[09:45:22] Prompt: Ylen menojen salailu Ylen menojen salailu, Ylen johtajien kohtuuttomat palkkiot Ylen johdon palkoista ei kerrottu mitään. Yhtiön toimitusjohtaja saa suurempaa palkkaa kuin Suomen pääministerin palkka ja paljon suurempaa kuin suurimman oppositiopuolueen puheenjohtajan palkka. Yhtiön johtajat tekevät jatkuvasti ylisuuria palkankorotuksia ja nostavat jatkuvasti palkkojaan. Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi tuolloin kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi ja varapuheenjohtajana sdp:n edustaja Maria Guzenina. Hallintoneuvoston jäsenistä 14 on kansanedustajia. Kansanedustajien palkkio on tällä hetkellä noin 6500 euroa. Yle toimii myös hallintoneuvoston jäsenien työnantajana. Kun Yle päätti pitää henkilöstönsä määrän samana, vaikka budjetti nousee, Yle otti osan hallintoneuvoston kuluista maksettavakseen, jolloin hallintoneuvosto ei joutunut korottamaan palkkioitaan samassa suhteessa kuin muu yhtiön henkilöstö. Menettely ei ole edes harvinainen: usein yhtiöiden hallituksen jäsenille maksetaan sama summa, jonka yhtiö joutuu maksamaan toimitusjohtajalle tai muille johtajille. Lisäksi Yle otti osaa yhtiön johtajien palkankorotuskuluihin. Yleisradion liikevaihto vuonna 2015 oli 469 miljoonaa euroa, vuonna 2016 463,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2000 000,4 miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut koko ajan. Yhtiö on korottanut vuodesta 2010 lähtien televisiomaksuja kolmella tavalla: 2010 maksuja korotettiin vajaalla 5 prosentilla, 2012 maksuja korotettiin 3 prosentilla ja vuodesta 2014 lähtien maksukorotusten ja budjettirahoituksen yhdistelmänä niin, että Yle-veroa nostettiin 0,68 prosenttiyksiköllä ja samanaikaisesti ohjelmien määrä televisiossa, radiossa ja netissä kasvatettiin. Samaan aikaan Ylen työntekijöiden määrää on vähennetty, jolloin yhtiön toiminnan kulut on pystytty pitämään entisellään. Kun Yleltä kysytään, kuinka se on pysynyt budjettirahoitettuna ja on onnistunut pitämään samaan aikaan kulunsa entisellään, yhtiö antaa usein saman vastauksen, jota ei voi kyseenalaistaa. Yleltä vastataan, että yhtiö ei olisi onnistunut siinä, jos Ylen ohjelmien ja palvelujen määrä olisi vähentynyt. Jos Ylen kulujen ja palkkojen kehitys kiinnostaa tarkemmin, voi Ylen toimintaa tutkia viime vuosina pidettyjen hallintoneuvoston kokousten pöytäkirjoista. Jos on tutustunut Ylen hallintoneuvoston kokouspöytäkirjoihin, ei voi olla huomaamatta, miten hallintoneuvosto ei ole millään tavoin pystynyt vaikuttamaan yhtiön rahan käyttöön tai yhtiön johtajien palkkoihin ja palkkioihin. Vuoden 2015 lopulla hallintoneuvostolla ei ole ollut minkäänlaista roolia Ylen johtajien palkkioiden kasvattamisessa. Pöytäkirjan mukaan ”puheenjohtajiston kokouksessa 28.12.2015 oli esityslistalla vain toimitusjohtajan valinta.” Ylen hallintoneuvostoon kuului vuosina 2013–2016 sdp:n Pia Viitanen ja keskustan Katri Kulmuni sekä vihreiden Jani Toivola. Jani Toivola valittiin vuoden 2016 keväällä eduskunnan toiseksi varapuheenjohtajaksi, joten Jani Toivola on ollut hallintoneuvostossa ainakin vuonna 2015. Pia Viitasen (sd) ja Katri Kulmunin (kesk) eron jälkeen Pia Viitanen on valittu hallintoneuvoston jäseneksi. Lisäksi vuonna 2016 kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen ja perussuomalaisten Olli Immonen valittiin hallintoneuvostoon. Hallintoneuvosto ei ole halunnut vaikuttaa Ylen rahankäyttöön millään tavalla. Vuoden 2014 marraskuussa hallintoneuvosto kokoontui neljä kertaa, vuonna 2015 kuusi kertaa ja vuoden 2016 toukokuussa yhden kerran. Hallintoneuvoston jäsenet saavat kokouksista palkkioita. Kokouspalkkioista päättää hallintoneuvosto. Ylen hallintoneuvostossa ei ole tällä hetkellä yhtään kokoomuslaista tai perussuomalaista jäsentä, vaikka ne ovat eduskunnan kolme suurinta puoluetta. Viime keväänä perussuomalaisten Olli Immonen esitti hallintoneuvoston kokouksissa useita kertoja omia mielipiteitään, joista voi päätellä hänen olevan samalla linjalla Ylen rahoituksen supistamisesta kuin puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Vuoden 2016 huhtikuussa pidetyn kokouksen pöytäkirjassa lukee, että Olli Immonen (ps) toi esiin halunsa keskustella hallintoneuvoston tehtävistä, rahoituksesta ja strategiasta. Kokouspöytäkirjassa Immonen kirjoittaa, että hallintoneuvoston roolin vahvistaminen on tärkeä askel. Hallintoneuvoston tehtäviin voisi hänen mielestään lisätä muun muassa ”toiminnan suunnittelun ja strategisen ohjauksen sekä merkittävien toimintojen ennakkoarvioinnin ja merkittävien ja laajakantoisten toimintojen arviointiin liittyvät julkiset lausunnot.” Olli Immonen esitti vuoden 2016 huhtikuussa myös Ylen hallintoneuvoston supistamista 16 jäseneen nykyisen 21 jäsenen sijaan. Immosen mukaan Yleisradion ohjelmat ovat yksipuolistuneet, ja niiden poliittinen ja ideologinen yksipuolisuus tulisi korjata. Samassa kokouksessa kokoomuksen kansanedustaja Markku Eestilä piti Immosen esitystä hallintoneuvoston jäsenmäärän pienentämisestä huonona asiana ja kertoi haluavansa säilyttää nykyisen määrän jäseniä. Kokouksen pöytäkirja on ollut kaikkien katsottavissa. Yle ei ole halunnut sitä kuitenkaan julkisuuteen.
[09:52:11] Prompt: Ylen menojen salailu Ylen menojen salailu, eikä se edes ole enää salaista. En jaksa katsoa onko asiasta jo jossain muualla. Jos joku on sen jo bongannut, niin ei kun linkki esiin vaan. Joka tapauksessa YLE kertoo seuraavaa: Yleisradiolain mukaisesti Ylen julkisen palvelun kustannukset pitää kertoa vuosittain Viestintäviraston (ViVi) valvonnan mahdollistamiseksi. Vuodesta 2011 lähtien julkinen palvelu on rahoitettu erillisellä tv-maksurahoituksella. Koska ViVi on riippumaton valvottavistaan, Ylen kustannuksia ei julkisteta tilinpäätöksessä tai vuosikertomuksessa, vaan erillisellä selvityksellä. Tästä kerrotaan nyt ensimmäistä kertaa." http://www.viestintavirasto.fi/attachments/t ... /Ylen_kulut.pdf Joku voi saada käsityksen, että julkisen palvelun kustannukset olisi jotain ihan muuta. Ne kuitenkin rahoitetaan edelleen tv-maksusta, eikä esim. veroilla, jolloin voisi sanoa suoraan paljonko mikäkin julkisen palvelun kustannus on. Toivottavasti kaikki lukevat tuon ViVin raportin läpi. Joku varmaan lukee. Se mitä mä luin, oli ympäripyöreetä tekstiä josta ei ota selvää pirukaan. Kuten ViVin oma arvio kustannusten kasvun määrästä. Tää on mielenkiintoinen raportti: http://www.sbs.com/sites/business/research/publications ... mment.pdf Se on julkaistu tänä vuonna ja käsittelee laajasti media-alan tilaa, sekä niiden ongelmien syitä ja niiden ratkaisuehdotuksia. Kannattaa lukea kokonaan jos media ja sen nykytila kiinnostaa.
[09:54:35] Prompt: Ylen menojen salailu Ylen menojen salailu - mikä on ylen yhteiskunnallinen rooli
Miksi ihmeessä Ylen menoja salaillaan, jos niillä rahoitetaan kaikille ilmaista tv-kanavaa ja lisäksi vielä YLE-vero. Tämä ei todellakaan kuulu suomalaiseen demokratiaan eikä avoimeen tiedonvälitykseen, että verovaroista ei avoimesti kerrota kuinka paljon rahaa käytetään. Yle käyttää verovaroja yhteensä noin 500 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan Yle kuitenkin kertoo verkkosivuillaan kuinka "YLE tuottaa myös muuta arvoa kansalaisille, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle." Ja nämä arvot ovat..."Kulttuuri ja sisältö ovat tärkeä osa yhteiskunnallista vuoropuhelua ja luovat yhteenkuuluvuutta sekä antavat mahdollisuuden oman identiteetin ja kulttuurin kehittämiselle" sekä "Kulttuuri ja vuorovaikutus tuottavat elämyksiä, tietoja, taitoja ja tarinoita ja tukevat yksilöiden ja yhteisöjen kehitystä ja hyvinvointia."
Ja näistä palveluista peritään kansalaisilta siis maksu verojen muodossa ja samalla puhutaan arvoista sekä siitä miten kansalaiset ja yhteisöt saavat YLEstä arvoja ja sisältöä elämäänsä.
Miten YLEllä voi siis olla tällaista toimintaa, joka on sekä verovaroin kustannettua, mutta samaan aikaan salaa kustannettua, jotta sitä ei kansalaiset pystyisi lainkaan valvomaan, miten verovaroja käytetään. Eihän tällaisella toiminnalla voi mitenkään olla demokraattista roolia ja tehtävä voi olla ainoastaan tiedonvälityksen osalta ja senkin osalta se ei toteudu, kun tietoja ei kerrota.
On turha kuvitella, että Ylen "muu yhteiskunnallinen arvo" tulee itsestään tai olisi jotain sellaista mitä kansalaiset haluavat tai tarvitsisivat. Tämä muu yhteiskunnallinen arvo, eli verovaroilla tuotettujen palveluiden tehtävä ja arvot voidaan hoitaa muullakin tavoin.
Kansalaisten kannalta ei ole myöskään järkevää maksaa veroja 500 miljoonaa euroa vuosittain, jos näistä verovaroilla maksetuista palveluista ei kuitenkaan pysty seuraamaan mihin heidän verorahat menevät.
Yleisradio on selkeästi yksi suurimpia menoeriä Suomen julkisella sektorilla. Koska sen rahoitus tapahtuu verotuksella ja sillä tuotetaan palveluita joita kukaan ei todellisuudessa halua eikä tarvitse niin miksi näistä palveluista ei voida käydä avointa keskustelua ja samalla avoimesti kertoa miten verorahoja käytetään?
Julkisen talouden kestävyysvajeesta ja leikkauksista käydään parhaillaan keskustelua. 500 miljoonalla eurolla vuodessa pystytään tuottamaan hyvin paljon yhteiskunnallista arvoa. 500 miljoonalla eurolla pystytään tekemään myös sellaisia asioita joista on vain haittaa kansalaisille ja yhteiskunnalle ja niitä on täysin mahdoton hyväksyä ja samalla rahoittaa näitä verovaroin.
[09:59:14] Prompt: Ylen menojen salailu Ylen menojen salailu johtuu sen erityisasemasta, joka asettaa sille erityisen korkean vaatimustason ja valvonnan.
Avoimessa demokratiassa vallankäyttö, julkisten varojen käyttö sekä kansalaisten etu edellyttävät täyttä avoimuutta.”