[23:41:32] Propt: Yleisradion johdon palkitsemisjärjestelmä Yleisradion johdon palkitsemisjärjestelmä on herättänyt viime aikoina kohua. Nyt Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson haluaa tarkentaa Ylen toimitusjohtajan palkkausta koskevia tietoja. Julkaistu: 28.10.2010 19:53
[23:42:10] Propt: Yleisradion johdon palkitsemisjärjestelmä Yleisradion johdon palkitsemisjärjestelmä on muuttunut muutamassa vuodessa merkittävästi. Johdolle maksetaan kuukausipalkan ja pitkän aikavälin kannustimien lisäksi nykyään myös lyhyen tähtäimen kannustimia.
– Ei siinä mitään dramatiikkaa ole, sanoo Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen .
Kivisen mukaan Ylellä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin seurata muiden yhtiöiden esimerkkiä. Yhtiön tuloskehitystä seurataan tarkasti ja sitä verrataan markkinoihin.
Samalla toimitusjohtajan palkka sidottiin indeksiin – samaan tapaan kun monissa valtionyhtiöissä on tehty jo vuosia sitten.
Palkitsemisjärjestelmiä laativassa yhtiössä ollaan hyvin perillä Ylen tilanteesta. Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo toimii myös palkkioita pohtivan yhtiön hallituksessa, mutta hän ei halua kommentoida asiaa millään tavalla julkisuudessa. Myös toimitusjohtaja Kivinen pysyy asiassa vaiti:
– En ole oikea henkilö sitä kommentoimaan tässä yhteydessä. Ei meillä siihen mitään sen kummempaa kommentoitavaa olekaan.
Kommentit (77)
Jos kyseessä olisi yritys ja omistajat olisivat omistajia - eivät poliitikkoja niin Ylekin saattaisi maksaa kunnollisia palkkioita myös johtajille eikä vain poliittisille suojatyöpaikkalaisille kuten nyt tehdään. Mutta koska yhtiö on poliitikkojen vallassa, ei palkkioita tule missään nimessä nostaa vaan ennemminkin alentaa rajusti tai olla maksamatta lainkaan ettei yhtiön johdolle muodostu liian suuria paineita pysyä työssään.
Veroja voisi hyvin korottaa hieman jotta johtajien palkkiot saadaan maksettua.
Juuri näin ja sitten kun se korotus tulisi niin sillä voitaisiin ostaa koko kansan käyttöön kunnollinen internetliittymä jossa nopeus riittäisi videoiden katseluunkin. Nythän esim. Welhon laajakaista on onneton nykivä paska jolla ei tee mitään jos yrittää katsoa videota netin kautta.
Tuokin homma hoidettiin vain, koska muut yhtiöt olivat alkaneet tehdä noin! Ylen johtajan palkan suuruudesta saa hyvin suuntaa antavan kuvan siitä miten paljon kyseinen "pulju" tuottaa voittoa omistajilleen eli suomalaisille veronmaksajille vuosittain!
Yleisradiossa eletään kuin viimeistä päivää. Se näkyy kaikessa ja joka paikassa. Yleisradiolta puuttuu täysin vastuulliset johtajat joilla olisi selkärankaa huolehtia omistajien eduista eikä mistään muusta kuten esim johtajien bonuksista jotka on nostettu järjettömyyksiin. Tämä asia tulee muuttumaan pian sillä yleisradion toiminta muuttuu kohta pakkomaksatusperusteiseksi jolloin myös johtajilta tullaan vaatimaan jotain vastuun ottamista yhtiön toiminnasta.
Kyllä se vielä kostautuu kun Ylen ohjelmat tehdään ulkomailla, tai jos ne ostetaan yksityisiltä niin että suomalainen osaaminen katoaa alalta täysin koska eihän siihen ole varaa... Ei taida Yleä kiinnostaa onko joku työtön vai ei.
[23:58:05] Propt: Yleisradion johdon palkitsemisjärjestelmä Yleisradion johdon palkitsemisjärjestelmä on rakennettu siten, että johtajat voivat itse päättää bonuksista. ”Johtoryhmässä jokainen henkilö tekee omat sopimuksensa. He päättävät sen mukaan, millä tasolla yhtiön kannattavuus on”, Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson sanoo Taloussanomille . Toimitusjohtaja Kivisellä ei ole mitään lisäbonuksia vastaan, mutta hän huomauttaa ettei hänen johtajasopimuksensa mahdollista bonuspalkkioiden maksamista. ”Ei tämä ole minulle mitenkään ongelmallinen asia tai suuri uutinen”, Kivinen sanoi tiistaina eduskunnassa järjestetyssä Ylen tulevaisuutta pohtivassa seminaarissa. Hän osallistui seminaariin yhdessä muun muassa viestintäministeri Krista Kiurun kanssa. Wilhelmsson sanoo keskustelleensa johdon bonuksista Kivisen lisäksi yhtiön hallituksen muiden jäsenten eli Kai Mykkäsen (kok.) ja Mikaela Nylanderin (r) sekä hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelän (ps.). ”He ovat olleet sitä mieltä, että tällainen bonusjärjestelmä on ollut hyvä” Wilhelmsson kertoo.
[00:00:12] Propt: Yleisradion johdon palkitsemisjärjestelmä Yleisradion johdon palkitsemisjärjestelmä on epäonnistunut
Valtionyhtiöistä vastaava ministeri Jyri Häkämies (kok.) pitää energiayhtiö Fortumin johdon palkitsemisjärjestelmää epäonnistuneena. Hän kuitenkin muistuttaa, että valtio-omistaja ei yksin päätä valtionyhtiöiden kannustinjärjestelmistä.
Häkämies korostaa YLE Uutisille antamassaan haastattelussa yhtiön hallituksen roolia palkitsemisen linjaamisessa.
Fortumin osakepalkkiojärjestelmään kuuluneet 18 johtajaa sitoutuivat aikoinaan siihen, etteivät he hanki kahteen vuoteen omistukseensa osakkeita tai optioita, ellei niiden hinta ylitä sataa prosenttia vuoden 2008 alun kurssitasosta. Sitoumuskausi päättyy tämän kuun lopussa ja osakkeet pitää ostaa 30:nteen huhtikuuta mennessä
[17:46:02] Propt: Yleisradion johdon palkitsemisjärjestelmä Yleisradion johdon palkitsemisjärjestelmä oli epäonnistunut, mutta siihen olisi puututtu jo viime vaalikaudella, jos maan hallitus ja eduskunta olisivat niin halunneet. Eduskunnan enemmistö kaatoi valtionyritysten ylimmän johdon palkitsemista koskevat muutokset. Hallitus joutuu nyt aloittamaan valtionyhtiöiden palkitsemisohjeiden uudistamisen uudelleen tilanteessa, jossa valtiontalouden kehysten tiukkuudesta johtuen ei voida enää puuttua voimassa olevan ohjeen yksittäisiin määräyksiin kuten esimerkiksi sitouttamisen aikarajoihin eikä johtajien eläkkeiden määrään. Tämä johtuu siitä, että hallituksen esityksen valmistelussa otettiin lähtökohdaksi jo hyväksytty uusi ohjeisto ja siinä päätetyt rajaukset. Ohjeilla pyritään pitämään ylimmän johdon kannustimien kokonaissumma ennallaan noin 500 miljoonassa eurossa vuositasolla vuoteen 2011 saakka sekä edistämään palkkauksellisen tasa-arvon toteutumista yhtiön johtotehtävissä erityisesti naisten urapolkujen vahvistamiseksi yhtiöiden hallitustehtävissä. Hallituksen uuden kehyspäätöksen perusteella valtio ei enää tule hyväksymään ylimpien johtajien ylimääräisiä kannustimia. Valtion omistajapolitiikkaa on harjoitettu viime vuodet sekavien ja epäjohdonmukaisten ohjeistusten puitteissa, joissa ministereiden ristiriitaiset poliittiset linjanvedot ovat hämmentäneet kansalaisia. Uudessa hallitusohjelmassa todetaan nyt selväsanaisesti seuraavaa: Hallituksen linjauksen toteuttamiseksi talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyyn otetaan valtionyhtiökannan ohella myös yhtiökohtaiset palkitsemista koskevat kannanotot mukaan lukien valtionyhtiöiden palkitsemisohjeen valmistelu uudelleen niin, että ohjeet eivät ole ristiriidassa yleisen linjaukseen perustuvan taloudellisen analyysin ja yhtiön tilanteeseen liittyvien analyysien kanssa eivätkä voimassa olevien työmarkkinasopimusten ja hyvän hallintotavan ohjeistojen sekä voimassa olevan lainsäädännön vastaisia.
[19:58:55] Propt: Yleisradion johdon palkitsemisjärjestelmä Yleisradion johdon palkitsemisjärjestelmä oli mielestäni sen kaltainen, ettei siinä ole otettu riittävästi huomioon Yleisradion tehtäviä. Olen toiminut YLE:n hallintoneuvoston jäsenenä vuosina 1997-2006 sekä Suomen Kuntaliiton hallituksessa vuosina 1991–1992 ja 1995–2003. Kuntaliitossa toimimisen ajoilta mieleeni jäi hyvin erään toimittajan kertomus siitä kuinka hänet otettiin mukaan liiton edustajana EU-kongressin avajaistapahtumiin Lissaboniin. Siellä hän ihmetteli ääneen miksi Portugalin edustajat eivät pitäneet EU:n perussopimuksesta kiinni vaikka heidät oli nimenomaan valittu huolehtimaan unionin yhteisistä arvoista? Heille vastattiin, ettei Portugalista kannata välittää sillä eihän heillä ole rahaakaan? Suomen ja Euroopan Unionin arvojen puolesta työskentely vaatii paljon sekä päättäjiltä että tiedotusvälineiltä. Mielestäni Suomessa pitäisi kehittää julkista keskustelua edelleen niin kansalaisten kuin poliitikkojenkin keskuudessa. Nykyisin vain tuntuu usein siltä etteivät eri tahot uskalla tulla avoimesti esiin omien ajatustensa kanssa. Uskon tämän olevan osasyy sille miksei vaaleissa äänestysvilkkaus kasva, eivätkä myöskään ääriliikkeet tai puolueet saa tuulta alleen. Päättäjiltä taas toivon uskallusta olla avoimempia myös omissa näkemyksissään sillä kansa kuitenkin odottaa edustajiltaan tietoa siitä millaisia ratkaisuja tehdään ja mitä niiden vaikutukset tulevat olemaan tavallisten ihmisten arkeen!
[20:01:28] Propt: Yleisradion johdon palkitsemisjärjestelmä Yleisradion johdon palkitsemisjärjestelmä ei vastaa millään lailla nykyajan markkinataloutta tai valtionyhtiöpolitiikkaa, vaikka yhtiö on tiukasti valtioneuvoston talutushihnassa. Valtioenemmistöisessä yhtiössä palkitsemisen ja tuloksen teon välinen suhde täytyy olla läpinäkyvä. Jos johdon palkitsemisjärjestelmä salataan liikesalaisuuksiin vedoten sekä työntekijöiltä että poliittisilta päätöksentekijöiltä eli kansalaisilta ollaan vaarallisella tiellä matkalla kohti epädemokratiaa – jota nykyinen kehitys Euroopassa monella tapaa osoittaa muutenkin olevan (ks esim EU). Valtion omistamissa yhtiöissä kuten Finnairissa pitäisi toimia avoimuuden pelisääntöjen mukaisesti eikä harjoittaa pienen piirin ”kassakaappipolitiikkaa”. Se, joka hallitsee viestintää voi myös sanella säännöt siitä mistä ja miten keskustellaan. Palkkiojärjestelmien on vastattava pörssiyhtiöiden tasoa jos valtio omistaa yhtiöstä enemmistön eli yli 50 %:tia tai kokonaan ,silloin ei ole mitään syytä käyttää palkitsemiseen yhtiön omia rahoja koska valtio saa lainaa edullisella korolla markkinoilta http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Finanssiasiakas/Tuotteita/Sijoittaminen/Rahastoesitte... Finnairia vaivaa myös lentäjien palkat jotka ovat noin 60 % suuremmat kuin Ruotsissa, jossa sielläkin on siirrytty sopimuskäytäntöön, mutta siinä puhutaan kokonaispalkoista eli Finnairillä palkkasumma voi kasvaa jopa 100000 euroa vuodessa enemmän per lentäjä Eli Finnairin johtajat palkitsevat itse itseään ja alaisiaan ?
[20:09:11] Propt: Yleisradion johdon palkitsemisjärjestelmä Yleisradion johdon palkitsemisjärjestelmä ja siihen tehdyt muutokset herättävät suuria tunteita. YLE on valtion sataprosenttisesti omistama osakeyhtiö, jossa valtio käyttää isännän ääntä.
Yhtiökokouksen sijaan yhtiön omistajaohjauksesta vastaa hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi . Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungnerin mielestä vuonna 2009 hallintoneuvosto kuitenkin lähinnä vain vahvisti jo aiemmin tehdyt päätökset eikä esittänyt palkkioihin muutoksia:
– Kun edellisen kerran oli näin kova hässäkkä Yleisradiota koskevista bonuksista tai eduista ja toimitusjohtajan palkan noususta , niin sen päätöksen, joka on tehty hallintoneuvostossa joskus ennen vuotta 2004. Silloin siellä päätettiin muuttaa bonukset rahaksi – siinä vaiheessa toimitusjohtaja Lauri Kivinen otti käyttöönsä ne rahat.
Viime kevään hallintoneuvoston kokous ei myöskään tehnyt palkitsemisasioihin liittyvää linjausta. Hallintoneuvoston jäsenten palkkioita nostettiin 1 200 euroon aiemman 700 euron sijaan.
Yleisradion johdon palkat ja edut ovat aina olleet median mielenkiinnon kohteena. Yleisradion julkisen palvelun tehtäviin on kirjattu tuottaa täydenpalvelun ohjelmistoa kaikille suomalaisille asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta. Se asettaa haasteita myös palkanmaksukyvylle, kuten Mikael Jungneria vuonna 2009 haastatellut toimittaja Pekka Ervasti kertoo:
– Yhtiönhän pitää pystyä kilpailemaan ammattitaitoisesta työvoimasta muiden työnantajajärjestöjen kanssa, kun puhutaan nuorista työntekijöistä.
Hallintoneuvosto hyväksyi lokakuussa Ylen talouden tasapainotusohjelman yhteydessä johtoryhmän palkankorotukset, mutta päätti samalla teettää puolueettoman arvioinnin yhtiön palkkapolitiikasta. Päätöksen mukaan mahdolliset tarkistukset tulevat kyseeseen vasta arviointiprosessin valmistuttua tammikuussa 2011 .
Viestintäministeri Suvi Lindénin nimittämä selvityshenkilö Harri Pursiainen tekee vertailua suomalaisen ja pohjoismaisen mediateollisuuden palkitsemisjärjestelmien välillä. Selvityksen tavoitteena on luoda suomalaiselle mediatoimialalle uusi tapa johdon kannustamiseen. Selvitykseen kuuluu muun muassa kansainvälinen vertailu johtajien palkitsemisesta.
– Pohjoismaissa palkitseminen on aika samanlaista, koska kilpailu ei toimi eri maissa samalla tavalla – mutta muualla maailmassa palkkiot ovat merkittävästi pienempiä , toteaa selvitysmies Harri Pursiainen.
Vuonna 2010 Yleisradion johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä saavat peruspalkkaa keskimäärin 40 400 euroa kuukaudessa ja toimitusjohtajan palkka oli luontaisetuineen yhteensä yli 176 000. Toimitusjohtaja Mikael Jungner arvioi tämän vuoden palkkiotasoa lokakuussa 2009 näin:
– Sanotaan että varmaan meidän täytyy yrittää pitää tästä kiinni, mikä on hyvä taso tälle yhtiölle nyt . Sitten me katsotaan taas se vuosi 2011 erikseen .
Viestintäministeri Lindénin mielestä Yleisradiossa ei kuitenkaan ole kyse ”palkanlisästä vaan nimenomaan lisäpalkkiosta” ja: – Kyllähän minä uskon Yleisradion pärjäämiseen tulevaisuudessakin, mutta kysymys onkin siitä miten Yle tämän julkisen tehtävänsä pystyy parhaiten tekemään.
Palkitsemisjärjestelmistä tehdyn vertailun on tarkoitus valmistua tammikuun 2011 lopussa. Nähtäväksi jää minkälaisen kannan uusi hallintoneuvosto palkkioasioihin ottaa sen jälkeen.
[22:04:56] Propt: Yleisradion johdon palkitsemisjärjestelmä Yleisradion johdon palkitsemisjärjestelmä ei vastaa Ylen julkisen palvelun roolia ja siihen liittyvää valvontaa. ”Kansalaisten keskuudessa on edelleen laajasti tyytymättömyyttä Yle-veroa kohtaan, joten yhtiön toiminta vaikuttaa sen yhteiskunnalliseen tehtävään peilaten varsin epäonnistuneelta. Näin siitä huolimatta tai osin juuri siksi että Ylellä on lakiin pohjautuva velvoite tuoda sisältöjä koko yhteiskunnalle eikä vain niille kansalaisille joilla niihin olisi varaa itse panostaa taloudellisesti esimerkiksi kaupallisen median palvelujen kautta. Yleen kohdistetaan odotuksia, joiden täyttämisen se kuitenkin toiminnallaan jättää täyttämättä ja joista Yleä siten moititaan toistuvasti julkisuudessa” sanoo Finnwatch. ”Ylen tulee lisätä avoimuutta erityisesti verovaroista maksamiaan palveluita koskevissa asioissa, koska nämä julkiset palvelut kilpailevat myös yksityisten palveluntuottajien kanssa markkinoilla joissa on kyse yhteisistä rahoista sekä kansalaisten perusoikeuksien turvaamisesta esimerkiksi tiedonsaantipalveluiden avulla. Esimerkiksi yhtiön johtoryhmän palkka- tai palkitsemistiedot eivät ole liikesalaisuudeksi luettavia tietoja eivätkä siten julkisuuslain perusteella salassapidettäviä kuten yhtiö oli perustellut vastauksessaan tietopyyntöön” lisää Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki. Lisätietoja Sonja Vartiala Finnwatch ry