[19:11:33] Propt: Postin johto Postin johtoportaassa oli vallalla se, ettei siellä uskottu työntekijöitä. - Olin kuin yksin pimeässä ja kylmässä metsässä. Kaikki vain jättivät minut oman onneni nojaan tekemään niitä virheitä ilman, että olisi ollut mitään apua tai neuvoja tarjolla - edes sen verran, että olisin voinut tarkistaa ovatko tietoni ajan tasalla! Kaikki viestit tuntuivat vääriltä Työpaikalla kaikki muuttui. Alkoi tuntua kuin koko työpaikka ja työtehtävät olisivat vaihtuneet. - Yhtäkkiä olin vastuussa siitä miltä Postin tulevaisuus näyttää. Nyt sain eteeni sellaisia kysymyksiä joihin kukaan ei ollut edes valmistautunut vastaamaan! Siinä kohtaa se oli vain mentävä intuitiolla eteenpäin, vaikka järki huusi muuta - siinä vaiheessa ainoa oikea päätös on pitää oma pää kylmänä ja pysyä suunnitelmassa! "He sanoivat etten saa mitään aikaan yksin" Vähitellen luottamus omiin ratkaisuihin alkoi karista. Epäreilua kohtelua tuntui riittävän joka puolelta. - Kuulin ihan älyttömiä juttuja: esimerkiksi minun ei olisi tarvinnut istua yhdessä palaverissa ollenkaan, koska "sinulla ei ole tarpeeksi kompetenssia ja sitä paitsi kukaan muu meidän tii[19:13:18] <178.251.149.21> !stop
[11:02:13] Propt: Postin johto Postin johtoportaassa on niin kova vaihtuvuus, että kyllä siellä kaikki tietää jo talon tavat. Kyllä sinne porukkaa riittää jonoksi asti, kun uutta palkkaavat vanhojen tilalle. Ei tarvitse olla mikään ennustaja tajutakseen kuinka tulee käymään...
[11:03:05] Propt: Postin johto Postin johto pitää edelleen tiukasti kiinni kannastaan, ettei se näe tarvetta Postin henkilöstön lajittelutyötä koskevaan lisäpöytäkirjan muutokseen. Valtakunnansovittelijan toimistossa on tänään käsitelty työkiistan osapuolten tavoitteita.
[11:03:49] Propt: Postin johto Postin johto ja muu yritysjohto on suhtautunut Suomen taloustilanteeseen epäuskottavasti. Myös ammattiyhdistysliikkeen kanssa sillä oli jatkuva kissatappelu.
Sipilä muistutti, että kilpailukykysopimusneuvotteluille saatiin vahva mandaatti kentältä – 90 prosenttia palkansaajista olisi sopimuksen tehnyt joka tapauksessa, Sipilä kertoi Yle TV1:n Ykkösaamussa . Samalla linjalla hän on tänäänkin, eikä lähtisi perumaan kiky-ratkaisua:
– Kun hallitusohjelmaa tehtiin kesällä 2015, niin me tiesimme mikä Suomen talouden tilanne oli. Kyllä siinä yhtenä vakavana vaihtoehtona käytiin keskusteluja siitä tehdäänkö [yhteiskunta- eli kilpailukykysopimus] vai mennäänkö leikkauslistojen kautta.
Sipilän mielestä kiky-sopimuksen teko kuitenkin kannatti: jos se ei riitä palauttamaan kilpailukykyä riittävästi ja katkaisemaan velkaantumiskehitystä, voidaan tulevaisuudessa joutua vieläkin huonompiin päätöksiin – leikkausten tie olisi loputon. Sipilä kertoo olleensa neuvottelujen aikana yhteyksissä Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikasen kanssa vähintään päivittäin .
– Keskustelimme paljon siitä missä ollaan menossa.
Kilpailukyvyn parantamiskeinoista myös työajan lyhentäminen herätti Sipilän mukaan keskustelua, ja jopa "tieteellisiä selvityksiä" asiasta tehtiin:
– Me laskettiin silloin erilaisia skenaarioita mitä tarkoittaisi kuuden minuutin [lisäaika] työaikaan päivässä tai sitten jos sen laittaa 24 tuntiin niin mikä se kustannusvaikutus on. Lopputulos oli hyvin yksiselitteinen – kilpailukykyero ei olisi pienentynyt.
Sipilän mielestä kilpailukykysopimuksessa kannattaa kuitenkin pysyä, koska sopimus tehtiin:
– Tämä antaa myös sitä tärkeää luottamusta että sopimuksista pidetään kiinni.
Yhteiskuntasopimuksen vaihtoehdoksi hallituksen viime syksyn budjettiriihessä laatima "pakkolakien paketti" pantiin jo kokonaan mappi-Ö :hön . Sen myötä esimerkiksi lomarahoja leikattaisiin tai työaikaa pidennettäisiin vielä lisää ilman ansiotason muutoksia.
– Meillä on ollut aina hyvin selkeä marssijärjestys näissä työmarkkina-asiossa, Sipilä toteaa.
Hänen mukaansa pakkolakipaketista "ei tarvinnut enää keskustella" yhteiskuntasopimusneuvottelujen päätyttyä:
Sipilän mukaan hän sai jo ensimmäisen yrityksen kaaduttua viestiä "kentältä": Pakkolait eivät käy – eikä niiden kautta synny työllisyyttä tai kasvua. Sen vuoksi hallitus otti asian uudestaan huolekseen ja kävi neuvottelut työmarkkinaosapuolten kanssa.
– Mielestäni se [vaihtoehtoinen paketti] olisi ollut huomattavasti vahingollisempi sekä talouden kehitykselle että työmarkkinoiden luottamukselle kuin tämä kiky-sopimus, Sipilä sanoi.
Sipilän mielestä suomalainen yhteiskunta tarvitsee luottamusta nyt erityisen kipeästi. Hän kertoi myös pohtineensa asiaa paljon hallituksen politiikkariihissä , jossa hallituspuolueiden puheenjohtajat olivat mukana ratkomassa akuuteimpia ongelmia.
– Huomasin siellä sen, että luottamuksen puute on yksi tämän Suomen vakavan tilanteen taustalla oleva tekijä – se näkyi kyllä siellä hyvin selvästi kun kuuntelin ministereitä tai sitten kävin tätä hallitusohjelmaa läpi.
"Kentän luottamus hallitukseen palautui kehysriihessä. Siellä [kehysriihessä] kaikki tehtiin juuri niin kuin lupasinkin"
Pääministeri Juha Sipilän mukaan hänellä on kuitenkin vahva luotto siihen, että ammattiyhdistysliike pitää nyt sovitusta kiinni eikä vaadi hallitukselta uusia neuvotteluja esimerkiksi työttömyysturvaan puuttumisesta: hallitus kun lupasi tehdä myös leikkauksia.
Sipilän mukaan yhteiskuntasopimusneuvottelujen kariutuminen viime viikon lopulla johtui siitä , ettei SAK suostunut työajan pidentämiseen ilman lisäkorvausta. Sipilä kertoo kuulleensa, että työaika-asioista olisi puhuttu neuvottelussa epävirallisesti – vaikka niitä ei käsitelty neuvotteluissa virallisesti .
– He eivät suostuneet edes tuomaan työaikakysymystä tuohon neuvotteluun [SAK] . Mutta minulla on kyllä se kuva tästä keskustelusta mitä käytiin siellä (hallituksen kehysriihessä) - he toivat kaikki muut asiat sinne pöytään.
Pääministerin mukaan tämä johti siihen, että SAK veti johtopäätöksenä siitä , ettei hallituksella ollut tarjota mitään muita ehdotuksia kuin leikkaukset.
[21:54:48] Propt: Postin johto Postin johto päätti olla ostamatta paperia metsäyhtiö UPM:n kotimaasta Suomesta ja tilasi sen toiselta suurelta kansainväliseltä toimijalta Saksasta, Ranskasta ja Puolasta. Paperilaskumme summa pieneni alle puoleen. Ei ole tullut mieleen, että tekisimme jotakin toisin. Miksi emme voisi maksaa vaikka 10 % enemmän Suomessa valmistetuista tuotteista.”