[11:17:39] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus on saanut tarkastusvaliokunnalta tehtäväkseen laatia suunnitelma omaisuudenhoitoyhtiötoiminnan päättämisestä. Suunnitelma tulee olla valmiina kesäkuun lopussa, jonka jälkeen sen käsittely siirtyy yhtiön johdolle.
[11:18:32] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus ja hallintoneuvosto olivat jo ennen oikeuskanslerin lausuntoa saaneet oikeuskanslerilta lausunnon, joka vastasi eduskunnan talousvaliokunnan tekemää johtopäätöstä Arsenalin toiminnasta.
Oikeuskansleri Jorma S. Aallon mielestä Arsenalia koskevat ohjeet ovat jääneet siinä määrin epämääräisiksi tai ristiriitaisten tavoitteiden värittämiksi, että Arsenal Oy:n hallinto on saattanut jäädä niiden tulkinnasta epätietoiseksi.
— On siten ilmeistä ja mahdollistakin, etteivät hallinnon toimenpiteet ole kaikilta osin vastanneet voimassa ollutta ohjeistusta eikä tavoitteita, joita yhtiö toiminnassaan noudattaa, hän sanoo lausunnossaan.
Oikeuskanslerin lausunto vahvistaa eduskunnan talousvaliokunnan viime lokakuussa antamaa mietintöä Arsenalin toiminnasta. Mietintöön sisältyy yhdeksän pontta tai lausumaehdotusta Arsenalin toiminnan edelleenkehittämisestä ja muun muassa valtion omistajapolitiikasta omaisuudenhoitoyhtiön toiminnassa. Mietinnön takana ovat sosiaalidemokraatit ja osa keskustaa sekä kokoomus.
Oikeuskansleri tähdentää, että valtioneuvoston on huolehdittava siitä, etteivät ohjeistuksesta johtuvat epäselvyydet vaikeuta yksittäisten yhtiöiden toimintaa eivätkä vaaranna oikeusvarmuuden vaatimusta tai kansalaisten oikeusturvaa. Oikeuskanslerin mukaan Arsenaliin olisi harkittava erityistä omistajaohjausta tai vastaavaa järjestelyä siltä varalta, ettei nykyinen ohjaus riitä varmistamaan hyvää hallintokäytäntöä ja valtionyhtiöiden valvonnassa noudatettavaa menettelyä.
Eduskunnan talousvaliokunta antoi Arsenalin toimintaa koskevan mietinnön viime syksynä valtion ensimmäisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä.
Arsenal muodostettiin vuonna 1994 siirtämällä ongelmapankkiryhmän toiminta omaisuudenhoitoyhtiöön. Se vastaa noin 6—7 miljardin markan ongelmaluottojen takaisinperinnästä. Arsenal hoitaa lisäksi kiinteistöomaisuutta ja muuta markkinaehtoista liiketoimintaa 4 miljardilla markalla sekä tuottaa erilaisia hallintopalveluja muille valtion tukea saaneille yhtiöille 3 miljardilla.
Talousvaliokunta toteaa, että Arsenalille annettujen tavoitteiden saavuttamista ei voida tarkastella ainoastaan yksittäisen yhtiön toiminnan tehokkuuden kautta, vaan samalla tulee arvioida laajemmin omaisuudenhoitoyhtiöiden omistajaohjauksen toteutumista. Arsenalin toimintaa on valiokunnan mukaan seurattava myös osana laajempaa valtiontalouden tarkastelua ja varainkäyttöä koskevia[11:21:31] 176.72.25.132: CONNECTION_ABORTED 285 s päätöksiä eduskunnassa, hallituksessa tai muualla hallinnossa.
Oikeuskansleri tähdentää vielä sitä seikkaa, että koska eduskunta hyväksyi mietintöön otetut kannanotot vasta viime vuonna sen jälkeen kun Arsenalin hallinto oli jo ryhtynyt hoitamaan yhtiön asioita mietinnön edellyttämillä tavoilla. Tästä on voinut seurata Arsenalille epävarmuutta siitä, miten ja millaisin toimenpitein mietinnössä tarkoitettuja ongelmia pitäisi hoitaa tai missä aikataulussa mietinnölle asetettujen tavoitteiden voidaan odottaa täyttyvän.
Arsenalilla voi olla edessään omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin loppuselvitysmenettely, jolloin yhtiölle jäljellä olevat velat jaetaan niin sanottuun anteeksiannettavaan osaan ja myyntikelpoiseen osaan. Myyntikelpoisen velan velkojat ovat oikeutettuja täyteen korvaukseen valtion saamasta omaisuudesta sen jälkeen kun Arsenal on lopullisesti purkautunut.
Talousvaliokunta kiinnitti erityistä huomiota mietinnössään Arsenalia valvoviin viranomaisinstituutioihin eli Arsenalin tarkastuslautakuntaan sekä valtiovarainministeriöön ja valtiontalouden tarkastusvirastoon. Sen näkemyksen mukaan viranomaisten välillä tulisi sopia säännöllisestä raportoinnista ja keskinäisestä yhteistyöstä siten, että omistajapolitiikan linjaukset toteutuvat omaisuudenhoitoyhtiöissä yhdenmukaisesti koko valtionhallinnossa.
Talousvaliokunta otti mietinnössään kantaa myös siihen tapaan, millä eduskunta voi antaa suostumuksensa yksittäisen osakeyhtiön yhtiöoikeudellisen hallituksen jäsenen vahingonkorvausvastuun toteuttamiselle. Sen mukaan suostumuksen tulee kohdistua yhtiöön itseensä eli osakeyhtiöön kokonaisuutena eikä yksittäiseen henkilöön tämän ollessa vain yhtiökokouksen päätöksen välillinen toteuttaja suhteessa yhtiön muihin edustajiin.
Valiokunta esitti näkemyksensä sen takia, ettei vastuuvapauden myöntämistä hallitukselle voitaisi jälkikäteen kohdistaa kehenkään hallituksen jäseneen siten, että se muodostuisi kielletyksi oman edun tavoitteluksi ja siis henkilökohtaiseksi hyödyksi.
[11:24:59] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus kokoontuu torstaina ylimääräiseen kokoukseen, jonka asialistalla ovat kiinteistöjärjestelyt ja toimintatappioiden kattaminen. Arsenalille tulee lisää kuluja jo tehdyistä sopimuksista sekä odotettavissa olevasta takauksesta.
Toimitusjohtaja Jorma Kuoppalan mukaan Arsenalin kiinteistöissä on runsaasti "ikääntymisen merkkejä". Yhtiöllä oli huhtikuun lopussa yli 150 vuokralaista, joilla vuokrat olivat keskimäärin 42 markkaa neliömetriltä kuukaudessa. Valtaosalla vuokra on noin 26 markkaa neliömetriä ja neljänneksellä 20—22 markkaa.
Arsenalin kiinteistöistä saadut myyntihinnat ovat jääneet arvioitua alhaisemmiksi erityisesti sen takia, että vuokralaisten kanssa solmitut sopimukset edellyttävät usein pitkiä irtisanomisaikoja sekä takaus- tai vakuusjärjestelyjä, joiden toteuttaminen kestää pitkään.
[11:26:19] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus käsitteli perjantaina ensimmäisen kerran vuoden 1994 tilinpäätöstä, ja toimitusjohtaja Heikki Koiviston mukaan "yllättäviltä" kuluilta ei voitu välttyä. Toimitusjohtaja Koivisto vakuutti kuitenkin tyytyväisyyttä Arsenalin ensimmäiseen kokonaiseen toimintavuoteen. Arsenal onnistui järjestämään järjestämättömyytensä kuntoon noin miljardin markan verran, sillä yhtiö hoiti yli kahdentuhannen ongelma-asiakkaan omaisuuden järjestelyn.
[11:27:06] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin kokonaan omistama tytäryhtiö Arsenal-Silta ovat antaneet yhteiset lupaukset, että yhtiö täyttää kaikki sen toiminnalle asetetut tehtävät.
"Lausumalla haluamme hälventää markkinoilla viime aikoina ilmennyttä epäselvyyttä omaisuudenhoitoyhtiöiden toiminnan jatkumisesta. Mikäli yhtiöt joutuvat tilanteeseen, jossa niiden omaisuutta ei saada realisoitua, Arsenalin toimintaa tullaan tarkastelemaan erikseen", vakuutetaan lausumassa
Arsenalin omaisuus on pääosin peräisin pankeilta jääneistä ongelmaluotoista.
Suomen Pankkiyhdistys on toimittanut Rahoitustarkastukselle lausuman pankkijärjestelmän kannalta merkittävimmän pankin Suomen Yhdyspankin tervehdyttämissuunnitelmasta. Yhdistys muistuttaa lisäksi, että valtiovarainministeriö ei ole missään vaiheessa vastustanut suunnitelmaa tai edellyttänyt sen muuttamista.
SYP-ryhmän keskuspankki SYP kertoi eilen aloittavansa varsinaisen pankkitoimintansa torstaina täydellä teholla kahden päivän hiljaiselon jälkeen. Pankki piti silti edelleen kiinni aiemmasta aikataulustaan osakepääoman korotuksen toteuttamisessa niin ikään tänään ja noteerauksen palautumisessa pörssilistalle kuun puolivälin tienoilla.
SYKL:ltä kannekirjeitä Meritan omistajille
Suomen yrittäjäin keskusliitto aikoo kannella Merita-Pankin osakkeenomistajille osuuskunnan kokouksen päätöksestä korottaa pankin pääomarahastosijoitusten takuukorkoja. Yrittäjäin keskusliiton toimitusjohtajan Risto Heikkilän mukaan asiasta päätetään virallisesti liittokokouksessa ensi viikonloppuna Savonlinnassa, mutta kanteen nostaminen on hänen mukaansa "vähintä mitä asiassa voidaan tehdä".
Heikkilän mukaan päätös oli huonosti harkittu eikä edusta sellaista liiketaloudellista ajattelutapaa joka sopisi yrittäjälle.
SYP:n korotuspäätös koskee myös pankkiryhmään kuuluvaa Yrityspankki Skopia ja muita Meritan rahastoja, mutta SYP:tä on Heikkilän mielestä perusteltua kovistella jo yksin siksi että sillä on yli 20 prosenttia Meritan äänivallasta.
Yrittäjien keskusliiton puheenjohtajan Eero Lehden mukaan Suomessa ei osata käyttää pankkituen ohella myöskään verotukia hyväksi yritysten rahoitusmuotona. — Meillä vallitsee voimakas vastenmielisyys pankkitalletusten korkojen ja erilaisten säästömuotojen verokohtelun helpottamiseen, koska sitä pidetään ilmeisesti eräänlaisena pankkien tukena, Lehti sanoo.
Suomen Pankkiyhdistyksen johtaja Markku Koponen vakuuttaa kuitenkin yrittäjien lehdessä, että myös Suomen Pankki tukee ajatusta pk-yritysten rahoitustukia. — Pk-yritykset ovat niin pieniä rahoituksen tarvitsijoita pankeille, ettei niitä voida jättää ilman rahoituskanavaa pankkitalletusten lisäksi eikä pankkitukea saa antaa heille, hän perustelee kantaansa.
Pankkiyhdistyksen mukaan korkotulojen veronkiristykset vähentäisivät edelleen talletusten suosiota yritysten rahoitusmuotona ja nostaisivat sekä osake- että joukkovelkakirjamarkkinoilla tapahtuvia emissioita. Myös talletuksien hajautus lisäisi Koposen arvion mukan kustannuksia pankeille.
(jatkuu)
Vientitakuita
11,1 miljardia alkuvuonna[11:31:30] 176.72.25.132: CONNECTION_ABORTED 413 s
[13:39:37] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus ja yhtiön tarkastusvaliokunta pitivät tänään ensimmäisen kokouksen sitten elokuun lopussa tapahtuneen Arsenal-Sillan kaupan. Valtion omaisuudenhoitoyhtiön hallitus on nimennyt varatuomari Heikki Salon hoitamaan erityistehtävissä Arsenalin asioita. Hänen tehtäviinsä kuuluvat mm. kaikki yhtiötä koskevat julkisuus- ja avoimuuskysymykset. Yhtiön tilintarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota yhtiön hallintotapaan sen jälkeen kun valtion vakuusrahasto päätti 25,7 miljoonan markan tuen myöntämisestä Arsenalille syyskuun alussa. (STT) Kommentoi
[13:55:20] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus hyväksyi tänään Arsenalin ensimmäisen tilinpäätösvuoden tuloksen. Sen mukaan konsernin tase oli syyskuun lopussa 7,3 miljardia markkaa eli lähes 2 miljardia pienempi kuin vuosi sitten.
Toimitusjohtaja Jorma Kuoppalan arvion perusteella konserni saavutti tälle vuodelle asetetut tulostavoitteet. Hän ennakoi yhtiön tuottojen nousevan noin puoleentoista miljardiin ja voiton 100-200 miljoonaan markkaan viime vuodesta poiketen juuri ennakoitua pienempien luottotappioiden ansiosta, jolloin myös hoitokulut alenevat hieman aiemmasta eli 330-350 miljoonasta markasta.
Viime vuoden lokakuussa tapahtuneen Arsenalin haltuun siirron jälkeen konsernin tuloskehitys on Kuoppalan mukaan jatkunut suunnitellusti. Tulos ei hänen mukaansa ole ollut riittävä kattamaan vanhoja tappioita eikä omaisuudenhoitoyhtiölle aiheutuvia luotto-, korko- ja muita rahoituskuluja.
Arsenal kirjasi viime vuonna luotto-, takaus-, korko-, provisio- yms. -eriä tuloslaskelmaan yhteensä noin 2 miljardia markkaa, kun niiden määrä vuosi sitten oli vajaat 8 miljardia eli konsernin kaikki tuotot eivät menneet vanhojen tappioiden kattamiseen.
Yhtiö jakoi osinkoja 270 miljoonaa ja valtiolle tilitettiin osakepääoman palautuksena 320 miljoona. Loppuosa tuotoista käytettiin velkojen lyhennyksiin ja investointeihin. Viime vuonna yhtiön luottotappiot olivat nettomääräisesti 1,7 mrd markkaa oltuaan edellisvuonna 8 miljardia. Korkotuloja Arsenalille kertyi viime vuonna 317 miljoonaa eli runsaat puolet vuoden 1993 korkotuotoista.
Luottotappiot alenivat selvästi
Kuoppalan mukaan Arsenalin tuloskehitykseen vaikutti merkittävästi se, että luottotappiota kirjattiin olennaisesti vähemmän kuin oli budjetoitu. Järjestämättömistä saatavista ja muista epävarmoista saamisista aiheutuneet tappiot olivat syyskuun lopussa 495 miljoonaa eli 562 miljoonaa markkaa pienemmät kuin vuoden 1993 päättyessä.
Saamisia siirtyi Arsenalilta viime vuonna perittäväksi 2,4 miljardia eli 314 prosenttia edellisvuotista enemmän. Saatavista on lisäksi edelleen epävarmoja lähes 600 miljoonan arvosta.
— Vaikka tappiovarauksia onkin lisätty jonkin verran edellisestä vuodesta niiden määrää voidaan vielä alentaa kuluvana vuonnakin luottotappioiden ennakoitua paremman kehityksen johdosta ja näin parantaa tulosta olennaisesti arvioidusta, huomautti Kuoppala Arsenalin vuoden 1993 tuloksen esittelytilaisuudessa Helsingissä. Hänen mukaansa konsernille asetetusta 100 miljoonan markan voitontuottovaatimuksesta tultaneen tänä vuonna kuitenkin jäämään jonkin verran.
Arsenalin rahoituskustannukset pienenivät viime vuonnsa 284 miljoonasta markasta 144 miljoonaan markkaan. Korkotuotot vähenivät vastaavasti 1,5 miljardista 2 miljardiin ja osinkotuotto 50 miljoonasta 25:een.
Järjestämättömät saamiset edelleen
1 948 mmk eli 47 prosenttia
Kuoppalan mukaan Arsenal sai vuoden kuluessa purettua aiemmin arvioitua nopeammin omaisuudenhoitoyhtiöille tyypilliseksi muodostuneen järjestämättömän poolin. Sen koko laski 1,7 miljardista markasta 994 miljoonaan ja oli syyskuun lopussa enää 57 prosenttia.
Saamistaan uusista varoista yhtiöt joutuvat kuitenkin kirjaamaan runsaasti luotto- ja takaustappioita jo ensi vuonna varsinkin kun Arsenal toimii tässä tehtävässä vain rajoitetun ajan. Saatujen tietojen mukaan omaisuudenhoitoyhtiöitä tarvitaan vielä vuoteen 1998 asti hoitamaan Arsenalin tehtäviä eli lähinnä valtion kiinteistöjä sekä selvitettävinä olevien yhtiöiden realisointeja.
Arsenal on ollut viime aikoina näkyvästi esillä tiedotusvälineissä yhtiön hallussa olevan 12 miljardin markan kiinteistömassan takia. Tämän lisäksi Arsenalilla on noin 70 000 muuta asiakasyritystä ja arviolta 350 miljardia markkaa selvittämätöntä ongelmaomaisuutta.
Arsenalille selvitysmiehet
Valtioneuvosto päätti keskiviikkona määrätä Arsenalin toimintaa valvomaan yhden selvitysmiestasoisen virkamiehen, valtiovarainministeriön hallitusneuvos Heikki Sorvarin ensi helmikuun alusta lähtien.
Sorvari hoitaa samalla toistaiseksi myös Arsenal—SSP-pankkikonserniin liittyvien asioiden hoitamista valtiovarainministeriössä. Hän osallistuu näin mm. neuvotteluihin pankkikriisin selvittämistä hoitavan pankkitukilautakunnan asettamisesta ja valtion vakuusrahaston perustamisesta annetun lain mukaisen omaisuudenhoitoyhtiön Arsenalin yhtiökokouksen pitämiseen helmikuussa 1995.
Sorvarille voidaan määrätä enintään vuosi aikaa selvitettävänä olevien asiakokonaisuuksien selvittämiseen tai hänellä on oikeus keskeyttää selvitystyöt kesken määräajan.
Selvitettävillä asioilla tarkoitetaan Arsenal-konserniin kuuluvien yhtiöiden konkurssipesiin, niiden tytäryhtiöiden ja muiden asiakasyritysten konkurssitilanteisiin liittyviä oikeudellisia ongelmia. Arsenalia kiinnostaa lisäksi mm., kuinka pitkälle velallisen rikosperusteisten vahingonkorvausten takaisinsaantiperusteet ovat ulotettavissa sekä mahdolliset muut perusteet Arsenalin vahingonkorvausvelvollisuudelle.
Arsenal-konsernin yhtiöihin liittyvistä erityistilintarkastuksista vastaa Valtion vakuusrahaston perustama ja valtiovarainministeriön hallinnoima erityinen selvitysmiesorganisaatio, joka ei ole miltään osin Arsenaliin toiminnallisesti sidoksissa.
[14:03:39] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus teki yhtiön pilkkomista koskevat päätökset yksimielisesti. Toimitusjohtaja Seppo Sipolan lisäksi hallituksen muita jäseniä olivat teollisuusneuvos Yrjö M. Lehtonen ja johtaja Markku Savikko Suomen Yhdyspankista (nyk. MeritaNordbanken) sekä puheenjohtaja hallitusneuvos Pekka Laajasen lisäksi valtionvarainministeriön neuvotteleva virkamies Kari Iho, Valtion vakuusrahaston johtaja Heikki Koivisto.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillan toimitusjohtaja Seppo Sipola korostaa sitä seikkaa, ettei hallitus ollut mikään muodollinen elin eikä se osallistunut Arsenaliin kohdistuneeseen selvitystyöhön ja suunnitteluun. Arsenalin tehtävät valmisteltiin jo viime vuosikymmenen lopussa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa sekä Valtion vakuusrahaston johtokunnan asettamassa työryhmissä.
- Hallituksella ei ole voinut olla tietoa esimerkiksi pilkkomiskohteiden valintaperusteista, mutta nyt jälkeenpäin ne on kyllä pystytty selvittämään asiakirjojen pohjalta.
Arsenalin ja omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillan hallitusten sihteerinä toimi Arsenal Oy:n lakiasiain johtaja Seppo Kemppinen. Hänen mielestään Arsenalilla oli selkeät tavoitteet siitä millaisia omaisuusmassoja haluttiin ostaa sen omistukseen: - Nämä kohteet määriteltiin pääasiassa jo siinä vaiheessa kun KOP:lle haettiin seuraajaa eli SYP:n ja Postipankin perustamaa Suomen Yhdyspankki Oy:tä, jolle kaikki pankkien saatavat siirtyivät.
Arsenal sai lopulta haltuunsa myös sellaista omaisuutta joka ei vastannut tavoitteita. Lisäksi se otti vastatakseen mm. pankkitakauksista aiheutuneita tappioita - Sipola on aiemmin korostanutkin sitä kuinka raskas tämä osa Arsenalin toimintaa oli.
- Tässä kävi vähän niinkuin jääkiekossa eli me ollaan liian myöhään asialla ja joudutaan sitten tekemään ratkaisut kovemmalla kädellä, kun peli menee jo poikki. Kyllä siellä monta asiaa jouduttiin kiireessä päättämään. Jälkikäteen asioita arvioiden Arsenalin toiminnassa ei olisi tarvinnut mennä ihan kaikkiin toimenpiteisiin mihin mentiin ja lopputulos voisi olla parempikin jos se prosessi aloitettaisiin vähän aikaisemmassa vaiheessa.
Arsenal-Sillan toimitusjohtajan mukaan omaisuudenhoitoyhtiöiden roolia pitäisi miettiä nyt kun niistä saadut kokemukset on koottu yhteen. Sipola pohtii, olisiko syytä perustaa eri instanssien yhteistyönä elin - esimerkiksi neuvottelukunta tai asiantuntijaryhmä – jossa käytäisiin lävitse näiden yhtiöiden toiminnasta saatuja kokemuksia ja sitä kautta sitten linjattaisiin mahdollisia tulevaisuuden kehitysnäkymiä.
- En kyllä näe kovin helposti muuta keinoa kuin että me tehdään koko tämä kenttä uudestaan eli perustetaan valtion omistajaohjauksen yhteyteen kokonaan uudet asiantuntijaorganisaatiot, joissa on sekä pankkitoimialan, rahoitustoimialan asiantuntemusta ja tietysti myöskin toimialan valvonnan kannalta olennaiset tahot mukana. Ei tässä nyt taida enää vanhat reseptit toimia.
Arsenal - valtio 51%, pankit 49 %
Arsenalia perustettaessa oli tarkoitus säilyttää Arsenal itsenäisenä yrityksenä, koska sen piti varmistaa omaisuudenhoitoyhtiöitten pysyminen erillään muusta pankkimaailmasta sekä taata pankeille riittävä liikkumavara. Pankeilla oli silloin oma pankkikriisinsä ja kaikki mahdollinen haluttiin pitää niiden omissa käsissä.
Arsenal aloitti toimintansa tammikuussa 1995. Siihen mennessä valtion pankkitukea maksettiin yhteensä lähes 500 miljoonaa markkaa, josta vakuusrahasto käytti 100 miljoonaan markkaan pankkien pääomalainojen myöntämiseen pankeille sekä 120 miljoona markan luottotappiotukeen Suomen Säästöpankki SSP:lle ja säästöpankkien ulkopuolisille omaisuudenhoitoyhtiöille.
Vakuusrahaston omistama Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal oli jo aiemmin joutunut ostamaan pankeilta pankkituen piiriin kuuluvia ongelma-asiakkaita. Niiden arvo taseessa nousi yhteensä 2,6 miljardiin markkaan vuonna 1997, eli se oli kaksinkertaistunut alkuperäisestä vuoden 1992 arvosta ja niiden hoitamaton saatavakanta oli kohonnut 735 miljoonaan markan.
Vuonna 1996 Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin tehtäväkenttä laajeni käsittämään myös entisen STS-pankin asiakkaiden saatavat sekä omaisuudenhoitotoiminta alkoi koskemaan Suomen Säästöpankin lisäksi SYP:iä, KOP:ia ja Osuuspankkien Keskusosuuskuntaa. Myös Siltapankki aloitti toimintansa vuoden 1997 alussa.
Arsenalin kokonaisvastuut olivat suurimmillaan noin 30 miljardia markkaa 1990-luvun lopulla jolloin luottotappioiden osuus oli enää kuusi prosenttia kokonaissaatavakannasta kun se vielä vuotta aiemmin ylitti 25 % tason, jonka lisäksi Arsenal toimi Suomen Säästöpankin asiakkaiden omaisuudenhoito-yhtiönä. Pankkikriisistä oli päästy ja jäljellä olivat ongelmaluotot eli asiakkaat joilta saatavat eivät olleet menneet perimistoimistoille eikä myöskään ulosottoon.
Arsenal Omaisuudenhoitoyhtiön varsinainen yhtiökokous päätti 27 maaliskuuta 2003 poistaa kokonaan Arsenalin A-osakkeen sekä myös B-osakkeen Helsingin Pörssistä. Osakkeiden poistaminen arvo-osuusjärjestelmästä aloitettiin syksyllä 2004 ja viimeiset osakkeet poistetaan arviolta kesäkuussa 2007 eli sen[14:10:48] <176.72.25.132> !stop