[21:27:29] Prompt: Yle Akatemia Yle Akatemialla oli tänä iltana mahdollisuus kysyä pääministeri Sanna Marinilta, miltä näyttää tulevaisuus tämän koronan jälkeen. Vastaus on lyhyt, mutta ei jätä arvailuille sijaa. – Elämme epävarmuuden aikaa ja juuri se, että olemme niin suuren tuntemattoman edessä tekee tästä erityisen haastavaa. Epävarmuuden aikoina on tärkeää, että ihmiset kokevat olonsa turvallisiksi, Marin sanoi ja mainitsi esimerkkeinä turvallisuuden tunteen sekä toimivat terveydenhuollon ja talouden rakenteet. Pääministerin mukaan se, että Suomi on onnistunut epidemian hoidossa niin hyvin on pitkälti hyvän varautumisen, suomalaisten luottamuksen sekä hyvän yhteishengen ansiota. – Tätä me tarvitsemme myös tulevaisuudessa, jos ja kun näitä uusia globaaleja tartuntatauteja tulee ja niiden leviäminen voi uhata myös meitä. – Olen luottavainen sen suhteen, että suomalainen yhteiskunta ja suomalaiset ovat valmiita ja halukkaita kohtaamaan ja selvittämään tämän kaltaiset uhat, jotka saattavat osua myös omalle kohdallemme. Yle Uutiset
[21:29:16] Prompt: Yle Akatemia Yle Akatemia: Äänivaltainen kieli Suomen kielen lautakunta keskusteli kokouksessaan huhtikuussa 2014 sukupuolineutraalien virkanimikkeiden ja termien käyttöönotosta (Yle 16.4.2014). Lautakunta ei ottanut kantaa nimikkeiden puolesta eikä vastaan, mutta sen kanta oli myönteinen ja se totesi kannanotossaan muun muassa seuraavaa: Kielitoimisto järjesti aiheesta verkkokyselyn toukokuussa 2014 ja pyysi sen yhteydessä ottamaan kantaa sukupuoleen viittaaviin ammatti- ja tehtävänimikkeisiin (Yle 18.5.2014). Kyselyyn tuli 3 277 vastausta, joista 89 % suhtautui neutraalisti nimikkeiden käyttöön. Kyselyn mukaan eniten neutraaleja ilmaisuja toivottiin käyttöön lääkäreille (68 %), lakimiehille ja opettajille (noin puolet vastaajista). Kyselyn tuloksista ja sukupuolineutraalista kielenkäytöstä käytiin vilkasta keskustelua erityisesti Kotuksen Facebook-sivuilla. Osa keskustelijoista halusi korostaa, että sukupuoli on edelleen tärkeä ominaisuus esimerkiksi silloin, kun halutaan tietää henkilön ikä. Sukupuoli ei siis suinkaan ole turha ominaisuus, vaikka sillä ei olisikaan merkitystä henkilön ammatin ja tehtävien kannalta. Monet vastaajista olivat kuitenkin sitä mieltä, että kieli muuttuu ajan mukana ja että ”mies-loppuiset sanat” ovat alkaneet tuntua vanhentuneilta. Sukupuolineutraalien vastineiden tilalle ehdotettiin monia muita, kokonaan uusiakin sanoja. Esimerkkejä kyselyn vastauksista - Sukupuolella ei ole enää väliä. - Tasa-arvo, sukupuolineutraalina. Tasa-arvolain mukaan ”naista on kutsuttava naiseksi ja miestä mieheksi.” - Nainen, henkilö. - Sukupuoleton. - Neutraalit. Ihminen ei ole mies tai nainen vaan henkilö. Näin siis minun mielestäni. Nainen tai mies ovat termejä. - Sanat ovat latautuneet, ei saa käyttää esim. esimies/päällikkö/esihenkilö -tyyppisiä termejä. - Mies -sanan käyttäminen vain miehiin viitatessa tuntuu tunkkaiselta. Nainen on yhtä arvokas kuin mieskin. - Esihenkilö on paras sana. Ja sen kanssa käytetään aina nais-liitettä, joka tekee sanasta naisesihenkilön. - Myös esimies olisi ok, mutta koska esihenkilöt ovat perinteisesti olleet miehiä, olisi sekin ongelmallista. - Naislääkäri ja naispoliisi ovat termejä, joita on vaikea mieltää neutraaleiksi. - Pitäisi löytää neutraaleimmat, parhaat vaihtoehdot. - Naisesta puhuttaessa pitäisi käyttää mieluummin nais-liitettä. Nais-liitettä käyttämällä saadaan häivytettyä pois sitä, että puhutaan naispuolisesta henkilöstä, joten voidaan olettaa, että kyseessä on mies tai nainen. Naisliitteellä saadaan häivytettyä se, että nainen on mahdollisesti esimies tai päättäjä. - Esimies on hankala, koska on esimiehiä, joilla on alaisina miehiä. Entä esimiesnais tai naisesimies? - Jos esimies on mies ja esinainen on nainen, onko silloin miesesihenkilö? En tykkää näistä nais-alkuisista sanoista yhtään. Nainen-liite kuulostaa jopa vähättelyltä. - Miksi täytyy puhua mies/naisesihenkilöstä? - Mies-loppuinen ammattinimike on niin kulunut. - En oikein tiedä, miksi pitää olla mies- tai nais-liitteitä, kun kuitenkin kyseessä ovat sukupuolet. Eiväthän ne katoa mihinkään vaikka käyttäisi sukupuolineutraaleja ilmaisuja, koska kuitenkin kaikki ovat jotain sukupuolta ja kuitenkin halutaan korostaa, että kyseessä on juuri naispuolinen tai miespuolinen henkilö. - En halua korostaa mitään sukupuolista. - Ei pitäisi käyttää sanoja nais- tai mies-liite vaan aina pelkkää henkilöä. Aina. - Tasa-arvo. Ja neutraalius. - Aina voidaan puhua henkilöstä ja liittää etuliite nais-, mies-, tyttö- tai poikanimi. Jos etuliite pitää olla niin mieluummin nais- kuin mies-etuliite. - Olisi parasta, jos käytettäisiin henkilön etuliitettä. Sukupuolta ei tarvitsisi tuoda esiin. - On ihan ok olla tyttö. Jos ei halua tuoda sukupuoltaan esiin niin ei pitäisi puhua sukupuolesta, vaan henkilöstä. - En käytä mies- ja naisliitteitä. - Sukupuolella ei pitäisi olla väliä. Jos joku haluaa puhua sukupuolestaan niin olkoon sitten, mutta olisi hyvä, ettei sukupuolta tuoda joka käänteessä esiin, koska sukupuolella ei pitäisi olla väliä. Ei pitäisi olla sukupuolikiintiöitä. - Tasa-arvosta pitäisi puhua enemmän. Mitä on tasa-arvo? - On ihan hyvä olla olemassa mies- ja naissukupuoli. - Pitää ymmärtää, ettei sukupuolten välillä ole niin suuria eroja kuin uskotaan ja annetaan ymmärtää. - Pitää ymmärtää, etteivät miehet ole parempia kuin naiset. - Ei tarvitse olla parempi kuin on. - Täytyy vain yrittää pärjätä. - Pitää ymmärtää olla vertaamatta itseään muihin. - Ei saa ottaa liikaa paineita. - Täytyy antaa aikaa itselle ja levätä tarpeeksi. - Täytyy löytää omat kiinnostuksen kohteet ja kehittää niitä. - Täytyy elää tässä ja nyt eikä vasta eläkkeellä. - Pitää ottaa rennosti ja jättää murehtiminen. Ei aina tarvitse onnistua.
[21:43:13] Prompt: Yle Akatemia Yle Akatemia: Pelimuseon Mikko Meriläinen Yle Radio 1, klo 17.20, Yle Puhe klo 14.00 Yle Puhe esittää: Elektronisen urheilun viikko Yle Puheessa
[21:43:39] Prompt: Yle Akatemia Yle Akatemia: Lasten oikeudet ja lastensuojelun resurssit Suomen Unicef on avannut vetoomuksen lastensuojelun resurssien turvaamiseksi. Suomessa on 70 kuntaa, joissa yhtä lastensuojelun työntekijää kohti on yli 60 lasta. Vetoomuksessa toivotaan, että valtiovalta ryhtyisi pikaisesti toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Vetoomuksessa toivotaan, että lastensuojelun työntekijöiden määrä kirjattaisiin lastensuojelulakiin. Lastensuojelun tilaa ja kehittämistä arvioitiin sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Sosiaalialan osaamiskeskusten muodostama lastensuojelun kehittämisen yhteistyöryhmä julkisti esityksensä tiistaina peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille (sd.) Yle Radio Suomi: Lasten ja nuorten yksinäisyys Yksinäisyys vaivaa lapsia ja nuoria, kertoo Ylen teettämä kysely. Jopa viidennes vastaajista kokee olevansa usein yksinäinen. Ylen teettämässä kyselyssä selvitettiin 9 - 14 vuotiaiden koululaisten tuntemuksia ja mielipiteitä muun muassa harrastuksista ja kouluarjesta. Kyselyn toteutti Taloustutkimus internetpaneelissa ja siihen osallistui 677 koululaista eri puolilta maata.
[21:45:20] Prompt: Yle Akatemia Yle Akatemia: Vihapuhe ”Vihapuhetta” on usein kutsuttu myös ”valemediaksi” tai ”disinformaatioksi”, koska se kohdistuu ”vääriin mielipiteisiin” ja pyrkii ohjaamaan ”vääräuskoisia” ajattelemaan ja toimimaan ”oikein”. Termi ei kuitenkaan selitä, mistä tämä viha ja vihaisuus ovat peräisin. Yksi selittävä tekijä voisi olla, että kun ihminen kuulee jatkuvasti vihapuheita, niin lopulta hänen omakin vihansa kasvaa, kun hän näkee miten vihan lietsojat itse jatkuvasti raivoavat. Mitä enemmän vihapuhetta ihminen kuulee, sitä todennäköisemmin hän itsekin alkaa vihata – ensin yhtä, ja lopulta kaikkia eri mieltä olevia. Vihapuhetta ovat esimerkiksi ilmaisut, joilla ”halveksutaan ja panetellaan jotakin kansallista, etnistä, rodullista, uskonnollista tai muuta sellaista ryhmää taikka siihen rinnastettavaa kansanryhmää”. Vihapuheen tavoitteena voi olla myös ”henkilön tai ihmisryhmän arvon tai koskemattomuuden loukkaaminen”. Se voi siis olla esimerkiksi kiihottamista kansanryhmää vastaan tai jopa sotarikoksen valmistelua. Rangaistavaa on myös esimerkiksi ”sellainen kehottaminen kansanryhmää vastaan, jossa ”loukataan yleisön keskuuteen levitettävän tiedon, mielipiteen tai muun viestin” välityksellä ryhmään kuuluvien ihmisten ihmisarvoa. Vihapuhe on yksi vihapuheen laji Vihapuhetta on usein kutsuttu ”valemediaksi” tai ”disinformaatioksi”, koska se kohdistuu ”vääriin mielipiteisiin” ja pyrkii ohjaamaan ”vääräuskoisia” ajattelemaan ja toimimaan ”oikein”. Termi ei kuitenkaan selitä, mistä tämä viha ja vihaisuus ovat peräisin. Onko vihaisten ja aggressiivisten mielipiteiden esittäminen ja vihan lietsonta lisääntynyt, vai ovatko ne vain löytäneet tiensä netin kautta myös laajemman yleisön nähtäville ja kuuluville? Yksi selittävä tekijä voisi olla, että kun ihminen kuulee jatkuvasti vihapuhetta, niin lopulta hänen omakin vihansa kasvaa, kun hän näkee miten vihan lietsojat itse jatkuvasti raivoavat. Mitä enemmän vihapuhetta ihminen kuulee, sitä todennäköisemmin hän itsekin alkaa vihata – ensin yhtä, ja lopulta kaikkia eri mieltä olevia. Tätä vihan ja vihamielisyyden noidankehää voisi ehkä selittää vihapuheen kutsuminen ”valemediaksi” tai ”disinformaatioksi”. Näin siksi, että vihapuhetta usein levitetään verkossa valeuutisten tavoin, eikä valeuutisten levittämisenkään uskota olevan valemedioiden aikaansaannosta, koska myös niiden väitetään levittävän valheita. Tämä kaksoisrooli tuo kuitenkin vihapuheen ja valeuutisten välisen yhteyden selvemmin näkyviin ja voi antaa vihapuheelle perustellun määritelmän: vihapuhe on vihan lietsontaa. Vihapuhetta eivät levitä vain netin äärilikkeet, vaan sitä tuotetaan myös poliittisesti maltilliseksi koetuilla sivustoilla. Tämä tekee vihapuheen määrittelyn entistä vaikeammaksi ja asettaa myös valemedian kaltaiset vastamedia-nimikkeet kyseenalaiseen valoon, jos myös ne syyllistyvät vihan lietsomiseen ja valheiden levittämiseen. Vihapuhe voi johtaa viharikokseen Vihapuhe on noussut viime aikoina puheenaiheeksi, eikä suinkaan ainoastaan maahanmuuttokritiikin vuoksi, vaan vihapuhetta käytetään myös poliittisten tarkoitusperien ajamiseen. Esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen ja naisten oikeuksien puolustaminen saa helposti viharikoksiin kiihkoilevat liikkeelle. Vihapuheella ei siis välttämättä aina tavoitella edes vihaisten tunteiden ilmaisua, vaan vihaisuus voi toimia yllykkeenä ja oikeutuksena muiden loukkaamiseen, jopa väkivaltaan kiihottamiseen. Vihapuhetta ei ole aina helppo erottaa aggressiivisesta käyttäytymisestä, joten vihaisen puheen suitsimiseenkaan ei välttämättä ole yksinkertaisia keinoja. Vihapuheen suitsimiseen ei välttämättä ole yksinkertaisia keinoja. Vihapuheen suitsimista hankaloittaa myös se, että vaikka vihapuhe onkin kiellettyä, sitä ei aina ole helppoa erottaa aggressiivisesta käyttäytymisestä, jota säädellään jo muiden lakien avulla. Siksi viharikoslainsäädännössä pitäisi määritellä nykyistä selvemmin myös aggressiivinen käyttäytyminen kielletyksi. Rangaistavaa tulisi olla myös vihapuhetta sisältävien tai aggressioita lietsovien valheiden levittäminen ja sellaisten näkemysten esittäminen, jotka yllyttävät väkivaltaan ja aggressioiden purkamiseen. Lisäksi rangaistavan vihapuheen ja aggression lietsonnan kriteerejä pitäisi tarkentaa. Rangaistavaa pitäisi olla myös vihapuheen ja aggressiivisen käyttäytymisen sisältävien tai niitä lietsovien valheiden levittäminen ja sellaisten näkemysten esittäminen, jotka yllyttävät väkivaltaan tai aggressioiden purkamiseen. Myös aggressiiviseen käyttäytymiseen yllyttävät valeuutiset ja valheelliset näkemykset olisi saatava rangaistaviksi. Kuuntele lisää vihapuhe -ilmiöstä Vihapuhetta käsittelevissä Yle Radio Suomen teemailloissa olivat keskustelemassa muun muassa nettipoliisi Marko "Fobba" Forss, tutkija Maria Mäkelä Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulusta ja stand-up-koomikko Joonatan Pitkänen. Vihapuheen anatomiaa Yle Puhe: Vihapuhe, mitä se on ja onko sitä edes? Yle Areena: Vihapuhe-ilta: Mikä saa ihmiset purkamaan pahaa oloa netissä? Yle Areena: Vihapuheesta vapaa Yle – toimittaja Maria Tolppasen blogi Vihapuhetta Yle Puheessa:
[22:02:06] Prompt: Yle Akatemia Yle Akatemia -radiokanavalla ja Yle Areenassa. Kuuntele Yle Radio Suomen taajuuksilta ja Yle Areenasta lauantaina 11.4. klo 20. - Ylen Kulttuuriykkönen 9.4. - Radio Helsingin vieraana 9.4. - Yle Puheen Aamu 9.4. - Yle Puheen Kulttuuriykkönen 8.4. - Yle Radio Suomi 5.3. - Yle Radio Vega Huvudstadsregionen 5.3. - Radio Nova 4.3. - Yle Radio Suomi 1.3. - Radio Suomi 25.2. - Radio Helsinki 26.1. - Helsingin Sanomat 29.12. - Helsingin Sanomat 30.11.
[22:03:26] Prompt: Yle Akatemia Yle Akatemia: Kulttuuricocktail Live Kulttuurikriitikot ja kulttuurin tutkijat vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin kulttuurin tilasta. - Tid: 20.11.2019 14:00 - 15:00
[22:03:51] Prompt: Yle Akatemia Yle Akatemia -radio-ohjelman haastattelussa. Hänen mukaansa erityisesti moni suomalainen ei osaa tarpeeksi hyvin venäjää. – Siitä olisi ehdottomasti hyötyä. Se helpottaisi myös kaupan ja muun kanssakäymisen kehittymistä, Lipponen sanoi Ylelle. Paavo Lipponen ei itse ollut ehdolla kevään eurovaaleissa. Mainos Suosituimmat videot Mainos
[22:04:28] Prompt: Yle Akatemia Yle Akatemia Yle Radio 1, ti 8.1. klo 12.15 Radio Suomesta tulee myös 8.1. alkaen Tiedeykkönen. Lisäksi Tiedeykkösen nettisivuille tulee paljon muutakin mielenkiintoista tiede-, luonto-, historia- ja tekniikka-aiheista materiaalia, kannattaa tutustua! Myös Ylen Uutisluokka tuottaa tiedeuutisia. Lue lisää: https://yle.fi/aihe/oppiminen/ylen-uutisluokka