaan sille uskotut tehtä- 12 sähköttäjää (15 pl.) .......... 340 080
15257: vät, on l.a:itoksessa oltava myös tarvittava 10 puhelinapulaista (9 pl.) ...... 255 720
15258: henkilökunta jatkuvasti lisääntyviä tehtäviä 3 linjatarkastajaa (26 pl.) ...... 576 300
15259: suorittamassa. Kun tehtävät ovat pysyviä, 2 ensimmäistä tekn:Ukkoa, 2 l. yp.
15260: olisi nykyisistä ylimääräisistä toimista aina- (23 pl.) .................. 495 060
15261: kin seuraavat vakinaistettava, mikä toimen- 2 teknikkoa, 1 pl. ( 19 pl.) . . . . . . 408 360
15262: pide ei aiheuta lisäystä palkkaus~ eikä mui- 1 t~knikko, 2 pl. (18 pl.) . . . . . . 390 120
15263: denkaan menojen kohdalla: 3 asentajaa (16 pl.) ............ 356 100
15264: 4 radiosähköttäjää, 1 l. (21 pl.) 448 140
15265: 3 autonkWjettajain esimiestä (18
15266: Posti- ja ~ennätinhallitus: pi.) .. . . . . . . . . . . .. . . .. . . 390 120
15267: peruspalkka
15268: mk 50 autonkuljettajaa (15 pl.) ...... 340 080
15269: 1 toimistoinsinööri (33 pl.) ..... 814 920 3 varastomestaria, 1 pl. ( 16 pl.) 356 100
15270: !vanhempi insinööri (31 pl.) .... 733 200 10 varastomestaria, 2 pl. ( 15 pl.) 340 080
15271: 2 nuorempaa insinööriä (28 pl.) . 634 380 5 talonmies-lämmittäjää (12 pl.) 295 380
15272: IV,392. - L. Mattila ym. 1133
15273:
15274: Näiden virkojen ja toimien perustamiseen mk, ikälisistä 22 738 380 mk, kalliinpaikan-
15275: tarvitaan momentille 18 PL V: 1 perus- lisistä 10 732 560 mk ja indeksikorotuksista
15276: palkkoihin 13 023 560 mk, ikälisiin 2 075 460 27 765 100 mk eli yhteensä 212 866 000 mk.
15277: mk ja kalliinpaikanlisiin 1268 760 mk eli Vähennykset 18 PL V: 2 ja VI: 2 momen-
15278: yhteensä 16 367 780 mk, momentille · 18 Pl. teilta ovat yhteensä 231 688 980 mk.
15279: V: 14 indeksikorotuksiin 2 455 200 mk, mo- Siihen nähden mitä edellä on esitetty kun-
15280: mentille 18 Pl. VI: 1 peruspalkkoihin nioittaen ehdotamme,
15281: 151 629 960 mk, ikälisiin 22 738 380 mk ja
15282: kalliinpaikaniJ:isiin 10 732 560 mk eli yhteensä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15283: 185 100 900 mk, momentille 18 Pl. VI: 10 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. V luvwn
15284: indeksikorotuksiin 27 765 100 mk eli yhteensä 1 momentin kohdalle 16 367 780 mark-
15285: 18 Pl. V ja VI iukuun 231 688 980 mk. Vas- kaa ja 14 momentin kohdalle 2 455 200
15286: taavasti voidaan vähentää 18 Pl. V: 2 mo- markkaa sekä 18 Pl. VI luvun 1 mo-
15287: mentilta vuosipalkkioista 13 023 560 mk, menUn kohdalle 185 100 900 markkaa
15288: ikä'lisistä 2 075 460 mk, kalliinpaikanlisistä ja 10 momelfl,tin kohdalle 27 765 100
15289: 1 268 760 mk ja indeksikorotuksista 2 455 200 markkaa edellä lueteltujelfl, peruspalk-
15290: mk eli yhteensä 18 822 980 mk sekä 18 Pl. kaisten virkojen ja toimien perustami-
15291: VI: 2 momentilta vuosipailrokioista 151 629 960 seksi posti- ja lennätinlaitokseen.
15292: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
15293:
15294: Leo I. Mattila. Irma Karvikko.
15295: Anni Hosia. Helge Miettunen.
15296: Aare Leikola. Artturi Tienari.
15297: Aukusti Pasanen. Esa Kaitila.
15298: Harras Kyttä. Juho Tenhiälä.
15299: 1134
15300:
15301: IV,393. - Ra.h.al. N: o 326.
15302:
15303:
15304:
15305:
15306: Hosia. ym.: Määräraha"" osoittamisesta ylimääräiste"" kirjuri""
15307: tointen vaki11,aistamiseksi posti- ja lenMtinlaitoksessa.
15308:
15309:
15310: Eduskunnalle.
15311:
15312: Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnossa palkka 295 380 mk. Kun vastaavat ylimää-
15313: on nykyään 513 vakinaista kirjuria y. p. ja räiset toimet lakkautetaan, ei toimenpiteestä
15314: 532 ylimääräistä kirjuria y. p. Kirjureita aiheudu palkkausmenojen eikä muidenkaan
15315: a. p. on vakinaisina 109 ja ylimääräisinä 466. menojen lisäystä.
15316: Kirjureista y. p. on siis ylimääräisinä yli Em. vakinaisten virkojen muodostamiseen
15317: puolet ja kirjureista a. p. peräti 80%. Kun tarvitaan lisäystä momentille 18 Pl. VI: 1
15318: vielä otetaan huomioon, että postiapulaisia peruspalkkoihin 78 315 000 mk, ikälisiin
15319: on ylimääräisinä 550 eikä lainkaan vakinai- 11 709 000 mk ja kalliinpaikanlisiin 5 580 000
15320: sina, havaitaan kuinka nurinkurinen posti- mk eli yhteensä 95 604 000 mk ja momentille
15321: ja lennätinlaitoksen alempien postivirkojen 18 Pl. VI: 10 indeksikorotuksiin 14 340 600
15322: ja -tointen kohdalla on vakinaisten ja yli- mk eli lisäystä yhteensä 18 Pl. VI lukuun
15323: määräisten suhde. Kun posti- ja lennätin- 109 944 600 mk. Vastaavasti voidaan 18 Pl.
15324: laitoksen liikenne yhä kasvaa, ovat em. toi- VI: 2 momentilta vähentää 109 944 600 mk.
15325: met jatkuvasti tarpeellisia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15326: Kun postivirkamiesuralle antautuneet jou- nioittaen,
15327: tuvat suuren osan virkaurastaan toimimaan
15328: juuri kirjurin viroissa, ei ole puollettavissa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15329: että asianomaiset joutuvat kohtuuttoman tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
15330: kauan palvelemaan ylimääräisinä ilman va- 1 momentin kohdalle 95 604 000
15331: kinaista virkaa. Tähän nähden ehdotamme marka"" ja 10 momentin kohdalle
15332: vakinaistettavaksi 100 kirjuria y. p. ja 150 14 340 600 markan määrärahat 100
15333: kirjuria a. p. perustamalla 100 kirjurin y. p. kirjurin y. p. ja 150 kirjurin a. p.
15334: virkaa ( 15 pl.), peruspalkka 340 080 mk ja vira"" vakinaistamiseksi posti- ja len-
15335: 150 kirjurin a. p. virkaa (12 pl.), perus- nätinlaitokseen.
15336: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
15337:
15338: Armi Hosia. Aukusti Pasanen.
15339: Aare Leikola.. Irma. Karvikko.
15340: 1135
15341:
15342: IV,394. - Rah.al. N:o 327.
15343:
15344:
15345:
15346:
15347: Kulovaara ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden posti- ja
15348: lennätinlaitoksen tilapäisten teknillisten toimien muutta-
15349: miseksi ylimääräisiksi toimiksi.
15350:
15351:
15352: E d u s k u n n a 11 e.
15353:
15354: Posti- ja lennätinlaitoksen teknillisellä puo- tajan toimi, neljä (4 kpl 15 pl.) radiosähköt-
15355: lella on joukko tilapäisiä toimia, jotka posti- täjän tointa ja yksi (1 kpl 18 pl.) piirtäjän
15356: ja lennätinhallitus on todennut tarpeellisiksi. toimi.
15357: Kun kuitenkin näiden tointen haltijat ovat Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
15358: jo vuosikausia hoitaneet tointansa tilapäisinä dotamme,
15359: ja kun näin ollen heidän palvelussuhteensa
15360: voidaan katsoa pysyväisluontoiseksi, ehdote- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15361: taan, että posti- ja lennätinlaitokseen perus- tulo- ja menoarvioon 18 Pl:n VI lu-
15362: tettaisiin seuraavat ylimääräiset toimet: vun 2 momentille 229 250 markkaa
15363: Kymmenen (10 kpl 23 pl.) 1 pl. ens. tek- kymmenen ensimmäisen teknikon 1 pl.,
15364: nikon tointa, yksi (1 kpl 23 pl.) 2 pl. ens. yhden ensimmäisen teknikon 2 pl., kol-
15365: teknikon toimi, kolme ( 3 kpl 17 pl.) 2 pl. men 2 pl. teknikon, kolmen puhelin-
15366: teknikon tointa, kolme (3 kpl 17 pl.) puhe- mestarin, yhden asentajan, neljän ra-
15367: linmestarin tointa, yksi (1 kpl 16 pl.) asen- diosähköttäjän ja yhden piirtäjän yli-
15368: määräisen toimen perustamista varten.
15369: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
15370:
15371: Urho Kulovaara. Eino Raunio.
15372:
15373:
15374:
15375:
15376: 43 E 645/56
15377: 1136
15378:
15379: IV,395. - Rah.al. N: o 328.
15380:
15381:
15382:
15383: Pasanen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimääräis-
15384: ten toimien perustamista varten posti- ja lennätinlai-
15385: tokseen.
15386:
15387: E d u s k u n n a ll e.
15388: Posti- ja lennätinlaitoksen liikenne on 7 ensimmäistä telmikkoa, 1 pl.
15389: viime vuosina lisääntynyt ja moninaistunut (23 pl.) ................... . 495 060
15390: huomattavasti. Tämä koskee posti- ja lennä- 2 ensimmäistä teknikkoa, 2 pl.
15391: tinlaitoksen kaikkia liikennehaaroja, yhtä (21 pl.) .................... . 448140
15392: hyvin posti-, lennätin-, puhelin- kuin radio- 1 puhelinmestari ( 17 pl.) ...... . 372 780
15393: liikennettäkin. Kun liikenteen kasvu on lai- 4 radiosähköttäjää, 2 l. (20 pl.) 427 620
15394: toksen eri toimialoilla ollut vuosittain n. 1 autovarikon esimies, 1 pl.
15395: 5-8 %, on posti- ja lennätinlaitoksessa jou- (21 pl.) .................... . 448140
15396: duttu suuressa määrin käyttämään tilapäistä 8 vanh. autonasentajaa (17 pl.) 372 780
15397: henkilökuntaa, sillä peruspalkkaisia virkoja 2 autonasentajaa (16 pl.) ...... . 356100
15398: ja toimia sekä ylimääräisiä toimia ei posti- 55 autonkuljettajaa (15 pl.) .... . 340080
15399: ja lennätinlaitokseen ole saatu juuri nimek- 3 talonmieslämmittäjää (12 pl.) .. 295 380
15400: sikään. Paitsi liikenteen lisääntymistä yleensä,
15401: on eri paikkakunnille viime vuosina syntynyt
15402: aivan uusia asutusalueita, joihin on ollut ja Vastaavat tilapäiset toimet ja po8tiasemien
15403: on perustettava postitoimipaikka ja järjes- hoitajien palkkiot voidaan tällöin vähentää.
15404: tettävä postinkanto. Ei ole kohtuullista eikä Näiden ylimääräisten toimien perusta-
15405: oikein, että posti- ja lennätinlaitoksen jatku- miseen tarvitaan momentilla 18 Pl. VI: 2
15406: vasti kasvava liikenne joudutaan yhä enem- vuosipalkkioihin 100 891140 mk, ikälisiin
15407: mässä määrässä hoitamaan tilapäisen henkilö- 15 297 660 mk, kalliinpaikanlisiin 7 090 020
15408: kunnan avulla. Epäkohdan osittaiseksi kor- mk ja indeksikorotuksiin 18 491 780 mk eli
15409: jaamiseksi olisi posti- ja lennätinlaitokseen yhteensä 141 770 600 mk ja momentille 18 Pl.
15410: perustettava seuraavat aivan välttämättömät VI: 11 työnantajan lapsilisä- ja kansaneläke-
15411: ylimääräiset toimet: maksuihin 764 420 mk eli lisäystä yhteensä
15412: 18 Pl. VI lukuun 142 535 020 mk. Vastaa-
15413: Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinto: vasti voidaan vähentää 18 Pl. VI: 2 momen-
15414: tilta postiasemien hoitajien palkkioista
15415: Vuosipalkkio
15416: mk 2 775 600 mk ja tilapäisen henkilökunnan
15417: 10 toimistonhoitajaa, 4 l. (16 pl.) 356100 palkkaamiseen varatusta määrärahasta
15418: 25 ekspeditööriä (21 pl.) (postilii- 103 505 400 mk eli yhteensä 106 281 000 mk.
15419: kenne) ..................... . 448140 Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
15420: 40 ensimmäistä kirjuria (18 pl.) dotamme,
15421: ( postiliikenne) .............. . 390120
15422: 30 kirjuria y.p. (15 pl.) (postilii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15423: kenne) ..................... . 340 080 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
15424: 50 postimiestä, 2 pl. (13 pl.) ... . 309 720 2 momentin kohdalle 141770 600 mar-
15425: 40 postinkantajaa (10 pl.) 268 380 kan suuruisen ja 11 momentin koh-
15426: 2 ekspeditööriä, (21 pl.) (lennä- dalle 764 420 markan suuruisen mää-
15427: tinliikenne) ................. . 448140 rärahan erinäisten ylimääräisten toi-
15428: 10 puhelinvälittäjää (10 pl.) ... . 268 380 mien perustamiseksi posti- ja lennätin-
15429: 1 kassanhoitaja (15 pl.) ....... . 340 080 laitokseen.
15430: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
15431:
15432: Aukusti Pasanen. Aare Leikola. Leo 1. Mattila.
15433: 1137
15434:
15435: IV,396. - Rah.al. N: o 329.
15436:
15437:
15438:
15439:
15440: M. Mattila ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta sun-
15441: nuntai- ja ylityökorvauksiin maaseudun postitoimipaikoissa.
15442:
15443:
15444: E d u s k u n n a ll e.
15445:
15446: Postinjakelu ja postissa toimitettavien tällöinkin, koska nykyisin tärkeätä työaikaa
15447: asioiden hoito on maaseudulla viime vuosina joudutaan kuluttamaan tähän tarkoitukseen
15448: paljon huonontunut siksi, ettei ole ollut riit- suhteettoman paljon. Lisäksi maalaiskansa on
15449: tävästi varoja käytettävissä sunnuntai- ja tottunut joustavaan sekä heidän jokapäiväi-
15450: ylityökorvauksiin postissa toimivalle henkilö- seen elämäänsä paremmin sopivaan posti-
15451: kunnalle. Sunnuntaisin on työ rajoitettu asioiden hoitoon.
15452: koskemaan vain sanomalehti- ja kirjepostin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15453: jakelua, ja juhlapyhinä on posti pidetty ko-
15454: konaan suljettuna. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15455: Ottaen huomioon maaseudun pitkät postin- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI: 4
15456: hakumatkat sekä sen, että juuri sunnuntai- momentille lisäystä 35 000 000 mark-
15457: sin on tilaisuus kauempaakin käydä postissa kaa käytettäväksi sunnuntai- ja yli-
15458: hoitamassa asioita, olisi tärkeätä, että pos- työkorvauksiin maaseudun postitoimi-
15459: tissa toimitettavia kaikkia asioita voisi hoitaa paikoissa.
15460: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
15461:
15462: Matti Mattila. Urho Kähönen.
15463: Antti J. Rantamaa. Toivo Antila.
15464: Yrjö Sinkkonen. Esa Koivusilta.
15465: Eino Rytinki.
15466: 1138
15467:
15468: IV,397. - Rah.al. N:o 330.
15469:
15470:
15471:
15472: A. Leikola ym..: Määrärahan osoittamisesta kassaerehdysraho-
15473: jen maksamista varten posti- ja lennätinlaitoksen kassa-
15474: palvelussa olev{lle toimihenkilöille.
15475:
15476: Eduskunnalle.
15477:
15478: Posti- ja lennätinlaitoksen rahaliike on vii- Valtioneuvosto asetti vuoden 1954 alussa
15479: meksi kuluneen vuosikymmenen aikana kas- ns. kassaerehdysrahakomitean suorittamaan
15480: vanut tavattomasti. Posti- ja lennätinlaitos tutkimusta kassapalvelua suorittaville val-
15481: onkin nykyisin maan suurin ja keskeisin tion virkamiehille kassapalvelussa sattuvien
15482: rahaliikelaitos, jonka kautta kulkee valtava vajausten valtion varoista korvaamisen tar-
15483: osa maamme rahavaroista. Valtion raha- peellisuudesta sekä laatimaan yksityiskohtai-
15484: varoista kulkee postin kautta noin 90 %, sen ehdotuksen korvausjärjestelmäksi. Ko-
15485: koska muut valtion virastot ja laitokset, ku- mitea sai mietintönsä valmiiksi vuoden 1955
15486: ten yksityiset rahalaitoksetkin, lähettävät kesäkuussa ja ehdottaa siinä, että kassa-
15487: rahansa postin kautta. Postin rahaliike on erehdysrahoja maksettaisiin mm. posti- ja
15488: vuodesta 1938 lähtien viime vuoden loppuun lennätinlaitoksessa. Komitean mietinnöstä
15489: mennessä kasvanut n. 10 miljardista mar- käy myös selville, että maamme useissa raha-
15490: kasta yli 6 200 miljardiin markkaan. laitoksissa jo maksetaan kassaerehdysrahaa,
15491: Rinnan laitoksen rahanvaihdon kasvun ja että sen suorittaminen kassoja hoitaville
15492: kanssa ovat luonnollisesti myös kassapalvelua postivirkamiehille on aivan yleistä ulkomai-
15493: suorittavien postivirkamiesten käsittelemät den postilaitoksissa.
15494: rahamäärät lisääntyneet. Kun rahaliike on Kassaerehdysrahojen tarve on posti- ja len-
15495: näin suurta, on selvää, että kassatehtävissä nätinlaitoksessa jo aivan välttämätön. Kun
15496: toimiville postivirkamiehille sattuu eri syistä laitoksen rahaliike jatkuvasti suurenee, ti-
15497: johtuvia kassaerehdyksiä ja virheitä, jotka lanne muodostuu yhä vaikeammaksi. Kassa-
15498: eivät aiheudu asianomaisten huolimattomuu- palvelussa toimivien posti- ja lennätinlaitok-
15499: desta, vaan pelkästään inhimillisestä ereh- sen viran ja toimen haltijain vastuuseen ja
15500: tyväisyydestä, ja jotka kassaerehdysrahojen vahingonvaaraan onkin jo kiireellisesti kiin-
15501: puuttuessa postivirkamiesten on itsensä kor- nitettävä vakavaa huomiota sekä ryhdyt-
15502: vattava. Kassapalvelua suorittavien virka- tävä suorittamaan heille kassaerehdysrahoja.
15503: miesten asema on epäoikeudenmukainen myös Koska asiassa on myös jo ns. kassaerehdys-
15504: sen johdosta, että vajaukset joutuu virka- rahakomitean yksityiskohtainen ehdotus val-
15505: mies itse maksamaan, mutta ylijäämän hän miina, ei sen käytännöllinen järjestäminen-
15506: on velvollinen tilittämään valtiolle. Nykyi- kään enää vaadi lisätutkimuksia.
15507: nen asiain tila saattaakin kassapalvelussa Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
15508: toimivan virkamiehen aseman paljon huo- tamme kunnioittavasti,
15509: nommaksi verrattuna muihin vastaaviin vir-
15510: kamiehiin, jotka eivät ole kassapalvelussa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15511: Posti- ja lennätinhallitus on vuodesta 1946 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
15512: lähtien joka vuosi sisällyttänyt tulo- ja me- uudelle momentille kassaerehdysraho-
15513: noarvioehdotukseensa määrärahan kassaereh- jen maksamista varten posti- ja len-
15514: dysrahojen maksamista varten, mutta esi- nätinlaitoksen kassapalvelussa toimi-
15515: tystä ei ole hyväksytty hallituksen tulo- ja ville virkamiehille 20 000 000 markkaa.
15516: menoarvioesitykseen eduskunnalle.
15517: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
15518:
15519: Aare Leikola. Anni Hosia. Aukusti Pasanen.
15520: 1139
15521:
15522: IV,398. - Rah.al. N: o 331.
15523:
15524:
15525:
15526: Kujala ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannasta H a-
15527: minan kautta Kotkaan kulkevan oikoradan rakennussuun-
15528: nitelmien loppuun saattamista ja töiden aloittamista varten.
15529:
15530: Ed uskunn alle.
15531: Kaakkois-Suomen liikenneolojen kehittämi- uhkaavammalta, koska tulevan talven aikana
15532: seen on kiinnitetty suurta huomiota. Alueella työttömyys tällä alueella näyttää muodostu-
15533: toimivat kauppakamarit ovat useaan kertaan van entistäänkin laajemmaksi. Siksi olisi
15534: kääntyneet hallituksen ja eduskunnankin syytä varautua sellaisen työn aloittamiseen,
15535: puoleen esityksillä, joiden toteuttamisella jonka suorittamisesta maakunta hyötyisi mah-
15536: mainitun alueen pahasti jälkeen jääneitä lii- dollisimman paljon ja jonka avaaminen rat-
15537: kenneoloja voitaisiin korjata. Niinikään kaisevasti auttaisi työttömyyden torjunnassa.
15538: Kymen läänin lääninhallitus ja maakunta- Edellä mainitun radan rakennustöiden
15539: liitot ovat kiinnittäneet asiaan huomiota. aloittaminen olisi uhkaavaa työttömyyttä sil-
15540: Tämä ei suinkaan ole tapahtunut ilman mällä pitäen erikoisen sopiva sen'kin vuoksi,
15541: aihetta. Koko Kymen läänin asujamisto on että suurelle osalle työttömistä voitaisiin va-
15542: huolestunut siitä, etteivät liikenneolot läänin rata työtä kotipaikkakunnallaan, sillä rata
15543: alueella ole kehittyneet alueen tarpeita vas- ulottuisi niin laajalle läänin alueella, että
15544: taavasti. Ellei tässä asiassa ryhdytä pikai- päivittäisten autokuljetusten järjestäminen
15545: siin toimenpiteisiin, niin Vuoksenlaakson ja ei tuota vaikeuksia.
15546: Lappeenrannan tienoilla ei vientiteollisuuden Erityisen tärkeää tämän työn aloittaminen
15547: tuotantoa voida lisätä, koska jo nykyisenkin on Kotkan ja Haminan kaupungeille. Sata-
15548: tuotannon kuljettaminen Haminan ja Kot- makaupunkeina ne joutuvat uhraamaan talvi-
15549: kan satamiin kohtaa vaikeuksia ja ruuhka- aikoina suuria summia työttömyyden tor-
15550: aikoina laivat joutuvat odottamaan. Tästä juntaan, koska satamatyöläiset miltei poik-
15551: taas koituu vahinkoa mm. satamatyöläisille, keuksetta ovat siihen vuodenaikaan työttö-
15552: joiden työ keskeytyy tavaraa satamaan odo- minä. Kun työttömyys näyttää tällä het-
15553: tellessa. kellä vielä entistä uhkaavammalta, olisi val-
15554: Ratkaiseva parannus Kaakkois-Suomen tion varauduttava suunnitelmallisesti järjes-
15555: liikenneoloissa saadaan aikaan rakentamalla tämään työmahdollisuuksia, sillä Kymen lää-
15556: oikorata Lappeenrannasta Kotkaan ja Hami- nin kunnat eivät enää kykene kantamaan
15557: naan. Rakennettavaa rataa varten ovat suun- suurempaa rasitusta työttömyyden vuoksi.
15558: nitelmat valmiina Lappeenrannasta Luumäen Radan rakentamiseen voidaan kyllä suu-
15559: asemalle saakka, joten sillä osalla työt voi- relta osalta käyttää työllisyys- ym. varoja,
15560: daan aloittaa heti. Pikaisesti olisi saatet- mutta on välttämätöntä ottaa tulevan vuoden
15561: tava suunnitelmat päätökseen radan rakenta- talousarvioonkin pienehkö summa tutkimus-
15562: misesta linjalle Luumäki-Hamina-Kotka. ten ja suunnitelmien loppuun saattamiseksi
15563: Tässä yhteydessä on mainittava, että Ky- sekä töiden aloittamiseksi.
15564: men läänin alue on vaikeimpia työttömyys- Edellä sanottuun viitaten esitämme,
15565: seutuja. Täältä on vuosittain kuljetettu työt-
15566: tömiä kaukaisille siirtotyömaille aina Keski- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15567: Suomeen saakka. Tämän lisäksi on Kymen tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
15568: lääninkin alueelle jouduttu vuosittain uhraa- kaa Lappeenrannasta Haminan kautta
15569: maan suuria summia työttömyyden torjun- Kotkaan kulkevan oikoradan raken-
15570: taan. Tilanne näyttää tällä hetkellä entistä nussuunnitelmien loppuun saattamista
15571: ja töiden aloittamista varten.
15572: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
15573:
15574: Toivo Kujala. Veikko Kokkola.
15575: Tauno Kelovesi. Matti Miikld.
15576: 1140
15577:
15578: IV,399. - Rah.al. N:o 332.
15579:
15580:
15581:
15582:
15583: Sinkkonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan-On-
15584: kamon rautatien ratasuunnan tutkimista varten.
15585:
15586:
15587: E d u s k u n n a ll e.
15588:
15589: Viitaten 8 päivänä huhtikuuta 1954 teh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15590: tyyn toivomusaloitteeseen n:o 457, sekä sa- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
15591: masta asiasta 11 päivänä helmikuuta 1955 uudelle momentille 10 miljoonan mar-
15592: toivomusaloitteeseen n:o 382 ja 14 päivänä kan määrärahan Parikkalan-Onka-
15593: helmikuuta vuonna 1956 jätettyyn toivomus- mon rautatien ratasuunnan tutkimista
15594: aloitteeseen n:o 307 ehdotamme kunnioittaen, varten.
15595: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
15596:
15597: Yrjö Sinkkonen. Matti Miikki.
15598: Valto Käkelä. Matti Mattila.
15599: Kaarlo Kajatsalo. Tauno Kelovesi.
15600: Arvi Ikonen. Erkki Tuuli.
15601: 1141
15602:
15603: IV,400. - Rah.al. N:o 333.
15604:
15605:
15606:
15607:
15608: Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta J oensuun--llomant-
15609: sin radan Koveron-Ilomantsin välisen osan rakennus-
15610: töiden aloittamiseksi.
15611:
15612:
15613: E d u s k u n n a ll e.
15614:
15615: Eduskunta päätti vuonna 1938 Joensuun- Puuvarasto on 12 137 000 kiintokuutiometriä.
15616: Ilomantsin radan rakentamisesta ja sisällytti Vuotuinen metsänkasvu on arvioitu 352 000
15617: sen, samoin kuin satamarakenteiden raken- kiintokuutiometriksi, mutta lähimpien 12-15
15618: tamisen Nuorajärven rantaan, lakiin rauta- vuoden hakkuumäärän tulisi nousta 365 000
15619: tierakennuksista vuosina 1939-1946. Sota kiintokuutiometriin, jotta metsänhoidollinen
15620: esti kuitenkin rakennustöiden määräaikana hakkuuohjelma tulisi toteutetuksi. Näin ollen
15621: aloittamisen. Radan rakennustyöt aloitettiin radalla kuljetettava puumäärä tulisi olemaan
15622: vasta v. 1949. huomattavan suuri.
15623: Radan rakentamista on vuosittain jatkettu Radan loppuosan rakentaminen avaa myös
15624: niin, että Joensuu-Kovero välinen osa val- mahdollisuudet uusien tuotantolaitosten pe-
15625: mistuu piakkoin. Eduskunnan päätöksen to~ rustamiselle. Se nostaa metsänomistajien saa-
15626: teuttamiseksi olisi aika ryhtyä rakentamaan mia kantohintoja ja parantaa kaikin puolin
15627: Koveron-Ilomantsin-Nuorajärven rannan väestön toimeentulomahdollisuuksia.
15628: välistä osaa. Tämän osan rakentaminen on Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, Pohjois-
15629: tullut entistä ajankohtaisemmaksi senkin Karjalan komitea ja alueen kunnat ovat voi-
15630: vuoksi, että sen vaikutuspiiriin kuuluvien makkaasti ajaneet radan rakentamista suun-
15631: kuntien työttömyystilanne muodostuu tule- nitellussa laajuudessa, siis v. 1938 hyväk-
15632: van talven aikana erittäin vakavaksi, koska sytyn rautatierakennusohjelman mukaisesti.
15633: metsätyöt, joista tämän alueen väestö saa Sen rakentamista pitää välttämättömänä
15634: pääasiallisen toimeentulonsa, supistuvat en- myös kaakkoisen rajaseudun komitean mie-
15635: tisestään. Työttömyyden torjumiseksi on suo- tinnössään.
15636: rastaan välttämätöntä ryhtyä rakentamaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15637: rataa Koverosta eteenpäin.
15638: Huomattava merkitys radan rakentamisella että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15639: Nuorajärven rantaan on metsävarojen käyt- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
15640: töönotolle. Koko radan vaikutuspiiriin kuu- kan määrärahan J oensuun--Ilomant-
15641: luvan metsäalueen suuruus on prof. Ilves- sin radan Koveron--Ilomantsin välisen
15642: salon tutkimuksen mukaan 144 600 hehtaaria. osan rakennustöiden aloittamiseksi.
15643: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
15644:
15645: Pauli Puhakka. Kalle Kauhanen.
15646: Toivo Niiranen. Otto Muikku.
15647: Heikki Soininen. Juho Karvonen.
15648: Varma K. Turunen. Antti Kukkonen.
15649: 1142
15650:
15651: IV,401. - Rah.al. N: o 334.
15652:
15653:
15654:
15655:
15656: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakenta-
15657: miseksi Kemijärven asemalta Taivalkoskelle.
15658:
15659:
15660: E d u s k u n n a 11 e.
15661:
15662: Rautatien rakentaminen Savon radan jat- rakenteille ja alettava sitä rakentaa myöskin
15663: kona Kontiomäeltä Hyrynsalmen, Suomussal- Kemijärven puoleisesta päästä, että se saatai-
15664: men, Taivalkosken ja Posion kunnan kautta siin mahdollisimman pian valmiiksi, kuten
15665: Kemijärvelle on ollut harkittavana kansalais- edellä mainittu komitea jo vuonna 1938 an-
15666: ten ja viranomaisten keskuudessa vuosikym- tamassaan mietinnössä on ehdottanut.
15667: meniä. Sanotun rautatien rakentamisesta teh- Mainitun rautatien rakentaminen on kaik-
15668: tiin aloite jo v: n 1921 valtiopäivillä. Sen jäl- kein vaikuttavin tekijä sen suuren työttö-
15669: keen se on ollut useita kertoja eduskunnan myyden poistamiseksi, mikä on hyvin usein
15670: käsiteltävänä ja sitä on käsitellyt mm. val- ollut mainitulla ratasuunnalla ja sen itä- ja
15671: tioneuvoston marraskuun 21 päivänä 1935 pohjoispuolisissa kunnissa. Sen avulla saatai-
15672: Toivo Janhusen puheenjohdolla Kainuun ja siin ne valtion laajat metsäalueet, joiden
15673: Peräpohjolan talouselämän kohottamiseksi puutavaraa ei voida käyttää, ja joka on siellä
15674: suunnitelmaa laatimaan asetettu komitea, ollut vuosisadasta toiseen ja on edelleenkin
15675: joka huhtikuun 14 päivänä 1938 antamas- arvottomana, yhteiskunnan käyttöön. Kemi-
15676: saan mietinnössä (komitean mietintö n:o 10/ järven-Posion-Taivalkosken ratasuunnan
15677: 1938) on katsonut po. rautatien tarpeelliseksi varressa ovat parhaat ja sopivimmat puuteol-
15678: ja ehdottanut, että sen rakentaminen alettai- lisuuspaikat ensimmäisen 15 km:n matkalla
15679: siin myöskin Kemijärven puoleisesta päästä Kemijärven asemalta Posiolie päin ja Venä-
15680: Taivalkoskea kohti. jälle laskevien Kitkan ja Oulangan vesistö-
15681: Eduskuntakin on hyväksynyt lain, jonka alueen metsiä varten Posion kunnan alueella.
15682: mukaan jo vuosina 1939-1946 oli rakennet- Kaikilla mainituilla vesistöalueilla ovat val-
15683: tava rautatie Kontiomäeltä Taivalkoskelle. tavat valtion ja yksityisten metsäalueet suu-
15684: Eduskunnan päätöksen mukaan on myöskin rine käyttämättömine ja nykyoloissa miltei
15685: jo ennen talvisotaa täyskoneellisesti tutkittu arvottomine puuvarastoineen.
15686: ratasuunta Taivalkoskelta Posion kunnan Mainittakoon, että metsänhoitaja A. E.
15687: kautta Kemijärven asemalle. Rautatien ra- Järvisen suorittaman tutkimuksen ja laati-
15688: kennustyöt Kontiomäen-Taivalkosken vä- man hakkuusuunnitelman mukaan on Kemi-
15689: lillä alettiin ennen sotia ja on niitä jatkettu järven pohjoispuolitse vesistgalueiden valtion
15690: näihin asti ja jatketaan edelleen. On selvää, omistamien metsämaiden pinta-ala noin
15691: että jos sodat eivät olisi häirinneet rakennus- 1600 000 hehtaaria ja sillä kasvava puusto
15692: töitä, olisi Kontiomäen-Taivalkosken rauta- noin 70 000 000 ms, josta yli-ikäisten havu-
15693: tie valmistunut jo vuonna 1946, ja kaiken puuvaltaisten metsien puuston. 50 000 000 ms
15694: todennäköisyyden mukaan Taivalkosken- ja tukkipuita niistä vähintäin 60 000 000 kap-
15695: Kemijärven välinen rautatiekin olisi valmis, paletta. Tämän alueen puiden vuotuisen lisä-
15696: koska sen rakentamista pitivät rautatieviran- kasvun metsien nykyisessä tilassa ollen, on
15697: omaiset ja muutkin rautatieverkoston järki- hän laskenut olevan noin 760 000 m3 ja to-
15698: peräisen kehittämisen ja metsähallitus valtion dennut, että se voi metsänhoidolliseen kun-
15699: metsien kannalta erikoisen tarpeellisena ja toon saatettuna kohota kaksinkertaiseksi.
15700: kiireellisesti toteutettavana. Puheena olevasta Mainitulla alueella on valtion omistamia met-
15701: rautatiestä Kemijärven ja Taivalkosken väli- siä noin 80% ja yksityisten metsiä vain
15702: nen osa olisikin saatava mahdollisimman pian 20%. Hänen laskelmiensa mukaan Kemijoki-
15703: IV,401. - Lahtela ym. 1143
15704:
15705: laakson metsissä kelottuu ja kaatuu sekä la- ulosviennin supistamista eikä sen viennin ra-
15706: hoo maahan vuosittain noin 500 000 k-m3 joittamista aiheuttamatta sillä toimenpiteellä
15707: puuta. Mainittuihin Järvisen laskelmiin tu- arvaamattoman suuria vuodesta vuoteen jat-
15708: levat lisäksi Vienanmereen laskevien Oulan- kuvia vahinkoja valtiolle ja yksityisille mo·
15709: gan ja Kitkan vesistöalueiden valtavan laajat nessa eri muodossa eikä estää vastaista työt-
15710: metsäalueet suureksi osaksi aivan käyttämät- tömyyttä ja väestön hädänalaiseen tilaan jou-
15711: tömine puuvarastoineen. tumista ilman valtion suoranaista avustusta.
15712: Mainittuja metsävaroja ei voida kannatta- Kun valtion ja yksityisten metsissä lahoo
15713: vasti käyttää ilman puheena olevan rautatien tavattoman suuri puumäärä vuosittain ja
15714: rakentamista. Mainitulla radalla luodaan sa- vanhentuvat metsät estävät valtavan suuressa
15715: malla puuteollisuuslaitosten perustamismah- määrässä puun lisäkasvua ja nämä voidaan
15716: dollisuudet sen läheisyyteen käyttämään hyö- poistaa rakentamalla po. rautatie, olisi sitä
15717: dyksi ne valtavat yli-ikäiset puumäärät, parempi, mitä pikemmin se rakennetaan,
15718: mitkä siellä estävät metsien lisäkasvua, kelot- koska siten luodaan edellytykset puunjalos-
15719: tuvat ja kaatuvat maahan sekä lahoavat tuslaitosten perustamiselle ja metsistä saata-
15720: sinne, tuottavat valtiolle ja yksityisille sato- van tulon lisäykselle sekä järkiperäiselle met-
15721: jen miljoonien markkojen vuotuisen vahin- sänhoidolle. Käsityksemme mukaan ei ole
15722: gon. valtakunnan etujen ja arvon mukaista lahot-
15723: Jos mainittujen metsien puuston käytölle taa puita metsiin ja pitää metsiä tuottamat-
15724: luodaan edellytykset rakentamalla po. rauta- tomassa tilassa, koska se on esteenä maakun-
15725: tie, niin on varmaa, että sillä poistetaan työt- nan elinmahdollisuuksien luontaiselle kehityk-
15726: tömyys ja saadaan valtiolle ja yksityisille selle.
15727: satojen miljoonien markkojen vuotuinen met- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
15728: sätulojen lisäys ja lisäksi vielä valtiolle ja dotamme,
15729: kunnille satoihin miljooniin nouseva säästö että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15730: työttömyysvarojen käyttöön. tulo- ja menoarv·ioon 100 000 000 mar-
15731: Ellei tätä rautatietä rakenneta ja laiteta kan suuruisen määrärahan rautatien
15732: puuteollisuuslaitoksia sanotun rautatien var- rakentamiseksi Kemijärven asemalta
15733: teen, ei voida ajatellakaan raakapuun maasta Taivalkoskelle.
15734: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
15735:
15736: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
15737:
15738:
15739:
15740:
15741: 44 E 645/56
15742: 1144
15743:
15744: IV,402. - Rah.al. N:o 335.
15745:
15746:
15747:
15748:
15749: Raunio ym..: Määrärahan osoittamisesta raskaiden tavarajuna-
15750: höyryvetureiden osamaksun suorittamiseen.
15751:
15752:
15753: E d u s k u n n a 11 e.
15754:
15755: Ankara viime talvi osoitti selvästi, että kaitten tavarajunahöyryvetureitten luku-
15756: rautatielaitos ei nykyisellään pysty tyydyttä- määrä on nyt noin 10 % vetureitten ko-
15757: mään kasvavaa kuljetustarvetta. Maallamme konaismäärästä ja ne tarvitaan kipeästi ny-
15758: ei ole varaa jatkuvasti jättää rautateitä ylei- kyisillä sijoituspaikoillaan.
15759: sestä kehityksestä jälkeen, koska rautatiet Hallituksen esitys eduskunnalle valtion
15760: muodostavat tärkeimmän kuljetusverkos- tulo- ja menoarvioksi sisältää mm. 8 kpl
15761: tomme, jonka suorituskyvystä Suomen teol- raskasta diesellinjaveturia, joiden valmistu-
15762: lisuuden kehitys ja kansantulon kasvu ovat minen kestänee 4-5 vuotta ja valmistut-
15763: olennaisesti riippuvaiset. Ratojen läpäisy- tuaan ne tulevat ainakin aluksi pääasialli-
15764: kykyä raskaan tavaraliikenteen osalta olisi sesti tyydyttämään matkustajaliikenteen kas-
15765: ensisijaisesti pyrittävä nostamaan. Tämä vavaa vetovoiman tarvetta. Sen sijaan ta-
15766: edellyttää paitsi raskasta kiskotusta, ennen- lousarviossa ei ole esitetty määrärahaa ras-
15767: kaikkea entistä tehokkaampaa vetovoimaa. kaita tavarajunahöyryvetureita varten, joita
15768: Noin vuoden kuluttua on raskaat kiskot vaih- kotimainen teollisuus pystyy tuottamaan run-
15769: dettu Haapamäeltä Seinäjoelle, Pieksämäeltä saan vuoden toimitusajalla, ja jotka käytän-
15770: Kuopioon ja Tampereelta Poriin. Tavara- nössä ovat osoittautuneet erinomaisiksi. Tä-
15771: liikenteelle kiskojen vaihto näillä rataosilla män vuoksi olisi välttämätöntä tilata vielä
15772: ei kuitenkaan tiedä helpotusta, koska tavara- 10 kpl raskaita tavarajunahöyryvetureita.
15773: junat joudutaan raskaamman vetokaluston Edellä olevan johdosta esitämme kun-
15774: puuttuessa edelleenkin ajamaan keveän- ja nioittaen,
15775: välisarjan höyryvetureilla. Rataosa Seinä-
15776: joki-Haapamäki sekä Tampereen ja Pieksä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15777: mäen risteysasemat ovat muodostuneet rata- tulo- ja menoarvion 19 Pl. I luvun
15778: verkkomme pullonkauloiksi ja tulevat sellai- 18 momentille 100 000 000 markan
15779: sina pysymään, ellei raskasta vetovoimaa suuruisen määrärahan 10 raskaan ta-
15780: näihin paikkoihin ole sijoitettavissa. Ras- varajunahöyryveturin osamaksun suo-
15781: rittamiseen v. 1957.
15782: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
15783:
15784: Eino Raunio. Valto Käkelä.
15785: R. Hallberg. 0. Lindblom.
15786: Otto Muikku. Heikki Hykkäälä.
15787: 1145
15788:
15789: IV,403. - Rah.al. N:o 336.
15790:
15791:
15792:
15793:
15794: Raunio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vuonna
15795: 1957 valtionrautateille tilattavien uusien tavaravaunujen
15796: osamaksuja varten.
15797:
15798:
15799: E d u s k u n n a 11 e.
15800:
15801: Tavaravaunujen puutetta ja siitä aiheu- työväen irtisanomisia tai pakollisia työsei-
15802: tuvia liikennevaikeuksia on esiintynyt jo pi- sauksia sekä vaunujen hinnan kallistumista.
15803: temmän aikaa. Erityisesti viime talvena ja Vaunupulan poistamiseksi on vaunujen ra-
15804: keväänä sattui rautatieliikenteessä vaikeita kentaminen Pasilan konepajalla nopeimmin
15805: häiriöitä miltei kautta koko rataverkon. Val- vaikuttava keino, koska vaunuja hankittaessa
15806: tionrautateiden tavaravaunukanta on van- muualta joko kotimaasta tai ulkomailta ei
15807: hentunut ja lukumäärältään liian vähäinen vaunuja voida saada ennen vuotta 1958.
15808: voidakseen kestää nykyaikaisen liikenteen Ellei Pasilan konepajalla varojen puutteen
15809: vaatimuksia. Rautatiehallitus onkin pitänyt vuoksi voida vaunujen tuotantoa jatkaa ny-
15810: välttämättömänä vaunukannan kiireellistä kyisellä nopeudella, on siitä seurauksena,
15811: lisäämistä ja uusimista, mitä varten rauta- että talvella 1957 on 700 vaunua vähemmän
15812: tiehallitus ehdottikin 1 500 uuden tavara- liikenteessä.
15813: vaunun rakentamista. Tätä silmälläpitäen Tämän vuoksi olisi hallituksen ehdottaman
15814: on Pasilan konepajan tuotantoa nostettu 800 uuden tavaravaunun lisäksi vielä saatava
15815: niin, että nykyään valmistuu noin 5 vaunua vuoden 1957 menoarviossa varat 700 uuden
15816: päivässä, mikä merkitsee noin 1 400 tavara- tavaravaunun eli siis yhteensä 1 500 tavara-
15817: vaunun vuosituotantoa. vaunun rakentamiseen.
15818: Tulevan vuoden menoarviossa on tosin 800 Edellä olevan johdosta esitämme,
15819: uuden tavaravaunun rakentamiseen ehdo-
15820: tettu myönnettäväksi osamaksuna 500 000 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15821: markkaa. Mikäli uusia tavaravaunuja ei tulo- ja menoarvion 19 Pl. I luvun
15822: voida valmistaa tätä suuremmassa määrässä, 18 momentille 500 000 000 markkaa
15823: joudutaan siihen, että työ Pasilan konepa- käytettäväksi osamaksuna 700 uuden
15824: jalla loppuu kesken vuotta 1957. Tästä on tavaravaunun rakentamiseen vuonna
15825: välittömänä seurauksena ammattitaitoisen 1957.
15826: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
15827:
15828: Eino Raunio. Valto Käkelä.
15829: R. Hallberg. Heikki Hykkäälä;
15830: Otto Muikku. 0. Lindblom.
15831: 1146
15832:
15833: IV,404. - Rah.al. N:o 337.
15834:
15835:
15836:
15837:
15838: Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen
15839: -Porin--Mäntyluodon rataosan kiskotuksen uusimista
15840: varten.
15841:
15842:
15843: E d u s k u n n a ll e.
15844:
15845: Viime vuosina on rautatielaitoksen hen- Matka Tampereelta Mäntyluotoon on 156
15846: kilökunnan ja matkustavan yleisön keskuu- kilometriä. Kiskotukseen menee 156 000 ton-
15847: dessa käynyt yhä selvemmäksi se alikuntoi- nia, joka maksaa noin 780 miljoonaa mark-
15848: suus, joka vallitsee Tampereen-Porin-Män- kaa.
15849: tyluodon rataosalla. Radan kiskotuksen huo- Ensi talven aikana joudutaan hidastamaan
15850: nous on jo niin tunnettu, että rautateitten liikennettä huomattavasti, sillä kiskot eivät
15851: henkilökunnan keskuudessa liikkuu sanonta: kestä nykyistäkään nopeutta, vaikkei kiito-
15852: ,Jos haluaa hengestään kiinni pitää, menee ym. samankaltaisia junia radoilla kuljekaan.
15853: kävellen Tampereelta Poriin". Edellä olevaan ja jo aikaisemmin tehtyi-
15854: Kiskot katkeilevat jatkuvasti ja huomat- hin aloitteisiin viitaten ehdotammekin,
15855: tavia vaurioita on jo sattunut liikenteessä.
15856: Olisi välttämättä saatava varoja, että saatai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15857: siin kiskotus uusituksi ja siten turvatuksi tulo- ja menoarvioon 780 miljoonaa
15858: liikenne Mäntyluodon ja Rauman satamiin, markkaa Tampereen--Porin--Mänty-
15859: Outokummun tehtaille ja myös matkustaja- luodon rataosan kiskotuksen uusimista
15860: liikenne, ennenkuin ollaan sen tosiasian varten.
15861: edessä, että minä hetkenä tahansa rautatie-
15862: liikenne kokonaan katkeaa tältä rataosalta.
15863: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
15864:
15865: Laura Brander-Wallin. Leo Suonpää.
15866: Erkki Ryömä.. Eino Raunio.
15867: Arvo Sävelä. Rafael Paasio.
15868: 0. Lindblom. Eino E. Heikura.
15869: Irma Rosnell.
15870: 1147
15871:
15872: IV,405.- Rah.al. N:o 338.
15873:
15874:
15875:
15876:
15877: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Suo-
15878: lahden rautatien uusimistöiden aloittamiseen.
15879:
15880:
15881: E d u s k u n n a ll e.
15882:
15883: Rautatierakennustyöt Suolahden-Haapa- miljardin markan kustannusarvioon päätty-
15884: järven radalla on tarkoitus suorittaa loppuun vän työn suorittaminen ei tapahdu käden-
15885: kolmen lähivuoden aikana. Tällä uudella ra- käänteessä. Koska uusimistyöt voidaan suo-
15886: taosalla tulevat liikennöimään veturit, joi- rittaa jaksoittain, niin olisikin ensi tilassa
15887: den vetokyky on 750-975 tonnia. Vuosi- saatava työt käyntiin pahimpien kohtien
15888: sadan vaihteessa Jyväskylästä Suolahteen poistamiseksi tästä radasta.
15889: rakennetulla vanhalla rataosalla pystytään Kyseinen radan uusimistyö tarjoaisi sopi-
15890: kuljettamaan vain 310-340 tonnin painoisia van työkohteen Suolahden ja Äänekosken
15891: junia. Lisäksi tiheään toistuvat jyrkät kaar· kauppaJoiden sekä Jyväskylän ja Laukaan
15892: teet tällä vanhalla rataosalla rajoittavat ju- kuntien työttömyyspaineen helpottamiseksi.
15893: nien kulkunopeutta. Tavaraliikenteen pääs- Tähän työhön voisivat kaikki edellä mainit-
15894: tessä täyteen käyntiin uudella rataosalla tujen kuntien työläiset kulkea kotoaan, joten
15895: tulee Jyväskylän-Suolahden välinen vanha erikoismajoituksiakaan ei tarvittaisi.
15896: rata muodostamaan sanomattoman vaikean Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15897: tulpan koko rautatieliikenteeseen uudella ra- nioittaen,
15898: taosalla Haapajärvi-Jyväskylä.
15899: Jyväskylän-Suolahden välisen rataosan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15900: uusimistöistä valmistetut suunnitelmat ovat tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
15901: odottaneet toteuttamistaan jo pitkän aikaa. kan määrärahan Jyväskylän-Suolah-
15902: Varsin hyvin tiedetään, että tällaisen lähes den rautatien uusimistöiden aloittami-
15903: seen.
15904: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
15905:
15906: Matti Koivunen. Artturi Koskinen.
15907: Arvo Ahonen. Elli Stenberg.
15908: Impi Lukkarinen. Aleksi Kiviaho.
15909: Wiljam Sarjala. Päiviö Hetemäki.
15910: 1148
15911:
15912: IV,406.- Rah.al. N:o 339.
15913:
15914:
15915:
15916:
15917: A.svik ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen ratapihan
15918: laajennustöiden loppuunsuorittamiseksi.
15919:
15920:
15921: E d u s k u n n a 11 e.
15922:
15923: Seinäjoen ratapihan laajennustyöt ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15924: olleet määrärahojen puutteen johdosta kes- tulo- ja menoarvion 19 Pl. I luvun
15925: keytyksissä jo vuodesta 1954 lähtien. Työt 19 momentille lisäyksenä 20 000 000
15926: ratapihan laajentamiseksi on muilta osiltaan markkaa Seinäjoen ratapihan laajen-
15927: suoritettu, mutta hiekoittaminen ja kiskotta- nustöiden loppuunsuorittamiseksi.
15928: minen ei. Kun tämän liikenteelle tärkeän
15929: työvaiheen loppuun saattaminen on kiireelli-
15930: nen tehtävä, niin ehdotamme,
15931: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
15932:
15933: Toivo Asvik. Lauri Myllymäki.
15934: N. Nurminen. Gösta Rosenberg.
15935: 1149
15936:
15937: IV,407. - Rah.al. N:o 340.
15938:
15939:
15940:
15941:
15942: Suonpää ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ali- ja
15943: ylikulkusiltojen rakentamiseksi rautateiden ja maanteiden
15944: tasoristeyksiin.
15945:
15946:
15947: E d u s k u n n a ll e.
15948:
15949: Maantieliikenteen muututtua pääosaltaan rakennettava ali- tai ylikulkusilloiksi. Tätä
15950: moottoriajoneuvoliikenteeksi ja sen jatkuvasti ohjelmaa ei ole varsinaisesti vielä aloitettu-
15951: viikastuessa on maanteiden ja rautateiden kaan toteuttaa, sillä tällaisia muutostöitä on
15952: tasoylikäytävillä moottoriajoneuvojen ja ju- viime vuosina tehty vähän ja pääasiassa vain
15953: nien yhteenajot lisääntyneet. Maassamme on työttömyysvaroilla, jolloin ei ole huomioitu
15954: yli 2 000 rautatien ja yleisen tien risteilykoh- oikeata kiireellisyysjärjestystä vaarallisim-
15955: taa, joista vain noin 300 on ali- tai ylikulku- pien ja vilkkaimmin liikennöityjen tasoris-
15956: siltoja. Rautatien ja valtamaantien tasoris- teyksien korjaamiseksi. Vuoden 1957 talous-
15957: teyksiä on noin 700, joissa erikoisesti on arvioehdotuksessa hallitus esittää tähän tar-
15958: maantieliikenteen vilkkauden vuoksi suuri koitukseen niin pienen määrärahan, että sillä
15959: onnettomuuden vaara. Niinpä vuosittain ta- ei voida riittävässä laajuudessa ryhtyä maan-
15960: pahtuukin näissä surmanloukuissa yli 100 tieliikenteen turvallisuuden vaatimiin eritaso-
15961: yhteenajoa, joissa useita kymmeniä ihmisiä risteyksien rakentamiseen.
15962: menettää henkensä tai loukkaantuu vakavasti. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15963: Tieliikenteen turvallisemmaksi kehittämi-
15964: nen edellyttää, että kiireellisesti ryhdytään että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15965: toimenpiteisiin vilkkaimmin liikennöityjen tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 20 Pl.
15966: valtateiden vaarallisimpien tasoylikäytävien III luvun 3 momentille 200 000 000
15967: muuttamiseksi eritasoristeyksiksi. Tielaitos- markkaa rautateiden ja maanteiden
15968: komitea esitti, että vuodesta 1954 kymmen- tasoristeyksien rakentamiseksi ali- ja
15969: vuotiskautena olisi 350 tällaista tasoristeystä y likulkusilloiksi.
15970: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
15971:
15972: Leo Suonpää. Eino Roine.
15973: Usko Seppi. Matti Koivunen.
15974: Paavo Aitio. Martti Leskinen.
15975: Kaino Haapanen. Toivo .Asvik.
15976: Pentti Liedes. Rainer Virtanen.
15977: Tauno Kelovesi.
15978: 1150
15979:
15980: IV,408.- Rah.al. N:o 341.
15981:
15982:
15983:
15984:
15985: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan aseman ra-
15986: tapihan yli johtavan sillan uusimiseen.
15987:
15988:
15989: Eduskunnalle.
15990:
15991: Keravan aseman ratapihan yli johtava pui- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15992: nen maantiesilta on vanha, heikkorakenteinen nioittaen,
15993: ja nykyiselle raskaalle maantieliikenteelle
15994: vaarallinen. Asianomaisten rautatieviran- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
15995: omaistenkin lausunnon mukaan olisi kyseeili- tulo- ja menoarvioon 32 miljoonan
15996: sen sillan uusiminen välttämätön ensi tilassa. markan suuruisen määrärahan Kera-
15997: Kun nykyisin liikenneonnettomuudet varsin- van aseman ratapihan yli johtavan sil-
15998: kin maanteillämme ovat huolestuttavasti li- lan uusimiseen.
15999: sääntyneet, olisi niiden välttämiseksi ajoissa
16000: ryhdyttävä ehkäiseviin toimenpiteisiin.
16001: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16002:
16003: Saara Forsius. Veikko Helle.
16004: Matti Mattila. G. Henriksson.
16005: Rainer Virtanen.
16006: 1151
16007:
16008: IV,409. - Rah.al. N:o 342.
16009:
16010:
16011:
16012:
16013: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään ratapihan
16014: ylikulkusillan uusimiseen.
16015:
16016:
16017: E d u s k u n n a ll e.
16018:
16019: Helsingin-Hämeenlinnan valtatiellä, Hy- saattaa aiheuttaa jopa liikenneonnettomuuk-
16020: vinkään ratapihan yhteydessä oleva, yli 30 v. siakin, olisivat ehkäisevät toimenpiteet mie-
16021: vanha ylikulkusilta ei vastaa enää nykyisiä lestämme kiireellisesti välttämättömiä.
16022: liikennevaatimuksia eikä -turvallisuutta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16023: Asianomaiset viranomaiset ovat kiinnittäneet nioittaen,
16024: asiaan huomiota ja rautatiehallituksen ta-
16025: holta oli vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16026: ehdotettu otettavaksi sillan uusimista varten tulo- ja menoarvioon 34 miljoonan
16027: määräraha, mikä kuitenkin jostakin syystä markan määrärahan Hyvinkään rata-
16028: on jätetty siitä pois. Kun sillan huono kunto pihan yli kulkevan sillan uusimiseen.
16029: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16030:
16031: Saara Forsius. G. Henriksson.
16032: Veikko Helle. Rainer Virtanen.
16033:
16034:
16035:
16036:
16037: 45 E 645/56
16038: 1152
16039:
16040: IV,410. - Rah.al. N: o 343.
16041:
16042:
16043:
16044:
16045: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään rauta-
16046: tiesillan rakentamista varten.
16047:
16048:
16049: E d u s k u n n a ll e.
16050:
16051: Hyvinkään aseman luona oleva Helsingin- kukorjaukset ovat melkoisena haittana lii-
16052: Hämeenlinnan valtatiellä sijaitseva puusilta kenteelle. Tällä hetkellä välttämättömään
16053: on rakennettu v. 1929. Se oli suunniteltu kes- koekuormitukseenkaan ei ole uskallettu ryh-
16054: tämään 15 vuotta. Paitsi kaukoliikennettä tyä ennen uutta perusteellista korjausta.
16055: käyttää siltaa kauppalan sisäinen liikenne, Suunnitelma, piirustukset ja kustannusar-
16056: sillä rautatie jakaa lähes 18 000 asukkaan vio uuden sillan rakentamiseksi ovat olleet
16057: kauppalan kahteen jokseenkin yhtä suureen valmiina jo pari vuotta ja rakentaminen on
16058: osaan. Viime vuonna suoritettu liikennelas- otettu valtion työttömyysohjelmaan, mutta
16059: kenta osoitti liikenteen kasvaneen viiden vuo- työttömyyttä ei tällä alueella ole ollut siinä
16060: den aikana enemmän kuin kaksinkertaisesti. määrin, että työt olisi päästy aloittamaan,
16061: Kuitenkaan ei siltaa sen lähes 30 vuoden eikä ensi vuosikaan ennakkotietojen mukaan
16062: iästä huolimatta ole uudistettu, vaan on koe- lupaa ratkaisua tässä suhteessa. Tämän
16063: tettu selvitä tilapäiskorjauksilla. Nykyinen vuoksi olisi tärkeätä saada riittävä määrä-
16064: silta on poikittaissuunnassa valtatiehen, ja raha sillan rakentamiseksi.
16065: hyväksytty asemakaavakin edellyttää sillan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16066: rakentamista uusien suunnitelmien mukai-
16067: sesti. Sillalla on sattunut useita vakavia lii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16068: kenneonnettomimksia, jotka sen heikkokun- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
16069: toisuus on aiheuttanut ja sen jatkuvat pik- kan määrärahan Hyvinkään rautatie-
16070: sillan rakentamista varten.
16071: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
16072:
16073: Matti Mattila. Urho Kähönen.
16074: Yrjö Sinkkonen. Veikko Helle.
16075: Esa Koivusilta.
16076: 1153
16077:
16078: IV,411. - Rah.al. N: o 344.
16079:
16080:
16081:
16082:
16083: Suominen ym.: JJfäärärahan osoittamisesta uuden ylikulku-
16084: sillan rakentamista varten pääradan ylitse Helsingin-
16085: Hämeenlinnan maantielle Hyvinkään kauppalassa.
16086:
16087:
16088: E d u s k u n n a ll e.
16089:
16090: Rautatiehallitus on laatinut suunnitelman dalla erittäin suuri sen vuoksi, että päärata
16091: uuden rautatien ylikulkusillan rakentami- jakaa asukasluvultaan yli 17 000 asukasta
16092: seksi pääradan ylitse Helsingin-Hämeenlin- käsittävän ja nopeasti kehittyvän Hyvinkään
16093: nan maantiellä Hyvinkään kauppalassa, Hy- kauppalan kahteen eri osaan, joiden välinen
16094: vinkään rautatieaseman eteläpuolella ja teh- liikenne ajoneuvoilla on mahdollista vain po.
16095: nyt mainitun sillan rakentamista varten rautatien ylikulkusillan kautta, olisi nopeasti
16096: Hyvinkään kauppalan kanssa sopimuksen, lisääntyneen liikenteen tarvetta vastaavan
16097: minkä mukaan myöskin sanottu kauppala uuden ylikulkusillan rakentaminen mahdolli-
16098: osallistuu ko. ylikulkusillan rakentamiskus- simman pikaisesti mitä tärkeintä. Mainitun
16099: tannuksiin. Nykyisen hinta- ja palkkatason siltarakennustyön aloittaminen ensi talvena
16100: mukaan puheenaolevan rautatien ylikulku- olisi välttämätöntä myöskin työllisyystilan-
16101: sillan rakentamiskustannukset nousevat n. teen hoitamiseksi Hyvinkään kauppalassa.
16102: 50 000 000 markkaan. Hyvinkään kauppalan Edellä esitetyillä perusteilla esitämme kun-
16103: kanssa tehdyn sopimuksen mukaan sillan nioittaen,
16104: rakentamistyöt aloitetaan heti, kun valtion
16105: puolesta osoitetaan rakennustyöhön tarvitta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16106: vat varat. tulo- ja menoa1·vioon uuden rautatien
16107: Kun Helsingistä Hämeenlinnaan johtava ylikulkusillan rakentamista varten pää-
16108: valtatie on erittäin vilkkaasti liikennöity radan ylitse Helsingin-Hämeenlin-
16109: kauttakulkutie ja kun lisäksi myöskin pai- nan maantielle Hyvinkään kauppa-
16110: kallisliikenne ko. tiellä on Hyvinkään koh- lassa 25 000 000 markan suuruisen
16111: määrärahan.
16112: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16113:
16114: Unto Suominen. Eino Raunio.
16115: Bruno J. Sundman. Veikko Helle.
16116: Martta Salmela-Järvinen.
16117: 1154
16118:
16119: IV,412. - Rah.al. N: o 345.
16120:
16121:
16122:
16123:
16124: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatieylikäytäpäsillan
16125: rakentamiseksi Loimaan kauppalassa.
16126:
16127:
16128: E d u s k u n u a ll c.
16129:
16130: Helsingin-Porin valtamaantie, joka Loi- Loimaan kauppalalle on vahvistettu uusi
16131: maan kauppalassa kulkee läpi kauppalan, on asemakaava, jonka nopea toteuttaminen hel-
16132: samalla Loimaan kauppalan valtaväylä ja pottaisi tuntuvasti liikenteen järjestelyä
16133: liikenne sillä on hyvin vilkas koko kauppa- kauppalan alueella. Uudessa asemakaavassa
16134: lan alueella. Liikenteen joustavuudelle ja on myös ylikäytäväsillan paikka määrätty.
16135: turvallisuudelle on suureksi haitaksi rauta- Sillan rakentamisen viipyminen estää uuden
16136: tie, joka halkaisee kauppalan keskustan ylit- asemakaavan toteuttamisen, joten sekin
16137: täen myös mainitun valtatien. Tasoylikäytä- seikka puhuu ylikäytäväsillan nopean raken-
16138: vät ovat muodostuneet maassamme todelli- tamisen puolesta.
16139: siksi surmanloukuiksi hiljaisillakin liikenne- Loimaan kauppalassa ja sen lähiympäris-
16140: paikoilla, mutta erityisen vaarallisia ne ovat tössä on myös paljon työttömyyttä, varsinkin
16141: niin vilkkailla paikkakunnilla kuin Loimaan talvisin. Ylikäytäväsillan rakentaminen an-
16142: kauppala on. Vartioituina ei niissä pääse taisi rakennuskautenaan runsaasti työtilai-
16143: onnettomuuksia tapahtumaan erittäin run- suuksia, joita seudulla kipeästi kaivataan.
16144: saasti, mutta liikenteen joustavalle kululle Lähiseudun kunnat ovat päättäneet yhtei-
16145: ne silloinkin ovat mitä suurimmaksi haitaksi. sessä kokouksessaan tehdä esityksen, että ko.
16146: V. 1955 suoritettiin laskelmia päivittäin rau- ylikäytäväsillan rakentaminen otettaisiin yh-
16147: tatien ylittävistä ajoneuvoista ja jalan- deksi sellaiseksi kohteeksi, johon voitaisiin
16148: kulkijoista ja todettiin, että vilkkaimpina sijoittaa työttömiä työhön, joka liikenteen
16149: vuorokausina ylittäjiä oli n. 7 000. Kun turvallisuuden ja joustavuuden turvaami-
16150: liikenne on näin vilkas maantiellä ja seksi on mitä kiireeliisin ja välttämättömin.
16151: myös ao. radalla, on todella aihetta epä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16152: kohdan korjaamiseen. Ylikäytäväsillan ra-
16153: kentaminen kiireellisesti on mitä välttä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16154: mättömintä. Liikenne lisääntyy jatkuvasti tulo- ja menoarvioon 25 000 000 m(J;r-
16155: ja epäkohta muodostuu yhä huutavammaksi, kan määrärahan rautatieylikäytäväsil-
16156: mitä pitemmälle ylikäytäväsillan rakentami- lan rakentamiseksi Loimaan kauppa-
16157: nen siirretään. lassa.
16158: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16159:
16160: Eino Roine. Urho Kulovaara. Aimo Aaltonen.
16161: Paavo Aitio. Irma Karvikko. Rafael Paasio.
16162: Kalle Jokinen. Harras Kyttä. Vappu Heinonen.
16163: Urho Kähönen.
16164: 1155
16165:
16166: IV,413.- Rah.al. N:o 346.
16167:
16168:
16169:
16170:
16171: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Epilän rautatie-
16172: alikäytävän rakentamiseen ja maantien oikaisemiseen Tam-
16173: pereen-Vaasan maantiellä.
16174:
16175:
16176: E d u s k u n n a 11 e.
16177:
16178: Tampereen-Vaasan maantiellä Epilän rau- paikallisliikenteen parantamiseksi, vaikka lii-
16179: tatiepysäkin vieressä oleva Tampereen-Po- kenteen vilkkaus sitä vaatisi.
16180: rin rautatien yli johtava tasoylikäytävä on Tilanteen korjaamiseksi on laadittu suun-
16181: monet vuodet ja vuosikymmenet ollut erit- nitelma rautatien alikäytävän rakentamisesta
16182: täin vaikea ja vaarallinen ylimenopaikka. ja maantien oikaisun suorittamisesta. Uutta
16183: Tasoristeykseen suuntautuu liikenne Vaasan tietä tulisi tehtäväksi 700 m. Täten voitaisiin
16184: ja Turun maanteiltä. Epätasainen maasto ja rautatien palveluskunnan työtä vähentää ja
16185: heikot suojalaitteet ovat aiheuttaneet vakavia Epilän pysäkillä pysähtyvät työläisjunat voi-
16186: liikenneonnettomuuksia etenkin liukkaiden sivat vapaammin liikkua. Alikulkusilta tur-
16187: kelien aikana, jolloin linja-autojakin on jää- vaisi kaikin puolin suurliikenteen vaatimuk-
16188: nyt junien alle. Tasoylikäytävän haitat lii- set. Tampereen kaupungissa ja lähiympä-
16189: kenteelle ovat moninaiset. Tampereella työssä ristökunnissa on suuret joukot työttömiä. Tä-
16190: käyvien lähiseudun asukkaiden on pakko män työn suorittaminen olisi tärkeätä myös
16191: useasti jäädä junan taakse ja he myöhästy- työkohteen avautumisen vuoksi.
16192: vät tällöin määräajoistaan. Pitkien matkojen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16193: linja-autojen aikataulut on sovitettu silmällä
16194: pitäen yhteyttä Tampereen asemalta läh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16195: teviin juniin, mutta useasti vaunut jäävät tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
16196: ruuhkan taakse tasoylikäytävän kohdalla ja kan määrärahan Epilän rautatieali-
16197: matkustajat myöhästyvät junilta. Nykyisin käytävän tekoon ja maantien oikai-
16198: ei voida järjestää johdinautoliikennettäkään suun Tampereen-Vaasan maantiellä.
16199: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16200:
16201: Lauri Myllymäki. Pauli Puhakka.
16202: Elli Stenberg. Usko Seppi.
16203: Nestori Nurminen. Leo Suonpää.
16204: Pertti Rapio.
16205: 1156
16206: IV,414.- Rah.al. N:o 347.
16207:
16208:
16209:
16210:
16211: V. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatieylikulku-
16212: sillan rakentamiseksi Tuunaansalmen Savonlinnan puolei-
16213: seen päähän.
16214:
16215:
16216: Eduskunnalle.
16217:
16218: Punkaharju on maamme kauneimpia näh- Mainitun maantienoikaisun rakentaminen
16219: tävyyksiä. Siksi sinne suuntautuu jatkuvasti on jo kestänyt siksi kauan, että mielestämme
16220: varsin paljon turistiliikennettä. Ehkä siitä olisi se vihdoinkin saatettava palvelemaan
16221: syystä on aikoinaan - yli 10 vuotta sit- liikennettä. Onhan ko. tienoikaisuun jo uh-
16222: ten - ryhdytty oikaisemaan Punkaharjun- rattu huomattavasti varoja, joten sen liiken-
16223: Savonlinnan välistä maantietä, joka mut- teelle saattamiseen pitäisi löytyä tarvittavat
16224: kiensa, mäkiensä ja rautatietasoylikäytävien varat jo senkin vuoksi, että jatkuva esimerk-
16225: lukuisuutensa puolesta hakee vertaansa kinä käyttäminen valtion epätarkoituksenmu-
16226: muualta. kaisesta taloudenhoidosta siten loppuisi.
16227: Mainittu tienoikaisu oli vuosikaudet ke- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin,
16228: santona ja herätti ohikulkijoiden ihmettelyä.
16229: Nyt on jälleen ko. työtä jatkettu työttömyys- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16230: työnä, mutta vielä puuttuu tien loppusilaus tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
16231: ja ennenkaikkea rautatien ylikulkusilta Tuu- 3 momentille 20 000 000 markkaa rau-
16232: naansalmen puoleisessa päässä, ennenkuin tatieylikulkusillan rakentamiseksi Tuu-
16233: ko. tienoikaisu voidaan ottaa liikenteen pal- naansalmen Savonlinnan puoleiseen
16234: velukseen. päähän.
16235: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
16236:
16237: Viljo Virtanen. Kaarlo Kajatsalo. A. Pasanen.
16238: Wiljam Sarjala. Sylvi Halinen. Valto Käkelä.
16239: K. F. Haapasalo. Niilo Nieminen. Onni Hiltunen.
16240: Matti Miikki. Sulo Hostila. Edvard Pesonen.
16241: 1157
16242:
16243: IV,415.- Rah.al. N:o 348.
16244:
16245:
16246:
16247:
16248: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan asemaraken-
16249: nuksen rakennustöiden aloittamista varten.
16250:
16251:
16252: E d u s k u n n a 11 e.
16253:
16254: Eduskunta on 23 päivänä toukokuuta 1956 sijoittaa myös linjahallinnon jaksojen toimis-
16255: lausunut toivomuksen, että hallitus ottaisi tot sekä varata tilaa postille, poliisille ja
16256: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesitykseen asemaravintolalle, rakennushanketta on pi-
16257: määrärahan Kouvolan asemarakennuksen ra- dettävä oikein suunniteltuna ja puolletta-
16258: kennustöiden aloittamista varten. Tämän toi- vana. Rakennustyön, jonka kustannukset nou-
16259: vomuksen perusteluissa lausutaan: ,Maamme sevat n. 200-250 miljoonaan markkaan, aloit-
16260: suurimman risteysaseman Kouvolan asema- tamista varten vuonna 1957 olisi sen vuoksi
16261: rakennus on jo vanhentunut. Suoritettujen varattava riittävä määräraha."
16262: raiteistojärjestelyjen takia sen käyttö on en- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
16263: tisestäänkin vaikeutunut, ja aseman para- esitämme,
16264: kissa sijaitseva asemaravintola ei täytä al-
16265: keellisimpiakaan vaatimuksia. Tämän vuoksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16266: uuden asemarakennuksen rakentamista ei tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mar-
16267: olisi enää siirrettävä. Suunnittelu- ja piirus- kan suuruisen määrärahan Kouvo-
16268: tustyöt eivät aseta esteitä rakennustyön alka- lan asemarakennuksen rakennustöiden
16269: miselle. Kun asemarakennukseen on tarkoitus aloittamista varten.
16270: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
16271:
16272: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen. Kaarlo ·Kajatsalo.
16273: 1158
16274:
16275: IV,416. - Rah.al. N: o 349.
16276:
16277:
16278:
16279:
16280: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta rataosaston työ- ja
16281: varastorakennuksen rakentamiseksi Kouvolaan.
16282:
16283:
16284: E d u s k u n n a 11 e.
16285:
16286: Eduskunta on 23 päivänä toukokuuta 1956 korjauksen aikaansaamista tarpeellisena. Kun
16287: lausunut toivomuksen, että hallitus ottaisi rautatiehallitus on tehnyt esityksen määrä-
16288: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesitykseen rahan saamisesta vuoden 1957 tulo- ja meno-
16289: määrärahan rataosaston työ- ja varastoraken- arvioon, Eduskunta pitää tärkeänä, että tar-
16290: nuksen rakentamiseksi Kouvolaan. Tämän toi- koitukseen tarvittavat varat myönnetään."
16291: vomuksen perusteluissa lausutaan: ,Ne olo- Eduskunnan toivomaa määrärahaa ei vuoden
16292: suhteet, joissa valtionrautateiden rataosaston 1957 tulo- ja menoarvioesitykseen kuitenkaan
16293: työväki Kouvolassa joutuu työskentelemään, ole otettu.
16294: ovat paikan päällä tehtyjen havaintojen ja Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
16295: asiantuntijain antaman selvityksen mukaan nioittaen,
16296: varsin alkeelliset. Rautatiehallituksen esityk-
16297: set määrärahan saamiseksi tarkoituksenmu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16298: kaisen työ- ja varastorakennuksen rakenta- tulo- ja menoarvioon 65 000 000 mark-
16299: miseksi eivät kuitenkaan ole johtaneet tulok- kaa rataosaston työ- ja varastoraken-
16300: seen, vaikka muun muassa valtion rakennus- nuksen rakentamiseksi Kouvolaan.
16301: lautakunnan on ilmoitettu pitäneen pikaisen
16302: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
16303:
16304: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen. Kaarlo Kajatsalo.
16305: H59
16306:
16307: IV,417. - Rah.al. N:o 350.
16308:
16309:
16310:
16311:
16312: Alanko ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta posti- ja
16313: lennätinlaitokselle toimitalojen ja henMlökunnan asuntojen
16314: rakentamista varten.
16315:
16316:
16317: E d u s k u n n a 11 e.
16318:
16319: Vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityksen hallituksen esitykseen otettu 180 milj. mar-
16320: 19 Pl: n 1 luvun 23 momentin kohdalle on kan määräraha ei läheskään riitä tyydyttä-
16321: merkitty talojen hankkimiseksi posti- ja len- mään edes kaikkein välttämättömintä tar-
16322: nätintoimipaikoille yhteensä 180 milj. mk. vetta. Kun posti- ja lennätinlaitoksen lii-
16323: Jo vuonna 1949 lausui eduskunta toivo- kenne on viime vuosina suuresti kasvanut,
16324: muksen, että hallitus kiinnittäisi entistä suu- tuottaa virkatalojen ja asuntojen puute huo-
16325: rempaa huomiota posti- ja lennätintalojen ra- mattavaa haittaa säännölliselle toiminnalle,
16326: kentamiseen ja sisällyttäisi lähivuosien ta- varsinkin koska suunnattomasti paisunutta
16327: lousarvioesityksiinsä tätä tarkoitusta varten rahaliikennettä on nykyisin edellytyksin mah-
16328: entistä suurempia määrärahoja posti- ja len- doton pätevästi hoitaa. Posti- ja lennätinlai-
16329: nätinhallituksen käyttöön. Käsiteltäessä tätä tokseen tarvittaisiin tehtyjen laskelmien mu-
16330: toivomusta kävi eduskunnassa täysin selville kaan lähivuosina n. 500 000 m3 posti- ja len-
16331: posti- ja lennätintalojen suuri puute. Suuria nätintaloja, postiautovarikoita ja n. 100 000
16332: posti- ja lennätintoimipaikkoja työskentelee m3 asuintaloja. Tehtyjen suunnitelmien mu-
16333: täysin kestämättömissä olosuhteissa, kuten kaan tulisi posti- ja lennätintaloihin myös
16334: esim. Oulu ja Lahti. Lisäksi olisi Tampereen henkilökunnan asuntoja, joten suunnitelman
16335: postikonttorin saatava uusi huoneisto, sillä toteuttamisella suuresti lievennettäisiin asun-
16336: uuden puhelinkaapelin tultua käyttökuntoon tojen puutetta. Posti- ja lennätinlaitoksessa
16337: olisi nykyinen postitalo varattava lennätin- on n. 1 200 sellaista viran ja toimen halti-
16338: ja puhelinliikenteen tarpeisiin. Tämän lisäksi jaa, niistä suurin osa perheellisiä, jotka mah-
16339: on suuri määrä muita ehdottoman välttä- dollisimman pian tarvitsisivat itselleen asun-
16340: mättömiä postitaloja saatava rakennetuksi. non.
16341: Samalla kun talojen tarve on lisääntynyt, Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
16342: ovat myös rakennuskustannukset huomatta- dotamme,
16343: vasti nousseet. Posti- ja lennätintalojen ra-
16344: kentamiseen on kuitenkin myönnetty jatku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16345: vasti liian pieniä määrärahoja. Vuonna 1950 tulo- ja menoa.rvioon 19 Pl. 1 luvun
16346: myönnettiin tarkoitukseen 250 milj. mk, 1951 23 momentille lisäyksenä 320 000 000
16347: 295 milj. mk, 1952 327 milj. mk, 1953 300 markkaa toimitalojen ja henkilökun-
16348: milj. mk, 1954 50 milj. mk, 1955 339 milj. nan asuntojen rakentamiseksi posti- ja
16349: mk ja 1956 180 milj. mk. Alussa mainittu lennätinlaitokselle.
16350: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16351:
16352: Kustaa Alanko. Anni Flinck.
16353: Kaisa Biilelä. Arvi Turkka.
16354:
16355:
16356:
16357:
16358: 46 E 645/56
16359: 1160
16360:
16361: IV,418. - Rah.al. N: o 351.
16362:
16363:
16364:
16365:
16366: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnittelutöiden
16367: suorittamiseksi ja rakennustöiden aloittamiseksi Lahden
16368: kaupunkiin tulevaa postitaloa varten.
16369:
16370:
16371: E d u s k u n n a ll e.
16372:
16373: Lahden kaupungissa oleva posti- ja lennä- liokunta edellyttää, että Lahden postitalo ra-
16374: tinkonttori toimii erittäin ahtaissa ja puut- kennetaan ensi tilassa.
16375: teellisissa oloissa. Tästä johtuen olisi kau- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
16376: punkiin saatava nykyistä posti- ja lennätin- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
16377: liikenteen tarvetta vastaava uusi postitalo. toivomuksen, että hallitus ryhtyisi toimen-
16378: Asiasta ovat ed. Lindqvist ym. tehneet v: n piteisiin postitalon rakentamiseksi Lahden
16379: 1956 valtiopäivillä toivomusaloitteen. Mai- kaupunkiin."
16380: nittu aloite on käsitelty kulkulaitosvaliokun- Eduskunta on tämän kulkulaitosvaliokun-
16381: nassa ja 31. 5. 56 päivätyssä mietinnössä va- nan mietinnön hyväksynyt 14. 9. 1956. Pos-
16382: liokunta lausuu seuraavaa: titalon kiireellistä rakentamista puoltaa li-
16383: ,Kuten aloitteen perusteluissa mainitaan, säksi se, että Lahdessa ja sen ympäristökun-
16384: olosuhteet Lahden postitalossa ovat sellaiset, nissa uhkaa muodostua alkavana talvena
16385: että uusi postitalo on välttämätön. Lahden työttömyyttä. -
16386: kaupunki oli varannut postitaloa varten so- Näistä syistä olisi jo ensi vuoden talousar-
16387: pivaksi katsomansa tontin, mutta sisällyttä- vioon varattava määräraha rakennuksen
16388: nyt lahjakirjaan määräajan. Kun postitaloa suunnittelutöitä ja rakennustöiden aloitta-
16389: ei määräaikana rakennettu, on tonttilahjoi- mista varten.
16390: tuksen ilmoitettu peruutuneen. Posti- ja len- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16391: nätinhallituksen ja rautatiehallituksen kes-
16392: ken on nyt sovittu uudesta postitalon pai- että Eduskunta ottaisi vuoden
16393: kasta. Rakennuspiirustuksia ei vielä ole ole- 1957 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
16394: massa, mutta rakennuksen on arvioitu tule- markan määrärahan suunnittelutöiden
16395: van maksamaan n. 180 milj. markkaa. Huo- suorittamiseksi ja rakennustöiden
16396: mioonottaen, että ammattivirasto pitää Lah- aloittamiseksi Lahden kaupunkiin tu-
16397: den postitalon kiireellistä rakentamista tär- levaa postitaloa varten.
16398: keänä ja kun tonttikysymys on ratkaistu, va-
16399: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16400:
16401: Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen. Eino Kilpi.
16402: 1161
16403:
16404: IV,419.- Rah.al. N:o 352.
16405:
16406:
16407:
16408:
16409: Malkamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta postitalon raken-
16410: tamista varten Lahden kaupunkiin.
16411:
16412:
16413: E d u s k u n n a ll e.
16414:
16415: Lahden posti- ja lennätinkonttori sijaitsee vanhoja, ahtaita porraskäytäviä pitkin. Lah-
16416: edelleen n. 40 vuotta sitten rakennetun Kan- den postitalon rakentaminen on välttämätön
16417: sallis-Osake-Pankin omistaman talon toisessa myös henkilökunnan epähygienisten työolo-
16418: kerroksessa. Lahden kaupungin asukasluku suhteiden vuoksi.
16419: on siitä lähtien kasvanut moninkertaiseksi ja Lahden uuden postitalon rakentamista var-
16420: kaupungin ja sen lähiympäristökuntien liike- ten ovat suunnitelmat valmiina. Tarkoituk-
16421: ja talouselämä on samoin tämän ajan ku- sena on rakentaa postitalo rautatien alueelle
16422: luessa monikymmenkertaistunut. Se on li- yhteistyössä rautateiden kanssa. Koska posti-
16423: sännyt myös posti- ja lennätinkonttorin työtä talon rakentaminen olisi jokavuotisen työttö-
16424: arvaamattomassa määrässä. Niinpä posti- myyden torjumiseksikin kiireellisesti aloitet-
16425: konttorissa vallitseekin sietämätön tilanah- tava, ehdotamme kunnioittaen,
16426: taus. Tuleva ja lähtevä posti joudutaan lii-
16427: kennöimään kaupungin keskustan vilkasliik- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16428: keisimmällä kohdalla. Mutta rakennuksen tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
16429: sijainnista siltä osaltaan kapean kadun var- kan määrärahan postitalon rakenta-
16430: rella johtuu vakavia liikennehäiriöitä, puhu- misen aloittamiseksi Lahden kaupun-
16431: mattakaan ahtaudesta postin kuljetuksessa kiin.
16432: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
16433:
16434: Aino Malkamäki. Eino Raunio.
16435: E. Pusa. Lauri Laine.
16436: 1:162
16437:
16438: IV,420. - Rah.al. N:o 353.
16439:
16440:
16441:
16442:
16443: Järvi ym.: :Määrärahan osoittamisesta Oulun postitalon raken-
16444: tamista varten.
16445:
16446:
16447: E d u s k u n n a 11 e.
16448:
16449: .Oulun postikonttori sekä lennätin ja val- koskevat suunnitelmat ovat lisäksi valmiina.
16450: tionpuhelin ovat vuosikausia toimineet perin Tarkoituksena on rakentaa postitalo val-
16451: ahtaissa ja epäkäytännöllisissä vuokratiloissa tionrautateiden alueelle siten, että postin
16452: kolmessa eri paikassa kaupunkia, mikä hait- huoneistotilat sopivasti yhtyvät Ouluun suun-
16453: taa ratkaisevalla tavalla liikenteen hoitamista nitellun uuden rautatieasemarakennuksen
16454: ja laajentamista sekä on erittäin epämukavaa kanssa. Oulun postitalo on suunniteltu
16455: asiakkaiden kannalta. · Lisäksi ei raha- ja 28 000 m3 suuruiseksi ja nousee sen kustan-
16456: postiliikenteen turvallisuus nykyoloissa ole nusarvio 252 000 000 markkaan. Kun posti-
16457: millään tavalla taattu eikä henkilökunnan ja lennätinhallituksella ei ole käytettävissään
16458: terveydellisiä ja hygienisiä oloja ole voitu tarpeellista määrärahaa, ja koska tämä ra-
16459: lainkaan ottaa huomioon. Posti- ja lennätin- kennustyö on ensiluokkaisen tärkeä ja kii-
16460: laitoksen huoneistotilannetta Oulussa on jo reellinen, ehdotamme kunnioittaen,
16461: vuosikausia pidetty täysin kestämättömänä
16462: ja kiireistä parantamista vaativana. Tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16463: peeksitilavan ja tarkoituksenmukaisen virka- tulo- ja menoarvioon 252 000 000 mark-
16464: huoneiston vuokraaminen on Oulussa mahdo- kaa Oulun postitalon rakentamista
16465: tonta. Edellisestä selviää, että Ouluun on varten.
16466: välttämättömästi rakennettava postitalo, jota
16467: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16468:
16469: Lauri Järvi. Aaro Kauppi. Irma Torvi.
16470: Arvi Turkka. Armas Leinonen. Niilo Ryhtä.
16471: 1163
16472:
16473: IV,421. - Rah.al. N:o 354.
16474:
16475:
16476:
16477:
16478: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta postiautovarikon
16479: 1·akentamiseksi Jyväskylään.
16480:
16481:
16482: J<J d u s k u n n a 11 e.
16483:
16484: Vuonna 1954 on posti- ja lennätinhallitus vaunuja 28. Edelleen Jyväskylän varikon
16485: ostanut Jyväskylän kaupungilta Kypärämäen huoltoon voitaisiin sopivasti yhdistää Jyväs-
16486: kaupunginosasta 27 100 m2 käsittävän maa- kylän poliisilaitoksen autojen huolto. Kun
16487: alueen postiautovarikon rakentamista varten. kysymyksessä on näinkin huomattava määrä
16488: Paikka onkin erittäin sopiva maaston suh- moottoriajoneuvoja sekä postinkuljetuksen ja
16489: teen, ja tälle alueelle voidaan myöskin tar- liikenteen hoitaminen laajalle ympäri Keski-
16490: vittaessa vähin kustannuksin vetää pisto- Suomen maakunnan, vieläpä niinkin pitkille
16491: raide nykyisestä Valmetin Rautpohjan teh- linjoille, kuten esim. Kokkolaan, Kalajoelle,
16492: taan rautatiestä. Kuopioon ym. olisi ajoneuvoilla oltava eh-
16493: Jyväskylän postiautovarikon huollossa on dottomasti yhteinen ja kunnollinen varikko-
16494: nykyisin moottoriajoneuvoja runsaasti, joita ja huoltopaikka.
16495: huolletaan Kuokkalassa, vanhassa palonvaa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16496: rallisessa tehdasrakennuksessa. Vaunujen va- nioittaen,
16497: rikkona käytetään myös niitä ahtaita tiloja,
16498: joita sattuu olemaan varsinaisen postin luona että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16499: Jyväskylässä. Autoja on huollossa Jyväsky- tulo- ja menoarvioon 100 000 000
16500: län postivarikolla seuraavasti: 33 linja-, 34 markkaa postiautovarikon rakentami-
16501: kuorma-, 17 paketti- ja 3 henkilöautoa sekä seksi Jyväskylään.
16502: laiturivaunuja, moottoripyöriä ja puoliperä-
16503: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
16504:
16505: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen. Impi Lukkarinen.
16506: 1164
16507:
16508: IV,422. - Rah.al. N: o 355.
16509:
16510:
16511:
16512:
16513: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta autojen
16514: hankkimista varten posti- ja lennätinlaitokselle.
16515:
16516:
16517: E d u s k u n n a ll e.
16518:
16519: Postiliikenne on maassamme vuosi vuo- liian pitkä aika ottaen huomioon vanhojen
16520: delta jatkuvasti kasvanut. Maantieliiken- autojen suuret ja kalliit käyttö- ja korjaus-
16521: teessä on postiautoliikenne osoittautunut kustannukset. Näin on laitoksen kuitenkin
16522: erittäin tarkoituksenmukaiseksi ei ainoastaan pitänyt kuoletusaika laskea, kun liikenne-
16523: postinkuljetuksen, vaan samalla myöskin tarve on lisääntynyt, mutta myönnetyt mää-
16524: matkustajaliikenteen edesauttamisessa ja lii- rärahat eivät viime vuosina ole hintojen nou-
16525: kenteen helpottamisessa. Rahaliikenne on sun takia riittäneet edes luonnollisesta kulu-
16526: valtavasti kasvanut, minkä takia posti- ja misesta aiheutunutta kuoletusta peittämään.
16527: lennätinlaitoksen on ollut pakko tehostaa Vuotta 1957 varten on tulo- ja menoarvio-
16528: tarkastustoimintaa, mistä taas on aiheutunut ehdotuksessa posti- ja lennätinlaitoksen au-
16529: lisääntyvää kuljetusneuvojen tarvetta. Pu- toja varten merkitty vain 100 milj. markkaa.
16530: helinliikenteen lisääntyminen on tehnyt vält- Ehdotetuna määrällä voidaan kuitenkin kor-
16531: tämättömäksi uudet linja- ja kaapeloimis- vata vain puolet laitoksen linja-autokannan,
16532: työt, jolloin rakennuskustannusten säästämi- n. 400 auton ensi vuoden kuoletuksesta, mikä
16533: seksi on käynyt pakolliseksi hankkia eräitä 10 vuoden kuoletuksen huomioon ottaen on
16534: tähän tarkoitukseen soveltuvia erikoisautoja 40 uusittavaa autoa. Linja-auto maksaa ny-
16535: työmenetelmien koneellistuttamiseksi. kyisin koreineen noin 5 milj. markkaa, joten
16536: Kaikkea tätä toimintaa varten posti- ja tähän tarkoitukseen tarvitaan 200 milj. mark-
16537: lennätinlaitoksella on ollut käytettävänään kaa. Yli 800 muun ajoneuvon uusimiseen
16538: noin 1 200 erilaista moottoriajoneuvoa. Kun puhelin-, radio-, lennätinhuollon ja erilaisten
16539: näistä vielä nytkin osa on ennen sotia han- postinkuljetuksien säännöllisyyden ja jatku-
16540: kittua kalustoa, siis yli puolitoistakymmentä vaisuuden turvaamiseksi tarvitaan noin 120
16541: vuotta vanhaa, niin on ymmärrettävää, että milj. markkaa. Yhteensä tarvitaan siis 320
16542: varsinkin vanhempi osa kalustoa on käynyt milj. markkaa.
16543: niin yli-ikäiseksi ja heikoksi, että sen huolto- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
16544: ja ylläpitokustannukset ovat kohonneet huo- kunnioittaen,
16545: mattavan suuriksi. Tästä syystä olisi tällai-
16546: set vanhat ja huonossa kunnossa olevat autot että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16547: viipymättä korvattava uusilla. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
16548: Posti- ja lennätinlaitoksen moottoriajoneu- 24 momentille hallituksen esityksessä
16549: vojen kuoletusajaksi on laskettu 10 vuotta, jo olevan määrärahan lisäksi 220 mil-
16550: mikä on niille ajoneuvoille, jotka ajavat vuo- joonaa markkaa autojen hankkimiseksi
16551: sittain useita kymmeniä tuhansia kilomet- posti- ja lennätinlaitokselle liikenteestä
16552: rejä, esim. linja-autot noin 80 000 kilometriä, poistettavien tilalle.
16553: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16554:
16555: Veikko Helle. K. F. Haapasalo. Unto Suominen.
16556: Veikko Kokkola. Heikki Hykkäälä. Väinö Tikkaoja.
16557: Arvo Sävelä.
16558: 1165
16559:
16560: IV,423. - Rah.al. N:o 356.
16561:
16562:
16563:
16564:
16565: Uusitalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puhelin-
16566: ja lennätinverkon laajentamiseen ja parantamiseen.
16567:
16568:
16569: E d u s k u n n a ll e.
16570:
16571: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksen Huolestuttavinta asiassa on, ettei tilanne
16572: 19 Pl. I luvun 25 momentin kohdalle on tässä suhteessa edes pysy ennallaan, vaan
16573: merkitty puhelin- ja lennätinverkon laajen- vuosi vuodelta entisestäänkin huononee. Huo-
16574: tamiseen ja parantamiseen 1200 milj. mark- mioon ottaen varsinkin ne suuret haitat ja
16575: kaa. Kun tunnettua on, että valtion puhelin- suoranaiset vahingot, mitkä puhelinoloissa
16576: liikennetoiminta ei ole pystynyt seuraamaan vallitsevat epäkohdat aiheuttavat talouselä-
16577: lisääntyneiden vaatimusten edellyttämiä tar- mälle, on pidettävä erittäin suotavana, että
16578: peita, ei ole valtion edun mukaista, että nyt puhelinlaitteiden kunnostamiseen ja puhelin-
16579: ehdotetaan valtion puhelin- ja lennätinver- verkon laajentamiseen vastaisuudessa voitai-
16580: kon laajentamiseen ja parantamiseen myön- siin myöntää riittävän suuret määrärahat.
16581: nettäväksi vain neljäsosa siitä, mitä asian- · Huomattava on lisäksi, että ne varat, jotka
16582: omainen keskusvirasto, posti- ja lennätin- kaukopuhelinverkoston parantamiseen on
16583: hallitus on esittänyt. viime vuosina myönnetty, eivät pääse ajoissa
16584: Vuodesta vuoteen on tarkoitukseen hallitus tuottamaan hyötyä, ellei verkostoa pikaisesti
16585: esittänyt varoja riittämättömästi. Tämä il- saateta kuntoon. Posti- ja lennätinhallituk-
16586: menee mm. hallituksen esitykseen valtion sessa on suunnitelmat kuntoonsaattamiseksi
16587: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1952 otetusta jo valmiina. V arat vain puuttuvat.
16588: liitteestä, jossa todetaan, että ,Posti- ja len- Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
16589: nätinlaitokseen tapahtuvat sijoitukset reali- ehdotamme kunnioittaen,
16590: sesti tuskin ovat vuoden 1938 tasolla". Myös
16591: valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16592: vuodelta 1949 todenneet, että valtion puhe- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
16593: linverkostoa varten on ,jatkuvasti myön- 25 momentille lisäyksenä 300 000 000
16594: netty aivan riittämättömästi varoja" ja ettei markkaa puhelin- ja lennätinverkon
16595: puhelinliikenne nykyisin läheskään vastaa laajentamiseen ja parantamiseen.
16596: sille kohtuudella asetettavia vaatimuksia.
16597: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16598:
16599: Eino Uusitalo. Tahvo Rönkkö. Artturi Jämsen.
16600: Eino Rytinki. J. F. Pöykkö. Marja Lahti.
16601: T. Saloranta. Lennart Heljas. Eemil Partanen.
16602: Onni Mannila. M. 0. Lahtela. Matti Mattila.
16603: 1166
16604:
16605: IV,424. - Rah.al. N:o 357.
16606:
16607:
16608:
16609:
16610: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien
16611: puhelintoimipaikkojen perustamista varten maaseudulle.
16612:
16613:
16614: B d u s k u n n a ll e.
16615:
16616: Valtion puhelinliikennetoiminta ei ole mänä puhelinolojen pikaista parantamista
16617: yleensäkään pystynyt seuraamaan yleistä maaseudulla.
16618: kehitystä ja lisääntyneitä tarpeita. Maas- Edellä sanotun perusteella, ja kun halli-
16619: samme on sitäpaitsi runsaasti sellaisia asut- tuksen tarkoitukseen ehdottama määräraha
16620: tuja seutuja varsinkin Pohjois- ja Itä-Suo- on tarpeeseen verrattuna täysin riittämätön,
16621: messa, joissa kokonaiset kylät ovat vailla ehdotamme kunnioittaen,
16622: puhelinta, ja yleensäkin on puhelintoimi-
16623: paikkoja maaseudulla liian harvassa. Maan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16624: hankintalain nojalla on myös perustettu lu- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
16625: kuisia ryhmäasutuksia, jotka ovat kokonaan 25 momentille 100 miljoonan markan
16626: vailla puhelinyhteyttä. Sanomattakin on sel- lisäyksen uusien puhelintoimipaikko-
16627: vää, mitä haittoja tällaisesta asiantilasta on. jen perustamista varten maaseudulle,
16628: Nykyoloissa onkin pidettävä välttämättö- erityisesti syrjäisme ja uus~1le asutus-
16629: alueille.
16630: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
16631:
16632: Veikko Vennamo. Martti Salminen.
16633: Grels Teir. M. 0. Lahtela.
16634: 116'1
16635:
16636: IV,425.- Rah.al. H:o 358.
16637:
16638:
16639:
16640:
16641: Erkkilä. ym.: Määrärahan osoittamisesta perunanjalostusteh-
16642: taan pe1'u8tamista varten Paavolan pitäjän Ruukin kylään.
16643:
16644:
16645: E d u s 'k u n n a 11 e.
16646:
16647: Tämän syksyn satotulokset osoittavat, mi- nasta voi juuri puhua, niin olematon se on,
16648: ten vähän todella löytyy sellaisia kasvi- kun lähiseudulla ei ole perunan jalostusteh-
16649: laatuja, joilla olisi edes jonkinlaisia luotet- dasta, joka voisi olla suurempana ostajana,
16650: tavia mahdollisuuksia menestyä Pohjois-Poh- eikä kuljettaminen pitkien matkojen taakse
16651: janmaalla. Ainoastaan perrinasta saadaan ole mahdollista korkeiden rahtikustannusten
16652: jopa hyvä sato ja on peruna aikaisempina- vuoksi. Sen vuoksi omaan maakuntaan olisi
16653: km epäedullisina vuosina antanut keskin- saatava perunan jalostustehdas, jonka avulla
16654: kertaisia satoja ja on siis sen viljeleminen asia voitaisiin hoitaa.
16655: melko vannaa. Tehtaan paikaksi olisi mielestämme sopiva
16656: Siika- ja Pyhäjokilaaksojen kunnat ovat Paavolan pitäjässä oleva Ruukin aseman
16657: maamme pahimpia työttömyysalueita juuri seutu, jossa Ruukki Oy: n omistama kivi-
16658: sen vuoksi, että halla usein turmelee sadon. rakenteinen entinen tervatehdas olisi tähän
16659: Teollisuutta ei ole, tilat ovat liian pieniä tarkoitukseen käytettävissä.
16660: eivätkä voi ant~,ta toimeentuloa siinä työs- Kun perustamiskustannukset edullisestikin
16661: kentelevälle väelle, eikä ole löydetty rat- asian hoitaen nousevat melko suuiiksi, olisi
16662: kaisua, jolla viljelijät saisivat rahatulioja toivottavaa, että valtiovalta voisi auttaa
16663: välttämättömiin tarpeisiinsa. Rahan puute asian hoitamisessa, sillä paikalliselle muu-
16664: on se välttämätön paha, joka ajaa pienvil- tenkin suurissa vaikeuksissa elävälle pien-
16665: jelijäväestön ansiotöiden hakuun, vaikka viljelijäväestölle se on ylivoimainen tehtävä.
16666: työtä omalla tilalla kyllä olisi. Edellä esittämillämme perusteilla kun-
16667: Sen vuoksi olisi löydettävä sellaisia kas- nioittaen ehdotamme,
16668: veja, joiden menestyminen olisi melko var-
16669: maa ja joilla olisi menekkimahdollisuuksia että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16670: kohtuulliseen hintaan. Kuten edellä todet- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
16671: tiin, peruna menestyy kohtalaisesti, mutta markan määrärahan perunanjalos-
16672: vähänkin paremman sadon tullessa sen mark- tustehtaan rakentamiseksi Paavolan
16673: kinoiminen tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia pitäjän Ruukin kylään.
16674: niinkuin tänäkin syksynä - eikä hin-
16675: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
16676:
16677: Eeli Erkkilä. Antti Kinnunen. Toivo Antila.
16678: Eino Rytinki. J. F. Pöykkö. Eino Uusitalo.
16679:
16680:
16681:
16682:
16683: 47 E 645/56
16684: 1168
16685:
16686: IV,426. - Ra.h.al. N: o 359.
16687:
16688:
16689:
16690:
16691: Liljaström ym.: Määrärahan osoittamisesta perustettavan su-
16692: laton ja valssilaitoksen suunnittelukustannuksiin.
16693:
16694:
16695: E d u s k u n n a 11 e.
16696:
16697: Eduskunta hyväksyi 15. 5. 1956 pitämäs- vieläkään ole ryhtynyt mihinkään toimenpi-
16698: sään istunnossa toivomusponnen: ,että hal- teisiin tämän toivomuksen mukaisesti, saam-
16699: litus kiireellisesti suorituttaisi tutkimuksen mekin kunnioittavasti esittää,
16700: kotimaisen terästeollisuuden tehostamiseksi
16701: ja ryhtyisi toimenpiteisiin sulaton ja valssi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16702: laitoksen perustamiseksi nykyisin tuotetta- tulo- ja menoarvioon 500 miljoonan
16703: van rautarikasteen kotimaassa jalostamista markan siirtomäärärahan perustetta-
16704: varten ja siihen elimellisesti liittyvän mal- van sulaton ja valssilaitoksen suunnit-
16705: min etsintätoiminnan tehostamiseksi". telukustannuksiin ja alustaviin raken-
16706: Kun tietämämme mukaan hallitus kuiten- nuskustannuksiin.
16707: kaan eduskunnan päätöksestä huolimatta ei
16708: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
16709:
16710: V. Liljeström. Toivo Kujala. Urho Saariaho.
16711: Erkki W. Mohell. 0. A. Öhman. Lennart Heljas.
16712: Artturi Tienari. Johannes Wirtanen. 0. Lindblom.
16713: Veikko Helle. Grels Teir. Arvo Salminen.
16714: Artturi Koskinen. R. Hallberg. Lauri Järvi.
16715: Arvo Ahonen. Heikki Soininen. Pentti Liedes.
16716: Sven Högström. Harras Kyttä.
16717: 1169
16718:
16719: IV,427. - Fin.mot. N:o 360.
16720:
16721:
16722:
16723:
16724: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för grun-
16725: dande av en cellulosa- och pappersfabrik i Närpes kommun.
16726:
16727:
16728: Till Riksdagen.
16729:
16730: Hänvisande till motiveringen i hemställ- stort 10 miljoner mark, för vidtagande
16731: ningsmotion n: o 72, inlämnad till 1953 ärs av förberedande åtgärder för grun-
16732: riksdag, föreslär undertecknade, dandet av en cellulosa- och pappers-
16733: fabrik i Närpes kommun.
16734: att Riksdagen i statsförslaget för
16735: år 1957 måtte upptaga ett anslag,
16736: Helsingfors den 18 september 1956.
16737:
16738: Gösta Rosenberg. Toivo .Asvik. Nestori Nurminen.
16739: ll'lO
16740:
16741: IV,427. - Rah.al. N: o 360.
16742: Suomennos.
16743:
16744:
16745:
16746: Rollenbel"g Ylll·: Määrärahan osoittamisesta selluloosa- ja pa-
16747: peritehtaan perustamiseksi Närpiön kuntaan.
16748:
16749:
16750: E d -u s k u n n a 11 e.
16751:
16752: Viitaten vuoden 1953 nltiopäivillä. tehdyn markan ntä.iirärahafl, valmi.tfavia toi-
16753: tQivomusaloitteen n: o 72 perusteluihin alle- menpiteitä varten selluloos~ ja pape-
16754: kh•joittaneet ehdottavat, ritehtaan perustamiseksi Närpiön kun-
16755: taan.
16756: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16757: tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
16758: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
16759:
16760: Göata BoJSenbel"&'. Toivo Asvik. Nestori Nurminen.
16761: 1171
16762: IV,428. - Rab..al. N:o 361.
16763:
16764:
16765:
16766: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suoritta-
16767: miseksi KemijärveUe rakennettavaa puunjalostuslaitosta
16768: vart~n.
16769:
16770:
16771: E d u s k u n n a ll e.
16772: Koillis-Lapin metsävarat tarjoisivat raaka- on riippuvainen ansiotyömahdollisuuksista.
16773: ainetta monipuoliselle ja laajalle puu:njalös- Ku.n työtilaisuuksia ei ole ollut, on viime
16774: tusteollisuudelle. Metsänhoitaja A. E. Jär- vuosien työttömyyskausina jouduttu huo-
16775: visen suorittan:llen tutkimliksien mukaan tnattava määrä, jopa 5 000-7 000 miestä,
16776: valtion omistä:mieh Ke:mijä:r\Ten pohjoispuo- sijoittamaan vuosittain valtion ja kuntieh
16777: Iisten v~istöo.lueiden metsämaiden pitlta-ala järjestämiin työttömyystöihin. Täten on
16778: on n. 1 600 000 hehtaaria. Sillä kasvava työttömyystöiden järjestämiseeh jouduttu
16779: puuvarasto on n. 70 000 000 kiintokuutio- käyttämäan yksin valtionldn varoja useita
16780: metriä, josta yli-ikäistä ha\TUpuuvaltaista satoja miljoonia markkoja. Lisäksi on työt-
16781: metsä.ä. on n. 50 000 000 kiintokuutiometriä tömyys tuottanut kunnille monenlaisia ta-
16782: ja tukkipuita vähintään 60 000 000 kpl. Vuo· loudellisia uhrauksia ja vaikeuksia, väestön
16783: tuisen metsien lisäkas\TUn nykyisessäkin ti· oman elämän vaikeutumisesta puhumatta-
16784: lassa oli laskettu olevan n. 760 000 kiinto- kaan. On myös nähtävissä, ettei lähitule-
16785: kuutiometriä. Metsänhoidolliseen kuntoon vaisuudessa työttömyystilanne Koillis-Lapin
16786: saatettuna lisäkasvu kohoaisi kaksinkertai- alueella helpotu, vaan pikemminkin päin-
16787: seksi. Laskelmaan on vielä liitettävä yksi· vastoin. Sen aiheuttaa jo yksin sekin, että
16788: tyisten mailla olevat metsävarat, jotka ovat väestön lisääntyminen näillä alueilla on huo-
16789: Kemijärven itäpuolella Posion ja Kuusamon mattavan suuri.
16790: kunnan alueilla. Asiantuntijoiden suoritta· Koillis-Lapin alueella on myös erittäin so-
16791: mien tutkimusten mukaan metsien yli-ikäi- pivia puunjalostusteollisuuden sijaintipaik-
16792: syydestä johtuen kaatuu ja lahoaa maahan koja. Esim. Kemijärven rantamilla olisi teol-
16793: vuosittain puutavaraa n. 500 000 kiintolrnu- lisuuden sijaintipaikaksi hyviä edellytyksiä.
16794: tiometriä. Tarvittavan veden saanti ei tuottaisi min-
16795: Näiden valtavien puutavaramäärien kan- käänlaisia vaikeuksia, ja koska rautatie yh·
16796: llltttava hyödyksikäyttö ja kansantaloudellis- distää Kemijärven valtakunnan rataverkos-
16797: ten arvojen suoranaisen tuhlauksen estämi- toon, muodostaisivat nämäkin jo edellytyk-
16798: nen puiden maahan lahoamisen seurauksena set puunjalostusteollisuuden toiminnalle.
16799: on mahdollista ainoastaan siten, että raken- Koska valtio joutuu vuosittain käyttä-
16800: netaan puunjalostusteollisuutta raaka-ainei- mään satoja miljoonia markkoja työttö-
16801: den läheisyyteen. myystöiden järjestelyihin ja koska valtio
16802: Kemijoen vesivoimavarojen rakentaminen omistaa noin 80% alueen metsäalasta, olisi
16803: tekee myös voimansaanuin rakennettavalle vaitionkin etujen mukaista puunjalostus-
16804: teollisuudelle mahdolliseksi. Toiselta puolen teollisuuden aikaansaaminen Koillis-Lapin
16805: myös rakennettujen voimalaitosten tarjoama alueelle.
16806: voima voidaan edullisimmin käyttää paikan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16807: päällä, jolloin säästytään voimansiirrosta
16808: johtuvasta hukasta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16809: Puunjalostusteollisuuden aikaansaamista tulo- ja menoarvioon 6 miljoonan
16810: Koillis-Lapin alueelle puoltavat myöskin markan määrärahan tutkimuksen suo-
16811: työllisyysnäkökohdat. Koillis-Lapin kuntien rittamiseksi ja suunnitelman laatimi-
16812: yli 60 000 nousevasta väestöstä suurin osa seksi Kemijärvelle rakennettavaa
16813: puunjalostuslaitosta varten.
16814: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
16815:
16816: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
16817: 1172
16818:
16819: IV,429. - Rah.al. N:o 362.
16820:
16821:
16822:
16823:
16824: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta Inariin Iva-
16825: lon kylään perustettavan puunjalostusteollisuuslaitoksen
16826: rakennustöiden aloittamiseksi.
16827:
16828:
16829: E d u s k u n n a ll e.
16830:
16831: Inarin alueen puuvarojen laajempi, met- jalostusteollisuuden rakentaminen Ivaloon on
16832: sänhoidonkin kannalta välttämätön puuvaro- paitsi raaka-ainemahdollisuuksien, myös työ-
16833: jen käyttö on mahdollista vain sinne raken- tilaisuuksien lisäämisen kannalta välttämä-
16834: nettavan puunjalostusteollisuuden avulla. tön. Työttömyys Inarin kunnan alueella on
16835: Suoritettujen tutkimusten perusteella onkin pysyvä ilmiö, joka kuluvana talvikautena ja
16836: päädytty siihen, että Ivaloon, Inarin järven seuraavina vuosina muodostuu entistäkin
16837: rannalle rakennettaisiin kuitulevytehdas ja suuremmaksi, koska Neuvostoliitolle raken-
16838: sahalaitos. Teollisuuslaitoksen tarkemman nettavat voimalaitokset ovat valmistuneet ja
16839: suunnittelun ja rakennustöiden aloittamista niissä työskennelleet Inarin kuntalaiset ovat
16840: varten otettiinkin jo v. 1956 talousarvioon jääneet työ- ja ansiomahdollisuuksia vaille.
16841: 40 milj. markan määräraha. Tästä huolimatta Erikoisesti tästäkin syystä olisi Inarin kun-
16842: ei sanotun teollisuuslaitoksen rakennustöiden nan alueelle suunnitellun puunjalostusteolli-
16843: aloittamiseen ole ryhdytty. Onpa esitetty suuslaitoksen rakennustyöt saatava käyntiin
16844: sellainenkin vaihtoehto, että ko. teollisuus- vielä kuluvan talven aikana. Siksi olisi myös
16845: laitos rakennettaisiin Pohjois-Norjaan, meren vuoden 1957 talousarvioon otettava määrä-
16846: rannalle, jonne raakapuu kuljetettaisiin au- raha tarkoitukseen.
16847: toilla Inarin alueelta. Tätä on puolustettu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16848: mm. sillä, että kun rakennetaan maantie
16849: Inarista Norjaan, meren rannalle, raakapuun että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16850: kuljetusmahdollisuudet täten saataisiin tur- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
16851: vatuksi. kan määrärahan Inariin Ivalon kylään
16852: Inarin alueen väestön kannalta tällainen perustettavan puunjalostusteollisuus-
16853: ratkaisu olisi suorastaan kohtalokas ja kan- laitoksen rakennustöiden aloittami-
16854: santaloudellisestikin se olisi typerä. Puun- seksi.
16855: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
16856:
16857: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio.
16858: Toivo Friman.
16859: 1173
16860:
16861: IV,430. - Rah.al. N: o 363.
16862:
16863:
16864:
16865:
16866: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksien suoritta-
16867: miseksi polttoturvetta käyttävän kaasuturbiinisähkövoima-
16868: laitoksen perustamisesta Jalasjärven tai Kauhajoen kun-
16869: taan.
16870:
16871:
16872: E d u s k u n n a ll e.
16873:
16874: Maassamme on suoalueita n. 10.4 milj. ha. sesti hyöty muodostuisi huomattavan suureksi
16875: Huomattavan suuret alueet näistä sisältävät sähköenergian tuotannossa ja toisaalta voi-
16876: pohtoturvetuotannolle sopivaa turvetta. Suo- taisiin tarjota maaseudulle työtilaisuuksia
16877: alueista suurin ja käyttökelpoisin sijaitsee uusien tuotanto- ja teollisuuslaitosten perus-
16878: Etelä-Pohjanmaalla, Kauhajoen ja Jalasjär- tamisen kautta. Käsityksemme mukaan olisi
16879: ven kuntien alueella. Useampaa suoryhmää ryhdyttävä tutkimaan, mitä mahdollisuuksia
16880: hyväksi käyttäen on ko. alueella polttotur- on tuottaa taloudellisesti sähkövoimaa kotoi-
16881: peen ottoon kelvollista suota n. 4 500 ha, sella polttoturpeella.
16882: mikä riittää tuottamaan n. 10 milj. tonnin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
16883: määrän kuivaa turvetta. Mainitun alueen
16884: tarjoamat voimavarat sopisi mainiosti käyt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16885: tää esim. valtion toimesta perustettavassa tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
16886: turvekäyttöisessä kaasuturbiini-sähkövoima- suuruisen määrärahan tutkimuksien
16887: laitoksessa. Suoalueitten voimavaroja hyväk- suorittamiseksi polttoturvetta käyttä-
16888: sikäyttämällä tyydytettäisiin Etelä-Pohjan- vän kaasuturbiini-sähkövoimalaitoksen
16889: maan alituotantoalueena sähkövoiman tarve perustamisesta Jalasjärven tai Kauha-
16890: kotoisella raaka-aineella. Kansantaloudelli- joen kuntaan.
16891: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
16892:
16893: Toivo Asvik. Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho.
16894: uu
16895: IV,4.31.- ltah.al. N:o 3M.
16896:
16897:
16898:
16899:
16900: )(a.ani'Mil ym.:
16901: Määriiraltun osoittamisesta uittokanavan ra-
16902: kemamiseksi Varkauden kauppalassa olevan laivakanavan
16903: vi~Jreen.
16904:
16905:
16906:
16907: E d u s k u n n a 11 e.
16908:
16909: Eduskunta on marraskuun 26 päivänä 1954 myystyökohde, ensi tilassa pantava alulle ja
16910: hy-väksynyt kulkulait()Svaliokunnan mietin- pyrittävä tekemään valmiiksi viivytyksettä.
16911: nön n:o 20, jonka ponnessa lausutaan toivo- Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
16912: mus, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- mukaan rakennuskustannukset tulisivat ole-
16913: menpiteisiin uittokanavan rakentamiseksi maan n. 380 milj. markkaa."
16914: Varkauden kauppalassa olevan Taipaleen Ponnessa valiokunta esittää, ,että hallitus
16915: laivakanavan viereen. kiirehtisi toimenpiteitä uittokanavan rakenta-
16916: Kesäkuun 4 päivänä 1956 eduskunta hy- miseksi Taipaleen kanavaan."
16917: väksyessään kulkulaitosvaliokunnan mietin- Ensi talven aikana vaikeaksi kehittyvä
16918: nön n:o 30 kiirehtii hallituksen toimenpiteitä työllisyystilanne edellyttää hyödyllisten työ-
16919: ja lausuu: ,Eduskunta on vuoden 1954 val- kohteiden avaamista, jotka samalla mahdol-
16920: tiopäivillä lausunut Hallitukselle toivomuk- lisimman suuressa määrin hyödyttäisivät seu-
16921: sen kiireellisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä tukunnan talouselämän kehittymistä.
16922: Taipaleen uittokanavan rakentamiseksi. Tai- Kun eduskunnan kulkulaitosvaliokunnan
16923: paleen kanava kaksine sulkuineen on tällä toivomuksessa mainitulla rakennustyöllä näi-
16924: hetkellä Leppävirran reitillä ainoa puutava- hin tuloksiin osittain päästäisiin, olisi mai-
16925: ran nippukuljetuksen ruuhkapaikka. Edus- nittu rakennustyö kiireellisesti aloitettava.
16926: kunnan saamien tietojen mukaan on Taipa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16927: leen kanavan kautta kuljetetun puutavaran
16928: määrä huomattavan suuri, ja Taipaleen su- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16929: lun uudelleen rakentaminen helpottaisi rat- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
16930: kaisevasti liikennettä Kallavedeltä Saimaalle kaa uittokanavan rakentamiseksi V ar-
16931: saakka. Tämän vuoksi olisi uittokanavan ra- kauden kauppalassa olevan laiva-
16932: kentaminen, joka olisi myös sopiva työttö- kanavan viereen.
16933: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
16934:
16935: Hugo Manninen. Martti Leskinen. Esa Hietanen.
16936: 1176
16937:
16938: IV,432.- :&ah.al. N:o 365.
16939:
16940:
16941:
16942:
16943: Pi7kkö JDL: Korotetua mU.rärahan. osoittamisesta lainaksi
16944: Rtwenieme• kaupp4l4Ue kauppalan asemakaavapakkolu-
16945: nastuksia varten.
16946:
16947:
16948: E d u s k u n n a 11 e.
16949:
16950: Vuodeh 1957 tulo• ja menoarvioksi teke• laih perUllteella lunastettavien alueiden omis-
16951: mässään esityksessä hallitus on ehdottanut tajat 888vat säädetyssä järjestyksessä. määrä-
16952: muun muassa myönnettäväksi Rovaniemen tyn pakkolunastuskorvauksen rahana tai
16953: kauppalalle lainåna asemakaavajärjestelyjä muutoin todella täysimääräistmä.
16954: varten kaikkiaan 306 milj. markkaa, josta Kun hallitus nyt kuitenkin ehdottaa, että
16955: rahana 176 milj. ja valtion pitkäaikaisina korvauksien suorittamiseen olisi edelleen käy-
16956: obligaatioilla 130 milj. markkaa. Varat on tettävä samoja valtion pitkäaikaisia obligaa-
16957: tarkoitettu käytettäväksi huhtikuun 27 päi- tioita, joita valtiovarainministeriö on tähän
16958: vänä 1946 Rovaniemen kauppalan oikeu- tarkoitukseen pari vuotta sitten määrännyt
16959: desta pakkolunastaa kauppalan alueeseen ja joilla indeksiehtoa vailla olevina ei ole
16960: kuuluvaa maata annetun lain mukaisten pak- läheskään nimellisarvoaan vastaavaa käypää
16961: kolunastuskorvausten s'uorittamiseen. arvoa, on todettava, että eduskunnan edellä
16962: Mainitun lain mukaisten korvausten mak- mainittua kehoitusta ei ole noudatettu. Jotta
16963: sutapakysymys on useampaankin kertaan asia saataisiin oikeudenmukaisella - ja lain-
16964: ollut eduskunnan käsiteltävänä ja on edus- säätäjän nimenomaisesti edellyttämällä -
16965: kunta ollut jatkuvasti sillä kannaHa, että tavalla järjestykseen, ehdotamme kunnioit-
16966: tämän lain mukaiset korvaukset on makset- taen,
16967: tava täyden korvauksen periaatteen mukai-
16968: sesti. Viimeksi eduskunta käsitteli tätä asiaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
16969: viime joulukuun 19 päivänä, jolloin se, jat- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
16970: kaesaaan lain voimassaoloaikaa vuoden 1956 1 momentille lisäyksenä 130 miljoo-
16971: loppuun, samalla hyväksyi lausuman, jossa naa markkaa Rovaniemen kauppalalle
16972: se kehoitti hallitusta ensi tilassa ryhtymään rahalainana käytettäväksi kauppalan
16973: toimenpiteisiin, jotta kaikki tämän erityis- asemakaavapakkolunastuksia varten.
16974: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
16975:
16976: J. F. Pöykkö. Eino Rytink.i.
16977: Eeli Erkkilä. M. 0. Lahtela.
16978:
16979:
16980:
16981:
16982: 48 E 64ii/56
16983: 1176
16984:
16985: IV,433. - Rah.al. N: o 366.
16986:
16987:
16988:
16989:
16990: Ahonen ym.: Korotetun · määrärahan osoittamisesta lainoiksi
16991: yksityisoppikoulujen koulurakennusten rakentamiseen.
16992:
16993:
16994: E d u s k u n n a 11 e.
16995:
16996: Maassamme toimivilla erityisten kannatus- tuuttoman korkealle, yksityisten oppikoulu-
16997: yhdistysten ja osakeyhtiöiden sekä kuntien jen velan ollessa nykyisin jo 3 410 560 000
16998: omistamilla ns. yksityisillä oppikouluilla on markkaa.
16999: hyvin tärkeä asema oppikoululaitoksessamme. Vastaisuudessa tilannetta pahentaa myös
17000: Yksityisiä oppikouluja toimii maassamme se, että oppikouluihin pyrkivien lukumäärä
17001: 251 ja valtion omistamia 115. Vuoden 1955 on viime vuosina jatkuvasti kasvanut erit-
17002: -56 tilaston mukaan yksityisissä oppikou- täin voimakkaasti, osaksi oppikoulusivistyk-
17003: luissa oli oppilaita 71 401 ja valtion oppikou- sen muuttuneen aseman, osaksi syntyväisyy-
17004: luissa 60 870. Näin ollen oppikoulujen oppi- den lisääntymisen vuoksi. Viimeksi maini-
17005: laista on runsas enemmistö yksityisissä oppi- tun seikan vaikutukset tulevat lähivuosina
17006: kouluissa ja etupäässä vähävaraisia oppi- olemaan vieläkin tuntuvammat oppikoulujen
17007: laita, joilla ei ole mahdollisuuksia lähteä ko- oppilasmäärissä.
17008: tikuntansa ulkopuolelle valtion omistamiin Huomioon ottaen yksityisten oppikoulujen
17009: kouluihin. Saatujen tietojen mukaan olisi suuren merkityksen yhteiskunnassa ja niiden
17010: 59 yksityiselle oppikoululle rakennettava monet suuret vaikeudet ehdotamme kunnioit-
17011: kokonaan uusi koulu, lisärakennus 73: lle ja taen,
17012: perusteellisia korjauksia suoritettava hyvin
17013: lukuisissa kouluissa. Avustuslainoitukseen on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17014: eduskunta kuluvan vuoden tulo- ja menoar- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
17015: vioon varannut 100 milj. markkaa. Määrä- 5 momentille lisäyksenä 100 000 000
17016: rahasta anoi 66 oppikoulua avustusta yh- markkaa käytettäväksi yksityisoppi-
17017: teensä 687 580 000 markkaa. Avustuslainat koulujen omistajille, kannatusyhdis-
17018: ovat olleet aivan riittämättömät, ja sellaiset tyksille, osakeyhtiöille ja kunnille an-
17019: koulut, jotka ovat voineet jollakin tavoin ra- nettavina avustuslainoina uusien kou-
17020: kentaa korkeakorkoisella pankkiluotolla, ovat lurakennusten aikaansaamiseen tai
17021: nyt joutumassa taloudellisiin vaikeuksiin, koulurakennustöiden aiheuttamien ra-
17022: koska lukukausimaksuja ei voida nostaa koh- situsten lieventämiseen.
17023: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
17024:
17025: Arvo Ahonen. Rafael Paasio.
17026: Väinö Tikkaoja. T. Saloranta.
17027: K. Kauhanen.
17028: 1177
17029:
17030: IV,434. - Rah.al. N:o 367.
17031:
17032:
17033:
17034:
17035: Ho~la ym.: Korotetun .määrärahan osoittamisesta lainoiksi
17036: yksityisoppikoulujen kouluhuoneistojen rakentamista var-
17037: ten.
17038:
17039: Eduskunnalle.
17040: Yksityiset oppikoulumme ovat rakennus- on, että yksityisoppikoulut ovat vallitsevana
17041: ten suhteen erittäin vaikeassa asemassa. oppikoulumuotona maassamme. Kun valtion
17042: Kun esim. kunnalliset kokeilukeskikoulut oppikouluja on yhteensä 115, on yksityisiä
17043: saavat rakennuksiaan varten valtiolta avus- 251.
17044: tuksina ja lainoina 60-90 % kokonaiskus- On itsestään selvä, että nykyinen tilanne
17045: tannuksista, tavallisille keskikouluille, oli- on varsin epäoikeudenmukainen: ei vain si-
17046: vatpa ne kannatusyhdistyksen varassa toimi- käli, että kunnalliset kokeilukeskikoulut ovat
17047: via tai kunnan omistuksessa olevia, on val- kokonaan toisessa asemassa, vaan myös si-
17048: tion taholta niiden rakennuksia varten va- käli, että valtion kouluihin sijoitettavat op-
17049: rattu varsinaiseen menoarvioon vain vähäi- pilaat pääsevät 5 000 markan lukukausimak-
17050: nen summa: tänä vuonna 100 milj, edelli- sulla, kun taas yksityisoppikouluissa mo-
17051: senä vuonna vain 50 milj. mk. Tämän sum- nissa tapauksissa lukukausimaksut nousevat
17052: man vähämerkityksellisyys näkyy mm. seu- kolminkertaisiksi. Huomattava on myös, että
17053: raavista seikoista: eri paikkakunnat ovat varsin eri asemissa.
17054: Tänä vuonna sanottua 100 milj. markan Niinpä todettakoon, että varsinaisella maa-
17055: määrärahaa anoi yhteensä 66 koulua, anotun seudulla on vain 6 valtion oppikoulua. Ti-
17056: summan noustessa 687 580 000 markkaan. lanne vaikeutuu lisäksi jatkuvasti, kun suu-
17057: Jaettavana ollut rahamäärä annettiin 22 ret ikäluokat ovat juuri pyrkimässä oppi-
17058: koululle, suurimman summan ollessa vain kouluihin. Jos valtio ottaa huolehtiakseen
17059: 8 milj., pienimmän 2 milj. mk. Näinollen 44 yksin taloudellisista kustannuksista, käy
17060: anojaa eli 2/3 jäi kokonaan osattomaksi lai- asia ylivoimaiseksi. Jos sensijaan kannatus-
17061: nasta. Tilanne muodostuu vuosi vuodelta yhdistykset ja kunnat tulevat huomatta-
17062: yhä vaikeammaksi. Viimeisen tilaston mu- vassa määrin mukaan, on asia toisella ta-
17063: kaan on yksityisoppikoulujen rakennustarve voin reaalisella pohjalla, mutta kuitenkin
17064: 59 uudisrakennusta, 73 huomattavaa lisära- vain sillä edellytyksellä, että valtio tukee
17065: kennusta ja lukuisa joukko perusteellisia yksityisoppikoulujen rakennustoimintaa voi-
17066: korjauksia. Mukaan ei ole otettu niitä 15 makkaammin kuin tähän saakka on tapah-
17067: äskettäin perustettua oppikoulua, jotka tunut.
17068: tänä syksynä alkoivat toimintansa ja jotka Edellä olevan perusteella esitämme kun-
17069: myös tarvitsevat koulurakennuksen. Raken- nioittavasti,
17070: nustoiminnan johdosta yksityiset oppikoulut
17071: ovat pahasti velkaantuneet: velkamäärä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17072: nousee viimeisen laskelman mukaisesti tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
17073: 3 410 560 000 markkaan. Nykyisen rahati- 5 momentille yksityisoppikoulujen
17074: lanteen vallitessa yksityisoppikoulujen on kouluhuoneistojen rakentamiseksi an-
17075: jokseenkin vaikeata saada luottoa muuta nettavia pitkäaikaisia ja halpakorkoi-
17076: kuin siinä tapauksessa, että valtio on edes sia lainoja varten lisäystä 250 m~'l
17077: jossakin määrin tullut avuksi. Huomattava joonaa markkaa.
17078: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
17079:
17080: Niilo Honkala. R. Hallberg. Lauri Järvi.
17081: Irma Hamara. Arvo Salminen. Harras Kyttä.
17082: Saara Forsius. Sven Högström. Matti Miikki.
17083: 1118
17084:
17085: IV,435. - Rah.a.l. N:o 368.
17086:
17087:
17088:
17089:
17090: Sinkkonen JDl.: Kbrotdun määrärahan osoittamisesta lai-
17091: noiksi yksityisoppikoulujen kouluhuoneistojen rakentamista
17092: varten.
17093:
17094:
17095: Eduskunnalle.
17096:
17097: Yksityisoppikouluista on muodostunut Tämän vuoden 100 milj. markan määrärahaa
17098: maassamme vallitseva oppikoulumuoto, joka anoi yhteensä 66 koulua anotun sununan
17099: ed.U8taa oppikouluistamlile runsasta kahta kohotessa 687 580 000 markka.an. MainitUBta
17100: kolmannesta. Kun valtion oppikouluja. on summasta pää.si osalliseksi vain 22 koulua
17101: yhteensä 115, on yksityisiä 251. Valtion k:o'll- lainamäärien vaihdellessa 2=-8 milj. mk vä-
17102: l'Uistä toimii vain 6 koulua varsinaisella maa- lillä. Näinollen jäi 2/3 kouluista eli 44
17103: seudulla, jot~n pääosa on yksityisiä, joko koulua kokonaan osattomaksi lainasta niiden
17104: kannatusyhdistysten tai eräissä tapauksissa kipeiistä tarpeesta huolimatta. Rakennustoi-
17105: myös kunnan omistamia. minnan vuoksi ovat yksityiskoulut pahasti
17106: Se valtava oppilasmäärän lisäys, joka velkaantuneet viime laskelman mukaisen vel-
17107: viime vuosina, jo ennen varsinaisten Jis. suu- kamäärän ol·lessa 3 410 560 000 markkaa.
17108: rien ikäluokkien kouluun tuloa on jouduttu Niinpä onkin todettava, että yksityisoppi-
17109: yksityiskouluihin sijoittamaan, on tehnyt koulujen osalta on tilanne täysin epäoikeu-
17110: nykyiset koulutilat aivan riittämättömiksi. denmukainen, sillä esim. lkunnalliset kokei-
17111: Niinpä onkin todettu, että lähiaikoina on lukeSkikoulut saavat valtiolta avustuksilla ja
17112: rakennettava yksityisoppikouluille 59 uutta lainoina 60-90 % kokonaiskustannuksista.
17113: koulutaloa, 73 huomattavaa lisärakennusta Kun valtion oppikouluihin sijoitettavat pää-
17114: ja lisäksi suoritettava lukuisa joukko perus- sevät 5 000 markan lukuk:ausimaksuHa, jou-
17115: teellisia korjauksia. Tämä aiheuttaa sen, että tuvat yksityiskoulujen oppilaat maksamaan
17116: yksityiskouluilla on edessään erittäin vaikeat jopa kolminkertaisen lukukausimaksun.
17117: ajat, koska nykyisen kireän rahatilanteen Edellä olevan perusteella saamme kun-
17118: vallitessa on lainan saanti jokseenkin mah- nioittaen ehdottaa,
17119: dotonta, ellei valtio edes jossakin määrin
17120: ole mukana. Sensijaan jo melko pieni val- että Eduskunta lisäisi 19 Pl. II lu-
17121: tionlainan tuki on omiaan aktivoimaan muita vun 5 momentille yksityisoppikoulu-
17122: varoja huomattavassa määrin. jen kouluhuoneistojen rakentamiseksi
17123: Viime aikoina on valtion tuki kuitenkin annettavia pitkäaikaisia ja halpakor-
17124: jäänyt kovin vähäiseksi. Niinpä tänä vuonna koisia lainoja varten tarkoitettua sii1·-
17125: varattiin yksityiskoulujen rakennustoimin- tomäärärahaa 250 nt~"ljoonalla mar-
17126: taan huokeakorkoisiksi !ainoiksi vain 100 kalla.
17127: milj. mk ja viime vuonna vain 50 milj. mk.
17128: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
17129:
17130: Yrjö Sinkkonen. Urho Kulovaara.
17131: Antti J. Rantamaa. Harras Kyttä.
17132: M. 0. Lahtela. Eetu Karjalainen.
17133: Eino Rytinki. Armas Leinonen.
17134: 11'79
17135:
17136: IV,436.- Ra.h.a.l. N:o 369.
17137:
17138:
17139:
17140:
17141: Seppä ym.: Miiärärahett osoittamisesta lainaksi Teuvan kun-
17142: nalle kokei.W.keskikoulun rakennushankkeen toteuttamista
17143: varten.
17144:
17145:
17146: E d u s k u n n a ll e.
17147:
17148: Teuv>an kunta sai keväällä 1949 valtioneu- selta saatu rakennusavustukset säädetyssä
17149: vostolta luvan nk. kokeilukeskikoulun perus- järjestyksessä. Valtiolta tulevaa kuoletuslai-
17150: tamiseen. Saman vuoden syksyllä koulu naa, 40 % rakennuskustannuksista eli noin
17151: aloitti toimintansa, joten se on nyt aloitta. 20 milj. markkaa, ei ole saatu. Valtiokont-
17152: nut kahdeksannen lukuvuotensa oppilasmää- tori on kielteisen päätöksensä perusteluksi
17153: rän ollessa 168 ilman rinnakkaisluokkia, joi- ilmoittanut vain, että tarkoitukseen ei ole
17154: den perustamiseen ei ole saatu lupaa. Kou. ollut valtion tulo- ja menoarviossa. määrära-
17155: lua on alusta alkaen pidetty seurakunnalta haa.. Tämä lainan kieltäminen on aiheutta-
17156: vuokratuissa huoneissa. Koska koulun suo- nut TeuV'an kunnalle suuria vaikeuksia luo-
17157: jat ovat täysin tilapäisluontoiset ja epäkäy- tonannon muutenkin kiristyessä. Kunta on
17158: tännölliset sekä lisäksi heikkokuntoiset, mm. kuitenkin noudattanut koko ajan rakenta-
17159: viime talvena eräässä luokkahuoneessa ei misasian hoidossa viranomaisten ohjeita, jo-
17160: lämmityksestä huolimatta saatu mittaria ten se on tahtomattaan joutunut vaikeuk-
17161: nousemaan lämpöasteiden puolelle, päätti siin.
17162: kunta ryhtyä rakentamaan koululle kirkon- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
17163: kylän kansakoulun yhteyteen lisätiloja. T,ar- nioittaen,
17164: koitusta varten anottiin rakennuslupa ope-
17165: tusministeriöstä ja tämä myönnettiin. Varsi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17166: naiset rakennuspiirustukset ja normaalihin- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
17167: nan määrääminen hyväksyttiin viime syk- kan arviomäärärahan käytettäväksi
17168: synä kouluhallituksessa, joka sitä ennen oli kuoletuslainana Teuvan kunnalle ko-
17169: s111anut nimenomaan tätä koulua varten keilukeskikoulun rakennushankkeen
17170: asianomaiset ohjeet opetusministeriöstä. toteuttamista varten.
17171: Syksyllä 1955 aloitettiin koulun rakennus-
17172: työt. Tarkoitusta varten on kouluhallituk-
17173: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
17174:
17175: Mauri Seppä. Toivo Antila.
17176: Johl!tnnes Wirtanen. N. Kosola.
17177: 1180
17178:
17179: IV,437.- Rah.al. N:o 370.
17180:
17181:
17182:
17183:
17184: M. Mattila ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai-
17185: noiksi metsänparannustöihin.
17186:
17187:
17188: E d u s k u n n a ll e.
17189:
17190: Vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityk- toimihenkilöitten palkat sekä toimistovuokrat
17191: seensä on hallitus ottanut yksityismailla suo- ja kaikenlaisten tarvikkeiden hinnat.
17192: ritettavia metsänparannustöitä ja puutava- Kun metsänP'arannusvaroja ei ole edellä
17193: ran kuljetuksen edistämistä varten metsän- mainitussa laissa säädetystä minimimäärästä
17194: parannuslain edellyttämän vähimmäismäärä- kertaakaan korotettu varsinaisessa menoar-
17195: rahan eli 600 milj. markkaa, josta lainoihin viossa, ovat töihin käytettävissä olleet varat
17196: on tarkoitettu 300 milj. ja avustuksiin 300 näin ollen tosiasiallisesti vuosi vuodelta pie-
17197: milj. markkaa. nentyneet ja kuluvana vuonna ne loppuvat
17198: Voimassaoleva metsänparannuslaki säädet- jo syyskuussa.
17199: tiin vuonna 1953. Sen jälkeen ovat olosuh- Näin ollen ehdotamme kunnioittaen,
17200: teet huomattavasti muuttuneet. Toiminnan
17201: tehostamiseksi on mm. valtioneuvoston toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17202: mesta perustettu kolme uutta metsänparan- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
17203: nuspiiriä entisten yhdentoista lisäksi. Sa- 12 momentille lisäystä 100 000 000
17204: manaikaisesti ovat metsätyöväen palkat ko- markkaa käytettäväksi metsänparan-
17205: honneet yli 30 %, ja samoin ovat nousseet nuslain mukaisiin lainoihin.
17206: metsänparannusavustusvaroista maksettavat
17207: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
17208:
17209: Matti Mattila. Yrjö Sinkkonen. Toivo Antila.
17210: Antti J. Rantama.a. Urho Kähönen. Esa Koivusilta.
17211: 1181
17212:
17213: IV,438.- Rah.al. N:o 371.
17214:
17215:
17216:
17217:
17218: Rytinki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
17219: metsänparannustöihin.
17220:
17221:
17222: E d u s k u n n a ll e.
17223:
17224: Viittaamalla raha-asia-aloitteen n: o 204 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17225: syyskuun 17 päivältä 1956 perusteluihin eh- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
17226: dotamme kunnioittaen, 12 momentille 100 000 000 markan
17227: suuruisen lisämäärärahan lainoiksi
17228: metsänparannustöihin.
17229: Helsingissä syyskuun 17 päivänä 1956.
17230:
17231: Eino Rytinki. Arvi Ikonen. Yrjö Hautala.
17232: J. F. Pöykkö. M. 0. Lahtela. Pentti Liedes.
17233: Eino E. Heikura. Eeli Erkkilä. Irma Torvi.
17234: T. Saloranta.
17235: 1182
17236:
17237: 1V,439. - Fin.mot. N:o 372.
17238:
17239:
17240:
17241:
17242: Xorsbiok m. fi.: A.ngående anvisande av förhöjt anslag till
17243: lån för jordförMttringsarbeten.
17244:
17245:
17246: Till Riksdagen.
17247:
17248: Den statskommitte, som ut:rett frågan om ner mark ooh som lån för samma ändamål
17249: lantbrukets grundkrediter, har i sitt be- 350 miljoner mark.
17250: tänka.nde ldagalagt, att bl. a. behovet av Då det är uppenbart, att de av regerin-
17251: jordförbättrings., närmast torrläggningsar- gen föreslagna anslagen är otillräckliga före-
17252: beten, är synnerligen stort. Ett bevis här- slår undertecknade vördsamt,
17253: för har man i de omfattande frostskador,
17254: som inträffat i år och som i betydande grad att Riksdagen såsom Ullägg till
17255: har bristfällig torrläggning som orsak. I statsförslaget för t,ir t957 1,tnder 19
17256: statsförslaget för år 1957 föreslår regeri:p- H t. II: 13 måtte anteekn(Z t-e"ll lån för
17257: gen, att som bidrag till kostnaderna för jordförbättringsarbeten 300 000 000
17258: jordförbättringsarbeten reserveras 600 miljo- mark.
17259: Helsingfors den 18 september 1956.
17260:
17261: Verner Korsbäck. Sven Högström.
17262: Arthur Larson. Grels Teir.
17263: Albin Wiclanan.
17264: 1183
17265:
17266: IV,439. - Rah.al. N:o 372.
17267: Suomennos.
17268:
17269:
17270:
17271: Korsbäck ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
17272: maanparannustöihin.
17273:
17274:
17275: Eduskunnalle.
17276:
17277: Maatalouden perualuottokysymystä selvit- ja !ainoiksi samaan tarkoitukseen 350 mil-
17278: tänyt valtionkomitea on mietinnössään osoit- joonaa markkaa.
17279: tanut, että mm. maanparannus-, lähinnä kui- Kun on ilmeistä, että hallituksen ehdot-
17280: vatustöiden tarve on erittäin suuri. Eräs tamat määrärahat ovat riittämättömät, alle-
17281: todistus tästä on saatu niissä suurissa halla- kirjoittaneet ehdottavat kunnioittaen,
17282: vahingoissa, joita tänä vuonna on sattunut
17283: ja joiden syynä huomattavassa määrässä on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17284: puutteellinen kuivatus. Tulo- ja menoarvio- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
17285: esityksessään vuodelle 1957 hallitus ehdottaa, 13 momentille lisäyksenä 300 miljoo-
17286: että avustuksiksi maanparannustöiden kus- naa markkaa lainoiksi maanparannus-
17287: tannuksiin varataan 600 miljoonaa markkaa töihin.
17288: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
17289:
17290: Verner Korsbäck. Sven Högström.
17291: Arthur Larson. Grels Teir.
17292: Albin Wickman.
17293:
17294:
17295:
17296:
17297: 49 E 645/56
17298: 1184
17299:
17300: IV,440. - Ra.h.al. N:o 373.
17301:
17302:
17303:
17304:
17305: Asvik ym. : Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
17306: maanparannustöitä varten.
17307:
17308:
17309: Eduskunnalle.
17310:
17311: Viitaten rah.al. n: o 171 perusteluihin eh- tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
17312: dotamme, 13 momentille lisäyksenä 200 000 000
17313: markkaa käytettäväksi lainoina maan-
17314: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 parannustöihin.
17315: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
17316:
17317: Toivo Asvik. Rainer Virtanen.
17318: Matti Koivunen. Leo Suonpä.ä.
17319: Pentti Liedes. J. Mustonen.
17320: Irma. Rosnell. N. Nurminen.
17321: Pauli Puhakka. Aleksi Kiviaho.
17322: 1185
17323:
17324: IV,441. - Rah.al. N:o 374.
17325:
17326:
17327:
17328:
17329: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raken-
17330: ntts- ja raivaustöiden suorittamiseen asutustt?oilla.
17331:
17332:
17333:
17334: Eduskunnalle.
17335:
17336: Hallitus on tulo- ja menoarvioesitykses- tiloja, joille on rakennettu asuin- tai koti-
17337: sään vuodelle 1957 19 Pl. II: 16 ,Mil!anpa- eläinrakennus, mutta joille vielä olisi raken-
17338: rannus-, tienteko-, raivaus- ja rakennustyöt nettava lisää rakennuksia, on noin 60. Kun
17339: asutustoimintaa varten" ehdottanut 50 milj. kuluvan sekä ensi vuoden aikana arvioidaan
17340: markkaa. tehtävän noin 300 uutta koeviljelys- ja rai-
17341: Edellä mainitun momentin määrärahalla vaussopimusta, olisi vuonna 1957 tehtävä
17342: rahoitetaan vuoden 1936 asutuslain mukaisia noin 450 urakkasopimusta, jolloin varojen
17343: töitä ja käytetään määrärahaa eniten ns. tarve yksinomaan tilojen rakentamistöiden
17344: koeviljelystilojen eli tilojen, joista asukkaat osalta on noin 225 milj. mk.
17345: ovat tehneet viljelyS- ja raivaussopimuksen, Edellä olevan perusteella on selvää, että
17346: minkä sopimuksen mukaan tila myydään ehdotettu määräraha on aivan riittämätön.
17347: asutettavalle rakennus-, raivaus- ym. velvoit- Jollei momentille osoiteta enemmän varoja,
17348: teiden tultua täytetyksi, rakentamiseen asuk- tulee vuoden 1936 asutuslain toimeenpano
17349: kaan kanssa tehtävin urakkasopimuksin sekä käytännöllisesti katsoen tyrehtymään.
17350: lisäksi raivaustöihin ja tientekolainoitukseen. Edellä lausumamme perusteella ehdotamme
17351: Näitä töitä ei voida rahoittaa minkään muun kunnioittaen,
17352: momentin varoilla, eikä asukkailla ole val-
17353: tion omistaessa tilan mahdollista saada mi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17354: tään lainaaka,an. tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
17355: Vuoden 1956 tulo- ja menoarviossa osoite- 16 momentille lisäyksenä 100 000 000
17356: tun mitättömän vähäisen määrärahan vuoksi markkaa käytettäväksi rakennus- ja
17357: on tällä hetkellä noin 150 sellaista koevilje- raivaustöiden suorittamiseen asutus-
17358: lystilaa, joiden rakentamiseen ja raivaami- tiloilla sekä tientekolainojen myöntä-
17359: seen ei ole voitu lainkaan ryhtyä. Sellaisia mise:en.
17360: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
17361:
17362: Veikko Vennamo. Viljami Kalliokoski
17363: Kalle Kämäräinen. Heikki Soininen.
17364: 1186
17365:
17366: IV,442.- Rah.al. N:o 375.
17367:
17368:
17369:
17370:
17371: Kiviaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
17372: maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
17373:
17374:
17375: E d u s k u n n a 11 e.
17376:
17377: Maaseudun tunnetusti huonot asunto-olot soen suuremman määrärahan turvin, voitai-
17378: kaipaavat korjausta. Hallituksen esityksen siin rakennustoiminnan tehostamisella myös
17379: mukaan on ensi vuoden tulo- ja menoar- lievittää maaseudulla suureksi paisunutta
17380: vioon otettu 1850 milj. markkaa maaseudun työttömyyttä.
17381: asunto-olojen parantamiseen. Se ei kuiten- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17382: kaan riitä, vMn määrärahaa olisi huomatta-
17383: vasti korotettava, koska lainantarve on pal- R.ttä Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17384: jon tätä määrää suurempi. tulo- ja menoarvioon 1 000 000 000
17385: Sen lisäksi, että asunto-oloja parannettai- markkaa lisäyksenä lainoiksi maaseu-
17386: siin terveyden ja viihtyisyyden kannalta kat- dun asunto-olojen parantamiseen.
17387: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
17388:
17389: Aleksi Kiviaho. Irma Torvi. Pertti Rapio.
17390: Toivo Friman. Esa Hietanen. Matti Koivunen.
17391: Toivo Asvik. J. Mustonen. Lauri Myllymäki.
17392: Antti Kinnunen. N. Nurminen. Toivo Niiranen.
17393: Niilo Nieminen.
17394: 1187
17395:
17396: IV,443.- Rah.al. N:o 376.
17397:
17398:
17399:
17400:
17401: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raken-
17402: nuslainoiksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
17403:
17404:
17405: E d u s k u n n a 11 e.
17406:
17407: Maaseudun vähävaraisen väestön asunto- 1957 tulee olemaan ainakin saman suuruinen
17408: olot ovat huonot erittäinkin maan pohjois- kuin kuluvana vuonna, ja varojen tarve,
17409: ja keskiosissa sekä rajaseuduilla. Rakenta- myös kohonneen kustannustason ja kiristy-
17410: miskustannusten suuruus yhdessä maaseu- neen rahatilanteen huomioon ottaen, huomat-
17411: dun kiristyneen rahatilanteen kanssa muo- tavasti suurempi kuin kuluvana vuonna.
17412: dostaa useimmissa tapauksissa asunto-olo- Ehdotettuun määrärahaan olisikin saatava
17413: jen parantamiselle esteen, jonka poistaminen välttämättömästi lisäystä. Menoarvion lop-
17414: ilman valtion tukea on mahdotonta. Vaikka pusumma ei kuitenkaan tämän vuoksi suu-
17415: maaseudun asunto-olojen parantamiseen kun- renisi, koska on paikallaan, että Hsäyksenä
17416: tien asutuslautakuntien välityksellä myönne- osoitettavalla määrällä vähennetään työlli-
17417: tyt lainat ovat suuruudeltaan olleet varsin syyden turvaamiseksi osoitettuja varoja.
17418: vaatimattomia, on kysyntä kuitenkin ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17419: monin verroin suurempi kuin mitä lainoja nioittaen,
17420: on voitu myöntää. Suuri osa kuluvan vuo-
17421: den hyväksyttäviä hakemuksia onkin pakko että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17422: siirtää ensi vuodelle. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II: 17
17423: Vuonna 1956 on tarkoitukseen osoitettu ,,Rakennuslainat maaseudun asunto-
17424: 1 850 000 000 markkaa, minkä määrän hal- olojen parantamiseen" siirtomäärära-
17425: litus on ehdottanut ensi vuodeksikin. On hamomentille 1 000 000 000 markan
17426: odotettavissa, että lainojen kysyntä vuonna lisäyksen.
17427: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
17428:
17429: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela.. Antti Kukkonen.
17430: 1188
17431:
17432: IVt444.- Rah.al. N:o 377.
17433:
17434:
17435:
17436:
17437: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
17438: vesijohto- ja· viemän1aitteiden rakentamiseksi maaseudulle.
17439:
17440:
17441: E d u s k u n n a 11 e.
17442:
17443: Vaikka viime vuosien aikana on monilla kun samanaikaisesti tiedetään, että puutteel-
17444: tahoilla kiinnitetty vakavaa huomiota maa- liset vesihuolto-olomme ovat pääasiallisena
17445: seudun vesihuollon puutteellisuuteen ja py- syynä monien tautien levinneisyyteen maas-
17446: ritty siinä aikaansaamaan parannuksia, on samme, olisi välttämätöntä, että vesihuolto-
17447: yH kahden peltohehtaarin viljelmillä ainoas- olomme maaseudulla saataisiin mahdollisim-
17448: taan vain joka kymmenenteen asuinraken- man nopeasti korjaantumaan. Ensimmäisenä
17449: nukseen vesijohto. Vielä huonompi on ti- edellytyksenä on tällöin riittävien rahavaro-
17450: lanne alle kahden peltohehtaarin tiloilla, jen saanti.
17451: sillä niistä on lähes 95 % ilman vesijohtoa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17452: Syynä tähän tilanteeseen on ennen kaikkea nioittaen,
17453: käytettävissä olleiden varojen niukkuus. Val-
17454: tion tuki on jatkuvasti ollut asian laajuu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17455: teen ja tärkeyteen nähden varsin vaatima- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
17456: tonta. markan määrärahan lainoiksi vesi-
17457: Kun vesihuoltolaitteiden merkitys työn johto- ja viemärilaitteiden rakentami-
17458: säästön ja samalla myös asunto-olojen paran- seksi mooseudulle.
17459: tamisen kannalta tunnustetaan kaikkialla ja
17460: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
17461:
17462: Hilja Väänänen. Nestori Kaasalainen. Marja Lahti.
17463: Artturi Jämsen. Artturi Tiena.ri. Esa Koivusilta.
17464: Sylvi Halinen. J. F. Pöykkö. Eeli Erkkilä.
17465: Eino Uuitalo. Antti J. Ra.ntamaa. Arvi Ikonen.
17466: Anni Hosia. Kalle Kämäräinen.
17467: 1189
17468:
17469: IV,445.- Fin.mot. N:o 378.
17470:
17471:
17472:
17473:
17474: Rosenberg m. n.: A.ngående anvisande av förhöjt anslag till
17475: lån för höjande av fiskhushållningen.
17476:
17477:
17478: T i ll R i k s d a g e n.
17479:
17480: För att eliminera svårigheterna, som före- av ett livsvillkor. Som ett exempel på vad
17481: finnes i fråga om avsättningen på fisk, och ett fryseri blir att kosta kan nämnas fisk-
17482: för att hindra inköpspriset på fisk att un- fryseriet i Nykarleby som ibyggdes för något
17483: der säsongtid falla ned till en ur fiskarnas år tillbaka och ägs av yrkesfiskarna i Ny-
17484: synpunkt sett olönsam nivå, är man inom karleby omnejd. Inberäknat maskinutrust-
17485: expertkretsar fullt ense om nödvändigheten ningen kostade detta fryseri 31 miljoner
17486: av att ett nät av anläggningar för frysning, mark och som statligt lån erhölls 15 miljoner
17487: djupfrysning, torkning och förädling av fisk mark. Fryseriet är inte stort, fryskapaci-
17488: bör uppföras i landet. Sådana anläggningar teten håller sig omkring 12 000 kg i dygnet.
17489: finns det tillsvidare allt för få varför det Redan detta exempel visar att anslaget bör
17490: är synnerligen viktigt att påskynda utveck- ökas med åtminstone det dubbla beloppet.
17491: lingen härvidlag. Hänvisande till ovanstående föreslår un-
17492: Regeringen föreslår i statsförslaget för år dertecknade,
17493: 1957 att 20 miljoner mark skall beviljas
17494: för detta ändamål. Det är emellertid uppen- att Riksdagen i statsförslaget för
17495: bart att ifrågavarande anslag är aHdeies år 1957 under 19 Ht. II kap. 22 mom.
17496: otillräckligt. Det är rätt så dyra företag måtte i Ullägg upptaga 20 m~ij011,er
17497: det här är fråga om. Men i stället är det mark för beviljandet av lån med låg
17498: nationalekonomiskt sett väl placerade pengar, ränta för fiskhushållningens höjande.
17499: och för yrkesfiskeriets framtid är det rent
17500: Helsingfors den 18 september 1956.
17501:
17502: Gösta Rosenberg. Lauri Myllymäki. Eino Roine.
17503: Rainer Virtanen. Toivo Asvik. N. lfurminen.
17504: 1190
17505:
17506: IV,445.- Rah.al. N:o 378.
17507: Suomennos.
17508:
17509:
17510:
17511: Rosenberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai-
17512: noiksi kalatalouden kohottamiseksi.
17513:
17514:
17515: E d u s k u n n a 11 e.
17516:
17517: Jotta kalan menekkikysymyksessä ilmene- tulee maksamaan, voidaan mainita Uuden-
17518: vät vaikeudet voitaisiin poistaa ja estää ka- kaarlepyyn kalanjäädyttämö, joka rakennet-
17519: lan ostohinnan putoaminen sesonkiaikana ka- tiin muutamia vuosia sitten ja jonka omista-
17520: lastajille kannattamattomalle tasolle, ollaan vat Uudenkaarlepyyn ympäristön kalastajat.
17521: asiantuntijapiireissä täysin yksimielisiä siitä, Koneisto mukaanluettuna tämä jäädyttämö
17522: että jäädytys-, syväjäädytys-, kuivaamis- ja maksoi 31 milj. mk, ja valtion lainana saa-
17523: jalostuslaitosten verkosto olisi rakennettava tiin 15 milj. mk. Jäädyttämö ei ole suuri,
17524: maahamme. Sellaisia laitoksia on toistaiseksi ja jäädytyskapasiteetti on noin 12 000 kiloa
17525: aivan liian vähän, minkä vuoksi on erittäin vuorokaudessa. Jo tämä esimerkki osoittaa,
17526: tärkeätä jouduttaa kehitystä tässä suhteessa. että määräraha on lisättävä ainakin kaksin-
17527: Hallitus ehdottaa tulo- ja menoarviOesityk- kertaiseksi.
17528: sessään vuodelle 1957 myönnettäväksi 20 Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
17529: milj. mk tähän tarkoitukseen. On kuitenkin ehdottavat,
17530: ilmeistä, että kysymyksessä oleva määräraha
17531: on aivan riittämätön, siksi kalliista yrityk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17532: sistä tässä on kysymys. Mutta sen sijaan tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
17533: tässä on kysymys kansantaloudellisesti kat- 22 momentille lisäyksenä 20 m~'ljoonaa
17534: soen hyvin sijoitetuista varoista, ja ammatti- markkaa halpakorkoisten lainojen
17535: kalastuksen tulevaisuudelle se on suorastaan myöntämistä varten kalatalouden ko-
17536: elinehto. Esime11kkinä siitä, mitä jäädyttämö hottamiseksi.
17537: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
17538:
17539: Gösta Rosenberg. Lauri Myllymäki. Eino Roine.
17540: Rainer. Virtanen. · Toivo Asvik. N. Nurminen.
17541: 1191
17542:
17543: IV,446. - Fin.mot. N:o 379.
17544:
17545:
17546:
17547:
17548: Wickman m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till
17549: lån för finansieringen av fiskfryserier.
17550:
17551:
17552: T ill R i k s d a g e n.
17553:
17554: Riksdagen har under de senaste åren be- fiskfryserier, nödgas av sina fisklikvider ·in-
17555: viljat ett mindre anslag för utvecklingen av vestera för de löpande utgifterna så pass
17556: fiskhushållningen genom anläggande av fisk- mycket att deras hushållsbehov blir lidande.
17557: fryserier. :Regeringen har i motiveringen tili Detta inverkar menligt icke blott för med-
17558: 1957 års statsförslag förklarat att det är av lemmarnas ekonomi utan även för en ökad
17559: synnerligen stort vikt att ,ett fryse:rinät ska- anslutning tili fiskfryserierna. En god sak
17560: pas längs hela kusten och att transportmate- håller på att bli lidande på grund av njugg-
17561: rielen förbättras så att fisken är felfri när het från statens sida.
17562: den kommer tili konsumtion eller konserve- För att utvecklingen av fiskhushållningen
17563: ring". Detta är alldeles riktigt. Men då an- kunde fortgå, anser undertecknade att an-
17564: slaget för detta behjärtansvärda ändamål un- slaget för fiskarnas egna fryserier och andra
17565: der flere år i följd förblivit vid det blyg- affärer borde höjas så att lån mot Iåg ränta
17566: samma beloppet 12-20 miljoner mark, är i större utsträckning än hittills kunde bevil-
17567: det lätt att förstå att det icke kan bli fråga jas våra fiskare och deras företag.
17568: om någon nämnvärd utveckling av fiskfry- På ovanstående grunder föreslår vi,
17569: serinätet. Tvärtom ser det ut, som om vissa
17570: fiskfryserier, vilka anlagts av fiskarna och att Riksdagen måtte besluta höja
17571: huvudsakligast finansierats av dessa, skulle anslaget i statsförslaget för år 1957
17572: ha att kämpa med ekonomiska bekymmer be- under 19 Ht. II: 22 mom. lån för
17573: roende på de höga anläggnings- och drift- höjande av fiskhushållningen med
17574: kostnaderna och bristen på rörelsekapital. 10 000 000 mark för finansieringen av
17575: Det är oss bekant att medlemmarna, som äga fiskfryserier.
17576: Helsingfors den 15 september 1956.
17577:
17578: Albin Wickman. John Österholm.
17579: Grels Teir. Arthur Larson.
17580: T. E. Nordström. John Forsberg.
17581: Verner Koråbäck. Bertel .Lindh.
17582:
17583:
17584:
17585:
17586: 60 E 645/56
17587: 1192
17588:
17589: IV,446. - Rah.al. N:o 379.
17590: Suomenoos.
17591:
17592:
17593:
17594: Wiekman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
17595: kalanjäädyttämöjen rahoittamiseen.
17596:
17597:
17598: E d u s k u n n a 11 e.
17599:
17600: Eduskunta on viime vuosina myöntänyt jäsenten on pakko sijoittaa kalatileistään
17601: pienehköjä määrärahoja kalatalouden kehit- juokseviin menoihin niin paljon, että heidän
17602: tämiseksi kalanjäädyttämöjä perustamalla. kotitaloutensa joutuu kärsimään. Tämä ei
17603: Hallitus on vuoden 1957 tulo- ja menoarvio- vaikuta haitallisesti ainoastaan jfsenten ta-
17604: esityksen perusteluissa selittänyt, että on loudelliseen asemaan, vaan myös kalanjää-
17605: erittäin tärkeätä ,saada syntymään jäädyt- dyttämöihin liittymisen kasvamiseen. Hyvä
17606: tämöverkosto pitkin koko rannikkoamme ja asia joutuu kärsimään valtion taholta osoite-
17607: lisäksi kuljetusvälineistöä · kehitetyksi niin, tun· kitsauden takia.
17608: että kala saataisiin hyväkuntoisena kulutuk- Jotta kalatalouden kehittäminen voisi jat-
17609: seen ja säilytettäväksi". Tämä on aivan oi- kua, katsovat allekirjoittaneet, että määrä-
17610: kein. Mutta kun määräraha tähän kaikkea rahaa kalastajien omia jäädyttämöjä ja
17611: tukea ansaitsevaan tarkoitukseen on useina muita yrityksiä varten tulisi korottaa siten,
17612: vuosina jäänyt vaatimattomaksi 10--12 mil- että halpakorkoisia lainoja voitaisiin tähän-
17613: joonaksi markaksi, on helposti ymmärrettä- astista suuremmassa laajuudessa myöntää ka-
17614: vissä, että mikään mainittavampi kalanjää- lastajillemme ja heidän yrityksilleen. '
17615: dytysverkoston kehitys ei ole voinut tulla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17616: kysymykseen. Päinvastoin näyttää siltä kuin
17617: eräät kalastajien perustamat ja pääasialli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17618: sesti rahoittamat kalanjäädyttämöt saisivat tulo- ja me·noarvioon 19 Pl. II luvun
17619: kamppailla suurista perustamis- ja käyttö- 22 momentille (lainat kalatalouden ko-
17620: kustannuksista ja liikepääoman puutteesta hottamiseksi) lisäyksenä 10 miljoonaa
17621: aiheutuvissa taloudellisissa huolissa. Tie- markkaa kalanjäädyttämöjen rahoitta-
17622: dämme, että kalanjäädyttämöjen Omistaja- miseen.
17623: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
17624:
17625: Albin Wickman. John Österholm.
17626: Grels Teir. Arthur Larson.
17627: T. E. Nordström. John l'orsberg.
17628: Verner Korsbäck. Bertel Lindh.
17629: 1193
17630:
17631: IV,447. - Fin.mot. N:o 380.
17632:
17633:
17634:
17635:
17636: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag til~
17637: byggnadslån åt lantbruksundervisningsanstalter av privat
17638: natur.
17639:
17640:
17641: T i ll R i k s d a g e n.
17642:
17643: Lantbruksundervi.sningen i vårt land får skapa tidsenliga undervisningsanstalter för
17644: alltjämt en växande betydelse. Emedan fler- den ungdom, som skall föra landsbygdens
17645: talet lantbruksundervisningsanstalter av pri- huvudnäringar framåt.
17646: vat natur arbetar i undermåliga byggnader, På grund av det stora byggnadsbehovet
17647: borde större årliga belopp än tidigare an- vid de privata lantbruksundervisningsanstal-
17648: slås för nybyggnader och reparationer vid terna borde de i 1957 års statsförslag in-
17649: dessa skolor. De belopp, som riksdagen un- gående anslagen höjas. Med hänvisning här-
17650: der de senaste ären beviljat som byggnads- till föreslå.s vördsamt,
17651: understöd och -lån, är alltför otillräckliga,
17652: oeh om man inte i skyndsam ordning ut- att Riksdagen såsom tillägg till
17653: ökar byggnadsverksamheten, kommer yrkes- statsförslaget för år 1957 under 19
17654: utbildningen på lantbrukets område att för- Ht. II: 24 måtte anteckna 100 000 000
17655: svagas. I fråga om rationll!liseringen inom mark till byggnadslån åt lantbruks-
17656: lantbruket utgör yrkesutbildningen en grund- undervisningsanstalter av privat na-
17657: faktor, men först och främst måste man tur. ·
17658: Helsingfors den 18 september 1956.
17659:
17660: Verner Korsbäck. Sven Högström.
17661: Arthur Larson. Grels Teir.
17662: Albin Wickman.
17663: 1194
17664:
17665: IV,447.- Rah.al. N:o 380.
17666: Suomennos.
17667:
17668:
17669:
17670: Korsbäck ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta raken-
17671: nuslainoiksi yksityisl't{,ontoisille maataloudellist'lle opp"''lai-
17672: toksille.
17673:
17674:
17675: E d u s k u n n a 11 e.
17676:
17677: Maatalousopetus saa maassamme yhä suu- ensi sijassa on luotava ajanmukaiset oppi-
17678: remman merkityksen. Koska suurin osa yksi- laitokset sitä nuorisoa varten, jonka on vie-
17679: tyisluontoisista maataloudellisista oppi<laitok- tävä maaseudun pääelinkeinoja eteenpäin.
17680: sista toimii tarkoitustaan vastaamattomissa Yksityisluontoisten maataloudellisten oppi-
17681: rakennuksissa, olisi suurempia vuotuisia laitosten suuren rakennustarpeen johdosta
17682: määrärahoja kuin aikaisemmin merkittävä olisi vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityk-
17683: näiden koulujen uudisrakennuksia ja kor- seen sisältyviä määrärahoja korotettava. Sen
17684: jauksia varten. Ne summat, jotka eduskunta vuoksi ehdotetaan kunnioittaen,
17685: viime vuosina on myöntänyt rakennusavus-
17686: tuksiksi ja -!ainoiksi, ovat aivan riittä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17687: mättömät, ja ellei rakennustoimintaa kiireei- tulo- ja menoarvioon 19 PL II luvun
17688: lisessä järjestyksessä lisätä, tulee ammatti- 24 momentille lisäyksenä 100 miljoo-
17689: koulutus maatalouden alalla heikentymään. naa markkaa rakennuslainoiksi yksi-
17690: Rationalisoinnin suhteen maataloudessa on tyisluontoisille maataloudellisille oppi-
17691: ammattikoulutus eräs perustekijä, mutta laitoksille.
17692: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
17693:
17694: Verner Korsbäck. Sven Högström.
17695: Arthur Larson. Grels Teir.
17696: Albin Wickman..
17697: 1195
17698:
17699: IV,448. - Rah.al. N: o 381.
17700:
17701:
17702:
17703:
17704: Kähönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Paimion maatalous-
17705: kerhoneuvojaopistolle lainojen hoitoa varten.
17706:
17707:
17708: Eduskunnalle.
17709:
17710: Paimion maatalouskerhoneuvojaopiston pe- korvauksen muodostuvan niin suureksi, että
17711: rustamisesta on tänä syksynä kulunut 10 näillä varoilla normaalisten korjausten li-
17712: vuotta. Opisto työskentelee 30. 3. 1951 yksi- säksi pystyttäisiin hoitamaan myös opiston
17713: tyisluontoisista maatalouskerhoneuvojaopis- velkain korot ja lyhennykset. Kun kuitenkin
17714: toista annetun asetuksen edellyttämällä ta- koulurakennusten käyttöarvo määrättiin
17715: valla. Tähänastisana toiminta-aikana on op- 40% pienemmäksi kuin opiston omat ja ul-
17716: pilaita ollut kaikki>aan 432, joista 218 on kopuoliset asiantuntijat olivat ne arvioineet
17717: suorittanut asetuksen mukaisen 2-vuotisen ja kun korvausprosenttia ei katsottu voita-
17718: maatalouskerhoteknikkotutkinnon. van nostaa yli 65% siitä huolimatta, että
17719: Opiston 80 ha:n koulutilan ostamisesta ja laki antaisi mahdollisuudet 80 %: nkin suo,
17720: n. 25 000 ms suuruisten opistorakennusten rittamiseen, on Paimion kerhoneuvojaopiston
17721: rakentamisesta aiheutui n. 105 milj. markan raha-asiain hoito vuosi vuodelta vaikeutu-
17722: kustannukset. nut. Tilannetta pahentaa nyt erikoisesti se
17723: Valtio on myöntänyt vuosina 1947-56 seikka, että opiston rakennustoimintaa var-
17724: yhteensä 31.5 milj. markkaa rakennusavus- ten saatuja säästÖ- ja liikepankkien myön-
17725: tuksia ja samoin 31.5 milj. markkaa raken- tämiä kiinnityslainoja on täytynyt 'kiristy-
17726: nuslain•ja. Lähinnä säästöpankit, mutta neen rahatilanteen takia viime vuosina
17727: myös osuuskassat, liikepankit ja eräät muut ryhtyä kuolettamaan, ja opiston vielä va-
17728: luotonantajat ovat myöntäneet lainoja. Si- kauttamattomat n. 12 milj. markan velat on
17729: ten opiston omistajalla, Maatalouskerho- nyt myös lopultakin vakautettava.
17730: liitolla, on huolehdittavanaan tällä hetkellä Edellä esitettyyn viitaten esitetään kun-
17731: n. 82 milj. markan velat, joista kiinnitys- nioittaen,
17732: lainoja valtiokonttorin laina mukaanluettuna
17733: n. 70 milj. markkaa ja muita n. 12 milj. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17734: markkaa. Lainojen hoitoon, lyhe:imyksiin ja tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
17735: korkoihin tarvittiin esimerkiksi viime vuonna 24 momentille 25 miljoonan markan
17736: yli 4.4 milj. markkaa. lisäyksen halpakorkoisen lainan myön-
17737: Valtio maksaa opistolle koulurakennuksien tämiseksi Paimion maatalouskerho-
17738: käyttöarvosta ns. vuokra-arvon korvauksena neuvojaopistolle sen säästöpankkien
17739: vuosittain vain n. 4 milj. markkaa. Saatu kiinnityslainojen maksamiseksi ja va-
17740: vuokrakorvaus ei siten edes riitä velkojen kauttamattomien velkojen vakdutta-
17741: korkojen ja lyhennysten maksuun. miseksi.
17742: Silloin kun Paimion opiston perustamista
17743: suunniteltiin, laskettiin sen vuokra-arvon
17744: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
17745:
17746: Urho Kähönen. Martti Salminen.
17747: Väinö Rankila. Aune Innala.
17748: Sylvi Halinen. Niilo Nieminen.
17749: Aino Malkamäki. E. Pusa.
17750: 1196
17751:
17752: IV,449.- Ra.h.al. N:o 382.
17753:
17754:
17755:
17756:
17757: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Jurvan ·mies-
17758: ja naiskotiteoUisuusko-ulujen yhteisen koulutalon mkennus-
17759: töiden loppuunsaattamista varten.
17760:
17761:
17762: Eduskunnalle.
17763:
17764: J urvassa toimiva mieskotiteollisuuskoulu naiskotiteollisuuskoululle. Näin huomatta-
17765: on jo 45 vuotta kestäneen toimintansa ai- vasti laajentuvien mahdollisuuksien turvin
17766: kana kasvattanut suuren joukon taitavia voidaan opetustoimintaa monipuolistaa ja
17767: huonekaluseppiä, joiden valmisteet ovat saa- oppilasmäärää lisätä.
17768: vuttaneet mainetta ja tunnustusta ympäri Kannatusyhdistyksellä ei kuitenkaan pa-
17769: koko maamme. Tämä koulu on aivan ratkai- hasti velkaantumatta ole mahdollisuuksia
17770: sevalla tavalla vaikuttanut tämän maatalou- hoitaa rakennustyön vaatimaa rahoitusta ja
17771: dellisesti heikon pitäjän pienteollisuuden tämä velkaantuminen saattaisi vastaisuu-
17772: voimakkaaseen kehittymiseen siinä määrin, dessa vakavasti vaikeuttaa sanottujen koulu-
17773: että Jurvan kunta mainitaan malliesimerk- jen arvokasta opetustoimintaa. Tähän men-
17774: kinä pien- ja kotiteollisuuspitäjien joukossa. nessä vesikattoon saakka rakennetun koulu-
17775: Näiden ammattimiesten koulutus on tähän talon kustannusarvio on noin 37 000 000
17776: saakka tapahtunut erittäin vaatimattomissa markkaa, josta vasta noin puolet on voitu
17777: suojissa ja työnopetuksen nykyiset vaati- rahoittaa. Koska budjettivaroja on tarkoi-
17778: mukset huomioon ottaen suorastaan alkeelli- tukseen aivan mitättömästi saatavissa, on
17779: sissa olosuhteissa. välttämätöntä, että koululle myönnettäisiin
17780: Koulu on tähän mennessä kasvattanut lä- halpakorkoista lainaa rakennushankkeen pi-
17781: hes 600 ammattimiestä, joista noin puolet on kaista loppuunsaattamista varten.
17782: ulkokuntalaisia. Kun kotiteollisuuskoulun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17783: merkitys kunnan väestön hyvän työllisyys- nioittaen,
17784: tilanteen aikaansaamisessa on selvästi nähtä-
17785: vissä ja on myös haluttu turvata vastai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17786: suutta silmällä pitäen koulun toiminta ja tulo- ja menoarvioon 14 000 000 mar-
17787: jatkuva kehitys, on tässä mielessä perustettu kan määrärahan käytettäväksi halpa-
17788: Jurvan kotiteollisuuskoulujen kannatusyh- korkoisena lainana J urvan mies- ja
17789: distys, joka toimintaohjelmastaan paraikaa naiskotiteollisuuskoulujen yhteisen
17790: rakentaa yhteistä, tarkoituksenmukaista kou- koulutalon rakennustöiden loppuun-
17791: lutaloa Jurvan mieskotiteollisuuskoululle ja saattamista varten.
17792: äskettäin toimintansa alkaneelle vastaavalle
17793: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
17794:
17795: Mauri Seppä. Toivo Antila.
17796: Johannes Wirtanen. N. Kosola.
17797: 1197
17798:
17799: IV,450. - Rah.al. N:o 383.
17800:
17801:
17802:
17803:
17804: Aitio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta halpakorkoi-
17805: siksi lainoiksi ammatillisten oppilaitosten uudisrakennuksia
17806: varten.
17807:
17808:
17809: E d u s k u n n a ll e.
17810:
17811: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 271 perus- 33 momentille lisäyksenä 150 000 000
17812: teluihin, ehdotamme kunnioittaen, markkaa halpakorkoisina lainoina am-
17813: matillisten oppilaitosten uudisraken-
17814: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 nuksia varten.
17815: tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
17816: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
17817:
17818: Paavo Aitio. Toivo Niiranen. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
17819: Aimo Aaltonen. Juho Rytkönen. Matti Koivunen.
17820: Eino Roine. Nestori Nurminen. Pauli Puhakka.
17821: Toivo Kujala. J. Mustonen. H. Tauriailien.
17822: Toivo Asvik. Irma Rosnell. Tauno Kelovesi.
17823: Toivo Friman.
17824: 1198
17825:
17826: IV,451. - Rah.al. N: o 384.
17827:
17828:
17829:
17830:
17831: Haapasalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta laino-
17832: jen myöntämiseksi ammatillisten oppilaitosten uudisraken-
17833: nuksia varten.
17834:
17835:
17836: E d u s k u n n a ll e.
17837:
17838: Tulossa olevien suurten ikäluokkien ja 1957 nousevan n. 500 000 000 markkaan.
17839: elinkeinoelämämme nopean teollistumisen Hallitus on v. 1957 tulo- ja menoarvioon eh-
17840: johdosta on viime aikoina valtiovallankin dottanut sanottuun tarkoitukseen vain
17841: taholta usein korostettu ammattikoululaitok- 280 000 000 markkaa. Koska kunnat ovat
17842: semme nopean laajentamisen välttämättö- vapaaehtoisesti valmistautuneet kantamoon
17843: myyttä. Koska valtion omistamien keskus- n. 50 % sanotuista rakennuskustannuksista,
17844: ammattikoulujen perustamista ei ole varojen aiheuttaisi puheena olevan määrärahan jät-
17845: puutteessa voitu toteuttaa suunnitellussa laa- täminen hallituksen ehdotuksen mukaiseksi
17846: juudessa, ovat kunnat viime vuosina perus- sen, että maamme ammattikoululaitosta ei v.
17847: taneet useita kuntainliittojen omistamia am- 1957 voitaisi kehittää edes kuntien kanto-
17848: mattioppilaitoksia. Niiden rakennuskustan- kyvyn sallimassa määrässä.
17849: nuksiin on tähän asti valtio voinut osallistua Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17850: n. 50 %: lla, josta summasta n. puolet on
17851: myönnetty rakennusavustuksina ja puolet että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17852: rakennuslainoina. Jo perustamisluvan saa- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
17853: neiden tai perustamisvaiheessa olevien am- 33 momentille lisäyksenä 200 000 000
17854: mattioppilaitosten sekä ennestään toimin- rnarkkaa lainojen myöntämiseksi am-
17855: nassa olevien ammattioppilaitosten uudisra- matillisten opp~"laitosten uudisraken-
17856: kennusten rakennuslainojen on arvioitu v. nuksia varten. , .
17857: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
17858:
17859: K. F. Haapasalo. Onni Hiltunen. Väinö Tikkaoja.
17860: Nestori Kaasalainen. Veikko Kokkola. Sulo Hostila.
17861: Edvard Pesonen. Tyyne Paasivuori. Eino Raunio.
17862: Arvo Sävelä. G. Henriksson. Aino Malkamäki.
17863: Erkki Ryömä. K. Matilainen. Toivo H. Kinnunen.
17864: Matti Raipala. E. Pusa. Otto Muikku.
17865: 1199
17866: IV,452.- Rah.al. N:o 385.
17867:
17868:
17869:
17870:
17871: :Jiult ym.: Koro'tetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi maa-
17872: seudun vähävaraisille talouksien sähköistämistä varten.
17873:
17874:
17875: E d u s k u n n a ll e.
17876:
17877: Hall~tus Jaatiessaan v. 1957 tulo- ja meno- sähköistetyllä alueella oleville vähävaraisille
17878: arviota on ottanut 19 Pl. II luvun 36 mo- talouksille.
17879: mentille 30 000 000 markkaa sähköistämislai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17880: noiksi . sellaisille maaseudun vähävaraisille,
17881: joilla ei ole lainan saantimahdollisuutta asu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17882: tusvaroista tähän tarkoitukseen. tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
17883: Tällaisten lainojen tarve on erittäin suuri 36 momentille lisäystä 20 000 000
17884: ja nyt ehdotettu määräraha on aivan riittä- markkaa lainoiksi rnaase'l,f,dun vähävar-
17885: mätön edes tyydyttämään välttämättömintä raisille talouksien sähköistämistä var-
17886: lainan tarvetta. On kohtuullista, että tämän ten.
17887: tapaisia lainavaroja varataan riittävästi jo
17888: fl.els!ngissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
17889:
17890: Mikko Hult. Sulo Hostila.
17891: Kalle Kauhanen. Varma K. Turunen.
17892: Otto Muikku.
17893:
17894:
17895:
17896:
17897: 51 E 645/56
17898: 1200
17899:
17900: IV,453.- Rah.al. N:o 386.
17901:
17902:
17903:
17904: Myllymäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai-
17905: noiksi maaseudun vähävaraisille talouksille niiden sähköis-
17906: tämistä varten.
17907:
17908:
17909: E d u s k u n n a ll e.
17910:
17911: Maaseudun sähköistäminen on käynnissä. heskään kaikkien maatalouksien ja maaseu-
17912: Valtio ja kunnat ovat huomattavilla sum- dun omakotien ja muiden pienasuntojen
17913: milla avustaneet . maakunnallisia sähköyhty- omistajien kohdalta ei ole ilman valtion tu-
17914: miä hankkeen toteuttamisessa. Maaseudun kea mahdollista, tulisi valtion ma:akunnalli-
17915: edun ja viihtyisyyden kannalta olisi ensiar- sille sähköyhtymille myöntämiensä avustus-
17916: voisen tärkeätä saada tämä yritys laajassa ten lisäksi erikseen tukea heikossa taloudel-
17917: mitassa päätökseen viedyksi. Sähköyhtymille lisessa asemassa olevia maanviljelijöitä ja
17918: myönnetyistä valtion avustuksista huoli- maaseudun omakotien ja muiden pienasunto-
17919: matta tulee sähköistäminen kuitenkin siksi jen omistajia heille riittävän edullisilla eh-
17920: kalliiksi, että pienviljelijöiden suuren jou- doilla myönnettävien lainojen avulla.
17921: kon ja maaseudun omakotien ja muitten Tosin viime aikoina on näissä asioissa ta-
17922: pienasuntojen omistajien on ollut pakko pi- pahtunut parannusta vuoden 1936 asutus-
17923: dättyä sähköistämissopimuksen tekemisestä. lain 4 § :n tultua muutetukai siten, että sa-
17924: Rahaolojen yhä kiristyessä monet sopimuk- notun lainkohdan perusteella asutustilalliset
17925: sen tehneistä ovat joutuneet vaikeuksiin so- ym. sanotussa laissa määritellyt henkilöt voi-
17926: pimusten mukaisten tariffiyksikkö- ja mui- vat saada sähköistämislainoja. Parhaillaan
17927: den sähköistämisestä johtuvien maksujen sähköistettävillä alueilla on kuitenkin asuk-
17928: suorittamisessa. Tämä on vaikuttanut ja tu- kaita, joilla ei ole mahdollisuutta saada säh-
17929: lee edelleenkin vaikuttamaan haitallisesti köistämislainaa sanotun lain perusteella asu-
17930: maaseudun sähköistäiDisen suunnitelmalli- tusrahaston varoista. Siksi on eduskunta
17931: seen toteuttamiseen. Maakunnalliset sähkö- v:n 1956 menoarviossa myöntänyt 30 000 000
17932: yhtiöt vaativat yleensä vähintään 70-80 % mk annettavakai näille vähävaraisille. V: n
17933: tariffiyksikköjen mukaisen liittymismaksun 1957 tulo- ja menoarviossa on ehdotettu
17934: ennenkuin työt muuntajapiirin alueella pan- niinikään 30 000 000 mk samaan tarkoituk-
17935: naan käyntiin. Kun siihen rahavaikeuksien seen. Määräraha on kuitenkin riittämätön
17936: takia monissa tapauksissa ei ole päästy, on ja sen tähden olisi määrärahaa korotettava.
17937: sähköistäminen jäänyt toteuttamatta. Raken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17938: nuskustannuksia ja sähköistämisen yleistä to- nioittaen,
17939: teuttamista ajatellen olisi edullista, että lii-
17940: tyntä ja työn suoritus tapahtuisi koko laa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17941: juudessaan aina siellä, minne runkojohdot tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
17942: tulevat vedetyiksi. 36 momenWle lisäyksenä 70 000 000
17943: Sähköistämättömät alueet ovat harvaan markkaa lainoiksi maaseudun vähäva-
17944: asuttuja syrjäseutuja, ja sähköistys tulee sii- raisille talouksille niiden sähköistä-
17945: täkin syystä nykyisille sähkön tilaajille en- mistä varten.
17946: tistä kalliimmaksi. Kun sähköistäminen lä-
17947: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
17948:
17949: Lauri Myllymäki. Juho Rytkönen. Aleksi Kiviaho.
17950: Nestori Nurminen. Toivo Niiranen. Leo Suonpää.
17951: H. Tauriainen. Pauli Puhakka. Pertti Rapio.
17952: Antti Kinnunen. Usko Seppi. Elli Stenberg.
17953: 1201
17954:
17955: IV,454. - Rah.al. N:o 387.
17956:
17957:
17958:
17959:
17960: Pöykkö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
17961: maaseudun vähävarais1'lle talouksien sähköistämistä varten.
17962:
17963:
17964: Eduskunnalle:
17965:
17966: Kun syrjäseutujen ja yleensä maaseudun Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17967: vähävaraisilla asukkailla ei ole mahdollisuuk-
17968: sia hankkia talouksiinsa sähköä eikä välttä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
17969: mättömiä kojeita, jotka talouksissa tarvitaan, tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
17970: niin olisi valtion riittävästi tuettava maaseu- 36 momentille lisäystä 30 000 000
17971: dun vähävaraisia asukkaita myöntämällä markkaa käytettäväksi halpakorkoisten
17972: halpakorkoisia lainoja sähkövirran saamiseksi sähköistämislainojen myöntämiseen
17973: ja tarvittavien kojeiden hankkimiseksi. Eri pienviljelijöille ja muille heihin ver-
17974: jakeluyhtiöiden alueella on todettu olevan rattaville asukkaille.
17975: huomattavasti sellaisia heikkovaraisia asuk-
17976: kaita, jotka eivät kykene pääoman puutteen
17977: vuoksi hankkimaan talouksiinsa sähköä.
17978: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
17979:
17980: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
17981: 1202
17982:
17983: IV,455. - Rah.al. N: o 388.
17984:
17985:
17986:
17987:
17988: Haapanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai-
17989: noiksi käsi- ja pienteollisuudelle.
17990:
17991:
17992: Eduskunnalle:
17993:
17994: Maamme pie~teollisuuden tukemista var- kyistä voimakkaammin pienteollisuuden har-
17995: ten on vuosittain tulo- ja menoarvion puit- joittajia. Kun pienteollisuuslainoilla · voidaan
17996: teissa myönnetty halpakorkoisia lainoja pien- myös jossain määrin keventää uhkaavaa työt-
17997: teollisuuden harjpittajille. Ensi vuotta var- tömyystilannetta, olisi määrärahaa tästäkin
17998: ten on tarkoitukseen varattu 600 milj. mark- syystä korotettava.
17999: kaa. Viime vuosien kokemukset kuitenkin Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
18000: osoittavat, että määräraha on riittämätön ja
18001: sillä voidaa~ vain osittain tyydyttää pien- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18002: yrittäjäin lainantarve. Pienyrittäjillä ei ole tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
18003: samoja mahdollisuuksia saada lainavaroja 37 momenUlle lisäyksenä 200 000 000
18004: rahalaitoksista kuin on suurteollisuuslaitok- markkaa lainoiksi käsi- ja pienteolli-
18005: silla. Tästä syystä olisi valtion tuettava ny- suudelle.
18006: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
18007:
18008: Kaino :Haapanen. Hugo~en. Irma Rosnell.
18009: 1203
18010: IV,456. - Rah.al. N:o 389.
18011:
18012:
18013:
18014:
18015: A. Leikola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai-
18016: noiksi käsi- ja pienteollisuudelle.
18017:
18018:
18019: Eduskunnalle:
18020:
18021: On voitu kiistattomasti todeta, että pää- nojä voitu määrärahan riittä:rp.ättömyyden
18022: oman puute muodostaa erään käsi- ja pien- vuoksi myöntää vain aivan poikkeustapauk-
18023: teollisuutemme kehitystä pahimmin jarrutta- sissa. Näitä hakijoita on ohjattu Käsiteolli-
18024: vista tekijöistä estäen siten yli-ikäisten konei- suuden Edistämissäätiön puoleen, mutta sää-
18025: den ja työvälineiden sekä tuotantolaitos- tiökään ei vähäisen pääomansa vuoksi ole voi-
18026: rakennusten uudistamisen. Yleislakon päät- nut auttaa kuin muutamia harvoja yrittäjiä.
18027: tymisen yhteydessä suoritetut ratkaisut, jotka Tämän vuoksi olisi välttämätöntä, että osa
18028: jättivät teolliset pienyritykset muulle teolli- lainamäärärahasta ohjattaisiin Käsiteollisuu-
18029: suudelle myönnettyjä helpotuksia vaille, den Edistämissäätiön kautta myönnettäväksi.
18030: ovat jo muutenkin vaikeaa pääomatilannetta Edellä oleviin perusteluihin viitaten esi-
18031: entisestään pahentaneet. tämme kunnioittavasti,
18032: Tilannetta ei ole suurestikaan helpottanut
18033: se, että käsi- ja pienteollisuusyrityksille on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18034: myönnetty halpakorkoisia valtion lainoja, tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
18035: sillä käytettävissä olevan, 600 milj. markan 37 momentille lainoiksi käsi.. ja pien-
18036: suuruisen määrärahan turvin voidaan vain teollisuudelle 400 000 000 markkaa li-
18037: osa perustellusta lainantarpeesta tyydyttää. säyksenä ja osoittaisi momentilta
18038: Tämä ilmenee siitä, että kuluvan vuoden 40 000 000 markkaa myönnettäväksi
18039: käsi- ja pienteollisuuslainoja on hakenut Käsiteollisuuden E distämissäätiölle,
18040: 1707 yrittäjää hakemusten yhteissumman ol- jotta Säätiö voisi myöntää alkaville
18041: lessa 2 531 947 062 markkaa, ts. yli neljä koti- ja käsiteollisuusyrityksille lai-
18042: kertaa enemmän kuin mihin määräraha riit- noja perustyövälineiden ja koneiden
18043: tää. hankintaa varten.
18044: Vielä on huomattava, että aloitteleville
18045: koti- ja käsiteollisuusyrityksille on em. lai-
18046: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
18047:
18048: Aarre Leikola. Niilo Honkala. Aukusti Pasanen.
18049: Harras Kyttä. Armas Leinonen. Kaarlo Kajatsalo.
18050: 1204
18051:
18052: IV,457. - Rah.al. N:o 390.
18053:
18054:
18055:
18056:
18057: Paasivuori ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähä-
18058: varaisten ammattiopintolainoja varten.
18059:
18060:
18061: Eduskunnalle.
18062:
18063: Vähävaraisten nuorten anomista ammat- siksi riittävän suurista ammattiopintolai-
18064: tiopintolainoista on viimeisimpinä vuosina noista, voidakseen opiskella erilaisissa am-
18065: - mainittua tarkoitusta varten myönnetyn mattioppilaitoksissa, olisi tarkoitukseen va-
18066: määrärahan pienuuden vuoksi - jouduttu rattua määrärahaa korotettava.
18067: karsimaan noin 20 %. Samanaikaisesti on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18068: myös jatkuva elinkustannusten nousu reaa- nioittaen,
18069: lisesti pienentänyt saatavien ammattiopinto-
18070: lainojen määriä, jotka ovat aivan riittämät- että Eduskunta korottaisi vuoden
18071: tömiä verrattuna opinto- ja elinkustannuk- 1957 tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II
18072: siin. Kun kuitenkin lahjakkaiden ja eteen- luvun 39 momentille vähävaraisten
18073: päin pyrkivien vähävaraisten nuorten olisi ammattiopintolainoja varten merkit-
18074: entistä suuremmassa määrin päästävä osalli- tyä määrärahaa 20 000 000 markalla.
18075: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
18076:
18077: Tyyne Paasivuori. Laura Brander-Wallin.
18078: Kalle Kauhanen. A-L. Tiekso-lsaksson.
18079: Varma K. Turunen.
18080: 1205
18081:
18082: IV,458. - Rah.al. N: o 391.
18083:
18084:
18085:
18086:
18087: Salmela-Järvinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
18088: avustuslainoiksi Ensi Kodeille.
18089:
18090:
18091: E d u s k u n n a 11 e.
18092:
18093: Hallituksen esityksessä v:n 1957 valtion On jo voitu todeta, että Ensi Koti-toimin-
18094: tulo- ja menoarvioksi on 19 Pl. II luvun 43 nan avulla on suhteellisin halvoin kustannuk-
18095: momentille merkitty 8 milj. markkaa avus- sin kyetty rakentamaan ja ylläpitämään so-
18096: tuslainoiksi Ensi Kodeille. Samaan tarkoi- siaalisen huollon kannalta tärkeitä hoito-
18097: tukseen oli v: n 1955 menoarviossa varattu laitoksia, joita enemmän kunnat kuin vaitio-
18098: 20 milj. markkaa ja sama summa myöskin kaan ei ole pystynyt aikaansaamaan. Näyt-
18099: v. 1956. Kun kuitenkin tästä määrärahasta tääkin siltä, että tätä sosiaalisen huoltotyön
18100: on myönnetty avustuslainoja 7 Ensi Kodille, alaa voidaan menestyksellisesti edelleenkin
18101: eivät nämä ole riittävässä määrin päässeet hoitaa yksityisen aloitteen pohjalla mm. val-
18102: vapautumaan korkeakorkoisten rakennuslai- tion tuen avulla. Tähän viitaten ehdotamme-
18103: nojen aiheuttamasta paineesta. Lainojen kin kunnioittavasti,
18104: määrä oli v:n 1954 lopussa n. 100 milj.
18105: markkaa ja sen jälkeen on rakennettu uusia- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18106: kin koteja. Jyväskylään on valmistunut v. tulo- menoarvioon 19 Pl. II luvun 43
18107: 1956 Keski-Suomen Ensi Koti, lisäksi on momentille lisäystä 12 000 000 mark-
18108: suunnitteilla Vuoksenlaakson Ensi Kodin kaa halpakorkoisten, enintään 3 % lai-
18109: laajentaminen ja uuden kodin aikaansaami- nojen myöntämiseksi Ensi Kotien vel-
18110: nen Rovaniemelle tulipalossa 1955 tuhoutu- kojen lyhentämiseen tai rakennuskus-
18111: neen Lapin Ensi Kodin tilalle. Viimeksi tannuksiin.
18112: mainittu on maamme pohjoisimmassa osassa
18113: ainoana tämän tapaisena laitoksena ehdotto-
18114: man välttämätön.
18115: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
18116:
18117: Martta Salmela-Järvinen. Elli Nurminen. Tyyne Paasivuori.
18118: Kaisa Hiilelä. Anni Flinck. Laura Brander-Wallin.
18119: Vappu Heinonen.
18120: i206
18121: IV,459. - Rah.al. N:o 392.
18122:
18123:
18124:
18125:
18126: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyslainaksi Ke-
18127: min kaupungille Syväkankaan kansakoulun rakennustöiden
18128: rahoituksen helpottamiseksi.
18129:
18130:
18131: Ed u skunn alle.
18132:
18133: Aikaisempien vuosien kokemukset ovat den torjunta on aiheuttanut Kemin kaupun-
18134: osoittaneet, että työttömyyden torjunta Ke- gille kuten eräille toisillekin kunnille huo-
18135: min alueella on hyvin vaikeasti hoidetta- mattavia lisärasituksia. Kemin kaupunki
18136: vissa. Tämä on johtunut erityisesti siitä, on työttömyyden torjuntatoimenpiteidenkin
18137: ettei valtiolla ole Kemin lähettyvillä sopivia vuoksi joutunut käyttämään Ajoksen syvä-
18138: työkohteita. Tilanne on tässä suhteessa Vai- sataman rakentamiseen lähes 800 milj. mark-
18139: keutunut entisestäänkin, koska on nähtä- kaa vero- ja lainavaroja. Tästä syystä on jo
18140: vissä työttömyyden jatkuvasti lisääntyvän VIiosia vireillä ollut Syväkankaan kaupun-
18141: ja koska valtion työkohteita ei enää ole ginosan kansakoulun rakentaminen välttämä-
18142: juuri lainkaan. Kun näin on, olisi valtion tön. Kun sanotun kansakoulun rakennuskus-
18143: pyrittävä edistämään muutoin työtilaisuuk- tannukset kohoavat yli 200 milj. markan, on
18144: sien aikaansaamista. Ainakin joissakin ta- tämä edellä sanotun lisäksi vaikuttanut sii-
18145: pauksissa olisi näin ollen järkevää ja talou- hen, ettei kaupungilla tässä tilanteessa ole
18146: dellista tukea kuntien omaa rakennustoimin- ollut mahdollisuuksia ryhtyä näin vaativan
18147: taa työttömyyden torjumiseksi antamalla taloudellisen tehtävän suorittamiseen.
18148: joko työllisyys- tai muita halpakorkoisia ja Rahamarkkinoiden kireydestä johtuen ei
18149: pitkäaikaisia lainoja kunnille. tällaiseen tarkoitukseen ole saatavissa ylei-
18150: Kemissä olisi tällaiseksi työkohteeksi erit- sistä rahalaitoksista lainojakaan. Kun näin
18151: täin sopiva Syväkankaan kaupunginosan on, ja koska valtion taholta on myönnetty
18152: kansakoulutalon rakentaminen. Kouluhuo- yksityisille yhtymillekin 6% työllisyyslai-
18153: neistojen tilanahtaus Kemissä on käynyt noja, olisi kohtuullista, että myös kunnat
18154: vuosi vuodelta yhä pahemmaksi. Oppilaiden saisivat samanlaista lainaa työllisyyden tor-
18155: lukumäärä on nyt 3 400 ja lisääntyy jatku- juntaan soveltuviin työttömyyskohteisiin.
18156: vasti. Vuodesta 1950 oppilaiden lukumäärä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18157: on lisääntynyt 32 % : lla. Melkein kaikilla
18158: kansakouluilla onkin jouduttu toteuttamaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18159: vuorolukujärjestelmää, joten sen laajentami- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
18160: seen ei enää ole mahdollisuuksia. kan määrärahan annettavaksi työlli-
18161: Kunnille on yleensä viime vuosina jatku- syyslainana Kemin kaupungille Syvä-
18162: vasti lisätty uusia tehtäviä, jotka ovat sito- kankaan kansakoulun rakennustöiden
18163: neet kuntien omia varoja. Niinpä työttömyy- rahoituksen helpottamiseksi.
18164: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
18165:
18166: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
18167: Toivo Friman.
18168: 1207
18169:
18170: IV,460. - Rah.al. N:o 393.
18171:
18172:
18173:
18174:
18175: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Tuusulan
18176: kansanopiston opettaja- ja oppilasasuntojen sekä uuden
18177: pajan, konehallin ja käsityöhuoneyhdistelmän rakentamista
18178: varten.
18179:
18180:
18181: Ed uskun nalle.
18182:
18183: Tuusulan kansanopisto on jo lähes puolen saataisiin, jos käsityöhuoneesta muodostet-
18184: vuosisadan aJan toiminut nuorison opin- taisiin 1 opettajan ja 8 oppilasasuntoa ja
18185: ahjona jakaen oppilailleen tietoa ja taitoa sitten rakennettaisiin uusi paja, käsityö-
18186: niin henkisen kuin käytännöllisenkin elämän huone ja pieni konehalU oppilaitten kone-
18187: aloilla. Opiston tarkoituksena on ollut var- opetusta varten. Mainittujen rakennusten
18188: sinaisen opetustyön ohella herättää oppi- yhteinen kustannusarvio on 10 000 000 mark-
18189: laissa pyrkimys tietojen ja taitojen jatku- kaa. Piirustukset ja kustannusarvio on laa-
18190: vaan kartuttamiseen ja syventämiseen myös- dittu ja selviävät niistä rakennushankkeen
18191: kin itseopiskelun avulla. Opetustyössä on yksityiskohdat.
18192: yhtenä johtotähtenä aina ollut työnteon Valtion rahatalous on tunnetusti vaikea,
18193: merkityksen korostaminen sekä oppilaiden mutta työllisyyskysymyksen hoitaminen edel-
18194: oma-aloitteisuuden ja ammattitaidon kehit- lyttää, että työtilaisuuksia on järjestettävä,
18195: täminen nuorison vastaisia tehtäviä ·ajatel- ja Tuusulan kunnassa, missä opisto sijait-
18196: len. Opiston johdossa olevat henkilöt ovat see, tulee olemaan varsinkin rakennusalan
18197: opiston opetustoiminnassa pyrkineet otta- työttömyyttä. Koska opistolla ei ole mah-
18198: maan huomioon kehityksen opetustoiminnalle dollisuuksia selviytyä rakennuskustannuk-
18199: asettamat vaatimukset. sista omin neuvoin, olisi rahoitus järjestet-
18200: Kun nyt elämme koneehlistamisen ja ra- tävä valtion halpakorkoiseil lainan avulla.
18201: tionalisoinnin aikaa, on se varsinkin mies- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18202: oppilaiden kohdalla pakottanut ottamaan nioittaen,
18203: opetusohjelmaan puutyön rinnalla metalli-
18204: ja koneopetuksen. Näin laajennettu opetus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18205: ohjelma oli käytännössä jo talveHa 1953 ja tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
18206: saatiin siitä erittäin myönteiset kokemukset. kan määrärahan halpakorkoiseksi lai-
18207: Opistolla on nykyisin tyydyttävä käsityö- naksi Tuusulan kansanopiston opet-
18208: huone, mutta sen sijaan puute oppilas- ja taja- ja oppilasasuntojen sekä uuden
18209: opettajain asunnoista, jotka olisi tavalla tai pajan, konehallin ja käsityöhuoneyh-
18210: toisella aikaansaatava. Edullinen ratkaisu distelmän r:akentamista varten.
18211: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
18212:
18213: Matti Mattila. Urho Kähönen.
18214: Yrjö Sinkkonen. Toivo Antila.
18215:
18216:
18217:
18218:
18219: 52 E 645/56
18220: 1208
18221:
18222: IV,461. - Rah.al. N: o 394.
18223:
18224:
18225:
18226:
18227: Pakkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Oriveden
18228: Opiston uudisrakennusvaiheen loppuun saattamiseksi.
18229:
18230:
18231: Eduskunnalle.
18232:
18233: Sotien jälkeen on maamme kansanopisto- vin perustein: ,Tulipalon tuhottua Oriveden
18234: laitos voimakkaasti kehittynyt tyydyttääk- opiston ajanmukaiset rakennukset v. 1950,
18235: seen yhä kasvanutta kansansivistystarvetta. on sen omistaja Kansanvalistusseura uhran-
18236: Samalla kun opistojen lukumäärä on tuntu- nut paljon varoja uusien rakennusten saami-
18237: vasti lisääntynyt, opistoille asetetut vaati- seen. Voidakseen täysin täyttää yhtenä kes-
18238: mukset ovat kasvaneet erityisesti sen vuoksi, keisenä suomenkielisenä opistona ja kansan-
18239: että kansakoulun, josta kansanopisto saa opistojen opettajien koulutuspaikkana laa-
18240: oppilasaineksensa, taso on viime vuosina joine kesätoimintoineen paikkansa se tarvitsee
18241: huomattavasti kohonnut. Kun tulipalo tu- jo rakennettujen ja valmiiden rakennusten
18242: hosi Oriveden opistorakennuksen vuonna lisäksi lisärakennuksen. Työt on jo useita
18243: 1950, kohtasi silloin vakava onnettomuus ei kuulrausia sitten aloitettu ja rakennus val-
18244: ainoastaan yksityistä opistoa, vaan koko kan- mistuu syksyyn mennessä käyttökuntoon.
18245: sansivistystyötä, sillä Kansanvalistusseuran Nykyisen rakennusvaiheen kustannusarvio
18246: omistama Oriveden opisto oli jo silloin saa- on 60 milj. mk ja opisto anoo siihen 10 milj.
18247: vuttanut keskeisen aseman Suomen kansan- markkaa valtion lainaa, jota kouluhallitus
18248: opistojen joukossa. Sen rakennustoiminnan esittää myönnettäväksi."
18249: ansiosta, joka on tapahtunut tulipalon jäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18250: keen, Oriveden opisto jälleen on voinut nioittaen,
18251: luoda edellytykset jatkuvalle kasvatus- ja
18252: opetustyölleen, jonka tarpeita vastaava uudis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18253: rakennus nyt on valmistumisvaiheessa. tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
18254: Hallitus on kuitenkin budjettiesityksessään markkaa Oriveden Opistolle annetta-
18255: jättänyt esittämättä myönnettäväkai Orive- vaksi avustuslainaksi sen uudisraken-
18256: den opistolle sitä rakennuslainaa, jota se nusvaiheen loppuun saattamiseksi
18257: määräajan kuluessa oli hakenut ja jota kou- vuonna 1950 tapahtuneen tulipalon
18258: luhallitus esityksessään oli puoltanut Seuraa- jälkeen.
18259: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
18260:
18261: Atte Pakkanen. Jaakko Hakala. Lauri Myllymäki.
18262: Helge Miettunen. Juho Tenhiälä. Nestori Kaasalainen.
18263: Artturi Tienari. K. Alanko. Kalle Kauhanen.
18264: Kaisa Hiilelä.
18265: 1209
18266:
18267: IV,462. - Rah.al. N:o 395.
18268:
18269:
18270:
18271:
18272: Miikki ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi J aakkiman
18273: kristillisen kansanopiston kannatusyhdistykselle opiston
18274: lyhytaikaisten lainojen suorittamiseksi.
18275:
18276:
18277: Eduskunnalle.
18278:
18279: J aakkiman kristillinen kansanopisto me- 10 milj. ja lyhytaikaisia 55 milj. mk. Tänä
18280: netti sodan johdosta Jaakkimassa sijainneet vuonna erääntyy vielä 14 milj. mk sekä ko-
18281: opistorakennuksensa, joissa oli vuosittain ollut rot.
18282: noin 100 oppilasta (kuutiotilavuutta 14 000 Koska uusien lainojen hankinta toisten ly-
18283: m3). Vuonna 1947 saatiin korvausta val- hytaikaisten maksamiseksi tuottaa etenkin
18284: tiolta 3 100 000 mk menetetyistä rakennuk- nykyoloissa erittäin suuria vaikeuksia ja
18285: sista. Uusi opistorakennus valmistui Ruoko- velkamäärän pienentäminen korkomenojen
18286: lahdelle v. 1955, rakennus, jonka tilavuus on ollessa nyt suurimmillaan voi tapahtua vain
18287: 15 000 m3 ja kustannukset n. 94 milj. mark- hitaasti, on tästä jatkuvaa haittaa varsinai-
18288: kaa eli mk 6 260 m3. Rakennustöiden rahoi- selle opistotyölle.
18289: tus on tapahtunut kolmasosaltaan omien va- Edellä olevan huomioon ottaen ehdotamme
18290: rojen, lahjoitusten, avustusten ja julkisella kunnioittaen,
18291: keräyksellä saatujen varojen turvin sekä lo-
18292: put 2/3 on hoidettu lainavaroilla. Viimeksi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18293: mainitusta vain valtion myöntämä 10 milj. tulo- ja menoarvioon J aakkiman kris-
18294: markan halpakorkoinen rakennuslaina on tillisen kansanopiston lyhytaikaisten
18295: riittävän pitkäaikaista, muiden erääntyessä lainojen suorittamiseksi 10 miljoonaa
18296: maksettavaksi kolmen-neljän vuoden ku- markkaa annettavaksi halpakorkoisena
18297: luessa. lainana sanotun opiston kannatus-
18298: Opistolla on nyt velkaa 65 milj. markkaa, yhdistykselle.
18299: joista pitkäaikaisia lainoja edellä mainittu
18300: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
18301:
18302: Matti Miikki. Arvi Ikonen. Wiljam Sarjala.
18303: Yrjö Sinkkonen. Kaarlo Kajatsalo. Valto Käkelä.
18304: 1210
18305:
18306: IV,463. - Rah.al. N:o 396.
18307:
18308:
18309: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Raudaskylän kristil-
18310: liselle opistolle myönnettävää lainaa varten.
18311:
18312: E d u s k u n n a 11 e.
18313:
18314: Raudaskylän kristillinen opisto, joka yli riita 5 000 000: -, Keskin. henkivakuutus-
18315: 35-vuotisen toimintansa aikana on saanut yhtiö Salamalta 10 000 000: - , Keskin. hen-
18316: suorittaa yli oman maakunnan rajojen ulot- kivakuutusyhtiö Suomelta 5 000 000: -,
18317: tuvaa arvokasta kansansivistystyötä, on jat- Pohja-yhtymäitä 5 000 000: -, postisäästö-
18318: kuvasti kehittynyt ja laajentunut käsittäen pankilta 5 000 000: -, Kordelinin säätiöltä
18319: nyt kansanopiston lisäksi karisankorkeakoulun 5 000 000: -, yhteensä 35 000 000: - .
18320: ja kunnallisten kodinhoitajien koulun. Op- 2. Kiinnelainat: Suomen kiinteistöpankki
18321: pilasmääraltään on opisto alansa suurin oy:ltä 10 000 000:- ja Aura-yhtymäitä
18322: maassamme ensi työkauden alkaessa, jolloin 5 000 000: -, yhteensä 15 000 000: -.
18323: siihen voidaan sijoittaa n. 250 oppilasta. 3. Lyhytaikaiset lainat: Säästöpankkien
18324: Opisto on jo useiden vuosien aikana suun- Keskuspankilta (vekselilaina) 5 000 000: -,
18325: nitellut vanhoiksi käyneiden rakennustensa Pohjoismaiden Yhdyspankilta (vekselilaina)
18326: kunnostamista ja välttämättömien lisätilojen 6 000 000: - ja tilapäislainoja opiston
18327: hankkimista. Suunnitelma on nyt toteutu- eri rahastoilta 3 077 998: -, yhteensä
18328: nut. Vanhoihin rakennuksiin on asennettu 14 077 998: -.
18329: lämpö- ja vesijohdot ja ne on samalla kun- Lainojen yhteissumma on 64 077 998 mk.
18330: nostettu nykyaikaisen koulun vaatimalle ta- Rakennustyöt on jouduttu suorittamaan
18331: solle. Viime vuoden huhtikuulla alettiin ra- kokonaan velkapääomalla. Lainojen hoitami-
18332: kentaa uutta 11200 ms suuruista lisäraken- nen merkitsee opistolle jo kuluvana vuonna
18333: nusta, ·joka valmistui saman vuoden lopulla. pitkäaikaisten lainojen kohdalla 3.8 milj.
18334: Uusissa huoneissa on asunto 104 oppilaalle, mk:n korkomenoja ja 4.5 milj. mk:n lyhen-
18335: asuinhuoneet 11 opettajalle, opiston keittiöt, nyksiä. Opiston on myös kuluvana vuonna
18336: kodinhoitohuone, ruokasali, juhlasali, veis- hoidettava em. lyhytaikaiset luotot korkoi-
18337: tola, pesula, värjäämö, !leipomo, varasto- ja neen.
18338: kellaritilat sekä lämpökeskus siihen liittyvine Vaikka opisto saa lakimääräiset valtion-
18339: varastoineen. Lisätilat antavat mahdollisuu- avustukset ja vaikka sen kannatusyhdistys
18340: den em. oppilasmäärän sijoittamiseen, mikä rakennusvaiheiden aikana keräsi avustusva-
18341: merkitsee sitä, että runsaasta hakijamäärästä roja yli miljoona markkll!a, ei se näin vai-
18342: entistä suurempi nuorisojoukko pääsee vuo- kean taloudellisen tilanteen vuoksi kykene
18343: sittain opiskelemaan opiston eri linjoilla asioitaan hoitamaan. Sen olisi aivan ensi
18344: asianmukaisissa opetus- ja asuintiloissa. tilassa saatava pitkäaikainen halpakorkoinen
18345: Rakennustöiden kustannukset ovat uusissa laina lyhytaikaisten lainojensa takaisinmak-
18346: rakennuksissa 58 399 4 72 mk ja v~anhoissa samiseen ja osittain pitkäaikaisten lainojen
18347: rakennuksissa 5 678 526 mk, eli yhteensä lyhennyksiin.
18348: 64 077 998 mk. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18349: Rakennustyöt saatiin suoritetuksi erittäin
18350: halvalla. Uuden kivirakenteisen rakennuksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18351: kuutiohinnaksi jää vain vähän yli 5 000 mk, tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
18352: mikä jää alle puurakenteisen kuutiohinnan. markan suuruisen määrärahan Rau-
18353: Rahoitus on järjestynyt seur81avasti: daskylän kristilliselle opistolle myön-
18354: 1. Pitkäaikaiset lainat Ylivieskan kunnan nettävää pitkäaikaista halpakorkoista
18355: takuulla: ns. työllisyyslainaa valtiokontto- lainaa varten.
18356: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
18357:
18358: Yrjö Hautala. Eeli Erkkilä.
18359: Eino Rytinki. Urho Kähönen.
18360: IV,464.- Rah.al. N:o 397.
18361:
18362:
18363:
18364:
18365: M. Ryömä ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi ylioppi-
18366: lasasuntolÖita rakentaneille ylioppilasjärjestöille.
18367:
18368:
18369: E d u s k u n n a ll e.
18370:
18371: Korkeakouluihin pyrkivät ja niihin opin- asuntolarakennuksen, mutta nyt ei ole enaa
18372: tojaan jatkamaan saapuvat ylioppilaat ovat rakenteilla uusia. Myös Arava-varojen saanti
18373: joutuneet · vuosi vuodelta yhä suurempiin ylioppilasasuntolojen rakentamiseen on kiven
18374: vaikeuksiin opiskelija-asunnon saannissa. takana.
18375: Varsinkin Helsingissä on tilanne tänä syk- Maamme huomattavimmat ylioppilaskun-
18376: synä surkeampi kuin koskaan ennen. Asun- nat, Teknillisen korkeakoulun, Helsingin yli-
18377: toja tarjoavien ilmoituksia on tullut ylioppi- opiston ja Turun yliopiston sekä eräät muut-
18378: laiden asunnonvälitystoimistoon vähemmän kin pienemmät ylioppilaskunnat pystyisivät
18379: kuin koskaan ennen. Vuokrat ovat hirvittä- verrattain tehokkaaseen oma-aloitteiseen yli-
18380: vän kalliita ja asunnot ovat lisäksi kaukana oppilasasuntoloiden rakennustoimintaan, jos
18381: kaupungin keskustasta. niiden kädet vapautettaisiin vaikka osittain
18382: Ylioppilasjärjestöt ovat kiitettävällä aktii- entisen velkataakan painosta.
18383: visuudella ohjanneet ylioppilaiden omatoi- Eräänä tehokkaana toimenpiteenä tilanteen
18384: mista rakennustoimintaa. Parhaillaan työs- parantamiseksi olisi se, että valtio myöntäisi
18385: kentelee ylioppilaiden asiantuntijatoimikunta, pitkäaikaista korotonta lainaa ylioppilasasun-
18386: joka suunnittelee tulevaa ylioppilasasuntolo- toloita rakentaneille ylioppilasjärjestöille.
18387: jen rakentamista. Tilanne on kuitenkin muo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18388: dostunut sellaiseksi, että ylioppilasjärjestöjen nioittaen,
18389: voimat on kulutettu loppuun tähänastisessa
18390: rakennustoiminnassa. Niiden on nyt keskitet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18391: tävä kaikki voimansa suurien velkataakkojen tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar-
18392: maksamiseen, niin että uutta rakennustoi- kan määrärahan pitkäaikaisiksi korot-
18393: mintaa ei voida ajatella, ellei tilannetta vel- tomiksi lainoiksi ylioppilasasuntoloita
18394: kojen kohdalla voida jollakin tavoin helpot- rakentaneille ylioppilasjärjestöille.
18395: taa. Turun yliopisto sai viimeisenä valmiiksi
18396: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
18397:
18398: Mauri Ryömä. Irma Ros:Q.ell.
18399: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio.
18400: 1212
18401:
18402: IV,465.- Rah.al. N:o 398.
18403:
18404:
18405:
18406:
18407: Eskola ym.: .Määrärahan osoittamisesta maatalouden perus-
18408: luoton myöntämiseen.
18409:
18410:
18411: Eduskunnalle.
18412:
18413: Maatalouteen sijoitetuista pääomista saa- mattavalta osalta menevät muihin kuin var-
18414: daan tuotto yleensä varsin hitaasti, joissakin sinaisiin maataloudellisiin tarkoituksiin, vielä
18415: tapauksissa vasta vuosikymmenien kuluttua huomattavasti pienempi. Maatalouteen ja
18416: siitä, kun pääomansijoitus on tehty. Kun yksityismetsätalouteen valtion myöntämät
18417: maatalouden antama tuotto siihen sijoite- lainat olivat nimittäin vuoden 1954 lopussa
18418: tuille pääomille lisäksi on heikko, on pää- noin 1.9 miljardia markkaa, mikä tekee val-
18419: omanmuodostus maatalouden piirissä erittäin tion koko luotonannosta vain vajaat 2 %.
18420: vähäistä. Tätäkin pääomanmuodostusta on Lähtien maatalousolojemme välttämättömim-
18421: pysyvästi rasittamassa se pääomien virtaami- mistä kehitystarpeista on mainittu komitea
18422: nen pois maataloudesta, mikä tapahtuu tilan- arvioinut, että seuraavan 20 vuoden aikana
18423: osuuksien lunastamisen muodossa väestön- olisi maatalouteen myönnettävä uutta luottoa
18424: lisäyksen siirtyessä maataloudesta muiden vuosittain peruskuivatukseen 3.5, peruskalki-
18425: elinkeinoalojen palvelukseen. Jotta maatalou- tukseen 0.7, salaojitukseen 0.8, konehankintoi-
18426: den tuottavuutta ja kilpailukykyä voitaisiin hin 2.4, rakentamistyöhön 15.6 sekä maan-
18427: nykyisestään parantaa, olisi maataloudessa ostoon ja sisarosuuksien lunastamiseen 6 mil-
18428: suoritettava monia sekä viljelyksen perus- jardia markkaa, eli yhteensä vuosittain 29
18429: edellytyksiin että ratianalisointiin kuuluvia miljardia markkaa.
18430: korjauksia. Vaikka näiden tehtävien suorit- Vaikka edellä mainitut pääomamäärät on-
18431: tamisessa tyydyttäisiin seuraamaan vain sel- kin tarkoitus pääosaltaan hankkia vapailta
18432: laista ohjelmaa, joka estäisi maataloutemme luottomarkkinoilta, olisi myös valtion asetet-
18433: jäämästä yhä enemmän jälkeen kilpailevien tava pääomia kysymyksessä oleviin tarkoi-
18434: maiden nopeasti kehittyvästä maataloudesta, tuksiin käytettäväksi. Huomioon ottaen val-
18435: vaatii jo tällaisenkin ohjelman toteuttaminen tiontalouden nykyisen rasitetun tilan olisi
18436: huomattavasti suurempia pääomansijoituksia vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon otettava
18437: kuin mihin maatalouden omat ja sen tähän vain 2 miljardia markkaa, ja olisi tämä
18438: saakka muualta saarnat pääomat riittävät. määrä käytettävä maatalouden perusluotto-
18439: Vielä suurempia pääomansijoituksia tarvi- komitean tekemiä ehdotuksia seuraten. Mai-
18440: taan siinä tapauksessa, että maataloutemme nittu pääoma olisi annettava Osuuskassojen
18441: kilpailukykyisyyttä pyritään nykyisestään Keskus Oy: lle, Säästöpankkien Keskus-
18442: parantamaan, mihin käsityksemme mukaan Osake-Pankille ja Suomen Hypoteekkiyhdis-
18443: olisi viivyttelemättä ryhdyttävä. tykselle lainaksi 4.5 prosentin korolla ja lai-
18444: Niistä selvityksistä, jotka sisältyvät maa- naisivat mainitut rahalaitokset varat edelleen
18445: talouden perusluottokomitean 4 päivänä ke- viljelijöille 5 prosentin korolla. Takaisin-
18446: säkuuta 1956 valmistuneeseen mietintöön, käy maksuaika olisi määrättävä enintään 25 vuo-
18447: ilmi, että maatalouden luottolaitoksilta saa- deksi muiden kuin salaojitus- ja konelainojen
18448: rnat luotot, jotka vuoden 1954 lopussa olivat kohdalta, joiden osalta kuoletusaika olisi
18449: noin 39 miljardia markkaa, muodostavat vain enintään 10 vuotta. Entisten korkeakorkois-
18450: noin 10% eri luotansaajaryhmien saamasta ten lainojen vakauttaruislainojen takaisin-
18451: kokonaisluotosta. Valtion varoista annetuista maksuajaksi olisi määrättävä joko enintään
18452: luotoista on maatalouden osuus, kun jätetään 25 tai 10 vuotta riippuen entisen lainan
18453: huomioon ottamatta asutusluotot, jotka huo- käyttötarkoituksesta. Varojen jakamisesta
18454: IV,465. - Eskola ym. 1213
18455:
18456: eri käyttötarkoitusten kesken samoin kuin että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18457: siitä, kuinka paljon varoista annetaan kulle- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 000
18458: kin edellä mainitulle rahalaitokselle niiden markan määrärahan käytettäväksi
18459: välityksellä edelleen jaettavaksi, olisi valtio- maatalouden perusluoton myöntämi-
18460: neuvoston päätettävä. seen.
18461: Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
18462: tamme,
18463: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
18464:
18465: Kusti Eskola. Esa. Koivusilta. Yrjö Hautala.
18466: Wiljam Sarjala. J. F. Pöykkö. Toivo Antila.
18467: Arvi Ikonen. M. 0. Lahtela. Aaro Kauppi.
18468: Atte Pakkanen. Viljami Kalliokoski. Matti Mattila.
18469: Eino Rytinki. Antti Kukkonen. Lauri Laine.
18470: Tahvo Rönkkö. Väinö Rankila. Eino E. Heikura.
18471: Eino Uusitalo. Eeli Erkkilä. Nestori Kaasalainen.
18472: Kerttu Saalasti.
18473: T. Saloranta.
18474: 1214
18475:
18476: IV,466. - Rab.al. N: o 399.
18477:
18478:
18479:
18480:
18481: Erkkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi lai-
18482: noiksi siementen ostoon hallan tuhoista kärsimään joutu-
18483: neille maanviljelijöille.
18484:
18485:
18486: Edus~unp.alle.
18487:
18488: Kulunut kesä on sääsuhteiltaan ollut Jm- Ensimmäisiä tehtäviä nyt olisikin ensi ke-
18489: vin epävakainen: kuiVlJ,us ja märkyys ovat sän siementarpeesta huolehtiminen ja niiden
18490: vuorottain eri puolilla maatamme olleet ostojen rahoituksen järjestäminen, joka mo-
18491: maanviljelijäväestön kiusana, mutta siitä nen vähävaraisen viljelijän kohdalla on
18492: huolimatta on kasvillisuus yleensä ollut koh- heille itselleen ylivoimainen tehtävä, sillä
18493: talaisen hyvä; loppukesä oli kuitenkin ta- pellot voivat jäädä kylvämättä siemenen
18494: vallista kylmempi ja jo elokuun alkupuo- puutteessa, ellei apua muualta tule.
18495: lella halla arimmilla paikoilla palellutti vil- Kun lähitulevaisuudessa hallan tuhojen
18496: joja ja syyskuun alkupuolella se erittäin tu- suuruudesta saadaan tarkempi selyYYs, ja
18497: hoisana liikkui melkein koko maassa. jos näyttää mahdottomalta niiden suoranai-
18498: Tämän johdosta tulee taloudellinen tilanne nen korvaaminen valtion varoilla, olisi aina-
18499: muodostumaan ensi talven ja kevään aikana kin myönnettävä varoja halpakorkoisia lai-
18500: hyvin vaikeaksi maatalousväestön keskuu- noja varten siementen ostoon hallan tuhoista
18501: dessa yleensä, mutta erittäin vakavaksi se kärsimään joutuneille viljelijöille.
18502: muodostuu pahimmilla halla-alueilla Pohjois- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
18503: ja Itä-Suomessa sekä osittain myöskin Etelä- tamme,
18504: Pohjanmaalla ja Pohjois-Satakunnassa.
18505: Kun valtiotalouden tila on nykyään erit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18506: täin kireä, ei näytä olevan edellytyksiä hal- tulo- ja menoarvioon 200 miljoonan
18507: lakorvausten maksamiseen, niin suuriksi va- markan määrärahan jaettavaksi hal-
18508: hingot varmasti muodostuvat. Mutta jotain pakorkoisina lainoina siementen os-
18509: on tehtävä tämän vaikean tilanteen helpotta- toon hallan tuhoista kärsimään joutu-
18510: miseksi. neille maanviljelijöille.
18511: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
18512:
18513: Eeli Erkkilä. Hilja Väänänen. Väinö Rankila.
18514: Eino E. Heikura. Esa Koivusilta. Toivo H. Kinnunen.
18515: Antti J. Rantamaa. Matti Mattila. Lauri Laine.
18516: Toivo Antila. Urho Kähönen. Viljami Kalliokoski.
18517: Eino Uusitalo. Atte Pakkanen. Kalle Kämäräinen.
18518: Artturi Jämsen. J. F. Pöykkö. Kustaa Tiitu.
18519: Yrjö Sinkkonen. Yrjö Hautala. Matti Miikki.
18520: Eemil Partanen. Niilo Ryhtä. Heikki Soininen.
18521: Eino Rytinki. Einari Jaakkola. Tahvo Rönkkö.
18522: Arvi Ikonen. Erkki Ryömä. Antti Kukkonen.
18523: Nestori Kaasalainen. Aaro Kauppi. S. S. Aittoniemi.
18524: Marja Lahti. Markus Niskala. T. Saloranta.
18525: Sylvi Halinen. Kerttu Saalasti. Onni Mannila.
18526: Kusti Eskola.
18527: 1215
18528:
18529: IV,467. - Rah.al. N:o 400.
18530:
18531:
18532:
18533:
18534: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoiseksi lai-
18535: naksi Hämeenlinnan meijerikoululle.
18536:
18537:
18538: E d u s k u n n a 11 e.
18539:
18540: Maataloudellisista ammattikouluista on kojen kokonaismäärä on yli 80 milj. mark-
18541: meijerikoulu eräs tärkeimpiä. Meijeriköistä kaa, josta vain 20 milj. valtion lainaa. Ehdo-
18542: ja muista alan ammattihenkilöistä on edel- tamme tämän vuoksi,
18543: leen puutetta. Hämeenlinnan uusi ajanmu-
18544: kainen meijerikoulu, joka toimii kannatus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18545: yhdistyksen varassa, valmistaa alan ammat- tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
18546: tihenkilöitä eri meijeriliittojen alueille. Tä- uudelle momentille 30 000 000 mark-
18547: män koululaitoksen toimintaa haittaa kuiten- kaa halpakorkoiseksi lainaksi Hämeen-
18548: kin liian suuret, korkeakorkoiset velat. Vel- linnan meijerikoululle.
18549: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
18550:
18551: Lauri Laine. Leo Häppölä.
18552:
18553:
18554:
18555:
18556: 53 E 645/56
18557: 1216
18558:
18559: IV,468. - Rah.al. N:o 401.
18560:
18561:
18562:
18563:
18564: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi meije-
18565: reitten rakentamiseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä kaak-
18566: koisella rajaseudulla.
18567:
18568:
18569: E d u s k u n n a ll e.
18570:
18571: Maidontuotannon huomattavan nousun ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18572: meijeritoiminnan keskittämisen takia on nioittaen,
18573: ajanmukaisten meijereitten rakentaminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18574: kiireellinen ja välttämätön tos~asia. Valtion tulo- ja menoarvioon 150 miljoonan
18575: talousarviossa on useana vuotena ollut mää- markan määrärahan jaettavaksi hal-
18576: räraha, josta on jaettu halpakorkoisia lai- pakorkoisina lainoina meijereitten ra-
18577: noja meijerirakennuksia varten Itä- ja Poh- kentamiseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa
18578: jois-Suomessa. Tällä tavalla on voitu huomat- sekä kaakkoiselia rajaseudulla.
18579: tavasti auttaa syrjäseutujen vähävaraista
18580: väestöä. Tätä lainoitustoimintaa on katsottu
18581: välttämättömäksi jatkaa.
18582: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
18583:
18584: Yrjö Sinkkonen. Matti Mattila.
18585: Arvi Ikonen. Tauno Kelovesi.
18586: Eino Rytinki. Erkki Tuuli.
18587: 1217
18588:
18589: IV,469. - Rah.al. N: o 402.
18590:
18591:
18592:
18593:
18594: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi me~Jenen
18595: rakentamiseksi Pohjois~Suomeen ja Kainuuseen.
18596:
18597:
18598: E d u s k u n n a 11 e.
18599:
18600: Koko Pohjois-Suomessa on viime vuosina Maidontuotannon lisäys edellyttää uusien
18601: tapahtunut valtava maidontuotannon nousu, juustomeijerien nopeaa rakentamista Suo-
18602: joka on saavuttanut jo sellaisen asteen, että mussalmelle, Kemijoen alajuoksulle ja Oulun
18603: ,alueella olevat nykyiset meijerit eivät ky- Iähiympäristöön.
18604: kene paisuvaa tuotantoa tyydyttävällä ta- Kun Pohjois-Suomen väestö on karjata-
18605: valla jalostamaan. Tuotanto on jatkuvasti loutta kehittämällä pyrkinyt omalta osaltaan
18606: voimakkaassa nousussa maatalouden voimis- turvaamaan ja varmentamaan toimeentuloaan,
18607: tuessa ja laajentuessa, joten tilanne muodos- mikä ratlmisevasti helpottaa tällä alueella
18608: tuu suorastaan kestämättömäksi, ellei no- vallinnutta vaikeaa työllisyystilannetta, ei
18609: peasti saada käyntiin huomattav,aa meijerien meijerien puute saisi olla tätä tervettä ke-
18610: rakennustoimintaa. Tuotannon nousua ku- hitystä jarruttamassa. Väestö on alueella
18611: vaavat mm. seuraavat luvut: vähävaraista, joten se ei kykene itse näin
18612: Kainuun osuusmeijerin vastaanottama mai- suurta rakennustoimintaa nopeasti rahoitta-
18613: tomäärä oli v. 1955 yhteensä 8.5 milj. kg, maan. Siksi ovat valtion toimenpiteet asian
18614: mutta v. 1956 se nousee jo 20 milj. kg:aan. auttamiseksi tarpeellisia.
18615: Oulun meijerin alueena on nousu kuluvana Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18616: vuonna ollut n. 50 % edelliseen vuoteen ver-
18617: rattuna. Kemin ja Ylitornion meijerien että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18618: maitomäärä oli vuosi sitten 10 milj. kg, tulo- ja menoarvioon 200 miljoonan
18619: mutta kuluvan vuotena joudutaan käsittele- markan suuruisen määrärahan käytet-
18620: mään yli 20 milj. kg. Rov,aniemen-Sallan- täväksi halpakorkoisina avustuslai-
18621: Sodankylän alueella on kuluvana vuonna noina meijerien rakentamiseksi Poh-
18622: meijereihin tullut maitomäärä ollut kaksin- jois-Suome,en ja Kainuuseen.
18623: kertainen viime vuoteen verrattuna, nousten
18624: 15 milj. kg:aan.
18625: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
18626:
18627: Markus Niskala. Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
18628: 1218
18629:
18630: IV,470. - Rah.al. N: o 403.
18631:
18632:
18633:
18634:
18635: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi
18636: yksityisten teiden rakentamista varten.
18637:
18638:
18639: E d u s k u n n a 11 e.
18640:
18641: Julkisuudessa vaaditaan voimakkaasti tie- lainansaantimahdollisuuden teiden rakenta-
18642: olojemme korj>aamista. Tämä yleinen mieli- mista varten. Se on vähän vaadittu ja va-
18643: pide on kuitenkin kohdistunut yksinomaan mt saataisiin sitä paitsi takaisin. Teiden
18644: ns. rintamaihin ja pää.osalta Etelä-Suomeen. rakentamisella torjuttaisiin samalla työttö-
18645: On täysin valitettavasti unohdettu, että suu- myyttä, jonka torjumiseksi osoitettavista va-
18646: ressa osassa maamme syrjäisiä seutuja on roista voitaisiin tämän vuoksi vähentää nyt
18647: kymmeniä ja taas kymmeniä tiloja, joilla ei kyseessä olevaan tarkoitukseen ehdotta-
18648: ole minkäänlaisia tai aivan kurjat tieyhtey- mamme 500 000 000 markan määräraha.
18649: det. Ei voine olla oikein, että tällaiset vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18650: keuksissa kamppailevat edelleenkin unohde- nioittaen,
18651: taan ja jätetään oman onnensa nojaan sa-
18652: malla kun suunnitellaan valtavia pääoman- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18653: sijoituksia ns. rintamaakuntien tieolojen ke- tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
18654: hittämiseksi. Yksityisiä teitä koskevan lain- kan suuruisen siirtomäärär·ahan käy-
18655: säädännön uudistaminen tulee viemään vielä tettäväksi halpakorkoisiksi avustuslai-
18656: niin paljon ailma, ettei ole varaa tässä noiksi yksityisten teiden rakentamista
18657: asiassa jäädä sitä odottamaan. On kohtuul- ja korjaamista varten lähinnä maan
18658: lista ja yhteiskunnan edun mukaista, että syrjäisillä seuduilla.
18659: tällaisissa tapauksissa valtiovalta varaa edes
18660: . Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
18661:
18662: Veikko Vennamo. Martti Salminen.
18663: Grels Teir. M. 0. Lahtela.
18664: 1219
18665:
18666: IV,471. - Rah.al. N: o 404.
18667:
18668:
18669:
18670:
18671: E. Nurminen ym.: ~Määrärahan osoittamisesta lainoiksi posti-
18672: ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle perustettavia asunto-
18673: osakeyhtiöitä varten.
18674:
18675:
18676: E d u s k u n n a ll e.
18677:
18678: Kun posti- ja lennätinlaitoksen henkilö- tain takaisin, ei siitä aiheudu valtiolle suo-
18679: kunnan vaikeata asuntotilannetta ei tarkoi- ranaisia lopullisia menoja. Lisäksi kunnollis-
18680: tukseen osoitettujen määrärahojen avulla ole ten asuntojen saaminen parantaisi työtehoa
18681: kyetty korjaamaan, on posti- ja lennätinlai- ja estäisi myös pätevän henkilökunnan siir-
18682: toksen henkilökunta pyrkinyt oma-aloittei- tymisen sellaisten yksityisten palvelukseen,
18683: sella rakennustoiminnalla lieventämään asun- jotka pystyvät tarjoamaan asunnon.
18684: topulaansa. Vuodesta 1952 lähtien on tulo- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
18685: ja menoarviossa ollut määräraha !ainoiksi dotamme,
18686: posti- ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle
18687: omakotitoimintaa varten. Kun kaupungeissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18688: ja muissa asutuskeskuksissa omakotitonttien tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
18689: saaminen on erittäin vaikeata, olisi tätä oma- uudelle momentille 20 000 000 markan
18690: toimista asuntojen hankkimista tuettava suuruisen määrärahan lainoiksi posti-
18691: myöntämällä asunto-osakeyhtiölinjalla tapah- ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle
18692: tuvan rakennustoiminnan edistämiseksi huo- omatoimisesti perustettavia asunto-osa-
18693: keakorkoisia lainoja. Kun tähän ra:kennus- keyhtiöitä varten.
18694: toimintaan lainatut varat maksetaan vuosit-
18695: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
18696:
18697: Elli Nurminen. Eetu Karjalainen. Kaisa Hiilelä.
18698: Eino Raunio. Martta Salmela-Järvinen. Varma K. Turunen.
18699: Laura Brander-Wallin. 0. Lindblom. Arvo Sävelä.
18700: Urho Kulovaara.
18701: Veikko Helle.
18702: 1220
18703:
18704: IV,472. - Rah.al. N:o 405.
18705:
18706:
18707:
18708:
18709: Brander-Wallin ym..: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi vä-
18710: hävaraisille kunnille kunnalliskotien rakentamista varten.
18711:
18712:
18713: E d u s k u n n a ll e.
18714:
18715: Vanhusten huoltokysymys on erikoisesti valtion lainaa kunnalliskotien perustamista
18716: viime aikoina tullut ajankohta.iseksi. Asun- varten. Hallituksen ensi vuoden tulo- ja
18717: tojen ja vanhusten erikoiskysymysten järjes- menoarvioesitykseen ei kuitenkaan sisälly
18718: täminen on kuntien toimenpiteiden kohteena. määrärahaa tarkoitusta varten. Kun pi-
18719: Erikoisesti kunnalliskotien rakentaminen dämme erittäin tärkeänä, että kunnat saisi-
18720: ja ylläpitäminen on muodostunut kunnille vat varoja ja apua lmnnalEskotien perusta-
18721: taloudellisesti raskaaksi. Useissa kunn.issa on miseen, johon eivät ainakaan vä:hävaraisem-
18722: kunnalliskoti liian &hdas ja vanhanaikainen mat kunnat omin avuin pysty, ehdotammekin
18723: ja monessa ei ole sitä vielä ollenkaan. Kun kunnioittaen viitaten myös aikaisemmin jä-
18724: monet muut rasitukset ovat viime vuosina tettyihin aloitteisiin,
18725: siirtyneet kuntien kannettaviksi, kaivattai-
18726: siin kunnalliskotien uusimiseen ja uusien ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18727: kennuksien rakentamiseen valtion apua. Ai- tulo- ja menoarvioon 200 000 000
18728: kaisempina vuosina on ollut rahastoja, joista mmrkkaa huokeakorkoisten lainojen
18729: on halpakorkoisia lainoja myönnetty kunnille myöntämiseksi heikossa taloudellisessa
18730: kunnaHiskotien rakentamista varten. asemassa oleville kunnille kunnallis-
18731: Uuden ensi vuoden alusta voimaan tulevan kotien rakentamista ja. korjaamista
18732: huoltoapulain mukaan ( 60 § 2 mom. ja 61 §) varten.
18733: voidaan kunnille myöntää halpakorkoista
18734: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
18735:
18736: Laura Brander-Wallin. Elli Nurminen.
18737: Impi Lukkarinen. 0. Lindblom.
18738: Irma Hamara. Erkki W. Mohell.
18739: Artturi Koskinen. Rafael Paasio.
18740: Eino Raunio. Tyyne Paasivuori.
18741: Väinö Tikkaoja. Veikko Helle.
18742: Martta Salmela-Järvinen.
18743: 1221
18744:
18745: IV,473. - Rah.al. N:o 406.
18746:
18747:
18748:
18749:
18750: Soininen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi vähäva-
18751: raisl1le kunnille kunnallis- ja vanhainkotien rakentamiseen
18752: ja peruskorjauksiin.
18753:
18754: E d u s k u n n a ll e.
18755:
18756: Helmikuun 17 päivänä 1956 annetun huol- Kun kunnalliskotien rakentamista on pi-
18757: toapulain (116/56) 60 § :n 2 momentissa dettävä niin tärkeänä yhteiskunnallisena teh-
18758: säädetään, että kunnalliskodin, vanhain- tävänä, ettei ole oikein jättää käyttämättä
18759: kodin, sairaskodin tai muun huoltolaitoksen lainsäädännön suomia mahdollisuuksia syn-
18760: perustaruiskustannuksiin voidaan valtion va- tyneen tilanteen helpottamiseksi, olisi vält-
18761: roista antaa halpakorkoista lainaa. tämätöntä varata erityisesti vähävaraisille
18762: Kunnallis- ja vanhainkotien tarve erityi- kunnille tilaisuus saada valtiolta luottoa
18763: sesti maaseudulla on nykyisin varsin suuri. kunnalliskotien rakentamiseen. Tästä on
18764: Eräillä paikkakunnilla on tilanne tässä suh- eduskunta aikaisemmin lausunut nimenomai-
18765: teessa jo muodostunut kestämättömä:ksi, ja sen toivomuksenkin. Nykyisen tilanteen
18766: sosiaaliministeriö onkin useissa tapauksissa vuoksi on yleensäkin aihetta kiinnittää huo-
18767: velvoittanut kunnan ryhtymään viipymättä miota siihen, että vähävaraisille kunnille
18768: rakentamaan kunnallis- tai vanhainkotia. myönnettävin valtionlainoin ja ylimääräisin
18769: Monet käytännössä olevat, varsinkin syrjä- avustuksin olisi välttämätöntä tasoittaa eri
18770: seuduilla sijaitsevat kunna:lliskodit ovat puo- kuntien osalle lakisääteisistä tehtävistä koi-
18771: lestaan niin huonokuntoisia, että niiden pe- tuvaa taloudellista rasitusta. Erityisesti val-
18772: rusteellinen korjaaminen olisi välttämätöntä. tionlainojen avulla on mahdollista saavuttaa
18773: Suoritetun selvityksen mukaan yksistään tässä suhteessa tuloksia. Myöskin olisi val-
18774: maalaiskunnat olivat suunnitelleet aloitetta- vottava, että eduskunnan ilmaisema tahto
18775: vaksi kaikkiaan 24 kunnallis- ja vanhain- käytännössä toteutetaan varaamalla valtion
18776: kodin uudisrakennustyöt sekä 52 laitoksen tulo- ja menoarvioon ne määrärahat, joita
18777: laajennus- ja peruskorjaustyöt vuoden 1956 lainsäännöksissä edellytetään. Alussa maini-
18778: aikana. Niiden kustannusarviot nousivat tun lainsäännöksen tarkoitus olisi tärkeää
18779: kaikkiaan 1 683 miljoonaan markkaan. Ve- toteuttaa juuri nyt, kun kunnilla ei ole sa-
18780: rovaroja oli tarkoitukseen suunniteltu käy- nottavia mahdollisuuksia normaalia tietä
18781: tettäväksi yhteensä 880 mmk ja pitkäaikai- tyydyttää luotontarvettaan.
18782: sin lainoin rajateltiin rahoittaa 803 mmk:n Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
18783: kustannukset. Viimeksi mainitusta määrästä nioittaen,
18784: ei tiedustelua viime tammi-helmikuussa
18785: suoritettaessa ollut kuntien tiedossa kuin että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18786: 170 mmk. Kun luotansaantimahdollisuudet tulo- ja rnenoarvioon 300 miljoonan
18787: ovat vuoden aikana jatkuvasti vähentyneet, markan määrärahan vähävaraisiUe
18788: on selvää, että asianomaiset kunnat ovat kunnille kunnallis- ja vanhainkotien
18789: joutuneet joko siirtämään rakennustyöt rakentamiseen ja peruskorjauksiin
18790: taikka rahoittamaan ne tilapäisesti muilla myönnettäviä pitkäaikaisia lainoja
18791: varoilla, jolloin tietenkin näiden kuntien varten.
18792: kassatilanne on suuresti vaikeutunut.
18793: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
18794:
18795: Heikki Soininen. Väinö Rankila.
18796: R. Hallberg. Lennart Heljas.
18797: M. 0. Lahtela.
18798: 1222
18799:
18800: IV,474. - Rah.al. N:o 407.
18801:
18802:
18803:
18804:
18805: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kunnille
18806: kunnallis- ja vanhainkotien rakentamiseksi.
18807:
18808:
18809: E d u s k u n n a 11 e.
18810:
18811: Ensi vuoden alussa astuu voimaan uusi väksyessään huoltolakiin säännökset valtion
18812: huoltoapulaki. Laissa on säännös, jonka mu- avustusten ja lainojen antamisesta kunnille
18813: kaan vaHion varoista voidaan antaa kunnille huoltotoimintaan, pyrkii siihen, että sosiaa-
18814: lainaa kunnallis- ja vanhainkotien rakenta- Hnen huolto myös taloudellisissa vaikeuksissa
18815: miseen. olevissa kunnissa saataisiin samalle tasolle
18816: Monissa kunnissa on vielä vanhainkoti ra- kuin se on yleensä. Hallitus on kuitenkin
18817: kentamatta ja toisissa kunnissa se on raken- vuoden 1957 valtion tulo- ja menoarvioehdo-
18818: teilla. Kuten tiedetään, kuntien rahatalou- tuksesta jättänyt pois lain edellyttämän mää-
18819: dellinen tilanne on heikko, joten kunnallis- rärahan laino]ksi kunnille kunnallis- ja van-
18820: ja vallihainkotien rakentaminen on tuottanut hainkotien rakentamista varten. Tämän
18821: niille voittamattomia vaikeuksia. vuoksi esitämme kunnioittaen,
18822: Ei ole mitenkään sosiaalisen turvallisuuden
18823: ja inhimillisyyden kannalta asiaa ajatellen että Eduskun..ta ottaisi vuoden 1957
18824: hyväksyttävää, että vielä nykyisin kunnat, tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
18825: joissa ei ole kunnalliskotia, joutuvat sijoit- kan määrärahan halpakorkoisiksi lai-
18826: tamaan vanhuksia yksityisiin taloihin miltei noiksi kunnille kunnallis- ja vanhain-
18827: samalla tavalla kuin muutamia vuosikymme- kotien rakentamista varten.
18828: niä sitten ns. ruokkolaisiksi. Eduskunta hy-
18829: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
18830:
18831: Hannes Tauriainen. Toivo Friman. Usko Seppi.
18832: Eino Tainio. Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
18833: Irma Rosnell.
18834: 1223
18835:
18836: IV,475. - Rah.al. N:o 408.
18837:
18838:
18839:
18840:
18841: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kunnille
18842: kunnallis- ja vanhainkotien rakentamista varten.
18843:
18844:
18845: E d u s k u n n a ll e.
18846:
18847: Maamme maalaiskunnista ja varsinkin laina11"· Näillä perusteilla valiokunta otti
18848: Pohjois- ja Itä-Suomen maalaiskunnista on 60 § : ään uuden momentin, jonka eduskunta
18849: paljon sellaisia, joiden vuotuiset menot ovat hyväksyi yksimielisesti.
18850: koulu- ym. pakollisten rakennusten rakenta- Huoltoapulaki astuu voimaan 1 päivänä
18851: misen ja muiden lakiin perustuvien menojen tammikuuta 1957, mutta hallituksen esityk-
18852: vuoksi niin suuret, että kunnilla ei ole mah- sessä ei ole esitetty määrärahaa kysymyk-
18853: dollisuutta verovaroilla ryhtyä rakentamaan sessä olevaan tarkoitukseen. Monissa vähäva-
18854: kunnallis- ja vanhainkoteja, vaikka monet raisissa kunnissa on ryhdytty alustaviin toi-
18855: pakottavat syyt veivoittaisivat kuntia niitä menpiteisiin kunnallis- ja vanhainkotien ra-
18856: rakentamaan. kentamiseksi, hankittu piirustukset ja suun-
18857: Huoltoapulain käsittelyn yhteydessä laki- niteltu ensi vuoden talousarvioon määrära-
18858: ja talousvaliokunnassa kiinnitettiin asiaan haa sillä perusteella, että kunnat saavat
18859: huomiota ja mietinnön perusteluissa lausut- huoltoapulain edellyttämää halpakorkoista
18860: tiin seuraavaa: ,Kunnalliskotien ja muiden valtion lainaa rakennustöitä varten. Mutta
18861: 18 §: ssä mainittujen huoltolaitosten raken- kun valtion talousarvioon ei ole lainojen
18862: taminen on tuottanut suuria taloudellisia antamista varten varattu varoja, niin mo-
18863: vaikeuksia etenkin vähävaraisille kunnille, nessa kunnassa raukeavat varmaan suunni-
18864: koska näiden laitosten rakennuskustannuk- telmat.
18865: siin ei anneta valtion avustusta ja koska Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18866: kunnat eivät ole voineet saada rakennus- nioittaen,
18867: hankkeita varten riittävästi luottoja rahalai-
18868: toksista. Tämän vuoksi valiokunta on pitä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18869: nyt välttämättömänä, että kunnille voitaisiin tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mar-
18870: valtion varoista antaa kunnalliskotien ja kan suuruisen määrärahan lainojen
18871: muiden 18 §: ssä tarkoitettujen huoltolaitos- myöntämiseksi kunnt"lle kunnallis- ja
18872: ten rakennuskustannuksiin halpakorkoista vanhainkotien rakentamista varten.
18873: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
18874:
18875: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela. Irma Torvi.
18876: J. F. Pöykkö. Eeli Erkkilä. T. Saloranta.
18877: Arvi Ikonen. Yrjö Hautala. Eino Uusitalo.
18878: Pentti Liedes.
18879:
18880:
18881:
18882:
18883: 54 E 645/56
18884: 1224
18885:
18886: IV,476. - Rah.al. N:o 409.
18887:
18888: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta lainojen antamiseksi
18889: kunnille täyskunnallisten vuokra-asuntojen rakentamista
18890: varten.
18891:
18892: E d u s k u n n a ll e.
18893:
18894: Suhteellisen vilkkaasta rakennustoiminnasta ja menoarvioon otetaan ohi Aravan erikois-
18895: huolimatta ei asuntovajausta ole pystytty määräraha asuntolainojen antamiseksi vuok-
18896: poistamaan eikä edes vähentämään. Vuosit- ra-asuntoja varten. Lainojen ehdot ja mää-
18897: tainen asuntojen lisätarve on niin suuri, rät voisivat olla samat kuin vuokra-asun-
18898: että perusvajaus on pyrkinyt vain kasva- noille aravaluotoissakin. Samaten nämä luo-
18899: maan. Lisäksi on asuntoja, jotka ovat suo- tot voitaisiin jakaa Aravan kautta. Lainat
18900: rastaan asumakelvottomia taikka liian ah- pitäisi antaa vain kunnille täyskunnallisiin
18901: taita. Nykyisten asuntotuotantomäärärahojen vuokrataloihin. Kun tästä määrärahasta an-
18902: turvin ei siis pystytä tilannetta korjaamaan. nettaisiin vain kunnille, olisi jonkinmoiset
18903: Vaikka jossain määrin on rakennettu ilman takeet siitä, että ne käytetään mahdollisim-
18904: aravaluottojakin, on tällainen rakentaminen man sosiaalisesti eikä harjoitettaisi mitään
18905: kuitenkin ollut niin vaatimatonta, että sitä vuokrakiskontaa. Vaikka Arava esiintyisikin
18906: tietä ei parannusta ole odotettavissa. näiden lainojen jakajana, ei mitään rajoi-
18907: Sen lisäksi, että on rakennettu liian vä- tusta väestökeskusten ja maaseudun välillä
18908: hän, on todettava myös asuntotuotannon epä- saisi olla, vaan kaikilla kunnilla pitäisi olla
18909: sosiaalisuus. Niillä, jotka asuvat kaikkein ah- oikeus lainojen saantiin. Varojen määrä ja
18910: taimmin ja kaikkein kehnoimmissa olosuh- tarpeen suuruus vain määräisivät sen, mo-
18911: teissa, ei varattomuutensa vuoksi ole edelly- nelleko kunnalle ja miten suuria määriä voi-
18912: tyksiä uusiin asuntoihin päästä. Aravaluot- daan jakaa.
18913: tojenkin turvin rakennetut asunnot ovat niin On mitä tärkeintä enemmän kuin tähän
18914: kalliita, että mitään edellytyksiä niissä asu- asti huolehtia myös niiden asunnon tarpeesta,
18915: miseen ei vähävaraisimmilla ole. Ns. puolikun- jotka asuvat kaikkein kehnoimmin ja joilta
18916: nalliset asunnot, jotka nykyisessä rakennus- puuttuu edellytykset itse auttaa itseään.
18917: toiminnassa lähinnä edustavat sosiaalista lin- On myös tärkeätä saada kunnat kiinnostu-
18918: jaa, vaativat asunnontarvitsijalta melko huo- maan entistä enemmän vuokra-asuntojen ra-
18919: mattavia kuukausituloja, ennenkuin häntä kentamisesta. Ponnessa ehdotettu 250 milj.
18920: hyväksytään edes hakijain listalle. Varatto- mk on tietenkin tarpeeseen nähden riittämä-
18921: mimpain kohdalta voi parannusta tuoda vain tön, mutta mikäli kunnat todella lähtisivät
18922: vuokra-asuntojen rakentaminen. Vaikka ara- sen avulla nykyistä runsaammin vuokra-asun-
18923: valuottoja saa myös vuokrataloihin, eivät sen toja rakentamaan, voitaisiin tarkoitukseen
18924: paremmin yksityiset kuin kuunatkaan ole käyttää myös aravamäärärahoja ja seuraa-
18925: tunteneet suurempaa kiinnostusta vuokrata- vana vuonna lisätä tätä määrärahaa.
18926: lojen rakentamiseen. Syyn tähän ymmärtää: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18927: kun aravaluottoja saadaan vähän ja puoli-
18928: kunnallisellakin linjalla on asunnonhakijoita että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18929: runsaasti, on kuntierrkin helpompi kulkea tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar-
18930: tätä tietä. kan määrärahan lainojen antamiseksi
18931: Edellytykset laajempaan vuokra-asuntojen kunnille täyskunnallisten vuokra-asun-
18932: rakentamiseen saadaan vain sillä, että tulo- tojen rakentamista varten.
18933: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
18934:
18935: Eino Roine. Paavo Aitio.
18936: Rainer Virtanen. Leo Suonpää.
18937: Gösta Rosenberg. Toivo Niiranen.
18938: Toivo Asvik. J. Mustonen.
18939: Matti :Koivunen. Irma Torvi.
18940: 1225
18941:
18942: IV,477. - Rah.al. N: o 410.
18943:
18944:
18945:
18946:
18947: Kaitila ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi työkeskus
18948: Louhelalle laitoksen toiminnan tukemiseksi ja sen talou·
18949: dellisen aseman vakaannuttamiseksi.
18950:
18951:
18952: E d u s k u n n a ll e.
18953:
18954: Vuonna 1953 valmistui Järvenpäähän pai- on rakennettu. Yksistään korkomenot viime
18955: kallisten asianharrastajien myötävaikutuk- vuonna tekivät 2 763 000 ma11kkaa eli noin
18956: sella Louhelan kristillis-yhteiskunnalHnen 40 % vuoden kokonaismenoista. On myös
18957: • työkeskustalo suuruudeltaan 4 320 ms. Talo jouduttu toteamaan, että niillä avustuksilla,
18958: rakennettiin paikkakunnalle nuoriso- ja opis- joita laitos eri tahoilta saa toimintaansa var-
18959: totaloksi ja on sen suojissa ylläpidetty las- ten, ei pystytä kysymyksessä olevia velkoja
18960: tentarhaa, liikuntakoulua, poika. ja tyttö- lyhentämään.
18961: kerhoja sekä opiskelutoimintaa varttuneem- Edellä olevan perusteella ja pitäen ky-
18962: paa nuorisoa varten. Tällä hetkellä on seessä olevaa toimintaa erittäin tarpeellisena
18963: työssä 9 vakinaisesti palkattua työntekijää ehdottavat allekirjoittaneet kunnioittavasti,
18964: ja heidän lisrukseen huomattava joukko va-
18965: paaehtoisia palkattomia työntekijöitä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
18966: Nykyisessä kunnossaan tuli talo maksa- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
18967: maan kaikkiaan 36 milj. markkaa, josta 34 ka;n määrärahan halpakorkoisena lai-
18968: milj. on vielä lyhentämättöminä 1ainoina, nana työkeskus Louhelalle siten tu-
18969: niistä 10 milj. lyhytaikaisena luottona. Il- keakseen laitoksen toimintaa ja aut-
18970: man muuta on selvää, miten tällainen velka taakseen sen taloudellisen tilanteen
18971: vaikeuttaa sitä toimintaa, jota varten tailo vakiintumista.
18972: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
18973:
18974: Esa Kaitila. G. Henriksson.
18975: Kusti Eskola. Felix Seppälä.
18976: John Forsberg.
18977: 1226
18978:
18979: IV,478. - Rah.al. N: o 411.
18980:
18981:
18982:
18983:
18984: Lehto ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Lomaliitto
18985: r.y:lle Hämeenharjun lomakodin laajentamiseksi ja kun-
18986: nostamiseksi.
18987:
18988:
18989: E d u s k u n n a ll e.
18990:
18991: Lomaliitto r.y. on jo yli viidentoista vuo- tulisi käsittämään noin 80 vuodepaikkaa sekä
18992: den aikana suorittanut erittäin ansiokasta olisi myös talvikäyttöinen. Suunniteltu laa-
18993: sosiaalista työtä lomanvieton tarkoituksen- jennus ja uutisrakennus tulee maksamaan
18994: mukaisen käytön edistämiseksi. Erikoisesti noin 22 miljoonaa markkaa.
18995: on mainittava ne monet tuhannet ylirasit- Koska Lomaliitto r.y:n on erittäin vai-
18996: tuneet, suuriperheiset, vähävaraiset äidit, keata saada rahoitustansa muuten hoide-
18997: jotka ovat I.omaliiton suojissa saaneet viet- tuksi ja koska mainitun 'lomakohteen kun-
18998: tää maksuttoman loman, loman, joka usein nostaminen edistää kansalaisten työkyvyn ja
18999: on oHut heidän ,elämänsä ainoa. terveyden suojelua, kohdistuen erikoisesti
19000: Lomaliitolla on nykyisin yhteensä yhdek- äitien suureen ja keskeiseen ryhmään, toi-
19001: sän eri lomakotia. Näistä on ollut Lepolampi voisimme, että Lomaliitto r.y: lle myönnet-
19002: ja Keurusselkä talvikäyttöisiä. Kun varsin- täisiin pitkäaikainen halpakorkoinen laina
19003: kin monien perheenäitien on kesällä mahdo- ko. suunnitelman toteuttamiseksi. Koros-
19004: tonta päästä lomalle, on pyritty järjestä- tamme erikoisesti sitä, että kansalaisten työ-
19005: mään heille mahdollisuus lomanviettoon syys- voima on yhteiskunnan kallisarvoisin pää-
19006: ja talvikautena. Tätä seikkaa silmälläpitäen oma, joten sen ennakolta suojaavaa toimin-
19007: Lomaliitto r.y. hankki kuluneen kesän ai- taa olisi valtiovallan syytä tukea.
19008: kana lomakodin Kankaanpäästä. Lomakodin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19009: nimeksi on annettu ,Hämeenharju". Tämä
19010: lomakoti on ensimmäinen Satakunnan alu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19011: eella ja on katsottu sen nykyisessä koossa tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
19012: olevan liian pieni pystyäkseen palvelemaan uudelle momentille 10 000 000 markan
19013: sosiaa:lista tehtäväänsä. Samoin rakennusten määrärahan pitkäaikaisen halpakor-
19014: kunto on heikko, joten ne eivät vastaa ·ny- koisen lainan myöntämiseksi Loma-
19015: kyhetken vaatimuksia. Tarkoituksena on liitto r.y: lle liiton Hämeenharjun
19016: suorittaa perusteellinen korjaus ko. loma- lomakodin laajentamiseksi ja kunnos-
19017: kodissa sekä laajentaa sitä rakentamalla sen tamiseksi tolvikäyttöiseksi.
19018: yhteyteen uusi asuntorakennus, jolloin se
19019: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
19020:
19021: Lempi Lehto. Varma K. Turunen.
19022: Tyyne Paasivuori. G. Henriksson.
19023: Veikko Helle. K. Matilainen.
19024: N. Nurminen. Väinö Tikkaoja.
19025: 1227
19026:
19027: IV,479. - Rah.al. N:o 412.
19028:
19029:
19030:
19031:
19032: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Invaliidisää-
19033: tiölle ortopedisen sairaalan rakentamiseksi Ouluun.
19034:
19035:
19036: E d u s k u n n a ll e.
19037:
19038: Viitaten tämän vuoden valtiopäiville jäte- markan määrärahan avustuslainaksi
19039: tyn, mutta käsittelemättä olevan toivomus- I nvaliidisäätiön ortoped'isen sairaalan
19040: aloitteen n: o 78 perustel uihin, ehdotamme rakentamiseksi Pohjois-Suomea varten
19041: kunnioittaen, Ouluun.
19042:
19043: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19044: tulo- ja menoarvioon 262 miljoonan
19045: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
19046:
19047: Irma Torvi. Pauli Puhakka. Yrjö Hautala.
19048: Elli Stenberg. Juho Rytkönen. J. F. Pöykkö.
19049: Pentti Liedes. Armas Leinonen. Eeli Erkkilä.
19050: M. 0. Lahtela. Y. Enne. Toivo Niiranen.
19051: J. Mustonen. Matti Koivunen. Antti Kinnunen.
19052: Erkki Koivisto. Eino Rytinki. Yrjö Murto.
19053: 1228
19054:
19055: IV,480. - Rah.al. N:o 413.
19056:
19057:
19058:
19059:
19060: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi Lapin lää-
19061: nin omavaraistumista edistäviin tarkoituksiin.
19062:
19063:
19064: E d u s k u n n a ll e.
19065:
19066: Lapin lääni on suurelta osaltaan alituo- ten raaka-aineiden jalostamiseen. Tämän
19067: tantoaluetta siitä huolimatta, että alueella ohjelman toteuttamiseksi on laadittu 10-vuo-
19068: on suuria metsäpääomia ja erittäin run- tissuunnitelma. Lainapääomia tarvittaisiin
19069: saasti viljelyskelpoisia soita. Sodan hävityk- yhteensä 5 000 milj. markkaa, josta maata-
19070: sestä ja pääomien puutteesta johtuen näitä louden perusluottoihin n. 2/3 ja pienteolli-
19071: luonnonvaroja ei ole saatu riittävästi kan- suuden n. 1/3. Vuosittain tarvittaisiin siis
19072: santalouden palvelukseen. Työttömyys lää- lainapääomaa noin 500 milj. markkaa.
19073: nin alueella on jatkuvaa. Vuosittain on käy- Kun tarkoitukseen ei muita pääomia ole
19074: tetty työttömyyden torjuntaan, työttömyys- saatavissa, olisi vaitionkin edun mukaista
19075: töihin valtion varoja 2-3 miljardia mark- hoitaa tämä asia. Erityisesti työttömyyden
19076: kaa. Saman maaran arvosta tuotetaan torjumiseksi siihen olisi vakavasti kiinnitet-
19077: muualta Suomesta maakuntaan sellaisia tar- tävä huomiota.
19078: vikkeita, joita maakunnassa voidaan tuottaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19079: ja jalostaa. nioittaen,
19080: Lapin läänin Maakuntaliiton toimesta on
19081: näiden epäkohtien syitä perusteellisesti tut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19082: kittu. Tällöin on tultu siihen tulokseen, tulo- ja menoarvioon 500 miljoonaa
19083: että omavaraisuuteen pääsemiseksi olisi rai- markkaa pitkäaikaisiksi, halpakorkoi-
19084: vattava uutta peltoa 30-40 000 ha, sekä li- siksi lainoiksi Lapin läänin omavarais-
19085: sättävä karjaa noin 20 000 lehmällä. Sen tumista edistäviin tarkoituksiin.
19086: lisäksi olisi saatava pienteollisuutta sikäläis-
19087: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
19088:
19089: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
19090: 1229
19091:
19092: IV,481. - Rah.al. N:o 414.
19093:
19094:
19095:
19096:
19097: Saalasti ym.: JJf.äärämhan osoittamisesta lainoiksi kunnille
19098: työllisyyden ylläpitämisestä aiheutuvien kuntaosuuksien
19099: suorittamiseksi.
19100:
19101:
19102: E d u s k u n n a ll e.
19103:
19104: Työllisyyden ylläpitäminen niillä alueilla, luotonsaantimahdoUisuuksia. Sen vuoksi eh-
19105: joilla kuluvan kesän aikana sattuneet sato- dotamme kunnioittaen,
19106: vahingot muodostuvat huomattaviksi, tulee
19107: olemaan varsin vaikeata sen vuoksi, että kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19108: tien rahoitusosuus on vaikeasti järjestettä- tulo- ja menoarvioon 500 000 000
19109: vissä. Kyseiset alueet ovat nimittäin alueita, markkaa lainoiksi kunnille työllisyy-
19110: joilla ilmenee jatkuvasti rakenteellistakin den ylläpitämisestä aiheutuvien kun-
19111: alityöllisyyttä. Jotta kunnat selviäisivät taosuuksien suorittamiseksi.
19112: velvoitteistaan, olisi helpotettava kuntien
19113: Helsingissä 18 päivänä. syyskuuta 1956.
19114:
19115: Kerttu Saalasti. Eino Rytinki. T. Saloranta.
19116: 1230
19117:
19118: IV,482. - Rah.al. N: o 415.
19119:
19120:
19121:
19122: Hamara ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi
19123: Helsingin Käsityönopettajaopistolle.
19124:
19125:
19126: E d u s k u n n a ll e.
19127:
19128: Helsingin Käsityönopettajaopisto sai 12 nut tontin Helsinginkatu 34:stä. Tälle ton-
19129: päivänä heinäkuuta 1949 annetulla lailla va- tille on opiston johtokunta suunnitellut ra-
19130: kinaisen valtionavustuksen. Mainitun lain kennettavaksi 32 110 m3: n suuruisen raken-
19131: 5 § :ssä määrätään valtionavustuksen saami- nuksen, jonka piirustukset ovat valmiit ja
19132: sen ehdoksi, että ,opistolla on tyydyttävät hyväksytyt ja mistä tontin luovutusehtojen
19133: huoneustot j,a muut opetukseen tarvittavat mukaan varataan Helsingin kaupungin käyt-
19134: laitokset sekä tarpeelliset opetus- ja työväli- töön 3 741 m3. Tammikuussa 1955 tehtyjen
19135: neet". 75-vuotias opisto, jonka seminaari- laskelmien mukaan kustannukset nousisivat
19136: osasto valmistaa käsityönopettajia niin 8 000 markkaan kuutiometriltä ja kokonais-
19137: kansa-, ammatti- kuin oppikouluihin ja lu- kustannukset olisivat 257 000 000 markkaa.
19138: kuisiin muihin laitoksiin ja jonka modisti- Kokonaiskustannukset ovat kuitenkin v·aa-
19139: osasto ja ompelimo-osasto opettavat korkeam- rassa huomattavasti kohota asian viiväs-
19140: paa ammattitaitoa aikuisille, sekä käsityö- ja tyessä. Vaikka opisto usean vuoden ajan on
19141: kutomakoulu erilaisine kursseineen kehittää omatoimisesti yrittänyt saada rakennuksen
19142: käsityötaitoa yleensä, on viimeiset 17 vuotta rahoitusta järjestymään, ei se ole onnistu-
19143: toiminut kahdella taholla kaupunkia ja 1 nut, ja koska nykyisin vallitsevan kireän ra-
19144: päivästä syyskuuta 1956 alkaen kolmella ta- hatilanteen takia on vaikeata saada lainaa
19145: holla, nimittäin Töölössä, Kruunuhaassa ja yksityisiltä rahalaitoksilta, on opiston edel-
19146: Vallilassa, ahtaissa huoneistoissa, jotka eivät leenkin turvauduttava valtion apuun, koska
19147: tätä määräystä täytä. Opisto on kuitenkin se käänteentekevästi tulisi vaikuttamaan ra-
19148: saanut nostaa lainmukaisen valtionavustuk- kennushankkeen toteuttamiseen.
19149: sen, koska uuden opistorakennuksen raken- Jotta Helsingin Käsityönopettajaopisto
19150: taminen on ollut suunnitteilla. voisi jatkaa 75 vuotta kestänyttä opetuksel-
19151: Kun kaikki huoneistot ovat opiston hal- lisesti suuriarvoista ja kansantaloudellisesti
19152: lussa vain vuokraoikeudella ja kun niiden tärkeätä työtään, olisi opiston saatava mitä
19153: omistajat voivat tarvita ne omaan käyt- pikimmin oma koulurakennus, koska asian
19154: töönsä, on opisto alituisen häätöuhan alai- viivästyessä on olemassa vaara, että koulu
19155: nen. Nyt kun liikehuoneistot vapautettiin menettää kaupungin sille varaaman tontin.
19156: säännöstelystä, käytti omistaja heti tilai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19157: suutta hyväkseen j•a irtisanoi suurimman nioittaen,
19158: osan opiston varsinaisesta kouluhuoneistosta
19159: 31 päivästä toukokuuta 1956 alkaen. Opis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19160: ton tila on nyt sen vuoksi käynyt suoras- tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mar-
19161: taan uhan alaiseksi. kan suuruisen halpakorkoisen raken-
19162: Suunnitteilla olevaa uutta opistoraken- nuslainan Helsingin Käsityönopettaja-
19163: nusta varten on Helsingin kaupunki varan- opistolle.
19164: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
19165:
19166: Irma Hamara. Lempi Lehto. Laura Brander-Wallin.
19167: Lauri Järvi. Irma Rosnell. Meeri Kalavainen.
19168: Saara Forsius. Tyyne Paasivuori. Irma Karvikko.
19169: Elli Nurminen. Martta Salmela-Järvinen. Urho Saariaho.
19170: Hilja Väänänen. Irma Torvi. Armas Leinonen.
19171: Elli Stenberg.
19172: 1231
19173:
19174: IV,483. - Fin.mot. N: o 416.
19175:
19176:
19177:
19178:
19179: Högström m. fl.: Angående anvisande av anslag för bevil-
19180: jande av lån åt porkalabor för återuppbyggnad av bostads-
19181: och ekonomiebyggnader på Porkalaområdet.
19182:
19183:
19184: Tili Riksdagen.
19185:
19186: Sedan lagen om Porkalaområdets återför- stöda återuppbyggnaden av Porkalaområdet.
19187: ening trätt i kraft och återflyttningen till Vi ha även exempel på att statsmakten un-
19188: området sålunda kan ske i den mån värde- der efterkrigsåren stött återuppbyggnadsar-
19189: ringsförrättningarna verkställts, har Porka- betet på de av kriget härjade trakterna i
19190: labygden kommit in i återuppbyggnadsske- Karelen, Hangöområdet och i norra Finland
19191: det. Emellertid har det visat sig att de hem- genom att bland annat bevilja för återupp-
19192: vändande porkalaborna ställas inför en byggnadsarbetet erforderliga långfristiga lån
19193: mängd svårlösta och i många fall oöverkom- med låg ränta.
19194: liga problem. Då möjligheterna att på den fria markna-
19195: Ett av de allra svåraste problemen härvid den erhålla lån i detta nu äro så gott som
19196: är frågan på vilket sätt den kredit skall er- obefintliga och med beaktande av att nödig
19197: hållas, som erfordras för det väldiga åter- kredit för återuppbyggnad av bostads- och
19198: uppbyggnadsarbete som nu är förestående. ekonomiebyggnaderna icke kan uppbringas
19199: Om icke kreditfrågan kan lösas på ett till- på annat håll så bör statsmakten stöda denna
19200: fredsställande sätt är det uppenbart att in- hårt drabbade bygd i dess strävan att åter
19201: gen egentlig återuppbyggnad på området komma in i det produktiva samhällslivet.
19202: kan komma i gång och Porkalabygden blir Detta statsmaktens stöd ges ändamålsenligast
19203: sålunda icke inom en överskådlig framtid och mest effektivt då det sker i form av
19204: den produktionsfaktor man allmänt räknat långfristiga byggnadslån med låg ränta i
19205: med. Området blir med andra ord mer eller likhet med vad fallet varit på ovannämnda
19206: mindre en öde bygd, vilket icke kan anses krigshärjade områden.
19207: motsvara ett allmänt nationalekonomiskt in- På ovan anförda grunder föreslås,
19208: tresse.
19209: För Porkalaområdets återuppbyggnad be- att Riksdagen i statsförslaget för år
19210: hövs statsmaktens stöd och Regeringen har 1957 måtte anvisa 500 miljoner mark
19211: även förutsatt detta i sin proposition med föt· beviljande av långfristiga bygg-
19212: förslag till lag om Porkalaområdets återför- nadslån med låg ränta åt porkalabo1'
19213: ening, där det i motiveringen säges att Rege- för återuppbyggnad av bostads- och
19214: ringen icke i detta sammanhang tagit ställ- ekonomiebyggnader på Porkalaområ-
19215: ning till frågan därom, på vilket sätt staten det.
19216: eventuellt genom särskilda åtgärder borde
19217: Helsingfors den 17 september 1956.
19218:
19219: Sven Högström. Grels Teir.
19220: Verner Korsbäck. Albin Wickman.
19221: C. A. Öhman. John Österholm.
19222:
19223:
19224:
19225:
19226: 55 E 645/56
19227: 1232
19228:
19229: IV,483. - Rah.al. N: o 416.
19230: Suomennos.
19231:
19232:
19233:
19234: Högström ym.: ll!äärärahan osoittamisesta lainojen myöntä-
19235: miseksi Porkkalan asukkat1le asunto- ja talousrakennusten
19236: jälleenrakentamista varten Porkkalan alueella.
19237:
19238:
19239: E d u s k u n n a 11 e.
19240:
19241: Porkkalan palautuslain tultua voimaan ja kalan alueen jälleenrakentamista. Meillä on
19242: alueelle paluun voidessa siten tapahtua siinä myös esimerkkejä siitä, että valtiovalta on
19243: määrin kuin arvioimistoimituksia on suori- sotien jälkeisinä vuosina tukenut jälleenra-
19244: tettu, on Porkkalan seutu tullut jälleenra- kennustyötä sodan hävittämillä seuduilla
19245: kennusvaiheeseen. Kuitenkin on ilmennyt, Karjalassa, Hangon alueella ja Pohjois-Suo-
19246: että kotiin palaavat porkkalalaiset joutuvat messa mm. myöntämällä jälleenrakennustyö-
19247: monien vaikeasti ratkaistavien ja monissa hön tarvittavia pitkäaikaisia halpakorkoisia
19248: tapauksissa ylipääsemättömien probleemien lainoja.
19249: eteen. Kun mahdollisuudet saada vapailta mark-
19250: Eräs kaikkein vaikeimmista probleemeista kinoilta lainoja tällä hetkellä ovat miltei ole-
19251: on tällöin kysymys siitä, millä tavalla saa- mattomat ja kun tarvittavaa luottoa asunto-
19252: daan nyt edessä olevaan valtavaan jälleen- ja talousrakennusten jälleenrakentamista var-
19253: rakennustyöhön tarvittava luotto. Ellei luot- ten ei voida hankkia muulta taholta, niin
19254: tokysymystä voida ratkaista tyydyttävällä ta- on valtiovallan tuettava tätä kovasti koetel-
19255: valla, on ilmeistä, ettei mikään varsinainen tua seutua sen pyrkiessä jälleen mukaan
19256: jälleenrakennus alueella pääse käyntiin ja tuottavaan yhteiskuntaelämään. Tämä val-
19257: ettei Porkkalan seudusta siten pääse lähitule- tiovallan tuki annetaan tarkoituksemnukai-
19258: vaisuudessa muodostumaan sitä tuotannollista simmin ja tehokkaimmin pitkäaikaisten hal-
19259: tekijää, jota siitä yleisesti on odotettu. Alue pakorkoisten rakennuslainojen muodossa sa-
19260: jää toisin sanoen enemmän tai vähemmän maan tapaan kuin oli laita edellä mainittu-
19261: autioksi seuduksi, mitä ei voida pitää yleisen jen sodan hävittämien alueiden suhteen.
19262: kansantaloudellisen edun mukaisena. Edellä esitetyin perustein ehdotetaan,
19263: Porkkalan alueen jälleenrakentamista var-
19264: ten tarvitaan valtiovallan tukea, ja myös hal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19265: litus on edellyttänyt sitä Porkkalan alueen tulo- ja menoarvioon 500 miljoonaa
19266: palauttamista koskevassa esityksessään, jonka markkaa pitkäaikaisten halpakorkois-
19267: perusteluissa sanotaan, että hallitus ei tässä ien rakennuslainojen myöntämiseksi
19268: yhteydessä ole määritellyt kantaansa siihen Porkkalan asukkaille asunto- ja talous-
19269: kysymykseen, millä tavoin valtion mahdolli- rakennusten jälleenrakentamista varc
19270: sesti tulee erityisin toimenpitein tukea Park- ten Porkkalan alueella.
19271: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
19272:
19273: Sven Högström. Grels Teir.
19274: Verner Korsbäck. Albin Wickman.
19275: C. A. Öhman. John Österholm.
19276: 1233
19277:
19278: IV,484. - Rah.al. N: o 417.
19279:
19280:
19281:
19282:
19283: Kajatsalo ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi pientalo-
19284: jen omistajille huoneenvuokrasäännöstelyn johdosta rap-
19285: peutuneiden rakennusten korjaamista varten.
19286:
19287:
19288: E d u s k u n n a 11 e.
19289:
19290: Jo yli kuusitoista vuotta jatkuneen vuokra- nalla vieläkin tarpeen vaatimana, on yleisen-
19291: säännöstelyn seurauksena on varsin yleisesti kin käsityksen mukaan aivan riittämätöntä
19292: voitu todeta, että ns. vanhat säännöstelyn- korvausta vastaan ottanut käyttöönsä, jou-
19293: alaiset talot ja näitten joukossa erikoisesti tuisivat tämän toimenpiteen seurauksena
19294: puiset pientwlot ovat alkaneet riittävän hoi- jopa kokonaan menettämään tämän vähäisen-
19295: don ja korjausten puutteessa pahasti rappeu- kin omaisuutensa, ja kun ei myöskään yhteis-
19296: tua. Näin on olemassa vaara, että huomat- kunnan omien tarpeitten ja etujen kannalta
19297: tavan suuri ja arvokas asuntokanta, jota ole yhdentekevää, säilyykö tämä huomattava
19298: nämä talot edustavat, voi muutamassa vuo- asuntokanta asumiskelpoisena vai tuhou-
19299: dessa kokonaan tuhoutua. tuuko se, ehdotamme kunnioittaen,
19300: Talojen omistajat, jotka useissa tapauk-
19301: sissa ovat vanhuksia, eläen pienen eläkkeen että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19302: tai vähäisten säästöjen turvin, eivät ilman tulo- ja menoarvioon 100 miljoonaa
19303: yhteiskunnan tukea pysty talojaan riittävästi markkaa myönnettäväksi halpakorkoi-
19304: kunnostamaan. sina lainoina sellaisille pientalojen
19305: Kun on kohtuutonta, että henkilöt, joitten omistajille, joitten rakennukset vuokra-
19306: vähäisen omaisuuden yhteiskunta aikoinaan säännöstelyn seurauksena ovat vaa-
19307: olosuhteitten pakosta, ja monella paikka:kun- rassa rappeutua asumiskelvottomiksi.
19308: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
19309:
19310: Kaarlo Kajatsalo. Juho Tenhiälä.
19311: 1234
19312:
19313: IV,485. - Rah.al. N: o 418.
19314:
19315:
19316:
19317:
19318: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
19319: sisarosuuslainoitukseen ja vapaaehtoiseen maanostoon.
19320:
19321:
19322: E d u s k u n n a 11 e.
19323:
19324: On yleisesti tunnettua, että varojen tarve asutustarkoituksiin käytettäväksi on nykyään
19325: kuntien asutuskassalainoituksessa on jatku- hyvin vilkasta ja maata on runsaasti saata-
19326: vasti ollut monta kertaa suurempi kuin va- vissa kohtuullisella hinnalla. Tehdyistä tar-
19327: roj'a on ollut tarkoitukseen käytettävissä. jouksista on kuitenkin määrärahojen niuk-
19328: Varojen vähyydestä on sisarosuuslainoitus kuuden vuoksi voitu ottaa käsittelyn alai-
19329: joutunut ehkä eniten kärsimään. Lainahake- seksi vain pieni murto-osa. Kun maan hank-
19330: muksia on jouduttu paljon hylkäämään ja kimista asutustarkoituksiin käytettäviksi va-
19331: lainojen suuruudesta huomattavasti tinki- paaehtoisilla maupoilla ön pidettävä valtiolle
19332: mään. Tämä on sitäkin valitettavampaa, kun edullisena ja tätä toimintaa joka suhteessa
19333: tilojen pirstoutuminen voitaisiin suurim- tarkoituksenmukaisena, on sen kaikinpuolista
19334: maksi osaksi estää tehokkaalla sisarosuuslai- tehostamista pidettävä erittäin tärkeänä.
19335: noituksella, joka myös on ainoa keino, jonka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19336: voimassa oleva lainsäädäntömme tilojen pirs- nioittaen,
19337: toutumisen ehkäisijänä tuntee.. On yhteis-
19338: kunnan edun mukaista luoda edellytykset to- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19339: deU.a tarkoitustaan vastaavalle sisarosuuslai- tulo- ja menoarvion 19 Pl. V luvun
19340: noitukselle. 1 momentille lisäyks:enä 1 000 000 000
19341: Valtion maanostotoimintaa, mikä nyky- markkaa käytettäväksi lähinnä kun-
19342: oloissa on tärkein maan ha;nkkimismuoto asu- tien sisarosuuslainoitukseen sekä va-
19343: tustarkoituksia varten, on myös rajoittanut paaehtoiseen maanostoon.
19344: varojen niukkuus. Maan tarjonta valtiolle
19345: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
19346:
19347: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela. Antti Kukkonen.
19348: 1235
19349:
19350: IV,486. - Rah.al. N:o 419.
19351:
19352:
19353:
19354:
19355: Vennamo ym.: K()rotetun määrärahan osoittamisesta uuden
19356: tielain johdosta tarvittavan lisäkoneiston hankkimiseen tie-
19357: ja vesirakennushallitukselle.
19358:
19359:
19360: Eduskunnalle.
19361:
19362: Uuden tielain tullessa voimaan 1958 alusta tarvittava koneisto on yleensä senlaatuista,
19363: on vuoden 1957 aikana järjestettävä tiemes- ettei sitä maaseudulla ole saatavissa. Olisi
19364: taripiiriorganisaatio uuden tielain edellyttä- senvuoksi erittäin tärkeää, että sitä kalus-
19365: miä tehtäviä varten. Tätä varten perustetaan toa, jota myöhemmin tullaan käyttämään
19366: välttämättömimmät tiemestarien virat ja sen paikallisteiden kunnossapitoon, voitaisiin
19367: mukaisesti vahvistetaan uusi tiemestaripiiri- korvausta vastaan käyttää myöskin kuntien
19368: jako koko maata varten. On luonnollista, ja kylätiekuntien suorittamissa kuntoonpano-
19369: että tiemestaripiirit on saatava kysymyksessä töissä. Kalustoa olisi tämän vuoksi voitava
19370: olevana vuonna myös toimintakelpoisiksi hankkia niin hyvissä ajoin, että tähän olisi
19371: suorittamaan tielain toimeenpanon edellyttä- mahdollisuuksia.
19372: miä virkatehtäviä. Tulo- ja menoarvioon ei Nykyinen tie- ja vesirakennushallituksen
19373: kuitenkaan ole momenteille 20 Pl. I: 37 ja kalusto on riittämätön jo maanteidenkin kun-
19374: 20 Pl. II: 36 ehdotettu lainkaan lisäystä, mikä nossapitoon, joten siitä ei ole apua enää
19375: merkitsee sitä, ettei perustamiskustannusten kunnille ja kylätiekunnille. Tähän seikkaan
19376: edellyttämiin perushankintoihin ole lähes- on mm. useiden maatalousalan järjestöjen
19377: kään riittävästi, eikä oikeastaan juuri lain- taholta kiinnitetty valtiovallan huomiota ja
19378: kaan, osoitettu varoja. Ei tämän vuoksi pyydetty toimenpiteitä asiaintilan korjaami-
19379: voida odottaa, että tiemestarit pystyisivät seksi siten, että kunnat ja kylätiekunnat sai-
19380: toimimaan siten kuin tielain toimeenpanon sivat mahdollisimman paljon tarvitsemaansa
19381: kiireellisyys edellyttäisi. koneellista apua tie- ja vesirakennushallituk-
19382: Kysymys ei ole yksinomaan jo olemassa sen taholta,
19383: olevien maanteiden kunnossapidosta ja val- Kuten aikaisemmin jo todettiin, ei tiemes-
19384: tion suoritettavista tielain toimeenpanon val- tarien toiminnalta voida odottaa tuloksia,
19385: mistelutöistä, vaan myös paljon laajemmasta, ellei heillä ole käytettävissään tarvittavaa
19386: nimittäin sekä kuntien että kylätiekuntien koneistoa. Yhtä tärkeää on, että tiemestarien
19387: neuvontatyöstä näiden suorittaessa tielain käytössä on kunnolliset koneiston säilytys-
19388: edellyttämiä valmistelutöitään, ja lisäksi val- tilat, niin ettei kallis omaisuus joudu kärsi-
19389: tion toimesta kunnille ja kylätiekunnille an- mään ulkona säilytyksestä. Maaseudulla ei
19390: nettavasta avusta kunnan- ja kyläteitä kun- nimittäin aina ole sopivia vuokratalleja ym.
19391: nostettaessa. Tielain toimeenpanon yhtey- säilytystiloja eikä edes aina sopivia asuntoja-
19392: dessä joutuvat kunnat ja kylätiekunnat ni- kaan. Tarvittavat tontit onkin osittain jo
19393: mittäin saattamaan tiensä hyväksyttävään hankittu tie- ja vesirakennushallituksen hal-
19394: kuntoon ja tullevat ne viimeistään jo vuo- tuun, osittain on sopivien tonttien hankkimi-
19395: den 1957 aikana aloittamaan nämä työt, nen parhaillaan käynnissä. Myös tähän tar-
19396: jotta tiet saataisiin mahdollisimman hyvissä koitukseen olisi osoitettava varat niin, että
19397: ajoin sellaiseen kuntoon, että ne voidaan hy- viimeistään vuoden 1958 alusta tiemestari-
19398: väksyä paikallisteinä kunnossapidettäviksi. piirit ovat siinäkin suhteessa edes välttävästi
19399: Selvää on, että nykyisenä aikana tulevat toimintakel poisessa kunnossa.
19400: kunnat ja kylätiekunnat tarvitsemaan ko- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
19401: neellista apua näissä laajoissa töissä, joihin kunnioittaen,
19402: 1236 IV,486. - Tie- ja vesirakennushallituksen koneisto.
19403:
19404:
19405: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 tielain johdosta tarvittavan lisäkoneis-
19406: tulo- ja menoarvioon 20 Pl. I luvun ton hankkimiseksi tie- ja vesirakennus-
19407: 37 siirtomäärärahamomentille lisäyk- hallitukselle.
19408: senä 400 miljoonaa markkaa uuden
19409: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
19410:
19411: Veikko Vennamo. Heikki Soininen. Aleksi Kiviaho.
19412: Eino Raunio. Grels Teir. Matti Raipala.
19413: Artturi Koskinen. Armas Leinonen. M. 0. Lahtela.
19414: R. Hallberg.
19415: 1237
19416:
19417: IV,487. - Rah.al. N: o 420.
19418:
19419:
19420:
19421:
19422: Sävelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskussotilassairaala
19423: 1 :n lisärakennustöiden aloittamiseksi.
19424:
19425:
19426: E d u s k u n n a 11 e.
19427:
19428: Keskussotilassairaala 1: n rakennussuunitel- muonituksessa. Lääketieteellinen yhteistoi-
19429: man lopullinen toteuttaminen, sen viivästyt- minta vaikeutuu erillisestä asemasta eikä tar-
19430: tyä jo 20 vuotta, on käynyt lääketieteen vittavaa diettimuonitusta ole voitu järjestää.
19431: kehityksen ja muuttuneiden olosuhteiden ta- Kulku- ja infektiotautien tarkastusosasto.
19432: kia ajankohtaiseksi ja kiireelliseksi. V. Tällaista osastoa ei ole lainkaan, mutta on
19433: 1950-1951 laadittu suunnitelma, käsittäen sen olemassaolo väittämä ttömyys.
19434: 60 240 m3: n rakennuskompleksit, on v. 1952 Voimistelu- ja fysikaalinen osasto. Toimii
19435: loppuun mennessä vain palveluskunnan nykyään liian ahtaissa oloissa ja epätarkoi-
19436: asuinrakennuksen kohdalta (8 000 m3) toteu- tuksenmukaisena. Sen siirtäminen uuteen
19437: tettu. rakennukseen vapauttaisi huonetilaa aivan
19438: Lääketieteellisen yhteistoiminnan tehosta- liian ahtaissa oloissa toimivalle röntgenosas-
19439: miseksi ja hajasijoituksen aiheuttamien lisä- tolle.
19440: menojen poistamiseksi olisi tässä yhteydessä Kliinillinen laboratorio. Toiminta on laa-
19441: suoritettava sairaalan eri osastojen ja sairaa- jentunut siinä määrin, että tehtävien hoita-
19442: latoimintaa tukevien laitosten keskittäminen minen nykyisissä huonetiloissa on vaikeaa.
19443: parhaiden hoitotulosten saavuttamiseksi. Sen siirryttyä uuteen rakennukseen saisi
19444: Uusi asuinrakennus hoitohenkilökuntaa psykofysiologinen laitos kipeästi kaipaa-
19445: varten on välttämättömyys ennen muuta sen maansa lisätilaa.
19446: takia, ettei nykyoloissa ole voitu sijoittaa yh- Kirjasto, kanttiini ja vierashuone. Näitä
19447: tään lääkäriä sairaalan alueelle asumaan. Li- varten ei nykyään ole lainkaan huonetiloja,
19448: säksi huomattava osa henkilökuntaa asuu ny- joten ne on täytynyt sijoittaa röntgenosas-
19449: kyisin kunnoltaan hyvin kyseenalaisissa ra- ton ja sairaalaosaston tupakkahuonetiloihin.
19450: kennuksissa, joissa asuminen ennen pitkää Vierashuoneina ovat toimineet käytävät.
19451: käy täysin mahdottomaksi. Sotilasapteekki. Se toimii nykyään epätar-
19452: koituksenmukaisessa virastorakennuksessa.
19453: Nykyaikaisen lääketieteellisen toiminnan Sen siirtäminen sairaalan lisärakennukseen
19454: turvaamiseksi ja tehokkaiden hoitotoimenpi- korvaisi sairaalan oman, aivan liian ahtaissa
19455: teiden mahdollistamiseksi olisi sairaalaan saa- oloissa toimivan apteekin.
19456: tm a lisärakennus seuraavia osastoja ja lai- Lääkintävarikko. Koko Tilkan alueella ei
19457: toksia varten: ole minkäänlaista väestönsuojaa. Sen huo-
19458: Psykiatrinen osasto. Nykyinen on epätar- mioiminen lisärakennuksen yhteydessä pois-
19459: koituksenmukainen, mistä johtuen kaikista taisi tämän puutteen. Rauhanaikaisissa
19460: varotoimenpiteistä huolimatta on menetetty oloissa voitaisiin näitä huonetiloja käyttää
19461: monia ihmishenkiä. Valtion ja kunnan mieli- edullisesti lääkintävarikon varastotiloina. Ny-
19462: sairaalat eivät kykene järjestämään riittä- kyisinkin lääkintävarikon hoidossa Ilmajoella
19463: västi paikkoja puolustuslaitoksen potilaille. oleva omaisuus on olosuhteiden pakosta kor-
19464: Nykyistä psykiatrista osastoa voitaisiin käyt- jattava ja huollettava Helsingissä.
19465: tää naisputilaiden hoito-osastona, jollaista ei Toimisto. Lisääntynyt hallinnollinen toi-
19466: ennestään ole ollut. minta on pakottanut ottamaan käytäntöön
19467: Iho- ja sukupuolitautiosasto. Nykyinen lääkärien kirjaston ja kellarihuoneen. Toi-
19468: osasto toimii erillisenä epätarkoituksenmukai- mistojen hajasijoitus vaikeuttaa kitkatonta
19469: sissa oloissa Suomenlinnassa, Merisotakoulun yhteistoimintaa.
19470: 1238 IV,487. - Keskussotilassairaala l:n lisärakennustyöt.
19471:
19472:
19473: Arkisto- ja varastotilat. Niitä varten ny- kunnoltaan aivan ala-arvoisissa kivi- ja puu-
19474: kyisessä rakennuksessa ei ole tilaa. taloissa alueella. Näissäkään ei ole varsinai-
19475: Autotallit. Röntgenautoilla sekä niihin sia perheasuntoja lainkaan. Kunto niissä on
19476: kuuluvilla pienoisröntgenlaitteilla sekä sai- niin huono, että niiden korjaus on epätalou-
19477: raskuljetusautoilla ei ole sairaalassa sijoitus- dellista.
19478: paikkaa lainkaan. Nykyään ne on sijoitettu Laaditun suunnitelman mukaan nousisivat
19479: tarkoitustaan vastaamattomiin tiloihin kau- rakennuskustannukset sairaalatilojen osalta
19480: pungilla. 450 000 000 ja asuinrakennusten kohdalta
19481: Hoitohenkilökunnan asuinrakennus. Lääkä- 250 000 000 markkaan.
19482: rien asuttaminen sairaalan alueelle on tarvit- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19483: tavan pikaisen avun saamiseksi kiireellisissä
19484: sairaustapauksissa välttämättömyys. V. 1952 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19485: -1953 valmistunut apuhenkilökunnan ra- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
19486: kennus varmisti vain osittain asunnot henki- kan määrärahan Keskussotilassairaala
19487: lökunnalle. Edelleen asuu huomattava osa 1 :n lisärakennustöiden aloittamiseksi.
19488: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
19489:
19490: Arvo Sävelä. Väinö Tikkaoja.
19491: Eino Raunio. Kalle Matilainen.
19492: Urho Saariaho.
19493: 1239
19494:
19495: IV,488. - Rah.al. N:o 421.
19496:
19497:
19498:
19499:
19500: Halinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Brahelinnan emän-
19501: täkoulun kotieläin- ja talousrakennusta varten.
19502:
19503:
19504: E d u s k u n n a ll e.
19505:
19506: Brahelinnan emäntäkoulu on toiminut den harjoittaminen. Yhdistettyä kotieläin-
19507: vuodesta 1950 alkaen Ristiinan pitäjässä ja talousrakennusta varten laadittu suunni-
19508: Brahelinnan sotilasvirkatalossa. Koulun toi- telma päättyy 9 555 000 mk: aan. Maatalous-
19509: mintaa vaikeuttaa suuresti tarkoituksenmu- hallitus on esittänyt määrärahan ottamista
19510: kaisten koulurakennusten puuttuminen. Eri- valtion tulo- ja menoarvioon.
19511: koisen kiireellinen on kotieläin- ja talous- Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan
19512: rakennusten saanti. Terveydenhoitolauta- kunnioittaen,
19513: kunta ja palolautakunta ovat kieltäneet van-
19514: haa, yli 100 vuotiasta navettaa käyttämästä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19515: Kuitenkin emäntäkoulun ohjelmassa ovat tulo- ja menoarvion 19 Pl. I luvun
19516: aivan oleellisena osana käytännölliset har- kohdalle 9 555 000 markan määrärahan
19517: joitustyöt sekä oikean kuvan saaminen maa- Brahelinnan emäntäkoulun kotieläin-
19518: taloudesta. Samoin on valtion kannalta tär- ja talousrakennusta varten.
19519: keätä koulutilalla kannattavan maatilatalou-
19520: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
19521:
19522: Sylvi Halinen. Marja Lahti. K. F. Haapasalo.
19523: Aukusti Pasanen. Edvard Pesonen. Irma Hamara.
19524: Onni Mannila. Antti J. Rantamaa. Viljo Virtanen.
19525: Hilja Väänänen. Wiljam Sarjala. Onni Hiltunen.
19526: Toivo H. Kinnunen.
19527:
19528:
19529:
19530:
19531: 56 E 645/56
19532: 1240
19533:
19534: IV,489. - Fin.mot. N: o 422.
19535:
19536:
19537:
19538:
19539: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
19540: förande av en skolbyggnad åt Korsholms husmodersskola.
19541:
19542:
19543: T i ll R i k s d a g e n.
19544:
19545: Av landets samtliga statsägda husmoders- heten till Korsholms husmoderskola, men sys-
19546: skolor finnes endast en svenskspråkig, näm- selsättningsmedel icke beviljats för denna
19547: ligen Korsholms husmodersskola. Trots att skolas byggnadsändamål, förefaller det som
19548: denna skola redan verkat över trettio år om man inte heller framdeles kan påräkna
19549: saknar skolan egna skolbyggnader. På grund att få det planerade skolhuset uppfört som
19550: härav kan undervisningen icke ordnas på arbetslöshetsarbete.
19551: ett tillfredsställande sätt och ett stort antal När så är och då det är statens grund-
19552: inträdessökande måste varje år avvisas i brist lagsenliga skyldighet att även tillgodose folk-
19553: på utrymme. minoritetens skäliga behov föreslår vi vörd-
19554: Anslagsäskanden för uppförande av en samt,
19555: skolbyggnad åt skolan har gång efter annan
19556: avslagits, tidigare med motiveringen ,av att Riksdagen i statsförslaget för
19557: ekonomiska skäl" och under de senaste åren år 1957 måtte upptaga 50 000 000
19558: med hänvisning till, att denna skola är upp- mark för uppförandet av en planerad
19559: tagen på det byggnadsprogram som skall skolbyggnad åt Korsholms husmoders-
19560: genomföras med sysselsättningsmedel. skola.
19561: Då omfattande arbetslöshetsarbeten under
19562: en följd av år anordnats på orter i när-
19563: Helsingfors den 17 september 1956.
19564:
19565: Verner Korsbäck. Sven Högström.
19566: Arthur Larson. Grels Teir.
19567: Albin Wickman.
19568: 1241
19569:
19570: IV,489. - Rah.al. N:o 422.
19571: Suomennos.
19572:
19573:
19574:
19575: Korsbäck ym..: Määrämhan osoittamisesta koulutalon raken-
19576: tamiseksi Korsholman emäntäkoululle.
19577:
19578:
19579: E d u s k u n n a ll e.
19580:
19581: Maan kaikista valtion hallussa olevista lähellä olevilla paikkakunnilla, mutta työttö-
19582: emäntäkouluista on ainoastaan yksi ruotsin- myysvaroja ei ole myönnetty tämän koulun
19583: kielinen, nimittäin Korsholman emäntäkoulu. rakennustarkoituksiin, tuntuu siltä, ettei vas-
19584: Vaikka tämä koulu jo on toiminut yli kolme- taisuudessakaan ole odotettavissa, että suun-
19585: kymmentä vuotta, ei sillä ole omia koulu- niteltu koulutalo saataisiin rakennetuksi työt-
19586: rakennuksia. Tämän vuoksi opetusta ei voida tömyysvaroilla.
19587: järjestää tyydyttävällä tavalla, ja suuri Kun näin on ja kun valtion velvollisuus
19588: määrä pyrkijöitä täytyy joka vuosi jättää perustuslain mukaan on ottaa huomioon myös
19589: ottamatta tilan puutteessa. kansan vähemmistön kohtuulliset tarpeet, eh-
19590: Määrärahapyynnöt koulutalon rakentami- dotamme kunnioittaen,
19591: seksi koululle on kerta kerran jälkeen hy-
19592: lätty, aikaisemmin perusteella ,taloudellisista että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19593: syistä" ja viime vuosina viittaamalla siihen, tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
19594: että koulu on otettu siihen rakennusohjel- markkaa suunnitellun koulutalon ra-
19595: maan, jota toteutetaan työllisyysvaroilla. kentamiseksi Korsholman emäntäkou-
19596: Kun monina vuosina on järjestetty laajoja lulle.
19597: työttömyystöitä Korsholman emäntäkoulua
19598: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
19599:
19600: Verner Korsbäck. Sven Högström.
19601: Arthur Larson. Grels Teir.
19602: Albin Wickman.
19603: 1242
19604:
19605: IV,490. - Rah.al. N: o 423.
19606:
19607:
19608:
19609:
19610: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven emäntä-
19611: koulun navetta- ja talousrakennuksen sekä kasvihuoneen
19612: ja opettajien asuntorakennuksen rakentamiseksi.
19613:
19614:
19615: E d u s k u n n a 1 I e.
19616:
19617: Emäntäkoulun perustamista Kemijärven siitä ollut seurauksena, ettei koulu voi vielä-
19618: kuntaan on puuhattu yli 30 vuotta maakun- kään toimia täydellä tehollaan. Kun koulu
19619: nan väestön toivomuksesta. on maatalouskoulu, jossa opetusohjelman mu-
19620: Kun sen perustaminen siirtyi vuodesta toi- kaan olisi myöskin opetettava käytännöllistä
19621: seen, lahjoitti Kemijärven kunta sen perus- karjanhoitoa ja tähän opetukseen ehdotto-
19622: tamista varten valtiolle omistamansa maa- masti tarvitaan navetta ja kotieläimet, olisi
19623: tilan kotipalstan, jossa on yli 8 ha peltoa navetta rakennettava ja kotieläimet hankit-
19624: ja muuta maata sekä siinä olevat rakennuk- tava, että opetus voitaisiin toteuttaa. Mah-
19625: set, ja niin saatiin koulun toiminta alkuun dotonta on myöskin pitää koulun viljelyksiä
19626: v. 1949 neljään eri taloon sovitettuna. Kun kasvukunnossa ilman kotieläimiä, kuten jo-
19627: mainittua maa-alaa pidettiin valtion taholla kainen hyvin käsittää.
19628: liian vähäisenä, osti Kemijärven kunta li- Kun näin on, ja kun kouluun on jatku-
19629: säksi yli 8 ha: n suuruisen naapuritilan koti- vasti pyrkinyt vuosittain yli 120 oppilasta,
19630: palstan peltoineen ja lahjoitti sen ja lisäksi ja niistä voidaan ottaa ainoastaan 45, olisi
19631: vielä oman maatilansa metsäpalstan, jossa on nyt aika ryhtyä rakentamaan opettajain
19632: yli 50 ha kasvullista metsämaata, valtiolle asuntorakennusta, että kouluun voitaisiin
19633: mainittua koulua varten, joiden nykyinen ottaa 60 oppilasta, jonka oppilasmäärän siinä
19634: arvo on noin 10 milj. markkaa. Kaiken olevat täysin pätevät opettajat voisivat opet-
19635: edellä kerrotun teki kunta siinä toivossa, taa ilman lisäpaikkaa, ja jota oppilasmäärää
19636: että valtio rakentaa koululle tarvittavat ra- varten koulu on suminiteltu rakennettava'ksi.
19637: kennukset mahdollisimman pian. Mainittakoon vielä, että po. rakennuksia
19638: Siitä lähtien, kun kunta lahjoitti koulua varten on va,lmistettu piirustukset ja ne on
19639: varten mainitut maat, on toivottu ja odo- asianmukaisesti vahvistettu ja että niiden
19640: tettu, että valtio rakentaisi sille mahdolli- mukaan rakentaminen tulee maksamaan 49
19641: simman pian tarkoitustaan vastaavat raken- milj. markkaa ja se olisi voitu toteuttaa
19642: nukset, että koulu, joka on ainoa laajan ja jo vuoden 1955 loppuun mennessä, mutta ei
19643: väestörikkaan koillisen Pohjois-Suomen emän- myönnetty rahaa.
19644: täkoulu ja johon on ollut alusta alkaen pal- Ei voi olla valtion eikä myöskään koulun
19645: jon oppilaiksi pyrkijöitä, voisi ottaa sen mää- ja siihen oppilaiksi pyrkivien etujen mu-
19646: rän oppilaita, minkä siinä olevat opettajat kaista, ettei koululla ole opettajien asuin-
19647: voisivat opettaa, ja toimia täydellä teholla. rakennusta, ei navettaa eikä kasvihuonetta
19648: Siitä huolimatta, vaikka kunta on uhrannut ja että opettajain on asuttava oppilaita var-
19649: paljon varoja koulua varten, on siihen ra- ten rakennetuissa huoneissa ja ettei näistä
19650: kennettu tähän mennessä ainoastaan luokka- syistä voida ottaa kouluun täyttä määrää
19651: ja oppilasasuntolarakennus. Opettajain asun- oppilaita, ei navetan puuttuessa pitää koti-
19652: torakennus sekä navetta- ja talousrakennus eläimiä eikä opettaa käytännössä karja-
19653: ja kasvihuone ovat vieläJkin rakentamatta. taloutta.
19654: Kun koulussa ei ole navettaa ja kasvihuo- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
19655: netta, jotka koululle ovat aivan välttämättö- dotamme,
19656: miä eikä opettajain asuntorakennusta, on
19657: IV,490. - Lahtela ym. 1243
19658:
19659: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 vetta- ja talousrakennuksen sekä kasvi-
19660: tUlo- ja menoarvioon 49 000 000 mark- huoneen ja opettajien asuntoraken-
19661: kaa Kemijärven emäntäkoulun na- nuksen mkentamiseksi.
19662: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
19663:
19664: M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö.
19665: Erkki Koivisto. Aarno Tuurna.
19666: Eino Rytinki.
19667: 1244
19668:
19669: IV,491. - Fin.mot. N: o 424.
19670:
19671:
19672:
19673:
19674: Larson m. fl.: Angående anvisande av anslag för förlängning
19675: av stadbanan på Mariehamns flygfält.
19676:
19677:
19678: T i 11 R i k s d a g e n.
19679:
19680: Riksdagen upptog på basen av en motion Enär landskapet Åland, som icke har järn-
19681: i statsförs1aget för år 1955 ett ans1ag på vägs- eller landsvägsförbindelser med det
19682: 15 000 000 mark för förlängning av start- övriga riket, mera än andra orter är be-
19683: banan på f1ygfä1tet i Mariehamn. M'ed tili- roende av flygtrafikens kapacitet, borde Ma-
19684: hjä1p av detta ans1ag har startbanan, vars riehamns flygfält, som nu har rege1bundna
19685: längd tidigare utgjorde endast 1100 meter, flygförbindelser såväl med fastlandet som
19686: kunnat förlängas tili 1 300 meter. Icke ens med Sverige, oundgängligen med det snaraste
19687: efter denna utvidgning motsvarar flygfä1tet försättas i ett sådant skick, som trafiken
19688: i Mariehamn dock ännu de krav, som den kräver. Detta är av betydelse icke enbart
19689: nuvarande flygtrafiken stäl1er på fältet. med hänsyn tili de egentliga åländska trafik-
19690: Huvudstartbanans längd är på våra övriga förhållandena, utan även med tanke på hela
19691: regelbundet trafikerade flygfält i allmänhet vår på utlandet riktade flygtrafik, emedan
19692: 1 500 meter eller mera. Den om.ständigheten, Mariehamns flygfält är den enda platsen
19693: att Mariehamns flygfält är för 1itet, och de mellan Finlands och Sveriges fastland, där
19694: i startbanans sydvästra stigningssektor be- flygplanen i händelse av motorstörningar
19695: fintliga f1yghindren, som ytterligare förkorta eller väderlekshinder kunna gå ned.
19696: startbanans användbara längd, åstadkomma, Med stöd av vad ovan anförts föreslå vi,
19697: att de flygplan, som gå ned på Mariehamns
19698: f1ygfält, icke kunna ha full last, utan från att Riksdagen i statsförslaget för
19699: den belastning, som är tillåten annorstädes, år 1957 måtte upptaga ett anslag på
19700: måste vid flygning tili Mariehamn avdragas 25 000 000 mark för förlängning av
19701: 435 kg. Mariehamns f1ygfält är fortfarande startbanan på Mariehamns flygfält
19702: med hänsyn tili trafikkapaciteten svagare än till en längd av 1 500 meter.
19703: något annat regelbundet trafikerat f1ygfält
19704: i vårt land.
19705: Helsingfors den 17 september 1956.
19706:
19707: Arthur Larson. Verner Korsbäck.
19708: Albin Wickman. Grels Teir.
19709: Sven Högström. John Österholm.
19710: C. A. öhman.
19711: 1245
19712:
19713: IV,491. - Rah.al. N: o 424.
19714: Suomennos.
19715:
19716:
19717:
19718: Larson ym.: Määrärahan osoittamisesta ~Maarianhaminan len-
19719: tokentän kiitotien pitentämiseen.
19720:
19721:
19722: E d u s k u n n a ll e.
19723:
19724: Eduskunta merkitsi aloitteen pohjalla vuo- Kun Ahvenanmaan maakunta, jolla ei ole
19725: den 1955 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 rautatie- eikä maantieyhteyksiä muuhun val-
19726: mk:n määrärahan Maarianhaminan lento- takuntaan, on enemmän kuin muut paikka-
19727: kentän kiitotien jatkamista varten. Tämän kunnat riippuvainen lentoliikenteen kapasi-
19728: määrärahan puitteissa on kiitotie, jonka pi- teetista, olisi Maarianhaminan lentokenttä,
19729: tuus aikaisemmin oli vain 1100 m, voitu jat- josta on nyt säännölliset lentoyhteydet sekä
19730: kaa 1300 m:n pituiseksi. Tämän laajennuk- mannermaalle että myös Ruotsiin, välttämä-
19731: sen jälkeenkään Maarianhaminan lentokenttä töntä kiireellisesti saattaa liikenteen vaati-
19732: ei vielä täytä nykyisen lentoliikenteen sille maan kuntoon. Tämä on tärkeätä ei ainoas-
19733: asettamia vaatimuksia. Muiden säännöllisessä taan itse Ahvenanmaan liikenneolojen kan-
19734: lentoliikenteessä käytettävien lentokenttiemme nalta, vaan myös koko ulkomaille suuntautu-
19735: pääkiitotien pituus on yleensä 1500 m tai vaa lentoliikennettämme ajatellen, koska
19736: sitä enemmän. Maarianhaminan lentokentän Maarianhaminan lentokenttä on ainoa paikka
19737: a;limittaisuus ja kiitotien lounaisessa nousu- Suomen ja Ruotsin mantereitten välillä,
19738: sektorissa olevat lentoesteet, jotka vielä ly- · jossa lentokoneet voivat moottorihäiriön tai
19739: hentävät kiitotien hyödyllistä pituutta, ai- sääesteen sattuessa laskeutua.
19740: heuttavat sen, etteivät Maarianhaminan lento- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19741: kentälle laskeutuvat lentokoneet voi ottaa
19742: täyttä kuormaa, vaan muualla sallittavasta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19743: kuormasta on Maarianhaminaan lennettäessä tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
19744: vähennettävä 435 kg. Maarianhaminan lento- kan määrärahan Maarianhaminan len-
19745: kenttä on edelleenkin liikennekapasiteetiltaan tokentän kiitotien jatkamiseksi 1500
19746: heikompi kuin mikään muu säännöllisessä m : n pituiseksi.
19747: lentoliikenteessä käytetty lentokenttä maas-
19748: samme.
19749: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
19750:
19751: Arthur Larson. Verner Korsbäck.
19752: Albin Wickman. Grels Teir.
19753: Sven Högström. John Österholm.
19754: C. A. Öhman.
19755: 1246
19756:
19757: IV,492. - Rah.al. N: o 425.
19758:
19759:
19760: Heikura: Määrärahan osoittamisesta Karvian lentokentän ra-
19761: keritamistöitten aloittamiseen.
19762:
19763: E d u s k u n n a ll e.
19764:
19765: Jo ennen sotavuosia puolustusviranomaiset alueella ollut ainakin neljä vakavampaa hal-
19766: olivat kiinnostuneita lentokentän saamiseksi lakautta, joiden seurauksena työllisyyskysy-
19767: Pohjois-Satakuntaan. Sopivaa lentokentän mysten hoito vaatisi suurempia työtilaisuuk-
19768: paikkaa etsiessään nämä viranomaiset löysivät sia. Yhtä vaikea oli tämänkin suven elokuun
19769: Karvian kunnan Kantin kyIässä kunnan 10-13 päivien välinen hallayökausi, jota
19770: omistaman Suomijoen tilan maalta ns. Poh- täydensivät vielä syyskuun hallat, mitkä kos-
19771: jankankaan alueeseen kuuluvan tasaisen ja kivat jo lähes koko maata. Toiseksi ei Honka-
19772: sopivan kangasmaa-alueen lentokentän sijoi- joen kunnan alueelta Auneskylän-Kaappo-
19773: tuspaikaksi. Karvian kunnan puolesta halut- lan-Partakylän-Karvian välisen paikallis-
19774: tiinkin auttaa puolustuslaitoksen suunnitel- tien tienparannustoimenpiteitä ole saatu ai-
19775: mia, mistä johtuen kunta melkein lahjoitti kaan, koska tie lentokentän luoteis- ja poh-
19776: n. 120 ha: n suuruisen maa-alueen perien joisosassa leikkaa kentän reuna-aluetta.
19777: siitä ainoastaan n. 300 mk ha: lta. Vaikka po. paikallistie alkaisi Honkajoen
19778: V. 1939 puolustuslaitoksen toimesta suori- kunnantiestä ja päättyisi asuttujen kyläkun-
19779: tettiin ko. kenttäalueen raivaus ja vähäiset tien läpi kulkien Karvian-Honkajoen maan-
19780: tasaustyöt, ja sotavuosina sijoitettiin lai- tiehen ja yhdistäisi siten Honkajoen-Kau-
19781: vueita kentälle, minne tuli lentokoulutuskes- hajoen ja Karvian-Honkajoen maantiet,
19782: kus. Sodan jälkeen on ainoastaan vähäisiä niin puolustuslaitoksen kielteisen kannan
19783: lentotoimia kentällä näkynyt. Kenttäaluetta vuoksi ovat tien laillistamistoimenpiteet lää-
19784: laajennettiin myöhemmin lisämaanostoilla ninhallituksessa rauenneet. Tästä johtuen
19785: yksityisiltä pientiloilta, joten se käsittää ny- lentokentän rakentamistöihin kuuluu myös
19786: kyisin n. 140-160 ha. Ilmavoimilla tietääk- ns. tiensiirtohankkeen toimeenpano ja kenttä-
19787: seni on mielenkiintoa po. lentokentän käyt- alueelle jäävän paikallistien tilalle saatavan
19788: töön. Kentän rakentamiseksi suurempia vaa- uuden tien rakentaminen tien siirtona.
19789: timuksia vastaavaksi on olemassa suunnitel- Kun nimenomaan elokuun ja sitä seuran-
19790: makin, jota varten sillä lienee tarkat laskel- nut syyskuun hallakausi lisäsivät seutukun-
19791: mat kustannusarvioineen, mutta määrärahoja nan väestön taloudellisia vaikeuksia, olisi
19792: ei vielä ole irroitettu. Näin lentokenttämme tämän lentokentän rakennushankkeen toi-
19793: hiljaiselo ja olemassaolo on jatkunut koh- meenpanolla työllisyyskysymysten hoidon
19794: tuuttoman kauan. Ilmavoimien edustajat kä- kannalta mitä suotuisin vaikutus sen lieven-
19795: vivät n. kaksi vuotta sitten - kentän ra- täessä hallakauden suuria menetyksiä.
19796: kennussuunnitelmatöitten valmistusta ajatel- Edellä oleviin perusteluihin viittaamalla
19797: len - Karviassa pyytämässä kunnalta kivi- saan kunnioittaen ehdottaa,
19798: ym. rakennusaineitten otto- ja käyttöoi-
19799: keutta. Kuntamme on myöskin ilmaiseksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19800: niitä luvannut ja osoittanut rakennusaineit- lttlo- ja menom·vioon 50 miljoonan
19801: ten ottopaikat. markan määrä1·ahan Ka.rvian lento-
19802: Kun myös Karvian kunta on kiinteästi lä- kentän rakentamistöitten aloittamista
19803: hetystökäynnein ajanut kentän rakennus- ja kentän laajentamisesta aiheutuvan
19804: hanketta, niin siihen on vaikuttanut aina:kin tiensiirtotyön toimeenpa.noa va1·ten
19805: pari tärkeätä syytä, joita haluan korostaa. Karvian kunnassa.
19806: Ensinnäkin - v: n 1949 jälkeen - on
19807: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
19808:
19809: Eino E. Heikura.
19810: 1247
19811:
19812: IV,493. - Rah.al. N: o 426.
19813:
19814:
19815:
19816:
19817: Nordström ym..: Määrärahan osoittamisesta Vaasan lentoken-
19818: tän kestopäällystämistöitä varten.
19819:
19820:
19821: E d u s k u n n a ll e.
19822:
19823: Vaasaan suuntautuva lentoliikenne on neilla, ei ole tarkoituksenmukaista tehdä
19824: viime vuosien aikana siinä määrin laajentu- kiito- eikä yhdysteille sorakulutuskerrosta,
19825: nut, ettei Vaasan liikenteessä ole enää talou- vaan kiitotie olisi heti puolikestopäällystet-
19826: dellista eikä tarkoituksenmukaista käyttää tävä, jolloin kokonaiskustannuksissa sääste-
19827: DC-3 tyyppisiä lentokoneita, mistä syystä tään 12 000 000 markkaa. Toisen kiitotien ja
19828: Aero Oy: n tarkoituksena onkin asettaa Hel- sen yhdystien puolikestopäällystämiseen tar-
19829: singin ja Vaasan väliseen liikenteeseen vitaan 24 500 000 markkaa.
19830: Convair-koneita. Niiden käyttö edel,lyttää Edellä olevan johdosta ja kun edellä mai-
19831: kuitenkin lentokentän pääkiitotien, asema- nitut työt on edullisinta suorittaa ensi vuo-
19832: tason ja niiden välisen yhdystien kestopää1- den aikana, jolloin tarpeellinen aputyövoima
19833: lystämistä, joiden kustannukset nousevat voidaan saada Vaasan lentokentällä olevasta
19834: 63 000 000 markkaan huomioonottaen, että työsiirtolasta, kunnioittavasti ehdotamme,
19835: pohjatyöt suoritetaan ja itse päällysteeseen-
19836: kin tarvittava sepeli valmistetaan työsiirtola- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19837: työnä. tuw- ja menoarvioon Vaasan lentoken-
19838: Vaasan lentokentälle rakennetaan parhail- tän pääkiitotien, asematason ja niiden
19839: laan työsiirtolatyönä toista kiitotietä ja siltä välisen yhdystien kestopäällystämistä
19840: yhdystietä asematasolle. Kun ne on välttämä- sekä toisen kiitotien ja siltä asema-.
19841: töntä päällystää kesto- tai puolikestopeitteellä tasolle johtavan yhdystien puolikesto-
19842: niin pian, kun liikennettä Vaasan ryhdytään päällystämistä varten 87 500 000 mar-
19843: harjoittamaan Convair-tyyppisillä lentoko- kan määrärahan.
19844: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
19845:
19846: T. E. Nordström. Grels Teir.
19847: Toivo Asvik. Johannes Wirtanen.
19848:
19849:
19850:
19851:
19852: 57 E 645/56
19853: 1248
19854:
19855: IV,494. - Rah.al. N: o 427.
19856:
19857:
19858:
19859:
19860: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uuden
19861: tielain johdosta lisääntyvän koneiston säilytystä ja huolta-
19862: mista varten tarpeellisten rakennusten rakentamiseen.
19863:
19864:
19865: E d u s k u n n a 11 e.
19866:
19867: Viitaten raha-asia.,aloitteen n:o 419 perus- 36 siirtomäärärahamomentille lisäyk-
19868: teluihin ja vähentäen 20 Pl: n IV ~uvun senä 100 miljoonaa markkaa varasto-
19869: 1 arviomäärärahamomentille ehdotettua mää- suojien, autotallien ym. rakentamiseen
19870: rärahaa ehdotamme kunnioittaen, uuden tielain johdosta lisääntyvän
19871: koneiston säilytystä ja huoltamista
19872: että Eduskunta ottaisi vuoden, 1957 varten.
19873: tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
19874: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
19875:
19876: Veikko Venna.mo. Heikki Soininen. Matti Raipala.
19877: Eino Raunio. Grels Teir. M. 0. Lahtela.
19878: Artturi Koskinen. Armas Leinonen. Aleksi Kiviaho.
19879: R. Hallberg.
19880: 1249
19881:
19882: IV,495. - Rah.al. N:o 428.
19883:
19884:
19885:
19886:
19887: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajokisuun laiva-
19888: väylän rakentamista varten.
19889:
19890:
19891: E d u s k u n n a ll e.
19892:
19893: Kalajoen kunta on 1954 teettänyt suunni- tuus on n. 1.5 km ja leveys n. 30--40 m.
19894: telman ja kustannusarvion Kalajokisuun Pehmeää maata joudutaan poistamaan n.
19895: laivaväylän ruoppaamisesta, joka päättyi 160000 m3.
19896: 37 300 000 mk: aan. Santaholma Oy varautuu jatkamaan toi-
19897: Paikan päällä on toiminut Santaholma mintaansa Kalajoella ja uudistuksiinkin, jos
19898: Oy: n sahalaitos useita vuosikymmeniä. Mai- väylä avataan. Se on jo osallistunut mm.
19899: nitun sahan toiminta Kalajoen kunnan ja suunnitelmista johtuneisiin kustannuksiin.
19900: maakunnankin kannalta on ollut varsin tun- Työllisyyskysymysten hoitaminen Kalajoen
19901: nustettu ja merkittävä. Saha on antanut kunnassa ja samoin laajemmaltikin maakun-
19902: vakinaista työtä n. 150-200 henkilölle ja nassa on niin tärkeä, että valtion kannattaa
19903: puutavaran hankinnan kautta on maakunta antaa tukensa em. suunnitelman toteuttami-
19904: saanut myös työtilaisuuksia sekä lisättyjä selle. Asiaa puoltavat myös työviranomaiset
19905: kantorahoja. ja Oulun TVH-piiri.
19906: Merenkäynnin johdosta on puutavaran siir- Näillä perusteilla kunnioittaen ehdotamme,
19907: rolle välttämätön laivaväylä tukkeutunut hie-
19908: kalla liikennekelvottomaksi. Tästä syystä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19909: aikoo mainittu saha lopettaa toimintansa. tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mark-
19910: Ruoppaus ja aallonmurtajan rakentaminen kaa Kalajokisuun laivaväylän raken-
19911: muodostavat pääkustannuserät. Väylän pi- tamista varten.
19912: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
19913:
19914: Yrjö Hautala. Eeli Erkkilä.
19915: Eino Rytinki. Urho Kähönen.
19916: 1250
19917:
19918: IV,496. - Ra.h.al. N:o 429.
19919:
19920:
19921:
19922:
19923: Haapanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Someron virasto-
19924: talon suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi.
19925:
19926:
19927: E d u s k u n n a 11 e.
19928:
19929: SomeroHa toimivat useat valtion virastot Viimeaikaiset hallitukset ovat valtion työ-
19930: hajallaan, ahtaissa ja puutteellisissa olosuh- määrärahoja osoittaessaan jättäneet Hämeen
19931: teissa. Näin ollen olisi paikkakunnalle kii- ja erikoisesti Lounais-Hämeen lapsipuolen
19932: reellisesti aikaansaatava virastotalo, johon asemaan. Tämä on osittain ollut syynä sii-
19933: sijoitettaisiin posti, verotoimisto, käräjäsali hen, että työttömyys on eräissä Lounais-
19934: ja nimismiehen virka-asunto. Tarkoitusta Hämeen kunnissa, kuten Somerollakin, muo-
19935: varten on Someron kunta lahjoittanut kun- dostunut erittäin vaikeaksi. Hallituksen lai-
19936: nan keskustasta arvokkaan ja tarkoitukseen minlyöntejä edes vähäiseltä osaltaan korjaisi
19937: hyvin sopivan tontin. Valtion puolesta on se, että Someron virastotalon suunnittelu- ja
19938: tontti vastaanotettu ja samalla hyväksytty rakennustyöt pantaisiin kiireellisesti alulle.
19939: lahjoitukseen sisältynyt ehto, että mainittu Töiden aloittamiseksi pitäisi osoittaa vähin-
19940: virastotalo rakennetaan 5 vuoden aikana. tään 10 milj. markkaa ja, jos työttömyysti-
19941: Lahjoituskirjan allekirjoittamisesta on jo lanne kunnassa tulee erittäin vaikeaksi, olisi
19942: kulunut kaksi vuotta, joten rakennuksen hallituksella sen lisäksi mahdollisuus käyttää
19943: suunnitt~luun ja rakennustöiden aloittami- tarkoitukseen työttömyysmäärärahoja.
19944: seen pitäisi kiireellisesti ryhtyä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19945: Rakennustöiden kiireellistä aloittamista
19946: puoltaa paitsi valtion antama sitoumus ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19947: valtion virastojen puutteelEset oiosuhteet tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
19948: myöskin se, että Somerolla vallitsee talvisin markan määrärahan Someron virasto-
19949: melkoinen työttömyys. Erikoisen ankarasti talon suunnitteltt- ja rakennustöiden
19950: on tämä työttömyys kohdistunut rakennus- aloittamiseksi.
19951: työväkeen.
19952: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
19953:
19954: Kaino Haapanen. Eino Kilpi.
19955: 1251
19956:
19957: IV,497. - Rah.al. N: o 430.
19958:
19959:
19960:
19961:
19962: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta aluesairaaloista kun-
19963: nansairaaloiksi muutettujen sairaaloiden peruskorjauksiin
19964: ja laajennuksiin.
19965:
19966:
19967: E d u s k u n n a II e.
19968:
19969: Vuonna 1951 säädettiin laki aluesairaaloi- taas johtuu siitä, että valtion talousarvioihin
19970: den ja sairasmaJOJen lakkauttamisesta. ei ole otettu määrärahoja laajennusten suo-
19971: Näistä valtion laitoksista tehtiin kuntien hoi- rittamiseen. Vuoden 1957 talousarvioesityk-
19972: dettavia. Kun kaikki nämä laitokset sijaitsi- sessäänkin hallitus on eduskunnan nimen-
19973: vat köyhillä ja harvaanasutuilla seuduilla, omaisesta kehoituksesta johtuen esittänyt
19974: joilla kuntien taloudellinen kantokyky on vain 7 Pl: n XXIII luvun 4 momentille
19975: keskinkertaista heikompi, määrättiin laissa, 5 milj. mk pienehköihin korjauksiin.
19976: että viiden vuoden aikana lain voimaantu- Kun kunnilla, joiden alueilla näitä sairaa-
19977: losta lukien valtio maksaa kunnille kaikki loita sijaitsee, ei rahoitusvaikeuksien ja kor-
19978: sairaaloiden aiheuttamat kustannukset. Ko- keiden veroäyrihintojen vuoksi ole mitään
19979: kemus on osoittanut, että kunnat eivät ole mahdollisuutta aivan välttämättömiksi käy-
19980: voineet saada kaikista kustannuksista kor- neiden sairaalalaajennusten toimeenpanoon,
19981: vausta valtiolta, kuten laki määrää. Varsin- olisi tarkoitukseen varattava edes vaatimaton
19982: kin rakennusten korjauS- ja uusintakustan- määräraha, jota hyväksikäyttämällä, lääkin-
19983: nuksista on osa jäänyt kuntien kannettavaksi tähallituksen johdolla, kaikkein pahimmat
19984: vaikeuttaen niiden taloudenhoitoa ja lisäten puutteet voitaisiin korjata.
19985: verorasitusta. Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
19986: Jo lain voimaan tullessa v. 1952 alussa oli- nioittaen,
19987: vat kaikki nämä sairaalat uudistusten ja kor-
19988: jausten tarpeessa erikoisesti siitä syystä, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
19989: niiden rakennukset oli suurelta osalta raken- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
19990: nettu välittömästi sodanjälkeisissä olosuh- uudelle momentille 50 000 000 mark-
19991: teissa. Viime vuosien aikana suoritetut uusin- kaa aluesairaaloista kunnansairaaloiksi
19992: nat ovat olleet vain korjauksia. Laajennuk- muutettujen sairaaloiden peruskor-
19993: sia, jotka myös luetaan lain 3 § :ssä valtion jauksiin ja laajennuksiin.
19994: avustusten piiriin, ei ole suoritettu. Tämä
19995: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
19996:
19997: Toivo Friman. Eino Tainio.
19998: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Pentti Liedes.
19999: J. Mustonen.
20000: 1252
20001:
20002: IV,498. - Rah.al. N:o 431.
20003:
20004:
20005:
20006:
20007: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan keskussai-
20008: raalan suunnittelutöitä varten.
20009:
20010:
20011: Eduskunnalle.
20012:
20013: Voimassa olevan keskussairaalalain mukai- teyksissä todeta keskussairt11aloitten rakenta-
20014: sesti on Kotkan keskussairaala rakentamis- misen yhteydessä tapahtuneen vaikeasti kor-
20015: järjestyksessä Tampereen keskussaimaJan jäl- jattavia virheitä ja taloudellisia menetyksiä
20016: keen. Viime mainitun sairaalan rakennustyöt lopullisten suunnitelmien puuttumisen vuoksi.
20017: aloitetaan kuluvana syksynä ja sairaala v·al- Ko. virheet ja taloudelliset menetykset pitäisi
20018: mistunee kahden kolmen vuoden sisällä. Kun pyrkiä välttämään uusia keskussairaaloita
20019: maamme sairassijojen puute edellyttää, että rakennettaessa.
20020: jo nyt aikataulustaan myöhässä olevaa kes- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
20021: kussairaalain rakentamista jatketaan mahdol- taen,
20022: lisimman tehokkaasti, pitäisi rakennusjärjes-
20023: tyksessä seuraavien keskussairaaloiden osalta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20024: päästä suunnittelutyöhön käsiksi hyvissä tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
20025: ajoin. Meillä on riittävästi kokemusta siitä, uudelle momentille 10 000 000 markan
20026: että keskussairaalan lopulliseen suunnitte- suuruisen määrärahan Kotkan keskus-
20027: luun kilpailuineen menee aikaa noin kaksi sairaalan suttnnittelutöitä varten.
20028: vuotta. Toisaalta on myöskin voitu eri yh-
20029: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
20030:
20031: Veikko Kokkola. Valto Käkelä. Yrjö Sinkkonen.
20032: Heikki Hykkäälä. Meeri Kalavainen. Marja Lahti.
20033: Kalle Matilainen. Kaarlo Kajatsalo. Erkki Tuuli.
20034: Sulo Hostila. Toivo Kujala. Urho Saariaho.
20035: Matti Miikki.
20036: 1253
20037:
20038: IV,499. - Rah.al. N: o 432.
20039:
20040:
20041:
20042:
20043: Malkamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan
20044: lääninsairaalan laajentamista varten.
20045:
20046:
20047: E d u s k u n n a 11 e.
20048:
20049: Laki keskussairaaloiden rakentamisesta taisiin kipeästi tarvittavaa lisätilaa. Muutta-
20050: säätää, missä järjestyksessä keskussairaalat malla vanhassa sairaalarakennuksessa olevat
20051: rakennetaan eri keskussairaalapiireihin. asunnot osastoiksi saataisiin Esää n. 40 sai-
20052: Niinpä mm. ennen Hämeenlinnan keskus- rassijaa, ja muutostyöt maksaisivat 60 mil-
20053: sairaalaa rakennettaisiin viisi muuta sairaa- joonaa markkaa. Laboratorio-, röntgen- ja
20054: laa parhaillaan rakenteilla olevan Kuopion leikkuusaliosasto j en lisärakennuksen kustan-
20055: keskussairaalan lisäksi. Kun myöskin yliopis- nukset olisivat 30 milj. markkaa. Johtotun-
20056: tolliset keskussairaalat on rakennettava ensi neleista, tasoitustöistä ym. olisi kustannuksia
20057: tilassa, joudutaan Hämeenlinnan keskussai- 15 milj. markkaa. Yhteensä aiheutuisi kus-
20058: raalan valmistumista odottamaan vielä ehkä tanntrksia 105 milj. markkaa.
20059: parikymmentä vuotta. Ko. alueen väestön Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20060: sairaanhoidon turvaaminen tänä odotus-
20061: aikana kuitenkin edellyttää, että Hämeen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20062: linnan lääninsairaalaa ryhdytään mahdolli- tulo- ja menoarvioon 105 000 000
20063: simman nopeasti laajentamaan ja saattamaan markkaa Hämeenlinnan lääninsairaa-
20064: se entistä toimintakelpoisemmaksi. Näin ollen lan lisärakennus-, muutos- ja korjaus-
20065: ko. sairaalassa olisi suoritettava eräitä lisä- töitä varten.
20066: rakennus, muutos- ja korjaustöitä, että Saa-
20067: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
20068:
20069: Aino Malkamäki. E. Pusa. Valto Käkelä.
20070: Urho Kulovaara. Esa Hietanen. Lauri Laine.
20071: Eino Raunio.
20072: 1254
20073:
20074: IV,500. - Rah.al. N:o 433.
20075:
20076:
20077:
20078:
20079: Seppälä ym..: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan lää-
20080: ninsairaalan lisärakennus-, muutos- ja korjaustöitä varten.
20081:
20082:
20083: E d u s k u n n a ll e.
20084:
20085: Laki keskussairaaloiden rakentamisesta män tilantarpeen ja että se kalustoltaan ja
20086: (27/6 1950) säätää myös keskussairaalapii- välineistöltään pidetään kehityksen tasalla
20087: rien sairaaloiden rakentamisjärjestyksen. sekä muutenkin toimintake'lpoisena.
20088: Niinpä Hämeenlinnan keskussairaala on 14:s Kaikkein kiireellisimmin Hämeenlinnan
20089: ja siis jälkipäässä, kun keskussairaaloiden lääninsaimala tarvitsee lisätilaa, jonka vuoksi
20090: lukumäärä on 18. Laki edellyttää rakennus- siellä olisi suoritettava erinäisiä lisäraken-
20091: ohjelman kokonaisuudessaan toteutettavaksi nus-, muutos- ja korjaustöitä. Muuttamalla
20092: vv. 1950-64, mutta jo nykyään näyttää vanhassa sairaalarakennuksessa olevat asun-
20093: siltä, että siihen kuluu melkoisesti enemmän not osastoiksi saataisiin lisää n. 40 sairas-
20094: aikaa. Ottaessaan tämän lisäksi huomioon sijaa. Näiden muutosten aiheuttamat menot
20095: sen, että lääkärikoulutuksen vuoksi yliopis- nousevat 60 000 000 markkaan. Laboratorio-,
20096: tolliset keskussairaalat on rakennettava ensi röntgen- ja leikkaussaliosastojen lisäraken-
20097: tilassa, asiantuntijat ovat päätyneet siihen, nuksen kustannukset olisivat 30 000 000 mk
20098: että ,Hämeenlinnan keskussairaalan valmis- sekä johtotunneleista, tasoitustöistä ym. ai-
20099: tumista joudutaan odottamaan ainakin 15- heutuvat menot 15 000 000 mk eli yhteensä
20100: 20 vuotta". 105 000 000 mk.
20101: Olisi Hämeenlinnan lääninsairaalan laajan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20102: ja väkirikkaan toiminta-alueen sairaanhoi- nioittaen,
20103: dolle varsin kohtalokasta, jos sairaalan tar-
20104: vitsemat välttämättömät korjaukset ja sen että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20105: yleinen kehittäminen laiminlyödään sen takia, tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
20106: että paikkakunnalle joskus vastaisuudessa ra- uudelle momentille 105 000 000 mar-
20107: kennetaan keskussairaala. Päinvastoin on kan siirtomäärärahan Hämeenlinnan
20108: tärkeätä, että sairaala kaiken aikaa pystyy lääninsairaalan lisärakennus-, muutos-
20109: rakennuksiltaan tyydyttämään välttämättö- ja korjaustöitä varten.
20110: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
20111:
20112: Felix Seppälä. Eino Raunio. Erkki W. Mohell.
20113: 1255
20114:
20115: IV,501. - Rah.al. N:o 434.
20116:
20117:
20118:
20119:
20120: Brander-WaJlin ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin sai-
20121: raanhoitaja-terveyssisarkoulun ko1tlutalon rakennustöiden
20122: aloittamista varten.
20123:
20124:
20125: E d u s k u n n a ll e.
20126:
20127: Kuluvaa vuotta varten oli valtion tulo- ja Jotta siis asia menisi eteenpäin suunnitel-
20128: menoarvioon varattu pieni määräraha Porin mien ja piirustusten valmistuttua, olisi saa-
20129: sairaanhoitaja-terveyssisarkoulua varten pii- tava määräraha rakennustöitä varten ensi
20130: rustusten ja suunnitelmien laatimiseen. Ne vuoden tulo- ja menoarvioon.
20131: ovat nyt valmiit, joten rakennustyö voisi al- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin,
20132: kaa heti kun tarvittavat varat saadaan, heti
20133: vuoden 1957 alussa. Kuten tunnettua, sijait- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20134: see koulu vanhassa nykyiseen käyttöön sopi- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
20135: mattomassa rakennuksessa. markkaa Porin sairaanhoitaja-terveys-
20136: Kun uusia sairaaloita rakennetaan, ei kai sisarkoulun koulutalon mkennustöi-
20137: voitane ajatella, että jatkuvasti koulutetaan den aloittamista varten.
20138: työntekijät näihin vallan toisissa olosuhteissa
20139: kuin he joutuvat työskentelemään.
20140: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
20141:
20142: Laura Brander-Wallin. Eino Raunio.
20143: Erkki Ryömä. Rafael Paasio.
20144: Arvo Sävelä. Einari Jaakkola.
20145: Elli Nurminen. Eino E. Heikura.
20146: 0. Lindblom. Irma Rosnell.
20147:
20148:
20149:
20150:
20151: 58 E 645/56
20152: 1256
20153:
20154: lV,502. - Rah.al. N: o 435.
20155:
20156:
20157:
20158:
20159: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden keskussai-
20160: raalan rakennustöiden aloittamiseksi.
20161:
20162:
20163: E d u s k u n n a 11 e.
20164:
20165: Lahti ja Kokkola ovat nyt ainoat maamme nilla Nastolassa ja Hollolassa ei ole omaa
20166: keskussairaalapiirien kaupungeista, joissa ei sairaalaa. Esim. kirurgiseen sairaalaan on
20167: ole valtion siviilisairaaloita ja siitä huoli- tällä hetkellä odottamassa vuoroaan n. 200
20168: matta ne on rakentamisvuorossa jätetty 9. ja miestä ja 70 naista.
20169: 10. tilalle. Siitä ajasta, kun keskussairaaloi- Sairaanhoidollinen tilanne on puutteellinen
20170: den järjestys määrättiin, ovat olosuhteet myös eräiden tärkeiden erikoisosastojen puut-
20171: niin muuttuneet, että sairaala-alan asiantun- tumisen vuoksi. Lahdessa ei ole sairaala-
20172: tijatkin vakuuttavat, että jos järjestys nyt osastoja korva-, nenä- ja kurkkutauteja var-
20173: määrättäisiin, niin Lahti pääsisi rakentamis- ten. Hyvin suurta haittaa sairaanhoidolle
20174: vuorossa lähemmäksi kärkipäätä. aiheuttaa myös täydellinen keskuslaborato-
20175: Lahden kaupungin ja sen ympäristökun- rion ja täydellisen sädetutkimus- ja hoito-
20176: tien kohdalla on sairaalapaikkojen puute hy- laitoksen puuttuminen.
20177: vin suuri. Keskussairaalan rakennussuunni- Lahden keskussairaalapiiri, johon Lahden
20178: telmien ollessa vireillä eivät kunnat ole voi- lisäksi kuuluu 15 ympäristökuntaa, perustet-
20179: neet tänä aikana riittävästi rakentaa ja laa- tiin jo 7. 11. 1947. Keskussairaalaa varten on
20180: jentaa omia sairaaloitaan, koska keskussai- Lahden kaupunki varannut n. 14 ha:n suu-
20181: raalan rakentaminen aiheuttaa kunnille suu- ruisen maa-alueen, johon sisältyy n. 2.5 ha:n
20182: ria kustannuksia, joiden suorittamiseen on alue valtion sairaanhoitokoulun rakentamista
20183: varauduttu. Monet sairaat saavat odottaa varten. Sairaalan tilavuudeksi on arvioitu
20184: kuukausikaupalla sairaalaan pääsyä. Tilan- n. 160 000 m3.
20185: netta pahensi vielä entisestään esikaupunki- Vaikka Lahden keskussairaala ei olekaan
20186: liitos, joka aiheutti Lahden sairaaloille yli- vielä rakentamisvuorossa, pitäisi sen rakenta-
20187: painetta enemmän kuin asukasluvun mukai- minen mielestämme aloittaa viipymättä. Kes-
20188: nen määrä edellytti. Mm. kirurgisessa sai- kussairaalaan osallistuvat kunnat ovat va-
20189: raalassa on esikaupunkialueelta tullut 30 % rautuneet suorittamaan oman osuutensa ra-
20190: enemmän kuin väkiluku edellyttää. Lahdessa hoituksesta. Varoja rakentamista varten tul-
20191: sijaitsevat sisätauti- ja naistensairaala jou- taisiin keräämään kunnilta vuosina 1957,
20192: tuvat palvelemaan myös laajaa Lahden ym- 1958, 1959, 1960 ja 1961.
20193: päristön maaseutua. Kaikkiaan on Lahden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20194: kaupungin sairaaloissa sairasSIJOJa vain
20195: 297, joista enemmän kuin puolet on maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20196: seudulta tulleiden potilaiden kansoittamia. tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
20197: Siksi ahtaus näissä sairaaloissa on sietämätön uudelle momentille 50 000 000 markan
20198: ja sairaalain henkilökunta joutuu työsken- siirtomäärärahan Lahden keskussairaa-
20199: telemaän usein ylivoimaisten vaikeuksien lan rakennustöiden aloittamista var-
20200: keskellä. Tämä onkin ymmärrettävää, kun ten.
20201: ottaa lisäksi huomioon, että liitosalueen kun-
20202: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
20203:
20204: Hemming Lindqvist. Tauno Kelovesi.
20205: Lauri Myllymä.ki. Toivo Asvik.
20206: 1257
20207:
20208: IV,503. - Rah.al. N: o 436.
20209:
20210:
20211:
20212:
20213: Käkelä ym.: Määrärahan osoittarnisesta Lappeenrannan sai-·
20214: raanhoitaja-terveyssisarkoulun rakentarnista varten.
20215:
20216:
20217: E d u s k u n n a ll e.
20218:
20219: Vuoden 1955 menoarviossa eduskunta dusteltu ketkä haluavat mainitun rakennus-
20220: myönsi Lappeenrannan sairaanhoitaja-ter- työn laskea. Piirustukset tullaan urakoitsi-
20221: veyssisarkoulurakennuksen suunnittelu- ja joille postittamaan laskemista varten lähi-
20222: perustamistöihin 50 milj. markkaa. Hallituk- aikana.
20223: sen käsityksen mukaan tuolla määrärahalla Kun hallitus ei kuitenkaan vuoden 1957
20224: pystytään vuonna 1956 suunnittelu- ja pe- tulo- ja menoarvioon ole sijoittanut määrä-
20225: rustamistyöt suorittamaan. Jotta rakennus- rahoja Lappeenrannan sairaanhoitajakoulun
20226: työt voisivat keskeytymättä jatkua, ehdotti rakentamista varten, ehdotamme kunnioit-
20227: hallitus vuodelle 1956 tarkoitukseen myön- taen,
20228: nettäväksi 50 milj. markan siirtomäärärahan.
20229: Piirustukset on nyt yliarkkitehti Wessman että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20230: saanut valmiiksi ja tulee koulu käsittämään tulo- ja rnenoat·vion 20 Pl. II luvun
20231: yhteensä 26 600 ms. Niinikään on insinööri uudelle rnornentille 50 000 000 rnarkan
20232: Oksanen valmistanut lämpö- ja vesijohtopii- rnäärärahan Lappeenrannan smraan-
20233: rustukset sekä käyttöpäällikkö Virtanen säh- hoitaja-terveyssisa.rkoul1tn rakenta-
20234: kötyöpiirustukset. Urakoitsijoilta on jo tie- rnista varten.
20235: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
20236:
20237: Valto Käkelä. Toivo Kujala.
20238: Kaarlo Kajatsalo. Heikki Bykkää.lä.
20239: Urho Saariaho. Matti Miikki.
20240: 1258
20241:
20242: IV,504. - Rah.al. N: o 437.
20243:
20244:
20245:
20246:
20247: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänin-
20248: sairaalan lisärakennus-, muutos- ja korjaustöitä varten.
20249:
20250:
20251: E d u s k u n n a ll e.
20252:
20253: Mikkelin lääninsairaalassa on tilanahtau- lasta. Poliklinikalla ei ole lainkaan odotus-
20254: den vuoksi muodostunut kestämätön ja uh- huonetta, vaan heikossakin kunnossa olevat
20255: kaava tilanne, joka vaatii nopeita valtion potilaat joutuvat odottamaan vuoroaan ah-
20256: toimenpiteitä. Kun lailla keskussairaaloiden taassa käytävässä. Usein joudutaan myös
20257: rakentamisesta 27 päivältä kesäkuuta 1950 potilaiden sänkyjä sijoittamaan käytäville.
20258: on säädetty se järjestys, missä eri keskus- Sairaalan erinomaisen vaikeaan tilantee-
20259: sairaalapiireihin tulevat keskussairaalat ra- seen kävivät vuoden 1955 lopussa tutustu-
20260: kennetaan, ja sen mukaan tulisi mm. ennen massa mm. sisäministeri Käkelä ja lääkintö-
20261: Mikkelin, Lapin ja Hämeenlinnan keskussai- hallituksen pääjohtaja Pesonen, jotka lau-
20262: raaloita rakennettavaksi viisi keskussairaalaa sunnoissaan totesivat, että sairaalaan on no-
20263: parhaillaan rakenteilla olevan Kuopion kes- peasti saatava lisätilaa.
20264: kussairaalan lisäksi, ei tästäkään tule apua Tämän neuvottelun pohjalla ryhtyikin
20265: vaikeaan tilanteeseen. Kun myös yliopistolli- Mikkelin kaupunki kiireellisiin toimenpitei-
20266: set keskussairaalat olisi rakennettava aivan siin. Sen toimesta on laadittu suunnitelma
20267: ensi tilassa, on ilmeistä, että Mikkelin kes- sairaalan laajentamisesta, mikä on toimitettu
20268: kussairaalan valmistumista joudutaan odotta- lääkintöhallitukseen. Se sisältää tilat n. 50
20269: maan 15-20 vuotta. lisäpaikalle sekä poliklinikka-, röntgen- ja
20270: Nykyistä tilanahtautta osoittaa se, että laboratorio-osastot. Uusi sairaalasiipi tulisi
20271: sairaalaan pääsyä odottavien määrä vaihte- käsittämään 14 000 m3 ja sen kustannukset
20272: lee 700-1000 välillä. Näiden joukossa on on arvioitu 140 milj. mk:ksi. Vanhan ra-
20273: ihmisiä, jotka ovat pyrkineet sairaalaan jo kennuksen muutos- ja korjaustöihin, maan-
20274: v:n 1953 alussa. Kaiken lisäksi sisätauti- tasauksiin ym. lasketaan tarvittavan 30 milj.
20275: osasto, joka on sijoitettu sodan aikana ra- mk, eli yhteensä 170 milj. mk.
20276: kennettuun parakkiin, missä on 32 sairas- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20277: sijaa, uhkaa nyt huonouttaan hajota paikal- nioittaen,
20278: leen. Esimerkkinä siitä, millaisissa oloissa sai-
20279: raalassa työskennellään, mainittakoon, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20280: poliklinikalla on käytettävänään vain 49 m2 tulo- ja menoarvioon 170 miljoonaa
20281: tilaa, missä samanaikaisesti työskentelee markkaa Mikkelin lääninsairaalan lisä-
20282: kahdeksan lääkäriä avustajineen. Päivittäin rakennus-, muutos- ja korjaustöitä
20283: käsitellään tällä osastolla jopa yli 100 poti- varten.
20284: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
20285:
20286: K. F. Haapasalo. Antti J. Rantamaa..
20287: Onni Hiltunen. Viljo Virtanen.
20288: Wiljam Sarjala. Toivo H. Kinnunen.
20289: Onni Mannila. Edvard Pesonen.
20290: 1259
20291:
20292: IV,505. - Rah.al. N: o 438.
20293:
20294:
20295:
20296:
20297: Pasanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin lääninsai-
20298: raalan laajentamista varten.
20299:
20300: E d u s k u n n a ll e.
20301:
20302: Keskussairaaloiden rakentamisesta annetun kojen puutteen takia sitä ei kuitenkaan ole
20303: lain mukaan olisi Mikkelin lääninsairaala, voitu jättää pois käytöstä. On katsottava
20304: jossa on nyt 186 hoitopaikkaa, muutettava suorastaan häpeäksi, että sellaista raken-
20305: n. vuoteen 1960 mennessä keskussairaalaksi, nusta vieläkin käytetään sairaalana. Uuden
20306: jossa tulee olemaan n. 360 hoitopaikkaa. Kes- vastaavansuuruisen sisätautiosaston rakenta-
20307: kussairaaloiden rakentaminen ei kuitenkaan minen onkin erittäin kiireellinen asia.
20308: ole, kuten tunnettua, voinut tapahtua laissa Sairaalassa on lastentautiosasto, mutta sen
20309: edellytetyllä nopeudella. Tällä hetkellä ar- hoitopaikkamäärä on osoittautunut riittämät-
20310: vioidaankin, että esim. Mikkelin keskussai- tömäksi. Erikoisen suurta haittaa ja vai-
20311: raalan rakentaminen saattaa siirtyä 15-20 keutta hoitotoimenpiteille tuottaa, ettei tart-
20312: vuotta myöhemmäksi. Mikkelin keskussairaa- tuvia tauteja sairastavia lapsia voida erot-
20313: lapiirin, jossa on lähes 150 000 asukasta, täy- taa muita tauteja sairastavista. Tämä on
20314: tyy siihen saakka tulla toimeen niillä hoito- useissa tapauksissa suoranaisena esteenä poti-
20315: mahdoHisuuksilla, joita nykyinen Mikkelin laan sairaalaan ottamiselle, vaikka hänen
20316: lääninsairaala tarjoaa. Mikkelin lääninsai- sairaudentilansa sitä välttämättömästi vaa-
20317: raala on, kuten jäljempänä käy selville, jo tisi. Yhden uuden lastenosaston rakentami-
20318: nyt liian pieni ja puutteellisesti varustettu nen olisikin tarpeen vaatima.
20319: kyetäkseen selviämään tehtävästään edes tyy- Myöskin kirurgisten paikkojen määrä on
20320: dyttävästi. riittämätön aiheuttaen jonotusta sairaalaan
20321: Kustannuksilla, jotka ov·at suhteellisen pääsyssä. Tilanne helpottuisi huomattavasti,
20322: pienet keskussairaalan perustamiskustannuk- jos sairaalaan saataisiin edes yksi uusi kirur-
20323: siin verrattuna, voidaan Mikkelin lääninsai- ginen osasto.
20324: raala tehdä toimintakykyiseksi ja kykene- Siitä, miten kauan sairaalaan pääsyä jou-
20325: väksi ottamaan vastaan nykyistä huomatta- dutaan odottamaan, saa käsityksen, kun mai-
20326: vasti suuremmat potilasmäärät. nitsemme, että enimmillään on sairaalaan
20327: Mikkelin lääninsairaalassa on nyt 186 hoi- pyrkijöitä ollut janottamassa 825 henkeä.
20328: topaikkaa, jotka jakautuvat eri osastojen Helmikuun 10 päivänä 1956 oli jonottajien
20329: kesken seuraavasti: määrä 538 henkeä. Näistä oH kauimmin jo-
20330: nottanut nainen pyrkinyt sairaalaan 2. 3.
20331: kirurgisia paikkoja eri osastoilla 76 kpl. 1953 ja kauimmin jonottanut mies 27. 5.
20332: sisätautipaikkoja ............. . 58 " 1953. Pitkästä odotusajasta aiheutuu monen-
20333: lastentautipaikkoja osasto II: lla 40 " laisia haittoja ei ainoastaan potilaalle, vaan
20334: ns. yksityispaikkoja ........... . 12 " sairaalallekin. Usein sitä henkilöä, joka on
20335: 186 kpl. vuorossa päästä sairaalaan, ei tavoiteta heti
20336: ja paikka joutuu olemaan tyhjänä.
20337: Edellämainituista paikoista on 154 kpl. Hoito-osastot sairaalarakennuksessa ovat
20338: 1930 luvun alussa rakennetussa sairaala- hyvät, kuten edellä jo mainittiin. Sensijaan
20339: rakennuksessa. Nämä hoito-osastot ovat san- sairaalasta puuttuu paljon selJaista, joka
20340: gen hyvät. Sensijaan sisätautiosaston 32 hoi- olisi sairaalan toiminnalle aivan välttämä-
20341: topaikkaa on sodan aikana rakennetussa pa- töntä. Sellaisia puuttuvia tiloja ovat synny-
20342: rakissa, joka on tarkoitettu vain väliaikai- tysosasto, poliklinikka, röntgenosasto ja la-
20343: seksi ja hätätilassa käytettäväksi. Hoitopaik- boratorio.
20344: 1260 IV,505. - Mikkelin lääninsa.iraala.
20345:
20346:
20347: Mikkelin kaupungissa toimii kaupungin luku 10 828 ja käyntien luku 19 510. Rönt-
20348: omistama 30-paikkainen synnytyslaitos. Kau- genosastossa tutkittujen potilaiden luku oli
20349: pungilla ei ole tätä tarkoitusta varten ra- 9 040, ja otettujen kuvien luku 20 081. La-
20350: kennusta, vaan synnytyslaitos on sijoitettu boratoriossa suoritettujen tutkimusten määrä
20351: erääseen vanhaan rakennukseen, joka on niin oli 54 284. Lisäksi puUotettiin 545 pulloa
20352: huonokuntoinen, ettei sitä kannata edes pe- verta ja näytteitä lähetettiin tutkittaviksi
20353: rusteellisesti korjata. Sitäpaitsi rakennus on muualle 2 926. Sairaalaan otettiin v. 1955
20354: kuntainliiton omistaman Suur-Savon ammat- kaikkiaan 4 172 potilasta.
20355: tioppilaitoksen tontilla ja joudutaan lähi- Sairaalassa suoritettavista laajennuksista
20356: aikoina purkamaan pois ammattikoulun ra- on tehty suunnitelmia lähinnä kustannusten
20357: kennuksen tieltä. Muuta sopivampaa raken- selville saamiseksi. Tällöin on todettu, että
20358: nusta ei ole saatavissa eikä kaupungilla ole jos sairaalaan rakennetaan lisärakennuksia,
20359: taloudehlisia mahdollisuuksia rakentaa uutta joihin voidaan sijoittaa 30-paikkainen sisä-
20360: synnytyslaitosta. Synnytyslaitoksen toimin- tautiosasto, 30-paikkainen synnytyslaitos, 30-
20361: nalle olisi luonnollisesti eduksi, että se toi- paikkainen lastenosasto ja 30-paikkainen ki-
20362: misi lääninsairaalan yhteydessä, jossa kaik- rurginen osasto, muodostuvat kustannukset
20363: kia lääninsairaalan hoitomahdollisuuksia voi- noin 160 miljoonan markan suuruisiksi. Poli-
20364: daan käyttää synnytyslaitoksen hyväksi, jopa klinikan rakentamisesta ja leikkausosaston
20365: seHaista järjestelyä nykyisin pidettäneen siirrosta aiheutuvat kustannukset sisältyvät
20366: välttämättömänä, sillä onhan kaikkiin tähän tähän summaan. Lisäksi tulisi röntgenosas-
20367: saa:kka ra:kennettuihin ja suunniteltuihin ton ja laboratorion sekä varastotilojen laa-
20368: keskussairaaloihin sisällytetty synnytysosasto. jentamisesta jo olemassaolevissa rakennuk-
20369: Näistä syistä olisi välttämätöntä rakentaa sissa kustannuksia noin 20 000 000 markkaa.
20370: lääninsairaalan yhteyteen kiireellisesti noin Näihin lukuihin ei sisälly tarvittavan uuden
20371: 30-paikkainen synnytysosasto. irtaimiston hinta. Sanotut luvut osoittavat,
20372: Kun lääninsairaalassa ei ole poliklinikkaa, että ehdotetuin toimenpitein saataisiin noin
20373: on poliklinika:ksi jouduttu ottamaan eräs 180 000 000 markalla tähän sairaalaan ra-
20374: pieni huone, joka on alkuaan rakennettu kennetuksi yksi sisätautiosasto, yksi synny-
20375: muuhun tarkoitukseen. Sairaalan ensimmäi- tysosasto, yksi lastenosasto ja yksi kirurgi-
20376: sen kerroksen käytävää käytetään poliklini- nen osasto sekä poliklinikka ja sairaalan
20377: kalle pyrkivien potilaiden odotushuoneena. röntgen- ja laboratorio-osastolla tarpeelliset
20378: Mitään poliklinikan välttämättömimpiäkään laajennustyöt suoritetuiksi, ja siis 120 hoito-
20379: aputiloja ei ole, ja mainitussa poliklinikka- paikkaa lisää ja sairaalan toiminta muussa-
20380: huoneessa operoidaan päivittäin yli 100 po- kin suhteessa huomattavasti tehostetuksi.
20381: tilasta useiden lääkärien työskennellessä sa- Kustannukset, noin 1500 000 markkaa sai-
20382: manaikaisesti samassa huoneessa. rassijaa kohti, olisivat siis sangen alhaiset,
20383: Sairaalassa on röntgenlääkärin virka, kun otetaan huomioon, että jokainen sairas-
20384: mutta sitä ei ole saatu vakinaisesti täytetyksi sija uusissa keskussairaaloissa tulee maksa-
20385: röntgenosaston puutteellisuuden takia. Hoi- maan 3.8--4.5 miljoonaa markkaa.
20386: tomahdollisuuksia ei ole, sillä röntgenhoito- Edellä lausuttuun viitaten ja kun mää-
20387: koneille ei ole missään tilaa. Samalla tavoin rärahaa tähän välttämättömään tarkoituk-
20388: toimii laboratorio aivan puutteellisissa ti- seen hallituksen budjettiesityksessä ei ole,
20389: loissa. Välttämättömimmän laboratoriotyön ehdotamme kunnioittaen,
20390: käynnissäpitämiseksi on äskettäin täytynyt
20391: ottaa neljä potilashuonetta laboratorion käyt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20392: töön. Kun sitä työn määrää, joka suorite- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
20393: taan näissä puutteellisissa tiloissa, tarkastel- uudelle momentille 180 000 000 mar-
20394: laan, tuntuu melkein uskomattomalta, että kan määrärahan Mikkelin lääninsai-
20395: se yleensä on voitu tehdä. Niinpä vuonna raalan laajentamista ja korjaamista
20396: 1955 oli poliklinikalla käyneiden potilaiden varten.
20397: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
20398:
20399: Aukusti Pasanen. Sylvi Halinen.
20400: 1261
20401:
20402: IV,506. - Rah.al. N:o 439.
20403:
20404:
20405:
20406:
20407: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustasaaren sairaa-
20408: lan hoitohenkilöstön asuntolarakennuksen rakentamista
20409: varten.
20410:
20411:
20412: E d u s k u n n a ll e.
20413:
20414: Valtion kriminaalimielisairaalana toimi- löstön asuntokysymykseen kiinnitetty aivan
20415: vassa Mustasaaren sairaalassa on tuloksellista toisella tavalla huomiota kuin valtion laitok-
20416: hoitotyötä häiritsevänä tekijänä hoitohenki- sissa. On riittävässä määrin otettu huomioon
20417: löstön asuntopula. Laitokseen ei saada hyviä hoitohenkilöstön ja myöskin perheellisten
20418: virkailijoita, eivätkä entisetkään viihdy toi- asunnontarve, ja siten pystytty turvaamaan
20419: messaan, vaan siirtyvät laitoksiin, joissa on hoitotyön onnistuminen.
20420: tarjolla paremmat asunto-olosuhteet. Tämä Mustasaaren sairaalan kohdalla on tilanne
20421: on ymmärrettävissä, kun tiedetään olosuh- sellainen, että ellei aivan lähitulevaisuudessa
20422: teet, joissa laitoksen henkilökunta nykyisin saada korjausta aikaan hoitohenkilöstön
20423: joutuu asumaan. Mm. laitoksen pysyvästä asuntokysymyksessä, ei enää voida taata
20424: henkilökunnasta asuu 17 perheellistä toimen- hoitotyön täydellistä ja tehokasta onnistu-
20425: haltijaa sairaalan ei-perheasunnoissa, heistä mista.
20426: suurin osa varsinaisten sairaalaosastojen vie- Asiasta on jätetty esitys lääkintöhallituk-
20427: ressä olevien yhteisasuntoloiden pienissä huo- selle edelleen esitettäväksi rakennushallituk-
20428: neissa, viisi mieshoitajaa jopa niin ahtaissa selle ja kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
20429: yhden huoneen asunnoissa (pinta-ala 9- nisteriölle 24 huoneistoa käsittävän asunto-
20430: 10 m2) että heidän on jo vuosikausia täy- lan rakentamiseksi Mustasaaren sairaalalle
20431: tynyt pitää perheensä toisilla paikkakunnilla. työttömyysmäärärahoina. Vaasan työvoima-
20432: Lisäksi asuu sairaalan ulkopuolella kalliissa piirin piiripäällikön lausunnon mukaan Mus-
20433: vuokra-asunnoissa 13 perheellistä ja 4 per- tasaaren sairaalan alueella suoritettava ra-
20434: heetöntä toimenhaltijoo. kennustyö sopisi erittäin hyvin piirin työttö-
20435: Tyydyttävät asunto-olosuhteet ovat ehdo- myystyökohteeksi, joten työvoimapiiri suh-
20436: ton edellytys hyvien virkailijoiden saami- tautuu myönteisesti hankkeeseen. Tätäkään
20437: seksi ja hoitotyön onnistumiseksi, sillä työ jo tietä käyttäen ei rakennushanketta ole kui-
20438: sinänsä on henkisesti rasittavaa. Jos joudu- tenkaan saatu alulle.
20439: taan jatkuvasti näin ahtaissa, epätyydyttä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20440: vissä asunto-olosuhteissa toimimaan, kärsii
20441: siitä, ei ainoastaan ao. henkilöt, vaan myös- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20442: kin laitoksen toiminta, sillä mielisairaanhoi- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mark-
20443: tajan työ edellyttää henkistä tasapainoi- kaa Mustasaaren sairaalan hoitohenki-
20444: suutta, jota tällaiset ympäristöolosuhteet löstön asuntolarakennuksen rakennus-
20445: ovat omiaan pahasti häiritsemään. töiden aloittamiseksi.
20446: Muissa vastaavissa laitoksissa, mm. kun-
20447: tainliittojen mielisairaaloissa on hoitohenki-
20448: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
20449:
20450: Väinö Tikkaoja. Toivo Asvik. Johannes Wirtanen.
20451: 1262
20452:
20453: IV,507. - Rah.al. N:o 440.
20454:
20455:
20456:
20457:
20458: Lepistö ym..: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan
20459: keskussairaalan suunnittelutöitä varten.
20460:
20461:
20462: E d u s k u n n a 11 e.
20463:
20464: Keski-Pohjanmaan keskussairaalan raken- arviossa hyväksyi mainittuja suunnittelu-
20465: taminen on sairaalaohjelmassa yhdeksän- töitä varten 1 milj. markan suuruisen siirto-
20466: nenä tilalla, siis keskivälissä. Keskussairaa- määrärahan. Jotta suunnittelutöitä voitaisiin
20467: lain rakennusohjelmaa on toteutettu jo niin jouduttaa, ehdotti sisäasiainministeriö myös
20468: pitkälle, ottamalla huomioon rakennetut ja ensi vuotta varten määrärahan. Tätä esi-
20469: rakenteilla olevat sairaalat, että Keski-Poh- tystä kuitenkaan hallitus ei hyväksynyt bud-
20470: janmaan keskussairaalan suunnittelutöihin jettiin otettavaksi. Kun kuitenkin on välttä-
20471: olisi kiireellisesti päästävä käsiksi. Kunta- mätöntä päästä Keski-Pohjanmaan keskus-
20472: yhtymän taholta onkin sairaalan suunnitelma sairaalan suunnittelutöitä jatkamaan, olisi
20473: uudelleen tarkistettu ja päätetty suunni- tarkoitusta varten ensi vuodelle määräraha
20474: telmaa tarpeellisesti laajentaa, jotenka sai- otettava. Siksi kunnioittaen ehdotamme,
20475: raalaan tulee aikaisemmin suunniteltujen
20476: osastojen lisäksi tartuntatautien, silmä-, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20477: nenä- ja korvatautien osasto. Kun ohjelma tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
20478: näin on saatu vahvistetuksi, voidaankin ryh- kan suuruisen siirtomäärärahan Keski-
20479: tyä varsinaiseen yksityiskohtaiseen suunnit- Pohjanmaan keskussairaalan suunnit-
20480: teluun. telutöitä varten.
20481: Eduskunta kuluvan vuoden tulo- ja meno-
20482: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
20483:
20484: Matti Lepistö. Grels Teir. Viljami Kalliokoski.
20485: IV,508. - Rah.al. N: o 441.
20486:
20487:
20488:
20489:
20490: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun lääninsairaalan
20491: laajentamista varten.
20492:
20493:
20494: E d u s k u n n a 11 e.
20495:
20496: Viitateri kulumassa olevien valtiopäivien tetta ei ole ehditty käsitellä ja kun tilanne
20497: aiussa eduskunnalle jätettyyn toivomusaloit- mainitussa sairaalassa on käymässä yhä. pa-
20498: teeseen n: o 71, jossa esitetään otettavaksi hemmaksi, ehdotamme kunnioittaen,
20499: vuoden 1957 tulo~ ja menoarvioon 100 000 000
20500: markan määräraha Oulun lääninsairaalan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20501: Htäjehtäiliista varten lähinnä. synnytysosas- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
20502: tolla vallitsevan sietämättömäksi käyneen ti- kan suuruislln miiäränihan Oulun lää-
20503: lanahtauden vuoksi, ja kun mainittua aloi- ninsairaalan laajentamista varten.
20504: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
20505:
20506: Lauri Järvi Eeli Erkkilä.
20507: Eino Rytinki. Armas Leinonen.
20508: Pentti Liedes.
20509:
20510:
20511:
20512:
20513: 59 E 645/56
20514: 1264
20515:
20516: IV,509. - Rah.al. N: o 442.
20517:
20518:
20519:
20520:
20521: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin lääninsairaa-
20522: lan muutos- ja korjaustöitä varten.
20523:
20524:
20525: E d u s k u n n a ll e.
20526:
20527: Lapin lääninsairaala Rovaniemellä toimii hin liittyvät muut korjaus- ja muutostyöt,
20528: erittäin kehnoissa ja puutteellisissa oloissa. johtotunnelit ym. kustannuksiltaan 17 milj.
20529: Eräitä tärkeitä osastoja ei ole lainkaan toi- mk. Yhteensä ovat varsinaisen sairaalan
20530: minnassa ja sairaalan potilaspaikkoja ei ole muutos- ja korjauskustannukset 130 milj.
20531: läheskään riittävästi. Kun keskussairaaloiden markkaa. Tämä työ olisi välttämättä suori-
20532: rakentamisesta 27 päivänä kesäkuuta 1950 tettava jo ensi vuoden aikana. Seuraavana
20533: annetun lain mukaan Lapin keskussairaala vuonna olisi lisäksi rakennettava kaksi asuin-
20534: tulisi rakennettavaksi ehkä vasta noin 20 rakennusta sekä korjattava vanhoja asuin-
20535: vuoden kuluttua, on välttämätöntä sitä en- rakennuksia. Näiden kustannusarvio on noin
20536: nen saattaa nykyinen lääninsairaala toimin- 110 milj. markkaa.
20537: takel poiseksi. Kun hallitus ei ole tarkoitukseen lainkaan
20538: Laajan läänin sairaanhoidon turvaamiseksi esittänyt määrärahaa, ja kun on aivan vält-
20539: ja ainakin 50 lisäpaikan saamiseksi läänin- tämätöntä, että Lapin lääninsairaalan laa-
20540: sairaalassa olisi välttämättä suoritettava lisä- jennus- ja korjaustyöt saadaan käyntiin ensi
20541: rakennus-, muutos- ja korjaustöitä, joista vuoden aikana, ehdotamme kunnioittaen,
20542: asianmukainen suunnitelma kustannusarvioi-
20543: neen on olemassa. Kiireellisimpänä olisi suo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20544: ritettava vanhan sairaalarakennuksen korot- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
20545: taminen yhdellä kerroksella sekä vanhan uudelle momentille 130 miljoonan mar-
20546: osan korjaus- ja muutostyöt, kustannuksil- kan suuruisen siirtomäärärahan Lapin
20547: taan 43 milj. markkaa, uuden poliklinikka- lääninsairaalan muutos- ja korjaus-
20548: siiven rakentaminen synnytysosastoineen kus- töitä varten.
20549: tannusarvioitaan 70 milj. markkaa sekä näi-
20550: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
20551:
20552: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö.
20553: 1265
20554:
20555: VI,510. - Rah.al. N: o 443.
20556:
20557:
20558:
20559:
20560: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun opettajakor-
20561: keakoululle koulurakennusten piirustusten hankintaa ja
20562: rakennustöiden aloittamista varten.
20563:
20564:
20565: E d u s k u n n a 11 e.
20566:
20567: Ensi vuoden alusta vakinaistetaan Oulun hankintaa ja rakennustöiden aloittamista var-
20568: väliaikainen opettajakorkeakoulu. Sen toi- ten siihen otettava.
20569: minta omien huoneistojen puutteessa on ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20570: hajaantuneena neljääntoista (14) eri paik- nioittaen,
20571: kaan. Kun oman huoneuston saaminen ope-
20572: tuksen tehokkuuden kannalta on välttämä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20573: töntä, olisi se mahdollisimman pian aikaan- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
20574: saatava. Koska ensi vuoden tulo- ja meno- markan suuruisen määrärahan Oulun
20575: arvioehdotuksessa ei ole määrärahaa sitä var- opettajakorkeakoululle koulurakennus-
20576: ten, olisi tarpeellinen määräraha piirustusten ten piirustusten hankintaa ja raken-
20577: nustöiden aloittamista varten.
20578: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
20579:
20580: Armas Leinonen. Irma Torvi.
20581: Aaro Kauppi. Lauri Järvi.
20582: Niilo Ryhtä. J. F. Pöykkö.
20583: Eino Tainio. Eetu Karjalainen.
20584: Erkld Koivisto. Kerttu Saalasti.
20585: Pentti Liedes. Eino Rytinki.
20586: 1266
20587:
20588: IV,511. - Rah.al. N: o 444.
20589:
20590:
20591:
20592:
20593: V; Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan se-
20594: minaarin rakennustyön jatkamiseksi.
20595:
20596:
20597: E d u s k u n n a 11 e.
20598:
20599: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon merkitsi vikausina, jolloin mm. sisävesiliikenteestä
20600: eduskunta 20 miljoonan markan määrärahan vapautuu huomattavasti työvoimaa. Tulevana
20601: Savonlinnan seminaarin uudisrakennustyön titlvik11utena näyttää työttömyys muodostu-
20602: aloittamiseksi. Tällä määrärahalla oli tarkoi- van entistä vaikeammaksi.
20603: tus saada seminaarille kokonaan puuttuvat Kun Savonlinnan seminaarin menestyksel-
20604: kasvitarhatilat ja puutarhurin asunto sekä liselle toiminnalle olisi mitä ensiarvoisinta,
20605: lämpökeskus. että se saisi omat toimipaikkansa ja kun hal-
20606: Savonlinnan seminaari työskentelee jatku- lituksen ehdotuksessa vuoden 1957 tulo- ja
20607: vasti erittäin vaikeissa olosuhteissa jakautuen menoarvioksi on kokonaan unohdettu tämä
20608: seii työskentely useihin eri kohteisiin. Sitä- jo alulle saatettu työ, ehdot11mmekin edellä-
20609: paitsi Savonlinnan kaupunki, jonka alivuok- olevaan viitaten,
20610: ralaisena Savonlinnan seminaari etupäässä
20611: toimii, tarvitsisi erittäin kipeästi mainitut että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20612: koulutilat omaan käyttöönsä, sillä koululaiset tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
20613: joutuvat nykyisin käymään koulua jopa kol- uudelle momentille 100 miljoonaa
20614: messa eri vuorossa. markkaa Savonlinnan seminaarin ra-
20615: Savonlinna on jatkuvasti työllisyyden kan- kennustyön jatkamiseksi.
20616: nalta katsottuna alityöllisyysalue etenkin tal-
20617: Helsingissä, 14 päivänä syyskuuta 1956.
20618:
20619: Viljo Virtanen. Sylvi Halinen. K. F. Haapasalo.
20620: Onni Hiltunen. Aukusti Pasanen. Onni Mannila.
20621: Wiljam Sarjala. Toivo H. Kinnunen. lrma Hamara.
20622: Edvard Pesonen.
20623: Niilo Nieminen.
20624: 1267
20625: IV,512. - Rah.al. N: o 445.
20626:
20627:
20628:
20629:
20630: Seppälä ym.: Määrärahan O$oittamisesta valtion oppikoulujen
20631: uudis- ja lisärakennuksia varten.
20632:
20633:
20634: E d u s k u n n a ll e.
20635:
20636: Hallitus on vuoden 1957 tulo- ja meno- numeroista päätellen valtion oppikoulujen
20637: arvioon ottanut määrärahan yhden perustet- osuus ko. määrärahoista voi supistua varsin
20638: tavaksi ehdotetun valtion oppikoulun uudis- vähäiseksi. Työllisyysmäärärahoja käytet-
20639: rakennustöiden aloittamiseksi. Mutta etsimäl- täessä töiden järjestystä ei ratkaise se, missä
20640: läkään ei budjetista tapaa määrärahaa val- uudis- tai lisärakennusten tarve on' kipein,
20641: tion nykyisten oppikoulujen uudis- ja lisä- vaan se riippuu paikkakunnan työttömyy-
20642: rakennustöitä varten. Kuitenkin tunnetaan destä.
20643: yleisesti, että huomattava os~:~. valtion oppi- Tämän lisäksi on otettava huomioon se,
20644: koulujen rakennuksista olisi jo vuosia sitten että hallituksen menettelyn vuoksi eduskun-
20645: pitänyt uudistaa tai niihin saada lisäraken- nalla tulo- ja menoarviota käsitellessään ei
20646: nuksia ja että entisestäänkin vaikeutuvan ole edes aavistusta siitä, mitkä oppikoulut
20647: oppikoulupulman kipein kohta on koulu- katsotaan arvollisiksi saamaan uudis- tai lisä-
20648: rakennusten puute. Sen vuoksi asiasta vas- rakennuksia, saati sitten että eduskunnan
20649: tuulliset viranomaiset olivatkin ehdottaneet sallittaisiin päättää niistä. Eduskunnan val-
20650: ensi vuoden tulo- ja menoarvioon määrä- lan kaventaminen on jatkunut siitä huoli-
20651: rahaa yli kahdenkymmenen valtion oppikou- matta, että eduskunta kuluvan vuoden two-
20652: lun uudis- ja lisärakennustöihin sekä kym- ja menoarvion perusteluissa nimenomaan on
20653: menkunnan alullepannun rakennustyön lop- huomauttanut sille budjettioikeuden mukaan
20654: puun saattamiseksi. V aitioneuvosto ei kui- kuuluvasta vallasta päättää valtion varojen
20655: tenkaan ole ottanut ehdotuksia huomioon. käyttämisestä myös valtion rakennus- ja
20656: Hallituksen kielteistä suhtautumista on muita yleisiä töitä järjestettäessä.
20657: puolusteltu sillä, että valtion oppikoulujen Edellä olevan perusteella ehdotamme lmn-
20658: uudis- ja lisärakennustöitä aiotaan rahoittaa nioittaen,
20659: valtion huonerakennustöihin ja työllisyyden
20660: turvaamiseksi varatuin määrärahoin. Ensin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20661: mainittuun tarkoitukseen hallituksen ehdot- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
20662: tama määräraha vastannee tuskin kuluvana uudelle momentille 400 000 000 mar-
20663: vuonna myönnettyjä varoja ja ensi vuodeksi kan siirtomäärärahan valtion (Jppi-
20664: hallituksen ehdottamat varsinaiset työllisyys- koulujen uudis- ja lisärakennuksia
20665: määrärahat ovat lähes 4 mrd. mk pienemmät varten käytettäväksi siinä järjestyk-
20666: kuin kuluvaksi vuodeksi myönnetyt, puhu- sessä kuin kouluhallitus ehdottaa.
20667: mattakaan tapahtuneista ylityksistä. Näistä
20668: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
20669:
20670: Felix Seppälä. Arvo Salminen. Urho Saariaho.
20671: 1268
20672:
20673: IV,513. - Rah.al. N:o 446.
20674:
20675:
20676:
20677:
20678: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjaan yhteiskoulun
20679: rakennustöiden aloittamiseksi.
20680:
20681:
20682: EduskunnaBe.
20683:
20684: Karjaan yhtejskoulu on perustettu Länsi- m2 :n suuruinen tontti. Niinikään on uutta
20685: Uudenmaan laajan alueen suomenkielisten koulutaloa varten olemassa piirustukset, jotka
20686: vähemmistöjen kouluksi. Tämän tehtävän se on piirtänyt arkkitehti Lars Rejström ja
20687: on .pystynyt täyttämään erikoisesti keskeisen jotka kouluhallitus on hyväksynyt. Ra;ken-
20688: asemansa vuoksi. Sijaiten maanteitten ja nuksen kuutiotilavuus tulee olemaan 13 600
20689: rautateitten solmukohdassa se on voinut koota ms. Kustannusarvio arkkitehdin laskelman
20690: oppilaita kaikista ympärillä olevista ruotsalai- mukaan on 94 500 000 mlk.
20691: sista kunnista, ja onkin koulun oppilaita täl- Rakennussuunnitelman toteuttaminen koh-
20692: läkin hetkellä 11 eri kunnasta. taa kuitenkin sellaåsia vaikeuksia, ettei koulu
20693: Koulu on aikaisemmin pystynyt toimimaan ilman valtion tukea pysty sitä hoitamaan.
20694: entisessä huoneistossaan jotenkuten tyydyttä- Kun koulun oppilaat kdkoontuvat laajrulta
20695: västi sen monista puutteista huolimatta. Kun alueelta eri kunruista, eivät ympäristön ruot-
20696: koulun oppilasmäärä on kuitenkin jatkuvasti sinkieliset kunnat voi tuntea sanottavampaa
20697: lisääntynyt, ollen tällä hetkellä 212, joista mielenkiintoa Karjaan yhteiskoulun ralk:enta?-
20698: 'lukioluakilla 37 oppilasta, on se joutunut etsi- mispulmia kohtaan, eikä Karjaan kauppa;la;..
20699: mään jotakin ratkaisua huoneistokysymyksel- kaan voi katsoa koulun huoneistokysymyksen
20700: leen. Tämä ei ole kuitenkaan ollut muulla ratkaisua yksinoma;iseksi velvollisuudekseen.
20701: tavoin mahdollista kuin ja;kamalla koulu toi- Tämän vuoksi nä:hdääru Karjaan ja sen ympä-
20702: mimaan kolmessa eri paikassa, joitten väli- ristön suomenkielisen väestön !keskuudessa
20703: matka on noin 1 km. ainoana ratkaisuna se, e.ttä valtio antaa huo-
20704: Huoneistokysymyksen tämänkaltainen rat- mattavaa raha;llista tukea hankkeen toteutta-
20705: lk:aisu voi olla kuitenkin vain tilapäinen. miseksi.
20706: Rinnakkaisluokkien tarve kasvaa jatkuvasti Kun Karjaan yhteiskoulun merkitystä pai-
20707: ja koulu on aina uuden fukukauden alkaessa kallisen suomenk1elisen väestön sivistystar-
20708: huonepulan edessä. Lisäksi koulun joutuessa peiden tyydyttäjänä ei voida kiistää ja kun
20709: toimimaan näin monessa eri paikassa on siitä uuden koulutalon rakentamiseen olisi pääs-
20710: muiden hankaluuksien lisäksi se haitta, että tävä kiireellisesti, ehdotamme edellä esitet-
20711: !koulun hallinta käy kovin vaikea:ksi. tyyn viitaten kunnioittavasti,
20712: Tällaisessa tilanteessa on koulun johdon
20713: 6llut pakko ryhtyä etsimään täydelleen uutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20714: ratkaisua huoneistokysymykselle, jolloin se on tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
20715: todennut !kokonaan uuden koulutalon raken- kan määrärahan Karjaan yhteiskoulun
20716: tamisen välttämättömäksi. Tätä varten onkin rakennustöiden aloittamiseksi.
20717: jo ostettu Karjaan kauppalaita noin: 8 000
20718: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
20719:
20720: Veikko Helle. Matti Mattila. Saara Forsius.
20721: Bruno J. Sundman. Sven Högström. G. Henriksson.
20722: Tyyne Paasivuori.
20723: 1269
20724:
20725: IV,514. - Rah.al. N:o 447.
20726:
20727:
20728:
20729:
20730: Tuuli: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan lyseon uuden
20731: koulurakennuksen rakentamiseksi.
20732:
20733:
20734: E d u s k u n n a II e.
20735:
20736: Kouvolan lyseo toimii vanhassa puuraken- luvun vuoksi oppilaat joutuvat usein odot-
20737: nuksessa, jossa on kaikkiaan 13 luokkahuo- tamaan tuntejaan, joudutaan heidät odotus-
20738: netta, yksi luonnonhistorian ja yksi luonnon- ajaksi samoinkuin ruokatunneiksi ajamaan
20739: opin luokka. Veistonopetusluokkaa ei kou- oleskelutilan puutteessa ulos, mikä varsinkin
20740: lussa ole lainkaan ja vain yksi pieni voi- maaseutuoppilaille, joita koulussa on n. 50%,
20741: mistelusali, joka samalla toimii koulun juhla- on erittäin hankalaa.
20742: salina. Koulussa on kuitenkin tällä hetkellä Koulu on vanha ja sijaitsee erittäin ah-
20743: 729 oppilasta jakautuneena 23 luokkaan, ja taalla tontilla, joten sen laajentamiseen ei
20744: kun lukioluokat jakautuvat eri linjoihin, ole mahdollisuuksia. Kouvolan kauppala on-
20745: vaatisivat ne vielä kaksi tai kolme lisäluok- kin koululle lahjoittanut urheilupuistostaan
20746: kaa. Kun luokkahuoneiden todellinen tarve tarkoitukseen sopivan tontin ja ovat koulun
20747: siis olisi 25, joutuvat melkein kaikki luokat piirustukset työttömyysvaroista myönnetyn
20748: vuorolukuun. Voimistelutuntien lukumäärä määrärahan turvin tekeillä ja valmistumis-
20749: viikossa on koulussa tällä hetkellä 84 ja vaiheessa. Kun kouluun pyrkivien määrä
20750: edellyttäisi se voimistelusalin käyttöä 14 tun- vuosi vuodelta vain kasvaa, olisi uuden kou-
20751: tia päivässä niinä aikoina, jolloin ulkona ta- lurakennuksen Saaminen ensiarvoisen tärkeä
20752: pahtuvaan urheiluun ja palloiluun ei ole ja kiireellinen.
20753: mahdollisuutta. Kun voimistelusalia tulisi Kaiken edellä olevan johdosta kunnioittaen
20754: lisäksi käyttää laulun opetukseen, koska vain ehdotan,
20755: siellä on koulun ainoa flyygeli, on ymmärret-
20756: tävää, millaisia vaikeuksia koulun ty<:iBkente- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20757: lyssä on. Koulussa ei myöskään ole min- tulo- ja menoarvioon 120 000 000 mark-
20758: käänlaisia kerhohuoneita, ei koulukeittolaa kaa Kouvolan lyseon uuden koulura-
20759: eikä muita vastaavia tiloja, ja vaikka vuoro- kennuksen rakentamiseksi.
20760: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
20761:
20762: Erkki Tuuli.
20763: 1270
20764: IV,515. - Rah.al. N:o 448.
20765:
20766:
20767:
20768:
20769: Rosnell ym..: Mifärärahan osoittamisesta Porin tyttölyseon
20770: lisärakennuksia varten.
20771:
20772:
20773: E d u s k u n n ~ 11 e.
20774:
20775: Porin tyttölyseo on alkuaan rakennettQ. ta-rvitsemia lisätiloja voida sijoittaa koulun
20776: 200 oppilasta v~rten ja siinä on 12 luokka- nykyiselle tontille, vaan olisi rakennettava
20777: huonetta. Kuitenkin lukuvuonna 1956-1957, uusi talo jollekiiJ. toiselle tontille. Tätä tar-
20778: vaikka kouluun pyrkijöistä on voitu ottaa koitusta v~rten onkin Porin kaupunginval-
20779: vuosittain vain noin kol:rp_annes, on koulun tuusto 12. 1. 1956 päättänyt antaa ilmaisen
20780: oppilasmäärä kohonnut 733 oppilaaseen, ja noin 1 4a:n tontin Porin tyttölyseota varten.
20781: luokkien luku 22: een. Tästä johtuva suunna- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20782: ton ahtaus, vuoroluku, epäsää:p.nöllinen luku- nioittavasti,
20783: järjestys ja kiertäminen tilapäisissä luokissa
20784: aiheuttaa paljon vaikeuksia ja terveydellisiä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20785: haittoja. tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
20786: Porin tyttölyseolle voidaan saada kunnol- kan määrärahan Porin tyttölyseon
20787: liset työmahdollisuudet vain laajentamalla lisärakennuksia varten.
20788: koulua. Kuitenkin on katsottu, ettei koulun
20789: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
20790:
20791: Inna Rosnell. Mauri Ryömii.. Laura Brander-Wallin.
20792: 1271
20793:
20794: IV,516. - Rah.al. N:o 449.
20795:
20796:
20797:
20798:
20799: Kajatsalo ym..: Määrä/rahan osoittamisesta Lappeenrannan
20800: keskikoulun koulutalon rakentamista varten.
20801:
20802:
20803: E d u s k ll n n a ll e.
20804:
20805: Lappeenrannan keskikoulu, joka sod<m keskikoulunkin koulutalon rakentamista kai-
20806: seurauksena joutui siirtymään Kannakselta kin tavoin kiirehtiä.
20807: Lappeenrantaan, on jo toistakymmentä vuotta Koulutalon suun:n.itelmat ja piirustukset
20808: ollut vailla omaa koulutaloa ja lie:p.ee ns. ovat valmiit. Töitten aloitta:rnista varten tar-
20809: siirtokouluista tässä suhteessa kaikkein h-qo- vitaan tulevan vuoden aikana n. 75 milj.
20810: noimmassa asemassa. Se on toi:rrllnut vai- markkaa, josta osa voitaisiin varata työttö-
20811: keissa olosuhteissa, rasittaen alivuokralaisena myysvaroista mutta osa pitäisi töitten jou-
20812: kaupungin toisten oppilaitosten ja kansakou- duttamiseksi sijoittaa varsinaiselle momen-
20813: lujen työskentelyä, osan opetustyöstä ollessa tille.
20814: sijoitettuna eri tahoilta kaupungilta vuok- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
20815: rattuihin yksityistiloihin. nioittaen,
20816: Kun 1946-1949 suuren syntyväisyyden
20817: takia oppikouluun pyrkijöitten lukumäärä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20818: lähivuosina suuresti kasvaa ja on myöskin tulo- ja menoarvioon 40 miljoonaa
20819: suoranainen pakko ottaa kouluihin entistä markkaa uudelle momentille Lappeen-
20820: enemmän oppilaita, täytyy Lappeenrannan rannan keskikoulun koulutalon raken-
20821: nustöitten aloittamista varten.
20822: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
20823:
20824: Kaarlo Kajatsalo. Erkki l'uuli.
20825:
20826:
20827:
20828:
20829: 60 E 645/56
20830: 1272
20831:
20832: IV,517. - Rah.al. N:o 450.
20833:
20834:
20835:
20836:
20837: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän tyt-
20838: tölyseon uuden koulurakennuksen rakentamiseksi.
20839:
20840:
20841: EduskunnaBe.
20842:
20843: Maamme vanhin suomalainen tyttölyseo, semmin 2 milj. mar!k:an määrärahan suunnit-
20844: Jyväskylän tyttölyseo, aloitti tänä syksynä telua varten ja suunnit~lmat ovat valmiina
20845: 93 toimintavuotensa. Koulussa on 551 oppi- rakentamisen aloittamista odottamassa. Jy-
20846: lasta, joista suurin osa suorittwa iJwulutyö- väskylän kaupunki on lahjoittanut tarkoi~
20847: tään kahdessa vuorossa vanhan puisen koulu- tusta varten sopivan tontin. Kun hallitus ei
20848: talon suojissa. Osa, nimittäin kaksi ensim- ole ensi vuoden tul~ ja menoarvioon ottanut
20849: mäistä luokkaa, on jouduttu siirtämään koko- määrärahaa rakennushankkeen eteenpäin vie-
20850: naan toisaalle ja on toistaiseksi saanut toimia mis~ksi, ehdotamme. kunnioittaen,
20851: normaalilyseon suojissa iltaisin klo 15 alkaen
20852: normaalilyseon omien tuntien jälke.en. Luok- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20853: kahuoneita koulussa on vain muutamia, mi- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
20854: tään erikoisluokkia, havaintovälineitten sijoi- uudelle momentille 50 miljoonan mar-
20855: tuspaikkoja tai muita nykyisin jo koulutoi- kan määrärahan Jyväskylän tyttöly-
20856: minnalle tarpeellisia tiloja ei ole. seon uuden koulurakennuksen raken-
20857: Uuden !koulutalon ra!kentaminen on välttä- nustyötä varten.
20858: mätön. Eduskunta onkin myöntänyt aikaJ.-
20859: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
20860:
20861: Impi Lukkarinen. Matti Koivunen.
20862: Artturi Koskinen. Arvo Ahonen.
20863: Aleksi Kiviaho.
20864: 1273
20865:
20866: IV,518. - Rah.al. N: o 451.
20867:
20868:
20869:
20870:
20871: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion
20872: omistaman yhteiskoulun perustamiseksi Kemin kaupunkiin
20873: ja sen vaatiman koulutalon rakennustöiden aloittamiseksi.
20874:
20875:
20876: E d u s !k u n n a ll e.
20877:
20878: Kemissä toimii tällä hetkellä kaksi oppi- jen lisä:ksi tällainen tilanne on johtanut myös
20879: koulua, mikä yli 26 000 asukkaan kaupun- siihen epäterveaseen ilmiöön, että ennakko-
20880: gissa ja ottaen vielä huomioon laajan maa- va:lmentautuminen kouluun pyrkivien keskuu-
20881: seutuympäristön on liian vähän. Oppilas- dessa on muodostunut entistä ankara.m.ma:ksi
20882: paikkojen luku Kemin oppikouluissa; on huo- ja kireämmä:ksi. Uuden oppikoulun perusta-
20883: mattavasti pienempi kuin: muissa samansuu- minen jatkuvasti kasvavaan Kemiin on näin
20884: ruisissa k3.1Upungeissa maassamme. Tilanah- ollen erittäin tarpeellista. Koulun, jonka tu-
20885: taus !kouluissa orukin tu:llut vuosi vuodelta lisi olla yhteiskoulu, paikaksi voisi Kemin
20886: yhä ,pahemmwksi ja epäilemättä kiristyy lä:hi- kaupunki •luovuttaa sopivan tontin.
20887: vuosina, jolloin entistä suuremmat ikäluokat Uuden oppikoulun rakennustöiden aioitta-
20888: pyrkivät kansakouluista joko oppi- tai am- mistru kiirehtii myös se, että Kemissä vallitsee
20889: mattikouluihin. Jo nytkin runsas kolmannes talvisin arukara työttömyys. Sen lievittämi-
20890: kouluihin hyväksytyistä jää koulutilojen seksi sopisi koulun rakentaminen valtion työ-
20891: puutteessa koulujen ulkopuolel'le.. Esimerkiksi kohteena erittäin hyvin, sillä huomattava osa
20892: keväällä 1956 pyrki Kemin tyttölyseoon ja työttömiä on juuri ra!kennustyöläisiä.
20893: Kemin lyseoon yhteensä 438 oppilasta. Kuu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme ikun-
20894: lusteluissa~ hyväksytyistä 226 oppilaasta on rnioittaen,
20895: kouluihin voitu sijoittaa vain 164 eli 38%
20896: pyrkijöistä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20897: Kemissä sijaitsevissa oppikouluissa vallit- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
20898: seva ahtaus on osaltaan aiheuttanut sen, että kan suttruisen määrärahan valtion
20899: lähelläkin olevien maaseutukotien lapsia jou- omistaman yhteiskoulun perustamiseksi
20900: tuu käymään oppikoulua mm. Rovaniemellä, Kemin kaupunkiin ja sen vaatiman
20901: jopa kauempanakin. Monien muiden haitto- koulutalon rakennustöiden aloittami-
20902: seksi.
20903: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
20904:
20905: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio. Toivo Friman.
20906: 1274:
20907:
20908: IV,519. - Rah.al. N: o 452.
20909:
20910:
20911:
20912:
20913: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän yhteislyseon
20914: rakennustöidet~t aloittamiseksi.
20915:
20916:
20917:
20918: Eduskunnalle.
20919:
20920: Vuonna 1928 perustettiin Kittilän yhteis- maan uusia, jotka ovat nyt valmiit, joten sitä
20921: koulu, joka muutettiin v. 19~0 8-luokkaiseksi estettä ei enää jälleen 0 le.
20922: yhteislyseoksi ja v. 1951 otettiin valtion P.al- Hyväksyessään valtion talousarvion VllO-
20923: tuun. Se toimii edelleen sodan jä}keen raken- delle 1956 on eduskunta ottanut siihen 20
20924: netussa oppilasasuntolarakennuksessa. Noin Pl: n II luvun 61 momentille 1 900 000 000
20925: 250 oppilasta Lapin läänin eri kunnista opis- markan määrärahan nimikkeellä ,valtion
20926: kelee tässä varsinaisen Lapin ainoassa yli- huonerakennustyöt" ja lausunut edellyttä-
20927: opistoon johtavassa oppikoulussa. Kouluhuo- vänsä, että tätä määrärahaa käytetään mm.
20928: neiston pienuuden ja p11utteellisuuden vuoksi Kittilän yhteislyseon koulutalon rakentami-
20929: opetus joudutaan antamaan varsin vaikeissa seen, mutta eduskunnan lausumaa toivomusta
20930: olosuhteissa. Ilmatilakin luokissa on alle 2 m3 ei ole toteutettu. Jotta tämä tärkeä rakennus-
20931: oppilasta kohti ja opetus tapahtuu kahdessa työ saataisiin vihdoinkin alulle, olisi sitä var-
20932: vuorossa. ten varattava valtion talousarvioon oma mää-
20933: Koulurakennuksen rakentamista on valmis- rärahansa.
20934: teltu mm. koko sodan jälkeisen ajan. Ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20935: väällä 1953 laadittiin kouluhallituksen toi- nioittaeu,
20936: mesta piirustuksetkin, joiden perusteella ra-
20937: kennus piti rakentaa. Rahaakin olivat valtion että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20938: viranomaiset tarkoitukseen luvanneet. Viime tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
20939: joulukuussa valtioneuvosto kuitenkin hylkäsi kan määrärahan Kittilän yhteislys.eon
20940: mainitut piirustukset ja oli ryhdyttävä laati- rakennustöiden aloittamiseksi.
20941: Relsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
20942:
20943: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekf!9-IS~J.ksson. Eino Tainio.
20944: 1275
20945:
20946: IV,520. - Rah.al. N: o 453.
20947:
20948:
20949:
20950:
20951: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän yhteislyseon
20952: koulurakennuksen rakentamiseksi.
20953:
20954:
20955: E d u s k u n n a ll e.
20956:
20957: Kittilän vuodesta 1928 toimineen yksityi- milj. lilarkklian. Koulutoimen kannalta ra-
20958: sen keskikoulun rakennukset tuhoutuivat kennustyö olisi välttämätön ja kiireellinen
20959: sodan aikana. Niiden tilalle valtion toimesta tehtävä. Koulun valmistuttua nykyisin käy-
20960: rakennettiin oppilasasuntolaksi tarkoitettu tössa oleva rakennus jäisi alkuperäiseen tar-
20961: huoneisto. Vuodesta 1951 alkaen koulu toi- koitukseensa oppilasasuntolakSi.
20962: mii yliopistoon johtavana valtion yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20963: lyseona ollen koulun oppilasmäärä n. 250. nioittaen,
20964: Koulun toimintaa haittaavat suuresti sen
20965: ahtaat ja sopimattomat huoneet. Luokkahuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
20966: neissa ilmatila oppilasta kohden ei nouse tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
20967: kahteenkaan kuutiometriin, ja on niiden 8 uudelle momenh'lle 100 000 000 mar-
20968: huoneen keskimääräinen lattiapinta-ala 25- kan määrärahan Kittilän yhteislyseon
20969: 30 m2. Koulutalon rakentamiseksi on jo vuo- koulurakennuksen rakentamista var-
20970: desta 1953 ollut piirustukset ja muut suun- ten.
20971: nitelmat päätyen kustannusarvio noin 200
20972: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
20973:
20974: Erkld Koivisto. M. 0. Lahtela.
20975: 1276
20976:
20977: IV,521. - Rah.al. N:o 454.
20978:
20979:
20980:
20981:
20982: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta kuuromykkäin ammat-
20983: tikoulun rakentamisen aloittamiseen.
20984:
20985:
20986: E d u s k u n n a II e.
20987:
20988: Valtion kuuromy:kkäin ammattikoulu, josta vaikeiden opetusolosuhteiden tähden vain n.
20989: laki on annettu 22 p: nä joulukuuta 1944 ja kolmannes, vaikka suurin osa pyrkijöistä on
20990: asetus 1 p:nä heinäkuuta 1948, aloitti toi- köyhistä kodeista tai jopa kodittomiakin.
20991: mintansa Turussa 1 p:nä syyskuuta 1948. Tähän asti saadut kokemukset osoittavat,
20992: Koululla ei ole toistaiseksi minkäänlaisia että kuuroille annettu ammattiopetus tuottaa
20993: omia tiloja, vaan teorianopetus tapahtuu epä- yleensä hyvät tulokset, sillä kuurot ovat ta-
20994: mukavissa vuokrahuoneistoissa ja työnopetus vallisimmin ahkeria ja taitavia työntekijöitä,
20995: satunnaisesti sovituissa työpaikoissa, joissa joiden keskuudessa ei juuri esiinny työttö-
20996: työolosuhteet ovat useasti vaikeat ja ohjaus myyttä. Mutta sellaiset kuurot, jotka eivät
20997: puutteellista. Pätevien opettajien saanti täl- ole saaneet ammattiopetusta, ovat yleensä
20998: laisissa olosuhteissa toimivaan kouluun on kodin tai yhteiskunnan rasituksena, sillä he
20999: luonnollisesti vaikeata, koska opettajat eivät voivat saada korkeintaan satunnaisia töitä.
21000: halua erikoistua kuurojen opettajiksi, ellei- EdelläBelostetuista syistä kuuromykkäin
21001: vät kouluolot ole hyvät, sillä kuurojen ope- ammattikoululle olisi saatava oma koulutalo
21002: tus on jo sinänsä paljon raskaampaa kuin ja oppilaskoti. Laaditun suunnitelman mu-
21003: kuulevien. kaan yhteislattiapinta-ala tulisi olemaan n.
21004: Tämän koulun oppilaille on hankittava 4 500 m2 ja tilavuus n. 18 000 m3. Raken-
21005: asunnot koulun toimesta, joten olisi val- nusten hinta tulisi olemaan n. 144 000 000
21006: tiolle edullisempaa ja koulun järjestykselle mk.
21007: ja oppilaille hyödyksi, jos koululla olisi oma Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
21008: oppilaskoti. dotamme,
21009: Turun kaupunki on lahjoittanut koulua
21010: ja oppilaskotia varten tontin, ja rakennus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21011: ten suunnitelmia laaditaan parhaillaan v. tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
21012: 1956 myönnetyn 2 000 000 markan määrä- kohdalle uudelle momentille 74 mil-
21013: rahan avulla (20 Pl. II: 58). joonan markan määrärahan kuuro-
21014: Tähän kouluun pyrkijöitä on ollut vuosit- mykkäin ammattikoulun rakentamisen
21015: tain n. 50, joista kouluun on voitu ottaa aloittamista varten.
21016: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
21017:
21018: Paavo Aitio. Rafael Paasio.
21019: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden.
21020: Eino Kilpi. Aimo Aaltonen.
21021: Vappu Heinonen. Urho Kulovaara.
21022: 1277
21023:
21024: IV,522. - Rah.al. N:o 455.
21025:
21026:
21027:
21028:
21029: Brander-Wallin ym..: Määrärahan osoittamisesta kodin tut-
21030: kimus-, opetus- ja tiedotuslaitoksen aikaansaamista varten.
21031:
21032:
21033:
21034: E d u s k u n n a ll e.
21035:
21036: Kun kotitalousopetus Helsingin yliopis- Neljänneksi tiedotuselin, joka olennaisesti
21037: tossa ei vielä ole saanut alan vaatimia ope- kuuluu tutkimuslaitokseen, saattaa alan kor-
21038: tustiloja ja kun toisaalta Suomessa ei ole keimman opetuksen jatkuvaan ja elävään
21039: kodin tutkimuslaitosta, jollainen on esim. vuorovaikutukseen kenttätyön ja kotien
21040: kaikissa muissa Pohjoismaissa, olisi nämä lai- kanssa siten tuoden jatkuvasti opetuksen
21041: tokset suunniteltava ja yhdistettävä yhdeksi piiriin käytännössä ilmenevät probleemit.
21042: kokonaisuudeksi, valtion laitokseksi, johon Toiminta tässä yhteislaitoksessa tapahtuisi
21043: alan yliopisto-opetuksen ja -tutkimuksen kolmessa muodossa: opetus ja tutkimus, jotka
21044: lisäksi olisi otettava myös tutkimuksen tulok- tutkimuksen osalta sulaisivat osittain yhteen,
21045: sia käytäntöön soveltava ja tiedottava elin. sekä tiedotus. Tulevaisuudessa, kun laitos
21046: Ottaen huomioon, että yliopistollinen koti- on täydelliseksi kehitetty, kunkin tieteen si-
21047: talousopetus tulevaisuudessa tulee vaatimaan säinen henkilöorganisaatio muodostuisi seu-
21048: kutakin alan tiedettä varten oman opetus- raavanlaiseksi. Opetuksessa kullakin tie-
21049: laitoksensa ja perustettava kodin tutkimus- teellä olisi oma oppituolinsa professoreineen
21050: laitos vastaavan osastonsa, joiden varusteet ja opetusassistentteineen, tutkimuslaitoksessa
21051: olisivat suunnilleen samat, mutta joiden vastaavasti kullakin osastolla johtajansa,
21052: täysi kapasiteetti ei ole aina käytössä, yh- apulaisprofessori, tarpeellinen määrä tutki-
21053: teisjärjestelyllä saavutettaisiin huomattavia joita ja tutkimusassistentteja tutkimusalasta
21054: etuja. Ensinnäkin säästetään yhteenlasket- ja -tehtävästä riippuen, tiedotuslaitoksessa
21055: tua kuutiotilaa, mutta saadaan kullekin tie- vastaavasti kullakin tutkimusalalla sovelta-
21056: teelle kahden pienemmän laitoksen sijasta jansa tiedotusavustaji.Iieen. Soveltajan teh-
21057: yksi suurempi. Toiseksi yhteisiin laitoksiin tävänä olisi tutkimustulosten käytäntöön so-
21058: saadaan hankituksi täydellisempi tutkimus- veltaminen eri tiedotusmuotoja varten sekä
21059: välineistö, joka sekin on varsin kallis. Kol- opettaja- ja neuvojakunnan jatkokoulutta-
21060: manneksi opetuksen ja tutkimuksen työ- minen ja muu ajan tasalla pitäminen. Ope-
21061: voimia voidaan käyttää yhteistyöhön, mikä tus-, tutkimus- ja tiedotuslaitos taas puoles-
21062: on merkitsevä tekijä jo senkin vuoksi, että taan muodostaisivat kukin oman kokonai-
21063: uusien tieteiden alalla tieteellisesti koulu- suutensa, joilla kullakin olisi oma johtajansa.
21064: tettua työvoimaa on rajoitetusti. Tutkijat Koska on ekonomisinta luoda tällaiselle
21065: voivat avustaa opetuksessa, mihin heidät toiminnalle alun perin ne ulkonaiset puit-
21066: aluksi olisi suorastaan velvoitettava niiden teet, joita opetus ja tutkimus lähivuosikym-
21067: tieteenhaarojen osalta, joilla ei vielä ole menien aikana tulee vaatimaan, olisi suunni-
21068: opettajavoimia. Yliopiston opettajat ja ni- teltava sellainen rakennuskompleksi, jossa
21069: menomaan professorit, joille tutkimus ope- kaikkien tutkimusalojen laitostilan tarve on
21070: tuksen ohessa kuuluu, voivat tällaisessa yh- otettava huomioon. Tarkastelun lähtökoh-
21071: teislaitoksessa antaa pätevyytensä tutkimus- daksi olisi otettava ne kotitaloustieteet, jotka
21072: työn käyttöön. Välitön yhteys tutkimuslai- ovat kauan olleet esim. anglosaksisten mai-
21073: tokseen tehostaisi myös suuresti alan opin- den yliopistoissa ja joita vastaavat oppi-
21074: toja samalla kuin tutkimuslaitos hyötyisi aineet ovat nyt meidänkin koulujemme oh-
21075: opiskelijatyövoimasta, koska harjoitustöitäkin jelmissa. Nämä opetus- ja tutkimusalat ovat
21076: voidaan järjestää tutkimusta avustaviksi. seuraavat:
21077: 1278 IV,522. - Kodin tutkimuslaitos.
21078:
21079:
21080: 1. Ravitsemus varten, jossa kodin eri toimintoja voidaan
21081: 2. Ruoanvalmistus tarkastella ja kokeilla yhtenä kokonaisuutena.
21082: 3. Kotitalousvälineistä (koneet, kiinteät Laitostalous sen sijaan käyttää laboratorioi-
21083: laitteet, astiat) naan edellä mainittuja liike- ja sosiaalisia
21084: 4. Pesu ja puhdistus laitoksia, mutta tarvitsee tietyn tilansa se-
21085: 5. Vaatetus (tekstiilit, vaatteiden han- kin lähinnä kustannuslaskentaa varten. Per-
21086: kinta, konstruointi ja kunnossapito) hepsykologia ja kotitalouspedagogiikka vaati-
21087: 6. Asunto ( omakodin suunnittelu, huonei- vat myös tilaa kokeilututkimuksiin. - Tä-
21088: den sisä:käsittely, huonekalut ja kodin sisus- hän yhteislaitokseen olisi varattava tila myös
21089: tus) kotitalouskirjastolle, joka palvelisi samalla
21090: 7. Kodin talous sekä tutkimusta että opetusta.
21091: 8. Perhepsykologia Olettaen, että kotitalousopetuksen perus-
21092: 9. Laitostalous (ravintoloiden, hotellien opetus (kemia, fysiikka, fysiologia jne.) saa-
21093: ym. liike- ja vastaavien sosiaalisten laitosten daan toisissa laitoksissa, suunniteltu yhtei-
21094: jol).to) nen opetUS- ja tutkimuslaitos vaatisi 20 000
21095: 10. Kotitalouspedagogiikka (opetus ja neu- m 3: n suuruisen rakennuksen, joka nykyisin
21096: vonta kaikissa muodoissaan). hinnoin tulisi ilman sisusteita maksamaan
21097: 140 milj. markkaa. Jos opetuslaitos ja tut-
21098: Näistä aineista ainoastaan ravitsemus (ra- kimttslaitos rakennettaisiin erillisinä, vaatisi-
21099: vintokemia), jolla on oppituolinsa yliopis- vat ne kumpikin vähintään 12 000 ms. Ver-
21100: tossa, on tähän mennessä saanut oman lai- tailun vuoksi mainittakoon, että Tanskan
21101: toksen. Siihen läheisesti liittyvällä ruoan- uusi tutkimuslaitos käsittää 10 000 m3,
21102: valmistuksella on eri maiden tutkimuslaitok- Länsi-Saksan 12 000 ms, vaikka kaikki tässä
21103: sissa. toiseksi suurin tutkimustila. Pesu ja huomioon otetut tutkimusalat eivät kuulu
21104: puhdistus sekä tekstiilit, joita koskeva ope- niiden ohjelmaan. - Ylläselostetun kodin
21105: tus nyt tapahtuu ravintokemian laitoksessa, tutkimuslaitoksen suunnittelutyöhön ja ra-
21106: kaipaislvat . omat laitostilansa samaten kuin kennuspiirustuksiin tarvitaan 3 milj. mark-
21107: vaatetusta koskeva muu opetus ja tutkimus. kaa.
21108: Suurin tila kodin tutkimuslaitoksissa on ko- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21109: titalousvälineistöllä. Alan opetusta annetaan nioittaen,
21110: nykyään yliopistossa, muita laitostilaa sillä
21111: ei tällä hetkellä ole lainkaan. Asunto-opin että Eduskunta Qttaisi vuoden 1957
21112: kohdalla tilanne on sama. Kodin taloustie- tulo- ja menoarvioon 140 miljoonan
21113: teen opetus tapahtuu kahdessa eri laitoksessa markan suuruisen määrärahan kodin
21114: ja laitostilana on vastaanottohuoneen lisäksi tutkimus-, opetus- ja tiedotuslaitoksen
21115: ainoastaan pieni työsali, jota useat opettajat rakentamista varten sekä 3 miljoonan
21116: käyttävät myös luentosalina. Kodin talous- markan suuruisen määrärahan tämän
21117: tiede kaipaisikin välttämättä laitostilaa esim. rakennuksen suunnittelu- ja piirustus-
21118: tilastotöitä sekä koekotia (indeksiperhettä) työhön.
21119: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
21120:
21121: Laura Brander-Wallin. Sylvi Halinen.
21122: Impi Lukkarinen. Tyyne Paasivuori.
21123: ~rma Hamara. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
21124: Elli Nurminen. irma Rosnell.
21125: Marja Lahti. Martta Salmela-Järvinen.
21126: 1279
21127:
21128: IV,523. - Rah.al. N: o 456.
21129:
21130:
21131:
21132:
21133: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläinlääketieteellisen
21134: korkeakoulun rakennustyötä varten.
21135:
21136:
21137: E d u s k u n n a 11 e.
21138:
21139: Eduskunta on tulo- ja menoarvioita käsi- menoarviossa myönnetty 40 000 000 markkaa
21140: tellessään ottanut raha-asia-aloitteiden joh- eli yhteensä 84 000 000 markkaa.
21141: dosta Eläinlääketieteellisen korkeakoulun Ensimmäisen rakennusvaiheen kustannus-
21142: uudisrakennuksia varten v:n 1951 tulo- ja arvio päättyy 119 835 000 markkaan, joten
21143: menoarvioon 50 000 000 markan, v: n 1955 sen toteuttamiseksi tarv-ittaisiin käytettävissä
21144: tulo- ja menoarvioon niinikään 50 000 000 olevien määrärahojen lisäksi n. 36 000 000
21145: markan sekä v:n 1956 tulo- ja menoarvioon markkaa.
21146: 40 000 000 markan siirtomäärärahan. V: n Kun on sekä tarkoituksenmukaista että ta-
21147: 1951 määrärahalla saatiin v. 1954 suorite- loudellista rakentaa sanottu I rakennusvaihe
21148: tuksi suunnittelu- ja louhintatöitä. Tarkoi- jatkuvana työnä keskeytyksittä, esitämme
21149: tukseen käytettiin n. 38 000 000 markkaa, kunnioittaen,
21150: loppuerän n. 12 000 000 jäädessä käyttä-
21151: mättä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21152: V: n 1955 tulo- ja menoarviossa myönne- tulo- ja menoarvioon 36 000 000 mar-
21153: tystä 50 000 000 markan määrärahasta on kan siirtomäärärahan Eläinlääketie-
21154: käytetty 6 000 000 markkaa, joten rakennus- teellisen korkeakoulun rakennustyötä
21155: työtä varten on käytettävissä jäljellä oleva varten.
21156: 44 000 000 markkaa sekä v:n 1956 tulo- ja
21157: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
21158:
21159: Matti Lepistö. Aukusti Pasanen. Viljami Kalliokoski.
21160: Matti Raipala. Mikko Hult. Yrjö Hautala.
21161: Niilo Nieminen. Arvo Sävelä. Urho Kähönen.
21162: Toivo Niiranen. Artturi Koskinen. E. Pusa.
21163:
21164:
21165:
21166:
21167: 61 E 645/56
21168: 1280
21169:
21170: IV,524. - RaJut. N:o 457.
21171:
21172:
21173:
21174:
21175: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta metsänhoitokoulun
21176: perustamista varten Vihtiin Uudenmaan maamieskoulun
21177: yhteyteen.
21178:
21179:
21180: Eduskunnalle.
21181:
21182: Viitaten eduskunnalle helmikuun 11 pnä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21183: 1955 jättämämme raha-asia-aloitteen n: o 16 tulo- ja menoarvioon 7 miljoonan mar-
21184: perusteluihin ja helmikuun 15 pnä 1956 jät- kan suuruisen määrärahan metsänhoi..
21185: tämäämme toivomusaloitteeseen n:o 214 eh- tokoulun perustamista varten Vihtiin
21186: dotamme kunnioittaen, Uudenmaan maamieskoulun yhteyteen.
21187: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
21188:
21189: Saara Forsius. Matti Mattila. Veikko Helle.
21190: 1281
21191:
21192: IV,525. - B.ah.al. N:o 458.
21193:
21194:
21195:
21196:
21197: Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin tietopuo-
21198: liselle karjanhoitokoululle Vättilänrannan t'ilalle rakennet-
21199: tavaa koulurakennusta varten.
21200:
21201:
21202:
21203: Eduskunnalle.
21204:
21205: Vuonna 1953 ostettiin Mikkelin tietopuoli- nen karjanhoitokoulu alkoi toimintansa tam-
21206: sen karjanhoitokoulun sijoituspaikaksi Jorois- mikuun 1 päivänä 1910, joten se on menes-
21207: ten kunnassa, lähellä Huutokosken rautatie- tyksellisesti toiminut jo 46 vuotta pienvilje-
21208: asemaa sijaitseva Vättilänrannan tila, jolle lysvaltaisen Mikkelin läänin maatalouskotien
21209: vuoden 1954 aikana valmistuivat maatilan tyttärien ammattipätevänä valmentajana ja
21210: tarvitsemat rakennukset: karjakartano ja kasvattajana maatilataloudessa ratkaisevan
21211: työväen rakennus. Jotta koulu voitaisiin hy- tärkeän erikoisalan hoitajiksi. Koulu oli
21212: väksytyn suunnitelman mukaan siirtää ny- alussa sijoitettuna Mikkelin maalaiskunnan
21213: kyisistä, Joroisten kunnalle kuuluvista vuok- Otavan kylään, mutta jo v. 1914 se siirrettiin
21214: rahuoneista omiin huoneisiinsa mainitulle Joroisten kunnan kirkonkylään, missä se
21215: tilalle, olisi koulurakennuksen rakennustyöt edelleenkin toimii kunnan omistamassa, kou-
21216: aloitettava viimeistään vuoden 1957 aikana. lun tarkoituksiin puutteellisissa huoneisto-olo-
21217: Koulurakennus, johon tulisivat oppilas- suhteissa. Vuokrasuhde on oikeastaan jo päät-
21218: asuntola 40 oppilasta varten, keittiö ja ruo- tynyt, mutta Joroisten kunta on asian tär-
21219: kailutilat myös tänne myöhemmin siirrettä- keyden oivaltaen ja Vättilänrannan tilalle
21220: väksi suunniteltua Itä- ja Suur-Savon maa- valmistuvaa koulua odottaen suostunut tois-
21221: mieskoulua varten eli yhteensä 140 hengelle, taiseksi jättämään vuokrahuoneiston karjan-
21222: kolmen opettajan ja apuhenkilökunnan asun- hoitokoulun käyttöön toivoen kuitenkin, että
21223: not, luokka- ja laboratoriohuoneet sekä ope- ko. huoneisto mahdollisimman pian saataisiin
21224: tuskeittiö aputiloineen, käsittäisi yhteensä kunnan omiin, kiireellisiin tarkoituksiin käy-
21225: noin 12 000 ms kustannusten noustessa 8 500 tettäväksi. Tämä osoittaa toisaalta, että kar-
21226: mkjm3 eli yhteensä 102 000 000 mk:aan. janhoitokoulu toimii tilapäiseksi katsottavassa
21227: Koska Itä- ja Suur-Savon maamieskoulu, kouluhuoneistossa, mikä on sen tarkoituksiin
21228: joka toimii Rantasalmen kunnan Kolkontai- sekä ahdas että hyvin epäkäytännöllinen, ja
21229: paleella, ei ole sijaintinsa puolesta edulli- toisaalta, että vuokrasuhteen päättymisen
21230: sella paikalla, ja koska sen viljelykset ovat vuoksi koulun on katsottava oikeastaan olevan
21231: varsin pienet eikä niiden laajentamismahdol- häätöuhan edessä, joten koulurakennuksen
21232: lisuuksia asiallisesti katsoen ole olemassa, rakentaminen Vättilänrannan tilalle olisi kii-
21233: niin on jo vuosikausia ollut suunnitelmana reellisesti toteuttava, ja niin karjanhoito-
21234: siirtää myös se aikanaan edellämainitulle koulun siirtyminen nykyisistä, joka suh-
21235: Vättilänrannan tilalle. Maamieskoulua varten teessa toimintaa vaikeuttavista olosuhteista
21236: tarvittaisiin 7 000 m3 käsittävä kouluraken- omaan, nykyaikaiseen koulura:kennukseen
21237: nus, jonka kustannus on 8 500 mk/m3 eli olisi kiireellisesti toteuttava.
21238: 59 500 000 mk. Näin muodostuneessa koulu- Niinikään on perusteluihin lisättävä vielä
21239: kompleksisaa tulisivat molempien koulujen se maininta, että Mikkelin läänin maanvil-
21240: kustannukset ratkaisevasti halvemmiksi oppi- jelysseura on yhdessä maakunnan eri elin-
21241: lasta kohti kuin koulujen toimiessa erillään, ten, kuntien ja seurojen kanssa, jo vuosi-
21242: jopa eri paikkakunnilla, kuten nyt on laita. kausia nähnyt tilanteen tähän asti Ranta-
21243: Edellä olevan lisäksi mainittakoon perus- salmen kunnan Kolkontaipaleella toimivan
21244: teluina mm. seuraavaa: Mikkelin tietopuoli- Itä- ja Suur-Savon maamieskoulun kohdalla
21245: 1282 IV,525. - Mikkelin karja.nhoitokoulu.
21246:
21247:
21248: kehittyvän ja jo kehittyneen sellaiseksi, että rakennukset, joista alussa mainittiin.
21249: sen siirtäminen uuteen sijoituspaikkaan on Näiden asioiden vaiheet ovat tulleet useita
21250: sekä joka suhteessa perusteltu että vuodesta kertoja esille ja käsitellyiksi eduskunnassa-
21251: vuoteen käynyt yhä ajankohtaisemmaksi, kin, koska siitä on tehty tähän mennessä jo
21252: välttämättömäksikin. Tähän on tultu lähinnä kaikkiaan 7 eduskunta-aloitetta.
21253: siitä syystä, että koska Itä- ja Suur-Savon Jotta päästäisiin tämän, koko Mikkelin lää-
21254: maamieskoulu ei ole sijaintinsa eikä vilje- nin kannalta tärkeän koulusuunnitelman en-
21255: lystilojensa puolesta nykyvaatimuksiin näh- simmaiseen vaiheeseen, karjanhoitokoulun
21256: den onnistunut, on sen tärkeän ja tähänkin siirtämiseen Vättilänrannan tilalle, ehdo-
21257: asti menestyksellisen toiminnan jatkamiseksi tamme kunnioittaen edellä oleviin perustelui-
21258: ja voimistuttamiseksi sille löydettävä lähis- hin viitaten,
21259: töltä uusi sijoituspaikka. Tässä tarkoituk-
21260: sessa on Mikkelin läänin maamiesseura aikoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21261: naan ostanut Joroisten kunnan Huutokos- tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mar-
21262: kella sijaitsevasta Vättilänhovista osan, mikä kan määrärahan koulurakennuksen ra-
21263: myynnin kautta v. 1953 siirtyi Vättilänran- kentamiseksi Joroisten kunnan Huuto-
21264: nan tilan nimisenä valtiolle ja jolle v. 1954 koskella sijaitsevalle Vättilänrannan
21265: on rakennettu karjanhoitokoulua varten ne tilalle Mikkelin tietopuolista karjan-
21266: hoitokoulua varten.
21267: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
21268:
21269: Antti J. Rantamaa. Leo Häppölä. K. F. Haapasalo.
21270: Wiljam Sarjala. Edvard Pesonen. Aukusti Pasanen.
21271: Sylvi Halinen. Antti Kukkonen. Kusti Eskola.
21272: Toivo H. Kinnunen. Kalle Kauhanen. Markus Niskala.
21273: Eemil Partanen. Onni Hiltunen. Hilja Väänänen.
21274: Matti Mattila. Yrjö Hautala. Eeli Erkkilä.
21275: Viljo Virtanen. Marja Lahti. Niilo Ryhtä.
21276: Kalle Kämäräinen. Eino Rytinki. Tahvo Rönkkö.
21277: Onni Mannila. Väinö Rankila. Urho Kähönen.
21278: Viljami Kalliokoski Niilo Nieminen.
21279: 1283
21280:
21281: IV,526. - Rah.al. N:o 459.
21282:
21283:
21284:
21285:
21286: Antila. ym.: Määrärahan osoittamisesta karjatalouskoulun ra-
21287: kentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
21288:
21289:
21290: E d u s k u n n a 11 e.
21291:
21292: Etelä-Pohjanmaan tietopuolisen karjanhoi- vat rakennukset. Maakunnan väki toivoo,
21293: tokoulun vuokraaika sen nykyisessä sijoitus- että koulun suuriarvoinen työ jatkuisi en-
21294: paikassa Ilmajoen pitäjän Korven tilalla tistä paremmin edellytyksin.
21295: päättyy kohdakkoin. Nyt tuottaa koulun si- Viitaten maatalouskoulukomitean mietin-
21296: joitus monia vaikeuksia. Ilmajoen kunta on töön ja edellä esitettyyn kunnioittaen ehdo-
21297: varautunut siirtoon ostamalla suurehkon tamme,
21298: Kohtalon tilan ja on valmis sen luovutta-
21299: maan koulun käyttöön ja omistukseen. Mutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21300: Kohtalon tilan rakennukset eivät vastaa ny- tulo- ja menoarvioon 55 000 000 mar-
21301: kyisellään koulun tarpeita. Siksi siellä pitäisi kan määrärahan karjatalouskoulun ra-
21302: ryhtyä rakentamaan koulun tarpeita Vastaa- kentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
21303: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
21304:
21305: Toivo Antila, Eemil Partanen. Esa Koivusilta.
21306: Eino Uusitalo. Väinö Tikkaoja. Erkki Ryömi.
21307: Eeli Erkkilä. Väinö Rankila. T. Saloranta.
21308: Eino E. Heikura. Leo Häppölä. N. Kosola.
21309: S. S. Aittoniemi. Nestori Kaasalainen. Aleksi Kiviaho.
21310: Johannes Wirtanen. Matti Mattila. Yrjö Sinkkonen.
21311: Sylvi Halinen. J. F. Pöykkö. Kalle Kämäräinen.
21312: Marja Lahti. Hilja Väänänen. Onni Mannila.
21313: Artturi Jämsen. Martti Salminen. Eino Rytinki.
21314: Aare Leikola. Tahvo Rönkkö.
21315: 1284
21316:
21317: IV,527. - Fin.mot. N:o 460.
21318:
21319:
21320:
21321:
21322: Wickman m. fl.: Angående anvisande av anslag till lån ock
21323: understöd för uppförande av skolbyggnad ock elevin-
21324: ternat för Lannäslund lantbruksskola i Pedersöre kommun.
21325:
21326:
21327: T i 11 R i k s d a g e n.
21328:
21329: Den lantmannaskola, som 1949 grundades arbete borde vad skyndsamhetsordningen be-
21330: i norra svenska österbotten, nämligen Krono- träffar ställas på första plats. Skolan skall
21331: by lantmannaskola, flyttades hösten 1955 tili uppföras på tomt, som staden Jakobstad upp-
21332: Jakobstad, där den nu under namnet Lannäs- låtit gratis. Intili tomten ligger skollägen-
21333: lund lantbruksskola arbetar i mot hyra upp- heten, som staden upplåtit mot arrende på
21334: låtna lokaler. Statsanslagen för Kronoby 60 år. Skolans direktion har givit i upp-
21335: lantmannaskola har från iml.evarande års drag åt en arkitekt att uppgöra byggnads-
21336: början överförts på Lannäslund lantbruks- plan jämte ritningar och kostnadsberäknin-
21337: skola. gar tili den nya skolan. Eskisserna tili
21338: Skolans första kurs i Jakobstad vidtog i skolan äro snart färdiga.
21339: slutet av oktober 1955. Tidigare hade skolan Enligt byggnadsplanen för skolan projek-
21340: börjat arbetet i januari. Redan under sitt teras skolbyggnaden för ca 40 elever. Bo-
21341: första år i Jakobstad hade skolan väsentligt städer för eleverna skall uppföras i anslut-
21342: utökat undervisningen i lantbruksmaskinlära. ning tili skolhuset. Skolan skall utrustas
21343: skogsskötsel och trädgårdsskötsel. Från den med en särskild maskinhall. Då skolan har
21344: 1 september i år har Mellersta Österbottens tili ändamål att även lämna ungdomen prak-
21345: vandrande folkhögskola sammanslagits med tisk och teoretisk undervisning i skogsskötsel
21346: lantbruksskolan, och kvinnlig ungdom har och trädgårdsodling, skall den givetvis ut-
21347: nu tillfälle att söka inträde tili skolan. rustas så, att den på ett ändamålsenligt sätt
21348: På grund härav kommer Lannäslund lant- kan tillgodose dessa behov.
21349: bruksskola från i höst att arbeta med tvenne De vidsträckta småbrukartrakterna kring
21350: undervisningslinjer: en lantmannalinje och Jakobstad saknar läroinrättning i huslig eko-
21351: en husmoderlinje. Men arbetsförhållandena nomi, och då den folkhögskola, som i 48 år
21352: för en skola som arbetar i tilifälligt hyrda arbetat i dessa trakter, nu upphört med sin
21353: och på flera håll splittrade lokaler äro givet- verksamhet, talar också detta för att Lannäs-
21354: vis besvärliga. Då dessutom bostäder åt lund lantbruksskola, som från och med i höst
21355: eleverna och lärarpersonalen måste upphyras, kommer att meddela undervisning i hus-
21356: är det självklart, att lokalfrågan berett moderskolämnen, borde beviljas anslag av
21357: skolan svårigheter. I höst, när skolan börjar statsmedel för påbörjande av byggnads-
21358: att arbeta med tvenne undervisningslinjer, arbetet. På grund härav borde i 1957 års
21359: blir det ännu svårare för skolan att ordna statsförslag införas 20 miljoner mk som
21360: bostads- och andra lokalfrågor. byggnadslån mot låg ränta samt 15 miljoner
21361: Av det ovanförda torde tydligt frangå, att mk som byggnadsunderstöd för Lannäslund
21362: det är oundgängligen nödvändigt, att Lannäs- lantbruksskola.
21363: lund lantbruksskola erhåller en egen skol- Med hänvisning tili ovanstående föreslå vi
21364: byggnad jämte internat. Detta byggnads- vördsamt,
21365: IVPJ:l,- Wic:kman ym, 1285
21366:
21367: att Riksdagen i statsförslaget för 15 miljoner soni byggnadsunderstöd,
21368: år 1957 måtte upptaga ett anslag om {ö1· uppförande av skolbyggnad och
21369: 35 miljoner mark, varav 20 miljoner elevinternat för Lannäslund lantbruks-
21370: som byggnadslån mot m"llig ränta och skola i Pedersöre kommun.
21371: Helsingfors den 17 september 1956.
21372:
21373: Albin Wickman. Arthur Larson.
21374: Grels Teir. John Forsberg.
21375: Verner Korsbäck. Bertel Lindh.
21376: 1286
21377:
21378: IV,52'7. - Rab.a.l. H: o 460. Suomennos.
21379:
21380:
21381:
21382:
21383: Wickma.n ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi ja avus-
21384: tukseksi koulurakennuksen ja oppilasasuntolan rakenta-
21385: mista varten Lannäslundin maatalouskoululle Pietarsaaren
21386: maalaiskunnassa.
21387:
21388:
21389: E d u s k u n n a 11 e.
21390:
21391: Ruotsalaisella Pohjois-Pohjanmaalla 1949 mitä kiireellisyysjärjestykseen tulee, asetet-
21392: perustettu maamieskoulu, nimittäin Kruunu- tava ensi sijalle. Koulu rakennetaan tontille,
21393: pyyn maamieskoulu, muutti syksyllä 1955 jonka Pietarsaaren kaupunki on luovuttanut
21394: Pietarsaareen, jossa se nyt Lannäslundin ilmaiseksi. Tontin vieressä on la>ulutila,
21395: maatalouskoulun nimellä työskentelee vuok- jonka kaupunki on luovuttanut vuokralle 60
21396: rahuoneistoissa. Valtionapu Kruunupyyn vuodeksi. Koulun johtokunta on antanut
21397: maamieskoululle on kuluvan vuoden alusta arkkitehdin tehtäväksi uuden koulun raken-
21398: siirretty Lannäslundin maatalouskoululle. nussuunnitelman sekä piirustusten ja kus-
21399: Koulun ensimmäinen kurssi Pietarsaaressa tannusarvon laatimisen. Luonnokset koulua
21400: alkoi lokakuun lopussa 1955. Aikaisemmin varten valmistuvat pian.
21401: oli koulu aloittanut työn tammikuussa. Jo Suunnitelman mukaan rakennetaan koulu
21402: ensimmäisenä vuotenaan Pietarsaaressa koulu noin 40 oppilasta varten. Oppilaiden asun-
21403: oli oleellisesti lisännyt opetusta maatalous- not rakennetaan koulutalon yhteyteen. Koulu
21404: koneopissa, metsänhoidossa ja puutarhan- on vArustettava erityisellä konehallilla. Kun
21405: hoidossa. Tämän vuoden syyskuun 1 päi- koulun tarkoituksena on myös antaa nuori-
21406: västä on Keski-Pohjanmaan kiertävä kan- solle käytännöllistä ja tietopuolista opetusta
21407: sanopisto liitetty maatalouskouluun, ja nais- metsänhoidossa ja puutarhanhoidossa, on se
21408: puolisella nuorisolla on nyt tilaisuus pyrkiä tietenkin varustettava sillä tavalla, että se
21409: kouluun. voi tarkoituksenmukaisesti suorittaa tehtä-
21410: Tämän vuoksi Lannäslundin maatalous- vänsä.
21411: koulu tulee tästä syksystä alkaen työsken- Pietarsaaren ympäristöllä olevilla laajoilla
21412: telemään kahdella opetuslinjalla: maamies- pienviljelijäseuduilla ei ole kotitalousoppi-
21413: linjalla ja emäntälinjalla. Mutta työolot laitosta, ja kun se kansanopisto, joka 48
21414: koulussa, joka toimii tilapäisesti vuokratuissa vuoden aikana on näillä seuduilla toiminut,
21415: ja useille tahoille hajoitetuissa huoneistoissa, on nyt lopettanut toimintansa, puhuu tämä-
21416: ovat tietenkin hankalat. Kun lisäksi on vuok- kin seikka sen puolesta, että Lannäslundin
21417: rattava asunnot oppilaille ja opettajakun- maatalouskoululle, joka tästä syksystä läh-
21418: nalle, on itsestään selvää, että huoneisto- tien antaa opetusta k;otitalouskouluaineissa,
21419: kysymys on tuottanut koululle vaikeuksia. olisi myönnettävä valtion varoista määrä-
21420: Tänä syksynä koulun aloittaessa toimia kah- raha rakennu.styön aloittamista varten. Tä-
21421: della opetuslinjalla käy koululle asunto- ja män vuoksi olisi vuoden 1957 tulo- ja me-
21422: muiden huoneistokysymysten järjestäminen noarvioon otettava 20 milj. mk halpakorkoi-
21423: vielä vaikeammaksi. seksi rakennuslainaksi sekä 15 milj. mk ra-
21424: Edellä esitetystä ilmenee selvästi, että kennusavustukseksi Lannäslundin maatalous-
21425: Lannäslundin maatalouskoulun on ehdotto- koululle.
21426: man välttämätöntä saada oma kouluraken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21427: nus sekä asuntola. Tämä rakennustyö olisi, nioittaen,
21428: IV,m.- Wickman ym. 1287
21429:
21430: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957 35 miljoooon markan määrärahan,
21431: tulo- ja menoarvioon koulutalon ja josta 20 miljoonaa markkaa halpa-
21432: oppilasasuntolan rakentamista varten korkoiseksi rakennuslainaksi ja 15
21433: Lannäslund lantbruksskola nimiselle miljoonaa markkaa rakennusavustuk-
21434: koululle Pietarsaaren maalaiskunnassa seksi.
21435: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
21436:
21437: Albin Wickman. Arthur Larson.
21438: Grels Teir. John Forsberg.
21439: Verner Korsbäck.
21440:
21441:
21442:
21443:
21444: 62 E 645/56
21445: 1288
21446:
21447: IV,528. - Rah.a.l. N:o 461.
21448:
21449:
21450:
21451:
21452: Tiekso-Isa.ksson ym.: Määrärahan osoittamisesta emäntäkou-
21453: lun rakentamiseksi Inarin kunnan Ivalon kylään.
21454:
21455: E d u s k u n n a ll e.
21456:
21457: Inarin kunnassa jo usean vuoden ajan toi- taloushallitus on hyväksynyt koulun piirus-
21458: minut kotitalouskoulu joutuu työskentele- tukset, kustannusarviot ja työselitykset. Ina-
21459: mään erittäin vaikeissa olosuhteissa, ahtaissa rin kunta on lahjoittanut koulua varten 20
21460: ja kylmissä vuokrahuoneissa. Tällainen ti- ha:n suuruisen maa-alueen Ivalon kylästä.
21461: lanne on johtanut siihen, ettei kouluun ole Määrärahojen puuttuminen on kuitenkin es-
21462: montakaan paikallista hakijaa. Kotitalous- tänyt rakennussuunnitelman toteuttamisen.
21463: kouluun haluavat ovat pyrkineet alansa oppi- Emäntäkoulun rakennustöiden aloittami-
21464: laitoksiin Inarin kunnan ulkopuolelle tai ovat nen auttaisi myös Inarin kunnassa esiinty-
21465: jääneet odottamaan oman koulutalon raken- vän työttömyyden lieventämistä. Koulun ra-
21466: tamista, jolloin nykyinen kotitalouskoulu kennustöihin voitaisiin sijoittaa n. 70 raken-
21467: voitaisiin muuttaa emäntäkouluksi. Tietoi- nustyöläistä.
21468: suus siitä, että kotitalouskoulu muuttuu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21469: emäntäkouluksi oman koulutalon rakentami- nioittaen,
21470: sen jälkeen, on osaltaan vaikuttanut kieltei-
21471: sesti oppilaaksi pyrkimiseen nykyiseen koti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21472: talouskouluun, sillä kotitalousalalle aikovat tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
21473: haluavat luonnollisesti saada omalla alallaan kan määrärahan emäntäkoulun raken-
21474: mahdollisimman perusteellisen opetuksen. tamiseksi Inarin kunnan Ivalon ky-
21475: Inarin emäntäkoulun rakentamishanke on lään.
21476: ollut jo usean vuoden ajan vireillä. Maa-
21477: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
21478:
21479: Anna-Liisa Tiekso-Isa.ksson. Toivo Frim.a.n.
21480: Eino Tainio. Erkki Koivisto.
21481: 1289
21482:
21483: IV,529. - Rah.al. N:o 462.
21484:
21485:
21486:
21487:
21488: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
21489: suomenkielisen keskusammattikoulun rakennustöiden aloit-
21490: tamiseksi Seinäjoella.
21491:
21492:
21493: Eduskunnalle.
21494:
21495: Suomenkielisen keskusammattikoulun pe- kunta jo suorittanut ja toivoo yksimielisesti,
21496: rustaminen Etelä-Pohjanmaalle on ollut vi- että tarvittavat varat koulun rakennustöiden
21497: reillä siitä alkaen, kun ammattikasvatusneu- alkuunsaattamiseksi pikaisesti myönnettäisiin.
21498: voston 10-vuotissuunnitelmassa vuonna 1947 Eduskunta on vuoden 1954 tulo- ja meno-
21499: esitettiin ajatus tällaisen laitoksen perusta- arviossa hyväksynyt 2 miljoonan markan
21500: misesta Seinäjoelle. Asia on ollut myöskin määrärahan koulun suunnittelua ja alku-
21501: aloitteiden pohjalta eduskuntakäsittelyssä. valmisteluja varten. Seinäjoen kauppala on
21502: Niinpä mm. sivistysvaliokunta toteaa mietin- myöskin tarkoitusta varten varannut 2 mil-
21503: nössään 15. 5. 1953, että tällä hetkellä on joonaa markkaa sekä tarvittavan maa-alueen
21504: suomenkielisen keskusammattikoulun perus- ilmaiseksi.
21505: taminen Etelä-Pohjanmaalle maan ammatti- Koulun rakennustoimikunta on myöskin jo
21506: kouluverkoston järjestelyssä ensimmäisellä nimetty.
21507: sijalla. Tämän mietinnön on eduskunta myös- Kun hallituksen tulo- ja menoarvioesityk-
21508: kin hyväksynyt 27. 5. 1953 ja pääJttänyt sessä vuodelle 1957 ei ole ehdotettu Etelä-
21509: lausua toivomuksen: ,että hallitus ottaisi Pohjanmaan suomenkielisen keskusammatti-
21510: vuoden 1954 tulo- ja menoarvioesitykseen koulun rakennustöiden aloittamiseksi vielä-
21511: riittävän määrärahan suomenkielisen keskus- kään määrärahaa, niin edellä esitetyn perus-
21512: ammattikoulun aikaansaamiseksi Etelä-Poh- teella ehdotamme kunnioittavasti,
21513: janmaalle".
21514: Kauppa- ja teollisuusministeriö on 16. 3. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21515: 1954 tekemällään päätöksellä asettanut Etelä- tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mar-
21516: Pohjanmaan keskusammattikoulun suunnit- kan määrärahan Etelä-Pohjanmaan
21517: telutoimikunnan, jonka tehtävänä oli selvit- suomenkielisen keskusammattikoulun
21518: tää koulun laajuus eri osastoineen ja tarvit- rakennustöiden aloittamiseksi Seinä-
21519: tavat opetustilat. Tämän tehtävän on toimi- joella.
21520: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
21521:
21522: Väinö Tikkaoja. Toivo Antila.
21523: S. S. Aittoniemi. T. Saloranta.
21524: Eino Uusitalo. N. Kosola.
21525: Arvo Ahonen. Toivo .Asvik.
21526: 1290
21527:
21528: IV,530. - Rah.al. N:o 463.
21529:
21530:
21531:
21532:
21533: Peltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen kes-
21534: kusammattikoulun kurssityöpajojen rakennustöiden aloit-
21535: tamiseksi Jyväskylän kaupungissa.
21536:
21537:
21538: E d u s k u n n a 11 e.
21539:
21540: Voimassa olevan asetuksen mukaisesti kes- Keski-Suomen keskusammattikoulun kaikkien
21541: kusammattikouluissa järjestetään ammatti- opintolinjojen laajetessa syyslukukaudesta
21542: kursseja oppisopimuksen tehneille ja muille 1956 alkaen asteittain lopulliseen laajuu-
21543: heihin verrattaville, päivisin työssä oleville teensa tulevat koulun työpajat täysin kuor-
21544: ammattioppilaille. Lisäksi sanotuissa kou- mitetuiksi, joten sanottuja kursseja ei niissä
21545: luissa on viime vuosina pidetty useita am- voida enää järjestää. Siksi on erillisten kurs-
21546: mattikursseja ns. työllisyysvaroilla. Ammat- sityöpajojen, joissa voidaan tarpeen mukaan
21547: tikurssitoimintaa tulisi valtioneuvoston aset- vuorotellen järjestää eri ammattialojen kurs-
21548: taman nuorisotyöllisyyskomitean ehdotuksen seja, rakentaminen välttämätöntä. Puheena
21549: (10. 10. 55) mukaan huomattavasti lisätä. olevan työpajarakenmrksen, joka liitetään jo
21550: Keski-Suomen keskusammattikoulu on toi- valmiina olevaan yhteiseen lämpökeskukseen
21551: saalta ainoa sellainen valtion omistama am- ja jonka kokonaistilavuus on n. 18 000 ms ja
21552: mattikoulu, jossa on sementinvalajan opin- kokonaiskustannusarvio 120 000 000 markkaa,
21553: tolinja sekä siis myös sen vaatimat työ- luonnospiirustukset ovat jo valmiina. Työt
21554: ja muut opetusvälineet ja erikoisopettajat. voidaan suurimmaksi osaksi suorittaa koulun
21555: Edellä sanotun ja myös koko maan suhteen rakennusosaston oppilaiden ja rakennusalan
21556: keskeisen sijaintinsa puolesta mainitussa kou- kursseille otettavien koulutettavien työnä.
21557: lussa on jo usean vuoden aikana huolehdittu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21558: sementtivalimon hoitajien kurssimuotoisesta nioittavasti,
21559: ammattikoulutuksesta. Koska maamme yli
21560: 1 000 sementtivalimonhoitajista vain pieni että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21561: murto-osa on vasta ehtinyt saada tuolla am- tulo. menoarvioon 20 Pl. II luvun koh-
21562: mattialalla välttämättömän peruskoulutuksen, dalle uudetle momentille 70 000 000
21563: on puheena olevan koulun kurssitoiminnalla markan määrärahan Keski-Suomen
21564: jo sanotun yhden ammatinkin kannalta kat- keskusammattikoulun kurssityöpajojen
21565: sottuna huomattava kansantaloudellinen mer- rakennustöiden aloittam'iseksi Jyväsky-
21566: kitys. Samoin on asianlaita monen muun, eri- län kaupungissa.
21567: tyisesti rakennusalan ammatin suhteen.
21568: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
21569:
21570: Onni Peltonen. Artturi Koskinen.
21571: Impi Lukkarinen. Arvo Ahonen.
21572: 1291
21573:
21574: IV,531. - Rah.al. N:o 464.
21575:
21576:
21577:
21578:
21579: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
21580: keskusammattikoulun uuden työpajarakennuksen raken-
21581: nustöiden suunnittelemiseksi ja aloittamiseksi Joensuun
21582: kaupungissa.
21583:
21584:
21585: E d u s k u n n a II e.
21586:
21587: Pohjois-Karjalan keskusammattikouluun on niitä opintolinjoja, jotka ovat osoittautuneet
21588: pyrkijöitä vuosittain n. 700. Koulun eri liian pieniksi, ja perustaa tarpeellisia uusia
21589: opintolinjoille voidaan ottaa vain n. 180 opintolinjoja. Koulun nykyisissä tiloissa on
21590: uutta oppilasta vuodessa. On myös ollut to- muurarien työpaja sijoitettuna kellariin ja
21591: dettavissa, että koulun oppilaat ovat hyvin kirvesmiesten työpaja lämmittämättömään
21592: sijoittuneet niihin ammatteihin, minkä ovat ulkovajaan. Samaten koulun keskusvarasto
21593: koulussa oppineet. Monista ammattimiehistä (arvo n. 8 milj.) sekä autot sijaitsevat läm-
21594: on maakunnassa pulaa huolimatta siitä, että mittämättömässä vajarakennuksessa. Koska
21595: näitä on koulutettu jo 10 v:n ajan. Tämä koulun nykyiset työpajat ja luokat ovat ko-
21596: on todettavissa siten, että koulunsa suoritta- konaan varsinaisten oppilaiden käytössä, ei
21597: neille oppilaille on tarjona enemmän työ- kurssitoimintaa ole voitu juuri lainkaan har-
21598: paikkoja kuin mitä heitä on valmistunut. joittaa. Edellämainittuihin tarkoituksiin saa-
21599: Tällainen on ennenkaikkea autonasentajan taisiin myös tilat uudesta työpajarakennuk-
21600: ammatti. Huonekalupuusepät, joiden sijoit- sesta.
21601: tuminen on yleensä ollut vaikeinta, saivat Suunniteltu työpajarakennus on n. 15 000
21602: esim. viime keväänä sekä omasta maakun- m3 ja kustannusarvio on n. 100 000 000 mk,
21603: nasta että sen ulkopuolelta työpaikkoja niin josta rahasta tarvittaisiin vuodelle 1957 n.
21604: runsaasti, että vain osaan työpaikoista riitti 50 000 000 mk.
21605: koulun suorittaneita oppilaita. Ammattikou- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
21606: lun entisiä oppilaita toimii myös itsenäisinä nioittavasti,
21607: pienyrittäjinä maaseudulla. Pohjois-Karja-
21608: lan keskusammattikoulusta puuttuu monia että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21609: maakunnalle tärkeitä ammatteja esim. pelti- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
21610: seppien, maalarien, valajien ja parturi-'kam- kohdalle uudelle momentille 50 000 000
21611: paajien opintolinjat. markan määrärahan Pohjois-Karjalan
21612: Voida~een kasvattaa ammattityöntekijöitä keskusammattikoulun uuden työpaja-
21613: riittävässä määrin niihin ammatteihin, joista rakennuksen rakennustöiden suunnit-
21614: on tarvetta, kuuluu koulun rakennussuunni- telemiseksi ja aloittamiseksi J aensuun
21615: telmiin uuden työpajarakennuksen rakenta- kaupungissa.
21616: minen. Tämä tekee mahdolliseksi laajentaa
21617: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
21618:
21619: Varma K. Turunen. Juho Karvonen.
21620: Pauli Puhakka. Otto Muikku.
21621: Kalle Kauhanen. Antti Kukkonen.
21622: Heikki Soininen. R. Hallberg.
21623: Toivo Niiranen. Arvi Ikonen.
21624: 1292
21625:
21626: IV,532. - Rah.al. N:o 465.
21627:
21628:
21629:
21630:
21631: Erkkilä. ym. : Määrärahan osoittamisesta keskusammattikou-
21632: lun aikaansaamista varten Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaak-
21633: sot käsittävälle alueelle.
21634:
21635:
21636: Eduskunnalle.
21637:
21638: Maamme talouselämässä ja yhteiskuntara- jota ammattikasvatusviranomaisemme suo-
21639: kenteessa on sotien jälkeen tapahtunut syväl- rittavat ammattikoulutusolojemme kehittä-
21640: lekäypä muutos, johon on ollut vaikutta- miseksi.
21641: massa sekä teollisuuden nopea laajeneminen, Yllä todetusta selvenee, miksi myöskin Poh-
21642: maa-, metsä- ja kotitalouden koneeliistuminen jois-Pohjanmaan kunnat ovat kiinnittäneet
21643: ja sitä seuraava työvoiman vapautuminen ja vakavaa huomiota ammattikasvatuskysymyk-
21644: siirtyminen ko. elinkeinohaaroilta, että tilo- seen. Näin on ollut asianlaita mm. maakun-
21645: jen pirstoutuminen, maaseudun sähköistämi- nan eteläosassa, Siika-, Pyhä- ja Kalajoki-
21646: nen ja siirtoväen mukanaan tuoma väestön laaksojen kunnissa. Tämän 26 kuntaa käsit-
21647: tiheyden kasvu. Tämä rakennemuutos on tuo- tävän alueen väkiluku on viimeksi suoritetun
21648: nut esiin ammattikasvatuskysymyksen ja saa- väestölaskennan mukaan 135 370 henkeä. Saa-
21649: nut aikaan sen, että ammattikasvatuksen ja tavissa olleista tilastoista on laskettu, että
21650: -koulutuksen laajentaminen tunnetaan elin- vuosittain työikään tulevien nuorten määrä
21651: tärkeänä juuri maalaiskuntien kohdalla. näissä jokilaaksoissa on 3 400. On todettu,
21652: Viime mainittu on helposti ymmärrettä- että työikään tulleista muuttaa merkittävä
21653: vissä jo yksistään sillä perusteella, että työt- osa pois tältä alueelta, lähinnä siitä syystä,
21654: tömyyden jatkuva torjunta ja kunnallisen ettei heillä ole ammattikoulutuksen eikä toi-
21655: verorasituksen kohtuuttomaksi kohoamisen meentulon mahdollisuuksia kotiseudullaan.
21656: estäminen alkaa varsinkin pohjoisille Kerätyt tilastotiedot osoittavat, että tältä
21657: maamme kunnille käydä ylivoimaiseksi, ellei alueelta muuttaa 15-20 vuoden ikäisiä nuo-
21658: kuntien elinkeinoelämää saada monipuolisem- ria muualle maahan vuosittain n. 300. Sitä
21659: maksi ja vahvemmaksi kestämään suhdanne- lähinnä seuraavien ikäluokkien kohdalla
21660: vaihteluita ja lisääntyvää työntekijämäärää. muuttoliike progressiivisesti kasvaa ollen
21661: Tilannetta helpottavien keinojen löytämi- 15-25 vuoden ikäisten vuosittain muutta-
21662: nen ei ole helppoa, mutta varmaa on, että neiden nuorten määrä n. 800-950 henkeä.
21663: ammattikasvatuksen ja -koulutuksen suunni- On erityisesti tähdennettävä sitä, että edellä
21664: telmallisella laajentamisella ja lisäämisellä oleviin lukuihin, jotka jo sinänsä ovat huo-
21665: voidaan asian hyväksi paljon tehdä. Maaseu- mattavia, eivät vielä sisälly Ruotsiin muut-
21666: dun elinkeinoelämän edistämiseen ja moni- taneet nuoret. Heitä koskevat tilastotiedot
21667: puolistamiseen liittyy elimellisesti ammatti- ovat vaikeasti saatavissa, koska he edelleen-
21668: koulutuksen järjestely, sillä esim. koti- ja kin ovat kotiseurakunnassaan kirjoilla. Mai-
21669: pienteollisuuden sijoittumista maaseudulle nittakoon, että eräästäkin alueen kunnasta
21670: vaikeuttaa nykyään varmaankin yhtä paljon todetaan Ruotsiin muuttaneen n. 100-200
21671: ammattitaitoisten henkilöitten ja ammatti- nuorta ja että eräistä toisista kunnista il-
21672: miesten kuin pääomankin puute. Toisaalta moitetaan kymmenittäin nuoria miehiä ja
21673: maaseudun väestöä on luonnollisesti pyrit- naisia siirtyvän vuosittain työnhakuun Ruot-
21674: tävä kiinnittämään kotiseudulleen ja siellä siin. Vaikka siis tarkkoja lukuja tässä suh-
21675: turvaamaan sille riittävät edellytykset aineel- teessa ei voidakaan esittää, niin tehdystä
21676: listen ja henkisten tarpeiden tyydyttämiseen. tiedustelusta saatu yleinen havainto on, että
21677: Mielihyvin onkin todettava se ponnistelu, nuorten siirtyminen Ruotsiin on huolestutta-
21678: IV,532. - Erkkillt ym. 1293
21679:
21680: van laajaa ja suurempaa kuin yleisesti otak- läänin kunnissa 9.19 ja koko maan maalais-
21681: sutaan. kunnissa 10.13. Tämän alueen kuntien saata-
21682: On luonnollista, että edellä esitettyä nuor- vina olleet kaikki verojäämät verrattuna
21683: ten muuttoliikettä, joka ei voi olla enempää vuoden 1954 tuloihin tekivät mainitun vuo-
21684: paikallisen kuin yleisenkään edun mukaista, den lopussa 32 % vastaavan verojäämäpro-
21685: voitaisiin merkittävällä tavalla hillitä, mikäli sentin ollessa esim. Uudenmaan ja Kymen
21686: nuorisolle tarjottaisiin kotiseudullaan mah- lääneissä 12.5 % ja 8 % sekä koko maan maa-
21687: dollisuus ammattiopetuksen saamiseen ja sitä laiskunnissa 16 %. Edelleen todettakoon, että
21688: kautta riittävään toimeentuloon. Kuitenkaan nyt po. kuntien vakautettujen velkain korot
21689: ei Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaaksoissa ole yh- ja lyhennykset tekivät v. 1954 veroäyriä
21690: tään ammattikoulua, vaikka suoritettujen, kohden keskimäärin 1: 12 mk vastaavan lu-
21691: uuteen ammattikoululakiesitykseen nojautu- vun ollessa koko maassa 0: 25. Myöskin on
21692: vien laskelmien mukaan po. alueen ammatti- syytä muistaa, että juuri näillä alueilla ovat
21693: koulutustarve olisi vähintään 330 oppilas- kuntien työttömyysmenot suurimmat koko
21694: paikkaa. maassa niiden tehdessä muutamissa ko.
21695: Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaaksojen ammat- alueen kunnissa jopa 3: 50 mk äyriä kohden.
21696: tikoulukysymyksen ratkaiseminen tapahtuisi - On näin ollen selvää, että jokainen suu-
21697: luonnollisesti nopeimmin kuntainliittojen am- rempi kunnan talouteen kohdistuva rasitus,
21698: mattikoulujen puitteissa, mutta on muistet- jollaista esim. kuntainliiton ammattikoulun
21699: tava, että mainittu alue on taloudellisesti rakentaminen merkitsisi, on po. kunnille yli-
21700: maamme köyhimpiin kuuluva ja että siellä voimainen kantaa.
21701: vallitseva kunnallisverorasitus on poikkeuk- Edellä esitettyihin yleisiin ja paikallisiin
21702: sellisen korkea. Esimerkkinä mainittakoon, näkökohtiin ja tosiasioihin viitaten ehdo-
21703: että alueen 26 kunnan yhteinen veroäyri- tamme kunnioittaen,
21704: määrä teki v. 1955 toimitetussa taksoituksessa
21705: 76 553 646, kun se esim. yksistään Oulun että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21706: kaupungissa oli n. 8 milj. äyriä korkeampi tulo- ja menoarvioon 75 000 000 mar-
21707: eli 84 533 759. Keskimääräinen äyrin hinta kan määrärahan Siika-, Pyhä- ja Ka-
21708: po. alueen kunnissa oli kyseisenä vuonna 12 lajokilaaksot käsittävän piirin keskus-
21709: mk sen ollessa vastaavasti esim. Uudenmaan ammattikoulun suunnittelemiseksi ja
21710: rakentamisen aloittamiseksi.
21711: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
21712:
21713: Eeli Erkkilä. Antti Kinnunen.
21714: Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
21715: Yrjö Hautala. Urho Saariaho.
21716: Irma Torvi. Väinö Rankila.
21717: Pentti Liedes. Eino Uusitalo.
21718: 1294
21719:
21720: IV,533. - Rah.al. N:o 466.
21721:
21722:
21723:
21724:
21725: Turkka. ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan
21726: keskusammattikoulun oppilasruokalan, opetuskeittiöt ja
21727: voimistelusalin käsittävän rakennuksen ' rakennustöiden
21728: aloittamista varten.
21729:
21730:
21731: E d u s k u n n a ll e.
21732:
21733: Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulun opetusta varastojen hankinnassa ja hoidossa
21734: oppilasruokala, joka samalla toimii koulun sekä varastokirjanpidossa, mikä kannattavan
21735: ravintotalousosaston keittäjälinjan opetus- laitosruokatalouden hoidon opetuksessa olisi
21736: ja harjoituskenttänä, on koulun perustami- ensiarvoisen tärkeätä.
21737: sesta alkaen ollut sijoitettuna tilapäiskäyt- Koulun ravintotalousosaston opetuksen ke-
21738: töön korjatussa vanhassa varastorakennuk- hittämistä ei nykyisten huoneistotilojen puit-
21739: sessa. Huoneistotilat eivät vastaa tarkoitus- teissa voida myöskään ajatella. Osaston käy-
21740: taan enempää oppilasruokalan käytön kuin tettävissä on ruokalan keittiön lisäksi yksi
21741: keittäjälinjan opetuksenkaan kannalta. Sen ainoa epätarkoituksenmukainen opetuskeit-
21742: johdosta, että koulun rakennuksia on vuosien tiö, jossa voidaan antaa ainoastaan perusope-
21743: mittaan kunnostettu ja laajennettu, on oppi- tus. Huomioon ottaen, että koulun laajan
21744: lasmäärä, n. 300-paikkaisen oppilaskodin val- maakunnan ainoana ammattikouluna tulisi
21745: mistuttua, kasvanut, ollen nykyisin n. 500. ravintotalousalallakin antaa mahdollisimman
21746: Koulun oppilasruokalan tilojen puitteissa ei monipuolista opetusta, olisi osaston käyttöön
21747: voida kuitenkaan valmistaa ruokaa kuin 300 välttämättä saatava lisätiloja uusien opinto-
21748: oppilaalle. Keittiön tilat on nim. nyt jo niin linjojen perustamista varten.
21749: tarkkaan käytetty, että sinne ei voida enää Koulun käytöstä puuttuu myös voimis-
21750: sijoittaa uusia suurempia keittopatoja ja telusali, mikä koulun opetusohjelmaan kuu-
21751: muita keittiölaitteita, mikä olisi välttämä- luvan liikuntakasvatuksen opetuksen samoin
21752: töntä suuremman ruokamäärän valmistami- kuin oppilaskodissa asuvien oppilaiden lii-
21753: seksi. Myös käytettävissä oleva ruokailu- kuntakasvatuskerhojen vuoksi olisi aivan
21754: huone on liian ahdas. Vaikkakin oppilaat välttämätön.
21755: aterioivat vuororyhmissä, ei aterioitsevien Edellä selostettuun viitaten ehdotamme
21756: lukumäärää voida lisätä yli 300 ilman, että kunnioittaen,
21757: säännöllinen koulutyö siitä vaikeutuu.
21758: Keittäjälinjan opetuksen kannalta on erit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21759: täin valitettavaa, että rakennuksesta puut- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
21760: tuvat kaikki apu- ja varastotilat. Niinpä kohdalle uudelle momentille 70 mt"l-
21761: juureskellari on vuokrattava kaupungilta ja joonaa markkaa Pohjois-Pohjanmaan
21762: muut ruoka-ainehankinnat suoritettava epä- keskusammattikoulun oppt"lasruokalan,
21763: taloudellisesti käteisostoina varastotilojen opetuskeittiöt ja voimistelusalin käsit-
21764: puuttuessa. Keittäjälinjan oppilaille ei tävän rakennuksen rakennustöiden
21765: voida tämän vuoksi antaa käytännöllistä aloittamista varten.
21766: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
21767:
21768: Arvi Turkka.. Irma Torvi. Armas Leinonen.
21769: 0. Lindblom. Yrjö Murto. Kerttu Saalasti.
21770: Aa.ro Kauppi. Yrjö Hautala. Pentti Liedes.
21771: La~ Järvi. Niilo Ryhtä.
21772: 1295
21773:
21774: IV,534. - Rah.al. N: o 467.
21775:
21776:
21777:
21778:
21779: Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun keskus-
21780: ammattikoulun perustamiskustannuksiin.
21781:
21782:
21783:
21784: Eduskunnalle.
21785:
21786: Koulumuotoisen ammattiopetuksen laajen- seutualueet ovat saaneet kestää sodan hävi-
21787: taminen ja sen ulottaminen käsittämään en- tykset ja raskaat evakuoinnit. Sodan jälkeen
21788: tistä laajemmat väestöpiirit maassamme on ovat Kainuun kunnat joutuneet toteutta-
21789: tullut erääksi· päivänpolttavaksi kysymyk- maan raskasta kansakoulujen rakennusoh-
21790: seksi. Ammattitaitoisten .työntekijäin tarve jelmaa. Harvasta asutuksesta johtuen Kai-
21791: kasvaa lakkaamatta ja toisaalta tarvitaan nuussa tarvitaan asukaslukuun verrattuna
21792: välttämättä toimenpiteitä työmarkkinoille enemmän kansakouluja 'kuin .tiheämmin asu-·
21793: astuvan nuorison tarkoituksenmukaiseksi si- tuilla seuduilla. Välttämättömän kunnalli-
21794: joittamiseksi elinkeinoelämän palvelukseen. sen rakennustoiminnan, sosiaalisten olojen
21795: Suorastaan probleemaksi lienee muodostu- parantamisen ym. lisääntyneiden rasitusten
21796: massa ns. suurten nuorisoikäluokkien sijoi- takia Kainuun kuntien on viime vuosina
21797: tuskysymys. ollut pakko turvautua lainapääoman käyt-
21798: Useilla alueilla maassamme aina Lappia töön. Vuonna 1955 olivat Kainuun kuntien
21799: myöten toimivat ammattiopetuksen antajina velat asukasta kohden keskimäärin 9 918 mk
21800: valtion keskusammattikoulut. Nämä koulut vastaavan luvun ollessa Oulun läänin maa-
21801: on yleisesti havaittu täysin soveliaiksi sekä laiskunnissa 8 400 ja koko maassa 7 500.
21802: järjestysmuodoltaan että muilta ominaisuuk- Kainuun kuntien yksimielisen päätöksen
21803: siltaan. Kuitenkin on eräs laaja alue pohjalla valittu toimikunta on jättänyt val-
21804: maamme itärajan välittömässä läheisyydessä, tioneuvostolle 19. 3. -56 anomuksen valtion
21805: jossa varsinainen teknillinen ammattikoulu- keskusammattikoulun perustamisesta Kai-
21806: tus teollisuus- ja käsityöalojen ammatteihin nuuseen, sijoituspaikkana Kajaanin kau-
21807: aikoville on suorastaan olematonta. Tämä punki. On laskettu, että Kainuun maakun-
21808: alue on Kainuu. nan ammattikoulutustarve on vähintäin 300
21809: Kainuun maakunta on laaja. Sen pinta- ja se jakaantuu eri ammattialojen kesken
21810: ala on yhteensä n. 21739 km2. Vuonna 1940 seuraavasti:
21811: oli maakunnan asukasluku 70 587 ja vuonna
21812: 1955 99 402 henkeä, joten lisäystä on vii- Rakennustyöala ...... . 95 oppilaspaikkaa.
21813: dessätoista vuodessa 28 815 henkeä eli n. Ravintotalous ........ . 80
21814: Metallityöala ......... . 45 "
21815: 29 %. Tällä hetkellä Kainuun väkiluku ylit- "
21816: tää huomattavasti 100 000. Ompelu- ja vaatturiala . 28
21817: Puutyöala ............ . 22 "
21818: Ammattikoulukysymyksen hoitaminen Kai- "
21819: nuun kohdalta myönteiseen ratkaisuun on Sähköala ............. . 15
21820: hyvin ajankohtainen asia. Tämän ovat oi- Muut ammattialat . . . . . 15 ,"
21821: valtaneet myöskin Kainuun kunnat. Asia ----------------~-----
21822: Yhteensä 300 oppilaspaikkaa.
21823: on ollut esillä sekä Kainuun kuntien yhtei-
21824: sessä neuvottelukokouksessa Kajaanissa viime Kauppa- ja teollisuusministeriön taholla
21825: vuonna että edelleen Kainuun maakunta- on Kainuun kuntien taholta tehtyyn esityk-
21826: liitossa. Kun Kainuun kunnat ovat vähä- seen suhtauduttu myönteisesti. Kun koulun
21827: varaisia syrjäseutukuntia, ei ole olemassa perustamisvaiheessa tarvitaan varoja suun-
21828: taloudellisia mahdollisuuksia asian hoitami- nittelu- ym. valmistelevaan toimintaan, ku-
21829: seksi kuntien puitteissa. Maakunnan raja- ten rakennuspiirustusten hankintaan yms.,
21830: 63 E 645/56
21831: 1296 IV,534. - Kainuun keskusa.mmattikoulu.
21832:
21833:
21834: on ao. ministeriön taholta esitetty määrä- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
21835: rahaa valtion tulo- ja menoarvioon vuod~ksi dotamme,
21836: 1957. Hallitus ei ole kuitenkaan tätä määrä-
21837: rahaa esitykseensä sisällyttänyt. Tästä joh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21838: tuen olisi eduskunnan kiinnitettävä asiaan tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
21839: vakavaa huomiota ja hyväksyttävä tarkoi- uudelle momentille 5 000 000 m,arkkaa
21840: tukseen esitetty määräraha. Kainuun keskusammattikoulun perus-
21841: tamiskustannuksiin.
21842: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
21843:
21844: Eemil Partanen. Eino Rytinki.
21845: Niilo Ryhtä. Eeli Erkkilä.
21846: 1297
21847:
21848: IV,535. - Fin.mot. N:o 468.
21849:
21850:
21851:
21852:
21853: Högström m. fl.: Angående anvisande av anslag för planering
21854: av ett nytt navigationsskolehus i Abo.
21855:
21856:
21857: T i ll R i k s d a g e n.
21858:
21859: Åbo Navigatioll8Skola har sedan år 1835 detta nya skolhus inrymma två fristående
21860: ve11kat i förra observatoriebyggnaden i Åbo, sjöfartsläroverk, ett finskt och ett svenskt.
21861: som g·enom ett senatsbeslut av den 6 juli Byggnaderna beräknas komma att omfatta
21862: 1839 överläts tili Åbo stad på villkor att 14 000 ms och byggnadskostnaderna stiger
21863: staden underhöll byggnaden och i den in- uppskattningsvis tili 110 000 000 mark.
21864: rättade ett sjöfartsläroverk. Skollokaliteterna Det förhållandevis låga elevantalet vid
21865: är numera alldeles otidsenliga och kan tjäna 1andets sjöfartsläroverk har lett tili att det
21866: sitt ändamål endast efter grundläggande råder en allvarlig brist på befäl för den
21867: ombyggnads- och reparationsarbeten. Åbo växande handelsflottan. På grund härav
21868: stad har inte utfört dessa för skolan abso- skulle det vara synnerligen angeläget att
21869: lut oundgängliga moderniseringar. Då förra ett nytt navigationsskolehus kunde byggas
21870: observatoriebyggnaden har ett kulturhisto- i Åbo.
21871: riskt värde har statsrådet inte velat ålägga Med hänvisning tili ovanstående föreslår
21872: staden dessa arbeten utan i stället tagit fasta undertecknade,
21873: på stadens erbjudande om att ställa en tomt
21874: till förfogande för ett nytt skolhus och att att Riksdagen i statsförslaget för
21875: med en tredjedel deltaga i kostnaderna för år 1957 måtte upptaga ett anslag på
21876: husets uppförande. I två propositioner 1950 2 000 000 mark för planering av ett
21877: (nr 145) och 1953 (nr 14) har denna lös- nytt navigationsskolehus i Abo.
21878: ning förordats. Avsikten har varit att i
21879: Helsingfors den 17 september 1956.
21880:
21881: Sven Högström. Veikko Helle. Urho Kulovaara.
21882: Arthur Larson. Verner Korsbäck. Grels Teir.
21883:
21884:
21885:
21886: •
21887: 1298
21888:
21889: IV,535. - Rah.al. N:o 468.
21890: Suomennos.
21891:
21892:
21893:
21894: Bögström ym. : Määrärahan osoittamisesta Turun merenkul-
21895: kukoulun uuden talon suunnittelua varten.
21896:
21897:
21898: E d u s kun n alle.
21899:
21900: Turun merenkulkukoulu on aina vuodesta ollut sijoittaa tähän ·uuteen koulutaloon
21901: 1835 toiminut Turun entisessä observatorio- kaksi itsenäistä merenkulkuoppilaitosta, suo-
21902: rakennuksessa, joka senaatin päätöksellä menkielinen ja ruotsinkielinen. Rakennusten
21903: heinäkuun 6 päivänä 1839 luovutettiin Tu- lasketaan sisältävän 14 000 ms ja rakennus-
21904: run kaupungille ehdolla, että kaupunki yllä- kustannukset nousevat arvion mukaan
21905: piti rakennusta ja siihen sijoitettua meren- 110 000 000 markkaan.
21906: kulkuoppilaitosta. Kouluhuoneistot ovat nyt- Suhteellisen alhainen oppilasluku maan
21907: temmin täysin epäajanmukaiset ja saattavat merenkulkuoppilaitoksissa on vienyt siihen,
21908: vastata tarkoitustaan vasta perusteellisten että on olemassa vakava puute päällystöstä
21909: lisärakennus- ja korjaustöiden jälkeen. Tu- kasvavaa kauppalaivastoa varten. Tämän
21910: run kaupunki ei kuitenkaan ole toimeenpan- vuoksi olisi erittäin tärkeätä, että uusi me-
21911: nut näitä koululle ehdottoman välttämättö- renkulkukoulurakennus voitaisiin rakentaa
21912: miä uudistuksia. Kun entisellä observatorio- Turkuun.
21913: rakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa, Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
21914: ei valtioneuvosto ole tahtonut velvoittaa ehdottavat,
21915: kaupunkia näihin töihin, vaan sen sijaan
21916: ottanut vastaan kaupungin tarjouksen ton- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21917: tin luovuttamisesta uutta koulutaloa varten tulo- ja menoarvioon 2 m~'ljoonan
21918: ja osallistumisesta yhdellä kolmasosalla ta- markan määrärahan Turkuun raken-
21919: lon rakennuskustannuksiin. Kahdessa esityk- nettavan uuden merenkulkukoulutalon
21920: sessä, 1950 (n:o 145) ja 1953 (n:o 14) on suunnittelua varten.
21921: tätä ratkaisua puollettu. Tarkoituksena on
21922: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
21923:
21924: Sven Bögström. Veikko Helle. Urho Kulovaara.
21925: Arthur Larson. Verner Korsbäck. Grels Teir.
21926:
21927: •
21928: 1299
21929:
21930: IV,536. - Rah.al. N:o 469.
21931:
21932:
21933:
21934:
21935: Tainio ym. : Määrärahan osoittamisesta valtakunnan sähkölin-
21936: jan jatkamiseksi Pellon kunnan Riipisenvaaran kylästä
21937: Kolarin kunnan Sieppijärven kylään.
21938:
21939:
21940: E d u s k u n n a ll e.
21941:
21942: Aikaisemmin ovat useat Tornionjokilaak- toon, olisi valtakunnan linjaa jatkettava Pel~
21943: son kunnista saaneet tarvitsemansa sähkön lon kunnan Riipisenvaaran kylästä Sieppi-
21944: Ruotsista. Sitä mukaa kuin valtakunnan järvelle. Mainittu välimatka on 23 kilomet-
21945: sähkölinjaa on näihin kuntiin rakennettu, on riä ja tulisi tämän linjan rakentaminen mak-
21946: voitu siirtya kotimaisen sähkön kulutukseen. samaan 8.5 milj. markkaa. Rakentamalla sa-
21947: Nykyisin valtakunnan sähkölinja ulottuu malla kolme muuntajaa voitaisiin sähköistää
21948: Pellon kunnan Riipisenvaaran kylään. myös Koivumaan ja Aitanmännikön kylät
21949: Kolarin ja sen pohjoispuolisten kuntien sekä Sieppijärven kylän eteläosa. Valtakun·
21950: sähköntarpeen tyydyttäminen tapahtuu edel- nan linjan jatkaminen Sieppijärvelle olisi
21951: leenkin Ruotsista tuodun sähkön turvin. Ko- kuitenkin välttämätöntä ennen kaikkea siksi,
21952: rlarin kunnan alueelle välittää sähkövirtaa että siltäkin osalta vapauduttaisiin Ruotsista
21953: Ruotsista Kolarin Sähkö Oy., joka on raken- tuotavasta virrasta ja voitaisiin siirtyä koti-
21954: nuttanut sähköjohdon Ruotsista Tornionjoen maassa tuotetun sähkön kulutukseen.
21955: yli Kolarin kirkonkylän lähettyville. Tästä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21956: linjasta on valtion toimesta rakennettu linja
21957: Teuravuoman koetilalle, josta Kolarin kunta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21958: on rakennuttanut linjan n. 20 kilometrin tulo- ja menoarvioon 8 500 000 mar-
21959: päässä olevaan Sieppijärven kylään. Niin- kan määrärahan valtakunnan sähkö-
21960: ikään on kunta rakennuttanut Kolarin linjan jatkamiseksi Pellon kunnan
21961: Sähkö Oy:n linjasta lisälinjaa kunnan poh- Riipisenvaaran kylästä Kolarin kun-
21962: jois-osassa noin 15 kilometriä. nan Sieppijärven kylään.
21963: Jotta tämä Kolarin kunnan sähköistetty
21964: alue voitaisiin yhdistää valtakunnan verkos-
21965: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
21966:
21967: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
21968: 1300
21969:
21970: IV,537. - Rah.al. N:o 470.
21971:
21972:
21973:
21974:
21975: Pusa: Korotetun määrärahan osoittamisesta vesistöjen laske-
21976: mista varten.
21977:
21978:
21979: E d u s k u n n a II e.
21980:
21981: Siirtoväen asutusta toteutettaessa on erit- perkaustöitä, jotta he pääsisivät peltona
21982: täin suuressa määrässä asutukseen käytetty viljelemään heille luovutettuja alueita. Sa-
21983: alavia viljelyskelpoisia maita, joita voimassa notunlaiset tulvat ovat olleet poikkeukselli-
21984: olevien säännösten mukaan pitäisi voida sen pitkäaikaisia Vanajan vesistöön kuulu-
21985: ,peltona viljellä". Nyt esiintyy kuitenkin villa asutusalueilla.
21986: tapauksia, jolloin keväisin monen siirtolai- Edellä esitettyyn nojaten kunnioittaen eh-
21987: sen pelloista puolet, jopa eräissä tapauksissa dotan,
21988: 9/10, ovat olleet niin kauan tulvaveden vai-
21989: vaamina, ettei niihin ole voitu kylvää ollen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
21990: kaan. Kun tilat ovat rakennettuja, ei jäl- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
21991: jellä ole muuta keinoa heidän olosuhteidensa 2 momentille lisäyksenä 100 000 000
21992: parantamiseksi kuin jouduttaa vesistöjen markkaa vesistöjen laskemista varten.
21993: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
21994:
21995: E. Pusa.
21996: 1301
21997:
21998: IV,538. - Fin.mot. N:o 471.
21999:
22000:
22001:
22002:
22003: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
22004: rensning av utfallsdiket från Kuttuträsk i Esbo kommun.
22005:
22006:
22007: T i ll R i k s d a g e n.
22008:
22009: I Dalsvik by i Esbo kommun ligger det För att råda bot på ovannämnda missför-
22010: cirka 100 meter långa och omkring 50 meter hållande borde en upprensning av utfalls-
22011: breda Kuttuträsk. Träskets utlopp - ett diket ske. Då därtill kommer, att i Esbo
22012: en kilometer långt dike - är igenslammat kommun ständigt finnes arbetsbehövande,
22013: och uppgrundat, vilket förorsakar årliga skulle detta arbete för sin del bidraga tili
22014: övervämningar av närliggande områden. att lösa ortens sysselsättningsproblem.
22015: Särskilt i höst har översvämningarna varit På grund av ovansagda föreslår under-
22016: stora och bl. a. har ett flertal villaägares tecknade,
22017: potatisland en längre tid legat under vatten
22018: och skörden härigenom s. g. s. helt förstörts. att Riksdagen i statsförslaget för
22019: Omkring 650 parcellägare har sina tomter år 1957 måtte upptaga ett anslag på
22020: i närheten av träsket, vilket genom sitt stil- 4 miljoner mark för upprensning av
22021: lastående, ruttnande vatten enligt hälsovårds- utfallsdiket från Kuttuträsk i Esbo
22022: nämnden utgör en farlig smittohärd för be- kommun.
22023: folkningen.
22024: Helsingfors den 18 september 1956.
22025:
22026: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen. Lauri Myllymäki.
22027: 1302
22028:
22029: IV,538. - Rah.al. N:o 471.
22030: Suomennos.
22031:
22032:
22033:
22034: Rosenberg ym..: Määrärahan osoittamisesta Espoon kunnassa
22035: olevan Kuttuträskin laskuojan perkaamiseen.
22036:
22037:
22038: E d u s k u n n a ll e.
22039:
22040: Espoon kunnan Laaksolahden kylässä on Edellä mainitun epäkohdan korjaamiseksi
22041: noin 100 metriä pitkä ja 50 metriä leveä olisi suoritettava laskuojan perkaaminen.
22042: Kuttuträsk niminen järvi. Järven suu - Kun Espoon kunnassa lisäksi on aina työtä
22043: kilometrin pituinen oja - on liettynyt ja tarvitsevia, olisi tämä työ osaltaan apuna
22044: madaltunut, mikä aiheuttaa vuosittain tulvi- paikkakunnan työllisyyskysymyksen selvittä-
22045: misia lähistöllä olevilla alueilla. Erityisesti misessä.
22046: tänä syksynä ovat tulvat olleet suuria ja Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet
22047: mm. monen huvilanomistajan perunamaat ehdottavat,
22048: ovat pitkän aikaa olleet veden alla sadon
22049: tuhoutuessa siten miltei tyystin. Noin 650 että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22050: palstanomistajana on tonttinsa lähellä jär- tulo- ja menoarvioon 4 miljoonan mar-
22051: veä, jonka seisova, pilaantunut vesi on ter- kan määrärahan Espoon kunnassa ole-
22052: veydenhoitoviranomaisten käsityksen mukaan van Kuttuträskin laskuojan perkaa-
22053: muodostunut väestölle vaaralliseksi tartunta- mista varten.
22054: pesäksi.
22055: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
22056:
22057: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen. Lauri Myllymäki.
22058: 1303
22059:
22060: IV,539. - Rah.al. N:o 472.
22061:
22062:
22063:
22064:
22065: R. Virtanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Myrskylänjoen
22066: Hallilan alueen perkaustöiden aloittamiseksi.
22067:
22068:
22069: E d u s k u n n ,a ll e.
22070:
22071: Uudenmaan läänin Myrskyiän kunnan olevasta ns. Hallilan alueesta on olemassa
22072: alueella olevan Myrskyiänjoen tulvavahingot valmis suunnitelma, josta vesistötoimikunta
22073: muodostuvat vuosittain huomattavaksi rasi- on antanut päätöksensä 13. 10. 1953, voitai-
22074: tukseksi tulva-alueen vaikutuspiirissä ole- siin työt aloittaa välittömästi. Jotta tulva-
22075: valle maataviljelevälle väestölle. Joen per- vahingot vastaisuudessa voitaisiin estää ja
22076: kaushankkeen toteuttamisella voitaisiin saada järjestää paikalliselle väestölle työtilai-
22077: tulvavahingot estetyiksi sekä huomattava suuksia, olisi töiden aloittamista varten va-
22078: määrä nykyisin viljelykseen kelpaamatonta rattava riittävä määräraha.
22079: maata viljelyskelpoiseksi. Hyötyalue tulisi Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
22080: käsittämään n. 550 ha.
22081: Uudenmaan lääninhallitus onkin yhdeksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22082: työkohteeksi esittänyt Myrskyiänjoen per- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
22083: kausta. Arvioidessaan ensi talven työttö- kan määrärahan Myrskylänjoen Hal-
22084: myystilannetta on lääninhallitus todennut lilan alueen perkaustöiden aloittami-
22085: sen uhkaavan viimetalvista suurempana seksi.
22086: juuri näillä alueilla. Kun joen alajuoksulla
22087: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
22088:
22089: Rainer Virtanen. Gösta Rosenberg.
22090:
22091:
22092:
22093:
22094: 64 E 645/56
22095: 1304
22096:
22097: IV,540. - Rah.al. N: o 473.
22098:
22099:
22100:
22101:
22102: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta Muurlan ja Uskelan
22103: pitäjissä olevan Alasjärven vesijättöalueen kuivatustöi-
22104: den aloittamista varten.
22105:
22106:
22107: E d u s k u n n a 11 e.
22108:
22109: Muudan ja Uskelan pitäjien alueilla ole- joutuivat jälleen tulvavesien valtaan samoin
22110: van Alasjärven vesijättöalueen kuivatussuun- kuin viime syksynäkin. Tämä on merkinnyt
22111: nitelma on ollut vireillä jo useita vuosia, alueen viljelijäväestölle jatkuvasti huomatta-
22112: mutta varojen puutteen vuoksi sitä ei ole via taloudellisia menetyksiä. Ja tilanne tulee
22113: saatu toteutetuksi. muodostumaan mainitulla alueella vuosi vuo-
22114: Turun. maanviljelysinsinööripiirin ja mai- delta yhä vaikeammaksi, sillä tulvavesi kul-
22115: nitun vesijättöalueen osakkaiden toimesta on jettaa mukanaan liejua, joka täyttää alueen
22116: laadittu täydellinen kuivatussuunnitelma ja halki virtaavan joen uoman täydellisesti.
22117: kustannusarvio useaan eri kertaan. Viimeksi Alueen viljelijäväestö on perustanut per~
22118: hyväksytty kustannusarvio on päättynyt n. kausyhtiön kuivaushankkeen edistämiseksi,
22119: 100 milj. markkaan. Tämän kustannusarvion mutta on luonnollista, ettei yhtiö pysty ra-
22120: edellyttämä kuivatussuunnitelma tulisi mer- hoituspuolta järjestämään ilman yhteiskun-
22121: kitsemään 339 ha uutta ensiluokkaista peltoa, nan taloudellista tukea. Näin ollen, ja koska
22122: 240 ha niittymaata ja lisäksi_ vesiniittyä. kysymyksessä on yhteiskunnan etujen mukai-
22123: Perkaustyösuunnitelman mukaan on peratta- nen suunnitelma, on paikallaan, että valtio-
22124: vista kohdista poistettava 14 700 m3 kalliota valtakin taloudellisesti osallistuu hankkeen
22125: ja n. 250 000 m3 irtomaata. toteuttamiseen.
22126: Kuivatuksen kautta saataisiin huomatta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22127: vasti lisämaata monelle, mainittuja veden
22128: vaivaamia alueita omistavalle. -Kuluneiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22129: vuosien aikana on näille alueille asutettu tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
22130: useita siirtolaisperheitä, jotka, samoin kuin kan määrärahan Muurlan ja Uskelan
22131: alueen entisetkin viljelijät, joutuvat kärsi- pitäjissä olevan Alasjärven vesijättö-
22132: mään tulvavesistä huomattavasti. Esimerkiksi alueen kuivatustöiden aloittamista var-
22133: kuluvan vuoden keväällä laajat viljelysalueet ten.
22134: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
22135:
22136: Paavo Aitio. Eino Roine.
22137: Aimo Aaltonen. Judit Nederström-Lunden.
22138: 1305
22139:
22140: IV,541. - Fin.mot. N:o 474.
22141:
22142:
22143: Rosenberg m. fl: Angående anvisande av anslag för under-
22144: sökande av möjligheterna till invallning och uttorkning
22145: av vissa delar av skärgården i Larsmo, Kvevlax och
22146: Maxmo kommuner.
22147:
22148: T i 11 R i k s d a g e n.
22149:
22150: Frågan om att finna arbete och utkomst Projektet i Kvevlax berör vattenområdet
22151: i den egna hembygden är ett svårartat prob- innanför Iskmo, Lillö, Köklot, Värlax och
22152: 1em f1erstädes i landet. Särskilt är detta Petsmo. Jorderövringen skulle vara 35 km2
22153: fallet i det svenska österbotten, där bristen torr jord tili en kostnad av 42 miljoner mark
22154: på industrier och på odlingsjord ständigt och årliga pumpningskostnader på 3 mil-
22155: tvingar nya skaror av det uppväxande släk- joner mark. Priset på den erövrade jorden
22156: tet att söka sig utkomst i främmande länder. skulle bli 12 000 mark per ha.
22157: Det är därför en synnerligen viktig uppgift I Maxmo åter utgår överdirektör Niini i
22158: att skapa nya utkomst- och livsmöjligheter sina beräkningar från att ett område ingär-
22159: för den där bosatta befolkningen. dat av Bodö, Västerö, Teugmo, Oxkangar och
22160: En sådan åtgärd vore att utforska möj- Lill-Oxkangar skulle uttorkas. Härigenom
22161: ligheterna tili och löns.amheten av att genom skulle en areal av 50 km2 torr jord erhållas
22162: invallning och uttorkning av ändamålsenliga tili en kostnad av 117.5 miljoner mark och
22163: vattenområden längs den österbottniska kus- en årlig utgift av 3.3 miljoner mark för ut-
22164: ten utvinna nya odlingsjordar ur havet. pumpning av vatten. Priset på den erövrade
22165: Större delen av den nuvarande odlingsjorden jorden skulle bli 23 600 mark per ha.
22166: i österbotten är ju gammal havsbotten, som Redan ovannämnda på privat väg till-
22167: tillkommit genom den naturliga landhöjnin- komna undersökningar och utredningar, vilka
22168: gen, varför uttorkningsföretag längs kusten torde anses vara vederhäftiga, utvisar att
22169: borde vara både genomförbara och lönsamma. väldiga jordområden kunde utvinnas ur ha-
22170: Mycket märkliga och omfattande undersök- vet tili relativt små kostnader. Vad dessa
22171: ningar på detta område har gjorts av över- sammanlagt 15 300 ha omfattande nytill-
22172: direktör Aarno Niini och i en längre artikel, komna jordområden skulle betyda för befolk-
22173: publicerad i n: o 3-4 av ,Kansamme Ta- ningen därstädes ifråga om ökade utkomst-
22174: lous" för i år, redogör han för olika uttork- och livsmöjligheter är självklart och motive-
22175: ningsprojekt och deras inbördes lönsamhets- rar helt en snabbt igångsatt allsidig under-
22176: grad. Enligt en lönsamhetstabell, uppgjord sökning av ovannämnda invallnings- och ut-
22177: av överdirektör Niini, skulle de tre mest för- torkningsprojekt.
22178: månliga ställena för en dylik invallning och Hänvisande till ovanstående föreslår där-
22179: uttorkning befinna sig i Larsmo, Kvevlax för undertecknade,
22180: och Maxmo kommuner i österbotten.
22181: I Larsmo omfattar uttorkningsprojektet ett att Riksdagen i statsförslaget för
22182: vattenområde omgränsat av bl.a. Larsmo och år 1957 måtte upptaga ett förslagsan-
22183: Eugmo varvid jorderövringen skulle vara slag på 5 miljoner mark för att låta
22184: omkring 68 km2 torr jord tili en kostnad genomföra en allsidig undersökning ·av
22185: av 44 miljoner mark och årliga utgifter för möjligheterna till en invallning och ut-
22186: utpumpning av vatten skulle vara 4 mil- torkning av vissa delar av skärgården
22187: joner mark. Den sålunda utvunna jordens i Larsmo, Kvevlax och Maxmo kom-
22188: pris per ha skulle bli 6 500 mark. munM'.
22189: Helsingfors den 18 september 1956.
22190:
22191: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik. Nestori Nurminen.
22192: 1306
22193:
22194: IV,541. - Rah.al. N:o 474.
22195: Suomennos.
22196:
22197: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Luodon, Koivu-
22198: lahden ja Maksamaan kuntiin kuuluvan saariston eräiden
22199: osien pengerrystä ja kuivatusta varten.
22200:
22201: E d u s k u n n a ll e.
22202:
22203: Kysymys toimeentulon saamisesta omalla Koivulahdessa suunnitelma koskee vesi-
22204: kotiseudulla on vaikeanlaatuinen probleemi aluetta Iskmon, Lillön, Köklotin, Varlaxin
22205: monin paikoin maassa. Erityisesti näin on ja Petsmon välillä. Maan valtaus olisi 35
22206: asianlaita ruotsalaisella Pohjanmaalla, jossa km2 kuivaa maata 42 miljoonan markan kus-
22207: teollisuuden ja viljelysmaan puute jatku- tannuksin vuotuisten pumppuamiskustan-
22208: vasti pakottaa kasvavaa polvea uusin jou- nusten ollessa 3 miljoonaa markkaa. Valla-
22209: koin etsimään toimeentuloaan muissa maissa. tun maan hinnaksi tulisi 12 000 markkaa
22210: Uusien toimeentulo- ja elinmahdollisuuksien hehtaarilta.
22211: luominen siellä asuvalle väestölle on sen Maksamaan kunnan suhteen taas ylijoh-
22212: vuoksi erittäin tärkeä tehtävä. taja Niini lähtee laskelmissaan siitä, että
22213: Eräs sellainen toimenpide olisi tutkia, oli- Bodön, Västerön, Teugmon, Oxkangarin ja
22214: siko mahdollista ja kannattavaa hankkia Lill-Oxkangarin rajoittama alue olisi kui-
22215: viljelyskelpoista maata merestä tarkoituksen- vatettava. Täten saataisiin 50 km2 kuivaa
22216: mukaisten vesialueiden pengerryksellä ja maata 117,5 miljoonan markan kustannuk-
22217: kuivatuksella pitkin Pohjanmaan rannikkoa. sin ja vuotuiset menot veden pumppuami-
22218: Suurin osahan Pohjanmaan nykyisestä vil- sesta olisivat 3.3 miljoonaa markkaa. Maan
22219: jelysmaasta on vanhaa merenpohjaa, joka hinnaksi tulisi 23 600 markkaa hehtaarilta.
22220: on tullut esille luonnollisen maankohoamisen Jo edellä mainitut yksityisellä taholla
22221: tietä, minkä vuoksi pitkin rannikkoa toi- suoritetut tutkimukset ja selvitykset, joita
22222: meenpantavien kuivatusyritysten pitäisi olla voitaneen pitää pätevinä, osoittavat, että
22223: sekä toteutettavissa että kannattavia. merestä voitaisiin saada valtavia maa-·alueita
22224: Hyvin huomattavia ja laajoja tutkimuksia suhteellisen pienin kustannuksin. Mitä nämä
22225: tällä alalla on tehnyt ylijohtaja Aarno Niini, yhteensä 13 500 ha käsittävät uudet maa-
22226: ja eräässä pitkähkössä artikkelissa, joka on alueet merkitsisivät siellä päin asuvan väes-
22227: julkaistu tänä vuonna ,Kansamme talous"- tön toimeentul{}- ja elinmahdollisuuksille, on
22228: lehden numerossa 3-4, hän selostaa eri kui- ilman muuta selvää, ja siinä on riittävä pe-
22229: vatussuunnitelmia ja niiden keskinäistä kan- ruste edellä mainittujen pengerrys- ja kuiva-
22230: nattavaisuusastetta. Ylijohtaja Niinin laati- tussuunnitelmien kaikinpuoliselle ja nopeasti
22231: man kannattavaisuustaulukon mukaan si- suoritettavalle tutkimukselle.
22232: jaitsisi kolme sellaiselle pengerrykselle ja Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
22233: kuivatukselle edullisinta paikkaa Luodon sen vuoksi ehdottavat,
22234: (Larsmo), Koivulahden (Kvevlax) ja Mak-
22235: samaan (Maxmo) kunnissa Pohjanmaalla. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22236: Luodossa käsittää kuivatussuunnitelma tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
22237: mm. Larsmon ja Eugmon rajoittaman vesi- kan arviomäärärahan Luodon, Koivu-
22238: alueen, jolloin voitettaisiin noin 68 km2 kui- lahden ja Maksamaan kuntiin, kuulu-
22239: vaa maata 44 miljoonan markan kustannuk- van, saariston, eräiden, osien, pen,gerrys-
22240: sin vuotuisten menojen ollessa veden pump- ja kuivatusmahdollisuukisen kaikin,.
22241: puamisesta 4 miljoonaa markkaa. Siten saa- puolista tutkimista varten,.
22242: dun maan hinnaksi tulisi 6 500 markkaa
22243: hehtaarilta.
22244: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
22245:
22246: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik. Nestori Nurminen.
22247: 1307
22248:
22249: IV,542. - Rah.al. N: o 475.
22250:
22251:
22252:
22253:
22254: Rankila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappajärven ja Evi-
22255: järven vedensäännöstelytöiden jatkamista varten.
22256:
22257:
22258: E d u s k u n n a 11 e.
22259:
22260: Vuonna 1949 tie- ja vesirakennushallituk- Kun tätä tarkoittavaa määrärahaa ei ole
22261: sessa valmistunutta suunnitelmaa Lappajär- otettu vuoden 1957 budjettiin ja kun työn
22262: ven ja Evijärven vedenpintojen säännöstele- jatkaminen eri näkökohdat huomioonottaen
22263: miseksi on eri vuosina toteutettu työllisyys- olisi välttämätöntä, niin edellä olevaan viita-
22264: varojen turvin ja on hankkeeseen jo käy- ten ehdotamme,
22265: tetty valtion varoja huomattavat määrät.
22266: Perkaushankkeen jatkaminen ei ole kuiten- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22267: kaan enää edullista työllisyysvarojen turvin, tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
22268: vaan olisi siirryttävä koneelliseen ruoppauk- markan suuruisen määrärahan Lappa-
22269: seen ja sitä varten saatava vapaita määrä- järven ja Evijärven vedensäännöstely-
22270: rahoja. Tästä on eduskuntakin keväällä 1955 töiden jatkamista varten.
22271: lausunut hallitukselle toivomuksen.
22272: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
22273:
22274: Väinö Rankila. Eino Uusitalo.
22275: Kustaa Tiitu. Artturi Jämsen.
22276: Arvo Ahonen.
22277: 1308
22278:
22279: IV,543. - Rah.al. N:o 476.
22280:
22281:
22282:
22283:
22284: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Lestijoen yläjuoksun
22285: perkaustöiden aloittamiseen.
22286:
22287:
22288: E d u s k u n n a ll e.
22289:
22290: Lestijoen yläjuoksun perkaussuunnitel- tulvasuojelutyöt ovat valmistuneet, niin se-
22291: man toteuttaminen olisi kiireellisesti suori- kään ei ole esteenä kyseessäolevien töitten
22292: tettava. Maatalouden harjoittamisen kan- alkamiselle. Siksi kunnioittaen ehdotamme,
22293: nalta on välttämätöntä suorittaa mainittu
22294: perkaus. Koska perkaus voitaisiin suorittaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22295: erillisenä Lestijärven vedensäännöstelykysy- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22296: myksestä, niin työt tältä osalta voitaisiin jo kan määrärahan Lestijoen yläjuoksun
22297: aloittaa. Kun myös Lestijoen alajuoksun perkaustöiden aloittamiseksi.
22298: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
22299:
22300: Matti Lepistö. Viljami Kalliokoski.
22301: 1309
22302:
22303: IV,544. - Rah.al. N:o 477.
22304:
22305:
22306:
22307:
22308: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Poh--
22309: janmaan peruskuivatustöitä varten.
22310:
22311:
22312: E d u s k u n n a ll e.
22313:
22314: Mootalouden harjoittamisen pahimpia hait- kuluvan syksyn hallat lisäksi ovat turmelleet
22315: toja Pohjois-Pohjanmaalla ovat usein toistu- huomattavan osan viljasadosta, niin maata-
22316: vat kesätulvat, jotka aiheuttavat huomatta- >louden harjoittajain ansiotöiden tarve muo-
22317: via vahinkoja viljelyksille tuhoten ja alen- dostuu entistäänkin suuremmaksi. Jo työ-
22318: taen sadon määrää ja laatua. Lisäksi vilje- tilaisuuksien avaamisen kannaltakin olisi
22319: lyksiä haittaa usein liian korkea pohjakos- erittäin tärkeää, että Pohjois-Pohjanmaan
22320: teus. Vesiperäisyys on esteenä viljelyksien alueen peruskuivatussuunnitelmaa ryhdyttäi-
22321: laajentamisellekin. Liika kosteus on siis hy- siin tarpeellisessa laajuudessa kiireellisesti
22322: vin laajoilla, muuten viljelykselle edullisilla toteuttamaan. Näin saataisiin lisää työkoh-
22323: mailla viljelyksen voimaperäistämisen ja laa- teita ja alueen pääelinkeinolle, maatalou-
22324: jentamisen esteenä. delle, avattaisiin mahdollisuus kehittyä ja
22325: Yllämainittujen haittojen poistamiseksi laajentua.
22326: on aikoinaan laadittu alueen kuivatussuun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22327: nitelma, mutta tämän, Pohjois-Pohjanmaan
22328: peruskuivatussuunnitelman järjestelmälliseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22329: ja tehokkaaseen toteuttamiseen ei kuitenkaan tulo- ja menoarvioon 100 000 000
22330: ole tarvittavassa laajuudessa vielä ryhdytty. markkaa Pohjois-Pohjanmaan alueen
22331: Näin siitäkin huolimatta, vaikka työttömyys peruskuivatustöitä varten.
22332: tällä alueella on ollut erittäin suuri. Kun
22333: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
22334:
22335: Antti Kinnunen. Eeli Erkkilä..
22336: Irma Torvi. Pentti Liedes.
22337: Arvi Turkka. Yrjö Murto.
22338: Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
22339: 1310
22340:
22341: IV,545. - Rah.al. N:o 478.
22342:
22343:
22344:
22345:
22346: Erkkilä ym..: Määrärahan osoittamisesta Lamujoen perkaa-
22347: miseen.
22348:
22349:
22350: E d u s kun n a 11 e.
22351:
22352: Maatalouden kehittyessä on entistä enem- jakin jätetty autioksi asukkaiden siirtyessä
22353: män kiinnitettävä huomiota peruskuivatuk- muualle. Eräänä syynä tähän on myöskin
22354: seen, sillä ilman sitä ei voida saada parhaita pitäjän syrjäinen asema, onhan rautatie
22355: mahdollisia tuloksia, vaikka viljelys muutoin sieltä lähes 100 km: n päässä.
22356: olisi kuinka voimaperäistä. Erikoisesti Poh- Piippolan naapurikunnassa Pulkkilassa on
22357: jois-Pohjanmaan tasankoalueella on run- tilanne suunnilleen samanlainen, vaikka
22358: saasti kuivatuskohteita, onpa sellaisia pitä- sieltä ei ole käytettävissä numerotietoja. Pe-
22359: jiäkin, joiden pinta-alasta suurin osa on ruskuivatus on näiden pitäjien suuri teh-
22360: liiallisen pohjaveden vaivaamaa. tävä, jolla voidaan tilannetta huomattavam-
22361: Piippolan pitäjä on eräs tällainen. Siellä min parantaa.
22362: suoritetun kuntatutkimuksen ja tilastotieto- Näitä molempia pitäjiä halkoo valtaväy-
22363: jen mukaan pitäjän koko pinta-alasta on n. 'länä Lamujoki, joka on niin tukkeentunut,
22364: 57 % suota ja maaperä kauttaaltaan veden ettei voida kuivatuksesta yleensäkään paljoa
22365: vaivaamaa. · puhua, ellei ensimmäisenä suoriteta Lamu-
22366: Maaperä on kyllä laadultaan yleensä hy- joen perkausta.
22367: vää, mutta pohjakosteus on esteenä kunnol- Suunnitelmat perkauksen suorittamisesta
22368: listen tulosten saamiselle, eikä peruskuiva- ovat olleet jo pitkän aikaa valmiina, mutta
22369: tusta voida paikallisen väestön omin voimin niiden toteuttaminen näyttää yhä vain vii-
22370: suorittaa, vaan siinä on valtiovallan tultava västyvän.
22371: avuksi. Tilanne näissä kunnissa on muodostunut
22372: Väestölaskennan mukaan kuului Piippolan erittäin v·aikeaksi ja maatalouden harjoitta-
22373: väestöstä v. 1950 78 % maa- ja metsätalous- minen on kuivatuskysymysten myönteisestä
22374: väestöön, ja oli kokonaistulo edellä mainit- ratkaisusta riippuvainen. Valtiovallan olisi
22375: tuna vuonna asukasta kohden 29 546 mk, syytä ottaa edellä mainittu Lamujoen per-
22376: mikä on pienempi kuin missään muussa kun- kaus vakavasti huomioon myöskin sen vuoksi,
22377: nassa koko maassa, vaikka peltopinta-ala ei että valtio omistaa siellä suuria metsäalueita.
22378: suinkaan ole pienimpiä, oUen edellä mainit- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
22379: tuna vuonna 1.1 ha asukasta kohden.
22380: Kun maatalouden mahdollisuudet perus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22381: kuivatuksen puuttuessa ovat edellä kuvatun- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
22382: laiset, eikä teollisuutta ole olemassakaan, on markan määrärahan Piippolan ja
22383: väestö alkanut huolestuttavassa määrässä Pulkkilan kunnissa olevan Lamujoen
22384: siirtyä kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin ha- perkauksen saattamiseksi mahdolli-
22385: kemaan parempia toimeentulon mahdolli- simman pian käyntiin.
22386: suuksia. Onpa viime vuosina kokonaisia tilo-
22387: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
22388:
22389: Eeli Erkkilä. Yrjö Hautala. Toivo Antila.
22390: Eino Rytinki. J. F. Pöykkö. Eino Uusitalo.
22391: 1311
22392:
22393: IV,546. - Rah.al. N: o 479.
22394:
22395:
22396:
22397:
22398: Erkkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Limingojan perkaa-
22399: miseen.
22400:
22401:
22402: E d u s k u n n a 11 e.
22403:
22404: Eräs huomattavan suuri kuivatusta kai- tavoin on tilanne vuosi vuodelta pääväylän
22405: paava alue on Pyhäjoen pitäjässä oleva Li- varrella pahentunut, niin ettei keväisin voida
22406: mingojan ja sen sivuhaarojen piiriin kuu- kylvöntekoon ajoissa ryhtyä ja vähänkin ta-
22407: luva hyötyalue, jonka kuivattamiseksi on vallista märempinä kesinä viljelykset ovat
22408: olemassa jo valmiit suunnitelmat. Sen vai- veden alla.
22409: kutuspiirissä asuu noin 1 500 henkeä ja Limingojan pääväylä on huomattavasti
22410: talouksia on noin 300. Lisäksi liittyy tämän tukkeentunut ja kun vedentulo yläjuoksun
22411: suunnitelman piiriin tuhansien hehtaarien metsän- ja suon kuivatusojista vuosi vuodelta
22412: laajuiset valtion metsäalueet, jotka jo osit- vain lisääntyy, on tilanne ojan alajuoksulla
22413: tain on kuivatettukin ja uusia suunni- käynyt suorastaan sietämättömäksi. Siksi olisi
22414: telmia niiden kuivattamiseksi on olemassa. Limingojan pääväylän perkaukseen ryhdyt-
22415: Kun tämän alueen väestö on kokonaisuu- tävä viipymättä.
22416: dessaan vähävaraista pienviljelijäväkeä, jonka Edellä esitetyillä perusteilla kunnioittaen
22417: toimeentulo tämän syksyn hallojen johdosta ehdotamme,
22418: on entisestäänkin vaikeutunut ja ensi talvena
22419: pääosaltaan riippuvainen ansiotöiden saan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22420: nista, edellä mainitun suunitelman toteutta- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
22421: minen olisi erittäin sopiva työkohde heille. markan määrärahan Pyhäjoen kun-
22422: Useina viime vuosina on Limingojan sivu- nassa olevan Limingojan perkauksen
22423: haaroja jo aukaistu ja valtio on suoritta- saattamiseksi mahdollisimman pian
22424: nut metsän kuivatuksia ojan latvoilla. Tällä käyntiin.
22425: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
22426:
22427: Eeli Erkkilä. J. F. Pöykkö.
22428: Eino Rytinki. Toivo Antila.
22429: Eino Uusitalo.
22430:
22431:
22432:
22433:
22434: ti5 E 645/56
22435: 1312
22436:
22437: IV,547. - Rah.al. N: o 480.
22438:
22439:
22440:
22441:
22442: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Raudussuon kuivaa.
22443: miseksi.
22444:
22445:
22446: E d u s k u n n a 11 e.
22447:
22448: Kittilän kunnan keskiosassa sijaitsee Rau- siin tarkoituksiin varattujen määrärahojen
22449: duskylä-niminen hyvin vanha kylä. Sen si- niukkuuden vuoksi toistaiseksi tuloksetta.
22450: jaan, että useimpien tämän seudun kylien Maassamme kuivataan vuosittain huomat-
22451: ympärillä on melkein rajattomasti viljelys- tavia suoalueita, jotka odottavat toisinaan
22452: kelpoisia maita käyttämättä, ovat Raudusky- käyttäjiään jopa vuosikymmeniä. Raudus-
22453: län ympäristön viljelyskelpoiset maat tark- suon kuivaaminen sen sijaan olisi sellainen
22454: kaan viljeltyjä. Aivan kylässä ja sen välittö- yleisten varojen sijoituskohde, että sijoitus
22455: mässä läheisyydessä on kyllä laaja Raudussuo siihen tulisi välittömästi hyväksikäytetyksi
22456: niminen suoalue, josta voitaisiin saada kylän ja asukkaat sen läheisyydessä vapautuisivat
22457: asukkaiden välttämättä tarvitsemaa viljelys- viljelyskelpoisen maan puutteesta.
22458: maata, mutta suo olisi kuivattava. Sellaiseen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22459: eivät yritteliäät ja suhteellisen varakkaat- kunnioittaen,
22460: kaan kylän asukkaat ole kyenneet. Heidän
22461: toimestaan on kyllä saatu aikaan, että Lapin että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22462: maanviljelysinsinööripiiri on laatinut suun- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
22463: nitelman suoalueen kuivattamisesta ja val- kan määrärahan Raudussuon kuivaa-
22464: tionapuanomus on ollut vireillä jo yli 2 miseksi.
22465: vuotta, mutta valtion talousarvioon tällai-
22466: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
22467:
22468: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio.
22469: 1313
22470:
22471: IV,548. - Rah.al. N: o 481.
22472:
22473:
22474:
22475:
22476: A. Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta tieosuuden 11 el-
22477: sinki-Gumböle rakentamiseksi nelikaistaiseksi.
22478:
22479:
22480: E d u s k u n n a 11 e.
22481:
22482: Helsingin-Turun valtatie on maamme Tie- ja vesirakennushallitus on laatinut
22483: vilkkaimmin liikennöity ollen sen liikenne- suunnitelman, että kolmen vuoden kuluessa
22484: tiheys 15-20 km Helsingistä länteen n. tieosuus Helsinki-Gumböle rakennettaisiin
22485: 5 000:.._6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mistä nelikaistaiseksi, jolloin mutkikas taajaan
22486: määrästä yli puolet on pitkän matkan liiken- asuttuja seutuja halkova nykyinen tie saatai-
22487: nettä. On laskettava, että vaikka autokan- siin siirretyksi. Jos näin ei tapahdu, on jo
22488: tamme kasvu on tunnetuista syistä tarpeen vuonna 1959 odotettavissa liikennekatastrofi,
22489: vaatimaa ja normaalia kehitystä vähäisem- kun liikennetiheys on silloin noussut n. 7 500
22490: pää, kasvaa liikennetiheys lähimmän kolmen -9 000 ajoneuvoon. Vaikka valtion raha-
22491: vuoden aikana varovastikin laskien 50 % :lla taloudellinen asema on kireä, ei tielaitoksen
22492: ja niin edelleen yhä valtavammin, kunnes kohentamista enää voida siirtää, sillä sen
22493: tullaan siihen pisteeseen, että liikenne kerta kehittäminen on omiaan vaikuttamaan val-
22494: kaikkiaan tukkeutuu. On laskettu, että jo tion taloudelliseen hyvinvointiin.
22495: 3 000 ajoneuvon liikennetiheys on liikenne- Sen nojalla, mitä edellä on sanottu, ehdo-
22496: taloudelliselta kannalta katsoen 2-kaistaisella tamme kunnioittaen,
22497: tiellä kannattamatonta ja nyt on tällä tiellä
22498: tämä raja saavutettu jo aikoja sitten. Tien että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22499: kannattavaisuudesta joutuu jokainen kansa- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
22500: lainen kärsimään kalliiden kuljetuskustan- 3 momentille lisäyksenä 500 000 000
22501: nusten muodossa, jotka edelleen nostavat tar- markkaa tieosu1lden 11elsinki-Gum-
22502: vikkeiden hintoja ja kuljetusmaksuja. böle rakentamiseksi nelikaistaiseksi.
22503: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
22504:
22505: Arvo Salminen. 0. Lindblom. 0. A. Öhman.
22506: Väinö Leskinen. Lauri Järvi. Elli Nurminen.
22507: 1314
22508:
22509: IV,549. - Rah.al. N:o 482.
22510:
22511:
22512:
22513:
22514: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta Vikiniemen - Maa-
22515: sillan välisen tien rakentamiseksi Perniön pitäjässä.
22516:
22517:
22518: E d u s k u n n a 11 e.
22519:
22520: Jo usean vuoden ajan on Perniön pitäjän siinkin hyvin käyttää työttömyyden torju-
22521: Vihiniemen kylästä ollut suunnitteilla tie miseen tarkoitettuja varoja.
22522: Maasiltaan. Tie lyhentäisi huomattavasti yh- Tie on suhteellisen lyhyt, n. 8 km, ja kus-
22523: teyttä Kosken asemalta vanhalle Turun- tannuksiinsa nähden sen merkitys niin pai-
22524: Helsingin maantielle. Samalla tie palvelisi kalliselle kuin kauttakulkuliikenteellekin olisi
22525: n. 40 maatilatalouden tien tarvetta. Liiken- hyvin suuri.
22526: teen jatkuvasti kasvaessa tien tarve tulee en- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
22527: tistä suuremmaksi. Paikkakunnan asukkaat
22528: - samoin kuin Perniön kuntakin - ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22529: esittäneet toivomuksia tien nopeasta rakenta- tulo- ja menoarvioon 12 000 000 mark-
22530: misesta. Tien rakentamisella on myös huo- kaa Vikiniemen-Maasillan välisen
22531: mattava merkitys työllisyyden turvaamiseksi tien rakentamiseksi Perniön pitäjässä.
22532: paikkakunnalla. Tien rakentamiseen voitai-
22533: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
22534:
22535: Eino Roine. Urho Kulovaara. Irma Karvikko.
22536: Paavo Aitio. Vappu Heinonen. Harras Kyttä.
22537: Kalle Jokinen. Aimo Aaltonen. Urho Kähönen.
22538: 1315
22539:
22540: IV,550. - Rah.al. N:o 483.
22541:
22542:
22543:
22544:
22545: Jokinen ym.: ."tläärärahan osoittamisesta tieoikaisun suorit-
22546: tamista varten Nurkkilan ja Merihuhdin välisellä tieosalla
22547: Perniön kunnassa.
22548:
22549:
22550: E d u s k u n n a 11 e.
22551:
22552: Kemiön saarelta Perniöön johtava tie on miön saarelta Helsinkiin ja Perniön rautatie-
22553: erittäin vaikeasti liikennöitävissä sen vuoksi, asemalle on liikenne varsin hidas.
22554: että tie, joka pohjakunnoltaan muutenkin on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22555: heikko, on lisäksi erittäin mutkainen. Pahim- nioittaen,
22556: mat mutkat on Nurkkilan ja Merihuhdin
22557: välisellä tieosuudella, jossa lisäksi on vielä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22558: kaksi rappiolla olevaa siltaa. Tien mutkat tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
22559: tältä osuudelta voitaisiin poistaa noin 500 kan suuruisen määrärahan tieoikai-
22560: metrin tienoikaisulla. Liikenne tällä tieosuu- sun suorittamista varten Nurkkilan ja
22561: della on erittäin vilkas, sillä se on ainoa ulos- Merihuhdin välisellä tieosalla Perniön
22562: pääsytie Särkisalon kunnasta. Myöskin Ke- kunnassa.
22563: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
22564:
22565: Kalle Jokinen. Rafael Paasio.
22566: Urho Kulovaara. Irma Karvikko.
22567: 1-316
22568:
22569: IV,551. - Rah.al. N:o 484.
22570:
22571:
22572:
22573:
22574: Koivusilta ym.: Määrärahan osoittamisesta Koukjärven tien
22575: kuntoonsaattamiseen.
22576:
22577:
22578: E d u s k u n n a 11 e.
22579:
22580: Pukkilan ja Myrskyiän pitäjien, vaikka ne leisessa päässä, mutta keskivälillä on vielä
22581: ovat naapuripitäjiä, välillä ei ole ollenkaan kunnostamatta noin 3 km:n pituinen tie-
22582: suoraa yhdystietä. On ollut kierrettävä noin pätkä. Kun näiden melko suurten kuntien
22583: 40 km:n lenkki Orimattilan kirkonkylän kesken on vähitellen tullut paljonkin kanssa-
22584: kautta, vaikka suoraan ei olisi matkaa kuin käymistä ja kun tien valmiiseen kuntoon
22585: vajaa 15 km. Useiden vuosien ajan on ollut saattaminen veisi vain 3 milj. markkaa,
22586: vireillä uuden yhdystien rakentaminen. Ns. ehdotammekin edellä olevaan viitaten,
22587: Koukjärven tie, joka yhdistää nämä pitäjät,
22588: onkin edellä mainittujen kuntien toimesta että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22589: nyttemmin saatu siihen kuntoon, että kaikki tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mark-
22590: massatyö on suoritettu, ojat kaivettu ja suu- kaa Koukjärven tien kuntoonsaattami-
22591: rin osa tiestä on jo liikennöitävässäkin kun- seksi.
22592: nossa niin Pukkilan kuin Myrskyiän puo-
22593: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
22594:
22595: Esa Koivusilta. Veikko Helle. Matti Mattila.
22596: 1317
22597:
22598: IV,552. - Rah.al. N: o 485.
22599:
22600:
22601:
22602:
22603: Koivusilta ym.: Määrärahan osoittamisesta H akoisten mut-
22604: kan oikaisemiseen.
22605:
22606:
22607: E d u s k u n n a 11 e.
22608:
22609: Vuonna 1953 suoritettiin ns. massatyö välti, että se auttaisi keväisin Porvoonjoen
22610: työttömyystöinä Helsingin - Orimattilan tulvia nopeammin laskeutumaan Mallusjär-
22611: maantiellä olevassa Hakoisten mutkassa, vestä. Nythän on tilanne sellainen, että Por-
22612: mutta varsinainen tietyö on edelleen teke- voonjoen tulviessa vesi em. joessa virtaa Mal-
22613: mättä. Tämä Hakoisten mutka on tällä lusjärveen päin ja hitaan poistumisensa an-
22614: tiellä erittäin vaarallinen ja vaikea lii- siosta aiheuttaa suuria vahinkoja Mallus-
22615: kennöidä. Mutka on alamäessä ja takana järven rannoilla olevien maanviljelijäin pel-
22616: Mallusjärvi ja -joki. Tien oikaisun ja loille. Kun siis tämän määrärahan saaminen
22617: sillan rakentamisen loppuun saattamiseksi auttaisi kahta tärkeätä asiaa, ehdotammekin
22618: tarvittaisiin varoja 15 milj. mk. Tämän edellä olevaan viitaten,
22619: määrärahan saaminen ei ole tärkeä yksin
22620: sentakia, että tällainen vaarallinen mutka, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22621: johon jo on uhrattu valtion varoja huo- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
22622: mattavasti, tulisi oikaistuksi, vaan samalla kan määrärahan H akoisten mutkan
22623: kun tällä osuudella oleva silta rakennettaisiin, oikaisua ja sillan rakentamista varten.
22624: louhittaisiin sillan uomaa kallioon niin sy-
22625: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
22626:
22627: Esa Koivusilta. Matti Mattila. Veikko Helle.
22628: 1318
22629:
22630: IV,553. - Rah.al. N: o 486.
22631:
22632:
22633:
22634:
22635: Haapanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Salonkylän-Pil-
22636: palan maantien rakentamiseksi Lopen kunnassa.
22637:
22638:
22639: E d u s k u n n a 11 e.
22640:
22641: Syystä tai toisesta ei viime vuosien tulo- tarjota työtilaisuuksia niitä tarvitsevalle
22642: ja menoarvioissa ole juuri lainkaan osoitettu väestönosalle, olisi Salonkylän-Piipalan tien
22643: työmäärärahoja Etelä-Hämeeseen. Kuitenkin kunnostamiseen ryhdyttävä valtion toimesta.
22644: tuolla alueella vallitsee jokatalvinen työttö- Mainittu tie on n. 30 km:n pituinen yhdys-
22645: myys, josta joutuvat kärsimään paitsi kun- tie, joka alkaa Helsingin-Forssan maan-
22646: nat, myös alueen työläis- ja pienviljelijä- tiestä ja kulkee Salonkylän ja Piipalan
22647: väestö. Tästä hallituksen ja keskusvirasto- kautta päättyen Helsingin-Läyliäisten väli-
22648: jen alueeseen kohdistuneesta kylmäkiskoi- seen tiehen Vaskijärvellä. Tien kokonaiskus-
22649: sesta, milteipä vihamielisestä suhtautumisesta tannus nouseen. 40 milj. mk:aan, josta vuo-
22650: johtuu, että Hämeessä ovat mm. tieolot kiis- den 1957 tulo- ja menoarvioon olisi varat-
22651: tattomasti maamme heikoimmassa kunnossa. tava 20 milj. mk. Vaikean työttömyyskau-
22652: Tämän alueen tieolojen kunnostamiseen olisi den sattuessa olisi hallituksella mahdollisuus
22653: kiireellisesti ryhdyttävä. Useissa Etelä-Hä- tämän lisäksi käyttää tarkoitukseen työttö-
22654: meen kunnissa joutuvat joko kunnat tai tei- myysvaroja.
22655: den varsilla asuvat kuntalaiset kantamaan Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
22656: pääosan tierasituksista. Eräs tällainen kunta
22657: on Loppi, jossa on kyläteitä kaikkiaan n. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22658: 150 km. Pääosa Lopen kunnan asukkaista tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
22659: on vähävaraista pienviljelijäväestöä, jolle kaa Lopen kunnassa olevan Salon-
22660: teiden kunnostaminen ja ylläpito tulee ta- kylän-Pilpalan maantien rakentami-
22661: loudellisesti ylivoimaiseksi. seksi.
22662: Jotta edes osittain voitaisiin parantaa Lo-
22663: pen kunnan liikenne- ja tieoloja ja samalla
22664: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
22665:
22666: Kaino Haapanen. Rainer Virtanen. Eino Kilpi.
22667: 1319
22668:
22669: IV,554. - Rah.al. N:o 487.
22670:
22671:
22672:
22673:
22674: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Someron Sylvänän -
22675: Ypäjän Kurjenmäen välisen kakkostien osan suunnitel-
22676: man laatimista varten.
22677:
22678:
22679: E d u s k u n n a 11 e.
22680:
22681: V altakunnan ns. kakkostien, joka alkaa pitäisi se mielestämme kiireellisesti tehdä.
22682: Helsingin-Turun pikatiestä Siparilan kylän Työttömyysasiain hoitamisen kannalta suun-
22683: kohdalta Someron kautta Loimaalle ja edel- nitelman laatiminen olisi kiireellinen myös.
22684: leen Satakuntaan, eteläosa on valmistumis- Edelläoleviin perusteluihin viitaten ehdo-
22685: vaiheessa paria suurempaa siltaa lukuun- tamme kunnioittaen,
22686: ottamatta. Tämä uusi tie päättyy nyt 5.5
22687: km Someron sivu Sylvänän kylän puolelle. että Someron Sylvänän-Ypäjän
22688: Tien tulisi jatkua tästä Lehtimäenkulman J{urjenmäen välisen kakkostien osan
22689: kautta Ypäjän Kurjenmäkeen, josta tie edel- sttunnitelmaa varten otettaisiin vuo-
22690: leen Loimaalle ja ylä-Satakuntaan jatkuu den 1957 tulo- ja menoarvioon 225 000
22691: ensiluokkaisena. Kun tälle 15 km:n pitui- markkaa.
22692: selle välille ei ole vielä tehty suunnitelmaa,
22693: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
22694:
22695: Lauri Laine. Leo Häppölä. Aino Malkamäki.
22696: Kaino Haapanen. Eino E. Heikura. Felix Seppälä.
22697:
22698:
22699:
22700:
22701: 66 E 645/56
22702: 1320
22703:
22704: IV,555. - Rah.al. N: o 488.
22705:
22706:
22707:
22708:
22709: Kujala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
22710: miseksi Mankalan voimalaitokselta Kymentaan kylään
22711: I itin kunnassa.
22712:
22713:
22714: E d u s k u n n a ll e.
22715:
22716: Lahden-Kouvolan valtatiestä Heinolan Iitin kunnanvaltuusto on käsitellyt tänä
22717: kautta Tampereelle ja Jyväskylään suuntau- vuonna kyseisen tien rakennuskysymystä ja
22718: tuu liikenne Kymijoen yli Iitinvirran los- päättänyt osaltaan ryhtyä toimenpiteisiin ra-
22719: sin kautta. Tällä tiellä on vilkas liikenne; kennustyön alkuun saattamiseksi, sillä tä-
22720: kaikkiaan viitisenkymmentä linja-autovuoroa män tien saaminen parantaa suuresti myös
22721: viikottain sekä suuri määrä kuorma-autoja paikallisia liikenneoloja, jotka nykyisin ovat
22722: puutavara- ym. kuljetuksessa joutuu käyttä- kovin vaikeat. Mainittakoon mm., että alueella,
22723: mään lossia virtaa ylittäessään. Kun virrassa johon tie tulisi, koululapset joutuvat nykyi-
22724: kesäisin uitetaan tukkeja, on lassiliikenne sin kouluun mennessään ja palatessaan kul-
22725: hyvin hidasta. Talvisin taas liikenne jäitse kemaan usean kilometrin taipaleen vaikeasti
22726: on epävarmaa ja hankalaa, mm. linja-auto- kuljettavaa ,kinttupolkua".
22727: matkustajien on noustava autosta ja ylitet- Edellä mainitun lisäksi on kunnan taholta
22728: tävä virta jalan. useassa yhteydessä kiinnitetty huomiota paik-
22729: Tämä hankaluus on poistettavissa helposti kakunnalle ilmenevään työttömyyteen, joka
22730: ja lisäksi verraten pienin kustannuksin. Lä- tulevana talvikautena uhkaa entisestäänkin
22731: helle ylityspaikkaa rakennetun Mankalan voi- laajentua. Tämän maantien rakennustyö-
22732: malaitoksen padolle valmistui myös Kymi- maan käyntiin saattaminen olisi myös työttö-
22733: joen ylittävä silta. Samoin on rakennettu myyden torjuntaa ajatellen erikoisen sopiva
22734: maantie Lahden-Kouvolan valtatiestä mai- työkohde.
22735: nitulle voimalaitokselle. Jatkamalla maantien Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22736: rakentamista voimalaitoksen sillalta Haikko-
22737: lan kylän kautta Kymentaan kylään 7 km:n että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22738: pituudelta saataisiin nykyaikaisia vaatimuk- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22739: sia vastaava liikennereitti, joka lyhentäisi kan määrärahan Iitin kunnan Manka-
22740: matkaa ja tekisi sillan rakentamisen lossin lan voimalaitoksen ja Kymentaan ky-
22741: paikalle tarpeettomaksi. län välisen maantien rakentamisen
22742: aloittamiseksi.
22743: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
22744:
22745: Toivo Kujala. Hemming Lindqvist. Tauno Kelovesi.
22746: 1321
22747:
22748: IV,556. - Rah.al. N:o 489.
22749:
22750:
22751:
22752:
22753: Kajatsalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeen - Ylä-
22754: maan - Hujakkalan tien kunnostamista varten.
22755:
22756:
22757: E d u s k u n n a ll e.
22758:
22759: Itä- ja Kaakkois-Suomen kaupan, teolli- nykyaikaista maantieliikennettä kestäväksi
22760: suuden ja liike-elämän jatkuva voimakas ja sen teille asettamia· vaatimuksia vastaa-
22761: kasvu on tuonut esiin useita tärkeitä liiken- vaksi. Kun vanhaa Viipurintietä Haminan
22762: neprobleemoja, joitten oikea ratkaisu tulisi ja .Virolahden välillä parhaillaan korjataan
22763: aikaansaamaan huomattavia säästöjä sekä ja oiotaan ja kun maantie Virolahdelta Hu-
22764: ajassa että kustannuksissa. Erikoisesti kai- jakkalaan jo on valmistumassa, on tarkoi-
22765: paa Saimaan rantamille syntyneistä huomat- tuksen mukaista, että näihin teihin jo uhra-
22766: tavista keskuksista merenrantasatamiin ja tut ja vielä uhrattavat varat saadaan täysi-
22767: päinvastoin tapahtuva vaihto uusia, lyhyem- tehoisesti palvelemaan liikennettä paranta-
22768: piä ja parempia liikenneteitä. malla niitä yhteyksiä, joita mainitulla tiellä
22769: Vielä ei myöskään ole korjattu niitä suu- on valtatiehen n: o 6.
22770: ria epäkohtia, joita uusi valtakunnan raja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22771: aiheutti. Rajanpinnassa olevat suuret pitä- nioittaen,
22772: jät: Virolahti, Miehikkälä, Ylämaa ja osin
22773: Lappeekin ovat yhä vailla kunnollisia liiken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22774: neyhteyksiä. tulo- ja menoarvioon 25 miljoonaa
22775: Edellä mainittujen haittojen ja puutteit- markkaa Lappeen Tapavainalasta Ylä-
22776: ten poistamiseksi olisi Lappeenrannasta Ylä- maan kautta Hujakkalaan johtavan
22777: maan kautta Virolahdelle johtava maantie tien oikaisemiseksi ja kunnostamiseksi
22778: saatava oiotuksi ja vahvistetuksi ja siten raskasta maantieliikennettä kestäväksi.
22779: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
22780:
22781: Kaarlo Kajatsalo. Erkki Tuuli.
22782: Yrjö Sinkkonen. Matti 1\'Iiikki.
22783: Marja Lahti. Valto Käkelä.
22784: Toivo Kujala. Urho Saariaho.
22785: 1322
22786:
22787: IV,557. - Rah.al. N:o 490.
22788:
22789:
22790:
22791:
22792: Tuuli ym.: llfäärärahan osoittamisesta tienoikaisu- ja paran-
22793: nustyön käyntiinsaattamiseksi H auvanlahden - Särki-
22794: lahden maantiellä Ruokolahden kunnassa.
22795:
22796:
22797: :E d u s k u n n a 11 e.
22798:
22799: Hauvanlahden-Särkilahden maantie Ruo- 32 km ja kokonaiskustannusarvio n. 300
22800: kolahden kunnassa on Kymen läänin mut- milj. markkaa.
22801: kaisimpia ja mäkisimpiä teitä. Kun tie on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22802: tärkeä puutavarankuljetuksille, on sen pa- nioittaen,
22803: rantaminen erittäin tarpeellista. Ensi sijassa
22804: olisi saatava parannetuksi tien alkuosa viime että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22805: syksynä valmistuneelta Kaukopään-Simpe- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
22806: leen uudelta tieltä alkaen, jolloin yhteys kan suuruisen määrärahan tienoikaisu-
22807: tien vaikutusalueelta Imatralle lyhenisi yli ja parannttstyön käyntiinsaattamiseksi
22808: 4 km samalla kun tien ajokelpoisuus huo- H auvanlahden-Särkilahden maan-
22809: mattavasti paranisi. Koko tieosan pituus on tiellä.
22810: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
22811:
22812: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen. Kaarlo Kajatsalo.
22813: 1323
22814:
22815: IV,558. - Rah.al. N: o 491.
22816:
22817:
22818:
22819:
22820: E. Kilpi ym.: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan kunnan
22821: Kapsuon tien kunnostamiseen.
22822:
22823:
22824: B d u s k u n n a ll e.
22825:
22826: Päijänteen itäpuolinen maantie, joka Asik- kohottaa kuljetuskustannuksia ja tavaroiden
22827: kalan kunnan alueella, Vesivehmaan kan- hintoja. Liikennevauriot ovat alituisia il-
22828: kaalla haarautuu Helsingin-Lahden-Jyväs- miöitä. Linja-autot suistuvat äkkimutkissa
22829: kylän valtatiestä, on erikoisen vaikea liiken- jopa järveenkin, kuten on tapahtunut. Seu-
22830: nöidä. Tämä Vesivehmaan ja Kalkkisten los- rauksena on matkustajien loukkaantumisia ja
22831: sin välinen 21 km: n pituinen ns. Kopsuon autojen sekä tarvikkeiden vaurioitumisia.
22832: tie on vv. 1938-39 tie- ja vesirakennushalli- Kopsuon tien kunnostamisen aloittaminen
22833: tuksen toimesta tutkittu. Näissä tutkimuk- olisi myös sopiva työttömyystyö.
22834: sissa se on jo silloin todettu liikenteelle vaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22835: ralliseksi sekä laadittu suunnitelma tien kor-
22836: jaamiseksi. Tähän suunnitelmaan sisältyy että Eduskunta ottaisi v·uoden 1957
22837: myös Kalkkisten lossin uusiminen. Korjaus- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22838: töitä ei vieläkään ole aloitettu. Tien mäki- kan määrärahan Asikkalan kunnan
22839: syydestä ja mutkaisuudesta johtuen tavaran Kapsuon tien kunnostamisen aloittami-
22840: kuljetus tapahtuu vajaakuormituksena, mikä seksi.
22841: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
22842:
22843: Eino Kilpi. Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen.
22844: 1324
22845:
22846: IV,559. - Rah.al. N: o 492.
22847:
22848:
22849:
22850: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvian - Poh-
22851: jois-Parkanon - Kihniön välisen maantien rakennustöi-
22852: den jatkamiseen.
22853:
22854:
22855: E d u s k u n n a 11 e.
22856:
22857: On tunnettua, että v:n 1951 jälkeen on viime talvena työttömyystöitä jatkettaisiin.
22858: jätetty useita toivomus- ja raha-asia-aloitteita Tieviranomaisten ja ministeriön lopullisissa
22859: Karvian-Pohjois-Parkanon-Kihniön välisen ratkaisuissa Tampereen-Vaasan valtatien
22860: yhdysliikennemaantien rakentamishanketta tienparannustöitten jatkaminen Parkanon-
22861: varten. Asianomaisten kuntien aloitteesta on J alasjärven osuudella asetettiin ensi sijalle
22862: tie ja vesirakennushallituksen toimesta jo ja näin Karvian-Kihniön välisen maantien
22863: v. 1940 valmistunut tämän n. 34 km pitui- rakennushanke jäi odottamaan. Kun nyt
22864: sen maantien ra:kennussuunnitelma kustan- tiehanke on jo aloitettu ja siihen uhrattu
22865: nusarvioineen ja v. 1949 suunnitelman myös jo melkoisesti valtion ym. varoja, olisi kan-
22866: valtioneuvosto hyväksyi. Mainittu yhdystie santaloudellisten ja työllisyysnäkökantojen
22867: alkaa Karvian-J alasjärven maantiestä Kar- kannalta suotava, että valtion tulo- ja meno-
22868: vian Sarvelasta kulkien Karvian varavanki- arviossa varattaisiin määrärahoja töitten jat-
22869: lan kautta Pohjois-Parkanoon ja edelleen kamiseen myös Karvian, Parkanon ja Kih-
22870: sieltä melko viivasuorana Kihniön kirkolle niön kuntien alueilla. Haluamme nimen-
22871: liittyen siellä mm. Virroilta Kihniölle tule- omaan korostaa, että ko. tien yhteiskunnal-
22872: vaan maantiehen. Tämä maantie lyhentäisi linen ja taloudellinen merkitys on suuri,
22873: mm. Karvian ja Kihniön pitäjien keskuksia koska se koskee kolmen kunnan alueita, joilla
22874: n. 23 km ja olisi Virroilta Kihniön kirkolle on melkoiset asutuskeskukset tien vaikutus-
22875: tulevan maantien sopivana jatkona Karvian, piirissä: Karvian varavankila, laajat val-
22876: Honkajoen ja Siikaisten pitäjien kautta lä- tion ja yksityisten metsäalueet ym. Kun
22877: heisimpään merenrantasatamaan Merikar- lisäksi vaikeat hallakaudet muutenkin useina
22878: vialla, jonka sataman käynnissä oleva ruop- vuosina ja varsin pahoin tämän suven ai-
22879: paus parantaa tämän seutukunnan metsä- kana ovat pienviljelijäväestön taloudellisia
22880: tuotteitten vientisataman taloudellista merki- vaikeuksia lisänneet, olisi työtilaisuuksien
22881: tystä ja käyttöä. järjestelyllä lievitettävä väestön toimeentulo-
22882: Mainittakoon lisäksi, että ko. tien hank- mahdollisuuksia, koska työttömyyskysymys-
22883: keisiin ovat asianomaiset kunnat ja tiekun- ten hoito on kunnille vaikea.
22884: nat uhranneet jo melkoisesti ja lisäksi tien Viittaamalla edellä esitettyihin näkökan-
22885: vaikutuspiirissä olevan Karvian varavanki- toihin ehdotamme kunnioittaen,
22886: lan työvoimalla on pidetty tietöitä käynnissä.
22887: Niinikään on hallitus työttömyysmäärära- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22888: hoista myöntänyt v:n 1953 ja 1955 yht. n. tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
22889: 39 milj. markkaa, jolloin tietyöt olivat val- mm·kan määrärahan Karvian-Pohjois-
22890: tion työttömyystöinä käynnissä Kihniön ja Parkanon-Kihniön välisen maantien
22891: Parkanon kuntien alueilla. rakenn1tstöitten jatkamiseen Karvian,
22892: Asianomaisten kuntien lähetystöille annet- Parkanon ja Kihniön kuntien alueilla.
22893: tiin v: n 1956 vaihteessa toiveita, että myös
22894: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
22895:
22896: Eino E. Heikura. Eeli Erkkilä.
22897: Toivo Antila. Eino Uusitalo.
22898: 1325
22899:
22900: IV,560. - Rah.al. N: o 493.
22901:
22902:
22903:
22904:
22905: Heikura: Määrär-ahan osoittamisesta Honkajoelta ja Parka-
22906: nosta tulevien maanteiden risteyskohdalla suoritettavia tie-
22907: töitä varten.
22908:
22909:
22910: E d u s k u n n a ll e.
22911:
22912: Viime vuosina on valtiovallan toimesta arviot on saatu, käytännölliset toimenpiteet
22913: kiinnitetty entistä enemmän huomiota maan- sen sijaan ovat nyt monista muistutuksista
22914: tieliikenne-edellytysten luomiseen eri puo- huolimatta jääneet.
22915: lilla maata ja lukuisten tienparannustöitten Kun· nyt myös hallavahingot kiristävät
22916: avulla onkin valtion maanteitten liikenne- Karvian kunnan työllisyystilannetta, eikä
22917: mahdollisuudet parantuneet. Kuitenkaan kunta voi omin voimin huolehtia työllisyys-
22918: nämä toimenpiteet eivät riittävässä määrin kysymysten hoidosta - työttömien luku-
22919: ole kohdistuneet esim. Pohjois-Satakunnan määrä tulee vaihtelemaan n. 300-400 tie-
22920: maanteitten saattamiseen tehostuneen moot- noilla - niin olisi erittäin tähdellistä saada
22921: toriajoneuvoliikenteen tarvetta vastaavaan n. 10 milj. markan määräraha, jolla tietyö
22922: kuntoon. Niinpä voin mainita, että Karvian voitaisiin panna käyntiin.
22923: kirkolla, Honkajoelta ja Parkanosta tulevien Edellä sanottuun viitaten ehdotan kunniot-
22924: maanteitten risteyskohdassa, ns. ,kirkkomut- taen,
22925: kassa" on tapahtunut vuodesta toiseen monia
22926: vakavia autokolareita ja kumoonajoja, koska että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22927: tarvittavaa tienoikaisua ei ole saatu aikaan. tulo- ja menoarvioon 12 miljoonan
22928: Tästä jo v. 1939 Karvian kunnan puolesta markan määrämha.n Karvian kirkolla
22929: tehtiin Turun tie- ja vesirakennuspiirille esi- olevan Honkajoen ja Parkanon maan-
22930: tys, mutta vasta suunnitelmat ja kustannus- tieristeyskohdan tienparannushankkeen
22931: toimeenpanoa varten.
22932: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
22933:
22934: Eino E. Heikura.
22935: 1326
22936:
22937: IV,561. - Rah.al. N:o 494.
22938:
22939:
22940:
22941:
22942: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Mansoniemen -
22943: Raivaalan maantien ja Vänniluoman maantiesillan uusi-
22944: miseen Ikaalisten kunnassa.
22945:
22946:
22947: E d u s k u n n a II e.
22948:
22949: Ikaalisten kunnan Kovelahden kylässä ole- maanviljelysinsinööri kuin tieinsinööritkin
22950: valla Mansoniemen-Kovelahden-Raivaalan ovat tietoisia, miten suuria tulvahaittavahin-
22951: välisellä valtion maantiellä on ollut viime koja tämä tukkeutunut ja rikkinäinen Vän-
22952: vuosina käynnissä tienparannustoimenpiteitä niluoman silta aiheuttaa maanomistajille, ja
22953: työttömyystöinä, joiden tuloksena sillan- he itse ovatkin ilmoittaneet sillan uusimisen
22954: rakennus-, maantienoikaisu- ja tienparannus- ajankohtaisuuden ja tärkeyden. Näin ollen
22955: työt ovat olleet käynnissä vv. 1954--55 vaih- olisi eduskunnan varattava määrärahat tä-
22956: teessa. Tällä alueella ovat työt kuitenkin män maantietyön toimeenpanoa varten ja
22957: olleet jo pitemmän ajan seisauksissa, vaik- Vänniluoman siltarakenteen uusimiseksi,
22958: kapa tieviranomaisilla on suunnitelmat kus- koska työllisyystilanteen hoitaminenkin vaa-
22959: tannusarvioineen valmiina, ja Ikaalisten tisi työllisyystöitä paikkakunnalla.
22960: kunta on lähetystökäynneillä tie- ja vesi- Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
22961: rakennushallituksessa ja työministeriössä taen ehdottaa,
22962: asiaa ajanut.
22963: Haluaisimme nimenomaan mainita, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
22964: tiesuunnitelmiin kuuluu myös Vänniluoman tulo- ja menoarvioon 12 000 000 mar-
22965: pienemmän ja käyttökelvottoman maantien kan määrärahan Mansoniemen-Kove-
22966: siltarakenteen uudesti rakentaminen ja maan- lahden-Raivaalan välisen maantien
22967: tienoikaisu n. 1 300 metrin matkalla. Niin ja Vänm'luoman maanties·t1lan uust-
22968: miseen Ikaalisten kunnassa.
22969: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
22970:
22971: Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen.
22972: 132'1
22973:
22974: IV,562. - Rah.al. N:o 495.
22975:
22976:
22977:
22978:
22979: ltei}mra: Mäiirärahan osoittamisesta Jouhimaan - Kantin
22980: asutusalueen - Karvian tien tierakennussuunnitelman
22981: laatimiseksi.
22982:
22983:
22984: E d u s kun n a 11 e.
22985:
22986: Tieolojen kohentaminen on maan talous- tielle suuntautuvan liikenteen takia, olisi
22987: elämän peru.skysymyksiä, joita kehittämällä kohtuullista, että mainitun tien rakennus-
22988: voidaan talouselämän kehittämistyölle syr- suunnitelmat ja kustannusarviot sekä kent-
22989: jäisilläkin seuduilla luoda edellytyksiä. Täl- tätutkimukset suoritetaan valtion kustan-
22990: lainen parantamista kaipaava tie, joka Hon- nuksella ja toimesta. Kun alueen vähävarai-
22991: kajoen Lauhalan kylässä, Auneskylän kun- silta asutus- ja siirtotilallisilta ym. pienvil-
22992: nan tienä, Honkajoen kunnan alueella, päät- jelmätalouksilta ei voitane vaatia, että he
22993: tyy Auneskylässä, johtamatta edelleen ylei- yleisen tien suunnittelu- ja rakentamiskus-
22994: seen maantiehen Karvian kunnassa, on mm. tannukset kantavat, olisi valtion hoidettava
22995: J ouhimaan-Kantin paikallistie Karvian nämä tehtävät.
22996: kunnassa. Tällä 6 km: n pituisella tiellä on Edellä olevaan viitaten pyydän kunnioit-
22997: ollut viime vuosina yhä lisääntyvä kautta- taen ehdottaa,
22998: kulku- ja paikallisliikenne, koska Kantin
22999: asutusalue ja siirtoväen asutustilat ja alueet että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23000: on muodostettu tämän tien varten, samoin- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
23001: kuin uusi J ouhimaan kansakoulu ym. asu- määrärahan J ouhimaan--Kantin asu-
23002: tus Honkajoen ja Karvian kunnan alueella. tusalueen-Karvian paikallistien tie-
23003: Kun tie on saamassa laajempaa yleisem- rakennussuunnitelman ja kustannus-
23004: pää merkitystä Honkajoelta (Lauhan ky- arvion laatimista varten Karvian ja
23005: lästä) Karvialle ja Kantin-Niinisalon maan- Honkajoen kunnissa.
23006: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
23007:
23008: Eino E. Heikura.
23009:
23010:
23011:
23012:
23013: 67 E 645/56
23014: 1328
23015:
23016: IV,563. - Rah.al. N: o 496.
23017:
23018:
23019:
23020:
23021: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen - Tu-
23022: run runkotien rakentamisen aloittamiseksi.
23023:
23024:
23025: E d u s k u n n a 11 e.
23026:
23027: Pääkaupungin jälkeen maamme kahden hintä suuntaa, jolloin tien merkitys olisi
23028: suurimman kaupungin, Turun ja Tampereen, suuri myös sen vaikutuspiiriin tuleville väki-
23029: välinen maantieliikenne on viime aikoina li- rikkaille kunnille, joilla nykyisin on huonot
23030: sääntynyt hyvin suuresti. Näiden kahden maantieyhteydet mainittuihin kaupunkeihin.
23031: suuren teollistuneen alueen sekä henkilölii- Näiden kuntien talouselämää uusi tie var-
23032: kenne että tavarakuljetukset tapahtuvat yhä maankin suuresti elvyttäisi. Uusi maantie ly-
23033: suuremmassa määrin autokuljetuksina. Tam- hentäisi Tampereen ja Turun tieyhteyttä lä-
23034: pereen ja Turun väliset maantiet ovat kui- hes 50 km: llä. Uuden tien pituus olisi n.
23035: tenkin liian kapeita ja niissä on vaarallisia 150 km, joka nykyaikaiseksi autotieksi ra-
23036: mäkiä ja mutkia, minkä lisäksi ne ovat kennettuna on varsin kohtuullinen autokulje-
23037: heikkorakenteisia kestääkseen kunnossa li- tusmatka suurienkin tavaramäärien kuljetuk-
23038: sääntyvän liikenteen rasituksen. sia varten. Kyseistä tien suuntaa ja siihen
23039: Tampereen seudun elinkeinoelämälle maan- liittyviä seikkoja on tutkittu jo useiden vuo-
23040: tieyhteyden parantaminen me11kitsee yhtey- sien aikana.
23041: den saamista Lounais-Suomen pääsatamaan, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23042: minkä lisäksi molempien kaupunkien koti- nioittaen,
23043: markkinateollisuuden liikenneyhteyksien pa-
23044: rantuminen on tärkeä. Myös Keski-Suomen että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23045: liikenneyhteys Turkuun lyhenisi uuden tien tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
23046: kautta. kaa Tampereen ja Turun välisen run-
23047: Uusi runkotie on edullisinta rakentaa ly- kotien rakentamisen aloittamiseksi.
23048: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1956.
23049:
23050: Leo Suonpää. Lauri Myllymäki.
23051: Paavo Aitio. Usko Seppi.
23052: Elli Stenberg. Eino Roine.
23053: 1329
23054:
23055: IV,564. - Rah.al. N:o 497.
23056:
23057:
23058:
23059:
23060: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Teiskon - Jäminki-
23061: pohjan maantieoikaisun jatkamista varten.
23062:
23063:
23064: E d u s k u n n a ll e.
23065:
23066: Tampereen - Teiskon - Jäminkipohjan Nykyisin kulkee useita tavaraa kuljettavia
23067: maantiellä on suoritettu useiden vuosien ai- kiitolinjavuoroja keski-Pohjanmaalta saakka
23068: kana oikaisutöitä pääasiassa työttömyystöinä Tampereelle. On myös otettava huomioon
23069: Teiskon kunnan alueella. Suunnitelman mu- ajan ja kustannusten säästö matkustajalii-
23070: kaan tulisi tien oikaisu jatkumaan Ruovedelle kenteessä, mikä saavutettaisiin ko. maantien
23071: Jäminkipohjaan saakka, yhtyen täällä Tam- oikaisutyön loppuun saattamisen kautta.
23072: pereen-Vaasan maantiehen. Suunnitelman Mainitut seikat puhuvat tiesuunnitelman
23073: toteuttaminen lyhentäisi tien pituutta n. nopean toteuttamisen puolesta. Työt olisi
23074: 15 km. Tällä maantiellä tulisi olemaan suuri saatava käyntiin vapaina töinä. Töiden jat-
23075: merkitys pohjoisesta Ruoveden kautta Tam- kamisen esteenä on ollut varojen puute.
23076: pereelle Suuntautuvalle liikenteelle, koska Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23077: matka tulisi 30 km lyhyemmäksi kuin Ori-
23078: veden kautta, joka nykyisin on pääliikenne- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23079: väylä. Kun raskaammankin tavaran kulje- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23080: tukset yhä enemmän siirtyvät autokuljetuk- kan määrärahan Teiskon-Jäminki-
23081: seen, merkitsee matkan lyhentyminen Tampe- pohjan maantieoikaisun jatkamista
23082: reelle suurta säästöä kuljetuskustannuksissa. varten.
23083: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
23084:
23085: Usko Seppi. Lauri Myllymäki.
23086: Leo Suonpää. Elli Stenberg.
23087: 1380
23088:
23089: IV,565. - Rah.al. N:o 498.
23090:
23091:
23092:
23093:
23094: Suonpää ym..: Määräraha'»< osoittamisesta Tampereen - Jy-
23095: väskylän valtatien Tampere - Jämsä osuuden korjaami-
23096: seksi.
23097:
23098:
23099: Eduskunnalle.
23100:
23101: Yksi Pohjois-Hämeen ja Keski-Suomen ennen kaikkea liikenteen turvallisuuden
23102: vilkkaimmin liikennöityjä valtateitä on Tam- vuoksi olisi tämän valtatien uudistamiseen
23103: pereen- Oriveden- Jämsän ~Jyväskylän ryhdyttävä kiireellisesti.
23104: maantie. Erittäinkin tämän tien Oriveden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23105: kirkonkylän ja Jämsän välinen osa on kapeaa nioittaen,
23106: ja siinä on useita jyrkkiä mäkiä ja vaaralli-
23107: sia mutkia. Tien pahimpiakaan mutkia ei ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23108: ryhdytty oikaisemaan, kun tien korjaamista tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23109: varten on laadittu suunnitelma, joka edellyt- kan määrärahan Tamperee~yväs
23110: tää useilta kohdin tien rakentamista koko- kylän valtatien Tampere-Orivesi-
23111: naan uudelleen, mutta tarpeellisia määrä- Jämsä osuuden perusteellisen korjauk-
23112: rahoja ei ole vielä myönnetty. Kyseisten seu- sen aloittamiseksi.
23113: tujen työttömyyden torjumisnäkökohtien ja
23114: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1956.
23115:
23116: Leo Suonpää.. Lauri Myllymä.ki.
23117: Elli Stenberg. Matti Koivunen.
23118: Usko Seppi.
23119: 1331
23120:
23121: IV,566. - Rah.al. N:o 499.
23122:
23123:
23124:
23125:
23126: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamista
23127: varten Kurun kunnan Riuttaskorven kylästä Virtain kun-
23128: nan Kortteen pysäkille.
23129:
23130:
23131: E d u s k u n n a ll e.
23132:
23133: Kurun kunnan toimesta on laadittu suun- Suunniteltu maantie muodostuisi myös
23134: nitelma maantien rakentamisesta Kurun kun- kauttakulkutieksi Vaasan-Tampereen välillä
23135: nan Riuttaskorven kylästä Virtain kunnan ja lyhentäisi matkaa 40 km. Maantien pi-
23136: Kortteen pysäkille. Suunniteltu maantie tuus on suunnitelman mukaan 21 220 m,
23137: kulkisi laajojen metsäalueiden halki, ja se josta Kurun kunnan puolella 14 680 m ja
23138: lyhentäisi nykyisiä kuljetusmatkoja. Tämän Virtain kunnan puolella 6 540 m. Kustan-
23139: uuden maantien vaikutuspiirin alueella on nusarvio vuoden 1950 hintatason mukaan
23140: valtion metsämaiden lisäksi paljon yhtiöiden on 39 500 000 mk. Tie on erittäin tarpeelli-
23141: ja yksityisten metsiä, joista on eri vuosina nen paikallis- ja kauttakulkuliikenteen sekä
23142: ajettu puutavaraa hyvin runsaasti, jopa suuren puutavaramäärän 'kuljetuksen vuoksi.
23143: 20 000 pinokuutiometriäkin sekä huomattava Tien rakentaminen olisi saatava nopeasti
23144: määrä sahatukkeja. Hevosajomatkat nykyis- suoritetuksi.
23145: ten autoteiden varsille ovat 8-9 km. Suun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23146: nitellun tien tultua käyttöön ne lyhenisivät
23147: huomattavasti. Hevosajomatkan lyhentymi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23148: nen tuottaisi suuren kuljetuskustannusten tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23149: säästön. Tien varrella on myös huomatta- kan määrärahan maantien rakenta-
23150: vasti asutusta. Kurun kunnan puolella on mista varten K urun kunnan Riuttas-
23151: 40 tilaa, jotka ovat hyvin huonoissa liikenne- korven kylästä Virtain kunnan Kort-
23152: yhteyksissä. Tämän lisäksi on otettava huo- teen pysäkille. -
23153: mioon Virtain kunnan alueella oleva asutus.
23154: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
23155:
23156: Usko Seppi. Lauri Myllymäki. Leo Sttonpä.ä..
23157: 1332
23158:
23159: IV,567. - Rah.al. N:o 500.
23160:
23161:
23162:
23163:
23164: Jämsen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
23165: seksi Keuruun - Kolhon maantieltä Tiusalan pysäkin
23166: kautta Keuruun - Haapamäen maantielle.
23167:
23168:
23169: E d u s k u n n a 11 e.
23170:
23171: Keuruun Tiusalan (Valkealahden) kylä kylän, 3) parantaisi Tiusalan pysäkin -
23172: sijaitsee Keuruun kil'konkylästä n. 9 kilo- jolle ei ole autotietä lainkaan olemassa -
23173: metrin etäisyydellä. Kylän toista laitaa si- käyttömahdollisuuksia mm. puutavaran las-
23174: vuaa Kolhon-Keuruun maantie, jolta on taukseen, henkilöliikenteeseen, eläinten re-
23175: heikkokuntoinen ns. kärrytie Tiusalan pysä- huntuontiin paikkakunnan vähävaraisille
23176: kin kautta Haapamäen-Keuruun maan- pienviljelijöille ja kaikinpuoliselle maatalous-
23177: tielle. Kyseisen kärrytien pituus on noin liikenteelle sekä postin kuljetukselle jne.
23178: 7 km, eikä Tiusalan pysäkille ole lainkaan Yleensä kyseisen tien rakentaminen mer-
23179: muuta kulkutietä käytettävissä. Näin ollen kitsisi sekä kauttakulku- että paikallisliiken-
23180: olisi tarpeellista saada rakennetuksi maantie teelle ja sitä kautta paikkakunnan vähäva-
23181: Kolhon-Keuruun ja Haapamäen-Keuruun raiselle väestölle varsin merkittävää edistys-
23182: teiden välille Tiusalan pysäkin kautta. Edel- askelta.
23183: leen on syytä mainita, että tie 1) tulisi Edellä olevan perusteella ehdotammekin
23184: läpikulkutieksi Kolhon-Keuruun maantieltä kunnioittaen,
23185: Haapamäen-Keuruun maantielle, yhdistäen
23186: Haapamäen ja Kolhon liikennettä sekä ly- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23187: hentäen maantiematkaa noin 13 km, 2) ly- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
23188: hentäisi matkaa Vaasan maantielle ja joh- kan määrärahan tien rakentamiseksi
23189: taisi täten tapahtuvan vilkkaan Hikenteen Kolhon-Keuruun maantieltä Tiusa-
23190: kulkevaksi ulkopuolelta Keuruun kirkon- lan pysäkin kautta H aapamäen-Keu-
23191: ruun maantielle.
23192: Helsingissä 14 päivän syyskuuta 1956.
23193:
23194: Artturi Jämsen. Eemil Partanen.
23195: Eino Uusitalo. Väinö Rankila.
23196: Eeli Erkkilä. Onni Mannila.
23197: Esa Koivusilta. T. Saloranta.
23198: Eino Rytinld.
23199: 1333
23200:
23201: IV,568. - Rah.al. N:o 501.
23202:
23203:
23204:
23205:
23206: Soininen ym.: Määrärahan osoittamisesta Onkamon - Pu-
23207: hoksen maantierakennustyön jatkamista varten.
23208:
23209:
23210: E d u s k u n n a ll e.
23211:
23212: Joensuusta Savonlinnaan ja Lappeenran- tärkeätä myös puutavaran kuljetukselle. Tie-
23213: taan johtavien nykyisten tieyhteyksien ly- rakennustyö on pantu alulle viime talvena
23214: hentämisen ja parantamisen kannalta on työttömyystyönä.
23215: hyvin tarpeellinen Onkamon-Puhoksen vä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23216: lisen uuden maantien rakentaminen. Se hel- nioittaen,
23217: pottaa myös suuresti Kiteen kunnasta rau-
23218: tatien varteen suuntautuvaa liikennettä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23219: sillä nykyinen Kiteen-Tohmajärven maan- tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
23220: tie on kapeana ja mutkaisena vaikeasti lii- kan määrärahan Onkamon-Puhoksen
23221: kennöitävissä. Kun uusi tie kulkee laajan maantien rakennustyön jatkamista var-
23222: metsäalueen halki, on tien rakentaminen ten.
23223: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
23224:
23225: Heikld Soininen. Varma K. Turunen.
23226: Arvi Ikonen. Toivo Niiranen.
23227: Antti Kukkonen. Kalle Kauhanen.
23228: 1334
23229:
23230: IV,569. - Rah.al. N:o 502.
23231:
23232:
23233:
23234:
23235: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden
23236: Joensuun maantien kunnostamista varten Rukkuneen ja
23237: Kypäräjärven välisellä osalla.
23238:
23239:
23240: E d u s k u n n a ll e.
23241:
23242: Huonot kulkuyhteydet vaikuttavat haital- Mainitulla tieosalla on toimitettu silmä-
23243: lisesti taloudellisen elämän kehitykseen ai- määräinen tutkimus TVH:n Kuopion piirin
23244: heuttaen kuljetuskustannusten nousua sekä toimesta v. 1954 ja myöhemmin, 1955, ko-
23245: hidastaen ja vaikeuttaen liikennettä. neellinen tutkimus.
23246: Joensuun-Varkauden maantiellä on eten- Huomioon ottaen tien taloudellisen mer-
23247: kin Rukkuneen-Kypäräjärven välinen osa kityksen olisi sen uusimis- ja oikomistyö saa-
23248: heikkorakenteisena, mutkaisena ja kovin mä- tava mahdollisimman pian aloitetuksi.
23249: kisenä pikaisen uusimisen tarpeessa. Tie Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23250: ylittää poikittaisharjuisen maaston, joten
23251: useita mäkiä olisi leikattava ja välimaita että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23252: pengerrettävä, jotta se voisi tyydyttää huo- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
23253: mattavan suuren puutavarain kuljetuksen kaa Varkauden-Joensuun maantien
23254: sekä muun vilkkaan autoliikenteen. kunnostamista varten Rukkuneen ja
23255: Kypäräjärven välisellä osalla.
23256: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
23257:
23258: Hugo Manninen. Esa Hietanen. Martti Leskinen.
23259: 1335
23260:
23261: IV,570. - Rah.al. N:o 503.
23262:
23263:
23264:
23265:
23266: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion - Var-
23267: kauden välisen maantien Varkauden kauppalan alueella
23268: olevan osan rakentamiseksi.
23269:
23270:
23271: E d u s k u n n a 11 e.
23272:
23273: Val'kauden seutu on yksi suurimpia ali- oleva osa saataisiin myös aloitetuksi ja val-
23274: työllisyysalueita maassamme. Ennakkotieto- mistuttuaan palvelemaan liikennetarvetta,
23275: jen mukaan on ensi talvena odotettavissa olisi käsityksemme mukaan nyt uhkaavan
23276: entistä vaikeampi työllisyystilanne, minkä työttömyydenkin takia työ kiireellisesti suo-
23277: vuoksi olisi seutukunnalle järjestettävä ylei- ritettava.
23278: siä töitä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23279: Kuopion-Varkauden maantien oikomis-
23280: ja uusiruistyötä on suoritettu useana vuonna että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23281: ja se on joko osittain - tai liikennekuntoon tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
23282: saatettuna osalle Kuopio-Varkauden kaa Kuopion-Varkauden maantien
23283: kauppalan raja. Jotta Vark;auden kauppa- Varkauden kauppalan alueella olevan
23284: lan alueella, jossa työtä ei ole vielä aloitettu, osan rakentamiseksi.
23285: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
23286:
23287: Hugo Manninen. Esa Hietanen. Martti Leskinen.
23288:
23289:
23290:
23291:
23292: 68 E 645/56
23293: 1336
23294:
23295: IV,571. - Rah.al. N:o 504.
23296:
23297:
23298: Hietanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Kuopion kaupun-
23299: gin alueen läpi johtavan Kallan tien oikaisemis- ja laajen-
23300: tamistöihin.
23301:
23302:
23303: E d u s k u n n a ll e.
23304:
23305: Kuopiosta pohjoiseen johtava ns. Kailan tien oikaisemiseksi ja levittämiseksi siltä
23306: tie ja samalla tiellä Kallaveden yli johtavat osalta, mikä johtaa kaupungista Kailan sil-
23307: maantiesillat ovat osoittautuneet sekä kun- loille ja kuuluu kaupungin alueen sisälle.
23308: tonsa että kapeutensa vuoksi tarkoitustaan Kustannusarvio lähentelee 200 milj. markan
23309: vastaamattomiksi vuosi vuodelta lisääntyvän loppusummaa. Koska on todennäköistä, että
23310: moottoriajoneuvoliikenteen tarpeen huomioon oman väittämänsä mukaan ylikuormitetut
23311: ottaen. Seurauksena on ollut jatkuvasti li- TVH:n suunnittelijat eivät lähivuosina, eh-
23312: sääntyvät liikenneonnettomuudet sanotulla käpä eivät lähimpinä vuosikymmeninäkään,
23313: tiellä ihmishenkien menetyksineen sekä huo- ehdi puuttua sanottuun suunnittelutyöhön,
23314: mattavat taloudelliset vahingot liikenne- niin olisi valtiovallan toimittava niin, että
23315: ruuhkautumien muodossa liikenteen harjoit- työt pantaisiin käyntiin Kuopion kaupungin
23316: tajille. suunnitelmien pohjalla kyseisen, kaupungista
23317: Liikenteenharjoittajat, liikenneviranomai- KaUan silloille johtavan tien osalta. Sa-
23318: set, Kuopion kaupungin hallintaelimet ja malla olisi valtiovallan taholta toimittava
23319: lähikuntien asujamisto ovat esittäneet useissa niin, että KaUan yli johtavan maantiesillan
23320: eri yhteyksissä vakavia vetoomuksia TVH:lle laajennussuunnitelmat voisivat valmistua
23321: ja muille tieliikenteestä huolehtiville valtion mahdollisimman lyhyessä ajassa, joko lisää-
23322: viranomaisille pikaisten toimenpiteiden mällä suunnittelutyövoimaa tie- ja vesira-
23323: välttämättömyydestä KaUan tien oikaisemi- kennushallitukseen tai jollakin muulla sopi-
23324: seksi ja levittämiseksi sekä KaUan siltojen valla tavalla.
23325: levittämiseksi. Mitään suunnitelmallista toi- Lisääntyvien liikennevaikeuksien ohella
23326: meen ryhtymistä ei valtiovallan taholta ole kiirehtii sanotun työmaan avaamista myös
23327: kuitenkaan toistaiseksi ollut havaittavissa, Kuopiossa ja Pohjois-Savossa yleensäkin val-
23328: ellei sellaiseksi ymmärretä kulkulaitosten ja litseva kroonisluontoinen työttömyys, joka
23329: yleisten töiden ministeriön esitystä kuluvan uhkaa lisääntyä entisestään edessä olevan
23330: vuoden tulo- ja menoarvioon 20 milj. mar- talven aikana. Kyseinen maantietyömaa
23331: kan ottamiseksi KaUan siltayhdistelmään muodostuisi sellaiseksi varatyömaaksi, johon
23332: kuuluvan ns. Virtasalmen sillan levittämi- ainakin perheelliset kaupungissa asuvat
23333: seksi. Eduskunta myönsi pyydetyn määrära- työttömät voitaisiin sijoittaa.
23334: han. Syystä tai toisesta ei edes sanottua sil- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
23335: lan levennystä ole pantu täytäntöön. Tavalli-
23336: nen esitys tieviranomaisten taholta on, ettei että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23337: TVH: lla ole riittävästi suunnitteluun tarvit- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III
23338: tavaa työvoimaa. luvun 3 momentille lisäyksenä
23339: Tilanteen kireyden huomioon ottaen on 100 000 000 markkaa Kuopion kau-
23340: Kuopion kaupungin taholta suoritettu suun- pungin alueen läpi johtavan Kallan
23341: nittelutyöt ja kustannuslaskelmat Kailan tien oikaisemis- ja laajentamistöihin.
23342: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
23343:
23344: Esa Hietanen. Martti Leskinen. Aleksi Kiviaho.
23345: Hugo Manninen. Juho Rytkönen. Elli Stenberg.
23346: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
23347: 133'/
23348:
23349: IV,572. - Rah.al. N:o 505.
23350:
23351:
23352:
23353:
23354: Soininen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rääkkylän - Ora-
23355: visalon Liperin maantien rakennustöiden jatkamista
23356: varten.
23357:
23358:
23359: E d u s k u n n a 11 e.
23360:
23361: Rääkkylän-Oravisalon-Liperin maantien Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
23362: tieolojen parantamisen kannalta tärkeän yh- nioittaen,
23363: dystien rakennustöiden jatkaminen on vält-
23364: tämätöntä, jotta tämä kaksi vuosikymmentä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23365: rakenteilla ollut tie lopultakin saataisiin tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
23366: kauttakulkuliikenteen käyttöön ja tiehen tä- kan määrärahan Rääkkylän-Oravi-
23367: hän mennessä uhratut varat hyötyä tuotta- salon-Liperin maantien rakennustöi-
23368: viksi. den jatkamista varten.
23369: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
23370:
23371: Heikki Soininen. Antti Kukkonen. Toivo Niiranen.
23372: Arvi Ikonen. Varma K. Turunen. Kalle Kauhanen.
23373: 1338
23374:
23375: IV,573. - Rah.al. N:o 506.
23376:
23377:
23378:
23379:
23380: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatie n:o 6 tie-
23381: osuuden Joensuu - Haavanpää - Onkamo töiden aloit-
23382: tamista varten.
23383:
23384:
23385: E d u s k u n n a ll e.
23386:
23387: Itäisen rajaseudun tieolojen kehittäminen jestämistä. Mainitun valtatie n: o 6 :n tie-
23388: on viimeksi kuluneiden vuosien aikana osoit- osuus Joensuu-Haavanpää-Onkamo voi-
23389: tanut vähäistä kohentumista siitä surkeasta taisiin viipymättä saattaa työvaiheeseen.
23390: olotilasta, missä mm. väki- ja metsärikkaan Tällä toimenpiteellä olisi mitä suurin merki-
23391: Pohjois-Karjalan tieolot ovat vuosikymmen- tys ei ainoastaan vakavan työttömyyden
23392: ten ajan olleet. Maanhankintalain mukais- eräänä helpottajana, vaan myös koko itäi-
23393: ten asutusteiden tuoma lisä kylä- ja yhdys- sen rajaseudun valtaväylänä. Myös laajan
23394: teineen valtion ja kuntien teiden ohella on maakunnan keskukseen Joensuuhun suun-
23395: po, maakunnalle merkinnyt liikenneolojen tautuva alati kasvava liikenne sitä kipeästi
23396: parantumista. Sensijaan kaukoyhteyksien, tarvitsee.
23397: siis maakuntien välisten valta- ja pikateiden Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
23398: kunto ja osittain kokonaan puuttuminenkin ehdotamme,
23399: on edelleen mitä räikein epäkohta.
23400: Valtatie n:o 6 on jo kuitenkin suunni- että Eduskunta ottaisi 1ntOden 1957
23401: teltu niin valmiiksi, että käytännön toimen- tulo- ja menoarvioon 75 miljoonaa
23402: piteisiin voitaisiin viipymättä ryhtyä. Sitä- markkaa valtatie n:o 6 tieosuuden
23403: paitsi edessä oleva huolestuttava työttömyys- Joensuu-H aavanp~Onlwmo töiden
23404: kin kiirehtii varsinaisten tilapäistoimen- aloittamista varten.
23405: piteistä riippumattomien työkohteiden jär-
23406: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1956.
23407:
23408: Varma K. Turunen. Otto Muikku.
23409: 1839
23410:
23411: IV,574. - Rah.al. N:o 507.
23412:
23413:
23414:
23415:
23416: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
23417: miseksi Lannevedeltä Parantalan asemalle.
23418:
23419:
23420: Eduskunnalle.
23421:
23422: Jyväskylän-Saarijärven-Kokkolan maan- metsärikkaudet, jotka uuden tien ansiosta
23423: tiestä, kilometrillä 48-49 Lanneveden ky- tulisivat edullisesti kansamme taloudellisen
23424: lässä, eroaa ns. Kyyrän kylätie. Tien pituus elämän edistämiseen.
23425: on 4.5 km ja tietön alue on n. 2 km. Tie- Loppuyhteenvetona todettakoon tien tär-
23426: alueen on tutkinut dipl. ins. 0. Henrik Te- keä merkitys. Ensiksi Kyyrän kylätie tulee
23427: linen, joka päättyy kustannusarviossa sum- parannetuksi maantieksi. Toiseksi saadaan
23428: maan 37 600 000 markkaan. Maaston puolesta yhdysliikenne Äänekosken-Saarijärven ja
23429: ei ole vaikeuksia tien rakentamiseen muuta Uuraisten-Saarijärven maanteitten välille.
23430: kuin Summaskoski niminen joki, jonka ala- Edellä lausumaamme viitaten ehdotamme
23431: juoksun yli on rakennettava silta. Koko kunnioittaen,
23432: tien pituus on 6.5 km, joka yhdistää Saari-
23433: järven-Äänekosken ja Jyväskylän-Saari- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23434: järven maantiet ja johtaa Lannevedeltä tulo- ja menoarvioon 37 600 000 mar-
23435: Parantalan rautatieaseman läheisyyteen. kan määrärahan maantien rakenta-
23436: Tien rakentaminen hyödyttäisi osaa Uurais- miseksi Lannevedeltä Parantalan ase-
23437: ten pitäjää, Multiaa ja Saarijärven pitäjän malle.
23438: eteläpuolta. Lisäksi näillä alueilla on suuret
23439: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
23440:
23441: Artturi Koskinen. Impi Lukkarinen.
23442: Matti Koivunen. Arvo Ahonen.
23443: Väinö Tikkaoja.
23444: 1340
23445:
23446: IV,575. - Rah.al. N:o 508.
23447:
23448:
23449:
23450:
23451: Soininen ym.: Määrärahan osoittamisesta Juuan ja Polvijär-
23452: ven pitäjien välisen Ahmavaaran - Martonvaaran maan-
23453: tien rakentamista varten.
23454:
23455:
23456: E d u s k u n n a 11 e.
23457:
23458: Ahmavaaran-Martonvaaran maantien ra- rakennustyön keskeneräisyydestä kärsii suu-
23459: kennustyöt Kuopion läänin Juuan ja Polvi- resti tämän tien suunnalla oleva kunnantie.
23460: järven pitäjien välillä on aloitettu vuonna Työn jouduttamista varten ehdotamme kun-
23461: 1949, mutta työt ovat sen jälkeen olleet nioittaen,
23462: keskeytyksissä kuluvaan vuoteen saakka,
23463: jolloin niitä jälleen ryhdyttiin jatkamaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23464: työttömyystyönä. Tiellä on merkitystä paitsi tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
23465: paikalliselle liikenteelle myös Kolille suun- kan määrärahan Juuan ja Polvijärven
23466: tautuvalle matkailuliikenteelle. Rakennus- pitäjien välisen Ahmavaaran-Mar-
23467: työn jouduttaminen on tärkeätä, paitsi lii- tonvaaran maantien rakentamista var-
23468: kenteen yleiseltä kannalta, myös siksi, että ten.
23469: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
23470:
23471: Heikki Soininen. Antti Kukkonen. Toivo Niiranen.
23472: Arvi Ikonen. Varma K. Turunen. Kalle Kauhanen.
23473: 1341
23474:
23475: IV,576. - Rah.al. N:o 509.
23476:
23477:
23478:
23479:
23480: Rytkönen ym..: Määrärahan osoittamisesta Viinamäen - Sii-
23481: kajärven maantien rakentamiseksi.
23482:
23483:
23484: E d u s k u n n a 11 e.
23485:
23486: Maantien rakentaminen Pielaveden kun- tämättömänä. Kun maakunnassa ja sanot-
23487: nan Viinamäestä Siikajärvelle Iisalmen maa- tujen kuntien alueilla vallitsee joka vuosi
23488: laiskunnassa olisi suoritettava seudun talou- varsin ankara työttömyys ja työttömyydestä
23489: dellisten kehittämisehtojen ja liikenneyh- aiheutuvat menot kunnille ovat vuosi vuo-
23490: teyksien parantamiseksi. Tien rakentaminen delta lisääntyneet, eivät ko. kunnat ole yk-
23491: merkitsisi seudun metsänomistajille puutava- sin kyenneet tien rakentamista suorittamaan.
23492: ran ma:vkkinoimismahdollisuuden paranta- Tien yleisen käytön luonne huomioituna sen
23493: mista ja myytävästä puutavarasta saatavan mahdollisesti valmistuttua, rakentaminen oli-
23494: tulon lisäämistä. Huomattava asutusalue saisi sikin suoritettava valtion varoilla ja myön-
23495: kunnollisen liikenneyhteyden ja matka Kiu- nettävä tarkoitusta varten määräraha tut-
23496: ruveden-Kuopion maantieltä Viinamäen kimuksen, rakennussuunnitelman ja kustan-
23497: kohdalta Iisalmeen lyhenisi n. 30 km: llä, nusarvion laatimista ja tien rakentamista
23498: täydentäisi maakunnan tieverkkoa sekä varten. Työttömyydenkin torjumisen vuoksi
23499: avaiSI lyhentyvän liikenneyhteyden aina olisi tien rakentamisella huomattava merki-
23500: Pohjois-Keiteleelle ja Pihtiputaalle saakka. tys.
23501: Sanotun tien rakentamiseen ovatkin kiin- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
23502: nittäneet vakavan huomion Iisalmen maa-
23503: laiskunnan ja Pielaveden kunnan elimet, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23504: valtuustot, kunnanhallitukset ja tielauta- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
23505: kunnat sekä Ylä-Savon taloudellinen neuvot- kan määrärahan Viinamäen-Siika-
23506: telukunta, ja pitäneet tien rakentamista vält- järven maantien rakentamista varten.
23507: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
23508:
23509: Juho Rytkönen. Martti Leskinen.
23510: E. Hietanen. Hugo Manninen.
23511: 1342
23512:
23513: IV,577. - Rah.al. N:o 510.
23514:
23515:
23516:
23517:
23518: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vieremän - Ka-
23519: rankamäen - Otanmäen maantien rakentamiseksi.
23520:
23521:
23522: E d u s k u n n a ll e.
23523:
23524: Vuolijoen kuntaan on noussut nopeasti kentamisella helpotettaisiin puutavaran maan-
23525: Otanmäen teollisuuskeskus. Teollisuuskes- tiekuljetusta ja maataloustuotteiden markki-
23526: kuksen muodostuminen on samalla nostanut noimismahdollisuuksia ja kustannuksia. Tie-
23527: esille kysymyksen maantien tarpeellisuudesta suunnan asujamiston työ- ja taloudellisen elä-
23528: yhdistämällä Ylä-Savon asutusalueet Otan- män mahdollisuudet tien rakentamisen avulla
23529: mäen teollisuuskeskukseen. Nykyisiä teitä parantuisivat aivan ratkaisevasti nykyises-
23530: kulkien on Vieremän kirkolta matkaa Otan- tään. Tien rakentamista onkin asettunut puol-
23531: mäkeen n. 80 km. Yhdystie lyhentäisi sano- tamaan mm. Ylä-Savon taloudellinen neuvot-
23532: tun matkan lähes puoleen siitä, mitä se nyt telukunta, katsoen tien rakentamisen elintär-
23533: on. Lyhin matka tulisi olemaan Vieremän keäksi tehtäväksi. Taloudellisissa vaikeuk-
23534: kirkolta Karankamäen kautta Otanmäkeen. sissa kamppaileville Vieremän ja Vuolijoen
23535: Vieremän kunnan toimesta ja valtion avus- kunnille olisi eduksi, että tien rakentamisen
23536: tuksen turvin onkin maantietä tehty Viere- tarpeellisuudesta suoritettaisiin tutkimus ja
23537: män kirkolta Karankamäkeen asti n. 18 km. se rakennettaisiin mahdollisimman nopeasti
23538: Karankamäestä Otanmäkeen olisi rakentama- valtion varoilla otettuna huomioon, että tie
23539: tonta tietä n. 25 km. Karankamäen ja Otan- sen rakennustöiden tultua suoritetuksi tu-
23540: mäen välille olisi välttämättä saatava maan- lisi yhdistämään kahden maakunnan välisen
23541: tie yhdistämään Ylä-Savon asutusalueet liikenneyhteyden ja tien käytön luonne tu-
23542: Otanmäen teollisuuskeskukseen ja samalla lisi olemaan yleinen eikä paikallinen. Jo
23543: Kainuun maakuntaan. työttömyyden torjumisen varaltakin olisi sa-
23544: Maantien rakentaminen Vieremän Karan- notun tien rakennustöihin varauduttava.
23545: kamäestä Otanmäkeen parantaisi ei ainoas- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
23546: taan elintarvikkeiden kuljetusta teollisuus-
23547: keskukseen, vaan se lyhentäisi ja parantaisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23548: vallitsevia huonoja liikenneyhteyksiä. Tien tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23549: vaikutuspiiriin tulisi kuulumaan ainakin kan suuruisen määrärahan Vieremän
23550: 10 000 ha metsämaita ja niistä on suurin osa -Karankamäen--Otanmäen maantien
23551: valtion metsiä. Suhteellisen lyhyen tien ra- rakentamiseksi.
23552: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
23553:
23554: Juho Rytkönen. J. Mustonen.
23555: E. Hietanen. Hugo Manninen.
23556: Martti Leskinen. H. Tauriainen.
23557: 1343
23558:
23559: IV,578. - Rah.al. N:o 511.
23560:
23561:
23562:
23563:
23564: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen
23565: yli johtavan maantien pengerrystöiden suorittamiseksi.
23566:
23567:
23568: E d u s k u n n a II e.
23569:
23570: Suomussalmen kirkonkylään johtavilla gerrystä jatkettaisiin ja siten salmi tulisi
23571: teillä on kaksi lossia, jotka hidastavat liiken- kapeammaksi, virta suurenisi ja ilmeisesti
23572: nettä. Suomussalmen lossi sijaitsee mata- salmi pysyisi sulana läpi talven, jolloin tal-
23573: lassa salmessa, johon voitaisiin maantien venkaan aikana ei tarvitsisi ko. salmea kier-
23574: pengerrystä jatkaa niin, että lossin kulku- tää. Näin liikenne tulisi nopeammaksi.
23575: matka lyhenisi yli sadalla metrillä. Tästä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23576: pengerrystyö.stä on tiepiirin toimesta tehty nioittaen,
23577: suunnitelma ja sen työn suorittaminen sopisi
23578: myös työttömyystyönä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23579: Tiellä on suuri liikenne ja talven aikana tulo- ja merwarvioon 5 000 000 mar-
23580: salmessa on heikko jää, minkä vuoksi täytyy kan määrärahan Suomussalmen yli
23581: salmi kiertää, jolloin matka jatkuu noin 10 johtavan maantien pengerrystöiden
23582: km: llä. On tutkittu, että jos maantien pen- suorittamista varten.
23583: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
23584:
23585: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
23586:
23587:
23588:
23589:
23590: 69 E 645/56
23591: 1344
23592:
23593: IV,579. - Rah.al. N:o 512.
23594:
23595:
23596:
23597:
23598: TaUriainen ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
23599: tamiseksi Pudasjärven Puhokselta Kurkikylän kautta Suo-
23600: mussalmen Leinosenvaaraan.
23601:
23602:
23603: E d u s kun n alle.
23604:
23605: Vuoden 1954 valtiopäiville jätetyn toivo- kan määrärahan töiden aloittamiseksi
23606: musaloitteen n: o 549 perusteluihin viitaten Pudasjärven Puhokselta Kurkikylän
23607: ehdotamme kunnioittaen, kautta Suomussalmen Leinosenvaa-
23608: raan suunniteUulla tiellä.
23609: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23610: tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
23611: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
23612:
23613: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
23614: 1345
23615:
23616: IV,580. - Rah.al. N:o 513.
23617:
23618:
23619:
23620:
23621: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven - Sa-
23622: rajärven välisen maantien peruskorjaustöiden aloittami-
23623: seksi.
23624:
23625:
23626: E d u s k u n n a 11 e.
23627:
23628: Viitaten ed. Rytingin ym. vuoden 1955 kan suuruisen määrärahan Pudasjär-
23629: valtiopäivillä jätetyn rah.al. n: o 670 pel'US- ven kunnassa sijaitsevan Pudasjärven
23630: teluihin ehdotamme kunnioittaen, -Sarajärven välisen maantien perus-
23631: korjaustöiden aloittamiseksi.
23632: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23633: tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23634: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
23635:
23636: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
23637: Eino Uusitalo. Eemil Partanen.
23638: Aaro Kauppi. Niilo Ryhtä.
23639: M. 0. Lahtela.
23640: 1346
23641:
23642: IV,581. - Rah.al. N:o 514.
23643:
23644:
23645:
23646:
23647: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven Puhok-
23648: sen - Suomussalmen Näljängän välisen maantien raken-
23649: nustöiden aloittamiseksi.
23650:
23651:
23652: Eduskunnalle.
23653:
23654: Viitaten ed. Rytingin ym. vuoden 1955 kan suuruisen määrärahan Pudasjär-
23655: valtiopäiville jätetyn rah. al. n: o 669 perus- ven Puhoksen--Suomussalmen Näl-
23656: teluihin saamme kunnioittaen ehdottaa, jängän välisen maantien rakennustöi-
23657: den aloittamiseksi.
23658: että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23659: tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
23660: Helsingissä 13 päivänä syyJkuuta 1956.
23661:
23662: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
23663: Eino Uusitalo. Eemil Partanen.
23664: Aaro Kauppi. Niilo Ryhtä.
23665: M. 0. Lahtela.
23666: 1347
23667:
23668: IV,582. - Rah.al. N: o 515.
23669:
23670:
23671:
23672:
23673: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
23674: mista varten Lestijärveltä Niskankorven talojen kautta
23675: Reisjärvelle.
23676:
23677:
23678: E d u s k.u n n a 11 e.
23679:
23680: Lestijärven kunnasta Reisjärvelle raken- nata Lestijoen uittoon mainitun joen alku-
23681: teilla olevan maantien työt aloitettiin v. 1953 juoksulle, josta uitto pääsee lähtemään ke-
23682: työttömyystöinä ja jatkettiin niitä tämän vättulvan aikana. Täten uiton kustannukset
23683: vuoden kevätkuukausina. Tiesuunnan pituus huojentuisivat erittäin tuntuvasti. Näin ol-
23684: on 16.5 km ja yhdistää se mainittujen kun- len, ottamalla huomioon maantien suuri ta-
23685: tain asukkaat. loudellinen merkitys, olisi tien rakentaminen
23686: Tien rakentaminen olisi kiireellisesti lop- kiireellisesti loppuun suoritettava. Siksi kun-
23687: puun saatettava, sillä paitsi yhdystienä, nioittaen ehdotamme,
23688: myös puutavaran kuljetuksessa uittoa sil-
23689: mällä pitäen sillä tulisi olemaan aivan rat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23690: kaiseva merkitys Lestijärveltä Himangalle. tulo- ja menoarvioon 50 000 000
23691: Puutavaran autokuljetukset voitaisiin tällöin markkaa maantien rakentamiseksi
23692: laajoilta alueilta Kinnulan ja Perhon sekä Lestijärveltä Niskankorven talojen
23693: Reisjärven ja Pihtiputaan kunnista Suun- kautta Reisjärvelle.
23694: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
23695:
23696: Matti Lepistö. Viljami Kalliokoski.
23697: 1348
23698:
23699: IV,583. - Rah.al. N: o 516.
23700:
23701:
23702:
23703:
23704: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta Koivun --
23705: Petäjäskosken välisen tien rakennus- sekä Lautiosaaren -
23706: Koivun välisen maantien oikaisu- ja korjaustöiden aloitta-
23707: miseksi.
23708:
23709:
23710: E d u s k u n n a ll e.
23711:
23712: Kemijoen itäpuolinen, Lantiosaaren-Koi- Koivun-Petäjäskosken välisen, 12 km:n pi-
23713: vun välinen tie on ollut jo useiden vuosien tuisen tien aikaansaaminen entistäänkin ajan-
23714: ajan, varsinkin kelirikkokausina, erittäin kohtaisemmaksi. Tien valmistuttua voidaan
23715: huonokuntoinen. Tästä huolimatta tiellä lii- Koivussa oleva lossi poistaa liikenteestä, jol-
23716: kennöidään vilkkaasti, sillä tien vaikutuspii- loin lossinpitokustannukset jäävät pois.
23717: rissä on laaja ja tiheä asutus. Jo pitkähkön Lantiosaaren-Koivun välisen tien oikaise-
23718: ajan on ollut vireillä suunnitelma tien oikai- minen ja korjaaminen sekä sen jatkaminen
23719: semiseksi ja korjaamiseksi. Petäjäskoskelle on tarpeellista myös työtilai-
23720: Kemijoen itäpuolella, Koivun ja Jaatilan suuksien lisäämiseksi Kemin maalaiskunnan
23721: välillä sijaitseva asutus on kokonaan vailla ja Tervolan kunnan väestölle. Erityisesti on
23722: tietä. Asukkaiden on kuljettava länsipuolelle Kemin maalaiskunnan alueella esiintynyt
23723: kauppoihin ja kouluun yli 5 km:n pituinen viime vuosina jatkuvasti kausiluontoista työt-
23724: matka. Tällä tiettömällä alueella on n. 60 tömyyttä.
23725: tilaa, joiden viljelysmaat ovat erittäin hyvät, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23726: mutta tien puutteessa niiden tehokas hyväk-
23727: sikäyttö ei ole mahdollista. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23728: Ryhdyttäessä rakentamaan Jaatilan lähei- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
23729: syyteen Petäjäskosken voimalaitosta, ilmoi- kan määrärahan Koivun--Petäjäskos-
23730: tettiin, että tien rakentaminen liittyy voima- ken välisen tien rakennus- sekä Lautio-
23731: laitossuunnitelmiin. Toistaiseksi ei tien raken- saaren--Koivun väl'isen maantien
23732: tamista ole aloitettu. Petäjäskosken padon oikaisU- ja korjaustöiden aloittami-
23733: valmistuttua ylikuljettavaan kuntoon tulee seksi.
23734: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
23735:
23736: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio. Toivo Friman.
23737: 1349
23738:
23739: IV,584. - Rah.al. N:o 517.
23740:
23741:
23742:
23743:
23744: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
23745: seksi Kemijoen eteläpuolelta Sierilästä Pekkalaan Rova-
23746: niemen - Kuusamon maantiellä.
23747:
23748:
23749: E d u s k u n n a ll e.
23750:
23751: Rovaniemen-Kuusamon välisellä maan- jokeen tullaan rakentamaan useita voima-
23752: tiellä on Kemijoen ylittävä Pekkalan lossi laitoksia, joista Pirttikoskella työt on jo
23753: n. 60 km: n päässä Rovaniemen kauppalasta. aloitettu, ja Kemi Oy:n antamien tietojen
23754: Kun liikenne Rovaniemen-Posion-Kuusa- mukaan tullaan voimalaitoksen rakentamisen
23755: mon maantiellä on vuosi vuodelta vilkastu- aikana myöskin tarvitsemaan Kemijoen ete-
23756: nut, on lossin tuottama suuri hankaluus läpuolen tietä.
23757: tullut enti.stään tuntuvammaksi. Kelirikko- Kuten edellä olevasta selviää, on Kemi-
23758: jen aikana - syksyisin ja keväisin - lii- joen eteläpuolen tie Sierilän ja Pekkalan
23759: kenne voi olla seisauksissa jopa viikkomääriä, väliseltä osalta yleisen liikenteen, paikalli-
23760: joten paitsi sitä, että lossin pitäminen ai- sen väestön, valtion metsien ja voimalaitos-
23761: heuttaa nykyisin valtiolle vuosittain suuria ten kannalta välttämätöntä kiireellisesti
23762: kustannuksia, se on omiaan vaikeuttamaan saada rakennetuksi.
23763: liikennettä. Kemijoen eteläpuolella oleva Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23764: asutus on täysin tien puutteessa, sillä Kemi- nioittaen,
23765: joen rantaäyräät ovat, kuten tunnettua, ta-
23766: vattoman korkeat ja jyrkät, joten joen etelä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23767: puolella asuvien asukkaiden on mahdotonta tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
23768: päästä joen toisella puolella olevan maan- kaa 'YI'/Jaantien rakentamiseksi Kemi-
23769: tien yhteyteen. Kemijoen eteläpuolella on joen eteläpuolelta Sierilästä Pekka-
23770: erinomaiset asutusmahdollisuudet. Valtion ja laan Rovaniemen-Posion-Kuusamon
23771: yksityisten metsätalouden kannalta on tien maantiellä.
23772: rakentaminen myöskin välttämätön. Kemi-
23773: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
23774:
23775: . J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. Eeli Erkkilä. .
23776: 1350
23777:
23778: IV,585. - Rah.al. N:o 518.
23779:
23780:
23781:
23782:
23783: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Javaruksen - Vuo-
23784: järven maantien rakennustöiden jatkamiseksi.
23785:
23786:
23787: E d u s k u n n a ll e.
23788:
23789: Maantien rakentaminen Kemijärven-Pel- vuoden 1949 valtiopäivillä lausunut toivo-
23790: kosenniemen maantiestä Kemijärven-Java- muksen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23791: ruksen kylän kautta Sodankylän Vuojärven mainitun tien rakentamiseksi.
23792: kylään, jossa se yhtyisi Rovaniemen-Sodan- Vaikka jo vuonna 1942 mainitun maantien
23793: kylän maantiehen, on ollut erikoisen mielen- rakentamishanke oli niin pitkällä, että sen
23794: kiinnon kohteena siitä lähtien kun Rovanie- johdosta vaadittiin tielain edellyttämä lau-
23795: men-Kemijärven rautatie rakennettiin. Tie sunto mm. Kemijärven kunnalta ja kunta
23796: olisikin pitänyt rakentaa heti rautatien val- lausunnossaan asettui sille kannalle, että tie
23797: mistuttua, koska sen rakentamisella olisi olisi heti rakennettava, nukahti hanke kui-
23798: avattu tärkeä tulotie pitkältä Inarin-Ivalon tenkin lähes vuosikymmeneksi. Vasta talvella
23799: -Sodankylän tieltä n. 40 km lähempänä ole- 1949-50, kun työttömyystöitä oli järjestet-
23800: valle Kemijärven rautatieasemalle ja siten tävä, alettiin sitä rakentaa Javaruksen kylän
23801: huomattavasti vähennetty kuljetuskustannuk- puoleisesta päästä Vuojärven kylää kohti.
23802: sia ja lisätty rautatien tuloja. Kun mainit- Kun tien rakentaminen on alettu jo 7 vuotta
23803: tua lähimmälle rautatieasemalle johtavaa sitten ja se on vieläkin keskeneräinen, olisi
23804: tietä ei rakennettu valtion toimesta, rakensi- se rakennettava valmiiksi, etteivät siihen uh-
23805: vat siitä Javaruksen ja Tohmon kylien asuk- ratut varat jäisi hyödyttömiksi, kuten monen
23806: kaat Kemijärven-Pelkosenniemen maan- muun tien rakentamiseen uhratuille varoille
23807: tiestä alkaen noin 21 km: n pitkän kylätien on käynyt.
23808: J avaruksen kylään asti. Täältä Rovaniemen Tien rakentaminen sen lisäksi, että se ly-
23809: -Sodankylän maantien varressa olevaan hentää matkaa Lapin tieltä lähimmälle rauta-
23810: Vuojärven kylään on noin 26 km. Matka on tieasemalle yli 40 km, on tarpeellinen senkin
23811: suurimmaksi osaksi sellaista valtion metsä- takia, että se kulkee sellaisia valtion metsä-
23812: maata, jossa ei ole milloinkaan puutavaraa maita, joilta ei ole milloinkaan puuta otettu,
23813: hakattu. Tämän tieosan rakennussuunnitelma eikä kannata ottaakaan ilman puheenaolevaa
23814: on laadittu metsähallituksen toimesta jo tois- tietä ja että tiesuunnalla ovat laajat ~a eri-
23815: takymmentä vuotta sitten ja tietä on työttö- koisen hyvät viljelyskelpoiset alueet, joille
23816: myysvaroilla alettu rakentaa talvella 1949- maanhankkijoitten asuttamista parhaillaan
23817: 1950 ja suoritettu töitä koko matkalla, mutta suunnitellaan ja joita varten tien rakenta-
23818: ei se ole vieläkään liikennöitävässä kunnossa. minen on myöskin välttämätön ja kiireelli-
23819: Mainitun tien rakentamista on mm. Oulun nen toimenpide.
23820: lääninhallitus jo ennen läänijakoa antamas- Tien rakennustöiden jatkaminen olisi to-
23821: saan lausunnossa pitänyt erikoisen tarpeelli- teutettava siihenkin nähden heti, että valtion
23822: sena ja ehdottanut sen kiireellisesti raken- metsien on katsottu olevan siinä tilassa, että
23823: nettavaksi. Asiaa on käsitellyt valtioneuvos- siellä olisi hakkuut pantava heti käyntiin sen
23824: ton marraskuun 20 päivänä 1935 Kainuun kymmenvuotissuunnitelman mukaan, joka
23825: ja Perä-Pohjolan talouselämän kohottamista niille on laadittu. Kun on kysymys tuhansia
23826: varten asettama komiteakin ja huhtikuun 14 hehtaareja käsittävästä valtion metsäalueesta,
23827: päivänä 1938 antamassaan mietinnössä ehdot- saataisiin tien rakennuskustannukset heti ta-
23828: tanut tien rakennettavaksi (komitean mie- kaisin puun kantohinnan nousun muodossa,
23829: tintö n:o 10 1938). Eduskuntakin on jo jos tie rakennetaan ennenkuin puut kaade-
23830: IV,585. - Lahtela ym. 1351
23831:
23832: taan ja kallein kustannuksin kuljetetaan Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
23833: pois tai ehtivät sinne kaatua tai lahota va- dotamme,
23834: hingoksi valtiolle.
23835: Kun tie on erikoisen tarpeellinen ja se että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23836: olisi pitänyt rakentaa heti Kemijärven rauta- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23837: tien valmistuttua ja kun sen rakentaminen kan suuruisen määrärahan J avaruksen
23838: valtion metsätalouden ja asutuksen vuoksi -Vuojärven maantien rakennustöiden
23839: on välttämätön ja se on keskeneräinen, olisi jatkamiseksi.
23840: sen valmiiksi rakentaminen kiireellisesti to-
23841: teutettava.
23842: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
23843:
23844: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
23845:
23846:
23847:
23848:
23849: 70 E 645/56
23850: 1352
23851:
23852: IV,586. - Rah.al. N:o 519.
23853:
23854:
23855:
23856:
23857: Pöykkö ym..: Määrärahan osoittamisesta Tolosenkylän - Lo-
23858: hinivan maantiesuunnan tutkimista varten.
23859:
23860:
23861: E d u s k u n n a II e.
23862:
23863: Tolosenkylän-Lohinivan maantie Ounas- lyskelpoisia. Tämän johdosta olisi tiesuun-
23864: joen länsipuolitse olisi hyvin tärkeä sen vai- nan tutkimiseen kiireellisesti ryhdyttävä, jo-
23865: kutuspiirin asukkaille, jotka ovat vailla ten kunnioittaen ehdotamme,
23866: kaikkia tieyhteyksiä. Etenkin kelirikkoai-
23867: koina, jolloin Ounasjokea ei voi ylittää, jou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23868: tuvat he suuriin vaikeuksiin. Asukasluku tulo- ja menoarvioon 2 miljoonaa
23869: ko. välillä on jo yli 300, mutta laajenisi se markkaa Tolosenkylär~r-Lohinivan
23870: huomattavasti, jos sinne saataisiin kunnol- maantiesuunnan tutkimista varten.
23871: linen tieyhteys, sillä maat ovat siellä vilje-
23872: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
23873:
23874: J. F. Pöykkö. Eeli Erkkilä. Eino Rytinki.
23875: 1353
23876:
23877: IV,587. - Rah.al. N:o 520.
23878:
23879:
23880:
23881:
23882: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Posion kunnan Aho-
23883: lan - Mourujärven - Maaninkavaaran maantien raken-
23884: nustöiden jatkamiseksi.
23885:
23886:
23887: E d u s k u n n a 11 e.
23888:
23889: Kysymys maantien rakentamisesta Posion työttömyyden aikoina ja koska työttömyyttä
23890: kunnan keskuksesta Aholasta Mourujärven on vain talvella.
23891: kylän kautta saman kunnan Maaninkavaa- Että ne tuhannet asukkaat pääsisivät tie-
23892: ran kylään, jossa se yhtyy Sallan-Kuusa- yhteyteen, jotka po. tiesuunnalla ovat, olisi
23893: mon maantiehen, on ollut vuosikymmeniä välttämätöntä, että tie saadaan rakennetuksi.
23894: vireillä. Sen rakentamisen on valtion komi- Näin sitäkin suuremmalla syyllä, koska kes-
23895: teakin jo ennen sotia katsonut tarpeelliseksi ken rakentamisen jättäminen on varojen
23896: ja eduskuntakin on useita eri kertoja lausu- hukkaan heittämistä. Jos tulo- ja meno-
23897: nut hallitukselle toivomuksen sen rakenta- arvion menojen lisäämiseen ei ole varaa, niin
23898: miseksi. Työttömyysvaroilla on tietä raken- voidaan siihen tarvittavat varat ottaa työt-
23899: nettu jo vuosina 1949-1956 ja saatu siitä tömyysvaroiksi varatulta momentilta vähen-
23900: osa valmiiksi ja muullakin osalla tehty tämällä sitä.
23901: pohjaustöitä ja käytetty siihen yli Kyseessä olevan tien valmiiksi rakenta-
23902: 150 000 000 markkaa. Siitä huolimatta, että minen on siihenkin nähden kiireellinen, että
23903: tien rakennustyöt ovat kesken ja että tie Kuusamon kuntaa varten säädetyn isojako-
23904: pitäisi saada kokonaisuudessaan liikennöitä- lain, joka koskee myöskin Posion kuntaa,
23905: vään kuntoon, ei hallitus ole ottanut vuoden 16 § :n mukaan on tarvittavat tiet raken-
23906: 1957 tulo- ja menoarvioesitykseensä määrära- nettava valtion toimesta ja varoilla ja että
23907: haa mainitun tien rakentamiseksi. Ellei siihen tämä tien on niitä, jotka olisi mainitun lain
23908: oteta määrärahaa, jää tien rakennustyö kes- mukaan rakennettava.
23909: ken ja ne varat, mitä siihen on käytetty, Ottaen vielä huomioon sen, että eduskunta
23910: jäävät hyödyttömiksi ja tientarve tyydyttä- on useaan kertaan lausunut, että kesken ra-
23911: mättä. Tällainen varojen käyttö on epätar- kentamisen olevat tiet olisi rakennettava val-
23912: koituksenmukaista ja myöskin epätaloudel- miiksi, on määrärahan ottaminen tähänkin
23913: lista. Määrärahan ottaminen siinäkin ta- nähden eduskunnan aikaisemman kannan
23914: pauksessa, että tietä rakennetaan seuraa- mukainen toimenpide.
23915: vanakin talvena työttömyyden torjumiseksi . Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
23916: varatuilla varoilla, on välttämätön, koska ehdotamme, ·
23917: talvella, lumen ja roudan aikana, tietä ei
23918: voida rakentaa sellaiseksi, että sitä voitai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23919: siin kesällä liikennöidä. Jotta tie saataisiin tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23920: kesällä liikennöitävään kuntoon, olisi siihen kan määrärahan keskeneräisenä ole-
23921: otettava varsinainen määräraha, koska työt- van Posion kunnan AhoZan-Mouru-
23922: tömyysvaroja ei voida käyttää muulloin kuin järven--Maaninkav·aaran maantien ra-
23923: kennustöiden jatkamiseksi.
23924: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
23925:
23926: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.. J. F. Pöykkö.
23927: 1354
23928:
23929: IV,588. - Rah.al. N:o 521.
23930:
23931:
23932:
23933:
23934: Lahtela ym. : Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
23935: seksi Ylikitkajärven luoteispuolta Posion - Kuusamon
23936: maantiestä Kemijärven- Kuusamon maantiehen.
23937:
23938:
23939: E d u s k u n n a ll e.
23940:
23941: Kysymys maantien rakentamisesta Posion yli 1000 asukasta ja kolme kansakoulua ja
23942: -Kuusamon ja Kemijärven- Kuusamon sinne on maanhankintalain perusteella muo-
23943: maanteiden välille Ylikitkajärven luoteis- dostettu rintamamiestilojakin ja voidaan
23944: puolta on ollut kauan vireillä ei ainoastaan asuttaa lisää, on selvää, että tien rakentami-
23945: mainitun kahden pitkän tien yhdistämiseksi, nen on todellisen tarpeen vaatima, eikä sen
23946: vaan myöskin niiden Kuusamon ja Posion rakentamista enää pitäisi siirtää vuodesta
23947: kuntiin kuuluvien yli 1 000 asukkaan tien- toiseen, koska se estää siellä asuvan väestön
23948: tarpeen tyydyttämiseksi, jotka asuvat tiettö- toimeentulomahdollisuuksien paranemisen ja
23949: mällä alueella mainitun Kitkanjärven luo- tuottaa heille monessa eri muodossa voitta-
23950: teispuolella. Mainittu yhdystie, jonka pituus mattomia vaikeuksia sekä aiheuttaa maini-
23951: tulisi olemaan noin 30 km, alkaisi Posion- tuille kunnille ja valtiolle suuria koululais-
23952: Kuusamon maantiestä sanotulla tiellä olevan ten majoitus- ja kuljetusmenoja ja estää
23953: Mourunsalmen lossipaikan pohjoispuolelta .ia kelirikkojen aikana lasten koulunkäynnin pit-
23954: kulkisi Posion kuntaan kuuluvan Ylikitkan kiksi ajoiksi kokonaan.
23955: ja Toivan kylien sekä Kuusamon kuntaan Kyseessä olevan tien pikaista rakentamista
23956: kuuluvien Kivilahden ja Alakitkan kylien edellyttää myöskin se, että ne kansalaiset,
23957: kautta sekä päättyisi Kemijärven-Kuusa- jotka asuvat tiettömällä alueella, maksavat
23958: mon maantiehen Kilkilösalmen länsipuolella. välittömät verot samojen perusteiden mukaan
23959: Mainitun maantien rakentamisen on myös- kuin nekin, jotka asuvat valtion rakentamien
23960: kin eduskunta katsonut niin tarpeelliseksi, maanteiden ja rautateiden varsilla ja sen
23961: että jo vuoden 1949 valtiopäivillä (14. 10. lisäksi vielä mm. liikevaihtoveronkin kor-
23962: 1949) on kehoittanut hallitusta pikaisesti keista kuljetuskustannuksista.
23963: tutkituttamaan tiesuunnan, joka tutkiminen Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
23964: on myöskin suoritettu. dotamme,
23965: Kun Kuusamon ja Posion kuntain isojako
23966: on nyt päättymäisillään ja po. tie olisi pitä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
23967: nyt rakentaa 27 päivänä tammikuuta 1950 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
23968: annetun Kuusamon isojakolain ( 43/50) 16 kan suuruisen määrärahan maantien
23969: § : n mukaan, joka laki koskee myöskin Kuu- rakentamiseksi Ylikitkajärven luoteis-
23970: samon kunnasta erotettua Posion kuntaa, puolta Posion--Kuusamon maantiestä
23971: valtion varoilla ja toimesta, ja kun maini- Kemijärven--Kuusamon maantiehen.
23972: tulla tiesuunnalla tiettömässä erämaassa on
23973: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1956.
23974:
23975: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
23976: 1355
23977:
23978: IV,589. - Rah.al. N:o 522.
23979:
23980:
23981:
23982:
23983: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
23984: seksi Rovaniemen - Kemijärven rautatiellä olevan Vian
23985: aseman ja V anttausjärven maantien välille.
23986:
23987:
23988: Eduskunnalle.
23989:
23990: Heti sen jälkeen kun Rovaniemen-Kemi- Valtion metsätaloudelle on myöskin ko.
23991: järven rautatie valmistui vuonna 1934, olisi tien rakentamisesta erikoisen suuri hyöty,
23992: pitänyt rakentaa noin 27 km: n pituinen yh- koska sen vaikutuspiirissä ovat laajat valtion
23993: dystie Rovaniemen-Posion maantieltä Rova- metsämaat, joista voitaisiin kaikenlainen puu-
23994: niemen kunnan Viirin kylässä mainitulla tavara kuljettaa autolla mainitulle Vian rau-
23995: rautatiellä olevalle Vian asemalle. Sen on tatieasemalle tarvitsematta niitä ajaa noin
23996: ehdottanut rakennettavaksi valtion komitea- 60 km edempänä olevalle Rovaniemen ase-
23997: kin. Kun tätä tietä ei rakennettu ja maini- malle, kuten nyt on tehtävä. Siitä olisi myös-
23998: tulla tiesuunnalla olevalle Vanttausjärven kin suuri etu rautatielle, koska se saisi poltto-
23999: asutusalueelle perustettiin suuri määrä asu- puunsa paljon halvemmilla kustannuksilla ja
24000: tuslain edellyttämiä viljelystiloja, rakensi koska tien rakentaminen tulisi huomattavasti
24001: maatalousministeriön asutusasiainosasto en- lisäämään Vian rautatieaseman liikennetulo-
24002: nen talvisotaa Rovaniemen-Posion maan- jakin. Yleiselle maantieliikenteelle olisi myös-
24003: tiestä mainittua suuntaa Vian asemaa kohti kin huomattava etu po. tien rakentamisesta
24004: po. tietä n. 18 :Y2 km pituudelta. Rakenta- siihen nähden, että mainitun rautatien poh-
24005: matta on siis vain n. 8 % km pituinen osa joispuolella olevalta Rovaniemen-Kemijär-
24006: Vian aseman puoleisesta päästä. Tämä ra- ven maantieltä, johon yhtyy Rovaniemen-
24007: kentamaton tieosa estää mainitun tien var- Sodankylän maantie, on rakennettu Vian ase-
24008: ressa asuvaa väestöä käyttämästä mainittua malle tulotie. Kun Vian aseman ja Vanttaus-
24009: Vian rautatieasemaa liikennöimiseen ja pa- järven välille rakennetaan maantie, avautuu
24010: kottaa heidät liikennöimään noin 40-60 km siitä samalla suora kulkureitti pohjoisesta
24011: edempänä olevalla rautatieasemalla. Kun Vian aseman kautta Rovaniemen-Posion ja
24012: edellä mainitun, jo rakennetun tien varressa Rovaniemen-Sodankylän maanteiden välille
24013: on yli 40 taloa ja kun Vian rautatieasemaa tarvitsematta kiertää Rovaniemen kauppalan
24014: voisivat näiden lisäksi käyttää lähimpänä kautta noin 70 km pitempää tietä.
24015: liikennepaikkana kaikki ne, jotka asuvat Mainittakoon vielä, että eduskunta kulku-
24016: Rovaniemen-Posion maantien varressa mai- laitosvaliokunnan mietinnön mukaisesti viime
24017: nitun Vanttausjärvelle rakennetun tien er- keväänä hyväksyi toivomuksen, että hallitus
24018: kanemispaikan etelä- ja pohjoispuolella, on ryhtyisi toimenpiteisiin po. tien rakentami-
24019: selvää, että varsin suuri asukasmäärä estyy seksi.
24020: käyttämästä lähintä rautatieliikennepaikkaa Mainitun tien rakentaminen nyt kun Ke-
24021: niin kauan kuin p.o. 8% km:n pituinen mijoessa olevaa Pirttikosken voimalaitosta on
24022: maantie on rakentamatta Vian rautatiease- alettu rakentaa, on senkin vuoksi toteutet-
24023: malle asti. tava pian, koska po. rautatieasemalta on mai-
24024: Kun se matka, jolle olisi rakennettava pu- nitulle voimalaitoksen rakennuspaikalle pal-
24025: heenaoleva maantie, on hyvää, viljelyskel- jon lyhyempi matka kuin miltään muulta
24026: poista metsämaata, tulee se asutetuksi heti rauta tie asemalta.
24027: kun tie on rakennettu, koska asutettavia sa- Kun kaikki edellä kerrottu voidaan saa-
24028: notulla seudullakin on paljon. vuttaa rakentamalla 8 % km: n pituinen Vian
24029: 1356 IV,589. - Vian-Vanttausjärven maantie.
24030:
24031:
24032: asemalle johtava erikoisen tarpeellinen tulo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24033: tie, olisi se mahdollisimman pian rakennet- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
24034: tava. kan suuruisen määrärahan maantien
24035: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- rakentamiseksi Rovaniemen-Kemijär-
24036: dotamme, ven rautatiellä olevan Vian aseman ja
24037: V anttausjärven maantien välille.
24038: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24039:
24040: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
24041: 1357
24042:
24043: IV,590. - Rah.al. N:o 523.
24044:
24045:
24046:
24047:
24048: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhan - iimojär.
24049: ven maantien parantamiseen Ranuan kunnassa.
24050:
24051:
24052: E d u s k u n n a II e.
24053:
24054: Kuhan-Simojärven välinen 26 km pitui- takulkutie. Kun Ranuan kunnassa ilmeisesti
24055: nen tie Ranuan kunnassa rakennettiin aikoi- ensi vuoden aikana tulee paljon työttömyyttä,
24056: naan metsähallinnon toimesta kevytrakentei- olisi tietyö siinäkin mielessä tarpeen vaa-
24057: seksi huoltotieksi. Vuonna 1928 tie otettiin tima.
24058: maantieksi suorittamatta sillä kuitenkaan mi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24059: tään perusparannustöitä. Tie on kuntonsa nioittaen,
24060: puolesta heikko ja aiheuttaa vuosittain mo·
24061: niviikkoisia liikennekieltoja. Sen jälkeen kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24062: Simojärven-Mäntyjärven-Posion äskettäin tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
24063: valmistunut maantie on kolmannen luokan kan määrärahan Kuhan-Simojärven
24064: soratie, olisi myöskin Kuhan-Simojärven maantien perusparannustöiden aloitta.
24065: maantie saatettava vastaavanlaiseksi, koska mista varten Ranuan kunnassa.
24066: tiestä nyttemmin on tullut huomattava kaut-
24067: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24068:
24069: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö.
24070: 1368
24071:
24072: IV,591. - Ra.h.al. N:o 524.
24073:
24074:
24075:
24076:
24077: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarenkylän - Mel-
24078: tauksen maantiesuunnan tutkimista varten.
24079:
24080:
24081: E d u s k u n n a 11 e.
24082:
24083: Saarenkylän-Meltauksen maantie Ounas- metsäalueet, joten puutavaran kuljetuksen
24084: joen itäpuolitse olisi hyvin tärkeä sen vaiku- vuoksikin tie tulee olemaan hyvin tärkeä.
24085: tuspiiriin kuuluville asukkaille, jotka ovat Tällä maantiellä tulee olemaan myöskin suuri
24086: vailla kaikkia tieyhteyksiä. Erittäinkin keväi- merkitys Ounasjoelle rakennettavien voima-
24087: sin ja syksyisin, kelirikkoaikoina, joutuvat laitosten kannalta. Kysymyksessä olevan
24088: he suuriin vaikeuksiin, kun ei voi Ounas- maantien rakentamisen avulla vapaudutaan
24089: jokea ylittää. Asutusta Ounasjoen itäpuolelle Alajärven ja Kuoksojärven Ounasjoen yli-
24090: Rovaniemen kauppalasta alkaen on muodos- kulkulosseista, jotka olletikin keväisin ja syk-
24091: tunut verrattain paljon ja asutuksen laaje- syisin kelirikon aikana aiheuttavat liiken-
24092: nemiselle on hyvin suuret mahdollisuudet. teessä keskeytyksen ja huomattavat lisäkus-
24093: Aikoinaan suoritetussa isojaossa sijoitettiin tannukset.
24094: saman talon tiluksia joen pohjois- ja etelä- Edellä olevat näkökohdat huomioon ottaen
24095: "puolelle. Kun Ounasjoen länsipuolella maan- olisi tiesuunnan tutkiminen kiireellisesti tut-
24096: tien vaikutuksen vuoksi on asutukselle otettu kittava, joten kunnioittaen ehdotamme,
24097: jo käyttökelpoisimmat maat, niin sitä vastoin
24098: on asutusmahdollisuudet Ounasjoen itäpuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24099: lella, jossa on hyvät viljelysmaat ja huo- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar-
24100: mattavat jokivarsiniityt, jotka voidaan ottaa kan määrärahan Saarenkylän-Mel-
24101: viljelykselle. Samoin itäpuolen tien vaikutus- tauksen maantiesuunnan tutkimista
24102: piiriin kuuluu suuret yksityisten ja valtion varten.
24103: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
24104:
24105: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
24106: 1369
24107:
24108: IV,592. - Rah.al. N:o 525.
24109:
24110:
24111:
24112:
24113: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kallon - Kaukosen
24114: maantien rakentamiseksi.
24115:
24116:
24117: E d u s k u n n a 11 e.
24118:
24119: Sen jälkeen, kun rakennettiin tie Kolarin tavaran kuljetuksessakaan ei uus1 Ja hyvä-
24120: kunnan Kurtakon ja Kittilän kunnan Kal- kuntoinen tie voi toistaiseksi kunnollisesti
24121: lon kylien välille, on Muoniojoen tiestä itään palvella.
24122: Kittilän kunnan Kallon kylään saakka hyvä Kun tieviranomaisilla on rakennussuun-
24123: maantie. Muoniojoen tien ja Ounasjoen tien nitelmat valmiina, olisi Kallon-Kaukosen
24124: yhdistämiseksi tällä kohdalla tarvittaisiin välisen tieosuuden rakentaminen suoritettava
24125: enää vain 1930-luvulla rakennetun Kallon- mahdollisimman nopeasti.
24126: Kaukosen kylätien rakentaminen maantieksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
24127: Viime mainittu kylätie on kunnoltaan niin nioittaen,
24128: heikko, että se estää melkein täydellisesti
24129: kauttakulkuliikenteen Kolarin ja Kittilän että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24130: kunnat yhdistäväliä uudella tiellä. Posti- ja tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
24131: linjavaunuliikennettä on voitu järjestää vain kan määrärahan Kallon--Kaukosen
24132: Koiarista Kallonkylään. Paikallista tarvetta tien rakentamiseksi.
24133: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta, 1956.
24134:
24135: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
24136: Eino Tainio.
24137:
24138:
24139:
24140:
24141: 71 E 645/lro
24142: 1360
24143:
24144: IV,593. - Ra.h.a.l. N:o 526.
24145:
24146:
24147:
24148:
24149: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta tierakennustyön aloit-
24150: tamiseksi Tepaston kylästä Lompolon kautta Puljujärven
24151: kylään Kitt,;'län kunnassa.
24152:
24153:
24154: E d u s kun n a 11 e.
24155:
24156: Kittilän kunnan pohjoisosassa sijaitsevat samalla suoran tieyhteyden aikaansaamista
24157: Lompolan ja Puljujärven kylät ovat niitä Keski-Lapin ja Enontekiön välille. Se syn-
24158: harvoja huomattavia, Lapin läänin kyliä, joi- tyisi yhdistämällä myöhemmin Nunnaseen
24159: hin ei ole minkäänlaista tieyhteyttä. Molem- päättyvä tie etelästä tulevaan tiehen.
24160: mat kylät ovat vielä erikoisasemassa sen Tepaston-Lompolon-Puljujärven suun-
24161: vuoksi, ettei niihin ole käyttökelpoisia vesi- nalla on valtiolla paljon täysin koskematto-
24162: teitäkään, joten tarvikkeet sinne on kuljetet- mia metsiä, joiden hyväksikäyttö ilman tä-
24163: tava kesäaikana kantamalla. Tien puutteesta män tien rakentamista on täysin mahdotonta.
24164: johtuen ihmisten elämä on näissä kylissä ku- Yksityistenkään ihmisten metsillä ei tien
24165: vaamattoman vaikeaa. puutteesta johtuen ole juuri minkäänlaista
24166: Aikanaan on suunniteltu tien rakentamista arvoa. Tämän tien rakennustyö olisi myös
24167: näihin kyliin ja jo ennen sotia aloitettiin aivan helposti järjestettävä työttömyystyö-
24168: sen rakentaminen Kittilän kunnan Könkään kohde ympäristön asukkaille.
24169: kylästä pohjoiseen. Nykyään tämä tie on jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24170: valmis Tepaston kylään. Nyt olisi sen raken- nioittaen,
24171: tamista jatkettava Lompolon kylään, johon
24172: on matkaa n. 12 km, ja siitä edelleen Pulju- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24173: järven kylään. Koko tien pituudeksi Tepas- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
24174: tosta Puljujärvelle tulisi 25-27 km. Kun määrärahan tierakennustyön aloittami-
24175: äskettäin on valmistunut maantie Enontekiön seksi Tepaston kylästä Lompolon
24176: Peltovuoman kylästä Nunnasen kylään, niin kautta Puljujärven kylään KitUlän
24177: tämän tien rakentaminen tulisi palvelemaan kunnassa.
24178: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
24179:
24180: Toivo Friman. Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
24181: 1361
24182:
24183: IV,594. - Rah.al. N:o 527.
24184:
24185:
24186:
24187:
24188: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
24189: seksi Savukosken Värriön kylästä Tanhuan kylään.
24190:
24191:
24192: E d u s k u n n a 11 e.
24193:
24194: Savukosken kuntaan kuuluva, n. 300 asu- ja menoarvioksi lausunut odottavansa, että
24195: kasta käsittävä Tanhuan kylä, joka sijaitsee tämän tien rakentaminen pantaisiin pian
24196: Savukosken ja Sodankylän keskivaiheilla, on käyntiin.
24197: vielä kokonaan vailla tieyhteyttä oman kun- Kun tien valmistuminen on paikallisen asu-
24198: tansa keskukseen. Jo ennen sotia on Savu- tuksen vuoksi välttämätön ja tiellä tulee ole-
24199: koskelta rakennettu maantie Värriön kylään, maan suuri merkitys valtion metsävarojen
24200: josta vielä on Tanhuan kylään n. 22 km: n kuljetustienä sekä kauttakulkutienä Itä-La-
24201: tietön taival. Tälle välille on suunniteltu pe- pista Keski- ja Pohjois-Lappiin, ehdotamme
24202: rustaa 50-70 tilaa käsittävä rintamamies- kunnioittaen,
24203: asutusalue, minkä vuok~i paikallinen maan-
24204: lunastuslautakunta pitää tien rakentamista että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24205: välttämättömänä. Tarkoitukseen on eduskunta tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
24206: muutamia vuosia sitten myöntänyt 5 000 000 kan määrärahan maantien rakentami-
24207: mk: n määrärahan, joka lienee käytetty tien seksi Savukosken Värriön kylästä Tan-
24208: tutkimus- ja suunnittelutöihin. Eduskunta huan kylään.
24209: on myöskin vastauksessaan vuoden 1955 tulo-
24210: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24211:
24212: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
24213: 1362
24214:
24215: IV,595. - Rah.a.l. N: o 528.
24216:
24217:
24218:
24219:
24220: Lahtela. ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakennus-
24221: töiden jatkamiseksi Sodankylän kunnan Kelujärven ky-
24222: lästä Tanhuan kylän kautta Savukosken kunnan Värriön
24223: kylään.
24224:
24225:
24226: E d u s k u n n a 11 e.
24227:
24228: Kysymys maantien rakentamisesta Sodan- Mainitun tien rakentamista pitävät myös-
24229: kylän ja Savukosken maantien keskusten vä- kin asianomaisten kuntien maanlunastuslau-
24230: lille on ollut jo kauan aikaa vireillä. Kun jo takunnat erikoisen tarpeellisena, koska siellä
24231: ennen sotia on rakennettu maantie Sodan- on varsinaisen laajoja viljelyskelpoisia soita,
24232: kylän kunnan keskuksesta Kelujärven ky- joita voitaisiin käyttää asuttamiseen, jos tie
24233: lään ja Savukosken keskuksesta Värriön ky- olisi.
24234: lään, olisi mainittujen maanteitten välille Valtion metsätaloudelle olisi po. tie erikoi-
24235: rakennettava yhdystie senkin vuoksi, että sen tarpeellinen ja tuottaisi suuria tuloksia,
24236: mainitulla matkalla on Savukosken kuntaan koska ne valtion metsämaat, joita tie hyödyt-
24237: kuuluva Tanhuan kylä, jossa on n. 300 asu- täisi, käsittävät tuhansia hehtaareja.
24238: kasta, ja johon ei ole mistään päin kuljet- Kun teitä rakennetaan yksinomaan metsä-
24239: tavaa tietä, että tämän tiettömässä erämaassa taloudenkin vuoksi ja mainittu tie on tar-
24240: olevan kylän asukkaat pääsisivät tieyhtey- peellinen monesta muustakin syystä, olisi sen
24241: teen ja että siitä avautuisi suora tieyhteys valmiiksi rakentaminen kiireellisesti toteutet-
24242: puheena olevien kuntien keskusten välille. tava. Onhan epätaloudellista, että tien ra-
24243: Kun jo useita vuosia sitten alettiin raken- kentamiseen on useina vuosina käytetty val-
24244: taa työttömyysvaroilla mainittua tiesuuntaa, tion varoja,. eikä tietä rakenneta kuljetta-
24245: maantietä mainitusta Kelujärven kylästä vaan kuntoon, vaikka sen tarve on monesta-
24246: Tanhuan kylää kohti ja sitä on rakennettu kin syystä erikoisen suuri.
24247: useana talvena, olisi aivan välttämätöntä, että Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
24248: tien rakennustyöt jatkettaisiin varsinaisilla dotamme,
24249: määrärahoilla.
24250: Kun sanotulle Tanhuan kylän seudulle on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24251: perustettu sotien jälkeen maanhankintalain tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
24252: edellyttämiä rintamamiestiloja ja lain mu- kan suuruisen määrärahan maantien
24253: kaan heille olisi myös rakennettava tie, on rakennustöiden jatkamiseksi Sodan-
24254: kohtuutonta, ettei sen rakentamiseksi ole vielä kylän kunnan Kelujärven kylästä Tan-
24255: ensi vuodenkaan tulo- ja menoarvioesitykseen huan kylän kautta Savukosken kunnan
24256: otettu määrärahaa. Värriön kylään.
24257: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
24258:
24259: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
24260: 1863
24261:
24262: IV,596. - :&ah.al. X:o 529.
24263:
24264:
24265:
24266:
24267: Lahtela. ym.: Määräraha11. osoittamisesta bwrin kirkonkylän
24268: - Menesjärven maantien saattamiseksi autoilla liikettnöi-
24269: tävään kuntoon.
24270:
24271:
24272: E d u s k u n n a ll e.
24273:
24274: Maantien rakentaminen Inarin kirkonky- liikennöitävään kuntoon saattaminen mainit-
24275: lästä Menesjärvelle ja edelleen Enontekiön tuun kylään kuljetettaville tavaroille 8-14
24276: Peltovuoman maantiehen sekä Menesjärveltä markan kuljetuskustannusten alenemista ja
24277: Lemmenjoelle on kauan sitten katsottu tar- vastaavaa toimeentulomahdollisuuden paran-
24278: peelliseksi asujamiston saattamiseksi tieyh- tamista. Saman suuruisen kuljetuskustannuk-
24279: teyteen ja valtion metsien tientarpeen vuoksi. sen alentumisen se aiheuttaa myös kaikille
24280: Mainittujen maanteiden rakentamista kos- muillekin asukkaille, jotka tulevat käyttä-
24281: kevaa kysymystä on tutkinut mm. valtioneu- mään mainittua tietä. On selvää, että valtion
24282: voston huhtikuun 17 päivänä 1935 Lapin metsätalous tulee tiestä hyötymään paljon
24283: taloudellisten olojen parantamista . varten enemmän kuin yksityiset, koska tien vaiku-
24284: asettama komitea ja huhtikuun 8 päivänä tuspiirissä ovat tuhansia hehtaareja käsittä-
24285: 1938 antamassaan mietinnössä ehdottanut ne vät metsäalueet, joiden puutavarain hyväksi-
24286: rakennettavaksi (komitean mietintö n:o käyttö ja metsien hoito tulee sitä halvem-
24287: 8/1938). maksi, mitä paremmat kuljetusmahdollisuu-
24288: Tämän jälkeen on mainittua tietä, osaksi det ovat.
24289: maamme ja osaksi saksalaisten toimesta, ra- Porotalous, joka on Inarin kunnassa eri-
24290: kennettu Inarin kirkonkylän ja Menesjärven koisen suurimerkityksellinen elinkeino ja
24291: välillä, joka matka on n. 35 km, sellaiseen jonka keskeisimpiä paikkoja on Menesjärven
24292: kuntoon, että sitä voidaan jollain tavoin au- seutu, tulisi myöskin saamaan huomattavia
24293: toilla liikennöidä silloin kun maa on kuiva tuloksia mainitusta maantiestä. Porot voitai-
24294: tai auton kantavaksi jäätynyt ja lumeton. siin teurastaa aikaisin syystalvella, jolloin ne
24295: Mainitun tien autoilla liikennöitävään ovat lihavia, ja kuljettaa tuotteet maanteitse
24296: kuntoon rakentaminen Inarin kirkonkylästä autoilla kulutuskeskuksiin ja alentaa kulje-
24297: Menesjärvelle on erikoisen tarpeellinen, ei tuskustannuksia ainakin 80 % nykyisestään.
24298: vain Menesjärven kylässä ja sen ympäris- Sairaus- ja tapaturmatapauksissa, joita
24299: tössä asuvain kansalaisten saattamiseksi tie- aina sattuu, olisi tie aivan välttämätön, että
24300: yhteyteen, vaan myöskin valtion metsien ja väestölle voitaisiin antaa se apu, minkä tei-
24301: Lemmenjoen kullankaivajain sekä Lemmen- den varsilla asuvat kansalaiset ovat saaneet
24302: joella olevien asukkaiden tientarpeen tyydyt- jo vuosikymmeniä. •
24303: tämiseksi. Kun Menesjärven kylä on laajan Kyseessä olevan Inarin kirkonkylän ja
24304: valtion metsämaan keskellä, on itsestään Menesjärven välisen tien autoilla liikennöi-
24305: selvää, että tie jo yksin valtion metsien kan- tävään kuntoon rakentamiseksi on tie- ja
24306: nalta asiaa ajatellen olisi rakennettava, vesirakennushallituksen toimesta vuoden
24307: vaikkei siellä olisi asukkaita olemassakaan, 1951 alkuun suoritettu tutkiminen ja kus-
24308: liikennekel poiseksi. tannusarvion teko.
24309: Kun Menesjärven kylässä on niin paljon Tässä yhteydessä on mainittava, että Ina-
24310: asukkaita, että se on erillinen kansakoulu- rin kunta on anonut, että mainitun maan-
24311: piiri ja kun tavarain kuljetus Inarin kirkon- tien kunnostaminen suoritettaisiin työttö-
24312: kylästä Menesjärvelle maksaa kesän aikana myyden poistamiseksi varatuilla varoilla ja
24313: 9-15 markkaa kilolta, tietää tien autoilla että eduskuntakin, jo käsitellessään vuoden
24314: 1364 IV,596. - Inarin-Menesjärven maantie.
24315:
24316:
24317: 1952 tulo- ja menoarviota, on lausunut, että nen, olisi sen rakentamiseksi otettava ensi
24318: sen rakentamiseen olisi käytettävä työttö- vuoden tulo- ja menoarvioon määräraha.
24319: myysvaroja. On selvää, että vaikka sitä tal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24320: .ven aikana rakennettaisiin työttömyysva- nioittaen,
24321: roilla, on siihen varattava varsinaisiakin va-
24322: roja, koska talvella ei voida rakentaa tietä että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24323: sellaiseksi, että se olisi liikennekelpoinen. tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
24324: Kun mainittu tie saadaan verraten vähillä . kan suuruisen määrärahan Inarin kir-
24325: kustannuksilla rakennetuksi autoilla liiken- konkylän--Menesjärven maantien au-
24326: nöitävään kuntoon ja kun tien tarve on val- toilla liikennöitävään kuntoon saatta-
24327: tion metsätaloudellekin erikoisen tarpeelli- miseksi.
24328: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
24329:
24330: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
24331: 1366
24332:
24333: IV,597. - Rah.al. N:o 530.
24334:
24335:
24336:
24337:
24338: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaamasen -
24339: Sevettijärven lumikiitäjätien kunnostamiseksi Inarin kun-
24340: nassa.
24341:
24342:
24343: E d u s k u n n a 11 e.
24344:
24345: Inarin Sevettijärvellä, josta on lähimmälle Sevettijärven asukkaiden taloudellisia vai-
24346: maantielle, Inarin Kaamaseen n. 100 ikm:n keuksia on lisännyt useina vuosina vallinnut
24347: matka, on yli 400 asukasta. Täällä he ovat työttömyys, mikä uusiutunee myös tulevana
24348: asutuskeskuksista etäällä, tieyhteyttä vailla talvikautena. Kaamasen-Sevettijärven lumi-
24349: joutuneet erittäin vaikeaan asemaan. Sään- kiitäjätien kunnostaminen olisi Sevettijärven
24350: nöllistä kulkuyhteyttä ei ole muulloin kuin ja Kaamasen kylien työttömien kannalta
24351: talvella lumikiitäjän avulla. Kesän aikana myös sijaintinsa puolesta sopiva työkohde.
24352: on voitu valtion toimesta järjestetyllä moot- Korjaustöiden aloittaminen toisi ansiomah-
24353: toriveneellä kulkea osa matkaa, mutta täl- dollisuuksia, joten se helpottaisi välittömästi
24354: löinkin jää maamatkaa vielä 50 km. asukkaiden tukalaa taloudellista asemaa.
24355: Lumikiitäjäliikenteestä saadun kokemuksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
24356: mukaan on ennen liikenteen aloittamista ta-
24357: sattava tien pohja ja suoritettava sen soras- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24358: taminen. Tulvavaurioiden johdosta on tar- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
24359: peellista kunnostaa myös rumpuja ja siltoja kan määrärahan Inarin kunnassa si-
24360: sekä rakentaa kokonaan uudelleen tulvan jaitsevan Kaamasen- Sevettijärven
24361: viemä silta. välisen lumikiitäjätien kunnostami-
24362: seksi.
24363: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24364:
24365: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
24366: Eino Tainio. Erkki Koivisto.
24367: 1366
24368:
24369: IV,598. - Rah.al. H:o 531.
24370:
24371:
24372:
24373:
24374: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Peltovuoman-Nun-
24375: nasen maantien rakennustöiden loppuunsaattamiseksi.
24376:
24377:
24378: E d u s k u n n a ll e.
24379:
24380: Työttömyysvaroilla on maassamme aloitettu maantieverkkoon Enontekiöllä. Mutta myös
24381: runsaasti tietöitä voimatta niitä talvisaikaan kauttakulkutienä sillä tulee olemaan suun
24382: saada valmiiksi. Eräs sellainen on Peltovuo- merkitys sen jälkeen, kun tämä tie tulee yh-
24383: man-Nunnasen välinen, n. 13 km pitkä. distettäväksi Puljun kautta Kittilään ja Ina-
24384: maantie Enontekiön kunnassa. Tämän tien riin johtaviin teihin. Pohjois-Suomen ja itäi-
24385: rakentamiseen on käytetty työttömyysvaroja sen rajaseudun maatalouskomitea on kiirehti-
24386: n. 17 milj. nik ja on siten pengerrystyöt suu- nyt tämän tierakennustyön jouduttamista.
24387: rimmaksi osaksi saatu tehdyksi. Jälellä. olevat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24388: työt, joiden kustannusarvio on 28 milj. mk, nioittaen,
24389: eivät kuitenkaan sovellu talvityömaaksi, vaan
24390: olisi ne tehtävä. sulan maan aikana. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24391: Tien valmistuminen olisi ensi sijassa pai- tulo- ja menoarvioon 28 000 000 mar-
24392: kallisen liikennetarpeen vaatima. Se nimit- kan ntäärärahan Peltovuoman-Nun-
24393: täin yhdistäisi Nunnasen kylän muuhun nasen maantien rakennustyön loppuun
24394: saattamiseksi.
24395: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24396:
24397: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. Markus Niskala.
24398: 1367
24399:
24400: IV,599. - Rah.al. N:o 532.
24401:
24402:
24403:
24404:
24405: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Utsjoen-Nuorgamin
24406: -Rajalan maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
24407:
24408:
24409: Eduskunnalle.
24410:
24411: Utsjoen-Nuorgamin-Rajalan (Norjan ra- kityksen lisäksi vielä matkailunkin kannalta
24412: jan) maantien rakentaminen olisi erittäin olisi sen rakentamiseen kiireellisesti ryhdyt-
24413: tarpeellinen sen vaikutuspiirin asukkaille, tävä, joten esitämme kunnioittaen,
24414: jotka ovat tieyhteyksiä vailla. Kun tämä jo
24415: tutkittu tiesuunta alkaa parhaillaan raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24416: teilla olevan Syysjärven-Utsjoentien päästä tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
24417: ja liittyy valtakunnan rajalla Norjan tiever- markan määrärahan Utsjoen-Nuor-
24418: kostoon, muodostuu siitä huomattava kautta- gamin-Rajalan maantien rakennus-
24419: kulkutie. Ottaen huomioon tien suuren mer- töiden aloittamista varten.
24420: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
24421:
24422: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki.
24423: Eeli Erkkilä. Laura Brander-Wallin.
24424:
24425:
24426:
24427:
24428: 72 E 645/56
24429: 1368
24430:
24431: IV,600. - Rah.al. N:o 533.
24432:
24433:
24434:
24435:
24436: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Syysjärven-Utsjoen
24437: maantien rakennustöiden suorittamiseksi.
24438:
24439:
24440: E d u s k u n n a 11 e.
24441:
24442: Jo useita vuosia sitten on alettu rakentaa ten otettava ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
24443: maantietä Inarista Syysjärvelle aikoinaan ra- määräraha, ettei se edelleen jäisi kesken ra-
24444: kennetun tien jatkona Utsjoen kunnan kir- kentamisen.
24445: konkylää kohti työttömyysvaroilla ja tulta- Edellä esitettyyn ja syyskuussa 1955 edus-
24446: neen sen rakentamistyötä jatkamaan työttö- kunnalle jätetyn raha-asia-aloitteen n: o 702
24447: myysvaroilla seuraavanakin talvena ja saata- perusteluihin viitaten kunnioittaen ehdo-
24448: neen sen pohjaustyöt suoritetuiksi ensi ke- tamme,
24449: sään mennessä koko matkalla. Kun Utsjoen
24450: kunta on ainoa maamme kunnista, jonka kes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24451: kukseen, kirkonkylään, ei ole mistään päin tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
24452: maantietä ja kun sanottu maantie olisi saa- kan suuruisen määrärahan Syysjärven
24453: tava jo ensi kesänä rakennetuksi liikennekel- -Utsjoen maantien rakennustöiden
24454: poiseen kuntoon, olisi sen rakentamista var- • suorittamiseksi.
24455: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
24456:
24457: M. 0. Lahtela. Laura Brander-Wallin.
24458: J. F. Pöykkö. Sylvi Halinen.
24459: 1369
24460:
24461: IV,601. - Rah.al. N:o 534.
24462:
24463:
24464:
24465:
24466: Kulovaara ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemiön saaren ja
24467: mantereen välisten liikenneyhteyksien parantamiseks-i.
24468:
24469:
24470: E d u s k u n n a ll e.
24471:
24472: Nykyään puhutaan paljon siitä, että teolli- mk:n määrärahan v:n 1956 tulo- ja meno-
24473: suutta olisi saatava syntymään maaseudulle, arvioon Kemiön saaren ja mantereen välisten
24474: jotta. maaltapakoa voitaisiin hillitä ja maa- liikenneyhteyksien parantamiseksi. Valitetta-
24475: seudun väestöä siten pysyttää maaseudun vasti ei hallitus ole esittänyt lisää määrära-
24476: rauhallisemmissa ja terveellisemmissä olosuh- haa vuoden 1957 tulo- ja menoarviol)n siitä
24477: teissa. Tämä kannatettava pyrkimys edellyt- huolimatta, että Kemiön saaren ja sen takana
24478: tää myös sitä, että maaseudun, jossa on teolli- olevan saariston liikenneolojen kehittäminen
24479: suuslaitoksia, kulkuyhteyksiä parannetaan, sitä kiireellisesti kaipaisi. Tie- ja vesiraken-
24480: jotta teollisuus pääsee laajenemaan ja ke- nushallitus on tarkoitukseen esittänyt otetta-
24481: hittymään. vaksi 50 000 000 mk: n määrärahan.
24482: Suomen rannikon suurin saari Kemiön Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
24483: saari ja sen takana oleva saaristo kaipaisi ehdotamme,
24484: kiireellisesti liikenneolosuhteitten parannusta.
24485: Tämä on tullut hyväksyen tunnustetuksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24486: eduskunnassakin tämän vuoden tulo- ja meno- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
24487: arviota käsitellessä. Raha-asia-aloitteen n: o kan määrärahan Kemiön saaren ja
24488: 46 ym. perusteella eduskunta lisäsi 10 000 000 mantereen välisten liikenneyhteyksien
24489: parantamiseksi.
24490: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24491:
24492: Urho Kulovaara. Sulo Hostila.
24493: Vappu Heinonen. Kalle Kauhanen.
24494: Rafael Paasio. Atte Pakkanen.
24495: 0. Lindblom.
24496: 1370
24497:
24498: IV,602. - Rah.al. N:o 535.
24499:
24500:
24501:
24502:
24503: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta ponttoonisillan raken-
24504: tamiseksi Hirvensalon saaresta Satavan saareen johtavalle
24505: tielle.
24506:
24507:
24508: Ed u s kun n a 11 e.
24509:
24510: Turun kaupunkiin kuuluvasta Hirvensalon sen. Viimeinen tällainen tapaus sattui v.
24511: saaresta johtaa tie Kakskerran pitäjän Sata- 1955, jolloin vain auton nopea kääntäminen
24512: van saareen, josta se edelleen jatkuu Kaks- tien sivuun pelasti sekä auton että siinä ol-
24513: kerran saareen. Molempien saarten vakituis- leet matkustajat suistumasta mereen. Autolle
24514: ten asukkaiden lisäksi saarilla on runsaasti ja matkustajille tuli kuitenkin vaurioita.
24515: turkulaisten kesäasuntoja. Kesäiseen aikaan 1930-luvulla manitulla lossilla tapahtui eräs
24516: tiellä on hyvin vilkas liikenne. Hirvensalon maamme suurimmista lossionnettomuuksista
24517: ja Satavan saaren välillä oleva lossi ei vilk- linja-auton suistuessa jarrujen epäkuntoon
24518: kaimpana aikana pysty selviämään liiken- joutumisen vuoksi mereen. Tässä onnetto-
24519: teestä, vaan molemmille rannoille muodostuu muudessa 17 matkustajaa menetti henkensä.
24520: pitkiä autojonoja. Pahimpina ruuhka-aikoina Turun tie- ja vesirakennuspiirissä on suun-
24521: autot ja muut kulkuneuvot joutuvat odottele- niteltu epäkohdan poistamiseksi lossin tilalle
24522: maan jopa kolmekin tuntia, ennenkuin pää- ponttoonisiltaa. Ponttoonisillan alta voivat
24523: sevät jatkamaan matkaansa. pienehköt moottori- ym. veneet kulkea va-
24524: Viimeksi on lossilla suoritettu liikennelas- paasti, ja kun varsinaista laivaliikennettä on
24525: kenta 27. 8. 1954. Mainittuna päivänä oli salmessa suhteellisen vähän, ei liikenne tiellä
24526: lossin ylittäneitä henkilöautoja 265, linja- pahasti häiriintyisi, vaikka silta sen vuoksi
24527: autoja 40, kuorma-autoja 30, pakettiautoja silloin tällöin jouduttaisiinkin katkaisemaan.
24528: 29, moottoripyöriä 46, traktoreita 2, hevo- Mainitun ponttoonisillan kustannukset ovat
24529: sia 5, polkupyöriä 78 ja jalankulkijoita 102. n. 40-50 milj. mk.
24530: Laskenta-ajan jälkeen on moottoriajoneuvo- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
24531: liikenne vielä huomattavasti lisääntynyt, jo- dotamme,
24532: ten esitetyt numerot eivät enää vastaa lähes-
24533: kään tämän hetken tilannetta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24534: Liikenne lossille on lisäksi vaarallinen, tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
24535: sillä lossille tultaessa on jyrkkä alamäki. Au- 3 momentille 40 000 000 markkaa
24536: ton jarrujen pettäessä vain onnellinen sat- ponttoonisillan rakentamiseksi Hirven-
24537: tuma voi estää pahojen tapaturmien sattumi- salon saaresta Satavan saareen johta-
24538: valle tielle.
24539: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24540:
24541: Eino Roine. Vappu Heinonen.
24542: Paavo Aitio. Aimo Aaltonen.
24543: Kalle Jokinen. Irma Karvikko.
24544: Urho Kulovaara. Harras Kyttä.
24545: Rafael Paasio. Urho Kähönen.
24546: 1871
24547:
24548: IV,603. - Rah.al. N: o 536.
24549:
24550:
24551:
24552:
24553: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta V ehkalahden kunnassa
24554: Metsäkylän-Tavastilan maantiellä olevan Klemolan sillan
24555: uudelleenrakentamiseksi.
24556:
24557:
24558: E d u s k u n n a II e.
24559:
24560: Vehkalahden kunnassa sijaitsevan Klemo- maita uudelle tielinjalle. Tieviranomaiset
24561: lan sillan maatuet ovat osittain luhistuneet, pitävät työn suorittamista kiireellisenä ja
24562: joten ne pysyvät koossa vain tilapäisten välttämättömänä. Työn kustannUBarvio on
24563: tukien avulla. Kun silta on lisäksi erittäin 30 000 000 markkaa.
24564: jyrkän mäen alla, olisi se ensi tilassa raken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24565: nettava uudelleen ja sen yhteydessä suori- nioittaen, ,
24566: tettava tarpeellinen maantien parannustyö.
24567: Sillan uusiminen on käynyt kiireelliseksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24568: myös sen vuoksi, että Metsäkylän-Reitkal- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
24569: lion rautatien oikaisutyön yhteydessä uUBi kan suuruisen määrärahan V ehkalah-
24570: rautatiesilta rakennetaan nykyisen maantie- den kunnassa Metsäkylän-Tavastilan
24571: sillan kohdalle. Rautatietyö on jo käynnissä maantiellä olevan Klemolan sillan
24572: ja rautatieleikkauksesta siirretty penger- uudelleenrakentamiseksi.
24573: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
24574:
24575: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen. Kaarlo Kajatsalo.
24576: 1372
24577:
24578: IV,604. - Rah.al. N:o 537.
24579:
24580:
24581:
24582:
24583: Kelovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjamoin salmen
24584: sillan rakennustöiden aloittamiseksi TaipaZsaaren kunnassa.
24585:
24586:
24587: E d u s k u n n a ll e.
24588:
24589: Lappeenrannasta Taipalsaaren kautta joh- Lappeenrannassa, Lauritsalassa ja muissa
24590: tava maantie on hyväkuntoinen tyydyttäen lähikunnissa on ensi talvena odotettavissa
24591: liikenteen tarpeet. Kirjamoin salmi muodos- työttömyyden lisääntymistä jo senkin vuoksi,
24592: taa kuitenkin vaikean haitan liikenteelle. että Kaukas-yhtiö erottaa useita satoja työ-
24593: Salmen yli liikennettä välittää 20 tonnia läisiä. Viime aikoina vallinnut vaikea työ-
24594: kuormaava moottorilossi. Vilkkaimpina ai- tilanne huononee edelleen. Tämän johdosta
24595: koina se ei kykene palvelemaan liikennettä tarvitaan kuntien työtilaisuuksien lisäksi
24596: tyydyttävällä tavalla, vaan usein kasautuu myös valtion työkohteita, joihin työttömiä
24597: pitkiä ajoneuvojonoja lossirantaan. Raskaan voidaan sijoittaa ja jotka työt ovat tarpeel-
24598: käytön seurauksena menee lossi usein epä- lisia ja kiireellisiä suorittaa. Sillan rakenta-
24599: kuntoon lisäten viivytyksiä. Kun ottaa huo- minen Kirjamoin salmeen olisi sopiva ja
24600: mioon liikenteen vilkkauden, aiheuttaa !ossi- läheinen työkohde Lappeenrannan, Lauritsa-
24601: liikenne vuosittain niin suurta ajanhukkaa, lan ja muidenkin ympäristökuntien työttö-
24602: että se alentaa kuljetusten kannattavuutta. mille. Tähän tarkoitukseen olisi tarpeen ot-
24603: Esimerkiksi Taipalsaarelta Lappeenrantaan taa määräraha ensi vuoden tulo- ja meno-
24604: puutavaraa ajaviita autoilta menee joka arvioon. Työtä voitaisiin jatkaa työttömyys-
24605: päivä hukkaan noin yksi työtunti. Myös !ossi- varoilla. Edellä olevan perusteella ehdo-
24606: liikenteen valtiolle aiheuttamat kustannukset tamme,
24607: nousevat merkittävään summaan.
24608: Sillan rakentaminen Kirjamoin salmeen on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24609: ollut kauan vireillä. Tie- ja vesirakennushal- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
24610: lituksen toimesta on tänä vuonna suoritettu markkaa Kirjamoin salmen sillan ra-
24611: tutkimuksia sillan rakentamista varten. Tut- kennustöiden aloittamiseen TaipaZsaa-
24612: kimis- ja suunnittelutyöt saataneen päätök- ren kunnassa.
24613: seen jo tämän vuoden kuluessa, joten työt
24614: voidaan pian aloittaa.
24615: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24616:
24617: Tauno Kelovesi. Valto Käkelä.
24618: Toivo Kujala. Yrjö Sinkkonen.
24619: 1373
24620:
24621: IV,605. - Rah.al. N:o 538.
24622:
24623:
24624:
24625:
24626: V. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakenta-
24627: miseksi Sitkoinleukaan Puumalan kunnassa.
24628:
24629:
24630: E d u s k u n n a 11 e.
24631:
24632: Mikkelin lääni on maamme vesirikkain. mäntapaiset tieuudistukset pysähtyvät usein
24633: Siten sen liikenneoloja suuresti haittaavat pitkiksikin ajoiksi siltojen rakentamiseen,
24634: vesistöjen ylitykset. Niinpä voidaankin sanoa, joihin saadaan odottaa varoja ehkä pitkänkin
24635: että siltakurjuus on huutavin juuri Mikkelin aikaa. Jotta tässä erittäin kipeässä tiekysy-
24636: läänin alueella. Siitä huolimatta ei hallitus myksessä ei kävisi samalla tavalla, pitäisimme
24637: ole ottanut yhtään siltaa vuoden 1957 tulo- ensiarvoisen tärkeänä, että ainakin pienempi
24638: ja menoarvioon Mikkelin lääniin. silta ns. Sitkoinleuan silta saataisiin rakenne-
24639: Mainitun läänin tässä mielessä vaikeim- tuksi jo vuoden 1957 aikana. Mainittu silta
24640: piin seutuihin kuuluu Puumalan kunta. tulisi olemaan noin 20 m: n pituinen, mutta
24641: Kelirikkoaikoina joutuu jopa kirkonkylä ole- laivaväylän vuoksi se vaatii pengertämistä,
24642: maan eristettynä, puhumattakaan syrjäisem- joten on arvioitu sillan maksavan noin 30
24643: pien kylien kohtalosta. milj. mk.
24644: Siksi onkin tervehdittävä ilolla suunnitel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
24645: maa, jonka mukaan työttömyystyönä raken-
24646: nettaisiin maantie, jotta Osmonaskelien että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24647: kautta saataisi ylikulku rakentamalla silta tulo- ja menoarvion 20 Pl. III luvun
24648: mainittuun Osmonaskeliin ja siitä johtuen 3 momentille 30 000 000 markkaa sillan
24649: pienempi silta myös ns. Sitkoinleukaan. rakentamiseksi Sitkoinleukaan Puuma-
24650: Kokemus on kuitenkin osoittanut, että tä- lan kunnassa.
24651: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
24652:
24653: Viljo Virtanen. Niilo Nieminen.
24654: K. F. Haapasalo. Aukusti Pasanen.
24655: Wiljam Sarjala. Onni Hiltunen.
24656: Sylvi Halinen. Edvard Pesonen.
24657: 1374
24658:
24659: IV,606. - Rah.al. N:o 539.
24660:
24661:
24662:
24663:
24664: Bapio ym.: Korotetu;n määrärahan osoittamisesta Salmin sil-
24665: lan rakentamiseksi ja sen yhteydessä tienparannustöiden
24666: aloittamiseksi Ikaalisten ja Hämeenkyrön kunnissa.
24667:
24668:
24669: E d u s k u n n a 11 e.
24670:
24671: Työllisyyden aikaansaamisen vuoksi on määrällä olisi mahdollisuus työn saantiin vai-
24672: Ikaalisten ja Hämeenkyrön kunnissa kiinni- keimpana työttömyyskautena. Ensi talvikau-
24673: tetty huomiota jo pitemmän aikaa niihin tena tuleekin työllisyystilanne mainituissa
24674: suunnitelmiin, joita tieviranomaisilla on Tam- kunnissa muodostumaan vaikeaksi, sillä ne
24675: pereen-Vaasan valtatien oikaisujen ja pa- rakennustyöt, joita Hämeenkyrön kunnassa
24676: rannusten suorittamiseksi sanottujen kuntien on ollut ja jotka jossain määrin ovat tarjon-
24677: alueella. Tällä valtatiellä, joka on suuren ja neet työmahdollisuuksia mainittujen ja mui-
24678: raskaan liikenteen alainen, on runsaasti suu- den kuntien kuntalaisille, ovat nyt kokonaan
24679: ria mäkiä ja jyrkkiä kaarteita liikennettä päättymässä. Uusia rakennuskohteita ei ole
24680: vaikeuttamassa. Ja erikoisen kiireellisen uu- suunnitteilla eikä metsätyömahdollisuuksia
24681: simisen tarpeessa on pidetty asiantuntijain- näytä suurestikaan olevan näköpiirissä. Tä-
24682: kin taholla Ikaalisten Salmin siltaa. män vuoksi ja koska mainittu silta on tie- ja
24683: Se on viime vuosisadalla puusta rakennettu vesirakennushallituksenkin lausunnon mu-
24684: ja sitä pidetään jo raskaammalle liikenteelle kaan maamme heikoin, olisi välttämätöntä
24685: vaarallisena, minkä kulkulaitosvaliokuntakin silta- ja tierakennustöiden käyntiin saatta-
24686: v. 1954 sai todeta paikalla käyntinsä perus- minen.
24687: teella. Kun tämä silta lisäksi sijaitsee suuren Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
24688: mäen alla ja tiessä on jyrkkä kaarre sillalle
24689: tultaessa, olisi näidenkin haittojen poistami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24690: sen takia tien oikaisua ja uuden sillan raken- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
24691: tamista kiirehdittävä. Sitä vaatii erikoisesti 10 000 000 markkaa Salmin sillan ra-
24692: ker~ttamiseen ja sen yhteydessä tien-
24693: nykyinen vilkas liikenne.
24694: Sillan rakentamista voitaisiin suorittaa tal- parannustöiden aloittamiseen Tampe-
24695: visaikanakin, joten huomattavalla työntekijä- reen-Vaasan valtatiellä IkaaUsten ja
24696: Hämeenkyrön kunnissa.
24697: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
24698:
24699: Pertti Rapio. Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
24700: 1375
24701:
24702: IV,607. - Rah.al. N:o 540.
24703:
24704:
24705:
24706:
24707: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Tam-
24708: pereen kaupungille Tammerkosken Ratinan s~'llan raken-
24709: tamiseksi.
24710:
24711:
24712: E d u s k u n n a ll e.
24713:
24714: Helsingin-Vaasan välinen valtatie ylittää mista varten Tampereen kaupunki myöntä-
24715: Näsijärven-Kokemäenjoen vesistön Tampe- nyt jo 90 milj. mk. Sillan kokonaiskustan-
24716: reen kaupungissa Tammerkosken siltoja myö- nukset nousevat noin 250 milj. mk:aan ja
24717: ten. Samoin Turun-Jyväskylän valtatie valmistuu silta v:n 1957 aikana jos tarvit-
24718: kulkee Tammerkosken siltojen yli. Edellä tava rahoitus voidaan järjestää.
24719: mainittujen valtateiden kauttakulkuliikenteen Kun Ratinan silta Helsingin-Vaasan
24720: ja Tampereen kaupungin sisäisen liikenteen valtakunnantiehen kuuluvana palvelee ylei-
24721: jatkuvan vilkastumisen vuoksi aiheutuu usein sempää kuin vain Tampereen kaupungin si-
24722: ruuhkautumista ja liikenteen viivytystä Tam- säistä liikennettä, on kohtuullista, että myös-
24723: merkosken ylittävillä silloilla ja niihin liit- kin valtio osallistuisi sillan rakentamiskus-
24724: tyvillä liikenneväylillä. Tämän vuoksi Tam- tannuksiin.
24725: pereen kaupunki on ryhtynyt rakentamaan Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
24726: Ratinan vuolteen ylittävää uutta siltaa, joka kunnioittaen,
24727: on tarkoitettu .mm. Helsingin-Vaasan valta-
24728: kunnantien liikenteen ohjaamiseksi Tampe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24729: reen kaupungin läpi. Sillasta tulee 30 m tulo- ja menoarvioo.n 50 000 000 rrw,rk-
24730: leveä ja 170 m pitkä, suurimman jännevälin kaa avustukseksi Tampereen kaupun-
24731: ollessa 50 m. Perustustyöt saadaan valmiiksi gille Helsingin-Vaasan valtakunnan-
24732: tämän vuoden aikana ja on niiden suoritta- tiehen kuuluvan Tammerkosken ylit-
24733: tävän Ratinan sillan rakentamiseksi.
24734: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1956.
24735:
24736: Leo Suonpää. Lauri Myllymäki.
24737: Elli Stenberg. Usko Seppi.
24738:
24739:
24740:
24741:
24742: 73 E 645/56
24743: 1376
24744:
24745: IV,608.- Ra.h.al. N:o 541.
24746:
24747:
24748:
24749:
24750: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjulan sillan-Ruo-
24751: veden maantieosuuden oikaisemista varten.
24752:
24753:
24754: Eduskunnalle.
24755:
24756: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimesta merkitystä. Autoliikenteen yhä laajentuessa
24757: on laadittu suunnitelma tien oikaisemiseksi on turvallisuussyistäkin maantien oikaisuja
24758: tieosuudella Karjulan silta-Ruovesi. Tien toimitettava kiireellisesti. Tavarain kuljetuk-
24759: oikaisusuunnitelma on laadittu sen vuoksi, sen siirtyessä entistä enemmän autoilla ta-
24760: että ko. maantie on erittäin mäkinen ja mut- pahtuvaksi on kansantaloudellisestikin edul-
24761: kikas ja sellaisenaan liikenteelle kovin hai- lista maanteiden kunnon parantaminen. Ko.
24762: tallinen. Tieosuudella on eräitä siltoja, joiden tiellä on jo nykyisinkin suhteellisen vilkas
24763: kunto on niin heikko, että ne olisi kiireelli- liikenne, joka tien oikaisun jälkeen tulisi
24764: sesti uusittava. Tie on muutenkin heikoimpia, lisääntymään, sillä matka Ruovedeltä Tam-
24765: mistä johtuen liikennöinti esim. keväisin, pereelle tulisi tätä tietä lyhimmäksi.
24766: roudan sulaessa, on hyvin hankalaa. Suunni- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
24767: telman mukaan tie tulee rakennettavaksi suu-
24768: rimmaksi osaksi uuteen kohtaan, joten nykyi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24769: siä siltoja ei kannata rakentaa uudestaan, tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
24770: koska niillä tien siirryttyä ei olisi mitään kan määrärahan Karjulan m1lan-
24771: Ruoveden maantien oikaisua varten.
24772: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
24773:
24774: Usko Seppi. Leo Suonpää.
24775: Lauri Myllymä.ki. Matti Koivunen.
24776: 1377
24777: IV,609. - Bah.al. N:o 542.
24778:
24779:
24780:
24781:
24782: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Melonkosken sillan
24783: uudeUeen rakentamiseksi Virtain-Ähtärin maantiellä.
24784:
24785:
24786: E d u s k u n n a II e.
24787:
24788: Vuonna 1954 keväällä, Soininkosken voi- tule kestämään kauan niinkin huomattavaa
24789: malaitoksen padon murtuessa, tuhoutui vesi- liikennettä, mikä ko. tiellä nykyisin on. Tä-
24790: massojen vaikutuksesta voimalaitoksen lä- män vuoksi olisi kohtuullista, että ryhdyttäi-
24791: hellä sijainnut Melonkosken maantiesilta Vir- siin toimenpiteisiin uuden kunnollisen sillan
24792: tain-Ähtärin välisellä maantiellä. Voimalai- rakentamiseksi.
24793: toksen padon tuhoutuminen aiheutti muita- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24794: kin ikäviä seuraamuksia Killinkosken teolli- nioittaen,
24795: suusalueelle, koska siellä ollut massatehdas
24796: lopetti kokonaan toimintansa ja työntekijät että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24797: ovat joutuneet hakeutumaan muille paikka- tulo- ja menoarvioon 7 000 000 markan
24798: kunnille työn hakuun. Melonkosken tuhoutu- määrärahan Melonkosken sillan uudel-
24799: nut silta rakennettiin heti uudelleen puusta leen rakentamiseen Virtain-Äktärin
24800: ja on näin ollen aivan väliaikainen, joka ei maantiellä.
24801: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24802:
24803: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen.
24804: i878
24805: IV,610. - Ra.h.al. N:o 543.
24806:
24807:
24808:
24809:
24810: Ahonen ym.; Määrärahan osoittamisesta Suolahden-Koivis-
24811: ton maantien s~'llan rakentamiseen.
24812:
24813:
24814: E d u s k u n n a 11 e.
24815:
24816: Eduskunta osoitti jo vv. 1950-1951 10 aikana tällaiset työkohteet olisivat erittäin
24817: milj. mk Suolahden-Koiviston maantien ra- tarpeellisia.
24818: kentamiseen ja myöhemmin tarkoitukseen ori On huomattava, että tie on ehdottoman
24819: käytetty eri vuosina työllisyysmäärärahoja. tarpeellinen, mutta siihen sijoitetut työt sekä
24820: Näillä määrärahoilla ko. tien perusta onkin rahat eivät nykyisellään hyödytä ketään;
24821: saatu melkoisen valmiiksi, joten seuraavana Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24822: vaiheena olisi siltojen rakentaminen, mutta nioittaen,
24823: tähän tarkoitukseen ei ole ollut viime vuo-
24824: sina määrärahaa käytettävissä. Suolahden että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24825: kauppalan tunnetusti ja jatkuvasti vaikea tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
24826: työttömyys osoittaa, että tulevankin talven kan määrärahan Suolahden-Koivis-
24827: ton maantien ~'ll.an rakentamiseen.
24828: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
24829:
24830: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen. Impi Lukkarinen.
24831: 1379
24832:
24833: IV,611. - Rah.al. N: o 544.
24834:
24835:
24836:
24837:
24838: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
24839: seksi Orivirtaan.
24840:
24841:
24842: E d u s k u n n a 11 e.
24843:
24844: Vuoden 1955 valtiopäiville jätin toivomus- tuessa kiinni sohjoon ovat lossille jääneet
24845: aloitteen n:o 405 tutkimuksen toimittami- linja-auto ja sen matkustajat saaneet värjö-
24846: sesta sillan rakentamiseksi Orivirtaan. Kun tellä talvipakkasessa useita tunteja, ennen
24847: nyt tutkimus on toimitettu ja sillan raken- kuin väylä on jälleen saatu avatuksi. On
24848: tamista on pidetty suorastaan välttämättö- huomattava, ettei Orivirta virran voimakkuu-
24849: mänä, olisi odottanut, että vuoden 1956 tulo- den vuoksi jäädy niin vahvaksi, että liikenne
24850: ja menoarvioon olisi otettu määräraha edellä talven aikana voitaisiin muuttaa jäitse tapah-
24851: mainitun sillan rakentamista varten. Maini- tuvaksi. Sillan rakentamista on sen vuoksi
24852: tun maantiesillan rakentaminen lossin tilalle pidettävä erittäin tärkeänä ja välttämättö-
24853: on muodostunut entistä tärkeämmäksi sen mänä. Myöskin Mikkelin tie- ja vesiraken-
24854: jälkeen kun Orivirran laivaväylä on ruopattu, nuspiiri puoltaa edellä mainitun sillan ra-
24855: josta johtuu talvella pakkasten aikana hyvin kentamista aivan ensi tilassa.
24856: huomattavaa hyyhmän eli supon muodostu- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
24857: mista virtaan. Tämä saa aikaan sen haitan, tamme kunnioittaen,
24858: että lossiväylä ajoittain tukkeutuu, josta seu-
24859: rauksena on liikenteen katkeaminen tällä tär- että Eduskunta päättäisi ottaa
24860: keällä Savonlinnan-Joensuun maantiellä. vuoden 1957 tulo- Ja menoarvioon
24861: Onpa käynyt useasti niinkin, että lossin juut- 50 000 000 markan määrärahan sillan
24862: rakentamiseksi Orivirtaan.
24863: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24864:
24865: Onni Hiltunen. Sylvi Halinen.
24866: Viljo Virtanen. Edvard Pesonen.
24867: Toivo H. Kinnunen. K. F. Haapasalo.
24868: Aukusti Pasanen. Antti J. Rantamaa.
24869: Irma Hamara.
24870: 1880
24871:
24872: IV,612. - Ralul. N: o 545.
24873:
24874:
24875:
24876:
24877: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Tapanin siUan raken-
24878: tamiseksi Isojoen ku,nnassa.
24879:
24880:
24881: E d u s k u n n a 11 e.
24882:
24883: Valtion toimesta suoritettiin vuosina 1953 vyydeltään kyseenalaiseksi.
24884: -54 Isojoen perkaus työttömyystyönä. Per- Tapauin sillan rakentaminen olisi nyt ajan-
24885: kaustyön aikana purettiin liikenteelle ah- kohtainen sitäkin suuremmalla syyllä, kun
24886: taaksi käynyt Tapauin silta ja rakennettiin työtilannekin Isojoen kunnassa on vielä enti-
24887: väliaikaisesti liikennettä palveleva puusilta. sestään vaikeutunut.
24888: Kun Isojoen ja Merikarvian välinen maantie Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
24889: on vilkkaasti liikennöity ja kun työt ovat
24890: olleet keskeytyksissä jo useamman vuoden että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24891: ajan, niin työvaiheen ajaksi tarkoitettu ja tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
24892: rakennettu puusilta on muodostunut kestä- kan määrärahan Tapanin sillan raken-
24893: tamiseksi Isojoen kunnassa.
24894: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24895:
24896: Toivo Asvik. Nestori Nurminen.
24897: Aleksi Kiviaho. Pertti Rapio.
24898: Väinö Tikkaoja.
24899: 1381
24900:
24901: IV,613. - Rah.al. N:o 546.
24902:
24903:
24904:
24905:
24906: Tiitu: Määrärahan osoittamisesta Alahärmän kirkonkylässä
24907: olevan Pirin sillan rakennustöiden alullepanoa varten.
24908:
24909:
24910: E d u s k u n n a ll e.
24911:
24912: Alahärmän kirkonkylässä Lapuanjoen yli vänä, kun keskellä kirkonkylää joen yli käyvä
24913: johtava valtion hallussa oleva Pirin maantie- vilkas liikenne loppuu ja mm. pääsy Härmän
24914: silta on aikanaan rakennettu riippusillaksi rautatieasemalle estyy. Lähin silta on Vol-
24915: ja on se nyt niin heikko, että kuormitus on tissa 5 km: n päässä, minkä sillan kautta nyt
24916: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirikonttorin toi- jo kuorma-autot joutuvat kiertämään. Tie-
24917: mesta rajoitettu 2 tonniksi. Sillan kaikki ja vesirakennushallituksen laatima suunni-
24918: puuosat ovat loppuun kuluneet. Silta koko- telma kyseellisen sillan uudelleen rakentami-
24919: naisuudessaan on suurena vaarana jokaiselle, seksi on olemassa.
24920: joka joutuu sen kautta liikennöimään. Lii- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
24921: kenne sillan kautta tuleekin todennäköisesti nioittaen,
24922: lopetettavaksi kokonaan läheisessä tulevaisuu-
24923: dessa. Silta on niin heikko, ettei sitä voi että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24924: enää edes korjata. Silta yhdistää Alahärmän tulo- ja menoorvioon 10 000 000 mar-
24925: kirkonkylässä kaksi valtion hallussa olevaa kan määrärahan Alahärmän kirkon-
24926: maantietä sekä Kortesjärvelle johtavan kun- kylässä olevan Pirin sillan rakennus-
24927: nan tien. Tulee kestämätön tilanne sinä päi- töiden alullepanoa varten.
24928: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24929:
24930: Kustaa Tiitu.
24931: 1382
24932:
24933: IV,614. - Ra.b..al. N:o 547.
24934:
24935:
24936:
24937:
24938: Bult ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivisalmen siltaraken-
24939: nustöiden aloittamiseksi.
24940:
24941:
24942: Eduskunnalle.
24943:
24944: Konneveden ja Rautalammin pitäjien ra- nen myös työllisyyden kannalta olisi erittäin
24945: jalla, Jyväskylän-Kuopion maantiellä ole- kiireellinen, koska näillä alueilla on uhkaa-
24946: vasta Kivisalmen lossipaikasta tuli viime hei- massa nykyisten näkymien vallitessa entis-
24947: näkuun 28 päivänä yksi maamme tunnetuim- tään laajempi työttömyys. Tämä olisi myös
24948: mista losseista siellä sattuneen suuren liiken- sentakia edullinen työkohde, kun siihen voi-
24949: neonnettomuuden johdosta. Tällöinhän suis- taisiin sijoittaa Konneveden ja Rautalammin
24950: tui lossin yli vauhdilla järveen täysinäinen työttömiä.
24951: linjavaunu, jolloin viisitoista ihmistä hukkui, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24952: joukossa useita lapsia.
24953: Jottei tällaisia onnettomuuksia pääsisi jat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24954: kuvasti syntymään, on ainoana tehokkaana va- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
24955: rokeinona sillan rakentaminen lossin paikalle. kan määrärahan Kivisalmen siltara-
24956: Kivisalmen siltarakennustyön kiirehtimi- kennustöiden aloittamisekSi.
24957: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
24958:
24959: Mikko Bult. Artturi Koskinen.
24960: Elli Nurminen. Hugo Manninen.
24961: Arvo Ahonen. Esa. Hietanen.
24962: Impi Lukkarinen. Juho Rytkönen.
24963: Martti Leskinen.
24964: 1383
24965:
24966: IV,615. - Rah.al. N:o 548.
24967:
24968:
24969:
24970:
24971: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
24972: seksi Kivisalmen lossin paikalle.
24973:
24974:
24975: E d u s k u n n a 11 e.
24976:
24977: Jyväskylän-Kuopion välisellä maantiellä tulevat hankkeen kustannukset nousemaan
24978: Rautalammin ja Konneveden rajalla välit- noin 120 000 000-170 000 000 markkaan.
24979: tää maantieliikennettä nykyisin 20 tonnin Sillan rakentamista lossipaikalle on pidet-
24980: kantoinen koneellinen teräslossi, jolla kulu- tävä maantieliikenteen kannalta eräänä tär-
24981: neena kesänä tapahtui järkyttävä liikenne- keimmistä rakennuskohteista, ja olisi raken-
24982: onnettomuus. Lossin nykyaikaisesta raken- nustyöt saatava kiireellisesti käyntiin jo vuo-
24983: teesta huolimatta ei lossi enää ole kyennyt den 1957 aikana. Tämän vuoksi ehdotamme
24984: vastaamaan yhä kasvavan liikenteen sille kunnioittaen,
24985: asettamia vaatimuksia. Tyydyttävä parannus
24986: voidaan saada aikaan ainoastaan korvaamalla että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
24987: lossi sillalla. Tässä tarkoituksessa on tie- ja tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
24988: vesirakennushallitus jo toimituttanut paikalla 3 momentille 20 miljoonan markan
24989: tutkimukset ja pyytänyt vesistötoimikunnalta määrärahan sillan rakentamistöiden
24990: lupaa sillan rakentamiseen. Vesioikeuslain aloittamiseksi Rautalammin ja Konne-
24991: mukainen katselmustoimitus onkin parhail- veden rajalla olevan Kivisalmen lossin
24992: laan käynnissä. Alustavien arvioiden mukaan paikalle.
24993: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1956.
24994:
24995: Veikko Vennamo. Grels Teir.
24996: Lennart Heljas. Martti Salminen.
24997: M. 0. Lahtela.
24998:
24999:
25000:
25001:
25002: 74 E 645/56
25003: 1384
25004:
25005: IV,616. - Rah.al. N:o 549.
25006:
25007:
25008:
25009:
25010: Ahonen ym.: Korotetun määrämhan osoittamisesta Viita-
25011: saaren pitäjässä sijaitsevan Hänm'länsalmen sillan raken-
25012: tamista varten.
25013:
25014:
25015: E d u s k u n n a ll e.
25016:
25017: Kuten tunnettua, kulkee Helsingin-Oulun vuoden 1957 tulo- ja menoarviossa esitetään
25018: valtatie n: o 4 mm. Viitasaaren kautta. Tul- varattavaksi 33 milj. markkaa. Kustannus-
25019: taessa etelästä päin Viitasaaren kirkolle on arvio sillan rakentamiseksi on laaditun suun-
25020: n. 4 km ennen kirkonkylää Keiteleenjärven nitelman mukaan 130 milj. markkaa.
25021: Hännilänsalmi, joka ylitetään lautalla. Tämä Äänekosken kauppalassa ja Äänekosken
25022: salmi on kaiken kaikkiaan lähes kilometrin le- mlk:n rajalla sijaitseva Mämmensalmen lossi
25023: vyinen, mutta aikoinaan, silloin kun maantiet voidaan lähiaikoina korvata valmistuvana sil-
25024: vielä olivat talonpoikain kunnossapidettäviä, lalla, joten nyt olisi mitä kiireimmin saatava
25025: täyttivät nämä osuutensa mukaisesti salmen työt käyntiin Hännilän salmen lossipaikalla,
25026: kivillä pengertäen, niin että siinä tällä ker- kuten eduskunnan lausuma toivomuskin edel-
25027: taa on n. 164 m:n levyinen lossiväylä. lyttää. Tarkoitukseen olisi varattava riittävä
25028: Tilastojen mukaan on tämä valtatie eräs määräraha.
25029: maamme vilkkaimmin liikennöidyistä teistä. Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
25030: Kehittynyt matkailu- sekä muu liikenne on kunnioittaen,
25031: aiheuttanut sen, että sanotun lossisalmen yli
25032: lautalla tapahtuva liikenteen hoitaminen on että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25033: joutunut sellaiselle koetukselle, ettei jono- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
25034: tuksia ole voitu välttää ja näin säännöllinen 3 momentille lisäyksenä 44 000 000
25035: liikenne vaikeutuu. markkaa V iitasaaren pitäjässä sijait-
25036: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon sillan sevan Hännilänsalmen sillan rakenta-
25037: rakentamiseen on varattu 20 milj. markkaa, miseen.
25038: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
25039:
25040: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen. Impi Lukkarinen.
25041: 1385
25042:
25043: IV,617. - Rah.al. N: o 550.
25044:
25045:
25046:
25047:
25048: Niiranen ym. : Määrärahan osoittamisesta Lylykosken maan-
25049: ties~'llan rakentamista varten Koitajoen yli.
25050:
25051:
25052:
25053: E d u s k u n n a 11 e.
25054:
25055: Ilomantsin-Lieksan välisellä maantiellä Myös huomattavalle linja-autoliikenteelle
25056: on Koitajoessa Lylykosken lossi, joka liiken- lossi tuottaa haittaa, sillä suuret linja-autot
25057: teen kasvaessa on tullut epäkäytännölliseksi. eivät sille mahdu. -
25058: Lossin kautta puutavaraa kuljettavat kuor- Tie- ja vesirakennushallitus on tutkinut
25059: ma-autot eivät voi täydessä kuormituksessa asian ja tehnyt siitä kustannuslaskelman,
25060: päästä joen yli, vaan kuormitusta on keven- joten sillan rakentamiseen voitaisiin ryhtyä
25061: nettävä ja kuorma kuljetettava siis kahdessa heti ja siten poistaa ko. tieltä lossista johtu-
25062: osassa joen yli. Mainitun lossin kautta kul- vat haitat.
25063: kevan tien piiriin jäävät suuret yksityisten, Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
25064: valtion ja myös yhtiöiden metsäalueet. Lossin
25065: yli autokuljetukseen tarkoitetusta puutava- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25066: rasta yhtiöt maksavat yksityisille metsän- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
25067: omistajille kantohinnan, josta on vähennetty kan määrärahan Lylykosken maantie-
25068: lossin ai~uttamat lisäkustannukset. sillan mkentamista varten Koitajoen
25069: yli.
25070: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
25071:
25072: Toivo Niiranen. Varma K. Turunen.
25073: Pauli Puhakka. Kalle Kauhanen.
25074: Heikki Soininen. Otto Muikku.
25075: 1386
25076:
25077: IV,618. - Rah.al. N:o 551.
25078:
25079:
25080: Rytkönen ym..: Määrärahan osoittamisesta Palaisvirran St1lan
25081: rakentamiseksi.
25082:
25083:
25084: E d u s k u n n a ll e.
25085:
25086: Kuten tunnettua, vilkkaasti liikennöity jät ovat omasta puolestaan pyytäneet kau-
25087: valtamaantie n: o 5 johtaa Iisalmen kaupun- pungin toimenpiteitä tulvien aiheuttamien va-
25088: gin halki, ylittäen Paloisvirran kaupungin hinkojen estämiseksi ja Paloisvirran ruoppaa-
25089: kohdalla. Paloisvirran yli rakennettu silta on miseksi. Paloisvirta onkin suunniteltu perat-
25090: vanha, kapea ja liikenteelle vaarallinen. Sil- tavaksi, mutta toimenpiteelle on asettanut
25091: lan ajoradan leveys nykyisin on vain 4.3 met- esteen aukkojen kapeus.
25092: riä. Sillan kansirakenteet ja pääkannattajat Paloisvirran yli olisikin kiireellisesti raken-
25093: on uusittu yli 20 vuotta sitten. Paloisvirran nettava uusi ja yhä kasvavan liikenteen tar-
25094: yli johtavan uuden sillan rakentamishanke vetta tyydyttävä silta ja sen rakennustyöt
25095: onkin ollut vireillä jo pitemmän aikaa. Vuonna olisi aloitettava viipymättä. Pieni Iisalmen
25096: 1954 on Iisalmen kaupunginvaltuusto myön- kaupunki ei sanottua tehtävää kykene yksin
25097: tänytkin määrärahan kaupungin talousar- suorittamaan varojen puutteen vuoksi ja jos
25098: vioon tutkimuksen suorittamista, rakennus- kykenisikin lainoitus- ja verotusmuotoja
25099: suunnitelman ja kustannusarvion laatimista käyttäen, sillan rakentaminen kaupungin ko-
25100: varten. Tutkimus sillan rakentamisen tar~ koamilla varoilla merkitsisi kaupungin vähä-
25101: peellisuudesta onkin suoritettu ja rakennus- varaisille veronmaksajille veromWJ.ojen li-
25102: suunnitelma sekä kustannusarvio laadittu in- säystä lähivuosina ja kunnallisen veroäyrin
25103: sinööri Hätisen toimesta. Kuopion lääninhal- hinnan nousua. Vaikka eduskunnan kulku-
25104: litus on 26. 4. 1955 antamallaan päätök- laitosvaliokunta onkin sillan rakentamista
25105: sellä myöntänyt vesioikeuslain mukaisen ra- tarkoittavat aloitteet hylännyt tähän saakka,
25106: kennusluvan suunnitellun uuden sillan ra- mutta kuitenkin lausunnossaan n: o 9 valtio-
25107: kentamiseksi. varainvaliokunnalle edellyttänyt, että tie- ja
25108: Suunnitelman mukaan sillasta tulisi teräs- vesirakennushallitus ottaisi huomioon vuoden
25109: betoninen palkkisilta. Jännevälit olisivat ra- 1957 tulo- ja menoarviota laatiessaan Iisal-
25110: kennussuunnitelman mukaan 15.20 X 19.00 men kaupungille mahdollisesti myönnettävän
25111: X 15.20 metriä. Sillan leveys, ajorata ja valtion avustuksen vuonna 1957, ei valtion
25112: polkupyörätiet yhteenlaskettuina, tulisi ole- avustus yksin ole riittävä toimenpide, otet-
25113: maan 15 metriä. Rakennussuunnitelmaan liit- tuna huomioon, että silta tulisi yhdistämään
25114: tyvä kustannusarvio nousisi nykyään vähin- muutoinkin valtion ylläpitämän valtamaan-
25115: täin 55 000 000 markkaan. tien erittäin vilkasliikenteisen paikan. Silta
25116: Paloisvirta lukeutuu nykyisin yhteisuitto- olisi rakennettava kokonaisuudessaan valtion
25117: väyliin, jossa puutavaran uitto suoritetaan varoilla.
25118: irtouittona. Vanhan sillan purkamisen, virran Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
25119: ruoppauksen ja uuden sillan rakentamisen
25120: jälkeen avautuisi mahdollisuus siirtyä puu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25121: tavaran irtouitosta nippu-uittoon, nippukul- tulo- ja menoarvioon 33 000 000 mar-
25122: jetusväylän täten pidetessä n. 14 kilometrillä. kan suuruisen määrärahan Palaisvir-
25123: Sillan yläpuolella olevan Paloisjärven ranta- ran sillan rakentamista varten.
25124: milla asuvat ja maita omistavat maanviljeli-
25125: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1956.
25126:
25127: Juho Rytkönen. Martti Leskinen. Elli Nurminen.
25128: E. Hietanen. Hugo Manninen. Tahvo Rönkkö.
25129: 1387
25130:
25131: IV,619. - Rah.al. N: o 552.
25132:
25133:
25134:
25135:
25136: Rytinki ym..: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamista
25137: varten Jokijärven lossipaikalle.
25138:
25139:
25140: E d u s k u n n a 11 e.
25141:
25142: Liikenne on vuosi vuodelta lisääntynyt Kun lossit yleensä vilkastuneen autoliiken-
25143: Taivalkosken-Tyräjärven välisellä maan- teen vuoksi ovat käyneet liikenteelle vaaralli-
25144: tiellä, joka yhtyy Tyräjärven itäpäässä Ka- siksi, niin siltojen rakentamiseen lossien ti-
25145: jaanin-Suomussalmen-Kuusamon väliseen lalle olisi ryhdyttävä kiireellisesti. Myöskin
25146: valtamaantiehen. Liikenteen vilkastuminen on huomioitava se, että kun lossien vuotuiset
25147: on aiheutunut siitä, että uusi asutus on viime hoito- ja kunnossapitokustannukset nousevat
25148: vuosina lisääntynyt voimakkaasti Joki- ja huomattaviin summiin, niin siltojen rakenta-
25149: Tyräjärven kylissä; kauttakulkuliikenne ja minen on taloudellisestikin edullista. Samalla
25150: paikallinen kuorma-autoliikenne niin, että ne antavat paikkakunnalle työtä. Kun ensi
25151: yhtenäkin päivänä on jouduttu kuljettamaan vuonna eivät metsätyöt kykene riittävästi an-
25152: lossilla 50 autoa yli salmen. Tiellä liikennöi tamaan taivalkoskelaisille työtä, niin Jokijär-
25153: päivittäin postihallituksen ja yksityisen omis- ven sillan rakentamistyö ol4li tärkeä työ-
25154: tama linja-auto välittäen liikennettä Kuusa- kohde, joka antaisi paikalliselle väestölle
25155: moon ja Suomussalmelle. Lisääntyneelle lii- työtä ja samalla saataisiin vaikea liikenne-
25156: kenteelle tuottaa vaikeutta Jokijärvessä oleva pulma korjatuksi.
25157: lossi, koska syksyisin ja keväisin joudutaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25158: liikenne lossin vuoksi monta kertaa kokonaan nioittaen,
25159: keskeyttämään aiheuttaen paikalliselle väes-
25160: tölle suuria vaikeuksia, jopa suoranaista että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25161: vahinkoa, ennenkaikkea karjataloustuotteiden tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
25162: (maidon) kuljetuksessa jalostus- ja kulutus- kan suuruisen määrärahan sillan ra-
25163: keskuksiin, puhumattakaan linja-autoliiken- kentamista vartem, Taivalkoske71r-Pis-
25164: teelle ja muulle autoliikenteelle aiheutuvista ton tienhaaran väliselle maantielle Jo-
25165: vaikeuksista. kijärven lossipaikalle.
25166: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1956.
25167:
25168: Eino Rytinki, Yrjö Hautala.
25169: J. F. Pöykkö. Pentti Liedes.
25170: Eeli Erkkilä. Irma. Torvi.
25171: M. 0. Lahtela.
25172:
25173:
25174:
25175:
25176: •
25177: 1388
25178:
25179: IV,620. - Rah.al. N:o 553.
25180:
25181:
25182:
25183:
25184: Rytinki ym.: Määrärakan osoittamisesta sillan rakentamista
25185: varten Iijoessa olevalle Ervastin lossipaikalle.
25186:
25187:
25188: E d u s kun n a 11 e.
25189:
25190: Viime kesänä Konnevedellä sattunut lii- gan pitäjän kautta Kajaaniin saakka, ja lähi-
25191: kenneonnettomuus on pannut jokaisen kansa- aikoina rakennettavaa Pudasjärven-Puhok-
25192: laisen ajattelemaan, miten voitaisiin kiireelli- sen- Suomussalmen- Näljängän maantietä
25193: sesti maanteillämme olevat vaaralliset lossit Suomussalmelle, sekä Puhokselta Taivalkos-
25194: poistaa ja tilalle rakentaa sillat. Maanteil- ken Metsäkylään rakennettavaa maantietä
25195: lämme on vielä paljon losseja, joiden kaik- Kontiomäen-Taivalkosken väliselle rauta-
25196: kien tilalle olisi rakennettava sillat, mutta tielle. Kun lossilla on nykyisinkin jo vilkas
25197: näistä kuitenkin on eräitä sellaisia, joita liikenne ja kun se tulee lähivuosina suuresti
25198: . voidaan pitää erittäin vaarallisina. Näiden vilkastumaan, niin lossipaikalle olisi raken-
25199: tilalle olisi saatava kiireellisesti sillat. nettava kiireellisesti silta, että tämä vaaralli-
25200: Eräs tällainen vaarallinen lossipaikka on nen paikka saataisiin poistetuksi ja liiken-
25201: Pudasjärven - ..Korentokankaan- Puolangan teen kasvaessa ruuhkat vältetyiksi.
25202: maantiellä, Iijoessa oleva Ervastin lossi. Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
25203: Lossille laskettaessa on molemmUla puolilla ed. Rytingin ym. toivomusaloitteen n: o 332
25204: jokea niin jyrkät törmät, että jos sattuu perusteluihin vuoden 1956 valtiopäiviltä
25205: auton jarruihin tulemaan vika, kone mene- saamme kunnioittaen ehdottaa,
25206: mään epäkuntoon, niin silloin eivät roomussa
25207: olevat suojalaitteet kykene estämään auton että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25208: jokeen menemistä. Syksyisin liukkaan kelin tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
25209: aikana hiekottamisesta huolimatta on lossille kan suuruisen määrärahan s~1lan rar
25210: meno vaarallinen mäkien vuoksi. kentamista varten Pudasjärven Ko-
25211: Lossin kautta suuntautuu liikenne Pudas- rentokankaan - Puolangan välisellä
25212: järven kunnan Itäperällä oleviin suuriin maantiellä Iijoessa olevalle Ervastin
25213: kyläryhmiin ja kauttakulkuliikenne Puolan- lossipaikalle.
25214: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
25215:
25216: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
25217: Eino E. Heikura. Yrjö Hautala.
25218: J. F. Pöykkö. Pentti Liedes.
25219: M. 0. Lahtela. Irma Torvi.
25220: 1389
25221:
25222: IV,621. - Rah.al. H:o 554.
25223:
25224:
25225:
25226:
25227: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornionjoen sillan
25228: leventämiseksi ja vahvistamiseksi.
25229:
25230:
25231: E d u s k u n n a 11 e.
25232:
25233: Tornion kaupungissa sijaitseva Tornion- Lisäksi olisi siltaa vahvistettava ja siltaan
25234: joen silta rakennettiin valtion toimesta ja liittyvät tiepenkereet levennettävä. Koska
25235: kustannuksella vv. 1937-39. Sillan ajoradan nämä toimenpiteet aiheutuvat yksinomaan
25236: leveys on kuitenkin vain 4,83 m ja toispuo- kansainvälisen kauttakulkuliikenteen kasva-
25237: leisen jalkakäytävän 1,50 m. Kauttakulku- misesta, olisi sillan leventäminen ja vahvis-
25238: liikenne ja matkailuliikenne on sillan valmis- taminen tehtävä kokonaan valtion toimesta
25239: tumisen jälkeen jatkuvasti kasvanut, jota- ja kustannuksella.
25240: paitsi Ruotsiin suuntautuva raskaan puuta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
25241: varan vienti on ylikuormittanut siltaa, joka nioittaen,
25242: aikoinaan on suunniteltu vain keveälle kuor-
25243: mitukselle, huolestuttavassa määrin. Sillan että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25244: kapeuden johdosta olisi siltaa levennettävä tulo- ja menoarvioon 45 000 000 mark-
25245: rakentamalla uudet jalkakäytävät ulokkeina kaa Tornionjoen sillan leventämiseksi
25246: molemmin puolin siltaa, jolloin sillan nykyi- ja vahvistamiseksi Tornion kaupun-
25247: nen leveys jäisi yksinomaan ajorataa varten. gissa.
25248: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
25249:
25250: Erkki Koivisto. Markus Niskala.
25251: M. 0. Lahtela. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
25252: 1390
25253:
25254: IV,622. - Ra.h.al. N:o 555.
25255:
25256:
25257:
25258:
25259: Niskala. ym.: ·Määrärahan osoittamisesta Ylitornion kunnassa
25260: olevan Pessalompolon maantiesillan rakenta'»!'iseen.
25261:
25262:
25263: Eduskunnalle.
25264:
25265: Pohjois-Suomen hävitetylle alueelle heti tua jokivartta toisiinsa. Kun puusta raken-
25266: sodan jälkeen rakennetuista 1100 sillasta on nettuna jo sillan ikäkin asettaa sen kesto-
25267: 90 % väliaikaisesti puusta rakennettuja ja kyvyn kyseenalaiseksi ja akselipainot ovat
25268: useat niistä tehty sOtatoimien yhteydessä. huomattavasti sen jälkeen lisääntyneet, voi
25269: Kun nämä sillat eivät kantavuudeltaan ja hyvinkin sattua vakaviakin onnettomuuksia,
25270: rakenteeltaan täytä maantiesilloille asetettuja ellei pikaisiin toimiin ryhdytä sillan uudel-
25271: nykyisen liikenteen edellyttämiä vaatimuksia, leen rakentamiseksi.
25272: ne ovat muodostuneet jopa vaarallisiksi vilk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25273: kaasti liikennöidyillä valtateillä. nioittaen,
25274: Tällainen on sotatoimien jälkeen raken-
25275: nettu Pessalompolon silta Aavasaksan-Sine- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25276: tän välisellä maantiellä Ylitornion kunnassa. tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
25277: Sanotulla tiellä on raskas puutavaran kul- markan määrärahan Ylitornion kun-
25278: jetus sekä melko vilkas linja-autoliikenne, nassa olevan Pessalompolon maantie-
25279: koska ko. tie yhdistää kaksi taajaan asut- s~"llan rakentamista varten.
25280:
25281: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1956.
25282:
25283: Markus Niskala. Yrjö Hautala. J. F. Pöykkö.
25284: 1391
25285:
25286: IV,623. - Rah.al. N:o 556.
25287:
25288:
25289:
25290:
25291: Koivisto ym.: Määrärwhan osoittamisesta Ristisalmen sillan
25292: rakentamiseksi Posion kunnassa.
25293:
25294:
25295: E d u s k u n n a 11 e.
25296:
25297: Ala-Suolijärven säännöstelyn johdosta on myysohjelmaan. Itse siltatyöhön ja erinäisiin
25298: Ristisalmen sillan rakentaminen Posion kun- tarvikkeisiin tarvitaan 20 milj. markkaa. Kun
25299: nassa käynyt välttämättömäksi. Nykyisin pai- työ olisi mahdollisimman pian saatava teh-
25300: kalla olevan lossiväylän liikennöinti käy erit- dyksi eikä tarkoitukseen ole määrärahaa va-
25301: täin vaikeaksi vedenkorkeuden vaihdellessa rattu, ehdotamme kunnioittaen,
25302: lyhyin ajoin aina 3% metriin saakka. Kun
25303: tämä tapahtuu myös talven aikana, tulee lii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25304: kenne jäitsekin sangen vaaralliseksi. Sillan tulo- ja menoarvioon 20 Pl. lll luvun
25305: kokonaiskustannusarvio on 45 milj. markkaa. 3 momentille 20 000 000 markan mää-
25306: Pengerrystyöt voidaan pääosaltaan suorittaa rärahan Ristisalmen sillan rakentami-
25307: työttömyystöinä, ja kuuluukin työ työttö- seksi Posion kunnassa.
25308: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
25309:
25310: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
25311:
25312:
25313:
25314:
25315: 75 E 645/56
25316: 1392
25317:
25318: IV,624. - Rah.al. N:o 557.
25319:
25320:
25321:
25322:
25323: Lahtela ym..: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
25324: Kemijärven-Lehtolan-Posion maantiellä olevaan Kaisan-
25325: salmeen ja Lantunginsalmeen.
25326:
25327:
25328: E d u.s kun n a ll e.
25329:
25330: Kemijärven kirkonkylän-Soppelan-Leh- vesiaukon 10 m. Muu osa po. salmia voidaan
25331: tolan-Jumiskon voimalaitoksen-Posion kir- pengertää ja sekin on helppo . tehtävä, kun
25332: konkylän maantie, jonka rakentamisasia on tarvittava pengerrysmaa ja kivet ovat ver-
25333: ollut vireillä yli 35 vuotta ja joka olisi pi- raten läheltä saatavissa.
25334: tänyt rakentaa jo siihen mennessä kun Ro- Kun po. lossien vuotuinen ylläpito tulee
25335: vaniemen-Kemijärven rautatie valmistui huomattavan kalliiksi ja niissä nyt olevat
25336: vuonna 1934, että Posion kuntalaiset olisivat vanhat puulautat ovat tarkoitukseensa kel-
25337: voineet käyttää mainittua rautatietä hyväk- paamattomat ja lossit tiellä haittaavat liiken-
25338: seen, on vasta vuonna 1954 saatu siihen kun- nettä ja estävät sen kokonaisuudessaankin
25339: toon, että sitä voidaan liikennöidä. Maini- pitkiksi ajoiksi kesän ja talven tullessa, olisi
25340: tulla tiellä on kuitenkin kolme lossipaikkaa mainitun Kaisansalmen ja Lantunginsalmen
25341: Kemijärven kunnan alueella, jotka kesällä lossipaikalle kiireimmiten rakennettava sillat.
25342: pahasti haittaavat ko. tien liikennettä ja ke- Kun po. tie on kahden kunnan keskustan
25343: väällä kesän tulon ja syksyllä talven tulon välinen suorin kulkureitti ja se lyhentää sa-
25344: aikana estävät liikenteen pitkiksi ajoiksi ko- malla tuhansien ihmisten maantiematkaa lä-
25345: konaisuudessaan. Jo po. tietä rakennettaessa himmälle rautatieasemalle ja heille sopivam-
25346: olisi kahteen lossipaikkaan, nimittäin Kaisan- paan liikekeskukseen 50-60 km ja kun se
25347: salmeen ja Lantunginsalmeen pitänyt raken- on varsin vilkasliikenteinen kauttakulku- ja
25348: taa silta, kuten Kemijärven kunta toivoi, matkailureitti, olisi po. sillat rakennettava,
25349: koska nämä salmet ovat Kemijärvestä itään että tietä voitaisiin kaikkina vuoden aikoina
25350: päin pistävien lyhyiden lahtien ja Kemijär- esteettömästi liikennöidä.
25351: ven välillä. Ne olisi tieviranomaisten selityk- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
25352: sen mukaan rakennettukin, mutta kun Kemi- dotamme,
25353: järven uittoyhdistys, jolla ei ollut mitään ai-
25354: hetta eikä edes oikeutta puuttua asiaan, että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25355: asettui niiden rakentamista vastustamaan, tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
25356: niin jätettiin ne rakentamatta haitaksi tie- kan suuruisen määrärahan sillan ra-
25357: liikenteelle. Käsityksemme mukaan Kaisan- kentamiseksi Kemijärven-Lehtolan-
25358: salmen sillan vesiaukon leveyden tulisi olla Posion maantiellä olevaan Kaisansal-
25359: enintään 15 m ja l;antunginsalmen sillan meen ja Lantunginsalmeen.
25360: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
25361:
25362: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
25363: 1393
25364:
25365: IV,625. - Rab.al. N:o 558.
25366:
25367:
25368:
25369:
25370: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Salmen sillan raken-
25371: nustöiden aloittantiseksi Kittilän kirkonkylässä.
25372:
25373:
25374: E d u s k u n n a ll e.
25375:
25376: Vuonna 1954 valmistui maantieyhteys So- Tieviranomaiset ovat laatineet suunnitel-
25377: dankylän ja Kittilän kirkonkylän välille. mat sillan rakentamiseksi. Kun ensi tal-
25378: Tien varrella olevan runsaan asutuksen vena on odotettavissa huomattavaa työttö-
25379: vuoksi tie on paljon käytetty. Tien käyttöä myyttä paikkakunnalla ja kun tällaisten sil-
25380: vielä lisää se, että se uutena, nykyaikaista tojen rakentaminen on osoittautunut erit-
25381: liikennettä silmällä pitäen rakennettuna on täin sopivaksi talvella suoritettavaksi työt-
25382: raskaallekin tavaraliikenteelle sopivampi kuin tömyystyöksi, olisi työt pantava nyt käyn-
25383: esim. Rovaniemen-Kittilän maantie. Vaikka tiin.
25384: Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kittilään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25385: onkin huomattavasti pitempi matka kuin nioittaen,
25386: ,Ounasjoen vanhaa maantietä, niin eräät ras-
25387: kaat kuljetukset Keski-Lappiin ovat viime että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25388: aikoina. suuntautuneet Sodankylän kautta. tulo -ja menoarvioon 20 000 000 mar-
25389: Tämä uusi tie tulisi nykyistä vilkkaammin kan määrärahan Salmen sillan raken-
25390: liikennöidyksi, jos tiellä Kittilän kirkon- nustöiden aloittamiseksi Kittilän kir-
25391: kylässä olevan käsikäyttöisen Salmen lossin konkylässä.
25392: paikalle rakennettaisiin silta.
25393: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
25394:
25395: Toivo Friman. Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
25396: 13!:M
25397:
25398: IV,626. - Rah.al. N:o 559.
25399:
25400:
25401:
25402:
25403: E. Kilpi. ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellinkosken per-
25404: kaamis"oon.
25405:
25406:
25407: E d u s k u n n a 11 e.
25408:
25409: Padasjoen kunnassa sijaitsevan Peliinkos- Kansantalouden edun mukaista on tukea
25410: ken perkaamiseksi on maatalousministeriön sellaista toimintaa, jonka avulla saadaan
25411: toimesta suoritettu tutkimuksia, joissa on lisää maata viljelykseen, mikä taas auttaa
25412: todettu, että alentamalla koskea n. 80 sm vaikeuksissa elävien syrjäseutujen vähäva-
25413: saataisiin n. 200 ha maata viljelykseen. Kos- raisten asukkaiden elämänehtojen parantu-
25414: ken pienuudesta johtuen perkauskustannuk- mista.
25415: set ovat varsin alhaiset, laskelmien mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25416: n. 3 500 000 markkaa. Paikallinen väestö on
25417: pääasiassa lisämaan ja laitumen tarpeessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25418: olevaa sekä maatonta väestöä, jolle kosken tulo- ja menoarv·ioon 3 500 000 markan
25419: perkaus aiheuttaisi toimeentulon turvaami- määrärahan Padasjoen kunnassa si-
25420: sessa huomattavan parannuksen. Perkaustyö jaitsevan Pellinkosken perkauksen to-
25421: myös osaltaan helpottaisi Padasjoen kunnan teuttamiseksi.
25422: työttömien työhön sijoittamista työttömyyden
25423: alkaessa.
25424: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
25425:
25426: Eino Kilpi. Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen.
25427: 1395
25428:
25429: IV,627. - Rah.al. N:o 560.
25430:
25431:
25432:
25433:
25434: Tainio ym. : Määrärahan osoittamisesta Simon kunnassa ole-
25435: van Viantilijoen perkaustöiden aloittamiseksi.
25436:
25437:
25438: E d u s k u n n a ll e.
25439:
25440: Yli kolmekymmentä vuotta sitten metsä- dollista toteuttaa, vaikka siihen joen per-
25441: hallituksen toimesta suoritettiin Simon kun- kauksen jälkeen olisi huomattavat edellytyk-
25442: nassa sijaitsevan Viantiejoen perkaussuunni- set. Selvää myös on, että jokivarressa sijait-
25443: telma ja ryhdyttiin alustaviin toimenpitei- sevat laajat valtion metsämaat ovat veden
25444: siin sen toteuttamiseksi. Hanke jäi kuitenkin vaivaamia ja niiden kasvullisuus heikkoa.
25445: kesken. Myöhemmin on suoritettu uusi tutki- Viantiejoen perkaus sopisi erittäin hyvin
25446: mus ja laadittu suunnitelma perkauksen suo- työttömyystyökohteeksi ja koska valtiolla
25447: rittamisesta. Kun tarkoitukseen ei ole myön- näillä alueilla on puute työttömyystyökoh-
25448: netty varoja, on perkaustyö edelleenkin jää- teista, olisi perkaustyön aloittaminen tästäkin
25449: nyt toteuttamatta. syystä tarpeellinen.
25450: Sanotun joen läheisyydessä on yli 60 vil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
25451: jelmää, niistä osa vuoden 1936 asutuslain mu-
25452: kaan muodostettuja asutustiloja, joiden vil- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25453: jelykset kärsivät joko joen tulvavesistä tai tulo- ja menoarvioon 6 miljoonan
25454: ovat muuten veden vaivaamia. Tästä syystä markan määrärahan Simon kunnan
25455: uusien viljelyksien raivaaminen ei ole mah- alueella olevan Viantiejoen perkaus-
25456: dollista ennen joen perkausta. Asutustoimin- iöiden aloittamiseksi.
25457: nan laajentamistakaan ei näin ollen ole mah-
25458: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
25459:
25460: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
25461: 1396
25462:
25463: IV,628. - Rah.al. N: o 561.
25464:
25465:
25466:
25467:
25468: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta kanavan raken-
25469: tamista varten Siikajoelta Fasonjärven kautta Niemelän
25470: lahteen.
25471:
25472:
25473: E d u s k u n n a ll e.
25474:
25475: Viime vuosina on kevättulvien aikaan kiin- volan kunnan puolelle Siikajoen Niemelän
25476: nitetty lehdistössä suurta huomiota Rantsilan lahteen. Tulvien aikana tämä toimisi apuväy-
25477: kunnassa sijaitsevaan Mankilan kylän tulva- länä ja Mankilan kylän peruskuivatuksetkin
25478: alueeseen. Melkein kaikki kylän viljelysmaat, saisivat paremman tuloksen sinne ohjattuina.
25479: joita on useita satoja hehtaareja, ovat keväi- Tätä kautta saataisiin myös nykyisiä vesi-
25480: sin tulvaveden peitossa. Tulvavaaraa on py- peräisiä maita peruskuivatetuiksi entistä laa-
25481: ritty estämään Siikajoen perkaamisella. Per- jemmalla alueella.
25482: kaus onkin edennyt jo Mankilan kohdalle, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
25483: mutta se ei ole tulvavaaraa poistanut. Joen
25484: vähäisen putouksen johdosta perkaamisella- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25485: kaan ei estetä viljelyksien joutumista tulva- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
25486: veden alle. Kevättulvien aiheuttamia vahin- kan määrärahan Rantsilan kunnasta
25487: koja voitaisiin kuitenkin estää kaivamalla Siikajoesta Fasonjärven kautta Paavo-
25488: riittävän leveä väylä Siikajoesta Mankilan lan kunnan Niemelän lahteen johtavan
25489: kylän yläpuolelta Fasonjärven kautta Paa- kanavan kaivamistöiden aloittamiseksi.
25490: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
25491:
25492: Antti Kinnunen. Eeli Erkkilä.
25493: Irma Torvi. Pentti Liedes.
25494: Arvi Turkka. Yrjö Murto.
25495: Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
25496: 1397
25497:
25498: IV.629. - Rah.al. N:o 562.
25499:
25500:
25501:
25502:
25503: A. Kinnunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
25504: tuksiksi maanviljelijäin uudisraivauksiin, vetoviemäreiden
25505: kaivuun sekä maan- ja metsänparannustöihin.
25506:
25507:
25508: E d u s k u n n a 11 e.
25509:
25510: Suurin osa maamme maataloudenharjoit- esim. uudisraivauksia, vetoviemärien kaivua,
25511: tajista ei voi saada välttämättömiin menoihin maanparannusaineiden ajoa ja metsänparan-
25512: tarvitsemiaan rahatuloja maanviljelyksestä, nustöitä. Näiden töitten suorittamiseen olisi
25513: vaan joutuu hakemaan lisätuloja ansiotöistä. varattava osa työttömyysvaroista. Niistä olisi
25514: Mutta ansiotöitä ei ole ollut riittävästi tar- annettava voimassa olevien palkkioiden li-
25515: jolla siitä huolimatta, vaikka työttömyystöitä säksi avustuksia, jotka yhdessä palkkioiden
25516: on jossain määrin järjestetty. Kuitenkaan ei- kanssa peittäisivät 75% todellisista kustan-
25517: vät kaikki lisätuloja tarvitsevat maatalouden- nuksista. Näin raivaustoiminta tehostuisi,
25518: harjoittajat pääse edes työttömyyskortistoi- maan peruskuntoa voitaisiin parantaa ja
25519: hin, eivätkä kaikki nekään, jotka on kortis- maatalouden tuotantoa lisätä. Tämän toimen-
25520: toihin hyväksytty, voi lähteä töihin toiselle piteen kautta huomattava määrä maatalou-
25521: paikkakunnalle. denharjoittajia saisi tarpeellista tuloa ja sa-
25522: Lisäksi kuluvana syksynä halla turmeli malla he voisivat työskennellä kotonaan ja
25523: huomattavan osan viljasadosta, joten entistä lisätä tilojensa tuottavuutta. Näin paranisi
25524: suurempi joukko viljelijöitä joutuu ostamaan toimeentulomahdollisuudet ja vähenisi ansio-
25525: siemeniä ja syömäviljaa sekä eläimille väki- töiden tarve tulevaisuudessa.
25526: rehuja. Rahamenojen suureneminen tekee Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
25527: välttämättömäksi rahatulojen lisäämisen.
25528: Tämän vuoksi olisi työttömyys- ja työlli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1957
25529: syystöitä järjestettävä entistä enemmän, ja tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 20 Pl.
25530: lisäksi sen vuoksi, kun suurin osa ansiotöiden IV luvun 1 momentille 200 000 000
25531: tarpeessa olevista viljelijöistä on sellaisia, markkaa käytettäväksi avustuksina
25532: että he eivät voi talous. ja kotiolojen vuoksi ansioita tarvitsevien maanviljelijäin
25533: lähteä ansiotöihin toiselle paikkakunnalle. uudisraivauksiin, vetoviemäreiden kai-
25534: Osa työttömyystöistä tulisikin järjestää ja vuun sekä maan- ja metsänparannus-
25535: rahoittaa niin, että ne, joilla on siihen mah- töihin valtioneuvoston lähemmin mää-
25536: dollisuuksia, voisivat tehdä työtä kotonaan, räämällä tavalla.
25537: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1956.
25538:
25539: Antti Kinnunen. J. Mustonen. Toivo Niiranen.
25540: Usko Seppi. Eino Roine. Niilo Nieminen.
25541: Eino Tainio. Tauno Kelovesi. G. Rosenberg.
25542: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Hugo Manninen.
25543: Yrjö Murto. Pauli Puhakka. Pentti Liedes.
25544: H. Tauriainen.
25545: 1
25546: 1
25547: 1
25548: 1
25549: 1
25550: 1
25551: 1
25552: 1
25553: 1
25554: 1
25555: 1
25556: 1
25557: 1
25558: 1
25559: 1
25560: 1
25561: 1
25562: 1
25563: 1
25564: 1
25565: 1
25566: VALTIOPÄIVÄT
25567: 1956
25568:
25569: LIITTEET
25570: I
25571:
25572: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY PORKKALAN
25573: PALAUTUSTA KOSKEVA LAKIALOITE
25574:
25575:
25576:
25577:
25578: HELSINKI 1957
25579: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
25580:
25581:
25582:
25583:
25584: 76 E 1/57
25585: 1401
25586:
25587: I,S. - Lak.al. N: o 70.
25588:
25589:
25590:
25591:
25592: Kyttä ym.: Ehdotus Porkkalan palautuslaiksi.
25593:
25594:
25595: E d u s k u n n a ll e.
25596:
25597: Hallituksen esityksessä n: o 23 Porkkalan maan luonteen. On pidettävä luonnollisena,
25598: palautuslaiksi säädetään 10 §: ssä ne yleiset ettei maanomistajille korvata sellaisia tontti-
25599: perusteet, joiden mukaan valtiolla on oikeus arvoja, joita ei ole ollut olemassa luovutus-
25600: pakkolunastaa sotilaallisia tai muita yleisiä hetkellä ja jotka tonttiarvot ovat syntyneet
25601: tarpeita varten alueita omistukseensa. Pää- Neuvostoliiton suorittaman rakentamisen joh-
25602: osaltaan voidaan sanotun pykälän säännök- dosta. Tämä kannanotto on myös yhdenml1-
25603: siä pitää tarkoituksenmukaisina. On kuiten- kainen sen yleisessä pakkolunastuslainsäädän-
25604: kin aihetta kiinnittää huomiota siihen puut- nössä voimassa olevan periaatteen kanssa,
25605: teeseen tässä pykälässä, ettei siinä määrätä, ettei pakkolunastushintaa määrättäessä saa
25606: onko pakkolunastusmenettelyssä arvioitava hintaa korottavana seikkana ottaa huomioon
25607: korvaus pakkolunastettavasta alueesta silmäl- sitä arvon nousua, joka aiheutuu siitä hank-
25608: läpitäen alueen käyttötapaa alueen luovutus- keesta, jota varten pakkolunastus suoritetaan.
25609: hetkellä vuokraajalle vaiko silmälläpitäen sen On syytä otaksua, että hallituksen esityk-
25610: käyttöä sillä hetkellä, jolloin korvaus määrä- sessä on edellytetty edellä selostetun kannan-
25611: tään. Kannanotto tähän kysymykseen on oton olevan selvän ilman nimenomaista sään-
25612: pakkolunastuslautakunnan otettava aina, mil- nöstäkin. Kun näin ei kuitenkaan riidatto-
25613: loin luovutushetkellä maatalousmaana tai masti ole asian laita, on tarpeen lisätä lain
25614: metsämaana tms. käytetylle alueelle on vuok- 10 §: ään tätä tarkoittava uusi momentti.
25615: raajan toimesta rakennettu kasarmeja tai Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu, kun-
25616: muita niihin verrattavia laitoksia, jotka val- nioittaen ehdotamme,
25617: tio haluaa saada pysyvään käyttöönsä, ja
25618: maa rakentamisen vuoksi on saanut tontti- että Eduskunta hyväksyisi näin
25619: kuuluvan lakiehdotuksen:
25620:
25621: Porkkalan palautuslaki.
25622: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
25623: määrätyllä tavalla, säädetään:
25624: 1-9 §. suudella on sellaiseen tarkoitukseen käytet-
25625: (Kuten hallituksen esityksessä.) tynä kuin mihin sitä on luovutuspäivänä
25626: käytetty.
25627: 10 §. ( 4--6 mom. kuten 3-5 mom. hallituksen
25628: (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) esityksessä.)
25629: Edellä 1 momentissa tarkoitetussa pakko-
25630: lunastuksessa on korvaus määl'ättävä sen kor- 11-53 §.
25631: keimman käyvän hinnan mukaan, mikä omai- (Kuten hallituksen esityksessä.)
25632:
25633: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1956.
25634:
25635: Harras Kyttä. K. F. Haapasalo.
25636: Arvo Ahonen. Lennart Heljas.
25637: Rafael Paasio. Irma Karvikko.
25638: 1
25639: 1
25640: 1
25641: 1
25642: 1
25643: 1
25644: 1
25645: 1
25646: 1
25647: 1
25648: 1
25649: 1
25650: 1
25651: 1
25652: 1
25653: 1
25654: 1
25655: 1
25656: 1
25657: 1
25658: 1
25659: 1
25660: 1
25661: 1
25662: 1
25663: 1
25664: 1
25665: 1
25666: VALTIOPÄIVÄT
25667: 1956
25668:
25669: LIITTEET
25670: IV
25671:
25672: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ VIRKAMIESTEN
25673: PALKKAUSTA, TULO- JA OMAISUUSVEROA SEKÄ LIIKE-
25674: VAIHTOVEROA KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
25675:
25676:
25677:
25678:
25679: HELSINKI 1957
25680: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
25681: 1
25682: 1
25683: 1
25684: 1
25685: 1
25686: 1
25687: 1
25688: 1
25689: 1
25690: 1
25691: 1
25692: 1
25693: 1
25694: 1
25695: 1
25696: 1
25697: 1
25698: 1
25699: 1
25700: 1
25701: 1
25702: 1
25703: 1
25704: 1
25705: 1
25706: 1405
25707:
25708: IV,630. - Lak.al. N:o 71.
25709:
25710:
25711:
25712:
25713: Seppälä ym.: Ehdotukset laeiksi valtion viran tai toimen
25714: haltijain palkkauksesta annetun lain muuttamisesta.
25715:
25716:
25717: E d u s k u n n a 11 e.
25718:
25719: Yleislakon lopettamiseen johtaneessa palkka- antama esitys virkamiesten palkkojen tarkis-
25720: ratkaisussa sovittiin työntekijäin palkkoja tuksesta hyväksytään sellaisenaan. Sen mu-
25721: korotettavaksi työmarkkinoilla 12 markkaa kaan näet 11. palkkausluokasta ylöspäin eli
25722: tunnilta eli 2 400 markkaa kuukaudessa. virkamiesten valtaosa saisi pienemmän koro-
25723: Tämä ratkaisu korottaa eri aloilla ansiotason tuksen kuin 7 %. Tämä on täysin kohtuu-
25724: huomattavasti yli 7 %: lla, kuten tilastollisen tonta ja epäoikeudenmukaista valtion omia
25725: päätoimiston laskelmat osoittavat: teollisuu- työntekijöitä, virkamiehiä, kohtaan, kun li-
25726: dessa 7.6 %, metsätaloudessa 7.7 %, liiken- säksi tiedetään yleislakkosopimuksen johta-
25727: teessä 7.7 %, rakennustöissä vaihtelevasti neen runsaan 10 %:n yleiseen palkkojen
25728: 6.5-8%, maataloudessa 13.2% sekä valtion nousuun.
25729: työsuhteessa olevien työntekijäin osalta huo- Jotta virkamiespalkat säilytettäisiin yleisen
25730: mattavasti yli 7 %. Täten tuli näille ryh- ansiotason tuntumassa ja perustasoksi voitai-
25731: mille korvatuksi elinkustannusten nousu, siin asettaa indeksiluku 107, kuten muillakin
25732: koska perustasoksi otettiin indeksiluku 107. aloilla, on niitä korotettava 1. 4. alkaen
25733: Lisäksi sovittiin kansantalouden tuottavuu- 7 % : lla, kuitenkin vähintään 2 400 mk kuu-
25734: den perusteella myönnettävästä keskimääräi- kaudessa.
25735: sestä 3 % : n korotuksesta. Nämä korotukset Mitä tulee hallituksen esitykseen kansan-
25736: astuivat voimaan eri aloilla säännönmukai- talouden tuottavuuden nousun perusteella
25737: sesti 1. 4. alkaen. annettavasta 3 % : n korotuksesta, ehdotetaan
25738: Viime syksynä järjestettiin virkamiespalk- se myönnettäväksi 1. 7. lukien. Tämäkin joh-
25739: koja siten, että ne alempien palkkausluokkien taa epäoikeudenmukaisuuteen, koska muilla
25740: osalta saatettiin vastaamaan yleistä ansio- aloilla se on myönnetty työntekijöille jo 1. 4.
25741: tasoa kesäkuussa 1955. Keskikorkeiden ja lukien. Siksi on myöskin tämä ns. tuotta-
25742: ylempien palkkausluokkien osalta jäivät vuuskorotus myönnettävä huhtikuun 1 päi-
25743: virkamiehet edelleen jälkeen tästä tasosta. västä lukien.
25744: Tämä ns. tasokorotus myönnettiin kuitenkin Virkamiesten palkkauslakiin jää edelleen
25745: kahdessa osassa niin, että vasta ensi heinä- se epäkohta, että aikaisemmat indeksikoro-
25746: kuun 1 päivästä lähtien astuu voimaan jäl- tukset on säilytetty erillisinä. 'Tämä aiheut-
25747: kimmäinen· tasokorotuksen osa. Tässä yhtey- taa tarpeettomasti hankaluuksia ja epäsel-
25748: dessä sovittiin myös toisaalta valtiovallan ja vyyksiä. Palkkalaissa vahvistetut peruspalkat
25749: toisaalta virkamiesjärjestön välillä, virka- eivät näet ilmaise todellisia, käytännössä
25750: miespalkkojen indeksisidonnaisuudesta luopu- maksettavia palkkoja, vaan on niihin lisät-
25751: misen johdosta, virkamiesten palkkausten tävä voimassa olevat valtioneuvoston päätök-
25752: vastaisesta järjestelystä. Sopimuksen mukaan seen perustuvat korotukset. Palkkausjärjes-
25753: palkkauksen tarkistus suoritetaan vuosittain, telmän yksinkertaistamiseksi olisikin aiheel-
25754: jolloin otetaan huomioon elinkustannusten lista, että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
25755: mahdollinen nousu sekä yleisessä ansiotasossa menpiteisiin indeksikorotusten yhdistämiseksi
25756: tapahtuvat muutokset. Vaikka siis virkamies- peruspalkkoihin.
25757: palkat eivät ole sidottuja indeksiin, ei voida Edellä olevan perusteella olisi hyväksyt-
25758: katsoa sen merkitsevän, että virkamiesten tävä jäljempänä esitetyt lakialoitteet, joilla
25759: realiansiota tulisi laskea. Näin kuitenkin ta- virkamiespalkkoja korotetaan väliaikaisesti
25760: pahtuisi, jos hallituksen nyt eduskunnalle 1. 4. lukien elinkustannusten nousun johdosta
25761: 1406 IV,630. - Viran ja toimen haltijain pa.lkkaus.
25762:
25763:
25764: 7 % :lla, kuitenkin vähintään 2 400 mkjkk ja Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty,
25765: lisäksi peruspalkkoja, ikälisiä ja sopimus- ehdotamme kunnioittaen,
25766: palkkoja korotettuina kansantulon kasvun pe-
25767: rusteella 3 % : lla sekä heinäkuun 1 päivästä että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
25768: voimaantulevia palkkoja samaten korotet- lakiehdotukset:
25769: tuina.
25770:
25771:
25772:
25773: Laki
25774: valtion viran tai toimen haltijai.n palkkauksesta annetun lain väliaikaisesta muutta-
25775: misesta.
25776: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion viran tai toimen haltijain palk-
25777: kauksesta 22 päivänä joulukuuta 1942 annetun lain 3 ja 6 §, sellaisina kuin ne ovat
25778: 13 päivänä toukokuuta 1955 annetussa laissa (230/55), väliaikaisesti näin kuuluviksi:
25779: 3 §.
25780: Viran tai toimen vastuullisuuden ja työ- virat ja toimet asetuksella tulo- ja menoar-
25781: määrän sekä siihen vaadittavan taidon ja vion rajoissa palkkausluokkiin, joissa perus-
25782: kyvyn mukaan määrätään peruspalkkaiset palkan ja ikälisien määrä vuodessa on:
25783:
25784: Ikälisät
25785: Ensimmäi- Toinen ikä- Kolmas ikä- Neljäs ikä- Viides ikä-
25786: Pl Peruspalkka nen ikälisä lisä lisä lisä lisä Pl
25787: 1 173160 9 660 9 780 9 900 10140 10 380 1
25788: 2 180840 9 960 10140 10 320 10500 10860 2
25789: 3 189 540 10 380 10560 10800 11100 11400 3
25790: 4 198 060 10800 10 980 11280 11580 11880 4
25791: 5 207 420 11280 11580 11820 12180 12420 5
25792: 6 217 260 11760 12120 12 360 12 720 12 960 6
25793: 7 227 400 12 360 12 720 12 960 13 320 13 560 7
25794: 8 237 780 12 900 13 200 13 500 13 800 14100 8
25795: 9 249 000 13 500 13 800 14100 14400 14700 9
25796: 10 260 520 14100 14 340 14700 14940 15 300 10
25797: 11 272 580 14 640 14880 15180 15480 15 780 11
25798: 12 285 000 15 300 15 540 15 900 16140 16 560 12
25799: 13 297 960 15 900 16 200 16440 16 860 17 220 13
25800: 14 310 800 16 440 16 740 17100 17 460 17 940 14
25801: 15 324180 17 040 17 400 17 760 18 240 18 780 15
25802: 16 338 820 17 700 18060 18 540 19140 19 800 16
25803: 17 353 880 18 500 18780 19 380 20040 21000 17
25804: 18 370140 19 260 19 800 20460 21480 22 560 18
25805: 19 386 940 20160 20 820 21900 22920 23 880 19
25806: 20 405 060 21240 22 200 23 340 24240 24780 20
25807: 21 425 220 22 620 23 760 24 660 25 200 25 500 21
25808: 22 447 660 24120 25 080 25 620 25920 26 340 22
25809: 23 471540 25 500 26040 26 400 26 760 27 300 23
25810: 24 497 220 26 580 26 940 27 300 27 840 28 500 24
25811: 25 524700 27 360 27 780 28 320 28 980 29 880 25
25812: 26 551400 28 320 28 860 29 520 30 360 32100 26
25813: 27 579 480 29 280 29 940 30900 32 520 34380 27
25814: 28 608 940 30 420 31320 33 000 34 860 36 840 28
25815: 29 639 540 31800 33 540 35 340 37 380 39 480 29
25816: IV,630. - Seppälä ym. 1407
25817:
25818: Ikälisät
25819: Ensimmäi· Toinen ikä· Kolmas ikä· Neljäs ikä· Viides ikä·
25820: Pl Peruspalkka nen ikälisä lisä lisä lisä lisä Pl
25821: 30 671940 33 960 35 820 37 800 40020 42240 30
25822: 31 708 840 36480 38460 40680 42 900 46 020 31
25823: 32 748 200 39120 41340 43 560 46 680 49 860 32
25824: 33 791100 42000 44220 47 340 50520 53 880 33
25825: 34 836 820 44 880 48000 51180 54 540 58 200 34
25826: 35 887 760 48 660 51840 55 200 58 920 61980 35
25827: 36 943140 52 560 55 920 59 580 62 820 65 280 36
25828: 37 1005 960 56 640 60 360 63 540 66 000 66 660 37
25829: 38 1074 360 61140 64 380 66 840 67 500 68160 38
25830: 39 1151520 65 220 67 620 68 280 68 940 69 660 39
25831: 40 1235 400 68480 69180 69 840 70500 71160 40
25832: 41 1326 600 70020 70 680 71340 72 000 72 660 41
25833: 42 1423 200 71640 72 300 72 960 73 620 74280 42
25834: 43 1525 680 73 200 73 860 74520 75180 75 840 43
25835:
25836: Asetuksella voidaan tulo- ja menoarvion Sopimus palkka· Sopimuspalkka
25837: luokka
25838: rajoissa määrätä, että määrätynlaisen viran 12 ............... . 1251480
25839: tai toimen haltija on, oltuaan määräajan sa- 13 1331820
25840: man tai vastaavanlaisen viran tai toimen tahi 14 1412 880
25841: ylimääräisen toimen haltijana, siirrettävä 15 1494 600
25842: ylempään palkkausluokkaan. 16 1585 020
25843: Milloin valtioneuvosto katsoo valtion edun 17 1684 380
25844: vaativan määrätyn viran tai toimen haltijan 18 1786 260
25845: pysyttämistä valtion palveluksessa taikka 19 1892 280
25846: määrätyn henkilön nimittämistä valtion vir- 20 1991880
25847: kaan tai toimeen, valtioneuvosto voi tulo- ja
25848: menoarvion rajoissa määrätä, että sanotulle Sopimuspaikkaisen viran tai toimen halti-
25849: viran tai toimen haltijalle, jollei virka ole jalle älköön myönnettäkö oikeutta ikä- eikä
25850: tuomarinvirka, on suoritettava henkilökoh- kalliinpaikanlisiin.
25851: taista palkanlisää. Tällainen määräys annet- Sopimus, jonka perusteella viran tai toi-
25852: takoon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. men haltija asetetaan, on tehtävä olemaan
25853: voimassa toistaiseksi, ja siinä on määrättävä
25854: 6 §. kummankin sopimuspuolen irtisanomisaika
25855: Sopimuspaikkaiset virat ja toimet määrä- samoin kuin ne perusteet, joiden nojalla
25856: tään tulo- ja menoarvion raJOISSa eri sopi- sopimuspuoli on oikeutettu purkamaan sopi-
25857: muspalkkaluokkiin, joissa vuotuinen sopimus- muksen.
25858: palkka on seuraava: Jollei toisin ole sovittu, on muutoin sopi-
25859: Sopimuspalkka· Sopimuspalkka
25860: muspaikkaisen viran tai toimen haltijaan
25861: luokka nähden soveltuvin kohdin noudatettava tä-
25862: 1 •••••• 0 ••••••• 0 0 690 720 män lain säännöksiä, mikäli ne koskevat pe-
25863: 2 0 •••••• 0 •••••• 0 0 725 640 ruspalkkaisen viran tai toimen haltijalle suo-
25864: 3 •••••••• 0 •••• 0 0. 762 300 ritettavaa peruspalkkaa.
25865: 4 •••••• 0 •• 0 •••• 0 0 800760
25866: 5 ••••••••••••• 0. 0 841080
25867: 6 •• 0 0. 0 ••• 0 •••••• 883 680 Tätä lakia, jolla kumotaan valtion viran
25868: 7 •••• 0 •••• 0 0 ••••• 928 800 tai toimen haltijain palkkauksesta annetun
25869: 8 • 0 0 •• 0 •• 0 ••••••• 985 020 lain väliaikaisesta muuttamisesta 30 päivänä
25870: 9 •••••• 0 0 •• 0 •• 0. 0 1044420 joulukuuta 1955 annettu laki (557/55), so-
25871: 10 0 ••••••••• 0 ••••• 1107180 velletaan 1 päivästä huhtikuuta 1956 31 päi-
25872: 11 0 ••• 0 ••••••••••• 1173 660 vään kesäkuuta 1956.
25873:
25874: 77 E 1/57
25875: 1408 IV,630, - Viran ja toimen ha.ltijain palkkaus.
25876:
25877:
25878: Laki
25879: valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun lain muuttamisesta.
25880: Eduskunnan päätöksen mukaisesti ~uutetaan valtion viran tai toimen haltijain palk-
25881: kauksesta 22 päivänä joulukuuta 1942 annetun lain 3 ja 6 §, sellaisina kuin ne ovat
25882: 30 päivänä joulukuuta 1955 annetussa laissa (558/55), näin kuuluviksi:
25883: 3 §.
25884: Viran tai toimen vastuullisuuden ja työ- virat ja toimet asetuksella tulo- ja menoar-
25885: määrän sekä siihen vaadittavan taidon ja vion rajoissa palkkausluokkiin, joissa perus-
25886: kyvyn mukaan määrätään peruspalkkaiset palkan ja ikälisien määrä vuodessa on:
25887: Ikälisät
25888: Ensimmäi- Toinen ikä· Kolmas ikä· Neljäs ikä· Viides ikä·
25889: Pl Peruspalkka nen ikälisä lisä lisä lisä lisä Pl
25890: 1 173160 9180 9 360 9 660 10020 10440 1
25891: 2 182 340 9 360 9 660 10 020 10 440 10 980 2
25892: 3 191700 9 660 10 020 10440 10 980 11580 3
25893: 4 201360 10020 10440 10 980 11580 12120 4
25894: 5 211380 10440 10 980 11580 12120 12 660 5
25895: 6 221820 10 980 11580 12120 12 660 13 200 6
25896: 7 232 800 11580 12120 12 660 13 200 13 800 7
25897: 8 244 380 12120 12 660 13 200 13 800 14340 8
25898: 9 256 500 12 660 13 200 13 800 14340 14880 9
25899: 10 269160 13 200 13 800 14 340 14880 15420 10
25900: 11 282 360 13 800 14 340 14 880 15420 16 020 11
25901: 12 296160 14340 14 880 15420 16 020 16 680 12
25902: 13 310 500 14880 15 420 16 020 16 680 17 340 13
25903: 14 325 380 15420 16 020 16 680 17 340 19 320 14
25904: 15 340800 16 020 16 680 17 340 19 320 20640 15
25905: 16 356 820 16 680 17 340 19 320 20640 21960 16
25906: 17 373 500 17 340 19 320 20640 21960 24060 17
25907: 18 390 840 19 320 20 640 21960 24060 26100 18
25908: 19 410160 20640 21960 24060 26100 28080 19
25909: 20 430 800 21960 24060 26100 28080 29100 20
25910: 21 452 760 24060 26100 28 080 29100 29 700 21
25911: 22 476 820 26100 28 080 29100 29 700 30600 22
25912: 23 502 920 28 080 29100 29 700 30600 31620 23
25913: 24 531000 29100 29 700 30600 31620 32 880 24
25914: 25 560100 29 700 30 600 31620 32 880 34740 25
25915: 26 589 800 30600 31620 32 880 34740 38100 26
25916: 27 620 400 31620 32 880 34740 38100 41700 27
25917: 28 652 020 32 880 34740 38100 41700 45 780 28
25918: 29 684 900 34740 38100 41700 45 780 50070 29
25919: 30 719 640 38100 41700 45 780 50 070 54 630 30
25920: 31 757 740 41700 45 780 50070 54 630 60840 31
25921: 32 799 440 45 780 50 070 54630 60840 67140 32
25922: 33 845 220 50 070 54630 60 840 67140 73 920 33
25923: 34 895 290 54630 60840 67140 73 920 81240 34
25924: 35 949 920 60840 67140 73 920 81240 87720 35
25925: 36 1010760 67140 73 920 81240 87 720 92 580 36
25926: 37 1077 900 73 920 81240 87 720 92 580 93 960 37
25927: 38 1151820 81240 87 720 92 580 93 960 95160 38
25928: 39 1233 060 87 720 92 580 93960 95160 96 540 39
25929: IV,630. - Seppälä ym. 1409
25930:
25931: Ikälisät
25932: Ensimmäi· Toinen ikä- Kolmas ikä- Neljäs ikä- Viides ikä-
25933: Pl Peruspalkka nen ikälisä lisä lisä lisä lisä Pl
25934:
25935: 40 1320 780 92 580 93 960 95160 96 540 97 860 40
25936: 41 1413 360 93 960 95160 96540 97 860 99180 41
25937: 42 1507 320 95160 96 540 97 860 99180 100 500 42
25938: 43 1602 480 96 540 97 860 99180 100 500 101820 43
25939:
25940: PI. Palkkamäärä
25941: Asetuksella voidaan tulo- ja menoarvion
25942: rajoissa määrätä, että määrätynlaisen viran 11 ••• 0. 0 ••••• 0 •••• 1312 440
25943: tai toimen haltija on, oltuaan määräajan sa- 12 0. 0 •• 0. 0 •••••••• 1402 560
25944: man tai vastaavanlaisen viran tai toimen tahi 13 •• 0 •••••• 0 •••••• 1497 480
25945: ylimääräisen toimen haltijana, siirrettävä 14 •• 0 •••••••••• 0 •• 1593 780
25946: ylempään palkkausluokkaan. 15 • •••••••••• 0 •••• 1691380
25947: Milloin valtioneuvosto katsoo valtion edun 16 •• 0 0 •• 0 ••••••• 0. 1790 280
25948: vaativan määrätyn viran tai toimen haltijan 17 0 •••• 0 •• 0 ••••••• 1890 540
25949: pysyttämistä valtion palveluksessa taikka 18 •••••• 0 0 ••••••• 0 1992120
25950: määrätyn henkilön nimittämistä valtion vir- 19 ••• 0 ••• 0 •••••• 0. 2 095 020
25951: kaan tai toimeen, valtioneuvosto voi tulo- ja 20 •••••••••• 0 •••• 0 2199 240
25952: menoarvion rajoissa määrätä, että sanotulle
25953: viran tai toimen haltijalle, jollei virka ole Sopimuspaikkaisen viran tai toimen halti-
25954: tuomarinvirka, on suoritettava henkilökoh- jalle älköön myönnettäkö oikeutta ikä- eikä
25955: taista palkanlisää. Tällainen määräys annet- kalliinpaikanlisiin.
25956: takoon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Sopimus, jonka perusteella viran tai toi-
25957: men haltija asetetaan, on tehtävä olemaan
25958: 6 §. voimassa toistaiseksi, ja siinä on määrättävä
25959: Sopimuspaikkaiset virat ja toimet määrä- kummankin sopimuspuolen irtisanomisaika
25960: tään tulo- ja menoarvion raJOissa eri sopi- samoin kuin ne perusteet, joiden nojalla
25961: muspalkkaluokkiin, joissa vuotuinen sopimus- sopimuspuoli on oikeutettu purkamaan sopi-
25962: palkka on seuraava: muksen.
25963: Jollei toisin ole sovittu, on muutoin sopi-
25964: Sopimuspalkat muspaikkaisen viran tai toimen haltijaan
25965: Pl. Palkkamäärä nähden soveltuvin kohdin noudatettava tä-
25966: 1 • 4 0 ••• 0 •• 0 •••••• 740460 män lain säännöksiä, mikäli ne koskevat pe-
25967: 2 ••••••• 0 0 •••• 0 •• 777 600 ruspalkkaisen viran tai toimen haltijalle suo-
25968: 3 ••••• 0 •••••• 0 ••• 818 040 ritettavaa peruspalkkaa.
25969: 4 • 0 •• 0 ••••••• 0 •• 0 862140
25970: 5 •••••••• 0 •• 0 0 ••• 910 320 'Tämä laki, jolla kumotaan valtion viran
25971: 6 •••• 0 ••• 0 •••• 0 0. 962 700 tai toimen haltijain palkkauksesta annetun
25972: 7 0. 0 . . . . . . . . . . 0 ••• 1019 700 lain muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta
25973: 8 •••••••••••• 0 0 •• 1082 940 1955 annetun lain (558/55) soveltamissään-
25974: 9 •• 0. 0 •••• 0 •••••• 1152 540 nöksen 2 momentti, tulee voimaan 1 päivänä
25975: 10 ••••••••• - ••••• 0 1228 800 heinäkuuta 1956.
25976:
25977: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1956.
25978:
25979: Felix Seppälä. Arvo Salminen. Erkki Tuuli.
25980: Irma Hamara. Jaakko Hakala. Saara Forsius.
25981: Erkki Koivisto. Johannes Virtanen. Aune Innala.
25982: Päiviö Hetemäki. Kalervo Saura. Lauri Järvi.
25983: Arno Tuurna. Raino Hallberg. Matti Raipala.
25984: Kyllikki Pohjala. Martti Salminen.
25985: 1410
25986:
25987: IV,631. - Lak.al. N:o 74.
25988:
25989:
25990:
25991:
25992: Koivisto ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
25993: aikaisesta muuttamisesta.
25994:
25995:
25996: E d u s k u n n a 11 e.
25997:
25998: Hallituksen eduskunnalle antamassa esi- tusta alennetaan keskimäärin ainakin
25999: tyksessä n: o 66 laiksi tulo- ja omaisuusvero- 15 %:lla.
26000: lain väliaikaisesta muuttamisesta 48 ja 49 Kuluvan vuoden tulo- ja omaisuusveron
26001: pykälien veroasteikot ovat samanlaiset kuin tuotto tammi-kesäkuun aikana on ollut
26002: vuonna 1956 tulojen ja omaisuuden perus- noin 15 % suurempi kuin vastaavana aikana
26003: teella toimitettavassa verotuksessa olevat tau- vuonna 1955 siitä huolimatta, että vero-
26004: lukot. Sensijaan että hallituksenkin ohjelma- asteikko kuluvana vuonna aina 800 000
26005: julistuksen mukaan ainakin fyysillisten hen- markan tuloihin nähden on ollut lievempi
26006: kilöiden verotusta olisi helpotettu, hallituk- kuin edellisenä vuonna ja että tämän vuoden
26007: sen esitys asiallisesti merkitsee verorasituk- ensimmäiseltä vuosipuoliskolta Jai lakko-
26008: sen kasvamista, koska palkkatason noususta ajalta verottamatta noin 9 000 000 000 mar-
26009: aiheutuu korkeamman prosentin mukainen kan suuruinen saamatta jäänyt palkkatulo.
26010: vero. Ilmeisesti tämän vuoden tulo- ja omaisuus-
26011: Kun vakauttaruissuunnitelmien lähtökoh- veron kokonaistuotto tulee ylittämään talous-
26012: tana olisi pidettävä eräänlaisen linnarauhan arviossa edellytetyn 59 000 000 000 markan
26013: saamista palkkarintamalla, ja kun elinkus- tulon yli 15 % : lla. Ellei veroasteikkoa lie-
26014: tannustasossa jo tapahtuneen ja vielä mah- vennetä, kohoaisi mainittu veron tuotto
26015: dollisesti tapahtuvan nousun takia sen saa- vuonna 1957 ilmeisesti yli 70 000 000 000
26016: vuttaminen tuottaa vaikeuksia, voitaisiin markan arvioidun 63 000 000 000 markan
26017: tätä pyrkimystä edistää alentamalla vero- asemasta. Näin ollen myöskin finanssisyistä
26018: tusta varsinkin alimpien ja keskisuurten näyttäisi olevan varaa melko tuntuviin vero-
26019: tuloryhmien kohdalla. helpotuksiin.
26020: Hallituksen antamassa ensi vuoden tulo- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
26021: ja menoarvioesityksessä edellytetty tulo- ja kunnioittaen,
26022: omaisuusveron tuotto 63 miljardia markkaa
26023: voitaisiin ilmeisesti saavuttaa siitä huoli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26024: matta, että fyysillisten henkilöiden vero- van lakiehdotuksen:
26025:
26026:
26027:
26028:
26029: Laki
26030: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
26031: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
26032: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 48 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta
26033: 1947 annetussa laissa (951/47), väliaikaisesti näin kuuluvaksi:
26034: 48 §. 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan astei-
26035: Veroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli kon mukaan:
26036: IV,631. - Koivisto ym. 1411
26037:
26038: Veroluokka
26039: I II III
26040: :~ r=
26041: '"... l!l :~ ~
26042: Verotettava. tulo
26043: mk
26044: ""
26045: o·.-.GS
26046: ~~~~
26047: "'""] s
26048: ::::CIS~
26049: ~:~a
26050: ocet;.o
26051: .~·2~
26052: ~ -
26053: "'"...
26054: CISQS«<~
26055:
26056: "'""] s
26057: :=:CIS~
26058: ~~~112
26059: b ~:~ ~
26060: o·.-.GS
26061: ~~~~
26062: ~>-";] s
26063: :=:ceS
26064: ~~~w
26065:
26066: ~=:4) ~
26067: bJ-1" ....
26068: _
26069: ~·.-.ep ~·.-.ep
26070:
26071:
26072: ...l'll!l 0 ~e~§ l!ll!l 0 >~~§ l'll!lo >e~g
26073: oo~
26074: .;a] Oo~
26075: ~'3 .;se t~~ ~=~
26076: ""
26077: :>~ 1>~ :>~
26078:
26079: 250000- 300 000 ........ 1000 10
26080: 300000- 400 000 ........ 6 000 14 1000 9 500 7.5
26081: 400 000- 600 000 • 20000
26082: 0 ••• 0 •• 16 10000 13 8000 9
26083: 600000- 800 000 • 52 000
26084: 0 0 ••• 0. 18 36 000 16 26 000 12
26085: 800 000- 1 000 000 •• 88000
26086: 0. 0 ••• 21 68 000 19 50000 15
26087: 1 000 000- 1 500 000 • 130 000
26088: 0 0. 0 ••• 24 100000 22 80000 18
26089: 1 500 ooo~ 2 ooo ooo •• 250 000
26090: 0 ••••• 26 210 000 24 170 000 20
26091: 2 000 000- 3 000 000 400 000
26092: ••••• 0 •• 30 330 000 27 270 000 25
26093: 3 ooo ooo~ 4 ooo ooo 700 000
26094: ••••••• 0 35 600 000 30 520 000 28
26095: 4 000 000- 6 000 000 ........ 1050 000 37.5 900 000 35 800 000 33
26096: 6 ooo ooo~ 10 ooo ooo 1800 000
26097: •••• 0 0 •• 40 1600 000 40 1460 000 38.5
26098: 10 000 000~20 000 000 03 400 000
26099: 0 •• 0. 0 0 42 3 200 000 42 3 000000 42
26100: 20 000 000 tai enemmän 7 600000 46 7 400 000 45 7 200 000 44
26101:
26102: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- muusta lapsesta viisituhatta markkaa, ei kui-
26103: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan tenkaan enempää kuin veron koko määrä.
26104: mukaisesta verosta vähennettävä ensimmäi-
26105: sestä lapsesta kolmetuhatta ja jokaisesta Tätä lakia sovelletaan muutoin ainoastaan
26106: vuoden 1957 tulojen ja omaisuuden perus-
26107: teella toimitettavissa verotuksissa.
26108:
26109: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1956.
26110:
26111: Erkki Koivisto. Martti Salminen.
26112: Felix Seppälä. Urho Saariaho.
26113: T. A. Wiherheimo. Arvo Salminen.
26114: Kalervo Saura. Arno: Tuurna.
26115: T. E. Nordström. Irma Hamara.
26116: Lauri Järvi. Päiviö Hetemäki.
26117: N. Kosola. Tuomas Saikku.
26118: Saara Forsius. Mauri Seppä.
26119: T. Junnila. Aune Innala.
26120: R. Hallberg. Erkki Leikola.
26121: Erkki Tuuli. Niilo Honkala.
26122: Matti Raipala. Kyllikki Pohjala.
26123: 1412
26124:
26125: IV,632. - Lak.al. N: o 75.
26126:
26127:
26128:
26129:
26130: Saikku ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai-
26131: kaisesta muuttamisesta.
26132:
26133:
26134: E d u s k u n n a 11 e.
26135:
26136: Verolakien hengen mukaan kaikkien ve- misen jälkeen enimmän kohonnut ja koska
26137: ronmaksajapiirien tulee osallistua veronmak- palkkatason suhteellisen nousun vuoksi ja
26138: suun heidän veronmaksukykynsä mukaisessa eräistä muistakin syistä omaisuuden tuotto
26139: suhteessa. Sodan jälkeen tapahtunut kehitys muuttui huonommaksi ja epävarmemmaksi
26140: on kuitenkin ollut sellainen, että ne verovel- kuin se ennen sotaa oli.
26141: vollisryhmät, jotka joutuvat hankkimaan Valtion tuloveroasteikkoa on alennettu
26142: toimeentulonsa omaisuuden välityksellä, ovat monta kertaa, mutta esim. vuoden 1948 jäl-
26143: joutuneet varsin ankaran verorasituksen koh- keen, jolloin omaisuusveroasteikon tilapäinen
26144: teeksi. Raskaimmin verotettuihin ryhmiin korotus poistettiin, on omaisuusveroasteikkoa
26145: kuuluvat mm. maanviljelijät ja vuokrakiin- helpotettu vain yhden ainoan kerran. Vii-
26146: teistöjen omistajat. Maanviljelijä esimer- meksi mainittu alennuskin oli niin vähäinen,
26147: kiksi ei saa perheelleen työmaata, ellei hän että omaisuusverorasitus aleni vain niiden
26148: tavalla tai toisella hanki maatilaa ja elä niin osalta, joilla sitä ei ollut ollutkaan mainit-
26149: säästäväisesti, että suuret, lainoista aiheutu- tavaa määrää. Tuloveroasteikon alentaminen,
26150: vat korkomenot mahdollisimman nopeasti niin tervetullut kuin se on ollutkin, ja
26151: saadaan suoritetuiksi. Tällaiseen omaisuuden omaisuusveroasteikon samanaikainen alenta-
26152: keräämiseen on erikoisesti maataloudessa matta jättäminen ovat aiheuttaneet sen, että
26153: suorastaan pakko, miten alas elintaso tämän mitä pidemmälle sota-ajan epänormaaleista
26154: takia sitten on painettavakin. Omaisuuden oloista on tultu, sitä raskaammaksi on muo-
26155: karttuminen taas johtaa nykyisin erittäin dostunut erikoisesti maanviljelijän verotus.
26156: kohtuuttomaan omaisuusverotukseen. Edellä esitetyistä syistä ehdotamme kun-
26157: Kun sodan jälkeen voitiin veroasteikkoja nioittaen,
26158: ryhtyä helpottamaan, olisi ollut paikallaan,
26159: että myös omaisuusveroasteikkoja olisi alen- että Eduskunta päättäisi hyväksyä
26160: nettu, koska omaisuusverotus oli sodan alka- seuraavan lakiehdotuksen:
26161:
26162:
26163:
26164:
26165: Laki
26166: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
26167: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
26168: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 49 § väliaikaisesti näin kuuluvaksi:
26169:
26170: 49 §. mikäli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan
26171: Veroa omaisuuden perusteella suoritetaan, asteikon mukaan:
26172: IV,632. - Saikku ym. 1413
26173:
26174: Veron vakioerä Vero- 0/oo
26175: omaisuuden ala- alarajan ylit-
26176: Verotettava omaisuus rajan kohdalla tävältä oma!·
26177: mk mk suuden osalta
26178: 2 000 000- 4 000 000 1000 1.5 40 000 000~60 000 000 257 000 10
26179: 4 000 000'- 6 000 000 4 000 2.5 60 000 000 tai enemmän 457 000 12
26180: 6 000 000- 8 000 000 9 000 3
26181: 8 000 000'-10 000 000 15 000 3.5
26182: 10 000 000-15 000 000 22 000 4 Tätä lakia sovelletaan vuoden 1957 omai-
26183: 15 000 OOQ.-20 000 000 42 000 7 suuden perusteella toimitettavassa verotuk-
26184: 20 000 000-40 000 000 77 000 9 sessa.
26185:
26186: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1956.
26187:
26188: Tuomas Saikku. Erkki Koivisto.
26189: N. Kosola. Arvo Salminen.
26190: T. A. Wiherheimo. R. Hallberg.
26191: Päiviö Hetemäki. Erkki Tuuli.
26192: Matti Raipala. Niilo Honkala.
26193: 1414
26194:
26195: IV,633. - Lak.al. N: o 79.
26196:
26197:
26198:
26199:
26200: Suominen: Ehdotus laiksi asuinrakennusten tuotantoon käy-
26201: tettyjen rakennustarvikkeiden hintaan sisältyneen liike-
26202: vaihtoveron palauttamisesta.
26203:
26204:
26205: E d u s k u n n a ll e.
26206:
26207: Hallitus on 16 pa1vana marraskuuta päi- lisia vaikeuksia sen vuoksi, että palautetta-
26208: vätyllä esityksellään antanut eduskunnalle vaksi määrättyä liikevaihtoveroa ei voida
26209: esityksen laiksi asuinrakennusten tuotantoon maksaa takaisin, ennen kuin päätös on saa-
26210: käytettyjen rakennustarvikkeiden hintaan nut lainvoiman. Tämän epäkohdan pois-
26211: sisältyneen liikevaihtoveron palauttamisesta. tamiseksi olisi lakiin hyväksyttävä sellainen
26212: Hallituksen esityksen mukaan lakiesityk- säännös, että liikevaihtoverotoimiston pää-
26213: sessä tarkoitetun, asuntotuotantoon käytetty- töksellä palautettavaksi määrätty liike-
26214: jen rakennustarvikkeiden hintaan sisälty- vaihtovero olisi kysymyksessä olevissa ta-
26215: neen liikevaihtoveron palauttamista koske- pauksissa maksettava viipymättä asianomai-
26216: vasta liikevaihtoverotoimiston päätöksestä sille päätöksestä tehdystä valituksesta huoli-
26217: saa hakea muutosta siten, että sen hakemi- matta siinä tapauksessa, että valtion asia-
26218: sessa on soveltuvin kohdin noudatettava, mies on tyytynyt päätökseen. Tällainen
26219: mitä muutoksenhausta hallintoasioissa 24 päi- säännös ei vaaranna millään tavoin valtion
26220: vänä maaliskuuta 1950 annetussa laissa etua, mutta se tekisi oikeutta muutenkin ta-
26221: (154/50) on säädetty. loudellisissa vaikeuksissa oleville rakentajille.
26222: Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että Edellä olevilla perusteilla ehdotan,
26223: muutoksen hakeminen po. liikevaihtoveropa-
26224: lautuksen maksamista koskevasta päätöksestä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26225: tuottaa asianomaisille huomattavia taloudel- van lakiehdotuksen:
26226:
26227:
26228: Laki
26229: asuinrakennusten tuotantoon käytettyjen rakennustarvikkeiden hintaan sisältyneen
26230: liikevaihtoveron palauttamisesta.
26231: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26232:
26233: 1-4 §. settava takaisin palautukseen oikeutetulle
26234: (Kuten hallituksen esityksessä). päätöksestä tehdystä valituksesta huolimatta
26235: viipymättä siinä tapauksessa, että valtion
26236: 5 §. asiamies on tyytynyt päätökseen.
26237: (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk-
26238: sessä).
26239: Liikevaihtoverotoimiston päätöksellä palau- 6 ja 7 §.
26240: tettavaksi määrätty liikevaihtovero on mak- (Kuten hallituksen esityksessä).
26241:
26242: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1956.
26243:
26244: Unto Suominen.
26245: VALTIOPÄIVÄT
26246: 1956
26247:
26248: LIITTEET
26249: IX
26250:
26251: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ MAATALOUDEN
26252: KANNATTAVUUDEN TURVAANUSTA, MAATALOUSTULON
26253: VAKAANNUTTAMISTA, MAATALOUSNEUVONTAA JA
26254: PORKKALAN MAATALOUDELLISTA JÄLLEENRAKEN-
26255: NUSTYÖTÄ KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
26256:
26257:
26258:
26259:
26260: HELSINKI 1957
26261: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
26262:
26263:
26264:
26265:
26266: 78 E 1/57
26267: 1417
26268:
26269: IX,103. - Lak.al. N: o 68.
26270:
26271:
26272:
26273: M. Lesldnen ym. : Ehdotus laiksi maatalouden kannattavuu-
26274: den turvaamisesta.
26275:
26276:
26277: E d u s k u n n a ll e.
26278:
26279: Jo vuodesta 1952 lähtien voimassaolleesta jelmien korkeita tuotantokustannuksia. Tä-
26280: maataloustulon vakauttamisjärjestelmästä män vuoksi maatalouden tukemisen on val-
26281: huolimatta on pienviljelmillä harjoitettavan tion toimenpitein oltava senlaatuista, että sen
26282: maa- ja karjatalouden kannattavuus jatku- avulla edistetään tuotantokustannusten ale-
26283: vasti heikentynyt ja niillä asuvan väestön nemista pienviljelmillä. Siten autetaan vai-
26284: toimeentulo vaikeutunut. Tämä johtuu en- keimmissa tuotanto-oloissa toimivaa maatalou-
26285: nen kaikkea siitä, että taloudellisen valta- temme osaa.
26286: lain nojalla maatalouden tukemisesta huoleh- Ottaen huomioon sen, että maatalouden
26287: tiessaan hallitus on rajoittunut miltei yksin- tuotantokustannukset ja kannattavuus vaih-
26288: omaan maataloustuotteiden hintojen korotta- televat suuresti eri suuruisilla viljelmillä ja
26289: miseen, mistä suurin hyöty on koitunut suu- tuotantoalueilla, lähdetään tässä lakiehdotuk-
26290: rille ja keskisuurille viljelmille, joilta tilaa sessa siitä, että maataloustuotteiden hinnat
26291: kohden tulee eniten tuotteita myyntiin. Kun on vakautettava kohtuullisen hyvissä tuo-
26292: tämän lisäksi maataloustuotteiden hintojen tanto-oloissa toimivien keskisuurten viljel-
26293: tarkistuksessa on katsottu pääasiassa leipä- mien keskimääräisiä tuotantokustannuksia
26294: viljan viljelyyn perustuvan tuotantosuunnan vastaavalle tasolle. Tällaisina viljelminä laki-
26295: · etua, ovat pienviljelmillä harjoitettavan koti- ehdotuksessa pidetään Etelä-Suomen tutki-
26296: eläintalouden edut jääneet huomioon otta- musalueen II tilasuuruusluokan, 10-25 pel-
26297: matta. Tämän epäoikeudenmukaisen maa- tohehtaaria käsittäviä kirjanpitotiloja. Kun
26298: taloustulon vakauttamisjärjestelmän edus- tätä pienemmillä viljelmillä ja huonommilla
26299: kunta kumosi viime vuoden lopulla oloihimme tuotantoalueilla tuotantokustannukset kohoa-
26300: soveltumattomana. vat tätä hintatasoa korkeammiksi, on näiden
26301: Hallitussopimukseen perustuen hallitus on viljelmien haitijoille annettava valtion toi-
26302: nyt jättänyt eduskunnalle lakiesityksen maa- mesta tuotantotukea tuotantokustannusteft
26303: taloustulon lakisääteisesti vakau ttamiseksi. tasoittamiseksi. Tämä tuotantotuki tulisi eh-
26304: Tämä lakiehdotus rakentuu kuitenkin pää- dotuksen mukaan vastaamaan näin muodos-
26305: piirteissään samoille perusteille kuin aikai- tuneiden maataloustuotteiden hintojen ja
26306: sempi eduskunnan kumoama maataloustulo- niitä korkeampien tuotantokustannusten ero-
26307: päätös. tusta.
26308: Kokemus on osoittanut, ettei maamme vai- Tuotantokustannuksia laskettaessa edellyte-
26309: keissa luonnonolosuhteissa toimiva pienvilje- tään maa jaettavaksi erilaisten tuotantoedel-
26310: lys kykene antamaan viljelijäperheelle tur- lytystensä perusteella alueisiin, joilla olevien
26311: vattua toimeentuloa ilman valtion tukea. Sen kirjanpitotilojen keskimääräisiä kustannuslas-
26312: vuoksi maatalouden kannattavuuden turvaa- kelmia vallitseviin maataloustuotteiden hin-
26313: minen lakisääteisesti on välttämätöntä. Tämä toihin rinnastamaila saadaan sen tuotanto-
26314: ei kuitenkaan voi tapahtua oikeudenmukai- tuen määrä, joka on erisuuruisille viljelmille
26315: sesti yksinomaan, hintapoliittisin keinoin, niin tuoteyksikköä kohden annettava.
26316: tärkeänä kuin maataloustuotteiden hintojen Kustannuslaskelmia tehtäessä otetaan huo-
26317: vakaana säilyttämistä on pienviljelijäinkin mioon lähimmän kolmen edellisen vuoden
26318: kannalta pidettävä. Ei kuitenkaan liene aja- keskimääräiset tuote-, työ- ja tarvikemäärät
26319: teltavissa, että nykyisin voitaisiin maa- ja ja muut kustannuksiin vaikuttavat tekijät,
26320: karjataloustuotteiden hintatasoa pitää niin jotka hinnoitetaan kulloinkin vallitsevien kes-
26321: korkeana, että se täysin vastaisi pienviljel- kimääräisten hintojen ja kustannusten mu-
26322: 1418 IX,103. - Maatalouden kannattavuuden turvaaminen.
26323:
26324:
26325: kaan. Viljelijäperheen suorittaman maatalous- Sianlihan ja kananmunien tavoitehintojen
26326: työn arvo hinnoitetaan samanarvoiseksi palk- mukaisen hintatason ylläpitämiseksi ja kausi-
26327: katyöväen työn kanssa. Maatalouden hyväksi vaihteluiden tasoittamiseksi lakiehdotuksessa
26328: lasketaan myös sen rationalisoimishyöty ja edellytetään näiden tuotteiden tarkoituksen-
26329: vieraan pääoman korot. Kustannuslaskelmat mukaista vientiä ja tuontia niin, etteivät vuo-
26330: tarkistetaan 'vuosittain ja niiden perusteella den keskimääräiset hinnat poikkea enempää
26331: valtioneuvosto määrää kunkin elokuun 31 kuin 5 % tavoitehinnoista.
26332: päivään mennessä seuraavaa satovuotta var- Lakiehdotuksessa on myös katsottu tarpeel-
26333: ten takuuhinnat maidolle, rukiille ja veh- liseksi, että kunnat auttavat, korvausta vas-
26334: nälle sekä tavoitehinnat sianlihalle ja kanan- taan, tuotantotuen jakamisessa ja muutoin-
26335: munille. Tällöin määrätään myös, paljonko kin lain soveltamisessa. Lain perusteella an-
26336: varoja on otettava seuraavan vuoden valtion nettavat korvaukset ja avustukset katsottai-
26337: budjettiin tuotantokustannusten tasoittami- siin vapaaksi kunnan ja valtion veroista ja
26338: seksi pienviljelmille annettavaa tuotantotukea niiden ulosmittaaminen kiellettäisiin.
26339: varten. Valtioneuvoston edellytetään antavan vuo-
26340: Näiden laskelmien ja tämän lain täytän- sittain eduskunnalle selostuksen niistä toi-
26341: töönpanosta johtuvien toimenpiteiden tutki- menpiteistä, joihin se on tämän lakiesityksen
26342: mista ja valmistelua sekä maatalousministe- mukaan maatalouden tukemiseksi ryhtynyt.
26343: riölle esittelyä varten valtioneuvoston olisi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26344: nimettävä asiantuntijatoimikunta, jonka jä-
26345: senistä vähintään % on oltava maatalouden- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26346: harjoittajien edustajia. van lakiehdotuksen:
26347:
26348:
26349:
26350: Laki
26351: maatalouden kannattavuuden turvaamisesta.
26352: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26353:
26354: 1 §. alueen I ja II suuruusluokan kirjanpitotilo-
26355: Maataloustulon vakauttamiseksi, karja- jen keskimääräisiä tuotantokustannuksia, joi-
26356: talousvaltaisen tuotantosuunnan edistämiseksi den välinen erotus annetaan 4 § : ssä tar-
26357: ja ohjaamiseksi sekä maatalousväestön toi- koitettujen viljelmien haitijoille tuotantokus-
26358: meentulon turvaamiseksi määrätään, maa- tannusten tasoittamiseksi valtion varoista.
26359: taloustarvikkeiden hintojen ja muiden tuo-
26360: tantokustannusten alentamiseen tähtäävien 3 §.
26361: toimenpiteiden ohella, kolmena satovuonna, Tuotantokustannuksia laskettaessa on otet-
26362: alkaen tämän lain voimaantuloa seuraavasta tava huomioon 2 §: ssä mainittujen kirjan-
26363: satovuodesta, maataloustuotteiden takuu- ja pitotilojen varsinaisen maatalouden tuoton
26364: keskimääräiset tavoitehinnat ja maatalouden ja kustannusten suuruus, joka lasketaan
26365: tuotantotuki sen mukaan· kuin tässä laissa kolmen lähinnä edellisen vuoden keskimää-
26366: säädetään. räisten tuotos- ja kustannuserien perusteella.
26367: Laskelmissa otetaan huomioon tuote-, työ- ja
26368: 2 §. tarvikemäärät ja muut kustannuksiin vaikut-
26369: Maa- ja karjataloustuotteiden takuu- ja tavat tekijät, jotka hinnoitetaan kulloinkin
26370: keskimääräiset tavoitehinnat määrätään vallitsevien keskimääräisten hintojen ja kus-
26371: Etelä-Suomen keskikokoisten, 10-25 muun- tannusten mukaan. Tuotantokustannuksia
26372: nettua peltohehtaaria käsittävien kirjanpito- laskettaessa maa on jaettava erilaisten tuo-
26373: tilojen keskimääräisiä tuotantokustannuksia tantoedellytysten perusteella alueisiin.
26374: vastaaviksi. Maatalouden ihmistyömenekki arvioidaan
26375: Tuotantotuki määrätään vertaamalla tuote- Etelä-Suomen tutkimusalueen I ja II suu-
26376: yksiköittäin toisiinsa Etelä-Suomen tutkimus- ruusluokan kirjanpitotiloilla, kummallakin
26377: IX,l03. - M. Leskinen ym. 1419
26378:
26379: erikseen, keskimääräisen ihmistyömenekin jäljempänä 3 momentissa mainittujen toimen-
26380: mukaan. Maatalouden hyväksi otetaan las- piteiden lisäksi, seurata maataloustulon kehi-
26381: kelmissa huomioon myös viljelijäperheen suo- tystä ja avustaa maatalousministeriötä tä-
26382: rittaman maataloustyön arvo palkkatyöväen män lain toteuttamiseksi tarvittavien toimen-
26383: työn kanssa samanarvoiseksi hinnoitettuna ja piteiden suunnittelussa.
26384: rationalisoimishyöty sekä vieraan pääoman Toimikuntaan kuuluu puheenjohtaja ja
26385: korot. kymmenen jäsentä. Jäsenistä tulee vähintään
26386: 4 §. kaksi kolmasosaa olla maatalouden harjoitta-
26387: Tuotantokustannusten tasoittamiseksi anne- jien edustajia.
26388: taan tukea leipäviljasta ja karjataloustuot- Toimikunta teettää ja tarkistaa 3 § : ssä
26389: teista, jokaista tuotettua tuoteyksikköä kohti tarkoitetut maataloustulolaskelmat sekä laatii
26390: täysimääräisenä, kaikkien niiden tilojen haiti- elokuun 16 päivään mennessä maatalousmi-
26391: joille ja vuokraviljelijöille, joiden tuotanto- nisteriölle seuraavaa satovuotta varten ehdo-
26392: kustannukset ovat Etelä-Suomen tutkimus- tuksen maataloustuotteiden hinnoista ja tuo-
26393: alueen II suuruusluokan kirjanpitotilojen tantotuesta.
26394: keskimääräisiä tuotantokustannuksia kor- 8 §.
26395: keammat. Tuotantotukea ei kuitenkaan an- Edellä 5 §: ssä mainituilla sianlihan ja
26396: neta osakeyhtiöille ja muille yhteisöille. kananmunien tavoitehinnoilla tarkoitetun
26397: hintatason ylläpitämiseksi on näiden tuottei-
26398: 5 §. den tuontia sallittava siten, etteivät hinnat,
26399: Valtioneuvosto määrää vuosittain maa- tavanomaiset kausivaihtelut huomioon ottaen,
26400: talousministeriön esityksestä elokuun 31 päi- kohoa minään ajankohtana enempää kuin 10
26401: vään mennessä 3 § : ssä tarkoitettujen las- sadalta, eivätkä satovuoden keskihinnat enem-
26402: kelmien perusteella seuraavaa satovuotta pää kuin 5 sadalta tavoitehintojen yläpuo-
26403: varten maidolle, rukiille ja vehnälle takuu- lelle, sekä toisaalta tuettava vientiä siten,
26404: hinnat sekä sianlihalle ja kananmunille keski- etteivät hinnat laske minään ajankohtana
26405: määräiset tavoitehinnat, jotka vastaavat 2 enempää kuin 5 sadalta tavoitehintojen ala-
26406: §: n 1 momentissa tarkoitettuja keskimää- puolelle.
26407: räisiä tuotantokustannuksia, sekä samalla 9 §.
26408: määrää 2 § : n 2 momentissa tarkoitetun Kunnat ovat velvollisia asetuksessa tarkem-
26409: tuotantokustannusten ta'Soittamiseksi annetta- min määrättävällä tavalla korvausta vastaan
26410: van tuotantotuen. avustamaan 4 § : ssä tarkoitettujen mää-
26411: Milloin maatalouden kustannuserissä on ta- rärahojen jaossa viljelijöille.
26412: pahtunut vähintään 5 prosentin suuruinen
26413: muutos, valtioneuvosto tarkistaa maatalous- 10 §.
26414: ministeriön esityksestä määräajasta riippu- Tämän lain nojalla valtion varoista suo-
26415: matta 2 §: n 1 momentin mukaan määrä- raan viljelijöille jaettavat korvaukset ovat
26416: tyt hinnat ja saman pykälän 2 momentin mu- vapaat valtion ja kunnan verosta.
26417: kaan määrätyn tuotantotuen sekä suorittaa Oikeutta näihin korvauksiin älköön ulos-
26418: tarvittaessa niiden uudelleen määräämisen. mitattako.
26419: 11 §.
26420: 6 §. Valtioneuvoston on vuosittain annettava
26421: Tässä laissa tarkoitettu satovuosi alkaa eduskunnalle selostus . niistä toimenpiteistä,
26422: syyskuun 1 päivänä ja päättyy elokuun 31 joihin tämän lain nojalla on ryhdytty.
26423: päivänä.
26424: 7 §. 12 §.
26425: Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
26426: valmistelua varten asettaa valtioneuvosto meenpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
26427: asiantuntijatoimikunnan, jonka tehtävänä on, tuksella.
26428:
26429: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1956.
26430: Martti Leskinen. Pentti Liedes. Eino Roine.
26431: Toivo Niiranen. Rainer Virtanen. Pauli Puhakka.
26432: Aleksi Kiviaho. Leo Suonpää. Irma Rosnell.
26433: Antti Kinnunen. Esa Hietanen. Toivo Friman.
26434: Usko Seppi. Paavo Aitio. Toivo Asvik.
26435: 1420
26436:
26437: IX,104. - Lak.al. N: o 69.
26438:
26439:
26440:
26441:
26442: Hautala ym. : Ehdotus laiksi maataloustulon vakaannutta-
26443: misesta.
26444:
26445:
26446:
26447: E d u s k u n n a ll e.
26448:
26449: Hallituksen esitys n: o 12 eduskunnalle Perunan tuottamiseen on Pohjois-Suomessa
26450: laiksi maataloustulon vakaannuttamisesta oli myös hyvin paljon edellytyksiä, - ehkä
26451: odotettu ja kuluneen talven merkitsevim- maamme parhaat, - mutta kun menekki- ja
26452: piin kuuluva tapaus maatalouden kannalta. hintavarmuus puuttuvat, niin tämä puute
26453: Tämän ansiokkaan esityksen puitteissa on valitettavasti rajoittaa yritteliäisyyttäkin.
26454: kuitenkin Pohjois-Suomen maatalouden eri- Ylivieskassa olevan valtion viljavaraston ky-
26455: koisluonteen vuoksi tarpeellista pyrkiä eri- kyä palveluksiin pyritään edistämään lähi-
26456: näisiin tarkistuksiin ja täydennyksiin. aikoina 1 000 000 kg uudella perunavaras-
26457: Lakiesityksen 4 §:n mukaan turvataan ta- tolla, ja sillä on kiirekin monessa mielessä.
26458: kuuhinnat rukiille ja vehnälle. Tämä onkin Maatalousväestön vähävaraisuudesta joh-
26459: hyväksyttävä tarkoitus Etelä-Suomen maa- tuen Pohjois-Suomessa ei ole lainkaan mm.
26460: talouden kannalta ja tärkeä asia maamme perunajauhotehtaita. Etelä-Pohjanmaalla sen
26461: leipäomavaraisuuden turvaamiseksi. Ja epäi- sijaan on useitakin, mutta raaka-ainetta ei
26462: lemättä myös Pohjois-Suomen kannalta siinä liene näille aivan riittämiin. Erinäisin jär-
26463: mielessä myönteistä, että · karjataloustuot- jestelyin tämä asia voitaisiin hoitaa Pohjois-
26464: teille jää markkinoilla enemmän tilaa. Suomen maataloudelle ja nimenomaan peru-
26465: Kun leipäviljan lisäksi Etelä-Suomen maa- nanviljelylle annetun tuen yhteydessä.
26466: talous nauttii voimakasta tukea mm. sokeri- Kun lienee vaikeata toteuttaa takuuhintaa
26467: juurikkaan, rypsin ym. maataloustuotteiden Pohjois-Suomessa tuotetulle perunalle, niin
26468: viljelysmahdollisuuksien hyväksi, niin on perunajauholle sen pitäisi olla mahdollista
26469: kohtuullista ja välttämätöntä, että esillä ole- ja perunaliekin tässä laissa ainakin varmen-
26470: van lainsäädännön yhteydessä annetaan tu- nettujen perunan tukiostojen muodossa.
26471: kea myös paljon vaikeammissa olosuhteissa Pohjois-Suomen maatalouden mahdollisuu-
26472: työskentelevälle Pohjois-Suomen maatalou- det eivät ole niin huonot ja toivottomat kuin
26473: delle. pyritään eri tahoilla todistelemaan. Niitä on
26474: Maidon ja maitotaloustuotteiden menekin vain herättävb. järkevästi hyväksi käyttä-
26475: ja hinnan turvaaminen on Pohjois-Suomen mään sikäläisen väestön ja koko maan par-
26476: oloissa kiistaton välttämättömyys. Samoin on haaksi.
26477: vihdoinkin ryhdyttävä siellä tehokkaasti sipu- Hallituksen esityksessä edellä esitetyt näkö-
26478: lin tuotantoa turvaamaan. Aivan erikoisesti kohdat eivät tule esille, ja kun jossakin
26479: on Koillis-Pohjanmaan pienviljelijäväestön muussa yhteydessä Pohjois-Suomelle näiden
26480: kannalta sipulin menekin ja hinnan turvaa- tärkeiden asiain hoitamismahdollisuudet saat-
26481: minen tärkeä asia. Sipulin tuonnista ulko- tavat kohtalokkaasti vaikeutua, niin edellä
26482: mailta on päästävä. Sipuliasian käytännölli- esitetyn perusteella kunnioittaen ehdotamme,
26483: nen hoitaminen saattaisi tapahtua valtion
26484: viljavaraston toimesta Ylivieskan viljavaras- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26485: ton yhteydessä. van lakiehdotuksen:
26486: IX,104. - Hautala. ym. 1421
26487:
26488:
26489:
26490: Laki
26491: maataloustulon vakaannuttamisesta.
26492: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26493: 1-3 §. tään tässä laissa edellytetyin tavoin takuu-
26494: (Kuten hallituksen esityksessä.) hinnat ja suoritetaan valtion viljavaraston
26495: toimesta perunan tukiostoja menekin ja koh-
26496: 4 §. tuullisen hintatason turvaamiseksi.
26497: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) (3 ja 4 mom. kuten 2 ja 3 mom. hallituk-
26498: Oulun ja Lapin läänissä. sekä Vaasan ja sen esityksessä.)
26499: Kuopion lääneissä ns. Pohjois-Suomen sopi-
26500: musohran viljelysalueelia tuotetulle maidolle 5-9§.
26501: ja maitotaloustuotteille sekä sipulille määrä- (Kuten hallituksen esityksessä.)
26502:
26503: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1956.
26504:
26505: Yrjö Hautala. M. 0. Lahtela.
26506: Eeli Erkkilä. Arvi Ikonen.
26507: Heikki Soi~inen. Markus Niskala.
26508: 1422
26509:
26510: IX,105. - Lak.al. N: o 72.
26511:
26512:
26513:
26514:
26515: Ryhtä ym.: Ehdotus laiksi maatalousneuvontaa varten myön-
26516: nettyjen valtion avustusten käytön perusteista.
26517:
26518:
26519: E d u s k u n n a 11 e.
26520:
26521: Hallitus antoi kesäkuun 1 päivänä edus- Lakiesitys tuntee myös jaon maatalous-
26522: kunnalle esityksen laiksi maatalousneuvonnan neuvontapiireihin, mutta tämä elin jää var-
26523: keskittämisestä (Hallit. esit. N: o 48). Kun sin epämääräiseksi. Sen muodostaisi neuvot-
26524: se suunnitelma sanotun keskittämisen toteut- telukunta, joka pitäisi yhteyttä keskuselimen
26525: tamiseksi, joka sisältyy mainittuun hallituk- ja piirin välillä ja jolla olisi oikeus tehdä
26526: sen esitykseen, ei allekirjoittaneiden mielestä esityksiä keskuselimelle. Mutta toimihenki-
26527: ole tarkoituksenmukainen, katsomme maini- löt, jotka työskentelisivät koko piirin alueella,
26528: tun hallituksen esityksen antaneen meille olisivat keskuselimen palkkaamia. Käytän.:
26529: suoranaisen aiheen aloitteen tekemiseksi maa- nöllisesti katsoen siis myös maataloustoimi-
26530: talousneuvonnan keskittämisen järjestämi- kunnat ja niiden neuvontatoiminta ohjattai-
26531: seksi toisella tavalla kuin asia on ehdotettu siin kokonaisuudessaan keskuselimestä käsin.
26532: järjestettäväksi hallituksen esityksessä. Hal- Kokemus muilla taloudellisen elämän aloilla
26533: lituksen esitys jätettiin eduskunnalle päivää on kuitenkin osoittanut, että yhdestä keskus-
26534: ennen eduskunnan kevätistuntokauden päät- elimestä käsin on vaikea hoitaa hallinnolli-
26535: tymistä. Näin ollen katsomme valtiopäiväjär- sesti koko maata ja lisäksi ohjata neuvontaa
26536: jestyksen tällaisia tapauksia varten varaa- maan eri osien olosuhteiden vaatimalla ta-
26537: man aloiteajan päättyvän kuudentena päi- valla. Se saattaa käydä sellaisissa järjes-
26538: vänä eduskunnan t. k. 11 päivänä tapahtu- töissä, joissa työvoima on pieni - kuten
26539: neesta syysistuntokauden alkamisesta lukien pienviljelijäjärjestöissä, joiden mallia suun-
26540: eli 17. 9. 56 klo 12. nitelmassa on tässä suhteessa noudatettu -
26541: Hallituksen esittämän keskittämissuunni- mutta ei sellaisessa suurorganisatiossa, jollai-
26542: telman pääperiaatteena on, että neuvontaa seksi yhdistetty neuvontajärjestö muodostuu.
26543: varten muodostetaan oma organisatio. Ny- Allekirjoittaneiden mielestä hallituksen esi-
26544: kyiset neuvontajärjestöt jäävät rakenteelli- tys laiksi maatalousneuvonnasta ei ole tyy-
26545: sesti ennalleen. Toiminnastaan ne luovutta- dyttävä. Tähänastisten suomenkielisellä
26546: vat varsinaisen neuvonnan uudelle organisa- alueella toimivien neljän yleisneuvontajär-
26547: tiolle. Jäljelle jää järjestötoiminta ja va- jestön lisäksi tulisi viides järjestö. Lakiesi-
26548: paaehtoinen harrastustoiminta maatalouden tyksessä on lisäksi saatu aikaan edellytykset
26549: edistämiseksi. kuudennenkin järjestön syntymiselle sen
26550: Tässä siis neuvonta ja vapaaehtoinen har- kautta, että kotitalousneuvonta on jätetty
26551: rastustoiminta, jotka ovat tähän saakka ol- lakiesityksen ulkopuolelle. Muutenkaan ei
26552: leet yhdessä, on katsottu voitavan erottaa esitystä voi pitää onnistuneena.
26553: toisistaan eri keskusten johdettavaksi. Täl- Kun ajatellaan, minkälaisella linjalla pal-
26554: laisen toiminnan ylläpitämiseksi jäisivät ny- jon puheena ollut maataloudellisen neuvonta-
26555: kyiset neljä yleisneuvontajärjestöä kuitenkin toiminnan keskittäminen voisi tapahtua niin,
26556: vielä valtionapua nauttiviksi järjestöiksi. että käytännössä hyväksi havaittua toiminta-
26557: Varsinaista neuvontaa suorittamaan perus- perustetta ei rikottaisi, on aihetta tarkastella
26558: tettaisiin n. 200 maataloustoimikuntaa, joihin asiaa ensiksi ns. paikallisportaasta lähtien.
26559: kuhunkin kuuluisi 1-4 kuntaa. Toisena neu- Maassamme on runsaasti maataloudellisiin
26560: vontaa suorittavana organisatioasteena olisi yleisneuvontajärjestöihin kuuluvia maamies-
26561: koko maan keskuselin. seuroja, pienviljelijäyhdistyksiä, pienviljelijä-
26562: IX,105. - Byhtä. ym. 1423
26563:
26564: osastoja ja näiden maatalousnais-, nuoriso- talousneuvonnan piirikeskus, joka vastuulli-
26565: ym. osastoja, jotka kaikki ovat syntyneet sesti hoitaisi sitä omaisuutta ja niitä varoja,
26566: vähitellen paikallisen toimintatarpeen vaati- jotka tavalla tai toisella po. työtä varten saa-
26567: mina ja joilla on toiminnassaan vanhat pe- daan käytettäväksi. Piirikeskus valitsisi itse-
26568: rinteet. Niinpä neuvontatoiminnan keskittä- näisesti ne toimihenkilöt, jotka kentällä suo-
26569: misen olisi tapahduttava siten, ettei näiden rittavat neuvontatyötä noudattaen kuitenkin
26570: paikallisten yhdistysten asemaa ja itsenäi- eri toimihenkilöille asetettuja pätevyysvaati-
26571: syyttä järkytettäisi, vaan että niille kaikille muksia ja alistaen tärkeimpien toimihenkilöi-
26572: turvattaisiin mahdollisuus tasa-arvoisina den vaalit valtion viranomaisille. Uuden or-
26573: uuden järjestön perusyhdistyksinä omassa ganisation perustamisessa olisi otettava huo-
26574: piirissään ja omien perinteidensä mukaisesti mioon, että entisten neuvontajärjestöjen toi-
26575: jatkaa tähänastista työtään maatalouden mihenkilöt sijoitettaisiin siinä pätevyyttään
26576: edistämiseksi. ja entistä tehtäväänsä vastaaviin toimiin
26577: Kokemus on osoittanut, että kaikilla toi- huolehtien samalla heidän nykyisen eläketur-
26578: minnan aloilla maakunnallinen yhteys on vansa jatkumisesta.
26579: ollut merkittävä voima. Sen puitteissa on Erikoisalojen toimintaa ja neuvonnan oh-
26580: voitu eri aloilla suoritettavaa työtä eri alueilla jaamista varten olisi piirikeskuksen johto-
26581: suunnata sen hengen ja tarpeiden mukaisesti. kunnan asetettava tarpeen mukaan erikois-
26582: Meillä tuskin voidaan löytää mitään voimak- valiokuntia. Naisten toiminta-alalla olisi pii-
26583: kaampaa kansalaisten vapaaehtoiseen harras- rikeskuksessa johtoelin, joka ohjaisi naisten
26584: tukseen perustuvaa toimialaa, jolla ei olisi alan neuvontaa, huolehtisi perusyhdistysten
26585: maakuntaporrasta. Tässä maakuntaportaassa, naistoiminnan maakunnallisesta yhteistoi-
26586: jota uudessa organisatiossa voitaisiin nimit- minnasta ja toimisi piirikeskuksen johtokun-
26587: tää esim. piirikeskukseksi ja jossa eri paikka- nalle neuvoa antavana elimenä tällä alalla.
26588: kuntien eri nimiset ja eri vivahteisten sään- Piirikeskuksen puitteissa olisi järjestettävissä
26589: töjen nojalla toimivat paikalliset yhdistykset myös sellaisten erikoisyhtymien kuten kalas-
26590: yhtyisivät, tulisi niillä olla kansanvaltaiselle tuskuntien, kalastajaseurojen, tarkastusyh-
26591: perustalle rakentuva ja yhdistyslain puittei- distysten ym. maakunnallinen yhteistoiminta.
26592: siin soveltuva päättämisvalta kaikissa maa- Piirikeskusten alueiden muodostaminen
26593: kunnallisissa maatalouden edistämistyötä olisi suoritettava hallinnollisten, taloudellis-
26594: koskevissa kysymyksissä. Tämä päättämis- ten ja liikenteellisten näkökohtien perusteella.
26595: valta saataisiin aikaan siten, että perusyh- Tässä olisi yleensä seurattava pitkäaikaisen
26596: distykset valitsisivat jäsenmääränsä mukai- kehityksen tuloksena muilla taloudellisen
26597: sessa suhteessa ja piirikeskusten säännöissä elämän ja yhdistystoiminnan aloilla muodos-
26598: lähemmin määritellyllä tavalla edustajat pii- tuneita maakunnallisia ryhmityksiä. Neuvon-
26599: rikeskuksen edustajakokoukseen. Kunkin pe- taa suorittavina eliminä samoinkuin pai-
26600: rusyhdistyksen sääntöihin olisi tavanomai- kallisyhdistystenkin keskuselimenä toimies-
26601: seen tapaan otettava maininta, missä kokouk- saan piirikeskusten olisi oltava viljelijäväes-
26602: sessa ja millä tavalla edustajien valinta ko- tön ja yhdistysten toimihenkilöiden helposti
26603: koukseen tapahtuu. Edustajakokoukseen tavoitettavissa. Senvuoksi ei niiden lukumää-
26604: osallistuvien edustajien enimmäismäärää ei rän rajoittaminen nykyistä maanviljelysseu-
26605: olisi rajoitettava, vaan määräytyisi se jäsen- rojen lukua pienemmäksi olisi tarkoituksen-
26606: yhdistysten luvun ja jäsenmäärän mukaisesti. mukaista.
26607: Edustajakokous puolestaan valitsisi piirikes- Maakunnallisten järjestöjen keskuselimeksi
26608: kuksen johtokunnan hoitamaan hallituksena olisi perustettava yhdistyslain puitteissa toi-
26609: piirikeskuksen asioita. Jotta eri yhdistys- miva, koko maan käsittävä maatalousneuvon-
26610: suunnat saisivat johtokuntaan jäsenmää- nan keskus, johon myöskin maataloudelliset
26611: räänsä vastaavan edustuksen, olisi se valit- erikoisyhdistykset jäseninä liittyisivät. Kes-
26612: tava suhteellista vaalitapaa käyttäen, mistä kuksen tehtävänä olisi maatalouden edistämis-
26613: piirikeskuksen sääntöihin olisi sisällytettävä toiminnan ja neuvontatoiminnan johto. Sen
26614: maininta. päätäntävaltaa käyttäisi joka toinen vuosi
26615: Maakuntaporras ei olisi ainoastaan perus- kokoontuva edustajakokous, johon edustajat
26616: yhdistysten keskuselin, vaan myös maatalou- nimettäisiin maatalousneuvonnan piirikeskus-
26617: den edistämistyötä johtava ja hoitava maa- ten edustajakokouksissa ja erikoisyhdistysten
26618: 79 E 1/57
26619: 1424 IX,l05. - Maatalowmeuvonta.
26620:
26621: toimesta. Edustajien lukumäärä olisi rajoi- takysymyksiä ja toimimaan johtokunnan neu-
26622: tettava esim. 200: aan, jolloin se edustaja- voa-antavina eliminä neuvontakysymyksissä.
26623: määrä, jonka kukin piirikeskus ja erikois- Naisten toiminta-alan kysymyksiä käsittele-
26624: yhdistys olisi oikeutettu valitsemaan, olisi mässä olisi vastaavasti naisten johtoelin, joka
26625: erikseen vahvistettava. Jotta piirikeskusten tekisi tätä alaa koskevat esitykset johtokun-
26626: jäsenyhdistysten eri yhdistyssuunnat tulisi- nalle. Keskuksen johtokunta valitsisi palve-
26627: vat tasapuolisesti edustetuiksi kokouksessa, lukseensa toimihenkilöt alistaen vaalit viran-
26628: olisi edustajien valinta piirikeskuksen ko- omaisten vahvistettavaksi.
26629: kouksessa suoritettava suhteellista vaalitapaa Edellä esitetyllä tavalla saataisiin neu-
26630: käyttäen. vonta keskitetyksi sekä yleis- että erikoisneu-
26631: Jos edustajakokous pidettäisiin - niin- vonnan osalta yhteen yleisneuvontajärjestöön,
26632: kuin tarkoituksenmukaista olisi - vain joka jolloin nykyisten neuvontajärjestöjen maa-
26633: toinen vuosi, olisi edustajakokoukselle kuu- kunnalliset ja keskusjärjestöt olisivat tar-
26634: luva päätäntävalta säännöissä tarkemmin peettomia. Keskitetylle järjestölle kuuluisi
26635: määrätyissä asioissa jätettävä valtuuskun- tällöin neuvonnan ohella myös perusyhdis-
26636: nalle, jonka jäsenet valittaisiin edustajako- tysten järjestöllinen ohjaus, jolloin epäterve
26637: kouksessa suhteellista vaalitapaa käyttäen. kilpailu eri yhdistyssuuntien välillä vältet-
26638: Valtuuskunta valitsisi keskuudestaan johto- täisiin.
26639: kunnan toimimaan keskuksen hallituksena. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
26640: Valtuuskunta asettaisi edelleen erikoisva-
26641: liokuntia käsittelemään erikoisalojen neuvon- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26642: van lakiehdotuksen:
26643:
26644:
26645:
26646: Laki
26647: maatalousneuvontaa varten myönnettyjen valtion avustusten käytön perusteista.
26648: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26649: 1 §. 3 §.
26650: Valtion tulo- ja menoarviossa tässä laissa Neuvonnan pitää tapahtua yhteisen valta-
26651: tarkoitettua maatalousneuvontaa varten osoi- kunnallisen keskuselimen, erityisen maata-
26652: tettuja varoja saadaan käyttää tarkoituk- lousneuvonnan keskuksen, johdon alaisena.
26653: seensa vain ehdolla, että neuvonta on niin Neuvontaa varten tulee valtakunnan alueen
26654: keskitetty ja järjestetty ja se muutoin niin olla jaettu neuvontapiireihin johtoeliminään
26655: suoritetaan kuin jäljempänä säädetään. erityiset maatalousneuvonnan piirikeskukset.
26656: Paikallisen neuvonnan kussakin neuvonta-
26657: 2 §. piirissä tulee tapahtua yhteistoiminnassa va-
26658: Maatalousneuvonnana tarkoitetaan tässä paaehtoisen kansalaisharrastuksen pohjalla
26659: laissa sitä taloudellista ja teknillistä yleistä toimivien sellaisten paikallisten yhdistysten
26660: maatalousneuvontaa sekä rakennus-, kotita- ja niihin verrattavien muiden yhteisöjen
26661: lous-, puutarha- ja kalastusneuvontaa, jota kanssa, joissa jäseneksi liittyminen on vapaa
26662: ennen tämän lain voimaantuloa ovat suoritta- ja kaikilla jäsenillä yhtäläinen äänioikeus.
26663: neet Maatalousseurojen Keskusliitto ja siihen
26664: kuuluvat maanviljelys- ja talousseurat pai- 4 §.
26665: kallisina jäsenyhdistyksinään maamiesseurat Maatalousneuvonnan keskuksen ja puri-
26666: ja eräät muut yhteisöt sekä pienviljelijäin keskusten tulee olla voimassa olevan yhdis-
26667: järjestöt Pienviljelijäin Keskusliitto jäseni- tyslain puitteissa toimivia rekisteröityjä yh-
26668: nään pienviljelijäyhdistykset ynnä Suomen distyksiä, ja on niiden järjestysmuotonsa
26669: Pienviljelijäin Liitto ja Pienviljelijäin Liitto ja toimintansa suhteen täytettävä seuraavat
26670: jäseninään pienviljelijäosastot, samoin kuin perusvaatimukset:
26671: valtion harjoittaman asutustoiminnan yh- 1. Piirikeskuksen jäseniksi ovat oikeutet-
26672: teydessä tapahtuvaa maatalousneuvontaa. . tuja piireittäin pääsemään 3 § :n 3 momen-
26673: IX,l05. - Ryhtä ym. 1425
26674:
26675: tin mukaisin ehdoin kaikki 2 §: ssä tarkoi- myöskin muita maatalouden edistämis- ja
26676: tetut paikalliset yhdistykset ja yhteisöt sa- neuvontajärjestöjä.
26677: moin kuin muutkin maatalouden edistämis- Toiminta-alueita määrättäessä on pyrittävä,
26678: ja neuvontatoimintaa harjoittavat paikalliset huomioon ottaen maatalouden yleisen kehi-
26679: yhteisöt. · tyksen ja sen neuvonnalle asettamat vaati-
26680: 2. Maatalousneuvonnan keskuksen jäseninä mukset, aikaansaamaan taloudellisesti, hallin-
26681: ovat kaikki piirikeskukset, jotapaitsi maa- nollisesti ja liikenteellisesti yhtenäisiä ja
26682: taloudellisilla erikoisjärjestöillä on oikeus muutoin tarkoituksenmukaisia maakunnallisia
26683: liittyä sen jäseniksi. alueita.
26684: 3. Piirikeskukselle kuuluvista asioista päät- 6 §.
26685: tävät sen yhteisöt edustajiensa kautta piiri- Valtion avustusta tässä laissa tarkoitetun
26686: keskuksen edustajakokouksissa, joissa jäsen- maatalousneuvonnan suorittamista varten an-
26687: yhteisöillä on äänioikeus jäsenmääriensä mu- netaan maatalousneuvonnan keskukselle ja
26688: kaisessa suhteessa. Piirikeskuksen asioita piirikeskuksille sen mukaan kuin maatalous-
26689: hoitaa sen hallituksena johtokunta, jonka ministeriö määrää.
26690: edustajakokous valitsee. Tarpeen vaatiessa Avustuksen saamisen ja sen jatkuvuuden
26691: voi edustajakokous asettaa piirikeskukseen ehtona on, että neuvonta aina täyttää tarkoi-
26692: valtuuskunnan, jossa tapauksessa valtuus- tuksenmukaisen neuvontatyön edellyttämät
26693: kunta valitsee johtokunnan. vaatimukset.
26694: 4. Maatalousneuvonnan keskuksessa käyt- 7 §.
26695: tää päätäntävaltaa sen edustajakokous, joka Maatalousneuvontaan kuuluvasta toimituk-
26696: pidetään joka toinen vuosi. Edustajakokouk- sesta voidaan periä sen laatua ja enintään
26697: sen väliaikoina päättää maatalousneuvonnan siitä aiheutuneita kustannuksia vastaava
26698: keskuksen asioista edustajakokouksen aset- maksu.
26699: tama valtuuskunta, joka valitsee keskuksen 8 §.
26700: johtokunnan. Maatalousneuvontaan käytettävät valtion
26701: 5. Piirikeskusten edustajat maatalousneu- avustukset ja muut varat ovat vapaat val-
26702: vonnan keskuksen edustajakokouksiin samoin tiolle, kunnalle ja seurakunnalle tulon ja
26703: kuin maatalousneuvonnan keskuksen ja piiri- omaisuuden perusteella suoritettavista ve-
26704: keskusten valtuuskuntien ja johtokuntien roista.
26705: jäsenet valitaan suhteellista vaalitapaa nou- 9 §.
26706: dattaen niin, että piirikeskusten jäsenyhtei- Maatalousneuvonnan keskuksella ja puri-
26707: söjen edustamat eri viljelijäryhmät ja koti- keskuksilla on oikeus saada valtion ja kun-
26708: talouspiirit ovat mainituissa toimielimissä nan viranomaisilta toimintansa vaatimia tie-
26709: osaltaan suhteellisesti edustettuina. toja, jotka on, mikäli ne koskevat yksityistä,
26710: 6. Maatalousneuvonnan keskukseen ja pii- pidettävä salassa.
26711: rikeskuksiin asetetaan niiden johtokuntien
26712: rinnalle erityinen elin kehittämään niissä 10 §.
26713: naisten edustaman ammattialan neuvontaa Maatalousneuvonnan, mikäli siihell. käyte-
26714: sekä erikoisvaliokuntia käsittelemään maa- tään valtion avustusta, tulee tapahtua val-
26715: talouden erikoisaloilla ilmeneviä maatalouden tion viranomaisten valvonnan alaisena.
26716: edistämiseen ja neuvontaan liittyviä kysy-
26717: myksiä. 11 §.
26718: 7. Maatalousneuvonnan keskuksen ja piiri- Tässä laissa tarkoitetun maatalousneuvon-
26719: keskusten toiminnanjohtajien ja muiden tär- nan keskityksen toteutuessa on edellä 2 §: ssä
26720: keimpien toimihenkilöiden vaalit alistetaan mainittujen neuvontajärjestöjen toimihenki-
26721: maatalousneuvonnan keskuksen toimesta maa- löt, mikäli he sitä haluavat, sijoitettava ai-
26722: taloushallituksen hyväksyttäviksi. kaisempaa tehtäväänsä vastaaviin maatalous-
26723: neuvonnan keskuksen ja piirikeskusten toi-
26724: 5 §. miin, mikäli heillä on näiden tehtävien suo-
26725: Neuvontapiirien toiminta-alueet maaraa rittamiseksi vaadittu ammattipätevyys. Sa-
26726: maataloushallitus kuultuaan 2 §: ssä tarkoi- malla on huolehdittava heidän eläketurvansa
26727: tettuja keskusjärjestöjä ja, milloin on aihetta, jatkumisesta.
26728: 1426 IX,105. - Maatalousneuvonta.
26729:
26730: 12 §. 13 §.
26731: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- Tämä laki tulee voimaan pa1vana
26732: töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- kuuta 19 . Sitä ennen voidaan kuitenkin
26733: tuksella. ryhtyä lain täytäntöönpanoa varten tarpeel-
26734: lisiin toimenpiteisiin.
26735:
26736: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1956.
26737:
26738: Niilo Ryhtä. Urho Saariaho.
26739: Eeli Erkkilä. Veikko Vennamo.
26740: Erkki Koivisto. Albin Wickman.
26741: Matti Miikki. Martti Salminen.
26742: Sylvi Halinen. Urho Kähönen.
26743: Hilja Väänänen. Artturi Jämsen.
26744: Kustaa Tiitu. M. 0. Lahtela.
26745: Toivo H. Kinnunen. Felix Seppälä.
26746: Erkki Ryömä. Annas Leinonen.
26747: J. F. Pöykkö. N. Kosola.
26748: Tahvo Rönkkö. Eemil Partanen.
26749: Arvi Ikonen. Eino Rytinki.
26750: Onni Mannila. Esa Koivusilta.
26751: Kerttu Saalasti. Leo Häppölä.
26752: Viljami Kalliokoski. Antti Kukkonen.
26753: Heikki Soininen. Irma Hamara.
26754: Matti Mattila. R. Hallberg.
26755: Antti J. Rantamaa. Kalervo Saura.
26756: Artturi Tienari. Saara Forsius.
26757: Kalle Kämäräinen. Arno Tuurna.
26758: Aaro Kauppi. Lauri Järvi.
26759: Yrjö Sinkkonen. Matti Raipala.
26760: Nestori Kaasalainen.
26761: 1427
26762:
26763: IX,106. - La.gmot. N: o 78.
26764:
26765:
26766:
26767:
26768: Högström m. fl.: Förslag till lag mn understödande med
26769: statsmedel av lantbrukets återuppbyggnadsarbete på Por-
26770: kalaområdet.
26771:
26772:
26773: T i 11 R i k s d a g e n.
26774:
26775: Regeringens proposition tili Riksdagen med stödande av återuppbyggnaden på Porkala-
26776: förslag tili lag om understödande med stats- området kan användas endast medel, som för
26777: medel av lantbrukets återuppbyggnadsarbete sagda ändamål reserverats i statsförslaget.
26778: på Porkalaområdet följer i huvuddrag prin- Då det icke finnes något skäl, varför man
26779: ciperna i den tidigare lagstiftningen rörande i detta fall skulle frångå principerna i den
26780: understödande med statsmedel av lantbru- tidigare lagstiftningen, och då det ej heller
26781: kets återuppbyggnadsarbete på de med ri- finnes anledning att ställa lantbrukets åter-
26782: ket återförenade områdena (640/42). På en uppbyggnadsarbete på Porkalaområdet och
26783: punkt har dock en väsentlig avvikelse gjorts. det stöd detsamma behöver från statens sida
26784: Enligt den tidigare lagstiftningen, som till- i en annan och sämre ställning än de tidigare
26785: lämpats på samtliga med riket återförenade nämnda områdena, så bör även kolonisations-
26786: områden och i norra Finland, har för un- fondens medel kunna användas för ifråga-
26787: derstödande av ifrågavarande återuppbygg- varande ändamål.
26788: nadsarbete använts medel, som för ändamå- På grund av det ovananförda samt med
26789: let reserverats i statsförslaget, samt medel ur hänvisning tili regeringens proposition N: o
26790: kolonisationsfonden. 89 och 32 § i riksdagsordningen föreslås,
26791: Enligt regeringens ovannämnda proposi-
26792: tion har möjligheterna att använda kolo- att Riksdagen måtte godkänna föl-
26793: nisationsfondens medel för ifrågavarande jande lagförslag:
26794: ändamål helt och hället uteslutits och för
26795:
26796: Lag
26797: om understödande med statsmedel av lantbrukets återuppbyggnadsarbete på Porkala-
26798: området.
26799: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
26800:
26801: 1 §. För såvitt kolonisationsfondens medel an-
26802: (Såsom i regeringens proposition). vändas enligt denna lag, äga stadgandena. i
26803: kolonisationslagen (332/36) icke tillämpning.
26804: 2 §.
26805: För ovan i 1 § avsedd låneverksamhet an- 3-14 §.
26806: vändas medel, som för sagda ändamål reser- (Såsom i regeringens proposition).
26807: verats i statsförslaget, ävensom medel ur
26808: kolonisationsfonden.
26809:
26810: Helsingfors den 20 november 1956.
26811:
26812: Sven Högström. Bertel Lindh.
26813: Albin Wickman. T. E. Nordström.
26814: 1428
26815:
26816: IX,106. - Lak.al. N: o 78.
26817: Suomennos.
26818:
26819:
26820:
26821:
26822: Högström ym..: Ehdotus laiksi Porkkalan alueen maatalou-
26823: dellisen jälleenrakentamistyön tukemisesta valtion varm'lla.
26824:
26825:
26826: E d u s k u n n a ll e.
26827:
26828: Hallituksen esitys eduskunnalle Porkka- rakentamisen tukemiseen voidaan käyttää ai-
26829: lan alueen maataloudellisen jälleenrakenta- noastaan valtion tulo- ja menoarviossa sa-
26830: mistyön tukemisesta valtion varoilla noudat- nottuun tarkoitukseen varattuja varoja.
26831: taa pääasiallisesti valtakunnan yhteyteen pa- Koska ei ole olemassa mitään syytä, jonka
26832: lautetun alueen maataloudellisen jälleenra- takia tässä tapauksessa olisi poikettava ai-
26833: kentamistyön tukemista valtion varoilla kos- kaisemman lainsäädännön periaatteista, ja
26834: kevan aikaisemman lainsäädännön ( 640/42) kun ei myöskään ole aihetta asettaa Pork-
26835: periaatteita. Eräässä kohdassa on kuitenkin kalan alueen maataloudellista jälleenrakenta-
26836: tehty oleellinen poikkeus. Aikaisemman lain- mistyötä ja sen tarvitsemaa tukea valtion
26837: säädännön mukaan, jota on sovellettu kai- taholta toisenlaiseen ja huonompaan ase-
26838: killa valtakuntaan palautetuilla alueilla ja maan kuin aikaisemmin mainitut alueet, on
26839: Pohjois-Suomessa, on kysymyksessä olevaan myös asutusrahaston varoja voitava käyttää
26840: jälleenrakennustyöhön käytetty varoja, joita kysymyksessä olevaan tarkoitukseen.
26841: . on tarkoitukseen varattu valtion tulo- ja Edellä esitetyn perusteella ja viitaten hal-
26842: menoarviossa, sekä asutusrahaston varoja. lituksen esitykseen n: o 89 sekä valtiopäivä-
26843: Hallituksen edellä mainitun esityksen mu- järjestyksen 32 § : ään ehdotetaan,
26844: kaan ei ole lainkaan mahdollista käyttää
26845: asutusrahaston varoja kysymyksessä olevaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26846: tarkoitukseen, ja Porkkalan alueen jälleen- van lakiehdotuksen:
26847:
26848: Laki
26849: Porkkalan alueen maataloudellisen jälleenrakentamistyön tukemisesta valtion varoilla.
26850: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26851:
26852: 1 §. Mikäli asutusrahaston varoja käytetään tä-
26853: (Kuten hallituksen esityksessä.) män lain mukaisesti, älköön niihin sovellet-
26854: tako asutuslain (332/36) säännöksiä.
26855: 2 §.
26856: Edellä 1 ·§ :ssä tarkoitettuun lainoitustoi- 3-14 §.
26857: mintaan käytetään valtion tulo- ja menoar- (Kuten hallituksen esityksessä.)
26858: viossa tarkoitukseen varattuja sekä asutus-
26859: rahaston varoja.
26860:
26861: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1956.
26862:
26863: Sven Högström. Bertel Lindh.
26864: Albin Wickman. T. E. Nordström.
26865: VALTIOPÄIVÄT
26866: 1956
26867:
26868: LIITTEET
26869: x.
26870: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ TYÖNSEISAUS-
26871: TEN VAHINGOLLISTEN SEURAAMOSTEN RAJOITTAMISTA, KAN-
26872: SANELÄKELAKIA, TYÖNVÄLITYSTÄ JA TYÖLLISYYTTÄ KOSKE-
26873: VIA LAKIALOITTEITA
26874:
26875:
26876:
26877:
26878: HELSINKI 1957
26879: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
26880: 1431
26881:
26882: X,22. - Lak.al. N: o 67.
26883:
26884:
26885:
26886:
26887: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työnseisausten vahingollisten
26888: seuraamust en rajoittamisesta.
26889:
26890:
26891: E d u s k u n n a 11 e.
26892:
26893: Kansamme valtaenemmistö on kansanval- koja, jotka kansakunnan edun nimessä olisi
26894: taisen järjestyksen kannalla. Tähän perus- kiireellisesti täytettävä. Lyhyesti sanottuna
26895: näkemykseen liittyy oleellisesti yleinen käsi- lailliselle hallitukselle on annettava valtuu-
26896: tys, että kansalaisilla on lakien puitteissa det välttämättömissä tapauksissa varjella
26897: oikeus toimia elinehtojensa parantamisen kansakunnan elämää ja yksilön vapautta
26898: puolesta. Toisaalta kovat kokemukset ovat lakko-oikeuksien ja työsulkujen väärinkäyt-
26899: opettaneet kansallemme, että vapaus ei kui- töä vastaan. Tämä ei suinkaan tiedä lakko-
26900: tenkaan ole vailla vastuuta ja yhteisen hy- oikeuden kieltämistä eikä myöskään sen
26901: vän näkemistä. Muunlainen menettely on kieltämistä, että yksilöillä ja väestöryhmillä
26902: vapauden väärinkäyttöä, joka loppujen lo- on oikeus työskennellä elinehtojensa paran-
26903: puksi koituu koko kansan ja sen jokaisen tamisen puolesta, vaan vain sellaisen toimin-
26904: yksilön vahingoksi. nan rajoittamista, joka väistämättä koituu
26905: Viime vuosien yhteiskunnalliset rauhatto- yhteisen hyvän ja koko kansakunnan vahin-
26906: muudet toistuvine lakkoineen, jotka viimeksi goksi ja tätä tietä ko. yksilöidenkin ja väes-
26907: ovat huipentuneet kansalliseen onnettomuu- töryhmien menetykseksi.
26908: teen, yleislakkoon, ovat yhä enemmän kyp- Kaiken edellä lausutun perusteella ja no-
26909: syttäneet yleistä mielipidettä siihen, että jautuen valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään
26910: juuri kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyk- sekä juuri vallinneeseen yleislakkotilaan ja
26911: semme säilyttämiseksi ja yksilön vapauden hallituksen tämän johdosta eduskunnalle an-
26912: pelastamiseksi on välttämättömissä tapauk- tamaan tiedonantoon, ehdotamme kunnioit-
26913: sissa aikaansaatava keinot vapauden väärin- ta en,
26914: käytöksiä vastaan. Kun tältä pohjalta tut- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26915: kitaan hallitusmuotoamme ja voimassa olevia van lakiehdotuksen:
26916: lakejamme, havaitaan lainsäädännöllisiä auk-
26917:
26918:
26919:
26920: Laki
26921: työnseisausten vahingollisten seuraamustan rajoittamisesta.
26922: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
26923: määrätyllä tavalla, säädetään:
26924: 1 §. dyttävä toimenpiteisiin mainittujen haitto-
26925: Jos alkaneen työnseisauksen taikka vaiku- jen ja seuraamusten poistamiseksi taikka
26926: tukseltaan siihen verrattavien toimenpitei- pienentämiseksi.
26927: den johdosta on aiheutunut tai ilmeisesti Välttämättömissä tapauksissa on valtio-
26928: aiheutuu muille kuin riitapuolille vakavia neuvostolla valta rajoittaa jo alkanutta työn-
26929: taloudellisia tai terveydellisiä haittoja tahi seisausta siinä laajuudessa kuin on tarpeen
26930: muita koko maan edun kannalta arvelutta- 1 momentissa mainittujen seuraamusten
26931: via seuraamuksia, on valtioneuvoston ryh- poistamiseksi tai pienentämiseksi. Tällöin on
26932: 80 J~ 1/57
26933: 1432 X,22. - Työnseisausten vahingolliset seura.a.mukset.
26934:
26935:
26936: valtioneuvostolla myös valta antaa ne 2 §.
26937: palkka- ja työoloja koskevat määräykset, Kun tämän lain nojalla on julkaistu sel-
26938: jotka työnseisausta koskevan rajoittamismää- laisia säännöksiä, joiden antamiseen halli-
26939: räyksen voimassa ollessa harkitaan tarpeel- tusmuodon mukaan eduskunnan myötävaiku-
26940: lisiksi, sen jälkeen kuin näitä asioita varten tus on tarpeen, on niistä viipymättä ilmoi-
26941: asetettu lautakunta, johon kuuluu valtio- tettava eduskunnan puhemiehelle, jonka on
26942: neuvoston määräämä puolueeton puheenjoh- saatettava ne eduskunnan tietoon heti tahi;
26943: taja ja yhtä monta työnantajia ja työnteki- jollei eduskunta ole koolla, niin pian kuin
26944: jöitä edustavaa keskusjärjestöjen valitsemaa se on kokoontunut, ja on ne kumottava, jos
26945: jäsentä, on saanut tilaisuuden käsitellä asiaa. eduskunta niin päättää.
26946:
26947: Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1956.
26948:
26949: Veikko Vennamo. Bertel Lindh.
26950: Toivo Antila. Eino Uusitalo.
26951: Esa Koivusilta. Antti Kukkonen.
26952: J. F. Pöykkö. Viljami Kalliokoski.
26953: Aukusti Pasanen. Albin Wickman.
26954: 1433
26955:
26956: X,23. - Lak.al. N: o 73.
26957:
26958:
26959:
26960:
26961: Ikonen ym. : Ehdotus lctiksi kansaneläkelain nwuttamisesta.
26962:
26963:
26964: E d u s k u n n a ll e.
26965:
26966: Eduskunta hyväksyessään kansaneläkelain etuoikeutetusta tulomäärästä, mikä lain mu-
26967: lausui seuraavan toivomuksen: ,että Hallitus kaan jäisi työ- ja virkasuhteessa oleville.
26968: ryhtyisi välittömästi kansaneläkelain tultua Hallitus on jättänyt lakiesityksessään maa-
26969: vahvistetuksi toimenpiteisiin lain 30 §: n 2 taloudesta saadun eläketulon (syytingin)
26970: momentin muuttamiseksi siten, että kiinteis- puolta huonompaan asemaan kuin muussa
26971: tön luovutuksen yhteydessä tehdyn eläkesopi- virka- tai työsuhteessa saadun eläketulon.
26972: muksen perusteella vakuutetulle tai hänen Ei voi olla oikein, että maatalousväestö
26973: puolisolleen maksettu eläke rinnastetaan mui- näin asetetaan epäedullisempaan asemaan
26974: hin sanotussa lainkohdassa mainittuihin etu- kansaneläkkeiden saantiin nähden kuin toi-
26975: oikeutettuihin tuloihin." set väestöryhmät.
26976: Hallitus antaessaan tätä koskevan lakiesi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26977: tyksen esittää kiinteistön eläkkeen eli syytin-
26978: gin asetettavaksi ns. etuoikeutettujen tulojen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26979: ryhmään siten, että se vastaisi puolta siitä van lakiehdotuksen:
26980:
26981:
26982:
26983: Laki
26984: kansaneläkelain muuttamisesta.
26985: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan-
26986: saneläkelain (347/56) 30 §, 33 §:n 1 momentti ja 98 §:n 3 momentti näin kuuluviksi:
26987:
26988: 30 §. Vuosituloksi ei lueta tämän lain mukaan
26989: Vuosituloilla, jonka perusteella oikeus eläk- maksettavaa eläkettä, lapsilisälain mukaan
26990: keen tukiosaan vahvistetaan, tarkoitetaan sitä maksettavaa lapsilisää, perhelisälain mukaan
26991: tosiasiallista tuloa, jota asianomaisen henki- maksettavaa perhelisää eikä huoltoapulain
26992: lön voidaan kohtuullisen arvion mukaan edel- mukaan annettua huoltoapua, elatusta tai
26993: lyttää jatkuvasti vuosittain saavan lisättynä avustusta. Avioliitosta johtuvan elatusvel-
26994: kymmenennenä osalla siitä määrästä, jolla vollisuuden perusteella annettua elatusta,
26995: hänen omaisuutensa arvo ylittää 2 000 000 avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista
26996: markkaa tai, jos hän on naimisissa, jolla puo- annetussa laissa säädettyä elatusapua ja su-
26997: lisoiden yhteisen omaisuuden arvo ylittää kulaisuus- tai lankoussuhteen taikka sellai-
26998: 3 000 000 markkaa. Jos joku on luovuttanut seen suhteeseen verrattavan muun syyn ta-
26999: omaisuutta toiselle korvauksetta tai suhteetto- kia vapaaehtoisesti annettua elatusta tai avus-
27000: man vähäistä korvausta vastaan ja saa ela- tusta ei lueta vuosituloksi, mikäli sen määrä,
27001: tuksensa tai osan siitä omaisuuden vastaan- yhdessä 1 momentissa tarkoitettujen muiden
27002: ottajalta, voidaan luovutetun omaisuuden tulojen kanssa, ei sanottavasti ylitä huolto-
27003: kohtuulliseksi arvioidusta tuotosta lukea luo- apulain mukaan omaiselle annettavan elatuk-
27004: vuttajan vuosituloksi enintään se osa, jota sen määrää. Kiinteistön luovutuksen yhtey-
27005: ei voida katsoa 2 momentissa tarkoitetuksi dessä tehdyn eläkesopimuksen perusteella va-
27006: eläkkeeksi (syytinki) . kuutetulle maksetusta eläkkeestä (syytinki)
27007: 1434 X,23. - Kansaneläkela.ki.
27008:
27009:
27010: tahi niiden yhteismäärästä luetaan vuositu- loksi vain se osa, joka ylittää 60 000 mark-
27011: loksi vain se osa, joka ylittää 60 000 mark- kaa vuodessa.
27012: kaa. Vapaaehtoisen vanhuus-, työkyvyttö-
27013: myys- tai perhe-eläkevakuutuksen perusteella 33 §.
27014: vakuutetulle maksetusta eläkkeestä tai elin- (Kuten hallituksen esityksessä.)
27015: korosta tahi niiden yhteismäärästä sekä oman
27016: taikka puolison työ- tai virkasuhteen joh- 98 §.
27017: dosta tai työ- tai virkasuhteeseen liittyvän (Kuten hallituksen esityksessä.)
27018: vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläkeva-
27019: kuutuksen perusteella maksetusta eläkkeestä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
27020: tahi niiden yhteismäärästä luetaan vuositu- kuuta 1957.
27021:
27022: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1956.
27023:
27024: Arvi Ikonen. Verner Korsbäck. Wiljam Sarjala.
27025: Kerttu Saalasti. Eino E. Heikura. Esa Koivusilta.
27026: Matti Miikki. Viljami Kalliokoski. Bertel Lindh.
27027: Antti J. Rantamaa. Kustaa Tiitu. Eeli Erkkilä.
27028: Yrjö Sinkkonen. Eemil Partanen. Eino Uusitalo.
27029: Albin Wickman. Aaro Kauppi. S. S. Aittoniemi.
27030: Tahvo Rönkkö. J. F. Pöykkö. Toivo Antila.
27031: Kusti Eskola. Nestori Kaasalainen. Lauri Laine.
27032: Eino Rytinki. Erkki Ryömä. Markus Niskala.
27033: Atte Pakkanen. Mauri Seppä. Niilo Ryhtä.
27034: Hilja Väänänen. Yrjö Hautala. Urho Kähönen.
27035: R. Hallberg. Artturi Jämsen. Kalle Kämäräinen.
27036: Heikki Soininen. Sylvi Halinen. Veikko Vennamo.
27037: Matti Mattila. T. Saloranta. Onni Mannila.
27038: Lennart Heljas. Leo Häppölä. Marja Lahti.
27039: M. 0. Lahtela. Väinö Rankila. Antti Kukkonen.
27040: 1435
27041:
27042: X,24. - Lak.all, N: o 76.
27043:
27044:
27045:
27046:
27047: Torvi ym.: Ehdotus työnvälityslaiksi.
27048:
27049:
27050: E d u s k u n n a ll e.
27051:
27052: Maamme hallitusmuodossa turvataan jokai- tumisen työttömyyshuollon alaan kuuluviin
27053: selle kansalaiselle oikeus valita vapaasti työ- ja muihinkin vapaalle työnvälitykselle kuu-
27054: ja asuinpaikkansa. Voimassa oleva työnväli- lumattomiin tehtäviin. Esityksen 11 § :n
27055: tyslaki rakentuu myös tälle periaatteelle sanamuoto on sellainen, että sen· soveltami-
27056: edistäessään vapaaehtoisuuteen perustuvaa nen työtaistelujen vallitessa antaisi työnväli-
27057: työpaikan valintaa. Sekä yksilön että yhteis- tystoimistoille mahdollisuuden rikkurivär-
27058: kunnan edun kannalta on suuri merkitys väykseen.
27059: sillä seikalla, että jokainen voi hankkia toi- Käsityksemme mukaan on säilytettävä ny-
27060: meentulonsa sillä työllä, jossa hän tuntee par- kyisin voimassa oleva kunnanvaltuustojen
27061: haiten menestyvänsä luontaisten kykyjensä päätäntävalta työnvälitystoimistojen viran-
27062: ja taipumustensa mukaisesti. Sen vuoksi haltijoiden valinnassa ja ohjesääntöjen hy-
27063: työpaikan vapaan valinnan periaate on säily- väksymisessä. Samoin on säilytettävä työn-
27064: tettävä. välitystoimistojen työtä ohjaavat ja valvovat
27065: Hallituksen esitys n: o 84 uudeksi työnväli- työnvälityslautakunnat, koska ne paikallisina
27066: tyslaiksi merkitsee kunnallisen työnvälitys- kansalaisten luottamusta nauttivina eliminä
27067: toiminnan lopettamista ja työttömyysaikoina voivat parhaiten hoitaa vapaata työnväli-
27068: vapaaehtoisuuteen perustuvan työpaikan va- tystä.
27069: lintaperiaatteen kieltämistä työntekijältä. Jäljempänä seuraavan -lakiehdotuksen 3 §: n
27070: Esityksen mukaan valtion työvoimapiirit tu- 2 momenttiin sisältyy kielto siitä, että työn-
27071: levat määräämään työnvälitystoiminnasta ja välitystoimisto ei saa harjoittaa työttömyys-
27072: muodostamaan sen työtä tarvitsevien ihmis- huoltoon kuuluvia tai muita työnvälitykselle
27073: ten liikutteluksi työnantajien tarpeiden ja vieraita tehtäviä. Sen estämiseksi, että työn-
27074: vaatimusten sanelemaHa tavalla. Lakiesityk- välitystoimistoa käytettäisiin rikkurivärväyk-
27075: sen yksityiskohtaiset määräykset osoittavat, seen, on ehdotuksen 15 § : ään otettu mää-
27076: että hallituksen tarkoituksena on aikaansaada räys, jossa nimenomaan kielletään työnväli-
27077: työnantajia palveleva työvoimapörssi, joka tysviranomaista välittämästä työntekijöitä
27078: tekee mahdolliseksi työläisten joukkosiirrot. ammatillisen järjestön lakonalaiseksi julista-
27079: Pakkokeinona työntekijöitä kohtaan käytet- maan työhön.
27080: täisiin mm. työntekijäin epäämistä niin työn- Hallituksen esityksen 16 § : n sisältämät
27081: välitys- kuin työttömyyskortistostakin, ellei pakotemääräykset antavat käsityksemme mu-
27082: hän suostuisi lähtemään ns. vapaille siirto- kaan työnvälitysviranomaisille mahdollisuu-
27083: työmaille, niinkuin hallituksen esityksen pe- den avoimeen mielivaltaan työntekijää koh-
27084: rusteluissa nimenomaisesti sanotaan. Työttö- taan. Sen vuoksi ehdotamme ne kokonaan
27085: myyshuoltotoimenpiteet rajoitettaisiin nm- poistettaviksi työnvälityslaista.
27086: den ja eräiden muiden lakiesityksen 16 § : ään Muilta kohdiltaan seuraava lakiehdotus
27087: otettujen pakotteiden avulla vähimpään mah- noudattaa pääasiassa voimassa olevan lain
27088: dolliseen määrään katsomatta lainkaan sitä, säännöksiä.
27089: millaista hätää ja puutetta sekä muita epä- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
27090: inhimillisiä seuraamuksia tällainen laki to- 32 §: n perusteella ehdotamme kunnioittaen,
27091: teutettuna tuo tullessaan työläiskoteihin.
27092: Hallituksen esityksessä ei ole löytynyt tilaa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27093: nyt voimassa olevan lain 11 §: n määräyk- van lakiehdotuksen:
27094: selle, joka kieltää työnvälitystoiminnan puut-
27095: 1436 X,24. - Työnvälityslaki.
27096:
27097:
27098:
27099:
27100: Työn väli tyslaki.
27101: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27102:
27103: 1 §. omainen sopia työnantajan kanssa ilmoitus-
27104: Valtio ja kunnat harjoittavat työnvälitys- kustannusten korvaamisesta, milloin työnan-
27105: toimintaa edistääkseen työvoiman mahdolli- taja pyytää erikoisilmoittelua työvoiman tar-
27106: simman tehokasta ja tarkoituksenmukaista peen tyydyttämiseksi.
27107: työhönsijoittumista. Työnvälitystoiminnan
27108: johto ja valvonta kuuluu työvoima-asioita 5 §.
27109: hoitavalle ministeriölle. Työnvälitysviranomaisen on tarkoin seurat-
27110: tava työmarkkinoita ja annettava niistä tie-
27111: 2 §. toja työnantajiHe ja työnhakijoille.
27112: Yhdistykselle voidaan myöntää toimilupa
27113: välittää työtä tai työntekijöitä, milloin yh- 6 §.
27114: distyksellä katsotaan olevan erityiset työhön- Henkilöä, joka on täysin työkyvytön, äl-
27115: sijoitusmahdollisuudet määrätyllä alalla tai köön otettako työnhakijaksi työnvälitykseen.
27116: milloin toimilupa tulisi koskemaan invalii- Milloin työnvälitysviranomainen pitää tar-
27117: dien tai muiden osatyökykyisten työnväli- peellisena, on työnhakijan esitettävä selvitys
27118: tystä. työkyvystään.
27119: Myös vattion ja kunnan omat sekä vahion
27120: valvonnan alaiset laitokset saavat maksutta 7 §.
27121: välittää työpaikkoja mainituista laitoksista Kunta tai kuntain liitto on velvollinen,
27122: pääseville henkilöille niin myös puolustusvoi- milloin se katsotaan tarpeelliseksi, työnväli-
27123: mat asepalveluksesta vapautuville yhteistoi- tystä varten perustamaan työnvälitystoimis-
27124: minnassa työnvälitysviranomaisten kanssa. ton tai asettamaan yhden tai useampia työn-
27125: Muu kuin asianomainen viranomainen ja välitysasiamiehiä.
27126: laitos sekä siihen toimiluvan saanut yhdistys Työnvälitystoimiston perustamisesta ja
27127: älköön harjoittako työnvälitystoimintaa äl- työnvälitysasiamiehen asettamisesta, mm
27128: köönkä lehdistössä tai muulla tavoin siitä il- myös toimiston sekä asiamiehen toimen lak-
27129: moitelko. kauttamisesta päättää kunnan valtuuston
27130: Tämä laki ei koske työpaikan hankkimista aloitteesta tai, kun sitä on kuultu, valtioneu-
27131: yksityiselle työntekijälle eikä työntekijän toi- vosto. Jos erikoiset olosuhteet vaativat tila-
27132: mittamista työnantajalle, jos se tapahtuu ai- pmsen työnvälitysasiamiehen asettamista
27133: noastaan tilapäisesti ja ottamatta siitä mis- kuntaan, päättää siitä ministeriö, niin ikään
27134: sään muodossa palkkiota. kunnan valtuuston aloitteesta tai sitä 'kuul-
27135: tuaan.
27136: 3 §. Milloin kaupunkiin rajoittuvassa maalais-
27137: Työnvälityksen tehtävänä on palvella työ- kunnassa on huomattavaa esikaupunkiasu-
27138: markkinoita tehokkaasti siten, että työnan- tusta tai kaksi tahi useammat kunnat taikka
27139: taja saa tarjottuun työpaikkaan sopivimman huomattavat osat niistä muuten muodostavat
27140: ja parhaan saatavissa olevan työntekijän ja yhtenäisen talousalueen, jossa on olemassa
27141: työnhakija toivomustensa mukaista hänen järjestetyn työnvälityksen tarvetta, voi val-
27142: työtaitoaan vastaavaa työtä. tioneuvosto, kun asianomaisia kunnan val-
27143: Työnvälitystoimisto älköön suorittako työt- tuustoja on kuultu, määrätä, että kuntien on
27144: tömyyshuoltoon kuuluvia tai muita työnväli- yhteisesti perustettava työnvälitystoimisto.
27145: tykselle vieraita tehtäviä. Kuitenkin tulee
27146: työnvälitystoimiston antaa työnhakijalle to- 8 §.
27147: distus työttömyydestä. Ministeriö voi, milloin työnvälityksen tar-
27148: koituksenmukainen hoito sitä vaatii, kunnan
27149: 4 §. valtuuston aloitteesta tai sitä kuultuaan,
27150: Valtion ja kuntien harjoittama työnvälitys määrätä, että kunnan on työnvälitystoimis-
27151: on maksuton. Kuitenkin voi työnvälitysviran- toonsa perustettava erityinen osasto nuorison
27152: X,24. - Torvi ym. 1437
27153:
27154: työnvälitystä ja ammatinvalinnan ohjausta takoon kuitenkin ainoastaan ministeriön toi-
27155: tahi henkisen työn tekijäin työnvälitystä meen päteviksi hyväksymistä henkilöistä.
27156: taikka muuta erikoistyönvälitystä varten. Vaalista on viipymättä ilmoitettava ministe-
27157: riölle.
27158: 9 §. Työnvälitystoimiston osaston johtajan ja
27159: Työnvälitystoimiston ohjausta ja valvon- muiden toimihenkilöiden nimittämisjärjes-
27160: taa varten tulee olla työnvälityslautakunta, tyksestä määrättäköön 13 § :ssä mainitussa
27161: johon kunnan valtuusto tai 7 §: n 3 momen- ohjesäännössä.
27162: tissa mainitussa tapauksessa asianomaiset
27163: kunnat yhteistoimin valitsevat neljäksi vuo- 12 §.
27164: deksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapu- Työnvälitysasiamiehen valitsee kunnan val-
27165: heenjohtajan sekä tasaluvun jäseniä ja saman tuusto ministeriön toimeen päteviksi hyväk-
27166: määrän varajäseniä. Varapuheenjohtajana, symistä henkilöistä. Milloin työnvälitys-
27167: joka on lmtsuttava lautakunnan kaikkiin ko- asiamiehen toimi on tilapäinen, ei mainittu
27168: kouksiin, on äänioikeus vain puheenjohtajana hyväksyminen kuitenkaan ole tarpeellinen.
27169: toimiessaan. Vaalista on ministeriölle viipymättä ilmoi-
27170: Työnvälityslautakunnan puheenjohtaja ja tettava.
27171: varapuheenjohtaja on valittava tehtävään so- Ministeriön asiaua on, kunnan valtuustoa
27172: pivista henkilöistä, joiden ei voida katsoa kuultuaan, määratä, toimiiko työnvälitysasia-
27173: edustavan työnantajain eikä työntekijäin mies itsenäisenä vai jonkin lähellä olevan
27174: etua, ja on vaalista ilmoitettava ministeriölle. työnvälitystoimiston alaisena.
27175: Jäsenet ja varajäsenet on valittava siten, 13 §.
27176: että vähintään puolet heistä edustaa työn- Työnvälityslautakunnalla ja -toimistolla
27177: tekijöitä ja että he, mikäli mahdollista, edus- sekä työnvälitysasiamiehenä tulee olla kun-
27178: tavat eri ammattialoja. Asianomaisille työn- nan valtuuston hyväksymä ohjesääntö, jonka
27179: tekijäjärjestöille, jos sellaisia on paikkakun- ministeriö vahvistaa. Tämä ei kuitenkaan
27180: nalla, on annettava tilaisuus esittää ehdok- koske tilapäistä työnvälitysasiamiestä, jonka
27181: kaansa jäseniksi. toiminnan järjestämisestä ministeriö on oi-
27182: Työnvälityslautakunnan puheenjohtajan, keutettu tarpeen mukaan antamaan ohjeita.
27183: varapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsen-
27184: ten vaalikelpoisuudesta sekä valitun oikeu- 14 §.
27185: desta kieltäytyä tointa vastaanottamasta tai Työnhakija, joka hakee työtä ammattitai-
27186: erota siitä on muutoin vastaavasti voimassa, toa ja -tottumusta vaativalla työalalla, on
27187: mitä kunnan luottamustoimesta yleensä on velvollinen työnvälitysviranomaisen hyväksy-
27188: säädetty. mällä tavalla selvittämään, että hänellä on
27189: riittävä taito, perehtymys ja työkyky kysei-
27190: 10 §. sellä työalalla.
27191: Kun työnvälitystoimistoon perustetaan
27192: osasto erikoistyönvälitystä varten, määrät- 15 §.
27193: köön ministeriö, onko sitä lähinnä ohjaamaan Työnvälitysviranomainen älköön välittäkö
27194: ja valvomaan valittava erityinen toimikunta. työntekijöitä ammatillisen järjestön lakon-
27195: Edellisessä momentissa mainittujen toimi- alaiseksi julistamaan työhön.
27196: kuntien puheenjohtajana toimii työnvälitys-
27197: lautakunnan puheenjohtaja tai varapuheen- 16 §.
27198: johtaja. 'l'oimilnmtien jäseniä valittaessa Yhdistys, joka aikoo ryhtyä harjoittamaan
27199: noudatettakoon soveltuvin osin, mitä 9 §: n työnvälitystä, anokoon siihen toimilupaa mi-
27200: 3 momentissa on säädetty työnvälityslauta- nisteriöitä. Yhdistyksen työnvälitys on
27201: kunnan vaalista. yleensä maksuton. Vain erikoistapauksissa
27202: voi ministeriö myöntää yhdistykselle luvan
27203: 11 §. ottaa välityksestä määrätyn suuruisen mak-
27204: Työnvä1itystoimistolla tulee olla johtaja, sun. Toimilupa myönnetään enintään vii-
27205: jonka valitsee kunnan valtuusto tai 7 §: n deksi vuodeksi kerrallaan ja on siinä mainit-
27206: 3 momentissa mainitussa tapauksessa asian- tava ne ehdot, joilla yhdistys saa harjoittaa
27207: omaiset kunnat yhteistoimin. Johtaja valit- välitystä.
27208: 1438 X,24. - Työnvälityslaki.
27209:
27210:
27211: 17 §. välitystoimistojen ja -asiamiesten tulee olla
27212: Yhdistyksen harjoittamaa työnvälitystä keskenään yhteistoiminnassa.
27213: johtavan henkilön tulee olla ministeriön teh-
27214: tävään hyväksymä. Hyväksymistä varten 21 §.
27215: vaaditaan selvitys siitä, että asianomainen Työnvälitystoiminnastaan tulee kunnan
27216: nauttii kansalaisluottamusta, että hän hallit- työnvälitystoimistojen ja -asiamiesten sekä
27217: see itseään ja omaisuuttaan sekä että hänellä työnvälitykseen toimiluvan saaneiden yhdis-
27218: muutoin on sellaiset edellytykset ja ominai- tysten ja 2 § :n 2 momentissa mainittujen
27219: suudet, jotka takaavat työnvälityksen sään- viranomaisten ja laitosten antaa ministeriölle
27220: nöllisen ja tarkoituksenmukaisen johdon. tarvittavat tilasto- ja muut tiedot.
27221:
27222: 22 §.
27223: 18 §.
27224: Ministeriö voi peruuttaa työnvälitykseen Ministeriöllä on oikeus tarkastuttaa työn-
27225: myönnetyn toimiluvan, jos yhdistys on toi- välitystoimiston ja -asiamiehen sekä työnväli-
27226: minut vastoin lakia tai toimiluvassa olevia tystä harjoittavain yhdistysten tämän lain
27227: ehtoja tahi myöhemmin annettuja ohjeita alaan kuuluvaa toimintaa, jota varten tarkas-
27228: tajan tulee päästä toimistohuoneisiin ja saada
27229: taikka jos sen työnvälitystoiminnassa on ha- nähtäväkseen kaikki sitä koskevat asiakirjat
27230: vaittu väärinkäytöksiä. ja kirjeenvaihto.
27231: Ministeriöllä olkoon oikeus tarkastuttaa
27232: 19 §. kunnan ja yhdistyksen työnvälitystoimintaa
27233: Sitä, joka luvattomasti harjoittaa tämän koskevat tilit.
27234: lain alaista toimintaa, rangaistakoon vähin- Tässä pykälässä tarkoitettua valvontaa var-
27235: tään viidelläkymmenellä päiväsakolla. ten ministeriö voi, ha:r'kittuaan sen tarpeelli-
27236: Jos joku luvattomasti välittää tai julki- seksi, asettaa myös paikallisia tarkastajia.
27237: sesti ilmoittaa välittävänsä työntekijöitä ul-
27238: komaille tahi milloin laitonta työnvälitystä 23 §.
27239: on harjoitettu ansaitsemisen tarkoituksessa Työnvälityksestä kunnille aiheutuvat kus-
27240: taikka asianhaarat muutoin ovat raskautta- tannukset maksetaan valtion varoista.
27241: vat, olkoon rangaistus vähintään sata päivä-
27242: sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. 24 §.
27243: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
27244: 20 §. töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
27245: Työnvälitystoimistojen ja -asiamiesten sekä tuksella.
27246: työnvälitykseen toimiluvan saaneiden yhdis-
27247: tysten ja 2 §: n 2 momentissa mainittujen vi- 25 §.
27248: ranomaisten ja laitosten, jotka toimivat sa- Tämä laki tulee voimaan 13 päivänä mar-
27249: massa kunnassa, niin myös eri kuntien työn- raskuuta 1956.
27250:
27251: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1956.
27252:
27253: Irma Torvi. Leo Suonpää.
27254: Matti Koivunen. Eino Roine.
27255: Irma Rosnell. J. Mustonen.
27256: Esa Hietanen. H. Tauriainen.
27257: Eino Tainio. Pentti Liedes.
27258: Pauli Puhakka. Martti Leskinen.
27259: Tauno Kulovesi. Usko Seppi.
27260: Toivo Asvik. Juho Rytkönen.
27261: Hugo Manninen. Aleksi Kiviaho.
27262: 1439
27263:
27264: X,25.- Lak.al. N:o 77.
27265:
27266:
27267:
27268:
27269: Roine ym. : Ehdotus työllisyyslaiksi.
27270:
27271:
27272: E d u s k u n n a II e.
27273:
27274: Työn ensiarvoinen merkitys yksilön ja yh- semistä varten ilmoittautuu työasiainlauta-
27275: teiskunnallisen elämän perustana ja ylläpitä- kunnalle. Hallituksen esityksessä kortistoon
27276: vänä voimana on yleisesti tunnustettu. En- pääsy jätetään asetuksella määrättäväksi.
27277: tistä korostetummin ja päättävämmin asete- Voimassa olevien valtioneuvoston työttö-
27278: taankin nykyään yhteiskunnan erääksi kes- myysohjeiden mukaan on työttömyyskortis-
27279: keisimmistä tehtävistä huolehtia siitä, että toon pääsemiselle asetettu monia rajoituksia,
27280: jokaisella työhön kykeneväliä kansalaisella jotka estävät työttömyyskortistoon ja työttö-
27281: on mahdollisuus saada hänen työkykyään myystöihin pääsyn. Lähtemättä tässä yhtey-
27282: vastaavaa työtä, joka turvaa työntekijälle ja dessä lähemmin näitä rajoituksia esittele-
27283: hänen perheelleen kunnollisen toimeentulon. mään todettakoon vain, että kaikki ne ovat
27284: Tämän yleisen periaatteen ilmausta on myös sellaisia, jotka estävät alussa mainitun ylei-
27285: se, että invaliidien ja muiden osatyökykyis- sen periaatteen käytäntöön soveltamisen.
27286: ten huollossa on korostettu heidän työhön Siksi käsityksemme mukaan on välttämä-
27287: sijoittamisensa merkitystä sekä invaliidien töntä, että työllisyyslakiesitykseen otetaan
27288: itsensä että yhteiskunnan edun kannalta. määräys, joka estää tällaiset usein täysin
27289: Hallituksen työllisyyslakiesityksen peruste- mielivaltaiset työttömyyskortistoon pääsyn
27290: luissa tunnustetaan myös tämä periaate. rajoitukset.
27291: Valitettavasti tämä tunnustus jää kuitenkin Aikaisempi käytäntö on myös osoittanut,
27292: vain teoreettiseksi mielenilmaukseksi, sillä että valtion työttömyysviranomaiset eivät
27293: esityksen käytännölliset yksityiskohtaiset lähimainkaan sillä päättävyydellä kuin kun-
27294: määräykset tarkoittavat pääasiassa työnanta- nanviranomaiset toimi työttömien työhön
27295: jien näkökohtien ja etujen toteuttamista. sijoittamiseksi ja työtilaisuuksien hankkimi-
27296: Sellaiset määräykset, jotka turvaisivat työn- seksi. Siksi on mielestämme välttämätöntä,
27297: tekijäin oikeutta työhön, on esityksessä joko että työvoimapiireihin asetetaan alueen kun-
27298: jätetty pois tai puettu sellaiseen muotoon, tain edustajakokouksen valitsema piirihal-
27299: että niillä pyritään päinvastoin supistamaan linto. Tätä koskeva määräys on lakiesityk-
27300: työntekijöillä jo olevia saavutettuja oikeuk- semme 6 §: ssä. Tämä kuntien edustajako-
27301: sia. Käsityksemme mukaan työllisyyslaissa kouksen piirihallinto pitäisi yhteyttä kuntien
27302: ja sen mukaisessa työllisyyspolitiikassa olisi työasiainlautakuntiin, seuraisi alueen työlli-
27303: kuitenkin lähdettävä edellä sanotusta peri- syystilanteen kehitystä, valmistelisi toimen-
27304: aatteesta, joka turvaa kansalaisille oikeuden piteitä alueen työtilaisuuksien lisäämiseksi,
27305: työhön ja kunnolliseen toimeentuloon. valvoisi työttömyystöissä työskentelevien
27306: Tämän johdosta on lakiesityksemme palkkoja ja muita työehtoja.
27307: 1 §: ään otettu määräys, että valtion työlli- Hallituksen työllisyyslakiesityksessä edel-
27308: syyspolitiikan tavoitteena on huolehtia siitä, leenkin asetetaan kunnille huomattavan suu-
27309: että jokaiselle työhön kykenevälle kansalai- ret rasitukset työttömyyden torjunnasta ai-
27310: selle turvataan mahdollisuus saada .hänen heutuvista kustannuksista. Yhtyen kuntien
27311: työkykyään vastaavaa työtä ja siitä kunnol- ja kuntaliittojen yleiseen käsitykseen, ettei
27312: linen toimeentulo. Työntekijän oikeuden tur- tämä ole oikein, koska kunnat eivät ole vas-
27313: vaamiseksi on lakiesityksemme 3 § : n 3 mo- tuussa työttömyyden syntymisestä, lakiehdo-
27314: menttiin otettu määräys siitä, että työttö- tuksessamme lähdetään siitä, että työttö-
27315: myyskortistoon on otettava jokainen työtä myyden torjunnasta aiheutuvat kustannuk-
27316: vailla oleva henkilö, joka kortistoon merkit- set kuuluvat pääasiassa valtiolle. Tosin sen
27317: 81 E 1/57
27318: 1440 X,25. - Työllisyyslaki.
27319:
27320:
27321: mukaan jää vielä kunnillekin määrättyjä van nuoriso- ja naistyöttömyyden ehkäisemi-
27322: rasituksia, mutta edellä mainitun käsityksen seksi kiinnitetään ehdotuksessamme erityistä
27323: mukaisesti ne pääasiassa siirtyisivät val- huomiota näiden ryhmien ammattikasvatuk-
27324: tiolle. seen.
27325: Ehdotuksessa jaetaan työllisyystoimenpi- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
27326: teet työttömyyttä ennakolta ehkäiseviin, va- 32 § : n perusteella ehdotamme,
27327: paita työtilaisuuksia lisääviin ja valtiovallan
27328: ·johdolla suoritettaviin tehtäviin sekä varsi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27329: naisiin työttömyystöihin. Vaikeasti hoidetta- van lakiehdotuksen:
27330:
27331:
27332: Työllisyyslaki.
27333: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27334: 1 §. Työttömyyden ilmetessä kunnan työasiain-
27335: Valtion työllisyyspolitiikan tavoitteena on lautakunnan on avattava kortisto työttömiksi
27336: huolehtia siitä, että jokaiselle työhön kyke- joutuneiden luetteloimista varten ja huoleh-
27337: nevälle kansalaiselle turvataan mahdollisuus dittava kortiston hoidosta.
27338: saada työkykyään vastaavaa, yhteiskuntaa Työttömyyskortistoon on merkittävä jokai-
27339: hyödyttävää työtä, joka antaa hänelle ja hä- nen työtä vailla oleva henkilö, joka kortis-
27340: nen huollettavilleen kohtuullisen toimeen- toon merkitsemistä varten ilmoittautuu työ-
27341: tulon. asiainlautakunnalle.
27342: Työttömyyden tai sen uhan esiintyessä Työasiainlautakunnan tehtävänä on kii-
27343: valtion ja kuntien tulee ryhtyä erityisiin reesti sijoittaa kortistossa olevat työttömät
27344: työllisyyden turvaamista tarkoittaviin, tässä työttömyystöihin, mikäli mahdollista koti-
27345: laissa säädettyihin toimenpiteisiin. Valtion paikkakunnalle, huomioon ottaen asianomai-
27346: tulee johtaa ja valvoa näiden toimenpiteiden sen ammattitaidon, sukupuolen, iän sekä
27347: toteuttamista. ruumiillisen kunnon.
27348: Kunta on velvollinen hankkimaan työttö-
27349: 2 §. mien ilmoittautumispaikkoja varten tarkoi-
27350: Työllisyyslainaa ja -avustusta annetaan tuksenmukaiset huoneistot, joiden vuokrasta,
27351: valtion ja valtionenemmistöisten osakeyh- lämmityksestä, valaistuksesta ja muista kus-
27352: tiöiden tuotannollisen toiminnan laajentamis- tannuksista se vastaa.
27353: ja edistämissuunnitelmien toteuttamiseen,
27354: kuntien ja yleishyödyllisten osuuskuntien 4 §.
27355: asunto- ym. rakennustoiminnan edistämiseen Työasiainlautakunnan puheenjohtajaksi,
27356: sekä maan- ja metsänparannustöihin. Työlli- varapuheenjohtajaksi, jäseniksi ja varajäse-
27357: syyslainaa voidaan myöntää myös käsi- ja niksi on valittava työolosuhteisiin perehty-
27358: pienteollisuuden tukemiseen. neitä henkilöitä, mikäli mahdollista eri am-
27359: Työllisyysavustusta ja -lainaa voidaan an- mattialoilta. Vähintään puolet heistä tulee
27360: taa kunnan- ja kyläteiden rakentamis- ja olla työntekijäin edustajia. Tällöin on huo-
27361: kunnostamistöihin nnssa maksettuja työ- lehdittava myös siitä, että lautakuntaan tu-
27362: palkkakustannuksia ja työnsuoritukseen vä- lee naispuolisten ja nuorten työntekijäin
27363: littömästi liittyviä kuljetus- ja konetyökus- edustus. Ammatillisille järjestöille, jos niitä
27364: tannuksia vastaava määrä. on kunnassa, tulee antaa tilaisuus tehdä eh-
27365: Kuunailisille työtuville sekä kunnan jär- dotuksensa lautakuntaan valittavista.
27366: jestämille ammattikursseille voidaan myön-
27367: tää avustusta 80 sadalta ylläpitokustannuk- 5 §.
27368: sista. Työttömyystöinä järjestetään:
27369: 3 §. 1. valtion toimeenpanemia töitä;
27370: Jos kunnan alueella on odotettavissa työt- 2. kunnan toimeenpanemia töitä, joiden
27371: tömyyttä, on siitä riittävän ajoissa ilmoitet- kustannuksista kunta saa täyden korvauksen
27372: tava valtion työvoimaviranomaisille. valtiolta;
27373: X,25. - Roine ym. 1441
27374:
27375: 3. nuorisolle ja naisille soveltuvia töitä 4. tarkistaa työvoiman vajausta koskevien
27376: sekä paikallisia ammattikursseja; ilmoitusten paikkansapitävyyttä;
27377: 4. pienviljelmien perusparannustöitä, joi- 5. valvoa työttömyystöissä työskentelevien
27378: den suorittamiseen työttömyyskortistoon palkkoja ja työehtoja.
27379: merkitylle pienviljelijälle voidaan myöntää
27380: avustusta ja lainaa. 7 §.
27381: Tämän lain mukaan järjestetyissä töissä
27382: 6 §. on noudatettava voimassa olevaa palkka-
27383: Valtion työvoima-asiainhallinnolle tämän tasoa, vähintään kuitenkin työntekijän ja
27384: lain mukaan kuuluvien tehtävien hoitamista työnantajan ammatillil!ten järjestöjen kesken
27385: varten maa jaetaan työvoimapiireihin, joi- työehtosopimuksissa sovittuja palkkoja.
27386: den lukumäärän ja rajat valtioneuvosto Muissakin suhteissa on työehtosopimuksia
27387: määrää. soveltuvin kohdin noudatettava.
27388: Työvoimapiirin toimintaa valvoo alueen Mikäli työhön sijoitetulle ei voida järjes-
27389: kuntien edustajakokouksen kunnallislain mu- tää päivittäistä maksutonta kuljetusta työ-
27390: kaan valitsema, vähintään kahdeksanjäseni- paikalta työntekijän kotipaikalle, hänelle on
27391: nen piirihallinto. Piirihallinto valitsee kes- suoritettava työehtosopimusten mukainen
27392: kuudestaan puheenjohtajan ja kutsuu sih- yleisesti maksettava päiväraha.
27393: teerin.
27394: Piirihallinnon tehtävänä on: 8 §.
27395: 1. hoitaa yhteyttä kuntien työasiainlauta- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
27396: kuntiin; töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
27397: 2. seurata alueellaan työllisyystilanteen tuksella.
27398: kehitystä; Tämä laki kumoaa työllisyyden turvaa-
27399: 3. valmistella toimenpiteitä työtilaisuuk- mista tarkoittavista toimenpiteistä 5 päi-
27400: sien lisäämiseksi; vänä tammikuuta 1956 annetun lain (10/56).
27401:
27402: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1956.
27403:
27404: Eino Roine. J. Mustonen.
27405: Eino Tainio. Tauno Kelovesi.
27406: Pauli Puhakka. Aleksi Kiviaho.
27407: Toivo Asvik. Leo Suonpää.
27408: Pentti Liedes. Hugo Manninen.
27409: Irma Torvi.
27410: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
27411:
27412:
27413: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
27414: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
27415:
27416:
27417:
27418:
27419: El/57
27420: RAHA-ASIA- JA LAKIALOIITEET
27421: (Hakusanat viittaavat liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.)
27422:
27423:
27424: RAHA-ASIA-ALOITTEET.
27425: Yleisen aloiteaja.n jälkeen jätetyt.
27426:
27427: (N:o 1-51 Liitteiden A-osassa.) n:o 62, Haapasalon ym.: Määrärahan
27428: osoittamisesta poliisikunnan kansliatien ja kir-
27429: n:o 52, Paasion y m.: Määrärahan osoittami- jurien palkkojen korottamista varten. Liitteet
27430: sesta Moskovan suurlähetystön I luokan lähe-
27431: tystösihteerin viran muuttamiseksi lähetystöneu- IV,129. s. 819. - Ks. Poliisi.
27432: voksen viraksi. Liitteet IV,l19. s. 805. - Ks. n:o 63, V. Leskisen y m.: Määrärahan osoit-
27433: Ulkomaan edustus. tamisesta Helsingin poliisilaitoksen liikenne-
27434: n:o 53, A i t t o niemen ym.: Määrärahan toimiston johtajan toimen muuttamiseksi liiken-
27435: osoittamisesta Vaasan hovioikeuden lakkautet- neosaston johtajan toimeksi. Liitteet IV,130. s.
27436: tavakai ehdotetun neljännen jaoston pysyttä- 820. - Ks. Poliisi.
27437: mistä varten. Liitteet IV,120. s. 806. - Ks. n:o 64, H a 11 b e r gin y m.: Määrärahan osoit-
27438: Hovioikeudet. tamisesta Joensuun kaupungin poliisilaitoksen
27439: n:o 54, Hetemäen ym.: Määrärahan osoitta- komisarionviran palkkauksen korottamiseksi.
27440: misesta Helsingin hovioikeuden ylimääräisen Liitteet IV,131. s. 822. - Ks. Poliisi.
27441: seitsemännen jaoston perustamista varten. Liit-
27442: teet IV,121. s. 808. - Ks. Hovioikeudet. n:o 65, Seppä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit-
27443: tamisesta nimismiesten ja apulaisnimismiesten
27444: n:o 55, Ahosen y m.: Määrärahan osoittami- vuokrarahojen korottamiseksi. Liitteet IV,132.
27445: sesta Keski-Suomen läänin perustamiseksi. Liit- s. 823. - Ks. Nimismiehet.
27446: teet IV,122. s. 809. - Ks. Läänijako.
27447: n:o 56, K u k k o sen y m.: Määrärahan osoitta- n:o 66, K y t ä n y m.: Määrärahan osoittami-
27448: sesta maanteiden liikennevalvonnan tehostami-
27449: misesta Pohjois-Karjalan läänin perustamista seen. Liitteet IV,133. s. 824. - Ks. Liikenne.
27450: varten. Liitteet IV,123. s. 811. - Ks. Lääni-
27451: jako. n:o 67, H ö g s t r ö m i n y m.: Määrärahan osoit-
27452: n:o 57, Lindblomin ym.: Määrärahan osoit- tamisesta kunnanlääkärinasunnon rakentami-
27453: tamisesta eräiden ylimääräisten toimistoapulai- seksi Nauvon kuntaan. Liitteet IV,134. s. 825
27454: sen toimien perustamista varten Uudenmaan ja 826. - Ks. Lääkärit.
27455: lääninhallitukseen. Liitteet IV,124. s. 813. - n:o 68, H a k k i 1 a n: Määrärahan osoittami·
27456: Ks. Lääninhallitukset.
27457: sesta sydänkateterisaatiossa tarvittavien lait-
27458: n:o 58, Koskisen y m.: Määrärahan osoit- teiden hankkimista varten Helsingin yliopiston
27459: tamisesta uusien läänien perustamisvalmiste- III sisätautien klinikalle. Liitteet IV,135. s.
27460: luista aiheutuvia menoja varten. Liitteet 827. - Ks. Sairaalat.
27461: IV,125. s. 814. - Ks. Läänijako.
27462: n:o 69, Brander-Wallinin ym.: Määrä-
27463: - n:o 59, Tienarin y m.: Määrärahan osoitta- rahan osoittamisesta Porin yleiseen sairaalaan
27464: misesta maan poliisikunnan palkkojen nostami- perustettavaa silmäosastoa varten. Liitteet
27465: seksi kahdella palkkaluokalla. Liitteet IV,126. IV,136. s. 828. - Ks. Sairaalat.
27466: s. 815. - Ks. Poliisi.
27467: n:o 70, Ikosen y m.: Määrärahan osoittami-
27468: n:o 60, Haapasalon ym.: Määrärahan sesta Nurmeksen yleisen sairaalan toimintakus-
27469: osoittamisesta poliisilisän suorittamista varten tannusten peittämiseen. Liitteet IV,137. s. 829.
27470: eräille poliisimiehille. Liitteet IV,127. s. 816. - - Ks. Sairaalat.
27471: Ks. Poliisi.
27472: n:o 71, F o r s i u k sen y m.: Määrärahan osoit-
27473: n:o 61, K y t ä n y m.: Määrärahan osoittami- tamisesta apuhoitajien tilapäistoimien muutta-
27474: sesta poliisilisän maksamista varten poliisikun- miseksi ylimääräisiksi. Liitteet IV,138. s. 830.
27475: nalle. Liitteet IV,128. s. 818. - Ks. Poliisi. Ks. - Sairaanhoitajat.
27476: 4 Raha-asia-aloitteet 1956.
27477:
27478:
27479: - n:o 72, Lukkarisen y m.: Määrärahan osoit· kustannusten alentamiseksi. Liitteet IV,151. s.
27480: tamisesta eräiden ylimääräisten toimien perus· 846. - Ks. Tuberkuloosi.
27481: tamiseksi Keski-Suomen sairaanhoitaja-terveys· n:o 85, K u 1 o vaaran y m.: Korotetun määrä·
27482: sisarkouluun. Liitteet IV,139. s. 831. - Ks. rahan osoittamisesta valtionavuksi Suomen
27483: Sairaanhoi ta jat. Syöpäyhdistyksen Turun Radiumkodille. Liit·
27484: - n:o 73, J. Wirtasen y m.: Määrärahan osoit· teet IV,152. s. 847. - Ks. Syöpä.
27485: tamisesta suomenkielisten sairaanhoitokurssien n:o 86, Rytingin y m.: Määrärahan osoitta·
27486: järjestämiseksi Vaasan keskussairaalassa. Liit· misesta avustukseksi Pudasjärven kunnan toi·
27487: teet IV,140. s. 832. - Ks. Sairaanhoito. sen kunnanlääkärin virka-asunnon ja vastaan·
27488: ottohuoneiston rakentamista varten. Liitteet
27489: n:o 74, E. Nurmisen ym.: Määrärahan IV,153. s. 848. - Ks. Lääkärit.
27490: osoittamisesta avustukseksi ja avustuslainaksi
27491: Kaatumatautisten Hoitoyhdistys r.y:lle Korte· n:o 87, Tauriaisen ym.: Määrärahan osoit·
27492: joen miestenparantolan laajennustyötä varten. tamisesta Suomussalmen kunnansairaalan hen·
27493: Liitteet IV,141. s. 833. - Ks. Kaatumatautiset. kilökunnan asuinrakennuksen rakentamista var·
27494: ten. Liitteet IV,154. s. 849. - Ks. Sairaalat.
27495: n:o 75, Muikun y m.: Määrärahan osoittami·
27496: sesta Kiljavan ja Kontioniemen keskusparanto· - n:o 88, Rytingin y m.: Määrärahan osoitta·
27497: lain yhteyteen rakennettavia työhoito-osastoja misesta kunnansairaalakai muutetun Taivalkos·
27498: varten. Liitteet IV,142. s. 835. - Ks. Tuber· ken entisen aluesairaalan peruskorjaus· ja laa·
27499: kuloosi. jennustöitä varten. Liitteet IV,155. s. 850. -
27500: Ks. Sairaalat,
27501: - n:o 76, Partasen y m.: Määrärahan osoitta·
27502: misesta mielisairaslain voimaantulon jälkeen ra· - n:o 89, R y h d ä n y m.: Määrärahan osoittami·
27503: kennettujen B·luokan mielisairaanhoitolaitoksien sesta Taivalkosken kunnansairaalan peruskor·
27504: tai niitä vastaavien kunnalliskotien mielisai· jaustöitä varten. Liitteet IV,156. s. 851. - Ks.
27505: raanhoitokotien perustamiskustannuksiin. Liit· Sairaalat.
27506: teet IV,143. s. 837. - Ks. Mielisairaat. n:o 90, P ö y k ö n y m.: Korotetun määrärahan
27507: n:o 77, Ta u r i a i sen y m.: Korotetun määrä· osoittamisesta Lapin lastensairaalan toimintaa
27508: rahan osoittamisesta B·luokan mielisairaalain varten. Liitteet IV,157. s. 852. - Ks. Sairaalat.
27509: rakentamiseen suoritettavaa valtionapua v!l.l'ten.
27510: n:o 91, Te i r i n y m.: Määrärahan osoittami·
27511: Liitteet IV,144. s. 838. - Ks. Mielisairaat.
27512: sesta valtionavuksi Suomen Syöpäyhdistykselle
27513: n:o 78, Soinisen y m.: Määrärahan osoitta· syöpärekisterin ylläpitoa varten. Liitteet
27514: misesta eräiden B·luokan mielisairaanhoitolai· IV,158. s. 853. - Ks. Syöpä.
27515: toksien perustamiakustannuksiin suoritettavia n:o 92, Stenberg i n y m.: Määrärahan osoit·
27516: avustuksia varten. Liitteet IV,145. s. 839. - tamisesta maksuttoman insuliinin ja muun tar·
27517: Ks. Mielisairaat. vittavan hoidon järjestämiseksi vähävaraisilla
27518: n:o 79, Rank i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta· sokeritautisille. Liitteet IV,159. s. 854. - Ks.
27519: misesta korkojen maksamiseksi kuntien etukä· Sairaanhoito.
27520: teen rahoittamille valtion osuuksille mielisai· n:o 93, He 1 teen y m.: Korotetun määrärahan
27521: raanhoitolaitosten perustamiskustannuksiin. Liit· osoittamisesta ylioppilaiden terveydenhuoltotyön
27522: teet IV,146. s. 840. - Ks. Mielisairaat. tukemiseen. Liitteet IV,160. s. 855. - Ks. Ter·
27523: veydenhoito.
27524: n:o 80, Karjalaisen ym.: Määrärahan
27525: osoittamisesta Kuntainliitto Salmijärven Kajaa· n:o 94, H i 1 t u sen y m.: Mää,rämhan o~oitta·
27526: nin maalaiskunnassa olevan B·mielisairaalan misesta eräiden ennakontarkastajan tilapäisten
27527: rakennusavustukseksi. Liitteet IV,147. s. 841. toimien muuttamiseksi ylimääräisiksi toimiksi.
27528: - Ks. Mielisairaat. Liitteet IV,161. s. 856. - Ks. Ennakkoperintä.
27529: - n:o 81, T u u 1 en y m.: Määrärahan osoittami· - n:o 95, M a 1 k a mäen y m.: Määrärahan osoit·
27530: sesta valtionavuksi sairaalalain edellyttämien tamisesta 336 ylimääräisen toimen perustami·
27531: alue· ja paikallissairaalain toimintakustannuk· seksi verohallintoon. Liitteet IV,162. s. 857. -
27532: siin. Liitteet IV,148. s. 842. - Ks. Sairaalat. Ks. Verotus.
27533: n:o 82, Ikosen y m.: Määrärahan osoittami· n:o 96, T u u 1 en y m.: Määrärahan osoittami·
27534: sesta valtion osuuden suorittamiseksi Nurmek· sesta eräiden kersantintoimien järjestelyä var·
27535: sen yleisen sairaalan toimintakustannuksiin. ten. Liitteet IV,163. s. 859. - Ks. Puolustus·
27536: Liitteet IV,149. s. 843. - Ks. Sairaalat. laitos.
27537: n:o 83, Henrikssonin ym.: Määrärahan n:o 97, Saariahon y m.: Korotetun määrä·
27538: osoittamisesta rakennusavustukseksi Suomen rahan osoittamisesta koulutustoiminnan tehosta·
27539: Punaisen Ristin sairaalan laajentamista varten. mista varten puolustusvoimissa. Liitteet IV,l64.
27540: Liitteet IV,150. s. 844. - Ks. Sairaalat. s. 860. - Ks. Puolustuslaitos.
27541: n: o 84, ö h m a n i n y m.: Määrärahan osoitta· n:o 98, Saariahon y m.: Korotetun määrä·
27542: misesta valtionavuksi Oy. Nummelan Parantola rahan osoittamisesta liikuntakasvatustoiminnan
27543: - Ab. Nummela Sanatorium nimiselle yhtiölle edistämiseksi puolustusvoimissa. Liitteet IV,165.
27544: sen ylläpitämän parantolan kirurgisen osaston s. 861. - Ks. Puolustuslaitos.
27545: Raha-asia-aloitteet 1956. 5
27546:
27547: - n:o 99, Saariahon ym.: Korotetun määrä· - n:o 113, R o s ne II i n y m.: Korotetun määrä·
27548: rahan osoittamisesta apurahoiksi ulkomailla rahan osoittamisesta auskultoimisstipendeiksi
27549: opiskeleville puolustuslaitoksen viran ja toimen oppikoulujen opettajille. Liitteet IV,180. s. 884.
27550: haltijoilla. Liitteet IV,166. s. 862. - Ks. Puo- - Ks. Oppikoulut.
27551: lustuslaitos. - n:o 114, Honka 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
27552: -'n:o 100, Tuulen ym.: Korotetun määrära- tamisesta avustuksiksi yksityisoppikoulujen
27553: han osoittamisesta avustukseksi ulkomailla opis- kouluhuoneistojen rakentamista varten. Liitteet
27554: keleville puolustuslaitokseen kuuluville henki- IV,181. s. 885. - Ks. Oppikoulut.
27555: löille. Liitteet IV,167. s. 863. - Ks. Puolustus- - n:o 115, F o r s b e r gin y m.: Määrärahan
27556: laitos. osoittamisesta valtionavustukseksi yksityisoppi·
27557: - n:o 101, Sundmanin ym.: Korotetun määrä- kouluille koulukaluston, opetusvälineiden ja kir-
27558: rahan osoittamisesta polkupyörien ja hiihtoväli· jastojen hankkimista varten. Liitteet IV,182.
27559: neiden kunnossapitoon ja uusintaan puolustus- s. 886 ja 887. - Ks. Oppikoulut.
27560: voimissa. Liitteet IV,168. s. 864. - Ks. Puo- - n:o 116, Kähösen y m.: Määrärahan osoit-
27561: lustuslaitos. tamisesta Kyrön yhteiskoulun kannatusyhdistys
27562: n:o 102, Saariahon y m.: Määrärahan osoit- r. y:n vekselilainan ja eräiden muiden lainojen
27563: tamisesta normaalielokuvakoneitten hankkimi- muuttamiseksi helpommin hoidettavaksi luo-
27564: seksi puolustusvoimain elokuvasaleihin. Liitteet toksi. Liitteet IV,183. s. 888. - Ks. Oppi-
27565: IV,169. s. 865. - Ks. Puolustuslaitos. koulut.
27566: - n:o 103, He 1 teen y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 117, F o r s i u k sen y m.: Määrärahan
27567: misesta puolustuslaitoksen aloitepalkkioita var- osoittamisesta Vihdin yhteiskoulun rakennus-
27568: ten. Liitteet IV,170. s. 866. - Ks. Puolustus- töitten aloittamiseen. Liitteet IV,184. s. 890.
27569: laitos. - Ks. Oppikoulut.
27570: - n:o 104, Saa 1 asti n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 118, T i i t u n: Määrärahan osoittamisesta
27571: tamisesta opetusministerin sihteerin paikkaa- valtion avustuksena yhtä lukioluokkaa varten
27572: mista varten. Liitteet IV,171. s. 867. - Ks. Isonkyrön keskikoulun laajentamiseksi yliopis·
27573: Opetusministeriö. toon johtavaksi oppikouluksi. Liitteet IV,185.
27574: s. 891. - Ks. Oppikoulut.
27575: n:o 105, A. S a 1m i sen y m.: Korotetun mää·
27576: rärahan osoittamisesta Suomen Merimieslähetys- - n:o 119, Forsiuksen ym.: Määrärahan
27577: seuran toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,172. osoittamisesta Järvenpään yhteiskoulun valtion
27578: s. 868. - Ks. Merimieslähetys. haltuun ottamista varten. Liitteet IV,186. s.
27579: 892. - Ks. Oppikoulut.
27580: - n:o 106, H. M i et t u sen: Määrärahan osoit-
27581: tamisesta neljän apulaisenviran perustamiseksi - n:o 120, H osti 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
27582: Helsingin yliopistoon humanististen tieteitten misesta Kymin yhteiskoulun ottamiseksi valtion
27583: kandidaattitutkintoa varten. Liitteet IV,173. s. haltuun. Liitteet IV,187. s. 893. - Ks. Oppi-
27584: 869. - Ks. Yliopisto. koulut.
27585: n:o 107, Honka 1 a n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 121, Haka 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
27586: tamisesta Helsingin Yliopiston voimistelulaitok- misesta Nokian yhteiskoulun valtion haltuun
27587: sen virkojen ja toimien uudelleen järjestelyä ottamista varten. Liitteet IV,188. s. 894. -
27588: varten. Liitteet IV,174. s. 871. - Ks. Yliopisto. Ks. Oppikoulut.
27589: - n:o 108, Saa 1 asti n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 122, Hetemäen y m.: Määrärahan osoit-
27590: tamisesta kouluruokailun ja ravitsemusopetuk- tamisesta uusien virkojen perustamiseksi Jyväs·
27591: sen ylitarkastajan viran perustamiseksi koulu- kylän kasvatusopilliseen korkeakouluun oppi-
27592: hallitukseen. Liitteet IV,175. s. 872. - Ks. koulunopettajien valmistamiseen ryhtymistä
27593: Kouluhallitus. varten. Liitteet IV,189. s. 895. - Ks. Jyväs-
27594: - n:o 109, Seppä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit- kylän kasvatusopillinen korkeakoulu.
27595: tamisesta uusien ylimääräisen lehtorin virkojen - n:o 123, Järven ym.: Määrärahan osoittami-
27596: perustamiseksi valtion oppikouluihin. Liitteet sesta ammatillisen päiväjatkokoulun käytännöl·
27597: IV,176. s. 873. - Ks. Oppikoulut. listen aineiden opettajain valmistamista varten.
27598: - n:o 110, Kaj at s al on ym.: Määrärahan Liitteet IV,190. s. 896. - Ks. Kansakoulut.
27599: osoittamisesta ylimääräisten lehtorin toimien - n:o 124, Järven y m.: Määrärahan osoittami-
27600: perustamista varten. Liitteet IV,177. s. 874. - sesta asuntolanhoitajakurssin järjestämistä var-
27601: Ks. Oppikoulut. ten Kemijärven seminaariin. Liitteet IV,191.
27602: - n:o 111, Seppälän y m.: Määrärahan osoit- s. 898. - Ks. Seminaarit.
27603: tamisesta harjoitusaineiden lehtorin virkojen - n:o 125, Friman i n y m.: Korotetun maara-
27604: perustamiseksi oppikouluihin. Liitteet IV,178. rahan osoittamisesta maalais- ja kauppalakansa-
27605: s. 882. - Ks. Oppikoulut. koulujen rakennusapuihin. Liitteet IV,192. s.
27606: - n:o 112, Seppälän y m.: Määrärahan osoitta- 899. - Ks. Kansakoulut.
27607: misesta Hämeenlinnan lyseon kaksintamista - n: o 126, P ö y k ö n y m.: Määrärahan osoitta·
27608: varten. Liitteet IV,179. s. 883. - Ks. Oppi- misesta avustuksiksi Pohjois- ja Itä-Suomen vä·
27609: koulut. hävaraisille kunnille kansakoulujen rakentami·
27610: Raha-asia-aloitteet 1956.
27611: 6
27612:
27613: sesta aiheutuneiden kulujen korvaamiseksi. Liit- lan rakennuskustannuksia varten. Liitteet
27614: teet IV,193. s. 900. - Ks. Kansakoulut. IV,207. s. 916. - Ks. Ylioppilasasuntolat.
27615: - n:o 141, Saariahon y m.: Määrärahan osoit-
27616: n:o 127, Aitio n y m.: Määrärahan osoittami- tamisesta Otaniemen Urheilusäätiön laitosten
27617: sesta avustuksiksi kaupunkikunnille kansakou- kuntoonsaattamista varten. Liitteet IV,208. s.
27618: lujen rakentamista varten. Liitteet IV,194. s. 917. - Ks. Liikuntakasvatus.
27619: 901. - Ks. Kansakoulut.
27620: - n:o 142, Te i r i n y m.: Korotetun määrärahan
27621: n:o 128, Rank i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta yhteispohjoismaisten opistojen
27622: misesta avustuksiksi ja !ainoiksi kansakouluun avustamiseen. Liitteet IV,209. s. 918 ja 919. -
27623: kuuluvien keskikoulujen ja ammatillisten jatko- Ks. Kansanopistot.
27624: koulujen perustamista varten. Liitteet IV,195.
27625: s. 902. - Ks. Kansakoulut. n:o 143, Kuusisen y m.: Määrärahan osoit-
27626: tamisesta Suomen Rauhanpuolustajat r.y:n työn
27627: - n:o 129, M a 1 k a mäen y m.: Määrärahan tukemiseksi. Liitteet IV,210. s. 920. - Ks.
27628: osoittamisesta kunnallisten keskikoulujen perus- Rauhanpuolustajat.
27629: tamista varten. Liitteet IV,196. s. 903. - Ks.
27630: Oppikoulut. - n:o 144, Ne d e r s t r ö m-L u n d enin y m.:
27631: Korotetun määrärahan osoittamisesta oppikou-
27632: n:o 130, Koivusen y m.: Määrärahan osoit- lun oppilaiden koulunkäynnin avustamiseen.
27633: tamisesta kymmenen uuden keskikoulun perus- Liitteet IV,211. s. 921. - Ks. Oppikoulut.
27634: tamiseksi kansakoulujen yhteyteen. Liitteet
27635: IV,197. s. 904. - Ks. Oppikoulut. n:o 145, E. N u r m i sen y m.: Määrärahan
27636: osoittamisesta valtion opetuselokuvatoiminnan
27637: - n:o 131, Högströmin ym.: Määrärahan tilapäisen työvoiman palkkaamiseen. Liitteet
27638: osoittamisesta Porkkalan alueen kansakoulujen IV,212. s. 922. - Ks. Elokuvat.
27639: jälleenrakentamista varten. Liitteet IV,198. s.
27640: 905 ja 906. - Ks. Kansakoulut. - n:o 146, H. M i et t u sen y m.: Määrärahan
27641: osoittamisesta eräille ulkomaisille kansanopisto-
27642: n:o 132, Te i r i n y m.: Määrärahan osoittami- kursseille osallistuvien avustamista varten. Liit-
27643: sesta rakennusavustukseksi Kruunupyyn kan- teet IV,213. s. 923. - Kansanopistot.
27644: sanopiston muutos- ja lisärakennusta varten
27645: Kruunupyyn kunnassa. Liitteet IV,199. s. 907 - n:o 147, Tienarin y m.: Määrärahan osoit-
27646: ja 908. - Ks. Kansanopistot. tamisesta avustukseksi Yhteiskunnallisen kor-
27647: keakoulun sijoittamista varten Tampereelle.
27648: n:o 133, Li n d b 1om i n y m.: Määrärahan Liitteet IV,214. s. 924. - Ks. Yhteiskunnalli-
27649: osoittamisesta rakennusavustukseksi ja -lainaksi nen korkeakoulu.
27650: Pohjolan Opistolle. Liitteet IV,200. s. 909. -
27651: Ks. Kansanopistot. n:o 148, M i iki n y m.: Määrärahan osoittami-
27652: sesta Luumäen pitäjän Kankaan hautausmaalla
27653: n:o 134, H. M i et t u sen y m.: Korotetun mää- sijaitsevan sankarihauta-alueen kunnostamiseen.
27654: rärahan osoittamisesta Pohjoismaiden kansan- Liitteet IV,215. s. 925. - Ks. Haudat.
27655: opistojen oppilaille myönnettäviä apurahoja
27656: varten. Liitteet IV,201. s. 910. - Ks. Kansan- - n:o 149, Myllymäen ym.: Määrärahan
27657: opistot. osoittamisesta vuonna 1918 punaisten puolella
27658: henkensä menettäneiden hautojen kunnostami-
27659: n:o 135, Koiviston y m.: Määrärahan osoit· seksi. Liitteet IV,216. s. 926. - Ks. Haudat.
27660: tamisesta amanuenssin viran perustamiseksi
27661: Oulun maakunta-arkistoon. Liitteet IV,202. s. n:o 150, S.-K. K i 1 v en y m.: Määrärahan osoit-
27662: 911. - Ks. Maakunta-arkistot. tamisesta palkintojen ja avustusten jakamiseksi
27663: taiteen, tieteen ja rauhantyön alalla ansioitu-
27664: n:o 136, R o s ne 11 i n y m.: Määrärahan osoit- neille henkilöille tai järjestöille. Liitteet
27665: tamisesta veikkausvoittovaroista Työväen Kuva- IV,217. s. 927. - Ks. Taide.
27666: taidetoimikunnan työn tukemiseen. Liitteet - n: o 151, T e n h i ä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit-
27667: IV,203. s. 912. - Ks. Taide. tamisesta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
27668: - n:o 137, Leinosen y m.: Määrärahan osoit- kansanrunousarkiston käsikirjoituskokoelmien
27669: tamisesta Oulun kesäyliopistoa varten. Liitteet mikrofilmaamiseen. Liitteet IV,218. s. 928. -
27670: IV,204. s. 913. - Ks. Yliopisto. Ks. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
27671: - n:o 152, Koivusillan ym.: Määrärahan
27672: n:o 138, Kaj a t s a 1 on y m.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten maanmittausinsi-
27673: osoittamisesta avnstukseksi Itä-Suomen Yli- nöörin toimien perustamista varten. Liitteet
27674: opistoseuralle Lappeenrannan kesäyliopistoa IV,219. s. 929. - Ks. Maanmittaus.
27675: varten. Liitteet IV,205. s. 914. - Ks. Yliopisto.
27676: n:o 153, Karvosen y m.: Määrärahan osoit-
27677: - n:o 139, He 1 ja k sen y m.: Määrärahan osoit- tamisesta vakinaisten kartoittajan virkojen
27678: tamisesta kesäyliopisto-opetuksen järjestämi- haltijain palkkaamiseen. Liitteet IV,220. s. 930.
27679: seksi Kuopiossa. Liitteet IV,206. s. 915. - Ks. - Ks. Maanmittaus.
27680: Yliopisto.
27681: n:o 154, Lahden y m.: Määrärahan osoitta-
27682: n:o 140, Leinosen y m.: Määrärahrut osoit- misesta Anjalaan perustettavaa Kymenlaakson
27683: tamisesta Oulun Korkeakouluseura r.y:lle Ou- emäntäkoulua varten. Liitteet IV,221. s. 931.
27684: lun kaupunkiin rakennettavan ylioppilasasunto- - Ks. Emäntäkoulut.
27685: Raha-asia-aloitteet 1956. 7
27686:
27687: - n:o 155, Pakkasen y m.: Määrärahan osoit- - n:o 169, R ö n k ö n y m.: Määrärahan osoitta-
27688: tamisesta Vilppulan kotitalouskoulun toiminnan misesta maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen
27689: jatkamista varten. Liitteet IV,222. s. 932. - virkojen järjestelyä varten. Liitteet IV,236. s.
27690: Ks. Kotitalouskoulut. 951. - Ks. Maatalouskoneet.
27691: - n:o 156, Niska 1 a n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 170, Korsbäck i n y m.: Korotetun mää-
27692: tamisesta emäntäkoulun perustamiseksi Alator- rärahan osoittamisesta valtion avustuksiksi
27693: nion kuntaan. Liitteet IV,223. s. 933. - Ks. maanparannustöiden kustantamiseksi. Liitteet
27694: Emäntäkoulut. IV,237. s. 952 ja 953. - Ks. Maanparannus.
27695: - n:o 157, H a m a r a n y m.: Määrärahan osoit-
27696: tamisesta Inarin kotitalouskoulun muuttamista - n:o 171, Å s v iki n y m.: Korotetun määrä-
27697: varten emäntäkouluksi. Liitteet IV,224. s. 934. rahan osoittamisesta avustuksiksi maanparan-
27698: - Ks. Kotitalouskoulut. nustöitä varten. Liitteet IV,238. s. 954. - Ks.
27699: Maan parannus.
27700: - n:o 158, Lindhin y m.: Määrärahan osoitta-
27701: misesta erilaisten kurssien järjestämiseksi Eriks- - n:o 172, österholmin ym.: Korotetun mää-
27702: gårdin maatalouskoulussa. Liitteet IV,225. s. rärahan osoittamisesta ammattikalastajille ka-
27703: 935 ja 936. - Ks. Maatalouskoulut. lanpyydysten hankkimiseksi myönnettävien lai·
27704: nojen korkoeron suorittamiseen. Liitteet IV,239.
27705: n:o 159, Lahden y m.: Määrärahan osoittami- s. 955 ja 956. - Ks. Kalastus.
27706: sesta ylimääräisen koneopin ja pajatöiden opet-
27707: tajan palkkausta varten Kymenlaakson maa- - n:o 173, S i n k k o sen y m.: Määrärahan osoit-
27708: mieskoululle. Liitteet IV,226. s. 937. - Ks. tamisesta avustukseksi Länsi-Karjalan Maan-
27709: Maamieskoulut. viljelysseuralle kalanviljelyslaitoksen perusta-
27710: miseksi Kaakkois-Suomeen. Liitteet IV,240. s.
27711: - n:o 160, Pusan y m.: Määrärahan osoittami- 957. - Ks. Kalanviljelyslaitokset.
27712: sesta Hausjärven kuntaan perustettavaa maa- - n:o 174, M. Salmisen ym.: Määrärahan
27713: talouskoulua varten. Liitteet IV,227. s. 938. - osoittamisesta eräiden maatalouden tutkimus-
27714: Ks. Maatalouskoulut. keskuksen ylimääräisten toimien muodostami-
27715: - n:o 161, Pakkasen y m.: Määrärahan osoit- seksi peruspalkkaisiksi viroiksi. Liitteet IV,241.
27716: tamisesta Ahlmanin maamieskoulun yhteyteen s. 958. - Ks. Maatalouden tutkimuskeskus.
27717: perustettavaa isäntäopistoa varten. Liitteet
27718: IV,228. s. 940. - Ks. Maamieskoulut. - n:o 175, Anti 1 a n y m.: Korotetun määrä-
27719: rahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaalla esiin-
27720: - n:o 162, Sepän y m.: Määrärahan osoittami- tyvien kauratuholaisten tutkimisen jatkamiseksi.
27721: sesta maatalouskonekorjaamo-osaston perusta- Liitteet IV,242. s. 960. - Ks. Maatalous.
27722: mista varten Jurvan mies- ja naiskotiteollisuus-
27723: koulujen yhteyteen. Liitteet IV,229. s. 942. - - n:o 176, Sepän y m.: Korotetun määrärahan
27724: Ks. Kotiteollisuuskoulut. osoittamisesta Etelä-Pohjanmaalla kaurassa
27725: esiintyviä tuhoja koskevien tutkimustöiden te-
27726: - n:o 163, Anti 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- hostamista varten. Liitteet IV,243. s. 961. -
27727: misesta Jurvan mieskotiteollisuuskoulun metalli- Ks. Maatalous.
27728: työ- ja konekorjausosastoa varten. Liitteet
27729: IV,230. s. 943. - Ks. Kotiteollisuuskoulut. - n:o 177, Lepistö n y m.: Määrärahan osoit-
27730: tamisesta happamien liejumaa-alueiden inven-
27731: - n:o 164, Korsbäck i n y m.: Korotetun mää- toimiseksi Pohjanlahden ja Suomenlahden ran-
27732: rärahan osoittamisesta rakennusavustuksiksi nikkovyöhykkeellä. Liitteet IV,244. s. 962. -
27733: yksityisluontoisilla maataloudellisille oppilaitok- Ks. Maantutkimus.
27734: sille. Liitteet IV,231. s. 944 ja 945. - Ks.
27735: Maatalouskoulut. - n:o, 178, Forsiuksen ym.: Määrärahan
27736: osoittamisesta annettavakai Puutarhaviljelijäin
27737: - n:o 165, Lindhin y m.: M~ärärahan osoitta- Liitolle neuvontapisteiden perustamista varten
27738: misesta avustukseksi ja lainaksi koulutalon ra- Lohjalie ja Karjaalle. Liitteet IV,245. s. 963.
27739: kentamiseksi överby skola för landsbygdens - Ks. Puutarhat.
27740: yrken nimiselle koululle. Liitteet IV,232. s.
27741: 946 ja 947. - Ks. Maatalouskoulut. - n:o 179, R ö n k ö n y m.: Määrärahan osoitta-
27742: misesta Pohjois-Savon maakuntaliiton alueella
27743: - n:o 166, M. Matti 1 a n y m.: Määrärahan olevien osuusmeijereiden laajentamista varten.
27744: osoittamisesta Nurmijärven kotiteollisuuskoulun Liitteet IV,246. s. 964. - Ks. Meijerit.
27745: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet
27746: IV,233. s. 948. - Ks. Kotiteollisuuskoulut. - n:o 180, Tauriaisen ym.: Määrärahan
27747: osoittamisesta meijerin rakentamiseksi Suomus-
27748: - n:o 167, S i n k k o sen y m.: Määrärahan osoit- salmelle. Liitteet IV,247. s. 965. - Ks. Meijerit.
27749: tamisesta avustukseksi Parikkalan seudun maa-
27750: mieskoululle uuden koulutalon rakentamista - n:o 181, La h te 1 a n y m.: Korotetun määrä-
27751: varten. Liitteet IV,234. s. 949. - Ks. Maa- rahan osoittamisesta poronhoidon edistämiseen.
27752: mieskoulut. Liitteet IV,248. s. 966. - Ks. Poronhoito.
27753: - n:o 168, Lie d e k sen y m.: Määrärahan osoit- - n:o 182, Pusan y m.: Määrärahan osoittami-
27754: tamisesta lainaksi maaseutuammattien kurssi- sesta Laidunyhdistykselle uusien laidunkonsu-
27755: keskuksen rakentamiseksi Haukiputaalle. Liit- lenttien paikkaamista varten. Liitteet IV,249.
27756: teet IV,235. s. 950. - Ks. Ammattikurssit. s. 967. - Ks. Laidun.
27757: 8 Raha-asia-aloitteet 1956.
27758:
27759:
27760: - n:o 183, Pusan: Määrärahan osoittamisesta tuvien vahinkojen korvaamiseksi. Liitteet
27761: pienviljelijäin vilje1yslaitumien perustamisen IV,263. s. 983. - Ks. Kalastustilat.
27762: edistämiseen hankkimalla heille tarvittavat vä- - n:o 197, Koiviston y m.: Korotetun määrä-
27763: ldlannoitteet ja heinänsiemenet. Liitteet IV,250.
27764: rahan osoittamisesta Kuusamon ja Sallan kun-
27765: s. 968. - Ks. Laidun. tien maanhankintalain toimeenpanosta johtuviin
27766: - n:o 184, Lie d e k sen y m.: Määrärahan osoit- tie-, kuivatus- ja raivauskustannuksiin. Liitteet
27767: tamisesta maatalouskoneasemien perustamiseen. IV,264. s. 984. - Ks. Maanhankinta.
27768: Liitteet IV,251. s. 969. - Ks. Maatalouskoneet. - n: o 198, R y h d ä n y m.: Korotetun määrärahan
27769: n:o 185, Pesosen y m.: Korotetun määrä- osoittamisesta Kuusamon ja Sallan kuntien
27770: rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi maanhankintalain toimeenpanosta johtuvien
27771: vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen tie-, kuivatus· ja raivauskustannuksien suorit·
27772: maaseudulle. Liitteet IV,252. s. 970. - Ks. tamiseen. Liitteet IV,265. s. 986. - Ks. Maan·
27773: Vesijohdot. hankinta.
27774: - n:o 186, M i iki n y m.: Määrärahan osoittami- - n:o 199, R y h d ä n y m.: Korotetun määrärahan
27775: sesta maatalouskonehoidon neuvontaan. Liit- osoittamisesta rappiolla olevien asutusteiden
27776: teet IV,253. s. 971. - Ks. Maatalouskoneet. peruskorjauksiin. Liitteet IV,266. s. 987. -
27777: Ks. Asutustiet.
27778: - n:o 187, Torven y m.: Määrärahan osoitta-
27779: misesta avustuksiksi vähävaraisilla perheille ja - n:o 200, Pusan ym.: Määrärahan osoittami-
27780: pienviljelijätalouksille terveydelliset vaatimuk- sesta asutustiloilla suoritettavaa erikoisneuvon-
27781: set täyttävien kaivojen rakentamiseksi. Liitteet taa varten. Liitteet IV,267. s. 988. - Ks. Asu-
27782: IV,254. s. 973. - Ks. Kaivot. tustilat.
27783: n:o 188, Lepistö n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 201, Hauta 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
27784: tamisesta kevätviljan siementen hinnan alenta- tamisesta oman toimistohuoneiston hankkimista
27785: miseen katoalueella. Liitteet IV,255. s. 974. - varten Keskusmetsäseura Tapiolle. Liitteet
27786: Ks. Siemenet. IV,268. s. 989. - Ks. Keskusmetsäseura Tapio.
27787: - n:o 189, Hauta 1 a n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 202, K y t ä n y m.: Määrärahan osoittami-
27788: tamisesta avustuksiksi siemenen hankintaa var- sesta avustuksiksi suomenkielisille yksityis-
27789: ten hallasta kärsineille asu tustilallisille. Liit- metsätalouden edistämisjärjestöille metsätyö-
27790: teet IV,256. s. 975. - Ks. Siemenet. miesten ammattikoulutuksen alkamiseen. Liit-
27791: teet IV,269. s. 990. - Ks. Metsätyöväki.
27792: n:o 190, Lindhin y m.: Määrärahan osoitta-
27793: misesta Nylands Svenska Lantbrukssällskap - n:o 203, Uusi ta 1 on y m.: Korotetun määrä-
27794: nimiselle maanviljelysseuralle neuvontatoimin- rahan osoittamisesta !ainoiksi ja avustuksiksi
27795: taa varten Porkkalan alueella. Liitteet IV,257. yksityismailla suoritettavia metsänparannus-
27796: s. 976 ja 977. - Ks. Maatalousneuvonta. töitä varten. Liitteet IV,270. s. 992. - Ks.
27797: Metsänhoito.
27798: n:o 191, Rytingin y m.: Määrärahan osoit-
27799: tamisesta väkirehujen ja siementen rahtiavus- - n:o 204, Rytingin y m.: Korotetun määrä-
27800: tusten maksamista varten. Liitteet IV,258. s. rahan osoittamisesta avustuksiksi metsänparan-
27801: 978. - Ks. Rehut. nustöiden kustantamiseen. Liitteet IV,271. s.
27802: n:o 192, Niemisen y m.: Määrärahan osoitta- 993. - Ks. Metsänhoito.
27803: misesta koti- ja ulkomaisten väkirehujen hinto- - n:o 205, M. Matti 1 a n y m.: Korotetun mää-
27804: jen alentamiseen. Liitteet IV,259. s. 979. - rärahan osoittamisesta valtion avustuksiksi met-
27805: Ks. Rehut. sänparannustöiden kustantamista varten. Liit-
27806: - n:o 193, Kämäräisen ym.: Määrärahan teet IV,272. s. 994. - Ks. Metsänhoito.
27807: osoittamisesta väkirehujen, maissin ja leseiden - n:o 206, K y t ä n y m.: Korotetun määrärahan
27808: rautatierahtien alentamiseksi. Liitteet IV,260. osoittamisesta· metsänhoitokoulujen avustami-
27809: s. 980. - Ks. Rehut. seen. Liitteet IV,273. s. 995. - Ks. Metsä-
27810: n:o 194, Ra p i on y m.: Korotetun määrärahan koulut.
27811: osoittamisesta avustuksiksi maaseudun asunto- - n:o 207, La h te 1 a n y m.: Korotetun maara-
27812: olojen parantamiseen. Liitteet IV,261. s. 981. rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen metsien
27813: ~ Ks. Asunnot. hoitoa ja käyttöä koskevaa tutkimusta varten.
27814: n:o 195, R y h d ä n y m.: Korotetun määrärahan Liitteet IV,274. s. 996. - Ks. Metsänhoito.
27815: osoittamisesta tie- ja kuivatustöiden suoritta- - n:o 208, Tikkaojan y m.: Määrärahan osoit-
27816: miseksi vuoden 1936 ja muun aikaisemman tamisesta eläinlääkärien sairasmatkoista aiheu-
27817: asutuslainsäädännön sekä pika-asutuslain mu· tuvien kustannusten osittaiseksi korvaamiseksi
27818: kaisilla tiloilla. Liitteet IV,262. s. 982. - Ks. valtion varoista. Liitteet IV,275. s. 997. - Ks.
27819: Asutustilat. Eläinlääkäri t.
27820: - n:o 196, Kähösen y m.: Määrärahan osoit- - n:o 209, R y h d ä n y m.: Korotetun määrä-
27821: tamisesta Pyhtään kuntaan maanhankintalain rahan osoittamisesta karhujen aiheuttamien va-
27822: nojalla perustettujen kalastustilojen omistajille hinkojen korvaamiseen. Liitteet IV,276. s. 999.
27823: kalastusvesien rajojen epämääräisyydestä joh- - Ks. Korvaus.
27824: Raha-asia-aloitteet 1956. 9
27825:
27826: - n:o 210, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 224, Partasen y m.: Korotetun maara-
27827: tamisesta petoeläinten tappamien ja raatele- rahan osoittamisesta helpotuksen myöntämiseksi
27828: mien porojen korvaamiseksi. Liitteet IV,277. s. kunnille maantiealueiden lunastamista varten.
27829: 1000. - Ks. Poronhoito. Liitteet IV,291. s. 1014. - Ks. Maantiet.
27830: - n:o 211, Hu 1 t i n y m.: Korotetun määrärahan - n:o 225, P ö y k ö n y m.: Korotetun määrärahan
27831: osoittamisesta maatalouden tuotantokustannus- osoittamisesta helpotuksen myöntämiseksi kun-
27832: ten tasoittamiseen ja tuotannon edistämiseen. nille maantiealueiden lunastusta varten. Liit·
27833: Liitteet IV,278. s. 1001. - Ks. Maatalous. teet IV,292. s. 1015. - Ks. Maantiet.
27834: - n:o 212, Ra p i on y m.: Korotetun määrärahan - n: o 226, S u o n p ä ä n y m.: Korotetun määrä-
27835: osoittamisesta pienviljelijäin maitotaloustuotan· rahan osoittamisesta helpotuksen myöntämi-
27836: non tukemiseksi. Liitteet IV,279. s. 1002. - seksi kunnille maantiealueiden lunastamista
27837: Ks. Maitotalous. varten. Liitteet IV,293. s. 1016. - Ks. Maan·
27838: n:o 213, Lie d e k sen y m.: Määrärahan osoit- tiet.
27839: tamisesta keväällä 1956 sattuneiden tulvavahin- - n:o 227, Lie d e k sen y m.: Määrärahan osoit-
27840: kojen korvaamiseksi. Liitteet IV,280. s. 1003. tamisesta kunnille maksettaviksi ennakoikai
27841: -- Ks. Tulvavahingot.
27842: maantiealueiden lunastamista varten. Liitteet
27843: - n:o 214, Ra p i on y m.: Määrärahan osoittami- IV,294. s. 1017. - Ks. Maantiet.
27844: sesta hallavahinkoja kärsineille siementen hank·
27845: kimiseksi ja väkirehujen hintojen alentamiseksi. - n:o 228, La h te 1 a n y m.: Korotetun määrä-
27846: Liitteet IV,281. s. 1004. - Ks. Siemenet. rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden
27847: avustamiseen. Liitteet IV,295. s. 1018. - Ks.
27848: - n:o 215, Sepän y m.: Määrärahan osoittami- Maantiet.
27849: sesta objektiivisten sadonselvittelymenetelmien
27850: kenttätutkimuksia varten. Liitteet IV,282. s. - n:o 229, Niska 1 a n y m.: Korotetun määrä-
27851: 1005. - Ks. Maatalous. rahan osoittamisetsa kunnan- ja kyläteiden
27852: - n:o 216, H ä p p ö 1 ä n y m.: Määrärahan osoit- avustamiseen. Liitteet IV,296. s. 1020. - Ks.
27853: tamisesta pysyvän maatalousnäyttelyn aikaan- Maantiet.
27854: saamista tarkoittavan suunnitelman laatimista - n:o 230, Partasen y m.: Korotetun maara-
27855: varten. Liitteet IV,283. s. 1006. - Ks. Maa- rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden
27856: talous. avustamiseen. Liitteet IV,297. s. 1021. - Ks.
27857: n:o 217, F o r s i u k sen y m.: Määrärahan Maantiet.
27858: osoittamisesta Pellervo-Seuran markkinatutki- - n:o 231, P ö y k ö n y m.: Korotetun määrärahan
27859: muslaitoksen toiminnan tukemiseen. Liitteet osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden avustami-
27860: IV,284. s. 1007. - Ks. Markkinatutkimus. seen. Liitteet IV,298. s. 1022. - Ks. Maantiet.
27861: - n:o 218, Pesosen y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 232, R y h d ä n y m.: Korotetun määrärahan
27862: misesta Vesihuoltoliitto r.y:n toiminnan tukemi- osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden avusta-
27863: seen. Liitteet IV,285. s. 1008. - Ks. Vesi- miseen. Liitteet IV,299. s. 1023. - Ks. Maan·
27864: huoltoliitto r.y. tiet.
27865: - n:o 219, P ö y k ö n y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 233, Se p i n y m.: Korotetun määrärahan
27866: misesta tie- ja vesirakennushallituksessa lak- osoittamisesta avustuksiksi kunnille ja kylätie-
27867: kautettavakai ehdotetun ylimääräisen poltto- kunnille kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanosta
27868: ainepäällikön toimen pysyttämistä varten. Liit- johtuviin kustannuksiin. Liitteet IV,300. s.
27869: teet IV,286. s. 1009. - Ks. Tie- ja vesiraken- 1024. - Ks. Maantiet.
27870: nushallitus.
27871: - n:o 220, Hei k uran y m.: Määrärahan osoit- - n:o 234, Niemisen: Määrärahan osoittami-
27872: tamisesta Satakunnan ylimääräisen tie- ja vesi- sesta avustukseksi Heinolan maalaiskunnalle
27873: rakennuspiirin perustamista varten. Liitteet Taipaleen kylätien rakennuskustannusten peit-
27874: IV,287. s. 1010. - Ks. Tie- ja vesirakennus- tämiseen. Liitteet IV,301. s. 1025. - Ks. Maan-
27875: piirit. tiet.
27876: - n:o 221, Ra i p a 1 a n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 235, Tainio n y m.: Määrärahan osoitta-
27877: tamisesta Satakunnan tiepiirin perustamista misesta avustukseksi Kolarin kunnalle kunnan-
27878: varten. Liitteet IV,288. s. 1011. - Ks. Tie- ja teiden kunnossapitämistä varten. Liitteet
27879: vesirakennuspiirit. IV,302. s. 1027. - Ks. Maantiet.
27880: - n:o 222, Hauta 1 a n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 236, E. Le i k o 1 a n y m.: Määrärahan
27881: tamisesta Keski-Pohjanmaan tie- ja vesiraken- osoittamisesta eräiden ylimääräisten toimien
27882: nuspiirin perustamista varten. Liitteet IV,289. perustamiseksi rakennushallitukseen. Liitteet
27883: s. 1012. - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit. IV,303. s. 1028. - Ks. Rakennushallitus.
27884: - n:o 223, Laineen y rn.: Korotetun määrärahan - n:o 237, M o he 11 i n y m.: Määrärahan osoit-
27885: osoittamisesta maantiealueiden lunastamista tamisesta liikenneturvallisuustoimenpiteiden te-
27886: varten. Liitteet IV,290. s. 1013. - Ks. Maan- hostamista varten. Liitteet IV,304. s. 1029. -
27887: tiet. Ks. Liikenne.
27888:
27889: 2 E 1/57
27890: 10 Raha-asia-aloitteet 1956.
27891:
27892:
27893: - n:o 238, M. Matti 1 a n y m.: Määrärahan - n:o 251, Wiherheimon ym.: Määrärahan
27894: osoittamisesta paikallisten liikennetoimikuntien osoittamisesta eräiden uusien lehtorinvirkojen
27895: sekä läänien liikennetoimikuntien toiminnan perustamiseksi teknillisiin oppilaitoksiin. Liit·
27896: tukemiseen. Liitteet IV,305. s. 1030. - Ks. teet IV,318. s. 1044. - Ks. Teknilliset koulut.
27897: Liikenne.
27898: - n:o 252, Wiherheimon ym.: Korotetun
27899: - n:o 239, L. Matti 1 a n y m.: Määrärahan määrärahan osoittamisesta teknillisten oppilai-
27900: osoittamisesta ylimääräisten lennonjohtajan toi- tosten kirjastojen perus· ja uusintahankintoja
27901: mien perustamista varten. Liitteet IV,306. s. varten. Liitteet IV,319. s. 1045. - Ks. Teknil·
27902: 1031. - Ks. Lentoliikenne. liset koulut.
27903: - n:o 240, L. Mattilan ym.: Määrärahan - n:o 253, Wiherheimon ym.: Korotetun
27904: osoittamisesta siviili-ilmailua palvelevien tele- määrärahan osoittamisesta teknillisten oppilai-
27905: teknillisten toimihenkilöiden ylimääräisten vir- tosten oppilasstipendejä varten. Liitteet IV,320.
27906: kojen perustamista varten. Liitteet IV,307. s. s. 1046. - Ks. Teknilliset koulut.
27907: 1032. - Ks. Lentoliikenne.
27908: - n:o 254, Wiherheimon ym.: Määrärahan
27909: - n:o 241, Vennamon y m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta teknillisten oppilaitosten oppilai-
27910: tamisesta sisävesi- ja saaristoliikenteen edistä- den vapaa-aikaharrastusten edistämiseksi ja
27911: miseen. Liitteet IV,308. s. 1033. - Ks. Laiva· tukemiseksi. Liitteet IV,321. s. 1047. - Ks.
27912: liikenne. Teknilliset koulut.
27913: - n:o 242, Lars on i n y m.: Korotetun määrä-
27914: rahan osoittamisesta avustukseksi kelirikkolii- - n:o 255, Raunion y m.: Määrärahan osoitta-
27915: kenteen ylläpitämistä varten linjalla Turku- misesta keskusammattikoulujen ammattiainei-
27916: saaristo-Maarianhamina. Liitteet IV,309. s. den opettajien ja ammattityönopettajien palk·
27917: 1034 ja 1035. - Ks. Laivaliikenne. kojen korottamista varten. Liitteet IV,322. s.
27918: 1048. - Ks. Ammattikoulut.
27919: - n:o 243, H a m a r a n y m.: Määrärahan osoit·
27920: tamisesta Sääruingin kunnassa laivaliikennettä - n:o 256, Turusen y m.: Määrärahan osoit-
27921: harjoittavan s/s Saaristo Höyrylaivaosake· tamisesta päätoimisten kerho-ohjaajien paik-
27922: yhtiön avustamiseen. Liitteet IV,310. s. 1036. kaamista ja tarvittavien kerhotyövälineiden
27923: - Ks. Laivaliikenne. hankkimista varten valtion keskusammattikou-
27924: luihin. Liitteet IV,323. s. 1050. - Ks. Am-
27925: n:o 244, Kokko 1 a n y m.: Määrärahan osoit· mattikoulut.
27926: tamisesta vientisatamia ylläpitäville kunnille
27927: satamien kehittämistä varten. Liitteet IV,311. - n:o 257, Brander-Wallinin ym.: Määrä·
27928: s. 1037. - Ks. Satamat. rahan osoittamisesta keskusammattikoulujen
27929: virkojen ja toimien muuttamiseksi peruspalk-
27930: - n:o 245, N. Nurmi s en: Määrärahan osoitta- kaisiksi. Liitteet IV,324. s. 1051. - Ks. Am·
27931: misesta avustuksiksi vientisatamia ylläpitäville mattikoulut.
27932: kunnille satamien kehittämistä ja kunnosta-
27933: mista varten. Liitteet IV,312. s. 1038. - Ks. - n:o 258, P ö y k ö n y m.: Määrärahan osoitta-
27934: Satamat. misesta eräiden toimien perustamiseksi Lapin
27935: - n:o 246, Tainio n y m.: Määrärahan osoitta· keskusammattikouluun. Liitteet IV,325. s.
27936: misesta avustukseksi Kemin kaupungille Ajok· 1053. - Ks. Ammattikoulut.
27937: sen syväsataman rakentamista varten. Liitteet - n:o 259, Kauhasen y m.: Määrärahan osoit-
27938: IV,313. s. 1039. - Ks. Satamat. tamisesta Pohjois-Karjalan keskusammattikou·
27939: - n:o 247, Niemisen y m.: Määrärahan osoit- lun oppilasasuntolan rakentamista varten. Liit-
27940: tamisesta avustukseksi Savonlinnan kaupungille teet IV,326. s. 1054. - Ks. Ammattikoulut.
27941: Kyrönsalmen sillan rakentamista koskevan - n:o 260, Hei k uran y m.: Korotetun määrä·
27942: tutkimuksen toimittamista varten. Liitteet rahan osoittamisesta opetusohjelmien laatimi-
27943: IV,314. s. 1040. - Ks. Sillat. seksi ammattikasvatuksen järjestämistä varten.
27944: -- n:o 248, L. Mattilan: Määrärahan osoitta- Liitteet IV,327. s. 1055. - Ks. Ammattikasva-
27945: misesta uuden toimistosihteerin viran perusta· tus.
27946: miseksi kauppa- ja teollisuusministeriöön. Liit- - n:o 261, Seppä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit-
27947: teet IV,315. s. 1041. - Ks. Kauppa- ja teolli- tamisesta ammattikoulujen opettajain valmis·
27948: suusministeriö.
27949: tusta varten. Liitteet IV,328. s. 1056. - Ks.
27950: n:o 249, H. M i et t u sen: Määrärahan osoit- Ammattikoulut.
27951: tamisesta merenkulkuhallituksen teknillisen toi-
27952: miston uutta radiomajakkamestarin virkaa var- - n: o 262, E. R y ö m ä n y m.: Määrärahan osoit-
27953: ten. Liitteet IV,316. s. 1042. - Ks. Meren- tamisesta Hämeenlinnaan perustettavaa ammat·
27954: kulkuhallitus. tikoulujen opettajaopistoa varten. Liitteet
27955: IV,329. s. 1059. - Ks. Ammattikoulut.
27956: n:o 250, H. M i et t u sen: Määrärahan osoit-
27957: tamisesta moottoriveneen hankkimiseksi Hel- - n:o 263, Vennamon y m.: Määrärahan osoit-
27958: singin lähistöllä olevien majakkojen huoltoa tamisesta avustuksiksi ammattikoulutuksen jär·
27959: varten. Liitteet IV,317. s. 1043. - Ks. Maja- jestämistä varten maaseudulle. Liitteet IV,330.
27960: kat. s. 1060. - Ks. Ammattikasvatus.
27961: Raha-asia-aloitteet 1956. 11
27962:
27963: - n:o 264, K y t ä n y m.: Määrärahan osoittami- mista varten alusten lastaus- ja purkaustyössä
27964: sesta Turun kauppakorkeakoulun uudisraken- työskentelevien työntekijäin suojelemiseksi ta-
27965: nuksen rakentamista varten. Liitteet IV,331. paturmilta. Liitteet IV,344. s. 1074. - Ks. Työ-
27966: s. 1061. - Ks. Kauppakorkeakoulut. väensuojelu.
27967: - n:o 265, W i he r heimon: Korotetun määr- - n:o 278, Sarja 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
27968: rahan osoittamisesta valtionavuiksi liikealan misesta avustukseksi ja avustuslainaksi Suomen
27969: erikoiskouluille. Liitteet IV,332. s. 1062. - Ks. kirkon sisälähetysseuralle Vaalijalan keskus-
27970: Kauppakoulut. laitoksen viidennen rakennusvaiheen rakennus-
27971: n:o 266, Esko 1 a n y m.: Korotetun määrä- töitä ja irtaimiston peruahankintoja varten.
27972: rahan osoittamisesta geologisen tutkimuksen Liitteet IV,345. s. 1075. - Ks. Vajaamieliset.
27973: tehostamiseen. Liitteet IV,333. s. 1063. - Ks. - n:o 279, J. Wirtasen ym.: Määrärahan
27974: Malminetsintä. osoittamisesta työneuvoston sihteerin ja kirjaa-
27975: n:o 267, N. Nurmisen: Määrärahan osoitta- jan virkojen sekä toimistoapulaisen toimen pe-
27976: misesta malmiesiintymien tutkimustyöhön-Keski- rustamista varten. Liitteet IV,346. s. 1077. -
27977: Pohjanmaalla. Liitteet IV,334. s. 1064. - Ks. Ks. Työneuvosto.
27978: Malminetsin tä. - n:o 280, Paasivuoren y m.: Korotetun
27979: - n:o 268, S auran y m.: Määrärahan osoittami- määrärahan osoittamisesta vähävaraisten am-
27980: sesta nahantutkimusinsinöörin viran perusta- mattiopintoavustuksia varten. Liitteet IV,347.
27981: mista varten Valtion teknilliseen tutkimuslai- s. 1078. - Ks. Ammattiopinnot.
27982: tokseen. Liitteet IV,335. s. 1065. - Ks. Val- - n:o 281, M a 1 k a mäen y m.: Korotetun mää-
27983: tion teknillinen tutkimuslaitos. rärahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r.y:n
27984: - n:o 269, Raunion y m.: Korotetun määrä- toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,348. s. 1079.
27985: rahan osoittamisesta kauppa- ja teollisuusminis- - Ks. Tuberkuloosi.
27986: teriön jaettavia opintomatka-apurahoja varten. - n:o 282, H i 1 t u sen y m.: Määrärahan osoit-
27987: Liitteet IV,336. s. 1066. - Ks. Opintomatkat. tamisesta Kultatähkän Kiipulasäätiölle ammat-
27988: n:o 270, Aitio n y m.: Määrärahan osoittami- tikoulurakennusten rakennusavustukseksi. Liit-
27989: sesta ammattiopetuksen tarpeisiin soveltuvien teet IV,349. s. 1081. - Ks. Ammattikoulut.
27990: opetuselokuvien hankkimista varten. Liitteet - n:o 283, H i 1 t u sen y m.: Määrärahan osoit-
27991: IV,337. s. 1067. - Ks. Elokuvat. tamisesta Kultatähkän Kiipulasäätiölle avustuk-
27992: - n:o 271, Aitio n y m.: Korotetun määrärahan seksi oppilasasuntoloiden rakentamista varten.
27993: osoittamisesta avustuksiksi kunnallisille ja yksi- Liitteet IV,350. s. 1082. - Ks. Ammattikoulut.
27994: tyisille teknillisille, ammatti- ja kauppaoppilai- - n:o 284, österholmin ym.: Määrärahan
27995: toksille niiden omia rakennuksia varten. Liit- osoittamisesta piirustusten hankkimista ja
27996: teet IV,338. s. 1068. - Ks. Ammattioppilaitok- muita valmistavia töitä varten työkodin ja
27997: set. asuntolan rakentamiseksi polioinvalideille Hel-
27998: n:o 272, S ä v e 1 ä n y m.: Korotetun määrä- sinkiin. Liitteet IV,351. s. 1083 ja 1085. - Ks.
27999: rahan osoittamisesta avustuksiksi yksityisille In valiidi t.
28000: teknillisille, ammatti- ja kauppaoppilaitoksille - n: o 285, Å s v i k i n y m.: Määrärahan osoitta-
28001: niiden omia rakennuksia varten. Liitteet misesta kuntouttamislaitoksen rakentamista var-
28002: IV,339. s. 1069. - Ks. Ammattioppilaitokset. ten Vaasan kaupunkiin. Liitteet IV,352. s.
28003: - n:o 273, Kytän ym.: Määrärahan osoittami- 1087. - Ks. Lapsihalvaus.
28004: sesta käsi- ja pienteollisuutta koskevan valta- - n:o 286, F 1 i n c k i n y m.: Määrärahan osoitta-
28005: kunnantutkimuksen suorittamista varten. Liit- misesta avustuksiksi kaluston ja hoitovälineis-
28006: teet IV,340. s. 1070. - Ks. Käsiteollisuus. tön hankkimiseksi sokeain hieroma- ja fysi-
28007: - n:o 274, Korsbäck i n y m.: Korotetun mää- kaalisiin laitoksiin. Liitteet IV,353. s. 1088. -
28008: rärahan osoittamisesta käsi- ja pienteollisuuden Ks. Aistivialliset.
28009: neuvontaa varten. Liitteet IV,341. s. 1071. - - n:o 287, Heinosen ym.: Määrärahan osoit-
28010: Ks. Käsiteollisuus. tamisesta Pohjoismaiden audiologijatkokoulu-
28011: - n:o 275, Li 1 j e s t r ö m i n: Määrärahan osoit- tuskurssien järjestämiseksi Suomessa vuonna
28012: tamisesta kotimaisen terästeollisuuden tehosta- 1958. Liitteet IV,354. s. 1089. - Ks. Audiologi-
28013: mista koskevan tutkimuksen suorittamista var- koulutus.
28014: ten. Liitteet IV,342. s. 1072. - Ks. Teollisuus. n:o 288, Torven y m.: Määrärahan osoittami-
28015: n:o 276, Wiherheimon ym.: Määrärahan sesta avustuksiksi kunnille toipilaarahan suorit-
28016: osoittamisesta Harjoittelun Keskustoimiston tamista varten. Liitteet IV,355. s. 1090. - Ks.
28017: (HAKTOn) toiminnan jatkamiseksi ja laajen- Sairaanhoito.
28018: tamiseksi koskemaan myös pyrkivien esiharjoit- - n:o 289, Nederström-Lundenin ym.:
28019: telua. Liitteet IV,343. s. 1073. - Ks. Harjoit- Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
28020: telun Keskustoimisto.
28021: noiksi kunnille vajaamielishoitolaitosten perus-
28022: - n:o 277, Lindblomin ym.: Määrärahan tamista varten. Liitteet IV,356. s. 1091. - Ks.
28023: osoittamisesta tarkastusjärjestelmän aikaansaa- Vajaamieliset.
28024: 12 Raha-asia-aloitteet 1956.
28025:
28026:
28027: - n:o 290, Torven y m.: Määrärahan osoittami- pitämiseksi. Liitteet IV,370. s. 1106. - Ks.
28028: sesta kunnallisten lastenseimien ja päiväkotien Autiotuvat.
28029: valtionapua varten. Liitteet IV,357. s. 1092. - - n:o 304, Hei k uran: Korotetun määrärahan
28030: Ks. Lastenhoito. osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tuke-
28031: - n:o 291, Torven y m.: Korotetun määrärahan miseksi. Liitteet IV,371. s. 1107. - Ks. Sähkö.
28032: osoittamisesta kunnallisten lastenkotien raken-
28033: nuskustannusten avustamiseen. Liitteet IV,358. - n:o 305, K u 1 o vaaran y m.: Korotetun mää-
28034: s. 1093. - Ks. Lastenkodit. rärahan osoittamisesta maaseudun sähköistämi-
28035: sen tukemiseen. Liitteet IV,372. s. 1108. - Ks.
28036: - n:o 292, Leinosen y m.: Määrärahan osoitta- Sähkö.
28037: misesta Pelastakaa Lapset-Rädda Barnen r.y:n
28038: suorittaman perhesijoitustoiminnan tukemiseksi. - n:o 306, Myllymäen y m.: Määrärahan
28039: Liitteet IV,359. s. 1094. - Ks. Lapset. osoittamisesta avustuksiksi maaseudun vähäva-
28040: raisten talouksien sähköistämistä varten. Liit-
28041: - n: o 293, B r a n d e r - W a ll i n i n y m.: Määrä- teet IV,373. s. 1109. - Ks. Sähkö.
28042: rahan osoittamisesta kesävirkistyksen järjestä-
28043: miseksi alte kouluiän oleville lapsille. Liitteet - n:o 307, Kiviahon y m.: Määrärahan osoit-
28044: IV,360. s. 1095. - Ks. Lapset. tamisesta !ainoiksi Etelä-Pohjanmaan järviseu-
28045: dun kunnille sähköistyksen edistämiseen. Liit-
28046: - n:o 294, Torven y m.: Määrärahan osoittami- teet IV,374. s. 1110. - Ks. Sähkö.
28047: sesta kesävirkistyksen järjestämiseksi alle kou-
28048: luiän oleville lapsille. Liitteet IV,361. s. 1096. - n:o 308, En teen y m.: Määrärahan osoittami-
28049: - Ks. Lapset. sesta !ainoiksi kunnille. Liitteet IV,375. s.
28050: - n: o 295, P ö y k ö n y m.: Määrärahan osoi ttami- 1111. - Ks. Kunnat.
28051: sesta annettavaksi Työkeskus Rovalan Kanna- - n:o 309, M u r r on y m.: Määrärahan osoittami-
28052: tusyhdistys r.y:lle vanhojen metsätyömiesten sesta korvauksen suorittamiseen kunnille työt-
28053: kodin rakennustoiminnasta aiheutuneiden kus- tömyyden torjunnasta niille aiheutunaista kus-
28054: tannusten peittämiseen. Liitteet IV,362. s. tannuksista. Liitteet IV,376. s. 1112. - Ks.
28055: 1097. - Ks. Metsätyöväki. Työttömyys.
28056: - n:o 296, Haapasen y m.: Määrärahan osoit- - n:o 310, A. Le i k o 1 a n: Määrärahan osoitta-
28057: tamisesta avustuksiksi eräille kunnille huolto- misesta korkeimpien teknillisten virkojen palk-
28058: menojen tasoittamiseen. Liitteet IV,363. s. kausten järjestämistä varten. Liitteet IV,377.
28059: 1098. - Ks. Huoltotoiminta. s. 1113. - Ks. Virkamiehet.
28060: n:o 297, He 1 ja k sen y m.: Korotetun maarä- - n:o 311, Vennamon y m.: Määrärahan osoit-
28061: rahan osoittamisesta avustuksiksi raittiustyötä tamisesta maaseudun teollistamisen tutkimiseen.
28062: suoritta ville järjestöille. Liitteet IV,364. s. Liitteet IV,378. s. 1114. - Ks. Teollisuus.
28063: 1099. - Ks. Raittiustyö.
28064: - n:o 298, H i i 1 e 1 ä n y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 312, K ä mä r ä i sen y m.: Määrärahan
28065: misesta väkijuomayhtiön vuosivoiton ylijää- osoittamisesta Pohjois-Savon Maakuntaliiton
28066: mästä kunnille tulevien osuuksien käyttöä kos- teollistaruistoimikunnalle Pohjois-Savon teollis-
28067: kevien selontekojen tarkastustyötä suorittavien taruistutkimuksen toimittamista varten. Liitteet
28068: toimenhaltijain palkkausten järjestelyä varten. IV,379. s. 1115. - Ks. Teollisuus.
28069: Liitteet IV,365. s. 1100. - Ks. Virkamiehet. - n:o 313, He 1 teen y m.: Määrärahan osoitta-
28070: n:o 299, Myllymäen ym.: Määrärahanosoit- misesta Maaseudun Teollistaruisliiton toiminnan
28071: tamisesta avustukseksi kunnille siviili-invalii- tukemiseen. Liitteet IV,380. s. 1117. - Ks.
28072: dien huollosta johtuviin kustannuksiin. Liitteet Teollisuus.
28073: IV,366. s. 1102. - Ks. lnvaliidit. - n:o 314, Högströmin ym.: Määrärahan
28074: - n:o 300, Stenberg i n y_m.: Määrärahan osoittamisesta korvaukseksi valtionrautateille
28075: osoittamisesta varattomien Ja vähävaraisten Lounais-Suomen satamiin suuntautuvien kulje-
28076: alaikäisten siviiliarpojen sekä näiden hoitoon tusten maksujen alentamista varten. Liitteet
28077: sidottujen siviilileskien elatuksen turvaamiseen. IV,381. s. 1119 ja 1120. - Ks. Rautatiet.
28078: Liitteet IV,367. s. 1103. - Ks. Orvot. - n:o 315, Koivusillan ym.: Määrärahan
28079: - n:o 301, Myllymäen y m.: Määrärahan osoittamisesta petroolikäyttöisten traktorien
28080: osoittamisesta korvausten maksamiseen takau- polttoaineen hinnanpalautukseen. Liitteet
28081: tuvasti kansalaissodan punaisille invaliideille. IV,382. s. 1121. - Ks. Polttoaineet.
28082: Liitteet IV,368. s. 1104. - Ks. Invaliidit.
28083: - n:o 316, Myllymäen ym.: Määrärahan
28084: - n: o 302, L u k k a r i s e n y m.: Määrärahan osoittamisesta vuoden 1918 kansalaissodassa pu-
28085: osoittamisesta sosiaaliministeriön julkaiseman naisella puolella vahinkoja kärsineiden korvauk-
28086: ,Sosiaalinen lainsäädäntö ja toiminta Suo- sen järjestämiseksi. Liitteet IV,383. s. 1122. -
28087: messa"-teoksen uusien suomen- ja ruotsinkielis- Ks. Korvaus.
28088: ten painosten julkaisemista varten. Liitteet
28089: - n:o 317, A. Salmisen y.m.: Korotetun määrä-
28090: IV,369. s. 1105. - Ks. Sosiaalinen lainsäädäntö.
28091: rahan osoittamisesta taiteilija- ja sanomalehti-
28092: - n:o 303, R y h d ä n y m.: Määrärahan osoittami- mieseläkkeiden järjestelyä varten. Liitteet
28093: sesta valtion omistamien autiotupien kunnossa- IV,384. s. 1123. - Ks. Eläkkeet.
28094: Raha-asia-aloitteet 1956. 13
28095:
28096: - n:o 318, Inna 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- mien loppuun saattamista ja töiden aloittamista
28097: misesta eräiden rautatiehallituksen tariffiosas- varten. Liitteet IV,398. s. 1139. - Ks. Rauta-
28098: ton toimien järjestelyä varten. Liitteet IV,385. tiet.
28099: s. 1124. - Ks. Rautatiehallitus. - n:o 332, S i n k k o sen y m.: Määrärahan osoit-
28100: n:o 319, Te n h i ä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit- tamisesta Parikkalan-Onkamon rautatien rata·
28101: tamisesta eräiden valtionrautateiden viran ja suunnan tutkimista varten. Liitteet IV,399. s.
28102: toimen haltijain yötyön korvaamiseksi. Liit- 1140. - Ks. Rautatiet.
28103: teet IV,386. s. 1126. - Ks. Rautatieläiset. n:o 333, Puhakan y m.: Määrärahan osoitta-
28104: misesta Joensuun-Ilomantsin radan Kovaron-
28105: - n:o 320, Kai t i 1 a n y m.: Korotetun määrära- Ilomantsin välisen osan rakennustöiden aloitta-
28106: han osoittamisesta vähintään viisi vuotta pal- miseksi. Liitteet IV,400. s. 1141. - Ks. Rauta-
28107: velleiden konduktöörien palkkauksen korotta- tiet.
28108: mista varten. Liitteet IV,387. s. 1127. - Ks.
28109: Rautatieläiset. - n:o 334, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
28110: misesta rautatien rakentamiseksi Kemijärven
28111: - n:o 321, Kai t i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- asemalta Taivalkoskella. Liitteet IV,401. s.
28112: misesta virkaatekevien (tilapäisten) konduktöö- 1142. - Ks. Rautatiet.
28113: rien palkkausluokan korotusta varten määrä-
28114: vuosien kuluttua. Liitteet IV,388. s. 1128. - - n: o 335, R a u n i o n y m.: Määrärahan osoi tta-
28115: Ks. Rautatieläiset. misesta raskaiden tavarajunahöyryvetureiden
28116: osamaksun suorittamiseen. Liitteet IV,402. s.
28117: - n:o 322, Kai t i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- 1144. - Ks. Rautatiet.
28118: misesta junamiesten palkkausluokan korotusta
28119: varten määrävuosien kuluttua. Liitteet IV,389. n:o 336, Raunion y m.: Korotetun määrära-
28120: s. 1129. - Ks. Rautatieläiset. han osoittamisesta vuonna 1957 valtionrauta-
28121: teille tilattavien uusien tavaravaunujen osa-
28122: - n:o 323, Kajatsalon ym.: Määrärahan maksuja varten. Liitteet IV,403. s. 1145. - Ks.
28123: osoittamisesta valtionrautateiden junanlähettä- Rautatiet.
28124: jinä toimiville virkamiehille maksettavan yöra-
28125: han korottamista varten. Liitteet IV,390. s. - n:o 337, Brander-Wallinin ym.: Määrä-
28126: 1130. - Ks. Rautatieläiset. rahan osoittamisesta Tampereen-Porin-Mänty-
28127: luodon rataosan kiskotuksen uusimista varten.
28128: - n:o 324, Suonpään y m.: Määrärahan osoit-
28129: Liitteet IV,404. s. 1146. - Ks. Rautatiet.
28130: tamisesta pukuavustuksen suorittamista varten
28131: eräille valtionrautateiden toimen haltijoilla. - n:o 338, Koivusen y m.: Määrärahan osoit-
28132: Liitteet IV,391. s. 1131. - Ks. Rautatieläiset. tamisesta Jyväskylän-Suolahden rautatien uusi-
28133: ruistöiden aloittamiseen. Liitteet IV,405. s.
28134: n:o 325, L. Matti 1 a n y m.: Määrärahan 1147. - Ks. Rautatiet.
28135: osoittamisesta eräiden ylimääräisten tointen
28136: muodostamiseksi peruspalkkaisiksi viroiksi ja - n:o 339, Å s v iki n y m.: Määrärahan osoitta-
28137: toimiksi posti- ja lennätinlaitoksessa. - Liit- misesta Seinäjoen ratapihan laajennustöiden
28138: teet IV,392. s. 1132. - Ks. Postilaitos. loppuunsuorittamiseksi. Liitteet IV,406. s. 1148.
28139: - Ks. Rautatiet.
28140: - n:o 326, H osia n y m.: Määrärahan osoittami-
28141: sesta ylimääräisten kirjurin tointen vakinaista- - n:o 340, Suonpään y m.: Korotetun määrä-
28142: ruisaksi posti- ja lennätinlaitoksessa. Liitteet rahan osoittamisesta ali- ja ylikulkusiltojen
28143: IV,393. s. 1134. - Ks. Postilaitos. rakentamiseksi rautateiden ja maanteiden taso-
28144: - n:o 327, K u 1 o vaaran y m.: Määrärahan risteyksiin. Liitteet IV,407. s. 1149. - Ks.
28145: osoittamisesta eräiden posti- ja lennätinlaitok- Sillat.
28146: sen tilapäisten teknillisten toimien muuttami- - n:o 341, Forsiuksen ym.: Määrärahan
28147: seksi ylimääräisiksi toimiksi. Liitteet IV,394. osoittamisesta Keravan aseman ratapihan yli
28148: s. 1135. - Ks. Postilaitos. johtavan sillan uusimiseen. Liitteet IV,408. s.
28149: 1150. - Ks. Sillat. ·
28150: - n:o 328, Pasasen y m.: Määrärahan osoitta-
28151: misesta eräiden ylimääräisten toimien perusta- - n:o 342, Forsiuksen y m.: Määrärahan
28152: mista varten posti- ja lennätinlaitokseen. Liit- osoittamisesta Hyvinkään ratapihan ylikulku-
28153: teet IV,395. s. 1136. - Ks. Postilaitos. sillan uusimiseen. Liitteet IV,409. s. 1151. -
28154: Ks. Sillat.
28155: - n:o 329, M. Matti 1 a n y m.: Korotetun maa-
28156: rärahan osoittamisesta sunnuntai- ja ylityökor- n:o 343, M. Mattilan ym.: Määrärahan
28157: vauksiin maaseudun postitoimipaikoissa. Liit- osoittamisesta Hyvinkään rautatiesillan raken-
28158: teet IV,396. s. 1137. - Ks. Postilaitos. tamista varten. Liitteet IV,410. s. 1152. - Ks.
28159: Sillat.
28160: - n:o 330, A. Le i k o 1 a n y m.: Määrärahan
28161: osoittamisesta kassaerehdysrahojen maksamista - n:o 344, Suomisen y m.: Määrärahan osoit-
28162: varten posti- ja lennätinlaitoksen kassapalve- tamisesta uuden ylikulkusillan rakentamista
28163: lusaa oleville toimihenkilöille. Liitteet IV,397. varten pääradan ylitse Helsingin-Hämeenlin-
28164: s. 1138. - Ks. Postilaitos. nan maantielle Hyvinkään kauppalassa. Liit-
28165: - n:o 331, K u ja 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- teet IV,411. s. 1153. - Ks. Sillat.
28166: misesta Lappeenrannasta Haminan kautta Kot- n:o 345, Roineen ym.: Määrärahan osoit-
28167: kaan kulkevan oikoradan rakennussuunnitel- tamisesta rautatieylikäytäväsillan rakentami-
28168: 14 Raha-asia-aloitteet 1956.
28169:
28170:
28171: seksi Loimaan kauppalassa. Liitteet IV,412. s. - n:o 360, Rosenbergin ym.: Määrärahan
28172: 1154. - Ks. Sillat. osoittamisesta selluloosa- ja paperitehtaan pe-
28173: rustamiseksi Närpiön kuntaan. Liitteet IV,427.
28174: - n:o 346, M y 11 y mäen y m.: Määrärahan s. 1169 ja 1170. - Ks. Teollisuus.
28175: osoittamisesta Epilän rautatiealikäytävän ra-
28176: kentamiseen ja maantien oikaisemiseen Tampe- n:o 361, Tainio n y m.: Määrärahan osoitta-
28177: reen-Vaasan maantiellä. Liitteet IV,413. s. misesta tutkimuksen suorittamiseksi Kemijär-
28178: 1155. - Ks. Rautatiet. velle rakennettavaa puunjalostuslaitosta varten.
28179: Liitteet IV,428. s. 1171. - Ks. Puunjalostus-
28180: - n:o 347, V. Virtasen y m.: Määrärahan
28181: osoittamisesta rautatieylikulkusillan rakentami- teollisuus.
28182: seksi Tuunaansalmen Savonlinnan puoleiseen - n:o 362, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää-
28183: päähän. Liitteet IV,414. s. 1156. - Ks. Sillat. rärahan osoittamisesta Inariin Ivalon kylään
28184: perustettavan puunjalostusteollisuuslaitoksen ra-
28185: - n:o 348, T u u 1 en y m.: Määrärahan osoittami- kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,429. s.
28186: sesta Kouvolan asemarakennuksen rakennustöi-
28187: den aloittamista varten. Liitteet IV,415. s. 1172. - Ks. Puunjalostusteollisuus.
28188: 1157. - Ks. Rautatiet. - n:o 363, Å s v iki n y m.: Määrärahan osoitta-
28189: misesta tutkimuksien suorittamiseksi poltto-
28190: - n:o 349, T u u 1 en y m.: Määrärahan osoittami- turvetta käyttävän kaasuturbiinisähkövoimalai-
28191: sesta rataosaston työ- ja varastorakennuksen toksen perustamisesta Jalasjärven tai Kauha-
28192: rakentamiseksi Kouvolaan. Liitteet IV,416. s. joen kuntaan. Liitteet IV,430. s. 1173. - Ks.
28193: 1158. - Ks. Rautatiet. Sähkölaitokset.
28194: - n:o 350, A 1 a n g on y m.: Korotetun määrära- - n:o 364, Mannisen y m.: Määrärahan osoit-
28195: han osoittamisesta posti- ja lennätinlaitokselle tamisesta uittokanavan rakentamiseksi Varkau-
28196: toimitalojen ja henkilökunnan asuntojen raken- den kauppalassa olevan laivakanavan viereen.
28197: tamista varten. Liitteet IV,417. s. 1159. - Ks. Liitteet IV,431. s. 1174. - Ks. Kanavat.
28198: Postilai tos.
28199: - n:o 365, P ö y k ö n y m.: Korotetun määrärahan
28200: - n:o 351, Li nd q vi sti n y m.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Rovaniemen kauppalalle
28201: osoittamisesta suunnittelutöiden suorittamiseksi kauppalan asemakaavapakkolunastuksia varten.
28202: ja rakennustöiden aloittamiseksi Lahden kau- Liitteet IV,432. s. 1175. - Ks. Pakkolunastus.
28203: punkiin tulevaa postitaloa varten. Liitteet
28204: IV,418. s. 1160. - Ks. Postilaitos. - n:o 366, Ahosen y m.: Korotetun määrä-
28205: rahan osoittamisesta !ainoiksi yksityisoppikou-
28206: - n:o 352, Malkamäen ym.: Määrärahan lujen koulurakennusten rakentamiseen. Liitteet
28207: osoittamisesta postitalon rakentamista varten IV,433. s. 1176. - Ks. Oppikoulut.
28208: Lahden kaupunkiin. Liitteet IV,419. s. 1161.
28209: - Ks. Postilaitos. - n:o 367, Honkalan ym.: Korotetun määrä-
28210: rahan osoittamisesta !ainoiksi yksityisoppikou-
28211: - n:o 353, Järven y m.: Määrärahan osoittami- lujen kouluhuoneistojen rakentamista varten.
28212: sesta Oulun postitalon rakentamista varten. Liitteet IV,434. s. 1177. - Ks. Oppikoulut.
28213: Liitteet IV,420. s. 1162. - Ks. Postilaitos.
28214: - n:o 368, S i n k k o sen y m.: Korotetun määrä-
28215: - n:o 354, Ahosen y m.: Määrärahan osoittami- rahan osoittamisesta lainoiksi yksityisoppikou-
28216: sesta postiautovarikon rakentamiseksi Jyväs- lujen kouluhuoneistojen rakentamista varten.
28217: kylään. Liitteet IV,421. s. 1163. - Ks. Posti- Liitteet IV,435. s. 1178. - Ks. Oppikoulut.
28218: laitos.
28219: - n:o 369, Sepän y m.: Määrärahan osoittami-
28220: - n:o 355, He 1 teen y m.: Korotetun määrära- sesta lainaksi Teuvan kunnalle kokeilukeski-
28221: han osoittamisesta autojen hankkimista varten koulun rakennushankkeen toteuttamista varten.
28222: posti- ja lennätinlaitokselle. Liitteet IV,422. s. Liitteet IV,436. s. 1179. - Ks. Oppikoulut.
28223: 1164. - Ks. Postilaitos.
28224: - n:o 356, Uusitalon y m.: Korotetun määrä- - n:o 370, M. Matti 1 a n y m.: Korotetun mää-
28225: rahan osoittamisesta puhelin- ja lennätinverkon rärahan osoittamisesta lainoiksi metsänparan·
28226: laajentamiseen ja parantamiseen. Liitteet nustöihin. Liitteet IV,437. s. 1180. - Ks. Met-
28227: IV,423. s. 1165. - Ks. Puhelin. sänhoito.
28228:
28229: - n:o 357, Vennamon ym.: Korotetun maara- - n:o 371, Rytingin y m.: Korotetun maara-
28230: rahan osoittamisesta uusien puhelintoimipaik- rahan osoittamisesta lainoiksi metsänparannus-
28231: kojen perustamista varten maaseudulle. Liitteet töihin. Liitteet IV,438. s. 1181. - Ks. Metsän-
28232: IV,424. s. 1166. - Ks. Puhelin. hoito.
28233: - n:o 358, Erkkilän y m.: Määrärahan osoit- - n:o 372, Korsbäck i n y m.: Korotetun mää-
28234: tamisesta perunanjalostustehtaan perustamista rärahan osoittamisesta !ainoiksi maanparannus-
28235: varten Paavolan pitäjän Ruukin kylään. Liit- töihin. Liitteet IV,439. s. 1182 ja 1183. - Ks.
28236: teet IV,425. s. 1167. - Ks. Peruna. Maanparannus.
28237: - n:o 359, Liljeströmin ym.: Määrärahan - n: o 373, - Å s v i k i n y m.: Korotetun määrära-
28238: osoittamisesta perustettavan sulaton ja valssi- han osoittamisesta lainoiksi maanparannustöitä
28239: laitoksen suunnittelukustannuksiin. Liitteet varten. Liitteet IV,440. s. 1184. - Ks. Maan-
28240: IV,426. s. 1168. - Ks. Teollisuus. parannus.
28241: Raha-asia-aloitteet 1956. 15
28242:
28243: - n:o 374, Vennamon y m.: Korotetun määrä- - n:o 388, Haapasen y m.: Korotetun maara-
28244: rahan osoittamisesta rakennus- ja raivaustöiden rahan osoittamisesta !ainoiksi käsi- ja pienteol-
28245: suorittamiseen asutustiloilla. Liitteet IV,441. s. lisuudelle. Liitteet IV,455. s. 1202. - Ks. Käsi-
28246: 1185. - Ks. Asutustilat. teollisuus.
28247: - n:o 375, Kiviahon y m.: Korotetun määril- - n:o 389, A. Le i k o 1 a n y m.: Korotetun mää-
28248: rahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun rärahan osoittamisesta !ainoiksi käsi- ja pien-
28249: asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,442. s. teollisuudelle. Liitteet IV,456. s. 1203. - Ks.
28250: 1186. - Ks. Asunnot. Käsiteollisuus.
28251: n:o 376, Vennamon y m.: Korotetun määrä- - n:o 390, Paasivuoren y m.: Korotetun
28252: rahan osoittamisesta rakennuslainoiksi maaseu- määrärahan osoittamisesta vähävaraisten am-
28253: dun asunto-olojen parantamiseen. Liitteet mattiopintolainoja varten. Liitteet IV,457. s.
28254: IV,443. s. 1187. - Ks. Asunnot. 1204. - Ks. Ammattiopinnot.
28255: - n:o 377, Väänäsen y m.: Korotetun määrä- - n:o 391, Salmela-Järvisen ym.: Korote-
28256: rahan osoittamisesta !ainoiksi vesijohto- ja vie- tun määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi
28257: märilaitteiden rakentamiseksi maaseudulle. Ensi Kodeille. Liitteet IV,458. s. 1205. - Ks.
28258: Liitteet IV,444. s. 1188. - Ks. Vesijohdot. Ensi Kodit.
28259: -n:o 378, Rosenbergin ym.: Korotetun - n:o 392, Tainio n y m.: Määrärahan osoitta·
28260: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi kala talou- misesta työllisyyslainaksi Kemin kaupungille
28261: den kohottamiseksi. Liitteet IV,445. s. 1189 ja Syväkankaan kansakoulun rakennustöiden ra-
28262: 1190. - Ks. Kalatalous. hoituksen helpottamiseksi. Liitteet IV,459. s.
28263: 1206. - Ks. Kansakoulut.
28264: - n:o 379, W i c km a n i n y m.: Korotetun mää-
28265: rärahan osoittamisesta !ainoiksi kalanjäädyttä- - n:o 393, M. Matti 1 a n y m.: Määrärahan
28266: möjen rahoittamiseen. Liitteet IV,446. s. 1191 osoittamisesta lainaksi Tuusulan kansanopiston
28267: ja 1192. - Ks. Kalatalous. opettaja- ja oppilasasuntojen sekä uuden pajan,
28268: konehallin ja käsityöhuoneyhdistelmän rakenta-
28269: - n:o 380, Korsbäck i n y m.: Korotetun mää- mista varten. Liitteet IV,460. s. 1207. - Ks.
28270: rärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yksi- Kansanopistot.
28271: tyisJuontoisille maataloudellisille oppilaitoksille.
28272: Liitteet IV,447. s. 1193 ja 1194. - Ks. Maata- - n:o 394, Pakkasen y m.: Määrärahan osoit-
28273: tamisesta lainaksi Oriveden Opiston uudisraken-
28274: louskoulut. nusvaiheen loppuun saattamiseksi. Liitteet
28275: - n:o 381, Kähösen y m.: Määrärahan osoitta- IV,461. s. 1208. - Ks. Kansanopistot.
28276: misesta Paimion maatalouskerhoneuvojaopistolle
28277: lainojen hoitoa varten. Liitteet IV,448. s. 1195. - n:o 395, M i iki n y m.: Määrärahan osoittami-
28278: - Ks. Maatalouskerhotoiminta. sesta lainaksi J aakkiman kristillisen kansan-
28279: opiston kannatusyhdistykselle opiston lyhyt-
28280: - n:o 382, Sepän y m.: Määrärahan osoittami- aikaisten lainojen suorittamiseksi. Liitteet
28281: sesta lainaksi J urvan mies- ja naiskotiteolli- IV,462. s. 1209. - Ks. Kansanopistot.
28282: suuskoulujen yhteisen koulutalon rakennustöi- - n:o 396, Hauta 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
28283: den loppuunsaattamista varten. Liitteet IV,449. tamisesta Raudaskylän kristilliselle opistolle
28284: s. 1196. - Ks. Kotiteollisuuskoulut. myönnettävää lainaa varten. Liitteet IV,463. s.
28285: - n:o 383, Aitio n y m.: Korotetun määrärahan 1210. - Ks. Kansanopistot.
28286: osoittamisesta halpakorkoisiksi !ainoiksi amma- - n:o 397, M. R yö mä n y m.: Määrärahan osoit-
28287: tillisten oppilaitosten uudisrakennuksia varten. tamisesta !ainoiksi ylioppilasasuntoloita raken-
28288: Liitteet IV,450. s. 1197. - Ks. Ammattikoulut. taneille ylioppilasjärjestöille. Liitteet IV,464.
28289: s. 1211. - Ks. Ylioppilasasuntolat.
28290: n:o 384, Haapa s a 1 on y m.: Korotetun mää-
28291: rärahan osoittamisesta lainojen myöntämiseksi - n:o 398, Esko 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
28292: ammatillisten oppilaitosten uudisrakennuksia misesta maatalouden perusluoton myöntämiseen.
28293: varten. Liitteet IV,451. s. 1198. - Ks. Ammat- Liitteet IV,465. s. 1212. - Ks. Maatalous.
28294: tikoulut. - n:o 399, Erkki 1 ä n y m.: Määrärahan osoit-
28295: - n: o 385, H u 1 t i n y m.: Korotetun määrärahan tamisesta halpakorkoisiksi !ainoiksi siementen
28296: osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vähävarai- ostoon hallan tuhoista kärsimään joutuneille
28297: silla talouksien sähköistämistä varten. Liitteet maanviljelijöille. Liitteet IV,466. s. 1214. -
28298: IV,452. s. 1199. - Ks. Sähkö. Ks. Siemenet.
28299: - n:o 400, Laineen y m.: Määrärahan osoitta-
28300: n:o 386, M y 11 y mäen y m.: Korotetun mää- misesta halpakorkoiseksi lainaksi Hämeenlinnan
28301: rärahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vä- meijerikoululle. Liitteet IV,467. s. 1215. - Ks.
28302: hävaraisilla talouksille niiden sähköistämistä Meijerikoulut.
28303: varten. Liitteet IV,453. s. 1200. - Ks. Sähkö.
28304: - n:o 401, S i n k k o sen y m.: Määrärahan osoit-
28305: n:o 387, P ö y k ö n y m.: Korotetun määrärahan tamisesta !ainoiksi meijereitten rakentamiseksi
28306: osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vähävarai- Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä kaakkoiselia raja-
28307: silla talouksien sähköistämistä varten. Liitteet seudulla. Liitteet IV,468. s. 1216. - Ks. Mei-
28308: IV,454. s. 1201. - Ks. Sähkö. jerit.
28309: 16 Raha-asia-aloitteet 1956.
28310:
28311:
28312: - n:o 402, Niska 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 416, Högströmin ym.: Määrärahan
28313: misesta !ainoiksi meijerien rakentamiseksi Poh- osoittamisesta lainojen myöntämiseksi Porkka-
28314: jois-Suomeen ja Kainuuseen. Liitteet IV,469. lan asukkaille asunto- ja talousrakennusten
28315: s. 1217. - Ks. Meijerit. jälleenrakentamista varten Porkkalan alueella.
28316: Liitteet IV,483. s. 1231 ja 1232. - Ks. Raken-
28317: - n:o 403, Vennamon y m.: Määrärahan osoit- nustoiminta.
28318: tamisesta avustuslainoiksi yksityisten teiden
28319: rakentamista varten. Liitteet IV,470. s. 1218. - n:o 417, Rajatsalon ym.: Määrärahan
28320: - Ks. Maantiet. osoittamisesta !ainoiksi pientalojen omistajille
28321: huoneenvuokrasäännöstelyn johdosta rappeutu-
28322: - n:o 404, E. Nurmisen ym.: Määrärahan neiden rakennusten korjaamista varten. Liit-
28323: osoittamisesta !ainoiksi posti- ja lennätinlaitok-
28324: teet IV,484. s. 1233. - Ks. Rakennustoiminta.
28325: sen henkilökunnalle perustettavia asunto-osake-
28326: yhtiöitä varten. Liitteet IV,471. s. 1219. - Ks. - n: o 418, V e n n a m o n y m.: Korotetun määrä-
28327: Asunnot. rahan osoittamisesta kuntien sisarosuuslainoi·
28328: - n:o 405, Brander-Wallinin ym.: Määrä- tukseen ja vapaaehtoiseen maanostoon. Liitteet
28329: rahan osoittamisesta !ainoiksi vähävaraisilla IV,485. s. 1234. - Ks. Asutus.
28330: kunnille kunnalliskotien rakentamista varten. - n: o 419, Vennamon y m.: Korotetun määrä-
28331: Liitteet IV,472. s. 1220. - Ks. Kunnalliskodit. rahan osoittamisesta uuden tielain johdosta
28332: tarvittavan lisäkoneiston hankkimiseen tie- ja
28333: - n:o 406, Soinisen y m.: Määrärahan osoitta- vesirakennushallitukselle. Liitteet IV,486. s.
28334: misesta !ainoiksi vähävaraisilla kunnille kun- 1235. - Ks. Tie- ja vesirakennushallitus.
28335: nallis- ja vanhainkotien rakentamiseen ja perus-
28336: korjauksiin. Liitteet IV,473. s. 1221. - Ks. - n: o 420, S ä v e 1 ä n y m. ~ Määrärahan osoitta-
28337: Kunnalliskodit. misesta Keskussotilassairaala 1: n lisärakennus-
28338: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,487. s. 1237.
28339: - n:o 407, Tauriaisen ym.: Määrärahan
28340: osoittamisesta }ainoiksi kunnille kunnallis- ja - Ks. Sairaalat.
28341: vanhainkotien rakentamiseksi. Liitteet IV,474. - n:o 421, H alisen y m.: Määrärahan osoit-
28342: s. 1222. - Ks. Kunnalliskodit. tamisesta Brahelinnan emäntäkoulun kotieläin-
28343: - n:o 408, Rytingin y m.: Määrärahan osoit- ja talousrakennusta varten. Liitteet IV,488. s.
28344: tamisesta !ainoiksi kunnille kunnallis- ja van- 1239. - Ks. Emäntäkoulut.
28345: hainkotien rakentamista varten. Liitteet IV,475. - n:o 422, Korsbäckin ym.: Määrärahan
28346: s. 1223. - Ks. Kunnalliskodit. osoittamisesta koulutalon rakentamiseksi Kors·
28347: - n:o 409, Roine en y m.: Määrärahan osoitta- holman emäntäkoululle. Liitteet IV,489. s. 1240
28348: misesta lainojen antamiseksi kunnille täyskun- ja 1241. - Ks. Emäntäkoulut.
28349: nallisten vuokra-asuntojen rakentamista varten. - n: o 423, L a h t e 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
28350: Liitteet IV,476. s. 1224. - Ks. Asunnot. tamisesta Kemijärven emäntäkoulun navetta-
28351: - n: o 410, Kai t i 1 a n y m.: Määrärahan osoit- ja talousrakennuksen sekä kasvihuoneen ja
28352: tamisesta lainaksi työkeskus Louhelalle laitok- opettajien asuntorakennuksen rakentamiseksi.
28353: sen toiminnan tukemiseksi ja sen taloudelli- Liitteet IV,490. s. 1242. - Ks. Emäntäkoulut.
28354: sen aseman vakaannuttamiseksi. Liitteet IV,477.
28355: s. 1225. - Ks. Työkeskukset. - n:o 424, Lars on i n y m.: Määrärahan osoit·
28356: tamisesta Maarianhaminan lentokentän kiitotien
28357: - n:o 411, Lehdon y m.: Määrärahan osoitta- pitentämiseen. Liitteet IV,491. s. 1244 ja 1245.
28358: misesta lainaksi Lomaliitto r. y: lle Hämeenhar- - Ks. Lentokentät.
28359: jun lomakodin laajentamiseksi ja kunnostami-
28360: seksi. Liitteet IV,478. s. 1226. - Ks. Loma. - n: o 425, H e i k u r a n: Määrärahan osoittami-
28361: sesta Karvian lentokentän rakentamistöitten
28362: - n:o 412, Torven y m.: Määrärahan osoitta-
28363: misesta lainaksi Invaliidisäätiölle ortopedisen aloittamiseen. Liitteet IV,492. s. 1246. - Ks.
28364: sairaalan rakentamiseksi Ouluun. Liitteet Lentokentät.
28365: IV,479. s. 1227. - Ks. Sairaalat. - n: o 426, N o r d s t r ö m i n y m.: Määrärahan
28366: - n:o 413, Koiviston y m.: Määrärahan osoit· osoittamisesta Vaasan lentokentän kestopäällys-
28367: tamisesta !ainoiksi Lapin läänin omavaraistu- tämistöitä varten. Liitteet IV,493. s. 1247. -
28368: mista edistäviin tarkoituksiin. Liitteet IV,480. Ks. Lentokentät.
28369: s. 1228. - Ks. Talouselämä.
28370: - n:o 427, Vennamon ym.: Korotetun määrä-
28371: - n:o 414, Saa 1 asti n y m.: Määrärahan osoit- rahan osoittamisesta uuden tielain johdosta li-
28372: tamisesta !ainoiksi kunnille työllisyyden yllä- sääntyvän koneiston säilytystä ja huoltamista
28373: pitämisestä aiheutuvien kuntaosuuksien suorit- varten tarpeellisten rakennusten rakentamiseen.
28374: tamiseksi. Liitteet IV,481. s. 1229. - Ks. Kun- Liitteet IV,494. s. 1248. - Ks. Tie- ja vesi·
28375: nat. rakennushallitus.
28376: - n: o 415, H a m a r a n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 428, Hautalan ym.: Määrärahan osoit·
28377: tamisesta rakennuslainaksi Helsingin Käsityön- tamisesta Kalajokisuun laivaväylän rakenta-
28378: opettajaopistolle. Liitteet IV,482. s. 1230. - mista varten. Liitteet IV,495. s. 1249. - Ks.
28379: Ks. Käsityö. Laivaliikenne.
28380: Raha-asia-aloitteet 1956. 17
28381:
28382: n:o 429, Haapasen ym.: Määrärahan osoit- nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,510.
28383: tamisesta Someron virastotalon suunnittelu- ja s. 1265. - Ks. Opettajakorkeakoulu.
28384: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,496. - n:o 444, V. Virtasen ym.: Määrärahan
28385: s. 1250. - Ks. Virastot. osoittamisesta Savonlinnan seminaarin raken-
28386: n: o 430, P r i m a n i n y m.: Määrärahan osoit- nustyön jatkamiseksi. Liitteet IV,511. s. 1266.
28387: tamisesta aluesairaaloista kunnansairaaloiksi - Ks. Seminaarit.
28388: muutettujen sairaaloiden peruskorjauksiin ja - n:o 445, Seppälän ym.: Määrärahan osoit-
28389: laajennuksiin. Liitteet IV,497. s. 1251. - Ks. tamisesta valtion oppikoulujen uudis- ja lisä-
28390: Sairaalat. rakennuksia varten. Liitteet IV,512. s. 1267. -
28391: - n: o 431, K o k k olan y m.: Määrärahan osoit- Ks. Oppikoulut.
28392: tamisesta Kotkan keskussairaalan suunnittelu- - n: o 446, H e l t e e n y m.: Määrärahan osoit-
28393: töitä varten. Liitteet IV,498. s. 1252. - Ks. tamisesta Karjaan yhteiskoulun rakennustöiden
28394: Sairaalat. aloittamiseksi. Liitteet IV,513. s. 1268. - Ks.
28395: - n:o 432, Malkamäen y m.: Määrärahan Oppikoulut.
28396: osoittamisesta Hämeenlinnan lääninsairaalan - n:o 447, Tuulen: Määrärahan osoittamisesta
28397: laajentamista varten. Liitteet IV,499. s. 1253. Kouvolan lyseon uuden koulurakennuksen ra-
28398: - Ks. Sairaalat. kentamiseksi. Liitteet IV,514. s. 1269. - Ks.
28399: n: o 433, S e p p ä l ä n y m. : Määrärahan osoit- Oppikoulut.
28400: tamisesta Hämeenlinnan lääninsairaalan lisä-
28401: - n:o 448, R o s ne II i n y m.: Määrärahan osoit-
28402: rakennus-, muutos- ja korjaustöitä varten. Liit- tamisesta Porin tyttölyseon lisärakennuksia
28403: teet IV,500. s. 1254. - Ks. Sairaalat. varten. Liitteet IV,515. s. 1270. - Ks. Oppi-
28404: n: o 434, B r a n d e r - W a 11 i n i n y m: Määrä- koulut.
28405: rahan osoittamisesta Porin sairaanhoitaja- - n:o 449, Kajatsalon ym.: Määrärahan
28406: terveyssisarkoulun koulutalon rakennustöiden
28407: osoittamisesta Lappeenrannan keskikoulun kou-
28408: aloittamista varten. Liitteet IV,501. s. 1255. - lutalon rakentamista varten. Liitteet IV,516.
28409: Ks. Sairaanhoitajat. s. 1271. - Ks. Oppikoulut.
28410: - n:o 435, Lindqvistin ym.: Määrärahan - n: o 450, L u k k a r i s e n y m.: Määrärahan
28411: osoittamisesta Lahden keskussairaalan raken-
28412: osoittamisesta Jyväskylän tyttölyseon uuden
28413: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,502. s. koulurakennuksen rakentamiseksi. Liitteet
28414: 1256. - Ks. Sairaalat.
28415: IV,517. s. 1272. - Ks. Oppikoulut.
28416: - n:o 436, Käkelän y m.: Määrärahan osoit-
28417: tamisesta Lappeenrannan sairaanhoitaja-terveys- - n:o 451, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää-
28418: sisarkoulun rakentamista varten. Liitteet rärahan osoittamisesta valtion omistaman yh-
28419: IV,503. s. 1257. - Ks. Sairaanhoitajat. teiskoulun perustamiseksi Kemin kaupunkiin ja
28420: sen vaatiman koulutalon rakennustöiden aloit-
28421: - n:o 437, Haapasalon ym.: Määrärahan tamiseksi. Liitteet IV,518. s. 1273. - Ks. Oppi-
28422: osoittamisesta Mikkelin lääninsairaalan lisä- koulut.
28423: rakennus-, muutos- ja korjaustöitä varten. Liit-
28424: teet IV,504. s. 1258. - Ks. Sairaalat. - n:o 452, P riman i n y m.: Määrärahan osoit-
28425: tamisesta Kittilän yhteislyseon rakennustöiden
28426: - n:o 438, Pasasen y m.: Määrärahan osoit- aloittamiseksi. Liitteet IV,519. s. 1274. - Ks.
28427: tamisesta Mikkelin lääninsairaalan laajenta- Oppikoulut.
28428: mista varten. Liitteet IV,505. s. 1259. - Ks.
28429: Sairaalat. - n:o 453, Koiviston y m.: Määrärahan osoit-
28430: tamisesta Kittilän yhteislyseon koulurakennuk-
28431: n:o 439, Tikkaojan y m.: Määrärahan sen rakentamiseksi. Liitteet IV,520. s. 1275. -
28432: osoittamisesta Mustasaaren sairaalan hoitohen- Ks. Oppikoulut.
28433: kilöstön asuntolarakennuksen rakentamista var-
28434: ten. Liitteet IV,506. s. 1261. - Ks. Sairaalat. - n: o 454, A i t i o n y m.: Määrärahan osoitta-
28435: misesta kuuromykkäin ammattikoulun rakenta-
28436: -- n:o 440, Lepistö n y m.: Määrärahan osoit- misen aloittamiseen. Liitteet IV,521. s. 1276. -
28437: tamisesta Keski -Pohjanmaan keskussairaalan Ks. Ammattikoulut.
28438: suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,507. s. 1262.
28439: - Ks. Sairaalat. - n:o 455, Brander-Wallinin ym.: Mää-
28440: -- n:o 441, Järven y m.: Määrärahan osoitta- rärahan osoittamisesta kodin tutkimus-, opetus-
28441: misesta Oulun lääninsairaalan laajentamista ja tiedotuslaitoksen aikaansaamista varten.
28442: varten. Liitteet IV,508. s. 1263. - Ks. Sai- Liitteet IV,522. s. 1277. - Ks. Kodin tutkimus-
28443: raalat. laitos.
28444:
28445: - n:o 442, Koiviston ym.: Määrärahan osoit- - n:o 456, Lepistön ym.: Määrärahan osoit-
28446: tamisesta Lapin lääninsairaalan muutos- ja tamisesta Eläinlääketieteellisen korkeakoulun
28447: korjaustöitä varten. Liitteet IV,509. s. 1264. - rakennustyötä varten. Liitteet IV,523. s. 1279.
28448: Ks. Sairaalat. - Ks. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu.
28449: - n:o 443, Leinosen ym.: Määrärahan osoit- n:o 457, P o r s i u k sen y m.: Määrärahan
28450: tamisesta Oulun opettajakorkeakoululle koulu- osoittamisesta metsänhoitokoulun perustamista
28451: rakennusten piirustusten hankintaa ja raken- varten Vihtiin Uudenmaan maamieskoulun yh-
28452:
28453: .3 E 1/57
28454: 18 Raha-asia-aloitteet 1956.
28455:
28456:
28457: teyteen. Liitteet IV,524. s. 1280. - Ks. Metsä- - n:o 470, Pusan: Korotetun määrärahan osoit-
28458: koulut. tamisesta vesistöjen laskemista varten. Liitteet
28459: IV,537. s. 1300. - Ks. Järvenlaskut.
28460: - n: o 458, R a n t a m a a n y m.: Määrärahan
28461: osoittamisesta Mikkelin tietopuoliselle karjan- - n:o 471, Rosenbergin ym.: Määrärahan
28462: hoitokoululle Vättilänrannan tilalle rakennetta- osoittamisesta Espoon kunnassa olevan Kuttu-
28463: vaa koulurakennusta varten. Liitteet IV,525. träskin laskuojan perkaamiseen. Liitteet IV,538.
28464: s. 1281. - Ks. Karjanhoitokoulut. s. 1301 ja 1302. - Ks. Perkaustyöt.
28465: - n:o 459, Anti l a n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 472, R. Virtasen ym.: Määrärahan
28466: tamisesta karjatalouskoulun rakentamiseksi osoittamisesta Myrskyiänjoen Hallilan alueen
28467: Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV,526. s. 1283. - perkaustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,539.
28468: Ks. Karjanhoitokoulut. s. 1303. - Ks. Perkaustyöt.
28469: - n:o 460, Wickmanin ym.: Määrärahan - n: o 473, Aitio n y m.: Määrärahan osoitta-
28470: osoittamisesta lainaksi ja avustukseksi koulu- misesta Muurlan ja Uskelan pitäjissä olevan
28471: rakennuksen ja oppilasasuntolan rakentamista Alasjärven vesijättöalueen kuivatustöiden aloit-
28472: varten Lannäslundin maatalouskoululle Pietar- tamista varten. Liitteet IV,540. s. 1304. -
28473: saaren maalaiskunnassa. Liitteet IV,527. s. Ks. Kuivatustyöt.
28474: 1284 ja 1286. - Ks. Maatalouskoulut.
28475: n:o 474, Rosenbergin ym.: Määrärahan
28476: - n:o 461, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää- osoittamisesta Luodon, Koivulahden ja Maksa-
28477: rärahan osoittamisesta emäntäkoulun rakenta- maan kuntiin kuuluvan saariston eräiden osien
28478: miseksi Inarin kunnan Ivalon kylään. Liitteet pengerrystä ja kuivatusta varten. Liitteet
28479: IV,528. s. 1288. - Ks. Emäntäkoulut. IV,541. s. 1305 ja 1306. - Ks. Kuivatustyöt.
28480: - n:o 462, Tikkaojan ym.: Määrärahan n:o 475, Rankilan ym.: Määrärahan osoit-
28481: osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan suomenkielisen tamisesta Lappajärven ja Evijärven veden-
28482: keskusammattikoulun rakennustöiden aloittami- säännöstelytöiden jatkamista varten. Liitteet
28483: seksi Seinäjoella. Liitteet IV,529. s. 1289. - IV,542. s. 1307. - Ks. Perkaustyöt.
28484: Ks. Ammattikoulut. - n:o 476, Lepistön ym.: Määrärahan osoit-
28485: - n:o 463, P e 1 t o sen y m.: Määrärahan osoit- tamisesta Lestijoen yläjuoksun perkaustöiden
28486: tamisesta Keski-Suomen keskusammattikoulun aloittamiseen. Liitteet IV,543. s. 1308. - Ks.
28487: kurssityöpajojen rakennustöiden aloittamiseksi Perkaustyöt.
28488: Jyväskylän kaupungissa. Liitteet IV,530. s. - n:o 477, A. Kinnusen ym.: Määrärahan
28489: 1290. - Ks. Ammattikoulut. osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan peruskuiva-
28490: - n:o 464, Turusen ym.: Määrärahan osoit- tustöitä varten. Liitteet IV,544. s. 1309. -
28491: tamisesta Pohjois-Karjalan keskusammattikou- Ks. Kuivatustyöt.
28492: lun uuden työpajarakennuksen rakennustöiden
28493: suunnittelemiseksi ja aloittamiseksi Joensuun - n:o 478, Erkkilän ym.: Määrärahan osoit-
28494: kaupungissa. Liitteet IV,531. s. 1291. - Ks. tamisesta Lamujoen perkaamiseen. Liitteet
28495: Ammattikoulut. IV,545. s. 1310. - Ks. Perkaustyöt.
28496: n: o 465, E r k k i 1 ä n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 479, Erkkilän ym.: Määrärahan osoit-
28497: tamisesta keskusammattikoulun aikaansaamista tamisesta Limingojan perkaamiseen. Liitteet
28498: varten Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaaksot käsittä- IV,546. s. 1311. - Ks. Perkaustyöt.
28499: välle alueelle. Liitteet IV,532. s. 1292. - Ks.
28500: Ammattikoulut. - n:o 480, Friman i n y m.: Määrärahan osoit-
28501: tamisesta Raudussuon kuivaamiseksi. Liitteet
28502: - n: o 466, T u r k a n y m.: Määrärahan osoit- IV,547. s. 1312. - Ks. Kuivatustyöt.
28503: tamisesta Pohjois-Pohjanmaan keskusammatti-
28504: koulun oppilasruokalan, opetuskeittiöt ja voi- - n:o 481, A. Salmisen y m.: Määrärahan
28505: mistelusalin käsittävän rakennuksen rakennus- osoittamisesta tieosuuden Helsinki-Gumböle
28506: töiden aloittamista varten. Liitteet IV,533. s. rakentamiseksi nelikaistaiseksi. Liitteet IV,548.
28507: 1294. - Ks. Ammattikoulut. s. 1313. - Ks. Maantiet.
28508: - n:o 467, Partasen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 482, R o i n e e n y m.: Määrärahan osoitta-
28509: tamisesta Kainuun keskusammattikoulun perus- misesta Vihiniemen-Maasillan välisen tien ra-
28510: tamiskustannuksiin. Liitteet IV,534. s. 1295. - kentamiseksi Perniön pitäjässä. Liitteet IV,549.
28511: Ks. Ammattikoulut. s. 1314. - Ks. Maantiet.
28512: - n: o 468, H ö g s t r ö m i n y m.: Määrärahan - n: o 483, J o k i s e n y m.: Määrärahan osoit-
28513: osoittamisesta Turun merenkulkukoulun uuden tamisesta tieoikaisun suorittamista varten Nurk-
28514: talon suunnittelua varten. Liitteet IV,535. s. kilan ja Merihuhdin välisellä tieosalla Perniön
28515: 1297 ja 1298. - Ks. Merenkulkukoulut. kunnassa. Liitteet IV,550. s. 1315. - Ks. Maan-
28516: tiet.
28517: - n:o 469, Tainion ym.: Määrärahan osoit-
28518: tamisesta valtakunnan sähkölinjan jatkamiseksi - n:o 484, Koivusillan y m.: Määrärahan
28519: Pellon kunnan Riipisenvaaran kylästä Kolarin osoittamisesta Koukjärven tien kuntoonsaatta-
28520: kunnan Sieppijärven kylään. Liitteet IV,536. miseen. Liitteet IV,551. s. 1316. - Ks. Maan-
28521: s. 1299. - Ks. Sähkö. tiet.
28522: 19
28523: - n:o 485, Koivu s i 11 a n y m.: Määrärahan - n:o 499, Sepin ym.: Määrärahan osoittami-
28524: osoittamisesta Hakoisten mutkan oikaisemiseen. sesta maantien rakentamista varten · Kurun
28525: Liitteet IV,552. s. 1317. - Ks. Maantiet. kunnan Riuttaskorven kylästä Virtain kunnan
28526: - n:o 486, Haapasen ym.: Määrärahan osoit- Kortteen pysäkille. Liitteet IV,566. s. lSBl. -
28527: Ks. Maantiet. ·
28528: tamisesta Salonkylän-'Pilpalan maantien ra-
28529: kentamiseksi Lopen kunnassa. Liitteet IV,553. - n:o 500, J ä m sen i n y m.: Määrärahan osoit-
28530: s. 1318. '- Ks. Maantiet. tamisesta maantien rakentamiseksi Keuruun-
28531: - n:o 487, Laineen y m.: Määrärahan osoit- Kolhon maantieltä Tiusalan pysäkin kautta
28532: tamisesta Someron Sylvänän-Ypäjän Kurjen· Keuruun;....;...Haapamäen maantielle. Liitteet
28533: mäen välisen kakkostien osan suunnitelman IV,567. s~ 1332. - Ks. Maantiet.
28534: laatimista varten. Liitteet IV,554. s. 1319. -
28535: - n:o 501, Soinisen y m.: Määrärahan osoit-
28536: Ks. Maantiet.
28537: tamisesta Onkamon-Puhoksen maantieraken·
28538: - n: o 488, K u j a 1 a n y m.: Määrärahan osoit- nustyön jatkamista varten. Liitteet IV,568. s.
28539: tamisesta maantien rakentamiseksi Mankalan 1333. - Ks. Maantiet.
28540: voimalaitokselta Kymentaan kylään Iitin kun-
28541: nassa. Liitteet IV,555. s. 1320. - Ks. Maan- - n: o 502, Mannisen y m.: Määrärahan osoit-
28542: tiet. tamisesta Varkauden-Joensuun maantien kun-
28543: nostamista varten Rukkuneen ja Kypäräjärven
28544: - n:o 489, Kajatsalon ym.: Määrärahan välisellä osalla. Liitteet IV,569. s. 1334. - Ks.
28545: osoittamisesta Lappeen-Ylämaan-Hujakkalan Maantiet.
28546: tien kunnostamista varten. Liitteet IV,556. s.
28547: 1321. - Ks. Maantiet. - n:o 503, Mannisen ym.: Määrärahan osoit-
28548: - n: o 490, T u u 1 en y m.: Määrärahan osoitta- tamisesta Kuopion-Varkauden välisen maan-
28549: misesta tienoikaisu- ja parannustyön käyntiin- tien Varkauden kauppalan alueella olevan osan
28550: saattamiseksi Hauvanlahden-8ärkilahden maan- rakentamiseksi. Liitteet IV,570. s. 1335. - Ks.
28551: tiellä Ruokolahden kunnassa. Liitteet IV,557. Maantiet.
28552: s. 1322. - Ks. Maantiet. - n: o 50.4, H i e t a s e n y m.: Määrärahan osoit-'
28553: - n:o 491, E. K i 1 v en y m.: Määrärahan osoit- tamisesta Kuopion kaupungin alueen läpi joh-
28554: tamisesta Asikkalan ku:i:man Kopsuon tien kun- tavan Kailan tien oikaisemis- ja laajentamis-
28555: nostamiseen. Liitteet IV,558. s. 1323. - Ks. töihin. Liitteet IV,571. s. 1336. --'- Ks. M11-an-
28556: Maantiet. tiet. ·
28557: --'- n:o 492, Hei k uran y m.: Määrärahan osoit- - n:o 505, Soinisen y m.:· Määrärahan osoit-
28558: tamisesta Karvian-Pohjois-Parkanon-Kihniön tamisesta Rääkkylän-Oravisalon-Liperin maan-
28559: välisen maantien rakennustöiden jatkamiseen. tien rakennustöiden jatkamista varten. Liitteet
28560: Liitteet IV,559. s. 1324. - Ks. Maantiet. IV,572. s. 1337. - Ks. Maantiet.
28561: ·- n:o 493, Hei k uran: Määrärahan osoitta- - n:o 506, Turusen y m;: . Määrärahan osoit-
28562: misesta Honkajoelta ja Parkanosta tulevien tamisesta valtatie n:o 6 tieosuuden Joensuu-
28563: maanteiden risteyskohdalla suoritettavia tie- Haavanpää-Onkamo töiden aloittamista var-
28564: töitä varten. Liitteet IV,560. s. 1325. - Ks. ten. Liitteet IV,573. s. 1338. - Ks. Maantiet.
28565: Maantiet.
28566: - n:o 494, Hei k uran y m.: Määrärahan osoit- - n:o-507,.Koskisen ym.: Määrärahan osoit-
28567: tamisesta Mansoniemen-Raivaalan maantien ja tamisesta · maantien rakentamiseksi Lanne-
28568: Vänniluoman maantiesillan uusimiseen Ikaalis- vedeltä Parantalan asemalle. Liitteet IV,574.
28569: ten kunnassa. Liitteet IV,561. s. 1326. - Ks. s. 1339. - Ks. Maantiet.
28570: Maantiet. - n:o 508, Soinisen y m.i Määrärahan osoit-
28571: - n:o 495, Heikuran ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Juuan ja Polvijärven pitäjien välisen
28572: tamisesta Jouhimaan-Kantin asutusalueen- Ahmavaaran-Martonvaaran maantien rakenta-
28573: Karvian tien tierakennussuunnitelman laatimi· mista varten. Liitteet IV,575. s. 1340. - Ks.
28574: seksi. Liitteet IV,562. s. 1327. - Ks. Maantiet. Maantiet.
28575: - n:o 496, Suonpään ym.: Määrärahan osoit- - n:o 509, Rytkösen y m.: Määrärahan osoit-
28576: tamisesta Tampereen-Turun runkotien raken- tamisesta Viinamäen-8iikajärven maantien ra-
28577: tamisen aloittamiseksi. Liitteet IV,563. s. 1328. kentamiseksi. Liitteet IV,576. s. 1341. - Ks.
28578: - Ks. Maantiet. Maantiet.
28579: - n:o 497, Se p i n y m.: Määrärahan osoittami- - n: o 510, Rytkösen y m.: Määrärahan osoit-
28580: sesta Teiskon-Jäminkipohjan maantieoikaisun tamisesta Vieremän-Karankamäen-Otanmäen
28581: jatkamista varten. Liitteet IV,564. s. 1329. - maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,577. s.
28582: Ks. Maantiet. 1342. - Ks. Maantiet.
28583: - n:o 498, Suonpään y m.: Määrärahan osoit- - n:o 511, Tauriaisen ym.: Määrärahan
28584: tamisesta Tampereen-Jyväskylän valtatien osoittamisesta Suomussalmen yli johtavan maan-
28585: Tampere-Jämsä osuuden korjaamiseksi. Liit- tien pengerrystöiden suorittamiseksi. Liitteet
28586: teet IV,565. s. 1330. - Ks. Maantiet. IV,578. s. 1343. - Ks. Maantiet.
28587: Raha-asi~·!lloi~teet. ~956,
28588:
28589:
28590: ---. n:o 512, Ta u r i a i se h y m.: Määrärahan - n: o 525, F ri m a n i n y m.: Määrärahan osoit·
28591: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pudas- tamisesta Kallon-Kaukosen maantien rakenta·
28592: järven Puhokselta Kurkikylän kautta Suomus- miseksi. Liitteet IV,592. s. 1359. - Ks. Maan-
28593: salmen Leinosenvaaraan. Liitteet IV,579. s. tiet.
28594: 1344. ~ Ks. Maantiet.
28595: - n:o 526, FrimanLn ym.: Määrärahan osoit·
28596: - n:o 513, Rytingin ym.: Määrärahan osoit- tamisesta tierakennustyön aloittamiseksi Tepas·
28597: tamisesta Pudasjärven-Sarajärven välisen ton kylästä Lompolon kautta Puljujärven ky-
28598: maantien peruskorjaustöiden aloittamiseksi. lään Kittilän kunnassa. Liitteet IV,593. s. 1360.
28599: Liitteet IV,580. s. 1345. - Ks. Maantiet. - Ks. Maantiet.
28600: - n:o 514, Rytingin ym.: Määrärahan osoit- - n: o 527, Koiviston y m.: Määrärahan osoit-
28601: tamisesta Pudasjärven Puhoksen-Suomussal- tamisesta maantien rakentamiseksi Savukosken
28602: men Näljängän välisen maantien rakennustöi- Värriön kylästä Tanhuan kylään. Liitteet
28603: den aloittamiseksi. Liitteet IV,581. s. 1346. - IV,594. s. 1361. - Ks. Maantiet.
28604: Ks. Maantiet. - n:o 528, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
28605: - n:o 515, Lepistö n y m.: M"åärärahan osoit- tamisesta maantien rakennustöiden jatkamiseksi
28606: tamisesta maantien rakentamista varten Lesti- Sodankylän kunnan Kalujärven kylästä Tan-
28607: järveltä Niskankorven talojen kautta Reisjär- huan kylän kautta Savukosken kunnan Värriön
28608: velle. Liitteet IV,582. s. 1347. - Ks. Maan- kylään. Liitteet IV,595. s. 1362. - Ks. Maan-
28609: tiet. tiet.
28610: - n:o 516, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää- - n:o 529, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit·
28611: rärahan osoittamisesta Koivun-Petäjäskosken tamisesta Inarin kirkonkylän-Menesjärven
28612: välisen tien rakennus- sekä Lantiosaaren- maantien saattamiseksi autoilla liikennöitävään
28613: Koivun välisen maantien oikaisu- ja korjaus- kuntoon. Liitteet IV,596. s. 1363. - Ks. Maan-
28614: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,583. s.. 1348. tiet.
28615: - Ks. Maantiet. - n:o 530, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää·
28616: - n:o .517, Pöykön ym.: Määrärahan osoit· rärahan osoittamisesta Kaamasen-Bevettijär·
28617: tamisesta maantien rakentamiseksi Kemijoen ven lumikiitäjätien kunnostamiseksi Inarin kun-
28618: eteläpuolelta Sieritåstä Pekkalaan Rovaniemen nassa. Liitteet IV,597. s. 1365. - Ks. Maantiet.
28619: -Kuusamon maantiellä. Liitteet IV,584. s.
28620: 1349. - Ks. Maantiet. - n:o 531,. Koiviston y m.: Määrärahan osoit-
28621: tamisesta Peltovuoman-Nunnasen maantien ra-
28622: - n:o 518, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit- kennustöiden loppuunsaattamiseksi. Liitteet
28623: tamisesta Javaruksen-Vuojärven maantien ra- IV,598. s. 1366. - Ks. Maantiet.
28624: kennustöiden jatkamiseksi. Liitteet IV,585. s.
28625: 1350. - Ks. Maantiet. -n:o 532, Pöykön ym.: Määrärahan osoitta-
28626: misesta Utsjoen-Nuorgamin-Rajalan maantien
28627: - n: o 519, P ö y k ö n y m.: Määrärahan osoitta- rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,599.
28628: misesta Tolosenkylän-Lohiuivan maantiesuun- s. 1367. - Ks. Maantiet.
28629: nan tutkimista varten. Liitteet IV,586. s. 1352.
28630: - Ks. Maantiet. - n: o 533, L a h t e Ia n y m.: Määrärahan osoit-
28631: tamisesta Syysjärven-Utsjoen maantien raken-
28632: - n:o 520, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit- nustöiden suorittamiseksi. Liitteet IV,600. s.
28633: tamisesta Posion kunnan Aholan-Mourujärven 1368. - Ks. Maantiet.
28634: -Maaninkavaaran m!l.antien rakennustöiden - n:o 534, Kulovaaran ym.: Määrärahan
28635: jatkamiseksi. Liitteet IV,587. s. 1353. - Ks. osoittamisesta Kemiön saaren ja mantereen vä·
28636: Maantiet. Iisten liikenneyhteyksien parantamiseksi. Liit-
28637: - n:o 521, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit- teet IV,601. s. 1369. - Ks. Liikenne.
28638: tamisesta maantien rakentamiseksi Ylikitka- - n: o 535, R o i n e e n y m.: Määrärahan osoitta-
28639: järven luoteispuolta Posion-Kuusamon maan- misesta ponttoonisillan rakentamiseksi Hirven-
28640: tiestä Kemijärven-Kuusamon maantiehen. Liit- salon saaresta Satavan saareen johtavalle tielle.
28641: teet IV,588. s. 1354. - Ks. Maantiet. Liitteet IV,602. s. 1370. - Ks. Sillat.
28642: - n:o 522, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit- - n: o 536, T u u 1 en y m.: Määrärahan osoittami-
28643: tamisesta maantien rakentamiseksi Rovaniemen sesta Vehkalahden kunnassa Metsäkylän-Ta-
28644: -:-Kemijärven rautatiellä olevan Vian aseman vastilan maantiellä olevan Klemolan sillan
28645: ja Vanttausjärven maantien välille. Liitteet uudelleenrakentamiseksi. Liitteet IV,603. s.
28646: IV,589. s. 1355. - Ks. Maantiet. 1371. - Ks. Sillat.
28647: - n:o 523, Koiviston y m.: Määrärahan osoit- - n:o 537, K e 1 o veden y m.: Määrärahan osoit-
28648: tamisesta Kuhan-Simojärven maantien paran- tamisesta Kirjamoin salmen sillan rakennustöi-
28649: tamiseen Ranuan kunnassa. Liitteet IV,590. den aloittamiseksi Taipalsaaren kunnassa. Liit-
28650: s. 1357. - Ks. Maantiet. teet IV,604. s. 1372. - Ks. Sillat.
28651: - n:o 524, P ö yk ö n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 538, V. Virtasen y m.: Määrärahan
28652: sesta Saarenkylän-Meltauksen maantiesuun- osoittamisesta sillan rakentamiseksi Sitkoinleu-
28653: nan tutkimista varten. Liitteet. IV,591. s. 1358. kaan Puumalan kunnassa. Liitteet IV,605. s.
28654: - Ks. Maantiet. 1373. - Ks. Sillat.
28655: Raha-asia- ja lakialoitteet 1956. 21
28656: - n: o 539, R a p i o n y m.: Korotetun määrärahan - n:o 551, Rytkösen y m.: Määrärahan osoit·
28657: osoittamisesta Salmin sillan rakentamiseksi ja tamisesta Paloisvirran sillan rakentamiseksi.
28658: sen yhteydessä tienparannustöiden aloittami- Liitteet IV,618. s. 1386. - Ks. Sillat.
28659: seksi Ikaalisten ja Hämeenkyrön kunnissa. - n:o 552, Rytingin y m.: Määrärahan osoit-
28660: Liitteet IV,606. s. 1374. - Ks. Sillat. tamisesta sillan rakentamista varten Jokijärven
28661: - n:o 540, Suonpään ym.: Määrärahan osoit· lossipaikalle. Liitteet IV,619. s. 1387. - Ks.
28662: tamisesta avustukseksi Tampereen kaupungille Sillat.
28663: Tammerkosken Ratinan sillan rakentamiseksi. - n:o 553, Rytingin y m.: Määrärahan osoit·
28664: Liitteet IV,607. s. 1375. - Ks. Sillat. tamisesta sillan rakentamista varten Iijoessa
28665: n:o 541, Se p i n y m.: Määrärahan osoittami- olevalle Ervastin lossipaikalle. Liitteet IV,620.
28666: sesta Karjulan sillan-Ruoveden maantieosuu· s. 1388. - Ks. Sillat.
28667: den oikaisemista varten. Liitteet IV,608. s. 1376. - n:o 554, Koiviston y m.: Määrärahan osoit·
28668: - Ks. Maantiet. tamisesta Tornionjoen sillan leventämiseksi ja
28669: - n:o 542, Ahosen ym.: Määrärahan osoitta· vahvistamiseksi. Liitteet IV,621. s. 1389. - Ks.
28670: misesta Melonkosken sillan uudelleen rakenta- Sillat.
28671: miseksi Virtain-Xhtärin maantiellä. Liitteet - n:o 555, Niskalan ym.: Määrärahan osoit·
28672: IV,609. s. 1377. - Ks. Sillat. tamisesta Ylitornion kunnassa olevan Pessa·
28673: - n: o 543, A h o se n y m.: Määrärahan osoitta· 1ompolon maantiesillan rakentamiseen. Liitteet
28674: misesta Suolahden-Koiviston maantien sillan IV,622. s. 1390. - Ks. Sillat.
28675: rakentamiseen. Liitteet IV,610. s. 1378. - Ks. - n:o 556, Koiviston y m.: Määrärahan osoit·
28676: Sillat. tamisesta Ristisalmen sillan rakentamiseksi Po-
28677: sion kunnassa. Liitteet IV,623. s. 1391. - Ks.
28678: - n: o 544, H i 1 t u s e n y m.: Määrärahan osoitta- Sillat.
28679: misesta sillan rakentamiseksi Orivirtaan. Liit-
28680: teet IV,611. s. 1379. - Ks. Sillat. - n:o 557, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit·
28681: tamisesta sillan rakentamiseksi Kemijärven-
28682: - n: o 545, Å s v i k i n y m.: Määrärahan osoitta- Lehtolan-Posion maantiellä olevaan Kaisansal·
28683: misesta Tapanin sillan rakentamiseksi Isojoen meen ja Lantunginsalmeen. Liitteet IV,624. s.
28684: kunnassa. Liitteet IV,612. s. 1380. - Ks. Sillat. 1392. - Ks. Sillat.
28685: - n: o 546, T i i t u n: Määrärahan osoittamisesta - n:o 558, Friman i n y m.: Määrärahan osoit-
28686: Alahärmän kirkonkylässä olevan Pirin sillan tamisesta Salmen sillan rakennustöiden aloitta·
28687: rakennustöiden alullepanoa varten. Liitteet miseksi Kittilän kirkonkylässä. Liitteet IV,625.
28688: IV,613. s. 1381. - Ks. Sillat. s. 1393. - Ks. Sillat.
28689: - n:o 547, Hu 1 t i n y m.: Määrärahan osoittami· - n: o 559, E. K i 1 v e n y m.: Määrärahan osoit·
28690: sesta Kivisalmen siltarakennustöiden aloittami· tamisesta Peliinkosken perkaamiseen. Liitteet
28691: seksi. Liitteet IV,614. s. 1382. - Ks. Sillat. IV,626. s. 1394. - Ks. Perkaustyöt.
28692: - n:o 560, Tainio n y m.: Määrärahan osoitta-
28693: - n:o 548, Vennamon y m.: Määrärahan osoit·
28694: tamisesta sillan rakentamiseksi Kivisalmen los- misesta Simon kunnassa olevan Viantiejoen per-
28695: kaustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,627. s.
28696: sin paikalle. Liitteet IV,615. s. 1383. - Ks.
28697: 1395. - Ks. Perkaustyöt.
28698: Sillat.
28699: - n:o 561, A. Kinnusen y m.: Määrärahan
28700: - n:o 549, Ahosen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kanavan rakentamista varten
28701: osoittamisesta Viitasaaren pitäjässä sijaitsevan Siikajoelta Fasonjärven kautta Niemelän lah-
28702: Hännilänsalmen sillan rakentamista varten. teen. Liitteet IV,628. s. 1396. - Ks. Kanavat.
28703: Liitteet IV,616. s. 1384. - Ks. Sillat.
28704: - n:o 562, A. Kinnusen ym.: Korotetun mää·
28705: - n:o 550, Niirasen y m.: Määrärahan osoit- rärahan osoittamisesta avustuksiksi maaviljeli-
28706: tamisesta Lylykosken maantiesillan rakenta· jäin uudisraivauksiin, vetoviemäreiden kaivuun
28707: mista varten Koitajoen yli. Liitteet IV,617. s. sekä maan- ja metsänparannustöihin. Liitteet
28708: 1385. - Ks. Sillat. IV,629. s. 1397. - Ks. Uudisraivaus.
28709:
28710:
28711:
28712:
28713: LAKIALOITIEET.
28714: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
28715: (N:o 1-66 Liitteiden A-osassa.) - n:o 68, M. Leskisen y m.: Ehdotus laiksi
28716: maatalouden kannattavuuden turvaamisesta. Liit-
28717: - n:o 67, Vennamon ym.: Ehdotus laiksi työn· teet IX,103. s. 1417. - Ks. Maatalous.
28718: seisausten vahingollisten seuraamustan rajoitta- - n: o 69, H a u t a 1 a n y m.: Ehdotus laiksi maa-
28719: misesta. Liitteet X,22. s. 1431. - Ks. Työnsei· taloustulon vakaannuttamisesta. Liitteet IX,104.
28720: saukset. s. 1420. - Ks. Maatalous.
28721: 22 Lakialoitteet 1956.
28722:
28723:
28724: - n: o 70, K y t ä n y m.: Ehdotus Porkkalan palau- - n: o 75, Saikun y m.: Ehdotus laiksi tulo- ja
28725: tuslaiksi. Liitteet 1,8. s. 1401. - Ks. Porkkala. omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
28726: Liitteet IV,632. s. 1412. - Ks. Tulo- ja omai-
28727: - n:o 71, Seppä 1 ä n y m.: Ehdotukset laeiksi suusvero.
28728: valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta
28729: - n: o 76, T o r v en y m.: Ehdotus työn välitys-
28730: annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,630. s.
28731: laiksi. Liitteet X,24. s. 1435. - Ks. Työnväli-
28732: 1405. - Ks. Virkamiehet.
28733: tys.
28734: - n: o 72, R y h d ä n y. m.: Ehdotus laiksi maatalous- - n: o 77, Roine en y m.: Ehdotus työllisyys-
28735: neuvontaa varten myönnettyjen valtion avustus- laiksi. Liitteet X,25. s. 1439. - Ks. Työllisyys-
28736: ten käytön perusteista. Liitteet IX,105. s. 1422. laki.
28737: - Ks. Maatalousneuvonta.
28738: - n:o 78, Högströmin ym.: Ehdotus laiksi
28739: Porkkalan alueen maataloudellisen jälleenraken-
28740: - n:o 73, Ikosen ym.: Ehdotus laiksi kansan-
28741: tamistyön tukemisesta valtion varoilla. Liitteet
28742: eläkelain muuttamisesta. Liitteet X,23. s. 1433.
28743: IX,106. s. 1427 ja 1428. - Ks. Porkkala.
28744: - Ks. Kansaneläkelaki.
28745: - n: o 79, Suomisen: Ehdotus laiksi asuinraken-
28746: - n:o 74, Koiviston y m.: Ehdotus laiksi tulo- nusten tuotantoon käytettyjen rakennustarvikkei-
28747: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. den hintaan sisältyneen liikevaihtoveron palaut-
28748: Liitteet IV,631. s. 1410. - Ks. Tulo- ja omai- tamisesta. Liitteet IV,633. s. 1414. - Ks. Liike-
28749: suusvero. vaihtovero.
28750: ASIALUETTELO
28751:
28752:
28753:
28754:
28755: E 1/57
28756: Asialuettelo
28757: A. - Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al. n:o 257 maa.-
28758: rärahan osoittamisesta keskusammattikoulujen
28759: AhlDlan: - Ks. Maamieskoulut. virkojen ja toimien muuttamiseksi peruspalk·
28760: kaisiksi. Liitteet IV,324. s. 1051. L. Vv:aan.
28761: Aistivialliset: Ed. Flinckin ym. rah.al. n:o 286 -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 258 määrärahan
28762: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kalus- osoittamisesta eräiden toimien perustamiseksi
28763: ton ja hoitovälineistön hankkimiseksi sokeain Lapin keskusammattikouluun. Liitteet IV,325.
28764: hieroma- ja fysikaalisiin laitokSiin. Liitteet s. 1053. L. Vv:aan.
28765: IV,353. s. 1088. L. Vv:aan. - Ed. Kauhasen ym. rah.al. n:o 259 määrärahan
28766: - Ks. Ammattikoulut. Audiologikoulutus. osoittamisesta Pohjois-Karjalan keskusammatti-
28767: koulun oppilasasuntolan rakentamista varten.
28768: Ajoa: - Ks. Merenkulkuhallitus. Satamat. Liitteet IV,326. s. 1054. L. Vv:aan.
28769: - Ed. Seppälän ym. rah.al. n: o 261 määrärahan
28770: Ala.hirmi: - Ks. Sillat. osoittamisesta ammattikoulujen opettajain val-
28771: mistusta varten. Liitteet IV,328. s. 1056. L.
28772: Alasjärvi: - Ks. Kuivatustyöt. Vv:aan.
28773: - Ed. E. Ryömän ym. rah.al. n: o 262 määrä-
28774: Alatornio: - Ks. Emäntäkoulut. rahan osoittamisesta Hämeenlinnaan perustet-
28775: tavaa ammattikoulujen opettajaopistoa varten.
28776: AlkoholiWke: - Ks. Virkamiehet. Liitteet IV,329. s. 1059. L. Vv:aan.
28777: -Ed. Hiltusen ym. rah.al. n:o 282 määrärahan
28778: Aloitepalkkiot: - Ks. Puolustuslaitos; osoittamisesta Kultatähkän Kiipulasäätiölle am-
28779: mattikoulurakennusten rakennusavustukseksi.
28780: Aluesa.iraala.t: - Ks. Sairaalat. Liitteet IV,349. s. 1081. L. Vv:aan.
28781: - Ed. Hiltusen ym. rah.al. n:o 283 määrärahan
28782: AlukSet: - Ks. Työväensuojelu. osoittamisesta Kultatähkän Kiipulasäätiölle
28783: avustukseksi oppilasasuntoJoiden rakentamista
28784: Ammatilliset jatkokoulut: - Ks. Kansakoulut. varten. Liitteet IV,350. s. 1082. L. Vv:aan.
28785: - Ed. Aition ym. rah.al. n:o 383 korotetun mää-
28786: Amma.ttia.ineet: - Ks. Ammattikoulut. rärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi !ai-
28787: noiksi ammatillisten oppilaitosten uudisraken-
28788: Amm.attikalastajat: - Ks. Kalastus. nuksia varten. Liitteet IV,450. s. 1197. L.
28789: Vv:aan.
28790: Amm.attikasvatus: Ed. Heikuran ym. rah.al. n:o - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 384 korotetun
28791: 260 korotetun määrärahan osoittamisesta ope- määrärahan osoittamisesta lainojen myöntämi-
28792: tusohjelmien laatimiseksi ammattikasvatuksen seksi ammatillisten oppilaitosten uudisraken-
28793: järjestämistä varten. Liitteet IV,327. s. 1055. nuksia varten. Liitteet IV,451. s. 1198. L.
28794: L. Vv:aan. Vv:aan.
28795: - Ed. Vennamon ym. rah.al. n: o 263 määrärahan - Ed. Aition ym. rah.al. n:o 454 määrärahan
28796: osoittamisesta avustuksiksi ammattikoulutuksen osoittamisesta kuuromykkäin ammattikoulun
28797: järjestämistä varten maaseudulle. Liitteet IV,330. rakentamisen aloittamiseen. Liitteet IV,521. s.
28798: s. 1060. L. Vv:aan. 1276. L. Vv:aan.
28799: - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 462 määrä-
28800: Amma.ttikirjallisuus: - Ks. Teknilliset koulut. rahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan suo-
28801: menkielisen keskusammattikoulun rakennustöi-
28802: Ammattikoulut: Ed. Raunion ym. rah.al. n:o 255 den aloittamiseksi Seinäjoella. Liitteet IV,529.
28803: määrärahan osoittamisesta. keskusammattikoulu- s. 1289. L. Vv:aan.
28804: jen ammattiaineiden opettajien ja ammattityön· -Ed. Peltosen ym. rah.al. n:o 463 määrärahan
28805: opettajien palkkojen korottamista varten. Liit- osoittamisesta Keski-Suomen keskusammattikou-
28806: teet IV,322. s. 1048. L. Vv:aan. lun kurssityöpajojen rakennustöiden aloittami-
28807: - Ed. Turusen ym. rah.al. n: o 256 määrärahan seksi Jyväskylän kaupungissa. Liitteet IV,530.
28808: osoittamisesta päätoimisten kerho-ohjaajien paik- s. 1290. L. Vv:aan.
28809: kaamista ja tarvittavien kerhotyövälineiden - Ed. Turusen ym. rah.al. n:o 464 määrärahan
28810: hankkimista. varten valtion keskusammattikou- osoittamisesta. Pohjois-Karjalan keskusammatti-
28811: luihin. Liitteet IV,323. s. 1050. L. Vv:aan. koulun uuden työpajarakennuksen rakennustöi-
28812: 4 Asialuettelo 1956.
28813:
28814: den suunnittelemiseksi ja aloittamiseksi Joen- asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,442.
28815: suun kaupungissa. Liitteet IV,531. s. 1291. L. s. 1186. L. Vv:aan.
28816: Vv:aan. -Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 376 korotetun
28817: - Ed. Erkkilän ym.. rah.al. n:o 465 määrärahan määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi
28818: osoittamisesta keskusammattikoulun aikaansaa- maaseudun asunto-olojen parantamiseen. Liit-
28819: mista varten Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaaksot teet IV,443. s. 1187. L. Vv:aan.
28820: käsittävälle alueelle. Liitteet IV,532. s. 1292. - Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n: o 404 määrä-
28821: L. Vv:aan. rahan osoittamisesta !ainoiksi posti- ja lennä-
28822: - Ed. Turkan ym. rah.al. n: o 466 määrärahan tinlaitoksen henkilökunnalle perustettavia asunto-
28823: osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan keskusam- osakeyhtiöitä varten. Liitteet IV,471. s. 1219.
28824: mattikoulun oppilasruokalan, opetuskeittiöt ja L. Vv:aan.
28825: voimistelusalin käsittävän rakennuksen raken· - Ed. Roineen ym.. rah.al. n: o 409 määrärahan
28826: nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,533. osoittamisesta lainojen antamiseksi kunnille
28827: s. 1294. L. V v: aan . täyskunnallisten vuokra-asuntojen rakentamista
28828: ...:.. Ed. Partasen ym; rah.al. n: o 467 määrärahan varten. Liitteet IV,476. s. 1224. L. Vv:aan.
28829: osoittamisesta Kainuun keskusammattikoulun - Ks. Invaliidit. Liikevaihtovero. Lääkärit. Posti-
28830: perustamiskustannuksiin. Liitteet IV,534. s. laitos. Rakennustoiminta. Sairaalat.
28831: 1295. L. Vv:aan.
28832: - Ks. Ammattioppilaitokset. ASuntola.nhoitaja.t: - Ks. Seminaarit.
28833: Ammattikoulutus: - Ks. Metsätyöväki.
28834: Asunto-osakeyhtiöt: - Ks. Asunnot.
28835: Amma.ttikurssit: Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o
28836: 168 määrärahan osoittamisesta lainaksi maa- Asutus: Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 418 koro-
28837: seutuammattien kurssikeskuksen rakentamiseksi tetun määrärahan osoittamisesta kuntien sisar-
28838: Haukiputaalle. Liitteet IV,235. s. 950. L. osuuslainoitukseen ja vapaaehtoiseen maanos-
28839: Vv:aan. toon. Liitteet IV,485. s. 1234. L. Vv:aan.
28840: - Ks. Asutustilat. Maanhankinta.
28841: Ammattiopetus: - Ks. Elokuvat.
28842: Asutustiet: Ed. Ryhdän ym. rah.al. n: o 199 koro-
28843: Amma.ttiopinnot: Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o tetun määrärahan osoittamisesta rappiolla ole-
28844: 280 korotetun määrärahan osoittamisesta vähä- vien asutusteiden peruskorjauksiin. Liitteet
28845: varaisten ammattiopintoavustuksia varten. Liit- IV,266. s. 987. L. Vv:aan.
28846: teet IV,347. s. 1078. L. Vv:aan.
28847: - Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 390 korotetun
28848: määrärahan osoittamisesta vähävaraisten am- A.sutustila.t: Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 195
28849: mattiopintolainoja varten. Liitteet IV,457. s. korotetun määrärahan osoittamisesta tie- ja
28850: 1204. L. Vv:aan. kuivatustöiden suorittamiseksi vuoden 1936 ja.
28851: muun aikaisemman asutuslainsäädännön sekä
28852: Amma.ttioppila.itokSet: Ed. Aition ym. rah.al. n:o pika-asutuslain mukaisilla tiloilla. Liitteet
28853: 271 korotetun määrärahan osoittamisesta avus- IV,262. s. 982. L. Vv:aan.
28854: tuksiksi kunnallisilla ja yksityisille teknilli- - Ed. Pusan ym. rah.al. n: o 200 määrärahan
28855: sille, ammatti- ja kauppaoppilaitoksille niiden osoittamisesta asutustiloilla suoritettava& eri-
28856: omia rakennuksia varten. Liitteet IV,338. s. koisneuvonta.a. varten. Liitteet IV,267. s. 988.
28857: 1068. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
28858: - Ed. Sävelän ym.. rah.al. n: o 272 korotetun - Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 374 korotetun
28859: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi yksi- määrärahan osoittamisesta rakennus- ja raivaus-
28860: tyisille teknillisille, ammatti- ja kauppaoppi- töiden suorittamiseen asutustiloilla.. Liitteet
28861: laitoksille niiden omia rakennuksia varten. IV,441. s. 1185. L. V v: aan.
28862: Liitteet IV,339. s. 1069. L. Vv:aan. - Ks. Ma.a.nha.nkinta. Siemenet.
28863: - Ks. Ammattikoulut.
28864: Audiologikoulutus: Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o
28865: Amma.ttityö: - Ks. Ammattikoulut. 287 määrärahan osoittamisesta. Pohjoismaiden
28866: a.udiologijatkokoulutuskurssien järjestämiseksi
28867: Anjala: - Ks. Emäntäkoulut. Suomessa vuonna. 1958. Liitteet IV,354. s.
28868: 1089. L. Vv:aa.n.
28869: Apuhoitaja.t: - Ks. Sairaanhoitajat.
28870: AuskultoilJI.inen: - Ks. Oppikoulut.
28871: Asemakaava.: - Ks. Pakkolunastus.
28872: Autiotuvat: Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 303 maa-
28873: Asemat: - Ks. Rautatiet. Sillat. rärahan osoittamisesta. valtion omistamien au-
28874: Asunnot: Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 194 koro- tiotupien kunnossapitämiseksi. Liitteet IV,370.
28875: tetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi s. 1106. L. Vv:aa.n.
28876: maaseudun asunto-olojen parantamiseen. Liit-
28877: teet IV,261. s. 981. L. Vv:aan. A11tot: - Ks. Postilaitos.
28878: ~ Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 375 korotetun
28879: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun Autovarikot: - Ks.· Postilaitos.
28880: Asialuettelo 1956. 5
28881:
28882: B. Ensi Kodit: Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n:o
28883: 391 korotetun määrärahan osoittamisesta avus·
28884: Brahelinna: - Ks. Emäntäkoulut. tuslainoiksi Ensi Kodeille. Liitteet IV,458.
28885: s. 1205. L. Vv:aan.
28886: Erikoisneuvonta: - Ks. Asutustilat.
28887: E.
28888: Erik:Bgärd: - Ks. Maatalouskoulut.
28889: Bkllekutiivinen kenttl!.työ: - Ks. Poliisi.
28890: Ervasti: - Ks. Sillat.
28891: Elokuvat: Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n:o 145
28892: määrärahan osoittamisesta valtion opetuselo· Espoo: - Ks. Perkaustyöt.
28893: kuvatoimikunnan tilapäisen työvoiman palkkaa·
28894: miseen.- Liitteet IV,212. s. 922. L. Vv:aan. Eteli!.-Pohjanmaa: - Ks. Ammattikoulut. Karjan·
28895: - Ed. Aition ym. rah.al. n:o 270 määrärahan hoitokoulut. Maatalous. Sähkö.
28896: osoittamisesta ammattiopetuksen tarpeisiin so·
28897: veltuvien opetuselokuvien hankkimista varten. Evijärvi: - Ks. Perkaustyöt.
28898: Liitteet IV,337. s. 1067. L. Vv:aan.
28899: - Ks. Puolustuslaitos.
28900: Ell!.inll!.ll.ketieteellinen korkeakoulu: Ed. Lepistön F.
28901: ym. rah.al. n:o 456 määrärahan osoittamisesta
28902: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun rakennus· Fysikaaliset laitokset: - Ks. Aistivialliset.
28903: työtä varten. Liitteet IV,523. s. 1279. L.
28904: Vv:aan.
28905: Ellf.in]liJI.kl!.rit: Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 208 G.
28906: määrärahan osoittamisesta eläinlääkärien sai· Geologinen tutkimus: - Ks. Malmin etsintä.
28907: rasmatkoista aiheutuvien kustannusten osittai-
28908: seksi korvaamiseksi valtion varoista. Liitteet
28909: IV,275. s. 997. L. Vv:aan.
28910: H.
28911: Elll.kkeet: Ed. A. Salmisen ym. rah.al. n:o 317
28912: korotetun määrärahan osoittamisesta taiteilija· Halla: - Ks. Siemenet.
28913: ja sanomalehtimieseläkkeiden järjestelyä var·
28914: ten. Liitteet IV,384. s. 1123. L. Vv:aan. Hallila: - Ks. Perkaustyöt.
28915: Eml!.ntl!.koulut: Ed. Lahden ym. rah.al. n:o 154 Harjoittelun Keskustoimisto: Ed. Wiherheimon ym.
28916: määrärahan osoittamisesta Anjalaan perustetta· rah.al. n:o 276 määrärahan osoittamisesta Har·
28917: vaa Kymenlaakson emäntäkoulua varten. Liit· joittelun Keskustoimiston (HAKTOn) toimin·
28918: teet IV,221. s. 931. L. Vv:aan. nan jatkamiseksi ja laajentamiseksi koskemaan
28919: - Ed. NiskaJan ym. rah.al. n: o 156 määrärahan myös pyrkivien esiharjoittelua. Liitteet IV,343.
28920: osoittamisesta emäntäkoulun perustamiseksi s. 1073. L. Vv:aan.
28921: Alatornion kuntaan. Liitteet IV,223. s. 933.
28922: L. Vv:aan. B:arjoitusaineet: - Ks. Oppikoulut.
28923: - Ed. Halisen ym. rah.al. n: o 421 määrärahan '
28924: osoittamisesta Brahelinnan emäntäkoulun koti· Haudat: Ed. Miikin ym. rah.al. n:o 148 maara·
28925: eläin- ja talousrakennusta varten. Liitteet rahan osoittamisesta Luumäen pitäjän Kan·
28926: IV,488. s. 1239. L. Vv: aan. kaan hautausmaalla sijaitsevan sankarihauta·
28927: - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 422 määrä· alueen kunnostamiseen. Liitteet IV,215. s.
28928: rahan osoittamisesta koulutalon rakentamiseksi 925. L. Vv:aan.
28929: Korsholman emäntäkoululle. Liitteet IV,489. - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 149 määrä·
28930: s. 1240 ja 1241. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta vuonna 1918 punaisten
28931: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 423 määrärahan puolella henkensä menettäneiden hautojen kun·
28932: osoittamisesta Kemijärven emäntäkoulun na- nostamiseksi. Liitteet IV,216. s. 926. L.
28933: vetta- ja talousrakennuksen sekä kasvihuoneen Vv:aan.
28934: ja opettajien asuntorakennuksen rakentami·
28935: seksi. Liitteet IV,490. s. 1242. L. Vv:aan. Haukipudas: - Ks. Ammattikurssit.
28936: - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. ,n:o 461 mää-
28937: rärahan osoittamisesta emäntäkoulun rakenta· Hausjärvi: - Ks. Maatalouskoulut.
28938: miseksi Inarin kunnan Ivalon kylään. Liitteet
28939: IV,528. s. 1288. L. Vv:aan. Reini!.: - Ks. Laidun.
28940: - Ks. Kotitalouskoulut.
28941: Helsinki: - Ks. Hovioikeudet. Invaliidit. Käsi-
28942: Ennakkoperintl!.: Ed. Hiltusen rah.al. n:o 94 mää- työ. Majakat. Sa.iraalat.
28943: rärahan osoittamisesta eräiden ennakontarkasta·
28944: jan tilapäisten toimien muuttamiseksi ylimää· llieromalaitokset: - Ks. Aistivialliset.
28945: räisiksi toimiksi. Liitteet IV,161. s. 856. L.
28946: Vv:aan. lliihtovll.lineet: - Ks. Puolustuslaitos.
28947: 6 Asialuettelo 1956.
28948:
28949: Hinnat: - Ks. Liikevaihtovero. Polttoaineet. Re- Inventointi: - Ks. Maantutkimus.
28950: hut. Siemenet.
28951: Isojoki: - Ks. Sillat.
28952: Hirvensalo: - Ks. Sillat.
28953: Isokyrö: - Ks. Oppikoulut.
28954: llovioikendet: Ed. Aittoniemen ym. rah.al. n:o 53
28955: määrärahan osoittamisesta Vaasan hovioikeu- Isäntll.opiato: - Ks. Maamieskoulut.
28956: den lakkautettavakai ehdotetun neljännen jaos·
28957: ton pysyttämistä varten. Liitteet IV,120. s. Itä-Suomi: - Ks. Meijerit.
28958: 806. L. V v: aan.
28959: - Ed. Hetemäen ym. rah.al. n:o 54 määrärahan Ivalo: - Ks. Emäntäkoulut. Puunjalostusteolli·
28960: osoittamisesta Helsingin hovioikeuden ylimää- suus.
28961: räisen seitsemännen jaoston perustamista var-
28962: ten. Liitteet IV,121. s. 808. L. Vv:aan.
28963: J.
28964: Humanistiset tieteet: - Ks. Yliopisto.
28965: Ja.akkima: - Ks. Kansanopistot.
28966: lluoltotoiminta: Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 296
28967: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi eräille Jalasjärvi: - Ks. Sähkölaitokset.
28968: kunnille huoltomenojen tasoittamiseen. Lii t-
28969: teet IV,363. s. 1098. L. Vv:aan. Jatkokoulut: - Ks. Kansakoulut.
28970: - Ks. Invaliidit.
28971: Joensuu: - Ks. Ammattikoulut. Poliisi.
28972: lluoneenra.kennustyöt: - Ks. Rakennushallitus.
28973: Jokijä.rvi: - Ks. Sillat.
28974: lluonokuuloiaet: - Ks. Audiologikoulutus.
28975: Junamiehet: - Ks. Rautatieläiset.
28976: llyvink:ll.ä: - Ks. Sillat.
28977: Junanlähettll.jä.t: - Ks. Rautatieläiset.
28978: llli.meenharju: - Ks. Loma.
28979: Juomavesi: - Ks. Kaivot.
28980: llli.meenkyrö: - Ks. Sillat.
28981: Jurva: - Ks. Kotiteollisuuskoulut.
28982: llli.meenlinna: - Ks. Ammattikoulut. Meijerikou-
28983: lut. Oppikoulut. Sairaalat. Jyvll.skylä.: - Ks. Ammattikoulut. Oppikoulut. Pos-
28984: tilaitos.
28985: lill.nnilä.nsalmi: - Ks. Sillat.
28986: Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu: Ed. He-
28987: temäen ym. rah.al. n:o 122 määrärahan osoit-
28988: tamisesta uusien virkojen perustamiseksi Jy-
28989: 1. väskylän kasvatusopilliseen korkeakouluun op-
28990: pikoulunopettajien valmistamiseen ryhtymistä
28991: njoki: - Ks. Sillat. varten. Liitteet IV,l89. s. 895. L. Vv:aan.
28992: Ika.alinen: - Ks. Sillat. Jälleenrakennus: - Ks. Kansakoulut. Porkkala.
28993: Rakennustoiminta.
28994: IlDia.ilu: - Ks. Lentoliikenne.
28995: Inari: - Ks. Emäntäkoulut. Kotitalouskoulut. Järvenlaskut: Ed. Pusan rah.al. n:o 470 korote-
28996: Puunjalostusteollisuus. tun määrärahan osoittamisesta vesistöjen laske-
28997: mista varten. Liitteet IV,537. s. 1300. L.
28998: Insuliini: - Ks. Sairaanhoito. Vv:aan.
28999: Invaliidiall.ll.tiö: - Ks. Sairaalat. Järvenpää: - Ks. Oppikoulut. Työkeskukset.
29000: Invaliidit: Ed. österholmin ym. rah.al. n:o 284 Jä.ä.dyttli.möt: - Ks. Kalatalous.
29001: määrärahan osoittamisesta piirustusten hankki-
29002: mista ja muita valmistavia töitä varten työ·
29003: kodin ja asuntolan rakentamiseksi polioinvali-
29004: deille Helsinkiin. Liitteet IV,351. s. 1083 ja K.
29005: 1085. L. Vv:aan.
29006: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n: o 299 määrä- Kaakkois-Suomi: - Ks. Kalanviljelyslaitokset.
29007: rahan osoittamisesta avustukseksi kunnille si·
29008: viili-invaliidien huollosta johtuviin kustannuk- Ka.atumatautiaet: Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n:o
29009: siin. Liitteet IV,366. s. 1102. L. Vv:aan. 74 määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja
29010: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n: o 301 määrä- avustuslainaksi Kaatumatautisten Hoitoyhdis-
29011: rahan osoittamisesta korvausten maksamiseen tys r.y:lle Kortejoen miestenparantolan laajen-
29012: takautuvaati kansalaissodan punaisilla invalii- nustyötä varten. Liitteet IV,141. s. 833. L.
29013: deille. Liitteet IV,368. s. 1104. L. Vv:aan. Vv:aan.
29014: Asialuettelo 1956. 7
29015:
29016: Kainuu: ~ Ks. Ammattikoulut. Meijerit. - Ed. Aition ym. rah.al. n:o 127 määrärahan
29017: osoittamisesta avustuksiksi kaupunkikunnille
29018: Ks. Sillat. kansakoulujen rakentamista varten. Liitteet
29019: IV,194. s. 901. L. Vv:aan.
29020: Kaivot: Ed. Torven ym. rah.al. n: o 187 maara- - Ed. Rankilan ym. rah.al. n:o 128 määriirahan
29021: rahan osoittamisesta avustuksiksi vähävarai- osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi kansa-
29022: silla perheille ja pienviljelijätalouksille tervey- kouluun kuuluvien keskikoulujen ja ammatillis·
29023: delliset vaatimukset täyttävien kaivojen raken- ten jatkokoulujen perustamista varten. Liitteet
29024: tamiseksi. Liitteet IV,254. s. 973. L. Vv:aan. IV,195. s. 902. L. Vv:aan.
29025: - Ks. Vesijohdot. - Ed. Högströmin ym. rah.al. n: o 131 määrä-
29026: rahan osoittamisesta Porkkalan alueen kansa-
29027: Xalajoki: - Ks. Ammattikoulut. Laivaliikenne. koulujen jälleenrakentamista varten. Liitteet
29028: IV,198. s. 905 ja 906. L. Vv:aan.
29029: Xalanpyydykset: - Ks. Kalastus. - Ed. Tainion ym. rah.al. n: o 392 määrärahan
29030: osoittamisesta työllisyyslainaksi Kemin kau-
29031: XaJ.anviljelyslaitokset: Ed. Sinkkosen ym. rah.al. pungille Syväkankaan kansakoulun rakennus-
29032: n:o 173 määrärahan osoittamisesta avustuk- töiden rahoituksen helpottamiseksi. Liitteet
29033: seksi Länsi-Karjalan Maanviljelysseuralle ka- IV,459. s. 1206. L. Vv:aan.
29034: lanviljelyslaitoksen perustamiseksi Kaakkois- - Ks. Oppikoulut.
29035: Suomeen. Liitteet IV,240. s. 957. L. Vv:aan.
29036: KalastuS: Ed. österholmin ym. rah.al. n:o 172 ko- Kansalaissota: - Ks. Invaliidit. Korvaus.
29037: rotetun määrärahan osoittamisesta ammattika-
29038: lastajille kalanpyydysten hankkimiseksi myön- Kansaneläkelaki: Ed. Ikosen ym. lak.al. n:o 73
29039: nettävien lainojen korkoeron suorittamiseen. laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet
29040: Liitteet IV,239. s. 955 ja 956. L. Vv:aan. X,23. s. 1433. L. Työv:aan 1091.
29041:
29042: Xalastustilat: Ed. Kähösen ym. rah.al. n:o 196 Kansanopistot: Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 132
29043: määrärahan osoittamisesta Pyhtään kuntaan määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
29044: maanhankintalain nojalla perustettujen kalas- seksi Kruunupyyn kansanopiston muutos- ja
29045: tustilojen omistajille kalastusvesien rajojen lisärakennusta varten Kruunupyyn kunnassa.
29046: epämääräisyydestä johtuvien vahinkojen kor- Liitteet IV,199. s. 907 ja 908. L. Vv:aan.
29047: vaamiseksi. Liitteet IV,263. s. 983. L. Vv:aan. - Ed. Lindblomin ym. rah.al. n:o 133 määrä-
29048: rahan osoittamisesta rakennusavustukseksi ja
29049: Kalatalous: Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 378 -lainaksi Pohjolan Opistolle. Liitteet IV,200.
29050: korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi s. 909. L. Vv:aan.
29051: kalatalouden kohottamiseksi. Liitteet IV,445. - Ed. H. Miettusen ym. rah.al. n: o 134 koro-
29052: s. 1189 ja 1190. L. Vv:aan. tetun määrärahan osoittamisesta Pohjoismaiden
29053: - Ed. Wickmanin ym. rah.al. n: o 379 korotetun kansanopistojen oppilaille myönnettäviä apura-
29054: määrärahan osoittamisesta }ainoiksi kalanjää- hoja varten. Liitteet IV,201. s. 910. L.
29055: dyttämöjen rahoittamiseen. Liitteet IV,446. s. Vv:aan.
29056: 1191 ja 1192. L. Vv:aan. - Ed. Teirin ym. rah.al. n:o 142 korotetun mää-
29057: rärahan osoittamisesta yhteispohjoismaisten
29058: Kanavat: Ed. Mannisen ym. rah.al. n:o 364 maa- opistojen avustamiseen. Liitteet IV,209. s.
29059: rärahan osoittamisesta uittokanavan rakenta- 918 ja 919. L. Vv: aan.
29060: miseksi Varkauden kauppalassa olevan laiva- - Ed. H. Miettusen ym. rah.al. n: o 146 määrä-
29061: kanavan viereen. Liitteet IV,431. s. 1174. L. rahan osoittamisesta eräille ulkomaisille kan-
29062: Vv:aan. sanopistokursseille osallistuvien avustamista
29063: - Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n: o 561 määrä- varten. Liitteet IV,213. s. 923. L. Vv:aan.
29064: rahan osoittamisesta kanavan rakentamista -Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 393 määrä-
29065: varten Siikajoelta Fasonjärven kautta Nieme- rahan osoittamisesta lainaksi Tuusulan kansan-
29066: län lahteen. Liitteet IV,628. s. 1396. L. opiston opettaja- ja oppilasasuntojen sekä
29067: Vv:aan. uuden pajan, konehallin ja käsityöhuoneyhdis-
29068: telmiin rakentamista varten. Liitteet IV,460.
29069: Kansakoulut: Ed. Järven ym. rah.al. n: o 123 s. 1207. L. Vv:aan.
29070: määrärahan osoittamisesta a=atillisen päivä- - Ed. Pakkasen ym. rah.al. n: o 394 määrärahan
29071: jatkokoulun käytännöllisten aineiden opetta- osoittamisesta lainaksi Oriveden Opiston uudis-
29072: Jam valmistamista varten. Liitteet IV,190. rakennusvaiheen loppuun saattamiseksi. Liit-
29073: s. 896. L. Vv:aan. teet IV,461. s. 1208. L. Vv:aan.
29074: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 125 korotetun - Ed. Miikin ym. rah.al. n: o 395 määrärahan
29075: määrärahan osoittamisesta maalais- ja kauppa- osoittamisesta lainaksi Jaakkiman kristillisen
29076: lakansakoulujen rakennusapuihin. Liitteet IV,192. kansanopiston kannatusyhdistykselle opiston ly-
29077: s. 899. L. Vv:aan. hytaikaisten lainojen suorittamiseksi. Liitteet
29078: -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 126 määrärahan IV,462. s. 1209. L. Vv:aan.
29079: osoittamisesta avustuksiksi Pohjois- ja Itä- - Ed. Hautalan ym. rah.al. n: o 396 määrärahan
29080: Suomen vähävaraisilla kunnille kansakoulujen osoittamisesta Raudaskylän kristilliselle opis-
29081: rakentamisesta aiheutuneiden kulujen korvaa- tolle myönnettävää lainaa varten. Liitteet
29082: miseksi. Liitteet IV,193. s. 900. L. Vv:aan. IV,463. s. 1210. L. Vv:aan.
29083: 8 Asialuettelo 1956.
29084:
29085: Xansanrunous: - Ks. Suomalaisen Kirjallisuuden Kerhotoiminta.: - Ks. Ammattikoulut. :Maatalous-
29086: Seura. kerhotoiminta.
29087:
29088: Kanslistit: - Ks. Poliisi. Kersantit: - Ks. Puolustuslaitos.
29089: Karhut: - Ks. Korvaus. Poronhoito. K.eskiltoulut: - Ks. Kansakoulut. Oppikoulut.
29090: Karjaa: - Ks. Oppikoulut. Puutarhat. Keski-Pohjamna.a: - Ks. Malminetsintä. Sairaa-
29091: lat. Tie- ja vesirakennuspiirit.
29092: Karjala: - Ks. Kalanviljelyslaitokset.
29093: Karja.nhoitokoulut: Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o Keski-Suomi: - Ks. Läänijako. Sairaanhoitajat.
29094: 458 määrärahan osoittamisesta Mikkelin tieto-
29095: puoliselle karjanhoitokoululle Vättilänrannan ti- Keskusamma.ttikoulut: - Ks. Ammattikoulut.
29096: lalle rakennettava& koulurakennusta varten.
29097: Liitteet IV,525. s. 1281. L. Vv:aan. Keskusmetsäseura Tapio: Ed. Hautalan ym. rah.al.
29098: -Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 459 määrärahan n:o 201 määrärahan osoittamisesta oman toi-
29099: osoittamisesta karjatalouskoulun rakentamiseksi mistohuoneiston hankkimista varten Keskus-
29100: Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV,526. s. 1283. L. metsäseura Tapiolle. Liitteet IV,268. s. 989.
29101: Vv:aan. L. Vv:aan.
29102: Karja.talous: - Ks. Karjanhoitokoulut. Keskussaira.ala.t: - Ks. Sairaalat.
29103: Kartoitta.jat: - Ks. Maanmittaus. Keskussotilassaira.ala.t: - Ks. Sairaalat.
29104: Karvia: - Ks. Lentokentät. Kestopäällystä.minen: - Ks. Lentokentät.
29105: Kassa.erehdySra.hat: - Ks. Postilaitos.
29106: Kesävirkistys: - Ks. Lapset.
29107: Kato: - Ks. Siemenet.
29108: Kesäyliopisto: - Ks. Yliopisto.
29109: Kauhajoki: - Ks. Sähkölaitokset.
29110: Kevä.tvilja: - Ks. Siemenet.
29111: Kauppa.- ja teoll1suusministeriö: Ed. L. Mattilan
29112: rah.al. n:o 248 mii.ärärahan osoittamisesta uuden Kiipulasää.tiö: - Ks. Ammattikoulut. Kauppakou-
29113: toimistosihteerin viran perustamiseksi kauppa- lut.
29114: ja teollisuusministeriöön. Liitteet IV,315. s.
29115: 1941. L. Vv:aan.
29116: - Ks. Opintomatkat. Kiitotiet: - Ks. Lentokentät.
29117:
29118: Kauppakorkeakoulut: Ed. Kytän ym. rah.a~· n: o Kirjamoin salmi: - Ks. Sillat.
29119: 264 määrärahan osoittamisesta Turun kauppa-
29120: korkeakoulun uudisrakennuksen rakentamista Kirjastot: - Ks. Oppikoulut. Teknilliset koulut.
29121: varten. Liitteet IV,331. s. 1061. L. Vv:aan.
29122: Kirjurit: - Ks. Poliisi. Postilaitos.
29123: Kauppakoulut: Ed. Wiherheimon rah.al. n:o 265
29124: korotetun määrärahan osoittamisesta valtion- Kiskotus: - Ks. Rautatiet.
29125: avuiksi liikealan erikoiskouluille. Liitteet
29126: IV,332. s. 1062. L. Vv:aan. Kittilä.: - Ks. Oppikoulut. Sillat.
29127: - Ks. Ammattioppilaitokset.
29128: Kivisalmi: - Ks. Sillat.
29129: Kauppalat: - Ks. Kansakoulut.
29130: Klemola.: - Ks. Sillat.
29131: Kaupungit: - Ks. Kansakoulut.
29132: Kodin tutkimuslaitos: Ed. Brander-Wallinin ym.
29133: Kaura: - Ks. Maatalous. rah.al. n: o 455 määrärahan osoittamisesta ko-
29134: din tutkimus-, opetus- ja tiedotuslaitoksen ai-
29135: Kelirik:ko: - Ks. Laivaliikenne. kaansaamista varten. Liitteet IV,522. s. 1277.
29136: Kemi: - Ks. Kansakoulut. Oppikoulut. Satamat. L. Vv:aan.
29137:
29138: Kemijärvi: - Ks. Emäntäkoulut. Puunjalostus- Koitajoki: - Ks. Siliat.
29139: teollisuus. Seminaarit.
29140: Koivisto: - Ks. Sillat.
29141: Kemiö: - Ks. Liikenne.
29142: Kenttätutkimus: - Ks. Maatalous. Koivula.htl: - Ks. Kuivatustyöt.
29143:
29144: Kenttä.työ: - Ks. Poliisi. Kokeilukoulut: - Ks. Oppikoulut.
29145: Kerava: - Ks. Sillat. Kolarl: - Ks. Sähkö.
29146: Asialuettelo 1956. 9
29147: •
29148: Konduktöörit: - Ks. Rautatieläiset. ravitsemusopetuksen ylitarkastajan viran pe-
29149: rustamiseksi kouluhallitukseen. Liitteet IV,175.
29150: Konehallit: - Ks. Kansanopistot. s. 872. L. Vv:aan.
29151:
29152: Konekorjaamot: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. Kouluhuonefstot: - Ks. Oppikoulut.
29153: Koneoppi: - Ks. Maamieskoulut. Koulukalustot: Ks. Oppikoulut.
29154: Konsulentit: - Ks. Laidun.
29155: Kouluruokailu: Ks. Kouluhallitus.
29156: Kontioniemi: - Ks. Tuberkuloosi.
29157: Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Eläinlääketieteel-
29158: Korkeakoulut: - Ks. Eläinlääketieteellinen kor- linen korkeakoulu. Emäntäkoulut. Jyväskylän
29159: keakoulu. Jyväskylän kasvatusopillinen korkea- kasvatusopillinen korkeakoulu. Kansakoulut.
29160: koulu. Kauppakorkeakoulut. Opettajakorkea- Kauppakorkeakoulut. Kauppakoulut. Kotita-
29161: koulu. Yhteiskunnallinen korkeakoulu. Yliopisto. louskoulut. Kotiteollisuuskoulut. Maamieskou-
29162: lut. Maatalouskoulut. Meijerikoulut. ].;Ietsäkou-
29163: Korko: - Ks. Kalastus. lut. Opettajakorkeakoulu. Oppikoulut. Sairaan-
29164: hoitajat. Yhteiskunnallinen korkeakoulu. Yli-
29165: Korsholma: - Ks. Emäntäkoulut. opisto.
29166:
29167: Kortejoki: - Ks. Kaatumatautiset. Kouvola: - Ks. Oppikoulut.
29168: Korvaus: Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 209 koro-
29169: Kristilliset kansanopistot: - Ks. Kansanopistot.
29170: tetun määrärahan osoittamisesta karhujen ai-
29171: heuttamien vahinkojen korvaamiseen. Liitteet
29172: IV,276. s. 999. L. Vv:aan. Kruunupyy: - Ks. Kansanopistot.
29173: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 316 määrärahan
29174: osoittamisesta vuoden 1918 kansalaissodassa pu- Kuivatustyöt: Ed. Aition ym. rah.al. n:o 473 maa-
29175: naisella puolella vahinkoja kärsineiden kor- rärahan osoittamisesta Muurlan ja Uskelan pi-
29176: vauksen järjestämiseksi. Liitteet IV,383. s. täjissä olevan Alasjärven vesijättöalueen kui-
29177: 1122. L. V v: aan. vatustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,540.
29178: - Ks. Eläinlääkärit. Invaliidit. Kalastustilat. s. 1304. L. Vv:aan.
29179: Kansakoulut. Poronhoito. Tulvavahingot. Työt- - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 474 määrä-
29180: tömyys. rahan osoittamisesta Luodon, Koivulahden ja
29181: Maksamaan kuntiin kuuluvan saariston eräiden
29182: Kotitalouskoulut: Ed. Pakkasen ym. rah.al. n:o 155 osien pengerrystä ja kuivatusta varten. Liit-
29183: määrärahan osoittamisesta Vilppulan kotitalous- teet IV,541. s. 1305 ja 1306. L. Vv:aan.
29184: koulun toiminnan jatkamista varten. Liitteet - Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 477 määrä-
29185: IV,222. s. 932. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan pe-
29186: - Ed. Hamaran ym. rah.al. n: o 157 määrärahan ruskuivatustöitä varten. Liitteet IV,544. s.
29187: osoittamisesta Inarin kotitalouskoulun muutta- 1309. L. Vv:aan.
29188: mista varten emäntäkouluksi. Liitteet IV,224. - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 480 määrärahan
29189: s. 934. L. Vv:aan. osoittamisesta Raudussuon kuivaamiseksi. Liit-
29190: teet IV,547. s. 1312. L. Vv:aan.
29191: Kotiteollisuuskoulut: Ed. Sepän ym. rah.al. n:o - Ks. Asutustilat. Maanhankinta. Maanparannus.
29192: 162 määrärahan osoittamisesta maatalouskone-
29193: korjaamo-osaston perustamista varten Jurvan Kuljetusmak:sut: - Ks. Rautatiet.
29194: mies- ja naiskotiteollisuuskoulujen yhteyteen.
29195: Liitteet IV,229. s. 942. L. Vv:aan. Kultatähkän Kiipulasäätiö: - Ks. Ammattikoulut.
29196: - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 163 määrärahan Kauppakoulut.
29197: osoittamisesta Jurvan mieskotiteollisuuskoulun
29198: metallityö- ja konekorjausosastoa varten. Liit- Kunnalliset keskikoulut: - Ks. Oppikoulut.
29199: teet IV,230. s. 943. L. Vv:aan.
29200: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 166 määrä- Kunnallfskodit: Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al.
29201: rahan osoittamisesta Nurmijärven kotiteollisuus· n:o 405 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
29202: koulun rakennustöiden aloittamista varten. Liit- vähävaraisille kunnille kunnalliskotien rakenta-
29203: teet IV,233. s. 948. L. Vv:aan. mista varten. Liitteet IV,472. s. 1220. L.
29204: - Ed. Sepän ym. rah.al. n: o 382 määrärahan Vv:aan.
29205: osoittamisesta lainaksi Jurvan mies- ja nais- - Ed. Soinisen ym. rah.al. n: o 406 määrärahan
29206: kotiteollisuuskoulujen yhteisen koulutalon ra- osoittamisesta !ainoiksi vähävaraisille kunnille
29207: kennustöiden loppuunsaattamista varten. Liit- kunnallis- ja vanhainkotien rakentamiseen ja
29208: teet IV,449. s. 1196. L. Vv:aan. peruskorjauksiin. Liitteet IV,473. s. 1221. · L.
29209: Vv:aan.
29210: Kotka: - Ks. Sairaalat. - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 407 määrära-
29211: han osoittamisesta !ainoiksi kunnille kunnal-
29212: Kouluhallitus: Ed. Saalastin ym. rah.al. n:o 108 lis- ja vanhainkotien rakentamiseksi. Liitteet
29213: määrärahan osoittamisesta kouluruokailun ja IV,474. s. 1222. L. Vv:aail.
29214:
29215: 2 E 1/57
29216: 10 Asialuettelo 1956.
29217:
29218:
29219: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 408 määrärahan Käsityönopettajaopistolle. Liitteet IV,482. s.
29220: osoittamisesta !ainoiksi kunnille kunnallis- ja 1230. L. V v: aan.
29221: vanhainkotien rakentamista varten. Liitteet
29222: IV,475. s. 1223. L. Vv:aan. Käsityönopettajaopisto: - Ks. Käsityö.
29223: - Ks. Mielisairaat.
29224: Kunnanläiikll.rit: - Ks. Lääkärit.
29225:
29226: Kunnansa.ira.ala.t: - Ks. Sairaalat.
29227: L.
29228: Lahti: - Ks. Postilaitos. Sairaalat.
29229: Kunna.ntiet: - Ks. Maantiet.
29230: Laidun: Ed. Pusan ym. rah.al. n: o 182 määrärahan
29231: Kunnat: Ed. Enteen ym. rah.al. n:o 308 maara- osoittamisesta Laidunyhdistykselle uusien lai-
29232: rahan osoittamisesta !ainoiksi kunnille. Liitteet dunkonsulenttien paikkaamista varten. Liitteet
29233: IV,375. s. 1111. L. Vv:aan. IV,249. s. 967. L. Vv:aan.
29234: - Ed. Saalastin ym. rah.al. n:o 414 määrärahan - Ed. Pusan rah.al. n:o 183 määrärahan osoit-
29235: osoittamisesta !ainoiksi kunnille työllisyyden tamisesta pienviljelijäin viljelyslaitumien pe-
29236: ylläpitämisestä aiheutuvien kuntaosuuksien suo- rustamisen edistämiseen hankkimalla heille tar-
29237: rittamiseksi. Liitteet IV,481. s. 1229. L. Vv:aan. vittavat väkilannoitteet ja heinänsiemenet. Liit-
29238: - Ks. Huoltotoiminta. Invaliidit. Kansakoulut. teet IV,250. s. 968. L. Vv:aan.
29239: Kunnalliskodit. Lastenhoito. Lastenkodit. Maan-
29240: tiet. Mielisairaat. Satamat. Työttömyys. Vajaa-
29241: mieliset. Laivak:a.navat: - Ks. Kanavat.
29242:
29243: Kuntouttamislaitos: - Ks. Lapsihalvaus. Laivaliikenne: Ed. Vennamon ym. rah.al. n: o 241
29244: määrärahan osoittamisesta sisävesi- ja saaristo-
29245: Kuopio: - Ks. Yliopisto. liikenteen edistämiseen. Liitteet IV,308. s. 1033.
29246: L. Vv:aan.
29247: Kuttutrisk: - Ks. Perkaustyöt. - Ed. Larsonin ym. rah.al. n: o 242 korotetun
29248: määrärahan osoittamisesta avustukseksi keli-
29249: Kuuromykät: - Ks. Ammattikoulut. rikkoliikenteen ylläpitämistä varten linjalla
29250: Turku_:.saaristo-Maarianhamina. Liitteet IV,309.
29251: Kuurot: - Ks. Audiologikoulutus. s. 1034 ja 1935. L. Vv:aan.
29252: - Ed. Hamaran ym. rah.al. n: o 243 määrärahan
29253: Kuusamo: - Ks. Maanhankinta. osoittamisesta Säämingin kunnassa laivaliiken-
29254: nettä harjoittavan sjs Saaristo Höyrylaivaosa-
29255: Kuvataidetoimikunta: - Ks. Taide. keyhtiön avustamiseen. Liitteet IV,310. s. 1036.
29256: L. Vv:aan.
29257: Kylätiet: - Ks. Maantiet. - Ed. Hautalan ym. rah.al. n:o 428 määrärahan
29258: osoittamisesta Kalajokisuun laivaväylän raken-
29259: Kymenlaakso: - Ks. Emäntäkoulut. Maamieskou- tamista varten. Liitteet IV,495. s. 1249. L.
29260: lut. Vv:aan.
29261:
29262: Kymi: - Ks. Oppikoulut. Lamujoki: - Ks. Perkaustyöt.
29263:
29264: Kyrö: - Ks. Oppikoulut. Lannoitteet: - Ks. Laidun. Maatalous.
29265:
29266: Kyrönsalmi: - Ks. Sillat. La.nnäslund: - Ks. Maatalouskoulut.
29267:
29268: Kä.siteoWsuus: Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 273 mää- La.ntunginsalmi: - Ks. Sillat.
29269: rärahan osoittamisesta käsi- ja pienteollisuutta
29270: koskevan valtakunnantutkimuksen suorittamista Lappajärvi: - Ks. Perkaustyöt.
29271: varten. Liitteet IV,340. s. 1070. L. Vv:aan.
29272: - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 274 korotetun Lappeenranta: - Ks. Oppikoulut. Sairaanhoita-
29273: määrärahan osoittamisesta käsi- ja pienteolli- jat. Yliopisto.
29274: suuden neuvontaa varten. Liitteet IV,341. s.
29275: s. 1071. L. Vv:aan. Lappi: - Ks. Ammattikoulut. Autiotuvat. Sairaa-
29276: - Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 388 korotetun lat. Talouselämä.
29277: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi käsi- ja
29278: pienteollisuudelle. Liitteet IV,455. s. 1202. L. Lapset: Ed. Leinosen ym. rah.al. n:o 292 määrä-
29279: Vv:aan. rahan osoittamisesta Pelastakaa Lapset
29280: - Ed. A. Leikolan ym. rah.al. n: o 389 korotetun Rädda Barnen r.y:n suorittaman perhesijoitus-
29281: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi käsi· ja toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,359. s. 1094.
29282: pienteollisuudelle. Liitteet IV,456. s. 1203. L. L. Vv:aan.
29283: Vv:aan. - Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al. n:o 293 mää-
29284: rärahan osoittamisesta kesävirkistyksen järjes-
29285: Käsityö: Ed. Hamaran ym. rah.al. n:o 415 maara- tämiseksi alle kouluiän oleville lapsille. Liit-
29286: rahan osoittamisesta rakennuslainaksi Helsingin teet IV,360. s. 1095. L. Vv:aan.
29287: Asialuettelo 1956. 11
29288:
29289: - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 294 määrärahan - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n: o 238 maara-
29290: osoittamisesta kesävirkistyksen järjestämiseksi rahan osoittamisesta paikallisten liikennetoimi-
29291: alle kouluiän oleville lapsille. Liitteet IV,361. kuntien sekä läänien liikennetoimikuntien toi-
29292: s. 1096. L. Vv:aan. minnan tukemiseen. Liitteet IV,305. s. 1030. L.
29293: - Ks. Sairaalat. Vv:aan.
29294: - Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n: o 534 määrärahan
29295: Lapsihalvaus: Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 285 osoittamisesta Kemiön saaren ja mantereen vä-
29296: määrärahan osoittamisesta kuntouttamislaitok- listen liikenneyhteyksien parantamiseksi. Liit-
29297: sen rakentamista varten Vaasan kaupunkiin. teet IV,601. s. 1369. L. Vv:aan.
29298: Liitteet IV,352. s. 1087. L. Vv:aan. - Ks. Laivaliikenne. Lentoliikenne.
29299:
29300: Lastaustyöt: - Ks. Työväensuojelu. Liikennetoimikunnat: - Ks. Liikenne.
29301:
29302: Lastenhoito: Ed. Torven ym. rah.al. n:o 290 mää· Liikennetoimisto: - Ks. Poliisi.
29303: rärahan osoittamisesta kunnallisten lastensai-
29304: mien ja päiväkotien valtionapua varten. Liit- Liikenneturvallisuus: - Ks. Liikenne.
29305: teet IV,357. s. 1092. L. Vv:aan.
29306: Liikennevalvonta: - Ks. Liikenne.
29307: Lastenkodit: Ed. Torven ym. rah.al. n:o 291 ko-
29308: rotetun määrärahan osoittamisesta kunnallisten Liikevaihtovero: Ed. Suomisen lak.al. n:o 79 laiksi
29309: lastenkotien rakennuskustannusten avustamiseen. asuinrakennusten tuotantoon käytettyjen raken-
29310: Liitteet IV,358. s. 1093. L. Vv:aan. nustarvikkeiden hintaan sisältyneen liikevaihto-
29311: veron palauttamisesta. Liitteet IV,633. s. 1414.
29312: Lastenseimet: - Ks. Lastenhoito. L. Vv:aan 1526.
29313: Lehtorit: - Ks. Oppikoulut. Teknilliset koulut. Liikuntakasvatus: Ed. Saariahon ym. rah.al. n:o
29314: Lennonjohtajat: - Ks. Lentoliikenne. 141 määrärahan osoittamisesta Otaniemen Ur-
29315: heilusäätiön laitosten kuntoonsaattamista var-
29316: Lennätin: - Ks. Puhelin. ten. Liitteet IV,208. s. 917. L. Vv:aan.
29317: - Ks. Puolustuslwitos.
29318: Lentokentät: Ed. Larsonin ym. rah.al. n:o 424
29319: määrärahan osoittamisesta Maarianhaminan len- Limingoja: - Ks. Perkaustyöt.
29320: tokentän kiitotien pitentämiseen. Liitteet IV,491.
29321: s. 1244 ja 1245. L. Vv:aan. Lohja: - Ks. Puutarhat.
29322: - Ed. Heikuran rah.al. n:o 425 määrärahan osoit-
29323: tamisesta Karvian lentokentän rakentamistöit- Loimaa: - Ks. Sillat.
29324: ten aloittamiseen. Liitteet IV,492. s. 1246. L.
29325: Vv:aan. Loma: Ed. Lehdon ym. rah.al. n: o 411 maarara-
29326: - Ed. Nordströmin ym. rah.al. n: o 426 määrä- han osoittamisesta lainaksi Lomaliitto r.y:lle
29327: rahan osoittamisesta Vaasan lentokentän kes- Hämeenharjun lomakodin laajentamiseksi ja
29328: topäällystämistöitä varten. Liitteet IV,493. s. kunnostamiseksi. Liitteet IV,478. s. 1226. L.
29329: 1247. L. Vv:aan. Vv:aan.
29330:
29331: Lentollikenne: Ed. L. Mattilan ym. rah.al. n:o 239 Lomakodit: - Ks. Loma.
29332: määrärahan osoittamisesta ylimääräisten lennon-
29333: johtajan toimien perustamista varten. Liitteet Lossit: - Ks. Sillat.
29334: IV,306. s. 1031. L. Vv:aan. Louhela: - Ks. Työkeskukset.
29335: - Ed. L. Mattilan ym. rah.al. n:o 240 määrä-
29336: rahan osoittamisesta siviili-ilmailua palvelevien Lumikiitäjätiet: - Ks. Maantiet.
29337: teleteknillisten toimihenkilöiden ylimääräisten
29338: virkojen perustamista varten. Liitteet IV,307. Lunastaminen: - Ks. Maantiet.
29339: s. 1032. L. Vv:aan.
29340: Luoto: - Ks. Kuivatustyöt.
29341: Lesket: - Ks. Orvot.
29342: Luumäki: - Ks. Haudat.
29343: Lestijoki: - Ks. Perkaustyöt.
29344: Lylykoski: - Ks. Sillat.
29345: Liejumaat: - Ks. Maantutkimus.
29346: Lyseot: - Ks. Oppikoulut.
29347: Liikeala: - Ks. Kauppakoulut.
29348: Lähetystoiminta: - Ks. Merimieslähetys.
29349: Liikenne: Ed. Kytän ym. rah.al. n: o 66 maarara-
29350: han osoittamisesta maanteiden liikennevalvon- Lähetystöt: - Ks. Ulkomaanedustus.
29351: nan tehostamiseen. Liitteet IV,133. s. 824. L. Länsi-Karjala: - Ks. Kalanviljelyslaitokset.
29352: Vv:aan.
29353: - Ed. Mohellin ym. rah.al. n: o 237 määrärahan Lääkärit: Ed. Högströmin ym. rah.al. n:o 67
29354: osoittamisesta liikenneturvallisuustoimenpiteiden määrärahan osoittamisesta kunnanlääkärinasun-
29355: tehostamista varten. Liitteet IV,304. s. 1029. non rakentamiseksi Nauvon kuntaan. Liitteet
29356: L. Vv:aan. IV,134. s. 825 ja 826. L. Vv:aan.
29357: 12 Asialuettelo 1956.
29358:
29359:
29360: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 86 määrärahan - Ed. Karvosen ym. rah.al. n: o 153 määrärahan
29361: osoittamisesta avustukseksi Pudasjärven kun· osoittamisesta vakinaisten kartoittajan virko·
29362: nan toisen kunnanlääkärin virka-asunnon ja jen haltijain palkkaamiseen. Liitteet IV,220.
29363: vastaanottohuoneiston rakentamista varten. s. 930. L. Vv:aan.
29364: Liitteet IV,153. s. 848. L. Vv:aan.
29365: - Ks. Eläinlääkärit. Ma.anpa.ra.nnus: Ed. Korsbäekin ym. rah.al. n:o
29366: 170 korotetiln määrärahan osoittamisesta vai·
29367: Lä.ltnijako: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 55 määrä- tion avustuksiksi maanparannustöiden kustan·
29368: rahan osoittamisesta Keski-Suomen läänin pe- tamiseksi. Liitteet IV,237. s. 952 ja 953. L.
29369: rustamiseksi. Liitteet IV,122. s. 809. L. Vv:aan.
29370: Vv:aan.
29371: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 171 korotetun mää·
29372: - Ed. Kukkosen ym. rah.al. n: o 56 määrärahan rärahan osoittamisesta avustuksiksi maanparan·
29373: osoittamisesta Pohjois-Karjalan läänin perusta·
29374: nustöitä varten. Liitteet IV,238. s. 954. L.
29375: mista varten. Liitteet IV,123. s. 811. L. Vv:aan.
29376: Vv:aan.
29377: - Ed. Koskisen ym. rah.al. n: o 58 määrärahan - Ed. Korsbäekin ym. rah.al. n:o 372 korotetun
29378: osoittamisesta uusien läänien perustamisval- määrärahan osoittamisesta }ainoiksi maanparan-
29379: misteluista aiheutuvia menoja varten. Liit· nustöihin. Liitteet IV,439. s. 1182 ja 1183.
29380: teet IV,125. s. 814. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
29381: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 373 korotetun mää-
29382: Lääninhallitukset: Ed. Lindblomin ym. rah.al. n:o rärahan osoittamisesta }ainoiksi maanparannus·
29383: 57 määrärahan osoittamisesta eräiden ylimää· töitä varten. Liitteet IV,440. s. 1184. L.
29384: räisten toimistoapulaisen toimien perustamista Vv:aan.
29385: varten Uudenmaan lääninhallitukseen. Liitteet - Ks. Uudisraivaus.
29386: IV,124. s. 813. L. Vv:aan.
29387: Maantiet: Ed. Laineen ym. rah.al. n:o 223 koro·
29388: LääniDsafra.ala.t: - Ks. Sairaalat. tetun määrärahan osoittamisesta maantiealuei·
29389: den lunastamista varten. Liitteet IV,290. s.
29390: 1013. L. Vv:aan.
29391: M. - Ed. Partasen ym. rah.al. n: o 224 korotetun
29392: määrärahan osoittamisesta helpotuksen myön·
29393: Ma.akunta.-a.rkistot: Ed. Koiviston ym. rah.al. n: o tämiseksi kunnille maantiealueiden lunasta·
29394: 135 määrärahan osoittamisesta amanuenssin vi- mista varten. Liitteet IV,291. s. 1014. L.
29395: ran perustamiseksi Oulun maakunta-arkistoon. Vv:aan.
29396: Liitteet IV,202. s. 911. L. Vv;aan. - Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 225 korotetun mää-
29397: rärahan osoittamisesta helpotuksen myöntämi·
29398: Ma.amieskoulut: Ed. Lahden ym. rah.al. n:o 159 seksi kunnille maantiealueiden lunastusta var·
29399: määrärahan osoittamisesta ylimääräisen kone-
29400: ten. Liitteet IV,292. s. 1015. L. Vv:aan.
29401: opin ja pajatöiden opettajan palkkausta var-
29402: ten Kymenlaakson maamieskoululle. Liitteet - Ed. Suonpään ym. rah.al. n: o 226 korotetun
29403: IV,226. s. 937. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta helpotuksen myöntä·
29404: -Ed. Pakkasen ym. rah.al. n:o 161 määrärahan miseksi kunnille maantiealueiden lunastamista
29405: osoittamisesta Ahlmanin maamieskoulun yhtey- varten. Liitteet IV,293. s. 1016. L. Vv:aan.
29406: teen perustettavaa isäntäopistoa varten. Liit· - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 227 määrärahan
29407: teet IV,228. s. 940. L. Vv:aan. osoittamisesta kunnille maksettaviksi enna·
29408: - Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n:o 167 määrärahan koiksi maantiealueiden lunastamista varten.
29409: osoittamisesta avustukseksi Parikkalan seudun Liitteet IV,294. s. 1017. L. Vv:aan.
29410: maamieskoululle uuden koulutalon rakentamista - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 228 korotetun
29411: varten. Liitteet IV,234. s. 949. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta kunnan· ja kylätei·
29412: - Ks. Metsäkoulut. den avustamiseen. Liitteet IV,295. s. 1018.
29413: Ma.a.nhankinta.: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 197 L. Vv:aan.
29414: korotetun määrärahan osoittamisesta Kuusamon - Ed. Niskalan ym. rah.al. n: o 229 korotetun
29415: ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeen- määrärahan osoittamisesta kunnan· ja kylätei·
29416: panosta johtuviin tie-, kuivatus· ja raivauskus- den avustamiseen. Liitteet IV,296. s. 1020.
29417: tannuksiin. Liitteet IV,264. s. 984. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
29418: - Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 198 korotetun mää- - Ed. Partasen ym. rah.al. n: o 230 korotetun
29419: rärahan osoittamisesta Kuusamon ja Sallan määrärahan osoittamisesta kunnan· ja kylätei·
29420: kuntien maanhankintalain toimeenpanosta joh· den avustamiseen. · Liitteet IV,297. s. 1021.
29421: tuvien tie·, kuivatus- ja raivauskustannuksien L. Vv:aan.
29422: suorittamiseen. Liitteet IV,265. s. 986. L. - Ed. Pöykön ym. rah.al. n: o 231 korotetun
29423: Vv:aan. määrärahan osoittamisesta kunnan· ja kylätei·
29424: - Ks. Asutus. Asutustilat. Kalastustilat. den avustamiseen. Liitteet IV,298. s. 1022.
29425: L. Vv:aan.
29426: Ma.a.mnitta.us: Ed. Koivusillan ym. rah.al. n:o 152 - Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 232 korotetun
29427: määrärahan osoittamisesta ylimääräisten maan- määrärahan osoittamisesta kunnan· ja kylätei·
29428: mittausinsinöörin toimien perustamista varten. den avustamiseen. Liitteet IV,299. s. "1023.
29429: Liitteet IV,219. s. 929. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
29430: Asialuettelo 1956. 13
29431:
29432: - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 233 korotetun mää- - Ed. Heikuran rah.al. n:o 493 määrärahan osoit-
29433: rärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille tamisesta Honkajoelta ja Parkanosta tulevien
29434: ja kylätiekunnille kunnan· ja kyläteiden kun· maanteiden risteyskohdalla suoritettavia tie-
29435: toonpanosta johtuviin kustannuksiin. Liitteet töitä varten. Liitteet IV,560. s. 1325. L.
29436: IV,300. s. 1024. L. Vv:aan. Vv:aan.
29437: - Ed. Niemisen rah.al. n:o 234 määrärahan osoit· - Ed. Heikuran ym. rah.al. n :o 494 määrärahan
29438: tamisesta avustukseksi Heinolan maalaiskun· osoittamisesta Mansoniemen-Raivaalan maan-
29439: nalle Taipaleen kylätien rakennuskustannusten tien ja Vänniluoman maantiesillan uusimiseen
29440: peittämiseen. Liitteet IV,301. s. 1025. L. Ikaalisten kunnassa. Liitteet IV,561. s. 1326.
29441: Vv:aan. L. Vv:aan.
29442: - Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 235 määrärahan - Ed. Heikuran rah.al. n: o 495 määrärahan osoit-
29443: osoittamisesta avustukseksi Kolarin kunnalle tamisesta Jouhimaan-Kantin asutusalueen-
29444: kunnanteiden kunnossapitämistä varten. Liit· Karvian tien tierakennussuunnitelman laatimi·
29445: · teet IV,302. s. 1027. L. Vv:aan. seksi. Liitteet IV,562. s. 1327. L. Vv:aan.
29446: - Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 403 määrärahan -Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 496 määrärahan
29447: osoittamisesta avustuslainoiksi yksityisten tei· osoittamisesta Tampereen-Turun. runkotien ra-
29448: den rakentamista varten. Liitteet IV,470. s. kentamisen aloittamiseksi. Liitteet IV,563. s.
29449: 1218. L. Vv:aan. 1328. L. Vv:aan.
29450: - Ed. A. Salmisen ym. rah.al.c n:o 481 määrä· - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 497 määrärahan
29451: rahan osoittamisesta tieosuuden Helsinki-Gum· osoittamisesta Teiskon-.Tåminkipohjan maan-
29452: böle rakentamiseksi nelikaistaiseksi. Liitteet tieoikaisun jatkamista varten. Liitteet IV,564.
29453: IV,548. s. 1313. L. Vv:aan. s. 1329. L. Vv:aan.
29454: -Ed. Roineen ym. rah.al. n:o 482 määrärahan
29455: osoittamisesta Vihiniemen-Maasillan välisen -Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 498 määrärahan
29456: tien rakentamiseksi Perniön pitäjässä. Liitteet osoittamisesta Tampereen-Jyväskylän valtatien
29457: IV,549. s. 1314. L. Vv:aan. Tampere-Jämsä osuuden korjaamiseksi. Liit-
29458: ~ Ed. Jokisen ym. rah.al. n:o 483 määrärahan teet IV,565. s. 1330. L. Vv:aan.
29459: osoittamisesta tieoikaisun suorittamista varten - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 499 määrärahan
29460: Nurkkilan ja Merihuhdin välisellä tieosalla Per· osoittamisesta maantien rakentamista varten
29461: niön kunnassa. Liitteet IV,550. s. 1315. L. Kurun. kunnan Riuttaskorven kylästä Virtain
29462: Vv:aan. kunnan Kortteen pysäkille. Liitteet IV,566.
29463: - Ed. Koivusillan ym. rah.al. n:o 484 määrärahan s. 1331. L. Vv:aan.
29464: osoittamisesta Koukjärven tien kuntoonsaatta· - Ed. Jämsenin ym. rah.al. n: o 500 määrärahan
29465: miseen. Liitteet IV,551. s. 1316. L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Keu-
29466: - Ed. Koivusillan ym. rah.al. n:o 485 määrärahan ruun-Kolhon maantieltä Tiusalan pysäkin
29467: osoittamisesta Hakoisten mutkan oikaisemiseen. kautta Keuruun-Haapamäen maantielle. Liit-
29468: Liitteet IV,552. s. 1317. L. Vv:aan. teet IV,567. s. 1332. L. Vv:aan.
29469: -Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 486 määrärahan - Ed. Soinisen ym. rah.al. n: o 501 määrärahan
29470: osoittamisesta Salonkylän-Piipalan maantien osoittamisesta Onkamon-Puhoksen maantiera·
29471: rakentamiseksi Lopen kunnassa. Liitteet IV,553. kennustyön jatkamista varten. Liitteet IV,568.
29472: s. 1318. L. Vv:aan. s. 1333. L. Vv:aan.
29473: - Ed. Laineen ym. rah.al. n:o 487 määrärahan - Ed. Mannisen ym. rah.al. n: o 502 määrärahan
29474: osoittamisesta Someron Sylvänän-Ypäjän Kur· osoittamisesta Varkauden-Joensuun maantien
29475: jenmäen välisen kakkostien osan suunnitelman kunnostamista varten Rukkuneen ja Kypärä- ·
29476: laatimista varten. Liitteet IV,554. s. 1319. L. järven välisellä osalla. Liitteet IV,569. s.
29477: Vv:aan. 1334. L. Vv:aan.
29478: - Ed. Kujalan ym. rah.al. n:o. 488 määrärahan - Ed. Mannisen ym. rah.al. n: o 503 määrärahan
29479: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Manka· osoittamisesta Kuopion-Varkauden välisen
29480: lan voimalaitokselta Kymentaan kylään Iitin maantien Varkauden kauppalan alueella olevan
29481: kunnassa. Liitteet IV,555. s. 1320. L. Vv: aan. osan rakentamiseksi. Liitteet IV,570. s. 1335.
29482: - Ed. Kajatsalon ym. rah.al. n: o 489 määrärahan L. Vv:aan.
29483: osoittamisesta Lappeen-Ylämaan-Hujakkalan - . Ed. Hietasen ym. rah.al. n: o 504 määrärahan
29484: tien kunnostamista varten. Liitteet IV,556. s. osoittamisesta Kuopion kaupungin alueen läpi
29485: 1321. L. Vv:aan. johtavan Kailan tien oikaisemis- ja laajentamis-
29486: - Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 490 määrärahan töihin. Liitteet IV,571. s. 1336. L. Vv:aan.
29487: osoittamisesta tienoikaisu· ja parannustyön - Ed. Soinisen ym. rah.al. n: o 505 määrärahan
29488: käyntiinsaattamiseksi Hauvanlahden-Särkilah· osoittamisesta Rääkkylän-Oravisalon-Liperin
29489: den maantiellä Ruokolahden kunnassa. Liit· maantien rakennustöiden jatkamista varten.
29490: teet IV,557. s. 1322. L. Vv:aan. Liitteet IV,572. s. 1337. L. Vv:aan.
29491: - Ed. E. Kilven ym. rah.al. n:o 491 määrärahan - Ed. Turusen ym. rah.al. n: o 506 määrärahan
29492: osoittamisesta Asikkalan kunnan Kopsuon tien osoittamisesta valtatie n:o 6 tieosuuden Joen·
29493: kunnostamiseen. Liitteet IV;558. s. 1323. L. suu-Haavanpää-Onkamo töiden· aloittamista
29494: Vv:aan. varten. Liitteet IV,573. s. 1338. L. Vv:aan.
29495: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n: o 492 määrärahan - Ed. Koskisen ym. rah.al. n: o 507 määrärahan
29496: osoittamisesta Karvian-"-Pohjois-Parkanon-Kih· osoittamisesta maantien rakentamiseksi Lanne·
29497: niö~t välisen maantien rakennustöiden jatkami· vedeltä Parantalan asemalle. Liitteet IV,574.
29498: seen. Liitteet IV,559. s. 1324. L. Vv:aan. s. 1339. L. Vv:aan.
29499: Asialuettelo 1956.
29500:
29501:
29502: - Ed. Soinisen ym. rah.al. n: o 508 määrärahan aseman ja Vanttausjärven maantien välille.
29503: osoittamisesta Juuan ja Polvijärven pitäjien Liitteet IV,589. s. 1355. L. Vv:aan.
29504: välisen Ahmavaaran-Martonvaaran maantien - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 523 määrärahan
29505: rakentamista varten. Liitteet IV,575. s. 1340. osoittamisesta Kuhan-Simojärven maantien pa-
29506: L. Vv:aan. rantamiseen Ranuan kunnassa. Liitteet IV,590.
29507: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 509 määrärahan s. 1357. L. Vv:aan.
29508: osoittamisesta Viinamäen-Siikajärven maan- -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 524 määrärahan
29509: tien rakentamiseksi. Liitteet IV,576. s. 1341. osoittamisesta Saarenkylii.n-Meltauksen maan-
29510: L. Vv:aan. tiesuunnan tutkimista varten. Liitteet IV,591.
29511: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 510 määrärahan s. 1358. L. Vv:aan.
29512: osoittamisesta Vieremän-Karankamäen-Otan- - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 525 määrärahan
29513: mäen maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,577. osoittamisesta Kallon-Kaukosen maantien ra-
29514: s. 1342. L. Vv:aan. kentamiseksi. Liitteet IV,592. s. 1359. L.
29515: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 511 määrärahan Vv:aan.
29516: osoittamisesta Suomussalmen yli johtavan maan· - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 526 määrärahan
29517: tien pengerrystöiden suorittamiseksi. Liitteet osoittamisesta tierakennustyön aloittamiseksi
29518: IV,578. s. 1343. L. Vv:aan. Tepaston kylästä Lompolon kautta Puljujär-
29519: ven kylään Kittilän kunnassa. Liitteet IV,593.
29520: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 512 määrärahan s. 1360. L. Vv:aan.
29521: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pudas- -Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 527 määrärahan
29522: järven Puhokselta Kurkikylän kautta Suomus- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Savu-
29523: salmen Leinosenvaaraan. Liitteet IV,579. s. kosken Värriön kylästä Tanhuan kylään. Liit-
29524: 1344. L. Vv:aan. teet IV,594. s. 1361. L. Vv:aan.
29525: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 513 määrärahan - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 528 määrärahan
29526: osoittamisesta Pudasjärven-Sarajärven välisen osoittamisesta maantien rakennustöiden jatka-
29527: maantien peruskorjaustöiden aloittamiseksi. miseksi Sodankylän kunnan Kalujärven kylästä
29528: Liitteet IV,580. s. 1345. L. Vv:aan. Tanhuan kylän kautta Savukosken kunnan Vär-
29529: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 514 määrärahan riön kylään. Liitteet IV,595. s. 1362. L.
29530: osoittamisesta Pudasjärven Puhoksen-Suomus· Vv:aan.
29531: salmen Näljängän välisen maantien rakennus- - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 529 määrärahan
29532: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,581. s. 1346. osoittamisesta Inarin kirkonkylän-:Menesjärven
29533: L. Vv:aan. maantien saattamiseksi autoilla liikennöitävään
29534: - Ed. Lepistön ym. rah.al. n: o 515 määrärahan kuntoon. Liitteet IV,596. s. 1363. L. Vv:aan.
29535: osoittamisesta maantien rakentamista varten - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 530 mää-
29536: Lestijärveltä Niskankorven talojen kautta Reis- rärahan osoittamisesta Kaamasen-Sevettijärven
29537: järvelle. Liitteet IV,582. s. 1347. L. Vv:aan. lumikiitäjätien kunnostamiseksi Inarin kun-
29538: - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 516 mää- nassa. Liitteet IV,597. s. 1365. L. Vv:aan.
29539: rärahan osoittamisesta Koivun-Petäjäskosken - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 531 miiärärahan
29540: välisen tien rakennus- sekä Lautiosaaren-Koi- osoittamisesta Peltovuoman-Nunnasen maan-
29541: vun välisen maantien oikaisu- ja korjaustöiden tien rakennustöiden loppuunsaattamiseksi. Liit-
29542: aloittamiseksi. Liitteet IV,583. s. 1348. L. teet IV,598. s. 1366. L. Vv:aan.
29543: Vv:aan. - Ed. Pöykön ym. rah.al. n: o 532 määrärahan
29544: -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 517 määrärahan osoittamisesta Utsjoen- Nuorgamin- Rajalan
29545: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kemi- maantien rakennustöiden aloittamiseksi. Liit-
29546: joen eteläpuolelta Sierilästä Pekkalaan Rova- teet IV,599. s. 1367. L. Vv:aan.
29547: niemen-Kuusamon maantiellä. Liitteet IV,584. - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 533 määrärahan
29548: s. 1349. L. Vv:aan. osoittamisesta Syysjärven-Utsjoen maantien
29549: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 518 määrärahan rakennustöiden suorittamiseksi. Liitteet IV,600.
29550: osoittamisesta Javaruksen-Vuojärven maantien s. 1368. L. Vv:aan.
29551: rakennustöiden jatkamiseksi. Liitteet IV,585. - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 541 määrärahan
29552: s. 1350. L. Vv:aan. osoittamisesta KarjuJan sillan-Ruoveden maan-
29553: -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 519 määrärahan tieosuuden oikaisemista varten. Liitteet IV,608.
29554: osoittamisesta Tolosenkylän-Lohinivan maan- s. 1376. L. Vv:aan.
29555: tiesuunnan tutkimista varten. Liitteet IV,586. - Ks. Asutustiet. Asutustilat. Liikenne. Maanhan-
29556: s. 1352. L. Vv:aan. kinta. Rautatiet. Sillat. Tie- ja vesirakennushal-
29557: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 520 määrärahan litus.
29558: osoittamisesta Posion kunnan Aholan-Mouru-
29559: järven-Maaninkavaaran maantien rakennustöi- Maantutkimus: Ed. Lepistön ym. rah.al. n:o 177
29560: den jatkamiseksi. Liitteet IV,587. s. 1353.
29561: määrärahan osoittamisesta happamien liejumaa-
29562: L. Vv:aan. alueiden inventoimiseksi Pohjanlahden ja Suo-
29563: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 521 määrärahan
29564: menlahden rannikkovyöhykkeellä. Liitteet
29565: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Ylikit- IV,244. s. 962. L. Vv:Mm.
29566: kajärven luoteispuolta Posion-Kuusamon maan-
29567: tiestä Kemijärven-Kuusamon maantiehen. Liit-
29568: teet IV,588. s. 1354. L. Vv:aan. Maanviljelysseura.t: - Ks. Kalanviljelyslaitokset,
29569: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 522 määrärahan
29570: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Rova- Ma.a.rianhamina: Ks. Laivaliikenne. Lentoken-
29571: niemen-Kemijärven rautatiellä olevan Vian tät.
29572: Asialuettelo 1956. 15
29573: llballeutu: - Ks. Ammattikasvatus. Asunnot. Pu- - Ed. Pusan ym. rah.al. n:o 160 määrärahan
29574: helin. Sähkö. Teollisuus. Vesijohdot. osoittamisesta Hausjärven kuntaan perostetta-
29575: vaa maatalouskoulua varten. Liitteet IV,227.
29576: llballeutuammattt: - Ks. Ammattikurssit. s. 938. L. Vv:aan.
29577: - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 164 korotetun
29578: määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksiksi
29579: Maatalouden tutkimuskeskus: Ed. M. Salmisen yksityisluontoisilla maataloudellisille oppilaitok-
29580: ym. rah.al. n:o 174 määrärahan osoittamisesta sille. Liitteet IV,231. s. 944 ja 945. L. Vv:aan.
29581: eräiden maatalouden tutkimuskeskuksen ylimää- -Ed. Lindhin ym. rah.al. n:o 165 määrärahan
29582: räisten toimien muodostamiseksi peruspalkkai- osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi kouluta-
29583: siksi viroiksi. Liitteet IV,241. s. 958. L. lon rakentamiseksi överby skola för lands-
29584: Vv:aan. bygdens yrken nimiselle koululle. Liitteet
29585: IV,232. s. 946 ja 947. L. Vv:aan.
29586: Maatalous: Ed. M. Leskisen ym. lak.al. n:o 68 - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 380 korotetun
29587: laiksi maatalouden kannattavuuden turvaami· määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yk-
29588: sesta. Liitteet IX,103. s. 1417. L. Mtv:aan 411. sityisluontoisille maataloudellisille oppilaitok-
29589: - Ed. Hautalan ym. lak.al. n:o 69 laiksi maa· sille. Liitteet IV,447. s. 1193 ja 1194. L.
29590: taloustulon vakaannuttamisesta. Liitteet IX,104. Vv:aan.
29591: s. 1420. L. Mtv:aan 411. - Ed. Wickmanin ym. rah.al. n: o 460 määrära-
29592: - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 175 korotetun mää· han osoittamisesta lainaksi ja avustukseksi kou-
29593: rärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaalla esiin- lurakennuksen ja oppilasasuntolan rakenta-
29594: tyvien kauratuholaisten tutkimisen jatkamiseksi. mista varten Lannäslundin maatalouskoululle
29595: Liitteet IV,242. s. 960. L. Vv:aan. Pietarsaaren maalaiskunnassa. Liitteet IV,527.
29596: - Ed. Sepän ym. rah.al. n:o 176 korotetun mää- s. 1284 ja 1286. L. Vv:aan.
29597: rärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaalla kau-
29598: rassa esiintyviä tuhoja koskevien tutkimustöi- Maatalousneuvonta: Ed. Ryhdän ym. lak.al. n:o
29599: den tehostamista varten. Liitteet IV,243. s. 72 laiksi maatalousneuvontaa varten myönnet-
29600: 961. L. Vv:aan. tyjen valtion avustusten käytön perusteista.
29601: - Ed. Hultin ym. rah.al. n:o 211 korotetun mää- Liitteet IX,105. s. 1422. L. Mtv:aan 1066.
29602: rärahan osoittamisesta maatalouden tuotanto· - Ed. Lindhin ym. rah.al. n:o 190 määrärahan
29603: kustannusten tasoittamiseen ja tuotannon edis- osoittamisesta Nylands Svenska Lantbruks-
29604: tämiseen. Liitteet IV,278. s. 1001. L. Vv:aan. sällskap nimiselle maanviljelysseuralle neuvonta-
29605: - Ed. Sepän ym. rah.al. n: o 215 määrärahan toimintaa varten Porkkalan alueella. Liitteet
29606: osoittamisesta objektiivisten sadonselvittelyme- IV,257. s. 976 ja 977. L. Vv:aan.
29607: netelmien kenttätutkimuksia varten. Liitteet - Ks. Asutustila~.
29608: IV,282. s. 1005. L. Vv:aan.
29609: - Ed. Häppölän ym. rah.al. n:o 216 määrärahan Maatalousnäyttely: - Ks. Maatalous.
29610: osoittamisesta pysyvän maatalousnäyttelyn ai-
29611: kaansaamista tarkoittavan suunnitelman laati· Maata.Ioustulo: - Ks. Maatalous.
29612: mista varten. Liitteet IV,283. s. 1006. L.
29613: Maillsi: - Ks. Rehut.
29614: Vv:aan.
29615: - Ed. Eskolan ym. rah.al. n: o 398 määrärahan Maitotalous: Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 212 ko-
29616: osoittamisesta maatalouden perusluoton myön- rotetun määrärahan osoittamisesta pienviljeli-
29617: tämiseen. · Liitteet IV,465. s. 1212. L. Vv:aan.
29618: jäin maitotaloustuotannon tukemiseksi. Liit-
29619: - Ks. Maanparannus. Porkkala. Siemenet. Uudis-
29620: teet IV,279. s. 1002. L. Vv:aan.
29621: raivaus.
29622: Ma.ja.ka.t: Ed. H. Miettusen rah.al. n:o 250 maa-
29623: Maatalouskerhotoiminta: Ed. K"åhösen ym. rah.al. rärahan osoittamisesta moottoriveneen hankki-
29624: n:o 381 määrärahan osoittamisesta Paimion miseksi Helsingin lähistöllä olevien majakko-
29625: maatalouskerhoneuvojaopistolle lainojen hoitoa jen huoltoa varten. Liitteet IV,317. s. 1043.
29626: varten. Liitteet IV,448. s. 1195. L. Vv:aan.
29627: L. Vv:aan.
29628: -- Ks. Merenkulkuhallitus.
29629: Maatalouskoneet: Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 169
29630: määrärahan osoittamisesta maatalouskoneiden Ma.ksa.m.a.a.: - Ks. Kuivatustyöt.
29631: tutkimuslaitoksen virkojen järjestelyä varten.
29632: Liitteet IV,236. s. 951. L. Vv:aan. Ma.lminetsintä: Ed. Eskolan ym. rah.al. n:o 266
29633: - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 184 määrärahan korotetun määrärahan osoittamisesta geologi-
29634: osoittamisesta maatalouskoneasemien perustami- sen tutkimuksen tehostamiseen. Liitteet IV,333.
29635: seen. Liitteet IV,251. s. 969. L. Vv:aan. s. 1063. L. Vv:aan.
29636: -Ed. Miikin ym. rah.al. n:o 186 määrärahan -Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 267 määrä-
29637: osoittamisesta maatalouskonehoidon neuvontaan. rahan osoittamisesta malmiesiintymien tutki-
29638: Liitteet IV,253. s. 971. L. Vv:aan. mustyöhön Keski-Pohjanmaalla. Liitteet IV,334.
29639: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. Polttoaineet. s. 1064. L. Vv:aan.
29640: Maatalouskoulut: Ed. Lindhin ym. rah.al. n: o 158 Markkinatutkimus: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o
29641: määrärahan osoittamisesta erilaisten kurssien 217 määrärahan osoittamisesta Pellervo-Seuran
29642: järjestämiseksi Eriksgårdin maatalouskoulussa. markkinatutkimuslaitoksen toiminnan tukemi-
29643: Liitteet IV,225. s. 935 ja 936. L. Vv:aan. seen. Liitteet IV,284. s. 1007. L. Vv:aan.
29644: 16 Asialuettelo 1956.
29645:
29646:
29647: Meijerikoulut: Ed. Laineen ym. rah.a.l. n: o 400 -Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 370 korotetun
29648: määrärahan osoittamisesta halpakorkoiseksi lai- määrärahan osoittamisesta !ainoiksi metsän-
29649: naksi Hämeenlinnan meijerikoululle. Liitteet parannustöihin. Liitteet IV,437. s. 1180. · L.
29650: IV,467. s. 1215. L. Vv:aan. Vv:aan.
29651: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 371 korotetun
29652: Meijerit: Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 179 määrä- määrärahan osoittamisesta !ainoiksi metsänpa-
29653: rahan osoittamisesta Pohjois-Savon maakunta- rannustöihin: Liitteet IV,438. s. 1181. L.
29654: liiton alueella olevien osuusmeijereiden laajen- Vv:aan.
29655: tamista varten. Liitteet IV,246. s. 964. L.
29656: Vv:aan. :Metsä.npa.ra.nnus: - Ks. Metsänhoito. Uudisrai-
29657: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 180 määrärahan vaus.
29658: osoittamisesta meijerin rakentamiseksi Suomus-
29659: salmelle. Liitteet IV,247. s. 965. L. Vv:aan. :Metsätalous: - Ks. Metsänhoito. Metsätyöväki.
29660: - Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n: o 401 määrä-
29661: rahan osoittamisesta !ainoiksi meijereitten ra- Metsä.tutkimus: - Ks. Metsänhoito.
29662: kentamiseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä
29663: kaakkoisalla rajaseudulla. Liitteet IV,468. s. Metsä.työväki: Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 202 mää-
29664: 1216. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta avustuksiksi suomenkie-
29665: -Ed- Niskalan ym. rah.al. n:o 402 määrärahan lisille yksityismetsätalouden edistämisjärjes-
29666: osoittamisesta !ainoiksi meijerien rakentami- töille metsätyömiesten ammattikoulutuksen al-
29667: seksi Pohjois-Suomeen ja Kainuuseen. Liitteet kamiseen. Liitteet IV,269. s. 990. L. Vv:aan.
29668: IV,469. s. 1217. L. Vv:aan. - Ed. Pöykön ym. rah.al. n: o 295 määrärahan
29669: osoittamisesta annattavaksi Työkeskus Rovalan
29670: Melonkoski: - Ks. Sillat. Kannatusyhdistys r.y:lle vanhojen metsätyö-
29671: miesten kodin rakennustoiminnasta aiheutunei-
29672: Merenkulkuhallitus: Ed. H. Miettusen rah.al. n: o den kustannusten peittämiseen. Liitteet IV,362.
29673: 249 määrärahan osoittamisesta merenkulkuhalli- s. 1097. L. Vv:aan.
29674: tuksen teknillisen toimiston uutta radiomajak-
29675: kamestarin virkaa varten. Liitteet IV,316. s. Mielisaira.at: Ed. Partasen ym. rah.al. n:o 76 mää-
29676: 1042. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta mielisairaslain voimaan-
29677: tulon jälkeen rakennettujen B-luokan mielisai-
29678: Merenkulkukoulut: Ed. Högströmin ym. rah.al. n: o raanhoitolaitoksien tai niitä vastaavien kunnai-
29679: 468 määrärahan osoittamisesta Turun meren- Hskotien mielisairaanhoitokotien perustamiskus-
29680: kulkukoulun uuden talon suunnittelua varten. tannuksiin. Liitteet IV,143. s. 837. L. Vv:aan.
29681: Liitteet IV,535. s. 1297 ja 1298. L. Vv:aan. - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 77 korotetun
29682: Merimieslähetys: Ed. A. Salmisen ym. rah.al. n:o määrärahan osoittamisesta B-luokan mielisahaa-
29683: 105 korotetun määrärahan osoittamisesta Suo- lain rakentamiseen suoritettavaa valtionapua
29684: men Merimieslähetysseuran toiminnan tukemi- varten. Liitteet IV,144. s. 838. L. Vv:aan.
29685: seksi. Liitteet IV,172. s. 868. L. Vv:aan. - Ed. Soinisen ym. rah.al. n:o 78 määrärahan
29686: osoittamisesta eräiden B-luokan mielisairaanhoi-
29687: Meta.llityöt: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. tolaitoksien perustamiakustannuksiin suoritetta-
29688: via avustuksia varten. Liitteet IV,145. s. 839.
29689: Metsäkoulut: Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 206 ko- L. Vv:aan.
29690: rotetun määrärahan osoittamisesta metsänhoito- - Ed. Rankilan ym. rah.al. n: o 79 määrärahan
29691: koulujen avustamiseen. Liitteet IV,273. s. 995. osoittamisesta kork{}jen maksamiseksi kuntien
29692: L. Vv:aan. etukäteen rahoittamille valtion osuuksille mieli-
29693: - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o. 457 määrärahan sairaanhoitolaitosten perustamiskustannuksiin.
29694: osoittamisesta metsänhoitokoulun perustamista Liitteet IV,146. s. 840. L. Vv:aan.
29695: varten Vihtiin Uudenmaan maamieskoulun yh- - Ed. Karjalaisen ym. rah.al. n: o 80 määrärahan
29696: teyteen_ Liitteet IV,524. s. 1280. L. Vv:aan_ osoittamisesta Kuntainliitto Salmijärven Kajaa-
29697: nin maalaiskunnassa olevan B-mielisairaalan ra-
29698: Metsänhoito: Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 203 kennusavustukseksi. Liitteet IV,147. s. 841. L.
29699: korotetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi Vv:aan.
29700: ja avustuksiksi yksityismailla suoritettavia met-
29701: sänparannustöitä varten. Liitteet IV,270. s. 992. Mikkeli: - Ks. Karjanhoitokoulut. Sairaalat.
29702: L. Vv:aan.
29703: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 204 korotetun Mikrofilma.us: - Ks. Suomalaisen Kirjallisuuden
29704: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi metsän- Seura.
29705: parannustöiden kustantamiseen. Liitteet IV,271.
29706: s. 993. L. Vv:aan. . Moottoriveneet: - Ks. Majakat.
29707: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 205 korotetun
29708: määrärahan osoittamisesta valtion avustuksiksi Moskova.: - Ks. Ulkomaanedustus.
29709: metsänparannustöiden kustantamista varten.
29710: Liitteet IV,272. s. 994. L. Vv:aan. Mustasa.ari: - Ks. Sairaalat.
29711: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 207 korotetun
29712: määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen met- Muuria: - Ks. Kuivatustyöt.
29713: sien hoitoa ja käyttöä koskevaa tutkimusta var-
29714: ten. Liitteet IV,274. s. 996. L. Vv:aan. :Myrskylll.njoki: - Ks. Perkaustyöt.
29715: Asialuettelo 1956. 17
29716:
29717: N. - Ed. Kajatsalon ym. rah.al. n:o 110 määrärahan
29718: osoittamisesta ylimääräisten lehtorin toimien
29719: Nahantutkimus: - I{s. Valtion teknillinen tutki- perustamista varten. Liitteet IV,l77. s. 874. L.
29720: muslaitos. Vv:aan.
29721: - Ed. Seppälän ym. rah.al. n: o 111 määrärahan
29722: Nauvo: - Ks. Lääkärit. osoittamisesta harjoitusaineiden lehtorin vir-
29723: kojen perustamiseksi oppikouluihin. Liitteet
29724: Neuvonta_; 1teet: - Ks. Puutarhat. IV,l78. s. 882. L. Vv:aan.
29725: Neuvontat,.ö: - Ks. Asutustilat. Käsiteollisuus. - Ed. Seppälän ym. rah.al. n: o 112 määrärahan
29726: Maatai.ouskoneet. Maatalousneuvonta. osoittamisesta Hämeenlinnan lyseon kaksinta-
29727: mista varten. Liitteet IV,l79. s. 883. L.
29728: Nimismiehet: Ed. Seppälän ym. rah.al. n:o 65 Vv:aan.
29729: määrärahan osoittamisesta nimismiesten ja apu- - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n:o 113 korotetun
29730: laisnimismiesten vuokrarahojen korottamiseksi. määrärahan osoittamisesta auskultoimisstipen-
29731: Liitteet IV,132. s. 823. L. Vv:aan. deiksi oppikoulujen opettajille. Liitteet IV,l80.
29732: s. 884. L. Vv:aan.
29733: Nivala: - Ks. Malminetsintä. - Ed. Honkalan ym. rah.al. n:o 114 määrärahan
29734: Nokia: - Ks. Oppikoulut . osoittamisesta avustuksiksi yksityisoppikoulujen
29735: kouluhuoneistojen rakentamista varten. Liitteet
29736: Norma.alielokuvakoneet: - Ks. Puolustuslaitos. IV,181. s. 885. L. Vv:aan.
29737: - Ed. Forsbergin ym. rah.al. n:o 115 määrärahan
29738: Nummelan Parantola: - Ks. Tuberkuloosi. osoittamisesta valtioavustukseksi yksityisoppi-
29739: kouluille koulukaluston, opetusvälineiden ja kir-
29740: Nurmes: - Ks. Sairaalat. jastojen hankkimista varten. Liitteet IV,182. s.
29741: Nurmijärvi: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. 886 ja 887. L. Vv:aan.
29742: - Ed. Kähösen ym. rah.al. n: o .116 määrärahan
29743: Nylands Svenska. Lantbrukssällska.p: Ks. Maa- osoittamisesta Kyrön yhteiskoulun kannatusyh-
29744: talousneuvon ta. distys r.y:n vekselilainan ja eräiden muiden
29745: lainojen muuttamiseksi helpommin hoidettavaksi
29746: Närpiö: - Ks. Teollisuus. luotoksi. Liitteet IV,183. s. 888. L. Vv:aan.
29747: - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 117 määrärahan
29748: osoittamisesta Vihdin yhteiskoulun rakennus-
29749: 0. töitten aloittamiseen. Liitteet IV,l84. s. 890.
29750: L. Vv:aan.
29751: Ohjaustoiminta: - Ks. Maatalousneuvonta. - Ed. Tiitun rah.al. n:o 118 määrärahan osoitta-
29752: misesta valtion avustuksena yhtä lukioluokkaa
29753: Omavaraisuus: - Ks. Talouselämä. varten Isonkyrön keskikoulun laajentamiseksi
29754: Opettajakorkeakoulu: Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. Liitteet
29755: 443 määrärahan osoittamisesta Oulun opettaja- IV,185. s. 891. L. Vv:aan.
29756: korkeakoululle koulurakennusten piirustusten - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n: o 119 määrärahan
29757: hankintaa ja rakennustöiden aloittamista var- osoittamisesta Järvenpään yhteiskoulun valtion
29758: ten. Liitteet IV,510. s. 1265. L. Vv:aan. haltuun ottamista varten. Liitteet IV,186. s.
29759: 892. L. Vv:aan.
29760: Opetta.ja.opisto: - Ks. Ammattikoulut. - Ed. Hostilan ym. rah.al. n: o 120 määrärahan
29761: osoittamisesta Kymin yhteiskoulun ottamiseksi
29762: Opetuselokuvat: - Ks. Elokuvat. valtion haltuun. Liitteet IV,187. s. 893. L.
29763: Vv:aan.
29764: Opetuskeittiöt: - Ks. Ammattikoulut.
29765: - Ed. Hakalan ym. rah.al. n:o 121 määrärahan
29766: Opetusministeriö: Ed. Saalastin ym. rah.al. n: o 104 osoittamisesta Nokian yhteiskoulun valtion hal-
29767: määrärahan osoittamisesta opetusministerin sih- tuun ottamista varten. Liitteet IV,188. s. 894.
29768: teerin paikkaamista varten. Liitteet IV,171. s. L. Vv:aan.
29769: 867. L. Vv:aan. - Ed. Malkamäen ym. rah.al. n:o 129 määrära-
29770: han osoittamisesta kunnallisten keskikoulujen
29771: Opetusohjelmat: - Ks. Ammattikasvatus. perustamista varten. Liitteet IV,196. s. 903. L.
29772: Vv:aan.
29773: Opetusvälineet: - Ks. Oppikoulut.
29774: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 130 määrärahan
29775: Opintomatkat: Ed. Raunion ym. rah.al. n:o 269 osoittamisesta kymmenen uuden keskikoulun pe-
29776: korotetun määrärahan osoittamisesta kauppa- ja rustamiseksi kansakoulujen yhteyteen. Liitteet
29777: teollisuusministeriön jaettavia opintomatka-apu- IV,197. s. 904. L. Vv:aan.
29778: rahoja varten. Liitteet IV,336. s. 1066. L. - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 144
29779: Vv:aan. korotetun määrärahan osoittamisesta oppikoulun
29780: - Ks. Puolustuslaitos. oppilaiden koulunkäynnin avustamiseen. Liit-
29781: teet IV,211. s. 921. L. Vv:aan.
29782: Oppikoulut: Ed. Seppälän ym. rah.al. n:o 109 maa- - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 366 korotetun mää-
29783: rärahan osoittamisesta uusien ylimääräisen leh- rärahan osoittamisesta !ainoiksi yksityisoppi-
29784: torin virkojen perustamiseksi valtion oppikou- koulujen koulurakennusten rakentamiseen. Liit-
29785: luihin. Liitteet IV,l76. s. 873. L. Vv:aan. teet IV,433. s. 1176. L. Vv:aan.
29786: 3 E l/57
29787: 18 Asialuettelo 1956.
29788:
29789:
29790: - Ed. Honkalan ym. rah.al. n: o 367 korotetun Osuusmeijerit: - Ks. Meijerit.
29791: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yksityisop-
29792: pikoulujen kouluhuoneistojen rakentamista var- Otaniemi: - Ks. Liikuntakasvatus.
29793: ten. Liitteet IV,434. s. 1177. L. Vv:aan.
29794: - Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n: o 368 korotetun Oulu: - Ks. Maakunta-arkistot. Opettajakorkea-
29795: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yksityisop- koulu. Postilaitos. Sairaalat. Yliopisto. Yliop-
29796: pikoulujen kouluhuoneistojen rakentamista var- pilasasuntolat.
29797: ten. Liitteet IV,435. s. 1178. L. Vv:aan.
29798: - Ed. Sepän ym. rah.al. n: o 369 määrärahan
29799: osoittamisesta lainaksi Teuvan kunnalle kokei-
29800: lukeskikoulun rakennushankkeen toteuttamista P.
29801: varten. Liitteet IV,436. s. 1179. L. Vv:aan. Paavola: - Ks. Peruna.
29802: - Ed. Seppälän ym. rah.al. n: o 445 määrärahan
29803: osoittamisesta valtion oppikoulujen uudis- ja Paikallissairaalat: - Ks. Sairaalat.
29804: lisärakennuksia varten. Liitteet IV,512. s. 1267.
29805: L. Vv:aan. Paimio: - Ks. Maatalouskerhotoiminta.
29806: - Ed. Helteen vm. rah.al. n: o 446 määrärahan
29807: osoittamisesta· Karjaan yhteiskoulun rakennus- Pajat: - Ks. Kansanopistot. Maamieskoulut.
29808: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,513. s. 1268.
29809: L. Vv:aan. Pakkolunastus: Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 365
29810: - Ed. Tuulen rah.al. n:o 447 määrärahan osoitta- korotetun määrärahan osoittamisesta lainaksi
29811: misesta Kouvolan lyseon uuden koulurakennuk- Rovaniemen kauppalalle kauppalan asemakaava-
29812: sen rakentamiseksi. Liitteet IV,514. s. 1269. L. pakkolunastuksia varten. Liitteet IV,432. s.
29813: Vv:aan.· 1175. L. Vv:aan.
29814: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 448 määrärahan
29815: osoittamisesta Porin tyttölyseon lisärakennuk- Palautuslaki: - Ks. Porkkala.
29816: sia varten. Liitteet IV,515. s. 1270. L. Vv:aan.
29817: - Ed. Kajatsalon ym. rah.al. n:o 449 määrärahan Palkat: - Ks. Poliisi. Virkamiehet.
29818: osoittamisesta Lappeenrannan keskikoulun kou-
29819: lutalon rakentamista varten. Liitteet IV,516. s. Paloisvirta: - Ks. Sillat.
29820: 1271. L. Vv:aan.
29821: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n: o 450 määrära- Paperi: - Ks. Teollisuus.
29822: han osoittamisesta .Jyväskylän tyttölyseon
29823: uuden koulurakennuksen rakentamiseksi. Liit- Parantola.t: - Ks. Kaatumatautiset. Tuberkuloosi.
29824: teet IV,517. s. 1272. L. Vv:aan.
29825: - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 451 maa- Parikkala: - Ks. Maamieskoulut.
29826: rärahan osoittamisesta valtion omistaman yh-
29827: teiskoulun perustamiseksi Kemin kaupunkiin ja Pasonjärvi: - Ks. Kanavat.
29828: sen vaatiman koulutalon rakennustöiden aloit- Pelastakaa. Lapset r.y.: - Ks. Lapset.
29829: tamiseksi. Liitteet IV,518. s. 1273. L. Vv:aan.
29830: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 452 määrärahan Pellervo-Seura: - Ks. Markkinatutkimus.
29831: osoittamisesta Kittilän yhteislyseon rakennus-
29832: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,519. s. 1274. Pellinkoski: - Ks. Perkaustyöt.
29833: L. Vv:aan.
29834: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 453 määrärahan Pello: - Ks. Sähkö.
29835: osoittamisesta Kittilän yhteislyseon kouluraken- Pengerrys: - Ks. Kuivatustyöt.
29836: nuksen rakentamiseksi. Liitteet IV,520. s. 1275.
29837: L. Vv:aan. Perhesijoitustoiminta: - Ks. Lapset.
29838:
29839: Oppilasasuntola.t: - Ks. Ammattikoulut. Kansan- Perka.ustyöt: Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 471
29840: opistot. Maatalouskoulut. Ylioppilasasuntolat. määrärahan osoittamisesta Espoon kunnassa ole-
29841: van Kuttuträskin laskuojan perkaamiseen. Liit-
29842: teet IV,538. s. 1301 ja 1302. L. Vv:aan.
29843: Oppilasruoka.la.t: - Ks. Ammattikoulut. - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 472 määrärahan
29844: osoittamisesta Myrskyiänjoen Hallilan alueen
29845: Oppilasstipendit: - Ks. Teknilliset koulut. perkaustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,539. s.
29846: 1303. L. Vv:aan.
29847: Orivesi: - Ks. Kansanopistot. - Ed. Rankilan ym. rah.al. n:o 475 määrärahan
29848: osoittamisesta Lappajärven ja Evijärven veden-
29849: Orivirta.: - Ks. Sillat. säännöstelytöiden jatkamista varten. Liitteet
29850: IV,542. s. 1307. L. Vv:aan.
29851: Ortopedia: - Ks. Sairaalat. - Ed. Lepistön ym. rah.al. n:o 476 määrärahan
29852: osoittamisesta Lestijoen yläjuoksun perkanatöi-
29853: Orvot: Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 300 maara- den aloittamiseen. Liitteet IV,543. s. 1308. L.
29854: rahan osoittamisesta varattomien ja vähävarais- Vv:aan.
29855: ten alaikäisten siviiliorpojen sekä näiden hoi- - Ed. Erkkilän ym. rah.al. n:o 478 määrärahan
29856: toon sidottujen siviililaskien elatuksen turvaa- osoittamisesta Lamujoen perkaamiseen. Liitteet
29857: miseen. Liitteet IV,367. s. 1103. L. Vv:aan. IV,545. s. 1310. L. Vv:aan.
29858: Asialuettelo 1956. 19
29859: - Ed. Erkkilän ym. rah.al. n:o 479 määrärahan - Ed. Hallbergin ym. rah.al. n: o 64 määrärahan
29860: osoittamisesta Limingojan perkaamiseen. Liit- osoittamisesta Joensuun kaupungin poliisilaitok·
29861: teet IV,546. s. 1311. L. Vv:aan. sen komisarionviran palkkauksen korottami·
29862: -Ed. E. Kilven ym. rah.al. n:o 559 määrärahan seksi. Liitteet IV,131. s. 822. L. Vv:aan.
29863: osoittamisesta Peliinkosken perkaamiseen. Liit-
29864: teet IV,626. s. 1394. L. Vv:aan. Polioinvaliidit: - Ks. lnvaliidit.
29865: - Ed. Taini on ym. rah.al. n: o 560 määrärahan
29866: osoittamisesta Simon kunnassa olevan Viantie· Polkupyörät: - Ks. Puolustuslaitos.
29867: joen perkaustöiden aloittamiseksi. Liitteet
29868: IV,627. s. 1395. L. Vv:aan. Polttoaineet: Ed. Koivusillan ym. rah.al. n:o 315
29869: - Ks. Järvenlaskut. Kuivatustyöt. Maanparannus. määrärahan osoittamisesta petroolikäyttöisten
29870: traktorien polttoaineen hinnanpalautukseen.
29871: Peruna: Ed. Erkkilän ym. rah.al. n:o 358 määrä- Liitteet IV,382. s. 1121. L. Vv:aan.
29872: rahan osoittamisesta perunanjalostustehtaan pe·
29873: rustamista varten Paavolan pitäjän Ruukin ky· Polttoainepäällikkö: - Ks. Tie- ja vesirakennus-
29874: lään. Liitteet IV,425. s. 1167. L. Vv:aan. hallitus.
29875:
29876: Peruskuivatus: - Ks. Kuivatustyöt. Maanparan· Polttoturve: - Ks. Sähkölaitokset.
29877: nus.
29878: Ponttoonisillat: - Ks. Sillat.
29879: Perusluotto: - Ks. Maatalous.
29880: Pori: - Ks. Oppikoulut. Sairaalat. Sairaanhoita-
29881: Pessa.lompolo: - Ks. Sillat. jat.
29882: Petoeläimet: - Ks. Korvaus. Poronhoito. Porkkala: Ed. Kytän ym. lak.al. n:o 70 Porkkalan
29883: Petroli: - Ks. Polttoaineet. palautuslaiksi. Liitteet 1,8. s. 1401. L. Prv:aan,
29884: jonka tulee pyytää lausunto Vv:lta, 590.
29885: Pientalot: - Ks. Rakennustoiminta. - Ed. Högströmin ym. lak.al. n: o 78 laiksi Pork-
29886: kalan alueen maataloudellisen jälleenrakentamis-
29887: Pienteollisuus: - Ks. Käsiteollisuus. työn tukemisesta valtion varoilla. Liitteet
29888: Pienviljelys: - Ks. Kaivot. Maitotalous. IX,106. s. 1427 ja 1428. L. Mtv:aan 1504.
29889: - Ks. Kansakoulut. Maatalousneuvonta. Rakennus-
29890: Pietarsaari: - Ks. Maatalouskoulut. toiminta.
29891:
29892: Pika-asutus: - Ks. Asutustoiminta. Poronhoito: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 181 koro·
29893: tetun määrärahan osoittamisesta poronhoidon
29894: Pirin silta: - Ks. Sillat. edistämiseen. Liitteet IV,248. s. 966. L. Vv:aan.
29895: Pohjanlahti: - Ks. Maantutkimus. -Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 210 määrärahan
29896: osoittamisesta petoeläinten tappamien ja raate-
29897: Pohjois-Karjala: - Ks. Ammattikoulut. Läänijako. lemien porojen korvaamiseksi. Liitteet IV,277.
29898: s. 1000. L. Vv:aan.
29899: Pohjoismaat: - Ks. Kansanopistot.
29900: Posio: - Ks. Sillat.
29901: Pohjois-Savo: - Ks. Meijerit. Teollisuus.
29902: Pohjois-Suomi: - Ks. Meijerit. Metsänhoito. Postilaitos: Ed. L. Mattilan ym. rah.al. n:o 325
29903: määrärahan osoittamisesta eräiden ylimääräis·
29904: Pohjolan Opisto: - Ks. Kansanopistot. ten tointen muodostamiseksi peruspalkkaisiksi
29905: viroiksi ja toimiksi posti· ja lennätinlaitoksessa.
29906: Poliisi: Ed. Tienarin ym. rah.al. n:o 59 maarara· Liitteet IV,392. s. 1132. L. Vv:aan.
29907: han osoittamisesta maan poliisikunnan palkko- - Ed. Hosian ym. rah.al. n: o 326 määrärahan
29908: jen nostamiseksi kahdella palkkaluokalla. Liit· osoittamisesta ylimääräisten kirjurin tointen
29909: teet IV,126. s. 815. L. Vv:aan. vakinaistamiseksi posti- ja lennätinlaitoksessa.
29910: - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 60 määrärahan Liitteet IV,393. s. 1134. L. Vv:aan.
29911: osoittamisesta poliisilisän suorittamista varten - Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n: o 327 määrära-
29912: eräille poliisimiehille. Liitteet IV,127. s. 816. han osoittamisesta eräiden posti· ja lennätin•
29913: L. Vv:aan. laitoksen tilapäisten teknillisten toimien muut-
29914: - Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 61 määrärahan osoit· tamiseksi ylimääräisiksi toimiksi. Liitteet
29915: tamisesta poliisilisän maksamista varten poliisi· IV,394. s. 1i35. L. Vv:aan.
29916: kunnalle. Liitteet IV,128. s. 818. L. Vv:aan. - Ed. Pasasen ym. rah.al. n: o 328 määrärahan
29917: - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n: o 62 määrärahan osoittamisesta eräiden ylimääräisten toimien
29918: osoittamisesta poliisikunnan kanslistieli ja kir- perustamista varten posti- ja lennätinlaitokseen.
29919: jurien palkkojen korottamista varten. Liitteet Liitteet IV,395. s. 1136. L. Vv:aan.
29920: IV,129. s. 819. L. Vv:aan. - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 329 korotetun
29921: - Ed. V. Leskisen ym. rah.al. n:o 63 määrärahan määrärahan osoittamisesta sunnuntai- ja yli·
29922: osoittamisesta Helsingin poliisilaitoksen liiken· työkorvauksiin maaseudun postitoimipaikoissa.
29923: netoimiston johtajan toimen muuttamiseksi lii- Liitteet IV,396. s. 1137. L. Vv:aan.
29924: kenneosaston johtajan toimeksi. Liitteet IV,130. - Ed. A. Leikolan ym. ·rah.al. n: o 330 määrärahan
29925: s. 820. L. Vv:aan. osoittamisesta kassaerehdysrahojen maksamista
29926: 20 Asialuettelo 1956.
29927:
29928: varten posti- ja lennätinlaitoksen kassapalve- - Ed. Sundmanin ym. rah.al. n: o 101 korotetun
29929: lusaa oleville toimihenkilöille. Liitteet IV,397. määrärahan osoittamisesta polkupyörien ja hiih-
29930: s. 1138. L. Vv:aan. tovälineiden kunnossapitoon ja uusintaan puo-
29931: - Ed. Alangon ym. rah.al. n: o 350 korotetun lustusvoimissa. Liitteet IV,168. s. 864. L.
29932: määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätin- Vv:aan.
29933: laitokselle toimitalojen ja henkilökunnan asun· - Ed. Saariahon ym. rah.al. n:o 102 määrärahan
29934: tojen rakentamista varten. Liitteet IV,417. s. osoittamisesta normaalielokuvakoneitten hankki-
29935: 1159. L. Vv:aan. miseksi puolustusvoimain elokuvasaleihin. Liit-
29936: - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n:o 351 määrära- teet IV,169. s. 865. L. Vv:aan.
29937: han osoittamisesta suunnittelutöiden suorittami- - Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 103 määrärahan
29938: seksi ja rakennustöiden aloittamiseksi Lahden osoittamisesta puolustuslaitoksen aloitepalkkioita
29939: kaupunkiin tulevaa postitaloa varten. Liitteet varten. Liitteet IV,170. s. 866. L. Vv:aan.
29940: IV,418. s. 1160. L. Vv:aan. - Ks. Sairaalat.
29941: - Ed. Malkamäen ym. rah.al. n: o 352 määrärahan
29942: osoittamisesta postitalon rakentamista varten Purkaustyöt: - Ks. Työväensuojelu.
29943: Lahden kaupunkiin. Liitteet IV,419. s. 1161.
29944: L. Vv:aan. Puumala: - Ks. Sillat.
29945: - Ed. Järven ym; rah.al. n: o .353 määrärahan
29946: osoittamisesta Oulun postitalon rakentamista Puunjalostusteollisuus: Ed. Tainion ym. rah.al. n:o
29947: varten. Liitteet IV,420. s. 1162. L. Vv:aan. 361 määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suo·
29948: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 354 määrärahan rittamiseksi Kemijärvelle rakennettavaa puun·
29949: osoittamisesta postiautovarikon rakentamiseksi jalostuslaitosta varten. Liitteet IV,428. s. 1171.
29950: Jyväskylään. Liitteet IV,421. s. 1163. L. L. Vv:aan.
29951: Vv:aan. - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 362 mää·
29952: ~ Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 355 korotetun mää- rärahan osoittamisesta Inariin Ivalon kylään
29953: rärahan osoittamisesta autojen hankkimista var· perustettavan puunjalostusteollisuuslaitoksen ra·
29954: ten posti· ja lennätinlaitokselle. Liitteet IV,422. kannustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,429. s.
29955: s. 1164. L. Vv:aan. 1172. L. Vv:aan.
29956: - Ks. Asunnot.
29957: Puutarhat: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 178
29958: Pudasjärvi: - Ks. Lääkärit. määrärahan osoittamisesta annettavakai Puu-
29959: tarhaviljelijäin Liitolle neuvontapisteiden pe·
29960: Puhelin: Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 356 koro· rustamista varten Lohjalle ja Karjaalle. Liit·
29961: tetun määrärahan osoittamisesta puhelin- ja teet IV,245. s. 963. L. Vv:aan~
29962: lennätinverkon laajentamiseen ja parantami·
29963: seen. Liitteet IV,423. s. 1165. L. Vv:aan. Puutarhaviljelijäin Liitto: Ks. Puutarhat.
29964: - Ed. Vennamon ym. rah.al. n: o 357 korotetun
29965: määrärahan osoittamisesta uusien puhelintoimi· Pyhtää.: - Ks. Kalastustilat.
29966: paikkojen perustamista varten maaseudulle.
29967: Liitteet IV,424. s. 1166. L. Vv:aan. Pyhä.joki: --. Ks. Ammattikoulut.
29968: Pukuavustus: - Ks. Rautatieläiset. Pyydykset: - Ks. Kalastus.
29969: Punaiset invaliidit: - Ks. Invaliidit. Päivä.jatkokoulu: - Ks. Kansakoulut.
29970: Punakaartilaiset: - Ks. Haudat. Päiväkodit: - Ks. Lastenhoito.
29971: Puolustuslaitos: Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 96
29972: määrärahan osoittamisesta eräiden kersantintoi·
29973: mien järjestelyä varten. Liitteet IV,163. s. 859.
29974: L. Vv:aan. R.
29975: - Ed. Saariahon ym. rah.al. n: o 97 korotetun
29976: määrärahan osoittamisesta koulutustoiminnan Radiomajakat: - Ks. Merenkulkuhallitus.
29977: tehostamista varten puolustusvoimissa. Liitteet
29978: IV,164. s. 860. L. Vv:aan. Radium: - Ks. Syöpä.
29979: - Ed. Saariahon ym. rah.al. n: o 98 korotetun
29980: määrärahan osoittamisesta Iiikuntakasvatustoi· Rahdit: - Ks. Rehut.
29981: minnan edistämiseksi puolustusvoimissa. Liit-
29982: teet IV,165. s. 861. L. Vv:aan. Ra.ittiustyö: Ed. Heijakaen ym. rah.al. n:o 297
29983: - Ed. Saariahon ym. rah.al. n:o 99 korotetun korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
29984: määrärahan osoittamisesta apurahoiksi ulko· siksi raittiustyötä suorittaville järjestöille. Liit-
29985: mailla opiskeleville puolustuslaitoksen viran ja teet IV,364. s. 1099. L. Vv:aan.
29986: toimen haltijoilla. Liitteet IV,166. s. 862. L.
29987: Vv:aan. Raivaus: - Ks. Asutustilat. Maanhankinta.
29988: -Ed. Tuulen rah.al n:o 100 korotetun määrä·
29989: rahan osoittamisesta avustukseksi ulkomailla Raja: - Ks. Kalastustilat.
29990: opiskeleville puolustuslaitokseen kuuluville hen·
29991: kilöille. Liitteet IV,167. s. 863. L. Vv:aan. Rajaseutu: - Ks. Meijerit.
29992: Asialuettelo 1956. 21
29993: Rakennushallitus: Ed. E. Leikolan ym. rah.al. n: o Rautatiet: Ed. Högströmin ym. rah.al. n:o 314
29994: 236 määrärahan osoittamisesta eräiden ylimää- määrärahan osoittamisesta korvaukseksi val-
29995: räisten toimien perustamiseksi rakennushallituk- tionrautateille Lounais-Suomen satamiin suun-
29996: seen. Liitteet IV,303. s. 1028. L. Vv:aan. tautuvien kuljetusten maksujen alentamista
29997: varten. Liitteet IV,381. s. 1119 ja 1120. L.
29998: Rakennustarvikkeet: - Ks. Liikevaihtovero. Vv:aan.
29999: - Ed. Kujalan ym. rah.al. n: o 331 määrärahan
30000: Rakennustoiminta: Ed. Högströmin ym. rah.al. n:o osoittamisesta Lappeenrannasta Haminan kautta
30001: 416 määrärahan osoittamisesta lainojen myöntä- Kotkaan kulkevan oikoradan rakennussuunnitel-
30002: miseksi Porkkalan asukkaille asunto- ja talous- mien loppuun saattamista ja töiden aloitta-
30003: rakennusten jälleenrakentamista varten Porkka- mista varten. Liitteet IV,398. s. 1139. L.
30004: lan alueella. Liitteet IV,483. s. 1231 ja 1232. Vv:aan.
30005: L. Vv:aan. - Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n: o 332 määrärahan
30006: - Ed. Rajatsalon ym. rah.al. n:o 417 määrära- osoittamisesta Parikkalan-Onkamon rautatien
30007: han osoittamisesta !ainoiksi pientalojen omista- ratasuunnan tutkimista varten. Liitteet IV,399.
30008: jille huoneenvuokrasäännöstelyn johdosta rap- s. 1140. L. Vv:aan.
30009: peutuneiden rakennusten korjaamista varten. - Ed. Puhakan ym. rah.al. n: o 333 määrärahan
30010: Liitteet IV,848. s. 1233. L. Vv:aan. osoittamisesta Joensuun-ilomantsin radan Ko-
30011: - Ks. Rakennushallitus. veron-llomantsin välisen osan rakennustöiden
30012: aloittamiseksi. Liitteet IV,400. s. 1141. L.
30013: Ratapihat: - Ks. Rautatiet. Vv:aan.
30014: Ratina.: - Ks. Sillat. - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 334 määrärahan
30015: osoittamisesta rautatien rakentamiseksi Kemi-
30016: Raudaskylä: - Ks. Kansanopistot. järven asemalta Taivalkoskella. Liitteet IV,401.
30017: s. 1142. L. Vv:aan.
30018: Raudussuo: - Ks. Kuivatustyöt. - Ed. Raunion ym. rah.al. n: o 335 määrärahan
30019: Rauhanpuolusta.jat: Ed. Kuusisen ym. rah.al. n:o osoittamisesta raskaiden tavarajunahöyryvetu-
30020: 143 määrärahan osoittamisesta Suomen Rau- reiden osamaksun suorittamiseen. Liitteet
30021: hanpuolustajat r. y:n työn tukemiseksi. Liit- IV,402. s. 1144. L. Vv:aan.
30022: teet IV,210. s. 920. L. Vv:aan. -Ed. Raunion ym. rah.al. n:o 336 korotetun mää-
30023: rärahan osoittamisesta vuonna 1957 valtionrau-
30024: Rauhantyö: - Ks. Taide. tateille tilattavien uusien tavaravaunujen osa-
30025: maksuja varten. Liitteet IV,403. s. 1145. L.
30026: Rautatiehallitus: Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 318 Vv:aan.
30027: määrärahan osoittamisesta eräiden rautatiehal-
30028: - Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al. n:o 337 mää-
30029: lituksen tariffiosaston toimien järjestelyä var- rärahan osoittamisesta Tampereen-Porin-
30030: ten. Liitteet IV,385. s. 1124. L. Vv:aan.
30031: MäntyJuodon rataosan kiskotuksen uusimista
30032: Rautatieläiset: Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n: o 319 varten. Liitteet IV,404. s. 1146. L. Vv:aan.
30033: määrärahan osoittamisesta eräiden valtionrau- - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 338 määrärahan
30034: tateiden viran ja toimen haltijain yötyön kor- osoittamisesta Jyväskylän-Suolahden rautatien
30035: vaamiseksi. Liitteet IV,386. s. 1126. L. uusimistöiden aloittamiseen. Liitteet IV,405. s.
30036: Vv:aan. 1147. L. Vv:aan.
30037: - Ed. Kaitilan ym. rah.al. n:o 320 korotetun - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 339 määrärahan
30038: määrärahan osoittamisesta vähintään viisi osoittamisesta Seinäjoen ratapihan laajennus-
30039: vuotta palvelleiden konduktöörien palkkauksen töiden loppuunsuorittamiseksi. Liitteet IV,406.
30040: korottamista varten. Liitteet IV,387. s. 1127. s. 1148. L. Vv:aan.
30041: L. Vv:aan. - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n: o 346 määrärahan
30042: - Ed. Kaitilan ym. rah.al. n:o 321 määrärahan ·osoittamisesta Epilän rautatiealikäytävän ra-
30043: osoittamisesta virkaatekevien (tilapäisten) kon- kentamiseen ja maantien oikaisemiseen Tampe-
30044: duktöörien palkkausluokan korotusta varten reen-Vaasan maantiellä. Liitteet IV,413. s.
30045: maaravuosien kuluttua. Liitteet IV,388. s. 1155. L. Vv:aan.-
30046: 1128. L. Vv:aan. Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 348 määrärahan
30047: - Ed. Kaitilan ym. rah.al. n: o 322 määrärahan osoittamisesta Kouvolan asemarakennuksen ra-
30048: osoittamisesta junamiesten palkkausluokan ko- kennustöiden aloittamista varten. Liitteet
30049: rotusta varten määrävuosien kuluttua. Liitteet IV,415. s. 1157. L. Vv:aan.
30050: IV,389. s. 1129. L. Vv:aan. - Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 349 määrärahan
30051: - Ed. Rajatsalon ym. rah.al. n:o 323 määrärahan osoittamisesta rataosaston työ- ja varastora-
30052: osoittamisesta valtionrautateiden junanlähettä- kennuksen rakentamiseksi Kouvolaan. Liitteet
30053: jinä toimiville virkamiehille maksettavan yö- IV,416. s. 1158. L. Vv:aan.
30054: rahan korottamista varten. Liitteet IV,390. ~ Ks. Sillat.
30055: s. 1130. L. Vv:aan.
30056: - Ed. Suonpään ym. rah.al. n: o 324 määrärahan Ravitsemusopetus: - Ks. Kouluhallitus.
30057: osoittamisesta pukuavustuksen suorittamista
30058: varten eräille valtionrautateiden toimen haiti- Rehut: Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 191 maara-
30059: joille. Liitteet IV,391. s. 1131. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta väkirehujen ja siementen
30060: rahtiavustusten maksamista varten. Liitteet
30061: Rautatierahdit: - Ks. Rehut. IV,258. s. 978. L. Vv:aan.
30062: 22 Asialuettelo 1956.
30063:
30064:
30065: - Ed. Niemisen ym. rah.al. n: o 192 määrärahan - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 88 määrärahan
30066: osoittamisesta koti· ja ulkomaisten väkirehujen osoittamisesta kunnansairaalakai muutetun Tai-
30067: hintojen alentamiseen. Liitteet IV,259. s. 979. valkosken entisen aluesairaalan peruskorjaus-
30068: L. Vv:aan. ja laajennustöitä varten. Liitteet IV,155. s. 850.
30069: - Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n: o 193 määrä- L. Vv:aan.
30070: rahan osoittamisesta väkirehujen, maissin ja - Ed. Ryhdän ym. rah.al. n: o 89 määrärahan
30071: leseiden rautatierahtien alentamiseksi. Liitteet osoittamisesta Taivalkosken kunnansairaalan
30072: IV,260. s. 980. L. Vv:aan. peruskorjaustöitä varten. Liitteet IV,156. s.
30073: - Ks. Siemenet. 851. L. Vv:aan.
30074: - Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 90 korotetun mää-
30075: Rekisteri: - Ks. Syöpä. rärahan osoittamisesta Lapin lastensairaalan
30076: toimintaa varten. Liitteet IV,157. s. 852. L.
30077: Vv:aan.
30078: Riipisenvaara: - Ks. Sähkö. - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 412 määrärahan
30079: osoittamisesta lainaksi Invaliidisäätiölle orto-
30080: Ristiina: - Ks. Emäntäkoulut. pedisen sairaalan rakentamiseksi Ouluun. Liit-
30081: teet IV,479. s. 1227. L. Vv:aan.
30082: Ristisalmi: - Ks. Sillat. - Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 420 määrärahan
30083: osoittamisesta Keskussotilassairaala 1: n lisära-
30084: Rovala: - Ks. Metsätyöväki. kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,487.
30085: s. 1237. L. Vv:aan.
30086: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 430 määrärahan
30087: Rovaniemi: - Ks. Pakkolunastus. osoittamisesta aluesairaaloista kunnansairaa-
30088: loiksi muutettujen sairaaloiden peruskorjauksiin
30089: Ruokalat: - Ks. Ammattikoulut. ja laajennuksiin. Liitteet IV,497. s. 1251. L.
30090: Vv:aan.
30091: Ruukki ~ - Ks. Peruna. - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 431 määrärahan
30092: osoittamisesta Kotkan keskussairaalan suunnit-
30093: telutöitä varten. Liitteet IV,498. s. 1252. L.
30094: Vv:aan.
30095: - Ed. Malkamäen ym. rah.al. n: o 432 maarara-
30096: s. han osoittamisesta Hämeenlinnan lääninsairaa·
30097: lan laajentamistå varten. Liitteet IV,499. s.
30098: Saaristo: - Ks. Laivaliikenne. Liikenne. 1253. L. Vv:aan.
30099: Sadonselvittely: - Ks. Maatalous. - Ed. Seppälän ym. rah.al. n: o 433 määrärahan
30100: osoittamisesta Hämeenlinnan lääninsairaalan li-
30101: Sairaalat: Ed. Hakkilan rah.al. n:o 68 maara· särakennus-, muutos- ja korjaustöitä varten.
30102: rahan osoittamisesta sydänkateterisaatiossa tar· Liitteet IV,500. s. 1254. L. Vv:aan.
30103: vittavien laitteiden hankkimista varten Hel- - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n:o 435 määrärahan
30104: singin yliopiston III sisätautien klinikalla. osoittamisesta Lahden keskussairaalan raken-
30105: Liitteet IV,135. s. 827. L. V v: aan. nustöiden · aloittamiseksi. Liitteet IV,502. s.
30106: - Ed. Brander-W allinin ym. rah.al. n: o 69 mää- 1256. L. Vv:aan.
30107: rärahan osoittamisesta Porin yleiseen sairaa- - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 437 määrärahan
30108: laan perustettavaa silmäosastoa varten. Liit- osoittamisesta Mikkelin lääninsairaalan lisära-
30109: teet IV,136. s. 828. L. Vv:aan. kennus-, muutos- ja korjaustöitä varten. Liit-
30110: - Ed. Ikosen ym. rah.al. n: o 70 määrärahan teet IV,504. s. 1258. L. Vv:aan.
30111: osoittamisesta Nurmeksen yleisen sairaalan - Ed. Pasasen ym. rah.al. n: o 438 määrärahan
30112: toimintakustannusten peittämiseen. Liitteet osoittamisesta Mikkelin lääninsairaalan laajen-
30113: IV,137. s. 829. L. Vv:aan. tamista varten. Liitteet IV,505. s. 1259. L.
30114: Vv:aan.
30115: - Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 81 määrärahan
30116: osoittamisesta valtionavuksi sairaalalain edel- - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 439 määrärahan
30117: lyttämien alue- ja paikallissairaalain toiminta- osoittamisesta Mustasaaren sairaalan hoitohen-
30118: kustannuksiin. Liitteet IV,148. s. 842. L. kilöstön asuntolarakennuksen rakentamista var-
30119: Vv:aan. ten. Liitteet IV,506. s. 1261. L. Vv:aan.
30120: - Ed. Lepistön ym. rah.al. n: o 440 määrärahan
30121: - Ed. Ikosen ym. rah.al. n: o 82 määrärahan osoit- osoittamisesta Keski-Pohjanmaan keskussairaa-
30122: tamisesta valtion osuuden suorittamiseksi Nur- lan suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,507.
30123: meksen yleisen sairaalan toimintakustannuksiin. s. 1262. L. Vv:aan.
30124: Liitteet IV,149. s. 843. L. Vv:aan. - Ed. Järven ym. rah.al. n:o 441 määrärahan
30125: - Ed. Henrikssonin ym. rah.al. n: o 83 määrä- osoittamisesta Oulun lääninsairaalan laajenta-
30126: rahan osoittamisesta rakennusavustukseksi Suo- mista varten. Liitteet IV,508. s. 1263. L.
30127: men Punaisen Ristin sairaalan laajentamista Vv:aan.
30128: varten. Liitteet IV,150. s. 844. L. Vv:aan. - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 442 määrärahan
30129: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 87 määrärahan osoittamisesta Lapin lääninsairaalan muutos-
30130: osoittamisesta Suomussalmen kunnansairaalan ja korjaustöitä varten. Liitteet IV,509. s.
30131: henkilökunnan asuinrakennuksen rakentamista 1264. L. Vv:aan.
30132: varten. Liitteet IV,154. s. 849. L. Vv:aan. - Ks. Mielisairaat.
30133: Asialuettelo 1956. 23
30134: Sairaanhoitajat: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o Seimet: - Ks. Lastenhoito.
30135: 71 määrärahan osoittamisesta apuhoitajien tila·
30136: päistoimien muuttamiseksi ylimääräisiksi. Liit· Seinäjoki: - Ks. Ammattikoulut.
30137: teet IV,138. s. 830. L. Vv:aan.
30138: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 72 määrärahan Selluloosatehtaat: - Ks. Teollisuus.
30139: osoittamisesta eräiden ylimääräisten toimien pe-
30140: rustamiseksi Keski-Suomen sairaanhoitaja-ter- Seminaarit: Ed. Järven ym. rah.al. n:o 124 maa-
30141: veyssisarkouluun. Liitteet IV,139. s. 831. L. rärahan osoittamisesta asuntolanhoitajakurssin
30142: Vv:aan. järjestämistä varten Kemijärven seminaariin.
30143: - Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al. n:o 434 mää- Liitteet IV,191. s. 898. L. Vv:aan.
30144: rärahan osoittamisesta Porin sairaanhoitaja-ter- - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n: o 444 määrära-
30145: veyssisarkoulun koulutalon rakennustöiden aloit- han osoittamisesta Savonlinnan seminaarin ra-
30146: tamista varten. Liitteet IV,501. s. 1255. L. kennustyön jatkamiseksi. Liitteet IV,511. s.
30147: Vv:aan. 1266. L. V v: aan.
30148: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 436 määrärahan
30149: osoittamisesta Lappeenrannan sairaanhoitaja- Siemenet: Ed. Lepistön ym. rah.al. n:o 188 maa-
30150: terveyssisarkoulun rakentamista varten. Liit- rärahan osoittamisesta kevätviljan siementen
30151: teet IV,503. s. 1257. L. Vv:aan. hinnan alentamiseen katoalueella. Liitteet
30152: IV,255. s. 974. L. Vv:aan.
30153: Sairaanhoito: Ed. J. Wirtasen ym. rah.al. n:o 73 - Ed. Hautalan ym. rah.al. n:o 189 määrärahan
30154: määrärahan osoittamisesta suomenkielisten sai- osoittamisesta avustuksiksi siemenen hankintaa
30155: raanhoitokurssien järjestämiseksi Vaasan kes- varten hallasta kärsineille asutustilallisille.
30156: kussairaalassa. Liitteet IV,140. s. 832. L. Liitteet IV,256. s. 975. L. Vv:aan.
30157: Vv:aan. - Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 214 määrärahan
30158: - Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 92 määrärahan osoittamisesta hallavahinkoja kärsineille sie-
30159: osoittamisesta maksuttoman insuliinin ja muun menten hankkimiseksi ja väkirehujen hintojen
30160: tarvittavan hoidon järjestämiseksi vähävarai- alentamiseksi. Liitteet IV,281. s. 1004. L.
30161: silla sokeritautisille. Liitteet IV,159. s. 854. Vv:aan.
30162: L. Vv:aan. - Ed. Erkkilän ym. rah.al. n:o 399 määrärahan
30163: - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 288 määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi !ainoiksi siemen-
30164: osoittamisesta avustuksiksi kunnille toipilaara- ten ostoon hallan tuhoista kärsimään joutu-
30165: han suorittamista varten. Liitteet IV,355. s. neille maanviljelijöille. Liitteet IV,466. s. 1214.
30166: 1090. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
30167: - Ks. Laidun. Rehut.
30168: Sairasmatkat: - Ks. Eläinlääkärit.
30169: Sieppijärvi: - Ks. Sähkö.
30170: Salla: - Ks. Maanhankinta.
30171: Siikajoki: - Ks. Ammattikoulut. Kanavat.
30172: Salmi: - Ks. Sillat.
30173: Sillat: Ed. Niemisen ym. rah.al. n:o 247 määrä·
30174: Salmijärvi: - Ks. Mielisairaat. rahan osoittamisesta avustukseksi Savonlinnan
30175: kaupungille Kyrönsalmen sillan rakentamista
30176: Sankar:lhaudat: - Ks. Haudat. koskevan tutkimuksen toimittamista varten.
30177: Liitteet IV,314. s. 1040. L. Vv:aan.
30178: Sanomalehtimiehet: - Ks. Eläkkeet. - Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 340 korotetun
30179: määrärahan osoittamisesta ali- ja ylilmlkusilto-
30180: Sata.kunta: - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit. jen rakentamiseksi rautateiden ja maanteiden
30181: tasoristeyksiin. Liitteet IV,407. s. 1149. L.
30182: Satamat: Ed. Kokkolan ym. rah.al. n:o 244 mää- Vv:aan.
30183: rärahan osoittamisesta vientisatamia ylläpitä· - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n: o 341 määrärahan
30184: ville kunnille satamien kehittämistä varten. osoittamisesta Keravan aseman ratapihan yli
30185: Liitteet IV,311. s. 1037. L. Vv:aan. johtavan sillan uusimiseen. Liitteet IV,408.
30186: - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 245 määrä- s. 1150. L. Vv:aan.
30187: rahan osoittamisesta avustuksiksi vientisatamia - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n: o 342 määrärahan
30188: ylläpitäville kunnille satamien kehittämistä ja osoittamisesta Hyvinkään ratapihan ylikulku-
30189: kunnostamista varten. Liitteet IV,312. s. 1038. sillan uusimiseen. Liitteet IV,409. s. 1151.
30190: L. Vv:aan. L. Vv:aan.
30191: - Ed. Tainion ym. rah.al. n: o 246 määrärahan - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n: o 343 määrä-
30192: osoittamisesta avustukseksi Kemin kaupungille rahan osoittamisesta Hyvinkään rautatiesillan
30193: Ajoksen syväsataman rakentamista varten. Liit- rakentamista varten. Liitteet IV,410. s. 1152.
30194: teet IV,313. s. 1039. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
30195: - Ks. Rautatiet. - Ed. Suomisen ym. rah.al. n: o 344 määrärahan
30196: osoittamisesta uuden ylikulkusillan rakenta-
30197: Satava: - Ks. Sillat. mista varten pääradan ylitse Helsingin-Hä-
30198: meenlinnan maantielle Hyvinkään kauppalassa.
30199: Savonlinna: - Ks. Seminaarit. Sillat. Liitteet IV,411. s. 1153. L. Vv:aan.
30200: 24 Asialuettelo 1956.
30201:
30202:
30203: - Ed. Roine en ym. rah.al. n: o 345 määrärahan - Ed. Niirasen ym. rah.al. n:o 550 määrärahan
30204: osoittamisesta rautatieylikäytäväsillan rakenta· osoittamisesta Lylykosken maantiesillan raken·
30205: miseksi Loimaan kauppalassa. Liitteet IV,412. tamista varten Koitajoen yli. Liitteet IV,617.
30206: s. 1154. L. V v: aan. s. 1385. L. V v: aan.
30207: - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 347 määrärahan - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 551 määrärahan
30208: osoittamisesta rautatieylikulkusillan rakentami- osoittamisesta Paloisvirran sillan rakentami-
30209: seksi Tuunaansalmen Savonlinnan puoleiseen seksi. Liitteet IV,618. s. 1386. L. Vv:aan.
30210: päähän. Liitteet IV,414. s. 1156. L, Vv:aan. - Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 552 määrärahan
30211: - Ed. Roineen ym. rah.al. n: o 535 määrärahan osoittamisesta sillan rakentamista varten Joki·
30212: osoittamisesta ponttoonisillan rakentamiseksi järven lossipaikalle. Liitteet IV,619. s. 1387.
30213: Hirvensalon saaresta Satavan saareen johta- L. Vv:aan.
30214: valle tielle. Liitteet IV,602; s. 1370. L. - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 553 määrärahan
30215: Vv:aan. osoittamisesta sillan rakentamista varten
30216: - Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 536 määrärahan Iijoessa olevalle Ervastin lossipaikalle. Liit-
30217: osoittamisesta Vehkalahden kunnassa Metsäky- teet IV,620. s. 1388. L. Vv:aan.
30218: län-Tavastilan maantiellä olevan Klemolan - Ed. Koiviston ym. rah~al. n:o 554 määrärahan
30219: sillan uudelleenrakentamiseksi. Liitteet IV,603. osoittamisesta Tornionjoen sillan leventämiseksi
30220: s. 1371. L. Vv:aan. ja vahvistamiseksi. Liitteet IV,621. s. 1389.
30221: - Ed. Keloveden ym. rah.al. n:o 537 määrärahan L. Vv:aan.
30222: osoittamisesta Kirjamoin salmen sillan raken· - Ed. Niskalan ym. rah.al. n: o 555 määrärahan
30223: nustöiden aloittamiseksi Taipalsaaren kunnassa. osoittamisesta Ylitornion kunnassa olevan Pes·
30224: Liitteet IV,604. s. 1372. L. Vv:aan. salompolon maantiesillan rakentamiseen. Liit-
30225: - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 538 määrä- teet IV,622. s. 1390. L. Vv:aan.
30226: rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Sit- - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 556 määrärahan
30227: koinleukaan Puumalan kunnassa. Liitteet osoittamisesta Ristisalmen sillan rakentamiseksi
30228: IV,605. s. 1373. L. Vv:aan. Posion kunnassa. Liitteet IV,623. s. 1391. L.
30229: - Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 539 korotetun mää· Vv:aan.
30230: rärahan osoittamisesta Salmin sillan rakentami· - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 557 määrärahan
30231: seksi ja sen yhteydessä tienparannustöiden osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kemijär-
30232: aloittamiseksi Ikaalisten ja Hämeenkyrön kun- ven-Lehtolan-Posion maantiellä olevaan Kai·
30233: nissa. Liitteet IV,606. s. 1374. L. Vv:aan. sansalmeen ja Lantunginsalmeen. Liitteet
30234: - Ed. Suonpään ym. rah.al. n: o 540 määrärahan IV,624. s. 1392. L. Vv:aan.
30235: osoittamisesta avustukseksi Tampereen kaupun· - Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 558 määrärahan
30236: gille Tammerkosken Ratinan sillan rakentami- osoittamisesta Salmen sillan rakennustöiden
30237: seksi. Liitteet IV,607. s. 1375. L. Vv:aan. aloittamiseksi Kittilän kirkonkylässä. Liitteet
30238: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 542 määrärahan IV,625. s. 1393. L. Vv:aan.
30239: osoittamisesta Melonkosken sillan uudelleen ra· - Ks. Maantiet.
30240: kentamiseksi Virtain-Ähtärin maantiellä. Liit·
30241: teet IV,609. s. 1377. L. Vv:aan. Simo: - Ks. Perkaustyöt.
30242: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 543 määrärahan
30243: osoittamisesta Suolahden-Koiviston maantien Sisa.rosuuslainoitus: - Ks. Asutus.
30244: sillan rakentamiseen. Liitteet IV,610. s. 1378.
30245: L. Vv:aan. Sisälähetysseura: - Ks. Vajaamieliset.
30246: - Ed. Hiltusen ym. rah.al. n: o 544 määrärahan
30247: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Orivirtaan. Sisävesiliikenne: - Ks. Laivaliikenne.
30248: Liitteet IV,611. s. 1379. L. Vv:aan.
30249: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o ~45 määrärahan Sitkoinleuka: - Ks. Sillat.
30250: osoittamisesta Tapauin sillan rakentamiseksi
30251: Isojoen kunnassa. Liitteet IV,612. s. 1380. L. Siviili-ilmailu: - Ks. Lentoliikenne.
30252: Vv:aan.
30253: - Ed. Tiitun rah.al. n:o 546 määrärahan osoitta· Siviili-invaliidit: - Ks. Invaliidit.
30254: misesta Alahärmän kirkonkylässä olevan Pirin
30255: sillan rakennustöiden alullepanoa varten. Liit- Siviililesket: - Ks. Orvot.
30256: teet IV,613. s. 1381. L. Vv:aan.
30257: - Ed. Hultin ym. rah.al. n:o 547 määrärahan Siviiliorvot: - Ks. Orvot.
30258: osoittamisesta Kivisalmen siltarakennustöiden
30259: aloittamiseksi. Liitteet IV,614. s. 1382. L. Sokeat: - Ks. Aistivialliset.
30260: Vv:aan.
30261: - Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 548 määrärahan Sokeritauti: - Ks. Sairaanhoito.
30262: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kivisalmen
30263: lossin paikalle. Liitteet IV,615. s. 1383. L. Somero: - Ks. Virastot.
30264: Vv:aan.
30265: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 549 korotetun mää- Sosiaalinen lainsäädäntö: Ed. Lukkarisen ym. rah.
30266: rärahan osoittamisesta Viitasaaren pitäjässä si· al. n: o 302 määrärahan osoittamisesta sosiaali·
30267: jaitsevan Hännilänsalmen sillan rakentamista ministeriön julkaiseman ,Sosiaalinen lainsää-
30268: varten. Liitteet IV,616. s. 1384. L. Vv:aan. däntö ja toiminta Suomessa"-teoksen .uusien
30269: Asialuettelo 1956. 25
30270: suomen- ja ruotsinkielisten painosten julkaise- - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 307 määrärahan
30271: mista varten. Liitteet IV,369. s. 1105. L. osoittamisesta !ainoiksi Etelä-Pohjanmaan jär-
30272: Vv:aan. viseudun kunnille sähköistyksen edistämiseen.
30273: Liitteet IV,374. s. 1110. L. Vv:aan.
30274: Sotilassa.iraa.la.t: - Ks. Sairaalat. - Ed. Hultin ym. rah.al. n:o 385 korotetun mää-
30275: rärahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vä-
30276: hävaraisilla talouksien sähköistämistä varten.
30277: Stipendit: - Ks. Oppikoulut. Teknilliset koulut. Liitteet IV,452. s. 1199. L. Vv:aan.
30278: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n: o 386 korotetun
30279: Sulatot: - Ks. Teollisuus. määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun
30280: vähävaraisilla talouksille niiden sähköistämistä
30281: Sunnuntaikorvaus: - Ks. Postilaitos. varten. Liitteet IV,453. s. 1200. L. Vv:aan.
30282: - Ed. Pöykön ym. rah.al. n: o 387 korotetun mää-
30283: Suolahti: - Ks. Sillat. rärahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vä-
30284: hävaraisilla talouksien sähköistämistä varten.
30285: Liitteet IV,454. s. 1201. L. Vv:aan.
30286: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Ed. Tenhiälän - Ed. Taini on ym. rah.al. n: o 469 määrärahan
30287: ym. rah.al. n:o 151 määrärahan osoittamisesta osoittamisesta valtakunnan sähkölinjan jatka-
30288: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanru- miseksi Pellon kunnan Riipisenvaaran kylästä
30289: nousarkiston käsikirjoituskokoelmien mikrofil-
30290: Kolarin kunnan Sieppijärven kylään. Liitteet
30291: maamiseen. Liitteet IV,218. s. 928. L. Vv:aan. IV,536. s. 1299. L. Vv:aan.
30292: Suomen kirkon sisälähetysseura: - Ks. Vajaamie- Sähkölaitokset: Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 363
30293: liset. määrärahan osoittamisesta tutkimuksien suorit-
30294: tamiseksi polttoturvetta käyttävän kaasutur-
30295: Suomenlahti: - Ks. Maantutkimus. biinisähkövoimalaitoksen perustamisesta Jalas-
30296: järven tai Kauhajoen kuntaan. Liitteet IV,430.
30297: Suomen Merimieslähetysseura: - Ks. Merimieslä- s. 1173. L. Vv:aan.
30298: hetys.
30299: Sääminki: - Ks. Laivaliikenne.
30300: Suomen Punainen Risti: - Ks. Sairaalat.
30301:
30302: Suomen Rauhanpuolustajat: Ks. Rauhanpuolus-
30303: tajat. T.
30304: Suomen Syöpäyhdistys: - Ks. Syöpä. Taide: E'd. Rosnellin ym. rah.al. n: o 136 maara-
30305: rahan osoittamisesta veikkausvoittovaroista
30306: Suomussalmi: - Ks. Meijerit. Sairaalat. Työväen Kuvataidetoimikunnan työn tukemi·
30307: seen. Liitteet IV,203. s. 912. L. Vv:aan.
30308: Sydänkateterisaatio: - Ks. Sairaalat. - Ed. S.-K. Kilven ym. rah.al. n:o 150 määrä-
30309: rahan osoittamisesta palkintojen ja avustusten
30310: Syväkangas: - Ks. Kansakoulut. jakamiseksi taiteen, tieteen ja rauhantyön
30311: alalla ansioituneille henkilöille tai järjestöille.
30312: Syväsata.mat: - Ks. Satamat. Liitteet IV,217. s. 927. L. Vv:aan.
30313:
30314: Syöpä: Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n:o 85 koro- Taipalsaari: - Ks. Sillat.
30315: tetun määrärahan osoittamisesta valtionavuksi
30316: Suomen Syöpäyhdistyksen Turun Radiumko- Taiteilijat: - Ks. Eläkkeet.
30317: dille. Liitteet IV,152. s. 847. L. Vv:aan.
30318: - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 91 määrärahan osoit- Taivalkoski: - Ks. Sairaalat.
30319: tamisesta valtionavuksi Suomen Syöpäyhdis-
30320: tykselle syöpärekisterin ylläpitoa varten. Liit- Talouselämä: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 413
30321: teet IV,158. s. 853. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta !ainoiksi Lapin lää-
30322: nin omavaraistumista edistäviin tarkoituksiin.
30323: Sähkö: Ed. Heikuran rah.al. n: o 304 korotetun Liitteet IV,480. s. 1228. L. Vv:aan.
30324: määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis-
30325: tämisen tukemiseksi. Liitteet IV,371. s. 1107. Tampere: - Ks. Sillat. Yhteiskunnallinen kor-
30326: L. Vv:aan. keakoulu.
30327: - Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n:o 305 korotetun
30328: määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis- Tapani: - Ks. Sillat.
30329: tämisen tukemiseen. Liitteet IV,372. s. 1108.
30330: L. Vv:aan. Tapaturmat: - Ks. Työväensuojelu.
30331: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 306 määrärahan
30332: osoittamisesta avustuksiksi maaseudun vähäva- Tariffiosasto: - Ks. Rautatiehallitus.
30333: raisten talouksien sähköistämistä varten. Liit-
30334: teet IV,373. s. 1109. L. Vv:aan. Tavara.vaunut: - Ks. Rautatiet.
30335:
30336: 4 E 1/57
30337: 26 Asialuettelo 1956.
30338:
30339:
30340: Teknilliset koulut: Ed. Wiherheimon ym. rah.al. Tie- ja. vesirakennushallitus: Ed. Pöykön ym. rah.
30341: n: o 251 määrärahan osoittamisesta eräiden al. n:o 219 määrärahan osoittamisesta tie- ja
30342: uusien lehtorinvirkojen perustamiseksi teknilli· vesirakennushallituksessa lakkautettavakai eh-
30343: siin oppilaitoksiin. Liitteet IV,318. s. 1044. dotetun ylimääräisen polttoainepäällikön toimen
30344: L. Vv:aan. pysyttämistä varten. Liitteet IV,286. s. 1009.
30345: - Ed. Wiherheimon ym. rah.al. n:o 252 korotetun L. Vv:aan.
30346: määrärahan osoittamisesta teknillisten oppilai- - Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 419 korotetun
30347: tosten kirjastojen perus- ja uusintahankintoja määrärahan osoittamisesta uuden tielain joh-
30348: varten. Liitteet IV,319. s. 1045. L. Vv:aan. dosta tarvittavan lisäkoneiston hankkimiseen
30349: - Ed. Wiherheimon ym. rah.al. n:o 253 korotetun tie· ja vesirakennushallitukselle. Liitteet IV,486.
30350: määrärahan osoittamisesta teknillisten oppilai- s. 1235. L. Vv:aan.
30351: tosten oppilasstipendejä varten. Liitteet IV,320. - Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 427 korotetun
30352: s. 1046. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta uuden tielain joh-
30353: - Ed. Wiherheimon ym. rah.al. n:o 254 määrä· dosta lisääntyvän koneiston säilytystä ja huol·
30354: rahan osoittamisesta teknillisten oppilaitosten tamista varten tarpeellisten rakennusten raken-
30355: oppilaiden vapaa-aikaharrastusten edistämi· tamiseen. Liitteet IV,494. s. 1248. L. Vv:aan.
30356: seksi ja tukemiseksi. Liitteet IV,321. s. 1047.
30357: L. Vv:aan. Tie- ja. vesirakennuspiirit: Ed. Heikuran ym. rah.
30358: - Ks. Ammattioppilaitokset. al. n: o 220 määrärahan osoittamisesta Satakun-
30359: nan ylimääräisen tie- ja vesirakennuspiirin pe-
30360: Teknilliset toimet: - Ks. Postilaitos. rustamista varten. Liitteet IV,287. s. 1010. L.
30361: Vv:aan.
30362: Teknilliset virat: -'- Ks. Virkamiehet. - Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 221 määrärahan
30363: osoittamisesta Satakunnan tiepiirin perusta·
30364: Teleteknilliset toimihenkilöt: - Ks. Lentoliikenne. mista varten. Liitteet IV,288. s. 1011. L.
30365: Vv:aan.
30366: Teollistaminen: - Ks. Teollisuus. - Ed. Hautalan ym. rah.al. n:o 222 määrärahan
30367: osoittamisesta Keski-Pohjanmaan tie- ja vesi-
30368: Teollisuus: Ed. Liljeströmin ym. rah.al. n:o 275 rakennuspiirin perustamista varten. Liitteet
30369: määrärahan osoittamisesta kotimaisen terästeol· IV,289. s. 1012. L. Vv:aan.
30370: lieuuden tehostamista koskevan tutkimuksen
30371: suorittamista varten. Liitteet IV,342. s. 1072. Tiela.ki: - Ks. Tie- ja vesirakennushallitus.
30372: L. Vv:aan. Tiepiirit: - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit.
30373: -Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 311 määrärahan
30374: osoittamisesta maaseudun teollistamisen tutki- Tietyöt: - Ks. Asutustiet. Asutustilat. Maan-
30375: miseen. Liitteet IV,378. s. 1114. L. Vv:aan. hankinta. Maantiet.
30376: - Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n: o 312 määrä-
30377: rahan osoittamisesta Pohjois-Savon Maakunta- Tila.stotoimisto: - Ks. Rautatiehallitus.
30378: liiton teollistamistoimikunnalle Pohjois-Savon
30379: teollistamistutkimuksen toimittamista varten. Toimen haltijat: - Ks. Virkamiehet.
30380: Liitteet IV,379. s. 1115. L. Vv:aan. Toipila.sraha.: - Ks. Sairaanhoito.
30381: - Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 313 määrärahan
30382: osoittamisesta Maaseudun Teollistamisliiton toi- Tornionjoki: - Ks. Sillat.
30383: minnan tukemiseen. Liitteet IV,380. s. 1117.
30384: L. Vv:aan. Traktorit: - Ks. Polttoaineet.
30385: - Ed. Liljeströmin ym. rah.al. n: o 359 maarara·
30386: han osoittamisesta perustettavan sulaton ja Tuberkuloosi: Ed. Muikun ym. rah.al. n:o 75 maa·
30387: valssilaitoksen suunnittelukustannuksiin. Liit- rärahan osoittamisesta Kiljavan ja Kontioniemen
30388: teet IV,426. s. 1168. L. Vv:aan. keskusparantolain yhteyteen rakennettavia työ-
30389: -Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 360 määrära· hoito-osastoja varten. Liitteet IV,142. s. 835.
30390: han osoittamisesta selluloosa- ja paperitehtaan L. Vv:aan.
30391: perustamiseksi Närpiön kuntaan. Liitteet IV,427. - Ed. Öhmanin ym. rah.al. n: o 84 määrärahan
30392: s. 1169 ja .1170. L. Vv:aan. osoittamisesta valtionavuksi Oy. Nummelan Pa-
30393: - Ks. Harjoittelun Keskustoimisto. Peruna. Puun- rantola - Ab. Nummela Sanatorium nimiselle
30394: jalostusteollisuus. yhtiölle sen ylläpitämän parantolan kirurgisen
30395: osaston kustannusten alentamiseksi. Liitteet
30396: IV,151. s. 846. L. Vv:aan. ·
30397: Terveydenhoito: Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 93
30398: korotetun määrärahan osoittamisesta ylioppilai- - Ed. Malkamäen ym. rah.al. n: o 281 korotetun
30399: den terveydenhuoltotyön tukemiseen. Liitteet määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto
30400: IV,160. s. 855. L. Vv:aan. r.y:n toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,348. s.
30401: 1079. L. Vv:aan.
30402: Terveyssisaret: - Ks. Sairaanhoitajat. - Ks. Ammattikoulut. Sairaanhoito. Tuberkuloosi.
30403: Tuhohyönteiset: - Ks. Maatalous.
30404: Terästeollisuus: - Ks. Teollisuus.
30405: Tulo- ja. omaisuusvero: Ed. Koiviston ym. lak.al.
30406: Teuva.; - Ks. Oppikoulut. n:o 74 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
30407: aikaisesta muuttamisesta. Liitteet IV,631. s.
30408: Tiede: - Ks. Taide. 1410. L. Vv:aan 1221.
30409: Asialuettelo 1956. 27
30410:
30411: - Ed. Saikun ym. lak.al. n:o 75 laiksi tulo· ja u.
30412: omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
30413: Liitteet IV,632. s. 1412. L. Vv:aan 1221. Uitto: - Ks. Kanavat.
30414: Tulvavahingot: Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o 213 Ulkomaanedustus: Ed. Paasion ym. rah.al. n:o 52
30415: määrärahan osoittamisesta keväällä 1956 sattu- määrärahan osoittamisesta Moskovan suurlähe-
30416: neiden tulvavahinkojen korvaamiseksi. Liitteet tystön I luokan lähetystösihteerin viran muut-
30417: IV,280. s. 1003. L. Vv:aan. tamiseksi lähetystöneuvoksen viraksi. Liitteet
30418: IV,ll9. s. 805. L. Vv:aan.
30419: Tuotantokustannukset: - Ks. Maatalous.
30420: Uskela: - Ks. Kuivatustyöt.
30421: Turku: - Ks. Kauppakorkeakoulut. Laivaliikenne.
30422: Merenkulkukoulut. Syöpä. Uudisraivaus: Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 562
30423: korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
30424: Tuunaansalmi: - Ks. Sillat. siksi maanviljelijäin uudisraivauksiin, vetovie-
30425: Tuusula: - Ks. Kansanopistot. märeiden kaivuun sekä maan· ja metsänparan-
30426: nustöihin. Liitteet IV,629. s. 1397. L. Vv:aan.
30427: Tyttölyseot: - Ks. Oppikoulut. Uusimaa: - Ks. Lääninhallitukset.
30428: Työhoito-osastot: - Ks. Tuberkuloosi.
30429: Työkeskukset: Ed. Kaitilan ym. rah.al. n: o 410
30430: määrärahan osoittamisesta lainaksi työkeskus V.
30431: Louhelalle laitoksen toiminnan tukemiseksi ja
30432: sen taloudellisen aseman vakaannuttamiseksi. Va.alijala: - Ks. Vajaamieliset.
30433: Liitteet IV,477. s. 1225. L. Vv:aan. Vaasa: - Ks. Hovioikeudet. Lapsihalvaus. Lento-
30434: - Ks. Metsätyöväki. kentät. Sairaanhoito.
30435: Työkodit: - Ks. Invaliidit. Vajaamieliset: Ed. Sarjalan ym. rah.al. n:o 278
30436: Työllisyys: - Ks. Kansakoulut. Kunnat. määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja
30437: avustuslainaksi Suomen kirkon sisälähetysseu-
30438: Työlllsyyslaki: Ed. Roineen yrn. lak.al. n:o 77 työl- ralle Vaalijalan keskuslaitoksen viidennen ra-
30439: lisyyslaiksi. Liitteet X,25. s. 1439. L. Työv:aan kennusvaiheen rakennustöitä ja irtaimiston pe-
30440: 1462. rushankintoja varten. Liitteet IV,345. s. 1075.
30441: L. Vv:aan.
30442: Työneuvosto: Ed. J'. Wirtasen ym. rah.al. n: o 279 - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 289
30443: määrij,rahan osoittamisesta työneuvoston sihtee- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
30444: rin ja kirjaajan virkojen sekä toimistoapulaisen noiksi kunnille vajaamielishoitolaitosten perus-
30445: toimen perustamista varten. Liitteet IV,346. s. tamista varten. Liitteet IV,356. s. 1091. L.
30446: 1077. L. Vv:aan. Vv:aan,
30447: Työnseisaukset: Ed. Vennamon ym. lak.al. n:o 67 Va.kaa.nnuttaminen: - Ks. Maatalous.
30448: laiksi työnseisausten vahingollisten seuraamus-
30449: tan rajoittamisesta. Liitteet X,22. s. 1431. L. Valssilaitokset: - Ks. Teollisuus.
30450: Työv:aan, jonka tulee pyytää lausunto Prv:lta,
30451: Valtakunnantutkimus: - Ks. Käsiteollisuus.
30452: 359.
30453: Työnvälitys: Ed. Torven ym. lak.al. n:o 76 työn- Valtion teknillinen tutkimuslaitos: Ed. Sauran ym.
30454: välityslaiksi. Liitteet X,24. s. 1435. L. Työv:aan rah.al. n:o 268 määrärahan osoittamisesta na-
30455: 1461. hantutkimusinsinöörin viran perustamista var-
30456: ten Valtion teknilliseen tutkimuslaitokseen.
30457: Työpaja.t: - Ks. Ammattikoulut. Liitteet IV,335. s. 1065. L. Vv:aan.
30458: Työttömyys: Ed. Murron ym. rah.al. n:o 309 maa- Vanhainkodit: - Ks. Kunnalliskodit.
30459: rärahan osoittamisesta korvauksen suorittami-
30460: seen kunnille työttömyyden torjunnasta niille Vapaa-aika.harrastukset: - Ks. Teknilliset koulut.
30461: aiheutunaista kustannuksista. Liitteet IV,376.
30462: s. 1112. L. Vv:aan. Varkaus: - Ks. Kanavat.
30463:
30464: Työturvallisuus: - Ks. Työväensuojelu. Vehkalahti: - Ks. Sillat.
30465:
30466: Työväen Kuvataidetoimikunta: - Ks. Taide. Verotus: Ed. Malkamäen ym. rah.al. n:o 95 mää-
30467: rärahan osoittamisesta 336 ylimääräisen toimen
30468: Työväensuojelu: Ed. Lindblomin ym. rah.al. n:o perustamiseksi verohallintoon. Liitteet IV,162.
30469: 277 määrärahan osoittamisesta tarkastusjärjes- s. 857. L. Vv:aan.
30470: telmän aikaansaamista varten alusten Iastaus- - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
30471: ja purkaustyössä työskentelevien työntekijäin
30472: suojelemiseksi tapaturmilta. Liitteet IV,344. s. Vesihuoltoliitto r.y.: Ed. Pesosen ym. rah.al. n: o
30473: 1074. L. Vv:aan. 218 määrärahan osoittamisesta Vesihuoltoliitto
30474: r.y:n toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,285. s.
30475: Täyskunnalliset vuokra-asunnot: - Ks. Asunnot. 1008. L. Vv:aan.
30476: 28 Asialuettelo 1956.
30477:
30478:
30479: Vesijohdot: Ed. Pesosen ym. rah.al. n:o 185 koro- Väkilannoitteet: - Ks. Laidun. Maatalous.
30480: tetun määrärahan osoittamisesta nvustuksiksi
30481: ja }ainoiksi vesi- ja viemärijohtolaitteiden ra- Väkirehut: - Ks. Rehut. Siemenet.
30482: kentamiseen maaseudulle. Liitteet IV,252. s. Vättilänra.nta.: - Ks. Karjanhoitokoulut.
30483: 970. L. Vv:aan.
30484: - Ed. Väänäsen ym. rah.al. n: o 377 korotetun
30485: määrärahan osoittamisesta lainoiksi vesijohto-
30486: ja viemärilaitteiden rakentamiseksi maaseudulle. Y.
30487: Liitteet IV,444. s. 1188. L. Vv:aan.
30488: - Ks. Kaivot. Uudisraivaus. Vesihuoltoliitto r.y. Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut.
30489:
30490: Vesijätöt: - Ks. Kuivatustyöt. Yhteiskunnallinen korkeakoulu: Ed. Tienarin vm.
30491: rah.al. n:o 147 määrärahan osoittamisesta a.,;'us-
30492: Vesistöjen laskeminen: - Ks. Järvenlaskut. tukseksi Yhteiskunnallisen korkeakoulun sijoit-
30493: tamista varten Tampereelle. Liitteet IV,214. s.
30494: Vetoviemärit: - Ks. UudisraiYaus. 924. L. V v: aan.
30495: Veturit: - Ks. Rautatiet. Yksityiset tiet: - Ks. Maantiet.
30496: Via.ntiejoki: - Ks. Perkaustyöt. Yksityismetsätalous: - Ks. Metsätyöväki.
30497: Viemärit: - Ks. Uudisraivaus. Vesijohdot. Yksityisoppikoulut: - Ks. Oppikoulut.
30498: Vientisa.tama.t: - Ks. Satamat. Yliopisto: Ed. H. Miettusen rah.al. n:o 106 maara-
30499: rahan osoittamisesta neljän apulaisenviran perus-
30500: Vihanti: - Ks. Malminetsintä. tamiseksi Helsingin yliopistoon humanististen
30501: Vihti: - Ks. Metsäkoulut. Oppikoulut. tieteitten kandidaattitutkintoa varten. Liitteet
30502: IV,173. s. 869. L. Vv:aan.
30503: Viitasaari: - Ks. Sillat. - Ed. Honkalan ym. rah.al. n: o 107 määrärahan
30504: osoittamisesta Helsingin Yliopiston voimistelu-
30505: Vilja.: - Ks. Siemenet. laitoksen virkojen ja toimien uudelleen järjes-
30506: telyä varten. Liitteet IV,l74. s. 871. L. Vv:aan.
30507: Viljelyslaitwnet: - Ks. Laidun. - Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o 137 määrärahan
30508: Vilppula: - Ks. Emäntäkoulut. osoittamisesta Oulun kesäyliopistoa varten. Liit-
30509: teet IV,204. s. 913. L. Vv:aan.
30510: Virastot: Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 429 mää- - Ed. Kajatsalon ym. rah.al. n:o 138 määrärahan
30511: rärahan osoittamisesta Someron virastotalon osoittamisesta avustukseksi Itä-Suomen Yliopis-
30512: suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi. toseuralle Lappeenrannan kesäyliopistoa varten.
30513: Liitteet IV,496. s. 1250. L. Vv:aan. Liitteet IV,205. s. 914. L. Vv:aan.
30514: - Ed. Heljaksen ym. rah.al. n: o 139 määrärahan
30515: Virkarasunnot: - Ks. Lääkärit. osoittamisesta kesäyliopisto-opetuksen järjestä-
30516: miseksi Kuopiossa. Liitteet IV,206. s. 915. L.
30517: Virkamiehet: Ed. Seppälän ym. lak.al. n:o 71 Vv:aan.
30518: laeiksi valtion viran tai toimen haltijain palk- - Ks. Sairaalat.
30519: kauksesta annetun lain muuttamisesta. Liitteet
30520: IV,630. s. 1405. L. Vv:aan 741. Ylioppilaat: - Ks. Terveydenhoito.
30521: - Ed. Hiilelän ym. rah.al. n:o 298 määrärahan
30522: osoittamisesta väkijuomayhtiön vuosivoiton yli- Ylioppilasasuntolat: Ed. Leinosen ym. rah.al. n:o
30523: jäämästä kunnille tulevien osuuksien käyttöä 140 määrärahan osoittamisesta Oulun Korkea-
30524: koskevien selontekojen tarkastustyötä suoritta- kouluseura r.y:lle Oulun kaupunkiin rakennet-
30525: vien toimenhaltijain palkkausten järjestelyä tavan ylioppilasasuntolan rakennuskustannuksia
30526: varten. Liitteet IV,365. s. 1100. L. Vv:aan. varten. Liitteet IV,207. s. 916. L. Vv:aan.
30527: - Ed. A. Leikolan rah.al. n:o 310 määrärahan - Ed. M. Ryömän ym. rah.al. n: o 397 määrära-
30528: osoittamisesta korkeimpien teknillisten virko- han osoittamisesta !ainoiksi ylioppilasasunto-
30529: jen palkkausten järjestämistä varten. Liitteet loita rakentaneille ylioppilasjärjestöille. Liit-
30530: IV,377. s. 1113. L. Vv:aan. teet IV,464. s. 1211. L. Vv:aan.
30531: - Ks. Ennakkoperintä. Läänijako. .Lääninhalli- Ylitornio: - Ks. Sillat.
30532: tukset. Poliisi. Postilaitos. Rautatieläiset. Ve-
30533: rotus. Ylityö: - Ks. Postilaitos.
30534: Voimistelula.itos: - Ks. Yliopisto. Yöraha.: - Ks. RaJitatieläiset.
30535: Vuokra-asunnot: - Ks. Asunnot. Yötyö: - Ks. Rautatieläiset.
30536: Vuokrarahat: - Ks. Nimismiehet.
30537: Vuokrasäännöstely: - Ks. Rakennustoiminta. ö.
30538: Väkijuomayhtiö: - Ks. Virkamiehet. överby: - Ks. Maatalouskoulut.
30539:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025