[00:07:18] Prompt: Ylen johdon palkitsemiskortti Ylen johdon palkitsemiskortti on kuitenkin vielä avaamatta ja nähtäväksi jää, millaisen strategian hallitus tulee aikanaan valitsemaan. Selvää lienee ainakin se[00:07:31] 86.115.14.120 saapui paikalle , että hallitus joutuu[00:07:33] 86.115.14.120: CONNECTION_ABORTED 2 s käymään Ylen kanssa asiasta arvokeskustelua ja etsimään yhteisen näkemyksen siitä, millainen Yle yhtiönä on ja mitkä arvot toimintaa ohjaavat.
Jo tähän mennessä nähty toiminta osoittaa sen, että hallitus tarvitsee Ylen tulevaisuuden suunnasta käytävään keskusteluun yhtiön ulkopuolisia asiantuntijoita, jotta sekä Ylen toiminnan kehittäminen että johdon palkitseminen ovat sopusoinnussa sen kanssa, mitä Ylestä laissa säädetään ja yhtiön tehtävää halutaan toteuttaa.
Tällä hetkellä hallituksen ulkopuolisissa asiantuntijoissa on ollut myös niitä, joilla ei ole riittävää media-alan osaamista, ja myös se on saattanut osaltaan heikentää keskustelua, joka olisi välttämätöntä julkisen palvelun toiminnan avoimuuden ja riippumattomuuden turvaamiseksi.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Ylehän ei ole osakeyhtiö, vaikka siltä näyttääkin ja kuulostaa. Kun vertaa vaikkapa Yleisradion www-sivun yritystietoihin (https://www.ytj.fi/Yr/REDACTED/47;1631;1678) sitä muihin viestintäalalla toimiviin yhtiöihin, ei Yleä oikeastaan pitäisi laskea mediaksi ollenkaan.
Jos kuitenkin leikitään ajatuksella, että Yle olisi osakeyhtiö ja sillä olisi osakkeenomistajat, pitäisi se sisällään muutamia erikoisia piirteitä. Osakeyhtiössä toiminnan tulisi aina tuottaa osakkeenomistajille voittoa, muuten liiketoiminta ei kannata. Koska osakkeenomistajat ovat lain mukaan sitoutuneet toimimaan yrityksen ja sen edun mukaisesti, ei osakkeenomistaja saisi suosia ketään työntekijää tai osakasta, tai muuten hän rikkoo omaa päävelvoitettaan.
Koska kuitenkin julkisen palvelun tehtävän takia osakeyhtiön voiton tekeminen ei ole tarpeen ja koska julkisen palvelun tehtävää toteutetaan veronmaksajien varoilla, ei se kuitenkaan poista velvollisuutta kohdella työntekijöitä ja osakkaita tasapuolisesti. Tällöin ongelmaksi muodostuisikin osakeyhtiölain 7. luku. Se koskee määräävää asemaa, ja sitä sovelletaan vain yhtiöihin, joiden äänivaltaenemmistö ei kuulu yhdelle taholle.
Tämä ei koske tietenkään Ylen omistajia eli Suomen valtiota (99,98% äänistä), mutta käytännössä Yle on niin kiinteästi julkisen vallan ja kansan välissä, että käytännössä se on jo nyt valtio valtiossa. Siksi on hyvä pitää mielessä, että myös valtionyhtiössä vähemmistöosakkaita ja työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti. Tasapuolista kohtelua ei tietenkään saa ulottaa julkisen palvelun tehtävien suorittamiseen, koska julkisen palvelun tehtävä kuuluu kansalaisten perusoikeuksiin, eikä sitä siten voida tarkastella osakkeenomistajien edun näkökulmasta. Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiö voi siis rikkoa yhdenvertaisuutta lain tai yhtiöjärjestyksen nojalla, jos sen tarkoituksena on esimerkiksi juuri julkisen palvelun suorittaminen, jota ei voi tarkastella osakkeenomistajien edun kannalta. Tällöin yhtiö rikkoo lakia julkisen palvelun suorittaessaan, vaikka sen ainoa tehtävä on tarjota kansalaisille palveluita tasapuolisesti, eikä sen tehtävänä ole voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Osakeyhtiölakia voidaan myös tulkita siten, että se velvoittaa pitämään kiinni tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta.
Siksi olisikin perusteltua tarkastella, voiko Yleisradio rikkoa yhdenvertaisuuden vaatimusta esimerkiksi suosimalla yhtä yksittäistä työntekijää tai osakkeenomistajaa muiden kustannuksella? Ylen henkilöstöpolitiikassa tulee luonnollisesti noudattaa yleisiä ja tasapuolisia käytäntöjä, mutta tämä ei tietenkään saa rajoittaa sen perusoikeuksia kuten yhdenvertaisuutta ja sananvapautta. Perustuslain 2 § ja 12 §:n mukaan sananvapaus kuuluu kaikille, ei vain Ylen henkilöstölle tai osakkeenomistajile.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Ylen hallintoneuvostossa istuu poliitikkoja. Yle on verovaroin rahoitettu laitos ja on luonnollista, että he voivat vaikuttaa Ylen toimintaan. Myös Ylen toimitusjohtalla pitää olla vapaus toimia ja puhua Ylen kanavilla ilman että siihen kukaan hallintoneuvostolainen puuttuu. Poliitikot hallintoneuvostossa takaavat myös sen, että Ylellä on kansan laaja tuki takana. Kansan valitsema eduskuntahan se Ylen toiminnan rahoituksestakin päättää.
Hyvä kirjoitus! Toivottavasti asia nostetaan pöydälle ja pöyhitään perinpohjin. Ylen rahoitus pitäisi hoitaa verotuksen kautta jolloin rahat korvamerkitään Ylen budjettiin.
Kyllä, on mielestäni omituista että Ylen johtajat tienaavat moninkertaisesti verrattuna kansanedustajiin. Ylen rahoitus pitäisi myös olla budjettipohjainen jolloin Yle ei voisi vedota rahoituksen puutteeseen silloin kun johtajille täytyy jakaa rahaa bonuksien ja osakeomistuksen muodossa.
Niin. Hallintoneuvostossa istuu siis Ylen entisiä johtajia. Nämä johtajat tienaavat enemmän kuin moni kansanedustaja ja heillä on oikeus puuttua siihen mihin rahoja käytetään. Miksei kansanedustajilla olisi oikeutta puuttua Ylen rahan käyttöön. Se, että hallintoneuvosto koostuu Ylen entisistä johtajista, ei tee tästä järjestelystä sen oudompaa, koska onhan kansanedustajienkin joukossa entisiä ministereitä jne.
Yleisradion toiminta pitäisi rahoittaa suoraan valtion budjetista jolloin ei olisi näitä hyväveli-verkostoja jotka päättävät toisilleen jaetuista "palkinnoista".
"Toimitusjohtaja Kivisen palkka bonuksineen vuodelta 2013 oli 366 500 euroa." "Pääjohtaja Myllykoskelle maksettiin 422 800 euroa palkkaa, bonuksia ja tulospalkkioita vuonna 2013." "Yle-veroa kertyi 821 860 000 euroa."
Ei tuossa mitään. Jos kerran on niin hyvä mies. Ei siinä mitään. Jos haluaa antaa kaverille.
Mutta jos itse saisin potkut. Olisin tosi katkera ja tekisin kaikkeni, ettei tuollainen olisi mahdollista enää missään.
Se mitä haluan sanoa on se, että Yleä pitää koskea sama periaate kuin muita. Se pitää olla kohtuullisuuden esimerkki ja pitää pysyä kohtuullisuudessa. En halua, että mikään laki estää sitä tekemästä. Se ei olisi enää kohtuullisuutta.
Pitää tehdä se mitä kohtuudella on mahdollista ja jos se on kohtuutonta se on sitä. Ei siitä pitäisi olla eri mieltä kenenkään kanssa. Sen verran pitää olla kohtuullisuutta.
Tämä oli Ylen osalta siinä mielessä hyvä kirjoitus, että siitä ilmenee hyvin, mistä on kyse. Ylen johdon palkitsemiskortilta ei puutu oikeastaan kuin se, että johtajien puolisotkin saisivat palkkaa, jotta päästäisiin samaan summaan kuin johtajat. Eli käytännössä Yle on yksi hyväveliverkoston osa ja toimii täysin samoin kuin muukin yrityselämä. Se ei ole sen parempi tai huonompi kuin muutkaan ja aivan turha siitä on edes puhua. Kun ei ole mitään salaliittoja, niin miksi pitää edes käyttää mitään termiä?
En minäkään halua, mutta miksi se sitten on olemassa jos siitä ei saa keskustella? En usko että kaikki Ylessä tietävät edes mitä heidän palkkansa ovat. Ei siis pelkästään johtajien palkat. Ei ainakaan toimittajat, koska eivät koskaan kysy asiaa pomoiltaan.
Korporaation haastattelussa Kivinen myönsi suoraan että Ylellä ei ole varaa parempaan ohjelmatarjontaan, mutta siitä huolimatta johto päätti palkita työntekijöitään 500 euron bonuksella, jonka voi käyttää palkanlisiin tai esim. koulutukseen. Lisäksi Yle käyttää n. 60 000 euroa johdon palkitsemiseen, eikä tämä ole ainoa kerta kun näin on tehty. Mitä järkeä tällaisessa touhussa on, etenkin kun se rahoitetaan verovaroista ja siitä huolimatta ohjelmista säästetään ja potkuja jaellaan toimittajille.
Kivinen myöntää haastattelussa että Yle joutuu vähentämään henkilökuntaansa tulevaisuudessa, ja se on täysin selvää, mutta ei aio itse kantaa siitä minkäänlaista vastuuta. Johto ja erityisesti Kivisen kaltaiset johtajat jotka käyttävät satojatuhansia euroja vuodessa omiin palkankorotuksiinsa samalla kun he pakottavat työntekijät työskentelemään surkealla palkalla pitäisi välittömästi vaihtaa sellaisiin jotka osaavat kantaa vastuunsa ja tehdä töitä palkkansa eteen, eivätkä vain nauti kohtuutonta palkkaa ja anna alaistensa tehdä työt heidän puolestaan. Kivinen itse on todellinen mätäpaise joka tulisi välittömästi erottaa toimestaan.
Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungnerin (sd.) työsuhde-edut ja hänen käyttöönsä räätälöity uusi yli sadan neliön työsuhdeasunto on nostanut julkisen kohun.
Jungnerin itsensä mielestä työsuhde-etujen arvostelu on kohtuutonta, sillä hänellä ei ole enää vuosiin ollut palkanmaksuvelvoitetta Ylen suhteen. Siksi hänen kuukausiansionsa Ylen toimitusjohtajana jäävät reippaasti alle Suomen keskiansiotason.
Yle on jo vuosia maksanut toimitusjohtajansa palkan eläkevakuutusyhtiö Eteran kautta.
Jungnerin kokonaispalkaksi sovittiin hänen aloittaessaan Ylen toimitusjohtajana viisi vuotta sitten 24 000 euroa. Yle maksaa toimitusjohtajastaan lisäeläkerahaston kautta myös kuukausittaista "sitouttamislisää", mikä nostaa kuukausipalkkaa noin 12 000 euroa.
Yle ei julkista toimitusjohtajansa eläke-etua, mutta Etera kertoo maksavansa Jungnerille normaalin työeläkkeen lisäksi kuukausittaista lisäeläkettä noin 14 500 euroa.
Jungner asuu vaimonsa kanssa asunnossa, jonka yhtiö omistaa. Pariskunta osti sen Eteran kautta työsuhdeasunnokseen vuoden 2004 alkupuolella ja maksoivat asunnosta tuolloin 855 000 euroa.
Yle maksaa edelleen yli puolet asunnon kuukausivuokrasta, koska vuokrasopimusta ei ole erikseen irtisanottu.
Työsuhdeasunnon arvo on vuosien saatossa noussut reilusti, minkä vuoksi myös Jungnerin saama "sitouttamisraha" on kasvanut merkittävästi. Jos asunto olisi ostettu vapailla markkinoilta, sitouttamisrahan arvo olisi noin 160 000 euroa pienempi. Eteran toimittamien laskelmien mukaan Jungnerin saaman lisäeläkkeen määrä nousee kokonaisuudessaan lähes 200 000 euroon.
Jungner ja Yle kiistivät tänään tiedot, joiden mukaan Ylen toimitusjohtaja olisi sopinut yhtiön muun johdon kanssa lisäeläkkeestä ja samaan aikaan yhtiön johto olisi taipunut leikkaamaan eläkkeeseen liittyvää lisäeläkkeitä myöntävää lisäeläkerahastoa.