[22:08:26] Propt: Yleisradion johdon luontoisedut Yleisradion johdon luontoisedut eivät vaikuta Yleisradion journalismiin. Näin sanovat sekä Yleisradioyhtiön hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Kari Neilimo että yhtiön vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen Ylen uutisille antamassaan lausunnossa.
Jääskeläisen mukaan yhtiössä noudatetaan ohjeita vieraanvaraisuuden ja kestityksen vastaanottamisen rajoista ja asia on viime aikoina tarkistettu koko talon osalta.
[22:09:22] Propt: Yleisradion johdon luontoisedut Yleisradion johdon luontoisedut: Yle:n hallintoneuvoston jäsenille ja johtoryhmälle maksettiin vuonna 2013 palkkioita kaikkiaan 241 500 euroa. Toimitusjohtajalle maksettiin palkkaa luontaisetuineen 300 000. Hallintoneuvoston puheenjohtajan palkkio oli 6000 €, varapuheenjohtajan 5000 €. Muiden johtoryhmän jäsenten peruspalkka vaihteli 7500-8800 euron välillä ja heille on myönnetty auto- ja/tai matkapuhelinetuja tai muita vastaavia etuja yhteensä 10 700 eurolla (+ veroton kulukorvaus). Ylen johdon työsuhde-eduissa korostuvat uudet tavat järjestää asioita uudella tavalla eli pyrkimys joustavuuden kasvattamiseen. Etujen karsiminen sen sijaan kohdistuu sekä yleistyneisiin henkilökuntaetuihin kuten työterveyshuoltoon että johtajien asemaan, joiden suhteen voidaan olla tiukkoja ja tehdä monenlaisia leikkauksia. Yleisradiolle on laadittava henkilöstö- ja tasa-arvosuunnitelmat Henkilöstön edustajien kanssa käytävissä yt-neuvotteluissa ei ollut lainkaan mukana henkilöstön näkökulmaa eikä neuvotteluissa saavutettu tulosta Ylen henkilöstöä koskevassa osuudessa. Näin siitä huolimatta vaikka Yle:n uusi hallintoneuvosto edellytti keväällä 2013 hyväksyessään henkilöstöpoliittiset tavoitteet kaudelle 2015-18 sen, että ennen suunnitelmien vahvistamista järjestetään yt-neuvottelut niitä koskevien tahojen eli henkilöstön järjestöjen ja työntekijöiden kesken. Nyt kun Yle-vero tuli voimaan 1.1.2013 olisi odottanut yhtiön kiinnittävän aiempaa suurempaa huomiota Yleisradion henkilöstöön tilanteessa, jossa yli 500:lta työntekijältä lopetettiin työpaikka yhtiössä ja suurin osa henkilöstöstä siirrettiin pakolla eri puolilla Suomea sijaitsevista yksiköistä Mediapolikseen Tampereen Tohloppiin samalla kertaa kuin sen seurauksena aloitettiin myös koko henkilökuntaa koskeva yt-kierros ja siitä seurasi irtisanomisia. Vaikka Ylen uudessa strategiassa todetaankin henkilöstön olevan keskeisessä asemassa uuden strategian luomisessa pitää huomioida se mitä uusi Yle-lainsäädäntö sanoo työntekijöiden kuulemisesta: Nyt toteutetuissa yt:ssa henkilöstöllä ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia osallistua prosessiin eikä työntekijöillä tai heitä edustavilla ammattijärjestöillä ole tällä hetkellä mitään käsitystä millaiseen tulokseen eri vaihtoehdot ovat johtamassa. Menettelytapojen ja tiedottamisen kannalta kyse on jo lähtökohtaisesti riittämättömästi järjestetyistä yt-neuvotteluista. Luottamusmiehille ja henkilöstön edustajille pitää myöntää enemmän toimintaresursseja ja heille tulee taata paremmat tiedonsaantioikeudet, koska he osallistuvat keskeisesti nyt toteutettujen kaltaisiin henkilöstöprosesseihin työpaikoilla. Ylessä luottamusmiehillä tai heidän valtuuttamillaan työntekijöillä ei ole mahdollisuutta seurata läheltä niitä tavoitteita joita Ylen uusi johto haluaa yhtiön toiminnan tehostamiseksi. Yhtiön eri yksiköiden ja alueiden toimintaa koskevat päätökset tehdään paljolti suljettujen ovien takana eikä työntekijöille kerrota avoimesti uudistusten etenemisestä. Uuden toimitusjohtajan tavoitteet: Yle on entistä tärkeämpi Uusi toimitusjohtaja Lauri Kivinen piti puheen ensimmäisessä suuressa journalistitapahtumassaan Suomessa 3.3., jolloin julkistettiin myös Kivisen Ylestä johtaman työryhmän loppuraportti ”Yhtenäistä Yleisradiota ei ole enää olemassa” sekä uusi strategia. Strategiansa mukaan Yleisradion täytyy tavoittaa jokainen suomalainen, kun tavoitteena vuoteen 2017 mennessä oli jokaisen suomalaisen tavoittaminen kerran viikossa – paitsi nuorten alle 18-vuotiaiden joita tavoitellaan päivittäin. Yleisradion hallintoneuvoston jäsen (vas) Jukka Gustafsson ja puheenjohtaja (kok). Lauri Kivinen esitteli ensimmäisessä suuressa journalistisessa yleisötapahtumassa oman linjauksensa yhtiön uudeksi suuntaukseksi. Ylen tehtävä ei Kivisen linjausten myötä kuitenkaan juuri muuttunut verrattuna aiempien johtajien linjoitukseen siitä mitä Yleisradio voi tehdä julkisen palvelun tehtävän täyttämiseksi vaan jatkossakin Yleisradiossa korostetaan sisältöjä sekä julkista palvelua eli niitä perusperiaatteita jotka Yleen on luotu Yleisradion aloittaessa toimintansa. Kivinen kertoi myös uusista tehtävistään: hän haluaa jatkossa edistää ja tuoda esille suomalaisia yrityksiä eri puolella maailmaa. Erityisesti Kivinen pitää esillä suomalaista teknologiaa kuten Nokia, Stonesoft, Rovio jne., mutta erityisesti hän lupasi esitellä Suomea matkailumaana ja nostaa esille luontoa, kulttuuria sekä infrastruktuuria. Toimittaja Jarmo Mäkelä: Yleisradio tarvitsee täysremontin Yleisradiossa toimittajana pitkän päivätyön tehnyt Jarmo Mäkelä kirjoittaa Yleisradiota koskevassa arviossaan suorasanaisesti kuinka Yleisradion tilanne on kriisiytymässä eikä nykyjohdolta ole luvassa tarvittavia uudistuksia yhtiön suunnan kääntämiseksi. Mäkelän mukaan ainoa tapa ratkaista ongelma on toteuttaa perusteellinen puhdistus eli kaikki ohjelmatoiminnan esimiehet vaihdetaan ja myös Ylen hallituksen tulisi vaihtua. ”Ylen ohjelmien laatu heikkenee vuosi vuodelta, sen rahoitus pienenee suhteessa kilpailijoihinsa nähden ja henkilöstön määrää ollaan edelleen pienentämässä (tällä kertaa irtisanomisina ei kuitenkaan tulla koskemaan Uutis-ja ajankohtaistoimintojen väkeä). Toimitusjohtajan johtaman johtoryhmän toiminta perustuu kilpailuun mediamarkkinoiden johtopaikoista eikä yhtiön tehtävien toteuttamiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Jos suunta jatkuu näin niin edessä on pian aika jolloin Yle kilpailee mainosrahoitteisen median kanssa pelkästään maksamalla kovia osinkoja”, Mäkelä kirjoittaa blogissaan. Yleisradion henkilöstökulut olivat vuonna 2012 noin 115 miljoonaa euroa ja luontoiseduista kuten matkakustannuksista, ravintoedusta ja liikuntaeduista koitui Yleisradiolle vielä muutaman miljoonan euron lisämeno päälle eli yhteensä lähes 120 miljoona euroina laskettuna. Ylen johdon luontoiseduille voi arvioida kuluvan yli 40 % kaikesta tuosta Yleisradion henkilöstökulumassasta, mikä vastaa käytännössä yli 200 henkilön palkkakuluja sivukuluineen. Yleisradion ylin päättävä elin on hallintoneuvosto joka valitsee keskuudestaan itselleen puheenjohtajiston sekä yhtiön toimintaa ohjaavalle hallitukselle puheenjohtajan ja jäsenet jotka valitsevat henkilöstön edustajan. Viime syksyn kokouksessa 22-23 syyskuuta 2011 hallintoneuvoston puheenjohtajalle Kimmo Kivelälle päätettiin myöntää vuosipalkkiona 4 500 euroa ja jäsenille 2 500 euroa (edellisen kokouksen pöytäkirja 23-09-2010, kohdassa 21 palkkiot: Puheenjohtaja 28000 € vuodessa tai kuukausipalkkana noin 2667 €/kk ja kukin jäsen 20000€ eli kokouspalkkio 800€/kk). Jos siis hallintoneuvostossa olisi esim. viisi henkilöä joille maksettaisiin 20 000 euron suuruinen kuukausipalkka sekä lisäksi 4000-6000€ palkkioita kuukaudessa tarkoittaisi se heille yhteensä jopa 80 000 euron tuloja vuoden työstä jos kaikki hallintoneuvoston kokoukset pidettäisiin normaalisti joka kuukausi (ei kesällä) minkä jälkeen tietysti pitäisi saada myös vuosipalkkiolisät jotka olivat samat 4 500 € edellisessäkin kokouksessa. Koska kokouksia ei pidetty viime syksynä kuin yksi ainoa eikä näin ollen saatu kokouspalkkioitakaan oli koko hallintoneuvostolla varaa käydä yhdessä seuraamassa Suomi-Kreikka jalkapallo-ottelua täydellä ylöspidolla Suomen Palloliiton tarjoamassa vip-tilaisuudessa ravintola Bolliksella ja vielä sen jälkeen HJK:n jalkapallomatsissa jossa saatiin väliajalla olutta sekä makkaroita. Koska jalkapallopelien seuraaminen kuuluu hallintoneuvoston jäsenen kuukausipalkkaan, ei niitä ilmeisesti lueta luontoiseduiksi vaan ainoastaan se mitä maksetaan ruokana ja juomana stadionilla tai sitten sekin on jo palkan päälle. Eikä tämä suinkaan tähän jää - kun hallintoneuvosto kokoontuu seuraavan kerran 21 helmikuuta 2012 niin siinä yhteydessä varmaan pidetään joku mukava koko perheen laskettelu/patikointiviikonloppu Rukalla jonne jokainen ottaa oman perheensä mukaan koska matkalaskut tehdään nykyisin kännyköillä eikä niistä näy kenen autolla kuljetaan. Koska tässä ei ole kyse hallintoneuvoston jäsenten henkilökohtaisista luontoiseduista on se silloin normaalia kaikille niille joille kuuluu ilmainen matkustelu hallintoneuvostossa tai jossakin sen valiokunnissa. Ylellä kun riittää noita ulkomaan kirjeenvaihtajia enemmän kuin muualla ja heillä vielä perheetkin mukana joten tuo 20 000 € vuosikorvaus on ihan kohdallaan vai mitä sanoo muut asiasta perillä olevat henkilöt jotka tätä blogia luette? Jos tässä halutaan nähdä jotakin kummallista, niin silloin varmaan ne pitäisi alentaa tasolle johon noilla ulkomaalaisilla ei ole mahdollisuutta jos haluavat tehdä laadukasta ohjelmaa Suomesta. Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)