Johdon palkkiot
→ Neuvotteluja ←
Ja sitä en tajua miten kokomuksen orpo tai sipilö saavat jatkaa hallituksessa kun heidän johdollaan on suomea alas ajettu, eikä nämä ole olleet muuta kuin suomalaisten alasajajina. Kansalaistemme pitäisi jo nousta tätä porukkaa vastaan ja pian, sillä näyttää että olemme kohta samassa jamassa kuin eteläeuroopan maat jos tämä peli jatkuu! Kohta alkaa olemaan meilläkin mellakoita kuten kreikassa nyt jne.
...
On tietysti selvää ettei tuollaisilla mitään merkitsemättömillä muutaman lauseen lauseilla ole ollut kovin paljon vaikutusta eduskunnan enemmistön päätöksentekoon joten se siitä demokratiasta. Suomi on hyvin autoritäärinen maa missä todellista päätösvaltaa käyttävät suuret puolueet joilla onkin sitten ihan omat sisäpiirinsä joista Bernerkään tuskin eroaa ilman isoja riitoja puolueen johdon kanssa joita nyt vain yritetään peittää noilla lausunnoilla kuinka hän olisi joutunut toimimaan painostuksen alla ja sen seurauksena sai suomen kansallisuuden.
...
No joka tapauksessa nyt bernerin ainoa tehtävä ministerinä olisi hoitaa nuo omistukset kuntoon ja sitten jättää paikka jollekin uudelle ehdokkaalle eikä tehdä niinkuin teki tuolla Finavian sotkuissa jossa myi tuon osuuden vastoin omistaja ohjeita juuri silloin kuin johdannaisten tappioiden paljastuminen oli todennäköisintä. Bernerin kuuluisi kantaa vastuunsa tekemisistään mutta valitettavasti on hyvin todennäköistä ettei tule kantamaan minkäänlaista vastuuta koska ei sitä ennenkään ole tehty.
...
Nyt tätä negatiivista liskorotu agendaa johdetaan edelleen Illuminatiksikin kutsutun vapaamuurariorganisaation sisältä päin ja on siellä eräs suomalainen poliitikko jolla sattuu olemaan näitä kontakteja sinne suuntaan niin voi sitten kertoa näille poliitikoille kuinka kansaa tulee alkaa harventamaan, eli ottaa heiltä ensin ihmisoikeudet pois. Minkä jälkeen sen voi toteuttaa vaikka tällaisella koko maan kattavilla poikkeussäädöillä jolloin esim. ruokakaupat saadaan kiellettyä ilman syytä koska heillä ei enää ole varaa ruokkia omaa kansaansa kun rahat menevät eliitin elättämiseen jne.
...
Tämän johdosta Yhdysvaltain keskuspankki FED päätti nostaa korkoa juuri silloin kesäkuussa 2008, koska epäili ettei valtio selviä veloistaan ilman yksityisen sijoituspankin avustusta. Tämä taas johti sitten sub-prime asuntovelkojen romahtamiseen jne...
...
Yhdysvaltain keskuspankin takana toimivat yksityisomisteiset pankit ovat nyt käynnistämässä koko maailman tuhoavaa talouskriisiä ja tämän johdosta tämä Euroopan Keskuspankki on joutunut ottamaan ohjat käsiinsä euroopan maiden talouden vakauttamiseksi ja juuri tällä hetkellä he pumppaavat sinne n. 800 miljardia dollaria rahaa joka tarkoittaa sitä että EU maat joutuvat konkurssiin ennen tuota ajankohtaa koska eivät saa muualta lainattua tai tehtyä bisnestä niin, etteivät tarvitse tätä keskuspankin myöntämää velkaa.
...
Joopa, joo on Bernerillä aika kovat ansiot verrattuna Sipilän ansioihin.. Taitaa Sipilä saada enempi palkkioita valtion omaisuuden myynnistä kuin tuon Berner vuodessa.
...
Se voi tietenkin olla että vielä näemme kun Berner myy suomen jollekin toiselle maalle ;) Sipilä varmasti keksii sopivan palkkion!
...
Nämä em seikat ovat juuri ne syyt miksi meillä Suomessa on tällä hetkellä maailman korkein autovero joka estää meitä ostamasta uusia autoja joita tarvitsemme turvaamaan liikkumisemme, autokannan uusiutumisen takia me vanhat autot tarvitsisimme uudempia moottoreita joiden päästöt olisivat nykyistä huomattavasti pienemmät jotta olisimme lähempänä EU:n asettamia päästövaatimuksia ja tämän johdosta myös polttoaineen hintaa olisi nostettava lähemmäksi maailmanmarkkinahinnan tasoa.
...
Tammikuussa 2018 julkisuuteen vuoti, millaisia "lupauksia" bernerin johdolla laaditussa tieliikenneselvityksessä annetaan kansalaisille uusien autojen suhteen. Tieliikenneselvitystä oli laatimassa joukko Suomen suurimpia autotoimialan etujärjestöjä sekä kauppa ja teknologia-alan toimijoita.
...
Jos ajattelee ihan pelkkää bisnestä ilman tunteita, voisi olla hyvinkin hyödyllistä laittaa muutama Anne Berner lisää Suomeen - he voivat hoitaa niitä hommia mistä joku toinen taho haluaa maksaa palkkaa ja tällä tavalla parantaa kansantaloutemme tilaa. Jos valtio kerran osallistuu rahoitukseen Bernerin firman kautta, silloin toiminta hyödyttää meitä kaikkia jollain tapaa eli Suomi Oy voi hyvin tämän johdosta! Kansantalous ei ole nollasummapeliä kuten esim. lätkämatsissa jossa voittajajoukkueen voitto on aina muilta pois - päinvastoin!
...
Blogiarkisto löytyy tämän sivun lopusta sekä navigaatiopalkista vasemmalla olevasta listasta (kolme vaakapalkkia, joissa on linkit kuukausittain)
...
Asia ei vaadi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen uusia viranomaistoimenpiteitä ellei joku asianosainen taho tee siitä uutta hallintopakko-hakemusta ja tähän on olemassa hallintolain 8a luvun mukainen yleinen määräaika jonka osalta noudatetaan laissa erikseen mainittuja aikamääreitä. Asiassa annettu määräys pysyy lainvoimaisena niin pitkään kun asia palautuu takaisin hallinto-oikeudelle sen johdosta ettei viranomainen kykene toimittamaan valituskelpoista päätöstä johon asianomainen voisi hakea muutosta tai että hallinto-oikeus tekee asiassa itseoikaisun.
...
Näinkö tässä kävikin: Anne Berner pääsi hallitukseen ja ryhtyi oitis toimeen! Ensin hän antoi Finavialle mahdollisuuden periä takaisin valtiolta ne ylimääräiset 350 000 euroa jotka olivat jääneet valtion vahingoksi johdannaissopimusten epäselvyyksien vuoksi. Ja mitä tekee ministeri? Sen sijaan että olisi perinyt nuo rahat, hän päätti siirtää tutkinnan poliisitukinnnalle!!! Siis kenen rahoista onkaan kysymys, Bernerinkö vai Finavianko?! Onko tässä takana poliittinen tavoite haudata asia unohduksiin ja Berneriä ei voida moittia siitä että siirsi asian käsittelyn poliisin selvitettäväksi!? Miten on mahdollista tämä ministerin käyttäytyminen asiassa joka koskettaa veronmaksajien rahoja?!? Voiko olla näin lyhyt muisti Suomen kansalla??? No eipä tietysti ole kun lukee tämän päivän iltalehteä (en ymmärrä mitä se tekee netissä), niin Anne Berner oli kyllä yrittänyt luikerrella pois koko jutusta, mutta lehden toimittajapa olikin tehnyt jutun ja kas kummaa hän saikin Bernerillä keittämään pahemman kerran!!! https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201808072201122086
...
Kansalla pitäisi olla oikeus valita ministereitä omasta keskuudestaan eikä kansanedustajista jotka eivät tee muuta kuin nostavat palkkojaan kun eduskunnassa tekevät työtä!
Kansanedustajia ei pidä enää valita kansanedustajiksi koska heillä on se hyvä palkka siellä muutenkin eivätkä he viitsi edes lähteä tekemään kansanedustajan töitään sinne! Heille riittää hyvin kansaneläke tai pieni palkkio jota me heille maksamme heidän tekemästään työstä josta itse saamme vain haaveilla vaikka raataisimme 24/7 itsemme kipeiksi jotta meillä ja lapsillamme olisi leipää.
...
Kuka kertoisi? On kuin korkkiruuvi eikä itsekään ymmärrä mikä on.
Kyllä suomen liikenneministeriötä johdetaan aivan jostain muualta. Ministerinä nainen joka ei ole ollut päivääkään eduskunnassa ja näin hän pystyy myymään valtion omaisuuden itselleen edullisesti tai ilman kilpailua
...
Berner myi Nesteen amerikkalaisille - Miljardeja!Tästä tulee taas uusi lisäennätys siihen, kuinka poliitikko pääsee rahastamaan Suomen kansan selkänahoilla ja myymään kansallista omaisuuttamme.22134790271753899&from=258515260022532984939273078169
Berner tuhoaa Finavian...Liikenneministeriö yrittää estää Finaviaa nostamasta vahingonkorvauskannetta yhtiön aikaisempaa johtoa vastaan 34 miljoonan euron johdannaistappioista, uutisoi Helsingin Sanomat tänään...
...
Miten Anne Berner voi toimia ministerinä?Niin moni on sanonut ääneen ihmetyksen aiheen. Miten tällainen henkilö jolla ei ole mitään käsitystä talousasioissa voi ylipäätään hoitaa ministerin virkaa Suomen kaltaisessa valtiossa?? Mielestäni Suomessa pitäisi olla käytäntö että ministeriksi ja eduskunnan jäseneksi pääsee vain korkeakoulututkinnon suorittanut tai ainakin riittävän pätevyyden omaava henkilö.
Nyt olisi hyvä saada selvitys...a) Paljonko Anne Berneri sai "konsulttipalkkioita" ? b) paljonko maksoi Suomelle tuo autoverohässäkkä ?
...
Suomessa on 500000 työtöntä , tämä asia tuskin tuli yllätyksenä kenellekään...
Anne Bernerin johdolla Suomessa toteutettiin kansallinen postilakko!Aijai, tätäkö se ministeriys tuo tullessaan? Eihän tuota Postin sotkua saada mitenkään hallintaan.
...
Sama systeemi toimii myös kansanedustajien osalta.
Eduskunta päätti 2015 korottaa kansanedustajan palkkiota 8 - 11 %. Se tapahtui heti vaalien jälkeen vaikka uusi hallitus muodostettiin vasta sen vuoden kesällä, jonka johdosta palkkioita olisi pitänyt nostaa kahden hallituskauden ajalta (2007-2015 ja 2014-2015), jolloin palkkioihin tehtiin vain indeksikorotus kuten aina aikaisemminkin... Eli nyt jo kolmatta vuotta peräkkäin...
...
Kansanedustajat siis itse päättivät omasta palkastaan joka määräytyy valtionvarainministerin palkan mukaan!
Tällä ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin sitouttaa kansanedustajat paremmin eduskuntatyöhön sekä myös pitää heidät "ruodussa" kun palkkio on riittävän pieni eikä sillä voi edes elättää perhettä kunnolla.
...
Jotta he eivät heti loikkaa parempipalkkaisiin töihin jos tulevat uudelleen valituksi. Kansanedustajillahan nimittäin EI OLE KANSAN SUOSTUMUSTA toimia heidän edustajinaan...
Eduskunnassa pitäisi tehdä muutos jotta palkkioon ei vaikuta valtion taloustilanne tai vaalien tulokset millään lailla, vaan se maksettaisiin vain silloin kun edustajan/ministerin on itse paikalla eduskuntatalolla istunnoissa!
...
Bernerin osalta asiaan vaikutti oleellisesti sekin että hän oli sveitsiläisenä tehnyt jo hyvän uran Suomen valtion kanssa aikaisemmin eli kokemusta maasta löytyy paljon pidemmältä ajalta eikä Bernerin taustassa ollut mitään epäilyttävää vaan kyse on hyvin menestyneestä liikemaailmasta sekä hallitusammattilaisesta Suomessa.
Kun Sipilä tuli keskustan puheenjohtajaksi ja otti Bernerin ministeriksi, keskusta ei saanut uutta puheenjohtajaa vaikka siihen olisi ollutkin tarvetta. Se johtuu siitä että Sipilän johdolla puolue hävisi kaikki vaalit minkä seurauksena myös Bernerille alkoi lähtölaskenta ministerinpestistään ellei jotain tapahdu eli sitä että nyt vuorostaan kokoomus häviää seuraavat vaalit jolloin molemmat puolueet saavat jättää hallituspaikkansa seuraaville vaalivoittajille.
...
Re: Ministeri berner
Tässä vaiheessa vielä ennenaikaista arvioida Berneriä poliitikkona - hänen ensimmäinen todellinen koetinkivensä tulee vasta seuraavien hallitusneuvottelujen myötä. On varsin hyvin tiedossa, että hallituksessa on henkilöitä jotka mieluusti ottavat liikenneministerin tehtävät vastaan kun samalla voidaan jatkaa oman puolueen tiehankkeita ja laittaa stoppi tieverkoston yhtiöittämissuunnitelmille (joita Berner myös oli itse innokkaasti valmistelemassa). Nämä molemmat seikat ovat niitä joiden johdosta en usko hänen mahdollisuuksiinsa jatkokaudelle seuraavassa eduskunnassa.
...
Ei ole kovin kaukana enää ne ajat jolloin maanpettureita ryhdytään laittamaan vankilaan tekemistään rikoksista Suomen kansaa vastaan. Rikoksen tekee raskauttavaksi se että rikoksentekijä on maan korkeimman johdon määräyksestä tehnyt rikoksia omaa kansaansa kohtaan koska tekijä ei oman todistuksensa mukaan voi muuta tehdä kuin mitä korkeammalta taholta määrätään tehtäväksi! Niin kutsuttu "hyvä-veli"-järjestö kun koostuu nimenomaan näistä henkilöistä joiden toimintaa voidaan pitää jopa rikollisryhmänä.
...
Nämä ovat ne kaksi eri tietä mitä suomen kansa saa kulkea jos aikoo selvitä tästä nykyisestä taloustilanteesta jossa myös rikkaista tulee köyhempiä ja köyhiä koska ostovoiman heikennys on niin raju että se lisää automaattisesti työttömyyttä joka heikentää entisestään ostovoimaa, jonka johdosta suurpääomien omistajien varat sulavat kuin jäätelö kesällä kun ei ole ostajia joilla sitä olisi käyttää. Samalla eliitti ajaa jatkuvasti sosiaaliturvan leikkauksia jolla tämä maa saadaan samaan taloudelliseen kuntoon mitä Kreikassakin ollaan oltu jo monia vuosia.
...
Bernerin suku: - Suvun nimi alkujaan Bergbom (alun perin Bertel Paulig), josta johdettu nykyinen virallinen ruotsinkielinen muoto Berner, mutta alkuperäinen suomenkieleinen kirjoitustapa ollut käytössä ainakin 1800-luvun alkupuolelta. - Isoisänisä perusti tupakkatehtaan Helsinkiin vuonna 1851. Tehdas muutettiin 1888 nimelle Ph. U. Strengberg & Co ja toimi tässä muodossa vuoteen 1917 saakka. (wiki)
...
Tämän sveitsiläisyrittäjän bisnesvainun johdosta on myyty niin jäänmurtajia kuin rautatiekalustoa pilkkahintaan. Esim VR yhtiön hinta oli 300milj€ ja nyt yhtiö myydään 1 € hintaan?
...
Ministeri toteaa Suomen Kuvalehdessä maksaneensa nostamistaan hallituspalkkiosta aina veron Suomeen. Hän kertoo lehdelle tienanneensa viime vuosina palkkioita vain vähän ja käyttäneensä ne pääosin asianajotoimisto Khanin kuluihin Ugandassa kuolleen suomalaisen tapauksessa.
...
Kyllähän Annella hyvät syyt on,mutta silti hänen touhunsa ministerinä on ollut pettymys ainakin minulle....kun hän vielä tuli julkisuuteen valehtelemalla olleensa mukana Finavian hallituksen kokouksessa , jossa tehtiin päätöksiä että kanteet perutaan johdannaistappioiden osalta...valheesta jäi kiinni ja siitä huolimatta jatkaa ministerihommiaan
...
Citigroupin takaa puolestaan löytyy entinen Goldman Sachs -johtaja Lloyd Blankfein , sekä juutalaisen Joseph Stiglitzin johtama NGO-organisaatio ”New Green Deal Project initiative” jonka johdossa on niin ikään juutalainen Harold Koh. Citigroup myös rahoitti Libyan-kaaosta George Soroksen kanssa, josta lisää kirjoituksessa ”Juutalaiset pankit tukivat ISIS:tä alusta asti”:
...
Kuka maksaa näiden naispoliitikkojen kaksoiskansalaisuuksien hankinnan, passin? Miten he voivat hoitaa kansan asioita ja myydä maatamme vapaasti? Kansalla pitäisi olla oikeus tietää! Miksi meidän verorahat eivät riitä kuin pakolaisten elättämiseen kun samalla supistetaan omaa koulutusta, terveydenhoitoa ym. Näitäkään kustannuksia ei kansalaisille kerrota julkisesti kuten Sipilän hallituskin pimittää mm valtion omistamien pörssiyhtiöiden jättivoittojen piilotellussa kansalaisilta jotka nekin maksavat verot tähän yhteiskuntaan!! Tätä kansaa pidetään täysin tyhmänä jota on helppo johtaa ja manipuloida "yhteisten hyvien" puolesta?? Onko niin? Herätkää suomalaiset! Tämä maa on jo tuhottu!!!! Ei ihme että moni jättää tämän uppoavan laivan, kun sen ainoa kapteeni näyttää olevan ahne psykopaatti joka ajattelee vain omaa napaansa. Tähänkö nämä bernerin tapaiset maanpetturit ovat tähdänneet??? Ainakin se palvelee eliittiä!!! Anne Berner olisi voinut hoitaa kansalaisuutensa toisella tavalla mutta sehän olikin tarkoitus tehdä salassa kansalta ettei tule negatiivista palautetta! On tämä hullu kansa kun sallii tällaisten pettureiden jatkaa valtion johdossa ja kansan ryöstäjänä!!!
...
Kaikki kansanedustajat jotka ajavat omaa etua tai eivät pidä sanaansa saisivat lähteä ja uusia tilalle. Eli joka on valittu eduskuntaan tekee siellä vain mitä oma etu sanoo eikä sitä mihin heidät äänestetty! Heille kuuluisi olla palkkio tehdystä työstä, ei raha mikä maksetaan tyhjästä!!
...
Hyvä Anne Berner että nostit tämän epäkohdan esille. Niin se vain on, että pieni ihminen (Suomen kansalainen) ei mahda mitään jos ja KUN isot yritykset tekevät sitä mikä niiden tavoite on aina ollutkin; maksimaalinen voitontuotto! Ja sehän tiedetään miten tämä toteutuu - yksinkertaisesti ottamalla käyttöön ns "verosuunnittelu" jossa saadaan yrityksen tuloverotus minimoitua ja kun otetaan huomioon yritysjohdon saamat jättipalkat niin hyvin pienellä veroasteella saavat herrat rahoistaan nauttia...Ja kaikki se tapahtuu laillisesti.
...
Mutta suomen kansan tulisi nyt tajuta miten heitä kustaan suoraan silmille tämän maan johdon toimesta, tämä ei ole demokratiaa vaan oligarkiaa. Ja meidän täytyisi kansana taistella näitä Suomen myyjiä vastaan viimeiseen asti tai olemme pian kuin Venäjän kansa jota on helpompi ohjailla kun siellä ihmisillä menee aika huonosti eivätkä he huomaa missä se ongelma piilee ennenkö ollaan taas sodassa.
...
Nämä kaikki toimenpiteet jotka kohdistuvat tavallisen kansan rokottamiseen ovat niitä viimeisiä pisaroita joita ei todellakaan olisi tarvinnut kaataa suomalaisten niskaan, vaan valtion omaisuutta myymällä olisimme saaneet paikattua mm. kestävyysvajeenkin aika kätevästi ilman näitä ainaisia veron kiristyksiä ,jotka eivät tunnu missään rikkaiden kukkaroissa, koska sieltä tuskin edes veroja maksetaankaan ja sama meno tuntuu vain jatkuvan Sipilän johdolla joka on jo myynyt kaiken mahdollisen tuottavan kansallisomaisuuden monikansallisille suuryrityksille, jotka ovat myyneet ne sitten edelleen sijoittajille ja vieneet niistä saatavat tulot verottajan ulottumattoimiin.
...
Kuinka kauan tätä yhden suvun hyysäämistä valtionjohdossamme jatkuu vai tuleeko piste tällekin pelille jo vihdoin ja viimein ?
...
Poliitikkojen tärkein tehtävä on pitää kansalaiset tyytyväisinä vaikka sitten pakkokeinoja käyttämällä... Tämän tietävät hyvin myös kokoomuslaiset mutta eipä siellä puoluejohdossakaan mitään penaalin terävimpiä kyniä ole töissä.
...
Se taas toisi keskustan uudelle puheenjohtajalle nopeasti lähtöpassit puoluejohtajan paikalta. Keskustassa käydään silloin kiivas keskustelu siitä kumpi näistä olisi parempi valinta Sipilän manttelinperijäksi: entinen kansanedustaja Tuomo Puumala vai hänen ikätoverinsa ja vanha opiskelukaverinsa Juha Rehula , molemmat 54-vuotiaita sosiaali- ja terveysministerin pestin saaneita poliitikkoja . Tosin myös Puumalan kanssa työskennellyt Anu Vehviläinen on ehdolla vaaleissa, joten ainakin osa keskustan johdosta saattaa vielä vaihtua.
...
Hyväksi lopuksi toivotan onnea suomen kansalle seuraavien eduskuntavaalien johdosta! Se joka voittaa on ehdottomasti oikeassa. Nyt saatte vielä äänestää väärin....heh heh heee......nauran jo valmiiksi kuinka paljon te sitten valitatte kun tulee se karvas totuus ilmi...voi että kyllä teitä tyhmiä saa kusettaa ihan miten vaan ja täydestä menee....
...
EU:n liittovaltiolla tulisi olemaan tämän johdosta hyvin nopeasti Yhdysvaltain kaltainen rahafasistinen järjestelmä jota tämä salainen eliittijohto on jo monta kymmentä vuotta yrittänyt tuoda koko EU:n sisälle. Joten silloin kaikki nämä eurokriitikot olisivat myös täysin pihalla mitä tuolla kulisseissa oikeasti tapahtuu ja suurin osahan heistä onkin juuri niitä jotka ovat heränneet liian myöhään tähän kusetukseen eikä pysty enää näkemään sen yli.
...
Nyt kuitenkin nämä kaksi edellämainittua esimerkkiä kertoo suoraan siitä kuinka suomi ei ole enää itsenäinen valtio jota johdetaan täältä suomesta vaan käskyt tulee EU:sta ja suomen johto noudattaa näitä ohjeita orjallisesti kuin myös suomen hallitus. Koska ne saavat käskynsä ulkomailta saakka mm, tässä taksi jutussakin EU pakotti luopumaan taksamittarista jos se mittaa vain ajettua matkaa sekä nopeutta mutta Suomessa laki sallii edelleen mittariksi laitteen josta näkyy auton sijainti koska tällöin laite täyttää lain kirjaimen vaikka siinä ei olisi paikanninta eikä hintaa näkyvillä.
...
Virkamiehiä voi myös syyttää siitä että he ajavat vain omia etujaan ja keksivät erilaisia veroja kuten esim, energiaverotus sekä ajoneuvovero joka otettiin käyttöön joskus 90 luvun lopussa. He tekevät päätöksiä sen pohjalta kuka maksaa suurimman palkkion heille tekemästään päätöksestä joten tuo bernerin päätös ajaa tiet yksityisille yhtiöille tulee olemaan niin kallis suomen kansalle että me saamme vielä etsiä rahoja siihen venäjän mafialle lähetettävillä kirjeillä jossa uhkailaan suomalaisia ties millä rangaistuksilla ellei suomi anna rahaa tuolle yhtiölle ja mehän tiedämme ettei sitä koskaan tule tippumaan jos venäläinen tietää, että rahantulo loppuu kuin seinään koska sen jälkeen myös tieyhtiö laittaa lapun luukulle.
...
Eli tuo Bernerin nopea Suomen kansalaisuuden saaminen ei johdu siitä että hän olisi muka asunut Suomessa ennen vaan siitä ettei hänellä ole ollut mitään yhteyttä Suomeen kun on vasta tuon kahden kuukauden käsittelyn aikana oppinut tuntemaan sen maan!
...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anne-Bernerin_sukuhaara " Berner toimi perheyrityksen Vallila Interiorin johdossa vuosina 1989–2007,[1] kunnes myi yhtiön.[2] Koulutukseltaan hän on ylioppilas (1985)." https://www.kauppale/REDACTED/5f9dbb68e882
...
Bernerin johdolla kaikki valtion tuottava myydään sijoittajille; maantiet , rautatiet...kaikki on yksityistetty kansainvälisille sijoitusyhtiöille. Valtion velat maksetaan kansalaisten pussista korotetuilla sähkönsiirtomaksuilla jne.
...
Ja kohta kaikki tämä sama alkaa toistumaan myös suomen kansallisilla varoilla ( siis me suomalaiset maksamamme itse veroina valtion ja kunnan kassaan että nämä voisivat maksaa itselleen palkkaa tai palkkioita , eli siis verorahoillamme) , ei ainoastaan eu:ssa, vaan ympäri maapallon!:) Kyllä sitten ollaan onnellisia....!!! HAHAHAAA!!!!!
...
Tätäkö tämä "demokratia" nyt sitten on vai mikä se oikein onkaan?! Ei voi kuin ihmetellä!!!!!! Vai ollaanko jo niin pahasti vieraantuneita koko demokratiasta kun meitä johdetaan jostain ihan muualta? Mistä tietää milloin joku astuu meidän varpaille ja sanelee että näin pitää tehdä tai käy kuten sadussa Keisarin uudet vaatteet!?
...
Sipilä ja berner pitäisi lähettää sinne brysselin ytimeen mahdollisimman äkkiä ennen kuin tulee isompia ongelmia. Se olisi vain reilua suomalaisia kohtaan!!! Tämä koko eu homma haisee muutenkin niin paskalle... Jos suomen kansa haluaa sen oman päätösvaltansa takaisin..Niin sitten ei äänestetä yhtään keskustalaista tai kokoomus laista mihinkään tärkeään tehtävään! Koska jos on täysin pihalla miten tätä maata johdetaan ja ajetaan alas se kostautuu vielä meille pahasti.
...
Berner muutti Sveitsistä takaisin Suomeen koska halusi jatkaa isänsä perustaman yrityksen johdossa. Tämä tapahtui hänen omien sanojensa mukaan jo v 1994. On siis asunut vakituisesti ja jatkuvasti suomessa vuodesta 1994.
...
-yleinen asumisaika Suomessa (yleensä 4 vuotta) -oleskeluaika maassa ennen yleistä määräaikaa -> yleensä yhteensä 7 vuotta , jos puolet näistä asuttu yhtäjaksoisesti --> vähintään 6 kk ajan jatkuvalla oleskeluluvalla eli ns. b-luvalla -oleskelu riittävä aika kotimaassaan tai pysyvässä asuinvaltiossaan viimeisten 10 vuoden aikana = yleinen määräaika 5 vuotta -riittävän pitkä yhtäjaksoinen asumisaika Suomessa ja muu yhtäjaksoinen asuminen (mm. avoliiton johdosta) sekä muut siteet Suomeen, jotka osoittavat luotettavasti henkilön oleskelleen täällä muuten kuin tilapäisesti eli yleensä vähintään kaksi kolmasosaa enimmäisasumisajasta + hyväksyttävä syy poistua maasta
...
No onneksi tämä uusi autoverolaki kuitenkin muuttaa tilannetta siten ettei se auton hinta laske niin paljoa kun nämä velattomat yhtiöt rakentavat näitä teitä. Tai mistä sitä koskaan tietää... Voivathan he tietysti tehdä niinkin että eivät lyhennäkään niitä lainoja vaan pistävät ne rahat vaikkapa johdon palkkoihin, konsulttien palkkioihin sekä siihen tieverkkoon itseensä ja ottavat sen lisäksi velkaa valtiolle vielä 17 miljoonaa...
...
a) Ei tämä nainen ole yksin tämän asian kanssa sillä suurin osa muistakin "alan" toimijoista suomessa toimii tällä samalla kaavalla eli tehdään hyvät sopimukset eri tavarantoimittajien sekä pankkien kesken ja myydään heidän tuotteitaan, näin saadaa myyntipalkkio. Tosin nämä ns:edustajat saavat tästä yleensä suuremman korvauksen koska heille tulee matka ym muita kustannuksia joten kyllä siinä hommassa ihan hyvin pärjää kun muistaa sen ettei tämä ole mikään ammatti josta tulisi eläke vaan päinvastoin; työtä vuorotta.
...
Pörssin ulkopuolisella julkisella kaupankäynnillä käydään Suomessa vuosittain miljardien eurojen kauppaa.
Piensijoittajat käyvät paljon aktiivista ja tuottavaa sijoituskauppaa pörssin ulkopuolisilla arvopapereilla. Näin ollen suuri joukko suomalaisia tekee pörssisijoitusten ohessa myös julkista kauppaa noteeraamattomilla osakkeilla sekä hyödykkeillä eli niin kutsutuilla johdannaisilla.
...
Anne Bernerin vanhemmat johtivat yhtä ketjun liikkeistä Hyvinkäällä , kunnes Kai Berner jäi eläkkeelle 65 vuoden ikäisenä. Apteekkariksi hän ryhtyi vain muutamaa viikkoa myöhemmin; häntä alettiin pian kutsua alan legendaksi menestyksekkään liiketoiminnan johdosta .
...
Anne Berner omistaa tällä hetkellä kaksi suomalaista perheyritystä Vallila Interior:in joka valmistaa kodin sisustustuotteita kuin asusteitakin aina kankaista tapetteihin. Toinen yritys on vuonna 1991 perustettu perheyritys Soperga jota johdetaan Bernerskan suvun naisten voimin yhdessä serkkujen Anne Maria Stelander:in ja Elisabeth Bärlund:n sekä äidin Kristina Bengs:in kanssa.
...
Sama kohtalo uhkaa suomalaista terveydenhuoltoa nyt Bernerin taholta mikäli kokoomus saa tahtonsa läpi ja hallitus hajoaa tämän johdosta vielä ennen seuraavia vaaleja jolloin uusi puolue keskusta nousisi valtaan kokoomuksen tilalle ja berner jatkaisi hallituksessa ajaen omaa ideologiaansa kuin käärmettä pyssyyn. Berner on uhka suomalaiselle yhteiskunnalle ja kansan hyvinvoinnille jos hän saisi toteuttaa visionsa suomalaisesta yhteiskunnasta. Valitettavasti kokoomuskin on luisunut uusliberalistien linjoille vaikka sen piti edustaa ihan toisenlaisia arvoja.
...
Maunu 23. heinäkuuta 2018
Kiitos Anne Berner että ajoit niin hienosti Finavian johdannaissopimus-sotkut.
...
"Kuka siis todellisuudessa hallitsee Keskustaa"...
Tämä hallitus ei ole edes teoriassa Keskustan johdosssa mutta Sipilästä on kuitenkin tullut lähes sen kasvot.
...
En muista kuulleeni Berneristä yhtään mitään positiivista.
20v on liian pitkä aika istua yhden yrityksen johdossa yhtäjaksoisesti vaikka tulos näyttäisi miltä tahansa kun katsoo sen ajan yrityksiä mitkä ovat menneet pörssiin . Pörssi yritykset hakevat jatkuvaa kasvua että voisi investoida kasvuun tulevaisuudessa mutta 20 vuotta yhdellä toimialalla ei tue sitä eikä myöskään kehitä yritystä uuteen suuntaan niin paljon kuin pörssi vaatisi. Pitäisi tehdä investointejakin ja uusia aluevaltauksia ettei vaan pidä samaa brändiä liian kauan myynnissä kuten Nokia piti puhelimia liikaa saatavilla
...
Liittynyt:
|Olen tässä pohtinut, mitä tekee meidän ministeri Anne Berner tämän tilanteen johdosta. Ja olen tullut siihen tulokseen , ettei tee yhtään mitään! Hän vaan porskuttaa kohti uusia seikkailuita .| Ilmoita asiaton kommentti
...
Joten jos tässä on yhtään perää, että nämä kaikki aiemmat läntiset johtajat kuten Englannin kuningas Edward VIII (1931 - 1936) ja sitten myös John F. Kennedyn salamurhannut Lee Harvey Oswald olivat jo aikanaan vihkiytyneitä uuden maailmanjärjestyksen eliitille mm. lukuisten illuminaattisukujen kautta sekä monien muiden vastaavien yhteyksien johdosta.
...
Suomen edustaminen Euroopan unionin toimielimissä (neuvoston työryhmissä, neuvostoissa tai Eurooppa-neuvostossa) ministerin määräämällä tavalla toimialaan liittyvien asioiden kansallinenvalmistelu (ministeriön johdon kanssa sovittuihin kannanottoihin liittyen)
...
PS: ei voi ymmärtää tuota Bernerin ja Sipilän suurta ihailua, aika pelottavaa että tuollaisilla aivoilla johdetaan näin isoa valtiota. Pääministeristä puhumattakaan, ihan täysi nolla joka ajaa vain omaa etuaan ja tuhoaa kaiken muun mikä on tärkeää...
...
Aika hyvin näyttää nuo Finavian johdannaiskaupat ja niihin liittyvät asiat kuitenkin hautautuneen jo tuonne taustalle vaikka ne edelleenkin ovat tutkinnassa... Mielenkiintoista olisi kyllä kuulla että onko Anne Berner todellakin tehnyt jotain näiden asioiden eteen - vai olisiko jälleen kysymys jostain muusta ?!
...
Toinenkin maahanmuuttaja Anne Berner olisi voinut valita saman luokan . Mutta sen sijaan hänet siirrettiin heti eliittiin jossa pääsee jakamaan mamuille valtion varoja ilman kritiikkiä . Nyt siis sekä eliitti että mamut pääsevät osallisiksi Sipilän lahjoituksista ja vieläpä ministerin johdolla. Tosin ne jotka eniten tarvitsisivat joutuvat tyytymään almuihin, mutta pääasia onkin päästä mukaan tähän uuteen eliittiin joka päättää rahanjaosta.
...
"Berner on kauppatieteiden maisteri Hankenista eli ruotsinkielisestä kauppakorkeakoulusta Helsingistä. Hän toimi sukunsa yrityksen Vallila Interiorin johdossa 28 vuotta vuoteen 2015 asti ja oli sen suurin osakkeenomistaja yli 40 prosentin omistusosuudellaan.
Vallilassa hän työskenteli myös toimitusjohtajana samaan aikaan kun hoiti perheyrityksen ulkopuolisia luottamustehtäviä, mutta Berner ilmoitti vuonna 2014 siirtyvänsä pois konsernin johdosta uuteen pestiin Perheyritysten liittoon ."
...
Yksi Suomen parhaista johtajista koskaan kautta historian on saanut kenkää ministerinsalkustaan koska ei ymmärtänyt riittävästi ministeriönsä asioita tai muuten ollut vain sopimaton pestiin johon hänet palkattiin tekemään töitä. Hyvä, näin pitääkin olla sillä Suomi Oy Ab:n johdossa tulee työskennellä sellaisia henkilöitä jotka saavat asiat tehtyä parhaalla mahdollisella tavalla ja tässä Berner onnistui hienosti, ellei erinomaisesti niin ainakin tyydyttävästi.
...
On toki hienoa että joku kyseenalaistaa potkut saatuaan asioita joita pitäisi tehdä eri tavalla, mutta tässä maassa ollaan oltu aivan liian arkoja siinä miten yritysten johtoon valitaan ihmisiä joilla ei ole riittävää substanssiosaamista (joko koulusta hankittuina taitoina tai muuten hankittuna käytännön kokemuksella), siksi olemme saaneet seurata sitä kun eräs entinen yritysjohtaja oli pääomistajana kahdessa pörssiyhtiössä joiden johdossa toimi epäpäteviä henkilöitä.
...
”Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan ei ole mahdollista, että tilintarkastaja toimii yhtiön johdon konsulttina. Tämä heikentää tilintarkastuksen uskottavuutta.”
”Listayhtiöllä on useita tiedonantovelvollisuuksia. Yhtiön on laadittava IFRS-standardien mukainen osavuosikatsaus, puolivuosikatsaus sekä tilinpäätöstiedote ja julkistettava tilinpäätös ja toimintakertomus. Listayhtiö ei saa julkistaa tilinpäätöstään ja toimintakertomustaan, tilinpäätöstiedotettaan ja osavuosikatsaustaan ennen kuin Finanssivalvonta on nämä hyväksynyt ja julkaissut. Listayhtiön tiedonantovelvollisuus jatkuu kuitenkin Finanssivalvonnalle ja yhtiön johdolle julkistamispäätöksestä, jonka tulee tapahtua pian sen jälkeen, kun yhtiön on päättänyt tilinpäätöksen, puolivuosikatsauksen tai osavuosikatsauksen julkistamisesta, eli mahdollisimman pian.”
...
Opstock sai jo 1980-luvun puolivälissä toimeksiannon laatia suunnitelma, jonka tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia liittää osuuspankkiryhmä Op-ryhmään. Suunnitelma oli tarkoitus esittää Osuuspankkiryhmän johdolle, jonka tehtävänä olisi ollut päättää OKO-pankin liittämisestä Opa-ryhmään. Suunnitelma esitettiin, mutta se hylättiin.
...
Finanssivalvonnalta saamamme selvityksen johdosta totean, että
...
Professori Sven Hegelundia voidaan pitää puolueettomana asiantuntijana. Hän on kirjoittanut mm. Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja muissa medioissa. Hän ei kuulu minkään puolueen tai organisaation johtoon. Hän ei saa kirjoituksistaan rahaa, vaan kirjoittaa, koska on huolissaan suomalaisten finanssitoimijoiden tilasta. Hän ei ole saanut myöskään Finanssivalvonnalta eikä muultakaan finanssialan taholta rahaa eikä muita palkkioita. Finanssivalvonnan puolueettomuutta ei saa kyseenalaistaa. Tämä on selvä ja tunnettu tosiasia Suomessa ja ulkomailla. Finanssialan kytkökset poliittisiin toimijoihin ovat hyvin tiedossa ja ne on avoimesti tunnustettu. Tästä esimerkkinä mm. Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtajan ja entisen kokoomusministerin Piia-Noora Kaupin ura. Myös hänen edeltäjänsä ja edeltäjänsä sekä seuraajansa ovat kaikki kokoomuspoliitikkoja. On luonnollista, että Piia-Noora Kaupin edeltäjä Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi on puolueellinen, sillä onhan hän kokoomuslainen poliitikko ja kokoomuslainen poliitikko on kokoomuslainen, eikä kuulu muihin puolueisiin. Kokoomuslaisten lisäksi Finanssialalla työskentelee muita poliitikkoihin läheisesti liittyviä henkilöitä, jotka saavat palkan lisäksi erilaisia palkkioita. Osa saa palkkansa lisäksi palkkioita, osa saa ainoastaan palkan. Suomen Finanssivalvonta toimii puolueettomasti, vaikka Finanssialan Keskusliittoon kuuluvat toimijat saavat vuosittain yli 600 miljoonan euron edestä palkkioita Finanssialalta, joista osa on erilaisia tulospalkkioita. Suomen Finanssivalvonta toimii puolueettomasti ja tästä vakuutena on Finanssivalvonnan johtajan lausunto. Hän on saanut yli 100 000 euron tulot Suomen Finanssialalta ja on myös saanut tulospalkkion Suomen Finanssialalta. Johtaja toteaa, että tulospalkkioilla pyritään ohjaamaan Finanssivalvontaa haluttuun suuntaan. Lausunto on ristiriidassa Finanssivalvonnan toiminnan kanssa. Finanssivalvonnan toiminnan pitää olla puolueeellista ja pyrkiä varmistamaan se, että Finanssialalle saadaan lisää kilpailua ja uusia toimijoita. Suomessa on yli 1 500 Finanssiala ry:n jäsenpankkia ja niiden lisäksi useita vakuutusyhtiöitä. Niiden toiminta perustuu lainsäädäntöön ja ne toimivat viranomaisten valvomina. Suomessa toimivat finanssialan yritykset maksavat kaikki veronsa Suomeen, kuten kuuluukin. Veroparatiiseiksi nimetyillä alueilla toimii kymmeniä pankkeja. Niiden joukossa ei ole yhtäkään finanssialan yritystä Suomesta, sillä niiden toimintaa ja laillisuutta valvotaan tarkoin. Veroparatiisikytkökset eivät ole Finanssiala ry:lle eduksi. Niitä ei pidä salata, sillä salailu saa aina epäilyksen varjon ylleen. Veroparatiiseja ei ole olemassa. Suomen Pankki totesi tiedotteessaan jo vuonna 2012, ettei veroparatiisien kautta harjoitettu finanssiliiketoiminta ole laitonta. Finanssialalla toimii myös lukuisia suomalaisia yrityksiä, joiden toimintaa valvotaan ja joiden voitot päätyvät veroina suomalaisten hyväksi. Tätä Suomen Pankin tiedotetta ei kuitenkaan ole uutisoitu mediassa. Myös tämä osoittaa selvästi, että Finanssivalvonnan puolueellisuus on täysin tahallista. Finanssivalvonta ei noudata toiminnassaan puolueettomuuden periaatetta. Finanssivalvonnan puolueellisuus pitää tuoda kaikkien kansalaisten tietoisuuteen ja Finanssivalvonnan toiminta tulee saada puolueettomaan tarkasteluun. Finanssivalvonnan puolueellisuus tulee tuoda julkisuuteen myös siksi, että kansalaisten luottamus Finanssivalvontaa kohtaan saataisiin palautettua. Nyt ei enää riitä Finanssivalvonnan johdon julkinen pahoittelu Finanssikriisin hoidon puutteista, sillä Finanssivalvonnan toimet eivät ole täyttäneet tehtäväänsä puolueettomana finanssialan valvojana. Finanssivalvonnan puolueellisuuden ovat nyt tulleet huomaamaan myös Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea, sillä niiden antamat langettavat ratkaisut ovat ristiriidassa Finanssivalvonnan omien ratkaisujen kanssa. Nyt on siis Finanssivalvonnalla ja Finanssivalvonnalla aivan erilaiset ratkaisut siitä, millaisia toimia pankkien, vakuutusyhtiöiden ja finanssialan yritysten pitäisi tehdä noudattaakseen Finanssivalvonnan antamia määräyksiä ja ohjeita. Finanssivalvonta ei noudata toiminnassaan edes omia ohjeitaan, joten onko siis koko valvonta täysin turhaa, koska finanssivalvonnan avulla ei ole ollut mitään vaikutusta siihen, että valvottavat finanssialan yritykset olisivat noudattaneet toiminnassaan Finanssivalvonnalle asetettuja määräyksiä ja ohjeita. Finanssivalvonta on täysin turha laitos, joka toimii vain ja ainoastaan valvottavien finanssialan yritysten eduksi. Finanssivalvontaa on johdettu tähän saakka vain ja ainoastaan valvottavien finanssialan yritysten johdon tahdon mukaan, ja jos valvottavien finanssialan yritysten etu vaatii, niin Finanssivalvonta asettuu Finanssivalvonnan johdon tahdon mukaan tukemaan Finanssivalvonnan johtoa. Finanssivalvonta on siis ollut puolueellinen toiminnassaan. Finanssivalvonnassa on annettu varoituksia valvottavien finanssialan yritysten johtajille ja heidän lähipiirilleen ilman mitään todellisia perusteita. Valvottavien finanssialan yritysten johtajia on siis palkittu ja palkittu varoituksilla vain siksi, että valvottavien finanssialan yritysten johto ei paljastaisi mitään tietoja Finanssivalvonnalle, ja siten Finanssivalvontaa voitaisiin pitää täysin puolueettomana, ja että Finanssivalvonta voisi suorittaa tehtävänsä täysin puolueettomasti. Mutta nyt on kuitenkin ilmennyt, että Finanssivalvonta onkin puolueellinen toiminnassaan, eli Finanssivalvonnan johto ei olekaan täysin puolueeton, vaan Finanssivalvonnan johto onkin toiminut täysin puolueellisesti. Valvova viranomainen on ollut puolueellinen, joten koko Finanssivalvonta on ollut puolueellinen, ja koko valvontajärjestelmä on ollut täysin puolueellinen. Valvonta on siis ollut täysin puolueellinen, ja valvottavat ovat olleet täysin puolueellisia, joten koko järjestelmä on ollut täysin puolueellinen. Kaikki on siis ollut täysin puolueellista, ja koko systeemi on täysin mätä. On ollut täysin puolueellista vaatia, että pankkien vakavaraisuusvaatimus tulisi olla noin 8 %. Ja kaikki tämä on siis tapahtunut Suomessa. Myös EKP:n päätös elvytystoimista ja ohjauskoron lasku, on tapahtunut Suomen Pankin ollessa osa EKP:n päätöksentekokoneistoa. Suomessa EKP:n elvytyspäätöksistä on vastannut Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Myös Suomen Pankin johtokunnan jäsenet osallistuvat päätöksentekoon. Elvytyspäätöksillä ja ohjauskoron laskulla on merkittäviä vaikutuksia koko Suomen taloudelle ja yrityksille, kuten asuntovelallisille. Myös Suomessa elvytyspäätöksien osalta puolueellisuus on nähtävissä. Erkki Liikanen ja Olli Rehn olivat laatimassa Suomen osalta elvytysohjelmaa. Eli Liikanen ja Rehn olivat siis laatimassa elvytysohjelmaa Suomen osalta, joka oli täysin puolueellinen. Liikanen on entinen pitkäaikainen SDP:n jäsen. Hän toimi SDP:n kansanedustajana ja puoluesihteerinä, sekä Suomen valtiovarainministerinä 1989-90, 1990-1995 ja 2002-2005, joista kahdessa jälkimmäisessä SDP oli hallituksessa ja kahdessa jälkimmäisessä pääministeri oli myös SDP:stä. Liikanen toimi myös kaksi kertaa Suomen EU-suurlähettiläänä (1994-1996 ja 1997-1999). Olli Rehn toimi myös Keskustan kansanedustajana, eurokansanedustajana ja EU:n laajentumiskomissaarina 2004-2014, josta jälkimmäisestä hän siirtyi nykyiseen komissaarin tehtävään. Rehn on toiminut myös EU:n talouskomissaarina 2011-2014. Näiden lisäksi he molemmat toimivat EU:n pankkien valvontatyöryhmässä (2014-2017) sekä IMF:ssä, jonka puheenjohtajana oli Erkki Liikanen. Kun tutkii tarkemmin noita heidän puolueellisuuden muotoja, niin nuo kaikki liittyvät myös finanssivalvonnan puoluettomuuteen, tai oikeammin puolueettomuuteen finanssivalvontaa kohtaan, eli puolueettomuuteen Finanssivalvonnan puolueellisuutta kohtaan. Suomessa finanssivalvonnan puolueettomuutta on kyseenalaistettu useissa eri yhteyksissä, kuten esimerkiksi SSP-sopimuksen kohdalla. SSP-sopimus on Suomen suurimpien pankkien (SYP, KOP ja PSP) sopimus valtiovallan kanssa koskien pankkien tekemää 21 000 yrityksen ja 50 000 kansalaisen joukkotuhontaa, jonka seurauksena 65 000 yrittäjää teki itsemurhan. SSP-sopimuksessa pankit sopivat myös siitä, että he voivat putsata kaikki heille vastenmieliset yritykset, eikä siitä synny heille mitään rikosoikeudellisia tai muita seuraamuksia. Sopimus oli täysin yksipuolinen pankkien puolelta ja se sisälsi mm. seuraavanlaisen lauseen: “Sopimus ei merkitse sitä, että SSP Oy:n hallintoneuvoston, hallituksen ja toimivan johdon olisi sitouduttava SSP Oy:tä koskevien kanteiden osalta johonkin tiettyyn ratkaisuun tai menettelytapaan.” Finanssivalvonnan puolueellisuutta puoltaa myös se, että SSP-sopimusta on käsitelty eri oikeusasteissa. Turun hovioikeuden tuomiossa 18.12.2007 todetaan: “Käräjäoikeus ei ole havainnut perusteita, joiden perusteella kanteessa esitetyt vaatimukset SSP Oy:n velvoittamisesta suorittamaan kantajille korvausta olisi hylättävä”. Finanssivalvonnan puolueellisuuden osoittaa myös se, että Finanssivalvonnan johtokunnan jäsen Harri Nummela on valittu virkaansa Harri Holkerin suosituksesta. Harri Holkeri toimi finanssialan keskusliiton hallituksen puheenjohtajana ja FK:ssa on myös Finanssivalvonnassa työskentelevän FK toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin aviopuoliso, Jussi Koskinen, joka on myös FK johtaja. FK:ssa toimii myös Piia-Noora Kaupin aviomies Jussi Koskinen ja Piia-Noora Kaupin ja Harri Nummelan aviomies, Heikki Hiidenheimo. Piia-Noora Kaupin aviopuoliso Jussi Koskinen kuuluu myös Finanssialan keskusliiton toimielimeen “johtokunta, vaalivaliokunta ja työmarkkinakeskusjärjestöjen edustus” ja Heikki Hiidenheimo on “johtokunta, vaalivaliokunta ja työmarkkinakeskusjärjestöjen edustus”. Piia-Noora Kauppi itse ei toimi tällä hetkellä minkään lautakunnan tai muun elimen jäsenenä, toimihenkilönä, asiantuntijana tai konsulttina, jolle finanssipalveluja tarjoava yritys olisi lain nojalla velvollinen antamaan tietoja asiakkaasta tai jonka kanssa tällainen yritys olisi tehnyt tällaisen yrityksen asiakassuhdetta koskevan sopimuksen. Piia-Noora Kauppi ei ole Finanssivalvonnan johtokunnan jäsenen toimikautensa aikana osallistunut Finanssivalvonnasta annetun lain 2 luvun 10 §:n 1 momentin nojalla tietojenvaihtoon, joka koskee finanssimarkkinoita koskevan lainsäädännön valmisteluun, täytäntöönpanoon tai soveltamiseen taikka finanssipalveluja tarjoavien yritysten ja kuluttajien etuun muutoin finanssimarkkinoilla olennaisesti vaikuttavia asioita. Piia-Noora Kauppi on toiminut Finanssisektorin tulevaisuus Euroopassa –seminaarissa Euroopan valvontaviranomaisten (Euroopan pankkiviranomainen, Euroopan arvopaperiviranomainen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) järjestämän yhteisseminaarin puheenjohtajana. Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan arvopaperiviranomaisen yhteisseminaarissa käsiteltiin Euroopan finanssimarkkinoiden makrovakausvalvonnan yhdenmukaisuutta ja finanssimarkkinoita koskevan sääntelyn noudattamista Euroopan unionissa ja Euroopan talousalueella (niin kutsuttu Makrovakauspaneeli) sekä valvontayhteistyötä rajat ylittävien finanssiryhmittymien valvonnassa. Yhteisseminaarissa kuultiin myös valvontaviranomaisten edustajien esityksiä siitä, miten viranomaiset voivat omilla toimillaan edistää finanssimarkkinoita koskevan sääntelyn ja valvontakäytäntöjen yhdenmukaista soveltamista Euroopassa sekä miten viranomaisten ja finanssipalveluja tarjoavien yritysten yhteistyötä voidaan lisätä sääntelyn noudattamisen edistämiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Yhteisseminaarin jälkeen Euroopan valvontaviranomaiset antoivat erilliset ohjeet ja suositukset (EBA/GL/2008/05 ja EBA/GL/2009/03) finanssivalvonnan ja Euroopan valvontaviranomaisten välisen yhteistyön edistämiseksi ja valvonnan tehokkuuden turvaamiseksi. Euroopan finanssivalvonnan politisoitumisen takia Suomen Pankki ei voi enää hoitaa tehtäväänsä riippumattomana ja puolueettomana elimenä. Suomen Pankki ei ole voinut puuttua finanssivalvonnan epäkohtiin. Tämä on johtanut siihen, että Finanssivalvonta ei ole valvonut pankkien ja muiden rahoituslaitosten harjoittamaa asiakkaan kannalta täysin moraalitonta toimintaa, koska pankkiirit kuuluvat Finanssivalvonnan johtoryhmään, jonka tehtävänä on suojella finanssialan työnantajia ja työntekijöitä sekä estää niitä joutumasta rikosoikeudelliseen vastuuseen. Suomen Pankkia koskeva laki (234/1998) määrää (7 §), että pankki on Suomen Pankin alainen. Laki myös määrää (3 §), että pankki edistää toiminnallaan ”rahan vakautta”. Lain (5 §) mukaan pankin on myös tuettava ”taloudellisen kehityksen edistämistä” Suomessa ”ottaen huomioon, mitä Euroopan unionin lainsäädännössä on säädetty”. Laissa (9 §) todetaan edelleen, että pankki voi osallistua Euroopan keskuspankin tai ”muun keskuspankin” ohjeiden mukaisesti rahapolitiikan toteuttamiseen. Euroopan unionin lainsäädännössä määritellään rahapolitiikka Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) keskeiseksi tehtäväksi (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 105 artiklan 2 kohdan a alakohta). Suomen Pankin pääjohtaja ja varapääjohtaja, sekä johtokunnan jäsenet kuuluvat Euroopan keskuspankkijärjestelmän johtajistoon ja heidän on sitouduttava noudattamaan EKP:n rahapolitiikkaa ja yleisiä ohjeita. Suomen Pankki toimii myös EKPJ:n puitteissa rahapolitiikan toteuttamiseksi. Pankin on siten tuettava rahapolitiikallaan Suomen valtion ja muun julkisen vallan politiikkaa. Pankin on tuettava ja toteutettava Suomen valtion talouspolitiikkaa ja toimittava julkisen vallan kanssa tiiviissä yhteistoiminnassa. Finanssivalvonnan puolueellisuus Finanssivalvonnalla ja Euroopan keskuspankilla on kiinteä yhteys ja Finanssivalvonta toimii tiiviissä yhteistoiminnassa Euroopan keskuspankin kanssa. Euroopan keskuspankin tehtävä on huolehtia osaltaan Euroopan unionin hintavakauden ylläpitämisestä. Tämä tavoite määritellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 105 (2) (a). EKP määrittelee hintavakauden käsitteen. Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussäännössä EKP:n rahapolitiikan ensisijaiseksi tavoitteeksi on määritelty hintavakauden ylläpitäminen (7 (1) artikla). EKP:n rahapoliittinen tavoite on määritelty myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (artikla 105 (2) (a)) EKP:n tulee toteuttaa rahapolitiikkaansa hintavakauden ylläpitämiseksi. EKP:n neuvoston on seurattava jatkuvasti hintavakautta uhkaavia riskejä. Finanssivalvonnalla ja Euroopan keskuspankilla on yhteinen intressi, eli hintavakauden ylläpitäminen, jonka toteuttaminen kuuluu EKP:n ja Finanssivalvonnan tehtäviin. Suomen Pankki, Finanssivalvonta ja Euroopan keskuspankki ovat tiiviissä yhteistyössä keskenään ja niiden yhteinen intressi on hintavakauden ylläpitäminen ja siihen liittyvän talouspolitiikan harjoittaminen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi Euroopan keskuspankilla ja Finanssivalvonnalla on oltava mahdollisuus puuttua myös puolueiden rahoitusjärjestelyihin sekä puolueiden tekemiin poliittisiin päätöksiin ja niiden valvontaan. Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat valvontatoimissaan toimineet aktiivisesti sen hyväksi, että puolueiden ja muiden vaaliehdokkaiden vaalirahoitukseen liittyvää poliittista valvontaa on lisätty ja tiukennettu. Erityisesti pankkien, vakuutusyhtiöiden ja työeläkevakuutusyhtiöiden toimintaa ja menettelytapoja on arvioitu ja niiden toiminnan lainmukaisuutta ja asianmukaisuutta on tutkittu. Kaikki puolueiden saamat julkiset tuet ja puolueille annetut lahjoitukset sekä ehdokkaiden maksamat vapaaehtoiset lahjoitukset on julkistettu puolueiden osalta. Vaalirahoituslainsäädäntöä on tiukennettu ehdokkaiden saaman rahoituksen osalta. Myös puoluetuen ja puolueille annettavan julkisen puoluetuen käyttöä on selvitetty. Euroopan keskuspankin ja Finanssivalvonnan puolueellisuus Euroopan keskuspankin (EKP) ensisijaisena tehtävänä on huolehtia hintavakaudesta, johon liittyy muun muassa pyrkimys pitää inflaatiovauhti hieman alle kahden prosentin. Suomen Pankille (SP) kuuluu eurojärjestelmän jäsenenä Euroopan keskuspankin sille asettamien tehtävien suorittaminen. Näitä tehtäviä ovat muun muassa huolehtia osaltaan maksujärjestelmän tehokkuudesta sekä rahoitusjärjestelmän vakaudesta. Finanssivalvonnan (Fiva) tehtävänä on puolestaan valvoa pankkien, vakuutus- ja eläkeyhtiöiden, muiden vakuutusalalla toimivien ja sijoitusrahastojen sekä pörssin toimintaa. Puolueet ja niiden jäsenet ovat riippuvaisia pankeista ja vakuutusyhtiöistä. Puolueilla ja puolueiden jäsenillä on oltava mahdollisuus valvoa puolueiden ja niiden jäsenten toiminnan lainmukaisuutta ja asiamukaisuutta. Finanssivalvonnalle ja Euroopan keskuspankille on annettu laaja harkintavalta arvioida puoluelain säännösten soveltamista. Tämän vuoksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että näiden elinten toiminnassa ilmenisi puolueellisuutta valvottavia toimijoita kohtaan. Tämä asettaa puolueet ja niiden jäsenet eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, kuuluvatko ne Euroopan keskuspankin ja Finanssivalvonnan valvonnan alaisuuteen vai eivät. Tämän vuoksi Finanssivalvonta on asetettava puolueettomuuden vaatimuksen piiriin, koska on mahdollista, että valvonta on puolueellista ja asettaa valvottavat eriarvoiseen asemaan. Muutoksenhakijan vaatimus on näin ollen aiheellinen ja perusteltu. ASIASSA RATKAISSUT PERUSTELUT Arvopaperimarkkinalain 10 luvun 6 §: n 1 momentin mukaan Finanssivalvonta valvoo listautumisantien, tarjousantien ja listautumisten yhteydessä niiden esitevelvollisuuksien noudattamista. Arvopaperimarkkinalain 11 luvun 5 §: n 1 momentin mukaan, kun Finanssivalvonta julkaisee arvopaperimarkkinoita koskevan tiedotteensa, Finanssivalvonnan on samalla ilmoitettava, milloin ja miten tiedotetta koskeva tiedote on saatavilla. Finanssivalvonta on antanut yleisen ohjeen 8/2016 sijoituspalvelulaissa (747/2012, jäljempänä myös SRM-ohje) tarkoitettujen vakioitujen johdannaissopimusten sopimusdokumentaatiosta sekä listalleottoesitteeseen liittyvistä käytännöistä ja vaatimuksista (jäljempänä SRM-ohje). Ohjeen mukaan listalleottoesitettä tai esitettä, joka on laadittu ja hyväksytty esitteen laatijan kotijäsenvaltiossa, voidaan pitää riittävänä, kun liikkeeseenlaskun tai tarjousesitteen kotivaltio on hyväksynyt kyseisen esitteen. Kun kyseessä on ulkomainen yhtiö, jolle Finanssivalvonta ei ole myöntänyt poikkeuslupaa tai hyväksyntää listalleottoesitteen tai tarjousesitteen laatimiseen, Finanssivalvonnan käsityksen mukaan esitteen laatimista koskevat menettelytavat ja vaatimukset perustuvat yhtiön kotivaltion sääntelyyn. Edellä mainittu Finanssivalvonnan antama ohje ja sen edellä mainittu sisältö tarkoittavat, että Finanssivalvonnan ei tulisi ottaa huomioon mahdollisia puolueellisia elementtejä. Puolueellisuus, jonka merkitystä edellä mainittujen lainkohtien mukaan on punnittava, on Finanssivalvonnan mahdollinen puolueellisuus tai mahdollinen puolueellisuus suhteessa johonkin tai joihinkin finanssialan toimijoihin. Finanssivalvonta ei ole kuitenkaan selvittänyt puolueellisuuselementtiä lainkaan puolueellisuuden suuntaan tai toiseen, vaikka se on sitä selvityttänyt muissa asioissa, joissa puolueellisuutta on ilmennyt. Tämä puolueellisuus olisi tullut selvittää. Finanssivalvonnan puolueellisuutta voidaan pitää ilmeisenä, jos puolueellisuuselementtiä ei selvitetä lainkaan puolueellisuusnäkökulmaa punnittaessa ja selvitettäessä. Finanssivalvonnan puolueellisuutta voidaan pitää ilmeisen puolueellisena, jos puolueellisuuselementtiä selvitetään puolueellisuusnäkökulman selvittämiseksi esimerkiksi vain sellaisissa asioissa, joissa jokin finanssialan toimija on hävinnyt oikeusjutun. Finanssivalvonnalla ei ole puolueettomuutta edes selvittää puolueettomuusnäkökulmaa, jos puolueellisuutta selvitetään vain sellaisen osapuolen näkökulmasta, jolla on asiassa jokin intressi. Finanssivalvonta on myös antanut julkisuudessa lausunnon puolueellisuuden olemassa olosta. Tämä lausunto ei osoita puolueettomuutta, koska Finanssivalvonta ei ole selvittänyt puolueellisuuselementtiä puolueettomuuden suuntaan. Lausunnossa Finanssivalvonnan puolueellisuuden arviointi on todettu puutteelliseksi. Tämän puutteellisuuden vuoksi on perusteltua arvioida Finanssivalvontaa puolueelliseksi. Kun Finanssivalvonta ei ole selvittänyt puolueettomuutta puolueellisuuden suuntaan, Finanssivalvonnan toiminta ei ole ollut tältä osin asianmukaista. Finanssivalvonnan puolueellisuus Finanssivalvonnan puolueellisuus Finanssivalvontaa koskevan lain (878/2008) 2 §:n 1 momentin mukaan Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa finanssimarkkinoilla toimivia. Valvoessaan finanssimarkkinoiden toimintaa Finanssivalvonta käsittelee myös niiden yhteisöjen ja henkilöiden toimintaa, joiden tarkoituksena on saada asiakkaita ja hankkia asiakkuuksia, esimerkiksi luottolaitosten asiakkaiden toimintaa, johon kuuluvat esimerkiksi sijoitusrahastojen ja vakuutusyhtiöiden asiakkaiden toiminta. Lainkohdan 3 momentin mukaan Finanssivalvonta saa 1 momentissa tarkoitetut tehtävänsä hoitamiseksi tehdä tarkastuksia ja hankkia tietoja myös tarkastettavalta, jos se on välttämätöntä 2 §:n 1 momentin 1, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi. Finanssivalvonnan toiminnan riippumattomuuden turvaamiseksi lain 5 §:n 1 momentissa on säädetty Finanssivalvontaa koskevaan lakiin Finanssivalvonnan toimintaa ja hallintoa koskevat lainsäännökset, joista Finanssivalvonnan johtokunnan tehtäviä ja kokoonpanoa koskevat säännökset on sijoitettu Finanssivalvonnan toimintaa koskevaan 3 §:ään, Finanssivalvonnan henkilöstöä koskevat säännökset 4 §:ään ja Finanssivalvonnan päätöksentekoa ja hallintoa koskevat säännökset 5 §:ään. Lain 5 §:ssä on säännökset Finanssivalvonnan johtokunnan velvollisuudesta valvoa Finanssivalvontaa ja Finanssivalvontaa koskevasta sisäisestä tarkastuksesta sekä Finanssivalvonnan velvollisuudesta antaa sisäiselle tarkastukselle sen valvontatehtävän hoitamista varten kaikki tarvittavat tiedot. Finanssivalvonnan johtokunnan velvollisuudesta julkistaa tiedot, jotka ovat omiaan vaarantamaan rahoitusmarkkinoiden vakauden ja luotettavuuden, säädetään Finanssivalvonnasta annetussa lain 10 §:ssä. Lain 9 §:ssä on puolestaan säädetty Finanssivalvonnan johtokunnan velvollisuudesta ilmoittaa tehtäviinsä kuuluvista väärinkäytöksistä Finanssivalvonnalle ja Finanssivalvontaa koskevasta ilmoituksesta poliisille. Lainkohdan 1 momentissa on todettu, että Finanssivalvonnan johtokunnan on tehtävä ilmoitus Finanssivalvonnalle sen johtoon kuuluvasta, Finanssivalvontaa merkittävällä tavalla puutteellisesti hoitaneesta tai sen tehtäviä laiminlyöneestä tai sen palveluksessa olevasta henkilöstä. Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta on käytävä ilmi ne erityiset syyt, joiden vuoksi johtokunnan katsotaan olevan sopimaton tehtäväänsä tai joiden vuoksi johtokunnan jäsen tai varajäsen ei täytä tehtävän kelpoisuusedellytyksiä. Saman lainkohdan 3 momentin mukaan Finanssivalvonta voi johtokunnan esityksestä peruuttaa valvottavan hakemuksesta luvan tai asettaa valvottavalle uhkasakon, jos valvottavan toimintaa tai muuta järjestelyä ei voida pitää enää toimiluvan mukaisena. Lainkohdan 4 momentin mukaan edellä 3 ja 4 momentissa tarkoitettu menettely voi koskea myös sellaista valvottavaa, jolle Finanssivalvonta on myöntänyt toimiluvan tai jonka toiminta on Finanssivalvonnalle ilmoitusvelvollista. Finanssivalvonta voi myös Finanssivalvonnasta annetun lain 73 §:n 4 momentin mukaan asettaa asiamiehen valvomaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi otetun arvopaperin liikkeeseenlaskijan ja optioyhteisön toimintaa. Lainkohdassa tarkoitetun asiamiehen valvontatehtävän tarkoituksena on turvata arvopaperimarkkinasääntelyn yhtenäinen soveltaminen ja yhdenmukaiset tulkinnat. Asiamiehen valvontatehtävät on rajattu julkisen kaupankäynnin kohteeksi otettuihin arvopapereihin, ja se on luonteeltaan lähinnä oikeudellista valvontaa. Asiamiehen valvontatehtävästä seuraa, että asiamies valvoo sekä pörssin että sitä valvovan Finanssivalvonnan toimintaa. Pörssin valvonnassa on kuitenkin kysymys pörssin oman toiminnan valvonnasta, joka kuuluu pörssin oman toiminnan riippumattomuuden piiriin, kun taas Finanssivalvonnan valvontatoiminnan riippumattomuuden tulee perustua sen omien toimintojen, ennen kaikkea sen oman toiminnan puolueettomuuden ja puolueettomuuden valvonnan objektiivisuuteen. Finanssivalvonnan tehtävänä on arvopaperimarkkinoiden valvojana varmistaa, että markkinoilla toimivat noudattavat kulloinkin sovellettaviksi tulevia säännöksiä ja määräyksiä sekä niiden nojalla annettuja alemman asteisia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Valvonnan kohteina ovat markkinoiden ylläpitäjät, markkinaosapuolet sekä eräät arvopapereiden liikkeeseenlaskijat ja muut arvopaperitoiminnan harjoittajat. Finanssivalvonnan valvontatoiminnan riippumattomuusvaatimuksen voidaan katsoa toteutuvan hyvin siinä mielessä, että Finanssivalvonnalla ei ole valvottaviaan tai muita valvonnan kohteita, kuten muita rahoituslaitoksia taikka sijoituspalveluyrityksiä, kohtaan erityisiä taloudellisia intressejä valvottavana olevissa laitoksissa taikka niiden asiakkaissa. Koska valvottavat ovat finanssimarkkinoilla toimivia yhteisöjä, jotka kilpailevat markkinoilla muiden toimijoiden kanssa, on valvonnan riippumattomuuden varmistamiseksi kuitenkin välttämätöntä, että Finanssivalvonnan valvontatyö perustuu lähtökohtaisesti puhtaasti valvontakriteerien täyttymiseen valvottavassa tai muussa valvonnan kohteessa eikä valvonta perustu miltään osin valvottavien tai näiden asiakkaiden taloudellisiin etuihin valvottavassa tai muussa valvonnan kohteessa. Valvonnassa ei voida siten esimerkiksi päätyä valvottavan taloudellisen tilan perusteella sellaisiin kannanottoihin valvottavan vakavaraisuudesta, vastuuvelan katteesta, maksukykyisyydestä taikka hallinnon luotettavuudesta taikka valvottavan toimintojen järjestämistä koskevista säännöksistä tai määräyksistä, jotka poikkeavat markkinoilla muutoin vallitsevasta käytännöstä valvottavan taloudellisen aseman taikka sen asiakkaisiin sovellettavien käytäntöjen suhteen. Mikäli näin ei ole toimittu, Finanssivalvonnan toimintaa ja erityisesti sen puolueettomuutta valvottavien suhteen ei voida pitää tasapuolisena ja puolueettomana. Finanssivalvonnan puolueellisuutta valvottavien suhteen kuvaa muun muassa se, että Finanssivalvonnan päätös, jonka mukaan Finanssivalvonta ei aio tutkia OKO Pankin menettelytapoja, jotka koskevat sen laiminlyöntiä noudattaa asiakkaan tuntemiseksi annettuja määräyksiä sekä pankin Finanssivalvonnalle esittämiä, asiakkaiden henkilöllisyysasiakirjojen kopioita koskevia lisäselvityksiä, on ilmeisen puolueellinen. OKO Pankki on Rahoitustarkastuksen valvottavana. Rahoitustarkastus valvoo Rahoitustarkastuksesta annetun lain 4 §:n nojalla muun muassa valvottavan vakavaraisuutta sekä sitä, että sen toiminnassa noudatetaan sitä koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Rahoitustarkastus on kuitenkin tehnyt OKO Pankkia koskevassa valvontatoimessaan, kuten OKO Pankin toiminnan luotettavuutta koskevassa hallinnollisessa valvonnassa, vakavia, perustavanlaatuisia virheitä ja laiminlyöntejä. Lisäksi Rahoitustarkastus on tehnyt OKO Pankin asiakasliiketoimintaa ja siihen kuuluvia menettelytapoja koskevia päätöksiä tavalla, jota ei voida pitää oikeasuhtaisena ja objektiivisena eikä objektiivisesti arvioiden myöskään tasapuolisena valvottavien tasapuolisen kohtelun ja omaisuuden suojan kannalta. OKO Pankki on ollut muun muassa osallisena Rahoitustarkastuksen tarkastushavainnossa, josta OKO Pankkia ei kuitenkaan ole huomautettu eikä OKO Pankille ole esitetty seuraamusmaksun määräämistä, vaikka tarkastuksessa havaittuun laiminlyöntiin on liittynyt OKO Pankkia kohtaan tehty huomattava maksuvaatimus, johon liittyy mahdollisuus erittäin suuriin taloudellisiin seurauksiin OKO Pankille. Tämä kuvaa osaltaan sitä, kuinka puolueellisesti Finanssivalvonta kohtelee OKO Pankkia. Myös arvopaperimarkkinalain 5 luvun 9 §:ssä säädetty velvollisuus antaa tietoja OKO Pankin sijoituspalveluista ja niihin liittyvistä sijoitustuotteista OKO Pankille itselleen sekä OKO Pankista tietoja Finanssivalvonnalle ovat osaltaan osoittaneet sitä, kuinka puolueellisesti Finanssivalvonta suhtautuu OKO Pankkiin. Kun OKO Pankki on vielä Suomen suurin säästöpankki, tulisi OKO Pankkia koskevat puolueellisuusseikat selvittää ja niiden vaikutus OKO Pankin toimintaan selvittää. Myös OKO Pankki Oyj:n ja OKO Pankki Oyj:n edeltäjän OKOn toiminta vakuutusyhtiö Eurooppalaisen omistajapankkina on osaltaan ollut omiaan antamaan puolueellista informaatiota OKO Pankin toiminnasta. OKO Pankki Oyj on omistanut noin 25 prosentin osuuden Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalaisesta ja noin 40 prosenttia sen tytäryhtiöstä Eurooppalainen Insurance Company Limitedistä. Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalainen on omistanut puolestaan noin 50 prosentin osuuden Euroopan kolmanneksi suurimmasta vahinkovakuutusyhtiöstä Hannover Re:stä. OKO on toiminut myös eurooppalaisen henkivakuutusyhtiö Eurofinancial Groupin osakkaana, josta OKO on omistanut noin 20 prosentin osuuden. Eurofinancial Group on puolestaan kuulunut ranskalaiseen, finanssiryhmittymä Allianceen, jonka liikevaihto on noin 6,4 miljardia euroa. Alliancella on lisäksi myös toinen tytäryhtiö Allianze S.A. (Schaumann 1/2018, s. 19), johon on kohdistettu mittavia vaatimuksia Yhdysvalloissa. On myös esitetty epäilyksiä, että OKOa kohtaan suunnattu paine olisi osa Euroopan ja Yhdysvaltojen finanssipiirien laajempaa suunnitelmaa, jossa pyrittäisiin purkamaan sääntelyä Yhdysvalloissa. Lisäksi, Euroopan parlamentin teettämän selvityksen mukaan EU:n valvontaviranomaiset, jotka vastaavat muun muassa rahanpesun torjunnasta, ovat saaneet runsaasti vaalirahaa pankeilta ja rahoitusyhtiöiltä, jotka ovat saaneet myös merkittäviä sakkoja, joita ei kuitenkaan ole määrätty maksettavaksi (DW 25.4.2019). Selvityksessä oli mukana myös Fiva. Näin ollen Finanssivalvonta on jäävi valvomaan esimerkiksi pankkeja, jotka ovat itse saaneet huomattavia määriä vaalirahaa ja ovat samalla toimineet Euroopan parlamentin selvitysten mukaan Euroopan Unionin lainsäädännön vastaisesti. 4.6 Finanssivalvonnalle esitetyt kantelut Eduskunnan oikeusasiamiehen ja Finanssivalvonnan tehtäviin kuuluu valvoa, että finanssimarkkinoilla toimivat noudattavat lainsäädäntöä sekä hyvää pankki- ja vakuutustapaa. Oikeusasiamies on pyytänyt Finanssivalvonnan vuosikertomuksista 2016 ja 2017 selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin Finanssivalvonta on ryhtynyt Finanssivalvonnalle tehtyjen kanteluiden perusteella. Oikeusasiamiehen vuosikertomuksessa 2016 oli arvioitu kanteluiden määrän ja Finanssivalvonnalle annettujen selvityspyyntöjen vähentyneen. Toisaalta Finanssivalvonnan vuosikertomuksessa 2016 todettiin myös, että Finanssivalvonta ei ollut ryhtynyt kaikkiin toimenpiteisiin kanteluiden johdosta. Eduskunnan oikeusasiamies antoi Finanssivalvonnalle moitteita Finanssivalvonnalta vaaditaan riippumattomuutta ja puolueettomuutta, mutta tämä vaatimus ei näytä toteutuvan. Tämä on myös EU:n ongelma. Myös Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) pitäisi olla riippumaton ja puolueeton, mutta se ei ole sitä. Finanssivalvonta ja Euroopan pankkiviranomainen toimivat yhteistyössä, ja molemmat organisaatiot kuuluvat EU:n komission alaisuuteen. On tärkeää selvittää, mistä tämä johtuu, sillä EBA:n puolueettomuus ja riippumattomuus ovat edellytys sen suorittamalle EU:n laajuiselle pankkien tarkastukselle (Supervisory review), jonka tulokset vaikuttavat muun muassa siihen, miten pankkien toimintaa säädellään tulevaisuudessa. Pankkien valvonta ei saa olla poliittisesti värittynyttä. Euroopan pankkiviranomaisen tulisi myös valvoa pankkeja, joilla on suuri merkitys EU:n taloudelle (esim. pankit, jotka toimivat kolmessatoista eri jäsenmaassa tai joilla on huomattava markkinaosuus), ja siksi on tärkeää selvittää, onko pankkiviranomainen riippumaton ja onko se suorittanut pankkien tarkastuksia puolueettomasti ja puolueettomasti. Myös Suomen Finanssivalvonta on tehnyt useita puolueellisia päätöksiä. 4.7 Euroopan finanssivalvontajärjestelmä on monimutkainen ja läpinäkymätön Monimutkaisuus ja läpinäkymättömyys ovat olleet EU:n finanssivalvonnan tyypillisiä piirteitä. Esimerkiksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisella (ESMA) on kaksi erillistä roolia, jotka menevät joskus päällekkäin. ESMA:n tulisi valvoa esimerkiksi kaupankäyntiä osakkeilla ja muilla arvopapereilla, kun taas ESMA toimii myös Euroopan valvontaviranomaisena (European Supervisory Authority, ESA). ESMA ei kuitenkaan hoida valvontatehtäviään, jos kyseessä on ESMA:n omaan tai sen edustaman tahon toimintaan liittyvä asia. Tämän vuoksi ESMA ei esimerkiksi käsittele Nordean tekemiä valituksia. ESA ei käsittele Nordean valituksia siksi, että ESA:lla ei ole mitään toimivaltaa valvoa ESMA:a tai ESA:n edustamia tahoja. Lisäksi ESA:n valvontavallan ja ESMA:n toimivaltuuden raja on hyvin häilyvä, ja ESA saattaa käyttää valtaansa myös tilanteissa, joissa ESA:lla ei ole toimivaltaa. 5. Mitä Finanssivalvonta teki? Finanssivalvonnan toiminta oli käsittämätöntä. Miksi Finanssivalvonta ei tehnyt mitään, vaikka sille raportoitiin useasti puolueellisuudesta? Finanssivalvonnan johtohenkilöt tiesivät, että puolueellisuutta oli. Finanssivalvonta laiminlöi tehtävänsä puolueellisuuden estämisessä. 6. Miten tämä on mahdollista? 7. Miten tällainen on estettävissä? Tämä oli mahdollista, koska Finanssivalvonta toimi puolueellisesti, sillä se ei tutkinut sille lähetettyjä kanteluita. Jos Finanssivalvonta ei olisi toiminut puolueellisesti, Nordean tekemät valitukset olisi tutkittu. Nyt niitä ei tutkittu. Vaikka Finanssivalvonta toimii Suomen finanssivalvoja, Suomen valvonta ei ulotu muihin maihin. Tämä mahdollistaa sen, että muiden maiden valvontaelimet voivat tutkia Suomessa toimivan valvottavan toiminnan puolueellisuutta. Nordean on mahdotonta tutkia muissa maissa toimivien viranomaisten toimia. 8. Onko puolueellisuus yleistä finanssialalla? Finanssialalle hakeutuu tyypillisesti henkilöitä, jotka haluavat vaikuttaa asioihin. Tästä huolimatta Finanssivalvonnassa puolueellisuus ei ole yleistä, vaan kyse on yksittäisistä tapauksista. On selvää, että Finanssivalvonta tarvitsee henkilöitä, jotka kykenevät itsenäiseen ja vastuulliseen päätöksentekoon, mutta se ei voi tapahtua hyvän hallintotavan tai puolueellisuuden kustannuksella. Finanssivalvonnan toiminta perustuu siihen, että Finanssivalvonnan henkilökunnalla on korkea integriteetti ja he haluavat edistää riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Jos nämä arvot eivät toteudu, toiminta kärsii. 9. Mitä seurauksia tästä oli Finanssivalvonnalle? 10. Oliko puolueellisuus Finanssivalvonnassa mielestäsi hyväksyttävä toimenpide? Finanssivalvonnassa ollaan huolestuneita Finanssivalvonnan henkilökunnan riippumattomuudesta. Finanssivalvontaa sitovat useat riippumattomuus- ja puolueettomuusvaatimukset. Tästä huolimatta ei voida kieltää, etteikö henkilökunnan toiminnalla ja mielipiteillä voisi olla vaikutusta Finanssivalvonnan päätöksentekoon. Finanssivalvonnassa uskotaan kuitenkin, että riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaaliminen ovat osa hyvää johtamista. FINANSSIVALVONTA FINANSSIVALVONNAN ANTAMAT OHJEET Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008, jäljempänä "Finanssivalvontalaki") ja Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetussa laissa (879/2008) on säädetty Finanssivalvonnan oikeudesta antaa tarkempia määräyksiä tietyistä teknisluonteisista seikoista. Finanssivalvon-
...
Kun ei olla saatu sitä muutosta ja sitä parempaa tulevaisuutta, niin sitten ei äänestetä. Kaikki suomalaiset eivät edes tiedä näistä asioista tarpeeksi, että osaisivat tehdä oikean valinnan.
Ja kaikki ihmiset eivät välttämättä ole edes kiinnostuneet näistä asioista. Koska politiikka ja eduskuntatalo ovat monille suomalaisille vieraita asioita. Kaikki eivät seuraa asioita niin tarkasti kuin ehkä olisi tarvetta, jotta he sitten voisivat äänestää sitä ehdokasta, joka ajaa niitä oikeita asioita. Ja kaikkien suomalaisten pitäisi ymmärtää, että niitä asioita ei voi ajaa kukaan muu kuin se, joka oikeasti istuu siellä eduskunnassa päättämässä näistä asioista. Eli jos sinne ei valita tarpeeksi sinne haluavia, niin silloin sinne tulee sellaisia ihmisiä, joita se ei oikeasti kiinnosta. Silloin sinne tulee sellaisia, jotka ovat siellä vaan rahan takia. Ei sellaisten, joilla on aito kiinnostus vaikuttaa suomen asioihin. Silloin siellä on vaan niitä ihmisiä, joita oikeasti kiinnostaa ne isot kokouspalkkiot ja se palkka.
...
Se ei riittänyt heille, koska tämän jälkeen oli sitten pakko tehdä vielä toinen skandaali. Koska näistä eduskunnan ulkopuolisista pienpuolueista paljastui eräs tapaus. Tässä tapahtui vielä sellainen tapaus, että Suomen poliittinen puolue, jonka nimeä en nyt kerro. Niin siinä tämä puolue oli jättänyt maksamatta nämä arvonlisäverot ja sai siitä sitten huomautuksen. Sen jälkeen tämä kyseinen puolue uhkasi lähteä Euroopan unionista pois.
Eli tämä Suomen poliittinen puolue oli jättänyt maksamatta arvonlisäverot Euroopan Unionille ja EU sitten ilmoitti tämän puolueen puoluejohdolle, että teidän puolueenne on jättänyt arvonlisäverot maksamatta Euroopan Unionille.
...
Kokoomus kun on näitä samoja sijoituspankkien lobbaajia kuin myös nämä Suomen rikkaimmat säätiöt. He ovat käytännössä Suomen todellisia vallanpitäjiä, kun nämä poliitikot eivät tee muuta kuin palvelevat näiden säätiöiden ja näiden sijoituspankkien etua. Sen takia kokoomus haluaa suomeen vielä lisää maahanmuuttoa, jotta heidän veroprosenttinsa laskisi.
Lähde: HS http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/El%C3%A4keyhti%C3%B6iden+hallintopalkkiot+ylitt%C3%A4v%C3%A4t+suositukset+jopa+yli+10+prosentilla/1100000000000
...
Esimerkiksi tässä artikkelissa esitetty ajatus, että luottamusmiehen valinnan jälkeen ammattiliittoon kuuluvat työntekijät irtisanotaan luottamusmiehen valitsemisen johdosta, on mahdollista silloin, jos on olemassa valvontajärjestelmä, joka pystyy estämään sellaisen toiminnan.
...
Finanssivalvonnan puolueellisuuden johdosta Finanssivalvonta ei noudata puolueettomia päätöksiä tehdessään lakia. Lisäksi Finanssivalvonnan päätökset perustuvat usein harhaanjohtaviin ja virheellisiin perusteluihin sekä lausuntoihin, joiden mukaan Finanssivalvonta olisi ollut aina oikeassa. Myös Finanssivalvonnasta annetun lain 32 b § 2 momentti on johtanut Finanssivalvonnan virheellisiin lausuntoihin. Kun Finanssivalvonnan puolueellisuus on nyt selvinnyt myös Finanssivalvonnalle itselleen, se voi jatkaa entiseen malliin puolueellisuuttaan ja peitellä virheitään. Virheellistä lakia voidaan muuttaa vain virheellisen lain nojalla ja virheellinen laki on nyt Finanssivalvonnan puolueellisuuden vuoksi perustuslain vastainen laki.
...
Fivan tulee valvoa pankkien, vakuutusyhtiöiden ja sijoituspalveluyritysten toiminnan lainmukaisuutta, luotettavuutta ja sopivuutta. Finanssivalvonta valvoo myös työeläkevakuutusyhtiöiden sekä vakuutusyhdistysten, muiden vakuutuksenantajien, eläkesäätiöiden ja vakuutuskassojen toiminnan lainmukaisuutta ja voi myös tietyin edellytyksin määrätä työeläkevakuutusyhtiöiden johdon jäseniä eroamaan. Työeläkevakuutusyhtiöihin sovelletaan siis huomattavasti tiukempia säännöksiä kuin muihin vakuutusyhtiöihin. Työeläkevakuutusyhtiöt on vapautettu kokonaan arvopaperimarkkinoita koskevista säännöksistä. Ne on vapautettu myös vakuutusyhtiölain mukaisesta vakavaraisuusvaatimuksesta.
Fiva valvoo, että finanssialan yritykset eivät toiminnassaan ota toiminnassaan huomioon ainoastaan omia etujaan, vaan myös asiakkaiden ja yhteiskunnan edut tulevat huomioonotetuiksi. Fiva valvoo myös finanssialan yritysten ylimmän johdon sopivuus- ja pätevyysvaatimusten noudattamista. Lisäksi Fivan tehtävänä on edistää finanssimarkkinoiden tervettä kehitystä ja finanssipalveluja käyttävän asiakkaan suojaa sekä luottamusta finanssimarkkinoiden toimintaan.
...
Euroopan parlamentti on korostanut myös pankkivalvonnan avoimuutta sekä valvottavien yhtiöiden hallitusten, johdon ja osakkeenomistajien sitouttamista valvontaan.
...
Suomessa toimivat pankit eivät ole ottaneet suuria riskejä Euroopan finanssikriisistä huolimatta. Suomen pankkisektori on yksi euroalueen vakavaraisimmista. Suomessa toimivien pankkien rahoituskate, palkkiotuotot ja liiketoiminnan tulos ovat kasvaneet merkittävästi vuosien 2014 ja 2015 aikana.
Suomessa toimivat pankit eivät ole ottaneet suuria riskejä Euroopan finanssikriisistä huolimatta. Suomen pankkisektori on yksi euroalueen vakavaraisimmista. Suomessa toimivien pankkien rahoituskate, palkkiotuotot ja liiketoiminnan tulos ovat kasvaneet merkittävästi vuosien 2014 ja 2015 aikana. Vuoden 2015 viimeisellä vuosineljänneksellä suomalaisten pankkien tuloskehitys on edelleen parantunut ja liikevoitto kasvanut yli 60 prosenttia. Samaan aikaan hallinto- ja liiketoiminnan kulut ovat laskeneet.
...
SP:n johdon valinta ei ole enää eduskunnan päätös, vaan sen nimittää pankin johtokunta. Perustuslain mukaan nimitysvaltaa voidaan siirtää, jos laissa on siihen oikeuttava valtuutus.
...
SP:n riippumattomuuden kasvattaminen on siis vain näennäinen toimi, koska pankki on joka tapauksessa hallituksen ja sen kontrollissa toimivan johdon valvonnan alaisuudessa.
...
Finanssivalvonnan puolueellisuus ja puolueellisuuden toteaminen
Finanssivalvonnalla on lain mukaan velvollisuus valvoa ja tarkastaa, että valvottavan toiminta on lakien, asetusten ja Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden mukaista. Finanssivalvonnan puolueettomuutta on käsitelty esimerkiksi Finanssivalvonnan vastauksessa valtiovarainministeriön työryhmämuistioon (Finanssivalvonnan vastaus valtiovarainministeriön työryhmämuistioon Finanssivalvonnasta annetun lain sekä siihen liittyvän lainsäädännön uudistamistarpeita koskevasta arviomuistiosta. Valtiovarainministeriön julkaisuja 15/2008, s. 33‒34). Finanssivalvonnan mukaan Finanssivalvontaa ei ole perusteltua asettaa valvontatoimissaan huonompaan asemaan kuin muita valvonnan kohteita, vaikka kyseessä oleva valvottava tai valvottavakonserni olisikin valvottavan johdon näkemyksen mukaan puolueellinen. Finanssivalvonta katsoo myös, ettei valvontatoimissa saa lähtökohtaisesti huomioida sitä, että valvottava on voinut käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa valvottavan hallinnon järjestämisessä. Finanssivalvonnan mukaan valvontatoimissa on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota tasapuoliseen kohteluun ja yhdenvertaiseen kohteluun. Finanssivalvonnan mukaan esimerkiksi tilanteessa, jossa valvottava on nimittänyt valvojaa tai muuta valvontaelimen jäsentä, valvottava voi valvontapäätöstä tehtäessä huomioida valvottavan näkemyksen ehdokkaan sopivuudesta. Finanssivalvonnasta saadun selvityksen mukaan Finanssivalvonta kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota tasapuoliseen ja yhdenvertaiseen kohteluun.
Finanssivalvonta on asettanut kaikille vaalirahoittajille hyvin samanlaiset ehdot. Vaalirahoittajien on esitettävä Finanssivalvonnalle todistus siitä, että ehdokkaat eivät ole maksaneet näille palkkiota ja lisäksi annettava lyhyt kuvaus siitä, millaista rahoitusta ehdokkaat ovat saaneet. Finanssivalvonta ei ole kuitenkaan ottanut huomioon sitä, että ehdokkaan ei välttämättä ole mahdollista saada rahoitusta Finanssivalvonnalle ilmoitettujen rahoittajien lisäksi muilta vaalirahoittajilta. Tämä siitä syystä, että osa Finanssivalvonnalle ilmoitetuista vaalirahoittajista ovat jo tukeneet ehdokasta aiemmin ja siten heidän rahoittaminen uudestaan ei ole välttämättä ehdokkaan kannalta edullista. Finanssivalvonnalla on puolueellinen suhtautuminen siihen, minkä puolueen ehdokasta ehdokkaan kannattaa ilmoittaa kannattavansa, jos ehdokkaan kannattaa ilmoittaa Finanssivalvonnalle kannattavansa vaalirahoittajaa, jota hän on rahoittanut aiemmin, mutta ei ilmoita kannattavansa rahoittajaa, jonka rahoittajaksi hän voisi tulla. Tästä puolueellisesta toiminnasta on näyttöä. Finanssivalvonnan puolueellisuuden takia ei voida luottaa siihen, että Finanssivalvonnan puolueellisuutta ei käytettäisi hyväksi, ja että Finanssivalvonta toimisi aina ehdokkaiden ja puolueiden yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti, mikä ei kuitenkaan todellisuudessa toteudu. Tämän vuoksi Finanssivalvonnan toiminta ja puolueettomuus ei saa kansalaisten luottamusta eikä kansalaisten luottamusta Finanssivalvontaan voi olla olemassa.
...
Vaalirahoituksen julkisuus
Suomessa on noudatettu 1960-luvulta lähtien puoluelakia (10/1969) ja ehdokkaan vaalirahoituksen julkisuudesta annettua lakia (414/2000). Näiden lakien perusteella puolueiden ja ehdokkaiden on julkistettava, mistä ne saavat rahoitusta ja kuinka paljon. Ehdokkaat ovat saaneet käyttää vaalimainontaan vain omia rahojaan. Lisäksi on ollut käytössä erilaisia rajoituksia, jotka ovat koskeneet ehdokkaiden ja puolueiden muuta varainhankintaa. Rajoitusten avulla on pyritty estämään sidonnaisuuksia puolueiden ja ehdokkaiden ja yritysten sekä niiden johdon välillä. Puolueet ovat julkaisseet tilinpäätöksissään tietoja varainhankinnastaan ja lahjoituksistaan, ja lahjoitusten antajat ovat saaneet julkistaa, kuinka paljon he ovat lahjoittaneet, milloin lahjoituksista on päätetty ja kuka niistä on päättänyt.
...
Vaalirahoitusilmoituksen tekemättä jättämisen perusteella ei ole annettu yhtään sanktiota. Ainoa sanktio, joka voi seurata vaalirahoitusilmoituksen laiminlyönnistä, on uhkasakko. Vaalirahoituslaissa on säädetty uhkasakosta, jonka Finanssivalvonta voi määrätä sille, joka ei ole tehnyt laissa säädettyä ilmoitusta. Finanssivalvonta ei voi määrätä sanktiota muulle toimijalle, kuten sille, joka on tukenut ehdokkaita ja puolueita.
Finanssivalvonnalla on puolueellisuutta lisääviä ominaisuuksia. Finanssivalvonnalle kuuluu julkisen rahoituksen myöntäminen ja valvonta, minkä johdosta finanssimarkkinoita ja niiden toimijoita kohdellaan paremmin kuin muita. Finanssivalvonta myös tekee tiivistä yhteistyötä valvottavien kanssa ja antaa niille neuvoja. Finanssivalvonnalta puuttuvat lähes kokonaan sellaiset elementit, joiden voidaan olettaa vähentävän puolueellisuutta. Yksi puolueellisuutta vähentävä elementti on velvollisuus olla puolueeton ja riippumaton. Finanssivalvonnalta puuttuu kuitenkin kaikki nämä elementit, koska Finanssivalvonta ei ole riippumaton valvomastaan valvottavasta ja valvojan toiminta vaikuttaa valvottavaan.
Valvottavalla on mahdollisuus vaikuttaa valvottavalta vaadittaviin asiakirjoihin. Finanssivalvonnalta puuttuu kuitenkin kaikki nämä elementit, koska Finanssivalvonta ei ole riippumaton valvomastaan valvottavasta. Esimerkiksi valvottavien taloudelliset julkaisut ovat pääosin salaisia eikä Finanssivalvonnalla ole mitään valvontaa, jonka perusteella voitaisiin saada selville, mitkä asiakirjat valvottavat antavat sille. Finanssivalvonnalla ei ole myöskään minkäänlaista mahdollisuutta tutustua valvottavien asiakirjoihin. Esimerkiksi valvottavien taloudelliset raportit eivät ole julkisesti saatavilla Finanssivalvonnalla. Finanssivalvonta voi antaa lausuntoja valvottavien asiakirjoista, mutta ei voi tutustua asiakirjoihin eikä saada tietoja. Tämä aiheuttaa tilanteen, jossa Finanssivalvonnalle annettavat tiedot eivät välttämättä ole oikeita tai riittäviä. Lisäksi Finanssivalvonnalta puuttuu puolueeton tarkastus ja arviointi sen omasta toiminnasta. Tästä esimerkkinä on Finanssivalvonnan tekemä tarkastus Finanssivalvontaan, jonka johdosta Finanssivalvonta on muuttanut toimintatapojaan, mutta siitä huolimatta ei ole löytänyt puutteita sen toiminnassa, joten Finanssivalvonnalla ei ole ollut tarvetta muuttaa toimintatapojaan.
...
Investointeja suunniteltaessa tulisi huomioida myös investoinnin rahoittamiseen liittyvät riskit koska yritys voi sitoa merkittäviä määriä pääomaa investointeihin jotka voivat olla tehottomia tai joille ei löydykään käyttöä jos ne on rahoitettu osittain velkarahalla jolloin niille ei kerry tuottoa. Riskejä voi pienentää ottamalla huomioon investointien pitkän elinkaaren, kustannukset suhteessa saatavaan tuottoon ja niiden mahdollisen tarpeen poistumisen ajan kuluessa sekä arvioimalla tulevaisuuden muutoksia (esim. teknologia) joilla saattaa myös olla vaikutusta investoinnin tarpeeseen.
Yrityksen investointi voidaan rahoittaa joko tulorahoituksella tai omalla sisäisellä rahoituksella kuten yrityksen voitoilla joita on säästetty tulevia investointeja varten ja/tai käyttämällä hyväksi aikaisemmin kertyneitä varoja jotka ovat korvamerkitty tiettyyn kohteeseen esimerkiksi johdon optiojärjestelyt, omistajien osingot jne.. Tällöin investoinneille ei kohdistu ulkoisia rahoituskustannuksia (lainankorot yms.). Sisäinen rahoitustransaktio on yritykselle veroneutraali.
...
Inderes: ”Markkinaympäristö ei ole muuttunut dramaattisesti”
Vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen tuloskauden avasi perjantaina Verkkokauppa.com, jonka liikevoitto jäi viime vuoden vertailukauden tasosta huolimatta yhtiön johdon odotuksista. Yhtiön osakekohtainen tulos painui 0,20 euroon, kun Inderesin odotus oli 0,31 euroa....
...
Sijoittaminen on aina riskinottoa ja tähän sijoittamiseen liittyvät riskit tuleekin kartoittaa ennen sijoitusta.... Lue lisää
Korkoriskin ottaminen eli varojen sijoittaminen korkorahastoon, jossa sijoitusten arvo vaihtelee korkojen mukaan, tai käyttämällä vaihtuvakorkoisia korkojohdannaisia. Korkoriski toteutuu jos rahaston korkotaso nousee korkeammaksi kuin se oli sijoituksen tekohetkellä..... Lue lisää
...
Futuurit ovat sopimuksia, joissa sitoudutaan ostamaan tai myymään tulevaisuudessa kohde-etuutena oleva tuote tiettyyn hintaan tiettynä päivänä. Futuureissa sopimusosapuolet saavat toistensa osoitetiedot. .... Lue lisää
Futuuri on johdannaissopimus joka antaa oikeuden ostaa tai myydä tietty määrä tiettyä hyödykettä sovittuun osto / myyntihintaan sovittuna päivämääränä ja ajankohtana......Lue lisää
...
| |
Kun sijoitat yrityksen joukkovelkakirjalainoihin et itse omista kyseisen yrityksen osakkeita mutta saat niistä korkoja tai muita palkkioita. Siksi velkakirjoja kutsutaankin obligaatioiksi eli kiinteäkorkoisiksi joukkolainoiksi....Lue lisää
...
Markkinoiden väärinkäyttöasetus
- Katso tästä uusin lista johdon osakeostoista >>
...
|Vakuutustoiminta: vakuutustekninen kannattavuus oli erittäin vahva johtuen ennen muuta sijoitustoiminnan onnistumisesta (erit. nettotuotot)|| || |
|Palkkiotuotot ja -kulut: Nettopalkkiotuottojen kasvu johtuu etenkin arvopaperikaupan nettotuottojen kasvusta.|| || |
...
|Seligson & Co rahamarkkinarahasto AAA|
| || 0,16 (12/2016)||0,50||4 % / 2 vuotta| *) Sisältää säilytyspalkkion.|
...
40/105/130
**) Kaupankäyntipalkkiona maksetaan enintään 15 euroa per kauppa.
...
***) Hinta muuttuu vuosittain.
****) Arvo-osuustilin avauspalkkio on 7 eur/arvo-osuustili + 2 euroa kultakin arvo-osuustililtä.
...
| |
* Nordnetin välityspalkkiot muuttuvat lähes päivittäin ja ovat aina esillä heidän omilla sivuillaan.
** Ostotoimeksiannossa minimisumma 8 USD per toimeksianto, mutta minimissään peritään 9 € palkkio.
...
|***) Sijoituskohteina Yhdysvaltain suurimmat yhtiöt tai vaihtoehtoisesti osakeindeksi. Minimisijoitus 250 000 US$.|
|****) Toimeksiannon minimipalkkio 15 EUR + 0,18 % - 2 euroa toimeksiannolta.|
...
Osakkeita ja bondeja ei ole pitkään aikaan pystynyt yhdistämään samaan salkkuun ilman, että ne kumoavat toistensa tuottoja.
Näin on ollut etenkin niin sanottujen käänteisrahastojen ansiosta (esim. Mandatum Neutral). Käänteiset rahastot ovat kuitenkin kalliita tuotteita: hallinnointipalkkiot voivat olla jopa neljä prosenttia vuodessa sijoitetusta pääomasta.
...
Mandatumin historia juontaa juurensa vuoteen 1997, jolloin silloinen Suomen Yhdyspankki perusti investointipankin nimeltä Prospectus Oy. Se välitti muun muassa Meritan omia osakkeita pankin suurasiakkailta yksityissijoittajille ilman palkkioita tai välityspalkkioita eli provision maksoi Merita ja sen sai myyntitapahtumakohtaisesti osakkeiden myyjä eikä välittäjä. Tästä alkoi myöhemmin Mandatum-ryhmänä tunnetun sijoituspalveluyrityksen tarina.
...
On kuitenkin mielenkiintoista nähdä, että Sampo maksoi tänä vuonna hallituksen puheenjohtajalle Björn Wahlroosille palkkiota hallitustyöskentelystä vain 60 000 euroa kun se aiemmin oli reilut 140 tuhatta . Sen lisäksi maksetaan normaalit vuosi- ja kokouspalkkiot kuten ennenkin joten mistään pienen piirin puuhastelusta ei todellakaan ole kysymys. Olisi kiinnostavaa tietää millä perusteella hallitus on päättänyt maksaa puheenjohtajan palkkion alennetulla tasolla.
Wahlroosin asema Sammon johdossa tulee vahvistumaan entisestään jos Nordea ostaa vakuutustoiminnot Sammolta pois, mutta sen näkee sitten tulevaisuudessa kun päätös myynnistä tai ostosta saadaan tehtyä . Björn Wahlroos osti vuosi pari takaisin 20 tuhannen arvoisen kämpän itselleen Helsingin keskustasta ja nyt Sampo kaavailee hänelle lisäostoja. Herää tietysti kysymys siitä mihin tällaiset ostot tulevat vaikuttamaan johdon palkitsemisessa.
...
Salkunhoitajien bonukset ja tulospalkkiot – vaikka nämä palkkiot menisivätkin täysin rahaston tuotosta niin eivät ne ole silti ilmaisia palkkioita, koska rahastot ovat suuria institutionaalisia sijoittajia joiden sijoituksilla on oikeasti merkitystä joten ei salkunhoitajat voi toimia ihan oman päänsä mukaan.
...
Rahastoista ei välttämättä voi myöskään lunastaa rahojaan silloin kun itse haluaisi – rahastot voivat olla esim. lunastus- tai vaihtosuljettuna, jolloin niitä voidaan tarjota myytäväksi vain tiettyinä aikoina vuodessa. Pankit perivät yleensä näistä suljetuista rahastoista suurempia palkkioita kuin ns. normaaleista sijoitusrahasto-osuuksista koska niille riittää pienempikin tuotto.
...
Jos asiakkaalla on kysymyksiä palvelusta taikka asiakkaan oikeuksista palvelussa , hänen tulee ottaa yhteys palveluntarjoajan asiakaspalveluun (puh 0200 00000) sopiakseen jatkomenettelystä. Palveluntarjoajan vastuu rajoittuu aina enintään maksettuun rahasummaan, jollei pakottavasta kuluttajansuojalainsäädännöstä muuta johdu .
...
Palveluntarjoajalla oikeus muuttaa hintoja yksipuolisesti jos palveluntarjoajan kustannustaso nousee olennaisesti esimerkiksi veronkorotusten takia, valuuttakurssien heilahtelujen seurauksena tai viranomaisten toimenpiteiden johdosta eikä tällaista muutosta ole voitu ottaa huomioon alkuperäisessä tarjouksessa. Mikäli asiakas ei hyväksy hinnanmuutosta on hänellä aina mahdollisuus irtisanoa sopimus ilman irtisanomisaikaa .
...
Edellä sanotun estämättä asiakas hyväksyy kohtuulliset ehdot ja tulee siten niiden sitomaksi esimerkiksi siinä tapauksessa, että hän antaa vakuutuksensa tai vakuutuksiaan takaisinostettavaksi kohdan 6 mukaisesti. Kohdan 3 mukainen vakuutussopimusten muutosehto soveltuu kuitenkin myös tällöin siihen osaan asiakkaan sopimusta, joka ei kuulu Mandatum Lifen tekemän kohtuullisten ehtojen mukaisen muutoksen piiriin (vakuutussopimuksen kohde sekä palkkionlaskentaperiaate).
...
Mandatumin vakuutuksiin sovelletaan ensisijaisesti niitä koskevaa lainsäädäntöä kuten vakuutussopimuslakia, osakeyhtiölakia (624/2006), vahingonkorvauslakia (412/1974) tai arvopaperimarkkinalakia. Lisäksi vakuutusalan erityislait ovat voimassa siltä osin kuin niiden soveltamisalasta ei ole toisin sovittu. Mikäli lainsäädännön pakottavuudesta ei muuta johdu noudatetaan näitä ehtoja ja niihin liittyviä määräyksiä.
...
”Arvopaperimarkkinat”: Rahoitus- ja/tai sijoitusinstrumenttien ostamisen, myynnin taikka vaihtamisen väline; rahoitusinstrumentti (kuten osake), futuurit, optiot tai muu instrumentti joka liittyy kaupankäyntiin arvopaperimarkkinoilla esimerkiksi joukkovelkakirjalainat sekä johdannaissopimukset ja muut instrumentit jotka ovat yhteydessä näihin.
...
Sijoituskohdetta analysoitaessa tehdään perusteellinen selvitys myös kyseisen yhtiön sisäisestä tilasta, erityisesti sen johdon kyvystä onnistua liiketoiminnan ohjauksessa. Erityisesti tarkastellaan sitä, millä keinoin yhtiö on pystynyt saavuttamaan aiemmin ilmoittamansa tulostavoitteet:
...
Vaikka yritys pystyisikin tekemään jatkuvasti positiivista tulosta ei sekään vielä kerro siitä kuinka kestävällä pohjalla koko liiketoiminta todellisuudessa on (ellei tulos perustu johonkin kertaluontoiseen tuloon). Kestävä toiminta kun tarkoittaa sitä ettei kannattava yritystoiminta johda siihen että varat loppuvat kesken ja sen seurauksena joudutaan hakemaan rahoitusta muualta. Toinen ääripää onkin sitten kannattamaton mutta vakaalla pohjalla oleva yrityksen jossa rahat kyllä riittävät, mutta voitot ovat niin pieniä etteivät ne riitä kattamaan yritystoiminnan kustannuksia eivätkä tuota yritykselle lainkaan voittoa.
...
... ja kohta maksetaan taas lisää...
No eipä näytä Sipilää eikä Berneriä paljon kiinnostavan oman maan kansalaiset jotka ovat tehneet vuosikymmeniä raskasta työtä ilman yhteiskunnan tukia niin nämä herrat sipilän johdolla jakavat heidän työnsä hedelmät pois ulkomaalaisille sijoittajille. Eipä siinä juuri kukaan suomalainen pysty säästämään vanhuuden turvaksi kun kaikki menee elämiseen, tämä on kyllä suuri vääryys.
...
Ylen haastattelemat entiset työntekijät vahvistavat käsityksen: alkoholinkäyttö töissä oli kielletty kaikilta, olipa sitten kyse lounaasta tai after-work-lasillisesta kaupungilla. Jos työntekijä rikkoi sääntöä, siihen puututtiin välittömästi – yleensä kirjallisella varoituksella tai jopa potkuilla.
Supercellissä myös yhtiön johdon alkoholiannoksia rajoitettiin tiukasti.
"Johdonkaan kohdalla ei ole ollut sellaista meininkiä että juodaan nyt firman piikkiin koko päivä kun firma on vielä niin uusi ja kaikki muutenkin menee päin mäntyä” eräs entinen supercelliläinen kuvaili Ylelle. Ylen haastatteleman työntekijän mukaan Supercellin juhlissa oli aina tiukka kontrolli siitä, kenelle juomia tarjoiltiin.
...
Yhtiön viestintäjohtajan lyhyt vastaus kertoo kaiken oleellisen: kyseessä on asia, joka kuuluu vain yhtiölle itselleen eikä sitä siksi voi kommentoida medialle tai muille tahoille. Asian kommentoimatta jättäminen on toki ymmärrettävää yhtiön kannalta; kukapa haluaisi oman firmansa toimitusjohtajan esiintyvän iltapäivälehden sivuilla.
Mikäli työntekijän kommentit pitävät paikkansa ja hän on puhunut totta siitä, että yhtiö rajoittaa työntekijöiden juomista jopa silloin kun kyse on juhlatilaisuudesta firman tiloissa (joka kuulostaa oudolta jos se kerran saa itse valita asiakkaansa), Supercelliltä puuttuu johdonmukaisuus työntekijöidensä kohtelussa. Työntekijöiden mukaan alkoholitarjoilu loppui jo kello 17:n aikaan.
...
Sipilä on täysin sopimaton ja korruptoitunut henkilö politiikkaan.(6)(4) Jos joku vielä äänestää Juha Sipilää, hän samalla kannattaa lasten raiskaajien ottamista maahan sekä muita Sipilän rikoksia.
Jos Sipilä ei saa mitään rangaistusta niin se kertoo siitä miten selkärangaton Suomen poliittinen johto tällä hetkellä on. Edes rikollisten rankaisu ei kuulu poliittiselle johdolle vaan oikeuslaitokselle ja poliisille.
...
Sitten poliittinen eliitti ja virkamiesjohto salaavat vielä äänestystuloksen jotta äänestäjät olisivat tyytyväisiä kun pääsivät päättämään ilman että heille kerrottiin totuus.(6)(0) Tämän jälkeen poliittiset johtajat ilmoittavat kansalle kuinka hyvä juttu euvostoliittoon kuuluminen on ja antavat ymmärtää olevansa eurooppalaisia vaikka eivät sitä ole. Samalla he ottavat itselleen erilaisia virkanimityksiä joita ennen ei suomalaisille poliitikoille ollut tarjolla koska niitä olivat jakamassa vain eurooppalaiset poliitikot.
Nyt meillä onkin sitten oikeuskomissaarin paikka johon tulee joku tuntematon belgialainen joka sopii täydellisesti poliitiseen eliittiin kuuluvien virkamiesten suunnitelmiin kun tämä belgialaisen nimittää vielä Suomen pääministeri jolle puolestaan nimittäjä on luvannut palkkioksi jonkin ison viran ja sitähän kannattaa tavoitella vaikka koko maa menisi nurin.(0)(2)
...
Vai onko niin ettei Suomessa edes tarvita tällaista journalistin ammattia ja miksi meillä olisi sitten ylipäätään toimittajia kun kaikki asiat voitaisiin hoitaa paljon helpommalla pääministerin kanslian toimesta?!
Miksi ihmeessä Sipilälle pitää maksaa 200 000 euron palkkiota joka kuukausi? Eihän tuollainen summa riitä mihinkään! Jos hänen pitäisi oikeasti yrittää tulla toimeen sillä summalla jonka hän kansalaisilta onnistuu kavaltamaan – siis jos hänellä enää yhtään omaatuntoa on, niin eihän hänelle jäisi mitään rahaa.
...
Hänellähän ei ole enää mitään muuta omaisuutta kuin tuo vajaa puoli miljoonaa euroa jonka hän valtion kassan avulla sai itselleen kerättyä – sen jälkeen hänen ainoa tulonlähteensä on ollut kansan suosio ja tämän suosion menettämisen pelossa hänen oli pakko pyytää kansalta anteeksi tekojaan. Mitä taas tulee tuohon ”anteeksipyyntöön”, sehän oli vain pelkkä ilmoitus kansalle:
”Teillä ei ole oikeutta vaatia minulta yhtään mitään! Olette kaikki väärässä kun syytätte minua mistään rikoksista joita minä en ole tehnyt… Jos ette lopeta syyttelemistäni niin teille käy huonosti… Älkää antako minulle rahaa enää tai teen teistä jokaisesta köyhiä! Minä olen Jeesus ja hallitsen maailmaa vaikka todellisuudessa se olenkin minä itse joka sitä johdan”
...
No eikö se oo hyvä että edes työllistää,pääasia!
Hyvä puoli tässä on varmaan siinä,että kansa näkee mihin tämän maan asiat menee ,jos johdossa olevat ovat samanlaisia ketkuja kun meidän pääjehu.
...
Olisi täysin kohtuullista että pääministeri ilmoittaisi nyt paljonko omaisuutta hänellä oli ennen kuin alkoi kähmimään veronmaksajien rahoja itselleen. Samoin hänen tulisi ilmoittaa kaikkien muiden kepulien omaisuustiedot jotka on osallistuneet tähän laittomaan toimintaan.
Olen valmis siihen, että valtion kassasta maksetaan pääministerin palkkio jos tämä vastaa näihin kysymyksiin rehellisesti
...
kiitos viestistäsi! Arvostan sitä paljon ja pidän asiaa tärkeänä.
Tässä keskustelussa nousee usein esille se näkökulma että Sipilän "puhalluksessa" on kyse siitä miten pääministeri voi ohjata valtion omistamaa yhtiötä omaksi edukseen vaikka hänellä ei ole omistuksellista tai muuta valtaa yhtiössä vaan valta vaikuttaa yhtiön toimintaan tapahtuu osakeyhtiölain mukaisesti yhtiöiden johdon kautta. Jos olet asiasta eri mieltä niin olen mielelläni kuulemassa perustelut näkemyksellesi?
...
Perussuomalaisten nykyinen johtaja Jussi Halla-aho on ollut koko ajan maahanmuuttovastainen ja hän uskalsi lähteä mukaan politiikkaan juuri näiden ns. eurabia painajaisten johdosta joita Suomen valtaeliitti ei suostu vieläkään julkisesti myöntämään todeksi vaan vähättelee niitä jatkuvasti . Mutta kun nämä Halla-Ahon ajatukset perustuvat todellisiin tietoihin jotka eivät ole mitään foliohattu juttuja niin sen vuoksi suomen valtamedia leimaa hänet aina natsiksi jos ne erehtyvät mainitsemaan tuon hänen nimimerkkinsä eli "Scripta" bloginsa nimen.
...
Niin eipä sitä paljon muuta tarvittukaan kuin viedä suomi euroon laittomasti ja tässä oli tulos siitä kuinka kaj jutta urpilaisen johdolla koko suomen valtion omaisuus onnistuttiin hukkaamaan täydellisesti pois ja siinä ei edes tämä itse aiheutettu 13 miljardin euron suuruinen tappio riittänyt yhtään mihinkään .
...
Saksan armeijalla kun on myös omat ns. salaiset sopimukset valtionjohdon kanssa, jossa valtio lupaa pitää armeijan budjetin tietyn suuruisena joka vuosi (= 1 %) ja jos joku haluaa käyttää enemmän rahaa armeijaan kuten vaikka Natomaat joutuvat maksamaan omasta budjetistaan jo suuremman osuuden tuohon Naton yhteiseen puolustusbudjettiin nähden .
...
Tämä ilmastonmuutos vouhotus ja pakolaisten auttaminen kuuluu tuon uuden Natsihallintoa muistuttavan EU:n ajaman agenda 21:n keinovalikoimaan saada aikaan uusi maailmanjärjestys YK:n johdolla , jonka alle Euroopan maat saadaan alistettua mm. väestön siirroilla jne..
...
Mutta kuten tämä Saksan nykyinen liittokansleri on nyt sanonut "Meidän täytyy rakentaa Euroopan Yhdysvallat" - hän ei selvästi ole ymmärtänyt EU:n liittovaltiokehityksestä yhtään mitään. Sillä se olisi nimenomaan se oikea suunta mihin pitäisi mennä eikä vain keskittyä tähän Euro-rahaliittoon, joka ajaa EU-maat yhä syvempään ahdinkoon näiden yksityisomisteisten sijoituspankkien johdolla ja tämähän onkin jo aivan selvää kuinka Suomenkin talous velkaantuu koko ajan enemmän tämän vuoksi.
...
Mutta kuten tuolla jo aiemmin mainittiin että tämän tulevan hallituksen (viherpiipertäjä) johdolla tulemme näkemään vielä kovemmat ajat kuin viimeksi ja tällä kertaa näiden valtionvelka on noussut 110 miljardiin euroon joten siitä saa jokainen vetää omat johtopäätöksensä, koska eihän meillä ole koskaan mennyt niin huonosti Suomessa kuin viime vuosisadalla jolloin se oli pahimmillaan miltei 92miljardia euroa. Mutta kuitenkin sen verran voin sanoa että nämä tulevat leikkaukset eivät tule olemaan mitään pieniä kosmeettisia leikkauksia mitä olemme tottuneet näkemään vaan ne ovat ihan kunnon leikkauspolitiikkaa jota myös tämä istuva porvarihallitus harjoitti.
...
Nyt suomalaiset ovat saaneet tarpeekseen kokoomuspolitiikasta ja gallupeissa kokoomus tippuu koko ajan alemmas kohti 10% kannatusta jonka jälkeen kokoomusta ei huolita seuraavaan hallitukseen tekemään lisää tuhojaan suomen kansalle joten ensi keväänä saamme uuden hallituksen joka varmasti palauttaa takaisin suomeen hyvinvointiyhteiskunnan josta meidät on kokoomuksen johdolla hävitetty pois kokonaan. Tämän jälkeen suomessa tehdään vain sellaista politiikkaa jossa otetaan huomioon suomalaisten hyvinvointi.
...
Media voisi keskittyä oikeisiin asioihin kuten esimerkiksi valtion omistamien yhtiöiden johdon ylisuurten etujen ja palkkioiden käsittelyyn jotka ovat täysin kohtuuttomia suhteessa yritysten maksamiin veroihin.
...
Pääministeri Juha Sipilän johtama Keskustaa lähellä oleva Nuorisosäätiö sai Nova Groupilta 135 000 euron konsulttipalkkion keskustan Rovaniemen kelkkatehdashankkeeseen osallistumisesta vuonna 2007, selviää MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman hankkimista asiakirjoista.
...
Puumala olisi muuten ihan ok valinta mutta hän on liian nuori ja kokematon johtamaan keskustaa joten mieluummin näkisin jonkun vanhemman konkarin keskustan johdossa kun näitä puumaloita yms. tulee jatkuvasti lisää eikä se ole puolueen edun mukaista!
...
Miksi tällainen toiminta sitten sallitaan? No se johtuu ihan vain meidän selkärangattomien päättäjiemme johdosta jotka sallivat tällaisen toiminnan vuodesta toiseen koska eivät pysty puuttumaan mitenkään tällaisiin henkilöihin eikä heidän toimiinsa.
...
"– Kaikki eivät kuitenkaan voi voittaa joka vuosi – tai ainakaan aina. Kun sijoitamme rahaa ja aikaa, voimme ansaita palkkion omistautumisestamme"
...
Kaikki nämä esimerkit kertovat miten helppoa on myydä yhteistä omaisuutta pilkkahintaan yksityiselle sektorille jos maan johdossa ei ole jämäkkää valtiovarainministeriä tai muuta vastaavaa valtion talouden asiantuntijaa kuten Iiro Viinanen oli aikoinaan Esko Ahon hallituksessa!
...
Että tällaisia veijareita meillä tällä kertaa... mutta hei, kaikkihan me teemme joskus virheitä eiks je? Ei sitä joka poika tai tyttö pääse suomen pääministeriksi. Siksi onkin ihan ookoo että te voitte kusettaa koko suomea kuten lystäätte ja saatte palkkioksi vielä pääministerin paikan! Eikös olekin hienoa kun saa tehdä mitä huvittaa eikä joudu vastuuseen yhtään mistään?!
...
On ihan normaalia että yritysjohto ostaa yrityksen rahoilla itselleen kaikkea kivaa , siihen se kannustinpalkkiokin perustuu. Valtion yhtiöiden tulee näyttää mallia muille yrityksille tässä asiassa, kuten myös maksaa hyvää palkkaa työntekijöille.
...
Ei tässä mitään talous on lähtenyt nousuun koska sipilä teki kikyn sipilän omaisuus olisi yli 100 miljoonaa ellei hän kähmimiään rahoja piilottelisi panaman tileillä kuten katainen. Katasesta puheenollen hänhän sai myös eu viran johon kataisen hyvä ystävä luxemburgin junkkeri hänet valitsi,näin nämä meidän korruptoituneet poliitikot saa palkkio virkoja kun ensin on ajanut oman maansa kaaokseen.
...
Näinhän nämä asiat hoidetaan Suomessa. Muualla maailmalla laitettaisiin roistot vankilaan tai teloitettaisiin mutta täällä annetaan vielä palkkio veronmaksajien rahojen kavaltamisesta ja palkitaan uusilla viroilla joiden palkkarahat varastetaan jälleen kerran veronmaksajilta...
...
Sipilä on mm myynyt Rautaruukilta ostamansa Rautaruukin omistamat SSAB:n osakkeet eli käytännössä lahjoittanut ne amerikkalaisille sijoittajille jotka ostavat koko teräskonsernin pois suomesta ja maksavat siitä pilkkahinnan. Nämä rahat sitten jaetaan Sipilän kavereille erilaisina palkkioina. Tämän takia Sipilä piti Rautaruukin myyntiä hyvänä asiana koska sai ostettua osakkeensa halvalla - sama kävi Fortumille kun se myytiin ulkomaille.
...
Sinulla on tuo sama käsitys kuten monilla muillakin työttömistä mutta eivät vain pysty ymmärtämään sitä tosiasiaa että ovat itse aiheuttaneet tilanteen eikä tilanne suinkaan johdu heistä! Vaikka kuinka olisi mukava syytellä työttömiä siitä mitä sipilä kumppaneineen tekee!
...
Ei persujen äänestäminen auta. Heilläkin oli tämä takinkääntöhomma Soinin johdolla niin räikeää että oikein oksetti.
...
Joten kukakohan tässä oikeasti ansaitsee sen palkkion siitä hyvästä työstä...
...
Suomalaiset eivät enää suostu maksamaan yhtään mitään euroopan kriisimaiden laskuja vaikka kepu sipilän johdolla näin yritti, ja sen takia Sipilä joutui pakenemaan suomesta kun hän jäi kiinni teoistaan eli suomen valtion omaisuuden kavaltamisesta. Sen lisäksi että keput pettivät koko Suomen kansan niin he myös huijasivat itselleen osan Suomalaisten veronmaksajien rahoista..
...
Suomen kansalla ei ole varaa tämän maan hallitsijoihin, nämä petturit ovat myyneet sielunsa paholaiselle joka on heille luvannut palkkioksi rahaa ja omaisuutta jos vain tekevät sopimuksen paholaisen kanssa! Nyt näiden kavaltajien nimet pitää julkistaa jotta kaikki voivat käydä nostamassa rahat pois jotka vielä ehtii.
...
Näin tämä toimii ympäri maailmaa eri maissa jossa eliitti vie kansalta tuhkatkin pesästä samaan aikaan kun eliitille itselleen annetaan kaikki mahdolliset tuet ja helpotukset samalla riistäen muita minkä ehtii. Sillä verukkeella että muuten talous romahtaa jos heille ei makseta tarpeeksi osinkoja ja palkkioita valtion kassasta heidän tekemästään työstä eliitin hyväksi. Tämän vuoksi sitten otetaan lisää lainaa ulkomailta jolla nämä maksetaan ja lopulta näiden lainojen korot ovat niin suuret ettei niitä enää pystytä maksamaan takaisin joten koko valtio ajetaan sen jälkeen selvitystilaan kun eliitti vie tuhkatkin pesästä.
...
Kun vielä ennen oli valtiolla omat työvoimatoimistot joista pystyi aina saamaan töitä jos niitä vain halusi tehdä mutta tämä valtion ylläpitämä systeemi ajettiin alas koska se ei palvellut kapitalistien etuja joten tilalle tuotiin työttömien pakkotyöllistäminen työmarkkinatuella sekä työttömyyskorvauksella, jota kutsutaan orjatyöksi. Joten tästä huomaamme että kuinka paljon Suomen valtiota johdetaan jostain muualta ja asialla eivät ole mitkään suomalaiset tahot.
Mutta siinä vaiheessa kun Suomen kansan enemmistö huomaa sen ettei heitä olla enää aikoihin johdettu mistään niin vasta silloin suomen valtio lakkaa olemasta. Koska ei mitään tällaista maata mitä vielä tänäkin päivänä pidämme valtiona olekaan olemassa koska olemme antaneet tämän maaplaneetan ulkopuolisten tahojen hallittavaksi, joten tästä johtuu että tämä ns. "suomalainen identiteetti" on vain pelkkä illuusio jota eliitti yrittää ylläpitää edelleen tällä nykyisellä lumedemokratialla.
...
Tämän valtionpetoksen takana on edelleen näitä samoja korruptoituneita pankkiireja, jotka olivat aiheuttamassa myös 1990-luvun alun lamaa jolloin Suomi joutui ottamaan miljardien lainat ulkomailta jonka seurauksena tehtiin lisää pankkitukea. Mutta kuitenkin suurin syypää oli silloinen Suomen Pankkia johtanut presidentti Mauno Koivisto joka käytti tuolloin valtaansa väärin ja luovutti silloisen Suomen Pankin pääjohtajan Rolf Kullbergin johdolla päätösvallan markan devalvoinnista silloiselle valtionvarainministeri Erkki Liikaselle (kuvassa).
...
Euroopan kriisirahastoa johtaa Saksan entinen valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble , joka tuli tunnetuksi jo Kreikan kriisin yhteydessä ajamalla muiden eurovaltioiden veronmaksajien rahoilla kreikkalaisten liikepankkien velat euromaiden maksettavaksi ja tästä palkkioksi hänelle myönnettiin kultainen kädenpuristus .
...
Sipilä on tuhonnut suomea ja suomalaisia jo nyt aivan liian paljon. Sipilän johdolla tämä maa tuhotaan taloudellisesti täysin eli tästä tulee samanlainen paskamaa kuin kreikka, afrikka jne sillä erotuksella ettei suomen maaperä riitä elättämään pakolaisia samalla tavalla kuin kreikan, afrikan tms jotka eivät itse saa edes ruokaansa tuotettua.
...
Heidän johdollaan Suomea on rakennettu vuosi vuodelta huonompaan suuntaan josta ovat joutuneet kärsimään eniten köyhät lapsiperheet vanhukset sekä muut vähäosaiset joilta heidän pääministerinsä ei ole ottanut mitään pois eikä liioin antanut heille mitään vaan vienyt heiltä kaiken kuten myös opiskelijoiltakin joista suuri osa joutuu työskentelemään ilman palkkaa jotta saavat maksettua opiskelunsa tai ottamaan lainaa pankista mikä johtaa valmistumisen viivästymiseen .
...
Vielä eräs tärkeä asia nimittäin se että suomen hallitus ei ole enää demokraattinen vaan diktatuuri jota johdetaan hyväveliverkostolla jossa mm sipilä huseeraa pääministerinä vaikka on kavaltamillaan rahoilla saanut miljoonatulonsa ja ne olisi pitänyt takavarikoida valtiolle kuten petoksella hankitut rahat kuuluu tehdä mutta kun suomessa ei oikeuslaitos toimi, sipilän toimien perusteella voisi väittää että meillä vallitsee omertan laki. Jos joku kuvittelee että sipilan omaisuus takavarikoitaisiin niin siitä voi olla varma sillä hänen kaverinsa jotka ovat valtion virkamiehiä saavat hänet vapaaksi vetoamalla omaisuudensuojaan vaikka on ilmiselvää ettei se ole tässä tapauksessa lainmukainen.
...
Juuri niin kuten nimim. 'sepe' asian kiteyttää.. Sipilän oma etu ensin sitten kaverit ..ja muut kansalaiset . Eihän meillä ole muuta vaihtoehtoa ...jos ei saada Sipilää pois hallituksen johdosta...niin turha tässä on enää edes äänestää mitään.
...
Eihän sitä nyt voi köyhiltä ottaa kun on tämä kestävyysvaje ja pakko säästää. Ei koske tietenkään omia palkkoja eikä palkkioita joita nostetaan reippaasti joka vuosi samalla, kun köyhiä kuritetaan oikein kunnolla!
...
Toivottavasti nämä tiedot vaikuttavat Keskustan tulevaan äänestyskäyttäytymiseen! Puolue tarvitsee kasvojen kohotusta, sillä sen johdossa olevat henkilöt eivät ole olleet luottamusta herättäviä henkilöitä!
...
Jos jollakin taholla (kepun johdon lisäksi) on tieto siitä että poliisi tutkii juttua, niin kyllähän silloin pitää saada oma näkemys julki.
...
Juuri äsken sain puhelun ystävältäni jonka kanssa keskustelimme mm. työttömyydestä, talouskasvusta yms..Totesin hänelle että nyt kun Sipilä on johdossa niin Suomi saadaan nousuun mikä pitää paikkansa!
...
Eikö kukaan ole tajunnut kuinka valtava korruptio Suomessa jyllää! Johdossa häärii joku hemmetin rosvojoukko joka huijaa meidän rahat!
...
Sipilän suku omistaa, tai siis omisti, paljon erilaisia yrityksiä joissa he itse olivat myös johdossa ja heidän sukulaisensa istuivat niissä hallituksissa.
...
Onko meillä näin paljon "rikollisia" valtionjohdossa vai mistä tässä oikein johtuu tämä suunnaton kähmintä veronmaksajien rahoista?
...
[17:10:52] Propt: Postin johdon palkkio
Postin johdon palkkiojärjestelmästä on puhuttu jo kuukausia, ja tilanne alkaa saada yhä farssimaisempia piirteitä.
...
liiton sopimuksen sijasta 1.[17:12:19] 172.225.2.5: CONNECTION_ABORTED 3 s
11.2019 alkaen. Ministeri Paatero vaati asiassa pääministerin johdolla tapahtuvaa sovintoa valtionyhtiön johdon kanssa jo 8.9., mutta se kariutui.
...
- Ministeriössä käytiin asiasta keskustelu jo aiemmin syksyllä, koska olimme huolissamme työntekijöiden palkoista tällä toimialalla ja nyt on selvää, että 700 ihmisen palkkoja tullaan nostamaan sillä tavoin, ettei niitä tulla alentamaan.
Paateron mukaan Postin johdon palkitseminen ei liity tes-neuvottelujen lopputulokseen: hän korosti hallituksen päättävän siitä itse. Pääministeri Antti Rinne (sd) arvioi eilen lauantaina Ylelle johtajien palkitsemisjärjestelmän olevan "hyvin omituinen" eikä pitänyt "millään lailla kohtuullisena tällaista menettelyä näiden ihmisten kohdalta ja pidän tätä myös osakeyhtiölain vastaisena menettelynä". Myös Rinne katsoo, että 700 pakettilajittelijan asia tulisi ratkaista sopimusteitse.
...
- Mielestäni näiden 700 ihmisen kohdalla pitäisi katsoa se ratkaisu siten että heidän palkkojaan ei heikennetä millään tavoin vaan pikemminkin nostetaan sen jälkeen kun he siirtyvät tämän uuden työantajaliiton palkkajärjestelmän mukaiseen palkkausjärjestelmään. Tämä olisi minun mielestäni paras tapa toimia ja valtion omistajaohjauksen kannalta myös hyvä toimintatapa.
Postin mukaan toimitusjohtaja Malisen kokonaisansio viime vuonna oli 610 877 euroa, josta 614 684 on kiinteää palkkaa ja 75 609 kannustinpalkkioita vuodelta 2017 sekä 47 082 vuodelta 2016. Kannustinpalkkiot maksettiin elokuussa 2018 toteutuneiden tavoitteiden perusteella (62 % maksimista); tämän lisäksi Malinen sai vielä 49 952 euron bonuksen 1.6. - 30.11.2018 välisenä aikana tehdyistä työsuoritteista, joiden tavoitteita ei ole vielä asetettu vuodelle 2019.
...
Kannustimiin ovat oikeutettuja vain toimitusjohtaja ja johtoryhmä eli yhteensä 6 henkilöä: konsernin toimitusjohtajan sijainen Turkka Kuusisto sekä johtoryhmän jäsenet Markku Hyvärinen (varatoimitusjohtaja), Jani Jolkkonen, Sari Roiha (henkilöstöjohtaja), Anne Miettinen (myynti- ja asiakaskokemuksesta vastaava johtaja) ja Esko Sallinen (tuotanto- ja resurssijohtaja).
Lisäksi hallituksen puheenjohtajan on saanut 49 000 euroa vuodessa; varapuheenjohtajan 34 800 e/v ja jäsenten 32 600 e/v. Lisäksi postin johdon palkkiojärjestelmään kuuluu enintään puolen vuoden irtisanomisajan palkka.
Posti Groupin hallintoneuvoston palkkiot vuodelta 2018:
Hallintoneuvoston puheenjohtaja: 6440 eur /vuosi, lisäksi kokouspalkkio 460 euroa/kokous (20 kpl) + kilometrikorvaus oman auton käytöstä 43 senttiä/km
...
Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja 4980 eur/vuosi sekä 400 euroa/kokous jos osallistuu kokoukseen puhelimella tai skypellä = 12 kertaa vuodessa. (Lisäksi 600 euron lisäkorvaus, jos hallintoneuvoston jäsen on valiokunnan kokouksessa)
Hallituksen palkkiot ja jäsenmäärä päätetään vuosittain.
Hallitus tekee esitykset palkkioista. Hallituksen puheenjohtajana toimii Markku Pohjola (S-Pankki), 1 varapuheenjohtajana Satu Kiiskinen (Posti) 2.varapj Pasi Korhonen(PAU). 4 jäsentä edustavat yhtiön keskeisiä osakkeenomistajia: Heikki Malinen pj, Minna Helle, Kimmo Kivisilta sekä Topi Posti . Jäsenten toimikausi päättyy 2020 varsinaisessa yhtiökokouksessa ja he ovat ehdolla uudelleenvalintaan.
Postin hallituksen jäsenille maksettiin vuonna 2017 yhteensä 98 400 euron palkkiot eli puheenjohtajan palkkiona 38 000 euroa. Vuonna 2016 vastaavat luvut olivat: Hallituksen jäsenten palkkiot 97 300 e
Johdon palkitsemisjärjestelmät (palkka + luontaisedut) on suunniteltu valtio-omistajan ohjeiden mukaisesti edistämään yhtiön strategiaa, kasvua sekä taloudellista kehitystä pitkäjänteisesti siten että johdon kokonaispalkkio määräytyy mahdollisimman pitkälti tavoitteiden saavuttamisesta ja erityisesti konsernin vuosittaisesta taloudellisesta tuloksesta.
Postin hallitus käsittelee säännöllisesti Postin ylimmän johdon palkkatason. Lisäksi hallituksen jäsenet seuraavat postilaisten palkkoja kerran kuussa julkaistavasta datasta henkilöstön tietojärjestelmään tallennettujen tietojen avulla
Johdon palkitsemisjärjestelmästä vastaa toimitusjohtaja yhdessä palkitsemistoimikunnan kanssa, jonka tehtävänä on arvioida Posti Groupin pitkän aikavälin palkka- ja palkitsemisperiaatteita sekä tehdä niitä koskevia aloitteita yhtiön hallitukselle ja antaa suosituksia liittyen yhtiössä kulloinkin sovellettavaan palkkauspolitiikkaan.
Yhtiön ylimmän johdon (toimitusjohtaja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien) tulospalkkiojärjestelmän perusteista päättää vuosittain Postin hallitus. Yhtiön hallitus vahvistaa neljännesvuosittain johdolle maksettavan lyhyen ajan kannustinpalkkion mittarit eli ns. suoritemittarit, joita voivat olla esim. sovittujen jakelupalvelujen piirissä oleva kokonaispostin määrä sekä operatiivinen tehokkuus.
Johdon pitkän tähtäimen palkkiojärjestelmät hyväksyy yhtiökokouksen päättämien periaatteiden mukaisesti hallituksen palkitsemis- ja nimitysvaliokunta kerran vuodessa tai tarvittaessa useammin. Palkkiojärjestelmiä koskeva valmistelu tehdään Posti Groupin palkitsemispolitiikan linjausten mukaisesti, mutta ottaen huomioon mm., että palkkiot maksetaan pääasiassa osakkeina
Hallituksen jäsenille maksetut kokouspalkkiot 2016:
Arsenal haluaa edelleen korostaa toimineensa aikoinaan silloisissa poikkeuksellisissa oloissa pankkimaailmassa pankkikriisin aikana sekä lain mukaisesti hoitaneensa asiat mahdollisimman avoimesti kaikkien osakkeenomistajien etujen turvaamiseksi. Samalla Arsenal muistuttaa, ettei ole tähän mennessä saanut omistajiltaan moite- tai korvausvaatimuksia asian johdosta, mutta aikoo myös vastaisuudessa jatkaa omistajiensa etujen puolustamista kaikissa sen toiminnan kohteena olevissa asioissa.
...
Näiden asioiden selvittämistä jatketaan vuonna 2001 sen varmistamiseksi, ettei vastaavia tapahtumia pääsisi tulevaisuudessakaan syntymään. Selvittäminen ei johda varsinaiseen vahingonkorvausvaatimukseen asiakasta kohtaan mutta antaa asiakkaalle mahdollisuuden realisoida ylihintaiseksi todettu omaisuus tai hakea siihen velkajärjestelyjä.
...
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin selvitystilan johdosta oikeuskanslerinvirasto on suorittanut tarkastuksen. Oikeuskansleri totesi 1 päivänä syyskuuta 1999 annetussa päätöksessä muun muassa seuraavaa: "Oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannanoton mukaan jo pelkkä rikosepäily muodostaa perusteen tutkia asia, vaikka näyttöä syytteen nostamiseen ei olisi riittävästi olemassa. (Olavi Heinonen ym.: Valtion vakuusrahasto, Helsinki 1997.) Tähän näkemykseen on yhtyvä myös käsitykseni siitä riippumatta ylittyykö esitutkinnan käynnistämisen kynnys vai ei. Jo se, että suuri joukko valtion omaisuuserien realisoinnin yhteydessä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaliin jääneitä ja selvitystilan aikana edelleen Arsenalia koskevia tietoja on herättänyt laajaa mielenkiintoa julkisuudessa saattaa ainakin joissakin tilanteissa muodostaa perusteen arvioida tilannetta esitutkinnasta säädetyssä järjestyksessä. (ETL 8§1)".
Esitutkinnassa saadun aineiston pohjalta kihlakunnan poliisilaitos siirsi asian syyteharkintaani 1 päivänä joulukuuta 1998. Asiassa kuultiin syylliseksi epäiltyinä yhteensä kahdeksaa Arsenalin henkilökuntaan kuulunutta toimihenkilöä sekä kahta yhtiön asiakasta, joille on luovutettu selvitystilaa koskevassa erityislaissa tarkoitettua omaisuudenhoitosuostumusta koskevia asiakirjoja Arsenal-SSP:n asiakkaiden keskuudessa ilmenneiden väärinkäytöstapauksien johdosta.
...
Lisäksi yhtiön hallintoon kuului toimitusjohtaja, joka nautti Arsenalin maksamasta palkasta ja palkkiosta. Hän osallistui myös Arsenal-konserniin kuuluvan kiinteistöhallintayhtiön hallitustyöskentelyyn samoin eduin kuin emoyhtiön palkkalistoilla olevana jäsenenä - vaikka todellisuudessa hän olikin vain ”konsernin johdon konsultti” eikä ollut koskaan toiminut Arsenalissa missään toimessa.
Yhtiöllä oli lisäksi toimitusjohtaja-konsultille maksetut hallituspalkkiot huomioituna kuluja keskimäärin 50 miljoonaa markkaa kuukaudessa. Kun siihen lisätään konsultointisopimuksesta laskutetut kuukausipalkkiolisät ja hallitusten kokouskustannukset sekä muut yhtiön hallinnosta aiheutuneet kulut, olivat yhtiölle kertyvät palkka- ynnä palkkiotulomme todellisuudessa vuositasolla miljoonia markkoja.
...
Yhtiön oli myös pakko noudattaa Arsenalin toimitusjohtajan tekemiä ratkaisuja ja hyväksyä kaikki toimenpiteet, koska muussa tapauksessa se olisi ajautunut konkurssiin - jolloin pankin johdon kannalta ongelmalliset omaisuudenhoitosopimukset olisivat purkautuneet. Pankinjohtajat eivät halunneet tehdä itse tätä ratkaisua vaan päättivät toimia kuten heille itselleen sopii eli Arsenal-konsernin puitteissa.
...
[14:48:52] Propt: Hyvinvointialueen johdon palkkio
Hyvinvointialueen johdon palkkiojärjestelmä on täysin uusi tapa maksaa palkkioita, ei mitään jatkoa kuntien käytäntöön. Sitä valmisteltiin hyvin laajasti eri puolueiden yhteistyönä.
Lähtökohtana oli läpinäkyvyys sekä yhdenvertaisuus alueen toimijoiden kesken eli palkkionmaksussa noudatetaan samaa logiikkaa koko hyvinvointialueella niin kaupunginjohtajille kuin muille toimielimille ja valmistelijoille. Toimielinten palkkioista päätetään valtuustossa hallintosäännön yhteydessä.
Päätös koskee luonnollisesti kaikkia sote-organisaatioita, vaikka palkkioiden maksuun liittyvästä päätöksentekomallista johtuen on varmasti odotettavissa pientä ”jumppaa” ennen lopullista päätöstä palkkionmaksajien määrästä ym.. Samoin jatkossa käydään keskustelua myös siitä kuinka suuria palkkioita eri tehtävissä maksetaan. Päätöksentekoa ei helpota yhtään se että alueuudistuksen valmisteluun käytetyt määrärahat ja aika tulevat supistamaan jo nyt kuntien käytettävissä olevaa rahaa.
Nyt valittu malli perustuu ns. könttäpalkkioon, jossa toimielinten puheenjohtajat ovat oikeutettuja samansuuruiseen palkkioon (nk. kuukausikorvaus), riippumatta heidän asemastaan tai ajankäytöstään. Tätä mallia puolsi myös valmistelun aikana toteutettu kyselytutkimus valtuutetuille sekä puolueiden tahtotila asiassa.
...
Puheenjohtajisto käyttää tehtävässään paljon aikaa ja voi toimia samalla tavalla kuin kunnanhallituksen jäsenet, joka mahdollistaa tämän lisäajan palkan maksamisen.
Myös valtuuston koon pienentäminen johtaa väistämättä tilanteeseen jossa eri kuntien vaikutusmahdollisuudet eivät ole samanlaisia. Pienemmällä toimielimillä myös palkkiot pienenevät suhteessa jäsenmäärään tai kokoon nähden enemmän eli tästä syystä palkkiotason yhtenäistäminen on perusteltua ja tarkoituksenmukaista jo nyt valitulla mallilla. Palkkioihin voidaan tehdä tarkistuksia toimikauden aikana, jos se nähdään perustelluksi.
Valtuusto tekee hallintosääntöön liittyen päätöksiä niin toimielinten jäsenten kuin puheenjohtajiston palkkioista tammikuussa pidettävässä kokouksessa sekä muista palkitsemisiin liittyvistä asioista huhtikuussa (vuoden 2023 talousarvio). Valtuusto on hyväksynyt luottamushenkilöiden palkkioiden yhtenäistämistä koskevan palkkiosäännön 28.10 kokouksessaan ja silloin määriteltiin eri lautakuntien palkkiotasoksi 100e/kokous, jota sovelletaan vuoden 2022 ajan.
Nyt päätetyissä valtuuston ja hallituksen kokouspalkkioissa huomioidaan tuleva kahden kuukauden ”lomautus” jolloin palkkio puolittuu ja siten vastaa nykyistä tasoa myös tämän osalta.
...
Valtuustoaloitteesta nro 131/2018 valtuusto totesi vuoden 2019 joulukuussa antamassaan vastauksessa muun ohella:
"Luottamushenkilöiden palkkiojärjestelmää koskeva valtuuston päätös on tarkoitus viedä loppuun aluevaltuustokäsittelyn yhteydessä tammikuussa 2022, ja tällä päätöksellä tulee olla vaikutusta aluehallituksen puheenjohtajan tehtäviin sekä mahdollisesti joihinkin muihin toimielimiin. Lisäksi voidaan päättää erilaisista muista palkitsemisista esimerkiksi ansioituneelle työntekijälle tai työntekijälle/viranhaltijalle.
...
6 §:n pykälään), että hyvinvointialueen henkilöstöhallinnossa on huolehdittava hyvän yhteistoiminnan toteutumisesta työnantajan ja työntekijöiden kesken sekä henkilöstön edustautumisesta heitä koskevissa asioissa kunnan/yhteistoimintaelimen, aluevaltuuston ja aluehallituksen tasolla.
Hallintosääntöä esitetään täydennettävän maininnalla siitä, mikä taho vastaa luottamushenkilöiden koulutukseen liittyvästä sopimisesta hyvinvointialueittain (kohta 6 §). Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi menettelytavasta palkkioiden perimisen osalta toimikaudelta/valtuustokausi. Edelleen hallintosäännön 17 §:n mukaan hyvinvointialueen on vuosittain toimitettava tilinpäätöksen yhteydessä alu[14:55:29] 176.72.25.132 saapui paikalle
...
[21:45:57] Propt: [[Postin]] johdon [golf-osake]
[[Postin]] johdon [golf-osake]järjestelyt ja se, miten postinjakajien [palkan]alennuksia perusteltiin. Ne olivat moraalisesti todella arveluttavia. Ne myös osoittivat, että valtionyhtiön johdossa ei aina ymmärretä, mitä tapahtuu ja minkälaisessa yhteiskunnassa eletään.”
...
”Postin hallituksen pitäisi itse erota. On täysin selvää, että se on menettänyt luottamuksen”, Alanko-Kahiluoto sanoi.
Alanko-Kahiluoto ei ollut yllättynyt siitä, että valtionyhtiössä alennettiin johdon palkkoja, mutta se oli hänen mielestään ”todella suuri virhe”.
...
”On selvää, että jos yhteiskunnassa halutaan ylläpitää tällaista järjestelmää, niin silloin pitää olla pelisäännöt, joita kaikkien on noudatettava”, hän sanoi.
Pääministeri Rinne ei suoraan vastannut kysymykseen siitä, onko omistajaohjausministeri Paatero laiminlyönyt tehtävänsä, kun hän ei puuttunut Postin johdon palkkoihin.
...
”Minusta on itsestään selvää, että jos valtionyhtiössä tällaista suunnitellaan, niin omistajaohjauksesta vastaava ministeri puuttuu siihen.”
Rinteen mukaan on syytä selvittää, onko Posti toiminut vastoin omistajaohjauksen periaatteita. Hän muistutti, että valtio on saanut Postilta osinkoja vuosittain satoja miljoonia euroja, joten Postin johdolla on hänen mielestään varaa maksaa myös palkkaa.
Postin hallintoneuvoston jäsen, Sdp:n entinen puoluesihteeri Maarit Feldt-Rantahttps://www.hs.fi/haku/?query=maarit+feldt-ranta sanoi, että hänen mielestään Postin johdon palkkiot ovat liian suuret, mutta hän ei hyväksy palkka-alea. Feldt-Rannan mielestä palkkojen alentaminen on ”todella huono keino saada Postin ongelmat ratkaistua”.
”Olen sitä mieltä, että johdon palkkioita pitäisi kohtuullistaa, mutta en voi hyväksyä, että matalapalkkaisia työntekijöitä palkanalennus uhkaisi”, Feldt-Ranta sanoi.
Postin hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=aino-kaisa+pekonen sanoi, että Postin johdon palkkioiden suuruus oli yllätys, vaikka Posti on viime aikoina tehnyt suuria tappioita.
”On erittäin vaikeaa löytää perusteita näin suurille palkkioille, varsinkaan kun Postin toimintaa on samaan aikaan supistettu”, Pekonen sanoi.
Pekonen huomautti, että Postin johdon palkkioista ovat päättäneet Postin edellinen ja nykyinen hallitus.
...
[17:54:16] Prompt: Postin johtoryhmän bonus
Postin johtoryhmän bonuspalkkojen summa oli viime vuodelta 2,1 miljoonaa euroa, joista suurin osa muodostui tulospalkkioista. Johtoryhmälle maksettiin lisäksi yhteensä 1,3 miljoonan euron edestä osakepohjaisia kannustimia ja johdon eläkemaksuja.
Toimitusjohtaja Malinen tienasi viime vuonna palkkana, palkkiona ja luontaisetuna yhteensä 968 416 euroa ja luontaisetuna 25 563 euroa.
...
Malinen luopui itse kahden kuukauden palkastaan vuonna 2014.
Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjolan https://www.hs.fi/haku/?query=markku+pohjolanmukaan Malinen on saanut kaksi vuotta tulospalkkiota vain siltä ajanjaksolta, jonka aikana hän on hoitanut myös toimitusjohtajan tehtävää. Lisäksi toimitusjohtaja Malisella on Pohjolan mukaan Postin pitkän aikavälin kannustinpalkkio-ohjelma, jossa maksimipalkkio on 150 prosenttia vuosipalkasta.
Malisen palkkiot ja luontoisedut nousivat keskusteluun sen jälkeen kun hän syyskuussa irtisanoutui siirtyäkseen marraskuun alusta valtion omistaman erityistehtäväyhtiö Solidiumin määräaikaiseksi toimitusjohtajaksi. Tuolloin Malinen ilmoitti syyksi ”haluan käyttää jatkossa enemmän aikaa ajatteluun”. Myöhemmin Posti tiedotti, että Malinen jättää Postin 30. marraskuuta.
Postin johtoryhmän jäsenillä on yhtiön palkitsemisperiaatteiden mukaan mahdollisuus saada pitkän aikavälin palkkioita. Johdon palkkiot eivät voi ylittää 12 kuukauden peruspalkkaa.
Hallituksen mukaan Maliselle ei maksettu palkkaa tai muita rahallisia palkkioita Postin ja Malisen solmiman johtajasopimuksen mukaisesti elokuun jälkeen, jolloin Postin hallitus sai tiedon Malisen nimityksestä. Hallitus myös edellyttää Maliselta 30. kesäkuuta 2018 kestävää, kuuden kuukauden pituista ”toimitusjohtajan tehtävien luovutusjakson aikana”, jotta hän voi jäädä tehtävästä ”mahdollisimman taloudellisesti riippumattomaan” tilanteeseen.
...
Pohjola kertoi HS:lle torstaina, että hallituksen näkemyksen mukaan Maliselle maksetaan 1. tammikuuta 2019 alkaen kuukausipalkkaa, johon sisältyvät luontoisedut. Kuukausipalkan kokonaissumma tulee Pohjolan mukaan asettumaan Malisen vuonna 2018 saaman vuosipalkan ja kuukausipalkan puolikkaan eli 637 000 euron väliin.
Postin toimitusjohtaja saa myös yhtiön kulloinkin voimassa olevan tulos- ja kannustinpalkkiojärjestelmän mukaisen kannustinpalkkion.
Johtoryhmän osalta palkkioiden maksamisen edellytys on, että yhtiö saavuttaa ja ylittää taloudelliset tavoitteensa sekä muut strategiset mittarit ja tavoitteet. Lisäksi yhtiö päättää, että toimitusjohtajalla on mahdollisuus saada lisäeläkettä, jos hän täyttää työsuhteen päättymispäivänä 63 vuotta.
...
[06:07:38] Prompt: OP-ryhmän hallitus
OP-ryhmän hallitus päättää erikseen niistä palveluista, jotka on mahdollista tarjota jäsenpankkiryhmästä erillään. Hallitus määrittelee erilliseksi yksiköksi eriytettäville liiketoiminnoille liiketoimintakohtaiset tavoitteet ja seuraa niiden toteuttamista sekä arvioi erilliseksi yksiköksi eriytettävän toiminnon elinkelpoisuuden vähintään vuosittain. 4.5 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Hallituksen ja hallituksen asettamien valiokuntien on huolehdittava siitä, että osuuspankkiryhmässä on sen toimintaan nähden riittävät riskienhallinta- ja valvontajärjestelmät. Järjestelmät on suunniteltava siten, että ryhmä- ja kokonaisriskejä sekä riskirajojen toteutumista valvotaan. 4.5.1 Sisäisen valvonnan määritelmä Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan osuuspankkilain 9 luvun mukaista osuuspankkien omaa sisäistä tarkkailua, jota hallitus, toimitusjohtaja ja muut mahdolliset tilivelvolliset sekä muu henkilöstö suorittavat. Sisäiseen tarkkailuun kuuluu muun muassa osuuspankkiryhmään kuuluvan yksittäisen osuuspankin: a. toimintariskien sekä rahoitus-, kiinteistö- ja hyödykeriskien seuranta; b. riskienhallintajärjestelmän toimivuus, sen riittävyys ja luotettavuus sekä pääomanhallinnan tarkoituksenmukaisuus; c. riskienhallinnan ohjeistus; d. riskienhallinnan periaatteiden soveltaminen, yhtenäisyys ja ohjeiden noudattaminen sekä riskienhallinnan raportointi hallitukselle; e. riskinottohalukkuuden määrittäminen ja riskirajojen toteutuminen sekä näiden raportointi; f. raportoinnin ja riskienhallinnan laatu, laajuus ja asianmukaisuus; g. päätöksentekoketjut sekä toimivallan ja -vastuiden jako eri organisaatiotasoille; h. tietojärjestelmien, rekistereiden ja varojen erilläänpito; i. sääntöjen noudattaminen ja päätöksentekoprosessi. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla on varmistaa osuuspankin riskienhallinta- ja valvontajärjestelmän riittävyys. Osuuspankit ovat kuitenkin ensisijaisesti vastuussa liiketoiminnastaan sekä omasta vakavaraisuudestaan. Osuuspankit laativat liiketoimintasuunnitelman pohjalta oman sisäisen valvontasuunnitelmansa. Osuuspankkien sisäisen valvonnan suunnittelusta vastaavat hallitus, toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä muut mahdolliset tilivelvolliset. 5. OSUUSPANKIN OMA PÄÄOMA Osuuspankki saa harjoittaa osuuspankkiryhmästä annetun lain 11 :ssä tarkoitettua liiketoimintaa ja omistaa luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 :n mukaisen luottolaitostoiminnan harjoittamisen kannalta tarpeellisen osakeyhtiön, kiinteistöyhteisön tai muun yhteisön osakkeita, osuuksia ja kiinteistöjä. Lisäksi Osuuspankki saa hankkia tai ottaa vastaan edellä mainitun toiminnan harjoittamiseen liittyen rahoitusta tai muuta omaisuutta, tehdä rahoitussopimuksia ja muita sopimuksia, sekä omistaa, ostaa ja myydä kiinteää omaisuutta. Osuuspankki saa omistaa luottolaitostoiminnasta annetun lain 6 :n mukaisesti osakkeita, osuuksia ja muita vastaavia oman pääoman ehtoisia arvopapereita sekä käydä näillä kauppaa, jos nämä toimet edistävät pankin kykyä täyttää sille luottolaitostoiminnasta annetun lain 6 :ssä säädetyt velvoitteet. Pankki on velvollinen omistamaan sen omaan pääomaan kuuluvat edellä mainitut oman pääoman ehtoiset arvopaperit, joilla pankki harjoittaa osuuspankkilain 7 luvun mukaista liiketoimintaa ja joita voidaan käyttää mainitun liiketoiminnan aiheuttamien riskien kattamiseksi ja sen suojaamiseksi. Osuuspankkilain 14 a luvun mukaan luottolaitoksella ei saa olla muita kuin 14 a luvun 8 ja 9 :ien mukaisia riskikeskittymiä, joista aiheutuviin asiakasriskiin liittyviin taloudellisiin riskeihin ja niiden keskittymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Pankilla on oltava luottolaitostoiminnasta annetun lain 6 :ssä tarkoitetut suuret asiakasriskit ja riskikeskittymät. Suuren asiakasriskin enimmäismäärää laskettaessa huomioon otettavien riskikeskittymien yhteenlaskettua määrää on rajoitettu siten kuin 14 a luvun 3,4,6,10 ja 13 :issä tarkemmin säädetään. Asiakasriskien määrä on laskettava luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 luvun 2 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ja ilmoitettava ne, 14 a luvun 12 :n 2 momentin mukainen osuus pankin omistamasta riskikeskittymästä sekä muut laissa tarkoitetut riskikeskittymiä koskevat tiedot ja ilmoitettava riskikeskittymät erikseen jäljempänä kohdissa 9.4, 10, ja kohdissa ja 13 määritellyistä asiakaskokonaisuuksista. Kohtien 10 ja 13 määritellyille asiakaskokonaisuuksille asiakasriskejä ei kuitenkaan tarvitse erikseen ilmoittaa. Osuuspankkilain 13 :ssä tarkoitettuja muita riskikeskittymiä laskettaessa ei oteta huomioon sellaisia asiakaskokonaisuuksia, joiden riskien yhteismäärä on alle 1 prosenttia asiakasriskien yhteismäärästä. Pankkiryhmän sisäisellä yhteistoiminnalla tarkoitetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 7 a :ssä säädettyä yhteistyötä, 14 b :ssä tarkoitettua vakuusrahaston jäsenten yhteistoimintaa, 15 b :ssä säädettyä jäsenluottolaitoksen keskinäistä vastuuta asiakasvastuiden hoitamisessa, sekä 16 c :ssä säädettyä asiakasriskien ilmoittamismenettelyä ja sen vaikutuksia jäsenluottolaitosten keskinäisiin asiakasvastuisiin. Ryhmäohjausmalli Pankin asiakassuhteiden hoidossa sekä kaikissa asiakaskohtaamisissa ja niiden hoitamisessa tulee ottaa huomioon pankin asiakasstrategian mukainen asiakasvastuu ja asiakkuuden hoito. Ryhmäohjauksen kautta pankkiin voi syntyä yhtenäinen ja asiakasta johdonmukaisesti pankin kaikilla tasoilla palveleva asiakashoitomalli, joka edistää asiakkaiden etua. Pankin on asiakaskohtaamisessa noudatettava asiakasvastuun mukaisia sovittuja menettelyjä asiakkaan asioinnin kehittämiseksi sekä asiakkaan tunnistamiseksi ja tuntemiseksi. Ryhmäohjauksella pyritään myös yhtenäistämään ryhmästrategian tavoitteiden saavuttamiseksi käytettävien liiketoiminta-alueiden tavoitteita ja menettelyjä, jotta ryhmän toiminnan tuloksellisuus varmistetaan ja saavutetaan ryhmästrategian ja ryhmän liiketoiminta-alueille määriteltyjen yhteisten ja strategisten liiketoimintamittareiden tavoitteet. Asiakasstrategian mukaiset asiakkuustavoitteet Asiakkuustavoitteet muodostavat lähtökohdan asiakkuuden hoidon tason mittaamiselle sekä asiakkuusstrategian kehittämiselle ja toteutukselle. Asiakasstrategiassa on määritelty muun muassa, millainen asiakassuhde pankilla tulee olla kunkin asiakkaaseen. Pankin on noudatettava asiakkuuden hoidossa asiakasstrategiaa sekä sitä täydentäviä periaatteita ja linjauksia, kuten pankin liiketoiminnan periaatteet. Ryhmäohjauksella tulee pyrkiä asiakasstrategian toteutumiseen. Asiakassuhteen hoitamisen perustana tulee olla, että asiakkaalle on määritelty asiakkuusstrategian perusteella asiakasryhmäkohtaiset ja asiakaskohtaiset tavoitteet. Asiakkaan tavoitteet määritellään asiakkaan kanssa käytävässä keskustelussa ja niitä mitataan sovitulla mittaristolla. Tavoitteista tulee määritellä erikseen pankin asiakasstrategian pohjalta tavoitteet yksittäiselle asiakkaalle, ryhmälle tai liiketoiminta-alueille. Lisäksi ryhmäohjausmallin mukaisesti ryhmän jokaiselle pankille määritellään sekä lyhyen että pitkän aikavälin ryhmästrategian tavoitteiden mukainen tavoite. Pitkän aikavälin ryhmästrategiasta ja sitä tukevista yhteisistä liiketoiminta-alueista pankin ryhmälle asettama tavoite määritellään ryhmästrategian kohdassa Ryhmän yhteiset liiketoiminta-alueet, mittarit ja palkitseminen, ja lyhyen aikavälin tavoitteista kohdassa Lyhyen aikavälin tavoitteet. 8
...
11 Vuosi 2013 oli rahoitusmarkkinoilla yksi lähihistorian vaikeimmista. Heikon kehityksen taustalla oli euroalueen velkakriisi ja sen taustalla puolestaan epäluottamus valtioiden velanhoitokykyyn, pankkisektorin tilaan ja rahoitusmarkkinoiden integraatioon. Tilanne vaikeutui vuonna 2011 ja jatkui kireänä aina kesään 2013 asti, jolloin epävarmuus hellitti. EKP:n rahapolitiikka oli tärkeässä roolissa. Ohjauskorot olivat pitkään poikkeuksellisen alhaisella tasolla, mutta keskuspankki ei käyttänyt epätavallisiakaan keinoja rahoitusmarkkinoiden toiminnan turvaamiseksi. Myös pankkien maksuvalmiutta tuettiin koko kriisin ajan, mikä osaltaan suojasi talouksia syvän taantuman pitkittymiseltä. Suomen talouskasvu oli vaatimatonta jo vuonna 2012. Vientimarkkinoiden vaisu kasvu, teollisuustuotannon supistumisen jatkuminen, investointien vähäisyys ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen pitivät myös vuoden 2013 bruttokansantuotteen kasvun matalana, vain 0,3 prosentissa. Suomen taloutta vaivasi teollisuuden rakennemuutos sekä ICT-toimialan ja muun korkean jalostusarvon viennin supistuminen. Tämä yhdessä kustannuskilpailukyvyn heikkenemisen kanssa johti talouden hitaaseen kasvuun sekä työllisyyden heikkenemiseen ja julkisen talouden alijäämän syvenemiseen. Talouskehityksen heikkous on heijastunut kuluttajien mielialoihin, eikä oman taloudellisen tilanteen nähty syksyllä 2013 keskimäärin merkittävästi parantuvan tulevana vuonna. Lisäksi luottamuksen laskun taustalla on pelko oman työpaikan säilymisestä, jonka arvioitiin olevan todennäköisempää kuin tilanteen paranemisen. Rahoitusmarkkinat euroalueella kehittyivät positiivisesti vuonna 2013. Kasvu käynnistyi hieman muita EU-maita aikaisemmin ja on vahvistunut vuodesta toiseen. Keskuspankkien likviditeettipolitiikka tuki myös osakemarkkinoiden kehitystä, eikä vuoden aikana koettu merkittäviä markkinaturbulensseja. Vuonna 2014 markkinatilanteen arvioidaan jatkuvan verrattain vakaana. Kasvu Euroopassa tulee kuitenkin jäämään hyvin vaatimattomaksi ja sijoitusmarkkinoita varjostaa erityisesti Kiinan talouden hidastuneen kasvuvauhdin jatkuminen, joka hidastaa voimakkaasti maailmantalouden elpymistä. Myös geopoliittinen jännite heijastuu talouskehitykseen ja sijoitusmarkkinoille, ja tätä kautta myös OP Ryhmän toimintaan ja tulokseen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN NEGATIIVISIIN PIIRTEISIIN VUODEN 2014 ALUSSA KO- ROSTUU mm. Ukrainan kriisin eskaloitumisen myötä kiristynyt Euroopan turvallisuustilanne sekä Suomen heikko taloustilanne ja talouden kehitysnäkymien heikkous. Toimintaympäristössä on toisaalta nähtävissä myös monia OP Ryhmän kasvua tukevia tekijöitä kuten matalat korot ja Euroopan keskuspankin voimakkaat ja koordinoidut rahapoliittiset toimet. Matalien korkojen toimintaympäristössä luotonkysynnän kasvu tulee jatkumaan hyvin maltillisena, joskin erityisesti yritysrahoituksen kasvu tulee hieman piristymään edellisvuodesta. Luotonanto on jatkanut maltillista 2,2 prosentin kasvuaan, kun taas talletuksien kasvu oli viime vuonna 1,6 prosenttia. Varallisuudenhoidossa sijoitusmarkkinoiden suotuisa kehitys heijastui myös sijoitustoiminnan kasvuun (+8 %). Viime vuosien matala korkotaso sekä sääntelyn vaikutukset pankkipalveluiden kehittymiseen ja liiketoiminnan volyymiin luovat paineita erityisesti korkokatteen ja palkkiotuottojen kehittymiselle myös lähivuosina. OPn vakavaraisuus on kehittynyt vakaasti ja se on erittäin vahvalla tasolla, noin 48 %. Luottokannan laatu on pysynyt vakaana, vaikka asiakkaiden taloudellisessa tilanteessa on nähtävissä entistä enemmän kiristymistä ja velkaongelmiin ajautumista. Asuntoluottojen ja erityisesti kiinteistöyhtiöiden järjestämättömien luottojen määrän ennakoidaan nousevan hieman vuonna OP Ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunta teki joulukuussa 2014 ostotarjouksen kaikista Pohjola-Yhtymän osakkeista, minkä seurauksena OPn osuus osakkeista on 98,03 prosenttia. Tarjouksen tarkoituksena oli Pohjolan omistuksen hajauttaminen OP Ryhmän ulkopuolelle, mistä päätettiin ryhmän keskusyhteisökonsernin rakennetta uudistettaessa marraskuussa Vuonna 2016 OP Ryhmä käynnistää uuden terveys- ja hyvinvointipalvelualueen. Palvelualueen myötä finanssiryhmä laajentaa liiketoimintaansa terveyden ja hyvinvoinnin alueella. Terveys- ja hyvinvointipalvelut täydentävät jo aiemmin aloitettua varallisuudenhoidon sekä vahinkovakuuttamisen liiketoiminnan laajentamista. Palvelualueen myötä finanssiryhmästä tulee maan johtava terveystoimija sekä vetovoimaisin kumppani hyvinvoinnin alueella. Palvelualueella tuotetaan aluksi sekä terveys-, että hyvinvointipalveluita, ja ensimmäiset uudet toimipisteet avautuvat Helsingin lisäksi Ouluun, Tampereelle sekä Turkuun vuoden 2015 aikana. Vuonna 2017 terveyden ja hyvinvoinnin palveluita on tarjolla maanlaajuisesti yli viidessäkymmenessä toimipaikassa. Palvelualueen kehittämisessä OP Ryhmä hyödyntää omia sekä kumppaniyritysten terveys-, hyvinvointi- ja liikunta-alan sekä eri liiketoiminta-alueita yhdistäviä, alan huippua olevia ratkaisuja, sekä uusia digitalisoituvan maailman mahdollistamia toimintamalleja. Terveys- ja hyvinvointipalveluita tuotetaan OPn lisäksi OP Vakuutuksen asiakkaille ja jatkossa palveluita tuotetaan myös henkilöasiakkaiden vahinkovakuutusten asiakkaille. OP Ryhmä perusti yhdessä Pohjola Terveys Oy:n kanssa vuoden 2014 syksyllä Suomen suurimman valtakunnallisen terveyden ja hyvinvoinnin palveluita tuottavan kokonaisuuden OPn ja Pohjola Terveyden omistama uusi valtakunnallinen Pohjola Terveys Oy aloitti toimintansa Pohjola Terveys on solminut yhteensä kaksitoistavuotisen yhteistyösopimuksen OPn kanssa, minkä myötä Pohjola Terveys Oy:stä tulee OPn terveyspalveluiden valtakunnallinen tuottaja. Sopimuksen mukaan Pohjola Terveyden toimipisteissä OPn vakuutusasiakkaille tarjottavia terveyspalveluita laajennetaan merkittävästi. Uusi yhteistyösopimus tukee OP Ryhmän strategiaa ja tarjoaa asiakkaille OPn laajan palvelutarjonnan OP Ryhmä tarjoaa OP Ryhmän pankki- ja vahinkovakuutusliiketoimintojen asiakkaille erityisetuja pankki- ja vakuutuspalveluiden keskittämisestä OP Ryhmään. Asiakkaille tarjotut erityisetuja pankki- ja vakuutuspalveluiden keskittämisestä on lueteltu sivulla 11.
...
[09:45:22] Prompt: Ylen menojen salailu
Ylen menojen salailu, Ylen johtajien kohtuuttomat palkkiot
Ylen johdon palkoista ei kerrottu mitään. Yhtiön toimitusjohtaja saa suurempaa palkkaa kuin Suomen pääministerin palkka ja paljon suurempaa kuin suurimman oppositiopuolueen puheenjohtajan palkka.
Yhtiön johtajat tekevät jatkuvasti ylisuuria palkankorotuksia ja nostavat jatkuvasti palkkojaan. Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi tuolloin kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi ja varapuheenjohtajana sdp:n edustaja Maria Guzenina. Hallintoneuvoston jäsenistä 14 on kansanedustajia. Kansanedustajien palkkio on tällä hetkellä noin 6500 euroa.
Yle toimii myös hallintoneuvoston jäsenien työnantajana. Kun Yle päätti pitää henkilöstönsä määrän samana, vaikka budjetti nousee, Yle otti osan hallintoneuvoston kuluista maksettavakseen, jolloin hallintoneuvosto ei joutunut korottamaan palkkioitaan samassa suhteessa kuin muu yhtiön henkilöstö. Menettely ei ole edes harvinainen: usein yhtiöiden hallituksen jäsenille maksetaan sama summa, jonka yhtiö joutuu maksamaan toimitusjohtajalle tai muille johtajille.
...
Kun Yleltä kysytään, kuinka se on pysynyt budjettirahoitettuna ja on onnistunut pitämään samaan aikaan kulunsa entisellään, yhtiö antaa usein saman vastauksen, jota ei voi kyseenalaistaa. Yleltä vastataan, että yhtiö ei olisi onnistunut siinä, jos Ylen ohjelmien ja palvelujen määrä olisi vähentynyt.
Jos Ylen kulujen ja palkkojen kehitys kiinnostaa tarkemmin, voi Ylen toimintaa tutkia viime vuosina pidettyjen hallintoneuvoston kokousten pöytäkirjoista. Jos on tutustunut Ylen hallintoneuvoston kokouspöytäkirjoihin, ei voi olla huomaamatta, miten hallintoneuvosto ei ole millään tavoin pystynyt vaikuttamaan yhtiön rahan käyttöön tai yhtiön johtajien palkkoihin ja palkkioihin.
Vuoden 2015 lopulla hallintoneuvostolla ei ole ollut minkäänlaista roolia Ylen johtajien palkkioiden kasvattamisessa.
...
Hallintoneuvosto ei ole halunnut vaikuttaa Ylen rahankäyttöön millään tavalla.
Vuoden 2014 marraskuussa hallintoneuvosto kokoontui neljä kertaa, vuonna 2015 kuusi kertaa ja vuoden 2016 toukokuussa yhden kerran. Hallintoneuvoston jäsenet saavat kokouksista palkkioita. Kokouspalkkioista päättää hallintoneuvosto. Ylen hallintoneuvostossa ei ole tällä hetkellä yhtään kokoomuslaista tai perussuomalaista jäsentä, vaikka ne ovat eduskunnan kolme suurinta puoluetta.
...
Palkka- ja palkkioselvitys 2014 (pdf)
...
Palkkausjärjestelmät suunnitellaan yhtiön strategisten tavoitteiden ja taloudellisen tilanteen pohjalta. Palkitsemisessa pyritään pitkäjänteisyyteen ja ennakoitavuuteen, joiden avulla varmistetaan johdon kiinnostus yhtiön toiminnan kehittämiseen pitkäjänteisesti. Johdon palkitsemisjärjestelmä muodostuu kuukausipalkasta, vuosipalkkioista ja muista eduista. Hallituksen jäsenet eivät saa palkkioita hallitustyöstä, vaan kaikki palkkiot maksetaan yhtiökokouksen hyväksymän yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti.
Yhtiö on vahvistanut ylimmän johdon ja muun henkilöstön palkitseminen periaatteet vuonna 2012. Niiden mukaan palkka- ja palkkiojärjestelmien tulee kannustaa yhtiön strategian, tavoitteiden ja arvojen mukaiseen toimintaan sekä ohjata koko henkilöstön toimintaa. Palkka- ja palkkiopolitiikan lähtökohtana on avoimuus, johdonmukaisuus ja kohtuullisuus, minkä varmistamiseksi Ylessä on käytössä useita palkka- ja palkitsemismittareita.
Toimitusjohtaja Lauri Kivisen palkka muodostuu kiinteästä kuukausipalkasta, joka on 8 790 euroa kuukaudessa. Toimitusjohtajasopimuksen mukaan hänellä on lisäksi oikeus tulospalkkioon. Tulospalkkiosta päätetään hallituksen palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan esityksen pohjalta vuosittain.
...
Toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja johtoryhmän jäsenten palkitseminen koostuu kiinteästä palkasta ja suoritukseen perustuvasta vuosibonuksesta. Vuosibonuksen maksamisen kriteerit on määritelty, ja ne ovat kaikkien tiedossa. Lisäksi johtoryhmän jäsenillä on oikeus henkilökohtaiseen tulospalkkioon.
Sitouttavilla palkkio-ohjelmilla pyritään varmistamaan yhtiön tavoitteiden toteutumisen kannalta tärkeimpien henkilöiden pysyminen yhtiön palveluksessa. Ohjelmissa on ehtoja, jotka perustuvat yhtiön osakekohtaiseen tulokseen sekä henkilökohtaiseen suoritukseen.
Sitouttavat palkkio-ohjelmamme ovat:
Johdon pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmä Johdon pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmässä palkkiot maksetaan yhtiön A-osakkeina ja rahana. Järjestelmä on suunnattu yhtiön ylimmälle johdolle (noin 20 henkilölle).
Ohjelmassa palkkio määräytyy yhtiön taloudellisen menestyksen sekä avainhenkilön henkilökohtaisen suorituksen perusteella. Ohjelman mukainen enimmäispalkkiomäärän on 120 prosenttia avainhenkilön kiinteästä vuosipalkasta, joka määräytyy avainhenkilön palkan ja hänen vuosipalkkionsa enimmäismäärien keskiarvosta. Palkkiot maksetaan keväällä 2016.
Ohjelma on voimassa kaksi vuotta ja palkkiot maksetaan ohjelman ansaintajaksojen 2014–2015 ja 2015–2016 päätyttyä vuonna 2016 edellyttäen, että avainhenkilön työsuhde on voimassa palkkioiden maksamisen hetkellä ja hän ei ole irtisanoutunut palkkion maksamiseksi.
Hallitus päätti uudesta johdon pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelmasta marraskuussa 2013. Ohjelman tarkoituksena on yhdistää yhtiön johdon ja osakkeenomistajien tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi. Ohjelman piiriin kuuluvat yleläiset toimitusjohtajasta alkaen ja sen piirissä on yhteensä noin 200 yleläistä.
Johdon pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelmassa on kaksi ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2014–2015 ja 2015–2016. Vuoden 2013 alussa hallituksen hyväksymän ohjelman mukaan palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Ohjelman mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2014–2015 perustuu konsernin kumulatiiviseen oikaistuun liikevoittoon vuosina 2014 ja 2015 sekä kumulatiiviseen oikaistuun liikevoittoon, jossa huomioidaan synergiaedut, vuonna 2015.
Mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana keväällä 2017. Osakkeiden määrä perustuu markkina-arvoon ansaintajakson päättymisen yhteydessä. Palkkiona maksettuja osakkeita on omistettava vähintään kolmen vuoden ajan palkkion maksamisesta. Mikäli osakeomistusvelvoitetta ei ole täytetty määräajassa, osakkeet on myytävä Ylelle ja myynnistä saatu tulo on käytettävä osakkeiden hankintahinnan ja verojen sekä mahdollisten palkkioista aiheutuneiden kulujen kattamiseen.
Lisäksi toimitusjohtaja on oikeutettu palkkioihin ja etuuksiin, jotka perustuvat toimitusjohtajan ja Yleisradion välisiin erillisiin toimitusjohtajasopimuksiin sekä yhtiön hallituksen mahdollisesti antamiin erillispalkkio-ohjeisiin. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle säännöllisesti.
...
Toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila: Johtoryhmän palkat ja palkkiot (luvut euroissa) 1.1.2016 - 31.12.2016
palkkion peruste
...
palkkio
...
Ylessä on käytössä erilaisia palkitsemisjärjestelmiä, joilla ohjataan Ylen toimintaa ja tavoitteiden toteutumista. Ylessä on käytössä koko henkilöstöä koskeva palkitsemisjärjestelmä, jonka lisäksi on käytössä yksikkökohtaisia järjestelmiä.
Ylen hallitus päättää palkitsemisjärjestelmän perusteista ja hyväksyy vuosittain sen. Ylen hallitus myös hyväksyy toimitusjohtajan palkan ja palkkiot sekä kannustinjärjestelmät.
Yhtiön johtoryhmä päättää muiden yleläisten kannustinjärjestelmistä, vuosipalkkioista sekä muista henkilökohtaisista palkkioista.
...
Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkitseminen
Ylen toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen kokonaispalkan määrittää Ylen hallitus. Palkkaan voivat vaikuttaa yhtiön hallituksen vuosittain asettamien tavoitteiden toteutuminen. Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen kokonaispalkka koostuu peruspalkasta, tulospalkkiosta, luontaiseduista sekä osakepalkkio-ohjelmaan perustuvasta mahdollisesta palkitsemisesta.
Ylen toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkitseminen vuonna 2019 oli yhteensä 536 800 euroa. Summa sisältää tulospalkkion vuodelta 2019 ja luontaisedut.
Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen tulospalkkiolla ei ole maksukattoa.
...
Lisäksi Ylessä on käytössä ns. harkinnanvarainen palkitsemisjärjestelmä, jossa hallituksen päätöksellä voidaan palkita erityisen onnistuneita ja kannustamisen arvoisia suorituksia. Harkinnanvaraisen palkitsemisjärjestelmän käyttö on hallituksen päätöksen mukaisesti rajattu tilanteisiin, joissa palkitsemisen kriteerit on etukäteen sovittu ja järjestelmän käytöstä on raportoitu hallitukselle.
Vuoden 2018 aikana koko henkilöstöä koskevaan tulospalkkio-ohjelmaan sovellettavat palkitsemiskriteerit olivat strategian mukainen toiminta, Ylen arvoissa toimiminen sekä henkilöstön työtyytyväisyyden lisääminen.
...
Toimitusjohtajan palkka ja palkitseminen vuonna 2018
Vuoden 2018 aikana toimitusjohtajan tulospalkkio oli 48 708 euroa ja vuosipalkkio luontoisetuineen yhteensä 516 758 euroa.
...
Yhtiön hallituksella on oltava kollektiivina riittävä ymmärrys ja kokemus yleisradiotoiminnasta ja viestinnän sääntelystä. Hallituksessa on oltava riittävä ja monipuolinen osaaminen yhtiön toimialan kannalta. Hallituksen tulee olla kokoonpanoltaan monimuotoinen. Hallituksen jäsenillä ei saa olla riippuvuussuhteita, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa haitallisesti heidän kykyynsä toimia hallituksen päätöksenteossa Yleä tai Ylen osakkeenomistajia hyödyttävällä tavalla.
Hallitus nimittää yhtiölle toimitusjohtajan sekä hyväksyy johtoryhmän ja toimitusjohtajan sijaisen. Hallitus hyväksyy yhtiön strategiset tavoitteet, vuosibudjetin sekä päättää suurista investoinneista. Hallitus vastaa siitä, että yhtiössä on toimivat riskienhallinta- ja sisäisen valvonnan järjestelmät ja että yhtiö noudattaa lakeja, viranomaismääräyksiä ja muita yhtiötä velvoittavia sääntöjä. Hallitus vastaa myös yhtiön hallinnon ja toimintojen asianmukaisesta järjestämisestä, kuten kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuudesta ja riippumattomuudesta. Lisäksi hallituksen tehtäviin kuuluu valvoa ja arvioida yhtiön taloudellista tilannetta, hyväksyä osavuosikatsaukset sekä tilinpäätös ja toimintakertomus, valvoa ja arvioida yhtiön toiminnan tuloksellisuutta ja tehokkuutta, vahvistaa yhtiön strategia ja valvoa sen toteuttamista, valvoa ja arvioida yhtiön johtamis- ja hallintomallia, huolehtia yhtiön ja sen osakkaiden edun huomioon ottamisesta sekä vahvistaa yhtiön eettiset ohjeet, vahvistaa yhtiön toimintasuunnitelma ja budjetti, vahvistaa yhtiön organisaatio, hyväksyä yhtiön riskienhallinnan periaatteet ja varmistaa, että yhtiössä noudatetaan riittävää riskienhallintaa, hyväksyä yhtiön kannalta merkittävät sopimukset ja muut oikeustoimet, päättää yhtiön yritysostoista ja merkittävistä omaisuuden myynneistä sekä hyväksyä merkittävät investoinnit, päättää hallituksen valiokuntien kokoonpanosta ja niiden jäsenistä, päättää valiokuntien tehtävistä ja toimintaperiaatteista ja päättää valiokuntien palkkioista ja niiden raportoinnista hallitukselle. Hallitus on asettanut tarkastusvaliokunnan, jonka puheenjohtaja on Thomas Wilhelmsson. Tarkastusvaliokuntaan kuuluvat Thomas Wilhelmsson (pj.), Gunvor Kronman ja Hannu Olkinuora. Hallitus valitsi tarkastusvaliokunnan jäsenet toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2012 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus kokoontui vuonna 2011 yhteensä 11 kertaa ja sen keskimääräinen osallistumisprosentti oli 93. Tarkastusvaliokunnan kokouksia pidettiin 7. Tarkastusvaliokunnan keskimääräinen osallistumisprosentti oli 94. Palkitsemisen ja nimitysvaliokunnan muodostavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja henkilöstöryhmien edustajat. Nimitysvaliokunta kokoontui vuonna 2011 yhteensä 9 kertaa ja sen keskimääräinen osallistumisprosentti oli 97. Palkitsemisvaliokunta kokoontui vuonna 2011 yhteensä 9 kertaa ja sen keskimääräinen osallistumisprosentti oli 94. Yhtiön toimitusjohtajan ja muun ylimmän johdon palkitseminen on osa yhtiön johtamisjärjestelmää ja sen tavoitteena on tukea yhtiön tavoitteiden saavuttamista ja strategiaa sekä kannustaa koko henkilöstöä hyviin suorituksiin ja omistaja-arvon kasvattamiseen. Yhtiö pyrkii maksamaan kokonaispalkitsemisensa siten, että palkitseminen on kilpailukykyistä ja vastaa markkina-asemaa sekä konsernin strategisia tavoitteita. Ylellä on käytössään yhtiöön sovellettavien työehto- ja virkaehtosopimusten mukaiset palkkaohjelmat. Palkkaohjelmia noudatetaan yhtiön kaikilla organisaatiotasoilla. Lisäksi käytössä on harkinnanvarainen tulospalkkaus, jonka piirissä ovat yhtiön koko henkilöstö ja Ylen hallitus. Hallituksen tulospalkkauksen periaatteet ovat seuraavat: Hallitus voi päättää hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja toimitusjohtajan tulospalkkiosta vuosittain. Hallituksen palkitsemisvaliokunta valmistelee ehdotuksen hallitukselle. Hallitus päättää palkkion suuruuden, joka voi olla maksimissaan 12 kuukauden suuruinen toimitusjohtajan kokonaispalkka tai hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan osalta 60 % toimitusjohtajan kokonaispalkasta. Hallitus päättää palkkion maksamisesta, sen maksuperusteista ja aikataulusta. Hallituksen palkitsemisvaliokunta arvioi tulospalkkion maksamisen edellytyksiä vuosittain ja palkkio maksetaan hallituksen hyväksymän arvion perusteella. Hallitus päätti hallituksen puheenjohtajalle maksettavan tulospalkkion maksamisesta vuodelta 2019, joka perustui yhtiön operatiivisen liiketuloksen ja hallituksen tuloskorttitavoitteiden toteutumiseen. Puheenjohtajalle maksettiin tulospalkkiota yhteensä 20 623,24 euroa. Vuonna 2020 ei maksettu tulospalkkioita. Hallitus päätti vuonna 2020 toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle maksettavista pitkän aikavälin osakepalkkioista. Johtoryhmän jäsenten osakepalkkiojärjestelmässä on yksi ansaintajakso, joka on kalenterivuodet 2020 ja 2021. Osakepalkkio-ohjelma on tarkoitettu avainhenkilöille, jotka ovat konsernin palveluksessa ansaintajakson alussa ja sen lopussa. Palkkiota maksetaan ansaintajakson päätyttyä hallituksen päättämän ansaintakriteerin ja hallituksen päättämän kohderyhmän suoriutumisen perusteella. Hallitus on vahvistanut kriteerit ja kohderyhmän ohjelman alkaessa. Osakepalkkio-ohjelman kohderyhmään kuuluvat johtoryhmän jäsenet. Vuonna 2020 toimitusjohtaja on ainoa ohjelman kohderyhmään kuuluva henkilö.
...
8
Palkka- ja palkkioselvitys 2020
...
10
Palkka- ja palkkioselvitys 2020
Toimitusjohtajan palkitseminen vuonna 2020 Vuosipalkkio 2020 (euroa) Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät (palkkioita ei maksettu vuonna 2020) Tulospalkkiot vuodelta 2019 (euroa) Osakepalkkiojärjestelmien perusteella maksetut palkkiot (euroa)
...
12
Palkka- ja palkkioselvitys 2020
...
13
Palkka- ja palkkioselvitys 2020
Hallituksen palkitseminen vuonna 2020 Kokouspalkkio (euroa/kokous) Vuosipalkkio 2020 (euroa) Palkkio yhtiön osakkeina
...
14
Palkka- ja palkkioselvitys 2020
...
15
Palkka- ja palkkioselvitys 2020
...
17
Palkka- ja palkkioselvitys 2020
...
20
Palkka- ja palkkioselvitys 2020